Suomenmaa 02.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 32 / 2.9.2016 / 4,80 ? Hallituksen puolustaja Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström istuu oppositiossa, mutta painaa salissa vihreää nappia Ajassa Perustulo ottaa nyt ensiaskeliaan Reportaasi Kulttuuri keitä suomalaiset Muslimit ovat? Pappiloiden kulttuuriperintö lahoaa
Habiba Ali on yksi heistä. s. sisältö 2.9. 2016 Allahin palvelijat Muslimien määrä Suomessa kasvaa. 24 2 2.9.2016
16 2.9. 32 Johannes Hilosen evakkotaival kesti yhdeksän vuotta s. Alueilla on erityispiirteensä. Jokainen niistä tekee omannäköisensä soten. Juha Rehula s. 14 Hallituksen esitys perustulokokeilusta hermostutti opposition s. 37 Topographica valokuvakokoelma, Y/l: 368, Oulun maakunta-arkisto Moni lapsi sijoitettiin koulukotiin väärin perustein s. 6 Vanhat pappilat kaipaavat arvostusta, ostajaa ja remonttia s. 2016 3. 30 Sosiaalinen media linkittää maaseutuyhteisöjä tiiviimmiksi s
Kokoomus ilkkui keskustalle sosiaalisessa mediassa heti listan julkaisemisen jälkeen, että ?20 normia purettuna on parempi kuin 200 listattuna?. Kokoomuksen temppu hallituskumppania kohtaan oli halpamainen. Puolueen julkitulo kertoo tässä yhteydessä tosin enemmän sen julkaisijasta kuin kritiikin kohteesta. Sattumaa tai ei, kokoomusta lähellä olevan ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen on myös teilannut keskustan byrokratiatalkoot. Luontevaksi jatkoksi keskustan eduskuntaryhmä julkaisi viime viikolla 202 uutta keinoa turhan sääntelyn keventämiseksi. ainakin osittain. Tämä työ jatkuu. Keskusta keräsi kansalaispalautteen pohjalta kaksi vuotta sitten ensimmäiset 101 ehdotusta. Tätä työtä on ollut helppo tukea, sillä valtaosa kansalaisista suhtautuu lämpimästi normien purkamiseen. Vastustamalla ylimääräistä sääntelyä ja huonoja normeja puolueet eivät menetä ääniä . osa innokkaammin, osa vähemmän innokkaammin. perustettu 1908 . Jotta asiat olisivat paremmin, päättäjien on pystyttävä siirtymään vaalipuheista tekoihin. Keskusta aloitti norminpurkutalkoot kolme vuotta sitten. Puolue on sen jälkeen kannustanut kansalaisia aktiivisesti ilmiantamaan huonoja ja turhia sääntöjä. Byrokratia on niin vaikea taiteenlaji, että sen kaikkia vaikutuksia on lähes mahdotonta arvioida etukäteen. Toisaalta on hyvä muistaa, että politiikassa mikään ei ole helpompaa kuin ampua alas muiden tuottamia ideoita. Päätoimittaja Juha Määttä Normien purkaminen Suomessa tai EU:ssa ei saa eikä tarvitse olla yhden puolueen tehtävä. Pääkirjoitus Älä ammu byrokratian purkajaa T urhaa byrokratiaa ja turhia säännöksiä vastustavat kaikki puolueet . Jos tähän on tahtoa, niin sopivat perustelut löytyvät kyllä kivuttomasti. Normien purkaminen Suomessa tai EU:ssa ei saa eikä tarvitse olla yhden puolueen tehtävä. pikemminkin päinvastoin. Byrokratiaa ei poisteta pelkillä juhlapuheilla. Samalla puolue ehdotti byrokratiatalkoiden laajentamista myös Euroopan unioniin. Tähän mennessä keskusta on esittänyt yhteensä 303 erilaista korjausideaa. Hyviä ideoita kaivataan kansalaisten elämän helpottamiseksi, ei politiikan tekemiseen.. Osa näistä korjausehdotuksista on tähän päivään mennessä ehditty jo korjata. Normien purkaminen oli myös puolueen yksi keskeisistä vaalilupauksista kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Niiden perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten arjen helpottaminen, yritystoiminnan sujuvoittaminen, työllistämisen keventäminen ja maatalousbyrokratian kitkeminen. 4 2.9.2016 Keskustan aktiivisuus sääntely-Suomen purkutalkoissa ei ole herättänyt muissa puolueissa pelkästään myönteisiä ajatuksia. Hänen mukaansa purkamisehdotukset ovat huonoja, kunnianhimottomia ja keskittyvät liiaksi maatalouteen. Normien purkamista kohtaan esitetty kritiikki on varmasti aiheellista
Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ovat selvittäneet näiden tutkimusten perusteella puolueiden imagojen kehitystä vuodesta 1992 lähtien. Puolueiden imagot ja mielikuvat on tiivistetty tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen. Ne ovat ylimielisyys, ihmiskeskeisyys, tehokkuus ja kyky uudistaa yhteiskuntaa. Se kertoo, miten vahvasti ihmiskeskeisyys hallitsee kansalaisten mielikuvaa Sdp:stä. Pitkänen ja Westinen ovat löytäneet lainalaisuuden, joka antaa keskustalle paljon pohtimisen aihetta. Keskusta on koettu ylimieliseksi silloin, kun puolue on hallituksessa kokoomuksen kanssa. Vastaavasti punamultayhteistyö tartuttaa keskustaan Sdp:n myönteisiä ominaisuuksia kuten ihmiskeskeisyyttä. Myös viime vaalien jälkeen keskusta on muuttunut kansalaisten silmissä ylimielisemmäksi puolueeksi. Keskustaa ei ole pidetty samaan aikaan sekä ihmisläheisenä että ylimielisenä puolueena. Se ei kuitenkaan ole puolueen menestystä haitannut, koska se on ykkönen myös yhteiskuntaa uudistavana puolueena. Mutta puolueilla on myös pysyviä ominaisuuksia, jotka eivät riipu hallitusasemasta. Kansalaisten mielestä kokoomus on jo pitkään ollut ylimielisin puolue. Vastaavasti vahva ihmiskeskeisyyden mielikuva ennakoi myös hyvää vaalitulosta. Tässä riittää puolueelle pohtimista. Mitä ylimielisemmäksi keskusta koetaan vaalien aikaan, sen huonommin se uurnilla menestyy. Toimittajalta Ihmisläheinen vai ylimielinen keskusta Suurimmat puolueet ovat teettäneet jo 1970-lu- vun alusta lähtien tutkimuksia, joissa selvitetään kansalaisten mielikuvia puolueista. 2016 5. Kun puolue on hallituksessa kokoomuksen kanssa, siihen tarttuvat myös kokoomuksen kielteiset ominaisuudet, erityisesti ylimielisyys. Hallituksessa olevat puolueet koetaan ylimielisemmiksi kuin oppositiopuolueet. Se koettiin tällä mittarilla ykköseksi jopa Lipposen kaudella, jolloin Sdp kilpaili kokoomuksen kanssa myös ylimielisyydessä. Kun kumppanina oli Sdp vuosina 2003?2007, sen ylimielisyys väheni pääministeriasemasta huolimatta. Toisaalta keskustan arvosanat myös tehokkuudesta ja yhteiskunnan uudistamiskyvystä tapaavat nousta silloin kun puolue on yhteistyössä kokoomuksen kanssa. Keskustan mielikuvaa näyttää leimaavan mielen- kiintoinen paradoksi. Tämä on oikeastaan aika rohkaiseva viesti alkiolaiselle ihmisyyttä ja sen kehitystarvetta korostavalle puolueelle. Timo Laaninen Se, mikä onnistuu sosiaalidemokraateilta, ei keskustalta onnistu. Viime vuosina se on pudonnut tällä mittarilla selvästi keskustan ja kokoomuksen taakse. Sdp on pitänyt pitkään kyselyiden ykköstilaa ihmiskeskeisimpänä puolueena. Ihmiskeskeisyydessä kokoomus häviää Sdp:lle ja keskustalle myös puolueen omien kannattajien mielestä. Sdp kilpaili Paavo Lipposen pääministerikaudella kokoomuksen kanssa ykköstilasta yhteiskunnan uudistamisessa. Jompikumpi ominaisuus korostuu kansalaisten mielikuvissa ajankohdasta riippuen. 2.9. Tulosten perusteella suurimpien puolueiden imagoissa on sekä pysyviä että säännönmukaisesti vaihtelevia piirteitä. Puolueiden mielikuvat riippuvat jonkin verran siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa
Mitä suurempi otos olisi, sitä kalliimmaksi kokeilu tulisi. Mukaan ovat kuitenkin pääsemässä vain Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat 25?58-vuotiaat. Kokeilusta ei siten selviä, miten esimerkiksi työssäkäyvät reagoisivat perustuloon. Samalla osallistujien määrä on supistunut 10?000 henkilöstä viidennekseen. Keskustaministeri myöntää, että kokeilu ei ole kovin laaja, koska rahaa ei ole varattuna enempää. Nyt rahaa palaa 20 miljoonaa euroa. ??Toivon, että hallitus voisi vielä myöhemmin arvioida kokeilun jatkoa ja laajentamista. Oli odotettua, että hallituksen esitys nostattaa tunteita, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo. Vehviläinen kuvaa hallituksen esitystä konkreettisena askeleena kohti perustuloa. ??On tärkeää, että on jotain, josta lähteä liikkeelle. 6 2.9.2016 Esiselvityksessä maalailtiin, että koeryhmä poimit- taisiin pienituloisista: työttömistä, itsensä työllistäjistä, mikroyrittäjistä, pätkä- ja silpputyöläisistä. Aika, raha ja laki tulivat vastaan. Vuosina 2017 ja 2018 tehtävään kokeiluun osallistuvat saavat kuukaudessa 560 euroa puhtaana käteen, eikä kokeilusta voi kieltäytyä. Tarkoitus on selvittää, lamauttaako vai kannustaako vastikkeeton perustulo ihmisiä. Kokeilun yksityiskohdat ovat aiheuttaneet jupinaa. Opposition mielestä nyt kokeillaan väärin. ??Torsohan siitäkin tuli, perustulokokeilusta, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi AlankoKahiluoto harmitteli sosiaalisessa mediassa. Alanko-Kahiluodon mielestä hallituksen esitys perustulokokeilusta pettää kaikki siitä annetut lupaukset. Viime viikolla julkaistu perustulomalli poikkeaa siitä, mitä Kelan johtama tutkimusryhmä esitti esiselvityksessään maaliskuussa. Muutokset ovat kuitenkin selitettävissä. Nyt saamme relevanttia tietoa vain työttömien ryhmästä, Vehviläinen jatkaa. Kaikille vastikkeetta maksettu perustulo kuulostaa yksinkertaiselta idealta, mutta toteuttaminen on haastavaa. Tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas muistuttaa Kelan blogissa, että perustulon istuttaminen suhteellisen monimutkaiseen sosiaalipoliittiseen ympäristöön on hankalaa.. Ainutlaatuisen perustulokokeilun toteuttaminen ei ole niin helppoa kuin opposition puheesta ymmärtää. ??Perustulo herättää näkökulmia ja ristiriitoja. Uutisanalyysi Torso vai ei? Hallituksen perustulokokeilu on puutteistaan huolimatta uraauurtava Hallitus löi viime viikolla faktat pöytään: Perustulokokeiluun valitaan satunnaisotannalla 2 000 työtöntä
2016 7. Tämä on käsittämättömän kovaa maabrändäystä, hän hehkuttaa. Henna Lammi On tärkeää, että on jotain, josta lähteä liikkeelle. Shutterstock 2.9. sen puutteista huolimatta. ??Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka edistyksellisiä tässä maailman silmissä ollaan. ??Mutkia suoristettiin, jotta kokeilu voisi alkaa suunnitelman mukaisesti, Kangas kirjoittaa. Esiselvityksessä esimerkiksi pohdittiin, että kokeiluun osallistuville maksettaisiin erisuuruista perustuloa, jotta saataisiin selville erilaisten summien aktivoiva vaikutus. Hallitus hautasi ajatuksen, koska se olisi todennäköisesti kaatunut eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Vihreät ovat nähneet perustulokokeilussa jopa salaliittoteorian: hallitus haluaa kokeilun epäonnistuvan, jotta vihreille tärkeää uudistusta ei jatkossa ehdotettaisi. Vehviläisen mielestä ajatus on tuulesta temmattu. Myös keskusta on puhunut perustulosta pitkään. ??Tuskin perustuloa olisi kirjoitettu hallitusohjelmaan, jos asian ei haluttaisi etenevän. Tukea tulee myös asiantuntijoilta. Ajatushautomo Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva kuvailee Helsingin Sanomissa (27.8.) perustulokokeilua uraauurtavaksi
Niiden kautta mahdollisimman moni pääsee osalliseksi ohjelmasta. Juhlavuosi avataan uudenvuoden aattona Helsingissä järjestettävällä juhlalla, johon suomalaiset pääsevät osallisiksi myös television välityksellä. Vuoden kruunaa talvisodan muistopäivästä 30. Keskustassa kiinnostaa ihmisten arki. joulukuuta 2017.. Juhlavuoden pääajatus on vahvistaa suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja hakea potkua tulevaan, 100-juhlavuosihankkeen hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Paula Lehtomäki tiivistää. 8 2.9.2016 Kuka tahansa voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan. Lehtomäen mukaan ohjelmaan on hyväksytty reilu kaksi tuhatta hanketta. Juhlabudjetti on 19 miljoonaa euroa. . Verkkosisällöt ovat Lehtomäen mukaan eduksi. Ohjelmaehdotuksia tulee kymmeniä viikossa. Miksei? Hanna Kosonen Twitterissä Gallupeissa sekin viesti, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan, demareiden ja kokoomuksen järjestys voi olla mikä tahansa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Anni Reenpää / Lehtikuva . Menussa yhdistyvät luontevasti perinteet ja nykyaika, keittiömestari Kim Palhus kuvaa satavuotiaan Suomen juhlamenua. Satavuotias Suomi juhlii monin ilmein Anja Manninen Sata vuotta täyttävän Suomen juhlavuo- desta tulee innostava, iloinen ja moni-ilmeinen. Sen tärkeimpiä raaka-aineita ovat muun muassa lohi, sienet, peruna ja karitsa. . Juhlinnassa katsotaan historiaan, tähän päivään ja tulevaan. Juhlavuotta ennakoi jo tällä viikolla julkistetun valtion ensi vuoden talousarvion, budjettikirjan, juhlahenkinen kuvitus. Viime viikolla julkistettiin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlamenu. Ajassa Sanottua Ne, jotka lukevat hallituksen esityksen perustulokokeilusta, huomaavat, että kokeilun neulominen sosiaaliturvajärjestelmän tilkkutäkin sisään on vaatinut valtavasti työtä. Heikki Hiilamo THL:n blogissa Norminpurku nyhräystä? Pienetkin parannukset auttavat ihmiseloa. marraskuuta käynnistyvä itsenäisyyden juhlaviikko, joka huipentuu Suomen itsenäisyyspäivään 6. Ajatus on tarjota ja kannustaa suomalaisia juhlistamaan satavuotiasta itsenäistä Suomea sillä tavalla kuin he itse kokevat parhaaksi, Lehtomäki sanoo. Lehtomäki kertoo, että liikkeelle ovat lähteneet monenlaiset suomalaiset ei puolilla maata ja ulkomailla. Mielikuvituksen käyttö on sallittu ohjelmaesitysten laadinnassa, kunhan oh- jelmat ovat hyvän tavan mukaisia ja liittyvät Suomen itsenäisyyteen. Ohjelmaehdotusten hyväksynnässä on painotettu avoimuutta ja saavutettavuutta
Lisäksi tietenkin on aina ihmisiä, joiden mielestä eläimistä välittäminen nyt vaan on naurettavaa heppatyttöjen hommaa. Emma Kari Facebookissa Ajassa Eläinaktivistien agenda ui voimalla Suomen mediaan. Tavis ei tajua mitä elikoille oikein olisi pitänyt tehdä. Ilkka Ahtiainen Twitterissä SUOMI FINLAND 1. Terho ihmetteli, että oppositiopuolueet vastustavat nyt esityksiä, joita vielä viime hallituskaudella itse ajoivat. ??Varsinkin talouspolitiikan osalta oppositio on vienyt pölhöpopulismin niin ennen näkemättömiin korkeuksiin, että se kulkee jo täysin todellisuudesta irtautuneella kiertoradalla, hän lateli. 2.9. Kehitysapu oli tämän vuoden suurin leikkauskohde. Ei sekään estänyt, puheenjohtaja Timo Soini kannusti väkeään. ??Eikä gallup estä yhtään mitään, jos tehdään töitä. Sekä Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho käyttivät puheissaan runsaasti aikaa osoittaakseen, että perussuomalaisten kädenjälki näkyy hallituksen politiikassa. ??Olemme pitäneet pieni- ja keskituloisten puolta, mutta samalla takoneet Suomen taloutta kuntoon, jotta velkaantuminen pysähtyisi. Tätä kysymystä erityisesti nuoret sukupolvet pohtivat yhä kiivaammin. Jenni Haukio Seurassa Jotenkin ajatuksena tuntuu olevan, että empatia eläimia kohtaan on jotenkin ihmisiltä pois. 2016 9. Myös puoluetuista on leikattu, kuten olemme pitkään vaatineet, Terho ylpeili. Rajuin kritiikki satoi kohti oppositiota. Sanottua Oikeus vapauteen . Ei estänyt. lk Jussi Nukari / Lehtikuva Tykit kohti oppositiota Eeva Kärkkäinen Perussuomalaisten eduskunta- ryhmä kokoontui alkuviikosta kesäkokoukseensa Poriin matalien kannatuslukujen saattelemana. ??Estikö kuntavaalikannatus meitä saamasta 17,7 prosenttia eduskuntavaaleissa. Entä eurovaalikannatus. eikö se ihmisen lisäksi yhtä oikeutetusti kuuluisi myös eläimelle
Kansa ei halua lyhentää edustajiensa lomia Eeva Kärkkäinen Eduskunnan syysistuntokausi alkaa tiis- taina 6. Metalliliiton valtuusto vahvistaa sen 10.6.. huhtikuuta 2015: Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) aloittaa tuloksetta päättyvät neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta. 30. heinäkuuta: Uusi yritys entisen valtakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen avustuksella. Neuvottelut alkavat jälleen. 29. syyskuuta: Hallitus esittelee niin sanotut pakkolait. kesäkuuta: PAMin ja Metalliliiton hallitukset hyväksyvät neuvottelutuloksen. Oppositio ja palkansaajaliike kimpaantuvat. 18. EK näyttää vihreää valoa omille jäsenliitoilleen. 31. Kansanedustajat palaavat töihin 2,5 kuukauden tauon jälkeen. Kesätauon lisäksi eduskuntatyö on pysäyksissä viikon ajan pääsiäis- ja syyslomien aikaan sekä 1,5 kuukauden ajan joulu-tammikuussa. Vaikka edustajien pitkiä lomia parjataan usein julkisuudessa, ei istuntotaukojen lyhentämistä vaatinut kansalaisaloite saanut tuulta alleen. Elokuun lopussa umpeutunut aloite keräsi 1845 kansalaisen allekirjoitukset vaadittujen 50?000 sijaan. Aloitteen mukaan kansanedustajille riittäisi nykyisten yhteensä 4,5 kuukauden mittaisten istuntotaukojen sijaan 30 arkipäivän vuosiloma. Perustelujen mukaan pitkät istuntotauot vaikeuttavat kansanedustajien työtä, koska tehokas työaika on epäsuhtainen verrattuna työmäärään. ??Nykyinen istuntotauko on peruja ajoilta, jolloin kansanedustajilla oli varsinainen palkkatyö ja istuntotaukoja vaadittiin niissä olleiden tehtävien hoitoon, aloite linjaa. Kansalaiset taitavat tietää, että istuntotauoissa on kyse muustakin kuin lomailusta. Ne tarjoavat etenkin maakuntien kansanedustajille mahdollisuuden tavata kotiseutunsa väkeä ja siten pysyä paremmin tehtäviensä tasalla. Pitkä tie kilpailukykysopimukseen Koonnut: Pekka Pohjolainen Kuva: Kirsi Ervasti, shutterstock 19. kesäkuuta: Hallitus kertoo sopimuksen kattavuuteen kytketyistä veronkevennyksistä. Elokuun loppu: Lisää liittoja, muun muassa pankkiala ja apteekkiala mukaan. 14. kesäkuuta: Sopimus allekirjoitetaan. Veroalennusten suuruusluokka jätetään auki odottamaan vielä mahdollisesti mukaan tulevia liittoja. 3. syyskuuta: Palkansaajien suurmielenosoitus Helsingissä. 10 2.9.2016 31. helmikuuta: Neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta (kiky) syntyy. 17. syyskuuta: Sipilä jää odottamaan työmarkkinaosapuolilta yhteistä ehdotusta. Neuvottelut käynnistyvät uudelleen 28.1. 2. maaliskuuta: Palvelualan ammattiliitto PAM taipuu soveltamisneuvotteluihin. tammikuuta 2016: EK ilmoittaa halustaan palata neuvottelupöytään. toukokuuta: Soveltamisneuvottelujen määräaika päättyy, osa venyy jatkoajalle. 2. joulukuuta: Neuvottelut kariutuvat, kun EK vetäytyy neuvotteluista vastavetona AKT:n ulosjäännille. 28. Neuvottelut kariutuvat 20.8. 8. tammikuuta: Sipilä ilmoittaa pakkolakien valmistelun jäädyttämisestä. 19. syyskuuta
Väyrynen uhkasi erota varapuheenjohtajan tehtävästä, ellei puolueen aatteellinen ja aluepoliittinen linja muutu. Väyrysen kapina johti Keskustapuolueen aluepoliittisen otteen tiukentumiseen. konkreettisten purkuehdotusten asemesta. Yhdessäkään ei ehdoteta sääntelyn lopettamista kokonaan tai kokonaisen toimialan sääntelytaakan olennaista keventämistä. Toinen ongelma on se, että osa ehdotuksista on yksinkertaisesti huonoja. Niiden jälkeen sitä päästiin tehostamaan. Olen ihmetellyt, missä ovat nyt nuoret väyryset. Suomessa harjoitetaan keskustan johdolla ennen näkemättömän rajua keskittämispolitiikkaa, vaikka eduskuntavaaleissa puolue ajoi aluepolitiikan suunnanmuutosta keskittävästä metropolipolitiikasta maakuntien kehittämiseen. Nuoret ovat hiljaa. Blo- gissasi kävit niistä jokaisen läpi varsin kriittisesti. Niissä vaaditaan asioiden ?tarkastelua. Jos liiketoiminta perustuu julkiselle tuelle, ei lomakkeita, seurantaa ja takaisinperintää voida välttää. Siihen vaikutti myös EEC-vapaakauppasopimuksen solmiminen. Olen edistyksellinen ja radikaali: pureudun ongelmien juuriin enkä kaihda ennakkoluulottomiakaan otteita oikeina pitämieni tavoitteiden ajamiseksi. Tosiasioihin perustuvassa ?Urho ja hänen kisällinsä. Suomen kannalta maatalous on vähämerkityksinen toimiala. tulen 70 vuoden ikään. En tunne itseäni vanhaksi, enkä vanhoilliseksi. Olen alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattaja. 2016 11. Siinä missä vasemmisto ajoi EEC-suojalakeja, Keskustapuolue vaati aluepolitiikan tehostamista sen vuoksi, että vapaakaupan tiedettiin edistävän alueellista keskittymistä. Aluepolitiikan kiistat vaikuttivat siihen, että syksyllä 1975 toimeenpantiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. -näytelmässä 27-vuotias Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Paavo Väyrynen tapaa marraskuussa 1973 presidentti Urho Kekkosen selvittääkseen, voisiko hänen suunnittelemansa Keskustapuolueen sisäinen ?vallankumous. Ehdotukset ovat myös monesti epämääräisiä. vahingoittaa maan asioiden hoitoa. Mikä keskustan ideoissa mättää, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen? Keskustan sääntelyn purkamisehdotuksissa on kolme keskeistä ongelmaa. Ensimmäinen on kunnianhimon puute. Nyt on alkanut murrosvaihe, jossa meillä on mahdollisuus palauttaa edes osa menetetystä itsenäisyydestämme. Nuorten on kannettava vastuunsa Suomen tulevaisuudesta. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Suoraan kysyen Miksi keskustan ehdotukset eivät kelpaa, Heikki Pursiainen? Henna Lammi Keskusta julkaisi 202 esitystä normien purkamiseksi. Täällä Bryssel Missä ovat nuoret väyryset? Tänään 2.9. Järkevätkin ehdotukset ovat pieniä viilauksia olemassaolevaan sääntelyyn. Keskusta-aatteen lippua ovat kantaneet vain Sirkka-Liisa Anttilan ja Mauri Pekkarisen kaltaiset vanhemman polven poliitikot. Nuorten radikalismia tarvittaisiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa vahvat voimat ovat suistamassa Suomea Paasikiven ja Kekkosen linjalta, ja kehityspolitiikassa, jossa Suomi on viety taantumuksen tielle. Eurooppa-politiikassa menneisyyden juoksuhaudoissa eläneet lyhytnäköiset poliitikot veivät meiltä itsenäisyyden. Liian monet ehdotukset esimerkiksi tarkoittaisivat sääntelyn lisäämistä sen vähentämisen sijaan. Kolmas ongelma on maataloustukiin liittyvän byrokratian ylikorostaminen. Menettelyjä voidaan virtaviivaistaa, mutta julkisella tuella elävä ei koskaan pääse byrokratiasta eroon. 2.9. Tukiin liittyvä byrokratia on myös väistämätöntä
Uutiskuva 12 2.9.2016
2016 13. Jaakko Martikainen Taistelu kentän puolesta Eeva Kärkkäinen Tanssija-koreografina tunnettu taitolentäjä Sami Saikkonen työnsi maanantaina pienkonetta Malmin lentoasemalla. Lentokentän puolustajat vaativat tuoreessa kansalaisaloitteessa helsinkiläisen siviililentokentän toiminnan ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamista lailla. Kuukauden vireillä ollut aloite on kerännyt taakseen jo yli 26?000 allekirjoitusta. Lentokentän kohtalosta on väännetty kättä vuosia. Valtio on päättänyt vetäytyä toimintoineen lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä, sillä Helsingin kaupunki haluaa alueen asumiskäyttöön. Lentokentän säilyttämistä perustellaan paitsi ilmailuliikenteen tarpeilla, myös kulttuurihistorialla. Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä rakennushistoriallinen ympäristö, ja se valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. 2.9
Harvaan asutun alueen asiat saa helposti yhdelle foorumille. Monet seuraavat entisten kotipaikkakuntiensa tapahtumia ja puheenaiheita Facebookista käsin ja ovat tavallaan mukana yhteisössä. 14 2.9.2016 . Oikeasti some kutistaa välimatkoja monella tavalla. Vanhojen valokuvien ympärille on puolestaan kehittynyt yli tuhannen ihmisen Facebook-ryhmä. Siellä on lukuisia vanhoja kuvia Pyhäjoen seudulta 1920-40-luvuilta. Kunnan ydinvoimakeskustelu on luonnollisesti käynyt kuumana Facebookissa. . Joskus somessa sanotaan sellaistakin, mitä ei kasvotusten välttämättä sanottaisi, Vehkala tietää. Käyttämättömiä mahdollisuuksia maaseudulla toki vielä on. Yleensä ottaen ne jutut, mitä puhutaan kylänraitilla ja nuorisoseuroilla, ovat nyt myös verkossa. Pienellä Facebook-haulla selviää, että kunnat näkyvät käyttävän sosiaalista mediaa myös sisäisessä viestinnässä. Maalla vapaa-ajan asioista suuri osa on somessa, ja se on mielestäni hyvä asia. Lisäksi eri sukupolvien ihmiset ovat luonnostaan tekemisissä sen kautta, mikä luo aitoa yhteisöllisyyttä, Vehkala toteaa. Sosiaalinen media on tietysti vaikuttanut yhteisöllisyyteen kaikkialla, missä sitä käytetään laajemmin. . Li-. Olen itse kesäasukkaana kahdessa eri kunnassa. Pyhäjoki on kaikkiaan hyvä esimerkki siitä, miten moninaista yhteisöllisyys ja keskustelu voi olla verkossa. Etenkin tuulivoimalat ja muut suuremmat hankkeet aiheuttavat paljon verkkokeskustelua maaseutupitäjissä. . Oikeastaan kaikki maaseudun asiat ovat siirtyneet verkkoon, Elina Vehkala Maaseudun Sivistysliitosta sanoo. Sosiaalisesta mediasta . Hakutuloksista löytyy pitkät listat nuorisotoimea, kulttuuritoimea, liikuntatoimea ja niin edelleen. Vuorotteluvapaalla MSL:n Pohjois-Suomen aluepäällikön tehtävistä olevan Vehkalan mökkikunta Pyhäjoki on hyvä esimerkki some-yhteisöllisyydestä. . Hyvää Pyhäjoesta -ryhmässä jaetaan paljon mukavia asioita. etenkin sen suosituimmasta palvelusta Facebookista ? löytyy muun muassa kyläryhmiä, harrastuspiirejä, kylätoimintaa ja kirpputoreja. . Ilmiöt Peukku maaseudulle Sosiaalinen media on auttanut vahvistamaan yhteisöllisyyttä maaseudulla. Viestimällä arki ja juhla pyörivät helpommin, ja siinä sivussa myös kuntakuva voi kirkastua. Teksti: Sami Korkala KUVA: MARIA SEPPÄLÄ . Toivoisin, että esimerkiksi kesäasukaskirjeet näkisi myös somessa. Asukkaat voivat olla eri foorumeilla päätöksenteon apuna ja viestiä keskenään vielä tiiviimmin yhteisistä asioista. Harkittua some-strategiaa ja perinteisempää markkinointia ja tiedottamista yhdistelemällä kunnat ja kylät saavat itseään esille huokeasti.
Se on tavallaan oikeuskin, Vehkala sanoo. 2.9. Sitä kautta saamme paljon kommentteja ja keskustelua, mistä on apua päätöksenteossa ja ideoinnissa. Osin samoja uutisia julkaistaan kunnan sivuilla ja Facebookissa. . Sen avulla olen itse saanut varaussoitot puolta vähemmäksi. Lepistö lähtee usein koulutuksissaan aivan perusasioista eli siitä, miten sosiaalisen median työkaluja yleensä ottaen voi käyttää hyödyksi. . Kun vaikkapa yhteisistä talkoista innostuu vielä tekemään jutun Facebookiin, talkoisiin on muidenkin helpompi tulla seuraavalla kerralla, Lepistö näkee. Hänen mielestään kyläyhdistyksillä on edelleen hyvä olla kotisivut, joilla on pysyvämpiluonteinen materiaali kuten perusasiat, yhteystiedot ja historia. . 2016 15. Jo Facebookin ryhmiin kuuluminen on sinällään yhteisöllisyyttä. Etenkin vanhemmassa ikäpolvessa on niitä, jotka eivät ole verkossa millään tavalla ja voivat vieroksua tietotekniikan käyttämistä. . Somettaminen tulee minulta aika luonnostaan työn ohessa, Manninen sanoo. Muutama minuutti ennen haastattelua hän oli tviitannut linkin juttuun Tyrnävän ennakkoluulottomasta viljelykokeilusta. . Myös muut toimijat kunnassa käytävät somea ahkerasti. Persoonaa laitetaan peliin, mutta luonnollisesti tietyissä rajois- Kaikki eivät hallitse some-työkaluja, mutta heitä ei saa unohtaa. sa. Moni on innostunut koulutuksissa Facebookin mahdollisuuksista ja perustanut oman tilin. Facebookia ja kunnan kotisivuja päivittävät monet eri henkilöt, jotta viesti pysyy raikkaana. Kunnan strategia- ja kaavatyö sekä esityslistat ovat esillä myös somessa. . Esimerkiksi Tyrnävällä pelloille tehdyn viirupöllötaideteoksen ilmakuva on ollut esillä valtakunnan mediassa. . Esimerkiksi kylätalojen varaamisessa olen neuvonut käyttämään Googlen kalenteria. Sekin kertoo kunnastamme jotain, kun viljelijä ehdottaa itse tuollaisen taideteoksen tekemistä pelloilleen, Manninen naurahtaa. Kyläyhdistyksille some-koulutuksia jär- jestänyt satakuntalainen it-alan yrittä- jä Auli Lepistö on itsekin kyläyhdistysaktiivi. . Kaikki eivät hallitse some-työkaluja, mutta heitä ei saa unohtaa. Mannisen mielestä tyrnäväläiset näyttävät somessa itseltään. . Esimerkiksi Siemenperunakeskus ja kirkkoherra Timo Liikanen, joka on videoinut livenä saarnojaan Periscopen kautta. Yrittäjiä on rohkaistu somen käyttöön muun muassa kunnan Tyrnävä Tarjottimelle -hankkeeseen kuuluvalla somemarkkinointikurssilla. Omannäköinen ja luonteva viestintä kan- taa pitkällä tähtäimellä parhaiten. Hänellä on mikroblogipalvelu Twitterissä noin 500 seuraajaa ja Facebookissa tuhatkunta kaveria. . Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on tuonut kunnalle näkyvyyttä ahkerana sosiaalisen median käyttäjänä. säksi kunnat pystyisivät paremmin kohtaamaan esimerkiksi alueensa nuoret yrittäjät somen avulla. Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on ahkera somettaja, mikä tuottaa hänelle ja kunnalle positiivista näkyvyyttä. Tuntuu, että Facebookin kautta saamme asiat tehokkaimmin nopeasti tietoon. Etenkin nuoret tavoittaa hyvin somen kautta. Myös media voi poimia jutunaiheita somesta. Me teemme Tyrnävällä asiat omalla tavallamme, ja se näkyy tietysti viestinnässä muutenkin. MSL:n ajatuksena on, että verkko on arkinen työkalu kaikkialla asuville ja kaikenikäisille suomalaisille
Jos jo kyselyyn vastaaminen aiheuttaa tuollaisia reaktioita, näistä asioista pitää todellakin puhua. Hän toivoo, että väitöstutkimus raivaa tietä yleiselle keskustelulle. . Ja avatkoot ihmiset asioita perheiden ja sukujen sisällä nyt, kun kertojia on vielä elossa. Riutamaan, 59, isovanhemmat ovat lähtöisin luovutetusta Karjalasta. Ja päinvastoin. Teksti: Sami Korkala Kuva: Maria Seppälä Ei virallisen Suomen kertomus esimerkillisestä karjalaisten asuttamisesta ole kuin osa totuutta. Mietin, et-. Toisenlaisissa kertomuksissa taas evakkolasten kiusaaminen on jättänyt syvät arvet ja vaikuttanut heikentävästi heidän myöhempään hyvinvointiinsa. 16 2.9.2016 Riutamaa uskoo, että evakoiden kokemuksia voidaan hyödyntää myös pakolaislasten kotouttamisessa. . Juurista ei kotona paljoa puhuttu. . Väitöstutkimuksen evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistoista tehnyt Eeva Riutamaa näkee, että kaltoin kohdeltujen evakkojen ääni ei ole päässyt kuulumaan tarpeeksi. . Johannes Hilonen oli Talvisodan syttyessä yhdeksänvuotias. Sellanen ol? Suomi Hyväksytyksi tulemisen tunteet ovat kantaneet Karjalan evakkolapsia myöhemmässä elämässä. Vilho ja Sanni Hilonen olivat perheineen yhdeksän vuotta evakossa. Yleensä ottaen hyväksytyksi tulleet evakkolapset ovat menestyneet hyvin myös myöhemmässä elämässään. Moni sanoi, että muistojen avaaminen oli kivuliasta, itketti ja piti nukkua yön yli. Lähden siitä, että lapsen kokemus hädästä on universaali. Kun äitini sai tietää tutkimusaiheestani, hän kertoi minulle hävittäneensä murteensa niin hyvin, ettei kukaan saanut tietää hänen taustojaan. Hyväksytyksi tuleminen on erittäin tärkeää, ja ihmettelen, mistä kaikenlainen vihapuhe kumpuaa. Onko suomalaisten kodeissa vaalittu kenties katkeruutta, sitä en tiedä. Kyselytutkimusta tehdessään Riutamaa huomasi osuneensa johonkin olennaiseen.
Kodin menetys saattoi näkyä joissain perheissä pitkään melankolisuutena. Hilonen ei ole jäänyt hautomaan kokemuksiaan. Lapsena piti olla Suojärvellä pikkuisen peloissaan, ja herkistyn vähän liiaksikin, kun puhun niistä asioista. Onneksi karjalaisilla on ollut toisensa. Kylään rakennettiin myös tsasouna (yläkuva). tä millaisista palasista äiti on koonnut identiteettinsä, kun hän menetti kielen, ortodoksisen uskonnon ja kotiseudun, Riutamaa ihmettelee. Patoutunut suru ja katkeruus saattavat näkyä vielä sukupolvien päästä. . Voi olla, että vasta kolmas tai neljäs sukupolvi alkaa oireilla. En ole kokenut juuri ryssittelyä tai muutakaan. On siitä evakko- ja sota-ajasta jäänyt tietynlaisia traumoja painolastiksi. Hän on kirjannut niitä muistiin suvulleen ja kertonut niistä muun muassa Oulun Karjalaseuran tilaisuuksissa. . Ja kun ostan vaikkapa uuden puvun, niin mietin, että onpahan ainakin yksi puku nyt. Hänen vanhemmilleen evakkovuodet olivat raskaita. Eivät ihmiset meitä kiusanneet, mutta elämä kiusasi. Tappeluitakin tuli, ja piti lähteä pois, etteivät seipäät alkaneet viuhua, Hilonen sanoo. . Kaikki saattaa pamahtaa heidän niskaansa vaikkapa masennuksena ja ahdistuksena. Johannes Hilonen, 86, kuuluu enem- mistöön. Tasapainoilu vertaisryhmien ja integroimisen välillä on herkkä asia myös nykypäivän kotouttamisessa. . Pitkä poika sujahti kuitenkin uuteen ympäristöön aina helposti. . Maasta oli kova kysyntä, ja oli pitkään epävarmuutta siitä, mihin voimme asettua. Kansakoulu meni pätkissä, ja kahdeksanhenkisen perheen asuinpaikat vaihtelivat Keski-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Meidän oli helppo sopeutua kielen, uskonnon ja kulttuurin puolesta. Hiloset asettuivat lopulta Pohjois-Karja- lan Valtimoon 1940- ja 50-luvun taitteessa. Heidän oli vain pakko pärjätä, Hilonen sanoo. Sanotaan, että kerran evakko on aina evakko. Välillä rakennettiin, välillä asuttiin yksiötä pienemmässä majoituksessa. . Nykypäivän maahanmuuttajat ovat aika tavalla eri asia. Karjalaiseen tapaan siellä kyläiltiin paljon naapureissa, eikä karjalaisia halvennettu millään tavalla. . Valtimossa oli enimmillään puolitoistatuhatta siirtokarjalaista, oli se tavallaan tietynlainen turvaverkko. Hilosen isä Vilho lahjoitti mailtaan tontin ortodoksisen rukoushuoneen, tsasounan rakentamista varten. . Välirauhan aikana palattiin vielä poltetun kodin raunioille ja yritettiin aloittaa elämä uudelleen Suojärvellä. Vertaisryhmät ovat todella tärkeitä, Riutamaa sanoo. Toisaalta uudet tulokkaat on hyvä pystyä integroimaan yhteisöön tehokkaasti. Sinne monet muutkin suojärveläiset raivasivat maatilat tiettömälle ?kyl- Jopa noin miljoonalla suomalaisella on arvioiden mukaan juuret menetetyssä Karjalassa. mälle tilalle?, siis käytännössä umpimetsään. Evakkolapset, jotka jo kodeissaan kokivat yksinäisyyttä, ovat vanhetessaan vaarassa eristäytyä. Yhteiskunnallisesti tärkein tehtävä on tukea vanhempien jaksamista ja uuteen yhteisöön liittymistä, Riutamaa sanoo väitöstutkimuksen tiedotteessa. KM Eeva Riutamaan väitöskirja Maan korvessa kulkevi . Johannes Hilosen arkistot Eivät ihmiset meitä kiusanneet, mutta elämä kiusasi. Karjalan evakot Talvisodan syttyessä evakkoon lähti yli 400 000 suomalaista. Jatkosodan aikana monet kotiseudulleen palanneet joutuivat uudelleen evakkoon. Sodassa menetettyjen alueiden väestö uudelleenasutettiin pysyvästi. Noin kymmenen prosenttia evakoista oli ortodokseja. Valtimosta löytyi lopulta sija Suojärveltä evakkoon lähteneille Hilosille. 2016 17. Lapsen kokemus perheensä erilaisuudesta ja kasvuympäristön ulkopuolelle jäämisestä jättää negatiiviset tunnemuistot, joilla on yhteys myöhempään hyvinvointiin. Hän on niitä evakkoja, jotka ovat tulleet hyväksytyksi ja selvinneet elämässään hyvin. Laatokan Karjalan Suojärveltä yhdeksän vanhana talvisotaa karkuun lähteneen Hilosen evakkoaika kesti yhdeksän vuotta ja käsitti kaikkiaan yhdeksän muuttoa. . Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi tarkastetaan 2.9. Turun yliopistossa. 2.9. Ainoat ongelmat olivat Veneheitossa, siellä isommat pojat haukkuivat meitä ortodoksitaustaisia ryssänpenikoiksi
Haavoittuneita on arviolta sata. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Isku Jemenissä. Ainakin 71 ihmistä kuoli maanantaina pommi-iskussa armeijan koulutusleiriin Jemenin Adenissa. Mielenosoittajat vaativat pääministeripuolue Syrizaa huolehtimaan paremmin maahan tulleiden pakolaisten ja siirtolaisten turvallisuudesta. 18 2.9.2016. YK:n turvallisuusneuvostossa käytiin kolmas salainen, suuntaa antava äänestys maanantaina. Viranomaisten mukaan iskun tekijä ajoi autolla päin uusien alokkaiden ryhmää. Rakennuksen katto romahti, ja monet uhreista hautautuivat raunioihin. Guterres on kerännyt eniten ääniä kaikilla äänestyskierroksilla. Valinnan tekee YK:n yleiskokous turvallisuusneuvoston kokoamalta ehdokaslistalta. Louisa Gouliamaki ?Avatkaa raja!. Tuhannet ihmiset kokoontuivat maanantaina Ateenassa järjestettyyn mielenosoitukseen, jolla haluttiin ilmaista tukea turvapaikanhakijoille. Äärijärjestö Isis ilmoittautui iskun tekijäksi. Kyseessä oli verisin isku Adenissa yli vuoteen. Mafiakytköksiä. Italiassa huippusyyttäjä Franco Robert vaatii maan viranomaisia varmistamaan, ettei mafia pääse käsiksi KeskiItalian maanjäristyksen jälkeisiin jälleenrakennusprojekteihin. Mafiaan kytköksissä olleiden yritysten aiemmat puutteelliset rakennustyöt vuoden 1980 maanjäristyksen vaikutusalueella olivat syyttäjän osasyy viimeviikkoisen maanjäristyksen aiheuttamiin tuhoihin. Guterres johdossa. Portugalin entinen pääministeri Antonio Guterres johtaa YK:n pääsihteerikilpaa, uutistoimisto AFP:n YKdiplomaattilähteet kertovat
Tällaiset pienet, varmastikin viattomat harha-askeleet voivat eskaloitua suuriksi konflikteiksi, ellei tilanteisiin puututa heti. Jos haluamme mennä tapaamaan Israelissa asuvia ystäviämme, lennämme Kyproksen kautta. Pääkaupunkeja ei yhdistä moottoritie . Interim tarkoittaa väliaikaista. sotilastankeille ei ole haluttu luoda liian hyvää ajoreittiä, eikä tielle vallitseville olosuhteissa juuri tarvetta olisikaan. Hankala naapuruussuhde Libanonilla ja Israelilla on yhteistä rajaa 79 kilometriä. Epätoivotut liikkeet raja-alueen ilmatilassa ovat samoin myös uhka rauhalle. Ulkopolitiikka vaikuttaa Lähi-idässä paitsi infrastruktuuriin, myös karttoihin ja urheiluun. Arabimaiden kartoissa Israelia ei näy. Lyhyessä konfliktissa kuoli yli tuhat libanonilaista, ja rajaseudulla poltettiin paljon maaperää. Molemminpuolisella vihanpidolla on pitkä historia, ja se liittyy tiiviisti koko alueen levottomaan historiaan. Huonot suhteet konkretisoituvat liikkumisessa. Libanonin ja Israelin välillä ei ole lentoliikennettä. Molempien valtioiden alue on täynnä mielenkiintoista arkeologiaa, historiaa ja kirkkojen historiaa . Pääkaupungista toiseen on linnuntietä vain reilut 200 kilometriä, maanteitse kiertäen 300?400 kilometriä. Rauhanturvaoperaation nimi on United Nations Interim Forces in Lebanon (UNIFIL). Libanonilaiset itse eivät voi mennä Israeliin eivätkä israelilaiset tulla Libanoniin ilman erityislupaa. YK:n rauhanturvaajat valvovat Libanonin ja Israelin välistä rajaa. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Mailla ei vielä koskaan ole ollut normaalia diplomaattisia suhteita, vaan niillä on vihollissuhteet. Viimeksi vuonna 2006 Israel miehitti eteläistä Libanonia. 2016 19. kiitos tästä kuuluu suomalaisillekin. Suomalainen sotilastarkkailija kuoli kymmenen vuotta sitten virkatehtävissään, joten ilman suomalaisuhreja tehtävää ei ole suoritettu. Rion olympialaisissa Libanonin ja Israelin joukkueet joutuivat konfliktiin, kun niiden olisi pitänyt matkustaa kisojen avajaisiin samalla bussilla. Libanonilaisille tilanne oli sietämätön, ja he estivät israelilaisten tulon samaan bussiin. Kahden pinta-alaltaan ja väestömäärältään samankokoisen maan sopuisammassa yhteiselossa olisi paljon potentiaalia. Maiden välillä lentäminen tapahtuu kolmannen maan kautta. jo tässä teemassa olisi valtava matkailupotentiaali erinomaisella ruokatraditiolla höystettynä. Voisiko Välimeren itälaita jonakin päivänä olla yhtä suosittu turistikohde kuin sen länsilaita on tänään? Uskoisin, että valtaosa molempien maiden kansalaisistakin olisi sisimmässään kiinnostunut näkemään myös elämää rajan toisella puolen ja maistamaan naapurin versiota yhteisestä ruokaperinteestä. Rauhallinen rinnakkaiselo ei toistaiseksi ole mahdollista, kun alueelliset jännitteet ja historian sotaisa painolasti kasautuvat kahden pienen maan väliselle, lyhyelle rajanpätkälle. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 2.9. Tällä hetkellä siellä palvelee reilut 300 suomalaista naista ja miestä. Raja on nyt Lähi-idän rauhallisimpia . Hänen ja hänen menehtyneiden kollegojensa muistoa kunnioitettiin tänä kesänä pidetyssä tilaisuudessa Etelä-Libanonissa. Jatkuva jännite rajan pinnassa on syy siihen, miksi väliaikaiseksi tarkoitettu operaatio on jatkunut jo yli 30 vuotta. Rajaseudulla harrastetaan paljon maanviljelystä, ja paimenet liikkuvat eläinten mukana ? joskus toisen osapuolen mukaan väärälle puolelle astuen. Väliaikaiseksi tarkoitettu operaatio on jatkunut jo vuodesta 1982 alkaen. Rauhan turvaaminen Libanonin ja Israelin välisellä rajalla on Suomen suurin rauhanturvaoperaatio
Vaikeissakin tilanteissa on vielä paljon teh- 20 2.9.2016 tävissä. Meidän täytyy saada itsetunto ja yhteistyökyky takaisin. Elokuisessa Maarianhaminassa navakka tuuli kurmuttaa puita ja sateenvarjoja. Tapauksen saama julkisuus säikäytti tehtaan norjalaisomistajat pelkäämään maineen menettämistä suomalaisten kuluttajien silmissä. Lisäksi tehtaanjohto, viljelijät ja työntekijät onnistuivat löytämään keinoja kustannusten karsimiseksi. Kansanedustaja on sipsitehtaan säilymisestä erittäin iloinen. Henkilö Melkein kepulainen Ahvenanmaan kansanedustaja istuu perinteisesti samassa eduskuntaryhmässä RKP:n kanssa. Kyse oli paitsi tehtaan 107 työntekijästä, myös saaren kuljetusalan ja perunanviljelijöiden tulevaisuudesta, yhteensä yli 250 työpaikasta. Löfström kumppaneineen onnistui. Mats Löfströmiä houkutti valita toisin. Teksti ja kuvat: Eeva Kärkkäinen Helmikuussa 2016 Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström, 32, sai puhelun kesken maanpuolustuskurssin. Luurin toisessa päässä oli Taffelin sipsitehtaan henkilöstöjohtaja, joka ilmoitti, että tehtaan omistajat olivat kertoneet koko henkilöstöä koskevien yt-neuvottelujen alkamisesta. ??Koko tehdas oli lakkautusuhan alla, Löfström muistelee puoli vuotta myöhemmin maarianhaminalaisessa ravintolassa. Puhelusta alkoi tiivis rupeama, jonka aikana alueen vaikuttajat Löfström etunenässä käänsivät jokaisen kiven 45 vuotta sipsejä valmistaneen tehtaan pelastamiseksi. Vetoapua tuli myös Suomen hallitukselta. Suomesta ryhmään kuuluvat keskustan ja RKP:n nuorisojärjestöt. Löfström matkusti NCF:n kokouksiin ympäri Pohjolaa ja solmi suhteita tuon ajan nuorisovaikuttajiin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, RKP:n ex-puheenjohtaja Carl Haglund, Ruotsin keskustan puheenjohtaja Annie Lööf ja europarlamentaarikko Fredrick Federley sekä Norjan keskustan puheenjohtaja. Hänen mielestään tapauksesta voisi ottaa oppia laajemminkin. ??Me suomalaiset emme saa luovuttaa liian helposti. Toisinaan ilma on täynnä tiivistä vesitihkua, välillä isot pisarat rummuttavat katukiveykseen. Ahvenanmaan keskustaa edustava Löfström puhuu työstään innostuneesti. Historian nuorin Ahvenanmaata edustamaan valittu kansanedustaja ei putkahtanut tehtävään sattumalta. Paikalliset keskustalaiset kiinnittivät nuoreen kykyyn huomiota jo tämän toimiessa yläasteikäisenä maakunnan nuorisoparlamentissa. ??En olisi nyt tässä, jos en olisi lähtenyt mukaan keskustanuoriin, Löfström pohtii. Ahvenanmaan poliittinen nuorisojärjestötoiminta ei ollut kovin vilkasta, joten Pohjoismaiden keskustanuorista (NCF) tuli nuorukaiselle tärkeä järjestö
2016 21. Hän kukisti vaaleissa tehtävää kahdeksan vuotta hoitaneen Elisabeth Nauclérin äänin 5?217?4?587. 2.9. Mats Löfström on Ahvenanmaan historian nuorin kansanedustaja
Siksi ryhmän nimi on ruotsalainen eduskuntaryhmä . Ahvenanmaalaiset eivät koe olevansa ensisijaisesti suomalaisia vaan ahvenanmaalaisia, Mats Löfström selittää saarelaisten identiteettiä. . Urheilukilpailuissa kannatetaan kuitenkin Suomen joukkuetta. Trygve Slagsvold Vedum ovat kaikki Löfströmin tuttuja tuolta ajalta. Ollessaan 18-vuotias hän osallistui keskustanuorten tiivistunnelmaiseen liittokokoukseen Saariselällä. ??Kokouksessa oli kova taistelu puheenjohtajaehdokkaiden Sami Sulkon ja Tuomas Kurttilan välillä, Löfström muistelee. ??Kirjoitin 15-sivuisen tervehdyspuheen. Jossain kahdeksannen sivun tienoilla puheenjohtaja alkoi koputella pöytää, että nyt riittää, hän nauraa. Löfströmin lukiokavereista 80 prosenttia hakeutui korkeakouluopintoihin Ruotsiin. Nuorisopoliitikko valitsi toisen tien. 22 2.9.2016 Työskenneltyään hetken Ahvenanmaan keskustan puoluesihteerin sijaisena hän jatkoi töihin ja opiskelemaan Helsinkiin. Pesteihin kuului muun muassa RKP:n nuorisojärjestön pääsihteeriys. Nuoriso- ja opiskelijapolitiikan parissa kuluneiden vuosien jälkeen Löfström siirtyi Brysseliin, ensin Carl Haglundin ja sitten Nils Torvaldsin Ahvenanmaa-avustajaksi. Ahvenanmaan puoluekartta ei vastaa suomalaista. ei RKP:n eduskuntaryhmä. Löfström kertoo aatemaailmansa olevan lähellä sekä RKP:tä että keskustaa. ??Puolueet ovat hyvin samanlaisia. Vaikka maakunnan edustaja yhdistetään usein RKP:hen, ei saarelta löydy vastaavaa puoluetta. Neljä suurinta puoluetta ovat liberaalit, keskusta, maltilliset ja sosiaalidemokraatit. Puolueet asettavat ehdokkaat eduskuntavaaleihin, mutta valituksi tultuaan Ahvenanmaan kansanedustaja luopuu aktiivisesta poliittisesta toiminnasta. ??Olen koko Ahvenanmaan edustaja, Löfström korostaa. Eduskunnassa Ahvenanmaan kansanedustaja on aina istunut samassa ryhmässä RKP:n kanssa. Molemmat ovat liberaaleja ja edistävät koko maan kehittämistä, sosiaalista vastuuta
Hän liittyi RKP:n eduskuntaryhmään ja tuli valittua sen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Eduskunnan äänestyksissä kansanedustaja painaa kuitenkin lähes aina vihreää nappia. ??Lupasin keskustalaisille, että äänestän hallituksen esitysten puolesta, jos ne eivät ole ruotsin kieltä tai Ahvenanmaan asemaa vastaan, hän selittää. ??Äänestin Sipilää pääministeriksi ja olen äänestänyt hallituksen luottamuksen puolesta välikysymyskeskusteluissa. Löfström on ensimmäinen Ahvenanmaan keskustasta ponnistava kansanedustaja. Hän kertoo harkinneensa vaalien jälkeen vakavasti myös keskustan eduskuntaryhmään liittymistä. Paikka houkutti tuoretta kansanedustajaa etenkin, kun RKP oli joutumassa ulos hallituksesta. ??Ahvenanmaan edustajalla ei ole varaa olla oppositiossa, Löfström sanoo. Jotain kertoo myös se, että kun Löfströmille ei auennut RKP:n kautta paikkaa Ahvenanmaan edustajalle tärkeässä perustuslakivaliokunnassa, hän pääsi valiokunnan varajäseneksi keskustan kautta. Löfström arvostaa yhteistyötä Ahvenanmaan asioista vastaavan ministerin Anne Bernerin (kesk.), Juha Sipilän ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajien kanssa. ??He ovat antaneet aikaa Ahvenanmaan asioille ja ottavat ne vakavasti. Päätökset ovat parempia, kun ne tehdään niin lähellä kuin mahdollista. Tällä hetkellä ahvenanmaalaiset maksavat veronsa Helsinkiin ja saavat valtiolta takaisin 0,45 prosenttia Suomen valtiollisista veroista. Saaren väkiluku on kuitenkin kasvanut viime vuosina, joten rahat eivät enää riitä palveluiden järjestämiseen lähes 29 000 asukkaalle. ??Meille olisi parasta, jos Ahvenanmaan väestö vähenisi, sillä saisimme silti saman rahasumman valtiolta, Löfström kärjistää. ??Haluamme kuitenkin kasvaa ja kehittyä, ja siksi esimerkiksi tuloveron antaminen Ahvenanmaan itsensä hoidettavaksi olisi nykyistä parempi järjestelmä, hän kaavailee. seen ratkaisuun. 2016 23. Me suomalaiset emme saa luovuttaa liian helposti. Nykyinen elinkeinoministeri oli käynyt jo keväällä vauhdittamassa sisarpuolueen ehdokkaan kampanjaa Ahvenanmaalla ja pyysi tätä nyt liittymään keskustan eduskuntaryhmään. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi toivottanut Löfströmin tervetulleeksi. Toisaalta ruotsalainen eduskuntaryhmä on ainoa ruotsiksi työskentelevä ryhmä, ja Löfström halusi ehdottomasti pysytellä Suomen sisäpoliittisten vääntöjen ulkopuolella. ??En halunnut, että Suomessa alettaisiin käydä vaalien alla spekulaatiota sillä, mihin ryhmään Ahvenanmaan edustaja eduskunnassa menee. tukee hallitusohjelman talouslinjaa sataprosenttisesti. Erimielisyyksiä löytyy koulutusleikkauksista, pakolaispolitiikasta ja tasa-arvokysymyksistä kuten päivähoitomaksuista. ??Naisten työnteon edistäminen on myös talouskysymys, hän korostaa. Kansanedustaja toivoo, että hallitusohjelmaan kirjatuissa paikallisessa sopimisessa investointeihin kannustavassa yrittäjäystävällisessä veropolitiikassa päästään pian eteenpäin. ??Kilpailukykysopimus oli todella tärkeää saada aikaan, mutta se ei yksin riitä saamaan Suomea kuntoon. n 2.9. Suurin ero on kielessä, hän pohtii. Maakunnan itsehallintolain uudistamista valmistellaan parhaillaan presidentti Tarja Halosen johtamassa komiteassa. ??On tärkeää, että saamme oikean itsehallinnon, jotta voimme jatkaa Ahvenanmaan kehittämistä haluamallamme tavalla, Löfström sanoo. ??Uskon keskustalaisittain hajautettuun yhteiskuntaan. Suomeen täytyy saada lisää työpaikkoja, hän korostaa. Lopulta Löfström päätyi mielenkiintoi- Taffelin tehtaan kohtalo ei tule jäämään ainoaksi Ahvenanmaan edunvalvontaprojektiksi tällä vaalikaudella. Iso kysymys liittyy verotukseen. Tiedän, että Sipilän kädenpuristukseen voi luottaa, hän kiittelee. Kaksi päivää vaalien jälkeen Löfström sai Hallituksen esitysten puolesta äänestä- puhelun Olli Rehniltä (kesk.). minen on Löfströmille helppoa, sillä hän sekä yrittäjyyttä
Reportaasi 24 2.9.2016
2016 25. Kaikille heistä usko on hyvän elämän ohje ja tie taivaaseen. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jaakko Martikainen 2.9. toiset eivät. Moni paastoaa, mutta joku jättää ramadanin väliin. Islamin monet kasvot Suomessa on jopa 70?000 muslimia. Jotkut heistä pukeutuvat huntuun
Puoleen sääreen ulottuva hame tuntuu lyhyeltä. Lasten ilmapalloissa lukee Eid Mubarak ? siunattua Id-juhlaa. Islam on ollut viime vuodet otsikoissa pääasiassa kielteisissä merkeissä. Erityisesti Euroopan oikeistopopulistiset liikkeet ovat saaneet polttoainetta toiminnalleen islamin ja lännen välisestä vastakkainasettelusta. ??Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeita, kuuluu tavallinen islamofobinen iskulause, jota on käyttänyt muun muassa perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen. Samaan aikaan Euroopassa ja Amerikassa elää miljoonia lännessä syntyneitä ja 26 2.9.2016 kasvaneita muslimeita. Habiba Ali (keskellä) odottaa lastensa Maryamin (vasemmalla), Amiinin (oikealla) ja Makkan (takana oikealla) kanssa Id-juhlan aamurukouksen alkua. O n heinäkuinen keskiviikkoaamu. Kengät jätetään areenan laitamille tai maton eteen. Kaiuttimista kuuluu äänite resitaatiosta, rukouslaulusta. ??Jumala on suuri, me kiitämme Häntä, kiitokset olkoon Jumalalle, ei ole muuta Jumalaa kuin Allah, Ali kääntää sanat. Suomen muslimiyhteisö on poikkeuksellisen moni-ilmeinen.. Espoolaisella jalkapalloareenalla valmistaudutaan viettämään muslimien vuoden kohokohtaa: Id al fitr -juhlan aamurukousta. Aurinko paistaa. Areenan piha täyttyy pikkuhiljaa ihmisistä ja autoista. Se on myös palkinto kuukauden kestävästä ramadan-paastosta. ??Parasta Idissä on serkkujen ja muiden sukulaisten tapaaminen, sanoo 10-vuotias Mumina. ??Idiin kuuluu siivoaminen ja että isot tytöt laittaa huivin, 7-vuotias Maryama miettii. Rukousmatot levittyvät ystävien ja sukulaisten vierelle. Eri tyylein itsensä hunnunneita naisia, miehiä puvuissa tai pitkissä valkoisissa mekoissa, röyhelöhameisia tyttöjä, poikia kauluspaidoissa tai liivi päällä. Tervehditään tuttuja ja halataan lämpimästi, jos ollaan samaa sukupuolta. Täällä miehet ja naiset eivät kättele toisiaan. Myös Suomessa islamiin uskovien määrä kasvaa. Keitä suomalaiset muslimit ovat, ja kuinka uskonto vaikuttaa heidän elämäänsä? Sisällä jalkapalloareenalla häikäisevän kirkas auringonvalo siivilöityy kattoikkunoista vihreälle tekonurmelle. Areenalle saapuu myös Habiba Ali. 29-vuotiaan seitsemän lapsen yksinhuoltajan aamu on alkanut seitsemältä, vaikka juhlaa varten hankitut uudet vaatteet ja henna-tatuoinnit on laitettu valmiiksi jo edellisenä iltana. Id-juhla on muslimeille samankaltainen perhejuhla kuin joulu on kristityille
Vas- jopa puolet alle 30-vuotiaita tuullinen journalismi on harvassa ja kilpailu lukijoista on johtanut sensaatiohakuisuuteen, hän kritisoi. Monen suomalaisen korviin musta- valkoiselta tuntuvat säännöt ovat Bahmanpourin mielestä perusteltuja, koska harmaat alueet johtavat helposti väärinkäytöksiin. ??Jumala rakastaa meitä ja haluaa meille pidemmällä tähtäimellä hyvää. Aivan kuten isä ja äiti käskevät lapsia harjaamaan hampaat ja tekemään läksyt, koska valvovat lasten etua pitkällä tähtäimellä. Hän uskoo, että kättelyn salliminen johtaisi seuraavana kysymykseen halaamisen ja suutelun sallimisesta. ??Rajan täytyy olla selkeä: ei fyysistä kontaktia vastakkaisen sukupuolen kanssa, ellei ole kyse lähisukulaisista. noin 1?500 etnisesti suomalaista islamiin kääntynyttä noin 50?000 ensimmäisen polven maahanmuuttajaa Vuonna 2016 muslimiväestö on noin 65?000?70?000 henkeä. 2.9. Hänelle uskonto on tärkeä asia. ??Se opastaa oikealle polulle ja käskee kohtelemaan ihmisiä hyvin, uskonnosta riippumatta, Ali kertoo. Elä Jumalan käskyjen mukaan ja kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Näin islamin ohjeet uskovalle tiivistää imaami Abbas Bahmanpour Mellunmäen moskeijasta. ??Islam opettaa, kuinka elää hyvää ja tasapainoista elämää, joka johtaa onnellisuuteen maallisessa ja tuonpuoleisessa elämässä, hän selittää uskonnon tarkoitusta. Islam Suomessa ? Tataarit muodostavat Suomeen LänsiEuroopan vanhimman muslimiyhdyskunnan 1870-luvulla. ? Islam saa uskonnon statuksen vuonna 1923. ? Muslimiväestön määrä lähtee nousuun 1990-luvulla pakolaisten myötä. ? Suurimmat etniset muslimiryhmät Suomessa ovat somalit, arabit, kurdit, turkkilaiset, bosnialaiset, irakilaiset ja Kosovon albaanit. ? Suomen noin 80 moskeijasta 30 sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Muslimit näkevät islamin kristinuskon ja juutalaisuuden jatkeena, kertoo imaami Abbas Bahmanpour. Hän asuu tanskalais-irakilaisen vaimonsa Saharin ja poikansa Karimin kanssa Vantaalla opiskelija-asunnossa ja kirjoittaa väitöskirjaa islamin historiasta. Bahmanpour on saanut kielteistä julkisuutta perusteltuaan julkisuudessa islamin kielteistä suhtautumista homoseksuaalisuuteen sekä sitä, että osa muslimeista kieltäytyy kättelemästä vastakkaisen sukupuolen edustajia. ??On hyvä, että islam kiinnostaa, mutta joskus median asenne ärsyttää. 2016 27. Nuorimmaisia poikia, Anwaria ja Amiinia, on vaikeaa saada irrotetuksi puhelimen äärestä. ??Me ei tultu tänne, että me leikitään puhelimella. Suomalaisen äidin ja iranilaisen isän poika harkitsi armeijan jälkeen kirjallisuustieteiden pariin hakeutumista, mutta päätyi Lontooseen opiskelemaan islamia. Nyt Bahmanpour, 30, on palannut Suomeen. Keskeistä on usko yhteen jumalaan, tuomiopäivään ja ylösnousemukseen. Bahmanpour on syntynyt Iranissa, mutta kasvanut Suomessa. Menkää seurustelemaan ihmisten kanssa, Ali kehottaa suomeksi. Suomen pieni muslimiyhteisö on poik- keuksellisen moni-ilmeinen, kertoo uskontotieteilijä Teemu Pauha Helsingin yliopistosta. ??Suomalaisilla muslimeilla ei ole selkeää yhtä alkuperämaata, toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Erityistä Suomen muslimiväestölle on myös se, että monet ovat joko itse tai vanhempiensa kautta pakolaistaustaisia. Ali päätyi Suomeen 1990-luvulla perheenyhdistämisen kautta pari vuotta sen jälkeen, kun hänen isänsä oli kuollut Somalian sisällissodassa. Mentyään naimisiin hän muutti miehensä perässä Englantiin, mutta palasi kuopusta odottaessaan takaisin Suomeen lapsikatraansa kanssa. Nyt nainen työskentelee yhteisökoordinaattorina mahanmuuttajatyön parissa ja on aktiivinen Sdp:n kuntapoliitikko
Siksi pirulle ei pidä antaa pikkusormea, Bahmanpour selittää. ??Muslimi ei saa olla tilassa, jossa ei voi täysin kontrolloida omia tekojaan. Tutkijoilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mi- ten hartaasti Suomessa asuvat muslimit harjoittavat uskontoaan. Pauha kertoo, että arvioita voi tehdä ihmisten taustojen perusteella. Globaalissa maailmassa etniset rajat häilyvät. Tällä hetkellä käyn moskeijassa vaihtelevasti, mutta naiselle se ei olekaan pakollista, hän selittää. Abdillahin päässä ei haastatteluhetkel- lä ole huivia. Suomalaisuus assosioidaan kuitenkin vahvasti kristillisyyteen, ja osa kulttuurista, etenkin runsas alkoholinkäyttö, nähdään vieraana. Vertaistukea etsitään yhdistystoiminnasta, jossa nuoret muslimit kohtaavat ratsastusleirin, melontaretken tai grilliiltojen merkeissä. Bahmanpourin kokemus on, että nuoret muslimit tuntevat elävänsä jatkuvasti suurennuslasin alla ja analyysin kohteena. ??He tuntevat itsensä suomalaisiksi, ja heille on vaikeaa, että heidät nähdään jatkuvasti erilaisina. Välillä olin todella aktiivinen. Huivittomuuden syy ei kuitenkaan ole uskonnollinen kapina vaan elämänvaihe. ??Huivi on vain vaate. Suomalaisia on kaikenlaisia: eri näköisiä ja erilaisia vakaumuksia, hän pohtii. Kahden kulttuurin välissä kasvamisesta on kokemusta 26-vuotiaalla Asiya Abdillahilla. Oppisopimuksella nuoriso- ja vapaaajantyön ohjaajaksi opiskelevan Abdillahin molemmat vanhemmat ovat kuolleet, joten kasvatus on ollut vanhempien sisarusten vastuulla. Hän asuu kämppiksen kanssa ja kertoo elävänsä normaalia suomalaisen nuoren elämää. ??Minulla on ollut erilaisia kausia uskonnon suhteen. Ei ole yllätys, jos nuori ei koe kuuluvansa tänne, jos hänel- tä tiedustellaan jatkuvasti hänen alkuperäänsä. Bahmanpour uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne saattaa kuitenkin olla toinen. ??Viime vuosina on alettu pohtia, mitä eurooppalaisuus tai suomalaisuus tarkoittaa. tässä järjestyksessä. Maahanmuuttajatyön ohjaajana työskentelevä Asiya Abdillah uskoo jossain vaiheessa alkavansa taas käyttää huivia. ??Alkoholin suhteen islam opettaa, että alkoholinkäytöllä on sekä hyviä että huonoja seurauksia. Islamin viiden pilarin mukaan tärkeintä on uskoa Jumalaan, rukoilla, paastota, antaa almuja ja tehdä pyhiinvaellus . Huonot seuraukset ovat kuitenkin hyviä suuremmat. Huivia ei edes mainita. ??Mielestäni olisi tekopyhää käyttää huivia, jos ei elä kaikkien periaatteiden mukaisesti, hän pohtii.. Etenkin, jos on edellisessä kotimaassaan kuulunut uskonnolliseen enemmistöön ja nyt edustaa vähemmistöä, Pauha sanoo. ??Muslimienemmistöisessä maassa uskontoa mietitään vähemmän, Bahmanpou selittää. Maahanmuuttajien lasten uskonnollisuuden aste mukautuu usein valtaväestöön, mikä Suomessa tarkoittaisi musliminuorten maallistumista vanhempiinsa verrattuna. Toisaalta yhteiskunnalliset tekijät, kuten ympäristön asenne islamia kohtaan, voivat kuljettaa nuorta vastakkaiseen suuntaan. ??Jos maahanmuuttajien lasten on vaikea kokea itsensä osaksi yhteiskuntaa, he saattavat hakea identiteettiään uskontoperinteestä, nuoria suomalaisia muslimeita tutkinut Pauha sanoo. 28 2.9.2016 Muslimienemmistöisessä maassa uskontoa mietitään vähemmän. Nuorten muslimeiden näkemykset islamista saattavat poiketa heidän vanhemmistaan. Kun esimerkiksi Afrikasta tai Lähi-idästä Suomeen aikuisena muuttanut muslimi hahmottaa uskonnon kotimaansa perinteiden kautta, monet nuoret muslimit etsivät ?todellista islamia? esimerkiksi kansainvälisten muslimisaarnaajien YouTube-videoista. Pauha kertoo haastatteluissa havainneensa, että suomalaisuuden ja muslimi-identiteetin yhdistäminen pohdituttaa nuoria. ??He näkevät suomalaisessa yhteiskunnassa paljon islamin periaatteiden kanssa yhteisiä arvoja kuten luotettavuus, rehellisyys, velvollisuudentunto ja vaatimattomuus. Esimerkiksi käännynnäiset ovat voimakkaammin uskonnollisia kuin uskontoon kasvaneet keskimäärin. ??Näyttää myös siltä, että uskonnon merkitys yksilön elämässä korostuu maahanmuuton seurauksena
Seitsemän lapsen äiti yrittää opettaa lapsilleen oman kulttuurinsa ja uskontonsa, mutta Ali kertoo ymmärtävänsä, että jälkipolvet eivät tule kaikessa seuraamaan äitinsä neuvoja. ??Me asumme Suomessa kahden kulttuurin välissä, hän pohtii. Ali ei käyttänyt nuorempana huivia, mutta nyt tuntee sen osaksi omaa persoonaansa. ??En pystyisi olla ilman huivia. Usko on sydämessä. Voi olla, että joku huiviton nainen rukoilee minua enemmän ja auttaa köyhiä. Tutkija Pauha muistuttaa, että maail- man miljoonien ihmisten muslimiyhteisöön mahtuu näkemyksiä laidasta laitaan. n . ?Allahu Akbar?. Habiba Alille rukous tuo kyyneleet silmiin. Hän muistelee aamun tunnelmaa, kun olemme siirtyneet Id-juhlinnassa espoolaiseen kauppakeskukseen ja nälkäiset lapset ovat saaneet hampurilaiset ja ranskalaiset eteensä. ??Maailman tilanne on sellainen, että joka paikassa ammutaan ja terroristit tappavat ihmisiä islamin nimissä. Hän ei käytä huivia eikä varmaan käyttäisi vaatteitakaan, jos ei olisi pakko, hän nauraa. ??Käymme asiasta väittelyitä, mutta minulla ei ole silti oikeutta sanoa, että hän ei olisi muslimi. Pääset lähemmäs Jumalaa. ?Allahu Akbar?, ?Jumala on suurin?. ?Subhan Allah?, ?kunnia Jumalalle?, ?aoozubillah?, ?etsin turvapaikkaa Jumalan luota?. 2016 29. Kädet menevät ristiin, nousevat korviin, tippuvat alas ja nousevat jälleen. Huulilta kantautuu imaamin perässä toistettu rukouslaulu. Samoin suomalaisten muslimien arvot ja tavat eroavat. ??Islam on verrattavissa kristinuskoon siinä, miten paljon erilaisia mielipiteitä uskovilla on, hän sanoo. Pauhan mielestä oppiin keskittyvä islam-keskustelu ei välttämättä lisää ymmärrystä muslimien ja valtaväestön välillä, sillä muslimit ovat paljon muutakin kuin uskontonsa edustajia. ??Kun kuulet, että joku on muslimi, et välttämättä tiedä vielä paljonkaan hänestä. Kädet menevät ristiin. Polvet koukistuvat, otsa koskettaa maata. Nykyään pelottaa matkustaa Euroopassakin, Ali pohtii reaktiotaan. Hän kertoo saavansa rukouksesta voimaa epävarmuuden ja arjen kiireiden keskellä. ??Se on ihana tunne, jota on vaikea kuvailla. Jumalalle saan olla pelkkä Habiba, Habiba Ali selittää rukoilun merkitystä itselleen. 2.9. Tavallisesti joudut aina olemaan jossain roolissa: äiti, maahanmuuttaja tai suomalainen. Rukoillessa ei tarvitse olla mitään näistä. Jumalalle saan olla pelkkä Habiba. Kannattaa kysyä, mitä muuta ihminen on, Pauha neuvoo. Rukouksen alkaessa jalkapalloareenalle on kokoontunut satoja ihmisiä, vaikka samaan aikaan vastaava tilaisuus on käynnissä kaikissa pääkaupunkiseudun moskeijoissa. Viime tipassa paikalle ehtinyt isä hyssyttää itkuista tytärtä sylissään ja hipsii vähin äänin seisomaan nousseen joukon jatkoksi. Kädet kohoavat korviin. Tavallisesti joudun aina olemaan jossain roolissa. Pikkusiskoni on malli. Se suojaa ja on osa minua
Usean kohdalla koulukotisijoitus oli ensimmäinen sosiaalihuollon tekemä toimenpide. Haastatelluista kukaan ei tiennyt, että huostaanottoa olisi edeltänyt esimerkiksi sosiaalityöntekijältä saatu varoitus, eikä sellaisista löytynyt merkintää asiakirjoistakaan. Varsinkin yksityisiin koulukoteihin saat- toi joutua hyvinkin kevein perustein. Opetus koulukodissa ei ollut kummoista . Hän asui poikakodissa vuosia, kävi apukoululuokkaa ja työskenteli suutarinverstaalla. Vaikka Olavi joutui laitokseen oppimisvaikeuksien vuoksi, päivät täyttyivät lähinnä työnteosta. (Vastapaino). Lähes kaikille haastatelluille oli jäänyt epäselväksi, jopa täysin hämärän peit- toon, miten huostaanotto ja sijoituspäätös koulukotiin aikoinaan tapahtuivat. Poikia ompelemassa Pohjolan Poikakodin räätälinverstaalla. Ilmiöt Topographica valokuvakokoelma, Y/l:372, Oulun maakunta-arkisto Kepposesta koulukotiin Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä lapsen oppimisvaikeus tai harmiton kepponen saattoi johtaa huostaanottoon. Heidän tarinansa on kerrottu elokuussa ilmestyneessä kirjassa Yhteiskunnan tahra. Tuore tutkimus paljastaa, että sotien jälkeisinä vuosikymmeninä moni lapsi joutui koulukotiin väärin perustein. Oulun yliopiston tutkija Marjo Laitala ja professori Vesa Puuronen haastattelivat tutkimukseensa 35 miestä ja naista, jotka olivat asuneet koulukodeissa vuosina 1940?1985. Tutkijat vaativat valtiota pyytämään anteeksi koulukotiin sijoitettujen kaltoinkohtelua. Teksti: Annukka KaarelA Oppimisvaikeuksista kärsinyt Olavi joutui 1940-luvun lopussa Pohjolan Poikakotiin Muhokselle, koska ei ollut vielä 10-vuotiaana oppinut lukemaan. Esimerkiksi pappi, lääkäri tai kunnan virkamies saattoi nimetä lapsen ?pahantapaiseksi?, mikä johti nopealla aikataululla tehtyyn huostaanottoon. Laitalan ja Puurosen haastateltavien joukossa oli monia, joiden sijoitusperus-. Ei mihinkään, siellä ol oltava mihinkä ne on laittanna, Olavi toteaa nyt, 76-vuotiaana. Olavin tarina ei ole ainutlaatuinen. luku- ja kirjoitustaidon Olavi oppi kunnolla vasta aikuisena. Sijoituksen kyseenalaisuus selvisi hänelle vasta laitoksesta pääsyn jälkeen. Koulukodin johtaja myönsi, ettei pojan paikka olisi ollut koulukodissa. Mutta ei ollut olemassa muutakaan paikkaa, minne oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi olisi voitu sijoittaa. 30 2.9.2016 ??Kun sinne sai niin siellä ne piti sitte, mihinkä ne sieltä pukkaa
Seppo, 66 Sanottiin että pakkaa kamas, nyt me lähetään. Sakari, 54 teissa mainitut teot olivat mitättömiä, lähinnä tavanomaisia lasten kepposia tai korkeintaan lievää ilkivaltaa ja pikkuvarkauksia. Yhteistä kaikille tapauksille oli, että lapset ja heidän perheensä kuuluivat yhteiskunnan heikompiosaisiin. ??Köyhistä oloista tulevien lasten käyttäytyminen ei välttämättä ollut sen huonompaa kuin rikkaiden perheiden lasten. Huostaanotto oli yhteiskunnan tapa pitää kurissa ja kontrollissa huono-osaisimpia ja samalla tuottaa heidän avullaan varoittavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa jos normeja rikotaan, tutkijat toteavat. Laitalan ja Puurosen haastateltavat ker- toivat koulukodeissa tapahtuneen monenlaista kaltoinkohtelua, laiminlyöntejä ja väkivaltaa. Tapani, 55 Mut sillo meiät vaan pistettii ulos. Mää sitte sanoin sille että kuinka pappi voi syytöntä lyärä, ni sitte mä sain vähän lisää viälä. Kolmasosa haastatelluista oli istunut myöhemmin elämässään vankilassa, vaikka oli joutunut koulukotiin mitättömistä syistä. Joiltakin oli jäänyt esimerkiksi työpaik- ka saamatta koulukotihistorian vuoksi. Ei mun ex-vaimokaan tienny koskaan et mä oon ollu siellä. Kalevi, 75 Mieti, mieti sitä et kun tää yhteiskunta alkaa jeesaamaan niin useimmat näistä ihmisistä menee kappaleiksi, ja niin on käyny munkin kohdalla. Topographica valokuvakokoelma, Y/l: 364, Oulun maakunta-arkisto Rikottiin siint yhen kaupan kellarin ovi ja varastettiin siält viien kilon kurkkupurkki. Valtion edustajien tulee esittää anteeksipyyntö kaltoinkohtelun uhreille ja heille tulee maksaa korvaus koetuista kärsimyksistä, tutkijat vaativat. ??Tunnustamalla, että kaltoinkohtelua on kohdistunut ihmisiin, jotka eivät itse ole välttämättä tehneet mitään väärää, vapautetaan nämä ihmiset häpeän tunteesta ja itsensä syyllistämisestä. Olavin ja Erkin nimet on muutettu. 2.9. Mut laitettiin rautaoven taakse putkaan, jossa oli kalterit. Yksin sinne, mihin ei kuulunut minkäänlaista ääntä. Timo, 45 Se oli olisko 10?11-vuotias se poika. Se itki se vaimo, sanoi lopeta. 2016 31. Ja vuorokausia pitivät siellä. Se oli kato sellainen salassa piettävä asia. Antero, 77 Mä sain raippoja. Sama todettiin myös aiemmin tänä vuonna julkaistussa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa, johon osallistui lähes kolmesataa perhehoidossa, lastenkodissa tai koulukodissa ollutta henkilöä. Suurin osa oululaistutkijoiden haastattelemista vanhemman polven miehistä Mulle vankila oli paljon helpompi paikka kuin se poikakoti, se oli mulle yhtä helvettiä se poikakoti. Työlaitos, joka piti sen pirun Pohjolan Poikakodin rakennuksia. firman pystyssä. Sampo, 69 Se oli vähän häpeähomma. Kakolassakin olen istunut, sekään ei ollut niin paha paikka kuin Muhos. Haastateltujen nimet muutettu. oli saanut koulukodissa vitsaa. Se poika oli monta kertaa siellä räätälillä ja se yhen kerran rupes itkemään työnjaossa, että mä en lähe sinne että se hakkaa meitä. Veikko, 65 Mä karkasin sieltä koulukodista niin mut laitettiin putkaan siellä kymmenvuotiaana. Ruotsissa laitokseen sijoitetut ja siellä kaltoin kohdellut lapset voivat myös hakea valtiolta korvausta kärsimyksistään. Laitalan ja Puurosen mielestä kaltoinkohtelu tulee Suomessakin selvittää perusteellisesti ja tunnustaa julkisesti. Pentti, 64 Enhän minä tiedä, montako kymmentä lyöntiä se [johtaja] löi. Siin oltiin elämän valtatiellä lapaset suorana, et mitähä tässä nyt seuraavaks tekee. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Australiassa selvitykset ovat johtaneet valtiollisiin anteeksipyyntöihin. Erkki, 62 Sehän oli tavallaan työlaitos. Parikymmentä ainakin, jos ei olis tullut hänen vaimonsa siihen. Myös seksuaalista hyväksikäyttöä ja lasten välistä väkivaltaa esiintyi. Laitalan ja Puurosen mukaan kouluko- tisijoitus on lyönyt kaikki haastateltaviin tahran, leiman poikkeavuudesta. Pahimmassa tapauksessa leimasta on tullut itseään toteuttava ennuste. Seuraavan päivän tuli sit poliisit kouluun hakemaan rosmot pois ja siitä raastupaan ja tuamio, neljä kuukautta viistoist päivää vankeutta kolmen vuoden koetusajal, siint yhest kurkkupurkista. Esimerkiksi koulukodista karanneet pojat joutuivat usein piiskatuiksi, vaikka lyödä olisi saanut vain ?suurta raakuutta osoittavien rikkomusten. Kalevi, 75 Siellä mä opin kaikennäköset asiat niinku mitä mä en ollu kuullukaan ennen sinne joutumista. Osa oli salannut menneisyytensä jopa puolisoltaan ja lapsiltaan. Laitoksiin ja sijaisperheisiin sijoitettujen lasten kohtelua on viime vuosina tutkittu laajasti useissa maissa. vuoksi. Ainoa sallittu lyöntiväline oli vitsa, mutta tästäkin määräyksestä lipsuttiin. 62-vuotias Erkki kertoi kantavansa vieläkin reidessään jälkeä, jonka poikakodin johtaja iski raivoissaan sähköjohdolla. Ruumiillinen kuritus kiellettiin koulukodeissa vuonna vuonna 1965, mutta haastatellut kertoivat pahoinpitelyjen jatkuneen vielä 1980-luvullakin. Tapio, 55 Sitaatit kirjasta Yhteiskunnan tahra
Selvitystyö pappiloista valmistunee keväällä. ??Oikeastaan juuri mikään ei ole muuttunut. Meillä ei Suomessa ole enää monta yhtenäistä tunnistettavaa vanhaa virkatalotyyppiä. Esimerkiksi sotilasvirkatalot ovat jo kadonneet aika päiviä sitten muistitiedosta. Hän seuraa kehitystä haikein mielin. . Seurakunnat luopuvat pappiloistaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Jokaiseen pappilaan sitoutuu paljon seurakunnan ja paikkakunnan historiaa; salissa on vihitty pareja, kastettu lap- sia ja pidetty seurakunnallisia tilaisuuksia. Sekin on saattanut osaltaan vaikuttaa pappiloiden myynti-intoon.. 1850-luvun puolivälissä rakennettu Limingan vanha pappila on kaksikerroksisena harvinainen. Siinä on tilaa noin 600 neliömetriä. Kulttuuri Valot sammuvat pappiloista Pappiloiden kulttuuriperintö valuu hukkaan liian helposti Teksti: Sami Korkala Kuvat: Maria Seppälä Pappilan ikkunasta loistaa harvoin valo. Toisaalta on hyvä, jos kulttuurihistoriaa henkivä rakennus on yleensä ottaen pystyssä ja siinä on lämmöt päällä, sillä monet pappilat ränsistyvät tyhjillään ja odottavat ostajaa. . Pappilan rakentaminen on ollut aikanaan seurakuntalaisille raskas velvollisuus, ja rakentajien taloudelliset olot ovat olleet tiukemmat kuin seurakunnilla nykyisin. . Ymmärrän kuitenkin hyvin sen, että seurakunnallisia tiloja on nykyisin liikaa, ja näissä taloudellisissa olosuhteissa on helpointa luopua käyttöön vaikeimmin soveltuvista, vajaakäyttöisistä tiloista. Kuntaliitosten yhteydessä myös seurakunnille on tullut tarve yhdistyä. Suurin toiveeni on, että pappila löytää arvoisensa uuden omistajan, joka kunnioittaa rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa, Suomen pappiloista 1990-luvun lopulla väitellyt Anu Soikkeli sanoo. Tuolloin Suomessa oli jäljellä 550 ennen vuotta 1940 rakennettua pappilaa. Niistä seurakuntien omistuksessa oli 300. 32 2.9.2016 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston dosentti tekee nyt uutta kierrosta opetustyöltä ehtiessään
Vanhemmat pappilat rakennettiin aikana, jolloin pappeus oli pikemminkin elämäntehtävä kuin virka ja pappilan sali oli tärkeä osa seurakunnallista elämää. Pappila on ollut aiemmin käsitteenä pikemminkin maatila kuin pelk- kä päärakennus. Lisäksi yksityisyys oli niissä suhteellinen käsite. ??Pappilat ovat nykyperheen asumiseen hankalasti sopivia. On myös hyvin säilytettyjä ja restauroituja pappiloita. Limingan huomattavan nopea asukasmäärän kasvu pelasti myös Limingan pappilan. Ne ovat suuria, huoneet läpikuljettavia, ja toki osan kunnossapito on laiminlyöty, Soikkeli sanoo. Pappilat olivat aikanaan edistyksen linnakkeita. Pappilat ovat yhtä merkittävä osa seurakunnan historiaa kuin kirkotkin. Seurakunta tarvitsi lisää tiloja, ja pappilaa remontoitiin vanhaa kunnioittaen vuosina 2008?12. Olen ajatuksellisesti vähän tälläinen vanhan kansan pappi. Näin ei kuitenkaan ole hyvin suunnitellussa ja toteutetussa korjauksessa. Valtion korjausavustukset ovat lähinnä kannustimia pappiloiden kaltaisissa kohteissa. . Jäljellä ei ole ainuttakaan pappilaa, jossa päärakennuksen lisäksi olisi säilynyt ennen vuotta 1940 rakennettu kokonaisuus eli väentuvat, tallit, navetat, aitat, liiterit, kellarit ja lukuisat muut maanviljelyselinkeinoon liittyvät rakennukset. Pappiloiden viljelysvelvollisuus päättyi vajaat sata vuotta sitten, ja 1980-luvulle tultaessa pappien ei tarvinnut enää asua pappiloissa. Muun muassa paremmat rakennuspaikat ja kunnolliset perustukset ovat antaneet rakennuksille mahdollisuuden kestää aikaa. Monet niistä ovat siis yhtä vanhoja kuin kirkot, mutta pappiloita ei kohdella samalla arvokkuudella. . Pappiloiden kulttuurihistoriallista arvoa korostetaan teoriassa, mutta käytännön päätöksenteossa tämä ei valitettavasti tule aina esiin. Täytyy kiitellä seurakunnan luottamushenkilöitä, sillä heiltä on löytynyt tahtoa vaativaan remonttiin, Limingan kirkkoherra Ilkka Tornberg sanoo. Vaikka kyse on kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista, ostajia ei välttämättä ole jonossa. . Myytävät pappilat voivat päätyä mihin tahansa käyttöön lannoitevarastoista kiviveistämöihin. On myös hyvin säilytettyjä ja restauroituja pappiloita. Valitettavasti Suomessa edelleen uskotaan, että vanhan korjaaminen tulee uuden rakentamista kalliimmaksi. Meillä tällaista rahoitusta on huomattavasti vähemmän käytössä kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa. Tosin raha ei niinkään ole ongelma, koska väitöskirjassani huomasin, että niukemmat rahavarat ja paljon aikaa johtavat usein parempaan lopputulokseen kuin suuri korjausbudjetti ja kiire. Pappiloita on ollut Suomessa jo keski- ajalta lähtien, mutta vanhimmat säilyneet pappilat ovat 1800-luvulta. Muunlaiset asumisratkaisut ymmärtää helposti, sillä isot ja vanhat asunnot eivät olleet kaikkein halvimpia ja käytännöllisimpiä asua. Moni Suomen historian merkkimies on viettänyt lapsuutensa pappilassa. 2.9. Joissakin asuu vielä pappikin, kuten Limingan upeasti restauroidussa pappilassa. . 2016 33. Niitä on yksityisomistuksessa tai erilaisten yhteisöjen omistuksessa, museoina ja juhlatiloina. Työn ja vapaaajan raja hämärtyy, kun työasiat ovat yhden kynnyksen takana, Limingan kirkkoherra Ilkka Tornberg sanoo. Pappilassa toimii myös kirkkoherranvirasto. Aika on tavallaan ajanut pappiloista ohi jo pariinkin otteeseen. Uusimmat tiedot viljelyksestä ja kotitalousaskareista tulivat rahvaalle pappiloiden kautta. Lisäksi pappilat olivat kulttuurielämän keskuksia ja pappissuvut usein kulttuurisukuja.
Maanantait kuluvat usein Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksissa. ??Onneksi työnantaja on joustava. Kentän tuntemukset on osattava aistia ja otettava toiminnassa huomioon. Kuittinen kertoo pitävänsä työssään ykkösasiana vaikuttamista keskustalaiseen järjestötyöhön: siihen, millaista se on ja millaiseksi sen hänen mielestä pitäisi kehittyä. ??Tänäänkin laitoin asiaan liittyvän viestin puoluetoimistoon. Yhteiskuntatieteiden maisteri Kuittinen oli valmistumisensa jälkeen töissä Karjalan piirissä nuorten toiminnanjohtajana ja auttamassa kuntavaalien ajan. Maaseudun Sivistysliitossa hänen tehtävänään oli kouluttaa keskustan kenttäväkeä. Hän naurahtaa, ettei ole ajatellut nykyistä työtä eläkevirkana, vaan hän pyrkii Esko Ahon jo aikoinaan suosittelemaan työnkiertoon. Yksityiselämästään Kuittinen vaikenee, mutta väittää sen puolen esittelyssä tapahtuneen viime aikoina kehitystä. ??Voidaan ilmaista kuten ekaluokan todistuksessa, että ?taito kehittynyt?, hän vitsailee viitaten Facebookissa julkaisemaansa penkkipunnerruskuvaan.. Teen piirissä pitkää päivää tiistaista perjantaihin, hän valottaa. Kuittinen sanoo, että hän kiehtovat kontrastit. Hän muistelee aikaa, kun oli Helsingissä Maaseudun Sivistysliitossa töissä. Näistä työkokemuksista syntyi kiinnostus piirin toiminnanjohtajan paikkaa kohtaan, kun Pirjo Leino jäi eläkkeelle 2010. Vuonna 2014 Kuittinen haki aktiivisesti muihin töihin. Perjantaina kotimatka alkoi ruuhkaiselta Mannerheimintieltä ja yhtäkestoinen ajomatka päätyi Kiteelle mökille hiljaisuuteen ja saunan lämmitykseen. ??Tällä hetkellä elämässä on mukavasti kontrastia työpäivien ja vapaa-ajan välillä. Kuntosaliharrastus alkoi Kuittisella uudestaan tauon jälkeen, kun hän muutti Lappeenrantaan vuonna 2010. Hän naurahtaa, että voisi kiitellä penkkipunnerrusinnokkuudestaan entistä kuntaministeri Henna Virkkusta, joka vaati kunnille leveämpiä hartioita vuonna 2011. ??Ukrainan tilanne ja Alexander Stubbin Natopuheet saivat minut puolestaan harjoittelemaan sotilaspenkkipunnerrusta, Kuittinen esittelee Huhtiniemen liikuntakeskuksen kuntosalilla. Sotilaspenkkipunnerruksessa jalat pidetään ylhäällä ristissä eikä niistä näin saa ponnistusvoimaa punnerrukseen. ??Liikunta käy hyvin vastapainoksi työlle ja säännöllinen liikunta tukee työssä jaksamista, Kuittinen kuittaa. Kuittinen tarkastelee keskustalaista politiikkaa eri näkökulmista Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Kar34 2.9.2016 jalassa. Hän näkee alueet aika samanlaisina ja ihmiset hyvinkin samanlaisina, mutta muistuttaa siitä, miten suuri rooli yhdellä ihmisellä voi olla paikallisessa toiminnassa. ??Keskustassa järjestötoiminta vaihtelee kunnallisjärjestöittäin ja jopa paikallisosastoittain. Yksityiset ahkerat toimijat luovat toimintatapoja; yksi ihminen voi saada todella paljon aikaan. Kuittinen näkee vaalit projekteina, joiden rinnalla järjestötoiminnan pitäisi pyöriä ilman pysähdyksiä ja suvantovaiheita. ??Toimintaa pitää miettiä koko ajan eteenpäin. On ymmärrettävä se, että keskustan järjestöaktiivit tekevät työtä vapaaehtoisesti. Taustavoima ja poliitikko Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen on pohjoiskarjalainen kuntapoliitikko, joka pitää elämässään kontrasteista Teksti ja kuva: Päivi Vento Karjalan piirin toiminnanjohtajalla Matti Kuittisella, 34, viikonloput ja arki eroavat toisistaan. Viikot Kuittinen asuu Lappeenrannassa, tekee töitä ja käy kuntosalilla sekä lenkkeilee. Perjantaina hän hyppää työpäivän päätteeksi auton rattiin ja ajaa kotiinsa Pohjois-Karjalaan 200 kilometriä Tohmajärvelle. Vapaa-aikanaan hän harrastaa aktiivisesti kuntapolitiikkaa muun muassa keskustan valtuutettuna ja valtuustoryhmän puheenjohtajana
Kentän tuntemukset on osattava aistia ja otettava toiminnassa huomioon. Matti Kuittinen tekee viikolla pitkää päivää töissä ja kuntoilee salilla tai lenkillä päivän päätteeksi. 2.9. 2016 35
Toisin kuin joitakin muita puolueita Suomessa meitä ei yhdistä hyväosaisuus, maatalous eikä pelko maahanmuuttajista. Tarkoitus oli varmaankin piirtää rajalinjat kokoomukseen, keskustaan ja perussuomalaisiin. Älä kuvittele, että se jotenkin muuttuu, neuvo kuului. Niin ettäkö roskia ulos, mattoja puistelemaan, imuroimaan. SDP:n historiasta löytyisi sellainenkin napakka iskulause kuin ?tapa talonpoika päivässä?. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL valitsi torstaina uu- den puheenjohtajan. Siinä hän luonnehti sosiaalidemokraattien eroa muihin puolueisiin näin: . Mutta tuliko Rinne samalla kertoneeksi, että SDP vähät välittää siitä, miten suomalaiselle maataloudelle käy? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Rinteen seuraavia avauksia maataloudesta. Apollon Tietäjät TEKSTI: timo laaninen, Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen Diplomaatit Suomi-kuvan maalareina Suomen Tukholman-suurlähetystön sotkujen selvittelyssä on kannettu huolta Suomen maineesta naapurimaassa. Tuskinpa kotimaahan komennetun suurlähettiläs Jarmo Viinasen toimet siihen vaikuttavat sitä tai tätä, mutta takavuosina huoli on ollut joskus ehkä aiheellinenkin. Ainakin huippulahjakkuutena pidetty lähettiläslegenda Jussi Mäkinen (1929?1978) edusti asemapaikallaan Wienissä kotimaataan ottamalla diplomaatin statuksestaan kaiken ilon irti. Boheemi lähettiläs kunnostautui muuan muassa ajelemalla alasti moottoripyörällä poikaystävänsä kanssa pitkin Schönbrunnin linnan nurmikoita. Kerran Mäkisen kerrotaan istuttaneen bokserikoiransa Attilan lähetystönsä virallisilla päivällisillä juhlapöytään arvokkaammalle paikalle kuin Suomen sotilasasiamiehen, koska katsoi lemmikkinsä olevan henkisiltä kyvyiltään tähän verrattuna ylivertainen. Viinaksia ylenpalttisesti ja kohtalokkaasti viljellyt Mäkinen uskoi lopulta nousevansa Itävallan ulkoministeriksi, mutta kutsu kävi kotiin. Itse liittokansleri Bruno Kreisky puuttui juhlapuheessaan tapaus Mäkiseen diplomaattisen kohteliaasti: ??Annamme suuren arvon sille, että Suomen hallitus on lähettänyt Jussi Mäkisen tänne edustamaan maatanne, sillä se osoittaa, että Suomessa ymmärretään, että Wien on Euroopan liberaalein pääkaupunki. 36 2.9.2016 Poliitikko saattaa joskus sanoa mitä ajattelee sen sijaan, et- tä ajattelisi ensin mitä sanoo. Esimerkiksi sopii Antti Rinteen linjapuhe SDP:n kuntavaaliristeilyllä. Myöntelee, että onhan se iso muutos, kun ?tuo naamari tuolla on SAK:n puheenjohtaja?. Vaimo pitää kuitenkin miehen elämässä kiinni: ??Ihan sama mikä pomo olet, mutta täällä kotona sä olet kuitenkin se sama kaveri kuin aiemmin. Ja sitä rataa.. Hommaahan on veeteenä hoidellut Päivi Niemi-Laine sen jälkeen, kun Jarkko Eloranta nousi SAK:n puheenjohtajaksi kesäkuussa. Eloranta kirjoitti Demokraatissa, mitä hän nyt näkee peilistä
Veronmaksajien suhteellinen osuus vähenee, ja samaan aikaan palveluiden tarve kasvaa. Puheenvuoro Todellinen sote-muutos tehdään alueilla Hallitus on asettanut kovan tavoitteen sekä lopettaa maan velkaantuminen kohtuullisessa ajassa että uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltomme rakenteet ja sisällöt. Olemme nyt yhtä askelta lähempänä näitä tavoitteita: tällä viikolla lähti kymmenen viikon lausuntokierrokselle sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos. Uudistukselle on onnistuessaan laskettu kokonaisuudessaan kolmen miljardin euron kustannusvajetta korjaava vaikutus ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt tulisi jo kaikissa maakunnissa olla pitkälle hahmottunut näkemys siitä, miten niin soten kuin maakuntahallinnon järjestäytyminen organisoidaan. Mitkä eri tahot tarvitaan valmisteluun, mitkä ovat yhteiset tavoitteet, miten määritellään lähipalvelut? Missä asioissa tehdään yhteistyötä eri maakuntien kanssa. Maakunta varmistaa ohjauksellaan, että palvelut muodostavat yhteensovitettuja kokonaisuuksia. Tuottajien tulee noudattaa maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti, ja ne velvoitetaan yhteistyöhön. Esimerkiksi sitä ei voida ministeriöistä määrätä, mitä käytännössä tarkoittavat lähipalvelut missäkin päin Suomea. Maakunnan palvelustrategiasta tuleekin tärkeä linjanveto siitä, mihin maakunta palvelutuotannossaan satsaa. Konkreettinen muutos tehdään alueilla. Linjauksen pohjalta olemme rakentamassa maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulle pohjautuvaa mallia. Kuulemme valmistelevien virkamiesten kanssa terveisiä suoraan kentän toimijoita ja konkretisoimme lainsäätäjän tahtotilaa. Alueilla on erityispiirteensä. Energia kannattaa nyt käyttää siihen, että kussakin maakunnassa liikutaan samaan suuntaan ja varmistetaan ihmisille laadukkaat palvelut riittävän läheltä. Juha Rehula Perhe- ja peruspalveluministeri keskustan varapuheenjohtaja 2.9. Jokainen niistä tekee omannäköisensä soten. Koulutetusta hoitohenkilökunnasta alkaa paikoin olla pula. Terveydenhuollon sisällöt kehittyvät, mutta innovaatiot ja hyvät käytännöt eivät leviä riittävän tehokkaasti, eikä tieto kulje kuten pitäisi. Erityisesti peruspalveluiden saatavuudessa ja laadussa on ongelmia. Potilas- ja asiakastiedon on liikuttava ja oltava käytettävissä. Lainsäädäntö on hengeltään mahdollistava: jokainen maakunta muokkaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omannäköisekseen. Miten muutosta johdetaan? Aloitin viime viikolla sote-kierroksen, jonka aikana kierrän viidessä viikossa jokaisen maakunnan. Se on mahdollista, kun maakunta kantaa kokonaisvastuun, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tuodaan tiiviiseen yhteistyöhön toistensa kanssa, ja perus- ja erityistason yhteispeli on saumaton. Tiedon on kuljettava. Kun jatkossa kaikki sote-rahoitus kulkee maakunnan kautta, kustannusvastuuta ei enää siirrellä maksajalta toiselle. Paljon palveluita käyttäville pitää olla tehokasta palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma. Erikoissairaanhoidosta taas tulee kuntiin yllättäviä lisälaskuja. Ne painiskelevat kustannusten kanssa voimatta niihin itse kunnolla vaikuttaa. Sote-muutoksen keskeiset tavoitteet ei- vät olekaan viime vuosina muuttuneet mihinkään. Perustuslakivaliokunta linjasi runsas vuosi sitten, että sote-vastuullisia harteita on kasvatettava. Kyse ei ole leikkauksista nykytasoon, vaan kustannusten kasvun hillitsemisestä. Terveydenhuoltoon käytettävät menot ovat kasvaneet jo useita vuosia talouden kasvua voimakkaammin. 2016 37. Vuoden 2019 budjetissa ei kunnilla ole enää euroakaan sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Ihmisen tulee saada palvelunsa sujuvasti ilman, että joutuu sukkuloimaan luukulta toiselle
Varsinkin, kun naapuri on suurvalta Venäjä. Tätä tietysti on ehkä turha odottaa poliitikoilta, jotka jo ovat ehtineet riisumaan Venäjältä sen suurvalta-asemaa. Kuka sanoikaan: ?Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin?. Tätäkö suomalaiset poliitikot haluavat? 38 2.9.2016 Politiikassa ei olisi pahitteeksi, jos olisi ymmärrystä myös toisen osapuolen intressejä kohtaan. Jos Suomessa halutaan lännettymistä korostaa, on välttämätöntä samalla olla rohkeita ja itsellisiä meille elintärkeissä asioissa, jotka maantieteen tosiasiat sanelevat. Tämän asian hyvä hoito ja ymmärtäminen avaisivat edelleen Suomelle ennennäkemättömät mahdollisuudet myös idän suuntaan taloudellisesti, kaupan, palvelujen, energian, matkailun ja kaiken inhimillisen kanssakäymisen parissa. Mikään muu valtio tuskin tätä mahdollisuutta jättäisi hyväksikäyttämättä. Hallituksia muodostettaessa syntyy heikkouksia, jotka paljastuvat vasta myöhemmin asioiden kehittyessä. Sipilän hallituksen ministerijaon virhe on siinä, että keskeiset ulko- ja turvallisuuspo- litiikan ministeritehtävät ovat päätyneet samalle puolueelle, perussuomalaisille. Kumpikin ministeri on tehnyt linjauksia ja päätöksiä, jotka kuljettavat Suomea vaarallisille vesille. Kokoomuksestakaan ei tässä asiassa olisi tunnetusti apua ollut. Pääministeri, jos olisi halunnut, olisi tähän voinut vaikuttaa, mutta, kuten tiedämme, tämä alue ei kuulu hänen erityisen kiinnostuksensa kohteisiin. Jotain oikeansuuntaista onneksi on presidenttiehdokas Matti Vanhanen esittänyt, mutta sekin on valitettavasti jäänyt vähän huutavan ääneksi korvessa. Politiikassa ei olisi pahitteeksi, jos oli- si ymmärrystä myös toisen osapuolen intressejä kohtaan, olivat ne sitten ihmisiä tai valtioita. Näin yksinkertaista se on, kun sen vain oivaltaisi. Tero Mölsä Orimattila. Valitettavasti Suomen viimeaikaiset linjaukset herättävät huolenaiheita. Päättäjille, puolueista riippumatta, on tullut tapa hokea, että Suomi kuuluu länteen ja sitoutuu sen mukaisiin arvoihin. Eihän tätä kukaan ole vuosikymmeniin kiistänytkään, joten tällainen hokema on aivan turha, mutta kylläkin tarkoitushakuinen. Tällaisella hokemalla halutaan tarkoituksella unohtaa, että Suomen historia on ollut ja tulee olemaan erilainen kuin perinteisten länsieurooppalaisten maiden. Se ei ole haitta, vaan päinvastoin Suomen merkittävä etu, kun sen käyttämiseen on ymmärrystä. Nyt näyttää siltä, että poliittisilla linjauksilla Suomesta ollaan tekemässä idän ja lännen välistä taistelutannerta, missä pahimmillaan koko Suomen kansa tulee maksamaan kalliin hinnan. Tällaisia esimerkkejä on maailma täynnä, parhaillaan pahimmat esillä Syyriassa ja etenkin Ukrainassa. Mielipiteet Taistelutanner idän ja lännen välissä Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat aluei- ta, joissa tehdyt ratkaisut viime kädessä pahiten koskettavat tavallista ihmistä. Tästä johtuen tehtyjä päätöksiä ja linjauksia on syytä seurata tarkasti
Työvoimasta (aktiivinen väestö, joka on tuloa tuottavassa työssä tai pyrkii siihen) eli 2 636 703 henkilöstä oli siis työttömänä 14,4 prosenttia. Kun lasketaan mukaan laajan työttömyyden piiriin kuuluvat (työttömät 378 400 + työllisyyspalveluissa olevat 99 400), oli heinäkuussa työttömien osuus jo 18,1 prosenttia työvoimasta. Yleisesti uutisoidaan Tilastokeskuksen työllisyysluvut, joissa työttömien osuus perustuu otantakyselyihin. Eikö todella olisi tarpeen kohdentaa lisää työllisyysmäärärahoja myös kantasuomalaisten työllistämiseen? Airi Pulkkinen Kuopio 2.9. Suurhiihtäjä Ljubov Kosyrevakin taisi kuulua tähän kunniakkaaseen ammattikuntaan. Ei jäänyt rahaa muiden tarpeisiin. Kotoutumiskoulutukselle tulisi olla aivan oma määrärahamomenttinsa, eikä sitä saisi sotkea työllisyysmäärärahoihin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun 2016 lopussa kaikkiaan 378 400 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua eli TE-toimistoihin ilmoittautuneita työnhakijoita. 2016 39. Jollei lapsen vanhemmilta löydy energiaa vahtia kyytijärjestelyjä, lapset kärsivät suoraan viranhaltijoiden päätöksistä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikki koululaisemme saavat yhdenvertaisen mahdollisuuden koulunkäyntiin asuinpaikasta riippumatta. Anna Vauhkonen puheenjohtaja keskustanaisten Itä-Savon piiri sätalousarviossa myönnettiin työllisyysmäärärahoja 13,1 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa euroa kohdennettiin turvapaikanhakijoiden kotoutumiskoulutuksiin ja loput 3,1 miljoonaa euroa ICTalan rakennemuutostilanteiden hoitamiseen. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä heinäkuussa 55 000. En missään nimessä! Mutta nyt maidontuotantoa ymmärtämättömät syyttävät maidontuottajaa niistä maataloudelle annettavista tuista, jotka yleensäkin mahdollistavat kotimaisen maidontuotannon tarvitseman nykyaikaisen tekniikan. Ei meidän navetoissamme näy lypsäjiä, jotka lypsäisivät pikkupalkalla 28 lehmää kahdesti päivässä. Ei, vaikka lypsäjäntasoista väkeä on laskentatavasta riippuen 200 000 tai 350 000, ja heille kyllä maksetaan rahaa siitä, koska ei ole koulutusta vastaavaa työtä tarjolla. Kyllä hävettää suomalaisen keskustelun taso, kun on puhe maataloudesta. Lauri Jokinen Karstula Pitkät koulumatka-ajat saatava kuriin Kouluverkon supistamisen myötä lasten kou- lumatkoihin käyttämä aika on kasvanut runsaasti viime vuosina. (Tämä on vain suuruusluokkailmaisu, ei muuta). Tässäkin tapauksessa tuon tason palkan ehtona on, että ne kuuluisat EU-tuet maksetaan viljelijälle, ja vielä ajallaan. Työ- ja elinkeinoministeriö 18.8.2016: Vuoden 2016 li- Miljoonainvestoinnin tehnyt viljelijän maitotila onkin nyt se lypsettävä lehmä, johon eri tavoin maidontuotantoon välillisesti osallistuvat tuotantopanosten valmistajat ja toimittajat osallistuvat. En syytä traktorinvalmistajia, en lypsykonekauppiaita, en rehutehtaita enkä muitakaan, jotka omalla korkeatasoisella osaamisellaan ovat maidontuotannossa mukana. On kohtuutonta, että alakouluikäinen (7?12-vuotias) saattaa joutua käyttämään koulumatkaansa jopa 2,5 tuntia päivässä. Itä-Suomen Keskustanuoret esitti kannanotossaan (15.8.2016) koulumatkojen pitenemisen asettavan lapset eriarvoiseen asemaan. En voi olla yhtymättä tähän väitteeseen, etenkin kun otetaan huomioon, että Itä-Suomessa perusopetuksen saavutettavuus on selkeästi maan heikoin (Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.8.2016). Saavutettavuuden lisäksi koulumatkojen kes- toon vaikuttaa koulukyytien järjestely. Pitkissä matka-ajoissa ei välttämättä ole kyse ainoastaan koulumatkan pituudesta, vaan kyytien huonosta järjestelystä. On mahdollista, että koulukyytien järjestely saattaa pakottaa alakoululaisen käyttämään jopa tunnin alle 10 kilometrin koulumatkaansa. Tällaisissa tapauksissa kyse ei ole pelkästään kouluverkon harvenemisen tuomista ongelmista, vaan koululaisten kustannuksella tehtävistä koulukyytisäästöistä. Itä-Suomen Keskustanuoret esittää kannanotossaan sekä kyläkoulujen tukemista uudella saavutettavuuslisällä että koulurakennusten nykyistä monipuolisempaa käyttöä. Nuorten ideat ovat kannatettavia, sillä etenkin koulurakennusten nykyistä monipuolisempi käyttö sekä lisäisi yhteisöllisyyttä että tasaisi rakennusten ylläpidosta koituvia kustannuksia. Samalla koulukyytien järjestely on otettava kunnissa vakavasti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Maitotila on se lypsettävä lehmä Työllisyysrahoja lisää myös muille Neuvostoliitossa kolhoositilalla oli lypsäjät omana ammattikuntanaan. TEtoimistojen luvut tulisi myös uutisoida. Varsinkin nuoret tulisi saada työelämään, puhutaanhan tulevasta työvoimapulasta. Hän lypsi 28 lehmää kahdesti päivässä. Lypsäjiä palkittiin jopa työn sankareina, ja he saattoivat saada palkkioksi loman jossakin kylpylätason lomakohteessa. Meillä Suomessa nyt juuri lypsäjät ovat toisaalla, eivätkä lypsettävät ole lehmiä. Suomalaisen maitotilan on käytettävä 1 000 000 euroa; miljoona euroa saadakseen työpaikan, joka pystyy maksamaan viljelijäpariskunnalle farmaseutin palkan
Yhtiö syyttää tilanteesta huonotuulista vuotta. Samassa artikkelissa Ilmatieteen laitoksen edustaja kiistää vuoden olleen erityisen tyyni. Edes tämä ei takaa, että toiminta olisi kannattavaa. totukea ja hämää ?huutokauppamallin. Yksin EU:n jäseneksi otettujen maiden valmiusvaatimukset ovat olleet mitä milloinkin. Kreikka on hyvä esimerkki siitä, miten harva seula oli, kun se otettiin unionin jäseniksi. Sama koskee ainakin Romaniaa. tuomilla säästöillä, vaikka edes nykyinen miljardituki ei tee toiminnasta kannattavaa. Nykyisen noin 3,5 miljardin euron ja vuoteen 2030 jatkuvan tuulituen rinnalle monet poliitikot ja tuulivoimatuottajat haluavat uuden tuen. Televisiossa on näytetty, että osassa maata eletään kuin meillä Suomessa elettiin 1800-luvun lopulla.? Muistamme, mitä kaikkea piti meillä Suomessa muuttaa, kun haimme unionin jäsenyyttä.? Suomessakin on paljon kansalaisia, jotka eivät hyväksy EU:n direktiivejä ja päätöksiä. Puhutaan ?markkinaehtoisesta tuesta?, joka perustuisi jonkinlaiseen huutokauppamalliin. Edes asiaa pohtinut TEM:n työryhmä ei esittänyt lukuja, mutta oletettavasti puhuttaisiin rinnakkaisesta satojen miljoonien vuotuisesta lisätuesta toimialalle, koska vaatimuksia tuulivoimaloiden määrän kaksintai kolminkertaistamisesta kuulee. Uuden veronmaksajien tuen esittäminen ?säästönä? on silmänlumetta. Suomen suurin tuulivoimayhtiö ja suurin yritystukien saaja, TuuliWatti Oy on jäämässä tuotantotavoitteestaan 25 prosentilla. Yhtiö on viime päivinä varoitellut lehdistössä, että sen tulos saattaa olla tänä vuonna tappiollinen. Kuka elää, hän näkee. Heikki Niittymäki? Masku. On yhteisesti pidettävä huoli, että kauko-idän maat Intia ja Kiina eivät sotke Eurooppaa jalkoihinsa. 40 2.9.2016 On monta tekijää, jossa EU:n johtajat ovat jättäneet huomioimatta kokonaisuuden.. Silti tiedämme, että Euroopan ja samal- la Suomen pitää pitää puoliaan muuta maailmaa vastaan.? Mielestäni EU:n pitäisi päättää suurista asioista, kuten ihmisten, tavaroiden ja valuutan vapaasta liikkumisoikeudesta unionin alueella, mutta päätökset ?nippeliasioista? pitäisi olla jäsenmaiden omissa käsissä.? Olisiko mahdollista purkaa koko unioni ja laittaa se uudelleen pystyyn niin, että kaikki maat olisivat tyytyväisiä unioniin? Varmaankin toiveeni on turha, mutta sekin aika kyllä voi tulla, kun useampi maa tekee saman kuin Iso-Britannia. Etäisyyden piti tasata tuotantoa. Mielipiteet Tuulivoima ei pärjää edes miljardituella Tuulivoimateollisuus hamuaa uutta tuotan- tuottajille 83,5 euron varma tuotto. Sanottiin että ?jossain tuulee aina?. Väite on muuttunut muotoon ?jossain pitäisi aina tuulla?. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä tuulivoimatukeen varattu raha nousi ensi vuodeksi yli 50 miljoonalla eurolla, yhteensä 211 miljoonaan euroon. Vaikka voimaloiden tuotantotehot ovat laskussa, nousee tänä ja ensi vuonna kannattamattomia voimaloita nimellisteholtaan noin 1 000 MW:n edestä. Kun sähkön pörssihinta mataa 30 eurossa megawattitunnilta, taataan tuulisähkön- Koska edes nykyinen yliturvonnut tuulitariffi ei mahdollista kannattavaa liiketoimintaa, miten voidaan kuvitella, että huutokauppamallilla tuulivoimatoimijat pystyisivät pitkäjänteiseen sähköntuotantoon? Läpeensä kannattamattoman toimialan tukeminen yhteisistä varoista ja lisätukien suunnittelu on vastuutonta toimintaa poliitikoiltamme ja ministeriöiden virkamiehiltä. Janne Salonen Tuulivoima-kansalaisyhdistys Puretaan EU ja kootaan se uudestaan Iso-Britanniassa suoritettiin kansanäänes- tys, ja sen tuloksena maa eroaa Euroopan unionista.?Maailma hämmästeli Ison-Britannian päätöstä. Äänestysprosentin nousu korkeaksi kertoo jotakin siitä, että kaikki asiat eivät ole EU:ssa pysyneet sellaisina kuin unionia perustettaessa. Iso-Britanniassa unionia vastaan äänestäneet lienevät sitä mieltä, että kyllä Eurooppa tarvitsee omat ?yhdysvaltansa?, mutta nykyinen asioiden hoito ei ole oikean suuntaista.? Eurooppa on planeettamme vanhin maan- osa. Suuret tuulivaihtelut kuuluvat luonnollisena osana Suomen ilmastoon. Tuulivoimayhtiöt ovat aiemmin ylistäneet tuulivoiman rakentamista sillä, että Suomessa on erityisen otolliset tuuliolosuhteet. TuuliWatti on maantieteellisesti hajautta- nut tuotantoaan Varsinais-Suomesta Etelä-Lappiin
Ensimmäinen kahden viikon loma oli täysin suunnittelematonta aikaa. Lomastressi aiheuttaa helposti riitoja ja erimielisyyksiä. Ja sitähän riitti. Toinen kahden viikon loma oli täyteen varattu matkoja ja elämyksiä. Suomen kesä on täynnä festivaaleja ja tapahtumia. Kun vihdoin loma koittaa, aika kuluu suunnitelmia toteuttaessa. Kahden viikon jälkeen olin väsyneempi kuin lomalle jäädessäni. Perustulokokeilun ylettäminen nuoriin toisi tulevaisuuden toivoa ja antaisi vastauksia nuorisotyöttömyyden haasteisiin. Kun on kuuma, voi pulahtaa järveen uimaan, ja sateella voi olla sisällä ja rakentaa palapelejä. Suomen kesä on lyhyt. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Puheenvuoro Suomen lyhyt kesä Paljon odotettu, suunniteltu ja kaivattu kesä ja lomakausi alkavat olla ohi. Odotukset ja toiveet eivät aina kohtaa. Yhteisen päätöksen tekeminen ei ole aina helppoa, jos joutuu ottamaan huomioon useamman ihmisen mielipiteet. Nauttikaamme siitä ja perheen yhteisestä ajasta! Minna Autere Vesaisten hallituksen jäsen Jaakko Martikainen Nuorkeskustalaiset: Nuoret unohdettiin perustulokokeilusta Pirjo Kontio Nuorten rajaaminen hallituksen perustulokokeilun ulkopuolelle on masentava uutinen, keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi kuvaa. Kempin mukaan kokeiluun tarvittaisiin myös alle 25-vuotiaita. . Aamulla tutkittiin Hesarista menovinkit, ja niiden mukaan toimittiin. Ja loman jälkeen todetaan, että väsymys iskee töihin palatessa. Kuluneena kesänä pidin itse lomaa kahdessa erässä. Perustulokokeilulla on tarkoitus etsiä sosiaaliturvajärjestelmää, jossa työnteko kannattaa aina ja töihin lähteminen ei ole enää raskas kaavakesota. Kemppi muistuttaa, että nuorten työttömyysaste on huidellut 24 prosentissa. Myös taloudellisella tilanteella voi olla vaikutusta asiaan. Kun kouluikäinen haluaa nähdä huvipuistoja, päiväkoti-ikäiselle riittää Muumimaailma, ja perheen nuoret aikuiset haluavat välttämättä päästä rantalomalle, kun aikuisia kiinnostaisivat vain ja ainoastaan kaupunkikohteet. Jos ei huvittanut lähteä minnekään, jäätiin kotiin katsomaan jalkapalloa. He nauttivat enemmän siitä, että saavat olla yhdessä perheen kanssa, herätä aamulla ilman kiirettä ja mennä nukkumaan vähän myöhemmin, kun yhdessä on kivaa. Parhaat omatkin muistoni liittyvät kesällä auringonpaisteeseen ja sateeseen. Lomat poikkeavat arjesta, kun ei tarvitse mennä töihin eikä kouluunkaan, vaan voi nauttia vapaa-ajasta. Jokaisella perheenjäsenellä saattaa olla omia toiveita ja ideoita lomanviettotavoista ja -paikoista. Valtaosa nuorista ajautuu köyhyysrajan alapuolelle. Keskustan Opiskelijaliiton mukaan perustuloesitys kertoo synkkää kuvaa hallituksen asenteesta nuoria kohtaan. . 2016 41. Ymmärrämme, että kokeilujoukon tulee näillä resursseilla olla melko rajattu, mutta emme voi hyväksyä nuorten ulos jättämistä. Nuorille on taattava samat mahdollisuudet elämässä kuin muillekin, puheenjohtaja Anniina Sippola vaatii. Järjestön mielestä työttömien nuorten jättäminen perustulon ulkopuolelle on vastoin keskustalaisia periaatteita. 2.9. Suunnitelmia tehdään hyvinkin tarkasti, ja odotukset ovat korkealla. Elämä pyörii pelkästään tulevan loman ja vapauden ympärillä. Odotukset loman suhteen alkavat hyvissä ajoin, joskus jopa vuotta aikaisemmin. Täytyy todeta, että enemmän nautin lomani ensimmäisestä puoliskosta, vaikka ihania kohtaamisia riitti myös loppukesään ja -lomaan. Jos lapsilta kysytään, he eivät välttämättä kaipaa tapahtumia ja sirkushuveja
Matkalla politiikkaa, vaaliasiaa ja järjestökuulumisia. klo 16.15. piiritoimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Keskustelua innoittaa Utti-Mäkelä-Michelsen: Uuden työn yhteiskunta. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@ keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Syysristeily ma 26.9. Piiritoimistolta saa lainaan ennakkovarauksella Keskusta -telttoja (yht. 4 telttaa) ja mm. Paikalla buffetti, arvontaa ja makkaraa. Liput 10 euroa, sis. 050 527 2129 Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Keskustaseniorit, Keilaamme Raision Keilahallilla joka to klo 15-16, tervetuloa mukaan. Pöytyä, Syystanssit Tourulan Kalliopohjalla, Juvankoskentie 819 Yläne, pe 2.9.2016 klo 19-01. Yhdistys joka hankkii prosentuualisesti eniten. Stand up ?komiikkaa TTT-klubilla (Eirtovaara & Simola: Kahden tähden komediakattaus), väliaikatarjoilu, Perjantai-ajankohtaisohjelman nauhoitus samassa paikassa. Ota rohkeasti yhteyttä. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Illan ohjelmassa mm. Pia Högberg p. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Suomenmaa Sentteri ilm. Laitathan päivämäärät muistiin, jotta ilmoituksesi ?Keskustassa tapahtuu. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Keskustan Akaan kunnallisjärjestö. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren suosion saavuttaneet Noormarkun markkinat. klo 18 Luvian Laitakarissa Eurajoki-Luvia kuntavaalistartti/iltamat. Lapsille ilmapalloja! Keskusta 110 vuotta valtakunnallinen tempauspäivä la 17.9. Juhlitaan Yhdessä! Keskustatoimijat eri puolilla Suomea juhlistavat puolueen 110 -vuotista taivalta järjestämällä tilaisuuden oman kuntansa alueella. kahvin. Tervetuloa! Keskustaveteraanit. Paikalla keskustan toimijoita, kansanedustaja Jari Leppä tavattavissa klo 10.00-11.00. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi. karkela@keskusta.fi Nokian Keskusta juhlii 110-vuotiasta Keskustaa! Tervetuloa kahvittelemaan teltallemme Nokian Citymarketin pihaan lauantaina 17.9. klo 11-15, Nuijamiestentie 5, Nokia. Tule tapaamaan myös kansanedustaja Pertti Hakasta klo 12-13.30 sekä paikallisia valtuutettuja. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Kirjassa on vahvoja kertomuksia siitä, kuinka totuttuja työtapoja voidaan rikkoa ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunta! Mäntyharjun kunnallisjärjestö: 17.9.2016 Suomen Keskusta 110-v tapahtuma Mäntyharjun torilla klo 10.00-13.00. Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. 3.9. Kärkölän maalaismarkkinoilla. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Juhlatilaisuus Mäntän Klubilla klo 12 alkaa juhlalounaalla. Tervetuloa tähänkin tilaisuuteen! Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. Lähde ehdokkaaksi. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Muutokset mahdollisia. klo 10-16. Kuntavaalit su 9.4.2017. Jaana Viilo Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen kenttä, Museotie 12. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. perjantaisin. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit sekä ohjelmaa Pertti Keihään ja Jarkko Salmen johdolla. Keskustassa tapahtuu Kärkölä, Keskustan teltta la. Entä heidän vaalipiirinsä. Nastolan markkinoilla. Pirkanmaa Kunnallisjärjestöt huom! Kesätapahtumiinne saatavissa erä Keskusta-ilmapalloja ja Keskustan esitteitä ja kesälehtiä ym. Tilaukset p. Tiedustelut osallistumisesta ja yhteiskuljetuksesta, Jouni Koskela, puh. klo 17Runnin kylpylässä ennen Elonkorjuujuhlaa klo 17- alkaen. Kutsumme paikalle kaikki kunnallisjärjestöjen, pitäjäyhdistysten ja paikallisyhdistyen johtokunnat! Käymme tilaisuudessa läpi kuntavaaleihin liit tyviä asioita. klo 18 Mikkelin seudun Vesaisten syyskokous. Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. 0400 407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 9-15. 010-315 2001 ja p. 010 315 2000. Etelä-Savo Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 7.9. Tehdään Keskustan juhlapäivästä yhdessä mukava ja onnistunut tapahtuma, johon kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! MSL-Tampereen ja Satakunnan Viikon järjestämänä pärekorinheiton MM-kisat ja haasteottelu Tampere-Pori la 24.9. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Minna Sarvijärvi. 040 418 1150. 42 2.9.2016 Lahti/Nastola, Keskustan teltta su. 4.9. Klo 20.30 kahvit, klo 2101 orkesteritanssit; Sounds Of The Clouds+yllätyslaulaja! Lipun hinta juhlaan on 10 ?/henkilö. Illan ohjelma tarjoiluineen: klo 18 alkaen ruokailu: Elonkorjuu -teeman mukainen keitto, salaattia, kotiruokajuomat, leipä & levite, klo 19 alkaen virallinen ohjelmaosuus, puheet. Tanssin huumaavat tahdit takaa Ville Mäkimattila, Janiina Lehtonen & Putkiratio. Tervetuloa maakunnastakin mukaan mukaan kesäiseen markkinameininkiin, tavattavissa myös keskustavaikuttajia. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 5.9. mennessä tilille FI41 5316 0850 0055 78 (Saaja: Sirpa Raiko). Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Lähtö Turusta klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteeseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. noin klo 13 Porin torilla. Lounas ja ohjelma 28 euroa. Viking Amorellalla. Retken hinta 30 euroa / hlö. Tervetuloa kauempaakin! Seuraa www. poytyankeskusta.fi tai facebookista Pöytyän Keskusta. Lainattavissa mm. Käsiteltävinä asioina sääntöjen määräämät asiat. 16.9. Seuraava ma 17.10. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. ?osiossa tavoittaa mahdollisimman monta jäsentä printtimediassa ja netissä Tärkeää. Riitta Koskinen ja naisten pj. ja 25.11. Tarjolla paikallista lähiruokaa niin kauan, kuin riittää. Järjestäjänä Pöytyän, Tourula-Keihäskosken, Uusikartanon ja Yläneen paikallisyhdistykset. KAARINA paikallisyhdistyksen syyskokous ti 6.9. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Hinnat 26,50e-33e/ hlö riippuen hytistä. Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen. Pohjois-Savo Elonkorjuujuhla la 3.9 klo 18 Runnin kylpylässä! Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla järjestetään la 3.9 klo 18.00- Spa Hotel Runnilla Iisalmessa. Mennään yhteiskyydillä, lähtö Hämeenlinnasta piiritstolta klo 17.15. Päätilaisuuspäivä on lauantai 17.9.2016 (Tapahtuma voi olla paikkakunnilla myös jonain toisena päivänä kyseisellä viikolla). 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. Juhlapuhujana kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, tervehdykset tuovat kansanedustaja Arto Pirttilahti, piirin pj. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Ilm. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Koko Satakunta on tervetullut tilaisuuteen. Ollaan yhteydessä. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskus- tassa tapahtuu. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna.. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Matti Järvinen. Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Mänttä-Vilppulassa. Matka maksetaan 16.9. Ilmoittautumiset puh. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Illan ohjelmaan kuuluu perinteiseen tapaan poliittista sanomaa, iloista yhdessä oloa ja tanssia! Illan pääpuhujavieraat ovat uusi puoluesihteeri Jouni Ovaska sekä varapuheenjohtaja Katri Kulmuni. Retki Tampereelle pe 16.9. 040-721 0636. Alustajana ke Esko Kiviranta. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Tervetuloa Vesaiset, ke 16.11. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua. La 3.- su 4.9. klo 18 Littoisten monitoimitalolla Tallakatu 2. Piirin nettisivuille www.pirkanmaankeskusta. fi kokoamme listaa Keskustan 110 v. Kahvia & keskustelua alkaen klo 9.00. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Mäntän kirkon esittely klo 9.30, jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalle. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. La 3.9. klo 18.30. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Ilmoittaudu Elonkorjuujuhlaan jaana. kvist@keskusta.fi/0440-817373. Spa Hotel Runni tarjoaa edullista yöpymistä hintaan 55?/hlö kahden hengen huoneessa kylpylähotellin puolella sekä kartanohotellissa 49?/hlö kahden hengen huoneessa. Samalla tehdään yhdessä kuntavaalityötä. kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi AlaNissilä. 4 kätevää pop up-telttaa, sovithan ajoissa noutopäivän: 040 7673419 /tj. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Keskustalla on teltta Noormarkun markkinoilla la 3.9. 040 759 0509 tai sari. kujanpaa@keskusta.fi. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Tervetuloa lauantaina 3. syyskuuta Hunajahulinat-sadonkorjuumarkkinoille Toijalan torille, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Keskustan teltalla klo 9.30. Tampereen keskustalaiset mukana keskustorin maanantaimarkkinoilla ma 5.9. juhlapäivän tapahtumista ympäri Pirkanmaata sekä Pirkanmaan Keskusta -Facebook ?sivulle. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Keskustan kulmakivi on paikallisuus ja ihmislähtöisyys. Nämä ovat myös Pirkanmaalla tempauspäivän avainsanat. Majoitusvaraukset suoraan 017-768751/myyntipalvelu@runni.fi. Järjestötapaaminen 3.9. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Käistellään sääntömääräiset asiat. erän Keskusta ?ilmapalloja ja esitteitä. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustanaiset. kaikille jäsenille 2016: 9.9., 14.10. Elina Suoranta p
Keskusta Open -golfkisa Paltamossa su 4.9. Tervetuloa! Keskusta mukana Kuopion torilla Elonkorjuumarkkinoilla pe 26.9- la 27.9. Ilmoittautumiset. Tutustuminen Ateneumiin ja uuteen Fazerila Vierailukeskukseen, jossa ruokailu. klo 18. Teatteri lauantai-iltana. Pelataan 2 hengen parikisana, jossa parempi tulos kultakin väylältä. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 1.9. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. 044369 9603. Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Siilinjärven kirkossa 25.9.2016 klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen juhla seurakuntatalolla. vaalikassaansa!!! Nyt siis ehdokkaita hankkimaan! Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkelle Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa nähdään pienen kylän elämää. 0107684739 Kempele Antti Rissanen p. Ilm. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten 70-vuotisjuhla la 10.9. 0107684821 Kajaani Jari Palola p. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 . Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.paltamogolf.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Paras joukkue palkitaan Juha Sipilän hienolla kiertopalkinnolla. Kunnallisjärjestön johtoryhmän kokous pidetään 5.9. Järjestäjä: Keskustanaisten Ylä-Savon Piiri. Hanki uusi käytetyn hinnalla! Kainuu 3. Huovisen Navettasali. Paikalla ke Mirja Vehkaperä. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. 31.8. 0107684703 Nivala . mennessä Riitta Huovinen p. Tervetuloa iloiselle syysmatkalle. Keskusta on mukana Paavolan markkinoilla la 3.9. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. klo 18.30 Pudasjärven kaupungintalon valtuustosalissa. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. Matias Ojalehto. Hinta alk. 24 999 ? Helppokäyttöistä ja toimintavarmaa suorituskykyä saa nyt ennennäkemättömän edulliseen hintaan. Kysy lisää lähimmältä Hankkijan konemyyjältä, ja tule koeajamaan upea John Deere 5055E! Koskee rajallista erää suorankaupan toimituksia, hinta alv 0 %. www.hankkija.fi Timo Hiltunen p. Juhlapuhujana on Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen. klo 10-14. Valitaan luottamustoimiin henkilöitä sekä kuntavaaliasiaa. Siikajoki. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Pohjanmaa Muhos. Tule Sinäkin Ylä-Savo Keskustanaisten 75-vuotisjuhlamatka Helsinkiin 8.-9.10.2016 la-su. Majoitus hotelli Arthurissa, jossa Keskustanaisten 75-vuotis juhla, ruokailu ja aamiainen sunnuntaina. mennessä Marjatta Ryhänen 044 5386165 tai M-L Jauhiainen 0400 809110. Mukaan toivotaan myös valtuutetut sekä py:n puheenjohtajat ja sihteerit. 0107684922 Keminmaa Esa Pulska p. 041 4663 859 tai Katri Hyvärinen katrihyva@gmail.com. Pudasjärvi. Paikalla kansanedustajia, valtuutettuja ja piirin pj
! " #