Suomenmaa 03.06.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 22 / 3.6.2016 / 4,80 ? Entinen suurvalta Suomi on turvannut rauhaa 60 vuotta. Työ jatkuu, mutta tehtävät muuttuvat. Ajassa Tiedustelulaki torjuisi terrorismia Uutisanalyysi Politiikka Meneekö puoluesihteerin valintatapa uusiksi? Keskusta haluaa uudistaa ammattikoulut
18 2 3.6.2016. sisältö 3.6. 2016 ?Kirkon pitää olla rohkea? Risto Leppänen palasi arkkipiispan esikunnasta kivikirkkoon s
6 Kemijärvellä näyttää jo valoisammalta, sanoo Lea Soppela s. 28 Poliisille lisää tiedusteluvaltuuksia . 2016 3. 14 Poro maistuu suomalaisille . ei kuitenkaan oikeutta massavalvontaan s. ja kasvavalle petokannalle s. 12 3.6. Ensisijaisesti suomalaiset odottavat puolueeltamme inhimillisiä, ihmisen kokoisia viestejä, joissa keskeneräinenkin ihminen kokee kelpaavansa joukkoon. Annika Saarikko s. 33 Oscar Lang saa viikonloppuna sekä lakin että ammatin s. 34 Maatalouden ahdinko näkyy keskustan puoluekokousaloitteissa s
Medialla on valtaa, mutta onko se valtiomahdin arvoinen vallankäyttäjä? Median valta on toimittajien valtaa. tai sitten kirjoittaa sieltä täältä onkimiensa tiedonmurusten pohjalta ?analyysin?. Aina eivät ole. Silloin helposti huomaa, että kun helsinkiläismedian edustaja on tietävinään keskustan kentän tuntoja, hän todellakin on ?vain tietävinään?. Silti johtopäätökset ovat monesti ennen muuta vain mielipiteen arvoisia. Kannattaakin harrastaa usein kuulutettua ?medialukutaitoa. Ovatko kirjoittajat asiansa syvällisiä asiantuntijoita. Puheenjohtajan valitsevat viralliset kokousedustajat. Median kirjoitteluihin on siis hyvä suhtautua rauhallisesti. ja kysyä itseltään, ovatko asiat juuri niin kuin meille kerrotaan. Tietoja on hankittava. Tämän toimittajat osaavat. Hallituskin on täyttänyt vuoden. Viime viikkoina onkin saatu nähdä ja kuulla monenlaista arviota, analyysiä ja toimittajan mielipidettä. Mielipidettä? Niin juuri. Ehkä joskus. Aika on spekulaatioille otollinen. Vaikka toimittajat tuntuvat usein edustavan korkeinta viisautta maan päällä, mielikuvaa ei pidä ottaa todesta. Ajatelkaamme käytännöllisesti. Onko media mukana valmistelemassa esimerkiksi sote-uu- 4 3.6.2016 distusta. Tai kun gallupin tulos julistaa suomalaisten kannattavan kokoomuksen puheenjohtajaksi sitä tai tätä, hoksaa heti, että kysymys on merkityksetön. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Kun helsinkiläismedian edustaja on tietävinään keskustan kentän tuntoja, hän todellakin on ?vain tietävinään?. Pääkirjoitus Median tekemisiä on syytä seurata kriittisesti S uomen yhteiskunnallinen mediailmasto on taas oikein innostunut. Pitäisikö se sittenkin ottaa vakavammin? Neljäs valtiomahti on suurellinen luonnehdinta. Ei, ei se ole. Niin media nykyisin nimittää toimittajan mielipidekirjoituksia. Sellaisessa menossa faktat ja mielikuvitus sekoittuvat liian helposti. Uutislähetyksistä näemme, kuinka median edustajat odottavat ovien takana. Raivostuttaahan se. Mutta kun on kiire ja pitäisi ehtiä ensin ja alituiseen odotetaan jotain uutta... Mutta julkista sanaahan sanotaan neljänneksi valtiomahdiksi. Tekeillä on suuria uudistuksia, ja moni puolue valmistautuu puoluekokoukseensa. He perustelevat valtaansa sanomalla, että ?kansalaisilla on oikeus tietää?, vaikka todellisuudessa kansalaiset eivät ehkä haluaisikaan tietää. Neljännen valtiomahdin vallankäyttöä sietäisi pohdiskella median itsensäkin keskuudessa paljon enemmän, avoimen kriittisesti. Nyt media on itseensä ja tekemisiinsä niin tyytyväinen, että katsoo usein oikeudekseen olla pilkallinen sitä valtiovaltaa kohtaan, joka kuuluu kansalle ja jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.. Siksi usein jääkin ainoaksi keinoksi, että toimittaja haastattelee toista toimittajaa . perustettu 1908
2016 5. Tasa-arvoinen koululaitos on mahdollistanut sosiaalisen nousun. Nyt ollaan kuitenkin luisumassa takaisin tilanteeseen, jossa vanhempien tausta määrittää pitkälle jälkikasvun koulutustasoa. Kodin tarjoamilla resursseilla on entistä isompi merkitys siinä, mitä lapset voivat harrastaa, miten he selviävät koulussa ja mihin elämässään yltävät. Se saattaa tarkoittaa luokkayhteiskunnan pikaista paluuta. Kolbe huomautti myös, että koulutuksen, tiedon ja valistuksen rooli korostuu maailmanajassa, jossa mielikuvat ja propaganda jylläävät. Sellaista elämme juuri nyt. Jos railo paremmat ja huonommat kortit saaneiden välille repeää liian leveäksi, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Näköalattomuuden ja osattomuuden kuilun pohjalta on paha ponnistaa. Siellä kyyköttäessä esimerkiksi ääriliikkeiden tyrkyttämä populisimi saattaa tuntua pelastavalta oljenkorrelta. Keskusta on aina puhunut mahdollisuuksien tasa-arvosta. Toimittajalta Avoin opintie tasaa kortit Kevätaamuisin unet tahtovat karata liian varhain. Kellon kyttäämisen ja arkihuolissa vellomisen sijaan vedän yleensä lenkkarit jalkaan ja lähden lenkille. Viime aikoina seuranani on ollut Yle Radio Yhden ohjelmasarja Kuusi kuvaa kiinnostavine vieraineen. Kukonlaulun aikaan linnut täyttävät tienoon polyfoniallaan, ja toisinaan olen harkinnut, pitäisikö keskityttyä kuuntelemaan niiden kevätriemua. Lopulta sellaiset viisaat naiset kuten Laura Kolbe tai Vappu Taipale ovat vieneet voiton. Mieleen jäi erityisesti Kolben ilmaisema huoli suomalaisen menestystekijän, avoimen opintien tulevaisuudesta. Professori muistutti, että torpparit ovat kasvattaneet ison osan maamme meritokratiasta. Sitä aatetta ei nytkään kannata haudata. Koulutusleikkureiden terien kannattaisi ehkä antaa ruostua ja tylsyä. Sydämen sivistys on vähintään yhtä tärkeää kuin kirjaviisaus. Erja Yläjärvi päivitteli Helsingin Sanomien kolumnissaan, miten kalliiksi huono käytös tulee yhteiskunnalle, kun työssään törkeän kohtelun uhriksi joutuvat ihmiset uupuvat eivätkä saa itsestään täyttä tehoa irti. Kolumni pisti silmääni, sillä vastikään kuulin erään terveydenhuollon ammattilaisen valittelevan, miten pelottavaa tiettyjen tutkimusten tekeminen on. Keski-ikäiset, fiksunnäköiset ihmiset saattavat toimenpiteen aikana kirota, huoritella ja solvata työtään tekevää ammattilaista. Eikä kyse ole harvinaisista yksittäistapauksista. Pitkään Suomessa kunnioitettiin vaikkapa lääkäreitä ja opettajia niin, ettei heidän toimintaansa puututtu, vaikka olisi ollut syytäkin. Miten heiluri pääsi singahtamaan aivan toiseen suuntaan? Ei kerro hyvää suomalaisesta sivistyksestä. Korkeakaan koulutus ei auta, jos ei osaa ottaa toisia huomioon ja käyttäytyy kehnommin kuin turhaan parjatut metsäsuomalaiset. Huomenna päättötodistuksen saavalle nuorelle haluaisi antaa lahjaksi toivon näköalan ja uskoa huomiseen. Että he kokisivat epävarmanakin aikana voivansa työllään rakentaa omaa tulevaisuuttaan ja yhteistä hyvää. Että maailma näyttäisi olevan avoinna joka suuntaan, ei pelkästään työkkärin mustaa kuilua kohti. Meri Alaranta-Saukko 3.6
Nykyisin uhkiin liittyvää, todella varhaisen vaiheen tietoa ei ole mahdollista saada. Suomessa on ollut tarve arvioida viranomaisten tiedusteluvaltuuksia jo pidempään. Meriniemen mukaan Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa tiedustelulakia ei vielä ole. Digitaalinen ympäristö on laajentanut niin poliisin kuin puolustusvoimienkin toimialuetta. ??Nykyisin salaiset tiedonhankintakeinot edellyttävät, että uhkaava toiminta on edennyt rikoksen valmistelun asteelle tai säädetty rangaistavaksi. Jonkinlainen liityntä uhkaan pitää olla, ja usein esimerkiksi tuomioistuimen lupa. Tiedustelulle on aika korkea kynnys, Meriniemi taustoittaa. Meriniemi vertailee toimivaltuuksien käyttöä verorikoksen ja terrorismin torjunnassa. ??Jos jotakuta epäillään törkeästä veropetoksesta, häneen voidaan kohdistaa televalvontaa. Jos epäillään, että tietty henkilö tulee syyllistymään terrorismiin, televalvontaa ei ole sallittua tehdä. Viranomaiset tarvitsevat valtuudet tiedusteluun, vaikka rikosta ei olisi osoitettavissa, Meriniemi linjaa. ??Esimerkiksi Syyriasta tuleva henkilö voisi syyllistyä terrorismirikokseen. Tai voi olla tilanne, että vieraan maan tiedusteluagentti yrittää rekrytoida suomalaista virkamiestä, jotta tämä syyllistyisi vakoiluun. Tiedustelulailla nämä pystyttäisiin varhaisessa vaiheessa estämään. 6 3.6.2016 Uhat liittyvät terrorismin, vakoilun ja maan- petoksen lisäksi joukkotuhoaseisiin, Meriniemi luettelee. Kerättyä tietoa voidaan käyttää myös parantamaan Suomen neuvotteluasemia kansainvälisessä politiikassa. ??Tiedustelutietoa tarvitaan, jotta valtionjohto pystyy paremmin tekemään Suomen etujen mukaisia päätöksiä. Julkisessa keskustelussa huolta on herättänyt perustuslain yksityisten viestien suojan muuttaminen ja massavalvonta. Meriniemi torjuu pelot. ??Kenen tahansa valvontaan ei haeta lupaa. Tiedustelu ?Massavalvonnasta puhuminen on palturia? Tiedustelulaki antaisi viranomaisten valvoa kohdetta ilman rikosepäilyä Teksti: Juhani Ojalehto Valmisteilla olevan uuden tiedustelulain vaikutus tavallisen ihmisen yksityisyyteen on mitätön, sanoo lain valmistelutyöryhmän sihteeri, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi. ??Siitä ei tarvitse olla huolissaan, ellei suunnittele terrori-iskua tai veljeile ISIL:in kanssa, Meriniemi viittaa Lähi-idässä kalifaatin perustaneeseen terroristijärjestöön. Meriniemen mukaan lain tarkoitus olisi laajentaa viranomaisten valtuuksia kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi laillisuusvalvonta valvoo, että eduskunnan viranomaiselle myöntämiä resursseja käytetään oikein. Tiedustelun on ajateltu myös olevan kohdistettua: uhkia seulotaan massasta. Kohdentamattomalle tiedustelulle ei Meriniemen mukaan haeta toimivaltuuksia. ??Massavalvonnasta puhuminen on palturia, ja samassa yhteydessa monesti viitataan [Yhdysvaltain tiedusteluvirasto] NSA:han. ??Suomen kokoisella maalla ei ole varaa yhtä laajamittaiseen valvontaan kuin suurvalloilla. Puheet siitä, että viranomaisille säädettäisiin NSA-toimivaltuudet, on harhaanjohtavaa ja populistista. Valmistelussa on kuultu kymmeniä viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Meriniemi kertoo muun muassa tietoturvayhtiö F-Securen antaneen kiitosta siitä, että valmisteluun on osallistettu keskeisiä intressipiirejä. Tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää johtaa keskustan Tapani Tölli. Valmistelu päättyy tämän vuoden lopussa. Jos aikataulu pitää, laki tulee eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua.
2016 7. Shutterstock Uhat liittyvät terrorismin, vakoilun ja maanpetoksen lisäksi joukkotuhoaseisiin. 3.6
eli matkia jakamistalouden menestyviä yrityksiä. Uutta toimintatapaa leimaavat joukkoista- minen, matala hierarkia ja radikaali avoimuus. 8 3.6.2016 Puoluetoiminta pyörisi maantieteellisten piirien sijaan teemaryhmien ympärillä, ja mukaan olisivat tervetulleita myös löyhästi sitoutuvat puolijäsenet. Uusi puolue on alusta, joka vahvistaa identiteettiä ja voimauttaa ihmisiä ottamaan vastuuta omista asioistaan. Osin ristiriitaisetkin ajatukset ja ryhmät kilpailisivat puolueiden sisällä, ja puoluejohtajan rinnalle nousisi valovoimaisia, omia projektejaan toteuttavia poliitikoita. Tujunen ja Jungner tulivat kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteereinä tunnetuksi luovista otteistaan, Apunen taas on suorasanainen kolumnisti. Vaikka pamfletin markkinausko ampuu ajoittain yli, on kolmikon teeseissä pureksittavaa myös keskustan viikon päästä valittavalle puoluesihteerille. Se vaatii erilaisuuden sietämistä.. Puolueiden pitäisi ?uberisoitua. Uhkana on, että valistuneen harkinnan korvaa päiväkohtainen somekuohunta. Kenties puolueiden pelastus löytyy areenan tarjoamisesta keskustelulle. se varsinainen vallankumouksellinen luokka. Unelma keskiluokkaistumisesta on saanut ihmiset ja yhteiskunnat vaurastumaan. Emilia Tervonen Twitterissä Anu Kantola Helsingin Sanomissa Shutterstock Uhkana on, että valistuneen harkinnan korvaa päiväkohtainen somekuohunta. Puolueille mallia yrityksiltä Teppo Säkkinen Puolet kansanedustajista pitäisi panna vaihtoon välivaaleissa, jotta kansalaiset saisivat sanoa sanottavansa hallituspolitiikkaan ja vaalikampanjointi arkipäiväistyisi. Näin esittävät Taru Tujunen, Mikael Jungner ja Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n pamfletissa ?Pelastakaa puolueet!?. Pamfletti etsii puolueille tarkoitusta myllerryksen keskellä. Ajassa Sanottua Valinnanvapaus ajamassa yli sotepalveluiden, eli häntä heiluttaa koiraa, ja intressi on jotakin muuta kuin hyvät ja riittävät palvelut. Sirpa Paatero Twitterissä Minua ahdistaa uudet sote-kuviot. En minä halua itselleni yhtään lisää vastuuta, minä haluan vain hoitoa, kun sitä tarvitsen. Keskiluokka on yhteiskuntien suuri muutosvoima . Kansanliikkeenä syntynyt puolue kaipaisi uusia välineitä liikuttaakseen kansaa. Muutoksen lähde on tiedon monopolin murtuminen ja teknologian kehitys. Kirjoittajien mukaan meneillään on suurin vallansiirto eliitiltä rahvaalle sitten Ranskan ja Yhdysvaltain suurten vallankumousten
Keskiportaan johdolla sekä mekaniikan ja elektroniikan suunnittelijoilla on vaikea saada vastaavia töitä. Jari Laukkanen Berner tarttui moppiin Finaviassa Pekka Pohjolainen Finavian pitää punnita vahingonkorvausten hakua ja yhtiön entisen johdon ja hallituksen huolellisuutta johdannaissotkussa, katsoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Bernerin mukaan on katsottava, onko johto aikanaan laiminlyönyt hallituksen informoinnin. Poliisi epäilee yhtiön entistä johtoa rikoksista. 3.6. Hän katsoo toimineensa itse yhtiön omistajaohjauksessa johdonmukaisesti ja pykälien mukaan eikä pidä keskustelua erostaan ajankohtaisena. Berner sanoi ymmärtävänsä hyvin myös sen, että hänen edeltäjänsä eivät aikanaan halunneet koskea asiaan. ??Kun lähdet siivoamaan sotkua, joudut itse sen keskelle, hän napautti. Finavia teki vuosina 2009?2011 johdannaiskauppoja, joista tuli 34 miljoonan euron tappiot. Selvitystä kaipaa myös suurtappioita aiheuttaneita johdannaisia myyneiden pankkien toiminta. ??Odotamme siis yhtiön hallitukselta sitä, että se katsoo, miten poliisitutkinta etenee ja johtaako se syytteisiin. Berner sanoi tiedotustilaisuudessaan, ettei hän näe valtion puuttuneen Finavian operatiiviseen toimintaan epäsopivasti. Valtiovalta haluaa uusia yrityksiä, mutta kun yritys tarjoaa siihen omaa rahaa, valtio tulee väliin. Raha pitäisi saada käyttää täysimääräisesti yrityksen toimintaan. Viime viikolla Microsoft kertoi irtisanovansa 1?350 henkilöä Suomen älypuhelintoiminnoista. Tampereen toiminta loppuu kokonaan, mutta näköalat ovat Kiilin mukaan suhteellisen hyvät. ??Yritysten yhteydenottoja alkoi tulla heti uutisen jälkeen. Sanottua Välimerestä tulossa suuri joukkohauta. Kansainvälisen yhteisön syytä vahvistaa toimiaan ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseksi Libyasta. Antti Kaikkonen Twitterissä Maatalouskriisi syvenee. Komissio on hampaaton. Vastuullisten maiden on toimittava heti. Juha Marttila Twitterissä Ajassa Jos lomitusjärjestelmästä luovutaan, vastaava rahasumma kuluisi kasvaviin sairaskuluihin tuottajien uupumisen vuoksi sekä lisääntyneiden eläinsuojelurikkomusten selvittämiseen. Hilkka Kemppi Helsingin Sanomissa Vesa Moilanen/Lehtikuva Valtio vie puolet irtisanottujen starttirahasta Juhani Ojalehto Kännykkävalmistaja Microsoftin irtisanotuille maksamista starttirahoista valtaosa päätyy valtion kassaan ansiotuloverotuksessa, ihmettelee yhtiön Tampereen yksikön luottamusmies Kalle Kiili (kesk.). Microsoft maksaa yt-neuvotteluissa potkut saaneelle henkilöstölle yli 60?000 euroa tukea uuden yritystoiminnan kehittämiseen. Useamman työntekijän kanssa olemme jo käyneet keskustelua, milloin voisi aloittaa uudessa työpaikassa. ??Karkeasti yli puolet pääsee lähes heti uusiin töihin, Kiili arvioi. Kiilin mukaan parhaat työllistymismahdollisuudet ovat koodaajilla. Kiilin mukaan valtio verottaa tästä noin 60 prosenttia. ??Ei uppoa minun ymmärrykseeni. 2016 9
Kelan tutkija Ville-Veikko Pulkka kertoo, että haastattelupyyntöjä perustulokokeiluun liittyen tulee ulkomailta viikoittain. Pulkan mukaan Kelassa osattiin odottaa, että kokeilu herättää kiinnostusta Euroopassa ja muualla länsimaissa. Sen sijaan Aasian ja Etelä-Amerikan suunnasta tuleva huomio on hieman yllättänyt tutkijatkin. Toimittajia ovat kiinnostaneet luonnollisesti myös kokeiluun valikoituville suomalaisille maksettavat euromäärät. Väärinymmärryksiltäkään ei ole säästytty. Esimerkiksi taiwanilainen tv-kanava tiedusteli Pulkalta, pitääkö hän perustuloa hyvänä politiikkatoimenpiteenä. ??Aika usein joutuu vastaamaan, että poliittiset ratkaisut tehdään jollakin muulla tasolla. Keskustan sisältä on jo vaadittu jopa vuoden määräaikaa shoppailun karsimiseksi. Lisäksi asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin tulevista palveluis- ta, jos terveyskeskus arvioi hänen niitä tarvitsevan. Terveyskeskukset kilpailevat laadulla, hinnat ovat samat. Keskustan ryhmänjohtaja Matti Vanhanen muistuttaa, että valinnanvapautta ei välttämättä synny kaikkialle, mutta silti palvelut on turvattava kaikkialla. ??Valinnanvapauden toimivuutta on seurattava ja tehtävä tarvittaessa korjausliikkeitä, Vanhanen vaatii. Perustulokokeilu on tuonut Suomelle enemmän huomiota kuin yksikään maabrändikampanja. LEHDISTÖTIEDOTE Perustulo haastaa jo äitiyspakkauksen Annukka Kaarela Ensi vuonna alkava perustulokokeilu kiinnostaa kansainvälistä mediaa jo yhtä paljon kuin toinen suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän erikoisuus äitiyspakkaus. Valinnanvapaus ei mullista Professori Mats Brommelsin mielestä so- siaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa ei ole tapahtumassa tavallisen ihmisen kannalta järisyttävää mullistusta. ??Ihmiset voivat edelleen turvallisesti kääntyä julkisesti rahoitetun sote-järjestelmän puoleen, hän sanoo. Hallitus määrittelee lähiviikkoina kantansa sote-palvelujen valinnanvapauteen, mistä Brommelsin työryhmä jätti raporttinsa. Sen mukaan valinnanvapaus toteutuisi niin, että asiakas listautuu joko julkisen, yksityisen tai jonkin järjestön ylläpitämään sosiaali- ja terveyskeskukseen määräajaksi. Työryhmä esittää, että paikkaa voisi vaihtaa puolen vuoden välein. Tutkijoiden tavoitteena on toteuttaa tieteellisesti mahdollisimman uskottava kokeilu ja tuottaa siitä mielekästä tietoa poliittisten päättäjien käyttöön. Shutterstock Pentti Manninen. Suurin haaste on ollut saada toimittajat ymmärtämään, että tekeillä on vasta kokeilu, ei perustulon toimeenpano. Jotkut tutkijoille esitetyt kysymykset ovat olleet luonteeltaan hyvin poliittisia. Viime viikolla Pulkka antoi haastattelun taiwanilaiselle televisiokanavalle, ja kuukausi sitten hän kävi Meksikossa senaatin vieraana. 10 3.6.2016 Kiinnostaako perustulo jo enemmän ulkomailla kuin Suomessa? ??Tässä on ehkä sellainen ilmiö, että kun Suomi mainitaan ulkomaisessa mediassa, niin myös suomalainen media kiinnostuu sitä kautta enemmän, Pulkka naurahtaa. Pulkka pitää selvänä, että kokeilu on tuonut Suomelle enemmän myönteistä huomiota kuin mikään yksittäinen maabrändikampanja olisi onnistunut tuottamaan. Kokeilu on nähty ulkomailla ennakkoluulottomana ja kunnianhimoisena tapana etsiä vastauksia nyky-yhteiskunnan asettamiin haasteisiin. Pulkan mukaan ulkomaista mediaa kiehtoo paitsi itse perustulo, myös se, että kokeilussa aiotaan toteuttaa laaja kenttäkoe ihmisillä
Täällä Bryssel Liberalismia vai normienpurkua? EU- ja kotimaan politiikan yksi iskulause on normienpurku. Millaisissa jaksoissa suhdanteet muuttuvat? ??Syklit saattavat olla kymmenen vuoden mittaisia eli aika pitkiä. 3.6. Silloin hinnat ja kysyntä nousivat yhtäkkiä. Samoin Intia on rakentanut paljon. Ala on syklinen, ja syklejä on hiukan vaikea ennustaa. Mikä vaikutus ruokakaupassa myytävien alkoholituotteiden pitoisuuden nostolla on kansanterveyteen? Meidän täytyy varoa, ettei käy kuten hölmöläisten talolle, johon unohdettiin tehdä ikkunat. Kun ?hölmöläiskylän viisain mies Matti. Infrarakentamiseen kuluu nimenomaan metalleja, erityisesti rautaa ja kuparia. Mitä tämä tarkoittaa lasten päivähoidon osalta, kun tarve päivähoitoon kasvaa viikonloppuisin ja iltaisin. Onko nämä haaveet kaivosalan noususta jo haudattava, työ- ja elinkeinoministeriön toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Metallin maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet. Sen sijaan liberalismin viljely normienpurun kustannuksella ei ole kehityssuunta, jota haluan tukea. Hannu Takkula europarlamentaarikko Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva Suoraan kysyen Sammuiko kaivosalan nousu uudeksi Nokiaksi? Pekka Pohjolainen Vielä joitakin vuosia sitten kaivannaisteollisuudesta kaavailtiin Suomelle uutta menestystekijää, jopa uutta Nokiaa. Varsinkin Talvivaara on osoittautunut kuitenkin suureksi fiaskoksi. Aina kun rakennetaan infraa ja kaupunkeja, kuluu metalleja, ja silloin hinnat nousevat. Mutta nyt rakentaminen on vähentynyt Kiinassakin. Onko vielä toivoa siitä, että kaivosala nousee. Sääntelyn keventämisen ja turhien lakien poistamisen tavoitteena on menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen. Turhiksi normeiksi on nostettu arvoperusteiset terveyteen, hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset. Päätösten sivuvaikutukset näyttävät unohtuneen. Miten käy pienen kyläkaupan, kun aukiolot vapautuvat eikä yrittäjällä ole resursseja vastata kilpailuun. Kyse ei ole niinkään Suomen kaivostoiminnasta tai markkinoista, vaan hinnat ovat globaalisti alhaalla tällä hetkellä. Nousu ennen vuotta 2012 johtui siitä, että Kiina hyvin voimakkaasti rakensi infraa. 2016 11. Nyt hinnat ovat todella alhaalla. Byrokratian keventäminen voi onnistuessaan luoda uusia talouskasvun mahdollisuuksia. Viimeaikaisten ratkaisujen valossa olen kuitenkin huomannut normienpurun sekoittuneen liberalismiin. Toivon, ettei se ole tarkoituksellista. On hyvä muistaa, että jokaisen normin taustalla on jokin syy, ei vain pelkkä halu luoda sääntöjä. Normeja purettaessa täytyy tarkastella alkuperäistä ajatusta ja punnita sen käyttökelpoisuutta tässä hetkessä. Osasta normeja on tullut ajan myötä tarpeettomia, mutta joillekin löytyy vielä perustelut. Siksi normienpurku pelkästä purkamisen ilosta ei ole kestävä ratkaisu. Kauppojen aukiolojen ja alkoholipolitiikan vapauttaminen on esimerkki politiikasta, jossa liberalismi ja normienpurku näyttävät sekoittuneen. Tarinan opetus oli siinä, että ikkunanpaikat pitää suunnitella jo rakennusvaiheessa. Normienpurku tulee tehdä harkiten niillä alueilla, joilla sitä oikeasti tarvitaan. Ehdottoman tärkeää se on maataloudessa, jossa raportoinnista ja byrokratian hallitsemisesta on tullut ruumiillista työtä raskaampaa. näytti, miten ikkuna tehdään, päätyivät hölmöläiset siitä innostuneena sahaamaan ikkunoita niin paljon, että koko talo sortui
Shutterstock Puoluekokouksessa päätetään keskustan kanta muun muassa kesäajan kuoppaamiseen, perheverotukseen, kannabiksen laillistamiseen sekä kolmikannasta luopumiseen. 12 3.6.2016
2016 13. Uutisanalyysi Aikaa aloitteille Puoluekokousaloitteet linjaavat keskustan politiikkaa. Niiden käsittelyssä tulee kuitenkin usein hoppu. Viikon päästä Seinäjoella kokoontuva keskustan puoluekokous linjaa henkilövalintojen lisäksi suhtautumisesta 248 aloitteeseen. Päätettävänä on muun muassa puolueen kanta kesäajan kuoppaamiseen, perheverotukseen, kannabiksen laillistamiseen sekä kolmikannasta luopumiseen. Aloitteista ristiriitaisin lienee ehdotus ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta, jonka selvittämiseen puoluehallitus ehdottaa varovaisen myönteistä kantaa. Keskusta haluaa myös selvittää, voitaisiinko Suomessa sallia intersukupuolisen lapsen sukupuolimerkinnän jättäminen avoimeksi. Vaikka aloitteet on tarkoitettu ensisijai- sesti päivänpolitiikkaa isompien poliittisten linjausten ottamiseen, näkyy niiden sisällössä jättöpäivän poliittinen tilanne. Tällä kertaa esillä on erityisesti ruoantuottajien ahdingon helpottaminen. Lisäksi monessa aloitteessa otetaan kantaa sote-uudistukseen sekä ehdotetaan helpotuksia yrittäjille. Yllättävää on, että syksyn kuumin poliittinen puheenaihe, maahanmuutto, ei juuri näy aloitteissa. Vastauksessaan perheverotusta ehdottavaan aloitteeseen puoluehallituksen aloitevastaus jatkaa Turun puoluekokouksen linjalla. Vastaus on selkeän kriittinen perheverotusta kohtaan, sillä sen katsotaan kohdistuvan sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti erilaisiin perheisiin. Keskustan kanta asiaan näyttää siis pikkuhiljaa muuttuneen penseämmäksi, sillä esimerkiksi vuonna 2010 puoluekokous piti perheverotusta yhtenä vaihtoehtoisena keinona lapsiperheiden tukemiseksi. Järjestöllisten aloitteiden perusteel- la keskustan puoluesihteerin valintatapa saattaa mennä uusiksi. Aiheen nostavat esiin aloitteissaan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistys, joka antaisi puoluevaltuuston päättää puoluesihteeristä, sekä Pirkanmaan Keskustanuoret ja Lauttasaaren Keskustaseura, jotka siirtäisivät asian puoluehallitukselle. Muutoksella halutaan painottaa puoluesihteerin roolia järjestön johtajana ja siirtää vastuu politiikanteosta puolueen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajistolle sekä luottamushenkilöille. Puoluehallitus ehdottaa aloitevastauksessaan, että aiheesta järjestetään kenttäkysely. Jos uusi valintatapa saa kannatusta, voidaan puoluesihteerin asema laittaa uusiksi Sotkamon puoluekokouksessa 2018. Puoluekokouksiin jätettyjen aloitteiden määrä on viime vuosina ollut 250:n paremmalla puolella, lukuunottamatta Rovaniemen puoluekokousta, jossa aloitteita oli vain 134. ??Kymmenen viimeisen vuoden aikana eniten aloitteita on ollut vuonna 2008 Joensuussa, jossa niitä oli 298, kertoo keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen. Miettinen vastaa puoluetoimistolla aloitevastausten valmistelusta. Keskustan sääntöjen mukaan aloitteet on jätettävä kolme kuukautta ennen puoluekokousta. Sen jälkeen ne menevät puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän kanslian sekä puolueen työryhmien yhteiseen valmisteluun. Niiden käsistä tulevat aloitevastaukset huomioivat puolueen aiemmat kannat sekä hallitusohjelman linjaukset. Lopulta puoluehallitus päättää puoluekokoukselle lähetettävistä vastausesityksistä, jotka julkaistaan puoluekokousasiakirjassa muutamaa viikkoa ennen kokousta. Puoluekokouksessa aloitteista ja niiden vastausesityksistä käydään lähetekeskustelu yleiskeskustelun aikana. Tämän jälkeen aloitteet käsitellään aloitevaliokunnassa ja lopuksi koko tuhatpäisen puoluekokousväen voimin. Aloitteiden merkitys on suuri, koska niihin annetuista vastauksista tulee keskustan virallisia kantoja, joita voidaan muuttaa vain toisen puoluekokouksen päätöksellä. Ne ovatkin puolueen ohjelmien lisäksi keskeinen perusta keskustan poliittisille linjauksille. Siihen nähden aloitteista käydään yllättävän vähän keskustelua itse kokouksessa. Tämä voi johtua siitä, että aloitteita on paljon ja harva puoluekokousedustaja ehtii perehtyä niihin kovin syvällisesti ennen kokousta. Keskeinen ongelma on, että vastaukset valmistellaan tiukalla aikataululla, pääosin suljettujen ovien takana. Olisiko puoluedemokratian kannalta parempi julkaista aloitteet heti niiden jättöpäivän umpeuduttua? Näin keskustalaiset pääsisivät keskustelemaan politiikan linjoista jo hyvissä ajoin ennen puoluekokousta ja ehtisivät muodostaa rauhassa mielipiteensä aloitteista. Miettinen suhtautuu asiaan avoimesti. Hänen mielestään laajempi kenttäkeskustelu vaatisi kuitenkin aloitteiden jättöpäivän aikaistamista. Nykyisellään aloitevastausten sorvaamiseen on aikaa noin kuukausi, sillä niiden täytyy puoluehallituksen käsittelyn jälkeen vielä ehtiä puoluekokousasiakirjaan painettavaksi hyvissä ajoin. Eeva Kärkkäinen 3.6
Puolueen tavoitteena on tuoda ammatillinen koulutus nykypäivään, ryhmää joh- 14 3.6.2016 tava Honkonen linjaa. Yhteiskunta ei ole enää entisensä, eikä ammattikoulutuskaan voi olla. ??Työelämä muuttuu niin, että hyvin harva tekee enää 40 vuoden työuran samassa työpaikassa. Politiikka Ammattikoulu pitää voida aloittaa joka maanantai Keskusta haluaa tuoda ammatillisen koulutuksen nykypäivään Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Maria Seppälä Hallitus aikoo uudistaa ammattikoulutuksen vuoden 2018 alussa. Kyse on merkittävästä muutoksesta: uusiksi laitetaan niin rahoitus- ja toimintalainsäädäntö kuin tutkintojärjestelmäkin. ??Oikeastaan yliopistouudistuskaan pari vaalikautta sitten ei ollut näin suuri, kansanedustaja Petri Honkonen vertaa. Honkonen muistuttaa, että ammattikoulutukseen kuluu vuosittain valtion budjetista iso potti, 1,9 miljardia euroa. Lisäksi tutkintojen olisi koostuttava nykyisten opintoputkien sijaan osista eli moduuleista, joita voitaisiin yhdistellä ja räätälöidä tarpeen mukaan. Tavoitteena on aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. ??Tulisi pyrkiä siihen, että jos työntekijä jää työttömäksi, hänen ei tarvitse tehdä koko tutkintoa alusta alkaen, vaan hän voisi suorittaa tiettyjä moduuleita, joiden. Uusi pätevyys pitää saada nopeasti ja joustavasti. Honkonen nimeää byrokratian yhdeksi suurimmaksi ammattikoulutusta kangistavaksi ongelmaksi. Nuorisoikäluokista puolet käy ammattikoulun. Myös teollisuudella on vahvat intressit uudistuksen suhteen, koska merkittävä osa erityisesti vientiteollisuuden työvoimasta tulee ammattikoulujen kautta. Keskusta asetti jo viime syksynä oman työryhmänsä uudistusta pohtimaan. Työuran aikana tullaan opiskelemaan useita ammatteja, Honkonen ennustaa. Hänen mukaansa yhteiskunnassa ei enää riitä aikaa siihen, että yhtä tutkintoa suoritetaan vuosikausia. Niin tutkintoihin kuin oppilaitosten rahoitukseenkin liittyy liikaa lakeja ja paperinpyörittelyä. ??Ihan kaikesta ei pidä säätää lailla. Toimintalainsäädännön pitää olla sellainen, että se antaa mahdollisuuksia ja ohjaa sopivasti, mutta ei säädä aivan yksityiskohdista. Keskustan mielestä ammattikoulutuk- sessa tulisi siirtyä nykyistä laaja-alaisempiin tutkintokokonaisuuksiin, joita olisi helppo päivittää työelämän tarpeiden mukaan. Lähtökohtana olisi kuitenkin jatkoopintokelpoisuuden säilyminen tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Ammattitutkintojen määrää olisi keskustan mielestä vara karsia nykyisestä noin 370:stä huomattavasti
Lauantaina on vuorossa ylioppilaaksi lakitus Tornion yhteislyseon lukiossa. Kaksoistutkinnon suorittaminen vaati Langilta neljän vuoden tiiviit opinnot. ??Ajattelin, että kaksoistutkinto antaisi hyvän pohjan jatkaa eteenpäin. Kesäsuunnitelmiin kuuluu muun muassa puoluekokous Seinäjoella. kautta saadaan pätevyys uuteen ammattiin, Honkonen sanoo. Työssäoppimista halutaan edelleen lisätä. Jos ammattikorkeakoulun ovet eivät vielä aukea, töitä kyllä löytyy, hän uskoo. Työssäoppimista halutaan edelleen lisätä. Nuorten syrjäytymien ehkäisemiseksi opinto-ohjaukseen olisi panostettava nykyistä enemmän. Erilaisia opiskelumuotoja, kuten etäopiskelua ja työn ohella opiskelua, pitäisi pystyä yhdistelemään elämäntilanteen mukaan. Nuorten koulutusta ja aikuiskoulutusta halutaan tuoda lähemmäs toisiaan. Erilaisia nuorille suunnattuja yhden luukun ohjauspalveluita voisi tuoda oppilaitosten kylkeen, Honkonen kaavailee. ??Olennaista tässäkin on, että jos keskeyttäminen uhkaa, toiminnan pitäisi olla sekä henkilöstön että hallinnon osalta sen verran joustavaa, että koulutusta pystytään räätälöimään sillä tavalla, että nuori voi jatkaa opintojaan. Honkosen mielestä myös ammattikoulutuksen rahoitusmallin pitäisi kannustaa oppilaitoksia siihen, että ne pyrkivät saamaan opiskelijat valmistumaan. Hänen mukaansa opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeristä riippumatta halunnut rahoituksen suoraan itselleen, mutta keskusta on sen suhteen vastahankaan. ??Se ei mielestäni istu keskustan pirtaan. Meidän lähtökohtamme on se, että pitää löytää sopiva järjestämismalli, oli se sitten osakeyhtiö, kuntayhtymä tai maakunta. Pitää mennä alueiden tarpeiden mukaan. Honkosen mukaan keskusta haluaa säilyttää nykyisen ammattikouluverkon. Nykyisin valtionavut perustuvat pääosin kaksi kertaa lukuvuodessa mitattaviin opiskelijamääriin. Tämä on Honkosen mukaan johtanut siihen, että jotkut oppilaitokset ovat saattaneet jopa vitkutella tutkintotodistusten myöntämistä. Honkonen ei halua vielä lyödä lukkoon kantaansa siitä, mitä kautta ammattikoulujen rahoitus jatkossa hoidetaan. Yhteishaku säilyisi, mutta tarpeen mukaan koulutus pitäisi voida aloittaa vaikka joka maanantai. ??Jos halutaan torjua nuorisopuolen keskeyttämisiä, opiskelun aloittamisen pitäisi olla mahdollista ympäri vuoden, Honkonen linjaa. lajuhlia. Kiinteistömassaa voisi vähentää, jotta rahat menevät koulutukseen, hän toteaa. ??Kaikkien alojen koulutus ei todellakaan ole sidottu seiniin. Loput tarvittavat taidot opitaan käytännön töissä. Kesän ajan Lang työskentelee Outokummun terästehtaan lähettämössä. 2016 15. Koulutuksen maantieteellinen kattavuus riippuu kuitenkin koulutuksenjärjestäjistä. Ammattikoulutkaan eivät säästy koulutukseen kohdistuvilta rahoitusleikkauksilta. Helpommalla olisi selvinnyt, jos olisi käynyt vain toisen koulun, hän naurahtaa. Lang kertoo olevansa pääosin tyytyväinen ammattikouluopintoihinsa. Täällä Keski-Suomessakin on järjestetty koulutusta tarpeen mukaan myös sellaisissa kunnissa, missä ei ole oppilaitosta koskaan ollutkaan. 3.6. Kritiikkiä hän antaa vain etäopintojaksoille, joita koulu on järjestänyt parin viime vuoden aikana säästösyistä. Langin mielestä etäopinnot eivät sovi aloille, joissa opiskelun pitäisi olla käytännönläheistä. ??Jotkut opettajat antoivat tehtäviä netissä tehtäväksi, mutta monesti etäopinnot olivat käytännössä vain lomaa. Opettajat perustelivat, että eihän tästä palkkaa makseta, niin ei voi opettaakaan. Lang kokee, että ammattikouluopinnot antoivat hyvän pohjan työelämään. Pitäisi olla niin, että on vain yksi putki ja sen voi aloittaa milloin vain, rahoitusjärjestelmän sitä estämättä. Keskusta haluaa joustavoittaa myös opis- kelijavalintaa. Syksyksi hän on hakenut insinööriopintoihin. Honkonen toivoo, että koulutuksenjärjestäjät tinkivät mieluummin seinistä kuin kouluverkosta. ??Monilla koulutuksenjärjestäjillä on valtavasti kiinteistöjä. Hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin Torniolainen Oscar Lang viettää tänä viikonloppuna tup- Oscar Lang lähti opiskeluaikana mukaan Tornion Keskustanuorten toimintaan. Nykyisin niille on eri valtionavut ja toisistaan hieman poikkeavat järjestämistavat. Honkonen ei pidä järkevänä, että yhdessä oppilaitoksessa saatetaan nykyisin järjestää lähihoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta niin nuorisoasteella, aikuisopiskeluna kuin työvoimapoliittisena koulutuksenakin. ??Samassa oppilaitoksessa opiskellaan samaan aikaan samoja asioita kolmessa eri putkessa. Perjantaina hän saa käteensä sähkö- ja automaatioasentajan paperit ammattikoulu Lappiassa
Kaikki haaksirikot tapahtuivat Libyan rannikolla. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Tuhoisia haaksirikkoja. Lähes 700 pakolaisen pelätään kuolleen Välimerellä kolmessa tuhoisassa haaksirikossa. Heidän joukossaan arvioidaan olleen jopa kymmeniä lapsia ja pikkuvauvoja. Äärijärjestö Isisiä ajetaan ahtaammalle Irakissa, missä hallituksen joukot etenivät kohti Isisin hallitsemaa Fallujahia. Kaupungissa uskotaan olevan loukussa kymmeniätuhansia siviilejä. Japanin pääministeri Shinzo Abe tervehti Obamaa Hiroshiman ydinpommituksen uhreille omistetussa Rauhanpuistossa. Obama laski tunteikkaassa tilaisuudessa seppeleen uhrien muistomerkille. Operaatio Fallujahin valtaamiseksi. Tulijoiden joukossa arvioidaan olevan aiempaa enemmän lasten kanssa kulkevia tai raskaana olevia naisia. Tunneli Alppien ali. Sveitsissä avattiin maailman pisin, 57 kilometrin mittainen rautatietunneli. YK:n lastenjärjestön Unicefin arvion mukaan saarroksissa on ainakin 20?000 lasta. 16 3.6.2016. Alppien ali kulkeva tunneli tuli maksamaan 11 miljardia euroa, ja sitä rakentamassa oli 2?400 työntekijää. Tunnelin avasivat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Francois Hollande ja Italian pääministeri Matteo Renzi. Tunteikas vierailu. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama halasi ydinpommituksesta selvinnyttä vanhusta vierailullaan Japanin Hiroshimassa
Kukaan ei tunnu häpeävän sitä, että oma maa on ajautunut ulkopuolisten toimijoiden ja taistelujen pelinappulaksi. Vetoamalla muihin voi tietysti aina vältellä omaa vastuutaan. Kristityt puolueet asemoituvat tähän peliin vaihtelevalla tavalla. Saudeja lähellä on sunnimuslimien puolue, joka on samalla myös hyvin länsimyönteinen. Iranilaisten uskottuna toimii etenkin shiialainen Hezbollah. Miten tässä näin on päässyt käymään? Maan maantieteellinen asema on vähintäänkin haastava. Sunnimuftit ottivat juuri kantaa vaalilainsäädännön uudistamiseen. Suurin osa libanonilaisista toimijoita toivoo ulkovaltojen apua syntyneen pattitilanteen ratkaisemisessa. Hallinnassa pysyvä heikkous sen sijaan palvelee joidenkin intressejä. Iranin ja saudien lisäksi Libanonin sisäisiin asioihin vaikuttavat muun muassa Syyria, Ranska ja Yhdysvallat. 2016 17. Maan vakauden säilyttäminen sitä ympäröivien levottomuuksien keskellä on tärkeää. Vaikka Libanonin sisäinen poliittinen epäluottamus on suurta, ei sen sisältä tai naapurustosta löydy tahoja, jotka toivoisivat maan ajautumista sisällissotaan tai osaksi alueen sotilaallisia konflikteja. Presidentin valinnasta vastaava parlamentti on epäonnistunut äänestyksissään jo 39 kertaa. Tämä retoriikka Libanonissa osataan hyvin. Etenkin SaudiArabian ja Iranin keskinäinen perivihollisuus heijastuu Libanoniin. Sunnienemmistöinen Saudi-Arabia ja shiialainen Iran ovat eri puolilla rintamalinjoja muun muassa Jemenin ja Syyrian konflikteissa. Ne ovat tukkanuottasilla myös maailman öljyntuottajien järjestössä OPEC:ssa. Saudeilla ja iranilaisilla on Libanonin poliittisessa kentässä omat luotettunsa, ?veljespuolueensa?, jotka pelaavat Libanonin sisällä Saudi?Iran-kamppailua. Libanon muiden pelikenttänä Libanon on saavuttanut maailmanennätyk- sen hieman kyseenalaisessa ?lajissa?. Rajanaapureina ovat Israel ja Syyria, eivätkä Iran ja Irak ole kovin kaukana. Lähinaapurustossa on paljon vuosikymmenten mittaista vihollisuutta. Syyrian sodan vaikutukset Libanonille ovat olleet moninaiset ja raskaat, mutta varsinai- nen sota ei kuitenkaan ole levinnyt rajan tälle puolen. Libanonilla on kokoaan suurempi alueellinen merkitys. Sen poliittinen siipi istuu Libanonin hallituksessa ja sotilaallinen siipi puolestaan sotii Syyriassa Bashar Al-Assadin rinnalla. Libanonin poliittisessa vallanjaossa maan tärkeimmät tehtävät on jaettu uskontokuntien kesken siten, että presidentinvirka kuuluu maroniittikristitylle. Kristityille kuuluva ykkösvirka on päätynyt maan ulkopuolisten sunnien ja shiiojen keskinäisen kamppailun kiistakapulaksi. Muiden piikkiin laitetaan helposti sellaisiakin asioita, jotka oikeasti olisivat omissa käsissä, jos vain aitoa tahtoa olisi. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 3.6. Kolmas vuosi ilman presidenttiä on alkanut. Presidentinvalinta on jäänyt Lähi-idän isompien kiistojen panttivangiksi. Presidentin valinnan puolesta lukuisia vetoomuksia on esittänyt myös YK:n pääsihteeri, ja valintaprosessia on käsitelty YK:n turvallisuusneuvostossa asti. Maroniittien arkkipiispa on tuttu vieras Ranskan presidentinpalatsissa
Henkilö . On kiva vetää papin paita päälle ja tuntea, että on kirkon palveluksessa, Risto Leppänen sanoo. 18 3.6.2016
Kirkon jäsenmäärä on heilunut naispappeutta, avioliittolakia ja pakolaisia koskevassa suvaitsevaisuuskeskustelussa. Jutun toinen juuri on kahvitilaisuudessa, jota Risto Leppänen isännöi. Seurakunnassa on 15 500 jäsentä, noin 80 prosenttia kunnan asukkaista. Tällä jutulla on kaksi juurta. Alku on professori Timo Vihavaisen ?Kirkko ja valtio. Oli helppoa ja kiehtovaa lähteä. Hän ehti toimia arkkipiispan esikunnassa viisi vuotta. Hän esimerkiksi kannusti omaa vaimoaan papiksi. ??Lestadiolaisuus on yhä se ilma, jota hengitän. Ajattelen niin, että vaikka minä lähtisin lestadiolaisuudestani, se ei lähde minusta. Kun keskustelu oli voimistumassa, Leppänen sai tarjouksen siirtyä arkkipiispan avustajaksi virastoon. ??Se tuntui siinä tilanteessa hyvältä. -kolumnissa (Kanava 3/2016). Hän kaipasi kirkolta enemmän ryhdikästä omansa sanomansa julistamista eikä niinkään kilpailua vapaaehtoisjärjestöjen kanssa humanitaarisessa työssä. Sitten lietolaiset kosivat, kun kirkkoherra oli jäämässä eläkkeelle. Leppänen hymyilee, että ihminen on heikko arvioimaan, mikä on viisasta, kun rakkaaksi tullut seurakunta kosii. 3.6. Kirkko, ei puuhamaa Kaikkea et ehdi, pitää tehdä vain tärkeitä asioita, Risto Leppänen sanoo Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Liedon kivikirkko Turun lähellä on jyhkeää tekoa. Professori aprikoi, että kirkko profiloituu väärällä alalla. Kirkkoon kuuluu runsaat 70 prosenttia kansasta. 2016 19. Siinä vierähti kahdeksan vuotta. Jo hänen avaussanansa kolahtivat: ??En häpeä olla kirkon pappi. Kuka on tämä mies? Risto Leppänen syntyi 39 vuotta sitten Vantaalla lestadiolaiseen kotiin. 1970-luvulla luku oli yli 90. Sen perintö on hänessä ?hyvä ja voimakas?. Matkan varrella seurakuntapappi huomasi, ettei ajattele kaikissa asioissa samalla tavalla kuin liikkeen virallinen ääni. Kesäteologina hän oivalsi, että haluaa kirkon töihin. Hän aloitti pappina Kontiolahdella, mutta siirtyi pian Liedon seurakuntapapiksi. Välillä hän piti opintovapaata, valmisteli väitöskirjaa. Vuonna 2010 Leppänen väitteli tohtoriksi pappien raamatuntulkinnasta. Samoihin aikoihin hän kävi kamppailua oman hengellisen taustansa, lestadiolaisen liikkeen kanssa. Se on rakennettu 1480-luvulla. Risto Leppänen istuu satoja vuosia vanhojen holvien alla ja sanoo, että luterilaisen kirkon pitäisi olla enemmän kirkko, ei mikään puuhamaa. Hän on kirkkoherra, Liedon seurakunnan paimen. Nuorena mielessä väikkyi uskonnonopettajan tai tutki- jan ura
Leppänen kehuu, kuinka äkillisessä hätätilanteessa seurakunnan vapaaehtoisverkostot toimivat nopeasti. Leppäsen omassa viiden hengen perheessä on kevään ajan asunut syyrialaispakolainen Ahmad. ??Hän on rikastuttanut hurjasti meidän elämäämme. Tässä pääsen kirkon ja kirkkovuoden elämän ytimeen. Arkkipiispan kansliassa Leppänen sa- noo oppineensa näkemään kirkon paikan yhteiskunnassa. ??Kirkolla ei ole mitään hävettävää. Kirkko on monessa mukana etsimässä yhteisen hyvän suuntaa. Pitää uskaltaa puhua rohkeammin Jumalasta tässä tyhjyydessä. Kirkon pitää uskaltaa haastaa yhteistä elämää, tuoda sii- 20 3.6.2016 hen arvoja ja se näkökulma, että näistä me emme tingi. ??Joskus pitää uskaltaa puhua heikkojen puolesta niinkin, että se vähän ärsyttää. Liedossa kiukutti, joitakin jopa vihastutti, kun seurakunta majoitti viime vuonna väliaikaisesti 50 pakolaista. Eikö juuri tähän liity se, että kirkko uhkaa profiloitua puuhamaaksi? ??Meidän toiminnassamme on paljon sinänsä kaikenlaista hyvää, Leppänen myöntelee. Hän korostaa kuitenkin, että esimerkiksi hädänalaisten auttamisessa kirkko on perustehtävältään erilainen kuin vaikkapa Suomen Punainen Risti (SPR). ??Kristus kohdataan kärsivässä lähimmäisessä. Meillä on auttamisessa hieman toisenlainen kieli ja tausta, vaikka apu onkin auttajaa tärkeämpää. Siinä pitää olla rohkea. Aina on menossa prosessi, jossa kysytään, mitä kristillinen usko on tässä ja nyt. Konkreettisen auttamisen lisäksi kirkko puhuu ajan rajan ylittävästä toivosta. ??Mutta jos kirkko näyttäytyy ihmisille vain palvelujen järjestäjänä, joka kilpailee ihmisten ajankäytöstä, silloin etäännymme helposti kirkon ytimestä ja paisumme puuhamaaksi. Ehkäpä identiteettini kirkon työntekijänä kasvoi ja vahvistui. Kirkkoherrasta on kiva vetää Liedon aamussa papin paita päälle ja tuntea, että on kirkon palveluksessa. ??Toisaalta ei ole ihan helppo edustaa kuluttamisesta kiinnostuneiden ihmisten keskellä maailmaa, joka kurottautuu näkyvän ulkopuolelle ja edistää asioita, jotka eivät aina ole konkreettisesti nähtävillä ja mitattavissa. On sanottu, että papin pitäisi kulkea Raamattu toisessa kainalossa, sanomalehti toisessa. Kirkon rooli on muuttumassa, se ei ole enää niin vahvasti osa valtiorakennetta, mitä se on joskus ollut. ??Kirkko joutuu miettimään, mikä on sen ydintehtävä. No mikä se on? ??Kirkon pitää uskaltaa olla kirkko. On uskallettava edustaa sitä tehtävää, jonka se on Kristukselta saanut. Ajattelin, että kirkon ydintyö tapahtuu kentällä, seurakunnissa, missä ihmiset kohtaavat ja käyvät keskustelua. En koe olevani hyväntekijä, enemmänkin olemme saamapuolella. Pakolaisten myötä kirkkoherra on havahtunut huomaamaan, että turvapaikkaprosesseja tulisi reippaasti nopeuttaa ja turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota pian töitä. On uskallettava sanoa, että kuoleman voittanut Kristus on silta huomiseen. Hänelle seurakuntatyössä vaikutta- vimpia ovat olleet vierailut sairaiden ja kuolevien luona. ??Siinä on tajunnut, että puuhamaa on varmaan tarpeellinen monelle ih-. On tuotava viesti, että tämä on Jumalan maailma ja elämällä on merkitys. Leppänen painottaa, että kirkko ei ole vain sanoja ja puhetta. ??Kirkko on kuollut, jos usko, jota saarnataan ja julistetaan, ei näy kirkon omissa teoissa. Päätti sitten jättää hallinnon kabinetit. ??Hain tänne. Mutta onko Raamattu jo menneen maailman kirja? ??En usko niin. Nykymenosta ei hänen mielestään hyödy kukaan. Kirkolla on semmoista ja tämmöistä toimintaa, päiväkerhoa, harrastustoimintaa, erilaisia piirejä. Kirkko on kuitenkin hiljaisuuden, pyhän läsnäolon paikka, kirkkoherra pohtii. Mikä on kirkon julistuksen ydin? Leppäsen mielestä kirkko punnitaan silloin, kun kaiken toivonsa menettänyt ihminen kysyy, onko enää mitään jäljellä. ??Silloin on uskallettava tuoda toivo kuoleman ja epätoivon maailmaan. Kirkko on kuollut, jos usko, jota saarnataan ja julistetaan, ei näy kirkon omissa teoissa. Lietolaisilla oli väkevä perustelu: pappi menee hukkaan virastossa. Kosittu pohti pitkään
Kirkko on hänen mielestään kerännyt hallintoonsa liian raskaan taakan. ??Sitä tulisi keventää rajulla tavalla, mutta se tuntuu olevan kirkolle kohtuuttoman vaikeaa. Leppänen kuvaa omaa työympäristöään. ??Tällaisessakin seurakunnassa riittäisi yksi hallintoelin. Kirkon pitää uskaltaa puhua rohkeammin Jumalasta, Risto Leppänen pohtii. miselle ja perheiden arjelle. ??Mutta syvin ulottuvuus kohdataan ihmisen lähdön hetkellä, kun voi viettää rukoushetken tai laulaa ja siunata ihmistä matkaan. 2016 21. Voisin tehdä täyden työpäivän pelkästään kiertämällä kokouksia ja tuntisin olevani tärkeä. ??Seurakuntalaiset muistuttavat tästä joskus sanomalla, että eipä ole kirkkoherraa näkynyt. ??Se kyllä aina vihlaisee, kirkkoherra myöntää. . Nyt on kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto, talousjaosto, johtokuntia ja niin edelleen. Elämä on lyhyt. Ja luottaa siihen, että häntä ei saateta tyhjyyteen, vaan joku on vastassa. ??Siinä toteutuu kirkon kaikkein tärkein viesti. Tällaisella sairaalareissulla Risto Leppänen sanoo saaneensa parhaan johtamisoppinsa. ??Kaikkea et ehdi. n 3.6. Tee vain tärkeitä asioita, neuvo kuului. ??Se on myös iso elämänoppi. Miten keskittyä siihen, mikä on tärkeää, Leppänen aprikoi. Hän sanoo, että pappina olo ei hävetä, mutta joskus hävettää olla kirkon hallinnon virkamies
Reportaasi Sinisen kypärän alla Suezille 60 vuotta sitten lähtenyt reserviläisjoukko pohjusti Suomen nousun rauhanturvaamisen suurvallaksi. Isojen joukkojen aikakausi on ohi, mutta erikoisosaamiselle on yhä käyttöä. Teksti: Pekka Pohjolainen 22 3.6.2016
2016 23. YK 3.6
Monet olivat vielä juurtumattomia Karjalan evakkoja. Varustuksena oli saksalaismalliset teräskypärät, jotka maalattiin perillä Port Saidissa YK:n vaaleansinisiksi. En- 24 3.6.2016 sin olivat vain Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet, sitten kuvioon tulivat suhteet Pohjoismaihin ja vähitellen myös YK:n jäsenyys. ??Suomen ulkopolitiikka ikään kuin otti tämmöisiä ensimmäisiä laajentumisaskeleita kansainväliseen ja yhteisvastuun kantamisen suuntaan, hän tulkitsee. Suezin jälkeen seuraava merkittävä etappi oli Kyproksen pataljoonan lähtö vuonna 1964. Kyproksen pataljoonan otti komentoonsa Ensio Siilasvuo, joka yleni YKtehtävissä korkeaan asemaan ja kansainvälisesti arvostetuimmaksi ja tunnetuimmaksi suomalaiseksi sotilaaksi. ??Sitä ennenhän meillä oli ollut vain se komppania Suezilla ja joitakin tarkkailijoita Libanonissa, muistuttaa kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen, nykyinen Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja. 1970-luvulla suomalaiset loivat itse käsitteen ?rauhanturvaamisen suurvalta?, jolla viitattiin suomalaisten suhteellisesti melko suureen osuuteen YK-operaatioissa. Kiljunen pitää yhtenä suomalaisen rauhanturvaamisen tähtihetkenä 1980?90-lukujen vaihdetta, jolloin Suomella oli kolme kokonaista pataljoonaa YK-operaatioissa Libanonissa, Golanilla ja Namibiassa. Kun Namibian-pataljoona kotiutettiin 1990, suurvalta-aika eräässä mielessä päättyi. Sen jälkeen maa rauhoittui YK:n Namibia-edustajan Martti Ahtisaaren johdolla. Pakkanen oli valvomassa maassa YK:n johdolla järjestettyjä vaaleja. ??Siellähän ei ollut väestönlaskentaa tehty ennen. YK aloitteli ensimmäistä rauhanturvaoperaatiotaan, jonne presidentti Urho Kekkonen myös suomalaiset lähetti. Sotien läheisyys näkyi vielä niin lähtijöissä kuin heidän varustuksessaankin. Reino Loppinen/Lehtikuva Presidentti Urho Kekkonen seuraa YK:n Suomen joukkojen Suez-komppanian ohimarssia 8. Paluuta tuskin on jo kustannusten nousun vuoksi. Namibiassa 1989?1990 rauhanturvaajana palvelleen keskustan kansanedustajan Markku Pakkasen mukaan suomalaisiin suhtauduttiin hyvin lämpimästi maassa pitkään tehdyn lähetystyön vuoksi. Juuri ennen suomalaisten saapumista Namibiassa oli käyty viimeinen kova sotilaallinen yhteenotto. Käteen oli annettu ?Peltiheikiksi. Sillä tavalla he päätyivät noin. Sen vuoden aikana YK:n virkaihmiset kiersivät maan käytännössä jalkaisin läpi ja etsivät sen porukan sieltä. joulukuuta 1956. oulukuussa 1956 Seutulan lentokentällä avattiin uutta lukua Suomen sotienjälkeisessä historiassa. Joukko suomalaisia reserviläisiä, ensimmäinen laatuaan, pakkautui Yhdysvaltojen ilmavoimien jättimäisiin Globemaster-kuljetuskoneisiin. Suuntana oli Suez, jossa oli pari kuukautta aiemmin puhjennut kriisi kanavan hallinnasta. kutsuttu kotimainen konepistooli. ??Sarkahousuissa ukot lähtivät sinne, muistelee keskustan kansanedustaja ja entinen puolustusministeri Seppo Kääriäinen. Kääriäisen mukaan Suezille lähtö oli osa Suomen toisen maailmansodan jälkeistä avautumista maailmalle
Lopullisena sytykkeenä toimi edeltävänä YK Suomalaiset polkupyörämarssilla Nicosiasta Dhekeliaan 1964. Takavuosina monia lähtijöitä motivoi Markku Pakkanen muistelee, että vaikka Namibiassa oli 950 suomalaista, autoja tuotiin kuitenkin vain 370. ??Eli alta puolet toi siltäkin reissulta auton, vaikka se oli suurin uutinen, kun sinne mentiin. Pakkaselta itseltään auton hankkiminen jäi sikseen, vaikka se vielä Niinisalossa koulutusvaiheessa houkutti. Asia ei jäänyt harmittamaan, koska autoista oli enemmän vaivaa kuin hyötyä. Ulkomaanpalveluksessa on kuollut 60 vuoden aikana yhteensä 49 suomalaista rauhanturvaajaa, 17 heistä varsinaisissa operatiivisissa tehtävissä. ??Jokainen on liikaa, se on selvä. Moni joutui autollaan myös kolariin. ??Ja kun ne jouduttiin viemään Afrikkaan asti, niin sehän maksoi ihan älyttömästi se rahtaaminen, turhanpäiväinen leikkiminen. Ne ajat ovat jo historiaa, sillä muuttoautojen verovapaus loppui joitakin vuosia sitten. Paavo Kiljusen mukaan isojen joukkojen aikakaudella verovapaa auto oli myös jonkinlainen palkanlisä. 2016 25. Kyproksella joulun alla 1967 suomalaissotilaat järjestivät kuuluisan mellakan, jossa hajotettiin kaksi nicosialaista yökerhoa. Kahakoinnin pohjusti ilmeisesti hermoja viikkoja koetellut kriisitilanne. Palkat eivät olleet tuolloin suhteessa samalla tasolla kuin ne ovat nykyään ulkomaanoperaatioissa. Kaikki eivät ole kotiin reissultaan palanneet. Mutta kuitenkin on kohtuullisen vähällä selvitty, ottaen huomioon, että yli 45?000 on ollut ulkona, Kiljunen muistuttaa. Kohtuullisen vähällä on selvitty, ottaen huomioon, että 45 000 on ollut ulkona. iltana yökerhossa tapahtunut episodi, jossa kyproksenkreikkalaiset siviilit olivat pahoinpidelleet muutamaa suomalaista sotilasta. Sitten se piti hakea pois Saksasta, ei saanut edes Suomeen tuotua kerralla. seikkailunhalun lisäksi mahdollisuus verovapaan auton hankintaan. YK Lähtö Suezille. Sotamuseo Suomalaiset tarkkailevat maastoa Suezilla. YK Sauna Kyproksella. puoleentoista miljoonaan Namibian kansalaiseen. Äänestyspaikalla ällistys oli Pakkasen mukaan suuri, kun erämaasta alkoi virrata jonoiksi asti ihmisiä, joita ei muuten näkynyt missään. ??Tunne oli hieno, kun näki työn onnistumisen, Pakkanen kertoo. Golanilla ja Libanonissa ilmapiiri oli Namibiaa kireämpi. Golanilla 1988?1990 palvelleen keskustan kansanedustajan Mika Lintilän mukaan jatkuvana ongelmana olivat muun muassa miinat, joita israelilaiset ja syyrialaiset olivat kylväneet alueella edestakaisin kulkiessaan. Lintilän mukaan alueella, jossa jatkuvasti oltiin tekemisissä aseiden kanssa, niitä myös aika ajoin käytettiin. Jatkuvan paineen alla eläminen on toisinaan johtanut ylilyönteihin ja kohuotsikoihin. Mellakointi johti muutamaan vankeustuomioonkin. 3.6
Raja niihin on haluttu edelleen pitää. Salonius-Pasternakin mukaan Afganistaniin lähtö sinänsä ei ollut enää kovin dramaattinen muutos, koska Suomi oli jo ollut mukana Nato-johtoisessa operaatiossa Kosovossa. ??Ja olihan suomalaisia tarkkailijoita ollut ennenkin Afganistanissa. Afganistanissa on jouduttu kuitenkin menemään pidemmälle kuin muualla, monen mielestä tosiasiassa sotaan. 1982 Suomalaispataljoona Libanoniin valvomaan Israelin joukkojen vetäytymistä. 1989 Suomalaispataljoona Namibiaan valvomaan maan itsenäistymistä ja turvaamaan vaaleja.. Seppo Kääriäinen muistuttaa, että Afganistaniinkaan ei kuitenkaan menty sotatehtäviin. Lintilä palveli 1980-luvun lopulla Golanilla, Pakkanen Namibiassa. mina sivusta kansanmurhia Ruandassa ja Bosnian Srebrenicassa. Tapausten myötä painopiste siirtyi vahvemmilla voimankäyttövaltuuksilla terästettyyn kriisinhallintaan, jossa toimijaksi tuli Nato. ??Piti varautua siihen, että voimaa käytetään tarvittaessa tehtävän täyttämiseksi eikä pelkästään itsepuolustukseksi, Kiljunen summaa. Suomalaisen rauhanturvaamisen juu- ret ovat kylmän sodan aikaisessa maailmassa, jossa Suomen politiikkana oli pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. 1973 Suomi osallistuu Siinaille Jom Kippur -sodan jälkeen lähetettyyn rauhanturvajoukkoon. 1979 Suomalaispataljoona siirtyy Siinailta Golanille. Viime aikoina tehtäviin on lähdetty myös Naton lipun alla, mikä ei takavuosina olisi käynyt päinsä. Muovikorttiin liittyviä etuuksia olennaisempaa on Kiljusen mukaan sotilastapaturmalain päivittäminen ulkomaanpalveluksen jopa sodanomaisiin ja psyykkisestikin raskaisiin olosuhteisiin. ??Siinä on otettu paremmin huomioon, että siellä voi haavoittua muutenkin kuin luodin osumasta tai miinaan ajosta. Kiljusen mukaan rauhanturvaajat eivät kuitenkaan ole rinnastettavissa viime sotien veteraaneihin, eikä se ole uudistuksen tarkoituskaan. Enää rauhanturvaaminen ei ole samassa mielessä ja mitassa jokamiehen tai -naisen reserviläistoimintaa kuin ennen. Yksi syy alan ammattimaistumiseen ja erikoistumiseen on Kiljusen mukaan se, että tavallisia jääkärijoukkoja on tarjolla runsaasti esimerkiksi Afrikan maista, Intiasta ja Pakistanista. EU:ssa on taas tällä hetkellä ongelmia omastakin takaa. YK:n perinteisellä rauhanturvatoiminnalla saavutetaan tutkijan mukaan kuitenkin yhä merkittäviä tuloksia silloin, kun operaatio saadaan tarpeeksi nopeasti pystyyn tulitauon tai rauhan ylläpitämiseksi. Perinteinen rauhanturvaaminen käy Kiljusen mukaan yhä asetelmaan, jossa on lähtökohtaisesti valtioiden välinen kriisi taustalla ja vähintäänkin tulitauko tai aselepo, joka tarvitsee valvontaa. ??Eli kun voidaan näihin osapuoliin, jotka ovat valtioita, ainakin jollain tasolla luottaa. Kun kriisit ovat valtioiden sisäisiä erilaisine etnisine ja uskonnollisine ryhmineen, niin vanha konsepti ei enää toimi. Maiden, joilla on kehittyneempää suorituskykyä, on luontevaa sellaista myös tarjota. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan mukaan nykytrendi länsimaissa on tarjota erikoisosaamista pienissä porukoissa. Suomen ja muidenkin länsimaiden paluuseen isojen osastojen aikakauteen hän ei usko. Naton tähtäin kriisinhallinnassa on tutkijan mukaan nykyisin pikemminkin pienimuotoisemmissa kuin isoissa ja raskaissa operaatioissa. Jari Laukkanen Tänä vuonna rauhanturvaajat ovat saaneet valtiovallan tunnustuksena veteraanistatuksen. Rajat tulivat vastaan karulla tavalla 1990-luvulla, kun YK:n rauhanturvaajat joutuivat seuraamaan voimatto- 1956 Suomalainen komppania valvontatehtäviin Suezille. 26 1964 Suomalainen pataljoona Kyprokselle, kotiutetaan 1977. 3.6.2016 Rauhanturvaaja-aika motivoi Mika Lintilää ja Markku Pakkasta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
2016 Suomi palaa Libanoniin. 27. n 2011 2012 Miinalaiva Pohjanmaa estää merirosvousta EU:n Atalanta-merioperaatiossa Somalian rannikolla. 3.6. unohtamatta sen merkitystä myös oman maan puolustukselle. Lintilän sai aikanaan lähtemään rauhanturvaajaksi halu nähdä maailmaa ja kunnioitus sotaveteraaneja kohtaan. ??Että jos sitä pystyisi itse osoittamaan esimerkiksi sillä, että olisi jossain rauhaa turvaamassa. 2003 Suomi Afganistaniin Naton ISAF-operaatioon. 2007 Suomalaisjoukko Tsadiin ja Keski-Afrikkaan. Keikkaa ei ole tarvinnut katua jälkeenpäin. Lintilä pitää Golanin-vuottaan ratkaisevana askeleena poliitikon uralle lähdölle. ??Kyllä se kasvatti, hän myöntää. Pakkasesta Namibian-vuosi teki tyytyväisen veronmaksajan. Martti Kainulainen/Lehtikuva Ruandan ja Bosnian tapahtumien myötä painopiste siirtyi voimankäyttövaltuuksiltaan terästettyyn kriisinhallintaan. Suomalainen rauhanturvapataljoona avusti Namibiaa itsenäistymisessä ja vaalien järjestämisessä 1989?1990. Maimanassa helmikuussa 2006 suomalaiset joutuivat puolustamaan tukikohtaansa tunteja kestäneessä tulitaistelussa. Vaatimattomissa oloissa teltassa ja eristyksissä ulkomaailmasta oppi arvostamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, kun näki konkreettisesti, mitä vaikkapa koulutus, turvallisuus ja yhdyskuntatekniikka merkitsevät. ??Niille osaa antaa ihan toisenlaisen arvon sen jälkeen, hän vakuuttaa. Neljälle suomalaiselle myönnettiin vapaudenristi, joita on myönnetty ainoastaan sodan olosuhteissa. Kiljusen mielestä myös Afganistanin ja Irakin kaltaisissa paikoissa suomalaiset ovat pystyneet nousemaan tilanteen yläpuolelle ja katsomaan asioita puolueettomin silmin. Asioissa auttaa Kiljusen mukaan suomalaisten rauhallinen luonne ja se, että liipaisinsormi ei ole kaikkein herkimpiä. ??Kaikissa operaatioissa on muistettu, että neuvottelu on kuitenkin rauhan- 1992 Jugoslavian hajoamisen jälkihoito alkaa: suomalaisia ensin Kroatiassa, myöhemmin Makedoniassa, Bosniassa ja Kosovossa. turvaamisessa ja kriisinhallinnassa se tärkein ase. Kääriäisen mielestä menneet 60 vuot- ta suomalaista rauhanturvaamista ovat olleet menestystarina, jolla on kannettu vastuuta ja kohennettu maan kansainvälistä mainetta
Kota rannalla näyttää paikalleen kasvaneelta. Elämä Porotalous pyristelee pedon hampaissa Poronlihan kysyntä on kasvussa, mutta teurasmäärät laskevat. Monet nuorista poromiehistä tekevät muuta päätyökseen, mutta ovat muuttaneet poronhoitoalueelle voidakseen jatkaa suvun traditioita. ??Homma on heillä verissä, Oinas-Panuma toteaa. Paliskuntien välillä saattaa tosin olla isojakin eroja ikärakenteen suhteen, mutta keskimäärin katsottuna poroelinkeino ei ole menossa ikääntyvän sukupolven mukana hautaan. Toisaalta eri-ikäiset yrittäjät ovat rikkaus. ??Poronomistajien ikähaarukka on meillä 91 vuodesta kahteen vuoteen. Siinä on kokemusta ja tulevaisuutta,. Nuotiopaikka kutsuu tulille. Aika tuntuu pysähtyneeltä. On helppo uskoa, että miljöö herättää ihastusta Kollajan paliskunnan poroisännän Lauri Oinas-Panuman tänne tuomissa turisteissa. ??Kukaan ei ole tähän mennessä moittinut, hän myhäilee parivuotias Aarne sylissään. Matkailu on merkittävä porotalouden liitännäiselinkeino, vaikka itse porohoidon kannatuskin on viime vuosina kasvanut. Poroelinkeino ei Suomessakaan ole nostalgiahöyryistä harrastelua, vaan miljardibisnestä. Vuonna 2014 ruotsalaisen Bengt Erikssonin laatiman Ruotsin ja Suomen 28 3.6.2016 porotaloutta koskeneen selvityksen mukaan alan kokonaisliikevaihto oli 1,3 miljardia euroa, kun huomioon otetaan porotuotteiden jalostus ja matkailu. Ala työllistää Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 15?000 henkilöä. Ukkoutumassa ollut ala on elpymäs- sä. Suurena murheenkryyninä on kasvava petokanta, joka verottaa laumoja ankarasti. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Pudasjärven Panumalla Panumaoja solisee kuin pieni joki. Metsä sen ympärillä on vihreää ja tunnelmallista
??Poro on eettisesti kestävä elintarvike, jota ihmiset haluavat ostaa, Lauri Oinas-Panuma toteaa. 3.6. 2016 29
Ilmassa on ollut uhkia sen rajoittamisesta EUsäännöksillä. ??Tällä hetkellä näyttää, että se saa jatkua entisellään. Myös karhuja on koko ajan enemmän. ??Ahma- ja ilveskannat ovat räjähtämässä käsiin, Käsmä puuskahtaa. ??On älytöntä, että porot syötetään pedoille ja valtion suojelukohteet tappavat meidän pääomamme ja tulonlähteemme, Oinas-Panuma jatkaa. Poromiehet odottavat maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) allekirjoittavan pian asetuksen, joka mahdollistaisi rauhoitettujen ahmojen vahinkoperusteiset kaatoluvat Itä- ja Tunturi-Lapin alueella. ??Tietojemme mukaan se olisi ministeriössä valmiina, kunhan Tiilikainen tuisi menettää joka vuosi palkkapussista viidennes pedoille. sananmukaisesti. Suden tapporahan lopettaminen Venäjällä lisää entisestään kasvanutta kantaa. Poronlihan suoramyynti on Mika Käsmän ja Lauri Oinas-Panuman mukaan lisääntynyt. Aarne Oinas-Panumasta on kovaa kyytiä kasvamassa tosi poromies. Taivalkosken paliskunnan poroisäntä Mika Käsmä kertoo. Hän on tullut Pudasjärvelle suunnittelemaan loppuun kaluttujen turvesoiden ennallistamista porojen laidunmaiksi. Uuden kasvattajasukupolven nousu on tärkeä asia, sillä poronlihan suosio lisääntyy jatkuvasti. Käsmä pelkää, että ilman niitä koko elinkeinon perii hukka . Välillä rahoja on saatu odotella puolitoista vuottakin, Käsmä pyörittelee päätään. Kuluva vuosi ei näytä paremmalta. ??Lihan hinnannousun vuoksi korvausarvo menee yli kymmenen miljoonan eivätkä rahat taaskaan riitä, Käsmä epäilee. Maastoon löytämättä jäävät raadot koituvat täysimääräisesti poromiesten vahingoksi.. Suomalaiset ovat oppineet syömään poroa. Lihan hinta on tämän seurauksena kehittynyt kasvattajan kannalta suotuisaan suuntaan. 30 3.6.2016 ??Asiat olisivat mallillaan, jos valtio korjaisi muutamia asioita meidän toiveittemme mukaan, Käsmä sanoo. vain pistäisi puumerkkinsä alle. Vasoista pahimmillaan häviää jopa puolet parempiin suihin. Valtio maksaa petokorvauksia, mutta ne laahaavat pahasti jäljessä. Asetus auttaisi koko poronhoitoaluetta, Käsmä uskoo. Erityisesti hän toivoo muutoksia peto- Hän kehottaa miettimään, miltä tun- politiikkaan. Kysyntä ylittää joka vuosi tarjonnan. ??Poro on eettisesti kestävä elintarvike, jota ihmiset haluavat ostaa, OinasPanuma toteaa. Monille juuri eettisyys on tärkeää. Vapaana jäkäliköissä juosseen poron liha lautasella kolkuttaa omaatuntoa vähemmän kuin tehotuotettu ruoka. Merkityksensä on myös television ruokaohjelmilla, jotka ovat tuoneet esiin poronlihan hienoja ominaisuuksia. Viime vuodelle korvauksiin oli varattu neljä miljoonaa euroa, kun todelliset vahingot olivat kahdeksan miljoonaa. ??Tähän mennessä niistä on maksettu puolet
Vajaa tuhat poronomistajaa saa eloporotukea . Muuten koko elinkeino on vaarassa. Aamulla koko lauma löytyi raatoina. 2016 31. Tukeen oikeutettuja ovat ruokakunnat, joilla on vähintään 80 poroa Lähde: Paliskuntain yhdistys . Toivottavasti jättävät altaan rakentamatta. senttia Suomen pinta-alasta. Usein ajatellaan, että ?oikea poronhoitoalue. Kaatolupa tuli vuorokauden kuluttua siitä. Joka ilta käymme yhdessä katsomassa poroja. Valot eivät sammu ainakaan aivan heti, Oinas-Panuma hymyilee. Aarnellakin on jo omansa. Illalla vielä näin suden väijyvän porojani. Aamulla koko lauma oli raatoina. Nykyään apuna ovat kuolleisuuslähettimet, mutta hintansa vuoksi niitä ei ole läheskään kaikilla poroilla. ??Ainoa järkevä keino olisi vähentää petokantaa. Kainuun ja Kuusamon paliskunnat on käytännössä jo menetetty pedoille, Käsmä väittää. Kevätkesä on poromiehille stressaavinta aikaa. Vuonna 2015 teurasmäärä oli 85 000 poroa . Jokaiselle kiinalaiselle voisi tehdä oman poromerkin, vaihtoehtoja on niin paljon, Lauri Oinas-Panuma kertoo. Käsmä pyysi pariin otteeseen riistakeskukselta pikaista kaatolupaa, mutta sitä ei hellinnyt. ??Illalla vielä näin suden väijyväni lähellä porojani. Saaliin saapumisen haistavat pedot vaanivat lähistöllä. ??Ennaltaehkäisy ei ole mahdollista, ja kun vahinkoa sattuu, poikkeusluvissa vitkutellaan, Oinas-Panuma harmittelee. Riistakeskus ei myönnä poikkeuslupaa pedon kaatoon ennen kuin vähintään kolme poroa on menetetty. ??Sillä systeemillä peto ehtii tappaa Poronhoitoalue käsittää peräti 36 pro- Porotalouden harjoittamisen muoto on etelämpänä ehkä hieman erilainen, sillä siellä on paljon muutakin maankäyttöä. Puolin ja toisin sovitellen on selvitty eteenpäin. ??Yhteistyö esimerkiksi Metsähallituksen kanssa luontuu jouhevasti, miehet kiittelevät. Nyt Kollajan palkisessa pelätään, miten käy henkiin heränneen allashankkeen. ??Se kyllä tappaisi poronhoidon kerralla. 54 paliskuntaa 36% Suomen pintaalasta on poronhoitoaluetta 195 000 poroa 4 400 poronomistajaa . Susi oli jo kaukana. 3.6. n joka kerta kymmenen poroa. Usein se pääsee lopulta karkuun, Käsmä tietää omasta kokemuksesta. Hän kertoo esimerkin sudesta, jonka havaitsi vaanivan porolaumaansa. Huhtikuun puolivälissä porot lähtevät metsään, ja vasomisen jälkeen poromäärä on suurimmillaan. Olen laskeskellut, että Aarne edustaa suvussamme kymmenettä poronomistajapolvea, OinasPanuma oikaisee. Oinas-panuma ja Käsmä uskovat haasteista huolimatta lujasti porotalouden tulevaisuuteen. ??Aarne on jo kova poromies. on ylä-Lapissa ja muualla vähän harrastellaan. ??Se on harhaluulo
Toista kierrosta ei tarvittaisi. 32 3.6.2016 Presidentti Sauli Niinistö on luvannut ensi keväänä kertoa, onko hän käytettävissä myös toiselle kaudelle. Hyvä. kesäkuuta. Samalla linjalla ovat pääministeripuolue keskusta ja suurin oppositiopuolue SDP . Toivottavasti julkaisu saa lukijoita. Pamfletin kirjoittajina on 18 henkilöä: Kaisa, Anna-Maria, Annukka, Noora, Inari, Kaisa, Reija, Hanna, Jenni, Aino, Elina, Johanna, Rosa, Emmi, Kirsi, Saara, Mia ja Maria. Siinäpä tasa-arvoa kerrakseen.. Puoluesihteeri Timo Laaninen on saanut teologian gradunsa valmiiksi. Opuksen aiheena on ?Santeri Alkion uskonnollinen maailma päiväkirjojen valossa 1914?1930?. Puoluejohtajakilvan nuori naishaastaja Elina Lepomäki riensi sanomaan, että jos kiirettä pukkaa, Nato-jäsenyyttä voidaan hakea myös ilman kansanäänestystä. Heti perään ykköshaastaja Petteri Orpo ja istuva puheenjohtaja Alexander Stubb myöntelivät, että voisihan se niinkin mennä. Kokoomuksen puoluejohtajavalinta tiedetään 11. Laanista onkin pyydetty harkitsemaan väitöskirjan tekoa. Kunhan Laaninen saa opintonsa loppuun, hänen täytyy vain löytää jokin sopiva viransijaisuus, jotta hänet voidaan vihkiä papiksi. Ja niin pappa Laanisesta tulee pappi Laaninen. Matematiikka ei tunnetusti ole kokoomusjohtaja Alexander Stubbin vahvin laji. ainakin. Kokoomus on toista maata. Ei varsinkaan prosenttilasku. Mitä pitäisi ajatella Stubbin haastajan, pitkän pankkikokemuksen omaavan Elina Lepomäen matikan taidoista? Verkkouutisten mukaan Lepomäki uskoi puoluejohtajatentissä Oulussa, että hän saa puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella äänistä 23 prosenttia, mutta toisella 52 prosenttia. Toinen kierros järjestetään, jos kukaan kolmesta ehdokkaasta (kolmas on Petteri Orpo) ei saa ensimmäisellä kierroksella äänistä yli puolta. Eiköhän sitten löydy myös presidentin kanssa yhteinen sävel. Sukupuolten tasa-arvoa ajava TASAN!-verkosto julkaisee epätasa-arvosta kertovan Kaikki TASAN! -pamfletin ensi viikolla. Asia on tärkeä. Kokoomuksen johtajat kun tuntuvat tallaavan Nato-kysymyksessä eri polkua kuin presidentti, jolla vielä eduskuntavuosinaan oli kokoomuksen jäsenkirja. Niinistö on useaan otteeseen korostanut, että jos Natoon aiotaan, sen on tapahduttava kansanäänestyksen kautta. Mutta kuka häntä pyytää ehdolle. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Samuli Nissilä Papasta papiksi Apollonkadulta nousee valkoinen savu. Arvosanaksi tarkastajat ehdottavat eximia cum laude approbaturia. Suomeksi se merkitsee ?erinomaisten kiitosten kera hyväksytään?. Silloin valinta tehdään kahden eniten ääniä saaneen välillä. Lepomäki on rohkea ehdokas, mutta tässä vähän liian rohkea. Jos hän pääsee kilvan kakkoseksi 23 prosentilla, kolmanneksi jäävän on saatava vähemmän. Se tarkoittaa, että ykkönen keräisi jo ensimmäisellä kierroksella äänistä yli 50 prosenttia ja tulisi valituksi
Se on sovitteleva, mutta värikäs tarina, elämänmakuinen. Sen pitää olla rehellinen, tunnustaa reilusti reunamuuttujat, jotka edellä kuvasin. Ihanneyhteiskunnan kuvauksessa jokainen lause ei saa päättyä pisteen sijaan euromerkkiin. eikä sitä kannata jättää huomiotta. Siitä huolimatta, että vihreissä moni asia meitä keskustalaisia tökkii, on hyvä huomata myös keskiryhmähenkinen yhtäläisyytemme vaikkapa biotaloudessa, pienyrittäjyydessä tai sosiaalipolitiikassa. Suurta eroavaisuutta välillämme sen sijaan osoittavat viime viikkoiset lausunnot vihreiden rivistä. Kansanedustaja Antero Vartian maatalouslomituksen lopettamispuheet tai helsinkiläisvaltuutettu Hannu Oskalan heitot aluepolitiikan hulluudesta osoittavat sellaista arroganssia, josta sydämen sivistys ja ymmärrys erilaisista todellisuuksista on kaukana. Jos tosiaan voi pokalla väittää, että maaseudulla ei ole mitään kehitysnäkymiä tai että nykyinen lomitusjärjestelmämme on ruhtinaallinen, ei voi kuin hämmästellä. Ikääntyvä, neljän sukupolven Suomi, joka elää pidempään kuin koskaan. Ympäristön tuska ja luonnon suomat elinkeinomahdollisuudet. Reilussa kymmenessä vuodessa maailma on muuttunut enemmän kuin aikoihin. Miljoonien ihmisten siirtolaisuus sodan ja vainojen jaloista, uudenlainen voimapolitiikka. Demokratian uudet muodot, politiikan kiinnostamattomuus. Tuki työlle tuntui keskustaväen toivotuksissa luihin ja ytimiin asti. Intohimoa puoluetyöhön on jäljellä, mieli on hyvä. Suomalaiset kaipaavat muutakin kuin arvioita kilpailukyvystämme. Päivänpolitiikan karaisemanakaan en luovu siitä arvioistani, että ensisijaisesti suomalaiset odottavat puolueeltamme inhimillisiä, ihmisen kokoisia viestejä, joissa keskeneräinenkin ihminen kokee kelpaavansa joukkoon. Toisekseen meiltä odotetaan päätöksen oikeudenmukaisuutta ja avaimia arjen onneen. Annika Saarikko keskustan varapuheenjohtaja 3.6. Eriarvoisuuden syvenevä railo, sukupolvet ylittävä osattomuus. Työ jatkuu Sotkamon puoluekokoukseen saakka. Edellinen periaateohjelma on vuodelta 2006, Seppo Kääriäisen johdolla ansiokkaasti valmisteltu. Muuttunut työelämä, katoava työ. Kaupungistumisen keskellä sanoma koko Suomen puolesta. Moni asia tuli kuitenkin tehdyksi. siihen syyllistyy näköjään vihreät. Työhuoneeni kaapista löysin puoluekokousesitteeni Rovaniemen kokouksesta neljän vuoden takaa. 2016 33. Kiitos siitä. Huomaan mieleni summaavan näinä aurinkoisina päivinä mennyttä erityisellä tavalla. Mietin sitä, miten minut, nuoren opiskelijan aikanaan puolueeseen kiinnitti lujasti silloisen puheenjohtaja Matti Vanhasen määritelmä siitä, että hänen sydämensä on sellaisen suomalaisen puolella, joka haluaa kehittää itseään työelämässä, katsoo lastensa perään ja siivoaa pihansa. Tuohon ajatukseen voin yhä tänäänkin nojata. Muuttunut Venäjä. Puoluekentän nopea muutos. Muun muassa näihin muuttujiin nojaten keskustan tarina pitää kirjoittaa näkyväksi. Kansainvälisen talouden romahdus, kotimainen kestävyysvaje ja euron kriisi. Se on moderni kuvaus isänmaallisuudesta. Tuo ajatus oli myös voimallisesti rakentamassa omassa mielessäni pesäeroa vihreisiin, joka oli kaupungeissa tuolloin ja on yhä vahva voima. Nyt vihreät näyttävät lihovan oppositiopuheillaan valtakunnallisestikin . Eurot ovat väline. Tällaiseen kaupungin ja maaseudun vastakkainasetteluun ei suinkaan sorru 2010-luvun keskusta . Monipuolista, inhimillistä osaamista on keskustan johtoon tarjolla. Omalta osaltani tuntuu hyvältä lopettaa nyt. Jatkossakaan se ei ole mustavalkoinen kertomus, puhetta äärilaidoille. Kirjoitin silloin, että puolueen menestystä ei mitata vain kannatuslukemina, vaan myös keskustalaisten arvojen näkyvyytenä yhteiskunnassa. Arvoista rakentuvat ne periaatteet, joilla puolue luotaa katsettaan myös kauemmas tulevaisuuteen. On aika kirjoittaa periaateohjelma, ihanteemme hyvästä yhteiskunnasta uusiksi. Puheenvuoro Suunta Seinäjoelta Seinäjoella viikon kuluttua vaihdetaan 110-vuoti- aan kansanliikkeen johtokapuloita Juha Sipilän ympärillä
Tulin kehittyvään yli 10?000 asukkaan kaupunkiin. Sitten alkoivat ne uutiset. Isku seurasi toistaan. Asuntojen hinnat romahtivat, teollisuustiloja seisoi tyhjillään. Viime vuonna kirjattiin jo muuttovoittoa, vaikka ikärakenteesta johtuen kuolleisuus on edelleen suurempi kuin syntyvyys. Soppela viittoo veden yli etelän suuntaan. Siellä on lapsuudenkoti, Soppelan kylällä. Nykyinen koti on vastakkaisella puolella, Perävaaran suunnalla. ??Palasin Kemijärvelle 2001. Pohjoistuuli on ko- lea, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lea Soppela jätti jo päällystakin pois. Keskustan ja Kallaanvaaran yhdistävällä pitkällä sillalla katselemme Suomen pohjoisinta kaupunkia. Väkiluku kääntyi laskuun, samoin kaupungin verotulot. ??Se oli synkkää ja raskasta aikaa, muistelee Soppela. Kaupungin asukasluku puolittui kymmenessä vuodessa. ??Kun aloitin Kemijärvellä historian ja yhteiskuntaopin opettajana, abiturientteja oli 75. Nyt lukion koko oppilasmäärä on 79. Mutta käänne parempaan on tapahtumassa. Kaupungilla on pitkästä aikaa positiivinen ongelma: päivähoitoon jonotetaan. ??Tunnelma on nyt aivan toinen. Talouden tasapainottamisessa on yhä valtava urakka, mutta toivo on virinnyt. 34 3.6.2016 Hyviä merkkejä on runsaasti. Tuli tuhosi ravintolan juuri ennen avajaisia, mutta hiihtohissit pyörivät jo koko talven. Rautatie sähköistettiin, ja nyt rataa kunnostetaan teollisuusalueelle saakka. Kylmäkalusteita valmistava Huurre keskitti tuotantoaan Kemijärvelle, ja Kelan palvelukeskus työllistää 70 ihmistä. Uusia työpaikkoja saatiin viime vuonna 100. Keitele Group ja Lappi-Timber ovat olleet siinä vetureina. Suomutunturille saatiin parin vuoden hiljaiselon jälkeen uusi yrittäjä. Valituksi tultuaan hän liittyi puolueeseen ja toimi edelliset neljä vuotta jo kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Hän on myös piirin toinen varapuheenjohtaja. Nyt on menossa toinen kausi valtuustossa ja kaupunginhallituksessa ja toinen vuosi hallituksen puheenjohtajana. Kunnallispolitiikkaa ja opettajan työtä ei ollutkaan vaikea yhdistää. ??Rooleja ei pidä sekoittaa, mutta käytännön kokemus on ollut hyödyksi yhteiskuntaopin tunneilla.. Kemijärvi menetti matkapuhelimien latureita valmistaneen Salcompin 2002 ja Stora-Enson 2008. Se olisi iso juttu koko Itä-Lapin aluetaloudelle. Soppela empi pitkään politiikkaan lähtemistä, mutta suostui lopulta sitoutumattomana keskustan listalle. Pelkkien rakennustöiden arvioidaan työllistävän 2?000 ihmistä. ??Ja kerrannaisvaikutukset päälle. Tuhansia työpaikkoja katosi. Perheitä muutti pois paikkakunnalta. Nyt hän on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kemijärvellä paistaa aurinko. Keskustan kasvot Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Maria Seppälä Lea Soppela Kemijärvellä käänne parempaan Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Lea Soppela empi politiikkaan lähtemistä. Kohta on tuotteilla suora reitti maailmalle, kuvailee Soppela. Suurin odotuksin valmistellaan biojalostetehtaan perustamista
2016 35. Kemijärven maisemiin odotetaan turisteja kesälläkin. ??Tämähän on tapahtumien kaupunki, myhäilee Lea Soppela. 3.6
Mielipiteet Puolueväki luo politiikan sisällön Keskustan puoluesihteeriksi on tarjolla monta eri tavoin ansioitunutta ehdokasta. Se, että ehdokkaita on paljon, on omiaan myös torjumaan kahtiajaon syntymistä, jollainen valitettavasti seurasi vuoden 2006 puoluekokousta. Ratkaisevaksi harkinnassa muodostuu, miten puolueessa ymmärretään puoluesihteerin tehtävä ja miten ehdokkaat itse kukin sen ymmärtävät. Puolueen tilanne ja sen haasteet asettavat ne vaatimukset, jotka uuden puoluesihteerin on täytettävä. Nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen onnistui kaikilla mittareilla etenkin eduskuntavaaleihin saakka. Ja etenkin jo aiemmin syntyneessä leiriytymisessä, joka rasitti puoluesihteerien työtä vuosikymmenen vuodesta 2006 alkaen. Se ei ole oikea selitys: kyse on sisällöstä. Puolueväen pitää itse olla luomassa politiikan sisältöä, ja se tapahtuu etenkin hyvän ohjelmatyön, toimivien asiantuntijatyöryhmien ja kentälle jalkautumisen avulla. Näin toimittiin erityisesti Paavo Väyrysen ja Esko Ahon puheenjohtajakausilla. Silloin hyvin resursoitu ja Seppo Kääriäisen jykevästi johtama puoluetoimisto toimi politiikan suunnittelun ytimenä, ja kentän vaikutuskanavat olivat hyvin käytössä. Näillä menetelmillä keskusta menestyi aina 2000-luvulle, Eero Lankian puoluesihteerikauden loppuun saakka. Valitettavasti hänen luopumistaan seura36 3.6.2016 Puolue-elinten rooli ei saa muuttua suunnannäyttäjästä perässähiihtäjäksi. sivat aatteen jääminen taka-alalle, valtataistelu, hajaannus ja lopulta vuoden 2011 lamaannus. Sen syy oli toiminnan ja politiikan suunnittelun sisällössä, ei viestinnässä tai järjestötoiminnassa. Monessa asiassa on näkynyt hänen kokemuksensa ja analyysikykynsä vaikutus. Kuitenkin vaalien jälkeen hallituspolitiikan vaatimukset sekä ministeriryhmän, puheenjohtajan ?johtoryhmän. Sitä tarvitaan, yhdistävää tekijää. Ossi Martikainen Lapinlahti. Puolue-elinten rooli ei saa muuttua suunnannäyttäjästä perässähiihtäjäksi. Puoluesihteerin välttämätön tehtävä on ku- roa umpeen sitä kuilua, joka syntyy odotusten ja tulosten välille. Moni puoluesihteeriehdokas on selittänyt, että kyse on viestinnästä. Hänellä on vahva kokemus käytännön johtamisesta, viestinnästä ja poliittisesta suunnittelusta. Ylipäätään keskustan tilasta on todettava edesmenneen Ahti Pekkalan sanoin: ?aatteesta pitäisi puhua enemmän?. Ja hänelle ?aatteesta puhuminen. ja eduskuntaryhmän prioriteetit ovat olleet hallitsevina. Tämä voi johtaa joskus siihen, että asioita viedään eteenpäin väljillä mandaateilla, eikä aikaa ja paneutumishalua riitä puolueen sisäiseen työhön. Tällainen tilanne johtaa siihen, että äänestäjä ja kannattaja ei enää tunnista antamansa äänen ja tekemänsä työn vaikutusta. Tarvitaan keskustapolitiikan rytminvaihdosta politiikan suunnittelussa, johtamisessa ja osallistamisessa. Sen ajan soisi nyt Seinäjoella loppuvan. Uuden puoluesihteerin tärkeimmät tehtävät ovat ryhdistää poliittinen suunnittelu- ja ohjelmatyö, koota 6?7 keskeistä kentältä löytyvien asiantuntijoiden muodostamaa asiantuntijatyöryhmää politiikan valmistelun tueksi, suunnata poliittinen energia kohti kunta- ja maakuntavaaleja ja ryhtyä uudistavalla otteella johtamaan koko keskustaorganisaation toimintaa. Tehtävässä onnistuminen edellyttää vah- vaa taustaa, aatteellista otetta ja käytännön johtamiskokemusta. Jälkimmäinen korostuu, kun oivalletaan, että puoluesihteeri johtaa kymmenien työntekijöiden ja itsenäisten järjestöjen verkoston toimintaa. Näillä perusteilla ehdokkaani keskustan puoluesihteeriksi on Olli Riikonen. tarkoitti politiikan perusteiden asettamista arvojen mukaiseen järjestykseen
Tärkein näistä on vahvan maakuntahallinnon luominen. Tulevaisuudessa maakunnat voivat kehittää alueensa hyvinvointia itsenäisemmin. Omaa maakuntaa koskevat päätökset tehdään maakunnan sisällä. Tämä on merkittävä ajatustavan muutos, joka tuo paljon mahdollisuuksia koko Suomen hyvinvoinnin edistämiseen. Kiertäessäni eri puolilla Suomea monet ihmiset ovat kertoneet tyytyväisyytensä siihen, että politiikassa siirrytään pääkaupunkiseudun ja muutaman muun suurkaupungin kehittämiseen tähtäävästä metropolipolitiikasta maakuntien vahvistamiseen. Samalla ihmiset ovat kuitenkin esittäneet huolensa siitä, tarkoittaako maakuntahallinto vain maakuntakeskusten kehittämistä. Tunnen torniolaisena tämän kysymyksen varsin hyvin. Tämä hallitus on nyt saanut teerin, jolla on intohimoa. Keskusta tarvitsee puoluesihteerin, jolla on monipuolista työkokemusta, esimieskokemusta ja näyttöä menestyksellisten kampanjoiden organisoijana. Mari Kokko on ollut keskeises- ti mukana kahdessa voitokkaassa puolueemme puheenjohtajakampanjassa. Itse sain kunnian olla mukana seuraamassa, miten Marin organisointi- ja johtamistaidot siivittivät Mari Kiviniemen puolueemme puheenjohtajaksi vuonna 2010. Saimme myös kaikki nähdä, miten Anneli Jäätteenmäki valittiin puolueemme ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi ja edelleen ensimmäiseksi naispäämi- nisteriksi Mari Kokon ollessa hänen kampanjaorganisaationsa ytimessä. Nykyajan politiikassa on tärke- ää, että erottuu. Minulle Mari erottuu muista. Hän erottuu tässä kisassa kokonaisuutena. Marilla on ainoana ehdokkaista kokemusta menestyksekkäiden kampanjoiden organisoimisesta, esimieskokemusta, työkokemusta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä työstä markkinointiviestinnän ammattilaisena suomalaisten yritysten brändien rakentamisessa. Yksi voidaan valita. 2016 37. Merkkejä on jo monella alalla. Rakentaminen on vilkastunut, muut toimialat, taksien kyyditykset lisääntyneet, yritysten kasvunäkymät eivät heikkene, on myönteinen vire. Työttömyyden kasvu on hidastunut, matkailijat ovat löytäneet Suomen, ja satamissa on elämä vilkastunut. Kun ammattiliitot tulevat nyt mukaan, hallituksella on vankka pohja tehdä hyviä päätöksiä, muun muassa verohelpotus. Hallituksella on vielä kolme vuotta aikaa pelastaa Suomi. Entä sitten, uusi hallitus? Arvostelun aika on, kun vaalit lähestyvät. Tämä tilanne kyllä kirpaisee meitä rahallisestikin, mutta kestetään, että jatkossa on töitä ja tulevaisuutta vanhemmilla ja nuorilla. Suomi kuntoon. Kyösti Niinikoski kotiseutuneuvos Haapajärvi 3.6. Seudut voivat kirkastaa omaa profiiliaan. Seuduilla tarvitaan kuitenkin vahvaa valta- kunnallista tukea. Keskustan on nostettava tulevien kuntaja maakuntavaalien kärkiteemakseen koko Suomen tasapainoinen kehittäminen. Historiallinen kuntakentän muutos voi olla kuntien, seutujen ja alueiden kannalta sekä uhka että mahdollisuus. Meidän on yhteisvoimin käännettävä uhkat mahdollisuuksiksi ja annettava jokaiselle suomalaiselle toivo paremmasta. Katri Kulmuni kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtajaehdokas Tornio Mari Kokko puoluesihteeriksi Hyvä, hallitus Keskusta tarvitsee puoluesih- Meillä on ollut pitkä taantuma. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Vahvat seudut pitävät Suomen voimissaan Sipilän hallituksella on takanaan ensimmäinen vuosi. Keskustajohtoinen hallitus on ehtinyt tehdä monta merkittävää päätöstä Suomen suunnan muuttamiseksi. Seutukunnissa eri puolilla maata käydään jatkuvasti tätä samaa pohdintaa. Seutujen vahvistaminen on erittäin tärke- ää. Maakuntakeskusten rinnalla meillä on noin 70 vahvaa seutukuntaa, jotka rakentuvat ihmisten luonnollisen kanssakäymisen sekä työssäkäynnin ja taloudellisen yhteistyön varaan. Meidän on pidettävä huoli näiden kaikkien alueiden tasapainoisesta kehittämisestä, jotta saamme maamme voimavarat käyttöön. Tulevissa päätöksissä on otettava paremmin huomioon seutujen kehittäminen. Kun tehdään päätöksiä uuden luomisesta tai valitettavasti joskus myös vanhan lakkauttamisesta, on niiden kohdistuttava tasapuolisesti eri puolille maata. Säästöjen kerrannaisvaikutukset eivät saa kohtuuttomasti kasautua tietylle ihmisryhmälle tai seutukunnalle. Kunnat voivat keskittyä tulevaisuudessa entistä paremmin elinkeinotoimintaan sekä sivistyspalvelujen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Olkoon se Mari. Mika Rossi valtiotieteiden maisteri Helsinki todella hyvää aikaan. Hallitusta on parjattu jatkuvasti, mutta se vain tekee hyvää työtä Suomen pelastamiseksi
Hänellä on kokemusta organisaation johtamisesta kunnanjohtajana, maakunnallisesta toiminnasta ja näyttävät jäljet myös puoluetyöstä. Hänen valintansa näin kunta- ja maakuntavaalien alla olisi samalla riskitön, mutta myös rohkea askel siihen suuntaan, että keskustasta tulee johtava puolue maakunnissa ja kunnissa. Erkki Hänninen Hannakaisa Heikkinen vastuunkantajaksi Seinäjoen puoluekokouksessa on avoinna pari keskustan varapuheenjohtajan paikkaa. Tehtävään on ehdolla Pohjois-Savosta Hannakaisa Heikkinen. Mielipiteet Täsmäosaamista puoluejohtoon Keskustan VAHVUUKSIA ovat aina olleet asiaosaaminen ja välittäminen siitä, miten tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisiin eri puolella Suomea. Keskustan on oltava jatkossakin se voima, johon ihmiset luottavat ja joka osaa hoitaa asioita. Päätöksiä tehdään Euroopan unionissa, Suomen eduskunnassa ja hallituksessa, mutta ennen kaikkea myös kunnissa ja maakunnissa. Keskustan ei tarvitse hävetä, vaikka se jäisi toreilla ja kauppakeskuksissa niukasti palkintosijoilta, kunhan se osaa ja haluaa vaikuttaa ihmisten asioihin eri tasoilla, määritellä suunnan ja kulkea sinne. Keskustan puoluekone ei ole maineensa veroinen, vaikka se pääosin onkin kunnossa. Puoluesihteeri on koneen pääkäyttäjä, jonka tulee organisoida politiikan tekemistä ja järjestötyötä. Eduskuntaryhmän, puoluetoimiston, piirien ja kentän on kuljettava samaan suuntaan. Kun näin tapahtuu, ongelmiin löytyy aina uusi ja luonteva ratkaisu. Ratkaisujen avain löytyy keskustelemalla, neuvottelemalla ja ennen kaikkea perustelemalla esitetty idea. Tänä päivänä ratkaisu ei synny enää koskaan sanelemalla, suostuttelemalla eikä myöskään pakottamalla. sainvälisyydestä, neuvottelutaidoista, yhteistyökyvyistä ja niin edelleen. Hän on kyennyt luomaan laajan asiantuntija- ja kansalaisverkoston, jonka avulla hän pystyy tekemään tarvittavia uudenlaisia kestäviä ratkaisuvaihtoehtoja ja viemään keskustan ideologiaa haluttuun suuntaan. Keskusta tarvitsee varapuheenjohtajan, jolla on kyky uskoa tulevaisuuteen, kyky aistia tarvittavat ratkaisuvaihtoehdot ja myös kyky viedä yhdessä sovitut ratkaisut kestävällä tavalla maaliin. Hannakaisa Heikkisellä on kokemusta poli- Unto Kärkkäinen Kaavi tiikan tekemisen lisäksi yrittäjyydestä, kan-. On hallittava asioita, erotettava oleellinen epäolennaisesta, tehtävä hyvin ja kerrottava siitä kuuluvasti. Suomessa tehdään merkittävä sote-uudis- Tätä taustaa vasten olen pohdiskellut puo- tus, ja maakunnalliset itsehallintoalueet aloittavat työnsä. Miten keskusta valmistautuu siihen, on tulevaisuudellemme ratkaisevaa. Hänen koulutuksensa, kokemuksensa, karismansa ja yleinen tahtotilansa ovat erinomaisella tasolla. Keskustan varapuheenjohtajan tehtäväkenttä on vaativa ja erittäin laaja-alainen. Tässä astuu kuvaan muun puoluejoh- luesihteerikysymystä. Kenellä on osaamista maakunta-, kunta- ja sote-asioissa, kenellä on auktoriteettia niin kentän, osaavan eduskuntaryhmän, eu- roparlamenttiryhmän kuin puoluetoimiston ja itsellisten piirien suhteen? Ei kellään, mutta selvästi lähimmäksi pääsee Olli Riikonen. Tämän vuoksi 38 3.6.2016 muutokseen tarvitaan avoimesti suhtautuva henkilö, joka myös kykenee vastaamaan olemassa olevaan murrokseen. Muutos on otettava mahdollisuutena. Äänestäjät tulevat perässä, jos suunta on oikea ja sanoma selvä. don ohella puoluesihteeri. Lähivuosina ei riitä, että näprätään järjestöasioiden kanssa. Keskustan sanoma, tahto ja osaaminen on saatava maakunnissa, kunnissa ja sote-alueilla toimimaan. Siksi on tärkeää, että valittavalla varapuheenjohtajalla on muun muassa vahva henkinen, hengellinen ja myös tehtävään sopiva korkeatasoinen älyllinen infrastruktuuri. Suomalainen yhteiskunta on monella eri tasolla murrosvaiheessa
2016 39. ja isänmaa ? tarvitsee nyt Ollia Annina Ruottua tarvitaan keskustan puoluejohdossa Suomalainen kunnallishallinto on suuren muutoksen Turun seudun keskustanaiset ry. tukee yksimielisesti Annina edessä, kenties historiansa suurimman. Keskusta ja sen Seinäjoella valittava johto on paljon vartijana. Kun puhutaan maaseudun elinvoimasta ja sieltä tulevista kansantalouden mahdollisuuksista, luotan Anne Kalmariin. Tapani Kiminkinen maalaislääkäri Saarijärvi Keskusta . Anne on ehdokas, jolla on vahva osaaminen näillä osaalueilla. Olen oppinut tuntemaan Annen aktiivisena asioiden edistäjänä ja perinteisiä arvoja kunnioittavana ihmisenä. antuotanto on kuitenkin ajautunut vaikeaan kriisiin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Anne Kalmari varapuheenjohtajaksi Kalmarin unioni kehiin! Kun pohdimme, minkälaista osaamista tarvitsemme keskustan puheenjohtajistossa, mieleen nousee ensimmäisenä maa- ja metsätalous. Vaikka hänen arvonsa ovat pehmeitä arvojamme, hänen sisunsa on kova! Anna sinäkin äänesi Anninalle. Kaupunki ja maaseutu elävät toisistaan, mutta kaikki kaipaavat ruokaa . Asettuminen toi- Viime vuosina suomalainen ruo- ja erilaiset säädökset. Siihen ovat vaikuttaneet paljon Venäjä-pakotteet Matti Similä Jämsän kaupunginvaltuutettu, keskusta sen asemaan, erilaisuuden rikkaudeksi eläminen ja kansan yhdistyminen vaikeina aikoina sulautuvat ihmisyyden alttareilla yhteiseksi hyväksi. Viime ajat on seurattu todistajia, jotka toisensa perästä esittävät kiistattomana totena kaupungistumisen riemukulkua maailmanlaajuisena ilmiönä. Samaan hengenvetoon perustuotannon, biotalouden ja koko maan asuttuna pitämisen puolestapuhujia ilkutaan todellisuuden kieltäviksi heinähatuiksi. Suomalainen haluaa asua kotona, saunoa, rypeä luonnossa ja syödä puhdasta ruokaa. Sen ohella hän työhistoriansa myötä tuntee maakuntien arjen ja lähipalveluiden haasteet. Hänen valintansa puoluesihteerin tehtävään sopisi oivallisella tavalla aikaan, jolloin suomalaisen kansanvallan historiaan kirjoitetaan uusia lukuja. Pekka Lankia maakuntahallituksen 1. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että emme ole pystyneet huolehtimaan riittävästi maaseudun toimintaedellytyksistä. Osaamisen lisäksi arvomaailmalla ja ihmisläheisyydellä on merkitystä päätöksiä tehtäessä. Valitessamme puoluekokouksessa uusia varapuheenjohtajia puolueellemme on tärkeää, että valituksi tulee henkilö, joka kunnioittaa myös perinteisiä arvoja ja jolla on vahvaa osaamista bioenergia-, lähiruoka- ja metsä- ja maatalousasioista. Tähän tehtävään suosittelen Keski-Suomesta ehdolla olevaa Anne Kalmaria. varapuheenjohtaja Joutsa, Keski-Suomi Ruottua keskustan varapuheenjohtajaksi. Annina on asialinjan ehdokas ja raikas tuulahdus keskustalle. Puoluejohtoon tarvitaan kunnallis- ja maakuntahallinnon osaajia. Olli Riikonen on sielultaan nuorkeskustalainen uudistaja. Maatalous on vahva tukijalka, jolla olemme voineet varmistaa kotimaisen ruoantuotannon ja koko maan asuttuna pitämisen. Kun maailma myllertää ympärillämme, on tärkeää, että huolehdimme jatkossakin omasta elinympäristöstämme ja ruoantuotannosta. Hän haluaa myös asua kaupungissa keskellä monipuolisia palveluita ja kulttuuritarjontaa. Mitä ristiriitaa siinä on. Epäonnistumiseen ei ole varaa. Silloin varmistamme myös tuleville sukupolvillemme mahdollisuuden elää terveesti ja käyttää kotimaisia raaka-aineita. Vastakkainasettelun piti olla ohi. Maakuntahallintoon ja kuntien uuteen rooliin liittyy suuria odotuksia. Siten ainakin yksi keskustan varapuheenjohtajista näkee asiat tavallisen kansalaisen silmin ruohonjuuritasolta eikä norsunluutornista. Turun Seudun keskustanaiset ry. 3.6. Suomi on aikoinaan noussut maailmalle maa- ja metsätalouden avulla. Metsätalous on ollut kuin kruununjalokivi suomalaisessa raaka-ainetuotannossa. Hän pystyy ammentamaan tietoja yhteiskunnallisia päätöksi varten ja arvioimaan tilanteet eri näkökulmista. Hänellä on myös rohkeutta puhua vaikeistakin asioista, mikä tuo keskustalle uutta puhtia vanhojen konkareiden keskuuteen. Tarvitsemme joukkoomme uusia henkilöitä, jotka seisovat yh- teiskuntarakenteemme ja perinteidemme takana. Annamme äänemme Anninalle, koska hän ymmärtää kokonaisuuksia ja pystyy peilaamaan muiden maiden ratkaisuja Suomen parhaaksi. se on pääelinkeino. Tarvitsemme keskustan johtoon asiantuntijoita eri elämänalueilta
Ryti tuomittiin poliittisessa oikeudenkäynnissä sotasyylliseksi. Suomen nykyisenkin valtiojohdon velvollisuus on vastata kaikissa oloissa Suomen turvallisuudesta. Sitten tehtiin vanhakantaisten kommunistien epäonnistunut vallankaappaus. Aina kannattaa toivoa parasta, mutta samalla on kuitenkin viisasta varautua pahimpaan. Viime vuosien tapahtumat Kaukasiassa, Krimillä ja Ukrainassa viestivät Venäjän uudesta politiikasta. Sieltä Suomi sai pyytämäänsä tukea. Yhteistyö ei ollut ideologista, vaan Suomelle pakon sanelemaa ja elintärkeää. Ilman sitä Suomi olisi ehkä kokenut Baltian ja Itä-Euroopan kohtalon. Sotien jälkeinen YYA-sopimus ja ystävyyspolitiikka entisen vihollisen Neuvostoliiton kanssa oli ainoa oikea vaihtoehto. Sitä vastustettiin äänekkäästi Suomessa, eikä sille nostettu maljoja Kremlissä. Suhteemme Yhdysvaltoihin nousivat uudelle tasolle, kun Kekkonen teki valtiovierailun Kennedyn isännöimään valkoiseen taloon. Kekkonen oli rohkea, ennakkoluuloton ja isänmaallinen valtiomies. Se poiki Suomelle myös hyvinvointia. Neuvostoliitonkaan kanssa yhteistyömme ei perustunut yhteiseen ideologiaan. Neuvostoliito oli ennustettava, vakaa ja hyvä naapuri, vaikka emme sen kommunistista järjestelmää hyväksyneet. Nyt maailma on muuttunut, mutta rajanaapurimme eivät ole vaihtuneet. Itänaapurissa tapahtui mullistus, tai itse asiassa siellä on tapahtunut monta mullistusta. Ilman Kekkosen voimakasta tahtoa ei olisi syntynyt Suomen EEC-sopimusta. Mielipiteet Ei lukita Nato-ovea Heimo Linna esitti Suomenmaassa (13.5.2016) sotakokemuksiinsa ja Kekkosen linjaan vedoten, että keskusta tekisi ehdottoman kielteisen päätöksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Tarvittaessa on tehtävä uusia, rohkeitakin ratkaisuja. Niitä ei tehdä, eikä niitä saa tehdä Washingtonissa, Brysselissä eikä Moskovassa. Siksi ei ole viisasta sulkea pois mitään vaihtoehtoa, ei myöskään Suomen Nato-jäsenyyttä. Urho Kekkonen oli idänpolitiikkamme ark- kitehti. He kantoivat siitä vastuunsa. Tämä on hyvä ohje myös Suomen turvallisuuspolitiikalle. Matti Piuhola Eura. Sitä on vaikea kutsua rauhan ja ystävyyden politiikaksi. Venäjän muuttuneen linjan laittomat ja tuhoisat seuraukset Krimillä ja Ukrainassa ovat johtaneet läntisten demokratioiden Venäjän vastaisiin talouspakotteisiin. Kukaan meistä ei voi varmuudella tietää minkälainen Venäjä ja minkälainen Venäjän johto on naapurinamme tulevaisuudessa, esimerkiksi viiden, kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä. Eihän kukaan osannut ennustaa Neuvos- 40 3.6.2016 Nyt Venäjän karhu on taas voimissaan ja elämöi. toliiton hajoamista tai Kremlin sisäpiirin vallankaappausta Gorbatshovin aikana. Venäjä ei ole enää YYA-sopimuksen ajan tapainen ennustettava naapuri. Ensin alkoivat glasnost ja perestroika. Vapauden tuulet puhalsivat. Sotilasoppi on uusittu, armeijaa uusitaan ja vahvistetaan. Euroopan vahvin sotilasmahti oli Saksa. Olen eri mieltä. Talvisodan syttyessä Suomi pyysi apua lännestä, mutta ei sitä saanut. YYA-sopimuskumppanimme Neuvostoliitto hajosi. Näytti siltä, että turvallisuuspoliittisesti uusi Venäjä ja sen johto ovat yhtä ennustettavia kuin Neuvostoliitto oli ollut pitkään. Nyt Venäjän karhu on taas voimissaan ja elämöi. En usko, että hän tänään lukitsisi Suomelta Nato-ovea. Ryti ja Mannerheim tekivät aikanaan isänmaamme pelastamiseksi sen, minkä katsoivat välttämättömäksi. Meidät jätettiin yksin hyökkäävän puna-armeijan armoille. Sen jälkeen Suomen ylin poliittinen ja sotilaallinen johto etsivät tukea ja turvaa Suomelle. Hän rakensi määrätietoisesti suhteitamme myös länteen
klo 18. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. Turku. Ilm. Kesäpäivät Merimaskun Taattisten tilalla (Koverintie 23, 21160 Merimasku) ke 13.7. perjantaisin. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän Päätän kauteni puoluevaltuuston puheenjohtajana Seinäjoen puoluekokoukseen. Näiden vuosien päällimmäinen opetus on, että keskustan voima on yhteistyössä. Ulla-Riitta Yleniuksen muistoja kerhon 25-vuotiselta taipaleelta. Osallistumismaksu 15e/hlö suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere tai sähköpostitse: pirkanmaa@keskusta.fi. Tilaisuuden järjestää Turun kunnallisjärjestö. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Ovathan yhdistyksenne puoluekokousedustajien puoluekokousvaltakirjat kunnossa. Lähetä ne piiriin: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. Ti 7.6. Jaana Viilo ylityölomalla. Omatoimimajoittujat: Asuntojen vuokrausta Seinäjoella hoitaa Etelä-Pohjanmaan Matkailu. ei keilata. Varsinais-Suomen keskustaveteraanit. Ei pelätä keskustelua ja otetaan nöyrästi vastaan myös arvostelu. Politiikassa onnistumistamme mitataan sillä, saammeko työllisyyden parannettua, talouden kohennettua ja kokevatko suomalaiset päätösten jälkeen, että heillä ja Suomella menee paremmin. Keskustaa arvioidaan myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja koko maan tasapainoisen kehittämisen kannalta. Meidän on oltava heikoimman puolella ja pidettävä niiden ihmisten puolta, joilla ei ole voimakkaita etujärjestöjä tai rahavaltaa tukenaan. Toiseksi, aluepolitiikkaa tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Perustellaan päätökset ymmärrettävästi. Kokoontuminen klo 18 Littoisten Työväentalon parkkipaikalla. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja Omena-hotelliin 2-4 hengen huoneissa pe-su. Kaikkien puoluekokousedustajien toivomme nyt lähtevän Seinäjoelle edustamaan Pirkanmaan Keskustajärjestöjä! Erityisesti la 11.6. 2016 41. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Yksityismajoituksen hinta on alk. 60 ?/hlö/yö kun liinavaatteet ja pyyhkeet kuuluvat hintaan, palvelumaksu on 15 ?/ varaus. klo gelmien ratkaisemiseen. Ajankohtaiskeskustelua alustavat kansanedustajat Pertti Hakanen ja Olavi Ala-Nissilä sekä johtaja Minna-Mari Kaila ja johdon avustaja Tiina Perho MTK:sta. Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesän ajan Raision Keilahallilla torstaisin klo 1516, Juhannusviikolla to 23.6. kansanliikkeen kokouksessa. Jouni Ovaska keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Puoluekokouksiimme osallistuu tuhansia ihmisiä joka puolelta maata. klo 11 alkaen. Lisäksi järjestetään yhteinen bussikuljetus Seinäjoelle. Järj. Humppilan py. Hattula la 11.6. Menestyjiin ja häviäjiin jakautunut, kovien arvojen Suomi ei ole keskustan Suomi. 17, politiikan kuulumiset tulee kertomaan puolueen vpj. Keskusta mukana omalla osastolla Hattula-päivässä. Lammi la 18.6. klo 10 alkaen. Keskusta mukana Lammin pellavamarkkinoilla. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Ei mikään välikokous Keskustan Seinäjoen puoluekokous on kaikkea muuta kuin välikokous. Linjaamme politiikkaamme. Ratkaisemme, miten kehitämme puoluetta eteenpäin. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. Mukana kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Valittiinpa puoluejohtoon keitä hyvänsä, viedään keskusta yhdessä myös tulevaisuuteen. Tapaamisiin Seinäjoella . 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Tj. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Piiritoimisto suljettuna viikolla 22: tj. Vapaiden asuntojen tilanne elää heillä jatkuvasti, josta johtuen yksityismajoitustiedustelut ja varaukset tulee tehdä suoraan puhelimitse numerosta (06) 420 9090. Tampere, Kj. Avoinna arkisin klo 9-15. Sitovat ilmoittautumiset 7.7. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Suomalaisten luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen. Laitetaan voimavaramme yhteisten on- Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Kaikki suomalaiset on pidettävä mukana ja koko maan voimavarat on saatava käyttöön, jotta Suomi nousee uudelleen. Emme saa päästää tätä maata repeämään kahtia. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Raision Keskustaväen kesätapahtuma Hintsan pihalla ke 15.6. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. ke Annika Saarikko. Loimaa. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Asunnot ovat kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 9 alkaen. Tampere: MSL-Tampereen ja Kes- 3.6. Kahvitarjoilu. klo 18 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Panimoravintola Koulun historianluokassa Kahvitarj. Valmistaudumme kunta- ja muihin vaaleihin. Valitsemme uuden puoluejohdon. Ja jos puoluekokous niin päättää, nimeämme myös presidenttiehdokkaamme. Keskusta on kansanliike. Kuullaan ihmisten huolet. Tule antamaan palautetta ja kuulemaan politiikan uusimmat käänteet! Loppi la 2.7. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Hinnat ja tarkemmat varausohjeet Varsinais-Suomen osalta löytyvät piirin nettisivuilta. Lieto, Tarvasjoen Keskustanaisten kyläkävely ma 13.6 Littoisten Verkatehtaan maisemissa. on meille tärkeä henkilövaalipäivä hämeenkyröläisen puoluesihteeriehdokkaamme Jouni Ovaskan osalta. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Maanantaimarkkinat kutsuvat Keskustorille: Tervetuloa keskustalaisille markkinakahveille ma 6.6. Asioista päätetään ja ne toteutetaan yhdessä. Näin on oltava myös tulevaisuudessa. Meidän on lisättävä ihmisten vaikuttamisja osallistumismahdollisuuksia sekä käytävä enemmän aate-, arvo- ja linjakeskustelua. Meidän on pidettävä vielä enemmän yhteyttä suomalaisiin myös vaalien välillä. Menestymme, jos ihmiset kokevat politiikkamme tukemisen arvoiseksi. Ota rohkeasti yhteyttä. Maatalousilta Sarka-museossa su 19.6
Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT YLI 1000 KAUPAN KOKEMUKSELLA! Välittäjiemme yhteystiedot sekä kaikki kohteemme netissä, osoitteessa: Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV Lapin Metsämarkkinat LKV Ota yhteys lähimpään asiamieheen www.metsatilat.fi METSÄAMMATTILAISILTA TURVALLISUUTTA TILAKAUPPAAN! Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy LKV . Lippuvaraukset pilvi.karkela@ippnet.fi tai p.0405895709. Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. MänttäVilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla.(tarkempi tieto ilmoitetaan myöhemmin) Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati. kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. Keskustelussa Tiina Miettisen Piikojen valtakunta. Elina Suoranta p. Sitovat ilmoittautumiset: kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/ satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. etela-savo@vesaiset.fi Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 6.7. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. 010-315 2001 ja p. Varaukset antti.varis@keskusta.fi tai arkisin p. 0405116787. Karjala Etelä-Karjalan Keskustanuorten Somekoulutus. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Kolmipäiväinen leiri koko perheelle vauvasta vaariin! Osallistua voi päiväseltään, kahtena tai kolmena päivänä. Ohjelmassa käden taitoja, seikkailua, kulttuuria, uimista, kiipeilyä, hyvää ruokaa ja kivaa yhdessä oloa. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Lapin Metsämarkkinat LKV Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Tilaukset p. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@ keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Hinnat 70 -82,50 eur/yö/hlö. klo 16.15 Mikkelin Satamapaviljonki, Laiturikatu 1. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kuljetuksien hinta on 50 ?/edestakaisin. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Kaikille avoin sosiaalisen median koulutus järjestetään 8.6 kello 18 piiritoimistolla (Valtakatu 54, Keskustan piiritoimisto), kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Etelä-Karjalan Keskustanuorten ylimääräinen yleiskokous 8.6.2016 klo 19:00 piiritoimistolla (Valtakatu 54, Keskustan piiritoimisto) Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Pieksämäen diakoniaopistolla. Liput 25 euroa/kpl sisältäen munkkikahvit, ohjelman sekä Matti Wanteen kirjoittaman komedian Serkkupojan setelipaino. Hinnat sisältää päivän ruokailut ja ohjelman. Lähdetään kaikki yhdessä mukaan tukemaan meidän oman ehdokkaamme Jouni Ovaskan tietä Keskustan puoluesihteeriksi, katso Jounin nettisivuilta lisää: www.jouniovaska.fi Oriveden Keskusta: Oriveden seudulla la 2.7. Lisätietoja ja ilm. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Pia Högberg p. Varatkaa majoituksenne ajoissa. Ilm.: jaana.kvist@keskusta.fi tai 0440-817373. Majoitukset ovat pe-su väliselle ajalle! Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-. Entä heidän vaalipiirinsä. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v , 100e /yli 16v. n. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Längelmävesipäivä Eräjärven Rönnissä. Mukana keskustan osasto. Keskustanaisten Kesäteatteriretki Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatteri Satulinna näytökseen 31.7. Linja-autokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. Piirillä on majoitusvaraukset Hotelli Sorsanpesään, kahden-kolmen hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Lähde ehdokkaaksi. Pohjukantie 48, 58140 Haapakallio. Vesaisten Äksön-leiri II Pieksämäellä 16.18.6.2016. Nainen, työ ja perhe 1600-1700 ?luvulla. Lisätiedot ja varaukset piiritoimistolta p .010 315 2001/Pia. klo 13.30 alkaen. Mukana Seinäjoella valittavia puoluejohdon edustajia, kansanedustajia sekä keskustaväkeä. klo 9?15) tilaajapalvelu@suomenmaa.fi kustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 6.6. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Pirkanmaan keskustaväki - Yhteistyöllä tuloksia! Kaikki tiet vievät Seinäjoelle erityisesti la 11.6. klo 16. Huom! Jos olet kiinnostunut yhteiskyydistä KarstulaSaarijärvi suunnalta, vinkkaa asiasta lippuvarauksen yhteydessä. Etelä-Savo Silvolan paikallisyhdistyksen vuosikokous su 5.6. Majoitus Hotelli Lakeus pesu 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/hlö. 040-721 0636. Päiväkuljetus lähtee la aamulla ja palaa la iltana kokouksen jälkeen. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Tärkeää. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. 010 315 2000. Keskustan perinteinen kesätapahtuma järjestetään Toivakan Ruuhipirtillä la 9.7. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Pohjois-Savo Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016. Piiri järjestää Seinäjoelle linja-autokuljetuksia. Olethan muistanut ilmoittaa jäsenyytesi asiakaspalveluumme? Tilaajapalvelu: 08 5370 370 (ark. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Kuntavaalit su 9.4.2017. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. jolloin valitaan mm. Lukemisiin! Itä-Savo Sulkavan Pohjoisen paikallisyhdistyksen vuosikokous ma 6.6.2016 klo 18.30 Tunnilan Kiikkurannassa. Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Ilm. Jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Keskustassa tapahtuu Suomenmaan tilaaja! Keskustan jäsenet saavat Suomenmaan edulliseen jäsenhintaan. Uusi lehden saajien osoitteisto on muo- dostettu niin että jokaiseen osoitteiseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. klo 6 55e/hlö. Keskustan uusi puoluesihteeri Timo Laanisen seuraajaksi. Kuljetus lähtee perjantaina ja palaa sunnuntaina kokouksen päätyttyä. Seinäjoki Areenalla. Ollaan yhteydessä. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Pakan hinta 10 eu- roa/kpl + postikulut. Hinnat sisältää kaikki ruokailut, majoituksen ja ohjelmat (omat liinavaatteet). Päiväkävijät: 1e/ alle 3v, 20e/ 3-16v, 40e/ yli 16v. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. klo 16.30 Vesa Sairasella, os. Hinnat jäsenille: 3 päivää, kaksi yötä: 1e/ alle 3v, 50e/ 3-16v, 100e/ yli 16v
Saneeraus PIKAHUOLTO?WENTJÄRVI arkisin KATSASTUSHUOLLOT Palvelemme . Uudisrakentaminen Pyykkialhonkatu 7, HARJAVALTA . ÖLJYNVAIHDOT . Otsonointipalvelut . Ilm. Uudisrakentaminen . gsm 0500-807003 Lyyli Pokela. Jos Keskusta syntyisi tänään Vain uudistumalla 110-vuotias Keskusta on voinut rakentaa arvojemme mukaista Suomea. Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki Seinäjoen Eteläisen py.n johtokunta 3.6. Käsitellään lisäksi syyskokousasiat. KARTANON AUTOSUOJAUS AUTOSI PARHAAKSI . Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Kokoukseen lähtee kaksi linja-autoa Suomussalmelta ja toinen Kuhmosta. Kainuun Keskustan aikataulu puoluekokousmatkalle Seinäjoki Areenalle 10.-12.6.2016. Seinäjoki Areenalla. Uudisrakentaminen 040 535 0784rakennusp Palvelemme arkisin klo?8-20 . RUOSTEKORJAUKSET. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen mökki). Suunnittel . klo 15.30 piiritoimistolla. KATSASTUSHUOLLOT . Suunnittelu ja . RUOSTEKORJAUKSET . Otsonointi KATSASTUSHUOLLOT viikonloppuisin TMI RAKENNUSPAL . ÖLJYNVAIHDOT ?klo ÖLJYNVAIHDOT WENTJÄRVI ? Saneeraus. Suunnittelu ja 535 8-20 Uudisrakent rakennuspiirustukset ?040 . Otsonointipa . KATSASTUSHUOLLOT ??ÖLJYNVAIHDOT Saneerausja purkutyöt . 050 562 6851, WENTJÄRVI TMI RAKENNUSPALVELU. Auto 2. ÖLJYNVAIHDOT klo 8-20 ja viikonlopp klo 8-20 . Suunnittelu ja rakennuspiirustuksetja viikonloppuis ja viikonloppuisin . Keskustan toimistolle mikäli majapaikka tai kyyti puuttuu. Otsonointipalvelut klo 8-20 . Saneeraus- ja purkutyöt Palvelemme ar . Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. 044369 9603. Suunnittelu Pyykkialhonkatu 7, HARJAVALTA . Suoritamme pihapuiden kaatoa . RUOSTEKORJAUKSET . RUOSTEKORJAUKSET . Kärsämäki neste tauko 8.30-9.00, Kaustinen Neste ruokatauko 10.30-11.30, 13.30 Seinäjoki. Pikaiset ilm. klo 18 alkaen Livon koululla. RUOSTEKORJAUKSET ?jaRUOSTEKORJAUKSET . Lisätiedot sekä ilm. Kestovahaukset Pyykkialhonkatu 7, HARJAVALTA Puh. Alustapesut PIKAHUOLTO WENT . 02-646 0113 . Otsonointipalvelut . KATSASTUSHUOLLOT Pyykkialhonkatu 7, HARJAVALTA Tilaa aikasi! Palvelemme arkisin . SaneerausSäkylä klo 8?20 040 535 klo 8-20 . ÖLJYNVAIHDOT 040 535 0784 rakennuspiirustukset . 05.30 Kuhmo, linja-autoasema, 06.15 Sotkamo, l-as, 06.40 Pohjavaara koulu, 07.05 Kajaani l-as, 07.35 Otanmäki Seo. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Uudisrake Pyykkialhonkatu 7, HARJAVALTA WENTJÄRVI . Vuosikokous samassa paikassa alkaen klo 16.00. Uskallammeko jatkaa? Pohjois-Pohjanmaa Pudasjärvi. piiritoimistolle, lyyli.pokela@keskusta.fi (0500 807 003). Otsonointipalvelut 040 535 0784 Raivauspalvelu TMI RAKENNUSPALVELU WENTJÄRVI KuusistoPIKAHUOLTO WENTJÄRVI TMI RAKENNUSPALVELU puh. 05.20 Suomussalmi l-as , 05.55 Hyrynsalmi S-market, 06.20 Ristijärvi ABC, 06.40 Kontiomäki Shell, 07.05 Kajaani l-as, 07.35 Otanmäki Seo. Ruosteenestokäsittely . Sähkölinjojen raivauksi Pyykkialhonkatu 7, HARJAVALTA 7, HARJAVALTA ?Pyykkialhonkatu RUOSTEKORJAUKSET . Livon py:n ja Pärjänsuon py:n sääntömääräiset vuosikokoukset ti 7.6. Tervetuloa matkalle! Kainuu Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Suunnittelu ja ja viikonloppuisin ja viikonloppuisin rakennuspiirustukset ja purkutyöt . KATSASTUSHUOLLOT . Auto 1. Uudisrakentaminen . Saneeraus- ja purkutyöt rakennuspiir Palvelemme Palvelemmearkisin arkisin . ÖLJYNVAIHDOT TMITMI RAKENNUSPALVELU PIKAHUOLTO WENTJ RAKENNUSPA PIKAHUOLTO WENTJÄRVI WENTJÄRVI . ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. KATSASTUSHUOLLOT ja viikonloppuisin . Mäkipuistontie 8, WENTJÄRVI 28430 Pori Palvelemme PIKAHUOLTO . 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh
SASK on perustettu 1986, ja sen lehden nimi on Työmaana maailma. 7 6 5 4 8 2 5 6 9 7 3 1 8 9 3 2 6 1 6 8 7 1 9 5 4 4 9 3 8 5 3 1 4 7 8 6 2 6 7 2 5 4 2 9 4 3 5 8 1 1 7 5 3 9 7 8 6 1 8 4 3 2 9 4 9 8 6 1 3 2 7 5 6 7 3 8 6 1 7 9 4 6 2 7 3 5 3 5 4 4 6 8 3 2 9 1 9 1 7 2 3 8 9 1 5 7 2 1 3 8 4 6 1 4 5 8 9 6 7 2 3 9 8 6 2 7 3 1 5 4 2 3 7 4 1 5 6 8 9 6 1 3 5 2 4 8 9 7 4 7 2 9 8 1 5 3 6 8 5 9 6 3 7 4 1 2 5 6 1 3 4 9 2 7 8 3 2 4 7 5 8 9 6 1 7 9 8 1 6 2 3 4 5 2 3 9 5 7 1 8 4 6 4 3 5 6 4 8 2 7 9 7 6. Mitkä olivat asemien edelliset nimet? 7. Bush, Bill Clinton, Sylvester kuun kesäfestarit: Qstock, Tangomarkkinat, Tapsan tahdit? Stallone, Arnold Schwarzenegger, Donald Trump, Erkki Tuomioja, Paavo Väyrynen. Kaikki . www.setto.fi ? 7 3 2 Tietotesti 7 5 3 3 4 5 8 9 6 4 3 4 5 8 2 8 4 Missä on Suomen ainoa poliisimuseo? 5 2 4 9 1 9 2 3 7 5 6 7 9 7 6 ??? 1. Missä? 9 8 6 2 7 3 1 5 4 2 3 7 4 1 5 6 8 9 6 1 3 5 2 4 8 9 7 4 7 2 9 8 1 5 3 6 8 5 9 6 3 7 4 1 2 5 6 1 3 4 9 2 7 8 4 1 8 6 7 1 3 2 4 7 5 8 9 6 1 3 4 1 7 7 9 8 1 6 2 3 4 5 3.6.2016 1 4 5 8 9 6 7 2 3 7 2 9 3 7 6 4 2 5 9 3 1 8 3 2 1 6 8 7 9 5 4 5 8 4 9 8 5 3 1 4 7 6 2 6 7 2 4 9 3 5 8 1 1 5 3 7 6 8 4 2 9 4 9 8 1 2 5 6 7 3 8 1 7 9 4 6 2 3 5 5 4 6 8 3 2 1 9 7 44 1) Schwarzenegger (2017/7), 2) Otaniemi, Kaisaniemi, 3) Yhdysvalloissa 1770-luvulla, koneellinen valmistus alkoi 1846, teollinen 1851, 4) Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, jäseninä 35 ammattiliittoa, 5) Oulu, Seinäjoki, Nokia, 6) Tampereella, 7) Raja-Jooseppi-Lotta, Vartius-Lyttä, 8) nunnamittari on Suomen ainoa täysin mustavalkoinen perhonen, tikankontti isokukkainen, luonnonvarainen orkideakasvi, 9) Mikkelissä on eniten kesämökkejä, Kauniaisissa ei ainuttakaan, 10) Sveitsin Lausannessa KOK:n Olympiamuseon puistossa. järjestö on SASK: ammattiyhdistysliike, kaupan alan keskusliikkeet, YK:n rauhanturvatehtävissä palvelleet. houkuttelee käymään museossa, joka sijaitsee... Kumpi kummankin? 3. Helsingin olympiastadionin lisäksi patsas on Ateneumissa, Turussa, Jyväskylässä ja yksi valos ulkomailla... Suomen ainoa Poliisimuseo perustettiin 2004 Poliisikoulun yhteyteen. Jos liikut luonnossa, voit samalla retkellä tavata ja nähdä nunnamittarin ja tikankontin. George W. Lotta ja Lyttä ovat Raja-Joosepin ja Var- tiuksen raja-asemien Venäjänpuoleisten asemien nimet. Täydellistä konepajapalvelua KONEKAUPPA SETTO Alvarin Metalli Oy Prinkkiläntie 20, 39965 Karviankylä puh. täyttävät tänä kesänä 14.6.?2.9.2016 välisenä aikana 70 vuotta. Kuka on hän, joka EI täytä? 6. Jo museon perusnäyttelyn nimi ?900 vuotta poliisin historiaa Suomessa. paitsi YKSI . Wäinö Aaltosen 1925 valmistunut Paavo Nurmen juoksijapatsas oli ensimmäinen Suomen valtion tilaama urheilijaa esittävä patsas. Mitä ne ovat? tiin jäädytettyjä juomia, joista jäätelön sanotaan saaneen alkunsa. Missä kesään liittyvässä asiassa Mikkeli ja Kauniainen ovat suomalaiset ääripäät? 5. Pääkaupunkiseudun kahden metroaseman nimet vaihtuivat 2013 ja 2014. Minkä alan suomalainen solidaarisuus- 9. Missä? 2. (02) 544 6155, fax (02) 544 6286 office@alvarinmetalli.fi, www.alvarinmetalli.fi Uudet ja käytetyt · maatalouskoneet · renkaat 040 565 0908 . Missä ja milloin nykymuotoinen jäätelö sai alkunsa? 4. Kiinassa ja Välimeren maissa valmistet- 8. Nykyisin ne ovat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto. Missä ovat nämä perinteiset heinä-elo- 10
2016 45. 040 564 8204 www.latvaenergia.fi 3.6. ETA-kattilat ovat erittäin korkealla hyötysuhteella toimivia automaattisia hake- ja pellettikattiloita (sytytys, nuohous ja tuhkaus - kaikki automaattisia). Latvaenergia Oy Myllykoskentie 2 A 92910 Tavastkenkä Ota yhteyttä: Pekka puh. HOITOA ALKOHOLISMIIN L ATVAENERGIA Lämpimästi energiapuusta HAKE- JA PELLETTIKATTILAT Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Tuotamme lämmitysratkaisuja kokonaispalveluna - rakennamme ja ylläpidämme lämpölaitokset - toimimme lämmönjakelun sopimuskumppanina Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Tutustu palveluihimme kotisivuillamme! Uutena palveluna itävaltalaiset ETA-lämmitysjärjestelmät kattila-jousipurkain yhdistelmänä tai konttiratkaisuina
Arvostusta on yli puoluerajojen. Maailmantilanne ei lupaa paluuta levolliseen aikaan. Euroopan unioni nilkuttaa, ääriliikkeet järkyttävät, ja suurvaltapolitiikkaa on kuin vanhoina pahoina aikoina. Hallituksen tontin hipaisu hyväksytään häneltä. Maailman muutos selittää presidentin aseman vahvistumista. Kyseessä ei ole seremoniallinen edustustehtävä. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Ajatuspaja e2:n johtaja.. jäljempi erityisesti. Koti- ja ulkomaisten huolten keskellä osa suomalaisista haluaa nojata presidenttiin, jolla on pitkä kokemus politiikasta. Niinistö käyttää valtaansa maan ulkosuhteiden hoidossa, mutta saattaa sivuta myös taloutta ja työllisyyttä. Tämä kuvaa yleistä luottamusta sekä Niinistöön että presidentti-instituutioon. Uuden perustuslain aikana presidenttiä on yri- tetty sovittaa kansakunnan henkisen johtajan, kannustajan ja unilukkarin muottiin, kuten Niinistö teki kampanjassaan. Nyt on toisin. Perinteinen diplomatia ja valtioiden kahdenväliset suhteet ovat taas tarpeen. 46 3.6.2016 Presidentti on aktiivinen pohjoismaisessa yhteistyössä, mikä sopii myös puolustusvoimien ylipäällikön rooliin. Presidentti on jälleen kiistaton poliittinen johtaja. Johtajankaipuuta oli Urho Kekkosen kauden jälkeen, ja sitä on edelleen. Niinistöä vahvistavat hyvät välit hallitukseen, joka keskittyy erityisesti sisäpolitiikan ongelmiin. Presidentin suhteet ovat kunnossa myös eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntiin. vieraskolumni Karina Jutila Presidentin paluu Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on vahvempi rooli kuin kahdella edeltäjällään. Niinistö painotti asemaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa lauantaina Ylen Ykkösaamussa ja mainitsi samalla, että yhteistoiminta hallituksen kanssa sujuu. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen arvioi Twitter-keskustelussa, että Niinistö vakuuttaa. Presidentiltä vaaditaan paljon, eikä tehtävä sovi harkintakyvyttömälle. Presidentin rooli todellisena vallankäyttäjänä takaa sen, että paikkaa tavoittelevat kovan luokan poliitikot. Vierailut Ruotsin kuningasperheen juhlissa ja muiden pohjoismaisten johtajien kanssa Valkoisessa talossa huomattiin
Ja lapsi eli teini ei ymmärrä, että ei ollut ennen puhelinta kaikilla. Olen parina päivänä silmäillyt puhelinluetteloa, jonka lapsuuskaverini lainasi naureskeltavaksi. Kirjanen on ohut kuin luettelo persujen pidetyistä lupauksista, tai on se siis vähän paksumpi. Hämmästyn ja liikutun, kun tunnistan sieltä nimiä ja ihmisiä, joita olen oikeasti tavannut ja tuntenut. Ei selvinnyt, eikä edes se, mikä on mykevä. Appiukkovainaa on luettelossa vielä virassa (virattomuus on kielletty puheenaihe meillä). Tuulaakikonttoriin on puhelin. Sana pitää saada, jos tulee liikekannallepano kesken harjoitusten. He myöntävät lainoja varmaa vakuutta vastaan. Ehkä jo silloin varjeltiin rahvasta tuomasta hiekkaa pankkisaliin, ainakaan kovin pitkälle iltapäivään, pankit näkyvät olleen auki kello 9?13. Tapulikaupunkien lisätullimaksu, joka oli kaksi prosenttia varsinaisesta tullista. 2016 47. Vai oliko sen vuoksi, että saadaan soitetuksi ajuri, jos yli-innokas on ampunut jalkaansa ja on saatava ihmislääkäriin. Varsinaisia keltaisia sivuja ei 1936 ollut, mutta joitakin reklaameja kuitenkin. Muistan sen hyvin, koska hän kaivoi meille kenkälaatikoista erilaisia hiottuja linssejä ja antoi tehtäväksi selvittää ?mikä niistä on mykevin?. Vehkalahden Säästöpankki kehuu harjoittavansa täydellistä pankkiliikettä. Nenonen Nyt se puhelin pois! Vanhemmat saavat huutaa puhelimesta irtautumiskäskyjä väsymiseen asti. Ja nurinhan se meni tämäkin täydellinen pankkiliike. Eikä sitten käännetä sitä numerolevyä ennen kuin kuulotorvesta kuuluu surisevaa ääntä! Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 3.6. Valitse 1073, jos on asiaa Nobelin öljysäiliölle. Suojeluskunnalla oli kolmekin numeroa, yksi ampumaradallekin. Jonkinlainen vaikuttaja täytyi olla, tai ainakin kauppias tai ainakin ajuri. Laittaa Wikipediaan katsomaan, mikä on tuulaaki, näin vanha puhelinluettelo yleissivistää. Hämmästyn ja liikutun siksi, että puhelinluettelo on vuodelta 1936, eli 15 vuotta ennen syntymääni painettu. Suojeluskunnalla oli kolmekin numeroa, yksi ampumaradallekin. Siellä on maisteri, joka vielä eläkkeellä ollessaan kävi joskus sijaistamassa fysiikan tunnilla. Sellainen byrokratia lakkasi jo 1970-luvulla, ilman norminpurkutalkoita. Otan vapauden arvella, että jos tulikin vähän rahaa, niin kyllä oli tärkeitä virkailijoitakin ja leimaa leiman päälle. Tavallisilla ihmisillä ei ole puhelimia ollut vuon- na 1936. Saako Pollea puhelimeen