6 414880 073513
ELÄKEIÄN NOSTO ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. 3
PERJANTAI 3.10.2014
N:o 112 . Puolueelle asia on hankala. s. s. 2 ?
Ehdokasrumba käynnissä
Hannu Tiusanen, Pekka Pöyry, Merja Rehn ja Jari Leppä ovat Etelä-Savon kandidaatit. s. 6
Aselevon jälkeen syksyllä 1944 Suomeen
asettunut liittoutuneiden valvontakomissio
oli pelottava auktoriteetti. 2
TURHAA BYROKRATIAA ON KARSITTAVA. 12
Kuntapomoille kenkää
Eläkesopu on vaikea pala SDP:lle
Suomi joutui ahtaalle
Kuntajohtajia on parin viime vuoden aikana
irtisanottu useissa Suomen kunnissa.
Kuntaliiton mukaan piikkiä tilastoissa ei ole. s. S. S. 4
Sosiaalidemokraattien johtohenkilöt pitävät
kielen keskellä suuta puhuessaan eläkeiän
noususta. 16
Totta kai heillä on aina pilkuntarkat muistiinpanot,
miten asiat menivät.
Ja he huutavat aina kuorossa: . Ja aika monet
ovat sitä mieltä, että Viinasen arvovalinnat olivat ihan
hanurista. siitä ei toivottavasti saada nostetuksi enää
vaalikysymystä.
Viime vaaleissa nähtiin, että eläkeuudistuksella
voi politikoida puolueen . Kun järjestöt ovat sen hyväksyneet . Minä,
minä, minä, minä.
Pirjo Kontio. tai järjestettävä tämän asian takia ylimääräinen puoluekokous.
Esko Aho rakensi aikanaan koko lailla jykevän
lukon.
KAIKKI kokeneet toimittajat ja poliitikot tietävät, että kirjojen markkinointiin tarvitaan seksijuttujen lisäksi
kunnon tölväisyjä.
Tarvitaan riitaa ja härskiä valtapeliä. Tulos oli nyt kuitenkin tärkeämpi kun tyylipisteet.
Niinpä uudistus sitten eteni työmarkkinajärjestöjen pöydissä. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Eläkesopu antaa toivoa
Suomen selviämisestä
T
yömarkkinajärjestöjen viime viikolla saavuttama sopu eläkejärjestelmämme uudistamisesta on paras uutinen Suomesta pitkään aikaan. SDP . Ihmettelen sitä tapaa, jolla hän asioitaan hoitaa.
. Kuva: Juhani Kemi
Työmarkkinapöydissä
väännettiin juuri sellainen
ratkaisu kuin mitä Matti
Vanhanen kuuluisissa Rukan
pohdinnoissaan etsi.
lä. Ja kuin vakuudeksi hän ilmoitti, että Nato-ratkaisu vaatisi kansanäänestyksen.
Siinä siis kommenttia vesilasikuohuntaan, joka
aiheutui ulkoministerin virkamiesten Nato-pohdinnoista.
Voi näitä viinasia
Jotta kukaan ei kuvittelisi, että Sipilän näkemys
voisi toisaalta avata liian helpon tien Natoon, on
syytä muistuttaa keskustan puoluekokouksen Esko Ahon aikana tekemä päätös, jonka myös Sipilä hyvin tietää.
Sen mukaan keskustan turvallisuuspoliittista linjaa voi muuttaa vain puoluekokous. Se antaa toivoa siitä, että ehkä Suomi sittenkin selviää.
Sovun ydin ei olekaan sopimuksen paragrafeissa,
vaan siinä, että työmarkkinajärjestöt kykenivät sopimusyhteiskunnan vaatimaan yhteiskunnan kehittämistyöhön silloinkin, kun omat intressit lyhytnäköisesti arvioituina saattoivat olla toisenlaiset.
Hallituksella ei näyttänyt olleen juuri osaa eikä
arpaa uudistuksen valmistelussa, vaikka julkinen
valta on tietenkin tärkein elementti sopimusyhteiskunnassakin. Niin muuttuu
maailma.
Juha Sipilän hyvä Nato-kanta
K
eskustan puheenjohtaja Juha Sipilä otti hyvän kannan, kun häneltä kysyttiin (Yle uutiset 1.10.), minkälainen kirjaus tulevassa
hallitusohjelmassa pitäisi olla Suomen Nato-jäsenyydestä, jos Sipilä itse olisi hallitusohjelmaa sorvaamassa.
?Siellä ei tarvitse olla mitään kirjausta. Epäilin hänen mielenterveyttään. Monissa Suomen vertailumaissa eläkkeelle jäämisen ikärajat ovat vielä korkeampia kuin meil-
?INHOAN TYYPPIÄ. tosin Akavaa lukuunottamatta . Käsittämätön valinta ehdokkaaksi. Tästä voi olla etuakin. pitää uskaltaa roiskia toisten toiminnasta niin että tuntuu.
Kuten:
. Esimerkin tarjoaa Ruotsi, missä nykyistä, suomalaisittain korkeaa eläkkeellejäämisikää aiotaan
yhä korottaa.
J
älkiviisaasti voi todeta, että työmarkkinapöydissä väännettiin juuri sellainen ratkaisu, kuin
mitä Matti Vanhanen kuuluisissa Rukan hankien pohdinnoissaan etsi. Joku uskaltaa piipittää, että muutenkin olisi
asioita voitu hoitaa.
Tuntuu jokseenkin erikoiselta, että nykyisin leimattaisiin eri mieltä olevat edesvastuuttomiksi.
TUSKIN näitä opuksia rahan takia kirjoitellaan.
Jotakin on jäänyt kunnolla hampaankoloon, että pitää heittää paskavettä toisten niskaan vielä vuosikymmenien jälkeenkin.
Näiltä viinasilta on turha odottaa, että oppisivat käyttäytymään niin kuin aikuisten kuuluu.
Onneksi nuoriso kysyy, että mikä ihmeen Viinanen?
POLIITTISISTA muistelmista on tullut kuin kirjallista tosi-tv:tä. Lainsäädännön
valmistelu kestää yli vaalien, ja päätökset tekevät
seuraava hallitus ja seuraava eduskunta.
Kansalaiset sitten arvioivat, kuinka suoraselkäistä politiikkaa on, että SDP ei hallituksessa suostunut nostamaan eläkeikää, mutta sille näyttää hyvin
käyvän, että seuraava hallitus, jossa demarit eivät
ehkä itse ole ollenkaan mukana, nostaa eläkeikää.
Eläkeuudistus on kansalaisten eliniän kasvaessa
välttämätön. Silloin Vanhasen kimppuun käytiin melkein yhtenä sutena. Itse en näe tällä
hetkellä mitään syytä luopua liittoutumattomuudesta?, Sipilä sanoi. kannalta hyödyllisesti mutta isänmaan vahingoksi.
Nyt uudistuksen aikataulu osuu sopivasti niin,
että SDP voi puolueena yrittää esiintyä niin kuin ei
olisi vaalilupauksiaan syönytkään. Koko ajan hän oli vaatimassa sosiaalipuolelle rahaa.
Hänen toimintansa oli edesvastuutonta.
Näin kuvaa entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) keskustalaisia ministerikollegojaan Mauri
Pekkarista ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaata.
Lama-Suomessa ja Ahon hallituksessa taisi olla kyse äärettömän ankarista arvovalinnoista. Samalla se
on kivuttomin ja kaikkia vuorollaan koskeva keino,
joka auttaa pienentämään valtintalouden menojen
ja tulojen välistä aukkoa.
On hyvä todeta vielä sekin, että kaikkialla muuallakin Euroopassa on tehty samanlaisia päätöksiä. Tämä linjaus on
tietysti voimassa, kun sitä ei ole kumottu. Ihan luokaton tyyppi.
Naisilla nyt ei vain ole tajua kansantaloudesta.?
Näitä irtirepäistyjä kommentteja on viime aikoina
saanut lukea joka aviisista.
Politiikan kirjasyksy kukoistaa.
Eläkeuudistus on kansalaisten eliniän kasvaessa välttämätön. Niistä saa myyntiä edistäviä lööppejä. Erityisen myyviä ovat karskit kommentit vielä
toiminnassa mukana olevista, entisistä kollegoista.
Jos kaikki on aivan totta, kuten muistelijat vakuuttavat, kabinetit ovat täynnä toinen toistaan typerämpiä
poliitikkoja.
Onneksi paikalla on sentään aina muistelijan kaltainen supermies, osaajien osaaja, joka kyllä tietäisi, mitä pitäisi tehdä jos tuo tomppelilauma
vain käsittäisi.
Nämä muistelijat muistavat
kaiken aina kristallinkirkkaasti. Se mahdollistaa eläkkeiden tason säilyttämisen ja pitää kansalaisten ja yritysten eläkemaksurasituksen kohtuullisella tasolla. Nyt samoja ajatuksia ja ratkaisuja kiitellään. Se mahdollistaa eläkkeiden tason säilyttämisen ja pitää kansalaisten ja yritysten eläkemaksurasituksen kohtuullisella tasolla. Suurelle kansalle kirjoista ei sitten jääkään muuta mieleen kuin joku kammottava yhden lauseen ?totuus?.
JOS EI ole tarjota seksijuttuja, ?muistelmissa. Se oikein oksensi sanomisensa päälleni palaverissa. Kansallinen liikkumavara täytyy säilyttää. Hän on kaikkein kallein kansanedustaja veronmaksajille. Suomen
Nato-jäsenyys ei tähän linjaukseen kuulu.
Jos siis keskusta haluttaisiin Nato-tielle, olisi odotettava pari vuotta
kuin mikäkin
kellokalle. Ongelmana kuitenkin on, onko köyhän
ja vaikeasti jalostettavan malmin
erotteleminen liiketaloudellisesti ylipäätään kannattavaa. Jotta kunnat (ja valtio) selviävät kaikesta siitä, mitä armelias eduskuntamme ja kulloisetkin hallituksemme ovat
määränneet niiden tehtäväksi, on saneerattava ja leikattava: Kuntia yhteen. Kysymysmerkkejä on enemmän kuin selkeitä ehdotuksia:
Kainuun Sanomat: ?Myönteisen
näkymän Talvivaaralle tarjoaa
myös se, ettei elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori sulje pois valtion
osallistumista rahoitukseen.
Ministerin mukaan ehtona
kuitenkin on, että kaivostoimintaan mukaan tulee uusi teollinen
tai muu vakaa toimija, joka tuo
toimintaan lisää osaamista, resursseja ja uskottavuutta.
Pääomien keruu osakeannilla tai joukkovelkakirjoilla ei valtiolle riitä.
Uutta kaivoskumppania haetaan nyt kuumeisesti. Ostaisimme liput netistä ja
näyttäisimme kännykältä, että on se. Tai ehkä ei yhtään, pari automaattia vain. Lapsilisistä pois. Jos sille löytyy
vaihtoehto, parempi menetelmä,
se voi ratkaista Talvivaaran tulevaisuuden.?
Karjalainen: ?Yrityssaneeraukseen pääsy ei ole varmaa. Mutta
siinä työssä on mentävä niin syvälle, että
hirvittää. Toimintakelpoinen
ja -kuntoinen yritys ei pääse oikeusvaltiossa pakoon vastuitaan.
Huonompi vaihtoehto olisi
päästää kaivosyhtiö konkurssiin.
Siinä ei voittaisi kukaan. Ei ollut asiakkaita senkään hoitajalla. En ollenkaan vastusta
verotusta, pikemminkin päin vastoin. Ero
on kuitenkin suuri. Omavastuuta lisää...
EDUSKUNTAVAALEISSA haluaisin äänestää
ehdokasta, joka ei halua yhtään miljoonaa
lisää siihen eikä tähän tarpeelliseen, vaan
ilmoittaa tarkkoja pohdintoja siitä, miten
julkisen vallan rakenteiden kustannuksia
vähennetään.
Mikä toiminta ei ole välttämätöntä. Kuva: Petra Pöyliö
toimissa. Mutta verovarat on käytettävä yhteisen hyvän
edistämiseksi ja tasa-arvoa lisäävällä tavalla, ei byrokratian ja vähemmän tärkeän
pyörittämiseen.
Kokoomus haluaa yhteiskunnallisia ?uudistuksia. Kahvila olisi, jos myyntiä
kertyisi kannattavasti. Hän ilahtuikin kovasti, kun kävin muka kysymässä,
miltä laiturilta bussimme lähteekään, vaikka hyvin tiesin. Kouluja
alas. Mitä ilman tulemme hyvin toimeen?
Työmaalla ei ole äärtä eikä rajaa. Parhaimmillaan taisi isossa hallissa olla yhteensä viisi asiakasta, aina ei yhtään. Me olemme luoneet rakenteita ja järjestelmiä, jotka ovat nyt jo sellainen mammutti, että tehostamisen ja saneerausten
tie alkaa olla lopussa.
Joudumme jo leikkaamaan ensiarvoista ja tärkeintä, jotta voimme säilyttää toisarvoista.
Tämä näkyy sekä kunnissa että valtion
Juha Mauno
Joudumme jo leikkaamaan ensiarvoista,
jotta voimme säilyttää toisarvoista.
Verovarat on käytettävä taloudellista ja muutakin tasa-arvoa lisäävällä tavalla, ei byrokratian ja vähemmän tärkeän
pyörittämiseen. Kun julkisten varojen määrä on
rajallinen, niiden pitää olla tarkoituksenmukaisessa käytössä.
Kreikalla on siis vielä matkaa kapitalismin ja markkinatalouden tehokkuusvaatimuksiin.
MUTTA hymy hyytyy, kun vähän ajatellaan.
Suomessa ollaan ihan saman ongelman ääressä, joskin pulma näyttäytyy eri muodossa. Siinä
olennaisin kysymys voi olla bioliuotusmenetelmän toimivuus.
Tästä on maksettu kalliit oppirahat, joista muistona on kak-
si ?kuollutta. Selvittäjä paljasti, että mukaan voi tulla
kotimainen, mutta todennäköisemmin kansainvälinen yhtiö.
Nikkelin on ostanut venäläinen Norilsk Nickel Harjavallan
tehtaalleen. Mikä
on liiaksi byrokratisoitu. Digitaaliselta näytöltä lukisimme, mistä bussi
lähtee ja milloin. Yrityssaneeraus olisi kuitenkin tässä tilanteessa paras vaihtoehto myös
ympäristön ja työllisyysvaikutusten kannalta. Se
lähti pääkaupungin toisesta, pienemmästä
terminaalista, Liosion-kadun poikkikadulta.
Isossa hallissa oli kymmenkunta lipunmyyntiluukkua. ?Laituri viisi tai kuusi?, hän
selitti moneen kertaan.
Tunsin itseni suorastaan työllistäjäksi.
En voinut olla vertaamatta kotioloihin.
Olisiko Suomessa yksi tai kaksi lipunmyyntiluukkua. Sotkujen
siivoaminen ja loppulasku oheisvaikutuksineen jäisi tavalla tai toisella veronmaksajien kontolle.?. Joka luukun takana istui nainen tai mies. ja kivettynyttä liuotuskenttää.
Jos Talvivaara on liian kallis
kaatumaan ja jos toimintaa todellakin aiotaan jatkaa ?puhtaalta pöydältä?, pitäisikö monen
muun asian lisäksi myös mineraalien erottelumenetelmät katsoa vielä kerran pohjia myöten
uudelleen läpi. Tarkkailin
odotellessani tunnin verran . Kukin myi lippuja vain
oman suuntansa busseihin.
Asiakkaita oli harvakseen. Julkisin varoin tehtävää työtä ja
työpaikkoja on vähennettävä.
Kuulostaako liian kokoomuslaiselta. 3.10.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Kymmenen lipunmyyjää,
asiakkaita harvakseen
MATKUSTIN Ateenasta eteenpäin bussilla. Virkailijat puhelivat keskenään ikävystyneen näköisinä.
Lisäksi oli vielä informaatiotiski. Muuten matkalaiset
saisivat tyytyä pariin automaattiin.
Opetus. Mutta
nyt verovaroja käytetään liikaa lipunmyyntiin ateenalaisittain.
TOIVON (tai oikeastaan vaadin), että tämä
näkökulma on kirkkaasti päällimmäisenä,
kun sote-uudistusta tehdään.
Muut lehdet
MONI LEHTI on arvioinut Talvivaaran tulevaisuutta. Tämä halu kohdistuu erityisesti ansiotulo- ja
muuhun progressiiviseen verotukseen.
Minä taas olen verottajan ystävä. sen takia, että verotusta voitaisiin keventää ja keventää ja keventää. Pelastuisiko pohjoisen Suomen toinenkin jättihan-
ke venäläisten rahoilla??
Iltalehti: ?Talvivaaran todetut
ja arvioidut mineraalivarannot
mahdollistaisivat louhinnan teoriassa jopa 60 vuodeksi
Hän pitää määrää vähäisenä, kun sitä verrataan kuntien lukumäärään, joka on tätä nykyä 320.
Harjula ei näe kasvua erottamisprosessien määrässä, mutta
tapausten saama julkisuus on hänen mukaansa lisääntynyt.
. Kuva: Petra Pöyliö
Johtajasopimukset tulossa pakollisiksi
KUNTALIITON johtava lakimies Heikki Harjula
huomauttaa, että varsinaisiin kunnanjohtajan potkuihin päädytään nykyään loppujen lopuksi melko
harvoin. Aina ei kuitenkaan mene näin.
Jotkut kuntajohtajat, jotka ovat
joutuneet lähtemään, ovat työllistyneet takaisin kuntajohtajiksi,
Kaleva kertoo.
Suomen Kuntajohtajat ry:n mukaan kunnanjohtajien irtisanomisprosessit ovat lisääntyneet viime
vuosina. Merkittävin niistä lienee kiristyvä kuntatalous, joka tuottaa kunnanjohtajien työhön lisäpaineita.
Johtava
viranhaltija
pitää voida
irtisanoa.
Kalevan mielestä erottamisprosesseja käynnistetään nykyisin liian helposti ja ilman todellisia syitä. En huomaa mitään erityistä piikkiä, vaan irtisanomisprosesseja tulee säännönmukaisesti vireille.
KUNTALAIN mukaan kunnanvaltuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.
Irtisanominen voidaan laittaa
vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa
valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Ristiriitatilanteet ratkaistaan nykyään säännönmukaisesti tällä tavalla, Harjula toteaa.
Uudessa kuntalain luonnoksessa johtajasopimusta esitetään pakolliseksi. Hänen mukaansa kunnanjohtajat joutuvat syntipukeiksi sellaisissakin asioissa, joihin heillä
on vähäiset vaikuttamismahdollisuudet.
Esimerkiksi työttömyyttä on
vaikea kääntää laskuun tai muuttoliikettä plussan puolelle pelkästään kunnan omilla toimilla.
Myöskään valtion taholta tuleviin
lisääntyneisiin velvoitteisiin kunta
ei voi itse juuri vaikuttaa.
KUNTALIITON johtava lakimies
Heikki Harjula näkee tilanteen
toisin. Epäluottamuksen todentaminen valtuuston päätöksellä voi olla
liian ylimalkainen. 4
3.10.2014
Kuntajohtajien huoli: Potkuja
puuhataan yhä useammalle
Kuntaliitto ei näe piikkiä kunnanjohtajien irtisanomisten määrässä
ANNUKKA KANTOLA
SUOMENMAA
KITTILÄ, Sotkamo, Lavia, Taivalkoski, Kärsämäki, Vöyri, Kinnula,
Tuusula, Liperi, Hailuoto, Heinola... Harjulan mielestä valtuustot eivät yleensä lähde puuhaamaan irtisanomisia liian kevyin
perustein.
Jos irtisanomispäätös tehdään,
siitä valitetaan lähes aina, joten
perusteiden täytyy kestää myös
valitusprosesseissa.
. Usein ongelmat hoidetaan jonkinlaisella
sovintoratkaisulla.
Valtaosassa Suomen kunnista on jo voimassa
johtajasopimus, jossa sovitaan menettelystä ongelmatilanteissa. Viime vuonna virkoja
oli auki 30, ja niiden hakijamäärät vaihtelivat kahdesta 25:een.
Keskimäärin virkaa haki 13 henkilöä, kun vielä 1990-luvun lopulla yhtä virkaa tavoitteli 19 hakijaa.
Etenkin alle 10 000 asukkaan kuntien johtoon on aiempaa vähemmän hakijoita.
Kuntajohtajien puheenjohtaja
Olavi Kaleva arvioi, että kunnanjohtajien irtisanomisprosessit ja niiden
saama negatiivinen julkisuus ovat
vaikuttaneet hakijamääriin.
Virkojen houkuttelevuutta vähentävät hänen mukaansa myös
kuntakentän kiristynyt poliittinen
ilmapiiri ja kunnanjohtajan tehtävään kohdistuvat ylisuuret odotukset.
Potkut saaneilla kunnanjohtajilla voi olla vaikeuksia löytää
uutta työpaikkaa, sillä maa ja piirit ovat pienet.
. Jos sukset menevät ristiin luottamushenkilöjohdon kanssa, kunnanjohtaja irtisanoutuu tehtävästään ja saa korvaukseksi erorahan.
. En muista, että irtisanomispäätöksiä olisi viime aikoina juurikaan kumottu sen takia, että perusteet eivät olisi olleet riittäviä,
Harjula toteaa.
Kuntaliitossakaan ei ole tilastoitu irtisanottujen kunnanjohtajien
määrää, mutta Harjula arvioi, että
tapauksia on puolisen tusinaa vuodessa. Muuten asioiden hoito vaikeutuu aika runsaasti.
KUNNANJOHTAJAN virkojen houkuttelevuus on 2000-luvulla vähentynyt. Erottamispäätöksen tekemiseen puolestaan vaaditaan, että esitystä kannattaa kaksi
kolmasosaa valtuutetuista.
Kuntajohtajien Kaleva pitää
säännöstä kunnanjohtajan kannalta turhan kevyenä.
. Kyllä säännöstä olisi syytä tarkentaa ja tiukentaa.
Kuntaliiton Harjulan mielestä
lainsäädäntö on sopivalla tasolla.
. Kittilän tapaus on ollut sen
verran paljon julkisuudessa, että
ehkä sellainen kuva saattaa syntyä, että tapaukset olisivat lisääntyneet. Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Kaleva pitää tätä hyvänä asiana.
. Uskon, että johtajasopimus voi selkeyttää poliittisen ja operatiivisen johdon vastuita ja tehtäviä
ja samalla turvata kuntajohtajan selustaa ristiriitatilanteissa, jotka voivat olla vaikeita.. Kunnanjohtajan erottamiseen
on tänä ja viime vuonna päädytty tai sitä on puuhattu lukuisissa
kunnissa eri puolilla Suomea.
Kunnanjohtajia edustava Suomen Kuntajohtajat ry ei ole laskenut tapausten määrää, mutta yhdistyksellä on selkeä näppituntuma, että epäluottamukseen perustuvat irtisanomisprosessit ovat
lisääntymään päin.
Kuntajohtajien hallituksen puheenjohtaja, Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva arvioi, että tilanteeseen vaikuttavat useat eri
syyt. Jos sukset menevät pahasti ristiin, kyllä johtava viranhaltija pitää voida irtisanoa
Samassa yhteydessä rakennusvalvonta ohjeistaa, pitääkö jätevesien käsittelyä parantaa. Lastaan imettämään joutuneen Eevan
(Kuuskoski) kohtalo oli vieläkin karumpi.
Tytti Isohookana-Asunmaa
Iltalehdessä
Iiro kokee, että minä olin hankala, mutta minä koen
niin, että pelisäännöt olivat erittäin härskit ja minulla toinen tapa säästää. Hänen mukaansa
nyt on tärkeää päästä eteenpäin erittäin tuskallisesti
edenneestä päätöksentekoprosessista.
. Jos ei viinasta, niin ainakin Iirosta.
Kolmossivun tyttö
Kauppalehdessä
SDP on langennut valtiovarainministeri Antti Rinteen johdolla populismin syvään suohon vaatiessaan yli 65-vuotiaiden vapauttamista kalastusmaksusta. Nyt ei ole budjetissa yhtään rahaa siirtoviemäreihin. Kolmiosainen sakokaivo ja toimiva
maaperäkäsittely riittävät.
. Rantojen ja tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella asetusta sovelletaan vain silloin,
kun kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia.
. Keskusta pitää olennaisena
ja itsestään selvänä, että toimialan urakoitsijat ja laitevalmistajat kantavat vastuun tontille mahdollisesti asennettavien laitteiden
toimivuudesta asetuksen mukaisesti.
KESKUSTAN Eeva-Maria Maijala
moitti jätevesiasetusta vaikeaksi ymmärtää: edes juristi ei tahdo tajuta, mitä haja-asutusalueella asuvan pitäisi tehdä, että toimisi oikein.
Maijalan mielestä sekin auttaisi, että tiedotusta parannettaisiin.
. Tätä asiaa ei olisi, jos ette olisi
viime kaudella ajaneet asiaa kuin
käärmettä pyssyyn, Grahn-Laasonenkin heitti keskustalaisten
suuntaan.
Vasemmistoliiton Martti Korhosen mielestä jätevesiasetusta on
aivan turha kaataa edellisten hallitusten niskaan.
. 5
3.10.2014
Haukuttu lapsivähennys etenee - ei sopua vaihtoehdosta
LAPSILISIEN leikkaukseen liittyvän verovähennyksen
kanssa edetään suunnitellulla tavalla.
Hallituspuolueiden edustajat eivät onnistuneet löytämään yhteistä näkemystä sen vaihtoehdosta, joten
muutosta ei tule.
. Jos kiinteistöön ei muutenkaan investoida, ei jätevesiasetuskaan edellytä toimenpiteitä.
. Hänen
mielestään jätevesi-investointia
pohtiville on jo tarjolla neuvontaa.
Ministeri myönsi, että jätevesiasetuksella on ollut hyvä tavoite
pitää huolta vesistä.
Apua hallitukselle. Kyllä erilaisia ideoita löytyi, mutta kun ne olivat
erilaisia eri tahoilta, niin totesimme, että yhteistä tahtotilaa ei ole olemassa, sanoi puhetta johtanut kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Peter Östman.
ÖSTMAN ei halunnut lähteä tarkemmin avaamaan
vaihtoehtoja tai sitä, löytyikö jonkun niistä taakse
hallituspuolueiden enemmistöä. Tällaisia oli kyllä neuvotteluissa esillä, mutta yksimielisyyden puuttuessa niistä ei ollut hyötyä.
Lapsivähennystä on moitittu myös byrokraattiseksi ja kalliiksi. Alkuperäinen esitys oli maalaisjärjen vastainen, ympäristöministeri ilmoitti.
Ministeri aikoo selvityttää virkamiehillään eri vaihtoehdot, miten
asetusta voitaisiin korjata.
Hän ei osannut arvioida, milloin mahdollisia muutosesityksiä
tehdään.
Hän ei myöskään osannut arvioida, mitä jätevesiasiansa jo kuntoon hoitaneille korvataan tai korvataanko mitään.
Suomessa noudatetaan lakeja ja asetuksia, hän vastasi kysymykseen, mitä tapahtuu, jos kansa sankoin joukoin jättää jätevesiasiat hoitamatta.
KANSANEDUSTAJAT etsivät kyselytunnilla joukolla jätevesiasetuksen pahiksia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini nosti ketterästi tikun nokkaan RKP:n ja Keskustan.
. Vaalitempullaan
Rinne viivyttää uuden kalastuslain valmistumista, joka
koskettaa jopa satoja tuhansia suomalaisia.
Janne Heikkinen
Uusi Suomi.fi:ssä
Jos aiemmin urheiluun käytetty energia menee vääriin
asioihin, tapahtuu hirveitä. Mutta kun yhteistä tahtoa ei löytynyt, niin silloin mennään tältä pohjalta
mitä ollaan päätetty, kokoomuksen ryhmänjohtaja Arto
Satonen kertoi torstain neuvottelujen jälkeen.
SUORA leikkauksen pienentäminen olisi edellyttänyt,
että samalla summalla löydetään budjettiin uusia säästöjä. Jos saa veikata, lähimpänä taitaa olla keskustan Juha
Sipilä, joka Viinasen lailla on politiikan ulkopuolelta tullut
menestynyt yrittäjä, diplomi-insinööri ja sopivan januskasvoinen mies.
Unto Hämäläinen Iiro Viinasesta
Helsingin Sanomissa
Ne olivat kovia taisteluja. Epäilen, että huomattavan
osan ei tarvitsisi tehdä mitään.
Ympäristöministeri Grahn-Laasonen kertoi tutustuneensa Keskustan ratkaisumalliin. Kun me tiedämme, miten kivulias tämä prosessi on ollut tähän saakka, me emme ole valmiita jatkamaan sitä tuskaa.
LAPSILISÄVEIVAUKSESTA ei ole käänteitä puuttunut.
Lapsilisien leikkaamisesta 110 miljoonan edestä päätti Jyrki Kataisen (kok.) hallitus keväällä viime töikseen. Se tuo mukanaan miljoonalaskun jo pelkästään verohallinnon tietotekniikkakuluina.
lainat
Viinanen ei nimeä omaa suosikkiaan valtiovarainministeriksi. Olen nähnyt ihan lähipiirissä,
miten hukassa ovat ne urheilijat, joilla ei ole uran jälkeen
muita aktiviteetteja.
Teemu Selänne
Kauppalehti Optiossa. Nukuin Smolnan vintillä lainapatjalla. Jokaisella näyttää olevan oma totuutensa.
Eeva Kuuskoski
Ilta-Sanomissa
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen pääsi kurkistamaan
sakokaivojen saloihin torstaina eduskunnassa.
Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva
kauan, että jo 2004 päätettyä asetusta saatiin kevennettyä.
Myös päättäjät ja viranomaiset
ovat epäonnistuneet viestinnässä.
Ihmiset eivät vieläkään tiedä,
mitä heiltä vaaditaan, muistutti keskustan eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.
PUHEENJOHTAJA Juha Sipilä esitteli Keskustan ratkaisumallin:
. Kiinteistönomistajille on tultava viran-
omaiselta selvä viesti, mitä häneltä odotetaan ja kohtuullinen
määräaika, jos parannuksia tarvitaan.
. Se olisi ollut yksi mahdollisuus. Lietettä saa levittää vapaasti
pelloille, mutta mummojen kikkareita vainotaan, Soini laukoi.
. Rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla noudatetaan kuntien
rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Miten aiotte korjata tämän asian, Korhonen
tiukkasi ministeriltä.
KESKUSTAN edustajat yrittivät moneen otteeseen kertoa, että virheitä on tehty.
Viime vaalikaudella kesti liian
tä olisi ehkä sittenkin järkevämpää pienentää suoraan
lapsilisien leikkausta kuin laittaa 70 miljoonaa toista
kautta monimutkaiseen verovähennykseen.
. Koskaan ei tiennyt, mihin aikaan yöllä kutsu neuvotteluihin tuli. SDP:tä päätös kuitenkin närästi, ja uuden puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla puolue ajoi kesän hallitusneuvotteluissa läpi verovähennyksen, jolla lapsilisien leikkausta kompensoidaan pienituloisille seuraavien kolmen vuoden aikana.
JO KESÄLLÄ muista hallituspuolueista väläyteltiin, et-
Ministeri kiitteli: Keskusta
heräsi, vihdoinkin
PIRJO KONTIO
HELSINKI
KIITOS, että keskustakin on vihdoinkin herännyt jätevesiasetuksen virheisiin, totesi uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina.
SDP:n
linja eläkeiän pitämisestä nykyisellä tasolla on taloudellisesti ja
sosiaalisesti kestävää politiikkaa,
nykyinen ministeri, kansanedustaja Sirpa Paatero kirjoitti blogissaan loppuvuodesta 2012.
NYT eläkeikä on kuitenkin nousemassa 65 vuoteen. Voin yleisesti todeta, että eläkeratkaisussa on hyviä ja huonoja piirteitä, hän kertoo Suomenmaalle.
Hän ei halua vielä eritellä yksityiskohtia tarkemmin.
. . Eläkeikäasiaan myös jossakin
vaiheessa kajottava, ja olemme
ajaneet vaalilupauksemme kanssa itsemme nurkkaan; pitäisi sanoa reilusti että tuli luvattua liikaa ja suhdanteet ovat nyt muuttuneet, muistiossa sanotaan.
NURKASSAAN demareiden on nyt
päätettävä, miten he suhtautuvat
eläkeiän nostoon.
Aikooko puolue ajaa asiassa
sammutetuin lyhdyin, vai kehitteleekö se siitä jälleen vaaliteemaa?
Voiko puolue säilyttää kasvonsa, jos se ei yritä pitää kiinni edes
yhdestä vaalilupauksestaan?
SDP kun on ollut pian neljä
vuotta hallituksessa, joka on tukenut Etelä-Euroopan kriisimaita sekä nostanut tasaveroja. Vaikka päätöksen tekeekin muodollisesti vasta
seuraava hallitus, on SDP:llä silti
selittämistä äänestäjilleen.
Työmarkkinaneuvottelijat ovat
tehneet työtään hallituksen ohjauksessa. Molempia puolue vastusti ennen vaaleja kiivaasti.
SAMULI NISSILÄ. SDP:n linja vanhuuseläkkeen
alaikärajan nostoon on selkeän
kielteinen ja se pitää. Hän
on tyytyväinen eläkesopuun.
Samalla hän kuitenkin kertoo
olevansa kriittinen eläkeiän nousua kohtaan.
SDP:n toinen varapuheenjohtaja Sanna Marin on yhtä kaksijakoisella linjalla.
. Jos SDP olisi halunnut estää eläkeiän nousun, se olisi voinut tehdä asiasta kynnyskysymyksen hallituksessa jatkamiselle.
Kansanedustaja Jukka Kärnä
(sd.) osui asian ytimeen sanoes-
saan Ylen haastattelussa, että Urpilaisen eläkeikälupaus näyttää
nyt ?vähän hassulta.?
TILANTEEN kehittymisen ennakoi
demareiden helsinkiläinen paikallisosasto Tölö Unga Socialister,
jonka sisäinen muistio vuoti julkisuuteen viime vuoden elokuussa.
. 6
3.10.2014
UUTISANALYYSI
Ministerit Sirpa Paatero ja Antti Rinne voivat ennen eduskuntavaaleja joutua selittelemään SDP:n eläkeikälinjauksia puolueen äänestäjille. Urpilainen
lupasi, että puolue ei osallistu hallitukseen, joka nostaa eläkeikää.
Seurauksena oli kakkossija,
pääsy hallitukseen ja valtiovarainministerin salkku.
SDP ei suostu nostamaan suomalaisten eläkeikää valtiontalouden
tilanteen korjaamiseksi, Urpilainen vakuutti marraskuussa 2012
sosiaalidemokraattien puolueval-
tuuston kokouksessa Kuopiossa
(HS 25.11.2012).
Samaa vakuuttivat puoluetoverit.
. Kuva: Jari Laukkanen
Eläkesopu hiljensi SDP:n
Eläkeiän nouseminen on sosiaalidemokraateille vaikea pala
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT pääsivät viime viikolla sopuun työeläkejärjestelmän uudistuksesta.
Kyseessä on kenties suurin sosiaalipoliittinen uudistus vuosikymmeniin, mutta sosiaalidemokraattien leirissä on hiljaista.
Riemunkiljahduksia ei kuulu eikä puoluejohto karkeloi.
PUHEENJOHTAJA Antti Rinne on
kommentoinut ratkaisua Turun
Sanomissa ja Demokraatissa. Pitää ensin oman porukan
kanssa keskustella siitä, mitä
mieltä olemme.
Marinin mukaan SDP:n niukkaa kommentointia voi selittää
juuri se, että puolue ei vielä ole
ehtinyt kunnolla käsitellä asiaa.
ELÄKEUUDISTUS on vaikea pala
sosiaalidemokraateille. Ei ihme,
että johtohenkilöt pitävät kielen
keskellä suuta asiasta puhuessaan.
Edellinen puheenjohtaja Jutta
Urpilainen teki eläkeiästä kynnyskysymyksen vuoden 2011
eduskuntavaaleissa.
Sen jälkeen puolustusvoimilla on edessään isoja materiaalihankintoja.
VIHREÄT jättivät esitykseen täydentävän lausunnon ja vasemmistoliitto eriävän mielipiteen.
Vihreät haluaisivat jättää oven
auki sodan ajan joukkojen edelleen pienentämiselle. Kuva: Paula Åström
KANSANELÄKELAITOS Kela kannattaa sote-rahoitusmallia, joka lisäisi potilaiden valinnanvapautta. Puolustusministeri Carl Haglund
(r.) on ollut lausunnoissaan avoin liittoutumiselle. Pääministeri Alexander Stubb
(kok.) on ollut aktiivinen ulkomaita myöten antamaan lausuntoja. Käytännössä yksityisistä palveluista tulisi todellinen vaihtoehto julkisille.
Kela ehdottaa lausunnossaan lakiluonnokseen, että
sote-alueet alkaisivat rahoittaa yksityisten terveyspalvelujen käytöstä maksettavat korvaukset.
Sairaanhoitovakuutuksesta rahoitettaisiin muun muas-
Kääriäinen ihmettelee
hallituksen Nato-kuhinaa
HENNA LAMMI
HELSINKI
ENTINEN puolustusministeri,
kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) sanoo, että hallituksen piirissä ja sisällä on selvästi
koko ajan kuhinaa Natoon liittymisen puolesta.
. Kuuden puolueen yksimielisyys merkitsee käytännössä sitä,
että kun ensi keväänä muodostetaan uutta hallitusta, puolustusvoi-
sa korvaukset yksityislääkärin palkkioista, tutkimuksesta
ja hoidosta sekä hammashoidosta.
Sairaanhoitovakuutuksen rahoituksen valtion osuuden ja kuntien valtionosuudet Kelan johto ohjaisi suoraan sote-alueille. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) tukee selvästi tätä linjaa
ja on jopa kaikkein ärhäköin puhumaan liittoutumisen puolesta,
Kääriäinen sanoo Suomenmaalle.
TIISTAI-ILTANA uutisoitiin ulkomi-
nisteriön tulevaisuuskatsauksesta, jossa todetaan, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin
Suomen asemaa.
Kääriäisen mukaan paljastus
kertoo yksinkertaisesti siitä, että
kulisseissa tapahtuu, vaikka se on
toisin mitä hallitusohjelmassa on
virallisesti sovittu ja eduskunnassa vahvistettu.
Hallitusohjelmassa todetaan,
että ?Suomi ei tämän hallituksen
aikana valmistele Nato-jäsenyy-
den hakemista?.
. Kela ehdottaa siis niin sanottua yhteisrahoitteista vakuutusmallia.
Kelan mukaan valinnanvapaus ja palveluiden saatavuus voidaan taata vain yksityispalveluita hyödyntämällä.
lyhyesti
mat tulevat mitä todennäköisimmin saamaan sellaisen määrärahakorotuksen, joka mahdollistaa
Suomen uskottavan puolustuksen.
Kääriäinen kuvaa esitystä ?siltaratkaisuksi?, jolla päästään
2020-luvulle, mutta ei sen pitemmälle. Keskustan Kääriäinen sanoo, että puolueiden irtiotot olivat odotettuja.
. Pidän kuitenkin erityisen hyvänä sitä, että esityksessä todetaan
hyvin selvästi, että nykyinen puolustusratkaisu on Suomelle sopiva myös jatkossa. Hakuaika päättyi torstaina, mutta uusia hakemuksia saatetaan kirjata vielä yön aikana.
Tehtävään hakee muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton johtajistoon kuulunut Jukka Ahtela sekä työja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies, Palvelualojen Työnantajien entinen työmarkkinajohtaja Harri Hietala.
Viimeksi pesti oli auki vain noin puolitoista vuotta sitten, jolloin Esa Lonka valittiin jatkokaudelle.
Lonka aloitti valtakunnansovittelijana vuonna 2009.
Hän on jäämässä eläkkeelle.
Valtioneuvosto nimittää valtakunnansovittelijan neljän
vuoden määräajaksi kuultuaan työmarkkinajärjestöjä.. Se on
myös näissä turvallisuuspoliittisissa oloissa meille sopivin ratkaisu.
Osmo Soininvaara jättää eduskunnan.
Kuva: Jari Laukkanen
Soininvaara ei asetu enää
ehdolle eduskuntaan
VIHREIDEN kansanedustaja Osmo Soininvaara kertoo blogissaan, että on päättänyt jäädä pois seuraavista
eduskuntavaaleista.
Soininvaara sanoo, että ei aio lopettaa yhteiskunnallista vaikuttamista, vaan jatkaa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana, bloggaajana,
ammattiluennoijana, kolumnistina ja tietokirjailijana.
. Siksi katson, että on
hyvä tehdä eduskunnassa tilaa jollekin motivoituneemmalle, Soininvaara kirjoittaa.
Soininvaara on toiminut kansanedustajana kolmesti,
vuosina 1987?1991, 1995?2007 ja vuodesta 2011. Kuva: Jari Laukkanen
AVOINNA OLEVAAN valtakunnansovittelijan tehtävään oli
torstai-iltapäivään mennessä ilmoittautunut seitsemän
hakijaa. Pääministeri ei ole joko lukenut
hallituksensa ohjelmaa tai hän rikkoo sitä tietoisesti, kun hän kerta
toisensa jälkeen rummuttaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.
Kääriäisen mielestä nyt pitäisikin
miettiä, millaisen kokonaiskuvan
Suomi antaa ulkopolitiikastaan.
KÄÄRIÄINEN oli mukana puolustuksen parlamentaarisessa selvitysryhmässä, joka luovutti raporttinsa ministerille keskiviikkona.
Työryhmä ehdottaa, että puolustusvoimat saisi 50 miljoonaa
euroa lisää vuonna 2016. 7
3.10.2014
Kela kannattaa potilaiden valinnanvapautta
Kela kannattaa yksityisten palveluiden
lisäämistä. Hän oli
peruspalveluministeri vuosina 2000?2002.
Valtakunnansovittelijaksi
seitsemän hakijaa
Seppo Kääriäinen (oikealla) ihmettelee hallituksen Nato-intoiluja. Ratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
koko maan puolustamiseen. Vasemmisto ei taas halua epävarmassa taloudellisessa tilanteessa sitoutua
ennalta puolustusmenojen kasvattamiseen. Mielenkiintoni on siirtynyt vaiheittain puoluepolitiikasta muunlaiseen vaikuttamiseen. Summa
nousisi asteittain vuoteen 2020
mennessä 150 miljoonaan euroon
indeksikorotusten lisäksi.
Liittoutumiskysymyksiin ryhmä
ei ottanut kantaa.
KESKUSTAKONKARIN mielestä oli
tosiasioiden tunnustamista, että
Nato-kysymys ei ollut esillä.
Työryhmän esitystä hän kuvailee onnistuneeksi.
Heidän kannaltaan uudistus
on tietysti hyvä, Niemelä-Pentti
kiittelee.
Toisaalta alue kamppailee rakennemuutoksen kourissa. Nyt teimme jälkikäteen, mitä
pystyimme. Taivalkoskella ovat menossa YT-neuvottelut vajaiksi jääneiden ryhmien vuoksi.
NIEMELÄ-PENTTI tietää, että koulupaikkoja on jäänyt tyhjiksi ympäri Suomen.
Oulun seudun pelastaa hänen
mukaansa väestön alhainen keski-ikä. Esimerkiksi hakijalle annettavia ohjeita on syytä tarkentaa.
. Joillakin tahoilla on saatettu ymmärtää virheellisesti, ettei
muilla kuin ensimmäistä paikkaa
hakevilla ole edes mahdollisuutta
pyrkiä opiskelemaan.
Erillishaut eivät myöskään ole
olleet missään kootusti nähtävillä, vaan niiden etsiminen on vaatinut hakijalta enemmän vaivaa.
Jatkossa ne on tarkoitus kerätä
yhteen paikkaan Opinpolku -sivustolle.
OULUN seudun ammattioppilaitoksessa (OSAO) oli lukukauden
alkaessa vapaana kymmeniä paikkoja.
. Valjastimme myös yhden
opon puhelinneuvojaksi, rehtori kertoo.
Loppuviikosta tehtyjen laskelmien perusteella uurastus palkittiin, sillä opiskelupaikat saatiin täyteen kaikkialla muualla
OSAO:n 12 yksiköstä, paitsi Taivalkoskella ja Pudasjärvellä.
. Irtisanottuja riittää.
. Kyllä tässä on tuuleteltu, Niemelä-Pentti naurahtaa mutta vakavoituu sitten:
. Oppilaitoksille saattoi
olla haasteellista arvioida muiden
kuin perusopetuksesta suoraan
hakevien määrää, Saha arvelee.
Yhteishaussa vapaiksi jääneille
paikoille on järjestetty lisähakuja
syksyn aikana.
. Varmaan kaikkia paikkoja ei
ole näinkään saatu täytettyä. Siihen vaikuttaa myös koulupaikkojen alueellinen sijoittuminen. Se, etteivät tutkinnon suorittaneet työttömät voineet hakea ensimmäisessä vaiheessa, on ongelman siirtämistä kohdasta toiseen,
Niemelä-Pentti huomauttaa.
ENSI kevään osalta on jo pohdinnassa, miten markkinoidaan systemaattisesti ja ennakoiden.
. Vapaista paikoista ilmoitettiin lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja
omilla nettisivuilla.
. Se oli meille erikoinen tilanne, sillä yleensä paikat ovat olleet
täynnä ja opiskelijoita on otettu
ylipaikoille asti, rehtori Saija Niemelä-Pentti toteaa.
Vaikka uuden yhteishaun mahdollisia vaikutuksia pyrittiin arvioimaan etukäteen riskianalyysillä, niiden suuruutta ei osattu täysin laskea.
. Perusopetuksesta tulevia
nuoria on paljon ja aikaisempina
vuosina monet heistä ovat jääneet
vaille opiskelupaikkaa.
. Viestintä
on ollut epäselvää puolin ja toisin.
Oppilaitos aikoo käydä läpi
myös omat tietolähteensä, jotta opiskelusta kiinnostunut varmasti löytää oikean tiedon.
PARHAILLAAN menossa oleva syksyn yhteishaku päättyy 3.10.. Se oli ikävä yllätys ja aiheutti huolta, sillä esimerkiksi saamamme ministeriön erillisrahoitukset riippuvat siitä, ovatko opis-
Uudistuksen tarkoitus
ei ole sulkea ovia
jo tutkinnon tehneiltä.
kelupaikat täynnä, Niemelä-Pentti kertoo.
TÄYDENNYSHAKUJEN yhteydessä
otettiin kaikki keinot käyttöön. 8
3.10.2014
Monissa keskiasteen
oppilaitosten luokissa
oli alkusyksystä autiota.
Kuva: Maria Seppälä
Pulpetit jäivät tyhjiksi
Yhteishaku-uudistuksen aiheuttamaa oppilasvajausta ilmenee paikoin edelleen
MERI ALARANTA-SAUKKO
SUOMENMAA
ALKUSYKSYSTÄ Helsingin Sanomat uutisoi, että monissa Suomen ammattikouluissa opetusryhmät kävivät lukuvuoden alussa työhön vajaina.
Syynä on uudistunut yhteishaku, joka asettaa opiskelupaikkoja
jaettaessa etusijalle peruskoulunsa juuri päättäneet ja ilman toisen
asteen tutkintoa olevat.
Jo tutkinnon suorittaneet eivät voi hakea yhteishaussa, vaan
heidän tulee pyrkiä oppilaitoksiin niiden omien erillishakujen
kautta.
Suunnittelija Jaana Saha Opetushallituksesta pitää hakijamäärän vähenemistä odotettuna seurauksena.
. Koulutuksen järjestäjät voivat
varata paikkoja jo tutkinnon suorittaneille aloituspaikkamääränsä
puitteissa. Uudistuksen tarkoitus ei ole
sulkea ovia jo tutkinnon tehneiltä, vaan toteuttaa nuorisotakuuta, Saha korostaa.
Muutoksia yhteishakuun ei kuitenkaan ole suunnitteilla.
Sahan mukaan jatkossa pyritään kuitenkin tiedottamaan selkeämmin kaikille osapuolille jo
tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksista hakeutua ammatillisiin perustutkintoihin.
. Kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa.
SAHAN mielestä ei ole missään nimessä tavoiteltava tilanne, että ihmiset jättävät hakeutumatta opintoihin.
. Ensi vuonna olemme
viisaampia.
Niemelä-Pentti odottaa tukea
myös järjestelmältä tukea. Meillä pääsi valintakoevaiheeseen saakka hakijoita, jotka eivät
olleetkaan hakukelpoisia
Venäjän puolelta sopimuksen allekirjoitti ydinvoimayhtiö
Rosatomin edustaja, Suomen puolelta Vapaavuori. UKK-Perinneyhdistys rekisteröitiin seuraavana vuonna vaalimaan
ja tekemään tunnetuksi presidentin elämäntyötä. Kuva: Jari Laukkanen
ELINKEINOMINISTERI Jan Vapaavuori (kok.) ei ollut esteellinen esittelemään Fennovoiman ydinvoimaluvan
täydennyshakemuksen hyväksymistä tai päättämään asiasta valtioneuvostossa. Hyvä kysymys. Pääministeri muistutti talousarvion lähetekeskustelussa,
että käytävän keskustelun tulisi perustua tosiasioihin. Hänen mielestään pitäisi ymmärtää Naton
historiallinen rooli.
Hän muistuttaa, että Nato on
perustettu eurooppalaisten maiden toivomuksesta puolustusjärjestöksi.
Rusilta kysyttiin julkistamistilaisuudessa, luottaako hän siihen,
että Nato tulee pienten jäsenmaittensa avuksi.
. Näin katsoi oikeuskansleri Jaakko Jonkka ratkaisussaan kanteluihin.
Hänen mukaansa luottamuksen ministerin puolueettomuuteen ei voida arvioida vaarantuneen.
Esteellisyysepäilyt liittyivät keväällä Venäjän kanssa
tehtyyn sopimukseen yhteistyöstä ydinvoiman alalla. Turvallisuuspoliisi oli
erehtynyt.
Rusin mielestä kysymys oli poliittisesta ajojahdista. Sen osoittavat hänen mielestään myös juuri julkaistut Iiro Viinasen ja Erkki
Tuomiojan muistelmat.
Seppo Kääriäinen. joulukuussa. Suomi koki sodan aikana venäläismiehityksen tuoman Isonvihan.
Sodan myötä Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena
suurvaltana.
Rusi muistuttaa, että kansainvälinen historia on myös sodan ja
rauhan historiaa. -julkistamistilaisuudessa.
. Yhdistyksen nimi muutettiin sittemmin UKK-seuraksi.
Oikeuskansleri: Vapaavuori
ei ollut esteellinen
Etupiirin ote, Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700?2014 on Alpo Rusin uusin kirja. Hän
luonnehtii Natoa pienten maiden
tueksi ja turvaksi.
Keskustan listalta eduskuntaan
pyrkivää Rusia harmittaa, että Natosta tullut uhkakuva. 9
3.10.2014
Keskusta: Stubb puhuu yhtä, mutta tekee toista
Alexander Stubb. Kuva: Jari Laukkanen
KESKUSTAN kansanedustajat Mauri Pekkarinen, Antti Kaikkonen ja Arto Pirttilahti kysyvät hallitukselta, millä perusteella yritysten tutkimus- ja kehittämisvarojen väitetään
kasvavan.
Eduskunnan talousvaliokunnassa istuvat edustajat sanovat, että hallituksen omat talousarviot todistavat hallituksen
leikkaavan näitä määrärahoja.
. Hän aloittaa vuonna 1700
käydystä Narvan taistelusta, jossa
ruotsalaisjoukot löivät venäläiset.
Taistelu kuului 1700?1721 käytyyn Suureen Pohjan Sotaan. Luotan siihen,
että Naton kimppuun ei hyökätä.
GUMMERUKSEN kustantamassa kirjassa Rusi käy läpi Suomen
turvallisuuspoliittista asemaa ja
valtapeliä kolmen sadan vuoden
ajalta. Hän toivoo kuitenkin
pohdittavan, miksi juttu sai sellaiset mittasuhteet.
Eduskuntaan tulisi Rusin mielestä perustaa puolustusvaliokunnan rinnalle uusi erikosivaliokunta, joka valvoisi myös Supoa.
Hän kertoi, että Saksassa turvallisuusvaliokunnan jäsenet eivät
linnatuomion uhalla saa paljastaa
valiokunnan käsittelemiä asioita.
Kääriäinen UKK-seuran
johtoon
UKK-SEURAN puheenjohtaja vaihtuu ensi vuoden alussa. Ei kun lukemaan.
Suomen ja Venäjän suhde ei Rusin mukaan voi koskaan olla tasavertainen: Suomi on pieni maa,
Venäjä on suuri.
. Yhdessä Olli Rehnin
kanssa tehty sitkeä puolustyö selätti Supon. Suomen historiaa ovat hallinneet suhde Ruotsiin
ja Venäjään. Seuran hallitus on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi
keskustan kansanedustajan Seppo Kääriäisen.
Nykyinen puheenjohtaja, eduskunnan pääsihteeri
Seppo Tiitinen pitää jäähyväispuheensa seuran perinteisessä ?Tamminiemen jouluillassa. Pääministerin omien puheiden ja valtion talousarvioiden sisältö eivät tue toisiaan, keskustaedustajat toteavat.
Rusi puisi Natoa konventissa
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
Eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs,
historian tutkija Alpo Rusi ehdottaa Suomen Nato-jäsenyyskantojen selvittelyä eri puolilla maata
kokoontuvassa kansalaiskonventissa. Mutta ei se niinkään voi olla,
että me olemme kyykyssä ja venäläiset seisovat, hän lisää.
Rusin mukaan Suomessa on
tarpeettomasti uhrattu energiaa
keskinäiseen riitelyyn. Siihen voisivat osallistua sekä
yksityiset kansalaiset että järjestöt.
Rusi teki ehdotuksensa uuden
kirjansa ?Etupiirin ote. Hän
ehti istua puheenjohtajana 12 vuotta.
Seuran varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) jatkaa tehtävässään.
ENSI VUONNA on vaihtumassa myös seuran asiamies.
Tehtävää 21 vuotta hoitanut Seppo Sarlund haluaa jättää
homman vereksiin käsiin.
Vuodesta 1956 vuoteen 1981 presidenttinä maata johtanut Urho Kaleva Kekkonen kuoli 1986. Uudessa
kirjassa tapaus on Rusin mukaan
vain alaviite. Katsottaisiin, mitä mieltä ollaan, hän sanoo ehdotuksestaan.
Konventilla tarkoitetaan valmisteluryhmää.
RUSI sanoo, että Nato-keskustelua pitää käydä faktapohjalta. Silloin voitiin vahvistaa Suomen kansallista asemaa.
RUSI ei pidä yllättävänä meneillään olevaa Ukrainan kriisiä. Vuodesta 1700 Suomi on kuulunut Venäjän geopoliittiseen etupiiriin
Kolmen sadan vuoden aikana Suomessa on Rusin mielestä
ollut paras rauhan aika vuosina
1991?98.
. Kuitenkin pääministerin suulla on vakuutettu, että hallitus panostaa yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Keskustalaiset katsovat, että Suomen talouden näivettymiskierteessä nousun avaimia olisivat nimenomaan panostaminen innovaatioihin, osaamisen tuotteistamiseen, kaupallistamiseen, markkinoille auttamiseen ja vientiin.
lyhyesti
. Hän
kaipaa poliitikoilta historian tajua,
sieltä löytyvät kaikki vastaukset.
Kolmikko on jättänyt hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen.
Edustajat huomauttavat, että viime vuosien talousarvioissa tärkeimpien innovaatiorahoittajien, kuten Tekesin ja
VTT:n rahoitus vähenee.
. Kuva: Jari Laukkanen
VIIME vuosikymmenen alussa Ru-
si joutui Supon vakoilusyytösten
kohteeksi. Rosatomin allekirjoitus ei Jonkan mukaan muuta sitä, että kyse oli valtioiden välisestä sopimuksesta.
Jonkan mukaan mikään ei viittaa siihen, että sopimuksen allekirjoittamisella olisi ollut tarkoitus vaikuttaa hallituksen päätökseen Fennovoima-asiassa.
10
3.10.2014
Kymenlaakson viisikko
tavoittelee vaalivoittoa
ARJA UKKONEN
KOUVOLA
Kaikissa vanhusten hoitopaikoissa ei ole riittävästi
henkilökuntaa. He olivat seuraavaksi eniten ääniä saaneita kärkikolmikon ja Suomen virallisen kylähullun, Iitin Vuolenkosken kylä-aktiivin Seppo Lehtisen jälkeen. Asiassa ei ole syytä enää vitkutella, Kaikkonen vaatii.
Kaikkonen jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Eduskunta edellytti lakia hyväksyessään, että hallitus
arvioi vuoden 2014 aikana henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla.
Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), hallituksen on annettava eduskunnalle esitys
lain täsmentämisestä, Kaikkonen muistuttaa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto paljasti hoidon
puutteet selvityksessään, johon kerättiin tietoja tammihelmikuun ajalta useiden eri yksiköiden toiminnasta.
Kaikkonen muistuttaa, että peruspalveluministeri Susanna Huovinen tietää selvityksestä.
Ministeri on kuitenkin ollut sitä mieltä, ettei sitovaa
mitoitusta ole syytä antaa heti, vaan ensin odotetaan
THL:n aiheesta alkusyksyllä 2014 tekemää tutkimusta ja
sen tuloksien raportointia.
. arkaluonteisia tietoja ulkoministeriöstä.
Valiokunnan puheenjohtaja Timo Soini (ps.) näyttää
ulkoistaneen mielensäpahoittamisen Salolaiselle. Postiäänestys olisi tuottanut
enemmän ääniä, mutta olisi ol-
lut kalliimpi, eritteli piirin toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen.
Piirihallitus esitti valittavaksi kolme eniten ääniä saanutta
Markku Pakkasta, Markku Laukkasta ja Antti Pakkasta sekä maakunnallisen kattavuuden, tasa-arvon ja ammatillisen monipuolisuuden saavuttamiseksi Anniina
Peltolaa ja Vappu Kuokkaa. Kuntaliiton omistaman konsulttiyrityksen FCG:n koulutuspäällikkö ja vähää vaille valtiotieteen maisteri on hankkinut monipuolista kokemusta ulkomailla ja opintoja on valtio-opista Aasian tutkimukseen. Suomen etu olisi mennä ennenaikaisiin vaaleihin. Päätöksessä varauduttiin ennenaikaisiin vaaleihin valitsemalla ehdokkaat ?seuraaviin eduskuntavaaleihin. sovi enää askarrella pikkuasioiden kanssa. Soini
lienee laskenut, ettei ?tulevan ministerin. Koulutusasiat ovat hänen kehittämiskohteitaan, mutta korkeimmaksi tavoitteekseen hän määrittää sydämen
sivistyksen.
Virolahden Vaalimaalla koko ikänsä Jyväskylän yliopiston
opintoja lukuun ottamatta asunut
saksan ja ruotsin kielten opettaja
Vappu Kuokka, 33, sai jäsenvaalissa 29 ääntä. THL:n selvityksen tulosten odottaminen on mielestäni ajan haaskausta. Ehdolla kansanedustajaehdokkaaksi oli kaikkiaan 11 henkilöä.
Ehdokkaat nimesi keskustan
Kymenlaakson piirin ylimääräinen kokous keskiviikkona. On selvää, että vanhustenhoitoa on pystyttävä parantamaan. Jos vaalit
pidetään normaaliin aikaan, kuluu tästä päivästä lukien melkein
vuosi, ennen kuin uuden hallituksen päätökset vaikuttavat, esitti
kansanedustajaehdokas Markku
Laukkanen.
Laukkanen muotoili eduskuntavaalien päämäärän: Keskustalle vaalivoitto ja Juha Sipilä pääministeriksi.
Piirin puheenjohtajan Markku Pakkasen mukaan keskustalla on varsin hyvät mahdollisuudet yltää koko laajan KaakkoisSuomen vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi. Hän haluaa edistää laadukasta perusopetusta sekä perheiden ja heikompiosaisten
hyvinvointia.
Vaalityöhön antoi potkua kymenlaaksolaisten pitkäaikainen
kansanedustaja, valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä.
. Vaali järjestettiin äänestyspaikkoja kiertäneissä autoissa.
. ei välttämättä normaaliaikataulun mukaan 19.4.2015 pidettäviin eduskuntavaaleihin.
. Valitettavasti Suomessa on yhä edelleen sellaisia hoitopaikkoja, joissa työnantajat eivät noudata vanhuspalvelulain henkeä ja koulutettua henkilökuntaa ei ole kerralla töissä riittävästi, kansanedustaja pahoittelee.
. Tiedämme jo nyt joidenkin yksiköiden jättävän suositukset toteuttamatta.
MARKKU PAKKANEN , Markku
Laukkanen, Antti Pakkanen, Anniina Peltola ja Vappu Kuokka
lähtevät tavoittelemaan kansanedustajan paikkaa Kymenlaaksosta. Antti Pakkanen, Anniina Peltola, Markku Pakkanen,
Vappu Kuokka ja Markku Laukkanen ryhtyvät hankkimaan keskustalle vaalivoittoa ja sen myötä
nostamaan Juha Sipilää pääministeriksi. Kaikkonen vaatii, että hoito pitää
korjata viipymättä vanhuspalvelulain edellyttämäksi.
. Kuva: Arja Ukkonen. Kuva: Maria Seppälä
Kaikkonen: Vanhustenhoitoon
lisää henkilökuntaa
KANSANEDUSTAJA Antti Kaikkonen on huolissaan, ettei
kaikissa vanhusten hoitopaikoissa ole edelleenkään riittävästi henkilökuntaa. Tärkeintä on olla itselleen rehellinen, niin että voi katsoa toista silmiin vuosienkin jälkeen, hän
opasti.
apollon tietäjät
Virallinen
mielensäpahoittaja
KANSANEDUSTAJA Pertti Salolaisesta (kok.) on kovaa
vauhtia kehittymässä Suomen virallinen mielensäpahoittaja. Kymenlaakson siivuna olisi vähintään 20 000 ääntä
ja kaksi edustajapaikkaa.
EHDOKKAIDEN valintaa edeltäneessä jäsenvaalissa annettiin 495
ääntä, 15,5 prosenttia jäsenistä äänesti. . RAY:n
peruma Virolahden kasinohanke
oli paha takaisku Kymenlaaksolle.
IITTILÄINEN Anniina Peltola, 30,
sai naisehdokkaista eniten ääniä,
34. Piirikokous oli samaa mieltä.
Suomen etu
olisi mennä
ennenaikaisiin
vaaleihin.
JÄSENVAALISSA eniten ääniä,
180, saanut kuljetusyrittäjä Markku Pakkanen, 54, Kouvolan Inkeroisista kokee, että edelliskauden
työ kansanedustajana jäi kesken.
Paljon olisi hänen mukaansa tehtävää kuntien, sosiaali- ja terveysasioiden, liikenteen ja turvallisuusasioiden tiimoilta.
Toiseksi eniten ääniä, 93, kerännyt entinen pitkäaikainen kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden
maisteri, aikaisempi tv-toimittaja ja nykyinen freelancetoimittaja
Markku Laukkanen, 63, Kouvolan
Selänpäästä korosti, että Suomen
tila on tällä hetkellä niin vakava,
että kokemusta kaivataan talouden, työttömyyden, sotu-sotkun ja
energiapolitiikan korjaamiseksi.
Keskusta jäi hänen mukaansa
viime vaaleissa pahasti hallitusvastuun ja perussuomalaisten jytkyn musertamaksi.
Kolmanneksi eniten ääniä, 45,
saanut oikeustradenomi Antti Pakkanen, 25, Haminasta arvioi, että Kymenlaakso tarvitsee nykyistä parempaa edunvalvontaa.
Hän ihmetteli erityisesti sitä väitettä, että valtio-omisteisen Rahaautomaattiyhdistyksen toimiin ei
voisi poliittisesti vaikuttaa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajalla siihen onkin ollut viime aikoina aihetta, kun ulkoministeriön tiedot vuotavat julkisuuteen kuin seula.
Viimeisimmän närkästyksen aiheutti tulevaisuusselvitykseen kirjattu arvio siitä, että Nato-jäsenyys selkeyttäisi Suomen asemaa.
Todella ison määrän roskia Salolainen veti nenäänsä,
kun sai lukea lehdestä ulkomaiden tiedustelupalvelujen
vieneen ?rekkalastitillisen. Salolainen saa käyttää ne vapaasti kansanedusjakampanjansa pönkittämiseen.
Selkeä työnjako.
Vesa Somppi
Kymenlaakson kansanedustajaehdokkaat vas
Jos hallituksen ehdotukset eivät saa kannatusta eduskunnalta, ehdotukset hylätään. Hallitus hoippuu normaaliin vaalipäivään saakka tai kaatuu.
. Nykyisin hänellä on ohjelmistoalan pienyritys. Jan-Erik Enestam (r.) sääti jätevesiasetuksen, ja Paula Lehtomäki (kesk.) lievensi päätöstä.
Keskusta läksi korjaamaan asiaa
liian myöhään, ja nyt koko tiukka
jätevesipäätös nähdään keskustan
viaksi, Tiilikainen kertasi.
Piirin puheenjohtaja Ari Torniainen selvitti vaalimatematiikkaa: Jos jokainen keskusta-aktiivi hankkii keskustan äänestäjäksi kymmenen liikkuvaa äänestäjää, se on hyvä saavutus.
. Ranta- ja pohjavesialueilla
noudatettaisiin kunkin kunnan
sääntöjä.
. Ilmaisu korjattiin
muotoon ?tuleviin eduskuntavaaleihin?.
Ennenaikaisten vaalien vaatimuksia on vahvasti ilmassa. Tuntuu pahalta, kun pääministeri Alexander Stubb (kok.)
hehkuttaa, että nyt kokoomuksella on hyvä vaalitiimi. 11
3.10.2014
Keskustan Karjalan piirin eduskuntavaaliehdokkaat vas. Kirjauksen muutoksella kokousväki varautui siihen, että jos eduskuntavaalit pidetäänkin aikaisemmin, uutta ylimääräistä kokousta
ei tarvita.
KESKUSTAN Karjalan piirin kansanedustajat Kimmo Tiilikainen
ja Ari Torniainen ovat jäsenäänestyksen tuloksesta päätellen saaneet Karjalan keskustaväen luottamuksen kansanedustajan työssään.
Tiilikainen sai 955 ääntä ja Torniainen 851 ääntä.
Ruokolahtelainen metsänhoitaja Kimmo Tiilikainen, 48, on
toiminut vuodesta 2011 lähtien
keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja siten saanut näkyvyyttä ja kuuluvuutta valtakunnallisestikin.
Hänen vaaliteemojaan ovat talouden kasvuun saattaminen,
työpaikkojen luominen, Suomen
luonnonvarojen hyödyntäminen
ja heikoista huolehtiminen. Kuva: Arja Ukkonen
Karjalasta kajahtaa lujaa
Piirikokous löi lukkoon neljän nimen listan kevään eduskuntavaaleihin
ARJA UKKONEN
LAPPEENRANTA
KIMMO TIILIKAINEN, Ari Torniai-
nen, Jukka Vuorinen ja Kairit Tahvola ovat keskustan Karjalan piirin ehdokkaat tulevissa eduskuntavaaleissa. Käsittääkseni ministerin valaan kuuluu pistää
kaikkensa peliin isänmaan eteen,
ei tehdä oman puolueen vaalityötä, Tiilikainen kummasteli.
Hän uskoo, että nykyhallituksen
kohtalo järjestyy ilman erityisjärjestelyjä. Vuorinen luonnehtii itseään
pienten kuntien puolustajaksi.
Neljänneksi eniten Karjalan
keskustaväki antoi ääniä, 175, pirteälle ja sosiaaliselle imatralaiselle liiketalouden opiskelijalle Kairit
Tahvolalle, 23.
Jäsenäänestysvilkkaus Karjalan
piirin jäsenvaalissa oli maan parhaimpia: 37,7 prosenttia jäsenistä
Keskusta ei halua nilkuttavan
hallituksen kainalosauvaksi.
äänesti. Ehdolla oli kaikkiaan viisi henkilöä.
MINISTERINÄ itsekin vuosina
2007?2008 toiminut Kimmo Tiilikainen suomi piirikokouspuheessaan pääministeripuolue kokoomusta.
. Meillä on paljon asioita, joita
on tehtävä, hän muistutti.
Kokousväkeä puhuttivat erityisesti koulutusasiat. Kokouksen viesti oli, että keskittämällä ei
saada säästöjä, ja Helsingin seudun oppilaspaikkoja ei tule lisätä
maakuntien kustannuksella.. Lappeenrannassa tiistaina koolla ollut ylimääräinen
piirikokous ei nähnyt syytä rukata jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneiden listaa.
Milloin järjestettäviin eduskuntavaaleihin heidät valittiin ehdokkaiksi, aiheutti sen sijaan hiontaa.
Esityslistaan merkittyä ?19.4.2015
käytäviin vaaleihin. Keskusta ei halua nilkuttavan
hallituksen kainalosauvaksi, Tiilikainen vakuutti.
Ennen kaikkea hän toivoi lapsilisän leikkaamisesityksen kaatumista sekä jätevesihuollon järkeistämistä keskustan vastikään
esittämään tapaan.
KESKUSTA esittää, että jätevesijärjestelyjä velvoitettaisiin hoitamaan vain ne kiinteistöt, joissa muutenkin tehdään kunnostusta. Ari Torniainen, Kimmo Tiilikainen, Kairit Tahvola ja Jukka Vuorinen ovat valmiina rummuttamaan koko Kymen
vaalipiiristä laajentuneeseen Kaakkois-Suomen vaalipiiriin keskustan ajatuksia Suomen tilan parantamiseen. Kansanedustajana hän on toiminut
vuodesta 2003.
Lappeenrantalaisen rakennusinsinöörin Ari Torniaisen, 58,
teemoista tärkeimpiä ovat teiden
kunto, maatalouden elinehtojen
puolustaminen ja turvallisuus.
Kansanedustajaksi hänet valittiin
vuonna 2011.
Kolmanneksi eniten ääniä, 181,
jäsenäänestyksessä sai aikaisemmin kokoomuksessa toiminut toimitusjohtaja ja diplomi-insinööri Jukka Vuorinen, 53, Savitaipaleelta.
Hän on ollut mukana luomassa laser-tekniikkayrityksessään
30?40 työpaikkaa. -ilmaisua ei
kelpuutettu
Markku Heikkilälle ehdokkaan rooli olisi uutta.
Kuva: Päivi Vento
KAAKKOIS-SUOMEN vaalipiirissä
Etelä-Savossa jäi yksi eduskuntavaaliehdokas vielä nimeämättä.
Viides paikka täytetään 16. Heikkilän ja vielä nimeltä mainitsemattoman ehdokkaan
kohtalo jää ylimääräisen piirikokouksen ratkaistavaksi.
EU-vaalien alla Hanna Kosonen, 38, kiersi Suomea 15 000 kilometrin verran ja kuunteli ihmisten evästyksiä. Sulkavalainen Auvinen
on konkarikeskustalainen ja huumorimiehiä
kuten väistyväkin puheenjohtaja.
. P
piva jäs
. Väylät ovat avoinna, verkos-
tot ova
maan e
kuvaili
Pekk
nimelt
kurssia
hereille
Sip
y
vahv
Hän
vitaan
histö. pidettävän ylimääräisen
piirikokouksen mielipidettä.
Heikkilän ehdokasehdokkuuden takana
on kolmenkymmenen keskustalaisen Kaakkois-Suomen vaalipiirin asukkaan joukko.
Heikkilä jäi Karjalan piirin jäsenäänestyksessä viidenneksi, eli hän ei tullut valituksi. Ne ovat edelleen
mielessä. Vaaliteemoina hänelle on muun
muassa terveyden edistäminen, kulttuuri ja
pienyrittäjyyden helpottaminen.
Eero Sistonen, 29, sanoi erottuvansa ehdokasjoukosta vaalikampanjan aikana nostamalla maan ja metsän, bioenergian, ruoan
ja turvallisuuden rinnalle myös pohdinnan
siitä, kuinka kaupankäynti saataisiin Suomessa nousuun.
Markku Heikkilän, 44, netissä tapahtuvassa kampanjoinnissa teemana on homekouluongelma, jonka ratkaisuun Heikkilä esittää erilaisia ratkaisuja.
Neuvottelut
erään henkilön
kanssa
ovat vielä kesken.
ITÄ-SAVON piiriä yhdeksän vuotta johtanut
Parkkinen oli jo vuosi sitten ilmoittanut jättävänsä puheenjohtajan sekä puoluehallituksen paikkansa tähän vuoteen. Hannu Tiusanen, Pekka Pöyry, Merja Rehn ja Jar
Yhdessä koh
Etelä-Savosta valittiin neljä eduskuntav
PÄIVI VENTO
MIKKELI
Eero Sistonen (vas.) on toista kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa, Hanna Kososella
on kokemusta EU-vaaleista. Olen aina voittanut vaalit, joissa on vain
yksi ehdokas, Auvinen veisteli kiitospuheensa aluksi.
Ehdokkuus on varmistunut. Tie saattaa nousta pystyyn myös Itä-Savon puolella.
PIIRIN ja kokouksen puheenjohtaja MattiPekka Parkkinen esitti kokousväelle, että
kokouksessa valittaisiin kaksi ehdokasta ja
viimeinen ehdokas jätettäisiin piirihallituksen täytettäväksi.
. Kauko
Rauhansalo yritti taivutella Parkkista jatkamaan vaalivuoden verran ja esitys sai kannatusta, mutta Parkkinen pysyi päätöksessään.
Itä-Savon keskustanuorten puheenjohtaja Tuukka Suomalainen kuvaili Parkkisen
täyttäneen hyvän puheenjohtajan ominaisuudet.
. Uskon, että hän tulisi keräämään ääniä, Parkkinen valotti.
Kokousväki halusi päätöksen taakse ylimääräisen piirikokouksen eli laajemman joukon.
PEKKA NOUSIAINEN esitti ja sai kannatusta,
että piirikokous valitsisi ehdokkaiksi Hanna
Kososen ja Eero Sistosen. Heistä savonlinnalainen yrittäjä, liikunta- ja kulttuurialan asiantuntija, EU-vaaleissa hienon äänisaaliin kerännyt Hanna Kosonen ja rantasalmelainen
tradenomi Eero Sistonen saivat kokousväeltä valtuutuksen.
Lappeenrantalainen rakennusyrittäjä
Markku Heikkilä joutuu odottamaan ?mahdollisimman pian. Olet kannustanut puolueen toimintaan
tulleita nuoria antamalla näille vastuuta ja
toisaalta olet ollut henkilö, jonka kanssa läheskään kaikki eivät ole olleet aina samaa
mieltä.
. 12
3.10.2014
Itä-Savon ehdokaslistaa
ei saatu vielä valmiiksi
PÄIVI VENTO
SAVONLINNA
KESKUSTAN Itä-Savon piirin väelle esittäytyi keskiviikkoiltana kolme eduskuntavaalien ehdokasehdokasta. Min
maaku
to ja lu
kavasti
aan ma. Samanlainen henkilö on varmasti myös
Hannu Auvinen, Suomalainen esitteli uuden puheenjohtajan. Lepällä
itsellään on intoa jatkaa kansanedustajana ja tehdä töitä eteläsavolaisten eteen.
. marraskuuta pidettävässä ylimääräisessä piirikokouksessa.
Tiistai-iltana Mikkelissä piirikokous nimesi ehdokkaiksi Pertunmaalta kansanedustaja Jari Lepän, mikkeliläiset opettaja Pekka Pöyryn ja kolumnisti Merja
Rehnin sekä yhteiskuntatieteiden
maisteri Hannu Tiusasen Kangasniemeltä.
Mikkeliläisen yhteisöpedagogi
Satu Hasasen nimi on myös ollut
esillä ehdokasehdokkaana, mutta esitys hänen ehdokkuudestaan
ei tullut piiriin määräaikaan mennessä.
Piirihallitus päätti jättää viimeisen paikan vielä täyttämättä ja jat-
kaa neuvotteluja alueen pohjoisen
osan kanssa, josko sieltä pystyttäisiin asettamaan ehdokas maantieteellistä tasapainoa silmällä pitäen.
EHDOKKAIDEN kahden minuutin
esittelyissä tuli esille halu muuttaa
Suomen suunta ja vaaleihin käydään yhteistyössä.
Piirin puheenjohtaja Kirsi Olkkonen painotti sitä, että myös ehdokkaiden tukijoukkojen on pystyttävä samaan yhteistyöhön mihin ehdokkaat pystyvät.
Jari Leppä totesi, ettei ole neljän edustajakautensa aikana vielä koskaan nähnyt tällaista hallitusta, jonka sanat ja teot, tavoitteet ja toimenpiteen ovat eronneet
toisistaan näin räikeästi. Oma arvioni on, että kolmas paikka kannattaa nyt olla täyttämättä, koska neuvottelut erään henkilön kanssa ovat vielä kesken.
Hän ei halua nimeään julkisuuteen tässä vaiheessa turhaan spekuloitavaksi, koska suostuminen on tällä hetkellä vasta 50-prosenttisen varmaa
Olen seurannut suomalaisen
yhteiskunnan menoa kirjoittajan
näkökulmasta, jatkossa haluaisin olla mukana päätöksentekijänä. Supon pitää nauttia täyttä luottamusta kansalaisten keskuudessa ja sen poliittisen puolueettomuuden pitää olla kristallinkirkas.
ri Leppä lähtevät innokkaana ja myönteisellä mielellä vaalityöhön. tässä tilanteessa, kun on saanut luottamuksen,
jonka avulla pystyy asettumaan
kansanedustajaehdokkaaksi.
Tiusasen teemoista yksi on koulutuksesta ja sivistyksestä huolehtiminen. Sinipunahallitus on kääntänyt
selkänsä pääkaupunkiseudun ulkopuoliselle Suomelle. Suojelupoliisin uudistamista
valmistelevan työryhmän esityksistä on näin ollen syytä käydä perusteellinen keskustelu. Niin
pettivät täysin myös Supon ammatillinen osaaminen ja sen parlamentaarinen valvonta.
Tästäkin johtuen uudistuksen ytimessä pitää olla myös suojelupoliisin
. Yksi nimetään myöhemmin
at luotu, olen valmiina ajaeteläsavolaisten asiaa, hän
i.
ka Pöyry totesi, että laivan
tä Suomi on muutettava
a, mutta kipparia ei saada
e.
pilä tarvitsee
ympärilleen
van joukkueen.
näki, että tähän laivaan taruusi, keskustalainen miePöyry vinkkasi olevansa sosen miehistöön.
nulla on unelmana olla
unnan edustajana, olen aiuotettava kansanmies, mui huumorilla puheenvuoroaustanut Pöyry totesi.
MERJA REHN on katsellut suomalaista elämänmenoa vuosia myös
Brysselistä käsin, kun hänen miehensä Olli Rehn valittiin europarlamenttiin vuonna 2004.
. Oma kantani tähän on
myönteinen: erityisvaliokunta tarvitaan. Tavoitteenani on turvallista
elämää suomalasille, laajasti käsittäen. uudistettuna . parlamentaarinen valvonta. tai sen pohjalle muodostettavan uuden organisaation . Sen nojalla olen päätynyt
siihen, että Supon uudistamisen mittatikuksi sopivat luontevasti muiden Pohjoismaiden turvallisuuspoliisit, joissa operatiivinen tehokkuus
ja parlamentaarinen valvonta on sangen hyvin yhdistetty.
Samalla on vakavasti harkittava, olisiko Saksan mallin mukainen erityisvaliokunnan perustaminen paikallaan. Yhtä hyvin poliisin kuin
mielenterveyspalvelujen pitää olla lähellä kansalaisia.
ETELÄ-SAVON piiri vaatii Suomen
hallitusta lopettamaan maakuntien elinvoiman heikentämisen.
Se on leikannut maakuntien
kehittämisrahoja, tiemäärärahoja sekä kuntien valtionosuuksia, mikä tarkoittaa palvelujen
alasajoa.
Valtio on lisännyt kuntien tehtäviä, vaikka hallitus on toisin luvannut.
. Oikeusvaltio petti. Suomelta onnistuu suunnan
muutos ja vain keskusta pystyy sen
tarjoamaan. Se voidaan rakentaa nykyisen suojelupoliisin pohjalta sitä uudistamalla.
UUDISTUKSESSA on pidettävä johtotähtenä sitä, että kansallisen turvallisuuden, kansalaistemme suojelun ja valtiovallan tiedonhankinnan
puolesta toimivan poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin. Keskusta lähtee eduskuntavaaleihin pysäyttämään tämän keskittämiskehityksen ja muuttamaan Suomen suuntaa, julkilausumassa todetaan.
PERUSTUSLAIN takaamien kansalaisvapauksien ja kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistaminen puolestaan vaatii sitä, että turvallisuuspalvelun pitää olla kansanvaltaisessa kontrollissa.
Tämä ei tarkoita puuttumista Supon päivittäiseen operatiiviseen toimintaan kunhan perustuslakia noudatetaan, mutta kylläkin systemaattista ja jatkuvaa parlamentaarista valvontaa sekä etukäteen toimintalinjoista päätettäessä että jälkikäteen arvioitaessa turvallisuuspalvelun
toimintaa, koskien yhtä hyvin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta kuin
sääntöjenkin noudattamista.
Tämän toteuttaminen menestyksellä merkitsee isoa haastetta myös
eduskunnalle, joka ei ole tähän asti valvontatehtävässään onnistunut.
Suojelupoliisin on erityistehtävänsä luonteen vuoksi pystyttävä perustelemaan toimintansa ja tutkintansa perusteet valvovalle taholle. Terrorismi on
toinen aikamme vitsaus, jonka torjuminen edellyttää tiedustelupalvelujen saumatonta yhteistyötä.
On selvää, että Suomi tarvitsee näiden uhkien tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn kykenevän turvallisuuspalvelun. Juha Sipilä tarvitsee
ympärilleen vahvan joukkueen,
hän sanoi.
Hannu Tiusanen kuvaili, että
?hiljaiseksi vetää. Kuva: Päivi Vento
hti vaaleja
vaaliehdokasta. 13
3.10.2014
Suojelupoliisia
on lailla rakennettava
SUOMEN turvallisuuden uhkakuvat ovat aiempaa monipuolisempia ja
myös vakavampia. Tämä
ei ole aina ollut niin itsestään selvää kuin miltä se saattaa kuulostaa. Emme silti
tarvitse mitään jamesbondeja, uusia staseja tai mammuttimaisia verkkourkkijoita valvomaan viattomia kansalaisia.
Supon tehtävät ja oikeudet sekä parlamentaarinen valvonta tulee sopia kunnollisen valmistelun pohjalta seuraavan hallituksen muodostamisen yhteydessä, koska nykyisen kapeapohjaisen välikausihallituksen
hartiat ovat siihen liian hintelät.
Olli Rehn
europarlamentaarikko. nopeine iskuineen ovat tällaisen
modernin sodankäynnin joustavia mutta kovia keinoja. Hän muistutti, että koko
kansan sivistys vaatii kansanopisto- ja kirjastojärjestelmistä huolehtimista.
. Kysymys on kansallisesta turvallisuudesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Supoa siis tarvitaan . Pelkkä yleispiirteinen, eduskunnan valiokunnille suojelupoliisin toiminnasta
tehtävä tiedottaminen ei riitä.
OLEN OMAN työni ja kansalaisaktiivisuuteni vuoksi perehtynyt eri malleihin turvallisuuspalvelun toteuttamisessa. Liian monet esimerkit läheisestä ja kaukaisesta menneisyydestä valitettavasti paljastavat, että tätä tärkeintä ja samalla yksinkertaisinta sääntöä
ei ole aina meillä noudatettu.
Supon uskottavuus on ollut heikko, koska sen epäonnistuminen Stasi-tutkimuksissa 2000-luvun alussa ja perustuslain ja esitutkintalain rikkomukset jätettiin selvittämättä, eikä vastuunkantajia sen paremmin
poliittisesti kuin muutoinkaan haluttu löytää. Sen vuoksi on enemmän kuin paikallaan, että suojelupoliisin toimenkuvasta ja mahdollisesta ulkomaantiedustelun perustamisesta on käynnistynyt asiallinen keskustelu.
Ukrainan kriisi osoittaa, että voimapolitiikan kuva on muuttumassa.
Puhutaan ?hybridisodankäynnistä?: informaatiosota, hyökkäykset tietojärjestelmiin ja ?pienet vihreät miehet. ja ehkä myös yhteistyöhön nojaavaa, pienehköä mutta tehokasta ulkomaantiedustelua
Vanhukset, keski-ikäiset, lapsiperheet ja lapset, näitä on kaikkia
käsiteltävä kokonaisuutena. Hänen mukaansa Itä-Suomi
tarvitsee aktiivisen puolestapuhujan Eurooppaan nyt, kun omaa
europarlamentaarikkoa ei ole.
. Lupaus seikkailusta, sitä se
on, tiivistää innostunut Markkanen viestin tukijoilleen ja vaalitiimilleen.
Lupaus
seikkailusta,
sitä se on.
POHJOIS-KARJALAAN laajentunutta vaalipiiriä Markkanen ei
pidä ongelmana. Puolueena meille käy hyvin.
Minä olen ainut nuori listalla. Se on otettava haasteena, ei
hidasteena, hän rohkaisee.
MARKKANEN luottaa keskustan ja
omiin mahdollisuuksiinsa eduskuntavaaleissa.
. Kun yrittäjyydelle ja työlle luodaan hyvät edellytykset, se on parasta alue- ja sosiaalipolitiikkaa,
linjaa Markkanen napakasti.
Toinen iso asia sitoutuu myös
työn ympärille eli onnellinen ja
turvallinen, siis hyvinvoiva arki ja
elämä. Hän on huolissaan siitä, miten passiivisesti kansanedustajat
käyttävät vaikutusvaltaansa EU:n
suuntaan.
VAALITEEMOJA Markkasella on
kolme. Nuorten vaali oli mukava, kasvattava kokemus. Markkanen haluaa huomioida koko elämänkirjon.
. Teke-
misen iloa ja intoa, Markkanen
kuvaa.
. Ilmiöitä, tempauksia ja rohkeaa uuden kokeilemista. 14
3.10.2014
Sallamaarit Markkanen kuvaa kleskustaa puolueena jo tutuksi tulleeksikin räsymatoksi: vahva, monivärinen, kestää hyvin vuosikymmenestä toiseen. Ensimmäisenä omasta
perheyritys taustasta kumpuavat pienyrittäjyys, yrittäjyys ja sitä kautta työllisyys.
. Suhteessa EU-parlamenttiin
pitää olla kyky nähdä mahdollisuuksia, ei vain automaattisesti
tulevana pahaa, EU-kiemurat hyvin tunteva ehdokas linjaa.. Kuva: Soili Riepula
Savo-Karjala sydämessä
Sallamaarit Markkasen kampanjassa on luvassa ilmiöitä ja rohkeaa uuden kokeilemista
SOILI RIEPULA
SIILINJÄRVI
HYVIN ihmisten parissa viihtyvä
siilinjärveläinen EU-avustaja Sallamaarit Markkanen odottaa aktiivisinta kampanjoinnin vaihetta innolla ja suuntaa jo katseensa
kohti vaalikevättä.
Ennen kevättä Markkanen työskentelee Brysselissä Paavo Väyrysen toimistossa.
Työsopimus Väyrysen kanssa
tehtiin vaalien takia tammikuun
loppuun saakka.
. Yhdessä Savo-Karjalassa meidän on asetettava keskustalle vähintään yhden lisäpaikan tavoite.
pa noin 70 prosenttia maan lainsäädännöstä kumpuaa EU-tasolta. Olen onnellisen ja turvallisen
Savo-Karjalan ehdokas.
Kolmannessa teemassa Markkanen haluaa muistuttaa, että jo-
MARKKANEN uskoo, että europarlamentaarikkojen ja kansanedustajien yhteistyön olemattomuus on
suurin syy kasvavaan EU-kritiikkiin.
. Siinä tuli käytännön tuntumaa valtakunnallisesta kampanjoinnista ja kentän
kiertämisestä.
Poliittista kokemusta Markkaselle on kertynyt myös Siilinjärven valtuustossa, missä Savon
Keskustanuorten puheenjohtaja
istuu toista vaalikautta.
EDUSKUNTAAN Markkanen pyrkii
uusin eväin.
Luvassa on uusi, rohkea kampanja, jossa kokeillaan uusia keinoja sosiaalisen median kautta,
poliitikon perustyötä eli ihmisten
kohtaamisia unohtamatta.
. Löytyisikö suureen valiokuntaan paikka mepeille, kun asioita käsitellään kansallisella tasolla?
Entä missä ovat kansanedustajien
kannanotot, kun asioita käsitellään Eurooppa-neuvoston tai Euroopan komission pöydillä, parlamenttityöstä puhumattakaan?
Jos kansanedustaja ehdokkaat
ei vaadi vaikuttamismahdollisuuksia, kuka sen tekee?
Savo-Karjalan edustajien kohdalla Markkanen näkee tämän korostuneemmin jopa velvollisuutena. Kun
tavoitteina on onnellisuus ja turvallisuus, se että jollekin eturyhmälle annetaan jotain ei käytännössä ole pois toiselta ryhmältä.
Markkanen ei halua profiloitua
tietyn ikäryhmän ehdokkaaksi.
. Toki vaalityötä on tarkoitus
tehdä myös Brysselistä ja aina ehtiessäni kotikonnuille.
SOPIMUKSEN jälkeen Markkanen
paneutuu täydellä tarmolla näkyvään ja vaikuttavaan eduskuntavaalikampanjaan.
Kampanjan isot linjat ovat valmiina, mutta Markkasen tiimis-
sä monen asian annetaan hioutua vaalityön konkretisoituessa ja
vaalipäivän lähestyessä.
Projektiluontoisesta työskentelystä nauttivalla Markkasella on
nuoresta iästä huolimatta vahvaa
kokemusta politiikasta.
Väyrysen sekä Riikka Pakarisen toimistoissa työskentelyn lisäksi hänellä on kokemusta edellisistä eduskuntavaaleista piirin
vaalityöntekijänä sekä vuoden takainen ehdokkuus Keskustanuorten puheenjohtajaksi.
. Päinvastoin hän
näkee Itä-Suomen kannalta hyvänä, että piirit yhdistettiin.
Tulevat kansanedustajat tekevät työtä yhtenä rintamana, ItäSuomen puolustajia tarvitaan.
Toki Markkanen tietää, että laajempi vaalipiiri vaatii jokaiselta
ehdokkaalta enemmän työtä.
. Mi-
nulla on kokemusta ja näkemystä.
Markkanen tietää myös, että valituksi tuleminen vaatii kovaa työtä.
Työsuhteessa olevalle kertyy eläkettä työtuloista, muille ei.
OMASSA artikkelissaan Seppänen arvioi, miksi Natoon ei kannata liittyä. Jos palkkaisin harjoittelijan tai ottaisin työttömän oppisopimukseen, siinä on iso homma kahlata sopimukset
läpi. Täytyy ymmärtää, mitä venäläiset ajattelevat, Arto Luukkanen
perustelee toimittamansa kirjan julkaisua. Hän lajitteli niitä perussuomalaisten ajatuspajan ?Venäjä:
Uhka vai mahdollisuus. Lomakeviidakko on
tuttua myös toisella puolen, sillä tukien hakemisesta on
tehty työttömälle melkoinen viidakko.
Kauppakamarin selvityksen mukaan työvoimaviranomaisten antamat ohjeet, aikataulut ja lomakkeet poikkeavat toisistaan eri puolilla maata. Jos korjattavaa löytyisi, vähennys tehtäisiin seuraavista tukimaksuista, Haapakoski esittää.
. Kuva: Jari Laukkanen
ei sateella tai myrskyssä. Selvityksessä todetaan, että jokaisesta tukityöllistetystä vaaditaan
lomake joka kuukausi.
Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön
TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski on samaa mieltä paperisodasta.
. Hän neuvoo perehtymään siihen, mitä Venäjällä ajatellaan Nato-alueen lähestymisestä maan rajoja.
Hän lainaa emeritussuurlähettiläs Heikki Talvitien luonnehdintaa siitä, mitä Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen itsenäisyyteen.
?Suomalaisille itsenäisyys on
ensisijaisesti itsenäisyyttä Venäjästä. Tässä tarvittaisiin lakiuudistusta, että luotettaisiin
työttömän ilmoitukseen ja maksettaisiin tuet. Hän neuvoi ottamaan rauhallisesti, pitämään pään kylmänä ja huolehtimaan siitä, ettei kenenkään kannata aloittaa sotaa.
TYÖTTÖMÄN palkkaamiseksi on tarjolla kahdeksan eri
tukijärjestelmää riippuen työttömyyden pituudesta, työttömän iästä ja muista työllistymisesteistä esimerkiksi
vammaisuudesta.
. Opiskelijoilta voidaan kerätä terveydenhuoltomaksu, jolla palvelut osittain rahoitettaisiin.
YTHS:N palvelujen laajentamisesta on käyty paljon keskustelua ja asialla on ollut vahva poliittinen tuki.
. Jos
pätkätyöstä saatu ansio ylittää 300 euroa kuussa, työtön
joutuu odottamaan ansiosidonnaisen päivärahan tai Kelan työmarkkinatuen saamista, kunnes palkkalaskelma
on toimitettu työttömyyskassalle tai viranomaisille. Tuen pituus voisi vaihdella.
. -kirjan
julkistamistilaisuudessa.
Perussuomalaisena eduskuntaan pyrkivä Luukkanen aloitti luokittelunsa pääministeri Alexander Stubbin (kok.) Nato-jäsenyyttä kannnattavasta linjasta.
Hän arvioi, että pääministeri on
vain puolella sydämella hallituksen virallisen linjan takana. Jos asian takana on riittävästi poliittista tahtoa,
myös yksityiskohtiin löydetään ratkaisut.
Puumala muistuttaa, että kahdella paikkakunnalla kokeiltiin kolme vuotta sitä, että ammattikorkeakouluopiskelijat olivat YTHS:n palvelujen piirissä. Itsenäisyyttä on olemassa
vain kaikkiin ilmansuuntiin. 15
3.10.2014
Puumala vaatii tasa-arvoa opiskelijoiden terveydenhoitoon
KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja,
kansanedustaja Tuomo Puumala vaatii ammattikorkeakouluopiskelijoille oikeutta Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin.
Asian toteuttamisesta on hänen mielestään tehtävä
suunnitelma välittömästi.
. Kokeilu päättyi
31. Tämä osoittaa, kuinka puutteellista lainvalmistelua asiassa on tehty, Puumala sanoo.
KANSANEDUSTAJAN mielestä tärkeintä olisi nyt saada
päätös YTHS:n palvelujen laajentamisesta.
. Ainakin tieto pitäisi saada helpommin yhdeltä luukulta ilman pitkiä jonotusaikoja.
Parasta Haapakosken mielestä olisi, mikäli työttömien
palkkaamiseen olisi yksi ainoa rekrytointituki. Puumala on jättänyt kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavan ministerin vastattavaksi.
Tutkija löytää Suomen
ulkopolitiikasta kuusi linjaa
HELSINKI
KESKUSTELUUN osallistunut ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.)
vastasi Luukkaselle, että ei tilanne ole noin paha.
Hän sanoi kaikkien olevan sitä
mieltä, että tällä hetkellä Nato-jäsenyyttä ei haeta.
Salolaisen mukaan jäsenyyttä
on haettava, kun aurinko paistaa,
Paperisota estää
työllistämisen
BIRGITTA SUORSA/UP
MONI pitkäaikaistyötön jää työtä vaille liiallisen paperisodan takia, arvioi Kauppakamari. Siinä arvioidaan myös
venäläisten kiinteistökauppoja
Suomessa, tutkaillaan venäläisten historiakäsitystä ja arvioidaan
geopolitiikan uusia suuntauksia.
Kirjoittajina ovat Luukkasen
ohellai muun muassa professori
Timo Vihavainen, Neuvostoliiton
ja Venäjän asiantuntija Esa Seppänen sekä venäläiseen kulttuuriin erikoistunut Jukka Mallinen.
Vihavainen ja Seppänen katsoi-. Tämä teettää lisätöitä isoilla, valtakunnallisesti toimivilla yrityksillä.
Työllisyystukea pitää hakea joka kuukausi sen sijaan,
että sitä haettaisiin koko työllistämisjaksolle. Lisäksi järjestelmä on hidas, hän toteaa.
PENTTI MANNINEN
VENÄJÄ-TUNTIJA Arto Luukkanen löytää Suomen ulkopolitiikasta puoli tusinaa erilaista linjaa. Tästä huolimatta uudistus on polkenut paikallaan,
Puumala ihmettelee.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi asiaan liittyen viime viikolla lausunnon, jonka mukaan ammat-
tikorkeakoulujen opiskelijakuntien mahdollinen automaatiojäsenyys YTHS:ssä on perustuslain vastainen.
. Jos työnantaja haluaa käyttää palkkatukea, työkokeilua ja niin päin pois, niin täytyy tietää, mikä tuki kuuluu
kullekin työttömälle. Työttömyyspäivärahan suojaosa poisti hieman byrokratiaa sovitellusta päivärahasta.
Haapakosken mukaan järjestelmään jäi ongelmia. Keskeisenä perusteena tälle lausunnolla oli se, ettei YTHS:n palvelujen laajentamisesta ole suunnitelmaa. Olisi helpompaa, jos työtön itsekin
tietäisi, mihin työllistämistukiin hän ?olisi oikeutettu?,
Haapakoski sanoo.
. heinäkuuta, eikä sitä jatkettu myönteisistä kokemuksista huolimatta. Luukkanen irvisteli,
mikä instituutio tämä Kanerva on,
joka voi hyväksyä linjan.
Viidettä linjaa edustaa Luukkasen mukaan tasavallen presidentti
Sauli Niinistö ja kuudetta ulkoministeriön virkamiehet.
Tuomo Puumala. Kuva: Jari Laukkanen
vat kirjan esittelytilaisuudessa, että media ja sosiaalinen media lietsovat tarpeettomasti Venäjä-pelkoa, jopa kauhua.
Venäjän tutkimuksen professori Vihavainen muistutti, että
sodille on aina tärkeä syy, ei kukaan huvikseen sodi. Korvaus vaihtelee sen mukaan, kuinka
paljon työtön on onnistunut työtunteja saamaan. Pahimmillaan työtön on TVY:n mukaan joutunut odottamaan tukea pari kuukautta.
. Hän uskoo, että jos presidentti, pääministeri ja puoluejohtajat astuvat
julkisuuteen sanomaan, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, seuraavalla viikolla kansan enemmistö
on samalla kannallta.
. Hallitusohjelman mukaan Suomi ei
tälla haavaa hae Nato-jäsenyyttä.
Luukkanen kummasteli Stubbin Saksassa esittämää lausahdusta ?naapureita ei voi valita?.
Hän pitää sävyä ikävänä.
Nato-jäsenyyttä vastustava ja
Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuva ulkoministeri Erkki Tuomioja
(sd.) kulkee kolmatta linjaa, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen
yliopistonlehtori laskeskeli.
Neljänneksi hän on huomannut, että arvostettu kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo hyväksyvänsä Suomen ulkopoliittisen linjaan. Suomalaisia johdetaan edestä, Salolainen kuvasi.
LUUKKANEN on yhdessä ajatuspaja Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa toimittanut Venäjän ulkopolitiikkaa,
Ukrainaa ja Suomen asemaa turvallisuuden ja kauppapolitiikan
kannalta pohtivan artikkelikokoelman. Jos
se menetetään lännessä, se menetetään myös idässä.?
TYÖTTÖMÄN pitää täyttää joka kuukausi työttömyyskorvaushakemus. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhoito on järjestettävä YTHS:n kautta. Nyt osa työllistettävistä pääsee työsuhteeseen, mutta osa ei
Hävityn sodan jälkeen
vitsit olivat vähissä, ja pääasiassa
venäläisistä koostunut Valvontakomissio tuli Helsinkiin määräämään, mitä valtiollisen johtomme on tehtävä.
Kesän 1944 rintamilla saavutetuista torjuntavoitoista huolimatta Suomi jäi sotilaallisesti Neuvostoliiton armoille. divisioonan komentaja kenraalimajuri Kustaa Tapola neuvonpidossa esikuntapäällikkönsä kanssa.
SUOMI
Syyskuussa 1944
Suomi oli veitsenterällä
JÄLKEEN
Venäläisten hallitsemasta valvontakomissiosta tuli pelottava auktoriteetti
SODAN
Sarjassa käydään läpi
poliittista historiaa
70 vuotta sitten.
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
SUOMI oli 70 vuotta sitten syksyllä
1944 poliittisesti ja taloudellisesti ahtaalla. 16
3.10.2014
Kuva: SA-Kuva
Syyskuussa 1944 Suomen armeija oli vielä telttamajoituksessa. Castren (kok.) ja osa
ministereistä.
Liittoutuneiden Valvontakomissiossa (LVK) oli pääosin venäläisiä, ja siihen kuului 280 henkilöä. Tuloksena
oli paluu vuoden 1940 rajoihin.
Lisäksi menetettiin Petsamo,
jonka nikkelikaivoksilla ja jäättömillä satamilla oli ollut merkitystä Suomen elinkeinoelämälle.
Sotakorvaukset puolitettiin 300
miljoonaan dollariin, mutta vastineeksi oli vuokrattava Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi Kirkkonummen Porkkalanniemi.
Liittoutuneiden suhtautumista Suomeen kuvaa hyvin se, että
kovaotteiseksi tiedetty kenraalieversti Andrei Zdanov oli valtuutettu välirauhansopimuksen allekirjoitustilaisuudessa edusta-
maan myös Brittiläistä Kansainyhteisöä.
SAAPUESSAAN Suomeen 5.lokakuuta Zdanovia oli vastassa kunniakomppanian ja soittokunnan
ohella tuoreen hallituksen pääministeri U.J. Va-. Paasikivi päiväkirjaansa.
Paasikivi kysyi, voiko Suomen
kansa tämän jälkeen elää kansana.
Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs vaati pääkaupungin siirtoa
turvaan Tampereelle tai Jyväskylään.
LVK oli pelottava auktoriteetti.
Porkkalan tukikohta oli tae siitä, että sen tahto täytettäisiin. Sopimus ei eronnut merkittävästi Moskovan alkuperäisistä
rauhanvaatimuksista. päivänä astui voimaan aselepo, joka raivasi tietä kahta viikkoa myöhemmin solmitulle välirauhansopimukselle.
Se oli määrä vahvistaa myö-
hemmin varsinaisessa rauhanteossa. Suurin osa heistä asettui hotelli Torniin keskelle Helsinkiä.
Tornin sisääntulo-ovien edessä
sotilaat vartioivat rynnäkkökiväärien kanssa.
Pahin isku oli Porkkalan tukikohdan luovuttaminen Neuvostoliitolle 50 vuodeksi.
Helsingin Senaatintori oli Porkkalasta tykinkantaman päässä.
Lisäksi Viro oli siirtynyt takaisin Neuvostoliitolle ja sieltä olisi
helppo tuoda lisäjoukkoja muutamassa tunnissa.
?Hirmuinen sopimus?, kirjoitti
valtioneuvos J.K. 5. Syyskuun 4
17
3.10.2014
Valvontakomissio saapuu syksyllä 1944 Malmin lentokentälle
Helsinkiin. Tässä juttukaverina Hilma Räsänen. Ryhmä halusi
estää sen, että Neuvostoliitto ehdottaisi ?omaa hallitustaan?.
Castrenin hallitus lopulta nimitettiin. Kekkonen ei
sumeillut tuomita tehtyjä - myös
tekemiään - virheitä. Kritiikkiin yhtyivät myös
Koivisto, Kirra ja Lahtela. marraskuuta.. Kuva: SA-Kuva
Maata ei miehitetty
NEUVOSTOLIITON johtajalla Josef Stalinilla oli syksyl-
Kansanedustaja Tilda Löthman-Koposen (oikealla) moitti edustajatoveriaan Urho Kekkosta
?mahdottomasta radiopuheesta?. suojeluskunnat ja Lotta Svärd.
Ripeäotteinen sisäministeri Hillilä oli jo käynnistänyt lakkautustoimet, mutta samalla myös järjestöjen omaisuuden pelastamisen.
Varsinkin suojeluskuntien ja
Lotta Svärdin lakkauttaminen oli
Maalaisliitolle vaikeaa, koska ne
olivat olleet maaseudun tärkeimmät joukkojärjestöt ja niillä oli taloissaan suuri omaisuus. Maalaisliiton eduskuntaryhmä kävi 4.10
1944 kiivaan keskustelun.
Tilda Löthman-Koposen ja Kaapro Huittisen mielestä Kekkonen
oli pitänyt ?mahdottoman. hän ampui
täyslaidallisen Castrenia vastaan.
Myös Sdp:n ministeri K.A. Armeijamme oli syys-lokakuussa kunnossa, sotahistoriaan erikoistunut Manninen vahvistaa.
Aivan kaikkia sotilaita ei voitu kotiuttaa, koska entiset
aseveljet piti vielä ajaa Pohjois-Suomesta pois.
Saksalaisia saateltiinkin aina seuraavan vuoden huhtikuuhun asti.
Lönnrotin- ja Abrahaminkadun kulma
Helsingissä 8.7.1944. Neuvostoliitto edellytti, että Suomen oli muutettava - paitsi poliittista suuntaa myös johtajia.
Rytin vaihtaminen Mannerheimiin ei riittänyt.
Toisaalta oli tärkeä varmistaa,
että sisäpolitiikan asiat pysyisivät
omissa käsissä, ja että kansa luottaisi johtajiinsa. radiopuheen. Kuva: Kerttu Kupiainen/KMA
lä 1944 kiire siirtää joukkonsa Suomen rintamalta pois
kohti Berliiniä, jossa Saksaa kohta jaettaisiin.
Tämän takia sotilaallinen paine Suomea kohtaan helpottui.
. Puolue-
Teknillinen Korkeakoulu 8.7.1944.
Kuva: SA-Kuva
toimisto muistutti kiertokirjeissä
puolueen lehtiä ja järjestöväkeä
siitä, että lakkautukset tehtiin pakon edessä LVK:n käskystä.
Kävi kuitenkin niin, että Maalaisliiton apu ei pelastanut Castrenin hallitusta.
Vaikka hallitus totteli, se ei venäläisille riittänyt. Mannerheim. Maalaisliiton ministerit olivat samat kuin edellisessäkin hallituksessa eli Emil Luukka,
Viljami Kalliokoski, K.J. Hallituksella oli laajat valtuudet
20.9. Neuvostoliitto ei sallisi 1000 kilometrin pituisen rajansa takana ?sammumattoman vihan salaisia valkeita?.
Kekkosen mielestä Suomella olisi ainoastaan yksi mahdollisuus.
Venäläisille Kekkonen viestitti,
että tosiasiat tunnustava itsenäinen Suomi olisi sille hyödyllisempi naapuri kuin nujerrettu ja pakonalaiseen elämään ahdistettu.
PUHE suututti monia. Poliittista aloitteellisuutta vaativat asiat jumiutuivat.
MAALAISLIITON kansanedustaja
Urho Kekkonen ryhtyi kaatamaan
hallitusta. Vastakkain olivat Urho Kekkonen ja
Viljami Kalliokoski.
Kekkosen voimakkaasti arvostelema Castrenin hallitus kitkutteli enää vain muutamia viikkoja
ja hajosi 17. Fagerholm kirjasi päiväkirjaansa
27.9., ettei pääministeri tulisi selviytymään tehtävässään.
Kekkonen jatkoi 26.9. Vesterinen tuki Kekkosta, todeten, että puhe oli ?välirauhansopimuksen mukainen?.
Vanha ja uusi suunta alkoivat
ottaa Maalaisliitossa yhteen. Raskas
Lapin sota oli sotilaallisesti turha,
mutta poliittisesti välttämätön.
Jatkosodan loppuvaiheessa
presidentti Risto Ryti oli eronnut ja tilalle oli valittu marsalkka
C.E.G. Kekkosen radiopuhe
oli ensimmäinen suurelle yleisölle esitetty julkinen yhteenveto siitä, mitä muuttunut tilanne vaatisi.
Suomalaisten oli myönnettävä
hävinneensä sodan. Myös pääministerin muodollinen jäykkyys
suututti LVK:ta
Pääministerin verkkaiset otteet
eivät puolestaan miellyttäneet ministeritovereita. päivänä hallitus
lakkautti yli 400 yhteisöä huomattavimpina Isänmaallinen Kansanliike IKL ja Akateeminen KarjalaSeura AKS.
Loka-marraskuussa lakkautettiin
mm. Muutosten tuli olla niin vähäisiä kuin mahdollista
ja että ei-kommunistiset voimat
pystyisivät tekemään tärkeimmät
päätökset.
ZDANOVILLE ja Neuvostoliitolle ei
saanut antaa aihetta puuttua sisäpolitiikkaan, mikä olisi voinut
merkitä syytä Suomen miehittämiseen.
Maalaisliitto, kuten muukin
Suomi, suhtautui tulevaisuuteen
peläten ja toivoen mutta päättäväisesti toimien.
Esimerkki Suomen johdon yrityksestä muuttaa suuntaa vaihtamatta miehiä oli Castrenin hallituksen muodostamisprosessi
syyskuussa 1944.
Maalaisliiton eduskuntaryhmä pohti asiaa perusteellisesti.
Päätökseksi tuli, että Maalaisliitto kannatti hallituksen täydellistä uudistamista ja pääministeriksi
?jotain pätevää vasemmistolaista?.
Tätä mieltä oli mm. Ellilä sekä
Kaarlo Hillilä.
Castrenin hallitus ryhtyi panemaan toimeen välirauhansopimuksen määräyksiä ripeään tahtiin. säädetyn välirauhansopimuksen voimaansaattamislain nojalla.
Ylimpänä oli LVK, joka käski
hallitusta, ja se yhteiskuntaa.
LVK käski
hallitusta,
ja se
yhteiskuntaa.
DEMOKRATIASTA ei ollut kyse,
mutta niin piti toimia, ettei Neuvostoliitto esimerkiksi ryhtyisi
koemielessä ampumaan Helsingin keskustaan Porkkalasta.
Syyskuun 23. kannakselainen talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen. Lisätyn keskushallituksen kokouksessa 23.9. radiopuheessaan siitä, mihin oli keskushallituksessa päätynyt.
Kun hallituksen jäsenet eivät sanoneet julki, mitä olisi tehtävä, Kekkonen sanoi. Kuva: SA-Kuva
linnan varaa ei ollut ja viimeisenä
piiskana toimivat huhut Suomen
miehityksestä, joita LVK tarvittaessa levitteli. Tämä tilanne omalta osaltaan kyllä auttoi, ja Suomi
selvisi, mutta painetta lisäsi valvontakomissio, emeritusprofessori Ohto Manninen sanoo.
Lopputulos kuitenkin oli, että Suomea ei miehitetty,
vaikka Stalinin aisapari ulkoministeri Vjatseslav Molotov
olisi mieluusti sen tehnyt.
Suomi oli hävinnyt sodan, mutta sen armeijaa ei ollut lyöty.
Armeijamme oli valmiudessa, ja rintamasotilaat kotiutettiin marraskuun alussa.
. Suomessa siirryttiin
syksyllä 1944 Zdanovin valtaan.
Lisäksi Suomen oli ajettava viipymättä entiset aseveljet saksalaiset maasta, mikä johti sotaan Lapissa talvella 1944-1945
Osingonmaksukyky kuntien kassaan haluttiin turvata.
Mistä löytyisi siis ostaja ylihintaiselle, uusiutuvia energioita paljon kalliimmalle ydinsähkölle?
Ilkka Hyttinen
insinööri
Jämijärvi
?Vastuu mahdollisesta ydinvahingosta on Fennovoimalla, ei sen omistajilla.. kymmenkunnaksi rakentamisvuodeksi jättäen siten mm. Ydinvoima luo radioaktiivista jätettä, riskinä ovat vuodot ja terroriteot, kyse on
ratkaisemattomasta ympäristöongelmasta. Fennovoiman tapauksessa sähköä . Tuulivoiman ja
maakaasun hinta on tällä hetkellä 1200 dollaria ja 1000
dollaria per kilowatti.
Ydinvoima on kallista, saastuttavaa, vaarallista, syrjäyttävää, ehtyvää, jne. Pohjois-Satakunnan periferiaksi.
Siitä huolimatta että sähkön hintaennuste energiamarkkinoilla on 30?35 euroa/MWh , ydinvoimalla se on
50 euroa/MWh . Kun
rakennettaan uusia ydinvoimaloita ne siirtävät kustannuksia yksityisiä ja julkisia investointeja pois halvemmista, helposti saatavilla olevista vaihtoehdoista, joita tarvitaan ilmastomuutoksen torjumiseksi.
ENERGIATEKNIIKAN professorin Peter Lundin arvioiden
mukaan uusiutuva kotimainen energia ja energiakäytön
tehostaminen riittävät kattamaan kolmen ydinvoimalan
tuottaman energian ja samoin kustannuksin.
Valtion tukien käyttöä ei voi pitää tuomittavana asiana,
koska nykyinenkin teollisuus on rakennettu veronmaksajien varoin.
Tarvittava raha voidaan ottaa leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia, joita käytetään 3?4 miljardin euron
arvosta vuosittain.
Hyvinvointipalveluiden menoeriin ei tarvitse kajota.
Ilman kotimarkkinoita ei suomalaisen cleantechin maailmanvalloitus onnistu.
YDINVOIMALLA ei korvata Suomen lämpöenergian tarvetta vs. Mielipiteet
18
Timo Kallin
kallis ydinvoima
SUOMEN KESKUSTA puheenjohtajansa Juha Sipilän vedolla on ajamassa bioenergiaa, uusiutuvia energioita,
cleantechia hajautettuna koko Suomeen myötäjäisinä ainakin 100 000 työntekijän jatkuva työllistäminen.
Kansanedustaja Timo Kalli taas on ajelemassa ydinvoimaa (SK 21.9.) Olkiluotoon ja Pyhäjoelle oletuksenaan työllistää muutamat tuhannet . Hän toteaakin myös, että Fennovoiman ydinvoimalahankekin voi sitä myöten kaatua.
Fennovoiman on arvioitu tuottavan voittoja aikaisintaan 2057. Oman sähköntuotannon vahvistaminen parantaa maamme
huoltovarmuutta ja kauppatasetta. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
Mankala-yhtiö on
turvallinen sijoitus
VANTAALAINEN kaupunkineuvos
Pentti Hakulinen väitti 30.9 julkaistussa Suomenmaassa, että
kunnat eivät ymmärrä, millaisia
riskejä ne ottavat sijoittaessaan
Fennovoimaan. Fennovoima koituu siis koko
kansantaloutemme hyväksi.
Kauppahinta, ehdot, vakuudet
ja riskit ovat kaikki sopimuksissa
sovittuja asioita.
Kristiina Leppänen
Fennovoiman hallinto- ja
lakiasiainjohtaja. useimmiten ulkolaiset . Fennovoiman hankkeessa
mukana olevat suomalaiset yritykset ja sähköyhtiöt omistavat
Fennovoimaa Voimaosakeyhtiön kautta.
Fennovoiman osakkaiden keskinäinen vastuu yhtiön normaaleista operointiin, kunnossapitoon ja hallinnointiin liittyvistä
kustannuksissa on nimenomaisesti sovittu osakassopimuksessa.
Vastuu mahdollisesta ydinvahinkotilanteesta on Fennovoimalla, ei sen omistajilla. Mankala-yhtiö on
osakeyhtiölain mukainen osakeyhtiö, jossa osakkaat saavat yhtiön tuotetta . energiariippuvuutta Venäjästä, päinvastoin.
Saasteet ja monet lieveilmiöt jäisivät vain meille, edut
ja energiavalta vietäisiin Rosatomille.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuorikin tylyttää TVO:ta
Olkiluoto 3:sta ja sanoo sitä teollisuushistoriamme surkeimmaksi tapaukseksi. Fennovoima myös suorittaa vuosittain lain edellyttämät
maksut ydinjäterahastoon, joka
kerää varat ydinjätehuoltoon.
FENNOVOIMAN pääomistaja on
suomalainen Voimaosakeyhtiö SF. Nykyisellä kulutuksella edulliset
uraanivarat on käytetty loppuun jo noin 50 vuodessa.
Nykyisellä kulutuksella
edulliset uraanivarat on
käytetty loppuun jo
noin 50 vuodessa.
TUULIVOIMA ja muut uusiutuvat energialähteet, kuten
aurinko- ja bioenergia yhdistettynä energiatehokkuuteen ja -keventämiseen, ovat osoittautumassa paljon
ydinvoimaa kustannustehokkaammiksi.
Lisäksi niitä voidaan käyttää paljon nopeammin. kustannusten
maksua vastaan.
Omistajien vastuu ulkopuolisille on sama kuin muissakin
osakeyhtiöissä. hinnoillaan kilpailukyvytön.
YDINVOIMASTA on monia huolenaiheita. Ydinjäte muodostaa valtavat kustannukset ja riskit tuleville sukupolville.
Viimeisen 20 Yhdysvalloissa rakennetun reaktorin keskimääräiset kustannukset ovat olleet kapasiteetiltaan
5000 dollaria per kilowatti; viimeisin rakennettu Kanadassa maksaa 4000 dollaria per kilowatti. Kauppahinta, ehdot, vakuudet ja riskit
ovat kaikki sopimuksissa sovittuja asioita.
Laitos on ostettu kokonaistoimituksena Rosatomin vastatessa
sovituissa kustannusraameissa ja
aikataulussa pysymisestä.
Fennovoiman laitos rakennetaan Suomeen ja hanketta koskevat päätökset tehdään Suomessa. Selvää
on, että Fennovoima hankkii lain
edellyttämän ydinvastuuvakuu-
FENNOVOIMAN hankkeessa mukana olevat yritykset ovat päättäneet mukaan lähdöstään huolellisen harkinnan tuloksena, kukin
omista lähtökohdistaan. Hänen mukaansa Mankala-yhtiössä sijoittajat
vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön veloista ja muista vastuista.
Haluan tuoda toisen näkemyksen asiaan. Mankala-periaate on vahvistettu korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksellä
vuonna 1963.
Ydinvoimayhtiö Teollisuuden
Voima Oy toimii samalla Mankala-periaatteella, kuten moni muukin suomalainen sähköntuotantoyhtiö.
tuksen. Tästä syystä moni talousahdingossa oleva
kunta sanoi ei energiayhtiöidensä sijoitusinnolle
Kaikki näyttäisi olevan
selvitetty ja kunnossa. jätevedestä, bioenergian
käyttöönotosta ja tottakai Pyhäjoen ydinvoimalaitoksesta
ym. vaalien myötä esiin tulleista isänmaallisista asioista.
Mielestäni tässä tilanteessa puolueemme johdon tulisi opastaa koko ?remmiä. Sooloilijat valitkoot eri porukan, vaalien hopeamitali on paluu nykyiseen.
Voitto on meille tarjolla, yhteistyöllä ja oikeilla valinnoilla se tulee.
Sauli Takalo
Oulainen
Pelolla ei luoda luottamusta
MEDIAT ovat nyt syksyn kuluessa antaneet sellaista
tietoa, että Venäjän pelko on lisääntynyt jopa puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raportit
kuitenkin jättävät kertomatta tai
antavat virheellisen kuvan oleellisimmista asioista.
Tuulivoimaloiden melu voi todistetusti pitää öisin hereillä jopa
2-3 kilometrin etäisyydellä voimaloista, televisio ja matkapuhelimet pätkivät, talvella tuulivoimaloista 400 metrin päässä ulkoilu tapahtuu omalla vastuulla jäävaaran vuoksi, voimalat ovat paljon suurempia mitä havainnekuvissa oli näytetty, riistan määrä laskee tuulivoima-alueella, ja
asuntojen arvo voi laskea.
Nämä ovat tulleet ?yllätyksenä?
tuulivoimayhtiöille monissa jo toteutuneissa hankkeissa. Mutta nyt olemme itsenäinen kansa ja kaitselmus on pitänyt huolen,
että asiat ovat näin.
Meillä on aina ollut oma maanpuolustus ja se on
ollut se asia mikä pitää edelleenkin kunnossa.
Natoon liittymisen kannatus on medioiden mukaan myös lisääntymässä, mutta silloin vasta meidän
olomme muodostuisi kriittiseksi, jos ja kun Naton ja
Suomen raja olisi samalla Venäjän ja Suomen raja.
?Jos valtaa tarjotaan, niin meillä on mahdollisuus
ohjata kotimaiseen lähiruokaan.. Kokemusta aikamme tyypillisistä noitavainoistakin.
Ja sinä oot pysyvästi raitis, mallikas mies! Vironperän
Jussin pätevä perintö sinusta hyvän jatkajan saa. Viimeisessä yrityksessä oli kyllä vähällä ettei raja Suomen ja Neuvostoliiton rajalla tullut tarpeettomaksi.
Kuuntelin Ylen Radio puheesta entistä ministeri Enestamia ja hän siteerasi Pertti Paasiota silloin,
kun hän oli ulkoministerinä.
Paasiolta oli kysytty jossakin ulkomaareissulla:
?Ettekö ole huolissanne, kun teillä suomalaisilla on
1300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa??
Paasio oli vastannut: ?Emme ole huolissamme,
silloin olisimme ellei meillä olisi tätä 1300 km rajaa
Venäjää vastaan?.
KUTEN toin heti alussa esille Neuvostoliitto on kolme kertaa yrittänyt ottaa Suomen ja aina se on torjuttu, joskin kalliilla hinnalla. Kuva: Jaakko Martikainen
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
Heikki Niittymäki
Masku
PL 52, 90100 Oulu. Kuva: Jaakko Martikainen
?Tervetulloo Masa!?. Silti seuraavan hankkeen kohdalla jatketaan ongelmien pimittämistä.
TUULIVOIMALOISTA saatava rahal-
linen tuotto on niin suurta ja var-
maa, että tuulivoimayhtiöt tekevät kaikkensa saadakseen tuulivoimalat pystyyn. siinä mielessä, että eivät sooloiluillaan lähtisi möhlimään puheenjohtajan alulle saamaa asiallista nousu kierrettä.
Eräs tärkeä asia tulisi muistaa myös Etelä-Suomen
edustajiemme. ovat jälkipeliä, aikaa oli viheltää ajoissakin.
Jos valtaa vaaleissa tarjotaan, niin meillä on tuolloin
mahdollisuus ohjata bioenergiaan tai kotimaiseen lähiruokaan. Äsken Birkissä kaupunginvaltuusto hylkäsi siellä
kolmen 140-metrisen ja 3 MW:n
?monsterivoimalan. rakennusluvan, kun noin 100 asukasta ja
kaupunki olivat valittaneet siitä.
Nämähän ovat Suomeen verrattuina jo pienimmästä päästä!
Tanskaan on tänä vuonna pystytetty vain 18 teollisuusluokan tuulivoimalaa. Kirjoita Suomenmaahan. Sen jälkeen on
oikeudenkäyntien kautta mahdollista pitkittää ongelmavoimaloiden purkamista vaikka 10 vuotta, kuten on Inkoossa tapahtunut.
Tukiraha kuitenkin virtaa yhtiön
tilille koko ajan, käynnissä olevista valituksista huolimatta.
Tuulivoimalat vaativat vähintään kahden kilometrin etäisyyden asutukseen, jotta haitat saataisiin minimoitua.
Sosiaali- ja terveysministeriön
johtavat virkamiehet totesivat kirjoituksessaan Ympäristö ja terveys
-lehdessä 4/2014, että ??ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia
alle 2 kilometrin etäisyydelle ei pitäisi rakentaa voimaloita.?
TUULIVOIMAN ?esimerkkimaassa. Monet
olivat joutuneet hankkimaan toisen asunnon tuulivoimaloiden
terveyshaitan vuoksi.
Rahallinen korvaus ei kuitenkaan auta tuulivoimaloiden rakentamista. Mutta tällä hetkellä edetään yhtä jalkaa puheenjohtaja Sipilän tahdissa ja puoluejohdon linjausten
mukaan. Älkää tietoisesti lähde sotkeutumaan
puolueen vahvimman kannattaja-alueen jokapäiväiseen
leipään vaikuttaviin asioihin.
Muistakaa, että jos vaalivoitto tulee niin vielä tällä kertaa se ei tule Helsingin/Etelä-Suomen äänillä vaan lähinnä pohjoisen ja ydinvoiman rakentajien äänillä.
Meidän on tiedostettava, että tilanne on erittäin herkkä. Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva
Tervetulloo
Vanhasem Masa!
TERVETTULLOO Vanhasem Masa jälleen kansaamme palvelemaan, parantamaan!
Tietoo, taitoo ja kokemusta sulla nyt eilistä enemmän
on. Tätä en
halua kiistää, mutta aina on ollut selvää se, että pelolla ei luoda luottamusta niin henkilökohtaisissa ?
kuin valtioiden välisissä asioissa.
Viime vuosisadalla Neuvostoliitto yritti kolme
kertaa valloittaa Suomen, mutta ei onnistunut. Päätöksien
pitää perustua tosiasioihin.
Tuulivoimafirmojen palkkaamat konsultit ovat laatineet
hankkeista monisatasivuisia raportteja. Tanskassa valtio korvaa asukkaille aiheutuneet kiinteistöjen
arvon menetykset osittain.
Korvausta on tullut ainakin 40
000-70 000 euron verran asukkaille, joiden asunnot ovat sijainneet 500-1200 metrin päässä suurista, teollisuusluokan(yli
2 MW) tuulivoimaloista. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
19
Kuntalaisten etu
tuulivoimaloiden edelle
SUOMEN monissa kunnissa tullaan päättämään tuulivoimaloiden rakentamisesta. Nyt ei pidä pohtia esimerkiksi ydinreaktorivaihtoehtoja varsinkaan heidän, jotka tuntevat reaktoria paremmin esimerkiksi argentiinalaisen tangon salaisuudet.
Ydinvastustajien ?vihellykset. Vastustus on laajentunut
tuulivoimaloiden koon kasvaessa.
KUN tuulivoimalat sijoitetaan
riittävän kauas asutuksesta kestävän kehityksen periaatteella,
niin kaikki voittavat.
Lupaprosessi nopeutuu kun
tuulivoimaloista ei ole tarvetta valittaa, voimalat saavat pyöriä täydellä teholla ja asukkaiden
terveys sekä omaisuuden arvo
ovat turvattuna.
Jari Vihriälä
varapuheenjohtaja
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
?Tuulivoimalat vaativat vähintään kahden kilometrin etäisyyden asutukseen, jotta haitat saataisiin
minimoitua.. Silläkin
saralla sinua tarvitaan.
Kiiom Mikko
Tammerforssin nuapurista
Valinnan vaikeudet
KESKUSTAN edustajille on avautunut todella herkullisia
kohteita kannanotoilleen äänten kalastuksen muodossa.
Kantaa tulisi ottaa ?mummojen
Aiheina
Lastensuojelun uudet tuulet Raisiossa
ja Lasten sote! .
Koko perheen retki tiedekeskus
Heurekaan 25.10. klo 19 Jämijärven kunnan
valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Hän johtaa Turun Keskustaopiskelijoita.
Myös osuuskuntayrittäjänä toimiva Sundberg toimii tällä
hetkellä muun muassa Aurassa vapaa-aikalautakunnan
puheenjohtajana sekä Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksessa.
VARSINAIS-SUOMEN Keskusta on valinnut ehdokkaaksi
eduskuntavaaleihin:
Ala-Nissilä Olavi Loimaa, Eeva Raija Turku, Huittinen
Ulla Salo, Ikonen Mauri Masku, Kiviranta Esko Sauvo,
Kulmala Viktoria Kustavi, Kurvinen Jani Somero, Myllymäki Pekka Mynämäki, Raisto-Elo Tanja Laitila, Ruottu
Annina Lieto, Saarikko Annika Turku, Sirkiä Anna Turku, Sundberg Kenneth Aura, Söderström Eveliina Turku.
Hyvinvoinnin kantajat II . Heureka 12 . ja klo 15 alkaen 95-vuotisjuhlavastaanotto samassa
paikassa. Ulla Huittinen harrastaa
hiihtoa ja kestävyysjuoksua.
Kenneth Sundberg (21) on auralainen liiketaloudenopiskelija. Mukana kansanedustajaehdokkaita ja keskusta-aktiiveja!
Jyväskylä, 8.-11.10. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen
alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan
unionin kehitystä sekä muita ajankoh-. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa 4.10. klo 18 ja paikkana Keskustan Päijät-Hämeen piiritoimisto. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat.
Outokummun Keskusta, syyskokous
to 16.10. mennessä Mirja Airio air10@suomi24.fi puh 041 535 3075 tai henna.pirhonen@kolumbus.fi, 050 306 3665 Järj.
Kaarinan & Paimion Vesaiset.
Pikkujouluminiristeily la 15.11. Kokouksessa nimetään SavoKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat.
KESKI-SUOMI
Jyväskylä, 4.10. 16. pilvi.karkela@keskusta.fi, eeva.kuuskoski@hotmail.com tai helena.
pakarinen@keskusta.fi.
Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä
keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan
syksyn aikana. Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna
klo 9-10. klo 16 Kouvolan Nytkis
(naiset yhteistyössä) järjestää Kansainvälisenä Tyttöjen päivänä tilaisuuden
?Tytöstä tien näyttäjäksi. Syyskokous la 18.10 klo 10. Aikuiset 30?, 6-16v 21?. Keljonkankaan
syysmarkkinat. Paikalla
eduskuntavaali -ja seurakuntavaaliehdokkaita. Äänekosken lastentarvikkeiden rompetori. Seminaarin alustajina ovat mm. Kokouksessa poliittisen ajankohtaiskatsauksen pitää Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula. varapuheenjohtajana ja jäsenenä Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin hallituksessa. klo 10-13 Uudenkaupungin syysmarkkinoilla Uudenkaupungin torilla keskustan osastolla.
Lieto. sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas, VTT Markku Lehto, Keskustan varapuheenjohtaja Juha
Rehula, Väestöliiton toimitusjohtaja
Helena Hiila sekä kansanedustaja Tapani Tölli. Esillä sääntömääräiset asiat.
Keskustaväen kirkkopyhä 19.10. Ohjelmassa mm. klo
POHJOIS-KARJALA
Eno, paikallisyhdistyksen syyskokous ti 7.10. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 8.10.
mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942.
Tampere, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous piiritoimistolla ke 15.10. Lisäksi päätetään tulevan vuoden jäsenmaksuista sekä taloussäännöstä.
Uimi, paikallisyhdistyksen syyskokous Anja Sairalla ma 6.10. Jumalanpalvelus klo 10 Kihniön
kirkko ja juhlatilaisuus Taitotalo Puumilassa jumalanpalveluksen jälkeen. klo 11-17.
Mukana kansanedustajaehdokkaat Ulla Huittinen, Olavi Ala-Nissilä, Mauri
Ikonen, Anna Sirkiä ja Esko Kiviranta ja
Annina Ruottu, sekä joukko seurakuntavaaliehdokkaita Liedosta ja Tarvasjoelta. klo 16.30 - 20.30 Tampereelle, Scandic Hotel Rosendahl (Pyynikintie 13). Klo 17.30 alkaen tutustuminen Pohjoisrannan toimintaan
samassa osoitteessa.
UUSIMAA
Piiri, sääntömääräinen syyskokous
järjestetään la 4.10. Keskittävään osaoptimointiin tähtäävä päivystysasetus pitää siirtää vaalien yli ja käsitellä yhtenä osana koko
sote-uudistusta.
Kunnallisjärjestön puheenjohtajan Minna Tarkan mukaan vaikuttaa siltä, että sinipunahallitus haluaa vielä
viime töikseen jättää keskittävän puumerkkinsä päivystysasetuksen osalta.
. Juhlapuhujana Keskustanaisten pj kansanedustaja Elsi Katainen. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT,
dosentti Paavo Väyrysen alustuksena
ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta sekä muita ajankohtaisia aiheita. Tervetuloa mukaan!
Raisio, Keskustajärjestöjen kk-palaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke 8.10.
aiheena politiikan syksy ja seurakuntavaalit.
Raisio, keskustajärjestöjen kk-palaveri ke 10.10. Kirkkopyhän ruokailu 15,00 euroa. Alustajina
ovat mm. Se tähtää pienten yksiköiden sulkemiseen potilasturvallisuuden ja säästöjen varjolla.
Kunnallisjärjestö muistuttaa kaikkia allekirjoittamaan
kansalaisaloitteen päivystysasetuksen muuttamisesta
pienten synnytyssairaaloiden puolesta.
. klo 18 (huom. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. Hän on tehnyt pioneerityötä yksinelävien puolestapuhujana. Paikalla kansanedustajaehdokkaista ainakin: Esko Kiviranta,
Tanja Raisto-Elo, Mauri Ikonen ja Viktoria Kulmala. Piirin työmarkkina-asiain toimikunta.
Kymenlaakson Keskustanaiset mukana la 11.10. Kokouksessa asetetaan keskustalaisia eduskuntavaaliehdokkaita Uudenmaan
vaalipiiriin. Tiedustelut: Juhani Rajala, GSM
0400 127 900.
La 25.10. Kokous Hyökkälän koululla
osoitteessa Kirkkotie 9, 04300 Tuusula.
Vantaan Keskustanaiset, syyskokous
su 5.10. Talouden ja
sosiaaliturvan suhteesta, hyvinvoinnista ja köyhän asiasta puhutaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään Tampereella pääkirjasto Metson tiloissa la 11.10. Naantalin kaupunginvaltuuston salissa klo 18-20. klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Kahvia ja pullaa sekä omenia tarjolla. klo 12. Johtokunta klo 11.30. Jussi Mertsola. Keskittävään osaoptimoitiin tähtäävä
päivystysasetus pitää siirtää vaalien yli ja käsitellä
yhtenä osana koko sote-uudistusta, Tornion
keskustalaiset lausuvat. la klo 21 avausglögit ja
?vapaata seurustelua?, paluumatkalla klo 12 buffet ja klo 14.30 kaupunkipolitiikan suunnittelu kokoustiloissa.
Ilmoittautumiset matias.ollila@gmail.
com viim. Keskustan Keski-Suomen piirillä on tuttu messupaikka, jossa on tavattavissa
kansanedustajaehdokkaita ja keskusta-aktiiveja.
Euroopan parlamentin jäsen Paavo
Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn
aikana. Ilmoittautuminen lehtimiehet@keskusta.fi ja 050 388 0011. Kutsun sinut osallistumaan Keski-Suomen tilaisuuteen su 12.10. Sen
jälkeen klo 11-14.30 seminaari otsikolla ?Köyhän asialla. Keljonkankaan koululla (Aapistie 2) klo 11-14.
Äänekoski, 4.10. Valtiotieteen
kandidaatti Raija Eeva on Turun kaupunginhallituksen
jäsen.
Salolainen Ulla Huittinen (53) on maatilayrittäjä siipikarjatilalla Kiskossa. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Paikalla tietenkin myös
paikalliset keskustavaikuttajat.
. Päivän aikana perehdytään myös ajankohtaiseen sote-uudistukseen. Helsingissä puoluetoimistolla (Apollonkatu 11a). Vaaleihin valmistautumisesta ja poliittisesta tilanteesta kertomassa eduskuntavaalien
vantaalaiset naisehdokkaat.
VARSINAIS-SUOMI
Uusikaupunki, Keskustan Kalanti-Uusikaupunki paikallisyhdistys mukana
teltalla Uudenkaupungin syysmarkkinoilla 4.10. Piirikokous antaa vastauksen jokaiseen aloitteeseen.
Muihin kuin piirikokoukselle tehtyihin
aloitteisiin vastaa piirihallitus.
KYMENLAAKSO
PÄIJÄT-HÄME
Hamina, Keskustan teltta Haminan
markkinoilla to 9.10 klo. Aloitteet on jätettävä piirihallitukselle yhtä (1) kuukautta ennen piirikokousta. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa su 5.10. klo 16 Kouvolan seurakunnan Maria-salissa.
PIRKANMAA
KARJALA
Pirkanmaan Keskustanuoret, syyskokous 10.10. Hän toimii Salon kaupunginhallituksen
2. klo 18 kaupungintalon ruokalassa, syrjäkatu 2. Muistathan: oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle on paikallisyhdistyksillä ja
kunnallisjärjestöillä. Kolme valitaan loppuvuoden aikana.
Turussa asuva Raija Eeva (53) työskentelee Turun Tuomiokirkkoseurakunnassa diakonina. sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas, VTT
Markku Lehto, Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila sekä kansanedustaja Tapani Tölli.
Keskustan Lehtimiehet. Lopella, koulukeskuksen Loppisali, Opintie 2-4. Ilmoittautuminen
12.10. ja Salo Piihovi klo 10.15. KoneAgria ?
messut Jyväskylän Paviljongilla. klo
11.30 - 15.30 Laukaalle, Hotelli Vuolake (Suolahdentie 84). Alustajina Juha Sandberg, sotejohtaja ja prof.
toimialajoht. Osoite: Liedon vanha tori, Kirkkotie 3, Lieto. -katsaus puoluesihteeri Timo Laaninen. klo 13-14 Raision Keilahallissa.
Lieto, Liedon Keskustan py Mikkelin
markkinoilla Liedossa 5.10. Esillä sääntömääräiset asiat.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret,
syyskokous Ravintola Kerubissa (Siltakatu 1, Joensuu) ke 8.10 klo 17.30. aika) Irja Ansalehto-Salmella (Kaivosrinteentie 6 C),
sääntömääräiset asiat. Aloitteessa on tällä hetkellä lähes 48 000 nimeä, joten
jokainen nimi on välttämätön, torniolaiset toteavat.
Uusikaupunki. klo 11-14 Liedon Mikkelin markkinoilla keskustan osastolla.
Raisio, Keskustan veteraanien Keilakerho pe 5.10. klo 17 Enon palvelupisteellä,
Kunnantie 2, 3.krs. klo 18 Piiritoimisto Apila
Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere.
Käsitellään sääntömääräiset asiat kuten
toimintasuunnitelma sekä talousarvio
vuodelle 2015 ja päätetään johtokunnan kokoonpano vuodelle 2015. Ensimmäinen käsittely pe 17.10. Kokous alkaa klo
10.30, valtakirjojen tarkastus aloitetaan
klo 09.30. sosiaalipoliittinen seminaari. Sääntömääräisten asioiden
lisäksi päätetään piirin eduskuntavaaliehdokkaiden asettamisesta.
18 Apilassa.
SATAKUNTA
Jämijärvi, Keskustan Kirkonkylän ja
Kontin paikallisyhdistyksien yhdistymiskokous. Jäsenkirje tulossa!
HELSINKI
Keskustanuorten Helsingin piiri ry,
sääntömääräinen syyskokous 22.10.
klo 18.30 Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitiloissa (Kalevankatu 20,
00101 Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Hyvinvoinninkantajat II; Talouden
ja sosiaaliturvan suhteesta, hyvinvoinnista ja köyhän asiasta puhutaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään Tampereella pääkirjasto Metson tiloissa la 11.10. Kihniössä. Kuva: Maria Seppälä
Torniolaiset vaativat
päivystysasetuksen lykkäystä
TORNION KESKUSTA vaatii syyskokouksessaan päivystysasetuksen lykkäämistä.
. Linja-auto Turku Veritas Stadion 9.30, Kaarina Lautakunnankatu klo 9,45, Paimio Nesteen pikavuoropysäkki klo 10. Tervetuloa!
Piiri, sääntömääräinen syyskokous la
15.11. Poikkea kahville ja juttusille!
Piiri, Keskustelua työmarkkina-asioista! Tule keskustelemaan keskustalaisesta työmarkkinatoiminnasta to.
9.10. Toinen käsittely pe 31.10. ?Missä mennään päivän politiikassa. Koulutukseltaan Huittinen on toimintaterapeutti. klo 10. klo
18. 9-14. klo 18 Hintsan kokousmakasiinissa.
Piiri, avoin sote-toimikunnan tilaisuus ke 15.10. Keskustan Äänekosken kj:n järjestämä suosittu lastentarvikkeiden rompetori Äänekosken Painotalolla klo 9-13. klo 10 Keskustan Satakunnan piirin syyskokous Suomelan koulu, Tampereentie 19, 38600 LAVIA. Edunvalvontapäällikkö
Jouni Koskela alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. 12.10.
ETELÄ-HÄME
Keskustan Etelä-Hämeen piiri, syyskokous 18.10. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 6.10. Kutsun sinut osallistumaan Pirkanmaan tilaisuuteen ma
13.10. Ilmoittautumiset ruokailuun Pilvi Kärkelä 040595709
tai pilvi.karkela@keskusta.fi
Tampere, py:n syyskokous 29.10. 20
Keskustassa tapahtuu
keskusta nyt
Varsinais-Suomeen
kolme uutta ehdokasta
DIAKONI Raija Eeva, maatalousyrittäjä Ulla Huittinen ja
opiskelija Kenneth Sundberg on nimetty keskustan ehdokkaiksi Varsinais-Suomeen.
Eduskuntavaalijoukkueessa on nyt 14 ehdokasta
klo 18 Savonlinnassa Humanian auditoriossa.
Keskustanuorten Itä-Savon piiri,
sääntömääräinen syyskokous ke 8.10.
klo 18 Lomakeskus Järvisydämmessä,
Porosalmentie 313, Rantasalmi.
Jouhenniemi, py:n syyskokous to
9.10. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10.
Pudasjärvi. klo 18 alkaen. Valtakirjan
tarkistus klo 9.20 ja kahvitarjioilu. Kunnallisjärjestön johtokunta ma 6.10. Lopuksi laulamme Maakuntalaulun. Järjestöjen,
kuntien ja seurakuntien nuorisotyö tarjoaa nuorille monipuolisia mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon.
Nuorisotyö on tukea, ohjausta ja palveluita, jotka nuori itse valitsee, hyväksyy ja kokee omakseen. Kiinnostavat
harrastukset ja yhdessäolo muiden nuorten kanssa rakentavat itsetuntoa ja ovat tärkeitä hyvinvoinnin ylläpitäjiä.
VAIKKA nuori haluaa tuntea itsensä irralliseksi vanhemmistaan, hän kuitenkin kaipaa kipeästi aikuisten hyväksyntää ja arvonantoa omille mielipiteilleen ja valinnoilleen. mennessä tai soittamalla Kaija
Huidalle 050 5529942.
ETELÄ-SAVO
Keskusta Perinteisesti Kuortin Markkinoilla la 11.10. Katsomme
Muumit Rivieralla ?näytöksen. Koulutus pidetään ke 8.10. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten
paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 7.10. Katjalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai
p. klo 18 piiritoimistolla.
Nurmo. Kokoukseen osallistuminen on mahdollista
myös virtuaalisesti.
Keskustan Peräpohjolan piiri: Piirin syyskokous la 18.10. Paikalla Kaakkois-Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita.
Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen
ylimääräinen piirikokous su 16.11. 040 5338160.
Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous
su 26.10. Satuhetki on yhdessäoloa, jonka aikana lapsen kanssa voi jutella ja olla fyysisesti lähellä. Tempauksen myötä haluamme innostaa kaikkia lukemaan satuja.
Ääneen luetun sadun kuunteleminen luo yhteenkuuluvuutta lasten ja vanhempien välillä. ja yli 7 eur. klo 12 alkaen. menn. Kunnallisjärjestön johtokunna n kokous ke 8.10. Vanhempien ohella koulu, sukulaiset, ystävät, naapurit ja koko lähiyhteisö ovat kasvattajien verkostoa.
Kasvattajien yhteistyöverkko tukee lasten kasvua ja luo
heille turvallisen kasvuympäristön. Vanhemman tehtävänä on tällöin olla
kuin verkkoaita, joka ottaa karkaavan pallon kiinni.
VESAISET järjestää Oulussa 25.10. Sääntömääräiset asiat. klo
18 Kangasnimellä Osuuspankin kerhohuoneella. Mukana eduskuntaan aikova Hanna Kosonen
ja kaupungin luottamushenkilöitä.
Savonlinna, kunnallisjärjestön syyskokous 7.10. klo 18 Kerimäen Osuuspankin
kokoustilassa. Kokouksessa nimetään
piirin 6 eduskuntavaaliehdokasta.
Puolueen tervehdyksen tuo vpj Anu
Vehviläinen. klo 17 piiritoimistolla,
Koulukatu 31 a 2, Oulu. Seurakuntavaalien koulutusilta kaikille keskustan ehdokkaille. klo 15 Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. Valtuustoryhmän kokous su
12.10. kahvitus, musiikkiesitys, perhe- ja koulutuspoliittisia puheenvuoroja: ke Tapani Tölli (terveisiä
eduskunnasta) ja ke-ehdokkaat Jarmo
Vuolteenaho, Juha Pylväs ja HannaLeena Mattila sekä keskustelua, kysymyksiä ja kommentteja. klo 17 valtuustosalissa.
KESKI-POHJANMAA
Euroopan parlamentin jäsen Paavo
Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn
aikana. mennessä tai soittamalla Kaija
Huidalle 050 5529942.
POHJOIS-POHJANMAA
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri järjestää luentosarjan Kohti eduskuntavaaleja: Sivistysilta pe 10.10.
klo 18 Raahessa, Fregatti-salissa, Kirkkokatu 28. Ohjelmassa mm. Kansainvälisyyskouluttaja Erkki K.
Ikäläinen esittelee Syyrian pakolaisten
avustushanketta. ? Ennen syyskokousta johtokunta kokoontuu klo 17.
Punkaharju, paikallisyhdistyksen syyskokous 24.10. Valtakirjantarkastus ja ruokailu
on klo 10.30-12.00. Kokouksessa mukana Vesaisten Keskusliitosta Anni-Mari
Perkkiö, Salla Häkkänen ja Tuula MäkiFränti. Maakuntajohtaja Asko Peltola alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Kokouksessa käsitellään liiton
sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat.
Kasvua ja
kasvatusta
LOKAKUUSSA Vesaiset haastavat jälleen Sadun päivänä
kaikki Tarinatempaukseen. Sääntömääräiset syyskokousasiat.
Keskustanaiset Kangasniemi, po
syyskokous pidetään ke 15.10. Avaus piirin pj Matias Ojalehto, juonto lehtori
Hanna-Leena Mattila. klo 17 Kemissä piiritoimistolla Valtakatu 25. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulkoja turvallisuuspolitiikan tilannetta sekä
muita ajankohtaisia aiheita. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Lankia alustaa
maakunnan tulevaisuuden näkymistä.
Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten
paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 7.10. klo 12 Raahen Lukiolla, Merikatu
1. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 14.10. Esitysaika on puolilta päivin, tarkka aika saadaan tiistaina. Kutsun sinut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan tilaisuuteen la 11.10.
klo 10.30 - 14.30 Seinäjoelle, Sokos Hotel Laukeus (Torikatu 2). Tervetuloa!
LAPPI
Rovaniemi. klo 16 Sokos Hotel
Vaakuna Rovaniemi. tukea lapsen kasvun haasteisiin ja eri toimijoiden väliseen kasvatusyhteistyöhön.
Vesaispäivien ja Vesaisten valtuuskunnan yhteydessä
järjestettävässä seminaarissa alustava Lämsä on oululainen perheenäiti, kasvatus- ja sosiaalialan tutkija, kouluttaja ja tietokirjailija.
KASVATUSYHTEISTYÖ on vanhempien, lasten ja lähiympäristön vuoropuhelua ja sopimista yhteisistä säännöistä.
Vanhemmat valtuuttavat lähiympäristön osallistumaan
lapsen kasvatukseen yhteisillä kasvatustavoitteilla. klo 18.15 Etelä-Savon piiritoimistolla. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua
Teatteri-iltaan klo 19 Rovaniemen teatterin musikaaliesitys Seitsemännen portaan enkeli, lippuvaraukset mirja.stalnacke@pp.inet.fi tai 040-5344485.
Kemijärvi. Asialistalla liittokokousedustajien valinta ja Mykkälammen mökin myynnistä päättäminen.
VESAISET
Oulu. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Keskustanaisten Kemijärvi ry:n sääntömääräinen syyskokous
ti 7.10. Tilaisuus on
21
kolumni
kaikille avoin.
Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen
syyskokous pe 24.10. Kannustaminen ja kehuminen ovat hunajaa nuoren epävarmalle mielelle.
Lisätietoa Vesaisten tulevista tapahtumista löydät nettisivuiltamme.
Tuula Mäki-Fränti
viestintäsuunnittelija
Vesaisten Keskusliitto. Keskustassa tapahtuu
taisia aiheita. mennessä pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 040 515 6800.
Linja-autoretki Haapavedeltä, tutustuminen eduskuntaan ja Helsinkiin kansanedustaja Antti Rantakankaan vieraana 14.-15.10. klo 9 alkaen Ylitornion kunnantalolla. klo 18 Limingassa, Tupoksen koululla. klo 18.30 kulttuuritalon
kahviossa. Kokouksessa puhuu
eduskuntavaaliehdokas Eero Sistonen.
Vesaisten Itä-Savon piiri, syyskokous 9.10. Liput (jäsenhinnat): lapset 10 v. kaikille kasvattajille ja
vanhemmille avoimen seminaarin kasvatusyhteistyöstä
eri toimijoiden välillä.
Kasvatustieteen tohtori Anna-Liisa Lämsä alustaa aiheesta Eväitä yhdessä kasvamisen matkalle . Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen.
ETELÄ-POHJANMAA
Seinäjoki. Kahvi- ja mehutarjoilu.
PERÄPOHJOLA
Keskustan Peräpohjolan piirin piirihallitus, kokous 5.10. Paikalla ovat Lapin
keskustalaisten kansanedustajien lisäksi puolueen varapj. Kasvatustehtävässä
ei tarvitse selvitä yksin.
KULUNUT viikko on ollut nuorisotyön viikko. Puhujina VTT Tytti IsohookanaAsunmaa: eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Inkeri Kerola:: Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja Raahen sivistyspalvelukeskuksen johtaja Ritva Mattila. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17.30.
KESKUSTANUORET
Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n ylimääräinen yleinen
kokous ma 13.10. klo 10 Hyrynsalmen Kylätalo-Iskulla. Ilm. klo 13 Sisko ja Tuure Ruopsan
luona, Ruopsantie 90. ja alle 6 eur, lapset 11
v. Käsitellään syyskokousasiat, keskustellaan
eduskuntavaaleista 2015 ja kansanedustajaehdokkaan asettamisesta.
Kemijärvi. mennessä tai soittamalla Kaija
Huidalle 050 5529942.
Isokyrö. klo 11 Ylitornion kunnanviraston auditoriossa (Alkkulanraitti 55). Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. klo 19 kaupungintalolla.
Siikajoki. ti 6.10. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannettasekä muita ajankohtaisia aiheita. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24.
KAINUU
Keskustan Kainuun piiri, ylimääräinen yleinen kokous 11.10. Laaja-alainen kasvatusyhteistyö tukee myös vanhempia ja lasten muita kasvattajia heidän kasvatustehtävässään. Kokouksessa asetetaan piirin eduskuntavaaliehdokkaat. Plazaan. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18-20.30 Haapajärven lukion Kansankynttiläsalissa. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas 19.4.2015 pidettäviin
eduskuntavaaleihin.
ITÄ-SAVO
Kerimäki, Läntisen py:n syystapaaminen Louhen Hirvikodalla, Viitamäentie
993, Louhi ma 6.10. Kirkkokatu 6 Seinäjoki. Koulutuksessa käydään läpi seurakuntavaalien käytännön asioita ja on avoin
kaikille ehdokkaille ja asiasta muutoin
kiinnostuneille.
Euroopan parlamentin jäsen Paavo
Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn
aikana. Sadun
taikaa haluaa taatusti kokea myös kylään tuleva ystävä tai
naapuri, isovanhemmat vanhainkodissa tai isompi porukka kirjastossa.
Tarinatuokion lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa läsnäoloa, aitoa kiinnostusta heidän tekemisiin ja perheen yhteisiä hetkiä.
Joskus itsenäisyyttä kohti kasvava nuori haluaa enemmän oikeuksia, vapautta ja vastuuta kuin mihin hänen
kypsyytensä riittää. klo 19 vanhalla
kunnantalolla.
Savonlinna, paikallisyhdistyksen
syyskokous 18.11. Keskustanuorten syyskokous ma 6.10 klo 15.30 ravintola Piikki
Seinäjoki.
Piiri. Mukana seurakuntavaali ja kansanedustajavaaliehdokkaita.
Mikkeli, kunnallisjärjestön syyskokous
12.10. Mukana Suomen
KN varapuheenjohtaja Sari Palmu. Valtakirjan tarkastus klo
10-11, valtakirjat toivotaan etukäteen
piiritoimistolle. Ilmoittautumiset ke 8.10. klo 18 Revonlahden
Nesteellä. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 6.10. Kokouspaikalla on
mahdollisuus lounasruokailuun.
Peräpohjolan Keskustanaiset ry,
syyskokous 18.10. Luettu teksti on aina ainutlaatuinen verrattuna esimerkiksi telkkariohjelmaan, koska lukiessa saa itse
kuvitella kaiken.
SATU kehittää lapsen persoonallisuutta vahvistaen sitä.
Satu ohjaa myös lapsen luovuuden kehitystä sekä selventää lapsen tunteita ja arjen tilanteiden ymmärrystä. Anu Vehviläinen.
VESAISET
Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous 25.26.10. Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretissa (Kasarmintie 13), la klo 13 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su
16.11. klo 18 alkaen
Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa os. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. Valtakirjojen tarkistus alkaen klo 18.
Piiri. Koko perheen elokuvateatteriretki su 12.10. Piirin syyskokous Rovaniemellä,
Lapin ammattiopistolla, Jänkätien toimipiste, Jänkätie 1, su 19.10. Hän haluaa kokea, että hänen ratkaisujaan tuetaan
ja arvostetaan ja että häneen aletaan vähitellen suhtautua kuin tulevaan aikuiseen. Jaatilan py:n syyskokous
pe 3.10. Esillä eduskuntavaalit ja
muut ajankohtaiset asiat.
KESKUSTANAISET
Perhe- ja koulutuspoliittinen tilaisuus ma 6.10. klo 16 Mikkelin kaupungintalon
Valtuustosalissa. Klo 15.30 alkaen kahvitarjoilu. Klo 16 Misetin tj Kyösti Ylijoki:
Elinkeinojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Klo 16.30 taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen: Mikkelin taloustilanne. Majoitus Holiday Inn Oulu (Kirkkokatu 3). Kutsun sinut osallistumaan Keski-Pohjanmaan tilaisuuteen pe 10.10.
klo 16.30 - 20.30 Kokkolaan, Sokos Hotel Kaarle (Kauppatori 4). Johtokunta.
KN Rovaniemi, py sääntömääräinen
syyskokous to 9.10. Sääntömääräinen
syyskokous la 18.10. klo 19 Aune Mäkitiuralla. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten
paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 7.10. 050 5742661 tai janne.
makinen@eduskunta.fi Matkan hinta
vahvistuu osallistujamäärän mukaan.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la
8.11. klo 18
Kangasniemen kunnantalolla.
Vesaisten Etelä-Savon piiri, syyskokous 10.11. mennessä Janne Mäkinen p. klo 16.30 piiritstolla Kansankatu 12 Rovaniemi.
KN Lapin piiri ry. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 3.10. klo 18 Itä-Savon piiritoimistolla
Sarja perustuu löyhästi Nicholas Rhean Constable-kirjoihin. Millä nimellä Jack the Ripper Suomessa
Sudoku
9
3
7. Mitä nimitystä käytetään Espanjan
tunnetaan?
3 6
9 7
Onko Konstaapeli-romaaneja, joihin
Sydämen asialla -tv-sarja perustuu,
julkaistu suomeksi. Verenluovuttajan on oltava vähintään
6. Kuinka vanhaksi asti
verta voi luovuttaa?
Viivi & Wagner . Mikä on epoletti?
5. 22
3.10.2014
TIETOTESTI
1. B. Jos KAIKKI eduskunnan jäsenet joskus
olisivat eduskunnan äänestyksien aikana
paikalla, niin mikä olisi täysistunnossa annettujen äänien yhteismäärä?
8. Masi . Aku Ankka . Minkä hedelmän Eeva antoi Aatamille
Paratiisissa . Mukula. Englantilaisen Ashfordlyn poliisiaseman
ja Aidensfieldin kylän asukkaiden elämästä kertova tv-sarja Sydämen asialla (Heartbeat) pyörii joka päivä Yle TV1:ssä. Kuinka monta kaikkiaan ja onko niitä julkaistu suomeksi?
2. Raamatun mukaan?
10. Mikä on Skotlannin kansallissoitin?
700-luvulla valloittaneista muslimeista,
jotka hallitsivat kokonaan tai osittain aina
1200-luvulle saakka?
4
9 2
3 1
8
7
2
8
1
5
6
1
6
9
6
6 1
5 4
4
5 9
8 1
1
7
8 2
4
5 8
6 1
8
7 9
5
4
3
6 4
9
2 1
5
8
2
1 3
6
5 7
4
9
1 8
9
7 2
4 3
3 9
6
7
8
8 9 1 5 6
5
2
3
6 7
2 5
8 1
6
9. Mikä on pagodi ja mihin uskontoon se
liittyy?
4. Rhea itse on käsikirjoittanut vain yhden tv-jakson, mutta romaaneja konstaapeli Nick Rowanin elämästä on enemmän. Montako kieltä Alexander Stubb puhuu
sujuvasti?
3. 19922010 kuvatun sarjan jaksoja on kaikkiaan
372. Virtanen . Kuvassa
poliiseille äkeä Claude Jeremiah
Greengrass ja hyväsydäminen
David Stockwell.
7 2
18 vuoden ikäinen
Lällärimäisesti valmismatkalla, kuuden tunnin lennolla.
Tai sitten voi olla interraililla kouliintunut maailmanvalloittaja, joka tilailee itse lennot, viettää aikaansa puoli
vuorokautta vaihtokentillä, raahaa ja resuaa ja ostaa majoituksen lutikkalinnasta. Niin, siis niiden kymmenientuhansien muiden länsimaisuuttaan oireilevan itsensä pettäjän
kanssa.
EI TULISI mieleenikään leikkiä omatoimista reppumatkailijaa, jotka taas puolestaan halveksivat valmismatkaajia.
Lempilomakohteeseeni voi mennä kahdella tapaa. Muutenko
suomalainen sulautuu paikallisväestöön, Thaimaassa?
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
PERJANTAINA 3. Rautatie on kyllä siitä yllätyksetön vaihtoehto, että se vie juuri sinne minne raiteet on
laitettu viemään.
Jotkut ovat pätevöityneet vaikkapa Goassa, jossa he
ovat yksilöllisiä seikkailijoita, kaukana halveksituista mas-
nakin jotenkin oman elämänsä herroja, kulkevat oppaan
perässä kuin päiväkotilapset. Siitähän
rosvo tunnistaa turistin. Säästää ehkä satasen tai ei kyllä
sitäkään. On loogista, että opas puhuu laumalle kuin päiväkodin täti.
THAIMAASSA ovat valmiita laittamaan matkailijoille turistirannekkeet, joissa on tunnistinnumero. Kyllä jokaisella miehellä pitäisi olla vaimo.
. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Päällikkö:
Pirjo Kontio
Toimittajat:
Henna Lammi
Pentti Manninen
Timo Mikkilä
Samuli Nissilä
Pauliina Pohjala
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) 35, 2010 Pauna Media julkaisi kaksi Sydämen asialla -kirjaa: Aidensfieldin uusi konstaapeli ja Konstaapeli yövuorossa, 2) viisi: suomi, ruotsi, ranska,
saksa ja englanti, 3) buddhalaisten temppelien erillisrakennus, 4)
199, eduskunnan puhemies ei äänestä, 5) maurit (alunperin kansa Afrikasta, Mauretania), 6) Viiltäjä-Jack, Lontoossa 1888 toiminut sarjamurhaaja, 7) olkain/olkakoriste, (pääasiassa) upseerin puvussa, 8) säkkipilli, 9) omena, 10)
71-vuotiaaksi.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
044 7370 262
044 7370 267
040 5709 400
044 7370 265
044 7370 261
050 5450 915
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Miksi ihmeessä?
. Samaan
aikaan toisaalla, siis kaikissa maailman turistikohteissa,
mennään oppaan perässä.
Ihmiset, jotka kotimaassaan voivat olla päättäjiä tai ai-
ERÄÄSSÄ kahvipöydässä murehdittiin sitäkin, että rannekkeella voi olla kielteinen vaikutuskin. Aina on kuitenkin sellaisia
asioita, joista ei voi syyttää kepulaisia.
Ratkaisut
4
6
5
8
2
3
1
9
7
3
7
1
5
4
9
8
6
2
1
5
7
3
2
9
8
6
4
3
8
4
5
1
6
9
2
7
9
2
6
8
7
4
3
1
5
8
9
2
1
3
7
5
4
6
6
7
5
4
9
8
2
3
1
4
3
1
6
5
2
7
9
8
2
6
9
7
8
1
4
5
3
5
1
8
9
4
3
6
7
2
7
4
3
2
6
5
1
8
9
8
9
1
4
7
5
3
6
2
3
7
4
6
8
2
9
1
5
6
5
2
1
9
3
8
7
4
5
2
9
3
4
6
1
8
7
Ulkoasu: Mikko Eronen
2
8
9
1
6
7
5
4
3
4
6
3
7
1
8
5
2
9
1
8
7
2
5
9
6
4
3
9
4
6
5
2
1
7
3
8
2
3
8
9
6
7
4
5
1
7
1
5
8
3
4
2
9
6
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
044 7370 314
7
1
3
4
5
6
2
8
9
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Kuvatoimitus
Maria Seppälä
9
5
8
7
1
2
4
3
6
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
6
4
2
3
9
8
7
1
5
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
5
3
7
9
8
1
6
2
4
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Satu Itkonen
044 7370 377
Annukka Kantola vuorotteluvapaalla
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
8
2
4
6
3
5
9
7
1
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
9
6
2
7
4
3
5
8
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Helsingin toimitus
Postios. lokakuuta 2014.
Tänään: Raimo, ortodoksisen
kalenterin mukaan Teino.
Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 18.47, Oulussa kello
18.40 ja nousee huomenna Helsingissä kello 7.32 ja Oulussa kello 7.36.
PÄIVÄN SANA
Sinä, Herra, olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä
jaat armoasi kaikille, jotka sinua
avuksi huutavat.
Ps. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Mutta kun ollaan niin omatoimimatkaajaa.
Ja se omatoimimatkailijan, ellei peräti sankarimatkailijan harha on syntynyt siitä, että on nuorena matkustettu
Euroopan rautatieverkossa. 23
3.10.2014
Turistiranneke
samatkailijoista. 86:5
SANANPARSI
Köyhä naitta kauneus mut rikka naitta raha.
Uudenkaupungin seutu
KASKU
. Oppaalla
on kansio korkealla päänsä päällä, ettei näköyhteys vain katkea. Sepä lohduttaa, että sitten on ruumis helpommin tunnistettavissa, jos
kaupunkiviidakon laidassa puukottavat.
Vähemmän dramaattinen hyöty tulee kuulemma siitä, että eksyneet ja juopuneet on rannekkeen kanssa helpompi toimittaa majapaikkaansa.
Osa vastustaa ajatustakin rannekkeesta, kun nimenomaan ollaan kaukomatkalla ja seikkailemassa
Kuva: Jari Laukkanen
SAMULI NISSILÄ
SUOMENMAA
EDUSKUNNAN puhemiesneuvosto linjasi tänään käytäntöjä, joilla
eduskuntatyö saadaan pysymään
sujuvana loppuvaalikauden ajan.
Työhön tuo haasteita se, että
hallituspuolueilla on eduskunnassa vain hiuksenhieno enemmistö. Jos lähtee matkalle, pitää löy-
tää itselleen kaveri, Heinäluoma
kuvaa.
On mahdollista, että oppositiopuolueiden edustajat pääsevät
nyt mukaan sellaisiin tilaisuuksiin, joiden ovet pysyisivät muu-
PUHEMIEHELLÄ on varsin suuri
valta vaikuttaa eduskunnan työhön. Hallituksen koossapysymisestä vastaavat hallituspuolueet, ei
oppositio, Heinäluoma korostaa.
MATKALUPIA edustajalle myönnetään siten, että hallituksella ja
oppositiolla niitä on yhtä paljon.
Näin voimasuhteet pysyvät ennallaan.
. Parin edustajan poissaolo
saattaa keikauttaa voimasuhteet
päälaelleen.
Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd.) mukaan tilanteessa ei ole mitään uutta. 24
3.10.2014
Eduskunta linjaa äänestykset perjantaille,
matkalupia vain rajoitetusti
Kansanedustajille
myönnetään matkalupia
siten, että hallituksella ja
oppositiolla on niitä yhtä
paljon, Eero Heinäluoma
linjaa. Hän voi esimerkiksi keskeyttää jonkin asian käsittelyn ja siirtää sitä tuonnemmaksi.
Opposition edustajat pohtivatkin, aikooko eduskunnan sosiaalidemokraattinen puhemies käyttää valtaansa pitääkseen hallituksen pystyssä.. Suomen historiassa on ennenkin ollut
ohuita enemmistöjä, mutta asiat
on silti saatu sujumaan, hän sanoi tiedotustilaisuudessaan Eduskuntatalossa.
PUHEMIESNEUVOSTO on päättänyt keskittää täysistuntojen äänestykset perjantaille, jotta edustajat tietävät olla paikalla silloin,
kun asioista päätetään.
Hallitus ei kaadu, vaikka eduskunta sattuisi hylkäämään yksittäisen lakiesityksen, jos kyse ei ole
luottamuslauseesta.
Luottamuslauseäänestyksistä
ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen, puhemiesneuvosto linjaa.
Näin edustajat osaavat tarvittaessa perua matkansa ja muut menonsa, että pääsevät saapumaan
paikalle.
Oppositio kampittanee silti hal-
ten niille suljettuina.
EDUSKUNNAN valiokuntatyössä
noudatetaan vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan oppositio
ei käytä hyväkseen hallituspuolueiden edustajien poissaoloista
johtuvia tilapäisiä enemmistöjä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan kokoonpanoa muutetaan
niin, että hallituspuolueet saavat
siellä pysyvän enemmistön.
Jos lähtee matkalle, pitää löytää itselleen kaveri.
litusta käytettävissään olevin keinoin.