Suomenmaa 03.12.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 4 Huolena vanhusten tulevaisuus Poliisin toiminta syynissä Koko perheen piina Hallituksen rakennepaketti oli kooste eri säästökohteista. 6 414880 073513 TIISTAI 3.12.2013 RAKENNEPAKETTI TUOTTI PETTYMYKSEN. S. 12. S. s. 6?8 Huumepoliisin päällikkönä toimineen Jari Aarnion tapaus on nostanut poliisin sisäisen valvonnan suurennuslasin alle. s. Vanhusten laitoshoidosta aiotaan vähentää 300 miljoonaa euroa. 1 ? Olli Rehnin yllätys Komissaarin tavoitteena on Euroopan keskustaliberaalien aseman vahvistaminen s. 3 N:o 138 . 2 HALLITUKSELTA OLI LUPA ODOTTAA ENEMMÄN. 9 Riikka Taipaleen opinnäytetyö osoittaa, että koulukiusaaminen voi uuvuttaa kiusatun koko perheen
Vaikka läh- dettäisiin siitäkin, että paikka voisi mennä nyt kokoomukselle, ehdokas pitäisi tuoda esiin ja ehdolle vaaleihin . Eikö siis isänmaan edun tulisi edes näin suuressa asiassa ohittaa puolue-etu? Keskustan listalla Rehn on vain yksi 20:sta kandidaatista. Etukäteen mainostetut uudistukset on näet syytä panna taas lainausmerkkeihin. Eikö hallitus pystynyt yhtään parempaan. Vanhusten asumispalvelujen heikennys, toisen asteen koulutuksen leikkaukset tai päivähoitomaksujen korotukset ovat sen sijaan selkeitä leikkauksia tai säästöjä . myös jäävät. Kaukana ovat ajat, jolloin lehtien palstoilla riepoteltu saattoi lohduttaa itseään ajatuksella, että huomenna koko roska on kalankääreenä. JALKAPUUSTA keskustelin juttukeikalla erään valistuneen kansalaisen kanssa jo taannoin, kun Heidi Hautalaa korvennettiin julkisuuden kiirastulessa. Ymmärrettäisiin. Yleisökin oli rajallinen, joskin se tuolloin ehkä tarkoitti koko maailmaa. Vaan annas olla nyt. Ykkösehdokkuudella on suuri merkitys. on hallitukselta unohtunut kokonaan. Ei siis ihme, että perjantai otettiin vastaan pettymyksen tuntein. Todellisuudessahan näytti siltä, että valtiovarainministeri Urpilainen tajusi vasta viimeisenä, miten Suomi kompuroi. Sitä paitsi hallitusohjelmaankin oli jo merkitty kirjaukset rakenneuudistuksista ja talouskriisistä. Ailus-kohu palautti sen mieleeni. Toki on oikein, että epäkohtiin puututaan ja kohtuutta vaaditaan, mutta saisiko sitä kohtuutta hippusen myös ristiinnaulitsemisen mentaliteettiin. Että pikkuisen annettaisiin anteeksi. Pojalla piti oleman tukiopetusta kello kahdeksalta. vaikka hän sitten olisikin itse pääministeri Jyrki Katainen. Ykkösehdokasuudistus ylittää myös puoluerajat. Jos Rehnistä tulisi ALDE:n ykkösehdokas, eikö myös nykyhallituksen olisi syytä tukea hänen ponnistelujaan. tarjolla olevien tulisi uskaltautua vaaleihin ja alttiiksi kansalaisten arvioinnille. Vaatimus merkitsisi avoimuutta myös keskusteluun Suomen tulevasta komissaarista. Ehkä jonkun olisi pitänyt mainita niistä Urpilaisellekin. Rehn on kova nimi EU-vaaliin K un talouskomissaari Olli Rehn ilmoittautui ehdokkaaksi EU-vaaleihin, keskustan lista saa taas kovan vahvistuksen. Ykkösehdokas on mukana pelissä, jossa jaetaan unionin keskeisiä tehtäviä. Rehn toteuttaa myös demokraattista toivetta, jonka mukaan kaikkien arvotehtäviin . Todellisia päätöksiä yritetään tehdä myöhemmin, ja niiden mahdollinen vaikutus näkyy jopa vasta vuosien kuluttua. Tärkeimmässä asiassa, työurien pidentämisessä, hallitus on nostanut kätensä kokonaan pystyyn. Se ilmoittaa luovuttaneensa vallan työmarkkinajärjestöille, jotka rakentavat ratkaisua kuin Iisakin kirkkoa. Nyt tehdyllä toivomuspaketilla ei ratkaistakaan Suomen ongelmia. ?On rehellistä sanoa, että SDP herätti Suomen rakennemuutoksiin. SDP oli se puolue, joka totesi kesällä, että hallituksen täytyy kyetä tekemään budjettiriihen yhteydessä rakenteellisia muutoksia?, Urpilainen sanoi lauantaina. Tämmöinen politikointi aiheuttaa enemmän sääliä ja myötähäpeää kuin ihailua. Tässäkö tämä oli. Rehnillä on ylivoimainen kokemus EU:n toiminnasta. Toisaalta hänen mukaantulonsa lisää taas keskustan mahdollisuuksia saada kova vaalivoitto ja neljäs paikka. Jalkapuu uhkaa AAMU sai taas miettimään, lienevätkö kenenkään muun päivänaloitukset yhtä tahkeita. Viittä yli kahdeksaan mennessä olin kompuroinut jo kolmessa kohtaa. Lapsi piti viedä verikokeisiin, mutta unohdin muistuttaa häntä aamulääkkeen ottamatta jättämisestä. Hän oli tietysti vetäissyt pillerin huiviinsa heti herättyään ja kallisarvoinen labra-aika meni kankkulan kaivoon. Teinin herätin puoli kahdeksan jälkeen, minkä seurauksena hän alkoi sinkoilla pitkin huushollia. Kukaan ei ole sen enemmän ykkösehdokas kuin toinenkaan. Kaksi kautta komissaarina on tehnyt hänestä suorastaan keskeisen eurooppalaisen vaikuttajan. Rehnillä on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi europarlamenttipuolue ALDE:n ykkösehdokkaaksi. Katsottaisiin peiliin ja havaittaisiin, että monista ylivertaisista ominaisuuksistaan huolimatta sieltäkin katsoo erehtyväinen ihminen. Meri Alaranta-Saukko. Eikö hallitus pystynyt yhtään parempaan? ?Näiden papereiden perusteella on mahdoton sanoa, syntyvätkö tarvittavat säästöt?, sanoi Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Helsingin Sanomissa (30.11.). Rehn osallistuukin kovaan kilpaan. heikoimpien kustannuksella. I lo on revittävä irti huonostakin show?sta arvioivat kuitenkin sosiaalidemokraatit, ja puheenjohtaja Urpilainen otti itselleen kaiken kunnian hallituksen rakennepaketista. Otsikkokohtia on, mutta päätöksiä syntyy vasta tulevaisuudessa . Hyvät yritykset on testattu kyllin monesti. Onneksi en ole poliitikko. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta ?Rakenneuudistus? muuttui leikkauslistoiksi N ykyhallituksen tavaramerkiksi tullut päättämättömyys nousi taas pääosaan, kun hallitus kertoi rakennepaketistaan. todet ja keksityt . ?Kovin paljon merkittävää uutta täsmällistä tämä ei sisällä ajatellen kestävyysvajeen umpeen kuromista?, totesi entinen pitkäaikainen valtiosihteeri Raimo Sailas (sd.) Ylen Uutisille (2.12.). Saman voi todeta kuka tahansa kansalainen valtioneuvoston nettisivuilla (vn.fi) julkaistuista asiakirjoista. Julkisuuden hampaisiin jos joutuu, jutut ja juorut paisuvat ja leviävät viestiketjuina valon nopeudella halki maailman. Keskustelupalstojen kielenkäyttö on sitä luokkaa, että tuskin härskeimmätkään kehtasivat muinoin kirkon pihalla semmoisia räykyttää. Internetin ikiaikaiseen muistiin ilkeydet . Minun olisi pitänyt kuulemma muistaa. Ei voi kuin perästä päin ihailla sitä vauhtia, millä sankari selviytyi aamutoimista. Kuva: vn.fi laskettujen lukujen teoreettista pienentämistä, joilla ei ole vastinetta todellisuudessa. Tällä tahdilla kun niillä areenoilla toilailisin, kököttäisin jatkuvasti tuossa nykyajan jalkapuussa, sosiaalisen ja perinteisen median tikun nokassa solvattavana. Entisvanhainen jalkapuu oli sentään inhimillinen, vaikka sitä niin kovasti barbaarisuudestaan parjataan. Rangaistus kesti kirkonmenon ajan ja sitten pääsi irti. Tuskin kukaan paljon perään huuteli. Viikon päästä satimessa irvistelivät jo seuraavat rikolliset. jos syntyy. Asiakirjoitusta voi tutustua siihenkin, miten kuntien tehtävien vähentäminen on onnistunut. Hatusta vedetty hanke epäonnistui. Oikeat vähennysaikeet ovat usein valtakunnan yhteen- Nyt tehdyllä toivomuspaketilla ei ratkaista Suomen ongelmia. Tässäkö tämä oli. Päätöksiä lykätään tai niitä vasta valmistellaan, ja kaikkein tärkein osuus . Olimme kuin olimmekin hilkkua vaille säädettyä aikaa koulun pihalla. Minä porhalsin hammaslääkärille, vain todetakseni, että vastaanotto olisikin vasta seuraavana aamuna. VETÄYDYIN kotikoloon lajittelemaan sukkia ja miettimään, pitäisikö tehdä jotakin a) itselleen tai b) elämälleen. Sukat paritettuani totesin, ettei kummallekaan mitään mahda. uuden työn ja toimeliaisuuden lisääminen . Tämä asema on uusi EU-vaaleissa. Selvää on, että kokoomuslaisesta enempää kuin sosiaalidemokraatistakaan ei tule ryhmänsä ykkösehdokasta. Tehtävien vähentäminen on muuttunut leikkauslistaksi. komissaariksikin
3.12.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Odotuksia ja pettymyksiä Juha Rehula varapuheenjohtaja KATAISEN-URPILAISEN hallituksen yksi parasta ennen päivistä oli viime perjantaina. Tuolloin luvattiin täsmennyksiä ja lisää tietoa marraskuun loppuun mennessä. Isot ja pienetkin asiat edellyttävät huolellisen valmistelun. Monet kantoivat huolta siitä, pystyvätkö he selittämään ja perustelemaan hallituksen ratkaisuja kentällä, varsinkaan kun vielä ei tiedetä sataprosenttisesti, mihin rakenneuudistukset johtavat. Täsmällinen suunnitelma aikatauluineen pitäisi nykyisen hallituksen kuitenkin pystyä laatimaan. Julkisten tulojen ja menojen epäsuhdan korjaaminen vaatii onnistumisia myös pakettiin kuulumattomissa asioissa. Niitä ovat sosiaali- ja terveysuudistus ja kuntauudistus, jotka etenevät omia teitään, jos ovat edetäkseen. Tämä aika sisältää paljon epävarmuutta. Rakennepaketista oli lupa odottaa enemmän. ?Viime päivien viestit hallituksen suunnalta kertovat kohti umpikujaa menossa olevan muutoksen jatkumisesta.? Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva IKÄVISTÄ päätöksistä voi puhua, mutta niiden oikea tekeminen edellyttää oikeita päätöksiä, joiden takana seistään. Hallitus on jo ulkoistanut ainakin osan päätöksistä työmarkkinajärjestöille (eläkeratkaisut ja osatyökyisten aseman parantaminen). Se oli- si äärimmäisen reilua myös äänestäjiä kohtaan. Esimerkiksi kotihoidontuen muuttaminen, päivähoito-oikeuden rajaus ja vuo- rotteluvapaa eivät saaneet vielä uutta lihaa ympärilleen. Uudistuspaketissa riittää pureskeltavaa niin pitkäksi aikaa, että on syytä kysyä, miksi hallitus heräsi vasta tänä kesänä ja leipoi monien hallinnonalojen suuret uudistukset yhteen pakettiin. Vaikuttaa siltä, että kansalaistenkin kriisitietoisuus oli parempi kuin hallituksen ministereillä.?. Uusien työpaikkojen synnyttäminen on välttämätöntä. Kasvurahasto on keino tähän. Kotimaiseen energiaan panostaminen on keino luoda työpaikkoja ja saada eurot pyörimään kotimaassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon aito uu- distaminen on satojen miljoonien eurojen mahdollisuus. Eväänä pitää olla konkreettisia keinoja ja toimintatapoja. KESKUSTALLA on esittää konkretiaa tulevaisuuden rakentamiseen. Kuluvan vuoden aikana näitä eräpäiviä on ollut aiemmin kaksi eli ns. Viestit hallituksen suunnalta kertovat kohti umpikujaa menossa olevan muutoksen jatkumisesta. Katainen ja Urpilainen neuvottelivat reilut kaksi vuotta sitten kestävyysvajeen suuruudesta pihtisynnytyksellä kasaan saadun hallituksen ohjelmassa. Voisi kuitenkin kuvitella, että päätökset toisivat lisää tietoa, mitä tulossa on sen sijaan, että epävarmuus ja ennakoimattomuus vain lisääntyvät. ?Tarkemmat sisällöt selkiintyvät jatkovalmistelussa. kehysriihi keväällä ja budjettiriihi elokuun lopussa. Hallituksen avaintoimijat ovat nostaneet kerta toisensa jälkeen itse itselleen riman korkeuteen, jonka ylittämistä ovat odottaneet niin luottoluokittajat maailmalla kuin tavalliset ihmiset arjessaan. VALTION BUDJETIN alijäämän kattaminen on oma savottansa. Tiedossamme ja varmaa on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tulot eivät riitä menojen kattamiseen ellei kyetä tekemään päätöksiä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Solariumien valvonnan vähentämisellä ja muutamalla muulla yksittäisellä esityksellä kun ollaan vasta aivan alussa. Muut lehdet LEHDET ovat kommentoineet hallituksen rakennepäätöksiä ja maan tilaa: Demokraatti: ?Puoluevaltuustossa kuultiin kuitenkin myös huolestuneita ja kriittisiä puheenvuoroja. Luottoluokittajien luottamuksen lisäksi on saatava kansalaisten luottamus.? Satakunnan Kansa: ?On selvää, ettei vajetta kerralla voi rysäyttää kuntoon. Kysymys kuului, joudummeko liian ko- viin paikkoihin. On paljon helpompi tehdä valintoja, kun vaihtoehdot ovat avoimesti esillä.? Ilta-Sanomat: ?Rakennepaketti syntyi, mutta irvileuat keksivät heti, että sen rakennetta on vaikea hahmottaa. Paketin sisällön läpiajaminen vaatii pikkuasiat sivuuttavaa sitoutumista. Tarkoituksena on yhteensovittaa kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä rahoitus. Käytännön päätösten tulee olla sopusoinnussa uuden toimintatavan kanssa. Tällöin ei saa käydä niin, että vanhuspalvelulaissakin keskeisenä elementtinä oleva kotona asumisen lisääminen ja laitospaikkojen vähentäminen toteutetaan leikkaamalla 300 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksista toteamalla samalla, että laitospaikkoja on ao. Näissä neuvotteluissa onnistumisen tae on sopiminen, mutta voiko hallituksella tällöin olla vain odottajan rooli? Kuntien kontolla on kahden miljardin osuus kestävyysvajeen kuromisessa. Pidän hyvänä ehdotuksena uudenlaisen valtion ja kuntien välisen ohjausmekanismin luomista. Kuntauudistus on levällään kuin Henna Virkkusen eväät.? Karjalainen: ?Paketti koostuu lukuisista keskeneräisistä uudistuksista, joiden toteuttamistapa jää vielä auki. Seuraukset olisivat liian dramaattiset. on lause, joka on kuultu useamman kerran viime päivien aikana. Oppivelvollisuusiän nosto ja sen todellinen hintalappu, vanhusten laitoshoidon vähentäminen 300 miljoonan edestä tai kelpoisuusehtojen lieventäminen 165 miljoonan verran ovat esimerkkejä periaatteellisestikin merkittävistä asioista, joiden sisällöt selkiintynevät ajastaan. Päätökset eivät ole helppoja joudutaanhan puuttumaan olemassa olevaan ja johonkin joka koetaan saavutetuksi. Rakennepaketista oli lupa odottaa enemmän. Elokuun lopun suurimmaksi uutiseksi nousi se, että hallitus ylipäätänsä pystyi tekemään linjauksia siitä, miten yhdeksän miljardin kokonaisuus rakentuu. Tänään voi vain toivoa, että pureudutaan entistä tarmokkaammin Suomen selviytymisen keinoihin sen sijaan, että kisataan siitä kenen toimesta oikein kaikki alkunsa saikaan. Mittaluokka on tiedossa. Ja jatkokysymys oli, miten valtion pelastamiseksi tehdyt päätökset vaikuttavat puolueen kannatukseen. Sote-lakia on lupailtu eduskunnalle ennen joulua, ja sotku siitä uhkaa tulla. summaa vastaavasti vähennettävä. Käytännön toimet antavat pääosin edelleenkin odottaa itseään
Arvostan sitä, että keskusta toimii aktiivisesti eurooppalaisilla kentillä. . Tämä ei ole lämmittelykierros eduskuntavaaleihin vaan eurovaalit ovat erittäin tärkeät vaalit. En kommentoi muita ehdokkaita. Se on suomalaisille ja eurooppalaisille tärkein kysymys tällä hetkellä. MAHTUUKO keskustan listalle erilaisia näkemyksiä omaavia ehdokkaita. Nyt ei pidä keskittyä mihinkään instituutiokikkailuun vaan hyvin käytännölliseen yhdentymiseen, jolla vahvistetaan talouden kestävän kasvun ja paremman työllisyyden perustaa. Ei tässä ehtoja asetella. Olennaista on keskittyä tekemään vahva kampanja EU-vaaleissa ja toimia niin, että kyetään vahvistamaan sekä Suomen Keskustan että Euroopan keskustaliberaalien vaikutusvaltaa eurooppalaisessa päätöksenteossa. OLETKO ehdokkaana kevään 2014 eurovaaleissa, jos sinua ei valita ALDE:n kärkiehdokkaaksi? . Keskustalaiset tekivät hyvää työtä. . Ei tässä ole kyse vain huippupaikoista vaan siitä, millä tavalla Eurooppaa uudistetaan ja millaista Eurooppa-politiikkaa Suomi harjoittaa. . Olen työskennellyt pitkään eurooppalaisissa tehtävissä. Arvioin, että minulla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi Euroopan keskustaliberaalien kärkiehdokkaaksi. . Mitä keskusta voisi mielestäsi tehdä? . Olen saanut kannustavia viestejä tutuilta ja tuntemattomilta suomalaisilta, mistä olen kiitollinen. USKOTKO, että ALDE:n kärkiehdokas voi saada huippuviran EU:ssa? . ALDE:n vaaliohjelma heijastelee nyt keskustalaisia näkemyksiä. Keskustan Eurooppa-politii- kan linja on yleensä ollut yhteisöllinen ja rakentava, mutta samalla kriittinen. Haluan jatkaa tätä työtä ja olen siihen hyvin motivoitunut. . Keskustalla on erinomainen ehdokaslista. MITÄ MIELTÄ olet Olli Rehnin eurovaaliehdokkuudesta, Paavo Väyrynen? . Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.. Siinä painotetaan vihreän talouden merkitystä, kestävää kasvua, työllisyyttä ja läheisyysperiaatetta. MILLAISTA EU-poliitikkaa keskustan pitäisi tehdä eurovaaleissa? . 4 3.12.2013 Olli Rehn aikoo tehdä vahvan eurovaalikampanjan. Kuva: Jari Laukkanen Ei tässä ehtoja asetella. ?Ei ole kyse vain huippupaikoista? ALDE:n kärkiehdokkuutta tavoitteleva Olli Rehn haluaa vahvistaa keskustaliberaalien asemaa PAULIINA POHJALA SUOMENMAA EU:N TALOUSKOMISSAARI, EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn yllätti lauantaina ilmoittamalla, että hän tavoittelee Euroopan liberaalidemokraattien ALDE:n ykkösehdokkuutta. Vahvimmat veikkaukset sitä ennen olivat, että eurovaaliehdokkuus ei kiinnosta komissaarina ansioitunutta Rehniä. ALDE on vasta kolmanneksi suurin ryhmä Euroopan parlamentissa, joten sen kärkiehdokas tuskin saa EU:n huippuvirkaa. Kärkiehdokkuuskaan ei ole vielä varmaa. Europarlamentaarikon tehtävä on edustaa suomalaisia ja toimia Suomessa, ja sen vuoksi lasken sen suomalaiseksi kansanvaltaiseksi tehtäväksi. KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on todennut, että keskusta tekee kaikkensa, jotta pääset ALDE:n kärkiehdokkaaksi. Olen hyvin motivoitunut ryhtymään eurovaalien ehdokkaaksi. . Haluan antaa kokemukseni ja verkostoni käyttöön. Olen jo aikaisemmin sanonut, että hänen ehdokkuutensa on tervetullut. Keskustan edustajat vaikuttivat hyvin merkittävästi ALDE:n vaaliohjelman linjauksiin, jotka luovat pohjaa tulevalle vaalikampanjalle. Viime vuodet olen toiminut euroalueen velkakriisin nujertamiseksi ja talouden kestävän kasvun ja paremman työllisyyden perustan rakentamiseksi. Voin samalla katsastaa, onko minulla kannatusta Suomessa kansanvaltaisiin tehtäviin, mikä on reilu peli sekä Suomen kansan että minun kannaltani. . Paikasta tulee todennäköisesti kisa, sillä ALDE-ryhmää vetävä belgialainen Guy Verhofstadt on myös siitä kiinnostunut. ALDE päättää ykkösehdokkaastaan 1.2.2014 Brysselissä. MIKSI HALUAT ALDE:n kärkiehdokkaaksi kevään 2014 eurovaaleissa, komissaari Olli Rehn? . Olet itse euromyönteinen, kun Paavo Väyrynen on eurokriittinen. . Keskusta on tehnyt jo paljon arvokasta työtä pitämällä tiiviitä yhteyksiä muihin eurooppalaisiin keskusta- ja liberaalipuolueisiin. Haluan toimia Suomen Eurooppa-politiikan pitkän linjan puolesta, mikä tarkoittaa yhteisöllistä, rakentavaa ja tarvittaessa myös kriittistä otetta EU-päätöksenteossa
Myös vihreän talouden merki- tys korostuu. Keskusta voi Sipilän mielestä olla ohjelmaan tyytyväinen. . Ainoastaan vahva EU pystyy toimimaan ilmastonmuutoksen sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan ratkaisemiseksi maailmanlaajuisesti. Puolue vaatii myös tiukempaa kuria taloudelle. . Unionin on oltava vahvempi harmaan talouden, korruption ja veroparatiisien torjunnassa sekä hyvän hallintotavan levittämisessä. lainat Suomella on mennyt Pisa-kouluvertailuissa hyvin. Rehnin mukaan kärkiehdokkuus ja mahdollinen Suomen ehdokaslistalla oleminen kulkevat käsi kädessä, Sipilä kirjoittaa. Suomessa keskustalaiset euroehdokkaat ovat tasavertaisessa asemassa, Juha Sipilä korostaa. ALDE hyväksyi vaaliohjelmansa Kuva: Jari Laukkanen viime viikonloppuna Lontoossa. . Jos suunnitelma toteutuu, ehdotan, että vuodesta iso osa käytettäisiin elämän perusasioiden treenaamiseen. Terhi Säynäjärvi Etelä-Suomen Sanomissa Vaikka nurkat täyttyvät ja asunnonraivaajilla riittää bisnestä, me silti haluamme saada ja antaa lisää tavaraa. Elämää rakennetaan ensi vuotta pidemmällä katsannolla, vaikka tulevaisuus voi tuoda mukanaan mitä vain. Pauliina Salminen Keskisuomalaisessa Uskoisin opiskelevani jo ruotsia, jos se olisi täysin vapaaehtoista. Ohjelmassa korostetaan yksinkertaisempaa, vahvempaa ja vähemmän byrokraattista Eurooppaa, Sipilä kertoo. ALDE painottaa Sipilän mu- kaan talous- ja vakaussopimuksen noudattamista, läheisyysperiaatetta ja maatalouden harjoittamista koko Euroopassa. . Joukkuetta täydennetään helmikuussa. Europarlamentaarikko Sari Essayah pyrkii uusimaan paikkansa. Suomesta parlamenttiin pääsee 13 jäsentä. Anna Mäkelä Lapin Kansassa Tavallisten perheiden elämä toimii eri periaatteilla kun kuntatalous. 5 3.12.2013 ?Keskusta tekee kaikkensa Rehnin eteen? SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA Saimme tärkeimmät neuvottelutavoitteet läpi. KESKUSTA tekee kaikkensa, että talouskomissaari Olli Rehnin tavoite ALDE-puolueen kärkiehdokkuudesta toteutuu, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoittaa Suomenmaan verkkolehden maanantaiblogissa. Eurooppalaiset puolueet ovat sopineet asettavansa kärkiehdokkaat tavoittelemaan unionin keskeisiä paikkoja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä. Jäsenvaltioiden on voitava luottaa siihen, että kaikki pitävät kiinni yhteisistä sopimuksista. . Suomen listalla kaikki ovat tietenkin tasa-arvoisessa asemassa, Sipilä korostaa. Vielä ei ole varmaa, lähteekö Rehn eurovaaleihin. . Lapsia kylvyn jälkeen kuivatellessa tai heidän hiuksiaan harjatessa mieleen saattaa juolahtaa, että neljänkymmenen vuoden kuluttua osat ovat vaihtuneet. SDP:n eurovaaliehdokkaat Eero Vainio, Timo Harakka, Nasima Razmyar ja Kimmo Kiljunen puoluevaltuuston kokouksessa. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva liehdokasta lauantain kokouksessaan. Vaaleihin lähtevät myös kansanedustajat Jouko Jääskeläinen, Sauli Ahvenjärvi ja Peter Östman. Ehdokkaiksi valittiin myös ministerin erityisavustaja Niklas Andersson Raaseporista, pastori Timo Keskitalo Siuntiosta, liiketoimintajohtaja Jukka-Pekka Kuok- kanen Liedosta, projektijohtaja Laura Peuhkuri Lappeenrannasta, lääkäri Juha Richter Oulusta ja lääkäri Tiina Tuomela Vantaalta. Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen totesi olevansa tyytyväinen ja ylpeä vaaleihin nimetystä joukkueesta ja luottavansa puolueen menestykseen tulevissa vaaleissa. Europarlamenttivaalit järjestetään 25. Olemme linjanneet, että keskustan EU-linja on käytännönläheisen integraation tie. Keskustan hahmottelemassa työnjaossa unionille kuuluvat isot asiat, kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinat ja ilmastonmuutoksen torjunta. . ALDE valitsee ykkösnimensä helmikuun alussa. . toukokuuta. Se vain jotenkin kuuluu jouluun. Katja Kärki Aamulehdessä Ymmärrys kaiken katoavaisuudesta hiipii myös arkeen odottamattomina pilkahduksina. Kenestäkään ehdokkaasta ei käyty poikkeuksellista keskustelua, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vastasi, kun häneltä kysyttiin, pohdittiinko Revon asettamista ehdolle mitenkään. Euroopan parlamentissa haluaa jatkaa myös Liisa Jaakonsaari. Muut ehdokkaat ovat toimittaja, kirjailija Timo Harakka, ulkoministerin erityisedustaja Kimmo Kiljunen, kansanedustaja Johannes Koskinen, kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri, pääluottamusmies Janne Laulumaa, kansanedustaja Riitta Myller, apulaisrehtori Kaisa Penny, viestintäsihteeri Nasima Razmyar, SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio ja filosofian dosentti Thomas Wallgren. Loput seitsemän ehdokasta valitaan viimeistään maaliskuun puoluevaltuustoon mennessä. KRISTILLISDEMOKRAATTIEN puoluevaltuusto valitsi 10 eurovaa- EUROVAALIOHJELMA keskustalle valmistuu helmikuun lopussa. . Saimme tärkeimmät neuvottelutavoitteet läpi. SDP ja Kristillisdemokraatit nimesivät eurovaaliehdokkaita STT, SUOMENMAA SDP NIMESI 13 eurovaaliehdokasta puoluevaltuustonsa kokouksessa sunnuntaina. Ehdokaslistalla on peräti kaksi kirkonmiestä, toinen tosin entinen: kansanedustaja Ilkka Kantola ja tiettävästi mielipiteitä puolueen sisällä jakava Euroopan parlamentin jäsen Mitro Repo. . Kaikesta huolimatta hallitus on esittänyt, että oppivelvollisuutta olisi tarpeen pidentää vuodella. Pidän kielistä, ja hyvät englannin ja saksan taitoni auttaisivat ruotsin omaksumisessa. Mutta pelkkä ajatuskin virkamiesruotsin tasolle pyrkimisestä saa minut heittämään pyyhkeen kehään. Virolainen Tiina Hakman Helsingin Sanomissa
Paikat kyllä vähentyivät, mutta avohoito ja sen mukana monet potilaat jäivät retuperälle. ole mitään sitä vastaan, että kuntien tehtävistä karsitaan monia byrokratiaa lisääviä asioita. Esimerkiksi turhista lääkärintodistusten kirjoittamisista kunnille aiheutuu kahdeksan miljoonan euron las- SÄÄSTÖKIRVEEN osuminen vanhustenhoitoon näyttää olevan kokoomuksen vastaisku sosiaalidemokraateille, jotka runnoivat läpi viime heinäkuussa voimaan- tulleen vanhuspalvelulain. 6 3.12.2013 uutisanalyysi Hallituspuolueiden puheenjohtajien ideointikyvystä, myöhään yöhön venyneiden neuvottelujen vaatimasta unenpuutteesta tai hallituspuolueiden eripurasta kertonee se, että 15 eri uudistusta on jäänyt pelkälle idea-asteelle. Kokoomus harasi pitkään lakia vastaan ja painotti jo silloin avohoidon tärkeyttä. Hallituksen sisäisestä kauhun tasapainosta kertoo se, että SDP sai rakennepakettiin oppivelvollisuusiän korottamisen koko 17-vuotiaiden ikäluokkaan. Kokoomuksen tavoitteiden mukaan suunnitelmaan on kuitenkin kirjattu, että selvitetään, jos uudistus koskisikin vain niitä nuoria, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuusiän nostaminen menojen karsimisen yhteydessä sotii pahasti tavoitettaan vastaan. Joukkoliikennettä ja henkilöstökuljetuksia aiotaan tehostaa 70 miljoonalla eurolla. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa bussivuorojen ja muiden kuljetusten lopettamista syrjäseuduilta. Hallituspuolueiden puheenjohtajien ideointikyvystä, myöhään Säästökirveen osuminen vanhustenhoitoon näyttää olevan kokoomuksen vastaisku sosiaalidemokraateille. yöhön venyneiden neuvottelujen vaatimasta unenpuutteesta tai hallituspuolueiden eripurasta kertonee se, että 15 eri uudistusta on jäänyt pelkälle idea-asteelle. Esitysten luvataan täsmentyvän myöhemmin. Hallitus näyttää tavoittelevan ikuista päivää, kun ohjelman liitteessä neljä luvataan ottaa käyttöön ?yöttömyysturvan ja asumistuen suojaosuus?. VESA SOMPPI. Sen kustannusvaikutukseksi hallitus laski 300 miljoonaan euroa. Laitospaikkojen vähennystarve on periaatteessa myönteinen asia, sillä tuskin kukaan haluaa viettää viimeisiä vuosiaan laitoksessa. Ongelmia syntyy siitä, ettei laitoksissa tällä hetkellä olevia huonokuntoisia vanhuksia voida siirtää mihinkään. Työttömyys lisääntyy, ja kunnat kipristelevät alijäämiensä kanssa. Talous lepää pitkälti kotimaisen kysynnän varassa, ja suuret leikkaukset voisivat tyrehdyttää talouden täysin. Säästötavoite voi toteutua vasta pitkän ajan kuluttua. Laitospaikkojen vähentäminen vaatii lisäksi vahvaa panostusta kotisairaanhoitoon ja kotipalveluihin. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Silppusäkki tuli HALLITUKSEN viime perjantaina esittelemä rakennepoliittinen ohjelma on hajanainen kooste monista eri säästökohteista ja muutostarpeista. Uusia suuria rakenteellisia uudistuksia ohjelma ei sisällä, koska hallituksella on riittämiin ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntarakenteen uudistamisissa. Lisäongelmia hallitus ei halua enää vaalikauden lopulle. Ohjelmassa maalataan talouden synkkä kuva. Kokonaistuotanto painuu tänä vuonna viisi prosenttia vuotta 2007 matalammaksi. Jos panostus jää kuntien varaan, asiassa voi käydä samoin kuin mielisairaalapaikkoja vähennettäessä. Leikkuri osuu todennäköisesti pieniin lukioihin ja ammattikouluihin. Koko uuden ikäluokan koulukirjojen ja -matkojen maksamiseen on arvioitu kuluvan vähintään sata miljoonaa euroa. Lisävuoden tarjoaminen pel- kästään ilman koulutus- ja työpaikkaa jääville tulisi paljon halvemmaksi. Ristiriitainen tavoite on myös toisen asteen koulutuspaikkojen vähentäminen. Sen vuoksi hallitus joutui käyttämään menoleikkuria aivokirurgin ottein. KANSALAISILLA ei varmastikaan ku. Elintarvikevalvonnan keventämisessä voikin sitten jo piillä vaaransa. Hankalimmin toteutettava muutos on vanhustenhuollon laitospaikkojen vähentäminen. Se ei edistä mitenkään nuorisotakuun toteutumista, jonka tulokset ovat muutenkin jääneet laihoiksi. SYRJÄSEUTUJEN ihmisille rakenneohjelma ei lupaa hyvää
Ajatteleeko hallitus toisin? Rehulan ja Saarikon mielestä työurien hallittu ja tasapuolinen pidentäminen sen kaikista kohdista on kivuttomampi keino julkisen talouden tilanteen parantamiseen kuin jyrkät leikkaukset palveluihin. VARAPUHEENJOHTAJAT kummastelevat myös hallituksen rakennepaketin moniselkoista kirjausta toimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä Kelalle. He huomauttavat, että toimeentulotuen maksatuksen siirtääminen Kelalle voisi helpottaa kuntien taloutta ja säästää noin 70 miljoonaa euroa. Saarikko ja Rehula ovat tyytyväisiä, että hallitus sitoutuu edes Kela-siirron kuntakokeiluun. . Esitys ei ole kovin selkeä, Sipilä kommentoi. AJAN riento on kiivasta. Eläkeratkaisu jätetään pelkästään työmarkkinajärjestöjen käsiin. Hallitus on kirjannut vain aikatauluja, ei muuta. Hallitus lupaa antaa esitykset sote-uudistuksesta eduskunnalle keväällä 2014. Tällaisista ei paketissa puhuta mitään. Miinuksen Sipilä merkkaa myös sosiaali- ja terveydenhoidon uudistusten kohdalle. 7 3.12.2013 Keskusta odottaa hallitukselta tiedonantoa rakennepaketista KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen uskoo, että Jyrki Kataisen hallitus pyrkii kunnioittamaan parlamentarismia ja tuo rakennepakettinsa eduskuntaan tiedonantona. . Kunnat saisivat etsiä nykyistä väljemmillä pelisäännöillä itselleen sopivimmat toimintatavat. Työurien jatkamissuunnitelmia Sipilä pitää hallitukselta hyvänä päätöksenä. . Soini sanoo tiedotteessaan, että hallituksen luottamus tulee mitata jo ennen joulua. Perussuomalaiset pitävät pakettia ennen kaikkea leikkauslistana, jonka maksajina ovat vanhukset ja koululaiset. Soinin mukaan välikysymys tehdään siinäkin tapauksessa, etteivät muut oppositiopuolueet lähde siihen mukaan. Keskusta odottaa hallitukselta tiedonantoa, että eduskunta pääsee äänestämään rakennepaketista. Kuva: Anti Vierola Sipilä: Hallituksen paketilla Suomen suunta ei vielä muutu PIRJO KONTIO SUOMENMAA KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä arvioi, että hallituksen rakennepaketissa on sekä hyvää että huonoa. . Hallituksen olisi parlamentarismin periaatteiden mukaista tuoda esityksensä tiedonantona, jonka käsittely päättyisi äänestykseen hallituksen luottamuksesta, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja arvioi. Tiilikaisen mielestä keskustan on syytä keskustella väliky- symyksestä perussuomalaisten kanssa, jos hallitus ei jostakin syystä tuo rakennepakettia eduskuntaan tiedonantona. PERUSSUOMALAISET tekevät rakenneuudistuspaketista välikysymyksen eduskunnassa, kertoo puolueen puheenjohtaja Timo Soini. Jos tämä tarkoittaa lisää kotipalveluja ja parannusta omaishoitajien asiaan, hallituksen päätöstä voi pitää ihan hyvänä asiana. Keskusta on aina tukenut sitä, että ihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Sipilä muistuttaa, että kotipalveluistakin tulee kustannuksia paitsi vanhuksille, myös kunnille. Keskustajohtaja ei myöskään innostu koulutusleikkauksista. Koulutuksesta on jo leikattu paljon ja nyt pitäisi nostaa pöydälle lukiot ja ammatillinen koulutus. KESKUSTA haluaa tutustua hallituksen rakennepakettiin ensin kunnolla ennen kuin mistään isommista toimista tehdään päätöksiä. Mietitäänkö välikysymystä kuten perussuomalaiset jo tekevät? . Kyse on mittavista toimista, jotka vaikuttavat toteutuessaan kaikkien suomalaisten elämään, Tiilikainen korostaa. . Lainsää- däntö tulee voimaan kesällä 2014. Valtioneuvosto päättää mahdollisista kuntaliitoksista siten, että ne voivat tulla voimaan 2017 alusta lukien. KUNTIEN tehtävistä hallituksella on 40 toimenpiteen lista, jossa on sekaisin pienen pieniä ja isompia toimia. Sipilää epäilyttää, vähenevätkö kuntien toimintamenot todella hallituksen laskelmien mukaan. Uusia tehtäviä kun on tulossa: oppivelvollisuusikää aiotaan nostaa, päiväkotipaikkoja tarvitaan lisää kun kotihoidon tukea leikataan ja työttömyyden hoidostakin kunnille on tulossa lisää menoja. Plussaa Sipilä antaa hallitukselle kuntakokeilujen sallimisesta. Eläkeiän pitäisi nousta vuoden 2017 alusta. SIPILÄÄ mietityttää, mitä mahtaa seurata, jos vanhusten laitoshoidosta vähennetään hallituksen kaavailemat 300 miljoonaa euroa. . Tällä paketilla Suomen suunta ei vielä muutu, mutta yritystä hallituksella on toki ollut, Sipilä kiittää. Suurimpana puutteena keskustajohtaja pitää sitä, että keinot uuden työn luomiseksi puuttuvat hallituksen papereista lähes kokonaan. Sipilä muistuttaa keskustan kasvurahastomallista ja valtion infrayhtiöstä. Eläkeiän nosto on nyt kirjattu selkeästi tavoitteeksi. Ehkä juuri ja juuri muistamme, miten Maria GR vaihtui Susannaan, eikä niistä desimaaleista ole sen jälkeen juuri puhuttu. Nyt hyvä hallituksemme kiskoo kuntien talouden kurjuudesta kukoistukseen leikkamalla satoja miljoonia euroja vanhusten laitoshoidosta. Moni mummo ja vaarikin saattaa ajatella, että mihin sitä sitten joutuu kun ei kykene kotonaan elämään. Miksi hallitus ulkoistaa itsensä tästä kestävyysvajeen ydinkysymyksestä, Saarikko ja Rehula kysyvät. He katsovat, että poliitikot tarvittaisiin mukaan tähän isoon ratkaisuun ja sen valmisteluun. . Uudet organisaatiot aloittavat toiminnan vuoden 2017 alussa. Kuntarakenteesta hallituksen lupaa antaa esityksensä annetaan kevättalvella 2014. Laitokset kun on lakkautettu eikä vanhuudenheikoille liikene sairaaloista petipaikkoja. Mummojen kannattaa kysellä hyvissä ajoin, hoitaisikohan Jyrki, Jutta, Paavo, Ville, Päivi vai Carl. Ei ole hirmuisen pitkä aika siitä, kun hyvä hallituksemme otteli vanhuspalvelulain sisällöstä ja viilasi pilkkua, montako hoitajaa mummoille vähintään tarvitaan laitoksissa. Siinä touhussa valvottiin öitä, riideltiin kulisseissa ja kameroiden edessäkin. Laki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Tästä voinee päätellä, että hallitus seisoo tämän päätöksen takana. Eläkeiän nostosta neuvottelevat työmarkkinajärjestöt. Emme ole tällaisesta vielä keskustelleet, Sipilä sanoo. Keskustajohtajan mielestä hallituksen rakennepaketti on niin monikerroksinen, että siinä riittää asiantuntijoillekin pureksimista. . Sellainen on kuitenkin jo 1990-luvulla tehty ja tulokset olivat rohkaisevia. . Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva apollon tietäjät Mummoille kyytiä Juha Sipilää mietityttää, mitä mahtaa seurata, jos vanhusten laitoshoidosta vähennetään hallituksen kaavailemat 300 miljoonaa euroa. Nyt olisi tarvittu suoraa päätöksentekovalmiutta eikä vaikeaselkoista päätöstä, jonka jokainen hallituspuolue voi puheissaan taas tulkita kuten haluaa.. Kai reippaat poliitikot osaavat vessassa käyttää, lääkkeet jakaa ja viedä roskat ulos. Pirjo Kontio lyhyesti Keskusta: Hallitus ulkoisti itsensä eläkeratkaisusta KESKUSTAN varapuheenjohtajat, kansanedustajat Juha Rehula ja Annika Saarikko hämmästelevät Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen rakennepaketin vähäistä antia työurien pidentämiseen.
Tilastot on syytä kaivaa uudestaan esille. Marttilan mukaan tilanne on risti- riitainen, sillä EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen ennustetaan lisäävän byrokratiaa. Kuntien valvontatehtäviä ollaan karsimassa. Kaiken lisäksi tulevaisuuden en- nusteet lupaavat ruoka-, metsä- ja energia-alalle reipasta kasvunäkymää. Tämä on tärkeä periaatteellinen asia. KAIKEN kaikkiaan Kietäväinen näkee hallituksen sorvaamassa rakennepaketissa paljon vielä auki olevia asioita, jotka aukeavat lopullisesti vasta sitten kun ne on esitelty ja annettu eduskunnalle ja kun niitä ryhdytään aikanaan soveltamaan kunnissa. . Hallituksen valtionosuusleikkaukset tulevat olemaan vuoteen 2017 mennessä noin 1,4 miljardia, Timo Kietäväinen muistuttaa. Sitä ei kannata taittaa huonolla politiikalla, huomauttaa Marttila. Lomitus on keskeinen palvelu maatalousyrittäjän työssä jaksamisen edistämiseksi. Samalla esitetään maksujen korottamista. MTK kannattaa hallituksen lupausta viranomaislupien käsittelyn nopeuttamisesta. Tämän hallituksen valtionosuusleikkaukset tulevat olemaan vuonna 2017 jo noin 1,4 miljardia euroa, Kietäväinen muistuttaa. Hän muistuttaa, että ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous ei olisi ollut viime vuonnakaan alijäämäinen. . Kun vielä yli puolet eduskunnasta tukee vanhemmuuden kustannusten tasaamista, on kumma, miten hallituksella ja yhteiskunnallamme on varaa olla korjaamatta tätä kivikautista ongelmaa, joka jumittaa naiset yrittämään yksin laajenematta ja kasvamatta, puheenjohtaja Kaarina Jokinen muistuttaa. . Eri asia on, mitkä ovat sitten kunnille annettavat keinot, jolla tätä voidaan vauhdittaa. Ja nyt tavallaan näillä toimenpiteillä hallitus ei kuittaa edes valtionosuusleikkauksien kautta tulevaa kiristystä. Kunnat ovat johdonmukaisesti vähentäneet laitoshoitopaikkoja ja lisänneet avopalvelua sekä kodinomaista hoitoa. Ainoastaan Nurmijärven seurakunta laskee veroa 0,05 prosenttiyksikön verran. Kirkollisverot nousevat useimmiten 0,1 tai 0,15 prosenttiyksikköä. Kuva: Maria Seppälä Kirkollisvero pysyy enimmäkseen ennallaan KIRKOLLISVEROPROSENTIT pysyvät ennallaan valtaosassa luterilaisen kirkon seurakuntia ja seurakuntayhtymiä. Kirkon tiedotuskeskus kertoo, että vero nousee ensi vuonna 37 seurakunnassa tai -yhtymässä. Tämä on se iso kuva kuntien kannalta, Kietävinen sanoo. Kun hallitus aikoo vähentää kunnista vanhusten hoitopaikkoja 300 miljoonan euron edestä, tämä on Kietäväisen mukaan jat- koa sille, mitä kunnissa on jo koko ajan tehty. . 8 3.12.2013 MTK: Rakennepaketti on kylmä maatalousyrittäjälle SUOMENMAA MTK:N puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä hallituksen rakennepoliittinen ohjelma suhtautuu maaseutuun kylmän teknokraattisesti. . Laitospaikoilla on myös paljon vanhuksia, joita ei voi siirtää kotihoitoon. Ja jos käyntejä alkaa olla paljon, se ei ole enää turvallista ja hyvä asia vanhustenkaan kannalta. Suunta on nyt oikea, mutta hanke on vielä pahasti keskeneräinen, Kietäväinen sanoo.. tilanteessa, jossa vanhusten määrä koko ajan kasvaa, ja hoivan tarve lisääntyy. Maanantain Helsingin Sanomissa eräät vanhustyön tekijät ja asiantuntijat ottivat kantaa laitospaikkojen alasajoon. Tämä kertoo totuuden. MTK ei hyväksy sitä, että lomitukseen kohdistetaan lisää leikkauksia. RAKENNEOHJELMASSA vaaditaan säästöjä kuntien maaseutuelinkeinohallintoon. Monissa kunnissa laitospaikkojen vähentäminen on johtajnut Kelan maksamaan ambulanssiralliin sairaaloiden päivystyksien ja kotien välillä. . Jälleen kerran unohdetaan, että suuressa osassa Suomen kunnista maa- ja metsätalous ovat kerrannaisvaikutuksineen keskeisimpiä työllistäjiä ja tulontuojia. MTK on muistuttanut kuntapäättäjiä maaseudun elinkeinojen merkityksestä kuntien taloudessa. . Kuva: Jari Laukkanen Kietäväinen: Hallitus leikkaa enemmän kun keventää TIMO MIKKILÄ HELSINKI Kirkollisvero nousee ensi vuonna 37 seurakunnassa tai -yhtymässä. Muutoksen jälkeen korkeinta kahden prosentin veroa kannetaan yhteensä kolmessatoista seurakunnassa. KUNTALIITON varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää hyvänä hallituksen perjantaina julkistaman rakennepaketin osaa, jossa luvataan, että vuoteen 2017 tasolla kuntataloutta vahvistetaan eri toimenpiteillä miljardilla eurolla. . Ohjelmasta saa kuvan, että maaseutu, sen yrittäjät ja asukkaat ovat päätöksentekijöille lähinnä häiritsevä kustannuserä, arvioi Marttila MTK-Satakunnan syyskokouksessa Porissa maanantaina. Marttilan mukaan ohjelma ei pyri uudistuksiin, joilla vahvistettaisiin julkisen sektorin verotuloja maaseudun yrittäjyyttä edistämällä. . Ja kotihoidossakin vanhus saattaa olla suuren osan ajasta yksin, Kietäväinen pohtii. Kietäväinen pitää myönteisenä myös rakennepeketin kuntatalousohjelmaa, joka vahvistaa koko vaalikauden mittaisesti kansallisella tasolla kuntien tulojen ja menojen tasapainottamista. Myös se on hyvä, että uusien tehtävien osalta valtio turvaa sataprosenttisen rahoituksen joko osoittamalla täysimääräisen valtionosuuden uusiin tehtäviin tai vähentämällä vastaavasti vanhoja velvoitteita. . Se on tärkeä lupaus. Suurimmat korotukset tehdään Kyyjärvellä, Rantasalmella ja Vihdissä, joissa korotus on 0,25 prosenttiyksikköä. Alin yhden prosentin kirkollisvero säilyy Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymissä. Viisi seurakuntaa tai -yhtymää nosti kirkollisveronsa kahteen prosenttiin. Eduskunta on valmis laskemaan yhteisöveroa ja korottamaan pääomaveroa, mutta pienten yritysten, ja etenkin naisyrittäjien kasvumahdollisuudet teilataan, sillä rakennepaketti ei tarjoa heille mitään, Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen hämmästelee. Hän huomauttaa, että hallitus ei esitä mitään ratkaisua vanhemmuuden kustannusten kertymiseen etenkin yrittäjänaisten harteille. . Tämä on vielä kokonaan auki, Kietäväinen sanoo. KIETÄVÄINEN pitää kolmeasataa miljoonaa ?kunnianhimoisena tavoitteena. Kuntaliitto on ajanut sitä, että kuntien tehtäviä ja normistoa vähennettäisiin. Erityisesti ympäristölupien kohdalla valtio ja kunnat käyttävät suhteettomasti aikaa ja resursseja vähäriskisten hankkeiden arviointiin. lyhyesti Yrittäjänaisten mukaan hallitus unohti pienet yritykset SUOMEN Yrittäjänaiset hämmästelee hallituksen rakennepakettia, joka ei hallituksen lupauksista huolimatta lisää pienten yritysten työllistämismahdollisuuksia. . Pitää kuitenkin muistaa, että hallitus leikkaa samaan aikaan asteittain lisää kuntien valtionosuuksia
Sen jälkeen on tullut voimaan muun muassa poliisihallitusuudistus. TIETOLÄHDEJUPAKAN lisäksi Aar- nion tapaus on heittänyt varjon poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan ylle. Tarkastelun alle ovat joutuneet ennen kaikkea sen riittävyys ja puolueettomuus. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä jätti jo syyskuussa yhteensä 24 toimenpide-ehdotusta asioiden parantamiseksi. . Silloin väärään käytökseen voidaan puuttua nopeammin ja tehokkaammin kuin ylemmän viranomaisen kankeat tavat antaisivat myöten. Ylemmällä taholla selvitellään, jos syntyy epäilys esimiehen puolueettomuudesta. KATTAVUUDEN LISÄKSI sisäasiainministeriön työryhmän raportissa käy ilmi, että ulkopuolisin silmin nykyvalvonta ei näytä uskottavalta. Ryhmän mielestä poliisin toimien tarkastelu pitäisi järjestää mahdollisimman itsenäiseksi ja POLIISILAITOKSET saavat Heinilän mukaan valvontaan uutta pontta Pora III -uudistuksen myötä. . Suurin osa toimenpiteistä on jo vallitsevaa käytäntöä, Heinilä huomauttaa. Eniten toimenpide-ehdotuksissa puututtiin laillisuusvalvonnan määritelmän epätarkkuuteen. Ongelmalliseksi koettiin, että minkäänlaiset pykälät eivät ohjaa toimintaa tällä hetkellä. . Vuoden 2014 alussa jokaiseen laitokseen perustetaan oikeusyksikkö. Toisaalta mikään määrä valvontaa ei voi poistaa epäkohtien esiintymistä näin isossa organisaatiossa. Kun valvonta jää esimerkiksi Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välillä asiapapereiden varaan, on aina mahdollista, ettei tosielämä välity täysin niiden kautta. Ongelmia synnyttää myös toimenpiteiden ja asiakirjojen paljous. . 9 3.12.2013 Poliisi haluaa suojella tietolähteitään Aarnion tapaus nosti tarkasteluun myös poliisin sisäisen valvonnan kipukohdat SATU ITKONEN SUOMENMAA HELSINGIN huumerikosyksikön päällikkö Jari Aarnion tapaus nosti suurennuslasin alle poliisin tietolähteiden rekisteröinnin. Käytännöt kirjaamisesta vaihtelevat. Tehtävistä tarkastuksista myös ilmoitetaan etukäteen. Heinilä ei näe asiassa ongelmaa. Hänen mukaansa lähtökohtana on, että jokainen virkamies on itse velvollinen pitämään huolta, että toimii lain, asetusten ja määräysten mukaisesti. Lähin esimies on hänen mukaansa paras veljensä vartija. Valtakunnallinen rekisteri on katsottu tarpeelliseksi ja sellainen on tulossa. Ristiriitaisuutta tietolähdekäytännöissä Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhosen mukaan teettää, että tulkinta riippuu pitkälti lukijasta. Laki sanoo, että tietolähteet voidaan rekisteröidä eli toisin sanoen myös jättää kirjaamatta. Hämäävää myös on, että asetus vetää asiassa tiukempaa linjaa kuin laki. Suhosen mukaan poliisia koskevat säädökset on syytä laittaa ajan tasalle. . Seuraavan kerran hänen vapauttamistaan pohditaan 13. joulukuuta. Mahdollliset syytteet Aarniota vastaan on nostettava helmikuun puoliväliin mennessä.. . Viimeisin tiedonhankinnasta tehty asetus on vuodelta 2008. Vaikka laillisuusvalvonnasta ei säännellä lain tasolla, sisäasiainministeriö ja Poliisihallitus ovat antaneet tarkat ohjeistukset siitä ja sen suorittamisesta. POLIISIN OMASTA näkövinkkelistä valvonta on hyvällä mallilla. Niissä jokaisessa työskentelee kaksi lakimiestä, joiden perustehtävänä on laillisuusvalvonta. Yksiköt sijoitetaan suoraan poliisipäällikön alaisuuteen, jotta ne voivat toimia mahdollisim- man itsenäisinä. Lisäksi valvontaa hoitaa kuusi poliisihallituksen työntekijää. FAKTA Tapaus Jari Aarnio Helsingin huumepoliisin päällikkönä toiminut Jari Aarnio vangittiin reilu kaksi viikkoa sitten. Häntä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja avunannosta petokseen. Aarnion epäillään saaneen etuuksia ja osallistuneen esteellisenä hankintoihin seurantalaitteita valmistaneelta Trevocilta. Jari Aarnio. Aarnion vangitsemista pää- Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva tettiin jatkaa viime perjantaina. Mikäli valvontaa halutaan syventää, vaatii se lisää henkilöstöä ja rahaa. Kaikilla poliisilaitoksilla lähteitä ei talleteta. Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja, varatuomari Mika Heinilä pitää nimien rekisteröimistä hyvänä asiana. Se ei saa kuitenkaan vaarantaa tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. . Heinilä myöntää, ettei se koskaan voi olla täysin kattavaa, heikkouksia löytyy aina. Poliisihallituksen ylitarkastaja Mika Heinilän mukaan poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on hyvällä tasolla. Kyse on pistokoetyyppisestä valvonnasta. riippumattomaksi. Epäilyksiä herättää, voiko omaa ympäristöään ja kollegoitaan tutkia puolueettomasti. Erilaisista pakkokeinoista tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia kirjauksia, joita ei tietenkään voida käydä kattavasti läpi. Kuva: Jari Laukkanen Mikäli poliisin toimintaa halutaan tutkia ja seurata nykyistä tarkemmin, vaatii se poliisiylitarkastajan mukaan lisää henkilökuntaa ja rahaa.
Miehikkälässä 1990-luvulta kunnantalona toiminut vuonna 1953 rakennettu talo oli aikaisemmin vanhainkoti. Pajalaisia autetaan ja kannustetaan myös opiskeluun hakeutumiseen. KUNTIEN liitoksissa näkyy Alastalon mukaan huolestuttavia piirteitä sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen järjestämisessä. Naapurikunta Ylämaa liittyi muutama vuosi sitten Lappeenrantaan, jossa nyt suunnitellaan lääkäripalvelujen keskittämistä lähinnä Lappeenrantaan. Eivätkä pohjoisen Kymenlaaksonkaan kokemukset uuden Kouvolan viisivuotistaipaleella ole rohkaisevia. siltä varalta, että yläkoulu ei tulevina vuosina toimi Miehikkälässä. 10 3.12.2013 Miehikkälä pitää kiinni lähipalveluistaan Iäkkäät ja monisairaat kärsivät maaseudun palvelujen rapistumisesta ARJA UKKONEN MIEHIKKÄLÄ LÄHIPALVELUT sosiaali- ja terveydenhoidossa tulee ehdottomasti säilyttää, vaatii Miehikkälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalo. Hänen mielestään hyvä keino edistää lähipalveluja on Oulunkaaren kuntayhtymässä eli Oulun ympäristön kunnissa toteutettu videoyhteys erikoissairaanhoidon yksiköstä kuntien terveyskeskuksiin. Yhteyden avulla erikoissairaanhoidon asiantuntijalääkäri voi opastaa kunnan terveyskeskuslääkäriä ja keskustelussa on mukana myös potilas. . Päinvastoin: Miehikkälään on muuttanut uusia asukkaita, lapsiperheitä. . Tässä palataan entiseen. Nykyinen Kymenlaakson sairaanhoitopiiri vastaa hyvin koko maakunnan tarpeisiin. Tämä vahvistaa yksilön omaa vastuun ottamista, Alastalo perustelee. MIEHIKKÄLÄSSÄ hyvä esimerkki toimivasta lähipalvelusta on Tarja Alastalon mielestä sosiaali- ja terveystoimen ylläpitämä työpaja. Mielenterveyskuntoutujille suunnattuna alkanut toiminta on laajentunut myös pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työhön kuntouttavaksi työmuodoksi. Miehikkälän keskustassa sijaitsevassa, 1990-luvulle asti kunnantalona toimineessa puutalossa on tilat tuottaa käsitöitä ja leivonnaisia sekä kunnostaa huonekaluja. Talon ulkopuolella työpaja hoitaa Salpalinja-museon ulkotyöt läpi vuoden sekä tekee taloyhtiöiden pihatöitä, suursiivouksia ja muuttosiivouksia. Maaseudun palvelujen supistamisesta kärsivät ennen kaikkea iäkkäät ja monisairaat ihmiset. Molempia Miehikkälässä on paljon, Alastalo muistuttaa. MIEHIKKÄLÄN vajaan 2 200 asukkaan kunta ei ole ollut kovin kiin- Miehikkälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Alastalo uskoo, että vajaan 2 200 asukkaan Miehikkälällä on mahdollisuus hoitaa kuntien tehtävät itsenäisenä ja naapurikunta Virolahden kanssa yhteistyössä. Maaseutu, lähikoulut, pienet luokkakoot ja turvallisuus ovat nyt vetovoimaisia, Alastalo päättelee tyytyväisenä.. Koulukeskuksen sisäilmaongelmat suorastaan räjähtivät silmille! Uuteen kouluun sijoitetaan esikoulu ja alakoulu, liikuntasali ja kirjasto, Tarja Alastalo selvittää. Yläkoululle pystytetään opetustilat moduleista . Ensimmäiset asunnot saivat asukkaansa muutama viikko sitten. Ensi keväänä valmistuu lisää asuintiloja sekä tilat ruokailuun, keittiöön, kuntoiluun, fysioterapiaan ja päivätoimintaan. Haja-asutusalueiden palvelut ovat heikentyneet. . Tällainen pitäisi toteuttaa joka puolella maata! Potilas saa osallistua hoitoonsa eikä hänen tarvitse lähteä suuriin keskuksiin. Uudeksi kunnantaloksi remontoitiin viereinen tyhjilleen jäänyt pankkirakennus, Tarja Alastalo kertoo. MIEHIKKÄLÄN 1960-luvulla rakennettu koulukeskus on tuonut päättäjille akuutin rahaa nielevän tilanteen. Koulussa on niin pahat sisäilmaongelmat, että koululaiset ovat siirtymässä lähiaikoina väistötiloihin. Jatkon mahdollisuus riippuu tietysti muun muassa valtionosuusuudistuksesta, Alastalo pohdiskelee. MAAN hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollossa ajama vastuukunta-ajatus tähtää Alastalon mielestä kuntien yhteen liittämiseen. . Väitän, että Miehikkälällä on Virolahden kanssa toteutettavan yhteistyön voimin hyvin toimivat palvelut. Vastaisuudessa entinen valtuustosali on asukkaiden ruokailutila. Talon kunnostamisen myötä lopetettiin kunnassa vanhusten laitoshoito eli vuodeosasto, joka korvataan tehostetuilla asumispalveluilla uudessa hyvinvointikeskuksessa. . Meidän ajatuksenamme on ollut, että lähipalvelut saataisiin turvattua. Aiemmin uutta rakentamisen suunniteltiin alkavan vasta parin vuoden päästä. . Miksi pe- rustaa uutta organisaatiota, kun on valmis alusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi! Sairaanhoitopiirin purkamisessa ei ole mitään järkeä, Tarja Alastalo protestoi. Sote-uudistuksen hankaluutena on ollut Tarja Alastalon mielestä se, että kuntien kantaa kyseltiin jo siinä vaiheessa, jolloin tietoa kuntarakenteesta ja valtionosuuksien uudistuksista ei ollut. . Tosin merkkejä tästä ei toistaiseksi ole näkyvissä. Kuva: Arja Ukkonen nostunut liittymisestä Haminaan saatikka koko Etelä-Kymenlaakson yhdistävään suurkaupunkiin. Kunnalla on kaikilla hallintoaloilla noin 3500 asukkaan Virolahden kanssa Kaakon kaksikko -yhteistyö. Miehikkälä toimii sosiaali- ja terveystoimen palvelujen isäntäkuntana, Virolahti teknisen ja sivistystoimen sekä talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja ruokapalvelujen isäntäkuntana. . Koulun korjaaminen ei kannata, vaan on rakennettava kokonaan uusi koulu. Rakentaminen alkaa ensi vuonna. Epäselvää on, että jos alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole velvoitetta järjestää perusterveydenhuollon palveluita, niin onko kuitenkin oikeus järjestää niitä, hän kysyy. Kunnantalo muuttuu hyvinvointikeskukseksi MIEHIKKÄLÄN entistä kunnantaloa remontoidaan parhaillaan vanhusten hyvinvointikeskus Kunilaksi
En jaksa uskoa, että hyvätuloinen johtaja olisi välttämättä muutaman euron perään. Lääkkeeksi olemme esittäneet ensimmäisen työntekijän palkkatukea, oppisopimuskoulutuksen uudistamista sekä valtion riskirahoituksen lisäämistä kasvurahaston avulla. VEHKAPERÄ puhuu aiheesta lisää Kolme naista -kiertueen tapahtumassa, joka pidetään keskiviikko-iltana Kouvolassa. Kiertueen viimeinen tapahtuma järjestetään Ravintola Nevillen kammarissa kello 18 alkaen. Vehkaperän lisäksi äänessä ovat yrittäjäneuvos Pirjo Karhu, toimitusjohtaja Heli Järvinen ja maatilamatkailuyrittäjä Niina Sydanmaanlakka-Wallis.. Yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmä sekä verotus eivät nykyisellään ole kohdillaan. . Oppilaiden arjessaan käyttämää teknologiaa pitäisi tuoda kouluihin. Kun Suomen kansantalous on pudonnut vuoden 2006 tasolle, niin olisiko oikein ja kohtuullista, että ne jotka omassa hommassaan ovat tavallaan vastuussa kansantaloudesta, palauttaisivat itsensä vuoden 2006 tasolle? . Suomessa ilmasto ei muutenkaan ole erityisen yrittäjähenkinen. Hyvä kuunnella, mitä oppositiosta ehdotellaan, Niinistö vastasi kysymykseen, olisiko hallituksen pitänyt ottaa oppositio mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. lyhyesti Mirja Vehkaperän mukaan naisia pitää kannustaa ryhtymään yrittäjiksi. Vain 30 prosenttia suomalaisista yrittäjistä on naisia. Naisia ei näy liikaa yritysten johdossa eikä pörssiyhtiöiden hallituksissa, Vehkaperä huomauttaa. Vehkaperän mukaan naiset eivät välttämättä uskalla tarttua omiin liikeideoihin, koska bisnesmaailma mielletään maskuliiniseksi. . Nuoressa sukupolvessa on kuitenkin havaittavissa pientä muutosta, ja erilaiset osuuskuntakokeilut tekevät yrittämisen aloittamisesta helpompaa myös nuorille naisille. UUDEN ilmapiirin lisäksi tarvitaan myös tekoja, Vehkaperä linjaa. . Oppimistulosten heikkeneminen heijastelee varmasti laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, arvelee Helsingin yliopiston tutkija Venla Bernelius. Alueet, joilla koulut toimivat, ovat Berneliuksen mukaan eriarvoistuneet etenkin kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä asuinalueiden väliset erot tasoittuivat 90-luvun alkuun asti, mutta laman jälkeen alueet ovat eriytyneet selvästi. . Vehkaperän mielestä pieniä yrityksiä on tuettava, jotta Suomi lähtee nousuun. . Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Alueiden erviarvoistuminen näkyy Pisa-tuloksissa KIIRA KOSKELA/STT HELSINKI KOULUJEN eriarvoistuminen sekä kuilu koulun ja oppilaiden arjen välillä selittävät tutkijoiden mukaan ainakin osittain Suomen heikentynyttä Pisa-menestystä. Tuoreen Pisa-vertailun tulokset julkaistaan tiistaina, ja Suomen sijoitus on Helsingin Sanomien mukaan laskenut entisestä. Pisa-tulosten heikkeneminen oli aiempien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella odotettavissa. . Olisi keskusteltava siitä, onko opettajankoulutus ajan tasalla esimerkiksi teknologian hyödyntämisessä. NAISTEN kannustaminen yrittäjyyteen on yksi avain palkkatasa-arvoon. Jos yrityksen tuottavuus ei ole kehittynyt vuodesta 2006, niin mitä erikseen palkittavaa siinä sitten on, Niinistö ihmetteli. Niinistöltä kysyttiin myös hallituksen aloittamasta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta. . Aivan liian usein kuulen, että innovatiivinen yritys ei saa lainattua alkupääomaa kehityskelpoisesta hankkeesta huolimatta. Tätä mieltä on kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.). . Niinistö pohdiskeli. SUURISTA palkankorotuksista Niinistöllä oli tiukka näkemys. . Kuilun kiinni kurominen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää seuraavien 3?5 vuoden aikana, Jouni Välijärvi sanoo. Suomessa aiempaa menestystä Pisa-vertailuissa on selitetty muun muassa korkeatasoisella opettajankoulutuksella. Välijärven mielestä nyt olisi aika puhua myös sen kehittämisestä. . Näitä summia ihmetellään ja kauhistellaankin. Sitten on euromäärältään pieniä, omituisia asioita, joita tulee julkisuuteen. . Varsinkin, jos yritys toimii palvelualalla. YKSINYRITTÄJIÄ on jopa kaksi kolmasosaa kaikista yrittäjistä. Siinä ei ole välttämättä kyse ahneudesta. Olisi mielenkiintoista selvittää, miten esimerkiksi päivähoitojärjestelmän muutos on vaikuttanut tuloksiin. 11 3.12.2013 Presidentti palkkakohuista: Eikö välitetä elää säällisesti? PIRJO KONTIO SUOMENMAA . Nämä ikäluokat, joiden oppimistulokset ovat olleet laskussa, osallistuivat aikaisempia ikäluokkia vähemmän päivähoitoon, Bernelius huomauttaa. Esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella päivähoitoon osallistuminen tukee erityisesti huonoosaisempien oppimista. MYÖS opetus- ja kulttuuriminis- teriössä oppimistulosten heikentymistä on selitetty osin koulujen välisten erojen kasvulla. Yksin eriarvoistumisesta tuskin on kuitenkaan kyse. Koulujen välisten erojen kasvu on ollut lievää varsinkin kansainvälisesti verrattuna, huomauttaa johtaja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Välijärven mukaan koulut eivät esimerkiksi ole onnistuneet ottamaan teknologiaa käyttöön opetuksessa. . Mutta onko kyse täydestä välinpitämättömyydestä sitä kohtaan, mikä on kohtuus? Onko kyse tietynlaisesta muun yhteisön säädösten ylenkatsomisesta, ettei välitetä elää säällisesti. PIDÄTTEKÖ oikeudenmukaisena ja reiluna, että johta- jien palkat nousevat tuhansilla euroilla. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen työnantajien kesken on vietävä tupo-pöytään. kysyi Teemu Miettinen presidentti Sauli Niinistöltä Yle Radio yhdessä lauantaina. Niinistö ymmärsi hyvin, miksi kohtuudesta on puhuttu viime aikoina niin paljon. Presidentti jakoi kohut kahteen sarjaan: toisessa ryhmässä palkat ja palkkiot ovat todella suuria. Kuva: Jari Laukkanen Vehkaperä: Yrittäjyydellä palkkatasa-arvoa Pisa-tulosten heikkeneminen oli aiempien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella odotettavissa. Päivähoidon käyttö väheni laman aikana selvästi
Tarkoituksena on irtisanoa enintään 50 työntekijää ja osa-aikaistaa enintään 25 henkeä. Yhtymästä kerrotaan, että lisäksi koko henkilöstö voidaan lomauttaa enintään kahdeksi viikoksi. Tavoitteena on leikata kustannuksia ensi vuonna noin 5,4 miljoonaa euroa. Ammattilaiset k ta toiminta ei pure la rus kertoo. Hän peräänkuulutt suunnitelmaa, joka os jalle, miten asiassa ed . Ensisijaisesti aiotaan vähentää määräaikaista työvoimaa ja hyödyntää eläkkeelle jäämisiä. Lisäksi kuluja pyritään pienentämään niin, että vuoden 2016 loppuun mennessä saataisiin kokoon noin 8,1 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Nykyisellään palveluasumisessa ei ole valtakunnallisesti määritelty asiakkaan käyttöön jäävää vähimmäiskäyttövaraa, toisin kuin laitoshoidossa. 3.12.2013 Koulukiusaamine halvaannuttaa ko Riikka Taipaleen opinnäytetyö tutkii koulukiusaamisen SATU ITKONEN SUOMENMAA LAPSEN KIUSATUKSI tulemisella on laajemmat seuraukset kuin aiemmin on ajateltu. Kiusaaminen vaikuttaa uhrin lisäksi koko hänen perheeseensä, sisaruksiin ja vanhempiin. . Alkuinvestoinnit ovat niissä korkeat, ja säästöjä tulee vasta pitkällä tähtäimellä. Komin mukaan laitoshoidon purkaminen olisi vaatinut myös omaishoidon uudistamista. . Kiusaajalle annet Aila Paloniemen mu kiusaamiseen olisi p entistä järeämmin. neuvostolle asiasta kysymyksen viime p Kuva: Jari Laukkanen. Vanhemmat ovat lapsen ensisijainen tuki, mutta heidän jaksamisensa jää usein taustalle. . Vuodeosastopaikkojen vähentämisestä vapautuvat rahat soisi käytettävän tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Seuraukset näkyvät tunnetasolla, vanhempien työssä jaksamisessa, sosiaalisissa suhteissa ja jopa perheen taloudessa, asiaa parhaillaan tutkiva Riikka Taipale Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo. Tulokset ovat hänen mielestään yllättäviä ja tärkeitä. 12 lyhyesti Päijät-Hämeen sote-yhtymä aikoo irtisanoa kymmeniä PÄIJÄT-HÄMEEN sosiaali- ja terveysyhtymä hakee säästöjä ja aloittaa yt-neuvottelut. Sillä voi olla vai käytäntöjä on yhtä m jakin. Valtakunnalliseen, seen KiVa Koulu -oh taan vaihtelevasti. . Kokonaisuudessa se tarkoittaisi 160 henkilötyövuoden vähentämistä. Yt-neuvottelut koskevat koko yhtymän henkilöstöä lukuun ottamatta Sosiaalialan osaamiskeskus Verson henkilökuntaa. Joidenkin piina kestää vuosia, jopa vuosikymmenen. . Myös kotihoidon tuen jyvitys lisää päivähoidon kysynnän kasvua eli kuntien menoja. SUURIN yksittäinen kunnilta vaadittava tehostamiskoh- de on vanhusten laitoshoidon supistaminen 300 miljoonalla eurolla. Komi ihmettelee, miten säästö saadaan aikaan, kun kunnat ovat jo nyt vähentäneet laitospaikkoja. . Monesti puuttum liseksi, eri pöydissä luksi. Itsetunto alentuu, minäkuva vääristyy ja moni ajattelee, että vika on hänessä itsessään. Keskittämisusko on edelleen vahva ja kovat päätökset sysätään kunnille. Kuntien miljardin euron leikkaustavoitteesta valtio auttaa suoraan vain 260 miljoonalla eurolla. Työntekijöitä yhtymällä on nyt noin 4 200. Katri Komi. Kuva: Jari Laukkanen Komi: Hallitus teettää vaikeat päätökset kunnilla KANSANEDUSTAJA Katri Komi (kesk.) pitää hallituksen rakenneuudistuspakettia valjuna. Se on huomattavasti vähemmän kuin jo toteutetut valtionosuusleikkaukset. Vaikka kunnilta karsitaan joitain tehtäviä, niiden menopainetta lisäävät oppivelvollisuusiän pidentäminen ja pakollinen esikoulu. . Vanhempi voi uupua kiusaamisen ja sen seurausten aiheuttamasta stressistä. TAIPALEEN TEKEILLÄ oleva opinnäytetyö osoittaa jälleen kerran, kuinka laajat ja pitkäikäiset seuraukset koulukiusaamisella on. Kiusaamisesta väitelleen, kasvatustieteiden tohtori Päivi Hamaruksen mukaan pitkään jatkunut kiusaaminen on traumatisoivaa ja ahdistavaa. Se vaikuttaa samalla tavoin kuin kidutus tai fyysinen kipu. Jatkuva kiusan kohteena olo jättää uhriin pysyvät jäljet. Komin mielestä hallitus jättää liian paljon asioita odottamaan jatkovalmistelua. . Keskustan prioriteetti olisi siirtää omaishoidon tuki Kelan maksettavaksi ja muuttaa tuki verovapaaksi. KOMI hoputtaa hallitusta tekemään myös tarvittavat muutokset palveluasumisen asiakasmaksujen yhtenäistämiseksi. . Kiusaaminen voi aiheuttaa myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja paniikkihäiriön. Monen opintonsa keskeyttäneen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneen tai nuorisopsykiatrisella asioivan nuoren taustalta paljastuukin pitkäaikaista kiusaamista. Silti kiusatuille ei ole tarjolla elintärkeää jälkihoitoa, kuten yksittäisille onnettomuuden uhreille. KIUSAAMISEEN PITÄISI puuttua kouluissa Hamaruksen mukaan tehokkaammin. Tänä päivänä siihen tartutaan eri tavoin: Koulukiusaaminen jättää kauaskantoiset jäljet
Tämä yhtenäistäisi tuen perusteita ja mahdollistaisi laajemmalla pohjalla panostukset kotihoidon kehittämiseen. Rantakankaan mukaan hallituksen suunnitelmat eivät voi toteutua nyt esittelyllä mallilla.. Tämä tarkoittaa kansanedustajan silmin asennemuutosta koko päätännässä. . Kuva: Jari Laukkanen Savola Naton parlamentaariseen foorumiin KANSANEDUSTAJA Mikko Savola (kesk.) osallistuu kolmanteentoista vuosittaiseen Naton parlamentaariseen transatlanttiseen foorumiin 2?3.12. Jos tähän ei nyt puututa, seuraavatkin hallitukset pohtivat, miksi nuorten paha olo jatkuu, Paloniemi napauttaa. Ongelmallista on, että lainsäädäntö ei velvoita koulua puuttumaan ilmiöön. Rantakangas: Omaishoidontuki Kelalle? KANSANEDUSTAJA Antti Rantakankaan (kesk.) mukaan hallituksen perjantainen rakennepaketti sisältää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. . Se on noussut pinnalle useissa tapauksissa niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Syrjäytymisen ehkäisy on hallituksen kärkihanke. Hänelle myös kerrotaan, mitä seuraavaksi tehdään, jos kiusaaminen ei lopu. KESKUSTAN kansanedustaja Aila Paloniemen mukaan päätöksenteossa on tyystin unohdettu, kuinka kauaskantoisesta ongelmasta on kyse. Hän muistuttaa, että meillä ei ole varaa syrjäyttää yhteiskunnasta enää yhtään nuorta. Ongelmallista on, että lainsäädäntö ei velvoita kouluja puuttumaan ilmiöön. . Washingtonissa Yhdysvalloissa. . Kuntien miljardin euron velvoitevähennykset ovat enemmän fiktiota kuin faktaa, hän kirjoittaa tiedotteessaan. Rantakankaan mielestä esimerkiksi vanhusten laitoshoidon 300 miljoonan euron säästöt eivät voi toteutua, ellei hallitus taivu keskustan esitykseen omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan hoidettavaksi. . 13 3.12.2013 en voi oko perheen lyhyesti vaikutuksia vanhempiin ja sisaruksiin Mikko Savola odottaa saavan tietoa ja näkökulmia kyberturvallisuudesta. Kansalaisten tietoturvan varmistaminen ja kansalaisiin kohdistuvat kyberuhat ovat erityisenä kiinnostuksen kohteena, Savola sanoo. Naton parlamentaariset kokoukset kokoavat yhteen parlamentaarikkoja kaikista Naton jäsenmaista. Kiusaamisen kitkeminen on mahdollista, kunhan luodaan toimivat ja velvoittavat mallit. Hän vaatii myös jälkihoitoa kiusattujen tueksi. . Mukana kokouksissa ovat myös rauhankumppanimaat kuten Suomi, Ruotsi ja Itävalta. Naton ulkopuolisten maiden kansanedustajille parlamentaariset kokoukset tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa mielipiteitä Nato-maiden poliitikkojen kanssa sekä keskustella esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisesta eri maiden edustajien kanssa. Eduskunnasta on osallistunut valtuuskunta Nato PA:n kokouksiin vuodesta 1998 lähtien. kutuksensa nuoren selviytymiseen opiskelu- ja työelämässä. Odotan saavani paljon tietoa ja näkökulmia erittäin ajankohtaisesta kyberturvallisuudesta. Kuva: Jorma Mylly monta kuin opinahjo- kiusaamisen vastaihjelmaankin sitoudu- inen jää vain pinnalpyöriväksi keskustekäsittelevät sitä, mutapsen tasolla, Hama- taa kouluille selkeää soittaisi myös kiusaadetään. taan osviittaa, missä ukaan koulupuututtava Hän jätti valtiokirjallisen perjantaina. Antti Rantakangas. Perusopetuslakiin on saatava kiusaamisen lopettamiseen velvoittavat säännökset. Kouluissa on otettava vastuu siitä, että kiusaaminen todella loppuu. Paloniemi vaatii järeämpiä toimia kiusattujen auttamiseksi. Kuva: Paula Åström milloinkin ollaan menossa
Yrittäjien tehtävä on tiedottaa ja kertoa tuotteistaan, hän painotti.. Kunnat vielä opettelevat kilpailutusta ruoan tarvikehankinnoissa. Ruisjauhosta on ollut ajoittain erityisesti pulaa. Etelä-Karjalassa on lähiruoalle kysyntää sekä tarjontaa, mutta usein ongelmana on se, etteivät ne kohtaa. Pirkko ja Aimo Kruuse suosivat lähiruokaa. Sitä kautta puodin pitäjät voivat esimerkiksi etukäteen tiedustella tuotteen kiinnostavuudesta tai vaikka markkinoida myyntiin tullutta lampaanlihaerää. Maalaispuodissa asiat tuntuvat rullaavan, mutta aina lähiruoan kulku tuottajalta kuluttajalle ei ole ongelmatonta. PARIKKALALAINEN ruokapalvelueli soppatykkiyrittäjä Sini Räsänen kertoo perunan tuottajasta, joka ei edes vaivaantunut vastaamaan asiakkaan soittopyyntöön. . Palvelua pitäisi kehittää saadun asiakaspalautteen mukaan. Monta kertaa se ei vaadi edes isoja investointeja, vaan voi olla asennekysymys, Etelä-Suomen maaja kotitalousnaisten piirikeskuksen Etelä-Karjalan yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi sanoo. PRO AGRIA Etelä-Suomen Yrittäville-hanke kutsui viime viikolla eteläkarjalaiset lähiruoan myyjät ja ostajat yhteiseen tapaamiseen. Tavoitteena oli löytää uusia kumppanuuksia. . Yrittäjät kertovat Facebook-sivujen luovan keskusteluyhteyttä kuluttajiin. Kuva: Päivi Vento Lähiruoalle etsitään siltaa tuottajalta kuluttajalle Tarjontaa on, kysyntää on, mutta ne eivät aina kohtaa. PÄIVI VENTO PARIKKALA PARIKKALASSA Iloisen Pässin Maalaispuodissa hyllyt ovat täynnä lähiruokaa. Halu myydä on palvelua. He käyvät ostoksilla Vuoksenniskan torilla, josta saa Hännisen tilan juureksia ja vihanneksia. Tarjolla on kuivatuista karpaloista pakastettuun biisoninlihaan. Minä ostan perunani tuottajalta, jolla on ystävällinen palvelu, paikallisista tarpeista biisonisoppaa keittävä Räsänen kertoo. . Kauppiaana toimii Anu Hänninen. Hinta ei suinkaan ole ainoa kriteeri, vaan kilpailutuksessa voidaan huomioida myös laadullisia kriteerejä, joka antaa pienille toimittajille mahdollisuuksia, Lento-Kemppi muistutti. Näin on erityisesti juuri Parikkalassa, joka toimii pilottikuntana julkisten ruokahankintojen osalta. Kunta kuuluu maakunnalliseen hankintarenkaaseen, mutta pilottikuntana se voi tehdä hankintoja myös hankintasopimusten ulkopuolella: esimerkiksi ostaa tomaatteja paikalliselta yritykseltä. Kunnan elinkeinojohtaja Aune Ritola-Grahn harmitteli, että tuottajat vierastavat markkinoida tuotteitaan julkishallinnolle. . Tällaisten myyjien ja ostajien kohtaamisten tarkoituksena on löytää se heidän väliltä puuttuva silta, Lento-Kemppi valotti. Hän arveli yhden ongelman ytimistä olevan tuottajien arkuus lähteä markkinoimaan ja tarjoamaan tuotteita. ESILLE nousivat julkisen puolen, kuten kuntien, hankinnat. . 14 3.12.2013 Sanna Lento-Kemppi (oik.) Pro Agriasta auttaa lähiruoan myyjiä ja ostajia kohtaamaan toisiaan. Terhi Torikka Iloisen Pässin Maalaispuodista kohtaa työssään tuottajia sekä kuluttajia. Yrittäjäpariskunta Terhi Torikka ja Niko Hälvä kertovat kysyntää lähiruoalle olevan. Asiakkaita kiinnostaa myös tuotteiden alkuperä. Yrittäjät kohtaavat työssään niin tuottajia kuin kuluttajiakin. Valkosipulilla on puolestaan loistava menekki. Siitarinen olisi valmis kokeilemaan pienimuotoisesti uusia tuotteita, jos niille löytyisi markkinoita. PAIKKAKUNNAN ainoa kyläkaup- pa, K-Röksä, pitää valikoimissaan lähiruokaa niin paljon kuin sitä on saatavilla kunakin ajankohtana. Kauppias Sirpa Röksä totesi sekä paikallisten että kesäasukkaiden arvostavan lähituotteita. . Niitä voisi olla myynnissä enemmänkin. Kuva: Päivi Vento . Joka portaassa pitäisi satsata palvelun laatuun. Tuottajat kaipaavat uusia markkinamahdollisuuksia, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden ostajat tarvitsevat uusia kumppanuuksia ja paikallistuotteita, Lento-Kemppi tiivisti tarpeet. Parikkalalainen Kari Siitarinen on kokeillut sokerimaissin vilje- lyä ja joutunut kohtaamaan ongelmia: markkinat olisivat pääkaupunkiseudulla, missä kotimainen maissi vietäisiin käsistä
Honkonen korosti aluekehitysasioita sekä EU:n rahastojen merkitystä Suomelle. Jäätteenmäen asialistalla on muun muassa laajamittaisen veronkierron veropakoilun suitsiminen Euroopassa.. Kuhisee, kuhisee kansassa, keskusta on nousussa?. Piirin puheenjohtaja Leila Lindelin ja toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäisen mukaan risteily on tärkeä osa varainhankintaa. Kuva: Kai Widell Maiju Korhonen on uusi pääkerttu KERTTU-VERKOSTON uudeksi puheenjohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Maiju Korhonen. Nyt on minun vuoroni antaa kaikki osaamiseni ja energiani Kerttujen käyttöön, Korhonen sanoo. Kerttujen syyskokous pidettiin lauantaina Helsingissä. Järjestön varapuheenjohtajaksi valittiin projektipäällikkönä työskentelevä Asta Varpio ja hallituksen jäseniksi Laura Kallio, Niina Nurkkala, Anne-Mari Pekkarinen ja Elina Tillikainen. Ensi vuonna Kerttujen teemana on rohkaiseva vuorovaikutus. Suomalaiset toivovat elinvoimaista maaseutua Mika Lintilän mielestä Kataisen hallitus on laittanut uudet työpaikat yhden kortin eli yhteisöveron alentamisen varaan. Ehdolla olivat myös Muuramen keskustalaiset naiset Tiina Mikkosen johdolla työstään vanhusten hyväksi tai viitasaa- SAARA KOSKINEN relainen Leila Haiko nuorten hyväksi tekemästään työstä. Urho-pysti meni lopulta Suvi Leipäselle. Kannustevaikutus yrityksille säilyisi, mutta pelkästään ensi vuonna jäisi satoja miljoonia euroja käytettäväksi paitsi palvelujen rahoittamiseen myös pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Maiju Korhonen. Leipänen on nuori äiti, piirihallituksen jäsen ja Saarijärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja, joka on toiminnallaan tuonut vireää otetta keskustan toimintaan. Risteilyväkeä tuuditelleesta Oskarimyrskystä huolimatta mielialat olivat iloiset ja leppoiset. 15 3.12.2013 Keskusta parantaisi työllisyyttä yrittäjävähennyksellä KESKUSTA edistäisi yrittäjyyttä viiden prosentin yrittäjävähennyksellä liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöiden osakkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille. Yrittäjävähennyksellä puolue tukisi työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joihin uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet. Tarvitaan välittömiä toimia työllisyyden parantamiseksi tässä ja nyt. Yhtä tärkeää on myös nostattaa yhteishenkeä ja aktivoida ihmisiä. Osallistujat pitivät tärkeänä tavata leppoisissa tunnelmissa muita oman maakun- RISTEILYN kohokohta oli Urho-pystin luovuttaminen ansioituneelle keskisuomalaiselle keskustakentän toimijalle. Urho-perinteen viime vuonna aloittaneen karstulalaisen Teijo Peltosen mielestä on äärimmäisen tärkeää, että silloin tällöin muistetaan huomioida myös kentällä puurtavia ihmisiä. Peltonen piti yleisön jännityksessä luetellessaan pystin luovutuspuheessaan liudan mahdollisia palkittavia. Pystin olisivat voineet saada aina erilaisiin tehtäviin valmiit jämsäläinen Arja Maunola tai konnevetinen Jouko Salonen. Lähes kolme neljästä pitää suomalaista maaseutuympäristöä puhtaana ja hyvin hoidettuna. Tutkimuksen perusteella Suomessa halutaan syödä vastaisuudessakin kotimaista ruokaa. Viisi prosenttia yritystulosta olisi puolestaan verotonta. Kuva: Saara Koskinen RISTEILYLLE osallistuivat myös Keski-Suomen ensimmäinen oma euroehdokas, saarijärveläinen Petri Honkonen ja jatkokautta europarlamentissa havitteleva konkarimeppi Anneli Jäätteenmäki. Ehdokkaat kertoivat risteilyn osallistujille omista tavoitteistaan ja painopistealueistaan. Korhonen, 29, on kotoisin Kainuusta ja työskentelee tällä hetkellä keskustanuorilla. . Viiden prosentin yrittäjävähennys varmistaisi, että erimuotoisia yrityksiä ei myöskään aseteta eriarvoiseen asemaan, lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Mika Lintilä sanoo. Lintilän mukaan viiden prosentin yrittäjävähennys elinkeinotoiminnan tulosta merkitsee yrittäjän näkökulmasta noin kahden prosentin veronkevennystä. . Käytännössä vähennys toteutettaisiin siten, että elinkeinotoiminnan yritystulo on jatkossa 95 prosentin osalta yrittäjän veronalaista tuloa. Kuva: Jari Laukkanen VALTAOSA suomalaisista arvioi koko maan hyötyvän elinvoimaisesta maaseudusta, ilmenee maa- ja metsätalousministeriön teettämästä tutkimuksesta. Laaja enemmistö vastaajista katsoo, että maisemat pysyvät avoimina maatalouden ansiosta. Keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt asiasta lakialoitteen. . Erityisesti luomuja lähiruokaa pidetään hyvinä vaihtoehtoina. Vastaajia huolettaa muun muassa Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöityminen, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä ja avohakkuut. Huolta kannetaan maatalouden kannattavuudesta ja viljelijöiden toimeentulosta. TNS Gallupin tekemään tutkimukseen vastasi syyskuun lopulla ja lokakuun alussa lähes 3 000 suomalaista. Kenttäväkeä palkittiin Keski-Suomen keskustaristeilyllä HELSINKI-TALLINNA nan ihmisiä ja voida vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. KESKI-SUOMEN keskustalaiset nostattivat yhteistuumin yhteishenkeä pikkujouluristeilyllä joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna. Positiivisia tunnelmia kuvasi piirin järjestösihteeri Eeva Koskelan uudelleen riimittämä joululaulu ?Kuhisee, kuhisee kansassa, pöhisten, kohisten. Jäljelle jäänyt veronalainen Tarvitaan välittömiä toimia työllisyyden parantamiseksi tässä ja nyt. lyhyesti tulo jaettaisiin nykyiseen tapaan yrittäjän ansio- ja pääomatuloksi. KATAISEN hallitus on laittanut uudet työpaikat ja investoinnit käytännössä yhden kortin, yhteisöveron alentamisen varaan, Lintilä moittii. . Toistaiseksi olemme saaneet yhteisöveron alentamisesta hyötyviltä suurilta yrityksiltä kuitenkin vain uusia irtisanomisilmoituksia. Mahdolliset uudet työpaikat tulevat vasta 5?10 vuoden aikana. Keskusta jaksottaisi yhteisöveron alennuksen kahdelle seuraavalle vuodelle. Kuvan Teijo Peltonen ja Anneli Jäätteenmäki olivat tyytyväisiä viikonlopun tunnelmiin. Olen saanut Kertuilta paljon vuosien varrella
Vj yhdistelee kuvaa samalla tavalla kuin dj miksaa musiikkia. Taiteilijathan haluavat aina soveltaa laitteita toisin kuin teollisuus on tarkoittanut, HirviIjäs sanoo. Eija Liisa Ahtilan mukaan nykyään mediataiteen tarkoituksena ei ole säväyttää, pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Ahtila, Salla Tykkä ja Erkka Nissinen ovat saaneet huomattavasti enemmän huomiota ulkomailla, Hirvi-Ijäs sanoo. NYKYÄÄN teknisillä sovelluksilla vaikea säväyttää, sillä digiaikakauden lapset ovat nähneet kaiken. . Taiteilijat vasta tutustuivat siihen ja tarvitsivat apua, Saarikko kertaa. 90-luvulla hän tutustui Eija Liisa Ahtilaan ja on sen jälkeen tehnyt tekniikan lähes kaikki taiteilijan töihin. . Kyseessä on Vapriikin kävijäennätys. Terrakotta-haudanvartijoiden lisäksi Vapriikissa oli esillä myös muita hautalöytöjä ja Kiinan keisarien aarteita Qin- ja Han-dynastioiden ajalta. Tästä yksi esimerkki on viime marraskuussa jaettu ensimmäinen mediataiteen valtionpalkinto. Vapriikkiin on saapunut joukko museotyöntekijöitä Xianista pakkaamaan esineitä. PLAY . Olen seurannut mediataiteen kenttää yli 30 vuotta ja minunkin on vaikea sanoa, mitä se kokonaisuudessaan on, Saarikko sanoo. . Laulujen sanoitukset ovat Paula Vesalan, Jarkko Martikaisen, Paavo Westerbergin ja Juha Itkosen käsialaa. Digitaalinen kuvamaailma ja mediaalisuus on jokapäiväistä, Hirvi-Ijäs toteaa. Jotkut mediataitelijat ovatkin alkaneet käyttää vanhaa, analogista tekniikkaa vastavetona uusmedialle ja digipöhinälle. . Siitä se kansainvälinen ura sitten aukesi.. Mikään taide ei ole irrallaan mediasta. Kun 80-luvulla aloitin audiovisuaalisen urani, tekniikka oli analogista. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva Taiteilijoiden luottoteknikko KESKIVIIKKONA Helsingin taidemuseoon avautuva PLAY . Nykytaiteen tutkijan Maria Hirvi-Ijäksen mu- kaan kotimaisten taiteilijoiden suosio kiertää usein ulkomaiden kautta. . Esityksen ohjaa Minna Vainikainen. Kaksi astetta -konserttikokonaisuus lähtee Oulusta kansalliselle konserttisalikiertueelle ensi keväänä. Oulun Musiikkijuhlat järjestetään 7.?23. Osa taas on pyrkinyt yhdistämään tuoreita keksintöjä uudella tavalla. Hän toimii tällä haavaa Linnateatterin taiteellisena johtajana Turussa. Toivonen tunnetaan muun muassa useista elokuva- ja televisiorooleista. Teatterin uutena toimitusjohtajana aloittaa Tuija Hyppönen. Mukana ovat muun muassa hollantilaistaiteilija Aernout Mik, indonesialaistaustainen kuvaaja Fiona Tan ja kuvanveistäjä Kari Cavén. DIGITAALINEN tekniikka ja internet ovat räjäyttäneet mediataiteen ulos vanhoista kehyksistään. Se on paitsi katsaus mediataiteen nykytilaan ja historiaan myös kertomus Saarikon uran vaiheista. Näyttely on Helsingin taidemuseon arvion mukaan Suomessa ensimmäinen teknikon kuratoima taidenäyttely. . maaliskuuta. Kari-Pekka Toivonen Oulun kaupunginteatterin johtoon SUOMALAINEN mediataide on tullut kypsään ikään. Eija Liisan kautta tutustuin Moderna Museetiin Tukholmassa, MoMaan New Yorkissa, Tate Moderniin Lontoossa ja moneen muuhun huippumuseoon. Nimivalinnallaan artistit haluavat herättää kuulijoissa ajatuksia omasta suhteestaan ilmastonmuutokseen ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa sen hillitsemiseen. Esiintyjät ovat säveltäneet musiikin itse. Näyttely oli esillä kesäkuun puolivälistä joulukuun alkuun. Terrakottasoturit matkaavat nyt takaisin Kiinaan. Taiteilijat käyttävät 3D-printteriä ja tekevät pelimuotoisia teoksia sekä ohjelmistotaidetta. Teoksista muodostuu tavallaan mediataiteen aikaputki, mutta myös oman työhistoriani aikajana, Saarikko sanoo. Saarikko on yrityksineen teknillistänyt mediataiteilijoiden töitä eri puolilla maailmaa. . Interaktiivinen taideteos taas muuttuu katsojan valintojen mukaan. Aiemmin tänä vuonna Kiasmassa nähtiin suomalaisen mediataiteen suurnimen, taiteen akateemikko Eija Liisa Ahtilan näyttely. Hänen teoksensa tulee esille myös Tennispalatsin näyttelyyn. Parhaillaan nykytaiteen museossa on elektronisen taiteen edelläkävijän Erkki Kurenniemen ja kokeellisen elokuvantekijän Mika Taanilan näyttelyt. Mediataide onkin vuosikymmenten kuluessa vakiinnuttanut asemansa Suomessa. 1.2014. OULUN kaupunginteatterin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu Kari-Pekka Toivonen. Nykyisin pohditaan enemmän sitä, mitä tekniikka oikeasti tekee. Siitä ei olla pelkästään ihastuksissaan, Ahtila toteaa. PLAY - Mediataiteen tähtiä -näyttely Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa 4. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Rajattoman ja Kuusiston veljesten kantaesitys Oulussa OULUN Musiikkijuhlilla kantaesitetään maaliskuussa lauluyhtye Rajattoman sekä viulistien Jaakko ja Pekka Kuusiston uusi konserttikokonaisuus Kaksi astetta. Esityksen nimi viittaa optimistisimpiin arvioihin maapallon keskilämpötilan noususta vuoteen 2100 mennessä. Mediataiteen tähtiä -näyttelyssä on mukana teoksia sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tekijöiltä. Näyttelyn taiteilijat ponnistavat niin kokeellisesta elokuvasta, peliteollisuudesta kuin kuvanveis- tosta. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Terrakotta-näyttely keräsi ennätysyleisön Tampereella TAMPEREEN museokeskus Vapriikin Terrakotta-armeijanäyttelyn näki kaikkiaan 123 453 museovierasta. Hän kiertää maailman tunnetuimpien mediataiteilijoiden mukana ja vastaa heidän teostensa tekniikasta. . Yleisesti ottaen mediataiteessa kaikki aistit joutuvat koville. Kun se 1970-luvun lopulla alkoi ottaa ensimmäisiä askeleitaan, kyse oli lähinnä videotaiteesta. Se maailma antaa valtavasti mahdollisuuksia käyttää tekniikkaa väärin. Nyt Saarikko on koonnut mediataiteesta näyttelyn Helsingin taidemuseoon. Kyse on pysähtymisestä. . Teatterin toimitusjohtajana toiminut Arto Valkama jätti pestinsä jo kesällä. Vapriikin Terrakotta-armeija-näyttelyn näki 123 453 museovierasta. Mediataiteen tähtiä -näyttely on Jorma Saarikolle tärkeä. Se myönnettiin Taanilalle. Silti taiteenalan on ollut vaikea löytää isoja yleisöjä. Minulla ei ole ollut mitään perinteisiä kuraattorin paineita luoda näyttelylle mitään erityistä linjaa. Hän on työskennellyt Oulun kaupunginteatterin hallintopäällikkönä vuodesta 2009 alkaen. Kaupunginteatterin nykyinen taiteellinen johtaja Mikko Kouki jättää tehtävänsä helmikuun jälkeen. 12.2013-26. Sittemmin kenttä on laajentunut jopa niin, että mediataiteesta puhuminen kuulostaa ylimalkaiselta. Audiovisuaalisen esitystekniikan uranuurtaja Jorma Saarikko on seurannut mediataiteen kehitystä sen kotimaisesta alkupisteestä lähtien. Tennispalatsissa nähtävässä PLAY . Mediataiteen tähtiä -näyttely on paitsi katsaus mediataiteen nykytilaan ja historiaan myös kertomus Jorma Saarikon uran vaiheista. 16 lyhyesti 3.12.2013 Tekniikan väärinkäyttäjät MAIJA LUOTONEN/STT HELSINKI Pekka Kuusisto
Kaikki naiset ovat pelkästään sukupuolensa vuoksi alttiina väkivallalle, hän sanoo. Haavoittuvuus kuitenkin kasvaa siellä, missä yhdistyvät köyhyys, vähäinen koulutus, heikot työmahdollisuudet, pienet tulot ja asuminen väkivaltaisella alueella, Negrão jatkaa. . Olemme saavuttaneet paljon, mutta se ei vielä riitä, sanoo Negrão. Brasilian viranomaiset saivat vuoden ensipuoliskolla ennätykselliset 263 ilmoitusta naiskaupasta. Niistä vajaa puolet liittyi kansainväliseen toimintaan ja loput kotimaiseen. Joka kolmannessa tapauksessa naisen henki oli vaarassa. NAISKAUPPA paljastaa maan kehityksen heikkoudet, sanoo Estela Scandola, joka edustaa kansalaisyhteiskuntaa ihmiskaupan vastaisessa valtion komiteassa. Hänen mukaansa Brasilian viranomaisten toimintaa ihmiskaupan torjunnassa leimaavat hitaus, byrokraattisuus ja määrärahojen niukkuus. Viranomaisilla on keinot ehkäistä naiskauppaa kohteissa, joissa riski on suuri. . Se ulottuu kaikkiin sosiaaliluokkiin, rotuihin ja ikäryhmiin. Kuva: Christophe Simon/AFP Photo/Lehtikuva Brasilian naismurhia verrataan sisällissotaan Kymmenessä vuodessa surmattu 40 000 naista sukupuolensa vuoksi FAKTA FABIOLA ORTIZ/IPS RIO DE JANEIRO BRASILIASSA murhattiin nainen joka toinen tunti vuonna 2010. Kansalaisjärjestöt vertaavat sisällissotaan väkivaltaa, joka on vienyt hengen 40 000 naiselta kymmenessä vuodessa. Liki 200 miljoonan asukkaan Brasilia on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia naisten oikeuksista, ja vuonna 2006 säädettiin perheväkivallan vastainen laki. Silti maassa kuolee ennusteen mukaan tänä vuonna väkivaltaisesti 4 717 naista. Naisiin kohdistuu myös psykologista, taloudellista, seksuaalista ja symbolista väkivaltaa, muistuttaa Ingrid Leão, joka johtaa alueellista Naisten oikeuksien puolustuskomitea -järjestöä Brasiliassa. NAISTEN asemaan perehtynyt Télia Negrão sanoo, että väkivalta ulottuu kaikkiin sosiaaliluokkiin, rotuihin ja ikäryhmiin. . 17 3.12.2013 Naisiin kohdistuu Brasiliassa myös psykologista, taloudellista, seksuaalista ja symbolista väkivaltaa. Näillä naisilla ei ole sosiaalista turvaverkostoa. Heille on tarjottava lääkitys sukupuolitautien ja hi-virustartunnan estämiseksi sekä katumuspilleri. Raiskauksen uhrilla on myös oikeus aborttiin, joka muuten on maassa kielletty. . Jos nainen ei tule toimeen omillaan, hänen on vaikea irrottautua väkivaltai- sesta elämäntilanteesta. BRASILIASSA elokuussa voimaan tullut laki seksuaalisesta väkivallasta velvoittaa kaikki terveyskeskukset hoitamaan uhreja. Kyse on ihmisoikeuksien toteuttamisesta. Niihin kuuluvat muun muassa isot patotyömaat ja muut infrastruktuurihankkeet, joihin värvätään paljon siirtotyövoimaa, Scandola sanoo. Brasilian faktat Valtio Etelä-Amerikassa Asukkaita 198,4 miljoonaa Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 6,1 % Kansallisen köyhyysrajan alla 21,4 % Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,3 % Naisten osuus parlamenttipaikoista 9,6 % Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 85/187 Lähde: YK
Molemmat energialähteet sopivat parhaiten hajautettuun käyttöön ja tuovat maaseudulle kipeästi kaivattua työtä. ENERGIASTA puhuttaessa ei so- vi unohtaa sahoja. Niiden sivutuotteet ovat siirtyneet selluteollisuuden jalostettaviksi, mutta nyt tämä molemmille jalostajille välttämätön yhteistyö on loppumassa, kun metsäteollisuus vetäytyy halpatuotantomaihin. Mikäli sahojen sivutuotteet otettaisiin energiakäyttöön, saataisiin niistäkin 15 terawattitunnin lisä maamme vuotuiseen kulutukseen. Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2011 yhteensä 385,6 TWh. Olen viime vuosina tehnyt haastatteluja monilla sahoilla, ja kaikilla keskustelua on käyty myös sahojen ja selluteollisuuden yhteistyöstä, joka ei ole aina ollut aivan ongelmatonta. Tukista saadaan valmistuotetta 45 ja sivutuotteita 55 prosenttia. Sivutuotteet ovat normaalioloissa siirtyneet selluteollisuuden käyttöön, joten selluntuo- tannon loppuessa saha on jäänyt vaille välttämätöntä yhteistyökumppania. Näin on käynyt muun muassa Kuusamon sahoille selluteollisuuden lopetettua Kemijärvellä, ja sivutuotteita on jouduttu ajamaan aina Ruotsiin saakka. SAHAT ovat metsänomistajan suosiossa, sillä ne maksavat 70 prosenttia metsänmyyjän puutilistä. Metsäteollisuuden murroksessa päävastuu puunkäytöstä näyttää jäävän sahateollisuudelle, ja sen tärkeys puutilin maksajana edelleen korostuu. Sahojen sitominen myös energiantuotantoon on omiaan vahvistamaan niiden taloutta ja on siten koko kansantalouden etu. Energiatalouden kokonaisuudistus ei onnistu, ellei siihen oteta mukaan maatiloja ja niiden runsaita energiavaroja. Niin sahat kuin maatilatkin tarvitsevat investointeihinsa samat tuet, jotka muillekin energian tuottajille myönnetään. Talouselämän muutokset vaativat uutta ajattelua myös taloutta ohjaavalta valtiovallalta. Erkki Raudaskoski Rovaniemi. Kuva: Jari Laukkanen Suomen talous nousuun kotimaisella energialla SUOMEN talouskasvu hidastelee, ja olemme jäämässä jo EU:n kärkivaltioiden joukosta unionin rupusakkiin. Talouskomissaari Olli Rehn patistelee suomalaisia tehostamaan tuotantoelämää . Pien- ja keskisuuri teollisuus ovat tällöin avainasemassa. Suuria tuotantoelämän muutoksia ei ole kovin paljon näköpiirissä, mutta tutkijat näkevät ehkä eniten mahdollisuuksia energiauudistuksessa. Energiavaramme ovat niin suuret, että voisimme luopua ostoenergiasta ja siirtyä kokonaan kotimaisten lähteiden käyttöön. Tähän tulokseen tuli viime heinäkuussa väitellyt tohtori Pekka Peura, samoin jo aikaisemmin dosentti Ari Lampinen laajoissa tutkimuksissaan. Metsät ja pellot tekevät Suomesta energiarikkaan maan, mutta näiden lähteiden käyttöönotto on ollut hidasta esimerkiksi Saksaan ja Itävaltaan verrattuna. Suomen pelloista voitaisiin ottaa 20 prosenttia energiakäyttöön ruoan- ja rehuntuotannon siitä kärsimättä. Valiokuntien kokoukset meillä ovat suljettuja. Vaikka suomalainen virkamiesvalmistelu EU-asioiden osalta ansaitsee kiitoksen, EU:n poliittisessa valvonnassa on parantamisen varaa. Vuonna 2012 lausuntoja läheisyysperiaatteeseen liittyen antoivat seuraavat EU-maat: Portugali 227, Italia 97, Saksa 59 ja Ruotsi 33. Suomen eduskunta antoi vuonna 2012 vain yhden lausunnon liittyen työtaisteluoikeuden harjoittamiseen. Tänä vuonna on annettu yksi ehdotus direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista. PARLAMENTTIEN välisessä aktiivisuudessa on suuria eroja. Vaikka erot selittyvät pääosin kunkin maan sisäisillä tekijöillä, Suomen eduskunnan aktiivisuus on hämmästyttävän pientä. Läheisyysperiaatteen korostaminen päätöksenteossa saattaisi lisätä kansalaisten EU-myönteisyyttä ja kiinnostusta. On myös meistä itsestämme kiinni, miten paljon annamme EU:n säädellä asioistamme. Läheisyysperiaatteen ahkerampi käyttö ja EU-asioiden käsittelyn avoimuus veisi pohjaa toisaalta populistisilta puheilta ja toisaalta sanelupolitiikan kritiikittömältä noudattamiselta. Sanna Lehtinen keskustan eurovaaliehdokas ?Energiatalouden kokonaisuudistus ei onnistu, ellei siihen oteta mukaan maatiloja ja niiden runsaita energiavaroja.. Peltoalan vuotuinen energiantuotto olisi 15 te- rawattituntia eli sama kuin yhden suuren ydinvoimalan tuotanto. Puulla voitaisiin pitkälti korvata fossiiliset polttoaineet. Mielipiteet 18 ehdokaskolumni Läheisyysperiaatetta vahvistettava EU-VAALIT LÄHESTYVÄT ja samalla esiin nousevat kärjistykset EU-säätelyn kukkasista, kuten mikä hiekka sopii lasten keinujen alle tai millaisia ovat EU-hyväksytyt rannat. Se, missä menee raja EU:n ja kansallisen lainsäädännön rajoista, on määritelty sopimuksissa. Lissabonin sopimus vuonna 2009 antoi kansallisille parlamenteille oikeuden kontrolloida tiettyjä EUpäätöksenteon alueita suoraan ilman hallitusten väliintuloa. PARLAMENTTIEN ja Suomen eduskunnan yksi tärkein tehtävä on varmistaa, että EU kunnioittaa unionin läheisyysperiaatetta. Läheisyysperiaatteen mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja käsitellä alhaisemmalla mahdollisella byrokratian tasolla. Ylemmälle tasolle tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida tehdä. Läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatetta voidaan käyttää byrokratian vähentämiseen. SUOMEN eduskunnassa EU-asioista vastaa Suuri valiokunta. erityisesti kotimarkkinateollisuuteen pitäisi saada uutta puhtia, kun vienti hidastuu
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Tiemaksut . KELA on maksanut suurimman osan taksimaksuista, mutta pohja se on Kelankin pussissa. Näin varmaan pitää päättäjien Suomessakin tehdä, tiukan paikan tullen. Se tiukkuus pitää kaikkien päättäjien ensiksi tunnustaa ja sitten vasta voidaan kaikki yhdessä tehdä säästöpäätöksiä. Heikki Niittymäki Masku mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Alli Huovinen Matikkatäti PL 52, 90100 Oulu. Miksi ruotsalaiset liikkuvat halvemmalla? OLLILAN tiemaksutyöryhmän ehdotukset ovat tietysti loogisia, koska kehitysvaiheessa olevan seurantateknologian kehittäminen ja rakentaminen tuo työtä mm. Sain puhua matematiikan ?ilosanomaa. ainakin kansan keskuudessa vaaditun ? lapsilisät pois hyvin toimeentulevilta. Ja jos yhteiskunnan menoja halutaan vähentää, niin tähän samaan kategoriaan pitäisi lopettaa maataloustuet niiltä maataloutta harjoittavilta, joilla on jokin pysyvä jatkuva hyvä toimeentulo. NÄMÄ ovat kaikki niitä, joita ei voida noin vaan poistaa, sillä ne perustuvat lakeihin ja asetuksiin, jopa perustuslaki turvaa kaikille kansalaisille saman kohtelun. Vaikka asia onkin näin, että perustuslaki sanoo sen viimeisen sanan, mutta jos kerran yhteiskunnalla ei ole varaa näihin kaikkiin menoihin, niin mitä silloin pitäisi tehdä? Nyt Kataisen hallitus on poistamassa kunnilta yhden miljardin verran sellaisia menoja joita ei laki edellytä. Onko se mahdollista? Hallitus on sitä mieltä, että kyllä miljardin edestä Suomesta löytyy kunnilta kohteita, joita voidaan vähentää/ lopettaa. On hyvin ikävää, että kuntien toimien karsimisesta joutuvat kärsimään kaikki ne, jotka nytkin voivat huonommin, esimerkiksi yksinäiset vanhukset ja lapset. HALLITUKSELLA on koko vaalikauden ajan ollut tavoitteena sote- ja kuntauudistus. Markkinointipuheet tiukasta tietoturvasta koskevat lähinnä vain amatöörejä, tietotekniikan ammattilaiset menevät, mihin haluavat. VÄHITELLEN järjestelmään yhdistetään mm. Onko sen jälkeen kaikilla mahdollisuuksia enää pitkien matkoja taksikulujen kokonaan maksamiseen. Äidilläni oli tapana sanoa, kun meillä oli aina vähän rahaa ja perhe oli suuri, että: ?Pannaan se sormi suuhun mikä on pisin?. Hän tarkoitti sitä, että pitää tinkiä siitä mistä koko perhe kärsii vähiten. Miksi ruotsalaiset liikkuvat halvemmalla?? Kuva: Maria Seppälä Matematiikan ilosanomaa OLEN miettinyt, voisiko Yle tulla mukaan syrjäytymistalkoisiin. Läksin aamulla klo 6 ja palasin kotiin klo 17. Paljon puhutun tietoturvankin perustana on matematiikka. ?On hyvin ikävää, että kuntien toimien karsimisesta joutuvat kärsimään kaikki ne, jotka nytkin voivat huonommin, esimerkiksi yksinäiset vanhukset ja lapset.. kiinalaisten kannalta. Reaaliaikainen paikkatiedon seuranta tulee vähitellen kaikkiin kulkuvälineisiin, mutta miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi olla maksumiehinä tässä kehitysprojektissa. ja varmaan vielä myöhemminkin . Syrjäkyliltä joudutaan kulkemaan kuka milläkin kulkuneuvolla kaukaa hakemaan apua ja hoitoa. Vanhemmilla ihmisillä ei ole kaikilla mahdollisuuksia omin neuvoin päästä vastaanotolle ja sen jälkeen mahdollisiin tarkempiin tutkimuksiin. Tähän asti . Ruuhkamaksutkin kuulostavat aivan naurettavilta Suomessa. Joukkoliikenne sopii tiheästi asuttuihin maihin, mutta harvaan asutussa maassa joukkoliikenteen reitit yleensä alkavat ja päättyvät väärään paikkaan ja kulkevat väärään aikaan. Suomessa autoilun kustannukset ovat jo ilman tiemaksujakin maailman kärkeä. Kirjoita Suomenmaahan. nopeus- ja muuta valvontaa, joiden perusteella maksut ja sakot veloitetaan reaaliajassa ajajan pankkitililtä . Tiemaksuihin perustuva järjestelmä sen sijaan suosii kalliita ja paljon saastuttavia autoja. SUOMEN tiemaksujen vertailu muiden maiden vastaaviin maksuihin ontuu pahasti, koska suomalaiset autoilijat ovat kovien autoverojen muodossa jo moneen kertaan maksaneet teiden ja katujen rakentamiset. Se on tietysti hyvä asia . Koska Ylelle ei saada ohjelmia matematiikasta, vaikka moni jopa vahingollinen hömppäohjelma joutaisi pois, voisiko tuon 12 miljoonan indeksikorotuksen antaa lasten matematiikkakerhoihin. Matematiikka ehkäisee syrjäytymistä. Kulttuuri, johon jostain syystä ei lueta vanhaa kulttuuria matematiikkaa, sekä urheilu jääkiekkotappeluineen ja dopingsotkuineen saavat paljon huomiota mediassa. Kuva: Jari Laukkanen Tiukkaa on SÄHKÖISISSÄ uutisissa kuulin, että varakkaat vanhukset voisivat aivan hyvin kustantaa omat sairaanhoitonsa . Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan tiedustelupalvelut sekä terroristijärjestöt voivat seurata kiinnostavien suomalaisten liikkeitä. Tämä tieto täydentää mukavasti kännyköiden seurannasta saatavaa tietoa. Meillä on Olkiluodossa jo riittävästi kokemusta koekaniinin roolista. Tässä vaiheessa viisainta on parantaa työllisyyttä ja laittaa rahat rappeutuvan tieverkoston parantamiseen. Tiemaksuja kannattaa harkita uudestaan, vasta kun kansalaisten valvonnan ja seurannan pelisäännöt on määritelty lainsäädännössä ja laitteiden hinta ja toimintavarmuus on kunnossa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että uskallammeko elää vapaina vai haluammeko sitoa myös tavalliset lainkuuliaiset kansalaiset yhteiskunnan elektroniseen valvontapantaan? Antti Roine Ulvila ?Suomessa autoilun kustannukset ovat jo ilman tiemaksujakin maailman kärkeä. On tietysti hienoa, että valtion verotulot lisääntyvät. Ikävä kyllä näyttää siltä, että yhteiskunnan kehityksen kannalta tiemaksujen saldo jää pakkasen puolelle. Käytännössä uusi järjestelmä tarkoittaa sitä, että kaikista suomalaisten automatkoista kerätään reaaliaikainen tietokanta, josta mm. Vaikka kirjailijat saavat paljon tilaa mediassa ja luokanopettajat teetättävät lu- kudiplomeja (matematiikkadiplomeja vain muutama), kirjailijoita kustannetaan kouluihin. ilmaiseksi 75 minuuttia täpötäydelle auditoriolle ja siellä kuuntelemassa oleille opettajille ja opiskelijoille. Isänmaa tarvitsee matematiikan osaajia. Nokian tehtaille. GPSpohjainen tiemaksujärjestelmä on jälleen yksi askel tähän suuntaan. Sen sijaan ajoneuvojen seurantajärjestelmä, joka aktivoituu vasta onnettomuuden tai varkauden sattuessa, on tehty ihmistä varten, ja se tukee hänen turvallisuuttaan ja yksityisyyden suojaansa. IHMETYSTÄ herättää myös, mik- si rakentaa kallis päällekkäinen ajokilometreihin perustuva järjestelmä nykyisen hyvin toimivan ja käyttökustannuksiltaan halvan järjestelmän päälle? Nykyinen polttoaineiden verotukseen pohjautuva järjestelmä ottaa automaattisesti huomioon ajokilometrit, lisäksi se suosii vähän kuluttavia ja ekologisia uusia autoja, aivan kuten nykyinen autoverotus. Ihmisille tulee sellainen käsitys, ettei muita hienoja harrastuksia olekaan. Miksi Ylelle ei saada matematiikkailtoja, vaikka siellä on ollut pakkoruotsi-, urheilu-, doping-, homo- ja ties mitä iltoja. Äidinkieli on tietysti tärkeää, mutta niin on matematiikkakin ja myös matematiikkadiplomeja olisi. Koulut maksavat euron per oppilas kirjailijavieraalle ja lisäksi tukea tulee jostain muualtakin. Voi olla tulevaisuudessa, että tämäntapaisiin päätöksiin voidaan päätyä. Samaan sarjaan voisi hyvin soveltaa paljon puhutun ja pohditun asian . auto pysähtyy kun rahat loppuvat, tai kun isoveli niin päättää. Orwellin maailmassa ihmisiä kontrolloidaan jatkuvan seurannan, pakkokeinojen, sensuroinnin ja propagandan avulla. miksi? TIEMAKSUJA markkinoidaan autoveron ja käyttömaksujen korvaajana, mutta perinteisesti autoilun verotuksen keventäminen on merkinnyt autoilun kokonaisverotuksen koventamista. Autoliiton alustavien laskelmien mukaan tiemaksu-uudistus tuplaa autoilun maksut. Jos se toteutuu niin terveys- ja sosiaalipalvelut keskittyvät suurempiin keskuksiin ja taajamiin. On kyllä pyydetty ja pitäisi tulla pyytämättäkin, sillä mikään ei toimi ilman matematiikkaa. Niinhän se on, ettei matemaattisiin aineisiin panosteta edes mediassa. Matemaatikot ovat aina tehneet kouluvierailut ilmaiseksi ja olemme olleet kiitollisia, jos pääsemme kouluihin. Kävin äskettäin Tornion lukion vieraana. ainakin osittain
mennessä sähköpostihelsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050-575 5236. Masku, Niemenkulman py:n syyskokous ke 11.12. ja lapsilta (alle 12v.) 35 . Piiristä mukana tj. Ulla-Riitta Juuti. Tervetuloa paikallisyhdistyksen - Ahtiala-Lastusten py. Piiristä mukana tj. Hanna Vuola. Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous to 12.12. Paikalla piirin järjestösihteeri Eeva Koskela. Äänekoski, po: Sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Nurmeksen jäsenilta ke 11.12. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Keski-Tammela, py:n syyskokous to 12.12. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. valtuustosalissa Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Apollonkatu 11a. klo 18 Koski-salissa. Äänekosken kaupungintalolla (Hallintokatu 4) klo 18.30. ETELÄ-SAVO Joroinen, Keskustan Kaitaisten paikallisosaston kokous 5.12. Ilmoittautumiset puhelin 050 566 7949. UUSIMAA Nurmijärvi. Lauletaan joululauluja ja kerrotaan joulutarinoita. huone III:ssa. Ihastjärvi, py sääntömääräinen syyskokous ti 10.12. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit: Tulkaa paikalle, lai-. klo 18 piiritoimistolla, os. Suominen. Pyhäranta, Py:n syyskokous 8.12. klo 18. Mukaan voi ilmoittautua numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. klo 18. Johtokunta klo 15. Pieksämäki, valtuustoryhmän kokous ma 9.12. Kahvitarjoilu. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. klo 19 Tammelan Paloaseman kokoushuoneessa. 10.12. klo 18.30 Eila Rämöllä, Koverontie 118. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. käsittely. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Sastamala, Suodenniemen paikallis- KARJALA Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit, muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen piiritoimistoon heti syyskokouksen jälkeen, kiitos. Lemi, kunnallisjärjestön syyskokous ke 4.12. 050-917 7000. Vesaiset; TPS-JYP 21.1.2014 HK-areena, saimme erän vapaalippuja. Varsinais-Suomen tulevista haasteista kertoo edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Rauma, itäisen paikallisyhdistyksen syyskokous ke 11.12. käytetään vaalityön tukemiseen. Hiukkajoen seutu, py:n syyskokous Vaaran kylätalolla 8.12. Tarjolla 10 . Lisäksi käsitellään myös ajankohtaisia kuntarakenneasioita. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12. Tästä teemasta ovat syksyn viimeisessä virtuaalisessa tupaillassa keskustelemassa puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko ja TELA:n johtaja Eero Lankia. Keskustelua luotsaa Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Jirka Hakala. Mukana yrittäjäneuvos Pirjo Karhu, toimitusjohtaja Heli Järvinen, ja yrittäjä Niina Sydänmaalakka-Wallis. klo 18 Jarmo Saarisen luona, Jetantie 2. Matveisilla, osoite Kuusisaarenkuja 1 A 7. Joulupuuro ja kahvitarjoilu. Turku, Turun Seudun Keskustanaisten syyskokous ke 11.12. kiertue OSAAVA NAINEN-MENESTYVÄ YRITYS, Nevillen Kammarissa 4.12 klo. 18-20. Suominen. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 9.12. klo 17 kahvila Moccassa. Rajamäen paikallisyhdistyksen syyskokous ti 3.12. klo 18?20 kaupungintalolla. Ja jos mahdollista, niin ilmoita etukäteen tulostasi, niin tiedämme varata tarpeeksi puuroa :) Soittamalla puh. klo 14. EU-parlamenttivaaliehdokas Hanna Kosonen on mukana esittäytymässä. Ruokailusta perittävä 20. Hallitus klo 18. Veli-Matti Puralla. Lempäälä, Yhteiskutsu paikallisosastojen syyskokoukseen 12.12. Varaa omasi 10.1. Linnankatu 21 B 35, Turku (soita summeria). Munkkiniemen Keskustaseura ry sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. klo 17. Kokouksen jälkeen askarrellaan. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Piiri, kunnallistoimikunnan järjestämä tilaisuus ti 3.12. klo 18 alkaen Vahijärven Tanhuvaarassa, Hänninmäentie 114. klo 17 kunnanviraston neuvotteluhuoneessa 3. Askola, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12. Klo 19 keskustelutilaisuus aiheesta ?Miten tunnistaa lapsen pahaolo mahdollisimman aikaisin?, alustajana Gun Snellman. klo 18 pidetään Lempostuvassa kaikkien Keskustan Lempäälän paikallisosastojen sääntömääräiset syyskokoukset. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). klo 18:30 alkaen Martti ja Raija Hämäläisellä, Ihastjärventie 234. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Polvijärvi, kirkonkylän paikallisyhdistyksen syyskokous ti 11.12. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. kerros. klo 15 CAFE-Ankkurissa , Op-talo, Rohdainen. klo 18 kunnantuvalla. Joulutorttukahvit. Karkkila, pohjoisen paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 18.12. Johtokunta klo 17. Naantali, Vesaisten syyskokous to 5.12. Millaiseen sosiaaliturvaan meillä ylipäätään on varaa. Johtokunta kokoontuu 18.00. Janakkala, to 19.12. klo 19 alkaen Jukka Hjelmillä osoitteessa Pajuojantie 272, 03600 Karkkila. VARSINAIS-SUOMI Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. Ilmoittautumiset viimeistään 10.1. sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan myös Tallinnassa. - Itä-Lempäälä py. Esillä sääntömääräiset asiat, sääntö- ja nimenmuutos. Tervetuloa. klo 16. Ilmoittaudu mukaan varsinais-suomi@keskusta.fi tai 010 292 2060. Naantali, Naantalin py:n syyskokous 5.12. Päätetään Tunnilan ja Kyrsyän paikallisyhdistysten lakkauttamisesta sekä yhdistysten varojen ja jäsenten siirtämisestä Leipämäen paikallisyhdistykseen, 2. Vastauspyyntö 3.12. Keskustan Kiikoisten py:n syyskokous ti 3.12. kunnantalolla. PÄIJÄT-HÄME Keskustan jouluinen puurojuhla ke. 4.12. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Vesaisten Helsingin piirin 40-vuotisjuhla la 7.12. klo 17 valtuustosalissa. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. 20 HELSINKI Keskustassa tapahtuu Koski Tl, Kosken Tl Keskustanaisten py:n syyskokous su 8.12. hintaan joulupuuro ja rusinasoppaa sekä joulutorttukahvit. Valtakatu 54. klo 18 Mestarink. 2. Hämeenlinnan kj:n teatteri-ilta, Puheenvuoro kaatuneilla klo 19 Hämeenlinnan teatterissa. Karkkila, kunnallisjärjestön syyskokous ti 10.12. 0400 930 483 tai sähköpostilla: paijat-hame@keskusta.fi. Hämeenkoski, Keskustanaisten Hämeenkosken py:n syyskokous ti. Seija Korhonen alustaa keskustelun Kaihusta. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Keskustan Kanta-Espoo, syyskokous 8.12. Johtokunta klo 18. Tammela, Portaan py:n syyskokous ke 18.12. klo 18 Nousiaisten Paloasemalla. klo 18 vapaa-aikatalon kahviossa. Mukaan pikkujoulupaketti. Hämeenlinna. Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. klo 19 Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa, 2. kaupungintalo. Kahvi klo 18.30. Matkan hinta aikuisilta 65 . klo 17.30-18 Kaupungintalon valtuustosalissa. Lappeenranta, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous ma 16.12. Glögitarjoilu. osaston kokous 3.12. klo 18 Varsinais-Suomen liitossa Ratapihankatu 36. Tervetuloa! Ilomantsi, Huhuksen py:n syyskokous pidetään ke 4.12. Sääntöjen mukaiset syyskokousasiat. Enonkosken Vesaisten ja Keskustanuorten yhteinen syyskokous ma 9.12. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. Paikkana ravintona Antell, Kirkkokatu 12, Lahden virastotalo. klo 18.30 Kaarinan nuoret Pajamestarit ry Hallimestarinkatu 28, Kaarina. klo 19 Kiikoisten Osuuspankilla. Annika Saarikko alustaa SOTEsta. Tarjolla piparia ja glögiä. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. - KN Lempäälän osasto ry.- Kuljun-Moision py.- Lempoisten py. Ilmoittautumiset 8.12. Samalla MSL:n luento A. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Nuijamaa, py:n vuosi- ja syyskokoukset to 5.12. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. Piiritoimisto, perinteiset piirin jouluglögit tarjoillaan pe 13.12. puheenjohtajan valinta. klo 17.30 Kahvila Leipä ja Leivoksessa. klo 18.30 Lea Tyllillä (Vuorisentie 204). Kouvola, Kolme naista . klo 18 ABC Masuuni 2. klo 19. 3.12. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin. 2013 ja 2014 kokous itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 16 Kallislahdessa Jukan ja Ulla-Riitan luona, osoite: Säynejärventie 121. Hiukkajoen seutu, py:n sunnuntailounas Vaaran kylätalolla 8.12. klo 18.30 Eija Soljennolla, os. Kuusitie 5. Sulkava, kunnallisjärjestön syyskokous ti 10.12. Joulupukki paketteineen mukana. Kokouksissa mukana valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Kemppi, lisäksi pikkujouluun saapuu myös kansanedustaja Ari Torniainen. Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, syyskokous ke 11.12. klo 18 alkaen. Keskustelua pohjustaa eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen. Ota myös pieni lahja mukaan... Ulla-Riitta Juuti. Mikkelin keskustanaisten johtokunta, kokous 23.1.2014 klo 17.30 Mikkelin keskustanaisten kantapöydässä ravintola Huviretkessä (hotelli Cumuluksen alakerta). Valmistelemme vuosikokousta ja päivitämme jäsenlistan tj. Ulla-Riitta Juutin avustuksella. ITÄ-SAVO Keskustan Leipämäen, Tunnilan ja Kyrsyän paikallisyhdistysten yhteinen syyskokous ke 4.12. klo 18 valtuustosalissa Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Mukana Ari Torniainen. Lappeenranta, kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan kokous ma 16.12. jäsenet syyskokoukseenne, jonka jälkeen vietämme yhteistä iltaa kahvittelun, keskustelun sekä jäsenrekisterien yms. päivitysten merkeissä. klo 18 Pajarinhovissa. Mukana talkoissa tj. Mukana kansanedustaja Tapani Tölli. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä Keskustan Haarajärven, Korkeakankaan, Niinikummun, Närsäkkälän, Rokkalan, Suorlahden, EnanniemenKontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhosalon yhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. Asian I käsittely. Tilaisuus on avoin kaikille. Nousiainen, Keskustan kj:n ja Nousiaisten py:n syyskokous pe 13.12. mennessä. Miten sosiaaliturvajärjestelmäämme tulisi kehittää, jotta se olisi kannustava ja oikeudenmukainen? Uhkaako ihminen jäädä monimutkaisen järjestelmän jalkoihin. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Mirja Vehkaperä. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa. mennessä Aulis Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Kerava, py: Virtuaalitupailta ti 3.12. klo 19-19.45 Keravan kirjaston 2 krs, Laurean tila. . Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. Hinta an 185 . klo 18 Kanttilassa, kok. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 19 Marko Teittinen Lahoseläntie 252 Kaitainen. Kokousasia: Kaitaisten paikallisosaston lopetus ja yhdistyminen Joroisten paikallisosastoon II käsittely. Mikkeli, paikallisyhdistyksen syyskokous su 8.12 klo 16 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33. Mukana Mli kj sihteeri Noora Ruuth. Mikkeli, kunnallisjärjestön syyskokous ke 11.12. klo 18 Eila Piipolla Siitarintie 14 81450 Huhus. Kahvit 17.30 alk. Kouvola, Pihlajasaaren py:n syyskokous 8.12. Näin saatamme tiedot ja toiveet ajantasalle uuden toimintavuoden alkaessa. SATAKUNTA Sastamala / Kiikoinen. klo 17 Kontiolahden kunnantalolla. Kontiolahti, kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän yhteinen kokous 8.12. klo 18 Kontiolahden kunnantalolla. Tervetuloa! Lieksan jäsenilta ti 10.12. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Tekninen johtaja Jouni Riihelä alustaa aiheesta ?Saako haja-asutusalueella rakentaa?. Alueen paikallisyhdistysten jäsenrekisterit laitetaan kuntoon. klo 10-15. Tule viettämään kanssamme joulunavausta hauskan juttelun ja iloisten tapaamisten merkeissä toivottavat piiritoimiston tontut, os. Ohjelma klo 14 kahvi, klo 15 Tervetuloa + Vesaisgaala, klo 16.30 Helsingin historiaa-ratikka-ajelu: Lähtö Apollon ratikkapysäkiltä klo 18 Illallisbuffet Apollolla, Ilta jatkuu erilaisten ohjelmien parissa. Tervetuloa! Kitee, kunnallisjärjestön syyskokous to 12.12. Tervetuloa! Liperin jäsenilta ti 17.12. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Joensuun jäsenilta ke 18.12. klo 18 Leipämäessä Maamiesseurojen talolla Tähkälässä. Lepsämän paikallisyhdistyksen syyskokous ti 3.12. klo 18 Kuusirannassa. Kahvitarjoilu. klo 18 Kaupungintalon valtuustosalissa. Esillä sääntömääräiset asiat. Kaarina, Vesaisten syyskokous ke 11.12. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2.2014 (perjantai-sunnuntai). (MSL). Keskustanuorten Itä-Savon piirin johtokuntien vm. Tarkempia tietoja tapahtumista saa minulta osoitteesta heidi-maria.vainio@nakkila.fi ja numerosta 050 521 1734. KYMENLAAKSO Kouvola, Tirvan KN:n syyskokous 3.12. klo 18 Sulkavan Osuuspankilla. klo 14 alkaen Puoluetalo Apollolla os. klo 16 Terttu Vakkurin luona, Kirstinmäki 15 F, Espoo. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. POHJOIS-KARJALA Kitee, Ruppovaaran py:n syyskokous ti 3.12. klo 19 Kerolan kokoustiloissa Suodenniemen vanhassa kuntakeskuksessa. klo 19 Jukka ja Kirsti Hovilan luona, osoitteessa Nihattulantie 163, Rauma. Matka Apassionata Hevosshow-tapahtumaan Helsinkiin la 8.2. Piiritoimisto on joululomalla 16.12.2013 - 6.1.2014. Muista varata ajoissa muistamiset ym. Kiireellisissä asioissa tavoitat tj Hanna Vuolan, puh. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. Keskustan Säijän py. Ota rohkeasti yhteyttä. Tervetuloa! Kontiolahti, paikallisyhdistyksen syyskokous su 8.12. sisältäen lipun ja matkat. klo 18.30 Reino Kongalla. - Sääksjärven py. Äänekosken kaupungintalolla (Hallintokatu 4) Johtokunnan kokoontuu klo 17 ja syyskokous klo 18. Lisäksi keskustellaan muiden yhdistysten toiminnan vireyttämisestä tai liittymisestä lähialueen muihin yhdistyksiin. mennessä antti. varis@keskusta.fi tai 0405116787. KESKI-SUOMI Äänekoski: Kunnan järjestötalkoot ja kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 4.12. Kokousten jälkeen siirrymme viettämään perinteistä pikkujoulua puuron, glögin ja ohjelman siivittämänä. klo 18 Kiteenhovissa. Kokouksen alussa kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä kertoo kunnan talousarvioista. Piiritoimiston jouluaika. Samalla MSL:n luento A
Kokouksessa mukana kunnanjohtaja Mika Simoska. Lapinniemi, py:n syyskokous 4.12. klo 19.30 Koskuen kylätalolla. Paikalla Europarlamentaarikko Emeritus Kyösti Virrankoski. POHJOIS-POHJANMAA Haapavesi. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. klo 18.30 Vattukylän koululla. klo 18 kunnanvirastolla, valtuustosalissa. Kuusamo. Ruukankylä n py:n sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. klo 18.30 Aini ja Eero Pyhäluodolla, Hyytämäntie 25. Kunnallisjärjestön sääntö- määräinen syyskokous su 8.12. klo 19., kahvitarjoilu. Johtokunta kokoontuu klo 18. Sen mielestä Raision talous joutuu vaikeuksiin valtionosuuksien tiukennusten takia. Kokous myös ihmetteli Raision kehittämisinnon laantumisen syitä. Kurikan paloaseman kokoustiloissa klo 19 (hallitus klo 18). Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. klo 19 Siikalatvan kunnan Kestilän toimiston valtuustosalissa. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. Eero Vainio. Eero Vainio jatkaa Raision Keskustan ruorissa KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ Eero Vainio on uusinut pestinsä Raisiossa Keskustan puheenjohtajana. klo 18.30 Kunnantalolla. Keskustassa on meneillään järjestötalkoot ja tuota työtä tulee tehdä myös Tohmajärvellä. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Vesaisten Laihian osasto, sääntömääräinen syyskokous 11.12. Lisätietoja p. klo 19 Rönkkötalolla. Silvola, py:n syyskokous ke 11.12. Mukana piirin puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen. Kaavi, kirkonkylän py syyskokous su 8.12 klo 18 Virastotilalla. Sukeva, pyn syyskokous to 12.12. Kokouksen aluksi valtakirjojen tarkistus, kahvitarjoilu ja toimitusjohtaja Antti Siljamäki esittelee ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimintaa. Lappajärvi, Keskustan Tarvolan py:n syyskokous ke 4.12. Toisen yön vietämme hotellissa Tallinnassa ja sunnuntaina palaamme kotiin. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Kaija Väänänen puh. 21 Keskustassa tapahtuu tetaan jäsenlistat kuntoon! Talkoissa mukana tj. Kuivaniemen po:n sääntömääräinen syyskokous ti 10.12. johtokunta Kempele. Päivällä mahdollisuus omatoimiseen ohjelmaan Helsingissä. Käsitellään myös 2012 tilit ja tilintarkastuskertomus. klo 19 Tuomirannassa. Kahvitarjoilu. Utajärvi. Ohjelmassa: klo 12 askartelua, klo 14 glögitarjoilu, klo 15-16 Vesaisgaala (esityksiä ja ohjelmaa koko perheelle), klo 16.30 museoratikka-ajelu Helsingissä. klo 19. klo 19 Lohirannassa. klo 13 valtuustosalissa. klo 17 kunnanhallituksen huoneessa, kunnallisjärjestö ti 3.12. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 12.12. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Lakiehdotusten käsittelyjä. Keskiviikkona 4.12. klo 18 alkaen Peltoniemen pappilassa osoitteessa Niementie 110. Pukeudu lämpimästi ja ota lahjapaketti mukaan. Seinäjoki, Läntisen py:n syyskokous ti 10.12. Kalajoen py:n sääntömääräinen syyskokous su 8.12. klo 18 Koskuen kylätalolla. (MSL) Rönkönvaara, py:n syyskokous ke 11.12. Johtokunta klo 18. Haapavesi. klo 14 Kaupungintalon kokoushuoneessa. klo 10-16 Oulussa, Pohjankartano (Suvantokatu 1). Myyntipöydiltä löytyy mm. Kahvitarjoilu. Nivala. klo 19 Tervolatalossa. klo 18 Kiimingin vanhalla kunnantalolla, Lempiniementie 2. Pyhäjoki. Käsitellään myös mahdollinen yhdistyksen nimenmuutos. Peräseinäjoen Keskustanaiset, pikkujoulu ti 10.12. Asiana syyskokous ymT ajankohtaiset asiat. Käsitellään Ilvesjoen py.n liittyminen Koskue-Ylivallin py.een. Kahvitarjoilu. Leppävirta, kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12 klo 18.30 kunnantalolla. klo 18 toimistolla, Valtakatu 25 as 6. 18.30 Aron Kyläyhdistyksen saunamökillä Lampelantie 39. Toinen teema ensi vuonna tulee olemaan jäsenhankinta ja kolmas keskeinen asia on europarlamenttivaalit. Kokouksessa myös vuosikokousasiat ja sääntömuutosasiat. Seinäjoki, Kunnallisjärjestön syyskokous ke 4.12 klo 18 alkaen ProAgria Etelä-Pohjanmaan tiloissa osoitteessa Huhtalantie 2 (Elinkeinotalo). klo 16 Kainuun Opistolla. Kurikka-Jurva, Kunnallisjärjestön SYYSKOKOUS ke 11.12. johtokunta Haapavesi. klo 19 Lapväärtin maatalouskansliassa. klo 19 Hyvinvointitalolla. Glögi- ja piparitarjoilu. PERÄPOHJOLA Tervola, kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12. Lahjoja saa tuoda kaikkiin ikäluokkiin, mutta erityisesti teini-ikäiset (13-17 v) ja vauvat (0-12 kk) saavat yleensä vähiten ja pojat vielä erityisesti. Kahvitarjoilu klo 17.30. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 10.12.klo 19 Konttilassa. Ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Lakiehdotusten käsittelyjä. Torstaina 5.12. havukransse ja sekä leivonnaisia. VESAISET Vesaisgaala la 7.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. Johtokunta klo 18.30. KESKUSTANAISET Perinteinen Itse Tehty -käsitöiden myyntinäyttely 7.-8.12. Joulukahvit klo 13.30 alkaen. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Vesaisten Lapin piiri ry järjestää perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun 8-9.2.2014. klo 18 Isonkylän koululla, Isokyläntie 20, piiristä Sirpa. ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Keskustan Hallilanvuoren paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Toimintojen talolla ti 3.12. klo 18 Alkiotalolla. Kurikka, Keskustan Mietaan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. klo 19 Vesa Porrella, Kylätie 66, Mieto. Nurmo, Nurmon keskustan paikallisyhdistyksen syyskokous Nurmo-talon asukaslautakunnan huoneessa ti 3.12. Johtokunta kokoontuu klo 18.30, yleinen kokous klo 19. perinteisiä käsitöitä, huovutustöitä, puutöitä, käsinmaalattua posliinia, joulukoristeita mm. Valtakirjantarkastus klo 12.30 alk. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Hänet valittiin tehtävään yksimielisesti. . klo 18 Vatjusjärven koululla. klo 19, johtokunta klo. klo 18 piiritoimistolla. Kauhajoki, Aron po:n vuosikokous ti 10.12. Samassa yhteydessä myös Naisjaoston syyskokous. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 10.12. klo 18 Jalavan pirtissä. klo 18.30. Paikallisyhdistykset pitävät kokouksensa perään. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Helsingissä, Apollonkatu 11 A. klo 19 Konttilassa. Johtokunta klo 1 8.30. Ii. Ulla-Riitta Juuti. Paikalla Jarmo Korhonen. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi KAINUU Kajaani, paikallisyhdistys ry sääntömääräinen syyskokous 3.12. klo 18 Merihelmessä. Kärsämäki. Vattukylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. 16. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen Suorat verkkolähetykset: www.eduskunta.fi/ verkkolahetys.. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Ristijärvi, Keskustan Hiisijärven yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous TI 10.12. Raision Keskusta ajaa edelleen Raision itsenäisyyttä ja palveluiden säilymistä kotikaupungissa. EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 3.12. Paikalla MEP Hannu Takkula. klo 16.00 TÄYSISTUNTO. Suullinen kyselytunti. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN Valtuuston kokous pidetään maanantaina 16.12. 2013 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.¿ Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Kirkonkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. klo 18 kunnanhallituksen huoneessa. Vieremä, Kjn syyskokous ti 3.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous pe 13.12. Johtokunta klo 18. Siikalatva. klo 18 Heikki Honkaniemen kodissa, Rinteentie 16. Kristiinankaupunki, py:n SYYSKOKOUS 4.12. Ssääntömääräiset asiat. Vähäkyrö, py:n syyskokous su 8.12. klo 18 POP-pankin kokoushuoneella. Pyhäjoen py:n sääntömääräinen syyskokous ma 16.12. Meillä hyvä, osaava ja aktiivinen porukka Tohmajärvellä, mutta mukaan otetaan tietysti uusia toimijoita, Karjalainen miettii tulevaa vuotta. Kunnallisjärjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Marko Manninen ja sihteeriksi Saara Heiskanen. Johtokunnan jäseninä vuonna 2014 toimivat Veli-Matti Ahlqvist, Juha Forsblom, Jukka Haaranen, Hannu Hämäläinen, Hannu Laukkanen, Matti Majoinen, Helena Pakarinen ja Oskari Pirhonen. Taivalkoski. Sääntömääräiset asiat. Paltamo, Keskustan Mieslahden paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 8.12. Mukana ke Inkeri Kerola. klo 18.30 kaupungintalolla. klo 18 Seija ja Esko Kososella. Kokouksen aluksi kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Kurikka, Luovan py:n vuosikokous ma. Luovan NS:lla klo 18.30 (johtokunnan kokous klo 18). Kauhajoki, py:n syyskokous ma 9.12. klo 19 uimahallin kokoustiloissa. Jalasjärvi, Koskue-Ylivallin py.n syyskokous ma 9.12. klo 19 Anelma Kantolan kodissa, Veteraanitie 6 A 4. Lapua K-ilta ti 3.12. Johtokunta klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. HELSINKI-TALLINNA matka 21.23.2.2014 opastettu kierros Eduskuntatalossa ja vierailu lehterillä seuraamassa Eduskunnan täysistuntoa. Tapaamme alueemme kansanedustajia. Tutustuminen puoluetoimistoon. Menemme yöksi laivalle ja lauantaina voimme tutustua Tallinnaan, jossa on varattuja tutustumiskohteita halukkaille. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Kansalaisinfo on avoinna mape klo 10 . Sääntömääräisten asioiden lisäksi suoritetaan jäsenlistan tarkastus. POHJOIS-SAVO Suomen Keskusta rp:n syyskokouksia Siilinjärvellä: keskustaseura ti 3.12. Kytökylän-Jokivarren py:n sääntömääräinen syyskokous ke 11.12. Pakettiin on hyvä laittaa pakettikortti, jossa lukee lahjan saajan sukupuoli, ikä ja mitä paketti sisältää. klo 18.30-20.00 kristillisen opiston takkahuoneella. Keskustellaan Matti Kankaan johdolla Lapuan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Alahärmä, Keskustan Härmänkylän paikallisyhdistyksen yleinen syyskokous Alahärmän palvelupisteellä (kahvio) ke 4.12. Johtokunta klo 18.30. Keskustellaan myös yhdistyksen lakkauttamisesta. Oulainen. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi Ilvesjoen py.n liittyminen Koskue-Ylivalli py:een. Jalasjärvi, Ilvesjoen py.n ja KoskueYlivallin py:n yhteinen yleinen kokous ma 9.12. Mukana ke Antti Rantakangas. Kahvitarjoilu. Kärsämäki. klo 19.30 Mervi ja Hannu Niemelällä, Kopsantie 20. Tuotteen tulee olla käyttämätön uusi joko ostettu tai itse tehty. 9.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 15.12. klo 18 Keskustan toimistolla kauppakatu 26 , II .kerros. Kahvitarjoilu. Kalajoki. 040 533 8160/Katja tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi. Joulupuukeräys-päivä ti 10.12. Tervetuloa! Kemi, kunnallisjärjestön syyskokous to 19.12. Kahvitarjoilu. Oulu. klo 10-18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Kahvitarjoilu. Peräseinäjoki, Keskustan Luomankylän py:n syyskokous ti 3.12. Varapuheenjohtajana jatkaa maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki. Järjestön sihteeriksi valittiin koneenhoitaja Tuure Vepsä. Kunnallisjärjestön syyskokous otti kantaa uhkaavaan kuntauudistukseen ja kunnallisveron korotukseen. Johtokunta klo 18. Laihia, Keskustan Laihian Perälän py:n syyskokous ti 3.12. Haapaveden eteläinen py:n sääntömääräinen vuosi- ja syyskokous ke 4.12. Joulupuu on hyväntekeväisyyskeräys, jonka tavoitteena on antaa joululahja niille lapsille, jotka muuten jäisivät ilman Joulupukin tuomisia. Johtokunta klo 18.30. keskusta nyt Teuvo Karjalainen kunnallisjärjestön johtoon Tohmajärvellä KESKUSTAN Tohmajärven kunnallisjärjestön uusi puheenjohtaja on Teuvo Karjalainen
on otettu 1963 kuolleelta vaalealta elokuvatähdeltä ja kulttijohtaja-sarjamurhaajalta. Aku Ankka . Kuka? 6. 1969) ja hänen taiteilijanimensä . Mukula 7 9 5 3 7 1 8 1 4 7 9 5 4 8 3 2 3 2 6 9 4 1 8 4 2 3 1 8 1 3 8 5 7 6 2 5 4 8 8 3 1 7 7 4 8 9 6 3 4 9 3 7 4 8 1 9 7 8 1 6 3 5 2 1 5 3 6 5 9 1 3 7 6 8 2 6 2 2 1 6 4 3 8 7 6 9 1 3 2 1 9 3 1 9 8 7 4 7 2 1 1 7 8 9. Minkä suomalaisen korkea- 2. Onko Suomella koskaan ollut Lapissa syntynyttä pääministeriä? Sudoku Viivi & Wagner . B. Hänen oikea nimensä on Brian Hugh Warner (s. Niin alkaa vanha suosikki-iskelmä. 1918-1940 elänyt Robert Pershing Wadlow on ollut maailman pisin henkilö. Mitä se symboloi? Pohjoismaiden lipuissa on ristikuvio. Mitä se symboloi? Kuva: Maria Seppälä 9. Masi . metall-yhtyeensä nimi . Mikä lyhenne on suomeksi? 10. ?On piilossa viidakon,/ Suojassa temppelin raunion/ Valtakunta viimeinen/ Silmälasikäärmeiden.... 22 3.12.2013 TIETOTESTI 1. Virtanen . Juha Eirto (1934-2011) oli sen ensimmäinen suomalainen levyttäjä 1956. Millä kansainvälisemmällä nimellä silmälasikäärme tunnetaan? 5. Minkä suomalaisen palloilusarjan ylim- 8. Monellako Pohjoismaalla on nykyisenä ruotsiksi VD. Englanniksi hän on lyhennettynä CEO, 3. Kaikissa Pohjoismaiden lipuissa on risti- koulun kutsumanimi? kuvio. Hanken. myös ns. Mitä Euroopan maata kutsutaan myös mässä eli Suomen mestaruudesta taistelevassa liigassa pelaavat mm. Kuinka pitkä tämä huonosti tehdyn lääketieteellisen toimenpiteen seurauksena liian nuorena kuollut amerikkalainen oli? 7. Classic, SPV, Happee, SSV, Josba ja Oilers? rahayksikkönä yhä kruunu? Saapasmaaksi muotonsa perusteella? 4
Toivottavasti ja oletettavasti molemmista oli kansalaisille lohtua. VOI, olen taas niin syntiä tehnyt. Minähän asun läävässä. Jari Nenonen NYTHÄN on käynyt niin, että Jari Sarasvuo, yksi maan menestyksekkäimmistä tyhjänpuhujista, on Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 3. Ei hassumpaa. Mutta siihen kahden ohjelman seuraamiseen. Niin kuin kirkonmenot. Kun telkkarikirkossa laulettiin Iloitsevasta morsiamesta, radiossa lauloi Cher, joka vielä silloin oli Sonnyn nuorikko. Piispa käytti sanaa, mutta niin käytti Heikki Harmakin. Haluatko kuulla tosi lyhyen vitsin? . Samoin kun siinä, kun pyysivät yhden lehden asumisliitteeseen saada tulla meille kuvaamaan kotia ja perhettä. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 8 2 9 7 5 4 6 1 3 9 7 4 5 3 6 1 2 8 8 1 6 4 2 7 5 3 9 3 8 9 6 5 4 2 1 7 6 2 5 3 7 1 8 9 4 1 4 7 2 9 8 3 6 5 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 2 8 4 3 6 1 9 5 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 9 1 3 2 7 5 8 6 4 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 6 5 7 4 8 9 2 3 1 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 1 6 8 9 4 7 3 2 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 4 9 2 5 3 8 1 7 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 3 7 5 6 1 2 4 9 8 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Ulkoasu: Mikko Eronen 044 7370 262 Toimittajat: Maija Ahonen 044 7370 267 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla Vesa Somppi 050 300 3897 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) kobra, intiankobra asuinseutujensa mukaan, laulun nimi Kuningaskobra, 2) kristinuskoa, Tanskan lippu vanhin, historia ulottuu ristiretkien aikaan, 3) neljällä: Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, 4) Martti Miettunen (19072002), syntyi Simossa, 5) Marilyn Manson, 6) Svenska Handelshögskolan, ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, 7) tj = toimitusjohtaja, ceo = chief executive officer, vd = verkställande direktör, 8) Italia, 9) 272 cm, 10) salibandy. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Seurakuntani papit eivät ole passiivisia. 63:16 SANANPARSI Eihä rauhas uo kiirettä eikä näläs maha halkii. Lumivaara KANSA KASKUAA . Katselin nimittäin sunnuntaina televisiojumalanpalvelusta, koska se tuli oman seurakuntani korjatusta kirkosta. Synti tuli siitä, että samaan aikaan harjoitin toista sunnuntaihartauttani, eli kuuntelin Heikki Harman Pop eilen, toissapäivänä-ohjelmaa. Luulisi, että syntyy kakofoniaa, mutta ei synny, kun pitää telkkarin ja radion volyymit tolkullisina, niin kuin meillä aina. Kun avasin sunnuntaiaamuna kännykän, oli siellä rovastilta adventtitoivotukset. Jättiyleisölle. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi. Jes. joulukuuta 2013. Tänään Vellamo, Meri, ortodoksisen kalenterin mukaan Salvo. Aurinko laskee Helsingissä 15.19, Oulussa 14.21 ja nousee huomenna Helsingissä 9.02 ja Oulussa 9.57. PÄIVÄN SANA Sinä, Herra, olet meidän isämme. Sen vuoksi sanon jo tässä valmiiksi, että jos ajatus pölähtää päähänne, niin en ala. Siinä menee raja. Jotta olisin ollut täydellisen epäpyhä, silmäilin samalla vielä Hesariakin. Olen passiivisista passiivisin seurakuntalainen, tapakristitty pahinta laatua. Katkennut hammastikku. Ratkaisut 5 3 1 8 9 6 7 4 2 7 4 6 1 2 3 5 8 9 1 5 6 3 4 7 8 2 9 3 8 2 5 1 9 4 6 7 9 7 4 6 8 2 5 1 3 6 4 8 7 2 1 9 3 5 7 3 9 4 5 6 2 8 1 2 1 5 8 9 3 7 4 6 5 6 3 2 7 8 1 9 4 8 9 7 1 3 4 6 5 2 4 2 1 9 6 5 3 7 8 4 6 8 7 1 3 9 5 2 2 9 1 8 6 5 4 7 3 7 5 3 9 4 2 6 8 1 5 3 2 1 8 9 7 4 6 Helsingin toimitus Postios. Ja jotenkin tuli molemmista sellainen fiilinki, että tämä on niin kuultu. Kun kaikki säveltämisen arvoinen popmusiikki on tehty 50?60-luvuilla, pienin varauksin vielä 70-luvullakin, niin sehän on tuttua ja turvallista liturgiaa. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Ja Tarja Halonen heti perään. Herra varjele, ettei näille oman seurakunnan äijille nyt tule mieleen, että jos paikalliset julkkikset (= kylähullut) voisivatkin maallikkosaarnata. Sa- saarnannut kirkossa. 23 3.12.2013 Kirkonmeno malla kun bongailin tuttuja kasvoja telkkarikirkosta, samalla soivat vanhat levyt. Tietysti. . Epäilen, että oikeasti tekevät maatalousliitettä
Ydinvoimaloi- den tuotanto on tasaista eikä jousta. Kulutuksen säätelyyn on mahdollisuuksia myös esimerkiksi kauppakeskuksissa. Suomen oma sähköntuotanto ei riitä, ja energiaa ohjautuu naapurimaista Suomeen kovalla hinnalla. Tarvittaessa käyttöön otettavaa hiilivoimaa poistuu tuotannosta ympäristö- ja kannattavuussyistä. Uusiutuva energia elää omaa elämäänsä. LAKKAUTUSTEN vuoksi sähkön tuotantokapasiteetti on supistunut Suomessa viime talvesta. Fingrid arvioi kuitenkin, että sähköä riittää kaikille suomalaisille, jos Ruotsi, Venäjä ja Viro myyvät sähköä ja siirtoyhteydet toimivat. Suomi on tuonut sähköä ulkomailta iät ja ajat. Sähköä on pakko tuoda, koska tuotannon ja kulutuksen täytyy olla koko ajan tasapainossa. Myös uusiutuvan energian lisääntyminen vaatii Ruususen mukaan lisää joustavuutta kulutukseen, koska esimerkiksi tuulivoima ei välttämättä tuota sähköä silloin, kun sitä tarvitaan. Kotitalouksissa sähkön kulutusta voi seurata tuntimittareilla. Fingrid odottaa, että kulutus voi kohota Suomessa tulevana talvena 15 000 megawattiin kulutushuippujen aikana. Tuotantokyky on kuitenkin vain 12 800 megawattia, joten Suomen sähkötase on 2 200 megawattia miinuksella. Ruusunen kuvaa vajetta suureksi. Teollisuudessa säh- Tuulivoima ei välttämättä tuota sähköä silloin, kun sitä tarvitaan. Inkoon sulkeminen ja muut tehoreservin vähennykset ovat kasvattaneet vajetta 500 megawatilla. Määrä on yhtä paljon kuin Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin sähköteho on. Sähkön tuontimahdollisuudet ovat kuitenkin 5 000 megawattia, joten vaje voidaan helposti kattaa tuonnilla. Silloin myös sähkön hinta nousee. Kulutushuippujen aikana aamulla ja illalla sähkön hintaan syntyy piikkejä. Tänä talvena tilannetta helpottaa, että Suomen ja Viron välille on valmistumassa uusi 650 megawatin merikaapeli.. Kuva: Petra Pöyliö kön käyttöä ohjaa hinta jo nyt. Joustavuutta puuttuu myös sähkön tuotannossa. 24 3.12.2013 Fingrid haluaa kotitalouksilta lisää joustoa sähkön käyttöön Muun muassa Fortum päätti kesällä lakkauttaa Inkoon hiilivoimalaitoksen, joka on toiminut vain kulutushuippujen aikana. ANTTI AUTIO/STT HELSINKI KANTAVERKKOYHTIÖ Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen perää kotitalouksilta lisää joustavuutta sähkön käyttöön. . Lämminvesivaraajan ei tarvitse olla koko ajan päällä, Ruusunen neuvoo. Joustavuuden lisääminen auttaisi joka talviseen ongelmaan. Kun on kova pakkasjakso, sähköä kuluu paljon