Suomenmaa 04.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tiina ja Aki Mykkälän vuosituloja se laskee 185 000 euroa. KESKIVIIKKO 4.2.2015 N:o 12 . Muutoslinja ja hallitusohjelman pohja, Seppo Kääriäinen tiivisti Juha Sipilän Siilinjärvellä esittelemän ohjelman. s. s. s. s. 4 Tuottajat pulassa Työllistämisellä turhia esteitä Keskusta muutosten linjalla Maidon tuottajahinta on laskenut rajusti lyhyessä ajassa. 6 Oululainen Riikka Moilanen pyrkii takaisin eduskuntaan. 2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Eliitin edut ärsyttävät Eurooppalaiset vaativat valtaa takaisin kansalle, professori sanoo. 13. 8 . Yrittäjä haluaa karsia työllistämisen tieltä turhan byrokratian
Muutama muukin pääsi yli 300 000 euron. Kun laki määrää, että selvitystyön pitää johtaa liitosesitykseen, yhteistyön tutkiminen jää tietysti toissijaiseksi. Yhtään selvitystä ei kannatakaan enää aloittaa ilman kuntien todellista halua. Samalla se sai yhä useamman uskomaan, että lupaukset biotalouden noususta ja uusista työpaikoista taitavat olla totta. Uutta hanketta suunnitellaan Kuopioon. Sen sijaan koko ruljanssista pitäisi laatia tutkimukseen perustuva tilinpäätös ja kysyä vastuullisilta: kannattiko? Harmaata kitkemään SEKÄ Jyrki Kataisen (kok.) että seuraajansa Alexander Stubbin (kok.) hallitusten aikaansaannoksille ei ole voinut pahemmin hurrata. Edellinen onnistui kuitenkin yhdessä tavoitteessaan, harmaan talouden torjunnassa ja kitkemisessä sekä talousrikollisuuden torjunnassa. Tai oikeammin sanottuna Kataisen hallituksen aikana aloitettiin harmaan talouden kitkemistalkoot. Vaalien jälkeen valittavan uuden hallituksen on syytä jatkaa näitä talkoita. Harmaan talouden torjunta oli jopa yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista. Projekti on vielä kesken, sillä toimintaohjelma ulotettiin koskemaan vuosia 2012-2015, ja se sisälsi yhteensä 22 eri ministeriöille ja viranomaisille vastuutettua hanketta. HARMAAN talouden torjunta tuo paitsi lisää verotuloja myös tukee laillista yritystoimintaa, turvaa yritysten reilua kilpailua ja vahvistaa työllisyyttä. Harmaan talouden torjunta edellyttää viranomaisten ja eri ministeriöiden yhteistyön lisäksi myös esimerkiksi yritysten asiakkaiden ja työntekijöiden aktiivisuutta. Onneksi poliitikkojen yli puoluerajojen on helppo olla samaa mieltä harmaan talouden kitkemisen tärkeydestä valtiontalouden näkökulmasta. Kuka voisi olla vastaan sellaista toimintaa, joka parhaimmillaan tuo satoja miljoonia euroja valtion kirstuun sen sijaan, että nämä rahat valuisivat verottajan ulottumattomiin rikastuttaen vain keplottelevien yrittäjien kukkaroa. MYÖS eri keskusvirastot ovat toimillaan avainasemassa ja vastuussa valtion verokantojen turvaamisesta. Kymmenien ja satojen miljoonien potteja vuotaa ohi verottajan, jos keskusvirastoilla ei ole välineitä hoitaa tehokkaasti omaa osuuttaan veronkannoista. Esimerkiksi Tullissa, joka on yksi merkittävimmistä keskusvirastoistamme, on havahduttu laittoman tupakan salakuljetukseen. Pahimmillaan Suomen laittomille tupakkamarkkinoille virtaa vuosittain jopa 500 miljoonaa savuketta kohteenaan jonkin muun maan markkinat. Salakuljetuksen vuoksi valtiolta jää saamatta noin 3460 miljoonaa euroa savukkeisiin liittyviä valmisteveroja. JA kun vastaavanlaisia potteja jää verottajalta saamatta monilla muilla eri valvontaviranomaisten ja keskusvirastojen sektoreilla, syntyy valtion budjettiin melkoisia aukkoja, joita sitten joudutaan paikkaamaan veronkiristyksillä. Ja ne kiristykset ovat poissa meidän kaikkien kukkarosta. Harmaan talouden kitkeminen ei onnistu ilman lisäresursseja, joilla esimerkiksi salakuljetusta vaikeutetaan. Timo Mikkilä. Muutama päivä sitten tehdashankkeelle myönnettiin ympäristölupa, mikä on merkittävä virstainpylväs. Äänekosken tehtaasta voidaan kertoa komeita lukuja: Se työllistää 2 500 ihmistä koko tuotantoketjussaan. Perustajajäsenet ovat kuitenkin tunnettuja alan ammattilaisia . Tiet ja sillat on pidettävä kunnossa. Sen suunnitelmat ovat paljon pidemmällä. Äänekosken biotuotetehtaasta odotetaan lopullista toteuttamispäätöstä keväällä. Varkaudessa ja Kuopiossa on lisäksi muitakin kuitupuun käyttäjiä. Mutta puuta riittää. Tästä kertoo sekin, että kolme vuotta vireillä ollutta Finnpulpin hanketta ei kuopattu eikä edes siirretty kauemmas sen jälkeenkään, kun Metsä Group julkisti oman jättisuunnitelmansa vuosi sitten. Kolmannellekin kuitupuuta käyttävälle uudelle yksikölle . Se ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Sen takana on vakavarainen, suuri metsäteollisuusyhtiö. Tätä tietysti epäillään heti, varsinkin kun Äänekoski ja Kuopio ovat lähek- ?Niille, jotka epäilevät puun riittävyyttä kaikkiin suurhankkeisiin, voi muistuttaa, että kun metsiä käsitellään, ne kasvavat entistä enemmän.? Kuva: Paula Åström käin. Sitä valmistellaan täyttä päätä. Se nostaa kahdella prosenttiyksiköllä uusiutuvan energian osuutta Suomessa. Jos Kuopioon nousee ennen pitkää lähes samankokoinen laitos, luvut voi vain hieman liioitellen kertoa kahdella. Selvää on, että Metsä Groupin hanke on tukevammalla pohjalla. Perustelu on huono. Moni eläkkeellä oleva kunnallisjohtaja onkin tehnyt hyvän tilin selvitystyöstään . olisi vielä tilaa. eikä aina ansaitusti, kuten Katajamäki antaa ymmärtää. Konsulttien laskut ovat vain osa kuluista. Ja parasta tässä tulevaisuudessa on, että siinä yhdistyvät kestävä kehitys, taloudellinen kasvu ja uudet työpaikat. tosin ehkä pienemmälle . Se lisää Suomen vientilukuja puolella miljardilla eurolla vuodessa ja jättää samansuuruisen tulovaikutuksen Suomeen. Tehdas maksaisi 1,4 miljardia euroa. Uusi hanke olisi samaa suuruusluokkaa kuin Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelema tehdas, jonka kapasiteetti tulee olemaan 1,3 miljoonaa tonnia. Tämä aika ja energia ovat olleet pois muusta kuntien kehittämistyöstä. Tosin kuulee vastaväitteitä, joiden mukaan yhteistyön selvittäminen on aina hyväksi. Sen luonteva paikka olisi Pohjois-Suomessa. Tehtaan tuotantokapasiteetiksi on kaavailtu 1,1 miljoonaa tonnia havusellua. Pehmopaperit ja pakkausmateriaalit käyvät kaupaksi, ja niiden valmistamiseen tarvitaan havupuusellua. Entisen päätuotteemme sanomalehtipaperin kulutus sen sijaan laskee vientialueillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Mutta riittääkö puuta. Sen rahoituskin on kunnossa. Kuopion hanketta puuhaa yksityishenkilöiden perustama yhtiö. Sen takana on suomalaisomisteinen yhtiö Finnpulp. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Miljardihankkeet luovat uutta toivoa Suomeen U utinen toisestakin jättimäisestä sellutehdashankkeesta yllätti suomalaiset maanantaina. Muuten työ on vain verovarojen tuhlausta. Suomessa on haluttua raaka-ainetta runsaasti ja sitä osataan hyödyntää. Mutta jotta biotalouden uudesta aallosta saadaan kaikki irti, ei riitä, että tehtaita rakennetaan. Puuhuolto on turvattava kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Kemin tehdashankkeen kaatuminen olikin harmin paikka. Ä änekosken ja Kuopion hankkeet kertovat, että biotalous Suomen tulevaisuuden nostajana ei ole tyhjä hokema. ja rahaa maailmalla sanotaan riittävän, kunhan rahoitettava kohde on kiinnostava. Havupuusellua tekevä tehdas on sellainen. Selvitykset ovat vaatineet viranhaltijoilta ja luottamus- väeltä usein kymmeniä pitkiä kokouksia, raporttien lukemisia ja muita kotitehtäviä. Ja maakunnissa tarvitaan työvoimaa, mikä tarkoittaa kasvukeskusideologian uudelleentarkastelua. Liitosselvityksistä tuli kova lasku V aasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki tarttuu kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa (3.2.) vaiettuun asiaan: lain määräämät kuntaliitosselvitykset ovat tulleet maksamaan paljon, mutta tulokset ovat lähes nolla. Kallein liitosselvitys on maksanut yli 500 000 euroa. Pienetkin selvitykset ovat merkinneet laskuja konsulteille
Kovin kiitettävää arvosanaa ei voi antaa lain valmistelullekaan. Laskelmat perhepaketin taloudellisesta tehokkuudesta ja vaikutuksesta kestävyysvajeeseen eivät pitäneet lopulta ollenkaan paikkaansa. Sellainen on kallista säästämistä. Säästöpäätösten kannalta on hälyttävää, mikäli valmistelu ja vaikutusarviot heittävät näin pahasti häränpyllyä. Perhepaketti herättää oikeutetun kysymyksen, onko myös muita säästöpäätöksiä tehty vajavaisesti.? Etelä-Suomen Sanomat: ?Nyt nähty paketin avaaminen on riskialtista peliä, koska se horjuttaa entisestään uskoa hallituksen kykyyn ja myös haluun muuttaa rakennepoliittiset linjaukset käytännön toimenpiteiksi. Toinen puoli asiassa on kuitenkin se, kannattaako heppoisesti pohjustetuista alustavista päätöksistä pitää kiinni silloin, jos tarkempi valmistelu osoittaa, etteivät ne vastaa tarkoitustaan. Epäilemättä ratkaisua vauhdit- tivat myös lähestyvät vaalit. 4.2.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Erävoitto vammaisille SUOMEN HALLITUS esitti 4.12.2014, että Suomi ratifioisi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus takaisi vammaisille samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muille kansalaisille, sekä turvaisi vammaisille oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan esteettä. Viimeisin suuri lakimuutos sopimusta koskien on itsemääräämisoikeuslaki. Kotihoidon tuki on keskustan luomus, joten puolue ilmoitti tylysti peruvansa uudistuksen, jos ja kun pääsee valtaan. päivätoiminnalle. Järjestön tarjoamassa päivätoiminnassa kehitysvammaiselle on pyritty kattamaan samat mahdollisuudet kuin kenelle tahansa muullekin kehittää itseään ja tulla paremmaksi työssään. Tärkeää media- ja kulttuurituotannossa on se, etteivät Lyhty ry:n asiakkaat vaivu tyystin unohduksiin. Lyhty ry:n menestystarina on kaiken muun ohella elävä todiste kuntien ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön kantavasta voimasta. Tämä on kaukana niistä työpajatoiminnoista, joissa moni kehitysvammainen on työllistetty. Samaan aikaan nämä toisistaan melko kaukana olevat päivätyötoiminnat viestivät kuitenkin eri näkökulmia vammaisuuteen ja vammaisena olemisesta. ENSINNÄKIN Lyhty ry pyrkii kehittämään päivätoimintaansa niin, että siitä tulisi asiakkaalle jonakin päivänä ihan oikea työpaikka, toisin kuin perusoletus siitä, että kehitysvammainen sopii parhaiten ?Kuitenkin on muistutettava onnellisemmista tapauksista. Hallituksen sisällä keskusta sai aulista tukea kristillisdemokraateilta, joiden alkuperäinen sitoutuminen rakennepakettiin ei sitten tosi paikassa pätenytkään.?. Kun kunnallisten laitosten rahoitusta kiristetään, tulee kyseisten sektoreiden liittoutuminen ja yhteistyön mer- kitys yhä ratkaisevammaksi. LOPULTA kaikessa on kysymys siitä, että me politiikan teossa huomiomme myös vammaisnäkökulman. On muistettava, että vielä sata vuotta sitten sukupuolien välinen oikeustaistelu oli lapsenkengissä, kieliryhmiä erottivat toisistaan vihamieliset ennakkoluulot yms. Tätä Suomen kehitystaustaa vasten vammaissopimuksen ratifiointi on erävoitto, mutta lopputulos on vielä näkymättä. Muut lehdet LEHDET PÄIVITTELEVÄT hallituksen uusinta mahalaskua, sähläystä perhepaketin kanssa. Kaleva: ?Lakihankkeen mureneminen on tappio kokoomukselle. Tapaus osoittaa jälleen kerran, kuinka hoipertelevaa hallituksen päätöksenteko on. Lisäkuluja olisi kertynyt 60 miljoonaa euroa vuodessa. parissa. Tässä on tärkeä muistuttaa, että vammaisilla on ylimalkaan hyvin heikko työllistymisaste, johtuen osittain fyysisestä esteellisyydestä ja osittain myös, ikävä kyllä, yhteiskunnallisista ennakkoluuloista. Lyhty ry:n toiminta on esimerkki siitä, että todellakin löytyy vaihtoehto tylsälle ja ?helpolle. Toinen syy on se, että suuren työttömyy- den aika ei ole otollinen reformeille, joilla yritetään lisätä käytettävissä olevaa työvoimaa. Kolmas syy on poliittinen. Vaikutus olisi ollut jopa päinvastainen. Hallitus ei halunnut antaa oppositiolle helppoa vaalitäkyä uudistuksesta, johon se oli itsekin menettänyt uskonsa ja jonka gallupjohtaja keskusta oli jo luvannut peruuttaa heti hallitusvaltaan päästyään.? Helsingin Sanomat: ?Uudistus kaatui siihen, että lyhyellä aikavälillä hanke olisi täyttänyt päiväkoteja ja tullut kalliiksi. Kuva: Paula Åström työskentelemään niin kutsuttujen ?helppojen hommien. Yksi lain päätavoitteista on, ettei kukaan joutuisi pakotetusti asumaan laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Karl-Mikael Grimm Keskustanuorten liittohallituksen jäsen Lopulta kaikessa on kysymys siitä, että me politiikan teossa huomiomme myös vammaisnäkökulman. SAMALLA KUN lainsäätäjät asettavat hienoja ja kunnianhimoisia tavoitteita, näyttäytyy todellisuus aivan erilaisena. Taloustilanne on kehno ja moni kunta on ajettu nurkkaan rajuin säästövaatimuksin, minkä seuraukset näkyvät etenkin vammaispalveluissa ja laitoshoidon laadussa. Tämä voi laitosasukkaan kannalta tarkoittaa sitä, että matka ystäväpiirin ja perheen pariin pitenee tuntuvasti. Esimerkkinä Lyhty ry, joka tuottaa kehitysvammaisille sekä asumispalvelua että päivätoimintaa.. Kiristyksien myötä myös hoitajille jää vähemmän aikaa asukkaiden asioiden hoitamiseen. KUITENKIN ON muistutettava onnellisemmista tapauksista, esimerkkinä Lyhty ry, joka tuottaa kehitysvammaisille sekä asumispalvelua että päivätoimintaa. Järjestön ylläpitämät päivätoimintamuodot painottuvat median ja kulttuurin tuottamiseen
Eriarvoistumiseen pitää voida oikeasti puuttua. Kekkonen kehottaa suomalaisia pysymään valppaana. Kansanvaltainen oikeus- ja hyvinvointivaltio ei ole itsestäänselvyys, vaan se voi murentua salakavalasti. Kuva: Jari Laukkanen Kansa kaipaa valtaa Eurooppalaiset ovat kyllästymässä etuja kahmivaan eliittiin, professori sanoo SAMULI NISSILÄ kittäjinä, Kekkonen sanoo. SUOMENMAA minen yläluokalle näyttää johtavan siihen, että demokratian toinen aalto nousee myllertämään Länsi-Eurooppaa, Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen uskoo. Kreikan vaalivoittaja Syriza ratsastaa aallon ensimmäisellä harjalla. Perässä on tulossa Espanjan Podemos, joka saattaa romuttaa maan vanhan puoluekentän. Ilman kokonaisvaltaista muutosta mitään ei tapahdu. KUOHUNNASSA on kyse kansanvallan kaipuusta, Kekkonen sanoo. Vaikka demokraattiset instituutiot, kuten kansanedustuslaitokset, ovat Euroopassa yhä olemassa, ne uhkaavat jäädä vain tyhjiksi kuoriksi. Eriarvoistuvassa yhteiskunnassa valta on siirtynyt muualle. . Silloin ei ole vaaraa ajautua tilanteeseen, jossa demokraattisen järjestelmän oikeutus joutuu uhatuksi, kun eliitin etuoikeuksia kasvatetaan. KEKKOSTA surettaa, että vaatimukset omien etujen lisäämises- tä ja suoranainen röyhkeys jylläävät Suomessakin. . Demokraattiset instituutiot toimivat enenevässä määrin eliitin etujen uudistajina ja pön- SUOMI ei Kekkosen mukaan ainakaan vielä joudu myllerryksen keskiöön. Korruptoitumattomuus ja pitkä demokratian perinne suojaavat Pohjoismaita. Perinteiset puolueet nauttivat Suomessa vielä arvonantoa. Juuri kukaan ei enää kysy, mitä asiat merkitsevät oikeusvaltion tai yhdenvertaisuuden kannalta. Jokin ajan merkki sekin on. Välillä tuntuu, että kaikki kohtuullisuus on unohdettu. NYKYINEN kuohunta on pientä siihen verrattuna, mitä voi olla tulossa, Kekkonen varoittaa. Luonnonvarojen hupeneminen voi johtaa siihen, että muu- taman vuosikymmenen kuluttua länsimaissa eletään alenevan elintason kierteessä. Rikkaat pärjäävät mukavasti, mutta entisestään köyhtyvät vähäosaiset alkavat vaatia oikeuksiaan entistä ponnekkaammin. Siksi kannattaisi pitää huolta siitä, että demokratia toimii ja päätöksiä tehdään aidosti kansanvaltaisesti. Tämä näyttää edellyttävän, että tuloerot pysyvät aisoissa. Mannheimin yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että taloudellisesti eriarvoisimmissa Euroopan maissa puoluejärjestelmä edustaa köyhien ja keskiluokan näkemyksiä huonommin kuin tasa-arvoisissa maissa. KEKKONEN KERTOO huomanneensa, että nykyään monet haikailevat valistuneiden itsevaltiaiden perään. Silloin ojennettiin kättä vähäosaisille, sisällissodan hävinneille. Kekkonen kaipaa nykyaikaankin toimenpiteitä, joissa pyritään lieventämään eriarvoistumista. . Protesti kanavoituu lähinnä muukalaisvastaisuutena. Tosiasiat on silti täälläkin syytä tunnustaa, Kekkonen vaatii. . Tällaiset haaveet hän tyrmää. . Välillä tuntuu, että kaikki kohtuullisuus on unohdettu. Keskustelu valtionyhtiöiden hallituspalkkioiden nostamisesta on pieni esimerkki tästä. Häntä huolestuttaa, että julkinen keskustelu aiheesta on olematonta, eivätkä toimittajat osaa asettaa oikeita kysymyksiä. . Pitäisi analysoida ajan trendit VALLAN ja varallisuuden keskitty- ja katsoa, missä on menty vikasuuntaan. Tämän jälkeen myllerrys voi levitä Portugaliin. KEKKOSEN mielestä vaikuttaa, että olemme palaamassa sääty-yhteiskunnan aikaan. Taloudellinen eliitti alkaa olla samassa asemassa kuin 1600-luvun aateliset: veroja ei makseta, vaan rasitukset jätetään kansan kannettavaksi. Kansalaisten ainoaksi vaihtoehdoksi jää vaatia radikaalia uudistusta. . Nykyinen poliittis-taloudellinen valtaeliitti on monin tavoin kahminut itselleen asemia ja etuja. 4 4.2.2015 Poliitikot pystyvät halutessaan vaikuttamaan eriarvoistumiseen, Jukka Kekkonen sanoo. Vaikka demokraattinen järjestelmä voi olla jossain määrin hidas ja hankala, se pystyy kohtaamaan isot kriisit paremmin kuin itsevaltainen tai elitistinen järjestelmä.. Jopa niin, että emme aluksi sitä edes huomaa. PARASTA politiikkaa on Kekkosen mukaan tehty silloin, kun heikommassa asemassa olevia on pyritty auttamaan osaksi yhteiskuntaa. . Sisällissodan jälkeen Lex Kallio, torpparivapautus, oli hienoa ja viisasta politiikkaa
Kiireellisintä on edetä näissä. PALONIEMI pitää hyvänä, että hallitus perääntyi kotihoidontuen pakkokiintiöinnistä. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Keskusta haluaa pitävän selvityksen taloudesta SUOMENMAA KESKUSTAN kansanedustajien mielestä hallituksen perhepaketin kaatuminen osoitti, että hallituksen talouspolitiikka on laskelmineen ja vaikutusarvioineen huteralla pohjalla. Puolueen kansanedustajat eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa edellyttävät, että hallitus antaa lisätalousarvionsa yhteydessä selvityksen valtiontalouden ja hallituksen toimien ajantasaisesta ja todellisesta tilanteesta. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskustalaiset jäsenet ovat kansanedustajat Timo Kalli, Esko Kiviranta, Mika Lintilä, Markku Rossi sekä Antti Rantakangas, Eero Reijonen ja Tapani Tölli. MYÖS KESKUSTAN kansanedustaja Aila Paloniemi vaatii hallitukselta selvitystä rakennepaketin toimenpiteiden ajantasaisesta tilanteesta tarkkoine laskelmineen ja vaikutusarvioineen. . Työttömyys on pahimmillaan 16 vuoteen. . Keskustan viesti on suunnattu sen peruskannattajajoukolle, jossa haikaillaan aluepolitiikan perään. Kyösti Jurvelin Kauppalehdessä Myös kuluvan vuoden budjetti ja tulevien vuosien valtiontalouden kehykset on valmisteltu vanhentuneiden talouden ennusteiden varaan. Köyhästä ja onnettomasta pikkuveljestä on kasvanut tasavertainen kumppani ja haastaja. Antti Blåfield Helsingin Sanomissa. 5 4.2.2015 Niinistö Münchenin turvallisuuskonferenssiin PRESIDENTTI Sauli Niinistö osallistuu loppuviikosta Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Keskusta on tehnyt kymme- nittäin esityksiä, joilla voidaan parantaa työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, purkaa yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa sekä helpottaa työn teettämistä ja vastaanottamista, kansanedustajat muistuttavat. . Perheitä pidettiin puolitoista vuotta tietoisesti epävarmuudessa. Stubb hymyili leveämmin kuin kuuluisa Hangon keksi ja loisti kaikkialla. Perjantaina alkavassa ja sunnuntaina päättyvässä konferenssissa käsitellään erityisesti Ukrainan kriisiä ja sen vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen. Niinistö osallistuu Münchenissä korkean tason keskusteluun, jonka aiheena on Ukrainan konflikti ja Euroopan turvallisuus. Kaikki, johon hän koski, muuttui kullaksi. Juhani Aro Demokraatissa Keskustan edeltäjä maalaisliitto perustettiin ajamaan vuonna 1908 maaseutuväestön etuja. Hän oli kuin kuningas Midas. Hän kuitenkin pitää päätöstä ministereiden uskottavuuden kannalta ongelmallisena. . helmikuuta. apollon tietäjät Se sitten epäonnistui KATAISEN hallitus sopi yön tunteina, että maa on järeällä rakennepaketilla kuntoon laitettava. Päätettiin tavoitella oikeita säästöjä ja karsia turhakkeita valtion ja kuntien hommista. Sovittiin, ettei kuntien tarvitse jatkossa valvoa solariumeja. Vastaavia tapauksia on useita muita tältä vaalikaudelta: ensin muka päätetään, sitten muutetaan, sitten perutaan ja taas muka päätetään. Ajateltiin, että niissä osaa jokainen käydä järkevän määrän. Näin piti säästää valtion menoja miljoona vuodessa. Vaan eipä se sitten onnistunut. Säästöjä olisi kertynyt korkeintaan 40 000 euroa vuodessa. Kolikolla toimivat solariumit on nyt kokonaan kielletty. Ja ne ihosyövät maksaisivat maltaita, kun porukat hankkisivat rusketusta mielin määrin - eli valvojia tarvitaan. Kataisen hallituksen päättämä solariumprojekti on nyt sitten peruttu. Elämä jatkuu ennallaan. Tämmöistä tämä on ollut pian neljä vuotta. Pirjo Kontio lainat Hallituksen rakenneuudistuksen hintalappuihin ei voi luottaa. Pekka Tiinanen Iltalehdessä Kokoomus on kuin Stockman, joka yritti tarjota kaikille kaikkea ja vähän luksusta kaupan päälle. Kokoomus oli hurmiossa. Jos yrityksessä tai missä tahansa muussa organisaatiossa hoidettaisiin asioita näin, johto joutuisi kilometritehtaalle alta aikayksikön. VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston pääjohtaja kiinnitti tiistaina julkisuudessa huomiota siihen, että myös muiden hallituksen rakennepaketin toimien taloudellinen perusta on huono. Myös kuluvan vuoden budjetti ja tulevien vuosien valtiontalouden kehykset on valmisteltu vanhentuneiden talouden ennusteiden varaan. Sekä eduskunnalla että kansalaisilla on oikeus tietää todellinen taloustilanne, kun maa on käymässä eduskuntavaaleihin, keskustan kansanedustajat huomauttavat. KESKUSTARYHMÄN mielestä lisä- talousarvion yhteydessä on myös päätettävä uusista, välittömistä toimista työttömyyden hillitsemiseksi. Uskomatonta säheltämistä, Paloniemi puuskahtaa. HALLITUKSEN lisätalousarvio on tällä tietoa tulossa eduskunnan käsittelyyn 18. Stockmannin ja kokoomuksen liepeillä kelpasi näyttäytyä. Pekka Seppänen Ilta-Sanomissa Kesällä kaikki oli toisin. Suomen asioita ei voi hoitaa eikä veronmaksajien rahoja käsitellä mutu-tuntumalla, Paloniemi sivaltaa kannanotossaan. . Presidentin kansliasta tiedotetaan, että ohjelmassa on myös kahdenvälisiä tapaamisia. Konferenssiin ovat osallistumassa muun muassa Ve- näjän ulkoministeri Sergei Lavrov, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry. Konferenssissa käsitellään tänä vuonna myös Lähiidän tilannetta ja terrorismin vastaista taistelua. Perinteikäs Münchenin turvallisuuskonferenssi pyrkii edistämään konfliktien ratkaisua ja vuoropuhelua. Presidentti Sauli Niinistö matkaa loppuviikosta Müncheniin. Kaiku on edelleen sama. Perhepaketin valmistelu on kestänyt puolitoista vuotta ja laskelmia on ollut käytössä koko ajan, Paloniemi muistuttaa. . Kuva: Jari Laukkanen Myös virolaisiin meidän on vaikea suhtautua
Väitettiin muun muassa, että suomalaisissa tuotteissa olisi ollut jäämiä tetrasykliini-antibiootista, jota täällä ei edes käytetä. Tiedossa ei ole parannusta siltä suunnalta. Maidonhinta ei ole ennen tä- täkään kehittynyt kustannusten nousuun nähden samassa suhteessa, Aki Mykkälä toteaa. Hänen mukaansa 25 prosentin leikkaus tuloihin kirpaisee, oli tila iso tai pieni. Vaikka pakotteet poistuisivatkin, heikko rupla ei juuri herätä toiveita. HELMIKUUN alusta Valio ilmoitti tuottajahinnan laskevan edelleen 5,5 senttiä litralta. . Helpompaa voi tietysti olla niillä, joilla investoinneista on aikaa. . Lähtökohta on, että työstä pitää saada palkka. Mykkälät huomauttavat, ettei navetta ole tehdas, jonka voi pistää kiinni suhdanteiden heittäessä häränpyllyä. Lehmät on hoidettava, pellot kylvettävä ja rehut tehtävä. . 6 4.2.2015 Tiina ja Aki Mykkälä toteavat tuottajien elävän jatkuvassa epävarmuudessa. Vaikka miten käy laskumappia läpi, niin vaikea sieltä on löytää näin isoja säästöjä. . Osasimme valmistautua kahden?kolmen sentin pudotukseen. Käytännössä perille saakka ei kuitenkaan päässyt yhtään rekallista. Verukkeita riitti. Ei voi tietää, kuinka kauan maidosta maksetaan nykyistä hintaa tai onko pohjakosketusta edes nähty. Itänaapurin varaan ei ainakaan kannata laskea, he toteavat. Kuva: Maria Seppälä Navetta ole tehdas, jonka voi pistää kiinni suhdanteiden huonontuessa. Maataloustuottajien ahdin Tiina ja Aki Mykkälän tilalla maidonhinnan lasku tekee vuodessa 185 000 euron loven MERI ALARANTA-SAUKKO ARPELA AKI JA TIINA MYKKÄLÄN 150 leh- män navetta Tornion Arpelassa pilkottaa punaisena korkeiden hankien keskeltä. Vuosiin talvista valkeaa ei ole ollut yhtä viljalti. Lunta on tullut maatalousyrittäjien tupaan kuvainnollisemminkin viimeisten kuukausien aikana. Jopa niin, että vaikka uskoa tulevaisuuteen vielä riittää, toivo alkaa hiipua ja huoli kasvaa. ALAMÄKI alkoi syyskuussa, kun Venäjä-pakotteet laskivat maidon tuottajahintaa ensimmäisen kerran, tuolloin kuudella sentil- lä litralta. Valiolaiset osuuskunnat riensivät hätiin, jolloin tuottajan menetys oli ?vain. neljä senttiä litralta. Valoa näkyi muutenkin. Pikkuisen voi aina nipistää, mutta joudumme varmasti pyytämään pankilta lyhennysvapaata, Tiina Mykkä- lä huokaa. AKI Mykkälä on ollut osakkaana vanhempiensa aiemmin omistamassa maatalousyhtymässä vuodesta 2005 lähtien. Kolme vuotta myöhemmin Tiina-vaimo osti appensa osuuden. Siitä saakka on toimittu yrittäjäpariskuntana. Uusi pihatto valmistui vuonna 2012. Saattaa olla puskureita, mutta eivät nekään loputtomasti auta. Kyllä uutinen oli järkytys, Aki Mykkälä sanoo. Neljän kuukauden aikana maidon tuottajahinta on notkahtanut yhteensä 11,5 senttiä litralta. Mykkälöiden tilalla se tarkoittaa 185 000 euron menetystä vuositasolla. Nuoret yrittäjät ovat ruotineet budjettiaan moneen kertaan. . Venäjä lupasi avata rajansa laktoosittomille tuotteille. Meidän tilalla työt on aloi-. Ennen rakentamispäätöstä tehdyt kustannusarviot menevät nyt uusiksi, vaikka laskelmia tehtäessä huomioitiin erilaisia riskejä, maidon hinnanlasku mukaan lukien. Kustannusrakenne kokonaisuutena on muuttunut. . Tämä on pitkäjänteistä hommaa
Nyt se satsaus häviää taivaan tuuliin. . Tanskassa tuhannen lehmä navetta voi olla keskellä kylää taloissa kiinni, Aki Mykkälä toteaa. MYKKÄLÖILLÄ on sivubisneksenä pienimuotoista jäätelönvalmistusta. Mykkälät kokevat tuottajien elävän jatkuvien muutosten pelossa. Se kanssa on törmätty monenlaiseen byrokratiaan. Ei tätä työtä voi sillä tavalla tehdä pitkäjänteisesti, Tiina Mykkälä puuskahtaa. Usein tuntuu siltä, että vaikka ollaan yhteisessä Euroopan Unionissa, jäsenmaissa vallitsevat aivan erilaiset käytännöt. Aki Mykkälä ottaa esimerkiksi peltopintaalojen mittauksen. . Kaupat kiristävät tuottajia koko ajan samalla, kun itse tekevät hyviä tuloksia, Tiina Mykkälä sanoo. Kaupan julkisuudessa esittämät väitteet prosentin katteesta elintarvikkeissa ovat Mykkälöiden mielestä silkkaa hölynpölyä. . 400 euron vaakaan saa jo myydä monta jäätelöpurkkia. Karjan utareterveyteen panostaminen voi puolestaan lisätä maitomäärää 9 000 litralla 50 lehmän karjassa. Nuutilan mukaan EU:n maitokiintiöjärjestelmän päättyminen maaliskuun lopussa lisää maidon määrää EU:n alueella, kun tila- kohtaiset maitokiintiöt poistuvat. Epävarmuus rassaa. . Sen mukaan suomalaistilat voivat vastata markkinahintojen ja tukijärjestelmien muutoksiin tarkastelemalla toimintatapojaan. . Panostamme säilörehun laatuun enemmän ja korjaamme ehkä aiempaa enemmän omin konein. Törmän mukaan rehun ja polttoaineen hinnat ovat viime aikoina laskeneet, mutta niiden kustannussäästö on noin sentin maitolitraa kohden. . Ei tätä voi noin vain ajaa alas pariksi vuodeksi ja odotella parempia aikoja. VARMAA ei ole sekään, että pohjakosketus olisi nyt koettu. Kaupat laskivat monien elintarvikkeiden hintoja alkuvuodesta. Esimerkiksi Sveitsissä pieniä meijereitä on joka puolella. . Kyllä nämä ovat jonkinlaisia pisaroita meressä, he listaavat. kaa ja rahaa ja vaikuttavat välillä suoranaiselta kiusanteolta. . Pahimpien uhkakuvien mukaan KeskiEuroopasta alkaa virrata tänne maitoa ihan jokina, Tiina Mykkälä toteaa. MYÖS tukijärjestelmä muuttuu. Ei tuottajahinnan vaihtelu tavatonta ole. Maitotiloilla on pakko tottua hinnan vaihteluihin ja ottaa ne jatkuvasti huomioon toiminnassa. Kokemustemme mukaan lähes jokaisella tilalla on parantamisen varaa, sanoo ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Juha Nuutila. PROAGRIA avasi tiistaina Rahat riittämään -teemavuoden. ProAgrian asiantuntijat ovat koonneet tiloille erilaisia selviytymispolkuja ja ?senttien tsekkilistoja?. Yrittäjä voi säästää esimerkiksi tuhannen lihasian ruokinnan tarkennuksella ja rehujen kilpailutuksella jopa 16 000 euroa vuodessa. Prosessit vievä ai- ko syvenee tilipussiin tettu 1920-luvulla. Toisaalta meidänkin pihassa käy lähes päivittäin joku rekka tuomassa tai viemässä tavaraa. Maatalous on pienissä kunnissa merkittävä veronmaksaja. Kun remontoi tilojaan yksien sääntöjen mukaan, kohta tulevat uudet määräykset ja pitää ryhtyä uusiin toimenpiteisiin. Tuli huomautus, mutta ei sentään sanktiota ensimmäisellä kerralla. . Siihen taas vaaditaan järjettömiä investointeja, jotka tekevät homman kannattamattomaksi, he toteavat. Viime kesän säikähdys tuli, kun tarkastajat eivät löytäneet firmasta taarattua vaakaa. 7 4.2.2015 ?Viljelijöitä on kuritettu tarpeeksi? TUOTTAJAHINNAN romahtaminen ei ole ainoa vastamäki maidontuottajien tiellä. Aki ja Tiina Mykkälä luettelevat pitkän listmuitakin haasteita. Pakotevaikutusten jysähtäessä päälle takkusi myös tuenmaksatus eikä asiaan saatu korjausta ilman mielenosoituksia ja kovaa porua. Maitokiintiöt puolestaan poistuvat maaliskuussa. Välillä pitäisi olla jotakin kannustintakin eikä jatkuvaa kuritusta. ProAgria kannustaa tiloja parempaan talouden hallintaan MARJO SORMUNEN/STT OULU USEIMPIEN maatilojen tuotannossa tai talouden hallinnassa on tehostamisen varaa, sanoo ProAgrian Keskusten Liitto. Siinä olisi kansanedustajille työtä. Sen vaikutuksia on etukäteen vaikea arvioida. Moni nuori yrittäjä on joutunut sijoittamaan kiintiöihin pitkän pennin. Maaseutupankit ovat rahoittaneet investointeja. Noin 70 lehmän tilaa Tyrnävällä Pohjois-Pohjanmaalla hoitava Törmä on laskenut liikevaihtonsa pienenevän noin 60 000 eurolla. . Tuskin meijeri siitä välistä niin paljon vie. TUOTTAJAT muistuttavat, että maa- tilojen ahdingosta aiheutuu ikäviä kerrannaisvaikutuksia myös lähiympäristöön. . Jos olisi haluttu myydä jäätelöä kauppoihin, olisi tarvittu meijeritunnukset. . Maidon tuottajahinta on laskenut Suomessa vuoden aikana ylitarjonnan ja Venäjän tuontikiellon vuoksi. MAITOTILAYRITTÄJÄ Juha Törmä joutuu tänä vuonna miettimään menonsa entistä tarkemmin. Mykkälät arvioivat, että osa tästä näkyy maidon hinnassa jo nyt, mutta lisäiskuja voi olla odotettavissa. . Tämä voi vaikuttaa markkinahintoihin. Kaupan hommalle pitäisi tehdä jotakin. Maata on raivattu ja karjaa jalostettu vuosikymmeniä. On ristiriitaista, että kannustetaan yrittämään, mutta samalla tehdään se mahdottomaksi, Tiina Mykkälä harmittelee. Keski-Euroopan tutustumiskäynneillä on nähty hieman erilaista meininkiä. Kyllähän me tiedämme, mitä meille maksetaan ja mitä kauppa kiskoo samoista tuotteista. Suomessa navetta ei saa näkyä, kuulua eikä haista. Maatilat eivät voi vaikuttaa tuotemarkkinahintoihin tai tukiasioihin, mutta ne voivat tehdä paljon oman kilpailukykynsä parantamiseksi. Investoinnit ovat käytännössä jäissä. Joudumme myös ehkä miettimään tarkemmin ostorehun määrää. Suomessa ne mitataan vuosittain ja aina saadaan eri lukema. Saksassa kysyin asiasta eräältä isännältä ja hän totesi, että heillä pellot on mitattu 1995 eikä niitä sen jälkeen ole mitattu eikä muutettu. Samoin ympäristöluvat navettojen rakentamiseen ovat kiven alla. Vaikea se on kilpailla samoilla markkinoilla, kun reunaehdot ovat niin erilaiset, Tiina Mykkälä summaa. PARISKUNNAN viesti päättäjille on, että maatalousyrittäjien kohtelun pitää muuttua, jos halutaan kotimaisen ruuantuotannon jatkuvan. . Esimerkiksi tarvehankintaostokset voi tehdä ennakkoon silloin, kun hinnat ovat alhaalla. Törmän mukaan tilan maksuvalmiussuunnitelmaa on syytä päivittää säännöllisesti.
Hereillä pitää olla, paineet ovat kovat joka puolelta ja kaupungin talous liitoksen jälkeen heikoissa kantimissa. . Silloin piti tosissaan miettiä, mitä isona alan tekemään. 8 4.2.2015 Tuplarooli yrittäjänä ja Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana on antanut Riikka Moilaselle näkökulmaa ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin. Tai kuinka tuskallista on sopeuttaa maantieteellisesti laajan kasvukeskuksen palveluverkko vastaamaan jatkuvasti hupenevia resursseja. Kaikesta tästä huolimatta, tai juuri siitä johtuen, oululainen yrittäjä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti lähteä kyselyjen kannustamana yrittämään paluuta valtakunnallisen politiikan parrasvaloihin. . Ehdokkuuteni on herättänyt kiinnostusta ja voin sanoa, että olen todella innoissani, Riikka Moilanen nauraa. KAHDEKSAN vuotta sitten Riikka Moilasen tunnelma oli hieman totisempi, kun vaalit päättyivät pettymykseen ja eduskunnasta putoamiseen yhden kauden jälkeen. . Sen takia on hyvä, että ehdokkaissa löytyy visaisiin ongelmiin katutason kokemuksella perehtyneitä asiantuntijoita. Riikka Moilanen nimittäin tietää omakohtaisesti, kunka monimutkainen prosessi pk-yrittäjän on taisteltava läpi palkatakseen uuden työntekijän. Tiesin jo etukäteen, että ei tämä mikään helppo paikka tule olemaan. Kuva: Maria Seppälä Turha byrokratia tuomiolle Riikka Moilasella on kantapään kautta kokemusta politiikan kuumista kiistakapuloista RISTO LUODONPÄÄ OULU TURHAN BYROKRATIAN karsiminen ja kuntien talouden pelastaminen ovat näkyvästi esillä keskustan eduskuntavaalikampanjassa. Siinä menee sekä yrittäjältä että varsinkin työntekijältä aikaa täysin hukkaan. . Jos jotain pitää kampanjasta paljastaa, niin tyylikkäitä vihreitä pipoja alkaa lähiaikoina näkymään katukuvassa, Riikka lupailee. Pipoon kirjailtu teksti ?Riikka Moi. Jos haluan työllistää työttömänä olevan insinöörin, niin prosessi kestää kaikkine lappujen täyttöineen kaksi kuukautta. Ja eiköhän tuo moi sovi oululaisten suuhun yhtä hyvin kuin perinteiset terve tai moro, ehdokas aprikoi.. Meillä on Oulussa seitsemän puoluetta, jotka ovat yhdessä sitoutuneet säästösopimuksen toteuttamiseen. Siinä on nimi ja tervehdys samalla kertaa. Ja erityisesti niiden kankeus. . Päädyin lopulta sukupolvenvaihdoksen kautta isäni jälkeen perheyrityksen toimitusjohtajaksi ja omistajaksi. Seitsemän henkeä työllistävän yrityksen arki on iloineen ja huolineen ollut Riikka Moilasen mukaan opettavaista aikaa. Byro- kratian rattaat tulivat kantapään kautta tutuiksi. Jos maan hallituksessa olisi yhtä hyvä kon- sensushenki, niin sielläkin olisi varmaan jotain saatu aikaan, hän vertaa. MIKÄLI valtakirja Arkadianmäelle aukeaa, voi Riikka Moilanen luovuttaa kaupunginhallituksen nuijan pystyssä päin ja hyvillä mielin uusiin käsiin. Sitä varten pitää kuitenkin tehdä lujasti töitä kaikilla mahdollisilla rintamilla. Kampanjakoneisto on vaalipäällikkö Jaakko Ruokolan johdolla rasvattu sydäntalven aikana toimintakuntoon. . Kipinää ja inspiraatiota löytyy. Selvitin ensin tilanteen perhepiirissä ja olen kampanjassa täysillä mukana. Onneksi päätöksiä ei tarvitse tehdä yksin. Mutta toisaalta koin tehtävän myös mielenkiintoisena mahdollisuutena vaikuttaa oman kotikaupungin tulevaisuuteen, Moilanen miettii. Eniten päättäjän sydäntä kylmää se, että säästöjen saamiseksi joudutaan ihmisten palveluja karsimaan kovalla kädellä. Tulevien sote-ratkaisujen ennakointi ei ainakaan helpota kipeiden ratkaisujen tekemistä. . on yksinkertaisessa omaperäisyydessään varsin toimiva iskulause. . Juuri tällaisten kokemusten takia olen tyytyväinen, että keskusta ja erityisesti puheenjohtaja Juha Sipilä on ottanut byrokratian karsimisen tärkeäksi vaaliteemakseen, Moilanen kiittelee. Silloin piti tosissaan miettiä, mitä isona alan tekemään. VUODET yrittäjänä valmistivat Riikka Moilasta uusiin haasteisiin myös kuntapolitiikan kuvioissa. Viiden kunnan liitoksena syntynyt suur-Oulu tarvitsi päätoimisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja pesti lankesi kuin luonnostaan suurimman puolueen ääniharavalle.
Malli säästäisi myös vanhempien ja viranomaisten voimia.. Lapsiperheen isänä tiedän, kuinka tärkeää valinnanvapaus perheille on. 9 4.2.2015 Venäjän kriisi voi haitata Itämeren suojelua HENNA LAMMI HELSINKI ELÄVÄ ITÄMERI -SÄÄTIÖN hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on tehnyt paljon Itämeren hyväksi. Moni muistaa vuoden 2010 Itämeri-kokouksesta, jonne saapui myös Venäjän silloinen pääministeri Vladimir Putin. Kierrättämällä jo kierrossa olevia ravinteita voidaan välttää tukalat tilanteet jatkossa. ITÄMERI on maailman saastuneimpia meriä. Ruoantuotanto on parasta biotaloutta. Perheiden tilanteet vaihtelevat ja kukin perhe tietää itse parhaiten, mikä on sille paras lasten hoidon muoto kullakin hetkellä, Lohi sanoo. SUOMESSAKIN riittää tehtävää. Päivi Räsänen on sairauslomalla viikon loppuun. Herlin sanoo, että ravinteet pitäisi saada nykyistä paremmin kiertoon, jotta pelastamme Itämeren rehevöitymiseltä ja takaamme Euroopan ruokaturvan. Biotalous ei ole vain metsätaloutta. . Metsätaloudella on vain paremmat lobbarit, Herlin sanoi tiistaina politiikan toimittajien tilaisuudessa. HERLINILLÄ on konkreettinen ehdotus: lannankäsittelyyn pitää saada pilottihanke. Oikeanlainen lannankäsittely hillitsisi ruoantuotannon ravin- Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Räsäsen sairausloma jatkuu viikon loppuun Ilkka Herlinin mukaan on huonommin tunnettu tosiasia, että olemme esimerkiksi typpilannoitteissa täysin Venäjän tuonnin varassa. Perheet ovat erilaisia ja lapset ovat erilaisia. Uudistus on ajankohtainen nyt, kun elatustuki on jo siirretty Kelaan ja kuntien tehtäviä halutaan karsia, sanoo liiton toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo tiedotteessa. Liitto pitää esittämäänsä mallia nykyistä yksinkertaisempana ja edullisempana. Nyt sopimukset vahvistaa kunta. Kelan pitäisi tarjota vanhemmille oikeusministeriön laskelmien mukaista elatusmaksua, jonka vanhemmat voivat halutessaan vahvistaa lapsensa elatusavuksi. Ainoastaan tästä poikkeavat sopimukset vahvistettaisiin kuntien sosiaalitoimessa ja riitatapauksissa käräjäoikeuksissa. . Venäjä-pakotteet voivat tulla suoraan omille näpeille, koska ne osuvat Itämeri-työn rahoitukseen. Esimerkiksi Laatokka on tällä hetkellä erittäin saastunut alueen sikaloiden ja kanaloiden lantakasojen vuoksi. nepäästöjä. Hän on sairauslomalla viikon loppuun. Sisäministeriön mukaan Räsänen sai kolarissa ruhjeita rintakehään ja vatsan alueelle. Putin antoi silloin Venäjän puolesta isot sitoumukset. . Kolaria tutkitaan liiketurvallisuuden vaarantamisena. Ehdotus: Elatussopimusten vahvistaminen Kelalle Itämeri on saastunut ja rehevöitynyt. Toki voi spekuloida sillä, että kuinka paljon lähestyvät huhtikuun vaalit vaikuttivat asiaan. Teen alkuun kotona töitä sen mukaan kuin jaksan ja toivon, että jossakin vaiheessa viikkoa voisin jo palata työpaikalle, Räsänen totesi sisäministeriön tiedotteessa. Ministeri Räsänen joutui sairaalahoitoon oltuaan kolarissa Virolahdella Kymenlaaksossa. Kuva: Jari Laukkanen SISÄMINISTERI Päivi Räsänen (kd.) sai maanantain kolarissa ruhjeita, mutta ei vakavia vammoja, kertoo sisäministeriö. Lannankäsittelyyn liittyvä teknologia on Herlinin mukaan Suomessa valmiiksi huipputasoa. . Ministeriön mukaan tarkkailua ja tutkimuksia tehtiin myös päänsäryn, huimauksen ja niskakipujen vuoksi. Räsänen saa työskennellä kevennetysti myös sairausloman aikana, eikä erityisiä sijaisjärjestelyjä tarvita. . Nyt lantaa tulee yksinkertaisesti liikaa, mutta se voitaisiin jalostaa lannoitteeksi siirrettävässä muodossa. Hanketta on kartoitettu ELYkeskuksen selvityksellä. Kuva: Jari Laukkanen RIIDATTOMAT lasten elatussopimukset voitaisiin vastedes vahvistaa Kelassa, ehdottaa Yhden vanhemman perheiden liitto. Hän lupasi, että Kaliningradin jäteveden puhdistamo tehdään valmiiksi. Se on rehevöitynyt ja likainen. Säätiö perustettiin vuonna 2008 koordinoimaan Itämeren hyväksi tehtävää työtä. Herlinin tavoitteena on saada taloustoimijat, poliitikot ja tiedemaailma puhaltamaan yhteiseen hiileen meren pelastamiseksi. Päätöksiä pitää tehdä sekä EU:n että Suomen tasolla. . Ruoantuotanto ei ole mahdollista ilman typpeä ja fosforia. . Oli vaaleja tai ei, lukuisat asiantuntijat ovat tuominneet etenkin kotihoidontuen pakkokiintiöittämisen. Siinä mielessä tämä on suomalaisten perheiden voitto, Lohi iloitsee. Lohi painottaa, että keskusta on kautta koko vaalikauden luonut poliittista painetta hallituksen suuntaan, jotta kotihoidontuen pakkokiintiö perutaan. . Työ on tavattoman hidasta, mutta yhteistyö on kaiken a ja o, Herlin sanoo. lyhyesti Lohi: Valinnanvapaus ja perheet voittivat KANSANEDUSTAJA Markus Lohi on tyytyväinen hallituksen päätökseen olla tuomatta perhepakettia eduskunnan käsittelyyn. Tutkimuksissa varmistettiin, ettei sisäelimissä ole vaurioita. Meren ravinnekuormaa voitaisiin vähentää esimerkiksi kehittämällä lannankäsittelyä. Se avaisi merkittäviä bisnesmahdollisuuksia. LANNANKÄSITTELYN parantaminen vähentäisi Suomen riippuvuutta lannoitteiden tuonnista. Herlinin mukaan edes moni poliitikko ei tiedä, että tällä hetkellä 80 prosenttia Suomen typpilannoitteista rahdataan Venäjältä. Lähes kaikki fosforilannoitteet Eurooppaan tulevat Marokosta. Herlinin mukaan Suomen oma fosforivaranto annettiin norjalaisille pilkkahintaan, kun Kemiran lannoitetuotanto myytiin Yaralle. Herlin sanoo, että riskeihin pitäisi varautua, koska olemme näiden minimiravinteiden osalta tuonnin varassa. Se on nyt valmis, ja uskon sen tulevan käyttöön, Herlin kertoo. Herlin kuvaa, että Venäjällä on ollut viime vuosina hyvä ote Itämeri-työhön. Hän kuitenkin pelkää, että Ukrainan kriisistä johtuva tilanne vaikuttaa kielteisesti. Hän näkee asian isona arvokysymyksenä, jossa valinnanvapaus voitti. . Kysymys kuuluukin, onko poliitikoilla tahtoa viedä hanketta nyt eteenpäin. Herlin uskoo, että Suomessa kehitetyillä ratkaisuilla olisi maailmanlaajuista kysyntää
Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteenahan on kuitenkin saada luotua työpaikkoja ja vähennettyä työttömyyttä. . Kun kuulin Pajulan Eijan mallista, innostuin heti ja ilmoittauduin mukaan. Pakarinen muistuttaa, ettäm jatkajien saaminen yrityksiin on kunnankin kannalta tärkeä. Kuntamarkkinoijasta tuli elinkeinoasiamies. Minulla ei ole mahdollisuutta viruttaa tätä kuviota kuin helmikuun loppuun. Kuva: Päivi Vento van lainsäädännön puitteissa. SAVITAIPALEEN kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Vuorinen (kesk.) pitää Pajulan ja Pakarisen hanketta erittäin hyvänä ravisteluhankkeena asian tiimoilta. . TE-toimiston näkökulmasta on positiivista, jos kannattavalle liiketoiminnalle löytyy jatkaja, sanoo Kaakkois-Suomen TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalvelujen esimies Tiia Piikki. TOINENKIN koeyritys on jo tiedossa, mutta kiinnostunutta koeyrittäjäehdokasta ei ole vielä ilmaantunut. Mallissa yrittäjä vuokraa alkuun yrityksen sovituksi ajaksi. Koeyrittäjä ei menettäisi koeajaksi työttömyysturvaansa eikä häntä velvoitettaisi koeaikana maksamaan yrittäjyyden juoksevia lakisääteisiä kuluja. Sitä vastoin hän saisi entiseltä yrittäjältä kaiken tämän tieto-taidon käyttöönsä. . Jos uusi yrittäjä pääsee näin käsiksi yritystoimintaan, hän välttyy alussa investoinneilta, pääsee kokeilemaan siipiään yrittäjänä sekä näyttämään rahoituslaitoksille, että hänestä on siihen, hän toteaa. Koeyrittäjälle tarjolla ammattimainen tutor VIRPI PAKARINEN joutui viime keväänä toteamaan, että tuleva kesä olisi viimeinen Ainolan Pihamaan yrittäjänä. Muun muassa piharakentamisen mallipihana sekä puutarhamyymälänä toiminut yritys kävi fyysisesti liian raskaaksi. Pakarinen on valmis antamaan yrityksensä vuokralle koeyritykseksi. Hyvät yritykset menevät hukkaan, jos joutuvat lopettamaan. . Keinot löytyvät, jos niin tahdotaan. Piikki puolestaan määrittelee, että yhteisen keskustelun tavoitteena on löytää ne ratkaisut ja palvelut, joiden avulla TE-toimisto voi tukea yrityksen perustajaa ja omistajanvaihdosta voimassa ole- Mallissa yrittäjä vuokraa yrityksensä koeajaksi. Eija Pajula muutti puoli vuotta sitten Etelä-Karjalaan Raumalta Länsi-Suomesta. Sitä kautta paikkakunnalle muuttaisi uusia asukkaita. Pakarinen tietää, että monet pelkäävät yrityksen perustamiseen liittyvää taloudellista riskiä. Vielä korkeammaksi kynnys muodostuu, jos yrittäminen vie uudelle paikkakunnalle, ehkä toiselle puolelle Suomea. Koeyrittäjyys mahdollistaa kokeilun niin yrittäjänä toimimiseen kuin myös sopeutumiseen paikkakunnalle. PAKARINEN on itse aikoinaan ryhtynyt yrittäjäksi muutama kuukausi valmistumisensa jälkeen. . Ja kolmanneksi, yrityksestä pääsee eroon, ei sen kanssa tarvitse olla naimisissa lopun elämäänsä, Pakarinen houkuttelee työnhakijoita yrittäjyyden pariin. Pakarinen on siirtymässä fyysisesti kevyempiin töihin pihasuunnittelun ja maahantuonnin saralla. . Toivottavasti hanketta katsotaan viranomaisten suunnalta avoimin silmin, vaikka pilottihankkeena ja annetaan sen edetä. Ja asiakaskuntakin olisi valmiina, Ainolan Pihamaan yrittäjä Pakarinen sanoo. Kädenojennus on huomattava. Pajula myöntää, että malli on radikaali, mutta hänestä suomalaisen maaseudun yrittäjyyden jatkuvuus kaipaa nyt aivan uusia eväitä ja jatkajan puutteessa lopettavat kannattavat yritykset uusia byrokratiasta vapaampia ulostuloja. . Uusia työpaikkoja luovat vain yrittäjät, eivät poliitikot eikä virkamiehet, Vuorinen linjaa. EIJA PAJULA näkee, että on jo kansantaloudellisesti järkevää etsiä keinoja jatkajien löytymiseksi. Malli toisi yrittäjyyden saavutettavammaksi vaihtoehdoksi työttömälle työnhakijalle. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäinen mallista kiinnostunut koeyrittäjä olisi tulossa neuvottelupöydän ääreen vielä alkuvuodesta. Pöydän ääreen istuvat silloin hänen kanssaan mallin kehitellyt kunnan elinkeinoasiamies Eija Pajula, koeyrityksen tämän hetkinen omistaja ja yrittäjä Virpi Pakarinen sekä Kaakkois-Suomen TE-toimiston edustaja. . Annan kaiken tietotaitoni jatkajan käyttöön, Pakarinen sanoo. Hän ei epäile sitä, ettei puutarhayrittäjänä pärjäisi myös suoraan koulunpenkiltä. . Puutarhaoppilaitoksista valmistuneita on varmasti työttömänä ympäri maata. . Uskon, että tämä on TE-toimiston kanssa neuvoteltavissa oleva asia. Yrittäjänä pärjää, jos on polte tehdä töitä ja panostaa elämäänsä. Yrittäjyys ei myöskään ole mitään kravattikaulaista patsastelua, vaan konkreettisten asioiden tekemistä. . Ylitettävänä on valtion byrokratia, ei sen enempää, Vuorinen toteaa. . Jos koeyrittäjyys ei toteudu, teen muita ratkaisuja.. Tässä olisi valmiit puitteet asiakaskuntineen ja itse lupaan toimia tutorina. Esitetyssä mallissa on ongelmana se, että jos henkilö vuokraa yritystoiminnan ja harjoittaa tuota vuokraamaansa yritystoimintaan, tulee henkilöstä yrittäjä ja yrittäjyys taas tuo siihen liittyvien mahdollisuuksien rinnalla myös yrittäjyyteen liittyvät velvoitteet, Piikki muistuttaa. Vuorinen on kuitenkin toiveikas. . 10 4.2.2015 Uusi avaus yrittäjyyteen Savitaipaleen malli murtaisi byrokratian ja synnyttäisi koeyrittäjiä ja -yrityksiä PÄIVI VENTO SAVITAIPALE SAVITAIPALEELLA on tehty uudenlainen avaus madaltaa kynnystä jatkajien löytymiseksi maaseutuyrityksiin. Kunnassa ollaan rakentamassa mallia koeyrittäjyydestä koeyrityksissä. Ensin oli kahden kuukauden koeaika, siitä sain idean yritysten koeyrittäjyyteen, Pajula kertoo. Yrittäjä voi olla mistä päin maata tahansa.
11 4.2.2015 Tavallisten ihmisten tarinoita. www.suomenmaa.?/tilaa . Poliittisten päätösten taustoja. Keskustan linjauksia ja kentän ääntä. tilaajapalvelu@suomenmaa.. . (08) 5370 370
Mieluummin keskioikealla oleva, en vasemmalle astu, hän kuitenkin määritteli oman paikkansa puoluekartalla. . NELJÄ VUOTTA sitten kävin täällä silloista pääministeriä kuulemassa, nyt tulevaa, että pysyy ajan hermolla, naapurikuntaan Sipilää kuuntelemaan tullut kuopiolainen Sami Remes tuumaili kahvittelun lomassa ennen tilaisuuden alkamista. Mitään tiettyä puoluetta Remeksellä ei omien sanojensa mukaan ole, joten hän tuli nyt kuulemaan keskustan vaihtoehtoa. . Ansiotyön verotus pitää olla kohtuullisella tasolla, Remes puolestaan evästi politiikan tekijöitä. SIPILÄN KARISMA on niin kova, että se oli saanut maaninkalaisen pitkänlinjan paikallisvaikuttajan Riitta Haikosenkin paikalle. Haja-asutusalueella asuva Haikonen tekee vaalityötä monella tavalla. Hän muun muassa varmistaa, että omalta kylältä on käyty äänestämässä ja tarvittaessa tarjoaa kyydin äänestyspaikalle. Sipilä vastasi omassa voimallisessa puheessaan monen kuulijan toiveeseen: hän esitteli keskustan ohjelmaa, jossa Suomen nostaminen nykyisestä ahdingosta on keskeisellä sijalla. Maan talouden osalta on päästävä Sipilän mukaan siihen, että velka ei enää kasva, eikä makseta Kreikan velkoja. . Jos se viedään, viedään myös kylän sydän. Erityistä painoarvoa teoksessa annetaan vapaaehtoisille kyläaktiiveille, jotka puuhaavat paljon yhteisönsä eteen. Heidän tarmostaan riippuu, kuinka elinvoimaiseksi hiipunutkin kylä voi kehittyä. PAMFLETTI antaa kyytiä myös paikkakuntien välisille hierarkioille. Kirjailijoiden mukaan yleisessä mielipiteessä kaupungissa ja keskuksessa asumista pidetään parempana kuin syrjäseudulla asumista. Samalla kaupunkien asukkaita pidetään ylempiarvoisina kuin maaseudun. Erityisesti kirjailijat vieroksuvat pienten kylien säälimistä. Puheet kylien autioitumisesta, palvelujen katoamisesta ja asuntojen hintojen laskemisesta ovat kirjailijoiden mukaan usein vain vallankäytön väline, jolla ylläpidetään keskittämisen kulttuuria. Puheet kylien autioitumisesta, palvelujen katoamisesta ja asuntojen hintojen laskemisesta ovat Matti Mäkelän ja Juha Kuisman mukaan usein vain vallankäytön väline, jolla ylläpidetään keskittämisen kulttuuria. Kuva: Petra Pöyliö Surkuttelun myötä yhä useampi lähtee helposti muualle. KIRJAILIJOIDEN mukaan olisi rehellisempää puhua siitä, kuinka maaseudun ihmisillä on isot kodit, hulppeat maisemat ja yhteisö, johon kuulua. Kaikkein oleellisinta heidän mielestään on tieto, joka ulottuu nykyisin kaikkialle. Internetin myötä maaseudun ihmisillä on täysin samanlaiset mahdollisuudet päästä kaiken edistyksen ja mahdollisuuksien äärelle kuin kaupunkien ihmisilläkin. Maaseutu ei ole enää takapajula, kehitys ei valu enää keskuksista lähiseudulle. Suomi kärjessä on mentävä, siilinjärveläinen Matti Juusela mietti, miten nyt on edettävä, jotta maan asiat saadaan kuntoon. Hän epäili, että maa on niin pahassa jamassa, ettei kansalaisille edes rohjeta kertoa, kuinka huono tilanne on. . HS:n lähteiden mukaan myös ruotsalainen kaivosyhtiö Boliden on tehnyt tarjouksen, mutta ei ole ollut aktiivisesti mukana neuvotteluissa. SUSANNA JÄÄSKELÄINEN/STT HELSINKI Puheet kylien autioitumisesta ylläpitävät keskittämistä Muuto Siilinjärvellä näkyi mo SOILI RIEPULA SIILINJÄRVI RAIKUVAT APLODIT seisomaan nousseelta parisataapäiseltä yleisöltä toivottivat keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tervetulleeksi Siilinjärven Ahmon koululle. Eduskuntavaalityö avattiin PohjoisSavossa varsin vauhdikkaasti, sillä maanantain avajaistilaisuuksiin Iisalmessa, Lapinlahdella ja Siilinjärvellä osallistui puolentuhatta henkilöä. Eikä tilaisuuksiin liikaa aikaa tuhlattu: vajaat tunti per paikkakunta. Kylä muodostuu ihmisistä ja heidän suhteistaan, yhteisestä toiminnasta. Mäkelä ja Kuisma ehdottavat kylätalojen roolin korostamista. Mutta on selvää, että kyllä tämän kevään aikana ainakin pitää saada merkittävää edistystä aikaiseksi. Se mahdollistaisi ihmisten asumisen siellä missä heidän on kirjailijoiden mukaan hyvä olla, kylissä. MITÄ sitten pitäisi tehdä? Kaikenlaiset paikkahierarkiat pitää tietenkin purkaa, se on kirjailijoiden yksiselitteinen näkemys. Tärkeintä ovat kuitenkin ihmiset, jotka kylissä asuvat, heidän yhteisöllisyytensä. Toisiaan lähellä olevat talot eivät tee kylää. Näin ainakin väittävät kirjailijat Matti Mäkelä ja Juha Kuisma hiljattain julkaistussa pamfletissaan Kylien tulevaisuus (Kunnallisalan kehittämissäätiö). Teoksessa tosin myönnetään, että monen kylän tilanne ei näytä hyvältä. Kylät hiipuvat ja verkko harvenee. Olemassa on kuitenkin paljon kyliä, joista löytyy elämisen tahtoa ja halua säilyttää yhteisöllistä kyläkulttuuria. Kylistä löytyy myös innovatiivisuutta ja monipuolisuutta. EDELLÄ KUVATTUA näkemystä Mäkelä ja Kuisma alleviivaavat pamfletissaan varsin selvästi. Kylät ovat heidän mielestään keskenään hyvin erilaisia ja niillä on erilaisia mahdollisuuksia pärjätä. Ratkaisevaa on, kuinka kaukana kylä on keskuksesta, ketä siellä asuu, mitä elinkeinoja asukkaat harjoittavat ja kuinka paljon heitä kylässä on. Tärkeää on myös oma kyläkoulu. Tieto on tasa-arvoisesti kaikkien ja kaikkialla. Mäkelä ja Kuisma puhuvatkin paljon Kylä on perheiden perhe. etätyön puolesta. On useita kiinnostuneita tahoja, joiden kanssa käydään vakavia keskusteluja. Yleisölle suotiin muutama puheenvuoro. Pääroolissa olivat Sipilä ja paikalle saapuneet kansanedustajaehdokkaat, joita Siilinjärvellä oli kuudestatoista Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokkaasta yhdeksän. Kuopion kaupunginvaltuuston kokous samaan aikaan esti kuopiolaisehdokkaiden paikallaolon. SAMULI VÄNTTILÄ SUOMENMAA SUOMALAISET KYLÄT eivät ole kuolemassa. Kylätaloihin ihmiset voisivat kokoontua yhteisiin tapaamisiin ja juhliin. Paikalle voisivat tulla vauvat ja vaarit, sillä ?kylä on perheiden perhe?. Juha Kuisma ja Matti Mäkelä: Kylien tulevaisuus. Kunnallisalan kehittämissäätiö. 96 sivua. . Sipilän linjanveto oli tyhjentävä, kansanedustaja Seppo Kääriäinen totesi omassa lyhyessä esittäytymispu-. Siinä mielessä asia on edistynyt ja monella tapaa positiivisella uralla, Vapaavuori sanoi STT:lle tiistaina. Hänen mukaansa on silti vielä täysin mahdotonta sanoa, löytyykö joukosta uusi omistaja ja milloin asia ratkeaa. Vapaavuori viittaa Turun telakan tapaukseen, jossa kiinnostuneen tahon löytymisestä meni vielä vuosi ratkaisun valmistumiseen. . Oltava pääasia, miten tästä selvitään. . Työnteko pitäisi olla aina kannattavaa. Tällä hetkellä käytännössä kaivosta ylläpidetään veronmak- VAPAAVUORI SANOO, ettei voi kommentoida millään tavalla julkisuudessa olleita tietoja ostajaehdokkaista. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että kaivoksen liiketoiminnalla olisi käytännössä kolme vakavasti otettavaa ulkomaista ostajaehdokasta. Lehden lähteiden mukaan tarjouksia on tehnyt yhteensä viisi teollisuuden ja sijoittajien yhteenliittymää, joista kolme on ainakin toistaiseksi ollut aktiivisia neuvotteluissa. Yhdessä yhteenliittymässä on HS:n tietojen mukaan mukana Talvivaaran suurvelkoja, belgialainen kaivos- ja metallijätti Nyrstar. 12 4.2.2015 Vapaavuori: Talvivaaran omistajakuviossa edistyttävä kevään aikana ELINKEINOMINISTERI Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan sajien piikkiin, ja on selvää, että on tietty rajansa, kuinka kauan näin voidaan tehdä. Talvivaaran kaivoksen liiketoiminnalla on useitakin uskottavia ostajaehdokkaita ja neuvottelut etenevät.
13 4.2.2015 slinjalla Suomi nousuun onia tuttuja kasvoja, myös niitä muista puolueista palanneita Siilinjärveläisehdokas Sallamaarit Markkanen pysähtyi tervehtimään tilaisuuden nuorinta osanottajaa Joanna Iskolaa. Kuvat: Soili Riepula heenvuorossaan. Hän näki, että puheenjohtajan esittelemät teesit olivat Suomen tulevan hallitusohjelman pohja. . Pienen tytön äiti Jonna Iskola oli tullut kuulemaan savolaisehdokkaita, sillä edessä on uudessa vaalipiirissä uuden ehdokkaan valinta. . Tätä varten laitetaan Suomi kuntoon, vastikään Pohjois-Pohjanmaalta Savoon muuttanut Outi Alapirtti kertoi vaalityön tavoitteesta ja piteli samalla sylissään Jonna Iskolan vuoden ja neljän kuukauden ikäistä Joanna-tyttöä. Niin Alapirtti kuin kaksi vuotta sitten Itä-Savosta Pohjois-Savoon Rautalammilta eduskuntaan pyrkivä Juho Pahajoki puolestaan oli työn, sivistyksen ja paikallisuuden asialla. . Euroopan unionista europarlamentaarikon avustajan tehtävistä ponnahduslautaa hakenut ehdokas puhui palavasti suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolesta. Ehdokkaaksi palannut Hanna- Sami Remes, Erkki Remes ja Matti Juusela odottivat keskustalta eväitä siihen, miten Suomi nostetaan lamastai uuteen nousuun. Riitta Haikonen epäili Metsäteollisuuden Kemera-tukeen esittämien muutosten järkevyyttä. Tätä varten laitetaan Suomi kuntoon, Outi Alapirtti kertoi puolueen vaalityön tavoitteesta ja osoitti sylissään istuvaa pientä Joannaa. Sehän on muutoslinja, kokenut politiikan konkari tiivisti. INNOSTUSTA, tahtoa ja yhdessä tekemistä peräänkuulutti puolestaan kansanedustaja Anu Vehviläinen. Koko Suomen voimien käyttöönottoa vaati muun muassa aluepolitiikan ja perhepolitiikan puolesta puhunut kansanedustaja Elsi Katainen. Perheiden arkeen tukea kaipaili ja biotalouden puolesta puhui ensimmäistä kertaa eduskuntaan pyrkivät Rauli Albert. Ensimmäistä kertaa ehdolla oleva Sallamaarit Markkanen esiintyi omalla kotiareenalla, nuoruuden koulunsa tiloissa. Politiikan tekeminen ei saa mennä asioiden hoitamisen edelle, varoitteli monissa eri luottamustehtävissä yrittäjyyden ohella toimiva Hanna Huttunen. muuttanut Iskolakin etsivät uudelta asuinseudultaan mahdollisuutta päästä keskustan toimintaan. Molemmilla on vahva kokemus toiminnasta puoluetyössä aiemmilla asuinpaikkakunnillaan. Vaalitilaisuuteen toi myös se, että molempien pitäisi löytää itselleen savolainen ehdokas.. Juha Sipilä oli samoilla linjoilla. Kaisa Heikkinen näki yleisön joukossa monia tuttuja kasvoja, myös niitä muista puolueista palanneita. Myös Hannu Väätäinen kuunteli ehdokkaiden kannanottoja. Hän valoi uskoa siihen, että tästäkin lamasta Suomi nousee. Toista kertaa ehdokkaana oleva Aino Kanniainen painotti, että nyt katse on nostettava tulevaisuuteen.
Yhti- ön hallitus esittää, että osinkoa maksetaan viime vuodelta 0,70 euroa osakkeelta, kun viime vuonna osinko oli 0,60 euroa. UPM:n tulos osaketta kohti oli viime vuonna 0,96 euroa. Olemme aika erikoisessa tilanteessa, kun tuemme sitä käyttömuotoa, jonka jalostusarvo on kaikkein alhaisin. Ministerin mukaan on koko kansantalouden etu, että kallisarvoiset metsäluonnonvarat ohjautuvat siihen käyttöön, josta syntyy kansantaloudelle suurin mahdollinen lisäarvo. Vapaavuori muistutti, että sekä Metsä Groupin Äänekosken että Finnpulpin Kuopion tehdasinvestoinnit lisäävät puun kysyntää merkittävästi. Ympäristöluvasta pitäisi tulla päätös tämän vuoden aikana. Eduskunta haraa vastaan hakejupakassa Eduskunta sai tiistaina käsiteltäväkseen ministeri Vapaavuoren valmisteleman esityksen, jonka mukaan metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki puolittuisi. PEKKA POHJOLAINEN/STT HELSINKI HAKESÄHKÖN tuotantotuen rajoittaminen herättää tiukkaa vastustusta eduskunnan maa- ja metsätaloussiivessä. Eduskunta sai tiistaina käsiteltäväkseen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) valmisteleman esityksen, jonka mukaan metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki puolittuisi, jos hake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista. Tavoitteena on edistää kuituja tukkipuun käyttöä jalostuksessa sen sijaan että ne ohjautuisivat metsähakkeeksi ja polttoaineeksi sähkön ja lämmön tuotantoon. UUDISTUSTA syytettiin vaikean byrokratian luomisesta sekä metsäteollisuuden ja Etelärannan pillien mukaan tanssimisesta. Opposition lisäksi esitystä arvostelivat myös useat hallituspuolueiden edustajat. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tiistaina, että valtio vastaa tarvittavien tieyhteyksien parantamisesta. Soklin kaivokselta Savukosken Marttiin vievä hiekkatie peruskorjattaisiin ja tiet siitä edelleen Kemijärvelle pantaisiin myös kuntoon. Pohjoisen malmikuljetukset pyritään hoitamaan tarpeeseen sopivilla suurilla rekoilla. Ratayhteys olisi maksanut 400 miljoonaa euroa, ja hallitus lupasi viime marraskuussa maksaa siitä vajaat puolet. OLLI KEMPPAINEN/STT HELSINKI JOS KAIVOSYHTIÖ Yara päätyy avaamaan Soklin kaivoksen Koillis-Lapissa, sen rikasteet kuljetetaan Kemijärvelle rautatien varteen ?maantiejunilla. Hän korosti, ettei halua jäädä historiaan elinkeinoministerinä, jonka aikana vaarannetaan suomalaisen metsäteollisuuden massiiviset investoinnit. Olemme aika erikoisessa tilanteessa, kun tuemme sitä käyttömuotoa, jonka jalostusarvo on kaikkein alhaisin. tä, kaksi vaatii teknisiä muutoksia ja muut vastustavat. Myös energiayksikkö ylsi yli 200 miljoonaan euroon. Paperit toivat rahaa Kiinassa, mutta Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiyksikkö jäi niukasti tappiolle. UPM NOSTAA osinkoaan reippaasti. 14 4.2.2015 Soklin rikasteet tuodaan rekoilla radan varteen lä tiedetä, koska on vielä avoinna, tuodaanko sinne irtolastia vai kontteja. . Se perustuu rahavirtaan. Tavoittelemme 90 tonnin rekkoja, Hemming sanoo. Liikennehankkeiden kustannuksiksi arvioidaan yhteensä 140 miljoonaa euroa. Tässä teillä on selvästikin hätävarjelun liioittelua, Pekkarinen opasti. UPM odottaa kannattavuutensa paranevan METSÄYHTIÖ UPM arvioi kannattavuutensa kehittyvän suotuisasti tänä vuonna. Yksi puolustaa tätä esitys- Kuva: Heikki Saukkomaa /Lehtikuva . Minusta se on ehkä enemmän metsäteollisuuden vuorineuvosten tilaus- työtä kuin kirkko keskellä kylää, hän puuskahti. VAPAAVUORI huomautti, että Suo- messa tuetaan kyllä veronmaksajien varoilla puun polttoa, mutta ei sellun keittoa, kartongin, puutalojen tai huonekalujen valmistusta. TALOUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) myönsi korkean jalostusasteen tuotannon tärkeyden, mutta vakuutti, että puuta kyllä riittää kaikille. . Osinkoa jaetaan 30?40 prosenttia vuotuisesta rahavirrasta.. eli 90 tonnin rekoilla. Raideyhteyden rakentaminen Sokliin on osoittautunut kannattamattomaksi. Käytännössä sinne pitäisi lähteä rikastelastissa oleva rekka 20 minuutin välein. Metsänomistajille, hakeyrittäjille ja energiayhtiöille riitti puolustajia. RKP:n Mats Nylund huomautti, että työ- ja elinkeinoministeriölle on jätetty asiassa 42 asiantuntijalausuntoa. . Toissa vuonna osakekohtainen tulos oli 0,63 euroa. Osingon korottaminen perustuu siihen, että UPM:n hallitus on päättänyt uudesta osinkopolitiikasta. Kaikki kuusi UPM:n liiketoiminta- aluetta tekivät hyvää tulosta vuonna 2014, ja neljä kuudesta liiketoiminta-alueesta saavutti tai ylitti pitkän aikavälin tulostavoitteensa, Pesonen kertoo. UPM:N liikevoitto ilman kertaeriä nousi viime vuonna 847 miljoonaan euroon vuotta aiemmasta 683 miljoonasta eurosta. Liikevaihto supistui 9,9 miljardiin euroon 10 miljardista eurosta. Voitto ennen veroja kehittyi samaan suuntaan kuin liikevoitto ja oli 667 miljoonaa euroa. Sellu kannatteli UPM:n tulosta, vaikka selluyksikön liikevoitto heikkeni 223 miljoonaan 306 miljoonasta eurosta. Euron heikentyminen ja öljyn alentunut hinta antavat mahdollisuuden tuloksen parantamiseen. UPM:n kannattavuus koheni merkittävästi jo viime vuonna. Tietyöt ja terminaalin rakentaminen tapahtuisivat vuosina 2015?2018. Lopullinen päätös kaivoksen avaamisesta voidaan kuitenkin tehdä vasta kun kaikki kaivokseen liittyvät luvat ovat kunnossa. Hemmingin mukaan hallinto-oikeudesta odotetaan ratkaisua kaivospiiripäätöksestä tehdystä valituksesta alkuvuoden aikana. Ensin junavaihtoehtoon perustuvat kannattavuusselvitykset päivitetään vastaamaan auto-juna-vaihtoehtoa. Yaran tiedotteen mukaan selvi- tys sisältää kannattavuuslaskelmien lisäksi muun muassa kaivoshankkeen rakentamisaikataulun sekä neuvottelut koskien mahdollisia kumppaneita ja rahoitusta. Selvitys valmistuu loppukesästä, ja vasta silloin yhtiö voi tehdä periaatepäätöksen kaivoshankkeen toteutuksesta. Kuva: Paula Åström RIKASTEET lastattaisiin juniin Kemijärvellä, jonne rakennettavan terminaalin pystyttäisi kaivosyhtiö. Sokli-hankkeesta Yarassa vastaava Eero Hemming sanoo, että terminaalin kustannuksia ei vie- KAIVOSTOIMINNAN mahdollisesta aloittamisesta päätökset tehdään myöhemmin. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan tulosparannukseen vaikutti ennen kaikkea yhtiön 150 miljoonan euron kannattavuusohjelma.
Se olisi hänestä monin tavoin työntekijöiden edun mukaista. Yhtenä tärkeänä etappina Rantala pitäisi yritysten mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen työajoissa.. Jaan keskustan ajatus- ja arvomaailman, vaikka tulenkin päivittäispolitiikan ulkopuolelta. Se ei ole koskaan ollut tärkeää millään hallituskaudella. Työsuojelupäällikkönä Rantala toivoo, että ammattiliitot pyrkisivät yhdessä työnantajien kanssa samaan tavoitteeseen ja kehittämään yrityksiä niin, että ne olisivat kannattavia, jolloin niissä olisi myös työpaikkoja. Näen silti, että järjestöjen pitää pystyä järjestämään rahoitustaan ensisijaisesti toimintansa kautta. Rantala on hankkinut sote-puolen asiantuntijana tietämystä pää- töksenteosta, sen valmistelusta sekä kilpailutuksesta niin paljon, ettei voinut kieltäytyä, kun piiri kysyi ehdokkaaksi. . Toivon, että se nähdään rikkautena. ALUNPERIN Jukka Rantala on ammatiltaan merivoimien opistoupseeri, mutta hän on vuosien saatossa kouluttautunut kulloisenkin työnsä mukaisesti. Hänellä on yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, katkolla olevat turvallisuustieteiden maisteriopinnot sekä käynnissä olevat terveydenhuollon Lean-johtamisen opinnot Aalto-yliopistossa. Leanin pitkät juuret ovat Japanin autoteollisuudessa; sen avulla organisaatio parantaa olemassa olevia resurssejaan, osaamistaan, toimintatapojaan ja menetelmiään. Työhistoriansa monipuolisimmaksi tehtäväksi Rantala kuvailee vuosia SPR:n Varsinais-Suomen piirin valmiuspäällikkönä. Paljon tietoa karttui ja meni jakoon myös Suomen Uimaopetusja hengenpelastusliiton koulutuspäällikkönä samoin kuin Suomen Ladussa ja Merivoimien koulutus- ja pelastusupseerina. RANTALA kantaa huolta siitä, miten sote-uudistuksen myötä käy. Tulkitsevatko viranomaiset lakia samalla tavoin kuin asetusta ensihoitopalvelusta ja terveydenhuoltolain muutosta, eli menevät sieltä, missä aita on matalin. Mutta lisäks pitäisi saada lainsäädännöllisesti nykyistä helpompia tapoja hyödyntää puolustusvoimia apuna sisäisen turvallisuuden kriisitilanteissa. RANTALALLE on tärkeää pienten yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen ja valtiontalo- Jaan keskustan ajatus- ja arvomaailman, vaikka tulenkin päivittäispolitiikan ulkopuolelta. uden parantaminen sitä kautta. Siihen on pyrittävä pienyrittäjien sosiaaliturvaa parantamalla, helpottamalla uuden työntekijän palkkaamista, muuttamalla arvonlisäverovähennysoikeutta sekä tukemalla yrityksen perustamista. Hän lähtisi tavoittelemaan Suomeen tulevien 10 vuoden aikana 40000 uutta pienyritystä menneiden 10 vuoden esimerkin mukaisesti. . Tärkeintä on ylläpitää puolustusvalmiutta ja -kykyä. Niillä on kustannustehokkaita rakenteita, mutta ne ovat nyt puun ja kuoren välissä kovien taloudellisten paineiden alla, kuten yrittäjätkin. Suomesta tapettiin yli 150 yritystä, kun annettiin laissa ja asetuksissa sairaanhoitopiireille ensihoidon järjestämistavaksi kolme vaihtoehtoa. Erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen pitää luoda kannustimia. VÄLTTÄMÄTTÖMÄNÄ Jukka Rantala pitää myös pienyrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä. . Kuva: Raija Kerttula-Rantanen Järjestöt julkisten avuksi Jukka Rantalan mielestä yhdistyksillä voisi olla paljon annettavaa sote-sektorille RAIJA KERTTULA-RANTANEN RAISIO RAISIOLAINEN eduskuntaehdokas Jukka Rantala uskoo, että järjestöt ovat yksi varteenotettava vaihtoehto korvaamaan julkista palvelutuotantoa. Niiden roolia ja mahdollisuuksia kannattaa Rantalan mielestä siksi pohtia yhtäläisesti kuin yhteiskunnassa pohditaan yrittäjyyden vaikutuksia ja ratkaisuja maan taloustilanteen parantamiseksi. Valtakunnallisen ensihoitoyrityksen laatupäällikkönä, potilasasiamiehenä ja johtoryhmän jäsenenä työskentelevä Rantala tuntee järjestökentän aikaisempien työpestiensä ansiosta. Hän tietää, että siellä on valtavasti ammattitaitoista väkeä voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä, joilla olisi paljon annettavaa sote-sektorille. . Se on jäänyt Suomessa täysin unholaan. Nyt yli puolella sairaanhoitopiireistä ei ole enää käytössään yksityistä ensihoitoyritystä lainkaan. Valtionhallinnossa Rantala madaltaisi raja-aitoja muun muassa yhdistämällä tullin, rajavartiolaitoksen ja poliisin korkealaatuiset rikostutkinnat, jotka keskittyvät ennen kaikkea ulkomailta tulevaan rikollisuuteen. . 15 4.2.2015 Kolmas sektori, pienyrittäjyys ja turvallisuus ovat kaikki tuttuja Jukka Rantalalle, joka toimii SM-uimarin isänä aktiivisesti paikallisessa uimaseurassa. Siksi hän kehottaa äärimmäiseen tarkkuuteen lakitekstin viilauksessa. Karrikoidusti hän painottaa, ettei soteuudistus saa viedä alan yksityisiä yrityksiä mennessään. Rantala pelkää Suomen Yrittäjien ja EK:n tavoin, että uudistuksen kirjauksiin jää yrittäjien kannalta tuhoisia ?pikkuporsaan mentäviä reikiä?. Muistissa on ki- peästi ministeri Risikon tunteita kuumentanut lain allekirjoitus.
Miten tämä nyt sitten eroaa siitä, että samat ihmiset jäisivät kotiin hoitamaan lapsia perustulon turvin? Kaiken lisäksi perustuloa saisi vielä sen kolmen ikävuoden jälkeenkin, johon tämän hetkinen kotihoidontuki loppuu. Ennen uskalsivat. Presidentti Kyösti Kallio rukoili Jumalalta armoa Suomen kansalle. Kreikka on valinnut tiensä ja aika näyttää mihin se johtaa. Huolestuttavaa on se, että eurooppalainen media, Suomi mukaan lukien on nostattanut kristillisten arvojen hylkäämisen Tsipraksen ?ansioluettelon. tasa-arvon nimissä . Vai tar- koittaako ViNO . Hänen vaimonsa piti kotonaan rukouskokouksia. Presidentti Paasikivi luki päivittäin Raamattua. tasaarvon nimissä . ok, missä vaiheessa tahansa.. Onneksi, mutta vain toistaiseksi. ?Periaatteessahan se ensivaikutelmaltaan näyttää, että näin saattaisi lyhyellä aikavälillä tapahtua, mutta mitä se pidemmällä aikavälillä on, että vaikuttaisiko se työnantajien rekrytointikäytäntöihin,. Tuomaan julki värinsä. Niin tekevät vapaa-ajattelijat, ateistit, muslimit ja seksuaalivähemmistöt omissa puheissaan. Rakennetaan Suomea kalliolle, ei hiekalle, silloin pohja kestää. Taidanpa tunnustaa, että olen kristitty mies ja sitä mieltä, ettei uskoa, politiikkaa ja urheilua saa erottaa toisistaan. Vaikka VM:n mukaan kotihoidontuen jakaminen toisi lisäkuluja 80 miljoonaa euroa (+ mahdolliset tilainvestoinnit), asiaa tullaan käsittelemään uudelleen jo vaalien jälkeen. MYÖS VIHREÄT nuoret ja opiskelijat (ViNO) julkaisivat oman perhepoliittisen kannanottonsa: ?Kotihoidontuki on lakkautettava?. ViNO perustelee kotihoidontuen lakkauttamista sillä verukkeella että ?Nykyinen kotihoidontuki on järjestön mukaan tasa-arvon este ja köyhyysloukku, jolla ajetaan parhaassa työiässä olevat naiset jäämään vuosikausiksi kotiin.? ?Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO vaatii kotihoidontuen lakkauttamista ja sen korvaamista 6+6+6 -vanhempainvapaamallilla. Nykyinen kotihoidontuki on järjestön mukaan tasa-arvon este ja köyhyysloukku, jolla ajetaan parhaassa työiässä olevat naiset jäämään vuosikausiksi kotiin.? Samaan aikaan ViNO kuitenkin ajaa perustuloa. Suikkinen sanoo. ?Koska miehet eivät kuitenkaan jäisi kotiin, uudistus ei vaikuttaisi tasa-arvon kehittymiseen työelämässä, hän arvioi.? NIIN kotihoidontuen kiintiöinti, lakkauttaminen kuin vanhempainvapaan muuttaminen 666-mallin mukaiseksi hankaloittaisi monien elämää. Kun ihmiset ovat jo tehneet päätöksensä mihin kouluttautuvat, millaisen asuntolainan ottavat jne, on väärin muuttaa rakenteita niin että se asettaa jo tehdyt elämänvalinnat vääriksi, lisää lapsiperheiden köyhyyttä ja hankaloittaa tai tekee jopa mahdottomaksi lasten kotihoidon. EI VOIDA myöskään ajatella, että yhteiskunnalla olisi jatkuvasti varaa lisätä menojaan. Hän kasvattaa kahta poikaansa avoliitossa.? Kuva: Arsis Messinis/AFP Photo/Lehtikuva ?Perheen perustaminen ja lasten saaminen pitäisi olla . Kuva: Jari Laukkanen Perhepaketti meni nurin HALLITUKSEN perhepaketti kaatui. Olisikin Elina Lappalainen Oulu/ Toholampi. Ne kuuluvat elämään. Markku Vuorinen kansanedustajaehdokas Helsinki ?Alexis Tsipras on Kreikan uusi pääministeri. 16 Mielipiteet Päättäjät ja Jumala USKOVATKO päättäjämme Jumalaan. Kumpi saa enemmän kannatusta ateisti vai kristitty? ALEXIS TSIPRAS on Kreikan uusi pääministeri. Media oli pihalla ja uusi toimittajakunta oli lähes ?kauhuissaan. Hän sanoo olevansa ateisti ja kommunisti. , kun presidentti toivotti puheensa lopuksi kansalle Jumalan siunausta. Onneksi rohkeampi linja on jatkunut presidentti Niinistön aikana niin, että ainakin kerran vuodessa kuulemme presidenttimme toivottavan Suomen kansalle Jumalan siunausta. Yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon nimissä rohkaisen kristittyjä tunnustamaan uskonsa julkisesti ja viisaasti. tasa-arvon nimissä . Tässä taloustilanteessa 666-mallin mukainen järjestelmä olisi paljon nykyistä kalliimpi. Onko siis järkeä lähteä ajamaan sitä, kun sen vaikutuksistakaan ei ole varmaa tietoa? Esimerkiksi Tampereen yliopiston työelämän tutkija Asko Suikkinen mukaan 666-malli saattaisi jopa heikentää naisten työmarkkina-asemaa. Suikkinen epäilee 6+6+6-mallin tasa-arvoa edistävää vaikutusta. Usko Jumalaan ja Jumalan sanaan siirtyi takaalalle. Uskonasioista tuli yksityisiä, salaisia kuin KGB:n pöytäkirjat. Onneksi pimeät vuodet väistyivät ja kristillinen valo hiukan lisääntyi Ahtisaaren tullessa presidentiksi. Vai onko sillä väliä. Hän sanoo olevansa ateisti ja kommunisti. Onko se tasa-arvoa tai onko se ylipäätään oikeudenmukaista? Esimerkiksi nuoret/opiskelijaperheet jäävät alakynteen: ei ansiosidonnaisia, ei opintotuen asumislisää, ei välttämättä edes oikeutta 3 vuoden vanhempainvapaaseen/hoitovapaaseen. Perheen perustaminen ja lasten saaminen pitäisi olla . Hän kasvattaa kahta poikaansa avoliitossa. Pääministeriksi noustuaan hän hylkäsi piispat ja papit, siunaukset ja rukoukset ja antoi niiden sijaan juhlallisen vakuutuksen, jossa ei uskonnollisia elementtejä nähty. Mitäpä Tsipras siunauksilla ja rukouksilla tekisi, sillä hänen mielestään Kreikalla menee muutenkin hyvin. Jos ei, miksi sellainen tasa-arvo on vähemmän tärkeää? oleellisempaa käsitellä ja pohtia perhepolitiikkaa nykyistä laajempana kokonaisuutena. Opiskelijat ja pienituloiset/ tulottomat ei paljoa ansiosidonnaisten lisäyksistä hyödy. Onko edes oikein, että yhteiskunta maksaa samasta työstä (lasten kotihoito) eri summan rahaa. Vaikeina aikoina presidentit lähtivät neuvotteluihin rukouksien saattelemana ja nousivat Moskovan junaan soittokunnan soittaessa: ?Jumala ompi linnamme?. SOTIEN JÄLKEISEN Suomen perusta rakennettiin vahvasti kristillisten perusarvojen varaan ja pohja kesti. Myöhemmät presidentit Koivisto ja Halonen eivät kansalle uudenvuoden puheessa Jumalan siunausta toivottaneet. Mitä he ajattelevat kristillisistä perusarvoista? Antavatko kansalaiset ja äänestäjät arvoa henkilölle, joka tunnustaa uskonsa. kärkeen. Miehestä ei juuri mitään muuta tiedetä kuin edellä mainitsemani asiat. USKALTAAKO suomalainen päättäjä kertoa julkisesti uskovansa Jumalaan ja lukevansa Raamattua? Uskaltaako ja haluaako suomalainen äänestäjä antaa tukensa ja äänensä niille jotka rakentavat elämänsä Raamatun arvojen varaan. kieltää perustulon kotona lapsiaan hoitavilta? Entä ajatellaanko myös lapsiperheiden köyhyyden ja perheiden välisen tasa-arvon paranevan kotihoidontuen lakkauttamisella. ok, missä vaiheessa tahansa. PALJON OLEN tuota 666-malliakin pohtinut ja tutkinut
Kirjoita Suomenmaahan. Mutta ihmiset voivat myös palvella itseään ja toisiaan siinä missä voivat. Ei aina voi ajatella, että yhteiskunta järjestää palvelut. Me pyrimme liian suureen elintasoon mitä se sitten onkaan. KUNTIEN työntekijät ja luottamusmiehet pitää ottaa suunnittelemaan kuntien palveluja. Samat elementit löytyvät varmasti myös muista EU-maista. Kuitenkaan esimerkiksi ranskalaisen lukuinto ei ota laantuakseen älylaitteista huolimatta. KUTEN TUNNETTUA kirjojen arvonlisävero on Suomessa huomattavasti korkeampi kuin useimmissa muissa EUmaissa. Palkojen kurissapitäminen on parempi vaihtoehto kuin veron korotukset ja säästöt. Ketkä tarvitsevat eniten ostovoimaa. Valtakunnallisesti täytyy samalla määritellä miten säästöjä suunnataan, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Aalto-yliopiston tutkijoiden esityksen mukaan kunnilta perittäisiin asukasmäärään pohjautuva perusmaksu, minkä suuruus määräytyisi maan tehokkaimpien alueiden mukaan. Valtio tukisi kuntia laissa määrätyllä osuudella perusmaksusta. Kunnilla tai alueilla olisi kuitenkin oikeus kerätä lisämaksua korkeampaa palvelutasoa var- ten. Valmistuneen selvityksen mukaan Päijät-Hämeen kuntien yhteinen maksuosuus voisi jopa laskea. Hallituksen esityksen mukaan lisälaskua olisi tullut lähes 50 miljoonaa euroa. AALTO-YLIOPISTON tutkijat ovat laskeneet selvityksessään myös miten kustannussäästötavoitteet voitaisiin toteuttaa maassamme mahdollisimman oikeudenmukaisesti huomioiden kuitenkin syrjäseutujen korkeammat palvelujen tuottamiskustannukset. Tutkijoiden mukaan PäijätHämeen kuntien yhteinen säästötarve olisi reilut 50 miljoonaa euroa, jos valtakunnallinen 17 OLEN HYVIN VÄHÄN jos ollenkaan huomannut, että kulttuuriministeri Pia Viitanen tai opetusministeri Krista Kiuru olisivat ottaneet kantaa siihen, miten kirja voi nykypäivän Suomessa. Asian tarkasteluun olisi syytä paneutua, varsinkin näin kirjan vuonna. Harkinnanvaraisia kuntoutuksia vähennetään rajusti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kirja voi huonosti Sote-giljotiini iski jo SOTE ON iskenyt. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kirjan heikentyneeseen asemaan maassamme. Vahvasti arvonlisäverotetun kirjan hankintoja punnitaan tarkasti niin kirjastoissa kuin kirjakaupoissakin. Monen vuoden taloudellinen taantuma on syönyt pahasti myös kotitalouksien ostovoimaa. Missä ovat verorahat, kun niitä tarvitaan. Mitä ja kuinka paljon tehty virkarikoksia. Varmasti joudutaan myös luopumaan entisistä eduista. Nuoret ihmiset ja perheen perustamisiässä olevat ja sitä kautta lapsiperheet. Mehän emme elä vain nykyhetkeä varten vaan tulevaisuutta varten. Niin, että 20 vuoden kuluttua on työvoimaa ja lastensynnyttäjiä elämän ja talouselämän jatkajia. On ihmisiä jotka tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Ensin sitä maksettiin suoraan Venäjälle ja sitten vielä EU:n kautta oman maan osuudella. Kreikan lainat jäävät saamatta. Kehitysyhteistyön nimissä on rakennettu vesipumppuja Afrikan maihin, ja pumput varastettiin heti asennuksen jälkeen. Suomi on maksanut Venäjän vedenpuhdistus- laitoksen laskua kahteen kertaan. Olemme erittäin merkittävän ja kauaskantoisen arvokysymyksen äärellä, kun puntarissa on suomalainen sivistys. Olemmeko todella valmiita luopumaan suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan ja kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen meille viitoittamalta tieltä? Arto J. Yleisesti ajatellaan, etteivät menot saisi olla kovin suuret, koska ne rahoitetaan verovaroin ja varmaankin tällä hetkellä myös velkarahalla. Eikö ole kummallista, kun kunnat ovat kuin valtio valtiossa itsemääräämisoikeuksineen. Kokonaisuuksia ei haluta ja kunnat kilpailevat keskenään epäterveellä tavalla. Ja valtio ja kunnat kiistelevät tehtävistä. Sanotaan, että kuntien on järjestettävä palvelut asukkaille. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kulutustottumuksiin: kallis kirja jätetään yhä useammin ostamatta. Hallituksen säästölinjaukset tuntuvat lähes kaikilla sivistyselämän osa-alueilla: antikvariaatteja, kirjastoja ja kirjakauppoja on lopetettu joka puolella Suomea. Koulutuksesta on kupattu jo varmasti kaikki mahdollinen. Tälle korkeammalle palvelutasolle ei enää maksettaisi valtiontukea. Näin meidän kaikkien ei tarvitse maksaa jonkin toisen alueen haluttomuutta sopeuttaa omat sote-palvelunsa tehokkaimpien tasolle. Tärkeintä on, että eduskunta hyväksyy maaliskuussa uuden sosiaali- ja terveydenhuollon puitelain. Valmisteilla oleva laki määrittelee ainoastaan raamit, jonka pohjalta seuraava ja sitä seuraava eduskunta tekevät kertyvään kokemukseen pohjautuen täsmentävän ja korjaavan lainsäädännön. Lainsäädännön tavoite on aina parantaa asioiden toimintaa, ei vaikeutta kansalaisten elämää. Martti Talja keskussairaalan johtaja kansanedustajaehdokas KESKUSTAN rivijäsenenä toivoisin puolueen suhtautuvan kuntauudistukseen myötämielisesti. Kuva: Maria Seppälä säästötavoite olisi 10 % nykyisistä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kustannuksista. Päijät-Hämeessä yhteenlasketut kuntien kustannukset olivat 685 miljoonaa euroa vuonna 2013. VALTAKUNNALLISET säästötavoitteet päätetään poliittisin perustein. Sekin on työtä. Tämä asia työllistää yksityistä ja julkista sektoria. Monet ovat huolestuneita kirjojen myynnin supistumisesta, lähikirjastonsa lakkauttamisesta ja kirjastojen lainojen vähenemisestä. Kaikkea ei voi selittää pelkästään lukutottumuksien muuttumisella, älypuhelimilla tai tableteilla. Heinämäki Tampere Katse tulevaan ?Valtakunnalliset säästötavoitteet päätetään poliittisin perustein.. Näitä esimerkkejä olisi muitakin. Herää kysymys, mihin kohtuus on kadonnut? Olisiko aika alkaa tutkia? Olisiko aika saada vastuullisia virkamiehiä ja päättäjiä. Ne rahat on hävitetty muun muassa ulkomaille. Syylliset vastuuseen ja oikeuteen. Kari Kuusisto Oulu Tehokkuutta palveluiden järjestämiseen SOSIAALI- JA terveydenhuollon uudistuksen täytyy edetä vaikka parlamentaarisessa valmistelussa on tuotu jälleen kerran esille uudistuksen perustuslailliset ja kuntalakiin liittyvät ongelmat. Omasta mielestäni suurimmat ongelmat liittyvät kuitenkin kansalaisten luottamukseen siitä, että lähipalvelut säilyvät eivätkä karkaa jonnekin maakuntien keskuksiin. Kuntien rahoitusosuudet ovat herättäneet paljon keskustelua. Eduskunnassa oleva hallituksen esitys ei huomioi kuntien ja alueiden tekemää kehittämistyötä, jolla on pyritty hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua ja turvaamaan alueen asukkaiden palveluiden saatavuus. Päijät-Hämeessä on vuosikymmenten aikana luotu palvelujärjestelmä, joka on tehokas ja alueen asukkaille halpa. OMAA TAVOITETTANI paremmin vastaa rahoitusmalli, jonka Aalto-yliopiston tutkijat professori Teemu Malmin johdolla ovat tehneet. Mallissa huomioidaan maakunnissa jo tehty tuotavuustyö kuntien rahoitusosuuksia määritettäessä. Tietysti tähän kuluu rahaa, mutta elämän kiertokulku vaatii sitä. On tunnettu tosiasia, että tulonsiirrot lapsiperheille auttavat talouselämän hoidossa. Marjatta Rönkkö Kuopio mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Lisäksi on tehty päätöksiä, jotka aiheuttavat Suomelle laskuja ulkomailta. Rahaa on tuhlattu moniin kohteisiin. Kaikki sote-palvelut puolitetaan tai lopetetaan tai hintoja korotetaan. Verorahat on tarkoitettu käytettäväksi oman kansan hyvinvointiin. Sen tarkoitus olisi vähentää julkisia menoja
Oma kansallinen maidontuotanto on kuitenkin perusasia. Maatilayrittäjän toiminnan on oltava kannattavaa kaikissa muodoissaan, muutoin menetämme kotimaisen ruuan pöydistämme ja paljon työpaikkoja koko ruokaklusteristamme. KOKONAISKANSANTALOUS eri elinkeinojen, yritysten ja työllisyyden kannalta tulee aina nähdä lähtökohtana, kun puhumme kotimaisen ruuan tuotannosta ja maatilataloudesta muutoinkin kokonaisuutena. Navettarakennuksella tuo aika on 2025 vuotta. Tilan tulotasoon perustuvalla maksuvalmiuslaskelmalla pyritään suunnitteluvaiheessa varmistumaan velanhoitomahdollisuudet. Laskelma laaditaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, minkä jälkeen velan hoidosta Kuva: Paula Åström katsotaan selvittävän. Tarvittavaa varmuutta ennakkosuunnittelulla ei nykyoloissa saavuteta, sillä hintatasoa ei nähtävästi pystytä ennakoimaan. Maidon litrahinta on alentunut viimeisen puolen vuoden aikana yhteensä 10 senttiä eli 25 prosenttia. On tehty laajennuksia ja rakennettu uutta. Lehmien keskielopaino on noussut pari sataa kiloa, joten ahtaat tilat eivät senkään takia ole enää käyttökelpoisia. KARJATILAT ovat viime vuosina joutuneet investointien kierteeseen. Kannattaisi selvittää paikallisesti se, miten asiassa edettäisiin. Kansantalouden kannalta olisi erittäin myönteistä kaikki se, millä voitaisiin vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja synnyttää tuotantoa ja työtä kotimaahan. Kyse on myös realistisesta ympäristöystävällisyydestä. Mikä olisi parasta, parantaisimme kaiken karjatalouden kannattavuutta sekä pitäisimme suomaisen maaseudun elävänä ja kehityksen kärjessä. PARANISIKO maatilojen kannattavuus, jos lanta voitaisiin pakkokyntämisen sijaan jalostaa energiaksi joko omaan käyttöön tai myyntiin. Nämä toimet sopivasti huonosti alkaneeseen laskukauteen. Suomessa ollaan vakavan tilanteen edessä. Mielipiteet 18 Säilyykö Suomessa elintarviketuotanto? ?Meillä voitaisiin ottaa 20 prosenttia pelloistamme energiantuotantoon, ja niistä saataisiin energiaa 15 terawattituntia eli sama määrä kuin suuresta ydinvoimalasta.? SUOMEN MAATALOUS on ollut viime vuosina suurten muutosten alaisena. Vaalikeskustelun tärkeimpiin aiheisiin kuuluu: päätetäänkö Suomen oma elintarviketuotanto säilyttää? Erkki Raudaskoski Rovaniemi Maataloudessa voidaan täydellä syyllä puhua lamasta. Biokaasusta karjatalouden pelastus SUOMALAISILLE maidontuottajille on tuottajahinnan lasku kova koettelemus. Näin on käynyt muun muassa Itävallassa, missä kaasutuksessa käytettävät energiakasvit kuuluvat jo normaaliin viljelykiertoon. Maatilojen biokaasureaktorien rakentaminen tulisi saada tukien piiriin. Raakaainetta syntyy niin nauta-, siipikarja kuin sikataloustiloillakin. Olemassa olevia mahdollisuuksia näen myös kesanto- ja nyt hoidettujen mutta viljelemättömien peltojen reservissä. ?Mielestäni maatilojen tuottama biokaasu on realistinen mahdollisuus jo nyt.. Tähän tilanteeseen ovat muutamat karjatilat jo hakeutuneet siirtymällä tuotannossaan energian ja kasviravinteiden kierrätykseen. Meillä on kymmenkunta biokaasutilaa, jotka saavat reaktoristaan tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön sekä polttoaineen autolleen. Vetokoneetkin muuttuvat omalla polttoaineella toimivik- si . Kuva: Paula Åström omaan paikalliseen lannoitetuotantoon. Investointeja tietenkin tarvitaan, mutta nehän osataan tehdä. Tuotannosta luopuneita on runsaasti, joten karjatilojen ja samalla navettarakennusten määrä on roimasti laskenut. Erityisesti eläkkeelle jääviä on poistunut tuottajien joukosta, eikä sukupolvenvaihdoksia ole saatu aikaan toivotulla tavalla. Siitä alkaisi kehitys, joka tuskin kestäisi niin pitkään kuin ydinvoimalan rakentaminen. Tähän ei kuitenkaan ole ilmennyt aloitteellisuutta, vaikka biotalouteen siirtyminen katsotaan valtiollisesti tärkeäksi tulevaisuuden hankkeeksi. EU:n tukiperusteet muuttuvat, mikä merkitsee raportointiin väsyneille tiloilla uutta hakemusrumbaa, mutta myöskin eläintilojen lisäkustannuksia vaativia uudistuksia. kaasukäyttöisten traktorien valmistus on aloitettu jo Suomessakin. Biokaasua ja sillä tuotettua sähköä riittää myös myyntiin. Omalla tuotannollaan eräs sikatila säästää vuosittaisissa tarvikeostoissa jo noin 150 000 euroa, mikä on merkittävä summa tilan vuositaseessa. Meillä voitaisiin ottaa 20 prosenttia pelloistamme energiantuotantoon, ja niistä saataisiin energiaa 15 terawattituntia eli sama määrä kuin suuresta ydinvoimalasta. Tämä edellyttäisi maatilojen varustamista biokaasulaitoksilla, jolloin kaasusta tulisi yksi kaikkien karjatilojen tuotantomuoto. Euroopan unioni on poistanut maitokiintiöt kuluvan vuoden alussa, ja halpaa maitoa tunkee lähitulevaisuudessa myös Suomen markkinoille. Käyttämistämme maitovalmisteista jo 45 prosenttia tuotetaan ulkomailla. Vapaakauppa Yhdysvaltain kanssa ei sekään lupaa hyvää maataloudelle. Siksi on nyt löydettävä keinot maidon ja muun ruuantuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Eräänä keinona olen pitempään pohtinut biokaasun tuotantoa lannasta ja muista soveltuvista jätteistä. Erityisesti siellä, missä on useamman maatilan keskittymiä, saattaisi olla edellytyksiä jalostaa lantaa biokaasuksi eri käyttötarkoituksia varten. Liikennebiokaasu on tulevaisuuden yksi autojen ja traktoreiden polttoaine. Samalla saataisiin jalostuksen myötä kivennäisravinteet talteen lannoitteiksi pelloille. Mahdollisuus olisi biokaasun tuottamiin merkittäviinkin tuloihin ja myös Lauri Oinonen maakuntavaltuutettu kansanedustajaehdokas (kesk.) Keuruu. Myös ruoan hinnanalennukset näyttävät jäävän tuottajaportaan maksettaviksi. MAATALOUDESSA voidaan täydellä syyllä puhua lamasta. Maatiloilla ei ole riskipääomia, joilla ne voisivat selviytyä vaikeista ajoista, ja alentuneet hinnat saattavat jäädä pysyviksikin. Tuotantokustannusten alentaminen näyttäisi olevan ainoa keino helpottaa maatalouden asemaa. Miksi emme Suomessa tekisi samoin? MIELESTÄNI maatilojen tuottama biokaasu on realistinen mahdollisuus jo nyt. Suurimmat laajennukset ovat nousseet useihin satoihin lehmiin. Automaattiseen lypsyyn siirryttäessä tarvitaan jo yhden lypsyrobotin karjatilalla 60-70 lehmää. MILJOONASIJOITUKSET vaativat pitkän, vakaiden tuotantovuosien jakson, jonka aikana investoinnit voidaan poistaa. Esimerkiksi lypsykarjatilat ovat lähes kaksinkertaistaneet kokonsa runsaan kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2002 keskilehmäluku oli 18,8 vuoden 2013 tilaston mukaan se oli jo 35,9, ja nousu jatkuu edelleen. Navettarakennukset ovat saman aikaan joutuneet vastaavaan muutokseen. Suomessa on jo nyt hyvää eri kokoisten biokaasun tuotantolaitosten valmistusta. KEHITYS naapurimaassamme Ruotsissa todistaa liikennebiokaasun etenemisen. Siellä on lähes koko maahan rakennettu kattava jakeluverkosto, jolloin autoilijat rohkenevat hankkia kaasuautoja ja merkittävä osa bussiliikenteestä kulkee Bodenia myöten biokaasulla. Valtran Äänekoskella valmistetut kaasutraktorit ovat jo kyntäneet eteläisessä Ruotsissa peltoja vuosien ajan
Tällöin ne menevät suoraan ja lyhentämättöminä jäsenvaltioiden työllisyyden parantamiseen. Kollajan rakentamisen hyödyt Pudasjärvelle ja koko maakuntaan olisivat valtavat. Rahaa ei saada liikkeelle eläkeläisten pilkkimaksujen tai pullonpalautusveron voimalla. On kerrassaan käsittämätöntä, että media tai poliitikot kiistelevät setelirahoituksesta asiantuntevasti, mutta kaikkein tärkeimmästä asiasta ei keskustella lainkaan. Setelirahoituksen tehon kannalta ydinkysymys on: kenelle keskuspankin eli meidän rahat lahjoitetaan ? Antti Roine Ulvila ?Puoluejohtajat eivät rohkene kertoa julkisesti ennen vaaleja äänestäjille ja kilpakumppaneilleen, keiden kanssa puolue olisi ensisijaisesti valmis hallitustyöskentelyyn ja keiden kanssa taas ei.? Kuva: Maria Seppälä mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. pankkien antamien lainojen kautta koko yhteiskuntaan. SETELIRAHOITUKSEN tehoa voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa antamalla rahat EU:n jäsenvaltioiden investointeihin väestömäärän suhteessa. Parhaiten se saadaan liikkumaan antamalla laskusuhdanteen aikana rahaa köyhille valtioille ja kunnille, jotka ostavat palveluja ja tuotteita yksityisiltä yrityksiltä. Vesivoimasta ei synny hiukkaspäästöjä eikä ongelmajätteitä. KOLLAJA TUOTTAISI lisää sähkötehoa noin 160 GWh vuodessa, joka vastaa 160 000 MWh. Se toimii aivan samoin kuin auton kaasu; jos sitä painaa liikaa niin auto menee metsään, jos taas painetaan liian vähän niin auto ei liiku. LAMASSA kyse on siitä, että raha ei liiku. Kipinän Puolueiden on syytä kertoa hallitussuosikkinsa EDUSKUNTAVAALIT kolkuttelevat ovella ja puolueet valjastavat ja rasvailevat vaalivankkureitaan kevään rospuuttokeleihin. Odotettavissa on mielenkiintoinen vaalikevät mikäli gallupeihin on uskominen. Istuvat edustajat työskentelevät vielä parin kuukauden verran ja jäävät niin sanotulle vaalilomalle 13. Eikä vähiten Sote-kysymyksen ratkaiseminen. Toki on tasapuolisuuden vuoksi todettava, että nyt istuville edustajille tulee mahdollistaa samat lähtökohdat vaalityöhön kuin heidän haastajilleenkin. TÄNÄ päivänä eduskuntavaaleihin mennään äänestäjän näkökulmasta summan mutikassa ottaen huomioon itse hallitusneuvottelut ja sen lopputuloksen. On selvää, että äänestäjä odottaa ja toivoo oman puolueensa pääsyä hallitukseen. Puoluejohtajat eivät rohkene kertoa julkisesti ennen vaale- ja äänestäjille ja kilpakumppaneilleen, keiden kanssa puolue olisi ensisijaisesti valmis hallitustyöskentelyyn ja keiden kanssa taas ei. On äänestäjien aliarvioimista jos puolueet olettavat, ettei äänestäjien tarvitse asialla päätään vaivata enää sen jälkeen kun vaaliliput ovat pudonneet vaaliuurniin. TÄHÄN poliittiseen kulttuuriin toivoisi pikaisesti tulevan muutoksen. Haitat ovat pienet ja korvattavissa. Vesivoimaa voidaan pitää myös aurinkoenergiana. Reijo Talala Pudasjärvi Kenelle keskuspankin rahat annetaan ? EUROOPAN KESKUSPANKKI aloittaa vihdoin todelliset elvytystoimet. Muutoksen tulee lähteä äänestäjien vaateesta, ei poliittisten puolueiden ja puoluejohtajien omasta halusta tai tahdosta, koska silloin muutosta on turha odottaa. Vastuu ja vaade poliittisen kulttuurin muutokseen on äänestäjillä eikä sitä voi ulkoistaa puolueille ja puoluejohdoille. Äänestäjinä annamme lähes täydellisen blanko-valtakirjan äänestämällemme puolueelle ryhtyä harjoittamaan mahdollista hallituspolitiikkaa, jota emme edes ole toivoneet. Tässä on hallituksen muodostamisen ja kansanvallan suurin dilemma, jolla ei ole mitään tekemistä todellisen kansanval- lan ja demokratian toteutumisen kanssa. ON selvää, että vaalien toinen, ratkaisevin ja totisin kierros käydään vaalien jälkeen valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan kristallinkirkkaissa saleissa ja isolla kirkolla. Kirjoita Suomenmaahan. ajankohtainen, kun eduskunnan säädettävänä on vielä tukuttain avoinna olevia hallituksen lakiesityksiä. Ja kohta myös maakuntienkin vähemmän kirkkaissa kahviloissa ja kabineteissa. Äänestäjänä olisin enemmän kuin kiinnostunut tietämään jo ennen vaaleja, kenet äänestämäni henkilö ja sitä kautta puolue kumppanikseen hallitukseen kelpuuttaisi. ei menoja kaupungille. Rakennusaikainen työvaikutus on valtava. Tähän asti noususuhdannetta on yritetty työntää liikkeelle pelkän narun avulla eli laskemalla korkoja. PANKIT luonnollisesti sijoittavat yhteiskunnalta saamansa rahat siihen kohteeseen, joka antaa pankkien johtajille suurimmat bonukset sekä hyödyntää eniten pankkien omistajia. Tämä johtaa siihen, että keskuspankin rahat voivat päätyä esimerkiksi Kiinan talouden elvytykseen tai ne pestään veroparatiiseissa putipuhtaiksi. Karrikoidusti sanottuna nykymuotoinen setelirahoitus tarkoittaa sitä, että jokainen EU:n kansalainen lahjoittaa 2300 euroa sille yhden prosentin kansanosalle, joka jo nyt omistaa puolet maailman varallisuudesta. Tietysti tämä samalla elvyttää taloutta, koska osa rahoista valuu mm. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Kollajasta energiaa 9 000 sähkölämmitteiseen taloon KOLLAJAN VESIVOIMALAITOKSEN teho olisi noin 32 MW ja aiemmin rakennetuista vesivoimalaitoksista saataisiin allasveden juoksutuksen myötä lisää sähkötehoa noin 68 MW eli yhteensä noin 100 MW. Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkö käyttö on noin 18 MWh vuodessa. Yksinkertaisella laskutoimituksella nähdään, että Kollajan sähköteholla sähköistettäisiin noin 9000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Voimalalla on suuri paikallinen ja maakunnallinen merkitys ja vaikutus sähkönhuollossa. Näin rahoilla saadaan uusia teitä, sairaaloita, kouluja, valokaapeliyhteyksiä, rautatietunneleita, jne. Keskuspankki aikoo ostaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta arvottomia arvopapereita yli 1140 miljardilla eurolla. Keskuspankki siis palkitsee huonoja pelureita ostamalla hävinneitä toto-kuponkeja, eli roskalainoja, täyteen hintaa. joki ei kuivu. Kiinteistöverotuloja kertyisi kaupungille noin miljoona euroa vuodessa . Tuo on paljon lisää sähkötehoa maakuntaamme. Esimerkiksi Merikosken 40 MW vesivoimalaitos, jonka omistaa Oulun kaupungin liikelaitos Oulun Energia, on ollut tuottoisa sampo Oulun kaupungille. Vesivoima on vihreää energiaa, koska se on puhdasta, uusiutuvaa, saasteetonta ja päästötöntä. Kaiketi samalla heräilee tai ainakin havahtelee osin hereille se suurinkin . maaliskuuta. Voinen herättää aidosti kysymyksen siitä, onko tämä ?vaaliloma. nukkuvien puolue. Olli-Pekka Salminen Rovaniemi Kemijärven ex-kaupunginjohtaja koskissa virtaisi vesi . Mieluummin tiedän tämän ennen kuin vasta sen jälkeen kun vaalikopissa pyöräyttämäni numeron muste on jo ehtinyt kuivua. Nostan hattua korkealle sille puolueelle, joka rohkenee ottaa ensiaskeleen poliittisen kulttuurin muutokseen. Tulvahaitat saataisiin hallintaan Pudasjärvi?Kipinä -välillä. Samalla verotulot kasvavat. Historia osoittaa, että monet viisaat hallitsijat ovat panneet valtakunnan talouden kuntoon oikein mitoitetun ja kohdistetun setelirahoituksen avulla
Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. Keskustan Pirkanmaan piirin yhteystiedot: Jaana Viilo, toiminnanjohtaja, 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta. fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. Reittien aikataulut julkaistahan viikonloppuna. Kristiinankaupunki Kansanedustaja Lasse Hautala Kristiinankaupungissa Kynttelin markkinoilla keskustan osastolla lauantaina 7. klo 18 kirjastotalo Metson Toivonen-salissa (alakerta). Laitilalainen Keskustan kansanedustajaehdokas Tanja RaistoElo käynnistää vaalikampanjansa virallisesti lauantaina 31.1. Linja-auton reitti ja aikataulu ilm. Kahvitarjoilu. Raisio, Keskustajärjestöjen kk- palaveri ke 18.2. Su 22.2. Alustajana tj. 13.20 Pirkkalan ABC, n. Nainen miljoonabisneksessä. 10-14. Tarvasjoki. Retken hinta n. Keilahallilla klo 14-15. Laitila, Tervetuloa lauantaina kansanedustajaehdokas Tanja Raisto-Elon vaalistarttiin. klo 13. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. samana päivänä pidettävän vaalitilaisuuden jälkeen. Keskustan veteraanikerho, Kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 27.3. klo 17 Kuka kuuntelee omaishoitajaa-tilaisuus, Eduskunnan Kansalaisinfo, Helsinki la-su 7.-8.2. Keskustan Eduskuntavaaliristeily 2015, Baltic Queen ma 9.2. Mukana kansanedustajaehdokkaat Petri Honkonen, Sari Hovila, Tuulia Ikkelä-Koski, Satu Koskinen, Ilkka Kemppainen, Joonas Könttä, Petri Neittaanmäki, Mauri Pekkarinen ja Lauri Oinonen. Keväinen Riika 3.-6.5.2015 tervetuloa tutustumismatkalle Tallinnaan, Pärnuun ja Riiaan! Ensimmäinen yö laivassa Helsingistä Tallinnaan ja kaksi yötä Riiassa, jossa kaupunkiin tutustuminen oppaan johdolla. Maakuljetukset koko matkan suomalaisella nykyaikaisella turistibussilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaija Väänäseltä puh. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi. Ilmoittaudu pian, mutta viimeistään 25.3.2015. ETELÄ-SAVO Kajaani. alkaen klo 11. Ilmoita osallistumisestasi 20.3. mennessä Juhanille (juhani.tynjala@ gmail.com) tai Sirpalle (044-062 2266). Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Vesaisten Hämeen piirin sääntömääräinen kokous ti 10.2.2015 klo 19 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila. Keskustan Etelä-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 0503745416, juha.iso-aho@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄME Vesaiset, Hämeen piirin sääntömääräinen kokous ti 10.2. ja Vesaiset tj. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Huttulan py: syys . sis. Kokouksessa keskustellaan myös keskustan naisosaston lakkauttamisesta. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma Vuoden seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. 17.00 Länsisatama Bussi 2 Härmä: 09.45 Härmän Kuntokeskus, 10.00 Kauhava Pernaan Portti,. 8.7.. Mukaan passi tai kuvallinen henkilökortti! Lisätietoja 0500-807003 (lyyti) ETELÄ-POHJANMAA Kansanedustajaehdokas Esko Lehtimäki tavattavissa KRS:n Kynttelimarkkinoilla pe 6.2. 160 e. Ota rohkeasti yhteyttä. Jouni Koskela alustaa teemalla ?3+1 kirjaa kirjahyllystäni?. Myös päivälliset ja lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. Elina Suoranta p.040 721 0636. Eurajoki, Hevoskasvatusyhdistyksen talvirieha su 15.2. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440817373/ jaana.kvist@keskusta.fi. Muistutus: henkilöilmoitukset piiritoimistoon sähköisesti tai paperilla tammikuun loppuun mennessä, kiitos. Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Alkon tila. Keskustan veteraanikerho, Kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 27.3. Kustantaja Otava 1999 ja Merja Rehn: Yritä perässä. 8.2. ?tilaisuus Huhtasuon koulukeskus, Jyväskylä. Vehmaa, Keskustan vaalistartti pe 27.2. Paikalla ke-ehdokas Markku Laukkanen. klo 18 hotelli Tammerin Vihtorin kirjastossa, Satakunnankatu 13. Riittääkö se, että helsinkiläiset voivat keskimäärin hyvin??. helmikuuta 11-14. Merja Rintamäen 7.2. Tervetuloa Eurajoen Hevoskasvatusyhdistyksen järjestämään leikkimieliseen Shetlanninponien agility-kilpailuun, Eurajoen raviradalle, Köykäntie 30. Kokoa joukkue (max 4 hlö) ja haasta ehdokkaat keilakisaan. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Mukana myös alueen ke-ehdokkaita. Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittinen seura yhdessä Keskustan eduskuntaryhmän kanssa kutsuvat keskustelemaan ?Terveyttä ja turvaa harvoille vai kaikille. Alustajana ke Esko Kiviranta. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. klo 13.00, S-Marketin vier. Ke Tapani Tölli ja ke-ehdokas Marisanna Jarva tavattavissa ma 6.2. klo 18 Cafe Mokassa. Mitä uusin tutkimus kertoo. Veteraanien keilakerho Raision Keilahallilla joka perj. klo 18 Mitä kouluun kuuluu. 0404181150 / jaana.niemi@keskusta.fi Keskustajärjestöjen keilaustapahtuma sunnuntaina 8.3 klo 14 Hohtokeilassa, Vapaudenkatu 1 8, Lahti. Mukana ke-ehdokkaat Olavi Ala-Nissilä, Esko Kiviranta ja Raija Eeva. Turku, Paattinen py, Vuosikokous Op:n kokoustiloissa ti 17.3. Osallistumismaksu on 20 . ravintola Torpparintuvassa. Kommenttipuheenvuorot kansanedustaja Terhi Peltokorpi ja sosiaalityön lehtori, VTT Johannes Kananen. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Paikalla keskustelemassa ovat kansanedustaja Ari Torniainen ja ehdokas Jukka Vuorinen. Taipalsaaren Keskustan retki Savonlinnan oopperajuhlille ke. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. KARJALA Hämäläisen py, syys- ja vuosikokoukset su 8.2.2015 klo 19 Piolahdessa. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 15. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. Lisätietoja kampanjapäällikkö Mari Tuuna, puh. 12.45-13.00 Ikaalisten Neste, n. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. klo 14. Raision Keskustan Vaalitoimisto avataan pe 27.2. klo 15.30. POHJOIS-SAVO Keskustan vaalitapahtumia PohjoisSavossa: pe 6.2 klo 9- Suonenjoki tori, markkinat. Iltamalippu 20 euroa sis. ruokailu ja kahvit.Lippumyynti etukä- Taivassalo, vaalitilaisuus, paikalla Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita Ketarsalmen Kievari, Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo 1.3. Härmä-Lapua-Kuortane -Alavus on täynnä. klo 18.30 tupailta Lepsämässä Päivi ja Juha Riihimäellä, Luotolantie 9. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KYMENLAAKSO Kouvola, Ummeljoki py, vuosikokous ti 10.2 klo 18 pankkilan alakerrassa, Jalavatie 1. Kahvitarjoilu. SATAKUNTA Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. ?Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuuden alkua. Aiheena: ?Mistä hyvinvointi-Suomen tarvitseman talouskasvun eväät?. Kustantaja Ekrive 2012. Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2. Lähtö Kerimäeltä klo 7. klo 12. Kilpailu järjestetään osana Laskiaisrieha -tapahtumaa. Keskustelemme Keski-Suomen tulevaisuudesta, työllistämisestä ja työllistymisestä sekä mietimme yhdessä, miten saadaan Suomi Kuntoon! Keskustelua alustavat Aki Teiskonen ja Erkki Kalmari Keski-Suomen ja Laukaan yrittäjistä. Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuuden alkua. Vaalitilaisuus su 15.2 klo 17- Tervo Huttulan navetta-kylätalo, Hautolahdentie 193. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. . Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. klo 14.0015.30. Lähtö Kerimäeltä klo 7. klo 18-20, Vimman Teatteri-tilassa os. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. ja vuosikokoukset to 12.2.2015 klo 19.00 Matti ja Riitta Huttusella Tevaniementie 11. Monica Lamberg ja Santeri Lampi alustavat poliittisesta viestinnästä. Tied. ent. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 19.2. A-L Westinen 28.2 mennessä. klo 19 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila Tupailta vaalituvalla Vapaudenkatu 15, Lahdessa ke 18.2 klo 18 teemana on viininmaistajaiset. Tasakatu 2-4, II-kerros, ma 16.2.2015 klo 18.00. Muutama paikka vapaana reitille Vaasa-Laihia-Koskenkorva-Jalasjärvi-Helsinki tai sitten Isokyrö-Seinäjoki-Jalasjärvi -Helsinki. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. myöhemmin. Jouni Koskela alustaa Pirkanmaan tulevaisuudesta. 0400 930 483 ja keskustanaisten, sekä keskustanuorten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 10- Klaukkalan markkinat, keskustan teltalla uusmaalaisia ke-ehdokkaita ja hernerokkaa. Keskustan Tikkurilan py:n johtokunnan kokous 19.3.2015 Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Pieksämäki, Eduskuntavaaliehdokas Kaija Viljakaisen tukiryhmän kokous Pieksämäen Järjestötalolla os. Ilmoittautuminen mielellään 6.3 mennessä Jaanalle p. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Paikka Pikkuparlamentin Kansalaisinfo ma 9.2. klo 12. Pieksämäki ja Etelä-Savo tarvitsee Kaijaa. Mikkeli, Keskustan Heinälahden py:n vuosikokous ja vaalitilaisuus su 22.3.2015 klo 14.00 Honkalinnassa. (Mikkeli, Parkkila). Esityksenä operetti Iloinen leski, joka alkaa klo 19. Keskustellaan eduskuntavaaleista. Pirkanmaan Keskustanuorten vuosikokous pidetään ma 2.3.2015 klo 18 Piiritoimisto Apilassa (osoite: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere). / hlö¶. Hintsan makasiinissa. Raisio, Kesk. Lopuksi karaoketanssit klo 0.30 asti. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Savonrannan Keskusta: Vaalitilaisuus Savonrannan Salen edessä 19.3. klo 10-13. Mukana mm. klo 18. klo 15-16 Merja Rintamäen risteelykyyteille on mahrollisuus hypätä 7.-8.2 kyytikapasiteetin lisääntyes. Koskela 050 527 2129. PIRKANMAA Ylöjärven keskustanaiset: Sääntömääräinen vuosikokous uimahallin kabinetissa ke 4.2. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759, laitetaan posti kulkemaan. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin N23-kulttuurikerho ma 23.2. Lisätiedot QR-koodista. Lämpimästi tervetuloa Elinkeino- ja työllisyysiltaan Laukaaseen pe 6.2. klo 18 (hotelli Vuolake, Suolahdentie 84). Ilmoittautuminen mielellään 15.2 mennessä Jaanalle p. Mukana keehdokkaistamme Anna Sirkiä, Ulla Huittinen, Annika Saarikko, Esko Kiviranta, Mauri Ikonen ja Olavi Ala-Nissilä. Mukana mm. Näytös alkaa klo 13. klo 12 Verhoilu Idefix 20 ?vuotta, keskustelutilaisuus työn ja yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä, Niemeläntie 2, Äänekoski ma 9.2. klo 15-18. Turku, Paattinen py, Vaalitilaisuus to 17.3. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. 050-3870465 Koski TL, Tupailtamat Nuortentuvalla 21.2. / hlö. ja Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. POHJOIS-KARJALA Keskustan Kontiolahden paikallisyhdistyksen yleinen kokous Kontiolahden kunnanvirastolla 5.2.2015 klo 18.30 alkaen. Matti Vanhanen ja Iikka Kantola. kello 10-13 Laitilan kaupungintalolla. Ke-ehdokas Heikki Mäkinen tarjoilee ohrapuuroa Kyrön torilla ke 4.2 ja 18.2 klo. Tarvasjoen Keskustanaisten johtokunnan kokous ma 9.2.2015 klo 19, OP kerhohuone. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ma 16.2. alkaen klo 18, Paattisten Op:n kokoustiloissa. Tied. ehdokas Hanna Kosonen. 18. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. mukavaa puuhastelua! Mukana keskustan eduskuntavaaliehdokkaita. Eeva Harjula p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kansanedustajaehdokas ja Pirkanmaan keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi alustaa ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. ilm. Alustajina LKT, kv- terveydenhuollon asiantuntija Mikko Vienonen ja osastopäällikkö, THT Riitta Simoila. klo 19, Tangokuningas Kyösti Mäkimattila esittelee Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ja viihdyttää alkuillan. Matti Vanhanen. mennessä Juhanille (juhani. tynjala@gmail.com) tai Sirpalle (044062 2266). kello 18. Ikaalisten matkatoimistosta voi tierustella vähääsiä hyttipaikkoja ja kyytiä merja.rintamaki@netikka. fi tai 0400-338418. ehdokas Hanna Kosonen. Keskustan Rönkönvaaran py:n sääntömääräinen vuosikokous 19.3. Mukana ehdokkaat Pekka Pöyry ja Merja Rehn. ITÄ-SAVO Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2. klo 17-19. UUSIMAA Nurmijärvi: Ti 10.2. Olemme myös Facebookissa. KESKI-SUOMI sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö KAINUU Linja-autokyydityksen aikataulut Keskustan risteilylle: 05.20 Suomussalmi, linja-autoasema 05.55 Hyrynsalmi, S-Market, 06.20 Ristijärvi, ABC, 07.10 Sotkamo, linja-autoasema, 08.00 Kajaani, linja-autoasema, 17.00 Helsinki, Länsisatama. Mukana keehdokkaita; Anna Sirkiä, Ulla Hui ttinen, Annika Saarikko, Esko Kiviranta, Mauri Ikonen, Olavi Ala-Nissilä ja Pekka Myllymäki. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Tied. Osallistumismaksu 10. puh 040 7072952 iltaisin. Tupapäivä Lemin Kotalahdessa (os. Kotalahdentie 136) su 15.2. 20 Keskustassa tapahtuu HELSINKI teen Anne Niemelä-Laaksonen, 050 3602960 ja Jyrki Anttila, 0400 615 894. Kansanedustaja Aila Paloniemi tavattavissa ke 4.2. Pyörät pyörii eteenpäin ja otetaanhan jälleen lisää askeleita vaalityöhön ja viemään Kaijaa eduskuntaan. Makkaratarjoilu. Savonrannan Keskusta: Vaalitilaisuus Rönkkötalolla 19.3. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. vaaliristeilykyytien aikataulut: Bussi 1 Seinäjoki: 10.00 Isokyrö Uimahalli, 10.15 Ylistaro St 1, 10.35 Seinäjoki ABC, 10.55 Jalastuuli, 12.00 Parkano jossa kahvitauko, n. Käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunto. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. Käsitellään sääntömääräiset syys-ja vuosikokousasiat. Voittajajoukkueen julkistaminen klo 15 jälkeen vaalituvalla. 0404181150 / jaana. niemi@keskusta.fi Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Ystävänpäivätempaukset la 14.2 klo 9-11 Siilinjärvi tori, klo 10-13 Pielavesi tori, klo 10-13 Vieremä Yrittäjätalon aula. Ilmoita osallistumisestasi 20.3. Aurakatu 16. Erot kasvavat, mitä teemme. 14.30 Linnatuuli jossa lounastauko, n. 040 418 1150. 9.2. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi. Näytös alkaa klo 13. Päivän aikana radalla myös lasten keppihevosten estekilpailu, hevosajelutusta, talutusratsastusta islannihevosilla, makkaran paistoa padan äärellä, lettuja, lämmintä mehua ja kaakaota ym. operettilipun ja matkan
Perheiden valinnanvapautta on vapaassa maassa kunnioitettava. Tuottajaorganisaatiot ja asiamies, joka valvoo määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, voisivat olla eräs ratkaisu tuottajan kyykyttämisen poistamiseksi. Tarjolla hernekeittoa, laskiaispullia ja mäenlaskua. PERÄPOHJOLA Ylitornio. Kuva: Jari Laukkanen CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi Kalmari haluaa lykkäystä maatalouslainoille KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari vaatii, että valtio antaisi lykkäystä maatalouslainojen lyhennyksiin. Kalmarin mukaan maidon ja lihan tuottajahinnan romahdukset romahduttavat kannattavuuden erityisesti velkaisilla tiloilla. Keskuskatu 11 A, 60100 Seinäjoki, 3. Olette sydämellisesti tervetulleita! Evijärvi Tervetuloa Evijärven Alapään naisjaoston päätöskahville Eeva Tupelin kotiin ke 11.2. Matkan hinta 10,00 /hlö. Liput lasketteluun, uintiin, kylpylään ym jokainen maksaa itse. Ilmoittautumiset: vesaiset.kannus@gmail.com, lisätiedot Ninalta 050 5166694 tai Seijalta 0503435117. POHJOIS-POHJANMAA raana 19.-21.2. katsomaan jääkiekon liigaa Tappara - Kärpät ?otteluun Tampereelle. Alustaa Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja PPSHP, tilaisuuden juontaa professori Kyösti Oikarinen, to 19.2. Paikalla Lapin kansanedustajaehdokkaita. Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. klo 18 elokuvailta, Elokuvateatteri Star, liput 20 euroa, tilaa liput riikka@riikkamoilanen.fi Ke-ehdokas Eija Nivala tavattavissa: to 5.2. järj. Oulun torilla. Perinteinen Koparakeittojuhla Sodankylässä Lapin Ammattiopistolla La 21.2.2015 klo 13: Juhlapuhujana Timo Laaninen. klo 19 Kalajoki, entisellä Käännän koululla Eija ja Markku Kuparilla. Ke-ehdokas Hannu Takkula tarjoaa Ystävänpäivä-kahvit la 14.2.klo 1215.Oulussa, Kirkkotorin koululla (Asemakatu 5). Lisätiedot www.vesaiset.fi tai jaana.kytta@vesaiset.fi 040-172 5005. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, os. klo 18 Meltosjärvellä, Anita ja Erkki Alasaukko-oja, Liinankijärventie 126. 9 A 5. klo 7 Kannuksen matkahuollosta. Kansanedustajaehdokas Pasi Kivisaaren keskusteluilta Hyllykalliolla ti 10.2. klo 18 Kilpukan ruokalassa. Mukana ke-ehdokkaat Eija Nivala ja Jarmo Vuolteenaho. Oulu. Mukana klo 13 alkaen Juha Sipilä ja keehdokkaita. Hanna-Leena Mattila tavattavissa Cafessa keskiviikkona. Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta: to 5.2. ja su 8.2. Siirrymme toimimaan paikallisyhdistyksessä Kansanedustajaehdokas Esko Lehtimäen kampanjan avaus ke 11.2. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Lähtö ke 25.2. Kunnallisjärjestön tupailta 11.2. klo 10-16 Ylivieskan Rakenna-Sisusta-Asu messut, ti 10.2. Lounasta on tarjolla klo 17 alkaen ja tilaisuuden ohjelmallinen osuus alkaa klo 18. Haapajärvi. Mukana ke-ehdokkaiden lisäksi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hernekeittoa ja kuumaa mehua. klo 11 alkaen. Laskiaistapahtuma su 15.2. klo 12-15 Sarkkirannan montulla. klo 1819.30 teematorstai, Asemakatu 9 (Semester Oy) Aiheena: Mikä ihmeen SOTE-uudistus. 13.00 Oritupa (Orivesi) ruokapaussi. Esillä kuntajakoja soteasiat, vaalit, vaalitilaisuudet ja vaalivoiton varmistaminen. Siikalatva. Paikalla ke-ehdokas Juha Pylväs. Kempele. Himangan py:n sääntömääräinen vuosikokous to 5.2. klo 18.30 Oijärvellä Jaakko Höyhtyän kotona Hyryntie 27A 95130 Hyryoja. Cafe Hanna (Laivurinkatu 11, Raahe) auki ke 4.2. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 5.2. Nämä asiat vaativat laajemman valmistelun, mutta muutoksiin on sitouduttava, hän jatkaa.. klo 18.30 Haapajärvellä Oksavan koululla, pe 6.2. klo 18 Yli-Tannilan toimitalo, to 12.2. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puh 0400 517319 Marko Partanen. Tapani Töllin ystävänpäivätilaisuus to 12.2. krs. Kuva: Jari Laukkanen Maijala: Hallitus on toimintakyvytön KANSANEDUSTAJA Eeva-Maria Maijala (kesk.) kertoo olevansa tyytyväinen hallituksen perhepaketin kaatumiseen, mutta pitävänsä sitä osoituksena hallituksen toimintakyvyttömyydestä. . klo 18 Hannan tuvassa Kiilletie 2 B 13. Kansanedustajaehdokas Paula Sihdon maakunnallinen tukiryhmä kokoontuu ti 10.2. Kahvitarjoilu. Ke-ehdokas Niilo Keränen tavattavissa: to 5.2. klo 18 Iissä, museokahvila Huilinki, ke 18.2. Tentattavina oululaiset ke-ehdokkaat Riikka Moilanen, Matias Ojalehto, Eeva-Maria Parkkinen, Hannu Takkula ja Mirja Vehkaperä ja mahdollisesti myös muita Oulun vaalipiirin ehdokkaita. Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Maalaiskartano Pihkalassa su 15.2. klo 19 Uunilan maatilalla os. 33, 50100 Mikkeli 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Eeva-Maria Maijala. On ollut ihmeellistä seurata, että valtiovallan holhousta perinteisesti vastustanut kokoomus lähti ajamaan tällaista hanketta. Maijalan mielestä Kataisen-Stubbin hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisimmissä hankkeissaan. . Vetoan ministeri Petteri Orpoon (kok.), että hän antaisi hätätoimena lykkäyksen valtion lainanlyhennyksiin. Emmehän halua kaataa niitä tiloja, jotka ovat uskoneet suomalaiseen tuotantoon ja investoineet siihen. Hinnanmuodostus elintarvikeketjussa on epäreilu, Kalmari sanoo. . Tupailta ma 9.2. Tarjolla hernekeittoa ja lättyjä. Merijärvi. Toritapahtuma la 21.2.2015 klo 11:00 -12:30 Sodankylän S- Marketin pihalla, kansanedustajaehdokkaat tavattavissa, Kahvi- ja makkaratarjoilu. Konkursseja on tiedossa. . Puhe-ja keskustelutilaisuus to 5.2. Oksavan koululla. Keskustassa tapahtuu 10.15 Lapua Shell Kovero, 10.50 Kuortane Mäyryn Neste, 11.15 Alavus ABC ( pieni kahvitauko ), n. Reissu on päihteetön, alaikäiset huoltajan seurassa. KESKI-POHJANMAA Vesaiset järjestää Vuokatinreissun hiihtolomalla ke 25.2. Mahdollisesti pieni tauko ennen Helsinkiä, n. 17.00 Länsisatama,. Bussi 3 Vaasa: 09.35 Vaasa Kaupungintalo, 10.00 Laihia matkahuolto, 10.05 Jakkula, 10.35 Ilmajoki Shell Koskenkorva, 11.00 Jalasjärvi ABC, 12.00 Parkano jossa kahvitauko, n. 14.30 Linnatuuli jossa lounastauko, n. 17 Länsisatama Nurmo Hyllykallion Keskusta. klo 18.30. klo 12. Pohjoinen satamatie 55. kello 18 Helena ja Matti Rapakolla, Mäkimiestentie 5 B Rovaniemi. Mukana Rovaniemen kansanedustajaehdokkaat. Sodankylä. Paikalla kansanedustajaehdokas Heli Viiri. Ke-ehdokas Niilo Keräsen tukiryhmän kokous ke 11.2. Ystävänpäivätapahtuma la 14.2. klo 12-14. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi (08) 5370 370 www.suomenmaa.fi Anne Kalmari. Puhe- ja keskustelutilaisuus to 19.2. Oulunsalon Peuhussa, Peuhuntie 194. Paikalla ke-ehdokkaat Eija Nivala ja Jarmo Vuolteenaho Kalajoki. Ohjelmassa mm. klo 18.30 Orrelassa, Porvarintie 51, Teuva. Kahvitus klo 17.30 alkaen. Oulun Keskusta Siikajoki. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. Kaikki joukolla mukaan. Maaseudun Tulevaisuus -lehden entisen päätoimittajan VTM Lauri Kontron puheenvuoro. E-P:n Vesaiset retkeilee 5.3. Nykyistä hallitusta on yhdistänyt ensisijaisesti keskittämispolitiikka, mutta sekään ei näytä enää pitävän hallitusta kasassa. POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Rovaniemi. kello 18.30 Revonlahden Nesteellä. klo 18 Hotelli Herkko, Taivalkoski. klo 14-17. 18.30. klo 10.30-12 Reisjärvi K-Market, klo 13.30-15 Sievi Osuuspankin ja kunnantalon piha ja klo 16-17.30 Himanka K-Market, la 7.2. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI tilaa suomenmaa Kansank. Kahvit alk. Tilaisuudessa mukavaa yhdessäoloa: arpajaiset, tuotemyyntiä (esim.tauluja ), Hannun CD-levyjä. Linja-autoretki Helsinkiin ja tutustuminen eduskuntaan Tapani Töllin vie- LAPPI SUOMEN KESKUSTA 21 keskusta nyt Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. Hallituksen epäonnistumiset ovat olleet toki maalle hyväksi, kun huonoja hankkeita ei ole viety eteenpäin. Samalla kuitenkin ne kertovat siitä, että vaaleissa on toteutettava täysi suunnanmuutos. Suomi tarvitsee Maijalan mielestä nyt toimintakykyisen hallituksen, jolla on selkeät päämäärät ja yhteiset tavoitteet.
Missä Kimi Räikkönen ja kumppanit en hoitamisesta kuuluisaksi noussut nykyaikaisen sairaanhoidon ja sairaanhoitajan esikuva Florence Nightingale (1820-1910)? 8. Tasan 70 vuotta sitten alkoi Jaltan kongressi, jossa Stalin, Roosevelt ja Churchill jakoivat II maailmansodan jälkeisen maailman ja sopivat silloisesta ns. Kuinka paljon kansanedustajaehdokkaita on äänestettävänä huhtikuun eduskuntavaaleissa: noin 1000, 2000, 3000 vai 4000? 4. Mikä se EI ole: a) munkkiluostarin johtaja, b) pakasteruoka-merkki, c) potilastietojärjestelmä? 2. Minkämaalainen oli Krimin sodan uhri- 7. Masi . Apotti. Missä nykyisessä maassa Jalta sijaitsee? 5. Useampi suomalainen on voittanut mäenlaskussa olympiakultaa, mutta onko Suomi koskaan saavuttanut kaksois- tai kolmoisvoittoa olympialaisten mäenlaskussa? 3. Aku Ankka . Missä asuu Astrid Lindgrenin lastenkirja- grafologi? Sudoku 7 1 4 9 2 8 2 6 4 3 6 2 7 8 5 9 2 7 4 6 1 4 8 1 9 3 2 2 3 9 5 9 5 9 3 8 4 5 6 7 2 1 9 7 1 8 2 6 3 9 8 3 7 5 1 9 4 7 1 5 4 2 7 6 8 5 6 8 6 9 8 5 7 9 3 9 6 4 1 8 3 5 8 2 3 2 5 4 5 2 7 1 5 Viivi & Wagner . Hyvin suosituksi on noussut videopalve- sankari Peppi Pitkätossu: Huvikummussa, Kesäkummussa vai Pukarikadulla? 9. Milloin se perustettiin? 6. Mikä on turbaani? 10. 22 4.2.2015 TIETOTESTI Missä asuu Astrid Lindgrenin lastenkirjasankari Peppi Pitkätossu? 1. Mitä tutkii ja minkä alan asiantuntija on aloittavat Formula 1 -kauden 15. maaliskuuta? lu You Tube. maailmanjärjestyksestä. B. Virtanen
PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Varsinkin tapahtumapaikkakunnalla on ihmetelty pelastustoimien moninaisuutta. Silminnäkijän mukaan paikalla oli toistakymmentä hälytysajoneuvoa, paloautoja, poliiseja, ambulansseja ja vielä rajavartiolaitoksen kalustoakin. Poliisiministeri Räsäsellä on nyt omakohtaista kokemusta siitä, että kyllä virkavaltaa ja apua riittää. Puhutaan, että lakeijat pitävät Putinin tietämättömänä ikävistä asioista, onko Suomessa käymässä sama. Apotti on myös potilastietojärjestelmä joka otetaan käyttöön pääkaupunkiseudulla lähivuosina), 5) 2005, 6) Huvikumpu, 7) pään yli kierrettävä huivi tai kangas, 8) käsiala, 9) 1956 Antti Hyvärinen, Aulis Kallakorpi, 10) Melbourne, Australia. 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 3003 897 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 044 5966 879. Joku kolmensadan kilometrin päässä Kuopiossa arvioi avun tarpeen. Ei ole varaa putkavahtiin, mutta on varaa pitää alueen ainoaa partiota toisarvoisessa hommassa. Mistä ne tulevat, kun nii- tä ei ole missään silloin, kun vaimoja pieksetään. Päättäjiä syytetään siitä, että he vieraantuvat arkielämästä. Useimmiten varmaankin oikein, mutta kun pitäisi onnistua aina. Miksi sen aina vapaana olevan ambulanssin lä- OLEN AIEMMIN kiinnittänyt huomiota poliisiavun saamiseen. Se ei tähän valitettavaan kolariin loppunut. 23 4.2.2015 Mistä apu tulee? hettäminen on niin vaikeaa, ei niitä huvikseen yleensä soitella. Mutta kun soitetaan, että ministeriauto on ollut kolarissa, niin se on ihan siinä ja siinä, ettei lähde lentokalustokin, ihme ettei nyt lähtenyt. MINISTERI Päivi Räsänen joutui liikenneonnettomuuteen, josta onneksi kai selvittiin yhden yön tarkkailulla sairaalassa. Mitä jos olisi sanottu niin kuin pusakkamiehelle, että ovatko ne muka loukkaantuneet, ottakaa taksi ja menkää terveyskeskukseen, laittakaa varoituskolmio sinne ja pyytäkää jotain lankomiestä hinaamaan romu pois. Se olisi sitä oikeaa arkea. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 4. 9:11-12 SANANPARSI Vanahoo suapi narratak vaen ei jumalanvaevasta. Pielisjärvi KANSA KASKUAA Mitä eroa on nettikasinolla ja museolla? Vain toinen antaa ilmaisia kierroksia. Ratkaisut 8 2 6 9 7 1 4 3 5 3 5 1 2 6 4 7 8 9 7 9 4 8 3 5 1 2 6 6 7 5 9 2 3 8 1 4 9 2 8 1 4 7 6 5 3 4 3 1 8 6 5 9 2 7 3 4 2 5 9 6 7 8 1 5 6 9 7 8 1 3 4 2 8 1 7 4 3 2 5 9 6 1 5 4 6 7 9 2 3 8 2 8 6 3 5 4 1 7 9 7 9 3 2 1 8 4 6 5 3 6 8 1 9 5 2 4 7 7 1 5 3 2 4 6 8 9 4 9 2 6 7 8 3 1 5 5 4 7 2 3 1 8 9 6 1 8 9 4 5 6 7 2 3 6 2 3 7 8 9 1 5 4 2 5 6 8 4 3 9 7 1 9 7 1 5 6 2 4 3 8 8 3 4 9 1 7 5 6 2 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Ulkoasu: Mikko Eronen Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 2 1 9 6 8 7 5 4 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 044 7370 263 6 8 3 4 5 2 9 7 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 4 7 5 3 1 9 2 6 8 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Hyvä että oli. Hämmästelijät hämmästelevät kansalaisten eriarvoisuutta, niin minäkin. helmikuuta 2015. Tänään Ronja, Armi, ortodoksisen kalenterin mukaan Isko, Jyrki, Yrjö, Kirilä, Kiril. Aurinko laskee Helsingissä 16.40, Oulussa 16.08 ja nousee huomenna Helsingissä 8.26, Oulussa 8.54. PÄIVÄN SANA Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa, ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon. Room. Kerrotaan, että on odotettu tuntikausia, koska alueen ainoa partio kuskaa juoppoa kymmenien kilometrien päähän. Jatkuvasti saa lukea tapauksista, joissa hälytyskeskus ei suostu lähettämään sitä apua. Puhtaan (sic!) juoppokuskaamisen voisi ulkoistaa, vartiointiliikkeitä kyllä löytyy. Jos kuitenkin käy niin, että sitä alueen ainoaa partiota kohtaan hyökätään, niin simbsalabim, paikalla on heti viisi-kuusi partiota. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 5 4 8 1 2 6 3 9 7 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaaja: Maria Seppälä 044 7370 314 9 3 7 5 4 8 6 1 2 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Valokuvaaja: Jari Laukkanen 1 6 2 7 9 3 8 5 4 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Vastaukset: 1) 2000, 2) Ukrainassa Krimin autonomisessa tasavallassa, joka nykyään on Venäjän valtaama (2014), 3) englantilainen, 4) pakasteruoka-merkki, (munkkiluostarin johtajaa kutsutaan apotiksi
Tuloksena on, että kuluvana vuonna median pitää maksaa 30 prosentin vakuutusmaksu. Asiantuntijat arvelevat, että konkurssiin päätyvät etenkin niin sanotut roskajulkaisut. Kollegani on juuri palannut Australiasta, missä hän työskenteli uutistoimiston kirjeenvaihtajana. Keskustelu oli surullinen. . Se on alle 200 euroa. VALERI MITENJOV VENÄJÄLLÄ suurin osa mediasta saa myös valtionapua. Tämän vuoden aikana hallitus on vähentänyt budjettimenojaan 10 prosentilla öljytulojen supistamisen takia. Samanlaisella prosenttiosuudella hallitus on vähentänyt myös valtionapua medialle. Hallitus on niinikään antanut iskun median tuloille poistamalla tilausavustuksen. Tuloksena on, että mediamarkkinoiden MOSKOVA. Sanomalehdissä mainoksista on menetetty 35 prosenttia. Työstä erottaminen on kelle tahansa raskas kokemus. Siitä suuremmalla syyllä on huomattava, kuinka pieni työttömyysavustus meillä täällä on. Nimenomaan ne ovat kuitenkin supistaneet mainontaansa, koska myynnit ovat laskeneet. Pankit ovat vähentäneet mainostamista toisesta syystä. Ja tässä sitä ollaan! Kotimaassani on taas kriisi ja nyt olen työtön. MOSKOVASSA ovat alkaneet lehtimiesten joukkoirtisanomiset. Itar-Tass irtisanoo 25 prosenttia työntekijöistään ja töihin jäävien palkkoja alennetaan 20 prosentilla. Melkein kaikki suuret pääkaupunkilaiset sanoma- ja aikakauslehdet sekä tv-kanavat ovat myös ilmoittaneet joukkoirtisanomisista. Vain uutistoimistot Ria Novosti ja Interfax eivät suunnittele erottamisia. Huono tilanne ei kuitenkaan jää vain erottamisiin. Rahan puutteen takia toiset paperijulkaisut supistavat levikkiään ja toiset lopettavat toimintansa kokonaan. Viestiministeriö ennustaa, että kuluvana vuonna joka toinen paperijulkaisu lopettaa toimintansa. TILAUSMYYJÄLIITTO antaa hieman pehmeämmän ennusteen. No, Jumalan kiitos tästä. Kaksi vuotta sitten elämä hymyili minulle ja lähdin kirjeenvaihtajaksi maahan, jonne pääsemisestä olen haaveillut lapsuudesta saakka. Liitto arvioi, että mediamarkkinoilta poistuu 30 prosenttia toimijoista. Mutta se tapahtuu vasta toisella vuosipuoliskolla. Irtisanomisten lisäksi kustantamot suunnittelevat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana lakkauttavansa kuukausiliitteitä, lopettavansa valokuvien ostamiset ja luopuvansa jopa uutistoimistojen uutistilauksista. Luulen, että Suomessa lehtensä painaneille venäläisaikakauslehdille tulee myös finanssikriisi vastaan. Ruplan kurssin jyrkän laskemisen takia niiden kirjapaino- ja logistiikkakulut kasvoivat kaksinkertaisiksi. Nyt on ratkaistava kysymys, painetaanko julkaisuja Suomessa vai Moskovassa. MISTÄ median rahaongelmat johtuvat? Kuten tunnettua, median hyvinvointi riippuu kolmesta tulolähteestä: mainoksista, valtion avustuksista ja tilauksista. Lehdet saavat suurimmat tulonsa mainoksista. Venäläiset aikakauslehdet ovat kuitenkin menettäneet puolet mainoksista. Kuva: Teemu Salonen/Lehtikuva Media-alan työttömyys kasvaa Venäjällä TÄSSÄ eräänä päivänä tapasin kollegani uutistoimisto Itar-Tassista. 24 4.2.2015 Venäläinen uutistoimisto Itar-Tass kertoi alkuvuodesta vähentävänsä neljänneksen työntekijöistään. Tulee vähemmän sanomalehtiä, mutta niiden laatu ja sisältö paranevat. Kollegoita käy kuitenkin sääli. Internetjulkaisut menettivät 30 prosenttia mainostuloistaan. Sama kehitys tulee jatkumaan taloustilanteen huonontuessa. Tärkeimpiä mainostuloja mediat ovat saaneet auto- ja kiinteistömarkkinoilta. Herranen aika, kuinka olen kyllästynyt, hän valitti ottaessaan votkaryyppyä. . Se ei ole pidentänyt kolmen prosentin vakuutusmaksujen alennusta. Mainostamista ei siten enää välttämättä tarvita. tilaukset ovat romahtaneet 30 prosenttia. Kaikkein eniten ovat kärsineet alueelliset sanomalehdet, joiden tilaajista suurin osa on eläkeläisiä. Hallitus on tuonut vielä yhden yllätyksen medialle. Ne ovat lisänneet korkokantoja ja talletuksien virtaaminen on kasvanut rajusti