Suomenmaa 04.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 PALJON ODOTTELUA JA HUKATTUA AIKAA. 12. 3 TIISTAI 4.3.2014 N:o 25 . 10 Kokki Sami Lamminahon eri puolilla Suomea kiertävä lihakoulu on saanut on suuren suosion. 2 ? Nato katsoo vierestä Sotilasliitto ei ole pystynyt mihinkään Ukrainan kriisin aikana, Risto Volanen sanoo. s. s. s. s. s. s. 4 Risikko uskoo yhteistyöhön Mistä on hyvä vanhuus tehty? Lihakoululle riittää tilausta Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vannoo laajaan yhteistyöhön sosiaalija terveyssektorilla. 8 Geriatrian ylilääkäri Maisa Karjulan mukaan hyvää vanhuutta on monenlaista. Ikäihminen haluaa tuntea olevansa tärkeä. 6 414880 073513 ASEELLINEN SELKKAUS EI KENENKÄÄN ETU
Onkin täysin tarpeetonta ja suorastaan vastuutonta rakennella nyt Suomea koskevia uhkakuvia ja pelotella Venäjän naapuruudella. Huolissaan Suomessakin pitää olla. Aseellinen selkkaus ei olisi kenenkään etu. Neuvostovallan hajotessa Krim jäi Ukrainalle, eivätkä vanhat kansallisuusongelmat ole ehtineet laantua. Toisaalta vaaleilla valittu presidentti Viktor Janukovytsh on menettänyt kaiken tukensa. Tämä huoli on kuitenkin ennen muuta maailman ja Euroopan rauhantilasta ja sen vakauden jatkumisesta, jota on saatu viime vuodet kokea. Suomen kokemusten perusteella tätä vakautta ei voi pitää yllä asein ja väkivalloin vaan keskinäisen arvostuksen ja nykypäivänä yhä enemmän yhteisten taloudellisten intressien turvin. Tässä olisi tekemistä niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin. Tätä kirjoitettaessa tulleet vahvistamattomat tiedot Krimillä annetusta määräajasta viestittävät onnettomasta sotapolitiikasta. Paikan, jossa kipuja ja huolia eivät syvennä ankea ja ahdas ympäristö. Toivottavasti hommaan saadaan vauhtia ja valtiovaltakin raottaa kirstunsa kantta. ?Neuvostoliiton hajoaminen on johtanut moniin konflikteihin ja jopa sotiin.. Kun suomalaiselle puulle on kysyntää, saadaan Suomen kansalaisille hyvinvointia. Ristiriidat leimahtivat liekkeihin monilla alueilla jo 1980-luvun lopulla, mutta varsinkin Neuvostoliiton hajottua. Kun entiset pyhät asiat lakkaavat olemasta pyhiä, tilalle muodostuu toisenlaisia yleispäteviä totuuksia, joita ei saa kyseenalaistaa. Se, mitä sanotaan moniarvoisuudeksi, uhkaa olla vain uutta yksisilmäisyyttä. Jalointa olisi, jos eri kulmista maailmaa tarkkailevat voisivat aidosti elää sovussa rinnakkain. Että vaikka ei aina hyväksyisi tai ymmärtäisi toisen osapuolen näkemyksiä, sallisi hänen silti olla kaltaisensa. Näkisi hänet arvokkaana lähimmäisenä, jota koskevat samat ihmisoikeudet kuin itseäkin. ?ETELÄNLOMALLANI. Sitä ei varmaan harrasteta naama irvessä eikä verenmaku suussa. Kun Ukraina on suuri ja rajoittuu Euroopan unioniin, sen tapahtumat näyttäytyvät meillekin paljon uhkaavampina. Muuta tietä ei kuitenkaan saa olla, kuin neuvottelujen ja sopimisen tie. Millä otteella itse tarinoitani sepitän? TABUJA murtanut maailmanaikamme rakentaa omia uusia tabujaan. Siksi kaikkialla entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneissä valtioissa on myös suurempi tai pienempi venäläinen väestö. Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka epäonnistui kuitenkin pahoin. Mutta sekin on myönnettävä, että Ukrainaa hallitsee nyt hallitusvalta, joka ei ole saanut oikeutustaan vaaliuurnilta vaan Maidanin aukion mielenosoittajilta. Uudet olot eivät ole läheskään aina järjestäytyneet ilman väkivaltaa ja jopa ilman oikeita sotia. Vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut jo yli 20 vuotta, haavat vaivaavat yhä. Aseiden kalistelu voi kasvattaa kansallista omanarvontuntoa, mutta sitä ei voi syödä eikä sen avulla kohenneta kansalaisten hyvinvointia. Hyvä uutinen metsäteollisuudesta S uomalaisen metsäteollisuuden piiristä kuultiin vaihteeksi hyvä uutinen maanantaina, kun metsäjätti UPM kertoi pitävänsä mahdollisena, että Suomeen rakennetaan uusi sellujätti vuosikymmenen lopulla (Maaseudun Tulevaisuus 3.3.). ?Jos kaikki Suomen kilpailukykyyn vaikuttavat asiat loksahtavat kohdalleen, ei uusi sellutehdas ole poissuljettu asia?, UPM:n Biorefi ning-liiketoiminta-alueen johtaja Heikki Vappula sanoo lehtihaastattelussa. Sellunteko on kannattanut hyvin metsäyhtiöille viime vuosina metsäyhtiöille. Niinpä tämän päivän ongelmatkin ovat yhä osa Neuvostoliiton pesänselvitystä. On hyvä muistaa, että kiistan keskeinen kohde eli Krimin niemimaa kuului neuvostovallan alkuvuosikymmenet Venäjään, kunnes Nikita Hrushtshov suurpiirteisesti lahjoitti sen Ukrainan sosialistiselle neuvostotasavallalle vuonna 1954. On selvää, että Venäjä on toiminut kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Pyssyhiihtely ainakin kuulostaa mukavan leppoisalta. Sitä Suomessa kasvaa nyt paljon enemmän kuin hakataan. HELSINGISSÄ ehdin myös Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalle seuraamaan Juhana Torkin ja Mikael Pentikäisen keskustelua uusien kirjojensa äärellä. Erityisesti pisti miettimään Torkin pahoittelu sen johdosta, että tarinayhteiskunnassamme journalistit sortuvat jutuissaan määrittelemään valmiiksi sankarin ja konnan. Objektiivinen tiedonvälitys on kaukana valmiiksi pureksituista jutuista. Sen kapeissa käytävissä, matalissa huoneissa ja ränsistyneessä yleisilmeessä on tiettyä kiehtovuutta. Arvo Ylpön henki tuntuu leijuvan kaikesta päätellen hänen mitoillaan suunnitellussa lasaretissa. Lastensairaalan loistavat ammattilaiset ja siellä pitkiäkin aikoja viettävät pikkupotilaat perheineen ansaitsevat kuitenkin toimivat ja nykyaikaiset tilat. Lahjoituksella oli tietysti vain symboliarvo, kun kaikki tasavallat olivat yhtä suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa. Sitä paitsi koko Neuvostoliitto venäläistyi kaiken aikaa. Toivottavasti provokatiivisiin toimiin ei vastata provokaatioilla. Jos ukrainalaiset pysyvät rauhallisina, Venäjänkin on ennen pitkää vaikea perustella sotilaallisia toimiaan vieraan, itsenäisen valtion alueella. S uomi ei ole ollut osa Neuvostoliittoa eikä edes osa neuvostoblokkia. Kuva: Jorma Mylly Näin sekavassa tilanteessa kaikilta osapuolilta tulee vaatia nyt ensisijaisesti pidättyväisyyttä ja sopimisen tahtoa. Lukijalle ei jää itsenäisen ajattelun vaivaa. Väite tuntuu pelottavalta, mutta sen voi allekirjoittaa uutistulvaa vähänkään sillä silmällä haarukoinut. Erityisen huolestuttavaa on, että valmiiksi arvotettuun tekstiin turtuu eikä edes huomaa salakavalaa aivopesua. Näyttöpäätteen tällä puolellakin on syytä vilkaista peiliin. Jossain vaiheessa näytti jo siltä, että metsäteollisuus katoaa vähitellen kokonaan muille maille. Niinpä UPM kertoi Pyssyhiihtelyä etelän malliin viime viikolla perjantaina, että se investoi 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen Kuusankoskella. Niin kävi viimeistään silloin, kun kansalaiset saivat tietää hänen ylellisestä elämästään. Aseet voivat nostattaa omanarvontuntoa, mutta niitä ei voi syödä. TULI piipahdettua pääkaupungissa toteamassa asiakasnäkökulmasta, että uusi lastensairaala on oikeasti tarpeen. Entinen tosin huokuu kulttuurihistoriaa. Moni konflikti on ?jäädytetty?, mutta uusiakin syntyy. Ukraina on tästä esimerkki. Uusi tehdas olisi jätti-investointi, ja se käyttäisi vuosittain viitisen miljoonaa kuutiota puuta. Olympiainnostus oli tarttunut pikkuneiteihin vahvasti. Kesken sunnuntaibrunssin 3-vuotias hihkaisi isälleen: . sain viettää monta piristävää hetkeä veljentyttärieni seurassa. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Neuvostoliiton pesänselvitys piinaa yhä maailmaa U krainakin oli osa Neuvostoliittoa. Aivan uusi sellutehdaskin siis voisi olla lähitulevaisuudessa mahdollinen, vaikkakaan ei vielä päällimmäisenä yhtiön suunnitelmissa. Suomelle viesti on kuitenkin hyvä. Tuli menestystä tai ei. Meri Alaranta-Saukko. Kehitys oli osittain tietoinen mutta osittain vain yhteisen neuvostovaltion olojen mahdollistama. Millon me katotaan sitä tätien pyssyhiihtelyä? Mitähän meinaisivat Kaj Kunnaksen kritisoijat tätiurheilusta
Mahdollinen eduskuntakäsittely tulee olemaan vähintäänkin ?lämmin henkinen?. Kuntakentän perusteita myllätään perusteellisesti. Myös kotitalousvähennys on pehmeä keino, joka hyödyttää myös valtiota. Keskustelu elatuspakosta on yksi askel siihen, että paljon hoivan vaiheessa omaisuuden realisoiminen hoitokustannusten kattamiseen tulee vähitellen hyväksyttäväksi normaalikäytännöksi.? KALEVA arvioi eurovaalien ehdokasasettelua: ?Vaalien tulos riippuu paljolti äänestysaktiivisuudesta. Orpon työryhmän linjausten viitoittama lakiluonnos on lausuntokierroksella kunnissa. Lopputulosta voi edelleenkin vain arvailla. käynnistettäisiin uudelleen. Puheiden pohjalla on huoli siitä, että voidaan ajautua nykytilannettakin huonompaan suuntaan. HALLITUSPUOLUEIDEN riveistä käytetään yhä painokkaampia ja laajemman joukon esittämiä vaatimuksia sote uudistuksen keskeisten osien muuttamisesta. Vaikka hallituspuolueiden edustajat käydyssä luottamusäänestyksessä tukensa kuntien pakkoliitoksillekin antoivatkin, julkiset puheenvuorot ovat olleet toisen suuntaisia. KESKUSTA on tarjonnut yhteistyön kättä eri yhteyksissä. Kevään kenttäkierros osaltaan ratkaisee, mihin suuntaan tuuli kääntyy.? KARJALAISEN mielestä Suomeen ei sovi ajatus, jonka mukaan lapsille säädettäisiin vanhempiensa elatusvelvollisuus: ?Siihen suuntaan yhteiskunta ja työelämä joutuvat tulevaisuudessa muuttumaan, että vanhuksista aiheutuva huoli on yhtä itsestään selvää ja hyväksyttävää kuin lapsistakin. Päätökset tehdään juhannukseen mennessä. Millaisen lain eduskunta saa, on vieläkin valmistelun alaisena. Säätytalolla tehty hallitusohjelmakirjaus on toiminut ja toimii valmistelun ohjenuorana. Kuntakartta oli määrä piirtää uusiksi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Kunnallishallintoa on perinteisesti uudistettu ja muutettu parlamentaarisesti asioita valmistellen. Valtionosuusuudistus ja myös kuntalain uudistaminen ovat myös työn alla. Lista . käytännössä kokonaan valmiste- Kuntakartta oli määrä piirtää uusiksi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. ?Yhteisen tekemisen on oltava paljon enemmän kuin julkisuustemppu.. Jos se jää edellisvaalien 40 prosentin tasolle, tulos voi poiketa ennakoidusta paljonkin. Ehdokasasettelun perusteella puolueet ampuvat kovilla. Vastaanotto on ollut vähintäänkin nuivaa. Ehdolla on koko joukko ykkös- tai kakkosketjun miehiä ja naisia; ministereitä, kansanedustajia ja muita näkyviä vaikuttajia. enemmän tai vähemmän vanhakantaisiksi. UUSIEN kuntarajojen aikaansaaminen oli tavoite, joka hautasi alun alkaen alleen sen kaikkein tärkeimmän eli miten ja millä tavoilla ihmisille välttämättömät palvelut tulee jatkossa järjestää. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta tehtiin kuntarajojen piirtämisen väline. Jo pitkään on ollut selkeää, että tämä hallitus ei tällä vaalikaudella saa suunnitelmaansa tavoittelemaansa tulokseen. Sote-uudistuksen ties monesko eräpäivä on kuluvan maaliskuun kuluessa. Tätä tapaa kaivanneet leimattiin . edelleen Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja JYRKI KATAISEN hallitus aloitti suurimman rakenteellisen uudistuksensa korskuvalla otteella. Yhteisen tekemisen on oltava enemmän kuin julkisuustemppu. Pääministerin Mikkelin torilla elokuussa tekemään tarjoukseen suhtauduimme vakavasti. Puheenjohtajat ovat jättäneet paikkansa, kun oma tai puolueen suosio on alkanut hiipua. Nyt jo arvuutellaan sitä, astuuko Urpilainen sivuun, jos hän arvioi häviävänsä. Joku esitys joka tapauksessa annetaan. Tämä välttämättömyys tulee siitä, että Paras-puitelaki tarvitsee jatkoaikaa. KUNTIEN pakkoliitoslaki on lausuntokierroksella. Tänään tiedämme, miten hiljaista on ollut. Meillä on ollut ja on tarjota keskusteluihin oma kotikunta-maakuntamallimme. Esitys kestää kriittisenkin arvioinnin. Olemme oikein toivoneet, että ehdotusta ?pyöritettäisiin?, jotta siitä voitaisiin tehdä vieläkin parempi. 4.3.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Vastauksia odotetaan . Laki on luvattu eduskuntaan kevään aikana. Kuva: Jari Laukkanen lun alaisina olevista asioista . Rinne oli vajaan kuukauden kisaamisen jälkeen selkeästi suositumpi kuin Urpilainen. Rinteen nopea suosion nousu on merkki kentällä muhivasta tyytymättömyydestä ja muutostarpeesta. SDP:ssä istuva puheenjohtaja on harvoin menettänyt paik- kaansa puoluekokouksessa. Tavoitteena oli saada hallitukselta vastauksia ja nuotteja siitä, mitä tulossa on. Hallitus sai luottamuksensa, mutta aivan aiheelliset kysymykset jäivät avoimiksi. Aina vain suurempi joukko asiantuntijoi- ta on julkisestikin toivonut, että valmistelu . Vielä ei olla tässä tilanteessa. Mikäli tämä esitys annetaan, samalla avataan kuntarakennelaki. jatkossakin. Muut lehdet ETELÄ-SUOMEN SANOMAT pitää Antti Rinnettä kovana haastajana Jutta Urpilaiselle: ?Ylen Ajankohtaisen kakkosen julkistamat luvut yllättivät monet. erityisesti soten osalta . on pitkä. Menneet pian kolme vuotta ovat sisältäneet useita linjauksia, paljon odottamista ja paljon hukattua aikaa. Kuntakenttä on hämmennyksen tilassa. Täysin välttämätön uudistamis- ja kehittämistyö on monilla alueilla jäissä vain siksi, että päällimmäisenä on epävarmuus tulevaisuudesta. Koko oppositio teki välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta. puhemies Eero Heinäluomaa myöten . Eurovaaliehdokkaaksi lähteminen olisi kunniakas perääntymistie. Tarjolla näyttäisi olevan aikaisempaa vähemmän julkkiksia, jotka ovat ansioituneet muualla kuin politiikassa. Näkyvien poliitikkojen asettuminen ehdolle eurovaaleissa tarjoaa erinomaisen tilaisuuden käydä kunnon keskustelua Suomen Eurooppa-politiikasta.?. Vuorotteluja hoitovapaat sekä muut omaishoidon järjestelyt ovat välttämättömyys. Keskeistä on, että keskustassa uskomme ja luotamme kuntien välisen yhteistyön voimaan
4 4.3.2014 Mitä kauemmaksi rauhansopimuksen solmiminen siirtyy Ukrainassa, sitä suuremmiksi kustannukset kasvavat. Molemmat ovat Venäjälle strategisesti hyvin tärkeitä. . Nato ei ole toiminut ollenkaan eikä ole pystynyt tekemään mitään, Volanen vahvistaa. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on Volasen mukaan ollut sanoissaan korostetun varovainen. . Venäjä on ylittänyt rajan ilman lupaa. Kaikkien kriisien, sotien ja vallankumouksien jälkeen tehdään rauhansopimus. Hän tietää, että Venäjän ja Yhdysvaltain konflikti olisi kahden ydinasevallan välinen. TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö ilmoitti viikonloppuna suorasanaisesti Venäjän toimivan vastoin kansainvälistä oikeutta. Nato ei ole pystynyt tekemään mitään. Toteamus saa turvallisuuspolitiikan konkareilta kehuja. . Pohjois-Euroopan tilanne on hyvä ja vakaa. . Suomen politiikka on, että vakautta ei horjuteta, hän sanoo. Suomen kannattaa Volasen mielestä uupumatta tukea kriisin ratkaisua mahdollisimman nopeassa vaiheessa. . Hän toimi viisaasti. Tämä vain vahvistaa, että Suomen linja on ollut oikea, Kääriäinen sanoo. Hän tiivistää sen kolmeen pääkohtaan: hyviin naapurisuhteisiin, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja aktiiviseen rauhanrakentamiseen. SUOMESSA ei ole syytä paniikkiin, Volanen korostaa. Kuva: Aleksei Kravtsov/Lehtikuva/AFP Suomella ei ole hätää Ukrainan kriisi voi lisätä sekä Nato-myönteisyyttä että -vastaisuutta SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA SUOMEN turvallisuuspoliittinen asema on selkeä, puolustusministerinä viime vuosikymmenellä toiminut kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) ja entinen valtiosihteeri Risto Volanen sanovat. He eivät usko Ukrainan kahinan vaikuttavan siihen. . Eikä meilläkään ei ole mitään tarvetta aiheuttaa Venäjälle ikävyyksiä. ON LIIAN AIKAISTA arvioida, muuttaako Venäjän päällekäyvä toiminta Ukrainassa suomalais- ten ajatuksia suopeammiksi Nato-jäsenyydelle, Kääriäinen ja Volanen arvioivat. He uskovat, että sekä sotilasliiton kannattajat että vastustajat käyttävät Ukrainan tilannetta keppihevosenaan. Sillä on lähellään miljardi kiinalaista, miljardi intialaista, miljardi muslimia ja miljardi atlantistia. Siihen Suomella on oltava selkeä kanta, Volanen sanoo. . Niinistö sanoi itsestäänselvyyden. Mitä kauemmaksi se siirtyy, sitä suuremmaksi kus- tannukset kasvavat, Volanen sanoo. . Politiikkamme perustuu siihen, ettemme päästä Venäjän vihollisia koettamaan täältä sen elinhermoja. Venäjällä ei ole mitään tarvetta olla meille ikävä. Voi olla, että Nato saa lisää sekä kannattajia että vastustajia. . Samaan aikaan meillä on hyvä, oma puolustus, joka pystyy nostamaan kynnyksen sellaiseksi, että Suomen uhkaaminen ei kannata. Volanen korostaa, että Venäjällä on riittämiin harmeja muualla kuin Suomen rajalla. . Tässä vaiheessa Suomen on hyvä tukea Saksan aloitetta Ukrainan kontaktiryhmän perustamisesta, hän jatkaa. VOLANEN muistuttaa, että Suomi on Pietarin ja Murmanskin kupeessa. Suomi totesi samalla tavalla myös silloin, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, Kääriäinen toteaa. KOMMENTTI Ei vastusta Asiantuntijat ovat mediassa arvioineet, ettei Ukrainan asevoimista ole juuri vastusta Venäjälle. Ukrainalaisten kalusto ei ainakaan numeroiden valossa näytä häpeävän suomalaisille. Ukrainalla on 72 taisteluhelikopteria, Suomella ei yhtään. Myös panssarivaunuja ja hävittäjälentokoneita Ukrainalla on reilusti enemmän. Täällä Pohjolassa tilanne on onneksi vakaa, eikä aseellisen selkkauksen uhkaa ole näkyvissä. Samuli Nissilä. Tapahtumat voivat vaikuttaa molempiin suuntiin, Kääriäinen arvelee. UKRAINA, kuten Suomikin, on Naton kumppanivaltio, mutta ei varsinainen jäsen. Turvallisuuspolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak kommentoi Twitterissä tapahtumien osoittavan, että Nato auttaa vain jäseniään, ei kumppaneitaan. Sotilasliitto on ollut kriisin aikana hyvin passiivinen.
Onko meillä nyt sukupolvi, joka ottaa asioihin kantaa kravateilla ja twiiteillä? . Mölyt pidettiin mahassa. Nykyisessä ministeriössä on lisää vain kristillisdemokraatit. Siihen rooliin pyrittiin, sillä pystyttiin asemoimaan Suomea eri tilanteisiin. Välittäjän asemaa pitäisi pohtia periaatteellisena kysymyksenä, hän sanoo. Perttula kysyy, olisiko tapaaminen todella leimannut Suomen. . Ja jos olisi leimannut, niin miksi? . Enemmän minua ihmetyttää ministerin twiitti Ukraina-krava- Puolustusministeri Carl Haglund halusi kunnioittaa maanantaina ?päivän teemaa. Trimmatut pukumiehet ja vimpan päälle laitetut naiset kommentoivat nätisti ja viisaan oloisesti maailman menoa. Samaan aikaan naapuripuolueissa otettiin senkkaa kilpailijan nenästä. Kuva: Jari Laukkanen tä, että Georgian sota ei ole maailmanpolitiikan käännekohta. Väyrynen ei edelleenkään kannata Suomen liittymistä Natoon. Hän muistuttaa kirjoittaneensa aiheesta jo vuonna 2008: ?Jatkuva mahdollisen jäsenyyden ylläpito on omiaan luomaan käsitystä, että Suomi voisi olla siirtymässä yhteistyön politiikasta vastakkainasettelun politiikkaan.? VUONNA 2001 Väyrynen perehtyi Ukrainan tilanteeseen Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän totesi tuolloin, että Ukrainassa on vasta meneillään kansakunnan muodostuminen, ja tä- tä prosessia on ulkopuolistenkin syytä tukea. Väyrynen katsoi, että turvallisuuspolitiikassaan Ukraina on pyrkinyt löytämään tasapainon suhteissaan Venäjään ja Natoon, ja tämä on viisasta myös maan sisäistä vakautta ajatellen: tiivis liitto Venäjän tai länsimaiden kanssa saattaisi aiheuttaa vakavia sisäisiä ristiriitoja. Väyrynen esitti, että Suomen on tuettava Ukrainan suuntautumista yhteistyöhön EU:n kanssa ja pidettävä avoinna myös mahdollisuutta, että Ukraina joskus tulevaisuudessa liittyisi unioniin. Tätä mieltä Väyrynen on siis tänäkin päivänä. Kriisin mahdollisesti pitkittyessä keskuspankin on kuitenkin lopulta pakko päästää rupla edelleen devalvoitumaan, kun valuuttavarat loppuvat. Se tulisi kansantaloudelle ja venäläiselle kuluttajalle hyvin kalliiksi. Heikki Arola Helsingin Sanomissa New York Times paljasti Merkelin ja Putinin puhelun sisältöä: Putin ei ehkä enää ole kosketuksissa todellisuuteen Otsikko Iltasanomat.fi:ssä. Ukrainan lipun värisellä sinikeltaisella kravatillaan. Onko se vaihe jo eletty? . Puoluetoimistolla juonitaan ja sitten kiistetään, etteihän me oikeasti juonita. Varsinaissuomalainen meppiehdokas Pertti Hemmilä peruutti perjantaina ehdokkuutensa, kun saman vaalipiirin ikiliikkuja, Ilkka Kanerva, väläyttelee omia halujaan lähteä eurokentille. Puheenjohtajan aikomuksista ei ota selvää enää Erkkikään. Mitenkäs tämä näin meni? Ajautuiko kokoomus paniikkiin. Kekkonen tapasi sanoa, että ?Suomi ei ole tuomari, vaan lääkäri?. . Riideltiin ja tapeltiin vallasta. Nyt ei mene päivää, ettei kokoomuksen kiiltokuva repeile. Kiltti porvaristyttö Taru Tujunen on paljastunut kyynärpäitään käyttäväksi, kulisseissa jyrääväksi puoluesihteeriksi. Välittäjän asema on ollut keskeinen osa sotien jälkeistä ulkopolitiikkaamme. Kuvan kravatti ei liity tapaukseen. Suomi on pyrkinyt toimimaan välittäjän asemassa silloin, kun idän ja lännen välille syntyy konflikti. Ja nyt näemme, että ihan samanlainen se on kuin muutkin puolueet? Pirjo Kontio lainat Kun seuraa Presidentintekijät-elokuvan ympärillä käytävää sivistymätöntä möykkäämistä, niin ylpeyden tunnemittari suomalaisesta kulttuurista tai politiikan tekijöistä ei värähdä lainkaan. 5 4.3.2014 ?Sukupolvi, joka ottaa kantaa kravateilla ja twiiteillä?? PAULIINA POHJALA Kokoomuksesta tuli tavallinen SUOMENMAA PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund (r.) twiittasi maanantaina kuvan kravatistaan, jossa ovat Ukrainan värit. Ulkoministeri Alexander Stubb tulkitsi Venäjän hyökänneen Georgiaan, väitti tämän muodostaneen käännekohdan maailmanpolitiikassa ja katsoi, että Suomen tuli tästä syystä harkita Nato-jäsenyyttä, Väyrynen kertaa. Hän oli itse jo tuolloin sitä miel- apollon tietäjät VIRTAVIIVAINEN , menestyjien toivopuolue oli ennen yhtä hymyä. Politiikka, ja etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat asioita, jotka pitää perustella huolella. Siksi tämä kulttuuri herättää ihmetystä, keskustan puoluesihteerinäkin toiminut Perttula sanoo. SUNNUNTAINA koolla ollut Suo- men ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Haglundin on parempi jättää väliin maanantaiksi sovittu tapaaminen Venäjän puolustusministerin kanssa. Kokouksessa katsottiin, että tapaaminen olisi voinut viestiä Suomen tukevan Venäjän toimia Ukrainassa. Perttula myöntää, että diplomatian kieli on oma lajinsa. . Se kummastuttaa valtiotieteiden tohtori Pekka Perttulaa. . Onko meillä enää sellaista liikkumatilaa, tai haluammeko sitä enää. Tekisikö välittäjän rooli meistä osapuolen, Perttula pohtii. Väyrynen arvostelee Haglundin päätöstä PAULIINA POHJALA SUOMENMAA PAAVO VÄYRYSEN mielestä puolustusministeri Carl Haglundin (r) olisi kannattanut tavata Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu Pietarissa eilen maanantaina. Haglund perui puoli vuotta sitten sovitun tapaamisen, koska ei halunnut sen antavan väärää signaalia siitä, että Suomi tukisi Venäjän toimintaa Ukrainassa. . On vaikea kuvitella, että kaikki ongelmat johtuisivat kristillisdemokraateista. Heinäluoman kommentti Suomen Kuvalehdessä Samanaikaisesti kun lapset vieraannutetaan perheyhteisöstä, vanhukset säilötään joko omasta halustaan tai tahtomattaan yksinäisiin asuntoihinsa. Tarmo Palonen Maaseudun Tulevaisuudessa Suomen ja Venäjän puolustusministerien tapaamisesta olisi voinut olla apua Ukrainan kriisin ratkaisuun, Paavo Väyrynen uskoo. Tapaamisessa olisi voinut saada hyödyllistä tietoa Ukrainan kriisistä ja siinä olisi voitu pyrkiä vaikuttamaan rauhanomaisen ratkaisun aikaansaamiseksi, eurovaaleissa ehdolla oleva moninkertainen ministeri kirjoittaa blogissaan. SUOMESSA Ukrainan kriisistä käyty keskustelu tuo ikävällä tavalla mieleen reaktiot Georgian tapahtumiin syksyllä 2008, Väyrynen toteaa. . Sitä en ymmärrä, että puolustusministeri Carl Haglund peruutti tapaamisensa Venäjän puolustusministerin kanssa. Kuva: Jari Laukkanen tista, hän sanoo. Tapaamisen peruminen herättää Perttulassa kuitenkin kysymyksiä. . Tai värähtää, mutta häpeän asteikon puolelle. Kari Väisänen Demokraatissa Meillä oli 1995 vaalien jälkeen lähes kaksi vaalikautta viiden puolueen hallitus
Jos itsepuolustusjoukot ottivat valvontaansa kaikki tiet, kadut, hallintolaitokset, lentoasemat ja sotilasosastot. ENTÄPÄ Ukrainan itäiset alueet? Siellä asuu niin ikään paljon venäjää puhuvia, ja sinne on keskitetty koko Ukrainan teollisuus. Putin sanoi YK:n pääsihteerille, että jos ääri-ihmiset uskaltavat tehdä pahaa venäläisille, hän johdattaa sotajoukot myös itäisiin alueisiin. Itäisillä alueilla asuvat venäläiset itse eivät pyydä Moskovasta minkäänlaista apua. Heidän joukossa oli myös pakolaisia. Pakolaisissa oli etenkin sukulaisia, jotka tulivat Venäjälle ja jotka odottivat Ukrainassa levottomia aikoja. MINULLA oli muitakin kysymyksiä senaattorille. Onko laskettu todennäköisiä sotilaiden menetyksiä? Putinilla olisi varmasti ollut vastauksia näihin kysymyksiin. Krimillä todella asuu paljon venäläisiä . Esimerkiksi: miten suurta sotilasjoukkoa presidentti aikoo käyttää Ukrainassa? Onko laskettu, mitkä ovat operaation sotilaalliset, poliittiset ja taloudelliset seuraukset. ?Meillä on tarpeeksi omia voimia turvata niemimaan turvallisuus?, pääministeri sanoi Rossiskaja gazeta -lehdelle antamassaan haastattelussa. KEITÄ sitten venäläiset sotilaat aikovat puolustaa. Jos kaikki joukot, jotka ovat niemimaalla, siirtyivät heidän puolelleen. Kuuntelin ja ihmettelin. Parlamentin ylähuoneen jäsenet käsittelivät hyvin tärkeää kysymystä: antaako luvan presidentille sotajoukkojen viemiseen Ukrainaan vai evätäkö hänen pyyntönsä. Minua hämmästytti, että vain puolet ylähuoneen jäsenistä oli tullut kokoukseen käsittelemään maalle niin tärkeää kysymystä. Se joko puhuu parlamentin rajattomasta luottamuksesta Vladimir Putinia kohtaan tai siitä, että he eivät käsitä presidentin pyynnön seurauksia. Tietysti senaattorit kannattivat presidentin välikysymystä yksimielisesti. 6 4.3.2014 Parlamentti siunasi Putinin hankkeen kyselemättä Kansan mielipidettä ei kuunneltu, huomauttaa Valeri Mitenjov SEURASIN lauantai-iltana liittoneuvoston erikoiskokousta Moskovassa. Rajalla ei ollut yhtään autoa, pakolaisista puhumattakaan. Mutta lukumäärä oli oikein. Asia oli niin, että senaattori puhui rajan kolmessa kuukaudessa ylittäneiden ihmisten kokonaismäärästä. Kuva: Dmitri Serebriakov/AFP Photo/Lehtikuva Hän pyysi Putinia ?antamaan apua rauhan ja yksimielisyyden turvaamiseksi autonomisen tasavallan alueella?. Aksenov tarkensi myöhemmin, että hän tarkoitti ennen kaikkea finanssiapua, koska sen jälkeen kun Krimin tasavalta kieltäytyi toteuttamasta Kiovan uuden vallan käskyjä, Kiova lopetti Krimin avustamisen. Sotilaallisesta avusta kirjeessä siis ei ollut kyse. Vielä viikko sitten 73 prosenttia venäläisistä vastusti sotajoukkojen lähettämistä Ukrainaan. PYYNNÖN avusta Krimille lähetti Putinille uusi Krimin autonomisen tasavallan hallituksen pääministeri Sergei Aksenov. ?Minua hämmästytti sekin, että ylähuone ei halunnut ottaa huomioon kansan mielipidettä asiasta. Netistä löysin kuvia venäläis-ukrainalaisesta rajasta. He puhdistavat itse menestyksellisesti kaupungit ääri-ihmisistä. Näin esimerkiksi Harkovissa, entisessä Ukrainan pääkaupungissa. Vielä viikko sitten 73 prosenttia venäläisistä vastusti sotajoukkojen lähettämistä Ukrainaan.. Kiovasta tulleet pojat valloittivat kaupungintalon ja isännöivät sitä pari viikkoa. Mutta senaattoria nämä kysymykset eivät kiinnostaneet. Minua hämmästytti sekin, että ylähuone ei halunnut ottaa huomioon kansan mielipidettä asiasta. Lopulta kaupunkilaiset kokoontuivat ja heittivät pojat ulos kaupungista ulos viidessätoista minuutissa. Saman tekivät muiden viiden idän suurkaupungin asukkaat. Donetskin kaupungin kaivostyöläiset varoittivat Kiovan uusia johtajia, että jos he eivät riisu aseista laittomia aseellisia järjestöjä ja edelleen itse nimittävät poliisijohtajat ilman kaupungin neuvoston suostumusta, kaivosmiehet ottavat vallan omiin käsiinsä ja omin voimin turvaavat rauhan ja turvallisuuden Donetskissa. Sen puolesta, että Ukrainan kansa haluaisi ratkaista omat ongelmansa ilman Venäjän sekaantumista, puhuivat myös osanottajat joukkokokouksissa, joita oli sunnuntaina ympäri Ukrainaa. ERÄÄT täkäläiset politiikantutkijat huomasivat muuten, että Krimin pääministerin vetoomus Putinille muistuttaa kovin neuvostoarmeijan hyökkäyksiä Suomeen vuonna 1939, Tsekkoslovakiaan vuonna 1968 ja Afganistaniin vuonna 1979. ?Nykyiset Kremlin johtajat selvästikin muistavat ja käyttävät Stalinin ja Breznevin tapoja puut- tua toisen maan sisäisiin asioihin?, väittää Moskovan kaiku -radioasema. VALERI MITENJOV Moskova. Viime viikolla kiovalaiset ääriliikkeet yrittivät vallata tasavallan sisäasianministeriön, mutta Krimin asukkaat torjuivat hyökkäyksen omin voimin. Kuka ja kuinka voisi tappaa venäläisiä Krimillä, jos valta tasavallassa on venäläisten käsissä. 1,5 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia on venäläisiä. Siitä ei ole yhtään todistetta, että Krimillä olisi ammuttu tai haavoitettu yhtäkään venäläistä. Ei tullut yhtään täsmentävää kysymystä asiasta. MINUA esimerkiksi kiinnostivat kovin tosiasiat uhista Krimin niemimaalla asuville venäläisille, joita Putin aikoo puolustaa. Yksi senaattori kertoi, että viimeisten kolmen kuukauden aikana Ukrainasta on muuttanut Venäjälle 143 000 pakolaista. Seuraavana päivänä sain tietää, että tieto on valhe. Mutta vain muutamia kymmeniä
Myös naisten aseman parantaminen ja poliittisen osallistumisen lisääminen vaikuttaisi kehitykseen positiivisesti. Kun Ukrainassa tehtiin oranssia vallankumousta, yliopisto meni lakkoon ja mielenosoittajien johtokeskus perustettiin yliopiston tiloihin. Serhi Kvit on johtanut yliopistoa vuodesta 2007. Hän on kotoisin länsiukrainalaisesta Uzhhorodista, ja 1980-luvulla hänet tunnettiin miekkailun Ukrainan mestarina. Kun presidentti Viktor Janukovitshin vastaiset protestit alkoivat, Kvit kannusti opiskelijoitaan liittymään mielenosoituksiin. . Opiskelijamme ovat hyvin, hyvin aktiivisia, Kvit naurahtaa. Kiovan Mohyla-akatemian rehtorin kännykkä soi taukoamatta. Se ei ole ihme. ELETÄÄN keskiviikkoa, ja muutaman tunnin kuluttua Kiovan Itsenäisyydenaukion lavalta kuulutetaan, että Kvit on ehdolla Ukrainan väliaikaisen hallituksen opetusministeriksi. Hallituksessa asia kuuluu valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle. . Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva Miekkailumestari vei opiskelijat mielenosoituksiin KIOVAN Mohyla-akatemia on tunnettu kapinahengestään. Puhumme potilaille sitä kieltä, jota he haluavat puhua. Toimittaja haastatteli Serhi Kvitiä ja jutussa esiintyviä ukrainalaisia Kiovassa viime keskiviikkona. Oikaisuja SUOMENMAAN Sentterissä 28.2. Lehtinen on teologian tohtori. Tamminiemen sauna -kolumnissa (Suomenmaa 26.2.) kerrottiin, että Eero Mäntyranta voitti Innsbruckissa talviolympialaisissa 50 kilometrin hiihdon. Mäntyranta oli kilpailussa yhdeksäs, mutta voitti 15 kilometrin hiihdon samoissa kisoissa. Toimitus pahoittelee virheitä. Lisäys tonnikerhon väliaikatuloksiin SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon väliaikatuloksista oli jäänyt pois kaksi osallistujaa. Puoleenväliin mennessä Maija Rautio Merijärveltä on kuntoillut 336 kilometriä ja Paavo Rautio Merijärveltä 685 kilometriä. Antti Rantakangas. Hän oli korruptoitunut ja ajatteli, että ukrainan kieltä tai ukrainalaisia ei ole olemassakaan. Ukrainalaiset osaavat järjestää vallankumouksia. Ongelma on siinä, että johtavatko ne mihinkään. KESKUSTAN kansanedustaja Antti Rantakangas kysyy, voiko ammattiyhdistys käyttää verovähennyskelpoisilla jäsenmaksuilla keräämiään varoja vaikuttaakseen jonkun puolueen sisäiseen päätöksentekoon. Rantakankaan mukaan on pelkona, että jäsenmaksun verovähennysoikeuden yleinen hyväksyttävyys murenee, jos jäsenmaksuja käytetään muuhun kuin jäsenistön etujen valvontaan. Kansanedustaja on jättänyt kirjallisen kysymyksen veroista vähennettävän ammattiyhdistyksen jäsenmaksun käytöstä. Kampanjalla on Kvitin tuki. . Lukutaidottomia on yhä noin puolet väestöstä. Myös suomalaiset osallistuvat rahoitukseen. . Rinne on saanut tukea useilta ammattiliitoilta. Komi toivoo Haitille rauhallista vaalivuotta KANSANEDUSTAJA Katri Komin mielestä on hyvä asia demokratialle, että Haitissa koulutetaan ihmisiä lukemaan. Olen puhunut venäjää aina. Laki on vain politiikkaa, hän sanoo. Myös Olga Kornishuk ja Inga Shimko pitävät lakia merkityksettömänä. Naiset keskustelevat yhdessä venäjäksi, mutta kumpikin osaa myös ukrainaa. Kornishukin lapset puhuvat venäjää, mutta lapsenlapset ukrainaa. Naiset kertovat olevansa lääkäreitä ja käyttävänsä työssään kumpaakin kieltä. . Kvit puhuu hallituksen tavoitteista varovaisesti, vaikka sanookin luottavansa hallituksen kykyyn toimia. Osa Itsenäisyydenaukion mielenosoittajista sanoo pysyvänsä sijoillaan presidentinvaaleihin asti. Kvitin mukaan nyt on kuitenkin hallituksen, parlamentin ja presidentin vuoro toimia. . Itsenäisyydenaukion protestit eivät olleet suunnattu venäjän kieltä vastaan. Kvitin mukaan myöskään puheet Ukrainan jakautumisesta itään ja länteen eivät ole totta. KIOVAN kaduilla haastatelluille venäjänkielisille kielilaki ei vaikuta erityisen merkitykselliseltä. Sevastopolista kotoisin oleva Jevgeni Melnitshuk on ollut Kiovassa osoittamassa mieltään Janukovitshia vastaan. Melnitshukin mielestä kielilain kumoaminen parlamentissa oli tyhmää, koska se lietsoi vastakkainasettelua. Kyse on joidenkin poliittisten voimien retoriikasta, erityisesti kommunistien ja Alueiden puolueen. UKRAINAN parlamentti kumosi reilu viikko sitten vuonna 2012 voimaan astuneen kielilain. Laki oli nimellisesti laadittu suojelemaan vähemmistökieliä, mutta se vahvisti ennen kaikkea venäjän asemaa. Kvitin mielestä laki oli nurinkurinen, sillä juuri muut kielet kuin venäjä tarvitsevat tukea. . Neuvostoaikana Ukrainaa venäläistettiin, ja Janukovitshin politiikka pyrki samaan. Kriitikot arvelivat tuoreeltaan, että lain kumoaminen vain lisäisi levottomuutta Ukrainan venäjänkielisillä alueilla. Presidentti Oleksandr Turtshynov päättikin käyttää veto-oikeuttaan ja estää lain kumoamisen. Länsimielisessä Lvivin kaupungissa aktivistit olivat jo ennen sitä ehtineet järjestää tempauksen, jossa ihmisiä kehotettiin puhumaan päivän ajan vain venäjää tuenosoituksena venäjänkielisille. Erityisesti Janukovitshin opetusministeri joutui Kvitin tulilinjalle. . Joidenkin ammattiliittojen jäsenmaksuilla saatuja varoja on käytetty sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaehdokkaan kampanjakuluihin. Tällä hetkellä senaatissa ei ole yhtään naista ja alahuoneessakin heitä on vain viisi, Haitissa vieraillut Komi sanoo. Kansanedustaja osallistui Parlamenttienvälisen liiton IPU:n asiantuntijaryhmän matkalle yhdessä neljän muun kansanedustajan ja senaattorin kanssa.. Se oli naurettavaa. Mohyla-akatemialla on kaksi virallista kieltä: ukraina ja englanti. Kvitin mukaan ministeri olisi halunnut poistaa englannin ja lisätä venäjän kielen käyttöä. lyhyesti Opetusministeri yritti myös hankkiutua Kvitistä eroon, mutta ei onnistunut järjestämään tälle potkuja. . keskustan eurovaaliehdokkaan Sanna Lehtisen henkilötiedoissa oli virhe. Seuraavana päivänä parlamentti hyväksyy hänet tehtävään. Kvit oli Viktor Janukovitshin hallinnon ärhäkkä kriitikko. Silloin kyse oli jokaisen henkilökohtaisesta valinnasta. Väliaikaisella hallituksella on työaikaa vain parlamenttivaaleihin saakka. Aluksi kävin Itsenäisyydenaukiolla yhdessä opettajiemme ja opiskelijoidemme kanssa. Kuva: Jari Laukkanen Rantakangas kysyy ay-jäsenmaksuista Serhi Kvit oli Viktor Janukovitshin hallinnon ärhäkkä kriitikko. 7 4.3.2014 Venäjää saa puhua ILONA VIHONEN/STT KIOVA KIOVALAISEN yliopiston rehtoril- la on kiire. Aamulla Serhi Kvit kävi tervehtimässä opiskelijoitaan, jotka olivat vallanneet Ukrainan opetusministeriön rakennuksen. Sitten hän palasi yliopistolle tapaamaan Georgian entistä presidenttiä Mihail Saakashviliä, joka saapui vierailulle opiskelijoiden kutsusta. . Herää kysymys, onko tämä ammattiyhdistysten tehtäviin kuuluva kustannus, jota yhteiskunta tukee jäsenmaksun verovapaudella, kysymyksessä todetaan. Urpilainen ja Pron puheenjohtaja Antti Rinne ottavat mittaa toisistaan, kumpi valitaan toukokuussa Sdp:n johtoon. Mut- ta kun Kiovan kaduilla alettiin käydä sotaa, en enää mennyt opiskelijoiden kanssa. Hänen elämäänsä laki ei kuitenkaan ole vaikuttanut.
Olen idealisti ja uskon, että jokainen ihminen haluaa osallistua, Paula Risikko sanoo. Työryhmä käy läpi palvelujärjestelmiä ja mitä työttömille on tarjolla, toimeentuloturvaa ja sitä, mitä tukimuotoja on. . Ei voi olla niin, että jo muutenkin tiukoilla oleville kunnille heitellään palloja. Ohjelman valmistelua on määrä jatkaa tämän vuoden loppuun saakka. . Siihen tähtää myös rakennepoliittisen ohjelman toimenpidekirjaus. . Sekin on myönnettävä, että kaikille ei vain yksinkertaisesti ole töitä. Nyt meidän ja opetusministeriön pitää pelittää paremmin yhteen, koska tarvitsemme osaamista työttömille. Tämä kaikki. Sosiaaliturvamme on jo nyt vastikkeellista. Entistä sairaampia pystytään auttamaan. Usein samassa perheessä saattaa olla työttömyyttä, vammaisuutta, sairauksia ja monenlaista avun tarvetta Nyt Kelassa konkretisoidaan, miten perhettä voidaan auttaa kokonaisuutena ja eri tukien avulla. RISIKKO lanseerasi aiemmin käsitteen osallistuva sosiaaliturva, mikä otsikoitiin julkisuudessa vastikkeelliseksi sosiaaliturvaksi. Viime syksynä hallitus päätti rakennepoliittisessa ohjelmassaan kehittää työikäisten osallistuvaa sosiaaliturvaa. Tavoitteena on ehkäistä työkykyisten työttömien syrjäytymistä, kannustaa osallistumiseen ja samalla lisätä sosiaaliturvan yleistä hyväksyntää yhteiskunnassa. Osallistuvaa sosiaaliturvaa ke- hittämään on asetettu työryhmä, joka luovuttaa väliraporttinsa ministeri Risikolle 15. Esimerkiksi Tanskassa syrjäytymisvaarassa olevien aktivoiminen aloitetaan Suomea aikaisemmin. TÄTÄKÄÄN haastattelua ei voi tehdä ilman viittauksia hallituksen valmistelemaan kiistanalaiseen sote-uudistukseen. Risikko sanoo, että perusterveydenhuolto on saatava kuntoon. Perusterveydenhuollon kuntoon saaminen ei voi kuitenkaan odottaa sote-uudistusta, jonka vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa, hän täsmentää. Suunta on selvä ja voimassaolevan terveydenhoitolainkin mukaan perusterveydenhoitoa on vahvistettava. Väki ikääntyy, ja hoidot kallistuvat. Tarvitsemme myös TEM:n palveluja ja STM:n palveluja. Uusia avauksia ei ministerin mukaan tällä vaalikaudella enää tule, koska yhteistyön tiivistyksiä ja kokeiluja on jo niin paljon meneillään hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Paljon palloja on heitetty kunnille. . maaliskuuta. On starttirahaa, palkkatukia, vuorotteluvapaan sijaisuuksia, työkokeilua, työvalmennusta, kuntouttavaa palvelutoimintaa ja työvoimakoulutusta... Kokeilut ovat Risikon mukaan olleet hyviä, kun kunta, TEM ja Kela ovat toimineet yhteistyössä. Listasin niitä. Sitä tarvitaan myös ministeriöiden välillä. . Meidän pitää tehdä yhdessä, ministeri tiivistää. TYÖTTÖMIEN aktivoimisessa on jo runsaasti palveluja . Hankkeissa mukana olevat ovat sanoneet, ettemme ole edes tienneet, mitä tuo toinen taho tekee, Risikko kertoo. Risikko mainitsee tutun esimerkin, kuinka esimerkiksi työtöntä on luukutettu eri palvelupisteeltä toiselle mene tuonne ja tuonne -tyyliin. JO AIEMMASSA ministeritehtävässään Risikolla oli haave, että eri avunantajista saataisiin toimiva kokonaisuus ja tuolloin hän kiinnitti huomiota lukuisiin palveluihin työttömille, samoin erilaisiin tukimuotoihin. . Aktivointitoimia emme voi sälyttää yksin kunnille, vaan yritykset ja kolmas sektori on saatava mukaan, Risikko linjaa. Suomi on työttömien aktivoimistoimissa selvästi heikompi kuin naapurimaat esimerkiksi Ruotsi ja Tanska. . Ajatukseni on, että ihmiset eivät menettäisi otetta työstä ja elämästä. Minun ajatukseni on, että löydettäisiin töitä työikäisille ja -kykyisille, Risikko täsmentää. TYÖN SAANTI on nykyisin vaikeaa, koska hakijalla pitää olla työkykyä fyysisesti ja henkisesti. Aika moneen työhön pitää olla myös ammatillista koulutusta. . Kuva: Jari Laukkanen ?Tarvitaan monia kopinotta Paula Risikko uskoo laajaan yhteistyöhön sosiaali- ja terveyssektorilla TIMO MIKKILÄ HELSINKI SOSIAALI- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) uskoo, että sosiaali- ja terveyssektorin haasteisiin pystytään vastaamaan vain laajalla yhteistyöllä. Hän on iloinen siitä, että jo nyt yhteistyöllä on löydetty tehokkaita kopinottajia apua tarvitseville ja vaikeuksiin joutuneille. Yhteistyötä on tiivistetty yhteistyökokeiluilla kunnissa, joissa kunta, TE-toimistot ja Kela ovat tiivistäneet yhteistyötä. 8 4.3.2014 . Avun tarpeessa olevia ihmisiä pystytään katsomaan kokonaisuutena. Samalla tavalla myös Kelassa on tiivistetty otetta
Vallankin pienissä terveyskeskuksissa tarvittaisiin järjestettyä vanhempien lääkärikollegoiden tukea nuoremmille lääkäreille. Valinnanvapautta ja perusterveydenhuollon vahvistamista voidaan lisätä kumppanuudella yksityisen sektorin kanssa. Risikko viittaa hyviin kokemuksiin yksityisiltä terveysasemilta esimerkiksi Tampereella. YHTEISTYÖTÄ ja yhteen hiileen puhaltamisen tärkeyttä Risikko korostaa myös yhtenä tämän hetken keskeisenä haasteena koko yhteiskunnassa. . Asiantuntijat kautta linjan ovat kuitenkin asettaneet jaksottamisen reunaehdoiksi sen, että hallitus tekee niistä kehysriihessä yksityiskohtaiset päätökset ja että hallitus samassa yhteydessä toteuttaa rakennepakettinsa, Lintilä huomauttaa. . Kuva: Jari Laukkanen Saarikko muistuttaa, että myös rakenteellisten uudistusten tilanne on epäselvä. Kun puhumme taloudesta, sanotaan, että arvot ovat koventuneet, kun kaikki mietitään rahassa. Velkaantuminen jatkuu, työttömyys pahenee ja verot on nostettu tappiin. Lintilä ihmettelee, miten hallitus voi toteuttaa rakennepakettinsa, kun kunta- ja sote-uudistukset ovat umpikujassa, työurien pidentäminen ja eläkeuudistus on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on levällään. . Samalla vahvaa mutta toisaalta herkkää. Katainen on luvannut ilmoittaa jatkosuunnitelmistaan vielä kevään aikana. Sä et voi käskyttää ketään, vaan puheenjohtajan työ on esimerkillä johtamista. Emme mieti rahassa kaikkea, mutta meidän on myös mietittävä rahaa ja toimien kustannusvaikuttavuutta, ministeri kiteyttää. Hallituksella viimeinen mahdollisuus päätöksiin SUOMENMAA KESKUSTAN talouspoliittisen työryhmän puheen- johtajan, kansanedustaja Mika Lintilän mukaan Jyrki Kataisen hallituksella on tässä kuussa kautensa viimeinen mahdollisuus tehdä Suomen taloutta ja työllisyyttä kohentavia päätöksiä. Hallituksen linja ja toimintakyky ovat hukassa, Lintilä toteaa. . Kuva: Jari Laukkanen ajia? Väki ikääntyy, ja hoidot kallistuvat. maksaa. . 9 4.3.2014 ?Meillä on hyvä puheenjohtaja? KOKOOMUKSEN puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen saa Paula Risikolta kiitosta ja täyden tuen. . Tiistaina pidetyssä hallituksen ja opposition keskustelussa kävi ilmi, että myös hallituspuolueet ovat sitoutuneet velkaantumisen taittamiseen. Epäselvää on, miten ja missä aikataulussa hallitus velkaantumisen taittamisen toteuttaa, Saarikko toteaa. Hän huomauttaa, että päähallituspuolueet kokoomus ja Sdp ovat esittäneet molemmista asioista keskenään ristiriitaisia kannanottoja jo aiemmin. . Puolueen luotsaaminen ei ole helppo juttu. Työurien pidentäminen ja eläkeuudistus on ulkoistettu työmarkkinajärjestölle. Meillä on nyt hyvä puheenjohtaja, enkä ota sen kummemmin kantaa puheenjohtaja-asiaan, hän napauttaa. Entä minkälaisen pitäisi olla tulevaisuuden puheenjohtajan. Erityisesti Sdp on korostanut, että hallitus ei voi tehdä päätöksiä seuraavan hallituksen puolesta. SAARIKON mukaan on epäselvää, pitääkö hallitus kiinni muista hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista eli alijäämän supistamisesta, työttömyysasteen alentamisesta ja kaikista tärkeimmästä eli työllisyysasteen nostamisesta. . Toistaiseksi hallitus on epäonnistunut kaikissa tavoitteissaan. Tätähän myös Katainen on suomalaisille koko ajan vakuuttanut. Hetemäen asiantuntijaryhmä asetti hallituksen rakennepaketin toteuttamisen ehdoksi uusien menoleikkausten ja veronkorotusten jaksottamiselle. . Tarvitaan ennaltaehkäisyä, mutta samalla myös nopeaa tautien määrittelyä. Tämä ei tapahdu Risikon mukaan muuten, kuin että terveyskeskuksista saa vastaanottoaikoja lääkärien lisäksi myös hoitajien pakeille. . Erkkikään ei ota selvää hallituksen linjasta, ja asiat ovat levällään kuin Jokisen eväät, Mika Lintilä lataa. Mitä lähemmäksi päätösten teon aika on tullut, sitä heikommaksi hallituksen toimintakyky on muuttunut. Vielä pahempaa on, että Erkkikään ei enää ota selvää hallituksen talouspolitiikan linjasta. SDP:N eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman irtisanoutui lauantain Helsingin Sanomissa hallituksen oman eli Hetemäen asiantuntijaryhmän esityksistä. Lintilän mukaan Backman veti käytännössä maton oman puolueensa puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ja pääministeri Jyrki Kataisen alta. Backman sanoi Helsingin Sanomissa, että Sdp on valmis jaksottamaan uudet kolmen miljardin euron leikkaukset ja veronkorotukset ?suunnitelmatasolla. Tässä taloudellisesssa tilanteessa ei voi mennä rähmällensä. Toistaiseksi nämä tavoitteet ja Suomen todellisuus ovat siirtyneet sitä kauemmaksi toisistaan, mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt. Annika Saarikko haluaa tietää, pitääkö hallitus kiinni hallitusohjelmansa keskeisistä tavoitteista. Jossakin vaiheessa kokoomus tarvitsee uuden puheenjohtajan... . Risikko on tässä toista mieltä. . Samaan aikaan Sdp:n mahdollinen uusi puheenjohtaja Antti Rinne kiertää Suomea irtisanoutumassa hallituksen politiikasta ja vihreät uhkaavat lähteä kokonaan hallituksesta. . Tilanne valitettavasti on, että kunta- ja soteuudistusten umpikuja jatkuu. Pitääkö hallitus kiinni ohjelmastaan, jossa luvattiin taittaa velkaantuminen, nostaa työllisyysastetta, alentaa työttömyysastetta ja supistaa ali- jäämää. Toivottavasti se ole kovin lähellä, Risikko sanoo päättäväisesti. . Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Emme pysty hillitsemään kustannuskehitystä, ellemme saa tautitaakkaa vähemmäksi ja auttamista entistä aikaisempaan vaiheeseen. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa on kehitettävä. Tärkeintä kuitenkin on, että suomalaiset pääsevät ammattiauttajien pakeille, josta prosessit lähtevät liikkeelle. Toivottavasti Kataisen lähtö ei ole lähellä, Paula Risikko sanoo. Pitäisikö kokoomuksen etsiä naispuheenjohtajaa? . Kuva: Jari Laukkanen Saarikko vaatii Kataiselta selvitystä hallituksen talouslinjasta KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko vaatii pääministeri Jyrki Kataista selvittämään suomalaisille, mikä hallituksen talouspolitiikan linja on. . Keskustan esittämästä miljardiluokan kasvurahastosta kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi ei edelleenkään ole tietoa.. Nyt on vain näytettävä, että osaamme ja pärjäämme, hän pohdiskelee. Usein puhutaan, että arvot ovat koventuneet myös Suomessa. useammalle vuodelle. . Kaikkia ei tarvitse myöskään lähettää erikoissairaanhoitoon, hän sanoo. Perusterveydenhuollossa on joillakin alueilla lääkäripula, joka ei ole nopeasti ratkaistavissa. . Kenen linja tässä tilanteessa on voimassa, Lintilä kysyy. BACKMAN ja kokoomuksen puheenjohtajapäivillä puhunut Katainen eivät kumpikaan antaneet vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin, Lintilä näkee. . Että päätökset tehdään. Meillä on hyvä puheenjohtaja. Risikko sanoo arvostavansa Kataista siksi, että tämä perehtyy asioihin ja ?lähtee aina ihmisestä?. Hän kehuu myös Kataisen kärsivällisyyttä ja kykyä luotsata hyvin puoluetta.
Se on inhimillinen, omaisten huolta vähentävä, vanhuksille sosiaalisia suhteita edistävä ja edullinenkin ratkaisu. Yksin vanhus ei hänen mukaansa kotonaankaan tänä päivänä jää; ennen kotihoitoa tarjottiin maksimissaan 90 tuntia kuukaudessa, nyt rajaa ei enää ole. Karjula myöntää, että moni vanhus kaipaisi enemmän. . Olen nähnyt, miten tautikuorma kehittyy. Olen nähnyt saattohoidossa monia vanhempia potilaita, joilla on ollut rohkeus kieltäytyä esimerkiksi rankoista syöpähoidoista. Usko laitoksiin elää Karjulan mukaan edelleen vahvana. . Silloin asioita tehtäisiin rauhassa sen sijaan, että hoidosta jää vain kiireinen vaikutelma. VAIKKA Raahen seudulla tilanne on monessa suhteessa hyvä, ei samaa voi sanoa koko Suomesta. Totuus on, että vanhustenhuolto nilkuttaa, jossain paikoin jopa pahasti. Vanhuspalvelulaistakaan ei loppujen lopuksi kehkeytynyt suurta pelastajaa. Niillä ei välttämättä saavutettaisi kuin muutama kuukausi lisää elinaikaa. Vaikka kuolema on luonnollinen osa geriatrin työtä, se Karjulan mukaan pysäyttää aina. Asiat on helpompi kohdata ja hyväksyä, kun on kulkenut vanhuksen rinnalla jo kauan, jopa yli 20 vuotta. . 10 4.3.2014 Hyvää vanhuutta voi elää monin tavoin Palkittu geriatri Maisa Karjula korostaa liikuntakyvyn säilymisen tärkeyttä SATU ITKONEN Maisa Karjula vaihtaa kuulumisia kuntoutusosastolla Ilpo Rantasuon kanssa. Hänellä oli mielestäni hyvä vanhuus. Näin kiteyttää geriatrian ylilääkäri Maisa Karjula. Hänen mukaansa hyvää vanhuutta on monenlaista. Kuva: RAAHE . Ne toisivat ratkaisun moneen asiaan. . OMA VAARINI eli 92-vuotiaaksi. Hän asui tyttären perheen kanssa, tosin omassa asunnossaan. Tässä tarvitaan koko orkesteri jumpparista ja toimintaterapeutista hoitajiin ja lääkäreihin. Paula Åström kunto lähtee laskuun, omaisista tuntuu jo varhain, että vanhemman pitäisi päästä laitokseen. Karjulan mukaan raja tulee kuitenkin vasta, kun ihminen ei enää pärjää omillaan, vaan on täysin pestävä, puettava ja syötettävä eikä tunne kotia kodiksi. . Sydänkohtauksen tullessa hän käveli itse sairaalaan ja hiipui siellä pois kahdessa viikossa. Siinä meillä on opettelemista. VUODEN geriatriksi 2011 nimetty Maisa Karjula tunnetaan myös kiitellystä vanhushuollon Raahen mallista. Toiminnan tärkeimmät teesit ovat muistisairauden varhainen havaitseminen ja liikuntakyvyn säilyttäminen. Meillä ei ole enää varaa akuuttihoidosta sinkauttaa suoraan laitokseen. Karjulan mukaan se toi muassaan paljon hyvää, mutta myös parannettavaa on. . He tarvitsevat opastusta, etteivät vain istu sängyn päässä ja kysy kuntoutetaanko heidän läheistään. Meidän täytyy näyttää, miten hekin voisivat häntä kuntouttaa.. Näin elämänlaatu säilyy hyvänä pitkään. Karjula on tyytyväinen, miten asiat toimivat Raahen ja sen ympäristökunnissa. Ensin pitää toipua, mennä kotiin ja sitten, jos ei siellä tuettuna pärjää, laitokseen. RYHMÄKOTEJA Karjulan mukaan pitäisi olla nykyistä enemmän. Joku päivä sitä on niin paljon, ettei ?reki enää liiku?. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä työskentelevällä Karjulalla on myös oma mittaristonsa ikäihmisten laadukkaalle hoidolle. . Kaikessa ei ole kyse resursseista, vaan henkilöstön yhteen puhaltamisesta. Yksin ei työtä voisi tehdä. . Kerran eräs vanhus käytti kotihoidosta kuvausta ?nopean toiminnan joukot?, Karjula naurahtaa. . Me tarvitsemme omaisia. Hän oli kiinnostunut ympäröivästä elämästä ja meidän jokaisen kuulumisista. . Sillä ei ole väliä, vietetäänkö elämän ehtoopuoli kotona vai laitoksessa. Tärkeintä on, että aika on mielekästä ja vanhuksella on tunne, että on hän on tärkeä. Hyvään vanhuuteen Karjulan mukaan kuuluu myös asioiden hyväksyminen. . Kun oman isän tai äidin Olen nähnyt, miten tautikuorma kehittyy. Joku päivä sitä on niin paljon, ettei reki enää liiku. KARJULA ymmärtää, että omaisten huoli rakkaimmistaan on suuri. Vaikka omaisten ja hoitohenkilökunnan käsitykset ikäihmisen kunnosta eivät aina kohtaa, läheiset ovat korvaamattomia yhteistyökumppaneita. Geriatrina Karjula haluaa antaa omaisille tietoa, jotta he voivat ymmärtää ja hyväksyä sekä osaisivat toimia esimerkiksi muistisairaan kanssa. . Se on työmme haastavin osuus. Hyviä asioita ovat muun muassa omatoimisuuden tukeminen, se että vanhusta ei saa valmistelematta kotiuttaa sairaalasta ja osa palveluista pitää järjes- tää jo ennen virallista hoitosuunnitelmaa, Karjula listaa. Vaikka laki vannoo kotihoidon nimeen, moni omainen ajattelee toisin. Joskus vanhuksen kannalta olisikin parempi, että yksi reissu päivässä olisi vähintään tunnin mittainen. Sen pitäisi olla vanhuksen tarpeista lähtevää ja kiireetöntä
Minulle nuo työpaikat kelpaisivat. Työelämän laatu, työikäisten työkyvyn turvaaminen ja parantaminen ovat keskeisimmät tavoitteet. . On tehtävä kuntoutuksen kokonaisuudistus. Karjula työskentelee geriatrian ylilääkärinä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä. Työ pitää sisällään osastotyötä sekä kotihoidon konsultointia. Lisäksi Karjula ottaa vastaan muistipotilaita ikäihmisten poliklinikalla ja käy palvelukeskuksissa pari kertaa viikossa. Karjula on 12 lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen isoäiti. Työ on hänen mielestään antoisaa. On yhteisesti ponnisteltava sen eteen, että mahdollisimman moni jaksaa ja haluaa olla töissä normaaliin eläkeikään asti, Vehviläinen sanoo. Vehviläisen mielestä hyvässä työyhteisössä on eri-ikäisiä työntekijöitä, joiden osaaminen ja vahvuudet täydentävät toisiaan. Hänen mukaansa ikääntyvien osaaminen on nähtävä voimavarana ja otettava osaksi uusien ja nuorempien työntekijöiden perehdyttämistä. Hyvinvoiva ihminen on hyvinvoiva työntekijä, Anu Vehviläinen sanoo. Kuvassa Maisa Karjulan kanssa kotisairaanhoitajat Sirkka Koivu (keskellä) ja Tiia Saarela (oik.). Keskustan linjauksiin energia-, ilmasto- ja alue- Ratkaisut kestävyysvajeen kattamiseksi ovat olemassa, Elsi Katainen huomauttaa. Hänet tunnetaan myös luennoitsijana. Eletyt vuodet kulkevat aina ihmisen mukana, Vehviläinen sanoo. Elsi Katainen vaatii energiaomavaraisuutta Marja-Liisa Karjula. Käytännön teot ja myönteiset asenteet ikääntyneempiä työntekijöitä kohtaan syntyvät työpaikoilla ja yrityksissä. VEHVILÄINEN muistuttaa, että myös työmarkkinajärjestöt ja eduskunta ovat vastuussa siitä, miten yhteiskunnassa edistetään ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ja työelämän laatua. . Yrittäjien työterveyshuoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, Vehviläinen toteaa. . Vanhukset ovat aitoja ja heidän seurassaan Karjula tuntee voivansa olla oma itsensä. Karjula on palkittu vuoden 2011 geriatrina. Jos haluamme edistää uusi- en yritysten syntymistä, meidän on huolehdittava siitä, että myös yrittäjille itselleen on tarjolla tukea ja apua niin henkiseen kuin fyysiseen jaksamiseen. Työurien pidentäminen vaatii Vehviläisen mielestä lukuisia samaan suuntaan vaikuttavia toimia. On myös parannettava ikääntyvien mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, vaihtaa työtehtäviä ja käyttää hyväksi joustavia työaikajärjestelyjä. Kullakin työpaikalla voidaan ottaa käyttöön juuri heille sopivimmat ikäohjelmat, Vehviläinen sanoo. VEHVILÄISEN mielestä työkyvystä ja jaksamisesta puhuttaessa ei saa unohtaa pk-yrityksien yrittäjiä. . Maksamme yli 8 miljardia euroa Suomen ulkopuolelle energiasta, jonka voisimme saada omasta maasta ja luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Ikääntyvien työntekijöiden aseman parantaminen on meidän kaikkien asia. On vahvistettava työnantajien ja työterveyshuollon panosta työkyvyn turvaamisessa ja ennaltaehkäisevissä toimissa. Turvapuhelinhälytyksiä tulee 300-400 kuukaudessa. Gellman tiimin ansiosta yhä useampi voi asua entistä pidempään kotona. Myös saattohoito voidaan sen ansiosta järjestää kotioloissa, jos asiakas itse sitä haluaa ja omaiset sen hyväksyvät. FAKTA KANSANEDUSTAJA , keskustan eläketyöryhmän vetäjä Anu Vehviläinen haluaa, että alkuvuodesta käynnistyneissä eläkeneuvotteluissa haetaan ratkaisuja, joilla edistetään erityisesti ikääntyvien työntekijöiden asemaa työpaikoilla ja työmarkkinoilla. STTK:n koulutuspäivillä Joensuussa lauantaina puhuneen Vehviläisen mielestä Suomi tarvitsee ikääntyvien työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa. Vehviläinen kantaa huolta myös ikäsyrjinnästä. Lisäksi työntekijät tekevät tehostettua kotihoitoa eli vierailevat öisin niiden asiakkaiden luona, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi vessa-asioissa. Myös omaisten huoli helpottuu, kun läheiset ovat turvassa kotonaan myös öisin. Tarve palvelulle on ollut kova. Ratkaisut kestävyysvajeen kattamiseksi ovat olemassa. Tiimille riittää töitä Raahen seudulla. Vuorokauteen kertyy ajokilometrejä 250 ja asiakkaita hoitajat tapaavat päivässä 30-34. TOISIN KUIN muualla Suomessa Raahen seudulla palveluja on yhdistetty. Gellman tiimin työhön kuuluu kotisairaalatoiminnan lisäksi vastata Raahe-Siikajoki-alueen turvapuhelinhälytyksiin. Yrittäjien omalla jaksamisella on paljon merkitystä koko yrityksen ja sen henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Kotikäyntejä vuositasolla kertyy 11 000. Kuva: Paula Åström Monessa mukana Marja-Liisa ?Maisa. Kuva: Paula Åström Apu saapuu myös öisin MAISA KARJULAN työhön kuuluu myös kotisairaalatoiminnasta vastaavien hoitajien konsultointi. Gellman tiimiksi nimetyssä toiminnassa on 9 työntekijää. He työskentelevät asiakkaita varten arkena ja pyhinä, päivisin ja öisin. Aamuisin työvuorossa on kaksi hoitajaa, illalla yksi ja yöllä kaksi. Hallituksen sisällä on vain niin suuria ideologisia ristiriitoja esimerkiksi energiapolitiikasta, että suomalaisten työpaikkojen luominen jää niiden jalkoihin. Katainen toteaa, että energian kotimaisen saatavuuden petraaminen toisi työpaikkoja ensisijaisesti maaseutualueille eikä tämä sovi hallituspuolueiden pirtaan. . Hänen mukaansa se on kitkettävä jokaiselta työpaikalta pois. . Kuva: Jari Laukkanen politiikasta tavoite energiaomavaraisuudesta taas istuu täydellisesti, Katainen muistuttaa. Hän korostaa, että professorit todistivat kotimaisuuteen nojaavan energiapolitiikan luovan Suomeen 90 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. . En voi hyväksyä hallituksen ylimielisyyttä sekä suomalaisia työpaikkoja että talouden kehittämisen mahdollisuuksia kohtaan.. Vuonna 2012 Karjula sai parhaan lääkäriluennoitsijan palkinnon Professiolta. KESKUSTAN kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Elsi Katainen ihmettelee, miksi hallitus ei hoida kestävyysvajetta panostamalla kotimaiseen energiaan. Tällä viikolla professorityöryhmä julkisti laskelmat, joiden mukaan Suomen energiavaihtotase on reippaasti miinuksella. . Vaadin hallitukselta toimia, että Suomi saadaan energiaomavaraiseksi, Katainen sanoo. ELSI KATAINEN kummastelee, että hallitus järjesti kuluneella viikolla näyttävän julkisuusteatterin kutsumalla myös opposition keskustelemaan velkasuhteen taittamisesta. . 11 4.3.2014 Vehviläinen kantaa huolta ikäsyrjinnästä työpaikoilla SUOMENMAA Gellman tiimi hoitaa monenlaisia asiakkaita. Kuva: Jari Laukkanen
Komentajan nimittää valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentti. Paalupaikalla tehtävään on perinteisesti Puolustusvoimien kakkosmies eli Pääesikunnan päällikkö, jos hän on muutenkin komentajaputkessa eli tehtä- vään myös sopivan ikäinen. Komentajan eroamisikä on 63 vuotta ja muun kenraalikunnan 60 vuotta. Kun komentajan virkakauden kesto on viisi vuotta, tehtävään valittava saisi olla iältään korkeintaan 58?59 vuotta. Nykyinen pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko on sopivassa 58 vuoden iässä. He söivät rasvaisia kaloja, kuten muikkuja, silakoita, lohta ja kirjolohta. Sen sijaan teenjuonnin ja dementian väliltä ei löydetty yhteyttä. Ruokavalion yhteydestä dementiariskiin on ollut aiemmin vain vähän tietoa, ja tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Terveystieteilijä Marjo Eskelinen on selvittänyt väitöstutkimuksessaan ItäSuomen yliopistossa, että terveellinen ruokavalio keski-iässä vähentää dementiariskiä. 12 4.3.2014 Keski-iän mässäily voi kostautua dementiana PÄIVI SEPPÄLÄ/STT TAMPERE RUOKAVALION rukkaaminen terveelliseksi viimeistään keski-iässä auttaa suojautumaan dementialta. Se kertoo siitä, että kuluttajat ovat kiin. Niitä ovat verenpaineen, painon ja kolesterolin pitäminen kurissa. Kalojen valmistuksessa ruoaksi ei käytetty voita eikä erilaisia kermoja. Dementikkojen määrän on arvioitu nelinkertaistuvan Suomessa seuraavan 50 vuoden aikana. Rasvaisten kalojen syönti näin tiheään lisäsi hyviä suuria HDL-kolesterolihiukkasia, jotka vähentävät sydän- ja verisuonitautiriskiä. Tutkijatohtori Maria Lankinen toteaa, että vaikka omat rasva-arvot olisivat kunnossa, omassa ruokavaliossa kannattaa suosia kalaa ja pehmeitä kasvirasvoja. Aiemmissa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa on havaittu, että vähärasvaiset kalat puolestaan alentavat verenpainetta. Mahdollisuuksia ei varmasti heikennä, jos yhteistyö puolustusministeri Carl Haglundin (r.) kanssa on sujunut. SPEKULAATIOISSA mukana ovat olleet myös muun muassa Puolustusvoimien uudistuksen arkkitehti ja nykyinen operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen ja Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi. Sotilasmaailmassa edetään kuitenkin yleensä hierarkkisen käsikirjoituksen mukaan. Komentajakuvioissa siitä poikettiin viimeksi vuonna 2001, kun silloinen Pääesikunnan päällikkö Ilkka Hollo jäi valitsematta. Terveellistä ruokaa ovat esimerkiksi kasvikset, marjat, hedelmät ja kala. Epäterveellisiä puolestaan ovat makkarat, makeiset ja sokerijuomat. Monet muistisairauksien jo aiemmin tunnetuista ehkäisykeinoista ovat samo- ja kuin sydän- ja verisuonitautien ehkäisykeinot. Hän on myös saman ikäinen kuin Rannikko. Julkisuudessa Räty on ollut jo jonkin aikaa kenraalikunnan ehkä näkyvin sotilas. Hänen ohitseen ajoi kansainvälisesti meritoitunut silloinen puolustusministeriön osastopäällikkö Juhani Kaskeala, joka miellytti valitsijoita ?korpikenraaliksi. Esimerkiksi Alzheimerin aivomuutokset alkavat jo vuosikymmeniä ennen kuin tauti oireilee. KALAN terveellisyydestä on saatu lisänäyttöä myös toisessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Siinä mukana olleet lisäsivät kalan syöntiä kolmesta neljään kertaan viikossa. Merivoimien entistä komentajaa pidetään tehtävään myös pätevänä ja sopivana. Myös puolustusministeriön nykyinen kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty täyttää kokemukseltaan komentajan mitat. Alzheimerin tauti on yleisin etenevistä muistisairauksista. Muistisairauksien kehittyminen alkaa jo kauan ennen ensimmäisiä oireita. Ukrainan kriisin vuoksi asia ei ole kuitenkaan juuri nyt pinossa kiireellisimpien joukossa. Komentajan valinta valmistellaan nykyisen komentajan, puolustusministerin ja presidentin kesken. Myös liikunnan puute ja kakkostyypin diabetes lisäävät dementian riskiä. Dementikkojen määrän on arvioitu jopa nelinkertaistuvan Suomessa seuraavan 50 vuoden aikana. Parhaimmillaan pyrkijöitä on i moittautunut muutamassa tunnissa p räti 400. . luonnehdittua Holloa enemmän. HETI ovella ravintola Allin Matalassa Oulu Toppilassa sieraimiin lipuu veden kielel nostattava paistuvan lihan tuoksu. Lihakoulun kokki Sami Lamminaho no taa parhaillaan uunista nyhtöpossua, j ka on tämän hetken trendiruokien ehd tonta kärkeä. Lamminaho on katsonut parhaimmak paistaa pitkän kypsentämisen vaativan he kun valmiiksi ennen kuin 30 innokasta lih koululaista saapuu paikalle. KIERTÄVÄ lihakoulu on HK:n ja K-Cityma ketien yhteisponnistus, jolla tarjotaan t vallisille kuluttajille mahdollisuutta pää tä oppimaan muun muassa oikeanlaista hankäsittelyä, koko ruhon hyödyntämis sekä uusimpia liharuokatrendejä. Lihakoululle on selvästi ollut tilausta, s lä esimerkiksi Oulussa oppilaslista täytt hetkessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen käyttö ja 3?5 kahvikuppia päivässä näyttävät suojaavan dementialta. Vähärasvaisia kaloja ovat esimerkiksi kuha ja ahven. Sami Lamminaho opettaa kädestä pit Ruoan Lihakoulu opettaa l Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen käyttö ja 3?5 kahvikuppia päivässä näyttävät suojaavan dementialta. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva MERI ALARANTA-SAUKKO OULU Puheloinen saanee seuraajan lähiviikkoina PEKKA POHJOLAINEN/STT HELSINKI PUOLUSTUSVOIMIEN seuraavan komen- tajan nimi selvinnee lähiviikkoina. Heinäkuun lopussa eläköityvän Ari Puheloisen seuraaja on ministeriölähteiden mukaan tarkoitus nimittää maaliskuun aikana
Haluamme näyttää, että tällainenkin on mahdollista ja inspiroida ihmisiä kokeilemaan erilaisia asioita, lihakoulun alunperin suunnitellut markkinointipäällikkö Lau- Kotiruuan laitto on heikentynyt. Mennään siitä, missä aita on matalin. ra Lindström sanoo. SUOMALAISET syövät vuodessa 77,5 kiloa lihaa henkilöä kohden. Lihat tirisevät hänen grillissään aina huhtikuulta lokakuulle asti. Sisäfileetä paljon valmistava Lipponen sai kurssilta uusia vinkkejä fileiden kalvojen poistoon. Seuraavaksi hän aikoo kokeilla lihakoulussa esiteltyä nyhtöporsasta. . Haluamme korostaa paitsi laadukkaan suomalaisen raaka-aineen myös kotimaisen työn merkitystä, Lindström alleviivaa. Sirkulaattorialla voidaan määrittää kypsennyslämpötila 0,1 asteen tarkkuudella. Nyt se rajoittuu pitkälle jauhelihaan ja kanasuikaleisiin. Kuva: Maria Seppälä. Määrä on jatkuvasti kasvanut. Haluamme rohkaista ihmisiä valmistamaan lihaa monipuolisemmin. Esimerkiksi kotitalousopettajien suunnalta on tullut viestiä siitä, että kentällä suorastaan janotaan lihakoulun oppeja. . 13 4.3.2014 Uusia vinkkejä kokeneellekin OULULAINEN Toimi Lipponen oli yksi onnekkaista lihakoulun listoille ehtineistä. . Moni on kertonut kokeneensa ahaa-elämyksen. Esimerkiksi meillä on edelleen paljon käsityötä. Miehiä ja naisia on mukaan lähtenyt kutakuinkin saman verran. . Esimerkiksi paistetun pihvin vetäyttämisen tärkeys on ollut monelle uusi asia. Opintosuunnitelmaan kuuluu tietysti myös erilaisia tapoja kypsentää ja maustaa lihaa. Vaikka tarkoitus on nimenomaan opastaa perusasioissa, pikkuisen hifistelyäkin on livautettu mukaan. Vai mitä sanotte sirkulaattorista, joka huolehtii lihan hauduttamiseen käytettävän veden oikeasta lämpötilasta 0.1 asteen tarkkuudella? . Kuva: Maria Seppälä nlaitto ei ole rakettitiedettä lihan oikeaoppiseen käsittelyyn ja valmistamiseen un lle osoo- ksi erha- artaäslistä iltyi ile- n- nostuneita lihasta ja ruoanlaitosta. Kotiruuan laittotaidot ovat heikentyneet. Eniten lihaa syövät alle 35-vuotiaat. Lihakoulun tavoitteena on Lindströmin mukaan auttaa kasvavaa kuluttajien joukkoa konkreettisesti lihankäytössä. . Tämä oli oikein miellyttävä kokemus. Jotakin uuttakin jäi hattuun, hän kiittelee. Lihaa on tullut laitettua omassa kotikeittiössä monessa muodossa, joten aivan noviisina hän ei kouluun tullut. Erityisesti Lipposen sydäntä lähellä on grillaaminen. Kuva: Maria Seppälä täen miten lihaa kuuluu käsitellä. Lihan valmistus ei olekaan mitään rakettitiedettä, kun vain malttaa, Lamminaho kertoo. Hän ei lähde ottamaan kantaa siihen, onko suomalaisten lihan käsittelytaito ruostunut. . Se vaikutti mielenkiintoiselta. Toimi Lipponen on kokenut lihan valmistaja, mutta sai silti lihakoulusta uusia vinkkejä. Kuva: Maria Seppälä Nyhtöpossu on yksi tämän hetken trendiruuista. Toisaalta esimerkiksi perinteinen lihakeitto alkaa olla unohdettu juttu, hän sanoo ja intoutuu lähes ylistämään naudan lavasta valmistetun keiton erinomaisuutta. LIHAKOULUSSA opetetaan kädestä pitäen lihan käsittelyä, kuten fileen kalvojen poistamista tai pihvin paistamista. Teoriaosuudessa Lamminaho kertoo perusasioista, vaikkapa siitä, että liha kannat- taa ottaa huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen paistamista. . Me muistutamme, että asiat voi tehdä itsekin eikä se ole vaikeaa. Lihakoulun tarkoituksena on myös tuoda lihanjalostaja lähemmäksi kuluttajia, kertoa, että tehtaissa on töissä ihmisiä eikä vain robotteja. . He haluavat oppia uutta, Lamminaho toteaa. Lihakoulu kiertää 40:ssä Suomen kaupungissa Helsingistä Rovaniemelle. Oppilaiden joukossa on nähty niin oman keittiönsä mestareita kuin niitäkin, joilla lasta hädin tuskin pysyy kädessä. Pitkä kypsennysaika mehevöittää kasslerin suussa sulavan herkulliseksi
Se kuitenkin edellyttää, että nuorille avataan yhteisten asioiden hoitamista arvopohjalta. AKTIIVISUUS ja ennakkoluulottomuus ovat olleet Lappalaiselle tyypillistä pienestä pitäen. Jo alle kouluikäisenä hän ilmoitti haluavansa isompana mopon ja menevänsä armeijaan. Kuva: Jorma Uusitalo nallisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä roppakaupalla. Itse huomioin vastuullisuuden omissa kulutusvalinnoissani. Miksi toiset näkevät nälkää ja miksi lapset tekevät meille vaatteita? Entä miksi luonnonvaroja haetaan jostain kaukaa, jonne jäävät vain luonnonvarojen hyödyntämisestä aiheutuvat haitat? Muun muassa tällaiset kysymykset askarruttavat Toholammilta kotoisin olevaa Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaa Elina Lappalaista. Vuodet Toholammin kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa tarjosivat näköalapaikan paikalliseen päätöksentekoon. Päällimmäisenä puheenjohtajaa kiinnostavat kuitenkin kansainväliset kysymykset ja siellä erityisesti energia, ruoka, markkinat sekä ihmisoikeudet ja niihin liittyen kestävä kehitys isossa mittakaavassa. . Politiikan Akatemian hän kävi vuonna 2006. FAKTA OMIEN kokemustensa perusteel- la Elina Lappalainen kannustaa nuoria päättäjiä olemaan määrätietoisia ja sanomaan rohkeasti oma mielipiteensä. . Varusmiespalvelun hän suorittikin Ilmavoimien erikoisjoukoissa Tikkakoskella. Opinnot alkoivat lukion jälkeen Oulun yliopistossa matematiikan laitoksella. Opettajan ammatti ei kuitenkaan tuntunut omalta alalta, joten Lappalainen otti aikalisän palaamalla Yhdysvaltoihin lukioaikaisen isäntäperheensä luokse. . Tiedon hankkiminen omaehtoisesti kannattaa, koska ihmisiä kyllä saa puolelleen, jos osaa perustella asiansa riittävän hyvin. Lappalaisella on myös selkeä ehdotus, miten nuorten kiinnostusta yhteiskunnalliseen toimintaan voitaisiin lisätä. . Kampanja on vielä aluillaan mutta ensimmäiset kokemukset ovat tosi positiiviset. Ei kannata tyytyvä siihen, mitä lukee papereissa tai mitä ryhmässä tulee esille. Kuva: Jorma Uusitalo Elina Lappalainen Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja Keskusta-piirin varapuheenjohtaja. 14 4.3.2014 Kansainvälisyys kiinnostaa Elina Lappalaisessa on maailmanparantajan ?vikaa? JORMA UUSITALO TOHOLAMPI MIKSI toisilla on asiat niin paljon huonommin esimerkiksi kolmannessa maailmassa. Minussa on pientä maailmanparantajan vikaa, Lappalainen nauraa mutta vakavoituu korostamaan vastuullisuuden merkitystä. Lappalainen muistuttaa, että tarvitsemme vastuullisuutta toisista ihmisistä, koska käytämme esimerkiksi elektroniikkaa, vaatteita ja ruokaa, joita tuotetaan epäeettisissä olosuhteissa. . Tutustuin eri puolueiden ohjelmiin, ja minuun vetosivat varsinkin Santeri Alkion ajatukset köyhän asiasta, yhdenvertaisuudesta, yrittäjyydestä ja kestävästä kehityksestä. Oma aktiivisuus ja kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen palkittiin läpimenolla heti ensimmäisissä kunnallisvaaleissa. Siitä lähtien Lappalaiselle on kertynyt paikallisia, valtakun- Euromääräisesti ison vaalibudjetin sijasta Elina Lappalainen kampanjoi eurovaaleissa ahkeralla jalkatyöllä ja tapaamalla ihmisiä mahdollisimman paljon. Pyrin vaikuttamaan myös yleiseen mielipiteeseen kirjoituksillani ja otan kantaa Keskustanuorten ja keskustan poliittisiin ohjelmiin. YHTEISKUNNALLISET asiat alkoivat kiinnostaa Elina Lappalaista teini-iässä. . Vapaa-aika kuluu lukiessa, bloggaamisessa, lastenvaatteita ommellessa sekä vauvauinnissa. . Teen parhaillaan gradua yhteisöjen vaikutuksesta energiankulutukseen. Kansainvälisesti suuntautuneen opiskelijan ja perheenäidin oli helppo lähteä mukaan myös ensi toukokuun eurovaaleihin. . Minusta politiikka pitää tuoda takaisin kouluihin. Armeijassa päätin, että jatkan matikan opiskelua mutta suuntaudun tilastotieteen puolelle ja otan sivuaineeksi kansantaloustieteen. Kansainvälisyys kiinnostaa ja niihin liittyviin asioihin haluan vaikuttaa. Ei ehkä niin massiivisesti kuin joskus 70-luvulla mutta kuitenkin siten, että poliittiset nuorisojärjestöt saisivat näkyä kouluilla edes ajoittain. Myös kunnallisvaalien ikärajan laskemista 16 vuoteen voitaisiin Lappalaisen mielestä harkita. Minuun vetosivat Santeri Alkion ajatukset köyhän asiasta, yhdenvertaisuudesta, yrittäjyydestä ja kestävästä kehityksestä. . Keskustan puoluevaltuuston jäsen. 27-vuotias opiskelija, syntynyt Toholammilla ja asuu nykyään Oulussa. Toiminut muun muassa keskustanuorten kansainvälisissä järjestöissä kuten LYMEC:ssa, IFLRY:ssä ja NCF:n varapuheenjohtajana. Perheeseen kuuluvat aviomies sekä 1- ja 4-vuotiaat lapset. Teen töitä tosissani, koska minulla on selkeä halu päästä parlamenttiin ja yleensäkin vaikuttamaan kansainvälisiin asioihin.
4.3.2014 15
Sen vuoksi suhtaudumme myös avoimesti sellaisen poliittisen mekanismin kehittämiseen, jonka tavoitteena on turvata perusarvojemme noudattaminen EU:n sisällä ilman, että olemassa olevia välineitä heikennetään. ?Kiovan Maidan-aukiolla mieltään osoittavat tai henkensä uhalla Välimeren ylitystä yrittävät ihmiset kaipaavat Eurooppaan.. Lähihoitajan ammattitaitoon kuuluu tieto sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmästä ja toimentuloturvan etuuksista, mitä kotihoitotyössä erityisesti tarvitaan. YHTEISKUNTA ei saa hyväksyä sellaista tapaa, että ihmisryhmät, jotka eivät itse kykene pitämään puoliansa, ovat eriarvoi- jossa yhteiskunta kouluttaa ammattilaisia ja samaan aikaan väheksyy ammattilaisten osaamista ja kouluttaa pikakoulutuksella nopeasti työvoimaa. Jo nyt on paikkakuntia, joiden oppilaitosten lähihoitajat eivät ole työllistyneet, koska alan työpaikkoihin on palkattu lähihoitajien sijaan hoiva-avustajia. ?Ei ole ihan sama kuka vanhuksia hoitaa.. Kuva: Maria Seppälä sessa asemassa. Jos madallamme koulutustasoa, olemme pian tilanteessa, jossa hoitoa tarvitsevien vanhusten ennaltaehkäisevä hoito ja kuntoutus vaarantuvat. Ei myöskään saa tulla eteen tilannetta, TAVOITTEENA ei saa olla iäkkäiden laitoshoidon vähentäminen, vaan asiakkaan hyvä hoito. Mielipiteet 16 Eurooppa . Tätä moni päättäjä ei tunnu ymmärtävän. Hoitajan pitää kyetä ymmärtämään vanhuksen sairauden kulku, lääkkeiden vaikutus sekä miten ylläpitää asiakkaan toimintakykyä. Asia on päinvastoin: Eurooppa ei ole ongelma, vaan yksi ratkaisuista. Tarvitsemme Euroopan, joka on vahvempi, solidaarisempi, kukoistavampi ja oikeudenmukaisempi. Meidän on puhallettava uutta henkeä ja voimaa solidaarisuudelle rakentuvaan Eurooppaan. Solidaarisuus on yhtä lailla ihanne ja arvo, menettelytapa ja poliittinen linjaus. Meidän on toimittava päättäväisesti säilyttääksemme sen, mikä tekee Euroopasta niin ainutlaatuisen: Arvoyhteisö ja hyvinvointivaltio kuuluvat Euroopassa erottamattomasti yhteen. SOSIAALINEN Eurooppa oli pitkään vain juhlapuheiden aihe. Tavoitteen korostaminen peitti vain vaivoin toteutuksen ja käytettävissä olevien keinojen heikkoudet. Tänä päivänä meidän on jälleen kaikkialla Euroopassa saatava aikaan kasvua . Laki tuli voimaan 2013 heinäkuussa. KOTIHOIDOSSA työskenteleviltä lähi- ja perushoitajilta tulee yhä enenevässä määrin viestiä, että voimavarat ovat lopussa liian suuren työmäärän vuoksi. Se on eurooppalainen unelmamme, joka määrää toimintaamme. Thierry Repentin Ranskan Eurooppa-asioista vastaava apulaisministeri Michael Roth Saksan Eurooppa-asioista vastaava apulaisministeri Kirjoitus on julkaistu 19.2.2014 La Croixissa ja Frankfurter Rundschaussa. Joukkoirtisanoutumiset uhkaavat vanhustenhoitoa SOSIAALI- JA terveysministeriön laatima toimenpidesuunnitelma iäkkäiden laitoshoidon vähentämiseksi ja kotiin annettavan palvelun lisäämiseksi on karua luettavaa vanhuksille, hoitoalan ammattilaisille ja omaisille. Toimenpidesuunnitelman ainoana tavoitteena ovat kustannussäästöt. Populistiset liikkeet ruokkivat kansalaisten pelkoja. Sinällään asia kuulostaa hienolta, koska tarvitsemme vanhustenhoitoon lisää työvoimaa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Myös saattohoito kuuluu osana hoitotyöhön. Vanhustenhoito vaatii ammattitaitoa, jota lähi- ja perushoitajilla on. On unohdettu ihminen. Lisäksi suunnitelmassa ei tunnusteta tämän päivän todellista tilannetta, eikä se vastaa vanhuspalvelulain tavoitteita. mutta solidaarista kasvua, jossa ketään ei jätetä tien varteen. Tähän suuntaan me olemme edenneet solmimalla kesäkuus- roolia, joka Euroopalla on itäisessä ja eteläisessä naapurustossa. Sen vaikutus on nähtävissä heti, kun lähtee Euroopan ulkopuolelle. Eurooppaa pidetään perusteettomasti syypäänä kaikkiin ongelmiimme. Eurooppa-asioista sekä Saksan ja Ranskan välisestä yhteistyöstä vastaavina ministereinä emme hyväksy tällaista asennetta. Kiovan Maidan-aukiolla mieltään osoittavat tai henkensä uhalla Välimeren ylitystä yrittävät ihmiset kaipaavat Eurooppaan. Meidän arvomme antavat aiheen toivoon. solidaarisuusunioni EUROOPPA on viime vuosina käynyt läpi syvän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin, jonka seurauksista eurooppalaiset edelleen kärsivät. Työttömyys, etenkin nuorten työttömyys, on kasvanut monissa EU-maissa sietämättömän korkeaksi. Epäilyt saavat jalansijaa. Ei ole ihan sama kuka vanhuksia hoitaa. Vanhukset, jotka saavat kuntien hoiva- ja hoitopalveluja, ovat monisairaita ja enemmän hoitoa tarvitsevia. Aiomme myös ponnistella saadaksemme eurooppalaiset kumppanimme kansallisesti määriteltävien vähimmäispalkkojen kannalle. Meidän tulee pyrkiä kunnian- TALOUDELLISTEN ja sosiaalisten kriisien aikana riski eurooppalaista yhteiskuntaa kannattelevien perusarvojen rapautumisesta kasvaa. Meidän on puolustettava näitä arvoja päättäväisesti, sillä niissä on kyse Euroopan identiteetistä. Ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasavertaisuus, oikeusvaltio ja universaalit ihmisoikeudet ovat meidän arvopohjamme. Jokainen hyökkäys niitä vastaan kovertaa eurooppalaisten luottamusta yhteiseen hankkeeseen ja heikentää sitä esikuva- EUROOPPA, johon olemme yhteisesti sitoutuneet, on samalla konkreettisten ratkaisujen Eurooppa ja arvojaan vahvistava Eurooppa. Demokratia, kasvu ja solidaarisuus muodostavat sen kolmiyhteyden, jota haluamme edistää. Haluamme elvyttää Eurooppaa, palauttaa sen kansalaisten luottamuksen ja antaa jokaiselle sukupolvelle mahdollisuuden olla vakaumuksellisina eurooppalaisina konkreettisesti rakentamassa parempaa maailmaa. Sen asian kanssa on vaikea elää. STM LAATII kelpoisuusvaatimusten väljen- tämistä ohjaavan suosituksen. Koulutettua hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Uutena ilmiönä on, että hoitajat ovat joukkoirtisanoutuneet tehtävistään eettisten ongelmien vuoksi. Moni ei pärjää kotona, vaan tarvitsee laitoshoitoa. Sekä laitos- että kotihoitoon on suunnattava riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, joka voi toteuttaa asiakkaan hyvää ja turvallista hoitoa, jota laissakin vaaditaan. On huolehdittava myös henkilökunnan jaksamisesta, jotta meillä jatkossakin on hoitotyöntekijöitä. Silja Paavola puheenjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Työtä ei voi tehdä ammattietiikan mukaisesti. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva sa 2012 sopimuksen, joka tuo kasvun ja työllisyyden Euroopan unionin toiminnan keskiöön, rakentamalla pankkiunionia, jolla pyritään turvaamaan säästäjien asema ja saattamaan pankit vastuuseen, sisällyttämällä sosiaalisen ulottuvuuden osaksi talousja rahaliittoa sekä sopimalla taloudellisten vapauksien ja perustavanlaatuisten sosiaalisten oikeuksien oikeudenmukaisesta yhteensovittamisesta lähetettäessä työntekijöitä työhön toiseen jäsenvaltioon. Konkreettinen osoitus ponnisteluista nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on valtioiden ja hallitusten päämiesten tasolla sovittu kuuden miljardin euron suu- ruinen määräraha vuosille 2014 ja 2015 tämän dramaattisen ongelman lieventämiseksi. himoisemmin vahvistamaan sosiaalista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. LÄHIKUUKAUSINA meidän on päästävä tällä tiellä eteenpäin. Teemme parhaamme varmistaaksemme mahdollisimman yhdenmukaisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen. Kiinnitämme vastaisuudessa erityistä huomiota siihen, ettei sosiaalinen ulottuvuus jää Euroopan rakentamisessa heikompaan asemaan
Ei auta itku markkinoilla. Muutenkaan ei tulos ole kaksinen ja Naurusaarille ei ole talletuksia riittänyt. JA OI katso! Kaikenmaailman herliinit ja wahlroosit saavat satumaisia summia maatalouden tukia. Kuva: Emma Taipale Suomen luokitus heikkeni SAKSALAINEN puolueeton tutkimuslaitos CEP julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Suomen kyky maksaa ulkomainen velkansa heikkeni viime vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana selvästi. Tutkimuslaitos luokittelee euroalueen maat neljään ryhmään, joista huonoimmassa luokassa ovat apupaketteja tarvinneet Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja. Toiseksi huonoimpaan kategoriaan kuuluvat Suomen lisäksi myös Belgia ja suurten ongelmien kanssa painiva Italia. Mutta sittenkin on masentavaa allekirjoittaa veroilmoitusta. ?Suomessa on arviolta lähes 270 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa työikäistä: vammaisia, pitkäaikaissairaita tai vajaakuntoisia henkilöitä.. saatetun talouden vastuun jakamisesta oppositiolle viittaa. Pienten yksittäisten, jopa toistensa kanssa ristiriidassa olevien, korjausten sijaan järjestelmä kaipaa suurempaa remonttia. Niille työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneille, jotka edelleen haluaisivat jatkaa työntekoa, tärkeintä on joustava mahdollisuus kokeilla työhön paluuta työkuntoaan ja omaa jaksamistaan seuraten. Lakia työkyvyttömyyseläkkeen tilapäisestä lepäämään jättämi- sestä voidaan tässä mielessä pitää perusteltuna. Mutta, onko myös tarpeen saattaa nykyinen hallitus vastuuseen tekemisistään vai päästetäänkö se livahtamaan kansan selän taakse? Ari Hyvönen Kouvola mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Sinikka Haapsamo varapuheenjohtaja PL 52, 90100 Oulu. nuo vain hankaloittavat maanviljelijöitten ja maaseudun elämää. Byrokratia voi tosi hyvin ja tähdittää koko elämää lisääntyvässä määrin. Ja kysyä sopiikin, ovatko päättäjät, ministeriöt ja satapäiset maatalousvirkamiehet tehneet kaikkensa kohtuuden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallintotavan mukaisesti näissä tukiasioissa. Toisaalta täten ei verotettavaa tulosta tule ja verottaja saa nuolla näppejään . Molemmilla tavoilla saataisiin osatyökykyisten työnteko aina kannattavaksi. TYÖN tekemisen täytyy aina olla kannattavaa. Työpaikan, terveydenhuollon, koulutuksen, kuntoutuksen, sosiaalivakuutuksen ja työvoimapalvelujen tarjoama turvaverkko on laaja. Tällä hetkellä vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavat voivat ansaita noin 700 euroa kuussa menettämättä eläkettään, mutta rajan ylittyessä eläke loppuu kokonaan. Osittain tilannetta korjaamaan on vuoden alusta voimaan tullut 300 euron työttömyysrahan suojaosa. Näissä keskusteluissa on harvakseltaan näkynyt myös osatyökykyisten henkilöiden palkkaamiseen liittyviä ratkaisuja. On todettu, että oikeus työhön on taattava myös niille, joiden työkyky on alentunut, mutta halu jatkaa töissä säilynyt. Ikääntyvässä Suomessa ei ole varaa siihen, että pienikin työkyvyn aleneminen johtaa kokonaan pois työmarkkinoilta. Osatyökykyisten työllistymistä on pohtinut sosiaali- ja terveysministeri Risikon asettama työryhmä. ja vaikka olisi uusi morsiankin maajussille . Häpeä sanoa . Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 17 Verot ja tuet TÄSSÄ justiinsa vedetään viimeisiä, maajusseilla on veroaika. Ja ties mitkä elyt, avit ja tee-eet rohmuavat itselleen, vaikka niillä ei ole maata tai kotieläimiä tippaakaan. Työelämän ulkopuolella olevat tarvitsevat räätälöityjä, moniammatillisia palveluja, jotka saa yhdeltä luukulta. Työ on myös paras keino ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri Marja Peltomäki puheenjohtaja ?Mutta sittenkin on masentavaa allekirjoittaa veroilmoitusta.. Kuva: Petra Pöyliö Esko Rajala Osatyökykyiset tarvitsevat tukea työelämään JULKISUUDESSA on viime aikoina käsitelty erilaisia ratkaisuja työvoiman riittävyyden, työurien pidentämisen ja työmarkkinoilla pysymisen turvaamiseksi. Kirjoita Suomenmaahan. Se sai työnsä päätökseen viime vuoden lopulla. Loppuraportissa osatyökykyisten työllistymistilanne ja nykyjärjestelmän haasteet esitellään hyvin, mutta eväät ongelmien korjaamiseksi ovat olemattomia. Työn tekemisen täytyy aina olla kannattavaa. SUOMESSA on arviolta lähes 270 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa työikäistä: vammaisia, pitkäaikaissairaita tai vajaakuntoisia henkilöitä. Vajaakuntoisuuden syistä merkittävimpiä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Määrä on merkittävä . Nykyisin ansaintaraja on kuukausikohtainen, jolloin ansaintarajaa ei kannata ylittää, vaikka työkyky sen sallisi. TE-toimistojen henkilökohtainen työvalmennus tukee töihin paluuta ja on tärkeää osatyökykyisen tai vammaisen henkilön työllistymiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan nosto antaisi mahdollisuuden ansaita enemmän työtuloja menettämättä eläkettä. Samalla on syytä harkita tulisiko ansaintarajasta tehdä vuosikohtainen. harmi. Vaikka kuinka tekisi ?verosuunnittelua. Komissaari Rehn totesi, että Suomessa on tarpeen n 10-vuoden suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Olisiko tässä vihdoin tarpeeksi vahvat merkit luopua nykyisen hallituksen ns ?fantastisesta vastuun kannosta? ja annettujen ?takausten vakuuksista?. Pitäisikö alkaa ajatella oman maan etua, mihin pääministerin hätähuuto ns. Asiakas voi helposti pudota yksittäisten tukitoimien väliin. Työtulo ja sosiaaliturvaetuudet on sovitettava yhteen siten, että kannustinloukut poistuvat työllistymisen tieltä. työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25 000 henkilöä. Näistä neljännes haluaisivat antaa työpanoksensa yhteiskunnan hyväksi. Heidän työllistymisensä tukemista voidaan pitää investointina, joka pitkällä tähtäyksellä vähentää sosiaali- ja terveyssektorin kustannuksia ja lisää verotuloja. se ei muuksi muutu. ?kuralle. Siinä on tulot ja menot sekä ne tukiaiset. Neljästä mahdollisesta jo kaksi on otettu pois ja loput ovat vähentyneet. Ilman konkreettisia päätöksiä osatyökykyisten työllistymiseen tähtäävät toimenpiteet uhkaavat jäädä muiden asioiden jalkoihin. YHDEKSI tämän hallituskauden tavoitteeksi on asetettu työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen. KESKUSTANAISTEN Hämeen piirin kokouksessa todettiin, että osatyökykyisten tilanteessa ei ole juurikaan tapahtunut edistystä. Osatyökykyiselle työnteko on useimmiten taloudellisesti täysin kannattamatonta. Eikä mitään muutakaan tuotantoa
Vajaan kahden tunnin lentomatkan päässä on tapahtunut hirveitä. Mielipiteet 18 Eettiset arvot huomioon energiantuotannossa ehdokaskolumni Ukrainaa tuettava tiellä oikeusvaltioksi SUOMI ON riippuvainen Euroopan maista. Kontion mielestä hän sitä olikin. Ely-keskus ei ole kuitenkaan ottanut kantaa rakentamisen puolesta tai vastaan. GLOBAALISSA maailmassa elävät ihmiset ovat alkaneet kiinnittää toiminnassaan yhä enemmän huomiota eettisiin seikkoihin. Tuotteiden valmistamisessa edellytetään, että raaka-aineet on tuotettu ympäristöä säästäen ja ilman lapsityövoimaa, organisaatioiden toiminnassa edellytetään noudatettavan lakeja ja työehtosopimuksia. Eettisyys näkyy myös ihmisten valitessa ravintonsa . Niiden edellytys on myös se, että Venäjä ja sen lähialueet pysyvät vakaina. Ukraina on saatava kansanvaltaisen kehityksen tielle, jossa kansalaisoikeudet toteutuvat ja kansalaiset voivat luottaa järjestelmään sekä maan talous lähtee kasvuun. Ukraina on aivan meidän naapurissamme. kirjoitti mitalijuhlista Arhinmäen osalta. Sen sijainti keskeisellä paikalla Euroopan ja Aasian rajalla tekee sen tulevaisuudesta poliittisesti ja taloudellisesti merkittävän kysymyksen EU-maille. EUROOPAN UNIONIN on turvattava nyt rauha Euroopas- sa. Kontio jutussaan arvosteli toimittajia, jotka uutisoivat Arhinmäen sammumisesta. Eiköhän myös Kontio olisi kirjoittanut näyttävästi, jos olisi ollut paikalla. Olisi järjestettävä kansanäänestys, jonka kustannukset maksaisi Pohjolan Voima. Mikäli Kollajan allas päätetään rakentaa, tulee sen tapahtua eettiset ja alueelliset seikat huomioon ottaen. Rakennuslupaa ei tulisi myöntää, ellei rakentaja sitoudu käyttämään paikallista työvoimaa ja paikallisia urakoitsijoita. Verotuksellisilla järjestelyillä tulisi myös turvata, että hyöty ei valu Helsingin pääkonttoriin, vaan jää Pudasjärvelle kompensoimaan aiheutuneita haittoja. Keskustan Siikajoen paikallisyhdistys ry Jukka Ruopsa puheenjohtaja Olavi Korpela sihteeri. En oikein ymmärrä hänen motiiviaan, oliko kateus vai mikä. Syy tähän on selvä: Kremlissä pelätään perinteisen valtapiirin kaventumista. Ukraina on väestöltään ja pinta-alaltaan suuri maa. edellytetään, että se on tuotettu puhtaista raaka-aineista ilman lisäaineita. Sama eettisyyden vaatimus tulee asettaa myös energian lisätuotannolle, olipa se sitten tuulitai vesivoimaa. TUULIVOIMAN rakentamiseen kaavoitettavat alueet tulee määritellä siten, etteivät myllyt haittaa asumista tai normaalia maankäyttöä. Myös tulevaisuuden tarpeet alueiden käytössä on syytä tutkia tarkasti eikä yhä arvokkaammaksi käyviä pohjavesialueita saa vaarantaa. Ajanmukaisilla mallinnuksilla on varmistettava, ettei kukaan joudu kärsimään . Maanosan tapahtumat vaikuttavat meihinkin, halusimme tai emme. Ukrainan tapahtumat vyöryvät joka päivä tiedotusvälineistä koteihin. Toimittajathan tekivät työtään. Arhinmäkihän esiintyi jälkihaastatteluissa niin kuin sankarina, jakoi vuolaita lausuntoja telkkariin. On Suomen etu, että Ukraina saadaan tasapainoisen oikeusvaltiokehityksen tielle. Petri Honkonen keskustan eurovaaliehdokas Arhinmäestä ei ole esikuvaksi PIRJO KONTIO jutussaan 25.2. EU:n on otettava vahva rooli Ukrainan kehityksen vakauttamisessa. Euroopan on toimittava johdonmukaisesti sekä esiinnyttävä yhdellä äänellä. Tilanne on huolestuttava myös Suomen ja sen lähialueiden kehityksen kannalta. VENÄJÄ haluaa pitää Ukrainan talutushihnassa vanhaan malliin. Kuva: Paula Åström Suomi on osallisena pohjoismaisessa sähköpörssissä. Minun mielestä kaikkea muuta, kuin urheilevan nuorison esikuva. Erkki Konttajärvi Pello KESKUSTAN Siikajoen paikallisyhdistys on vuosikokouksessaan käsitellyt tuuli- ja vesivoiman rakentamista. Kokouksessa todettiin, että nämä energiantuotantomuodot ovat sidoksissa toisiinsa, vaikka molemmat edustavat ympäristön kannalta saasteetonta tuotantoa. Tuulivoiman kasvava osuus sähkön tuotannossa edellyttää säätövoiman saatavuutta tasaamaan tuulivoiman epätasaista saatavuutta. Pohjolan Voima on esittänyt säätövoimaksi koskiensuojelulain perusteella hylättyä Kollajan altaan rakentamista. Pohjolan Voima on teettänyt uuden ympäristövaikutusten arvion hankkeesta. edes yhteisen edun nimissä. Yhteiskunnan tulisi periä tuulivoiman rakentajilta jokaisesta myllystä takuumaksu, joka voitaisiin käyttää myllyn purkamiseen sen käyttöiän päättyessä. VESIVOIMAN lisärakentamisessa tulee ottaa huomioon Euroopassa käynnissä oleva kehitys. ?Tuulivoiman rakentamiseen kaavoitettavat alueet tulee määritellä siten, etteivät myllyt haittaa asumista tai normaalia maankäyttöä.. Sen kautta säätövoimaa on saatavissa ilman suuria investointeja. Ennen pitkää sähkömarkkinat Euroopassa yhdentyvät. Koska sähkö kulkee hinnan ohjaaman Euroopassa joka suuntaan, ei tule olemaan mitään vaikeuksia saada säätövoimaa tarvittaessa Suomeen. Kollajan allas lisäisi maamme sähköntuotantoa ainoastaan 0.5 prosenttia. Balkanin ja Lähi-idän surulliset tapahtumat eivät anna aihetta ylpeyteen. Unionilla on todellinen näytönpaikka, kun rauha on uhattuna maanisamme itälaidalla. EU:n on myös kyettävä aktiiviseen dialogiin Venäjän kanssa. SUOMELLA on hyvät kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa. Unioni perustettiin turvaamaan rauha ja vakaat yhteiskuntaolot Euroopassa sekä sen lähialueilla. Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen järjestön näytöt eivät ole kuitenkaan riittäviä. Onkin siis aiheellista kysyä, tarvitaanko allasta rakentaa, koska sen alle jäävät hillasuot, poronhoitoalueet ja turvetuotantoalueet menetetään. Olisi enemmän kuin kohtuul- Yhteiskunnan tulisi periä tuulivoiman rakentajilta jokaisesta myllystä takuumaksu. lista, että altaan kohtalosta päättäisivät pudasjärviset itse. Vaikutti, että Kontion mielestä Arhinmäki pääsi teollaan vasta nyt miesten kirjoihin
Joo, elinikä on noussut, mutta kansakoulun matematiikka ei ota huomioon työkykyä. Palvelutalostako aikoo Vartiainen työntekijöitä palkata. Kirjoita Suomenmaahan. Yhtymähallitus käsitteli uutta esitystä tammikuussa. Se ei ottanut kantaa strategian uusintapainokseen, vaan lähetti sen VSSHP:n johtajan Olli-Pekka Lehtosen esittelystä vaaditulle kuntakierrokselle. Halutaan laki ja kolmas osapuoli eli lapset joutuvat kärsimään. Se on perua koko sairaanhoitopiirin jatkuvasti laskevasta tuottavuudesta. Asia on erittäin vakava. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Maakunnan ääni ohitettu sairaanhoitopiiristrategiassa VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin (VSSHP) valtuusto palautti yksimielisesti marraskuun kokouksessaan kohustrategian ?Terveempänä kotiin. Hyväksikäyttöähän tuo oli. Samanlaiselta tuntuvat nuo intialaisen ympäristöpomon Suomen vierailut. uudelleen valmisteltavaksi. Grönlannin ennen runsas peurakanta kuoli sukupuuttoon. Tuo kirja on autenttinen kuvaus sadan vuoden takaa. Uusikaan ehdotus ei mahdollista jatkossa synnytyksiä Salossa. ON VALTAVA pettymys, ettei maakunnan ääntä kaiken hälynkään jälkeen haluta kuulla. On myös kerrottu, että kirurgiseen toimintaan ei olla tekemässä suuria määrällisiä muutoksia. Tosiasiassa päiväkirurgiaan keskittyminen johtaa mm. Säästöjä tarvitaan, mutta niiden täytyy olla tepsiviä ja tasapuolisia. VSSHP:n strategia on hyvin keskittävä, mikä aiheuttaa pelkoa ja ansaitusti suurta närää. Seudut eivät voi olla vain talousvirheiden paikkaajia. Aluesairaala ja terveyskeskus ovat useasti naapureita. Kannattavuus nousuun tai peräti lentoon. Rauni Peltomaa Kansanäänestys avioliittolaista ASIA JOKA minuakin on mietityttänyt, on tämä avioliitouudistus. Se hoitaa aina lääketieteellisesti vaativimmat potilaat. Osa budjettiylityksistä on hyväksyttävä. Omistajaohjaus saa näin arvoisensa huomion. On järjetöntä, että terveyskeskuksen viereen tulee ripeällä aikataululla näivettyvä toinen terveyskeskus. Tätäkö Varsinais-Suomen kunnat haluavat? Eero Kuisma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Laitila 19 Palkataanko työntekijät palvelutalosta? JUHANA VARTIAINEN. ?Ilmaston lämpenemisen torjunnassa Suomi ja Ville Niinistö ovat eturivissä?. Kantaa olen ottanut voimakkaastikin. Jos eduskunta tekee hyväksytyn päätöksen 200 edustajan päätöksellä, se on demokratian halveksuntaa. Lausuntojen palautuspäivä on 13.3.2014. Strategia on edelleen tyly aluesairaaloille. Maakunnan elinvoima on turvattava. Toimivat ja ajanmukaiset aluesairaalat ovat erittäin tärkeitä seudullisen elinkeinoelämän kannalta. Ihmisarvo on jokaiselle tärkeä. Ihmettelen Keskustan Opiskelijaliiton vaatimusta, että eduskunnan pitää säätää homolaki. Taistellaan perinteisen avioliiton puolesta. Kyösti Niinikoski kotiseutuneuvos Haapajärvi mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Risto Perttula Pomarkku PL 52, 90100 Oulu. (Muuten on tuo intialainen sen oloinen, etten ostaisi häneltä käytettyä autoa.) Ympäristöministerimme kehräsi kuin kissa, antoi, ei omia rahoja vaan veronmaksajien varoja 90 miljoonaa euroa! Ilmastonmuutoksen torjuntaan. Simulan vanhaemäntä sanoi joskus: ?Kyllä toisen pualla on hyvä tuleen istua.. Onneksi enemmistö. Samaa sukupuolta olevien homoliitto on suuressa osassa maailmaa laillisesti mahdoton, koska avioliitto on lainsäädännössä määritelty ainoastaan eri sukupuolta oleville pareille. Avioliitto on miehen ja naisen välinen, jotta lapsilla on rakastavat, biologiset vanhemmat. Avioliittolaki ei voi olla sukupuolineutraali, koska avioliitto ei sitä ole. Edes lainsäädännöllä ei homoliitosta tule avioliittoa niinkuin ei palloista tule kuutioita vaan kulmaneutraaleja ympyröitä. MISSÄ arvossa Raamattu on heille, jotka vaativat homoliittoja. Kaikki pellot kynti ja raatoi muutenkin töissä. Kyllähän tuolla rahasummalla jo ostelee loistomersuja ja tekee nolla- tutkimuksia. LUESKELIN tanskalaisen Peter Freuchenin kirjaa Nuoruuteni Grönlannissa. Huojennusta on ainoastaan Salon aluesairaalan kirurginen vuodeosastotoiminta ja nykyisen päivystysvalmiuden ylläpito. Raamattu niin Vanhan- kuin Uudenkin Testamentin osalta suhtautuu poikkeuksetta ja johdonmukaisesti torjuvasti homoliittoihin. Homoseksuaaleilla tulee miehinä ja naisina olla oikeuksia, joita eittämättä suomalaisessa yhteiskunnassa jo on, mutta avioliitto ei niihin kuulu eikä saa kuuluakaan. Karhu keihästettiin, ampua ei koirien takia voinut. 1800-luvulla Grönlannissa oli peräkkäin kaksi lauhaa talvea, vettä satoi ja vesi jäätyi maahan. Tähän on saatava pikainen muutos. ME KAIKKI haluamme antaa täyden tukemme yliopistolliselle keskussairaalallemme. Tätä ei puolueemme enemmistö hyväksy. Toimialuejohtajien talousosaamista pitää pa- rantaa. VSSHP:N strategialuonnos ei saa johtaa vastakkainasetteluun maakuntakeskuksen ja maakunnan välillä. Kun jääkarhu kellistyi, koirat rauhoittuivat odottamaan liha-annostaan. Niin, kaipa Suomen pitäisi vaihtaa kentällistä seuraaviin ympäristöneuvotteluihin. ENEMMISTÖ suomalaisista ei tue sukupuolineutraalia liittoa, jos kaikkien kanta kysytään. Tuottavuuden lasku näkyy erityisen pahasti Tyksissä. Oli varmaan tosi rankkaa metsästää jääkarhua tammikuun kaamoksessa ?50°. Kaikki 20 rekikoiraa päästettiin karhun kimppuun. Kovasti hän viihtyy ympäristöministerimme seurassa ja kehuu tätä. Samoin ryhmän puheenjohtajan myönteinen kanta aloitteeseen. Pitäisi suorittaa kansanäänestys vaikka seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä. Harmittaa Suomen Keskustan puolesta, meneekö Sipilän työ hukkaan. Silti menot eivät vuosi vuodelta saa täysin karata käsistä. Edes organisaatiouudistus ei ole tuonut Tyksin toimintaan budjettikuria. Ihmettelen Kimmo Tiilikaisen voimakasta myönteistä suhtautumista uuden lain puolesta. Toivotaan, että Tiilikainen miettii sanomisiaan, ettei tee keskustalle karhunpalvelusta. Kuva: Paula Åström Uudet kentälliset ympäristöneuvotteluihin NAAPURISSA oli aikoinaan Jussi-niminen renki, isokokoinen ja riski voimiltaan, aika yksinkertainen. Isäntä kehui poikien kanssa Jussia, ketään niin hyvää kyntäjää ei ollut kuin hän. Näissä laskelmissa on epäsuhta. VÄITETÄÄN, että on ymmärretty väärin VSSHP:n uuden strategialuonnoksen kirurgiaa koskevat kohdat. Jee. anestesiatakapäivystyksen loppumiseen, jolloin hoitoketjut eivät enää toimisi ?käypä hoito?ohjeiden edellyttämällä tavalla. Myös sisätautiosaston toimintaedellytykset kyseenalaistuisivat. VSSHP:n talousarviossa on budjettiteknisesti yhden aluesairaalan kokoinen aukko. Vaikutukset ovat tuhoisia aluesairaaloille, joiden vuodeosastohoitoa edellyttävä kirurgia esitetään lopetettavaksi. Marraskuussa hyvin arvovaltainen taho totesi, että päiväkirurgian lisääminen aluesairaaloissa ja vuodeosastoa vaativien leikkausten keskittäminen Turkuun on lähinnä vaihtokauppa, ei niinkään säästökohde. Nyt VSSHP:n johtoryhmä on päätynyt laskelmissaan 12?16 miljoonan euron säästöihin, vaikka Salossa kirurginen toiminta jatkuukin. 26.02.2014 Suomenmaa Antti Pakkanen loistava kirjoitus. Suosittelen että Kimmo Tiilikainenkin sen lukee. Kalevi Vanhala Kotka Avioliitto ei ole sukupuolineutraali ?Strategia on edelleen tyly aluesairaaloille.
Karjalantie 1607, Mynämäki. Hintaan kuuluu viisumi, junaliput, hotellimajoitus sekä kuljetukset paikanpäällä. Tämä on toinen käsittely. Kouvola, Keskustan Keski-Elimäen ja Moision paikallisosastojen yleinen ylimääräinen kokous 5.3. klo 15 Porin kaupunkimaisema ennen, nyt ja tulevaisuudessa, luennoitsijana Jyrki Kangas, Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Huittinen, Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pe 14.3. Uudet voivat ilm. klo 18 -20 aiheena metropolihallinto. Annika Saarikko, europarlamenttivaaliehdokas Johanna Häggman, Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo. klo 18 Keravan Rossossa, Kauppakaari 2. Kati Kiljunen gsm 050 405 7742 tai spostilla: kati.kiljunen@keskusta.fi. KYMENLAAKSO Kouvola, Aitomäen paikallisosaston yleinen ylimääräinen kokous 4.3 klo 18 piiritoimistolla, Hansakeskuksen 2 krs. Esillä sääntömääräiset asiat ja perheleiri Inarissa 3.-6.7. Keski-Espoo, paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 12.3 klo 18 Niinikoskella, Kirkkopolku 4 as 2. Tervetuloa! Hämeenlinna. EU-vaaliehdokas Johanna Häggman tavattavissa Café Laurellissa (Sibeliuksenkatu 7) la 8.3. klo 13. Hämeenlinna Keskustanaiset naistenpäivän tilaisuus la 8.3. klo 18 Vesa Koskiahon kotona, Seppäläntie 11. Valkeakoski, Eurovaaliaiheinen yleisötilaisuus ti 11.3. klo 18 paloasemalla. Vieraanamme ovat Keskustan Varsinais-Suomen piirin tj Hanna Vuola, Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja europarlamenttivaaliehdokas Timo Kaunisto. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustan vuosikokous pe 28.3. klo 18. Keskustanaisten piiri vuosikokous ke 19.3. klo 18-20 Espoon valtuustotalon kahviossa, osoite Espoonkatu 5. Lähtö junalla torstaina 10.4. klo 18.30 ABC-Renkomäki, Simolanmutka 1, 15680 Lahti. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11. Matkalle Pietariin. Poliittista keskustelua alustamassa Keskustan vpj. klo 18 Piiritoimisto Apilassa (osoite: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere). klo 18, Keilahalli, Rantatie 22, Parainen. Nousiainen, py:n ylimääräinen kokous pe 7.3. , seurakuntavaalit 11/14, eduskuntavaalit 2015, aloitteet puoluekokoukselle, kunniajäsenten valinta, puoluekokousedustajan valinta. Raisio, Kunnalliskerho ja kunnallisasiain toimikunta pe 7.3. Käsitellään vuoden 2014 tapahtumat, seurakuntavaaleihin valmistautuminen ja keskustellaan nimenmuutoksesta. Iittala. Tilaisuuden avaa kj. Ari Korhonen. 18.30 Kitulan Kisapirtillä. Pirkanmaan Keskustanuoret, kevätkokous 19.3. Mukana myös puoluesihteeri Timo Laaninen. klo 8.30 - noin klo 19, lähtö Keskustorilta: kohteina Stadionin torni, Suomen Urheilumuseo, Tamminiemi Urho Kekkosen museo. Keskustan Hämeenlinna-Vanaja py:n johtokunnan kokous 8.3. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. kunta- ja soteuudistukset kestävälle pohjalle. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle, puh. 044-062 2266. Uusikaupunki, Kalanti Uusikaupunki py:n sääntömääräinen vuosikokous Kalantitalolla to 6.3. klo 18 piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa 2 krs, Keskikatu 4 Kouvola. Lisätietoja sirkka-liisa.kaven@turku. fi tai 050 525 1875. Paikkoja avoinna, haemme vapaaehtoistyöntekijöitä puoluekokoukseen 13.-15.6. klo 18.30 kunnanvirastolla. Keskustan Päijät-Hämeen piiri, sääntömääräinen vuosikokous la. klo. Pleikiläntie 1335 B. Kokouksen jälkeen turinoidaan ajankohtaisista paikallisista asioista, mukana keskustalaisia kuntapäättäjiä. Länsi-Vanta, paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 5.3. Iittalan Shell kokoustilassa klo 18.30. Ilmoita mukaantulostasi 20.3. klo 18, avoin tilaisuus Raision Kaupungintalolla. Kahvitarjoilu. Tampere, MSL-Tampereen kulttuuriretki Helsinkiin la 3.5. Aiheesta alustavat EU-vaaliehdokkaat Johannes Hirvaskoski, Ann-Mari Kemell ja Antti Kaikkonen. Turku, Läntisen py:n vuosikokous ma 17.3 klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. Turku, Keskustan lauantaitreffit 22.3. kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30, alustajana europarlamentaarikko Hannu Takkula. UUSIMAA Miten Eurooppa ja Suomi pelastetaan -keskustelutilaisuus ke 5.3. Tilaisuuden taiteellisesta puolesta huolehtivat Tanssistudio Pointin nykytanssiryhmä, laulaja Arto Nuotio, sopraano Anna Sirkiä, huilisti Saara Sirkiä ja murrerunoilija Oili Tamminen. Maaliskuun kk-palaveri Hintsan makasiinilla ke 20.3. Myllypuron Keskustaseura ry, syysja vuosikokoukset pidetään ma 10.3. klo 18 Vainiolla, Karistimentie 1 C 59, Myllypuro. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousaloitteet. Keskustassa tapahtuu konen, Ann-Mari Kemell, Mikael Pentikäinen sekä Martin Ylikännö. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaajat joka pe klo 13-14 KEILAUSVUORO Raision Keilahallilla. Lisäksi tulevat mahdolliset yhteisten illanviettojen ruokailukustannukset. Hinta 50 euroa/hlö, sis. Kahvitarjoilu. Hamina, Keskustan Summan paikallisyhdistys kokoontuu kevätvuosikokoukseen to 6.3. Mukana keskustan eurovaaliehdokkaita. Hamina, Kannusjärven py:n vuosikokous 12.3. Cafe Laurell os. Johtokunta kokoontuu klo 18. Pori, Ti 2.4. klo 17.30 Kalevi Lehmusvaaran luona, os. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja mm EU-vaalit 25.5.14. klo 19 Markku Ylijoella. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 10.3. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Akaa, kunnallisjärjestön vuosikokous 10.3. klo 10 Orimattilassa valtuustotalolla Keskustan valtuustoryhmän ryhmähuoneessa. Yksi keilaamistunti maksaa eläkeläiselle 4,70 ja tossut saa salilta euron hintaan vuokralle joka kerta eli hankintoja ei tarvitse tehdä. klo 7.02 Lahdesta ja paluu junalla sunnuntaina 13.4. Lahteen klo 17.11. klo 14 Keskustan Kunnallisjärjestön vuosikokous Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Pori, Su 9.3. Kokouspaikka Vähäkatava, Pori. klo 18.30 ABC-Renkomäki, Simolanmutka 1, 15680 Lahti. Orimattila, kunnallisjärjestön ja Keskustan Heinämaan, Karkkulan, Mallusjoen, Niemisten, Niinikosken, Pakaan, Pohjois-Orimattilan, Ruhan, Tietävälän, Kaitalan, Mertjärven, Orimattilan keskustaseuran, Artjärven keskustanaisten sekä Nuoren Keskustan Liiton Orimattilan, Nuoren Keskustan liito n Warsamattilan ja Nuoren Keskustan liiton Artjärven yhdistysten yhteinen yleinen kokous la 15.3. Kokouksessa annetaan lausunto sääntöudistuksesta ja eduskuntaesivaalliin ehdokkaan asettaminen. Tampere, MSL-Tampereen kulttuuripalkinnon vesurin jakotilaisuus ti 11.3. klo 18.30, Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 12.30 alkaen puoluetoimiston tiloissa, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Kokousvieraana EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen. Kouvola, Kunnallisjärjestön vuosi-. klo 18. klo 17 piiritoimistossa, os. pe 28.3. Sitova ilmoittautuminen viimeistään 19.3. Keilakerho kokoontuu huhtikuun loppuun. klo 18.30 Kitulan Kisapirtillä. Mukana Keskustan vpj. Taitoniekkakarsinta, klo 18 kokous. Vesaisten Uudenmaan piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 4.3. 20 HELSINKI Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 6.3. Klo 18.30 alkaen Hannulassa Kinnalantie 7. Lempäälä, kunnallisjärjestö ry:n vuosikokous 3.4. klo 9 Turun tori. 0400 930 483 tai paijat-hame@keskusta.fi. PIRKANMAA Ylöjärvi, Karhen py 4.3. klo 17.30 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Keskusta rp:n Kuusankoski, py:n vuosikokous ke 5.3. klo 9 - 15. Piirimme kansanedustajat tavattavissa: Esko Kiviranta klo 10-12 ja Annika Saarikko klo 11-12. Karjalan ja Laitilan keskustanaiset, Auvoinen iltapäivä su 9.3. ke Annika Saarikko. Mynämäki, Karjalan ja Laajoen paikallisyhdistysten vuosikokoukset su 9.3. Mirjam Karilalle p. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Kristillis-sosiaalisen Keskusta-Klubi 66 ry, syys- ja vuosikokous eduskunnassa to 6.3. klo 14 Laajoen Urheilutalolla, os. mennessä sirkka-liisa.kaven@turku.fi tai 050 525 1875. Turku, pääsiäistempaus la 5.4. Illan aikana käydään läpi mm. Ota yhteyttä piiritoimistoon ja tule mukaan! ETELÄ-HÄME Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen vuosikokous to 6.3. Toivotamme iloista pääsiäistä torilla rairuohon siemenpusseilla. Heti vuosikokouksen jälkeen Porin keskustan valtuustoryhmän ja opinto- ja kulttuuriyhdistyksen järjestämä EU:n arvot ja haasteet -koulutus. Esillä eduskuntavaaliehdokasasettelu. Tarvasjoki, EP-ehdokas Timo Kaunisto Tarvasjoella naistenpäivänä la 8.3. klo 10-12 Taatelin pihalla, tarjolla luomuhernekeittoa ja kaffetta. Aura, Keskustan teltta perinteisillä Auran markkinoilla la 8.3. klo 18 Mäntsälän kunnantalolla. Kokouksen aluksi EU-vaalipaneeli, johon ovat tähän mennessä ilmoittautuneet ehdokkaat Johannes Hirvaskoski, Anneli Jäätteenmäki, Antti Kaik- Turku, Perinteinen rairuohojen pussitustalkoot ti 18.3. klo 9 Turun Keskustajärjestöt Mestarinkatu 2, Turku. Käsitellään osaston purkaminen, jäsenten sekä varojen siirtäminen Kannusjärven paikallisyhdistykseen. Kouvola, keskustanaisten py:n vuosikokous 18.3 klo 16.30 piiritoimistolla. Kouvola, Keskustan Sippolan seudun py:n vuosikokous Marja Kytölällä, Kytöläntie 1, ti 18.3. Majoittuminen 5 dimensions of Domina Prestige Hotellissa. Tapaaminen Teboil-huoltamolla klo 16.30, Mäntyluodontie 1470, josta yhdessä jatkamme Vähäkatavaan. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kevätkokous Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisa- lissa (Lukiokatu 2, Hämeenlinna) 22.4. klo 18 alkaen. PÄIJÄT-HÄME Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen vuosikokous to 6.3. 25.3. klo 17 yhdistyksen toimistolla Mestarinkatu 2, Turku. Turku, Keskustan Turun seudun paikallisyhdistys ry:n vuosikokous ti 4.3. klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21 b. Tarvitsemme kokousjärjestelyihin lukuisia vapaaehtoisia tekemään onnistunutta tapahtumaa tuhansille kokousvieraille Turussa. alkaa klo 18 Järvenpään Prismakeskuksen Rosso-ravintolassa, Rantakatu 2, Järvenpää. klo 18 Alppiruusun kokoustiloissa. Käsitellään sääntömuutos. Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen vuosikokous ti 11.3. Matkan hinta yhteensä noin 460 ?/hlö. klo 18 ravintola Leijuvan Lahnan kabinetissa, osoitteessa Eerikinkatu 14. Johtokunta klo 18. Hämeenlinna. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten yhdistäminen ja purkaminen. Asian toinen käsittely. Nastola, Keskustan kj:n vuosikokous to 20.3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Mäntsälä. Siemenpussien jako la 12.4 kävelykadulla. Turku, Vesaisten vuosikokous ke 5.3. Impivaaran uimahallilla. Käsitellään osaston purkaminen ja varojen siirtäminen Utin paikallisyhdistykseen. Mukana eurovaaliehdokas Jouni Ovaska. heena Lähidemokratia. klo 18. Espoon Vesaiset ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 5.3. Vesaisten vuosikokous ke 12.3. mennessä Mirkulle, puh. KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä, BDO Oy. Turku, kurssi: Rairuoho osana pääsiäisperinteitä la 29.3. Ke Esko Kivirannan terveiset eduskunnasta. Parainen, Keskustan py:n vuosikoko- Paimio, Keskustelutilaisuus ?Mihin menet kuntauudistus . klo 19 alkaen. Hämeenlinna. klo 18 Nastolan kunnantalon kahviossa. Asikkala, Keskustan kj:n vuosikokous ti. Tied. 040 1417326. Keskustan veteraanikerho, yhteinen kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 28.3. Ilmoittautumiset piiritoimistolle viimeistään 5.3. Helsingin Keskustaopiskelijat ry, vuosikokous ma 10.3. (3 yötä Pietarissa). ja ilm. Sitovat ilmoittautumiset piiritoimistolle torstaihin 13.3. mennessä puh. Liput 10 euroa. klo 18.30 Teuvo ja Anne Hakasella. Tutustumme ensin Lumon Oy:n toimintaan klo 18 alkaen ja vuosikokousasiat tehdaskierroksen jälkeen. Paikkana Vesikansan nuorisoseuran talo, Paimelantie 209, Kalliola. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. us to 13.3. Ilmoittautumiset anna.valimaa@eduskunta.fi. Naisten päivän tapahtuman paneelissa Mellunmäessä 8.3. klo 1213. osoite Mellunmäen ostari, Korvatunturintie 1. Naisen muuttuvasta roolista Euroopassa ja muualla alustajana MEP Anneli Jäätteenmäki. Kommentit Pia Lohikoski (Vas), Francesca Vallin (IPU), Sara Latifzei asukas ja Antero Vartia( Vihreät). Paikka Järvenpää-talo, h.3. klo 13. pääsymaksut, bussimatkan, lounasruokailun. Lisätietoja ja lippuja ennakkoon Anita Mäki-Arvela 044-306 2008 ja Tarja Elo 050-3687735. Kustavi, Tupailta su 9.3. Ilmoittautuminen 6.3. klo 14 Café Laurellissa. klo 18 Paimion Kansanopistolla. Ohjelmassa ajankohtaiskatsaus kuntauudistustilanteeseen ja kuntatalouteen, erityisasiantuntija Antti Kuopila, Kuntaliitto; Tampereen seutuhallintoesitys Lempäälän kunnan näkökulmasta, Lempäälän kunnanvaltuuston pj Juha Kuisma; Miten kunta- ja soteuudistukset kestävälle pohjalle Suomessa ja Varsinais-Suomessa. klo 18 Alppiruusun kokoustiloissa. Klo 17. klo 12. Lähde mukaan keskustalaisten ryhmämatkalle Pietariin 10-13.4. Kahvi tarjolla klo 17.30. klo 19 Terhotie 1 F 2. klo 17 Keskustanaisten Satakunnan piirin vuosikokous. Johtokunta klo 17. Yhdistykset, puheenjohtajien ja sihteerien koulutusilta to 6.3. klo 18-21 Valkeakoski-opistolla (Kauppilankatu 2, 37600 Valkeakoski). klo 18.30 Liisa ja Ilpo Hosikella, Soinilantie 399, Rutava. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry:n kevätkokous järjestetään 8.3. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistolla 31.3. klo 18 Laajoen urheilutalolla. Sauvo, py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 10.3. Keskustan Kalvolan py:n kevätkokous pidetään 19.3. Käsitellään osastojen purkaminen ja jäsenten sekä varojen siirtäminen Keskustan Länsi-Elimäen paikallisosastoon, jonka nimi muutetaan Keskustan Elimäen paikallisyhdistykseksi. Käsiteltävänä mm. viime vuoden toimintakertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle sekä muille tilivelvollisille. Sastamala, Kiikan Keskustanaiset, vuosikokous 26.3. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Järvenpään Keskusta ja MSL järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden 6.3. Nisun py 16.3. Lumon Oy:n tiloissa Kaitilankatu 11. klo 18 Sauvon Osuuspankin kokoustilassa. Kokouksen jälkeen jäsenkoulutustilaisuus ai- Hamina, Vehkjärven-Myllykylän po:n yleinen ylimääräinen kokous 12.3. klo 17.30 alkaen Espoon valtuustotalolla Keskustan valtuustoryhmän huoneessa (Espoonkatu 5). Piiri, Raision kaupungintalolla pe 7.3. klo 18 keskustellaan ajankohtaisista maakunnallisista strategia-asioista. Mukana sairaanhoitopiirin ja maakuntavaltuuston valtuutetut. Järvenpään Vesaiset, vuosikokous to 6.3 klo 17 Järvenpää-talolla. Bussikuljetus. klo 17.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. Mukana eurovaaliehdokas Johanna Häggman. Hämeenlinna. Kokousta ennen Naistenpäivän brunssi ja keskustelutilaisuus (Yobot, Runeberginkatu 54 A, Helsinki), ilmoittautumiset uusimaa@keskustanuoret.fi. Kerava. klo 17.30 Kokouspaikka Ehtookoto Lempäälä. Aiheena Maakuntastrategia ja kaikille yhteiset esh:n asiat. Jouni Koskela, 050 527 2129, perhe.koskela@kolumbus.fi SATAKUNTA Pori, Su 9.3. Sibeliuksenkatu 7. klo 17, Eurovaaliehdokas TT Sanna Lehtinen alustaa aiheesta ?Uskonnot ja Eurooppa?. 5.4. klo 12 alkaen Hollolassa. yhdistysten jäsenyys ja jäsenlistan merkitys, jäsenmaksut, kokouskäytännöt, henkilöilmoitukset, Patentti- ja rekisterihallituksen ajan tasalla pitäminen, ansiomerkkien haku ja muut huomionosoitukset ja piirihallituksen jäsenten kummitoiminta. Keskustan EU-vaaliehdokkaat Ann-Mari Kemell ja Mikael Pentikäinen keskustelemassa. Turku, Kulttuurikerhon vuosikokous pe 14.3. Iittalan Shellin kokoustiloissa klo 18.30. Kalvola, py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 19.3. klo 14, Mestarinkatu 2. Arvontaa, kahvia makean ja suolaisen palan kera. Linnankatu 21 B 35. klo 18 alkaen ravintola Kruuna ja Klaavassa, Kurisjärventie 11, Akaa. Tämä on toinen käsittely. Kouvola, Keskustan Länsi-Elimäen paikallisosaston syys-ja vuosikokous 5.3
Lisäksi käsitellään paikallisosastojen / -yhdistysten yhdistymisen II-käsittely: Keskustan Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän, Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin, Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin, Vuonislahden, keskustanaisten ja keskustanuorten paikaillisosastojen / -yhdistysten liittymisasiat. Asiana vuosikokousasiat. Mukana menossa mm. la 8.3. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: eeva.harjula@ keskusta.fi tai p. Lisätiedot p.040-778 2410 / Anni. Toivakka, keskustanaisten ja paikallisosaston vuosikokoukset ti 4.3. 18 piiritoimistolla, Hansan 2 krs. klo 18.30. Illalliskortti 50 ?. Pe 14.3 klo 19 Kiitämä, hirvikota. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Marko Partanen p. 0400 517 319. Kuusamo. klo 11. Tanssilippu iltamavieraille 10 ?. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Tervetuloa! Heinävesi, kunnallisjärjestön vuosikokous ti 8.4. Puheenjohtaja Juha Sipilä avaa Suomen selviytymissuunnitelman lähtökohtia ja asiantuntija-alustajana on toimitusjohtaja Pasi Holm (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos). kahvitarjoilu 17.30 alk. KARJALA Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, vuosikokous piiritoimistolla, os. Timo Laaninen ja Mika Lintilä. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Tarjolla: maittava illallinen, värikästä ohjelmaa sekä eurovaaliehdokas Petri Honkonen itse. Paikanpäällä puistossa oltava klo. klo 18. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 18 §:n mukaiset asiat. 050-4303030. Kaukovainion Keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous ti 11.3. klo 18 Kaukovainion asukastuvalla, Hiirihaukantie 5 D. Kampanjan avaustilaisuudessa julkaistaan kampanjan teemat. Äänekoski, kj. Tapahtumat : Su 9.3 klo 17 Käylä, Korpihovi, klo 19 Piiloperä, metsästysseuran maja. klo 17 alkaen Van- halla Ortopedialla Jyväskylässä. klo 18 Keskustan piiritoimistolla. klo 12-15 Jyväskylään, Viherlandian kokoustila Viherniekkaan (Kammintie 6). Keskustanaisten piiri vuosikokous su 13.4. Niina Kuuva. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . 044 369 9603, viimeistään 15.3. KAINUU Kajaanin Vesaisten retki angry birds puistoon Vuokattiin ke 5.3. Tapani Töllin vieraaksi. klo 13. klo 16 Tarjan Muotipuodin tiloissa, Savontie 2 Mäntyharju. Kaikki ovat tervetulleita matkalle. Ilmoittautumiset pian Kaija Väänäselle puh. klo 13 mennessä. Oma luikurit mukaan! Tervetuloa reippaaseen ulkoilmatapahtumaan! Vesaisten Lapin piiri ry, vuosikokous Rovaniemellä Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 A 4, la 15.3. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai p. klo 19 Lähteenmäellä. Piiri, vuosikokous Simossa 12.4. klo 10.00 - 10.45 Liikenneasema ABC:n kabinetissa ja klo 11.15 Haukivuorella ravintola Alicissa. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Suomen tulevaisuudesta ja asemasta Euroopan Unionissa su 9.3. Kokouspaikkana on Setälä -sali, Ristiinassa. Esivaaliehdokas Matias Ojalehdon avaus- ja evästyskiertueen tupailta ti 11.3. Keskustellaan 25.3. Sääntömääräiset asiat. Tupailta ma 7.4. Keskustellaan 4.3. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Juhlan pääpuhujana on Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. tiedotus toimivaksi. POHJOIS-SAVO Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Elsi Kataisen puhetilaisuus la 8.3 klo 14 Pielaveden Suojalassa, jonka jälkeen Sammon lentopallopeli liikuntahallilla klo 17. Kaavi, kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten vuosikokoukset su 9.3. klo 18 valtuustosalissa. Ajankohtaisia asioita - eväitä eduskuntavaalityöhön. Ajankohtaiskeskustelu liikunnan ja urheilun edistämisestä. Torstaina 6.3. Vähä - Suolijoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 4.3. Kokouksessa mukana FM Hanna-Leena Mattila Raahesta Oulu. klo 18 Anna-Liisa Pottalalla, Laakerikuja 1. Pyhännän paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous su 16.3. Kahvitus ja valtakirjat klo 10.15 alkaen. LAPPI POHJOIS-POHJANMAA Minitalousseminaari ma 10.3. Hanurimusiikkia: Timo Savinainen. Lipun hinta 390 euroa/ osallistuja. Kahvitus klo 12.30 alkaen. mahdollisten uusien paikallisyhdistysten nimenmuutosasiat. KESKI-SUOMI Eurovaaliehdokas Petri Honkosen vaalikampanjan avaus pe 7.3. (06) 223 3300, e-mail: etela-pohjanmaa@keskusta.fi tai Aki Utter puh. Naisten päivän tilaisuus ?Naisen hyvinvointi on perhe en ja yhteiskunnan hyvinvointia. Ke 19.3 klo 19 Kuontivaara, latukahvila. klo 18 Kirsti Yli-Ojanperällä. Ahvensalmi-Juvola, py:n vuosikoko- Piiri, Anneli Jäätteenmäen eurovaa- li-iltamat pe 14.3. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Su 23.3 klo 13 Iivaaran pirtti, klo 17 Maaselkä, entinen koulu. Oulu. Kokousvieraana Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen. Piiri, vuosikokous ti 29.4. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. mennessä. Keskustanaiset: Perinteinen naisjärjestöjen Minna Canthin päivän juhla järjestetään 19.3. Keskustan Raahen py:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 13.3. 040-581 7332 tai Sari Kujala puh. klo 18 Härmän Kylpylässä. klo 18 Teknisellä virastolla Ruskatie 1. KESKUSTANAISET Lumijoki. Esillä sääntömääräiset asiat ja käsitellään lausuntopyyntö, koskien Suomen Keskusta rp:n sääntöjä. Kajaani, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous valtuustosalissa pe 14.3. klo 18 Pieksämäen järjestötalolla os. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten sääntömääräiset vuosikokoukset ti 14.3. Virallisten kokousedustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 5.4. Lisätietoja Helena Kauppinen kauppinen.helena@gmail.com, p. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoita osallistumisestasi sähköpostilla petri@neittaanmaki.fi viimeistään pe 14.3. klo klo 11-14 Kauppaporvarin lämpiössä ja gallerissa. klo 16 samassa paikassa. klo 18 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Lappeenranta, paikallisyhdistyksen vuosikokous ma 10.3 klo 18 piiritoimistolla, Valtakatu 54. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Marja Hyttinen p. Liput 20 eur, saatavilla Eevalta (p. Lumijoen Keskustanaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke 5.3. Valtakirjat toimitettava piiriin etukäteen hyvissä ajoin. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. Johtokunta 17.30. Paikalla eurovaaliehdokkaat Olli Rehn ja Hanna Kosonen (ainakin). Jos lähdet niin pääset Kaijan kyydissä ja jos enemmän lähtee niin lähdetään useammalla kimppakyydillä yhdessä. Kaijan puh. Kokouksessa puhuu Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen. Itä-Savon Keskustanaisten piirin johtokunta, kokous to 27.3. klo 13.30 Mikkelin yliopistokeskuksen auditorioon, os Lönnrotinkatu 5. Illalliskortit 50,-/hlö. Ohjelmassa lapsille mm.liukurikilpailua, askartelua, poniajelua, arvontaa, onnenpyörää, hernekeittoa, rieskaa ym. 010 315 2001. Tervetuloa kaikille avoimeen Keski-Suomen tulevaisuus -koulutustilaisuuteen la 15.3. Vierailemme kotimaisella kenkätehtaalla Orivedellä, tapaamme Pirkanmaan keskustanaisia ja käymme teatterissa. klo 17.30 Helsingin yliopiston tiloissa Luomuinstituutissa, os. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). Kirsi Olkkonen, alustus: Olli Rehn, keskustelu, päätössanat Keskustanuorten Etelä-Savon piirin pj. Keskustassa tapahtuu kokous pidetään 25.3 klo. 050 448 5085. us ma 10.3. Käynti Kirkkokadun puolelta. Alustuksena Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen kertoo luomusta Suomessa. Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Antti Kaikkonen Pieksämäellä la 22.3. klo 17.30 - 18.30 Liikenneasema ABC:n kabinetissä. Keskustanaisten Oulun py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 12.3. 11. klo 18 Eila ja Pentti Torpakolla. klo 19 Irja Kestilällä. Pyhäntä. 0400 411 072 tai Janne Tarima etela-savo@keskustanuoret.fi, p. klo 18.30 Kerimäen keskuskoululla. Keskustan Itä-Savon piiri, vuosikokous ke 26.3. Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Lisätietoja www.keskustanuoret.fi/valtuuskunta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisien asioiden lisäksi eduskuntavaaleja 2015, seurakuntavaaleja 2014 ja Turun puoluekokousedustajien valintaa. POHJOIS-KARJALA Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Kataisen vaalitilaisuus pe 7.3. Kaavin Keskustanaiset klo 16. Varaa illalliskorttisi pian! Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto: puh. (Kajaanin Vesaiset hoitaa pääsymaksun.) Puolanka, Kunnallisjärjestön vuosikokous ke 12.3. puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Keväinen Tukholma kutsuu 26.-28.4. (la-ma). Lönnrothinkatu 7. Ensimmäiseksi kirjaksi valittiin Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvit. Puuhaa riittää koko perheelle hopeakoruja tehden, helmiä punoen tai laskea Leviltä myötämäkeä! Lähde iloiseen joukkoomme! Majoitumme Kaukosen Kylätalolla. Ilmoittautumiset Eijalle p.0400850173. SUOMEN KESKUSTANUORET Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta, sääntömääräinen kokous 5-6.4. Kortteisen py su 16.3 klo 19 Jokelassa, Vehkalahden py ti 18.3 klo 18.30 Jukka ja Eija Tirkkosella. Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Elsi Kataisen eurovaalistartti su 23.3 klo 18 Siilinjärven Kunnonpaikassa. Paikalla mm. Keskustanuorten liittohallitus. VESAISET Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen valtuuskunnan vuosikokous 22.3. Riihimäellä lauantaina klo 14:30 alkaen. klo 18 Pylkönmäen Yrittävän talolla. Bussi lähtee Iisalmesta ajamme Helsinkiin ja tutustumme Tamminiemeen, Urho Kekkosen museoon. Astumme Viking Gabriella laivaan ja yövymme laivassa, joka rantautuu sunnuntai aamuna aivan Tukholman keskustaan. Sunnuntaina lähdemme opastetulle kaupunkikierrokselle. Illalla lähdemme laivalla Helsinkiin, josta jatkamme aamulla matkaa kohti kotia. klo 13.00 TÄYSISTUNTO. Suorat verkkolähetykset: www.eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. klo 18 Liikenneasema ABC:n kabinetissa. Iltaa jatkaa tangokuningatar 2013 Heidi Pakarinen. mennessä. annika.ylitalo@vesaiset.fi EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 4.3. Piirijärjestöjä pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistujat majoitusvarauksineen Keskusliittoon 6.3. Haukiputaalla Toini ja Paavo Saarijärvellä os. Asian I käsittely. Lieksa, kunnallisjärjestön vuosikokous to 27.3. klo 13 Elina ja Hannu Lappalaisella Korteniemellä. Lakiehdotusten käsittelyjä. Keskiviikkona 5.3. Mukana EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen ja tj. sääntömääräinen vuosikokous Sumiaisissa, Kuntalassa 13.3.klo 18. Alustukset ja mahdolliset kommenttipuheenvuorot kestävät n. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18. Kokoustila ilmoitetaan myöhemmin. Eurovaalit, Elina Lappalaisen kampanjastartti Toholammin kulttuurisalissa la 8.3. Ulla-Riitta Juuti. Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous ke 26.3. Suullinen kyselytunti. Perjantaina 7.3. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. klo 18. Mukana EP-ehdokas Mirja Veh- Tornionseudun Vesaiset ovat mukana la 8.3 laskiaisriehassa Karungin kylätalon avajaisissa (entinen TB:n huoltamo) klo10-15.00. Viitenumero 5005. Linja-autoretki eduskuntaan 10.12.4. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Savonlinna, kunnallisjärjestön vuosikokous ti 25.3. Ilmoittautumiset pe 21.3.mennessä maksamalla illalliskortin tilille: FI32 5290 9520 0651 85. Mukana puolueen varapuheenjohtaja Annika Saarikko. klo 18 valtuustosalissa. klo 19 Torpalla, Leppälahdenväylä 344. ETELÄ-SAVO Eurovaaleissa äänestetään Suomen parhaaksi! Eu:n talouskomissaari, eurovaaliehdokas Olli Rehn Pieksämäellä la 8.3. . Oulu. Ohjelma: Avaus, Keskustan Etelä-Savon piirin pj. 16.. Kiiminkijoentie 1405. Pyhäjoki. Kahvitarjoilu. Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Elsi Kataisen eurovaalistartti su 23.3. klo 18 Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Mukana mm. Laukaalla hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84). Lukupiiri seuraavan kerran ti 6.5. klo 16:30 Keskustan piiritoimistolla. Illallisbuffet ja ohjelmaa. 040 5156 800 sekä maksamalla seminaarilipun 390 euroa tilille Nordea FI10 1572 3000 3621 11. Kahvitarjoilu ja arvontaa. PERÄPOHJOLA Tervola. Tasakatu 2-4, toinen kerros, kokoushuone 1. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. Keskusta, KP:n piirin sääntömääräinen vuosikokous la 29.3 klo 11 Lohtajalla, Houraatin metsästysmajalla. klo 18 Heinäveden kunnan valtuustosalissa. Paikalla myös EU-vaaliehdokas Petri Honkonen. Keskustanaiset: Kaikille avoin päiväretki Pirkanmaalle pe 14.3. Koivukaaren takkahuoneessa klo 18, ensin johtokunnan kokous. Alavus, kunnallisjärjestö pitää kevätkokouksensa to 13.3. klo 19 Alavuden kaupungintalon valtuustosalissa. Sääntömääräiset asiat. ITÄ-SAVO Ilmajoki, Keskustanaisten johtokunnan kokous 13.3. Tarjolla terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä esittelypöytiä, ohjattua jumppaa ja kahvakuulailua sekä kahvitarjoilu. Raahe. Mukana EP-ehdokas Mirja Vehkaperä. Otathan yhteyttä mikäli tarvitset yhteiskyytiä antti.varis@keskusta.fi p. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. Tervetuloa! Sulkavan Keskustanaiset, vuosikokous ma 10.3. Juontajana ke Jari Leppä. Mikkelin keskustanaiset, vuosikokous 12.3. MSL:n luento aiheesta jäsenlistat kuntoon . Valtakatu 54, ti 4.3. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Majoitus on Scandic Riimäellä. klo 17 Keskustan piiritoimistolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ihastjärvi, py vuosikokous su 30.3. klo 16.00 TÄYSISTUNTO. 010 315 2001) Petrin eurovaali-iltamat la 29.3. klo 18 Hotelli Vuolake, Uimarannantie 2 Laukaa. 040-5163756 Etelä-Savolaiset Keskustajärjestöt ovat perustaneet yhteiskunnallisen lukupiirin. klo 17 Hotelli Lasaretissa, Oulussa. 0405116787. Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen yleinen kokous to 27.3. klo 19 kunnantalon auditoriossa. Paikalla EP-ehdokas Hannu Takkula. Raahe. Mukana Mika Määttä ja alueiden valtuutettuja. klo 13. Tervetuloa! Hallitus Vesaisten Lapin piiri järjestää 1113.4. klo 18:30 OP- kerhotiloissa. klo 18.30 Kiihtelysvaaran Suojapirtillä. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan, Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan, Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun, Enon ja Hammaslahden naisosastot, Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran ja Pyhäselän yhdistykset. klo 18.30 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os. Rajalahdenkatu 4. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vesaiset Mikkeli, po vuosikokous ke 26.3. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä evästämään esivaaliehdokasta. puolitoista tuntia, jonka jälkeen keskustelua jatketaan ruokailun merkeissä. lasketteluleirin ja hopealankasekä helmikorukurssin yhdessä Maaseudun sivistysliiton:n kanssa Kittilän Kaukosessa ja Levillä. 040-350 9953. KESKI-POHJANMAA 21 kaperä. Avoin tilaisuus. Tupailta ma 24.3. Johtokunta 16.30. Tervetuloa euroehdokkaat ! (Lisätietoja pj.Jarkko Vaarakallio gsm 045 8038700) ETELÄ-POHJANMAA Peräseinäjoki, Keskustanaisten vuosikokous ti 11.3. klo 18. Huttula, paikallisyhdistyksen vuosikokous 2014 Leena ja Pekka Kuukalla Alaturuntie 32 ke 5.3
Sekä Bubka että Lavillenie hyppäsivät ennätyksensä samassa hallissa samassa kaupungissa. Missä Neuvostoliiton ulkopuolisessa Merkel on syntynyt 1954 Hampurissa, silloisessa Länsi-Saksassa, mutta muutti perheensä mukana muutaman kuukauden ikäisenä toiseen maahan. Kuva: Timo Mikkilä holman linna? 7. B. 9. 22 4.3.2014 TIETOTESTI 1. Mukula 5 6 4 7 6 9 4 6 9 4 8 1 3 3 1 3 4 5 2 4 7 9 7 9 5 3 5 2 4 7 7 9 4 3 2 1 2 3 3 2 4 8 6 7 6 1 8 4 1 6 8 4 9 9 5 3 2 8 8 5 9 2 6 7 3 2 5 6 4 8 8 3 10. Aku Ankka . Mikä on tuo Sergei Bubkan kotikaupunki? Viivi & Wagner . Missä päin Suomea sijaitsee Kastel- Sudoku 7 ka oli 15.2.2014 katsomassa, kuinka ranskalainen Renaud Lavillenie paransi Bubkan 21.2.1993 hyppäämää seiväshypyn sisäratojen ME:tä 615 sentillä. Miksi Ranskan kansallislaulun nimi Mar- seljeesi viittaa Marseillen kaupunkiin? 8. Montako tasavaltaa on Pohjoismaissa? 3. Missä maassa on Euroopan suurin jäätik- kö. Ukrainan kuuluisin urheilija Sergei Bub- 4 1 6 8 9 7 2 1 9 7 7 9 1 5 2 6 9 6 4 2 5. Missä maassa Merkel kasvoi, opiskeli, varttui, avioitui ja erosi sekä innostui politiikasta, kunnes vasta 32 vuoden ikäisenä vieraili ensi kerran syntymämaassaan? maassa Vladimir Putin työskenteli useita vuosia 17 vuotta kestäneellä KGB-urallaan? Montako maata YK:ssa nykyisin on jäsenenä. Virtanen . Masi . Mikä on räppänä? 2. Minä vuonna Berliinin muuri sortui? 5. Montako maata YK:ssa nykyisin on jäsenenä? 4. Reppänä eli räppänä. Saksan nykyinen liittokansleri Angela 6. Sana savupirttien ajoilta
Demarien äänestäjien kantajoukko, rasvanahkakarvaperseduunarit EI EHKÄ pitäisi mennä henkilökohtaiseen habitusarviointiin, mutta menen silti. Yhden jos toisenkin kerran olen nähnyt uutispätkiä, joissa EU-maiden valtiovarainministerit kiitävät mustista autoistaan yhteiseen kokoukseen. Hieman se veronmaksajaa kylmää, kun ne muut näyttävät kovan luokan talousmiehiltä. Arvopaperikielellä sanotaan, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Henna Ruokamo Vesa Somppi Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 193, 2) 1989, 3) DDR eli Itä-Saksa, 4) luukulla suljettava savureikä katossa, 5) kaksi: Islanti ja Suomi, 6) DDR eli Itä-Saksa, 7) Rouget de Lislen huhtikuussa 1792 säveltämä ja sanoittama laulu oli alunperin sotalaulu Reinin armeijalle Ranskan julistettua Itävallalle sodan, laulusta ei kuitenkaan tullut suosittua, mutta kun heinäkuun 1792 lopussa Marseillesta saapunut tasavaltalaisten komppania lauloi laulua, siitä tulikin suosittu taistelulaulu, kansalliskokous julisti sen kansallislauluksi heinäkuussa 1795, 8) Islanti, 9) Ahvenanmaalla, 10) Donetsk, Itä-Ukraina. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 044 7370 267 050 300 3897 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Ottakaa tämä tabletti ennen nukkumaanmenoa. Minä olen kuunnellut heitä tarkoin . Ei ehkä oikein toimi, kun ei ole apparaatissa sisällä. Jos Rinne on uusi puheenjohtaja, niin voiko Urpilainen enää jatkaa valtiovarainministerinä. 23 4.3.2014 Naapurin sauna palaa dia pakkasella ei ole mitään, portsarirahoja vai? ovat siirtyneet Soinin vaalikarjaksi. Iltauutisuhoaminen on vaihtunut jo parisuhdehempeilyn esittämiseen. Ja jos satutte heräämään seuraavana aamuna, voitte ottaa tämän toisen tabletin. Ratkaisut 2 8 5 4 1 3 9 7 6 1 6 4 8 9 7 2 5 3 5 9 7 3 1 6 4 8 2 1 4 2 8 9 5 6 7 3 8 6 3 2 4 7 1 5 9 9 7 8 1 5 3 2 4 6 6 2 1 7 8 4 9 3 5 4 3 5 6 2 9 7 1 8 7 5 4 9 3 2 8 6 1 3 8 9 4 6 1 5 2 7 2 1 6 5 7 8 3 9 4 7 9 3 8 5 2 1 6 4 8 4 1 6 7 3 2 9 5 5 2 6 9 4 1 3 8 7 2 5 9 7 8 6 4 3 1 3 7 8 4 1 5 9 2 6 Ulkoasu: Mikko Eronen 9 7 3 2 5 6 4 8 1 1 6 4 2 3 9 5 7 8 6 8 5 3 2 4 7 1 9 9 1 2 5 6 7 8 4 3 4 3 7 1 9 8 6 5 2 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 4 5 7 9 3 2 6 1 8 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 6 1 2 5 4 8 3 9 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 8 3 9 7 6 1 5 4 2 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 3 4 1 6 8 9 7 2 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 7 9 8 3 2 5 1 6 4 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 5 2 6 1 7 4 8 3 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. eivät he puhu niin kuin tulisi puhua. Kukaan ei kadu pahuuttaan, ei ajattele: ?Mitä minä olenkaan tehnyt!? Jer. Aikuisen naisen laulaminen ei nyt auta. Vaikka Antti Rinne johdattaakin demareita lievään nousuun, niin hän tulee eduskunnan ulkopuolelta. Aivan vain siitä syystä, että niin kauan kun Jutta on demareiden puheenjohtaja, ne kuihtuvat kuihtumistaan. Ei muuta kuin allekirjoitat tähän ja tähän. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 4. Valta vaihtunee. Eskoa Ahoa (kepu, hiihtoliitto ja Nokia) siteeraten; niin on hyvä kuin käy. Persuja Antti Rinteen ehdokkuus vapisuttaa enemmän kuin myöntävät. Mutta jos on hävinnyt kuudet vaalit, niin miksei seitsemännetkin. Nyt ne puuhaavat tähän asti ammattiyhdistysräyhänä tunnettua Antti Rinnettä puheenjohtajaksi. Tänään Ari, Arso, Atro, ortodoksisen kalenterin mukaan Arvo. Aurinko laskee Helsingissä 17.54, Oulussa 17.43 ja nousee huomenna Helsingissä 7.08, Oulussa 7.14. PÄIVÄN SANA Herra sanoo: . Siellä joukossa suomalainen luokanopettaja enimmäkseen mairean mielistelevästi heille hymyilee. maaliskuuta 2014. Puoluejohtaja eduskunnassa samalla vierailijakortilla kuin Takaperän Oloneuvokset. 8:6 SANANPARSI Tuosta tunsi tuhman miehen: ahto riihen riippopäesen, vesti kieron kirvesvarren. Pielisjärvi KANSA KASKUAA Lääkäri potilaalle: . Ulkomaanketku poskisuudelman suikkaa, Jutta on kuin sulaa vahaa. Sen ymmärtää, tehtaita lopetetaan, työpaikkoja ulkoistetaan ja puheenjohtaja keekoilee verkkosukkahousuissa. Kolme miljar- OLEN OLLUT lämmin Jutta Urpilaisen kannattaja. Tuskinpa, tulee kierrätystä, uhrataanko Ihalainen? Rinteelle olisi vähiten epämukavuusalueella olla työministerinä, kun jonkun ihmeellisen harhan mukaan Urpilainen on onnistunut valtiovarainministerinä niin mahdottoman hyvin
He haluaisivat elää omalla palkallaan, eivät yhteiskunnan tuella. Eduskunta päättää heidän kohtalostaan juuri nyt. www.pam.fi 4.3.2014. 24 Suurin osa palvelualojen osa-aikatyöntekijöistä haluaisi tehdä enemmän töitä