Suomenmaa 04.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / 4.3.2016 / 4,80 ? Keskustellen, ei käskien Presidentti Sauli Niinistö ihmettelee johtamisestaan luotua kuvaa Ajassa Uutisanalyysi Reportaasi Neljänneksen leikkaus opintotukeen Viides kerta toden sanoi Puoluetoiminta kiehtoo harvoja
24 2 4.3.2016. sisältö 4.3. 2016 Suora toiminta haastaa puolueet Emmi Liulia vaikuttaa yhteiskuntaan aktivismin kautta s
6 Pentti Pekonen on innokas tonnikerholainen s. 31 Seija Turtiaisen mielestä hallitusohjelmasta unohtui tasa-arvo s. 46 4.3. 32 Yksi väestöryhmä lainan varaan s. 2016 3. En ole käytettävissä puoluesihteerin tehtävään kesäkuussa Seinäjoen puoluekokouksessa. Timo Laaninen s. 14 Kääriäinen vaatii syvällistä pohdintaa aluepolitiikasta s. 34 Poikkeuksellinen rutistus työmarkkinajärjestöiltä s
Hänen omaisuuteensa yhtiön kielteinen julkisuus ei vaikuta. Hyvät testitulokset toimivat mainoksina, ja yhtiö on menestynyt. Muutakin palkkaa hän sai, esimerkiksi vuosina 2004?2014 peruspalkkaa 5,2 miljoonaa ja bonuksia 1,7 miljoonaa euroa. Nyt yhtiön kurssi on alamäessä, eikä kukaan osaa sanoa, miten pahasti kohu vaikuttaa yhtiöön, sen myyntiin, työllistämismahdollisuuksiin tai omistajien omaisuuden arvoon. Gran on jäänyt eläkkeelle. Se myöhästyy kymmenen vuotta ja maksaa kolme kertaa niin paljon kuin arvioitiin. Hän on luopunut kaikista Nokian Renkaiden omistuksistaan ja optioistaan. Silti on epäonnistuttu. Virheistä maksavat omistajat, työntekijät ja usein myös koko Suomi. Kohtuullisen palkitsemisen pitää riittää myös huippujohtajille. Liioitellut palkkiot ovat pois omistajilta ja yritykseltä, ja ne voivat kannustaa väärällä tavalla ahneuteen. Siksi omistajien on valvottava paremmin pienen maan talouseliitin toimia. Omaisuudet kasautuvat maailmalla yhä harvempiin käsiin. Yksi prosentti ihmisistä omistaa jo yli puolet maailman omaisuuksista. Jättimäisillä palkitsemiseduilla ei varmisteta hyvää yritysjohtamista. 4 4.3.2016 Nokian Renkaiden tapaus ei ole ensimmäinen. Silti se on taas vakava viesti. Huippupalkatut johtajat ovat selvinneet hyvien sopimustensa ansiosta kultaisin kädenpuristuksin, vaikka ovat tehneet suuria virheitä. Virheitä on helppo luetella suomalaisesta yrityshistoriasta. On ostettu miljardeilla ilmaa Saksasta (Sonera), on tehty harharetkiä rapakon taakse (metsäteollisuus) ja on myyty Nokian osakkeita pilkkahintaan (pankit). Suurin epäonnistuminen on Olkiluodon ydinvoimala. Sen taustalla ovat kuitenkin Suomen suurimmat yritykset ja niiden hallituksissa elinkeinoelämämme huiput. Päätoimittaja Juha Määttä Vesa Moilanen/Lehtikuva Yksi prosentti ihmisistä omistaa jo yli puolet maailman omaisuuksista. Tätä kehitystä ei tarvitse tukea Suomessa. Pääkirjoitus Kohtuuden pitää riittää yritysjohtajillekin S uomalaisia on kohahduttanut uutinen, jonka mukaan yksi teollisuutemme kukkasista, Nokian Renkaat, on huijannut rengastesteissä vuosikausien ajan. Yhtiö luovutti testeihin paranneltuja renkaita, joita ei koskaan tullut kauppoihin. perustettu 1908 . Kuin sinetiksi Gran on muuttanut suomalaista verottajaa pakoon Portugaliin. Ehkä oikea kuva ei ole aivan näin mustavalkoinen. Myös yhtiön osakkaat ovat hyötyneet, kun osakekurssi on pysynyt korkealla. Eniten huijauksesta hyötyi kuitenkin yhtiön toimitusjohtajana vuosina 2000?2014 toiminut Kim Gran, joka sai työssäoloaikanaan osakkeisiin oikeuttaneita arvopapereita eli optioita yli 15 miljoonan euron arvosta. Ilmaiseksi saatujen optioiden osuus Granin palkasta oli poikkeuksellisen suuri, jopa 70 prosenttia hänen kokonaispalkitsemisestaan (HS 1.3.). Heidänkin on pystyttävä antamaan parastaan ilman järjettömiä etuja. Nokian Renkaat osoittavat, että tämä on myös osakkeenomistajien etu. Tätä kehitystä ei tarvitse tukea Suomessa.
ihmisistä asuu ahtaasti esimerkiksi opiskeluaikana. Oma avain omaan Asumispalveluiden kriteerejä aiotaan väljentää niin, että esimerkiksi neliöistä ja WC-tiloista voidaan joustaa. Vaikka laitoksissa asuvien kehitysvammaisten määrä on lähes puolittunut vuodesta 2009, heitä on vieläkin noin tuhat. Ahtaasti asutaan muuallakin kuin laitoksissa. Myös asuntoloissa ja ryhmäkodeissa kehitysvammaisen henkilökohtainen asuintila on usein yksi huone, johon mahtuu vain välttämätön, ääritapauksissa pelkkä sänky ja pöytä. Moni meistä ?tavallisistakin. Postiluukku tai -laatikko vain minun lehtiäni ja kirjeitäni varten. Pieniä asioita meille niin sanotuille tavallisille ihmisille, suuria haaveita monille kehitysvammaisille. vammainen asuisi enää laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti siitä, miten tämä vaikuttaa kehitysvammaisten asumiseen. 4.3. Opiskelijat on usein eristetty omiin taloihinsa, eikä soluasunnon asuinkumppanikaan välttämättä ole se kaikkein mieluisin. Meille ankeasti asuminen on kuitenkin yleensä tilapäistä: tulojen parantuessa valinnanvapaus kasvaa. Kehitysvammaisilla ei tätä mahdollisuutta ole. Siksi meidän muiden tulee huolehtia siitä, etteivät vaivaistalot palaa. Annukka Kaarela Kehitysvammaisten asumispalvelut ovat parantu- neet 2000-luvulla, mutta vammaisalan etujärjestöt pelkäävät nyt paluuta entiseen. Normitalkoilla palataan vaivaistalojen Suomeen, kattojärjestö SOSTE parahtaa. Kehitysvammaliitto pelkää, että jatkossa kehitysvammainen ihminen ei saisi välttämättä edes omaa huonetta, kokonaisesta kodista puhumattakaan. Vaarana on liiton mukaan henkilökohtaisten asuintilojen pieneneminen sekä uuslaitosten ja asuntokeskittymien syntyminen. oveen. Asuintiloihin tulisi kuulua vähintään oma eteinen, keittiö tai keittonurkkaus, makuutila ja parveke tai piha. Neljä vuotta sitten silloinen Kataisen hallitus hyväksyi periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset. Päätös ohjaa kuntia lakkauttamaan vammaisten ihmisten laitoshoidon ja kehittämään asumista sekä asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta puolestaan määritteli vuonna 2010 laatusuositukset kehitysvammaisten asumiselle. Suositusten mukaan henkilökohtaisten asuintilojen on oltava enemmän kuin pelkkä huone. 2016 5. Syynä on hallituksen toissaviikolla julkistama esitys kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Vammaislainsäädännön kokonaisuudistuksella aiotaan säästää kuntien menoista 61 miljoonaa. Toimittajalta Koti kuuluu kaikille Ovi, jossa lukee oma sukunimi. Myös oma postilaatikko, ovikello ja nimikyltti mainittiin. Monille kehitysvammaisille laatusuosituksessa luetellut asiat ovat edelleen täyttä utopiaa. Kunnat saisivat siis ilmeisesti oikeuden majoittaa kehitysvammaisia entistä pienempiin huoneisiin, joissa ei ole omia saniteettitiloja. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, ettei yksikään Vammaisjärjestöjen mukaan säästötoimet ohjaavat asumispalveluita täysin päinvastaiseen suuntaan kuin niitä on viime vuosina kehitetty
Viides vuosi pitäisi kattaa lainalla. ??Tilastokeskuksen mukaan opintolainaa uskalletaan käyttää tasaisesti kaikissa yhteiskuntaluokissa. Opintotukeen oikeutettujen tulorajoja ei esitetä nostettavaksi. Nosto johtaisi opintotukimenojen kasvuun. Opiskelijat Kamppailu opintotuen puolesta Keskusta säätäisi asumistuen oikeudenmukaisemmaksi Teksti: Juhani Ojalehto Kuva: Jari Laukkanen Vääntö opintotuen uudistamisesta huipen- tuu viimeistään huhtikuun kehysriihessä. Opintotuen selvitysmies professori Roope Uusitalon tiistaina jättämä leikkauspaketti on keskustalle kova pala. Hallitusohjelman opiskelijoille kohdennettuja 70 miljoonan euron säästöjä puolue ei halua väistää, mutta selvitys leikkaisikin jo opintorahasta yli sata miljoonaa, kritisoi keskustan opintotukea pohtineen ryhmän vetäjä Marisanna Jarva. Viime viikolla keskusta ilmoitti tavoitteekseen pehmentää säästöjen iskua muun muassa asumisen tukea muuttamalla. Selvityspaperissa opintotuki muuttuisi lainapainotteiseksi. Tämä on erityisen hankalaa keskustalle, sillä nykyinen tukipainotteisuus on puolueen pitkään kannattama ja 90-luvulla säätämä. ??Sen periaate on, että taustasta riippumatta kaikki voivat opiskella, Jarva toteaa. Vähävaraisesta talosta onnistuisi lähteä opintielle uudessakin mallissa, selvitysmies Uusitalo puolustautuu. Siinä korkeakouluopiskelija saisi nostaa neljän vuoden ajan nykyistä 86 euroa pienempää opintorahaa: 250 euroa kuukaudessa. Toisaalta keskustassa kannetaan huolta perheellisistä opiskelijoista. ??Se kohderyhmä voisi olla poikkeus [tulorajojen nostamisessa], sillä se on jo nyt väliinputoaja, Jarva miettii. ??Jollakin tavalla heidät pitää huomioida, sillä muistakin leikkauspäätöksistä heille tulee hankaluuksia. Tulorajan ylittämisestä seuraavaa 15 pro- sentin korkoa pidetään yleisesti korkeana. ??On se kohtuuton. Tahtotilaa asian muuttamiseksi löytyy keskustan lisäksi ainakin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta, Jarva tietää. Keskusta on etsinyt uudistuksia leikkausten ohella myös perustulosta, jonka kokeiluun otettaisiin myös opiskelijat mukaan. Uusitalon tapaan ajattelevat näkevät opis- Viime viikolla keskustalaiset kansanedus- kelun investointina, joka maksaa itsensä takaisin työelämässä. ??Onhan se investointi, mutta se ei ole oikein, että yksi väestöryhmä elää lainan varassa, Jarva huomauttaa. Kielteisenä koettu kehitys, koulutuksen periytyvyys, on Jarvan mukaan vaarassa vahvistua. ??Meillä on Pohjoismaiden huonoin tilanne siinä mielessä. tajat vaativat, että toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden asumismenoja on tuettava jatkossa yleisellä asumistuella. Nykyään opiskelijat saavat asumislisää. Muutos parantaisi pienituloisimpien ja yksin asuvien toisen asteen opiskelijoiden asemaa. Uusitalon mukaan ei. ??Ei ole näyttöä siitä, että sosiaalinen liikkuvuus olisi lisääntynyt. Tästä voidaan varovasti päätellä, että opintotuen leikkaus ja lainaosuuden kasvaminen eivät vaikuta siihen. 4.3.2016. Parhaissa tapauksissa tuki voisi jopa kaksinkertaistua. Kela ja korkeakouluopiskelijoiden järjestö SYL kiittivät esitystä tuoreeltaan. Ministeri Grahn-Laasonen sanoi kyselytunnilla, että keskustan esitys on ?ilman muuta harkinnan arvoinen asia?. Selvitysmiehen mukaan Ruotsissa on jo nyt enemmän lainoihin perustuva malli, 6 mutta liikkuvuutta yhteiskuntakerroksissa tapahtuu. Tasa-arvoistiko vuoden 1992 opintotukiuudistus koulutettujen taustoja
2016 7. Jari Laukkanen Se ei ole oikein, että yksi väestöryhmä elää lainan varassa. 4.3
Se on silti monen tuottajan tilanne. Henkinen kuorma käy liian raskaaksi. Tukieuroja odotetaan tiloilla hartaasti, sillä rahat ovat olleet loppu jo pitkän aikaa. Laskuja on siirretty ja tuotantopanoksia jätetty hankkimatta. ??Tilat menettävät jopa luottokykynsä, kun pankit eivät uskalla antaa enää lainaa, Pylväs tietää. Mavin yksikönjohtaja Hannele Sankari ymmärtää, että tilanne on tuottajille vaikea. Viivästysten syynä on hänen mukaansa EU:n maatalouspolitiikan suuri uudistus, joka on vaikuttanut kaikkiin tukimuotoihin. ??Tietojärjestelmissä kaikki on jouduttu rakentamaan uusiksi. Tiloilla ollaan syystä tyrmistyneitä. Tukien takkuilu kuristaa maataloutta Maataloustukien maksatus on kangerrellut viimeisen vuoden aikana useaan otteeseen. Maanantaina Maaseutuvirasto (Mavi) julkisti tuoreimman maksuaikataulun, jonka perusteella osa edellisen vuoden maataloustukien maksatuksista siirtyy edelleen. Viivästys koskee eläinten hyvinvointikorvausta, jota saa 6?400 tilaa sekä lammas- ja vuohipalkkioita, joita maksetaan 1?200 tilalle. Tuottajaväestössä tieto on aiheuttanut tyrmistystä. ??Ei passaa seinillekään tällainen malli, jyrähtää kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.), maaseutuyrittäjä itsekin. Kentän yhteydenotot asiasta kertovat hänen mukaansa kärsivällisyyden loppumisesta. 8 4.3.2016 ??Hammasta on purtu ja ärräpäitä jaeltu. Viesti on aika suora. Valtio ei voi toimia näin, Pylväs sanoo.. Työtä on kasaantunut, hän perustelee. Sankari toivoo, että tuet saadaan maksetuksi uuden aikataulun mukaisesti. Joku muu selitys pitää saada, Pylväs vaatii. Hänen mukaansa ministeriön on otettava asiasta tiukasti kiinni. ??Aika meteli nousisi, jos palkansaajilla olisi viime kesän tilejä saamatta. Toisaalta hän varoittaa muutosten aiheuttavan vieläkin töitä tietojärjestelmissä. ??Maailma ei ole siltä osin valmis. Juha Pylvään mielestä tietokonejärjestelmien takkuilu ei enää kelpaa selitykseksi. ??Teknisten ongelmien poistamiseen on nyt ollut vuosi aikaa. Ajassa Sanottua Jos ja kun yhteiskuntasopimus toteutuu, se on merkittävä saavutus hallitukselta, jota moni piti täysin toimintakyvyttömänä jo monta kuukautta sitten. Erkka Railo Twitterissä Tämä on yhteiskunnallinen älykkyystesti, jossa täytyy nyt pärjätä. Sixten Korkman Ylen A-studiossa Olli Rehnin rauhallinen, harkitseva esiintyminen herättää toivoa, että hallituksessa ainakin jollakin on homma hanskassa. Tuomo Lappalainen Twitterissä Jari Laukkanen Hammasta on purtu ja ärräpäitä jaeltu. Muun muassa viime kesälle kohdentuvat eläinten hyvinvointikorvausten maksatukset siirtyvät edelleen
Nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen kirjoittaa tämän lehden Puheenvuoro-kolumnissaan luopuvansa tehtävästä kesän puoluekokouksessa. Laaninen on toiminut puoluesihteerinä kolme kautta. 2016 9. Siksi tuleva malli vaatii erityistä osaamista juuri tältä palvelujen peruskiveltä, hän toteaa. Maakunnan tehtävänä on Saarikon mukaan asettaa reunat ja rajat sille, miten palveluja saa tarjota. . Sanottua Pääministeri ei ole mikään kansanvillitsijä tai sanataituri. Kiinnostavaa, että samalla tyylillä voitettiin vuosi sitten vaalit. Sini Ruohonen Twitterissä Oli opintotuesta mitä mieltä tahansa, voisiko uudistuksia valmistella aiheuttamatta näin suurta huolta nuorissa? Karina Jutila Twitterissä Ajassa Opintotukileikkaukset yhdistettynä korkeakoulujen rajuihin leikkauksiin heikentävät opintojen sujuvuutta. Opintoajat eivät ainakaan lyhene. Silja Silvasti Twitterissä Jari Laukkanen Keskustan puoluesihteeri vaihtuu kesällä Katariina Lankinen Keskustan puoluesihteerin paikasta kisataan kesäkuussa Seinäjoella. Hän kertoi sunnuntaina, että hän ei aio tavoitella jatkoa tehtävässä. ??Halusin ilmoittaa ajoissa puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävän jättämisestä ja avata sen asiasta kiinnostuneiden pohdittavaksi. Puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä. Jari Laukkanen Valinnanvapaus on keskustalle väline Samuli Nissilä Sote-uudistukseen kuuluva valinnanvapaus ei ole keskustalle it- seisarvo, mutta huolellisesti valmisteltuna ja taidokkaasti toteutettuna se on erinomainen väline palvelujen parantamiseen, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko kirjoittaa Suomenmaan blogissaan. Saarikko muistuttaa, että valinnanvapauden aikanakin julkinen taho eli maakunta palveluiden järjestäjänä on viimekätisessä vastuussa. . Valinnanvapauden pitää myös perustua avoimuuteen kaikilla tasoilla. Saarikko korostaa keskustan ymmärtävän, että parhainkaan valinnanvapauden lainsäädäntö ei takaa aidon kilpailun syntymistä kaikkialle Suomeen, esimerkiksi harvaan asutuille alueille. 4.3. Sen, joka maksaa laskun, pitää olla mallin isäntä. Hänet valittiin tehtävään kesän 2010 puoluekokouksessa, jossa hän voitti jatkokaudelle pyrkineen Jarmo Korhosen. Seuraajaehdokkaita Laaniselle ei vielä ole ilmaantunut, mutta puoluesihteerikisaan lähtöä ovat kertoneet pohtivansa keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen, kansanedustaja Mikko Kärnä ja keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Ovaskalle tulee kesäkuun puoluekokouksessa täyteen kaksi kahden vuoden mittaista kautta puoluevaltuuston johdossa
Vaaleja ei pelätä, eikä pelkoon mitään syytä olekaan, Antti Varis Pohjois-Karjalasta toteaa. Pirjo Matikainen Kymenlaaksosta pitää tärkeänä, että kunta- ja maakuntavaalit järjestetään jatkossa yhtä aikaa. Demokratia kannalta on välttämätöntä, että toimittajat voivat tehdä työtään vapaasti. Hanne Aho korostaa, että vastuu on koko yhteiskunnalla. Toimittajien uhkailuista on tultava loppu Pirkko Wilén ??Toimittajia kuolee maailmalla koko ajan sen takia, että he kirjoittavat asioista. Koko maakuntavaltuuston rooli on vielä selkiytymättä. . Jos poliisia vastaan hyökätään, niin se tulkitaan aina murhayritykseksi, vertaa Aho. ??Vihapuhetta, uhkailuja ja mustamaalausta ei kenenkään tarvitse kestää. Petra Pöyliö Ensimmäiset suorat maakuntavaalit järjestetään ehkä vasta vuonna 2021. Vaaliaikatauluun jälleen uusi kuvio Anja Manninen Kunta- ja maakuntavaalien aikataului- hin on tulossa jälleen uusi kuvio. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ennakoi Ylen haastattelussa, että ensimmäiset suorat maakuntavaalit järjestetään ehkä vasta vuonna 2021. Ensimmäisten maakuntavaltuustojen valinnassa vaihtoehdoksi on noussut, että kuntien valtuustot valitsisivat edustajat maakuntavaltuustoihin. Puoluesihteerit ovat esittäneet maakunta- ja kuntavaalien järjestämistä yhtä aikaa lokakuussa 2017. tavalla. Aho on tyytyväinen, että päätoimittajat yhteisessä kannanotossaan asettuivat toimittajiensa tueksi. ??Se on hienoa. asioista tai ?väärällä. Se helpottaa vaalivalmistelua ja ehdokashankintaa. Aki Utter Etelä-Pohjanmaalta on pohdiskellut yhtä aikaa käytävien vaalien ehdokasasettelua. Toimittajia uhataan rais- kata tai pahoinpidellä, jos he kertovat ?vääristä. Vaalien yhtäaikaisuus on törmäämässä perustuslaillisiin ongelmiin. Ministeri toteaa myös, että hallitus ei ole vielä tehnyt asiasta linjausta, mutta asiaa selvitetään. Järjestettiinpä kuntavaalit keväällä tai loppuvuodesta, keskustapiirien toiminnanjohtajien mielestä vaalivalmistelut on syytä käynnistää heti, elleivät ne ole jo käynnissä. . Uhkailut pitää ottaa vakavasti, poliisin on tutkittava asiat, ja syyllisiä on rangaistava. ??Ei toimittajan tarvitse sietää mitä hyvänsä. Vaali-intoa kentällä on. Halutaanko todella, että Suomestakin tulee sellainen yhteiskunta, puuskahtaa Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Hän sanoo olevansa suorastaan raivoissaan useiden viime aikoina esille tulleiden tapausten vuoksi. Pyrkimyksemme onkin, että kun maakuntavaaliasetelma selkiintyy, kuntavaalivalmistelut olisi tehty, ja voisimme keskittyä toisiin vaaleihin.. Utterin toive on, ettei maakuntavaaleista tule ylähuoneen vaaleja, pitkän poliittisen kokemuksen hankkineiden konkareiden kisaa. Niin Matikainen kuin Utterkin kannustavat mukaan ihan uusiakin ehdokkaita. Satu Simelius Varsinais-Suomesta pitää maakuntavaalien asetelmia kuntavaaleja haastavampina. Niin heidän kuuluukin tehdä. Sitä varten kuntavaaleja siirrettäisiin huhtikuulta lokakuulle. Kuntavaalit on jo aiemmin siirretty tämän vuoden lokakuulta ensi vuoden huhtikuuhun. 10 4.3.2016 Vehviläisen mukaan näyttää vaikealta saada järjestettyä kunta- ja maakuntavaalit samanaikaisesti lokakuussa 2017
Miten ratkaisisitte nyt soten, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne? Keskusta kritisoi viime hallitusta siitä, että se meni sote-uudistukseen kuntakylki edellä. Siellä missä on köyhiä, palvelut vähenevät. SDP:tä ja keskustaa on yhdistänyt periaatteellinen ajatus siitä, että ihmisten tarvitsemat palvelut toteutetaan tarpeen eikä lompakon paksuuden mukaan. Takinkääntöjä on toki nähty ennenkin, mutta tässä pyörähtivät takin lisäksi myös liivit ja sen mukana brittipääministerin uskottavuus. Ainoa merkittävä uudistus oli mahdollisuus jäädyttää EU:sta tulevien vierastyöläisten sosiaalietuuksia rajoittamalla lisää vapaata liikkuvuutta. Täällä Bryssel Cameronin takinkääntö Brexit-kansanäänestyksen kynnyksellä kysellään aiheellisesti, mihin Iso-Britannia on menossa. Kriittisyys Euroopan integraatiota kohtaan on ollut saarivaltiossa vallitseva tila pitkään, jo niistä ajoista, kun Britanniaa ei huolittu jäseneksi Euroopan yhteisöön Ranskan de Gaullen vastustuksen vuoksi. Tärkeämpää on keskittyä siihen, miten ihmiset saavat sosiaali- ja terveyspalveluita. Kokoomuksen ajama raha seuraa potilasta -malli on ainakin Ruotsissa aiheuttanut tilanteen, jossa kustannukset ovat nousseet ja terveyserot kasvaneet. Nyt Cameronin uhkapeli on saamassa päätöksen, ja Iso-Britannian ero EU:sta on mahdollinen kesäkuun kansanäänestyksessä. Kansanäänestyksen lähestyessä Cameron on hakenut mahdollisuutta kääntää takkinsa. Onko sosiaalietuuksien jäädyttäminen EU:n uudistamista. Toisaalta myös Britannian siirtomaahistoria, vahvat kansallisen perinteet ja asema entisenä maailmankaupan mahtina vaikuttavat yhä asenteisiin. Ison-Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti ennen kansallisia parlamenttivaaleja järjestävänsä kansanäänestyksen EU:n jäsenyydestä. Tullimuurit nousisivat Eurooppaan. Myös viesti Atlantin takaa USA:sta on ollut tiukka. Hän on vain tällä populistisella politiikalla halunnut voittaa vaaleja. Tällä tempulla Cameron voitti vaalit ja vahvisti EU-kriittisyyttä niin puolueensa sisällä kuin kansan parissa. Britannia ei enää voisi kauppapolitiikassa toimia EU:n 500 miljoonan ihmisen markki- noiden muskeleiden takaa. Nyt keskustajohtoinen hallitus on tekemässä saman virheen maakuntauudistuksen kanssa . Cameronin populistinen peli saattaa tulla Isolle-Britannialle todella kalliiksi. Hannu Takkula europarlamentaarikko Jussi Nukari/Lehtikuva Vastaväittäjä Miten hoitaisitte sote-uudistuksen, Antti Rinne? Henna Lammi Olette neuvonut hallitusta unohtamaan maakuntahallinnon (HS 27.2.). Tämä on SDP:n näkökulmasta edelleen luonnollinen lähtökohta sote-uudistukselle. Julkinen sektori kantaa päävastuun, ja sitä voivat tarpeen mukaan täydentää yksityiset palveluntuottajat. Onko keskusta edelleen tätä mieltä? 4.3. Hän tietää, että Britannian kansantalous ja asema heikkenisivät Brexitin myötä. Myös Lontoon Cityn asema pankki- ja talouskeskuksena heikkenisi. Cameron on toki tiennyt tämän koko poliittisen uransa ajan. keräämässä perustuslaillisia ongelmia. Nyt, kun hän on ilmoittanut luopuvansa pääministeriydestä ennen seuraavia vaaleja, hän voi kertoa kansalaisille tosiasioita EU:n hyödyistä ja haitoista. EU:n huippukokouksesta palattuaan Came- ronin pääviesti oli, että Iso-Britannia voi pysyä EU:ssa, kun jäsenyysehdot on nyt uudistettu. Huippukokouksen tulokset olivat Ison-Britannian kannalta laihat. 2016 11. Viime hallituskaudella yrititte sote-uudistusta, mutta valmistelu törmäsi perustuslailliseen seinään. Ei ole. Cameronin poliittinen peli on uskomatonta
Molemmat ehdokkaat ovat jo alkaneet hyökätä puheissaan toisiaan vastaan. 12 4.3.2016. Republikaanit äänestivät tiistaina yhdessätoista osavaltiossa. Kamppailusta odotetaan likaista. On todennäköistä, että hän nousee republikaanien ehdokkaaksi marraskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin. Kampanjansa aikana Trump on uhannut rakennuttaa Meksikon rajalle muurin, pommittaa jihadistijärjestö Isisin maan tasalle ja tappaa terroristien lisäksi myös näiden perheet. Niistä Trump voitti kahdeksassa. Trumpin suosio ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Uutiskuva Trump rynnistää kohti ehdokkuutta Samuli Nissilä Miljardööri Donald Trump otti selvän voiton USA:n esivaalien niin kutsuttuna supertiistaina. Hän on myös puhunut kidutuksen puolesta, vaatinut muslimien maahanpääsyn kieltämistä sekä solvannut naisia ja vammaisia. Jos Trump pääsee ehdokkaaksi, hän saanee vastaehdokkaakseen demokraattien Hillary Clintonin
Benjamin Krain/AFP Photo/Lehtikuva 4.3. 2016 13
Vesa Moilanen/Lehtikuva Yhteiskuntasopimusta ei olisi ikinä saatu aikaan, ellei hallitus olisi pakottanut työmarkkinajärjestöjä neuvottelupöytään ?pakkolaeillaan?. 14 4.3.2016
Uutisanalyysi Maaliskuu näyttää yhteiskuntasopimusta Arviot yhteiskuntasopimuksen synty- misestä helmikuussa menivät pieleen. Työmarkkinaneuvotteluissa se ei ole mitään uutta. Ratkaisu siirtyi viikolla, kun SAK:n hallitus ei pystynyt tekemään päätöstä, koska siinä istuvat liittojohtajat joutuvat hakemaan valtuuksia omilta hallinnoiltaan. Viikon jatkoajalla ei ole suurtakaan merkitystä pian 11 kuukautta jatkuneeseen vatulointiin. Voi olla hyväkin, että viikon jatkoajalla liitot saadaan sitoutettua paremmin keskusjärjestöjen neuvottelutulokseen. Kovin suuri ennustaja ei tarvitse olla, jos veikkaa osan SAK:n liitoista jäävän yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen on niin moneen kertaan vakuuttanut liittonsa jäävän ulos sopimuksesta. Paine AKT:ta kohtaan on kova, mutta liitto on aikaisemminkin vähät välittänyt yhteisiin talkoisiin osallistumisesta. AKT:n on epäilty olevan SDP:n kauko-ohjauksessa. Puolueelle liiton liittyminen yhteisiin lamatalkoisiin olisi huono asia, kun kannatusta lisännyt työmarkkinoiden levottomuus hellittäisi. Epäilyksen varjon kauko-ohjauksestaan SDP voisi poistaa patistamalla julkisesti AKT:tä yhteiseen rintamaan. Tähän mennessä sen suuntaisiakaan viestejä ei ole kuultu. Toinen epävarma SAK:n liitto on Rakennusliitto. Akavalla ja STTK:lla olisi voinut olla vielä jonkin verran liikkumavaraa. EK:n ylioptimistisia odotuksia ruokki kokoomus, jonka tavoitteena oli yhteiskuntasopimuksen varjolla murtaa ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Painetta EK:lle loi Suomen Yrittäjät. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesikin lähipiirilleen, että ?sydän huutaa Thatcherin linjalle?. Iso-Britannian jo edesmennyt pääministeri Margaret Thatcher onnistui murtamaan ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Yrittäjien mielestä Juha Sipilän (kesk.) hallitus on yhtä löperö kuin kaikki edeltäjänsä. Aiemmin on aina korotettu palkkoja ja lisätty etuuksia. Työnantajille sopimuksen luulisi maistuvan, vaikka kaikkein utopistisimpia tavoitteita ei saatukaan läpi. 2016 15. Kaataminen tietäisi levottomia aikoja ja talouden syöksykierrettä. Yhteiskuntasopimus on poikkeuksellinen rutistus työmarkkinajärjestöiltä, sillä se lisää työntekijöiden maksuja ja työaikaa sekä jäädyttää palkat ensi vuodeksi. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi neuvottelutuloksen jälkeen, että tulos oli paras saavutettavissa oleva. Siinä Häkämies oli varmasti oikeassa, sillä yhtään enempää SAK olisi tuskin tullut vastaan. Hallitus voisi perua lisäleikkaukset, ja ehkä ne veronkevennyksetkin sieltä tulevat, vaikka vielä ei mitään luvattukaan. Työntekijä kokee menetyksiä, mutta parempien aikojen tullessa niiden paikkaaminen on taas mahdollista. Vesa Somppi 4.3. Paikallisen sopimisen todellinen lisääminen ja mahdollisuus työehtojen polkemiseen ei tälläkään kerralla onnistunut. Sipilän hallitus oli kaikesta huolimatta tomerampi kuin monet edeltäjänsä. Yhteiskuntasopimusta ei olisi ikinä saatu aikaan, ellei hallitus olisi pakottanut työmarkkinajärjestöjä neuvottelupöytään ?pakkolaeillaan?. Ja sitkeyttäkin hallituksella riitti. Moni olisi lyönyt hanskat tiskiin jo viimeistään neljännen yrityksen jälkeen. Jos yhteiskuntasopimuksessa sovitut asiat saadaan siirrettyä liittojen työehtosopimuksiin toukokuun loppuun mennessä, työmarkkinatilanne rauhoittuu, yritykset saavat luotettavan näkymän vuodeksi eteenpäin ja voivat ryhtyä vaikka investoimaan. Se toisi työtä ja hyvinvointia. AKT ja Rakennusliitto ei- vät kuitenkaan kahdestaan pysty kaatamaan SAK:n osallistumista yhteiskuntasopimukseen, koska päätös syntyy enemmistöpäätöksellä. Hallitus sopimusta tuskin kaataa, vaikka ei sitä pureksimatta niellytkään
Sen avulla voin säästää jopa 40 prosenttia mökin energiakustannuksista, Roininen sanoo. Pääasiassa Oulun Nokian entisten työntekijöiden kehittämä CleBox hyödyntää tuntihintaisen sähkösopimuksen halvimmat tunnit ja osaa ennakoida energiantarvetta sääennusteen mukaan. Järjestelmän ovat mahdollistaneet etäluettavat sähkömittarit, pörssihintaisen sähkön myynti ja Ilmatieteen laitoksen avoin säädata. Eli tässä ovat pähkinänkuoressa nykyajan muotisanat digitalisaatio, esineiden internet, avoin data ja cleantech. 16 4.3.2016 . Osasin odottaa sopivaa älykästä järjestelmää markkinoille ja löysin sellaisen rakentajamessuilta. Ilmiöt Shutterstock Älykästä säästöä Digitalisaatio tekee elämän vaivihkaa helpommaksi Teksti: Sami Korkala Juha Roininen tiesi, että hänen hirsihuvilansa energiakustannuksissa on mahdollisuus säästää huomattavasti. . Sen voi hoitaa niinkin, että järjestelmämme laskee ulkoilman lämmön perusteella tarvittavan lämmitysajan. Näin energiaa ei mene turhaan lämmitykseen. Sähköpääkeskukseen asennettavan älykkään järjestelmän ansiosta säästöä tulee paitsi energian hinnassa, myös kulutuksessa. Asennuksineen noin puolentoistatuhannen investointi maksaa Kolvangin arvioiden mukaan itsensä takaisin 3?7 vuodessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Digitalisaatio saattaa kuulostaa terminä kaukaiselta, mutta vaivihkaa se ujuttautuu helpottamaan ihmisten arkea ja työtä. Sähkömittareiden etäluettavuus on Suomessa jo arkipäivää. Älykästä sähköverkkoa on tutkittu paljon enemmän kuin sähköenergian loppukäyttöä, Kolvanki sanoo. Esimerkiksi hän mainitsee autojen sähkölämmityksen talviaikaan. . Yhdessä pörssi-. Sen huomaa tutkimusten määrästäkin. Työni puolesta tiedän, että energiapuolella älykkäillä ratkaisuilla on Suomessa paljon mahdollisuuksia, Roininen kertoo. Hän työskentelee projektipäällikkönä Oulun yliopiston yhteydessä toimivassa CEE:ssä (Centre For Environment And Energy), joka pyrkii edesauttamaan energia- ja ympäristöalaa yhdistävän osaamiskeskittymän saamista Oulun seudulle. Järjestelmän kehittäneen CleWorksin toimitusjohtaja Jouni Kolvanki huomauttaa, että sähkön tarjoajapuolella on järjestelmissään huomattavasti enemmän älykkyyttä kuin loppukäyttäjillä.
eikä päinvastoin. Ojala patistaa valtaapitäviä ja yrityksiä tarttumaan toimeen. Meidän järjestelmämme ostaa sähköä netin kautta niinä aikoina, kun sähkö on halvimmillaan. 2016 17. Siellä missä ei tarvita energiaa lämmitykseen, on tarvetta viilennykselle ja niin edelleen. 4.3. Synnyttämällä uusia palveluita, jotka perustuvat ihmisten valintoihin, Suomen palveluvienti voisi tehdä kansantaloudelle paljon hyvää. . Kuluttajat saavat aina halvinta pörssisähköä, sähköntuottajat voivat tasata huippujaan ja ympäristökin kiittää, kun yleensä saastuttavaa varavoimaa ei tarvitse käyttää niin paljoa sähköntuotannossa, Roininen huomauttaa. Myös energiaomavaraisuus kasvaa, jos kulutusta saadaan leikattua muutamia prosentteja älykkäiden järjestelmien avulla. . Spottisähköstä tunnetaan paremmin riskit kuin edut. Valtion pitäisi tukea tällaisten älykkäiden järjestelmien hankkimista. Maria Seppälä Täytyy ajatella isosti DigiSuomi2017-hankkeen koordinaattori Lauri Oja- la ei halua tehdä digitalisaatiosta liian vaikeasti käsitettävää asiaa. Hänen mukaansa digitalisaatio on ihmisten valintoja, jotka ohjaavat järjestelmien kehitystä . Tuntuu, että tälle ei oikein löydy ymmärtäjiä, Ojala tuskailee. Pohjoisessa on etulyöntiasema älykkään energiankäytön kehittämisessä. . Tämä on vain pintaraapaisu siitä, mitä älykkäillä järjestelmillä voidaan saada aikaan. Pörssisähkö on keskihinnaltaankin halvinta sähköä kuluttajille, ja CleBox ohjaa kulutusta sen halvimmille tunneille automaattisesti. Energian paikallinen varaaminen saattaa olla tulevaisuudessa arkipäivää, kun aurinko- ja tuulienergian suhteellinen osuus kasvaa. . Alalta pullahtelee pintaan uusia yrityksiä kiihtyvää tahtia. . Rahoitus olisi toivottavaa, sillä se on ainoa keino nopeaan kasvuun, Kolvanki sanoo. Hän näkee tuotteelle markkinoita kaikkialla maailmassa. . Roininen on etäohjannut netin kautta sähkölämmityksen pienemmälle heti vuokralaisten lähdettyä. Aiemmin vieraat olivat saattaneet vääntää lämpöpattereita isommalle ja tyhjä mökki hukkasi turhaan energiaa talvipakkasilla. . Hanke on jäänyt byrokratian jalkoihin. Oikeastaan tällaisesta älykkäästä järjestelmästä hyötyvät kaikki. Ja korkean tason digivisio täytyy olla tietysti kaikilla yhteneväinen. Nykyistä hallitusohjelmaa on kiitelty digimyönteisyydestä. Vain Ruotsissa etäluettavat sähkömittarit ja ja pörssisähkön saatavuus ovat yhtä laajasti käytössä kuin Suomessa, mutta etäluettavuus etenee EU:n alueella koko ajan, Kolvanki kertoo. CleBoxeja on asennettu Oulun seudulle, Koillismaalle, Kainuuseen, Kuopion seudulle ja Varsinais-Suomen alueelle sekä omakotitaloihin että vapaa-ajan asuntoihin. Etenkin välillä tyhjillään olevien sähkölämmitteisten vapaa-ajanasuntojen energiakustannuksissa se on osoittautunut tehokkaaksi pihistäjäksi. Roinisen perheyrityksen hirsihuvilalla Oulujoen rannalla on ollut viikonloppuna vuokralaisia. Hän avaa oven maanantaiaamuna tietäen, että sisätilat ovat viilentyneet sopivasti. Pääomarahoituksen saaminen kasvua hakeville yrityksille on kuitenkin haasteellista, hän kertoo. Myös CleWorks on aloitellut neuvotteluita pääomasijoittajien kanssa. . Yleensä ottaen laeilla on turvattava yksilön tietojen turva. Yhdeksi mahdollisuudeksi Ojala mainitsee digiosuuskuntien perustamisen. . Ojalan mukaan lakien säätämisessä ollaan hyvällä tiellä, mutta visionäärisyyttä lakien laadinnassa pitäisi korostaa. . Jos emme tee itse digitaalisia palveluita, joku myy ne meille muutaman vuoden kuluttua. Loppuvuodesta Osakesäästäjien Keskusliitto vaati, Jouni Kolvanki osoittaa Juha Roinisen huvilan sähköpääkeskukseen asennettua laitetta, joka ostaa halpaa pörssisähköä ja haistelee energiantarvetta sääennusteen mukaan. hintaisen sähkön eli niin sanotun spottisähkön kanssa se mahdollistaa sähkölaskussa säästämisen. . Suomessa on kaikki mahdollisuudet siihen. Olemme hyvin koulutettu kansa, ja meillä on paljon osaamista asian suhteen. Mitä paremmin lämpöä pystyy varaamaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan tai lattialaattaan, sitä suuremman hyödyn halvoista sähkötunneista saa. Kun akkutekniikka vielä kehittyy, kotitalouksissa voi olla suuri akku varaamassa sähköä. Vaikka samankaltaisia järjestelmiä on markkinoilla, CleWorksin tuote erottuu muokattavuudellaan. Sen voi liittää ohjaamaan myös lämminvesivaraajan toimintaa ja käytännössä kaikkien kodin sähkölaitteiden virransaantia sekä vesijohdon ja lämmityksen magneettiventtiileitä. Etenkin talvisin sähkön huippukulutuksen aikaan sähkön älykkäästä ostamisesta on huomattavaa hyötyä. että jokaisella osakeyhtiöllä Suomessa on oltava digivisio. . Siksi mielestäni valtion pitäisi tukea tällaisten älykkäiden järjestelmien hankkimista. Roininen huomauttaa, että Suomessa on paljon osaamista sekä älykkäiden järjestelmien kehittämisessä että ympäristöpuolella
Soini ja useat suomalaisyritykset pyrkivät kuluneella viikolla löytämään uusia verkostoja Australian ja Uuden-Seelannin markkinoilta. Soinin mukaan Australiassa on potentiaalia Suomelle valtavaksi markkina-alueeksi. Rajat pysyivät kiinni. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Toiveita paremmasta. Noin viikko sitten voimaan astunut Syyrian tulitauko näyttää pääosin pitäneen joitain yksittäisiä taisteluita lukuun ottamatta. Purkupäätös sai naapurimaa Belgian varpailleen. Maassa pelätään, että leiri siirtyy Belgian puolelle Zeebruggeen. Soini Australiassa. Suomen ja Australian ulkoministerit Timo Soini sekä Julie Bishop tapasivat toisensa hymyssä suin pääkaupunki Canberrassa. Osa ihmisistä kieltäytyi poistumasta leiriltä, ja jännittynyt ilmapiiri purkautui mellakoinniksi. Ihmiset haukkoivat happeaan ja yrittivät toipua Makedonian poliisin kyynelkaasuiskusta Kreikan puolella rajaa. Kreikan ja Makedonian rajalle on jäänyt jumiin tuhansia turvapaikanhakijoita. 18 4.3.2016. Poliisi aloitti alkuviikosta leirin purkamisen ja polttamisen. Äärijärjestö Isis ei ole mukana tulitauossa. Calais´ssa palaa. Ihmiset juoksivat katsomaan valtavia tulenlieskoja PohjoisRanskan Calais?ssa sijaitsevalla pakolaisleirillä. Poliisi turvautui kyynelkaasuun, kun pakolaiset yrittivät tunkeutua maahan piikkilanka-aidan läpi. Se on mahdollistanut hätäaputoimitusten aloittamisen piiritettyjen alueiden asukkaille. Syyrian presidentti Bashar al-Assad lupaili täydellistä armahdusta aseista luopuville kapinallisille
Siksi poliittisia ryhmittymiä kutsutaan joskus edelleen reserviläisjoukoiksi. Vaikka uskonto toimiikin poliittisten järjestäytymisen perusteena, en ole huomannut uskonnosta kumpuavaa poliittista retoriikkaa tai asioiden perustelemista uskonnollisilla arvoilla. Hyvin käytännöllisistäkin asioista, kuten jätehuollosta, saadaan Libanonissa luotua uskonto- kuntien välinen asetelma. Kristityistä suurimman ryhmän muodostavat maroniitit, jotka edustavat Libanonissa syntynyttä katolilaisuuden suuntausta. Poliittisesti sunnit ja shiiat ovat toistensa kilpailijoita, jopa vihollisia. Monet näistä puoluejohtajista olivat sisällissodan (1975?1990) aikana samalla sotilasjohtajia (?war lords?). Maroniittipatriarkka osallistuu ahkerasti presidentin valintaa koskevaan prosessiin. Kirkonmiesten lisäksi myös ulkovallat vaikuttavat merkittävästi Libanonin sisäisiin kysymyksiin, sekä pyytämättä että pyydettyinä. Libanonin ajankohtaisessa politiikassa muslimien keskinäiset kiistat tuntuvat kuitenkin juuri nyt suuremmilta kuin muslimien ja kristittyjen väliset jännitteet. Kristittyjen ja muslimien välinen rinnakkaiselo on Libanonissa pääosin arkista ja vakiintunutta. Beirutin katukuvassa kirkot ja moskeijat voivat seistä vierekkäisillä tonteilla. Kristittyjen perheiden lapsiluku on muslimiperheitä pienempi. Puolueet eivät perustu ideologioille, vaan ne ovat syntyneet uskontorajoja noudattaen vahvojen johtajien ympärille. Libanonin uskontomosaiikki Libanonissa on Lähi-idän suurin uskonnollinen kirjo. Kristityt ovat jakautuneet lukuisiin alaryhmiin ja kilpaileviin puolueisiin. Kristittyjen suhteellinen osuus väestöstä on laskenut Libanonissa, eikä uutta kasvua ole näköpiirissä. Libanonin sunnit ja shiiat ovat kytköksissä sunnilaisen Saudi-Arabian ja shiialaisen Iranin väliseen laajempaan valtataisteluun. Maan suurin kristittyjen puolue on ollut pitkään yhteistyöliitossa Hizhbollahin kanssa ja siten joutunut mukaan tähän valtataisteluun. Muslimeja on arviolta noin 54 prosenttia ja kristittyjä noin 40 prosenttia väestöstä. Shiiatuttavani kertoi käyneensä lapsena kristittyjen kouluja, koska niissä oli parempi opetus. Shiioja ja sunneja on kutakuinkin yhtä paljon. Monissa tapauksissa tuntuu siltä, että näin yritetään siirtää huomiota pois todellisista ongelmista. Kirkolliset johtajat ottavat ahkerasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Maroniittipiispat lausuivat juuri huolensa siitä, miten kristittyjä sorsitaan valtion virkanimityksissä. Keskellä syvimpiä muslimialueita myydään muovisia joulupukkeja. Libanonin uskonnollinen mosaiikki ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä on loppumaton ihmetyksen lähde meille ulkopuolisille seuraajille. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 4.3. Perustuslaki takaa muun muassa maan presidenttiyden ja monia armeijan avainvirkoja kristityille. Politiikka ja koko yhteiskunta on Libanonissa läpikotaisin uskonnollistunut. 2016 19. Maassa on 18 virallisesti tunnustettua uskonnollista ryhmää. Uskonnollisten ryhmien välinen tasapaino on poliittisesti niin herkkä kysymys, että virallista väestölaskentaa ei ole tehty vuoden 1932 jälkeen. Kristityt ovat myös muuttaneet ja muuttavat ulkomaille muslimeja enemmän. Kristityt ovat Libanonissa puolustusasemissa. Ei ole itsestään selvää, että tulevinakin vuosina kasvava muslimienemmistö haluaisi antaa vähemmistölle niin suuren vallan kuin Libanonin perustuslaki nyt takaa kristityille
Henkilö Puolustuksen linjamies Natoon ei ole hivutustietä, presidentti Sauli Niinistö muistuttaa Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen 20 4.3.2016
Se kertoo puoluejohtajien avarakatseisuudesta, ja sitä minä arvostan suuresti. Niinistön mukaan hänen johtamistavoistaan luotu kuva on puhdas illuusio, joka perustuu hänen menneisyyteensä valtiovarainministerinä. ??Silloin siinä saattoi olla nippa nappa vähän perääkin, hän myöntää. Puolustusvoimat harjoittelee amerikkalaisten kanssa lähikuukausina maalla, merellä ja ilmassa. Amerikkalaishävittäjiä saapuu toukokuussa sotaharjoituksiin Karjalan lennostoon ja panssariajoneuvoja Niinisaloon. Niinistön mukaan hänen puolueiden puheenjohtajille Mäntyniemessä pitämistä palavereista annettu kuva on aivan väärä. ??Minä olen aika tavalla yllättynyt, pettynyt ja vähän turhautunutkin siihen, että joku nyt välttämättä leimaa ne hyvin asialliset ja minusta hyvin mielenkiintoiset, myös minulle paljon antavat keskustelut rivien ampumiseksi tai käskynjaoksi. 2016 21. Eduskunta saa esityksen sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen mahdollistamisesta. Moni poliitikko ja kansalainen on viime aikoina kysynyt, mitä oikein on tapahtumassa. Oregonin kansalliskaartin F-15-hävittäjien tulo Rissalaan liittyy Ukrainan tapahtumien vastavetona Pentagonissa käynnistettyyn operaatio Atlantic Resolveen. En usko, että kukaan on kertaakaan kokenut mitään sellaista siellä. Koska me haluamme siinä kehittää omia taitojamme. Presidenttiä ei saa spekuloimaan sillä, miten Venäjä mahtaa tulkita harjoituksia ja miten se mahdollisesti niihin reagoi. ??Oletteko nähneet venäläisiä reaktioita. Osasto viipyy Suomessa pari viikkoa. Niinistön mukaan harjoitukseen sisältyvä amerikkalaisten poliittinen viesti ei aiheuta Suomelle ongelmaa. ??Minun nähdäkseni ei. Ja muitakin koneita, ja lentelee edelleenkin. Presidentin mukaan viime vuonna Viron Ämarissa järjestetty lentoharjoitus olisi ollut alkuperäisessä muodossaan aivan toisentyyppinen kuin keväällä Rissalassa järjestettävä. 4.3. Uutta on se, että koneet tekevät vierailulaskeutumisen Rissalaan. ??Mutta jenkkikoneitahan meillä on ennenkin lennellyt. Viikkoja vellonut keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on rauhoittunut, mutta presidentti Sauli Niinistö on hieman harmissaan. Julkisuudessa on jälleen luotu kuvaa puolueiden rivit suoraksi ampuneesta presidentistä. Taitaa olla ainutlaatuista, että Suomessa kyetään puhumaan hankalimmista asioista yli hallitus-oppositiorajan. Minä en vastaa muuta, hän napauttaa. Niinistön mukaan harjoitus ei ole mitenkään ai- nutlaatuinen. Operaatiolla osoitetaan tukea liittolaisille ja kumppaneille
Mutta kaikkiin näihin harjoituksiin haluaisin todeta, ettei siellä pelkästään amerikkalaisia ja suomalaisia ole. ?Natottamista. Onko Niinistön seula ollut sitten harvempi? ??En usko. En todellakaan usko, että näin olisi ollut. Päinvastoin, moitteita on tullut liian tarkasta seulasta lähinnä, sen Ämarinkin kohdalla esimerkiksi. Presidentti ei halua vielä osallistua keskusteluun sotilaallisen avun vastaanottamisen ja antamisen mahdollistamisesta, koska esitys ei ole vielä eduskunnassa. maine varjostaa presidentti Sauli Niinistöä ulkopolitiikan johtamisessa. Ämarissa kyse olisi ollut osallistumisesta Naton ja Viron puolustuksen harjoittamiseen. ??Ja sehän silloin evättiin. Niinistö myöntää, että amerikkalaisten läsnäolo Euroopassa on kasvanut. ??Ja varmasti siihen on ollut laukaisevana tekijänä, ehkä ei pelkästään edes Ukraina, vaan jännittynyt tilanne. epäileville presidentti painottaa, ettei Natoon ole olemassa mitään hivutustietä. 22 4.3.2016 ??Ei sinne salaa kukaan mene eikä pääsekään varmaan. Päinvastoin, jos katsoo sitä prosessia, jonka Nato hyvin auliisti on julkisuuteenkin saattanut, niin sehän on hyvin pitkä prosessi, jossa on paljon osallisia. Harjoituksista syntynyt jupakka joh- taa kuitenkin puolustusministeriön harjoituslistojen entistä huolellisempaan käsittelyyn. ??Silloin on tietysti tulkittava niin, että niistä päätetään samalla, Niinistö sanoo. Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kertonut, että president- ti Tarja Halonen oli harjoituksia läpi käytäessä erittäin tarkka. Hän muistuttaa kuitenkin, mistä asiassa on kyse. ??Tämä on Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa, joka on suoraan sanottuna laiminlyöty.. Valtiovarainministeriaikojen ?rautakamreerin
Puheessa nähtiin itsekkäitä sävyjä ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisen kyseenalaistamista. Presidenttiä puheesta tehdyt tulkinnat jäivät harmittamaan. ??Kun joku kertoisi, mitä se sellainen tulkinnanvara on, joka nyt on oikeuttanut esimerkiksi jotkut väittämään, että minä olen sanonut, että Suomi ei auta. Mutta miten presidentti itse siihen suhtautuu? ??Mitä suurimmalla vastenmielisyydellä, hän heittää. 4.3. Ei se ole mitään tulkintaa, se on vääristelyä. Hänen mukaansa tp-utvan eli presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksia pidetään nykyisin hyvin tiheään. Myös yhteydenpito pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa on hyvin tiivistä. ??Viikoittainen on vaatimaton ilmaisu sille. Niinistö tunnetaan tavastaan nostaa esille jollain teolla kunnostautuneita kansalaisia, viimeisimpänä ?tolkun ihmisistä. Se on ihan puhdasta vääristelyä. Hän sanoo, ettei mielellään puhu kuitenkaan mistään valtio- tai puolustusliitoista. nistö puuttui pakolaiskriisiin sanankääntein, joista tuli jälkipuheita. Juuri sitä, mistä puheessa varoitin. Niinistön edeltäjä Tarja Halonen jou- tui sovittelemaan presidentti-instituution uuden perustuslain raameihin. Niinistö sanoo, ettei pidä tyylikkäimpänä mahdollisena tapaa, jolla Halonen poistettiin EU-pöydistä Lissabonin sopimuksen yhteydessä. ??Ehkä sen olisi voinut, en tiedä, mutta olisi ainakin toivonut voitavan tehdä tyylikkäämmin, hän pohtii. Joka tapauksessa muutos olisi Niinistön mielestä pitänyt tehdä vasta uuden presidenttikauden alussa, jolloin se tulikin Suomen perustuslakiin. Niinistö ei itse ole nähnyt ongelmaa EU-kokouksista pois jäämisessä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkitys unionissa on noussut. Reaktio syntyy, kun hän näkee netissä jotakin, johon hän sydämestään yhtyy. ??Kun minä näen tuommoisen, minä innostun välittömästi, että hitto, tämähän on kannatettavaa. Ja pamautan omaan Facebookiini, joka sitten on ehkä herättänyt kyllä yllättävänkin paljon huomiota. Jatkosuunnitelmansa presidentti kertoo talvella tai keväällä 2017. Loppukaudella Niinistön sanomisia ja tekemisiä aletaan väistämättä yhä enemmän tulkita tulevia vaaleja vasten. Totta kai niillä on oma merkityksensä. Yhteinen raja ylläpitää kuitenkin käytännön yhteistyötä, ja Niinistö on pitänyt yhteyttä Venäjän johtoon. Valtiopäivien avajaispuheessaan Nii- Suomen ulkopolitiikan peruslinja ei presidentin mukaan muutu maailman muutoksista, vaikka niihin joudutaan sopeutumaan ja reagoimaankin. 2016 23. Sen sijaan meillä on ainakin paljon sellaista uskomusta, että Ruotsin suhteet ehkä tuonne Yhdysvaltoihin saattavat olla syvemmät kuin meillä, presidentti puntaroi. Niinistön keväällä 2012 alkaneen pre- sidenttikauden aikana maailma on ehtinyt muuttua dramaattisesti. Syyriasta on muodostunut lähihistorian vakavin ja moniulotteisin kriisipesäke, ja lännen ja Venäjän vastakkainasettelu on palannut. Niinistö myöntää, että Venäjän vastaisessa pakoterintamassa mukana olo heijastuu myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin. ??Me olemme olleet EU:ssa päättämässä pakotteita ja lausuneet ensimmäisten joukossa käsityksemme Krimin laittomasta valloittamisesta. Josta on helppo sitten sanoa, että ?no, minä tulkitsen sillä tavalla?. Niinistö sanoo itse aina pidättyvänsä tulkitsemasta ketään, koska tulkitsija tunkee helposti omat tavoitteensa mukaan tulkintaan. ??Monen tulkitsijan olisi hyvä katsoa, mitä juuri nyt Etelä- ja Keski-Euroo- passa tapahtuu. Monen tulkitsijan olisi hyvä katsoa, mitä Etelä- ja Keski-Euroopassa tapahtuu. ??Ne ovat vähän etäisiä kumminkin. Ruotsin kanssa voitaisiin Niinistön mielestä tehdä enemmän myös ulkoja turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Vaihtamalla näkemyksiä toinen voisi rikastuttaa toista. ??Ruotsilla ei ole tuonne Venäjään päin juurikaan paljon suhteita. kirjoittanut iisalmelainen Jyri Paretskoi. Niinistön mukaan tämä esimerkeillä johtaminen ei ole mitenkään suunniteltua. Suuria muutoksia olisivat puolustusliitto Ruotsin kanssa tai Nato-jäsenyys. Vaikka suomalaisten Nato-epäluulo on yhä suurta, puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa suhtaudutaan suopeammin. Presidentti sanoo yllättyneensä nopeudesta ja kitkattomuudesta, jolla asiassa on edetty
Reportaasi 24 4.3.2016
Maria Seppälä Vain harva innostuu Teksti: Eeva Kärkkäinen Vuonna 1970 vajaa 20 prosenttia äänioikeutetuista kuului johonkin puolueeseen. Nyt vastaava luku on kuusi prosenttia. Ajaako aika puolueiden ohi? 4.3. Mitä poliittiselle vaikuttamiselle on tapahtumassa. 2016 25
Nuorten keskuudessa korostuvat vähemmän vaivaa vaativat osallistumisen tavat ja yhden asian liikkeet, Westinen toteaa. Puolueet yrittävät uudistaa toimintatapoja, mutta niiden perusongelma on, että rakenne on joukkopuolueajalta. Puoluebyrokratia sitoo ja vaati paljon kokoustamista. Ne kosiskelevat jäsenten sijaan kannattajia. ??Puolueet vetoavat nykyään kansalaisiin mediassa. Tätä kautta syntyvät siteet kannattajien kanssa ovat heikompia kuin aiempi sosiaalisten suhteiden kautta syntynyt puolueidentiteetti, Mickelsson sanoo. Vuonna 1970 vajaa 20 prosenttia äänioi- keutetuista kuului johonkin puolueeseen. Nyt vastaava luku on kuutisen prosenttia. ??Vielä vuonna 1980 puolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli 600?000. Siitä, kuinka vahvasti kansalainen kokee yhteenkuuluvuutta puolueen aatemaailman kanssa. Vielä vuonna 1987 peräti 69 prosenttia äänestäjistä oli samaa mieltä väitteen ?on ainakin yksi puolue, joka aina yrittää ajaa minun etuani. Vuoteen 2003 tultaessa puoluejäsenten määrä oli puolittunut, tutkija Jussi Westinen ajatuspaja e2:sta kertoo. Jäsenyyden lisäksi tutkijat ovat kiinnostuneita puoluesamaistumisesta. Tämä taas ei houkuttele nuoria. ??Jos puolueiden uudistaminen olisi helppoa, varmaan puolueet olisivat jo keksineet miten se tehdään, tutkija pohtii. Vaikeuksista huolimatta puolueilla on tärkeä asema demokraattisessa järjestelmässä: ne yhdistävät vallanpitäjien toiminnan ja kansalaisten mielipiteet. Jos puolueiden järjestötoiminta rapautuu ja jäsenistö yksipuolistuu, uhkana on, että luottamushenkilöt valitaan entistä pienemmästä piiristä. Jokainen meistä on jäsen paikallisyhdistyksessä. kanssa. Vuonna 2015 enää puolet suomalaisista koki olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta. ??Mitä nuorempi vastaaja on, sitä epätodennäköisempää puolueeseen samaistuminen on, Westinen sanoo. Puolueiden ongelma on, että niiden on vaikeaa houkutella nuoria mukaan toimintaansa. . Nyt, kun jäsenmäärä vähenee, paikallisyhdistyksiä on yhdistetty ja kunnallisjärjestöjä lakkautettu, Simelius aloittaa PowerPointesityksensä. Minna Kajander kuuntelee Simelius- ta ja kirjoittaa välillä muistiinpanoja. Kokoushuoneen sivupöydälle on katettu ruisleipää ja leivänpäällisiä. Alkamassa on keskustatoimijoiden perehdyttäminen järjestötoiminnan saloihin, ja toiminnanjohtajan vuorotteluvapaan sijainen Satu Simelius toivottaa osallistujat tervetulleiksi. ??Kun olen keskustan jäsen, niin missä oikein olen jäsenenä. Myös päättäjien ja kansalaisten välinen vuorovaikutus saattaa heikentyä. Mutta onko puolueille korvaajaa?. Jopa kaupassakäynti oli puoluepoliittista. ??Oli olemassa selkeät leirit, joihin ihmiset kuuluivat, ja puolueet kilpailivat pitkäaikaisista kannattajista, valtiotieteen tohtori Rauli Mickelsson Turun yliopistosta kertoo. Maailman muutos mullisti suomalaisen puoluejärjestelmän 1980-luvulle tultaessa. Yhteiskuntaluokkien yhtenäisyys murtui, ja liikkuvien äänestäjien määrä kasvoi. Nyky-Suomessa kansalaiset ovat entistä koulutetumpia ja löytävät tietoa itseään kiinnostavista asioista muutamalla napinpainalluksella internetistä. Kun entistä harvemman puoluevalintaa määrittää ammatti tai perheen perinne, äänestäjistä on tullut entistä kriittisempiä ja liikkuvaisempia. Yhä useampi suomalainen valitsee puolueensa vaali vaalilta erikseen. Puolueiden on sanottu muuttuneen suuriin jäsenmääriin ja luokkaäänestämiseen nojaavista joukkopuolueista vaalipuolueiksi. Tourula-Keihäskosken paikallisyhdistyksen 29-vuotias puheenjohtaja on ollut puoluetoiminnassa mukana kaksi vuotta. Sairaanhoitajan opintoja viimeistelevä lähihoitaja sai innostuksen poliittiseen vaikuttamiseen muutettuaan takaisin kotipaikkakunnalleen Yläneelle, josta oli kuntaliitoksen myötä tullut osa Pöytyää. Kajander lähti mukaan isänsä kuntavaalitulosta juhlistaville kahveille ja päätyi samalla paikallisyhdistyksen kokoukseen ja johtokunnan jäseneksi. ??Pieneen yhdistykseen oli helppo lähteä mukaan, hän kertoo. ??Haluamme pitää puolemme ja kehittää yhtenäistä ja tasapuolista Pöytyää, kuuluvat poliittiset tavoitteet. Kajanderin tarina ei ole Suomessa taval- linen. Vuoden 2011 vaalitutkimuksessa 11 prosenttia suomalaisista kertoi osallistuneensa poliittisen puolueen toimintaan edeltävien neljän vuoden aikana. Puolueiden ja kansalaisten suhde on muuttunut viime vuosikymmeninä radikaalisti. 26 4.3.2016 Vielä sotien jälkeen puolueet tarjosivat monelle koulun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja poliittiset nuorisojärjestöt puuhasivat toimintaa myös vähemmän valveutuneille nuorille. Puoluevalinta oli läsnä ihmisten arjessa ja osa äänestäjien pysyvää identiteettiä, sillä se tehtiin oman elämänpiirin perusteella. Luokkayhteiskunnassa työläiset äänestivät sosiaalidemokraatteja tai kommunisteja, viljelijät maalaisliittoa ja kauppiaat kokoomusta. . Luokkayhteiskunnassa työläiset äänestivät sosiaalidemokraatteja tai kommunisteja, viljelijät maalaisliittoa ja kauppiaat kokoomusta. Jopa kaupassakäynti oli puoluepoliittista. I lta on jo pimentynyt, mutta keskustan Varsinais-Suomen piiritoimistolla tuoksuu kahvi
Järjestö muun muassa tapaa vaikuttajia ja tuottaa tutkimustietoa ympäristökysymyksistä. Aktiivit käyvät kouluvierailulla, järjestävät tapahtumia ja seminaareja tai pitävät infopöytää messuilla. ??Jokainen osallistuu itselleen sopivalla tavalla. Myös erilaiset poliittiset kuluttamisvalinnat olivat suosittuja tapoja vaikuttaa. Noin joka neljäs suomalainen oli ottanut yhteyttä poliitikkoon tai osallistunut boikottiin. 4.3. Ohut köysi kiepsahtaa käytöstä poistetun satamanosturin metallirungon ympärille, ja sen avulla yli kymmenen metrin korkeuteen nostetaan paksumpi köysi. Pian perässä seuraa neljä punahaalarista kiipeilijää banderolleineen ja hätäpakkauksineen. Yhteyttä ylhäältä alas pidetään radiopuhelimilla. Olemme ympäristöjärjestö Greenpeacen kiipeilyharjoituksissa, ja korkeuksiin kapuaa myös haastateltavamme, 27-vuotias Emmi Liulia. Hän on päättänyt muuttaa maailmaa aktivismin kautta ja on asiaansa edistääkseen valmis kiipeämään vaikka öljynporauslautalle. Ympäristöjärjestöistä ja muista yhden asian liikkeistä on povattu perinteisen puoluetoiminnan haastajia. Greenpeacessa ei tunneta syys- ja kevätkokouksia, sillä järjestön kampanjoinnin suurista linjoista päätetään keskusjohtoisesti. Jäsenet vaikuttavat toiminnan suunnitteluun epämuodollisimmissa merkeissä, esimerkiksi vapaaehtoisleirillä. Iso osa Greenpeacen toiminnasta ei näy lehtien palstoilla. 2016 27. Jari Laukkanen Minna Kajander on Tourula-Keihäskosken paikallisyhdistyksen 29-vuotias puheenjohtaja. Simppeleilläkin taidoilla on merkitystä, kuten ajokortilla, Emmi Liulia sanoo. Kuitenkaan äärimmäisen harva suomalainen osallistuu Liulian tavoin kansalaistottelemattomuuksiin poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi. Vuoden 2011 vaalitutkimuksessa käy ilmi, että suomalaiset suosivat tavanomaisia poliittisen vaikuttamisen tapoja. Edeltävien neljän vuoden aikana äänestämässä oli käynyt 87 prosenttia vastaajista. Hän lähti mukaan keskustan toimintaan kaksi vuotta sitten. Helsingin Hietalahdessa käy jäätävä vii- ma
Jäsenistö on myös puoluetoiminnan taloudellinen perusta. Hänen mukaansa keskusta on kiinnittänyt asiaan kovasti huomiota viime vuosina. ??Viimeisten 20 vuoden aikana sääntöuudistukset ovat lisänneet jäsenistön vaikutusvaltaa. Esimerkiksi puolueen puheenjohtajasta, presidenttiehdokkaasta ja eduskuntavaaliehdokkaista voidaan järjestää jäsenäänestyksiä. Hyvä uutinen puolueiden kannalta on, et- tä vaikka vain 11 prosenttia suomalaisista oli osallistunut puoluetoimintaan, 42 prosenttia vastaajista kertoi voivansa kuvitella lähtevänsä mukaan. ??Vastaukset kertovat, että on puolueiden omaa heikkoutta, jos emme osa hyödyntää tätä potentiaalia, Laaninen kommentoi. ??Jos ihmisiltä kysytään, miksi he eivät ole olleet puoluetoiminnassa mukana, yleisin vastaus on, että heitä ei ole koskaan kukaan kysynyt mukaan. Esimerkiksi keskustan kannattajat ovat muita kiinnostuneempia alueellisesta tasa-arvosta. ??Puolueisiin liitytään, jos kannatetaan niiden arvoja, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen toteaa. Laanisen mielestä jäsenten merkitys on keskustassa edelleen suuri. ??Jäsenet ovat se porukka, joka muodostaa puolueen ja pitää sen yllä. Ympäristöjärjestöistä ja muista yhden asian liikkeistä on povattu perinteisen puoluetoiminnan haastajia. Vastaajista 41 prosenttia kertoi osallistuneensa järjestötoimintaan. Liulia kertoo lähteneensä mukaan Greenpeacen toimintaan, koska halusi vaikuttaa nimenomaan ympäristöasioihin. Hänen mielestään järjestöjä tarvitaan huonojen poliittisten päätösten vastavoimaksi, mutta politiikkaankin kannattaa osallistua. ??En voi vähätellä puoluepolitiikkaa tai leimata sitä arvottomaksi. Jari Laukkanen Greenpeace-aktivisti Emmi Liulia harjoittelee teollisuuskiipeilyä hylätyssä satamanosturissa Helsingissä. Mikä saa harvenevan puoluetoimijajoukon vaaliteltoille ja paikallisyhdistysten kokouksiin? 28 4.3.2016 Tutkimuksissa ihmisten puoluesitoutumista on lähestytty muun muassa selvittämällä arvoja, jotka yhdistävät tiettyjen puolueiden kannattajia. Puolueiden väliltä on löydetty poliittisia jakolinjoja. Toimin järjestössä, joka pyrkii vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin. ??Viime keväänä olin mukana ystävän eduskuntavaalikampanjassa ja huomasin, että politiikassa on mahdollisuus vaikuttaa ilman suuria rahamääriäkin, hän sanoo. Miten puolueiden pitäisi muuttaa toimin- taansa, jotta ne vetäisivät nykyihmistä puoleensa. Meidän pitäisi uskaltaa avautua ja pyytää ihmisiä mukaan, hän roimii. Tämän vuosituhannen alussa sosiaaliseen mediaan kohdistuivat isot odotukset poliittisen vaikuttamisen uudistajana. Sen uskottiin rikkovan puolueiden perinteiset maantieteelliset rajat ja haastavan politiikan valtarakenteet.
Ei kaikkien tarvitse välttämättä lähteä mukaan kuntavaaleihin. Puoluevalinta oli itsestään selvä. ??Keskustan arvot ovat lähinnä omiani. Tärkeimpiä niistä itselleni ovat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä paikallisuus. Kajander kertoo haluavansa houkutella keskustaan uusia jäseniä ja toisaalta tarjota ihmisille väylän vaikuttaa. Parasta puoluetoiminnassa ovat ihmiset. ??Tilaisuuksiin on mukava mennä, hän tiivistää. Hintikan mukaan netti on kuitenkin tarjonnut puolueille uudenlaisen tavan organisoitua ja käydä sisäistä keskustelua. ??Aiemmin keskustelu oli valittujen päätöksentekoelinten käsissä, ja seuraavaa kokousta saattoi joutua odottamaan kolme päivää tai kolme vuotta. Mihin luotetaan ja mitä hyväksytään? Muun muassa tätä e2 selvittää vastikään alkaneessa tutkimusprojektissaan. Varsinais-Suomen piiritoimistolla muistiinpanojaan tekevälle Kajanderille paluu lapsuuden maisemiin toi sopivan hetken puolueeseen liittymiselle. ??Meitä rivitason toimijoita on yllättävän paljon. Poliittinen osallistuminen ja osallistumisvalmiudet Suomessa 2011 (%) On tehnyt viimeisen neljän vuoden aikana Ei ole tehnyt, mutta saattaisi tehdä Ei tekisi missään tapauksessa 63 Edistää luonnonsuojelua ostopäätöksillä tai kulutustavoilla 47 Kirjoittaa nimensä vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin 39 Vaikuttaa ostopäätöksillä yhteiskunnallisiin/poliittisiin asioihin 22 Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin joissakin tärkeissä asioissa Kirjoittaa yleisönosastoon 50 16 55 7 12 42 17 45 16 58 18 Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Osallistua rauhanomaisiin mielenosoituksiin 41 41 Osallistua muun järjestön toimintaan Osallistua poliittisen puolueen toimintaan 31 20 32 29 11 42 47 8 44 48 Osallistua väkivallattomaan laittomaan toimintaan 2 Osallistua mielenosoituksiin, joissa on aiemmin ilmennyt väkivaltaa 6 93 Käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi 2 98 18 80 Lähde: FSD2653 Eduskuntavaalitutkimus 2011 Toistaiseksi vallankumousta ei ole kuitenkaan tapahtunut. Verkostotutkija Kari A. Tuolloin näytti siltä, että vaikuttaminen ja viihtyminen oli ihmisille tärkeää. Nyt ihmisillä on tarve käydä keskustelua välittömästi, Hintikka kuvaa. Hän ei usko, että kaikki netin tuomat muutokset näkyvät vielä. ??Yleensä uuden keksinnön vaikutuksia yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä, Hintikka kertoo. Politiikka kiinnostaa suomalaisia, vaikka se ei välttämättä näy puolueiden jäsenmäärissä, tutkijat sanovat. ??Ihmiset haluavat vaikuttaa, kunhan se on helppoa, Mickelsson uskoo. Parasta puoluetoiminnassa ovat ihmiset. Johtaja Karina Jutila e2:sta kertoo, että kansalaisten osallistumisen esteitä ovat esimerkiksi perhesyyt, työelämä ja ajankäyttö. Suomalaiset eivät myöskään välttämättä koe ymmärtävänsä politiikkaa riittävästi tai löydä sopivaa puoluetta. ??Selvitimme vuonna 2007, mitkä asiat lisäisivät osallistumista. Nuoret taas halusivat, että osallistuminen hyödyttäisi heitä henkilökohtaisesti, Jutila sanoo. Hän arvioi, että asiat ovat kuitenkin saattaneet muuttua kahdeksassa vuodessa. ??Ollaanko siirrytty takaisin vakavan politiikan tekemiseen. Miten ihmiset haluavat osallistua, vai houkutteleeko kärjistynyt ilmapiiri vetäytymään. 2016 29. n 4.3
Tunnit yhteiskuntasopimuksen kanssa ovat (taas) olleet kuin esikoista puserrettaisiin maailmaan. . Itse neuvoteltu sopimus on parempi kuin hallituksen sanelemat pakkolait. Niin kuin eräs äijä kerran virkkoi: ?Rumahan se on, mutta on se sentään oma lapsi?. Sanonta ?kolmas kerta toden sanoo. SAK otti viikon lisäaikaa ja käyttää sopimuksen ammattiliittojen hallinnoissa. Hyvät SAK:n herrat, rakastakaa aikaansaannostanne, laiha sopu on parempi kuin lihava riita. En ole pettynyt, koska tämä prosessi elää, ja tässä on yhdeksän kuukautta tätä tehty. Apollon Tietäjät TEKSTI: Annukka Kaarela, Henna Lammi Urpilaisen puuttuvat kilometrit Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, kuinka hiihtoretket ovat näytelleet merkittävää osaa Suomen politiikassa. Valtaeliitti kokoontuu Saariselälle mielellään pääsiäisenä, jolloin tunturikeskuksessa suksitaan perinteinen Vaskoolihiihto. Tämä on kuin lapsen synnyttä- 30 4.3.2016 mistä, kyllä tässä viikko vielä kestetään, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuvasi maanantaina (niin kuin muka olisi synnyttänyt). Muut keskusjärjestöt tietävät mitä ajatella yhteiskuntasopimuksesta. on osoittautumassa liian optimistiseksi. Yhteiskuntasopimus näyttää syntyvän vasta viidennellä yrittämällä. Maaliskuussa 2013 mukana olivat muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Samassa seurueessa matkaa tehneet Liikanen ja Urpilainen hiihtelivät Suomenmaan toimittajaa vastaan varsin leppoista tahtia. Hämmästys oli suuri, kun tuloskello paljasti, että kaksikko oli sivakoinut 40 kilometrin matkan alle neljään tuntiin. Ainakin Suomenmaan hiihtokerholaiset tietävät, että kymmenen kilometriä tunnissa on perinteisellä tyylillä kelpo vauhti. Toimittaja päätti seuraavana päivänä vastata haasteeseen ja kellotti ajan sekä matkan samalle lenkille. Aika oli kolmen tunnin pintaan, mutta ei mikään ihme: reitillä oli ilmoitetun 40 kilometrin sijaan mittaa vain reilut 30 kilometriä. Enää ei tarvitse kummastella, miksi Vaskoolihiihto on poliitikkojen mieleen. Syntyy, ei synny, syntyy, ei synny. Saman ilmiön voi todistaa myös Hollywood-tähti Leonardo DiCaprio. DiCaprio pokkasi elokuvamaailman himotuimman pystin Oscar-palkinnon vasta viidennellä ehdokkuuskerralla. Titanic-tähdellä oli aikaa hioa voittopuheettaan vuosia. Lopputulos oli varsin poliittinen. ??Ilmastonmuutos on totta, ja se tapahtuu juuri nyt. Niitä syntyy kun tarpeeksi hautoo.. Meidän täytyy toimia yhdessä sen nujertamiseksi, DiCaprio julisti. Näyttelijä toivoi, että johtajat puhuisivat ihmisyyden sekä erityisesti heikommassa osassa olevien puolesta. Viisaita sanoja
Puolueen maine on palautettu, ja Juha Sipilä on kasvanut Suomen vahvimmaksi puoluejohtajaksi. On ollut suuri ilo ja etuoikeus toimia Sipilän upeassa tiimissä. Turun puoluekokouksessa 2014 pyysin ja sain valtakirjan johtaa vaalikampanjaa, jolla keskustasta tehtäisiin jälleen suurin puolue vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. . Mutta sitä en tiennyt, että olin kirjoittanut hänen äitinsä kanssa samalta luokalta ylioppilaaksi vuonna 1973. Olimme kuluttaneet koulunpenkkiä yhdessä aika monta vuotta. Puoluesihteerin työn menestyksekäs hoito edellyttää sopivassa suhteessa sisäistä intohimoa ja velvollisuudentunnetta. Puheenvuoro On muutoksen aika Tapasin viime viikolla kokoomuksen uuden puoluesihteerin Janne Pesosen lounaan merkeissä. On hyvä, että uusi puoluesihteeri saa jo kokemusta näiden kampanjoiden vetämisestä ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että puoluesihteerin vaihdos vain runsas puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja ei ole paras mahdollinen lähtökohta kampanjan rakentamiselle. Neljäs ja lopulta ehkä tärkein perustelu luopumi- selle tiivistyy B. Minun kohdallani tämä motivaation vaaka on kallistunut liikaa velvollisuudentunteen puolelle. Olo on helpottunut, kun päätös on tehty ja maali näkyvissä. Terveisiä vain Eilalle sinne Pihtiputaalle! Tapaaminen kypsytti pohdintaa, jota olen käynyt viime kesästä lähtien. Nyt on tullut päätöksen aika, ja haluan kertoa siitä ennen kevään piirikokouskierroksen alkua. En ole käytettävissä puoluesihteerin tehtävään kesäkuussa Seinäjoen puoluekokouksessa. Kiteytän päätökseni tärkeimmät perustelut neljään kohtaan. Ensinnäkin, olen jäämässä jo nyt keskustan histo- riaan kaikkien aikojen vanhimpana puoluesihteerinä. 2016 31. Seuraajani saa johdettavakseen todella hyvässä iskussa olevan puoluetoimiston, jossa on sopiva sekoitus rautaista kokemusta, osaamista ja nuorta energiaa. Toinen perustelu on se, että en löydä itselleni enää yhtä selvää missiota seuraavalle kaudelle kuin kolmessa edellisessä puoluekokouksessa. Vuonna 2010 asetin tavoitteeksi puolueen maineen puhdistamisen kipeän vaalirahakohun jälkeen. Seu- raavan kahden vuoden aikana järjestetään ainakin kuntavaalit ja presidentinvaalit. Tämäkin tehtävä on suoritettu. En itse keksi enää yhtä vahvoja perusteita valinnalleni kuin kolmella edellisellä kerralla enkä voi edellyttää, että puoluekokous niitä keksisi. Kolmas perustelu vaihdokselle on ajankohta. Kingin kappaleeseen ?The thrill is gone?. Vuonna 2012 Rovaniemen puoluekokous ha- lusi kokeneen tukimiehen Juha Sipilän rinnalle auttamaan häntä politiikassa ja puolueen uudistamisessa. Nämä vuosien 2010 ja 2012 missiot on toteutettu. B. Meidän 1970-luvun keskustanuorten on aika tehdä järjestössä tilaa nuoremmille. Lupasin 2010 nuorentaa puoluetoimistoa, ja haluan lunastaa tuon lupauksen myös omalta osaltani. Tiesin jo entuudestaan, että mies oli Liperissä syntynyt. Nykyisen mandaattini vien ilolla ja vauhdilla loppuun. Timo Laaninen keskustan puoluesihteeri 4.3
Pura nousi eduskuntaan, ja saman vaalipiirin Sirkka-Liisa Anttila sivuutettiin ministerivalinnoissa. Keskustan kasvot Teksti: Henna Lammi Kuva: Jari Laukkanen Seija Turtiainen Naisasianainen Hallitusohjelma on tasa-arvon kannalta katastrofi, Seija Turtiainen puuskahtaa Julkisuudessa hallitus näyttäytyy kolmen miehen köörinä. Esko Ahon (kesk.) hallituksessa hän vaikutti erityisavustajana. Turtiaisen mukaan?Aho nosti omia kavereitaan, kuten Matti Puran maa- ja metsätalousministeriksi. Puolueen kampanja oli hyvä. En keksi muuta syytä kuin sen, että ihmiset eivät löytäneet listoilta mieleisiään ehdokkaita. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. Myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat miehiä. ??Siihen kun lisätään, että työmarkkinapomot ovat miehiä, niin politiikka on kyllä äijävetoista, keskustan eduskuntaryhmän lakimies Seija Turtiainen harmittelee. Hallitusohjelma närästää tasa-arvon vankkumatonta kannattajaa. Tasa-arvo mainitaan ohjelman tilannearviossa eli vallitsevan olotilan kuvailussa. Kun Pura jäi vaaleissa varasijalle, valituksi tullut edustaja nimitettiin maaherraksi. . Miehet ovat usein kahlittuina sukupuoleensa jopa tiukemmin kuin naiset. ??Jos tytölle sanotaan, että oletpa sinä poikatyttö, 32 4.3.2016 siinä ei nähdä mitään väärää. Jos poika on tyttömäinen poika, sitä pidetään vähintäänkin arveluttavana. Keskusta kouli minusta feministin, Turtiainen kertoo. Turtiainen tuli eduskuntataloon töihin vuonna 1990. maaliskuuta.. Se ei hänen mukaansa tarkoita miesvastaisuutta . Silloin heräsin siihen, ettei maailman pitäisi olla näin epäreilu. Keskustassa tilanne on toki parantunut, mutta matkaa tasa-arvoon on vielä. Tällä hetkellä keskustan kansanedustajista vain 29 prosenttia on naisia. Turtiainen sanoo, että keskustan piireissä tasaarvoajattelu ei ole kovin kehittynyttä. Ei suinkaan tulevaisuuden visiossa, jonne se Turtiaisen mielestä kuuluisi. ??Toivon todella, että se on vahinko. niin kuin jotkut sen haluavat nähdä. ??Jos joku ajaa mustaihoisten asiaa, eihän häntäkään leimata valkoihoisten vihaajaksi, hän vertaa. Turtiainen kuvailee, että sukupuolinormien murtaminen vapauttaa molempia sukupuolia. Siksi pitäisi määrätä, että ehdokkaista puolet on naisia. ??Puolue voisi vähentää piirille antamaansa tukea, jos tavoite ei täyty, hän ehdottaa. Monipuoliset ehdokaslistat olisivat Turtiaisen mielestä puolueen etu. ??Viime keväänä keskustan gallupkäyrä lähti laskemaan siinä vaiheessa, kun ehdokasasettelu oli valmis. Feministi. En usko, että hallitusohjelman tekijät olisivat kuvitelleet, että tasa-arvo olisi saavutettu. Turtiainen odottaakin tasa-arvo-ohjelmaa, jota hallitus työstää perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan johdolla. Ohjelmaan voitaisiin kirjata konkreettisia tavoitteita, kuten turvakotien perustaminen perheväkivallan uhreille. Turtiainen myöntää olevansa naisasianainen
2016 33. Keskusta kouli minusta feministin. ??On hienoa, että keskustan eduskuntaryhmässä on nyt monta nuorta naista, jotka pääsivät läpi hienoilla äänimäärillä, Seija Turtiainen iloitsee. 4.3
Kausi on mukavan mittainen eli marraskuusta huhtikuun loppuun. Säikähdys muuttui mukavaksi luontokokemukseksi. ??Saako ihan nimellä kiittää. Hauska muistokin irtoaa. ??Altaan pituudesta äänestettiin kunnanvaltuustossa. Esimerkiksi Parikkalassa itärajalla oli helmikuun alkupäiviin mennessä ollut vasta kymmenenä päivänä hiihtokelit. ??Ensin ei tullut lunta, ja kun sitä saatiin, alkoivat pakkaset paukkua 30 as- 34 4.3.2016 teessa liki kaksi viikkoa, Pekonen kertailee. On sellaisia hetkiä, jolloin Pekonen puntaroi, lähteäkö liikkumaan vai jättäisikö väliin. ??Näissä kohdin kerhoon kuuluminen on ratkaiseva juttu, eli se puskee liikkeelle. Liikunta on aina kuulunut Pentti ja Ee- va Pekosen elämään. Sekin miellyttää, että kilometrejä voi kerryttää sekä juosten, kävellen että hiihtäen. Silloin kävimme hiihtämään päivittäin, ja se kyllä auttoi, Eeva Pekonen kertoo. Pekoset ovat yli 70-vuotiaita, mutta lääkekaapissa ei ole muuta kuin allergialääkkeet ja Buranaa, nekin varmuuden vuoksi. Pentti Pekonen kertoo saaneensa hiljattain lääkäriltä ?puhtaat paperit?, kun kävi tarkastuksessa ajokortin uusimista varten. Pekoset kertovat kuulleensa vuosien varrella monesta suusta toteamuksen, että ?minulla on parempaakin tekemistä kuin hiihtää tai kävellä?. ??No, eipä tässä ole vuosien varrella jäänyt mitään tekemättä sen takia, että on harrastanut liikuntaa, Pentti Pekonen sanoo. ??Ja mikä olisi ihmiselle tärkeämpää kuin pitää omasta terveydestään huolta. Muille olisi riittänyt 10 metriä, mutta me keskustalaiset halusimme 12-metrisen. Pentti Pekonen käy ukkojumpassa. ??Vaimon kanssa käymme ahkerasti uimassa entisen Saaren kunnan rakentamalla uima-altaalla. Uima-altaan rakentaminen yli kolmekymmentä vuotta sitten palvelutalon yhteyteen saa Pentti Pekoselta kiitosta. Kun alkusäikähdys oli laantunut, hän tajusi, että tien olikin ylittänyt villisikalauma. Liikkuen maapallon ympäri Pentti Pekonen saa hiihtoladuilta terveyttä, kuntoa ja hyvää mieltä Teksti ja kuva: Päivi Vento Pentti Pekonen on tuttu näky sivakoi- massa Parikkalan Kirjavalan hiihtoladuilla taikka reippailemassa kyläteillä, eikä outo näky ole myöskään Pekosen puoliso Eeva. Siitähän piti äänestää.. Pekonen kysyy. Hän haluaa jakaa kiitosta ja herätellä ihmiset huomaamaan, että jokaisen hiihtoladun takana on tekijänsä. ??Ei olisi meidän hiihtoharrastus mahdollista ilman Lötjösen Arvoa ja Palojärven Marttia, jotka tekevät hiihtoladut ja pitävät ne todella hyvässä kunnossa. Siinä kaksi ihmistä omalla panoksellaan mahdollistaa monien harrastamisen. Pekosten harrastuksiin kuuluu myös sisäliikuntaa. Kunnon ylläpidon lisäksi luonnossa liikkuminen tuo hyvän olon tun- netta, etenkin kevään koittaessa. Vain kaikkein kiireisimpinä vuosina maatilalla aktiivinen liikkuminen jäi ohjelmasta. ??Mutta sitten meille molemmille alkoi tulla karjasta johtuvia allergiaoireita. Molemmille liikunta on intohimo, mutta Pentille vielä enemmän kuin Eevalle. ??Emme kuntoile yhdessä, sillä siinä Pentille tulisi kylmä, Eeva Pekonen selvittää. Vauhtia Pentti Pekosen on pitänytkin, sillä parhaimpana Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon puolivuotiskautena kilometrejä on kertynyt 3?800. ??Olen kohtapuolin liikkunut kerhon merkeissä maapallon ympäri, nyt ollaan menossa 38 000?39 000 kilometrin välimaastossa, Pentti Pekonen kertoo. Maapallon ympärysmitta on napojen kautta laskettuna 40?008 kilometriä. Pekoset ovat olleet Tuhannen Kilometrin Kerhossa mukana alusta asti, tosin viime syksynä Eeva jätti ilmoittautumatta, mutta on liikkunut entiseen malliin. Pentti Pekonen kuvailee kerhoon kuulumisen antavan todella hyvän kannustimen liikkua. Lintujen laulu ja luontokappaleiden näkeminen on aina elämys. Kerran Pentti Pekonen säikähti törmänneensä iltahämärissä kylätietä ylittävään karhuun pentuineen. Se palvelee tänä päivänäkin eritoten iäkkäämpiä kuntalaisia. Liikkuessa saa kaiken hyödyn itselleen
2016 35. Päivi Vento Mikä olisi ihmiselle tärkeämpää kuin pitää omasta terveydestään huolta? Kun laiskottaa lähteä kuntoilemaan, kerhoon kuuluminen antaa kimmokkeen ponnahtaa hiihtoladulle, sanoo Pentti Pekonen. 4.3
Eikö tänään asian pitäisi olla juuri päinvastoin? Nyt jos koskaan on diplomatian aika toimia. Yhdysvallat tuli mukaan vuonna 1941 ja alkoi tukea Neuvostoliittoa materiaalisesti ja elintarvikkeilla. Naton on esimerkiksi hankala toimia täällä ?syrjäkylillä?. Minusta kansainvälisen oikeuden jakoa ei voi kukaan suurvalta omia itselleen. Sen jälkeen Suomi ajautui vielä jatkosotaan. Myöhemmin Yhdysvallat ja Englanti olivat kahdenvälisissä neuvotteluissaan maaliskuussa 1943 valmiita hyväksymään Baltian maiden liittämisen Neuvostoliittoon ja Suomen jäämisen itsenäisenä valtiona Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Suomi katsottiin Saksan liittolaiseksi, ja siksi maalle haluttiin sama tuomio kuin Saksalle eli ehdoitta antautuminen. Me olemme sitä rajaa varjelleet niin sodan kuin rauhankin aikana. Näin se oli ja tulee aina olemaan. Ukrainan kriisi, jota sanotaan Ukrainan aiheuttamaksi, on kuitenkin Naton ja Venäjän välinen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Roosevelt. Päätös Puolasta, Baltiasta sekä Itä-Euroopan maista johti siihen, että ne joutuivat Neuvostoliiton alaisiksi viideksikymmenek- 36 4.3.2016 si vuodeksi. Venäjä on ilmoittanut avoimesti, että se kokee Naton vihollisekseen. Nato markkinoi itseään sotaharjoitusten muodossa. Se on jokaisen itsenäisen valtion tehtävä. Pienet maat, kuten Suomi, olivat kauppatavaraa. Ensin Hitler myi Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1939, ja Suomi joutui tahtomattaan talvisotaan. Suomi ei jätä kenellekään epäselväksi vahvaa itsenäisyyttään ja työskentelee lännen kanssa yhteistyössä useimmilla aloilla samalla huolellisesti välttäen vastakohta-asettelua Venäjän kanssa?. Me olemme oman taakkamme kantaneet, se riittää. Ihmettelen, kun Suomen poliittinen johto pitää yhteisiä sotaharjoituksia Yhdysvaltain kanssa normaalina ja sallii sen tapahtua vain ilmoitusasiana. Yhteisiin sotaharjoituksiin on suhtauduttava hyvin vakavasti. Ei Yhdysvallat, ei Venäjä, ei Kiina ??ei kukaan. Tuntuu siltä , että elämme samanlaista aikaa kuin seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten Euroopassa. Se herättää levottomuutta ja epäluuloa. Yksin jääminen on pienten maiden kohtalo, sen historia on meille opettanut. Kun presidentti Ryti vuonna 1942 määritteli ulkopoliittisen linjansa, hänen realistinen ja kokemuksiin perustuva näkemyksensä oli, että suurvaltojen politiikkaa ohjasivat jääkylmät ja raudanlujat perusteet: vain oman edun, ei oikeudenmukaisuuden tavoittelu. Seitsemänkymmentä vuotta sitten Eurooppa joutui toiseen maailmansotaan, jossa kuoli 60 miljoonaa ihmistä. Maailmansota oli suurvaltojen äärimmilleen vietyä valtakamppailua, totaalista sotaa, jossa Neuvostoliitto kärsi valtavia tappioita. Sotaharjoituksista päättäminen ei ole poliitikkojen tai kenraalien asia. Uskottiin aseisiin eikä diplomatiaan. Suomen tie oli ratkaistu. Kesällä 1944, jolloin itsenäisyys oli veitsenterällä, luotiin kuitenkin pohja Suomen puolueettomuuspolitiikalle. Sanomme kiitos ei Natolle. Taisto Tähkämaa sotaveteraani, Kaarina. Siinä on Suomella tehtävä. Mielestäni Nato on toiminut mielivaltaises- ti tuomalla ohjuksia ja joukkojaan Eurooppaan. Silloin luotiin jännitteitä ja levottomuutta. Toisin sanoen Neuvostoliitolla oli sotilaat, joita Yhdysvallat varusti ja muonitti. Olemme saaneet elää seitsemänkymmentä rauhan vuotta. Kiitos siitä presidentit Ryti ja Mannerheim ja pääministeri Linkomies. Stalin, Roosevelt ja Churchill kokoontuivat vielä 4.?11.2.1945 Jaltan konferenssiin. Jos me liitymme Natoon, on vaara, että joudumme monen paineen alle. Hän lisää, että ?Kansainvälisesti Ukrainan tulisi tavoitella Suomen kaltaista asemaa. Siihen tarvitaan presidentin päätös. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa enemmän kuin kellään muulla EU-maalla. Se ei lakkaa ilman molempien myötävaikutusta. Henry Kissinger, joka oli Yhdysvaltain ulkoministeri 1970-luvulla, on kirjoittanut Washington Postiin 6.3.2014, että Ukrainan ei tulisi liittyä Natoon. Mielipiteet Sanokaamme ei kiitos Natolle Suomi jätettiin yksin, luki teksti-TV:n sivuilla heinäkuun 6. Suomea tarvittaisiin työjuhtana täällä Pohjolassa. päivänä 2015, kun Suomi esti Venäjän edustajan pääsyn Etyk-kokoukseen, koska muutamat Itä-Euroopan maat olivat sitä vastustaneet. Siitä lähtien Euroopan kohtalosta päättivät Stalin, Roosevelt ja Churchill. Sodan puitteissa pienten maiden mahdollisuudet vaikuttaa edes omiin kohtaloihinsa olivat vähäiset. Hyvien suhteiden harjoittamista naapurivaltioihin ei EU voi meiltä kieltää. Euroopan pitää yhdistää, ei jakaa
Työpaikat uhkaavat valua kasvukeskuksiin loppu väki perässään. Tulevaisuuden kunnan eräs tärkeimmistä tehtävistä on elinvoimaisuuden ylläpitäminen. Minua suoranaisesti ihmetyttää, milloin on tehty sellaiset päätökset, että Naton hävittäjät saavat tulla Rissalan lentokentälle harjoittelemaan. On tutkittu, että sama avainhenkilö on mukana koko prosessin ideasta menestyksekkääksi innovaatioksi asti. Jos kotona aamukahvipöydässä tulee mieleeni, että onpa ankeaa lähteä luennoimaan innovaatioista, kun mieluummin joisi vielä santsikupin, ei tuolla idealla ole paljonkaan arvoa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Keskusta romahtaa, jos Suomi liittyy Natoon Kun minä sotaveteraanina valekuolleeksi tekeytymällä selvisin elävänä Lapin sodasta ja ehdin toimia etulinjanryhmänjohtajana kahdessa eri sodassa, minulla on oikeus kirjoittaa otsikossa mainitusta asiasta. Valekuolleeksi tekeytymällä olen myö varmistanut sen asian, että sodassa ei ole mitään muuta ihmisyyttä kuin se, että kuollutta ei ammuta. Sodan jälkeen oli itsestään selvää, että minä äänestin sitä puoluetta, jota Urho Kekkonen oli johtamassa. 2016 37. Alueen työpaikoilla on suuri merkitys, kun ihmiset päättävät asettumisestaan kuntaan. Ideat syntyvät paikallisesti. Kunnan elinvoimapolitiikan tehtävä ei ole ideoida eikä keksiä, mutta innovaatiotoiminnan apuna on pystyttävä toimimaan. Näyttää siltä, että samanlainen logiikka, jo- ka tutkitusti on innovaatioiden syntymisen takana, toteutuu myös kunnan työllistämistoimissa. Vasta kun selvitän, miten tuo Reijorobotti rakennetaan, alan niitä rakennuttaa, ja robotit valtaavat luentomarkkinat, voin onnellisena kerätä luentojen tuotot ja ottaa sen santsikupinkin. Prosessi ideasta keksinnöksi ja siitä yhä jalostuen innovaatioksi on tosiasia, joka on järkevää hyväksyä osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Tästä syystä se häviää, joka Venäjälle uhittelee. Presidentti Urho Kekkonen oli se henki- lö, joka nosti Suomen siihen kansainvälisesti arvostettuun asemaan, josta me suomalaiset olemme saaneet nauttia koko sodanjälkeisen ajan. Suomi on nyt tienhaarassa. Eihän tämä ole muuta kuin Venäjän uhittelua. Suurvaltapolitiikkaan yhdistettynä pitäisi nähdä se tosiasia, että Naton itälaajentaminen on myös alkusyynä Ukrainan sotatilanteeseen. Parhaimmillaan työllistymistä tukeva henkilö toimii suorastaan innovaattorina verkostoa keräten ja itsenäisiä ratkaisuja tehden. Innovaatiot eivät synny tyhjästä. Työpaikat löytyvät paikallisesti. Reijo Siltala FT, kaupunginjohtaja Kokemäki 4.3. Syy tähän oli se, että Urho Kekkonen oli jo paljon aikaisemmin kuin sota saatiin loppumaan pyrkinyt saamaan rauhan Venäjän kanssa. Sodasta on jo kulunut yli 70 vuotta, ja pääministeri Juha Sipilän keskustajohtoinen hallitus on tekemässä mietintöä Suomen tulevasta ulkopolitiikasta. Kysyn heti, ovatko poliitikot unohtaneet sen, että sotien jälkeinen hyvinvointi Suo- messa on sen ansiota, että Suomen ja Venäjän raja on säilynyt rauhan rajana? Nykyisessä kansainvälisesti epäselvässä tilanteessa pitäisi muistaa, että Suomi on omilla toimenpiteillään ja sotien monilla uhreollaan hankkinut ja säilyttänyt itsenäisyytensä. Kun Suomi linjaa tulevaa ulkopolitiikkaansa, sen on painokkaasti muistettava, että me emme ole millekään maalle kiitollisuudenvelassa. Työpaikat eivät löydy itsestään. Keskustapuolue on pelattu ulos ulkopoliittisesta vallankäytöstä, ja puolustusministeri Jussi Niinistö liputtaa Natoon liittymisen puolesta. Presidentti Urho Kekkosen elämäntyötä kunnioittaen keskustan on aloitettava heti voimakas kenttätyö, että puolue suurimpana hallituspuolueena estää sotilasliittoon liittymisen. Heimo Linna sotaveteraani entinen kansanedustaja ja ministeri Innovaatiot ovat pienten kuntien elinehto Monet muuttotappiokunnat joutuvat paini- maan lähes mahdotonta vastaan. Tarvitaan toimeksi tarttuvia yritteliäitä henkilöitä, jotka ryhtyvät selvittelemään, missä töitä on, ja kuka niitä voisi tehdä. Pelkästään ideointi ja arvostelu eivät toimi. Avainhenkilön vaihtuminen kesken prosessin on usein kohtalokasta. Asiaa voi verrata taidemaalaariin, joka jättää maalauksensa kesken. Idea on vain pään sisällä tapahtuva oivallus, ehkä ongelma, joka mieltä jäytää. Keksintökin on vasta ratkaisuehdotus, jolla ongelmaa voi kenties lähteä selvittämään. Käytännössä toteutuvat innovaatiot ovat niitä, jotka tuottavat yritystoimintaa ja työpaikkoja. Ideat syntyvät ihmisistä, eivät rakenteista. Vaikka toisella taiteilijalla olisi osaamista jatkaa työtä, samanlaista tunteenpaloa työhön tuskin löytyy. Julkisten toimijoiden, oppilaitosten ja kuntien tärkein tehtävä onkin turvata mahdollisuudet saattaa ideat onnellisesti innovaatioiksi asti ja auttaa työvoima ja yritykset kohtaamaan toisensa. Suomen talous on joutunut tässä tilanteessa suurimmaksi sijaiskärsijäksi kaikenlaisten pakotteiden ja rajoitusten johdosta. Länsimaailman pitäisi hyväksyä se tosi- asia, että Venäjä on suurvalta ja pysyy sellaisena kaikissa tilanteissa. Kunnan tärkein tehtävä yritysnäkökulmasta on liiketoiminnan edellytysten luominen ja ylläpitäminen. Olen innovaatioista luennoidessani usein käyttänyt esimerkkinä Reijo-robottia. Korkeintaan kahviseura saa kuulla valitustani elämän synkkyydestä. Jos satun keksimään, että voisihan luen- non käydä pitämässä joku muukin, vaikkapa Reijo-robotti, keksintö ei hyödyttäisi yhtään ketään. Kun on työpaikkoja, säilyvät palvelut. Kun palvelut säilyvät, on tarjolla työvoimaa, jonka varaan uusia työpaikkoja voi syntyä. Yrityksiä ja vielä vähemmän innovaatioyrityksiä kunnan on mahdotonta omalla toiminnallaan luoda
aikaansaan- 38 4.3.2016 nosten varassa, Suomi olisi nyt kunnossa ja talous hyvässä nousukiidossa. Mutta eipä vain ole! Missä on yliopistoille ?kylvettyjen. Vuonna 1968 annettiin määräys, että kaikkien yksityismetsätalouden laitosten ensisijainen tehtävä on metsäkoneiden työllistäminen. Määrätehokkuuden tavoite vaati eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli puunmyyjä ei valitse korjuuta kuutiometrien määrän vaan kuutiometrin kustannusten perusteella. Maksaja eristetään metsän vuokrauksella. Puunmyyjien yhteistaloutta johtavat puunmyyjien asiakkaat, puunostajat, ja taloudenpito on salaista. Pystykaupan lopettaminen palauttaisi metsänomistajat yrittäjiksi ja metsiin yritystalouden välttämättömät elementit, palveluyrittäjät ja kilpailun. Pystykaupan vaihtoehto on puun tienvarsikauppa ja korjuutyön urakointisopimus. Pystykauppa on englanninkielisessä metsätalouden oppikirjassa todettu täydelliseksi korruptiota aiheuttavaksi järjestelmäksi. Metsäkoneen kustannuksia nostavat äärikorkeat pääomakustannukset ja lavettikuljetukset, joita työmäärällä mittaaminen ei ota huomioon. Maataloustraktorin kustannuksia taas alentavat äärimatalat pääomakustannukset, sillä maatilalle kustannuksia ovat vain puunkorjuusta johtuvat lisäkustannukset. Traktorin pääomakustannuksia ei tule ottaa huomioon, koska ne ovat maatilan kulu- ja ilman metsäkäyttöäkin. Muissa Euroopan maissa pystykauppaa ei ole. Suomessa pystykaupan korruptio on tuonut metsäalalle lähes uskomattoman sokeuden talouden perusasioissa. Kustannusten minimointi ei viiteenkymmeneen vuoteen ole ollut puunkorjuun tehostamisen tavoitteena. Vastaavasti puunkorjuussa työmäärän maksimointi toi metsään raskaat metsäkoneet. Metsäkoneet otettiin käyttöön mahtikäskyllä. Siitä alkoi pystykaupan korruptio: metsäyhtiön puunkorjuu isännättömällä rahalla ja piilotetuilla korkeilla kustannuksilla. Kustannuksilla mitattuna metsävarustettu maataloustraktori on ylivoimaisesti metsäkonetta tehokkaampi puunkorjuun urakointikone. verorahaa vuosikymmenet, saatiin koulutettua määrällisesti paljon dosentteja, professoreita ja tohtoreita. Kun yliopistoille ammennettiin ?kauhalla. Mielipiteet Pystykauppa hidastaa metsätaloutta Maan hallitus pyrkii puunmyyntien lisäämiseen edistämällä yritysmäistä aktiivista metsätaloutta. verorahojen vastine? Eli yliopistojen julkisen rahoituksen leikkausten vaikutukset ovat käytännössä kuitenkin minimaaliset Suomen talouden kunnossa pysymiseen nähden. Usein klo 20.30 uutislähetyksissään Yle keskittyy etsimään hallituksen toimintaa vastustavia lausunnon antajia. Ehkäpä tällöin supistunevat verorahoitetut suojatyöpaikat. Sääli, että ne supistuvat vain toiminnallisesta väestä, mutta ei ?dosenteista?. Kari Raivion mielestä yliopistokoulutus pitäisi keskittää pääkaupunkiseudulle muutamaan yksikköön. Eikö se paljon mainostettu tietoyhteiskunta toimikaan yliopistotasolla, kun pitää henkilöt kasata muutamaan kampukseen. Sen tuloksena valmistettiin painavia kattiloita. Sen sijasta on maksimoitu työmäärää, työtunnin kuutiometrejä. Määrätehokkuus on neuvostoliittolainen tehokkuuden mittari. Neuvostoliiton viisvuotissunnitelmissa taloustavaroiden tuotantotavoitteet asetettiin tonneina. Hölmömpikin ymmärtää, että pääasialliset syyt löytyvät muualta. Onko niin, että Ylen uutisointi perustuu kul- loisenkin uutistoimittajan itse kokoamiin aiheisiin ja näkemyksiin. Keino edellyttää pystykaupan lopettamista, sillä pystykauppa on metsän vuokrausta, joka sulkee pois yritysmäisen toiminnan. Vuokraus eristää metsänomistajan passiiviseksi sivustakatsojaksi metsän tapahtumissa. Vasemmistolaisuus lienee edelleen uutis- ja ajankohtaistoimittajien valintakriteeristössä mukana. Yle käyttää toistuvasti muutamaa vasemmistolaisesti ajattelevaa dosenttia ja professoria tukemaan itse muotoilemiensa näkemysten tukemiseen. Esimerkiksi Yle uutisoi 23.1.2016 (ties monennenko kerran) valtion rahoituksen leikkausten vaikutuksista yliopistoille ja käytti eläkeläistä Kari Raiviota näkemystensä tukemiseen. Voisiko Yle uutisoida kolikon toisenkin puolen. Tällöin politisoituneet uutistoimittajat toimivat manipuloijina koko kansan verorahoilla. Vuodenvaihteessa Yle debatoi A-studiossa muutaman henkilön arviointeja hallituksen toiminnasta. Kummasti sattuivat arvioitsijoiksi Tarja Halonen ja Sixten Korkman (molemmat SDP:n politrukkeja). Ilmeisesti Ylen on mahdotonta päästä irti uutis- ja ajankohtaisohjelmissaan poliittisista yksisilmäisyyksistään. Pääomakustannuksia aiheuttavat vain traktorin metsävarusteet. Metsän vuokraus lopetti yritystalouden sekä metsätalouden harjoittajilta että palveluyrittäjiltä. Yritystalous korvattiin puunmyyjien yhteistaloudella, joka muistuttaa Neuvostoliiton kollektiivitaloutta. Eroa on siinä, että Neuvostoliiton kolhooseja johtivat osakkaat, ja taloudenpito oli julkista. Jos Suomen talous olisi näiden ?herrojen. Vielä nykyaikanakin! Aulis Korhonen Nurmes. Yrittäjät kilpailisivat asiakkaista kannustamalla metsänomistajia puunmyynteihin ja räätälöimällä palvelut metsänomistajan tarpeiden mukaisiksi. Raskaat koneet ja metsäyhtiöiden raskaat organisaatiot voisivat syrjäytyä tehottomina. Koneiden vaatimat avohakkuut ja puun kesäkorjuu lähes loppuisivat. Lauri Vaara maatalous- ja metsätieteiden tohtori valtiotieteen tohtori Ylen puolueellinen uutisointi on arveluttavaa Yle voimistaa uutisoinnissa vasemmistopolitikointiaan
Elinkaarimallissa palveluntuottaja vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi myös kohteen huollosta ja ylläpidosta ja monesti tuottaa lisäarvoa tuottavia palveluita. Menettely toimii riskienhallintamekanismina, ja monesti sopimus sisältää myös rahoituksen. Elinkaarihankkeilla pyritään saamaan myös rakennusten korjausvelka hallintaan ja takaamaan pitkäjänteinen ennakoiva rakennusten ylläpito. Vastauksena pk-sektorin kilpailuedellytysten parantamiseen on hankintojen pilkkominen osiin. Tällöin on ymmärrettävää, että maakuntavaaleilla valituilla valtuutetuilla ei voi olla yhtä laajaa ja syvällistä paikallistuntemusta ihmisten arjen sujuvuuden edellytyksistä kuin kuntatasolla. Ratkaisua vaikuttamisvajeeseen on etsittävä muualta kuin perinteisistä malleista . Vastaavia esimerkkejä löytyy kymmenittäin. Itsehallintoalueiden ja tulevaisuuden kunnan kannalta on siis oleellista tehtäväjaon lisäksi rakentaa aktiivista rajapinnat ylittävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Elinvoima ja lisääntyvä kilpailukyky syntyy yritystoiminnan kautta, parempi elämänhallinta perheissä ja yhteisöissä. eihän uusi maakuntaitsehallinto ole valtion hallintoa eikä kunnallista itsehallintoa. Maakunta on oma itsenäinen julkisoikeu- dellinen yhteisönsä. Julkishallinnolla on niissä tärkeä mahdollistava rooli. Siispä ulos kumppanuuksiin ja verkostoihin myös maakunta- ja kuntasuhteessa, hierarkioiden ja siilojen aika on ohitse! Kaija Majoinen tutkimus- ja kehitysjohtaja hallintotieteiden tohtori Suomen Kuntaliitto Hankintaosaamisessa parannettavaa Välillä kuulee, miten EU:ta tai hankintalainsää- däntöä syytetään epäonnistuneista hankinnoista. Huoli vaikutusmahdollisuuksista on aiheellinen. Nyt valmistelussa oleva maakuntahallinto merkitsee monitoimialaista, maantieteellisesti laajalla alueella tapahtuvaa palvelujen järjestämistä ja tuottamista sekä alueen kehittämistä. Hankintamenettelyt myös sähköistyvät, mikä lisää prosessien tehokkuutta. Uudessa hankintalaissa tarjousten valintaperusteena tulee lähtökohtaisesti käyttää kokonaistaloudellista edullisuutta, ja hankintayksikkö voi hinnan ohella määritellä laatukriteereiksi niin sosiaalisia kuin ympäristökriteerejäkin. Hankintojen avulla voidaan aikaansaada myös merkittäviä säästöjä pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä, kuten esimerkiksi yhdistelemällä kuljetuskilpailutuksissa koulu-, vammais-, lääke- ja henkilöliikennekuljetuksia. Kustannustehokkailla ja onnistuneilla hankinnoilla on mahdollista kohdentaa verorahoja tehokkaammin, ylläpitää ja parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. 2016 39. Esimerkkinä mainittakoon muun muassa innovaatiokumppanuusmenettely, jossa hankintayksikkö kilpailuttaa idean kehittävän tahon, jonka jälkeen hankintayksikkö voi tehdä kyseisen tahon kanssa sopimuksen idean tuotannosta. Jo käytössä oleva elinkaarimalli on myös toimiva vaativien rakennushankkeiden toteuttamisessa. esitettiin huoli siitä, miten kuntien ääni saadaan kuulumaan maakuntavaltuustoissa. Erityisesti maakunnan reuna-alueen kunnat pelkäävät, että heidän äänensä hukkuu maakunnan valtuustoissa. On totta, että hankintajuridiikassa on omat ongelmansa, mutta olisi väärin ajatella, että hankinnoista päättävät olisivat täysin voimattomia haasteiden edessä. Myöhemmin tänä vuonna voimaan astuva uusi hankintalaki tuo hankintoihin kauan kaivattua tehokkuutta ja joustavuutta muun muassa uusien hankintamenettelyiden johdosta. Neuvottelutuloksen perusteella voitaisiin laatia yksityiskohtaisempia sopimuksia tai päättää muista yhteistyöjärjestelyistä. Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö ja neuvottelumenettely ovat erityisen tärkeitä rajapintapalveluiden ja -toimintojen takia. Jos luontevaa yhteistyömenettelyä kuntien ja maakuntien välille ei saada aikaan, voi syntyä rajapintapäällekkäisyyksiä tai rajapinta-aukkoja. Muualla Euroopassa on kasvu jo hyvässä vauhdissa, mutta Suomessa ei näy juuri merkkiä paremmasta. Suomen pitkittynyt lama johtuu suurelta osin Venäjän kaupan loppumisesta, ja epäilen, että se jatkuu niin kauan kuin pakotteet ovat voimassa. Miksi uudistettu Suomenmaa-lehti on painettu niin paksulle paperille, että sitä on vaikea lukea. Hankintaosaamiseen panostaminen ja yhteistyö hankinta-asiantuntijoiden kanssa maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Sanna Lehtinen TT, oikeustieteen kandidaatti Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Pois pakotteet Minusta Suomen pitäisi neuvotella sopimus EU:n kanssa, että Suomen ja Venäjän väliset pakotteet poistettaisiin. Sehän ei koko Euroopalle merkitse mitään. Venäjän kauppahan on Suomelle elinehto, toisin kuin muilla Euroopan mailla. Näistä voi mainita konk- reettisina esimerkkeinä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ennaltaehkäisevät palvelut ja mielenterveyspalvelut maakunnissa tai kunnassa olevat liikuntapalvelut ja maakunnan järjestämisvastuulla olevat kuntoutusja fysioterapiapalvelut. Muuten onnistunut muutos. Erkki Konttajärvi Pello 4.3. Näin ollen kuntakiintiö-ajattelu ei sovi tähän itsehallinnon periaatteeseen, vaikka se on tuttu toimintamalli kuntayhtymätoiminnassa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Reuna-alueiden huoli on aiheellinen Suomenmaan 19.2.2016 artikkelissa ?Pienen kunnan vaikutusvalta on arvoitus. Kuntien yhteistyön ja vaikuttamisen edellytykset voidaan turvata maakuntalakiin otettavalla säännöksellä neuvottelumenettelystä ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Tällöin itsehallintoalueen ja sen alueen kuntien tulisi valtuustokausittain neuvotella niiden tehtävien hoitoon liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Siihen Euroopan unionin herrat voisivat hyvinkin suostua
klo 18, osoite Särkiniementie 5 A, 5 krs. Keskustanuorten Helsingin piirin vuosikokous ke 16.3. klo 18.30. Kokous pidetään yhdessä TourulaKeihäskosken py:n kanssa. Pöytyä, Yläne, Tourula-Keihäskoski py vuosikokous ma 14.3. Kahvitarjoilu 18.30. Bussi täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Valtion olisi tästä näkökulmasta erittäin loogista pa- Uusimaa Keskustanaisten Helsingin piirin vuosikokous pidetään ke 16.3. puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. vuosikokous Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4, ma 14.3. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. 300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). klo 18. Keskustan veteraanikerho. klo 18 Santaniitynkatu 1, toinen kerros, Kerava. Liikenneilta Suomen Maatalousmuseo Sarassa ti 22.3. klo 18 Kulmakonditoriossa Kauppakeskus Myyrmannissa, Iskoskuja 3, toinen kerros, Myyrmäki. Esillä sääntömääräiset asiat ja liittokokousedustajan valinta. Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. klo 18 ravintola Factoryssa, osoite Aleksanterinkatu 13, 5. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tuusula, Kj:n sääntömääräinen vuosikokous ti 8.3. Ohjelmassa keskustelua, arpajaiset ja ruokailun jälkeen lattarimusiikin tanssit juhlasalissa. Hinta 20e/hlö maksetaan ennen tilaisuuden alkua klo 10.30-11.30. klo 17.30 puhe- ja esitelmätilaisuuden Konsan kartanossa os. Jokainen lähtijä huolehtii hissilipuistaan, välineistään ja ruokailuistaan. Mukaan voi lähteä myös pelkästään ulkoilemaan tai harrastamaan murtomaahiihtoa. klo 17. klo 18; 18.5. Esitelmä Juha Vartiainen: arginiini ja sydänsairaudet. Aura, Auran markkinat la 12.3. Ilmoittautuminen 12.3. Kunhan löytyy poliittista tahtoa ja rohkeutta kokeilla uutta, voi tulevaisuus olla digitalisaation edut ammentavien yhteisöjen kulta-aikaa. Liina Hauru keskustanuorten varapuheenjohtaja vetuloa Keskustan teltalle keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Lieto, Tarvasjoen keskustanaisten vuosikokous 15.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ihminen voi liikkua työn tai opiskelun perässä, mutta asua paikassa, joka on hänelle muulla tavalla tärkeä. Junissa vietetyn ajan ei tarvitse olla tehotonta istuskelua. Matkan hinta on n. Keskustelua alustavat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. Py:n vuosikokous ma 7.3. klo 19 (kahvit klo 18.30). aamulla kotimatkalle. Avoinna arkisin klo 8.30-16. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Kerava, Vesaisten vuosikokous ti 15.3. Ilm. Vesaiset maksaa kuljetuksen Himokselle. Lähdemme Rautatientorin tilausajolaiturista klo 8.00 ja palaamme samaan paikkaan n. Esillä sääntömääräiset asiat ja liittokokousedustajan valinta. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16 koko kevään. Länsi-Vantaan py:n vuosikokous pidetään tiistaina 22.3. Kokouksen jälkeen vierailu klo 17. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail. com) tai Sirpalle (044 062 2266). Pöytyä, Yläne py. Olavi Ala-Nissilä kertomassa eduskuntaterveiset sekä ajanjohtaisia asioita Keskustasta. 24.4. Kahvitarj. klo 19. Illassa mukana ke. Kokous pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Raisio, Keskustajärjestöjen kevätkokoukset 16.3. Sauvon Op:n kerhohuoneessa, Viljontie 1. Ilmoittautumiset osoitteeseen helsinki@vesaiset.fi tai 0505755236. Järjestäjänä Helsingin Vesaiset. 40 niksi alleen yhteiskäytössä olevan, omalla kylällä tuotetulla biokaasulla kulkevan auton. 4.3.2016 Vesaisten Uudenmaan piiri ry. Sääntömääräinen vuosikokous ma 7.3. Virusmäentie 9, Raunistula, Turussa, 200 m linja-autoasemalta. Asialistalla mm. klo 18 Terhotie 1 F 2. Puhe VTT Annina Ruottu. Illan alustajana ke. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan poliittisesta tilanteesta ja muista ajankohtaisista aiheista sekä valmistaudutaan puoluekokoukseen Seinäjoella kesäkuussa 2016. Turun seudun keskustanaiset järjestää naistenpäivänä ti 8.3. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Tikkurila, py:n kevätvuosikokous 13.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Heikki Haavisto, piirin kuulumiset Eero Vainio. Loimaa. Aluksi Jasi Kuokkanen kertoo ajankohtaisen poliittisen katsauksen. Sauvo. mennessä Salme Sundquist 050 66737 tai salme. sundquist@sundcon.fi, Eija Pulkkinen 040 8718108 tai eija.pulkkinen@welho.com. Lauttasaaren Keskustaseura, sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. mennessä: Teija 040-7600708, Timppa 040-5507125. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanais-. aamulla Pärnuun saavutaan n. Sääntömääräiset asiat ja päättäminen johtokunnan jäsenistä. Lasketteluretki Himokselle. klo 18 (kahvitarjoilu klo 17.30). Aiheina sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Vantaa, Vesaisten vuosikokous ma 14.3. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 18. vuosikokoukseen ja valtuustokäynnille pe 11.3. Pa- nostamalla nopeutuvaan raideliikenteeseen mahdollistetaan ihmisten ja tavaroiden ekologinen liikkuminen ja luodaan menestymisen mahdollisuuksia eri alueille. Yhdistysten pjat kertovat toiminnasta, politiikan vartti min. Retki tehdään lauantaina 19.3. klo 18 Rosso-ravintolassa Järvenpäässä. Tule kuuntelemaan päivänpolttavat asiat keskustan ytimestä. Hintsalla seuraavasti: Kn johtokunta klo16.30 Hintsan Tuvassa ja Naisten kevätkokous klo 17, paikallisyhdistykset Majasiinin vintillä klo 17.30 ja kj n Kevätkokous Makasiinissa klo 18, paik. Varsinais-Suomen Keskustan veteraanikerho viettää 25-vuotisjuhlaansa vuoden kaikissa tilaisuuksissa. Tervetuloa kevätpäiville Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12) pe 18.3. Tuusulan kunnantalolla, valtuustosalissa. Tikkurila, py:n johtokunnan kokous 13.4. puoluekokousedustajien valinta ja keskustelu perhejäsenvaltakirjoista luopumisesta. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Johtokunta klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 16.3. Työskentelyn lisäksi matkustusaikana voisi ottaa hyvää tekevät torkut hiljaisessa huoneessa, mittauttaa verenpaineen sairaanhoitajan vastaanotolla tai leikkauttaa hiukset. Hallitukselta odotetaan kevään aikana linjauksia omistajapolitiikasta. Keskustan valtuustoryhmän vieraana tutustumassa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Ilm. klo 11.30. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen ja Varsinais-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Satu Simelius. klo 22. klo 15.30 - 16.45 varapuheenjohtaja Eija Pulkkisen kotona, osoite Unioninkatu 6 B. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. Pärnusta lähdemme 19.6. Ter- nostaa nopeiden ja toimivien internetyhteyksien rakentamiseen kaikkialle Suomeen sekä liikenneyhteyksien parantamiseen. Biotalouden lisäksi kotiseuturakkaus voi olla myös yksi maaseudun kuntien elinvoimatekijä. Pääministerillä on ollut halua suunnata omistuksia yhtiöihin, jotka tukevat talouden kasvua. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Elinvoimatilat Kirjastoa kutsutaan keskustanuorten kult- tuuripoliittisessa linjapaperissa elinvoimatilaksi. Fyysisten niteiden sijaan kirjat ja lehdet voivat olla jatkossa saatavilla monenlaisilla laitteilla ympäri vuorokauden. Tulevaisuuden kirjastossa mahtuvat paremmin kokoontumaan harrastusryhmät ja yhdistykset ja niissä syntyy monenlaista taidetta ja tapahtumaa. Kirjoilta vapautuviin tiloihin kannattaisi rakentaa myös työskentelypisteitä, joista hyötyvät opiskelijat, yrittäjät, etätöitä tekevät ja vaikkapa paikallishistoriikkia työstävä eläkeläinen. Nopea nettiyhteys mahdollistaa paljon, ja lounasaikaan kirjastokahvilassa voi syntyä monta inspiroivaa kohtaamista. Maksuton videoneuvottelumahdollisuus voi olla tärkeä mahdollistava tekijä, kun paikallinen yrittäjä haluaa laajentaa vientiään ulkomaille. Monenlaisten lainattavien tavaroiden lisäksi kirjaston pihasta voisi ottaa pariksi tun- Helsinki Toinen elinvoiman tila voisi olla juna. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. klo 18.30 Hyvinvointikeskuksessa. klo 19 Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. klo 18; 20.4. Mukana ke Esko Kivirannan katsaus ajankohtaisista aiheista. Huopalahden Keskustaseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 6.4. klo 18 alk. krs. Olavi Ala-Nissilä
ja naisten, nuorten sekä opiskelijoiden os. Järj. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Järj. Ypäjän kj. Hämeenlinnan Kataloisten py:n vuosikokous su 13.3. Paikkana toimii Lammin Turvantalo (Mommilantie 7). Puoluejohdosta paikalla vpj Annika Saarikko. 16.3. Keskustan varapuh.joht. klo 17.30 Tammenlehvätalolla Vääksyssä. Vääksy, py:n vuosikokous ke. ruokailuun ja seminaariin ke 9.3. klo 17.30 Tammenlehvätalolla Vääksyssä. Vesivehmaa, py:n vuosikokous ke. 9.3. Hattulan uusi kunnanjohtaja Lauri Inna paikalla. Forssa, kahvia ja keskustelua Forssa torilla Keskustan teltalla la 12.3. klo 10 alkaen. klo 18 Laura Korkeilan luona, Hedelmätarhantie 4 A 6, Hollola. klo 18.00 Orimattilan kehräämön kahvilassa. Orimattila, Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous ke. Hyvätuloisten osallistumista voitaisiin huolehtia myös maksujen kautta, hän esittää. Verotuksen taso on Ala-Nissilän mukaan Suomessa nyt aivan tapissa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pitää hänen mielestään miettiä tarkasti, mikä vero on haitallisen talouskasvun kannalta. Maakuntaverotuksesta jahnaaminen ei keskustakonkarin mukaan vie keskustelua nyt eteenpäin. . Tilaisuutta ennen on mahdollisuus lounaaseen klo 11 lähtien. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Tampere, Kj. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Ehdokashankkijakoulutus klo 10.30-16 Lopella Marskin majalla (Marskintie 216). Tilaisuus on suunnattu kunnallisjärjestöjen puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille. Ansiotuloverotuksessa tavoitteena voisi olla yksinkertaistaa verotusta vähentämällä tuloveroluokat kolmeen ja siten välttää ylikireä progressiivisuus. . Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Soteuudistus kansankielellä ja kuntalaisen näkökulmasta la 12.3. Käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi myös sääntömuutosesitys. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. Keskustan hen- gellinen päivä. klo 11-14. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Järj. Humppilan py Forssa, Heinämessut 2.-3.7. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustan Päijät-Hämeen piirin vuosikokous pidetään la 12. Seminaari soteuudistuksesta ja tulevista itsehallintoalueista. tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tampere, py:n kevätkokous piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ke 9.3. 2016 41. Jokioisten kj. Forssa, tule puhumaan politiikkaa Forssan torille la 2.4. - Keskusta on Suomen kiistatta suurin puolue ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, tapahtumiin ja sivistykselliseen toimintaan omalla kotiseudullasi. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Soteuudistus kansankielellä ja kuntalaisen näkökulmasta la 12.3. klo 18.30 kehräämön kahvilassa. kansanedustaja Annika Saarikko tulee pitämään poliittisen tilannekatsauksen. Vesaisten Hämeen piirin sääntömääräinen vuosikokous ke 16.3 klo 19.30 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila. Artjärvi, Keskustan paikallisyhdistyksen vuosikokous ke. 18.30. Hallitus Kalvolan py. Paikkana toimii Lammin Turvantalo (Mommilantie 7). Puoluejohdosta paikalla vpj Annika Saarikko. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimija- Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Valtakirjojen tarkistus ja kahvio avoinna klo 17-18. Kevätkokous Iittalan Shellin kokoustilassa ti 22.3. klo 18.30. Loppi, la 26.3. Jokioisten kj. Tammela, su 3.4. Tilaisuutta ennen on mahdollisuus lounaaseen klo 11 lähtien. Järj. klo 10.30-16, koulutuspaikka: Lempäälän Ehtookoto, Katepalintie 9. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. 16.3. Tervetuloa juttusille! Forssa, la 2.4. Juhlapuhujana puoluesihteeri, teologian ylioppilas Timo Laaninen. Laulusta vastaavat Erkki Liikanen ja Martti Pura. klo 18.30 Tammenlehvätalolla Vääksyssä. ja lisätiedot: www.pirkanmaankeskusta.fi Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. klo 9 alkaen Tampereen Keskustorin maanantaimarkkinoille. Kahvitarjoilu. klo 18-20 piiritoimisto Apilaan, Näsilinnankatu 23 A 1. Varaslähtö vaaleihin: hernekeittotarjoilu Parolassa Smarketin länsipuolella la 12.3. Sekin voidaan huomioida sitten suuremmassa verouudistuksessa, hän ehdottaa. 4.3. Keskusta mukana Lankalauantain markkinoilla. Järj. Etelä-Hämeen piiri ja puoluetoimisto. Piiri, vuosikokous Hauholla ke 20.4. Tilaisuus alkaa Tammelan kirkossa jumalanpalveluksella klo 10 ja jatkuu sen jälkeen seurakuntakodilla ruokailulla. Kahvitus alkaa 18.00. Urajärvi, py:n vuosikokous ke. 9.3. kutsuu mukaan markkinakahveille ma 7.3. Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten osalta löytyvät piirin nettisivuilta: www.pirkanmaankeskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. 9.3. klo 17.30 Tammenlehvätalolla Vääksyssä. joukkoomme. Hauhotalossa (Kirkkotie 5) HUOM! PAIKKA MUUTTUNUT. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. Jari Laukkanen Ala-Nissilä patistaa isoon veroremonttiin Risto Luodonpää Eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) vaatii hallitusta asettamaan asiantuntijaryhmän miettimään verotuksen suurempaa uudistamista seuraavalla vaalikaudella. Ala-Nissilän mukaan tarkastelussa tulisi olla myös sosiaaliturvan ja maksupolitiikan kokonaisuuden vaikutukset. ??Tällöin voitaisiin vähentää monia kannustinloukkuja. Laita päivämäärä jo ylös kalenteriisi! Ks.ilm. mennessä. pj+siht. Ilm. Loppusanat Jukka Kivistö. Kataloisten seurantalolla Kataloistentie 553. Jokioinen, ti 15.3. Tentattavana ke. Sirkka-Liisa Anttila. Sääntömääräiset asiat. Muistutus: Puoluekokousaloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viim. 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi. Puoluejohdosta paikalla vpj Juha Rehula. Tarjolla kahvia ja munkkeja. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Asikkala, Kj:n vuosikokous ke 9.3. klo 18.30 Tammenlehvätalolla, kahvitarjoilu klo 18. Hollolan Maakansan Keskustan py:n vuosikokous 8.3. klo 19. Kokouspaikkana toimii Lammin Turvantalo, Mommilantie 7. Kahvitarj.u ja valtakirjojen tarkastus alkaa klo 14.30. Järj. Etelä- ja Päijät-Hämeen piirit. Hattulan kj. klo. vaalipäälliköille, ja -tiedotusvastaaville, paikallisyhdistysten pj+siht. 9.3. Seminaari soteuudistuksesta ja tulevista itsehallintoalueista. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Uusien ilta to 17.3. klo 12-14.30. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Jokioisten kj. Vesaisten Hämeen piirin sääntömääräinen vuosikokous ke 16.3. klo 19.30 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila. Järj. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. ten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Järj. Kokouksessa mukana Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. maaliskuuta klo 15 alkaen Lammilla. Ota rohkeasti yhteyttä. klo 18 alkaen Kansanedustajan kyselytunti Jokioisten kunnantalolla. Haluatko mukaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Tule torstaitreffeille tutustumaan Keskustaan ja keskustalaisiin iltapalan yhteydessä. Keskustan kirkollispoliittinen työryhmä. Loppi, su 17.4. klo 12-14.30. Koulutus on kohdennettu kunnallisjärjestöjen pj ja siht. Meissä jokaisessa asuu pieni kepu. Kohti kuntavaaleja 2017 - Pirkanmaan keskusta-aktiivit huom! Pirkanmaan Keskusta järjestää Keskustan puoluetoimiston ja puoluejohdon kanssa yhteistyössä Kohti kuntavaaleja -koulutuspäivän su 20.3. Etelä- ja Päijät-Hämeen piirit. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Mukana keskustavaikuttajia . 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. perjantaisin. Kahvitarjoilu. Järj. Käsitellään yhdistyksen säännöissä vuosikokoukselle määrätyt asiat. Asikkala, kunnallisjärjestön vuosikokous ke. Tervetuloa kertomaan terveisesi politiikasta Keskustan teltalle
Tilaukset p.010-315 2001 ja p.010 315 2000. Karkauspäivän kahvit ma 29.2. klo 10-11 Keskustan piiritoimistolla (Yliopistonkatu 17 B, 2.krs). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Ennen kokousta klo 17.3018.30 keskustelutilaisuus aiheesta Luumäen kunta nyt, tulevaisuudessa ja naisjohtajuus kunnassa. klo 10-17 Keskusta mukana Motor Show ?tapahtumassa Porin Karhuhallissa, Urheilutie 1, tervetuloa keskustelemaan! Siikaisten kj:n sääntömääräinen vuosikokous 7.3. Ohjelma: klo 11 uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Paikalla myös piirin pj Pertti Lehtomäki. Ylämaan py. ?Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. Kenelle: Vesaistoimijat. 040-721 0636. 20 e. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. La 19.3. Paikalla piirin pj Jouni Kemppi. Keskustanaiset, Karjalan piiri viettää tasa-arvon päivää la 19.3 Imatrankosken kävelykadulla klo 10-13 jakamalla suklaasydämiä. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, La 5.-su 6.3. Lukemisiin! Itä-Savo Savonrannan Vesaisten Kylpyläretki Rauhan kylpylään Imatralle lauantaina 19.3.2016. Vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta ja 2. Paikka: Keskustan piiritoimisto, Jyväskylä. Elina Suoranta p. Liput Liisa Saari 0400 802523. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Järjestämme yhdessä puolueen kanssa Kohti kuntavaaleja ?koulutustilaisuuden pe 4.3. Kerro ilmoittautuessasi mahd. ruoka-aineallergiat. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Mennään Jyväskylään kimppakyydein, joten ilmoittaudu pian, kuitenkin 1.4. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi Piiri, vuosikokous su 10.4. merimatkat, tarjoilut ja opastuksen, varaathan tasarahan, kerätään matkalla. Hintaan sisältyy linja-automatka välillä SavonrantaRauhan kylpylä-Savonranta, pääsy Angry Birds-puistoon, lounasbuffet ja pääsy kylpylään. mennessä. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta, esim. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mikkeli. Sitovat ilm. Ritva Hauhia 040 5888255, Vesa Koskiaho 040 73422929 ja Terttu Lääti 050 4990080. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Aika: lauantai 9.4. Lipun hinta 15 euroa. Saaren esittely mm. Ajankohtaiset poliittiset asiat sekä vuosikokousasiat. Vesaiset, 19.3. kello 18 Savonlinnan teatterissa. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. venäläinen kasarmi, maanpuolustustykistö, kasarmi, Kotka-Rankki sääasema, myytävät/vuokrattavat osakehuoneistot. Marja Hietamiehellä. klo 19 Poikilo museossa, Kouvola-talossa ooppera-aarioita, operettisäveliä sekä lauluja naisille esittäjinä baritoni Riku Pelo ja tenori Heikki Halinen säestäjänä Kirsi Saari. Ylämaa-talolla klo 18. mennessä: Anne Käyhkö p. 040-5156 326, s-posti: kayhkoa@ gmail.com. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. klo 18.30 Keskustan piiritoimistolla. piiritoimistolla klo 17.30 Keskustanaiset, piirin vuosikokous 30.3. vuosikokous Inkilällä 7.3. Lisätiedot ja ilm. Mennään Jyväskylään kimppakyydein, joten ilmoittaudu pian, kuitenkin 1.4. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi Yhteiskunnallinen lukupiiri to 12.5. Sääntömääräiset asiat. Pe 15.4. Aika: lauantai 9.4. klo 17 Mönnin kylätalolla. Kontiolahti, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 13-14. Hoitovaraukset voi tehdä suoraan puh 030 686 1006 tai treatment.saimaa@holidayclub.fi. Lähde koko perheen kylpyläretkelle! Tapahtumaa sposoroivat Savonrannan Vesaiset ry, Maansiirto ja Auraus Laamanen Oy, Vesaisten ItäSavon piiri ry, LC-Savonranta Kerimäki, Läntisen py:n vuosikokous ke 2.3. mennessä ita-savo@ vesaiset.fi tai 0407585180 Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Pieksämäen diakoniaopistolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. klo 18 Piiritoimistolla. Tarkempi ohjelma hieman myöhemmin. Kahvit klo 18 ja kokous klo 18:30. kohderyhmä: kunnallisjärjestöjen johtokunnat, paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Entä heidän vaalipiirinsä. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pori, To 28.4. Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallososastojen edustajat. Yleissä kokouksessa paikalla on kansanedustaja Ari Torniainen. Suoranta, py:n vuosikokous ke 30.3. Kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. Lehmo, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah-keskuksessa su 13.3. klo 13-14. klo 17 Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Antikatu 11. vastuu (tietovisa). Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä johtokunnan jäseniin. klo 19 Juha Seppäsellä. Sisältää ohjelman,. Asiantuntijana Sinikka Mustakallio WoM Oy:stä. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. (palautekeskustelu), klo 16 hyvää kotimatkaa. esitellään vuorotellen itsensä ja kerrotaan muisto. Kuusankoski. Keskustanaiset, LAUKUJEN NAINEN, kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Sitovat ilm. 29.2. sis. - Jokainen miettii mukavimman/mielenpainuvimman vesaismuiston. Siihen perustuu kaikki muu.? (Helle Kannila toim.: Minna Canthin kirjeitä) Lappeenranta, py:n vuosikokous su 20.3. Hinnat jäsenille: lapset alle 16 v 7,50 e, Peruslippu, yli 16 v 17,50 e. Tilaisuus on kaikille avoin ja se toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Kahvit klo 17 alkaen. litus klo 12 ja yleinen kokous klo 12.30. klo 18 Taipalsaaren kunnanvirastolla. Alustaa eduskunnan sivistysvaliokunnan pj. Tilaisuudessa ovat mukana perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja Keskustan viestintävastaava Mari Kokko. klo 18-21 Sukupolvien ja sukupuolten tasa-arvo -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistutus: Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Keski-Pori, py:n vuosikokous pe 18.3. SISÄLTÖ: Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksien tehtävät vaaleissa, yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät, ehdokashankinta, vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohjelma + ryhmätyöt: 1. Alustajana Luumäen kunnanjohtaja Anne Ukkonen. Klo 11.20 täyttä faktaa - organisaatio . Laiva lähtee Sa pokan laiturista klo.11 ( Sapokkaan tullaan omin kyydein) Rankkiin saavutaan klo 12, jolloin tervetuliaiskahvit. klo 12 alkaen (valtakirjatarkastus klo 11.30) Peltola -salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Karjala Taavetin paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään ti 8.3. Toimi nopeasti, lippuja rajoitetusti. Kotka, keskusteluilta koulutuksesta 9.3 klo 18 kirjastolla, Kirkkokatu 24. tarkentuu lähempänä, mutta tieto nyt jo kalentereihin. Pori, Su 24.4. Tilaisuus on tarkoitettu koko kunnallisjärjestön johtokunnalle ja kaikille paikallisyhdistys- ten puheenjohtajille ja sihteereille, myös siis sisarjärjestöille. Jakokoski-Mönni-Selkien po:n vuosikokouksen ke 9.3. mennessä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. Alle 10 vuotiaat retkelle vain huoltajan kanssa! Kotimatkalla Savonrannan Vesaiset ry:n sääntömukainen vuosikokous klo 17.30 alkaen. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail. com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi Kymenlaakso Kouvola, Keskustan Kuusankosken py:n. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Vesaisten Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa 19.3., Saattotie 1 Mikkeli. Matkaan lähdemme Savonrannan SEO-huoltoaseman pihasta klo 8.00 aamulla ja paluu samana iltana. Kuntavaaliohjelma. Ilm. juhlavuosi 2016, klo 13 tankkaustauko, klo 14 yhteistä ideointia (ryhmätyöt), klo 15 kahvittelua, klo 15.30 mitä jäi käteen. - Keitä täällä tänään on. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v , 100e /yli 16v. 30.4. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lassila, py:n vuosikokous su 13.3. klo 14.30 Lassilassa Metsätuvalla. Ohjelma: klo 11 uu- sia ja vanhoja tuttavuuksia. 15 ja kuljetus takaisin Sapokkaan lähtee klo. Klo 12 Vesaiset . klo 19 Jänislahdessa. vinkkejä kuntavaaliohjelman tekemisestä, ehdokashankinnasta ja perustietoa kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnasta. klo 18 Konerauta Lahtelan kokoustiloissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. klo 13 Rantasalmella ravintola Rinssi Everstissä, osoite: Ohitustie 5. Itä-Savon Vesaisten teatteriretki: Pekka Töpöhäntä esitykseen 15.4. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Yhteiskyyti mahdollinen, kokoonnutaan klo 12.40 S - Marketin pihalla Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 14 alkaen. Tuomo Puumala. Keskustelua johdattelee ke. Aiheina mm. Tervetuloa keskustelemaan politiikan ajankohtaisista asioista eduskunnan vpj Mauri Pekkarisen kanssa. Keskustan tupailta Pihlajavedellä Salmisilla (os. klo 9.30-15 Kohti kuntavaaleja -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. klo 19. matkan hinta 50 ?/henk. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hanna Kosonen. Hamina, Länsi-Haminan py. Johtokunta kokoontuu ke 2.3. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. klo 18.30. ja, lapset 4-14 vuotta 30 ?, alle 4 vuotiaat ilmaiseksi. krs, Eteläranta Pori. (palautekeskustelu), klo 16 hyvää kotimatkaa. Hal- Etelä-Savo Mikkelin kj:n johtokunnan kokous 15.3. Vieremäntie 2. Ennen kokousta Vierailu Kangas- ja käsityöliike Silmukka Brahentie 52, Ristiina klo 17:30. klo 17 alkaen Aikon auditoriossa, Kaislakatu 3, Joensuu. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 4.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, vuosikokous ke 20.4. mennessä. Pori, Ma 14.3. menossa mukana. Keitä täällä tänään on. 17. Lehtomäentie 4) pe 4.3. tehtävät . Saaristolaispöytä klo. Pia Högberg p. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. klo 18. klo 17 Keskustan piiritoimistolla. Kenelle: Vesaistoimijat. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Sääntömääräiset asiat. 42 4.3.2016 Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle lauantaina 28.5. Paikka: Keskustan piiritoimisto, Jyväskylä. klo 18 Porissa. Lähdetään piiritoimistolta kimppakyydeillä klo 16:45. Immala, py:n vuosikokous su 13.3 klo 19 Salo-Peltolan Seurojentalolla. Pätilä, py:n vuosikokous ke 16.3. klo 19 Sirkka ja Pekka Suonsivulla, Kotipolku 5. klo 18 Osuuspankin kokoustilassa. esitellään vuorotellen itsensä ja kerrotaan muisto. Paikka ja poliittinen alustaja ym. - Jokainen miettii mukavimman/mielenpainuvimman vesaismuiston. vastuu (tietovisa). Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. klo 11-16. Retken hinta: Aikuiset 50 . tehtävät . Punkaharjun Shellin pihasta lähtöaika on klo 8:50. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. opastettu kierros, 100 v. klo 18. Paikka Kunnantalon valtuustosali. Pe 11.3. pitää ylimääräisen yleisen kokouksen ti 8.3. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous pidetään su 17.4. Klo 12 Vesaiset . Johtokunta kokoontuu klo 14. Keskustanaisten Etelä- Savon piiri ry sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 9.3. klo 18:30, paikka: Toimintakeskus Tellus Brahentie 10, Ristiina. klo 18.30 Louhen Hirvimiesten kodalla, Viitamäentie 993. Vesaisten järjestökoulutus muuttunut ajankohta: 9.4.2016 Vesaiset . Markku Pakkanen. Kouvola, Kouvolan Keskustanaisten py:n vuosikokous 10.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 18. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 8.4. Kahvitarj. Keskustanaisten piirin vuosikokous pidetään kansainvälisenä naistenpäivänä ti 8.3. Ilmoittautuminen kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 11.3. järjestää kevätretken Rankkiin 7.5.. Keskustassa tapahtuu Pori, To 3.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Luumäen kj:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 30.3. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Kahvitarjoilu. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. Kokouksessa paikalla on piirin pj Jouni Kemppi. Uimin py:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 23.3. Kokouksessa päätetään puoluekokousaloitteesta ja puoluekokousedustajista. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Kelin salliessa ulkoiluaktiviteetteja, omat pulkat mukaan! Avoin tilaisuus kaikille! Vesaisten järjestökoulutus muuttunut ajankohta: 9.4. Vesaiset ? menossa mukana. juhlavuosi 2016, klo 13 tankkaustauko, klo 14 yhteistä ideointia (ryhmätyöt), klo 15 kahvittelua, klo 15.30 mitä jäi käteen. Kahvitarj. Keihärinkosken py:n vuosikokous su 13.3. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Klo 11.20 täyttä faktaa - organisaatio . klo 11-16. Keskustelua innoittaa Sami Outisen Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin. klo 17.30 piiritoimistolla. Mukana ke. Kahvitarjoilu. Taipalsaaren kj:n vuosikokous pidetään torstaina 7.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 17 keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla, Itäpuisto 9
Kakkukahvitarjoilu. Hyrynsalmen Kirkonkylän py:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3. klo 18 OP kokoustiloissa. Vuolijoen kirkonkylän py.n sään- tömääräinen vuosikokous su 6.3. klo 12.30 Ulpukassa. Käkilahden py:n sääntömääräinen vuosikokous su 6.3. Antti Ollikainen. Louen py. Paikalla pääministeri Juha Sipilä. klo 14 Väyrylän koululla, Lylykylän py su 20.3. klo 18 Hyvinvointitalolla. Matka alkaa Iisalmesta linja-autolla Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan. Ensimmäinen yö vietetään Pärnussa, josta jatkamme matkaa halki Latvian, Liettuaan Vilnaan. Tutustumme Vilnaan kaupunkiin paikallisen oppaan johdolla. Vilnaan majoitumme hotelliin kahdeksi yöksi. Vilnasta matkamme jatkuu Viron puolelle Tarttoon, jossa yövymme ja tutustumme kaupunkiin opastetulla kierroksella. klo 12 Kurtontie 57, Puolangankylän py su 20.3. mennessä, Marjatta Ryhänen p. klo 19. Keskustan Utajärven kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ke 30.3. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. Vuosi menee todella nopeasti, ja ehdokashankintaan on ryhdyttävä. ??Oli todella mukavaa, että Anu-ministeri oli mukana koulutuksessamme. klo 18 piiritoimistolla. Lapua, kj ry:n sääntömääräinen vuosikokous Lapuan kristillisellä opistolla su 3.4. klo 14 Valtuustosalissa. Paltamo, kj:n järjestöilta Vaarantalolla ma 21.3. Lähtö Iisalmesta. Majoittuminen Hotel Pärnu. sisältää kuljetuksen, yöpymis en, kesäteatteriesityksen, kylpylän käytön, illallisen ja aamiaisen. Aikataulu la.5.3.2016. Porukalla mennään eteenpäin. ??Asiasisältö oli minulle tuttua, koska olen ollut vaalityössä niin kauan, mutta ryhmäkeskusteluissa kuuli toisten kunnallisjärjestöjen vaalikampanjoista, ja niistä sai hyviä vinkkejä omaan vaalityöhön. Mirja Henttonen, Ruokolahti ??Puoluetoimiston Helena Pakariselta ja piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittiselta saimme tehtäväluettelon aikatauluineen, kuinka pitää toimia. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset vii- meistään 5.3. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous valtuustosalissa ke 16.3. Tavattavissa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Pohjois-Savo Leppävirta, Keskustanaisten vuosikokous 30.3. Raahen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 9.3. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Mukana tj. Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Rosenbergillä Sipolassa la 19.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kolme osallistujaa kertoo, mitkä ajatukset jäivät päällimmäisiksi. Merja Virtanen, Lappeenranta ??Päällimmäiseksi koulutuksesta jäi hyvä henki ja ymmärrys siitä, että yhteistyöllä pääsemme tavoitteisiimme. lauantainen iltapäivä tähän kurssiin. Kimmo Kylämies, Taipalsaari ??Kurssilla tulivat hyvin kertauksena esiin ne rituaalit, joita ennen vaaleja kannattaa tehdä. Matarakosken paikallisyhdistyksen vuosikokous sunnuntaina 6.3. Käsitellään myös paikallisyhdistysten mahdollista yhdistymistä Sodankylän pohjoispuolella. Peräpohjola Oulu. klo 19 Vesa ja Sinikka Heikkalalla. Utajärvi. 2016 43. Haapajärven paikallisyhdistysten ylimääräiset yleiskokoukset: ensimmäisessä kokouksessa asiana vuosikokousasiat sekä paikallisyhdistyksen purkamisen ensimmäinen käsittely ja toisessa kokouksessa paikallisyhdistyksen purkamisen toinen käsittely. Keskustan Kalakankaan py toinen kokous ti 8.3. Kannatti ?uhrata. Lähtö klo 9.00 Kajaani hallin parkkipaikalta klo 9.40 Vuolijoen ABC parkkipaikalta klo 12-16 Tietomaa klo 14.30-15.30 lounas Tietomaassa (Broilerikastike riisillä, salaatit, leivät ja juomat) klo 17.00 KÄRPÄT-TPS ottelu n. klo 19 Louen koululla, Louesaarentie 19. Pudasjärvi. klo 18. klo 11.30 - 13 Kajaanissa Keskustan piiritoimistolla, Kauppakatu 26 A 2. Keskustanaiset, Kainuun piiri ry järjestää Kajaanissa su 6.3. Vuosikokousasiat. klo 13 Valtuustosalissa, Keskustan kj sunnuntaina 20.3. Keskustan Kuusaa-Jokelan py toinen kokous ti 8.3. Vuosikokous ma 7.3. klo 13 alkaen. Puhujina Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Anniina Ruottu aiheena ?Nainen poliittisena vaikuttajana. Kaikki naisen äänen kasvusta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Koulutuksella kuntavaaleja kohti Teksti ja kuvat: Päivi Vento Piiri kerrallaan keskustan ak- tiivit osallistuvat Kohti kuntavaaleja -koulutukseen. Tarjolla on hernekeittoa, laskiaispullia ja mukavaa yhdessäoloa ulkoilun merkeissä. Siikalatva. Tervetuloa keskustelemaan sote-uudistuksesta! Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. Mukana piirin toiminnanjohtaja Aki Utter kertomassa Seinäjoen puoluekokouksen järjestelyistä. Seinäjoki, kj:n johtokunnan kokous ke 9.3. Jurmun py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 7.3. Sunnuntaiaamuna matkamme suuntautuu Tallinnaan, jossa nousemme laivaan kotimatkaa varten. Matkalla tutustumme Baltian kulttuuriin ja historiaan asiantuntijan johdolla. Matka on tarkoitettu naisille ja miehille ja sen järjestävät P-S:n keskustanaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka Oy. Lisätiedot ja ilmoittautumiset, ma 29.2 mennessä. Ilmoittautumiset numeroon 040 7099521. Taivalkoski. Keskustanaisten Kuusaa-Jokelan yhdistys toinen kokous ti 8.3. klo 18 kaupungintalo. klo 12.30 Ulpukassa. Vuolijoen py.n sääntömäärinen vuosikokous su.6.3.2016 klo 12.30 Ulpukassa. Keskustan Itärannan, Kuusirannan, Kytökoski-Saaresmäen, Ojanperän, Otanmäen, ja Vuottolahden paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous su 6.3. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. klo 19 Kosken- korvan koululla. Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän johdolla. klo 18 alkaen, keittotarjoilu klo 17. (keskiviikko-sunnuntai). Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. klo 17 Leppävirran Keskustan kj:n vuosikokous myös 30.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm. Molemmat kokoukset kunnantalon kunnanhallituksen huoneessa. Kevätmatka Baltian maihin 20.24.4. klo 18 kaupungintalo. Asiana vuosikokousasiat ja valtuustolista. Raahe. 044 538 6165 tai marjatta.ryhanen@gmail.com tai M-L Jauhiainen p. klo 17 alkaen Petkulassa, Petkulantie 241. Kemissä. Mielellään jo kesällä pitää saada ehdokkailta nimiä papereihin. ??Sekin tuli esille, että maalaiskunnista voi hyvin auttaa alueen kaupunkeja Imatraa ja Lappeenrantaa vaalityössä, jopa kysellä ehdokkaita. ??Ehdokkaita kysyttäessä on mietittävä tarkkaan, kuka kysyy ketäkin. 4.3. klo 1416 Naistenpäivän tapahtuman Original Sokos Hotel Valjuksella, Kauppakatu 20. klo 17 Kainuun Opistolla. Ehdokashankintaan on ryhdyttävä tarpeeksi ajoissa. Kokouksessa keskustellaan mm. klo 12.00 Ulpukassa. 0400 809 110 tai maija-liisa.jauhiainen@luukku.com. Kainuu Kajaanin Vesaiset ja Vesaispiiri järjestää la 5.3.2016 retken Oulun Tietomaahan ja Kärpät-TPS jääkiekkopeliin. Toisaalta oli mukavaa nähdä ja kuulla ihmisiä ympäri omaa piiriä. Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja Magdaleenan käsityökiltaan sekä Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen. Järjestöilta on suunnattu kaikille Keskustan Paltamon paikallisyhdistysten toimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Lämpimästi tervetuloa kokouksiin entiset ja uudet toimijat! Keskustan Haapajärven kunnallisjärjestö ry. Muhos. Kahvitarjoilu. Peräpohjolan piirin vuosikokous su 10.4. klo 18 kaupungintalo. Sisältää pääsyliput Tietomaahan ja peliin sekä ruokailun Tietomaassa. Hinta 80 . 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Ilmoittaudu pian, viimeistään 1.3.2016! Kevätmatka Pärnuun 15.17.4.2016 pe-su. Kahvitarjoilu. Lappi Sodankylä. Kurenalan py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 16.3. klo 18 Pudasjärven kaupungintalo/ Nalle-kokoustila. klo 22.00 paluu Kajaanin. Keskustanaiset, Kainuun piiri ry:n vuosikokous su 6.3. klo 18, Ruskatie 1, 92140 Pattijoki. Siikalatva. Kahvitarj. Puolanka, Keskusta pitää sääntömääräisiä vuosikokouksia seuraavasti: Väyrylän py la 19.3. klo 19, kahvi klo 18.30 alkaen. ja Koulutusavain Oy:stä Marja-Leena Haataja aiheena ?Miten minä voin edistää tasa-arvoa työpaikallani??. Paikalla myös kansanedustaja Marisanna Jarva. Ilm. Viikko sitten koulutusta oli Karjalan piirissä. 0400-810321. Mukana Heikki Väyrynen Keskustan Puolangan kunnallisjärjestöstä. Etelä-Pohjanmaa Keskustan Koskenkorvan py:n vuosikokous ti 8.3. paikallisyhdistysten yhdistämiseen, toimimattomien yhdistysten lakkauttamiseen sekä jäsenten siirtämiseen liittyvistä asioista. On tärkeää, että mahdollisimman moni kyseisiin yhdistyksiin kuuluva jäsen tulee paikalle! Mieslahden paikallisyhdistyksen vuosikokous perjantaina 18.3. Tero, tero.paukkeri@gmail.com. 040-5817472 ja Esa, esa.jaakkola@kainuu.com
Ceylon (1948?72), Yhdistynyt arabitasavalta (1958?71), Zaire (1971?97) ovat valtioiden aiemmat nimet. Montako jalkaa tyrannosauruksella oli: 2, 4, 6 vai 8? 10. Minkä niminen nykyisin on 1961 perustettu Pohjoismainen liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi . joki on Moskovan luoteispuolelta alkava Volga. Uosikkinen (1909? 1940) oli kaksinkertainen olympialaisten pronssimitalisti (voimistelun joukkuekilpailu 1932, 1936). Onko lapsilla lastenpäivää? 1. syyskuuta vuonna 301. Eli mikä? 5 8 9 3 6 7 1 2 4 2 6 7 1 4 8 5 3 9 1 3 2 8 9 4 6 7 5 9 5 8 7 1 6 2 4 3 9 5 4 7 6 2 5 3 8 9 1 6 9 5 4 8 2 3 1 7 1 7 7 4 1 6 3 5 9 8 2 8 2 3 9 7 1 4 5 6 4.3.2016 3 1 4 5 2 9 7 6 8 4 9 7 5 6 8 3 1 4 8 6 3 1 4 2 5 9 7 7 2 9 4 7 8 5 3 1 6 7 5 1 6 9 3 2 8 4 4 2 5 9 7 8 1 6 3 1 8 7 4 3 6 9 5 2 9 3 6 2 5 1 4 7 8 3 4 9 8 1 7 6 2 5 6 1 8 5 2 4 7 3 9 44 Vastaukset: 1) K. Kun Mannerheim heikon terveytensä takia erosi presidentin virasta maaliskuussa 1946, eduskunta valitsi 9.3.1946 uudeksi presidentiksi J. Niissä pelätään Maijalan mukaan hajautetun rakentamisen lisääntymistä. ??Poikkeusluvan myöntämisen edellytykset säilyvät ennallaan. Ståhlberg (1865?1952), 2) on, 20.11. Sen virallinen perustamispäivä on 3. K. Kuuluiko Euroopan suurin järvi Laatokka aikoinaan . Paasikiven. Onko lapsilla lastenpäivää? 8. Mikä on Manner-Euroopan vanhin tasavalta. J. Rantarakentamisen poikkeusluvat kunnille Meri Alaranta-saukko Keskiviikkona eduskunta käsitteli ensim- mäistä kertaa hallituksen esitystä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Ehdotus on yksi osa hallituksen laajaa normien- ja byrokratianpurkutavoitetta. Talvisodan Kollaan taistelujen loppuvaiheessa, vain neljä päivää ennen sodan päättymistä kaatunut voimistelunopettaja, luutnantti Martti ?Make. Se on kooltaan Euroopan kolmanneksi pienin, asukkaita 33?000. 1 5 5 2 8 3 4 7 1 7 6 4 8 5 3 9 1 2 5 3 6 7 4 9 9 8 6 5 7 2 7 2 1 8 6 4 3 5 1 4 9 2 7 5 9 7 2 9 4 7 6 8 5 3 1 6 2 7 5 7 1 6 4 9 3 5 2 8 9 4 1 4 2 2 5 9 7 8 6 1 6 5 3 1 5 8 7 4 1 3 6 9 4 5 2 4 9 3 6 6 2 5 1 8 4 7 1 8 6 3 4 5 9 8 8 1 7 3 6 2 7 5 6 1 8 5 3 2 4 7 3 9 5 7 3 2 9 3 6 1 9 4 8 4 1 3 1 4 5 2 9 7 6 8 5 8 9 3 6 7 1 2 4 2 6 7 1 4 8 5 3 9 1 3 2 8 9 4 6 7 5 9 5 8 7 1 6 2 4 3 4 7 6 2 5 3 8 9 1 6 9 5 4 8 2 3 1 7 7 4 1 6 3 5 9 8 2 8 2 3 9 7 1 4 5 6 5 7 2 3 6 9 8 4 1 2 5 3 6 7 4 9 9 8 6 5 7 2 2 1. Mihin Volga laskee? 3. Mistä jauhoista valmistetaan perinteinen suomalainen mämmi? 4. Hän oli Suomen aiempi presidentti. 3?685 km . Hän kirjoitti 1936 kirjasen, jonka nimi oli sama sana, jolla silloin slalomia, pujottelua, kutsuttiin. Mitkä ovat uudelleen nimetyt, nykyiset nimet? 7. Suomen osasto ry? 9. Äideillä on äitienpäivä toukokuussa, isillä ja isoisillä isänpäivä marraskuussa. kokonaan Suomeen? 2. Kunnissa osataan kyllä tehdä päätökset lakien mukaan, hän huomauttaa. Kunnat saisivat myöntää jatkossa poikkeusluvan myös asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta, rakennuksen suojelumääräyksestä ja asemakaavan laatimista varten asetetusta rakennuskiellosta. Lain on määrä tulla voimaa tänä keväänä. Paula Åström 8 Tietotesti Äideillä on äitienpäivä, isillä ja isoisillä isänpäivä. vuoteen 1940 ja uudelleen 1941?44 . Hän sai 154 ääntä. Ne elivät 67?65 miljoonaa vuotta sitten. Kansainvälinen lasten päivä (YK:n aloitteesta vuodesta 1954 alkaen), Suomessa kulkee myös nimellä Lasten oikeuksien päivä, 3) Animalia (2015 alkaen, aiemmat nimet Koe-eläinten Suojelu ry, Eläinsuojeluliitto Animalia ry), 4) kaksi, 5) San Marino, 6) Sri Lanka, Egypti, Kongon demokraattinen tasavalta eli Kinshasan Kongo, 7) ei, noin puolet kuului, 8) Kaspianmeri, nimestään huolimatta maailman suurin järvi, 9) ruisjauhoista, 10) Mutkamäenlasku (WSOY, 59 s.). 5. Tyrannosaurus rex oli suurimpia lihansyöjädinosauruksia: pituutta toistakymmentä metriä ja painoa 6?8 tonnia. Kuka? 6. Siihen sisältyy muun muassa rantarakentamisen poikkeuslupien siirtäminen ely-keskuksilta kuntiin. Kunta voisi jatkossa myöntää poikkeusluvan rakentamiseen ranta-alueelle, jolla ei ole sitä mahdollistavaa kaavaa. Ympäristövaliokunnassa hallituspuolueiden vastaavana toimiva kansanedustaja Ee- va-Maria Maijala (kesk.) pitää esitystä tärkeänä. ??Se antaa kunnille lisää valtaa ja purkaa turhaa päällekkäisyyttä poikkeuslupa-asioissa, hän toteaa. Tähän saakka poikkeusluvat on ensin käsitelty kunnassa ja sen jälkeen vielä ely-keskuksessa. Maijala uskoo uuden lain paitsi tuovan päätöksenteon lähemmäs ihmisiä myös nopeuttavan lupien käsittelyä. Kaikki oppositiopuolueet ovat ilmaisseet ympäristövaliokunnan asiaa koskevaan mie- tintöön eriävät mielipiteensä. Lisäksi hän vaikutti merkittävästi alppihiihdon tuloon Suomeen. Vaalissa sai toinenkin henkilö ääniä, 14. Euroopan pisin
2016 45. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi 4.3
Se korjaa väyliä. Sote-uudistuksella pyritään tarjoamaan kaikille suomalaisille kutakuinkin tasa-arvoiset terveys- ja sosiaalipalvelut. Elinvoimaistamiseen tähtää myös maakuntahallinto. Yritin todistella, että hallituksella on monia positiivisia aluepoliittisia hankkeita meneillään ja vielä enemmän vireillä. Totuuden nimissä on toki todettava, että tämä meno ei ole alkanut nyt, juuret ovat kauempana. Avain on se, että kaikki asuinpaikastaan riippumatta kokevat alueellisen tasapainon kannaltaan edullisimmaksi. Jos tasapaino koetaan halvemmaksi ja turvallisemmaksi kuin keskittyminen, silloin on realistisia toiveita rakentaa myös poliittinen yhteisymmärrys aluetasapainon saavuttamiseksi. Maailmanlaajuiset muutosvirrat puoltavat uusiutuvien luonnonvarojen varaan rakentuvaa talous-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa ja sitä kautta alueellista tasapainoa vahvistavia toimenpiteitä. Keskusta aluepolitiikan perustajapuolueena osaa sovitella eri alueiden intressejä keskenään. Päätä nostava vastakkainasettelu tuhoaisi aluepolitiikan ja alueellisen tasapainon. silloisella suunnittelusihteerillä . Ne ovat tänäänkin vähintään yhtä päteviä kuin heti sotien jälkeen. Mutta alueellinen murros on juuri nyt niin valtaisa, että se pakottaa syvälliseen pohdintaan aluepolitiikan keinoista. On löydettävä kohtuullinen yhteisymmärrys aluetasapainon paremmuudesta keskittymiseen ja tyhjentymiseen verrattuna. On löydettävä uudelleen etujen yhteisyys. Kirjoittaja on keskustan pitkäaikainen kansanedustaja. Näin ainakin sanottiin. Meikäläinen teki työtä käskettyä. Eikä tässä syyllisiä etsitä. Kehitysaluepolitiikkaa ja aluepolitiikkaa on perusteltu ja perustellaan valtakunnallisilla ja kansantaloudellisilla näkökohdilla sekä tasa-arvolla. Alueellinen keskittyminen oli rajussa vauhdissa. Siltä ainakin tuntuu Kirman näkövinkkelistä: valtion- 46 4.3.2016 hallintoa lopetetaan yksikkö yksiköltä, liikennevuoroja supistetaan ja koulutuspaikkoja karsitaan. Alueellistaminen on kiikun kaakun, kuten Fimea-tapaus osoittaa. Se hakee Suomen talouteen vauhtia biotaloudesta ja sen tykötarpeista, mikä kaiken kaikkiaan onnistuessaan antaa elinvoimaistamisruiskeita koko maahan. Uskotaan, että mitä enemmän alueiden väki saa päättää omistaan asioistaan, sitä elinvoimaisempia ne ovat. Toisaalta hallitus karsii säästösyistä valtionhallinnon alueellisia toimintoja. Ne karsimiset kasautuvat paljolti yksiin ja samoihin paikkoihin. selvityksen aluepolitiikan jamasta: vastaako hallituksen aluepolitiikka keskustapuolueen ohjelmallisia tavoitteita? Kenttämiesten väite oli, että keskustapuolueen hallitusryhmä lepsuili aluepolitiikassa. Vallassa oli Sorsan?Virolaisen punamultahallitus. Sorsan demarit ottivat periaatteet, keskustalle jäivät kymmenykset myös aluepolitiikassa. Niiden keskustelujen seurauksena aluepolitiikkamme terästyi, ainakin niin uskottiin. Hallituksella on vireillä monia myönteisiä alueellisia hankkeita. vieraskolumni Seppo kääriäinen Aluepolitiikkaa Taisi olla vuodenvaihde 1973?74, kun keskustapuolueen työvaliokunta teetätti meikäläisellä
Niin kuin Finnair ei keksinytkään lentämistä, niin ei Nokiakaan keksinyt rengasta. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 4.3. On ajettu väärää tilannenopeutta, ehkä siksi, että on luotettu liikaa renkaaseen, joka edelleenkin on vain kumia. Tämä voi olla kova paikka suomalaiselle. Desibelin ero rengasmelussa näkyy autolehden mittarissa, perus-Erkin korvassa se ei tunnu. Taksikuskeille niitä oli mennyt, samanlaisiin Mersuihin. Renkaat olivat halvat, mutta hyvät. Ei ole kuitenkaan osattu epäillä Nokiaa itseään, vaan lehtiä. Kunniaksi suomalaisille autolehdille on nyt tullut ilmi, että lehdet eivät olleet lahjottavissa, vaan ylivertaiset Nokian renkaat olivat kuin kiertävän pölynimurikauppiaan imuri, tai romanialaisen myymät kiikarit. Testivoit- to on tärkeä, koska niin sanotut automiehet lukevat rengastestejä kuin Jumalan sanaa. Sillä puheella, että täysi hinta hyvitetään, jos en tykkää. 2016 47. Ei minun ole tarvinnut ostaa niihin testivoittajarenkaita, mustat ja pyöreät ovat hyvin riittäneet. Minulle myytiin yhteen Meseen brasilialaiset halpisrenkaat. Sitä tilannetta ennen on kuitenkin tehty inhimillinen virhe. Miksi maksaa järjetön hinta auton renkaista, jotka ovat parhaimmillaan yli 200 tuntikilometrin nopeudessa? Kaarreominaisuudet Nürgburgringillä ovat loistavat. Kun meillä saa maksimissaan ajaa 120 kilometriä tunnissa, eikä Suomen teiden kurveissa tule kolmen G:n sivuttaisvoimia. Suomen teiden kurveissa ei tule kolmen G:n sivuttaisvoimia. Kehumiseksi menee, mutta olen autoilu-uran alun jälkeen ajanut tavallista paremmilla autoilla, se on minun vammani, kallis vammani. Ainoat laatuaan, asiakkaalle myytävät ovat huonompia. Nokialaisista, Michelineistä ja Pirelleistä niuhottaminen on huvittanut minua aina. Osa meistä on aina epäillyt huijausta, koska suomalainen Nokia on ollut voittoisa. Kehtaanko luetella kymmenen Mersua, viisi Volvoa, Porschen, Jaguarin, kaikenmaailman jenkit. Tai siis ainakin kelvolliset. Nenonen Mustia ja pyöreitä Rengasfirma Nokia jäi kiinni testihuijauksista. Jos auto on hyvä, ei sisälle kuulu, vaikka ajaisi rautapyörillä. Kun rengas ei täristä, kun rengas ei kaarteissa sorru alle, niin miksi tavallisen Toyota-äijän pitäisi niillä hifistellä ja melkein ottaa turpaansa liikenneaseman baarissa omaa merkkiä puolustaessaan. Kiinasta tulee renkaita, Koreasta tulee renkaita, niillä voi aivan hyvin ajaa. Jarrutusmatkan kolmen metrin ero voi merkitä hengenmenoa
/ vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi. Olen keskustan jäsen TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. / 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69