Suomenmaa 04.09.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

10 Suurimpien vientialojen edunvalvontajärjestöt haluavat muun muassa sääntelyn purkamista. PERJANTAI 4.9.2015 N:o 98 . s. s. 4 Riemua kotisatsauksista Kun parlamentarismi ei tyydytä Vienti vetämään Keskustan Annika Saarikko iloitsee hallituksen satsauksista perhe- ja kotipalveluihin sekä ennaltaehkäisevään tukeen. s.12. Yhteiskuntarauha järkkyy parlamentarismin uskottavuuskriisissä. 2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Ståhlbergin jalanjäljissä Olli Rehn haluaa helpottaa suomalaisten pk-yritysten investointeja s. 6 Alenevat äänestysprosentit, kasvavat ääriliikkeet
Kuva: Anni Reenpää/Lehtikuva Turvapaikanhakijat pakenevat äärimmäistä hätää. tus Merkelin tapaan. Ehkä me sinne Itä-Eurooppaan sitten kuulummekin . ryhtyä ?keskinäiseen kahinaan?. Merkel sen sijaan ei arastellut eikä säästellyt sanojaan, kun hän maanantaina tuomitsi jyrkästi muukalaisvihan ja rasismin: ?Me kunnioitamme joka ainoan tänne tulevan ihmisarvoa. Ensimmäiset yleislakkouhkailutkin on jo kuultu, ja tuskin ne jäävät viimeisiksi. Vesa Somppi. Joku voisi väittää, että presidentin puheenvuorokin sopi tähän kuvaan. Hallitusohjelmassa sovittiin, että erillinen eläkeläisten asumistukijärjestelmä lakkaa. Niinpä ministerit rakentavatkin uudistusta nyt korostetusti yhteisvalmisteluna. PÄÄTÖKSET luvataan tehdä sovittuna aikana, eikä Sipilän jo aiemmin kansalle opettamaa vatulointia sallita. Vaan mitäs se allokointi sitten on, jos ei allakointia. ainakin tässä asiassa. Hän ei halunnut ? oman neuvonsa muistaen . Moni tiedotusväline onkin lopettanut keskustelupalstansa kokonaan tai määräajaksi tai ei julkaise lainkaan pakolaiskriisiä koskevia viestejä. Mielipidevapauttaan väärin käyttävät keskustelijat saattavatkin tehdä itselleen karhunpalveluksen. Yhä useampi media pohtii, onko keskustelupalstojen ylläpidossa ylipäänsä mitään mieltä, kun puheet menevät sikamaisuuksiksi. Eläkeläisten asumistukeen tulee korjaus E läkeläisten asumistukijärjestelmän lakkauttamisesta aiheutuvat kohtuuttomuudet yritetään välttää. Hän muistutti, että turvapaikanhakijat pakenevat ääretöntä hätää. ?En usko, että tavallisen turvapaikanhakijan mielessä on millään tavalla uhka tai olla uhaksi?, presidentti sanoi. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistutti esimerkiksi Isiksen olemassaolosta, ja oli sitä mieltä, että ?jollain tavalla hallitsemme sellaisenkin mahdollisuuden?. Viime päivinä on kerrottu, että Suomea sovitellaan osaksi Itä-Eurooppaa, joka on penseä pakolaisten vastaanottamiselle. Kehotan kaikkia pysymään kaukana heistä, jotka ovat täynnä kylmyyttä ja vihaa?, Merkel sanoi (HS 1.9.). Suomen presidenttikin torjui esimerkiksi luuloa, että pakolaisia tulisi pelätä. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Presidentti olisi voinut puhua vielä selkeämmin T asavallan presidentti Sauli Niinistö puuttui tarpeellisella tavalla oikeaan asiaan, kun hän vaati asenteiden ja tunteiden hillitsemistä pakolaiskriisistä puhuttaessa ja sitä käsiteltäessä. ?Minun on ihan mahdotonta käsittää, että jos jossakin on sota, joka aiheuttaa suurta hätää ja pakolaisuutta, niin että sitten se pakolaisuus aiheuttaisi suurta rähinää esimerkiksi Suomessa tai Euroopassa. Järjestelmän piirissä olevat eläkeläiset siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Allokointia ja askelmerkkejä Muutoksen myötä kolmanneksella eläkeläisten asumistukea saavista tuki nousee, kahdella kolmasosalla tuki pienenee. Hyvä, että hallitus on valmis tarkistamaan suunnitelmiaan, vaikka uudistukselle on säästöjen lisäksi myös tasa-arvoperusteita. Useimmat tuumivat varmaan, että nyt uudistukset on merkitty allakkaan. Niinhän ne onkin, mutta sinne ne menivät askelmerkeillä eivätkä allokoimalla. Presidentti Sauli Niinistön terveiset suomalaiseen pakolaiskeskusteluun olivat varovaiset: ?Kyllä meidän täytyy nyt hiukan hillitä asenteitamme ja tunteitammekin.... Mitä nyt yhteiskuntasopimuksen kariutuminen siirsi joitakin päätöksiä sadan päivän tavoitteesta. SIPILÄN etenemistapa ja konsulttislangi ovat uutta politiikassa. Jos niin ei käy, sitä voidaan syyttää päättämättömyydestä. Edellisten hallitusten helmasyntiin kolmen S:n kopla tuskin haluaa sortua. Tähän mennessä askelet eivät ole pahemmin lipsuneet. Pienituloisimmille muutos olisi yksioikoisesti toteutettuna saattanut aiheuttaa suuriakin vaikeuksia. Valmistelua vaikeuttaa sekin, että asia kuuluu kahdelle ministerille. Se meidän pitää päättää. E tenkin nettikeskustelussa on sanottu nyt sellaista, että saamme olla mielissämme, kun suomea osataan maailmalla vain vähän. Vai kuulummeko sittenkään. Ei ihme, että oppositio on kansalaisten tavoin ymmällään. Oppostio moitti välittömästi hallituksen kärkihankkeita konkretian puutteesta. Eläkeläisten asumistuki kuuluu sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän (ps.) tontille, yleinen asumistuki Rehulalle. Nykysuomen sanakirjan mukaan allokointi on varaamista tai varojen jakamista tiettyyn kohteeseen. Ja allokoinneillakin on tietysti omat askelmerkkinsä. Ei se ollut ainakaan mikään avosylinen tervetulotoivo- HALLITUS piti kuluvalla viikolla urakalla kansalle oppitunteja uusista termeistä. Ja sitähän ne ovatkin siihen asti, kun saavat lihaa luiden ympärille. Yhtä uutta termiä eli tiekarttaa mukaillen, suunta on kyllä selvä. Vielä kovempi älämölö on luvassa vasta siinä vaiheessa, kun kärkihankkeet sekä hallituksen uhkaamat leikkaukset saavat lopullisen muotonsa. HALLITUKSEN näytön paikka on, että allokoinnit ja askelmerkit pitävät. Kärkihankkeiden esittely palasteltiin jokaiselle viikon arkipäivälle. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) allokoi ja asetteli kärkihankkeille aluksi askelmerkkejä. Vieressä seisoneet valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) nyökkäilivät myötätuntoisina. VAAN mitähän arvelivat tiedotustilaisuuden suoraa nettilähetystä seuranneet. Kyllä meidän täytyy nyt hiukan hillitä asenteitamme ja tunteitammekin, ja todeta se, että ei se ainakaan siitä parane, mitä enempi täällä keskenämme rähisisimme?, Tampereella keskiviikkona vieraillut presidentti sanoi (Yle uutiset 2.9.). Presidentti olisi tosin voinut asetella sanojaan vieläkin selkeämmin. Eteneminen ei ole yhtä helppoa kuin yritysmaailmassa. Sen on Sipilä saanut jo karvaasti huomata. Meneepä vaikeaksi. UUDET termit tulivat politiikkaan Sipilän mukana yritysmaailmasta. Hänen puheensa ei ollut yhtä suorasukaista kuin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin. Niinistö ei ryhtynyt arvioimaan edes niitä kuntapäättäjiä, jotka ovat torjuneet pakolaiskeskuksen perustamisen kuntaansa. Sosiaali- ja terveysministeriö etsii tähän parhaillaan keinoja, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). Tavoitteena on, että yksikään mummu ei joudu muuttamaan kodistaan pois tukijärjestelmän muutoksen takia, Rehula sanoo. Nykyisin eläkeläisten asumistuki määräytyy eri perustein kuin yleisessä asumistukijärjestelmässä
Ne kannattavat maakunnan keskusten kasvua. Siksi tietysti, että sen omat bisnekset voivat paremmin, kun keskeinen toiminta-alue kasvaa. Sama koskee muitakin maakuntalehtiä. Ne kannattivat suur-Joensuun, suur-Jyväskylän, suur-Lahden ja muiden ?suur-maakuntakeskusten. Se ei oikeasti tunne maakuntia. Mutta se edistää näin omia liiketoimiaan. Mutta ovatpa Hypon viestit saaneet monen maakunnan pankinjohtajankin hermostumaan. Eri puolilla maata on ryhdytty varautumaan muuttuvaan tilanteeseen ulkoistamalla terveyspalveluita. Miten biotaloudesta saadaan sellai- nen hyöty, mikä pitäisi, jos maakunnissa ei asu suomalaisia. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin 422. Niiden mukaan ?maaseutu tyhjenee monella sadalla tuhannella asukkaalla vain 15 vuodessa?. Tieteellistä pohjaa oli antamassa, taas kerran, muuttoliiketutkija Timo Aro. Emmekö saa itse päättää, missä ja miten haluamme asua? Ja monta muuta perustetta: ilmastonmuutoksen vastustaminen, luonnonläheisyys, omatoimisuuden mahdollisuus... RASTASVERKOT eivät estäneet supikoiraa. Se tulee vehnäpellon läpi ja syö karviaiset. Piikitkään eivät näytä häiritsevän. On tehty pitkiä sopimuksia, jotka aikanaan vaikeuttavat itsehallinnollisten alueiden työtä. Kuntien pitäisi nyt malttaa mielensä ja odottaa sote-uudistuksen toteutumista.?. Se on niille edullista. Syrjäseuduista huolehtiminen ja jopa syrjäseudulla asuminen on niille tappiollista. OMA LUKUNSA ovat muutamat pankkijulk- ?Syyskesällä(kin) maalla on kaunista.. Sen ytimenä on Suomen Hypoteekkiyhdistys. Hypon edustajat, erityisesti toimitusjohtaja Ari Pauna, ovat päässeet vapaasti mainostamaan, kuinka oikeastaan vain pääkaupungissa ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa kannattaa asuntoja omistaa ja kuinka maan laajoilla alueilla asuntojen vakuusarvo on romahtanut jopa nollaan. Hypo ei ole mikään paikallispankki, missä tavalliset kansalaiset hoitelevat raha-asi- oitaan. Kauempana maisemassa puidaan. Peltolohkot ovat monen värisiä. Kuntien tehtävistä suuri osa siirtyy päätettäväksi suuremmilla alueilla. Näyttää siltä, että kaikki eivät jaksa odottaa uudistuksen toteutumista. HS jäänyt pääkaupunkiseudun edunvalvonnan vangiksi. Tässä roolissa se on yhtä ahdasmielinen ja nurkkapatrioottinen kuin mikä tahansa muu maakuntalehti. Miksi. Kuva: Petra Pöyliö kikset, jotka ovat hankkineet Yleä myöten paljon markkinointiaikaa. Erityisessä suosiossa on ollut asuntolainoitukseen erikoistunut helsinkiläinen Hypo. Taloja näkyy metsän reunassa. Kovin esimerkki tästä oli, kun kerrostaloyhtiö ei saanut peruskorjauslainaa, kun asuntojen arvon katsottiin heikentyneen kovasti. USKOKAAMME sen sijaan omia ajatuksiamme. Miten suomalaista ruokaa voidaan tuottaa ilman, että maalla asuu suomalaisia. Suomessa on syytä pitää järki päässä niinäkin aikoina, kun viimeisimmästä ampumistapauksesta on kulunut muutama vuosi.? SAVON SANOMAT kehottaa kuntia malttamaan mielensä soteasioissa: ?Hallituksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy vuonna 2019 kunnilta itsehallinnollisille alueille. Liittoutumista vastustavat vasemmisto ja vihreät eivät voi olla ottamatta huomioon muiden puolueiden kantojen muuttumista. Onko edessä se, että hallitusvastuussa oleva sosiaalidemokraatit päätyy samalle kannalle porvaripuolueiden kanssa ja hyväksyy Na- to-jäsenyyden tavoittelun. 4.9.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Älkäämme uskoko ihan kaikkea NAAPURIN vehnäpelto lainehtii kiviaidan takana. (Esitteli mielipiteitään keskustan puoluevaltuuston kokouksessa vuosi sitten Porissa, kukaan ei uskonut.) ÄLKÄÄMME mekään uskoko kaikkea, mitä meille kuin luonnonlakina yritetään syöttää. On hoksattava esimerkiksi se, että monet keskittymisen apostolit ovat omalla asiallaan. Helsingin Sanomat kannattaa varauksettomasti pääkaupunkiseudun kasvattamista. Olen joutunut puhdistamaan niitä jo kaksi lapiollista. Omenoita ei nyt tule kuin muutama kottikärryllinen. Niissä asutaan. Kaunista on. Mutta että muka olemme vain sellaista joukkoa, jonka odotetaan pika pikaa siirtyvän kasvukeskuksiin? Tästä kertoi Helsingin Sanomat sunnuntaina (30.8.), taas kerran. Pohjana olivat 20 kaupungin väkilukuennusteet (lue: väkilukutoiveet). Sitten se käy tarpeillaan aina samassa paikassa, keskipihan nurmilla. syntymistä. Tästä on ainakin vahvoja viitteitä. Ruotsin päätös vaikuttaa suoraan Suomen vaihtoehtoihin ja liittyminen Natoon pudottaisi pohjan Suomen ja Ruotsin lisääntyvältä puolustusyhteistyöltä.? KARJALAISEN mielestä suomalaisilla on lyhyt muisti aseasioissa: ?Koko Suomea järkyttäneet kouluampumiset johtivat siihen, että aselakeja kiristettiin vuonna 2011. Ajetaan kuin pyssyyn. Juha Mauno Olemmeko vain sellaista joukkoa, jonka odotetaan pika pikaa siirtyvän kasvukeskuksiin? JO OTSIKKO oli ?Kaupungit voittavat, kylät häviävät?. Se ei edusta ruohonjuuritason näkemystä. Nekin ovat vähän vaivaisia. Muut lehdet KALEVA kirjoittaa Ruotsin lonksuttelevan Nato-ovea: ?Parlamenttipaikkoina laskettuna jo lähes puolet Ruotsin valtiopäivistä on Nato-jäsenyyden kannalla. Se on luonnollistakin. Nyt velvollisuus muuttuu oikeudeksi ilmoittaa. Näin mennään todennäköisesti siihen asti, kunnes seuraava järkyttävä ammuskelu tapahtuu. Suomessa on aina ihmetelty amerikkalaisten aseenkanto-oi- keuden pyhyyttä. Aika on nyt selvästi pa- rantanut suuren yleisön haavat ja lobbarit tehneet työnsä hyvin, sillä aselait väljenevät joulukuussa. Lääkäreillä on ollut velvollisuus ilmoittaa poliisille aseenkantoon soveltumattomista henkilöistä
Osittain näistä mahdollisuuksista ei tiedetä, osittain ne ovat kankeita eikä rahoitusta ole viitsitty hakea. Kesäloma oli lyhyt, mutta rikkonainen, Rehn kertoo pilke silmäkulmassa. . Sipilän hallituksessa päätimme, että emme jää vatuloimaan vaan ratkomme vaikeatkin kysymykset pois alta ja siirrymme sitten kärkihankkeisiin, Rehn kuvaa hallituksen toimintatapaa. NYT tilanne on siinä määrin rauhoittunut, että Rehn pääsee jo puhumaan salkkuunsa kuuluvista hallitusohjelmalinjauksista. Hän vastaa osaltaan työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisen sekä biotalouden kärkihankkeista. Rehn kertoo, että luvassa on muun muassa lisää rahaa kasvuhakuisille yrityksille. . Työsähköpostin täyttymisestä ovat huolehtineet muun muassa Salon massiiviset irtisanomiset, Fennovoiman ydinvoimahankkeen arviointi ja Talvivaaran kaivoksen jatkon varmistaminen. . Toisaalta olen ehtinyt tottua tähän eurokriisin aikoihin. Se on vahvasti linjassa kasvurahasto-aloitteen kanssa, jonka keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä teki oppositioaikanaan. VAIKKA kasvurahasto toteutetaan olemassa olevien rahoitusinstrumenttien avulla, rahoitus kohdennetaan Rehnin mukaan nyt selkeästi kasvuhakuisille pk-yrityksille. Ne saavat lainaa Finnveran, Tesin kasvurahaston ja Tekes pääomasijoituksen kautta. . Näistä muodostuu se kokonaisuus, jolla voidaan yrityksen eri vaiheissa antaa sille vauhtia ja tukea sen menestymistä markkinoilla. TIUKASSA taloustilanteessa suo- malaisen julkisen rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet ovat rajalliset. Niinpä Rehn haluaa, että kotimaan tutkimuslaitokset, yliopis- ?Päätimme, että emme jää vatuloimaan vaan ratkomme vaikeatkin kysymykset pois alta?, Olli Rehn kuvaa hallituksen toimintatapaa. Kuva: Jari Laukkanen tot, kunnat ja muut toimijat löytäisivät myös eurooppalaiset rahoituskanavat. Tarkoitus on kääntää jokainen kivi, jotta kyetään edistämään yritysten kasvua ja kykyä työllistää. . Ståhlbergin alapuolelle. Rehn ei ole juuri ehtinyt kesälomille. Rehn asettuu kuvattavaksi J.K. Pyrimme siihen, että yrittäjät saisivat palvelut yhdeltä luukulta eikä heidän tarvitsisi raportoida samoja lukuja useita kertoja eri viranomaisille. BIOTALOUDEN kärkihankkeesta Rehnin kontolla on energiapolitiikka ja osittain myös puhtaiden teknologioiden kehitys. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Olennaista on saada liikkeelle kaikki yksityinen ja julkinen sekä kotimainen ja ulkomainen raha, Rehn painottaa. PELKÄSTÄ julkisesta rahoituksesta yritystoiminnan edistämisessä ei kuitenkaan ole kyse. Rehn kertoo työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön tekevän tiivistä yhteistyötä, jotta etenkin pk-yri- tysten raportointitaakkaa saadaan vähennettyä. . Hän arvelee, että Suomelta on jäänyt rahaa saamatta monista syistä. . Nyt selitysten hakeminen saa kuitenkin loppua, Rehn linjaa. REHN kertoo, että esimerkiksi Espanja on eurokiirisin myötä joutunut laittamaan julkista talouttaan kuntoon, mutta pystynyt parantamaan osallistumistaan eurooppalaisiin tutkimusrahastoihin. . Uusia kesiä tulee ja osaan painaa nopeasti on ja off -nappeja, hän vakuuttaa. TIIVISTAHTINEN alku ei ollut Rehnille yllätys. Edellisen hallituksen perintö toi Rehnin mukaan päänvaivaa paitsi Suomen talouden osalta myös hänen salkkuaan painaviin hankkeisiin. . Se tarkoittaa usein sitä, että pitää nähdä enemmän vaivaa ja osallistua vahvoilla hankkeilla. Rehn korostaa, että tutkimusrahoituksen lisäksi Euroopasta löytyy isoja mahdollisuuksia pk-yrityksien lainarahoituksen saannin helpottamiseksi. . 4 4.9.2015 Rehn potkii vauhtia biotalou Jalkapallomiehenä tunnettu elinkeinoministeri haluaa kaikki investointirahat liikkeelle EEVA KÄRKKÄINEN HELSINKI PORRASTASANTEEN seinä on täynnä työ- ja elinkeinoministeriön entisten päällikköjen kuvia. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) tuntuu viihtyvän edeltäjiensä seurassa ja löytää paikkansa nopeasti. Me Suomessa joudumme miettimään samalla tavalla
Huhtikuun eduskuntavaaleissa kokoomus sai enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta hävi- si edustajapaikoissa niukasti perussuomalaisille. Elokuussa perussuomalaisten suosio on laskenut: kannatus oli 15 prosenttia (. Kotimaisen uusiutuvan energian edistämisellä on mittava merkitys myös maakuntien näkökulmasta. Fennovoima ja Talvivaara tärkeitä Pohjois-Suomelle ELINKEINOMINISTERI Olli Rehn (kesk.) pitää tärkeänä, että Fennovoima pystyy vahvistamaan kansalaisten luottamusta Hanhikiven ydinvoimalahanketta kohtaan. Kysymyksiä on herättänyt Fennovoiman yritys kiertää eduskunnan ydinvoimahankkeelle asettamaa kotimaisuusehtoa kroatialaisen Migrit Solarna Energijan kautta. Rehnin mukaan yhtiö on jo aloittanut luottamuksen lisäämiseen tähtäävät toimet. Tämä tarkoittaa käytännössä kahden ison vastaanottokeskuksen lisätarvetta joka viikko. Esimerkiksi Keuruu ja Vihti ovat äskettäin torjuneet vastaanottokeskukset, Forssa harkitsee asiaa vielä. Kuuluvaisen mukaan on silti niitäkin kuntia, jotka kysyvät itse, millä tavoin voisivat olla avuksi. Pääministeripuoluetta äänestäisi 23 prosenttia vastanneista. Huhtikuun eduskuntavaaleista keskustan kannatus on noussut lähes kaksi prosenttiyksikköä. Kokoomus kirii kakkosena: kannatus elokuussa oli 18,9 prosenttia (+0,7). Kokoomus on kesän aikana vahvistanut asemiaan toiseksi suosituimpana puolueena. Painopiste siirtynee nyt taustayhtiöstä itse Fennovoiman toiminnan kehittämiseen, Rehn arvioi. YLEN elokuun kannatusmittauksessa keskusta jatkaa kärjessä. Suomi on pysyvästi geopoliittisesti vaikealla Euroopan kolkalla. Rehnin muistuttaa, että energiapolitiikan ja -talouden aikajänne on pitkä. Tämä on törkeää vetäytymistä vastuusta, Kansanaho sanoo. Kansanahon mielestä sijoituspaikkoja pitää nyt löytyä tarvittaessa kuntien kannanmuodostusta odottelematta, sillä ihmisten oikeus ruokaan ja majoitukseen on suurempi kuin kuntien itsemääräämisoikeus. SEKÄ Maahanmuuttovirastoon että SPR:lle on tulvinut yhteydenottoja, joissa halutaan tarjota hätämajoitusta, lahjoittaa tavaraa tai olla muulla tavoin avuksi kriisin hoidossa. . Ilmoitin tänään, että Oulun vastaanottokeskus ei voi enää ottaa vastaan ketään. Näyttää siltä, että meidän on entistä enemmän tähän suuntaan mentävä, jotta saadaan tätä ongelmaa ratkaistuksi. Eduskuntavaaleista perussuomalaisten kannatus on pudonnut lähes kolme prosenttiyksikköä. SDP:N ja vasemmistoliiton yhteiskannatus on hiipunut historiallisen alas, tasan 22 prosenttiin. Lisäksi yrityksille tarjotaan investointirahoitusta. . Oulussakin sekä vastaanottokeskus että hätämajoituspaikat ovat jo ylitäysiä. Oulun vastaanottokeskuksen johtajan Sirpa Kansanahon mukaan tilanne on täysin kestämätön sekä turvapaikanhakijoiden että ylipitkää päivää tekevän henkilökunnan kannalta. . Vastaavasti Talvivaaran ja Transtechn kohdalla on kummassakin kyse 400-500 suorasta työpaikasta Kainuussa, hän kuvaa hankkeiden merkitystä. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi tulevat hankkeiden muut aluetaloudelliset vaikutukset alihankkijoiden ja asukkaiden yleisten tulevaisuudennäkymien kautta. Rehn vertaa vaikutuksia telakan tilausten varmistumiseen tai Äänekosken biotuotetehtaaseen. . Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva. Kuuluvaisen mukaan kuluvan vuoden lopullista rahantarvetta on vielä mahdotonta ennustaa. FENNOVOIMAN ydinvoimahankkeen eteneminen ja Talvivaaran kaivoksen jatko ovat Rehnin mukaan tärkeitä asioita Pohjois-Suomelle. . Mitään estettä järjestelylle ei silti ole, jos turvapaikanhakija on tavalla tai toisella tutustunut paikalliseen henkilöön ja järjestely osapuolille sopii. . Siksi energiayhteistyö on jätetty EU:n pakotepolitiikan ulkopuolelle. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN määrä on viime viikkoina kasvanut jatkuvasti ja yltänyt jo yli 800 henkilöön viikossa. Kuntien ja valtion pitäisi tulla nyt esiin. Joko nämä ihmiset menevät johonkin muualle tai joutuvat kadulle, Kansanaho sanoi STT:lle torstaina. Hänen mukaansa vastuu mahdottomaksi käyneen tilanteen hoitamisesta on kaadettu yksittäisten vastaanottokeskusten ja niiden johtajien niskaan. . Fennovoima on on 7 miljardin investointi Pohjois-Pohjanmaalle. Etenkin lyhytaikaisia hätämajoituspaikkoja on löytynyt melko joustavasti, mutta nekin ovat jo ruuhkautuneet eikä väkeä voida pitää niissä loputtomiin. Ruuhkien purkamiseksi myös hakemusten käsittelyä yritetään nopeuttaa. Fennovoiman taustayhtiö Voimaosakeyhtiö SF on muun muassa vaihtanut toimitusjohtajansa. . Monet investoinnit kantavat vuosikymmenten päähän. . Ihmisten auttamishalukkuus on ollut todella suurta, sanoo SPR:n järjestöjohtaja Marita Salo. Myös valmius vapaaehtoistyöhön näyttää hänen mukaansa nousseen huomattavasti. Maahanmuuttovirasto ei Kuuluvaisen mukaan voi varsinaisesti ohjata ketään yksityismajoitukseen. Olen keskustellut pankkialan ihmisten kanssa ja hankkeet näkyvät suoraan näiden alueiden taloudellisessa vireydessä. ESIMERKIKSI Turussa on jouduttu jo turvautumaan telttoihin. Pyrimme saamaan eri kokoi- Ylen gallup: Keskusta yhä ykkönen sia bioenergialaitoksia liikkeelle, Rehn perustelee rahankäyttöä. Rahan lisäksi tavoitteisiin pyritään laatimalla Suomelle kattava vuoteen 2030 yltävä energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma. MIKÄLI hallitus onnistuu, uusiutuvan energian osuus Suomen loppukulutuksesta on 2020-luvulla yli 50 prosenttia, tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin on puolitettu ja energiaomavaraisuus noussut yli 55 prosenttiin. Rehn toivoo, että biotalouden tutkimushankkeet paitsi auttavat kotimaisten uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa, myös tuovat Suomelle uusia vientituotteita. . SDP:n kannatus oli 14,4 prosenttia. Oppositiossa vihreiden vahvaan kesänousuun tuli nyt takapakkia Pakolaiskeskuksia saatetaan avata kunnilta kysymättä SUSANNA JÄÄSKELÄINEN/STT HELSINKI MAAHANMUUTTOVIRASTO varautuu avaamaan uusia vastaanottokeskuksia kuntien näkemyksiä erikseen kysymättä. Aiemmin kesällä saadun 19,5 miljoonan lisäbudjettirahoituksen päälle Maahanmuuttovirasto on saamassa uudessa lisäbudjetista noin 10 miljoonaa. Koska muuten tämä tilanne on räjähtämässä suoraan sanottuna käsiin, sanoo vastaanottoasioiden johtaja Jorma Kuuluvainen Maahanmuuttovirastosta. REHN pitää suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeänä energiayhtiö Fortumin kautta Fennovoiman omistajajoukkoon tullutta kotimaista omistusta ja osaamista. Venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin osallistumista hankkeeseen Rehn kommentoi sanomalla, että Suomen on myös vaikeina aikoina pidettävä yllä toimivia talous- ja energiayhteyksiä Venäjän kanssa. . 5 4.9.2015 uteen puolestaan vastaa puun liikkeelle saamiseen, kiertotalouteen, ruoantuotantoon sekä luontopolitiikkaan liittyvistä hankkeista. Jotta hallitus saavuttaisi kunnianhimoiset biotaloustavoitteensa, se kaksinkertaistaa tuet uusiutuvalle energialle. Biotalous ja puhtaat ratkaisut saivat kaiken kaikkiaan 300 miljoonaa euroa hallituksen kärkihankepotista. Turvapaikanhakijoita tulee nyt niin kovaa tahtia, ettei kuntien päätöksentekoa voida odotella. Jos sopiva kiinteistö löytyy ilman kunnan apua ja ylläpitäjä järjestyy, varsinaista lupaa kunnalta ei tarvita. Meillä on tälläkin hetkellä yksityismajoituksessa 700?800 ihmistä, mutta ne ovat menneet näin päin, että löytyy joko Suomessa asuva sukulaisperhe tai on ystävystytty jonkun suomalaisen perheen kanssa, Kuuluvainen sanoo. Turun Pansion vastaanottokeskuksen pihalle on jouduttu pysyttämään jo telttoja. 0,6). Asia voidaan vain saattaa sille tiedoksi ja lähteä perustamaan keskusta. . Siitä 100 miljoonaa euroa menee uusiutuvaan energiaan. TEKESILLE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle jaettavilla innovaatio- ja tutkimusrahoilla muun muassa laajennetaan ja vahvistetaan VTT:n Bioruukki pilotointikeskuksen toimintaa. Keskuksen toimintaidea on tarjota yrityksille puitteet uusien teknologioiden kehittämiseen
Vastuu palveluista siirtyy uusille sote-alueille 1.1. Soten järjestämislaki on määrä saada eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua ja voimaan kesällä 2017. Toivakka on toivonut, että selvitettäisiin myös viiden alueen mahdollisuus. Tuomas Pöystin selvitysryhmä esitti alueiden määräksi 9?12. Se katsoi myös perustuslakivaliokunnan keväiseen lausuntoon nojaten, että rahoitus tulisi järjestää valtiojohtoisesti. Palveluja viedään yhä enemmän kotiin, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). sanoo. Lapsi- ja perhepalveluissa painopistettä siirretään ehkäiseviin palveluihin ja perheiden varhaiseen tukeen. Myös lapsi- ja perhepalveluihin on tarjolla kohennuksia. . 6 4.9.2015 Perhe ja kotihoito kunniaan Hallitus lisää ennaltaehkäisyn painoa lapsi- ja perhepalveluissa PENTTI MANNINEN HELSINKI Hallitus lupaa vahvistaa ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon edellytyksiä. 2019. Keskustan ryhmänjohtaja Matti Vanhanen on aiemmin arvioinut, että edessä on 10 miljardin euron verouudistus. REHULA on myös tasa-arvoministeri. Hän kertoi tiedotustilaisuudessa, että ministeriö valmistelee tasa-arvo-ohjelman lokakuun loppuun mennessä.. Mäntylän mielestä määrällä pystytään saamaan tuloksia, Rehulan mukaan kärkihankkeiden kertaluontoisella rahoituksella tähdätään pysyviin muutoksiin. Panostus ei jää roikkumaan valtion budjettiin. Hallitus on kertonut rahoittavansa kärkihankesatsaukset valtion omaisuuden myynti- ja osinkotuloilla. KÄRKIHANKKEIDEN rinnalla kulkee sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistushanke, jonka vastuuministeri on Rehula. Rehula kertoi, että hän on juuri asettamassa myös parlamentaari- sen seurantaryhmän sote-uudistuksen valmisteluun. Sitä ovat varsinkin oppositiopuolueet jo ehtineet vaatia. Sote-uudistuksen hankalia kohtia ovat itsehallinnollisten sotealueiden määrästä ja rahoitusperiaatteesta päättäminen. Tavoitteena ovat kolmen miljardin euron säästöt 2020-luvun alusta alkaen. Ministerin huolena ovat kuitenkin tiedot, että Suomessa on suunnitteilla 3,7 miljardin euron investoinnit terveydenhuollon ?seiniin?. Nyt teemme kaikkemme, että puheet ennaltaehkäisyyn panostamisesta käyvät kunnissa toteen tekoina, Saarikko kiittelee. Hän iloitsee, että hallitus nos- taa kärkihankkeessaan esiin eroperheiden arjen, lastensuojelun parantamisen, maahanmuuttajaperheet sekä laajasti järjestöt perheiden arjen tukena. Saarikko seuraa Rehulaa ministerinä vuonna 2017. HALLITUS on varannut hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeiden edistämiseen tällä vaalikaudella 130 miljoonaa euroa. Olemme pitkään tyytyneet korjaamaan ongelmia. Jos ne toteutuvat, Rehula pelkää, että kaavaillut säästöt on syöty pitkäksi ajaksi. REHULAN vieressä istuneet Mäntylä ja Toivakka korostivat halli- tusohjelman viitoittamaa hyvää yhteistyötä ja kompromissihalua. Mäntylä piti selvänä, että kompromissit löytyvät. Hallitusohjelman mukaan sotealueita on enintään 19. Tämä on aiheuttanut epäilevää pörinää kokoomuksessa, joka pelkää hyvätuloisten verotuksen kiristymistä. Rehulan mukaan vielä ei ole tiedossa, kerätäänkö rahoitus veroilla, maksuilla vai miten. Tavoitteena on Rehulan mukaan vähentää lasten huostaanottoja ja laitoshoitoa. Ikäihmisten hoidossa hallitus aikoo panostaa huomattavasti omaisja perhehoitajien hyvinvointiin, jotta omaiset jaksavat paremmin ja omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittaminen helpottuu. HYVINVOINNISTA JA TERVEYDESTÄ sekä uudistuksista vastaavat ministerit kertoivat alansa kärkihankkeiden ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemises- tä torstaina. Vastuuministereitä ovat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.), Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.). Kärkihankkeilla lisätään palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja digitalisaatiota, edistetään arjen terveitä elämäntapoja, uudistetaan lapsiperheiden palveluja, ikäihmisten kotihoitoa ja omaishoitoa sekä parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko riemastui oitis lasten ja perhepalveluiden muutosohjelmaan satsaamisesta. . Päätökset on määrä tehdä lokakuun loppuun mennessä. REHULA luonnehtii sote-aikataulua kireäksi, mutta mahdolliseksi
Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää johtamisjärjestelmän selkiinnyttämiseen ja kokonaisuuden hallintaan. Uudistamishanke on tarkoitus käynnistää vuoden 2016 alussa ja saada voimaan vuoden 2019 alussa. SOTE-UUDISTUKSEN myötä hallitus joutuu punnitsemaan kokonaan uudelleen kuntien roolin. Lakiesitys terveyspalvelujen takaamisesta paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille oli viime kaudella jo eduskunnan pöydällä, mutta kaatui kauden loppuhässäkässä. Esityksen hylkäämistä esitti tuolloin SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki. Nykyisten suunnitelmien mukaan myös Kaivannon sairaalan käyttökuntoiset tilat jäävät kokonaisuudessaan käytöstä talveen mennessä ja ovat suurelta osin vapaita jo nyt. Piiri muistuttaa, että tyhjien kiinteistöjen ylläpito rasittaa kuntien taloutta satojen tuhansien eurojen kustannuksilla yksikköä kohden samaan aikaan, kun toisaalla tilojen puutteessa ihmisiä majoitetaan telttoihin.. Näin kertoo EU:n perusoikeusviraston (FRA) tuore tutkimus. Esimerkiksi turvaamalla paperittomien ihmisten raskaudenajan terveyspalvelut voitaisiin säästää nykykustannuksista kahdessa vuodessa 48 prosenttia Kreikassa ja Saksassa sekä 69 prosenttia Ruotsissa. TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin erityisesti lapsen alhaisen syntymäpainon kustannuksia, joita syntyy muun muassa keskosten sairaalahoidosta. Lainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta. KESKUSHALLINNON uudistuksen tavoitteena on nykyistä yhtenäisempi ja tehokkaampi hallintorakenne. Varsinaisia esityksiä odotellaan vuoden loppuun mennessä. Säästöarvioiden kokonaiskuva ja aikataulu valmistuvat ministerin mukaan maaliskuussa 2016 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU-UUDISTUKSEN ja itsehallinnollisten alueiden perustamisen myötä hallitus aikoo uudistaa myös alue- ja keskushallinnon. Aluehallinnossa tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä valtion, alueiden ja kuntien välillä. Ensi vuoden alussa hallitus päättää aluehallinnon uudistamisen perusteista. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa toukokuussa 2017 eli suurin piirtein silloin, kun sote-järjestämislaki on eduskunnassa loppusuoralla. Alhaista syntymäpainoa voidaan ehkäistä raskaudenajan seurannalla. Tutkimuksessa kysyttiin, millaisia talousvaikutuksia on paperittomien ihmisten hoidon lykkäämisellä siihen asti, että tilanteen vakavuus vaatii jo kiireel- listä päivystyshoitoa. Ihmisoikeusliitto tiedotti FRA:n tutkimuksesta, joka tehtiin Ruotsissa, Saksassa ja Kreikassa. Liitto toimii Suomessa EU:n perusoikeusviraston yhteyskeskuksena ja pyrkii vaikuttamaan paperittomien terveydellisten oikeuksien puolesta. SUOMESSA paperittomat ovat oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon. Alhainen syntymäpaino lisää myös muun muassa aivovaurioiden ja näkövammojen riskiä. Valmisteluun tulevat kuntalain muutos ja muutokset valtionosuuslainsäädäntöön. Erityisenä painopisteenä ovat kunnan elinvoimatehtävät. Vehviläinen kaavailee, että tulevaisuuden kunnan roolista tulee myös kuntavaalien teema vuonna 2017. EUROOPAN PARLAMENTIN jäsenet Nils Torvalds (r.), Hannu Takkula, Anneli Jäätteenmäki ja Paavo Väyrynen (kesk.) ovat tehneet yhteisen talousarvioehdotuksen Euroopan unionin vuoden 2016 budjettiin. Europarlamentaarikot esittävät, että budjettiin lisättäisiin sata miljoonaa euroa käytettäväksi maidontuottajien aseman helpottamiseen. ESITYKSEN taustalla on unionin päätös jatkaa Venäjän vastaisia talouspakotteita, minkä seurauksena Venäjä on jatkanut muun muassa EU:n jäsenmaiden elintarvikkeiden tuontikieltoja. Tämä on vaikuttanut erityisen raskaasti maidontuottajien asemaan niin Suomessa kuin Baltian maissa, joiden vienti Venäjälle on ollut erityisen merkittävää. Unionin hedelmien ja vihan- Mepit haluavat tukea maidontuottajien asemaa sadalla miljoonalla eurolla. Nyt niitä on 610. . Vehviläinen sanoo. VEHVILÄINEN toimii vastuuministerinä alue- ja keskushal- linnon uudistuksessa, tulevaisuuden kunta -hankkeessa ja kuntien tehtävien karsinnassa. Tilanne voi tietenkin muuttua, jos maahanmuuttotilanne muuttuu, Koskela sanoo. Pirkanmaan piiri: Tyhjät sairaalat maahanmuuttajille Anu Vehviläisen mukaan tulevaisuuden kunnan roolista tulee myös kuntavaalien teema vuonna 2017. Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAN Pirkanmaan piirin mielestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tulee aktiivisesti tarjota tyhjillään olevia tiloja vuokrattavaksi tarpeiden mukaan vastaanottokeskuksiksi. . Perussuomalaisten Hanna Mäntylä asettui tukemaan Rajamäen esitystä. Paperittomien terveydenhuollon järjestäminen ei ole tällä kaudella hallitusohjelmassa. Hallitusneuvos Anne Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että kyse on poliittisesta päätöksestä. . Eteenpäin ei ole päästy. Kuva: Jari Laukkanen Suomalaismepit esittävät apua maidontuottajille SUOMENMAA Kuntien tehtävämäärä on paisunut PENTTI MANNINEN HELSINKI JYRKI KATAISEN (kok.) hallituksen yritys vähentää kuntien tehtävien määrää onnistui huonosti, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) arvioi. Kataisen hallituksen aikana tehtäviä oli 535. 7 4.9.2015 Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka, Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kertoivat torstaina alansa kärkihankkeiden ja sote-uudistuksen etenemisestä. Tehtävään asetetaan parlamentaarinen työryhmä. Vehviläinen korostaa, että tulevaisuuden kunnan tehtävien arviointi kuuluu kaikille puolueille. Näin toimien maakunnassamme voidaan osallistua yhteiseen vastuunkantoon vahvistaen samalla kuntataloutta ja edistäen työllisyyttä valtion panostusten kautta, keskustapiiri linjaa kannanotossaan. PIirijärjestö katsoo, että turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu on merkittävä haaste Suomelle. Pakolaisten vastaanottokapasiteettia pyritään lisäämään ripeästi ympäri Suomea. KESKUSTAN Pirkanmaan piiri huomauttaa, että maakunnassa on vajaakäytöllä tai kokonaan käyttämättä olevia julkisia rakennuksia, kuten Mäntän sairaala ja Ylisen kuntoutuskeskus. . Kuva: Paula Åström nesten tuottajat ovat saaneet jo merkittävää tukea Euroopan unionin budjetista. Niinpä aloitteen allekirjoittaneiden europarlamentaarikko- jen mielestä on oikeutettua, että Venäjän asettamista vastapakotteista eniten kärsivät tuottajat saavat myös oikeudenmukaisen korvauksen menetyksistään. Tutkimus: Paperittomien terveydenhoito toisi säästöjä JUKKA ANNALA, PIIA LEINO/STT HELSINKI EU-MAAT säästäisivät terveydenhuollon kustannuksissa, jos laittomasti maassa oleskeleville turvattaisiin pääsy terveyspalveluiden piiriin ajoissa. Ne kuuluvat hallituksen strategisiin painopistealueisiin. Kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla hallitus hakee miljardin euron säästöjä. Valmistelua on tehty ministerin mukaan tehty tiiviisti. Ensi viikon budjettiriihestä on tarkoitus saada ulos toimenpideohjelma
Se kannattaa tehdä tavalla, joka alentaa työttömyyttä. Yhtään luontoa pilaavaa hanketta emme Lappiin kaipaa. Kaikkien sijoitusten tuotto jäi 4,3 prosenttiin, kun vuosi sitten tuottoa kertyi 31,3 prosenttia. Järvinen luonnehtii metalliliitännäisten yhtiöiden tuottoja huonoiksi. SOLIDIUMIN salkussa on kohtalaisen runsaasti metallia. Yhtiöitä ovat Outokumpu, SSAB, Outotec ja Talvivaara. Silloin siinä on jollain tavalla oltava mukana ansiosidonnaisen keston lyhentäminen, Vartiainen sanoo. Vartiaisen mukaan työ- ja työllisyysryhmässä vallitsi asiasta jonkinlainen yksimielisyys. KAIKILLE ryhmässä istuneille ei ole aivan yhtä selvää, että yksimielisyys ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä on jo syntynyt. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) sanoi aiemmin Lännen Medialle muistavansa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksista on päätetty vain 200 miljoonan euron suuruusluokka. 8 4.9.2015 Vartiainen: Ansiosidonnaisen lyhentämisestä yhteisymmärrys MIKKO GUSTAFSSON/STT HELSINKI Juhana Vartiainen. Niiden tuottokehitys oli negatiivista markkinatilanteen ja osin myös yhtiön omien operatiivisten ongelmien vuoksi. Solidium maksoi viime tilikauden aikana valtiolle yli 1,5 miljardia euroa. Summa koostuu 900 miljoonan euron osingoista tilikaudelta 2013?14, viime joulukuussa maksetuista ylimääräisistä 187 miljoonan euron osingoista sekä maaliskuussa maksetusta 440 miljoonan euron pääoman palautuksesta. Nyt ehdotettu 266 miljoonaa euroa kirjautuu alkaneelle tilikaudelle ja on varsin vaatimaton lähtökohta verrattuna vuoden takaiseen 900 miljoonaan euroon. Pirjo Kontio SOLIDIUMIN sijoitustuotot romah- tivat vuoden takaisesta. Kuva: Aki Häyrynen/Lehtikuva. Tässä mielessä me Lapin ihmiset olemme tavalla tai toisella luonnonsuojelijoita, Lohi kirjoittaa blogissaan. Lohen mukaan luonnonsuojelupiiri on ottanut Lapissa toimintatavan, joka on syönyt sen uskottavuuden puhua luonnon monimuotoisuuden puolesta. Metsokin kuuluu joukkoon, sillä yhtiö toimittaa laitteita kaivosteollisuudelle. Järvinen ennakoi kuitenkin, että Solidium tulee todennäköisesti ostamaan lisää Metsoa ja Outo- tecia, koska niiden osakkeet ovat tällä hetkellä ?hyvin hinnoiteltuja?. Sen sijaan TeliaSoneran mahdollisia lisämyyntejä hän ei kommentoi. Solidium myi tilikaudella ruotsalaista TeliaSoneraa yhteensä 1,6 miljardilla eurolla, mikä mahdollisti runsaat tilitykset valtiolle. PARHAITEN tuottaneita yhtiöitä olivat Elisa, Stora Enso, Sampo ja Valmet. Solidium sai osinkoja omistamiltaan yhtiöiltä 275 miljoonaa euroa. Emme puhu löysiä vaan tartumme rivakasti kaiken maailman kasoihin . Emme ole täysin tyytyväisiä, Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen muotoilee. Metalliyhtiöt pettivät Solidiumin. Käytännössä se tarkoittaa Vartiaisen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentymistä. . Se on lähtenyt mukaan yhtenä tärkeänä osapuolena kestävän kaivosteollisuuden verkostoon. Lohi korostaa, että myös ihminen ja sen tarpeet tulee ottaa huomioon. . Lapin pinta-alasta reilu kolmannes on jo Naturaaluetta ja suojeltu tavalla tai toisella. Hän uskoo, että valtio haluaa kuitenkin toimia pitkäjänteisesti. Poliittiset kilpailijat muuttuvat pian kateudesta vihreiksi. Ministeriparivaljakko maalasi keskiviikkona kirkkaan vision: haluamme kultamitalin biotaloudessa. Missä ikinä on likaista vettä, saastunutta ilmaa, kaikenmaailman jätöksiä ja kamalia hajuja, suomalaisosaaja tulee hätiin, kohtuullista korvausta vastaan tietty. Meiltä saa jatkossa etevää insinööriosaamista, ihmemötiköitä putkiin sekä eväät bioperäiseen, biohajoavaan elämään. Eipä taida tuo kääntyä englanniksi failed states. Montako pilaantunutta maata mahtaa ex-komissaarin muistikirjassa olla? ANTTI AUTIO/STT HELSINKI VALTION pörssiomistuksia hallinnoivan Solidiumin hallitus ehdottaa, että yhtiö maksaa valtiolle osinkoa 266 miljoonaa euroa kesäkuun lopussa päättyneeltä tilikaudelta. Alla on kuitenkin ennätysvuosi. Muutoksia valtion linjauksiin on mahdollisesti tulossa tämän vuoden puolella. Markus Lohi päivittäisi kaivoslakia . Kevät oli kuitenkin huomattavasti parempi kuin syksy. . Vaihtoehtoiset leikkaustavat ovat parhaillaan hänen työpöydällään. LINDSTRÖMIN mukaan hallitus aikoo kuulla työmarkkinajärjestöjä, mutta veto-oikeutta toteutustavasta ei hänen mukaansa järjestöille anneta. Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä, jos työhistoriaa on kertynyt ennen työttömyyttä vähintään kolme vuotta. Solidiumin osingot putoavat alle kolmannekseen apollon tietäjät Pilaantuneet maat VIHREYDEN teollistaminen sujuu kuin hyvin treenattu pa- ritanssi, kun asialle on laitettu Olli Rehn ja Kimmo Tiilikainen. KAIVOSLAKIA tulisi päivittää, vaatii keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi. Malmin etsintä tulisi kansanedustajan mielestä luokitella tutkimustoiminnaksi, jota olisi kohtuullisen vapaasti mahdollista harjoittaa. Jos etsintä johtaa tuloksiin ja kaivos oltaisiin perustamassa, tulee lupaehdot itse kaivokselle olla luonnollisesti tiukat. . Kuva: Jari Laukkanen PUOLUEILLA oli hallitusohjelmakeskusteluissa yhteisymmärrys ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta työllisyyttä edistävällä tavalla, neuvotteluiden työja työllisyysryhmän puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok.) kertoo. ja kas, pian hanavedestä ei saa ripulia. Kun Tiilikainen puhui pilaantuneiden maiden kunnostamisesta, Rehn jäi pohtimaan: . Vuosi sitten osingot olivat 350 miljoonaa euroa. Järvinen varoittaa, että salkkuyhtiöiltä saatavat osingot jäävät pysyvästi alhaisemmalle tasolle. Hän sanoo, ettei Solidium voi loputtomasti jakaa voittoa enemmän kuin rahaa tulee sisään. Olemme siten kantaneet kohtuudella oman osuutemme luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi. Solidiumin toimitusjohtaja Kari Järvinen ei ole tyytyväinen yhtiön tulokseen. Ei ole ollenkaan samantekevää, miten se tehdään. Se näyttää valittavan kaikista malminetsintä- tai kaivosluvista riippumatta niiden sisällöstä. Valtakunnallinen liitto on ottanut erilaisen toimintalinjan
KUN seuraa keskustelua säästöistä, kaikkialta näyttää kuuluvan, että ?ei minulta, ei minulta?, Kuuskoski sanoo. . Se tulisi voimaan vuonna 2016. KUUSKOSKI perustelee liiton kielteisyyttä sillä, että eläkeläisten asumistuen ja yleisen asumistuen määräytymisperusteissa on liian suuria eroja. Perusteet ovat moninaiset riippuen muun muassa asuinpaikasta, asunnosta ja perhesuhteista, Kuuskoski toteaa. . Kesällä kerrottiin julkisuudessa, että noin 40 000 eläkeläistä on menettämässä tukea 100?200 euroa kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön on tarkasteltava säästöjä uudelleen, Kuuskoski sanoo. Hän myöntää, että laskelmien tekeminen on hankalaa asiantuntijatyötä. . Kelan mukaan heistä 80 000 menettäisi 50?200 euroa kuukaudessa, jos eläkeläisten asumistuki lakkautettaisiin. Tämä on perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehulan (kesk.) ja sosiaali- ja terveysministeri Han- na Mäntylän (ps.) vastuulla. Tähän mahdollisuuteen Kuuskoski ei halua ottaa kantaa. ASUMISTUKEA saavia eläkeläisiä on kaikkiaan noin 180 000. Asumistukea saavia eläkeläisiä on noin 180 000. Yhteisvaikutus (asumistuen heikkenemisen kanssa) voi olla kohtuuton. Julkisuudessa on ollut esillä tapauksia, joissa eläkeläinen on kokenut joutuvansa muuttamaan pois kotoaan asumistuen lakatessa. Muutos tuo hankalia seurannaisvaikutuksia, Kuuskoski varoittaa. VAIKUTUKSILLA Eläkeliiton puheenjohtaja viittaa muihin samanaikaisiin säästöihin ja hintojennousuun. Samasta syystä Kuuskoski pitää hallituksen lupaamaa takuueläkkeen 23 euroa kuukausikorotusta riittämättömänä. . Töitä on tehty eilen, tänään ja tehdään huomennakin. Suomenmaan tietojen mukaan uudempi laskelma osoittaa summan olevan kymmeniä miljoonia pienempi. . Kuva: Maria Seppälä Kelan laskelmien mukaan heistä 70 prosenttia olisi häviäjiä uudistuksessa. Laskelmassa 40 000 eläkeläistä menettäisi 50?100 euroa kuukaudessa, yhtä iso joukko häviäisi 100?200 euroa ja viimeiseltä, 20 000 eläkkeensaajan joukolta jäisi saamatta 0?40 euroa kuukaudessa. Heikoimmassa asemassa olevia eläkeläisiä, jotka saavat niin sanottua takuueläkettä, oli Kelan mukaan viime vuonna noin sata tuhatta. Takuueläkkeen suuruus on 747 euroa kuukaudessa. Kaikkiaan eläke-etuuksien saajia on Suomessa noin 673 000. Heistä selvästi suurin osa on vanhuuseläkeläisiä. Siksi toteuttamistapaa pitää erittäin huolella valmistella. STM korjaa asumistuen kohtuuttomuuksia PENTTI MANNINEN HELSINKI SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ etsii parhaillaan keinoja, joilla estetään eläkeläisten asumistukijärjestelmän muutoksen aiheuttamat kohtuuttomuudet. . Täytyy olla aika fakiiri, että pääsee selville muutosten yhteisvaikutuksista. Jonkinlaista solidaarisuutta kaivataan tähän asumistukiratkaisuun, hän korostaa. Hallitus on todennut leikkauslistassaan, että eläkeläisten asumistuki sopeutetaan vastaamaan yleistä asumistukea. Eläkeläisten asumistuki on henkilökohtainen, kun taas yleinen asumistuki on perhekohtainen. Palvelumaksuihin tulee korotuksia, energia kallistuu ja lääkkeiden hinnat ovat jo korkeat. Lakiesityksestä yritetään saada mahdollisimman hyvä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo. Rehula ei halua kuvailla lakiesityksen tarkkaa sisältöä ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Kysymyksessä on niin sanottu budjettilaki, joka on määrä viedä eduskuntaan tämän kuun loppuun mennessä. HALLITUSOHJELMASSA sovittiin, että eläkeläisten asumistukijärjestelmä lakkaa. Eläkeliiton kanta on se, että eläkeläisetkin joutuvat nyt osallistumaan talouden sopeuttamistoimiin. Toisella mokomalla tuki pienenee 50?100 euroa. Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että eläkeläisten asumistukijärjestelmän lopettaminen säästäisi valtion menoja 123 miljoonaa euroa. Kolmanneksella eläkeläisten asumistukea saavista tuki nousee, kahdella kolmasosalla tuki pienenee. Rehula ei puhu summista. Asumistukea saa noin 180 000 eläkeläistä. Toinen suuri ryhmä on työkyvyttömyyseläkkeellä olevat. KUUSKOSKI muistuttaa hallitusohjelman kirjauksesta, jossa mainitaan, että säästöt voidaan toteuttaa myös muulla tavoin kyseisellä hallinnonalalla. . Katumarssilla asiaa ei ratkaista, vaan yhteydenpidolla suoraan ministeriöön, hän kuvaa vaikuttamiskeinoa. . 9 4.9.2015 Asumistuki leikkauslistalla Eläkeliitto torjuu asumistuen lakkauttamisen, mutta haluaa osallistua säästöihin JUHANI OJALEHTO SUOMENMAA ELÄKELIITTO tyrmää hallitusohjelmaan kirjatun eläkeläisten asumistuen poistamisen, jolla tavoiteltaisiin eri tietojen mukaan noin 90?123 miljoonan euron säästöjä. Järjestön puheenjohtaja Eeva Kuuskoski toteaa Suomenmaalle, että eläkeläisten asumistuen yksioikoinen lakkauttaminen synnyttäisi tuen luonteesta johtuen kohtuuttomia tilanteita. Kuuskoski sanoo myös, että Eläkeliitto on valmis säästötalkoisiin, mutta säästökohteet on selvitettävä uudelleen ja tarkemmin. . Järjestelmän piirissä olevat eläkeläiset siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Eläkeläisten järjestelmässä asumistuki määräytyy eri perustein kuin yleisessä asumistukijärjestelmässä. Rehula sanoo, että sosiaali- ja terveysministe- ri Hanna Mäntylä (ps.) ja hän rakentavat uudistusta korostetusti yhteisvalmisteluna. Eläkeläisten asumistuki kuuluu Mäntylän tontille, yleinen asumistuki Rehulalle. REHULAN MUKAAN Kelan antamat tiedot ovat valmistelun edetessä täsmentyneet, mutta suuruusluokat eivät juuri ole muuttuneet. Minä en spekuloi millään tavalla tällaisilla luvuilla ennen kuin budjetti on julkinen, Rehula sanoo.
Tutkijan mukaan ideologiat kärjistävät ja ruokkivat toisiaan. . Voi olettaa, että he kaipaavat itselleen yhteisöä ja uskovat löytävänsä sieltä, minne he lähtevät. Ääriliikkeet reagoivat ÄÄRILIIKKEISTÄ keskustelu on Suomessa viime aikoina keskittynyt pääasiassa äärioikeistoon. Pelkkä työttömyys tai heikko taloustilanne on liian abstrakti käsite kuvaamaan ääriliikkeiden syitä. . Moni kokee jääneensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Pettyneiden ja syrjäytyneiden joukko on Puurosen mukaan kasvussa. Kun ääriliikkeet tarjoavat tähän tilanteeseen ratkaisuehdotuksiaan, herättävät ne ihmisten mielissä vastakaikua. Yhteiskunnassa on aina niitä, jotka tarjoavat äärimmäisiä mielipiteitä ratkaisuiksi ongelmiin. Niillä on vaikutusta, mutta ääriliikkeisiin liittyvän yksilön täytyy ensin ajatella jotain ja se ajattelu tulee jostakin, hän lisää. ÄÄRILIIKKEET ovat olleet Suomessa viime aikoina paljon julkisuudessa lisääntyneen toiminnan myötä. Esimerkiksi heinäkuussa äärioikeistolaisen Suomen Vastarintaliikkeen mielenosoitus äityi väkivaltaiseksi Jyväskylässä. Vauhtia keskusteluille antavat myös Euroopan tapahtumat, jossa ääriliikkeiden toiminnan on nähty kiihtyneen jo pidemmän aikaa. PUUROSEN mukaan ääriliikkeet saavat parlamentaarisen kriisin ohessa polttoainetta usein myös joistain yksittäisistä, tärkeistä asioista. Silloin tällöin julkisuuteen ponnahtaa keskusteluaiheita ja ongelmia, jotka ovat omiaan herättämään tunteita. Hyvä esimerkki on maahanmuutto. Moni kokee, että eurooppalaiset yhteiskunnat ovat epäonnistuneet pakolaisten vastaanottamisessa ja kotouttamisessa. Nyt meneillään olevan maahanmuuttokriisin paisuessa ääriliikkeet vain voimistavat äänenpainojaan ja rekrytoivat ihmisiä mukaan. Syntyy vetovoima, joka luo ihmisille merkityksellisyyttä. . 10 4.9.2015 Pettymys yhteiskuntaan ruo Moni ei usko poliittisen järjestelmämme kykyyn hoitaa ongelmia, professori Vesa Puuron SAMULI VÄNTTILÄ SUOMENMAA PITKÄÄN jatkunut parlamentarismin uskottavuuskriisi selittää ääriliikkeiden nousua Suomessa ja Euroopassa, uskoo sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta. Puurosen mukaan ihmiset kaipaavat moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin ratkaisuja, mutta he eivät usko poliittisen järjestelmämme kykyyn hoitaa niitä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että äänestysprosentit ovat olleet pitkään melko alhaisia. Moni kannattaja voi olla muilta mielipiteiltään lähellä sosiaalidemokratiaa tai vaikkapa keskustaa, mutta suhtautuminen maahanmuuttoon saa heidät liittymään äärioikeistoon, Puuronen summaa. Maskuliinisuus on hyvin tyypillistä ääriliikkeille, oikeistossa ja vasemmistossa. MAAHANMUUTTOKYSYMYS ei ole Suomessa uusi. Siitä keskusteltiin kiihkeästi jo vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan. Se sai Puurosen mukaan monet aiemmin äänestämättä jättäneet tulemaan uurnille. . Euroopassa päähuomion vievät puolestaan ääri-islamistit. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen kuitenkin muistuttaa, ettei mikään ääri-ideologia toimi yksin ja tyhjiössä. Se on nähty myös äärivasemmistossa, jossa puhutaan luokkataistelusta, Puuronen sanoo. KOULUAMPUMISTEN yhteydessä Suomessa huudeltiin paljon yhteisöllisyyden perään. Puurosen mukaan yhteisölli- Turussa elokuun alussa järjestetyssä rasisminvastaisessa mielenosoituksessa näkyi myös ääriliikkeiksi perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen Facebook-kirjoituksiin ja Suomen Vastarintaliikkeen syyden käsite on kuitenkin hieman ongelmallinen, sillä olihan kouluampujilla netissä yhteisönsä, johon he tunsivat kuuluvansa. Sieltä he saivat pontta järkyttäville teoilleen. Mutta hyökätessään kouluyhteisöään kohtaan, ampujien on kuitenkin jollain tapaa täytynyt kokea jääneensä sen yhteisön ulkopuolelle, Puuronen uskoo. Se kielii myös yhteisön epäonnistumisesta. Tätä Puurosen mielestä tulisi miettiä esimerkiksi Isisin riveihin lähteneiden kohdalla. . Se näkyy perussuomalaisten kannatuksessa, hän painottaa. Syitä ääriliikkeiden saamalle kaikupohjalle voi Puurosen mukaan osin hakea myös historiasta. Toisesta maailmansodasta on liian kauan aikaa. . Missä määrin he kokevat olevansa tämän yhteiskunnan jäseniä? . Syntyy eräänlainen kysynnän ja tarjonnan laki. . Silloin kommunismi ja äärioikeistolaisuus ruokkivat toinen toistaan. VIIME aikoina paljon julkisuutta saaneen äärioikeistolaisen toiminnan lisääntyminen on Sinkkosen mukaan tiukasti sidoksissa ääri-islamin leviämisen, siirtolaiskriisin ja taloudellisen taantuman kanssa. Taloudellisesti heikot ajat tuppaavat hänen mukaansa nostamaan esiin ääriliikkeitä. . Tilanne muistuttaa 1900-luvun alkua. Kun ihmisillä menee huonommin, niihin on helppo tarttua, Puuronen sanoo. . Esimerkiksi 1990-luvun alussa skinhead-liike sai paljon näkyvyyttä, sitten sen toiminta tyssäsi, Sinkkonen sanoo.. Maskuliinisuus on hyvin tyypillistä ääriliikkeille. Äärioikeisto vaikuttaa esimerkiksi pelkäävän islamia ja sen leviämistä ja reagoi siihen, Sinkkonen sanoo. . Uusilla sukupolvilla ei ole kokemusta ja tietoa, mitä viha jotain ryhmittymää kohtaan voi pahimmillaan aiheuttaa. PUURONEN tuli 1990-luvulla tunnetuksi Joensuun skinhead-liikkeen tutkijana. Hän sanoo huomanneensa tuolloin, että skinheadin kannattajat tulivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Mukana saattoi olla niin keskiluokkaisia kuin työläistaustaisiakin. Yhteistä liikkeen kannattajille oli se, että he olivat nuoria miehiä ja kaikenlainen maskuliinisuus musiikkityyliä ja pukeutumista myöten oli kunniassa. Saman teeman hän näkee toistuvan viime aikoina paljon puhutussa äärioikeistolaisessa liikkeessä.
Mielenosoitus järjestettiin vastareaktiona väkivaltaiseksi äityneeseen toimintaan. En siinä mielessä osaa vielä pirua maalata seinälle, Niinistö sanoi. miellettävien anarkistiryhmien tunnuksia. Äärivasemmisto rikkoo omaisuutta, potkii ikkunoita hajalle ja pyrkii häiritsemään elinkeinotoimintaa, Sinkkonen kertoo. . Esimerkiksi monet maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvat, kuten vasemmistolaiset ja vihreät, nähdään äärioikeistolaisten keskuudessa isänmaan pettureina. ÄÄRIVASEMMISTO ei Sinkkosen mukaan näyttäisi olevan Suomessa kovin aktiivinen. Maassamme kuitenkin toimii tiettyjä anarkistiryhmiä, jotka voi selkeästi luokitella ääritoimijoiksi. . Mutta Suomessa ei vielä näin pitkällä olla. Ihan ensimmäiseksi on saatava sanaa sinne lähtömaihin, että ihmissalakuljettajat huijaavat heitä, lupaavat maat ja mannut, mutta mistään ei ole takeita. Myös keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula pitää kristittyjen maahanmuuttajien suosimisehdotusta ymmärrettävänä. Takkulan mielestä lähtökohtana pitää kuitenkin olla se, että hädänalaisia autetaan uskonnosta tai muusta tekijästä riippumatta. Voimansa äärivasemmisto saa vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen vastustamisesta ja yleisestä taloustilanteesta, kuten tuloerojen kasvusta. ÄÄRI-ISLAMISTIEN toiminnasta Suomessa Sinkkonen ei ole syvästi huolissaan. Suomi ei ole millään tavalla ääri-islamilaisessa retoriikassa tapetilla, eikä täällä ole järjestäytynyttä ääri-islamilaista toimintaa. Suojelupoliisin arvioiden mukaan Suomesta on kuitenkin lähtenyt ainakin 60 henkilöä taistelemaan Isisin riveihin. Potentiaalia ääritoiminnalle siis on ja sen kanssa pitää Sinkkosen mukaan olla tarkkana. Hän kuitenkin uskoo, että niin kauan kuin Suomessa otetaan väkivalta vakavasti, se ei pääse täällä kasvamaan. . Slovakia, Puola ja muutamat muut maat ovat tällaista esittäneet, enkä sulje sitä pois ollenkaan, Soini sanoi STT:lle. Soinin mielestä Suomella pitää kuitenkin olla oma linja, eikä profiloitua mihinkään leireihin. . Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva toistensa toimintaan Selkein pelon kohde on islam ja sen leviäminen. Rasismia ei kuitenkaan ilmaista enää selkeästi, vaan äärioikeisto pyrkii salonkikelpoisemmaksi hienovaraisemmalla retoriikallaan. Toinen vihollinen suomalaiselle äärioikeistolle ovat kotimaiset, islamin liittolaisiksi tulkitut tahot. Nähdäkseni tämä on niin kuolleena syntynyt ajatus, että voin vain oudoksua sen syntymistä. Torstaina myös Maahanmuuttovirasto ehätti tuomitsemaan Halla-ahon näkemykset perustuslain vastaisina. HALLA-AHON ehdotus kristittyjen maahanmuuttajien suosimisesta ehdittiin tuomita laajemminkin. Keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ilmoitti, ettei hyväksy turvapaikanhakijoiden valikointia uskonnon perusteella. Myös kokoomusmepit Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen kyseenalaistivat Halla-ahon esittämän ajatuksen. Suomen ulkoministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi, etteivät Suomeen tulevat pakolaiset uhkaa maan kristillisiä perinteitä. . Varmasti niissä maissa, joissa vyöry on suuri, tällaisiakin ajatuksia esiintyy. En näe suuntaa, että väkivaltainen toiminta muuttuisi kannattavaksi. Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon ehdotus kristittyjen maahanmuuttajien suosimisesta tuomittiin Suomessa perustuslain vastaisena. Kuva: Robert Atanasovski/AFP Photo/Lehtikuva. Tässä on nyt pystyttävä muutamaan toimenpiteeseen. Pitäisikö ihmisillä olla mukana joku paperitodistus siitä, että hän on kristitty tai kuuluu kirkkoon. Suomessa on hyvin korkea kynnys väkivaltaiselle poliittiselle toiminnalle. On kuitenkin korostettava, että äärivasemmistolla on Suomessa hyvin pieni, rajallinen porukkansa, tutkija täsmentää. PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ei kuitenkaan sulje pois sitä, että Euroopan kannattaisi ottaa vastaan ensisijaisesti kristittyjä turvapaikanhakijoita. . 11 4.9.2015 kkii ääriliikkeitä Kristittyjen suosiminen rikkoisi perustuslakia ANNU MARJANEN, MIKKO GUSTAFSSON/STT BRYSSEL en sanoo EUROPARLAMENTAARIKKO Jussi Halla-ahon (ps.) ehdotus ensisijaisesti kristittyjen turvapaikanhakijoiden ottamisesta Eurooppaan ei ole kansallisten lakien ja kansainvälisen sopimusten vuoksi mahdollista, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Ojasen mukaan ehdotus on vastoin Suomen ulkomaalaislakia, perustuslakia, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Lakien muuttaminen Halla-ahon ehdottamaan suuntaan ei ole mahdollista, koska perustuslaki, kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EU-oikeus kieltävät uskontoon tai katsomukseen perustavan syrjinnän. Ojasen mukaan ihmisten erottelu uskonnon perusteella johtaisi välillisesti myös erotteluun etnisen alkuperän tai ihonvärin perusteella.
Myös nuorisotyöttömyys on korkea. Tämän vuoksi meidän suomalaisten on ponnisteltava yhdessä niin täällä Euroopassa kuin kotimaassa sen puolesta, että EU-ohjelmakauden välitarkastelussa rahoitusosuuttamme rakennerahastoissa voitaisiin jälleen lisätä. Hannu Takkula europarlamentaarikko Talouskasvu on riippuvaista viennin vetämisestä. Ympäristöluvitus on ehkä keskeisin. Myös työlainsäädäntöä tulisi keventää. Metsäteollisuuden kokonaisvienti on ollut vakaata.. Kuluvan vuoden alkupuolisko oli myönteinen kartongin ja sellun osalta. Lisäksi vuonna 2023 tulossa olevaan TEN-T uudelleen tarkasteluun olisi saatava mukaan myös itäiset liikenneyhteydet ja niiden nostaminen ydinverkon tasolle. Myös Arktiset asiat ovat olleet esillä EU-tason keskusteluissa erityisesti nyt kun komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valmistelevat arktista tiedonantoa. SUOMEN TALOUDEN yleinen kehitys ja teolliset rakennemuutokset ovat olleet viime vuosina raskaita. Rahaston pääomaan sijoitettiin merkittävä määrä Euroopan aluekehitysrahaston varoja. JATKOA AJATELLEN Suomen kannalta olennaista on se, että jo liittymissopimuksessa tunnustetut pysyvät haitat säilyvät aluepolitiikan tukiperusteissa. Metsäteollisuudella on kaikki edellytykset menestyä Suomessa jos kilpailukyky on kunnossa. Euroopan laa- juisen liikenneverkoston (TEN-T) kehittäminen on saatava huomioimaan nykyistä paremmin pohjoiset harvaanasuttujen alueiden yhteydet. EU-rahoituksen turvaamiseksi esimerkiksi ydinverkkoon nostettu Perämeren liikennekäytävä olisi saatava liitettyä laajempaan eurooppalaiseen ydinliikennekäytäväverkkoon. Näiden kysymysten välitarkastelu on tulossa ilmeisesti ensi vuonna. Mikäli näin ei olisi toimittu, alueellinen keskittyminen ei olisi ollut viime vuosina koetun kaltaista. EU:N KOHEESIOPOLITIIKAN tavoitteena on alueellisten kehityserojen tasaaminen. Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkosto, Northern Sparsely Populated Areas, työskentelee parhaillaan asian puolesta. Tärkeitä asioita ovat muun muassa alueella olevat huomattavan rikkaat luonnonvarat ja luontoympäristö sekä niiden lisäarvo Euroopan kilpailukyvylle ja sen omavaraisuudelle. Äärimmäisen tärkeää on myös luonnonvaroihimme pohjautuvan teollisuuden jalostusasteen nostaminen. MYÖS LOGISTIIKAN puolella on haasteita. Onko ehdotuksia byrokratian purkamiskohteista? . Puun käyttöä voidaan lisätä hallitusohjelman 15 miljoonan kuution verran, mutta tavoitetta tukevat konkreettiset toimet ovat toistaiseksi olleet varsin kosmeettisia. Normienpurkusavotta on käynnissä. Emme etujärjestönä esitä arvioita tulevasta markkinakehityksestä. Toivottavasti Kiinan talouden turbulenssi on väliaikaista eikä vaikuta maailmantalouden kehitykseen pidemmällä tähtäimellä. Miten alan vienti saadaan vetämään? . 12 4.9.2015 Kilpai Ennusteiden mukaan Suomen h Tärkeimpien vientialojen normien pu Aluepolitiikkaan lisää tehoa VIIME VIIKOLLA uutisoitiin (HS 30.8.2015), että Suomen maaseudulta on muuttamassa pois jopa satojatuhansia ihmisiä. Vienti alkaa vetää siinä vaiheessa kun kustannuskilpailukykyongelmat on saatu korjattua ja erityisesti päämarkkinoiden (Eurooppa) veto palaa. Mitä konkreettisia toimia kilpailukyvyn parantamiseksi kaipaisit hallitukselta? . Sahatavara ja painopaperit taas olivat miinuksella. Metsäteollisuuden kokonaisvienti on ollut vakaata ja suhteellinen osuus muihin toimialoihin nähden on kasvussa. Minkälaiset odotukset alalla on lähitulevaisuudesta viennin suhteen? . Tuoreen ennusteen mukaan maaseutu tyhjenee useilla sadoillatuhansilla asukkailla 15 vuoden aikana. Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi 1.1.1995, jäsenyyssopimus oli aluepolitiikan osalta tyydyttävä. Olemassaolevien, hyvin toimivien tehtaiden ympäristölupien uusiminen kestää pahimmillaan 5-6 vuotta. Suomella on kustannuskilpailukykyongelma, jota ei saa pahentaa lisäämällä teollisuuden veroja tai maksuja. Energia- ja ilmastopolitiikassa on varmistettava, että korkean jalostusarvon teollisuuden kannattaa jatkossakin toimia Suomessa. Rahaston tuella on voitu käynnistää kymmeniä alkavia kasvuyrityksiä. Kuva: Jari Laukkanen TIMO JAATINEN METSÄTEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA Miten kuvailisit alan tämänhetkistä vientiä? . Hallituksen on toteutettava rohkeasti työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistuksia, myös yhteiskuntasopimuksen korvaavia toimia. Liittymissopimuksessa tunnustettiin osittain Suomen harva asutus, pitkät etäisyydet ja sen kylmä ilmasto. Valitettavasti samaan aikaan silloinen Suomen hallitus aloitti kansallisen aluepolitiikan alasajon. Unionin pohjoisilla alueilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston vuoksi pohjoiset alueet saavat edelleen merkittävää rakennerahastotukea, jolla parannetaan alueen kilpailukykyä. Pohjois- ja Itä-Suomessa kärkihankkeista voidaan mainita painettavan älyn soveltamista tutkiva PrintoCent, kansainväliseen hiukkastutkimukseen keskittyvän Laguna-tutkimuskeskuksen edistäminen Pyhäsalmen kaivokselle Pyhäjärvelle, Oulun yliopistolle rakennettu kaivannaisteollisuutta tukeva pilottirikastamo ja kaivannaisalan koulutuksesta vastaava Oulu Mining School sekä Rokuan kansallispuiston yhteydessä toimiva kansainvälinen GeoPark-verkosto. Yksi merkittävä rakennerahastohanke on ollut myös Northern StartUp Fund -kasvurahaston perustaminen Ouluun
Vienti on edelleenkin vuoden 2008 alapuolella. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella vienti voi loppuvuonna jopa jäädä alkuvuoden tasosta. Erityisesti panostukset kiertotalouteen, digitalisaatioon, osaamiseen ja koulutukseen nähdään tärkeänä. Työelämää tulee uudistaa, jotta vientiyritysten on mahdollista kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Päällekkäisen sääntelyn purkaminen on luontevin kulma aloittaa muutokset. Selkeää suunnan muutosta parempaan ei ole näköpiirissä. Miten alan vienti saadaan vetämään? . Paikallinen sopiminen tarkoittaa, että työehdoista sovitaan siellä, missä työolot parhaiten tunnetaan. Tämä työ on alkanut ja yhdessä tekemällä asioita on mahdollista saada hyvin eteenpäin. Mitä konkreettisia toimia kilpailukyvyn parantamiseksi kaipaisit hallitukselta? . Oma pesä pitäisi saada kuntoon siten, että lupien määrä vähennettäisiin EU:n edellyttämälle tasolle, eikä korkeammalle.. Kemianteollisuuden vienti on laskenut vuoden 2015 aikana. Monille asioille voisi sallia kevennetyt ja yksinkertaisemmat menettelyt kuten rekisteröinti ja ilmoitusmenettely. Lupien käsittelylle pitäisi saada määräajat. Investointituotteiden kysyntä on tällä hetkellä heikkoa. On vahinko, että yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaiseksi. 13 4.9.2015 ilukykyä, kiitos huonoon talouskasvuun ei ole odotettavissa pikaista käännettä. edunvalvontajärjestöt peräävät Suomenmaan kyselyssä urkamista ja työlainsäädännön uudistuksia SAMI KORKALA SUOMENMAA SANNA RAUHANSALO TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N TEOLLISUUSPOLITIIKAN JOHTAJA Miten kuvailisit alan tämänhetkistä vientiä? . Laivatilaukset ovat toki kasvattaneet uusia tilauksia ja tilauskantoja, mutta niiden vaikutus vientiin tulee näkyville vasta lähivuosina. Onko ehdotuksia byrokratian purkamiskohteista? . Autojen kasvaneesta viennistä johtuen kulkuneuvojen vienti on jo arvoltaan suunnilleen vuoden 2008 tasolla. Minkälaiset odotukset alalla on lähitulevaisuudesta viennin suhteen? . Niin suuret kuin pienemmätkin kaipaavat viennilleen rahoitusta ja riskinottoa. Asiakasta on kuunneltava ja on oltava valmis joustavaan toimintaan. Euroopassa peruskemian suhdannearviot ovat hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla. Miten alan vienti saadaan vetämään? . Öljyn hinta oli merkittävästi alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja Kilpilahden öljynjalostamon alkuvuoteen ajoittunut huolto- ja korjausseisokki leikkasi tuotannon määrää. Minkälaiset odotukset alalla on lähitulevaisuudesta viennin suhteen? . Kemianteollisuuden uudet tilaukset kääntyivät loivaan laskuun toisella vuosineljänneksellä, mutta ovat tästä huolimatta suhteellisen korkealla tasolla muihin teollisuusaloihin verrattuna. Kemianteollisuuden viennin arvioidaan pysyvän suhteellisen vakaalla tasolla loppuvuoden ajan. Vientiteollisuus on merkittävä energian käyttäjä ja tämän vuoksi päästökauppakompensaatiojärjestelmän käyttöön ottaminen mahdollisimman pikaisesti olisi tärkeä askel kotimaisen toimintaympäristön kehittämisessä kilpailukykyisempään suuntaan. Normienpurkusavotta on käynnissä. Viennin laskuun on vaikuttanut eniten öljytuotteiden viennin väheneminen, mutta myös peruskemian viennin arvo laski alkuvuoden aikana. Öljytuotteiden vientihinnat ja vientimäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä katseet suuntautuvat myös työmarkkinoiden kehittämiseen ja paikallisen sopimisen edistämiseen. TIMO LEPPÄ, KEMIANTEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA Miten kuvailisit alan tämänhetkistä vientiä? . Ja niitä me Suomessa teemme. Luvat pitää voida hoitaa yhdellä hakemuksella. Dokumentointi pitäisi olla samassa tietojärjestelmässä. Käyttöön voidaan ottaa toimintalupajärjestelmä, jossa erilliset prosessit on yhdistetty ja koordinoitu. Yhden luukun periaate on erinomainen tavoite. Onko ehdotuksia byrokratian purkamiskohteista? . Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota teollisuudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö tärkeimpiin eurooppalaisiin kilpailijamaihin verrattuna. Mitä konkreettisia toimia kilpailukyvyn parantamiseksi kaipaisit hallitukselta? . Hakemuksia ja lupia sekä viranomaiskäsittelyjä voidaan digitalisoida. Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen sekä yhteiskunnan että yritysten toimin on keskeisen tärkeää viennin vauhdittamiseksi. Yritysten vastuulla on tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä yrityskohtaisen tehokkuuden jatkuva parantaminen. Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneuvojen viennin arvo on kasvanut alkuvuonna seitsemän prosenttia viimevuotisesta. Lupaprosessien yhdenmukaistaminen ja yhdistäminen, siellä missä se on mahdollista, vähentäisi yritysten työmäärää nykyisestä. Normien purkamisen lisäksi sääntelyn soveltamisessa pitäisi pyrkiä nykyistä sujuvampaan suuntaan. Ylipäätään viennin kasvattaminen edellyttäisi merkittävästi lisää investointeja ja uutta tuotantokapasiteettia niin meillä kuin maailmalla. Julkinen sektori voi tukea pk-yritysten pääsyä vientimarkkinoille. Työpaikoilla. Normienpurkusavotta on käynnissä. Sillä tavoiteltu viiden prosentin tuottavuusloikka on nyt saatava muuta kautta. Hallituksen suunnittelemilla kärkihankkeilla ja kehittämisohjelmilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä ja houkutella investointeja. Niillä pedataan tulevien vuosien on vientiä
Rinnepihat on pengerretty luonnonkivimuurein. OLYMPIAKYLÄN pihamiljöö on puutarha- suunnittelija Elisabeth Kochin (1891?1982) onnistuneimpia kohteita. Kochin voi todella sanoa jättäneen jälkensä Helsingin kaupunkikuvaan. Vuo-. Kun Kumpulan siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1926, vain viitisenkymmentä palstaa saatiin vuokrattua. Hänen elämäntyönsä oli pitkään lähes unohduksissa. Maria Kariston, Taina Koivusen ja Antti Kariston tuore kirja Kysykää Essiltä! (Maahenki) korjaa tilannetta. 14 4.9.2015 Olympiakylä on yksi Elisabeth Kochin tunnetuimmista suunnittelukohteista. oli siskojen ja veljien ratkaisu arjen pulmiin. NAISTEN ammatillinen kouluttautuminen oli 1900-luvun alussa vielä harvinaista. Puutarha-ala oli kuitenkin kasvuala, jossa naisillekin avautui uusia mahdollisuuksia. Kochille puutarha oli kesäkoti tai kodin jatke, sen yksi huone. Kovin tasa-arvoinen sekään ei tosin ollut. 1900-luvun alussa ammattinimike puutarhuri tarkoitti miestä. Pihat ovat säilyttäneet 1940-lukulaisen asunsa kohtuullisen hyvin. Päivisin konsulentti teki toimistotöitä, iltaisin hän kiersi siirtolapuutarhoja ja omakotialueita. Siirtolapuutarhatoiminta alkoi Helsingissä nihkeästi. Hänestä tuli perheen pää 1920-luvul- la, kun sisarusten isä kuoli ja äiti avioitui uudelleen. Kirja on paitsi suomalaisen puutarhakulttuurin historiikki, myös vahvan naisen elämäkerta. Elisabeth, perheen kesken Essi, oli juuriltaan saksalainen. Hänen sukunsa oli muuttanut Tallinnan ja Pietarin kautta Suomeen. ?Kysytään Essiltä!. Kuvat: Kysykää Essiltä! -kirjan kuvitusta Satojen pihojen Essi Puutarhaneuvoja Elisabeth Kochin kädenjälki näkyy yhä Helsingissä KÖYNNÖSHORTENSIA kiipeää pitkin kerrostalon seinää Helsingin Olympiakylässä. Hän toimi yli kolmenkymmenen vuoden ajan Helsingin kaupungin puutarhaneuvojana ja suunnitteli uransa aikana satoja pihoja pääkaupunkiin. Hänen kädenjälkeään on yhä nähtävillä Olympiakylän lisäksi muun muassa Käpylän, Pirkkolan ja Herttoniemen puutaloalueilla. Myös Kone ja Siltaosakeyhtiön suurkorttelin pihapiiri Vallilassa on lähtöisin Kochin kynästä. Pihojen suunnittelun ohella Koch oli mukana perustamassa seitsemää siirtolapuutarhaa Helsinkiin. Sadat kotitarveviljelijät saivat siirtolapuutarhaliikkeen äidiksikin kutsutulta Kochilta tarkan viljelysuunnitelman palstalleen. KOCH oli ensimmäisiä puutarha-alan vaikuttajanaisia Suomessa. Rakennuksia reunustavat kauniit perenna- ja pensasistutukset. Nurmikolla risteilee kaarevia liuskekivipolkuja. Siellä taitavasta piirtäjästä alkoi kehkeytyä puutarhasuunnittelun ammattilainen. KOCH työskenteli aluksi Marttayhdistyksen palveluksessa, kunnes vuonna 1924 hänet valittiin Helsingin kaupungin siirtolapuutarhaneuvojaksi. Tehtävää oli paljon. Naistyöntekijää kutsuttiin kasvitarhuriksi. Miehet suunnittelivat ja hoitivat komeita kartanopihoja, kun taas naisten odotettiin keskittyvän oman kodin kasvitarhaan, ehkä toisten naisten neuvomiseen. Elisabeth Koch oli yksi niistä, jotka hiljalleen murensivat puutarha-alan sukupuolen mukaisia käytäntöjä. Hän opiskeli Karjaalla naisten talous- ja puutarhakoulussa. Kaksivuotisen koulun jälkeen hän pääsi mestarisuunnittelija Bengt Schalinin kurssille. Elisabethin insinööri-isä työskenteli sokeriteollisuuden palveluksessa, ja perhe kulki isän töiden perässä paikkakunnalta toiselle. Elisabeth oli suuren sisarusparven vanhin
Hänen piirustuksiaan oli meillä toimistossa. Tein sitten pienen oppaan, jonka nimi oli Kaupungissa kasvaneen palstaviljelyopas. Talvisin hoidimme kirjanpitoa ja pidimme luentoja. Neuvoin, miten maata hoidetaan ja kaalit kasvatetaan. Tulijoiden juuret olivat usein maalla, ja kaupungissakin piti päästä ?maahan kiinni?. Kaupunkiviljely pehmensi rajua rakennemuutosta. Myös monet Essin viljelyopeista ovat kirjoittajien mukaan päteviä edelleen. Koch luotti suunnittelutyössään yksinkertaisuuteen ja käytännöllisyyteen. Hän oli hyvin taitava. Siirtolapuutarhantoimiston lakkauttamisen jälkeen puutarhaneuvontaa on annettu pienimuotoisesti viherkeskus Gardeniasta. Ihmiset eivät viljelleet pelkästään huvitukseksi, vaan oli paljon työttömiä ja eläkeläisiä, jotka hankkivat ihan leivän jatketta. della tarpeen. Kodin tavoin myös puutarha jakaantui käyttötarkoituksen mukaan eri osiin, jotka Kochin mallissa olivat etupuutarha, oleskelupuutarha ja hyötytarha. KIRJA kytkee onnistuneesti yhteen Kochin elämäntyön ja nykyajan. Essin tapaiselle kiertävälle, kädestä pitäen puutarhanhoitoa neuvovalle konsulentille olisi tarvetta tälläkin hetkellä, kirjoittajat toteavat. Kirjan loppuluvut on omistettu Kochin suunnitteluperiaatteiden ja -mallien esittelyyn. Hän ei yrittänyt kopioida herraskartanojen tyyliä ahtaisiin kaupunkiolosuhteisiin. Kochille puutarha oli kesäkoti tai kodin jatke, sen yksi huone. Se tuntui myös mielekkäältä. . Niiden avulla nykyajan puutarhanhoitaja voi toteuttaa kotipihan Kochin malliin. ANNUKKA KAARELA Maria Karisto, Taina Koivunen, Antti Karisto: Kysykää Essiltä! Elisabeth Kochin puutarhat. Maahenki. Sota-aikana kotitarveviljelystä tuli yhä tärkeämpi osa ruokahuoltoa. Kochin Kotiliedessä julkaistu laskelma osoittaa, kuinka aarin viljelypalstalta oli oikein kylvettynä mahdollista saada satojen kilojen juures-, marja- ja vihannessato. KOCHIN työvuosien aikana Helsinki moninkertaisti asukaslukunsa. Se on ollut varmasti kaikkein kivoin työ, mitä olen koskaan tehnyt, pian eläköityvä Kujansuu muistelee. Neuvojan työ oli Kujansuun mukaan monipuolista ja ihmisläheistä. Jotkut kaupungissa kasvaneet palstanvuokraajat eivät tienneet edes, mikä on kuokka. . Siitä näytti olevan paljon iloa. Kaupungin pitkäaikaisen siirtolapuutarhaneuvojan Elisabeth Kochin nimi on Kujansuulle tuttu. . Sillä nähtiin olevan myös kasvatuksellista ja terveydellistä merkitystä. Puutarhaa sisustamalla siitä saadaan viihtyisä kesäkoti, jossa perheen jäsenet voivat tehdä työtä, korjata satoa, leikkiä ja levätä, Koch kirjoitti. AJATUKSET puutarhanhoidon terveysvaikutuksista ovat ajankohtaisia nykyäänkin, Kysykää Essiltä! -kirjassa todetaan. 202 s. Elisabeth Kochia on kuvattu sydämelliseksi ja alaansa rakastavaksi ammattilaiseksi, johon viljelijöiden oli helppo turvautua.. Nyt sekin on päätetty lakkauttaa. Elisabeth Kochin palstamallin idea näkyy vieläkin Kumpulan siirtolapuutarhassa. NEUVONTA oli monelle aloittelevalle viljelijälle to- Herttoniemen siirtolapuutarha on valtakunnallisestikin arvokas kohde, jonka alkuperäinen ilme on säilynyt melko hyvin. Lapset hakevat suihkulähteestä kasteluvettä Kumpulan koulukasvitarhassa. den kuluttuakin vain neljäsosa palstoista oli viljeltyinä. Koch joutui tekemään paljon työtä saadakseen helsinkiläiset kiinnostumaan uudenlaisesta kaupunkiviljelystä. Hän kiersi yhdistyksissä, suurilla työpaikoilla ja sanomalehtien toimituksissa puhumassa asiastaan. Puutarhapalstojen kysyntää lisäsi 1930-luvun lama. 15 4.9.2015 Viljelyneuvojien tehtävät on lakkautettu HELSINGISSÄ ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen työskennellyt siirtolapuutarha- eikä viljelypalstaneuvojia. Tehtävät ja koko siirtolapuutarhatoimisto lakkautettiin 1990-luvulla säästösyistä, kertoo kaupungin rakennusviraston viestintäassistentti Helinä Kujansuu. Hän oli itse yksi viimeisistä neuvojista. . Muistan, kuinka ihailimme niitä. Puutarhanhoitoa pidettiin hyvänä taisteluväli- neenä aikakauden vitsauksia, keuhkotautia ja rasittuneita hermoja, vastaan. Elisabeth Kochinkin mielestä puutarhanhoidossa oli kyse paitsi hyödystä, myös sosiaalisesta toiminnasta ja kansalaiskasvatuksesta. Puutarhapalstalla lapset oppivat käytännön taitoja vanhemmiltaan ja voivat osallistua viljelytöihin kykyjensä mukaan. . Kun kerroin, että maa käännetään syksyllä, he olivat ihan hämmästyneitä, että miten ja millä, Kujansuu muistelee. . Kokosin siihen yksinkertaisia asioita: miten maata hoidetaan, mitä työkaluja tarvitaan
Kuva: Maarit Simoska LikiLiike suosii rovaniemeläisyrityksiä ROVANIEMELLÄ toukokuussa lanseerattu LikiLiike on saanut kymmenet yritykset innostumaan asiasta. LikiLiike-merkkiä saa hakemuksesta käyttää yritys, jonka pääpaikka on Rovaniemellä ja jonka pääomistus on paikkakunnalla. . LikiLiike-sertifikaatin yritys saa hakemuksesta. Soini Hämäläinen esitteli Kirvun pitäjämuseota Juho Niukkasen jälkeläisille. Pienyritykset tarvitsevat paikallisten kuluttajien apua. Jokaisesta perusasiasta pitää olla kallis todistus. Jokainen tänne jätetty euro mahdollistaa yritysten toiminnan jatkumisen ja jopa uusien työpaikkojen syntymisen. Vieraat saivat kunnallisneuvokselta perusteellisen opastuksen Kirvun elämään. Erillisen tunnustuksen sai Niukkanen. . Olen ollut kuusi vuotta yrittäjänaisten hallituksessa ja eri puolilta Suomea on tullut toiveita, että lähtisin haastamaan istuvaa puheenjohtajaa. Liiton nykyinen puheenjohtaja helsinkiläinen Seija Estlander ei ole luopumassa tehtävästään. KOKO MUSEO on lähinnä yhden miehen, Hämäläisen, työn tulos. Kuva: Mäntsälän Uutiset/Aki Hast MERKKI viestii rovaniemeläisyydestä, kotimaisesta laadusta, lähituotannosta ja lappilaisesta yhteishengestä, jolloin asiakas voi olla varma, että eurot jäävät paikkakunnalle. Ne yrittäjäjärjestöjen jäsenet, jotka täyttävät kriteerit, pääsevät mukaan 150 euron vuosimaksulla. Jäsenet saavat runsaasti hyvin suunniteltua mate- riaalia imago- ja brändimarkkinointiin, mutta tärkeintä on ehkä aivan muussa. Tavoitteena on näyttää, että paikalliset yrittäjät haluavat toimia alueensa parhaaksi. . 16 4.9.2015 Niukkas-museo täytti 30 vuotta Kerttu Helynen haluaa Yrittäjänaisten johtoon PENTTI MANNINEN MAARIT SIMOSKA HELSINKI ROVANIEMI MÄNTSÄLÄN sinnikäs kunnallisneuvos Soini Hämäläinen riemuitsee. . Tulevaisuuden työpaikat tulevat Rovaniemelläkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, Kerttu Helynen muistuttaa. LIKILIIKKEEN ensimmäinen suuri yhteisponnistus on Yrittäjän päivänä lauantaina Rovaniemen keskustassa. Tuolloin mukaan lähteneet, nyt jo lähes 70 yritystä, esittelevät toimintaansa, jakavat LikiLiikkeen logolla varustettuja ilmapalloja, tulevat lähelle kuluttajia. . Helynen haluaa tuoda järjestöön nykyistä vahvemmin maakunnan yrittäjänaisten näkemystä. . Tyytyväisyyttä lisää, että tapahtuman uutisoi Mäntsälän Uutiset. ROVANIEMELÄINEN Kerttu Helynen tavoittelee Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtajuutta lokakuun liittokokouksessa. Se oli arvokas hetki, hän sanoo. Kunnallisneuvos iloitsee legendaarisen maalaisliittolaisen poliitikon Juho Niukkasen jälkeläisten vierailusta Kirvun Pitäjämuseossa Mäntsälässä. Sillä pidetään pienten kivijalkayritysten ja vähän isompienkin puolta, Kerttu Helynen muistuttaa.. Silloin sillä olisi merkitystä. Moni päättäjä ei edes ymmärrä, mistä alv-rajan nostamisessa on edes kysymys. Ministerinä hän istui kymmenen kertaa, ensi kerran jo Kyösti Kallion hallituksessa 1920-luvun puolivälissä ja viimeksi Urho Kekkosen neljännen hallituksen valtiovarainministerinä 1953. Talvisodan aikana Niukkanen toimi Risto Rytin hallituksen puolustusministerinä. ?Heimopäällikkö. Me romutamme näillä yrittäjyyden ja oikean tekemisen, joilla Suomi saataisiin nousuun. Toki perhekustannusten tasaaminen on Helyselle tärkeää, mutta siihen yrittäjänaiset eivät enää voi kovin paljon vaikuttaa: Asiaa on pidetty vuosikausia esillä, mutta hallitusohjelmaan se ei nouse kovin helposti. . Niukkasen sanotaan olleen joskus vaikutusvaltaisempi kuin jotkut pääministerit. JÄRJESTÖLLÄ on Helysen mukaan paljon tehtävää naisyrittäjien edunvalvojana. . Pieni jääräpäisyys ja sisukkuus ovat auttaneet tähän lopputulokseen, hän myhäilee Mäntsälän Uutisissa. NIUKKASEN poika, kaksi pojanpoikaa ja pojantytär kävivät juhlavuoden kunniaksi tutustumassa museoon, paikallislehti kertoo. Esimerkiksi kuljetusalalla, josta oman yrittäjyyteni kolmekymmentä vuotta sitten olen aloittanut, vaaditaan nykyisin määräajoin kursseja ja koulutusta ammattiautoilijoiltakin. Helysen mukaan yrittäjyyttä säädellään niin rajusti, että se vaikeuttaa monen pk-yrittäjän elämää. Hänen mielestään alv-raja pitäisi nostaa 60 000 euroon vuodessa. . Kyllä kaikkien yrittäjien sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiat ovat ne keskeisimmät asiat, joiden muuttamiseksi olen valmis tekemään töitä. MUSEOTA perustaessaan Hämäläinen onnistui lehti-ilmoituksilla keräämään kirvulaista perimätietoa, Mäntsälän Uutiset kertoo. Suomenmaalle Hämäläinen sanoo, että hän löysi Niukkasen arkiston ja esineistöä tämän entisen kotitalon vintiltä. Sinne Hämäläinen on koonnut sodassa rajan taakse Kannakselle jääneen Kirvun pitäjän perimätietoa ja sen suurmiehen Juho Niukkasen historiaa. Niukkanen (1888?1954) on Suomen pitkäaikaisimpia kansanedustajia yli 30 eduskuntavuodellaan. Voidaan sanoa, että Niukkanen pelasti Suomen. Museo täytti juhannuksena 30 vuotta. Ilman asehankintoja materiaalipulasta muutoinkin kärsineen Suomen olisi todennäköisesti käynyt huonosti, Hämäläinen sanoo. Hän iloitsee myös siitä, että Niukkasesta on tekeillä kirja. Sitä kirjoittaa historiantutkija, tohtori Timo Mikkilä. Pieni jääräpäisyys ja sisukkuus ovat auttaneet tähän lopputulokseen. Kerttu Helynen haluaa edistää maakuntansa yrittäjänaisten näkemyksiä. Talo oli siirtynyt jo uusille omistajille. . Tämä on hyvä näyte siitä, että yritykset kykenevät myös hyvään yhteistyöhön keskenään. Meidän pitäisi ymmärtää, miten erilaisista olosuhteista yrittä- jänaiset tulevat, miksi esimerkiksi Lapin naiset eivät aina pääse osallistumaan liiton tapahtumiin, Helynen pohtii. Jos Helysestä tulisi liiton puheenjohtaja Savonlinnan liittokokouksessa, hän keskittyisi normitalkoisiin Juha Sipilän hallituksen tapaan. Lainasin tämän idean Mikkelin yrittäjänaisilta, joilla on jo vuosien hyvät kokemukset paikallisten kivijalkaliikkeiden verkostoitumisesta, Rovaniemen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kerttu Helynen kertoo. Rovaniemellä malli rakennettiin hieman toisin Rovaniemen Yrittäjien, Rovaniemen Kehityksen ja Rovaniemen Naisyrittäjien voimin. Nykyinen raja on niin matala, ettei se houkuttele yrittäjiksi. HELYSEN toivelistalla ovat myös työllistämisen sivukulujen karsiminen, valvontasäädösten väljen- täminen ja muun turhan byrokratian karsiminen.
Näin ei tulisi päällekkäistä työtä. Isot vaalijulisteet ovat Luoman mielestä merkittäviä ehdokkaan tunnetuksi tekemisessä. Siellä tulisi kaikkien toimia tasavertaisina yhdessä. Yhteiseen talkootoimintaan Luoma kaipaisi enemmän puhtia ja uutta voimaa. . Kepulainen kyllä, mutta että kunnon. Mutta muutkin ehdokkaat saavat häneltä apua tarvitessaan. Niinpä hän on ollut tekemisissä keskustan ehdokkaiden kanssa Savonlinnasta Lapualle . Hänellä on vahva kokemus ja asioiden hallinta yritysmaailmasta. Viljapeltoja pitkään itsekin viljellyt Luoma ihailee viljan kasvua nykyisin vain naapurin pelloilla. Ladon seinä on erinomainen paikka isolle julisteelle. Kun tarvitaan miestä vaalijulisteiden pystyttämiseen tai muuhun käytännön toimeen, Luoma on valmis apuun. Kunnon kepulaiseksi hänet arvostaa moni hänen kanssaan toiminut. kotiseudun Kymenlaakson lisäksi tietenkin. HAMINA HAMINALAISEN Matti Luoman, 73, tuntevat suurin piirtein kaikki Keskustan ehdokkaina eduskunta- tai EU-vaaleissa Kaakkois-Suomessa ehdolla olleet. Asettelussa pitää ottaa huomioon annetut säännökset, tärkeimpänä se, että maanomistajan lupa on aina oltava, Luoma muistuttaa. . Silloin tehdään, kun on tekemisen paikka, Luoma sanoo motokseen. Hänen mielestään ehdokkaiden taustajoukot voisivat tehdä yhteistyötä nykyistä enemmän, niin että samalla jaolla voisi levittää useamman ehdokkaan mainoksia. Mainosten jakajille voitaisiin jakaa omia alueita. Mutta pelkästään julisteilla vaaleissa ei menestytä. . Läpi ei mennä isollakaan rahalla, jos ehdokas ei ole muuten sopiva, hän sanoo. MONISTA keskustan ehdokkaista on tullut Luomalle hyviä ystäviä. Muutamia Brysselin matkojakin on tullut kiitokseksi. Tämä on tietenkin innostanut liikkumaan edelleen. Itse hän kuitenkin vierastaa Kunnon kepulainen -titteliä. Hän on Matti vaan. LUOMA on tottunut ratin pyörittämiseen ja liikkumiseen. 17 4.9.2015 Olen tykästynyt Sipilän tyyliin. Hänen rauhallisuutensa ilahduttaa. Matti Luoman juuret ovat suomalaisella maaseudulla. Hänen ei tarvitse pullistella, vaan hän on samanlainen tavallinen ihminen kuin muutkin. Hänen rauhallisuutensa ilahduttaa. . Toimintaan kannustaa myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. . Eikä hän mollaa toisia, Luoma kiittelee. KESKUSTA-AATE on tullut Luomalle kotoa, niin kuin monelle muullekin keskusta-aktiiville. Hän lunasti kotitilansa Vehkalahden eli nykyisen Haminan Kannusjärvellä sisaruksiltaan ja viljeli tilalla pitkään viljaa. Nythän meillä on puheenjohtaja vailla vertaa! Olen tykästynyt Sipilän tyyliin. Työvuosinaan hän oli ensin rekkakuskina ja sitten yli 30 vuotta poliisina, aluksi Liikkuvassa poliisissa ja sitten Haminan poliisilaitoksella. Vaalijulisteiden asettelussa hänellä on poliisin ammatin ansiosta keskimääräistä enemmän tietoa, mutta yksinkertaista julisteiden asettelu ei aina ole. . Nyt hän on lopettanut viljelyn. Kahteen keskustan puoluekokoukseen Luoma on päässyt osallistumaan oman Keskustan Kannusjärven paikallisyhdistyksen edustajana, yhdistyksen johtokunnan jäsen kun on. Jäsenrekisteriuudistus on hänen mukaansa hyvässä mallissa, mutta jäsenmaksussa on kirjavuutta. Tarvittaisiin terästäytymistä, hän sanoo.. Aika hyvin julisteet ovat saaneet olla paikoillaan, hän arvioi. LUOMA ei tunne itseään keskusta-aatteen julistajaksi, mutta on valmis toimimaan niiden hyväksi, jotka puhumisen taitavat ja asiat hallitsevat. . Kuva: Arja Ukkonen Lisää puhtia toimintaan Yhteisessä talkootyössä ei pidä mennä sieltä, missä aita on matalin, Matti Luoma sanoo ARJA UKKONEN . Siitä se näkyy hyvin, hän täsmentää. Joka vaaleissa julisteita kuitenkin revitään. Niiden kuntoa täytyy seurata vaalikentällä liikkuessaan ja korjata tarvittaessa. . Mennään sieltä missä aita on matalin, kun paljon enemmänkin olisi mahdollista tehdä. Luoma pitää kannatettavana puoluekokouksen suositusta siitä, että kaikilla on yhtenäinen jäsenmaksu. KENTÄLLÄ toimiessaan Luoma ei pomottajia kaipaa. Usein tuntuu, että ihmiset pyrkivät tekemään vain ne pakolliset asiat. Se arvonimi kuuluu minua pätevämmille, Luoma vähättelee. Hänellä on yleensä vaaleissa oma ehdokkaansa, jonka takana hän on henkeen ja vereen
Esimerkiksi rypsiä viljellään vain meillä eikä tuiki tärkeää peittausainetta saa käyttää, koska sen väitetään aiheuttavan mehiläiskuolemia. Se ei maakunnan hunajantuottajien mukaan pidä paikkaansa. Lannoitteiden kierrättäminen ei onnistu vaikka se on juuri ollut ?Nyt tarvitaan ripeitä poliittisia päätöksiä maatalouden kannattavuuden ja suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Kuva: Maria Seppälä tavoitteena, koska lantaa ei saa levittää peltoon. Velkaa investointeihin on jouduttu ottamaan paljon niin että lopettaminen on mahdotonta. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä Sote-uudistus on tehtävä perustuslain mukaan IHMISET seuraavat, miten sote-uudistusta suunnitellaan. Se ei tiedä hyvää sadonkorjuulle. Keski-Suomen pohjoisosa on yksi pahimpia märkyydestä, sadon laadusta ja peltojen kantavuuden heikentymisestä kärsineitä vahinkoalueita. MAATILOJEN kassakriisi ja viljelijöiden jaksaminen puhutti Tarja ja Antero Jaatisen tilalla Toivakassa. Paikalla yhä pahenevaa tilannetta ruotimassa olivat Jaatisten ja nuoren hankasalmelaisen viljelijän, Tuomas Pietiläisen lisäksi koko MTK Keski-Suomen johto. Maatalousyrittäjien mielestä Suomessa luodaan kaiken aikaa omatekoista kilpailuhaittaa yritystoiminnalle. Mielipiteet 18 Maatilojen kannattavuus on veitsenterällä KESKI-SUOMEN maatalouden liikevaihto pienenee tänä vuonna noin 23 miljoonaa euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna. on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevia asioita. Koulutuksen kohdalla lähikoulun käsite on pidettävä kirkkaana mielessä. Mitä merkitsevät toisaalta hyvinvoinnin kehittämisen kannalta koulutusleikkaukset, jos niitä ajatellaan tehtävän. Veikko Vilmi Dosentti Yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen tohtori Kuopio. Erityisen tärkeää olisi nyt tukien maksatuksen aikaistaminen, huomauttaa MTK. ?Miten maatilaa voi hoitaa kuten yritystä, jos viljelijät eivät edes tiedä, milloin maksatukset pannaan toimeen?, puuskahti Tuomas Pietiläinen. Hän kuten moni muu on joutunut tekemään töitä käytännössä palkatta koska tilan maksuvalmius on pakko yrittää säilyttää. Velkaa olisi otettava roimasti. ?Saksassa sukupolvenvaihdokset tehdään niin, että tila vain siirtyy jatkajalle eikä vasta-alkaja joudu heti velkavankeuteen?, Antero Jaatinen sanoo. NYT tarvitaan ripeitä poliittisia päätöksiä maatalouden kannattavuuden ja suomalaisen ruuantuotannon turvaamiseksi. Korkotukilainat ja valtiontakaukset investoineiden tilojen maksuvalmiuden parantamiseksi odottavat toteutumista. Satovahinkokorvauksiin odotetaan rahoitusta eikä kansallisen tuen 3,7 miljoonan euron leikkaus vuodelle 2016 ainakaan helpota ahdinkoa. Viime keväänä saatiin kokemuksia, mitä kiire merkitsee. Perustuslain tärkeä askelmerkki unohtui, jolloin perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan päätöksentekoon. Voidaan kysyä, miksi sote-uudistuksen lainvalmistelu karkasi käsistä, vaikka oli käytettävissä palkattuja asiantuntijoita. Mietitään myös sote-uudistuksen aukotonta rahoittamista, joka näyttää olevan julkisuudesta saatujen tietojen mukaan olevan vielä niin sanotussa ?vaiheessa?. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA kiinnittänee nytkin huomiota sote-uudistuksessa siihen, että lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sote-uudistuksen toteutus on haaste, joka sisältää monia ratkaistavia kysymyksiä. Sote-asioiden etenemistä seurataan tänä syksynä tarkkaan, kuten viime keväänäkin tehtiin. Pohditaan myös sitä, onko päätöksenteon lopputulos kuntayhtymämalli, maakuntamalli tai jotakin muuta. KUNNILLA on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnin kehittymisestä. Perustuslain kriteerien on tarkoitus varmistaa päätöksenteon taustalla, että toimitaan kansalaisten parhaaksi. MTK KeskiSuomesta kerrotaan, että tuottajahinnoilla laskettuna menetys nousee maakunnassa noin 13 miljoonaan euroon. Säälle ei kukaan voi mitään, silti kasvukauden sää vaikuttaa merkittävästi maataloustuottajien toimeentuloon. Kylvökausi kesti heinäkuulle asti, sateita riitti ja kasvukausi jäi kolme viikkoa vajaaksi tavanomaisesta. Kuntia on kuultava tarkkaan sote-uudistusta tehtäessä. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Aiheellista on kysyä, miksi sote-uudistuksen ajatellut järjestelyt ovat hitaanlaisia. KOKEMUKSELLINEN tieto auttaa, kun suuria kysymyksiä lähestytään. Niin sanotulla ?valistuneella päätöksenteolla. He miettivät, miten hyvin sote-uudistus tulee kohtaamaan heidät. Täyttyvätkö heidän tarvitsemansa palveltavuuskriteerit? Kunnat pohtivat myös päätöstensä palveltavuutta, jonka on oltava kunnossa. Kun sote-uudistusta valmistellaan, on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Perätään lisäksi vastauksia kustannusten maksujärjestelmistä. SOTE-UUDISTUS vaatii monipuolista harkintaa. Heidän poikansa Lauri ja puolisonsa Juulia harkitsevat ottavansa ohjat käsiinsä lihanautoja kasvattavalla sukutilalla. Kannattavuuden heikkeneminen kuitenkin hidastaa lopullista päätöstä. Jaatiset haluaisivat tehdä sukupolvenvaihdoksen. Yksin EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ovat sotkeneet markkinoita ja hankaloittaneet olennaisesti elintarvikevientiä. Hintojen halpuutus on vain lisännyt ahdinkoa. Muun muassa korkotukilainat ja valtiontakaukset investoineiden tilojen maksuvalmiuden parantamiseksi odottavat toteutumista.
Euroopan rahaliitto EMU on pahoin epäonnistunut. Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) sai ?kaverikseen. Hän oli 1990-luvun lamassa pelastamassa Suomea ja teki pitkän päivätyön sen eteen, että silloin lamasta selvittiin. VÄYRYNEN, joka usein mielletään eräänlaiseksi vastarannan kiiskeksi, on niitä harvoja poliitikkoja ja pelimiehiä, jolla on oikeasti olemassa selkeä visio, mitä Suomen pitäisi uskaltaa nyt tehdä. Tätä vain ei tunnu pääministeri Juha Sipiläkään (kesk.) ymmärtävän. Sipilä kahlaa kilpailukykyloikkansa kanssa keskellä rämesuota yhteiskuntasopimuksen kaaduttua vailla kunnon konkretiaa, joka saisi sen tuloksen aikaan, mitä hän itsekin varmasti kaipaa. Muutoin hän joutuu lunastamaan oman lupauksensa ja keskustassa joudutaan silloin miettimään uuden puheenjohtajan valintaa. TEHDÄÄN sellainen ?takinkääntö?, joka on vailla vertaa. Köyhällä ei ole kohta varaa sairastaa, kansanterveys romahtaa. Lipposen ?yhteiskuntasopimuksella?, taitetulla indeksillä eläkeläiset ovat pitäneet maata pystyssä parin kymmenen vuoden ajan. eikä tarvitse huutaa apuun vaihtomiestä. Seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä meillä on vähintään 50?100 000 uutta työpaikkaa, kenties enemmänkin. Voimme sitten taas olla ylpeitä ja isänmaallisia suomalaisia. Vesa Levonen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Kotka KOMMENTTINA Timo Laanisen tiistaiseen (1.9.2015) kannanottoon liittyen Narinkkatorin viestien kuunteluun totean, että Laanisen ajatus on aivan oikea. päivä 2015: Marssimassa lapsiperheitä, eläkeläisiä, vammaisia, työttömiä, työläisiä, älymystöä. Kirjoita Suomenmaahan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ihmisten viestejä pitää kuunnella Mistä suvaitsemattomuus kumpuaa? SUVAITSEMATTOMUUDEN monimuotoisia ilmentymiä havaitaan lähes päivittäin. entisen valtiovarainministeriön virkamiehen Raimo Sailaksen (sd.), kun tämä reilusti myönsi (HS 1.9.15), että rahaliitto on epäonnistunut. Sailas ei ole ihan mikä tahansa kaveri, joka tämän sanoo. Eihän tässä ole mitään menetettävää, vaan päinvastoin. Kuunnellaan Väyrystä ja otetaan euron rinnalle rinnakkaisvaluutaksi markka. Viestit Narinkkatorilta niinkuin muiltakin toreilta ovat usein realistisia ja perusteltuja. Laanisen kommentit Narinkkatorilla verotuksesta ja budjetin tasapainottamisesta vaativat kuitenkin kommentointia. Laanisen esittämien lukujen pohjalta järkevä ratkaisu julkistalouden tasapainottamiseen ja palvelujen ylläpitämiseen voisi perustua yhteisöveron nostamiseen 25 prosenttiin, arvonlisäveron korottamiseen 1?2 prosentilla, pääomaverojen, lahja-ja perintöverojen nostamiseen 2?3 prosentilla ja tuloveron progression kiristämiseen yli 100 000 euroa ansaitsevilta. Näistä kertyisi jo 4?5 miljardia euroa lisätuloja. Sote-uudistuksen nopea toteuttaminen vähentäisi oikein toteutettuna julkisia menoja neljällä miljardilla. Pelkästään näillä toimenpiteillä valtion talous olisi tasapainossa ja velanotto käyttömenoihin voitaisiin lopettaa ja suunnata voimavaroja valtio-omisteisen teollisuuden kehittämiseen. Seppo Rantamaula Diplomi-insinööri Helsingin Eurooppalaisen Keskustaseuran puheenjohtaja Eläkeläiset elävät köyhyysrajalla ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2013: Rähinöintiä, mellakoita, Jutilanaamioita, mellakkapoliiseja ja parempiosaisten tanssiaiset Tampere-talossa. Helsinki elokuun 22. Katsotaan rauhassa miten markkinat reagoi. Kun mitään pelkoa ei ole siitä, että markka tulisi aiheuttamaan ongelmia esimerkiksi korkojen äkillisen nousun suhteen, niin markkaa ruvetaan devalvoimaan ja eurolle sanotaan hyvästit. Vientiteollisuus saa tarvitsemansa kilpailukykyloikan, hallituksen ei tarvitse tehdä uhkaa- 19 miaan lisäleikkauksia ja veronkorotuksia eikä Suomen luottoluokituksen alenemista tarvitse myöskään murehtia. Kansalaiset säilyttävät ostovoimansa ja kotimarkkinoilla alkaa tapahtua, kun tuontituotteiden kallistumisen myötä ostetaan enemmän kotimaissa ja kotimaista. KUN hallitus saa vielä tarvittavat rakenneuudistukset ja kärkihankkeet ajettua maaliin, niin pääministeri Sipilä saa johtamansa hallituksen peräsimessä kaipaamansa ?sulan hattuun. Kukaan ei tanssinut tällä kertaa. Lipposen taitettu indeksi (v. Köyhyysrajalla kituuttava eläkeläinen, jonka tulot olivat 1189 euroa sai edellisellä 0,39:n indeksikorotuksella peräti 4,6 euroa lisää kuukausiansioihinsa. Vuokrat tietenkin nousevat joka vuosi. Vuonna 1996 nuorimmat heistä olivat 73-vuotiaita. Joskus eläke oli 60 prosenttia palkasta, nyt se taitaa olla enää prosenttia. Lastemme eläke tulee olemaan tätä menoa vain 20 prosenttia saamistaan työtuloista. Arto J. Mutta mikä moista syrjintää synnyttää? Ihmisille ja eläimille turvallisuus sekä olojen, vajavaistenkin, ennallaan pysyminen ovat tärkeitä. Lähes kaikki muutos ja erilaisuus koetaan yleensä aluksi uhkana. Vanha kansakin tiesi ?varisten valkeaa lajitoveriaan armotta nokkivan?. OMAN elämän harmit ja vaikeudet, sielun ja vartalon sairaudet voidaan toviksi sivuuttaa, kun huomio suunnataan naapureihin, ympäröivään yhteisöön, erityisesti sen poikkeamiin, niin huonoihin kuin hyviinkin. Muualta tulleet, toisin haastavat, toisin toimivat, erilaiset persoonat saavat aikaan mielten kuohua. Sen ovat tuhannet Karjalan evakot, erityisesti heidän lapsensa karvaasti kokeneet. Samoin monet ulkomailta maahamme muuttaneet. Mustankipeys, suvaitsemattomuus sytyttää helposti sotia ynnä muita murhenäytelmiä. PIENIÄKIN poikkeamia panetellaan herkästi ja paisutellaan tarkoitushakuisesti. Syyksi riittää ylä- tai alakerran lasten viaton tömistely tai seinien lävitse kuuluva ääntely, vauvan itku. Joku ärsyyntyy puunatun portaikon tilapäisestä liukuvarjelusmatosta, saman rappukäytävän toistuvasta silakkapihvin tuoksusta tai petivaatteiden piiskauksesta pihamaalla, muutamasta perunanvarresta lähistön sissipuutarhassa. JOISSAKIN piireissä, etenkin vaalien edellä laskelmoidaan, että muukalaiskaunalla ja sen tahallisella masinoinnilla on suvaitsemattomien lammaslaumojen suosio taattu ja ääniä ropisee uurniin. Vaaleissa vähemmistöiksi äänestettyjen on vaikea, monesti mahdoton suvaita kansanvaltaa ja toisin ajattelijoita. Väliin itsetuhoisestikin intoudutaan viskomaan vaurioittavia kapuloita yhteiskunnan yhteisiin rattaisiin, vaikka se johtaisi kansakunnan kaaokseen. Mitä väliä, vaikka muut kärsivät, kunhan tässä edes hetken saan melskata ja mölytä sekä purkaa pettymystä ja pahaa oloa. Alkoholin ja muidenkin huumeiden harrastajilla ilmenee samoja piirteitä. MUTTA jos sinulla, teillä, meillä homo sapiens -otuksilla on vielä edes hiukan järkeä jäljellä, niin malttakaamme lakea vaikkapa sataan harmin vallassakin. Jospa silloin viriäisi viisaus, sadattelut sammuisivat, kirosanat kilpistyisivät kitapurjeeseen ja elämä voittaisi jälleen. Mikko Kiio Otetaan markka euron rinnakkaisvaluutaksi NYT se on nähty ja kuultu. 1996) piti olla väliaikainen: ensi vuonna se on ollut voimassa jo 20 vuotta. Sähkön hinta tuskin laskee, vaikka rakennettaisiin ydinvoimala Hanhikivelle ja rakenteilla oleva Olkiluoto 3 saataisiin joskus valmiiksi. Sairastaminen on yhä kalliimpaa: lääkäri-, sairaala- ja lääkemaksut nousevat alati. Heinämäki Tampere mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Se sidotaan aluksi 1:1 euroon. Heidän joukossaan on ollut monia, jotka taistelivat viime sodissa maamme itsenäisyyden puolesta. Olivat ilman poliittisia tunnuksia, ilman naamiota, sillä huoli on kova vähempiosaisten toimeentulosta
klo 19. Lippujen vesaishinta on 15 euroa. Tutustutaan tilan aaseihin ja yrttitilan toimintaan, talutusratsastusta ja ulkoilma eväät. Matkan aikana tapaamme poliittisia vaikuttajia, mm. Jaakkiman kristillinen opisto, Opistontie 21, Ruokolahti, 15.6 km. Matkan aikana tapaamme poliittisia vaikuttajia, mm. listalla olevista asioista sekä muista ajankohtaisista asioista. 0505755236. Järjestäjä Helsingin Vesaiset Sote-uudistusta käsittelevä työpaja II pidetään ke 2.9. Karhuntupa, Rautjärvi Karjalantie 1087, 13,2 km. Osallistumme klo 14 alkavalle yleisöopastukselle. 040-505 0021. ITÄ-SAVO Keskustajärjestöt ovat Mikkelin torilla 5.9. Pyörät pyörimään ?kampanjaan osallistuvat myös piirin kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. Hinnat alk.80 euroa. Paikkana Keskustan piiritoimisto hansakeskuksessa Kouvolassa. Vastuullinen matkan järjestäjä Linja-autoliike S.Kosonen, ryhmän kerääjä ES Keskustanaiset. klo 18 Apilassa (piiritoimisto), os. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 20.10. Elina Suoranta p. Vehkanotko 1. 5.a) osuus klo 1617 Ruokolahden Puntala . Matkavauhti on laskettu tasaisen 15 kilometriä / tunnissa mukaan. Asko Saatsi. mennessä anujaana.tuovinen@gmail.com. Paikalla ke. Järjestäjä Helsingin Vesaiset UUSIMAA Kerava, py: Tervetuloa turisemaan Sirkusmarkkinoille Keskustan teltalle la 5.9. kul jetuksen, opastetun kierroksen Tamminiemen museossa ja näyttelyissä sekä hyttipaikan varatussa luokassa: A2: 150?/hlö, B2: 130?/hlö, A4:110?/hlö, B4 100?/ hlö. 5.b) osuus klo 16.2017 Imatra, Vuoksenniskan Neste, Tiilitehtaankatu 39 - Jaakkiman kristillinen opisto, Opistontie 21, Ruokolahti, 9,5 km. klo 12-15 Heikkilän Yrttitilalla. klo 15-18 Vaahermäen tilalla: osoite Otto Makkonen, Hankavaarantie 114, 58300 Savonranta. 0440-336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Lippuja rajoitetusti. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. päivän ohjelma (su 6.9. Pyöräilyreitti on pilkottu 10 eri osuuteen ja Keskustan kunnallisjärjestöjä on pyydetty nimeämään viestinviejät. Tule keskustelemaan! KYMENLAAKSO Kouvola, puolueiden yhteisteltta Elimäen pestoomarkkinoilla 5.9 klo. Keskustelussa Markku Kuisma: Rosvoparonien paluu (2010) ja Martti Paloheimo: Kotivammaisuuden synty (1999). Kahvitellaan ja tutustutaan opiston tiloihin. kaupunginvaltuutetut Laura Kolbe, Timo Laaninen ja Terhi Peltokorpi. Tutustuminen Tamminiemeen ja Miss Universum 1975 ?näyttelyyn 6.9. 9.osuus klo 15.30?16.30 Lemi . Illalla retki PowerPark huvipuistoon, aamulla retki Keskisen kyläkaupalle. Lemi, K-Market Särä, Iitiäntie 4, 23.6 km. 10.osuus klo 16.30?17.15 Luumäen raja . (Pyöräilijöillä mahdollisuus seurata Keskustanuorten kilpailua). kansanedustaja Hanna Kososen. klo 18. VARSINAIS-SUOMI Raisio; Kesk. Nuotin taikaa tulkitsevat Pertti Keihäs ja Jarkko Salmi. järjestettävillä maalaismarkkinoilla klo 10-13. 45. Tänä vuonna MM-kilpailut ovat Porin päivänä lauantaina 26.9. SATAKUNTA Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti, puh. Urho Kekkosen museo, Tamminiemen huvila, Seurasaarentie 15 . 1.pyöräilyosuus klo 11.30-12.20 Parikkalan rajavartioasema, Kolmikannantie 568 . Palaverin alussa min. Suomen Keskustanuorten Elokoulu Jaakkiman kristillisellä opistolla. Yksittäinen pyöräilijä voi polkea myös useammalla osuudella tai halutessaan vaikka koko reitin. Ilmoittautumiset KN tj. Tutustutaan lammastilan elämään, nautitaan luonnossa puuhailusta ja eväistä. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren suosion saavuttaneet Noormarkun markkinat la 5.su 6.9. Merkitse päivä jo kalenteriin! Metsäpäivässä mukana kansanedustajamme Pertti Hakanen ja Arto Pirttilahti. klo 16 mennessä osoitteeseen antti.varis@keskusta.fi Vasta- ukset kysymyksiin esitellään tilaisuudessa. bussikuljetuksen Imatra-Hki-Imatra, edestak.laivamatkat Hki-Tallinna-Hki, lauttaliput Virtsu-Kuivastu-Virtsu, majoituksen Kuressaares sa Grand Rose SPA ?hotellissa 2hh, puolihoidon, lääkärin vastaanoton, 15 energiaa antavaa hoitoa lääkärinmääräysten mukaisesti, vapaan SPA- ja saunakeskus Rosaariumin käytön, oppaan palvelut Tallinna-Kuressaare sekä tutustumisretken Kuressaaren kaupunkiin. klo 18 Pieksämäen ABC-liikenneaseman kabinetissa os. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen kenttä, osoite: Museotie 12. Tilaisuudessa puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska johdattelee meitä perehtymään hallitusohjelmaan. klo 10-13. mennessä, aulis.suominen@vesaiset.fi tai 040 834 0803. Pöytyä, valtuustoryhmän kokous Riihikosken virastotalolla su 6.9. Kahvi-Pakari, Saarentie 1, 10,0 km Kylpylämatka Saarenmaalle su-la 11.-17.10., Grand Rose SPA Hotel. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Ota rohkeasti yhteyttä. Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokous on la 14.11. Keskustan yleisötilaisuus Lappeenrannan kauppatorilla ja kahvit Tarjan kahvikioskilla klo 9?10. Keskustalla on teltta Noormarkun markkinoilla la 5.9. Järjestön syystoiminta-asioita, jäsenistön toivomusaloitteet toimintasuunnitelmia varten. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Matkan hinta kahden hengen A-hytissä 29 euroa/ hlö. Kahvi ja pullatarjoilu. Elina Lappalaiselle puh. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta. klo 9-15 Rakokiven urheilukeskuksessa. Työmarkkinatoiminta, Tervetuloa mukaan keskustelemaan työmarkkina-asioista ti. Itse Miss Universum 1975 Anne Pohtamo on mukana opastamassa ja kertomassa näyttelystä ja missiajoistaan. Mukana mm. 7.osuus klo 11.15?13 Taipalsaari . Pohjois-Karjalan aikuisopiston auditoriossa, Kaislakatu 3, Joensuu (HUOM! muuttunut paikka). Ilmoittautua voit jo nyt tai viimeistään 10.9. Pyöräilyreitti ja aikataulu: 1.päivän ohjelma (la 5.9. Jari Leppä klo 1112. Tervetuloa juttusille! Pieksämäki, Tupailta ma 7.9. klo 13 mukana ke. Hanna Kosonen ja piirin pj Hannu Auvinen. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. 040 415 8759. Tilaisuudessa alustavat mm. to 10.9. Hinta 449?/hlö sis. klo 10-16, paikalla Pekka Perttula klo 1012. Viking Amorellalla. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pirkanmaan Keskusta mukana kesätapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 7.9. Lippuja rajoitetusti. klo 18 Kaupungintalolla, kokoushuone Järvi. Sisäänkäynti Säästö-Karien parkkipaikan puoleisesta päädystä, L1 ovi. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Klo 18 alkaen. Tervetuloa juttelemaan. Ulvilta, Keskustalla teltta Leineperin Ruukin syystorilla su 13.9. Ilmoittaudu mukaan retkelle, vapaa pääsy! Lisätiedot ja ilmoitautumiset etela-savo@ vesaiset.fi Keskustajärjestöjen yhteiskunnallinen lukupiiri to 29.10. klo 16.30-19 Apollolla Apollonkatu 11. Voit tutustua aineistoon: www.keskusta.fi. Tervetuloa! Keskustan teltta Lieksan Hämärän kaupan illassa pe 25.9. klo 18 teemalla 3+1 -kirjaa kirjahyllystäni, Hotelli Tammerin Vihtorin kirjasto, Satakunnankatu 13. Hyytiäläntie 124. ark. klo 9-15, puh. Taipalsaari, Röytyn kotiseututalo, Leikonrannantie 1, 14,7 km. 8.osuus klo 13.30?15.10 Savitaipale . Varmistaaksesi vastauksen kysymyksiisi voit toimittaa ne etukäteen ma 14.9. Varaukset piiritoimistolle p.010-315 2001 ja 010315 2000. ETELÄ-SAVO Keskusta jalkautuu Sadonkorjuumarkkinoille Mikkelin torilla 5.9. Lisätiedot ja paikkavar. Haluatteko piirin syyskokouksen paikkakunnallenne. Lauttasaari-päivässä klo 10-14, Siltamäki-Suutarila-päivässä klo 10-13 ja Haagan torilla 10-13. Siltakatu 22, Joensuu. Keskustan Siun Sote -seminaari ke 16.9. klo 18. Kahvitarjoulu! Tervetuloa! Syysristeily ma 21.9. mennessä Juhanille (juhani.tynjala@gmail.com) tai Sirpalle (044-0622266) Maksu matkasta 10.9. Tilaisuuden järjestää Keskustan sosiaali-ja terveyspoliittinen seura. kansanedustaja. perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen. Terveisin Jaana Viilo,toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Syyskokousaika lähestyy, ilmoita piiriin Kj:n/py:n kokouspäivä. Alustajana ja kertojana tietohallintopäällikkö Elias Kärki. Pirkanmaan Keskustan jäsentilaisuus piiritoimisto Apilassa perjantaina 25.9. klo 18. Veteraanikeilaajat keilavuoro joka torst.Raision Keilahallilla klo 14-15. Kaatialanlouhos Kuortane 5.-6.9. Keokätkentää, valtakunnallinen kivipäivä. Hintaan sisältyy buffetlounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa sekä laivan järjestämää ohjelmaa. Kekkosen haarikka klo 17. Ilmoittautumiset viimeistään 11.9 mennessä helsinki@vesaiset.fi tai puh. Savitaipale, Kantri Hostelli ja Burger Heaven, Koulutie 11 (Supanahontien kautta), 26,6 km. mukana Keskustorin maanantaimarkkinoilla 7.9. kuljetuksen, opastetun kierroksen Tamminiemen museossa ja näyttelyissä sekä hyttipaikan varatussa luokassa: A2: 150?/hlö, B2: 130?/hlö, A4:110?/hlö, B4 100?/ hlö. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Paikalla geologisen tutkimuskeskuksen asiantuntija. Alustajina ja kysymyksiin vastaamassa Perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Anu Niemi, Tuotantojohtaja Pekka Kuosmanen ja taloustyöryhmän pj. Tutustuminen Parikkalan rajanylityspaikkaan klo 1111.30 . 040 721 0636. Astu laivaan iloiseen seuraamme! Keski-Suomen Keskusta luotsaa jo katseensa kuntavaaleihin ja pikkujouluristeilee m/s Baltic Queenilla 7.-8.11. Risteilyllä jaetaan Vuoden 2015 Urhopalkinto ja tavataan politiikan kärkinimiä. Retki sisältää tunnin ratsastuksen (ryhmäkoko 5hlöä, mukaan pääsee 10 ratsastajaa) Hinta 31e/ hlö sisältää ratsastuksen ja eväät. Keskustellaan kaupunginhallituksen kokouksen 8.9. Paikalla Mikkelin kaupungin valtuutettuja. ohjelma: 63,3 kilometriä, laskettu 5a mukaan). Tule tapaamaa keskustalaisia ja päättäjiä Keskustan teltoille. ajankohtaisista aiheista heti aamuyhdeksästä alkaen. Mukana ke. Antti Kaikkonen klo 12-13. Hyvinkää, kj: K-kokous su 13.9. ja ilmoittautumiset lounaalle ja metsäkisaan: 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi. Mahdollisuus ostaa tilan yrttejä puodista. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 31.8 helsinki@vesaiset.fi tai puh. klo 17.30 . Tikkurila, py:n syyskokous Tikkurilan uimahallin kabinetissa 28.10. Johtokunta kokoontuu klo 17. Tikkurila, py:n johtokunnan kokous Tikkurilan uimahallin kabinetissa ke 7.10. alkaen klo 18.00, Näsilinnanka tu 23 A 1, Tampere. Tervetuloa! Keskustalaiset mukana lauantaina 5.9. Vapaa pääsy! Lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi Vesaiset, Issikkaratsastusretki 31.10. klo 11-15 Ilmoittaudu retkelle ratsastamaan tai tule tutustumaan tilan toimintaan. (sisältää PoverPark rannekkeen, mökkimajoituksen ja Kaatialan ohjelman) Bussimatkat 70?/hlö, jäsenalennus 60?. Eteläpää. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Tilaisuus on suunnattu valtuutetuille, lautakunnan jäsenille, luottamushenkilöille ja Keskustan järjestöväelle. Muille eväät 5e /hlö. Kahden hengen B-hytissä 27 eu- Keskustassa tapahtuu roa/hlö ja yhden hengen pikku-B-hytti 29 euroa/hlö. Ilmoittautuminen 8.8. alk. ja Vesaiset tj. ohjelma: 89,4 kilometriä). Jari Leppä on tavattavissa Keskustan teltalla klo 1112. Ota yhteyttä pikaisesti piiriin 040 7673419, jaana.viilo@keskusta.fi niin järjestetään syyskokous hyvässä yhteistyössä. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. ja alle 130cm 35. Ke. Luumäen raja, Saarentie 1016, 14,5 km. Kaikkien metsäpäivään osallistuvien kesken arvotaan metsäinen herkkukori. Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin kirjallisuuskerho ke 23.9. Ruokolahden Puntala, Lohela, Karjalantie 372, 7,1 km. Vast.järj. Liikenne O. Osallistumismaksu aik. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista! Punkaharju, Keskustan syystilaisuus Punkaharjulla Itä- Karjalan kansanopistolla, Valoniementie 32, 58450 Punkaharju su 6.9. Timo Kalli. klo 10-14. Lähes 200:lla myyntipöydällä on tarjolla lähiruokaa ja kädentaitajien tuotteita. Rautjärven Laikko, Onmonex kynttiläpaja, Karjalantie 2419, 15,4 km. 3.osuus klo 14-14.50 Laikko . Nimettyjen viestinviejien lisäksi kuka vain voi osallistua mille tahansa osuudelle ilman ennakkoilmoittautumista. Eeva Harjula p. Lakeuden sukeltajat tuovat kiviä luolista. Koitsanlahti, Iloisen pässin maalaispuoti, Kuutostie 470, 12,0 km. 0505755236. Tervetuloa! Keskustajärjestöjen yhteinen pikkujouluretki järjestetään Tamminiemeen Urho Kekkosen museoon ja M/S Baltic Queenilla Tallinnaan 7.8.11.2015! Hinnat, sis. 8.9. kiertopalkinnosta ja vietetään yhteistä metsäpäivää Metsäasema Hyytiälässä joka on Helsingin Yliopiston laitos lähellä Ruovettä, os. 4.osuus klo 15.15-15.45 Rautjärvi . klo 9 alkaen, tervetuloa poikkeamaan kahville ja keskustelemaan, paikalla keskustavaikuttajia. Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus aiheesta ?Vaihtoehto metropolipolitiikalle - hallittua kasvua. Tervetuloa! Keskustan Punkaharjun paikallisyhdistykset Veaiset, maatilapäivä 12.9. Paikka varattu Retkiaitan eteen. Ilmoittautumiset 30.8. 2.osuus klo 12.40-13.40 Koitsanlahti . klo 18 kirjastotalo Metson Toivonen-salissa. Alustajina kansanedustaja Mikko Alatalo ja yrittäjä, varatuomari Johannes Hirvaskoski. Keskustan Pirkanmaan piirin perin- teinen metsäpäivä järjestetään la 19.9. klo 9 alkaen kokoontuen yhdessä aamukahville. Ilmoittautumisten jälkeen kisaillaan mm. 9 alk.Tule tapaamaan valtuutettuja ja järjestöväkeä. POHJOIS-KARJALA Maakuntavaltuuston valtuustoryhmän ylimääräinen kokous ke 9.9. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Keskustajärjestöjen yhteinen pikkujouluretki järjestetään Tamminiemeen Urho Kekkosen museoon ja M/S Baltic Queenilla Tallinnaan 7.8.11.2015! Hinnat, sis. Lautakuntien jäseniä myös pyydetään tulemaan tupailtaan. Vesaiset, Etelä-Savon Vesaisten ja Mikkelin seudun vesaisten yhteinen Maatilapäivä 26.9. Keskustan Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Karjalan piirien yhteiseen tapaaminen saapuu mukaan JHL:n pj Jarkko Eloranta. PIRKANMAA Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 20 HELSINKI Teatteriretki la 5.9 klo 14 Kansallisteatteriin Puluboin ja Ponin Teatteria. Lippujen hinta 10 euroa lapsilta ja aikuisilta. Tervetuloa! KARJALA Keskustan Karjalan piirin Pyörät pyörimään -polkupyöräkampanja 5.-6.9. klo 16.15 Keskustan piiritoimisto Porrassalmenkatu 33. Ennen kierrosta klo 13-14 Pohtamo signeeraa näyttelyjulkaisua, joka on ostettavissa paikan päällä. Tunnin kestävän kierroksen menemme Café Adjutantin kahvilaan verkostoitumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Keskustanaisten Helsingin piiri tarjoaa pääsylipun museo-opastukselle. Elämä Lapselle konsertti Hartwall Areenalla keskiviikkona 16.9. Jäsen - Tervetuloa keskustelemaan hyvässä seurassa. Pirkanmaa: MSL-Tampere järjestää yhdessä Satakunnan Viikon kanssa vuosittain MM-kilpailut pärekorien kehdossa Porin torilla. Keskustan teltta Kärkölän kirkonkylän maalaismarkkinoilla Nastola, Keskusta on mukana teltalla Nastolan Markkinoilla 6.9. 6.osuus klo 10?11 Lappeenrannan kauppatori . Mukana ke. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040 418 1150. Kärkölä, la 5.9. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Raisio, Keskustajärjestöjen syyskuun kk- palaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 16.9. 2. Pirkanmaan Keskusta tarjoaa aamukahvit, omakustanteinen lounas Hyytiälän tunnelmallisessa ravintolassa, tied. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Keskustan Tampereen Kj. Valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö paikalla kertomassa Keskustan tekemisistä Lieksassa. Heikki Haaviston vartti : Traktorimarssit kautta aikojen, maatalouden muutokset ja murrokset
Oulun py:n sääntömääräinen syyskokous ma 14.9. Vastuullinen matkan järjestäjä Linja-autoliike S .Kosonen, ryhmän kerääjä ES Keskustanaiset. klo 10 Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa päätetään Keskustanuorten strategian puoliväliarvioinnista sekä maahanmuuttopoliittisesta ja kulttuuripoliittisesta linjauksesta. SUOMEN KESKUSTA nousee kokoomuksen sijaan kunnanvaltuuston suurimmaksi ryhmäksi Turun naapurissa, 20 000 asukkaan Liedossa. Vielä alkuviikosta kokoomusta edustanut valtuutettu, pesulayrittäjä Tomi Pohjankukka ilmoitti jättäneensä kokoomuksen ja siirtyvänsä keskustaan. KESKUSTAN paikallisyhdistyksestä vahvistetaan, että siirtyminen on valmisteilla. Ovi kokoomuksesta keskustaan käy kokoomuksen varapuheenjohtajan Anne-Mari Virolaisen kotikunnan 49-paikkaisessa kunnanvaltuustossa tiuhaan. Vain reilu vuosi sitten kunnanvaltuutettu Annina Ruottu siirtyi keskustaan. Mukana ke:t Annika Saarikko juhlapuhujana ja Elsi Katainen. mennessä 040 5156800 tai pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. majoitus, päivällinen, teatterilippu, lounas ja kyyti. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot pyydetään ilmoittamaan tupalosa@ulapland.fi tai iltaisin puh. Tilaisuuden järjestää keskustanaiset. Keskustanaisten Ylä-Savon Piirin 70v juhla ja Keskustaväen kirkkopyhä Lapinlahdella 27.9. Päivä aloitetaan yhteisellä lounaalla klo 11 (maksuton). Elina Lappalaiselle puh. Omalta osaltani pelissä on perheen koti sekä pienyrittäjänä perheen elinkeino, Pohjankukka tuskailee. UUNITUORE keskustalainen pelkää menettävänsä sekä omistamansa asuinkiinteistön että liiketilat, joissa perhepesula on toiminut vuodesta 1992 alkaen. Pohjankukka puhuu myös kaikkien muiden pienyrittäjien puolesta, jotka toimivat samassa kiinteistössä, jonka jatkosta ei ole nyt varmuutta. . Olen kuulunut kokoomukseen pitkään. Meneillään on toinen valtuustokauteni. Pohjankukalle toinen kausi on antanut runsaasti aihetta kritiikkiin paikallista kokoomustoimintaa kohtaan. Kuntapolitikointiin liittyvä ryhmän sisäinen ja sidosryhmien välinen vallankäyttö on ikiaikainen ilmiö demokraattisessa päätöksenteossa. klo 10, jonka jälkeen juhla, jossa aiheena pakolaisuus. klo 19 Meijerin pirtillä. Ilmoittautumiset KN tj. 040-505 0021. POHJOIS-SAVO Keskusta väen kirkkopyhä vietetään Maaningan kirkossa 20.9. Tervetuloa! Siikajoki. ja ke 9.9. klo 9-14. Käynti sankarihaudoilla. Leiritie 11 Varejoki klo 11?17. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen Pesulayrittäjä kyllästyi kokoomukseen Tomi Pohjankukan mielestä keskusta arvostaa paremmin pienyrittäjää RAIJA KERTTULA-RANTANEN LIETO Keskustanaiset juhlii 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä järjestäen koko perheen yhteisen päivän la 12.9. Tervolan Törmävaaran leirikeskuksessa os. Hinta 185?/hlö. Kokouspaikkana Salon seudun ammattiopisto, Venemestarinkatu 35-39. Mutta kun se osuu omalle kohdalle, Pohjankukka tietää, että siihen on vaikea suhteutua neutraalisti. VÄLIT sekä kunnan että kokoomuksen kanssa kiristyivät meneillään olevan kaavamuutoksen vuoksi. Kyseessä on kunnan keskustaajaman ke- Omalta osaltani pelissä on perheen koti sekä pienyrittäjänä perheen elinkeino. hittäminen keskeisellä Aurajoen ranta-alueella, joka on vuosituhantinen kansallismaisema. Liityn keskustaan, jossa arvostetaan pienyrittäjää ja ihmistä, toimitusjohtaja Tomi Pohjankukka sanoo kesken työpäivänsä pesulassaan. Teltalla tavattavissa ke:t Tapani Tölli, Juha Pylväs ja Antti Rantakangas sekä paikallisia valtuutettuja. PERÄPOHJOLA . klo 18 Keskustan piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). Johtokunta klo 17. Raahe. Lämpimästi tervetuloa! KAINUU Keskustan aamukahvit ma 7.9. klo 13 mennessä. Linjaerimielisyyksien vuoksi kokoomus erotti hänet valtuustoryhmästä ja paikallisyhdistyksestä. RUOTTUN kanssa aiemmin yhteistyötä teh- nyt Pohjankukka sen sijaan irtisanoutui itse kokoomuksesta ja sai eilen asialle vahvistuksen. Hän sanoo yrittäneensä muuttaa ilma- piiriä puolueen paikallisyhdistyksessä vielä Ruottun lähdettyäkin, mutta epäonnistuneensa. . Kuvittelin kokoomuksen olevan yrittäjäystävällisen puolueen, joka arvostaa myös ihmisten oikeutta omaisuuteensa, varsinkin kotiinsa. Saloon. Keskusta Paavolan markkinoilla la 5.9. Kahviseurana kansanedustajat Marisanna Jarva ja Timo Korhonen Tervetuloa! POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna ti 8.9. Matkan hintaan sis. Uudella kaavalla jokirantaan on tulossa kolme 4-kerroksista kerrostaloa. . henkilöstön koulutuspäivien vuoksi. Piirin teatteriretki (musikaali Jekyll&Hyde) Jyväskylään 24.-25.10. Bussikuljetus Oulu-Ylivieska-Jyväskylä. Tilalaisuus alkaa juhlajumalanpalveluksella klo 10. Keskustassa tapahtuu 21 Hanna Kososen. Paikkoja rajoitetusti. Oulu. Lisätiedot ja varaukset piiritoimistolle 18.9. Kokous avataan 24.10. Ainakaan pienten yritysten ja minun kohdallani tämä ei ole totta. POHJANKUKAN kokemus Liedossa on, että Suomen Keskusta arvostaa pienyrittäjää ja ihmistä. Keskusta saa riveihinsä aktiivisen kahden lapsen isän, joka rentoutuu opettamalla kilpatanssia lapsille ja nuorille.. Lapsille järjestettyä toimintaa. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 24.10. Ruokailu ja juhla seurakuntatalolla Mykkäläntie 8. klo 8-9.30 Kajaanissa Kauppakatu 26 II Kerros, Keskustan toimiston kokoustilassa. 040 595 4475 KESKUSTANUORET Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen koolle 24-25.10. Alpuan py:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 8.9. Ei ratkaisu tullut yhdessä yössä. Mukana ex-kansanedustaja Maria Kaisa Aula ja kansanedustaja Katri Kulmuni
Osmannien sulttaani Ahmed III määräsi kuningasta kohdeltavan kuin itseään, mikä oli poikkeuksellista: tavallisesti vieraileva kuningas vertautui sulttaanin lähimpään mieheen. Kuka Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajista pelaa missäkin maassa ja joukkueessa? 4. Urho Kekkosen valtiovierailu Turkkiin 1971 herät- ti huomiota mm. Kuinka paljon asukkaita jatkosodan seurauksena evakuoitiin Karjalasta, Petsamosta, osasta Sallaa ja Kuusamoa? 2. hupiohjelmat ovat nykyään täynnään näyttelijöitä, jotka imitoivat - eli tekevät mitä? 10. Edellinen oli vuosien 1698-1718 Ruotsin kuningas, joka joukkoineen vietti aikaa silloisessa Osmannien valtakunnassa useita vuosia. Mikä näistä on paviaanin sukuinen häntäapina: mandola, mandriitta, mandariini, mandrilli? 8. Virtanen 5 7 6 7 8 2 8 6 3 8 8 5 9 4 1 9 2 4 1 6 6 8 9 5 7 2 1 5 7 9 1 8 9 5 3 6 9 8 8 6 7 2 4 2 1 3 9 8 3 9 2 6 5 7 4 1 8 7 4 5 8 9 1 2 3 6 5 7 3 8 6 1 9 4 2 2 4 8 5 9 7 1 6 3 5 4 8 6 7 1 2 3 9 9 2 7 3 4 8 5 1 6 8 1 6 3 4 2 9 5 7 6 9 1 3 4 2 5 7 8 1 6 3 5 2 9 4 8 7 5 3 8 2 7 9 6 4 1 7 8 2 4 3 9 6 1 5 4 8 2 7 1 5 9 6 3 6 7 9 1 8 4 3 2 5 3 6 4 2 1 5 7 8 9 3 9 6 2 8 4 1 7 5 1 2 4 5 6 3 7 8 9 1 5 9 6 7 8 2 3 4 7 5 1 9 6 3 8 2 4 2 6 1 9 3 5 8 7 4 4 2 5 7 8 6 3 9 1 8 7 9 1 5 6 3 4 2 4 8 3 7 1 6 5 9 2 8 1 6 9 2 3 4 5 7 6 3 4 8 9 2 7 5 1 9 5 7 4 2 8 1 6 3 9 3 7 1 5 4 8 2 6 2 1 5 4 3 7 6 9 8. Suomalaisilla oli vielä edessä Lapin sota saksalaisia vastaan. Roope Ankka on Carl Barksin 1947 luoma sarjakuva- hahmo, maailman rikkain ankka ja hyvin saita. Piirtäjä Don Rosan aika-arvion mukaan Roope Ankka oli 1947 (ja on)... Milloin alkoivat kansainvaellukset. 4.9.1944 astui voimaan aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Kuka oli tuo Ruotsin kuningas? 5. Missä ja milloin aloitettiin nykymuotoisen jäätelön valmistus? 9. Minkä maan kuningas on iältään nuorin: Belgia, Es- Sudoku panja, Hollanti, Norja, Ruotsi? Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva 4 6 7 3 1 4 5 6 8 8 6 2 1 7 4 1 5 7 4 9 9 6 3 6 8 7 8 6 5 2 3 8 8 1 3 4 6 4 2 9 1 5 Viivi & Wagner B. Minkä ikäinen? 6. siksi, että hän oli ensimmäinen pohjoismainen valtionpäämies Turkissa pitkään pitkään aikaan. 22 4.9.2015 TIETOTESTI 1. Roman Eremenko, Perparim Hetemaj, Teemu Pukki ? 3 6 4 Missä maassa ja seurajoukkueessa pelaa Teemu Pukki? Italia, Tanska, Venäjä. Mikä ja mitä ovat monoteisti ja polyteisti? 7. Suomalaiset ns. Eli se kun esi-isämme lähtivät Afrikasta ja levittäytyivät koko maailmaan? 3
ja vuodatuksen kuuntelun jälkeen sanoa ?se on väärin?. Niinpä ministeri Timo Soinikin pärjää samalla lauseella sekä Obaman että kreikkalaisten kanssa: Olen Timo Suomesta, me voimme auttaa. Jari Nenonen Ristikko PERJANTAINA 4. syyskuuta 2015. Tänään Ansa, ortodoksisen kalenterin mukaan Mooses, Irma, Irmeli. Aurinko laskee Helsingissä 20.16, Oulussa 20.27 ja nousee huomenna Helsingissä 6.23 ja Oulussa 6.08. PÄIVÄN SANA Oikeamielinen antaa avokätisesti köyhille, hän toimii aina vanhurskaasti ja kulkee pystyssä päin. Ps. 112:9 SANANPARSI Syksyses yössä ehtii tehlä yhleksän työtä. Heinola KANSA KASKUAA . 23 4.9.2015 Sanoi hän TARJA HALONEN , joka turhaan huutelee jäähdyttelypenkiltä hallituskritiikkiään, sanoi Demarissa virkkeen, joka on pakinoitsijalle tuhannen taalan virke. Voi olla, että olen jo myöhässä, kai tähän nyt jokainen on osannut puuttua: ?Ei sitä tarvitse mennä kolmekymmenluvun Saksaan saakka todistaakseen, että kansakin voi erehtyä?. Ei niin, parit 2000-luvun alun pressanvaalit riittävät! LAPSENA , jolloin kovasti tarkkailin vanhempien puheita, huomasin, että sosiaalisista tilanteista selvitäkseen monet käyttivät aina samoja sanoja. Kun miehenkin piti kurkistaa sinne vaunuun tai kehtoon, niin iskä piti samanlaista ääntä kaikille vauvoille. Sukulaismies ei saanut koskaan keskuste- Se on tehty foneettisestikin suomalaisille vaikeaksi, ai lav juu on niin paljon helpompi. Meillä satamakaupungeissa tytöt osasivat englantia heti, ai laivaan, juu. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 044 7370 263 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko Annukka Kaarela Risto Luodonpää Juhani Ojalehto Samuli Vänttilä Pirkko Wilén 040 8201 781 044 7370 283 044 7370 244 044 7370 238 Toimittajat: Eeva Kärkkäinen Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala 044 7370 264 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 Markkinointisihteeri Jenni Karjalainen 044 7370 346 044 7370 386 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 www.suomenmaa.fi uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Valokuvaaja: Maria Seppälä perhevapaalla opintovapaalla perhevapaalla 044 5966 879 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 Vastaukset: 1) 430 000, pääosa eli 410 000 oli karjalaisia, 2) 50 000- 70 000 vuotta sitten, 3) Kaarle XII, 4) Felipe VI 47 v., 5) 80-vuotias, 6) monoteisti on yksijumalisuuden kannattaja, polyteisti vastakohtansa, 7) mandrilli, 8) 1770-luvulla USA, 9) matkivat, jäljittelevät muita, 10) Eremenko TsSKA Moskova Venäjä, Hetemaj AC Chievo Verona Italia, Pukki Bröndby Tanska.. Siitä selvisi aina sanomalla ?Nämä nyt on vaan tällaisia?, vaikka mielihyvä hehkuihin kasvoista. KUOLEMANTAPAUSTEN kohdalla otettiin surullinen ilme, madallettiin ääntä ja sanottiin ?otan osaa?. Viisas äidinkielenopettaja lyseossa neuvoi olemaan sanomatta niin, koska se on tyhjää puhetta, toisen suruun ei voi ottaa osaa. Olen yrittänyt muistaa ja sitten sanoo ?surunvalitteluni. Silloin isät kirosivat kreikkalaisia eri syystä kuin nykyisin. lua poikki sanomatta ?Loppuin lopuks?. Sillä oli kaksikin merkitystä, asia oli loppuun käsitelty ja hän oli saanut viimeisen sanan. Kehuja otettiin huonosti vastaan. Suoraan! Huusi luokka Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postios. tai jotain muuta kankeaa. Aika vanhaksi piti elää että kuuli kenenkään sanovan, paitsi elokuvissa, ?minä rakastan sinua?. POLITIIKASSAKIN ihmiset toimivat aivan kuin lapsuudessani. Niillä on vakiosanonta vakiotilanteeseen. Erään entisen kansanedustajan kertoman mukaan täytyy torivalittajalle sanoa ensin ?onko näin. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Vaikka olettekin oppilaitani, voitte silti sanoa suoraan, jos pidätte minua typeränä.
Aktiivinen, avoin, kansainvälinen ja rohkea ratkaisujen Suomi. . Kun tavoite on tarpeeksi korkealla, kasvamme sitä tavoitellessamme samalla myös itse pituutta. Sisäänpäin käpertyminen kaventaa perspektiiviä ja näivettää luovan ajattelun, pääministeri sanoi. PENTTI MANNINEN HELSINKI PÄÄMINISTERI Juha Sipilä toivoo suomalaisilta nyt inhimillisyyttä, hädänalaisista ihmisistä välittämistä ja auttamisenhalua. Sipilä tarkasteli maahanmuuttokeskustelua ja muutenkin suomalaista ilmapiiriä torstai-iltana Paasikivi-seuran UKK-luennossa. Se pidetään vuosittain Urho Kekkosen syntymäpäivänä. PÄÄMINISTERI huomautti, että elämme nyt aikoja, jolloin oma huono olo purkautuu helposti vääriin kohteisiin. . Tässä meillä jokaisella on valtavan suuri vastuu. Sipilän mukaan satojen tuhansien ihmisten lähteminen etsimään turvaa ja parempaa elämää on yllättänyt koko Euroopan. Henkinen ilmapiirimme oirehtii tavalla, joka alkaa jo syödä omaa energiaamme. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva en maiden vakauteen ja inhimilliseen hätään. Pääministeri arvioi, että vasta Syyrian tilanteen ratkaiseminen voisi purkaa maahanmuuttotilannetta. Hän arvioi, että asian mittakaava kasvaa edelleen, eikä haasteen kokoluokkaa ole Suomessa vielä ymmärretty. . 24 4.9.2015 Sipilä toivoo inhimillisyyttä Pääministerin mielestä Suomessa ei ole käsitetty pakolaisongelman kokoluokkaa . Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, ettei yhteiskunnallinen keskustelumme näinäkään aikoina juutu pelkkään synkistelyyn. HÄN PITÄÄKIN tärkeänä, että puhumme myös Suomen vahvuuksista ja tulevista mahdollisuuksista sekä teemme kaikkemme niiden edistämiseksi. . Haluan pitää huolen siitä, että alamme taas suoriutua sillä tasolla, jolla voimme olla ja jolla meidän pitäisi olla. Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi . Hän kertoo omien silmiensä avautuneen äskeisellä Libano- nin vierailulla. Pääministerin mukaan Suomen on oltava kansainvälisen yhteisön mukana etsimässä ongelmiin ratkaisuja. Haluan pitää huolen siitä, että me suomalaiset muistamme edelleen olevamme lahjakkaita, koulutettuja, osaavia ja välittäviä ihmisiä, maailman huippua monessa. . Hyvinvointiyhteiskunnastamme ei saa tulla huuteluyhteiskuntaa. Rimaa pitää uskaltaa nostaa.. ja nyt on tullut aika kaivaa Jussi ylös suosta. Sipilä haluaa uskoa että olemme edelleen ja myös vastaisuudessa Ratkaisujen Suomi. Etenkin silloin, kun ajat ovat vaikeat, meidän on pystyttävä katsomaan eteenpäin ja ulospäin. Kysymys on monenlaisista toimista, ei vain rahasta, hän katsoo. SIPILÄ totesi puhuneensa viime aikoina paljon kriisitietoisuudesta. . Maahanmuuttotilanne kertoo omaa selvää kieltään siitä, että Suomi on kertakaikkisesti kytköksissä ympäröivän maailman tapahtumiin; niin naapurustomme perinteiseen geopolitiikkaan kuin muilla mantereilla sijaitsevi- Juha Sipilä totesi puhuneensa viime aikoina paljon kriisitietoisuudesta