Suomenmaa 04.11.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 41 / 4.11.2016 / 4,80 ? Pelimanni sai viulun Keski-Pohjanmaan kasvatti Mika Lintilä pääsee vihdoin näytön paikalle Ajassa Järjestöt vähentäisivät päästöjä heti Uutisanalyysi Ilmiöt Jännitteet varjostavat arktista yhteistyötä Ikääntyvien päihdeongelmat yleistyvät
28 2 4.11.2016. sisältö 4.11. 2016 Tilaa oivallukselle Mona Hatoum luo intensiteetin materiaalin ja katsojan mielikuvien välille s
32 Kuntapolitiikassa ei pärjää tähdenlentona, Tuija Palosaari sanoo s. 20 Sotilasuralta eduskuntaan päätynyt Pertti Hakanen kävi kertaamassa s. Vain tasa-arvoinen yhteiskunta voi olla vahva ja vastustuskykyinen. Katri Kulmuni s. 16 Kaupungistuminen on trendi kaikkialla, kolumnisti Laura Kolbe kirjoittaa s. 37 Kekkonen on kaskuissa älykäs, ovela ja omapäinen s. 36 Kirsti Pelkonen ja Sinikka Kaakkuriniemi kannustavat vapaaehtoistyöhön s. 50 4.11. 2016 3
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaarakin yllättyi siitä, että peräti 30 prosenttia vastanneista haluaisi asua maalla. Haja-asutusalueet saivat kannatusta paitsi niiltä, jotka asuvat jo nyt alle 50 000 asukkaan kunnissa, myös muilta: jopa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaista joka kymmenes asuisi mieluiten maalla, muun pääkaupunkiseudun asukkaista liki joka kolmas. 4 4.11.2016 Vaattovaaran tulkinnoissa Yle Uutisille (27.10.) onkin ajattelemisen aihetta: ?Vastaukset voivat olla... Päätoimittaja Juha Määttä Petra Pöyliö Kansalaisten asumistoiveille pitäisi antaa suurempi arvo. Pääkirjoitus Kas ihmettä! Moni suomalainen haluaisi asua maalla L ähes joka kolmannen suomalaisen toivekoti sijaitsee maaseudulla. Mutta yhteiskuntamme kehittämistrendejä kuvaa, että tuloksista ei ole kovin runsaasti puhuttu. Ne kun lyövät korville vallalla olevia oppeja. Runsaalle tuhannelle esitetty peruskysymys kuului: ?Minkälaisessa ympäristössä haluaisitte mieluiten asua, jos saisitte valita vapaasti, eivätkä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaanne?? Vastaukset jakautuivat annettujen vaihtoehtojen mukaan näin: Suuren kaupungin keskustassa 11 prosenttia, suuren kaupungin reunamilla 23 prosenttia, pikkukaupungissa tai taajamassa 28 prosenttia, maaseudun haja-asutusalueella 30 prosenttia ja ulkomailla kaupungissa 7 prosenttia. Tulokset eivät siis oikein tue nykyistä asuttamispolitiikkaamme. ainakaan niin paljon kuin nykyisin?. myös jonkinlainen vastalause tälle kansakunnassa ylikorostuneelle kaupunkilaiskeskustelulle?, Vaattovaara sanoo. ?Siitä huolimatta, että meillä tiedotusvälineet ja tietyt urbanistit, iso osa asiantuntijoistakin, kertovat, että maailma on muuttumassa radikaalilla tavalla, tällaista muutosta ei oikeastaan ole nähtävissä . Sen tilasi Yle Uutiset ja toteutti Taloustutkimus. Luotettavaa laatua siis. Tämä kävi ilmi viime viikolla julkaistusta tutkimuksesta. Ei, sitä ei tehnyt MTK tai Maaseudun Sivistysliitto. ei kansainvälisesti eikä Suomessa?, Vaattovaara arvioi. Suomi kyllä kaupungistuu edelleen, se on selvää. Tulos pitäisi ottaa vakavasti ja miettiä, mitä se voisi tarkoittaa kaupungin kehittämisen näkökulmasta?, Vaattovaara sanoo. Mieluisa asuminen on hyvän elämän perusedellytyksiä. Siksi kansalaisten toiveet saisivat ohjata vieläkin enemmän yhteiskunnan tulevaisuutta. Tämä pitäisi hoitaa kuitenkin niin, että kansalaisten asumistoiveet toteutuvat paremmin kuin nyt näyttää käyvän. ?Vaikka meitä kuinka opetetaan kaupunkilaisiksi asumaan pienissä yksiöissä kantakaupungissa, tulokset ovat itsepintaisesti tällaisia. Sekin on huomattava, että asumistoiveet näyttävät olevan yhä enemmän sidoksissa myös elämäntilanteeseen ja ikään. Eikö siis ihanne olisi pyrkiä sellaiseen tulevaisuuteen, jossa kansalaiset voisivat valita asumisensa vapaasti eivätkä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa . perustettu 1908
Myös nuorten naisten Kerttu-verkosto osallistui työhön aktiivisesti. Näin saatiin luonnos, jota koko puolueväki pääsi kommentoimaan ja josta lopulta jalostui ohjelma, jota ulkopuolisetkin kehuivat. Kevään 2015 vaaliristeilyllä panelikeskusteluun osallistunut Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring kiitteli linjauksia, joissa hänen mielestään ?paremmin kuin yhdenkään muun puolueen ohjelmassa. 2016 5. Sitä ei jätetty vain naisjärjestön harteille, vaan valmistelu aloitettiin nuorisojärjestön voimin. Köyhyys keskittyy yksinhuoltajaperheisiin, monilapsisiin perheisiin ja perheisiin, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Pirkko Wilén Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko torppasi jo selkeästi ehdotuksen, jonka mukaan kotihoidontuen pikaisella lakkauttamisella voitaisiin näppärästi rahoittaa pidemmät perhevapaat työssäkäyville isille ja äideille. Perhevapaita pitää kehittää ja isien osallistumista tukea, mutta päätökset on valmisteltava kunnolla ja asioita katsottava useammasta näkökulmasta. Niin syntyy paras lopputulos. 4.11. sisältää kaikki perheet: ne, joissa on kaksi äitiä ja myös ne, joissa on kaksikymmentä lasta. Ja kannattaa muistaa, että tilastojen mukaan joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. otettiin esiin perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Hän nosti erityisesti esiin kohdan, jossa todetaan, että politiikan tehtävä ei ole määrittää hyvää mallia ja muotoa perheelle, vaan tarjota paras mahdollinen tuki erilaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden pärjäämiselle ja lapsen edun toteutumiselle. Kannattaa huomata, että´?monimuotoisuus. Toimittajalta Pitkäjänteistä perhepolitiikkaa ?Keskustalainen perhepolitiikka on jähmettynyt kotihoidontuen puolustamiseksi.? Pötyä! Kotihoidontukea on syytäkin puolustaa, mutta kyllä keskustalainen perhepolitiikka on paljon muutakin. ?Onnistunut perhepolitiikka on hyvää talouspolitiikkaa?, kirjoitti keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen järjestönsä äsken ilmestyneen 75-vuotisjuhlajulkaisun saatesanoissa. Juuri näin. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, että erilaisia perheitä tuetaan eri tavoin . Siihen sisältyy lupaus, että asioita katsotaan perheiden kannalta. Se on tärkeä lupaus, kun muistetaan, että 90-luvun lamasta alkaen perhe-etuuksista on jouduttu käymään jatkuvaa kädenvääntöä: Leikataanko? Kuinka paljon leikataan? ?Sipilän hallitus ei ole kyennyt alamäkeä korjaamaan?, sanoo entinen lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula suoraan edellä mainitussa juhlakirjassa. Hän antaa kuitenkin kiitosta hallituksen kärkihankkeelle, jossa haetaan suunnanmuutosta lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuteen ja parempaa yhteistyötä eri tahojen välille. Saarikko oli keskeisesti mukana, kun keskustan perhepoliittista ohjelmaa laadittiin. niiden omista lähtökohdista ja niiden omia valintoja kunnioittaen. Keskustanaisten pitkäaikainen tavoite toteutui, kun hallitukseen nimettiin perhe- ja peruspalveluministeri
Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa täysin uutta aikakautta, Aho kuvaa. Lukuja voi suhteuttaa myös siihen, että jääkauden kylmimpinä aikoina 20 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila oli arviolta kuusi astetta nykyistä alhaisempi. Nyt puhutaan pahimmillaan lähes samanlaisesta muutoksesta kuumempaan suuntaan. Ilmaston lämpenemisen seurauksia ovat muun muassa merenpinnan nousu, ekosystee- 6 4.11.2016 mien tuhoutuminen sekä vesi- ja ruokakriisien lisääntyminen. Mitä pienempää lämpeneminen on, sitä paremmin seurauksia voidaan hallita. Suomi on ilmastonmuutoksen näkökulmasta moneen muuhun maahan verrattuna hyvässä asemassa. Kansainvälisen tilanteen kärjistyminen vaikuttaa kuitenkin Suomeen muun muassa kansainvälisen kaupan ja muuttoliikkeiden kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen ei usko, että EU:n päästötavoitteet kiristyisivät lähivuosina. ??EU:n ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete sanoi Pariisin sopimuksen jälkeen, että nyt katsotaan rauhassa tilanne ja ehkä ensi vuosikymmenen puolella tarkistetaan tavoitetta. Huttusen mukaan olennaisinta ilmaston lämpenemiseen puuttumisessa on saada mahdollisimman laaja kansainvälinen yhteisö vähentämään päästöjään. ??Euroopan suhteellinen osuus päästöistä on koko ajan pienempi. Kansalaisjärjestöjen mielestä Pariisin ilmastosopimuksen historiallisen nopea voimaanastuminen antaa toivoa kansainvälisen yhteisön kyvystä ja halusta tarttua toimeen. Eri maiden ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa päästötavoitteeseen tarkastellaan ensimmäisen kerran jo ennen uuden sopimuksen voimaantuloa, vuonna 2018. Ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta uskoo, että moni iso saastuttajamaa, kuten Kiina, pystyy saavuttamaan päästövähennystavoitteensa etuajassa. ??Isoin kysymysmerkki on nyt EU, joka jästipäisesti jumittaa 2030 tavoitteessaan. Ajassa Pallo ei kestä hidastelua EU:n ilmastotavoitteet ovat myöhässä jo ennen kuin ne on hyväksytty, kansalaisjärjestöt varoittavat Teksti: eeva kärkkäinen Kuva: shutterstock Pariisin ilmastosopimus saatiin solmittua ennätysnopeasti, mutta päästöjen vähentämisessä ei ole varaa ottaa hengähdystaukoa, sanovat suomalaiset ympäristö-, kehitys- ja nuorisojärjestöt. Kolmetoista suomalaisjärjestöä vaatii, että marraskuun puolivälissä Marokon Marrakechissa järjestettävässä ilmastokokouksessa on sovittava välittömistä, jo ennen vuotta 2020 tapahtuvista päästövähennyksistä. Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho varoittaa, että nykypäästöillä Pariisin sopimuksen pyrkimys lämmönnousun pysäyttämisestä 1,5 asteeseen lipuu isolla todennäköisyydellä tavoittamattomiin jo neljässä vuodessa. ??Aikaikkuna on hyvin pieni. Päästövähennyksiä on tehtävä nopeasti, järjestöjen tiedotustilaisuudessa puhunut Aho summaa. Nykyiset päästövähennystavoitteet ovat Ahon mukaan täysin riittämättömiä Pariisin sopimuksen tavoitteeseen nähden. Esimerkiksi EU:ssa parhaillaan käsittelyssä oleva esitys Pariisin sopimuksen toimeenpanosta ulottuu vuoteen 2030, joten vähennyksiä on luvassa liian hitaassa tahdissa. ??Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta, Aho sanoo. Miten suuresta erosta sitten puhutaan, jos ilmasto lämpenee 1,5 astetta, kaksi astetta tai kuusi astetta? ??1,5 asteen lämpeneminen on nykyilmaston ääripää. Olisi tosi kurjaa, jos EU:n prosessit ovat syynä, ettei tavoitteita saavuteta. Merenpinnan nousu uhkaa asutusta alavilla alueilla erityisesti Kiinassa, Intiassa, Vietnamissa, Indonesiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Jos lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteen, siirtolaiseksi joutuisi 137 miljoonaa ihmistä.. Neljän asteen lämpenemisen on arvioitu hukuttavan veden alle 627 miljoonan ihmisen kodit. Tiede kertoo, että ei ole hirveästi väliä, mitä yritetään tehdä 2030 jälkeen, jos menetetään tämä aikaikkuna, joka meillä nyt on. ??Euroopan on pakko olla valmis kahden vuoden päästä
et al, (2016) tutkimukseen 4.11. lämpeneminen 1,5°C 2°C vs Lämpöaallot Jopa Jopa 1,1 kk 1,5 kk Makea vesi saatavuus välimeren alueella * 9% 17% Rankkasateet voimakkuuden lisääntyminen * 5% 7% Sato trooppisilla alueilla * 9% 3% 6% 6% 16% 6% 7% 6% vehnä maissi soija riisi Merenpinnan nousu vuoteen 2100 mennessä verrattuna 2000 40cm 50cm Koralliriuttojen vaaleneminen vuodesta 2050 eteenpäin 90% riutoista uhattuina 98% * Verrattuna 1986?2005 tasoon Luvut CarbonBrief, perustuvat Schleussner, C. 2016 7
Hakemuksia on tullut ensimmäisten viikkojen aikana runsaasti, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo. Hän pitää ongelmana sitä, että metsänomistajat varaavat työt moneksi vuodeksi etukäteen. lokakuuta vajaan puolen vuoden tauon jälkeen. Kemera-tukea sai aikaisemmin hakea nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja taimikon varhaishoitoon, mutta tuen hakeminen on rajattu loppuvuodeksi vain jälkimmäiseen. . Saatesanoissa toivotaan hakemuksia kohteista, jotka ovat välittömästi toteutettavissa. Maa- ja metsätalousministeriö joutui py- säyttämään tukikaaoksen toukokuussa. Kemera-lakiuudistuksen seurauksena hakemuksia tulvi ovista ja ikkunoista samaan aikaan, kun niitä alettiin tehdä uuden järjestelmän mukaisesti. Määrärahat paukkuivat hakemussuman vuoksi yli, mutta tilanne helpottui, kun eduskunta antoi luvan myöntää kemera-tukea 30 miljoonalla eurolla. Tiilikainen toivoo tilanteen nyt tasapainottuvan. Ministeriössä suunnitellaankin parhaillaan kolmen vuoden toteutusajan lyhentämistä. . Ministeriössä arvioidaan, että tänä vuonna noin 10 miljoonaa euroa 63 miljoonan euron kemeratuesta jää käyttämättä. Petra Pöyliö. Ajassa Sanottua Kohuministeri Berner peittoaa tuloissa miljonääri-Sipilän Otsikko Iltalehdessä Nykypolitiikassa eniten äänessä ovat puhdasoppiset, jotka rukoilevat ja näkevät muun maailman vellovan pahan vallassa. Anu Kantola Helsingin Sanomissa Suomalaisessa keskustelussa iso kuva hahmottuu huonosti. Hakemuksia tuli noin 3 800 kappaletta. . Se on muuttunut. Yhdysvallat on sitoutunut muualle ja on vähemmän eurooppalaisten tukena. Teija Tiilikainen Suomen Kuvalehdessä Hakemuksia toivotaan kohteista, jotka ovat välittömästi toteutettavissa. Osa kemera-tuesta jää käyttämättä, koska metsätyöt eivät etene ministeriön toivomaan tahtiin. Kemera-tuen hakeminen käynnistyi rapsakasti Pauliina Pohjala Taimikon varhaishoitoon tarkoitettua keme- ra-tukea haettiin lokakuussa kolmen viikon aikana 16 000 hehtaarille. Toteutusajasta tuli ongelma, joten täytyy pohtia, onko se kohdallaan. 8 4.11.2016 Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestel- män eli kemera-tuen hanat avautuivat 10. Ei se paljon työllisyyttä ja taloutta kohenna, jos hakemukset ja niille myönnetyt tuet ovat vain bitteinä. Tiilikainen pitää omituisena nykyistä tilannetta, jossa tukihakemuksia tulee runsaasti, mutta määrärahoista osa jää käyttämättä, koska työt eivät etene. Hän korostaa, että metsätöiden pitäisi käynnistyä tuen myöntämisen jälkeen.
Sanottua Supon mukaan Venäjä hankkii kämppiä Suomesta vihreille miehilleen. Poliitikkojen mielestä tämä on varmaan osa maiden välistä erityissuhdetta. Johannes Kotkavirta Twitterissä Tunnen pelonsekaista ihailua Venäjän häikäilemättömään vaikutustehokkuuteen USAn vaaleissa. Aloitteen avulla estetään Länsimetro Oy:n kaltaisten julkisuuskatastrofien toistuminen, kun osakeyhtiölain taakse ei voisi enää automaattisesti piiloutua. Julkisuuslain soveltamisesta on keskusteltu myös sote-uudistuksen yhteydessä. Saavutin perussuomalaisten riveissä nähtävästi liian paljon ja liian nopeasti. Vanhin demokratia turhauttavan haavoittuva. Ajassa Mitä pitempään USA:n presidentinvaalia seuraa, sitä enemmän alkaa miettiä, että monarkiassa on sittenkin puolensa. Mika Aaltola Twitterissä Tuomo Lappalainen Twitterissä Maria Seppälä Keskustaan vaihtanut PS-piirijohtaja: Jouduin ajojahdin kohteeksi Risto Luodonpää Perussuomalaisten Pohjois-Poh- janmaan piirin puheenjohtajuudesta luopunut ja keskustan riveihin siirtynyt Jari-Pekka Teurajärvi sanoo joutuneensa entisessä puolueessaan ajojahdin kohteeksi. . Perussuomalaisissa on myös paljon niin sanottuja tolkun ihmisiä. Heidän puolestaan olen harmissani, kun puolue ei ole pystynyt pitämään lupauksiaan rasismin kitkemisessä. Keskustaan Teurajärvi kokee olevan- sa tervetullut niin ilmapiirin kuin yhteisen arvomaailmankin puolesta. . Palvelut on uudistuksen jälkeen kilpailutettava, ja EU-lainsäädännön on katsottu edellyttävän sote-toimijoiden yhtiöittämistä. Aloitteen mukaan julkisuuslakia pitäisi soveltaa ?suppeasti. testamentiksi viiden vuoden ajastaan puolueen toimijana. . 2016 9. Olisin minä esimerkiksi Kiimingin osaston esittämänä vaalilistalle päässyt, mutta en halunnut jäädä valmiiksi riitaisaan leiriin. Erityisen harmissaan Teurajärvi on kaikkiin perussuomalaisiin isketystä rasismileimasta. Se lähetettiin täysistunnosta eteenpäin valiokuntakäsittelyyn. 4.11. Puhutaan loikkauksesta, mutta tässä tapauksessa kyseessä on enemmänkin sivuaskel, hän määrittelee oman ratkaisunsa. Jari Laukkanen Julkisuuslaki muutospaineessa Risto Luodonpää Julkisia palveluita tuottavien osakeyhtiöiden täytyy noudattaa viran- omaisia varten laadittua julkisuuslakia, jos eduskunnan enemmistö saa tahtonsa läpi. Hän sanoo laatineensa blogitekstin otsikolla ?Rasismi rehottaa perussuomalaisissa. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on saanut 105 kollegan tuen aloitteeseen osakeyhtiölain muuttamisesta. Asiaa eduskunnassa esitelleen Kärnän mielestä on ongelmallista, jos julkisuuslain säädöksiä kierretään perustamalla osakeyhtiö hoitamaan julkista palvelutehtävää. ??Silloin toiminnasta tulee käytännössä täysin läpinäkymätöntä. myös sotepalveluja hoitaviin osakeyhtiöihin. ??Aloitteessa esitetään, että osakeyhtiöt voisivat edelleen salata selkeät liike- ja ammattisalaisuudet, mutta toiminnan lähtökohtana olisi kuitenkin aina avoimuus, Kärnä perustelee. Lakialoitteella on allekirjoittajia jokaisesta eduskuntapuolueesta. Minut koettiin uhkana, jota ei haluttu valita edes puolueen kuntavaaliehdokkaaksi, hän tilittää. Teurajärvi oli omien sanojensa mukaan suositumpi mies piirin tasolla kuin kotikaupungissaan Oulussa.
Petäjä, joka luotsasi liittoa kaksi vuotta. Hännikäinen on myös lähetellyt naisille ja naisjärjestöille seksistisiä viestejä sosiaalisessa mediassa. 10 4.11.2016 Epäneutraalissa sukupuolikirjassa Hännikäinen peräänkuuluttaa perinteisten sukupuoliroolien palauttamista. Median ei kannata Ahoa enää tästä asiasta vaivata. Ahon jälkeen Hiihtoliiton pu- heenjohtajaksi valittiin Paavo M. Kuutsa sanoo tuoreessa elämäkerrassaan olevansa asiasta vuorenvarma. ??Hän oli niin etäällä, ja hänellä oli niin paljon muuta tehtävää, valmentaja perustelee. Aho ei ole liiton puheenjohtajuuden jätettyään kommentoinut dopingkohua tai aikaansa Hiihtoliitossa. Sen kulmakiviä olivat muun muassa hillitty seksuaalinen kiintymys, yhdessä asumisen tuottamat taloudelliset edut sekä puolisoiden samankaltainen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tausta. ??Järjestelmän merkittävänä varaventtiilinä toimi julkinen ja laillinen prostituutio, joka tarjosi sukupuolivietiltään erityisen vilkkaille miehille mahdollisuuden kanavoida libidonsa ylijäämän, Hännikäinen kirjoittaa. nan suurimpien tasa-arvo-ongelmien kohdistuvan miehiin ja vaatii naistutkimuksen rahoituksen lopettamista. Häntä seurasi tehtävässä Seppo Rehunen. Vuonna 2005 liiton johtoon pyrki Mauri Pekkarinen. Timo Hännikäinen on aiemmin esittänyt, että nuorille naisille määrättäisiin asevelvollisuuden kaltainen pakollinen seksipalvelus valtion ilotaloissa. Sen sijaan, että se tuottaisi esimerkiksi tutkimustietoa ilmiön syistä, se julkaisee naiskriittisen artikkelikokoelman nimeltä Epäneutraali sukupuolikirja. Et ole Maurin veroinen. ??Aho on tehnyt miehen tempun. Jos hän ei tiedä, hänen ei tarvitse kommentoida. Hän uskoo, että Pekkarinen olisi pystynyt estämään liiton hajaannuksen, johon Holkeri ei kyennyt vastaamaan. ??Muistan aina sen parkkipaikan, josta soitin Jaakolle ja sanoin, että älä lähde ehdolle, kun vastassa on Mauri Pekkarinen. Mielipidetiedustelujen valossa vain noin neljäsosa perussuomalaisten kannattajista on naisia. Mitä tekee puolueen ajatuspaja Suomen Perusta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa se asetti kaikista eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita. Kirjoittajien joukossa ei ole yhtään vakavasti otettavaa tutkijaa, vaan kyseessä on lähinnä kokoelma kummallisia mielipidekirjoituksia. Kirjan julkaiseminen on erikoinen veto Suomen Perustalta ja sen lähinnä perussuomalaisista kansanedustajista koostuvalta hallitukselta. Ajatuspajan tehtävä kun tuskin on karkottaa puolueen viimeisetkin naiskannattajat. Yhteiskuntatieteilijäksi esitelty Henry Laa- Simo Grönroos (toim.): Epäneutraali sukupuolikirja. Suomen Perusta, 152 s. sanen puolestaan väittää kirjassa yhteiskun- Annukka Kaarela. Hänen mukaansa ?nykynainen ei enää juuri ilmennä perinaisellisia hyveitä?, vaan juopottelee, kiroilee ja parjaa miehiä. Hännikäinen vaatii niin sanotun porvarillisen avioliiton aseman vahvistamista yhteiskunnassa. Lyhyen vaalikamppailun käynyt keskusta- Ari Pusa: Immo Kuutsan tarina. Docendo, 248 s. Shutterstock Kirjan pääviesti on, että suomalaiset miehet ovat jääneet feministien jyräämiksi. Suomen Perustalta feministejä parjaava julkaisu Perussuomalaiset on äijäpuolueen maineessa. Laasanen kirjoittaa myös feministisistä suojatyöpaikoista ja naistutkijoiden puutteellisesta älykkyydestä. Kokonaisuudessaan Epäneutraali sukupuolikirja on osoitus puolueita lähellä olevien ajatuspajojen kirjavasta laadusta. Kuutsan mielestä hänen ei tarvitsekaan. poliitikko hävisi kisan yhdellä äänellä Harri Holkerin Jaakko-veljelle. Kuutsa harmittelee tapahtunutta. Kuutsa: Aho ei tiennyt dopingista Annukka Kaarela Hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1996? 2000 toiminut Esko Aho ei tiennyt suomalaishiihtäjien dopingin käytöstä, hiihtovalmentaja Immo Kuutsa vakuuttaa. Kirjan pääviesti on, että suomalaiset miehet ovat jääneet feministien jyräämiksi. Teos herätti jo ennakkoon kohua, sillä yksi sen kirjoittajista, ?traditionalistinen esseisti ja kirjailija
Osa tuista on perusteltua säilyttää jo mainitut huoltovarmuussyytkin huomioiden. Silti myös maataloustukia on voitava tarkastella kriittisesti. Tästä huolimatta sekin saattaa osoittautua ?kansojen vankilaksi?, josta ei voi erota. Toisaalta unionin kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi ja osittain jopa yhtenäisvaltioksi uhkaa kaventaa jäsenmaiden itsenäisyyttä. Jos unionista ei voi erota, sen on sallittava jäsenmaille nykyistä suurempi itsenäisyys. Perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota, mutta kaikki tiesivät, että käytännössä se ei olisi ollut mahdollista. Lopulta liitto hajosi. Sanotaan, että EU on demokraattisten valtioiden vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kilpailukykyinen yhteisövero vähentää yritysten kiusausta rakentaa verojärjestelyjä kanavoidakseen tuloja pois Suomesta. On hyvä myös katsoa taaksepäin. 2016 11. Lissabonin sopimukseen otettu artikla jäsenmaiden oikeudesta erota unionista saattaa osoittautua kuolleeksi kirjaimeksi. Neuvostoliitosta sanottiin aikanaan, että se oli kansojen vankila, josta ei voinut päästä ulos. EU:n edullisimpiin kuuluvana yhteisöverottajana se houkuttelisi yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Toisin kuitenkin kävi. Tavoitteena tulee olla maatalouden rakenteellisen kannattavuuden parantaminen. Tilastokeskuksen mukaan jo vuonna 2015 yhteisöveron tuotto kasvoi 15,2 prosenttia ollen kaikkiaan 4,4 miljardia. Kristian Tervo Risto Luodonpää 4.11. Päätöksentekoa on hajautettava takaisin jäsenmaille ja on sallittava suurempi erilaisuus niiden kesken. Parhaimmassa tapauksessa Brexit-neuvottelujen ajautuminen umpikujaan saattaa johtaa siihen, että David Cameronin alkuperäinen tavoite toteutuu ja koko unionia uudistetaan hänen ehdottamallaan tavalla. Jos EU osoittautuu kansojen vankilaksi, euroalue on kehittymässä sen suljetuksi osastoksi, josta on vielä vaikeampi erota. Vielä nyt euroalueesta eroaminen on täysin mahdollista, kuten EuroThinkTankin äskettäin julkaisema selvitys osoittaa. Eikö näitä perusteita tarvitse ottaa tukipolitiikassa enää huomioon, kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov? Kokoomusnuoret ei suinkaan ole avauksessaan esittänyt maataloustukien lakkauttamista kokonaan. Tämän huomion tekemisestä ei pitäisi kimpaantua, vaan päinvastoin: kannattavuuden arvioimisen pitäisi olla itsestäänselvyys aina, kun pelataan yhteisillä rahoilla. Täällä Bryssel Kansojen vankila? Vaikeudet EU:n ja Kanadan välisen vapaakaup- pasopimuksen allekirjoittamisessa ovat synnyttäneet epäilyjä siitä, onko mahdollista saada aikaan sellaista Brexit-sopimusta, jonka sekä Britannia että 27 muuta EU-maata voivat hyväksyä. Eroamissopimuksessa olisi ratkaistava sellaisia perustavanlaatuisia kysymyksiä, joista jäsenmaiden tulisi päästä perussopimuksen mukaan yksimielisyyteen ja joiden suhteen niillä on hyvin erilaisia näkemyksiä ja intressejä. Neuvottelut saattavat päätyä lopulta umpikujaan. Tämä on tuottajankin etu. Parantaako tavoittelemanne yhteisöveron keventäminen oikeasti työllisyyttä vai piileekö vaara, että hyöty valuu pitkässä juoksussa harvoihin taskuihin tai jopa ulkomaille esimerkiksi verojärjestelyjen ansiosta? Yhteisöveron lasku parantaa huomattavasti yritysten edellytyksiä investoida ja luoda työtä Suomeen, kun tuloksen jälkeen yritykseen jäävä rahamäärä kasvaa. Esitämme yhteisöveron laskemista ja sen rahoittamista voimakkaalla yritystukien leikkaamisella sekä maatalouden tuista karsimalla. Järjestön mielestä miljardiluokan tuet ovat vanhojen elinkeinojen tekohengittämistä, joka nielee verovaroja ja ylläpitää tehotonta tuotantoa. Maataloustukia perustellaan yleisesti kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden turvaamisella. Kun yhteisöveroa vuonna 2013 kokoomuksen johdolla laskettiin, epäilijät rupesivat maalailemaan uhkakuvia verotulojen romahtamisesta. On kuitenkin huomattava, että eroaminen on sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle sitä lykätään. Suomessa tarvitaan nyt rohkeita valtiomiessarjan tekoja, joita OP-ryhmän entinen pääjohtaja Antti Tanskanen taannoin peräänkuulutti. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Kokoomusnuoret: Maataloustukien tarkastelusta ei pitäisi kimpaantua Kokoomusnuorten liittokokous on ottanut voi- makkaasti kantaa yritys- ja maataloustukia vastaan
Uutiskuva 12 4.11.2016
2016 13. Voisi melkein sanoa, että Luther ja paavi ojentavat kättä toisilleen, emerituspiispa Eero Huovinen arvioi STT:n haastattelussa. 4.11. Siksi vierailua voi pitää historiallisena. Uskonpuhdistuksen käynnistänyt Martti Luther julistettiin aikoinaan kirkonkiroukseen. ??Nyt paavi Franciscus tulee Lundiin sovinnon hengessä. Vierailun aikana katolisen ja evankelis-luterilaisen kirkon edustajat muistivat uskonpuhdistusta, jonka alkamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 500 vuotta. Tuhannet katsojat kokoontuivat seuraamaan tapahtumaa Malmön urheiluhalliin. Kirkon jakautumiseen johtanut reformaatio on ollut katoliselle kirkolle kipeä asia, eikä sitä ole aiemmin muistettu näin korkealla tasolla. Jonathan Nackstrand/Lehtikuva Kirkot hierovat sovintoa Samuli Nissilä Paavi Franciscus vieraili maanantaina ja tiistaina Etelä-Ruotsissa
Na p a pi Yhdysvallat iri Arktisella kansainvälinen järjestys on vahvistunut, venäjä kanada kun muualla pakkastaa. ir pi i tanska (grönlanti) Na norja pa islanti 14 4.11.2016 ruotsi suomi
Sinne tukeutuu myös valtaosa Venäjän globaalista ydinasekyvystä. Amerikkalaisille arktinen alue on mer- kinnyt auki olevaa kanavaa Venäjään. Kun Yhdysvaltain arktinen edustaja, amiraali Robert Papp saapui alkuvuodesta 2015 Suomeen, seuraava etappi oli Moskova. Uusimmat harppaukset arktisessa yhteistyössä on saavutettu juuri Yhdysvaltain puheenjohtajuuskaudella. Kanadan tuore hallitus on arvostellut Venäjää ankarasti sen toimista Ukrainassa ja Syyrian Aleppossa, mutta availlut arktista yhteyttä. ??Kanada ja Venäjä hallitsevat yhdessä kolmea neljäsosaa arktisesta alueesta. Olisi järjetöntä, jos emme keskustelisi, maan ulkoministeri Stéphane Dion on korostanut. Arktinen alue ei kuitenkaan ole tyhjiö, vaan jännitteet heijastuvat myös sinne. Napapiirin pohjoispuoli on ollut ainoita alueita, jossa Nato-maat ja Venäjä ovat suoraan harjoitelleet yhdessä. Öljyn alhainen hinta ja teknologian puute ovat kuitenkin pitäneet suunnitelmat papereilla. Maa on viime vuosina palautellut sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella. Pohjoisella on Venäjälle suuri strateginen merkitys, sillä Jäämeren satamat ovat sen ainoa vapaa yhteys Atlantille. Esimerkiksi parhaillaan kohti Syyriaa purjehtiva lentotukialus saattueineen lähti juuri Severomorskista, Kuolan niemimaalta. Tällainen kovan turvallisuuden yhteistyö päättyi Krimin miehitykseen. Viime keväänä venäläisten laskuvarjojoukkojen kutsumaton välilasku Huippuvuorilla nostatti huolestuneita kulmakarvoja Norjassa. Arktisen keskuksen johtaja Timo Koi- vurova arvioi Rovaniemellä järjestetyssä keskustelussa, että jos lännen ja Venäjän välit jatkavat nykyistä alamäkeä, vastaan voi tulla murtumispiste. Harri Mikkola Ulkopoliittisesta instituutista muistutti, ettei pohjoinen ole irrallinen osa Venäjän ulkopolitiikkaa, jonka tavoitteena on suurvalta-aseman palauttaminen. Tutkijat kehottivat välttämään arktisen yhteistyön turvallistamista. Sotilaalliset kysymykset voisivat haudata alleen polttavat merenkulun turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät haasteet. Neuvosto on myös harvoja kansainvälisiä elimiä, joiden työskentelyyn alkuperäiskansojen edustajat, kuten inuitit, saamelaiset ja nenetsit, osallistuvat suoraan. Suomen puheenjohtajuuskauden val- mistelu on kovassa vauhdissa. Valtaosa kauden virallisista kokouksista pidetään eri puolilla Lappia. Kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri näkyy pohjatöissä. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan jännitteiden unohtaminen olisi pään työntämistä lumeen. 2016 15. Uutisanalyysi Sula pohjoinen Arktinen yhteistyö syvenee jännitteiden varjostamana. Suomi tarttuu ensi vuonna arktisten maiden neuvoston nuijaan. ??Toivomme, että arktisen alueen rau- ha ja vakaus jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen, julistivat kahdeksan arktisen maan ulkoministerit hiljattain. Julkilausuma juhlisti 20 vuotta täyttävää Arktista neuvostoa, jonka puheenjohtajuus siirtyy ensi keväänä Yhdysvalloilta Suomelle vuosiksi 2017?2019. Kaudella on mukana annos lukkarinrakkautta, sillä arktisten maiden yhteistyö käynnistyi aikanaan Suomen aloitteesta. Suomen johtovuoro osuu lännen ja Ve- näjän suhteiden pakkaskauteen. Samaan aikaan, kun vakaus Euroopassa ja Lähi-idässä on rapistunut, arktisen alueen kansainvälinen järjestys on kuitenkin vahvistunut. Arktisen neuvoston puitteissa on solmittu sitovat sopimukset öljyntorjunnasta ja pelastusyhteistyöstä, ja sopimus tiedeyhteistyöstä on vireillä. Viime vuonna perustettiin arktisten maiden rannikkovartiostojen foorumi. Painopisteinä ovat myös kestävä matkailu, infrastruktuuri ja kylmäosaaminen. Puheenjohtajuus on vahvasti läsnä alueellisesti. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tuore polaarikoodi taas ohjeistaa pohjoisilla vesillä liikkumista. Myös Pohjoisnavan merenpohjaa koskevien aluevaatimusten selvittely on edennyt YK:n merioikeussopimuksen mukaisesti. Venäjä on toistaiseksi ollut pohjoisessa yhteistyöhaluinen. Se lataa suuria toiveita pohjoisilla alueillaan sijaitsevien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tavoitteena on saattaen vaihto Yhdysvaltain kanssa, jotta jatkuvuus säilyy neuvoston työskentelyssä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi lokakuun puolivälissä kauden painotuksia. Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista pohjoisilla leveyksillä. Ministeri pitää saavutuksena, että yhteistyö kaikkien arktisten maiden kesken on jatkunut. ??Meidän pitää tehdä kovasti töitä sen eteen, että tilanne myös jatkuu tällaisena. Teppo Säkkinen 4.11
Ilmiöt Tarvitako vai eikö, siinä pulma. Joku varusmies voi kaivata numeron 56 varsikenkääkin. Kansanedustaja kertaamassa Pertti Hakanen kävi päivittämässä sotilastaitojaan Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Puolustusvoimien Talousvarikon ker- tausharjoituksessa Hämeenlinnassa suunnitellaan ja harjoitellaan poikkeusolojen toimintaa. Kutsu kertausharjoituksiin tuli kuitenkin yllätyksenä, ja sitä piti miettiä hetki. Spontaani reaktio oli, että ?eihän kansanedustajan tarvitse mennä?. Aktiivisotilasura kuitenkin painoi harkinnassa, ja vastaus oli myönteinen. ??Minulla on kuitenkin sotilastausta, ja haluan säilyttää kontaktin myös tänne SA-tehtävään. Sotilasuralle Hakanen päätyi, kun varusmiespalveluksesta kotiutumisen yhteydessä komppanianpäällikkö kannusti jäämään kersantiksi vielä ainakin vuodeksi. Sen jälkeen tulivat Maanpuolustusopisto ja opistoupseeriaika Porin Prikaatissa. Hakaselle kutsu kuitenkin kävi, varmaankin osin hänen sotilastaustansa vuoksi. Hakanen ehti palvella vuosikaudet Puolustusvoimissa ennen siirtymistään nykyisessä Sastamalassa sijaitsevan kotitilansa päätoimiseksi maanviljelijäksi vuonna 2002. Maanpuolustuskurssille on ehtinyt jo Hakanenkin ensimmäisten uusien 16 4.11.2016 kansanedustajien joukossa. Reissussa meni 12 vuotta. Luopumisen aika tuli, kun kotitilan hoidon ja sotilasuran yhteensovittaminen alkoi käydä hankalaksi. ??Oli vähän kiire aina molempiin suuntiin, aamulla töihin ja illalla taas kotiin. Parinkymmenen sotilaspukuisen reserviläisen joukossa on myös keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Pertti Hakanen yliluutnantin napit maastopuvussaan. Mutta eihän kansanedustajia kertausharjoituksiin kysellä, heillehän on maanpuolustuskurssit, saattaa joku ihmetellä. Rupesin miettimään sitten, että kumman tehtävän jättäisin, ja siinä kohtaa yrittäjyys veti pidemmän korren. Hakasen mukaan sotilaskoulutus antaa erinomaiset valmiudet käsitellä myös kansanedustajan vastuullisessa tehtävässä laajoja kokonaisuuksia. ??Kyllä se aika, jonka olin Puolustusvoimien palveluksessa, kasvatti myös vastuullisuutta ja kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miten asioita hoidetaan, olivatpa ne mitä tahansa. Hämeenlinnan harjoituksessa on Hakasen mukaan perehdytty muun muassa nykyisiin viestijärjestelmiin.
Hänen mielestään keskustella voisi myös mallista, jossa kutsuntatilaisuuteen tuotaisiin koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta. ??Näin tuotaisiin esille entistä paremmin, että meillä on vapaaehtoinen mahdollisuus myös naisille suorittaa asevelvollisuus. Hakasen mukaan kolmannen sektorin toimijat vaikkapa Marttaliitosta Punaiseen Ristiin voisivat myös kouluttaa valmiustilanteisiin vapaaehtoisia, jotka jäävät varsinaisen varusmiespalveluksen ulkopuolelle. Puolustusvoimien toimintoja on ul- koistettu vuosien saatossa tuntuvasti. Talousvarikolla alihankkijoilta tilattua tavaraa tulee koko ajan ja lähtee käyttöön varuskuntiin. Varusmiehille jaettava varustus on uudistunut täysin neljännesvuosisadassa perinteistä pakkia lukuunottamatta. 2016 17. Määräys harjoitukseen voidaan antaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, ja harjoitus on peruttava heti, kun turvallisuustilanne sen sallisi. Nopeutetusta kertausharjoituksesta saa hakea vapautus- ta samoin kuin tavallisesta kertausharjoituksesta, mutta vapautus voidaan myöntää vain, jos se on asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen, tutkinnon loppuun saattamisen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön. ??Tämä ja huominen päivä rakennetaan nimenomaan valmiussuunnitelmia ja päivitetään ja pohditaan niitä porukalla ja ryhmissä. Hakasen käsityksen mukaan Puolustusvoimilla on edelleen äärettömän hyvä valmius vastata jopa turvallisuusympäristön jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. Kansanedustaja sanoo olevansa kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö rahoitus kattamaan Puolustusvoimille annetut tehtävät ja vaatimukset. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei lasketa mukaan enimmäismääriin. Nopeutetusta kertausharjoituksesta päättää tasavallan presidentti. Nykymaailmassa hankittava materiaali tulee usein vaikkapa Kiinasta saakka, mutta se joutuu varikolla perusteellisiin tarkastuksiin ja laboratoriotesteihin ennen kelpuuttamistaan käyttöön. Ja edelleenkin kaikkeen on varauduttava. Siitä kertoo myös varastohallissa hyllyn päällä lojuva 56 numeron varsikenkä. ??Jos ei varusmiehelle löydy varusvarastolta sopivan kokoista, me vastaamme siitä, eli teetämme ne oikean kokoiset varusteet, Raunama kertoo. 4.11. Puolustusvoimat on lähentynyt muuta yhteiskuntaa. Kertausharjoituspäivät tuplattiin kesällä Kertausharjoituksia koskevia säännöksiä muutettiin kesällä sotilaallisen valmiuden nostamisen ripeyttämiseksi. Asevelvolliset on yhä määrättävä harjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista, mutta määräajasta voidaan poiketa, jos kyse on sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve sitä edellyttää. Samalla kertausharjoitusvuorokausien enimmäismää- rät kaksinkertaistuivat 80, 150 tai 200 vuorokauteen. Pelkkä hienon kaluston hankkiminen ei riitä, on koulutettava myös henkilökuntaa ja reserviä, jotta sitä osataan käyttää. Puolustusvoimat sopeutuu aina nöyrästi siltä edellytettyihin muutoksiin. Hakanen myöntää kuitenkin, että viimeisin suursaneeraus useiden varuskuntien ja varikoiden lakkauttamisineen herätti sitä sivusta seuranneessa huolta. Kansanedustaja muistuttaa, että jos Puolustusvoimien toiminta joltakin alueelta loppuu ja siirtyy muualle, syntyy väistämättä pientä epävarmuutta ja kokonaisturvallisuuden tunne heikkenee. ??Ja samalla maanpuolustustahto ehkä saattaa heikentyä, Hakanen arvioi. Puolustusvoimien organisaatio on hänen mielestään kuitenkin muutokset kestänyt ja toimii nykyään kiitettävästi. Sekä Hakasen että varikon päällikön, everstiluutnantti Kalervo Raunaman mielestä Puolustusvoimat on nykyisin lähempänä muuta yhteiskuntaa kuin ennen, kun se huolehti kaikesta itse ruokahuoltoa, kunnossapitoa, sairaanhoitoa ja monia muita palveluja myöten. Nyt sotilaat käyttävät samoja palveluja kuin muukin yhteiskunta. ??Emme elä enää omana saarekkeena sillä tavalla, että meillä on kaikki omaa ja kaikki varuskunnan sisällä, vaan tullaan ulos sieltä aidan sisäpuolelta, Raunama pohtii. ??Silloin oltiin vähän etäämmällä, vähän oli kilpeäkin ehkä muuhun yhteiskuntaan, Hakanen myöntää. Hakanen sanoo olevansa itse erittäin tyytyväinen myös siihen, että asepalvelus mahdollistettiin myös naisille parikymmentä vuotta sitten
Sellaisesta on vaikea puhua. Suomalaisten tutkija-arvioiden mukaan 5?10 prosenttia yli 64-vuotiaista on päihdeongelmaisia. Hän on huolestunut erityisesti ikääntyvien naisten päihteiden käytöstä. Orjasniemi on perehtynyt suomalaisten juomatapoihin sekä tutkijana että käytännön päihdetyön kehittäjänä. ??Nyt alkaa eläköityä sellainen ikäluokka, joka on aina aikuisena käyttänyt alkoholia. Märkä sukupolvi eli 1970-luvun nuoret ikääntyvät, Orjasniemi sanoo. Palvelujärjestelmässä pitäisi Orjasniemen mielestä olla gerontologista asiantuntemusta ja päihdeosaamista. ??Me elämme kulttuurissa, jossa aiemmin ei ole ollut ikääntyvien päihdeongelmaa. Tämä on ilmiönä uusi, eikä palvelujärjestelmämme ole varautunut siihen. Silti ikääntyvien naisten päihteidenkäyttö on 18 4.11.2016. mutta alkoholinkäyttö sallitaan nykyisin aivan eri tavalla kuin pari vuosikymmentä sitten. Tämä tieto haastaa erityisesti ikääntyvien kanssa työskenteleviä. ??Tästä ryhmästä kaksi kolmasosaa on juonut koko aikuisikänsä, mutta yksi kolmannes on aloittanut vasta ikääntyneenä. Ilmiöt Kun mummo tuoksuukin viinalle Ikääntyvien naisten päihdeongelmaan on vaikea puuttua Teksti: Maarit Simoska Suomessa voi juoda itsensä hengiltä aivan rauhassa, lataa Lapin yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi. Ikääntyessä toimintakyky ja alkoholin sietokyky heikkenevät, ja koska monilla vanhuksilla on erilaisia lääkityksiä, seuraukset voivat olla tuhoisia, Orjasniemi pelkää. Orjasniemi muistuttaa , että vielä 1980-luvun maaseudun naisista kolmasosa oli täysin raittiita, mutta tilanne on muuttunut olennaisesti. ??Raittiiden määrä on nykyisin valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia sekä miehillä että naisilla . naisilla ehkä hivenen enemmän . Naisten päihdeongelma on tullut näkyväksi vasta viime vuosina, mutta vanhalle viinalle haiseva isoäiti on palvelujärjestelmälle haaste
Heille palvelujärjestelmämme ei kykene tarjoamaan apua. Orjasniemi arvioi, että näiden naisten elämään liittyy usein isoja menetyksiä ja surua. ??Moni on toiminut puolisonsa omaishoitajana tai menettänyt lapsensa. 2016 19. Siihen tarvittaisiin ymmärrystä myös kulttuurista ja sukupuolesta. ??Terveydenhuollon ja kotihoidon työntekijöillä on vaikea alkaa keskustella isoäidin kanssa juomisesta. Sitä ei vielä edes ole olemassa. Pienessä pullollisessa siideriä tai olutta on siis saman verran alkoholia kuin yhdessä annoksessa (4cl) kirkasta viinaa. (1 Lähde: Päihdelinkki ja Ehkäisevä Päihdetyö r.y. Miten lähipiiri reagoi naiseen, joka juo yksin ja salassa? myyttinen ja mahdoton ajatus meistä monille. Orjasniemen mukaan ilmiöön liittyy paljon häpeää. ??On olemassa naisia, näitä KassiAlmoja, jotka ovat juoneet aina ja jotka tunnetaan pienillä paikkakunnilla, ja heillä on juopon maine. Alkoholin käytön riski-rajat yli 65-vuotiailla » Tervekään henkilö ei saisi juoda kerralla kahta annosta(1 enempää. » Säännöllinen viikoittainen käyttö ei saisi ylittää seitsemää annosta. » Riskirajat perustuvat laajoihin kansainvälisiin väestötason terveystutkimuksiin. » » Ne ovat ohjeellisia ja niitä tulisi soveltaa yksilöllisesti. Yli 65-vuotiaille naisille ja miehille asetettu riskikäytön taso: 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa. Yksi alkoholiannos sisältää n. He ovat oma ryhmänsä, mutta nyt on tullut uusi ryhmä: työelämästä eläköityneet naiset. He eivät tiedä, keneltä pitäisi pyytää apua. Orjasniemen mielestä myöskään ammattiauttajat eivät useinkaan tiedä, miten juominen pitäisi ottaa puheeksi. Osaaminen on hankkeissa ja projekteissa, ja se on pirstaleista. Meillä valmistuu esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, jotka eivät opintojensa aikana kohtaa yhtään päihdeongelmaista asiakasta, juoppoa. Orjasniemen mukaan Suomessa ei pitäisi olla ei-kenenkään asiakkaita, mutta ikääntyvät naiset kuuluvat tähän ryhmään. ??Nämä naiset eivät ole kenenkään asiakkaita, kukaan ei ota vastuuta. Minusta tämä kuuluu sosiaalityön vastuulle. Naisia saattaa yhdistää hirvittävä yksinäisyys. Samoin moni päihdeongelmainen ei tunnista itseään suurkuluttajaksi, vaikka olisi tapaturmaherkkä humalassa tai joutuisi vatsahuuteluun. Tilanne räjähtää lähivuosina, jos mitään ei tehdä. 4.11. Ja kun asiaa ei ensiavussakaan nosteta esille, kukaan ei puutu. Suomalaisen yhteiskunnan päihdehuolto on keskittynyt miesten ongelmiin, Orjasniemi sanoo. Hänen mukaansa naiset kaipaisivat naistyöntekijöitä ja naisryhmiä, joissa voi luottamuksellisesti jakaa jotakin sellaista, mistä puhuminen miesten kanssa on vaikeaa. ??Monien tutkimusten perusteella naisten päihdeongelman taustalla on kipeitä asioita, kuten esimerkiksi laiminlyöntiä ja hyväksikäyttöä lapsuudessa. Näistä ikääntyvät naiset eivät välttämättä ole valmiita keskustelemaan sekaryhmissä. Orjasniemi on erityisen huolissaan siitä, että sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutukseen ei sisälly päihdetyön osaamista. ??Mitä on suomalainen gerontologinen päihdetyö. Ja kun oma terveys heikkenee, elinpiiri kapenee ja moni jää oman kotinsa vangiksi, yhdistelmä on vaikea. ??Miten lähipiiri reagoi naiseen, joka juo yksin ja salassa, tai kuinka kauan omaiset jaksavat katsoa juopottelevaa, ikääntyvää äitiään, Orjasniemi kysyy. Siinä vaiheessa, kun omaiset väsyvät, päihdeongelmainen nainen on todella yksin. Päihteitä käyttävät naiset eivät aina tunne palvelujärjestelmää. 12 grammaa puhdasta alkoholia, riippumatta juoman laadusta. Siis nämä, jotka ovat huolehtineet perheistään ja hoitaneet palkkatyönsä
Vapaaehtoistyössä jaamme sitä osaamistamme, joka meille on karttunut työn mukana, opettajana ja rehtorina toiminut Oinas sanoo. Vapaaehtoistoiminta on yksi Eläkelii- ton tärkeimmistä toimintamuodoista, ja noin 11 000:n ikääntyneen arkipäivään sisältyy palkatonta auttamistoimintaa. Muita vapaaehtoistyötä tarjoavia järjestöjä ovat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen risti, Unicef, Ensi- ja turvakotien. vapaaehtoistyön arvo kansantaloudelle oli vuonna 2009 yli 130 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkiaan vapaaehtoistyön arvoksi on haarukoitu yhdestä kolmeen miljardiin euroon vuodessa. . Kysymys on auttajan ja autettavan hyvinvoinnista, pelkosenniemeläinen Marja-Liisa Oinas tiivistää. Oinas puhui syyskuussa Rovaniemellä 130:lle vapaaehtoistyötä tekevälle Eläkeliiton järjestämän hyvinvointipäivän alkajaisiksi. Nyt hän on Eläkeliiton Lapin piirin puheenjohtaja. . Vapaaehtoistyö antaa monenlaisia virikkeitä ja tuo uusia ystäviä. tai vain puhelinsoitto naapurille. Vapaaehtoistoiminnasta on perinteisesti erotettu sukulais- tai naapurisuhteeseen perustuva hoiva ja auttaminen. ?Työtä, jota tehdään lahjana toisille? on vapaaehtoistyön yksi määritelmä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituu- tin selvityksen mukaan jo neljän ison suomalaisjärjestön . Vapaaehtoistyö ei ole vain puuhastelua ja kahvinjuontia. Mannerheimin 20 4.11.2016 Lastensuojeluliiton, 4H-liiton, Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin . Oinas muistutti osallistujia myös oman hyvinvoinnin vaalimisen tärkeydestä. Juuri vapaaehtoistyö toi Oinaan mukaan Eläkeliiton toimintaan. Ilmiöt Kirsti Pelkonen ja Sinikka Kaakkuriniemi vaalivat lappilaista ystävyyttä ja yhteistyötä. Liminkalaiset Aino Riikola ja Elsa Moilanen juovat kahvit saman pöydän ääressä. Vapaaehtoistyö on lahja toiselle Hyvä mieli tulee niin auttajalle kuin autettavallekin Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä Joka kolmas suomalainen tekee vapaa- ehtoistyötä. Eniten sitä tehdään liikunnan ja urheilun parissa sekä vanhus-, lapsi- ja nuorisotyössä. Vapaaehtoistyön kirjo on laaja: laitosvierailuja, asioimisapua, yhdessäkulkemista ulkoilemassa tai erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa
On pitänyt joustaa, Riikola viittaa rollaattoriin. Saadaan porista omia asioita, Riikola kertoo. . Vanhan Tammen ystäväpiiri Aino Riikola on leiponut edellisenä päivänä mustikka- piirakan kahvipöytään. Kuntosalillekin pitäisi ehtiä tekoniveltä hoitamaan. Pienestäkin avusta voi saada hyvän mieleen. liitto, seurakunnat, Amnesty, Animalia ja WWF. Eläkeliiton vapaaehtoistyöhön ovat löytäneet tiensä myös Sinikka Kaakkuriniemi Keminmaalta ja Kirsti Pelkonen Pelkosenniemeltä. Seitsemänkymmentä vuotta täyttäneet naiset ovat olleet eläkkeellä kahdeksan ja seitsemän vuotta. Kotiavustaja auttoi häntä aamulla pukeutumisessa ja muissa aamutoimissa. 2016 21. Työhön pitää sitoutua ja tehdä se, minkä on luvannut, naiset sanovat. 4.11. Laulujen sanat palaavat muistisairaidenkin mieleen, ja heistä näkee, kuinka he virkistyvät. Kirsti Pelkosta ovat lapsesta asti kiin- nostaneet kädentaidot, ja hän on tottunut ratkomaan ongelmia. Pelkosen kohdalla vapaaehtoistyö vaihtelee viikoittain. Hän osallistuu erilaisiin kädentaitoryhmiin ja projekteihin. . Kutsun Astan ja Rauhankin kahville, Riikola kertoo tervehtimään tulleelle ystävälleen Elsa Moilaselle. Elsa, Aino, Asta ja Rauha asuvat omissa asunnoissaan liminkalaisessa Vanha Tammi -taloyhtiössä aivan pohjoispohjalaisen kuntataajaman sydämessä. Talossa on 23 asuntoa ja ala-aulassa useita rollaattoreja ja potkupyöriä. Taloyhtiöön on syntynyt ikäihmisten välille tiivisti ystäväpiiri. Vapaaehtoistyötä tehdään tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin ja omalla ajalla ilman palkkaa, Kaakkuriniemi tiivistää. Muita työn periaatteita ovat tasa-arvoisuus, vastavuoroisuus, luotettavuus, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus, autettavan ehdoilla toimiminen, toiminnan ilo ja mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen. . He ovat myös omien yhdistystensä puheenjohtajia. Sinikka Kaakkuriniemi toimi sosiaalitoimen johtajana Keminmaalla ja Kirsti Pelkonen henkilöstöpäällikkönä Sodankylän kunnassa. Pelkonen oli loppuajan osa-aikaeläkkeellä, Kaakkuriniemi töissä loppuun asti. . Lauletaan ja muistellaan. Tai säästä, Moilanen lisää. Riikola on aamupäivällä käynyt jalkahoidossa. Iltapäivällä hän jatkaa kävelylenkille. Viikon aikana juodaan kahvit saman pöydän ääressä parikin kertaa. Onpa Aino Riikola kattanut kahvit eteisaulaankin, ja naiset ovat järjestänet pikkujouluja väestönsuojaan. . Sama toistuu illansuussa. . Ajoin kuin pendolinolla seinään, hän kuvaa. Vapaaehtoistyö on jatkoa työlle, kun hakeutuu sellaiseen toimintaan, jossa koulutusta ja työkokemusta voi hyödyntää, Kaakkuriniemi sanoo. Hän tuli Eläkeliiton toimintaan mukaan jumpan kautta. Nykyään Kaakkuriniemi on Keminmaan Apunen-toiminnan eli Eläkeliiton auttavan vapaaehtoistoiminnan vastaava. Kaakkuriniemi tekee koti- ja laitosvierailuja, järjestää ja antaa asiointiapua ja järjestää ryhmätoimintaa vanhusten päivätoiminnassa. Musiikki on punaisena lankana Kaakkuriniemen työssä. . Sitä jää toisillekin vieraille. . Pienestäkin avusta voi saada hyvän mieleen, kampaajakäynnillä äsken apuna ollut Pelkonen sanoo. Pelkosta harmittaa tunne, että ei vapaaehtoisena pysty tekemään tarpeeksi. Sinikka Kaakkuriniemen mukaan säästöpaineet ja henkilökuntavähennyksen näkyvät paineina myös vapaaehtoistyön suuntaan. Naiset korostavatkin, että palkattoman vapaaehtoistyön ei ole tarkoitus korvata ammattilaisen tekemää palkallista työtä. . Työaikana hän ehti palvella paikallispankin asiakkaita 36 vuotta. Elsa Moilanen oli edellisenä päivänä Eläkeliiton kerhossa
Demokraattien Hillary Clinton vilkutti kannattajilleen Kentissä Ohiossa. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Kohti Mosulia. Äärijärjestö Isisin vastaisen liittouman sotilas kantoi asetta olallaan Ayn Nasirin kylässä Mosulin kaupungin eteläpuolella. Ensi tiistaina selviää, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi Clinton vai Donald Trump. 22 4.11.2016. Järistys ei vaatinut kuolonuhreja, mutta tuhosi monia Keski-Italian vuoristokyliä. Järistys oli voimakkain Italiassa liki 40 vuoteen. Taistelu Mosulista eteni alkuviikosta kohti ratkaisua, kun Irakin hallinnon joukot etenivät sen esikaupunkialueille. Isis on hallinnut Mosulia kesäkuusta 2014 lähtien. Kaupungin takaisinvaltaus käynnistyi pari viikkoa sitten. Tuhoisa maanjäristys. Ikkunat roikkuivat kuin ilmassa tuhoutuneen rakennuksen seinässä Camerinossa Italiassa. Voimakas maanjäristys jätti kodittomiksi ainakin 15 000 ihmistä. Sen keskus oli yli 100 kilometrin päässä pääkaupunki Roomasta. Ceta saatiin maaliin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau hymyilivät leveästi Brysselissä, kun EU ja Kanada olivat allekirjoittaneet pitkään kiistellyn vapaakauppasopimuksen. Ceta saatiin maaliin, kun sopimusta vastustanut Belgian ranskankielinen alue Vallonia taipui lopulta sen kannalle. Jewel Samad/Lehtikuva H-hetki on käsillä. Clintonin vaalikampanjaan tuli viime hetkillä isoja varjoja, kun FBI ilmoitti käynnistävänsä sähköpostiskandaaliin liittyvän uuden tutkinnan
Moni republikaani on voimakkaasti eri mieltä Trumpin kanssa ja äänestää Trumpia vastentahtoisesti, mutta äänestää kuitenkin. Clintonin sähköposteja Trump sentään on pitänyt esillä. Clinton on pystynyt käymään perinteisempää kampanjaa skandaalinpoikasista huolimatta ja kerännyt tukea myös republikaaneilta. Omatkin alkavat tosin väsyä siihen, että Trump ei ota köyttä vastaan, vaan jatkaa kärpästen lätkimistä. Skandaalien täyttämä loppukiri Yhdysvaltain presidentinvaaleihin mennään skandaalien ja yllätysten keskellä. 2016 23. Nyt on nähtävissä, että ne myrkyttävät Clintonin presidenttikauden. Sivustakatsojasta näyttäisi, että molempien puolueiden ehdokasvalinta epäonnistui pahasti. Molemmat ovat skandaalien ryvettämiä jo ennen vaaleja. Tämä näkyy vaali-innon puutteena. Paikallinen tuttavani kertoi, että kun tavallisina vaalivuosina asuinalueet ovat täynnä ehdokkaiden kannatuskylttejä, nyt niitä on paljon tavallista vähemmän. Viimeiset neljä presidentinvaalia ovat olleet tiukkoja: voittajan äänimäärä ei ole noussut yli 53 prosentin. Kun pääpuolueiden ehdokkaat ovat kiisteltyjä, äänien valuminen riippumattomille ehdokkaille lisää ennustamisen vaikeutta. Näidenkin arvojen puolesta Trump saa ääniä: moni äänestää puoluetta, vaikka ehdokas on epämieluisa. Kahden demokraattisen presidenttikauden jälkeen republikaaneilla on paljon pelissä: Trump on luvannut nimittää korkeimman oikeuden tuomareiksi konservatiiveja. Monen on vaikea nähdä presidenttinä miestä, joka puhuu välillä törkeyksiä ja välillä lasten kieltä. Loppukiriä ja vaalitulosta odotettaessa: Miltä näyttää? Donald Trumpin kampanjan on väitetty romahtaneen jo monta kertaa, mutta niin ei ole käynyt. Ehdokkaiden valmiudesta virkoihinsa kertoo ehkä sekin, että Clintonin varapresidenttiehdokas Tim Kainen teema on jo jonkin aikaa ollut eheyttäminen vaalien jälkeen. Jotkut republikaanit miettivät jo, miten estää tulevan Clintonin kauden jälkeinen neljäs perättäinen demokraattikausi. Eräs kolumnisti totesi, että ehdokkaaksi kannattaa seuraaviin vaaleihin valita republikaani. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 4.11. Uutisissa on surrealistisia piirteitä. Välillä näytti, että Trumpin kannatus syöksyisi ja nähtäisiin selkeä ero Clintonin hyväksi, mutta se oli ennen viimeisintä sähköpostikohua. Molempien puolueiden ehdokasvalinta epäonnistui pahasti. Viime päivinä demokraatti Barack Obaman sairausvakuutusuudistus on saanut kovaa kritiikkiä, ja osa republikaaneista pitää sitä pelastusköytenä Trumpin kampanjalle. Toisiin viesti eristäytymisestä taloudessa ja siirtolaisuudessa uppoaa yhä. Suomen mediaa seuranneelle voi olla yllättävää, että republikaanipuolueella on pitkä historia kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon ajajana. Yhteiskunnan toimintaa ymmärtävät ovat kauhuissaan Trumpin halusta puuttua yksittäisten yritysten ja ihmisten asioihin. Hillary Clinton johtaa, mutta viime päivien paljastukset lisäävät äkillisen käänteen mahdollisuutta. Eräs kommentaattori totesi, että normaalina vaalivuotena Clintonista (lähinnä sähköpostien sisällöstä) tehdyt paljastukset olisivat kääntäneet vaalit vastustajan voitoksi
Henkilö Toholammin Lucky Luke Ministeripesti tuo varjoaan nopeamman supliikkimiehen kabineteista eturiviin Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen Kansanedustaja Mika Lintilällä on pitänyt kiirettä. Pääkaupungin toimittajat tuntevat Lintilän hyvin ja Lintilä heidät. Suomen Pankkiin Lintilän tieltä siirtyvällä Olli Reh- nillä on ollut hallituksessa iso rooli pääministeri Juha Sipilän lähettiläänä työmarkkinaosapuolten suuntaan. Lintilän suhteita työnantajien Etelärantaan ei sovi epäillä, ne tiedetään hyviksi. Se tuo mieleen, kuinka eräässä Lucky Luke -albumissa Billy The Kid pakeni sellistään sulattamalla kalterit tabascolla. Lintilä kertoo omistavansa ainakin 40 ensimmäistä Lucky Lukea ja sen päälle vielä paksut juhlakirjatkin. Hevosrakkaan sarjakuvacowboyn seikkailut sopivat kuvaan Lintilästä oikeastaan aika hyvin. Jos Lucky Luke ampui varjoaan nopeammin, samaan pystyy Lintiläkin ainakin huuliveikkona ja tilannehuumorin taitajana. Joskus on jotain pyyntöjä tullut, mutta olen ne kyllä skipannut. Lintilä pyrki keskustan varapuheenjohtajaksi Helsingin ylimääräisessä puoluekokouksessa 2003, mutta jäi valitsematta. 24 4.11.2016 Lintilä käy hakemassa tabasco-pullon ja pirskottelee väkevää pippurikastiketta pizzansa päälle. Sujuvalle supliikille riittäisi varmasti kysyntää myös television poliittisissa viihdeohjelmissa, mutta niissä miestä ei ehkä nähdä. ??Olen aika skeptinen niiden suhteen. Lintilää ei ole kuitenkaan juuri keskustan puoluekokousten henkilövaaleissa näkynyt. Yksi säännön vahvistava poikkeus kuitenkin löytyy. varsinkin silloin, kun sitä alkuperäistä vitjaa perustetaan. Näiden pitää aina osua kohdilleen, hän muistuttaa. Jonkin verran asemiaan voi ministeripörssissä nostaa itsekin, kuten pyrkimällä puolueen johtopaikoille otolliseen aikaan. Mutta kuinka käy uudelta ministeriltä Pitkänsillan ylittäminen, kun tiukka paikka tulee? Lintilä vakuuttaa, että suhteita löytyy myös Hakaniemen suuntaan. Hän luonnehtii Metalliliiton ja Pa-. Näin jälkeenpäin ajatellen on hyvä, että siinä käytiin vaali, hän pohtii. Tilanne on hänen mukaansa nyt klassinen ?pulinat pois?. Toholampilainen viidennen kauden kansanedustaja ei myönnä tunteneensa kaunaa ja kateutta niitä kohtaan, jotka ovat ajaneet ministerivalinnoissa vuosien saatossa ohi. Lintilä muistuttaa, että kyse on ?momentumlajista?. ??Täytyy olla sopiva salkku, sopiva sukupuolijako, joskus jopa alueellisuutta vähän katsotaan . Haastatteluihin hän on urallaan tottunut. Ministerivalinta on juoksuttanut paikasta toiseen, mutta lounastauolle töölöläiseen pizzeriaan sentään ehtii. Elinkeinoministerin painava salkku suotiin Lintilälle vasta tiukan äänestyksen jälkeen, vaikka hänellä oli takanaan puolueen puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esitys ja tuki. Lintilän mukaan vaalista Mauri Pekkarista vastaan ei jäänyt kiviä kenkään. ??Ei. Se riippuu ihan ohjelmasta, en minä itseäni kyllä ihan naurunalaiseksi lähde tekemään ehdoin tahdoin. Muuten Lintilä uskoo pärjäävänsä ministeriyden tuoman julkisuuden kanssa
2016 25. Mika Lintilä uskoo pärjäävänsä julkisuudessa, mutta television viihdeohjelmissa häntä ei ehkä nähdä. 4.11
Ne ovat aina turhauttavia hetkiä, hän myöntää. Lintilän mukaan varsinkin ristiriitaisuudet EU:n kanssa ovat masentavia. ??On hyvä idea, ja sitten todetaan, että EU ei muuten mahdollista tätä. EU-asioissa riittää työtä myös elinkeinoministerinä, joka istuu useissa ministerineuvostoissa. Vaikka minullahan ei ole nuorisopolitiikkataustaa, tulin -96 kunnallisvaaleihin suoraan ehdokkaaksi, ja minut valittiin saman tien valtuuston puheenjohtajaksi. Varsinaisia poliittisia esikuvia Lintilällä ei ole, vaikka oman maakunnan miehen Esko Ahon tekemisiä tuli aikanaan seurattua paljonkin. Kansanedustajan uralle lähtöä Lintilän ei ole tarvinnut katua. Lintilän mukaan nokittelu mahtuu kuitenkin normaaleihin toleransseihin. Toisen polven kansanedustaja kertoo kiinnostuksensa politiikkaan lähteneen siitä, että kotona seurattiin aina yhteiskunnallisia asioita. ??Puhuttiin niistä, kyllä se siemen sieltä jäi. Poliitikkona joutuu kuitenkin usein toteamaan, etteivät asiat mene halutulla tavalla. 26 4.11.2016 ??Muistelen, että se oli Hannes Manninen, joka joskus sanoi, että tämä eduskunta on siitä ihmeellinen paikka, että täällä on asioita, joita kaikki puolustavat, mutta ne eivät etene. Minun mielestäni ne eivät ole olleet niin pahoja kuin mitä ulkopuolelta on nyt väitetty. Kertoman mukaan Lintilän kotiseudul- Keskustan ja kokoomuksen sihtailles- la Keski-Pohjanmaalla on tapana sanoa puolet siitä, mitä tarkoitetaan, ja sen jälkeen pelätään, ettei toinen vain loukkaantunut . Raskaan salkun ministerinä ja ison ministeriön päällikkönä saa myös valtaa, joka ei Lintilälle ole itsessään kuitenkaan mikään arvo. ??Olen aina henkilökohtaisesti mennyt siltä pohjalta, että me tehdään, eikä että minä teen. Hän toppuuttelee kuitenkin käsitystä itsestään enemmän porvariyhteistyön kuin punamullan miehenä: tapauskohtaisesti sopeudutaan kumpaankin. ??Yhtä lailla minä olen keskusteluja käynyt demaripuolenkin kanssa. niin kuin tietenkin joka tapauksessa käy. Lintilä määrittelee keskipohjalaisuuden olemukseltaan viulupohjalaisuudeksi, erotuksena eteläisemmästä jyrkkäpiirteisemmästä puukkopohjalaisuudesta. ??Ja ehkä keskipohjalaisuuteen kuuluu tällainen rauhallisuus, me olemme vähän semmoinen saranamaakunta ihan uskonnollisesti, kielellisesti ja kulttuurillisestikin, Lintilä pohtii. Lintilän mukaan Keski-Pohjanmaa on kulttuurimaakunta, mutta myös vahva yrittäjämaakunta. ??Meillä käydään paljon vientikauppaa, Keski-Pohjanmaan yrittäjien alueella Kalajokilaaksosta Pietarsaareen on 700 yritystä, jotka käyvät vientikauppaa. Ei minulle valta sinällään ole mikään tavoite, hän vakuuttaa. Elinkeinoministerillä on joka tapauksessa iso vastuu hallitusohjelman 110 000 uuden työpaikan luomisessa. Silti kilpailukykysopimusta on hänen mielestään mollattu turhaan. ??Vaikka sillä ei ihan tavoitteeseen päästy, niin ylipäätään sopimuksen aikaansaaminen on erittäin kova juttu, hän painottaa. ??Kaikilla hallituskausilla tulee hallituksen sisällä ongelmia. Vesitetyiksi moititut aikaansaannokset ovat Lintilän mukaan aina kuitenkin työmarkkinaselkkauksia parempi vaihtoehto. Lintilä pitää kuitenkin mahdollisena, että hallitus joutuu ottamaan vielä terävämpää roolia työelämän uudistamisessa. n. Hän tunnustautuu kestomenestyjä Sveitsin ihailijaksi. ??Heillä on talous kunnossa, he ostavat perusmateriaalia, raaka-aineita sisälle, valmistavat niistä huipputuotteita ja myyvät hyvällä katteella. Lintilä muistuttaa, että Sveitsi pystyy tähän Suomea korkeammalla kustannustasolla, joten mahdollisuuksia pitäisi olla meilläkin. Lähivuodet näyttävät, miten toholampilainen tasamaan mies onnistuu entisen Pohjolan Japanin muuttamisessa uudeksi Sveitsiksi. Mutta tietysti siitä, että varmaan kavereita on enemmän kokoomuspuolella, voi tulla sellainen käsitys. Hallituksessa pääministeripuolue keskustalla on ollut enemmän ongelmia kokoomuksen kuin perussuomalaisten kanssa. Sitten on asioita, joita kaikki vastustavat, mutta silti ne etenevät. Kyllä me olemme ihan hyviä tuttuja. Ja kyllä nyt tällä viimeisellä neuvottelukierroksellakin olin aika aktiivisesti heidän kanssaan tekemisissä. Kolmikannassa on Lintilän mielestä ainakin hyvin ponnekkaasti yritetty saada aikaan tuloksia maan tilanteen kohentamiseksi. Siihen tarvitaan Lintilän mukaan muun muassa myönteisempää ilmapiiriä yrityksille, jotta ne lähtisivät investoimaan. ??Luottamuksestahan tämä on kiinni. Suomessa kaivataan tulevan ministerin mielestä paitsi uusia innovaatioita, myös pohdintaa siitä, mitä maassa oikein tehdään. Kilpailukykysopimusta on mollattu turhaan. Uusi tulokas toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi keskustan ministeriryhmään. periliiton puheenjohtajia Riku Aaltoa ja Petri Vanhalaa hyviksi kavereikseen, joiden kanssa silloin tällöin ?ventileerataan tilanteita?. ??Olen Petrin tuntenut yli 20 vuotta, opiskelimme samaan aikaan, ja Petri aikoinaan järjesti jopa polttarit minulle. Se on sellainen asia, jota ei yleensä tiedetä, hän muistuttaa. sa toisiaan eri puolelta hallitus-oppositiorintamaa Lintilä piti osaltaan porvariyhteistyötä lämpimänä
Sveitsin taloudellinen menestys kiehtoo tulevaa elinkeinoministeriä. ??Meidän on mietittävä myös sitä, mitä Suomessa tehdään. 4.11. 2016 27
Kulttuuri Hot Spot -teoksesta on tullut Mona Hatoumin näyttelyn symboli. 28 4.11.2016
lokakuuta, ja lokakuun alusta Kiasmassa on käynyt jo yli 31?000 vierasta. Kiasman kaksi ylintä kerrosta on pyhitetty Beirutissa vuonna 1952 syntyneen Hatoumin performansseille, videoille, valokuville, installaatioille, veistoksille ja paperipohjaisille teoksille. Näyttelyesitteen etukannessa varoitetaan koskemasta teoksiin. Kiireiset kaupunkilaiset eivät sitä ehkä noteeraa, mutta pallosta on tullut Mona Hatoumin näyttelyn symboli. Teoksen nimi Hot Spot viittaa paitsi maailman eri puolilla roihuaviin ja kyteviin selkkauksiin, myös planeettamme lämpenemiseen. Siinä yhdistyvät Hatoumin tavaramerkit: esteettiset, jopa sirot, materiaalit ja vahva viesti. Mona Hatoumin näyttely avattiin Kias- massa 7. 2016 29. Roni Rekomaa/Lehtikuva Mona Hatoumin ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa on avoinna helmikuun loppuun. Tinkimätön Mona Hatoum Yhteiskunnallisen taiteilijan töissä yhdistyvät esteettisyys ja vahva viesti Teksti: Anja Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Kuuma paikka , punainen maapallo, hohtaa nykytaiteen museon Kiasman ikkunasta Helsingin Mannerheimintielle. Monet niistä ovat erittäin herkkiä. Impenetrable näyttää leijuvan ilmassa. Kuutiomainen teos on tehty piikkilangasta. Keffieh on kirjottu hiuksista, ja +and- on pyöreä hiekkalaatikko, jossa moottoroitu varsi piirtää hiekkaan kaaria ja kohta perään vetää ne tasaiseksi. Hauras Silence on lasisesta laboratorioputkesta valmistettu pitkäjalkainen lapsen pinnasänky. 4.11
kesäkuuta vuonna 2015. Sieltä se jatkoi syyskuun jälkeen Tate Moderniin Lontooseen, jossa se oli esillä kesän 2016. 30 4.11.2016 Taiteilija antaa teostensa katsojalle tilaisuuden oivaltaa. Ominaista hänelle on Marja Sakarin mukaan tinkimättömyys taiteensa laadun suhteen. . Teosten tunnelman pitää olla juuri oikeanlainen valaistusta myöten, Sakari kuvaa. Uran alkuaikojen performansseissa Hatoum on nykytaiteilija, jolla on vahva yhteiskunnallinen sanoma taiteessaan. Hatoum on läpikäynyt 1970-luvulla käynnistyneen uransa aikana lukuisia nykytaiteen suuntauksia performanssista videotaiteeseen ja valokuvaan. Hän on myös teostensa instaloinnin suhteen hyvin tarkka. Hänen taiteessaan on vaikutteita minimalismista, käsitetaiteesta ja jopa surrealismista. ja videoissa Hatoum sananmukaisesti pani itsensä peliin. Kamera on tutkinut taiteilijan sisuskaluja, häntä on kuvattu muoviin käärittynä verisenä pakettina, ja kamera on viety perheen kylpyhuoneeseen Beirutissa. Varhaisemmat performanssit ja videot ovat suorasukaisempia ja julistavampia kuin myöhemmät, esteettiset ja isokokoiset installaatiot. Intendentti Marja Sakarin mukaan Mona Hatoumille on ominaista tinkimättömyys taiteensa laadun suhteen. Mona Hatoum on yksi merkittävimpiä nykytaiteilijoita, ja hänen näyttelyitään on ollut esillä museoissa ympäri maailman. Hänen taiteensa on äärimmäisen viimeisteltyä, tarkkaan ajateltua ja esteettisesti korkeatasoista. Ääni on ehkä muuttunut kuiskaukseksi, mutta sanoma entisestään vahvistunut.. Olin tietysti innoissani mahdollisuudesta, koska olen aina ihaillut Monan taidetta ja hänen tinkimätöntä asennettaan, intendentti Marja Sakari kertoo. Sakari on ollut mukana kirjoittamassa näyttelykatalogin artikkelia Mona Hatoumin taiteesta. Näyttely avautui Pompidou-keskuksessa 24. Kiasman näyttely on Hatoumin ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Kiasman näyttelyprosessi lähti käyntiin jo vuonna 2013, kun pariisilaiselle Pompidou-keskukselle (Centre Pompidou) näyttelyn kuratoinut kuraattori Christine van Assche tiedusteli Kiasman kiinnostusta ottaa näyttely ohjelmistoon.
Kiasman näyttelysalin lattiaa peittää lasikuulista tehnyt maailmankartta. Map (clear) -teoksessa toisistaan irrallaan olevan kuulat kertovat palloa uhkaavista vaaroista, mannerlaattojen liikkeistä ja maanjäristyksistä. Hiroshima-palkinto. Kiasman Hatoum-näyttely on avoinna 26.2.2017 asti. Mona Hatoum käyttää tuttuja esineitä yllättävällä tavalla. Hän voitti vuonna 2011 Joan Miró -palkinnon. Viimeisin huomionosoitus on 10. Mona Hatoum Mona Hatoum syntyi palestiinalaiseen perheeseen vuonna 1952 Beirutissa. Hän jäi vuonna 1975 Britanniaan, kun ei Lontoon-matkaltaan voinut palata Libanoniin, jossa oli syttynyt sisällissota. Osallistunut useisiin biennaaleihin ja muihin tärkeisiin näyttelyihin, kahdesti Venetsiassa (1995, 2005), Kasselissa, Sidneyssä, Istanbulissa ja Moskovassa. Hatoum on myös palkittu taiteilija. Niin sanotussa Petresin projektiossa kuvatut maa-alueet näkyvät todellisissa suhteissa. Olemme tottuneet näkemään esimerkiksi Euroopan kokoaan suurempana suhteessa vaikkapa Afrikkaan, mutta Hatoum näyttää meille, kuinka suuri Afrikka todellisuudessa on. 4.11. Hän on maailmankansalainen, työskentelee, matkustaa ja pitää näyttelyjä eri mantereilla. Kartat toistuvat Hatoumin teoksissa. Niiden päällä on vaarallista kulkea. Projectionissa puolestaan on puuvillakankaalle kuvattu maailma venytettynä. 2016 31. Maanpakolaisuus johtui Libanonin sisällissodasta. Lontooseen lomalle lähtenyt Hatoum jäi suurkaupungissa tyhjän päälle, kun ei voinut palata sotivaan kotimaahansa. Lontoossa hän aloitti taideopinnot, mutta oli opiskellut graafista suunnittelua ja työskennellyt mainostoimistossa jo Beirutissa. Hatoum on kuvannut itseään nomadiksi, kiertolaiseksi. Esteettinen esine voi viestiä vaarasta ja väkivallasta. Hatoum onkin sanonut, että ei halua työllään välittää suoraa poliittista viestiä, vaan keskittyä materiaaleihin, muotoon ja estetiikkaan. Hän tiedostaa ongelmat, mutta ei halua, että ne puskevat etualalle hänen töissään. Yllättävän, mutta tutun keittiöesineen, raastimen, piikkilangan tai Muranon lasista puhallettujen värikkäiden käsikranaattien käyttö teosmateriaalina antaa kuitenkin selvän viestin uhasta, vaarasta ja väkivallasta. Intensiteetti syntyy pelkistetyn materiaalin ja katsojan päässä syntyvien mielikuvien välille. Koska Hatoum välittää viestiään taitavasti ja oivaltavasti, siitä puuttuu saarnaaminen, joka maailman parantamiseen helposti yhdistyy. Taiteilija antaa teostensa katsojalle tilaisuuden oivaltaa, mikä tekee näyttelystä erittäin palkitsevan. Mona Hatoum on vuodesta 1975 asu- nut Britanniassa ja on nykyään myös maan kansalainen
Suomenmaan arkisto Kulttuuri Kaskujen Kekkonen Presidentin ystävän Tauno V. ?Se voittaa kalatkin ? tyhmistä ihmisistä puhumattakaan.? 32 4.11.2016. Mäen mukaan Kekkosen hyvä kalaonni oli puoliksi ahkeruutta ja puoliksi oveluutta
Kerskailukaan ei ollut presidentille vierasta. Vuoden 1956 vaaleissa, kun Kekkonen oli yltänyt niukasti kahden äänen erolla voittoon, tuleva presidentti letkautti ääniä laskeneelle Väinö Leskiselle: ??Pidit juuri elämäsi parhaan puheen! Lotta Lounasmeri & tutkijaryhmä: Vallan ihmeellinen Kekkonen. 2016 33. Kaskuissa sankaruus alennetaan ja asetetaan naurunalaiseksi; lähestytään jopa antisankaruutta. Tutkijan mukaan monet Kekkos-kaskuista koskettelevat presidentin persoonaa, tämän huvittelunhaluisuutta, älyä, oveluutta ja omapäisyyttä. Merkin liima oli muka aivan pitämätön. Kun vieraat olivat lähteneet, Pietari kysyi Jumalalta: ??Miksi et noussut seisomaan, kun Suomen presidentti kävi täällä? ??Jos hän olisi nähnyt tyhjän istuimen, hän olisi heti istunut sille. Hämäläisen mukaan kaskut eroavat vitseistä siinä, että ne ovat todellisuuspohjaisia. Kerronnan kohde on antisankari, parjattu ja naurettu hahmo, joka kaskussa vertautuu sikoihin, nautoihin ja lampaisiin. Erään maatalousnäyttelyn ohjelma: klo 10 siat saapuvat klo 10.30 naudat saapuvat klo 11 lampaat saapuvat klo 11.30 tasavallan presidentti saapuu klo 12 yhteinen lounas. Mutta ei presidenttikään tuppisuuksi jäänyt, päinvastoin. Eräässä kaskussa esimerkiksi kerrotaan Kekkosen päässeen presidentin virkaan, koska hänellä ei ollut tukkaa, mistä ottaa kiinni. Kaskuissa ovat päässeet esille myös kansan kielteiset tunteet Kekkosesta: Urho Kekkosen kuvalla varustetustapostimerkistä tuli aikoinaan paljon valituksia. Presidentin ylivoimaisen sankaruuden käsittelyyn on tarvittu aimo annos huumoria Teksti: Annukka Kaarela Tiedätkö kellä on Suomen paras kirves? No? Kekkosella, sillä kun se kerran Novosibirskissa sivaltaa, niin heti Suomessa honka kaatuu. Urho Kekkosen kuolemasta tuli elokuussa kuluneeksi 30 vuotta, mutta presidentin tuttu kaljupäinen hahmo kukoistaa edelleen esimerkiksi kesäteatterissa, oopperassa, kaunokirjallisuudessa sekä ruoka- ja juomakulttuurissa. Kekkonen elää myös kaskuissa. Hän on ollut henkilökaskujen ylivoimaisesti suosituin henkilö Suomessa, tutkija Niina Hämäläinen toteaa. Hämäläisen mukaan kaskut ovat tarjonneet Kekkosen ristiriitaisen persoonan käsittelyyn oivallisen kielen. Neljännesvuosisadan presidentin virassa istuneesta Kekkosesta rakentui Väinämöisen tapainen myyttinen hahmo, jotain tavallista ihmistä suurempaa. Siksi Kekkosen ylivoimaisen sankaruuden käsittelyyn on tarvittu aimo annos huumoria. Hämäläinen sukeltaa Kekkos-kaskujen maailmaan kuuden naistutkijan tuoreessa kirjassa Vallan ihmeellinen Kekkonen (Into). Hämäläisen mukaan Kekkoselle oli ominaista epätavallinen puhetaito, jota hän ei epäröinyt käyttää hyväkseen tavoitellessaan haluamaansa. Hyvä puhetaito tarkoitti Kekkosen kohdalla usein kärkevää ja suorasanaista esitystapaa, joka tarpeen tullen ivasi vastapuolta. Valituksiin vastaava virkamies kyllästyi lopulta ja vastasi eräälle tiedustelijalle: ??Valituksenne liiman kehnoudesta on aivan turha. Kaskuissa Kekkosen älyä pidetään alisteisena kaljulle päälle: Urho Kekkonen piti aikoinaan vaalipuhetta Savossa eräällä seurantalolla. Kun hän oli puheensa lopettanut, nousi eräs vanha isäntä seisomaan ja kysyä tokaisi: ??No, mikäs se noin nuorelta mieheltä on tukan vienynnä? Kekkonen heittäytyi vähän leikkisäksi ja sanoi: ??Eikös isäntä tiedä, että tukka ja järki ei pysy samassa päässä! Tähän ukko: ??Saisinkos tietää kumpi on lähtennä ensin! Hämäläisen mukaan kaljusta päästä kehkeytyi Suomessa Kekkosen myötä vallan ja viekkauden symboli. 1970-luvun Kekkoslovakiaan syntyneet tutkijat tarkastelevat kirjassa Kekkosen myyttisiin mittoihin kasvanutta poliittista johtajuutta eri näkökulmista. Hämäläisen mukaan kaskut olivat yksi keino pitää yllä Kekkosen sankaruuskuvaa. Kekkonen ei ollut vaatimaton persoona eikä pitänyt kynttiläänsä turhaan vakan alla. Kaskuissa kiteytyy ytimekkäästi myös Kekkosen vallanhalu: Kekkonen oli valtiovierailulla taivaassa. Kun muut nousivat seisomaan, Jumala istui tiukasti valtaistuimellaan. Kaskujen Kekkonen näyttäytyy hassuna, nurinkurisena ja häikäilemättömänä. Kaskuissa sankaria edustaa kaskun kertoja ja tämän kuulijat. Into, 224 s. 4.11. Kaikkihan sylkevät kuitenkin merkin etupuolelle. Hämäläisen mukaan kaskujen valossa kuva Kekkosesta myyttisenä sankarina murtuu. Yksi Kekkos-kaskujen kestoaiheista on ollut presidentin ulkonäkö. Varsinkin hänen kaljuutensa on kirvoittanut kielenkantoja
Onko ihan aikuisen oikeasti näin? Niinistö tapaa Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin Brysselissä ensi viikolla. Josko tähän tulisi lisää valoa. Presidentti Niinistö soi viime viikolla erikoishaastattelun Maaseudun Tulevaisuudelle. ??Toivon voimia ja jaksamista pitkää työpäivää tekeville maataloustuottajille, ruuan omavaraisuutta korostava presidentti sanoo. Hän kertoo kokemuksistaan pikkupoikana vietävän pitkillä sokerijuurikaspelloilla. ??Ennätykseni oli 10 000 metriä lyhytvartisella kuokalla kahteen kertaan harvennettuna. Kova tulos. Vuonna 1975 valmistuneella Urholla on ollut tärkeä tehtävä myös Suomen valtion edustuslaivana. Putinin mukaan Nato-koneet eivät tee samoin. Hän ei kuitenkaan halunnut ylellisen ympäristön pehmentävän lastaan ja passitti pikkuDonaldin jakamaan sanomalehtiä taskurahojen tienaamiseksi, Laura ja Saska Saarikoski kirjoittavat tuoreessa kirjassaan Trump . Eihän sitä tiedä, vaikka suusta törröttänyt kultalusikka olisi kärsinyt sadevedestä. Suomen jäänmurtolaivaston uusi ylpeys, Polaris aloitti jäänmurtovalmiudessa alkuviikosta. Aluksen omistavan Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste kehaisi, että Polaris päihittää jopa yhtiön laivaston parhaana murtajana pidetyn Urhon. Vauraste taisi puhua vain teknisistä ominaisuuksista. Sillä saralla tulokasmurtajan on ansaittava itse asemansa, ja Urhon saavutuksiin on matkaa. Ensimmäinen korkea vieras Urholla oli Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford, joka kävi saunomassa murtajalla Etykin yhteydessä. Itse Vladimir Putin on näin ilmoittanut. Tätähän presidentti Sauli Niinistö ehdotti kesällä lentoturvallisuuden lisäämiseksi. Mutta, mutta. Lasse Virén sentään vain juoksi.. Seuraavana keväänä kuningatar Elisabet II:n valtiovierailulla aluksella käytettiin hänen puolisonsa prinssi Philip. Epäonnisempi oli Kanadan kenraalikuvernöörin Edward Schreyerin valtiovierailu 1981, jolla Urho ajettiin pahasti karille matkalla Helsingistä Sköldvikiin. 34 4.11.2016 Nyt ilmastonmuutoksen sulattaessa pohjoisia meriä murtajilla on käyttöä entistä vähemmän. Ehkä jäätä riittää kuitenkin vielä herrojen grogilaseissa, jos uusi Polaris perii myös Urhon edustustehtävät. Uutinen kertoo, että Venäjän ilmavoimien koneet lentä- vät jatkossa Itämeren yllä tunnistuslaitteet eli transponderit päällä. mies kuin Amerikka. Kokonaan kiveä ei Fred-isän sydän sentään ollut. Naapurin presidentti sanoo, että Nato on torjunut Niinistön ehdotuksen. Haloo, Herra Nato. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Trumpin rankka lapsuus Presidenttiehdokas Donald Trumpin isä Fred Trump oli poikansa syntyessä rikas mies. Sadekelillä Donald sai luvan jakaa lehdet kuljettajan ohjaaman RollsRoycen kyydistä. Viisas päätös
Amerikkalainen unelma on taas mahdollistunut usein lahjakkaille ja varakkaille. Nämä ovat maailman vauraimpia maita, mutta murrokset eivät kohtele kaikkia hyvin. Trumpin suosio ja Brexitin kannatus pohjautu- vat globalisaation päähänpotkimien tukeen. Jos yhteiskunta on epätasaarvoinen, voi tulossa olla aikamoista turbulenssia. Kun seuraa USA:n presidentinvaalien loppu- suoraa tai muistelee Brexit-äänestyksen viimeisiä metrejä, nousee mieleen vahva vastakkainasettelu. Suomessa asti päivitellään, miten kauheaa olisi, jos Donald Trump valitaan Yhdysvaltojen presidentiksi. Kun perinteiset työpaikat ovat menneet, ei yhteiskunnan uudistusvauhti ole pystynyt tarjoamaan enää entisen kaltaista elintasoa. Tätä tyytymättömyyttä taitavat populistit osaavat hyödyntää omiin valtatarkoituksiin. Heillä on yksinkertaisen kuuloisia vastauksia monimutkaisiin ongelmiin. Se on ennen kaikkea vastustuskykyä. Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja kansanedustaja 4.11. Tätä kirjoitusta tehdessä Trump on kiilannut prosenttiyksikön johtoon Hillary Clintonista. Kun miettii Iso-Britanniaa, piti EU-erosta seurata suurta kurjuutta. On poliitikkojen vastuulla tehdä siitä oikeudenmukainen. Jos niin ei käy, tulemme näkemään vielä aika monta länsimaistakin murrosta, jossa valinta ei ole uudistavien voimien kamppailu, vaan linja populismin ja uudistumisen välillä. Vain tasa-arvoinen yhteiskunta voi olla vahva ja sopeutua yllättäviinkin murroksiin, jota maailma meille tarjoilee. Pitkittyvänä se voikin olla tulossa. Enemmän kuin sitä, eroaako Iso-Britannia todella EU:sta tai pitääkö ennakkosuosikki Clinton pintansa, olen pohtinut sitä yhteiskunnallista tilannetta, missä tällainen vastakkainasettelu syntyy. Vastauksia USA:n ja Iso-Britannian tilantee- seen löydetään, kun pohditaan näiden yhteiskuntien tasa-arvoa, eriarvoisuutta ja mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun. Iso-Britannia on ollut pitkään perinteikäs aateliyhteiskunta. 2016 35. Britannian lähtöä EU:sta ei pysäytä ehkä enää mikään. Näidenkin kansakuntien eheyden kannalta ainoa kestävä ratkaisu on tasa-arvo. He antavat toivon, että aika mennyt sittenkin palaisi. Suomessa hallitus tekee liudan uudistuksia. Niillä pyritään vastaamaan myös siihen, ettei vastaavaa vastakkainasettelua nähtäisi täällä. Uudistusten tarkoituksena on pitää mahdollisimman moni mukana siinä jatkuvassa muutoksessa, jossa maailma väistämättä elää. Jos mitään ei tehtäisi, eriarvoisuus kasvaisi itsestään. Trumpin valinta seuraavaksi presidentiksi on mahdollista. Puheenvuoro Vastustuskykyinen yhteiskunta Yhteiskuntien kohdalla on alettu puhua niiden vastustuskyvystä äkillisiin muutoksiin. Jos yhteiskunta on eheä ja vahva, yllättävät muutokset ja myllerrykset eivät aiheuta sen suurempaa kuohuntaa. Ihmisillä täytyy olla nykyistä tasa-arvoisemmat mahdollisuudet rakentaa elämää. Globalisaatio ei kohtele kaikkia hyvin
Uskon, että maakuntauudistuksen kautta saadaan lisää ihmisiä miettimään, miten luodaan turvaa ja tulevaisuutta myös tuleville sukupolville.. Tärkeintä on toimia rehellisesti, jot- 36 4.11.2016 ta pystyy illalla painamaan päänsä tyynyyn levollisella mielellä. Palosaari on pitkän linjan puurtaja. ??Kuntapolitiikassa ei tähdenlentona pärjää. Pitää malttaa perehtyä asioihin. Hän innostuu ja pistää täytäntöön innovatiivisiakin ideoita ympäristön muutosvastarinnasta huolimatta. Esimerkiksi käy vaikkapa osaksi talkoovoimin vammaisille lapsille järjestetty viikonloppuhoito tai useana vuotena eskarilaisten kanssa toteutettu musikaaliprojekti. ??Mie uskon lumipalloefektiin. Kun yrittää parhaansa, saa kavereita matkaan, Palosaari kuittaa. Tulevaisuus ei Palosaarta hirvitä, vaikka muutosten myllyssä sen on epävarman peitossa. Tuhlaaminen on hänen mielestään lopetettava ja muutoksia kestettävä. ??Säröttäminen luo uutta. Päättäjän on toimittava niin, että tuloksena on mahdollisimman hyvää mahdollisimman monelle. ??Näitä hommia osaa tehdä tavallinen ihminen, kun vain malttaa kuunnella. Palosaari ei ole haaveilija vaan tekijä. Keskustan kasvot Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: Maria Seppälä Tuija Palosaari Säröttäminen luo uutta Tuija Palosaaren mielestä politiikassa pitää toimia päättäväisesti mutta ystävällisesti Torniolaisen Tuija Palosaaren punainen takki ilmentää hyvin sitä energiaa, jota nainen pursuaa rynnätessään lasten taidepajasta haastatteluun pikkuisen myöhässä. Puhetta tulee paljon ja hymy on herkässä. Tämän naisen hommat eivät kuitenkaan jää puheen tasolle, vaan hän saa jatkuvasti paljon aikaiseksi. Viimeisin iso teko oli johdatella Peräpohjolan nouseva tähti Katri Kulmuni Arkadianmäelle. ??Se on aivan kuin mun neljäs lapsi, Palosaari heläyttää. Keskustan politiikkaan hän lähti mukaan 1980-luvulla, koska ärsyyntyi asioiden sujumattomuudesta. Yhtäkkiä hän huomasi olevansa Kivirannan paikallisyhdistyksen johtokunnassa ja kohta jo kaupunginvaltuustossa. Nyt keskustataivalta luottamustehtävissä on takana 28 vuotta. Nykyään moni haluaa heti puheenjohtajaksi, hän on huomannut. Omat tarpeet ja pyrkimykset eivät Palosaaren mukaan saa olla ykkösenä listalla. Se, että tehdään yhdessä ja saadaan aikaiseksi. Aina päättäjänä olo ei ole helppoa. Täytyy pusertaa itsestään rohkeutta tehdä ratkaisuja, jotka eivät kaikkia ilahduta. ??Silloin pitää osata perustella, miksi näin tehdään. Valtuuston penkkiäkin on tullut kulutettua 16 vuotta. Lautakuntatyöstä hän on nauttinut eniten, sillä siinä on saanut olla lähempänä ihmistä. Tällä hetkellä Palosaari toimii kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajana. ??Parasta politiikassa ovat ihmiset
Tuija Palosaari on harrastuksenaan opiskellut. Pian plakkarissa ovat maisterin paperit, mutta työtä esikoulussa hän ei aio jättää. 4.11. 2016 37
Paikallisilla markkinoilla Kilpinen jutteli ihmisten kanssa ja toimi juoksupoikana kahvinkeittäjätiimille. 38 4.11.2016. Some ei koskaan voi korvata kasvotusten kohtaamisia. Esko Kilpinen on Pertunmaalla aina siellä, missä keskustan telttakin
Siitä ei enää keskustella. Pertunmaalla toteutetuista hankkeista tärkeimmäksi Kilpinen näkee 2,7 miljoonaa maksaneen laajakaistahankkeen ?Pertun kuidun?, jossa piuhaa vedettiin 360 kilometriä. Hankkeista pidetään ääntä alkuvaiheessa. ??Mutta se, mitä on saatu aikaan, jää usein hämärän peittoon. On tuettava uusien maakunnallisten palveluiden kehittämistä, Kilpinen näkee. 4.11. Valtio menetti rahansa Lipposen toisen hallituksen myydessä Soneran Ruotsiin 2002. Uskottiin, että Nokian myötä kaikki tulevat yhteydet toimivat ?ilmassa?. Vuonna 2008 hallitus käynnisti valtakunnallisen Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen, jonka oli tarkoitus tarjota nopeat tietoliikenneyhteydet koko maahan, minne yhteydet eivät kaupallisesti rakennu. ??Hankkeen tavoitteesta on saavutettu noin puolet. Näkisin, että Itä- ja Pohjois-Suomen kannattaisi tiivistää entisestään yhteistyötä, jotta sitten olisi laajempi pohja, jolta ponnistaa. Somessa on monenlaista viestintää ja kanssakäymistä, mutta se ei koskaan voi korvata kasvotusten kohtaamisia, Kilpinen sanoo. ??Täällä puhutaan asiaa, vaikka maaseudun digitalisoitumisesta, ja asian vierestä. Kilpinen kertoo, ettei hänelle ole syötetty keskustaaatetta puurossa, vaan hän on lähtenyt mukaan aikuisiällä, saanut innostuksen omien työtehtäviensä kautta. ??Olen ollut yli 20 vuotta mukana erilaisissa hankkeissa, se herätti kiinnostuksen politiikkaan. Etelä-Savon yhteistyöryhmän MYR:n jäsenyys on ollut Kilpiselle erittäin mieleinen luottamustehtävä. Maakuntauudistus puhuttaa yhteistyöryhmässä. ??Se on tuhannen taalan paikka! Kaikki pitäisi saada siihen innolla mukaan ja käymään vilkasta vuoropuhelua. Liki 400 taloutta sai nopean nettiyhteyden. Kilpinen näkee suurta ristiriitaa maaseudun digitalisoimista koskevissa hankkeissa. ??Digitalisoinninhan pitäisi olla sataprosenttisesti valtion vastuulla. Kilpinen oli siinä vahvasti mukana jo laatimassa hankesuunnitelmaa. Se on osoittanut, miten siiloutunut valtionhallinto päätöksenteon osalta on, Kilpinen huomauttaa ja lisää myös budjetin olleen liian pieni. ??Palveluiden digitalisointi vaatii hyviä tietoliikenneyhteyksiä. Digitalisoituminen kuuluu myös maaseudulle Esko Kilpinen tietää, että maakuntien tulevaisuus on ihmisten käsissä Teksti ja kuva: Päivi Vento Kuorttin syysmarkkinoilla keskustan teltalla Esko Kilpisellä on kiirettä. Näin ei ole, ja koko kenttä on edelleen ihan hajallaan. Tämän pitää olla vahvasti mukana vireillä olevassa maakuntauudistustyössä. Hän juoksuttaa teltan kahvinkeittopisteen naisille vettä viereiseltä ABC:ltä sekä käy useaan otteeseen ostamassa lisää pullaa. Teltalla on kuhinaa. 2016 39. Kilpisen ykköstehtävä on kuitenkin tarinoida kahville pysähtyvien ihmisten kanssa. ??Näen erittäin tärkeäksi sen jo psykologisesti, että päättäjät ovat tavattavissa ja läsnä. Hyvän yhteishengen vallitessa kertoisimme valtiovallalle, mitä me täällä haluamme, Kilpinen visioi. ??Nyt on tärkeintä, että ihmiset keskustelevat keskenään eivätkä vain lueskele horoskooppeja, että ?mitäs ne lupaa?. Keskustelun tärkeys tulee Kilpisen puheessa selväksi. ?Keskustelua keskustan teltalla, keskustelua MYR:n kokouksissa, keskustelua erilaisista hankkeista.? Hanketyön konkarina hän näkee monet hankkeet ainoastaan keinona hankkia rahoitusta. Kilpinen sanoo hankerahoituksen hakemisen olevan tänä päivänä yhtä helppoa kuin play-napin painaminen
?Yhdessä tehden ja toisiimme luottaen voittomme on varma.? Jasi Kuokkanen puheenjohtaja, keskustan Uudenmaan piiri. Mielipiteet Historialliset kuntavaalit Uudellamaalla Tulevat kuntavaalit ovat historiallisen tärkeät Uudellamaalla monestakin syystä. Vaaleissa ei valita ainoastaan valtuutettuja alueen valtuustoihin, vaan niissä mitataan myös keskustan politiikan onnistuminen Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tämäkin on asia, jossa keskusta on ollut hyvin aktiivinen, ja uskon, että meidän panostuksellamme tulee olemaan suuri merkitys Malmin lentokentän kohtalossa. Kuntavaaliohjelman tulee luonnollisesti heijastella valtakunnan politiikan suuntauksia, mutta varsinkin kuntavaaleissa ihmisiä kiinnostaa, miten keskusta voi parantaa heidän elämänlaatuaan. Toisaalta nämä vaalit ovat merkitykselliset tulevien maakuntavaalien johdosta. Maakuntauudistus on kansalaisten mielessä vahvasti keskustavetoinen hanke, ja on tärkeää, että keskusta menestyy myös Suomen suurimmassa maakunnassa. Uudellamaalla ja Helsingissä keskustan kannatus on tyydyttävällä tasolla, kun tarkastellaan eduskuntavaaleja. Kuntavaaleissa kannatus tippuu lähes puoleen eduskuntavaalien tuloksesta. Kaupungin organisaatio kokee vuonna 2017 suuremman muutoksen kuin kymmeniin vuosiin. Vanhan ja moniportaisen hallintojärjestelmän tilalle muodostetaan neljästä toimialasta koostuva organisaatio, ja samalla siirrytään niin sanottuun pormestarimalliin. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana, ja apulaispormestarit toimivat kaupunginhallituksen jäseninä. Uusi malli keskittää huomattavasti valtaa suurille puolueille ja tämäkin näkökulma huomioiden keskustan tulisi tehdä sellainen vaalitulos, että se pääse osallistumaan myös kaupunginhallituksen toimintaan. Vaalitulos riippuu monesta tekijästä, mut- ta näistä tärkeimmät ovat ehdokasasettelu ja vaaliohjelma. Ihmisillä on taipumus äänestää sellaisia ehdokkaita, joihin he voivat samaistua. Ehdokaslistan tulee olla monipuolinen ikää ja ammattitaustoja ajatellen. Vaaliohjelman merkitystä vaalimenestyksen kannalta ei voi aliarvioida. Keskusta on pääministeripuolue, ja joudumme varmasti puolustelemaan monia hallituksen toimia, kun tapaamme kuntalaisia turuilla ja toreilla. Toisaalta on hyvä muistuttaa, että keskusta ja sen ministerit ovat tehneet monia sellaisia päätöksiä, jotka helpottavat nimenomaan pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten elämään. Tälle ilmiölle on vaikea löytää yksiselitteistä syytä, mutta näin käy vaaleista toiseen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Meidän pääkaupunkiseudun keskustatoimijoiden on tehtävä kaikkemme, että ensimmäisten maakuntavaalien tulos on sellaisella tasolla, että keskustalla on vaikutusmahdollisuuksia tällä alueella myös tulevaisuudessa. Tulevien kuntavaalien tulos heijastuu myös maakuntavaaleihin, ja tästäkin syystä meidän on pystyttävä tekemään hyvä vaalitulos. Helsingin osalta tulevien kuntavaalien merkitys on vieläkin suurempi. Tällaisia kysymyksiä on muun muassa Raidejokeri-päätös, joka saatiin aikaiseksi hyvin pitkälle meidän ministerimme toimesta. Ei pidä myöskään unohtaa keskustan toimia Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta. Loppujen lopuksi vaalitulos on kuitenkin matematiikkaa. Isossa kuvassa 100 ehdokkaan lista kerää huomattavasti enemmän ääniä kuin 60 ehdokkaan lista. Jokainen ehdokas tuo sellaisia ääniä, joita kukaan muu ehdokas ei toisi keskustalle. 40 4.11.2016 Tämä on hyvä muistaa jokaisessa kunnassa, kun ryhdymme täyttämään ehdokaslistoja. Toinen merkittävä tekijä ehdokaslistojen osalta on monimuotoisuus. Nämä päätökset tehdään hyvin usein juuri paikallisella tasolla. Näiden vaalien tulos muokkaa pääkaupunkia ja sen asukkaiden elämää useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, ja olisi tärkeää, että keskustalainen arvopohja näkyisi näissä päätöksissä. Puolueemme puheenjohtaja Juha Sipilä summasi keskustan tavoitteet mainiosti edellisessä puoluehallituksen kokouksessa. Keskusta tulee olemaan parhaiten valmistautunut joukkue näissä vaaleissa, ja me lähdemme voittamaan nämäkin vaalit. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä. Vanha keskustalainen sananlasku kuuluu seuraavasti: Itseemme uskoen, toisiimme luottaen, voittomme on varma. Haluaisin hieman muuttaa tämän sananlaskun viestiä, ja uskon, että seuraava versio sopii paremmin tähän aikaan
Kiusallisia siksi, että niissä ei heti muka näy ?digitaalisen muutoksen voima?. Me allekirjoittaneet tiedämme kokemuksesta ja tilastoja lukien, miten esimerkiksi Tohlopin televisiokeskuksen tuotanto hakkasi mennen tullen yleisömäärissä ja ohjelmien laadussa muut tv-kanavat. Lista on pitkä: Reinikaisista Kummeleihin, Rauta-ajoista Taivaan tuliin. Hienosti jos haluttaisiin vaientaa, niin ?emerituksia?. Pulinat pois Iltapäivälehdissä oli elinkein- oministerin vaalin jälkeen juttuja keskustapuolueen kahtiajakautumisesta ja pääministerille annetusta näpäytyksestä. Vaali oli mielestäni puolueen voitto. Mutta tätä yksinapaisen ajattelun ja keskittämisen ideaa ei hevillä nyt sulateta. Mutta mitä on tulossa: draamatuotannon Risto Astikainen Jussi Tuominen Jussi Niilekselä Raimo Mikkola Hannu Vilpponen keskittäminen pääkaupunkiseudulle, Tampereen Mediapoliksen alasajon jatkaminen, maakuntien taiteellisen kyvyn entistä suurempi unohdus. Ohjelmasarja Akuutin jäljet pelottavat. 2016 41. Sodan ja rauhan miehien kaltaista ei Helsingin näkökulmasta uskallettu tehdä. Kotimaista elokuva- ja teatterituotantoa on tuettu Tohlopin ammattitaidolla ja resursseilla vuosikymmeniä. Suunnitteilla olevaan ratikkaan se on pyytänyt toisen mokoman. Hallituksen kannattaisi käyttää järkeä. Nyt tämä ilmiö on tunnistettavissa Yleisradiossa. Satosen parlamentaarista komiteaa keppihevosena käyttäen Ylen harvalukuinen eliitti karsii kiusallisia tuotantoja. Nykyinen kansanedustajamme Hanna Kosonen on tuonut esille myös itäsavolaista naisnäkemystä. Esimerkiksi perhepolitiikan saralla on vielä rutkasti tehtävää. Ruuhkavuosien tuoma paine kohdentuu edelleen suurimmaksi osaksi naisille. Samalla yhteiskunnassa arvostellaan yhä herkästi naisten tekemiä ratkaisuja perheen suhteen. Siksi tarvitaan poliittisia naisjärjestöjä, jotka rohkaisevat ja kannustavat naisia lähtemään mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Haluamme, että esimerkiksi perhepolitiikasta on päättämässä yhtä lailla naisia kuin miehiäkin! Keskustanaisten Itä-Savon piiri sa EU toruu Suomea liiasta velkaantumisesta. Pah. Oli- ko Oulussa vikaa, oliko liian hyvää? Hallintoneuvosto ja Ylen hallitus saisivat olla hereillä, Yle-veroa keräävät jakelevat sen kehä III:lle ja osin ulkomaisille moguleille. ?Pitää seurata aikaa . Kun Lintilä antaa myös kokemusnäytön, puolue on vahvistunut entisestään. Vaali antoi näytön Mauri Pekkarisen intohimosta palvella puoluetta ja ohjelmaa. Listojen esittäminen voi jostakin tuntua turhalta nostalgialta . lineaarisen television aika on ohitse?. Kurkistakaa näiden kulissien taakse. Tampereen ja muiden sopisi noudattaa malttia, kun valtion talous on erityisen tiukoilla ja EU joutuu puuttumaan maan taloudenpitoon. Esko Järvenpää Jämsä 4.11. Keisarilla ei liene vaatteita. Repliikki oli silloin hävinneen osapuolen, ei voittajan. Ilmari Nygren Espoo Seis velalle Olemme saaneet uutisia, jois- Yhteiskunta tarvitsee naisvaikuttajia Poliittisten naisjärjestöjen asemasta on käyty 2000-luvun aikana keskustelua, ja on selvää, että naisjärjestöjen on tehtävä lujasti töitä lunastaakseen toimintaodotuksensa 2010-luvulle sopivalla tavalla. Ei kuitenkaan voi kiistää, etteikö poliittisia naisjärjestöjä tarvittaisi edelleen. Yhteiskuntamme tarvitsee naisvaikuttajia, koska he tuovat politiikkaan mukaan sosiaalisia, kulttuurisia ja henkisiä arvoja. Keskustan kansanedustajaryhmä on yhä miesvaltainen, ja samaa pätee itäsavolaiseen päättäjäjoukkoon. Tarvitaan rohkeita naisia. Eikä hänen kykyään hoitaa ministerin tehtäviä voi kukaan kiistää. Me emme ole keisareita, vaan näitä normaaleita duunareita. olkoon niin, ei enempää siitä sitten. Yleisöltäkin voisi sentään kysyä? Jäljelle jäisi Pikku Kakkonen ja alueuutisten kokoaminen, edelleen linkittäminen. Ja mitä synergiaa siinä sitten olisi oppilaitosten ja kovasti rummutetun monimediaalisuuden kanssa? Synergia on asia, jonka tärkeyden aivan hyvin ymmärrämme. Tämä on pieni maa, ja nuorissa on tulevaisuus. Kansalaiset ovatkin hämmästelleet runsasta valtion velkaa ja hallituksen löysää linjaa lainatun rahan jakeluun. Esimerkiksi Tampere sai juuri valmistumassa olevaan rantatunneliin 70 miljoonaa euroa valtion lainaamaa rahaa. Meriitit ovat merkittävät. Puolueemme vahva rakentaja Johannes Virolainen antoi aikoinaan hyvän neuvon lausahduksellaan ?kansa on puhunut, pulinat pois?. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Yle kaventaa näkökulmaansa Muutoksen iskulausetta hokemalla on usein hämätty tietämättömiä
Lisäksi viljelystiemme ovat niin hyvässä kunnossa, että katurakentamista kunnalla ei ole vielä ollut. Eläkevaarin eläke ei aina riitä! Teemu Pesola Kaustinen. Vuokraaja maksoi veron saamastaan tuotosta. 3. Kun myymme tontin, maksamme 30 prosentin myyntivoittoveron. 6. Metsähallituksen toiminta Lapin kunnissa ja alueella mitataan paikallisen asujan silmissä kokonaishyödyn näkökulmasta. Lomautusten seurauksena voi paikalliseen ajatteluun muotoutua uusi näkökulma valtion metsien hyödyntämisessä. Mitenkähän Oulu?Jyväskylä-akseli aikoo sen tontin jatkossa hoitaa? Reijo Kontinen Metsähallituksen metsuri Maksamme monta veroa samasta maapalasta Syntymäkotini omistaja kuoli. Tontin ostaja maksaa neljän prosentin varainsiirtoveron. Eli kuinka monta erilaista veroa pitää maksaa samasta maapalasta? Ansiotonta arvonnousua emme ole kaavoi- tuksella saaneet, koska kaavoituksen ulkopuolella myydään tontteja jopa kalliimmalla hinnalla kuin kaava-alueella ja poikkeuslupa tulee kuin apteekin hyllyltä. Me maksoimme puolet kaavoituskustannuksista. Kunta huomasi, että meillä oli kaavoitettuja, rakentamattomia tontteja, joita voi verottaa. Ei jäänyt muuta sovittavaa kuin jokaisen henkilökohtainen sopiminen lomarahan muuttamisesta vapaaksi (max 15 päivää). Tuntuu siltä , että metsureiden lomauttamista on lähdetty valmistelemaan ennen yhtiöittämistä. Vallan keskittämistä Oulu?Jyväskylä-akselille seurasi selvä kulttuurin muutos. Maksoimme verot saamastamme vuokrasta. 2. Kaava valmistui vuonna 2000. Kaavoitus ei muuttanut tilannetta käytän- nössä, koska tonttien tarvetta ei ollut. Tila palasi jälleen isän ja äidin omistukseen. Isän kuollessa samana vuonna meidän ei tarvinnut maksaa veroa toiseen kertaan. Mutta äidin kuollessa muutaman vuoden kuluttua verottaja kysyi, miten isän perintö oli jaettu. Kun perintö (isä+äiti) meni yli verotettavan rajan, jouduimme maksamaan myös isän perinnöstä veron. Siis kolme perintöveroa samasta tilasta ennen kuin muut perilliset saivat tilan omistukseensa. Vuokrasimme pellot naapurille, koska meil- lä ei ollut mahdollisuutta ryhtyä viljelijöiksi. Kunta halusi kuitenkin, että antaisimme osan maastamme kaavoitettavaksi. Valta siirtyi Oulu?Jyväskylä-akselille. Työehtosopimusosapuolena oleva jyväskyläläinen kielsi kaiken Metsähallituksen ja työntekijöiden välisen sopimisen, vaikka se edusti osapuolten yhteistä etua. Tällä argumentilla Metsähallitus on saanut jalansijaa taloudellisille toimille alueilla, joihin muuten ei varmaankaan olisi asiaa. Lapin väki ja elinkeinonharjoittajat, joil- le metsä ja luonto ovat olleet tulon lähteenä, ovat olleet aina tukemassa metsurien työtä. Samalla se on ollut paikallinen kosketuspinta Metsähallitukseen toimijana. Jatkoa ei voi kuin arvailla, mutta tuskin lomautukset ainakaan edistävät sitä. Mielipiteet Metsähallituslaissa petettiin lupaukset Hiljattain hyväksytty laajaa vastustusta saanut metsähallituslaki realisoituu metsureiden lomauttamisena, jonka arvioitu kesto on 3?4 kuukautta. Lappi maakuntana vastusti aina Lapin liittoa myöten metsähallituslakiin kirjattua metsätalouden yhtiöittämistä. Vuokraviljely jatkui. 1. Niinpä verottajalta tuli kolmen prosentin kiinteistövero. 5. Näillä paikallisesti sovituilla menettelyillä saatiin kerrytettyä talveksi palkallista vapaata noin kolmen kuukauden verran. Metsätalouden organisaatiomuutoksen jälkeen Lappiin jäi metsätalouden osalta vallankäytön tyhjiö. Pelkona oli sen tuottaman yhteiskunnallisen kokonaishyödyn painuminen taka-alalle. Lapin kansanedustajista maan hallituksen edustajat olivat lakiuudistuksen puolella kertoen perustelunaan, että ?mikään ei muutu?. Muste ei kuitenkaan ehtinyt kunnolla kuivua, kun Metsätalous Oy ilmoitti kaikkien metsureiden lomauttamisesta usean talvikuukauden ajaksi. Ennen metsätalouden organisaatiomuutosta ja uutta metsähallituslakia metsurit turvasivat talviajan työllisyyden sopien paikallisesti lomarahojen ja tulospalkkioiden muuttamisesta vapaiksi. Lisäksi metsurit työskentelivät kesäaikaan lauantaisin kerryttäen vapaata työaikapankkiin. Lisäksi vuokraaja maksoi alv:n tukioikeuksien vuokran osuudesta. 4. Kuvaan astui kylmä ja yksioikoinen taloudellinen ajattelu, joka kohdistuu vain yhteen henkilöstöryhmään, metsureihin. Sama ajattelu koskee kaikkea toimintaa metsätaloudessa, ja ajan mittaan on tiedossa ristiriitoja laajemminkin maakunnassa. Metsurit ja heidän ammattiliittonsa kelpasivat eturintamaan silloin, kun taisteltiin talousmetsien hyödyntämisestä suojelijoita vastaan. Julkinen perustelu oli aluetaloudellinen kokonaishyöty ja metsurien työllisyys. Suos42 4.11.2016 tuimme kunnan toivomukseen ja teimme kaavoitussopimuksen kunnan kanssa. Maksoimme perintöverot lakien mukaan
Olisi kiva, jos asuun kuuluisi myös panta. 4.11. Minun pukuni Kymenlaakson puku ?Kansallispukuperinnettä kannattaa vaalia? Taru Turunen paleli lippumarssilla liian isossa puvussa Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Kansallispukujen paljous puoluekokouksessa yllätti helsinki- läisen Taru Turusen. Sitä ennen hän oli nähnyt livenä näitä kansallisaarteita lähinnä lukionsa, Helsingin Viikin normaalikoulun kakkosluokkalaisten perinteisesti järjestämissä purpuritansseissa. 2016 43. Vähän jännitti, pysyykö puku päällä, Turunen naurahtaa. Kerroksista huolimatta kokouksen ensikertalaista hieman paleli lippumarssia odotellessa. Puvun yläosa kun on vain ohutta puuvillaa. Kansallispuku yllä olo oli kuitenkin arvokas ja kokemus hieno. ??Olihan se lippumarssi aikamoinen spektaakkeli maakuntalauluineen kaikkineen, Turunen luonnehtii. Hänen mielestään on hienoa, että keskustan piirissä vaalitaan kansallispukuperinnettä ja saadaan nuoretkin siitä innostumaan. Seuraavaan puoluekokoukseen Turunen aikoo hankkia sopivankokoisen ja ehkä näyttävämmän puvun. ??Seinäjoella näki paljon koristeellisia, kauniita pukuja. Koko koululla oli tapana kerääntyä katsomaan kansallispukuisia tanssijoita. ??Omassa perhepiirissäni kansallispukuja ei ole juuri käytetty, Turunen kertoo. Seinäjoen matkalle hän sai puvun keskustan Karjalan piirin kautta. Turusen ylle päätynyt Kymenlaakson puku oli pikkuisen liian iso. ??Aika haastava se oli pukea kaikkine kerroksineen
Toivon sen palauttavan koulutuksen siihen asemaan, joka meillä on ennen ollut. Ei pitäisi unohtaa sivistyspolitiikkaa, joka ennen oli keskustassa aivan keskeinen asia.. Myös nuoria ehdokkaita kaivattaisiin riveihin lisää. 44 4.11.2016 Sote-uudistus on saanut nykyiset valtuutetut miettimään omaa rooliaan tulevassa kunnallisessa päätöksenteossa. . Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Kuntavaalit tulevat . Vai riittääkö se, että teem- me parhaamme ja ennen kaikkea olemme sellaisia kuin olemme? Onneksi monessa perheessä jaetaan lasten ja kodin hoito sekä lasten harrastuksiin liittyvät talkootyöt. Naisten aktivoituminen kuntapolitiikassa on äärettömän tärkeää, koska meillä on kokemusta niin monelta sektorilta. Kuntauudistuksen jälkeen uuteen kuntaan jäävät päätettäviksi muun muassa päivähoitoon, koulutukseen, sivistykseen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Muistan jonkun sanoneen, että uudessa kunnassa päätetään ihmisten arjesta. Näillä teemoilla lähtee keskustan Satakunnan piiri kevään 2017 kuntavaaleihin. ??Se pitää sisällään elinvoimatekijät, kaavoituksen, liikunnan ja koulutuksen eli ne tekijät, joiden avulla ihmiset voivat hyvin, kertoi piirin puheenjohtajana jatkava Tapio Huhtanen. Kuntavaalien siirtyminen syksystä kevääseen asettaa Huhtasen mukaan ehdokashankinnalle ja sitoutumiselle uudenlaisia haasteita. Nyt joissakin Satakunnan kunnissa ollaan asiassa jo hyvinkin pitkällä, toisissa ei niinkään. Kouluttaudumme koko ajan, jotta ammattitaitomme pysyy ajan tasalla. Me vaadimme myös itseltämme paljon. Monet meistä kantavat ison vastuun kodista ja perheestä. Joka päivä kuitenkin yli 800 000 ihmistä on jollain lailla tekemisissä peruskoulun, lukion, ammatillisen oppilaitoksen tai yliopiston kanssa. Keskusta on koko valtakun- nan kansanvaltainen liike, ja meidän pitäisi muistaa nämä lähtökohdat. Varsinkin valtuustojen kokouksissa vaalien läheisyyden huomaa aktiivisemmasta käyttäytymisestä ja ehkä hieman löysemmästä suhtautumisesta erilaisiin hankkeisiin. Juhlapuheissa naisten asema ja tärkeys ovat korostuneet, mutta nyt on aika siirtyä puheista tekoihin. Harrastamme aktiivisesti ja osallistumme lastemme harrastuksien ja koulun talkootoimintaan. Meidän pitää olla hyvässä kunnossa ja näyttää hyvältä. oletko valmis? Kuntavaali-innostus alkaa näkyä kentällä. Kaikenikäisiä naisia on saatava ehdokkaiksi niin kunnallisvaaleihin kuin maakuntavaaleihinkin. Meillä naisilla on useita rooleja, ja meille on asetettu monenlaisia odotuksia. Päätöksenteossa tarvitaan niin naisia kuin miehiäkin. Vaalien jälkeen on muistettava, että naisia tulee valita merkittäville paikoille. Toki päätettävinä ovat myös muun muassa kaavoitusasiat ja monet rakennusluvat. Moni nainen miettii, että osaako ja tietääkö tarpeeksi asioista, jotta voisi pyrkiä kuntapäättäjäksi. Monissa asioissa pärjää maalaisjärjellä ja lopuissa kyselemällä joko kollegoilta tai viranhaltijoilta. Odotan paljon keskustan periaateohjelmauudistukselta. Tehdään yhdessä työtä, että onnistumme myös ehdokasasettelussa ja listamme ovat täydet ja monipuoliset! Sari Palmu keskustanaisten varapuheenjohtaja Sote ja koulutus mietityttivät Satakunnassa Eija Hammarberg Eija Hammarberg Kuntien elinvoimaisuus, elin- keinopolitiikka sekä kaikkinainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Siitä on jo neljäkymmentä vuotta, kun Suomessa on ollut keskustalainen opetusministeri, Koski huomauttaa. Kansanedustajat Kauko Juhantalo, Timo Kalli ja Juha Rehula osallistuivat yhteislauluun Satakunnan piirin syyskokouksessa. . Monet empivät, jääkö heille mitään tehtävää, mutta sehän on aivan päinvastoin. Kunnille jää yhä perustehtävänsä, elinvoimaisuuden kehittäminen, Huhtanen painottaa. Kahden koulun rehtori, merikarvialainen Pasi Koski toi esiin keskustalaisen koulutuspolitiikan. . Liian monissa kunnissa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajuudet menevät automaattisesti miehille. Toivottavasti näiden vaalien jälkeen emme joudu toteamaan, että näin kävi jälleen kerran
Asialistalla sääntöjen mukaiset asiat. Immilä-Metsäkylä py, syyskokous ke 16.11. USA:n presidentivaalien valvojaiset piiritoimistolla (Rauhankatu 11) ti ja ke välisenä yönä. Tule jännittämään ääntenlaskentaa Keskusta treffit Lahdessa ke 16.11. klo 10 alk. klo 18 Paraisten kaupungintalolla. toimikunnan puheenjohtaja Hanna Yli-Liipolalle hannaelina@wippies.fi tai puh. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Hausjärvi ma 7.11. klo 18 keskustelemme JPäätalon Venny-kabinetissa: MILLAINEN ON ?UUSI KUNTA. Vesaisten jäsenille erikoishinnat. puolueen jäsenuudistus ja jäsenmaksun suuruus. To 17.11. Tältä osin ilmoittautuminen ja maksu 1.11.16 menn. Tervetuloa piiritoimiston perinteisille glögeille piiritoimistolle. Etelä-Hämeen piirin syyskokous Hausjärvellä Oitin urheilutalolla os. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry 70v. Ilm. viim. Lapset: 12-17 vuotta 25 ?, 6-11 vuotta 20 ?. Glögipannu on kuumana koko päivän, pistäydy paikalle kun sinulle parhaiten sopii! Salon Keskustan vaalistartti la 14.1.2017 piknik-risteilynä (Turku - Maarianhamina - Turku). Risteilyn hintaan kuuluu laivamatka valitussa hyttiluokassa, buffet illallinen sekä pikkujoululahja ja muu juhlaohjelma. klo 18:30 Taivassalo, ravintola Raitti Salon seutu: ke 9.11. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Laitila, Kaiken kansan sote-tilaisuus ti 8.11. Seminaari aatteen ja talouden suhteesta ti 15.11. Orimattilassa. klo 20 Hämeenlinnan kj:n syyskokous kaupunginkirjaston musiikkisalissa. Asialistalla sääntöjen mukaiset asiat. Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous la 19.11. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla Hämeenlinna. klo 18.30 alkaen kunnantalolla Augustow kokoustilassa. SOTEN JÄLKEEN. Paikalla rento tunnelma ja hyvää analyysia. pe 28.10. minna.siira@keskusta.fi tai 050 388 0009. / hlö, B4-hytissä hinta 113 . klo 18.30 Lahden kaupungintalolla Hattula. KN klo 16.30, py: t klo 17, Keskustakerho klo 17.30 ja Kunnallisjärjestö klo 18. Paimio, Haluatko kuntavaikuttajaksi/päättäjäksi. Turku Keskustajärjestöt Mestarinkatu 2D. Salo, Keskustan Salon kj:n syyskokous Salon kaupungintalolla to 10.11. klo 18.30 alk. klo 19. Lystmettän saunalla. klo 11-12.30 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. klo 18-20 Vistan Kinossa, Hirsitie 4. klo 18, Ravintola Wanda?s, Liesikuja 5, Myyrmäki Tuusula, Keskustan Hyrylän py:n syyskokous 16.11. Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. helsinki@vesaiset.fi tai puh.0505755236. Uusimaa Otalammen py ry. Kahvitarjoilu. Mukana kansanedustaja Antti Kaikkonen Jokioinen ti 15.11. Lukiotie 2). Jokioisten kj:n syyskokous Kalakosken koululla os. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Asikkala, Keskustan kj:n syyskokous 10.11. 16.11. 0400 407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 9-15. Sääntömääräinen syyskokous ke 16.11. Paikalllisyhdistysten kokoukset klo 18.30, Kunnallisjärjestön syyskokous klo 19. Piiri, syyskokous Keskustan Uudenmaan piirin syyskokous la 12.11. klo 18. Paikkana valtuustosali osoitteessa Orionaukio 2 A. Päijät-Hämeen piirin sääntömääräinen syyskokous la. Su 20.11. Hinnat sisältävät hytin, ohjelman, buffet-ruokailun klo 18:30 kattauksessa, meriaamiaisen ja bussikuljetuksen Laitila-Katajanokka-Laitila (matkan varrelta pääsee toki kyytiin). klo 18.30 Lahden kaupungintalolla 30.11. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. klo 10. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. mennessä. . klo 18 asti. Tule nauttimaan piparia ja glögiä piiritoimistolle! Hausjärvi ma 7.11. klo 18.30 liikenneministeri Anne Berner kunnanviraston valtuustosalissa. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Hausjärvi ma 7.11. Urheilutie 1. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla Lahti, Keskusta-klubin syyskokous ke 16.11. 2016 45. Mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa kello 8-12. Esillä osaston toiminnan lopettaminen/jatkaminen. Raisio, KN johtokunta Hintsan Kokousmakasiinissa ke 9.11. 10.12.16 mennessä (nimi ja synt.aika) Eija Järvelälle eijapa54@ gmail.com tai 040 7456091. Kuntavaaliristeily ja puolueen vaalistartti 4.-5.2.2017 Viking Line Gabriellalla Helsingistä Tallinnaan. klo 18 kunnantalolla Järvelässä Järvelä, py, ja syyskokous ma 14.11. klo 18 kunnantalolla Järvelässä Kärkölä, py, syyskokous ma 14.11. klo 18 kunnantalolla Järvelässä Kansanedustajan kyselytunti, ma. klo 17-18 piiritoimistolla, Hämeen katu 9 A, 5. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hämeenlinna 15.12. Ti 22.11. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton! Turku, Turun Pohjoinen py:n syyskokous ma 7.11. Janakkalan py:n sääntömääräinen syyskokous kunnantalolla. 040 418 1150. Lahti, Keskustanaisten Lahden py:n sääntömääräinen syyskokous . Hausjärven py:n syyskokous Ryttylän koulun tiloissa klo 18. Kunnallisjärjestön syyskokous 10.11. Yhteiskuljetus Salosta! Matkan hinta n. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. klo 18. klo 18 Salo, Salon kaupungintalo Turun seutu ja Turunmaa: ti 15.11. klo 19 Lieto, Liedon kunnantalo Loimaan seutu: ke 16.11. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 9-10. klo 18.30 valtuustosalissa. Hämeenlinna 30.11. Tiedustelut ja ilm. Jos haluat mukaan omalla kyydillä tai kalliimman à la carte -ruokailun, niin teethän varaukset itse suoraan matkatoimistoon 03 45 80 0 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. krs. Paikkana valtuustosali osoitteessa Orionaukio 2 A. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. lisätiedot ja illalliskorttien myynti piiritoimisto Aino Piippo 0400 407515 Piiritoimiston jouluglögit pe 16.12. / hlö, B2-hytissä hinta 138 . / hlö, A4-hytissä hinta 133 . Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla Salpausselän py, syyskokous ke 16.11. Mariitta Savolainen puh 050 346 5928. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Esillä sääntömääräiset asiat. Oitin py:n syyskokous Ryttylän koulun tiloissa klo 18. klo 18, piiritoimisto, Linnankatu 21 B 35. Kahvi alkaen klo 18.30. klo 9-17. mennessä salme.sundquist@ sundcon.fi tai 050 66737. Pikkujouluristeily Tallinnaan. Vesaiset täyttää 60-vuotta tänä vuonna. klo 17.30. Piirikokouspäätöksiä valmistelevat aluekokoukset: Vakka-Suomi: ti 8.11. Poliittisen ajankohtaiskatsauksen pitää liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Valtakirjojen tarkastus klo 09-10. Vantaa, Vesaisten syyskokous ti 15.11. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. juhla Turun Linnassa 3.12. klo 18. Humppilantie 22. Mukana kansanedustaja Martti Talja. Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi 4.11. klo 19 Härkälän koululla, Otalammentie 277, 03300 Otalampi. Pornainen, kj:n ja py:sten syyskokoukset ke 9.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Hattulan kunnallisjärjestön syyskokous Juteinikeskuksessa. Uudenkylän py, syyskokous ke. 16.11. kerros 15110 LAHTI. klo 18 piiritoimistolla Hämeenkatu 9 A 5. Kuullaan puoluesihteerin katsaus Keskustan toimintaan ja käydään läpi kuntavaaliehdokkaiden toimintaa kuntavaleissa. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . klo 10 alk. Järj. Laitilan Keskustan kunnallisjärjestö Saaristoasiaintoimikunta kokoustaa ke 9.11. klo 13 alk. Orimattilassa. 050 5666 189 Helsinki Keskustanaisten Helsingin piirin sääntömääräinen syyskokous 9.11 klo 17 Kansaneläkelaitoksella Nordenskiöldinkatu 12. Alustajana sote- uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo. Janakkala. klo 17.30 kunnanviraston valtuustosalissa Vääksy, py:n syyskokous to 10.11. klo 17.30 kunnanviraston valtuustosalissa Urajärven paikallisyhdistyksen syyskokous to 10.11. klo 17.30 Laitilan kaupungintalolla. klo 18 Lundenintie 17 Syrjäntaus Vesivehmaa, py:n syyskokous to 10.11. Lisätietoa risteilystä puolueen nettisivuilta: http://www. keskusta.fi. Omat eväät mukaan! Turku, Keskustan lauantaitreffit 3.12. alk. klo 17. Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi kokouksessa nimetään kuntavaaliehdokkaita. 8.11. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla Nastolan Kirkonkylä-Villähde py, syyskokous ke 16.11. Alustajat varatoimitusjohtaja TIMO REINA Kuntaliitosta ja kaupunginjohtaja ERKKI KUKKONEN Järvenpäästä. Ke 23.11. klo 14-17 Kansallismuseon auditoriossa (Mannerheimintie 34, Helsinki). Alustajina puheenjohtaja Juha Sipilä, Keskustan periaateohjelmatyöryhmän puheenjohtaja, ke Annika Saarikko ja ministeri Raimo Sailas. Keskustelijoina pääekonomisti Heidi Schauman, professori Anu Kantola ja keskustanuorten varapuheenjohtaja Liina Tiusanen. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4.?5.2.2017. Tule keskustelemaan keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen kanssa ajankohtaisista ulkopoliittisista asioista. Orimattila, Keskustan kj:n syyskokous to 17.11. 7.12. Aloitamme kahvitarjoilulla klo 17.30. Mukana Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska. klo 19.30 kunnanvirastolla, Rusthollintie 2. Järjestö- ja vaalityön ilta, ke. klo 19 Lahden kaupungintalolla 19.11. Tule ja kysy ministeriltä. Länsi-Vantaan py:n vuosikokous to 24.11. ti. 8.11. 19.11. klo 19 kunnantalolla Järvelässä. Etelä-Kärkölä, py, syyskokous ma 14.11. / hlö. Varaukset tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, (03) 45 800 tai keskustaristeily@ ikaalistenmatkatoimisto.fi Pirkanmaa Kärkölä, kj ry:n syyskokous ma 14.11. Asialistalla sääntöjen mukaiset asiat. Piirikokous Kemiönsaarella la 19.11. Sitovat ilm. Johtokunta klo 18. Lahti, kj:n syyskokous ke 16.11. Alustajina kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki, sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen, rehtori Emmi Virtanen ja valtuuston pj Reijo Hallisto. 044 532 0043 25.11. klo 18 Pöytyä, Yläneen toimipiste Sote-toimikunta. Ilmoittautumiset 2.11. Aiheena Varsinais-Suomen psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Kokous alkaa klo 11, valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 10-11. Pääjohtaja Liisa Hyssälä pitää ajankohtaiskatsauksen asunto- ja sosiaalipolitiikan tukiviidakosta. Paikkoja rajoitetusti. klo 16.30. Raisio, Kj: n johtokunta ke 9.11. klo 18 Kokousmakasiinissa. Keskustasenioreiden keilavuoro Raision Keilahallilla joka to klo 15-16. Raisio, Keskustan syyskokoukset Kokousmakasiinissa ke 23.11. voittaako Trump vai Clinton. 21.11. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Keskustan 110-vuotisjuhlaseminari ?Aate ja ??. Hinnat: C4-hytissä hinta 103 . Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Lahti, eteläinen py, syyskokous ke 16.11. Kahvit klo 17:45. Johtokunta kokoontuu klo 17. Pöytyä, Uudenkartanon py:n, sääntöjen määräämä toinen ylimääräinen kokous to 10.11. Mommilan py:n syyskokous Ryttylän koulun tiloissa klo 18. Pornaisten kunnantalolla. Risteilyn hinnat Aikuiset: 1h hytti 70 ?, 2h hytti 55 ?, 3-4 henkilöä hytissä 45 ?. klo 18.30 Iittalassa Shellin kokoustilassa. 45?. Ilm. Alustajana sairaanhoitopiirin mielenterveyspalvelujärjestelmän projektijohtaja Timo Vähämurto. Kokouksen jälkeen illallinen ja 25 v juhlaesitys hintaan 59,00?. klo 14 alkaen Keskustan Hämeenlinnan py:n sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. Lisätietoja: poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen ilkka.miettinen@keskusta.fi; p. klo 17 perinteisesti Teatteriravintola Albergassa Leppävaarassa (bussi 510). Kokous piiritoimistolla ti 29.11. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Hausjärvi ma 7.11. Kurhila-Hillilä, py:n syyskokous ke 9.11. Kemiönsaaren keskuskoulu (Koulutie 4, Kemiö). klo 18.30 Lahden kaupungintalolla Kalvolan py. klo 18 Ulkopolitiikkaa yhdessä -tilaisuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston musiikkisalissa (os. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. klo 17. Juhlavuoden kunniaksi järjestämme pikkujouluristeilyn Tallinnaan Baltic Queenillä 4-5.12. Paikka Nikkilän Sydän, Iso Kyläntie 12, 04130 Sipoo. Kokousessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Asiaa ja mukavaa yhdessäoloa. Keskustelua alustaa muutosjohtaja Antti Parpo, kommenttipuheenvuoro kaupunginjohtaja Jukka Alkio. Rauhankatu 11, Hml. Ruuhijärven py, syyskokous ke 16.11. Hausjärven kj:n syyskokous Ryttylän koulun tiloissa klo 19. Ilmoittautumiset toimikunnan puheenjohtaja Kalevi Kalloselle kalevi.kallonen@ebaana. net tai 0400 325701 Turku. Koulutus- ja informaatiotilaisuus kuntien toiminnasta ja luottamushenkilöiden vaikutuskanavista päätöksenteossa Paimiossa ke 26.10. Illalliskortit 60. Paikkana Lahden kaupungintalon yläkerta. klo 17.30 kunnanviraston valtuustosalissa Asikkala, Kj:n syyskokous to 10.11. klo 19 kunnanviraston valtuustosalissa. Keskustelun vetäjänä toimittaja Johanna Korhonen. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Syyskokous pe 4.11. Varaukset tehdään piiritoimistoon varsinaissuomi@keskusta.fi tai 010 292 2060 (arkisin klo 9-15). 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. klo 18:30
5.2.2017. Kahvit klo 17.30. Lemi, kj:n syyskokous ma 21.11. klo 18 kunnantuvalla. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Puhujana hallitusneuvos Elise Pekkala työ- ja elinkeinoministeriöstä. klo 11. Lehmon paikallisyhdistyksen syyskokous on Kontiolahden Kirkonkylässä Overtimebaarissa perjantaina 25.11. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. 010 315 2000. Jyväskylä, kj:n syyskokous su 6.11. klo 14.30 Palokan ABC:n kokoustilassa. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Kuruntie 1-3 Kihniö. (juomat erikseen). Esillä sääntömääräiset asiat ja kunnallisvaalit. Takamaan py:n syyskokous ti 15.11. Tervetuloa! Tilaisuuden jälkeen Toijalan Keskustaseuran vuosikokous. 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Tervetuloa viralliset kokousedustajat ja Keskustan jäsenet. Ks. klo 18. Kontiolahden kunnallisjärjestö ry. Keskustan piiritoimistolla, Yliopistonkatu 17 B (2. menn. Paikkamaksu 20. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle määräytyvät asiat. Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous pe 11.11. Messun jälkeen syyskokouksemme Vanha-Putajassa. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, syyskokous su 20.11 klo 12 Ahlaisten Vanha-Putajassa, os. klo 18. Käsitellään sääntömääräiset asiat. To 10.11. 044 7271302. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 12.11. Ohjelmaa ja joulupukki. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 18.30 alkaen. Porin Keskusta tarjoaa riisipuuroa, joulutorttua ja kahvia. Tarjolla Joulupuuroa ym. + arpavoitto. Tampere, py:n syyskokous 23.11. klo 18. klo 13 Koko perheen puurojuhla Ailav-lounasruokala Juhana Herttuankatu 17, Pori. Tervetuloa mukaan! Syyskokouskausi lähestyy! Kunnallisjärjestöt, pitäjäpaikallisyhdistykset ja paikallisyhdistykset . ilmoitattehan piiriin hyvissä ajoin syyskokouspäivänne, pirkanmaa@ keskusta.fi Kokousaineisto ym. ajankohtaista tietoa löytyy: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää syyslokakuun tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. klo 12, Uintikeskus Ulpukassa Eeronkuja 5, Raisio. Paihola, py:n syyskokous ke 9.11 klo 19 Mika ja Eeva Kuuselalla Suoniementie 6a, Paihola. Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 10.11. Omakustanteinen kahvi ja ruokailu, käteismaksu paikanpäällä. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4. Kouluttajina Leena Pakkanen (esiintyminen) ja Sinikka Mustakallio (tasa-arvoasiat). Entä heidän vaalipiirinsä. Viralliset edustajat ja seuraajat lämpimästi tervetulleita! Su 27.11. Meriaamiainen 10 ?. Ollaan yhteydessä. La 5.-su 6.11. Lisätietoja sihteeri Raija Moilanen puh. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550635, elina.sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5895709, pilvi.karkela@keskusta.fi Tampereen Kj. kutsuu mukaan maanantaimarkkinoille 7.11. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat ja tulossa oleviin kuntavaaleihin valmistautumista. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Tapaaminen kansanedustaja Pertti Hakasen, Keskustanaisten pääsihteeri Kirsi Marttisen ja puoluetoimiston väen kanssa. kuntavaaleja. Risteilyn hinnat: C4-hytti 35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. Ilm. klo 18.30, kahvila Ståhlberg. Johtokunta ennen syyskokousta klo 17.30-18.30. Tärkeää. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37 . Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokolahti, kj:n syyskokous ma 7.11. Ilm. klo 17.30 Avant Tecnon kokoustilassa. Ota. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. klo 10, valtakirjantarkastus alkaa klo 9.30. ry. Hinta 60e sis. kuntavaaleja. Ruomin-kirkonseudun py:n syyskokous ke 16.11. klo 18 Porissa. Vesilahden Yläasteella, Koulutie 2. klo 17 alk. pe. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. klo 18 Avant Tecnon kokoustilassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. kuntavaaleja. Imatra, kj:n syyskokous ke 16.11. klo 18 Karjalaisten Kammarissa, Imatrankoskella. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Buffet-päivällinen (sis. Kunnantuvan uusi osoite on Kanervatie 15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. kuntavaaleja. Luumäki, kj:n syyskokous ti 29.11. Op:n kokoustilassa klo 18. 19, kahvi ja ilm. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Huom! lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää ed. 4.11. menn. 040-5890355/ Minna Sarvijärvi pe 18.11. Valtakirjan tarkastus ja kahvitus piiritoimistolla klo 16-17. Saarijärvi, kj järjestää keskustelutilaisuuden Keskustan periaateohjelman uudistamisesta su 20.11. klo 13 Paavon tuvalla. kuntavaaleja. Taipalsaari, kj:n syyskokous to 17.11. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 17.30 Avant Tecnolla. Esillä sääntömääräiset asiat ja kunnallisvaalit. 46 4.11.2016 Ylöjärvi, kj: Joulumyyjäiset kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä la 3.12. klo 10-15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. klo 18.30 Koivurannan kerhohuoneella. klo 12-13.30. Keskustanaisten Satakunnan piiri, vietämme kirkkopyhää su 20.11. klo 10 Ahlaisten kirkossa, os. . kuntavaaleja. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Johtokunta kokoontuu klo 18. 040-721 0636. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Iloinen meininki ja pannu kuumana heti aamusta klo 9 alkaen. Kihniön Keskustan sote- ja maakuntauudistus -ilta 7.11. klo 9, kokous alkaa klo 10. Puuron ohessa pientä ohjelmaa. klo 10-16 Keskustan Porin kunnallisjärjestö mukana Paras koti -messuilla Karhuhallissa. Tervetuloa juttelemaan! Vasarainen-Kodisjoki po. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Syyskokous Kylätalossa perjantaina 18.11. Osoite: Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Laita aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. klo 18.30, paikka Riitta & Matti Koskela, Hakrintie 50, Vasarainen. HUOM! Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ ikaalistenmatkatoimisto.fi. Ahlaistentie, Pori. Hintsan Kokousmakasiini, Hintsantie 3, Raisio. käsittely. Pohjois-Karjalan piirin syyskokous la 12.11. Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampereen kunnallisjärjestön syyskokous 10.11. klo 19 Haapajärven kylätalolla. 18.30 alk. Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Kokousta ennen klo 17 Varsinais-Suomen Keskustanaisten 70v.- Historiikin julkaisu. Nuoren Keskustan liiton Eurajoen, Huittisten, Kiukaisten, Lapin, Hinnerjoen, Honkilahden, Kauvatsan, Kodisjoen, Säkylän, Vuorenmaan ja Vampulan osastojen yhteinen yleinen kokous la 12.11. klo 11:15 Euran pääkirjaston kokoustilassa (Satakunnankatu 33, Eura). Kokouksessa päätetään osastojen lakkauttamisesta, 1. matkat, ruokailun ja kahvitukset. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Pakan hinta 10 e/kpl + postikulut. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Puoluevaltuutettu; ilmoita tulostasi piiritoimistolle! Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2.2017 (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta 03 45 800) Kymenlaakso Piirin syyskokous Iitin Ravilinnassa 8.11 klo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. klo 19 Lemin Op:n kokoushuoneessa. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Tervetuloa Kontiolahden keskustaväen pikkujouluun Kontiolahden Kirkonkylälle vain meille varattuun Overtimebaariin perjantaina 25.11. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi samalla Ikaalisten matkatoimiston kautta, meno-paluu on hinnaltaan 30 ?. klo 18 Puumilassa. Leskirouvan kabinetissa, alustajana ex apulaispormestari Timo Hanhilahti. Vieraanamme puoluesihteeri Jouni Ovaska. Puhumassa myös kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen ja Arto Pirttilahti. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan. K-market Perälän pihassa klo 9-14. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään? Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Satakunnan Keskustanaiset, kuntavaalikoulutus ?Naisen kuntareppu. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Pohjois-Karjala Vesaiset ry, sääntömäärinen syyskokous 6.11. Paikkatiedot, pj. Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto Apilan perinteinen puuroperjantai jouluisissa tunnelmissa järjestetään pe 16.12. Peltola salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Poliittisen tilannekatsauksen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni. Vesaisten Satakunnan piiri ry.n varsinainen syyskokous pidetään Panelian jäähallin kahviossa su 20.11. Keskustelutilaisuus 15.11. klo 18 rav. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Keskustelua vetää ke. Lisätietoja Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Pirkanmaan Keskustanaisten Naisakatemian koulutusmatka Helsinkiin to 10.11. Tuothan pienen paketin mukanasi niin pukki tuo Sinulle paketin. Oviraha on 5 euroa. Karjala Lappeen Haapajärven py:n syyskokous pe 4.11. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ? 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Merkitse tieto jo kalenteriisi, tarkentuu lähiaikoina. Värtsilän py. to 1.12. Pia Högberg p. Tervetuloa joulunalustunnelmaan ostamaan ja myymään! Paikkavaraukset minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai p. klo 14-17, tarjolla ohrakryynipuuroa ja rusinasoppaa, paikalla tavattavissa myös keskustavaikuttajia. Johtokunta klo 18.30. Hinnat jäsenille 100e/aikuinen 70e/ alle 12 v. Keskusta 110 juhlaseminaari, puhujana Ilmari Pokela. Esillä sääntömääräiset asiat ja tulevat kunnallisvaalit. Ylöjärven Eteläinen py:n syyskokous ti 15.11. lisätietoja myös www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta Ylöjärven kunnallisjärjestön syyskokous ti 15.11. Esillä sääntömääräiset asiat ja kunnallisvaalivalmistelut. Panelian jäähallista on varattu lapsiperheiden käyttöön mailaton luisteluvuoro kokouspäivänä 20.11. myös ruokajuomat) 33 . Petri Honkonen. Toivakan keskustalaiset tarjoavat adventtikahvit 25.11. kuntavaaleja. Ylämaa, py:n syyskokous to 10.11 klo 19 Ylämaa-talolla. klo 18 Keskustan Porin kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous, 7th Floor, Yrjönkatu 15 A, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Voit myös ilmoittautua jo Tarjalle tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Puoluevaltuusto la 26.- su 27.11. Torniossa. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 11.30-12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. klo 18.30 piiritoimistolla. Pätilä, py:n syyskokous to 10.11. klo 18.30 Pekka Lukkarilla (Rientolankaari 3). syyskokous ke 9.11. kuntavaaleja. Keskustanaisten Karjalan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 9.11. krs), Jyväskylä. klo 17.30. viikon to klo 15 menn. Lempäälän kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous 29.11. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Nahkurinkuja 38, AHLAINEN. Elina Suoranta p. Keskustorin teltallemme. kuntavaaleja. Uimin py:n syyskokous ma 7.11. Anja Sairalla (Uimintie 1062, Lemi). Johtokunta klo 12 ja yleinen kokous klo 12.30. Esillä sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa vierailut mtk, puoluetoimisto ja eduskunnan kyselytunti. Keskustassa tapahtuu Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Onko pormestarimalli Akaan malli. Maanataimarkkinoilla on usein tavattavissa Keskustan Pirkanmaan kansanedustajia ja tamperelaisia vaikuttajia
klo 17 Kalajoki. 12.11 klo 9-11 Vieremä ja Kiuruvesi. Toimitus pahoittelee virhettä. 4.11. 8.11 klo 16.30-18 Keitele. Hinnat jäsenille 100e/aikuinen 70e/alle 12 v. Keskustanaisten Oulun py:n sääntömääräinen syyskokous ti 8.11. Johtokuntien jäsenet varmistakaa tarkemmat tiedot puheenjohtajaltanne. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Ilm. päivällisen ja meriaamiaisen. klo 12 Juho Oksan koulu, Kaarikatu 3, Oulainen. Ilm. savo-kymi@vesaiset.fi Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. klo 17 Kuopio. Vittikko-Varvikon py:n syyskokous su 6.11. savo-kymi@vesaiset.fi Keskustan kuntavaaliristeily 4.-5.2.2017 M/S Gabriellalla on nyt myynnissä . Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 17.30. Asiana sääntömääräiset asiat ja kuntavaalit. klo 18 Mikkelissä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan seminaarisalissa, osoite: Paukkulantie 22. Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Revonlahden py:n sääntömääräinen syyskokous 8.11.2015 klo 18.00 Taukokartano, johtokunta 17.30. Ylivieska. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. klo 18.30, johtokunta klo 18. Piiritoimistojen käynti/ postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Hälväntie 2. klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Aluetoimikuntien kokoukset: Aluetoimikuntien etäkokous ke 9.11. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 17-19 Siilinjärvi. 10.11 klo 18.30-20 Rautavaara ja Lapinlahti. 11.11 klo 14-16 Tervo ja Vesanto. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 . klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa. varaa paikkasi heti! Retken hinta 120?/hlö B4 hytissä ja 150?/hlö B2 hytissä sis. Risteilylle järjestetään yhteiskuljetus reittiä Iisalmi- Kuopio- Varkaus. klo 12-14 Iisalmi ja Sonkajärvi. Pohjois-Savon piirin syyskokous pe 18.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jari Leppä. Vesaiset, ke 16.11. klo 13. Paikka Fresto, Pentinpolku 2, Mäntyharju. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään Hirvensalmen osaston lakkauttaminen ja yhdistäminen Mäntyharjun osastoon. Etelä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous järjestetään ti 15.11. Toisen, vain verkossa julkaistavan järjestöpalstan deadline on ti klo 11. Peräpohjola Piiri, vuosikokous su 6.11. Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Ilm. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut, paikallisyhdistysten edustajat sekä kuntavaalityöryhmien jäsenet. Vanhamäen py syyskokous 13.11. menn. Itä-Savo Heinävesi, Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous ti 8.11. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Etelä-Savo Mikkeli, kj:n johtokunnan kokous 9.11. Osoite on Kermanrannantie 7. Savonlinnan kunnallisjärjestön syyskokous järjestetään to 17.11. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17-18. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . 050-347 3556/Ulla-Riitta 15.12. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon pe klo 12. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18. Vesaiset, Itä-Savon piirin sekä Kerimäen Vesaiset r.y:n, Rantasalmen Vesaiset r.y:n, Punkaharjun Vesaiset r.y:n Heinäveden Vesaiset r.y:n ja Puumalan Vesaiset r.y:n syyskokous pe 18.11. Avoinna klo 9-15. Puolueen ja piirin kuntakierros: Paikalla on piirin puheenjohtajistoa, toiminnanjohtaja sekä puoluetoimiston edustaja. Johtokunta. Keskustan kuntavaaliristeely 4-5.2.2017. Järjestän linja-auto kyyritykset seuraavasti: AUTO 1) : Vaasa- Kyrönmaa-Seinäjoki - Kurikka - Ikaalinen - Helsinki. Piirin hallituksen kokous klo 17.30. viikon pe kello 11. Oulu. klo 18 Kulttuurikeskuksen kahviossa. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. klo 18 Kerimäen Op:n kerhohuoneessa os. klo 18.30 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vesaiset, Hirvensalmen ja Mäntyharjun paikallisosastojen syyskokoukset 14.11. Johtokunta Tornio, Putaan py:n vuosikokous 20.11. Mukana ke Antti Rantakangas. 9.11 klo 1416 Kaavi ja Tuusniemi. Alle 15 v. jäsenille 20e alennus. Tervetuloa keskustelemaan! Muhos. Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous 6.11.2016 klo 13.00 valtuustosalissa. Mikäli haluat osallistua myös puolueen piirin syyskokoukseen, sinulla on mahdollisuus yöpyä Maatilamatkailu Ylitalolla. Kahvitarjoilu kello 17.30 alk. 10.12. klo 18 Kylpylähotelli Kunnonpaikassa, Jokiharjuntie 3 Siilinjärvi. 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Käsitellään vuosikokousasiat, sääntöjen muutosehdotus sekä muut ajankohtaiset asiat. Hinnat 105e/ aikuinen 85e/ alle 12 v. Himangan py.n sääntömääräinen syyskokous su 6.11. Saattotie 1, Mikkeli. Yhdistys joka hankkii prosentuaalisesti eniten ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. Kunnallisjärjestön kokous to 10.11. klo 18 valtuustosalissa. Oulun Keskustaopiskelijoiden syyskokous pe 4.11.2016 klo 18 Cafe Roosterissa. Suomenmaan Järjestöpalstan aikataulu: Pe julkaistavan järjestöpalstan deadline on jatkossa ed. Kj:n valmisteleva palaveri klo 10. Salla. Hanna Kosonen. Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. juomat!), meriaamiaisen ja ohjelman. Ilm. Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan p.010 315 2000 tai 050-573 5353. . Tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 . Pellon koulukeskuksessa klo 11. Esityslistalla syyskokousasiat. / meno-paluu. Auton ollessa täynnä hintaa kertyy n. 50. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sis. Rajalahdenkatu 4. Lähretähän perinteesesti meiränkin maakunnista joukolla mukahan! Muuten matka- ja ruokavaraukset suoraan Ikaalisten matkatoimistohon (03 45800) tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Pohjois-Pohjanmaa Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 12.11. 5.2.2017. Vesaisten pikkujouluaskartelu Mimosan tiloissa. Kuvassa oleva henkilö ei ole autonkoulun oppilas Aleksi Tarkiainen, vaan Antin Autokoulun toimitusjohtaja Lasse Karjalainen. klo 18.30 Pielavesi. 7.11 klo 12-14 Leppävirta, klo 16-17.30 Varkaus, klo 18.30 Suonenjoki ja Rautalampi. klo 18. Osoite: K&M Ruuth, Santarnatie 13C, Vanhamäki. klo 18.30 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os. Aiheena sääntömääräiset asiat. 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Kyytin kustannukset jaetaan lähtijöiren kesken. klo 18 Lautakuntien huone, Mikkelin kaupungintalo 2 krs. 2016 47. Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten piirin puheenjohtajiston sekä johtokunnan valinta uudelle toimintavuodelle, hyväksytään piirin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017 sekä käsitellään piirin uudistettu poliittinen tavoiteohjelma. La 12.11.2016 järjestetään Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokous Oulaisissa Juho Oksan koululla (Kaarikatu 3, 86300 Oulainen). klo 17 osoite: Kelloniementie 351. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Asiana kuntavaaliohjelman laatiminen. Oulu. klo 18 Heinäveden kunnanvirastotalolla. Heinäveden kunnallisjärjestön syyskokous ke 9.11. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18. Kokouksessa puhuu Suomen Keskustan vpj Katri Kulmuni ja ke. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä päätetään paikallisosastojen yhdistysrekisteristä poistamiseen liittyvistä asioista. Itä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous ke 23.11. klo 18 Mikkelin seudun Vesaisten syyskokous. Ryhmä 1 kello 10-12 ja ryhmä 2 kello 12-14. Nuorittan py:n sääntömääräinen syyskokous ma 7.11. Kokouksessa puhuu Keskustan presidenttiehdokas, ke. Matti Vanhanen ja ke. Oulujoen py:n sääntömääräinen syyskokous to 10.11 klo 17 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Pyhäjärvi. Paikka Hotelli Olof. Oikaisu Suomenmaan (28.10.) ajo-opetusta käsitelleeseen juttuun sivulla 6 oli lipsahtanut virheellinen kuvateksti. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4 . Ilm. mukaan jaana.kvist@keskusta.fi/0440-817373. Kuntavaalit 9.4.2017. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Himangan entisellä kunnanvirastolla klo 18. Suomenmaan verkkosivulla julkaistaan järjestöpalsta jatkossa ti ja pe. Arpajaiset ja kahvitarjoilu klo 17.30 alk. KESKUSTANUORET. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on ti klo 12, piiri mainittava. Tervetuloa keskustelemaan kunnallisvaaleista su 6.11 klo 18 alkaen Vähänkyrön POP-Pankin kerhohuoneelle kaikki yhteisistä asioista kiinnostuneet. Ylivieskan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 8.11. Valtakirjantarkastus klo 1011. Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous järjestetään pe 11.11.2016 Maatilamatkailu Ylitalolla (Rapukalliontie 8, 86300 Oulainen) klo 19 alk. vaalikassaansa!!! Nyt ehdokkaita hankkimaan! Kainuu Kuhmo, kj tiedottaa seuraavista kokouksista: Yli-Vieksin py ry sääntömääräinen syyskokous 13.11. AUTO 2) : Härmä Kauhava - Lapua - Kuortane - Alavus - Helsinki. Kyytin voit varata joko merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 / soittamalla tai tekstarilla. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 . Toni Viljamaa p. 044-3122982. Rajalahdenkatu 4. Asiat: kuntavaaliohjelman toinen käsittely, talousryhmän tulokset, kuntavaaliohjelman työstäminen syyskokoukselle esitettäväksi. Samassa paikassa Vähänkyrön Py:n sääntömääräinen syyskokous klo 19 alkaen. Mukana Pohjois-Pohjanmaan piirin tj Antti Ollikainen ja pj Matias Ojalehto Siikajoki. klo 19 Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. KESKUSTANAISET. klo 18 Ylikiimingin asukastuvalla. Oulu. kuljetuksen reittiä Savonlinna-Juva-Mikkeli-Vihantasalmi-Helsinki (myös matkan varrelta pääsee kyytiin!), hyttipaikan, buffet -illallisen klo 18.30 kattauksessa (sis. klo 12 Sallassa Leena Peuralla Ruotsalaistentie 3 A 1. Kemijärvi, Kj ry:n syyskokous 10.11. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Kaija Väänänen. Keskustanuorten tmj. Valtakirjojen tarkastus klo 17.30 alk. Ilm. ohjeet yöpymiseen saat toiminnanjohtajalta. KESKUSTAOPISKELIJAT
Neljä Suomen kuntaa, mutta vain YKSI on NYKYINEN kunta. Millä keksinnöllä hän omaisuutensa loi? 3. Se myönnettiin ensimmäisenä 1990 Elsi Hetemäki-Olanderille. Kaikkiaan sen on saanut 21 henkilöä, viimeisimpinä Jouko Skinnari, Raimo Vistbacka ja Erkki Pulliainen. Lavia, Muurla, Padasjoki, Pattijoki. marraskuuta, 6) Padasjoki Päijät-Hämeessä (Lavia liitetty Poriin 2015, Muurla Saloon 2009, Pattijoki Raaheen 2003), 7) Bill Clinton maaliskuussa 1997, 8) valtiopäiväneuvos, 9) 276 km/t, 10) Svetlana Aleksijevits, ukrainalaissyntyinen valkovenäläinen; kaksi kirjaa Tammen Keltaisessa kirjastossa 5. Muut ovat entisiä kuntia. Mikä on nykyinen kunta? 7. määräaikaiseen työsuhteeseen Helsingin toimitukseen ajalle 1.2.2017?31.12.2017. / 4,80 ? / N:o 23 / 10.6.2016 NKANNATTAJA KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNE / 4,80 ? / N:o 29 / 12.8.2016 NKANNATTAJA 073513 6 414880 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNE 073513 6 414880 politiikan toimittajaa 073513 6 414880 Keskustan pää-äänenkannattaja Suomenmaa hakee KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNE / 4,80 ? / N:o 33 / 9.9.2016 NKANNATTAJA lli at Juuret kantav Kalamiehen kisä Kasvun kelkkaan GISSÄ ESTÄ, HELSIN EI LÄHDE SYDÄM KERTOVAT KOTISEUTU JA JENNY HASU VÄT RISTO LAHTI TYÖSKENTELE Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää 18.11. Kuorma-autojen tuorein nopeusennätys ajettiin elokuussa Ruotsissa. Kuinka korkealle huippunopeus kohosi? 4. Kuka sai viime vuonna, 2015? 9 6 3 5 8 7 2 4 1 7 1 1 7 4 2 6 9 3 5 8 2 5 7 4 3 8 1 6 9 8 3 6 7 9 1 5 2 4 4 4 9 1 6 2 5 7 8 3 3 8 2 1 4 6 9 7 5 7 1 9 8 5 2 4 3 6 6 4 5 9 7 3 8 1 2 4.11.2016 5 2 8 3 1 4 6 9 7 6 2 7 8 5 2 2 3 1 5 7 9 4 1 5 2 4 7 9 8 3 6 7 3 4 5 6 8 1 9 2 6 9 8 3 1 2 7 4 5 2 7 9 8 4 5 6 1 3 8 4 3 1 2 6 9 5 7 5 1 6 7 9 3 4 2 8 3 2 1 9 8 7 5 6 4 9 8 5 6 3 4 2 7 1 4 6 7 2 5 1 3 8 9 48 Vastaukset: 1) Bulgaria, 2) dynamiitti, 3) harvainvalta, Antiikin Kreikan filosofi ja tiedemies Aristoteles käytti sanaa tarkoittamaan korruptoitunutta, oligarkkien omaan etuun tähtäävää vallankäyttöä, 4) kymmenen sataa eli tuhat vuotta sitten: hän hallitsi Englantia, Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia 1016?35, 5) Ruka 29.?30. mennessä osoitteeseen juha.maatta@suomenmaa.fi. Seinäjoki 2016 JOHTOON KESKUSTAN PYRKIVÄT TENTISSÄ Uutisanalyysi KYKYSOPIMUS KILPAILU ANTAA TOIVOA VAT LOPPUA, ASTAJAT UHKAA N LISÄÄ AMMATTIKAL REKRYTOIDAA KYLÄSSÄ HEITÄ MUTTA SODAN MAURI Historia Elämä RAKKAUS VOI Ajassa SSA PUOLUEE ROIHAHTAA APUA BUDJETTIRIIHESTÄ MAATILOILLE Ilmiöt US LIIKUNTAHARRAST A ROKOTTAA KUKKARO PEKKARINEN JUMALAAN, ALKIO LUOTTI KIRKKOA Uutisanalyysi MUTTA KRITISOI NIUKAN AJAN A IRTI NÄIVE PATISTAA SUOME TTYMISEN KIERTE ESTÄ Reportaasi Ilmiöt PAREMMAT MAINETTAAN VALTIONYHTIÖT PERHEET TUKEA TARVITSEVAT BUDJETTI Lisätiedot: päätoimittaja Juha Määttä p. Milloin ja missä alkaa hiihdon maailmancup tänä talvena? 5 1 5 2 4 7 9 8 3 7 6 9 7 3 3 4 5 5 6 7 8 2 1 9 1 2 6 9 4 8 3 1 2 3 7 4 5 2 7 7 9 4 8 4 8 5 1 6 1 3 8 8 4 6 3 1 9 2 6 5 9 5 4 7 5 1 1 6 6 7 9 5 3 7 4 2 8 3 2 2 1 9 8 7 9 5 6 4 7 9 8 9 5 8 6 3 2 4 4 2 7 6 1 6 4 6 7 2 5 1 3 8 2 9 5 2 8 3 1 4 6 9 7 9 6 3 5 8 7 2 4 1 1 7 4 2 6 9 3 5 8 2 5 7 4 3 8 1 6 9 8 3 6 7 9 1 5 2 4 4 9 1 6 2 5 7 8 3 3 8 2 1 4 6 9 7 5 7 1 9 8 5 2 4 3 6 6 4 5 9 7 3 8 1 2 8 2 6 7 4 8 1 9 2 3 3 1 2 8. eli minkä? 9. Venäläisiä rikkaita ja vallassa olevia kutsutaan oligarkeiksi. Arvonimi alkaa sanalla valtio... 2. Kuka on viimeisin Yhdysvaltain presidentti, joka virassa ollessaan kävi Suomessa? 8. Venäjän tsaari Aleksanteri II suositteli Ehrnroothia maan nuoren valtiaan, ruhtinaan, neuvonantajaksi, ja tämä mieltyi suomalaiseen niin, että nimitti hänet ensin sota- ja sitten sisä- ja ulko- ja lopulta pääministeriksi. 6. Minkä eurooppalaisen valtion pää-, sisä-, ulko- ja sotaministerinä suomalainen kenraali Johan Casimir Ehrnrooth toimi 1880?81. He muodostavat oligarkian . Sen alullepanija on ruotsalainen keksijä Alfred Nobel. Viikinkipäällikkö Knut Suuri aloitti useamman maan hallitsijana tasan... Maa oli itsenäistynyt kaksi vuotta aikaisemmin. Mikä arvonimi. 040 735 9612. sportpoint / Shutterstock Tietotesti ? 5 7 1 6 2 4 3 5 7 5 3 1 9 6 1 4 9 8 8 2 6 7 4 8 1 9 2 3 3 1 2 8 Milloin ja missä alkaa hiihdon maailmancup tänä talvena? ??? 1. Erikoisvalmisteinen Volvo ajoi 1?000 metrin matkan liikkeellelähdöstä maaliin keskinopeudella 169 km/t. Nobelin palkinto on maailman kuuluisimpia palkintoja. Bob Dylan saa tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon. montako sataa vuotta sitten? 10
Kerhoon ehtii ilmoittautua 10.11. Vielä ehtii kerhoon! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi alkoi 1. asti. Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostilla (kerho@ suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. $KWL 3HNNDODQ 6bb7,g $385$+$7 MXOLVWHWDDQ KDHWWDYDNVL PHQQHVVl -DNDPLOODDQ DSXUDKRLOOD VllWL| WXNHH 6XRPHQ XONRPDDQ NDXSDQ MD WDORXGHOOLVHQ NHKLW\NVHQ HGLVWlPLVWRLPLQWDD VHNl PDLGRQWXRWDQQRQ MDORVWXNVHQ MD PDDWLODWRLPLQQDQ WXWNLPXVWD (ULW\LVHVWL 3RKMRLV 3RKMDQPDDQ NHKLW\VWl WXNHYDD WXWNLPXV NHKLW\V MD \ULWWlM\\VNRXOXWXVWRLPLQWDD <WLPHNlV YDSDDPXRWRLQHQ KDNHPXVNLUMH MD SDNROOLVHW OLLWWHHW 7XWNLPXVVXXQQLWHOPD DLNDWDXOXLQHHQ .XVWDQQXVDUYLR MD UDKRLWXVVXXQQLWHOPD $QVLROXHWWHOR &9. marraskuuta
+DNHPXV OlKHWHWllQ SRVWLWVH RVRLWWHHOOD $KWL 3HNNDODQ VllWL|Q KDOOLWXV $QWWL 3HNNDOD 0LHOXVN\OlQWLH 0LHOXVN\Ol 7DUNND KDNXRKMH MD OLVlWLHWRMD DQWDD VllWL|Q DVLDPLHV $QWWL 3HNNDOD SXK V SRVWL DQWWL SHNNDOD DW
2016 49. NDUKXNDQNDDQNRVNHODW 4.11
Enää ei puhuta maaseudusta ja kaupungista; tilalle ovat tulleet ?etelä. Megakaupunkien paisuminen jatkuu Euroopan ulkopuolella, ja metropolialueet vahvistuvat kaikkialla. Maailma on globaalistunut, liikkuvuus lisääntynyt ja median vaikutusverkostot ovat aidosti kansainvälisiä. Elämäntapa on nykyaikaistunut, ja tekniikka on vahvana läsnä niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Siksi on outoa, että 2000-luvun Suomessa värkätään politiikkaohjelmia kuin elettäisiin härkävankkureiden aikaa. 50 4.11.2016 Kun politiikkaa tehdään mielikuvilla, synnytetään jännitteitä perinteen voimalla. tai ?todellinen elämä on kehä kolmosen ulkopuolella. Yleiskaava merkitsee vahvaa puoltoa kaupungistumiseen. Helsinkiin rakennetaan lukuisia uusia asuinalueita, ja vanhoihin tulee täydennysrakentamista. YK:n mukaan jo yli puolet maailman yli seitsemän miljar- din ihmisestä asuu kaupungeissa. Siihen kuului maaseutulaisten avoin tai piiloteltu halveksunta. Maalla puolestaan sopi ylenkatsoa kaupunkilaisia ja halveksia urbaania ?betonikulttuuria?. Syötävää neljälle miljardille urbaanille ihmiselle pitää tuottaa jossain. ja ?maakunta?. Kuulenko hiljaista muminaa maakunnissa. Se loi agraarioloja tuntemattomille syviä ennakkoluuloja maaseutua kohtaan. Suurkaupunkien tulokkaat omaksuivat urbaanin elämäntavan ja siihen liittyneen poliittisen kulttuurin. vieraskolumni laura kolbe Täytyykö Helsinkiä ymmärtää? Viikko sitten Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan, jonka vaikutus ulottuu 2050-luvulle. Asiakirja tuottaa selkeän vision Suomen kasvusta pääkaupungissa. Silti... Jotain sellaista kuin ?ei voisi vähempää kiinnostaa. Tulevaisuudessa useimmat meistä ovat kaupunkilaisia tai ainakin taajama-asukkaita. Vastakkainasettelu myy, vaikka se on vastoin ihmisten todellisuutta ja arkea. Monilla meistä on luonteva kaksoisidentiteetti. Väestön keski-ikä oli 29,6 vuotta ja väestönkasvu 1,2 prosenttia vuodessa. Nuoret työntyvät kaupunkiin työhakuun, opiskelemaan ja viihtymään. Se liike on voittaja, tulevaisuudessa. Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).. Viestintävälineissä pärjää, jos liioittelee, kärjistää ja yksinkertaistaa. Suomalaisuuteen säteilee edelleen agraarin ja urbaanin yhteisvaikutus. Toistaiseksi se on tapahtunut taajamien ulkopuolella, maaseudulla. Muutosvastarinta on suurinta siellä, missä ajattelun tulisi olla innovatiivisinta, eli politiikan asenteissa. Mistä löytyisi puolue tai liike, joka asettuisi katsomaan tulevaisuuteen, ymmärtämään uuden ajan ihmisen tarpeita. tai ?pääkaupunki ei voi kasvaa loputtomasti, jos muu maa surkastuu?. Helsinkiläisenä päättäjänä toivon, että jokainen suomalainen tutustuu yleiskaavaan ja sen perusteluihin. Valinta kaupungistumisen puolesta on tehty vuosikymmeniksi eteenpäin, ja faktat puhuvat selkokieltä: urbanisoituminen on 2000-luvun suuntaus kaikkialla. Siksi sopii ihmetellä, miksi tilanne ei näy yhteiskunnallisessa keskustelussa, politiikassa ja puolueissa. Nopea rakennemuutos sotien jälkeen synnytti tulehtuneen asetelman politiikkaan. Se on luonteva osa suomalaista elämänmuotoa