Suomenmaa 05.02.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / 5.2.2016 / 4,80 ? Aina lapsen asialla Heikompien puolesta vaikuttaminen on Maria Kaisa Aulalle yhä kutsumus ja leipätyö Puoluevaltuustokysely Uutisanalyysi Reportaasi Keskustalainen presidenttiehdokas haussa Voiko keskustalaisia jakaa leireihin? Suomi ja Ruotsi puolustavat yhdessä
24 Lasten yhdenvertaisuutta harrastusmahdollisuuksiin on tuettava kaikin keinoin. Harrastustoiminnalla on merkittävä vaikutus lapsen ja nuoren kehitykseen. Mirja Vehkaperä s. 5.2. 2016 sisältö Naapuriapua puolustukseen Suomen ja Ruotsin yhteistyö syvenee nopeasti s. 40 2 5.2.2016
46 Liian oikeistolainen hallitus, tuumii kolmannes keskustan puoluevaltuutetuista s. 34 Kotiäitinä pätevöitynyt Kaarina Torkkola teki oman työllistymistempun s. 5 Eduskunnan puhemiehistöllä on edessään kiireinen kevät s. 8 Ympäristöministeriö keventää lupahallintoa s. 2016 3. 6 Pertti Lehtomäki haluaa eroon kivihiilestä s. Postin pitää elää ajassa, mutta muutosten ei tarvitse heikentää palveluita. Henna Lammi s. 30 5.2
Ja tarpeen tullen nousisimme vaikka barrikadeille?. He ymmärtävät, että on viisaampaa tehdä ratkaisuja yhdessä sopien kuin riitaa haastaen. ?Tolkun ihmisiä. Ne estävät toisen äänen kuulumisen, eikä sellaisia puheenvuoroja kukaan halua kuunnella. Paretskoi kirjoittaa, että maahanmuuttokysymysten väitetään jakavan kansamme kahtia. on keskustassa varmasti paljon. ?Tolkun ihmisistä. puhui pääministeri Juha Sipilä pääministerin haastattelutunnilla, ja ?tolkku. ja järkevämmästä mielipiteenvaihdosta sopii kuitenkin kaikkialle yhteiskuntaan. Huuto naama punaisena ja kiihko veren maku suussa eivät ole keskustelua. siis niiden, joiden toimia järki ja harkintakyky ohjaavat . He eivät halua tehdä itsestään numeroa. Voi tosin olla, että tolkun ihmisiä on turha pyytää barrikadeille. sai siivet, kun presidentti Sauli Niinistö lainasi sen kehujen myötä omille verkkosivuilleen. perustettu 1908 . He vierastavat mielenosoituksia ja manifesteja. Mutta tolkun poliitikkojen . Hei- 4 5.2.2016 tä, jotka mieluummin rakentavat kuin hajottavat?, Paretskoi kirjoittaa. Tämä on totta. Se on sääli, sillä juuri näitä tolkun ihmisiä maamme nyt kaipaa. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Maamme kaipaa nyt heitä, jotka mieluummin rakentavat kuin hajottavat. Pääkirjoitus Jospa me tolkun ihmisetkin avaisimme suumme K irjailija Jyri Paretskoin kolumni Iisalmen Sanomissa viikko sitten (29.1.) synnytti muutamassa päivässä uuden poliittisen iskulauseen Suomeen, ?tolkun ihmiset?. ?Tolkun ihmiset. He ymmärtävät, että joistakin saavutetuista eduista kannattaa luopua, että hyvinvointivaltio voidaan pelastaa. Ajatus maltillisesta, ?tolkullisemmasta. rikastutti nopeasti monen muunkin sanavarastoa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan tolkku tarkoittaa samaa kuin ymmärrys, järki, harkintakyky, järkevyys. Tarpeellinen ja hyvä sana tolkku siis onkin. Paretskoi käsitteli lähinnä maahanmuuttokeskustelua. Eläähän keskustassa monta hyvettä, jotka sopivat tolkun ihmisen kuvaan. Tällaisia ovat vaikkapa kohtuullisuus, talonpoikaisjärki tai ymmärrys siitä, että tulevaisuus on annettava uudelle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse sen on saanut. Paretskoi toivoo, että myös tolkun ihmiset astuisivat esiin. Heitä, jotka ?mieluummin rakentavat kuin hajottavat?, tarvitaan. Jospa me tolkun ihmisetkin avaisimme suumme. Osallistuisimme enemmän keskusteluun. on hyvä muistaa, että heillä on paljon enemmän kannattajia kuin miltä toripuheita kuunnellessa tai nettikeskusteluja seuratessa voi tuntua. Tolkun ihmiset ymmärtävät, että kansakunta ei voi elää loputtomiin ottamalla aina vain lisää velkaa. He eivät halua huutaa omia maltillisia ja rakentavia mielipiteitään julki. ?Vaikka heitä on paljon, he ovat näkymättömiä. ?Se on vale. Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset?. Tolkun ihmisissä on kuitenkin Paretskoin mukaan ongelmallinen piirre
Ilmaisjakelulehdillä on oma mainospainotteinen kantonsa. Maaseudulla postilaatikot töröttävät rauhassa. Postia voitaisiin jatkossa kantaa esimerkiksi vain kolmena päivänä viikossa. Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Rossi (kesk.) kuvaili Suomenmaassa (29.1.), että ?volyymit ovat jo nyt niin pienet, että jos Posti velvoitetaan palvelemaan viimeistäkin kylänraitin savua joka arkipäivä, yhtiö joutuu kohtuuttoman tilanteen eteen?. On selvää , että Posti haluaa lopettaa viisipäiväisen jakelun ensimmäisenä harvaan asutuilla seuduilla. Juuri näillä alueilla päiväpostin kulkeminen on kuitenkin tärkeämpää kuin muualla. Kaupungeissa luukuilla on melkoinen trafiikki: varhaisjakelu tuo sanomalehden ja postinkantaja varsinaisen postin. 2016 5. Olin vain hänen postinkantajansa. Kohtauksesta on aikaa kymmenen vuotta, mutta muistan sen elävästi. Postilla on lakiin kirjattu yleisjakeluvelvoite, joten sen on kuljetettava kirjeet jokaiseen kotiin viisi kertaa viikossa. Posti on kuitenkin ongelmissa. Digitalisaation myötä jaettavan määrä on tippunut samalle tasolle kuin 1960-luvulla. Silloinkaan Posti ei olisi samalla viivalla kuin kilpailijansa. 5.2. En tuntenut hyväntekijää. Rappukäytävään huhuillut mummokin oli kutonut minulle villasukat. Henna Lammi Postilain uudistuksen myötä kirjeposti on avau- tumassa kilpailulle. Koska muilla apajille tulevilla yrityksillä ei ole yleispalveluvelvoitetta, sitä halutaan höllentää myös Postin osalta. Posti on kuitenkin valtionyhtiö. Jos postiauto ei käy, ei tule sanomalehtiä eikä mainoksia. Voisiko maaseudulla postinkantaja tuoda mukanaan vaikka kauppakasseja tai kuljettaa ihmisiä terveyskeskukseen? Postin pitää elää ajassa, mutta muutosten ei tarvitse heikentää palveluita. Posti on suomalaisille tärkeä. Tässä sinulle joululahja, hän sanoi, ojensi hymyillen paketin ja veti oven visusti takaisin kiinni. Jäin hölmistyneenä rappukäytävään. yhteydet ovat usein laittoman kehnot. Postin tulevaisuudesta olisi syytä käydä laajaa kes- kustelua. Voitaisiinko kolmipäiväinen jakelu toteuttaa vain kaupungeissa. Poliitikot voivat päättää, että postin kulkeminen arkipäivisin on yhteiskunnassa palvelu, josta ei haluta luopua. Vaikka velvoite muutettaisiin esimerkiksi kolmipäiväiseksi, se jää silti. Erillistä lehtien aamujakelua ei taajamien ulkopuolella ole. Syrjäseutujen väkeä ei voida velvoittaa lukemaan uutisia vain verkosta . Toimittajalta Mummo on postinsa ansainnut Pikkuruinen mummo kurkisti ovenraosta. ??Olithan se sinä. Viime viikolla yhtiö ilmoitti vähentävänsä 860 työntekijää. Liikenne- ja viestintäministeriö pohtii parhail- laan postilain uudistamista. Ministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan samalla käydään läpi jakeluvelvoite
Reilusti yli puolet vastaajista oli väitteestä osittain tai täysin samaa mieltä. Viime syksyn kyselyssä linjaa piti liian oikeistolaisena 27 prosenttia vastanneista. ??Keskittämisen ideologia, talouden arvot ja federalismi [liittovaltiomallin tukeminen] ovat tukahduttaneet hajautetun politiikan, ihmisyyden ja sivistyksen arvot, moittii Tuomas Kettunen. ??Talous on saatava nousemaan, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että taakkaa pitäisi jakaa tasaisemmin myös hyväosaisille, ilmoittaa Jasi Kuokkanen. Yksikään vastanneista ei pidä hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. 6 5.2.2016 Keskustalaiseksi linjan mieltää kaksi kolmasosaa vastanneista. ??Tällä hetkellä parasta ?köyhän asiaa. Siihen kuuluu 135 jäsentä.. Osittain tai täysin erimielisiä oli vähän alle kolmannes. Toisesta väitteestä, ?kaikilla keskustalaisilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin puolueessa?, osittain tai täysin samanmielisiä oli 70 prosenttia. Puoluevaltuusto Keskustaväki haluaa oman presidenttiehdokkaan Joka kolmas puoluevaltuutettu pitää hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena Teksti: JUHANI OJALEHTO Kuva: Jari Laukkanen Keskustalaiselle presidenttiehdokkaalle olisi tilausta puoluekentällä, mutta nimestä ei ole vielä yksimielisyyttä. Asia selviää Suomenmaan keskustan puoluevaltuustolle lähettämästä kyselystä. Tästä Jaakko Mäki-Petäjä on eri mieltä. ??Suora sitoutuminen porvarilliseen yhteistyöhön olisi monelle keskustalaiselle aatteellista myrkkyä, hän kirjoittaa. Suomenmaa kysyi puoluevaltuutetuilta, mi- tä mieltä nämä ovat Sipilän hallituksen politiikasta oikeisto?vasemmisto-akselilla. Kolmannes eli 34 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että hallituksen politiikka on liian oikeistolaista. Se ottaa aikansa ja kurittaa hetken kaikkia, mutta lopulta kaikille on edes sen verran jaettavaa, mitä aloittaessa oli, kommentoi Topi Seppälä. Timo Rytinki huomauttaa, että politiikka on ollut hallitusohjelman mukaista. ??Ohjelmahan on hyväksytty keskustalaisten toimesta omissa puolue-elimissä. Kun Suomen puolustuspolitiikan ratkaisut kymmenen vuoden tähtäimellä tulevat kyseeseen, puolet vastaajista pysyisi nykyisessä ilman minkään sortin liittoutumista. ??Vain puolueettomuudella voi pysyä irti konflikteista, tiivistää Reetta Kananoja. ??Naton myötä yli puolet maamme maarajasta muuttuu Venäjän silmissä vihollisrajaksi, ja sitä emme tahdo, perustelee Rami Ala-Nisula. Puolustusliittoa Ruotsin kanssa toivoisi sel- västi yli kolmannes. Moni valtuutetuista arvostaa nykyistä presidenttiä. Osa toivoo Niinistölle jatkokautta, jopa usean puolueen tukemana. tammikuuta. Puoluevaltuusto on keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välisenä aikana. on se, että talouden pyörät saadaan rullaamaan. Vastanneista noin kolme neljäsosaa haluaa, että keskusta asettaa oman kandidaatin vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Enemmän kuin kaksi ääntä kyselyssä saavat sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä Anneli Jäätteenmäki, Olli Rehn, Juha Sipilä, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. Oman ehdokkaan asettaminen on ison puolueen tehtävä, toteavat muutamat vastaajat. Useat epäilevät, ettei keskustalaisella ehdokkaasta riippumatta ole juuri mahdollisuuksia tulla valituksi, jos ehdolla on nykyinen presidentti Sauli Niinistö. Osittain tai kokonaan erimielisiksi ilmoittautui hieman vajaa neljännes vastanneista. Suomenmaan kyselyyn vastasi 73 keskustan puoluevaltuutettua 28.?31. Naton kannatus on kyselyssä vähäistä: alle kymmenesosa vastaajista hakisi sotilasliiton jäsenyyttä. ??Naton jäsenyys on luonnollinen osa läntistä maailmaa johon kuulumme, kommentoi Antti Kivelä. Kyselyssä esitettiin myös väite, että puoluevaltuustolla on riittävästi sananvaltaa
2016 7. 77% 66% 51% 37% 34% 23% 8% 0% Liian vasemmistolaista Keskustalaista Liian oikeistolaista Juha Sipilän hallituksen politiikka on ollut: Kyllä Ei Keskustan pitäisi asettaa oma ehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Kyllä, hakeu- Kyllä, solmitumalla Na- malla puoluston jäseneksi tusliitto Ruotsin kanssa 4% Ei Jokin muu vaihtoehto Pitäisikö Suomen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti? 5.2
Sosialidemokraattien Kullervo Manner johti 36-vuotiaana vuoden 1917 ensimmäisiä valtiopäivä. Sen sijaan pitkäaikaisimmat puhemiehet, esimerkiksi Kyösti Kallio (ml.), Väinö Hakkila (sd.), K.A. Fagerholm (sd.) ja Riitta Uosukainen (kok.) aloittivat tehtävässä viisissäkymmenissä tai jopa yli 50-vuotiaana. Puhemiehen tehtävään paneutunut ja sitä iloi- sena vuoden hoitanut Lohela jatkaa hyvillä mielin. Hänen tärkein avustajansa on nyt Maija-Leena Paavola. Pekkarinen kuuluu eduskunnan kärkikaartiin nopean keskustelun taitajana. Lohela aloitti viime vuonna 36-vuotiaana eduskunnan ykkösenä. Puhemiesten histori8 5.2.2016 assa Lohela on poikkeuksellisen nuori, mutta ei ainutkertainen. Sittemmin presidentiksi valittu Maalaisliiton Lauri Kristian Relander nousi 35-vuotiaana puhemieheksi vuoden 1919 valtiopäiville. Helpottaa neuvottelutilannetta. Ajassa Sanottua Pääministerin ilmoitus, että ?pakkolakien. Tiitisen savolaisiin ilmeisiin. Varapuhemiehinä jatkavat Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Paula Risikko (kok.). Hän uskoo, että eduskunta on hyvässä jamassa ja pystyy suoriutumaan odotetta- vissa olevista kipakoista keskusteluista, kivuliaista päätöksistä ja ulkoisista paineista. #Caruna?n myyntinä. Kovia paineita tulee myös työelämän uudistuksista, varsinkin paikallisesta sopimisesta. Vastakkainasettelu helpottuu, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät sopuun niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta.. Omat jäljet näkyvät kuitenkin kansan kukkarossa mm. Tolkku päätös. #Oppositio, #SDP etunenässä huutaa lähes kaikesta sopeutuksesta. Menosta saatiin esimerkki syksyllä, kun oppositio latoi neljässä kuukaudessa pöytään viisi välikysymystä. Hallitus tuo kevätkauden aikana eduskuntaan 160 esitystä, ja Paavo Väyrynen mahdollisesti kansalaisaloitteeseen nojaavan euroeroesityksensä. Politiikan isoja kysymyksiä ovat edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus, maakuntahallinto, omistajaohjaus ja pakolaiset. #hups Lauri Lyly Twitterissä Tuli #muuten mieleen, että kok. Jyrki Katainen on kärkisijoilla kun Suomen kalleinta miestä lasketaan. Sari Sairaanhoitajasta Carunaan yms. Mikko Savola Twitterissä Timo Haapala Twitterissä Jari Laukkanen Eduskunta pystyy suoriutumaan kipakoista keskusteluista. Pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja puhemies Maria Lohela. Naiskaksikko johtaa eduskuntaa Pentti Manninen Eduskunta aloittelee tämän vuoden valtio- päiviä naiskaksikon johdolla. Puhemies Maria Lohela (ps.) uusi puhemiehen valtakirjan tiistaina nätisti. Tuore pääsihteeri istuu sillä paikalla, missä yli kaksi vuosikymmentä totuttiin Seppo ?Isä. / kilpailukykypaketin valmistelu on keskeytetty. Pekkarisen asema on menetys eduskuntakeskustelulle, johon puhemiehistön jäsenet eivät osallistu
Märkäkorvista lientä pitäisi irrota vielä reilusti. Vanhat konkarit sen sijaan ovat selviytyneet jo niin monesta liemestä, että niiden keittäminen omassa nesteessä ei yleensä onnistu. Sanottua Maaseudun ja isojen kaupunkien nuoret kokevat yhtä paljon yksinäisyyttä. 2016 9. Yhtä iso ongelma joka paikassa. Hilkka Kemppi Twitterissä #Ukrainansota jatkuu, vaikka uutisista se on joutunut väistymään uudempien aiheiden tieltä. ne ovat jo liian mauttomia ja hajuttomia tarkoitukseen. Poliittinen broileri saa muhia omassa lie- messään. Asiaa ovat väläytelleet perussuomalaisten Timo Soini ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. Runsaasta uskontopuheesta huolimatta valtaosa pakolaisista ei kuitenkaan usko. Erityisen sitkeä tapaus voidaan kuitenkin joutua kiehauttamaan jopa viidessä liemessä. Poliittisen broilerin valmistusohje löytyy Vainosen tuoreesta kirjasta Naulankantakeitto ja muuta juustohöylättyä hengenravintoa. Vainosen mukaan maukkaimmat poliittiset broilerit ovat nuoria keltanokkia, puolueiden nousevia tähtiä, kuten puoluesihteereitä, kunnallispolitiikan märkäkorvia ja vastavalituttuja kampanjapäälliköitä. Niiden lihaa maustavat tavallisesti vielä paatoksen ja idealismin aromit. Maallistuneita on paljon. Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista vain 2?5 prosenttia on uskonnollisia henkilöitä. Kun maahan saapui viime vuonna 32?478 turvapaikanhakijaa, aktiivisesti uskontoa harjoittavia olisi laskelman mukaan noin 650?1 600 henkeä. Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen toivookin, että julkisuudessa lisääntyisi maltillinen puhe. Vääränlainen viestintä lisää ulkopuolisuutta. ??Jos kaikki voisivat tuntea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, ehkäisisimme myös radikalisoitumista. Poliittinen broileri kypsyy omassa liemessään Annukka Kaarela Kuinka monessa liemessä poliittinen broi- leri täytyy keittää, jotta se kypsyy? Kirjailija Jyrki Vainosen mukaan yleensä riittää kaksi tai kolme keittokertaa. Julma maailma. Minna Holopainen Twitterissä Ajassa Soini ei käytä yhtä kovaa kieltä kuin Trump, mutta perussuomalaisissa ja trumpilaisissa on paljon yhteistä. Laura Saarikoski Helsingin Sanomissa Jari Laukkanen Harva maahantulija uskoo Henna Lammi Turvapaikanhakijat ovat joutuneet Suomessa pelkojen kohteeksi. Erityisesti muslimien on pelätty sopeutuvan huonosti. Kunnal- lispolitiikan veteraaneihin tai monivuotisiin kansanedustajiin kannattaa turvautua vain hätätilassa . Kirja nautitaan vanhan suolan kera. Ei herkkävatsaisille! 5.2. Jotkut epäilevät, että mukana on äärijärjestö Isiksen taistelijoita, jotka soluttautuvat länsimaiseen yhteiskuntaan. Myös poliitikot ovat ehdottaneet, että Suomen pitäisi suosia kristittyjä pakolaisia. Silloin keitokseen täytyy lisätä runsaasti vettä. Vainosen opuksessa on reseptit myös esimerkiksi suusta päässeiden sammakoiden, valmiin kauran ja vapaan riistan kokkaamiseen
Se on kohtuuton muutos. Valtuustojen koko riippuu maakunnan asukasmäärästä. Puoluesihteerejä puhutti Laanisen mukaan Uudenmaan vaalipiirin suuri koko, mutta Uusimaakin päätettiin säilyttää yhtenä vaalipiirinä. Keskeisenä lähtökohtana puoluesihteereillä oli, että vaaleissa ehdolle asettuminen on oikeus. Nykyisin tehtävät määräytyvät kelpoisuuslaissa. Uuden lain tavoite olisi helpottaa työn organisointia. Ryhmä asettui samalle kannalle kuin oikeusministeriön vaaliasiantuntija, eli että vaalitapoja ei voi olla monia erilaisia. Rekrytointiin uusi laki on sen mielestä huono. ??Sosiaalityöntekijät eivät tee alansa töitä, koska resurssit ovat heikot, työskentelyolosuhteet huonot ja työn vaativuuteen nähden palkkaus on kehno.. Ehdokkuudelle ei haluta uusia rajoituksia. Maakuntavaaleissa voi olla ehdolla myös kansanedustaja ja Euroopan parlamentin jäsen. Shutterstock Laki sosiaalityöntekijöistä herättää kiistaa Juhani Ojalehto Kuntaliitto ja ammattijärjestö Talentia moittivat hallituksen tuoretta lakiesitystä, joka muuttaa sosiaalihuollon työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia. Uudessa ammattihenkilölaissa valta sosiaalityöntekijän tehtävien määrittelystä ja osaamisvaatimuksista siirtyisivät työnantajalle, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä. Näin ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestään yhtäaikaa kuntavaalien kanssa. . Ministeriöstä perustellaan lakia myös sillä, että kelpoisuusvaatimuksia yhdenmukaistetaan terveydenhuollon kanssa. 10 5.2.2016 Kuntaliiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan esitys herättää ristiriitaisia tuntemuksia. ??Hallitusohjelmassa sanotaan, että lakia väljennetään, mutta kun esitystä tarkastelee pykälätasolla, tapahtuu kiristystä. Uotisen mukaan työn organisointi vaikeutuisi, koska sijaisuuksia olisi hankalampi järjestää. ??Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella ei olisi oikeutta toimia sosiaalihuollossa tilapäisesti, toisin kuin nyt. Toinen pulma on se, että sosiaalialan opiskelijan työnteko vaikeutuu. ??Opiskelijan oikeus työhön poistuu, kun opintojen aloittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Se veisi työn, jota henkilö on tehnyt vuosia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on löytänyt esityksestä kohdan, joka vaarantaa asiakkaan aseman. ??Jos lakiesitys menee läpi, ei esimerkiksi huostaanottoa valmistelevalla sosiaalityöntekijällä tarvitse olla käytynä ensimmäistäkään sosiaalityön yliopistokurssia, Talentia toteaa tiedotteessaan. Järjestö arvelee, että esityksen takana on käsitys sosiaalityöntekijäpulasta. Puoluesihteerit: Kuntavaalit ja maakuntavaalit lokakuussa 2017 Anja Manninen Puoluesihteerien työryhmä esittää ensi vuoden kuntavaalien siirtoa huhtikuulta lokakuulle. Tämä on työryhmän mielestä vähiten huono ratkaisu ja loogisin uuden järjestelmän kannalta, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen toteaa. Maakuntavaalit on tarkoitus jatkossa järjestää yhtäaikaa kuntavaalien kanssa. Laaninen kertoo, että kuntavaalien siirron kannalla työryhmässä olivat kaikki muut paitsi RKP ja vihreät. Suljettu Listavaali ei saanut kannatusta maakuntavaalien järjestämistä valmistelevassa puoluesihteerien työryhmässä. Laanisen mukaan puoluesihteerit olivat yhtä mieltä siitä, että suljettua listavaalia ei oteta käyttöön ja että kaikissa maakunnissa vaali järjestetään samaan malliin. . Se vain hämmentäisi äänestäjiä, Laaninen kertoo. Suomeen on tulossa 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa
Kokonaisuudessa sanktiojärjestelmää yksinkertaistettaisiin. Virheiden syntymistä pyrittäisiin myös ennaltaehkäisemään ottamalla käyttöön jättöpäivän jälkeinen 35 päivän varoaika, jolloin tukihakemuksia voi korjata omatoimisesti ilman sanktioita. Hoganin esitys on hyvä alku, mutta työtä jää yhä paljon tehtäväksi. Hoganin mukaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän byrokratian purkaminen on hänen tärkein tavoitteensa. Tämä on komissaarilta kova lupaus ja tavoite, johon varmasti me kaikki voimme yhdessä pyrkiä. Maatalousbyrokratiasta puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa aina ensin Euroopan unioniin. En usko, että se on yhdenkään hallituspuolueen tahto. 5.2. Mikä pahinta, monimutkaisen sanktiojärjestelmän vaikutuksia on ollut vaikea ennakoida. Vilpittömässä mielessä tapahtuneita huolimattomuusvirheitä ei voida kohdella tukiehtojen loukkauksina. IT-järjestelmien ongelmiin vetoaminen on vastuutonta, kun kyse on viljelijän toimeentulosta. Suomi tunnetaan pilkuntarkkana lainsäädännön täytäntöönpanijana ja maana, jossa tukipolitiikkaan liittyvien virheiden määrä on pieni. On tarkasteltava, ovatko tukien maksatuskäytännöt ja takaisinperinnät toteutettu parhaalla mahdollisella tavalla. Toimeentulon kannalta välttämättömien tukien raju leikkaaminen on liian kova rangaistus inhimillisestä erehdyksestä. Jatkossa ensimmäisen pienen virheen kohdalla rangaistus puolitettaisiin. Reformiin ei sisälly ammatillisen koulutuksen siirtoa uusille maakunnille. Myöskään selvityshenkilö Lauri Tarasti ei sitä esittänyt. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen lähtökohtana on, että rahoitus maksetaan jatkossakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. 2016 11. Suuri osa sääntelystä on EU-tasoista, mutta myös kansallisella tasolla on suuri merkitys. Kansallisen tason sääntelyn järkeistäminen ja turhan byrokratian purkaminen on omissa käsissämme ja siksi myös helpommin toteutettavissa. Meidän täytyy tarkastella kriittisesti myös omaa toimintaamme. Virheistä on opittava. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Jari Laukkanen Suoraan kysyen Miksi koulutus ei kuulu maakunnille, Sanni Grahn-Laasonen? Henna Lammi Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on väläyttänyt, että ammatillinen koulutus voidaan siirtää uusien maakuntien vastuulle. Miksi vastustatte ajatusta, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)? Hallitus on yksimielisesti hyväksynyt ammatillisen koulutuksen reformin sisällön hallitusohjelmassa ja hallituksen toimintasuunnitelman yhteydessä. Täällä Bryssel Kova lupaus EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan lupaa helpotusta maanviljelijöiden byrokratiataakkaan. Hogan haluaa helpottaa viljelijöiden ahdistusta. Tukihakemusten täyttövaiheessa tapahtuneista virheistä ei rangaistaisi jatkossa yhtä ankarasti. Nyt pienetkin virheet monimutkaisessa paperisodassa ovat voineet johtaa viljelijän tukien suhteettoman suuriin leikkauksiin. Näin voimme varmistaa, että varat käytetään laadukkaan koulutuksen järjestämiseen. Mikäli rahoitus kytkettäisiin maakuntien budjettiin, huoli olisi suuri, että sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset johtaisivat koulutuksen lisäleikkauksiin. Uudet leikkaukset uhkaisivat koulutuksen alueellista saavutettavuutta
Uransa aikana hän on ehtinyt hankkia myös paljon vihamiehiä. Molempien puolueiden kandidaateille seuraava koitos on New Hampshiren esivaali, joka pidetään 9. helmikuuta. 12 5.2.2016. Uutiskuva Cruz yllätti Iowassa Katariina Lankinen Yhdysvaltojen presidenttikisan käynnistänyt Iowan esivaali pani ehdokkaiden nimilistan osin uuteen järjestykseen. Republikaaneista kärkeen nousi yllättäen evankelisiin kristittyihin vetoava, jyrkän oikeistolainen teksasilaissenaattori Ted Cruz. Toiselle sijalle jäi populistisilla äärikommenteilla ja voittajaimagolla ratsastanut miljonääri Donald Trump. Trumpin kannoille noussut floridalainen senaattori ja puoluejohdon suosikkiehdokas Marco Rubio on äänenpainoissaan Cruzia ja Trumpia maltillisempi. Maltillisuus on etu varsinaisessa presidentinvaalissa, jossa vastassa on demokraattien Hillary Clinton tai Bernie Sanders. Clinton ja Sanders päätyivät Iowassa käytännössä tasalukemiin. Sanders on hiljalleen noussut todelliseksi haastajaksi Clintonille, jolle pitkä poliittinen kokemus on sekä etu että haitta
2016 13. Brendan Hoffman/Lehtikuva 5.2
14 5.2.2016
Santeri Alkio halutaan pitää ideologisena oppi-isänä, ei lyömäaseena. Henna Lammi 5.2. Kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että jäsenyydestä on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. ??Keskustalaiset suhtautuvat EU:hun hyvin samalla tavalla kuin suomalaiset keskimäärin, Westinen kuvaa. Medialle keskustan eripuraisuus on herkkupala, josta saa otsikoita. Tutkija huomauttaa, että keskustassa, toisin kuin muissa puolueissa, puolueen jäsenet pitävät teemaa julkisuudessa. Westisen mukaan keskustassa puhutaan niin paljon liberaali?konservatiivijaosta myös sen takia, että keskustalla on vahva arvokonservatiivinen perintö. ??Puolueella on vankka asema ruuhkaSuomen ulkopuolella, jossa osalla äänestäjistä on konservatiivinen arvopohja. Halu lokeroida ihmiset liittyy valtapoli- tiikkaan. Samalla hän pohtii Juha Sipilän alkiolaisuutta. ??Käymiemme keskustelujen perusteella olen pitänyt Sinua alkiolaisena. Harvoin mielipide ylipäänsä edustaa jompaa kumpaa, vaan se jää johonkin siltä väliltä. Luokittelun perusteet eivät ole kovin vahvat. ??Kaupunkilaiskonservatiivina tämä jaottelu hämmentää, eräs luonnossa viihtyvä ja kaupungissa asuva puolueen jäsen sanoo. Entä ovatko kaikki maalla asuvat keskustalaiset automaattisesti konservatiiveja? Tuskin. Luomalla vastakkainasettelua pääsee julkisuuteen ja saa oman äänensä esiin. Uutisanalyysi Turhaa lokerointia Tutkimukset eivät anna perusteita jakaa keskustalaisia vuohiin ja lampaisiin Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen julkaisi viime viikolla kirjan, jossa hän lokeroi keskustalaisia. En siis halua kuulua kumpaankaan kategoriaan, eräs keskustavaikuttaja kertoo. Jakolinjat myös lomittuvat. Keskustelusta intoutuneena kansanedustaja Mikko Kärnä luonnehtii itseään Facebookissa ?keskustan maaseutulibertaarin siiven mieheksi?. Asuinpaikan merkitys ei painotu myös- kään tutkimuksessa. Kaupungeissa asuvat keskustalaiset suhtautuvat hieman myönteisemmin monikulttuurisuuteen kuin kaupunkien ulkopuolella asuvat. Väen jakaminen leireihin ei kuitenkaan hyödytä ketään, kaikkein vähiten puoluetta. Linjakeskustelu on keskustassa tarpeen, mutta valtaosa keskustalaisista lienee sitä mieltä, että sitä on käytävä rakentavasti. Eri kysymyksissä ollaan eri ihmisten kanssa samoilla linjoilla. Sanakirjan mukaan liberaali on vapaamielinen ja suvaitsevainen henkilö, konservatiivi vallitsevien olojen säilyttämistä kannattava, uudistuksia vierova ja vanhoillinen. Kun keskustan äänestäjäkunnan sijoittaa liberaali?konservatiivi-janalle, hajonta on suuri. Eurooppa-myönteiset ovat federalisteja, liberaaleja liittovaltiokehityksen kannattajia. Tuoreimmat, vuoden 2015 aineistot eivät ole vielä julkisia. Pelkistetyimmillään keskustalaiset jaotellaan ?cityliberaaleihin. Asiaa tutkinut valtiotieteen tohtori Jussi Westinen kertoo, että tilastollisesti suurin osa sijoittuu keskelle. ??Tilanne on samankaltainen myös SDP:ssä ja kokoomuksessa. Nuorissa keskustalaisissa on kuitenkin konservatiiveja, samoin kuin vanhemmista löytyy liberaaleja. Tutkimusten mukaan eri ikäryhmien osalta selkein ero on perinteisissä suomalaisissa arvoissa, jotka ovat iäkkäämmille tärkeämpiä. Sama ilmiö tosin pätee koko äänestäjäkunnassa. Väyrynen määrittelee keskustalaiset sen perusteella, miten he suhtautuvat Euroopan unioniin. Siksi en ole voinut ymmärtää, että hallitusryhmäsi koostuu Sinua lukuun ottamatta vain liberaaleista, Väyrynen kummastelee. Väyrysen ulostulo käynnisti jälleen keskustelun liberaaleista ja konservatiiveista. Harva keskustalainen tuntee mahtuvansa yksinkertaistettuun muottiin. ??Liberaalius tai konservatiivisuus on asiasidonnaista. Kaikkiin kolmeen suureen puolueeseen mahtuu laaja skaala näkemyksiä. Vasemmistoliiton äänestäjäkunta taas on tilastollisesti keskustaa enemmän jakautunut arvokysymyksissä. Vuonna 2011 kerätyssä eduskuntavaalitutkimusaineistossa on kysytty laajasti niin moraaliarvoja, maahanmuutto-, kieli- kuin ympäristökysymyksiäkin. 2016 15. Hän itse on konfede- ralisti, joka kannattaa itsenäisten valtioiden muodostamaa unionia. Tutkimusten mukaan keskustalaisissa on lievää EU-skeptisyyttä. Maalaiskunnissa asuvat pitävät kristillisiä arvoja jonkin verran tärkeämpinä kuin muut keskustan äänestäjät. ??Suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin asuinpaikkakunnan tyypillä ei ole merkitystä keskustan äänestäjäkunnassa, Westinen selventää. Nuoria pidetään usein liberaalimpeina kuin vanhempia sukupolvia. ja ?maalaiskonservatiiveihin?
Hallitus pyrkii hänen mukaansa huolehtimaan alueellisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. ??Käräjäoikeus ei ole lähipalvelu. Ilmiöt LAKITUPIIN LISÄÄ TEHOKKUUTTA Teksti: Meri Alaranta-Saukko KuvaT: Jari Laukkanen Oikeusturva on etusijalla, säästöt vasta kakkosena Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä oikeudenhoidon uudistamiseksi ja käräjäoikeuksien karsimiseksi. Etukäteistietojen mukaan oikeusministeri Jari Lindström (ps.) antaa asiasta hallituksen esityksen ensi viikolla. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on nopeuttaa oikeusprosesseja ja lyhentää ratkaisuaikoja sekä mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviinsä. ??Tarkoitus on uudistaa oikeuslaitoksen toimintatapoja ja saada sitä kautta lisää tehokkuutta ja turvallisuutta, keskustan vastuuministerinä asiassa toimiva liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo. Tammikuussa oikeusministeriö julkisti muistion, jossa esiteltiin tapoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Listalla ovat muun muassa kokoonpanojen keventäminen, lautamiesjärjestelmän purkaminen, videoyhteyden käytön 16 5.2.2016 lisääminen sekä kirjallisen menettelyn laajempi käyttö riidattomissa asioissa. Rikosasioissa syytetyn velvollisuutta osallistua pääkäsittelyyn lievennettäisiin. On tärkeää kuitenkin varmistaa kansalaisille riittävän hyvä oikeusturva. Kaikki leikkaukset eivät Bernerin mukaan suinkaan johda huonompaan palvelutasoon. ??Rakenteellisilla uudistuksilla palvelut saadaan säilytettyä hyvinä, vaikka samalla otetaan vastuuta valtion velkaantumisen ehkäisemisestä. Perustuslakivaliokunnan jäsenen, kan- sanedustaja Antti Kurvisen (kesk.) mielestä oikeusuudistusta ei pidä lähteä tekemään säästöistä käsin.. Kyse on poliittisista arvovalinnoista, Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo sanoo. Berner vakuuttaa, ettei uudistukses- sa kyse ole vain säästöistä. Nykytilanteessa käsittely usein lykkääntyy, kun syytetty ei saavu paikalle. Viime keväänä oikeusministeriön työryhmä antoi mietinnön, jossa kaavailtiin käräjäoikeuksien jatkossa olevan joko 17 tai 14 nykyisten 27 sijaan. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tietoja siitä, kuinka suurta karsintaa nyt suunnitellaan. Kyseessä on iso periaatteellinen kysy- mys, varsinkin kun viimeksi vuonna 2010 alioikeuksien määrää karsittiin ankaralla kädellä. Kriittisiä äänenpainoja on kuulunut monelta taholta. Ainakin Lakimiesliitto ja Tuomariliitto ovat kiirehtineet tuomitsemaan suunnitelmat kansalaisten oikeusturvaan vedoten. ??Oikeudenhoito on yksi yhteiskunnan ydintehtävistä. Vaikka taloustilanne on tiukka, sen pitäisi näkyä resursseissa
Pyrimme ratkaisuihin niin, että lopputuloksena on mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen järjestelmä. ??Ensin pitää miettiä, minkälainen oikeuslaitos Suomen halutaan, ja sitten katsoa, paljonko se vaatii rahaa. Kun tuomioistuin lähti paikkakunnalta, väheni asianajotoimistojen määrä saman tien 15 prosentilla. Oikeudenhoidon uudistamisesta saattaa olla luvassa kovaa vääntöä. Anne Berner uskoo asian kuitenkin etenevän toimivassa yhteishengessä. ??Olemme yhdessä sitoutuneet hallitusohjelmaan ja pyrimme ratkaisuihin yhdessä niin, että lopputuloksena on mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen järjestelmä. 5.2. Se luo hänen mukaansa luotettavuutta oikeuslaitosta kohtaan. ??Tämä on aatteellinen kysymys. Ei niin, että ensin etsitään säästöjä ja sitten tutkitaan, mihin ne riittävät, hän linjaa. Kurvinen muistuttaa, että oikeusturvalla on arvonsa. Kadun miehen ääni tuomioistuimissa vähentää elitististä leimaa. Lakimiesliitto on pitkään puhunut lauta- miesjärjestelmän purkamisen puolesta. Oikeusministeriön laskelmien mukaan siitä kehkeytyisi 1,8 miljoonan säästöt. ??Saattaa vaikuttaa vähältä, mutta oikeusministeriön hallinnonalalla se on merkittävä summa. Ihmisten pitää kokea saavansa oikeutta. Lakimiehenä asianajotoimistossa toiminut kansanedustaja pahoittelee sitä, että viimeiset parikymmentä vuotta oikeuspolitiikka on kiinnostanut eduskunnassa kovin vähän. ??Nyt oikeudelliset ja turvallisuuspoliittiset asiat ovat nousseet esiin. 2016 17. Hän ehdottaa myös avioeroja maistraattien käsiteltäviksi. ??Ne ovat teknisiä juttuja, joissa oikeudellista harkintaa tarvitaan hyvin harvoin, Kurvinen perustelee. Hän toivoo myös digitalisaation hyödyntämistä mahdollisimman laajasti. Esimerkiksi videointien lisääminen vähentäisi todistajien, asianosaisten ja avustajien edestakaista kulkemista, ja hovioikeuskäsittelyt voitaisiin hoitaa kirjallisina menettelyinä videoiden avulla. Lautamiesjärjestelmästä Kurvinen ei olisi valmis luopumaan ainakaan kokonaan. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet maahanmuutto ja siihen liittyvät ilmiöt. Hallitusneuvottelujen yhteydessä sovittiin Kurvisen mukaan, ettei vankila- ja käräjäoikeusverkosta haeta säästöjä. Siksi hän suhtautuu alioikeuksien karsimiseen varovasti, varsinkin, kun edellisestäkään karsintakierroksesta ei ole tehty vaikutusarvioita. Vähintään jokaisessa maakunnassa on Kurvisen mielestä oltava oma käräjäoikeus. Sen sijaan hän olisi valmis tinkimään sivutoimipisteistä. ??Tarvitaan järkeviä yksiköitä, joissa tuomarit voivat erikoistua ja saada aikaiseksi laadukkaita päätöksiä nopeasti. Kurvisen mielestä esimerkiksi riidattomien velkomisasioiden siirtäminen käräjäoikeuksilta suoraan ulosottoviranomaisille on hyvä asia. Sekin kertoo, minkä verran meillä oikeudenhoitoon panostetaan, Mikko Salo huomauttaa. Käräjäoikeuksien vähentämistä Lakimiesliitto vastustaa muun muassa sillä perusteella, että tuomioistuimen poistuminen alueella tarkoittaa myös yksityisten juridisten palveluiden karkaamista kansalaisilta kauemmaksi. Tämä tuli ilmi vuoden 2010 uudistuksen jälkeen
Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Tukholmassa kuohui. Maahanmuuttovastainen mielenosoitus ja sen vastamielenosoitus äityivät mellakoinniksi ja nujakoinniksi viime viikonloppuna Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. EU esitti muun muassa tilapäistä oikeutta rajoittaa työperäisten EU-maahanmuuttajien sosiaalietuja. 18 5.2.2016. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Britannian pääministeri David Cameron neuvottelivat Lontoossa Britannian EU:ssa pysymisen ehdoista. Perjantaina joukko naamioituneita miehiä hyökkäili ulkomaalaisen näköisten ihmisten kimppuun Sergelin torilla. Poliisi pidätti useita henkilöitä. juhlapäivä burmassa. Vuosikausia kotiarestissa viettänyt rauhannobelisti Aung San Suu Kyi saapui Myanmarin eli entisen Burman parlamenttiin hymyssä suin. Mies piti sylissään mikrokefaliaa eli pienpäisyyttä sairastavaa poikaansa brasilialaisessa sairaalassa. Britannia sai sovintoesityksen. Maan historiassa kääntyi uusi sivu, kun yli 200 Kansallisen demokratialiiton kansanedustajaa asteli parlamenttiin sotilasjohdon höllennettyä valtaansa. Pelottava zikavirus. Maailman terveysjärjestö WHO julisti zikaviruksen takia kansainvälisen hätätilan. Järjestön mukaan zikaviruksen voi vahvasti epäillä aiheuttaneen sikiövaurioita Latinalaisessa Amerikassa
Libanon, Jordania ja Turkki kysyvät oikeutetusti, miksi juuri niiden pitää kantaa näin suurta taakkaa. Maantieteelle ei Lähi-idässäkään voida mitään. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 5.2. Todennäköisesti ei. Pakolaislapset työskentelevät aikuisten rinnalla etenkin maataloudessa. Huolimatta kansainvälisistä rahalahjoituksista (mukaanlukien EU ja Suomi) sekä paineesta tarjota koulutusta kaikille, vain puolet pakolaislapsista pääsee peruskoulutukseen. Suuri pakolaisten määrä haastaa ennen kaikkea Libanonin herkän sisäisen uskonnollis-poliittisen tasapainon. Luotettavia väestötilastoja ei ole. Libanon piti varsin pitkään rajansa avoimena Syyrian pakolaisille. Syyrian naapurimaasta katsottuna tilanne näyttää kuitenkin hyvin toisenlaiselta. Libanon on Uudenmaan läänin kokoinen valtio, jossa on asukkaita yhteensä noin kuusi miljoonaa. Neljännes heistä on pakolaisia, mikä on omassa sarjassaan maailmanennätys. Suurin osa on pahasti velkaantunut. Minulta kysytään usein, näkyvätkö pakolaiset Bei- rutin katukuvassa. Libanonilla on tietoinen ei leirejä -politiikka, joka perustuu myös kokemuksille väliaikaisiksi tarkoitetuista palestiinalaisleireistä. Vuosikymmenten myötä palestiinalaisleireistä on tullut pysyviä, ja osa niistä toimii kotipesänä myös erilaisille rötöstelijöille. Syyrialaispakolaiset elävät pääasiassa köyhien libanonilaisten keskuudessa, vuokraavat asuntoja tai telttoja yösijakseen ja raapivat kasaan ruokarahansa eri keinoin. Silloin heidän ei tarvitsisi tehdä vaarallista lauttamatkaa yli Välimeren eikä velkaantua ihmissalakuljettajille. 2016 19. Todennäköisesti kadunkulmassa lastensa kanssa kerjäävä nainen on pakolainen, samoin autojen seassa purkkapakkauksia myyvät takkutukkaiset pikkulapset. Ihmettelen uudelleen ja uudelleen sitä, miten näkymättöminä yli miljoona pakolaista Libanonissa elävät. Tai näin ainakin pelätään. Poliittinen valta on Libanonissa jaettu eräänlaisella superyhteiskuntasopimuksella maan kolmen uskonnollisen pääryhmittymän . Nähtäväksi jää, ottaako Libanon tästä mallia. Libanonin näkymättömät pakolaiset ?Pakolaisten tulisi pysyä mahdollisimman lähellä omaa kotimaataan. Naapurimaahan kotoutuminen olisi helpompaa kuin vieraaseen kulttuuriin.? Euroopasta nähtynä tämä on rationaalinen näkökulma pakolaisvirtoihin. Ja millä he elävät. Libanon suojelee omaa työvoimaansa rajoittamalla syyrialaisten työntekomahdollisuuksia. kesken. Pakolaisista syyrialaisia on 1?1,5 miljoonaa, palestiinalaisia noin 300 000 ja irakilaisiakin jonkin verran. shiiamuslimien, sunnimuslimien ja kristittyjen . Eivät juuri näy, ainakaan suhteessa valtavaan lukumääräänsä. Miljoonan syyrialaispakolaisen ei haluta heiluttavan vallanjakoa. Libanon ei halua kotouttaa, vaan kotiuttaa pakolaiset mahdollisimman pian. Syy- rialaispakolaiset työllistyvät pimeästi lähinnä matalapalkkaisiin rakennus- ja maataloustöihin. Näillä aloilla oli paljon syyrialaisia jo ennen kriisiäkin. Turkki suunnittelee työlupien myöntämistä maassaan oleville pakolaisille. Maan ulkoministeri (kristitty) jopa kieltäytyi osallistumista erääseen kansainväliseen konferenssiin, jonka päätöslauselmassa painotettiin pakolaisten kotoutumisen merkitystä. Syyrian naapurimaiden ja EU:n intressit yhtyvät siinä, että Syyrian kriisin ratkeaminen on kaikkien mielestä tärkein ja kiireellisin tavoite. Miljoona maahan tullutta pakolaista on vain pieni osa siitä, miten monin eri tavoin Syyrian kriisi vaikuttaa Libanoniin. Reilun vuoden ajan Libanonin raja- ja pakolaispolitiikka on ollut kuitenkin huomattavan kireää. Yli miljoona syyrialaispakolaista on levittäytynyt ympäri maata
Meillä tarjotaan leikkausten jälkeenkin maailman mittakaavassa ihan kärkitason päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Tiesin jo etukäteen, että ei tässä ihan nollasta olla lähdössä liikkeelle. Saavutetut edut ovat Suomessa niin korkealla tasolla, että niiden arvoa ei aina edes ymmärretä. . Hain sinne, koska minulle oli nähtävästi jäänyt päälle sellainen käsitys, että asioihin voi parhaiten vaikuttaa vain virkamiehen pallilta. Jopa niin innokkaasti, että sorruttiin jonkinlaiseen hankeähkyyn. Sanotaan, että olen nykyään vaikuttamisen ammattilainen, hän paaluttaa. Kohderyhmä , jonka etujen puolesta Au- la on valmis panemaan itsensä likoon, ei sen sijaan ole muuttunut viime vuosina miksikään. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on edelleen se ehdoton ykkösjuttu. Työaika ei koskaan riittänyt kaikkien tehtävien hoitamiseen. Työnkuva ja tekemisen tapa vain ovat muuttaneet muotoaan. Aula tunnustaa, että lapsiasiavaltuu- 20 5.2.2016 tetun toimesta luopumista seurannut ?vuorotteluvapaa. Virkatehtävissä tiukat aikataulut, puhelin ja sähköpostit seurasivat kaikkialle. Olen tavallaan hallitusammattilainen järjestöllisellä puolella. Kyse ei ole ollenkaan samoihin kohteisiin suunnatusta rahoituksesta, Aula painottaa. Sinänsä harmillisen leikkaustarpeen kritisoijille Aulalla on selkeä viesti. Mutta harmittelee samalla, miten esimerkiksi oppositio on koplannut muutosohjelman rahoituksen hallituksen leikkauslistan kanssa. . Nyt saan itse valita, mitä tehtäviä otan ja miten niitä teen. Oravanpyörässä rullaaminen oli saada jatkoa, kun Aula oli vahvasti ehdolla nykyisen kotiseutunsa Keski-Suomen maakuntajohtajan virkaan. Lopullinen valinta kohdistui kuitenkin toiseen henkilöön. Tokihan perhepalveluita on pyritty uudistamaan jo edellisillä hallituskausilla. Henkilö Vaikuttamisen ammattilainen Lasten ja perheiden hyvinvointi on Maria Kaisa Aulalle se ykkösjuttu Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä Lappilainen kansanedustaja. Väestöliiton puheenjohtajuus ja kirkolliset luottamustehtävät ovat pitäneet hänelle tärkeitä teemoja agendalla. Kun viime kesän korvalla aloittanut Juha Sipilän (kesk.) hallitus tarvitsi pitkän linjan asiantuntemusta perhepolitiikan uudistamisurakkaan, löytyi apu läheltä. Maria Kaisa Aulasta tuli lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Hienolta kuulostavan tittelin taakse ei Aulan mukaan kätkeydy mitään uutta tai vallankumouksellista asiaa. . Yrittäjä... Enpä tiedä, kun en ole hankkinut edes toiminimeä. Keskustan varapuheenjohtaja. Nyt tavoitteena olisi saada aikaan kokonaisvaltainen uudistus. Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamis- työ on yksi hallituksen kärkihankkeista. Rahaa ohjelman toteuttamiseen on varattu hallituskauden ajalle 40 miljoonaa euroa. Ohjausryhmän puheenjohtaja ei valita resursseista. Kaikille taataan palveluja vähintään 20 tuntia eikä ketään jätetä heitteille, hän painottaa.. Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu, joka jätti tehtävänsä kesken virkakauden. Politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden seuraajat liittävät nimen Maria Kaisa Aula edellämainittuihin julkisiin työtehtäviin, nuorempi sukupolvi muistaa hänet lähinnä lapsiasiavaltuutetun toimesta. Vaikka Aulan nimi ja kannanotot ovatkin näkyneet viime aikoina vähemmän päivänpoliittisessa keskustelussa, hän on yhä monessa mukana. Ei palkkiovirassa eikä edes päätoimisena kotirouvana, vaan monen erilaisen yhteiskunnallisen sektorin työ- ja luottamustehtävissä. Nykyisen ammatillisen statuksen määrittely aiheuttaa pitkähkön miettimistauon. . Mutta sellainen titteli kuulostaa kyllä aika vieraalta, samoin konsultti. . Julkisuuteen on luotu sellainen kuva, että tällä 40 miljoonalla yritetään parsia päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen kaavailtuja sadan miljoonan euron leikkauksia. Jälkeenpäin ajateltuna oli ehkä itseni kannalta parempi, etten tullut siihen tehtävään valituksi, hän arvioi. Toimettomana Aulan ei silti ole missään vaiheessa tarvinnut olla. tuli työnarkomaanille todelliseen tarpeeseen. . Aula ei myönnä, että hakuprojektista olisi jäänyt mitään hampaankoloon.
2016 21. Maria Kaisa Aula esittelee lapsensa tekemiä keppihevosia. Omat lapset ja laadukas vapaa-aika ovat Aulan mielestä hyviä keinoja irroittaa ajatukset työasioista. 5.2
Nykyään ne muodostavat turhan usein jopa suoranaisen esteen avun saannille. . Jos siellä tarvitaan vaikka puuronkeitto-ohjeita, niin sitten niitä pitää osata antaa, hän painottaa. Ammatillisia raja-aitoja pitää Aulan mielestä muutenkin madaltaa. Puhutaan Imatran, Raision tai Oulun seudun mallista. Meillä on jo olemassa hyviä paikallisia käytäntöjä ja esimerkkejä siitä, miten homma toimii. Kommunikaatio eri alojen ammattilaisten välillä ei koskaan toimi liian hyvin. Nyt pitää vain miettiä, miten näitä malleja saadaan jalkautettua myös muualle. 22 5.2.2016 Tärkeimmiksi avainsanoiksi Aula nostaa ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen parantamisen kaikilla tasoilla. . Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. . Samoin pitää kiinnittää huomiota johtamisen rakenteisiin ja tietojärjestelmien keskinäiseen toimivuuteen. Hallituksen käynnistämät toimeksiannot eivät Aulan kohdalla rajoitu pelkästään lasten ja perheiden arjen parantamiseen. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) antoi tammikuussa Aulan tehtäväk-. Parasta vuorovaikutusta on se, kun mennään perheisiin ja kysytään, mitä kuuluu. Jälkeenpäin ajateltuna oli ehkä itseni kannalta parempi, etten tullut valituksi Keski-Suomen maakuntajohtajaksi, Maria Kaisa Aula sanoo. Ainaisen ruikuttamisen vastapainoksi pitäisikin nyt miettiä, miten lapsityöhön varatut resurssit saadaan kohdistettua sinne, minne ne kuuluvatkin eli koteihin menevään perhetyöhön
Talvella käyn kuoroharjoituksissa. Onneksi videokokoukset on keksitty. Minun vahvuuteni tässä selvitystyössä on varmaankin politiikkauran kautta syntyneissä verkostoissa. Jos saadaan eri sektorien toimijoita saman pöydän ääreen, niin jotakin voi syntyäkin, hän luottaa. Työministeriön tilaaman selvityksen on määrä valmistua jo maaliskuun loppupuolella. Ammatillisen tulevaisuutensa mietiskelystä Maria Kaisa Aula ei ole ottanut ylimääräistä painolastia. Moni oli valmis lyömään vetoa, että hän yrittää takaisin eduskuntaan luovuttuaan lapsiasiavaltuutetun virastaan. Usea keskustan ex-edustaja teki comebackin Arkadianmäelle. Helsingin palavereissa tai muissa reissuissa viivyn korkeintaan pari päivää viikossa. Maria Kaisa Aula on huomannut, että yksi pätevä keino irrottaa ajatukset työasioista on satsata laadukkaaseen vapaaaikaan. Aiemmin aikaa tuhraantui työmatkoihin. 2016 23. Ratoja tehdään kovasti tuohon pihalle, hän nauraa. Keskisuomalainen järvi-idylli tarjoaa mainion ympäristön myös Aulan omalle intohimolle eli puutarhanhoidolle. Talvisen pakkaspäivän vierailija voi vain kuvitella, miltä piha näyttää kesällä emännän viherpeukalon jäljiltä. . Nykyään pyrin hoitamaan töitä kotoa Viitasaarelta käsin niin paljon kuin mahdollista. Niin omaan kuin lasten. Kotoa Ilmolahdesta on viitisentoista kilometriä Viitasaaren kuntakeskukseen, ja kuskaukselle on tarvetta. Ei jäänyt. En tiedä, mikä sai innostuksen liikkeelle, mutta kyllä tämä vaikuttaa jo totiselta harrastukselta. Nyt saan vaikuttaa asioihin omilla ehdoillani. Oma puutarha on ollut tärkeä paikka siitä asti, kun tänne muutin. . Toki 12-vuotiaat kaksoset Anni ja Lauri löytävät virikkeitä harrastuksiinsa myös omasta pihapiiristä. Todisteeksi äiti kaivaa näytille upeita, lasten omin käsin tekemiä keppihevosia. . Kukaan meistä ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jäikö harmittamaan, että et lähtenyt mukaan? . Lisäksi olen aloittanut uutena harrastuksena mietiskelyn harjoittelun. Selvitystyössä tulee huomioida erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret ja maahanmuuttajat. Kukaan tuskin odottaa selvitykseltä mitään nopeaa ratkaisua tai viisastenki- veä ongelman poistamiseksi. Nyt saan vaikuttaa asioihin omilla ehdoillani. Tiukat aikataulut sekä lisääntyneet työryhmä- ja selvitystehtävät pitävät Aulan arkea kiireisenä. Onko nyt olemassa riski, että säntillisenä työmyyränä tunnettu nainen löytää itsensä pian siitä samasta kierteestä, mistä onnistui vastikään ponnahtamaan ulos? Aula itse luottaa viimeisten vuosien kokemusten opettaneen paljon myös oman henkilökohtaisen arjen hallinnasta. . n 5.2. Selvittäjä itse uskoo, että pienistä puroista voi yhteistyön voimalla syntyä jotakin isompaa. . Siinä opettelen pysähtymään hetkeen ja ottamaan järjen rinnalle myös tunteet ja kehon tuntemukset, hän selvittää. si ryhtyä selvittämään uusia keinoja työttömyyden vähentämiseksi. Toimenkuvana on kartoittaa työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien, kansalaisjärjestöjen, kuntien ja alueellisten toimijoiden näkemyksiä työllisyyden helpottamiseen ja erilaisiin kokeiluihin
Reportaasi Paluu Suomi ja Ruotsi rakentavat turvallisuuttaan jälleen yhdessä. 24 5.2.2016
yhteen Se voi tuoda eteen vaikeitakin ratkaisuja. Teksti: Pekka Pohjolainen 5.2. 2016 25
Pitää sopia tarkka an, ettei yksi aloita jotakin, jota toinen ei sa a tuke a tai tehdä. 26 5.2.2016
Nyt Ruotsi ja Suomi kokoavat jälleen voimiaan mahdollisten uusien yhteisten koettelemusten varalle. Sitä se ei ollut. . Eihän siitä enää oikein mitään tullut. Sitä on luonut varsinkin Ruotsi, joka kävi viimeisen sotansa vuonna 1814. ??Meidän kannattaa kyllä arvostaa sitä, että Ruotsilla on ollut 200 vuoden ajan kyky hoitaa asiansa aika hyvin, muistuttaa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen. Vanhasen mielestä Suomen ja Ruotsin samankaltaisen politiikan merkitystä Pohjois-Euroopan vakaudelle ei kannata vähätellä. ??Suomi ja Ruotsi muodostavat erittäin merkittävän alueen sekä Itämeren alueella että arktista aluetta silmällä pitäen. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön nousukausi alkoi jo seitsemän vuotta sitten. Norjan entisen puolustus- ja ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin laatimassa raportissa esitettiin joukko asioita, joissa Pohjoismaat voisivat yhteistyössään edetä. Stoltenbergin raporttia pidettiin valmistuessaan lähes utopiana. Haglund olisi valmis harkitsemaan myös yhteistyön virallistamista, maiden sitoutumista puolustamaan toisiaan mahdollisen kriisin tullen. Tällä olisi ex-puolustusministerin mielestä myös konflikteja ennaltaehkäisevä vaikutus. ??Koska yhdessä olemme jo aika vahvoja, myös sotilaallisesti. Matti Vanhanen ei puolustusliittoon kuitenkaan usko, koska se edellyttäisi yhteistä ulkopolitiikkaa. 5.2. Vauhtia on antanut Venäjä, joka talviolympialaiset pidettyään valtasi Krimin ja alkoi pörhistellä voimapolitiikalla ja etupiiriajattelulla. Kun Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöraportti noin vuosi sitten julkaistiin, sanottiin jo suoraan että tavoitteena on yhteistyö ?i kris och krig?, kriisin ja sodan aikana. Mitä yhteistyö kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa sit- ten voisi tarkoittaa? Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Charly Salonius-Pasternak pitää mahdollisena esimerkiksi sukellusvenejahteja ja syvenevää tiedusteluyhteistyötä. Ruotsalaisten sukellusveneet voisivat esimerkiksi tarjota tietoa, joka mahdollistaisi suomalaisille jonkinlaisen operaation suorittamisen. Jos tilanne kiristyy, pitää esimerkiksi tietää, että suomalainen aluksen kapteeni saa tehdä normaalioloissa eritasoisia päätöksiä kuin ruotsalainen. ??Pitää sopia tarkkaan, ettei yksi aloita jotakin, jota toinen ei saa tukea tai tehdä, myös poliittisella tasolla. Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen menneisyys, läheisesti toisiaan muistuttavat yhteiskunnat ja samat arvot. Maiden harjoittama ulkopolitiikka ei ole kuitenkaan ollut samasta puusta. Ruotsilla on ulkopolitiikassaan pitkä maailmanparantamisen perinne. Suomen ja Ruotsin yhteinen valtiollinen ja sotilaallinen taival katkesi lokakuussa 1809, kun kenraali Georg Carl von Döbeln hyvästeli suomalaiset joukkonsa Uumajan torilla. Katkesi, mutta ei päättynyt. Yhtenä päivänä Ruotsi saattaa suututtaa Israelin, toisena vaikkapa Saudi-Arabian. Pääministeritasolla puhutaan jo maiden toimimisesta yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Mistä sitten oikein on kyse. Yhteisistä sukellusvenejahdeista, puolustusliitosta, materiaalihankinnoista vai siirtymävaiheesta kohti Naton jäsenyyttä? Toistaiseksi poliitikot puhuvat ennen kaikkea sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin luomasta vakaudesta. Pitkällä tähtäimellä hän ei näe ongelmaa. ??Kaikki on suhteellista. Se edellyttäisi muun muassa yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Salonius-Pasternak muistuttaa, että Natossakaan ei ole yhdistetty asevoimia paria poikkeusta, kuten Belgian ja Hollannin merivoimien syvää yhteistyötä lukuun ottamatta. Yhteisten sotilasosastojen perustamista on pidetty kuitenkin mahdollisena. Salonius-Pasternakin mukaan malli vaatisi tuekseen myös vahvaa koordinointia. Kyllä minä uskon, että meillä on itse asiassa pitkälti samat näkemykset Venäjänkin tilanteesta. Salonius-Pasternakin mielestä kahden hieman erilaisen maan kantojen yhteensovittaminen voidaan hoitaa useammalla tavalla, joko tietyissä raameissa pysyen tai aktiivisesti asioista keskustellen. Jonkinlaista koordinointia tarvitaan joka tapauksessa lisää. ??On suuri ongelma meille ja myös muille, ketä kuunnella, jos Suomi sanoo, että ei ole mitään hätää, ja sotilaallinen uhka ei ole lisääntynyt, ja Ruotsi sanoo, että nyt sota on lähellä. Haglundin mielestä on hyvä, että Suomen ja Ruotsin pääministerit Juha Sipilä (kesk.) ja Stefan Löfven ovat puhuneet puolustusyhteistyöstä suoraan. Hän muistuttaa, että toistaiseksi kyse on kuitenkin vasta tahdosta. Maan suhde Venäjään on toisenlainen ja etäisempi kuin Suomen. Entinen puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund myöntää, että mailla on hieman erilainen kulttuuri Venäjän käsittelyssä varsinkin julkisesti. Monet ehdotuksista ovat toteutuneet, solidaarisuusjulistuksista Islannin ilmavalvontaan. Erityisesti toisiaan ovat lähestyneet Suomi ja Ruotsi. 2016 27. Kriisiyhteistyölle voisi tulla käyttöä myös, jos sotilaallinen kilpajuoksu Ahvenanmaalle alkaisi. ??Ruotsalaiset voisivat varmaan lähettää omat rannikkojääkärinsä tai ainakin pienen osan niistä nopeasti Ahvenanmaalle, tutkija pohtii. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhdistäminen on Salonius-Pasternakin mielestä vielä kaukainen asia
Uudistus voi viedä Suomen muuhunkin rannikolle. kuin sukellusvenejahteihin Ruotsin 28 5.2.2016
Silti hänen mielestään ei pidä sulkea pois skenaariota, että eräänä päivänä Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikka ja puolustus olisivat jälleen yhtä kokonaisuutta. ??Näin ei käy nykysukupolven aikana, mutta on hyvä tiedostaa, että historia ei ole päättynyt, hän muistuttaa tuoreessa ulkopolitiikkaa käsittelevässä kirjassaan. Suomen ja Ruotsin yhteistyö on ehkä osaltaan hillin- nyt tai syrjäyttänyt keskustelua maiden hakeutumisesta Natoon. Venäjän käyttäytyminen on kuitenkin nostanut varsinkin Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannatusta. Mitään välimuotoa ei oikein ole tässä asiassa, heidän positiostaan johtuen. Haglund ei lue pois mahdollisuutta, että Ruotsi ottaisi lähivuosina suunnan kohti Natoa, vaikkei toisaalta laskisi mitään sen varaankaan. Ruotsi-yhteistyön tiivistymisen ja EU-velvoitteiden vuoksi Suomi aikoo poistaa lainsäädännöstään esteen sotilaallisen voimakeinoavun antamiseen. Sillä päivällä, kun Ruotsin demarit muuttavat tai pyöristävät kantaansa, on hyvin suuri merkitys Ruotsin positioon. ??On ihan loogista, että he pysyvät ei-kannalla niin kauan kuin kanta ei ole muuttunut joo-kannaksi. Kun lainsäädäntö on kunnossa, voi kynnys järeisiinkin poliittisiin päätöksiin kuitenkin madaltua. Ensi vuosikymmenellä Suomella on edessään Hornethävittäjien seuraajien hankinta. Kisassa on mukana ruotsalainen vaihtoehto. Hänen mielestään hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla. Se edellyttäisi, että aseteknologiassa saataisiin muualta huippulaatua, vaikka alusta olisikin ruotsalainen, Vanhanen pohtii kirjassaan. Haglundin mielestä hävittäjähankintaa pitää lähestyä suorituskyvyn näkökulma edellä. Jos vaihtoehdot ovat kuitenkin jokseenkin tasaveroisia, muiden näkökulmien merkitys korostuu. ??On tietysti positiivista, jos sen lisäksi löytyy jotain niin sanottua teollisuuspoliittista yhteistyön mahdollisuutta. Ilmavoimien harkintaan Ruotsi-yhteys ei välttämättä vaikuta, mutta poliittisiin päättäjiin ehkä. Salonius-Pasternakin mielestä on kuitenkin hyvin vaikea uskoa, että Suomen poliittinen johto jyräisi Ilmavoimien ehdotuksen vain poliittisilla argumenteilla. Tutkija näkee, että koneen valinnassa on kyse kokonaisuudesta, eli myös siitä, miten Suomen puolustus muuten järjestetään. ??Uusi Gripen tulee varmaan olemaan erinomainen kone, siitä ei ole kyse. Uudistus voi viedä Suomen vastedes muuhunkin kuin sukellusvenejahteihin Ruotsin rannikolle. Lainmuutoksen jälkeen on puhdas poliittinen päätös, halutaanko vai eikö haluta auttaa. Mutta riskien hallinnan näkökulmasta on ihan hyödyllistä, että on eri järjestelmiä. Suomalaiset ovat kyllä heränneet tähän todellisuuteen, että meidänkin on hieman ajateltava uudelleen monia sellaisia asioita, joita on pidetty aika lailla lukittuina. Vanhanen muistuttaa, että vasta ensimmäiset vastaantulevat tapaukset osoittanevat sen, mitä käytäntöjä omaksutaan, ja mihin Suomi lopulta on valmis. ??Aina, kun suomalaiset sotilaat osallistuvat ulkomailla johonkin, oli se sitten kriisinhallintaa tai jotakin kovempaa, tehdään aina erillinen päätös, joka perustellaan. Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen pitää muutosta johdonmukaisena kehityksenä EUsitoumusten pohjalta. Tiilikaisen mielestä on jokseenkin mahdotonta ajatella tilannetta, jossa EU-velvoitteisiin sitoutunut Suomi kieltäytyisi juridiikkaan vedoten sotilaallisen voimakeinoavun antamisesta sitä pyytäneelle EU-maalle. Myös Tiilikainen muistuttaa, ettei pelkkä lainsäädäntö sinällään luo mitään automatiikkaa. n . 5.2. 2016 29. Gripenhävittäjän uusi versio voi olla vahvoilla ominaisuuksiltaankin. Ruotsissa tietenkin toivotaan Suomen päätymistä Gripeniin. Että kaikilla ei ole samat, koska sitten, jos löytyy joku heikkous tai tekninen ongelma, niin kaikkea ei ole menetetty. Salonius-Pasternak muistuttaa myös kahdenvälisten Yhdysvaltain-suhteiden isosta merkityksestä. Eli Ruotsi voisi hävitä kruunuja, mutta he voisivat alueen näkökulmasta saada lisää turvallisuutta, Salonius-Pasternak pohtii. Ruotsin kääntyminen Nato-jäsenyyden kannalle on oikeastaan enää sosiaalidemokraateista kiinni. Haglundin mukaan tässä tilanteessa Ruotsin demarit eivät voi sanoa Natolle ?ehkä?. Se on Haglundin mielestä suuri psykologinen muutos. ??Ei voi piiloutua enää juridiikan ja teknologisten asioiden taakse. Vanhanen uskoo, että asiaa koskeva lainsäädäntö on saatavissa aikaan laajalla yhteisymmärryksellä. Saattaa myös olla, että Ruotsi-yhteistyön syveneminen lisää kiinnostusta ruotsalaisvaihtoehtoon suomalaisten poliitikkojen silmissä. Asiaa on pohtinut myös Vanhanen. Hänen mielestään poliittinen hyväksyttävyys muutokselle on asteittain parantunut. ??Vielä joitakin vuosia sitten oli aikamoinen tabu puhua siitä. Voi olla jopa Ruotsin turvallisuuspoliittisessa intressissä, että Suomi ostaa amerikkalaisen koneen, jos se ylläpitää ja vahvistaa Suomen suhdetta Yhdysvaltoihin. ??Koska se tulee myös vahvistamaan Yhdysvaltojen intressejä tälle alueelle
Varmasti ihan hyvä peruskoulun päättäneille, jotka näin pääsevät tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin, mutta minulle se oli turhauttavaa. . Perhepäivähoitajan kurssi, sairaan lapsen hoitokurssi... Koska takana ei ollut työhistoriaa, ei tullut työttömyyspäivärahaakaan, tuli työmarkkinatukea. . Vielä jonakin päivänä voi päästä työhaastatteluun, vaikka CV:ssä on yli kymmenen vuoden aukko. Kaarina Torkkola Haapajärveltä uskoo, että kaikki tämä vielä toteutuu. Mutta sitten, kun kuopus täytti kolme vuotta vuonna 1998, tipahtivat tuloni nollaan. Se oli ehdottomasti oikea valinta. Ennen avioitumistaan Kaarina Torkkola ei ehtinyt hankkia varsinaista ammatillista 30 5.2.2016 koulutusta. Ne rahat tulivat kyllä tarpeeseen, hän sanoo. . Esikoinen syntyi vuonna 1978, ja vuosien kuluessa lapsia kertyi täysi tusina. ?Äidinpalkasta. Osoittautui, että 12 lapsen kasvattamisella ei pätevöidy mihinkään. Mitään hyötyä ei ollut ylioppilastodistuksesta, kotiteollisuuskoulun päästötodistuksesta tai paksusta nipusta erilaisia vuosien varrella hankittuja kurssitodistuksia. . Oli oikein jäädä lasten kanssa kotiin. Hän ei halua leimautua valittajaksi. Helppoa olisikin kertoa vain surkea tarina siitä, mikä on yli viisikymppisen naisen arvo työmarkkinoilla. Minua ei voitu oikeasti palkata päiväkotiin tai iltapäiväkerhoon, koska minulla ei. Siitä olen kiitollinen. No sehän oli korkeampi kuin äitiyspäiväraha, hymähtää Torkkola. Töitä ei edelleenkään ollut tarjolla, mutta teke- mistä riitti. Hän kehitti lopulta itselleen oman työllistämistempun. Hän ei myöskään suostu katumaan aikaisempia ratkaisujaan. . oli puhuttu ja kiistelty pitkään. Elämä Ei työkokemusta, ei eläkettä Kaarina Torkkola hoiti lapsiaan kotonaan parikymmentä vuotta. Siitä tuli aukko työhistoriaan. Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Maria Seppälä Vielä joskus kotona tehty lastenhoitotyö kartuttaa äidin eläketurvaa. Oma äiti tarvitsi välillä seuraa, lasten perheissä alkoi olla mummolle tehtäviä. Sitten kunta velvoitettiin järjestämään työmarkkinatukea saaville kuntouttavaa työtoimintaa, josta tuen saaja ei voi kieltäytyä. . Vihdoin vuonna 1985 alettiin kotihoidontukea maksaa alle 3-vuotiasta lasta kotona hoitaville. Torkkolan perheessä oli siinä vaiheessa yksi alle kolmivuotias, kaksi muuta alle kouluikäistä ja kuusi koululaista. Siitä alkaen Kaarina Torkkola sai koko ajan joko kotihoidontukea tai äitiyspäivärahaa. . Kotihoidossa oli silloin kaksi alle kouluikäistä lasta, koululaisia oli kymmenen. Töitä riitti niin paljon, että olisin voinut vaikka palkata apuvoimia, jos siihen olisi ollut varaa. Lasten vartuttua äiti pystyi ilmoittautumaan työmarkkinoille. Asiat muuttuvat, niitä voidaan muuttaa, hän ajattelee. Torkkola suostuu haastatteluun vähän epäröiden. Varsinkin, jos työura koostuu vain lyhyistä pätkistä. Mutta Kaarina Torkkola ei jäänyt surkuttelemaan
Vuonna 1998 tuen saajista miehiä oli 4,3 prosenttia, vuonna 2014 miesten osuus oli noussut 6,3 prosenttiin. Vuoden 2000 lopussa tuen piirissä oli 58 prosenttia alle 3-vuotiaista. Kyllä näiden vuosien pitäisi aina näkyä myös äidin eläkkeessä. Tällaiset puheet eivät ole pelkkää utopiaa. Kaarina Torkkola on nähnyt, että asioihin voi vaikuttaa. . Mutta jos nyt voisi jotenkin räätälöidä sellaisen pätevöitymisen, jossa otettaisiin huomioon kaikki suorittamani kurssit, niin ehtisin olla työelämässä vielä viisi vuotta... Kun pakolliset kolmen kuukauden kuntou- tuspätkät yhdeksän euron päiväpalkalla eivät innostaneet, Kaarina Torkkola ryhtyi rakentamaan omaa malliaan. . Ei siinä oikein ole järkeä. Palkkaisiko kunta sitten 63-vuotiaan? . Kun puoluevaltuuston poliittisessa valiokunnassa saadaan yksi sana lisättyä julkilausumaan, niin se voi siitä siirtyä hallitusohjelmaan ja lopulta toteutua. . Täytän kohta 60. Puolen vuoden työsuhteen jälkeen ikää on jo sen verran, että kunnalla ei ole enää velvollisuutta häntä kuntouttaa. Kehitteillä olevasta perustulosta Kaarina Torkkola toivoo sellaista mallia, joka auttaisi myös suuren perheen kasvattaneita äitejä. Mutta vielä parempi on, että kotona tehdylle hoitotyölle annetaan oikeasti se arvo, joka sille kuuluu. . Silloin menin johonkin tilaisuuteen ja tilasin siellä Suomenmaan. Sen ansiosta saatiin Vanhasen toisen hallituksen aikana mahdollisuus osittaiseen hoitorahaan pienten koululaisten vanhemmille. Politiikasta Torkkola ei ollut aikuisiällään pitkään aikaan kiinnostunut, vaikka oli jo lapsena kiertänyt tupailloissa isänsä, kansanedustaja Paavo Niinikosken mukana. Hän oli jopa päässyt 6-vuotiaana maatalousnäyttelyssä ojentamaan kukkakimpun presidentti Urho Kekkoselle. . Kaikesta piti tehdä tarkka selko. Olen tämän kokenut. Siitä se alkoi. Hän otti tavoitteekseen perheiden ja erityisesti monilapsisten perheiden asioiden ajamisen. Sitä hän on tehnyt niin paikallispolitiikassa kuin puoluevaltuustossakin. Vuoden 2014 lopussa osuus oli 48 prosenttia. Kotiäitinä pätevöitynyt Kaarina Torkkola teki oman työllistämistempun. Hän pestautui työmarkkinatuella miehensä yritykseen. Tukea saavien perheiden määrä on hieman kasvanut, mutta keskimääräiset kotihoidontuen jaksot ovat lyhentyneet, ja kotihoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt. Enemmistö kotona hoidettavista lapsista on 0?2-vuotiaita. Kotihoidontuen jaksot ovat lyhentyneet Meri Alaranta-Saukko Vuonna 2014 kotihoidontukea sai Suomessa 106 600 naista ja 7 200 miestä. Miesten osuus on kasvanut. Vaatisi kolmen vuoden opiskelun, että pätevöityisin lastenhoitajaksi. Esimerkiksi Ruotsissa kotihoidontukea käytti siihen oikeutetuista vain 4 prosenttia (2013 tilasto). Useampia lapsia yhtäjaksoisesti kotona hoitavia äitejä oli vuonna 2014 julkistetun tutkimuksen mukaan ensisynnyttäjistä vain neljännes (tilasto vuosilta 1996?2006). Kotihoidon tukea käytetään yli puolessa perheistä (55 prosenttia ) enintään 12 kuukautta. Täysimääräisesti eli yli 24 kuukautta kotihoidon tukea käytetään 16 prosentissa perheistä. Lähteet: Kela, THL ja Findikaattori Kotona tehdylle hoitotyölle pitäisi antaa oikeasti se arvo, joka sille kuuluu. ole muodollista pätevyyttä. Mi- nä saan palkkaa, ja yritys saa palkkatukea. Aluksi tuntui, että byrokratia oli hirveä: yrityksen oikeus palkkatukeen tarkistettiin joka kuukausi. ??Mutta nyt tuli tieto, että tuki on myönnetty koko puolen vuoden jaksolle. Minut voidaan kyllä määrätä sinne ?kuntoutumaan?, mutta silloinkaan minua ei saa jättää yksin lasten kanssa. Torkkola yritti selvittää opiskelumahdollisuuksiaan. . Tiedätkö millaista työtä minä ihan oikeasti haluaisin tehdä, kysyy Kaarina Torkkola haastattelun lopussa. . 2016 31. Haluaisin olla avustamassa jotakin oikeaa tutkijaa, joka ryhtyisi selvittämään suurten perheiden toimeentuloa ja äitien asemaa. . Vuosi 1998 oli keskustalla perheen teemavuosi. Materiaalia minulla olisi jo mappikaupalla. 5.2. Ja tämähän se varsinaista tempputyöllistämistä onkin, hän nauraa heläyttää. Puolisolla on kuljetusalan yritys, ja Kaarina Torkkolalla on nyt hieno titteli: logistiikkasihteeri. . Ja minua kehotettiin hakemaan vielä harkinnanvaraista työmarkkinatukeakin palkan lisäksi. Kaarina Torkkola on tyytyväinen. Työsuhde on osa-aikainen, ja se on solmittu puoleksi vuodeksi. Ja työ jatkuu. . Kaikki on tehty viimeisen päälle pykälien mukaan. Vuonna 2014 0?2-vuotiaiden osuus oli yli 90 prosenttia. Kotihoidontukea käytetään 89 prosentissa perheistä vanhempainvapaan jälkeen ainakin jonkin aikaa. Kotihoidontukea käytetään Suomessa huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Hoidan konttoripuolta, vastaan puhelimeen, siivoan, järjestelen
Tällä he kuulemma esittävät protestinsa siitä, että oppositiolla, siis SDP:llä sen suurimpana puolueena, ei ole edustusta puhemiehistössä. Höpsistä löörää. Jos demarit olisivat saaneet eduskuntavaaleissa muutaman paikan enemmän ja kiilanneet kolmen suurimman puolueen joukkoon, vaatimus olisi oikeutettu. Tielle jämähtänyt kalusto kelpasi uusiokäyttöön. Niin tuntuu kelpaavan nytkin. Nimitys on kylläkin varma vasta, kun Kevan valtuuskunta lyö nuijan pöytään 16. helmikuuta. Kuntaliiton viime aikojen valintojen pohjalta lienee selvää, että varatoimitusjohtajan tuolille istuu keskustalainen. Jos kiinnostusta voi palautteen perusteella ennakoida, niin Tampereen myyntipisteelle on luvassa ryysis!. Eversti Hjalmar Siilasvuo löysi Suomussalmen korvessa lääkkeet äkilliseen ja hallitsemattomaan maahantuloon kuukautta myöhemmin. Turvapaikan sai silloinkin tietyin edellytyksin, ja hätä oli suuri . Myös syksyllä 1939 itäraja alkoi vuotaa. Marjatta Väänäsen (Uusimaa) sekä Santeri Alkion (Vaasan läänin eteläinen) vaalipiirit on korjattu oikeiksi myytäviin kortteihin, samoin Urho Kekkosen presidenttikauden virallinen päättymisvuosi (1982). Toimitus pahoittelee vääriä kuvia, mutta onnittelee Keski-Suomen korttitiimiä jo etukäteen. Kansanedustajat saavat vilkuilla Kuntatalolle jo kieltä lipoen ? olisihan siellä tarjolla palkkaakin rapiat 15 000 euroa. Miten on, Lasse Hautala, Timo V. Apollon Tietäjät TEKSTI: Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen, Risto Luodonpää Kuka Kietäväisen tuolille? Kansanedustajat palasivat joulutauolta Helsinkiin. vähän puolin ja toisin. Edessä on kipakka kevät, mutta jaossa on jokunen namupalakin. Keskustan ryhmässä on riemumielin otettu vastaan tieto Timo Kietäväisen siirtymisestä Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikalta Kevan toimitusjohtajaksi. Nyt se on pelleilyä. Samanlaista höperehtimistä puhemiesvalinnoissa osoittivat ne yksittäiset edustajat, jotka vitsaillakseen äänestelivät miten sattuu. Näyttääkö tämä siltä vakaalta ja arvokkaalta käytökseltä, mitä perustuslaki edustajilta vaatii? 32 5.2.2016 Uutiskuvissa on viime aikoina vilahdellut otoksia turvapaikanhakijoiden työllistämiltä Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemilta. Suomalaiset itäautojen harrastajat ovat jo käyneet kiinnostuksella tutkimassa raja-asemalle hylättyjä vanhoja Ladoja ja Volgia. Tampereen Politiikka- ja toimintapäivien odotetuimpiin ohjel- manumeroihin kuuluu keskustan pelikorttien julkistaminen. Suomenmaa-lehti heitti, osin tahtomattaan, kuvapähkinän purtavaksi jo viime viikon numerossa. Kuvissa näkyy kymmenittäin rajan takaa tulleita romuajoneuvoja hylättyinä ja lumen peittäminä tienposkessa. Mutta hetkinen! Eikö tämä ole nähty joskus aiemminkin? Aivan. Kortteja koskevaan juttuun oli lipsahtanut kuvia korttien korjaamattomista versioista. Tarkat lukijat olivat huomanneet virheitä ja niistä myös reklamoivat. Korhonen, Mika Lintilä, Markus Lohi ja ketä teitä onkaan? Eduskunnan neljänneksi suurin puolue SDP halusi taas kuu- luttaa, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Demarit äänestivät puhemiesvaalissa ja varapuhemiesten vaalissa tyhjää
Se on edellytys vakauden lisäämiselle. Autamme hädänalaisia, mutta emme ole sinisilmäisiä. Suomen ja Euroopan etu olisi, että ongelmat voidaan ratkaista sopimalla, kuten Iranin ydin- ja Pariisin ilmastosopimus osoittavat. Hallituksen on pidettävä kiinni sovitusta ratkaisusta. Epävarmuuden kasvulla on kielteiset vaikutukset Suomen selviämiseen. Muutoin uudistaminen jää heikommalla työkalupakilla hallitukselle ja eduskunnalle. On edettävä paikallisen sopimisen lisäämisessä, byrokratian purkamisessa sekä työllistävän luonnonvara- ja biotalouden edistämisessä. Amerikkalaiset valitsevat itse presidenttinsä. Nyt ei ole puoluepolitikoinnin aika. Moni suomalainen on huolissaan tulevaisuudes- ta varsinkin, kun joudumme osaltamme myös ratkomaan koko Eurooppaa koettelevaa pakolaisja turvapaikanhakijatilannetta. Keskustan linja on toimia Suomen lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan. Etenkin maakunnissa tarvitaan myös yhteistyötä yli hallitus- ja oppositiorajan. Pärjäämme, kun uskomme vaihtoehtoomme ja teemme päätökset yhdessä, oikeudenmukaisesti ja ihmisiä kuunnellen. Matti Vanhanen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 5.2. Meidän on toteutettava hallituksen turvapaikkapoliittinen ohjelma ja uudistettava kotouttaminen yhteistyössä. Elämme murrosaikaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on aina ollut Suomelle tärkeintä. Britit ratkaisevat, pidetäänkö Euroopan unioni yhtenäisenä ja toimintakykyisenä. Vaalituloksilla on kuitenkin suora yhteys siihen, millaiseksi kansainvälinen tilanne kehittyy. Maailma ympärillämme on valitettavasti rakoilemassa. On tärkeää, että työmarkkinajärjestöt jatkoivat neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta ja pääsevät vihdoin tulokseen. Keskustalla on suurin vastuu siitä, että Suomi laitetaan kuntoon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei jatkuvuudestaan huolimatta ole seisovaa vettä. Venäjän käyttäytymisen muutos, Isisin uhka, turvapaikanhakijoiden valtava määrä ja muut kehityskulut pakottavat Suomen miettimään asemoitumistaan. Ulkoisista haasteista selviämisessä tärkeintä on pitää oma kotipesä ja sen talous kunnossa. Tilanteemme on edelleen vakava. Joudumme mahdollisesti tarkentamaan hallitusohjelmassa lueteltuja säästöjä, jotta säästöjen sovittu taso saavutetaan. Venäjän kaupan romahdus on tästä esimerkki. Hallitus ja eduskunta linjaavat kevätistuntokau- della maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Julkaisin äskettäin ajankohtaiskirjan, jolla osallistun osaltani keskusteluun. Kyse on uskottavuudesta. Sote- ja maakuntauudistus on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. 2016 33. Saamamme luottamus velvoittaa. Se on lupaavimpia aloja työpaikkojen luomiseksi koko Suomeen. Hallitusneuvotteluissa sovitut säästöt on to- teutettava velkaantumisen taittamiseksi. Suunnanmuutoksen edellyttämät päätökset on tehtävä nyt. Työllisyys on saatava kohenemaan kilpailukykyä parantamalla. Sitä se on myös tulevaisuudessa. On rakennettava eri maiden keskinäistä, yhteisiin etuihin perustuvaa luottamusta lähialueillamme ja laajemmin. Puheenvuoro Turvallisuutta ja työtä Yhdysvalloissa pidetään presidentinvaalit mar- raskuussa
Uskon yhteistyön voimaan, hän sanoo. Valtakunnan tason päätöksentekoon Lehtomäki toivoo yrittäjämyönteisiä peliliikkeitä. Pk-yritykset ovat hänen mukaansa keskeinen tekijä Suomen pärjäämisen kannalta. ??Niiden kautta saadaan Suomi nousuun. Pitääkö kaikessa mennä pohjamutia myöten ennen kuin uskotaan, ettei näin voi jatkua, hän äimistelee. Lehtomäki perusti yrityksen kahden veljensä kanssa vain 18-vuotiaana. Olemmehan me pöljiä, jos emme sitä hyödynnä. Vuoden puoluevaltuustossa vaikuttanut Lehtomäki kokee olevansa politiikassa vielä vihreä. Järjestövaikuttamisesta hänellä sen sijaan on pitkä kokemus muun muassa Suomen Yrittäjien, Koneyrittäjien liiton ja Eteran hallituksissa. ??Yhteiset asiat ovat kiinnostaneet aina. Kunnanhallituksessa pääsin politiikan kiemuroihin syvällisemmin. Vihaan sitä, multialainen keskustan puoluevaltuutettu ja metsäkoneyrittäjä Pertti Lehtomäki jyrähtää, tosin naurahduksella lieventäen. Energiaomavaraisuudesta hän puhuu vakavasti yhtä kaikki. ??En voi käsittää, että kivihiiltä rahdataan Suomeen, vaikka meillä on kymmeniä tuhansia työttömiä ja metsät täynnä puuta. Keskustan kasvot Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: Jari Laukkanen Pertti Lehtomäki Pk-yrityksillä Suomi nousuun ??Kivihiilestä pitää päästä eroon. Isot yritykset irtisanovat jatkuvasti, mutta pk-yrityksiin on syntynyt 100?000 uutta työpaikkaa. Yritystoimintaa häiritsevää liiallista byrokratiaa pitäisi karsia ja keskustelu ay-liikkeen 34 5.2.2016 kanssa saada kunnolla käyntiin, Lehtomäki sanoo. ??Paikallinen sopiminen olisi parempi vaihtoehto kuin jäykät ay-liikkeet. Ehdokkuus viime eduskuntavaaleissa oli yksi niitti. Vuoden alusta Lehtomäki valittiin keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi. ??Tehtävä tuntuu mieluiselta. Työmaa kiehtoo enemmän kuin konttori. ??Nyt on mahtavat kelit metsätöitä ajatellen. On vähän lunta ja paljon pakkasta. Nykysysteemillä hinnoittelemme itsemme pelistä pois, konkari ennustaa. Päätöksenteon hitaus harmittaa nopeisiin päätöksiin tottunutta yrittäjää. ??Mihin on suomalaisilta kadonnut järki, kun kaikkeen sanotaan ei. Puuta voi korjata mistä vain, hän iloitsee. Kunhan pakkaset hellittävät, pääsee taas hiihtämään. Kesällä arjesta irrottaa golf. ??Luonnossa pääsen karkuun muita ja itseäni.. Töitä ei ollut, joten vaihtoehtoina oli joko perustaa yritys tai lähteä Ruotsiin. Perheen isän varhainen kuolema hitsasi sisarusparven yhteen ja opetti ottamaan vastuuta. Tällä hetkellä yli 40 vuotta toimineen Veljekset Lehtomäen palkkalistoilla on 30 vakituista työntekijää. Eläkeikä lähestyy, mutta Pertti Lehtomäen tahti ei hiljene. Haastattelun hän antaa lavettiauton kopista lanssipisteen pihalta
5.2. 2016 35
Matka Helsingin keskustasta?nykyisiä ratoja pitkin Keravan kautta Vuosaareen?veisi lähes tunnin. Mielipiteet Tallinnan tunneliradalle ei ole tarvetta Äskettäin nousi uudelleen?vahvasti julkisuuteen suunnitelma Helsinki?Tallinna -tunneliradasta.?Samoin pääkaupunkiseudulle kaavailtu Pisara-rata on taas nostettu esille. Meille maakuntiin puolestaan tarjoillaan ajatuksia henkilöjunaliikenteen supistuksista. Ilman tuntuvaa yhteiskunnan tukea tunnelijuna ei pystyisi hintakilpailuunkaan. Helsingin keskustojen?välillä ei ole mahdollinen, vaikka meritunnelimatkan voi juna tuossa ajassa kulkeakin. Tunneliradalle on kaavailtu lähinnä kahta reittiä joko Porkkalasta Muugaan ja Ulemisteen (67 kilometriä) tai Vuosaaresta samoihin paikkoihin (83 kilometriä). Matka Helsingin keskustasta Porkkalaan kestäisi junallakin puolisen tuntia ja vaatisi uutta rataa ainakin?Kirkkonummelle rakennettavaan satamaan. Kaiken tavaran ei tarvitse kulkea ruuhka-Suomen ja Helsingin kautta, myös lyhyimpiä ja sujuvampia?reittejä tulisi käyttää. Lauri Oinonen Keuruu. Mutta sekin vaatisi nyt?uuden radan rakentamista Helsingin keskustasta, koska rata juuri?purettiin muutama vuosi sitten!? Rata-aluetta äskettäin?muutettiin rakennustonteiksi ja nyt ratapihan ahtauteen vedoten vaaditaan tunneleihin suunniteltua Pisara-rataa! 36 5.2.2016 Jos Tallinnan ja Helsingin välille?saataisiin arktisia tai Aasian kuljetuksia, ne merkitsisivät useiden miljardien investointeja eteläisen Suomen nyt jo ruuhkaisille radoille tai sitten kuljetusten siirtymistä?maanteillemme pääosin ulkomaisilla rekka-autoilla. Tämän vuoksi ja jo nykyisten kuljetusten pullonkaulojen poistamiseksi olisi harkittava kansainvälisten?kuljetusten siirtoa osaksi muille reiteille.?Myös maamme leveimmän kohdan kautta kulkeva poikittaisrata (Pieksämäki?Jyväskylä?Haapamäki?Pori) tarjoaisi?osuudeltaan Haapamäki?Pori kunnostettuna reitin?jäättömiin ja vapaata kuljetuskapasiteettia omaaviin Länsirannikon syväsatamiin. Tämä rata?kehittäisi myös usean maakunnan?elinkeinoelämän edellytyksiä. Maakuntaliittojen ja kuntien ääntä ei haluta ottaa lainkaan huomioon, vaan hallitus tuntuu kuulevan enemmän pääkaupungin virkamiesten tahtoa. Tätä suuntausta valtion ja yhteisten?rahojemme ohjaamisesta pääkaupunkiseudun kymmenien miljardien investointeihin?en voi pitää?koko?Suomen?kehittämisenä. Toki tarvitaan ideoita, jopa hullujakin, mutta jo ennen suuriin suunnittelu- ja selvityskustannuksiin lähtemistä on asioita tarkasteltava monilta tahoilta ja kriittisesti. Ei ole häpeä kysyä kokonaiskustannuksia ja sitä, kuka ne mahdollisesti maksaa.? Kustannusten?kritiikille on Tallinna?Helsinki -rautatietunnelin osalta vakavaa aihetta. Samoin matka Helsingin keskustasta Vuosaareen vie sekin puolisen tuntia ja edellyttää?metroradan jatkamista satamaan. Liityntämatkoihin menisi aikaa Tallinnassakin. Nämä huomioon ottaen tunnelijuna Hel- Helsingin ja Tallinnan tunnelirataan ei odoteta ainakaan suuremmin?saatavan?EUrahoitusta. Kustannukset?kaatuisivat suomalaisille veronmaksajille, yritykset tuskin merkittävästi?osallistuisivat investointeihin, vaikka näin optimistisesti oletetaankin. Yksi harkittava?ratkaisu voisi olla junalauttayhteys?Helsingin Jätkäsaaresta Viron?Muugaan, jos junia halutaan kuljettaa Helsingin ja Tallinnan välillä. Vasta vuonna 2010 tämän?tunneliradan kustannukset laskettiin 6?7 miljardiksi euroksi ja nyt esitetään lähes kaksinkertaisia kustannuksia aina 11 miljardiin saakka, vaikka inflaatio on lähes olematon. Vaikka idea tuntuu hienolta ja mielenkiintoiselta, niin?Ranskan, Keski-Euroopan ja Ison Britannian yhdistävän Englannin Kanaalin veroista liikenteen ja kuljetusten tarvetta ei mitenkään ole ennakoitavissa Tallinnan ja Helsingin välille. Laivaliikenteellä tulee aina olemaan vahva asema kansainvälisissä kuljetuksissa. Ei ole häpeä kysyä kokonaiskustannuksia ja sitä, kuka ne mahdollisesti maksaa. Mainostettu aika 35 minuuttia Tallinnan ja singin ja Tallinnan keskustojen välillä matkustettaessa?ei olisi todellisuudessa juurikaan nopeimpia?meriyhteyksiä joutuisampi, jos ollenkaan
Keskustapuolue on läpi vuosikymmenten toiminut hyvin demokraattisesti. Puoluekokouksissa mitataan kannatus. Itsevaltiaaksi ei asettua voi. Kaikissa keskustan piireissä on tehty lujasti vaalityötä Paavo Väyrysen hyväksi aina, kun hänet on demokraattisesti puolueessa ehdokkaaksi nimetty. Kansanliike toimii aina koko Suomen hyväksi, ei yhden henkilön tai hänen valtapyrkimysten hyväksi. Puolueen toimintalinjoja kehitetään yhdessä, vaaliohjelmia tehdään yhdessä. Yksi puolue yksin ei suuria saavuta, yksi ehdokas yksin ei koko maailmaa tai edes poliittista linjaa muuttaa voi, eikä ole aihettakaan. Katkerat poliitikot saattavat laannuttaa nuorempien ja uusien henkilöiden innostuksen politiikan toimijaksi ryhtymisestä. On katsottava eteenpäin kiittäen lujasti entisiä toimijoita yhteisistä saavutuksista, puurtamisesta kansan parhaaksi. Positiivinen asenne on aina hyväksi. kekauppoihin. Lehdissä luki mahtavin puustavein, etteivät vähittäiskaupat pärjää, jos eivät saa kaljanmyyntilupaa. Vuodet kuluivat, pikkukauppoja putosi valtavat määrät pois, kaljan myynti ei pelastanut. Alkoholinkäyttö lisääntyi rajusti, samoin ongelmat perheissä. Siipirikkoja, laitapuolenkulkijoita alkoi näkyä katukuvassa yhä enemmän, ja häiritsevän pitkät jonot lääkäreiden vastaanotolle yleistyivät. Kaiken tämän jälkeen on uskomatonta kuulla, että osa eduskuntaryhmän puheenjohtajista kannattaa alkoholilain höllentämistä. Jos näin käy, niin eipähän enää ole montakaan askelta siihen, kun ns. kunniapuheenjohtajamme Paavo Väyrysen . Päämääriin voi päästä vain yhteistyöllä. Mielessä on pidettävä myös Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisen seuraukset. Savonlinnan kaupungin arvion mukaan kampuksen sulkemisen suorat kustannukset yhteiskunnalle olisivat noin 80 miljoonaa euroa, joka koostuu muun muassa kampuskiinteistöjen arvojen alaskirjauksista, alueen opiskelija-asuntojen lainavastuiden sekä uusien korvaavien tilojen maksujen lankeamisesta. Tämän lisäksi tulee ennalta arvaamaton määrä aluetaloudellisia tappioita, joihin kuuluvat ostovoiman pienentyminen ja sen seurauksena työpaikkojen häviäminen sekä ?kaupungin ikärakenteen muuttuminen. Puhumattakaan opiskelijoiden tuomasta ai- neettomasta pääomasta kaupungin ja alueen kehittämiseen. Opetusministeri Grahn-Laasosen on tur- ha vedota asiassa yliopistojen autonomiaan, koska keskustanuoret hyvin muistavat vielä edellisen hallituksen opetusministeri Jukka Gustafssonin kannanoton Savonlinnan kampuksen puolesta. Tämä käytännössä tuolloin ratkaisi opettajankoulutuksen jatkumisen. Kunnioitamme hänen työuraansa edelleen, mutta emme sitä, ettei hän hyväksy uusien henkilöiden nousua keskustan johtoon. Aina, kun on yhdessä, demokraattisesti valittu puolueelle uusi johto, on kohta Väyrynen asettunut kamppaajaksi. Politiikassa valta tulee demokraattisesti kansalaisilta. 2016 37. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Savonlinnan kampuksen alasajo olisi häpeällistä Itä-Suomen yliopiston hallituksen kaavailut keskittää opettajankoulutus Joensuuhun lopettamalla Savonlinnan kampus, saa itäsuomalaisilta keskustanuorilta tyrmäyksen. Laaja maakuntapohjainen korkeakoulutus on ollut suomalaisen sivistyksen perusta, jota emme saa edes heikkoina taloudellisina aikoina unohtaa. Valtaa ei voi saavuttaa muutoin kuin ansaitsemalla se kansalta. ? On anteeksiantamatonta , jos tämän kaltainen seutukunnan alasajo toteutetaan vieläpä keskustalaisen pääministerin aikana. Itä-Suomen yliopisto ei ole laskelmissaan pystynyt osoittamaan saavansa Savonlinnan kampuksen siirrolla säästöjä, puhumattakaan valtiontalouden kokonaisuudesta. Pystyvätkö Itä-Suomen yliopisto ja hallituspuolueet kantamaan syyllisyyden yhteiskunnallisesti lähes 100 miljoonan euron tappioista, alueellisesta näivettämisestä ja sen arvaamattomista seurauksista? Keskustanuorten itäiset piirit vetoavatkin Itä-Suomen yliopiston hallitukseen, kokoomuslaiseen opetusministeri Grahn-Laasoseen, keskustan puoluejohtoon ja erityisesti pääministeri Juha Sipilään, jotta Savonlinnan kampus säilytettäisiin. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret Pohjois-Savon Keskustanuoret Itä-Savon Keskustanuoret Etelä-Karjalan Keskustanuoret Etelä-Savon Keskustanuoret Kansanliikkeessä toimitaan yhdessä Alkoholilaki säilyköön Koko Suomi on taas saanut seurata katke- Muistan, kun kolmoskalja tuli elintarvi- roituneen poliitikon . Myös tavoitteita tehdään yhdessä, menestys on yhteinen. Suomi on tasavalta, jota kuuluu johtaa ja kehittää demokraattisesti. Keskustalainen kansanliike on demokraattinen, kansalaisten parhaaksi työtä tekevä ja uudistuva kansanliike. Politiikassa yhteistyötaidot ovat tärkeitä. Menestyessä tulee muistaa, että poliittinen kenttä toimii kaikkien ehdokkaiden hyväksi. Menestyjiä ovat ne, jotka ymmärtävät, että valta tulee kansalta, äänestäjiltä. Keskustanuorten mielestä Savonlinnan tapauksessa yliopiston tulee noudattaa hallitusohjelman seuraavaa kirjausta: ?Tuetaan rahoituksella alueellisia tai alakohtaisia vahvoja osaamiskeskittymiä?. Savonlinnan kampuksesta on tullut vahvan osaamisen tehokas keskus alueellisella panostuksella ja yhteistyöllä. viimeisintä tempausta. Opetusministerin tulisi tukea korkeakoulujen laadullista kehitystä ja edistää jo olemassa olevien yksiköiden profiloitumista ja vahvuuksia. Kolmen kampuksen yliopiston ainutlaatuisuus avaa vain mahdollisuuksia, jos se halutaan niin nähdä. väkevät ovat rinnatusten muiden juomien kanssa kaupan hyllyllä. Mirjam Karila Keskustanaiset Raisio keskustalaisena toimijana vuodesta 1969 Antti Esala kunnanvaltuutettu (kesk.) Honkajoki 5.2
Lapin näkökulmasta valtionohjaus, yhtiöiden poliittinen päätöksenteko ja toimintojen linjaus on monelta osin rajoittanut Lapin kehitystä. Finnair ja Finavia keskittyvät HelsinkiVantaan kehittämiseen ja maakuntien lentoasemat saavat taistella vuosi vuoden jälkeen olemassaolostaan, vaikkakin muutamille Lapin kentille onkin tehty tarpeellisia remontteja. Ne eivät kuitenkaan ole Finnairin ja Finavian pääfokus. ei käytä isännän ääntä, ?renki. Mikäli ?isäntä. Lipputoimistojen sulkemisia koskeva ratkaisu on vahvassa ristiriidassa yhtiön strategian ja arvojen suhteen. Kemijoki on tulpattu lohen nousulta voimalaitosten myötä, eikä operatiivinen johto lämpene maakunnassa lohen paluuta toivovien asukkaiden esitykselle lohiportaiden rakentamiseksi. Kansalaisten ääni lohen palauttamiseksi synnyinsijoilleen Kemi- ja Ounasjoelle, on ollut kuin huutavan ääni korpeen. Mikäli valtionyhtiöiden omistajaohjaukses- neuvostoilta toivoisi hartaasti määrätietoisempaa otetta yhtiöidensä päätöksenteossa ja omistajaohjauksessa yhtiöidensä suuntaan. Niin kauan kuin operatiivista johtoa ei ohjeisteta, ei tapahdu muutostakaan. Valtion omistuksessa olevien yhtiöiden kehittäminen tai kehittämättömyys on poliitikkojen, ei niiden operatiivisen johdon päätettävissä. Olisiko Lapin ja muidenkin maakuntien kehittämisen kannalta valtionyhtiöiden poliittisilla päätöksentekijöillä ryhtiliikkeen aika ja ottaa omistajapoliittinen ohjaus ja isännän ääni käyttöön? Rengit tekevät vain ja juuri sen, minkä isäntä käskee. sa kuuluisi isännän eli omistajan ääni, olisivat Lappi ja maakunnat paljolti toisennäköiset. Yhtiöiden hallituksilta ja hallinto- Olli-Pekka Salminen Rovaniemi Mikäli omistajaohjauksessa kuuluisi isännän ääni, olisivat maakunnat paljolti toisennäköiset.. kuin valtion suora omistus yhtiöön voisi olettaa. Kemijoki Oy:n taustalla on vahva valtion omistus. Edellä mainittujen valtion omistusosuuksi- en valossa Lapille ja muille maakunnille tärkeät yhtiöt ovat vahvasti valtion omistajaohjauksen näpeissä, mikäli näitä näppejä halutaan käyttää. Yhtiöiden operatiivinen johto tekee sellaisia päätöksiä, jotka niiden hallitukset ja hallintoneuvostot sallivat. Yhtiöiden operatiivisia johtoja ei siis käy syyttäminen. tekee niin kuin parhaakseen näkee. Valtion omistajaohjauksen ja politiikan määrittelevät poliitikot, eivät yhtiöiden operatiivinen johto. Mielipiteet Alueet huomioitava omistajaohjauksessa Lapin ja maamme maakuntien kehityksen näkökulmasta merkittävimmät valtionyhtiöt ovat Finnair, Finavia, VR ja Lapissa Kemijoki Oy. Finnair on sataprosenttisesti valtion omistama yhtiö, jonka toiminnalla on merkittävä rooli maakuntien matkailussa ja saavutettavuudessa. Finavia on niin ikää valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jonka tehtävänä on yhtenäisen lentoasemaverkoston kehittäminen sekä ylläpitää lentoasemia, joille on säännöllistä kaupallista reittiliikennettä. VR on edellisten tapaan valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jonka tehtävä on huolehtia maamme raideliikenteestä yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Kemijoki Oy:stä valtio omistaa 50,10 prosenttia. Vanhaakin pitäisi joskus korjata ja saneerata eikä siltä voi välttyä, vaikka niin vastahakoista se voi ollakin. 38 5.2.2016 VR on tehnyt jo omalta osaltaan ratkaisun kolmentoista asemansa lipputoimiston sulkemisesta. VR:n strategiassa asiakas on toiminnan lähtökohtana. Kemijoki Oy:n omistuspohjassa on tärkeää tiedostaa se, että sen muista omistajista suurin eli Fortum on 50,76 prosenttisesti valtion omistuksessa. Kemijoki Oy:n valtion omistus ei siis käytännössä ole niin ?köykäinen
Ei voi olla niin, että koko liike toimii vain yhteen suuntaan. Jos googlettelee sanat ?ei käy sanoo puheenjohtaja. Lipponen itse sai suuren johtajan maineen ja hänen ?nahkurin orsista. tuli käsite. Vaikuttaa siltä, että Suomen työelämää on vaikea uudistaa ilman, että kaikki SDP:n lakkokenraalit ovat mukana hallituksessa. Tapio Arola kaupunginvaltuutettu (kesk.) Lappeenranta EU:n bensavero kurittaisi veronmaksajia Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ehdotti, että EU-maat alkaisivat periä erityistä bensaveroa pakolaiskriisin rahoittamiseksi. Talouselämä (18.1.2016) toteaa, että ?jopa puolet EU:n 30 miljardin euron vuosittaisista kehitysapurahoista valuu hukkaan projektien huonon hallinnan, vastaanottajamaiden korruption ja varojen väärinkäytön vuoksi?. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) suomalainen jäsen Ville Itälä (kok.) on sanonut, että EU-varojen käyttö on hunningolla. Hänen mukaansa tulosten ja tehokkuuden sijaan viranomaiset keskittyvät siihen, että varat tulevat käytettyä ja väärinkäytöksiä tapahtuu säännöllisesti (Kauppalehti 8.12.2014). pyytämässä lisää rahaa jäsenmaiden veronmaksajilta. Suomessa bensiinin hinnasta on jo veroja 67 prosenttia ja muutkin verot Euroopan huippua. Jos Suomi nostaa tätä veroa nykyisestä, kuluttajien ilo öljyn hinnan laskusta jää lyhyeksi. Vastaavasti Lappeenrannan teknillisen yliopiston johto esitti 10 prosentin palkka-alea, mutta liitot eivät suostuneet ja 150 irtisanotaan. Mielestäni ammattiyhdistysliikkeen tulisi nähdä vastuunsa Suomen tilanteessa. Kaikki vastuu työttömyydestä on työnnetty akselille valtio-kunnat-työnantajat. Suomen vaikea talous- ja työllisyystilannetta selittää aivan vääränlainen ja väärin ajoitettu politiikka. Vuonna 2007 ammattiliitot vaativat tuntuvia palkankorotuksia vedoten talouskasvuun. Kuitenkin vuonna 2008 maailmantalous romahti ja työn yksikkökustannukset ja talouden kasvuluvut alkoivat kulkea voimakkaasti eri suuntiin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Ei käy, sanoo ammattiliitto Hallitukselle työrauha! Maassa on 350 000 työtöntä, mutta minus- Miten on, lukijat, ovatko asianne nyt paremmin kuin olivat neljä vuotta sitten? Kehotan kaikki nostamaan pään pystyyn ja Suomen kuntoon. Lehdistön vapaus ja riippumattomuus ovat arvoina ehdottomasti puolustamisen arvoisia, mutta kansakunnan edun unohtaminen ei silti saisi olla hyve. Onko osalle väkeä puolueen etu aina maan etua tärkeämpi? Miksi Lipposen hallitusten leikkauksia ei aikoinaan vastustettu lakkouhkauksin. 2016 39. Se kurittaisi ostovoimaa entisestään. Aloite EU-bensaverosta avaisi pään EU:n verotusoikeudelle ja muille EU:n laajuisille veroille. tulee hakutuloksena lähinnä vain ammattiyhdistysliikkeitä koskevia artikkeleita. Entä mikä on median vastuu. Tästä kehityskulusta puhui myös presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheessaan. Vuonna 2008 alkanutta vinoutunutta kehitystä on pystytty hillitsemään, mutta Suomen talous ei ole kääntynyt vieläkään nousuun. Eritoten Suomen ammattiyhdistysliikettä on vaivannut kyvyttömyys toimia vastuullisesti muuttuneessa toimintaympäristössä. Posti on hyvä esimerkki kyvyttömyydestä. Johto yritti tervehdyttää toimintaa pienillä irtisanomisilla ja vuokratyövoimalla, mutta se torjuttiin jopa tukilakoilla uhaten. Nyt yt-neuvottelut alkavat ja 860 työntekijää uhkaa irtisanominen. Ammattiyhdistysliike heikentää peräpeileihin tuijottamalla suomalaista työllisyystilannetta. Aika helppoon ja halpaan mennään monessa politiikan toimituksissa. aina suuri ja mullistava uutinen. Lamaan ei kuitenkaan pidä alistua. Annetaan hallitukselle työrauha, jotta se kykenee lunastamaan antamansa vaalilupaukset ohjelmaansa noudattaen. ta vaikuttaa vahvasti siltä, ettei ammattiyhdistysliikkeen johto ole kiinnostunut heistä. Tuolloin ammattiliitot olivat jopa tukemassa leikkauksia. Onko ammattiyhdistyksen ja opposition ?Ei käy. Tämä on kohtuutonta! Suomen talous on kuilun partaalla, eikä kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta. Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden jälkeen olemme olleet 18 vuotta nettomaksaja, viime vuonna jo miljardilla eurolla. Kun EU:ssa rahankäyttö on leväperäistä ja ongelmia ei osata tai haluta ennakoida, ollaan Airi Pulkkinen Kuopio Aki-Elmeri Seppänen Turku Raide-Jokeri on lahja Helsingille Helsinki sai viime viikolla kuul- la todellisen juhlauutisen, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen julkaisi tiedon Helsingin Vuosaaresta ja Espoon Keilaniemeen kulkevan raitioyhteyden Raide-Jokerin rahoituksesta. Myös elinkeinoministeri, helsinkiläinen kansanedustaja Olli Rehn on antanut tukensa RaideJokerille. Päätös osoittaa, että keskustalla on realistinen ja rakentava näkemys tavasta, jolla myös pääkaupunkiseutua on kehitettävä. On siis täysin turhaa väittää, että keskustaa ei kiinnosta muut kuin maakuntien asiat. Konkreettinen toimi on myös vastaus pääkaupunkiseudun valtapuolueiden johtaville poliitikoille, jotka koko ajan ovat syyttäneet hallitusta Helsinki-vastaisuudesta. Helsingin Keskustanuoret kehottavat paikallisia päättäjiä hylkäämään katkeran asenteensa hallitusta kohtaan ja luopumaan hajottavasta vastakkainasettelusta. Helsingin keskustanuoret 5.2
Käytännössä uusia toimijoita voidaan odottaa markkinoille vuonna 2017.. Vanhemmilla on mahdollisuus saada vertaistukea muista vanhemmista ja yhdessäoloa muiden perheiden kanssa. Konkreettisina esimerkkeinä voi mainita vaikkapa Helsingissä käynnistyvän kuvataidekerhon ja Oulussa syksyllä käynnistyneen liikuntakerhon. Vanhempien koulutustasolla on tutkimuksen mukaan vahva yhteys lasten taloudellisiin vaikeuksiin ja osittain myös sosiaalisiin suhteisiin. Lasten yhdenvertaisuutta harrastusmahdol- lisuuksiin on tuettava kaikin keinoin. Tarkempi leiriohjelma julkaistaan pian Vesaisten kotisivuilla. Mirja Vehkaperä Vesaisten keskusliiton puheenjohtaja Jari Laukkanen Liikenne jatkuu väliaikaisin ratkaisuin Anja Manninen ??Todella helpottava päätös, keskustan kansanedustajat Anne Kalmari, Arto Pirttilahti ja Mikko Savola toteavat päätöksestä jatkaa junaliikennettä hiljennettäviksi päätetyillä rataosuuksilla. He kritisoivat syksyllä lakkautussuunnitelmia ja jättivät kirjallisen kysymyksen Suomen poikittaisliikenteen turvaamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö velvoittaa VR:n harjoittamaan korvaavaa liikennettä niillä yhteysväleillä, joilla raideliikenne ostoliikenteenä maaliskuun lopussa lakkaisi, ja joille junaliikennettä ei muilla ratkaisuilla syntyisi. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) painottaa, että päätöstä ostoliikenteen karsimisesta ei ole peruttu. Järjestely on väliaikainen ja voimassa 27.3.?10.12.2016. Tavoitteena on, että henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisen edellytykset ovat olemassa keväällä 2016. Tavoitteena on, että lapset saavat mukavan tekemisen lisäksi uusia elämyksiä ja ystävyyssuhteita. Meidän perheessämme aloitettiin vauvauinti. Harrastustoiminnalla on erittäin merkittäviä tehtäviä lapsen ja nuoren kehitykseen. Sen lisäksi, että lapsi ja nuori saa harrastuksen myötä mielekästä tekemistä arkeen, hän saa uusia ystäviä sekä tunteen kuulumisesta ryhmään. Tuoreen nuorten arkeen keskittyvän tutkimuksen, nuorisobarometrin, mukaan perheen tulotaso on yhteydessä lapsen sosiaalisiin suhteisiin. Myös jotkin kaupungit myöntävät rahallista avustusta lasten harrastuskuluihin. Vesaisten keskusliitto viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlaa. Maksuttoman tai pienen osallistumismaksun myötä lapset pääsevät harrastamaan perheen tulotasosta riippumatta. Vähävaraisilla lapsiperheillä on myös mahdollisuus saada avustusta harrastusmaksuihin paikallisilta eri organisaatioilta. Osa vanhoista junavuoroista ajetaan busseilla. Leirillä meillä on muun muassa kaupunkiohjelmaa Linnanmäellä. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen Uusi vuosi lähtee monessa perheessä käyn- tiin uusien harrastusten myötä. Tutkimuksen mukaan jopa 35 prosenttia nuorista on jättänyt aloittamatta jonkin harrastuksen siksi, että harrastusmaksut ovat perheelle liian korkeat. Vastaavasti 35 prosenttia nuorista kokee itsensä yksinäiseksi ainakin joskus. Juhlavuoteen mahtuu mo- Tavoitteena on, että lapset saavat mukavan tekemisen lisäksi uusia elämyksiä ja ystävyyssuhteita. nenlaista tapahtumaa joka puolella maatamme. Vuoden kohokohta on kaupunkileiri Mäntsälässä 4.?7.8.2016. Aiem- 40 5.2.2016 min ostoliikenteenä hoidettu liikenteenne korvataan nyt velvoiteliikenteellä. Velvoiteliikennettä lisätään väleille Tampere?Vilppula?Keuruu, Joensuu?Nurmes, Pieksämäki?Joensuu -yhteysvälin rataosalle Varkaus?Joensuu ja välille Jyväskylä?Haapamäki?Seinäjoki. Liikennetarjonta on kuitenkin paikoin suppeampaa kuin aiempi ostoliikennetarjonta. Järjestöillä on omalta osaltaan tärkeä tehtävä olla toteuttamassa lasten ja nuorten kohtuuhintaista harrastustoimintaa. Vesaiset järjestävät matalan kynnyksen toimintaa, johon kaikki lapsiperheet ovat tervetulleita
Sisältö: Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksien tehtävät vaaleissa, yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät, ehdokashankinta, vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohjelma + ryhmätyöt: 1. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Runnin matkalle 13.-18.3. klo 9.30-15.00, koulutuspaikka ilmoitetaan lähiaikoina. aamulla Pärnuun saavutaan n. Avoinna arkisin klo 8.30-16. mennessä. klo 18. Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pöytyä, Kj:n johtokunta su 28.2. klo 18 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa. yhdessä vaikuttamista, kirjoittamista, sosiaalisen median keinoja jne. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. Asiantuntijana Yleisradion toimittaja, juontaja ja toimituspäällikkö Leena Pakkanen. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Mikko Kiio toimii tilaisuudessa alustajana ja kirjallisuuden maistattajana. Tärkeää. Ilm. Koulutuksen tavoitteena on luoda keinot, joilla lisätään mm. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Pertti Hakanen vieraanamme, tervetuloa keskustelemaan! MSL-Tampere, kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus to 18.2. klo 18, Tampereen Vanha kirjastotalo, luentosali. krs, Eteläranta Pori. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä sisarjärjestöjen kanssa. Pe 19.2. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pöytyä, Keskustanaisten vuosikokous su 28.2. Laita päivämäärä jo ylös kalenteriisi! Ks.ilm. ja lisätiedot: www.pirkanmaankeskusta.fi Pe 11.3. pj+siht. klo 18; 16.3. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. klo 11.30. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen ja Varsinais-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Satu Simelius. klo 11-13 Koko perheen ulkoilutapahtuma Lehmon Ukonharjun kentällä. klo 18-21 Kunnan talouden tilan mittarit - kunnan ja kuntalaisen näkökulma ?koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. klo 1116 avoinna oma messuosastomme visaisine kysymyksineen, tervetuloa vastaamaan, kolme vastaajaa palkitaan ja kaikki saa suun makeaksi. Elias Kärki pitää esitelmän aiheenaan ?Setäni Toivo Kärki?. MSL-Tampereen kirjallisuuskerho ti 23.2. Forssan torille klo 10 lähtien. klo 15-18.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. klo 18-21 Luonteva esiintyminen ?koulutus Ailavlounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. 2016 41. Paikka ja poliittinen alustaja ym. klo 18 keskustan tupailta Lassilan maamiesseurantalolla, Heiängintie 1. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. klo 18; 20.4. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Ota yhteyttä Leena Mäkiseen 040 7628889. Pori, La 5.-su 6.3. Pärnusta lähdemme 19.6. aamulla kotimatkalle. Klo 15 Raision Kaupungintalolle ystävyyskaupunki Sigtunan suomenkiel. Ke. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. klo 10-17 Keskusta mukana Motor Show ?tapahtumassa Porin Karhuhallissa, Urheilutie 1, tervetuloa keskustelemaan! Kohti kuntavaaleja 2017 - Pirkanmaan keskusta-aktiivit huom! Pirkanmaan Keskusta järjestää Keskustan puoluetoimiston ja puoluejohdon kanssa yhteistyössä Kohti kuntavaaleja ?koulutuspäivän su 20.3. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kymenlaakso Tampere, tervettulloo tarinoemaan Tampereen MSL:n Santerin kirjaston ensimmäeseen opusiltaan ti 23.2. Luvassa myös pientä tarjoilua. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Keskustan veteraanikerho. Koulutus on kohdennettu kunnallisjärjestöjen johtokunnille, vaalipäälliköille, ja -tiedottajille, paikallisyhdistysten pj+siht. ja naisten, nuorten sekä opiskelijoiden os. 040 418 1150. Pirkanmaa Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 17.2. Tule mukaan aloittamaan toimintavuotta ja ottamaan yhteisiä askeleita kohti vuoden 2017 kuntavaaleja. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. vielä paikkoja. Tarjolla kahvia ja munkkeja. (huom! paikan muutos) Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Kokouksen alustajana toimii Suomen Keskustan vpj ja ke. Annika Saarikko. Vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta ja 2. klo 19 Alastaron kunnantalolla. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Kojonkulma, Mellilä ja Metsämaa, py:ien vuosikokoukset pe 5.2. klo 17.30 Alastaron kunnantalolla. Raisio, Keskustaseniorit ja kaikki muutkin eläkeläisjärjestöt ovat tervetulleita la 13.2. tapaamiseen, Karaoke klo 15. Järjestölliseltä puolelta pohdittavaa riittää sosiaalisen median käytöstä, esiintymisestä sekä kuntavaaleihin valmistautumisesta. klo 17 keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla, Itäpuisto 9. Järjestäjänä Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura sekä Eläkeliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. eläkeläisjärj. Kuntavaaliohjelma. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, torstaisin Raision Keilahallilla klo 15-16 Keskustan seniorikeilaajat koko kevään sama vuoro. Loimaa, keskustan kj:n vuosikokous pe 5.2. kohderyhmä: kunnallisjärjestöjen johtokunnat, paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Omat mukit mukaan! Pori, To 3.3. klo 18 ?Santerin kirjastossa. Asiantuntijana kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 12.2. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistutus: Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Pe 15.4. Ohjelmassa keskustelua, Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki - nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Keskustassa tapahtuu Helsinki Ikäihmiset menossa mukana nyt ja tulevaisuudessa ?ajankohtaisseminaari ke 10.2. - 7.2.2016. Sisältö: Politiikan saralla puhumme ainakin tulevaisuuden kunnan tehtävistä, maahanmuutosta, sivistyksestä ja tietenkin sote- ja aluehallintouudistuksesta. Iltapäivässä mukana Varsinais-Suomen naisten puheenjohtaja Minna Luotonen. Varsinais-Suomen Keskustan veteraanikerho viettää 25-vuotisjuhlaansa vuoden kaikissa tilaisuuksissa. mennessä. Pori, Ma 14.3. mennessä: Teija 040-7600708, Timppa 040-5507125. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pori, To 28.4. Keskustelemme myös keskustaaatteesta periaateohjelman uudistamisen merkeissä. tarkentuu lähempänä, mutta tieto nyt jo kalentereihin. Pori, Su 24.4. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta. fi tai 050 405 7742 pe 8.4. Kaikki mukaan kuuntelemaan Pöytyän Keskustanaisten uusista raikkaista tuulista. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 50 vuotta, tervetuloa syntymäpäiväkahville piiritoimistoon to 18.2. klo 13-16. Antikatu 11. Ilmoittautumiset 24.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, vuosikokous ke 20.4. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail. com) tai Sirpalle (044 062 2266). Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. klo 18-20, Näsilinnankatu 23 A 1! Aeheina Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat ja Miten luonto parantaa sekä Arvo Kippolan Sarvet ja siivet. Keskustelun kirvoittajana kiiom mikko. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Pori, Su 14.2. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa, Tule kertomaan kuulumisia ja puhumaan politiikkaa Keskustan teltalle la 13.2. Ota rohkeasti yhteyttä. Järjestäjänä Forssan kj Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.2. vuosikokousasiat tileineen ym., kuntavaaliasiat sekä puidaan seurakunnalliset. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Yhteiskyyti mahdollinen, kokoonnutaan klo 12.40 S - Marketin pihalla Kontiolahti, kj ry:n vuosikoko- 5.2. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. Tuunajärven-Laitila, Su 31.1. Tapahtuma on suunnattu kaikille Keskustan toimijoille ja kuntapäättäjille. klo 17 Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Pohjois-Karjala Kontiolahti, Ystävänpäivänä su 14.2. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. La 19.3. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. klo 9.30-15 Kohti kuntavaaleja -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Aluksi on Heikki Haaviston vartti. arpajaiset ja ruokailun jälkeen lattarimusiikin tanssit juhlasalissa. Hinta 20e/hlö maksetaan ennen tilaisuuden alkua klo 10.30-11.30. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@ keskusta.fi t ai 050 405 7742 pe 4.3. mennessä. klo 18; 18.5. klo 15-18.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki. Matkan hinta on n.300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Söörmarkku, To 18.2. Hiihtoa, mäenlaskua, pulkkakisailua, polttopalloa ym. Paikalla luottamushenkilöitä, tule keskustelemaan. Aiheina Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat ja Miten luonto parantaa sekä Arvo Kippolan Sarvet ja siivet. mennessä. klo 18 py:n syys- ja vuosikokous monitoimitalolla, käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiri käynnistää 12 koulutuksen sarjan. ja lisätiedot: www.keskusta.fi Kiikoinen, po menossa mukana Ystävänpäivämessuilla Kiikoisten Toukolan koululla 13.-14.2. Toivomme, että kunnallisjärjestöt ja yhdistykset tukevat ainakin osittain viikonloppuun osallistuvia ja ovat siten kehittämässä puolueen paikallista toimintaa. Ilmoittautuminen 12.3. klo 16.00 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa, Yläneentie 11. Ilmoittautuminen kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 11.3. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Keskustan perinteiset politiikka- ja toimintapäivät järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa (Kalevantie 4) 6. klo 18 Porissa. Käsittelyssä mm. Klo 18 Hintsan Kokousmakasiinissa. Herätellään ja aktivoidaan Pöytyän naisväestöä mukaan toimintaan uusin konstein. Tervetuloa kevätpäiville Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12) pe 18.3. Raision Keskustan helmikuun kk- palaveri on ke 17.2. Tarjolla hernekeittoa, makkaranpaistoa, kuumaa mehua ja lisäksi ilmapalloja lapsille. Vapaa pääsy, Tervetuloa! Järjestää Keskustan Lehmon py ja Keskustan Kontiolahden kj. Kontiolahti, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 13-14. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. Järjestäjänä Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura sekä Eläkeliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit Uusimaa Ikäihmiset menossa mukana nyt ja tulevaisuudessa ?ajankohtaisseminaari ke 10.2. klo 19 py:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkuntie 265, 29570 Söörmarkku
Kunnantalon valtuustosalissa. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. Keskustan Mourujärven po ry klo 13.30. Ilm. Tarjolla on hernekeittoa, laskiaispullia ja mukavaa yhdessäoloa ulkoilun merkeissä. klo 15. Peräpohjola Kasvun mahdollisuuksia länsirajalla -yrittäjyysseminaari ja yrittäjäillallinen 20.2. Kj ry kutsuu seuraavat paikallisyhdistykset/osastot ylimääräisiin kokouksiin, joissa käsitellään paikallisyhdistyksien/ -osastojen lakkauttamista la 6.2. Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Rosenbergillä Sipolassa la 19.3. Tilaisuus on maksuton. Pohjois-Savo Kevätmatka Baltian maihin 20.24.4. Sitovat ilimoottautumiset merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 tekstarilla tai soittamalla klo 19 jälkehen. eduskuntaryhmän pj Matti Vanhanen. klo 18 alkaen kunnanhallituksen huoneessa. Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirien yhteinen järjestöviikonloppu Torniossa Lappian tiloissa la 20.2. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Kysymys on kansalaisen kukkaron ohella kansallisesta turvallisuudesta, hän totesi Twitterissä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä puolestaan ihmetteli, miten isoja voittoja tehnyt yhtiö voi maksaa Suomessa lähes olemattomasti veroja. Carunan liikevoitto oli vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa. Ilmoittaudu etela-savo@vesaiset.fi Mikkeli, 21.2. Keskustelussa Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli. grillimakkaraa ja lämmintä mehua. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. alkaen klo 17.30 kahvitarjoilulla Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. klo 17. Kokoukseen kutsutaan kj johtokunta, kaupungin valtuutetut ja varaval- tuutetut sekä paikallisosastojen edustajat. Klo 18.30 valtuustoryhmän kokous. (keskiviikko-sunnuntai). Paikka: Mikkelin kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone 2 krs. Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus la 27.2. alk. Keskustanaisten Huttulan osaston ylimääräinen yleinen kokous pidetään samassa osoitteessa klo 18. klo 13.45. Keskustapuolueen Pernun po r.y. klo 14. Keskustan Peräposion po ry klo 14.15. Asialistalla on Keskustanaisten yhdistyksen purkaminen. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kiitos mielenkiinnosta tilaisuuksia kohtaan! Tervola, kj:n johtokunnan kokous ke 10.2. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Tervetuloa matkalle, ilmoittaudu pian, viimeistään 1.3.2016! Etelä-Pohjanmaa Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. klo 15. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä johtokunnan jäseniin. Ilmoittautumiset pikaisesti piiritoimistolle. Keskustanaisten Akatemia: Esiintyminen ja tyyli pe 19.2. Iltapalatarjoilun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 7.2. Mahdollisuus myös yöpymiseen. Naiset ja voima . Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. on siirretty myöhemmälle ajankohdalle. Puhelimitse 050347 3556/Ulla-Riitta tai 044-342 0724/Ella. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. Ohjaajakoulutus la 6.2. jaana. kytta@vesaiset.fi. Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus pe 26.2. Kirja voitti Tieto-Finlandian 2015. Mikkeli, keskustanaisten vuosikokous 24.2. klo 19 Galleria Arissa, Kasarminkatu 3 Mikkeli. Vesaiset, 19.3. Ohjelmassa lauantaina järjestöasiaa sekä laadukkaita alustuksia, paikalla mm. klo 18 alkaen Kalajoella, Sandy Kelt ?ravintola. Tapaamisen teemana alueen elinvoimaisuus ja työllisyysvaikutukset ydinvoimalan imussa. alkaen klo 12. alk. Tampereelle lähtee lauantai aamuna Vaasasta. klo 18.30 alkaen Ponipihalla, Hietasaaressa. Nuoren Keskustan Liiton Posion osasto r.y. Lisätiedot ja ilm. Keskustan Anetjärven po ry klo 12.30. alk. Jaetaan hyviä käytäntöjä, Yhteeskyyti puolueen politiikkaja toimintapäiville 6.-7.2. Tilaisuus on maksuton. Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 17.2. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo 18 Rokualla, Kuntoraitti 2. klo 8.30 aamukahveilla Mikkelissä Suomen NuorisoOpisto Paukkulan seminaarisalissa. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. Päivään sisältyy myös lounastarjoilu. (sis. klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. Kouluttajana mm. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo17. klo 17.30 kunnallisjärjestön johtokunnan kokous. Ilmainen, kimppakyyti Mikkelistä. Ohjelma ja majootus www.keskusta.fi. Itä-Savo E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua 20.2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa, kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. arvontaa. 33 Mikkeli. ja la 27.2. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskustan tupailta Pihlajavedellä Salmisilla (os. Matka alkaa Iisalmesta linja-autolla Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan. Ensimmäinen yö vietetään Pärnussa, josta jatkamme matkaa halki Latvian, Liettuaan Vilnaan. Tutustumme Vilnaan kaupunkiin paikallisen oppaan johdolla. Vilnaan majoitumme hotelliin kahdeksi yöksi. Vilnasta matkamme jatkuu Viron puolelle Tarttoon, jossa yövymme ja tutustumme kaupunkiin opastetulla kierroksella. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. Varaathan kolikoita/pientä rahaa. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 22.2. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. klo 18 Keskustan Aloiteilta piiritoimistolla, Porrassalmenk. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 16.2. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050-347 3556/Ulla-Riitta. Yhteisöveroa yhtiö maksoi voitostaan vain 1,6 prosenttia eli hiukan yli 800 000 euroa. Ylen mukaan yhtiön rahavirrat kulkevat veroparatiisissa toimivan holdingyhtiön kautta. Petra Pöyliö us Kontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 14 alkaen. Sunnuntaiaamuna matkamme suuntautuu Tallinnaan, jossa nousemme laivaan kotimatkaa varten. Matkalla tutustumme Baltian kulttuuriin ja historiaan asiantuntijan johdolla. Matka on tarkoitettu naisille ja miehille ja sen järjestävät P-S:n keskustanaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka Oy. Tapaaminen on osallistujille maksuton. Siikalatva. Paikalla myös piirin pj Pertti Lehtomäki. Etelä-Savo Mikkeli, 16.2. Tarkempaa ohjelmaa ja majoitusta voi tiedustella sekä ilmoittautuminen: kai.puro@keskusta.fi tai 040 837 9867.. Vapaa pääsy! Lappi Posio. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mikkeli. klo 10-14 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. Teemme aloitteita puoluekokoukselle (10.-12.6 Seinäjoki) Tervetuloa, vapaa pääsy! Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. Tervetuloa! Vesaiset Pohjois-Pohjanmaa. Tilaisuus päättyy klo 20, jolloin osallistujien kesken Carunan hinnankorotukset suututtavat Samuli Nissilä ?Huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta elintärkeät sähköverkot olisi pitänyt pitää suomalaisissa käsissä.? Näin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoitti blogissaan joulukuussa 2013, kun valtionyhtiö Fortum oli päättänyt myydä Suomen sähköverkkonsa pääasiassa ulkomaisille sijoittajille. Silloinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) piti myyntiä hyvänä ratkaisuna ja vakuutti, ettei kauppa nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille. Sähköverkon nykyinen omistaja Caruna ilmoitti hiljattain nostavansa hintojaan jopa 30 prosenttia. Hinnankorotukset saivat keskustapoliitikot tuohtumaan, ja elinkeinoministeri Olli Rehn pyysi Energiavirastolta selvityksen asiasta. Pääministeri Sipilän mielestä päättäjien täy- 42 5.2.2016 tyy nyt tehdä kaikki voitava, että sähkönsiirron hinnat pysyvät hallinnassa. Hinta 20?/kerta ja kausi 120?. ja lisätiedot sanna-mari.talala@keskusta. fi. Tapaamisen järjestävät Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaiset ja Kokoomusnaise t. Lisätiedot ja ilm. jaana.kytta@vesaiset.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piirin perinteiset järjestöpäivät Rokualla 20.-21.2. (sis. Caruna-tapaus osoittaa, miten tärkeää valtion omistajapolitiikka on. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40. Toimintapisteet: poninhoitoa, haliponi ja halinalle, kepparirata, perinneleikkejä, askartelua, kotieläinpiha. Elina Suoranta p. Elisa Koivumaa. Keskustan Keskiposion po ry klo 13. Keskustan Lohirannan py ry klo 13.15. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. Kirkkotie 1, 97900 Posio: Suomen Keskusta Aittaperän po ry klo 12.15. su 21.2. klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. Ilmainen, kimppakyydit. puolueen vpj Annika Saarikko. Lisätiedot ja ilm. Tarkempi ohjelma ja hinnat nettisivuilla keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa tai piiritoimistolta. Reitti: Vaasa-Laihia-Jalasjärvi-Tampere. Lähtö Seinäjoelta n. klo 12 . mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai ella. sikio@keskusta.fi . Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. naisvaikuttajatapaaminen ke 10.2. Keskustassa tapahtuu Karjala Huttula, py:n syys- ja vuosikokous pidetään Matti ja Maija Tapanaisella Tynnyrkyläntie 57 ke 10.2. klo 18.30. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Katja Koivukoski 0405338160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Oulu. klo 14.30. Keskustapuolueen Tolvan py ry klo 14.45. Keskustan Hyväniemen po ry klo 12.45. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. Ystävänpäivätapahtuma pe 12.2. klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. Lehtomäentie 4) pe 4.3. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Paikalle kutsutaan kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut, kj johtokunta ja paikallisosastojen edustajat. Sunnuntaina ohjelmassa puolueen kuntavaalikoulutus, paikalla mm. Lisäksi tapahtuman ajan: poniajelua, puffetti, jossa myynnissä mm. Pia Högberg p. mennessä sanna-mari.tala@ keskusta.fi. Alustajina alan asiantuntijat. klo 13 alkaen. Ilmoittaudu ita-savo@vesaiset.fi E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua la 20.2. klo 18. 040-721 0636. Sipilän mukaan Carunan hinnankorotus tuntuu perusteettoman suurelta. Samaa mieltä on konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen. . Lähtö Seinäjoelta n.klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40
Kautta rantain. Niissä on salaperäisyyttä ja tunnelatausta. Osa kirjoituksista ilmestyi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Kissa pöydällä -palstalla vuosina 2007?2009, osa sananselityksistä on uusia. Mistä onkaan saanut alkunsa esimerkiksi paljon käytetty idiomi ?Kestävätkö rahkeet?? Kuisma kirjoittaa: ?Rahkeet ovat ne nahkahihnat, joilla reen tai kärrin aisat sidotaan valjaisiin ja luokkiin eli vempeleeseen. Kulttuuri Juha Kuisman Aimo-isä oli keskustalainen kunnallispoliitikko Lempäälässä. Isoisä Antti Kuisma oli kolmen kauden kansanedustaja Sakkolasta, Kannakselta. ?Kimpsut ja kampsut ja kautta rantain? Suomalaiset sanonnat kertovat talonpoikaisesta elämänmenosta Teksti: Kari Kumpulampi Kuva: Jaakko Martikainen Lempäälässä Lastusten kylässä asuva Juha Kuisma on innostunut talonpoikaiskulttuurista. Vaikka elämme modernissa maailmassa ja käpälöimme tietokonetta, on yhä jotakin vanhaa, joka säilyy ja koskettaa. Kimpsut ja kampsut. 2016 43. Joskus ne kuulostavat ikään kuin voimasanoilta, Kuisma selvittää. Hän tähdentää, että Tupenrapinat-teos ei ole väitöskirja tai akateeminen tutkimus. ??Lottoamista tämä on, loputon suo. Jos kirjasta jää hyvä fiilis, pystyn tekemään vielä toisen vastaavan. Pirkanmaalainen Kuisma on monelle kes- kustalaiselle tuttu mies. Hän kirjoittaa yhteiskunnallisista aiheista, kuten ekohistoriasta, biotaloudesta ja kylätoiminnasta. ??Kirjoittamisesta on tullut minulle yksi tapa olla ja elää. Kuisman kirjassa idiomeja tutkitaan monelta kantilta ja antaumuksella. Monet niistä tulevat jopa 5?000 vuoden takaa. Kuisman mukaan hänen idiomikirjansa on hengeltään samaa kulttuuria kuin vaikkapa puuveneen tai hirsitalon rakentaminen. ??Idiomit ankkuroituvat olemisen vahvoihin asioihin. Hyvän sään aikana. Joka viikko täytyy jotakin kirjoittaa, jotta kokee olevansa terve, hän sanoo. 5.2. Matka sanojen, sanontojen ja kielen saloihin, syveni opiskeluvuosina 1970-luvun Jyväskylässä. Kuisma kirjoitti muun muassa paikalliseen Ylioppilaslehteen. Hän on julkaissut kymmeniä kirjoja ja kolumneja eri lehdissä. Rahkeiden riittäminen ei tarkoita niiden pituutta vaan sitä, kestävätkö rahkeet toisinaan raskaankin kuorman vetämisen.? Ja hieman myöhemmin: ?Sanonta tarkoittaa nykykielessä kysymystä: Riittävätkö asianomaisen kyvyt tehtävässä onnistumiseen?? ??Entisajan ihminen on elänyt lähellä luontoa, josta monet idiomitkin ovat peräisin. Maatilalla kasvanut Kuisma on uhrannut runsaasti aikaa talonpoikaisten sanontojen tutkimiseen. ??Puolet elämästäni, Kuisma täsmentää. Näistä lähtökohdista syntyi hänen uusi teoksensa, Tupenrapinat (Maahenki 2015). Suomen kielen syvyyksiä luotaava teos sisältää idiomeja eli sanontoja, joita ei voi ymmärtää vain yksittäisten sanojen perusteella. Taustoitusta tarvitaan, sillä suuri osa idiomeista selittyy ainoastaan vanhan, talonpoikaisen elämänmenon kautta. Nostaa kissa pöydälle. Pitää olla käytettävissä kaiken aikaa. Hän sai viime eduskuntavaaleissa keskustan ehdokkaana 3?400 ääntä, mutta ei tullut valituksi. ??Tulos oli aluksi pettymys, mutta äänimäärä oli ensimmäisen kerran yrittäjälle hyvä, Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013 toiminut Kuisma toteaa. Poliittisella urallaan Kuisma on työskennellyt myös kolmen pääministerin erityisavustajana talouspolitiikan alalla. ??Erityisavustajan homma on tuulista ja sopii paremmin nuorelle ihmiselle. Stressitaso on niissä tehtävissä korkea. Kuisman mukaan pääministerin lähipiirissä Suomea joutuu tarkastelemaan isommasta ?helikopterikuvasta?, ei niinkään yhden puolueen vinkkelistä. Kuisma sai kipinän kirjoittamiseen jo var- hain
Kuinka monella suomalaisella kaupungilla/alueella on ystävyyskaupunki Kiinassa: a) alle 10, b) 10?20, c) yli 30? 9. Keskustayrittäjien mielestä alle kymmenen työntekijän yrityksissä ei pitäisi vaatia raskaan luottamusmiespakon vaatimusta. Australialla on maan symbolina kolme kansalliseläintä. Millä alalla teollisuustyöntekijöiden, se- ka johtajana toimii Kari Väänänen. Minkä maalaisia sävelmiä alunperin olivat Suomen sota-ajan 1940?45 suosikit Eldanka-järven jää, Elämää juoksuhaudoissa, Kodin kynttilät, Liisa pien? 3. Mikä? 6 3 2 9 2 3 9 5 2 1 3 2 9 7 8 5 6 4 5 2 9 6 1 4 3 8 7 5 6 6 9 2 5 7 7 1 8 6 2 9 8 1 7 4 3 5 5 4 9 5 8 1 6 9 3 4 3 7 8 7 2 4 7 3 1 5 2 7 8 6 9 1 1 3 5 7 2 1 9 5 6 8 4 6 9 6 2 8 3 7 5 4 6 3 1 5 8 9 5 9 2 4 1 4 8 6 1 2 7 3 3 1 6 8 4 7 1 9 5 2 8 3 2 4 6 9 8 2 5 1 7 3 6 1 7 8 7 8 5 3 7 6 2 9 1 9 4 1 7 3 6 8 4 9 2 5 4 6 8 5 9 2 3 1 7 2 5 9 1 3 7 8 4 6 7 3 5 2 1 8 6 9 4 9 1 4 3 5 6 2 7 8 6 8 2 7 4 9 1 5 3 5 9 7 8 6 1 4 3 2 3 4 6 9 2 5 7 8 1 8 2 1 4 7 3 5 6 9 7 2. Ensimmäisissä talviolympialaisissa Chamonixissa 1924 naisilla oli yksi laji, johon voivat osallistua. Time in the Valley), 8) emu ja koala eli pussikarhu, 9) parsakaali, 10) taitoluistelu. 2 7 1 9 5 1 6 3 4 7 8 2 7 4 7 3 5 2 8 6 9 1 1 3 7 2 9 5 8 4 6 6 2 8 7 4 3 1 5 9 5 9 4 1 8 6 2 7 3 3 1 6 4 7 9 5 2 8 4 5 7 9 8 5 6 6 9 5 2 4 9 8 5 1 3 6 7 7 8 5 3 6 2 9 1 4 44 10. Kuinka monta kymmentä prosenttia heistä on naisia? 7. Keskustayrittäjät: Paikallinen sopiminen hallituksen käsissä Anja Manninen Hallituksen on pidettävä paikallisen sopimisen edistämisestä valta kokonaan omissa käsissään riippumatta järjestöjen neuvotteluista, Suomen Keskustayrittäjät edellyttää. Keskustayrittäjien mukaan työmarkkinajärjestöjen keskinäisin sopimuksin paikallisen sopimisen laajentamisessa ei saavuteta niitä kilpailukyky- ja työllisyysvaikutuksia, joihin hallitus tähtää. ??Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että hallitus pitää kiinni hallitusohjelmansa kirjauksesta, jonka mukaan ?hallitus huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistamisesta lainsäädäntöhank- Maria Seppälä kein?, todetaan keskustayrittäjien kannanotossa. Yrittäjät epäilevät, että jos paikallinen sopiminen sidotaan luottamusmiehen valintaan, jää sopiminen monessa yrityksessä toteutumatta. ??Pelko SAK:n puuttumisesta yrityksen kehitystarpeisiin johtaa vääjäämättä paikallisen sopimisen hylkäämiseen monessa pienyrityksessä. Suomen työllistävästä yrityskannasta suurin osa on alle viiden työntekijän yrityksiä. Mikä on Helsingin yliopiston Ruralia- 8. Kunta-alalla on työntekijöitä vajaa 430 000 (tilanne lokakuu 2014). Mitkä ovat ne kaksi muuta? instituutti, jolla on toimintapisteet Mikkelissä ja Seinäjoella? 4. Mikä/mitä on broccoli: a) kouluratsas- tuksen yksi askellaji, b) parsakaali, c) suolistosairaus? 5. Milloin tätä leivosta ensimmäisen kerran Suomessa nautittiin? 2. Kenguru on yksi. Mikä kaupunki, mikä teatteri? kä miesten että naisten, säännöllisen työajan keskituntiansio oli vuoden 2014 loppuneljänneksellä korkein: paperi-, kemian-, elintarvike-, energia- vai graafisessa teollisuudessa? 6. Runebergintorttu-sesonki on tammikuun alusta näihin päiviin. Järjestön mukaan asiat voi pienyrityksissä hoitaa yksinkertaisemmin ja joustavammin. Jari Laukkanen 9 Tietotesti Milloin Suomessa nautittiin ensimmäisen kerran runebergintorttua? 1. Jari Tervon romaaniin pohjautuvaa, Esko Janhusen kirjoittamaa näytelmää Esikoinen on esitetty syyskuun lopulta saakka ja esitetään parhaillaan teatterissa, jon- 1 7 3 6 8 4 9 2 5 4 6 8 5 9 2 3 1 7 2 5 9 1 3 7 8 4 6 7 3 5 2 1 8 6 9 4 5 7 9 1 4 3 5 6 2 7 8 6 8 2 7 4 9 1 5 3 5 9 7 8 6 1 4 3 2 8 3 6 7 8 2 1 4 7 3 5 6 9 8 6 2 9 1 7 4 3 5 1 9 1 6 3 4 6 9 2 5 7 8 1 5.2.2016 Vastaukset: 1) paperiteollisuus, miehet 19,37 e/t, naiset 17,95, 2) 80 prosenttia, 3) maatalousmetsätieteellisen erillinen laitos, painopisteet ruokaketju ja luonnonvarat, paikalliskehitys, 4) yli 30 (lähde: Taina Susiluoto TEM 6/2015), 5) Rovaniemen Teatteri, 6) 1840-luvulla, 7) Eldanka-järven jää, Liisa pien saksalaisia, Elämää juoksuhaudoissa venäläinen, Kodin kynttilät amerikkalainen (Joe Lyons: When It?s LampLightin
Tampereella pohjustetaan periaateohjelmaa Anja Manninen Periaateohjelman pohjustusta, suuntaviivoja vuoden 2017 kuntavaaleihin, me-hengen etsimistä ja viestintävinkkejä on tarjolla ensi viikonloppuna keskustan perinteisillä politiikka- ja toimintapäivillä. Päivät järjestetään Tampereella yliopiston tiloissa. Molempina päivinä on tarjolla 3?4 rinnakkaista tilaisuutta, joista jokainen voi valita kiinnostavimmat omien mieltymystensä mukaan. Luvassa on laaja kattaus ajankohtaisia teemoja: soteuudistusta, tulevaisuuden kunnan hahmottelemista, liikenteen ja kierrätyksen kehittämistä, koulutuksen uu- distamistarpeita, asiaa maahanmuutosta ja kotouttamisesta sekä vihapuheiden ja -tekojen torjumisesta. Keskustelemassa ovat keskustan puoluejohto, ministerit (myös yksi kokoomusministeri), monia keskustalaisia ja muiden puolueiden kansanedustajia, tutkijoita sekä kansalaisjärjestöjen, poliisin ja yrityselämän edustajia. Lauantaina kello 11?14 keskustan johto, ministereitä ja kansanedustajia on Koskikeskuksen lavalla kertomassa, mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse ja kuinka keskusta uudistaa Suomea. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestä kertoo samassa tilaisuudessa kunnallisvaalinäkymistä. 5.2. 2016 45
Useimmissa Euroopan unionin maissa ympäristöluvan vaativia laitoksia on aiemmin ollut huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Ylivoimaisesti suurin osa luvanvaraisista kohteista on eläinsuojia tai kalankasvatuslaitoksia. Johtamassani ympäristöministeriössä asiaan on tartuttu. Lupamenettelyjen määrää on muualla onnistuttu vähentämään erilaisilla hallinnon keventämishankkeilla. Suomen tuotantolaitoksista valtion viranomaisten valvomia on noin 6?500 ja kuntien toimivaltaan kuuluvia hieman alle 14?000. Viime vaalikaudella toteutetussa ensimmäisessä vaiheessa noin 3?000 eläinsuojaa ja noin 300 turkistarhaa poistui ympäristöluvanvaraisuudesta kokonaan. Samalla noin 800 aluehallintovirastojen luvittamaa ja ELY-keskuksien valvomaa eläinsuojaa siirtyi toimijoiden lähelle kunnan valvottavaksi. Seuraavana askeleena perkaamme vielä kerran vain vähäisiä ympäristövaikutuksia omaavat toimet, jotka voitaisiin kokonaan vapauttaa luvanvaraisuudesta. Tällaisia ovat muun muassa teurastamo, lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos, perunaa tai juureksia käsittelevä laitos, panimo, margariinia tai öljyä valmistava laitos, rehua ja rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava laitos sekä kalankasvatuksen kiertovesilaitos. Yhteensä tällaisia laitoksia on Suomessa noin 600. 46 5.2.2016 Niiden toimintojen osalta, jotka edelleen jäisivät lupa- haun piiriin, etsitään nykyistä kevyempää menettelyä. Pisimmällä on lupaa tarvitsevien piirissä olevien eläinsuojien luvitus. Toiminta voitaisiin aloittaa 90 päivän kuluttua vaatimukset täyttävän ilmoituksen jättämisestä, myös siinä tapauksessa, ettei luvan myöntäjä asiaan reagoi. Ilmoitusmenettelyn yhteyteen harkitaan mahdollisuutta yhdistää naapureiden ja asianosaisten kuuleminen. Menettely edellyttää toimialakohtaista valtioneuvoston asetusta, jonka valmistelu on kesken. Kuulemiskierroksella saadut näkökulmat huomioidaan ja asiasta järjestetään vielä toinen kuulemiskierros, mikäli ilmoitusmenettelylle saadaan toimijoiden tuki. Näiden lisäksi valmistellaan varsinaisen ympäristölupahaun piiriin jäävien toimintojen lupamenettelyn merkittävää uudistamista. Lausuntokierrokselle lähetettäisiin hakemuksen lisäksi myös lupapäätösluonnos. Kirjoittaja on maatalous- ja ympäristöministeri.. Tavoite on, että luvan saaminen hoituisi ilmoituslomakkeen avulla. Lomakkeessa kysyttäisiin ympäristönäkökulmasta tärkeimmät ja olennaisimmat karjasuojaan liittyvät asiat. Savottaan ryhdytään selvittämällä, miten asiaa hoidetaan muissa maissa. Suomessa on ympäristöluvanvaraisia tuotantolaitoksia väkilukuun suhteutettuna 3?7 kertaa enemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. vieraskolumni kimmo tiilikainen Maalaisjärkeä lupien hakemiseen Lupahallinto hidastaa potentiaalisia investointeja jo- pa miljardien eurojen edestä. Tavoitteena on tehdä kokeilu, jossa asetetaan tarkat määräaikatavoitteet kullekin käsittelyvaiheelle. Käsittelijän tulisi myös välittömästi tarkistaa hakemus ja ilmoittaa hakijalle heti alkuvaiheessa tarvittavista lisäselvityksistä ja mahdollisista puutteista
Joka kolmas lähtee kesken pois, koska häntä ei saa käskeä. Nenonen Järki käteen Raittiuskasvatus ei aina ole ollut tolkullista. Sitten valistushenkilö laittoi madon viinalasiin ja mato kuoli. Opetus lankesi otolliseen maaperään. 2016 47. Nyt joka kolmas nuuskaa armeijassa. Jos ei aina olekaan nikotiinia, niin ihminen vetää siinäkin henkeensä kemikaaleja, joiden vaikutus näkyy sitten, kun se on myöhäistä. Sähkötupakointia ei tuomita, päätellen siitä, että lehdessä oli juttu, jossa varoiteltiin vain sähkötupakan lataamisen vaaroista ?Järki käteen sähkötupakkaa ladatessa?. Niin sanotut tankkaajat hakevat Venäjältä halpaa bensaa (euron litra jää verotuloa saamatta) ja laillisesti kartongin tupakkaa joka käynnillä. Ehkä tarkoitus on pyhittänyt keinot. Järki käteen, tuuleta pirilabra oikein. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 5.2. Odotellaan sitä sadan kilon huumelastia, että päästäisiin motivoimaan muitakin kertomalla, että katukaupassa tästä saisi miljoona euroa, helposti. Kun ei tupakkaa , niin sitten sähkötupakkaa. Vain luuserit polttavat. Entinen pääministeri Katainen poltti pikkusikareita. No sitähän minä just sanoin! Tupakka olisi hyvä verontuoja, jollei puoli Suomea polttaisi Venäjältä laillisesti salakuljetettua tupakkaa. Kun pojat kasvoivat aikuisiksi, he ostivat viikonloppuna pullon viinaa, nimenomaisena tarkoituksena tappaa matoja, itsestään. Näin Suomi voitti lapamadon! Raittiuden vastaisesti toimiminen on osa miehuusriitte- Armeijassa tupakanmittainen tauko oli virallinen aikayksikkö. jä, aivan kuin karvanoppa-auton ajaminen sähkötolpan ympärille tai ainakin katolleen jonkun pellolle. Armeijassa tupakanmittainen tauko oli virallinen aikayksikkö. Eipä sieltä siis paljon raitista reserviä kasva. Tupakoitsijoista on tehty kutakuinkin lainsuojattomia, eikä se ainakaan minua haittaa. Ettei vain tule kohta kunnallisten terveysviranomaisten vastuulle vastata sähkötupakoiden latauksen turvallisuudesta. Odotan myös ohjeistusta siihen, kuinka vältytään pontikkapannun räjähtämiseltä ja höpöheinän vaatehuonekasvatuksen kosteushaitoilta. Melkoinen osa niistä menee myyntiin. Tulli tietäisi vakituiset tupakkajobbarit, mutta eihän siihen puututa. Olen antanut kertoa itselleni, että kouluja kiertävät raittiuskasvattajat, joskus vuonna paripulpetti ja karttakeppi, laittoivat onkilieron vesilasiin. Se kiemurteli iloisesti
/ vuosi. TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. / 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi (norm. 151?) Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / vuosi) Olen keskustan jäsen Vastaanottaja maksaa postimaksun Tarjous Kestotilaus 109 . / 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90