Toisin kävi.
Ajassa
Analyysi
Ilmiöt
Eläinten
olot kiinnostavat
Terrori-iskut
innostavat matkijoita
Brasilian
kahdet kasvot. 6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 28 / 5.8.2016 / 4,80 ?
Tienraivaaja
Vuoden 2015 linnanjuhlien piti olla Markku Rossille
ihan tavalliset
sisältö
5.8.
2016
Lappi haluaa lisää kesävieraita
Turisteja houkutellaan pohjoiseen myös talvikauden ulkopuolella s. 26
2
5.8.2016
37
Terrorismin torjuntaan tarvitaan
monipuolinen työkalupakki s. 32
Kesämökistä luopumista pitää
kypsytellä vuosikausia s. 14
Olympialaisiin valmistautuva
Brasilia on ristiriitojen maa s. 2016
3. 34
Keskustanuoret ei ole puudeli
vaan piikki lihassa,
Miika Kiiskilä sanoo s. 16
Hammaslääkäri Pirjo Friedman
lentää työssään ympäri
Kanadan syrjäseutuja s. 38
5.8. Vauraus ei saa rajautua vain tietyille
ihmisille tai alueille.
Katri Kulmuni s
perustettu 1908 . Nyt odotellaan vain sitä, kuka ensiksi haastaa Rinteen. Sen jälkeen puolue on siis ehtinyt kokeilla
kolmea puheenjohtajaa, joista yksikään ei ole kyennyt kääntämään eduskuntavaalien laskevaa trendiä.
Lipposen SDP sai parhaimmillaan vuoden 1995 eduskuntavaaleissa 786 000 ääntä ja 63 kansanedustajaa. Esimerkiksi brittien erohanke EU:sta ja viime kuukausien terrori-iskut
saattavat hyvinkin näkyä seuraavissa mittauksissa.
SDP:n ongelmat ovatkin paljon syvemmällä. Päätoimittaja Juha Määttä
Irene Stachon / Lehtikuva
Suomi tarvitsee myös
toimintakykyistä
sosiaalidemokraattista puoluetta.
Pääkirjoitus
SDP on ajautumassa puheenjohtajapeliin
S
DP:n seuraava puoluekokous järjestetään vain puolen
vuoden kuluttua ensi helmikuussa. Rivien kokoaminen näyttää olevan puolueessa vieläkin kesken.
4
5.8.2016
Urpilainen ehti vetää puolueetta kuusi vuotta Eero Heinäluoman kolmen vuoden pätkäpestin jälkeen. Taustalla on
ensinnäkin kahden vuoden takainen repivä puheenjohtajakamppailu, jossa Antti Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen. Näiden lukujen valossa kyse on todellakin paljon
enemmästä kuin puolueen puheenjohtajan nimestä.
Ennusmerkit viittaavat nyt perinteisen henkilöpelin käynnistymiseen SDP:ssä. Viimeisin pitkäaikainen puheenjohtaja oli Paavo Lipponen, joka johti SDP:tä
vuosina 1993?2005. Rinne kertoo jatkohaluistaan vasta pari
kuukautta ennen puoluekokousta, mikä antaa mahdollisuuden myös vapaaehtoiseen luopumiseen.
On syytä toivoa, että suurin oppositiopuolue kykenisi käymään syvällistä keskustelua myös puolueen tehtävästä ja linjasta.
Sillä ilman sarvia ja hampaita pitää todeta, että Suomi tarvitsee myös kohtuullisen kokoista ja toimintakykyistä sosiaalidemokraattista puoluetta.. SDP:n kannatus kääntyi keväällä laskuun, ja puolue menetti ykköstilan keskustalle.
Käännekohdaksi näyttää muodostuneen yhteiskuntasopimuksen solmiminen juuri ennen keskustan ja kokoomuksen
kesäkuun puoluekokouksia.
Sosiaalidemokraatit ovat itsekin arvioineet, että heidän
kannattajilleen tämä palkansaajien kannalta raskas sopimus on ollut vaikea pala niellä, vaikka puolue tukikin sen aikaansaamista.
Gallupit tulevat ja menevät eikä suuren puolueen kannattaisi pelkästään niiden perusteella johtajia vaihdella. On siis luonnollista, että puolueessa viritellään keskustelua politiikan linjasta ja henkilöistä.
Viime kuukausien gallupit ovat olleet ikävää luettavaa varsinkin puheenjohtaja Antti Rinteelle. Rinteen tulos
vuosi sitten oli 490 000 ääntä ja 34 kansanedustajaa.
Puolue menetti siis 20 vuodessa 300 000 ääntä ja 29 kansanedustajaa. Ulkoiset
tekijät voivat paljonkin heilutella kannatuslukuja
jo lähellä (Yle 22.5.). Ikirouta sulaa hälyttävää tahtia (Iltalehti 4.6.). Tiesimme, että se oli leiri. Tiesimme, että Buchenwald oli olemassa, mutta uskoimme sen olleen rangaistuslaitos. Emme olleet
vastuussa?
Sanommeko jopa näin:
. Hupenevista luonnonvaroista kamppailevien valtioiden välille syntyy sotia.
Kun meitä aikanaan vanhuksina haastatellaan ja
meiltä kysytään, miksi rosvosimme jälkipolvien
elinmahdollisuudet, mitä vastaamme?
Emme tienneet. Harva asiantuntija kuitenkaan uskoo, että odotettavissa on mitään hyvää.
Kansainvälinen tiedeyhteisö on käytännössä yksimielinen siitä, että ilmastonmuutoksen taustalla on ihmisen toiminta. Tiesimme, että juutalaisia meni sinne, Pomsel sanoo dokumentissa Ilta-Sanomien mukaan.
Pomsel oli vuonna 1943 paikalla Berliinin Urheilupalatsissa, jossa Goebbels julisti puheessaan totaalisen sodan Saksan vihollisille.
. Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä (Yle 7.5.). Maapallon ilmasto lämpenee nyt rajusti
. En
vain kuunnellut, koska se ei kiinnostanut minua,
hän sanoo.
Samaa ovat sanoneet muutkin Pomselin aikalaiset.
Juutalaiset katosivat naapurustosta yksi toisensa
jälkeen, mutta kenenkään mieleen ei juolahtanut
pohtia, minne.
Tuhoamisleirien krematorioista leijaileva tuhka
ja makea savu eivät kiinnostaneet lähikaupunkien
asukkaita.
Kaikki katsoivat pois. Grönlannin valtava jäätikkö alkoi
sulaa etuajassa (Iltalehti 16.4.).
Käynnissä on kehitys, jonka seurauksia emme tiedä. En
vain kuunnellut, koska se ei kiinnostanut minua.
Samuli Nissilä
5.8. Hän sanoo, ettei tiennyt kaasukammioista eikä krematorioista.
. tutkija: ?turvaraja. Jopa sivistyneet ihmiset alkavat ennen pitkää pitää mitä hirveimpiä
asioita täysin normaaleina.
Orjuus oli Yhdysvaltain etelävaltioissa luonnollinen asiaintila, siirtomaavalloissa puolestaan pidettiin alkuperäiskansojen rosvoamista täysin oikeutettuna.
Voisiko mitään vastaavaa olla meneillään myös
nykyään?
Uutisotsikot tältä vuodelta ovat karuja: Ilmaston-
muutoksen haamuraja rikki: ?paluuta ei ole. (Kauppalehti 18.6.). Ajatteleminen olisi ollut
vaivalloista, tietäminen olisi vienyt mielenrauhan.
Helpompaa oli olla ottamatta selvää.
Natsien hirmuteot olivat kammottavan isoja ja läpäisivät koko yhteiskunnan.
Kun rikos on riittävän iso, sitä voi, paradoksaalista kyllä, olla vaikeaa huomata. Toimittajalta
Suurimmat rikokset huomataan jälkeenpäin
Braunhilde Pomsel, 105, oli yksi natsi-Saksan pro-
pagandaministeri Joseph Goebbelsin sihteereistä.
Tuoreessa saksalaisdokumentissa A German Life Pomsel kieltää olleensa osavastuussa natsien hirmuteoista. En edes käsittänyt, mistä uutisissa oli kyse. En edes käsittänyt, mistä puheessa oli kyse. 2016
5. Emme ajatelleet. Siis piittaamattomuus ja ahneus.
Jos ennusteet käyvät toteen, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kuivuutta, nälänhätää ja kodittomuutta.
Massiiviset pakolaisaallot kärjistävät kansainvälistä politiikkaa
Paula Åström
Tuontiruoan osalta emme
pysty varmistamaan
eläinten hyvinvointia.
6
5.8.2016
Tuontiruoan osalta emme pysty varmistamaan eläinten hyvinvointia emmekä vaikuttamaan siihen.
Esimerkiksi parsinavetat tulevat Lepän mukaan loppumaan ajan kuluessa itsestään, koska
uusia ei enää juuri rakenneta. Eläimet
Tuotantoeläinten
olot puhuttavat
Eläinsuojelulain uudistus herättää keskustelua jo
ennen lakiluonnoksen valmistumista
Teksti: liina hauru
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja
Animalia keräävät parhaillaan nimiä vetoomukseen, jonka tavoitteena on saada Suomeen
maailman paras eläinsuojelulaki.
Vetoomuksessa kuvataan poliittista tilannetta eläinten kannalta poikkeuksellisen huonoksi.
. Niiden kieltäminen taas ajaisi alas monia pieniä tiloja.
Hallituksen linjausta kotimaisen ruoan osuuden lisäämisestä julkisissa hankinnoissa Leppä
pitää erinomaisena.
SEY:n Lindqvistin mielestä tuottajien pitäisi
saada lisää rahaa eläinten hyvinvoinnin edistämiseen.
. SEY:n Lindqvist toivoo keskustelua yhteisesti hyväksytyn
määritelmän löytämiseksi.
. Tehdään eläinten hyvinvoinnin parantamisesta yhteinen kansanliike.
Lindqvist uskoo, että kuluttaja on valmis
maksamaan korkeampaa hintaa korkeatasoisesti tuotetuista elintarvikkeista.
Sekä Lindqvist että Leppä peräänkuuluttavat kaupan vastuuta ja parempia alkuperämerkintöjä.
SEY:n tavoitteena on turkistarhauksen lakkaut-
taminen siirtymäajalla, vaikka vuonna 2013
eduskunta hylkäsikin elinkeinon lakkauttamista esittäneen kansalaisaloitteen.
Lindqvistin mielestä eduskunnan selkeästi ilmaisema tahto turkiseläinten olosuhteiden
parantamisesta olisi pitänyt jo toteuttaa.
Viime syksynä pysäytetty turkiseläinasetuksen valmistelu toteutetaan nyt samassa aikataulussa muiden eläinlajikohtaisten asetusten
kanssa, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström kertoo.
5.8. Eläinten hyvinvointia ei mainittu lainkaan
hallitusohjelmassa. 2016
7. Myös tietämystä ja tuntemusta eläimistä on
lisättävä, etenkin lemmikkieläinpuolella.
Tuotantoeläinten kannalta tärkein suojelutoimenpide on Lepän mielestä kotimaisen ruoan
suosiminen.
Kansanedustajaa huolettaa, että tiukat eläinsuojelumääräykset voivat nostaa kotimaisten
tuotteiden hintaa, jolloin ulkomaisen ruoan
kulutus kasvaa.
. Itseisarvosta maalaillaan epärealistisia uhkakuvia, vaikka kyse on asioista, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä, kuten oikeus jatkuvaan vedensaantiin, mahdollisuus liikkua, sukia itseään tai jälkeläisiään sekä mahdollisuus
sosiaaliseen kontaktiin.
Maaliskuussa julkaistun
Eurobarometrin mukaan
valtaosa suomalaisista
haluaisi turvata
tuotantoeläinten
hyvinvoinnin nykyistä
paremmin.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan
puheenjohtaja Jari Lepän (kesk.) mielestä Suomen eläinsuojelun taso on jo nykyisellään erittäin korkea.
Itsekin maidontuottajana toimiva Leppä pitää tärkeimpänä asiana ihmisten asennetta.
. Uudistuksen viipyminen herättää
huolta eläinsuojelujärjestöissä.
Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maaja metsätalousministeriöstä arvioi, että virkamiesvalmistelussa oleva lakiluonnos saadaan
lausunnoille vielä kuluvan vuoden aikana.
Kiistanalaisimmat kysymykset liittyvät tuotantoeläimiin, Pullola arvioi.
Keskustelua on herättänyt myös eläimen itseisarvon sisällyttäminen lakiin. Viime syksynä turkiseläinasetuksen uudistaminen hyllytettiin ja eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin, SEY:n
toiminnanjohtaja Maria Lindqvist perustelee
kirjausta.
Kaksikymmentä vuotta voimassa olleen eläin-
suojelulain kokonaisuudistus aloitettiin jo
vuonna 2012
Tavoitteena on kerätä matkan varrelta 202 uutta ideaa turhan sääntelyn poistamiseksi.
Kaksi vuotta sitten tapahtuman tuloksena syntyneistä 101 ideasta kymmeniä on jo
keskustan hallituskaudella viety lainvalmisteluun.
Pyöräilytapahtuma on paitsi oiva tapa kun-
non kohottamiseen, myös suora vaikuttamisen väylä.
. Muistan kun ensimmäisellä matkalla
yhden maatalon isäntä Pyhännän ja Kiuruveden välimaastossa huusi pihaltaan pyöräilijöille, että kyläpoliisit ja kodinhoitajat ta-
kaisin. Tapahtuma on
avoin kaikille liikkumisesta ja yhteisistä
asioista kiinnostuneille.
Matka taittuu tänä vuonna ensimmäistä
kertaa itä?länsi-suunnassa Lappeenrannasta Raumalle.
Reitin varrella on kuultavissa tuhtia asiaa sekä tavattavissa runsaasti keskustalaisia päättäjiä.
Pyöräilijät pitävät taukoa kahdessa kiertotalouden edelläkävijäkunnassa, Lappeenrannassa ja Forssassa. Molemmat kuuluvat Fisu-kuntien verkostoon, jonka tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja kestävää kulutusta.
8
5.8.2016
Kiertotalouden lisäksi keskeisenä teemana on aktivoida ihmisiä mukaan ensi kevään
kuntavaaleihin.
Myös byrokratian purkutalkoot jatkuvat. Viesti tuli suoraan perille, tapahtumaa järjestävä keskustan hallintosihteeri
Minna Siira muistelee.
Pyörät pyörimään sai alkunsa neljä vuotta
sitten Juha Sipilän heittämästä haasteesta.
Tuhansien Facebook-tykkäysten kannustamana Sipilä pyöräili Oulusta Arkadianmäelle eduskunnan syyskauden ensimmäiseen
istuntoon.
Puheenjohtaja Sipilä osallistuu tapahtumaan tälläkin kertaa, tosin työtehtäviensä
puitteissa.
Pyöräilyyn ehtii vielä ilmoittautua osoit-
teessa pyoratpyorimaan.fi. Jopa oppositio
kiittelee (tai on hiljaa).
Erkka Railo
pienyrittäjien alv-uudistuksesta
Twitterissä
Paula Åström
Tavoitteena on aktivoida
ihmisiä mukaan ensi
kevään kuntavaaleihin.
Pyörät pyörivät nyt idästä länteen
Liina Hauru
Keskustalaisten kesäinen
pyöräilytapahtuma polkaistaan käyntiin
perjantaina 12. elokuuta. Osallistua voi joko koko matkalle tai lyhyemmille etapeille.
Nettisivulta voi tarkistaa myös taukopaikkojen ohjelman.. Ajassa
Sanottua
Kokonaisen uskontokunnan
leimaaminen terroristikandidaateiksi
on höyrypesun kestävää rasismia, ei
maahanmuuttopolitiikan kritisointia.
Aapo Laakso
Maaseudun Tulevaisuudessa
Työpaikkailmoituksen
kuvituskuvassa miesten kengät
ja kravatti antaa mielestäni
vähän hassun kuvan yrityksestä.
Essi Nummi
Twitterissä
Hallitus on osannut tehdä jotain
tosiaan oikein
Laitteen avulla lentokone näkyy siviilitutkassa. Se ilmoittaa muun muassa koneen sijainnin, korkeuden ja antaa
tunnistamistiedot.
Sotilaskoneiden pimeänä lentelyä Itämerellä on pidetty uhkana lentoturvallisuudelle ja riskitekijänä vahingossa syttyvälle konfliktille.
Jari Laukkanen
Timo Laaninen
Suomenmaan avustajaksi
Samuli Nissilä
Keskustan entinen puoluesihtee-
ri Timo Laaninen on tällä viikolla
aloittanut Suomenmaan vakituisena avustajana.
Laaninen kirjoittaa Suomenmaahan pääkirjoituksia, uutisanalyyseja, kolumneja ja muita artikkeleita.
. Jossain
vaiheessa myös urheiluala herää
tähän digiajan lainalaisuuteen.
Emil Elo
Kauppalehdessä
Ajassa
Jaa, ettei politiikassa muka ole hahmoja?
Eero Lehtihän on rikkaan miehen Timo
Soini ja Li Andersson käy hipsterikansan
Hertta Kuusisesta.
Matti Linnanahde
Twitterissä
Ilmavoimat
Pimeänä lentely kuriin
Pekka Pohjolainen
Saadaanko sotilaskoneiden pimeänä lentely Itämeren
yllä loppumaan. Avustajana toimiminen antaa riittävän vapauden toteuttaa myös muita
projekteja, teologian opintojaan viimeistelevä Laaninen toteaa.
Laaninen on aiemmin työskennellyt Suomenmaassa toimittajana
ja esimiehenä vuosina 1984?2003
sekä päätoimittajana vuosina 2008?
2010.
Laaninen korvaa toimituksessa
pääkirjoitustoimittaja Juha Maunon, joka jää eläkkeelle lokakuun
alussa.
Pitkän uran Suomenmaassa tehnyt Mauno työskenteli lehden päätoimittajana vuosina 1999?2007.
5.8. Kirjoittaminen on aina ollut minulle rakas työ ja harrastus, siksi Suomenmaa oli luonteva valinta,
62-vuotias Laaninen sanoo.
Laanista innostaa, että Suomen-
maa muuttui viikkolehdeksi tämän
vuoden alusta.
. Venäjä on esittänyt asiasta konsultaatioita Nato-maille ja Natoon kuulumattomille Itämeren
valtioille eli Suomelle ja Ruotsille.
Ehdotuksen teki uutistoimisto Tassin välityksellä Venäjän varapuolustusministeri Anatoli Antonov. Kyse
olisi asiantuntijatasolla Moskovassa syyskuussa järjestettävästä tapaamisesta.
Venäjän epäsovinnaista avausta on tulkittu merkiksi
halusta poliittiseen liennytykseen. Sanottua
Työttömyys ei saisi
pakottaa ketään
muuttamaan.
Naima Ibrahim
Suomen Kuvalehdessä
Pahoilla teoilla on seurauksensa, kun
tehdään kuluttajabisnestä. Tämä on ollut iso ja tärkeä uudistus, johon haluan jatkossakin
antaa myös oman panokseni. Suomi ja muut kutsun kohteena olevat maat jäivät odottamaan tarkempaa
selvyyttä ehdotuksen sisällöstä ja luonteesta.
Antonov viittasi presidentti Sauli Niinistön Venäjän
presidentille Vladimir Putinille tekemään ehdotukseen
transponderien käytöstä Itämeren ilmatilassa. 2016
9
Lakiosaamista tarvitaan, jos tulee syytös:
?pöllit aitan?. On ryhmässä sentään myös ampeerin ankkuri.
Entä haluaako joku palauttaa kepun
markkaan?. Niinpä ryhmässä vaikuttavat sekä lakihurmos että perun vaalilain. Muuten seurauksena voi
olla kriisitila kansalta.
Eräs itärajan liepeillä asusteleva kansanedustaja on saattanut joskus todeta
?oho, komintern!?
Päivän sana on digitalisaatio. Kyseessä ei ainakaan ole
Kai Elastinen.
Kansanedustajien tehtävä on säätää
lakeja. Juha Rehula
urhea juhla
Kepulainen kesäpähkinä
Kansanedustajat
Jekun sadat sanat
Anagrammit ovat sanoja, jotka koostuvat samoista kirjaimista kuin toiset sanat.
Kansanedustaja Juha Rehulan nimestä voi muodostaa esimerkiksi anagrammin urhea juhla.
Saatko selville, ketkä muut keskustan kansanedustajat kätkeytyvät seuraaviin vihjeisiin?
TEKSTI: SAMULI NISSILÄ
Yhdellä edustajalla on aate hallussa,
mutta toinen on kiinteimmin Alkio. Tarvitaanko mahtavan netin lisäksi tekninen
porho. Historiaan lienee perehtynyt myös hän, jolla on Tannerin kivut.
Onhan onnekas se johtoportaaseen
kuuluva edustaja, jolla on uljas hipiä?
Entä onko erään ensimmäisen kauden
kansanedustajan tehtävänä olla Maurin tulkki?
10
5.8.2016
Itsestään selvää on, kuka on liian kankea konttiin
on helppo
sanoa, mutta rakentavan ratkaisun löytäminen
on vaikeaa. Brexitin jälkimainingeissa EU:lle tarjotaan tätä mahdollisuutta.
EU:n olisi nyt luovuttava liittovaltiohankkeistaan, viiden presidentin ohjelmastaan, ja palattava ydintoimiinsa rauhan, vakauden ja vaurauden
mahdollistajana sen itsenäisille jäsenmaille.
Hannu Takkula
europarlamentaarikko
Jari Laukkanen
Suoraan kysyen
Moni ei uskalla hankkia lapsia, vaikka tahtoisi
Teppo säkkinen
Tilastokeskuksen mukaan Suomes-
sa syntyi tammi-kesäkuussa ennätysvähän lapsia. Meidän pitäisi muuttaa myös puhumisen tapoja.
Ruotsissa asenne perheisiin on kautta linjan myönteinen, oli perheen muoto tai arjen järjestys millainen vain. Jo jäsenyyttä harkittaessa
vuonna 1994 oli kuitenkin selvää, että EU:ssa on
ainakin kaksi myönteistä asiaa: yhteiset arvot ja
vapaakauppa.
Saamani kansalaispalautteen pohjalta ei näitäkään enää tunnuta pidettävän tärkeänä.
Suomi on vientivetoisena maana hyötynyt laa-
jasti vapaakaupasta sekä EU:n sisämarkkinoista.
Ehkäpä liian nopeasti edennyt globalisaatio on
tehnyt nyt poliittisen kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeaksi.
Vallalle on noussut ns. halutaan sanoa ainakin vapaakaupalle,
maatalouspolitiikalle, pankkiunionille, pakolaispolitiikalle ja yhteisvaluutalle.
Britannian tapaus osoitti, että ?EI. Mitä syntyvyyden nostamiseksi voisi tehdä?
Esimerkiksi perhevapaiden pitäisi
joustaa nykyistä enemmän erilaisten
perheiden ja elämäntilanteiden mukaan. Yksi iso syy on, että ihmiset eivät uskalla hankkia lapsia.
Yhteiskunnan ilmapiiri viestii, että
oman elämäntilanteen pitäisi olla täydellinen, ennen kuin lapsi voi tulla. Erityisesti naisilla ikä voi tulla vastaan sitä
odotellessa.
Millaisten elämäntilanteiden vuoksi
lasten tekoa lykätään?
Huoli toimeentulosta, työpaikasta ja
asumisesta vaikuttaa paljon. Ihmiset eivät ole
tyytyväisiä EU:n olemassa olevaan kehityssuuntaan. Ajattelin Suomelle olevan parempi tiivistää
pohjoismaista yhteistyötä kuin liittyä EU:hun.
Kansa päätti kuitenkin toisin, ja nyt EU-jäsenyys on tosiasia. Ja toisaalta, jos yksittäinen
poliitikko innostuu sitä esittämään, niin se yleensä ammutaan alas ilman kunnon keskustelua.
Ennen EU-jäsenyyttä toimin Vaihtoehto EU:lle -liik-
keessä. Olisi hienoa, jos opiskelijakin uskaltaisi perustaa perheen ennen valmistumista.
5.8. miltei
kaikelle uudelle, ja myös perinteisessä EU-politiikassa ?EI. Moni ajattelee, että pitää olla vakaa parisuhde,
omistusasunto ja pysyvä työsuhde, ennen kuin voi hankkia lapsia. Ei
kaiken tarvitse olla yltiötäydellistä. Suomen vahvuus on aina ollut ratkaisukeskeinen lähestymistapa ongelmiin.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei meilläkään jäsenmaana ole valmiutta esittää vaihtoehtoista
kehityssuuntaa EU:lle. mielikuvapolitiikka, jota Donald Trumpin kaltaisten poliitikkojen puheet ruokkivat.
Keskusteluissa esiin nousevat ääripäät ruokkivat yhden asian liikkeitä ja moniulotteinen kokonaisuus hämärtyy.
Tästä ilmiöstä edellä mainittu Brexit oli oiva
esimerkki.
Pessimisti ei pety, sanotaan, mutta optimismille
olisi nyt tilausta, tai ainakin pienelle asennemuutokselle niin kansallisesti kuin EU:n laajuisestikin. Syntyvyys on alentunut
vuodesta 2010 lähtien.
Mistä lapsiluvun lasku johtuu, Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring?
Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset toivovat isompia perheitä kuin
lopulta saavat. 2016
11. Täällä Bryssel
Mitä ihmiset haluavat EU:sta?
Brexitin jälkeen kysymys EU:n tulevaisuudes-
ta on noussut kaikkien huulille. Sellainen
vain käy harvinaisemmaksi nykypäivänä, kun työelämä on muuttunut epävarmemmaksi.
Jos oma elämäntilanne poikkeaa siitä, mitä pidetään ihanteena, voi ihminen jopa ajatella, ettei hän saa tai ettei
hänen kuulu toivoa elämäänsä lapsia.
Naapurimaa Ruotsissa syntyvyys on
nousussa. Olen huomannut tämän kansalaisten yhteydenottojen perusteella.
Viesti tuntuu olevan yksiselitteinen ?EI
Uutiskuva
12
5.8.2016
kaipaavia on niin meillä kuin muuallakin, paluuta entiseen tuskin on.
5.8. 2016
13. Jääkö
olympiakisojen järjestäminen kokonaan suuruudenhulluille maille, joissa kansalaisten mielipiteen ja kustannusten perään ei kysellä?
Olympialipun ehti jo loata Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka tärväsi Sotshin talvikisoihin Suomen valtion budjetin verran kahisevaa ja
käynnisti Krimin miehityksen heti olympiatulen
sammuttua.
Helsingin vuoden 1952 olympialaisia on tapana muistella ainakin Suomessa viimeisinä vanhan maailman olympialaisina, joissa itse urheilu ja olympiahenki olivat vielä pääosassa. Vaikka olympialaisten ?uskonpuhdistusta. Yasuyoshi Chiba / AFP Photo / Lehtikuva
Nopeammin,
korkeammalle,
voimakkaammin
Pekka Pohjolainen
Brasilian Rio de Janeirossa alkavia olympialaisia varjostavat zikavirus, terroriuhka ja Venäjän
doping-skandaali.
Moni kysyy myös, miksi ehkä 10 miljardia euroa maksavat kisat pitää maa, jonka kansasta
suuri osa elää slummeissa ja joka vasta toissa kesänä järjesti yhtä kalliit jalkapallon MM-kilpailut?
Olympialaisia vaivaava megalomania herättää
myös kysymyksiä kisojen tulevaisuudesta
Isis tarjoaa itsenäisille, mahdollisesti verkon kautta löyhästi ohjatuille tekijöille alustan ja kanavan,
jolla ylentää itsensä.
Saksan parlamentissa työskentelevä
tuttavani arvioi useiden toisiaan seuranneiden iskujen johtuvan siitä, että jäljittelijöillä on nyt momentum.
Samanlaisia ajatuksia hautoneet ihmiset saavat sysäyksen laajasti uutisoiduista teoista. Yksittäistä, itsenäisen tekijän tai
pienryhmän iskua ei voi poissulkea.
Suurin syy kohonneen uhka-arvion
taustalla ovat Syyriaan tai Irakiin vierastaistelijoiksi Suomesta matkustaneet
henkilöt.
Heitä on tunnistettu kaikkiaan 70, joista pieni osa tosin on lähtenyt humanitaa-
14
5.8.2016
risessa tarkoituksessa. Tammikuussa kolmesataa islamilaista uskonoppinutta allekirjoitti Marrakeshissa julistuksen, joka puolustaa vähemmistöjen, kuten kristittyjen, oikeuksia muslimienemmistöisissä maissa.
Pohjois-Ranskassa Saint-Etienne-duRouvrayn muslimit ja kristityt kieltäytyivät vahvistamasta Isisin kertomusta rinnakkaiselon mahdottomuudesta.
Sen sijaan paikalliset muslimijohtajat
kokoontuivat kunnioittamaan surmatun
papin muistoa suljetun kirkon eteen.
Sisäisen turvallisuuden viranomaiset
tekevät myös tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä suomalaisten muslimiyhteisöjen kanssa.
Radikalisoituminen ei ole uhka pelkästään laajemmalle yhteiskunnalle, vaan
erityisesti yhteisöille ja perheille, joiden
piiriin se kohdistuu.
Teppo Säkkinen. Suojelupoliisin mukaan tällaisia
pienryhmiä on jo syntynyt Suomeen.
Suurin vierastaistelijaksi lähtijöiden
aalto on takanapäin. erästä haastattelemaani virkamiestä lainaten . Virta on hiipunut
Isisin kärsiessä takaiskuja ja illuusioiden
karistessa.
Suomessa on käynnissä lainsäädäntöhankkeita, jotka antavat viranomaisille
työkaluja hallita uhkia.
Oikeusministeriö sai kesäkuun alussa
valmiiksi lakiesityksen, joka tekisi ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisen ja tällaisen matkan
rahoittamisen rangaistavaksi.
Lakia on jouduttanut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma, joka velvoittaa jäsenmaita estämään matkustamisen johonkin maahan terroristijärjestön toimintaan osallistumista varten.
Myös suomalaisissa muslimiperheissä
on ihmetelty, eikö viranomaisilla ole keinoja pysäyttää esimerkiksi Turkin kautta
Syyriaan matkustavaa nuorta.
Käynnissä on myös tiedustelulainsäädännön valmistelu. Uutisanalyysi
Ulkopuolisuus sysää
radikalismiin
Puhe islamin kitkemisestä Suomesta tukee Isisin sanomaa
Äärijärjestö Isisillä on oma lehti. Sen
tuoreimman numeron kannessa mustaa
lippua kantava taistelija kampeaa ristiä
kirkon katolta. Ilmiö on samankaltainen kuin
Suomessa koulusurmien jälkeen nähdyt
piikit koulu-uhkauksissa.
Terrorismin uhkaa Suomessa ei pidä vä-
hätellä tai suurennella.
Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan
terroriteon riski Suomessa on kahden viime vuoden aikana kohonnut.
Suunnitelmalliset iskut ovat epätodennäköisiä, koska Suomi ei vaikkapa Ranskan tavoin ole kiinnostava kohde äärijärjestöille. Ulkopuolisuuden tunne lisää riskiä omaksua väkivaltainen uskontulkinta.
Tässä valossa on hälyttävää, että terrorismin torjunnan nimissä tehdään myös
avauksia, jotka ovat . Tekijät ovat
olleet nuoria miehiä, mutta tausta vaihtelee . Euroopasta konfliktialueille on matkustanut noin 3 000?
4 000 ihmistä, pääosin nuoria miehiä.
Palatessaan taistelijat voivat muodostaa solun, joka jatkaa jihadistista liikehdintää. Siviilitiedustelun esitettyihin keinoihin kuuluvat kohdennettu
verkkotiedustelu ja ulkomaantiedustelu.
Tiedustelukyvyn vahvistaminen on
tarkkaa tasapainottelua turvallisuuden ja
perusoikeuksien kanssa.
Hyvä lainsäädäntö varmistaa riittävän
valvonnan ja rajat, ja antaa viranomaisille nyt puuttuvan välineen tehdä työnsä.
Sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen mukaan radikalisoituminen tapahtuu Suomessa yleensä uskonnollisen yhteisön ulkopuolella.
Heikko oman uskonnon tuntemus altistaa propagandalle, jota Isis julkaisuissaan
suoltaa. ?Särje risti?, ammattitaitoisen näköisesti toimitettu lehti julistaa.
Lehti ylistää pohjoisranskalaisessa pikkukaupungissa tehtyä iskua, jossa kaksi 19-vuotiasta miestä surmasi katolisen
papin kirkon alttarilla.
Hyökkäys seurasi muita kesän veritekoja Euroopassa, kuten Nizzaa ja Saksan
Ansbachin ravintolapommia. suoraan vahingollisia.
Puhe islamin kitkemisestä Suomesta tukee Isisin sanomaa eurooppalaisille
musliminuorille: lännessä et koskaan ole
kotonasi, tule tänne tai iske siellä.
Uskonnollisten ryhmien välinen yhteis-
työ onkin yksi tärkeä osa terrorismin vastaista kamppailua.
Suomessa Kirkon Ulkomaanapu vetää
yhdessä sisäministeriön kanssa verkostoa, joka työskentelee radikalisoitumisen
ennaltaehkäisemiseksi.
Vuoropuhelu kulkee molempiin suuntiin. osa on syntyjään EU-maiden kansalaisia, osa on saapunut maahan turvapaikanhakijana.
Iskut poikkeavat Brysselin ja Pariisin
hyökkäyssolujen huolellisesti suunnitelluista operaatioista
Kirsi Ervasti, Shutterstock
Radikalisoituminen
tapahtuu yleensä
uskonnollisen yhteisön
ulkopuolella.
5.8. 2016
15
Vuon-. Asukkaita on 200 miljoonaa ja matkaa maan laidalta toiselle saman verran
kuin Utsjoelta Kairoon ja Lontoosta Bagdadiin.
16
5.8.2016
Mielikuvissa Brasiliaan liitetään toisaalta jalkapallo,
samba ja bikinit, toisaalta väkivalta, köyhyys ja korruptio. Se on ennen muuta keino selviytyä odottamattomassa tai hankalassa paikassa ja epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, toimittaja Maria Manner ja professori Teivo Teivainen kuvailevat tuoreessa Brasiliakirjassaan.
Mannerin ja Teivaisen mukaan jeitoon voi liittyä
sääntöjen kiertämistä tai venyttämistä omaksi parhaaksi. Suomenkielistä kirjallisuutta on tarjolla niukasti,
joten Mannerin ja Teivaisen Brasilia on odotettu teos ?
varsinkin, kun se ilmestyi sopivasti olympialaisten alla.
Kirjan kirjoittajat tuntevat kohdemaansa hyvin. Se onkin Brasiliassa usein tarpeen, sillä maa on byrokraattisuudessaan jopa Suomea edellä.
Brasilia on maailman viidenneksi suurin maa sekä
pinta-alaltaan että väestöltään. Oman
lukunsa saavat muun muassa maan historia ja poliittinen nykytilanne, sen suunnattomat luonnonvarat, uskonto, korruptio, rasismi sekä 2000-luvun alun nopea
talouskasvu ja sen hiipuminen.
Brasilia on Mannerin ja Teivaisen mukaan ristiriitojen maa. Se on ollut harvoin sodassa, ja sisäiset vallankaappauksetkin ovat tapahtuneet verettömästi, mutta maan henkirikosluvut vastaavat sisällissotaa. Suurelle yleisölle maa on kuitenkin melko tuntematon. Manner on toiminut Brasiliassa Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana, Teivainen vierailevana professorina
Rion valtionyliopistossa.
Vaikka kirja on suhteellisen lyhyt, siinä ehditään käsitellä brasilialaista yhteiskuntaa monelta kantilta. Ristiriitojen
Olympialaiset
Brasilian toiseksi suurin kaupunki on siistiytynyt olympialaisia
varten, mutta ovatko muutokset vain silmänlumetta?
teksti: Annukka kaarela Kuvat: Luiz Baltar
Suomalaisilla on sisu, brasilialaisilla jeito.
Siinä missä suomalainen ajattelee selviytyvänsä kiperistä paikoista päättäväisyydellään ja luonteenlujuudellaan, olympialaisten isäntäkansa kehuskelee ratkaisevansa pulmat nokkeluudellaan ja älyllään.
Jeiton mahdollisia suomennoksia ovat esimerkiksi
konsti, jekku tai taipumus.
Orjat piilotettiin usein siipikarjalaatikoiden alle, ja lastin saapumisesta ilmoitettiin kuuluttamalla: uusia kanoja satamassa!
Mannerin ja Teivaisen mukaan näkyvin olympialaisten
mukanaan tuoma ongelma ovat olleet häädöt, jotka ovat
keskittyneet Rio de Janeiroon stadionien, olympiapuiston ja satama-alueen lähistölle. Siltala, 198 s.
5.8. Nyt
hän on kauppias Para-Pedron favelassa, työllistää itse palvelijan ja käy kauneusleikkauksissa.
Maria Manner ja Teivo Teivainen:
Brasilia. Siinä missä Lontoo käytti olympiakisoja hyväkseen rakentaakseen sosiaalista asuntotuo-
tantoa ja kohentaakseen rappeutuneita alueita, Riossa
urheilijoiden asunnot muutetaan kisojen jälkeen hulppeiksi luksuskodeiksi.
Myöskään kaupungin ympäristöongelmia ei ole saatu
kuriin. Suomalaisilla
on sisu,
brasilialaisilla
jeito eli jekku.
na 2012 Brasiliassa kuoli yli 58 000 ihmistä henkirikoksen uhrina.
Brasilia on edelleen myös maailman epätasa-arvoisimpia maita. Valitettavasti toimet ovat monien mielestä olleet vain silmänlumetta, kilven kiillottamista ulkomaalaisia varten.
Brasilialaisilla on toimintaa varten oma sanontakin: para inglês ver, englantilaisten nähtäväksi. Kullankaivaja João Batista Lima pakoilee
Amazonian sademetsässä jalokiviryöstöä ja muita rötöksiään.
Marilza Nogueira on elävä esimerkki Brasilian kasvavasta keskiluokasta.
Nogueira muutti 14-vuotiaana kotoaan
palvelustytöksi Rio de Janeiroon. Kiinteistöjen arvo
on kohonnut etenkin hyväosaisten ranta-alueiden kyljessä sijaitsevilla alueilla, joihin on määrätty uusia poliisijoukkoja.
Tavallisten kaupunkilaisten elinoloja kisat eivät ole
juuri parantaneet. Vuosina 2009?2013 kisakaupungissa häädettiin kodeistaan 20 000 ihmistä.
Asuntojen hinnat ovat kisojen myöntämisen jälkeen
nousseet Riossa lähes 250 prosenttia. 2016
17. Olympiapurjehduksen kilpailupaikkana toimivaan Guanabara-lahteen valuvat yhä kuuden miljoonan
riolaisen jätevedet ilman minkäänlaista käsittelyä.
Uusin vitsaus on sikiöiden kehityshäiriöihin yhdistetty zikavirus, joka on osoittanut puutteet vesi- ja jätehuollossa sekä terveydenhuollossa.
Jos olympialaisista haluaa irti muutakin kuin pelkkää
penkkiurheilua, Mannerin ja Teivaisen Brasilia on oiva vaihtoehto. Se sopii myös sellaisille, joita urheilu ei
kiinnosta.
Brasilialaisen yhteiskunnan eri ulottuvuudet tulevat
kirjassa mielenkiintoisimmin esille tavallisten kansalaisten tarinoiden kautta.
Fernanda Andrade sukkuloi helikopterilentäjänä São
Paulossa, maailman helikopteripääkaupungissa, jonka
valtaisat liikenneruuhkat voi välttää vain matkustamalla ilmassa. Orjalaivojen
tulo jatkui kuitenkin salassa vielä pitkään. Se on maailman kahdeksanneksi suurin talous,
mutta miljoonat brasilialaiset elävät yhä hökkeleissä ilman kunnollista viemäröintiä tai edes virallista osoitetta.
Ongelmia on pyritty suitsimaan vuonna 2014 pelattujen jalkapallon MM-kisojen ja perjantaina alkavien
olympialaisten vuoksi. Se juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin orjakauppa Atlantilla kiellettiin.
Brasiliakin allekirjoitti kieltosopimuksen tärkeän kauppakumppaninsa Englannin vaatimuksesta
Niitetyt kasvit on koottava ja poltettava, kun ne ovat kuivuneet. Onneksi niittykasvillisuus säilyy maaperän siemenpankeissa
vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia, Lahdenvesi-Korhonen toteaa.
. Minusta lupiinia vastaan pitäisi nousta sotaan sen
valtaista. Pientareet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuskeitaita ja lupiini on iskey-
18
5.8.2016
tynyt juuri sinne. Esimerkiksi Pieksämäellä Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke järjesti
avoimet talkoot Hiekanpään uimarannalla jättipalsamin torjumiseksi. Tässä vaiheessa kasvustot olivat 30?40-senttisiä.
Talkoojoukko kulki ja veti käsin kasvustot
juurineen irti maasta.
Jättipalsami on helppo kasvi kiskoa irti,
koska sen juuri on lyhyt ja suora. Lupiini on ongelmallinen, koska levitessään
se muuttaa kasvupaikkaa ja tekee sen sopimattomaksi monille perinteisille niittykasveille. Ilmiöt
Pro Agria Etelä-Savon
talkoot organisoinut
Leena LahdenvesiKorhonen (takana) toivoo
ihmisten heräävän
vieraslajiuhkan edessä.
Marja-Liisa Haapsaari
osallistui jättipalsamin
torjuntatalkoisiin.
Kutsumattomat vieraat
Vieraslajit valtaavat elintilaa räjähdysmäisesti
Teksti ja kuvat: Päivi Vento
Kansalaisten aktiivisuus on tärkeää, kun
haitallisia vieraslajeja torjutaan. Vieraslajit pitää aina tuhota lopullisesti eli polttaa, niitä ei missään tapauksessa saa kompostoida, Lahdenvesi-Korhonen alleviivaa.
Vieraslajien torjunta on hyvin työvoima-
Lupiinin torjunta on paljon mutkikkaampaa kuin jättipalsamin.
??Sitä voidaan vähentää aktiivisella niitolla. Niitto tulisi tehdä vähintään
kaksi kertaa kasvukaudella ja kerätä niittojäte heti pois, kuivattaa ja polttaa.. Maisema
muuttuu koko ajan, eikä vähiten vieraslajien kuten lupiinin, jättipalsamin ja jättiputken takia.
??Kaikki vieraslajit eivät leviä nopeasti, mutta niitä, jotka valtaavat jatkuvasti
uutta kasvualustaa, näkee vuosi vuodelta
pohjoisemmassa, sanoo Etelä-Savon maaja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija
Leena Lahdenvesi-Korhonen.
Viimeisen 5?10 vuoden aikana komealupiini on levinnyt räjähdysmäisesti. Se torjutaan kaksivuotisena kasvina helposti myös
niittämällä. Lupiini siis vähentää luonnon
monimuotoisuutta.
. Nämä toimenpiteet pitää tehdä useita kertoja kasvukaudella ja useampana vuonna peräkkäin, jotta tulosta syntyisi, LahdenvesiKorhonen neuvoo.
Lupiinin torjumista hidastavat myös ihmisten asenteet.
??Monet pitävät outona, että lupiinista
puhutaan negatiiviseen sävyyn, koska se
on niin kaunis kukkiessaan
Yksi keino olisi aikaistaa tienpientareiden
niittoa.
Totuus lienee, ettei lupiinia enää saada
pois luonnosta, mikkeliläinen maisemasuunnittelija Riitta Liukkonen miettii.
Leviämistä on kuitenkin hänen mukaansa mahdollista rajoittaa yhteisvoimin.
Liukkonen törmää vieraskasveihin
työssään jatkuvasti.
??Uskon tiedon, ja parhaiten henkilökohtaisesti kerrottuna, lisäävän ymmärrystä niiden haitallisuudesta. Torjuntatyö viekin vuosia.
?
Kotipuutarhassa kukinnot pitää leikata pois heti kukkimisen jälkeen ennen siementen kypsymistä. Isotuomipihlaja on selkeästi tiedostettu, mutta on edelleen myynnissä, oli jopa
Mikkelin Asuntomessualueen suositeltavien lajien kasvilistassa, Liukkonen kauhistelee.
Virallista tahoa vieraslajikysymyksissä edustaa maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustettu Vieraslajiasioiden
neuvottelukunta.
Sen tehtäviin kuuluu seurata haitallisten vieraslajien levinneisyyttä ja niiden
torjunnan onnistumista.
Toimenpideohjelman mukaan keskeistä
on, että Suomessa esiintyvät vieraslajit ja
niiden aiheuttamat haitat tunnistetaan ja
torjuntatoimet toteutetaan kattavasti.
Tärkeää on myös kansalaisten tietoisuuden lisääminen haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntakeinoista.
Toimijoiden yhteistyönä käynnistetään
vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus.
Lisäksi kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa. Maaperässä on siemenvarastoja useiden
vuosien ajaksi. Vuosikymmenten saatossa sitä on levitetty
ahkerasti siemenistä helposti leviävänä kasvina puutarhoihin ja mökeille, joista se
on karannut pitkin tienvarsia lisääntyen räjähdysmäisesti Etelä- Ja Keski-Suomessa.
?
Yksi kasvi voi tuottaa jopa 100 siementä. Yritän pitää asiaa esillä tapahtumissa. Jos se pääsee siemenvaiheeseen, siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.
Lähde: Puutarhan vieraslajit, maa- ja metsätalousministeriö.
Vieraslajeja ei missään nimessä
saa kompostoida.
levinneisyysalueilla. Leviää erityisen herkästi joki- ja puronvarsia myöten.
?
Yksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä, keskimäärin 1,5 metrin korkuisia,
mutta jopa alle 10 sentin yksilöt tuottavat siemeniä. Destialta pyysin yhden maantievarren leikkausta ajoissa viime vuonna. Näin leviäminen omalta tontilta on estetty. Vieraslajeja
Komealupiini
?
Pohjois-Amerikasta tuotu laji, joka havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1895 koristekasvina puutarhoissa. Tarvittaisiin valtakunnallinen isku, mittava operaatio. Laajoja kasvustoja voi
pitää kurissa niittämällä, jolloin leviäminen ainakin hidastuu ja jopa estyy.
Komealupiini
Jättipalsami
Jättipalsami
?
On levinnyt 1800-luvun lopulta alkaen ihmisen avustuksella Perä-Pohjolaa myöten.
Aikanaan se on tuotu koriste- ja mehiläiskasviksi puutarhoihin, josta se on karannut lajille sopiviin kasvupaikkoihin tunkioille, rannoille, ruovikoihin ja pellonlaitamille. 2016
19. Jos siementävää yksilöä ei pääse syntymään, kasvi häviää nopeasti. Kansalaisten ja järjestöjen merkitys vieraslajien torjuntatalkoissa on suuri ja siihen tulee edelleen kannustaa, toimenpideohjelmassa todetaan.
5.8. Edelleen ihaillaan
helposti leviäviä ja huolettomia lajeja ?
voikin kysyä, mitkä ovat seuraavat vieraslajit luonnon uhkana?
. Lajin valttina on hyvä kilpailukyky.
?
Torjunta onnistuu kitkemällä sama kasvusto jopa kolme kertaa kesässä. Kyllä muistin laittaa kiitokseni, hän kertoo tyytyväisenä.
Liukkonen toteaa, että jättiputken ja
-palsamin leviäminen on nykyään tiedostettu parhaiten.
??Muistan hyvin jättiputken ja -palsamin tulon pihoihin. Kun tapaan
maastossa vieraslajeja, tuon asian esiin.
??Lupiinien pahimmassa vaiheessa,
kukinnan kypsyessä, on leviämisen ehkäisyssä paljon tehtävissä. Tänä vuonna he olivat tehneet sen omaehtoisesti ennen juhannusta. Moni ei tiedosta lupiinia kuin kukinnan ajan ja ka-
toava muu luontainen kasvillisuus menee tienhoitajien piikkiin, Liukkonen
harmittelee.
Paavi Franciscus käveli mietteliään näköisenä vierailullaan Auschwitzin keskitysleirissä Puolassa. Oppositio
syyttää ruokapulasta Maduron
huonoa taloudenhoitoa.
paavi puolassa. Maailman kuvat
Koonnut: Samuli Vänttilä
Valta vaihtui islannissa.
Islannin tuore presidentti Guðni
Jóhannesson vilkutti väkijoukolle
parlamenttitalon parvekkeelta
vaimonsa Eliza Reidin kanssa
virkaanastujaisseremonioiden
jälkeen. Paavin mukaan islamin ja väkivallan välille ei silti voida vetää yhtäläisyysmerkkejä. Väkivaltaa löytyy kaikista uskonnoista, hän korosti.
20
5.8.2016. Euroopassa kohistiin Ranskassa tehdyistä
iskuista katoliseen kirkkoon. Kesäkuussa vaalit
voittanut 47-vuotias
Jóhannesson on maan historian
nuorin presidentti. Edeltäjä
Ólafur Ragnar Grímsson istui
presidenttinä 20 vuotta.
Clinton johtaa.
Yhdysvalloissa demokraattien
Hillary Clinton on kirinyt johtoon
presidenttikilvan kannatuksessa,
kun molempien pääpuolueiden
puoluekokoukset on pidetty.
Clintonia kannattaa 46 ja
republikaanien Donald Trumpia
39 prosenttia äänestäjistä.
Monelle republikaanille oli
liikaa se, kun Trump ilkkui
Irakin sodassa menehtyneen
amerikkalaissotilaan vanhempia.
Venezuelassa kuohuu.
Venezuelassa vaaliviranomaiset
ovat hyväksyneet allekirjoitukset,
joita maan oppositio on
kerännyt saadakseen aikaan
kansanäänestyksen presidentti
Nicolas Maduron asemasta.
Öljyn hinnan laskusta
kärsineessä Venezuelassa on
pulaa ruuasta, lääkkeistä muista
perustarvikkeista. Ammatiltaan
hän on historioitsija
Vakavimmat
epäilykset liittyvät arvaamattomuuteen ja kyvyttömyyteen tuoda selkeitä toimenpidesuunnitelmia.
Trump lupaa tehdä Amerikasta suuren ja turvallisen. Rasitteina ovat siteet energia-alaan ja
takavuosien eettisesti kyseenalaiset lahjat.
Trump valitsi aisaparikseen Mike Pencen.
Idahon senaattori tunnetaan mukavana miehenä ja hänen tehtävänsä on olla perinteinen republikaani.
Pence ei kykene Kainen tavoin tuomaan mukanaan vähemmistöjä, vaan Trumpin pitää kerätä äänensä valkoiselta väestöltä. Etelä-Carolinan intialaissyntyinen republikaanikuvernööri jätti tulematta puoluekokoukseen. 2016
21. Analyysien mukaan hänen pitäisi saada puolelleen ennenkuulumaton osuus valkoisista tullakseen valituksi.
Trump on loukannut monia ryhmiä. Clintonin joukoista on muistutettu, että
Amerikan suuruus ei riipu Trumpista, vaan turvallisuuden eteen pitää tehdä yhteistyötä muiden
maiden kanssa ja kyetä rakentamaan suhteita.
Kun Trump ja Pence viime viikolla vierailivat Vir-
giniassa, Trump nimitti Kainea oudoksi pikku
tyypiksi.
Meksikon hän on saanut takajaloilleen muuripuheilla, NATO-kumppanit ihmettelevät puheita siitä, ettei kaikkia liittolaisia puolustettaisikaan ja oman puolueen Ted Cruz on pistelevän
vihainen Trumpin loukattua sekä hänen vaimoaan että äitiään. Sotilaat pitävät Kainesta, koska hän on sotaveteraanin isä.
Pelkästään Floridan ja Virginian vaa?ankielivaltioiden saaminen näin Clintonin taakse voisi joidenkin arvioiden mukaan riittää Donald
Trumpin kaatamiseksi.
Bernie Sandersin kannattajat pitävät Kainea
liian konservatiivina, mutta tämän tausta kansalaisoikeusliikkeessä kääntänee heidätkin Clintonin tueksi. Etelän latinoihin vetoaa Kainen sujuva espanja ja mustat
tukevat häntä luontevasti, koska hän on käynyt
32 vuotta mustien kirkossa. Monet
niistäkin, jotka tulivat, eivät jättäneet epäselväksi varautuneisuuttaan.
Pencellä ei ole tähän ongelmaan lääkettä, eikä
hän ole edes kotiosavaltiossaan kaikkien suosikki.
Clintonin peruste Kainen valinnalle oli, että tä-
mä on milloin tahansa kykenevä presidentiksi.
Clinton itse voi olla epäsuosittu ja inhottu, mutta
on julkisessa virassa koeteltu.
Trumpilta tämä tausta puuttuu. Ja tässä lueteltiin vasta ystäviä ja
maanmiehiä.
Clintonille annettu ääni
on tuki Obaman politiikan
jatkumiselle.
Entä asiakysymykset. Täällä kotiosavaltiossa
päätöstä kiittelevät jopa republikaanit. Amerikan brexit-vaalit
Puoluekokoukset pidettiin ja huomio siirtyi het-
keksi varapresidenttiehdokkaisiin.
Hillary Clintonin valinta on Virginian entinen
kuvernööri Tim Kaine. Näissä vaaleissa on brexitmäisiä piirteitä.
Yrjö Keränen
Virginia, USA
yrjo.keranen@hotmail.com
5.8. Vielä ei ole päästy kovin
pitkälle varsinaisissa vaalikampanjoissa.
Kokousten uutisoinneista jäivät mieleen Trumpin laki ja järjestys ja Clintonin puheen nuorille
tytöille suunnattu kohta, joka paljasti kuinka innoissaan Clinton on omasta asemastaan ensimmäisenä pääpuolueiden naisehdokkaana.
Clintonille annettu ääni on tuki Obaman politiikan jatkumiselle, kun taas
Trumpia äänestämällä tukee muutosta
Ihmisten edessä täytyy olla reilu ja
avoin, Kaarlejärvi sanoo.
Vaikka tässä tarinassa lopputulos oli onnellinen, Rossi pitää tärkeänä, että ketään ei pakoteta ulos kaapista.
??Ihmiselle pitäisi antaa mahdollisuus päättää, miten paljon haluaa avata itseään julkisuuteen.
Oman vaikenemistaan Rossi pitää osittain
persoonallisuuskysymyksenä.
22
5.8.2016
??Olen luonteena sellainen, että en rieku ensimmäisenä kulkueissa, hän pohtii.
Hän kertoo myös pelänneensä ihmisten reaktioita.
??Ehkä minulla oli siinä sellainen musta piste.
Parisuhteen joulukuista virallistamista seuranneet myönteiset asiat ovat olleet Rossille yllätys.
Hän on saanut valtavan määrän pääosin
kannustavia viestejä kollegoiltaan ja tuntemattomilta ihmisiltä.
??En vieläkään pääse torin poikki ilman, ettei joku onnittelisi.
Rossi kertoo lähentyneensä henkisesti myös
edustaja- ja valtuustotovereidensa kanssa.
??On tullut tietty rehellisyyden tunne ja syntynyt positiivista luottamusta puolin ja toisin,
Rossi pohtii.
Kaikki viestit eivät ole olleet keveitä. Rossi
muistuttaa monen kokevan niin kovaa ahdistusta identiteetistään, että miettii jo itsetuhoisia ajatuksia.
??On tärkeää, että yhteiskunta vaikuttaa ihmisarvoa kohentavasti, kun sillä on siihen
mahdollisuus, hän painottaa.
Myös Kaarlejärvelle parisuhteen virallista-
minen on ollut iso asia.
??Ennen ympärillä oli sellainen savuverho,
jonka läpi pääsivät vain läheisimmät, hän kuvaa.. Henkilö
Näkymättömästä
näkyväksi
Linnanjuhlia selostaneen juontajan lipsautus koitui
lopulta Markku Rossin ja Matti Kaarlejärven onneksi
TEKSTI: EEVA KÄRKKÄINEN KUVAT: JAAKKO MARTIKAINEN
Vielä vuosi sitten Markku Rossi ei voinut ku-
vitellakaan antavansa Suomenmaalle haastattelua yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa.
Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja halusi pitää yksityiselämän tiukasti erossa
työstään.
??Ajattelin saksalaisen sanonnan mukaan,
että mistä ei voi puhua, kannattaa vaieta, Rossi kertoo.
Sitten tuli Linnanjuhlien selostajan kuuluisa lipsahdus.
??Keskustan kansanedustaja Markku Rossi ja hänen puolisonsa Matti Kaarlejärvi, Ylen
selostaja sanoi, kun erilliset kutsut tilaisuuteen saanut kaksikko asteli kättelemään presidenttiä.
??Siitä tapahtumat lähtivät vyörymään, Rossi muistelee.
Puoli vuotta myöhemmin pariskunta kuvailee oloaan helpottuneeksi.
??Ei olisi ollut kenenkään etu enää salata
suhdetta
?Ennen ympärillä
oli sellainen savuverho,
jonka läpi pääsivät vain
läheisimmät?, Kaarlejärvi
muistelee Kallaveden
maisemissa.
5.8. 2016
23. Matti Kaarlejärvi ja Markku
Rossi ovat viimein avoimesti
pariskunta
Vaikka en
ole viime vuosina voinut olla Suonenjoella aktiivisesti, minusta puhutaan siellä
edelleen kuin omasta pojasta, Rossi hymyilee.
Hän kertoo olleensa otettu, kun sai
pyynnön juontaa Suonenjoen mansikan
satavuotisjuhlan.
Yhteistä pariskunnalle on myös kes-
kustalaisuus. Vaikka Kaarlejärven perhe tiesi miesten suhteesta, on
verhon kaikkoaminen tehnyt elämästä
helpompaa.
??Äitini sanoo, että Markku on ihan eri
mies. Välillä tuntuu, että
politiikassa päätetään ensin esitys ja sitten kaivetaan sille perustelut.
??Eduskuntatyön sydän on, että kansanedustajat puhaltavat arjen hengen ja
asiantuntemuksen lainsäädäntöön, Rossi korostaa. Moni kesälomalainen saattaa joutua kiroamaan sitä kautta tulleita tietyömaita, hän sanoo
pilke silmäkulmassa.
??Suurinta kalaa jahdataan kuitenkin
vasta syksyllä. Kansanedustaja tarvitsee sydämen sivistystä.
Vaikka parisuhteen julkistaminen on
vaikuttanut Rossin ja Kaarlejärven elämään, on arki sujunut sen jälkeen pitkälti tuttuun tapaan töitä tehdessä.
Rossi kuvaa viime vuoden eduskuntatyötä jännittäväksi.
Hallitusohjelman talouslinjauksia
muovannut kansanedustaja pitää hallituksen isoja linjoja velkaantumisen pysäyttämisestä ja sopimusyhteiskunnasta kuluvan vaalikauden parhaina päätöksinä.
??Lisäksi täytyy nostaa esiin valonpilkahduksina infrapolitiikka. Sieltä löytyvät myös lähimmät ystävät. Huumorintaju, samanlainen luova ajatusmaailma, lapsuus
maaseudulla ja rakkaus kotiseutuun.
Kun Kaarlejärvi palasi 20 vuoden jälkeen kotikonnuilleen Ranualle, hän lähti
heti mukaan seurakunnan toimintaan ja
kunnallispolitiikkaan.
??Minulle on ollut äärettömän tärkeää,
että en ole koskaan kadottanut lapsuuden ja nuoruuden maailmaa elämästäni.
Se on pitänyt minut koossa vaikeina hetkinä, kuten yrityksen lopettamisen jälkeen, hän pohtii.
??Kotiseutu tarkoittaa elämässä perustavanlaatuisia asioita. Nyt hän on paljon vapautuneempi, Kaarlejärvi kertoo.
Rossin perheessä Kaarlejärven rooli on
muuttunut usein mukana kulkevasta ystävästä elämänkumppaniksi.
??Olen tullut näkyväksi ja minut on
otettu perheenjäseneksi.
Rossin dementoitunut äitikin kaipailee
välillä poikansa puolison perään.
??Missä se sinun mies on, kuuluu kysymys.
??Markun äiti on myös sanonut, että
tulkaahan pojat sitten hautaamaankin
minut, Kaarlejärvi kertoo liikuttuneena.
Kansanedustajaa ja lausuntataiteilijaa
yhdistää moni asia. n. Siksi tarvitaan lipunkantajia, jotka nostavat kissan pöydälle,
Kaarlejärvi pohtii.
Hän toivoo, että entistä useampi keskustatoimija voisi tulevaisuudessa tehdä
politiikkaa rohkeasti omana persoonanaan, esirippujen taakse kätkeytymättä.
Neuvoja muille politiikassa toimiville
vähemmistöjen edustajille Rossi ja Kaarlejärvi eivät kuitenkaan liiemmälti halua antaa.
Rossi toivoo, että tulevaisuudessa ihmisten tarve lokeroida toisiaan vähenisi.
??Olennaisinta on olla itselleen rehellinen ja sinut itsensä kanssa. Valtion Infra Oy voisi nostaa väyläinvestoinnit 2?3 miljoonaan euroon vuodessa, Rossi hehkuttaa.
Rossi toivoo, että suomalaispoliitikot
eivät ajautuisi tappelemaan turhanpäiväisistä asioista, vaan keskittyisivät rakentavan palautteen antamiseen.
Hän kehuu pääministeri Juha Sipilän
avoimuutta myös opposition piiristä tulleille ehdotuksille.
??Jos joltain on tullut hallituksen esityksiä parempia vaihtoehtoja, pääministeri on ollut ensimmäisenä valmis sanomaan, että niitä voidaan kokeilla.
Kansanedustajana 20 vuotta toiminut
Rossi myöntää, että kokeneimmille edustajille tarkoitettu eturivi alkaa eduskuntasalissa uhkaavasti häämöttää.
Hän kertoo vuosien aikana miettineensä, ovatko eduskunnan kaikki toimintatavat mielekkäitä.
??Valiokuntatyötä pitäisi uudistaa niin,
että jokaisella edustajalla olisi yksi päävaliokunta, johon he voisivat keskittyä.
Samalla valiokuntien kokoa pienennettäisiin.
Hän toivoisi myös, että kansanedustajien osaamista käytettäisiin nykyistä
enemmän hyväksi.
??On tylsää, jos joutuu vain perustelemaan uudistuksia. Tässä yhteiskunta voi tukea yksilöä, hän korostaa.
??Meidän ikäpolvihan tässä on se ongelma. Seksuaalivähemmistöt ovat keskustassa
näkymätön asia, josta ei puhuta ääneen.
Muutos on vaikuttanut paitsi miehiin,
myös heidän läheisiinsä. Tämän päivän nuoret ovat paljon
enemmän sinut asian kanssa, Kaarlejärvi huomauttaa.
Kesällä sosiaalisessa mediassa kuo-
huttaneet perussuomalaisten kansanedustajien homokommentit Rossi jättää
omaan arvoonsa.
Eniten keskustelua herättäneessä kannanotossa kansanedustaja Mika Raatikainen vaati homoille ja heteroille erillisiä suihkutiloja, koska heteromiehet
saattavat joutua yleisissä suihkutiloissa
homomiesten katseiden kohteiksi.
??Olen aina sanonut, että poliitikkojen
kannattaisi olla kesällä lomalla ja antaa
laineen liplattaa, Rossi tuhahtaa.
??Jokaisen ihmisen tyhmyys tulee kyllä
pinnalle, ei sitä muiden tarvitse avittaa.
Enemmän kansanedustaja kertoo
hämmästelleensä kristillisdemokraattien entisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen miehensä kanssa kirjoittamaa kirjaa, jossa kritisoidaan niin sukupuolensa korjanneita kuin seksuaalivähemmistöjä.
??Hän on kuitenkin lääkäri, Rossi huokaa.
Hän ihmettelee, mitkä ennakkoluuloja lietsovien poliitikkojen motiivit kommenteilleen ovat.
??Pitäisi muistaa, missä tehtävässä on,
eikä vain yrittää miellyttää äänestäjiä.
Toivoisin, että ihmiset miettisivät, miltä
tällaiset kommentit omalle kohdalle tuntuisivat. Heidän mielestään puolueen pitäisi kehittää suhtautumistaan
seksuaalivähemmistöihin.
??Seksuaalivähemmistöt ovat keskustassa näkymätön asia, josta ei puhuta ääneen, Kaarlejärvi pohtii.
Hän uskoo, että pariskunnan ulostulo
voi omalta osaltaan muuttaa tilannetta.
24
5.8.2016
??Ihmiset ovat laittaneet viestiä, että he ovat helpottuneita, että puolueessa
voi nyt olla näkyvä. Ennen hän aina hermostui, jos talossa mainitsi h-sanan
2016
25. Kuopion lisäksi Markku Rossi
ja Matti Kaarlejärvi viettävät
paljon aikaa Ranualla, jossa
he antavat isoisinä aikaansa
Kaarlejärven lapsenlapsille
sekä kunnostavat yhteistä
taitelijakotiaan.
5.8
Ilmiöt
Lapin matkailu
hakee pidempää
kukintaa
Kesäturisteja saapuu Lappiin jatkossa
huomattavasti nykyistä enemmän,
matkailuasiantuntija Satu Luiro uskoo
TEKSTI: Sami Korkala KUVAT: LAPIN MATERIAALIPANKKI
26
5.8.2016
Minulla on sellainen kuva, että aasialaiset turistit haluavat luonnonrauhaa ja sellaista soft adventure -tyyppistä luontokokemusta. kesän lisäksi myös syksystä ja
keväästä.
den takia kannattaa lentää Suomeen vaikka
toiselta puolelta maapalloa.
Kun joku vielä vetäisi esiin viisasten kiven
ja kertoisi, minkälainen tarjonta vetäisi pomminvarmasti matkailijoita Lappiin.
. Keski-Eurooppaan taas kannattaa tarjota enemmän seikkailulomaa, Luiro näkee.
Lapin kesämatkailun suuret linjat ovat jo
tiedossa, ne ovat reipashenkisiä aktiviteetteja ja luontoelämyksiä. Kuten vaikkapa yöttömän yön ihastelua, maastopyöräilyä, melontaa ja kalastusta.
Myös matkailun vastuullisuus ja ekologisuus ovat kasvava myyntivaltti tiedostaville
kuluttajille.
5.8. 2016
27. Strategiaa täytyy ehkä päivittää uudelleen, sillä kansainvälinen matkailu ja sen
myötä matkailutulo kasvavat odotettua nopeammin, Lapin liiton matkailuasiantuntija
Satu Luiro sanoo.
Ei Lapissa silti kieriskellä tyytyväisyydessä.
. Terhi Tuovinen/Lapin materiaalipankki
Lapilla on mahdollisuudet houkutella reip-
Lapissa täytyy luoda matkailutuotteita, joi-
paasti lisää matkailijoita, jos hyvän talvisesongin oheen saadaan kehitettyä nykyistä vetävämpi matkailukesä.
Maakunnan matkailustrategiassa tavoitellaan matkailun kokonaistuottojen kaksinkertaistumista vuosina 2015?2025.
. Kun talvi on matkailun suhteen hyvällä mallilla, katseet on suunnattu kesämatkailun kehittämiseen. Tällä hetkellä Lapin matkailu on kasvusykäyksen kynnyksellä ja uskallan sanoa, että kasvua tulee talvikauden
ulkopuolelta
perheille suunnatusta tarjonnasta kovan luokan alamäkipyöräilijöihin, Luiro sanoo.
Matkailuyrittäjä Jari ?Kide. Matkalla yövymme autiotuvassa.
Sinne tulee huollon mukana kaikki tarvittava, joten retkeilijä ei tarvitse kuin
repun selkään.
Matalan kynnyksen toimintaa tarvitaan muutenkin. Maastopyöräilymahdollisuudet Lapissa voisi koota vielä paremmin yhteen. Antti Pietikäinen/Lapin materiaalipankki
Pyöräilyn mahdollisuudet kiinnostavat Lapissa. Toivottavasti saamme tehtyä Lappiin Keski-Euroopan tapaan vaikeustason mukaan merkittyjä reittejä, Kide sanoo.
Kiiskinen uskoo maastopyöräilyn
tuovan matkailijoita myös kotimaasta.
??Joidenkin tietojen mukaan Suomessa vuosittain jopa 10 000 ihmistä aloittaa maastopyöräilyharrastuksen.
Matkailun on arvioitu tuovan Lappiin
630 miljoonaa euroa joka vuosi. Ihan läheltä Lapin luonnosta löytyy
elämyksiä, joita moni lappilainenkaan
ei ole kokenut.
Maastopyöräily sallitaan todennäköisesti jatkossa kansallispuistojen merkityillä vaellusreiteillä, mikä avaa paitsi uusia uria luontoliikuntaan, myös
mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen.
Kiiskinen etsi muutama vuosi sitten
maastopyöräreitin Leviltä Ylläkselle.
. Pyöräily yleensäkin on hyvä matkailutuote . Hänen tarjontaansa kuuluu erilaisia aktiviteettimatkoja: on kalastusreissua, yöpymistä tunturin laella, maastopyöräretkiä,
safareita, ravunpyyntiä Jäämerellä,
vaelluksia ja niin edelleen . viimeisen
päälle järjestettyinä kuljetuksineen
kaikkineen.
Espoosta lähtöisin oleva Kiiskinen on
osannut katsoa Lappia aina sopivasti
ulkopuolisen silmin.
28
5.8.2016
. Nyt avattu Levi?Ylläs-reitti noudattelee ensimmäistä reittiäni noin puoliksi.
Hän on järjestänyt tänä kesänä tunturikeskusten välistä maastopyöräretkeä ryhmille.
. Useampi matkailukeskus
Lapissa mainostaa maastopyöräreittejään.
. Tosiasiassa kokonaisvaikutus saattaa olla jopa miljardin euron luokkaa, sillä
kaikki matkailu ei jää tilastoihin.
Yöpymiset rekisteröidään vain yli 20
vuodepaikan majoitusliikkeissä, joten. Kiiskinen pursuaa ideoita. Lapista löytyy jo helpompia maastopyöräreittejä, mutta toisaalta paljon ensikertalaiselle liian vaikeita polkuja ja korkeuseroja.
Vuosittaisia
yöpymisiä saattaa olla Lapissa tilastoidun kahden miljoonan sijasta jopa kolminkertainen määrä.
. Pohjoismaisen Visit
Arctic Europen kaltaiset yhteishankkeet auttavat Lapin markkinointia jossain määrin.
Lisäksi House Of Lapland panostaa digitaaliseen markkinointiin muun
muassa sosiaalisessa mediassa. n
5.8. Se auttaa
Lappi-brändiä pysymään kirkkaana.
??Lapin matkailutuotteet ovat korkealaatuisia ja matkanjärjestäjäkontaktit vakiintuneita. Se on
järkevää, sillä omatoimimatkailijoiden
määrä on kasvanut. Saavutettavuuden eteen tehdään
koko ajan töitä, Luiro sanoo.
Suomen matkailumarkkinointibudjetti jää selvästi jälkeen Ruotsin ja Norjan vastaavasta. 2016
29. Matkailijat osaavat
nykyään ostaa palvelunsa itse.
Myös Lapin haasteena on osata myydä matkoja sekä suoraan että matkanjärjestäjien kautta.
Luiro uskoo, ettei matkailijoiden tarvitse pettyä aktiviteetteihin. 7 faktaa Lapista
Lapin väkiluku vuonna 2014
181 748 asukasta (yhtä paljon poroja kuin ihmisiä)
Matkailutulo Lapissa 2013
Rekisteröidyt yöpymiset
Lapissa 2015
632 M?
Vahva matkailumaakunta
Lappi kattaa
30% Suomen
pinta-alasta,
mutta alueella
asuu vain vajaat
3% Suomen
väestöstä.
2,36
miljoonaa
Yöpymisten jakautuminen
Lappi tuottaa 10%
Suomen viennistä
ja palvelee 19%
Suomeen tulevista
kansainvälisistä
matkailijoista.
Kansainväliset 44%
Kotimaiset 56%
Maailman suurin luonnontuotteiden
luomukeruualue
99%
Lapin metsäalasta
on luomukelpoista.
Lähteet: Lapin Liitto, TEM/ToimialaOnline, Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2016, Arktisen erikoistumisen ohjelma 2013, Arctic Smartness Portfolio-hanke, ProAgria, Lapin luotsi
Aasialaiset turistit haluavat luonnonrauhaa,
keskieurooppalaiset seikkailua.
mökkeily ei näy tilastoissa. Onneksi matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksista maakuntatasolla on
tuloillaan työ- ja elinkeinoministeriön
selvitys, Luiro sanoo.
Matkailu todennäköisesti todetaan
siinä nykyistä merkittävämmäksi työllistäjäksi, mikä antaisi Lapille pontta
perätä panostuksia matkailuun.
Esimerkiksi suoria lentoja kaivataan
lisää kaukaa tulevien matkailijoiden
houkuttelemiseksi. Kiinasta tulevien
matkailijoiden yöpymiset ovat lisääntyneet yli 50 prosentilla viime vuosina.
. Jos ongelmia ilmenee,
niihin kyllä puututaan yhteistyössä
Jos suhteen hoitaminen unohtuu, arki muuttaa avioliiton työsuhteeksi.
Kumppaneista toinen voi olla lähtöisin muualta
kuin maatilalta. On nostettava kissa pöydälle, ja kun paikalla on ulkopuolinen henkilö, vaikeistakin asioista
on helpompi puhua.
Melko usein hanketyöntekijä saa olla mukana tilanteissa, joissa suhteen solmut ovat tilan edellisen ja uuden isäntäparin välissä.
??On tavallista, että tilalla asuvilla vanhemmilla ja
isännäksi tulevalla lapsella on jo oma käyttäytymiskoodistonsa, jonka mukaan he toimivat, mutta ulkopuoliselle siinä voi olla ihan ihmeellisiä asioita.
Yhtenä tärkeimmistä asioista ylisukupolvisissa skismoissa Pispa pitää sitä, onko tilan jatkaja päättänyt olla yhtä puolisonsa kanssa, vai onko hän kiinni lapsuudenperheessään.
Koko joukko farmareiden avioeroista johtuu hänen
mukaansa tilanteesta, jossa vanha pari asettaa raamit
jatkajien olemiselle, eikä tilalle tullut uusi ihminen
saa oikein koskaan omaa paikkaansa.. Tilanne on
päällä 24/7.
kumppani ajattelee ja arvottaa
asioita ja elämää tilan kautta.
??Jos tila on ykkösenä toisen
elämässä ja valinnoissa, puoliso
voi kokea jäävänsä kakkoseksi.
Miten tilannetta pystytään käsit-
telemään ja asiasta puhumaan,
siihen vaikuttaa Pispan mukaan,
millaiseen keskustelukulttuuriin puolisot ovat kasvaneet ja
tottuneet tahoillaan. Elämä
Suhteet kuntoon
maatiloilla
Jos parisuhteen hoitaminen unohtuu, arki muuttaa
maatilayrittäjien avioliiton työsuhteeksi
Teksti: Anne Hievanen
Hyvät ihmissuhteet ovat maa-
MTK-Pirkanmaan ja MTK-Satakunnan alueilla käynnissä oleva
Maija Pispa
Varavoimaa Farmarille -hanke
tarjoaa maatilayrittäjille maksutonta ensiapua talouden kysymyksissä, isoissa ja pienissä muutos- ja ongelmatilanteissa sekä ihmissuhdeasioissa.
Pirkanmaalla hanke käynnistyi vuodenvaihteessa.
Puolessa vuodessa asiakkaita on ilmaantunut jo ennalta arvioitu koko vuoden määrä.
Parisuhdeasioissa elämän ruuhkavuodet pikkulapsineen puhuttavat farmareita siinä missä muitakin
suomalaisia.
??Kun työtä on paljon, vanhemmat eivät ehdi olla
lastensa kanssa riittävästi ja syyllisyys painaa mieltä
Auvoista ei ole elämä aina silloinkaan, kun molem-
mat puolisot työskentelevät tilalla. Onko asioista opittu puhumaan ja millä tavalla.
??Jos toinen vaan murahtelee
ja lähtee puhumista pakoon, tilanne voi päästä pitkälle, ennen
kuin tulee piste vastaan.
Asiat selviävät puhumalla, sen
työhyvinvointi-, ihmissuhde- ja
terapiatyöhön perehtynyt Pispa kertoo asiakkailleen
heti alkuun. Hän käy ehkä säännöllisesti tilan ulkopuolella työssä, ja etuihin kuuluu selkeät viikkovapaat ja kesälomat.
??Hänelle voi olla hämmentävää, miten kiinni puoliso on työssään etenkin karjatiloilla ja miten paljon
30
5.8.2016
Anne Hievanen
tilayrittäjälle voimavara, jonka
merkitystä ei sovi unohtaa.
??Jos se osa-alue elämässä, josta pitäisi saada voimaa arkeen,
kuormittaa arkea eniten, puhti
loppuu, sanoo Maija Pispa, Varavoimaa Farmarille -hankkeen
hanketyöntekijä.
Maatilalla, jossa koti ja työpaikka ovat samalla tontilla,
suhteen solmuja ei pääse pakoon mihinkään
Rowlingin hittikirjasarja sai jatkoa
Harry Potter and the Cursed Child -näytelmän myötä.
Näytelmässä Potter on kolmen lapsen isä ja 19 vuotta
vanhempi kuin Rowlingin viimeisimmässä kirjassa.
Tor Wennström / Lehtikuva
Kulunut kevät on ollut Varavoimaa Farmaril-
le -hankkeessa kiireistä aikaa. Jari Laukkanen
Pinnalla
Koonnut:
Samuli Vänttilä
Roni Rekomaa / Lehtikuva
Eput rokkaa taas
Popyhtye Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonsertti
vetää viikonloppuna Tampereen Ratinan stadionille
yli 30 000 kuulijaa. Jos farmari on pohtinut, kuka on ja mitä
odottaa elämältä, mitä työtä haluaa tehdä ja kenen kanssa perustaa perheen, silloin ollaan selvillä vesillä. J.K. Konsertti on loppuunmyyty.
Takavuosien menestysbändi esittää konsertissa
kappaleistaan tehtyjä orkesterisovituksia yhdessä
90-henkisen Tampere Filharmonian kanssa.
Arun Sankar / AFP Photo / Lehtikuva
Jos maatila on ykkösenä
toisen elämässä ja
valinnoissa, puoliso
voi kokea jäävänsä
kakkoseksi.
Itsenäistymisen merkitystä isännälle ei voi korostaa liikaa, se vaikuttaa olennaisesti ihmisen
hyvinvointiin ja jaksamiseen ja heijastuu myös
lähellä oleviin.
. Jotkut haluavat elää elämäänsä omalla tavallaan, eikä sille voi mitään.
. Niin elämä menee.
Ohjaaja on poissa
Teatterilegenda, ohjaaja ja kirjailija Jouko Turkka kuoli
74-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen. En ole taikuri, joka muuttaa kaiken hyväksi ?
simsalabim. 2016
31. Turkka tuli
tunnetuksi erityisesti Teatterikorkeakoulun kiisteltynä
rehtorina ja professorina vuosina 1981?1988. Hanketyöntekijä
on reissannut pitkin poikin Pirkanmaan ja Satakunnan maakuntien tiloja, puhunut puhelimessa ja selvitellyt monenlaisia tilanteita.
Työ on Maija Pispalle mieluista, mutta senkin kanssa on elettävä, että kaikelle ei voi mitään. Kasvu ottaa aikaa ja tekee välillä kipeääkin. Hänen
opetusmenetelmänsä, kuten rankan fyysisyyden
korostaminen, herättivät suurta huomiota.
5.8. Aina asiakkaat eivät ole valmiita tekemään
tarvittavia muutoksia. Muutoin tulee ongelmia.
Hyvän ja monelle tutun neuvon Pispa löytää
Raamatusta: ?Mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa.?
Harry potterin paluu
Velhoiksi pukeutuneet fanit ottivat itsestään selfietä
uunituoreen Harry Potter -kirjan kanssa Chennaissa
Intiassa
Kaupunkien yksityispraktiikoilla riitti kyllä töitä,
mutta uusia haasteita ei kokeneelle alan
ihmiselle ollut enää tarjolla.
. Elämä
Kanadan
Luoteisterritoriot
. Työttömyys ja toimettomuus aiheuttavat paljon lieveilmiöitä, kuten esimerkiksi huumeiden käyttöä. Tulokas sai heti alusta lähtien kouriintuntuvasti todeta, että omien
hampaiden hoitaminen ei kuulu syrjäseutujen alkuperäisväestön kulttuurissa
tärkeimpiin elämänarvoihin.
. pääkaupunki Yellowknife
Yellowknife
Hammashoitoa
erämaan ehdoilla
Suomalainen Pirjo Friedman työskentelee keikkahammaslääkärinä
Kanadan harvaan asutuilla syrjäseuduilla
Teksti: Risto Luodonpää Kuva: Maria Seppälä
Pinta-alaa peräti 1,3 miljoonaa neliö-
kilometriä Beringin ja Jäämeren saarten kautta aina Pohjoisnavalle saakka, mutta asukkaita vain hieman päälle 40 000.
Siinä hieman mittakaavaa niille olosuhteille, joissa suomalaissyntyinen
hammaslääkäri Pirjo Friedman tekee
työtään Kanadan Luoteisterrorioiden
alueella.
Kun Suomessa parhaillaan tuskaillaan, mikä olisi järkevin tapa syrjäseutujen sote-palvelujen järjestämiselle, niin
Kanadan preerioilla vaihtoehtoja ei juuri ole.
Palvelun ulkoistaminen tarkoittaa
käytännössä sitä, että sopimuksen tehnyt yksityinen firma lennättää hammaslääkärin kalustoineen ympäri laajaa territoriota.
Hammaslääkärin vastaanottoa pidetään kuudella eri paikkakunnalla 4?5
kertaa vuodessa.
32
5.8.2016
Niistä vain yli 20 000 asukkaan Yellowknifea voi pitää kaupunkina. Sikäläisten ihmisten hampaat ovat
keskimäärin todella huonossa kunnossa, hän päivittelee.
. neliökilometriä, eli noin neljä kertaa
Suomen kokoinen
. Elämäntilanteeni oli sellainen, että keikkatyyppinen työ sopi kuvioihin mainiosti. asukkaita 43 537 (2013)
. Muut
taajamat ovat lähinnä luontaiselinkeinojen ja vanhojen kaivosten ympärille
syntyneitä alle tuhannen asukkaan yhdyskuntia.
Ulkoisista olosuhteista huolimatta, tai
juuri niistä johtuen, Pirjo Friedman sanoo toimineensa viimeiset vuodet todellisessa kutsumusammatissa.
Pitkä työura Suomessa, Israelissa ja
Kanadassa kaipasi vaihtelua. Toisaalta sitä ei kannata ihmetellä.
Jos kylässä on vain yksi kauppa, eikä valikoimista löydy yhtään hammasharjaa,
niin vaikea esimerkiksi lapsia on opettaa pitämään huolta hampaista.
Terveyspoliittisia ja samalla yhteiskunnallisia ongelmia on pienillä paikkakunnilla toki muitakin.
. Päätin kokeilla
ja sillä tiellä ollaan edelleen, Friedman
kertoo.
Haastetta uusi työympäristö on Friedmanin mukaan tarjonnut jopa odotettua
enemmän. pinta-ala 1,35 milj. Näin lehdessä ilmoituksen, jossa
palvelukseen haettiin kiertävää hammaslääkäriä. Hampaiden
hoito jää silloin helposti yhteiskunnan
vastuulle, Friedman harmittelee.
Kanadan ilmasto ja olosuhteet muistuttavat Suomea. Kun he saivat myöntävän vastauksen, niin sopimus oli sen jälkeen helppo tehdä.
5.8. Ja palkkakin on tarpeeksi hyvä, hän hymyilee.
Pirjo Friedmanin kokemuksella varustettu työntekijä on arvokas pääoma
myös työnantajana toimivalle firmalle.
. 2016
33. Mutta luonto on tietysti aivan oma lukunsa. Niin kauan aion jatkaa, kun vain jaksan ja työ tuntuu mukavalta. Lääkärikin näkee silloin parhaiten
työnsä tulokset. Toinen lapsista asuu perheineen Israelissa ja toinen Suomessa. Minulla oli kerran yksi sijainen, joka sanoutui irti jo parin viikon kokemusten
jälkeen.
Pohjois-Suomesta kotoisin oleva
Friedman pitää omaa taustaansa merkittävänä syynä siihen, että viihtyy niin
hyvin nykyisissä tehtävissään.
. Työttömyys ja toimettomuus
aiheuttavat paljon lieveilmiöitä, kuten
esimerkiksi huumeiden käyttöä.
Heikko yleinen terveystilanne asettaa
kovat vaatimukset myös hammaslääkärin ammattitaidolle.
Turun yliopistosta aikanaan valmistunut Pirjo Friedman kiitteleekin vuolaasti suomalaisen koulutuksen laatua.
. Heidän
luokseen lennän aina, kun vain on mahdollista. Voin kokemuksesta sanoa, että kyllä
siihen luotetaan kaikkialla maailmassa
ja niin myös Kanadassa, hän naurahtaa.
Etukäteen listattujen kiireellisten tapausten ja särkypotilaiden ohella toimenkuvaan kuuluu myös proteesien tekeminen. Viimeksi kun firma valmisteli uutta sopimuskautta, niin he tulivat ensimmäisenä kysymään minulta, aionko jatkaa heidän palveluksessaan.
. Kaikille tämä työrytmi ei sovi. Ihmisten suukalusto pannaan
monissa tapauksissa kokonaan uusiksi.
. Tärkeä kesätukikohta minulla
on myös Hailuodossa, hän selvittää.
Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan eteenpäin, vaikka ?virallinen. eläkeikä Friedmanilla on tullut täyteen
niin Suomen kuin Kanadankin mittapuiden mukaan.
. Maisemat ovat todella jylhiä ja kauniita, kun niitä lentokoneesta käsin pääsee ihailemaan.
Työkeikkojen välillä Pirjo Friedmanille tarjoutuu mahdollisuus ottaa hieman
etäisyyttä arkiseen aherrukseen.
. Palkitsevinta on se, kun
esimerkiksi nuoresta naisesta huomaa
jo päällepäin, miten hymyä löytyy ja koko itsetunto paranee uusien hampaiden
ansiosta.
Kun pieni charter-kone hammaslääkä-
reineen, -hoitajineen ja kaikkine tarvik-
keineen lähtee liikenteeseen, reissussa ollaan yhtäjaksoisesti jopa kuukauden verran.
Pirjo Friedman myöntää, että keikkatyö vaatii aivan omanlaatuista luonnetta
ja elämänasennetta.
Vaikka sähkö
olisi ollut helpolla
saatavilla, sitä ei
haluttu.
34
5.8.2016
Mökkeily on suomalainen tapa irrottautua
oravanpyörästä, sillä luonto antaa elämyksiä.
Liisa Hakapää ja Simo Koskinen (toim.), Lapin yliopisto.
5.8. Talo
on kaunis sisältä ja ulkoa. Näin esimerkiksi ryhmän jäsen Paavo Tuomaala kertoo:
?1960-luvun alussa hankkimani ensimmäinen kesäasunto edusti varmaan
monelle siihen aikaan mökkiä havittelevalle ihanteellista kesäasuntoa. Ihme on tapahtunut. Mökkeilykokemusta heillä oli lähes 44 vuoden ajalta.
Muisteluksissa mökin rakentaminen
tai korjaaminen ovat tärkeitä, mutta niihinkin liittyy monenlaisia tuntemuksia, kuten Helmi Kaila kirjoittaa:
?Olenko oikealla asialla tässä talohöyräkässä, onko minulla varaa kaikkeen tähän... Mökin
ympärillä oli pieni oma maa, josta sai
polttopuut. Mutta työtä
riittää. Ja laskuja.?
Joku muistelee lattia- ja kattolautojen
kantamista osin upottavaa suota pitkin, joku hirsien uittamista rakennuspaikalle veneen perässä.
Käsitöissä täysin tumpelo muuttuukin yllättäen taitavaksi kirvesmieheksi
ja maalariksi. Kuka lapsista haluaisi periä sen. Mökki oli pieni tuvan ja kamarin käsittävä hirsimökki järven rannalla. Siinä oli
puulämmitys. Asentopaikkoja-julkaisu kertoo kauniilla tavalla,
kuinka kesämökki on luontoon vetäytyvien yöpymispaikka, tärkeä osa elämänkulkua.
Tutkimusryhmä kokoontui kymmenen vuoden aikana sata kertaa. 2016
35. Vastoinkäymiset muut-
tuvat vuosien vieriessä hyviksi kokemuksiksi.
Tutkijoiden mukaan kesämökkeily maaseudun yksinkertaisemmassa
ja rauhallisemmassa ympäristössä on
suomalainen tapa irrottautua oravanpyörästä, sillä luonto antaa elämyksiä.
Tutkimusryhmäläiset olivat ahkeria
kalastajia, marjastajia ja sienestäjiä,
jotka jaksoivat iloita kulleroista, kieloista ja koppelopoikueista. Mökki pystyssä, kaivo tehty,
rumpu tehty. Ohjaaja, emeritusprofessori Simo Koskinen
ei halunnut kerätä pelkästään ikääntyvien mökkimuistoja, vaan opetti,
miten lähdekirjallisuutta käytetään,
miten tehdään oikeaa tutkimusta.
Matka julkaisuun on ollut pitkä, osa
ryhmäläisistä sairastui, osa menehtyi
ennen kuin kirja valmistui, mutta tarinoissa on se lämpö, mitä ikäihmisten
mökkimuistoihin liittyy.
Kun pääosin 1920?30-luvuilla syntyneet tutkimusryhmäläiset olivat siinä iässä, että vaatimattoman mökin hankkiminen oli mahdollista, tavoitteena oli itsensä toteuttaminen ja
luontosuhteen vaaliminen. Saunominen ja uiminen kuuluivat myös kaikkien mökkiohjelmaan, kuten myös lasten, lastenlasten ja ystävien vierailut.
Mökkiin liittyy paljon enemmän si-
teitä kuin kaupunkiasuntoon. Vaikka sähkö olisi ollut
helpolla saatavilla, sitä ei haluttu.
Mökin tontilla oli oma kirkas lähde ja pieni idyllinen savusauna. Muistot rakentamis- ja remontoimisvaiheista sekä vapaa-ajasta lisäävät kiintymystä mökkiin, josta luopuminen ei
ole helppoa.
Kesämökki on eläkeläisen työmaa,
jossa työvuoron siirtäminen seuraaville sukupolville tai aivan vieraille tuntuu haikealta. Kaikki on vielä avoinna, ja se huolettaa, sillä väistämättä meille rakkaan ja paljon antaneen mökin kohtalo on ratkaistava.?
Asentopaikkoja . Kulttuuri
Mökkimuistot ovat
täynnä lämpimiä tarinoita
Asentopaikkoja-teos rakentaa arkiselle mökkeilylle merkityksiä
Teksti: Maarit Simoska Kuvat: Eeva-Maija Pietilä
Lapin yliopiston Ikääntyvien yliopiston ryhmä on piirtänyt oman puumerkkinsä elämänkulun ja erityisesti
mökkeilyn tutkimukseen. Iän lisääntyessä
ja voimien vähentyessäkin luopumispäätöstä pitää kypsytellä vuosikausia.
Näin Annikki Nelin kuvailee:
?Ratkaisematta on myös se, mitä mökille tapahtuu meidän jälkeemme. Olen omasta mielestäni selvinnyt kuiville hyvällä omallatunnolla. Ryhmäläisistä miehet olivat lähes kaikki syntyisin
Pohjois-Suomesta, naiset ?junan tuomia?, mutta kaikki olivat asuneet vuosikymmeniä Rovaniemellä. Kesämökin merkitys
ikääntyneiden elämänkulussa. Mökille johti jotenkuten autolla ajettava tie.?
Simo Koskisen ja myöhemmin myös
Liisa Hakapään ohjaama ryhmä selvitti, millaisia merkityksiä ikääntyvät
antavat kesämökille elämänsä eri vaiheissa, millaisia muutoksia he ovat kokeneet mökkeilyssä elämänsä aikana
ja millaisia ratkaisuja he ovat tehneet
mökistä luopumiseksi.
Tutkimuksen tärkein aineisto on
ryhmäläisten itse kirjoittamansa vapaamuotoiset tarinat
Kyllä minä katsoisin tämän tarkoittavan myös Pokémon
Gon pelaamista.
Kemppi patistaa maan hallitusta tarttumaan tilanteeseen.
Kyse on maaseudun lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista.
Oppositiokin voisi herätä.
Ehkä syksyn istuntokauden ensimmäisen kyselytunnin
avaa ajankohtainen kysymys:
. On kestämätöntä, että palveluita on tarjolla vain kaupunkiseuduilla ja on epäreilua, että pokémonit eivät saa asua
maalla raittiissa ilmassa, Kemppi sanoo.
Kempin mukaan keskustanuorille yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla on samat ihmisoikeudet ja yhteiskunnalliset vaikuttamisen mahdollisuudet.
. Marjanpoiminta kun on siirtynyt ansiomielessä tukevasti ulkomaalaisen sesonkityövoiman käsiin.
Kerran vuosia sitten joukko thaimaalaisia marjanpoimijoita
oli joutunut byrokratian kanssa vaikeuksiin jossakin pohjoisessa. Näin Suomen korkein kohta nousisi seitsemällä metrillä.
Norjan pääministerille voisi ehkä vihjata, että arvostamme ystävällistä elettä suuresti, mutta hyödyllisempi lahja voisi löytyä idempää.
Kun Suomi menetti rauhanteossa Petsamon ja yhteytensä
Jäämerelle, Norja joutui tahtomattaan Venäjän rajanaapuriksi. Muissa asioissa silloiselle sisäministerille soittaessa tuli
mieleen kysäistä samalla thaimaalaisporukan ahdingosta.
Toiminnan miehenä tunnettu ministeri oli hetken hiljaa,
mutta kokeneen poliitikon ei tarvinnut miettiä kauaa selviytymisstrategiaa tilanteesta.
36
5.8.2016
?Olen pyytänyt selvityksen?, ministeri julisti syvällä rintaäänellä.
Jos veikata saa, puhelun päätyttyä ministeri marssi kiukkuisena suoraan lähimmän virkamiehen huoneeseen ja kysyi
?mitkä h******n marjanpoimijat??
Ehkä siinä se selvityskin lähti vielä työn alle.
Mobiilipeli Pokémon Go on tempaissut mukaansa koko Suo-
men, mutta yksi epäkohta pelissä on.
Maaseudulla hirviöjahti jää vaisuksi, sillä pelissä etsittäviä
pokémoneja on ohjelmoitu syntymään lähinnä taajamiin.
Helsingin Sanomien NYT-liite tavoitti keskustanuorten puheenjohtajan Hilkka Kempin kommentoimaan vallitsevaa tilannetta.
. Apollon Tietäjät
Teksti: pekka pohjolainen,
Teppo Säkkinen
Rajansiirtoja lahjaksi
Norjan pääministerillä Erna Solbergilla on pohdittavanaan
poliittisesti arkaluontoinen ja juridisesti kimurantti asia: antaako rajatunturi Haltin huippu Suomelle satavuotislahjaksi,
kuten norjalainen Kaivuonon kunta on ehdottanut. Miten hallitus aikoo edistää pokémonien levittäytymistä
koko Suomeen?. Nyt tilanne voitaisiin korjata pienellä rajansiirrolla Paatsjoelta Jäämeren rantaan.
Suomella on Venäjän rajaa toistatuhatta kilometriä jo ennestään, eikä pieni lisäys tuntuisi enää sitä tai tätä.
Jännitteinen Naton ja Venäjän maaraja poistuisi pohjoisesta,
eikä norjalaisten tarvitsisi enää pelätä rajan takaa ruosteisilla
polkupyörillä sotkevien turvapaikanhakijoiden invaasiota.
Win?win-tilanne, eikö?
Moni lomalainen viihtyy nyt marjametsässä, mutta harvem-
min kai lisätienestit mielessään
?Tehdään Amerikasta jälleen suuri. Poliitikkojen tehtävä on ajaa myös niiden asiaa, jotka eivät ole äänestäneet.
Brexitin voitto ja Trumpin ehdokkuus perustuvat
populismiin, joka kumpuaa yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on perinteisesti ollut hyvä eriarvoisuuden torjuja. Eduskuntakin kokoontui poikkeuksellisesti heinäkuussa Ison-Britannian brexit-äänestyksen seurauksena.
Brittien EU-erossa nähdään varmaan vielä monta näytelmää. Puheenvuoro
Eriarvoisuus johtaa populismiin
Maailman tapahtumat ovat pitäneet uutisköyhän
kesän kaukana. Kun teräskaupungit ovat surkastuneet ruostevyöhykkeeksi ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on
suurta, myös tyytymättömien määrä on iso.
Trump on antanut toivon kovan elämän kokeneille. ja ?työt
Aasiasta Amerikkaan. Tämä
railo on repeämässä.
Erityisesti nuoret miehet osoittavat hyvin vähäistä kiinnostusta yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Elämässä menestymisen mahdollisuuksien turvaaminen
jokaiselle täytyy olla politiikan keskiössä myös jatkossa.
Vauraus ei saa rajautua vain tietyille ihmisille, alueille tai tulotasoille, sen on oltava universaali mahdollisuus. 2016
37. Miten ne toteutettaisiin, sitä ei tiedetä.
Suomessa vastaavanlainen poliittisen kentän protesti koettiin ehkä perussuomalaisten nousussa
vuoden 2011 vaaleissa.
Kun heidän kannatuksestaan on hallitusvastuussa iso siivu sulanut, herää kysymys, miten Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kaltainen ilmiö Suomessa
mahdollisesti kanavoituisi.
Heinäkuussa julkaistiin vuoden takaisten eduskuntavaalien vaalitutkimus otsikolla Poliittisen osallistumisen eriytyminen.
Vaaleissa ehdolla olevat ja niissä äänestävät ovat
monella tapaa aktiivisia elämässä, jopa varakkaampia kuin he, jotka eivät vaaliuurnille vaivaudu. Olen vakuuttunut, että kansanäänestyksessä äänestettiin paljon muustakin kuin vain unionista.
Eroleiri kampanjoi kaikilla mahdollisilla yhteiskunnan epäkohdilla ja sai myös EU:sta riippumattomat ongelmat sen piikkiin.
Britannian historiasta kumpuaa edelleen jatkuva
varsin tiukkakin jako erilaisiin yhteiskunta- ja sosiaaliluokkiin. ovat riittäneet toimenpideehdotuksiksi. Mikäli tästä ei pystytä pitämään kiinni,
ovat seuraukset poliittiselle järjestelmälle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle arvaamattomat.
Katri Kulmuni
kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja
5.8. Kaupungit ovat jakaantuneet menestyjiin ja taantujiin.
Ei-leirin britit purkivat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden pahaa oloa.
Samanlaista kehitystä on käynnissä Yhdys-
valloissa, ilmenemismuotona Donald Trumpin
presidenttiehdokkuus ja nouseva kannatus.
Trump ajaa nurinkurista republikaanipolitiikkaa vastustamalla vapaakauppaa.
Hänen vaalilupauksensa muurin rakentamisesta Meksikon rajalle, muslimien maahantulon estäminen tai 11 miljoonan laittoman
siirtolaisen karkottaminen ovat
erittäin arveluttavia seurauksista
puhumattakaan.
Trump on ottanut politiikan kärkeen
teollisuuden murroksen. Teollisuuden murros on koettu kovana
teollistumisen alkulähteillä. Lähtevätpä he tai eivät, brexitin kannattajien tuntoja kannattaa analysoida EU-tasoa syvemmältä
Keskustan kasvot
Teksti: Anja Manninen Kuva: Paula Åström
Miika
Kiiskilä
Yläasteella virinnyt kiinnostus
yhteiskunnallisiin asioihin sai Miika
Kiiskilän poliittiseen toimintaan.
38
5.8.2016
Sielu lepää, kun pääsee viikoksi pohjoiseen
patikoimaan, kovakuntoinen, itsepuolustuslajejakin harrastanut mies kertoo.
Perheeseen kuuluvat äiti, isä, pikkuveli ja
isoveli sekä unkarilainen tyttöystävä.
Kiiskilä tunnustaa olevansa pohjimmiltaan
ujompaa sorttia. Vihreissä minua ei turkistarhauksen tukijana olisi katsottu hyvällä, Kiiskilä virnistää.
Mummo neuvoi käymään keskustan piiritoimistossa. Hänestä tuli ylioppilas Kokkolan lyseosta, ja 4. Alkiolaisuutta
kaupunkeihin
Miika Kiiskilä tähtää tulevaisuuden tekijäksi
Keskusta on sopiva kompromissi oikeistoa ja
vasemmistoa, kokkolalainen Miika Kiiskilä
perustelee puoluevalintaansa.
. Keskustaa leimaavat alkiolaisuus ja maanläheisyys. Apua tarvitsevia pitää auttaa ja yrittäjiä pitää tukea, koska yritykset luovat työpaikkoja.
Kiiskilää miellyttää keskustalainen suositus
järjen käytöstä ja kohtuullisuudesta. Emme ole puudeli, vaan piikki lihassa. Valtuusto on keskustellut
myös kouluruokailusta ja koulutiloista.
. Hän on harjoitellut puhumista ja esiintymistä, ja väitteleminen on nyt jo verissä.
??Mene ja puhu. Alkiolaisuuden yhteisöllisyys ja toisen arvostaminen ovat yhtä käypiä ajatuksia Helsingissä ja Oulussa kuin Kälviällä ja Ullavallakin.
Kiiskilän mukaan vihreiden kannatusta on
etelässä nostanut radikaali ympäristöpolitiikka. Pääministeriys napsahti keskustalle hankalaan paikkaan. Sieltä avautui väylä keskustan toimintaan Tuomo Puumalan tukiryhmässä ja
piirin toiminnassa.
Kevät ja kesä ovat olleet Kiiskilälle vilkasta aikaa. 2016
39. Nuoret kaupunkilaiset eivät edes tiedä, että
keskusta on myös ympäristöpuolue.
Yläasteella yhteiskuntaoppi kannusti pereh-
tymään puolueisiin ja niiden ohjelmiin.
. Hän ottaa
esimerkiksi maahanmuuttokeskustelun, josta
on tullut ääripäitten väittelyä.
Miika Kiiskilä on 18-vuotias ja tähtää tosissaan vuoden 2017 kuntavaaleihin ja Kokkolan valtuustoon. Ajan kanssa oppii ja faktojen
pitää olla kunnossa, Kiiskilä neuvoo.
KokkolaN nuorisovaltuuston puheenjohtaja
nostaa kaupungin maan kärkeen suhtautumisessa nuoriin.
Nuorisovaltuuston kantaa on kysytty ja
kuultu muun muassa kaavoittamiseen ja opetussuunnitelmaan. heinäkuuta alkoi asepalvelu tiedustelukomppaniassa Kajaanissa.
Nuori mies aikoo hakea myös kadettikouluun, koska haluaa tiedustelijaksi, talvisodan
sissiksi.
Hän kertoo jo nuoresta kulkeneensa luonnossa ja harrastavansa kalastusta ja metsästystä.
. Kokoomus on porvarillinen ja rikkaiden
puolue. Me tätä Kokkolaa tulevaisuudessa pyöritämme, Kiiskilä muistuttaa.
Hän haluaa tuoda päätöksentekoon nuorten
näkökulman ja muistuttaa, että laajassa kaupungissa on pidettävä huolta myös pienemmistä taajamista.
Valtakunnan politiikan arvioinnissa Kiiskilä on varovainen.
. Haluamme silloin tällöin ilmoittaa olemassaolostamme.
5.8. Lainanotto toki pitää saada
kuriin, mutta en lähde arvioimaan hallituksen
politiikkaa, kun en ole keksinyt parempiakaan
vaihtoehtoja, Kiiskilä muotoilee jo tottunein
poliittisin sanankääntein.
Keskustanuoret ovat ottaneet kipakastikin
kantaa hallituksen leikkauksiin, mutta tarkoituksena ei ole kampittaa puoluetta tai hallitusta, Kiiskilä tarkentaa.
. Vetoapua on antanut Kokkolan kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Veikko Laitila.
Kokkolassa keskustan valtuustoryhmä on
suurin, joten siellä puolueen eteneminen kaupunkiin on jo onnistunut.
Keskustan murtautuminen vaikkapa Helsinkiin on vaikeaa, mutta se ei Kiiskilän mukaan
tarkoita, etteikö sinne pidä mennä.
Matti Jaatinen aloitti
kuntavaltuutettuna 1970ja 1980-lukujen taitteessa.
Hän ei ole vielä ajatellut,
asettuuko seuraavissa
kuntavaaleissa ehdolle.
??Jos jostakin hommasta
luopuu, niin toinen tulee
tilalle.
Niin kauan kuin jaksaa, on
tehtävä niitä asioita, joita
kohtaan tuntee mielenkiintoa.
40
5.8.2016
Venäjän taidoille olisi ollut menneisyydessä käyttöä. 2016
41. Yritys siirtyi Janne-pojan nimiin vuonna 2002, mutta hänen aikansa ei
riittänyt kuin vuoteen 2013.
??Syöpä vei pojan, Jaatinen toteaa.
??Onneksi olin ollut aikanaan mukana perustamassa raskaan liikenteen vertaistukiryhmätoimintaa, ja olen toiminut siinä vertaistukihenkilönä. Mies on monessa mukana, eikä
jalkaa olla hivuttamassa jarrupolkimelle.
??Olen pohtinut, että niin kauan kuin jaksaa ja
pystyy liikkumaan, on oltava liikkeellä ja tehtävä niitä asioita, joita kohtaan tuntee mielenkiintoa. Tässäkin kokemuksessa oli sulattelemisensa.
Yrittäjäyhdistystoiminta on edelleen kunta-
politiikan rinnalla tiiviisti Jaatisen harrastuksena. Ensin 1970-luvulla, kun
hän oli maansiirtotöissä Svetogorskissa, kun
paikkakunnalle rakennettiin kombinaattia. Koskaan ei voi tietää, mitä huominen tuo
tullessaan.
Seinäjoen puoluekokouksesta Jaatisen mieleen
piirtyy kolme asiaa ylitse muiden.
??Puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaat pitivät hienoja puheita, mutta myös heidän nuoret kannattajansa. Hän vetää Ruokolahden yrittäjäyhdistystä. Mietin niitä puheita
kuunnellessani, että puolue on jatkossakin hyvissä käsissä.
Jaatinen oli todella tyytyväinen oman kunnan
pojan, Kimmo Tiilikaisen, puoluekokousesiintymiseen.
??Voimme olla ylpeitä Kimmon panoksesta tapahtumassa, hän oli monessa mukana.
??Se oli minusta oikein mukavaa, kun puolueen päivänpoliitikot kiertelivät koko ajan puoluekokousväen joukossa, ja tavalliset kuolevaiset
pääsivät halutessaan juttusille, Jaatinen kertoo
ja mainitsee tarinoineensa muun muassa Timo
Laanisen ja Juha Sipilän kanssa.
Jaatinen on tehnyt päivätyönsä yrittäjänä ja am-
mattiautoilijana. Yhdistyksessä on menossa Leader-rahoitteinen kurssitus.
??Ensin opiskelimme venäjän kielen alkeita, sitä seurasi yrittäjille suunnattu IT-koulutus, ja
viimeisenä osiona ovat englannin kielen opinnot. Siihen
hän ei tarvitse mato-onkea järeämpää asetta.
5.8. ?Puolue on jatkossakin
hyvissä käsissä?
Matti Jaatinen aikoo osallistua niin kauan
kuin jalka nousee
TeksTI JA KUVA: PÄIVI VENTO
Ruokolahtelainen Matti Jaatinen, 69, ehtii
kymmeneen minuuttiin makustella menneen
Seinäjoen puoluekokouksen tunnelmia, kertoa
kyläyhdistyksen tulevista talkoista ja iloita siitä,
että Suomen Yrittäjät tarjoavat yrittäjäyhdistyksille koulutusta. Toisen kerran Venäjä kutsui vuosituhannen vaihteessa, kun hän oli urakoimassa Karjalassa aurausta ja hiekoitusta.
??Liki parikymmentä suomalaista tukkirekkaa
ajoi puuta Karjalasta Svetogorskiin, ja toki teiden
piti olla siinä kunnossa, että homma onnistui.
Nyt on kesä parhaimmillaan. Kurssi huipentuu Irlannin matkaan, Jaatinen kertoo.
Kurssille ilmoittautui 40 yhdistyksen jäsentä,
toki muutama on jättänyt leikin kesken.
Jaatiselle kieliopinnot ovat hänen elämänsä
ensimmäiset. Politiikka ja yhdistystoiminta ovat hiljenneet suveksi.
Se sopii Jaatiselle, sillä kaikkein mieluiten hän
käyttää kesällä aikaansa kalastukseen. Hän jatkoi isänsä perustamaa
yritystä vuonna 1983. Sain siitä eväitä selviytyä menetyksestä.
Jaatinen oli vuonna 2010 liikenneonnettomuudessa, nokkakolarissa, jossa olisi ollut ainekset
pahempaankin
Vastaavat budjettirahoitteiset toimijat ovat Ruotsissa Business
Sweden ja Tanskassa Eksportrådet.
Finprolla oli viime vuonna 235 henkilöä 36
toimipisteessä maailmalla tekemässä työtä
suomalaisten yritysten viennin edistämiseksi. Siksi Finpron ja
muiden vienninedistämistä tekevien tahojen
työ on tärkeää.
Hannakaisa Heikkinen
kansanedustaja (kesk.), maatalousyrittäjä
Kiuruvesi. Neuvottelu- ja valta-asema
ruokaketjussa on kovin epätasainen. Maanviljelijän asema on olla lakki kourassa ottamassa vastaan se, mitä annetaan. Kaupan on pakko kuunnella, mitä kuluttajat tahtovat.
42
5.8.2016
Keväisen traktorimarssin yksi tärkeimmistä seurauksista on ollut se, että tavalliset suomalaiset ovat heräämässä maanviljelijöiden ahdinkoon ja vaativat kaupalta toimenpiteitä, joiden vaikutus yltää alkutuottajalle asti.
Toinen iso tekijä niin suomalaiselle ruoan-
tuotannolle kuin koko talouden kasvu-uralle
saamiseksi on viennin aikaansaaminen.
Tällä hetkellä kauppatase on negatiivinen: ulkomailta ostetaan niin elintarvikkeita kuin kaikkia muitakin hyödykkeitä enemmän kuin viedään.
Tammi?toukokuun välillä kauppataseen
alijäämä oli lähes 1,3 miljardia euroa. Mielipiteet
Viennin edistämisestä ei saa leikata
Eduskunnan istunnot ovat kesätauolla, mut-
ta maailman tapahtumat, Suomen tilanne
ja yksittäisten ihmisten asiat tulevat lähelle
monin eri tavoin.
Navettahommien lomassa ajatukseni karkaa usein maatalouden tilaan. Viljelijät odottavat hallituksen lupaamia tukitoimia.
Kaikki apu on tarpeen, mutta samalla on
tunnustettava, että kuitenkin suorana valtion tai EU:n euromääräisenä tukena tulevat summat tuovat parhaimmillaankin vain
hetkellistä ja pientä apua. Aloitteita vähittäistavarakaupan, ruokateollisuuden ja tuottajajärjestöjen neuvottelupöytään istumiselle on
tehty vuosien varrella useita.
Kaupan edustajia neuvottelut eivät ole juuri kiinnostaneet. Viime
vuonna Suomeen tuotiin elintarvikkeita ja
maataloustuotteita noin 3,5 miljardin euron
arvosta, kun viennin arvo oli reilun miljardin euron luokkaa.
Suomalaisen vienninedistämisen keskeinen työväline on Finpro. Ruotsin Business Swedenin henkilöstö oli 615 viime vuonna.
Kyseiset tahot eivät ole maiden ainoita,
mutta kuitenkin keskeisiä valtioiden budjettirahoin tukemia vienninedistämisen toimijoita. Tanskan Eksportrådetilla henkilöitä oli
305, 90 eri kohteessa. Suomalaisten yritysten vientikanavien luominen tuo työpaikkoja ja hyvinvointia kaikkialle Suomeen. Se on
pieni summa verrattuna vaikkapa siihen, että vuonna 2013 pelkästään valtionvelan korkoja maksettiin 1737 miljoonaa euroa.
Suomen talous on saatava kuntoon. Jos kauppa onkin niskan päällä tuottajan suuntaan, niin kuluttajan suuntaan sen on oltava herkällä korvalla. Ja se on liian vähän. Pillejä laitetaan pussiin monin
paikoin, joko vapaaehtoisesti tai velkojien
vaatimuksesta.
Pikku hiljaa aletaan näkemään, että todellinen vallankäyttäjä vähittäiskaupan suuntaan onkin kuluttaja. Finpron valtion avustus
vuonna 2015 oli 33 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 niitä oli 54
ja viime vuonna 36. Perusongelmaa
eli maatalouden kannattavuuskriisiä ne eivät korjaa.
Suomalaiseen ruoantuotantoon sattui parisen vuotta sitten useampi yhtäaikainen
suonenisku: maitokiintiöiden poistaminen
EU-alueelta, elintarvikeviennin loppuminen
Venäjälle Ukrainan kriisin seurauksena ja
ennätyshuono sato monin paikoin Suomea
epäedullisten säiden seurauksena.
Tosin lihasektorilla ja erityisesti sianlihan
tuotannossa tuottajahinnat ovat laskeneet jo
aiemmin syöden kannattavuuden nollille.
Maatalouden kannattavuuteen keskeises-
ti vaikuttavista kotimaisen kaupan reilusta
pelistä ja viennin lisäämisen tärkeydestä on
puhuttu eri tahoilla painokkaasti jo pitkään.
Valitettavasti laihoin tuloksin.
Kauppa on keskittynyt parin ison ketjun pelikentäksi, joka pystyy sanelemaan sisäänostohinnat elintarvikkeille. Tilastojen valossa Suomi on vähemmän edustettuna maailmalla.
Huolestuttavaa on myös se, että vaikka
viennin edistämisen tärkeydestä puhutaan
paljon, on Suomi vähentänyt Finpron toimipisteitä maailmalla. Se
edellyttää kipeitäkin säästöjä, mutta tyhmyyttä on säästää toiminnoista, joilla luodaan kasvua. Kuluttajille suunnatut halpuutuskampanjat heijastuvat läpi elintarviketeollisuuden raskaimmin
alkutuottajalle.
Kaupan käyttäytymiseen on ilmeisen vaikea poliittisesti puuttua
Vaikuttaa siltä, että EU:ssa on johtajuuskriisi.
EU:sta pitäisi riisua turhat rönsyt ja palata ainakin osittain kansalliseen päätösvaltaan ja
omiin valuuttoihin.
Näyttää siltä, että nykyjärjestelmä ei toimi ja
Eurooppa on menossa huonoon suuntaan.
Johtamisongelmat EU:ssa pitäisi ratkaista keventämällä organisaatioita, myös kustannussyistä. yrittäjävähennys tehtäisiin viiden prosentin suuruisena myös metsätalouden tappiollisesta pääomatulosta.
Jos siis metsätaloudessa syntyy 100 euron
tappio, saa vähentää vain 95 euron tappion.
Liike- ja ammattitoiminnassa sekä maataloudessa kuitenkin koko 100 euron tappion
saisi vähentää.
Ehdotus kääntää asiat päälaelleen, kun
yrittäjävähennys yllättäen karsisikin verotuksessa normaalisti vähennyskelpoisia metsätalouden tulonhankkimismenoja.
Lisää työllisyysmäärärahoja
Valtaosa Suomen työvoimatoimis-
toista on jo sitonut tämän vuoden
palkkatukirahat täysin tai lähes täysin, vaikka vuosi on vasta puolessa välissä.
Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa työllisyysrahat loppuivat jo viime kuussa.
? Rahat loppuivat kesäkuun lopussa. EU:n perusongelma on demokratiavaje
kansallisilla tasoilla.
Brexit on aiheuttanut laajan keskustelun äänestyskäyttäytymisestä. Yrittäjävähennys on tarkoitus saattaa voimaan ensi
vuoden alusta lähtien.
Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman linjausten mukaisesti kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. 20 miljoonaa tarvittaisiin lisää, että nykytahti pystytään säilyttämään.
Rahoittamatta on joka tapauksessa usean tuhannen henkilön tilanne,
pelkästään tämän loppuvuoden osalta, sanoo Uudenmaan TE-toimiston
johtaja Jarmo Ukkonen.
. Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosenttia alennettiin viime vaalikaudella 26 prosentista 20
prosenttiin.
Hallitusohjelman mukaan niissä yritysmuodoissa, joita viime eduskuntakaudella
toteutetut yhteisöverokannan alennukset eivät koskeneet, otetaan käyttöön yrittäjävähennys. 2016
43. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Yrittäjävähennysehdotus sisälsi yllätyksen
Hallitusohjelman mukaan ?otetaan käyt-
töön viiden prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa-, metsäja porotalouden harjoittajille sekä elinkeinoja verotusyhtymille?.
Hallituksen esitysluonnos yrittäjävähennykseksi on valmistunut 18.7.2016 ja siitä on
pyydetty tavanomaiseen tapaan eri viranomaisten ja järjestöjen lausunnot. Liike- ja ammattitoiminnassa, maataloudessa ja porotaloudessa tämä nettotulo jakautuu ansio- ja pääomatulo-osuuksiin.
Metsätalouden yrittäjävähennystä koskeva
ehdotus sisältää verotuksen yleisistä periaatteista poikkeavan kummallisuuden.
Myös metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tehtäisiin viiden prosentin yrittäjävähennys. Unionia vaivaavat jo
ennestään monet ongelmat.
EU:sta ei ole tullut ?Maailman kilpailukykyisintä aluetta?, jollaiseksi sitä joskus mainostettiin. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu työllisyysmäärärahamomentille seuraavat säästöt: -50 miljoonaa
(2016), -70 miljoonaa (2017), -90 miljoonaa (2018) ja -110 miljoonaa euroa (2019), kiteyttää työ- ja elinkei-
Metsätaloutta on kohdeltava samalla tavalla
kuin muutakin yritystoimintaa kohdellaan.
Mistä valtiovarainministeriö on sitten moisen ehdotuksen keksinyt?
Esitysluonnoksessa todetaan olevan tavanomaista, että puun myyntituloa ei kerry
vuosittain ja että metsätalouden menoja syntyy vuosittain tuloja säännönmukaisemmin.
Tämän kaikki tietävät, mutta kaunaiselta
puheelta sen sijaan tuntuu se, että ministeriö sanoo ehdotuksellaan pyrkivänsä ehkäisemään uuteen vähennykseen liittyviä menojen ja tulojen eriaikaiseen kohdistumiseen perustuvia verosuunnittelumahdollisuuksia.
Tämä perustelu on sen verran ontuva, että
yrittäjävähennyksen käyttäminen metsätalouden luonnollisten vähennysten karsimiskeinona on poistettava esityksestä jo ennen
sen eduskunnalle antamista.
Esko Kiviranta
kansanedustaja (kesk.)
EU:lla on johtajuuskriisi
noministeriön talousjohtaja Mika
Niemelä.
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan kesäkuun
lopussa oli työttömiä työnhakijoita
366 100 henkilöä, joista yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 127 000 henkilöä.
Ulkomaalaisia oli työttömänä
38 700, lisäksi erilaisissa työllisyyspalveluissa 19 400 ja työvoiman ulkopuolella 20 700 ulkomaalaista.
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus rahoitetaan TEM:in pääluokasta eli työllisyysmäärärahoista.
Työllisyysmäärärahojen säästöt eivät sovi tähän tilanteeseen mitenkään, päinvastoin rahaa tarvitaan lisää
Englannin ero Euroopan unionista on sekoittanut pahasti EU:n pakkaa. Vasta historia tulee tulkitsemaan nämä asiat.
Airi Pulkkinen
Kuopio
Kauno Pietilä
Kalanti
5.8. Mutta ??yllätys, yllätys?. Näitä muita yritysmuotoja ovat yksityisliikkeet, henkilöyhtiöt, maataloudet,
metsätaloudet ja porotaloudet.
Viiden prosentin yrittäjävähennys tehtäisiin yrityksen nettotulosta
Valvontaedellytykset on turvattava
kestävillä ratkaisuilla.
Sote-valvonta tarvitsee hallinnonalallaan valtakunnallisen keskusviraston. Valvira vastaa
haasteeseen aktiivisella valvonta- ja kehittämisyhteistyöllä erityisesti Euroopan viranomaisten kanssa.
Eräänä valvonnan järjestämisen vaihtoeh-
tona on esitetty hajautettua monialahallintoa. Mielipiteet
Sote-valvonta tarvitsee keskusviraston
Menossa on historiallinen sote-uudistus.
Kansainvälinen näyttö osoittaa, että murros
kestää vuosia. Yksi sosiaali- ja terveysministeriön alla toimiva lupa- ja valvontavirasto olisi
selkein ratkaisu.
Sitä puoltaa Valviran ulkoinen arviointi (2015): asiakaslähtöisyyden lisäksi säästyy
resursseja, tuetaan sujuvia sisällön huomioivia prosesseja ja hallinnon yksinkertaistamista - ja korostetaan terveys- ja hyvinvointitavoitteiden ensisijaisuutta.
Selvityshenkilöt esittivät keskusvirastoa jo
vuonna 2007 edellisissä keskus- ja aluehallinnon uudelleenorganisoinneissa, jossa lääninhallitusten sote-tehtävät siirrettiin kuitenkin AVI:iin.
Sote-uudistuksessa keskittäminen on entistä ajankohtaisempi.
Hanna Toiviainen
FT (kansanterveys), YTM,
suunnittelupäällikkö, ryhmäpäällikkö
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Valvira
Pöytäkirjantarkastajan vastuuta ei pidä väheksyä
Kahdenkymmenen vuoden ajan erilaisis-
sa kokouksissa puheenjohtajana, sihteerinä
ja pöytäkirjan tarkastajana toimineena olen
nähnyt, ettei osa pöytäkirjantarkastajista uskalla tai kehtaa puuttua pöytäkirjan virheellisiin sisältöihin, koska pöytäkirjan ovat ennen heitä kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittaneet.
Sellaistakin näkee, etteivät pöytäkirjantarkastajat tee kokouksen aikana muistiinpanoja ja useamman viikon päästä allekirjoittavat pöytäkirjan sitä lukematta.
Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, jotka
44
5.8.2016
kirjoittavat pöytäkirjaesityksen, ovat hyvin
usein niitä henkilöitä, jotka varsinkin yhdistyksissä ja yhtiöissä toteuttavat päätökset.
Pöytäkirjaan kirjattu päätös ei aina välttämättä noudata kokouksen kulkua. Digitalisaatio luo puitteet poikkihallinnolliseen oppimiseen ja tietojenvaihtoon.
Substanssiasioissa hajautettu hallinto on
riski eikä pysty turvaamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta kuten eheässä sote-kokonaisuudessa on välttämätöntä.
Tavoitteet vaarantuvat, jos valvonta puristetaan geneeriseen muottiin: sote-valvonnassa prosessiosaaminen tai aluetuntemus
ei riitä.
Kansainvälisesti monialavirastot on koettu resursseja tuhlaaviksi, eikä valvonnan irrottamista hallinnonalan ministeriön suorasta ohjauksesta ole viime aikoina edes
harkittu.
Uskottava valvonta edellyttää myös Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön suoraa ja vahvaa resurssi- ja lainsäädännön toimeenpano-ohjausta.
Samalla turvataan sote-järjestelmän laaja
ja erityispiirteet huomioiva asiantuntemus.
Valvonta tulee organisoida sisältötavoitteet edellä. lisäämällä vaikuttavuutta strategisella kohdentamisella ja panostamisella
suunnitelmaperusteiseen valvontaan.
Menetelmät edellyttävät valvonnan tietopohjan ja indikaattorien kehittämistä.
Alueulottuvuus laajenee.
Aluetoimija on maakunta, joka vastaa omavalvonnasta. Valvirassa on jo kehitetty valvontamenetelmiä ??mukaan lukien riskiperusteisuus?. Jälkikäteen allekirjoitettua pöytäkirjamerkintää on
hankala riitauttaa.
Kokemus on osoittanut, että pöytäkirjaongelmat välttää parhaiten, kun sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan kokouksen aikana ja pöytäkirjan valmistuminen näkyy kokousväelle
videotykin välityksellä. Uutta
ei tarvita, vaan nykyisen viraston, Valviran,
tehtäviä laajennetaan.
Keskusvirastossa olisivat nykyiset tehtävät, palveluntuottajien valinnanvapauden
selvityshenkilöryhmän ehdottama auktorisointitehtävä, THL:n valvontatehtävät sekä AVI:en peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
-vastuualueiden sote-valvonnan sekä terveydensuojelun ja alkoholihallinnon valvonnan
ohjauksen tehtävät. Sen aikana potilas- ja asiakasturvallisuusriskit kasvavat, palvelujen saatavuus ja erityisesti heikompiosaisten tarpeista huolehtiminen vaarantuvat.
Tiukka talous lisää riskejä ja valvontatarvetta. Paikallistoimijoiden rinnalla on yrityksiä ja enemmän
rajat ylittäviä palveluja ja ammattilaisia.
On entistä tärkeämpää, että valvonta on
yhdenvertaista ja laadukasta. Ehkä myös menetelmien
arviointiyksikölle ja Palveluvalikoimaneuvostolle löytyisi koti organisaatiosta?
Sote-uudistuksen tavoitteena on hyvinvoin-
ti- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillitseminen.
Väestölle aito sote-integraatio näkyy sujuvina hoito- ja palveluprosesseina. Kokouksen lopuksi
pöytäkirja tulostetaan ja allekirjoitetaan.
Jos pöytäkirjaa ei saada valmiiksi kokouksen aikana, pöytäkirjan tarkastajiksi kannattaa valita kokeneita kokoushenkilöitä, jotka
eivät ole kokouksen jälkeen operatiivisessa
vastuussa päätöksen toteuttamisesta.
Siihen ei kannata luottaa, että varsinkaan pienempien yhteisöjen puheenjohtajilla tai kokousjäsenillä olisivat jääviysasiat hallussa.
Jarno Strengell
Pääluottamusmies
Mikkeli. Menetelmiksi on linjattu valinnanvapaus ja kilpailun lisääminen ja valvonnassa ennakoivat
menetelmät, omavalvonta, vuorovaikutteisuus ja luottamusperusteisuus.
Valviralla on edellytykset ja tahto vastata haasteisiin. Valtakunnallinen valvonta varmistaa sen asianmukaisuuden. Siinä on paljon potentiaalia kuten poikkihallinnolliset verkostot ja yhteiset ICT-ratkaisut
Samalla olisi
varmuus biokaasun saatavuudesta eri käyttötarkoituksiin, kun sen tuotanto olisi omissa käsissä.
Lannasta ja kasveista tapahtuva biokaasun tuotanto palauttaisi arvokkaita aineita lannoitteiksi ja nämä olisivat järkevää ympäristöystävällistä ravinteiden kiertokulkua
luontoa rasittamatta.
Maatiloille olisi ennakoitavissa sekä kustannussäästöjä että lisätuloja. Sen
vuoksi joutuu kysymään, onko EU-Suomella
omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Jos on, niin siinä tapauksessa Suomen ja
Venäjän välinen luottamussuhde pitäisi palauttaa turvalliselle pohjalle.
Luottamus on parempi ratkaisu kuin Natovetoinen vastakkainasettelu.
Harri Mäki-Petäjä
Kannus
Bioenergia tuo uutta tulevaisuutta maaseudulle
Suomalainen maatalous on eri syistä suuris-
sa taloudellisissa vaikeuksissa. Välittömään
hätään tarvitaan valtion taholta maataloutta
auttavia elinkeinopoliittisia ratkaisuja. Kävi päinvastoin. EU sekaantuu aivan liian
pieniin asioihin ja myös muut EU-jäsenyyden vastustajien arviot ovat osuneet liiankin
hyvin kohdalleen.
Vastustajat arvioivat, että jäsenyys EU:ssa
ja Emussa rajoittaisi Suomen mahdollisuuksia päättää talouteensa ja turvallisuuteensa
vaikuttavista asioista. 2016
45. Onneksi on Suo-
messa kehitetty laitteita, joilla maaseutukylän raaka-aineiden tarjonnan puitteissa voidaan tuottaa biokaasua.
Tämä voisi tapahtua yksityisyrityksen,
osakeyhtiön, osuuskunnan tai maatilan itsensä järjestämänä tuotantona. EU-kriittisyys ei ole suotavaa, mutta Nato-myönteisyys on sallittua.
Natoon liittyminen johtaisi vastakkainasettelun tielle. Se aiheuttaa hämmennystä hallituskumppaneiden, opposition ja asiantuntijoiden piirissä.
Tähän on tultu. Euroalueen jäsenyyden myötä poistuisi mahdollisuus devalvaatiolla ratkaista kilpailukyvyn murenemisesta johtuva umpikuja. Hallituspuolue perussuomalaiset on tyytyväinen Britannian äänestystulokseen. Mutta erityisesti on välttämätöntä etsiä keinoja,
joilla voidaan alentaa tuotantokustannuksia
ja saada lisää tuloja tiloille.
Yksi ratkaisu saattaisi olla panostaminen
entistä enemmän kotimaiseen maaseudun
tuottamaan bioenergiaan eri muodoissaan.
Tämä olisi myös parasta kansallista talouspolitiikkaa. Tuli byrokratiaa, direktiivejä, työttömyyttä, turvattomuutta, Kreikan tukemista ja huonosti hoidettua sosiaali- ja maahanmuuttopolitiikkaa, joka pahimmillaan aiheuttaa terrorismia.
Liittyessään EU:n jäseneksi vuonna 1995
Suomi liittyi suoraan Euroopan talous- ja rahaliiton (Emu) toiseen vaiheeseen. Näistä kannattaisi tehdä laskelmia kunnittain vaikkapa
maaseutulautakuntien toimesta.
Eri toimijat tulisi ohjata keskustelemaan yhdessä ja saada nopeasti toimintaan ennen
seuraavia öljyn ja lannoitteiden hintojen korotuksia.
Maaseudulle saataisiin lisää rahan kiertokulkua, työllisyyttä ja elinvoimaa.
Näin tapahtuisi erityisesti silloin, kun kotimaisen energian tuotanto olisi paikallista
ja paikallisesti omistettua.
Keuruulle on suunnitteilla syksyllä eri toimijoiden yhteinen kokoontuminen biokaasun mahdollisuuksien selvittämiseksi seutukunnallamme.
Toivon ennakkoluulotonta asioiden selvitystä eri näkökohdat huomioon ottaen.
Lauri Oinonen
Haapamäki
5.8. Onneksi tämä on laadukasta biokaasun raaka-ainetta. Pellon, metsän ja vesistöjen
mahdollisuudet ovat monet kotimaisen, uusiutuvan energian tuotantomuodoille.
Karjatiloille lanta tuottaa usein sijoituk-
sen ongelmia. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
EU-jäsenyys lopetti puolueettomuutemme
Hallituspuolue kokoomuksen myönteinen
Nato-kanta on hallitusohjelman vastainen.
Se ei aiheuta hämmennystä. Maatalous joutuisi byrokratian puristukseen.
Vastustajat myös ennustivat EU-jäsenyyden johtavan ajan myötä ongelmiin suhteessa Venäjään, mikä on viime aikoina käynyt
selväksi.
EU-jäsenyys lopetti Suomen puolueettomuuspolitiikan.
Suomen ei sallittu jäävän Venäjään kohdistettujen pakotteiden ulkopuolelle. Britit kyllästyivät EU:n byrokratiaan ja
vallan keskittämiseen.
EU:n myötä piti tulla vakautta, vaurautta ja
turvallisuutta. Muutamat jäsenyyttä puoltavat perusteet olivat
erittäin hyviä.
Vientiteollisuus hyötyy, turvallisuus paranee ja ruokakori halpenee, sanoivat EU-jäsenyyden kannattajat. Naton jäsenenä Suomesta
tulisi Venäjän vihollisekseen kokeman sotilasliiton etuvartio itärajaa vastaan.
Paasikivi opetti aikoinaan, että ystävät kan-
nattaa hankkia läheltä ja viholliset kaukaa,
jos niitä ylipäätänsä tarvitaan.
EU-Suomi on hylännyt Paasikiven opit.
EU:n myötävaikutuksella Suomi meni mukaan Venäjän vastaiseen pakoterintamaan
ja esti Venäjän valtuuskunnan mukaantulon
Etyj-kokoukseen.
Kuinka huonoihin Venäjä-suhteisiin tässä oikein tähdätään ja miksi näin toimitaan?
Senkö vuoksi, että Venäjä-suhteiden viileneminen lisää Nato-jäsenyyden kannatusta.
Miksi britit sitten äänestivät EU-eron puo-
lesta. He myös lupailivat, että EU ei sekaannu jäsenmaan kaikkiin pikku asioihin.
EU-jäsenyys oli 1990-luvun lama-aikana
Suomen taloudelle piristysruiske, mutta ajan
hammas on syönyt jäsenyyden hyötyvaikutuksista parhaan terän.
EU-Suomen vienti on ajautunut kilpailukykyongelmiin
lähtien normaalisti klo 9-15.
Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. toivotamme Pirkanmaan keskustalaisille hyvää ja tapahtumarikasta kesää!
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee
innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä
myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla
piirin toiminnanjohtajalle: jaana.
viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän
viikon torstaina klo 15 mennessä.
Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@
keskusta.fi
Pirkanmaan Keskustan piiri-
MSL-Tampereen kaikille avoimet
pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 13.8. 050 374
5416, juha.iso-aho@keskusta.fi ,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. mennessä tilille
FI41 5316 0850 0055 78 (Saaja: Sirpa Raiko).
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Alustajana ke
Esko Kiviranta. Keskustan osasto paikalla.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Ihmisten mielipaha
on ymmärrettävää.
Samaan aikaan Posti on ilmoittanut kokeilevansa uusina palveluina mm. Lähtö
Turusta klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. 040 418 1150.
Pirkanmaa
Kunnallisjärjestöt huom! Kesätapahtumiinne saatavissa erä Keskusta -ilmapalloja ja Keskustan
esitteitä ja kesälehtiä ym. Ota rohkeasti yhteyttä. Tervassa tapahtuu Tervakoskella. Sitä nykyinenkään yleispalveluvelvoite ei koske, eikä uudistuksella ole siihen
vaikutusta.
pyöräilytapahtumaan. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p.
040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B
35, 20100 Turku. Lainattavissa mm. Syysristeily
ma 26.9. Piiritoimisto on suljettuna kesällä kuuden viikon ajan
4.7.-14.8. perjantaisin. Hinnat 26,50e-33e/
hlö riippuen hytistä. Eero Vainio tai
Mirkku Karila.
Mynämäki. toiminnanjohtaja Jaana Viilo lomalla
15.7.-15.8. Moni miettii, miten ruohon ehtii leikata, jos ei ehdi edes postia jakaa.
Fyysisen kirjepostin määrä on kuitenkin
romahtanut niin nopeasti, että Postin on
pakko miettiä palveluidensa järjestämistä
uudella tavalla ja uusiakin palveluita.
Postilain uudistamisen toinen vaihe koskee muun muassa jakelutiheyttä, kirjeiden
kulkunopeutta sekä postinumero- ja osoiterekisterin luovuttamista.
Erityisesti jakelutiheys puhuttaa myös
harvaanasutussa Lapissa. Voitte lähettää minulle näkemyksiänne osoitteeseen markus.lohi@eduskunta.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Markus Lohi, 00102 Eduskunta.
Markus Lohi
kansanedustaja
ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@
keskusta.fi
toimisto suljettu 1.7.- 26.8. Laurin markkinat lauantaina 13.8.
Pyörät pyörimään Loimaalla ma
15.8. Avoinna varmimmin
ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Janakkala, la 20.8. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen
soittamalla.
Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesän ajan Raision Keilahallilla torstaisin klo 15-16.
Keskustajärjestöjen kk-palaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke
24.8. Matka
maksetaan 16.9. Useita eri sarjoja, hyvät
palkinnot. 16.9. paikan päällä. Kahvia & keskustelua
alkaen klo 9.00. Tervetuloa maakunnastakin mukaan mukaan kesäiseen markkinameininkiin, tavattavissa myös keskustavaikuttajia.
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat
välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin
Facebook- ja nettisivuille kun laitat
hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin:
jaana.viilo@keskusta.fi
Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto
ma 8.8. Tied.
Jouni Koskela, 050 527 2129.
Keskustaväen kirkkopyhä 11.9.
Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla.
(tarkempi tieto ilmoitetaan myöhemmin)
Tule mukaan vaikuttamaan ja
Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan
oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi. Eero Vainion
pohjustamana.
Raisio. Tule mukaan keskustan valtakunnalliseen
46
5.8.2016
päivien ulkopuolella postin voisi hakea asiamiespostista.
Maaseudulla, jossa postin toimipaikan
ovat kaukana, jakelupäivät säilyisivät viitenä.
Esillä on myös kerrostalojen lokerikkojakelu, joka voitaisiin sallia vaihtoehdoksi luukkujakelun rinnalle tai jopa ainoaksi jakelutavaksi.
Tiettävästi muualla Euroopassa postia ei
jaeta kerrostaloissa koskaan kerroksiin, vaan
alhaalla sijaitseviin lokerikkoihin.
Tätä mallia puoltaisi se, että lokerikkoihin
voitaisiin toimittaa myös pienet paketit, jotka eivät oven postiluukusta mahdu.
Uudistuksilla pyritään varmistamaan, että
perustoiminta, eli postin jakaminen, voidaan
toteuttaa myös tulevaisuudessa, ja näin
täyttää laista tuleva yleispalveluvelvoite.
Yleispalveluvelvoite koskee kuitenkin vain
kirjepostia ja muuta osoitteellista postia.
Moni on huolissaan sanomalehtien aamujakelusta. Piiritoimiston
osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130
Hämeenlinna. Tule juttelemaan.
Keskustaveteraanit. Keskusta mukana politiikan rastilla.
Janakkala, 27.8. Killin Markkinat Raision
torilla la 27.8. Janakkalan
150-vuotispäivä Turengissa. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.
0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Tampereen keskustalaiset mukana keskustorin maanantaimarkkinoilla ma 5.9. Jaana Viilo
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja
liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän
Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt muistion postilain uudistamisesta avoimeen keskusteluun. 4 kätevää pop up-telttaa, sovithan ajoissa noutopäivän:
040 7673419 /tj. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen
ja pullakahvit sekä ohjelmaa Pertti Keihään ja Jarkko Salmen johdolla. Piiritoimisto palvelee ma 15.8. Keskusta mukana
omalla osastolla. ruohonleikkuuta. 0400
930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Tarkemmat
reitit ja ilmoittautuminen www.pyoratpyorimaan.fi
Hausjärvi, la 6.8. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Siinä ei vielä ehdoteta
valmista lakiesitystä, vaan kerätään ideoita
ja näkökulmia lain uudistamisesta.
Vasta tämän lausuntokierroksen jälkeen
valmistellaan hallituksen esitys.
Nyt jos koskaan on tärkeää käydä avoin
kansalaiskeskustelu ja antaa palautetta meille päättäjille. Moni ei kaipaa laskuja joka päivä, mutta posti tuo myös paljon muuta.
Nykyiseen viisipäiväiseen jakeluun yhtenä
vaihtoehtona esitetään keskusteltavaksi siirtymistä kolmipäiväiseen jakeluun.
Mielestäni uudistuksen yhteydessä voitaisiin rohkeasti pohtia mallia, jossa kaupunkialueilla jakelupäiviä olisi kolme ja jakelu-
Varsinais-Suomi
Piiri. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti.
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin!
Lehti ilm. klo 9-15 kansanedustajia ja maakuntapäättäjiä kutsutaan kojulle! Ilm. Tule juttelemaan
Keskustan teltalle Oitin markkinoille kunnanviraston pihalle klo 10-15.
Piirin kirkkopyhä Loimaalla 28.8.
klo 17:00 Kanta-Loimaan kirkossa.
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Viking Amorellalla. Ilm. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com)
tai Sirpalle (044 062 2266). Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Kulkeeko posti tulevaisuudessa?
Tänä kesänä posti ei ole aina tullut totutus-
ti jokaisena arkipäivänä. Liturgina Loimaan
kirkkoherra Riku Laukkanen ja
saarnaajana rovasti Matias Roto.
Hämeenlinna 13.-14.8. ja Alastarolla ti 16.8. Avoinna arkisin
klo 9-15. Suunnittelemme Killin Markkinoiden tapahtuman, Keskustakojun ja materiaalihankinnat, lehtijakelun, työvuorot jne. klo 11 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. Ilm. Elomessut
Verkatehtaalla
Paikalla Lapin kansanedustajia 6.-7.8. Keskustalla on
teltta Noormarkun markkinoilla la 3.9. Tilaukset p. seuraavat
osuudet: Lappeenranta - Taipalsaari (14 km),
Taipalsaari - Savitaipale (26 km), Savitaipale - Heituinlahti (13 km), Heituinlahti - Tuohikotti (39 km).
La 3.9. Ilm. Suomenmaan uudistuksen myötä
lehden ?Keskustassa tapahtuu. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/
satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. . TI 16.8. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Sirkiä ja Torppa
eduskunta-avustajiksi
TERVETULOA
Keskustanaisten Keski-Suomen piirin
70-vuotisjuhlaan 14.8.2016 klo 13 alkaen
Turkulainen opiskelija Anna Sirkiä on aloittanut työnsä kan-
Korpilahden Alkio-opistolle (Tähtiniementie 26).
sanedustaja Olavi Ala-Nissilän avustajana eduskunnassa.
Sirkiä (24) on valtiotieteiden ylioppilas ja ammatiltaan muusikko.
Hän opiskelee Turun yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan filosofiaa ja Turun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi pääaineenaan klassinen laulu.
Sirkiä toimii tällä hetkellä kolmatta vuotta keskustanuorten
Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana ja keskustan Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtajana.
Kansanedustaja Petri Honkosen uutena eduskunta-avustajana
on 1.8.2016 aloittanut 22-vuotias Hannes Torppa.
Torppa on kotoisin Keski-Pohjanmaalta Vetelistä ja opiskeli viime lukukauden Alkio-opistolla politiikan tutkimusta. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen
kenttä, osoite: Museotie 12. Aurinkoista kesää!
Keskustanaisten ja Keskustanuorten yhteinen naisten Marjatan päivän kesätapahtuma la 13.8. Tervetuloa matkalle!
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto on suljettu 23.6. Hyvä etappi on
esim. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteiseen,
jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi
Suomenmaa Sentteri -lehti. ?osiossa tavoittaa mahdollisimman
monta jäsentä printtimediassa ja netissä
Tärkeää. Lappeenrannasta ja jatkuu Länsi-Suomeen päättyen
ti 16.8. 2016
47. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua.
Taipalsaaren kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhla pidetään su 28.8 alkaen klo 18 Taipalsaaren kunnantalolla. klo 18 Luvian Laitakarissa EurajokiLuvia kuntavaalistartti/iltamat. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@
keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Tärkeää. . 9.8.
mennessä: pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi tai sanna-mari.talala@keskusta.fi.
Peräpohjola
Keskusta mukana Tervolan Louella Maaseudulta Käsin messuilla 27.-28.8. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon
perjantai klo 12. 010-315
2001 ja p. Pia Högberg p. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@keskusta.fi viimeistään
jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B
(2.krs) Jyväskylä. Paikka:
Saaren Kartano Mäntsälä (Paroninkuja 20,
04920 Saarentaus). Avoinna sopimuksen mukaan.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja
mepit. Laitathan päivämäärät muistiin, jotta ilmoituksesi ?Keskustassa tapahtuu. klo
10-16. Mukana voi olla valitsemansa matkan,
päivätaival on noin 100 km. klo 18 alkaen Spa Hotel Runnilla Iisalmessa. Katri Kulmuni sekä puoluesihteeri Jouni Ovaska.
Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja
Utsjoen suuntaan.
Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli
pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. Tervetuloa jututtamaan järjestöväkeä ja päättäjiä!
Lappi
Keskusta mukana kesätapahtumissa. Poliittista
tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN . 7.8.
Palstailmoitukset Ilkkaan kalenteri@ilkka.fi
ja Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.
fi. Vietetään päivä Palton
saamelaisperheen vieraana ja perehdytään
maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei
nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@keskusta.fi tai
050 405 7742.
Tärkeää. Juhlassa mukana Keskustan
vpj. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa.
Lähde ehdokkaaksi. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos.
La 6.8. Tervolan ?Maaseudulta Käsin messut?
(Ammattiopisto Lappia, Louen toimipaikka)
yhdessä Peräpohjolan piirin kanssa.
Keskusta mukana Tervolan Louella Maaseudulta Käsin messuilla 27.-28.8. 040-721 0636. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimisto on suljettu kesälomien
vuoksi 23.6. 010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Ohjelmassa musiikkia
ja ministeri Kimmo Tiilikaisen juhlapuhe.
La 3.- su 4.9. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Tervetuloa juttelemaan.
Kuntavaalit su 9.4.2017. Kouluttajina keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Markus Ojakoski ja VTT
Pekka Perttula. TAPAHTUMA LAPPEENRANNASTA RAUMALLE. Ohjelmassa mm. 010 315 2000.
Pohjois-Savo
Pohjois-Savo, Keskustan Elonkorjuujuhla la 3.9. klo 18 alkaen Oulun Hietasaari, Kesäkoti Irjala. vpj,
ke Katri Kulmunin ajankohtaiskatsaus, musiikkia ja laulua, Marjatta-moniottelu, iltapalatarjoilu, saunomista ja paljuilua. Entä heidän vaalipiirinsä. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh.
044369 9603. alkaen. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua ja vastaa
haasteeseen ja lähde polkemaan.
Keskustan valtakunnallisen Pyörät pyörimään ?tapahtuma alkaa pe 12.8. Ollaan yhteydessä.
Kymenlaakso
KOUVOLA, Keskustan teltta MEIDÄN MAASEUTU-messuilla Kouvolan raviradalla 1314.8. KOULUTUS
Pitkäjärven vapaa-ajan keskus Urheilutie 15,
Peipohja. Asiat: Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13 §:n mukaiset asiat mm. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat
ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. ruokailujärjestelyjen yms. Piiritoimiston
väki toivottaa hyvää kesää!
PE 12. vuoksi, aloitteet liittokokoukselle pyydetään toimittamaan Keskusliittoon sähköpostitse tiedotus@vesaiset.fi.
5.8. ja 25.11. Sitovat ilm. Raumalle.
Karjalan piirin alueella on 12.8. Katille.
Juhlapuhujana kansanedustaja
Sirkka-Liisa Anttila
Ohjelmassa tanssia, laulua, historiikkia ja kunniamerkkien jakoa.
Olette lämpimästi tervetulleita juhlaamme !
Karjala
Karjalan piirin piiritoimisto on suljettuna
4.7-30.7.2016 välisen ajan. 29.7. Keskusta mukana Ahlaisten markkinoilla Ahlaisten koulun piha-alueella. ja lisätietoja Liisa Laitinen
puh. Ranuan
hillamarkkinat (Ranuan urheilukenttä), 27.28.8. Hän
toimii keskustanuorten liittohallituksessa ja keskustan puoluevaltuustossa.
Vuonna 2014 Torppa toimi Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa.
Satakunta
Piiritoimisto suljettu ma 20.6.- pe
26.8. Aurinkoista kesää!
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät
seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.
kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929
tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588
satakunta@keskustanuoret.fi.
Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. Tervetuloa mukaan!
Pohjois-Karjala
Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean.
Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää
kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen.
Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi
niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle
(Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi).
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen
p. Ota yhteyttä suoraan
oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai
suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. kaikille jäsenille 2016: 9.9.,
14.10. Tervetuloa juttelemaan!
La 6.8. Koko Satakunta on tervetullut tilaisuuteen. Ilmoittautuminen viim. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren suosion saavuttaneet Noormarkun markkinat. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut
mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Ilm. Elina Suoranta p. Suomenmaa Sentteri ilm. klo 15?18 KOKOUS- JA NEUVOTTELUTEKNIIKKA + VAIKUTTAVA PUHE . Matka sisältää
paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää
ja koettavaa. Tervetuloa jututtamaan järjestöväkeä ja päättäjiä!
Piiritoimisto on suljettuna 24.6-7.8.2016.
Hyvää kesää !
Vesaiset
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS.
Aika: 6.8.2016 klo 13.00 - 17.00. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Hinta: Hinta edustajalle 30 euroa (joka ei ole leirillä) sisältäen ruokailut ja
kokousmateriaalin. Klo 18 vapaamuotoista keskustelua, saunomista, uimista ja iltapala. päätetään liiton suuntaviivoista seuraavaan liittokokoukseen asti, valitaan
hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa, valitaan valtuuskunnan jäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi,
käsitellään aloitteet ja muut sääntöjen määräämät asiat. Säkylä-Eura-Lappi-Rauma
Norjalainen hiihtäjä Martin Johnsrud
2
1
7
7
4
8
5
4
9
3
6
9
9
3
6
6
1
7
2
7
2
8
3
5
4
4
3
5
8
3
6
9
2
5
7
1
8
4
7
5
2
9
4
1
3
6
6
1
2
3
4
9
9
2
3
1
6
8
7
8
5
6
6
2
1
7
7
5
5
8
3
4
4
9
7
1
9
4
6
3
1
5
9
2
8
5
8
6
3
2
8
6
7
4
7
1
1
9
3
1
8
4
3
5
9
2
3
4
6
7
2
5
7
6
1
3
4
8
9
8
9
6
5
7
4
2
3
1
4
3
1
8
2
9
6
5
7
7
4
5
2
8
1
9
6
3
1
2
9
4
3
6
8
7
5
3
6
8
7
9
5
1
4
2
6
1
2
3
4
7
5
9
8
5
8
3
9
6
2
7
1
4
9
7
4
1
5
8
3
2
6
9
3
9
6
1
2 6
3 5
1 8 4
4
6. Kilpailukiellon hän kärsii a) heinä?syyskuussa 2016, b) loka?marraskuussa 2016,
c) joulu?tammikuussa 2016?2017, d) helmi?maaliskuussa 2017?
2
5
7
6
1
3
4
8
9
8
9
6
5
7
4
2
3
1
4
3
1
8
2
9
6
5
7
7
4
5
2
8
1
9
6
3
1
2
9
4
3
6
8
7
5
3
6
8
7
9
5
1
4
2
6
1
2
3
4
7
5
9
8
5
8
3
9
6
2
7
1
4
9
7
4
1
5
8
3
2
6
2
1
7
4
8
5
9
3
6
9
3
6
1
2
7
8
5
4
4
5
8
3
6
9
2
7
1
8
7
5
9
4
3
6
1
2
3
4
9
2
1
6
7
8
5
6
2
1
7
5
8
3
4
9
7
9
4
6
3
1
5
2
8
5.8.2016
Vastaukset: 1) noin 1570, 2) Yhdysvallat White House, Ranska Elysee-palatsi, Venäjä
Kreml, 3) Kostamuksessa Venäjällä on Kekkosen ja pääministeri Kosyginin kaksoispatsas, 4) 26 500 (2015 koko vuonna 55 472),
5) vuonna 1825 (miestaposta), 6) 26, 7) David Niven, George Lazenby, Timothy Dalton,
8) kahvi, 9) kansanomaisesti ?kössi?, kutsuttiin myös seinäpeliksi, mutta sana ei juurtunut suomenkieleen, squash ei ole olympialaji, 10) tarkalleen 11.7.-11.9. Ketkä kolme?
3. Seuraava
Suomenmaa
ilmestyy jälleen
viikon kuluttua.
Shutterstock
Tietotesti
?
1
7
7 4 2
8 5
1 4
3
2
6
8
3
8
9
9
6
1
2 6
3 5
1 8 4
9
3
4
6
???
Kuinka monta James Bond -elokuvaa on tehty tähän mennessä?
1. Kaksi on ollut Bondina vain yhdessä elokuvassa, ja yksi kahdessa elokuvassa. Bond-elokuvien pääosaa on esittänyt
seitsemän eri miestä. Heinäkuussa uutisoitiin, että Suomessa
syntyi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, tammi?kesäkuussa, vähemmän lapsia kuin 100 vuoteen. Kuinka monta syntyi tammi?kesäkuussa 2016?
9. Rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistettiin Suomen laista lopullisesti vuonna 1949 ja sodanaikainen kuolemanrangaistus vuonna 1972. Suomen ulkopuolella on yksi Urho Kekkosen näköispatsas. Myös perustuslaissa se on kielletty. Squash on pallopeli. Mikä vuosisata ja vuosikymmen: Suomen väkiluku oli noin 300 000?
6. 2016!
1
5
4 2
8
7 3
3 5 6
4 9 1
5
6
2
8
7
4
1
9
3
1
8
3
5
9
2
4
6
7
48
10. Minkä nautintoaineen tuottajana Brasilia on maailman ykkönen?
4. Missä?
8. James Bond -elokuvia koko kesä! Kuin-
ka monta niitä kaikkiaan on tähän mennessä (1962?2015) tehty?
2. Milloin viimeinen
rauhanaikainen kuolemanrangaistus pantiin täytäntöön Suomessa?
Sundby määrättiin kahden kuukauden kilpailukieltoon dopingrikkomuksen vuoksi. Mikä on sen suomenkielinen nimi ja onko laji olympialaisten ohjelmassa?
5. Minkä nimiset ovat Yhdysvaltain presidentin, Ranskan presidentin ja Venäjän
presidentin virka-asunnot?
7
2016
49. Meidän pitää ajaa myös heidän asiaansa, vaikka he eivät äänestäisi meitä. Voikin sanoa, että jos ei ole Siikajuhlilla käynyt, ei ole aitoa keskustalaista kesäjuhlaa nähnytkään, Kulmuni totesi.
5.8. Kulmuni väläyttää yhteiskuntaoppia ammattikouluihin
Auni Vääräniemi
Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kul-
muni peräänkuuluttaa heikompiosaisista
huolehtimista osana yhteiskuntavastuuta.
Kulmuni on huolissaan etenkin nuorista
pojista, jotka ovat entistä enemmän vaarassa syrjäytyä Suomessa.
. Olisiko yhteiskuntaopin opetuksen lisääminen ammattikouluihin yksi ratkaisu tähän, Kulmuni pohtii.
Torniolaiskansanedustaja Kulmuni pu-
hui sunnuntaina aiheesta Peräpohjolan
piirin Siikajuhlilla, jotka lienevät yksi perinteisimmistä keskustalaisista kesäjuhlista maassamme.
Kesäjuhla järjestettiin Tornion Kukkolankosken henkeäsalpaavissa maisemissa.
Siikajuhlia ovat niiden 70-vuotisen historian aikana kunnioittaneet läsnäolollaan niin presidentti Urho Kekkonen kuin
keskustapoliitikot Johannes Virolainen ja
Ahti Karjalainenkin.
. Nuorten poikien äänestysaktiivisuutta ylipään-
sä täytyy saada nostettua
Tähän isoon kuvaan ei keskusta esitä
muutosta. Järjestelmän yksinkertaistamisella ja byrokratian vähentämisellä kun
on arvo sinänsä.
Asumiseen liittyvistä tukimuodoista oivaltavimpia ovat en-
siasunnon ostajan vapautus varainsiirtoverosta sekä valtion takaukseen kytkeytynyt ASP-säästäminen. Kehitys ei voi loputtomasti jatkua näin.
Kirjoittaja on kansanedustaja.. Maalla tai kaupungissa, vuokralla tai omistamalla. Se on veropo-
litiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, liikennepolitiikkaa, perhepolitiikkaa ja mitä suuremmissa määrin aluepolitiikkaa. Jokainen koti on maailman keskipiste.
Selvää kuitenkin on, että Suomessa omistusasumisen tukemisen traditio on pitkä. ?Voi
kun ei tarvitsisi kotoaan mihinkään laitokseen lähteä?, miettii vanhus.
Asuminen on äärimmäisen poliittinen asia. Omaan kotiin ja unelmaan siitä kiteytyy kaikki oleellinen elämästä.
?Sitten kun muutan kotoa pois ja minulla on oma koti?, miettii näinä viikkoina opiskelemaan lähtevä nuori. Harkitsemisen arvoista olisi ottaa siihen myös sotilasavustuksen asumisen tuki mukaan.
Viime syksynä haudattu eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen ei myöskään saa unohtua, kunhan uudistus tehdään niin, että yhteiskunnan tuen osuus ei
50
5.8.2016
kenelläkään eläkeläisellä kohtuuttomasti pienene. Tällä kannustetaan oikealla tavalla ensimmäisen oman kodin hankkimiseen.
Asuntolainan korkovähennysoikeutta sen sijaan himmataan vähitellen alas.
Hätkähdyttävä tieto on oman asunnon myymiseen liittyvän myyntivoiton verovapauden tekemä aukko valtion
verotuloihin. Sopii kysyä, mihin rahat ovat menneet. Se vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen ja väestöryhmien eriytymiseen.
Erilaisia asumisen muotoja tuetaan valtion kassasta miljardeilla euroilla. vieraskolumni
Annika Saarikko
Kodin kokoista politiikkaa
Santeri Alkion mukaan jokainen koti on maailman keski-
piste.
Alkion ajatusta voisi kohdentaa ohjenuoraksi myös asuntopolitiikalle. Monen haave on oma tupa, oma lupa.
Uusia ratkaisuja sen sijaan kaivattaisiin asumisen hinnan
valtavaan epätasapainoon. Asumisella on väliä. Pelkästään asumisen tukiin Kelan varoista käytettiin viime vuonna 1,7 miljardia. Summa on kasvanut huimasti.
Esimerkiksi yleisen asumistuen menot kasvoivat viime
vuonna 24 prosenttia. Se on 1,3 miljardin suuruinen kädenojennus
asuntokaupoille.
Kun valtiolla rahasta on tiukkaa, minusta voisi hyvin harkita, että asumisajan edellytys olisi nykyisen kahden vuoden sijaan kolme vuotta tai rakentaa muulla tavalla porrastuksen tähän verovapauteen asuntokauppaa hidastamatta.
Puolueiden tehtävä ei ole sanoa, millainen asumisen muoto on hyvä. Kiinteistöjen arvot romahtavat
maaseudulla ja pääkaupunkiseudulla hinnat taas hirvittävät. Se vastaa pitkälti myös suomalaisten toiveita. On vaikea todentaa, mutta helppo olettaa, että vuokrahinnoittelun nousun ja asumistuen lisämenojen välillä on
yhteys.
Olen tyytyväinen, että Juha Sipilän hallitus kehysriihessään päätti monimutkaisen asumistukijärjestelyn yksinkertaistamisesta.
Opiskelijoiden asumistuki yhdistyy yleiseen asumistukeen
Pyitä on ehkä vaikeampi laskea,
jos ne ovat pivossa.
Lintujen laskenta tuntuu näin maallikosta toivottomalta.
Tuolla Keränen on laittanut lehtiöön 15 teertä ja 23 metsoa
ja riekkoparven, jonka pääluku meni yli Keräsen laskentakyvyn. Kasvihuoneilmiö!
Jotenkin tällaisen asfalttitallaajan mieleen on hiipinyt
epäilys siitä, että onko olemassa luotettavaa tietoa muurahaiskannan vuosittaisesta vaihtelusta.
Ehdotan vapaaehtoisia laskijoita muurahaiskekojen lähiympäristöön, niin meitä ei ainakaan tietämättömyys vaivaa.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi 044 7370 267
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Pirjo Kontio 044 7370 262
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Juhani Ojalehto 044 7370 283
Pauliina Pohjala perhevapaalla
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
Valokuvaajat
Jari Laukkanen 044 5966 879
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI 044 7370 327
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite:
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350
ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588
5.8. Tai antakaa nyt anteeksi ja ymmärtäkää, mutta
ihan pakko on vähän vehnästellä.
Menossa on metsäkanalintujen laskenta. Ainakin alueradioon, parhaassa tapauksessa alueuutisiin pääsee Fjällräven-asuinen maastolerppalieri korpimaiden indianajones
selittämään, että rapumäärät ovat kolmetoista prosenttia
viimevuotisia paremmat, kiitos vedenpuhdistamon ja keitettyjen pyydysten.
Sen sijaan mies vakavoituu melkein itkuiseksi, jos ahvenkanta on ottanut takapakkia järviveden lämpötilojen jopa 0,8 celsiusasteen heittelehtimisen vuoksi. Kertokaa tämä virhemahdollisuus niillä tuhansilla laskijoilla.
Hirvilaskenta ilmasta on ehkä vähän tolkullisempaa,
mutta tarkkaa lukua ei saada niinkään. Siellä kuulemma tuhannet vapaaehtoiset kulkevat maastossa ja laskevat
teeriä, metsoja, riekkoja. Laitetaan tienvarteen koppi ja sinne vastentahtoinen kesätyöläinen. Nenonen
Voimia laskijoille
Taas maaseutua pilkataan, saatte ajatella niin, koska pil-
kataankin. 2016
51. Ja parin kilometrin päässä on passissa Voutilainen.
Kuka takaa ettei laita tablettinsa excel-taulukkoon niitä jo
kerran lehtiöön merkittyjä lintuja. Hirvet saattavat piiloutua, äijäpuheina on kuulunut sellaistakin, että olisivat
olleet Tokmannilla maastopukuostoksilla.
Pyitä on ehkä
vaikeampi laskea,
jos ne ovat pivossa.
Kun ihminen pitää itseään luomakunnan kruununa, niin
sillä on ylitsepääsemätön hinku tilastoida luonnon elämää.
Omaisuuttaan hallitseva ukko voi joutua väittelyihin pihlajanmarjojen tai käpyjen vuosittaisista määrävaihteluista.
Jos ei muuta keksitä, niin lasketetaan liikennettä. Ennen se luki Tex Willeriä, nyt se näplää puhelinta.
Niiden tilastojen varassa en ihan moottoritiesuunnitelmia
arvaisi lähteä laatimaan.
Jotta vaikeuskerrointa olisi tarpeeksi, ollaan erityisen kiinnostuneita myös vedenalaisista pääluvuista
/ vuosi
ZZZ VXRPHQPDD . / 4 kk, Keskustan jäsenille 69 . Aikakauslehti kerran viikossa
Kesätarjous 27 . í 7LODDMDSDOYHOX