Suomenmaa 05.12.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. F I. 2 SIKAMAISTA JOURNALISMIA YLELTÄ. SOTE-LASKEMAT MUUTTUVAT VIELÄ. liiin nava aat atteet, siivou oukseen ja kuntosalin käytön MÖKKILOMA 2 VRK alk. 4-6 henkillön mökki k Mökkilo omalla kaikkki palve veelut lomakotisi juu uu urella a! a! w w w. . 2 ? Keskusta kirkkaasti kärjessä Suomalaiset haluavat puolueen hallitusvastuuseen. S. 8?9 I 0 8 74 8 5 0 0 V A R A U S P A LV E L U : I N F O @ U K K O H A L L A - P A L J A K K A . U K KO H ALLA . F I TA JJOULU JO JOU U SKI-IN KYLÄSSÄ 5 VRK alk. Hinta a siss. PALJA K K A . F I 31 ri nnettä , 4 parkkia ja 11 hi ssiä w w w. 3 S 6 414880 073513 S PERJANTAI 5.12.2014 N:o 139
Väkiluvun osuus laskentaperusteista olisi 20 prosenttia ja ikärakenteen sekä sairastavuuden osuus 80 prosenttia. Nykyisin kuntien voi sanoa päättävän itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tätä työtä ei pidä unohtaa, sillä gallupit eivät äänestä. Sen keskeiset kohdat ovat olleetkin jo tiedossa, kun parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi uudistuksen suuntaviivoista sopuun viime viikolla. Torstaina uutisia olivatkin lähinnä valtiovarainministeriön laskelmat siitä, miten uudistus kohtelisi eri kuntia. Uudessa mallissa kunnat maksaisivat sote-alueille asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen sekä sairastavuuteen perustuvan maksun. Sen täyttyy olla luottamuksen arvoinen. Tässäkin suhteessa saa kuitenkin olla levollisel- Miten voi kestää la mielellä. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän lempilauseita on: ?Tästäkin selvitään.. Tosin tämä on monissa tapauksissa hyvin suhteellista itsenäisyyttä. Ja pitää uskoa itseensä. Pirkko Wilén. Silloin keskeistä on, että kaikki kunnat ylipäänsä voivat selvitä tehtävistään. Tässä mielessä Kuntaliiton torstainen kannanotto ?Tärkeää on, että kun kuntien osuuksista päätetään, tarkastellaan kuntien rahoitusmuutosten kokonaisuutta.. Päin vastoin, mielipidetiedustelujen tulokset ovat vaihdelleet joskus nopeastikin. Huomattavaa on sekin, että peräti 40 prosenttia vastanneista ei ole vielä valinnut puoluettaan. Miten Helena Ranta on jaksanut? Hän kohottaa katseensa ja sanoo: . Sitten arvelin, että ehkäpä maailma on aina ollutkin tällainen. Se oli vain meiltä unohtunut. H allitus antoi torstaina esityksensä esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksesta eduskunnalle. Ennakkoäänestys alkaa jo neljän kuukauden kuluttua. Gallup kertoo, että keskustan työlle on nyt vastaanottavaista maaperää. ja melkoinen joukko miehiäkin . Perussuomalaiset jäivät nyt selkeästi neljännelle sijalle 14,3 prosentin kannatuksella. Tällaiset lukemat saavat keskustaväen suupielet varmasti hymyyn mutta mielen myös vakavaksi. Se kertoo tiedotteessaan, että tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Tämä johtuu siitäkin, että uudistuksen lisäksi kuntien kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus sekä nykyiseen monikanavarahoitusmalliin mahdollisesti tehtävät uudistukset. Nyt on siis vasta annettu Stubbin hallituksen esitys. oli pakkosterilisoitu. NAISET kertoivat tarinoitaan Rannalle ja hän tutki asiaa salaisesti. Vain mittaluokassa oli virhe. OIKEA uhriluku oli 300 000. Maa on hädässä, ja kansalaiset panevat yhä selkeämmin luottamuksensa keskustaan. Naisten kärsimykset näissä selvityksissä useinkin jäävät huomiotta. Sittemmin ranskalainen tutkimusryhmä selvitti asiaa virallisesti ja vahvisti kaikki Rannan tiedot. Aikaa ei siis ole enää paljon. Pitää uskoa, että asioihin voi vaikuttaa. Heidät oltiin vähällä unohtaa. Helena Ranta tietää, että vielä tänäkin päivänä alueen naiset kieltäytyvät menemästä lääkäriin, vaikka tarvitsisivat hoitoa. He eivät myöskään vie lapsiaan lääkärin tai terveydenhoitajan luo. Kokoomuksen suosio putosi lokakuusta 2,1 ja SDP:n nousi 0,9 prosenttiyksikköä. Muutamat kalliit hoidot vuosittain eivät enää uudistuksen jälkeen heilauta yksittäisen kunnan taloutta kuten nyt. Samalla on muistettava myös se, että suuremmat hartiat antavat myös paremman mahdollisuuden selvitä kohtuullisesti sote-menoista, jotka näyttävät alati pyrkivän kasvamaan. Kansalaiset luottavat keskustaan U usin gallupkysely kertoo keskustan suosion nousseen uusiin ennätyslukemiin. Kuntien menoissa on kuitenkin nykyisin suuria eroja, mutta uudistus tekisi uusia voittajia ja häviäjiä. Laskelmiin kannattaa suhtautua vielä hyvin rauhallisesti. Hän on etsinyt todisteita sotarikoksista ja tunnistanut tsunamin uhreja. Hän on pelännyt tarkka-ampujia, kulkenut miinoitetun alueen halki kapeaa polkua pitkin ja nukkunut samassa parakissa sadan sotilaan kanssa. Hänen kertomuksensa hiljentävät. ENITEN jää vaivaamaan kertomus Perun Andien alueen naisista, joiden kärsimys jatkuu yhä. Totuus- ja sovituskomissiolle vuonna 2002 työskennellessään Helena Ranta sai selville, että sisällissodan aikana noin 200 000 vähemmistökansallisuuksiin kuuluvaa naista . Pelko on niin suuri KUULIJAT ovat luennon jälkeen tyrmistyneitä, mykisty- neitä. Oman järkytyksen äärellä herää kysymys: miten tuollaisten asioiden kohtaamisesta selviää. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Sote-laskuista ei kannata vielä repiä pelihousuja MIKSI maailma on mennyt tällaiseksi, kysyi ystävä kahvikupin ääressä. Uutiset ja lööpit ahdistivat. Ensin en osannut vastata. Sitä siis kohdellaan kuin muitakin hallituksen esityksiä, joskin sen peruslinjausten takana ovat kaikki kahdeksan suurinta puoluetta. Tärkeää onkin, että kun kuntien osuuksista päätetään, tarkastellaan kuntien rahoitusmuutosten kokonaisuutta . Salaisesti, koska se ei kuulunut toimeksiannon piiriin. Politiikan keväästä onkin tulossa mitä mielenkiintoisin. NÄKEMYKSENI vahvistui, kun kuuntelin professori Helena Rannan luentoa 1900-luvun verisestä perinnöstä. Sotia, kapinoita, sisällissotia ja kansanmurhia eri puolilla maapalloa. Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli 15 miljoonaa ihmistä, toisessa ehkä 75 miljoonaa. Ne eivät voi toteutua nyt esitetyssä muodossa. Tämän toteaa sosiaali- ja terveysministeriö itsekin. kuten sosiaali- ja terveysministeriö siis itsekin haluaa. Se ei ole parlamentaarisen ohjausryhmän käsialaa. Neuvostoliiton ja Kiinan sisäisissä puhdistuksissa menehtyi yhteensä yli 100 miljoonaa, Sudanissa 3 miljoonaa, Ruandassa miljoona... Mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, sitä suurempi osa uhreista on ollut siviilejä. HELENA RANTA on ollut omin silmin todistamassa monia viime vuosikymmenien kauheuksista. Kuva: Jari Laukkanen Nyt on annettu vasta esitys, joka tulee varmasti muuttumaan. oli turhankin kärkevä, kun se ilmoitti uudistuksen ajavan osan kunnista taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen ja pakkoliitoksiin. Nyt on annettu vasta esitys, joka tulee varmasti muuttumaan. U udistuksen perusajatus on edelleen oikea. Suuret sote-alueet tuovat vakautta sosiaalija terveydenhuoltomenojen budjetointiin. Menot pystytään laskemaan hyvin tarkasti etukäteen. Keskustan ero kannatustaan menettäneeseen kokoomukseen on lähes 10 prosenttiyksikköä. Kokoomukselle mitattiin 17,3 ja toiselle päähallituspuolueelle SDP:lle 16,1 prosentin kannatus. Niinpä keskustalla alkavat olla nuotit valmiina siitä, mitä on tehtävä, jos käsky vastuuseen kuuluu. Ja niin käy, jos keskusta menestyy huhtikuun 19. päivänä pidettävissä eduskuntavaaleissa. Yle Uutisten marraskuun mittauksessa keskustaa äänestäisi peräti 26,7 prosenttia vastanneista
Kaikilla ei ole työtäkään. Ylen julkaisemasta yksinkertaistetusta vertailusta, jonka mukaan kolmannes kunnista elää valtion siivellä. Ilkka: ?On tarkoitushakuista mielikuvamarkkinointia jakaa kuntia elättäjiin ja elätteihin. Sinne, missä kunnat selviävät pisimmälle verotuloillaan ja tarvitsevat vähiten valtionapua, on keskittynyt eniten korkeapalkkaisia työpaikkoja. Suuryritysten pääkonttorit ovat lähes poikkeuksetta pääkaupunkiseudulla. Niitä on tasattava, jotta tehtävistä selvitään. ti kovin epätasaisesti. ne kunnat, joissa valtionosuudet ovat suuremmat kuin omat tulot . Monessa pitäjässä on jäljellä enimmäkseen vanhusväestöä, jotka tarvitsevat hoitoa ja hoivaa, vaikka iso osa maksajista onkin kunnista aikaa sitten kadonnut. Juuri valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on turvata peruspalvelut Suomessa.?. Aidosti elinvoimaisia kuntia ovat ne, joiden verotulot ovat suuremmat kuin valtionavut... Ei muuta kuin saunan taakse. SIKAMAISTA journalismia, jos minulta kysytään. Lapset on hoidettava, koululaiset on opetettava, vanhuksista on pidettävä huoli. Kunnan verotulojen määrä riippuu siitä, onko kunnassa suurituloisia asukkaita tai menestyviä yrityksiä. Miksi emme syntyneet kaikki hopealusikka suussa? OIKEAA POLITIIKKAA on sen tunnusta- KUN TYKIT jyskivät, pyhäntäläiset puolus- minen, että Suomessa asuu samanarvoisia suomalaisia, joille kuuluvat kohtuulliset palvelut kohtuullisella hinnalla kaikkialla. Ne on järjestettävä tasoittamalla alueiden ja kuntien tuloja. Olennaista on ymmärtää tämä: vauraus ja ihmisten tulot kasaantuvat alueellises- tivat myös suomalaista elämänmuotoa. Parempien ihmisten tiellä. Hänen palkkansakin on pienempi. Siellä on myös eniten valtionhallinnon töitä. Ne työpaikat tulevat maakuntiin ja kiertävät Helsingin kaukaa.? Lapin Kansa: ?Ranualaiset pärjäisivät varmaankin loistavasti, jos kaikkien suomalaisten kustantama byrokraattiarmeija sijoitettaisiinkin pääkaupunkiseudun sijasta Ranualle. Vain ?huollettavia?. Puuttuu perusasioiden ymmärrystä. Kunnat eivät ole itsetarkoitus. Hallituksen tavoitteena on luoda biotalouteen satatuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Espoolaiset maksavat PohjoisSavon pikkukuntien laskuja. Julkisen talouden kiviriippoja. Nyt on menossa sellainen itsenäisyystaistelu, missä ammutaan omia. Muut lehdet MUUTAMA LEHTI on suuttunut ? oikeutetusti . Espoolaiset maksavat eniten veroja, koska heidän palkkapussinsa on muita painavampi. Toisaalta pääkaupungissa on valtakunnallisia kulttuurilaitoksia, joita köyhimpienkin kuntien asukkaat osaltaan kustantavat. Soinin tai Isojoen kouluttamat osaajat siirtyvät usein rikastutta- maan ruuhka-Suomen tai maakuntakeskusten työmarkkinoita ja verotuloja. Siksi kuntien tulot jakautuvat epätasaisesti. Valtionosuuksien tasausjärjestelmää voidaan pitää pienenä hintana maan ja maakuntien sisäisestä aivoviennistä. Koko maan asuttuna pitäminen ei ole epärealistista haihattelua. Se oli pyhäntäläisten uhri koko Suomen puolustamiseksi. Juha Mauno Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu oikeus asua kotiseudullaan. MITEN KUNNIOITTAA Yleisradio tätä muistoa? Julistaa ?eläteiksi. Ne hoitavat yhteisiä asioita, joita erityisesti valtio on niille määrännyt. Jos kunta lakkautetaan, kustannukset jäävät. 5.12.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Nyt ne ampuvat omia! HUOMENNA muistetaan niitä, joiden ansiosta siniristilippu liehuu. so what, mitäpä siitä. Voi olla, että syrjäseudun ihminen mak- saa vähemmän veroa kuin keskuskaupungin johtaja. Suurimman uhrin antoivat ne, joiden elämä päättyi sankarihaudan multiin. Väkilukuun suhteutettuna viime sodissa kaatui eniten pyhäntäläisiä, lähes sata. Se tarkoitti joka kymmenettä kaikista miespuolisista, pikkulapset ja vanhukset mukaan lukien. Siihen kuuluu oikeus asua kotiseudullaan, Espoossa tai Ranualla. On epäisänmaallista ajatella, että ?mitäs ovat sinne syntyneet?. Niin. ja julkaisee sen juuri itsenäisyyspäivän alla. Ja näin toimittaja päättelee: Ranualaiset, kinnulalaiset tai pyhäntäläiset (ja satakunta muuta, lisäys minun) eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua. Kuva: Paula Åström Vai lähtisimmekö kaikki pääkaupunkiin? Tulisipa valtionosuuksien tarvetta sinnekin... ITSEKÄS yhteiskuntapolitiikka haluaa tehdä lopun nykyisen kaltaisesta verotulojen tasaamisesta. Tämä politiikka haluaa, että koko maata ei enää asutettaisi eikä ainakaan autettaisi. Jos jollekin käy heikommin niin . Mutta jos sota syttyy, jopa kelpaavat maata puolustamaan syrjäkuntalaisetkin. Herätkäämme vastustamaan kehitystä, joka panee ihmiset arvojärjestykseen sen mukaan, missä he asuvat tai mistä he tulevat. Ikään kuin osa suomalaisista olisi ylijäämää. Joka tapauksessa näyttää siltä, että hyvinvointivaltio ja tasa-arvo ovat muutamien mielestä liian kalliita maksaa.? Savon Sanomat: ?Uutiseen oli ujutettu sellainenkin lause, että ?kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukun- tien laskuja?. Nuo Ylen uutisessa mainitut pohjoissavolaiset pikkukunnat ovat luovuttaneet vuosikymmenten aikana parhaita voimiaan eteläisen Suomen rakentamiseen. Tietämättömät myötäjuoksijat valjastetaan auttamaan. Suomi ei ole Neuvostoliitto eikä siitä pidä sellaista tehdä. Suomalaisia myös tarvitaan kaikkialla: pelloilla ja metsissä, energiatöissä, kaivosteollisuudessa, matkailussa, palveluammateissa... ?Oikeaa politiikkaa on sen tunnustaminen, että kaikkialla Suomessa asuu samanarvoisia suomalaisia, joille kuuluvat kohtuulliset palvelut kohtuullisella hinnalla.
Sitä on ennenaikaista arvioida. Kuva: Jari Laukkanen lintoa tärkeämpi. . Se palaa töihin 13. Maksuvelvollisuus säilyy, mutta mahdollisuus vaikuttaa palveluiden sijoittumiseen ja kustannusten muodostumiseen ovat vähäiset, Sasi kuvaa asetelmaa. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNASSA 17 vuotta istunut Rehu- Juha Rehula, Kimmo Sasi ja Johannes Koskinen ovat avainasemassa, kun eduskunta käsittelee sotelakia. Ensin syntyi puoluejohtajien sote-sopimus viidestä sotealueesta ja 19 tuotantovastuualueesta. Sitten eduskuntapuolueiden ohjausryhmä, Rehula mukana, hioi lakiluonnoksen, joka nyt tulee hallituksen esityksenä eduskuntaan.. Puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) pitää selvänä, että valiokunta ehtii käsitellä lain ennen kuin edustajat lähtevät vaalilomalle 13. Kaikki perustuslain normit on tarkoitettu noudatettavaksi yhtä aikaa. Kuva: Maria Seppälä Sote ratkaisuun helmikuussa Perustuslakivaliokunnalle tulossa hikinen urakka PENTTI MANNINEN HELSINKI KOKO vaalikauden valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki (sotelaki) pääsee eduskunnan perustuslakivaliokunnan syyniin vielä ennen joulua. Valiokunnan tulkinta ratkaisee, saako nykyinen eduskunta uudistuksen valmiiksi. maaliskuuta. Rehulan valiokunta on niin työllistetty, että se ottaa sotelain eteensä vasta joulutauon jälkeen tammikuulla. KANSANEDUSTAJAT käyvät sotelain lähetekeskustelun ensi viikolla, todennäköisesti tiistaina. Joulua edeltävä viikko eduskunnalta kuluu ensi vuoden budjetin siunaamiseen. Ei niitä voi tärkeysjärjestykseen laittaa, Koskinen korjaa. Onko vaara, että soteuudistus kaatuu perustuslakikysymyksiin? . Onko huoli aiheellinen? . Vaara varmaan on, mutta tähän asti on aina todettu, että perustuslakivaliokunta arvioi riippumattomasti perustuslain tulkinnan, Koskinen sanoo. Perustuslakivaliokunnassa istuvan Sasin mukaan kokonaisuus on hankala ja asianmukainen käsittely vaatii valiokunnalta ainakin la seurasi kolme vuotta sivusta, kun hallitus yritti turhaan sitoa kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhteen. Keväällä hän huomasi olevansa itse ?keskellä puurokattilaa?, kun hallitus suostui ottamaan oppositiopuolueet mukaan valmisteluun. Jos perustuslaki edellyttää suuria muutoksia, uudistus jää seuraavalle eduskunnalle. Puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi, että valiokunnan lausunto valmistuu tammihelmikuun vaihteessa, ehkä vasta helmikuun puolella. EDUSKUNNAN kannan sotelakiesitykseen ja mahdolliset muutokset muotoilee sosiaali- ja terveysvaliokunta. joulukuuta. tammikuuta. Vaalikausi päätetään juhlallisesti Finlandia-talossa 15. 4 5.12.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki käsitellään perustuslakivaliokunnassa vielä ennen joulua. Vaalit ovat 19. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) mukaan budjettimietintö valmistuu ensi perjantaina. Eduskunnan tekemät muutokset 53,7 miljardin euron budjettiin ovat perinteiseen tapaan promillen luokkaa, 52 miljoonaa euroa. Eduskunnan joulutauko alkaa perjantaina 19. huhtikuuta. Sen tammi-helmikuun vaihteessa valmistuva lausunto ratkaisee, eteneekö uudistus nyt vai jääkö se seuraavan eduskunnan harteille. Teoreettisesti kyllä, mutta valiokunta pyrkii aina esittämään muutokset, joilla esitys saataisiin perusoikeuksiin ja perustuslakiin sopivaksi. ENTINEN oikeusasiamies Jacob Söderman on toivonut, että eliitti tai hallitus eivät painostaisi valiokuntaa. Muutokset kunnallisen itsehallinnon kannalta ovat suuria, kun kunnilta otetaan yli puolet tehtävistä pois. huhtikuuta. JOHANNES KOSKINEN torjuu väitteen, että sotelain perustuslakiarvioinnissa vastakkain olisivat perustuslain pykälät 19 ja 121: kansalaisen oikeus palveluihin ja toisaalta kunnallinen itsehallinto. Demarileirissä on katsottu, että oikeus palveluihin on itsehal- kuukauden työn.
Vielä tällä vaalikaudella on luvattu yli 20 esitystä. . Sen mukaan on eletty. Onko mahdollista, että maakuntamalli nousisi vielä esiin? . Vai tarvitaanko isompi remontti? Jos ratkaisua jouduttaisiin hakemaan maakuntamallista, jossa olisi suorilla vaaleilla valittava valtuusto ja suora rahoitus, koko homma siirtyisi seuraavalle eduskunnalle. Ja huhtivaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin. Keskusta: Säästöt vanhusten hoidosta epärealistisia KESKUSTAN kansanedustajien mielestä hallituksen tavoitteet laitoshoidon säästöistä ovat epärealistisia. Mutta sitä varten tässä savotassa ollaan, että loppuun asti mennään, Rehula sanoo. Hallitus: Kuntavaalit huhtikuulle 2017 alkaen HALLITUS esittää, että kunnallisvaalien vaalipäivä siirrettäisiin lokakuusta huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Sanotaan, että se ratkaisisi perustuslakipulmat. MAAKUNTAMALLIN ymmärtäjiä on löytynyt perussuoma- laisten lisäksi vihreistä ja vasemmistoliitosta, mutta myös kokoomuksesta ja demareista sekä virkamieskunnasta ja professoriportaasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain (sote) arvioi perustuslain vinkkelistä eduskunnan perustuslakivaliokunta. Kunnallisvaalien vaalipäivä olisi sama kuin nykyisin eduskuntavaalien vaalipäivä. Hallitus ilmoittaa tavoittelevansa 270 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2017 mennessä. Laitoshoidon vähentäminen ei onnistu, ellei laadukasta tehostettua palveluasumista ole riittävästi tarjolla, edustajat muistuttavat. Keskustalaiset ovat pettyneitä siihen, että hallitus ei ole riittävällä tavalla panostanut omaishoi- toon tällä vaalikaudella. OMAISHOITO on tärkeä kotona asumisen mahdollistaja. Omaishoidon tasavertaisuuden lisäämiseksi on laadittava valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit omaishoidolle ja omaishoidon tuki on siirrettävä Kelan vastattavaksi, edustajat vaativat. Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä jätti vastalauseensa asiaa koskevaan valiokunnan mietintöön.. Rehula pitää esikuvanaan kokenutta valtiopäivämiestä Valto Koskea (sd.), joka johti valiokuntaa 2003? 2007. . Aika monia ehdittiin ajatella. 5 5.12.2014 Perustuslain normeja ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Ne on tarkoitettu noudatettavaksi yhtä aikaa. OHJAUSRYHMÄ istui 130 tuntia. Rehula hymyilee vinosti kysymyksille, ?tulitteko yhtään ajatelleeksi, että...? . Rehula huokaa raskaasti. . Sitä pitää kysyä heiltä. Kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein, niitä ei siis järjestettäisi samanaikaisesti. Lisäksi esitetään kunnallisvaalien nimen muuttamista kuntavaaleiksi. Tehtäväni valiokunnan puheenjohtajana on huolehtia siitä, että hallituksen esitys tulee käsiteltyä. . Entä riittävätkö henkilöstöresurssit turvaamaan iäkkäiden hyvän hoidon, edustajat kysyvät. Pentti Manninen KESKUSTA korostaa, että Suomessa on tulevina vuosina yhä Keskustan mukaan hallituksen tavoitteet säästää vanhusten laitoshoidosta 270 miljoona euroa on epärealistinen. Kuva: Maria Seppälä enemmän vanhempia vanhuksia eli yli 85-vuotiaita. Heidän sanansa painaa, riittääkö muutaman pykälän viilaus sotelakiin. Ehdotukset liittyvät viime viikolla eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen uudeksi kuntalaiksi. ESITYKSEN mukaan kuntavaalit toimitettaisiin ensimmäisen kerran uuden aikataulun mukaisesti vuonna 2017. Meillä oli keväällä vähänlaisesti töitä, mutta nyt tahti on kiihtynyt. Semmoista on yhteinen sopiminen, Rehula sanoo. MAAKUNTAMALLIA aiemmin ajanut keskusta on sitoutunut puoluejohtajien sopimukseen. . Yleisen vaalipäivän vakiintuminen huhtikuulle voisi myös tukea äänestämistottumuksen vakiintumista. KOMMENTTI Maakuntamalli kytee Kuntavaalikampanjassa vuonna 2012 tarjottiin hernesoppaa Oulun Rotuaarilla. Ohjenuorana on ollut puoluejohtajien sopimus. Savottaa on vielä tarpeeksi jäljellä. ON EPÄILTY, miten entinen ministeri ja oppositiopuolueen edustaja pystyy vetämään valiokuntaa. Sen tulkintoja eivät määrää puoluetoimikunnat eivätkä eduskuntaryhmät. Yksi olennainen kysymys koskee perustuslain suojaamaa kuntien itsehallintoa: mikä on kuntien vaikutusmahdollisuus siihen omaan rahaan, jolla sotepalveluja rahoitetaan? VALIOKUNTA kuulee maan parhaita valtiosään- töoikeuden sekä kunta-alan ja kuntatalouden asiantuntijoita. Kuva: Maria Seppälä KESKUSTA on sitoutunut puoluejohtajien viime keväiseen sotesopimukseen, Juha Rehula vakuuttaa oheisessa jutussa. Aiemmin puolue tarjosi soteratkaisuksi maakuntamallia. Siinä maakunnille valittaisiin vaaleilla valtuusto ja palvelujen rahoitus kulkisi valtuuston päätösvallan kautta. Keskusta ei nyt elämöi maakuntamallilla, mutta muut ovat ryhtyneet tuomaan esiin sen etuja. Siinä on jokaiselle hankalia kysymyksiä. Tällöin vuoden 2016 vaalit siirtyisivät säännönmukaisesta ajankohdastaan seuraavan vuoden huhtikuuhun. Nykyisten valtuustojen toimikautta jatkettaisiin vuoden 2017 toukokuun loppuun ja uudet valtuustot aloittaisivat toimintansa kesäkuussa. Vuosina 2017 ja 2025 huhti- kuun kolmantena sunnuntaina on pääsiäinen. En halua arvioida, mitä perustuslakivaliokunta sanoo. Julkisuudessa muutamat kokoomuslaiset ovat jo osoittaneet halua irtautua sotesovus- ta. Tämä saattaisi osaltaan aktivoida äänestäjiä. Kuntavaalit toimitettaisiin näinä vuosina poikkeuksellisesti jo pääsiäistä edeltävänä sunnuntaina. Vaalien siirtyminen kevääseen voisi esityksen mukaan parantaa kampanjointimahdollisuuksia ja vaalien näkyvyyttä kaupunkikuvassa. Onko kunnilla riittävästi rahoitusta huolehtia laadukkaasta vanhustenhoidosta? . Käsiteltäviä asioita on tosi paljon. En osoittele ketään. Mutta ei ole ongelmatonta ratkaisua, jonka kaikki hyväksyisivät. . Vanhusten hoitoa ollaan siirtämässä laitoksista kohti avohoitoa ja kotona asumista. Keskustalaiset eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Anu Vehviläinen, Juha Rehula ja Terhi Peltokorpi pitävät hallituksen esitystä vanhuspalvelulain muuttamisesta lähtökohtaisesti tavoitteiltaan oikeana. Esityksen mukaan vanhustenhoidon painopistettä on tarkoitus siirtää laitoshoidosta kohti avohoitoa ja kotona asumista. . Heille on turvattava laitoshoidon vähentämisestä riippumatta laadukas ympärivuorokautinen hoito. . Valiokunta on itsenäinen, riippumaton
Kuultuaan, että pääkaupungin menot pienenevät reilusti yli kaksisataa euroa per asukas, eli liki 150 miljoonaa euroa vuodessa, hän räjähtää nauruun. Samaletdin lähettää piikikkäitä terveisiä toiselle sote-ohjausryhmän keskustalaisista jäsenistä. . Tämä on järkyttävä taloudellinen lisälasku, hän huokaisee. PUOSKARI kritisoi sote-uudistusta kovin sanoin. Veroäyri on nyt 21,5. SAMALETDIN kummastelee, että Evijärven lähikunnista Kauhava, Lapua, Ilmajoki, Alajärvi ja Lappajärvi joutuvat maksumiehiksi. Hän ei uskalla vielä arvioida uudistuksen oikeudenmukaisuutta. . Seuraavana vuonna ero saa kasvaa 150 ja vuonna 2019 250 euroon. Vuonna 2020 ero nykykustannuksiin saa olla korkeintaan 400 euroa. Tuntuu käsittämättömäl- On tämä aika uskomaton tulonsiirto maakunnista Helsinkiin. tä, että naapurikuntien maksuosuuksissa on näin suuria eroja, vaikka sairastavuusindeksi ei suuresti poikkea. KUNNANJOHTAJAA kiinnostaa, miten Helsingin maksuosuuden käy. Sosiaali- ja terveyshenkilöstö siirtyy ison sote-alueen kustannettavaksi. . Kuva: Jari Laukkanen SOTE-UUDISTUKSESSA eniten menettävät noin 10 000?20 000 asukkaan kunnat, laskee valtiovarainministeriö. Jos muutos on tätä isompi, tasaus jatkuu vielä vuoden 2020 jälkeenkin. Sote-uudistuksen perusperiaate on, että jokainen kunta maksaa kiinteän maksun sotealueelleen. Tahtoo käydä niin, että kun siirrytään eri organisaatioihin, niin yhteistyö vaikeutuu, Puoskari perustelee. Sote-uudistus uhkaa Puoskarin mielestä kansanvaltaa. . Sen sote-menot laskevat 360 euroa asukasta kohden, eli noin miljoona euroa. . Tämä johtaa kustannusten nousuun. Kuntien hyvinvointipalveluja tuottavat ihmiset jakaantuvat uudistuksessa kahteen osaan. Sivistys- ja nuorisopalvelujen työntekijät jäävät kuntien palkkalistoille. Etujärjestön mukaan uudistus ajaa osan kunnista taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen ja pakkoliitoksiin. Kuntaliiton hallitus pitää Alexander Stubbin (kok.) hallituksen tänään antamaa esitystä puutteellisena ja kiireellä valmisteltuna. Hallitus on toimillaan kasvattamassa Kuntaliiton arvion mukaan kuntien välisiä eroja ja kriisikuntien määrää, kun arvioidaan sote-uudistuksen lisäksi valtionosuusuudistusta ja valtionosuuksien leikkauksia. Etujärjestöä huolestuttaa myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen. Ehdotettu malli rajoittaa sen mukaan huomattavasti kunnan ja kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa kunnan tehtäviin ja talouteen.. Kiitos Juha Rehula, loistavaa! Aitoa keskustalaisuutta! Hän kehuu pääkaupungin virkamiehiä onnistuneesta lobbaamisesta. . Vähiten kustannukset nousevat yli 100 000 asukkaan kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti uudistuksen rahoituslaskelmat torstaina. ENITEN menettävistä kunnista yksi on Kalajoki. On tämä aika uskomaton tulonsiirto maakunnista Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun tilannetta tasapainottaa, että Espoon, Vantaan ja Kauniaisten menot puolestaan hiukan lisääntyvät uudistuksessa. SAMALETDININ riemu Evijärven hyvästä onnesta laantuu, kun hän muistaa, että maksumuu- tosten vaikutuksia lievennetään neljän vuoden siirtymäajalla. Vuonna 2017 kustannukset eivät saa muuttua asukasta kohden 50 euroa enempää. Loistavalta kuulostaa, nyt hymyilyttää, kunnanjohtaja Sabah Samaletdin myhäilee. Laskennallisesti Evijärvi voisi uudistuksen myötä laskea tuloveroaan kolmella prosenttiyksiköllä. Voi olla, että silloin nähdään jälleen uusia laskelmia tulevista maksuosuuksista. Kuva: Jari Laukkanen Kuntaliitto: Sote-uudistus ajaa pakkoliitoksiin KUNTALIITTO arvostelee voimakkaasti hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta. 6 5.12.2014 Sote-laskelmat tulivat julki Kalajoki menettää miljoonia, onni potkaisi Evijärveä SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA Helsinki kuuluu soteuudistuksen suuriin hyötyjiin. Hänestä se vähentää asiakkaiden valinnanvapautta ja pakottaa heidät isojen, julkisten organisaatioiden asiakkaaksi. Puoskari näkee sote-mallin riskinä, että kunnat alkavat laiminlyödä ongelmien ennaltaehkäisyn. Maksu muodostuu kunnan asukasluvun (vaikutus 20 prosenttia) sekä ikärakenteen ja sairastavuuden (vaikutus 80 prosenttia) perusteella. TORSTAINA julkistetut maksulaskelmat saattavat jäädä lyhytikäisiksi. Parlamentaarinen työryhmä nimittäin pohtii parhaillaan koko sote-rahoitusjärjestelmän uudistamista ja yksinkertaistamista. Raportti valmistuu vaalien jälkeen. Syntyy sellainen kuntayhtymähärdelli, että sitä ei kukaan ohjaa demokraattisesti. HYÖTYJÄKUNNISTA yksi on Evijärvi. Sen sote-menot nousevat uudistuksen myötä 400 euroa asukasta kohden, eli pyöreät viitisen miljoonaa euroa vuodessa. Laskennallisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin veroprosenttia pitää nostaa nykyisestä 20:stä 23:een. Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ei ilahdu kuullessaan luvuista.
Nykyisenkaltaista yleistä asevelvollisuutta tukee 75 prosenttia vastaajista. SOTILAALLINEN yhteistyö Ruotsin kanssa kiehtoo suomalaisia. Siihen suhtautuu erittäin myönteisesti 52 prosenttia ja melko myönteisesti 42 prosenttia vastaajista, yhteensä 94 prosenttia. Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön Euroopan unionissa suhtautuu myönteisesti 86 prosenttia. Sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa pitää positiivisena 56 prosenttia. SUOMALAISIA huolestuttaa erityisesti Venäjän kehitys. Lähes puolet vastaajista kokee sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueilla uhkaavampana seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kaksi kolmasosaa katsoo, että Venäjän viimeaikaiset toimet ovat vaikuttaneet kielteisesti Suomen turvallisuuteen. TUTKIMUKSEN teki Taloustutkimus Oy MTS:n toimeksiannosta. Se toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina. 7 5.12.2014 Keskustan Nato-into kolminkertaistui vuodessa SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA KESKUSTAN kannattajista 24 prosenttia haluaisi viedä Suomen Naton jäseneksi, Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore raportti kertoo. Viime vuonna kannattajia oli 21 prosenttia. Myönteisimmin sotilasliiton jäsenyyteen suhtautuvat kokoomuslaiset (62 %), kielteisimmin vasemmistoliiton äänestäjät (11 %). YLI puolet suomalaisista haluaa korottaa puolustusmäärärahoja. Se hoitaa homman, mutta tarvitsee perustuslakivaliokunnan lausunnon. Perustuslakivaliokunta puntaroi, sopiiko esitys kunnallisen itsehallinnon raameihin. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. apollon tietäjät ..hoidossa poikasten ISOSTI taisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki, sotelaki, on pääsemässä eduskuntakäsittelyyn. Hallituksen esitys pannaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietittäväksi. Kaikkiaan haastateltiin 1023 henkilöä. Haastattelut tehtiin 26.9.? 12.10.2014. 100-vuotisjuhlien tulee olla koko Suomen kansan juhla, eikä pönöttävien herrojen ja rouvien kalaasit. Veikko Saksi Karjalan Kuvalehdessä. Tätä mieltä on 57 prosenttia vastaajista. Suomen ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 70 ja puolustuspolitiikkaa 69 prosenttia vastaajista. Neljännes vastaajista haluaa, että myös naisilla pitäisi olla velvollisuus osallistua kutsuntoihin. SUOMALAISTEN maanpuolustustahto on tutkimuksen mukaan noussut. Vastaajilta kysyttiin: ?Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?? Tähän kysymykseen 76 prosenttia vastaa myöntävästi (71 % vuonna 2013). Kokoomuksen kannattajista kyllä vastaa 87 prosenttia, keskustan 83, SDP:n 79, perussuomalaisten 75, vihreiden 66 ja vasemmistoliiton kannattajista 61 prosenttia. Myös yleisen asevelvollisuuden kannatus on lisääntynyt. Rahapulassaan kippuroinut keskusta siirsi työtä puoluetoimistosta veronmaksajien piikkiin ja sosiaalidemokraatit peesasivat. Vesa Kärkkäinen Savon Sanomissa Ei ole olemassa onnekkaita ihmisiä. On vain ihmisiä, joiden asenne avaa onnelle oven tulla. Onko hanke edelleen levällään kuin Jokisen eväät. Perustuslakivaliokunnan työtä eivät puoluetoimikunnat määrää. Pentti Manninen lainat Yli puolet suomalaisista haluaa korottaa puolustusmäärärahoja. Täällä (eduskunta) kuulee kaikkia murteita ja tapaa ahkeria, sivistyneitä ihmisiä joka puolelta Suomea, kaikista yhteiskunta- ja ikäluokista. Risto Kalliorinne Kansan Tahdossa Kaikkien mielestä rahaa kyllä löytyy, jos hyviä kohteita löytyy. Carl Haglund Kauppalehdessä Vanhasen I-hallitus nimitti poliittisia valtiosihteereitä, joiden tehtäväksi tuli valvoa hallitusohjelman toteutusta ministeriöissä. Kuva: John Thys / Lehtikuva / AFP Photo Suomen tasavalta täyttää 100 vuotta 06.12.2017. Ja sitten on niitä ihmisiä, jotka eivät anna onnelle edes mahdollisuutta. Tämä on tutkittu juttu. Mikael Jungner Polemiikki-lehdessä Liki neljännes keskustan kannattajista haluaa, että Suomi liittyisi Natoon. Kuntien itsehallinnolla on perustuslain vanttera suoja. Kun valiokunnan jäsenistöä katsoo, ei voi välttää Sillanpään marssilaulun sanoja: tapa tuttu jo taattojen, on hoidossa poikasten. Kuvassa sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Tärkeän valiokunnan 17 jäsenestä kymmenen on ensimmäisen kauden edustajia. Mutta on valiokunnassa myös jymäkkää kokemusta, pitkäaikaisia jäseniä, jotka ovat istuneet ministereinäkin: Johannes Koskinen (sd.), Tuija Brax (vihr.), Kimmo Sasi (kok.) ja Tapani Tölli (kesk.). Tämä remmi pitää huolta, että valiokunnan arvovalta säilyy. Viimeksi näin on ollut vuonna 1970. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajista puolustusmäärärahojen korottamista tukee 71 prosenttia (49 % ja 30 % vuonna 2013), keskustan 62 (39 %), SDP:n 56 (29 %), vihreiden 42 (17 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 29 prosenttia (13 %). EUROOPAN unionin toiminta Uk- rainan kriisin ratkaisemiseksi ei saa suomalaisilta kiitosta. Yli puolet vastaajista katsoo, että Euroopan unioni on toiminut huonosti Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi Suomen puolestaan arvioidaan toimineen hyvin Ukrainan kriisin yhteydessä. Viime vuoden vastaavassa tutkimuksessa kannatus oli kahdeksan prosenttia. Keskustalaisten Nato-into on hieman matalampaa kuin suomalaisilla keskimäärin. Kaikista suomalaisista 30 prosenttia kannattaa jäsenyyttä
Mittaus tehtiin 3.11.?2.12. Stubb ajoi voimakkaasti lain hyväksymistä, mikä näkyy kokoomuksen todennäköisesti yhä laskevana kannatuksena joulukuun mittauksessa. SDP LÄÄHÄTTÄÄ uuden puheen- johtajansa Antti Rinteen innoittamana jo aivan kokoomuksen niskaan. Puolue menetti jälleen kannatustaan, ja se uhkaa pudota kolmen muun puolueen rattailta. Perussuomalaiset pyrkivät seu- ja yhä useampi pelkää menettävänsä työpaikkansa. Puolueet ovat nyt kansalaisten tavallista tarkemmassa syynissä, minkä vuoksi monet eivät halua lukita äänestyspäätöstään vielä tässä vaiheessa. Vaaleihin on aikaa neljä ja puoli kuukautta ja sinä aikana jokainen puolue joutuu tekemään hartiavoimin töitä vakuuttaakseen äänestäjät siitä, että juuri sen johdolla Suomi nousee suosta. Vaalikampanjat alkavat toden teolla vasta ensi vuoden puolella ja kamppailusta voi odottaa ellei nyt ihan veristä niin ainakin hikistä. että vastaajista ainoastaan 59,5 prosenttia paljasti mitä puoluetta olisi äänestänyt, jos vaalit olisi pidetty nyt. Varmuus puoluekannasta laski kuukaudessa tuntuvasti. Yhteiskunta on tällä hetkellä syvässä epävarmuuden tilassa, ja se heijastuu myös kansalaisiin. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta repi hajurakoa Demarit hengittävät kokoomuksen niskaan KESKUSTA repi Ylen marraskuun mittauksessa yhä suuremman hajuraon kokoomukseen, sosiaalidemokraatteihin ja perussuomalaisiin. Kaikkien kansalaisten keskuudessa vetovoima ei niin suurta olekaan ja syvät rivit ovat kokeneet pääministerin tempauksista monesti myötähäpeää. Moni kokoomuslainenkin olisi varmaan mieluummin katsonut nykyisessä taloustilanteessa ylioptimistisen Stubbin sijasta yrmympien Jan Vapaavuoren tai Paula Risikon selittämässä hallituksen tekemisiä. KESKUSTA on hyötynyt tilanteesta ja kansalaiset ovat kokeneet puheenjohtaja Juha Sipilän Stubbia turvallisempana vaihtoehtona. Kokoomus vuotaakin selvästi keskustaan. Tuoreimmassa mittauksessa ei näy vielä täysin sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutusta, koska eduskunta päätti siitä vasta viikko sitten perjantaina eli 28. marraskuuta. Taloustilanne heikkenee koko ajan. Ero kakkosena tulevaan kokoomukseen lähenee jo kymmentä prosenttiyksikköä. Keskusta lisäsi kuukaudessa kannatustaan 1,2 prosenttiyksikköä ja kokoomus menetti 2,1 prosenttiyksikköä. Pääministeripuolue kokoomukselle lasku on harmillinen ja eron kiinnikurominen alkaa näyttää jo aika vaikealta. KOKOOMUS valitsi Alexander Stubbin puheenjohtajakseen viime kesänä siinä toivossa, että hänen suuri kansansuosionsa vetää puolueen uuteen laukkaan. 8 5.12.2014 UUTISANALYYSI Keskusta lisäsi kuukaudessa kannatustaan 1,2 prosenttiyksikköä ja kokoomus menetti 2,1 prosenttiyksikköä. Stubbin puheenjohtaja- ja pääministerikausi on kuitenkin ollut pettymyksiä ja jatkuvaa kannatuksen alamäkeä. Stubbin suuri suosio ennen valintaa seisoi hyllyvällä suolla, koska se perustui suureen sosiaalisen median seuraajajoukkoon. Kokoomuksen etumatka on supistunut reiluun prosenttiyksikköön. Rinne ajoi Stubbiakin väkevämmin sukupuolineutraalia avioliittolakia, mutta puolueen kannattajajoukossa ei ole yhtä suurta lain vastustajien joukkoa kuin kokoomuksessa. Jos kannatuskehitys jatkuu nykyisellään, Sdp:n ja kokoomuksen Kokoomus vuotaa selvästi keskustaan. raavaan hallitukseen hinnalla millä hyvänsä, mutta neljännellä sijalla puolue ei voi olla enää varma mistään. Takana tulevien vasemmistoliiton tai vihreiden kannatus voi hyvinkin riittää sellaisen enemmistöhallituksen muodostamiseen, jossa perussuomalaisia ei tarvitakaan. Ruotsalainen kansanpuoluehan kuuluu jo itsestäänselvyytenä sellaiseen hallituskalustoon, missä perussuomalaiset ei ole mukana. Ainakaan kovin yltiöpäisiä kynnyskysymyksiä perussuomalaisilla ei nykykannatuksella olisi hallitusneuvotteluissa varaa esittää. VESA SOMPPI MITTAUKSESSA merkittävää oli se, järjestys voi joulukuun mittauksessa olla jo toinen. MARRASKUUN lukemat ovat synkkää luettavaa myös perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille
Kuva: Jari Laukkanen ta se ei kanavoidu oppositiopuolue perussuomalaisiin, vaan keskustaan. . Tutkijat sivuuttavat valtionosuusjärjestelmän perustarkoituksen, jolla turvataan jokaiselle lakisääteiset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. VALTIONOSUUKSILLA ei rahoiteta kuntia, vaan ihmisten tarvitsemia palveluja, Tölli ja Katainen koros- tavat kannanotossaan. . Nyt näyttää siltä, että suomalaiset haluavat meidät hallitusvastuuseen. YLE mittasi kokoomukselle 17,3 prosentin, demareille 16,1 prosentin ja perussuomalaisille 14,3 prosentin kannatuksen. Laaninen kiinnittää erityisesti huomiota SDP:n lukuun. Laanisen mukaan SDP:n Antti Rinne tekee hartiavoimin töitä ja vieläpä ihan oikeita asioita. Kokoomus taas näyttää joutuneen hankalaan syöksykierteeseen, jossa kaikki mahdollinen menee pieleen. . Luottamus siihen, että Suomen vaikeudet voidaan voittaa omin toimin, on edelleen olemassa. Kannustava ja velvoittava ilmapiiri on tarpeen seuraavien vuosien aikana, jolloin Suomi jälleen ottaa mittaa itsestään ja itsenäisyydestään. Olli Rehn europarlamentaarikko. Ei ole kuin reilu kolme vuotta, kun keskustan kannatus oli 12,6 prosenttia. Laaninen kehottaakin keskustalaisia nyt innokkaaseen vaalityöhön. . Tutkijoilta jää myös pohtimatta, paljonko maksaa taajamien ja sen ulkopuolisten alueiden tyhjentäminen siellä asuvista noin 1,6 miljoonasta asukkaasta, kun samalla heille pitäisi rakentaa asunnot ja palvelut muualle? Mielestämme tämä olisi kansantaloudellista tuhlausta. TOLVAJÄRVEN , Ägläjärven ja monet muut menetetyn Karjalan alueella käydyt Talvisodan taistelut ovat iskostaneet suomalaisiin sukupolviin vakaan käsityksen: Isänmaan itsenäisyyden pitää olla täysimääräistä, absoluuttista ja jakamatonta. Tasan 75 vuotta sitten pidettiin itsestään selvänä, ettei maan rajoihin tai kansalaisten oikeuksiin kosketa . Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on hiipinyt epävarmuus ja itseluottamuksen puute. Keskiviikon Financial Times kirjoitti, että Suomesta on tulossa seuraava Euroopan sairas mies. Heidän ainoa lohtunsa on se, että vaaleihin on vielä aikaa, Laaninen pohtii. PERUSSUOMALAISTEN tilannetta keskustan puoluesihteeri kuvailee yllättävän vaisuksi. Kansalaiset ovat selkeästi tyytymättömiä nykymenoon, mut- Itsenäisyyden voimalla Vanhat sanonnat ?gallupit eivät äänestä. Vielä lokakuussa lukema oli 64 prosenttia. Keskustan puoluesihteeri tulkitsee, että erityisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajissa on nyt epävarmoja äänestäjiä. KORKEAT gallupluvut eivät ole suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä täysin vieraita, Laaninen huomauttaa. SDP:lle mitattiin ennen vuoden 1995 eduskuntavaaleja useasti yli 30 prosentin kannatus. Toisaalta luvut voivat heilahdella yllättävän nopeasti. . Ilmeisesti meidät nähdään uskottavampana vaihtoehtona, Laaninen sanoo. LAANISEN mielestä huomionarvoista on myös kannastaan epävarmojen suuri osuus. Ylen gallupissa puoluekantansa kertoi 59,5 prosenttia vastanneista. Puheen vaikuttavuus lisääntyy, kun oma pesä on kunnossa. OLEMME juuri nyt tärkeässä murrosvaiheessa. 9 5.12.2014 Laaninen gallupluvuista: Nyt saa iloita HENNA LAMMI SUOMENMAA KESKUSTAN puoluesihteeri Timo Laaninen yllättyi tuoreista gallupluvuista. Yle uutiset mittasi marraskuussa keskustalle hurjan 26,7 prosentin kannatuksen. . ja ?menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa. Talouden nopea kasvu synnytti vaurauden, jolle rakennettiin pohjoismainen hyvinvointivaltio ja laajennettiin sivistyksen sekä koulutuksen perustaa. Tällainen tasavaltalainen elämänmuoto ja yhteiskuntarauha eivät ole itsestäänselvyyksiä. Vanhat sanonnat ?gallupit eivät äänestä. pitävät edelleen paikkaansa. Tölli ja Katainen tyrmäävät kuntatutkijoiden laskelmat VASTAKKAINASETTELULLA ei ratkaista Suomen ongelmia, keskustan kansanedustajat Tapani Tölli ja Elsi Katainen sanovat Yle Uutisten haastattelemille tutkijoille. Keskustalaisten mielestä VTT Eero Laesterän ja HT Timo Aron Ylen julkaistavaksi toimittama lista valtionosuuksista riippuvaisista kunnista antaa vääristyneen kuvan todellisuudesta. . Edessä on silti iso remontti, jonka aikana rappeutuneet rakenteet korjataan tai vaihdetaan uusiin ja kantaviin. KANSALAISTEN keskuudessa on virinnyt myönteinen odotus seuraaviin eduskuntavaaleihin. Suomen talouden kunnostus on ensi sijassa omissa käsissämme, suomalaisten tahdon ja osaamisen asia. Kyseessä ei ole jälleenrakennuksen ajan suuruinen ponnistus. Yhteisissä pöydissä puhallamme samalla myös omaan puurolusikkaamme. Meitä koskevat päätökset pitää tehdä myötävaikutuksellamme, ei salaisissa lisäpöytäkirjoissa. Puheoikeus ja vaikuttaminen ovat pienen kansakunnan elinehto. Saa iloita, ja samalla pitää olla kiitollinen. pitävät edelleen paikkaansa, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo. kansalaisten elämänmenon järjestyksestä päätetään ainoastaan kotimaisin voimin, itse. Itsenäisyytemme ja kansanvaltaisten perusarvojemme puolustamiseksi suomalaiset sotilaat olivat ryhmittyneet itärajalle itsenäisyyspäivänä 1939. Maahan hyökkäävälle annettiin selvä viesti yhtenäisestä, lujasta asenteesta: alueluovutukset, puhumattakaan antautumisesta sotilaallisen uhkailun alla, eivät tulleet kysymykseen. SUOMALAISEN yhteiskunnan vahvasti omaksumien perusajatusten puolustamisesta ja itsenäisyysajattelun käytäntöön soveltamisesta syntyi Talvisodan ihme. Itsenäisyyden säilyminen antoi omalta osaltaan mahdollisuuden pienemmille ihmeille, joita Suomessa on kyetty rakentamaan. Karjalaisten asuttaminen oli niistä ensimmäinen. Tällöin osa verotuloista voidaan katsoa yhteisiksi. Yhteisöveron kuntaosuudesta suurimman siivun saavat pääkonttoreiden sijaintikunnat, vaikka varsinainen tuotanto tapahtuu muualla. . Siksi sadan valtionosuusriippuvaisen kunnan sijasta pitäisi puhua siellä asuvista noin 415 000 palveluja tarvitsevasta ihmisestä. Miksi jotkut haluavat kyseenalaistaa heidän oikeutensa saada lakisääteisiä palveluja, kansanedustajat ihmettelevät. He tähdentävät, että valtionosuuksien tarve ei katoa mihinkään, vaikka Suomessa olisi vain yksi kunta. TÖLLI ja Katainen muistuttavat, että Suomessa hyvinvointi ja tulot eivät jakaudu tasaisesti koko maassa. Siksi valtionosuusjärjestelmää ja verotulojen tasausta tarvitaan jatkossakin. He muistuttavat, että esimerkiksi valtionhallinnon, virastojen ja kuntayhtymien työpaikat on sijoitettu yhteisillä poliittisilla päätöksillä keskuskaupunkeihin. Näin suuri lukema keskustalle on aivan poikkeuksellinen. Kävelin kadulla gallupin tullessa, ja onneksi lähettyvillä oli tolppa mihin nojata, Laaninen naurahtaa. Aiemmin puoluesihteeri on toppuutellut gallup-tuuletuksia, mutta nyt hän antaa luvan iloita. . ja ?menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa. Niiden saavuttamiseksi on pitänyt tehdä työtä ja käyttää järkeä. JUURILTA on katsottava tulevaisuuteen. Vuoden 2014 Itsenäisyyspäivän tunnelmissa on tarpeen kerrata tämän päivän itsenäisyyden perusasiat ja niiden tila Suomessa. Haluamme puolustaa omaa maatamme silloinkin, kun osallistumme kansainväliseen vuorovaikutukseen
Expääministeri Fredrik Reinfeldtin kehotus ?sydämien avaamisesta? kasvaville pakolaisvirroille ei miellyttänyt kaikkia äänestäjiä. Kiinnostavaa on, pystyykö esimerkiksi juuri kokoomus haastamaan ruotsidemokraatit maahanmuuttokysymyksessä. Onko valtiovallan mielestä ihmisoikeuksien mukaista, että geeniperimän sekä elinkeinon- ja kulttuurinharjoittamisen osalta metsäsaamelaisiksi lukeutuvia henkilöitä ei tunnusteta Suomessa virallisesti saamelaisiksi, Maijala perää nyt Henrikssonille jättämässään kirjallisessa kysymyksessä. RUOTSIN poliitikassa on siirrytty historiallisesti uuteen vaiheeseen. Kerroin myös paheksuntani sen johdosta, että esitetyssä ratifiointisopimuksessa on Suomen saamelaisuus rajattu kolmeen kulttuuriryhmään: inarin-, koltta- ja pohjoissaamelaisiin. Kemin Lapin lappalaiset/saamelaiset eli niin sanotut metsäsaamelaiset on jätetty kokonaan pois hallituksen esityksestä, Maijala huomauttaa. . Paljon riippuu muun muuassa siitä, miten äänestäjät tulkitsevat vallitsevan tilanteen sekä mitkä kysymykset nousevat vaalikamppailun keskiöön. Juuri nyt näyttää epätodennäköiseltä, että punavihreät tai porvariallianssi onnistuisivat kumpikaan saamaan enemmistöä valtiopäiville maaliskuussa. Jos niin myös tapahtuu, voivat puolueet olla vaalien jälkeen pakotettuja yhteistyöhön blokkirajojen yli . 10 5.12.2014 uutisanalyysi apollon tietäjät Ääni Sampolle . Alun perin puolueen uusi puheenjohtaja piti valita maaliskuussa, vain muutama viikko ennen uusia vaaleja.. Ei kun Lauralle, 35-vuotiaalle porilaiselle erityisopettajalle. Ja totta tosiaan, myös Huhtasaari on ehdolla eduskuntaan. Ei ihme, että eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kritisoi vaalishoppailua. Toteutuukohan tässä nyt äänestäjän kuluttajansuoja? Stefan Löfvenin hallitus ajoi karille. maaliskuuta. Ruotsidemokraateista on tullut muille puolueille heittopussi, jota ne ovat voineet vuoronperään haukkua sekä käyttää aseenaan blokkien välisessä valtataistelussa. Hänkin on ehdolla eduskuntavaaleissa. Jos Kankaanniemi valitsee mieluummin tolppatalon olettaen että hän sinne pääsee, mepiksi joutaa kansanedustaja Juha Eerola. Jos Eerolakin valitsee kernaammin Suomen, Brysseliin koneeseen nousee Laura Huhtasaari. Siis ääni, jonka annoit keväällä Sampolle voi päätyä Pirkolle. Punavihreät haluaisivat muuttaa poliitikan suuntaa muun muassa korottamalla veroja, vahvistamalla työttömyysturvaa sekä rajoittamalla voitontavoittelua hyvinvointipalveluissa. RUOTSIDEMOKRAATIT puolestaan haluaisi, että liberaalista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikasta tulisi vaalien keskeinen aihe. Jos puolue onnistuu tavoitteessaan, voi muiden puolueiden olla enää vaikea vaieta siitä, mitkä niiden keinot esimerkiksi integraation parantamiseen olisivat. Heidät ollaan näin nyt selvästi kirjaamassa ulos saamelaisten ryhmästä, Maijala paheksuu. Varatuomari Eeva-Maria Maijala on keskustan savukoskelainen kansanedustaja. RUOTSISSA aletaan nyt valmistautua maaliskuun vaaleihin, joiden lopputulosta ei vielä tiedä kukaan. päivä. Uurnilla päätetään vain valtiopäivien kokoonpanosta eikä äänestetä samalla esimerkiksi kunnallisvaaleissa, kuten syksyllä. Vaalit eivät muuta neljän vuoden vaalikiertoa, joten seuraavat valtiopäivävaalit järjestetään syksyllä 2018. Edellisen kerran ennenaikaisiin vaaleihin päädyttiin vuonna 1958. Ruotsin kokoomus on aikaistanut puoluejohtajan vaihtoaan jo tammikuuhun. Mutta jos vaikeneminen jatkuu, voivat ruotsidemokraatit kasvaa entistä suuremmaksi. Paineita maahanmuuttolinjan muuttamiseen on esimerkiksi porvariallianssin pääpuolueessa maltillisessa kokoomuksessa. Kokoomus kärsi syyskuussa vaalitappion ja menetti paljon äänestäjiä juuri ruotsidemokraateille. Toin useita kertoja esiin näkemykseni saamelaisuuden liian kapeasta määrittelystä ja saamelaiskäräjien liian suppeasta edustuksesta. . Kokoomus valitsee Reinfeldtin seuraajan todennäköisesti tammikuussa, ja vahvoilla tehtävään on pidetty valtiopäiväryhmän johtajaa Anna Kinberg Batraa, joka on Reinfeldtin tavoin kokoomuksen arvoliberaalimpaa siipeä. Matias Åberg/STT FAKTA Ennenaikaiset vaalit eivät pidennä nelivuotiskiertoa Ruotsin hallituksen budjettiesitys kaatui valtiopäivillä keskiviikkona, ja pääministeri Stefan Löfven julisti ennenaikaiset vaalit. Uudet vaalit järjestetään maaliskuun 22. tai ruotsidemokraat- Henna Lammi lyhyesti Maijala: Onko metsäsaamelaisilla ihmisoikeuksia? PIRJO KONTIO SUOMENMAA tien kanssa. Ei kun Juhalle. Poliittiset jännitteet eivät rakennu enää vain perinteisen vasemmiston ja oikeiston välille, vaan mukana on uusi vahva vaikuttaja: maahanmuuttovastainen ruotsidemokraatit. Puolue näytti kyntensä keskiviikkona, kun se kaatoi punavihreän hallituksen budjetin äänestämällä porvaripuolueiden vaihtoehtobudjettia. Muutoin uhkana on, että seuraavallekaan vähemmistöhallitukselle ei voi ennustaa kovin pitkää elinikää. Punavihreiden ja porvarien suurimmat ideologiset linjaerot liittyvät työhön ja talouteen. ei kun..? PERUSSUOMALAISTEN europarlamentaarikko Sampo Terho pyrkii eduskuntaan. Terho perustelee päätöstään sillä, että hänen ensisijainen motivaationsa on aina ollut kotimaan politiikassa. Melkoinen paljastus mieheltä, joka nappasi EU-vaaleissa yli 30 000 ääntä. Jos ja kun Terho valitaan eduskuntaan, hänen tilalleen parlamenttiin nousee kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Jos Ruohonen-Lerner hamuaa keväällä ennemmin paikkaa kotimaan parrasvaloissa, Eurooppaan päätyy Toimi Kankaanniemi. Pääministeri Stefan Löfven ilmoitti tappionsa jälkeen, että maassa pidetään uudet valtiopäivävaalit 22. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Blokkien kyettävä yhteistyöhön Ruotsissa KESKUSTAN kansanedustaja Eeva-Maria Maijala ihmettelee, miksei Stubbin hallitus ole huomioinut esityksessään millään tavalla Kemin-Lapin lappalaisia eli metsäsaamelaisia. Hallituksen esitys alkuperäis- ja heimokansojen asemaa vahvistavasta ILO-sopimuksesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Maijala pettyi tiistaina, kun oikeusministeri AnnaMaija Henriksson (r.) jätti vastaamatta edustajan metsänsaamelaisten asemaan liittyneisiin kysymyksiin. . Ei kun Toimille. Ruotsidemokraatit on suljettu poliittisista keskusteluista ja valiokuntien puheenjohtajistoista valtiopäivillä. Kun pääministeri Stefan Löfven ei tällä viikolla ollut onnistunut saamaan budjetilleen tukea edes porvaripuolueilta, olisi ollut outoa kuvitella, että nurkkaan ajetut ruotsidemokraatit olisivat olleet valmiita pelastamaan Löfvenin budjetin. MAIJALA kertoo yrittäneensä kysyä asiasta oikeusministeriltä eduskuntakeskustelun kuluessa, mutta ministeri ei asiaan reagoinut.
3190,- +tk matka 60 km. Nopeus 15 km/h. 15 km/h. 3/2015. 045-674 96 26 3 TARJOUSTA TGB LAATUTRAKTOREITA TAKUU 3 VUOTTA! p. TGB Blade 550 EFI traktori 7900,-+tk. Vinssi ja Boxi nopeille arvo 840,Vinssi ja V-aura nopeille arvo 1290,U S A 2 50 Suomen suosituin mönkijä. Käsiraha 0,- loput 189,-/kk. TGB Blade 550 EFI/EPS traktori 8500,+tk. 1490,- PYRKIJÄ Käsiraha 0,- loput 75,-/kk. E-480 Käsiraha 0,- loput 99,-/kk. Pyrkijä E500 2490,Uutuus Pyrkijä E480 3-sähköpyörä, Lithium sähköskootteri 4-pyörä. Renkaat Etu 22?/Taka 20. 15 km/h. 11 5.12.2014 Metsänomistajan ja klapintekijän asiointipaikka Oulussa PILKEMASTER EVO - Suosituin ja nopein klapikone 4 4-6-8 6 8 osa terä t ä Erillishalkaisu apaa.co m METSÄKUORMAINPAKETTI 5600 ? (Alv 0%) Puunnostaja P t j kk K Kuljetusalusta lj t l t Multiforest MFV5300 + MF80E kärry. - kantavuus 8t - ulottuvuus 5.3 - kolme karikkaparia - hydraulinen aisaohjaus - vahvat ainemateriaalit Olemme aina valmiit tekemään työnäytöksen liikkeessämme! 9900 ? (Alv 0%) en Rahoitus alka 148 ?/kk myös yksityis e. ill henkilö www.wasslov.se - Ø 36 cm puulle, - automaattinen syöttö, - 4 m.kääntyvä elevaattori omalla hydrauliikalla Markkinoiden ainut klapikone, jossa halkaisu on ohjattavissa (KVtesti nro 13) la Tervetuloa! Lakkapää Oulu | Nuottasaarentie 4 | Puh. Pyörivä aisanpää. akulla. LASIKUITUKORI Bellier GT Edition 13990,-+tk Euroopan turvallisin mopoauto. PYRKIJÄ E-500 Käsiraha 490,- loput 50,-/kk. Uutuus Pyrkijä E300. 040 553 2428 OHJAUSTEHOSTIN TGB MÖNKIJÄ 1. 2. 3. KIINTEISTÖHUOLTOJEN YLIVOIMAINEN 1 LUMITÖISSÄ! Finman säädettävä V-aura 800,- Käsiraha 0,- loput 155,-/kk. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi Käsiraha 0,- loput 178,-/kk. TGB Blade 550 IRS traktori 6800,-+tk. Ajomatka 60 km. matka 60 km. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III KOKO MAAN KONEKAUPPA! TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. UUTUUS! FINMAN Taka-aura 400,takavinssi 490,- vetokyky 1350 kg. +tk. Markkinoiden hienoin! AITO Käsiraha 0,- loput 295,-/kk. 500 mm Kotimainen patentoitu Finman V-aura 800,-. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ.. 1000 mm kork. 1890,Ajomatka 50 km, isot renkaat, Takuu 2 v. Max.ajo- ei vakuutuksia. Takuu 2 vuotta. Kippaava kuuppa. Hydraulinen kippi toimii omalla 12 V Irroitettavat päätylaidat. Vinssi ja V-aura nopeille arvo 1290,- Käsiraha 0,- loput 195,-/kk. Finman auralla ja TGB mönkijällä TGB Target 550 EFI tieliikenne 8890,- on laskutettu 3 vuodessa yli 157000? +tk. Nop.15 km/h. Kantavuus n.1350 kg. Lev. 36V 10Ah akku, iso kuljetuskori, ym. 890,- +tk RALLY USA CITY 800 RALLY USA CITY 1300 Finma n Finman TUKKIKÄRRY kippaava Lavan mitat: Pit. Nopeille vinssi ja lumilevy arvo 980,- renkaat, Ylivoimainen hinta/laatusuhde! TELIKUUPPAKÄRRY RALLY USA 2000 RALLY USA 2500 TELIKUUPPAKIPPIKÄRRY hydraulisella kipillä! Vinssi 490,- Käsiraha 195,- loput 95,-/kk. Käsiraha 495,- loput 145,-/kk. Takuu 2 vuotta. TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi MODULARBOX OY www.rally.fi P. Takuu 2 vuotta. Pyörien koko 22". 2000 mm lev. ajo- Toim. Vinssi ja V-aura nopeille arvo 1290,lumitöistä 2011-2013. USA 50 an Finm Finman Finman NYT LUMILEVY KAUPANPÄÄLLE! AUTOMAATTI 4-tahti Finman Käsiraha 0,- loput 110,-/kk. Käsiraha 0,- loput 110,-/kk. Käsiraha 0,- loput 195,-/kk. TGB Blade 550 EFI tieliikenne 8890,- Rally USA 250 Maasto/tiel. Hienoin sähköpyörä, 36V 10 Ah akku, 8 vaihdetta, 5 tehoaluetta, Ajomatka 80km, 28?renkaat, takuu 2v. 1990,- +tk Kantavuus 1000 kg. 1530 mm. puomilla ja vinssillä PYRKIJÄ E-300 Takuu 3 vuotta. Käsiraha 195,- loput 95,-/kk. 890,- +tk RALLY USA CITY 1500S Katettu sähköskootteri NYT uutuus ENNAKKOTILAAJILLE Käsiraha 500,- loput 99,-/kk. Käsiraha 350,- loput 99,-/kk. Sähköskootteri. Max. 4490,-+tk Takuu 2vuotta. Ei tarvitse ajokorttia, 4990,- (5990?) varausmaksu 500? ei vakuutuksia. 2890,-/3290-, Rally USA 50 lastenmönkijä 1190,- Isot 16. 010-7557 300 | Avoinna arkisin 8 - 17 Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%). Myynti: Kimmo Junttila Puh. Vinssi ja V-aura nopeille arvo 1290,- +tk. Nop. Ei tarvitse ajokorttia, Sähköskootteri
Ja kun he eivät mene kouluun, he syrjäytyvät helposti. . Kuva: Jari Laukkanen maan rakennukseen. Kuva: Timo Hartikainen/Lehtikuva Pieni säätö ei riitä Opetusalan keskusjärjestö OAJ:lle SAMULI VÄNTTILÄ SUOMENMAA HALLITUKSEN kaavailema toisen asteen rakennemuutos on pettymys etenkin Opetusalan keskusjärjestö OAJ:lle. Järjestön kehittämispäällikön Nina Lahtisen mukaan torstaina julkaistu hallituksen esitys ei sisällä lausuntokierroksella ehdotettuja muutoksia, vaikka pientä säätöä onkin tehty. Hallitus aikoo uudistaa toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja rahoituksen vuoteen 2017 mennessä. Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan suurimmat säästöt tulevat koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä. Ainoa mistä niitä voi saada, on rakennuksista luopuminen. . OAJ. 12 5.12.2014 Koulutuspaikkojen kohtalo pelottaa Lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen yksikköverkkoon ei ministerin mukaan tule muutoksia. Miksi opettajille ei säädetä mitään tällaista, Lahtinen tuskailee. Hän pelkääkin ennätyslukemissa olevien korkeasti koulutettujen työttömyyslukujen kasvavan entisestään toisen asteen rakenneuudistuksen myötä.. Mutta mitä sitten, kun kahden koulun oppilaat eivät mahdu sa- Ministeri Krista Kiurun mukaan rakenneuudistuksessa suurimmat säästöt tulevat koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa valtiolle noin miljoona euroa. Näin tuo 69 miljoonan euron säästö menee saman tien hukkaan, hän selventää. HALLITUS aikoo muuttaa myös toisen asteen rahoitusta. Säästöjä uskotaan saatavan siitä, että vastedes lukioille makse- taan tutkinnoista ja ammatillisten erityisoppilaitosten tuki poistuu. Esimerkiksi lukioissa perusrahoituksen osuus on alle 50 prosenttia. Toimipisteiden paikoista päättää koulutuksen järjestäjä, ei ministeri. Isossa järjestäjäyksikössä säästämispaineet kohdistuvat väistämättä pienempiin toimipisteisiin. . Ministeriö ei konkretisoi puheitaan laskelmilla miten koulutuksen järjestäjien yhteen liittyminen tuo taloudellista vakautta tai säästöä, Lahtinen sanoo. SUURIN pelko OAJ:ssa kohdistuu koulutuspaikkojen kohtaloon. Järjestäjäverkon tiivistämisen arvellaan tarkoittavan monien lukioiden ja ammattikoulujen sulkemisia. Ministeri Kiuru vakuutteli eilen, ettei lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen yksikköverkkoon tule muutoksia. OAJ:n Lahtinen ei vakuutteluja niele. Lahtisen mukaan Kiuru luo puheillaan väärän mielikuvan. Loput tulee tutkinnoista ja suoritteista. OAJ:n Lahtisen mielestä esitys on epäonnistunut. . Olen pettynyt, ettei hallituksen esitys sisällä mitään laskelmia, miten tuo säästö käytännössä saadaan ja mihin se perustuu. Meiltä puuttuu samat kriteerit kuin lausuntokierroksellakin. . Uskon, että Suomessa löytyy joka ikäluokasta ainakin 69 nuorta, jotka eivät jaksa lähteä linjaautolla monen tunnin päähän kouluun. Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että rahan vuoksi opiskelijoita päästetään läpi opinnoistaan ilman todellista osaamista, hän lataa. Huolissaan OAJ:ssa ollaan myös opettajista. Opettajien muutosturvasta ei säädetä esityksessä mitään, vaikka siinä todetaan, että uudistukset vaikuttavat henkilöstömääriin. . Kun rahoitusta on leikattu 20 prosenttia, säästöjä on pakko saada. Kunta- ja sote-uudistuksessa on lailla turvattu, että kahden työnantajan yhdistymisessä molempien työntekijät siirtyvät uuden työnantajan leipiin suoraan. . On pakko laajentaa tai vähentää rajusti sisäänottomääriä. Lahtinen pelkää, että kouluverkon tiivistäminen aiheuttaa monen nuoren syrjäytymistä. . Lukioiden järjestämisluvat menevät ensi vuonna uudelleenhakuun. Oppilaitosverkkoa uusimalla pitäisi säästää 69 miljoonaa euroa. . Tätä epäilee mm
Nyt valmistaudutaan jakamaan lomautus- ja irtisanomismääräyksiä, Rossi totesi. MYÖS eduskunnan sivistysvaliokunnan kokoomuslainen puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo peräsi opetusministeri Kiurulta selvityksiä, millä säästöt saadaan ilman, että lukioiden ja ammattikoulujen verkostoa karsitaan. . (08) 270 7200, (02) 762 6200 ZZZ QDWXUFRP À www.suomenmaa.fi SIVUTUKEA Puumalalle antoi keskustan Markku Rossi. . 08 514 4700 www.kinnusenmylly.?. Hallitusohjelmassa päätetty tavoite tehdä Suomesta maailman osaavin kansa on vaarassa karata yhä kauemmaksi esitetyn rahoitus- ja järjestäjäverkkouudistuksen myötä. 13 5.12.2014 Keskusta tivasi Kiurulta lukioiden lakkautuslistaa SUOMENMAA HELSINKI KESKUSTA HIILLOSTI opetusministeri Krista Kiurua (sd.) eduskunnassa toisen asteen koulutukseen kohdistuvista säästöistä. Puolue epäili torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että ministeri pimittää listaa oppilaitosten lakkautuksista. . Suomalaisissa perheissä ja kunnissa on nyt suuri huoli, mitä kunnan omalle lukiolle tapahtuu. Tähän aikaan kouluissa valmistaudutaan kirjoittamaan todistuksia ja jakamaan stipendejä. Toivon, että me voimme olla yhdessä sitä mieltä, että yksikköverkosta ei karsita, Kiuru sanoi. PUUMALA oli laskenut, että leikkaukset tarkoittavat, että yksi toimipiste lähtee joka viikko seuraavien puolentoista vuoden aikana. . Onko teillä lista valmiina, montako lukiota lähtee, ja mitä ne ovat, tivasi kansanedustaja Tuomo Puumala. KIURU VAKUUTTI, ettei mitään päätöksiä oppilaitosten kar- Retu kestää! Ainoa 100 % Suomessa tuotettu ruokonata. simisesta tai lakkautuksista ole tehty. Hän painotti, että säästöjä haetaan esimerkiksi lisäämällä kuntien yhteistyötä koulutuksen järjestämisessä. . Säästöt ovat ymmärrettäviä, mutta esitetyt toimenpiteet vaarantavat laadukkaan lukio- ja ammatillisen koulutuksen, Vahasalo totesi torstaina. Tuomo Puumala pelkää, että nyt alkavat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lakkautusviikot. Totuuden me kyllä kestämme, mutta sumutusta me emme kestä. Väitän, että jo tehdyn päälle tuollaiset leikkaukset vaikuttavat dramaattisella tavalla suomalaiseen koulujärjestelmään, Puumala tylytti. 92400 Ruukki, Puh. Miten voidaan säästää vain hallinnosta, kun hallinnon kustannukset reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa ja olette leikkaamassa 260 miljoonaa euroa, Puumala ihmetteli. Kiurun mielestä keskustalla oli aivan väärät luvut. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Kiitos kuluneesta vuodesta Pipo ja kalenteri kaupan päälle joulukuussa, kun tilaus yli 3 000 kg Murrontie 2 91600 Utajärvi p. Ministerin mukaan nyt puhutaan 69 miljoonasta, ei 260 miljoonasta. Puumala epäili, että loput säästöistä leikataan kunnilta rapsimalla opetuspuolen valtionosuuksia. . Tähän huoleen pitäisi kyetä mahdollisimman pian kertomaan vastaus, Vahasalo totesi tiedotteessaan. Uudistuksen tuloksena Vahasalon mukaan ratkeaa, onko lukion ja ammattikoulun käyminen kotoa käsin jatkossakin mahdollista.
Aina ei niin ole ollut, he toteavat. Ilma oli täynnä lentokoneita, miehiä pakeni. oli pääkaupungissa jonkinlaisen keskustelun ja kiinnostuksen kohteena; ei ylitsevuotavasti, mutta kuitenkin jonkin verran. Minua asia ei häirinnyt, mutta kun kuulin sen arvostamaltani tutkijalta, aloin ikäänkuin kiusata itseäni muistelemalla omia kokemuksiani, josko niistä jostakin voisin vetää edes jonkin verran kosketusta tuohon väitettyyn Kultarannan tapahtumaan. Ja minähän luulen sellaisen löytäneeni. 14 5.12.2014 kolumni Tamminiemen saunassa 206. KÄSILLÄ on aika, jolloin aletaan mittailla, mikä oli se vuoden yllättävin tapahtuma. Taidan valita itselleni sellaiseksi vuoden puolivälin erään iltapäivän, jolloin jonkinverran tuttu toimittaja soitti ja kysyi: ?Puhuitteko koskaan Tamminiemen saunomisten yhteydessä, miten kerran kesäisenä iltana oli Kultarannassa yritetty ampua presidentti Urho Kekkonen?? Minä hämmästyin kauheasti. Olipa sattuma! Jouko Loikkanen Toivo Mustapää muistelee lämmöllä sodassa rinta rinnan taistelleita ystäviään. He soittivat ja lauloivat pari lä L tui K sak vau T ään sa k teja mu ? M näi res eiv hön ? set me TAJ tap reid toa Toi ruk M ti r kal. Olisin karannut monta kertaa, hän jatkaa ja tarkoittaa saattomiehillä hyviä ystäviään. SODAN julmuudesta huolimatta Mustapäällä oli pari myönteistäkin kohtaamista venäläisten kanssa. Ensimmäinen tapahtui, kun venäläinen upseeri kutsui suomalaisia luokseen ja luovutti vihollisen puolelle kaatuneen aseveljen kellon ja lompakon kotiin palautettaviksi. Toisen kerran kolme venäläistä tuli kuulomatkan päähän balalaikkoineen. Heidän merkityksensä oli taistelu sanoo. Pidin ilman muuta selvänä, että jos olisi tapahtunut, niin kyllä siitä olisi siinä porukassa keskusteltu hetken aikaa ja sitten todettu, että ?tämä jää sitten tähän?. KESÄ meni ja syksy tuli. Helsingissä aloin tavata vanhoja tuttavia: tutkijoita ja harrastajia. Huomasin, että ?Kultarannan laukaus. Heittää kävyllä herättääkseen kaverinsa. En ollut milloinkaan kuullut enempää Tamminiemessä kuin Kultarannassakaan . Lehdon hallituksen aikaan alkukesästä 1964. TUJUNEN kertoi keskustelleensa UKK:n kanssa, joka oli sanonut olevansa hieman kyllästynyt viettämään kaikki kesäajat samoissa maisemissa ja toivovansa hieman vaihtelua elämiseen. Kuva: Maria Seppälä gin taisteluissa. Kenttävartiossa Alajärvellä vuotta myöhemmin hän oli vähällä jäädä vihollisen vangiksi. 1944 suoritetun tarkka-ampujakurssin jälkeen Mustapää siirtyi taas keväällä Karjalan Kannakselle, jossa syksyllä osallistui loppurytinöihin. . Siihen oli UKK vastannut, että ?parempi saattaisi olla nykyinen pääministerin sihteeri?. Niin valikoiduin minä tuon Suomen Kuvalehden pääkirjoituksen kirjoittajaksi. NYT muistelen, ettei kirjoitus herättänyt mitään keskustelua tuolloin kesäisessä Suomessa. Armeijan jälkeen tammikuussa 1942 tuli lähtö tositoimiin Uhtuan suunnalle. Etulinjassa jatkuvasti taistelleena Mustapää haavoittui ensimmäisen kerran jo keväällä 1942 Kiestin- KA Haapaveden koululaiset ovat kutsuneet Toivo ja Pirkko Mustapään kunniavieraiksi itsenäisyyspäiväjuhlaan. . jossa kolme, neljä kertaa muistan käyneeni ? moista väittämää. Heti ja jyrkästi sekä kielsin milloinkaan moista kuulleeni että koskaan sellaista tapahtuneenkaan. Huomaa sitten, että päästä valuu verta ja Aappo on hengetön. . Se olisi Suomen Kuvalehden päätoimittaja Leo Tujusen puhelinsoitto minulle Reino R. Tamminiemen saunan Mainilan laukausten 75. Ei siitä koskaan keskusteltu mitään myöskään UKK:n kanssa. Kun tuo täydellisesti vaiettu jonkun sekopään ?Kultarannan laukaus. . Kun illan pimetessä hiljenee, Mustapää lähtee konttaamaan asemistaan Taskilaa kohti. Näkee tämän nukkuvan männynrunkoa vasten. Oli se järkyttävä hetki, Mustapää, 92, liikuttuu vieläkin yli 70 vuotta myöhemmin. NUORI MIES oli joutunut jatkosodan aikana moneen kovaan saumaan jo sitä ennen. Oli ne hirveitä taisteluita. Kuva: Maria Seppälä Sota on mielessä a kap nis ? Ved täs tele hal MERI ALARANTA-SAUKKO HAAPAVESI SYYSKUUSSA 1944 taistelut Karjalan Kannaksella Vuosalmella käyvät kovina, vaikka tappelun loppu jo häämöttää. Räiskeen lomassa koko sotareissun yhdessä kulkeneet parikymppiset Aappo Taskila ja Toivo Mustapää keittelevät korviketta. Veteraanit saavat nykyään arvostusta osakseen. vuosipäivänä. Presidentti oli kysynyt, eikö Suomen Kuvalehti voisi lähteä synnyttämään keskustelua tuosta asiasta. Päätoimittaja innostui ja sanoi ottavansa siitä aiheen lehden seuraavaksi pääkirjoitukseksi, jos vain kirjoittaja löytyy. Tujunen oli kysynyt presidentiltä, ?miten olisi edellinen pääministeri Ahti Karjalainen?. Suojeluskuntaan hän liittyi vuonna 1939 heti, kun se oli iän puolesta mahdollista. Puhuvat toisilleen mukavasti. Sopivat, että kun sota pian päättyy, pidetään yhteyttä. Miehet valitsevat ?monttunsa?. Puolustavat isänmaata tuhansien muiden tavoin. Jos Jumala ei olisi meitä auttanut, niin huonosti olisi käynyt, Mustapää sanoo. Hän toteaa, ettei nuorena suojeluskuntalaisena osannut kuvitellakaan, mitä sota todellisuudessa on. . tuli hetkeksi ohuesti julkisuuteen, niin arvelin, että tämä kolumni voisi olla lopullinen päätepiste mainitulle laukaukselle. Kirjoitin näköjään tämän 206. Ilman rohkeita saattomiehiäni en olisi selvinnyt
Itse tehty erakkopeli pitää aivot virkeinä. Toivon, että Aappo saa kynttilän haudalleen vielä sittenkin, kun minua ei enää ole, Mustapää sanoo. Veljeä ei unohdeta. .. JUOKsE, KAVELE TAI TEMPAIsE MUULLA TAVoIN .. KoTIMAAN LAsTEN HYVAKsI ZZZ MRXOXMXRNVX À. Aamulla alkoi tapahtua. . .. PAIVA TUKIPERHEESSA Siihen loppui Mustapään sota, mutta mielestä se ei ole ollut poissa yhtenäkään päivänä. Itsenäisyys on niin merkittävä asia. Pelkäsin ja rukoilin. Mustapää herätti toverinsa ja pyysi itä avuksi peittämään poteron viestä löytyneillä ratapölkyillä. Olemme saaneet elää loistavaa aikaa, virkeä sotainvalidi sanoo. VIERESTÄ kaatunutta kaveriaan männyn kyljessä katsoessaan, Mustapää päätti, että loppuelämänsä ajan vie joka itsenäisyyspäivä kynttilän tämän sankarihaudalle. Ja niin hän on tehnyt. Tilanteet pyörivät ajatuksissa valveilla ollessa ja valtaavat unet öisin. Siitä muistuttavat myös kehossa edelleen seilaavat sirpaleet, joista osa on tullut vuosien varrella ulos, mikä silmästä, mikä jalkapohjasta. . 050 301 7367 www.ak-rengas.fi aina NNAKSELTA Mustapää joutui vieLapin sotaan, jossa hän haavoitvakavasti. Kemin suunnalla Kyläjokivarressa ksalaiset vyöryivät kohti hyökkäysunuilla ja pommittivat ankarasti. Toiselle puolelle jokea peräännyttyn Mustapää kaivoi kahden kaverinkanssa poteron suojaksi. Vuosia olen kuullut ne laukaukt korvissani. Viime vuosina mukaan on lähtenyt myös velipoika omine poikineen ja pojanpoikineen. Tänäkin itsenäisyyspäivänä miehet syövät ensin Mustapään Pirkkovaimon keittämää hernesoppaa ja suuntaavat sitten kirkkomaalle. . S Kaapelitaajuudet 91,6 MHz (Sonera) 101,9 MHz (DNA) LAHJOITA LAPSELLE.. .. Granaata viuhui ilmassa. Lentokentän turvatarkastuksesta en pääse selittämättä läpi, hän naurahtaa. Silti Mustapää ei epäröisi astua riviin, jos olisi jälleen nuori ja sota uhkaisi Suomea. . 15 5.12.2014 Kotimaiset taitto-ovet Iistä. tilaa suomenmaa (08) 5370 370 08-5370-370 www.suomenmaa.fi Keräilijä ostaa vanhoja osakekirjoja. Puh. Kyllä tätä maata kannatti ja kannattaa edelleen puolustaa. Eivät taisemaan ikinä tule ne, jotka sotaa luavat. ZZZ ¿QGRRU ¿ ¿QGRRU#¿QGRRU ¿ . Taputin ja venäläiset kumarsivat. det tulivat silmiin ja ajattelin, että ssä on rauhan aatetta. Kuva: Maria Seppälä Nuorena ei osannut kuvitella, mitä sota on. JUTTOMUUDESTA herättyään Muspää totesi vasemman jalan olevan destä poikki. 040-568 2799 YLLÄTÄ TALVI! Toivo Mustapää harrastaa puutöitä. Muut nukkuivat, utta Mustapää ei saanut unta. . Tunsin heti, että viieinen tulee suoraan päin. Laita alle KUMHO KH 27 uiden kauhuissa valtava, hän ppaleita, jotka Mustapääkin tunsti. . Olin märkä. Ilman ratapölkkykata olisi käynyt vielä huonommin. inen poterokavereista itki, toinen koili. Mustapää sitoi jalan itse ja lähraahautumaan joukkosidontapaille. Renkaat, vanteet ja sovitteet laajasta valikoimastamme! AK-Jäälin Rengas 91,6 MHz OULU Ojatie 19 p. Muut vät suostuneet, joten hän kävi työn yksin
Se varhaisen Kullervon kanssa täydentää hyvin sinfonioiden sarjan. Minulle sopii hyvin, että Sibelius paranteli konserttoaan. OMA LUKUNSA Sibelius-suhteessani on tietenkin viulukonsertto. Olen rikkonut yhden levyn veivatessani konserton loisteliasta finaalia. En mielellään kuuntele pätkittyjä teoksia, konserttojen tai sinfonioiden osia, mutta joskus on mukava hengen nostatuksen nimissä kuunnella viulukonserton finaalia tai toisen sinfonian ykkösosaa. Viulukonserton levylläni soittaa vuoden 1985 Sibelius-viulukilpailun voittaja, kreikkalai- nen Leonidas Kavakos. Sitä olivat tieten- kin myös viides ja seitsemäs. Lä- heisiä ovat myös Lemminkäissarja ja Satu. Olin ajatellut, että ensimmäinen tuttavuuteni Sibeliuksen musiikkiin olisi ollut sellisti Arto Noraksen ilmavasti soittama Rondino. Sibelius syntyi 8.12.1865 ja kuoli 20.9.1957 Varaslähtöjäkin juhlavuoteen on otettu. Näin osittain onkin, jos mietin asiaa omien Sibelius-levyjeni vinkkelistä. Mutta tietenkin ensimmäinen yhteys tuli jo koulussa. Maanantai on Jean Sibeliuksen syntymäpäivä ja suomalaisen musiikin päivä. Koko ensi vuosi onkin sitten Sibelius-juhlaa, kun säveltäjämestarin syntymästä tulee 150 vuotta. Radion sinfoniaorkesteri RSO soit- ti toisen sinfonian 22.9. Ahdingossa syntyi yksi timantti sävellysten ketjuun. Neljäs sinfonia oli aikanaan suuri tapaus. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Sibelius sävelsi vielä vuonna 1926 sinfonisen runon Tapiola. Helmiä, kuten Kuusi opuksesta 75 ja Impromptu opuksesta 5, levylläni soittaa Risto Lauriala. ANJA MANNINEN. Sibeliukselta oli leikattu kurkkukasvain keväällä 1908. Säveltäjä eli kriisissä ja kuoleman pelon tunnelmissa. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen on Sibeliuksen tyttärenpojanpoika. FINLANDIA ja Karelia-sarja ovat monen suomalaisen ensikosketus Sibeliuksen musiikkiin. Yksiosaisessa seitsemännessä sinfoniassa säveltäjä oli edennyt jo sellaiselle tasolle, että kahdeksatta ei enää tullut. Sibeliuksen kahdeksannesta sinfoniasta on tullut myytti kuin Graalin maljasta. Lahtelaiset olivat siinäkin asialla. SIBELIUS-SUHTEENI selkäranka ovat sinfoniat. Mutta Sibelius sävelsi myös kamarimusiikkia, lauluja ja pianoteoksia. Väliin jäävät hieno kolmas sinfonia ja vaikeasti lähestyttäväksi väitetty neljäs. Minuun neljäs sinfonia kolahti heti. Kapellimestarina oli armoitettu Sibelius-tulkki Paavo Berglund. RSO:n ja Berglundin tiheä tulkinta ja sinfonia uljas loppu melkein salpasi hengityksen kotona radion ääressä. Lähetin sähköpostilla kiitokset orkesterille ja sain Katri Maasalolta ystävällisen vastauksenkin. SIBELIUKSEN toinen ja viides sinfonia ovat yleisön suosikkeja. Hänen musiikissaan joutsenet ja kurjet huhuilevat, ja myrskytuuli tuivertaa metsän puissa. Suosikkisinfoniaa minun on ollut vaikea päättää. oopperalaulaja Karita Mattila, kapellimestarit Okko Kamu ja Susanna Mälkki sekä pianisti Iiro Rantala. Kirjaa on ollut toimittamassa myös yksi Sibeliuksen sukuun kuuluva. Yksi on maanantaina julkaistava Minä & Sibelius -kirja. Kirjassa suhteestaan Sibeliukseen kirjoittavat mm. Marssin levykauppaan, kun olin kuullut Rondinon radiosta. SIBELIUKSEN seitsemästä sinfoniasta ensimmäinen muistikuvani liittyy kolmanteen sinfoniaan. Oulun kaupunginorkesterin tulkinta sai kuvat kulkemaan ja värit loistamaan. Sibeliuksen suhde luontoon oli vankka. Kavakos ja Osmo Vänskän johtama Lahti Sinfonia soittavat levyllä myös konserton alkuperäisen version. Minulle sopii hyvin, että Sibelius paranteli konserttoaan. Lauloimme kuorossa Ateenalaisten laulua ja Finlandiaa sekä joulujuhlissa En etsi valtaa loistoa ja On hanget korkeat nietokset -lauluja. Suhteeni Sibeliuksen musiikkiin on rakentunut teos teokselta. 16 5.12.2014 musiikki Sibeliuslevyjen kokoelma on karttunut teos teokselta. Kuva: Maria Seppälä Suhde Sibeliukseen rakentuu teos teokselta SUOMEN itsenäisyyspäivän vieton perinteisiin kuuluvat presidentinlinnan vastaanotto, Tuntematon sotilas, sinivalkoinen kynttiläpari ikkunassa ja Suomen liput. Itsenäisyyspäivänä soi tuttu musiikki: linnan juhlan aloittaa Jääkärimarssi ja itsenäisyysjuhlissa soivat Karelia-sarja ja Finlandia. Maanantaina liput on syytä vetää uudelleen salkoon. Levyn esitelehtisessä professori Erkki Salmenhaara kuvaa alkuperäistä versiota tummemmaksi ja massiivisemmaksi. Olen Salmenhaaran kanssa samaa mieltä, että myöhempi versio on sulavampi ja jotenkin alkuperäistä soivempi. Sibeliuksen ankara itsekritiikki sai hänet vetämään pois vuonna 1903 kantaesitetyn konserttonsa. Olin pitkään koukussa toisen sinfonian ensimmäiseen eli allegretto-osaan. Toiseen sinfoniaan liittyy myös ikimuistoinen radioelämys. vuonna 1999. Korjattu versio kantaesitettiin vuonna 1906. Viulukonserton kahden versio ohella merkkipaalu uudemmassa Sibelius-historiassa oli sinfonisen runon Metsänhaltija ensimmäisen levytyksen julkistaminen vuonna 1996. Taisi olla jälleen Oulun kaupunginorkesterin konsertti kysymyksessä. Levyillä kuulee paljon hyvää ja hiottua musiikkia, mutta eivät levyt elävää konserttia voita. Konsertissa kuuntelukokemus on yhteinen ja konsertissa voi seurata, minkälainen ääni mistäkin soittimesta lähtee. Neljättä sinfoniaa sanotaan sisäänpäin kääntyneeksi
syntymävuotta juhlitaan Suomessa läpi vuoden 2015. Musiikki näyttelee pääosaa lukuisten konserttien sarjassa. Hän oli aikansa supersankari Eurooppaa ja Yhdysvaltoja myöten. Suomalaiset ovat hänestä ylpeitä. . Kansalliseksi symboliksi käy moni asia, jonka iso kollektiivi hyväksyy omakseen. Jean Sibelius loi professori Veijo Murtomäen mukaan sellaista musiikkia, joka ylitti kansainväliset rajat. Sävellyksistä löytyy Suomen historiaa, Kalevalaa, suomalaista luontoa sekä kansanlauluja runonlaulantamelodiikkaa, Murtomäki kertoo. SAMULI VÄNTTILÄ SUOMENMAA SISU, sauna ja Sibelius. Säveltäjä Jean Sibeliukseen liittyy Suomessa merkittävä lataus kansallista itsetuntoa. Kansallissäveltäjän asemaan ei riitä se, että vain me suomalaiset arvostamme häntä, vaan siihen tarvitaan sitä, että muutkin arvostavat, Murtomäki selventää. SUOMI ja suomalaisuus kuitenkin soivat Sibeliuksen musiikissa. Murtomäen mukaan Sibeliuksen elämä ja ura osuivat yksiin Suomen historian merkittävim- . (sis.alv) Piparkakkua pullassa kk kun tilaat viikon kuluessa! PEHMEÄT PAKETIT ARJEN PIENIÄ ILOJA MUISTISAIRAS LOITTONEE LÄHEISESTÄ Arvo 40 ?. Sibeliuksen musiikkia on alettu mieltämään suomalaiseksi. Sibelius on inspiroinut varmaan kaikkia myöhempiä suomalaisia säveltäjiä. Sibelius loi sellaista musiikkia, joka ylitti kansainväliset rajat. Kuva: Suomenmaan arkisto SIBELIUKSEN vaikutus myöhemmälle suomalaiselle musiikki- ja sävellystaiteelle on Murtomäen mielestä valtava. Suomessa arvostetaan musiikkia ja täällä uskalletaan myös esittää uutta musiikkia enemmän kuin monessa muussa maassa. SIBELIUKSEN 150. Murtomäen mukaan hänellä oli ehtymätön melodinen kekseliäisyys, jota muun muassa säveltäjäsuuruus Richard Strauss ihaili. . 17 5.12.2014 Sibelius oli aikansa supersankari pien vaiheiden kanssa. Säveltäjä näki läheltä suomalaisuusaatteen syntymisen vuodet, itsenäistymisprosessin, kansalaissodan ja vielä toisen maailmansodankin. Sibelius oli myös lojaali Suomen hallituksille ja hänestä saatiin usein vetoapua suomalaisuusasialle. Kokemukset vaikuttivat Sibeliuksen tuotantoon. . Esimerkiksi Rautavaaran ja Saariahon musiikista on löydettävissä sibeliaanisia piirteitä. Murtomäki löytää Sibeliuksen vaikutukset myös suomalaisesta musiikinopetusjärjestelmästä, vaikka peruskoulun musiikinopetus onkin hänen mukaansa nykyisin surkealla tolalla. Laadukas musiikinopetus tuottaa jatkuvasti uutta kasvua suomalaiseen musiikkielämään. Sibeliuksen musiikkia on vain alettu mieltämään suomalaiseksi. . Luvassa on myös säveltäjän nimeä kantavat kansainväliset viulu-, laulu- ja sävellyskilpailut. Ensi syksynä järjestetään Sibelius-festivaali ja loppuvuodesta kansainvälinen Sibelius-konferenssi. Esimakua säveltäjän juhlavuodesta saa tulevana maanantaina julkaistavasta Minä ja Sibelius -kirjasta. Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. ASUM I NE N t RUO K A t PERHE t TERVEYS t PUUTARHA t KÄSITYÖT t LUONTO t ELÄMÄÄ MAALLA 3950 ? +1 / 0 ? 11 t 2 0 1 4 MARRASKUU 6 kk 7,90 . Hänestä ollaan ylpeitä, ja hänellä on viimein oma liputuspäiväkin. Ensi vuonna vietetään Sibeliuksen juhlavuotta, kun säveltäjän syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Mutta mikä Sibeliuksesta tekee meille niin tärkeän? Professori Veijo Murtomäki Sibelius-Akatemiasta löytää syyn säveltäjän tuottaman musiikin monipuolisuudesta, laadusta ja maineesta. Sibelius on kiistatta 1900-luvun suurimpia säveltäjiä. Lahjakkuudet eivät ainakaan teoriassa jää ilman koulutusta. Kansallissäveltäjän asemaan ei riitä se, että vain me suomalaiset arvostamme häntä. Professori kuitenkin muistuttaa, että suomalaisuuden löytäminen musiikista on vaikeaa
Lähes loppuun saatu Lapin sota opetti hänelle, että Suomen presidenttinä oleva arvovaltainen marsalkka C.E.G. Hänelle ja venäläisille ei saisi antaa pienintäkään syytä epäillä Suomen kykyä selviytyä välirauhansopimuksen määräyksistä. Zdanovia oli pidetty Josef Stalinin ensimmäisenä seuraajaehdokkaana, mutta itse diktaattori oli oli tämän Leningradin puolustamisessa saamaan sädekehään tyytymätön. Suomalaisille Zdanov oli pelottava valinta, koska Suomen johti tiesi hänen synkästä osuudestaan Stalinin kauden puhdistuksiin 1930-luvulla. Joulukuulle tultaesssa Zdanovin toiminta osoittautui kuitenkin yllättävän korrektiksi. Hänen keskeisin tavoite oli pitää Helsingissä majaileva Liittoutuneiden valvontakomissio ja sen venäläinen pelätty johtaja Andrei Zdanov tyytyväisenä. Puolueissa alkoi kova kuhina. kuljetetun sotasaaliin ja lakkautettujen suojeluskuntien aseiden piilottamisen seurauksena paljon luvattomia aseita, maassa ei kuitenkaan esiintynyt merkkejä poliittisista veriteoista, kapinoiden valmisteluista eikä valmistautumisesta aseelliseen vallankaappaukseen. NEUVOSTOLIITON johto arvosti erityisesti sitä, että Suomessa ei häiritty tuotantoelämää eikä taisteluiden raunioittamalle voittajavaltiolle tärkeitä sotakorvaustoimituksia. Moskovasta Zdanovia kehoitettiin toimimaan niin, että Suomen valtiojohdon luottamus säilyisi. Paasikivi keskitti kaiken vallan itselleen. Kuvat: Keskustan ja maaseudun arkisto Vaalit tulossa. Zdanov varoikin tarkoin ylittämästä valtuuksiaan. Kremlin isäntä, toveri Stalin korosti, että Suomea ei ollut miehitetty, eikä valvontakomissiolla ollut oikeutta puuttua maan hallintoon muuten kuin Paasikiven hallituksen välityksellä. Puolueet alkoivat valmistautua edessä oleviin maaliskuun 1945 eduskuntavaaleihin. 18 5.12.2014 Sarjassa käydään läpi poliittistahistoriaa 70 vuotta sitten. Sarja alkoi 3.10.2014. kiPekkaPeitsi) UrhoKekkonen(Nimimerk ulkopolitiikan vaati kirjassaan Suomen suhteisiin. olo sopeuttamista uusiin Optimismi virisi joulukuussa 1944 Valvontakomission pelätty johtaja alkoi luottaa suomalaisiin täisi saada mahdollisimman paljon uusia kasvoja. Hän vetosi jo joulukuussa 1944 sota-ajan päättäjiin, jotta nämä vetäytyisivät oma-aloitteisesti julkisesta toiminnasta ja helpottaisivat näin suhteiden parantamista Neuvostoliittoon. Samalla Paasikivi ilmoitti, että hänen hallituksensa oli päättänyt asettaa komitean selvittämään, miten sota-ajan politiikkaa oli itse asiassa johdettu. TIMO MIKKILÄ HELSINKI KUN Suomi ja suomalaiset kävivät 70 vuotta sitten kohti ensimmäistä sodanjälkeista joulua, optimismi oli lisääntynyt syksyn kuluessa. Valtiollisella puolella pääministeri J.K. Suomen Eduskunta eli tässä tapauksessa niin sanottu ?pitkä parlamentti? oli ollut samassa kokoonpanossa vuodesta 1939 alkaen. Pääministeri Paasikivi viestitti puolueille, että ehdokkaiksi pi- PUOLUEISSA alkoikin kova kuhina, ja kohahdus kävi myös Maalaisliitossa. Maalaisliiton kesäkuuksi 1944 määrätty sääntömääräinen puoluekokous oli jouduttu siirtämään kesän 1944 Kannaksen murtumisen aiheuttaman kaaoksen vuoksi. Kokous pidettiin ennen itsenäisyyspäivää Helsingissä 2.-3. joulukuuta NMKY:n juhlasalissa. Se oli ensimmäinen laaja kokous, jossa puolueen uusi ja vanha suunta ottivat toisistaan mittaa. Kokouksesta tuli jatkumo lisätyn keskushallituksen syyskuiselle kokoukselle, jossa puolueen nouseva, vielä laajaa tukea vailla oleva, kansanedustaja Urho Kekkonen arvosteli voimakkaasti sota-ajan poliitikkoa, puheenjohtaja Viljami Kalliokoskea. Joulukuun puoluekokouksesta tuli tavallaan tämän taistelun toinen näytös. Sdp:ssä vastaava tuuletuskokous oli ollut jo marraskuun lopulla, ja siellä puheenjohtaja Väinö Tanner sai kyllä kovaa kritiikkiä, mutta itse äänestyksis-. Mannerheim kykeni sittenkin paremmin kuin kukaan muu taivuttamaan suomalaiset uuden ulkopoliittisen suuntauksen taakse. Zdanovia ja venäläisiä rauhoitti se, että vaikka sodan hävinneessä Suomessa oli rintamalta Huittislainen pankkimies, kansanedustaja Kalle Kirra ja monet muut arvostelivat Urho Kekkosta puoluekokouksessa. Puheenjohtaja Viljami Kalliokoski sai joulukuussa Maalaisliiton puoluekokoukselta täyden tuen
Hän oli tyytyväinen, että Maalaisliitto oli jo syyskuun lisätyssä keskushallituksen kokouksessa korostanut yhteiskunnallista radikaalisuuttaan etenkin Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan siirtoväen kysymyksissä ja rintamamieskysymyksissä. Silloin nämä asiat oli käsitelty erillään uudesta ulkopoliittisesta orientoitumisesta Neuvostoliittoa kohtaan. KEKKONEN ihmetteli, että Kalliokoski puhui toisaalta tarpeesta mennä eduskuntavaaleihin radikaalilla ohjelmalla. Pommituksen jäljet näkyivät vielä Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo heti puheenvuoronsa jälkeen eikä ollut kuulemassa sitä voimallista hyökkäystä, joka häntä vastaan välittömästi alkoi. Kalliokoskea puolusti talvisodanaikainen kannakselainen puolustusministeri Juho Niukkanen ja häntä säestivät kansanedustajat Mikko Tarkkanen, Antti Kukkonen, Juho Koivisto, Kalle Kirra, Antti Rantamaa ja Taavi Vilhula. Kaikki he kilvan todistivat Kekkosen näkemyksiä vastaan ja korostivat, että Suomi oli ollut päättyneessä sodassa yleistilanteen ja suurvaltapolitiikan uhri. Kokous katsoikin, että Kekkosen todistelu ei ollut uskottava. Tällainen linjahan merkitsisi myös Kalliokosken passittamista politiikanteon katsomoon. Kekkonen yhdistikin puheessaan ulkopoliittisen käännöksen ja uskottavan sisäpoliittisen radikalisoitumisen. poissaamista maan ylimmästä poliittisesta johdosta eli eduskunnan ja valtioneuvoston jäsenyyksistä. Kekkosen mielestä ei sointunut hyvin yhteen, että sama puhuja samassa puheessa puolusti virallista politiikkaa etenkin kun eduskuntaryhmän politiikassa oli esiintynyt suurta vanhoillisuutta. Kekkosen puhe jäi huitaisuksi ilmaan, ja hän poistui paikalta Koko sen ajan, jonka olen toiminut politiikassa, olen edustanut radikaalista maalaisliittolaisuutta. viljami kalliokoski Joulukuussa 1944 oli maassa niukkuutta, mutta myös orastavaa toiveikkuutta. Mikään ei myöskään todistanut, että Suomi olisi voinut päästä rauhaan aikaisemmin ja paremmin ehdoin. Kalliokoski vaati, että Maalaisliitossa lopetetaan keskinäinen syyttely, koska se oli maalle vahingollista. Kalliokoski korosti suurempaa sosiaalisuutta, maatalouden nopeaa kohottamista, Lapin sodassa hävitetyn Peräpohjolan ja luovutetun Karjalan väestön asian puolustamista sekä yhteiskuntajärjestyksen turvaamista. KALLIOSKOSKEN mielestä maaliskuun 1945 eduskuntavaaleihin Maalaisliiton oli mentävä verraten radikaalilla vaaliohjelmalla. Kekkonen suuntasi nytkin sanaisen tykkinsä kohti Kalliokoskea. Hän torjui tiukasti Kekkosen tavan kytkeä ulkopoliittinen suunnanmuutos ja yhteiskunnallinen radikalismi. ?Minä väitän, että koko sen ajan, jonka olen toiminut politiikassa, olen edustanut radikaalista maalaisliittolaisuutta?, Kalliokoski hehkutti. Puoluekokouksen enemmistö oli Kekkosta vastaan. Juho Niukkasen arvio oli tyly: ?Kekkonen jää yksinäiseksi ilmiöksi.? Joulukin lähestyi, ja niukkuutta riitti koko maahan, maaseudulle ja kaupunkeihin. Kuuluisat Valtosen sisarukset lauloivat aattoiltana - kuten sotavuosinakin - kodin kynttilöistä, ja toiveikkuus voitti alaa. Sota oli nyt lopullisesti ohi. Demokratia näytti kestävän, ja Suomi valmistautui eduskuntavaaleihin..... Siitä huolimatta Kekkonen viittasi juuri ulkopoliittisiin erimielisyyksiin kritisoidessaan Kalliokoskea. Puheessaan Kalliokoski korosti, että Suomen politiikalle 19401941 ei ollut jäänyt vaihtoehtoja. Kansalaiset kuuntelivat radiota ja lukivat sanomalehtiä tietääkseen, missä mennään. Jouluksi rauhoituttiin. Kekkonen ei pystynyt vakuuttamaan edustajatovereitaan siitä, että hänen vaatimansa nopeampi rauha olisi ollut Suomelle mahdollinen. Päinvastoin todennäköisempää Kekkosen jälkiviisaasti maalaman ratkaisun päässä olisi odottanut suurempi hävitys, Baltian, Unkarin tai Romanian kohtalo. MYÖS Kalliokoski innostui. Paasikiven hallituksen oikeusministerin paikka nosti Kekkosen itsetuntoa ja arvovaltaa, kun taas Kalliokoski oli joutunut jäämään koalition ulkopuolelle. Mieluusti Kekkonen edusti Paasikiven toivomusta sodanaikaisten ?vanhojen partojen. 19 5.12.2014 sä vanhalla linjalla ei ollut hätää. Näin siksi, että kokousedustajat oli valittu jo keväällä 1944. Samaa asetelmaa tiesivät myös Helsinkiin kokoontuneet maalaisliittolaiset odottaa. LUONTEVASTI puheenjohtaja Kalliokosken avajaispuhe keskittyikin torjumaan Kekkosen suunnalta tulevaa kritiikkiä. Kalliokoski ei ollut kuulunut sotavuosina hallituksen sisärenkaaseen, joka käsitteli ulkopoliittisia linjauksia
Eduskunnassa tehtiin historiaa. Pieneksi jauhettuna se myös leviää ympäristöön paljon helpommin, paitsi vesiin, myös pölynä. maan voimavarat käytetään ydinvoimaan. lapsiperheille ja alkaa rummuttaa äänekkäästi heidän puolestaan? Minun mielestä on ja isosti. Lapsilisien pienentyessä eriarvoisuus kasvaa. Ilmaiseksi annetaan löytäjälle sekä geologiset tiedot että omistusoikeus löydökseen. Lyhytaikaisen työllistämisen lopputulos on, että suomalaista kaivosteknologiaa tuetaan ja mineraalivarallisuuden uusi ulkomainen omistaja saa kuljetettua varallisuuden pois maasta, jättäen jälkeensä käyttökelvotonta maata. HALLITUS haluaa tukea norjalaisen kaivosyhtiö Yaran rataa Euroopan viimeisten erämaiden ja porolaitumien halki noin 200 miljoonalla eurolla. Ministeri Risikon väitettä 1500 työpaikasta . Nyt, suosion huipulla mahdollisesti hankittavan vaalivoiton avulla, se on mahdollista. Puheenjohtaja Sipilä on viisaasti ehdottanut kaikille puolueille muutamaa strategista tavoitetta, joilla vaaleihin mentäisiin ja joihin sitouduttaisiin, mutta vaalikauden tai kahden mittaiset ohjelmat eivät vielä ole strategiaa kuin ehkä liikemaailmassa. Puolueet pyrkivät erottautumaan kalastusluvilla, puhetavan muutoksilla ja vastaavilla. Harvalla puolueella on kuitenkaan merkittävää sanottavaa, todellista sanomaa, joka kuultaisiin vielä vuosikymmenien kuluttua. Miksi ei sijoiteta uusien alojen kehittämiseen, energian säästöön, kiertotalouteen. Suomen on oltava äärimmilleen turvattu niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin uhilta. Keskustalla on velan taittamisohjelmansa ja biotalous. Kuitenkin Suomella olisi erinomaiset edellytykset uusiutuvaan energiaan, resurssit asukasta kohden ovat harvinaisen mahtavat. Aurinkoenergiankin suhteen Suomi on yllättävästi Keski-Euroopan luokkaa: Talvella kuiva, kylmä ilma ja lumi edesauttavat tässä. Miksi valtion säästöt painottuvat raskaasti ihmisten työpaikkojen lopettamiseen ja näin jäljelle jäävien työntekijöiden uuvuttamiseen? GLOBAALI kaivosteollisuus on syystä pitänyt Suomea viime vuosina houkuttelevimpana investointikohteena maailmassa. Suomi on Agricolien, Cygneusten ja Mantereitten toimesta nostettu maailman huipulle. 20 vuotta. Savukoskella saa noin 200 perhettä elantonsa porotaloudesta, ympäröivien kuntien ja koko Lapin merkittävin työllistäjä on matkailu. Avolouhoksena toteutettava, vielä puhtaan Ylä-Kemijoen latvoille vedenjakajalle sijoittuva valtava Soklin kaivoshanke vahvasti uraanipitoisessa malmiossa vaarantaisi vakavasti nämä tärkeimmät elinkeinot. Se saastuttaisi vedet ja ympäristön ja heikentäisi Savukosken lisäksi ympäröivien kuntien pysyvien elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. Ilmaiseksi annetaan löytäjälle sekä geologiset tiedot että omistusoikeus. NEW YORKIN Blacksmith-instituutin mukaan alkuperäisestä luonnon radioaktiivisuudesta jää 85 prosenttia kaivospaikalle: Kun maaperän louhinnassa uraani tuodaan pintaan, sen mukana tulee aina uraanin myrkyllisiä isotooppeja, torium, radium, lyijy, polonium. Vaikka itse uraanista suurin osa poistettaisi, muu jää jätteeksi. Nämä ovat sarkoja, joiden sato kypsyy vuosikymmeniä, jopa vuosisadan. Mikä muu puolue voisi käydä näin kyisten peltojen kyntöön kuin se yksi ja ainoa? Perttu Helin historianopettaja Turku Sanotaan ?tahdon? myös lapsiperheille VIIME viikolla eduskunnassa pääministeri Alexander Stubb oli laittanut arvovaltansa peliin tekemällä vetoomuksen kansanedustajien suuntaan. Ei lapsiperheiden eikä maan talouden nousun, vaan uuden avioliittolain puolesta. Äänestyksen jälkeen sekä eduskuntasalissa että sen pihalla virtasivat ilon kyyneleet. Tämä lisäisi louhinnan määrää, lyhentäisi kaivoksen toiminta-aikaa ja altistaisi Talvivaara-ilmiölle: jätevedet lisääntyisivät ja altaiden tulvimisvaara niiden myötä. Valtion ei tule tukea Soklin ratahanketta, vaan vastuullisia hankkeita, joilla ei horjuteta alueella jo toimivien elinkeinojen tulevaisuutta eikä vaaranneta elinympäristöä. Meidänhän tulisi kantaa vastuuta myös tulevaisuudesta. Marjatta Näätänen fil. Kuva: Petra Pöyliö Mihin valtion tulisi sijoittaa? EARNST&YOUNG on antanut Suomelle melkein viimeisen sijaluvun, 37, RECAI-luokittelussa, joka kuvaa 40 maan houkuttelevuutta sijoituksille uusiutuviin energioihin. Yhtenä syynä on, ettei Suomessa nähdä tarvetta luoda lisää uusiutuvaa energiaa . Olisiko innolla tekohengittää tai avata näitä kaivoksia yhteys ydinvoimapäätöksiin. EDES Yara ei pidä rataa välttämättömänä kaivoksen kannalta. Talvivaarassa on kymmenien kilometrien säteellä raskasmetallilaskeumaa. Talvivaara ja Sokli ovat Suomen suurimmat uraanivarannot. Rata toki mahdollistaisi kuljetusmäärien huomattavan lisäämisen. eikö ole jo korkea aika sanoa ?tahdon. Uusiutuvat energiat ovat erittäin voimakkaasti kasvava ala, sitä ei kukaan voi kieltää. Miksi nämä työpaikat eivät kelpaa. Valinnanvapauden palauttamisesta aiheutuvilla säästöillä voimme rahoittaa lapsilisien palauttamisen ennalleen. Vetoan erityisesti nyt teihin jotka sivusta hiljaa seuraavat . Tämä tarkoittaa väkivahvaa ja laajaa koko kansan armeijaa, jossa kaikilla halukkailla on tehtävää eläkevuosiin asti. Nämä kolme asiaakun hoidetaan, muut asiat kuten kilpailukyky ja työllisyys hoitavat itse itsensä. Toivottavasti edes heidän nuorisojärjestöstä löytyy rohkeutta toimia linjansa mukaisesti ja tuoda se esille. Keskustan vaihtoehto tälle politiikalle on lapsilisien palauttaminen ennalleen sekä vanhempien valinnanvapauden palauttaminen kotihoidontuessa. Erityinen voima on kohdistettava varhaiskasvatukseen, johon tehdyt sijoitukset ovat kaikkein tuottavimpia ja myös moraalisesti oikeimpia. Kolmanneksi on sitouduttava turvallisuuteen. On tavoiteltava suurempia asioita. EHDOTAN keskustalle ja Suomelle kolmea sitoumusta: ensinnäkin sitoutumista terveeseen väestörakenteeseen. Nykyinen kestävyysvaje ei johdu talouden oikuista tai laiskottelusta, vaan kestämättömästä huoltosuhteesta. Väestönkasvua on tarkasteltava vuosittain ja sitä on ohjattava kannustein lievään, mutta tasaiseen kasvuun. Toisekseen sitoutumista koulutukseen. ei tue edes Yaran itsensä vuonna 2009 teettämä YVA-selostus: ?Kaivoshanke työllistää tuotantoaikana noin 200 henkilöä ja rakentamisaikana 700-1000 henkilöä. Mielipiteet 20 Selkeät strategiat esiin VAALIT tekevät tuloaan ja pikkuasioista riidellään. Kyllä, historiaa siinäkin mielessä, että lapsilisiä leikattiin ilon kyyneleet silmissä. Olisin odottanut, että hallituksessa olevat kristillisdemokraatit olisivat äänestäneet lapsilisäleikkauksessa heidän aiemman linjansa mukaisesti, lapsiperheiden puolesta. Muilla ei oikein mitään. Ehdotankin keskustalle siirrosta ?strategiseksi puolueeksi?. Siellä pysyminen vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Koulutustarvetta on tarkasteltava luotettavasti vuosittain, ja koulutuspaikkoja on luotava tarpeen mukaan ja nopeasti. Rakentamisvaihe kestää 2-4 vuotta.?² Tämän YVA-selostuksen mukaan kaivoksen toiminta-aika olisi n. välilliset mukaan luettuna . tri Helsinki. Huomenna näemme lapsista sen, mikä meille aikuisille on ollut tärkeää tänään. Iikka Kantola ?Hallitus haluaa tukea norjalaisen kaivosyhtiö Yaran rataa Euroopan viimeisten erämaiden ja porolaitumien halki noin 200 miljoonalla eurolla.
Vihreät ovat jo pitkään olleet eduskunnan turhin puolue, kun kaikki puolueet ovat monimuotoisesti luonnonsuojelun asialla. RKP voisi yhtyä kokoomukseen, jolloin ne yhdessä hoitaisivat kyllä ökyrikkaiden puolesta puhumisen! Loput eduskuntapuolueista voisivat yhdessä muodostaa vahvan keskustan. Se on vanhempien vastuu itsestään, lapsistaan ja lähipiiristään. Vanhemmuutta ei voi ulkoistaa ja sysätä yhteiskunnan harteille. Sodassa voi tulla väliaikaisia tappioita, mutta ne eivät merkitse välttämättä koko sodan lopputulosta. Lakialoitteen kohtalo on ensi kevään eduskuntavaalien ja sen jälkeen muodostettavan hallituksen käsissä. Lippu salkoon itsenäisyyspäivänä kunnallisen itsehallinnon puolesta! Jukka O. Näillä viiteryhmillä on lähes samanlaiset tavoitteet, joten näin saataisiin päätöksenteosta paljon selkeämpää ja yleensä toimivampaa politiikkaa! Ilmeisesti, vain ja ainoastaan äänestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa puolueiden määrään, joten sopii harkita uurnilla järkevää käytöstä! Paavo Närvänen Pirkanmaa mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Esimerkiksi kaikki kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille aikoinaan myönnetyt lukiokoulutuksen järjestämisluvat tulisivat haettaviksi uudelleen. Vaikka järjestäjälle asetetut uudet kriteerit täyttyisivätkin, opetus- ja kulttuuriministeriö voisi ehdotuksen mukaan käyttää veto-oikeutta. Maamme on säilyttänyt suvereniteettinsa, mutta Suomen sisällä on sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen kokonaisuuteen liittyen alkamassa kuntien itsenäisyystaistelu, jolle ei löydy vertaista itsenäisyytemme sadan ensimmäisen vuoden ajalta. KOULUTUSTA koskevan muutok- sen takana ovat maaseudun väes- PERUSKOULUJA koskevissa Pisakoulusaavutusvertailuissa on to- dettu Suomen oppimistulosten olevan hyvin tasaisia kautta maan. Tästä on osin kiittäminen kattavaa lukioverkkoamme, joka on näihin saakka taannut perusasteelle kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen korkeatasoisen aineenopetuksen. Pienten kuntien päättäjille ei tarvitse erikseen korostaa lukionsa merkitystä paikkakunnalle. Seuraava hallitus voidaan rakentaa näiden kolmen puolueen varaan. Jouko Piho Loviisa Puolueita on liikaa ?Koulutusta koskevan muutoksen takana ovat maaseudun väestökehityksen lisäksi talousongelmat, joita valtio työntää enenevästi kunnille?. Sotien hinta oli raskas, mutta pohjoismainen demokraattinen yhteiskuntamuotomme säilyi. Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen on tärkeää myös itsehallintomme perusyksikölle eli kunnalle. Kirjoita Suomenmaahan. Kuva: Paula Åström Vanhemmuutta ei voi ulkoistaa KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko kirjoitti puheenvuorossaan (Suomenmaa 25.11.2014), että Suomessa tarvitaan lisää aikuisia lastensuojeluun. Ymmärrän, että tukea tarvitaan. Kunnille näyttää tulevan yhä enemmän velvoitteita, puhumattakaan, että valtio vähentäisi kuntien tehtäviä tai purkaisi kunnille asettamiaan normeja. Koska valtio tulee jatkossa edelleen vähentämään kuntien valtionosuuksia, on selvää, että kunnat tulevat jatkossa olemaan entistä enemmän talousvaikeuksissa. NYKYPOLIITIKOT näyttävät unohtavan yhden tärkeän ja olennaisen asian. Tästä syystä, kuten usea muu kunnan virkamies, toivon rajoitettavan subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sosiaaliset perusteet ovat sitten toinen asia. Kiinteä yhteys lapsiin luodaan jo lapsuudessa. Suomi torjui 75 vuotta sitten itäisen naapurin ehdotukset alueluovutuksista, mutta yhtäkaikki menetti ne sodan jälkeen. Kunnat ovat nyt joutumassa samankaltaiseen tilanteeseen, niinikään ylivoimaisen vastustajan edessä. kunnansihteeri Salo EDUSKUNNAN vaalikauden toimintaa seuratessa ei voi olla tyytyväinen puolueiden poukkoilevaan ja aikaansaamattomaan toimintaan! Osasyynä on selkeästi puolueiden turhan suuri lukumäärä, jolloin päätöksen tekeminen takkuaa! Tv:n ?Vaalien välissä. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva Taistelu jatkuu TAISTELUSSA perinteisen ja raamatullisen avioliiton puolesta tuli eduskunnassa 28.11.2014 tappio. Olen iloinen siitä, että keskustan 36 kansanedustajasta 30 äänesti avioliittolain muutosta vastaan ja vain kuusi puolesta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 21 Itsenäisyyspäivänä liputetaan kunnalliselle itsemääräämisoikeudelle TALVI- JA JATKOSODAN taistelut ylivoimaista vihollista vastaan takasivat Suomen itsenäisyyden jatkumisen. Tosin Suomenmaata lukiessa tuntuu kuin numerot olisivat toistapäin. Mutta tämä ei jää tähän. Paikkakunnan oman lukion ylläpitäminen voi tulla näissä olosuhteissa koetteelle. Mikäli alun perin annettua lukiolupaa ei myönnetä uudelleen, kuntalain 76 § mukaan kunnat voivat keskenään sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä. Valtaosassa maaseudun ja haja-asutusalueiden lukioita rehtori ja opettajat ovat yhteisiä yläkoulun kanssa. Yläkoulu-lukion yhteiset opettajat ovat koko Suomen koululaitoksen suuri vahvuus. -ohjelmaa seuratessa myös korostui kirkkaasti puoluejohtajien turhan suuri lukumäärä. Keskustelu olisi varmaan pätevämpää, kun puoluejohtajia olisi puolta vähemmän! Siinä karsiutuisi ne henkilöt, jotka eivät osaa käyttää rakentavia ja asiallisia puheenvuoroja, vaan toistamiseen hokevat opettelemiaan fraaseja! Vasenta laitaa selkiyttäisi sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden sulautuminen yhdeksi puolueeksi. Mattila puheenjohtaja Suomen Lähilukioyhdistys Hattula ?Lakialoitteen kohtalo on ensi kevään eduskuntavaalien ja sen jälkeen muodostettavan hallituksen käsissä.. Kaikkea ei voi kuitenkaan yhteiskunta järjestää, silläkin on rajalliset resurssit. Siihen tarvitaan yhteiskunnan voimavaroja. MONET perheet tarvitsivat ennen apua perheenlisäyksen jälkeen ja heille apua oli kodinhoitajasta, joka tuli perheen avuksi. Myös nykyperheissä varmasti tätä apua kaivattaisiin, mutta nykyisellä kodinhoitomallilla se ei tule onnistumaan. Tuleva hallitus voi antaa esityksen ja eduskunta voi kumota perjantaisen päätöksen. Jotta näin kävisi, on kaikkien arvokonservatiivien, yleensä vaaleissa nukkuvienkin, äänestettävä huhtikuun vaaleissa perinteistä avioliittoa kannattavia ehdokkaita ja niitä puolueita, joiden edustajat ovat joko kaikki tai suurimmalta osin miehen ja naisen avioliiton kannalla eli keskustaa, perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja. Tämän järjestelmän etuja ovat jo kymmenet oppilassukupolvet huomaamattaan täysimittaisesti hyödyntäneet. SOTEN lisäksi uhkana ovat hal- lituksen esitykset toisen asteen koulutuksen rahoitusta ja järjestämistä koskevien lakien muuttamiseksi. Taistelu jatkuu. Nykymallilla kun kotiapu viipyy asiakkaan luona vain 5-10 minuuttia kerrallaan. Terttu Ryyppö ent. Tämä avioliittokamppailu voidaan vielä voittaa. Nykyinen hallitus ei ehdi saada asiaan liittyvää lainsäädäntöä valmiiksi. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee viemään kunnilta suuren osan välitöntä päätösvaltaa. tökehityksen lisäksi talousongelmat, joita valtio työntää enenevästi kunnille. Ymmärrän yhteiskunnan huono-osaisia, joka huonoosaisuus näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle, se kierre tulisi saada katkaistua. Perustuslain 121 § mukaan ?Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon?. Kunnallinen määräysvalta kuntaa ja kuntalaisia koskevissa asioissa on parhaillaan todellisesti ja vakavasti rapautumassa
Sen pitää myös estää hakijaa hakemasta kohteisiin, joihin esimerkiksi taustatutkinnot ja työkokemus eivät riitä. helmikuuta. Laaninen lupaili, että risteilyn jälkeen voi soida päässä muutakin kuin Sipilän ja Laanisen puheita.. Apila kun saattaa vähän irrotella. KESKUSTAN joukkueessa on eduskuntavaaleissa kaikkiaan 216 ehdokasta. Tähän pitää tottua. Laanisen mielestä asetelmat ovat kääntyneet monessa mielessä nurin päin. Sen hyväksi havaittuja käytäntöjä ei kuitenkaan siirretty uuteen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiseen hakujärjestelmään. Kullakin yhtiöllä on pääosin edelleen omanlaisensa, eri pelaajaryhmille suunnatut tuotteet. Keskustan kansanedustajat korostavat, että yhtiöt tuottavat edunsaajilleen vuodessa noin miljardi euroa. . keskusta on Laanisen mukaan kierrättänyt; yhdistellyt vanhoista eduskunta- ja kuntakampanjoistaan. Naapuripuolueiden tekemisiä ei ole tarvinnut vakoilla. Tupaillassa vilahti sellainenkin kummallisuus kuin Apilan vapautusliike. Jos muutoksia halutaan tehdä, valmistelun tulee tapahtua avoimesti ja edunsaajia on kuultava tasapuolisesti. Suomalaisen rahapelijärjestelmän tulevaisuuden linjaaminen kuuluu seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Paloniemi: ?Korkeakoulujen hakujärjestelmä on susi? AMMATTIKORKEAKOULUILLA on tähän saakka ollut toi- miva hakujärjestelmä. puo- Naapuripuolueiden tekemisiä ei ole tarvinnut vakoilla. lueen jäseneksi. Verkossakin voi vaaleja tukea. Keskustan uusittu verkkokauppa on avattu. Joulupukin konttiin sopisi Laanisen mielestä mainiosti Pääministeri -peli, jossa kuulemma Päivi Räsänenkin voi voittaa pääpotin. Rahaa ei saa kuin pyytämällä. Jokainen somessa julkaistu mielipide pitää olla yhtä punnittu kuin kirjoittaisi Helsingin Sanomiin tai maakuntalehteen mielipidesivulle, monissa liemissä keitetty Laaninen opasti. KESKUSTAA haastetaan ja arvostellaan joka suunnalta. Kirje ei pakota ketään mihinkään eikä ketään ole liitetty ?vahingossa. Nyt tämä järjestelmän toiminto ei toimi, Paloniemi kertoo. Timo Laanisen mielestä nyt on viisaampaa juoda vissyä kuin fiilistellä skumppalasin kanssa. Kuva: Jari Laukkanen Laaninen: ?Möläykset saavat julkisuutta? Puoluesihteeri opasti ehdokkaita ja tukiryhmäläisiä PIRJO KONTIO HELSINKI JOKAINEN möläys saa paljon julkisuutta, muistutti puoluesihteeri Timo Laaninen keskustan ehdokasjoukkoa ja tukiryhmäläisiä puolueen virtuaalisessa tupaillassa. Sosiaalisessa mediassa pitää kyllä näkyä, mutta aina on harkinnan paikka ennen kuin painaa enteriä ja julkaisee ajatuksensa. . Heistä on jo tiedossa 205. Ehdokkaansa ja muut vaali-intoilijat keskusta lastaa laivaan 7.8. Nyt korkeakoulut ovat vaikeuksissa. . Sitä saa ja täytyy pyytää, Laaninen opasti. Miten vaalirahoitus kerätään pilkulleen oikealla tavalla, selviää vaalirahoitussäännöistä. MONET suomalaiset saavat tällä viikolla kepupostia. Puolue lähestyy suomalaisia eduskuntavaalikampanjansa rahoituksen merkeissä. Yleensähän oppositiojohtaja haastaa pääministerin. Galluphurmoksesta ei ainakaan Laanista kannata syyttää. Pelin hinnasta menee osa ehdokkaille. SEN JO TIEDÄMME, että keskusta kampanjoi vihreällä, turkoosilla, pinkillä ja luumulla. Värit näkyvät paidoissa, rintanapeissa ja ties missä. Kampanjatunnuksensa ?Suomi kuntoon. Sen turvin tehtävällä järjestötyöllä on valtava merkitys suomalaisten kokemalle hyvinvoinnille. Kannattaa seurata keskustan viestintää. Järjestötyötä ei saa vaarantaa. EU on juuri todennut Suomen rahapelimonopolin hyväksi. 22 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Fintoto vastaa hevospelien järjestämisestä. Kuva: Petra Pöyliö Keskusta torjuu peliyhtiöiden yhdistämisen KESKUSTA ei hyväksy Stubbin hallituksen suunnitelmia Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton yhdistämisestä. Suomalainen tapa järjestää rahapelaaminen on osoittanut toimivuutensa niin asiakkaiden, edunsaajien kuin koko yhteiskunnan kannalta vastuullisesti, korostavat Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen jäsen Anu Vehviläinen, Suomen Hippoksen puheenjohtaja Mika Lintilä ja Veikkauksen hallintoneuvoston jäsenet Sirkka-Liisa Anttila ja Jari Leppä. . Hän vakuuttaa, että nöyrin mielin mennään koko ajan. Uusi järjestelmä on pahasti keskeneräinen ja ongelmat sitä luokkaa, etteivät opiskelijoiden oikeudet toteudu, arvioi keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi. Ammattikorkeakoulut eivät esimerkiksi saaneet järjestelmästä tietoja, jotta syksyn valintakoekutsuja olisi voitu lähettää ajoissa. Myöskään hakukelpoisuuden tarkistaminen ei valmistunut ajoissa. Jotkut opiskelijat ovat myös saaneet väärin perustein ilmoituksia sisäänpääsystä ammattikorkeakouluun. Hakijan näkökulmasta hakulomake on ollut helppo täyttää mutta helppoudesta on seurannut se, että lomake ei ole juurikaan ohjannut hakijaa ja suurin osa hakemuksista on täytetty väärin. Esimerkiksi ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin hakevat ovat hakeneet sellaisiin kohteisiin, joihin heillä ei ole kelpoisuutta. . Erityisen kovaa kommenttia tulee kokoomuksen suunnalta, Laaninen arvioi. . Ylen vaalitentin jälkeen uutisoitiin, että pääministeri Alexander Stubb haastoi Juha Sipilän. Tästäkään syystä yhdistämistä ei tarvita, keskustan edustajat huomauttavat. Kansanedustajien mielestä on myös kyseenalaista, että viittä kuukautta ennen vaaleja aletaan ohi hallitusohjelman valmistella näin perustavanlaatuista uudistusta. . Ja jos tulee huonoja uutista, entistä nöyremmin täytyy toimia. Sen toki Laaninenkin myönsi tuntevansa, että virta vie nyt vahvasti keskustaan päin. RAHAA keskusta yrittää hankkia eduskuntavaalikampanjaansa pienistä puroista. Ajatus menee näin: jos se onnistui Yhdysvalloissa, miksei meilläkin. Barack Obaman presidenttikampanjassa lahjoittaja antoi keskimäärin 80 dollaria. Lomakkeen pitää olla kaikille hakijoille selkeä. Kassaan kertyi satojen miljoonien potti.
Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Tapaat täällä myös Annikan klo 12-14.30 sekä muita eduskuntavaaliehdokkaitamme. Pyhäranta, Py:n syyskokous pe 12.12. klo 18 Kaukan Kyläkoti. 25 e. klo 18 alk. klo 10?15 Leineperin Ruukin joulutorilla Keskustan Ulvilan kunnallisjärjestön teltta. Mukana keehdokas Olavi Ala-Nissilä. Pöytyä, Perinteiset Kyrön joulumarkkinat la 13.12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten henkilövalinnat vuodelle 2015. Hiihtoa, laskettelua, moottorikelkkasafari, jääcurling yms. Hotellihuoneet 2 tai 3:lle, myös isoja huoneita. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. budjetti, sääntömääräiset asiat sekä paikallisyhdistysten tulevaisuus. Myrskylä, keskustan py:t (Keskustan Myrskylän paikallisosasto, Keskustanaisten Myrskylän paikallisyhdistys, Keskustapuolueen Pakila-Kankkilan paikallisosasto, Maalaisliiton Latvasyrjän paikallisosasto sekä Myrskylän Keskustanuoret NKL) kokoontuvat syyskokouksiinsa ma 15.12. Johtokunta klo 18. Hauho, syyskokous to 11.12. Mukana ke-ehdokas Annina Ruottu. Raisio, Keskustaväen Joulunalusjuhla pe 12.12. 33, 50100 Mikkeli 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Tärkeää. Johtokunta klo 18.30. Lemin Keskustanaiset, syyskokous ma 8.12. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Su 7.12. klo 18 Turun lentoasemalla 1. klo 18 Turun kj:n tiloissa, Mestarinkatu 2:ssa. Lemu, Vesaisten syyskokous ti 9.12. klo 18.30 Lemun koululla. lyhytkurssi ja toukok. turneereissu Savoon. Raisio, Vesaisten joulukorttitalkoot ja syyskokous su 7.12. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Ohjelmassa ruokailu, elävää tanssimusiikkia, ohjelmaa ja eduskuntavaaliehdokkaita paikalla. Kokouksessa on esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Espoo, Keskustan Pohjois-Espoon py:n sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulut to 11.12. keilaaminen ennen joululomaa 19.12. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna joka per- jantai vuoden 2014 loppuun. 0440854590. Auranmaa, Vesaisten syyskokous Aura-Tarvasjoki ja Marttila to 11.12. 040-1417326. Hiihtoloma Saariselällä Holli Laaninhovi, lapintäysihoito. Viim. Keskustelua alustaa VTT Pekka Perttula. Mukaan pikkujoulupaketti. Karkkila, kj:n sääntömääräinen syyskokous su 7.12 klo 19 ABC-Masuuni yläkabinetti. Keilahallilla klo 13-14. Ilmoittautumiset tarjoiluja varten 10.12. mennessä aino.piippo@keskusta.fi Keskustan Agrarit ry, sääntömääräinen syyskokous 15.12. Käsitellään valtuuston 15.12. Saariselkä ja takaisi. Ilmoittautuminen sekä lisätiedot satakunta@keskustanuoret.fi Rauma, itäisen py:n syyskokous 12.12. Esillä sääntömääräiset asiat. Turku, kj:n syyskokous ti 16.12. Esillä syyskokousasioiden lisäksi osaston yhdistäminen Maskun Vesaisiin, sekä paikallisten lasten ja nuorten muistaminen. Loimaa, Hirvikosken seudun py:n syyskokous ti 9. klo 19 Osuuspankin kerhohuoneessa. klo 19, yhdessäoloamme juhlistavat ke Ari Torniainen Cygnaeuksenk. Kirkkotie 5, 14700 Hauho. klo 17.15 Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen syyskokous Porin kaupungintalon valtuustosali, Hallituskatu 12. kerroksen VIP- tiloissa. Lentoaseman tulevaisuuden näkymistä alustaa lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen. Kahvitarjoilu. Hyvinkää, py. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Esillä sääntömääräiset asiat. Turku, Läntisen py:n syyskokous ma 15.12. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita ja mielenkiintoisia alustajia ym. Esillä sääntömääräiset asiat sekä keskustanaisten ja keskustanuorten toiminnan fuusioiminen muihin paikallisyhdistyksiin. 041 721 7574 tai sähköpostitse. KARJALA Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi, pukinkonttiin.. klo 9-13 Kyrön joulumarkkinoilla Keskustan osastolla. Loimaa, Kj:n syyskokous su 14.12. klo 17, kokouspaikkana valtuustosali. klo 12-16. Ohjelmassa toiminnan kehittäminen - Kokemuksia ja perustietoa Keskustasta sekä toiminnan kehittäminen jatkossa. Henkilöhinnat 3h huoneessa 500?/aikuinen, 405?/ 12-16v, 325?/4-11v 90?/1-3v. Samalla MSL:n luento A. Rinnelipuista 25% alennus. 12. klo 19 Tammelan Paloaseman kokoushuoneessa. 13 piiritoimisto Isokatu 2 Kokkola. Fuusioissa toinen käsittely. Karkkila, Pohjoisen paikallisosaston syyskokous to 18.12. Kokouksen päätteeksi pikkujoulut. 040 418 1150. PIRKANMAA Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.12. Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Risteily, Muistathan tehdä paikkavarauksesi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.-8.2. Varaukset 7.1. Esillä kuntaa koskevat ajankohtaiset keskustelut mm. uudella ajalla klo 14-15, helmik. klo 15 alkaen piiritoimistolla. Mommila, py:n syyskokous su 7.12. klo 19. Piirihallitus kokoontuu 11. Tule tapaamaan ja keskustelemaan. Pe 12.12. mennessä Ikaalisten Matkatoimistosta, 03-45800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Luvassa mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. klo 18 Vaihtoehtona Keskusta ?keskustelutilaisuus Porin kaupungintalon valtuustosali, Hallituskatu 12. klo 18 Espoon valtuustotalolla, Keskustan ryhmähuoneessa, os. klo 16:30 MTK:ssa. UUSIMAA Nurmijärvi, kj:n syyskokous ma 8.12. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa. klo 9-14. klo 16 Terttu Vakkurin luona, Kirstinmäki 15 F, Espoo. klo 18.30 Minna Anttosen luona Mäntymäentie 3, AURA. klo 19 Loimaan kunnantalolla, Kanta- Loimaantie 7. Alustajana Olavi Ala-Nissilä. Piiri, Kunnallistoimikunnan järjestämä tilaisuus ke 10.12. Liput myynnissä kunnallisjärjestöissä ja piiritoimistossa. PÄIJÄT-HÄME Hartolan Eteläinen, py:n syyskokous ti. Ota rohkeasti yhteyttä. asialista. Porrassalmenk. klo 18 piiritoimistolla. Salo, Perniön Ylikulman py:n syyskokous ma 15.12. klo 14-18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 2 krs. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18 Taidemuseossa, Hämeenkatu 3 D, II kerros. Glögitarjoilu. Piiri, Sotetoimikunnan vuoden viimeinen palaveri ke 17.12. Suominen. Bussi Salo . 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Nakkila, valtuustoryhmän avoin kokous su 14.12. Kahvitarjoilu. Keskustan Hämeenlinna-Vanaja py:n sääntömääräinen syyskokous su 7.12. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Vieraana Eero Lankia. Kanta-Espoo, syyskokous 7.12. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat ja puoluevaltuuston suosittelema jäsenmaksu-uudistus. Pikkujoulun aloitamme n. klo 20 Saarijärvellä. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 12 alkaen. Arpajaiset Tapiolan Keskustakerho ry, sääntömääräinen syyskokous ke 10.12. klo 18 Espoon Järjestötuvalla, Kauppamiehentie 6, Tapiola. klo 12.30 alkaen. Esityslistalla mm. luottamushenkilöpaikat 2015-2016. Tampere; MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 11.12. Ilmoittautuminen saapumisesta 9.12 mennessä piiritoimistoon tai Mika Munkille puh. Klo 18 Tyks:n Sapan liikelaitoksen tiloissa T -sairaala, treffit Infon lasikopin edessä klo. 17.45. Espoonkatu 5. Ilmoittautuminen 15.12. klo 18 kirjastotalo Metson Martikainen-salissa (yläkerta), apulaispormestari Mikko Aaltonen alustaa aiheesta ?Tampereen sote-palvelut nyt ja tulevaisuudessa?. Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, to 18.12. klo 18. Tapani Termosella, Sahakayläntie 123, Hietoinen. Keski-Tammela, py:n syyskokous to 11.12. 9 A 5. Ilmoittautumiset 8.12. Alustajana ke-ehdokas Olavi AlaNissilä. Aura, PY syyskokous su 14.12. klo 18 Pöytyän virastotalon kokoushuoneella (Yläneentie 11B). klo 18 Turun nuorten taide- ja toimintatalo Vimman Teatteri-salissa (Aurakatu 16, 2. klo 19 alkaen kahvila Joutsenessa, Keskuskatu 7, Joutseno. Johtokunta klo 18.30. Nuijamaa, py:n vuosi- ja syyskokoukset sekä perinteinen pikkujoulu Kuusirannassa ti 9.12. Turku . Järjestämme risteilylle bussikuljetuksen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Mukana eduskuntaehdokkaita. klo 18 alkaen Vaskoinmäen 43. Hintsalla perinteisin ohjelmin, juhlavieraaksi saamme varapj. kl. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Porin keskustan valtuustoryhmän ja opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Kokousasioitten käsittelyn jälkeen keskustellaan kansanedustaja Antti Kaikkosen alustuksen pohjalta aiheesta: SOTÈ. uudistus ja metropolihallinto - mikä on Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään tulevaisuus. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. ke Anu Vehviläisen. Piiritoimisto, Olet lämpimästi tervetullut glögille pe 12.12. klo 18 Helena ja Eero Knaapisella, osoitteessa Erveläntie 881, Knaapila. Sääntömääräinen syyskokous ti 9.12. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, kj:n ylimääräinen kokous piiritoimistolla Näsilinnankatu 23 A1 ke 10.12. Varaukset kuljetukseen varsinais-suomi@keskusta.fi tai Leenalle 050 5648747. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Hämeenlinna. Taidemuseossa voi tutustua ON/OFF Liikkuvia veistoksia näyttelyyn. alkaen klo 18. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO ITÄ-SAVON PIIRI POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Kotka, py:n kokous Paavo ja Pirkko Koskelalla, Kalliorinne 14, 48310 Mussalossa ma 8.12. Mukaan toivotaan 2-3 henkilöä kunnallisjärjestöstä / pitäjäpaikallisyhdistyksestä. Jouluinen tarjoilu. Joulupukki toivoo iloista mieltä ja pientä joulupakettia mukaan. Myrskylä, kj:n syyskokous ma 15.12. klo 18 Osuuspankin kerhohuoneessa. klo 18. Hauho Op, kerhohuone. Piirin kehittämis-seminaari to 11.12. klo 18-21 Hämeenlinnan kirjaston musiikkisalissa, Lukiokatu 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sekä puoluevaltuuston suositus jäsenmaksusta. Hallitus klo 17. Piiritoimiston perinteinen joulupuuro tarjolla pe 19.12. Samana päivänä klo 17 kunnanvirastolla seuraavat paikallisyhdistysten syyskokoukset: Rajamäen py, Palojoen py, Nurmijärven py. Vihti, Keskustan Jokikunnan py: Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 7.12. Mukana nurmijärveläiset ke-ehdokkaat Iikka Kantola ja Matti Vanhanen. mennessä. timo.silvan@mapmedical.fi tai saara. kiuru@keskusta.fi Yhteistyössä MSL:n kanssa. Keskustalainen illanvietto pe 16.1. klo 18-24 Hauhotalossa os. mennessä A. Klo 17 johtokunta. Vierailu Eduskuntaan Satakunnan Keskustanuorten kanssa pe 12.12. Kahvitarjoilu. HELSINKI Keskustanaisten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous 12.12. klo 18 Mellunmäen vanha ostoskeskus, Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki. klo 17 Nakkila-Luvian op:n kokoustilassa. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Klo 13. klo 18.30 Onni ja Liisa Valtasen luona Arolantie 36, Kolla. SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. klo 19. klo 16.-18. Tammikuussa aloitamme 9.1. klo 18. Hanna Mäkäräinen ja Sapan jk: n vpj Riitta Karjalainen. Tilaisuus on avoin kaikille ilmoittautu- minen viimeistään pari päivää ennen palaveria M. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759, laitetaan posti kulkemaan. Parjala, py:n syyskokous pe 5.12. Glögitarjoilu! Pöytyä, ke Esko Kiviranta tavattavissa la 13.12. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. 23 Keskustassa tapahtuu Keskustan ruotsinkielinen piirin ry, syyskokous su 7.12. Keskustan teltalla runsaasti ke-ehdokkaita. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Kahvi klo 18-18.30. Pe 12.12. Karila p. 9.12. Pääsylipun h. krs.). klo 16 Auteloilla, Iso Karhunkorventie 372, Jokikunta. Kokouksen jälkeen yhteinen Pikkujoulu Uudenmaan Keskustanaisten kanssa. klo 19 Vanhustentalon kerhohuoneella. Paikalla keehdokkaita. Eero ja Anneli Vainiolla, Tuomonkuja 8 B. Pöytyä, Valtuustoryhmän ja jäsenten yhteinen kk-palaveri su 7.12. Lisätietoja pj Jim Engbergilta. Lapinjärvi, kj:n syyskokous Mehiläispesässä su 7.12. Vierailua johtaa Sapa- liikelaitoksen toim.joht. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. Tervetuloa! Kahvitarjoilun vuoksi pyydän teitä ilmoittamaan pääsettekö kokoukseen. Ilmoittaudu Hannulle p. Esillä valtuustoasiat ja muuta ajankohtaista. Turku, Itäisen py:n syyskokous ti 9.12. klo 18.30 Osuuspankin kerhohuoneessa
Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Vesaiset järjestävät kaikille lapsille ja perheille avoimet pikkujoulut ti 9.12 klo 17.30-19.00. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. klo 18.30 piiritoimistolla. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5-tietä pitkin. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. Käsittelyssä eduskuntavaalit. Ruvaslahti, py:n syyskokous su 7.12. klo 13 Ruvaslahden koululla. Bussi kulkee Mikkelin kautta. . Kynnys avun pyytämiselle ja saamiselle on asetettava matalalle. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi. 14.12. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. klo 18 tupaillan yhteydessä Pieksämäen järjestötalolla os. Muistetaan, että joulu on ennen kaikkea lasten juhla. klo 19 Mansikkamökillä, Lievolantie 100, sääntömääräiset asiat. Kuoringa, py:ten (ent. klo 16 valtuustosalissa. KAINUU Tervetuloa evästämään Keskustan ke-ehdokas Marisanna Jarvaa ja kuulemaan, miten voit tulla iloiseen kampanjatiimiimme auttamaan sinulle sopivalla tavalla! Marisannan kannustajien Kampanjapajat ovat: Kajaanissa ma 9.12. Käynti Kauppakadun Rosson vierestä olevasta porttikongista oikealle. Paikalla ke Ari Torniainen. Muistathan varata oman paikkasi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.8.2. Esillä yhdistyksen lakkauttaminen. Johtokunta klo 18. Teuva, Komsin py:n syyskokous to 11.12. klo 13-16 Pikkujouluaskartelu yhteistyössä Mimosan kanssa. Ohjelmassa mm. 4, II-kerros. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Piiritoimisto on avoinna ma ja ti klo 9-14, muina aikoina sopimuksen mukaan. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Samalla yhdistyksen pikkujoulut. Piiri järjestää risteilylle bussikuljetuksen, bussi lähtee Parikkalasta. toiminnanjohtaja/Keskustanaiset Elina Lappalainen p. klo 12 Tunnilan Kiikkurannassa. Paikkavaraukset ja hintatiedustelut Tuijalta, puh. Tasakatu 2 . Myös muut ehdokkaat ovat tervetulleita! Pieksämäki. Johtokunta klo 12.30. Rääkkylä, Salokylän py:n syyskokous ma 8.12. Näytös alkaa klo 13. 040 7585180. ITÄ-SAVO Ahvionsaari, py, sääntömääräinen syyskokous ti 9.12. klo 17 kahvila Murusessa ja Puolangalla ke 10.12. Kiieessalo-Papelonsaaren ja Käsämän py:t) syyskokous ma 8.12. Paikalla kansanedustaja Eero Reijonen. Polvijärvi, py:n syyskokous ti 9.12. Otathan yhteyttä: vt. klo 18. Valtuustosalissa kahvitarjoilu klo 17.30. Mikkelin seudun vesaiset, syyskokous 9.12 klo 16.30 Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 18, ravintola Esteri. Kokouksessa mukana ke Ari Torniainen. Lemi, kj, syyskokous ke 10.12. Myös päivälliset ja lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. klo 18 Kunnantuvalla. Nevalan ja Ravattilan py:n syyskokous toimitalolla ke 10.12. klo 16.30 Ravintola Huviretkessä. Menossa mukana myös Hanna Kosonen. Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. Lähtö Kerimäeltä klo 7:00. Näytös alkaa klo 13. Paikka on Makumaan (Maatalon) takkahuone (ilman takkaa) Osoite on Kauppakatu 19 D. Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mikkeli. klo 18 keskustan toimistolla. Tervetuloa evästämään ke-ehdokas Marisanna Jarvaa ja tekemään yhdessä Pohjoisen Kansan Edustajaa! Kampanjapajamme ovat Kajaanissa ti 9.12. Kokouksessa käsitellään Enonkosken luottamushenkilövalinnat vuosille 2015-2016. Pistala, py, sääntömääräinen syyskokous ke 10.12. klo 19 Enonkosken kunnanvirastolla, Kahvitarjoilu klo 18:30 alkaen. 040 415 8759. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 POHJOIS-SAVO Kortteinen, py:n syyskokous su 7.12. klo 18.30 Jokelassa. Pieksämäki, Keskustan kirkkovaltuuston ryhmän jäsenet (kirkkovaltuutetut) kokous ti 9.12. Nykyään tällaiset yhteisöt puuttuvat perheiltä. Kun perheet joutuvat usein pakottavista syistä asumaan kaukana isovanhemmista ja muista läheisistä, olisi tärkeää, että perheet saisivat kokea yhteisöllisyyttä muulla tavoin. Me vesaiset kannustamme tutustumaan naapureihin, hakeutumaan varamummo- ja pappatoimintaan, perhekerhoihin ja muuhun toimintaan, mistä perheet voivat saada ystäviä ja vertaistukea. VESAISTEN tulevan vuoden valtakunnallisista tapahtumista mainittakoon koko perheen matka Kolmårdeniin kesäkuussa ja perheiden talviurheilupäivä maaliskuussa sekä kesäurheilupäivä elokuussa. kello 18 Sallisilla, Riihilahdentie 44. Kukaan ei jaksa yksin kasvattaa lapsia ja olla hyvä vanhempi. Aikaisemmin perheillä oli isovanhemmat, naapurit ja usein koko kylä lasten kasvatusapuna. Ohjelmassa on jouluisia leikkejä ja lauluja, tarjoilua sekä hyvää vesaisseuraa. Luvassa takuuvarmasti mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Tahto Pohjoisesta ry ja MSL-opintokeskus. Itä-Kajaani, syyskokous 8.12. klo 18 RinssiEverstissä. klo 18 ravintola Esterissä. Mieslahti, keskustan py:n vuosikokous Kainuun Opistolla su 14.12. klo 18 Irma-Liisa Viitamäellä. Seinäjoki, Läntisen py:n syyskokous ti 9.12. klo 18.30. ym. 24 Keskustassa tapahtuu kolumni Hyvinvointia perheille VIIME aikoina olemme joutuneet jälleen lukemaan järkyt- täviä uutisia lapsiperheiden tragedioista. On äärimmäisen huolestuttavaa, että Suomessa lapsiperheiden pahoinvointiin ei pystytä reagoimaan riittävän aikaisin. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Rääkkylä, Kj ry:n syyskokous 11.12. klo 18.30 kunnanvirastotalolla esillä sääntöjen määräämät asiat sekä py:ten Sintsi, Nieminen, Haapasalmi, Jaama, Varpasalo ja kirkonkylä lakkauttaminen ja sulattaminen Rääkkylän pitäjäyhdistykseen. Kontiolahden vesaiset, syyskokous 11.12. ja Vesaiset tj. Järj. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. musiikkiesityksiä, arvontaa ja joulupukki vierailee. klo 18 Mutakatissa. 040 7210636 / Elina. Keskusta tarjoaa jouluglögiä ja pipareita la 13.12: Jyväskylä klo 10-14, kävelykatu, Jämsä klo 9-11, Jämsän äijän aukio, Karstula klo 10-13, S-market, Konnevesi klo 10-12, K-market, Kinnula klo 10-13, tori, Laukaa klo 10-14, K-market, Muurame klo 10-13, Uusi kauppakeskus, Viitasaari klo 1014, Uusi Keilahalli (Keskitie 8), Uurainen klo 10-12, tori, Äänekoski klo 1012, Citymarket. Kj:n sääntömääräinen syyskokous ma 15.12. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. klo 19. Keskustakahvit Lappeenrannassa Kesämäen leipomon kahvilassa la 13.12 klo 10-11.30. Tarjoilun vuoksi ilm. ma 8.12. Heidän tulisi olla täydellisiä äitejä ja isiä, työntekijöitä, puolisoja ja ystäviä. Tämä kaikki heidän tulisi lisäksi toteuttaa usein ilman minkäänlaista tukiverkostoa ympärillä. Vaikeudet voivat tulla vastaan kenelle vain. Mukana ke-ehdokas Pasi Kivisaari. Teuva, py:n ( kk:n) syyskokous ti 9.12. klo 18 Värjärin kamarissa (ent. Janne Tarima p. klo 17. Paikalla Marisanna Jarva. ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Hallilanvuoren py:n syyskokous Toimintojen Talon kokoushuoneessa ma 8.12. Turha byrokratia on karsittava pois. Hallituksen leikkaukset niin kotihoidontukeen, lapsilisään, koulutukseen kuin peruspalveluihin ovat kylmää kyytiä lapsiperheille. Eniten leikkauksista kärsivät pienituloiset lapsiperheet, joilla on jo valmiiksi vaikeuksia selvitä päivästä toiseen minimaalisella budjetilla. klo 19.15 Otto Syreenin talossa. Esillä sääntömääräiset asiat sekä liittyminen toisen py:n kanssa.. klo 17, Kahvila Murunen ja Puolangalla ke 10.12. klo 18 Ari Pitkosella, Uunrauniontie 310. klo 19 Liisa Tiaisella. Enonkoski, kj, sääntömääräinen syyskokous ti 9.12. Kokouksessa paikalla Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsen Tuukka Suomalainen. Kaipola, py, sääntömääräinen syyskokous to 11.12. Tervetuloa. Johtokunnan kokous samassa paikassa klo 17.30. Teuva, Keskustan Norin py:n sääntömääräinen syyskokous ma 8.12. Johtokunta klo 17.30. Ilmajoki, py:n syyskokous 9.12. Avunantaminen on tällöin jo myöhässä. Tämän päivän vanhemmille on asetettu todella suuret paineet joka puolelta. Tarjolla joulupuuroa! Enonkoski, kirkonkylän py, sääntömääräinen syyskokous 11.12. Annetaan lasten jouluun paljon iloa ja yhdessäoloa. Mirja Vehkaperä Vesaisten keskusliiton puheenjohtaja ja rovasti Risto Savolainen. klo 19 Norin palvelutalolla. Tuuri, py:n toinen lopetuskokous 9.12. klo 18 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00. Bussi kulkee Mikkelin kautta. klo 18 Kotiseutukeskuksessa. Kaikille lapsille ja lapsenmielisille piparikurssi samassa paikassa klo 17. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. klo 1114 Keskuskoululla. klo 14 Raija ja Martti Hämäläisellä, Ihastjärventie 234. Vasta uupuneiden vanhempien traagiset teot saavat viranomaiset toimimaan. klo 18.30 Ritva Kalliolla. Sulkava, Pohjoinen py, sääntömääräinen syyskokous su 14.12. mennessä tekstiviestillä p. Tarjolla joulupuuroa, glögiä ja kahvia. Lappeenranta, kj ry:n syyskokous ke 10.12. Joulupukki vierailee Jyväskylän kävelykadulla klo 10.30. Pihlajavesi, py:n sääntömääräinen syyskokous su 14.12. 8.2.2015. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17.30. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Käyntikeskuskadun puolelta. Asiana seurakunnan paikkaneuvottelut. Kaavi, kj:n syyskokous ma 8.12. klo 18 Pihlajaveden Kauppalassa. Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Johtokunta kokoontuu klo 11:30. Rantasalmi, kj:n sääntömääräinen Kaavin Keskustanaiset, syyskokous ma 8.12. Paikalla kansanedustajaehdokkaita. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. 050 4485085, Vesaiset tj. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. 040 5050021, Keskustanuoret tj. Omat tonttulakit mukaan! Ihastjärvi, py sääntömääräinen syyskokous su 14.12. Käsitellään syyskokousasiat. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Mikkelin Keskustanaiset, py johtokunnan kokous ma 8.12. Noora Ruuth p. Eeva Harjula p. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. P.S. klo 18 Käsämän Teboililla. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret, ylimääräinen yleinen kokous la 6.12 klo 14.15 piiritoimisto Apilalla, Siltakatu 22, Joensuu. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita, mielenkiintoisia alustajia ym. Osallistuminen ja yhdessäolo voimaannuttavat, joten tule mukaan tapahtumiimme ympäri Suomen. Pian pääsemme rauhoittumaan joulunaikaan. Tervetuloa suunnittelemaan tulevan vuoden toimintaa jouluglögin merkeissä. syyskokous to 11.12. Huom! Toimi pian, sillä osa hyttiluokista alkaa olla jo loppuunmyytyjä. POHJOIS-KARJALA Liperin Keskustanuoret, syyskokous pe 5.12. Askartelua, hemmottelua, mehua ja pipareita. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. Paikalla eduskuntavaaliehdokas Pekka Pöyry. kunnantalo). Sairastuminen, taloudelliset vaikeudet sekä ihmissuhde- ja mielenterveydenongelmat ovat yleisimpiä syitä lapsiperheiden ahdinkoon. Kun vaikeudet alkavat kasaantua, vanhempien henkinen ja fyysinen jaksaminen ovat tiukoilla. TÄLLAISESSA tilanteessa lapsiperheiden tulee saada no- peasti konkreettista apua, jotta ongelmat eivät ehdi paisua liian suuriksi. Tuki voi olla esimerkiksi keskusteluapua, kodinhoitoapua tai lastenhoitoapua. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. klo 19 Eija Soljennolla, Louhelantie 4 A 1. Huomio muuttunut kokouspaikka. Keskustanaiset Sulkava osallistuvat Joulumyyjäisiin su 14.12. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Hallitus on valinnut lapsiperheet jättisäästöjen kohteeksi, ja tämä on hallitukselta arvovalinta. VESAISTEN keskusliiton ensi vuoden teemana on hyvinvointia perheille. Korostamme toiminnassamme yhteisöllisyyttä, ylisukupolvisuutta sekä paikallista toimintaa. klo 16.30 Uuden kirkon tiloissa Keskuskadulla. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa
Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 7.12. klo 11-13 Oulun Rotuaarilla: Riikka Moi! - valoa jouluun! Kirkkokatu, Oulu. Kempele. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä keskustelua ajankohtaisista asioista. klo 19 Ainolassa, Järvikyläntie 191. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Johtokunta klo 18.30. Oulu. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä keskustelua ajankohtaisista asioista. klo 18 hotelli-ravintola Lasarettiin, Ouluun! Illan keskusteluteemana: ?Mitä Suomen perheet tarvitsevat nyt?. Johtokunta klo 18. Kuusamo. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 11.12. klo 18.30 Kaupungintalon valtuustosalissa. klo 17.30 toimistolla, Valtakatu 25, 2. 040 196 3565 www.siirtolankelomokit.fi Elinan Kotileipomo Meiltä kaikki gluteenittomat juhlaan ja arkeen. Kaikki haluavat herkutella. Elinan Kotileipomo - Maalismaantie 1015 91200 Yli-Ii puh. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Kuva: Jaana Viilo www.suomenmaa.fi. Mukana ke -ehdokas Niilo Keränen. klo 18 Oulunlahden koulun ruokalassa, Fiskarintie 2. klo 15 kaupungintalon valtuustosalissa. Valtakirjojen tarkastus klo 14.30. KESKUSTANAISET Kuusamo. Johtokunta klo 17. Illan aikana tehdyistä ostoksista luvassa alennusta. UUTUUS PERÄPOHJOLA Simo, kj:n syyskokous ma 8.12. klo 18 valtuustosalissa. Kokouksen jälkeen ruokailu, sitovat ilm. 1.12. Kokouksen jälkeen kahvi- ja glögitarjoilu. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Mukana ke-ehdokas Ulla Parviainen. Kärsämäki. Esillä sääntömääräiset asiat sekä vuosien 2015 - 2016 henkilövalinnat. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten pikkujoulu 14.12. ja siht. klo 18 alkaen Tervolan Nuorisoseuran talolla. mennessä: erja_komulainen@ hotmail.co m Raahe. klo 18 Maanselän en t. Joululauluja. klo 16 kunnanvirastolla. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Oulainen. Kahvitus klo 18. Oulu. krs. Johtokunta kokoontuu klo 16.30 ja paikallisyhdistykset kunnallisjärjestön jälkeen. Kokouksen päälle jouluruokailu, ilmoittautumiset Ulla Miettuselle, 0400 337159. Lappilaisten eduskuntavaaliehdokkaiden sekä tukiryhmien koulutus Rovaniemellä la 13.12. klo 19 Tek- Kuusamo. Soittaa tanssiorkesteri Ylix. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 14.12. klo 15 valtuustosalissa. Johtokun- ta klo 14.30. Kempele. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Johtokunta klo 17.30. Oulu. klo 18 Oulussa keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Ohjelmalliset iltamat pe 12.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 11.12. klo 19 Konttilassa. Nivala. klo 18 valtuustosalissa. (08) 8172 650 - info@elinan.fi - www.elinan.fi Jätkänkynttelikköjä olivat vastaanottamassa piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen ja ideamies Mikko Kiio. Johtokunta klo 19. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Pudasjärvi. klo 18.30 Pappilankankaan hiihtomajalla. klo 19 Esko Päkkilällä. Yli-iin Alakylien py:n sääntömääräinen syyskokous ma 8.12. Kunnallisjärjestön johtokunnan, valtuustoryhmän ja paikallisosastojen puh.joht. Käsitellään myös vuosikokousasiat sekä yhtenäiseen jäsenmaksukäytäntöön siirtyminen. Oulu. Oulunlahden py:n sääntömääräinen syyskokous ma 15.12. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön uudistaminen. klo 18 Risto Kinnusella. Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800. Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta maakuntaan: ti 9.12. yhteiskokous ti 9.12. Johtokunta ja paikallisyhdistysten puheenjohtajat kokoontuvat klo 17. Kahvitarjoilu. Simo, kj:n syyskokous ma 8.12. Mukana puheenjohtaja Juha Sipilä. Aikataulut reiteistä myöhemmin tällä palstalla. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna perjantaina 5.12. Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 10.12. Bussi kulkee reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. Hinta meno-paluu 60?/hlö. Iltapalakahvit. Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015. Piiri järjestää yhteiskyydin puolueen eduskuntavaaliristeilylle. Ajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoa piiritoimistolta. Pirkanmaan piiriltä vaalitalkoohaaste SUOMEN KESKUSTAN Pirkanmaan piiritoimisto Apila Tampereella sai mittavan lähetyksen itsenäisyyspäiväksi ja tuleviin joulumyyjäisiin keskustalaisen talkoohengen ja biotalouden mukaisesti. Keskustalaisiin Vaalitalkoisiin voi osallistua kukin itselleen ominaisemmalla tavalla, leipoen, kahvinkeittäjänä, tapahtumatilojen tarjoajana, autonkuljettajana tai vaikka lahjoittaen rahaa piirille. Tällä kertaa valkeakoskelainen Heimo Tuomarla lahjoitti vaalikassaan lukuisia kuusenrunkoja sekä sahasi mittavan määrän jätkänkynttelikköjä. Mikko Kiio Kangasalta porasi ja pätki pienempiä pihaliekkejä, jotka nimettiin aitoon metsurihenkeen: kämppäemännän hätävara, viestiloimu, Marleenan taukotuikku, tuliluikku. Pirkanmaan piiri ensimmäisenä haastaa kaikki aitokeskustalaisiin vaalitalkoisiin. EHDOKASKOULUTUSPÄIVÄN päätteeksi piiri muisti ehdokkaita hyvän mielen lahjalla. Kukin ehdokas täyttää saamansa laatikon jouluisalla tavalla ja vie sen itse valitsemaansa kohteeseen tuomaan joulun ilosanomaa. SYKSYN KOHUTUIN POLIITTINEN TEOS TEO Kuusitie 1 Bosund (06) 721 0111 sale@nordicsale.? TERVETULOA HOSSAAN JOULUKSI! Saunallisia mökkejä Hossan retkeilyalueen välittömässä läheisyydessä. SIIRTOLAN KELOMÖKIT Siirtolantie 9, 89920 Ruhtinansalmi puh. Korvenkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ma 8.12. Keskustanaisten Kurenalan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 9.12. Asialistalla mm. Kuusamon keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous to 11.12. 25 Keskustassa tapahtuu Teuva, kj:n syyskokous su 14.12. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 5.12. klo 18.30 Kempele: Riikka, Moi! -tupailta, M-L Siira, Liisankuja 11B, Kempele; la 20.12. Ajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Lisätietoa piiritoimistolta. Alaston totuus Paavo Väyrysestä ja hänen poliittisesta urastaan 1980-luvun Suomessa. www.nordicsale.? 2500 kpl uusia eri mittaisia sti e IKKUNOITA lis ja OVIA dul i e het ja Tervola, kj:n sääntömääräinen syyskokous 19.12. Kaukovainion keskustaseuran sääntömääräinen syyskokous ke 17.12. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. vaalitapahtumien järjestelyt eri alueilla. Kempeleen Keskustan joulukahvit su 14.12. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen ja päätetään entisen Pattijoen kunnan alueella olevien paikallisyhdistysten mahdollisesta yhdistymisestä. klo 19.30 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. klo 20.30-24 Hetepirtillä, Hetekyläntie 931, Pudasjärvi. Mukana keskustelua avaamassa Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin pj, ke-ehdokas Matias Ojalehto. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Lappilaisten eduskuntavaaliehdokkaiden sekä tukiryhmien koulutus Rovaniemellä la 13.12. Johtokunta ja py:n pj:t kokoontuu klo 17. Kahvitarjoilu. Kemi, kj:n syyskokous to 11.12. Korpirannan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 9.12. klo 18 Vaatepuoti Hertta, Toritie 2. klo 18.00 Muhos: Riikka, Moi! - politiikkaa ja porinaa ilta (maksullinen iltapala), Huovisen navettasali, Huovisentie 3, Muhos; ti 16.12. Maanselän py:n sääntömääräinen syyskokous su 14.12. klo 18 Jukolan pirtissä. klo 13 Itämäen talonpoikaistalossa Seinäjoella (Itämäentie 3). Pääsymaksu vapaaehtoinen. Tule evästämään ke-ehdokas Marisanna Jarvaa ja tekemään Pohjoisen Kansan Edustajaa kampanjapajaamme pe 12.12. Pattasten py:n sääntömääräinen syyskokous ti 9.12. Illan emäntänä ke-ehdokas Eeva-Maria Parkkinen. Paikalla ke-ehdokas Ulla Parviainen. Pudasjärvi. koululla. klo 18 Keskustan toimistolla Oravantie 1. mennessä Jaanalle 040-172 5005 tai jaana.kytta(a)vesaiset.fi tai Anne-Marialle 0500-927 123. Merja Rintamäen järjestämät yhteiskuljetukset (molemmat linjaautot) Keskustan vaaliristeilylle 7.8.2.15 ovat täynnä. Mukana ke -ehdokas HannaLeena Mattila. Torttukahvit. nisellä virastolla, Ruskatie 1
Mikä on ollut kirjojen kustannusliikkee- 3. Monenako vuotena Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei vuoden 1919 jälkeen ole Presidentinlinnassa järjestetty? nä tunnetun Kariston kotikaupunki perustamisesta 1900 alkaen? Sudoku 9. Mitkä ovat kolme Suomen myydyintä albumia: Dingo/Kerjäläisten valtakunta 1985, Eppu Normaali/Repullinen hittejä 1996, Eri esittäjiä/Vain elämää 2012, Jari Sillanpää/ Jari Sillanpää 1996, Kirka/Surun pyyhit silmistäni 1989? 10. Paljonko silloin oli iltapäivällä pidetyllä vastaanotolla koti- ja ulkomaisia vieraita ja paljonko nyt iltajuhlissa? 4. 26 5.12.2014 Monenako vuotena Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei vuoden 1919 jälkeen ole Presidentinlinnassa järjestetty? TIETOTESTI Kuva: Petra Pöyliö 1. Ensimmäinen Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa pidettiin 1919. Sen ensimmäinen numero ilmestyi 5.12.1864. Minkä yhä otsikoissa paljon olevan maan 2. Aku Ankka . Millä korkeudella maasta mitaten ovat revontulet, tuo taivaan valonäytös: satojen vai tuhansien kilometrien korkeudessa? Hyypiä pelasi ammattilaisena 1996-2011? Viivi & Wagner . Minkä myöhemmän, hyvin yleisen laitteen esiaste se oli? 3 9 5 9 1 2 3 2 8 4 4 2 5 9 9 6 4 9 7 6 1 8 7 3 1 6 4 9 3 2. Liittovaltion nimi oli Yhdistynyt arabitasavalta ja se hajosi 1961 liittolaismaassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappauksen. 6. Tilaisuus yli 1000 henkilölle alkoi klo 21.00? kanssa Egypti oli 1958-61 liittovaltiosuhteessa. Monessako maassa jalkapalloilija Sami 7. Virtanen . B. Kuka oli Suomen presidenttinä, kun hän ja vaimonsa 1922 järjestivät ensimmäisen Itsenäisyyspäivän iltavastaanoton Presidentinlinnassa. Masi . Mukula 5 2 4 6 9 1 2 5 9 1 5 7 8 4 5 3 9 2 6 9 8 2 9 8 7 7 5 3 4 9 1 9 6 8 7 4 8 6 1 5 9 6 8 2 4 9 2 7 1 4 5 9 1 5 8 5 2 8 7 8. Mikä? 5. Thomas Alva Edison esitteli ja patentoi jou- 1 lukuussa 1878 fonografin. Se ilmestyy edelleen ja on levikiltään Suomen suurin ruotsinkielinen lehti
PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Pysähdytään joka postilaatikkoryhmällä, mutta eihän tuossa nyt mokomassa jakopiirissä Onpahan lukenut Elman lehdenkin, mennyt onneton ristikkoakin yrittämään, vaikka ei edes tiedä että musta piste Kouvolan vieressä on Utti. Ei ole paikallisia ?ruposia. Kätilöhommatkin kun kuuluvat pikkuhiljaa toimenkuvaansa. Vanhaan hyvään aikaan taksia käytettiin synnytykseen johtavan tapahtumaketjun aivan alkupäässä. VIRKAMIESHÄN tämän on pöydän ääressä suunnitellut. Mitä jos se ei toimikaan. Mitä jos vanhukset alkavat nälissään syödä ihan toiselle Elmalla menossa olevia ruoka-annoksia. Ja suunnitteilla on kaikkien kimppakyytien äiti. 25:1-2 SANANPARSI Ei se reki tiällä pysy mitä yhrest aisast veretää. Nurmijärvi KASKU . enää ajamassa, ei koulu-, ei kirkkokyytejä. Kun olin lapsirenki, siis sokerijuurikkaan kitkemisestä luistava herraskainen kaupunkilaispentu, Niemen Saiman linja-auto tuli maalaiskylään monta kertaa päivässä. Viikonloppuisin oli tanssiauto ja kirkkoauto. Jumalani, sinun apuusi minä luotan. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Vuoropäällikkö 044 7370 263 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 4 9 3 2 5 7 8 6 1 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 7 6 1 4 8 9 5 2 3 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 2 8 5 6 1 3 9 7 4 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) 150. Samaan kyytiin laitettaisiin postit, ruokapalvelut ja vanhukset. Nyt ei ole. Kun kaikesta huolimatta maaseudullakin vielä, jos ei muuta niin kiusallaan asutaan, niin jotain on järjestettävä. kaikki yli 200 000 albumia, 9) 100-400 km, 10) 3: Hollanti Willem II, Englanti Liverpool, Saksa Leverkusen. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Koska matka kestää kauan ja kyydissä on vanhuksia, pidetään jossain vaiheessa kusitauko. Mummot saavat mennä tien autonpuolimmaiseen pöpelikköön, papat herrasmiehinä ylittävät tien kuolemaa halveksuen. JOUKKOLIIKENNE sen perinteisessä merkityksessä on maaseudulta jo tarkkaan kitketty. Neljä kirjainta joo, mutta ei Unto, vaikka se sitä koko ajan ajatteleekin. KYLÄTAKSIT kyllä pitävät maaseudun edes henkitoreissaan, mutta joku raja kai sillekin on, mitä heille voidaan sälyttää. Enhän luota turhaan, ethän anna vihollisilleni sitä riemua, että he voittavat minut! Ps. Voitko kuvailla autovarasta? En, mutta ehdin kirjoittaa rekisterinumeron muistiin. Ratkaisut 2 6 5 7 8 9 3 1 4 7 8 9 1 4 3 2 5 6 1 3 4 5 6 2 9 7 8 4 5 8 9 3 7 1 6 2 9 2 7 6 5 1 4 8 3 3 1 6 8 2 4 5 9 7 6 4 1 2 7 5 8 3 9 5 7 3 4 9 8 6 2 1 8 9 2 3 1 6 7 4 5 1 8 3 2 7 4 6 9 5 6 4 9 3 1 5 2 8 7 5 2 7 9 8 6 4 1 3 7 3 1 8 4 2 9 5 6 Ulkoasu: Mikko Eronen 1 7 9 8 2 4 6 3 5 044 7370 314 5 3 6 9 7 1 4 8 2 Kuvatoimitus Maria Seppälä 8 2 4 5 3 6 1 9 7 8 6 4 1 5 9 3 7 2 9 5 2 6 3 7 8 4 1 2 7 6 5 9 8 1 3 4 3 9 5 4 6 1 7 2 8 4 1 8 7 2 3 5 6 9 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 6 5 8 7 4 2 3 1 9 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 9 1 7 3 6 5 2 4 8 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 3 4 2 1 9 8 7 5 6 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Juuri kun astuin ovesta ulos kadulle, näin kun joku ajoi autollani pois. . joulukuuta 2014. Tänään: Selma, ortodoksisen kalenterin mukaan Sauvo. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 15.17, Oulussa kello 14.17 ja nousee huomenna Helsingissä kello 9.06 ja Oulussa kello 10.02. PÄIVÄN SANA Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn. Mahtuisiko hieho? Arvatenkin se on joku 9-16 hengen pikkubussi. 27 5.12.2014 Ovatko kaikki kyydissä? montaa tuntia mene. Ruokapalvelusta osaksi päässeiden sopat lilluvat auton takaosassa lämpöastioissaan. Elma kiroilee yhteiskuljetusauton viimein saavuttua, paitsi ruuan jäähtymistä, myös sitä että ahneeksi tiedetty Alma on syöpötellyt hänen jälkiruokavanukkaansa. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 5. 1800, 2) K.J. Ståhlberg, 3) 14 vuotena: 1926, 1931, 1932, sotavuosina 19391945, 1952 (Paasikivi sairas), 1972 (korjaustyöt), 1974 (Sylvi Kekkonen kuoli 2.12.), 1981 (Kekkonen sairas), 1972 ja 1981 korvaava juhla Finlandia-talossa pääministerin johdolla, 4) Hufvudstadsbladet, 5) Syyria, 6) Hämeenlinna, 7) gramofoni, levysoitin, 8) Jari Sillanpää, Eppu Normaali, Kirka . Ehkä ajatus on se, ettei vanhuksilla niin kiirettä apteekkija lääkärireissuillaan
Rauta- ja peltiromu . Etelänpuoleinen tuuli on kohtalaista. +2 7 +4 +2 8 -3 +3 11 huomenna Päivällä lunta ja räntää sataa monin paikoin maan itä- ja pohjoisosassa ja tihkua maan eteläosassa. Maan pohjoisosassa lämpötila on pääosin +1 ja -10 asteen välillä, Lapissa voi paikoin olla kylmempää. Jakson ennustettu sademäärä on vedeksi muutettuna 2-10 mm, Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella 10-20 mm. 15 Rooma 10 Madrid www.fmi.fi ?20 ?15 ?10 ?5 su. 0 16 Ateena +5 +10 Kotimaa pe. la. Oulu 1 1 -0 2 Ylivieska Hailuoto 2 2 2 Helsinki 3 3 Turku 4 4 M:hamina 4 Tampere Jyväskylä +15 +20 +25 pe. la. su. 1 1 0 3 4 Pudasjärvi -0 0 -3 -1 3 5 Kajaani 0 1 -2 -0 4 5 Suomuss. Avoinna: ma-pe 07-16 p. Maan eteläosassa tulee paikoin heikkoa tihkua ja itärajalla lunta tai jäätävää tihkua. Puh. Kupari, messinki, alumiini ym. . Lännestä alkaen sää poutaantuu ja selkenee osaksi Länsi-iLapissa ja Pohjanmaalla. Lämpötila on päivällä 0...+4, Länsi- ja Pohjois-Lapissa 0...-7 astetta. 28 5.12.2014 KAARIHALLI OSTAMME METALLIROMUA! TAI LAAKASIILON KATE Merkittävä metalliromun kerääjä Oulun ja Kainuun talousalueella - itsekantava teräsrunko - turvallinen (seinän läpi ei pääse eikä puukolla voi tehdä reikiä) NOUDAMME: - Pystytys muutamassa päivässä . www.utacon.fi Luo tunnelmaa valoilla Nyt on helppo tulla harjoittelemaan, meiltä rata-autot Meiltä myös sähkötarvikkeet ja asennustyöt LAHJAKORTTI PUKINKONTTIIN Osarata Oy Osarata Oy www.osarata.fi Martinniementie 31 . 0400 892 414, 040 787 0825 . -2 0 -5 -3 4 3 5 Kuusamo -4 0 -5 -9 2 2 2 3 Rovaniemi 1 -0 -2 -5 1 1 1 1 Salla -4 -0 -3 -11 eilen eilen L:ranta 1 1 2 3 Sodankylä -2 -0 -5 -6 Joensuu -0 -0 -1 2 Muonio -3 -5 -10 -10 Kuopio 0 1 -0 2 Utsjoki -3 -4 -8 -6 Vaasa 2 2 2 6 Kilpisjärvi -2 -6 -9 -1. Autojen rekisteristä poistot ja romutustodistukset . Romuautot . Lämpötila on maan etelä- ja keski-iosassa enimmäkseen 0 ja +4 asteen välillä, lähinnä sunnuntain vastaisena yönä voi +0 +3 10 Berliini +4 Lontoo +5 +2 +1 +2 13 Tukholma +3 +1 +2 +1 +1 +0 8 -3 +1 +1 -5 -5 12 +1 -1 -1 -8 +0 +1 +1 +4 -5 8 -0 Eurooppa tänään -6 -9 -0 +1 Maanantai -8 -9 -2 10 Sunnuntai -4 Budape st +7 +5 Pariisi Varna +8 +2 8 10 etelässäkin olla heikkoa pakkasta. Etelässä sade tulee enimmäkseen vetenä ja pohjoisessa lumena. www.hso.fi Sää Lauantai -3 Perjantai -2 -6 -2 -4 10 +1 +3 +2 8 +0 +0 6 Suomi tänään Pilvisyys on runsasta, mutta sää enimmäkseen poutaista. Lämpötila on päivällä 0 ja +5, Keskija Pohjois-Lapissa sekä paikoin idässä 0 ja -5 asteen välillä. Lounaistuuli on kohtalaista. +3 11 +0 Moskova +2 Tallinna 0 +4 Bryssel +4 9 5 vrk ennuste Suomessa vallitsee lauha lounainen ilmavirtaus. Pilvisyys on enimmäkseen runsasta ja sateita tulee lähinnä lauantaina ja maanantaina. Romuakut - Erittäin kestävä ja pitkäikäinen rakenne - Helppo ja edullinen eristää uretaaniruiskutuksella - Eri leveyksiä, pituus rajaton (pituutta voidaan jälkikäteen lisätä) WWW.ASKOLATR.FI UTACON OY ® Marko Ollila 0400-677 677 Asko Heikkilä 0400-816 750 Hyvä yvä luottokelpoisuus ©Soliditet 2012 Varastotie 9, 91600 Utajärvi . (08) 561 2600