Suomenmaa 06.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 1 ? ?Näpertelyksi uhkaa jäädä? Keskustan mielestä Suomen taloudelta puuttuu kivijalka, jota ei voi korvata elvytyksellä. 8 Aija ja Matti Moilanen ennallistivat satavuotiaan talonpoikaismiljöön kesäasunnokseen alkuperäistä kunnioittaen. 10. s. s. s. s. 3 TIISTAI 6.8.2013 N:o 87 . s. 6 Eeva-Maria Maijalan mielestä ympäristöministeriön virkamiesten esityksistä kuultaa läpi Vihreän puolueen ääni. 4 Rento elojuhla Turussa Vihreä valta jyrää Vanhan tuvan uusi elämä Anton&Me -bändi esiintyi Annika Saarikon tukiryhmän järjestämässä elojuhlassa. Matti Vanhanen puhui taloudesta. 2 GALLUPIN VIESTI PITÄÄ OSATA LUKEA OIKEIN. 6 414880 073513 SPEKULAATIOT KATAISEN AIKEISTA JATKUVAT
vaan kierteli . Uusi puheenjohtaja ottaisi pääministerin tehtävät vastaan kesällä, vajaa vuosi ennen vaaleja. Niin teki keskustakin vuonna 2010, kun Matti Vanhanen luopui ja Mari Kiviniemestä tuli pääministeri. Elvytyspuheet ovat näpertelyä M itä lähemmäs hallituksen budjettiriihen alku tulee, sitä sakeampana on ilma elvytyspuheita. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva tulee olleeksi komissaarina jo enimmäisajan, kaksi kautta. olisi sijoittaa sellaiseen, joka Muu maa mansikka luo Suomeen uutta työtä. Sinänsä tärkeät homekoulujen korjaamiset eivät luo pysyvää työtä. Se on yli tuhat ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin. Historiallisesti siirtolaisuus ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Aina kotimaata ei ole jätetty vapaasta tahdosta. tokaisemalla, ?ettei ole lähdössä yhtään mihinkään?. Näillä myyntituloilla rahoitettaisiin yritystoimintaa, joka nostaisi Suomen taas menestyksen tielle. Mutta jos Katainen halua komisaariksi, Stubb voi nostaa toiveensa hyllylle. Komissaariaikeet pakottaisivat Kataisen luopumaan kokoomuksen puheenjohtajan paikasta. Silloin pääministeri vaihtuisi kesken hallituskauden. kaksi kertaa vielä . Ne saivat pakkaamaan rinkan, vaikka asunto ei vielä koulun alkaessakaan ollut järjestynyt. Jyrki Katainen voi hyvinkin olla kiinnostunut komissaarin tehtävistä. Aikataulu sopisi. Mutta ei uskaltanut lyödä kättä päälle, vaikka toimittaja tätä tarjosi. Kataisen ilmoitus ei sulkenutkaan pois mitään vaihtoehtoja. Työt karkaavat muualle. Metsä- ja it-teollisuus ovat olleet tiennäyttäjiä. Sodat, nälkä ja työttömyys ovat ajaneet ihmisiä etsimään parempaa elämää vierailta mailta. Suomessa näin tapahtui suurimittaisesti viimeksi 60?70-luvuilla, kun suurille ikäluokille ei riittänyt töitä kotimaassa. Vuonna 1969 yli 54 000 ihmistä muutti pois Suomesta, valtaosin Ruotsiin. Uppsalassakin minut majoitti ensimmäiseksi kuukaudeksi vuosikymmenet maassa asunut suomalaissyntyinen rouva. Hän katsoi lauantai-iltaisin Uutisvuotoa Suomen televisiosta. MONI eurooppalainen on tänä päivänä samassa tilanteessa kuin suomalaiset siirtolaiset 60-luvulla. Suomen Kuvalehti uutisoi Punaisen Ristin Kansainvälisen Komitean (ICRC) pääjohtaja Yves Daccordin varoittaneen Euroopan kriisiytymisestä. Jutun mukaan Espanjan Punaisen Ristin varat kuluvat jo kokonaan kahden miljoonan oman kansalaisen hädän lievittämiseen. Mylläävä talouskriisi on kasvattanut muuttoliikettä Etelä-Euroopasta Saksaan ja Pohjoismaihin. Onneksi täällä vapaa liikkuminen on mahdollista. Nyt Suomea ei vaivaa vain matalasuhdanne. Tässä pelissä eivät pikkurahat auta. Etsiikö hän muita töitä? Pääministeri oli esiintyvinään jyrkkänä: ?En ole lähdössä kerta kaikkiaan yhtään mihinkään. Mutta kun elvytysrahat on käytetty, nämä työt loppuvat. Keskusta on ehdottanut, että sellaista valtion omaisuutta myytäisiin, jolla ei ole strategista merkitystä. yllätys, yllätys, myös perussuomalaiset . Viimeksi samaa ratkaisua on kannattanut kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) Demokraatti-lehdessä (3.8.). VIIME VUONNA vajaa 14 000 ihmistä muutti Suomesta ulkomaille. Irtisanomisista ja yt-neuvotteluista kerrotaan harva se päivä. Parasta ?elvytystä. Siihen asti on aikaa. Katainen voi sen sijaan olla hyvinkin kiinnostunut komissaarin tehtävästä. Nykyinen suomalaiskomissaari Olli Rehn (kesk.) ei voi enää jatkaa uudessa komissiossa, sillä hän KAKSI VUOTTA sitten tähän aikaan etsin kuumeisesti asuntoa Uppsalasta. Minut oli hyväksytty opiskelemaan politiikkaa tuohon Pohjoismaiden vanhimpaan yliopistoon. Uudet kuviot, vieras kieli ja erilainen arki kiinnostivat. Ehdokashakemukset on jätettävä vasta viimeistään 15.4. Ehdokkaan esittäminen kuuluu pääministerin vallankäytön piiriin. S ovittuna on pidetty sitä, että uusi komissaari tulee kokoomuksen riveistä. ensi huhtikuussa tai kevättalvella. Haastattelusta ei voikaan vetää kuin yhden johtopäätöksen. Siksi keskusta on puhunut miljardien panostuksista. On hyvä, että samaa järjen ääntä alkaa kuulua hallituspuolueissakin. Hän näet selitti kertovansa ?jatkosuunnitelmistaan. Suomen uudesta komisaariehdokkaasta päättää hallitus. Mitä mahtaa mies kertoa kevättalvella? Spekulaatioita ruokkii sekin, että Katainen ei vastannut suoraan toimittajan kysymykseen, joka kuului näin: ?Aiotteko jatkaa pääministerinä vaalikauden loppuun?? Hän ei sanonut ?aion. Jos ennenaikaisia vaaleja ei käydä, kokoomus on valintahetkellä suurin puolue ja hallituksen pääpuolue. Sitä paitsi kokoomuslaista komissaaria ei ole vielä ollut, demari (Erkki Liikanen) ja keskustalainen (Rehn) kylläkin. Ennen Kataisen silminnähtävää väsähtämistä ja tuskastumista pidettiin Alexander Stubbia ylivoimaisena ehdokkaana. Katainen etsii uutta oksaa. Jos hän ei tätä pohtisi, hän olisi sanonut haluavansa jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana myös ensi kesän puoluekokouksen jälkeen, aikovansa asettua ehdolle eduskuntavaaleissa ja tahtovansa viedä kokoomuksen vaalivoittoon ja myös uuden hallituksen johtoon. Sellaista hän ei sanonut. ovat mukana huutokaupassa. Parilla sadalla miljoonalla ei pelasteta Suomea eikä edes hallitusta. Elvytys on paikallaan suhdannekäänteissä. Kokoomuskellokkaille jäisi kevät aikaa käydä puheenjohtajakilpaa. Kaikki hallituspuolueet ja . Hän ehtii jopa ehdokkaaksi eurovaaleihin, vaikka tämä tuskin on hänen pohdinnoissaan. Monista muista maista vaikeita oloja ei paeta yhtä helposti. JÄTTI KOTIMAANSA sitten vapaasta tahdosta tai pakotettuna, yhdessä asiassa nykyajan siirtolaiset ovat onnellisessa asemassa: yhteydenpito ystäviin käy vuosi vuodelta helpommaksi. Ihmisten matkusteleva elämäntapa takaa, että varapatjoille ja sohville löytyy käyttöä. Berliinissä työkomennuksella ollut tuttavapariskunta kertoi tavanneensa tuona aikana suomalaisia kavereitaan enemmän kuin kotimaassa ollessa. Tapaamisten välillä teknologia mahdollistaa yhteydenpidon kotimaahan ennennäkemättömällä tavalla. Kalliiden kaukopuheluiden ja harvojen kirjeiden sijaan voimme sopia lounastapaamisia tietokoneen ääreen. Kuvallinen nettipuhelu saa välimatkan unohtumaan. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kataisen kiemurtelu ei lopeta spekulaatioita L omalta palannut pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen joutui ensi töikseen vastaamaan mediaa puhuttaneeseen kysymykseen: Jättääkö Katainen nykyiset tehtävänsä. Ja piste?, hän sanoi (Yle uutiset 2.8.). Kokoomuksen viestintäkonsultit iskivät varmasti epätoivosta päätään seinään, kun Katainen vesitti heti perään edellä sanomansa. Homekoulujen korjaukset ja väylärakentaminen ovat suosikkikohteita. Elvytysvaraa näyttää kuitenkin olevan niin vähän, että hallitus rakentelee isoista puheista taas ansaa itselleen. Työllistäväthän ne, selvä se, suomalaisiakin, jos kohta naapurimaiden yrityksiäkin. Sen sijaan hän sanoi kertovansa omista jatkosuunnitelmistaan kevättalvella. Ja piste. Katainen voikin olla varma, että spekulaatiot vain yltyvät. Erona on vain, että sydänsuruista kärsivää ystävää ei voi lohduttaa halaamalla. Eeva Kärkkäinen
Keskusta oli yhtä suosittu kuin vasemmistoliitto ja SDP eli perinteinen vasemmisto yhteensä. Keskustan luvuista voi iloita. ja keskittyy yhteiskunnan strategisiin kysymyksiin.? Kaleva: ?SDP ja vasemmistoliitto saivat Ylen tuoreessa mielipidemittauksessa yhteensä saman kannatuslukeman 22,8 prosenttia kuin keskusta yksinään. Keskusta on vähitellen kirimässä vanhoihin asemiinsa.? Savon Sanomat: ?SDP on kyennyt takavuosina myös koviin talouspoliittisiin päätöksiin. Yleisradion gallupissa putosimme 12,6 prosentin puolueeksi elosyyskuussa 2011. Kannatuksemme on noussut siis alle kahdessa vuodessa yli kymmenen prosenttiyksikköä. Keskusta ei ole vastaavanlaista nousua kokenut aiemmin, eivätkä muutkaan ns. Ministerien kierrätys ei ainakaan vielä ole tuonut uutta puhtia puolueeseen eikä rytminvaihdosta lupailevasta puheenjohtajasta tiedä, millaisia askeleita hän tapailee. Osa puolueväestä panisikin puheenjohtajan kiertoon vaikka heti, jos vain haaviin tarttuisi varteenotettava seuraaja. Kansalaisten toiveet ja odotukset kohdistuvat nyt meihin. Kysymys kuuluu, miten kykenemme vastaamaan näihin kansalaisten odotuksiin, jos ja kun pääsemme lähivuosina hallitusvastuuseen. Puheenjohtaja Juha Sipilä pohjusti keskustan vastausta alkuvuoden puheessaan, jossa hän esitteli Suomen selviytymissuunnitelman suuntaviivat. Jyrki Katainen vastasi kesälomalta palatessaan, ettei ole lähdössä minnekään. Katainen lisäsi, ettei spekulointi hänen asemallaan tuo maahan yhtään uutta työpaikkaa. Puheenjohtaja Paavo Arhinmäen ajama punavihreys saattaa purra pääkaupunkiseudulla, mutta ainakaan Lapissa se ei vanhoja tovereita vakuuta. Nähtäväksi jää, päätyykö Markus Mustajärvi (vas.) vielä takaisin vasemmistoliiton riveihin.?. Muutkin kuin (varapuheenjohtaja Eero) Vainio ovat tuskaantuneet Urpilaisen ja muiden demariministerien tapaan selittää mustakin val- koiseksi.? Lapin Kansa: ?Oma mielenkiintonsa on myös vasemmistoliiton johtamisessa. Nyt pitää kääriä hihat ja lähteä hakemaan kansalaisten tukea keskustan vaihtoehdolle. Muut lehdet MONI LEHTI on kommentoinut Ylen uutta puoluegallupia: Aamulehti: ?Jutta Urpilaisen johtajuus on nyt hänen uransa kovimmalla koetuksella. Olen tasan päinvastaista mieltä. Kuudentoista kuukauden aikana Timo Soinin joukkojen kannatus nousi Yleisradion gallupissa 6,3 prosentista tasan 23 prosenttiin. GALLUP lisää tuskaa maan hallituksessa budjettiriihen lähestyessä. Urpilainen ei ole edes yrittänyt kunnolla perustella SDP:n kannattajille yhteisöveron alentamista. SDP:n tilanteen kriisiytymisestä kertoo sen sisäisen keskustelun kärjistyminen. Mutta yhtä tot- ta on, ettei myöskään nykyisen hallituksen toimintakyvyttömyys tuo maahan yhtään uutta työpaikkaa. Kaikkein huonoin vaihtoehto Suomelle on, että nykymeno jatkuu seuraaviin sääntömääräisiin eduskuntavaaleihin eli huhtikuuhun 2015 saakka. GALLUPIN viesti pitää osata lukea keskustassa oikein. Yleiskeskustelussa käytettiin vain muutama puheenvuoro, ja niissäkin keskityttiin puolueen puheenjohtajan kehumiseen. ?Neljäsosa kokoomuksen nykyisen puoluevaltuuston jäsenistä toivoo puheenjohtajan vaihdosta ensi kesän puoluekokouksessa.. Tottahan se on. Kuva: Maria Seppälä Siihen nähden kuulostaa suorastaan kapinalta, että neljäsosa kokoomuksen nykyisen puoluevaltuuston jäsenistä toivoo puheenjohtajan vaihdosta ensi kesän puoluekokouksessa. Julkisuudessa on väitetty, että päämisteri olisi itsekin pohtimassa vetovastuun luovuttamista ennen seuraavia vaaleja. SDP oli romahtanut 15,6 prosenttiin. Vitkuttelun avulla SDP:n johto on kuvitellut säästyvänsä äänestäjäin ja ennen kaikkea puoluetta lähellä olevan vahvan ammattiyhdistysliikkeen kritiikiltä, mutta 15,6 prosentin gallup-lukemasta päätellen se on ollut historiallisen väärä tilannearvio.? Karjalainen: ?Enemmän SDP:n kannatusta kalvaa kuitenkin sen äänestäjien kokema ristiriita puolueen tavoitteiden ja hallitusten päätösten välillä. Sen jälkeen alamäki vielä jatkui. Tuo kyky näyttää menneen nyt kakkospuolueena kokoomuksen varjossa. Tässä tilanteessa SDP:n voisi pelastaa se, että Urpilainen jättää omaan arvoonsa äänestäjiä aliarvioivat löpinät ?pienen ihmisen unohtamisesta. Se näkyy ministereiden keskinäisenä nokitteluna. Mitä kokoomuslainen ministeri aamupäivällä esittää, sen vasemmistoliiton ministeri jo puoleen päivään mennessä tyrmää. Voisi kysyä, että mihin tässä enää oppositiota tarvitaan. Pääministerin puolueessakin kuohuu. Seurasin joskus nuorena toimittajana kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksia. Ne olivat ainakin siihen aikaan yleisiä hymistelytilaisuuksia. Kärsimme historian pahimman tappion vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, joissa keskustan ääniosuus putosi 15,8 prosenttiin. perinteiset puolueet. Perussuomalaiset panivat kuitenkin vielä paremmaksi helmikuun 2010 ja kesäkuun 2011 välillä. Kyse on todellakin Suomen selviytymisestä, ei enemmästä eikä vähemmästä. Joidenkin tarkkailijoiden mielestä keskusta pärjää jatkossa parhaiten tekemättä mitään. 6.8.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Gallupin viesti velvoittaa Timo Laaninen Puoluesihteeri YLEISRADION uusimman gallupin mukaan Gallupin viesti pitää osata lukea keskustassa oikein. keskustan kannatus oli heinäkuussa 22,8 prosenttia. Olemme nyt selvästi suurin puolue, kaulaa kakkoseen eli kokoomukseen oli neljä prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset kolkuttelivat kokoomuksen kannoilla 18 prosentin kannatuksella
Jos valtio avustaa vähän homekoulun tai yksityistien korjausta, hanke saadaan liikkeelle. Mutta jos hallitus on hirttäytynyt omiin kehyspäätöksiinsä, niin näpertelyksi se uhkaa jäädä. OPPOSITIOPUOLUE keskusta hakisi uusia investointeja niin, että tiukat talouskehykset eivät niitä estäisi. Puolue synnyttäisi Suomeen työpaikkoja kasvurahastolla, jon- ka 3?5 miljardin euron pääoma hankittaisiin myymällä valtion omistuksia. Kasvurahasto varmistaisi kasvavien yritysten rahoituksen. . Varsinkin kun muistaa, että tällä vaalikaudella kuntien rahoitusta on nirhaistu yli neljällä INVESTOINTEIHIN kannustaminen valtion rahalla onkin nyt Tiilikaisen mielestä perusteltua. Elvytyspanosten täytyy saada yksityiset ihmiset, yritykset tai kunnat laittamaan lisäpaukkuja samaan kohteeseen. . Kuva: Jari Laukkanen Suunnanmuutos Suomelle Elvytyspuheet ovat kuin laastaria murtuneeseen jalkaan, Kimmo Tiilikainen sanoo. PAULIINA POHJALA HELSINKI HALLITUKSELTA puuttuu talouden kivijalka, eikä sitä korvata pienellä elvytyksellä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) budjettiehdotus julkaistaan torstaina (8.8), ja hallitus kokoontuu budjettiriiheensä elokuun lopussa. Hallituspuolueet puhuvat kilpaa elvytyksestä kuten väylärakentamisesta ja homekoulujen korjaamisesta. Tiilikaisen mielestä Suomi tarvitsee järeämpiä aseita. . Siitä oltiin päättävinään, mutta ei siitä lopulta päätettykään, Tiilikainen muistelee.. Jos kaksi ja puoli vuotta ei ole riittänyt sote-ratkaisun synnyttämiseen, niin toivoisin, että hallitus ei tuhlaisi budjettiriiheäkin sote-kiistelyyn. VUODEN takainen budjettiriihi oli Tiilikaisen mielestä surkuhupaisa. . Hallitukselta tulee toiveita työmarkkinajärjestöjen suuntaan, mutta hallituksenkin pitää tehdä osansa. SOTE-SOPPAA on Tiilikaisen mielestä turha hämmentää ensi vuoden budjettia väännettäessä. . Se on se iso kysymys. Suomi kaipasi työtä ja kasvua, mutta hallitus keskittyi kiistelemään hoitajamitoituksesta. Kunnat eivät investoi, koska niillä on täysi työ saada juoksevat menot katettua. Kimmo Tiilikaisen mukaan valtion omaisuutta ei pidä syödä, sillä pitää luoda uutta. Kuva: Jari Laukkanen Vuoden takainen budjettiriihi oli Tiilikaisen mielestä surkuhupaisa. . Mutta työkalupakissamme on myös eläkeiän nosto. Se päätös pi- täisi tehdä ajoissa. Eli valtion nykyistä osakeomistusta muutettaisiin työllistävämpään muotoon. Syntyy uutta työtä ja rahat kelautuvat nopeasti takaisin valtion kassaan. Tiilikainen muistuttaa, että Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallitus sai käynnistettyä tuhansien asuntojen rakentamisen valtion toimenpitein. . Siemenraha on tehokasta elvystä. TYÖURIA täytyy keskustan mielestä pidentää, ja se edellyttää eläkeiän nostoa. . Elvytyspuheet ovat kuin murtunutta jalkaa paikkaisi laastarilla. 4 6.8.2013 Keskustan mielestä elvytyksellä ei tule kummoisia tuloksia, kun talouden kivijalka puuttuu. Valtion omaisuutta ei pidä syödä, sillä pitää luoda uutta. Eläkeikä nousee portaittain ja pitkällä aikavälillä, mutta niin kauan kun päätöstä ei ole, työurien jatkolla ei ole uskottavuutta. TIILIKAISEN mielestä hallituksen pitää pystyä omilla toimillaan varmistamaan maltillisen, laajan tuloratkaisun synty. . Pienellä elvytyksellä ei tule kummoisia tuloksia. . Suomeen ei synny uusia työpaikkoja, kun omaisuutta pidetään esimerkiksi TeliaSonerassa, Tiilikainen huomauttaa. Keskusta perustaisi myös Infra Oy:n, joka tekisi suuria tie- ratatai vesiväyläinvestointeja. . Siinä on vissi ero. Hallituksen on mahdollista sanoa oma sanansa budjetin kautta. Elvytetäänkö velaksi vai syödäänkö valtion varat? HOMEKOULUT ovat Tiilikaisen mielestä kuitenkin niin iso ongelma, että valtion pitäisi avustaa niiden korjaamisessa. miljardilla eurolla. Hallitus on sulkenut sen tehokkaimman työkalun pois. Tiilikaisen mukaan on selvää, että työuria täytyy pidentää myös alusta ja keskeltä. . Se parantaisi teollisuuden ja yritysten toimintaedellytyksiä. Valtion omaisuutta pitäisi käyttää suuriin tulevaisuusinvestointeihin. VALTION omaisuuden myymises- tä saatuja varoja ei Tiilikaisen mielestä pidä missään nimessä käyttää elvytykseen. . Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen
Se ajaa kunta- ja soteuudistusta eteenpäin jääräpäisesti, vastoin kansalaisten toivomaa suuntaa. . Poliittinen keskustelu on saatu suunnatuksi toissijaiseen kysymykseen elvytysvaran suuruudesta, hän sanoo. KORPELAN mukaan hänen budjettipäällikkökaudellaan, varsinkin vuosina 1976?85, valtiovarain- ministeriön virkamiesjohto olisi nykyistä paljon lievemmässäkin tilanteessa marssinut ministerin luo ehdotuksineen siitä, mihin toimiin olisi ryhdyttävä, ellei ministeri olisi jo ottanut aloitetta käsiinsä. Nykyään virkamiesjohdon asema on Korpelan mielestä tukalampi: Jos ammattivirkamiehet tekevät virkavastuulla tilanteen vaatimia, mutta poliittisesti hankalia ehdotuksia, ministeriä ympäröivät poliittiset virkamiehet tyrmäävät ne varmasti. . Hallituksella on budjettiriihessä näytön paikka. Juhani Korpela haluaa ruutia Urpilaisen virkamiehiin PENTTI MANNINEN HELSINKI VALTIOVARAINMINISTERIÖN entinen budjettipäällikkö Juhani Korpela neuvoo valtiovarainministeriön virkamiesjohtoa ryhdistäytymään. Korpela varoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla, että valtionvelka lähestyy kriittistä 60 prosentin rajaa, mutta hallitus aikoo palata asiaan vasta keväällä 2014. Liikenneministeriön kansliapäällikkönäkin toiminut Korpela arvioi, että syksyn budjettiriihestä on tulossa ennätyslyhyt, kun ongelmat lakaistaan maton alle. . Jokainen nuotti ja orkesterin lyönti olivat justiinsa eivätkä melkein hänen sormiensa ja eleittensä käskettävinä. Jos Suomen valtapoliitikot tekisivät hommansa yhtä hienosti, isänmaalla ei olisi mitään hätää. Pentti Manninen. Kuva: Jari Laukkanen KESÄLOMAILUN hengästyttävin tuokio osui Uudenkaupungin Crusell-viikolle. Osmo Vänskä johti Uudessa kirkossa Sibeliuksen kolmannen sinfonian. Keskusta johtaa kakkossijaa pitävää kokoomusta neljällä prosenttiyksiköllä. TIILIKAISEN mukaan maan hallitukselta ei synny pää- töksiä. . Vain vahva ministeri kykenee tällaisessa ympäristössä saamaan jotain kelvollista aikaan. KORPELAN mielestä budjettiriihen ajallinen lyhyys kertoo otteen herpaantumisesta. . Kuva: Jari Laukkanen SDP:n kenttäväki ottaisi keskustan hallituskumppaniksi KESKUSTA ja vasemmistoliitto ovat SDP:n puolueaktiivien suosikit hallituskumppaneiksi, Ylen A-studion tekemästä kyselystä ilmenee. Keskustan mainitsee suosikikseen 36 prosenttia ja vasemmistoliiton 33 prosenttia vastaajista. Kuvassa Matti Vanhanen (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.), Erkki Tuomioja (sd.) ja Seppo Kääriäinen (kesk.) vuonna 2006. Kokoomus, perussuomalaiset ja vihreät saavat kukin noin kymmenyksen kannatuksen, eli jäävät kauas punamultapuolueista. ENEMMISTÖ sosiaalidemokraattien puoluevaltuuston jäsenistä ja piirien puheenjohtajista on tyytymättömiä hallituksen toimintaan. Huonojen päätösten lisäksi puoluevaltuutetut ja piirijohtajat syyttävät kannatuksen laskusta hallitusvastuuta ja puolueen kehnoja viestintätaitoja. apollon tietäjät Vänskästä mallia politiikkaan Ministeri Jutta Urpilaisen ministeriöön kohdistuu kovia odotuksia. 5 6.8.2013 Tiilikainen: Hallituksen saamattomuus näkyy gallupissa PAULIINA POHJALA HELSINKI IHMISET luottavat keskustaan ja ovat pettyneitä halli- tuksen saamattomuuteen, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tulkitsee torstaina julkistettua Ylen mielipidemittausta. Heinäkuun mittauksessa keskustaa kannatti 22,8 prosenttia kansasta. Tapiolan sinfonietta pani parastaan. Miten voi kapellimestari johtaa orkesteria niin upean tarkasti ja täsmällisesti. Hänen ratkaisukeskeinen tyylinsä vetoaa ihmisiin. Ihmiset ovat vakuuttuneet siitä kokemuksesta, jonka Sipilä on hankkinut työelämästä ja yrittäjänä. Mutta budjettiriihi ei saa mennä kiistelyksi. Häntä pidetään luotettavana valtion asioiden hoitajana. Toinen päähallituspuolue SDP sai Ylen mittauksessa ennätysalhaisen 15,6 prosentin kannatuksen. Tiilikaisen mielestä kansan tuomio tuo paineita hallituksen elokuiseen budjettiriiheen. . Heidän tulevaisuutensa on ministeristä riippuvainen ja helpoimmin hänen tietään voi tasoittaa vastustamalla omien taustaryhmien kannalta epämieluisia hankkeita, Korpela kirjoittaa. Hän katsoo, että tuloksena on ollut päätöksenteon jähmettyminen. . Keskusta on pystynyt olemaan uskottava vaihtoehto, koska se on esittänyt hallitusta parempia ratkaisuja palveluiden järjestämiseen sekä talouden ja työllisyyden hoitamiseen, Tiilikainen sanoo. KESKUSTAN puheenjohtajaan Juha Sipilään luotetaan, Tiilikainen korostaa. . Suomi on tuolloin joka tapauksessa velkaantunut taas aivan tarpeettomasti ainakin viisi miljardia euroa. Kirjoittaja huomauttaa, että ennen valtiovarainministeriötä kutsuttiin superministeriöksi, mutta ei enää. . Olisikohan ministeriön virkamiesjohdon tultava esiin tappion uhallakin. Ei ole takeita siitä, saadaanko ensi keväänä sen parempaa aikaan. Sekä hallituksen että opposition täytyy kantaa huolta suomalaisten tulevaisuudesta eikä siitä, miltä mielipidemittaukset näyttävät. Ei riitä, että Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen toimii näin, Korpela sanoo. KIRJOITTAJA toimi VM:n budjettipäällikkönä 1972?85, ja liikenneministeriön kansliapäällikkönä 1985?2006, Valtiovarainministerinä istuu nyt SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. SDP:n puolueaktiivit haaveilevat punamultahallituksesta
Tunnustettaisiin, että yhteiskunta elää niiden voimavarojen mukaan, mitkä ovat käytössä. EX-PUOLUEJOHTAJA varoitti, että Saarikko ja kumppanit ovat kovan paikan edessä, jos nykyiset gallupit toteutuvat. . Lääkkeet ovat kuitenkin kotimaisissa käsissä. Työmarkkinajärjestöiltä hän kaipaa kustannuskilpailukyvyn kohentamista ja mahdollisuutta yrityskohtaisiin sopimuksiin aloilla, jotka ovat kovimmassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Toinen ongelma Vanhasen listalla on työura. Tuuraajaksi tuli perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, entinen pääministeri-puoluejohtaja. . Hän pitää selvänä, että lähes 10 miljardin euron alijäämää ei kateta veronkorotuksilla eikä juustohöylällä. . Alun perin oli puhetta kevyestä kesäjutustelusta. 6 6.8.2013 Annika Saarikko ja kihlattunsa Erkki Papunen elojuhlan tuoksinassa. Siinä mietittäisiin ryhmäkoot, yritystuet, sosiaaliturvan kannustavuus ja mitä erilaisimmat asiat uudelleen. Vanhanen uskoo, että hyvä ja toimiva hyvinvointiyhteiskunta pyörisi kolme prosenttiyksikköä pienemmällä bkt-osuudella kuin nyt. . Pitäisi vakavasti harkita, voidaanko hyvä ja ehyt yhteiskunta saavuttaa siivua suppeammalla julkisella sektorilla kuin nyt. Hän ei usko hyvän tuloksen syntyvän niin, että päättäjät joutuvat joka vuosi miettimään valtuustoissa ja eduskunnassa, mistä milloinkin leikataan, mutta valmista ei tule. Vanhasen malli on uusi hyvinvointiyhteiskuntaversio 20.15. Paljon hyvää ei pidä luvata. Ääniä kannattaa tavoitella ymmärrettävällä ja selkeästi argumentoidulla ohjelmalla. Hän pysytteli kohteliaasti poissa. KESKUSTAN varapuheenjohtaja Saarikko on ensimmäisen kau- den kansanedustaja ja myös turkulainen kaupunginvaltuutettu. Elojuhlan tuomisella kaupungin keskustaan hän halusi muistuttaa keskustalaisen kaupunkityön tärkeydestä. . Hän neuvoi äänestäjiä kannustamaan päättäjiä nopeisiin päätöksiin, jotta saadaan lisää voimavaroja tulevaisuuteen. Kolmanneksi Vanhasen mielestä tarvitaan lisää ymmärrystä yritysten oman pääoman saantiin. VANHANEN keskittyi julkisen sektorin rooliin. Kuva: Pentti Manninen Politiikkaa rennosti Annika Saarikolla letkeä elojuhla Turun Kupittaalla PENTTI MANNINEN TURKU POLITIIKAN parituntinen voi olla rento ja mukava. Esimerkin tarjosi Annika Saarikon tukiryhmän elojuhla turkulaisten kesäkeitaalla Kupittaan Paviljongin pihalla. Tällä kertaa isänmaan asioiden mukavaan käsittelyyn tarvittiin rento Matti Vanhanen, Lauri Palmusen vetämä veikeä visailu, Anton&Me -bändi, hyvät viinerikahvit, perinteiset arpajaiset, 120-päinen yleisö ja Saarikko itse. Hyvää tuulta ja hymyä lisäsi tuore galluppi, joka vahvisti aikaisempia tietoja: eduskunnan pienin oppositiopuolue keskusta on maan suosituin. Elojuhlan kruunasi ulkoilmatilaisuuksien kuokkavieras, sadepisarain emäntä Esteri. Sen pitää luoda uskoa, että niin pitää tehdä, jotta selviämme paremmin. Vanhanen luottaa, että ihmiset tulevat sellaisen ohjelman tueksi. VANHASEN kolmen hengen joukkue voitti elojuhlan vekkulissa tietokilvassa Saarikon porukan. Joukkueet saivat pohtia muiden muassa Napoleonin pituutta (168 cm), kummassa kaupungissa Turun Akatemiana aloittanut Helsingin yliopisto on toiminut pitempään (Turussa) ja missä kaupungissa saarnattiin ensimmäisenä suomeksi (Tukholmassa). Annika Saarikko kertoi, että elojuhla on samalla synttärien ennakointia. Nytkö tästä tulikin juhlapuhe? Saman tien hän kertoi puhuvansa vain taloudesta. Ja niin ly- hyesti, että kaikki jaksavat pysyä paikalla. VANHANEN halusi viestittää äänestäjille, että nämä vaatisivat päättäjiä panemaan Suomen reaalitalouden asiat kuntoon. Ex-pääministerin mielestä Suomen taloustilanne on jopa vaarallinen. Hän täyttää marraskuussa 30 vuotta.. Juhlapuhuja ei hänkään ole mikään pieni mies, Saarikko nauratti porukkaa. FARKUISSA esiintynyt Vanhanen jatkoi samalla linjalla. . Turussa riittää työtä, hän lohkaisi valtuustokokemuksistaan. ALUN perin Elojuhlan päätähdeksi oli lupautunut puoluejohtaja Juha Sipilä. Puheenjohtaja on sairauslomalla
Pelottaa, että tämä vaarantaa yhtiön koko toimintakyvyn, kun niin paljon ammattilaisia lähtee pois, Kaasinen sanoo. KONEPAJAYHTIÖ Metson ilmoitus järkyttää Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinnettä. . Henkilökunta ei aio järjestää lakkoja tai ulosmarsseja ainakaan heti, mutta Kaasisen mukaan nekin ovat mahdollisia jossain vaiheessa. Metso kertoi tänään aikovansa vähentää 750 työntekijää, joista suurimman osan Suomesta. . 7 6.8.2013 Demariedustaja pelkää pirun perivän sosialidemokraatit PENTTI MANNINEN, HELSINKI DEMARIEN kansanedustaja Jukka Kärnä kirjoittaa blogissaan Imatralaisessa, että kokoomuksen kuristusote on myrkkyä SDP:lle. . Juuri viime viikolla uutisoitiin laajalti luottamuksen olevan palautumassa Euroopan talouteen, Rinne sanoo tiedotteessa. Hänen mukaansa yhtiö olisi kaivannut nyt malttia lyhytaikaisen pörssiarvon korjaamisen sijaan. Jirka Hakalan mukaan Suomeen tarvitaan lähivuosina tuhat uutta opiskelija-asuntoa. Mutta katseita kannattaa kääntää myös kokoomuksen suuntaa, hän sanoo. Kärnän mukaan kokoomus on SDP:n ideologinen päävastustaja, vaikka se tuntuu unohtuvan hektisessä hallituselämässä. . Niistä puolet pitää saada pahimmassa ahdingossa olevalle metropolialueelle. Tuki opiskelija-asuntosäätiöille on välttämätöntä, jotta opiskelu myös suurimmissa kaupungeissa olisi mahdollista nuorille vanhempien varallisuudesta riippumatta. HAKALA on vakuuttunut, että opiskelija-asuntojen rakentaminen lyhentäisi opintoaikoja. Yhä useammat voisivat keskittyä sivutöiden sijaan opintoihin, kun vuokramenot laskisivat. . Jos hanska ei nyt pidä, niin piru meidät sitten perii, hän kirjoittaa. KÄRNÄN mukaan hallitusvastuu, huono viestintä ja ta- loustilanne ovat varteenotettavia selityksiä demarien heikkoon gallup-menestykseen. . Kuva: Maria Seppälä VÄHENNYKSET kohdistuvat yhtiön massa-, paperi ja voimantuotantotoimintaan. Ei edes voissa paistamalla. DEMARIEDUSTAJA sanoo, että kokoomuksella on vain 18 prosentin kannatus kansan keskuudessa, mutta 95 prosentin kannatus elinkeinoelämän keskusliitossa. . Kaasinen pitää valitettavana, että yhtiö ketjuttaa vähennyksiä toisensa perään. KAASINEN kuvailee työntekijöitä edelleen motivoituneiksi. Näin joudutaan koulun penkin sijasta panostamaan osa-aikatöihin, mikä heikentää opiskelutahtia ja jaksamista. KESKUSTAOPISKELIJOIDEN puheenjohtaja vaatii opiskelijaasuntojen rakentamisen koron painamista nollatasolle korkotukien avulla. Hakalan mukaan Suomeen täytyy rakentaa tuhat opiskelijaasuntoa vuodessa vuosina 2014? 2016. Epäonnistuneen osinkoveropäätöksen tavoin myös asuntopolitiikassa tapahtunut iso virhearvio on syytä tunnustaa ja korjata, vaatii Hakala. Helsingin yliopiston opiskelijoista vain joka kolmannelle löytyy kohtuuhintainen opiskelija-asunto. Metso Paper Oy:n Järvenpään tehtaan pääluottamusmies Juha-Pekka Kaasinen. Kuva: Aleksi Tuomola/ Lehtikuva Metson raju vähennysaie järkyttää työntekijöitä KONEPAJAYHTIÖ Metson henkilökunta sai tietää mittavista vähennyksistä varttitunti ennen mediaa, Järvenpään tehtaan pääluottamusmies kertoo. Juha-Pekka Kaasinen sanoo, että vähennykset tulivat täysin yllättäen, sillä väen vähennys edellisten yt-neuvotteluiden jäljiltä on vielä kesken. Hallituksen päätös suosia yksityistä asuntobisnestä yleishyödyllisten opiskelija-asuntosäätiöiden kustannuksella on kestämätön. Hakala muistuttaa, että opintotuki asumislisineen on alle viisisataa euroa kuukaudessa. . Aika on täydellisen väärä väen vähentämiseksi pysyvästi alalta. Vanhat jakolinjat pitävät edelleen, eivätkä ne siitä miksikään muutu. Yhtiön ilmoitus on uskomaton. Budjettiriihessä nähdään kenen nutussa ne napit oikein kestävät. Kokoomuksen kuristusote on karistettava, hän vaatii. Hakala: Opiskelijat kärsivät hallituksen asuntopolitiikasta SAMULI NISSILÄ HELSINKI KESKUSTAN Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala ihmettelee, että Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen päätösten takia opiskelijaasuntorakentaminen on tulevaisuudessa huomattavasti kalliimpaa kuin tavallisten vuokra-asuntojen rakentaminen. Linjaus on kova isku varsinkin Helsingissä opiskeleville. Nykyään Helsingin yliopiston opiskelijoista vain joka kolmannelle löytyy kohtuuhintainen opiskelija-asunto. . Hallituksen on aika kantaa vastuuta tulevista opiskelijoista ja mahdollisuuksien tasa-arvosta koulutuksessa. Rinne vaatii yhtiön suomalaisia omistajia taistelemaan yhtiön keskeisen liiketoiminta-alueen uuden nousun puolesta. Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium omistaa Metsosta 11,1 prosenttia, työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma puolestaan noin kaksi prosenttia molemmat. Vähennykset ovat osa tehostamisohjelmaa, jolla yhtiö tavoittelee 50 miljoonan euron säästöjä. Yhteensä Metso on kertonut hakevansa noin 100 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2016 mennessä.. EK vetelee kokoomuksen naruja ja ohjailee sitä kuin marionettinukkea. Kärnän mukaan nyt on demareiden näytönpaikka, kun hallitus tekee valtion ensi vuoden budjettia. . Se ei millään riitä yksityisiin vuokra-asuntoihin nyt eikä tulevaisuudessa. Kokoomus on porvaripuolue työnantajien asialla. SDP on työväenpuolue palkansaajien puolella. Onhan tämä aika suuri luku
Vaikka vihreillä on vain 10 prosentin kannatus, he vaikuttavat tällä tavoin hyvin moniin asioihin, kuten kaavotuksiin, liikkumiseen ja rakentamiseen. . Aikaisemmin koko maan susikiintiö kulutettiin poronhoitoalueella nopeasti loppuun, koska ongelma on täällä niin suuri, Maijala taustoittaa. Ahmoille saatetaan ryhtyä antamaan poistolupia. . Siellä prosessioikeus on tapausoikeudellista. . Harva etelässä tajuaa, mitä ne tarkoittavat paikallisten ihmisten maankäyttöoikeuksien kannalta, hän perustelee. MAIJALA käyttää puhuessaan usein määritelmää ?ympäristöministeriön vihreät virkamiehet?. Se on peikko, johon hän on joutunut toistuvasti törmäämään. Kyseisen ministeriön virkamiesten esityksistä kuultaa Maijalan mielestä selvästi läpi Vihreän puolueen ääni. Tätä Maijala kutsuu vihreäksi vallaksi. . Äiti, katso kuinka hienot työhaalarit, yläkouluikäinen tytär hihkuu hetken päästä. Maijala näyttää ylpeältä. . Se on ongelma, kun samaan aikaan koko alan laki muuttuu radikaalisti, Maijala napauttaa. Maijala haluaa painottaa myös energia-asioita. Tämä on miun maailmani, täällä mie viihyn, Maijala sanoo osoitellen laajoilla kädenliikkeillä ikkunoista pihalle. 8 6.8.2013 ?Täällä mie viihyn? Eeva-Maria Maijala on huolissaan ympäristöministeriön vihreästä vallasta SAMULI VÄNTTILÄ SAVUKOSKI KAIKKI on niin kuin arkena olla pitää. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala tulee verkkareissa tervehtimään, koirat hyppivät vasten eikä tiskipöytä kiillä juuri nyt. . Se osoittaa, että heille on tärkeää se, mikä minullekin on, Maijala sanoo ja osoittaa sydäntään. Tuomioista ei pidä käydä kauppaa KANSANEDUSTAJA Eeva-Maria Maijala on hyvin huolissaan suomalaisen prosessioikeuden kehityksestä. Eduskunta sai alkukesästä käsiteltäväkseen esityksen, että rikoksen tunnustaminen alentaisi syytetyn tuomiota. Esityksen mukaan tuomioiden alentamisesta voitaisiin neuvotella sellaisten rikosten kohdalla, joissa tuomio olisi korkeintaan kuusi vuotta. Aiheesta puhuminen saa Maijalan unohtamaan hänelle ominaisen murteensakin, kuten usein prosessioikeusasioissa. . Eikä sitä ole syytä epäillä. Maijala tunnetaan eduskunnassakin Lapin tyttönä. Hän asuu kansanedustajista kaikkein syrjäisimmässä kolkassa, puhuu usein poroista, susista ja ahmoista sekä myy itse poimimiaan hilloja edustajatovereilleen. ?Näin met pittää tehhä?, hän paukuttaa eduskunnan istuntosalissa itsevarmasti ja luonnollisesti. Lapin tytön leima ei Maijalaa hidasta, päinvastoin. . On järkyttävää, että näin iso asia yritetään hoitaa pienellä julkisella huomiolla. Olen ollut ihan järkyttynyt, kuinka paljon sitä tapahtuu ja kuinka vähän sitä vihreää ääntä osataan suodattaa päätöksiä tehdessä, Maijala sanoo. PIHAAN kurvaa autollaan työasuja ja -tarvikkeita kauppaava mies. Lapset häviävät ulos Maijalan miehen, Jari Puskan kanssa. Maijala painelee perään kesken haastattelun, ostaakseen uudet verkkarit. . Suomeen tulee koko ajan valtavasti kivihiiltä muualta, mutta meidän pitäisi saada kotimaiset energiamateriaalit turvattua. . Asia vaatii julkisen keskustelun, Maijala korostaa.. Ne liittyvät myös metsään. . Nuorta metsää pitää hoitaa hyvin paljon, ja puut tulee hyödyntää energiaksi. Suojelualueita Maijala ei halua Pohjois-Suomeen enää lisää. . Ahmakannan hoitosuunnitelma pitää nyt vain saada nopeasti valmiiksi. Yhdysvalloissa tunnustaminen ja syyttäjän auttaminen alentavat tuomiota, olipa rikos mikä tahansa. . Alalla on meneillään isoja muutoksia. Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsänhoitoyhdistyksiin kuulumista vapaaehtoiseksi. Joskus on jopa niin, että kymmenestä rikoksesta tuomion saa vain yhdestä, Maijala sanoo. Erityisesti Maijalaa ihmetyttää, että esitys tuotiin eduskunnalle vaivihkaa, ilman julkista keskustelua. . Toivon sen menevän nurin, Maijala sanoo. SUOMESSA on Maijalan mukaan ollut aina vahvana ajatus, ettei tuomioista voi käydä kauppaa. Oikeussysteemit nojaavat vahvasti lakiin. Ajatus kaupankäynnistä tuomioilla tulee Maijalan mielestä Yhdysvalloista. Sillä on painoarvoa, koska pohjoista ja maaseutua ei todellakaan etelässä tunneta, Maijala sanoo. KULUNEET kaksi vuotta Helsingin Arkadianmäellä ovat vaatineet paljon työtä, mutta Maijalalle se on ollut mieleen. Parasta on, kun saa vaikuttaa asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Eivätkä vaikuttamiskanavat ole mitä tahansa: vastassa ovat ministerit, kansanedustajat ja eri alojen korkeimmat virkamiehet. Heitä Maijala on joutunut tuon tuostakin opastamaan, millaista syrjäseuduilla on elää. Ihan oikeasti syrjäseuduilla, jossa kännykkä liittyy itsestään Venäjän verkkoon, jossa sudet raatelevat lampaita ja poroja ja jossa metsä, maat ja koko luonto ovat yhtä kuin ihmisen sydän. . Minua pidetään Lapin ja syrjäseutujen sekä porotalouden asiantuntijana. Mitään ei voida tehdä ennen kuin se on tehty, Maijala vaatii. METSÄASIOITA Maijala pitää ykkösjuttunaan. Voitteko kuvitella kuinka hyvältä tuntuu, kun oma lapsi iloitsee tuollaisesta. . Kaupunkilaisilla ei usein ole minkäänlaista käsitystä, mitä esimerkiksi ahmavahingot ihan käytännössä tarkoittavat, Maijala sanoo. . Esitetty muutos olisi todella radikaali ja Suomen oikeusperiaatteita rikkova. Ympäristövaliokunnassa tehdään keskeisimpiä syrjäseutuja koskevia päätöksiä, mutta meistä vain kolme edustajaa on Pohjois-Suomesta, loput etelän kaupungeista. PETOASIAT ovat leimanneet Maija- lan ensimmäisiä eduskuntavuosia. Hän on jaksanut toistuvasti tolkuttaa susi- ja ahmakiintiöistä. Mikään yhden asian edustaja Maijala ei silti ole. Veikkaan, että hyvin moni metsänomistaja jää pois metsänhoitoyhdistyksestä ja tippuu neuvonnan ulkopuolelle. . Samalla esitetään, että metsistä voisi hakata moni-ikäistä puustoa. . Hän vain tietää käytännössä mitä se tarkoittaa, kun löytää lampaansa ja poronsa susien repiminä. Vaikuttamistyön tulokset alkavat näkyä. . Poronhoitoalueen susikiintiöt poistettiin kokonaan viime syksynä, mikä on todella merkittävää.
9 6.8.2013 Eeva-Maria Maijala tietää miltä tuntuu, kun löytää omat lampaansa susien raatelemana. Siksi hän on jaksanut painottaa petoasioita myös eduskunnassa. Kuvat: Emma Taipale
Näiden rakennusten kivijalkoihin on pystytetty vanhat hirsikehikot, Moilaset esittelevät. Niinpä 1960-luvulla ja 2010-luvulla otetuissa ilmakuvissa ei ole rakennusten sijainnissa eroja, vain saunarakennus on uutta. Vuonna 1900 suoritetussa tilan halkomisessa syntynyt Heinahon tila siirtyi Matti Moilaselle vuonna 1974. Onneksi silloin meillä lamppu syttyi, Moilaset toteavat nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Matin kesämökkiä rakentanut veli sai laudat itselleen ja Moilaset päättivät ottaa remontoinnin ohjenuoraksi ennallistamisen ja käyttökunnossa pysyttämisen vanhaa kunnioittaen. Suunta oli epäilemättä oikea. Nyt Moilaset asuttavat kesäkuukaudet harvinaislaatuista 1900-luvun alun talonpoikaismiljöötä, jossa kaikki rakennukset, nykyistä ulkosaunaa lukuun ottamatta, ovat alkuperäisillä paikoillaan. . Kaksi rakennusta oli purettu ennen meidän tuloa. 10 6.8.2013 Aija ja Matti Moilanen asettuvat viimeistään juhannuksena pysyvästi Ruokolahden Äitsaareen viettämään elämää, jota elektroniikka ja tekniikka eivät hallitse. Kuvat: Päivi Vento Heinahossa mieli rauhoit 1900-luvun talonpoikaismiljöössä rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan PÄIVI VENTO RUOKOLAHTI MATTI JA AIJA MOILANEN olivat ostaneet lautatavaraa. Lautapinot odottivat kesäasunnon pihassa toimeen tarttumista. Elettiin 1980-lukua. Moilaset suunnittelivat ryhtyvänsä kohentamaan 1900-luvun alkupuolella rakennettua taloa ja muita pihapiirin kiinteistöjä. . Hän sai tilukset isältään, joka oli ostanut ne Teräväisiltä paria vuotta aiemmin. Matin kotipaikka oli puolen kilometrin päässä Heinahosta, joten paikka oli kaikin puolin tuttu. Moilaset ovat ennallistaneet rakennuksia omatoimisesti ja omin kustannuksin. 1900-luvun alkupuolella ovet olivat vielä luukkumaisia, kuten riihessä. Sisään tulee vettä ja lähtee ulos niin paljon kuin punaisissa ämpäreissä sitä jaksaa kantaa.
Ihmiset haluavat muuttaa Mallusjoelle ainutlaatuisen tunnelman ja kulttuurisen ilmapiirin vuoksi. Ulkohuussi löytyy pihapiirin laidalta. Yksi elämää helpottava ratkaisu oli vesijohdon vetäminen kaivosta pihasaunaan siinä vaiheessa, kun aittaan rakennetun saunan lattian lahoaminen pakotti erillisen saunan rakentamiseen. Aija Moilanen kertoo, että hieman vettä on tullutkin vuosien saatossa kannettua; kun perheen kolme lasta oli- Takit käännettiin aatteelle ja musiikille vat pieniä, vesijohtoa ei ollut. Meillä kiertää hattu joka ilta ja jokainen antaa vapaaehtoisen pääsymaksun sinne. Tällä kylällä kunnioitetaan erilaisuutta ja osataan käsitellä ihmisiä oikein, ohjelmavastaava Aleksis Kyrö kertoo. Sukupolvenvaihdosta parhaillaan läpikäyvän kulttuuritapahtuman nimellä on hauska historia. Nuorisoseuralainen raittiusaate ei ollut enää 1990-luvun alussa niin ehdoton, ettei sen tapahtumiin olisi sopinut yhdeksi myyntituotteeksi keskiolut. Mallusjoen nuorisoseura käänsi tuolloin takit raittiusaatteelle sallimalla keskioluen. Työnjaossa täällä mennään niin, että Aija hoitaa kotitalouteen liittyvät asiat, minä pidän pihan siistinä, teen polttopuita ja huolehdin kiinteistöistä, isäntä selvittää. Aleksis Kyrö vastasi Takinkääntöviikon ohjelmasuunnittelusta yhdessä äitinsä kanssa. Kuva: Petri Görman. Tämän lisäksi Mallusjoen torvisoittokunta antaa oman panoksensa kulttuuritapahtumaan musisoimalla samasta viitekehyksestä, Kyrö kertoo. Kyrön mukaan tarkoituksena on tarjota joka vuosi mahdollisimman laaja-alainen kulttuurikattaus. Mallusjoen tunnetuin kesäasukas Kai Chydenius on ollut mukana kulttuuritapahtumassa pitkään. Mutta katossa pinkopahviratkaisulle oli myös käytännön syy, sillä se esti eristeenä olleen hiekan rapisemasta lomalaudoituksen läpi, Matti ja Aija Moilanen tietävät. Hiekka ja turve poistettiin ja tilalle tuli puhallusvillaa, jolla toivotaan olevan vaikutuksia talon lämpötalouteen. Lomalaudoitus ja kannatinhirret jätettiin näkyviin, ja ne maalattiin vaaleiksi. Tuvan tapetit, kuten myös aikaisemmin remontoidun kammarin tapetit, ovat Pihlgren ja Ritola Oy:n valmistamia paperitapetteja, jotka painetaan yli 180 vuotta vanhalla rotaatiopainomenetelmällä suomalaiselle tapettipaperille. Vuonna 1978 talon sisääntuloportaikko ja sen kupeessa ollut huonokuntoinen ruokavarasto poistettiin. Tilalle rakennettiin nykyinen 1940-lukua myötäilevä kuisti. Uskon, että sen puolesta kyläläiset ovat valmiita vielä tulevaisuudessa taistelemaan, Kyrö vakuuttaa. Meillä ei ole ollut koskaan järjestyshäiriöitä Takinkääntöviikolla. Välikatosta poistettiin haltex ja 1920-luvulla laitettu pinkopahvi, joka siihen maailman aikaan oli muotia ja edistyksellistä rakentamista. . Saunan padassa vesi lämpenee myös kotitaloustöiden tarpeisiin. MOILASET ovat ennallistaneet rakennuksia omatoimisesti ja omin kustannuksin. Museoviraston ihmisiä on kylässä käynyt, mutta Heinahon pariskunta on halunnut toimia itsenäisesti. Matti Moilanen tuumii, että jos museovirastolta saa rahoitusta, silloin oma vapaus tehdä ratkaisuja on menetetty. Arjen rutiinien suorittaminen vaatii huomattavasti enemmän askeleita Äitsaaren Heinahossa kuin kaupunkiasunnolla Lappeenrannassa. . Televisio löytyy peräkammarista, mutta sen olemassaolo suotakoon, koska Heinahossa oli 1960-luvulla edistyksellisesti televisio kylän ensimmäisten joukossa. Se mukavuuksista. Vettä taloon tulee ja sieltä lähtee niin paljon kuin jaksaa sangolla kantaa. Täällä tekemiseen menee aikaa ja se rauhoittaa myös mielen, he sanovat. . Ainoastaan viranomaismaksut ovat kuluerä. . Itse olen sitä mieltä, että vireän kylän keskusta ansaitsisi myös uuden kyläkoulun. 1982 oli talon ikkunoiden vuoro, jotka olivat tippumispisteessä. Entisen ruokahuoneen lattia on korjattu 1983, tämä huone on seuraavaksi isomman remontin kohteena. Talon alin hirsikerros ja hellan edessä romahtaneet lattiavasat on korjattu. Esineistöä on navetassa ja aitassa. PETRI GÖRMAN MALLUSJOKI SEKÄ entiset että nykyiset mallusjokelaiset kohtaavat aina kerran vuodessa Takinkääntöviikolla. Peräkammari on entisöity vuonna 2007. Asuinrakennuksen ohessa muuta pihapiirin rakennuskantaa on kunnostettu ja samalla palautettu vanhaan ?kuoriinsa?. Entisen puuvajan, navetan ja riihen kivijalkoihin on pystytetty hirsikehikot, joista vanhin on vuodelta 1886. Rakennustöiden ohessa Moilaset ovat perustaneet omaksi ilokseen myös kotimuseon. Jostain syystä sen paikka on suunniteltu aivan jonnekin muualle kuin kylän keskustaan. . Huopakattojen osalta rakennuksissa on jo menossa toinen kierros, Matti Moilanen tarkentaa. Tuvan entisöinti oli iso urakka. Ja täällä ei kuunnella klassista musiikkia rusetit kaulassa. MALLUSJOEN kylässä asuu 300 ihmistä, mutta koko Järvikunnan alue mukaan lukien asukkaita on tuhat. . Nyt tämä seurantalo tunnetaan eri puolilla Suomea ja kesätapahtumamme on kasvattanut suosiota vuosi vuodelta, Kyrö iloitsee. Hän kertoo, että seudulle on luvattu uutta kyläkoulua. Joka vuosi kunnioitamme perinteitä siten, että meillä on aina keskiviikkoisin kansanmusiikkiilta. Siksi moni suomalainen taiteilijakin on hankkinut täältä kesäpaikan, Kyrö huomauttaa. Mallusjoen Nuorisoseuran elävöittäminen alkoi 1970-luvulla. . Ei kukaan ole tätä toimintatapaa vielä kyseenalaistanut, Kyrö toteaa. Hänen mukaansa takinkääntöviikon erikoisuuksiin kuuluu muun muassa se, että klassisen musiikin konsertissa voi sivistyneesti naukata yhden oluen ilman, että kukaan sitä paheksuu. . Tämä kulttuuritapahtuma yhdistää kesäasukkaat ja paikalliset ihmiset. . Hänen esiintymisiään odotetaan aina. KULTTUURITAPAHTUMA tehdään talkootyönä. Tällä kylällä kunnioitetaan erilaisuutta ja osataan käsitellä ihmisiä oikein. ttuu MOILASET ovat tehneet remonttia joka vuosikymmenellä. Koska taloon oli vedetty sähkö jo vuonna 1946, se ?nykyajan helpotus. Meillä ei ole ollut koskaan järjestyshäiriöitä Takinkääntöviikolla. Tähän saakka se on toiminut esiintyjiemme kanssa. 11 6.8.2013 Vanhassa riittää aina puuhaa HEINAHON tilalla korjaustyötä on tehty tasaisesti vuoden 1978 sähkölaitteiden uusimisesta viime vuoden talon tuvan entisöintiin. . on edelleen. Kuitenkin keittiön varustetaso on pidetty minimaalisena. Tietokone kaivetaan esille vain tarvittaessa. Hyötyliikuntaa saa paljon. Takit käännettiin samalla myös musiikillisesti, koska nuorisoseurantalolla kuultiin ensimmäisillä Takinkääntöviikoilla kansanmusiikista poikkeavaa tuotantoa. . Tämä on pirteä ja kulttuurihenkinen kylä
Vähän ärhentelyä esiintyy, mutta aika rauhassa ovat saaneet työskennellä, Jansa muotoilee. Lappilaiset kylät -yhdistyksen puheenjohtaja Heikki TuomiNikula toteaa tilanteen rauhoittuneen, mutta edelleen poimijoita ilmaantuu aivan kylien lähiympäristöön. . Ei ollut ohjattu oikeaan paikkaan, kommentoi sotkamolaisen Ber-Ex -yhtiön toimitusjohtaja Kari Jansa. Paikallisten asukkaitten kanssa ei tällä kertaa syntynyt minkäänlaista kontaktia, sillä poimijat vaelsivat kilometrien päässä lähimmästä kesämökistä.. Poimijat tekevät pitkää päivää, joten tuntiansio ei ole kummoinen. Lapin Lihan Kristo kertoo, että heillä paras poimija on tienan- nut 11 000 euroa puhtaana käteen, mutta kyseessä on poikkeuksellinen henkilö. Poimijat ovat yleensä riisinviljelijöitä, joiden omissa viljelystöissä on tauko juuri Suomen kesän aikaan. METSÄMARJOJA riittää Suomessa, mutta ei ihan joka paikassa. Iso osa poimijoista on siirretty muun muassa Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon, kertoo sotkamolaisen Ber-Ex -yhtiön toimitusjohtaja Kari Jansa. Yritys ostaa marjoja 364 poimijalta. Ulkoministeriön viisumitilastojen mukaan thaipoimijoita on Suomessa tänä kesänä ennätyksellisen paljon, noin 3 200. Sen koki karvaasti kymmenpäinen thaimaalaisjoukko, jonka mukana STT-Lehtikuvan valokuvaaja vietti viime viikolla puolitoista tuntia Sotkamon ja Valtimon välisessä erämaassa, tarkkaan ottaen Valtimon Rumossa PohjoisKarjalan puolella. Jaran Boonbachoc ja kumppanit oli ohjattu alueelle, jolta halla oli vienyt mustikan kokonaan. Onneksi heidät siirrettiin sitten muualle, josta marjaa tiettävästi löytyi. . 12 6.8.2013 Huono mustikkasato Kainuussa karkotti poimijat etelämmäksi Thaimaasta lennätetty ennätysmäärä poimijoita Suomeen PIRKKA SILTARI/STT KUOPIO EPÄTAVALLISET kesäsäät ovat tuoneet ikäviä yllätyksiä ulkomaisille marjanpoimijoille. Meillä Kainuussa pakkasyö 30. Rovaniemeläisen Lapin Lihan toimitusjohtaja Jukka Kristo kertoo, että yritys ostaa tuotteita 664 thaimaalaiselta. Tähän saakka vuosi on ollut erittäin hyvä etenkin Länsi- ja Etelä-Lapissa, missä on ollut runsas hillasato. Poimijat työskentelevät täällä keskimäärin reilut pari kuukautta poimimassa hillaa, mustikkaa ja puolukkaa. Töitä ulkomaalaisille, joista valtaosa tulee Thaimaasta, riittää silti. . Joukko eteni ripeää vauhtia, mutta astioitten pohja tuskin täyttyi. Yhteisen kielen puuttuessa ilmeisen happamat kommentit jäivät saamatta suoraan poimijoilta. Kuva: Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva 3 000 euroa, kun lento- ja ylläpitokulut on vähennetty myyntituloista. Kaikille riittää poimittavaa. Kyse on siitä, miten firmat onnistuvat ohjeistamaan heitä. TÄNÄ kesänä poimijoita tuo maahan jo parikymmentä yritystä. Viime vuoden tietojen mukaan keskimääräinen tienesti on noin Thaimaalaiset marjanpoimijat Dao, Rung ja Amy sekä Ber-Ex Oy:n marja-auto nro 70. Ihmeellinen vuosi. Poimijat työskentelevät täällä keskimäärin reilut pari kuukautta poimimassa hillaa, mustikkaa ja puolukkaa. Melkoinen osa thaimaalaisista on Lapissa. kesäkuuta vei mustikan laajoilla alueilla. Aika vähän on ongelmia, sanoo Kristo. . Oli aika haasteellista näin alkuvaiheessa. Kaikkiaan EU-maiden ulkopuolelta marja-apajille saapui noin 4 000 ihmistä. Marja-alan toimijat myöntävät, että kärhämiä ja ristiriitoja paikallisten asukkaitten kanssa on edelleen, mutta takavuosia vähemmän. . Kuva: Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva Thaipoimijoita on Suomessa tänä kesänä ennätyksellisen paljon, noin 3 200. THAIMAALAISIA on Suomessa marjanpoiminnassa yhdeksättä vuotta. Kuva: Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva Hukkareissu Valtimolla Viime vuoden tietojen mukaan keskimääräinen tienesti on noin 3 000 euroa
Puolet on sitä mieltä, että Urpilaisen pitäisi jatkaa puheenjohtajana. Neljäsosa ei puolestaan osaa sanoa kantaansa. Ensimmäinen laboratoriopihvi syötiin Lontoossa Käsivarren koivut toipuvat Utsjoen aluetta nopeammin toukkien tuhoista. Koostumus on täydellinen, mutta laittaisin lisää suolaa ja pippuria. Pihvin tehneet tutkijat yrittävät kehittää vaihtoehtoja luonnonvaroja kuluttavalle karjataloudelle. Tutkimusten mukaan tunturimittarialueiden koivujen elinvoima saadaan takaisin nopeammin kuin hallamittarialueiden, Otso Suominen selittää. Osa Käsivarren koivikoista ja aluskasvillisuudesta syötiin vain kerran, ja niiden palautuminen on hyvässä vaiheessa. Osa tunturimittarin tuhoalueista on yhtä lohduttoman näköisiä kuin Utsjoen alueetkin, sillä täysin kuolleiden koivikoiden kuntoutuminen saattaa kestää vuosikausia. lainat Ja piste. Hallamittari aiheutti laajat vahingot koivikoille vuosina 2006?2008 Utsjoella ja Pohjois-Norjassa. Suomen puolella osa koivikoista on pysyvästi tuhoutunut. Mittari tuhosi noin 400 neliökilometrin alueella koivikoita ja aluskasvillisuutta. Toistettuaan sitä ennen saman viestin, jonka lähetti julkisuuteen myös kesken lomansa: En ole lähdössä kerta kaikkiaan yhtään mihinkään! -Keskustelua pisteen paikan määräminen ei lopeta. Riitta Monto Turun Sanomissa Mikäli politiikassa kaikki muu on kokeiltu, pitää kokeilla vielä rehellisyyttä. Tuula Väätäinen Demokraatissa SDP:n alamäestä Jos kaikki se energia ja ihmisaivojen tyrske, mitä mustan ruusun kehittelyyn on käytetty, olisi suunnattu vaikkapa nälänhädän poistamiseen, maailma olisi parempi paikka. Mutta ei. Viime vuonna tuli hieman mustikkaa. Toivottavasti ennätän eläkkeelle, ettei minun tarvitse laatia siitä asiallista ja objektiivista juttua mihinkään mediaan. Outi Airola Keskipohjanmaassa Tuttavan ekaluokkalaista tytärtä kiusattiin viime syksynä koulussa, koska hän oli luokkansa ainoa, jolla ei ollut kosketusnäytöllistä älypuhelinta. Maria Väkiparta Satakunnan Kansassa lyhyesti Urpilaisen vahvin seuraajaehdokas Antti Lindtman VAHVIN seuraajaehdokas SDP:n puheenjohtajalle Jutta Urpilaiselle on puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman. Eduskuntakäsittelyyn vaaditaan 50 000 kansalaisen nimet. Tähän mennessä eduskunta on käsitellyt yhden kansalaisaloitteen. Olettaisin, että mustikka on toipumassa ainakin osittain. Suominen arvioi, että osa Utsjoen koivikoista ei palaa ennalleen koskaan. Lehdettömät puut kertovat tuhon laajuudesta. Utsjoella koivunvesoja on alkanut paikoitellen kasvaa, mutta kesälaitumella olevat porot syövät ne pois. Turkistarhauskieltoa vaatinut aloite kaatui kesäkuussa. Lähiaikoina eduskuntakäsittelyyn ovat tulossa aloitteet tekijänoikeuslain muuttamisesta ja tasa-arvoisesta avioliittolaista. Osa Utsjoen koivikoista ei palaudu entiselleen MAARIT SIMOSKA UTSJOKI OSA Utsjoen Kaldoaivin hallamittarituhon alueista ei palaudu koskaan entiselleen. Yksittäisiä koivuja on siellä täällä, hän kertoo. Kuolleet koivunrangat ja lehdettömät puut herättävät huomiota kymmenien kilometrin matkalla Tenolaaksossa. . Koivut syötiin Utsjoella kahteen kertaan, ja sen jälkeen kesä 2008 oli poikkeuksellisen kylmä. Kylmä kesä on vaikeuttanut koivujen toipumista, Otso Suominen sanoo. Kun hallamittarit olivat nakertaneet koivujen lehdet, ne siirtyivät syömään myös kaiken aluskasvillisuuden. TURUN ja Oulun yliopistoilla on norjalaistutkijoiden kanssa pysyvät koealat molemmin puolin valtakunnan rajaa. Odotan kauhulla ensimmäistä suomalaista EUrahoitteista mustan ruusun jalostushanketta. Odotin pihvin koostumuksen olevan pehmeämpi. Tiesin, ettei siinä ole rasvaa, joten en osannut arvioida, kuinka mehukas se on, toinen maistajista, itävaltalainen tutkija Hanni Rützler kuvaili pihviä. . Jyrsijät sen sijaan ovat suosineet heinittynyttä tuhoaluetta. Pohjoisen mittarituhot näkyvät luonnossa vielä vuosikausia. Tutkija ovat lähdössä elokuun alkupuolella selvittämään, mitä koealueet kertovat tämänhetkisestä tilanteesta. . He uskovat, että keinoliha voisi olla marketeissa 10?20 vuoden kuluessa.. Metsärajan yläpuolella olosuhteet ovat arktiset ja luonnon palautuminen vie vuosikymmeniä. MYÖS Käsivarren alueella Enontekiöllä ja Norjan puolella luonto on kärsinyt toisen tuholaisen eli tunturimittarin laajasta esiintymästä. Tunturimittarialue toipuu kuitenkin ripeämmin kuin Utsjoen seutu hallamittarin vaurioista. . Kuva: Maarit Simoska MAAILMAN ensimmäinen laboratoriossa kasvanut pihvi syötiin maanantaina Lontoossa. Hollantilaisen Maastrichtin yliopiston laboratoriossa elävän luomulehmän soluista kasvatettu naudanliha paistettiin jauhelihapihviksi ja tarjoiltiin tiedotustilaisuudessa kahdelle koemaistajalle. . Se on lähellä lihaa, muttei yhtä mehukasta. 13 6.8.2013 Aloite vapaaehtoisesta ruotsista hipoo eduskuntarajaa VAPAAEHTOISTA kouluruotsia ajava kansalaisaloite on saavuttamassa eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatuksen. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut tähän mennessä 46 000 suomalaista. Tutkimme muun muassa, miten sienet, marjat ja myyrät ovat selvinneet tuhoista. Marjasato on ollut olematonta useita vuosia peräkkäin. Käsivarren suunnalla taas tunturimittari söi koivikkoja. Mittarit ovat perhoslaji, jonka toukat käyttävät ravinnokseen puuvartisia kasveja. Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman johtajan Otso Suomisen mukaan Utsjoen tilanne näyttää heikolta. . Näihin tehostesanoihin päätti tiukan lauseensa kesälomalta palannut Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen. Tieto selviää Ylen A-Studion kyselystä, johon haastateltiin SDP:n puoluevaltuuston jäseniä ja piirien puheenjohtajia. Kyselyssä puheenjohtajan vaihtamista kannattaa kuitenkin vain neljäsosa demarivaikuttajista. Norjan puolella koivikot ovat toipuneet Suomea paremmin, mutta Suominen arvioi sen johtuvan siitä, että porot eivät laidunna kesäisin PohjoisNorjassa. Koealueille porot eivät pääse.
Vanhempien oppilaiden kohdalla noudatetaan lain määräämää viiden kilometrin rajaa.. 14 6.8.2013 Koulumatkojen turvallisuudesta syntyy erimielisyyksiä vuosittain koko maassa. Esimerkiksi matkan vaarallisuutta arvioidaan niin poliisin, kunnan työntekijöiden kuin tietokoneohjelmien voimin. Toisaalla vastuu kuljetuspäätöksistä jakautuu esimerkiksi koulujen rehtoreille ja toisaalla kaikki päätökset tekee yksi virkamies. Eroja on myös siinä, noudattavatko kunnat lain määräämässä viiden kilometrin rajaa, vai myöntävätkö kyytejä tätä lyhyemmillekin matkoille. KOULULAISET halutaan ensisijaisesti julkisen liikenteen kyytiin, sillä koulutaksit ovat huomattavasti kalliimpia. Helsingissä suomenkielisen perusopetuksen oppilaiden koulu- kyyteihin kuluvasta noin kuudesta miljoonasta eurosta erityiskuljetukset vievät viitisen miljoonaa, vaikka taksikyytejä järjestetään käytännössä vain erityisoppilaille. Koulusta palatessaan hänen pitäisi kuitenkin samalle ovelle päästäkseen ylittää vilkas tie ilman liikennevaloja. Hyvinkään kunta ehdottaa, että Juuso jatkaisi linja-autolla naapurikuntaan ja vaihtaisi bussiin, joka saapuu kadun toiselle puolelle. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen Paras-hanketta tarkastelleen raportin mukaan syy koulumatkojen venymiseen on pienten koulujen lakkauttaminen. Hallitus pohtii parhaillaan, miten muun muassa koulukyydit voitaisiin hoitaa halvemmalla. Juuson äidin Tiina Kuuselan mukaan koulumatka kolminkertaistuisi. . Samalla koulukuljetusten määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi pieniä kouluja viime vuosina lakkauttanut Jyväskylä rajasi vastikään kolmasluokkalaiset pois ryhmästä, jolle ilmainen koulukuljetus kuuluu, jos matka koulusta kotiin on vähintään kolme kilometriä. Kolmen kilometrin koulumatkan takaa haetaan Jyväskylässä enää vain esikoululaiset sekä peruskoulun eka- ja tokaluokkalaiset. Tavoite on, että oppilaat matkustaisivat koulutaksien sijaan yhä useammin joukkoliikenteen kyydissä. Myös kunnissa tunnetaan paine säästää koulukuljetusten kustannuksissa. Kunnan mukaan kahden bussin käytäntö on aivan normaali. Koulumatka ei ole kunnan mukaan vaarallinen, eikä kestä päivässä kauemmin kuin laki sallii. Koulukyydeistä kiistellään vanhempien ja kunnan välillä vuosittain muuallakin Suomessa. Erimielisyyksiä syntyy useimmiten koulumatkan tosiasiallisesta pituudesta tai ehdotetun reitin turvallisuudesta. Käytännöt kyytien myöntämisessä vaihtelevat kunnittain. Aamuisin Juuso voi nousta linja-autoon kävelymatkan päässä kotioveltaan. Yli kahden kilometrin päässä Paine säästää koulukyydeissä kasvaa LASTEN ja nuorten koulumatkat ovat viiden viime vuoden aikana pidentyneet. Kuvan henkilö ei liity juttuun. 7-vuotiaalle tämä on kohtuuttoman vaativa ja rasittava matka. Tiina Kuusela tahtoisi, että Juuso haettaisiin kouluun taksil- la. Kuva: Paula Åström Koulutien vaarallisuudesta riidellään jopa oikeudessa Koulukyytien myöntämiskäytännöt vaihtelevat kunnittain SALLA SALMELA, MARIANNE HAKALA/STT HELSINKI SEITSEMÄNVUOTIAAN Juuso Kuuselan tulevassa koulumatkassa on mutka
Ikätietoja oli saatavilla 27 tapauksesta. Kuva: Petra Pöyliö Hyvinkään kunta ehdottaa, että Juuso jatkaisi linja-autolla naapurikuntaan ja vaihtaisi bussiin, joka saapuu kadun toiselle puolelle. koulusta asuvat alakoululaiset ja yli kolmen kilometrin päässä asuvat yläkoululaiset saavat julkisen liikenteen kausilipun. Helsingissä ei ole niin vaarallisiksi katsottuja tieosuuksia, että niiden takia järjestettäisiin taksikuljetuksia, sanoo kaupungin opetusviraston perusopetuslinjan linjanjohtaja Outi Salo. . Suomi on siirtymässä pientalojen palotarkastuksissa omavalvontaan. 15 6.8.2013 FAKTA Yli viiden kilometrin koulumatka oikeuttaa kyytiin i Lain mukaan perusopetusta tai lisäopetusta saava oppilas on oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, jos hänen koulumatkansa on yli viisi kilometriä. Sama oikeus kuljetukseen on myös esiopetusta saavilla lapsilla. Maksuttoman kuljetuksen voi saada myös silloin, kun koulumatka on oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen hänelle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Koulukuljetus on järjestettävä niin, ettei oppilaan edestakainen koulumatka odotuksineen kestä päivässä 2,5 tuntia kauemmin. Miehiä kuoli paloissa selvästi enemmän kuin naisia. En ole aivan vakuuttunut siitä, että kaikilla kansalaisilla on tietämys ja taito tehdä paloturvallisuuden perustarkastus. Suomen pelastusalan keskusliiton turvallisuusasiantuntija Jari Pouta katsoo, että omavalvonta on hyvä apukeino perinteisen palotarkastuksen rinnalle. Pouta ja Häyrinen muistuttavat, että nykyisin palotarkastus on määrä tehdä kymmenen vuoden välein. Tulipaloissa kuolleita miehiä tilastoitiin 22 ja naisia seitsemän. Veikkaan, että muutaman vuoden kuluttua omavalvontaa tehdään kaikkien pelastuslaitosten alueilla, sanoo ylitarkastaja Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta. Omavalvonta tarkoittaa sitä, että pelastuslaitos lähettää omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen omistajille lomakkeen ja ohjeet, joiden perusteella asukas itse tarkastaa paloturvallisuuden. Täytetty lomake palautetaan pelastuslaitokselle. Jos asukas ei palauta omavalvontalomaketta, viranomaiset käyvät tekemässä palotarkastuksen. Valituksia tulee esimerkiksi siitä, onko koulumatkalippuun oikeuttavan matkan pituus laskettu oikein ja onko kevyenliikenteenväylän tal- vikunnossapito otettu huomioon. MYÖS Jyväskylässä ja Kuopiossa koululaiset käyttävät ensisijaisesti joukkoliikennettä. Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva Palokuolemat vähentyneet viime vuodesta PALOKUOLEMAT ovat vähentyneet tänä vuonna huomattavasti viime vuoteen nähden. Tulipaloissa on kuollut yli neljännes vähemmän ihmisiä kuin viime vuonna vastaavana aikana. Asuntotyypistä ei ollut tietoa neljässä kuolemantapauksessa. Surmansa saaneista huomattavan moni oli ikäihminen. Kunnasta arvioidaan asian käsittelyn vievän ainakin kevääseen. Omavalvonta tarkoittaa sitä, että pelastuslaitos lähettää omakotitalojen ja vapaaajan asuntojen omistajille lomakkeen ja ohjeet, joiden perusteella asukas itse tarkastaa paloturvallisuuden. Kaupunkirakenne on sen tyyppinen, että esimerkiksi valoohjattuja risteyksiä, yli- ja alikulkuja ja suojateitä löytyy koulureiteiltä, ja lapsia opastetaan kouluissa liikkumaan liikenteessä. Vuositasolla valituksia tulee koulukyydeistä joitakin kymmeniä. . Vikojen korjaaminen on vanhassakin järjestelmässä pitkälti asukkaan omalla vastuulla. Pientaloissa tarkastusväli venyy helposti vuosikymmeniin, kun asukas ei satu oleman kotosalla tarkastajan saapuessa. Omavalvonta on tarkoitus tehdä viiden vuoden välein. Vastuu valvonnasta on pelastusviranomaisilla. Sen sijaan vastuu turvallisuudesta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Oppilas on lain mukaan oikeutettu maksuttomaan kuljetukseen, jos hänen koulumatkansa on yli viisi kilometriä. Lisäksi lomakkeen palauttaneiden asuntoihin tehdään tarkastuksia pistokokeina. Uudistus ei kuitenkaan siirrä valvonnan viime käden vastuuta kansalaisille. . Yli 65-vuotiaita kuoli 13, ja 25?64-vuotiaita 14. Viiden sukupuoli ei tullut SPEK:in tietoon.. Uuden järjestelmän myötä viranomaisten tarkastukset vähenevät. . Vastuu valvonnasta on pelastusviranomaisilla. Lukuvuoden alkaessa 13 vuotta täyttäneen oppilaan koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. Kuljetukseen ovat oikeutettuja lähikouluaan käyvät oppilaat. Paloriskit mattimeikäläisen syynättäväksi PERTTI MATTILA/STT TAMPERE PIENTALOJEN asukkaat tekevät pian talonsa palotarkastukset itse. Arviolta yli puolella pelastuslaitoksista omavalvonta on jo käytössä tai tulossa käyttöön. Viranomaisten on harvoin mahdollista varmistaa jälkitarkastuksella, että tarkastajan määräämät korjaukset on tehty, Häyrinen vertaa. Suomen palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula kuitenkin varoittaa, että uudistuksessa on vaara mennä askel liian pitkälle. . Jos valvontaa tekee asukas itse, kiusauksena saattaa myös olla pimittää viat, jotka toisivat korjauskuluja. . Sen sijaan vastuu turvallisuudesta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. MUUTOS saattaa arveluttaa ainakin sikäli, kykeneekö matti- tai maijameikäläinen tai esimerkiksi vanhus havaitsemaan paloturvallisuuden puutteet. Pienimpien kohdalla on kuitenkin arvioitava, pääseekö pysäkille turvallisesti, kaupungeista kerrotaan. Vaaranpaikoiksi listataan muun muassa vartioimattomat tasoristeykset ja valtateiden ylitykset. Viime aikoina syrjäisempien seutujen vanhemmat ovat huolestuneet myös suurpedoista. Sekä Kuopiossa että Jyväskylässä koulukyydeistä syntyy närää vuosittain. Osa koulukyytivalituksista päätyy hallinto-oikeuksiin, kuten riita Tiina Kuuselan Juuso-pojan koulumatkasta. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) mukaan heinäkuun loppuun mennessä tulipaloissa on kuollut 34 ihmistä. SPEK:in saamien tietojen mukaan kerrostalopaloissa kuoli 15 ihmistä. Rivi- ja omakotitalojen paloissa kummissakin kuoli seitse- män ihmistä ja vapaa-ajan asunnon palossa yksi
350 miljoonaa vuotta. Kaikilla mittareilla niin taloudellisilla, sosiaalisilla kuin inhimillisillä tarkasteltuina useampaan kertaan valtuustossa päätetyn koulun rakentaminen on kannattavampaa kuin sen rakentamatta jättäminen. Käytännössä koulun rakentaminen on kunnalle riskitöntä sillä valmistuva rakennus on lainan vakuutena kuten omakotitalon rakentamisessakin. Velkapääoma toki kasvaa mutta samalla kasvaa myös varallisuus. Lisäksi kivihiili tuodaan kokonaan ulkomailta, joten suomalaisten työllistymisen kannalta kivihiilellä on lähes olematon merkitys. Jokaisen kansalaisen on kyettävä ottamaan suurempi vastuu niin itsestään kuin läheisistään.. Nämä nuoret herrat eivät omien sanojensa mukaan olleet tehneet päivääkään töitä, mutta tunsivat että yhteiskunta on heille tämän ?palveluksen. Reilun 8000 asukkaan Jalasjärvellä Vapon turvetuotanto työllistää tällä hetkellä kesäisin noin 100 henkeä ja ympärivuotisesti noin 20 henkilöä. Lisäksi lukuisat pienyrittäjät työllistävät kymmeniä henkilöitä. Turve-energian tuotannon kasvattaminen moninkertaiseksi olisi tulevina vuosina täysin mahdollista. Miksi emme siis hyödyntäisi omia uusiutuvia tai hitaasti uusiutuvia luonnonvarojamme tehokkaammin? Esimerkiksi turvetuotannon lisääminen voisi tuoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja Suomeen. Kuva: Maria Seppälä Yhteiskunnan turvaverkko ei ole riippumatto SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Paula Risikko nosti erittäin tärkeän asian esille sunnuntain Ilkassa. Vastikkeeton sosiaaliturva passivoi ihmistä ja tällä tavoin vaikeuttaa työllistymistä. Yhteiskunta ei voi järjestää kaikkea ja yksilön täytyy ottaa vastuu omasta elämästään. kotona määräämättömän ajan, on yhteiskuntamme kannalta kestämätön. Nämä nuoret olivat vahvasti sitä mieltä, että he ovat oikeutettuja kyseisiin tukiin. ?Käy ihmeessä hakemassa ne tuet, sä olet ansainnut ne,. Tällä hetkellä Suomen soista vain n. Talouden rakennemuutos on tosiasia, jonka kanssa meidän on opittava elämään, mutta sosiaalinen rakennemuutos on meistä itsestämme kiinni. Jasi Kuokkanen Keskustan Vantaan kunnallisjärjestön pj.. Käyttökustannuksia pienentävät nykyaikaiset talotekniset ratkaisut kun taas käyttöastetta nostavat monitoimitalon lukuisat eri toimintamahdollisuudet. SOSIAALISTA lisäarvoa koulun/monitoimitalon rakentaminen tuo maaseutumaisesti rakennetulle historialliselle Piehingin kylälle ja sen asukkaille. Toimiihan koulu koko kylän yhteisenä opetus-, harrastus- ja vapaa-ajan keskuksena, jonne on mukava kokoontua vaikkapa käsityökerhon merkeissä. Samalla fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen kulutusta on lisätty alati kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Nykyisen käytännön vuoksi uusien lupien saaminen on äärimmäisen hankalaa, minkä vuoksi energiavaje korvataan lähes kokonaan kivihiilellä. Kivihiilen muodostuminen luonnossa kestää n. Kokoontumis- ja lähiliikuntapaikkana monitoimitalolla on aivan erityinen tehtävä nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisyssä. Senioriväestölle talo voi tarjota kotiapua ja pienimuotoista terveyspalvelua, kuten sokeriarvojen- ja verenpaineenmittausta. KOULUN rakentaminen tuo inhimillisyyttä lasten koulupäiviin, sillä pitkät kuljetusmatkat ja odotukset jäävät pois oman kyläkoulun myötä. On tärkeää että lapsi jaksaa vielä koulupäivän jälkeenkin tehdä läksyt, leikkiä ja harrastaa. Tämän lisäksi meidän kaikkien on osallistuttava yhteisten asioiden hoitamiseen. Nämä tulevat olemaan koko yhteiskuntaa koskevat talkoot, joihin tarvitsemme kaikkien panoksen. Vapaamatkustajia ei suvaita. Kuten aikaisemmin totesin, turvaverkkoja tarvitaan, mutta kuten sanastakin voi huomata, turvaverkon tarkoituksena on pehmentää pudotusta ja näin varmistaa, että yksilö voi jatkaa toimintaansa. Turvaverkon tarkoituksena ei ole toimia riippumattona. Pienet ryhmäkoot ovat myös lasten etu omassa idyllisessä lähikoulussa. Turvallinen ja tuttu lähikoulu luo pienelle lapselle lujan ja hyvän pohjan tulevaisuudelle. Lapsen edun näkökulmasta katsottuna Piehingin koulun rakentaminen on ainoa oikea vaihtoehto. Kirsi Jussinniemi ja Katja Hänninen Piehinki ?Turvaverkon tarkoituksena ei ole toimia riippumattona. Osallistuminen yhteisiin asioihin tuen vastineeksi on kannatettava ajatus. Ajatus siitä että, ihminen voi niin halutessaan ?loikoilla. toinen sanoi. Tämä ajatusmalli aiheutti minussa melkoisen ajatusmyrskyn. Talouden rakennemuutos on tosiasia ja tulemme elämään tulevat vuodet ja jopa vuosikymmenet matalan kasvun aikaa ja näin ollen emme pysty ylläpitämään kaikkia näitä palveluja, joita meillä tällä hetkellä on. Jokaisen kansalaisen on kyettävä ottamaan suurempi vastuu niin itsestään kuin läheisistään. Mielipiteet 16 Kivihiilen käyttö lopetettava BIOENERGIAN hyödyntäminen on Suomessa jäänyt junnaamaan paikalleen. Meidän varamme eivät yksinkertaisesti riitä tällaisen järjestelmän pyörittämiseen, jos kaikki eivät ole halukkaita osallistumaan omien voimavarojensa puitteissa. Hyvinvointiyhteiskuntamme on tullut käännekohtaan. Tällä hetkellä Suomen valtio velkaantuu nopeammin kuin koskaan historiansa aikana. Tämä ei ole yksilön kannalta järkevää eikä valtion kannalta taloudellisesti mahdollista. Meillä on oltava turvaverkkoja, mutta niiden tulee olla kannustavia. 0,6 prosenttia on turvetuotannossa. Lupakäytäntöä yksinkertaistamalla turvaamme kotimaisen, puhtaan energian tuotannon ja lisäämme työpaikkoja. Pekka Alakoski ja Tero Vuorenmäki Jalasjärven Keskustanuoret Koulu hyödyttäisi kaikkia RAAHEN Piehinkiin yhdistymissopimuksella turvattu ja useampaan kertaan päätetty koulu/monitoimitalo palvelee koko Raahen kaupunkia opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja kokoontumistilana. Lisäksi kouluinvestointi toisi työtä ja verotuloja kuntaan ja lisäisi Raahen vetovoimaisuutta. velkaa. TÄMÄ sosiaalinen rakennemuutos on yksi syy hy- vinvointiyhteiskuntamme rappioon. Tämä on asia joka meidän tulisi uskaltaa sanoa ääneen. YHTEISKUNTAAMME on muodostunut joukko ihmisiä, joiden ajatuksissa yhteiskunta on ikään kuin velkaa heille heidän toimeentulonsa. Istuin muutama päivä sitten bussissa ja takanani istui kaksi nuorta miestä, jotka keskustelivat toimeentulotuesta ja sosiaaliavustuksista
messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. Näytelmän ohjaavat Sari Kokkonen ja Irene Huru. Tule tapaamaan ja kuulemaan Keskustan päättäjiä. Orimattila, su. Hannuksen koulu, Kiiminki: su 8.9. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Kivimiehenk. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. -tapahtuma Lempäälässä. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. kello 10-18. klo 12-16. Aiheina ovat tietysti kuntarakenne - ja soteasiat. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. klo 12 alkaen Suomussalmen Kuivajärvelle. perinteinen salusilta Salusjärven leirikeskuksessa, Salusjärventie 110. Arvontaa, mehutarjoilua ym. klo 17-. 040 70 22928.Keskustanaisten Kainuun piiri ry ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula tavattavissa: Evijärvi 7.8. Juomme aamukahvit Postellissa ja teemme ostoksia, minkä jälkeen lounas Kuntoutuskeskuksessa. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. Hämeenlinna. Mukana kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula. POHJOIS-SAVO Keskustan Elonkorjuujuhla sekä -tanssit pe 30.8 klo 18.30- 01.00 Maaningan Kasinolla. Vieraana Keskustanaisten uusi vpj. 040 418 1150. Asikkala, pe-la 9.-10.8. mennessä s-postilla riikka.helenius@gmail.com tai puh. Mukana myös ke Sirkka-Liisa Anttila. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 18 Kaljasjärven rantasaunalla Kodisjoella. Osoite: Kaljasjärventie 135. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. ETELÄ-SAVO Piiritoimisto suljettu lomien ajaksi 22.7-19.8. Tapahtumassa mukana kansanedustaja Ari Torniainen. Lämpimästi tervetuloa illanviettoon! Anola, py tekee kesäretken Pyhtään kesäteatteriin la 24.8. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. tervetuloa Keskustan teltalle Anianpellon markkinoille. lähtijöiden määrästä riippuen. Jäälipäivä, Pyhäntä: pe 23.8. 11.8. Pilvi Kärkelä Kn pirkanmaan toiminnanjohtaja. 50 . Puntalan leirialuella 8.8. Sauna ja uinti klo 17-19 ja Illanvietto klo 19.00. Keskustan Salpakankaan paikallisyhdistys järjestää luontoretken Pirunpesälle 15.8. Mäntsälän Keskustan saunailta to 8.8. Hautjärven Veteraanimajalla alkaen klo 18. 15.9. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Tied. 050 380 9540. Hämeenlinna. puoli tuntia ennen paikan päällä. Tied. Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. Halukkaat voivat paistaa mukanaan tuomia makkaroita. Yhdistys järjestää nuotiopaikalle kahvia ja pullaa. Esillä valtuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 17.8. Ilmoittaudu viimeistään 15.8. Ilmottautumiset ja tiedustelut Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 12.8. Keskustalainen kesäilta Tyrnävän kotiseututalolla 14.8. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. 044 7100854 tai sihteeri Marketta Moilaselle p. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Domnan pirtillä syödään keittolounas, 10 e. 16, 13130 Hämeenlinna 03-6823 625 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. Luvassa on luontoelämyksen lisäksi myös yhteislaulua. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. mennessä Ulla-Riita lle, puh. Tilaisuuteen ovat eduskuntaryhmän raskaan sarjan kuntarakenne ja sote-asioiden asiantuntijat kansanedustaja Tapani Tölli sekä kansanedustaja Juha Rehula. - 26.9. Larin Kyöstin katu 16. Sote-asioiden pohdintaa ym. klo 14 Kermanrannassa (Satama). 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. Tilaisuudessa muka- Marjatan päivä pe 16.8. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Käsitellään valtuuston 12.8. Maksu matkasta 15.9. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. KAINUU KUTSUMME NAISIA DOMNAN PIRTIN RETKELLE ja viettämään Marjatan-päivää 18.8. Pohjois-Satakuntaan. Ilmoittautumiset 15.8 mennessä Tuula Partaselle joko puh. 0405538737 tai sähköpostilla tuula. partanen@pp1.inet.fi. KESKI-SUOMI Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Vaajakosken Kohinat 8.-11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. 26.8. Eeva Vesterinen Vihdistä sekä Pukkilan ja Pornaisten keskustalaisia luottamushenkilöitä. Liput ennakkoon kunnallisjärjestöistä 15 euroa. Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Säävaraus. PIRKANMAA ?Muksut mukaan. Ilmoittaudu mukaan perinteiseen kulttuuripäiväämme 10.8. Useita eri sarjoja, hyvät palkinnot. Ilm. Jumalanpalvelus Virtain kirkossa klo 10.00. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. Pieksämäki, kj kutsuu keskustalaisia 22.8. Näytelmää suositellaan yli 3-vuotiaille, soveltuu myös aikuisille. Kahvia klo 17.30 alkaen. Tyrnävä. klo 15 - 16.30, Vimpeli 7.8. klo 17.30 -19.00 Vähäkyrö / Vaasa. Matkan hinta 520,00 euroa. 10.-11.8. Vietämme pienen ohjelmallisen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. klo 11 Vaakonpuistossa Tuurnankatu 1 vastapäätä. Saunotaan ja vaihdetaan kuulumisia kaupungin uudesta strategiasta ja tulevasta talousarviosta. Lopuksi Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n johtokunnan kokous. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. Iltamaohjelmaa sekä tanssit tanssiorkesteri Myrskytuulen tahtiin. Satukirja on myynnissä näytösten yhteydessä hintaan 14 euroa. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Tule tapaamaan Keskustalaisia päättäjiä ja antamaan palautetta politiikkaan. Orimattila, ti. ja avataan jälleen 12.8. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. Tervetuloa! Nakkila, valtuustoryhmän kaikille avoin kokous su 11.8. Mukana Keskustan vpj, ke Annika Saarikko ja ke Tapani Tölli. Teatteri Vesaiset esittää: koko perheen HÖLMÖLÄISTARINA Meillä välähtää Hietasaari: su 11.8. 7 as.12, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. Tutustumme Suomen vienankarjalaiseen kultuuriin, mm. Musiikista vastaa Juha Varjo. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. 0440-622 266. klo 18 Pyhäjoella, Yppärin Merimajalla. Bussimatka ja liput ilmaiset. Tervetuloa Keskustan teltalle Orimattilan elomarkkinoille. Mukana illassa valtuustoryhmän puheenjohtajat Jouni Kemppi ja Tuula Partanen. Ohjelmassa mm. valt.tri, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaan puhe, musiikkia, lausuntaa. Olemme mukana 8.8 Vaasan Taiteiden yö tapahtumassa. Telttamme löydät kävelykadulta Raastuvankadun puoleisesta päästä. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Mäntsälän Keskusta ja Keskustanaiset. Keskustellaan ti 6.8. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat tutustua Loimaan Taidetaloon. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Liput: 8 euroa. Ilmoittautumiset viimeistään 19.8. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. 17 Keskustassa tapahtuu HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 12-15, osoite:Vanha rantatie 243, Lempäälä. klo 18.00. Kesäilta, Annika Saarikko, Oulu: la 17.8. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Salo, Pertteli, Perttelin py mukana Pertunpäivillä Inkereen koulun pihalla su 25.8. klo 13 - 14.30, Lappajärvi 7.8. Toimintapisteitä lapsille, yhteisleikkejä ja -kilpailuja, muurinpohjalettujen paistoa ja kahvia sekä mukavaa yhdessäoloa. Keskustaväen kirkkopyhä Virroilla 11.8. Vierailijoina: Anneli Jäätteenmäki klo: 1819, Esko Lehtimäki, Antti Kurvinen ja muita Keskustalaisia vaikuttajia. klo 12. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Tervetuloa saunomaan ja nauttimaan kesäisistä herkuista! Siuntio, paikallisosasto järjestää ravimatkan Vermon Derby-karsintoihin 21.8. Kiiminki-päivä, Tyrnävä: ke 14.8. Hyvää kesää na Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja häkäpönttöauto El Camina. Luvassa on kulttuuria ja ostoksia Kankaanpäässä ja Jämijärvellä. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Keskusta Maaseudulta Käsin . klo 18 alkaen. klo 13. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Hämeenlinna. ortodoksiseen tsasounaan. Ohjelmassa: luento Vapaaehtoistyö lasten ja perheiden parissa. Tervetuloa! Tule mukaan Keskustan vahvaan toimintaan. Linja-auto lähtee Seppäsen maitokopilta klo 8.30 ja kiertää Anolan ja kirkonkylän kautta. matkan hinta n. klo 16. Viking Amorellalla. Lähtö klo 17.30 Siuntion kirjaston edestä, paluu ravien loputtua. Vilhulantie 5, Naarajärvi pidettävään keskustelutilaisuuteen. Mukavaa yhdessäoloa, ohjelmassa mm. Iltapäi- vällä suuntaamme Jämijärvelle ja pääkohteemme on Jämi. Teatterikappaleena on Agapetuksen ?Olenko minä tullut haaremiin?. Juhlatilaisuus Nuorisokeskus Marttisen vanhassa pappilassa. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. klo 1821. Esityksen kesto noin 30 min. mennessä Tarjalle, puh. mennessä puheenjohtaja Helena Aaltoselle p. Juhlamenun hinta 36,00 euroa. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Tule juttelemaan tarjoilun lomassa ja lapsille ilmapalloja. POHJOIS-POHJANMAA SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. 9 A 5. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Rauma, kj:n saunailta 8.8. 13.8. Jouni Koskela, 050 527 2129. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Näytelmä pohjautuu Terttu Aakon kirjoittamaan satukirjaan, joka julkaistiin viime syksynä. Juhlapuhujana Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Inkeri Kerola on myös paikalla. Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Oulu: la 10.8. ja ilmoittautumiset Tarjalle, puh. Kyydin tarve ja ilmoittautumiset 11.8. www.keskustasalo.fi. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Kokoonnutaan tuolloin Televisiotien varressa olevalle parkkipaikalle ja jatkamme siitä yhdessä kävellen perille. Anolan väki tarjoaa kahvit ja pullat, muu tarjoilu nyyttikesti periaatteella. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Anolan paikallisyhdistyksen väki Taipalsaari, Keskustan kesätapahtuma Vehkataipaleen koululla ke 14.8. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35). Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla su 18.8. tikan- ja saappaanheittoa, tarjolla kahvia ja makkaraa. Luennoitsijana: Risto Tuominen Lempäälän Mll:n pj. Tule mukaan! Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Pieksämäki. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KARJALA Anola, py kutsuu kaikkien Joutsenon paikallisyhdistysten jäseniä yhteiseen sauna- ja keskusteluiltaan Kesäjärvelle ke 7.8. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. LAPPI Keskusta Maaseudulta Käsin . asialista: kuntajakoselvitys, kunnan säästöohjelma. Satakunnan Keskustanaiset, kesäretki la 17.8. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Raahe, kj: Keskustanaisten kesätapaaminen Janssonin galleriassa Ylipääntie 14 92220 Piehinki ke 7.8.2013 klo 18.00. Tervehdyksen tuo kansanedustaja Arto Pirttilahti, Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen sekä Pirkanmaan keskustanaiset. klo 18.30 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistol- la os. Yhteiskuljetus lähtee Raumalta Porin kautta (Porista klo 9) ja reitti osallistujien mukaan. Hämeenlinna-Vanajan py tarjoaa jäsenilleen toritullilipun eli sisäänpääsyn Hämeen keskiaikamarkkinoille la 17.8. www.pieksamaenkeskusta.fi Etelä-Savon Keskustanaiset. Åke Holmlund 0503093 993, Bo Lindström 0400-813 586. Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. klo 10-15.30. VARSINAIS-SUOMI Keskustanuorten Varsinais-Suomen Piirin johtokunnan kokous 7.8. mieluiten sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Heinävesi, kj:n rantakala su 11.8. klo 16 -18 Kanttilassa os
Millä Baltian maalla ei ole yhteistä rajaa Valko-Venäjän kanssa? 4. 1956 Golden Globe -palkinnon sivuosaroolistaan John Wayne-elokuvassa Blood Alley. Mistä maasta Islanti itsenäistyi 1944? Maahan: 8 sekuntia, 8 minuuttia vai 88 minuuttia? 7. Mukula 4 5 1 6 7 9 6 3 7 1 5 4 3 8 9 4 7 4 9 5 8 9 3 7 siis rahalla - on tekemistä seuraavien kuuluisien ruotsalaisten kanssa: Astrid Lindgren, Evert Taube, Greta Garbo, Ingmar Bergman, Birgit Nilsson ja Dag Hammarskjöld? 10. Ruotsalainen näyttelijä Anita Ekbeg (s. 1931) menestyi elokuvaurallaan myös Yhdysvalloissa saaden mm. Arkistokuva Viivi & Wagner . Nordenskiöld? 3. Mikä on laite, jolla lääkäri kuuntelee sy- däntä ja verisuonia? 1984 Los Angelesin olympialaisten yksikkösoudussa, niin oliko se ensimmäinen, toinen vai kolmas hänen perättäisissä olympialaisissa voittamistaan kultamitaleista? Mitä yhteistä on Ruotsin kruunulla - siis rahalla - ja Ingmar Bergmanilla. Kun Pertti Karppinen voitti kultamitalin 6. Aku Ankka . Minkämaalaisia syntyjään olivat 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen arktisten alueitten ja Etelänapamantereen tutkimusmatkailijat Roald Amundsen, Salomon Andree ja A.E. B. Mitä yhteistä Ruotsin kruunulla - 3 8 7 6 9 3 7 4 9 1 5 1 2 4 6 2 6 1 1 7 3 9 1 5 9 8 2 3 7 1 6 4 2 3 5 4 7 9 4 1 8 2 2 3 6 1 8 3 7 2 9 1 6 1 5 9 2 3 4 9 4 2 4 1 2 2 4 9 9 7 5 5 3 7 3 5 8. Kauanko vie valolta kulkea Auringosta Sudoku 6 4 8 2 3 7 6 8. Mikä etninen kansa on inuitit? 5. Missä sijaitsee Fontana di Trevin suihkuallas, jossa Ekberg kahlaili ja houkutteli mukaansa Mascello Mastoiannin? 9. 18 6.8.2013 TIETOTESTI 1. Masi . Varsinaisen legendan Ekbergistä teki Federico Fellinin elokuva La Dolce Vita (Ihana elämä, 1960) ja sen suihkulähdekohtaus. Millä paikkakunnilla sijaitsevat seuraavi- en suomalaisten sanomalehtien päätoimitukset: Keski-Uusimaa, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen? 2. Virtanen
Tänään: Toimi ja Keimo, ortodoksisen kalenterin mukaan ei nimipäiviä. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 21.39, Oulussa 22.12 ja nousee huomenna Helsingissä kello 5.14 ja Oulussa kello 4.36. PÄIVÄN SANA Enkö minä, Herra, voi tehdä sinulle, Israelin kansa, samalla tavalla kuin tämä savenvalaja savelleen. Ja mikä parasta, ennen pitkää deittaamisemme on edennyt asteelle, jossa otan vaatteet pois. Sitten Sara vasta saakin nauraa. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 6. 18:6 SANANPARSI Työläs kynnettömän puhun piästä. Sortavala KASKU . Näyttää siltä, että sopivaa miestä ei ole vielä kuitenkaan löytynyt, kaikesta ahkerasta treffaamisesta huolimatta. Ja sitten tulee se minun saumani: Sara La Fountain sanoo: ?Haluan miehen, jonka kanssa voin nauraa?. 19 6.8.2013 Tästäpä Saralle mies! myös New Yorkin. Katso, niin kuin savi on valajan kädessä, niin sinä, Israelin kansa, olet minun kädessäni. Jer. Iltalehden kuvissa hän toki esiintyi revityissä farkkushortseissa (siis niin sexyy 80-luvulla) mutta ensimmäistä kertaa hän oli unohtanut knallin päästään. Sara tekee kansainvälisiä televisioprojekteja ja keittokirjan ja siihen vielä keramiikkakattilasarjan. Jo kansakoulussa minua moitittiin naistennaurattajaksi. Kaakana. Ratkaisut 2 9 1 7 4 8 6 3 5 7 8 5 3 6 9 1 2 4 6 8 2 7 1 4 5 9 3 4 1 3 6 5 9 8 2 7 7 9 5 2 8 3 4 1 6 9 3 6 5 2 7 1 8 4 2 7 8 9 4 1 6 3 5 1 5 4 8 3 6 9 7 2 8 2 1 3 6 5 7 4 9 3 6 7 4 9 8 2 5 1 5 4 9 1 7 2 3 6 8 8 2 7 9 3 1 4 5 6 6 5 9 2 7 4 3 8 1 4 1 3 6 8 5 2 9 7 9 6 2 5 1 3 7 4 8 Helsingin toimitus Postios. Rakas lukijani, jos joskus menet New Yorkiin, niin kysy keneltä vaan ja varmasti tietävät Saran. Ovat aivan otettuja siitä, että olet samasta maasta, haluavat kanssasi samaan kuvaan ja kutsuvat kotiinsa syömään. Amerikassa on hienoja ystäviä ja kiimaisimmat pöksyihinpyrkijät ovat vasiten lentäneet New Yorkiin vonkaamaan. JULKKISTEN parinhaku on niin paljon helpompaa. Ei tarvitse mennä mihinkään nuhjuisille treffisivustoille, joissa kaltaiseni läskimahat, ukkomiehet, ovat olevinaan kaksvitosia menestyjiä. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Veikkaan, että esimerkiksi posteljoonin tai taksirengin kanssa Sara ei ole ehtinyt treffeille. SARA ei ole valloittanut pelkästään Suomea, vaan SARA julistaa neljällä palstalla ?Olen valmis parisuhteeseen!?. Mikä on savolaisten metsästäjien yleisimmin näkemä lintu? . Jari La Nosetain on juuri oikea mies Saralle, kyllä minulla juttuja riittää. Vielä enemmän on sadellut treffikutsuja. Jolleivät peräti teeskentele olevansa 18-vuotiaita bikinibabyjä. Julkkis, tässä tapauksessa kai joku kokki, Sara La Fountain (Saara Lähde?) antaa luottotoimittajan tehdä sanellun mainoksen lehteen. Sara La Fountain on vapailla markkinoilla, koska elokuvaohjaaja Jokinen lemppasi hänet. Koska Sara on mestarikokki. Sarasta on tullut hajamielinen. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 3 4 6 1 5 2 8 7 9 1 3 4 8 9 7 5 6 2 5 7 8 4 2 6 9 1 3 3 4 6 1 5 2 8 7 9 2 9 1 7 4 8 6 3 5 7 8 5 3 6 9 1 2 4 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 5 7 8 4 2 6 9 1 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 1 3 4 8 9 7 5 6 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 9 6 2 5 1 3 7 4 8 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 4 1 3 6 8 5 2 9 7 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 6 5 9 2 7 4 3 8 1 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 8 2 7 9 3 1 4 5 6 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) Amundsen norjalainen, Andree ruotsalainen ja Nordenskiöld suomalainen, 2) Rooma, Italia, 3) Viro, 4) eskimot, 5) Keski-Uusimaa Tuusulassa, Keskipohjanmaa Kokkolassa, Keskisuomalainen Jyväskylässä, 6) 8 minuuttia, 7) stetoskooppi, 8) he ovat henkilökuva-aiheina uusissa, 2015-2016 liikkeelle laskettavissa 20-1000 kruunun seteleissä (setelien toisen puolen kuva-aihe on Ruotsin maakunnista ja pääkaupungista), 9) Tanskasta, Islanti siirtyi Norjalta Tanskan alaisuuteen 1300-luvulla, sai rajatun itsehallinnon 1904 ja itsenäistyi 1944, 10) kolmas, aiemmat Montreal 1976, Moskova 1980. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Ruoka on tietenkin vaatimattomampaa kuin Saran tekemä. elokuuta 2013. Sara on tietenkin nauttinut vapaudestaan ja ollut mukavilla treffeillä
Laulu ilmentää iloa ja tietysti myös surua. Kuva: Jari Laukkanen Eläkeliiton laulutapahtuma kokosi yhteen 1 400 laulajaa ELÄKELIITON kaksipäiväinen Laula kanssain -tapahtuma huipentui lauantaina yli 1 400 laulajan suurkuoron konserttiin Joensuun laululavalla. Suurin osa lauluista on ennestään tuttuja, mutta osa lauletaan äänissä. ja 30.7. Konserttia oli kuuntelemassa arviolta tuhat kuulijaa, jotka saivat välillä osallistua itsekin laulamiseen. Perjantaina lauluesityksiä kuunteli arviolta pari tuhatta musiikin ystävää. . 20 6.8.2013 Risteilyt Bengtskäriin ja Hangon saaristoon Itäsatamasta Lähtö majakalle joka päivä klo 11.00 15.6. ja 17.8. Varaa liput ennen risteilyä Varaukset: www.marinelines.fi 0400-536 930 M/S Summersea - M/S Anna Jätä juttuvinkki www.suomenmaa.fi/juttuvinkki. Se purkaa tunteita ja rentouttaa mieltä, Eläkeliiton puheenjohtaja, kaupunkineuvos Hannes Manninen arvioi. Laulu ilmentää iloa ja tietysti myös surua. 23.7. 2013 PERHEALENNUS: Kaksi tai useampia lapsia (4-14) kahden aikuisen seurassa: Yksi lapsi ilmaiseksi. Risteilyt Russarön linnakesaarelle . 9.7. 16.7. Mukana oli yli 70 kuoroa ja lauluryhmää ympäri maata. Suurkuoro lauloi muun muassa kappaleet Seitsemän tuntia onneen, Suhmuran santra ja Vesivehmaan jenkka. Se purkaa tunteita ja rentouttaa mieltä, Eläkeliiton puheenjohtaja, kaupunkineuvos Hannes Manninen arvioi. Laula kanssain -tapahtuman järjestivät Eläkeliitto ja Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri yhteistyökumppaneidensa kanssa. lähdöt Hangon itäsatamasta klo 12.30 risteilypäivät: la 15.6. Ensimmäistä kertaa ikäihmiset järjestöstä riippumatta ovat mukana yhteisillä juhlilla, joiden teemana on laulu, tapahtuman tuottaja Markku Sivonen iloitsi esityksiä kuunnellessaan. Esityksiä oli harjoiteltu pitkin talvea muun muassa Siilinjärven-Maaningan kansalaisopiston kuorossa. . - 18.8. Sellaisia piti harjoitella, kuoronjohtaja Ulla Savolainen kertoi. . ti 2.7