Suomenmaa 06.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 KESKUSTA TARVITSEE ROHKEUTTA. 24. Siksi Unioni jää monille etäiseksi. S. 1 ? EU on jäänyt etäiseksi Europarlamentaarikko Hannu Takkulaa harmittaa, kuinka huonosti media onnistuu välittämään tietoa EU:n asioista. s. s.10 Katseet ovat Ylen rahoissa Helpottaisiko Ylen heikentäminen muuta mediaa. 9 Uusi puheenjohtaja haussa Pohjois-Pohjanmaan piiri valitsee uuden puheenjohtajan ja seuraajan Mirja Vehkaperälle lauantaina. Ehdokkaat painottavat järjestötyön merkitystä. S. 4 Opiskelijapolitiikka innostaa Jirka Hakala tavoittelee jatkokautta keskustaopiskelijoiden johdossa. Hakalaa ei ole haastettu, mutta varajohtajan paikalle on tungosta. s. 3 KESKIVIIKKO 6.11.2013 N:o 127 . s. 6 414880 073513 SURKUHUPAISA SOTE-KESKUSTELU
ympärillä pyörivä keskustelu on ollut viime päivinä jo suorastaan surkuhupaisaa. Ensin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) ilmoitti Helsingin Sanomien haastattelussa (2.11.), että sote-uudistus ei onnistu nykyajatuksilla eikä ainakaan nykyaikataululla vaan siitä joudutaan tinkimään. Siihen sisältyy paljon arvokasta. Pakko ajatella niin, että jo luolamiehet (-naiset) tarvitsivat sitä. Valmisteleva kampanja onkin käynnissä koko ajan. Kun verotiedot tulivat äskettäin julki, Rinne otti esille vanhan ehdotuksen, jonka mukaan kuntien pitäisi päästä kiinni pääomatulojen verotukseen. Vihreiden kritiikki olikin aiheellinen. Sen lisäksi kaikki tietävät, että Sailaksen puheita uskotaan. Eipäs ole puheenjohtaja tätäkään hoitanut. Tiistaina Rinne läksytti koko hallitusta. Tervat olisivat jääneet soutamatta, pellot raivaamatta ja kännykät keksimättä ellei olisi uskottu ainakin muutaman valitun kaverin sanaan. Niin outoja kapistuksia kun ihmiset ovatkin, hämmästyttävän eteviä asioita on onnistuttu luomaan. Sote-uudistus on osoittautunut paljon vaikeammaksi kuin hallitus kuvitteli. Länsinaapurissa metalliliiton puheenjohtajan Stefan Löfgrenin valinta demarien puheenjohtajaksi on nostanut puolueen kannatusta nopeasti. Rinne mielisi selvästi Suomen Löfgreniksi. Kun pääomatulojen verotus on kevyempää Vanhanaikaista? kuin ansiotulojen, ehdotusta on helppo kannattaa . Tai sitten kaikki vain pohtivat, miten hankkeet peruutetaan mahdollisimman vähin vaurioin ja kenestä tehdään pääsyytetty. N yt näyttää siltä, että kuntauudistus on kokoomuksen murhe ja sote-syyllisyyden taakkaa saa kantaa SDP. Niinpä Rinne syytti tiedotteessaan koko Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta telakkateollisuuden ahdingosta. Ministereiden sanomiset on sen sijaan helpompi leimata joutavaksi politikoinniksi, etenkin, kun varsinaiset asiantuntijaministerit puhuvat julkisuudessakin toistensa ohi. Kun SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen erotti sote-hankkeen alkuun panneen peruspalvelumi- LUOTTAMUS on vahva sana. Risikon irtiotto HS:ssa oli selvä merkki siitä, kuinka sote-hanke alkaa polttaa kokoomuksessa. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) jää puolestaan yksin mahdottomassa taistelussaan tuulimyllyjä vastaan. Rinteen tukijoita kannustaa Ruotsin esimerkki. Sellainen työ hänellä on tehtävänään, kun hänen pitäisi löytää miljardin euron verran säästöjä kuntien tehtävistä ja velvoitteista. Juuri mitään ei ole löytynyt. ?Jos niitä ei tehdä, varsinkaan nyt kun ne pantiin paperille ja aikataulutettiin, siitä seuraisi uskottavuusongelma ja pahimmillaan uskottavuuskriisi?, kannustaa Sailas ESS:n haastattelussa. Antti Rinne ajaa haastajan asemiin A mmattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) näyttää sitä selvemmin ajavan haastajan asemiin, mitä lähemmäs SDP:n ensi kevään puoluekokous tulee. Yhtä huonoja ovat olleet kaikki. POLITIIKKAAN ja sen liepeille luottamus ei ilmeisesti pysyvää pesää tee. Valta sekoittaa monelta pään niin, että kaikki on sallittua. Missä on koolla päättäjäporukka, siellä aina muutama tyyppi odottaa kieli pitkällä, että saisi kokeilla rajoja, mihin asti toisten luottamusta riittää. Jos kiinnijäänti lusmuilusta kuumottelee korvia, kirkkain silmin voi vannoa, etten se vuotaja minä ainakaan ollut. EIKÄ TAIDA olla niin mitätöntä asiaa, etteikö sen takia kannattaisi politiikassa muutamia siltoja polttaa ja pelisääntöjä rikkoa. Toivottavasti luottamuksen pettäjät saavat itsekin maistaa joskus omaa lääkettään. Olemme juuri lukeneet, että meitä seurataan oikein maailmallakin .Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Luottamus osataan pettää keskustassakin. Ei siis kannata enää kiistelläkään. Niinpä kenellekään oli tuskin yllätys, kun valtiovarainministeriön kokenut ja arvostettu, äskettäin eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri Raimo Sailas antoi oman tuomionsa tiistaina lehtihaastattelussa (Etelä-Suomen Sanomat 5.11.). Kun eteen kannetaan nippu luottamuksellisia kokouspapereita, niiden keskeiset kohdat voi lukea iltapäivälehdistä usein jo seuraavana päivänä. YRITYSMAAILMA se vasta etevä onkin luottamuksen pettäjänä. Työntekijöille luvataan ummet ja lammet, maalaillaan vahvoja kvartaaleja ja globaaleja kasvumahdollisuuksia. Piirrellään ilmeikkäitä organisaatiokaavioita, puhutaan kauniisti jaksamisesta ja työssä oppimisesta. Seuraavalla viikolla tilanne onkin sitten muuttunut. Kilpailukyky meni, tilauskirja tyhjeni ja kassavirta ehtyi. Sailaksen mielestä sote-uudistuksessa ei ole eikä ole ollut kunnon käsikirjoitusta ja punaista lankaa. Ilman luottamusta tuli hirmuinen nälkä, mammutit jäivät metsästämättä ja viholliset torjumatta. Lyhyeksi olisi jäänyt koko ihmiskunnan historia ilman luottamusta. KUMPPANEIHIN on sittemminkin luotettu. Hänen vastauksistaan kuitenkin huomasi, että hän puhui enemmänkin viran puolesta kuin todella asiaan uskoen. Vihreät näkivät Risikon ajatusten takana olevan ideologisen ansan ja riemastuivat kunnolla. Nyt sanotaan työntekijöille, että kerätkäähän kamppeenne, kun Intiasta saa virkeitä inssejä puolella palkalla. JOSPA LUOTTAMUS onkin jo perin juurin vanhanaikainen (vakava ja tylsä) juttu. Nykyisessä nopeassa elämänmenossa sitä ei ehditä kaipailla. olkoonkin, että se osoittautuu tarkemmassa tarkastelussa kuntien näkökulmasta hyvin epäoikeudenmukaiseksi. Potku osoittaa valtiovarainministeriön ja sitä johtavan SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen suuntaan. sote- ja kuntauudistuksen . Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Sote-keskustelu on jo surkuhupaisaa H allituksen kärkihankkeiden . Ihme vain, että muut hallitusryhmät eivät ole siihen juurikaan yhtyneet. Ehkä kukaan ei oikein usko, että hankkeesta tulisi mitään. Aiheen hän sai telakkayhtiö STX Finlandin irtisanomisista, jotka osoittautuivat vielä odotettuakin suuremmiksi. Se oli raaka ja yksioikoinen. Uusi ministeri Susanna Huovinen ei näytä yhtään terhakammalta. Enää ei oikeastaan puutu kuin miehen virallinen ilmoitus. Rinne on pohtinut asiaa itse jo julkisuudessa, ja häntä on myös julkisesti kannatettu. Samalla hän esitteli uutta näkökulmaa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöhön. Vastuuministeri Susanna Huovinen (sd.) yritti pysytellä virallisilla linjoilla eikä yhtynyt Risikon pessimismiin. Pääasia on ulosmitata kaikesta suurin mahdollinen hyöty tyyliin kaikki mulle heti tässä nyt. Luottamuksesta taitaa jauhaa vain ulkovessojen ja maakellareiden kasvattama sukupolvi, jolle lintusten laulelu on tutumpaa kuin kaiken maailman twiittailu. Pirjo Kontio. Epäselväksi on myös jäänyt, mitä uudistuksella tavoitellaan. Sailas palauttaisikin koko hankkeen lähtöruutuun. On syytä muistaa, että Sailas on sosiaalidemokraatti. Kuva: Jari Laukkanen nisterin Maria Guzenina-Richardsonin (sd.), arveltiin, että vaappuen edennyt uudistus saa uutta vauhtia. Arvelu oli väärä. Hallitus vain syvensi STX:n syöksykierrettä. Pääsyyllisiä ovat tietenkin kokoomuslaiset elinkeinoministerit, mutta osansa saavat myös SDP:n ja vasemmistoliiton ministerit
6.11.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Keskustan on oltava uudistaja, ei säilyttäjä Jirka Hakala KOL:n puheenjohtaja KESKUSTAN eduskuntavaalitappiosta 2011 on osittain syytetty hengetöntä ?Asiaa.?kampanjaa. Keskustan sanottiin olevan pitkän pääministerikauden turruttama, pöhöttynyt, virkamiesmäinen asianhoitaja. Ehdotuksen etuja on hankala löytää . Kuva: Jari Laukkanen POLITIIKASSA on tärkeää huomata, ketkä ovat uudistajia ja ketkä säilyttäjiä. Onko aloite meillä vai muilla? OHJELMATYÖN tekijät ja ensi kesän puoluekokous ovat nyt paljon vartijoina. Nyt tehtävästä työstä riippuu, onko keskusta valmis taistelemaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain puolustamiensa asioiden puolesta, vai olemmeko rohkeasti ajamassa myös haluamiamme uudistuksia edistyksen lippu liehuen. Keskeinen tavoitteemme politiikassa ei voi olla vastustajiemme selättäminen tai vastustamiemme uudistusten torjuminen. Politiikan tavoitteena on muuttaa maailmaa paremmaksi meille ja tuleville sukupolville. Myös kansallinen identiteetti on lujilla, jos läntisen maailmaan pääsee vain välilaskun jälkeen Tukholmasta, Kööpenhaminasta tai Riikasta.?. Se onnistuu vain, jos puolueemme uskaltaa olla rohkea uudistaja. Muut lehdet ETELÄ-SUOMEN SANOMAT ei innostu pääomatulojen kunnallisverotuksesta: ?On totta, että pelkästään pääomatuloja saavat kuntalaiset eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. Se tapahtuu välillisesti siten, että valtio jakaa huomattavan osan pääomaverolla keräämistään tuloistaan kuntiin valtionosuuksina. Monelta on saattanut jäädä havaitsematta sekin, että uudistus voisi pahimmillaan kiihdyttää entisestään kuntien taloudellista eriarvoistumista. Esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kirstunvartijat olisivatkin epäilemättä mielissään, jos he voisivat laajentaa kaupunkisensa tulopohjaa uudella verolla. Samanlaiseen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan olisi aihetta lukuisissa muissa, usein köyhissä syrjäseutujen kunnissa, joissa ei ole havaittu pääomatuloilla rikastuneita miljonäärejä.? KESKISUOMALAINEN vastustaa ministeri Paula Risikon hätäapuehdotusta, jonka mukaan potilas saisi valita joko yksityisen tai julkisen palvelun: ?Risikko uskoo, että näin terveyskeskukset vahvistuisivat. Väitteen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Miten terveyskeskukset vahvistuvat sillä, että väkeä ohjataan yksityisten terveysfirmojen hoidettaviksi? Hätäapu vain syventäisi yksityisen ja julkisen terveydenhoidon välistä kuilua. Kun omaa viestiä ei ole, on helppo alkaa populistiksi. Vastuullinen vaihtoehto on alkaa säilyttäjäksi, mutta pelkkä juoksuhaudassa lymyäminen tuskin on se alkukipinä, jonka takia politiikkaan lähdetään mukaan tai jolla ihmiset saadaan innostumaan vaaliuurnille. Ajan mittaan uudistajat voittavat ja säilyttäjät häviävät. maailmankuvaansa perustuvan näkemyksen ja toimenpideohjelman. Suurhyökkäykseen työreformia vastaan käynyt Lipposen SDP toteuttikin suurimman osan reformista kaikessa hiljaisuudessa omilla hallituskausillaan. KESKUSTA on osannut tarpeen tullen olla rohkea esityksissään. Siltä keskusta varmasti näyttikin. Nyt, kun maamme asioita hoitaa toistaitoinen ja johtajuutta vailla oleva hallitus, on uskottavan ja maanläheisen keskustan kannatus taas nousukiidossa. Mutta olemmeko oikeasti jo luoneet nahkamme ja keränneet rohkeutemme? Onko aloite meillä vai muilla? MIKÄÄN puolue ei voi innostaa jäseniään ja äänestäjiä, jos kärkiteemana on luotettava asioiden hoito. Puolueen ydinviesti tuskin voi perustua ainoastaan joidenkin asioiden puolustamiseen, oli kyse sitten kuinka tärkeistä asioista tahansa, kuten lapsiperheiden puolustaminen, puhdas luonto, koko Suomen pitäminen asuttuna tai koulutusmahdollisuuksien turvaaminen kaikille. Innostavalla puolueella on selkeä ja rohkeakin näkemys siitä, miten maailmasta ja Suomesta saisi paremman paikan tuleville sukupolville. ?Keskeinen tavoitteemme politiikassa ei voi olla vastustajiemme selättäminen tai vastustamiemme uudistusten torjuminen.. ellei sitten tarkoituksena ole suunnittelemattomasti vahvistaa yksityistä terveysbisnestä.? SATAKUNNAN KANSAN mielestä Finnairin tulevaisuus on kansallinen kysymys: ?Finnairin tulevaisuus on merkittävä, kansallinen kysymys. Omistajaohjauksesta vastaavan (Pekka) Haaviston johdolla pitää kestävästi selvittää, mikä on valtion omistajuuden osuus kansallisessa lentoyhtiössä ja miten suomalaisten edut turvataan mahdollisessa fuusiossa. Suorat lennot Eurooppaan ovat yhä merkittäviä kilpailukyvyllemme. Hyvänä esimerkkinä toimii keskustan esittämä työreformi 1990-luvulla. Esityksillään keskusta ehkä suututti ayväen, mutta tarjosi silti selkeän, omaan KESKUSTA tekee nyt laajaa ohjelmatyötä. Puheiden tasolla olemme vaatineet rohkeutta, mutta nyt tehtävä työ näyttää onko meillä sitä. Vaarana on, että kärkipaikka kannatusmittauksissa halvaannuttaa meidät varmis- telijoiksi, jotka eivät halua suututtaa ketään. Uskaltaisiko tämän päivän keskusta esittää esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisremonttia ja perustuloa, kuten olemme rohkeasti aiemmin tehneet? Onko meillä kanttia vaatia uusia pelisääntöjä työmarkkinoille. Onko meillä pitkän aikavälin selkeää visiota siitä mitä haluamme. Siitä ei kuitenkaan seuraa, että he eivät kantaisi omaa korttansa kekoon, mitä tulee kuntapalvelujen rahoittamiseen
Eduskuntaryhmät pääsivät pitkien ponnisteluiden jälkeen sopuun Yle-verosta, rahoituksen vuotuisesta tasosta ja indeksikorotuksesta. Hallituksen veropäätökset ovat entisestään kiihdyttäneet alan ongelmia. Sipilä pitää lehtitilausten arvonlisäveron korottamista virheenä. . 4 6.11.2013 ?Turha syyllistää Yleä? Hallintoneuvoston keskustalaiset jäsenet eivät halua jäädyttää Yle-veron korotusta PAULIINA POHJALA SUOMENMAA YLEN HALLINTONEUVOSTON keskustalaiset jäsenet Mikko Alatalo, Mika Lintilä ja Mirja Vehkaperä eivät innostu keskustajohtaja Juha Sipilän ehdotuksesta, jonka mukaan Yle-veron indeksikorotus pitäisi jäädyttää. Alatalo kysyy, miksi Yleä pitää kurjistaa, kun kaupallisella medialla menee huonosti. . Yleisradio voisi esimerkiksi ostaa lehtien tai STT:n sisältöjä tai antaa omiaan maksutta muiden käyttöön, Sipilä ehdottaa. YLEISRADION hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Kantola (sd.) aikoo pyytää Ylen hallitukselta selvitystä siitä, mitä vaikutuksia indeksikorotuksen poistolla olisi. Hän päätyi pyytämään selvitystä asiasta heränneen keskustelun vuoksi. Kantola sanoo tiedotteessaan jakavansa Sipilän huolen median yksipuolistumisesta. Kantolan mielestä on kuitenkin absurdia esittää, että ongelma ratkaistaisiin luopumalla Yle-veron indeksikorotuksesta. Yleisradiolla on lakiin perustuvia velvoitteita eri väestöryhmille, kielille ja alueille. Ylen hallintoneuvoston keskustalaiset jäsenet Mikko Alatalo, Mika Lintilä ja Mirja Vehkaperä eivät lämpene keskustajohtaja Juha Sipilän ehdotukselle, jonka mukaan Yle-veron indeksikorotus pitäisi jäädyttää. Ensisijaisesti pitäisi harkita digitilausten verokannan laskemista printtitilausten tasolle. Ylen ja yksityisen median pitäisi Sipilän mielestä etsiä uusia yhteistyömuotoja, jotka hyödyttäisivät molempia. . Vero ei myöskään ole tuottanut toivotulla tavalla. SIPILÄ kuitenkin myöntää, ettei lehtitilausten arvonlisäveron pudottaminen todennäköisesti toisi jo menetettyjä tilaajia takaisin. . Vero on odotuksien mukaisesti kiihdyttänyt levikkien laskua ja vaikeuttanut monen lehtitalon tilannetta. Arkistokuva: Juhani Kemi. En ymmärrä tätä kateusaspektia. Alatalon mukaan nettifirmat, -kanavat ja sosiaalinen media syövät kaupallisten medioiden mainostuloja. . Yleisradiolla on lakiin perustuvia velvoitteita eri väestöryhmille, kielille ja alueille. Vehkaperä suhtautuu Ylen indeksikorotukseen jäädyttämiseen varauksellisesti. . Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat sitoutuneita indeksikorotukseen, eikä hallintoneuvostosta tule siihen vastalausetta. Lintilä ei usko esimerkiksi maakuntalehtien kärsivän Ylen vuoksi. . Tähän löytyy tapoja, jos on tahtoa. Yleä tarvitaan erityisesti maakuntien ja koko Suomen viestimenä, Alatalo sanoo ja muistuttaa, että keskusta ja sitä ennen maalaisliitto ovat perinteisesti olleet vahvan Yleisradion puolustajia. VEHKAPERÄKIN korostaa Yleis- radion läsnäoloa maan joka kolkassa. . Eduskunta hyväksyi Keskustajohtaja Juha Sipilän mielestä media-alan kehitys vääristyy, kun yksi toimija saa lakisääteisen korotuksen vuosittain ja muualla jaetaan niukkuutta. Hallituksen ensi vuoden talousarvion mukaan Yle-veron tuotot nousisi- vat 10,5 miljoonaa euroa yhteensä 510,5 miljoonaan euroon. SIPILÄN mukaan media-alan kehi- tys vääristyy, kun yksi toimija saa lakisääteisen korotuksen vuosittain, mutta muualla jaetaan niukkuutta. . En ole koskaan törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että joku olisi lopettanut maakuntalehden tilauksen maakuntaradion ja sen nettisivujen vuoksi. Lintilä haluaa suunnata keskustelun Ylen heikentämisestä siihen, millä toimilla muiden medioiden tilannetta voitaisiin parantaa. ALATALO haluaa tietää, miten indeksikorotuksen peruminen vaikuttaisi Ylen toimintaan. . Montako henkilötyövuotta jouduttaisiin leikkaamaan? . Se ei toisi niille ensimmäistäkään senttiä. Lintilän mukaan vero on mitoitettu tehtäviin, jotka Ylelle on määritelty. Hän uskoo, että rahoituksen leikkaus iskisi paikallisiin toimituksiin ja vähentäisi Ylen ulkopuolisia ostoja. . Eduskunnan täytyy turvata Ylelle riittävät resurssit kattaa yhteiskunnalliset velvoitteensa. KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA Juha Sipilä kirjoitti Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä maanantaina blogissaan. Sipilä harkitsisi indeksikorotuksesta luopumista ainakin kolmen vuoden määräajaksi. Hallitus on jo päättänyt indeksikorotuksesta ensi vuodelle. On turha syyllistää Yleä. LINTILÄN mielestä Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttäminen ei auttaisi kaupallisia medioita. . Kuvat: Jari Laukkanen myöhemmin vielä uudet Yleisradion tehtäväkuvat. . Uuden lehtitukijärjestelmän käyttöönotto ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa realistinen, mutta Yle-verolla kerättyjä varoja voisi käyttää muualla tuotetun journalismin hyväksi.
Rauman kaupunki on kaavaillut alueelle teollisuuspuistoa, joka kokoaisi yhteen meriteollisuusalan osaamista. Laivanrakennus on elpymässä, Antti Rinne uskoo. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva Pron Rinne: Hallitus syvensi telakoiden syöksyä SUOMENMAA AMMATTILIITTO PRON puheenjohtaja Antti Rinne syyttää tiedotteessaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta telakkateollisuuden ahdingosta. . Operatiiviset päätökset ovat olleet tahmeita, koska niitä on kierrätetty Korean kautta. . STX Finland on nyt toteuttanut yrityssaneerauksen, jolla se on taas toimintakykyinen ja kustannustehokas. . Matkan varrelle sattui erikoisiakin työtilanteita. . Kun muualla pystyttiin rakentamaan halval- Raumalla on rakennettu laivoja 1500-luvun lopulta lähtien. la, piti Raumalla kilpailla laadulla ja taitotiedolla. . Maksuton korkeakoulutus on Suomen harvoja valttikortteja kilpaillessamme kansainvälisistä huippuosaajista, ja palvelee erinomaisesti sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä että kotimaisia työmarkkinoita, Hakala sanoo. MAKSUJA on jo testattu suomalaisissa korkeakouluissa. Raumalla oltiin aina ylpeitä lopputuloksesta. Tämä on raumalaisille todella iso asia, sanoo Rauman merimuseon amanuenssi Mikko Aho. STX Finland kertoi tiistaina ytneuvottelujen päätteeksi, että telakkatoiminta nykymuodossaan Raumalla päättyy. Raumalla työsuhteita lopetetaan 620 ja Turussa 50. Ne saivat tilauksia ennen kaikkea Neuvostoliitosta. Idänkaupan romahtaminen sai telakat yhdistymään vuonna 1992. Rauman telakka on aina ollut erikoistunut vaativampien laivojen rakentamiseen. Tosielämä on osoittanut ne Suomeen sopimattomiksi, Hakala toteaa. Puolet Suomessa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa olevista ulkomaisista opiskelijoista jää maahan töihin valmistumisen jälkeen hyviksi veronmaksajiksi. . Päätös syvensi syöksykierrettä, jonka tuloksena nyt Rauman telakka suljetaan ja laivanrakentajat irtisanotaan. Rinne huomauttaa, että hallitus toimi täysin omaa työllisyystavoitettaan vastaan. Laivanrakentamisen päättyminen Raumalla johtaa 670 työntekijän irtisanomiseen. TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN pitää tukea raumalaisia huippuosaajia työllistymään joko Rauman alueella tai siirtymään työhön muille paikkakunnille, Rinne vaatii. . Monet Raumalla rakennetut laivat olivatkin varsin kauniita, suunnittelutyyli oli menneinä vuosikymmeninä sellainen, perinneyhdistyksen Palonen kertoo. 1990-luvun alun laman jälkeen telakka on vaihtanut nimeä ja omistajaa moneen kertaan. Lukukausimaksut ovat todellisuudesta irtaantuneiden teoriaherrojen ja impivaaralaisten lempilapsi. Suomen hallituksen pitää rahoituksellaan turvata telakalle nykyisten projektien saattaminen loppuun ja osallistuminen uusien laivatilausten eteenpäin viemiseen, Rinne painottaa.. 1980-luvulla meillä oli samaan aikaan valmisteilla laiva Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Neuvostoliittoon. 5 6.11.2013 KOL:n Hakala tyrmää lukukausimaksut vahingollisina ja haihatteluna KESKUSTAN Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) aikeet ottaa käyttöön ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksut. . Samalla muuttuu raumalainen identiteetti. . Suomalaiset huippuammattilaiset ansaitsevat jatkossa myös suomalaiset huippujohtajat, jotka tuntevat laivanrakennuksen ja yrityslainsäädännön. LAIVANRAKENNUS on Rinteen mielestä elpymässä. Rauman telakka on aina ollut erikoistunut vaativampien laivojen rakentamiseen. Vuonna 2005 Turun telakka tuli mukaan yhtiöön ja viimein vuonna 2008 portin yläpuolelle ilmestyi nimi STX Finland. Varatoimitusjohtaja Jari Anttila kertoi STT:lle, että STX Finland lopettaa toiminnan Rauman telakassa ennen kesää 2014. Lisäksi Raumalta Turkuun siirtyy noin 80 ihmistä. Rauman vanhojen laivanrakentajien perinneyhdistystä johtava Markku Palonen on samaa mieltä kuin Aho. Vuonna 1990 telakan nimi oli Rauma Yards, vuonna 1992 Finnyards. Viisi vuotta myöhemmin norja- laisen Akerin ostettua yhtiön nimeksi tuli Aker Finnyards. Heitä pitää reilusti tukea esimerkiksi muuttokustannuksissa. Lisäksi Rinne haluaa työnantajien muuttavan asenteitaan ja palkkaavan kokeneita ammattilaisia. Hän tähdentää, että laivanrakentajilla on huippuosaamista useille aloille, vaikka he eivät tulekaan suoraan koulun penkiltä. RINNE MOITTII myös telakan omistajaa, Etelä-Korean valtion investointipankkia. Se ei hänen mielestään ole keskittynyt omistamiseen, vaan sotkeutunut operatiiviseen johtamiseen. . Telakan asioista on päättänyt johto, joka ei tunne suomalaista lainsäädäntöä. Esimerkiksi Saksassa valtiolliset yliopistot ovat jo pitkälti luopuneet lukukausimaksuista ulkomaisille opiskelijoille ja näin parantaneet kilpailukykyään. Korkeakoulutuksen bisnesmahdollisuudet ovat Hakalan mukaan esimerkiksi tilauskoulutuksessa. Telakka vie osan raumalaista identiteettiä TAPANI MYLLY, JANNE HUUSKONEN/STT HELSINKI KUN STX FINLANDIN Rauman telakan laivanrakennus loppuu, päättyy myös yli 400 vuotta vanha teollisen laivanrakennuksen traditio kaupungissa. Nuoret työntekijät opetettiin vähitellen taitoa vaativiin töihinsä, kertoo hitsaajana telakalla toiminut Palonen. Palonen muistelee omaa työuraansa lämmöllä. Todennäköisesti osa raumalaisista voi saada työtä Turun alueelta. Kaikista kolmesta suurvallasta oli tarkastajat samaan aikaan paikalla, Palonen muistelee. RAUMALLA on rakennettu laivoja 1500-luvun lopulta lähtien. Nykyinen telakka sai alkunsa jatkosodan jälkeen sotakorvausteollisuutena. Karjalan Koiviston pakolaisten perustama Hollming-telakka ja Rauma-Repolan telakka toimivat pitkään kilpailijoina. Raumahan tunnetaan maailmalla Vanha Raumasta, Rauman Lukosta ja sitten laivanrakennuksesta. Suomen hallitus sulki luotonantonsa kriittisessä vaiheessa vuosi sitten miljardiluokan Oasis-kaupan yhteydessä. . Täällä tehtiin aina erikoislaivoja. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Hän sanoo, että erityisesti amerikkalaiset varustamot suunnittelevat uusia risteilijöitä. Ne aloittavat liikenteessä, kun risteilyturismi kasvattaa taas suosiotaan muutaman vuoden kuluessa. . Esimerkiksi Aalto-yliopiston maksullisiin koulutusohjelmiin onnistuttiin tänä vuonna houkuttelemaan 80 opiskelijaa, joista 13 maksoi lukukausimaksunsa itse. Muut opiskelijat tulivat Suomeen vain, jos yhteiskunta suostui lukukausimaksuissa maksumieheksi. Hakala kehottaa Kiurua vilkaisemaan Ruotsiin: lukukausimaksut romahduttivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän viidennekseen aiemmasta. Hän toivookin, ettei telakalla syntynyt laivanrakennuksen taitotieto häviäisi. . Irtisanomiset toteutetaan porrastetusti, työkuorman mukaisesti. Anttilan mukaan yhtiössä käydään yhä neuvotteluja siitä, voisivatko työnsä menettävät työllistyä yhtiön muissa yksiköissä. Vaikka STX poistuu Raumalta, telakka-alue jää laivakaupunkiin. Tilauskannassa olevat työt hoidetaan ensin päätökseen.
6 6.11.2013 Anna Ranki, Abdirahim Hussein ja Mari Kiviniemi pohtivat työelämän ja sosiaaliturvan kiemuroita maanantaina Helsingissä. Hussein olisi toivonut itselleen ensin lapion, jolla luoda lunta ja vasta sitten rahaa tehdystä työstä. Hussein osallistui maanantaina Helsingin Keskustan järjestämään Työnteko aina kannattavaksi -keskustelutilaisuuteen. . Ei tässä missään barrikadeilla tarvitse istua.. Osa kokee kyllä niin, että puhumalla vastuullisuudesta kyykytetään köyhiä. Saarikon mielestä Juha Sipilän pari viikkoa sitten tekemä, räätä- Helsingin piirikokous pidettiin Apollonkadulla Helsingissä. Kuva: Jari Laukkanen Ensin lapio, sitten raha Saarikko ymmärsi Husseinin lapiotoiveen: nuori haluaa paikan tehdä työtä ja ansaita rahaa. PIRJO KONTIO HELSINKI YRITTÄJÄ ja radiopersoona Abdirahim ?Husu. Pahimmassa syrjäytymisvaarassa on 10 000 nuorta. Saarikon mielestä ei voi olla oikein, että kunta antaa vuodesta toiseen nuorelle toimeentulotukea uhraamatta ajatusta, miten nuori saataisiin kiinni työelämään tai koulutukseen. Kaikkein älyttömintä Saarikon mielestä on nykyisin se, että kuusi nuorta saa päivittäin työkyvyttömyyseläkepäätöksen. . Haluaisimme kuulla, mitä mieltä keskusta on tästä kehityksestä, Hussein evästi omaa puoluettaan. HUSSEIN pahoitteli, ettei keskustan ääni juurikaan pääkaupunkiseudulla kuulu. Yksi ilta ilman somalialaisten työpanosta tuntuisi kyllä Helsingissä, Hussein totesi. Hän toivoi, että joskus kerrottaisiin tämäkin puoli maahanmuuttajien tekemisistä. Somaliassa vuonna 1978 syntynyt Hussein on asunut Suomessa parikymmentä vuotta. Husseinia huolestuttaa kiristyvä kielteinen ilmapiiri, jonka maahanmuuttaja, vähemmistöön kuuluva kohtaa joka päivä. . Puolueella on yksi helsinkiläinen kansanedustaja, Mari Kiviniemi, ja Husseinia itse- ään kuulee Yle Puheessa. Hussein toivoi, että myös muualta Suomesta kotoisin olevat keskustan kansanedustajat voisivat ajaa Helsingin ja helsinkiläisten asiaa. Muualta Suomesta Helsinkiin muuttavat nuoret menevät vihrei- den, vasemmiston ja kokoomuksen bileisiin, kun eivät keskustasta mitään kuule tai tiedä. . Meidän pitäisi sanoa: Tervetuloa keskustaan! Hussein evästi. KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko ymmärsi Hus- seinin toivetta lapiosta: nuori haluaa paikan tehdä työtä ja ansaita rahaa. . Työnantajat tietävät, että ilman huolenpitoa työntekijöistä tuloksia ei synny. . Kuva: Jari Laukkanen löity esitys nuorten syrjäytymisen ehkäisystä on pohtimisen arvioinen. Sipilän mielestä pelkällä toimeentulotuella eläville nuorille pitäisi pyrkiä tarjoamaan palkkatuettua työtä. Näin ei saisi olla. SAARIKON mielestä keskustan ei pitäisi jättää työelämästä puhumista vain vasemmistopuolueille. Kansanedustaja muistutti, että pienissä yrityksissä sekä työntekijät ja työnantaja tietävät, miten asiat menevät. Työntekijät tietävät, että oma työpaikka on kiinni yrityksen menestyksestä
Keskustan toiminta näyttää melko omituiselta, jos meillä on samasta asiasta kolme eri tulkintaa. Uudenmaan keskustapiiri valitsee uuden puheenjohtajan lauantaina Porvoossa järjestettävässä kokouksessa. Keskustalla on nyt kaksi uusmaalaista kansanedustajaa: Antti Kaikkonen ja Paula Lehtomäki. Piensijoittajat pelaavat lottoa Talvivaaralla RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN/STT HELSINKI KOTIMAISET piensijoittajat eivät ole hylänneet kaivosyhtiö Talvivaaraa, vaikka yhtiön uumoillaan keikkuvan jo konkurssin partaalla. Online-osakevälittäjä Nordnetin kautta Talvivaara-kauppaa on käyty 30 viime päivän aikana vilkkaasti, ja ostajia on ollut liikkeellä enemmän kuin myyjiä. Kun osakkeen hinta pyörii muutamassa sentissä, pienikin positiivinen liikahdus voisi tuoda ainakin prosenteissa mitaten isot voitot. Talvivaaran omistajina on noin 76 000 suomalaista piensijoittajaa. Palkkaerojen tasaaminen vaatisi 10 miljoonaa euroa viraston 2,2 miljardin budjettiin. Helsingin sosiaali-ja terveysvirasto on 15 000 työntekijällään Suomen suurin virasto. . Keskustalaisuutta ei voi täällä Jasi Kuokkanen. Kuva: Jari Laukkanen piilottaa, joten meidän pitää korostaa sitä. Keskusta on Kuokkasen mielestä kansanliike, jonka vahvuus kumpuaa paikallisuudesta. Ihmiset esimerkiksi asuvat Espoossa, käyvät työssä Vantaalla ja harrastavat Helsingissä. Hänen mielestään keskustalle tärkeistä asioista pitää pystyä puhumaan niin, että myös kaupunkiseudulla asuvat ymmärtävät. . Näyttää siltä, että piensijoittajat ovat taas tankkaamassa paperia ja isot instituutiosijoittajat myyvät, kertoi Nordnet Suomen maajohtaja Niklas Odenwall STT:lle. Nordnet on yksi yksityissijoittajien yleisimmin käyttämistä välittäjistä. . Tavoitteet pitää miettiä valmiiksi useiden vuosien päähän. Hän olisi valmis lisäämään yhteistyötä keskustan Helsingin piirijärjestön kanssa. . Meidän täytyy rohkeammin tuoda esille alueen tarpeet myös puolueen päätöksenteossa. KUOKKANEN ei halua lähteä luomaan erillistä Uusimaa -politiikkaa. Piirin toiminnan tulee tukea paikallisyhdistyksiä ja antaa niille työkaluja omassa tehtävässään menes- PIIRIJÄRJESTÖN johtamiseen Kuokkanen toisi lisää ammattimaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lehtinen on ammatiltaan myös pappi ja yo-merkantti. HELSINGIN Keskusta on huolissaan kaupungin sosiaalija terveysviraston palkkatasa-arvosta. Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen on aiheuttanut epätasa-arvoisen tilanteen: samasta työstä maksetaan eri palkkaa. Olemme liian usein tyytyneet sivusta katsojan rooliin puolueen kehitystyössä ja tärkeissä linjauksissa. Suurin omistaja on Suomen valtio, joka omistaa sijoitusyhtiö Solidiumin kautta 17 prosenttia yhtiöstä. Talvivaaran suurin omistaja on Suomen valtio, joka omistaa sijoitusyhtiö Solidiumin kautta 17 prosenttia yhtiöstä. Kuva: Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva Muista isoista kotimaisista omistajista työeläkeyhtiö Ilmarinen myi Talvivaaran osakkeet pois jo keväällä ja Varmakin on vähentänyt omistustaan. Nordnetin asiakkaina on lähes viidesosa Talvivaaran omistajasta. Näistä omistajista puolella Talvivaara-potin arvo jää alle 286 euroon. Tiistaina Talvivaaran pörssikurssi oli Helsingissä noin 10 prosentin laskussa, ja yksi osake maksoi noin 0,08 euroa. TALVIVAARAN tilanteesta saadaan uutta tietoa viimeistään torstaiaamuna, kun yhtiö julkistaa osavuosituloksensa. Yhtiö varoitti jo viime kuussa rahoitustilanteensa heikkenemises- tä, eikä sen uskota enää selviytyvän ilman mittavaa lisärahoitusta. Sitä ei käytännössä järjesty ilman valtion osallistumista. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan Talvivaaran pelastamiseksi suunnitelmaa, jossa yhtenä vaihtoehtona on velkojen leikkaus yrityssaneerauksen kautta. Vahvistusta tiedolle ei ole saatu, sillä ministerit ovat pitäneet suunsa tiukasti kiinni pörssiyhtiön asioista. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta oli koolla tiistaina, mutta tietoa ei tihkunut edes siitä, oliko Talvivaara kokouksessa jollain tapaa esillä vai ei.. 7 6.11.2013 Jasi Kuokkanen ehdolle Uudenmaan piirin johtoon tymiseen. Puheenjohtajaehdokas toisi niin Uudenmaan piirin kuin kunnallisjärjestöjen toiminnassa esille hajautetun yhteiskunnan hyödyt. Hallituksen ajama voimakas keskittäminen ei ole Uudenmaan asukkaiden etu eikä turvaa monimuotoisen Suomen kehittymistä, Kuokkanen muistuttaa. SUOMENMAA KESKUSTALLA on mahdollisuus Anneli Jäätteenmäki valittiin EU-parlamenttiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 lähes 150 000 äänellä. Keskustan Helsingin piirin syyskokous vaatii, että tilanne on korjattava. Epätasa-arvoinen palkkaus johtuu aiempien virastojen palkkatasoeroista. Suomen suurimman viraston tulee näyttää esimerkkiä oikeudenmukaisesta ja yhdenvertaisesta työntekijöiden kohtelusta, Helsingin Keskustan syyskokous huomautti. Sanna Lehtinen valittiin maanantaina Helsingin Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Kuva: Jari Laukkanen kasvattaa huimasti kannatustaan Uudellamaalla, piirijärjestön puheenjohtajuutta tavoitteleva työsuojelupäällikkö Jasi Kuokkanen sanoo. . Arvio perustuu Helsingin pörssin koko kaupankäyntitilastoon. Odenwall arvioi, että Talvivaarasta on tullut piensijoittajille ?lottokupongin korvike?. Kuva: Jari Laukkanen Helsingin EU-ehdokkaat: Anneli Jäätteenmäki ja Sanna Lehtinen HELSINGIN Keskusta esittää puolueen eurovaaliehdokkaiksi Anneli Jäätteenmäkeä ja Sanna Lehtistä. Keskusta nimeää meppiehdokkaitaan marraskuun loppupuolella Kuopiossa järjestettävässä kokouksessa. Anneli Jäätteenmäki valittiin EU-parlamenttiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 lähes 150 000 äänellä. Olen valmis laittamaan itseni likoon, Kuokkanen lupaa. Hän vaikuttaa nykyisin Uudenmaan piirin varapuheenjohtajana ja Vantaan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Kuokkasen mielestä maan suurimmassa vaalipiirissä toimivan Uudenmaan piirijärjestön vaikutusvaltaa pitää pystyä kasvattamaan. . Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa hän keräsi yli 80 000 ääntä, kaikista ehdokkaista toiseksi suurimman potin. Sanna Lehtinen, 36, valittiin maanantaina Helsingin Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Lehtinen on väitellyt evankelis-luterilaisista seurakunnista Euroopan sosiaalirahaston projekteissa. Hän opiskelee Tallinnan yliopistossa EU-oikeutta, työskentelee projektitutkijana ja toimii Mari Kiviniemen eduskunta-avustajana
Varhaiset omaksujatkaan eivät selviä. Veroparatiisit, kohtuuttomat kannustepalkkiot ja etujen junailut ovat arkipäivää. Sähkön tuotannossa kivihiilen osuus kasvanut monella sadalla prosentilla. . Edes vaalipaikalla tehtävästä koneellisesta äänestämisestä kokemukset eivät ole olleet hyviä ja muuallakin toteutetut sähköiset äänestysjärjestelmäviritelmät ovat olleet epäonnistuneita ja suorastaan rikollisia. Lämpöä ja sähköä tuotetaan entistä enemmän tuon- tikivihiilellä. Hiilen tuonti Suomeen on kasvanut edellisvuodesta lähes 50 prosenttia. Mitä kaikkea kivihiili aiheuttaa! Hallituksen pitäisi lakata puhumasta puhtaan energian strategiasta nopeasti. KOKOOMUKSEN Kimmo Sasi myönsi, että puun tukeen tehdyt leikkaukset ovat miljoonaluokkaa ja että turpeen verotusta on kiristetty portaittain. Pekkarinen toivoi, että hallitus panisi vihdoin omat energia-ajatuksensa järjestykseen: näkemykset ovat kovin erilaisia, puhui kokoomuksen, Sdp:n tai vihreiden kanssa. Samaan aikaan puu mätänee metsiin eikä turvetta voida käyttää niin kuin pitäisi. KAIKKI VEROTUET mukaan lukien uusiutuvan tuki on Suomessa paljon pienempi kuin Saksan kivihiileen käyttämä tuki, Pekkarinen muistutti. Suomen järjestelmä on rakennettu niin, että puun kilpailukyky kivihiilen ja turpeen kanssa pyritään aina varmistamaan, Pekkarinen muistutti hallituspuolueiden kansanedustajia. Niitä on myös käytetty ääntenlaskennan tuloksen väärentämiseen, vaarantaen näin koko demokraattisen järjestelmämme kriittisimmän prosessin, ja siten sen uskottavuuden. Raoul Plommer Uusi Suomi.fi:ssä HELSINKI ONKO HALLITUKSEN politiikka puhdasta, jos hiilen tuonti on kasvanut huippuvauhtia, ihmetteli edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) tiistaina eduskunnassa. . Näin kivihiilestä tuli kilpailukykyisempi raaka-aine. . On menty väärään suuntaan, Pekkarinen kritisoi. PEKKARISTA ja myös muita keskustalaisia harmitti energiapolitiikan suunnanmuutos. Puun ja turpeen kilpailukyky on heikentynyt, kun kivihiilen ja päästöoikeuksien hinta on maailmanmarkkinoilla laskenut ja kotimaisen energian tukea on samaan aikaan leikattu. Muutitte lainsäädäntöä niin, että kiristitte turpeen verotusta ja laskitte samalla puuhun liittyvää tukea. 8 6.11.2013 Suomen kasvu jäljessä euroalueesta apollon tietäjät Vihreät heräsi TURHAAN ei Mauri Pekkarinen (kesk.) ole mekastanut eduskunnassa ?hallituksen hiilenmustasta energiapolitiikasta?. Se on käytännön mahdottomuus. Aika monet media-alan pioneereista ovat tuhoutuneet. CNN:n entinen pääjohtaja Kauppalehdessä Monilla työpaikoilla on edelleen perusteltava hyvän eli kalliin työtuolin tarve. Vihreät ovat vihdoin heränneet! Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) hallitushan sormeili energiaveroja ja -tukia niin, että keskellä suomalaisia metsiä sijaitsevassa biovoimalassa kannattaa nykyisin polttaa mieluummin venäläistä hiiltä kuin kotimaista puuta. Tiistaina vihreä eduskuntaryhmä julkaisi kymmenen toimenpiteen paketin, jolla kivihiilen käyttöä energiantuotannossa yritetään suitsia. Vihreät esittää mm. Ei seiso, vakuutti kokoomuskonkari Ben Zyskowicz. . energiaverotuksen painopisteen muuttamista niin, että runsaspäästöisiä polttoaineita verotetaan energiantuotannossa ankarammin ja vähäpäästöisiä vastaavasti höllemmin. Hienoa, vihreät! Hyvä, että alatte korjata jälkiänne! SUOMEN TALOUDEN kasvu jää EU-komission ennusteen mukaan ensi vuonna vaisummaksi kuin euroalueella keskimäärin. Joskus menestys on kiinni onnesta. Kansalainen saa nauttia avoimuudesta, kun hänelle kerrotaan avoimesti, että ensi kuussa ei tarvitse tulla enää töihin, 30 vuotta riitti sinulle. Kari Uusikylä Pohjalaisessa Vaalisalaisuus ja internet-äänestys eivät ole saman kokonaisuuden osia. Ottakaa nyt hallitusherrat ihmeessä järki käteen ja lopettakaa puolen miljardin euron syytäminen kivihiilien tuontiin. Pekkarisen mielestä hallituksen pitää toimia niin, että Suomessa ryhdytään käyttämään energiantuotannossa kotimaista bioenergiaa entistä enemmän. Näin muuallakin tehdään, Pekkarinen tiesi. . Kuva: Jari Laukkanen ?Ottakaa hallitusherrat järki käteen? PIRJO KONTIO Muutoksia tulee mediakenttään. Keskustan konkariedustaja epäili, mahtaako hallitus seisoa tumput suorina. . Suomi on heikentänyt oman energiansa kilpailukykyä. Tällä summalla pystyttäisiin korvaamaan jopa puolen miljardin arvoinen kivihiilen tuonti. PEKKARINEN kaipasi hallitukselta konkreettisia ja nopeita päätöksiä Suomen talousongelmien hoitamiseksi. Olette siinä oikeassa edustaja Pekkarinen, että hallituksella on kova haaste saada linjaukset konkretisoitua marraskuun loppuun kuten se on luvannut, Zyskowicz myönsi.. Toiset eivät omaksu uusia teknologioita ja eivät selviä, mutta toiset omaksuvat, eivätkä selviä siitä huolimatta. Tämän hinta on muutama kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. . Pekkarisen mielestä näin isossa asiassa kuin energiapolitiikassa hallituksella ei voi olla kovin monenlaista linjaa. Keskustan Kimmo Tiilikaisen mielestä Pekkarinen kertoi hienolla tavalla, mistä nyt on kyse: muutamista kymmenistä miljoonista euroista uusituvan energian tukeen. Kyllä 16?17-vuotiaskin tajusi, että se oli kova jätkä. Seppo Kuisma Ilta-Sanomissa Nämä listat ovat niin tyhmiä, sillä eiväthän ne paljasta sitä, mitä palkkaa Maikkari maksaa. Peter Nyman Iltalehdessä Ryhmäjohtaja Petteri Orpolla on ny harvinaisen selvä tehtävä suoristaa kokoomuksen rivit ja saada Paula Risikko ruotuun, jotta oloihin nähden sujuvalta tänä syksynä näyttänyt hallitusyhteistyö demarien kanssa voi jatkua. Juha Ståhle Aamulehdessä Mauri Pekkarinen haluaa saada kivihiilen tuonnin kasvun aisoihin. Tämä johtuu teollisuuden rajusta rakennemuutoksesta, joka vie Suomesta työpaikkoja. Komission syysennusteen mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,6 prosenttia, kun koko euroalueella kasvu on 1,1 prosenttia. Seuraavana vuonna Suomi kirisi kuitenkin jo lähes samoihin kasvulukemiin kuin euroalueen 1,7 prosenttia. Nihkeät kasvunäkymät vaivaavat Suomen ohella Ranskaa ja Belgiaa sekä Hollantia. Koko euroalueen kasvunäkymiä komissio pienensi hieman aiemmasta arviostaan, sillä etenkin Yhdysvaltojen ja kehittyvien talouksien vetoapu näyttää jäävän ennakoitua pienemmäksi. Samuli Nissilä lainat Lusikka putosi kädestä, kun ensimmäisen kerran söin hernekeittoa Virolaisen kanssa toimituksen keittiössä. On oltava näyttöjä selkävaivoista. Kun ergonomisen tuolin lopulta saa, sitä on pidettävä silmällä. Työpaikoilla tunnetaan työtuolikateutta. Päivi Niemi Helsingin Sanomissa Poliittiset ja taloudelliset eliitit hääräävät salassa miten tahtovat
Ja joitakin asioita voikin muuttaa edelleen. . Vasta silloin ymmärsin, että isä ei aina olekaan täällä. Isä toipui, ja poika päätti, että on aika muuttaa lähemmäs vanhempia. Se oli ihmeellinen kokemus! Toinen hieno hetki oli valinta Euroopan Parlamenttiin. . ja Oulussa 24. marraskuuta järjestettävillä konserteilla, jossa hän esiintyy itsekin. Nyt hanke on toteutunut ja Takkula on virallisestikin oululainen. Aikanaan muutettiin Turkuun lähelle vaimon vanhempia, nyt vaimokin tulee kokonaan Ouluun, kunhan pääsee eläkkeelle opettajan virastaan. MERKKIPÄIVÄÄNSÄ Hannu Takkula juhlistaa Rovaniemellä 23. Kuva: Jari Laukkanen PIRKKO WILÉN OULU/YLIVIESKA KOLMANTEEN eurovaalikampanjaansa valmistautuva Hannu Takkula muistuttaa kuulijoitaan EU:n alkuperäisestä ideasta. . vuoden 1991 eduskuntavaaleihin. . Kolme vuotta sitten isä sairastui vakavasti. Hiili- ja teräsunioni perustettiin työkaluksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Talouden piti olla vain väline, viime vuosien keskusteluissa se on ottanut ylivallan. tivät kiinnostuksen yhteisiin tilaisuuksiin, kun kuulivat pojan puhuvan... Ensiyritys tuotti 3 602 ääntä. Niissä vaaleissa se ei riittänyt läpimenoon, mutta innosti jatkamaan. Seuraavalla kerralla Takkula jätti kitaran kotiin, keskittyi puhumiseen ja tuli valituksi. . Mutta molemmat ovat säilyneet rakkaina harrastuksina ja ovat hyvää vastapainoa työlle POLIITTISEN uran voi katsoa al- kaneet Lapin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleista, vaikka siellä ei esiinnyttykään poliittisilla tunnuksilla. Ääniä kuitenkin rapisi niin mukavasti, että melkein saman tien poika houkuteltiin ?täyte-ehdokkaaksi. Käskivät ottaa kitaran mukaan... Kokeneemmat ehdokkaat pitivät kitaransoitosta, mutta menet- HUONOJAKIN päiviä poliittiselle uralle on mahtunut. . Hän tunnustaa, että usein vaikeuksiin on johtanut oma joustamattomuus. . Cambridgen yliopisto palkitsi hänet äskettäin monikielisyyden hyväksi tehdystä työstä mitalilla, joita yleensä annetaan vain tutkijoille. Siinä vaiheessa kaikki mahdolliset vapaa-ajat alkoivat kulua Oulussa. Tämä näkyy siinäkin, että eri euromaiden kulttuuri- ja opetusministerit ovat halukkaita tapaamaan ja keskustelemaan. . Olen pitänyt niin tiukasti kiinni siitä, minkä itse tunnen oikeaksi. Siitä asenteesta saa kiitosta puhujakierroksella, mutta kun toteuttaa periaatetta käytännössä niin samat ihmiset tulevat sanomaan, että ei sitä nyt sentään ihan noin... Monta asiaa Takkula tekisi nyt toisin, jos saisi tilaisuuden. Mahdolliset muistamiset ohjataan Romaniaan, jonne Hannu Takkula on perustanut Suomikoulun romani- ja katulapsille.. Ei heitä tavallinen euroedustaja Takkula kiinnostaisi, mutta ryhmän koordinaattoriin otetaan yhteyttä. TAKKULA ilahtui, kun pääsi taannoin suuren suomalaisen lehden toimittajalle kertomaan työstään koordinaattorina. Haastattelussa aihetta käsiteltiin laajasti ja europarlamentaarikko odotti innostuneena lehden ilmestymistä. Pettymys oli melkoinen, kun toimittaja viestitti: ?jätin sitten sen koordinaattori-homman ko- On muutama päivä, jotka mieluusti vaihtaisin pois. konaan pois, kun se oli niin pitkä...? Yhteen lehtijuttuun mahtuu tuskastuttavan vähän asiaa. OMA INNOSTUS ja kiinnostus ovat säilyneet. Se merkitsee suurta luottamusta omalta europarlamenttiryhmältä. Se merkitsee paljon lisätyötä: koordinaattorin on etukäteen perehdyttävä täysistunnossa käsiteltäviin asioihin ja annettava oman alansa kysymyksistä äänestysohjeet koko ryhmälle. Koordinaattorilla on paljon vastuuta, mutta paljon myös vaikutusvaltaa. Urheilussa ja musiikissa on innostusta ollut enemmän onnistumista, arvioi kohta 50-vuotispäiväänsä juhliva mies vaatimattomasti. . On muutama päivä, jotka mieluusti vaihtaisin pois, Takkula huokaa. Euroopan Unioni rakennettiin sodan ja holokaustin jälkeen, tuhkan ja raunioiden päälle. Niitä kysytäänkin, että jaksaa jälleen käydä läpi koko valtakunnan kattavan vaalikampanjan. Matkat ovat pitkiä ja työpäivistä tulee pitkiä, mutta Takkula ei valita. Että avautui vielä tällainenkin mahdollisuus. TÄNÄÄN Takkula on ajanut pimenevässä illassa avustajansa pienellä autolla parisataa kilometriä Oulusta etelään ja puhuu EU:sta Ylivieskassa. Kuulijat ovat Kalajokilaakson aluetoimikunnan jäseniä, politiikan aktiiveja, jotka lukevat lehdet ja seuraavat uutiset. Se oli alunperin rauhan projekti. Sen piti edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja mielipiteen vapautta. Muut esiintyjät ovat ystäviä vuosikymmenien varrelta sekä Samuli-poika ja hänen vaimonsa Kaisa. Ohjeistus kuuluu: ei lahjoja eikä puheita. Sen piti varmistaa, ettei fasismi enää pääse nousemaan Euroopassa, etteivät Euroopan kansat enää koskaan joudu sotimaan keskenään. . 9 6.11.2013 EU on suomalaisille vieras Hannu Takkula muistuttaa, että Euroopan Unionilla on aatteellinen tausta Hannu Takkula saattaa olla ulkomailla tunnetumpi kuin Suomessa. Hän nauttii nykyisestä työstään ja haluaa jatkaa sitä. Politiikassa innostusta on seurannut myös onnistumista. . Heillekin EU on jäänyt aika vieraaksi. Takkulaa surettaa se, että media onnistuu niin huonosti välittämään tietoa siitä, mitä Brysselin ja Strasbourgin istuntosaleissa ja kokoushuoneissa tapahtuu. EU-asioihin perehtyneitä suomalaisia toimittajia on kovin vähän. TÄLLÄ KAUDELLA Takkula on toiminut koko ALDE-ryhmän koordinaattorina koulutus- ja sivistysasioissa
Monilla valtuutetuilla ei ole mitään sidettä puolueen toimintaan. Tunnen kentän omasta mielestäni hyvin. Valtuutetut tulisi saada paremmin mukaan lapiotyöhön, Tahkola linjaa. Samalla rekrytointi-iskulla voitaisiin Tahkolan mukaan pönkittää myös piirien horjuvaa taloutta. . Arvostan vahvaa järjestötyötä, mutta sitäkin pitää koko ajan kehittää ja keksiä uusia erilaisia ideoita. Kuva: Paula Åström SANNA SAVOLAINEN, 41, on toisella kaudellaan noussut Limingan kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Kasvatustieteen maisteri työskentelee tällä hetkellä BusinessOulussa projektikoordinaattorina Uuden Oulun Pohjoisen-ohjelman vienninedistämisen hankkeissa. Puheenjohtajakisaan Savolainen lähtee vankan selustatuen innostamana. . Jos minut valitaan, niin sitten on minun vuoroni antaa panokseni puolueelle. Pasi Parkkila. Hänellä on pitkä kokemus Oulunsalon kunnan luottamusjohdosta muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtajana. Olen valmis ottamaan käyttöön entisten lisäksi myös uusia toimintamalleja. Pyöräilytempauksen ja työelämäseminaarin kaltaisia juttuja tarvitaan lisää, hän muistuttaa. . En voinut vastustaa, kun kyselyjä tuli useammalta taholta niin Limingasta kuin Oulustakin, nainen toteaa. Savolainen on toiminut useamman vuoden Pohjois-Pohjanmaan keskustan piirihallituksen jäsenenä ja omaa näin ollen vankan tuntemuksen piirin toiminnasta. . Tätä nykyä Helanen toimii Oulun kaupunginvaltuutettuna. Helanen on toiminut pitkään myös Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan puheenjohtajistossa sekä valtakunnallisissa liikuntapolitiikan luottamustehtävissä. Siviilityönään hän toimii suunnittelijana kansallisessa kehittämishankkeessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä käsin. . Ei siihen mitään ihmekonstia ole ole- massa. Nyt aivan liian moni yhdistys toimii vain paperilla, vaikka edellytyksiä olisi parempaankin, hän muistuttaa. Pasi Parkkila on luvannut jo etukäteen keskittää kaiken tarmonsa piiritasolla puurtamiseen, mikäli tulee valituksi. . Olemme piiritoimiston porukalla kiertäneet lähes kaikki alueen kunnat järjestökierroksella. Työni puolesta olen kiertänyt maakuntaa viime vuosina kouluttaen kuntajohtoa ja päättäjiä. Talous kuntoon ja hyvällä mallilla oleva jäsenrekisterityö ajantasalle. Puolue on antanut minulle paljon. Sen voimalla lähdemme voittamaan sekä euro- että eduskuntavaalit. MATIAS OJALEHTO, 29, on puheenjohtajakisan kuopus, mutta siitä huolimatta jo kokenut tekijä politiikan saralla. Matias Ojalehto. Kuva: Maiju Torvinen SUVI HELANEN, 48, tituleeraa itseään mielellään oulunsalolais-oululaiseksi, eikä syyttä. Kukapa olisi etukäteen uskonut, että Pyörät pyörimään -kampanjasta tulisi sellainen menestys. Ahti Tahkola. Sen aikana on tullut paljon kyselyjä, alkaisinko seuraavaksi puheenjohtajaksi, nuori perheenisä kertoo. Matias Ojalehdon mielestä nyt on oiva tilanne saada järjestöön uutta energiaa, jotta puoluejohdon asettamat tavoitteet saadaan toteutettua myös Pohjois-Pohjanmaalla. . Oulun seudun ehdokkaille kaivat- tiin vaihtoehtoa. . Järjestötyön aktivoiminen on ilman muuta yksi uuden puheenjohtajan tärkeimmistä tehtävistä. Tärkeintä on pitää yllä se flow-tila, minkä hän on koko puolueeseen tuonut. Kun tieto Mirjan luopumisesta tuli, minulta kysyttiin kiinnostusta ja olin valmis kisaan, Helanen sanoo. Helanen luotsaisi piiriä eteenpäin puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän laatiman strategian mukaisesti. Tulipa kuka hyvänsä valituksi, niin piiri saa hyvän johtajan. AHTI TAHKOLA, 55, on yrittäjä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kempeleestä. Hän on toiminut myös keskustan puoluevaltuuston jäsenenä ja Kempeleen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Pitkän linjan keskustavaikuttaja tuli Rovaniemen puoluekokouksen jälkeen tunnetuksi ?miehenä, joka löysi Juha Sipilän?. Puheenjohtajakisaan Tahkola on saanut kannustusta oman kunnallisjärjestön ohella muualtakin piirin alueelta. . Kuva: Maria Seppälä PASI PARKKILASTA, 40, tuli kuntaliitoksen jälkeen raahelainen valtuutettu, vaikka mies Vihannissa majaa pitääkin. Kunnallisessa päätöksenteossa hän on mukana jo neljättä kautta, joista kuusi vuotta Vihannin valtuuston puheenjohtajana. Kuluvalla kaudella Parkkila toimii Raahen seutulautakunnan ja Raahen Koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana. Piirin puheenjohtajakisaan valimotyöntekijää rohkaisi lähtemään kentältä saatu palaute. Kuva: Ahti Tahkola Puheenjohtajakisassa ja puheenjohtajuudessa Sanna Savolainen uskoo tiimityöskentelyyn. . Uusia malleja pitää kokeilla rohkeasti. Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset ovat ne tekijät, joihin keskustan kenttätyö perustuu. Nyt pitää miettiä, miten saadaan mukaan uusia ja nuoria toimijoita, hän aprikoi. Ahti Tahkola kääntäisi ensimmäisenä katseet lukuisten keskustalaisten kuntapäättäjien suuntaan. . En asetu ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa enkä aio käyttää mahdollista puheenjohtajuutta ponnahduslautana valtakunnallisiin tehtäviin, hän vakuuttaa. Sanna Savolainen. Kaikki ehdokkaat ovat ennestään tuttuja ja olleet pitkään mukana. Kuva: Suomenmaan arkisto Insinööriopiskelija vaikuttaa Oulun kaupunginvaltuustossa jo toista kauttaan ja on sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja. Maakunnallisista tehtävistä Ojalehto omaa jo puolen vuosikymmenen kokemuksen ja on myös piirijärjestön varapuheenjohtaja. Juha on minulle tuttu jo niiltä ajoilta, kun hän toimi yrittäjänä Oulunsalossa. Lähdin mukaan, kun pyydettiin, hän perustelee. Tulevien vuosien tärkeimmäksi haasteeksi Kempeleen mies näkee järjestötyöhön panostamisen. . Jäsenistöä pitää kuunnella, hän muistuttaa. Toinen tärkeä peruspilari Savolaisen listalla on piirin talouden saaminen tasapainoon. . Jos mukaan saadaan uusia ihmisiä, niin se tarkoittaa yleensä myös maksavia jäseniä ja uusia ajatuksia sekä tapoja kerätä rahaa, hän huomauttaa. Kukapa olisi etukäteen uskonut, että Pyörät pyörimään -kampanjasta tulisi sellainen menestys.. Kyselyjä tuli niin omasta kuin naapurijokilaaksostakin, joten päätös oli helppo. Ja kyllä minä mielelläni otan itselleni maaseudun ehdokkaan tittelin, hän naurahtaa. Parkkila omaa vahvan kokemuksen keskustan järjestötyöstä niin kuntatasolla kuin piirihallituksessa ja sen työvaliokunnassa. . Valitettavan monessa paikassa toiminta on muutaman ihmisen harteilla. Onnistunut pyöräilytempaus oli yksi hyvä esimerkki siitä, miten keskustan kenttä saadaan innostumaan. . 10 6.11.2013 Talous kuntoon ja kenttätyö kunniaan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaehdokkailla yhteneväiset teemat tavoitteista RISTO LUODONPÄÄ Oulu VALTAKUNNAN suurin keskustapiiri Pohjois-Pohjanmaa valitsee uuden puheenjohtajan ensi lauantaina Kuusamossa järjestettävässä kokouksessa. Piirijärjestöä vuodesta 2003 johtanut kansanedustaja Mirja Vehkaperä aikoo keskittyä ensi kevään EU-vaaleihin ja jättää paikkansa muiden tavoiteltavaksi. Mukaan kisaan on toistaiseksi ilmoittautunut viisi ehdokasta, joista kaikilla on pitkä kokemus niin puolueen sisäisistä kuin maakunnallisistakin luottamustehtävistä. Kannatusta paikallisosastoilta ovat alkuviikoon mennessä saaneet aakkosjärjestyksessä Suvi Helanen Oulusta, Matias Ojalehto Oulusta, Pasi Parkkila Raahesta, Sanna Savolainen Limingasta ja Ahti Tahkola Kempeleestä. Suvi Helanen. Nyt on tarkoitus ottaa askel eteenpäin.
Pelkistä kokeiluista kannattaa siirtyä pois, sillä lukukausimaksuista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Torniainen toteaa. Lukukausimaksujen mahdollinen käyttöönotto ulkomaisille opiskelijoille edellyttää stipendirahastojen käyttöönottoa ja siihen järkevää rahoitusjärjestelmää. . Toivottavasti asia etenee hallituksessa vielä tällä hallituskaudella. Kotimaisilla opiskelijoilla opiskelun on säilyttävä tulevaisuudessakin maksuttomana. Rakennuksen on tarkoitus valmistua tänä keväänä. Oreck on keskittynyt Suomessa muun muassa ympäristöteknologian ja energiatehokkuuden edistämiseen.. Eurooppalaisen kyselytutkimuksen mukaan Suomi on neljänneksi onnellisin maa Euroopassa. Onnellisuuden keskiarvolla mitattuna Tanska on paras, Islanti toinen ja Norja kolmas. Suomen kanssa samalle tasolle yltää Sveitsi. Sen sijaan ruotsalaisten onnellisuuskeskiarvo on laskenut, ja maa jäi hieman jälkeen muista Pohjoismaista. Pohjoismaiden keikkuminen kärjessä ja Suomen hyvä sijoitus eivät yllätä onnellisuustutkijaa. . Loput tulokset saadaan ensi vuonna, kertoo tutkimuksen otantaa valvovaan ryhmään kuulunut tilastotieteen professori Seppo Laaksonen Helsingin yliopistosta. Tilaston peränpitäjäksi jää Bulgaria, jossa onnellisuus on vähentynyt entisestään. 11 6.11.2013 lyhyesti Kansanedustaja Ari Torniainen kannattaa lukukausimaksuja KANSANEDUSTAJA Ari Torniainen (kesk.) tukee koulutusvientiä edistävän toimenpideryhmän esityksiä lukukausimaksujen käyttöönotosta ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Torniainen oli viime vuonna mukana laatimassa aiheesta lakialoitetta, jonka allekirjoitti 117 kansanedustajaa. Aloitteessa esitettiin lukukausimaksujen käyttöönottoa ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. . Uusimmat tulokset ovat käytettävissä suuresta osasta ESStutkimusmaita, mutta esimerkiksi Liettua ja Italia eivät vielä ole mukana. Kiintoisa juttu on minusta se, että alle 30-vuotiaat ovat matalan onnellisuuden maissa onnellisempia kuin vanhemmat, mutta korkean onnellisuuden maissa tilanne on päinvastainen. Minusta olisi ihan harkinnanarvoinen asia, että uudistus aloitettaisiin nollasta, hän jatkaa. Sailaksen mielestä ensin pitäisi uudistaa terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä. Vasta sitten kannattaa pohtia, missä kaupungeissa ihmisiä hoidetaan. Suomalaisten onnellisuus lisääntynyt viime vuosina. Kuva: Jari Laukkanen Onnellisuus kasautuu Euroopan pohjoisosiin TASJA SALIN/STT HELSINKI SUOMALAISTEN kokema onnellisuus on lisääntynyt hieman kahden viime vuoden aikana. Myös seutukunnallinen edustus on tärkeää eduskunnassa, Mellilän kokous linjasi. Suurlähettiläs Oreck viipyy Suomessa kesän korville YHDYSVALTOJEN Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck viipyy Suomessa vielä ensi kevään. Ala-Nissilän kokemus muun muassa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä ja KHT-tilintarkastajana ja nyt julkishallinnon suurimman tilintarkastusyhteisön hallituksen puheenjohtajana on tarpeen Suomen selviytymisohjelman rakentamisessa. Perityillä lukukausimaksuilla saadaan lisärahaa opetukseen ja tutkimukseen, jota kautta saadaan vahvistettua korkeakoulujen asemaa ja tutkimusta, Torniainen painottaa. Raimo Sailas arvelee, että kuntaverot nousevat odotettuakin enemmän sekä ensi että seuraavana vuonna. Poikkeuksena on lievästi Suomi, jossa nuoret ovat onnellisempia kuin vanhemmat ihmiset, Laaksonen mainitsee. Ojasen mukaan Suomessa onnellisuuserot ovat olleet yleensä iän suhteen tavattoman pieniä, ja joskus vanhinkin ikäryhmä on saattanut olla onnellisin. Ala-Nissilä halutaan ehdolle eduskuntaan KESKUSTAN MELLILÄN PAIKALLISYHDISTYS esittää exkansanedustaja Olavi Ala-Nissilää, 64, ehdokkaaksi seuraaviin eduskuntavaaleihin. Siinä ei ole eikä ole ollut kunnon käsikirjoitusta ja punaista lankaa, Sailas moittii Etelä-Suomen Sanomissa. . Suomi on sijoittunut jälleen tavattoman hyvin siihen nähden, että meillä on niin synkkä kuva suomalaisuudesta. Onnellisuuden keskiarvo on noussut selvimmin Saksassa. . Tällaista puhetta on aika paljon, mutta kun ihmiset vastaavat näihin kyselyihin, tulokset ovat toisenlaisia, sanoo psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Suomen naiset ovat tutkimuksen mukaan onnellisuudessa miltei Euroopan huippua, kun taas suomalaismiehet sijoittuvat selvästi alemmaksi. Ojanen pitää tulosta mielenkiintoisena, koska useimmiten naisten ja miesten onnellisuudessa ei ole havaittu selkeitä eroja. EUROPEAN SOCIAL SURVEY (ESS) -tutkimusta varten kysyttiin yli 15-vuotiailta heidän onnellisuudestaan 29 maassa viime ja tänä vuonna. . Suurlähetystön mukaan tarkka lähtöpäivä ei ole vielä tiedossa, mutta todennäköisesti se on vasta huhtikuun jälkeen. Jo nelisen vuotta Suomessa viihtynyt Oreck seuraa loppuun omalla kaudella aloitetut rakennushankkeet. Yhdysvallat on avannut lähetystöalueelle innovaatiokeskuksen, jonka yhteyteen nousee myös uusi toimistorakennus. On hyvä, jos lakialoitteen ehdotukset on otettu huomioon myös koulutusvientiä edistävässä toimenpideryhmässä. Jaksamme jankuttaa sitä, että olemme me- lankolisia, sulkeutuneita ja kateellisia. Kuva: Maiju Torvinen Olavi Ala-Nissilä. Kuva: Jari Laukkanen ESS: Sailas palauttaisi soteuudistuksen lähtöruutuun ELÄKÖITYNEELLE valtiosihteeri Raimo Sailakselle on jäänyt epäselväksi, mitä Jyrki Kataisen (kok.) hallitus tavoittelee sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksellaan. . Kokouksen mielestä Suomen ja Varsinais-Suomen talouden ja hallinnon haasteet vaativat nyt kokeneita ja osaavia kansanedustajia.
Mallia ja suunnitteluapua sairaalaan on haettu Hollannista. Sittardin Orbis-sairaala näyttää valokuvissa pikemminkin hotellilta kuin kliiniseltä ja kylmältä sairaalalta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen innostuukin uuden sairaalan yhteydessä puhumaan hotelli-vuodeosastopalveluista. Vuodeosastolla jokaisella potilaalla on yhden hengen huone. Potilas voi itse avata tai sulkea erottavan lasisen liukuoven. Huoneiden keskellä on aula, jossa ruokaillaan ja jossa henkilökunta työskentelee. Uuden sairaalan kantava ajatus on potilaslähtöisyys. UUDEN SAIRAALAN pienoismalli löytyy Juha Kinnusen työhuoneesta. raj tietotekn. rajaton sairaalalogiikka perustuu tietotekniikkaan ja sähköiseen asiointiin. Uudessa sairaalassa hoito tulee potilaan luo Keski-Suomen sairaanhoitopiiri haki mallia ja suunnitteluapua Hollannista ANJA MANNINEN JYVÄSKYLÄ TERVEYDEN- ja sairaanhoidon uudistusmylläkän keskellä ja taloudellisesti epävakaina aikoina Keski-Suomessa on vireillä mittava sairaalahanke. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on rakentaa kokonaan uusi sairaala. Leikk tys koota katoimin Kinnune Uusi sa ta. 12 6.11.2013 Leila Lindellin mielestä vanhojen sairaalarakennusten peruskorjaaminen ei ole perusteltua. Kuva: Maria Seppälä Ns. Se puolestaan on yhdessä Jyväskylän sairaalamäen monista rakennuksista. Sairaalamäelle on vuodesta 1954 kasvanut rakennusryppäitä, jonne sairaalan toiminnot on ripoteltu. Vieraan on mahdoton hahmottaa aluetta, mutta punatiilisiä rakennuksia sieltäkin löytyy Jyväskylässä kun ollaan. Jyväskylän suuri poika Alvar Aalto ei osallistunut sairaalaan suunnitteluun, mutta Aallon kaupunkina Jyväskylä on hankkinut mainetta myös arkkitehtuurillaan. Arkkitehdit puhuvat mielellään paikan hengestä, joka sanelee, mitä paikkaan suunnitellaan. Uuden sairaalan suunnittelussa paikan henki ei puhu eikä paikkaa ole vielä edes päätetty. Paikasta riippumatta sairaala on seitsenkerroksinen, kahdensansakarainen rakennuskompleksi. SAIRAANHOITOPIIRIN hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell hätkähti, kun edellinen sairaalapiirin johtaja Jouko Isolauri ensimmäisenä esitti uuden sairaalan rakentamista. Lindell on nyttemmin Kinnusen tavoin innokas uuden sairaalan puolestapuhuja. . 250 miljoona on valtava summa, mutta sairaalan käyttöikäkin olisi 30-40 vuotta, Kinnunen puolustaa. Sairaanhoitopiirin johtaja laskee että säästöjä tulisi sairaansijojen vähenemisestä kolmanneksella, energiansäästöis- tä, siivou nemisest kauttaalt KUN SAIR uudessa . Vanhojen tilojen peruskorjaamiseen on uponnut ja uppoaa satoja miljoonia, mikä ei ole järkevää. Uusi sairaala ja uudet toimintatavat, Lindell perustelee. Lindell oli kolmisen viikkoa sitten itsekin sairaalassa potilaana ja kertoo silmä tarkkana seuranneensa sairaalan toimintaa ja prosesseja. Prosessit eli se, mitä, miten ja kuka tekee, uudistetaan ja mietitään tarkasti. Sen sijaan, että elinkaarensa päähän tulleita rakennuksia jatkuvasti korjattaisiin, Kinnusen ja Lindellin mukaan on edullisempaa rakentaa kokonaan uusi sairaala. Sairaalan rakentaminen maksaa paljon, noin 250 miljoonaa euroa, mutta säästöjä Kinnunen ja Lindell laskevat kertyvän käyttötalousmenojen puolelta. . Yhden solun kahdeksan huonetta ovat viuhkamaisesti kes- kusaulan olohuoneen ympärillä. Kinnu vat alem vuodeosa Ylemm nauttia p laat ja he rassa raja sen ja hä Ns. Nimikin on Uusi sairaala
Hän meni kesätöihin Savonmaahan ja teki ensimmäisen juttunsa omista ylioppilasjuhlistaan. Lehdessä oli työvoimapulaa ja nuorukainen houkuteltiin jäämään töihin talveksikin. 60-luvun lopulla oli toimittajan kokemusta omaavalle nuorelle miehelle työpaikkoja tarjolla valittavaksi asti. . Sitten hän oli mukana perustamassa Varkauden Viikko -nimistä kaupunkilehteä, jonka päätoimittajana hän toimi 16 vuotta. Kilpailija osti lehden pois ja lopetti sen. Tukiainen 1946?2013. Tukiainen siirtyi vapaaksi toimittajaksi. Hänen yrityksenä Juttuaitta palveli eri tiedotusvälineitä, mutta myös yrityksiä ja yhteisöjä. Paikkakunnalla vierähti 45 vuotta. TUKIAINEN oli aluksi Warkauden Lehdessä kuusi vuotta erilaisissa tehtävissä. 13 6.11.2013 Sairaalan paikaksi tarjolla neljä vaihtoehtoa UUDELLE sairaalalle on neljä paikkavaihtoehtoa. hotelliastot sakaroiden ylimmissä. missä kerroksissa potilaat saisivat päivänvalosta. 60-vuotishaastattelussaan hän määritteli keskustalaisuutensa näin: . Erityisen tiivis oli suhde Suomenmaahan. ?Mitäs Maakansan mies??, tiedusteltiin Tukiaiselta usein, kun hän saapui johonkin tilaisuuteen. Välillä Tukiainen oli viisi vuotta Varkauden seurakunnan tiedottajana. Sinäkin aikana hän hoiti Suomenmaalle ainakin kaikki itäisten piirien piirikokoukset, parhaimmillaan neljäkin kokousta saman viikonlopun aikana. AKTIIVINEN osallistuminen politiikkaan, ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja lautakuntatyöhön sopi Tukiaisen mielestä toimittajalle siinä kuin kenelle tahansa muullekin. Hän toimi parikymmentä vuotta keskustan Varkauden kunnallisjärjestön sihteerinä. Kuva: Paula Åström Eino K. Asian ratkaisevat jäsenkunnat. Kysymyksessä on vuosikymmenten hanke. Polikliniknta on oma kompleksinsa, Juha en esittelee pienoismallin avulla. airaala ottaisi tilaa myös maan alusen luettelemat toiminnat olisimmissa kerroksissa ja ns. huhtikuuta 1946 Säämingissä. Tukiainen kirjoitti Suomenmaahan aktiivisesti vielä viime vuoden keväällä. . Ehkä minä olen sellainen keskustalainen keskustalainen... SUOMENMAAN TOIMITUS. Olisin päässyt töihin Tampereelle tai Kotkaankin, mutta Savo tuntui kuitenkin kotoisimmalta ja niin tulin Warkauden Lehteen, Tukiainen muisteli 60-vuotishaastattelussaan. Varkauteen oli tarkoitus tulla vain ?katsomaan?. Eikka on kutsumustoimittaja ja elämäntapatoimittaja. Enkä usko, että hän koskaan jää näistä hommista eläkkeelle, kirjoitti toimittaja Pirkko Wilén Suomenmaassa Tukiaisen 60-vuotishaastattelun yhteydessä. TUKIAINEN aloitti toimittajan uransa 47 vuotta sitten. Sairaalassa oloaika lyhenee. Täällä on usko, että vahva erikoisosaaminen jatkuu. Tavoitteena on että esimerkiksi lonkkaleikkauksen läpikäynyt potilas olisi kotona neljän päivän kuluttua, Kinnunen kertoo. KUN Uusi sairaala -hanke virisi, nyt menossa olevasta sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistuksesta ei vielä tiedetty. Sairaalapiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell on varovainen arvioidessaan soteuudistuksen vaikutuksia hakkeeseen. . Juha Kinnusen mukaan sairaanhoitopiiri todennäköisesti myisi alueen ja joku voisi jatkojalostaa sen vaikka ?hyvinvointikampukseksi?. Eino K. lokakuuta Varkaudessa. Potilas kulkee pitkin aulatilaa, jonka varrella eri toiminnot ovat ja jossa esimerkiksi laboratoriotutkimukset tehdään. Potilasta koskeva tieto on syötetty tietokantaan ja on siellä hoitohenkilökunnan mutta myös potilaan itsensä käytettävissä. Tarvittaessa potilas siirtyy ylempien kerrosten toimenpiteisiin ja sieltä edelleen vuodeosastolle. Ajatus on että sairaalassa hoito tulee potilaan luo ja erikoissairaanhoidon raja-aidat mataloituvat. Paikoista kaksi on sairaalamäellä, jossa sairaala nytkin toimii. Kaksi vaihtoehtoa ovat ns. puhtaita tontteja, toinen Jyväskylän eteläpuolella Keljonkankaalla ja toinen pohjoispuolella ns. Kirrin alueella. KOKO uuteen sairaalaan epäillen suhtautuvat ovat ihmetelleet paitsi suuria kustannuksia myös sitä, ettei paikasta ole vielä päätetty. Sijaintipaikkaa tutkii nyt ohjausryhmä ja paikkapäätös on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden aikana. Epäilijöitä askarruttaa myös 250 miljoonan euron rakentamiskustannusten vaikutus sairaanhoitopiirin jäsenkuntien talouteen sekä mittakaava eli asukasmäärä, jota varten sairaala suunnitellaan ja rakennetaan. Asukaspohjan haarukka on iso 230 000-270 000. Investointipäätös eli päätös, että sairaalan rakentaminen alkaa, on tarkoitus tehdä alkuvuoden aikana 2014. Hänen kaikki vaivansa hoidetaan samalla kertaa. . En minä nyt mikään erityisen liberaali ole, mutta en mikään konservatiivikaan. Kuten pankkitoiminnassa myös sairaalassa sähköinen toiminta lisääntyy. Potilas tulee sairaalan alakerrokseen ja ilmoittautuu pankkikortin tai kelakortin avulla. Ihmismäärä, potienkilökunta, olisi yhdessä sakaallinen, mikä vähentäisi tungokälinän tuntua. jaton sairaalalogiikka perustuu niikkaan ja sähköiseen asiointiin. . Hän oli syntynyt 2. tyhjälle tontille Jyväskylän pohjois- tai eteläpuolelle. Sairaalamäki vapautuisi muuhun käyttöön. Suojeltavia rakennuksia lukuunottamatta rakennuksia purettaisiin. Arvokas alue on sairaanhoitopiirin omistuksessa. Valmistelu alkoi vuonna 2010 ja sairaalan on tarkoitus olla valmis vuonna vuonna 2019. Uuden sairaalan pienoismalli löytyy Juha Kinnusen työhuoneesta. Kuva: Maria Seppälä uksesta, potilaskuljetusten vähetä ja toiminnan tehostamisesta taan. RAALAN toiminta on nyt hajallaan, sairaalassa ne on koottu yhteen. kaussali, teho, heräämö ja päivysaan yhteen paikkaan. Sairaalapalvelut ovat tärkeitä koko maakunnalle. Sairaalapiirin johtaja Juha Kinnunen on kiertänyt jäsenkunnissa, ja kunnat ovat hänen mukaansa hankkeen takana varsin hyvin vaikka epäileviä tuomaitakin joukossa on. OMA mielenkiintoinen juonteensa hankkeessa on sairaalamäen kohtalo jos ja kun sairaala päätetään rakentaa ns. Tukiainen oli elämäntapatoimittaja SUOMENMAAN pitkäaikainen Savon-kirjeenvaihtaja Eino K. Tukiainen menehtyi 18
Vietämme silloin keväisen ilon päivää jo kolmannen kerran, Kärsämäen entinen kirkkoherra ja monen asian puuhamies Jorma Niinikoski kertoo. Sinfonian taustatarina on varsin koskettava, sanalla sanoen erikoinen. Sen juuret juontavat aina 1930-luvun lopun Hollantiin. Prinsessa Beatrixin syntymän kunniaksi Roermondin kaupungin koululaiset lähettivät matkaan ilmapalloja, jotka oli varustettu iloisesta tapahtumasta kertovalla kortilla. Sisarukset Greta ja Mia van Ass sitoivat omat pallonsa yhteen. Viikkoa myöhemmin pallopari laskeutui Kärsämäen Pillinnevalle ja sen löysi poika nimeltä Reino Järnfors. Tapahtuma sai suurta julkista huomiota Eurooppaa ja Amerikkaa myöten. SOTA katkaisi ilmapallojen lähettäjien ja löytäjän välille virinneen yhteydenpidon. 1960-luvulla Erkki Järnfors kirjoitti aiheesta artikke- Jorma Niinikosken mielestä on tärkeää luoda ruohonjuuritason yhteyksiä Euroopan maiden kansalaisten välille. Kuvassa näkyy tuulimylly, joka rakennettiin ilmapallotarinan muistoksi. Kuva: Maria Seppälä. 14 6.11.2013 Ilmapallotarina nousee sävelten siiville Kärsämäki-sinfonian toivotaan virittävän yhteistyötä Alankomaiden suuntaan MERI ALARANTA-SAUKKO KÄRSÄMÄKI PAANUKIRKOSTAAN ympäri maailmaa tunnetuksi tullut piskuinen Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaalla ei halua jäädä yhden ilmiön kunnaksi. Pian koko pitäjä nimittäin soi omaa sinfoniaa. Säveltäjä Uljas Pulkkiksen kynästä parhaillaan syntyvä sinfonia on määrä kantaesittää Kärsämäellä 15.5.2014. . Roermond kärsi saksalaisten miehitysvallasta ankarasti ja sodan loppuessa kaupungissa oli jäljellä vain muutamia ihmisiä. Van Assin perhe selviytyi ihmeellisesti, vaikka he suojelivat juutalaisia ja muita vainottuja kansallisuuksia kotinsa vinttiin rakennetussa salakammiossa. Perheen isä vietiin keskitysleirille ja määrättiin teloitettavaksi jopa kahdesti, mutta hän säästyi. Kuningatar Beatrix, holokaustin muistosäätiö sekä amerikkalaiset ja brittiläiset palkitsivat perheen myöhemmin rohkeasta vastarintatoiminnasta. Ilmapallotarinaa ei unohdettu Kärsämäellä
Mahdollisuuksia on paljon. Mukana projektissa on eläkkeellä oleva Alankomaiden Suomen suurlähettiläs Menno Lenstra sekä Alankomaiden suurlähetystö. Niinikosken mukaan kysymyksessä on kuitenkin ennen muuta ruohonjuuritason yhteistyö. . Jos ikääntynyt jää työttömäksi, hänen mahdollisuutensa saada uutta työtä ovat heikommat kuin nuoremmilla. . Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939?1945 (WSOY). Näiden lisäksi palkintoa tavoittelevat Hanna Jensenin 940 päivää isäni muistina (Teos), Harri Kalhan Kokottien kultakausi . Pitkäaikaistyöttömien osuus on korkeampi ja työttömyysajat pidempiä, Kauhanen huomauttaa. Hän arvioi, että myös työantajien asenteet jarruttavat iäkkäiden työntekijöiden työllistymistä. Tuulimyllyn sisäseinällä hymyilee kuningatar Beatrix, jonka syntymä 75 vuotta sitten oli ilmapallotarinan laukaiseva tekijä. Kuva: Maria Seppälä lin Yhteisvoimin -lehteen. Pari vuotta sitten tarina sai konkreettisen muistomerkin, kun Kärsämäelle rakennettiin pieni tuulimylly kertomaan ilmapallojen seikkailusta ja sen seurauksista. Ja nyt kahden pienen tytön 75 vuotta sitten lähettämät ilmapallot kannattelevat siis peräti kokonaista sinfoniaa. IDEA sinfoniasta sai alkunsa musiikkitoimittaja Kare Eskolan jokseenkin sarkastisesta radiokolumnista, jossa hän ruoti Euroopan kulttuuripääkaupunkikuvioita ja ehdotti Kärsämäen valitsemista kulttuuripääkaupungiksi. Kolumnissaan hän maalaili, miten joku kuuluisa säveltäjä tarttuu Kärsämäki-aiheeseen, säveltää sinfonian ja pian koko Eurooppa vaeltaa sen syntysijoille. . Tämä ei pidä paikkaansa, opetusneuvos Sinko kertoi puheessaan palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Päinvastoin, hyvistä kirjoista oli jopa runsaudenpula ja raa- ti joutui karsimaan ehdokaslistalta monia hyviä teoksia. kerran. Työllisyysaste on noussut 15 vuodessa 6 prosenttiyksikköä lähes 10 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan työikäisten yli 55-vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 1997 lähtien 48 prosenttia suurten ikäluokkien ikääntymisen vuoksi. Työllisyyden kasvu näkyy siten, että ikääntyneiden työllisyysaste on kohonnut samaan aikaan lähes 140 prosenttia. Ikääntyneiden työllisyys on kuitenkin Kauhasen mukaan kaksijakoinen ilmiö. Hän arvioi, että suurempi halukkuus pysyä työelämässä on myönteistä myös työurien pidentymisen kannalta. Tilastokeskus kertoo, että myös yli 65-vuotiaiden työllisyys on kasvanut. Olimme seuranneet yleistä kulttuurikeskustelua, josta olimme ymmärtäneet, että tietokirjalla menisi huonosti, koska tieto haetaan ilmaiseksi netistä eikä vanhanaikaisia tietokirjoja enää tarvita. Sen saajan valitsee Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila, ja saaja julkistetaan 21. 15 6.11.2013 Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kohentunut vauhdilla HELSINKI kiinni työelämässä, hän sanoo. TILASTOKESKUS yllätti tiistaina kertomalla, että ikääntyneiden suomalaisten töissä käynti on lisääntynyt huikeasti 15 vuodessa. Töissä olevien 55?64-vuotiaiden määrä on yli kaksinkertaistunut vajaasta 200 000:sta 450 000 henkilöön vuosina 1997?2012. Tieto-Finlandia-esiraadin puheenjohtajan Pirjo Singon mukaan tietokirjallisuuden korkea taso jopa yllätti raadin. . Tämä on kansalaisten Eurooppa. Eihän tällaiseen ideaan voinut olla tarttumatta, Niinikoski myhäilee. Sinfoniaan liittyen Niinikosken johtama delegaatio vieraili syyskuussa Roermondissa ja piipahti myös toisen ilmapallotytön, 88 vuoden ikään ehtineen Gretan, luona. Samalla esitettiin kaupungin edustajille kutsu sinfonian kantaesitykseen. Niinikosken mukaan ilmapallotarina on kaupungissa hyvin tunnettu, ja se on muun muassa kirjastossa näyttävästi esillä. . Kansainvälistyminen lähtee alhaalta käsin. Entisellä kirkkoherralla ideoita ja virtaa niiden toteuttamiseen tuntuu riittävän, vaikka kaikki eivät aina ole suhtautuneet hankkeisiin myötämielisesti. Jaksamisen syynä on yksinkertaisesti se, että projektien organisoiminen on hauskaa. Niinikoski selventää asiaa kertomalla tarinan kahdesta kivenhakkaajasta. . Jorma Niinikoski toimi välittäjänä. Tytär Marga van Dooren-Timmermans oli mukana tilaisuudessa. Kuva: Jorma Niinikosken arkisto IÄKKÄIDEN töissä käynti merkitsee yhä enemmän Suomen työllisyyden kannalta. Tieto, taito, turvallisuus (Kustannus Oy Vapaalasku). 30 000 euron palkinnon ansiokkaalle ja yleistajuiselle suomalaiselle tietokirjalle myöntää Suomen Kirjasäätiö. Työllisyysaste on kohonnut peräti 22 prosenttiyksikköä 58 prosenttiin. Koko väestössä työllisyysaste on pysynyt suurin piirtein ennallaan vajaassa 70 prosentissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen arvioi, että yhtenä syynä iäkkäiden työntekijöiden parantuneeseen työllisyyteen on koulutus. . Paikalliset olivat hyvin ilahtuneita sinfoniasta. Suuret ikäluokat ovat aikaisempaa koulutetumpia ja KAUHASEN mukaan parempi koulutus ja terveys vaikuttavat ikääntyneiden mahdollisuuksiin ja halukkuuteen pysyä työelämässä. Toinen sanoi hakkaavansa kiveä, toinen rakentavansa temppeliä. Kaiken takana on siis visio siitä, mihin innovatiivisuudella ja ponnistuksilla voidaan päästä. . Työllisten määrä on kohonnut 15 000:sta 52 000 henkilöön. . Se on hyvä merkki, jos haluamme nostaa työllisyysastetta, Kauhanen sanoo. Tilastokeskuksen mukaan myös joustavalla eläkeiällä on merkitystä iäkkäiden töissä käyvien määrän kasvuun. ANTTI AUTIO/STT Ilmapallotytöistä toinen Greta van Ass sai kärsämäkisiltä lahjaksi käsin neulotut ilmapallosukat. Toivomme, että sen kautta voimme luoda Hol- lantiin uusia yhteyksiä, Niinikoski sanoo. TARKOITUKSENA on viritellä paitsi kulttuuriyhteistyötä myös elinkeinoelämään ja koulutukseen liittyviä yhteisiä hankkeita. Niinikosken puheessa vilahtavat partiolaisten kohtaaminen, oppilasvaihdot ja viennin edistäminen. Belle Epoquen me- diatähdet modernin naiseuden kuvastimina (SKS), Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen Suomi öljyn jälkeen (Into) sekä Matti Verkasalon, Jarkko-Juhani Henttosen ja Kai Arposen Vapaalasku . Ehdokaskirjojen sisältämää tietoa ei verkosta löydä. Raati sai käsiteltäväkseen kaikkiaan parisensataa teosta, joista kymmenkunta oli ruotsinkielisiä ja yksi multimediatuote. KAIKKI LOPULLISET ehdokkaat tulivat eri kustantamoilta. Tieto-Finlandiasta kisaavat muun muassa Teemu Keskisarjan Viipuri 1918 (Siltala) ja Ville Kivimäen Murtuneet mielet . Siitä tässä on perimmältään kysymys. Ikääntyneiden töissä käynti on lisääntynyt reilusti viimeisen 15 vuoden aikana. Kuva: Paula Åström Korkea taso yllätti raadin JUSSI LANKINEN/STT HELSINKI SUOMALAISELLA tietokirjallisuudella menee ilmeisen hyvin. marraskuuta. Viime vuonna Tieto-Finlandian sai Elina Lappalaisen kirja Syötäväksi kasvatetut (Atena).. Raamatussa kehotetaan toimimaan oma asuinpaikan hyväksi. Palkinto jaetaan 26
Kuva: Pirkko Wilén vallan uhrien suojeleminen tunnu onnistuvan. JUTTUJEN kirjo on laaja. 16 6.11.2013 Viikkolehti kokoaa puolalaisten puheenaiheet Politykan jutut liikkuvat politiikasta perheväkivaltaan ja skandaaleista korkeakulttuuriin PIRKKO WILÉN VARSOVA PUOLALAISEN Polityka-aikakauslehden kannessa on kuva, joka kertoo, että sitä ei ole tehty hurskaille katolilaisille. Tämä ei kuitenkaan ole hallituksen lehti. Heillä on omat lehtensä. Aviomiehet ja miesystävät tappavat vuosittain noin 150 puolalaisnaista eikä perheväki- KULTTUURIOSIOSSA esitellään uusia elokuvia, kirjoja, teatteria ja musiikkia. Justyna Sobolewskan artikkelissa kysytään onko internet vakava uhka kirjallisuudelle. Siitä puhutaan Politykassa myös viikolla 43. Oppositiojohtaja Kazcynskin luottomies Antoni Macierewicz tuo jatkuvasti julkisuuteen uusia ja uusia todisteita venäläisten salajuonista. ?Hän on tehnyt Smolenskin tragediasta kabareen?, kirjoittaa Janina Paradowska ja kysyy joko tällainen toiminta kääntyy itseään vastaan ja alkaa vähentää Laki ja oikeus -puolueen suosiota. Tämä ei kuitenkaan ole hallituksen lehti. Puolassa lehdet ovat itsenäisiä. Edwin Bendyk paljastaa, että se, jolla on rahaa, saa tieteellisessä lehdessä julkaistuksi mitä tahansa. KANSIKUVAJUTUN on kirjoittanut Joanna Podgórska. Emme halua jakaa aineistoa ilmaiseksi netissä. Sen sijaan olemme aloittaneet sähköisen uutiskirjeen, jonka voi tilata erikseen, kertoo Wawrzyniec Smoczynski. He suhtautuvat nykyiseen hallitukseen periaatteessa myönteisesti. . Polityka kertoo, että 36-vuotias matematiikan opettaja synnytti tyttövau- van, jonka isä on hänen 14-vuotias oppilaansa. Ja että Puolassa on edelleen valtavasti pankkien konttoreita vaikka yhä useammat ihmiset hoitavat asiansa verkossa. Lehdessä kirjoitetaan myös Lampedusan tragediasta ja Euroopan rajojen valvonnasta ja piirretään henkilökuvaa Greenpeacen etelä-afrikkalaisesta johtajasta, joka on nyt ?maailman johtava vasemmistolainen?. ESSEESSÄÄN Adam Krzemiski pohtii, onko puolalaisten pateettinen ja neuroottinen suhde historiaan muuttumassa. Äskettäin on ilmestynyt elokuva, jossa puolalaiset kiduttavat Hitleriä ja Ziemowit Szczerek on kirjoittanut vaihtoehtoisen historian, jossa Puola jälleen ulottuu mereltä merelle.. Kuva: Pirkko Wilén SMOLENSKIN lentoturma on pysynyt otsikoissa neljättä vuotta. Samoin nationalistisilla oikeistolaisilla. Politykan lukijoita ja tekijöitä luonnehditaan vapaamielisiksi, sosiaaliradikaaleiksi, keskustavasemmistolaisiksi tai keskustaliberaaleiksi. ?Sillä aikaa kun me innokkaasti tviittaamme, tekstailemme ja kulutamme, maailma liukuu kohti tuhoa.? Lehdessä pohditaan myös syitä puolalaisten urheilijoiden heikkoon menestykseen ja kerrotaan miten Dalai Lama ja Lech Walesa tapasivat rauhanaktivistin ja näyttelijän Sharon Stonen kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa. Kansikuvaan on otettu ?noitia?, joita arkkipiispa syyttää muun muassa kirkon pedofiili-skandaaleista. Hän kertoo arkkipiispa Józef Michalikin ällistyttävistä lausunnoista, joita tämä on joutunut perumaan ja selittelemään. Kirkon piirissä paljastuneisiin pedofiliatapauksiin tuntuvat olevan syyllisiä feministit, genderideologia, avioerot ja lapsiporno. Avioeroperheen lapsilla on erityinen taipumus houkutella pappeja kiusaukseen... POLITYKAN TOIMITUS on selvitellyt väitteitä, joiden mukaan sairaaloissa otetaan elimiä koomassa olevilta potilailta, vaikka näillä olisi vielä mahdollisuus parantua. Toisessa jutussa pohditaan, miksi kolme miljoonaa puolalaista aikuista elää vielä vanhempiensa hoivissa ja paljastaa, että lentomatkailu on nykyään kaikkea muuta kuin luksusta. Joanna Podgórska piirtää tavallisen vaimontappajan muotokuvan: aika yksinkertainen kaveri. Puolassa lehdet ovat itsenäisiä, tähdentää Politykan ulkomaanosaston päällikkö Wawrzyniec Smoczynski.
Hymy oli herkässä. Laaja ystäväjoukko tapasi Antin viimeisen kerran kesäkuussa Wanhojen Hiihtoveikkojen 60-vuotisjuhlissa Jyväskylässä. Se on antanut rahat edullisen luotonannon toteuttamiseen. Sen mukaan pankit alkavat antaa luottoja 5,5 prosentilla eivätkä 18 prosentilla kuten aikaisemmin. Edullinen ohjelma kestää vuoden. Monet ilmavoimien lentokonetyypit ovat olleet hänen huollon kohteena. Lisäksi hän oli voittamassa joukkuekilpailun MM-kultaa vuonna 1961 ja MM-hopeaa 1962 sekä 1963. Ampumahiihdon MM-pronssille Antti ylsi vielä vuonna 1965 Elverumissa. Hän oli syntynyt Ylöjärvellä 5. Itse mönkijä on tarkoitus laukaista tutkimaan Kuuta ensi kuussa. Kullanvärinen kuusipyöräinen mönkijä, jossa on siivenmuotoiset aurinkopaneelit, on Shanghai Aerospace Systems Engineering -yhtiön luomus. Hinta ei ole eläkeläiselle pieni, mutta olen ottanut huomioon, että ranskalaisia autoja varastetaan harvoin. Ostamisen ilo katoaa odotellessa. On aivan toista, kun saa valita uuden auton, maksaa sen ja ajaa sitten uudella autolla kotiin. Se on vanha tapa, jota sanotaan ostoksen pesuksi. Venäläiset ovat sitä mieltä, että ilman pesua uusi esine menee nopeasti rikki. Mutta jotta auton saa heti, taskussa täytyy olla koko autoraha. Minä löysin sen summan. yli puolella miljoonalla äänellä. . marraskuuta 1933. Antti työskenteli lentokonehuoltoupseerina Hämeen lennostossa Tikkakoskella ja viimeisimmät vuodet Lapin lennostossa Rovaniemellä. Hän saavutti EM-hopeaa vapaakiväärillä polvelta ja EM-pronssia 3x40 laukauksen kisassa vuonna 1963 Oslossa. Vuoden urheilija-äänestyksessä Antti sijoittui kolmanneksi vuonna 1963. Myöhempinä vuosina hän toimi Ampumahiihtoliiton ja Puolustusvoimien valmennustehtävissä. Tyrväinen menestyi myös ampujana. Opetusministeriön Pro Urheilu-palkinto hänelle myönnettiin vuonna 2004. TYÖN JA ampumaurheilun ohessa Tyrväinen kävi vuosittain hirvijahdissa. Harmitteli, kun heikkenevä kunto esti osallistumisen lähestyviin veteraaniampujien PM-kisoihin. Yhteiset kesän ja talven treeniharjoitukset Tikkakosken vaativassa maastossa Antin, edesmenneiden mestariampuja Vilho Ylösen ja lennoston liikunta-aliupseeri Veikko Hyvärisen seurassa on jäänyt pysyvästi mieleeni. Hiki virtasi, periksi ei kukaan antanut. ANTTI OLI erityisen pidetty henkilö työyhteisössä ja urheilijoiden parissa. Suoritti vielä elokuussa hirvikokeen. Antti hoiti usein Soile-tyttären ratsuhevosia ja omakotitalon kunnostustyöt olivat hänelle mieluisia. Antti osallistui vielä kesällä moniin ampumakilpailuihin. Puolet otin omista säästöistäni. Venäläiset eivät kiirehdi auton vaihtamisen kanssa. He käyttävät kotimaista autoa keskimäärin 5?6 vuotta, ulkomaista pari vuotta kauemmin. VALERI MITENJOV ANTTI TYRVÄINEN voitti hopeaa ampumahiihdon 20 kilometrin matkalla Squaw Valleyn talviolympialaisissa vuonna 1960. MM-hopeaa hän saavutti vuosina 1962 Hämeenlinnassa ja 1963 Seefeldissä. Yhtiöllä on läheiset suhteet armeijaan. Yhtiön mukaan mönkijässä on käänteentekeviä keksintöjä, kuten täysin itsenäisesti toi- miva navigointilaitteisto ja vetojärjestelmä, jolla mönkijän pyörät saavat vakaan otteen Kuun pulverimaisesta pinnasta. Kiinan uutistoimisto Xinhua on järjestänyt verkkoäänestyksen mönkijän nimestä. Hän menehtyi 13. lokakuuta nopeasti edenneen sairauden murtamana Tampereella. Nämä urheilukaverit kantavat Antin myös haudan lepoon. Läheistä isää jää kaipaamaan tytär Soile ja hänen puoliso. Antti Tyrväisen siunaustilaisuus on Tampereella, Lamminpään isossa kappelissa, lauantaina 16.11.2013 klo 12.00. PEKKA TOIVONEN liikuntaneuvos. Se tulee tietysti minulle kalliiksi. Joka toinen venäläinen käyttää autokaupassa luottoa. MOSKOVAN autokaupoissa asiakkaat otetaan avosylin vastaan. Annetaan lahjoja ja tehdään alennuksia, koska autoja ei osteta enää entiseen tapaan. Huono taloustilanne sai venäläiset säästämään rahaa pahan päivän varalle. AUTOJEN myynnin väheneminen on vaikuttanut niiden tuotantoon. Tilanne tuntuu muun muassa Pietarin autotehtaissa. Hallitus on rientänyt apuun. Päällystöliiton Vuoden urheilijaksi hänet valittiin kolme kertaa. 17 6.11.2013 Kiina esitteli kultaisen kuumönkijän KIINA esitteli tiistaina yleisölle ensi kertaa kopiota kuumönkijästään. Johdossa on ?Kohti unelmaa. Hänellä oli eteenpäin suuntautunut ja positiivinen elämänkatsomus. Olen ostanut uuden auton. Se on ranskalainen jeeppi, maksoi 18 000 euroa. Lisäksi jeepistä on hyötyä talvella. Jeeppi onkin tätä nykyä suosituin auto Venäjällä. Sotilasmestari Tyrväinen jäi eläkkeelle vuonna 1979. Halpa laina helpottaa auton ostoa, Suomenmaan Moskovan-kirjeenvaihtaja Valeri Mitenjov kirjoittaa. Venäjän autokaupassa asiakas on kuningas OLEN ILOINEN. Matalan koron lainalla voi ostaa kotimaisia ja ulkomaalaisia autoja, jotka kootaan Venäjällä. Minun autoni ei kuulu tähän luetteloon. Hallituksen ohjelma on hyvä, koska siinä on kyse johtavan teollisuudenalan pelastamisesta. Autoteollisuudessa työskentelee 5,5 miljoonaa työntekijää. IHMISTEN automaku muuttuu. Yhä harvempi venäläinen haluaa ostaa kotimaisen auton. Viimeisten yhdeksän kuukauden aikana kotimaisten autojen myynti on laskenut 20 prosenttia, vaikka esimerkiksi Ladat ovat halpoja. Kotimaista myydään etenkin maalla asuville ihmisiä sekä siirtolaisille. Kotona odottaa katettu pöytä ja kylmä vodka. On kyllä uskomatonta, että tuollainen pieni kone lähtee pian Kuuhun, kiteytti mönkijää äimistellyt Lu Hui. Antti Tyrväinen 1933-2013. Antti Tyrväinen menestyi ampujana ja hiihtäjänä AMPUMAHIIHDON ensimmäinen suomalainen olympiamitalisti Antti Tyrväinen on kuollut. Jos trendi jatkuu, niin 5?6 vuoden päästä kaikki venäläiset ajavat pääasiassa jeepillä, hallituksen pääsanomalehti Rossiyskaya Gazeta ennustaa. 18 000 EUROA on kuitenkin kovin suuri summa venäläisille ja etenkin pienissä kaupungeissa asuville. Tästä syystä kolmannes kansasta ostaa auton, joka maksaa korkeintaan 15 000 euroa. Sillä saa keskiluokkaisen auton kuten Chevroletin tai Fordin. Mutta on yksi ongelma: auton tullausta täytyy odottaa kolme, neljä kuukautta. Puuttuvan summan sain pankista 15 prosentin korolla
040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. 7.11. Läyliäisten olohuoneella. Hämeenlinna. krs, Vantaan Myyrmäki. Järvenpään Vesaiset, syyskokous ke 20.11 klo 17 Prismakeskusksen Rossoravintlolassa. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. Älä siis lyö luuria korvaan, vaan kerro ajatuksesi puolueen politiikasta ja toiminnasta. Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään ke 13.11. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Keskustan Uudenmaan piiri, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä. klo 18 Motel & Restaurant Marinessa, osoitteessa Kammakaregatan 4-6, 10600 Ekenäs. Kokouksessa käsitellään sääntöja nimenmuutosasioita, osaston toiminnan elvyttämistä sekä valitaan yhdistykselle toimihenkilöt. Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. klo 18.30 Keskustan Orimattilan kunnallisjärjestön syyskokous Kehräämön kahviossa, kokouksen alustuksen aiheena terveysasema ja SOTE-palvelut, kahvitarjoilu. Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokous la. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Keskustanaisten Uudenmaan piiri. Sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. klo 19 Espoossa, Valtuustotalo, Espoonkatu 5, 02770 Espoo, keskustan ryhmähuone. 7.11. Mukana puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula. Koulutie 2, Mynämäki. Käsiteltävänä asiana Ryttylän py:n liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. Hausjärvi, paikallisyhdistyksen yleinen kokous 25.11. klo 13.30 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Salpakankaan, Keskustan py:n syyskokous 22.11. klo 10 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Larin Kyöstin katu 16, Hml. Hämeenlinna-Vanaja, py:n syyskokous 13.11. Vesaisten syyskokous ti 19.11. klo 18 Monitoimitila Arkissa, Liesitori 1 A, 3. Bussireitti: SaloTurku-Laitila tai Säkylä. Pikkupaketti pukinkonttiin mukaan! Piirin syyskokous ja 90-vuotisjuhla su 17.11. Mukana mm. Piirin 90-vuotisjuhla klo 14. 16.11. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. klo 18.30 Keskustan Asikkalan kunnallisjärjestön syyskokous kunnanvirastolla, kahvitus alkaa klo 18. Sysmä, pe 8.11 klo 19 Keskustan Sysmän kunnallisjärjestön syyskokous kunnanviraston ruokalassa. Piiri, työmarkkinatoimikunnan kokous ke 6.11. Ruokailu klo 12.3013.15. Juhlapuheen pitää puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. piiritoimistoon, p. klo 11 Saara Kivistöllä, Rantalantie 34. Kärkölä, ti. klo 11 Saara Kivistöllä, Rantalantie 34. Vesivehmaa, Keskustanaisten syyskokous ma. Päivittäin ohjattua toimintaa tai omaa toimintaa. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Aila Paloniemi. Esillä sääntömääräiset asiat. Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. Tarvittaessa kokousta jatketaan juhlan jälkeen. Esillä ajankohtaiset keskustelut, sääntömääräiset asiat sekä paikallisyhdistysten tulevaisuus. Myrskylä, keskustan paikallisyhdistykset (Keskustan Myrskylän paikallisosasto, Keskustanaisten Myrskylän paikallisyhdistys, Keskustapuolueen Pakila-Kankkilan paikallisosasto, Maalaisliiton Latvasyrjän paikallisosasto sekä Myrskylän Keskustanuoret NKL) kokoontuvat syyskokouksiinsa ma 11.11. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodeksi 2014 sekä suunnitellaan tulevaa vuotta. Mäntsälä. klo 18.30 Hamburger Börsin kokoustiloissa. Kahvi klo 18. Porvoossa klo 11 alkaen Kerkkoon nuorisoseuran talolla osoitteessa Savimäentie 4, 06530 Kerkkoo. Mukana mm. kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä. Loppi, kunnallisjärjestön syyskokous to 7.11. Kahvitarjoilu. Orimattila, ke. Kahvitarjoilu. 6.11. kello 18.30 alkaen Hämeenlinna-Vanajan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry. Mukana mm. Opettelemme tekemään olkihimmeleitä ja joulukoristeita, kutimet mukaan. Turku, Vesaisten syyskokous ke 13.11. klo 17.30 Impivaaran uimahalli Uimahallinpolku 4, Turku. Turku, Keskustan lauantaitreffit kahvila Fontanassa 16.11. Ota rohkeasti yhteyttä. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. Kokouksen ohessa paikan taidolla loihtima salaattilounas (omakust.) Kataloinen, py:n syyskokous su 10.11. klo 19. klo 19. 7.11. Tarjoilua, vapaa pääsy. Turku, Turun Seudun py:n syyskokous to 7.11 klo 18, piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. Terveystie 25 . klo 18 Petra´s Cafe, Yrjönkatu 11. klo 19 Petri Kalmille osoitteeseen Jokipalstatie 24. Keskustanuoret Karjaan seutu (NKL Karjaa). Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. klo 17.30 kotimaisen ruoan paneeli. Vieraana Marina Erhola, THL. Janakkala, Keskusta syyskokous 28.11. Lisätietoa ja ilm. Marraskuun kk-palaverit syyskokousaihein 13.11. klo 14.30 Keskustan Hollolan kunnallisjärjestön syyskokous palvelutalo Huilissa. Ypäjän Kartanon koululla, Varsanojantie 97. 10.11. Tiedustelut ja varaukset heti tai 22.11. Kuulemiin! Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. Arpajaiset tuttuun tapaan. Kotimaisen ruoan paneeli ke. Ravintola Villa Emiliassa. klo 18. 7.11. Kuva: Petra Pöyliö ELÄKEJÄRJESTELMÄN HAASTEET. Aurakatu 16. kunnantalolla. PÄIJÄT-HÄME Lahti, ruokakeskustelu, ke. klo 18 Laura Korkeilan luona, Hedelmätarhantie 4 A 6. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 11.11. klo 17.30. klo 18.30 Vahterus-Salissa Kalannissa; Salon alueen kokous la 9.11. Juhlan päätteeksi kakkukahvit. Kalvola, py:n syyskokous 20.11. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 9. klo 17:15 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35, Turku). Salo, Perttelin py:n syyskokous Kajalan kentän huoltorakennuksessa to 28.11. klo 18 kunnanvirastolla Oitissa. 6.11. klo 18 Hyvinvointikeskuksessa. Mahdollisuus varata aikoja klo 1719 Artemis pikahoitoihin. Keskustelun tiivein puheenvuoroin alustavat Varsinais-Suomen Työja elinkeinotoimiston johtaja Kimmo Puolitaival, emeritusprofessori Paavo Okko ja KHT Olavi Ala-Nissilä, kommenttipuheenvuoro Mikko Lindberg. Raisio. Pohjakkaantie 92, Porvoo. ETELÄ-HÄME Kotimaisen ruoan paneeli ke. klo 9 kokouspaikalla. Pori, Kolme naista -kiertue Porissa teemalla ?Mikä on naisen paras ikä?? ke 6.11. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.Tampere. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet koulutustilaisuudet jatku-. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. h. klo 18.30 Shell kokoustilassa. klo 17.30. järjestää syyskokouksensa to 7.11 klo.17 ravintola Miamissa osoitteessa Suvantokatu 1, Tampere. klo 17.30. klo 19 Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestön syyskokous Kärkölän kunnanvirastolla, Virkatie 1. Lisätiedot Lauri Heikkilältä (lauri.a.heikkila@uta.fi) Lempäälä, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous 14.11. Äänessä ovat taiteilija Heljä Liukko-Sundström, kansanedustaja SirkkaLiisa Anttila sekä toimittaja, seksuaaliterapeutti Anne Hievanen. 6.11. klo 17.30. Käsiteltävänä asiana Ryttylän py:n liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. Hämeenlinna, kj. Yhdistyksen yleinen kokous järjestetään ti 12.11. Varsinainen kokous klo 1112.30. Kes- Asikkala, Keskustanaisten syyskokous ma. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. klo 19 Halkian, Laukkosken ja Pornaisten paikallisosastojen kokoukset Pornaisten kunnantalolla 7.11. klo 14. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous Tampereen Ammattiklubilla, Laukontori 12, ke 6.11. 16.11. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi HÄME Porvoon Vesaiset, sääntömääräinen vuosikokous pe 15.11. Kokouksen jälkeen ympäristöaiheinen keskustelu, jonka aluksi aiheesta alustaa SLL:n ekoenergiavastaava Riku Eskelinen. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 18.30 piiritoimistolla, os. 010 292 2060 tai varsinais-suomi@ keskusta.fi. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus aiheesta ?SUOMALAISEN Hollola, su. klo 19 (johtok. klo 17 puoluetalo Apollolla, os. Ohjelmassa lounas Tapiola Gardenissa ja tutustuminen Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen. klo 18. Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Piirikokous, Mynämäki, la 9.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Vesaisten Pirkanmaan piiri ry, syyskokous pe 15.11. klo 18 kunnanvirastolla Oitissa. klo 17 Sirpa Pellisellä os. Hintsan tilalla seuraavasti: klo 17 naisten syyskokous tuvassa ja paikallisyhdistykset Makasiinin vintillä ja kokousaitassa; klo 18 kunnallisjärjestön kokous Makasiinissa. Keskustanuorten Turun aluejärjestö, sääntömääräinen syyskokous ke 27.11. syyskokous 27.11. klo 19. Maksu käteisellä! Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ma 11.11. Keskustan py:n syyskokous kunnanvirastolla. Mustjärvi, to. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi EU-vaaliehdokkaiden nimeäminen ja eduskuntavaaleihin valmistautumista. Myrskylä, kunnallisjärjestön syyskokous ma 11.11. klo 18. Ruokailu klo 18. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Apollonkatu 11a. klo 18.30 Loimaan kaupungin valtuustosalissa; Vakka-Suomi ke 6.11. Linnankatu 21 B, Turku. klo 19. Asiana Suomen selviytymissuunnitelma / työelämäosion laadinta, tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Piiri, Aluekokoukset syyskokouksen edellä seuraavasti: Turun seutu ja Turunmaa ke 6.11. Alustajana Työeläkevakuuttajat, TELA:n johtaja Eero Lankia. Raisio, keskustajärjestöjen syyskokoukset ke 27.11. Ilmoittautuminen: saara.kiuru@keskusta.fi puh. 0503423323. klo 11.00-12.30. Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen alustaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Piiri, Retki eduskuntaan to 21.11. Valtakirjojen tarkastus klo 10-11. Hyvä alennus rinnelipuista ja moottorikelkkasafarista, hotellimajoitus 2 tai 3 h huoneissa, sisältää ruokailut. ti 26.11 klo 18, Vimman Teatteri-tilassa, os. klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. Nurmijärvi. 12.11. Johtokunta kokoontuu ennen syyskokousta klo 18. Pornainen, Pornaisten kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous Pornaisten kunnantalolla to 7.11. klo 17.30. Keskustanaisten paikallisosaston syyskokous ma 18.11. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat ja ajankohtaiskatsaus. Johtokunta klo 17. Turku, Turun Pohjoinen py syyskokous pe 8.11. Kärkölän alueen Keskustan paikallisyhdistysten syyskokoukset samana päivänä klo 18. klo 17.30 Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL) tiloissa Alppilassa, osoitteessa Kotkankatu 9. klo 18.30 piiritoimistolla. Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri, syyskokous to 14.11. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35, Turku). Keskustanuorten Turun aluejärjestö, johtokunnan kokous ke 27.11. Tervetuloa Keskustan Klaukkalan paikallisyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen ti 12.11. Kokousesitelmä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen klo 19.15. Johtokunta klo 18. Ryttylä, paikallisyhdistyksen yleinen kokous 25.11. Turun Keskustajärjestöt Mestarinkatu 2, Turku Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Seuraamme eduskunnan kyselytunnin, teemme kierroksen talossa ja tapaamme edustajamme Annika Saarikon ja Esko Kivirannan. Johtokunta klo 18.30. www.keskustasalo.fi. Hiihtoloma hotelli LAANIHOVI Saariselkä 14.-22.2.2014. 13.11. 13.11. Kataloisten seurantalon ravintolassa Kataloistentie 553. Läyliäinen, paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. klo 17- 20.30 Hintsan Makasiinilla. Raisio, Keskustanaisten Kädentaitoilta ke 13.11 klo 17-20 Hintsan Makasiinissa. kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä Vesivehmaa, to. Keskustan py:n syyskokous kunnanvirastolla. Asikkala, to. klo 17 Säästöpankin kokoustiloissa. klo 13.30 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Hämeen Keskustanuoret, piirin syyskokous la. Käsitellään sääntömääräiset asiat. kustan py:n syyskokous kunnanvirastolla. Vääksy, to. mennessä Aulis Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. 18 Keskustassa tapahtuu HELSINKI VARSINAIS-SUOMI Kontulan Keskustaseura, syyskokous ti 12.11. 11.11. 16.11. klo 17.30. Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. klo 19 Brusilassa, Sääksjärventie 731. Vantaa. klo 18 piiritoimistolla; Loimaan seutu to 7.11. Laurin koulu, Koulutie 2, piha-alueella myynnissä ohrapuuroa, pientä suolaista, marjakuusesta tehtyjä ovikransseja. 10 ?/ hlö. klo 18) Ehtookodon takkahuoneessa. Omakustanteinen lounas klo 12. Päijät-Hämeen Keskustanaiset, piirin syyskokous la. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. City Spa Artemis, Palokunnankatu 15 F, Hämeenlinna. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. klo 18 alkaen Vantaan Flamingossa, Hohtogolf West Coastin kokoustiloissa (osoite Tasetie 8, 01510 Vantaa). Johtokunta klo 17.30. Keskustelutilaisuus, ?Miten Varsinais-Suomi selviää? ti 12.11. Retki on suunnattu lähinnä Loimaan ja Salon suunnalta tuleville. Valtakirjojen tarkastus klo 10-11. Esillä sääntömääräiset asiat. Hämeenlinnan kirjaston musiikkisalissa. klo 13. Kunnantalon kahviossa, alkaen valtuustoryhmän kokouksella jonka jälkeen kj:n syyskokous. Ypäjä, Keskustanaiset syyskokous la 9.11. klo 17.30 Säästöpankin kokoustiloissa
klo 15.30 Kotiseutukeskuksessa. Kunnasniemen-Onttola, paikallisyhdistyksen syyskokous la 9.11. mennessä. 13.11 klo 19.30. Kuva: Suomenmaan arkisto Lauri Oinoselle tukea EU-vaaleihin HAAPAMÄEN PAIKALLISYHDISTYS Keuruulta esittää Lauri Oinosta keskustan eurovaaliehdokkaaksi. klo 18-20 Petras Cafe?ssa, osoitteessa Yrjönkatu 11, Pori. Keskustan eduskuntaryhmän pj. Markku Pakkanen , valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä, piirin toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen sekä keskustanuorten edustaja. Kimmo Tiilikainen tuo puolueen ja eduskunnan tervehdyksen keskisuomalaisille teemalla ?Kannustava elinkeinopolitiikka . Oinonen toimi kolme kautta kansanedustajana. Rauman seutufoorumi to 7.11. Kolme naista kiertue Satakunnassa ke 6.11. klo 18 Vesa Ala-Hakulan luona os. klo 13.30 alkaen Mattilan Marjatilalla ( Karhiniementie 353, Huittinen). (4-14-v.) (sis. Säkylän kunnallisjärjestö järjestää arpajaiset. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen vs.tilaajapäällikkö, ylilääkäri Arto Lemmetty alustaa aiheesta Tampereen kaupungin vuoden 2014 talousarvio terveyttä ja toimintakykyä- palvelujen näkökulmasta. Ensimmäinen käsittely. Miehikkälä, Järjestöilta Osuuspankin kokoustiloissa 7.11 klo 18.30. Mukana piirin pj. Ajankohtaisen tilannekatsauksen pitää piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen ja sote-asioista alustaa ylilääkäri Anu Niemi. Kontiolahti, Lehmon paikallisyhdistyksen syyskokous la 9.11. Edellä mainittujen kokousten asialistalla paikallisyhdistyksien purkaminen. Luumäki, kunnallisjärjestön syyskokous ma 25.11. Muuramen tervehdys: kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Lipun hinta 35,00 euroa. Mu- KYMENLAAKSO Iitti, Kunnallisjärjestön syyskokous 6.11 klo. Keskustassa tapahtuu vat Metsossa, Toivonen-salissa (alakerta) to 21.11. sisältäen lipun ja matkat. Ke 27.11. klo 18-19.30 Porin taidemuseo, Eteläranta. Matka Apassionata Hevosshow-tapahtumaan Helsinkiin la 8.2.Matkan hinta aikuisilta 65 . Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Luumäki, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous 7.11. Media-koulutus, ?miten kirjoitan mielipidepalstalle??. Paikalla Kouvolan kaupunginvaltuutetut Markku Pakkanen, Mirja Lonka ja Liisa Varjola. Kouvola, Anjalan py:n syyskokous 14.11 klo. Lisäksi illanviettoa. klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737). Keuruu, kj: Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. Ilmoittautuminen ja valtakirjan tarkastus klo 11-12. Poliittisen tilannekatsauksen pitää Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiri: Piirin syyskokous pe 8.11. Kokouksen jälkeen pikkujoulu, pikkupaketti mukaan. Kouvola, Vesaisten Kymenlaakson piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. 18.30 Toimituvalla. klo 16.30 Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa. Kaikki seutukunnan keskustalaiset ovat tervetulleita kokouksiin! Vesaisten Satakunnan piiri, syyskokous on ke 6.11. Keittolounas 12 e ja kahvit 3 e. Kokous keskeytetään lounaan ajaksi. klo 18. klo 17 alkaen piiritoimisto Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. Harjavalta (n. 3.krs. klo 18 OP:n kokoushuoneella, Linnalantie 51, Taavetti. klo 18. 18 Riitta Hinttulalla (Tomminkuja 2). Kokouspaikka Elli ja Jorma Mellolla, osoite Joutsenkuja 5 A3. Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, pikkujoulua vietetään kulttuurin merkeissä la 9.11 Lappeenrannan kaupunginteatterissa, näytäntönä Wolkoffin talossa klo 13. Taipalsaari, kunnallisjärjestön syys- kokous to 21.11. Kuljetus lähtee Säkylän Huovintorilta klo 9.30 reittiä Rantatie ?Euran mh (n. Mikäli maakuntamallin halutaan toteutuvan, on Ähtärin sairaalan pysyvä asema huomioitava jo maakuntamallia suunniteltaessa. Ensi vuoden alusta alkava potilaiden vapaa hoitoonhakeutuminen luo Ähtärin sairaalalle entistä enemmän mahdollisuuksia. Kunnallisjärjesö korostaa, että asiakkaiden valinnanvapauden ja sote-uudistuksen keskeneräisyyden vuoksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on pidättäydyttävä kaikista Ähtärin sairaalaa heikentävistä päätöksistä. KUNNALLISJÄRJESTÖN uudeksi puheenjohtajaksi syyskokouksessa valittiin metsäasiantuntija Mikko Annala (33). Annala on ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja. Varapuheenjohtajana jatkaa Esa Eloranta ja sihteerinä Auni Syrjänen. Johtokuntaan valitiin lisäksi Olavi Isoaho, Katriina Hyvölä, Johanna Kankaanpää, Kalle Katvala, Jari Kujansuu, Ahti Leskinen, Seppo Luoma, Heimo Pirttimäki, Elina Pusaa, Mikko Savola ja Iira Sulkava. Ähtärin keskustalaiset esittävät Keskustan E-P:n piirihallitukseen uutta puheenjohtajaansa Mikko Annalaa. Kontiolahti, Kunnallisjärjestön syyskokous la 9.11. Markku Pakkanen, valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä sekä piirin toiminnanjohtaja ja keskustanuorten edustaja. ja lapsilta 15 . Nyt en voi eduskunnassa edes yrittää vaikuttaa asioihin aloittein, kyselyin tai puheenvuoroin. Siksi en voinut sivuuttaa mahdollista vaikutuskanavaa, jota juuri nyt on tarjolla eurovaalien ehdokasasettelussa, Oinonen perustelee. Oinosen mielestä keskusta tarvitsisi uskottavia ja vankkaa poliittista, kansanedustaja- ja ministerikokemusta omaavia ehdokkaita, joiden puolesta lähdettäisiin myös äänestämään vaaleissa. Seppo Pirttikoski pyrkii eduskuntavaaliehdokkaaksi KESKUSTAN Peltoniemen paikallisosasto tukee Ilmajoen kunnanjohtajan, MMM Seppo Pirttikosken asettamista ehdokkaaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. . Seutufoorumien kokouksissa käsitellään piirikokouksen asioita ja henkilövalinnat piirin puheenjohtajistoon sekä piirihallitukseen. klo.19 Kausalan ABC:n tiloissa.Päätetään osaston lakkauttamisesta ja jäsenten siirtämisestä uuteen osastoon. klo 17 Enon palvelupisteellä, kunnantie 2. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö Lauri Oinonen. Kokouksen yhteydessä käydään läpi puolueen jäsenuudistusta ja tarkistetaan jäsenlistat. Iitti, Keskustan Säyhteen paikallisosaston kokous 6.11. klo 18 Peltola ?salissa, Joensuussa. Tarkempia tietoja tapahtumista saa minulta osoitteesta heidi-maria.vainio@nakkila.fi ja numerosta 050 521 1734. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. SATAKUNTA Jämijärvi, Paikallisyhdistyksien syyskokoukset: Kirkonkylän ke 6.11. 17.30 alk. Kouvola, Anjalan py:n tupailta 14.11 klo. klo 19 piiritoimistolla, Kauppakeskus Hansa 2 krs. Miehikkälä, Keskustan Suur-Miehikkälän py:n syyskokous 24.11 klo. 10.10) . Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. klo 19 kunnanvirastolla, johtokunta kokoontuu klo 18. Vesaiset. 10.00) . klo 18 Nakkilan-Luvia Osuuspankin kerhotiloissa. Käsitellään valtuuston 11.11. kunnantalolla klo 18. Kokouksessa käsitellään syyskokousasiat. Hän on nyt keskustan ensimmäinen varaedustaja Keski-Suomessa. . Ennen kokousta viinitilavierailu Marjatilalla klo 11 alkaen. Tutustuminen viinitilan tuotantoon ja toimintaan. Nakkila, Keskustan valtuustoryhmän avoin kokous su 10.11. 19.30 Korven koululla, käsitellään sääntömääräiset asiat. Kotka, KN Kotkan py:n syyskokous 19.11 klo. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja EU-vaaliehdokkaan nimeäminen. Keihärinkoski, py: Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Mukana keskustelussa taiteilija Heljä Liukko-Sundström, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ja toimittaja, seksuaaliterapeutti Anne Hievanen. klo 18 OP:n kokoushuoneella, Linnalantie 51, Taavetti. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8.2014 klo 18 esitykseen lippuja. Samassa yhteydessä on jouluruoka, josta keräämme vapaaehtoisen maksun. Minulle on tuskallista nähdä kansan ja ihmisten ahdinko ajassamme. klo 15.30 Kotiseutukeskuksessa. Joensuu, Enon paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. Samaan aikaan järjestetään Luumäen osalta Keskustan jäsenrekisteritalkoot toiminnanjohtaja Matti Kuittisen johdolla. Parjala, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke. 10.20) ja Pori Mikkola (n. mennessä numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Ilmoittautumiset 15.11. Tied. Johtokunta Kontiolahden Jäsenilta pe 8.11. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi kaan voi ilmoittautua numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Poliittisen keskustelun alustaa kansanedustaja Mauri Pekkarinen. 19 Kausalan ABC:n tiloissa. Mukana piirin pj. Ulvila (n. Kahvila-Ravintola Myllytuulessa (Kangasmannilantie 4) Tervetuloa mukaan Keski-Suomen piirin järjestämälle keskustaväen pikkujouluristeilylle 30.11.-1.12. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla. Johtokunta kokoontuu klo 16. Piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 15.11. 2. Pomarkku, kunnallisjärjestön syyskokous su 17.11. klo 19 Johanna Ihanamäellä, Vettenrannantie 11. Seutufoorumit: Rauman seutu. Kahvi ja ilm. klo. Viljasentie 52-56 as. Ilmoittautumiset 8.12. klo 18 Euran Liikuntakeskuksessa. Pori. 18-19.30 Korven koululla (Korventie 716). Juontajana toimii Aila Paloniemi. Pori, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 7.11. Paikasta tiedotetaan myöhemmin. Nakkila (n. Matka Ikaalisten kylpylään la 23.11. Kunta-asioissa profiloitunut, maaseudun ja sen yritystoiminnan hyvin tunteva Seppo on vahva ehdokas alueemme asioiden hoitajaksi Arkadianmäelle, paikallisosasto toteaa julkilausumassaan.. Johtokunta klo 18. PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. 10.30). Matkan hinta aikuisilta 35 . Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17-18 Joutsensalissa. Mikä on naisen paras ikä. matkat, lipun kylpyläosastolle ja ruokailun). 9.45) . ja lapsilta (alle 12v.) 35 . Kahvit klo 17.30. Keskustan Saimaanharjun, Keskustan Solkein ja Taipalsaaren Keskustanaisten paikallisyhdistysten ylimääräiset yleiset kokoukset to 21.11 klo 17 kunnantalolla. klo 18 Keskustan Satakunnan piiritoimisto, Itäpuisto 9. Keskustan Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. klo 12 alkaen Tupalan Hovissa, osoitteessa Jussilantie 1, Säkylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Keskustan jäsenrekisteritalkoot Taipalsaarella ke 30.11 klo 17 kunnantalolla. POHJOIS-KARJALA Joensuun opiskelevien keskustalaisten sääntömääräinen syyskokous ke 6.11 klo 16.30 piiritoimisto Apilalla, Siltakatu 22, Joensuu. Joensuu, kunnallisjärjestön syyskokous Ortodoksisella kulttuurikeskuksella (alasali) to 7.11. klo 18 alkaen Muuramen kulttuurikeskuksessa, osoite: Nisulantie 1. klo 19, asiana syyskokousasiat. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. 19 keskusta nyt Keskusta puolustaa Ähtärin sairaalaa ÄHTÄRIN Keskustan kunnallisjärjestö vaatii maakunnalliselta sosiaali- ja terveyden huollon työryhmältä toimia Ähtärin sairaalan tulevaisuuden turvaamiseksi. Ähtärin sairaalasta on hioutunut vuosien varrella huippuyksikkö, jossa potilaat viihtyvät ja saavat ensiluokkaista hoitoa. Ähtärin keskustalaiset ovat huolissaan maakunnallisen sote-selvityksen etenemisestä. Käsitellään eu-vaaleja, eduskuntavaaleja sekä jäsenasioita. Kouvola, KN Kouvolan py:n syyskokous piiritoimistolla, Hansakeskusken 2 krs. 11.11 klo 17, johtokunta kokoontuu 16.30. Kouvola, Piirin syyskokous 13.11 klo. 18.30 Kouvolan VPK: n talolla (Palovartijantie) puolueen terveiset tuo puheenjohtaja Juha Sipilä. asialista. Eura, py:n syyskokous ke 13.11. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Piirin vuosikalenteria 2014 myynnissä 10 e. Keskustanuorten Satakunnan piiri ry, syyskokous la 9.11. hyvinvoiva kunta??. klo 15. Johtokunta klo 19
klo 19 Perän hallilla. Keskustapiirin läntinen alue, kokous pe 8.11. Syyskokousasiat. Tule askartelemaan paperitähti, isoille ja pienille omat mallit. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pudasjärvi. klo 18 Suhosen Leenan luona os. Asialistalla kunnallisjärjestön purkaminen (I kokous) Haapajärvi. Ylivieskan py:n sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. klo 19 Oksavan koululla. klo 13 Nivalan matkahuollosta ja ajaa reittiä Ylivieska mh (kl 13.30), Oulainen Nesteen huoltoasema (klo 14.15). Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 kaup. talo kok.huone 2. Johtokunta kokoontuu klo 17:30. Keskustanuorten Lapin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous to 7.11. klo 18.30 (johtokunta klo 17) piiritoimistolla (Kansankatu 12 A 4, Rovaniemi). Posio. Eero Piironen esittelee Kristallisportin toimintaa ja lopuksi tiukka treeni osallistujille. Parkkila-Kopola miehet ja naiset pe 15.11. Keskustan Siikajoen py:n syyskokous 13.11. Paikalla ke Markus Lohi Vesaisten Lapin piirin ry, sääntömääräinen SYYSKOKOUS Rovaniemellä, Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 A 4 la 9.11. Siuruan py:n sääntömääräinen syyskokous to 7.11. 15.11. Annelle, p. 040 505 0021, Mli Kunnallisjärjestö Noora Ruuth p. Esillä sääntömääräiset asiat. 050 545 6261, Keskustanuorten E-S piiri Niina Kuuva p. Nuorittan py:n yleinen kokous ke 6.11. Ylikitkan py:n syyskokous su 17.11. Asia: Paikallisyhdistyksen lakkauttaminen, 2. klo 19 Sarakylän koululla. klo 15 Keskustan toimistolla, Oravantie 1. Asiana syyskokousasiat. PERÄPOHJOLA Tornio, paikallisosaston syyskokous pidetään Umpitunnelissa 13.11. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien kokous ti 12.11. 045 201 5445. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiri, syyskokous to 7.11. klo 18 Teknisessä Keskuksessa, Ruskatie 1:ssä, Pattijoella. Johtokunta klo 18. Mukana piirin puheenjohtajaehdokkaat. Keskustan Tyrnävän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. klo 18 kunnantalolla. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. KAINUU Keskustan Kainuun piiri ry, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. klo 18. Kokouksen teemana; Sosteri ja kuntatalous, alustaa Sosterin hallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Pekka Nousiainen. Nojanmaa-Haapala, py:n syyskokous ke 20.11. Kirkkokatu 10. Ahola to 14.11. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. Keskustellaan myös Nuorten hyvinvoinnista. Vapaaehtoinen ruokamaksu kerätään piirin EU-vaalityön tukemiseksi. Mukana menossa EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen. klo 14. EU-parlamenttivaaliehdokas Hanna Kosonen on mukana esittäytymässä. Ruokailusta perittävä 20. klo 18 Osuuspankin kerhohuoneella. Kuusamon Vesaisten sääntömääräinen syyskokous su 24.11. klo 18 alkaen. Kunnallisjärjestön yleinen kokous ma 18.11. Koko perheen askarteluilta to 28.11 klo 17 Taitokeskus, Keskuskuja 4 C (pääkirjaston alakerta). Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. STAN OPISKELIJALIITTO KOL Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 16.-17.11 Vaasassa. klo 19 Tarja ja Jorma Vähätiitolla. Haapavesi. Taajaman py:n sääntömääräinen syyskokous pe 8.11. klo 19 päiväkoti Iikkalassa. Siikajoki. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. klo 16. Sääntömääräiset asiat, EP-vaalit 2014 ja eduskuntavaalit 2015. Puheenjohtajapaneeli pe 8.11. 040 7383 707. klo 19 Haapajärven kaupungintalolla valtuustosalissa. Välipalatarjoilu. Oulu. Iloa yhdessä tekemisestä: omatekoiset ko- Kuka tilaa suomenmaa kirjoittaa 08-5370-370 ja mitä? Blogit (08) 5370 verkossa 370 www.suomenmaa.fi. klo 19 Nuorittan Nuoris oseuralla. klo 12 Kuusamossa, Kuusamotalolla. Metsäperäntie 28. Kumiseva to 14.11. Tupailta ma 11.11. klo 18.30 Timo Kaukosella osoite: Sillastenmäentie 135. Paneelin jälkeen iltamat klo 22 alk. Valtakirjojen tarkistus klo 9.15. 040 834 3826, Keskustanaisten E-S piiri Seija Korhonen p. Tavoitat meidät jatkossa seuraavasti: toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Samassa paikassa klo 17 Keskustanaisten syyskokous ja klo 18 runoilta. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. 20 sisältäen hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. OuluZonessa. Ilmoittautumiset Kaija Jämbäck, puh. klo 18.30 Uimahallin kahviossa. Kokouksessa puhuvat Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari ja Hanna Kosonen, piirin ehdokas Keskustan ehdokaslistalle EU-vaaleihin. Jouhenniemi, py:n syyskokous 13.11. klo 19 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa. Keskustanuorten Itä-Savon piirin SPINNING ?ilta 15.11. Johtokunta klo 18. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. Korvenkylän py:n sään tömääräiset vuosi- ja syyskokous pe 15.11. klo 18 Risto ja Eeva Kinnusella, Jääkärintie 46. Raahe. Ähtäriläiset Minna Hiironen ja Tuula Haapajärvi esiintyvät, paikalla Keskustanaisten vpj Sari Palmu. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. Joroinen. Johtokunta 17. ETELÄ-POHJANMAA Alavus, Alavuden Keskustan paikallis osaston ja Alavuden Keskustan kunnallisjärjestön syyskokoukset ovat Länsipuolen koululla, Soukanperäntie 53, 63360 Kuivaskylä ke 6.11. Alavuden paikallisosaston johtokunta kokoontuu klo 18.30 ja sen jälkeen paikallisosaston yleinen kokous klo 19. Lopuksi Kunnallisjärjestön yleinen syyskokous klo 20. Kokouspaikkana toimii ylioppilastalo Domus Bothnica (Yliopistonranta 5). klo 18.30 Jussin pihassa. Johtokunta klo 17.30. Johtokunta klo 18. Pyhäjoki. Kokous alkaa klo 10 lauantaina. Johtokunta klo 12. Vesaisten Lapin piiri ry järjestää PERHEILLE linja-autoretken Oulun EEDENIIN ja KÄRPPÄOTTELUUN 8-9.2.2014. Keskustellaan piirikokouksen esityslistan asioista ym. Sääntöjen mukaiset syyskokousasiat. POHJOIS-SAVO Sonkajärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous kunnan virastotalon valtuustosalissa to 7.11. Kahvitarjoilu. Pudasjärvi. klo 20.30-21.30 Hotelli Kuusamossa. Johtokunta klo 14. Nivala. klo 18.30 Alkio-talolla Laihialla. Kahvitarjoilu. Oulu. klo 14.30 Kylmälänkylän kyläkodalla. Johtokunta klo 18. Keskustan alueen miehet to 14.11. klo 19 kaup.talo kok. Kunnallispoliittinen katsaus taloudesta, koulutuksesta ja kuntaliitoskaavailuista. Kahvitarjoilu. Tyrnävä. klo 18.30 Tallgrenin toimistolla, Urheilutie 49. klo 19. HOX! Taskulamput mukaan! Varaa ulkovarustus ja muutama kolikko syömistä varten. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10 . Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja Vesaiset). Ilmoittaudu viim. Syyskokousasioiden lisäksi käsitellään ensimmäisen kerran paikallisyhdistyksen lopettamista. Mikkeli, Keskustan Ristiinan paikallisyhdistys käsittelee Mikkelin kaupungin talousarvioita 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-2017 pe 8.11. Kiekka paikallisyhdistys ry:n ylimääräiset kokoukset yhdistyksen purkamiseksi Maaveden koululla seuraavasti: Ensimmäinen käsittely 11.11. Otathan yhteyttä: Keskustan E-S piiri Kirsi Olkkonen p. Paluu lauantaina kokouksen päätyttyä. Jäälin py:n sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään ajankohtaista politiikkaa, EU- vaaleja ja eduskuntavaalien 2015 jäsenvaalikysymyksiä. Autioranta miehet ja naiset ma 18.11. klo 19 Elma ja Matti Myllylahdella. Kunnallisjärjestön syyskokous pe 8.11. Kahvitarjoilu. Ylivieska. Kuona to 14.11. klo 18.30 Kempele, valtuustosali. Alavieska. Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous ti 19.11. Sääntömääräiset asiat. Kurikka, Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten syyskokous 8.11 Kurikassa palomiesten mökillä alkaen klo 18, kokous klo 19. Ylistaro, Alapään py:n syyskokous pe 8.11. Säynejärventie 121. Keskustan Maavesi . Paneelin vetäjinä toimivat kansanedustaja Mirja Vehkaperä ja Mep Hannu Takkula. Europarlamentaarikkona Kosonen haluaa keskittyä kolmeen aiheeseen; suomalaiseen ruokaan, metsään sekä kulttuuriin ja liikuntaan. Valtakirjojen tarkistus alkaen klo 10. Kahvitarjoilu. Keskustan Pohjois-Savon piiri, syyskokous pe 8.11. klo 18.30 piiritoimistolla. Hiukkajoen seutu, py:n sunnuntailounas Vaaran kylätalolla 8.12. klo 18.30 Tellus, Brahenkatu 10. Pieksämäki. Esityslistalla syyskokousasiat. huone 2. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17-18. Keskustanuorten Pohjois-Savon piiri, syyskokous la 9.11. Johtokunta kokoontuu klo 18. Lapinlahti, Keskustanaisten syyskokous to 7.11. alkaen klo 16 Pielaveden Kunnantalolla. Parhalahden py:n sääntömääräinen syyskokous ma 18.11. Paikallisyhdistykset: Keskustanaisten Hpj:n ympäristön po ke 13.11. klo 19 Asmundissa, Hilkka Parkkisennimemellä. Johtokunta klo 18. klo 18.30 Ii, Merihelmi; ti 26.11. klo 18.30 Osuuspankin kokoustilassa. Oulu. Vehkanotko, Pieksämäki. 040 8384 244 tai kaija.jamback@nivala.fi Piiritoimiston järjestökierros kuntien järjestöväelle. 040 731 1686, Vesaisten E-S piiri Elina Lappalainen p. Kokoontuminen Jäälin ostoskeskukseen klo 18 kyytien järjestämistä varten. klo 13. Tornionseudun Vesaiset ry järjestävät PIMEÄPIILOA lapsille ja lapsenmielisille Karungin Erämajalla, Kalliomaan ampumaradan maastossa su 9.11 klo 18. Kosonen uskoo, että vähemmälläkin sääntelyllä voidaan Euroopassa elää. Piiritoimisto on toistaiseksi avoinna sopimuksen mukaan. Mukana mm. klo 18 ABC -liikenneasemalla os. Tarjoilua. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet! Kuusamo. klo 19. Joroinen, Keskustan Kolman paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous Milja ja Armas Komilla ti 12.11. klo 18. Sarakylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. klo 18.30 perhehotelli Hos- Keskustassa tapahtuu pitzissa, Linnankatu 20, Savonlinna. Kahvitarjoilu alkaen klo 18. Keskustelua ja rentoa yhdessäoloa. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. POHJOIS-POHJANMAA Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Kahvitarjoilu. Muhos. Oulun keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. klo 19 Mikko Vainiolla os. Hotelli Kuusamossa. Pääsymaksu, majoittujille maksuton. Linja-auto piirikokoukseen Kuusamoon lähtee pe 8.11. Ilmoittautumiset lla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050347 3556. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous Humaniassa, Keskussairaantie 4, ti 19.11. Kahvitarjoilu. risteet jouluksi kotiin. Johtokunta klo 18. klo 18 Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2 krs. Kokouksessa mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen. Haapavesi. käytetään vaalityön tukemiseen. Hiukkajoen seutu, py:n syyskokous Vaaran kylätalolla 8.12. Mukana toiminnanjohtaja Minna Siira. Oulu. Edestakaisen matkan hinta 20e. Lisätietoja elina.helmanen@ keskustaopiskelijat.fi KESKUSTANUORET Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous pe 8.11. alkaen klo 18.15 Savonlinnassa Kristallisportissa ja PIKKUJOULUT Särkyneen pyörän karjatilalla. Aikataulu: ti 12.11. Kuumaniemen po:n syyskokous Kiehispirtillä 6.11. Oulun Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. Mukana Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja eurovaaaliehdokkaita. Keskustellaan ti 12.11. Esillä paikallisyhdistyksen toiminnan uudelleen käynnistäminen, vuoden 2014 valinnat ja toiminta sekä piirikokousedustajien valinta v. 2013. klo 14.30 kaupungintalo / Otso. Pudasjärvi. 37-vuotias Hanna on luovan alan yritysneuvoja, filosofian maisteri ja hiihtosuunnistuksen maailmanmestari. Piirikokousedustajat toivotaan paikalle. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. klo 11 alkaen Koulutuskeskus Sedun Kirkkokadun toimipisteessä os. Kokouksessa käsitellään toisen kerran paikallisyhdistyksen lopettaminen, jäsenistön liittäminen ja varojen siirtäminen perustettavaan Keskustan Joroisten seudun paikallisyhdistykseen. Maavedentie 34 Jäppilä, Pieksämäki. Poliittinen katsaus, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. klo 18 Törmälässä. Esillä sääntömääräiset asiat. käsittely. Keskustan Etelä-Savon piiri, syyskokous ke 20.11, klo 18 (kahvit ja valtakirjojen tarkistus alkaen klo 17) Paukkula, Seminaarisali, Paukkulantie 22, Mikkeli. ajankohtaisista asioista. 010-315 2001. ETELÄ-SAVO Pieksämäki, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 7.11. klo 19 Sokos Hotel Kuusamossa. VESAISET Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. klo 13 Toini ja Otto Määtän luona. klo 19 Osmo ja Leena Halosella. KLO 10 Suomussalmen Lukiolla , osoitteessa Ruukinkatu 3. Toivotamme kokoukseen tervetulleeksi myös uusia, Keskustan toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä! Johtokunta Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Kokouksessa käsitellään piirin EU- ehdokkaan asettaminen. Ähtäri, Vesaisten syyskokous su 1.12 klo 16.30 alkaen Hyvölän talolla. Urheilusuorituksen jälkeen pikkujouluruokailu, saunat ja paljut Kallislahdessa Jukan ja Ulla-Riitan luona, os. Kokousalustus varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko sekä alueen kansanedustajat. Ajankohtaista kunta-asiaa ja terveisiä eduskunnasta, kansanedustaja Tapani Tölli. Etelä-Savon Keskustanaiset, syyskokouksessa Anttolanhovissa su 24.11. klo 16 esittäytyy EU ?ehdokas, savonlinnalainen Hanna Kosonen. Kahvit ennen kokousta ja ruokailu klo 12. Täytekakkukahvit 57-vuoden toiminnan päättymisen kunniaksi. Joroinen, Keskustan Sysmäntauksen py:n yleinen kokous pe 15.11. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Kemijärvi. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 13.11. klo 18. Haapaveden Keskustanaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 14.11. Mukana Vesaisten Keskusliiton pj Mirja Vehkaperä. Johtokunta klo 18. KESKUSTANAISET Oulu. klo 19. Valtuustoryhmän kokous 6.11. erityisnuorisotyöntekijä Tanja Lehtola. klo 19 kunnanvirastolla. Kahvi- ja mehutarjoilu. Kuusamo. Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Muhoksen Kylmälä nkylän py:n sääntömääräinen syyskokous la 16.11. klo 19 Juurikoskenkatu 6:ssa. klo 13 alkaen Rimpilänniemen Louhelassa. klo 18 LUMA-keskus Majakassa, Savonkatu 5 Iisalmi. Toinen käsittely 25.11. 010-315 2000 (varalla 050-573 5353), järjestösihteeri Eeva Koskela p. Paikalla myös PJ.kansanedustaja Timo Korhonen. Kajaani, lähiympäristön py:n sääntömääräinen syyskokous keskustan toimistolla 13.11. klo 17.30. Kahvitarjoilu! Esityslista tulee johtokunnan jäsenille sähköposteihin. Joroinen, Suomen Keskustan Joroisten paikallisyhdistyksen syyskokous 7.11. 045-327 4845 / Eeva tai p. 050-573 5353 / Pauliina. Piiritoimiston puhelinnumerot ovat muuttuneet. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Nuaskylä, paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. Lisätietoja Eijalta ja Kaijalta puh 040 7705968 tai 044 5723036. Posio. klo 17 Kuusamon Keskustan toimistolla, Oravantie 1, Kuusamo
Kuva: Juha Harju/Lehtikuva Tour de Ski voi jäädä Krista Lähteenmäki keskittyy täysillä Sotshin olympialaisiin KAIJA YLINIEMI/STT KUORTANE HIIHTOKELEISTÄ ei ole tietoakaan, kun maastohiihtäjä Krista Lähteenmäki loikkii sauvat kädessä Kuortaneen urheiluopiston sateisen harmaassa maisemassa. Taivaalta vihmoo vettä, mutta Lähteenmäki loikkii lennokkaasti valmentajansa Matti Haaviston silmien alla. Vaisusta kelistä huolimatta kummankin olemuksessa on positiivista odotusta. Varmaan aloitan Tourin, mutta en tiedä, hiihdänkö sen loppuun asti, Lähteenmäki ennakoi. Vuodenvaihteen kiertue rasitti viimeksi niin paljon, ettei Lähteenmäki ehtinyt viikossa palautua ennen maajoukkueen korkean paikan leiriä. Seurauksena oli sairastuminen, ja Lähteenmäen mukaan ?loppukausi oli taputeltu?. Val di Fiemmen MM-laduilla hän ei löytänyt parasta virettä, mutta silti ikaalislainen voitti Riikka Sarasoja-Liljan kanssa parisprintin pronssia. PALAUTUMISEN seuranta on tiivistynyt viime kaudesta, jolloin Lähteenmäki aloitti sykeseurannan öisin. Olisi hyvä reagoida sykkeen muutoksiin mieluummin päivää liian aikaisin kuin liian myöhään, Haavisto sanoi. Valmentaja ja urheilija ovat viilanneet aiempaan nähden myös sitä, millainen kuormitus urheilijalle tulee korkean paikan leirin loppuvaiheissa. Leiriltä kotiin palaamisen matkarasitus on helpompi kestää, jos elimistö ei ole harjoittelun jäljiltä liian kovilla. Maailma ei romahda siihen, jos tulee huono kisapäivä. Hiihtäjä Krista Lähteenmäen mukaan menestys arvokisoissa vaatii kaiken onnistumista. Kuva: Juha Harju/Lehtikuva Ikäistään kokeneempi huippu-urheilija MAASTOHIIHTÄJÄ Krista Lähteenmäki on huippuurheilijaksi jo kokenut, vaikka täyttää joulukuussa vasta 23 vuotta. Viime talvena (Norjan Heidi) Weng ja (Venäjän Julia) Tshekaleva hiihtivät pronssille, ja olen pystynyt kummatkin voittamaan monessa kisassa. Helmikuussa siintävät Sotshin talvikisat ovat Lähteenmäelle uran toiset olympialaiset, jos hän tulee niihin valituksi. Vancouverin 2010 olympialaisissa Lähteenmäki kisasi kahdella matkalla, mutta ehti kokea myös kisojen avajaiset parin tunnin matkan päässä hiihtopaikasta. Sotshissa tunnelmointiin ei ole enää mahdollisuutta, koska Lähteenmäen rooli joukkueessa on ennakkoon ajatellen vahvempi kuin neljä kautta sitten. Keula on kova, mutta kaikki on mahdollista, Lähteenmäki linjasi tavoitteitaan tiistaina mediapäivässään. Ajoittaisista pettymyksistä huolimatta Lähteenmäki on oppinut käsittelemään hiihtäjän ammatissa joskus vastaan tulevia huonoja päiviä. . Lähteenmäen harjoituskausi on sujunut syksyn lyhyttä sairastelua lukuun ottamatta kehityksen merkeissä. Parin viikon päästä Oloksella alkavan kilpailukauden avainasia on säilyä terveenä ja pitää rasituksen ja levon suhde oikeana. Kaksikko on tehnyt onnistumisen eteen monenlaisia tarkennuksia. Viime kaudella 22-vuotiaan Lähteenmäen harppauksessa kohti maailman kärkeä tuli pieni suvantovaihe, ja hiihtäjää harmitti, ettei hän pystynyt vielä hyppäämään arvokisojen henkilökohtaiselle mitalitasolle. . Myös menestystä on tullut, sillä hän on voittanut urallaan kolme MM-mitalia, kaikki joukkuekilpailuista. Lähteenmäen paras henkilökohtainen sijoitus arvokisoista on Oslosta vuodelta 2011, jolloin hän hiihti perinteisen kympillä viidenneksi. 21 6.11.2013 Kova treeni vaatii Krista Lähteenmäen mukaan vastapainokseen riittävästi palautumista. Maailma ei romahda siihen, jos tulee huono kisapäivä, Lähteenmäki muistutti. Hän imee motivaatiota harjoitteluunsa siitä, että on unelma- ammatissaan, josta on haaveillut nuoresta asti. MENESTYS arvokisoissa vaatii kaiken onnistumista. Lähteenmäen mielestä talven tärkein asia on päästä Sotshin olympialaisiin kauden parhaassa vireessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hän on valmis jopa jättämään osan Tour de Ski -kiertueesta väliin, vaikka on viime vuosina ollut kiertueen paras suomalaisnainen. . Sama matka on myös Sotshin olympiaohjelmassa.. Uuden ihmettelyn sijasta hän haluaa tehdä tulosta. MM-kokemusta Lähteenmäellä on vuodesta 2009 lähtien. Palautumissykettä arvioimalla urheilija ja valmentaja voivat arvioida, onko urheilijan olotila kohdallaan.
Onko Punkaharjulla sijaitsevan Suomen Sudoku 7 4 1 5 9 2 8 2 3 4 1 6 9 7 4 1 4 6 5 2 6 7 1 8 3 4 5 7 8 3 1 4 3 5 7 8 5 1 6 4 2 9 4 6 8 1 7 9 3 3 5 8 6 4 9 6 1 8 7 3 1 6 2 4 8 9 7 7 9 3 1 8 3 1 8 5 3 2 6 5 9 8 2 1 5 3 5 8 7 1 9 5 8 6 3 4 1 5 7 2 7 1 6 10. Masi . Minkä maan pääministeri on Viktor Orban: Itävalta, Tsekki vai Unkari? lano Roosevelt on useimmin valittujen kärjessä. Olympia-tittelin. Minkä eurooppalaisen monarkian sinfoniaorkesteri on suurempi kuin maan armeija? sin rajoitettu kahteen, mutta aiemmin - jos kannatusta riitti - saattoi olla useammankin 4-vuotiskauden presidenttinä. B. Elomaa voitti Ms. Franklin De- 6. USA:n presidenttien kaudet on nykyi- 7. Toinen on Riitta Salin, joka Rooman EM-kisoissa 1974 voitti lajinsa ME-tuloksella. Toinen on keihäänheittäjä Tiina Lillak. Mikä laji? Viivi & Wagner . 22 6.11.2013 TIETOTESTI 1. Olympiatittelin? 2. Kumpi on pitempi: Atlantin ja Tyynen 9. Mikä on Karibian meren suurimpiin valti- Metsämuseon nimi Lusto, Sarka vai Siida? Laukkanen oihin kuuluvan Haitin pääkieli? 3. Minkä Euroopan maan kansallinen lento- 8. Monennenko kerran hänet marraskuussa 1944 valittiin presidentiksi: kolmannen, neljännen vai viidennen kerran? Minä vuonna Ritva ?Kike. Kenen menestysiskelmä aikoinaan oli valtameren yhdistävä Panaman kanava vai Välimeren ja Punaisen lahden yhdistävä Suezin kanava? yhtiö on Adria Airways? 4. Elomaa voitti Ms. Minä vuonna nykyinen kansanedustaja Ritva ?Kike. Virtanen . Kuva: Jari 5. Kaksi suomalaisnaista on pitänyt hal- lussaan yleisurheilun ME:tä. Mukula 6 5 1 Tango Pelargonia: Kari Kuuva, Kai Merilä vai Kari Peitsamo? 2 5 6 2 3
Ratkaiskaa itse. Vähän sellaista kissanristimistä vain. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 1 2 4 7 3 8 6 9 5 7 8 5 6 1 4 3 9 2 5 7 3 8 2 1 6 4 9 8 9 1 7 4 6 2 5 3 2 6 4 9 3 5 1 8 7 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 4 9 5 6 7 1 2 3 8 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 2 7 1 8 4 3 9 5 6 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 6 8 3 9 2 5 4 1 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 3 4 6 5 1 9 8 7 2 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 9 5 8 2 6 7 3 4 1 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 1 2 3 8 4 5 6 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 1981, 2) Unkari, 3) Suez 193 km (Panama 82 km), 4) neljännen: 1932, -36, -40 ja -44, 5) ranska, toinen virallinen kieli kreoli, 6) Slovenia, 7) Monaco, Monte-Carlon filharmoninen orkesteri, Monacolla ei ole omaa armeijaa, puolustuksesta vastaa Ranska, 8) Lusto, 9) Kari Kuuva, 10) 400 m juoksu, 50,14 ME. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Ainakin välillisesti, kyllä rahaa aina tirskuu tarkoin varjellun alueen aidan yli. 450 miljoonaa on iso investointi. Nyt Google lisäinvestoi alueelle melkein puoli miljardia. Jyrki Katainen patsasteli avajaisissa, hänestä tuli nettilehtiin nopeasti kuvia. Onhan se hienoa, että pääministeri kutsuttiin uuden investoinnin julkistamistilaisuuteen, teltassa istuttivat. Kai nyt jokainen ymmärtää, että Kataisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. marraskuuta 2013. Tänään Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä, ortodoksisen kalenterin mukaan Paavali, Paavo, Pauli. Aurinko laskee Helsingissä kello 16.11, Oulussa kello 15.38 ja nousee huomenna Helsingissä kello 7.59, Oulussa kello 8.27. PÄIVÄN SANA Pietari ja Johannes vastasivat: ?Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä kuin Jumalaa. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.? Ap. 23 6.11.2013 Kuukkeli työntekijä asettuu Haminaan asumaan ja saamme verotuloja alijäämäiseen kassaamme. Itse firmahan ei ole ainakaan tähän asti ollut kovinkaan innokas veronmaksaja nimenomaan Suomeen. Yhteiskuntasuhteita varmaankin osaavat hoitaa ja jokaisen haminalaisen urheiluseuran kassanhoitaja näkee jo märkiä unia Google-sponsorista. Ja ihmisen perusluonto näkyy kohta neuvolassa. Sitä ei valmista Haminan separaattorikorjaamo eikä myy Kolsilan Ularadiokauppa (tekaistu nimi). Ollaan iloisia, että uusia työpaikkoja syntyy jopa kahdeksansataa. Niitä paikkoja ei täytetä Jarskilla ja Jonella (tekaistuja nimiä) Haminan kortistosta. 4:19-20 SANANPARSI Kun piika ehtoolla valavoo niin trenki aamulla haukottelee. Karvia KANSA KASKUAA Mitkä ovat Suomen vaarallisimmat naisen nimet? . Yhtään Kelasoturia sinne ei palkata. Siivoojia ja vartijoita kyllä. Silti voi käydä niin, että hyväpalkkainen IKKUNASTANI näkyy Googlen piippu. Puhumattakaan kaupunginjohtajasta, joka oli ällistynyt, kuten aina. Googlen laajennus tuo paikkakunnalle paljon hyvää. Sen lisäksi rahaa palaa palvelinkeskuksessa tarvittavan hienon tietotekniikan hankkimiseen. Eino. Ratkaisut 5 6 7 4 9 2 1 8 3 8 3 9 1 5 6 7 2 4 8 1 2 6 9 7 3 4 5 9 6 5 4 1 3 2 7 8 3 4 7 2 5 8 9 6 1 6 3 9 5 7 4 1 8 2 1 2 8 3 6 9 4 5 7 5 7 4 8 2 1 6 3 9 7 9 3 1 4 5 8 2 6 2 8 1 7 3 6 5 9 4 4 5 6 9 8 2 7 1 3 4 1 8 3 5 7 9 2 6 3 2 7 4 6 9 8 1 5 6 5 9 1 8 2 7 3 4 9 3 2 5 7 8 4 6 1 1 4 6 2 9 3 5 7 8 Helsingin toimitus Postios. Vaikka rakennusmiehiä, tappelevia rakennusmiehiä Irlannista, viikonloppuisin Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 6. Kun on paljon irlantilaisia hommissa, on kohta paljon punatukkaisia vauvoja. portsarivoimin raudoitetaankin ja vaikka meidän pihassakin on eestiläisten rakennusmiesten autoja, niin kai siinä joku paikkakuntalainenkin työllistyy. Siis entisen Summan tehtaan, jonka Google osti ja muutti palvelinkeskukseksi. t. Ansa ja Miina. Entä kielteisin miehen nimi? . Ja tosiaankin, hotelliasukkaatkin käyttävät rahaa ja palveluja, kaikki tulot kelpaavat
Kun tarjoamme tarpeita vastaavia tapahtumia, osastojen on helpompi saada jäseniä.. Hakalalle ei ole ilmaantunut haastajia. Sen sijaan liiton kaksi varapuheenjohtajuutta on herättänyt tänä vuonna suurta kiinnostusta. Suomenmaan tietojen mukaan kisaan on tähän mennessä ilmoittautunut viisi ehdokasta: Mikko Lindroos, Marie Okkonen, Juho Pulkka, Hanna Toppi ja Sakari Tuomisto. Keskustan opiskelijaliiton varapuheenjohtajakisaan on ilmoittautunut tähän mennessä viisi ehdokasta. Nykyiselle puheenjohtaja Jirka Hakalalle ei ole ilmaantunut haastajia. KOL valitsee puheenjohtajiston ja muut liittohallituksen jäsenet Vaasassa 16.?17. Motivoituneet toimijat ja osastot auttavat opiskelijoiden aktivoimisessa. 2) Varapuheenjohtaja tukee ja auttaa puheenjohtajaa. Vpj voisi myös ottaa suuremman roolin järjestön kehittämisessä ja tehdä enemmän yhteistyötä osastojen kanssa. 3) Haluan auttaa kasvattamaan näkyviä ja vaikuttavia toimijoita jokaisella opiskelijapaikkakunnalla. Kuva: Emma Taipale Juho Pulkka, 23, terveystaloustiede ja yhteiskuntapolitiikka, Kuopio 1) Meidän pitää puolustaa pontevasti maanlaajuista koulutusverkostoa. Kansainvälinen toiminta on tärkeää. 1) Liiton pitää tarjota kaikille keskustahenkisille korkea-asteen opiskelijoille avoin kanava oppia yhteiskunnallisia asioita ja vaikuttaa paikallisesti ja valtakunnallisesti. 1) KOL:n pitää vahvistaa emopuolueessa asemaansa koulutuspolitiikan asiantuntijaorganisaationa. 2) Varapuheenjohtajan ensisijainen tehtävä on tukea puheenjohtajan työtä erityisesti käytännön asioissa mutta myös henkisellä tasolla. 3) Tavoitteeni on osastojen ja liiton välisen tiedotuksen ja yhteistyön kehittäminen. 2) Järjestötyössä riittää tekemistä. 24 6.11.2013 Opiskelijoiden johtoon tunkua Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajiksi jo viisi ehdokasta SUOMENMAA esitti viisikolle seuraavat kysymykset: 1) Mikä on mielestäsi KOL:n tärkein tehtävä ensi vuonna? 2) Millaisena näet varapuheenjohtajan tehtävän KOL:ssa? 3) Mikä on tärkein tavoitteesi varapuheenjohtajana, jos tulet valituksi? MAIJA AHONEN SUOMENMAA KESKUSTAN Opiskelijaliiton (KOL) nykyinen puheenjohtaja Jirka Hakala hakee yksivuotiselle pestilleen jatkoa marraskuun puolivälissä pidettävässä liittokokouksessa. Toiminnan täytyy olla helposti lähestyttävää, osallistavaa ja vaikuttavaa. Meillä on loistavia osastoja, ja voimme oppia paljon toisiltamme. Hanna Toppi, 24, romaaninen filologia, Jyväskylä Sakari Tuomisto, 22, johtaminen ja organisaatiot, Vaasa Mikko Lindroos, 24, oikeustiede, Rovaniemi 1) KOL:n on satsattava Euroopan parlamentin vaaleihin. Niiden kautta voimme tuoda myös liiton kansainväliset kattojärjestöt lähemmäs yksittäisiä osastoja ja niiden jäseniä. Vpj toimii viestinviejänä, ajatusten suodattajana ja aktiivisena keskustelijana. 3) Tavoitteeni on saada liiton ja osastojen yhteistyö toimimaan entistä paremmin. Toinen varapuheenjohtajista voisi keskittyä poliittiseen toimintaan, toinen järjestöllisiin asioihin. 3) Haluan huolehtia jäsenistöstä järjestämällä laadukkaita tapahtumia ja koulutuksia. marraskuuta. Marie Okkonen, 23, yhteiskuntapolitiikka, Joensuu 1) Osastojen tsemppaus ja kuulumisten kysely ei riitä, vaan tarvitsemme parempia koulutuksia ja foorumin hyvien käytäntöjen jakamiselle. Hänen pitää olla valmiina edustamaan liittoa tarvittaessa. On tehtävä rohkeita ja kestäviä nuorkeskustalaisia vetoja puolueessa ja sivistyksen ja koulutuksen monialaisella kentällä. 2) Varapuheenjohtaja on puheenjohtajan rinnalla työmyyrä, jonka on tarvittaessa uskallettava ottaa myös näkyvä rooli. Varapuheenjohtajan pitää olla väsymätön työntekijä, joka tukee puheenjohtajan työtä, mutta kantaa myös itsenäisesti vastuuta. 3) Haluan luoda koko liittoon innostuneen ja luottavaisen ilmapiirin, joka tekee osastojen toiminnasta, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja poliittisesta keskustelusta mukavaa ja palkitsevaa. 2) Varapuheenjohtajan ensisijaisena tehtävänä on puheenjohtajan tukeminen