Suomenmaa 07.07.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 26 / 7.7.2017 / 4,80 ? Sisupussi suomalaiset haluavat yhä nähdä urheilusankarinsa marja-liisa kirvesniemen kaltaisina taistelijoina Ajassa Kenttäraati Uutisanalyysi Ajokortin halpuutus toteutunee pian Alkoholilaki jakaa mielipiteet Kiina käyttää nyt isännän ääntä
sisältö 7.7. 2017 Irti lillukanvarsista Poliitikon kannattaa ajatella isosti, Samuli Pohjamo opastaa s. 22 2 7.7.2017
36 7.7. 34 Hauki on Mika Kärkkäisen yrityksen tärkein työväline s. Kesällä aion opetella taidon, josta olen jo pitkään haaveillut: muikun kalastuksen. Juha Rehula s. 2017 3. 14 Eija Pulkkinen kiinnostui syntymän ja kuoleman riiteistä s. 12 Kim Jong-un rakentaa valtaansa mairittelevilla valokuvilla s. 20 Verkossa mekastava alt-right nostaa rasismia valtavirtaan s. 39 Sinisellä tulevaisuudella on edessään karu kohtalo s
opiskelijat. Ruotsi on kahdeksas. Suomen jälkeen kolmossijan jakavat Norja ja Islanti. perustettu 1908 . Ne yllättivät tutkijatkin, ja saivat jopa pohtimaan, riittääkö suomalaisilla enää halua tavoitella vielä parempaa. Yhä on työttömyyttä, toimeentulon ongelmia, eriarvoisuutta ja suoranaista köyhyyttäkin. Työtä siis riittää. Mutta tulokset kertovat kuitenkin siis siitä, että Suomi on yhä maailman huipulla, ja menestymme yhä myös muiden Pohjoismaiden hyvinvointivaltioiden vertailussa. Tällaiset tutkimukset auttavat näkemään metsän puilta. Ne oikovat vääriä väitteitä, ja ne saattavat monenlaisen propagandan toisenlaiseen valoon. Ajatellaanpa vaikka tätäkin yksityiskohtaa: tyytyväisimpiä aineellisen elintasoonsa ovat myös opiskelijat! Poliittisesta keskustelusta on saanut ihan toisenlaisen kuvan.. Tutkijat selittävät tulosta sillä, että pääkaupunkiseudulla asumisen kulut vievät suuren osan tuloista. Kaikkien suomalaisten asiat eivät tietenkään ole hyvin. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen piti tyytyväisyyslukuja jopa huolestuttavan korkeina. Ehkä tämä huoli on kuitenkin liioiteltu. Tyytyväisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat, toimihen- 4 7.7.2017 kilöt ja . yllätys, yllätys . Mukana vertailussa oli 127 maata. Kärkipaikalla on Tanska. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Suomalaisten tyytyväisyys aineelliseen elintasoonsa yllätti tutkijatkin. Pääkirjoitus Ällistyttäviä tutkimustuloksia T aas on tullut julki kaksi tutkimusta, joita lukiessa tulee mieleen, kuinka suhteetonta ja liioittelevaa opposition poliittinen propaganda ja usein myös muu julkinen keskustelu on. Tutkimusten valossa Suomi on yhä maailman huippumaita. Hyvinvointivaltiota ei ole romutettu, vaan suomalaiset ovat suorastaan yllättävän tyytyväisiä elintasoonsa. Ensin kerrottiin (Yle Uutiset 21.6.), että Suomi on sijoittunut toiseksi ?sosiaalista kehitystä ja kansalaisten elämänlaatua. mittaavalla listalla. Työntekijöissä ja tietysti työttömissä on elintasoonsa tyytyväisiä keskimääräistä vähemmän. Mutta silti: vain joka kymmenes suomalainen on tyytymätön aineelliseen elintasoonsa. Pieni aluepoliittinen näkökohtakin tutkimuksessa tuli esiin. Pääkaupunkiseudulla on keskimääräistä vähemmän niitä, jotka ovat täysin tyytyväisiä elintasoonsa. Sinä kysyttiin suomalaisten suhtautumista väittämään ?olen tyytyväinen aineelliseen elintasooni?. Täysin samaa mieltä tai melko samaa mieltä oli peräti 88 prosenttia vastaajista. Peräti 88 prosenttia! Yhdeksän kymmenestä! Tulokset ovat ällistyttäviä. Tulokset perustuvat 50 mittariin, joista 16:ssa Suomi oli ykkönen. Toisen tutkimuksen Yle oli teettänyt Taloustutkimuksella (Yle Uutiset 29.6.). Maakuntakeskuksissa on taas keskimääräistä enemmän niitä, joilla ?aineelliset asiat ovat hyvin?, kuten Yle uutisoi
kuulostaa hyvältä. Liina Tiusanen Naisjärjestöjen historiallista merkitystä naisten kannustajana, kouluttajana ja nostajana ei pidä väheksyä. Monet tasa-arvokysymykset ovat nousseet politiikan valtavirtaan juuri naisjärjestöjen kautta. Mutta näkyykö tasa-arvon edistäminen tarpeeksi puolueiden toiminnassa, siis muuallakin kuin juhlapuheissa? Onko erillisten naisjärjestöjen olemassaolo mahdollisuus ulkoistaa tasa-arvokeskustelu, etenkin jos jostain kulmasta alkaa hangata liikaa? 7.7. 2017 5. Toimittajalta Uskaltavatko keskustanaiset tarttua f-sanaan? Keskustanaiset kokoontuivat kesäkuun alussa edustajakokoukseen Lahteen valitsemaan järjestölleen uuden puheenjohtajan ja linjaamaan poliittisia tavoitteita seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Kokouksen puheenvuoroissa toistui lukuisia kertoja sama kysymys: mihin keskustanaisia tarvitaan? Tasa-arvon eteen on tehtävä yhä töitä, kuului yleisin vastaus. Pitää paikkansa. Mutta tuon tosiasian toteaminen jää valitettavasti sanahelinäksi. Suomeen syntyi vastikään feministinen puolue. Se teki ensimmäiset läpimurtonsa kuntavaaleissa muun muassa Helsingin kaupunginvaltuustoon. ?Ei riitä, että poliittiset puolueet sitoutuvat tasaarvon edistämiseen, jos näkemys siitä, millä poliittisilla keinoilla päämäärä voidaan saavuttaa puuttuu?. Näin puolueen nettisivuilla perustellaan erillisen feministisen puolueen tärkeyttä. Feminismin perusperiaatteena on yhteiskunnan valtarakenteiden kriittinen tarkastelu. Elämä yhteiskunnan jäsenenä näyttäytyy erilaisena eri sukupuolien edustajille. Feministisessä ajattelussa ja tutkimuksessa pyritään analysoimaan yhteiskunnassa esiintyvän epätasa-arvon ja syrjinnän syitä. Syvällinen analyysi auttaa löytämään uusia ja parempia ratkaisuja tasa-arvon edistämiseen. Miksi f-sanaa edelleen vierastetaan? Feminismiä ei mainittu keskustanaisten edustajakokouksessa eikä järjestön uudessa poliittisessa ohjelmassa kertaakaan. Keskustanaisissa olisi rohkeasti tartuttava härkää sarvista. Feminismin määrittelyjen tutkiminen auttaisi järjestöä tunnistamaan myös muita kuin sukupuoleen liittyviä syrjintäperusteita. Tätä kautta keskustanaiset voisi luontevasti puhua esimerkiksi miesten kohtaamista tasa-arvoongelmista ja etnisyyteen perustuvasta syrjinnästä. Kysymys erillisen naisjärjestön tarpeellisuudesta haastaa keskustanaisten vastavalitun johdon. Nykyisellään moni nuori keskustalainen nainen ei koe järjestöä tarpeellisena omalla vaikuttajanpolullaan. Tasa-arvon edistämiseen sen sijaan löytyy kiinnostusta kaiken ikäisiltä naisilta ja lukuisilta muilta keskustalaisilta ihmisiltä. Rohkeaa olisi lähteä kehittämään keskustanaisista feminististä, kaikille avointa järjestöä, jonka toiminta kannustaisi osallistujia tekemään Suomesta kaikille parempaa paikkaa. Keskustafeministit
Toisaalta opiskelupaikat menevät nyt henkilöille, jotka haluavat nimenomaan opiskella kyseistä alaa. Korkeakoulut voivat itse päättää ensikerta- laiskiintiöön varattavien paikkojen määrästä. Hyvösen mukaan korkeakoulut ovat tehneet varauksia varovaisesti, eikä kiintiöillä ole ollut suurta merkitystä siihen, ketkä saavat opiskelupaikan. . Ajassa Sanottua Suviseurat-juttuja lukiessa kävi mielessä, että josko tuo sama talkooporukka rakentaisi Länsimetron ja sote-uudistuksen? Hanna Antila Twitterissä Kyllä pitäisi ministeriöiden johdon jo miettiä sote-virkamiestenkin työssä jaksamista. Hakijat eivät uskalla luopua ensikertalaishakijan statuksestaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yli- tarkastaja Ilmari Hyvönen myöntää kiintiöiden nostavan opiskelupaikan vastaanottamisen kynnystä. Hän kertoo, että tämä vaikutus ennakoitiin jo hallituksen esityksessä viime vaalikaudella. . Siksi Pride. Tiukkaa työtahtia on kestänyt jo toista vuotta. Maria Kaisa Aula Twitterissä Maailma ei ole vielä lähellekään valmis. Kunpa jonain päivänä jokainen saisi olla sellainen kuin on. Hanna Kosonen Twitterissä Jari Laukkanen Hakijat eivät uskalla luopua ensikertalaishakijan statuksestaan. Ensikertalaisia suosivat kiintiöt opiskelijavalinnassa asettavat samantasoisia hakijoita KOL:n mukaan eriarvoiseen asemaan. KOL vaatii ensikertalaiskiintiöistä luopumista Pauliina Pohjala Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vaa- tii ensikertalaiskiintiöistä luopumista niiden opiskelijavalintoja vääristävän luonteen vuoksi. Korkeakoulut on velvoitettu keväästä 2016 alkaen varaamaan opiskelupaikkoja hakijoille, joilla ei ole ennen vuotta 2014 vastaanotettua opiskelupaikkaa tai suoritettua tutkintoa. Ensikertalaiskiintiöiden ajatuksena oli nopeuttaa korkeakoulutuksen ulkopuolella olevien pääsyä opintoihin ja työelämään. Ensikertalaisia suosivat kiintiöt asettavat samantasoisia hakijoita eriarvoiseen asemaan, KOL katsoo. Puheenjohtaja Arttu Karilan toteaa tilanteen johtaneen siihen, että opiskelijat pitävät mieluummin välivuosia kuin alkavat opiskella alaa, joka ei ole ykkösvaihtoehto. 6 7.7.2017 . 250 hakijaa nousi viime vuonna ei-ensikertalaisen ohi opiskelijavalinnoissa, hän toteaa. OKM:n mukaan ensikertalaisille varattujen paikkojen määrä vaihteli viime vuonna 50?80 prosentin välillä. Esimerkiksi lääketieteen lisensiaatin koulutuksessa paikoista varattiin yleisesti 65, kauppatieteen koulutuksissa 50, oikeustieteen koulutuksissa ja luokanopettajakoulutuksessa 80 prosenttia paikoista. KOL:n Karila näkee, että ensikertalaiskiinti- öitä toimivampia keinoja olisivat jo varhaisessa vaiheessa annettava opinto-ohjaus sekä monipuoliset opintoväylät korkeakoulutukseen esimerkiksi avoimen korkeakoulun kautta. Kurssien maksullisuutta voitaisiin kompensoida koulutusseteleillä, Karila esittää.
päivänä. Vaalikauden puoliväliin ajoitettu vaihdos sovittiin jo reilut kaksi vuotta sitten hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Saarikolla on ollut hyvin aikaa asennoitua uuteen tehtäväänsä. . Ministerin pestit eivät ole henkilökohtaisia, vaan puolueen vaalityöllä ansaittuja. Saarikko tähdentää olevansa sitoutunut maakuntien itsehallintoon ja palveluiden valinnanvapauteen samalla tavalla kuin Rehulakin. Suomenmaan arkisto Maalaisliitto ratkaisi vallan siirtymisen eduskunnalle 100 vuotta sitten Samuli Vänttilä Sata vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskun- nassa elettiin kiihkeää kesää. Tsaari oli luhistunut maaliskuussa ja nyt Suomessa tapeltiin siitä, kenelle korkein valta jatkossa kuuluisi. Sosiaalidemokraatit halusivat siirtää korkeimman vallan kokonaan eduskunnalle, porvarit jarruttelivat. Maalaisliitto asettui näiden kahden ääripään väliin liikkuen tilanteen mukaan puolelta toiselle, sanoo poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta. ??Maalaisliitto halusi pohjimmiltaan vallan eduskunnalle, mutta heitä mietitytti se, että SDP:llä oli selvä enemmistö eduskunnassa. Meillä on ollut tiivis yhteistyö Juhan [Rehula] kanssa. Olen saanut hyvin tietoa sote-valmistelun etenemisestä. Saarikko on perehtynyt alan asioihin, sillä hän on toiminut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä sekä kuluvalla että edellisellä vaalikaudella. Henkilövaihdos ei Saarikon mukaan aiheuta muutoksia sote-uudistuksen etenemiseen. . Omalta osaltani koetan vaikuttaa asian etenemiseen. Antti Kaikkonen Twitterissä Kun ?vapaan maailman johtaja. twiittaa videon, jossa fantasioi väkivallalla toimittajia kohtaan, ollaan tultu yhden kynnyksen yli. Minua puistattaa ajatus siitä, että väittäisin tietäväni vain oman kokemuspiirini pohjalta kaiken siitä, mitä suomalaisten todellisuus on. Annika Saarikko Ylellä Mikko Kärnä Twitterissä Markku Ulander / Lehtikuva Ajassa Sote-juna vaihtaa veturia Liina Tiusanen Annika Saarikko perii Juha Rehulan ministerisalkun ensi viikolla. Perhe- ja peruspalveluministerin salkku siirtyy Juha Rehulalta (kesk.) turkulaiselle toisen kauden kansanedustaja Annika Saarikolle (kesk.) heinäkuun 10. Maalaisliitto asettui äänestyksessä demarien puolelle ja valtalaki hyväksyttiin. Porvarit olivat kuitenkin sitä mieltä, että valtalaille tarvitaan Venäjän väliaikaisen hallituksen lupa. Sanottua Toivottavaa, että hallituksessa löytyy sopu translaki-uudistuksesta. Maalaisliitto asettui tässä kysymyksessä tukemaan porvaristoa. Väliaikainen hallitus ei valtalakia hyväksynyt, ja eduskunta hajotettiin. Marraskuussa uusi eduskunta äänesti jälleen korkeimman vallan siirtämistä toistaiseksi eduskunnalle. Nyt aloitteentekijänä oli maalaisliiton Santeri Alkio. Laki meni läpi. heinäkuuta. 2017 7. Sosialisteja pidettiin liian levottomina, Vares sanoo. Pitkällisen vääntämisen jälkeen eduskunta äänesti niin sanotusta valtalaista 18. Vareksen mukaan päätös oli merkittävä matkalla kohti itsenäistymistä. ??Käytännössä Suomi irtautui jo tuolloin muiden vallan alta ja otti ylimmän päätäntävallan itselleen. 7.7
Onnettomuusriski on suuri juuri kortin saaneilla. Liikenneturva ehdottaakin lausunnossaan, että tuoreet kuskit palaisivat kuljettajatutkinnon läpäisemisen jälkeen kertaamaan turvallista ja ekologista autonkäyttöä.. Opetusluvalla opettamista helpottaakseen ministeriö ehdottaa, että apukuskin paikalle ei tarvitsisi enää asentaa erillistä jarrupoljinta. Nykyisin kolmivaiheinen henkilöauton Bajokortin suorittaminen on tarkoitus muuttaa yksivaiheiseksi. Pakollisen ajo-opetuksen määrä vähenisi samalla noin puolella. Toisen ja kolmannen vaiheen sijaan vaadittaisiin ennen ajotutkintoon osallistumista kahdeksan tunnin koulutus liikenteen riskien tunnistamisesta ja vaikeissa oloissa ajamisesta. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi en- nen juhannusta ja eduskunnan on määrä saada lakiesitys käsittelyyn syksyllä. Autokoululiitto on ilmaissut huolensa opetuksen vaiheistuksen poistamisesta. Ne saivat Talouselämä-lehden mukaan kerättyä yhteensä vain 6,3 miljoonaa euroa. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Halvemmalla auton rattiin Ministeri Bernerin tavoitteena on laskea ajokortin hintaa Liina Tiusanen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Ber- nerin (kesk.) tavoitteena on laskea ajokortin hintaa. Hallituksen norminpurkutalkoot näkyvät ministeriön laatimassa luonnoksessa uudeksi ajokorttilaiksi. Ensimmäisen ajokortin saamiseen vaadittaisiin jatkossa ainoastaan hakijan oma vakuutus terveysvaatimusten täyttymisestä. Vasta 75-vuotiaan olisi esitettävä ensimmäistä kertaa lääkärintodistus ajokunnostaan. Lakiuudistuksen ajatuksena on, että ajo- kortin saamiseen voisi hyödyntää nykyistä paremmin erilaisia tapoja opettaa ja oppia. 8 7.7.2017 Liikennesäännöt ja muun teoriatiedon voisi opiskella pakollista neljän tunnin teoriaopetusta lukuun ottamatta itsenäisesti. Ministeriön suunnitelmissa on, että pakollinen teoriaosuus voitaisiin tulevaisuudessa liittää kouluopetukseen. Ajoharjoittelun saisi halutessaan aloittaa jo 16-vuotiaana. Ajotunnit voisi suorittaa jatkossakin autokoulussa tai opetusluvalla lähiomaisen kanssa. Ajassa Valtio on luvannut maksaa jokaista yliopistojen marraskuun 2014 ja kesäkuun 2017 välillä lahjoituksena saamaa euroa kohti kolme euroa vastinrahaa. Yliopistot keräsivät miljoonaa euroa yksityisiä lahjoituksia. Tampereen ja Jyväskylän yliopistot jäivät tavoitteestaan
Hallituksen esitys nostaisi sen tulevaisuudessa 5,5 prosenttiin. Esitys on syksyllä tulossa eduskunnan äänestettäväksi. Viinit maitokaupoissa lisäisivät heidän mielestään ihmisten vapautta ja vähentäisivät holhoamista. . Lasku alkoholiongelmien kustannuksista jää yhteiskunnalle. Myös Kalle Vihtari Sipoosta kannattaa matalampaa prosenttirajaa. . Hän kiittelee keskustalaisten kansanedustajien arvopohjaista keskustelua alkoholipolitiikassa. . Tällä hetkellä kaupoissa myytävien juomien alkoholiprosentin yläraja on 4,7 prosenttia. Prosenttirajan Ranki pitäisi kaupoissa ennallaan. . Toisessa vaakakupissa on 150 alkoholikuolemaa lisää ja toisessa on neloskalja kaupasta. Alkoholinmyynnin vapauttamisesta johtuvat yhteiskunnalliset ongelmat ovat kiistattomat. Yhteiskunnallisista ongelmista on huolissaan myös Silja Silvasti. 2017 9. Kansanedustajat voivat kuitenkin äänestää prosenttirajoista omantuntonsa mukaan, ja odotettavissa onkin värikäs keskustelu. Suomenmaan kenttäraati ei tarjoa sel- keää reseptiä alkoholilain uudistukseen. Raadin 41 vastaajasta 17 pidättäytyisi nykymallissa, jossa kaupassa myytävien alkoholijuomien prosenttirajoitus on 4,7 prosenttia. Kela toteaa, että Suomessa alkoholin käyttöä on kontrolloitava, koska saannin helpottaminen lisää ongel- silja silvasti terttu kela Toisessa vaakakupissa on 150 alkoholikuolemaa lisää ja toisessa on neloskalja maitokaupasta. Minulle valinta on hyvin selvä. On hillittävä käytettävissä olevin keinoin alkoholin aiheuttamia inhimillisiä ongelmia ja yhteiskunnan kustannuksia. anna ranki tuure vepsä Vastuullinen alkoholin käytäjä voi edelleen hankkia viinit ja muut juomat Alkosta. Pois keinotekoiset rajoitukset ja ihmisten ylenpalttinen holhoaminen. makäyttöä. Molemmat vaihtoehdot saivat kannatusta viideltä henkilöltä. Helsinkiläinen Anna Ranki kokee, että alkoholilain uudistus on tervetullut ravintoloiden toimintaa vaikeuttavien säädösten helpottamiseksi. Hän huomauttaa, että höllempi alkoholipolitiikka voi vähentää Baltian maihin suuntautuvaa viinaturismia. Simo Lappalainen ja Tuure Vepsä olisivat valmiit korottamaan prosenttirajaa roimasti. Minulle valinta on hyvin selvä. Terttu Kela Raahesta olisi valmis alentamaan prosenttirajaa 3,5 prosenttiin. Tämä on iso arvokysymys. Raatilaisista 14 suosii rajan nostamista hallituksen esittämään 5,5 prosenttiyksikköön. Vähemmän suosiota herätti oluen laimentaminen 3,5 prosenttiin Ruotsin mallin mukaisesti tai viinien siirtäminen ruokakauppoihin. Kysymys on siitä, miten valtio huolehtii kansanterveydestä ja hyvinvoinnista. Satu Jokela sanoo, että prosenttiraja voitaisiin kaupoissa nostaa 5,5 prosenttiin. Päihteiden haitat eivät katoa, vaikka olisi täysin kontrolloitu tuote. Sen haittoihin pitää saada apua. Alpo Seppälä ei näe prosenttirajan nostoa 5,5 prosenttiin vielä kansanterveydellisesti suurena vaarana. Kyllä alkoholia joka tapauksessa käytetään, myytiinpä sitä kaupassa tai ei, Lappalainen toteaa. 7.7. Alkoholilaki jakaa kenttäraadin mielipiteet Laura hämäläinen Hallitus on antanut pohjaesityksensä alkoholilain uudistukselle. Jokela muistuttaa, että alkoholin haittojen hallitsemiseksi tulisi katseet kääntää ennaltaehkäisyyn.
Tapahtuma veti myös ennätysyleisön, kun siellä vieraili viikonlopun aikana yhteensä 20 000 kävijää. Suviseurat ja Evankeliumijuhlat aloittivat perinteisen kirkollisten kesäjuhlien sarjan. Alkavana viikonloppuna vietetään körttiläisten Herättäjäjuhlia Nilsiässä Pohjois-Savossa sekä kansanlähetyksen kesäjuhlia Ryttylässä Kanta-Hämeessä. 10 7.7.2017. Hän seuraa tehtävässään puheenjohtajuudesta luopuvaa Viljo Juntusta. Samaan aikaan Suviseurojen kanssa vietettiin myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Evankeliumijuhlaa Helsingissä. Uutiskuva Hengelliset kesäjuhlat vetävät väkeä Samuli Vänttilä Vanhoillislestadiolaisten jokakesäiset Suviseurat ylsivät tänä vuonna kävijäennätykseensä, kun Porin Kirjurinluodolle kokoontui viikonloppuna 87 000 sanankuulijaa. Ennakkoon satakuntalaisille peltoaukeille odotettiin 70 000 kävijää. Järjestäjien mukaan odotettua reippaasti suurempaa kävijämäärää selittää osaltaan se, että seuroihin saapui runsaasti lähialueiden ihmisiä. Suviseurojen yhteydessä järjestetyssä Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen vuosikokouksessa järjestön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kannuslainen Matti Taskila
2017 11. Suviseurojen kuvapalvelu 7.7
SMP nousi vielä kertaalleen vuoden 1983 vaaleissa Pekka Vennamon johdolla. Vennamoiden jälkeen SMP kuihtui ja ajautui lopulta konkurssiin. TPSL joutui tyytymään kahteen paikkaan. Fagerholmin äänin 95?94. Vähemmistöön jääneet perustivat Työväen ja pienviljelijäin sosiaalidemokraattisen liiton toukokuussa 1959, ja Skog valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Äänestäjät tuomitsivat tämänkin puoluehajaannuksen molemmat osapuolet. A. palasi vuosien saatossa. He perustivat joulukuussa Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen. Äänestäjien tuomio SMP:n hajoamisesta oli tyly. Väinö Tanner löi puheenjohtajan vaalissa K. Puolueet saivat yhteensä lähes 100 000 ääntä vähemmän kuin SMP yksin vuonna 1972. Vuoden 1975 jälkeen SKYP ei enää kansanedustajia saanut. Vuoden 1975 vaaleissa SKYP sai vain yhden kansanedustajan ja SMP kaksi. Hänkin putosi eduskunnasta seuraavissa vaaleissa, mutta palasi vuonna 1966 ja teki SMP:stä keskisuuren puolueen vuoden 1970 vaaleissa. Perussuomalaisten tilanne muistuttaa Ven- namon puolueen myöhempiä vaiheita. SMP sai 18 kansanedustajaa tammikuussa 1972 pidetyissä vaaleissa. Enemmistö ?tepsiläisistä. Yhteenlaskettu nettotappio oli kahdeksan paikkaa. SDP:n menetykset jäivät yhteen vaalikauteen, sillä puolue nousi ykköstilalle seuraavissa vaaleissa vuonna 1966. Raunioille perustettiin perussuomalaiset vuonna 1995. Perussuomalaisten tapausta voi verrata myös SDP:n puoluehajaannukseen 1950-luvun lopulla. Emil Skog johti SDP:tä vuosina 1946?1957. Vuoden 1957 puoluekokouksessa hän ei ollut enää ehdolla. Vuoden 1962 eduskuntavaaleissa SDP menetti kymmenen paikkaa ja sai vain 38 kansanedustajaa. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Uutisanalyysi Puoluehajaannus vie suosion Perussuomalaiset ja puolueesta eronneet menettävät rajusti kannatustaan seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos historia toistuu Perussuomalaiset ja puolueesta eronneiden ryhmä menettävät kumpikin rajusti kannatustaan seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos puoluehajaannusten historia toistuu. Emopuolueesta eronneiden tai erotettujen perustamat puolueet eivät ole Suomessa saaneet pysyvää sijaa politiikassa. Poikkeuksen tähän sääntöön tekee Veikko Vennamo, joka erosi maalaisliitosta ja perusti oman puolueensa vuonna 1959. Puolue pysyi koossa vain syyskuuhun asti, jolloin 12 edusta- 12 7.7.2017 jaa erosi ryhmästä Veikko Vennamon otteisiin kyllästyneinä
He tuntevat historiaa ja osaavat laskea oman kohtalonsa. Voisivatko esimerkiksi SDP ja vihreät ajatella hallitusyhteistyötä Halla-ahon kanssa sen jälkeen kun keskusta ja kokoomus heittivät hänet hallituksesta vedoten arvojen erilaisuuteen? Muut puolueet joutuvat toisaalta ottamaan huomioon sen, että Halla-ahon julistaminen ikuisesti hallituskelvottomaksi olisi todennäköisesti vain omiaan kasvattamaan perussuomalaisten kannatusta. Timo Laaninen 7.7. Tämä hajotti myös SKDL:n, jonka listoilla kommunistit olivat osallistuneet vaaleihin. Vuoden 1983 vaaleissa yhtenäinen SKDL sai 400 000 ääntä ja 26 kansanedustajaa. Seuraavissa vaaleissa SKDL sai enää 16 paikkaa ja taistolaisten vaalijärjestö Demokraattinen vaihtoehto neljä. Kommunistien riidat päättyivät virallisesti vasemmistoliiton perustamiseen vuonna 1990. Sen mukaan puolueväki halusi muutosta ja valitsi siksi Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi selvin numeroin. Ulkopuolisen silmissä voittajien tarina on uskottavampi. Sitä ennen puolueriita lyö vahvan leiman myös tämän vaalikauden loppuun. Juha Sipilän hallituksen enemmistö on sinisen tulevaisuuden edustajien varassa. Nimet olisi saatava kasaan jo loppusyksyyn mennessä, jotta puolue pääsisi mukaan maakuntavaaleihin. Ensi vuoden presidentinvaaleihin päästäkseen sinisen tulevaisuuden olisi kerättävä peräti 20 000 kannattajakorttia. Perussuomalaisten tapausta voi verrata SDP:n hajaannukseen 1950-luvun lopulla. Menestysnäkymiä heikentää myös eroperusteiden onttous. Muuten on vaikea selittää kaikkia niitä virheitä, joita puoluejohto teki nostaakseen Sampo Terhon Soinin seuraajaksi. Vallankaappauksesta on turha puhua senkin takia, että Soini avasi itse ovet ?kaappareille?. Halla-aholaisten poliittinen linja oli Soinin tiedossa jo silloin kun heidät otettiin puolueen listoille ääniä keräämään. Perussuomalaisten hajaannuksen seuraukset mitataan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Näyttää siltä, että Timo Soini ja hänen tukijansa olivat yksinkertaisesti menettäneet kosketuksensa kenttänsä tuntoihin. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Mikko Stig / Lehtikuva SDP:hen, ja puolue poistettiin puoluerekisteristä sen omasta toivomuksesta tammikuussa 1973. Suomen kommunistinen puolue hajosi puolestaan 1980-luvun puolivälissä, kun enemmistö erotti taistolaisvähemmistön. Paluumuutto Halla-ahon joukkoihin voi jatkua vaalien lähestyessä. Syksyn gallupeissa nähdään, miten äänestäjät reagoivat Sipilän ja Petteri Orpon päätökseen rakentaa hallituksen lopputaival loikkareiden varaan. Mutta helppoa ei ole oppositiollakaan. Vielä ennen Jyväskylän puoluekokousta Halla-aho oli vihreille ja vasemmistopuolueille vastenmielinen hahmo, jonka kanssa ei voitu ajatellakaan yhteistyötä. 2017 13. Vasemmistoliitto on saanut enimmillään 22 kansanedustajaa vuonna 1995. Tämä historia ennustaa siniselle tulevaisuudelle karua kohtaloa seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos perussuomalaisista lähteneet saavat edes kerättyä puolueen rekisteröintiin vaadittavat 5000 kannattajakorttia. Lähtijöiden mukaan heidän poliittinen kotinsa paloi Jyväskylän puoluekokouksessa, jossa vieraat voimat tekivät vallankaappauksen. Voittajien tarina on toinen. Sen siipien alle koottiin riidan molemmat osapuolet ja muu SKDL:n väki. Ei olisi kovin uskottavaa ryhtyä tekemään sitä nyt muina miehinä ja naisina oppositiossa. Seuraavien vaalien jälkeen ollaan sitten perimmäisten kysymysten äärellä
Rodut ovat erilaisia. Ilmiöt Vaihtoehtona valkoisten ylivalta Poliittisen korrektiuden hylkäävä alt-right-liike poreilee verkon hämyisillä keskustelupalstoilla teksti: Santeri Lampi kuvat: shutterstock Tasa-arvo on hevonpaskaa. Sukupuolet ovat erilaisia, valaisee eräs Alternative right -blogin kirjoittaja maailmankuvaansa. Internetin alkukantaisimmilla keskustelufoorumeilla on jo pari vuosikymmentä muhinut poliittiseen korrektiuteen ja monikulttuurisuuteen kyllästyneiden löyhä liike. Alt-right eli vaihtoehtoinen oikeisto nousi päivänvaloon viimeistään Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä. Donald Trumpin häikäilemätön retoriikka löysi kaikupohjaa perinteisten konservatiivien kädenlämpöiseen politiikkaan pettyneiden keskuudessa. Nyt internetin alakulttuurina syntynyt alt-right hivuttaa oikeisto- 14 7.7.2017 radikaaleja teemoja osaksi valtavirtakeskustelua. Käsitteenä vaihtoehtoinen oikeisto on valkoisen nationalismin sanansaattajan Richard Spencerin käsialaa. Sittemmin journalistit ovat koonneet käsitteen alle monenlaisia verkostoja, joilla on yhteisiä piirteitä. ??Alt-rightin edustamat mielipiteet ovat äärimmäisempiä ja radikaalimpia kuin perusrepublikaanien, populismin tutkija Niko Hatakka Turun yliopistosta arvioi. Hatakan mukaan kyse on kulttuu- rikonservatiivisesta liikkeestä, joka kantaa huolta länsimaisen sivilisaation rappiosta. Vainoharhaisuuden taustalla on epäilys siitä, että oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa käytetään aseina valkoisen kulttuurin nujertamisessa. Perinteisiä arvoja uhkaavat maahanmuuttajat, vasemmistointellektuellit, seksuaaliset vähemmistöt, feministit, juutalaiset ja muut vapaamielisten poliitikkojen kanssa liittoutuneet tahot. ??Limaiselta eliitiltä pitää ottaa suvereniteettimme takaisin, Hatakka kiteyttää alt-rightia yhdistävän ajatuksen. Informaatioteknologian kehitys on Hatakan mukaan tehnyt mahdolliseksi oikeistoradikaalien verkkoliikkeiden synnyn niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.. Hie- rarkia on välttämätöntä
Esimerkiksi meemien taitava käyttö kielii ironian toimivuudesta nykyisessä internetin nihilistisessä ilmapiirissä, Heikkilä kuvailee. Karikatyyrit, pilailut, konteksteistaan irrotetut valokuvat ja lausahdukset lapataan keskustelukanavilla kulttuuriseen myllyyn, jossa ne alkavat elää omaa elämäänsä. Tuloksena on härskejä ja pilkkaa- via purskahduksia, jotka ovat onnistuessaan pirullisen nokkelia. Pakolaisuuden kiihtyminen on voimistanut pitkään matalaa profiilia pitänyttä rasistista alt-rightliikehdintää. Lisäksi Yhdysvalloissa mustiin kohdistunutta poliisiväkivaltaa vastustanut Black Lives Matter -liike toi alt-rightille lisää kannatusta. Samaan aikaan globalisaatio on näivettänyt aikaisemmin valkoisen työväenluokan dominoimia teollisuudenaloja. Perinteiset poliittiset voimat eivät ole pystyneet kanavoimaan osattomaksi jääneiden vihaa ja pettymystä. Valkoisen nationalismin viesti ihmisten välisen tasa-arvon hylkäämisestä on uponnut otolliseen maaperään. Alt-right-liikkeen pääideologit pyrkivät normalisoimaan kaipuun valkoisten ylivaltaan. Heidän ympärillään parveilee mustaa huumoria viljeleviä provokaattoreita, joista moni räiskii viestejä huvikseen kieli poskella. Monimutkaisten kysymysten typistäminen hassuiksi kuviksi ja näennäistieteelliset teoriat kuitenkin vahvistavat käsitystä petollisesta eliitistä, joka uhraa länsimaisen sivilisaation arvot vapaamielisyytensä alttarilla. 7.7. Nyt ihmiset kokevat turvalliseksi kertoa mielipiteitään jopa omilla nimillään ja kasvoillaan. Hatakan mukaan poliittiset puolu- eet ovat hiljalleen oppineet käyttämään verkkoliikkeitä hyväkseen. ??Suomessa erityisesti perussuomalaiset on hyötynyt verkon tarjoamista mahdollisuuksista. Hommaforum tarjosi suotuisat olosuhteet Jussi Halla-ahon poliittiselle nosteelle ja maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien ?nuivien. vallan kasvulle. ??Kanavilla on paljon aktiivisia ja intohimoisia keskustelijoita. 2017 15. Arveluttavien nettiliikkeiden poliittinen hyödyntäminen voi kuitenkin altistaa puolueita myös kritiikille. Alt-right-julkaisujen joukossa on akateemiseen sävyyn kirjoitettuja blogeja, mutta seassa on myös puhtaasti uusnatsistisia tekstejä, kult- tuurihistorian tutkija Niko Heikkilä kertoo. Hyvän maun rajat ylittävien kirjoitusten ja valeuutisten menestystä selittää osittain historiallisen alhainen luottamus perinteiseen mediaan. Verkossa mellastavat erityisesti nuoret, maallistuneet miehet, joita yhdistää muun muassa feministien halveksunta. Alt-rightia kannattavien naisten osuutta pidetäänkin Heikkilän mukaan pienenä. Vaihtoehtoiseen oikeistoon sa- maistuvat valkoiset miehet ovat monesti hyvin koulutettuja. ??He pyrkivät tietoisesti erottumaan vanhakantaisesta Ku Klux Klan -porukan perinnöstä, Heikkilä näkee. Hänen mukaansa rasistisen sisällön julkaiseminen onkin sosiaalisesti helpompaa, kun se tehdään verkossa huumorin varjolla. ??Alt-right tuntee internet-kulttuurin läpikotaisin. Verkossa mellastavat erityisesti nuoret, maallistuneet miehet, joita yhdistää muun muassa feministien halveksunta. ??Nettikulttuuri on kansainvälistä: samankaltaiset Facebook-ryhmät, verkossa leviävät meemit ja islamofobiset sivut ovat kasvattaneet suosiotaan Atlantin kummallakin puolella. Internetin alt-right-sivustoilla keskustelijat rohkaisevat toisiaan ja viljelevät retoriikkaa, joka ei olisi aikaisemmin ollut hyväksyttävää. ??Vielä 2000-luvun alussa julkisuudessa esitettyjä äärioikeistolaisia puhetapoja olisi pidetty hyvin outoina
Hänet haudattiin Speyerin kapunkiin Saksaan. 16 7.7.2017. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Grattis Victoria! Ruotsissa vietetään ensi viikolla perinteistä Victoriadagenia tavallista juhlavammissa merkeissä, sillä kruununprinsessa Victoria täyttää 40 vuotta 14. Saksan entisen liittokanslerin Helmut Kohlin arkkua saateltiin Rein-jokea pitkin kohti viimeistä leposijaansa. heinäkuuta. Ohjus lensi useita satoja kilometrejä ennen putoamistaan Japaninmereen. Japani arvioi ohjuksen yltäneen 2 500 kilometrin korkeuteen. Ohjuskoe tuomittiin välittömästi ympäri maailmaa. Hiljattain Victoria myönsi SVT:n haastattelussa kärsivänsä edelleen esiintymisjännityksestä ja syömishäiriön jälkivaikutuksista. Taas ohjuskoe. Pohjois-Korea ilmoitti tehneensä onnistuneesti ballistisen ohjuskokeen. Victoria on sekä kotimaassaan että ulkomailla hyvin suosittu. Arvostelijoiden mielestä Trumpin tviitit häpäisevät koko presidenttiinstituution. Saksojen yhdistäjänä tunnetun Kohlin muistotilaisuus pidettiin EU-parlamentin istuntosalissa Ranskan Strasbourgissa. Trump vastasi, että hänen sosiaalisen median käyttönsä ei ole presidentillistä vaan nykypresidentillistä. Uwe Anspach / AFP Photo / Lehtikuva Viimeinen matka. USA:n presidentti Donald Trump toivoi Kiinan lisäävän painostustaan Pohjois-Koreaa kohtaan. Herra nykypresidentti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi Twitterissä muokatun pilkkavideon, jolla hän hakkaa nyrkein vastustajaansa, jonka pään tilalla on CNN:n logo
Jo yhden nuoren kouluttautuminen voi nostaa koko yhteisön elintasoa. Nuoret myös uskaltavat nousta barrikadeille vaatimaan parempaa ja vastuullisempaa poliittista johtajuutta. kesäkuuta, hänen puheelleen lähinnä buuattiin. Apartheidin, eli rotuerottelupolitiikan, päättymi- sen jälkeen maassa on otettu reilun kahdenkymmenen vuoden aikana suuria askelia eteenpäin, mutta kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Afrobarometrin, eli afrikkalaisen kyselytutkimuksen, mukaan kaksi kolmannesta näkee EteläAfrikan olevan matkalla kohti huonompaa. Hyvin harvalla puolestaan on varaa lähettää lapsensa yksityiseen kouluun. Kouluttamaton väestönosa ei myöskään aina tunne oikeuksiaan, eikä täten välttämättä osaa vaatia hallitukselta muutosta. Nuoria ei ehkä aina kuunnella, mutta heitä on enää vaikea vaientaa. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki 7.7. Kun muu yhteiskunta näyttää kääntäneen selkänsä, voi yhteisöllisyyden kokemus löytyä esimerkiksi rikollisuudesta, joka sekin on yksi Etelä-Afrikan kiusauksista. Lähtökohdat määrittävät niin monen tulevaisuuden suunnan. Nuorten osuus vä- estöstä on kuitenkin suuri: 66 prosenttia eteläafrikkalaisista on alle 35-vuotiaita ja 18,5 prosenttia alle 19-vuotiaita. Työllisyydenkään suhteen ei nuoren asema näytä kovin lupaavalta, sillä nuorisotyöttömyys on jämähtänyt yli 50 prosenttiin. Kun keskustelen muiden nuorten kanssa, heistä huokuu usein epävarmuus, turhautuneisuus ja pettymys. 2017 17. Vaikka apartheid on jo tovin ollut historiaa, on yhteiskunta edelleen sosioekonomisesti räikeän jakautunut. Apartheidin aikana luodut townshipit, slummit, ovat edelleen tutuilla paikoillaan ja kadulla kävellessä voi helposti todistaa, kun koditon mies työntää omaisuuttaan ostoskärryissä ja vieressä toinen parkkeeraa upouutta Ferrariaan. Nuorten tulevaisuus näin eriarvoisessa yhteiskunnassa on vaakalaudalla, eikä vähiten koulutusjärjestelmän osalta. AFRIKAN AIKA Etelä-Afrikan nuoret buuaavat presidentti Zumalle Kesäkuussa Etelä-Afrikassa vietettiin kansallis- ta nuorten kuukautta, jolloin palstatilat täyttyivät nuoria koskevista kirjoituksista. Tänä vuonna kannanotot eivät valitettavasti olleet kovin mairittelevia, eikä hallitus välttynyt kritiikiltä. Kun presidentti Jacob Zuma piti vuotuisen juhlapuheensa nuorten päivänä 16. Eräästä ystävästäni tuli jo lapsena perheenpää, kun vanhemmat joutuivat henkirikoksen uhreiksi. Kaikkien haasteiden keskellä on kuitenkin upeaa todistaa myös nuorten päättäväisyyttä ja tahtoa rakentaa parempaa tulevaisuutta. Yliopisto-opiskelijat ovat avanneet keskustelun dekolonisaatiosta eli siirtomaavallan purkautumisesta, naisten asemasta ja koulutukseen pääsystä. Alle puolet lapsista käy peruskoulun loppuun ja 25 000 julkisesta koulusta vain 5000 koululla on riittävät resurssit tarjota hyvä opinpolku lapselle. Tämä ei sinänsä hämmästytä, sillä tuloeroja mittaavan Gini-kertoimen valossa Etelä-Afrikka on yksi maailman eriarvoisimpia maita
Xi Jinpingin viesti oli tyly: Britannialla ei ole enää sananvaltaa Hongkongin asioihin. Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Hongkongissa erityishallintoalueen luovutuksen 20-vuotispäivänä. 18 7.7.2017
Kommunistinen puolue on jo junaillut Hongkongin hallintojohtajaksi suosikkinsa Carrie Lamin. Hongkongilainen kulttuuri ja elämäntapa erkanivat 150 vuotta kestäneen brittihallinnon aikana muusta Kiinasta. Vuoden 1984 luovutusjulistuksen oli määrä taata Hongkongin asukkaille vapaan ja avoimen yhteiskunnan periaatteet viideksi vuosikymmeneksi. Oman mausteensa vuosipäivän juhlintaan toi Kiinan yllättävä irtautuminen julistuksesta, joka on ehtinyt olla voimassa vasta vuodesta 1997. Maan ulkoministeriön mukaan luovutussopimus on vain historiallinen dokumentti, jolla ei ole enää käytännön merkitystä. Brexit-sotkuissa rämpivälle Britanni- alle Kiinan ilmoitus oli kipeä muistutus entisen imperiumin vaikutusvallan vääjäämättömästä heikkenemisestä. Jo aikaisemmin viime viikolla brittiulkoministeri Boris Johnson toivoi, että Hongkong kehittyisi tulevaisuudessa demokraattisempaan suuntaan. Kiinan Lontoon suurlähettiläs pani Johnsonin kuitenkin ruotuun. 2017 19. Yhä harvempi lähtee mielenosoituksiin, sillä vastustajan ylivoima tuntuu murskaavalta. Demokratia-aktivistit tekevät kaikkensa, jotta väki lähtisi liikkeelle, sillä edes kokoontumisvapaus ei ole kiveen hakattu. Muualla Kiinassa mielenosoituksen järjestäminen ei tule kysymykseenkään. Viime vuosina Kiina on puuttunut kan- sainväliseen politiikkaan yhä herkemmin. Suurvaltastatusta himoitseva maa tuskin lotkauttaa korvaansa painoarvoltaan vähäisempien pelurien vetoomuksille, kun kyse on esimerkiksi sananvapauden kaltaisista oikeuksista. Pitkään maltillista ulkopolitiikkaa harjoittaneen Kiinan omavaltaiset toimet Hongkongissa heittävät väistämättä varjon muidenkin sopimusten ja lupausten ylle. Voiko Pekingin viralliseen sanaan tulevaisuudessa luottaa, kun on kyse esimerkiksi Taiwanin asemasta, Etelä-Kiinan meren saarten asevarustelusta tai kauppasopimuksista? Santeri Lampi 7.7. Mayn luulisi välttelevän diplomaattista kriisiä viimeiseen saakka, jotta taloudelle ei aiheutuisi hallaa. Vuoden 2014 syksynä Hongkongin väkivaltaisiksi yltyneet mielenosoitukset olivat suurimmat sitten erityishallintoalueen takaisin luovuttamisen. Tuolloinen niin sanottu sateenvarjovallankumous sai nimensä mielenosoittajien sateenvarjoista, joilla he suojautuivat poliisin paprikasumutteilta. Varsinaisiin demokratiaa vahvistaviin uudistuksiin sateenvarjovallankumous ei johtanut, mutta se kannusti opiskelijaliikettä vaatimaan lisävapauksia. Nyt hongkongilaiset kokevat voimattomuutta keskushallinnon armottomuuden kasvaessa. Hänen mukaansa Hongkongiin liittyvät asiat on käsiteltävä ?huolellisesti. tai maiden välisille suhteille koituu laajamittaista vahinkoa. Britannian pääministeri Theresa Mayn hallitus joutuukin tasapainoilemaan demokraattisten ihanteiden puolustamisen ja elintärkeän Kiinan kaupan välillä. Uutisanalyysi Tyly vieras Hongkongissa Kiinan presidentti Xi Jinping pyyhkii pöytää ex-siirtomaaisäntä Britannialle annetuilla lupauksilla Kiinan presidentti Xi Jinpingin kovat puheet Hongkongin vierailun yhteydessä kielivät Pekingin halusta nousta kokoaan vastaavaan asemaan kansainvälisessä politiikassa. Xin viesti Iso-Britannialle oli tyly: entisellä siirtomaaisännällä ei ole enää sananvaltaa Hongkongin asioihin. ??Kaikki pyrkimykset vaarantaa Kiinan suvereniteetti tai haastaa keskusvalta ovat luvattomia, Xi jyrisi puheessaan. Perjantaina tuli kuluneeksi kaksikym- mentä vuotta Hongkongin erityishallintoalueen siirtymisestä Britannialta takaisin Kiinalle. Kymmenettuhannet mielenosoittajat marssivat kaupungin kaduilla vastustamassa Kiinan kommunistisen keskushallinnon puuttumista Hongkongin asioihin. Nykyisin Hongkongin noin seitsemän miljoonaa asukasta nauttii laajempia kansalaisvapauksia kuin heidän maanmiehensä Manner-Kiinassa. Keskushallinto onkin pyrkinyt tiukentamaan otetta myös erityishallintoalueesta, koska nuorten hongkongilaisten keskuudessa on virinnyt itsenäisyyshaaveita
Suuri vallan pönkitys Pohjois-Korean välittämissä kuvissa ihmiset ovat suorastaan hysteerisiä nähdessään johtajansa Kim Jong-unin. Mutta ovatko tunteet aitoja? Teksti: Samuli Vänttilä kuvat: lehtikuva/AFP PHOTO Kädet on kohotettu ylös, ihmiset hurraavat, nauravat ja it- kevät. Pohjoiskorealaisten luonnehtimista aivopestyiksi hän myös haluaa välttää. Tiedonsaantimahdollisuudet ovat maassa hyvin suppeat, eikä mielipiteitä sallita kuin yhdenlaisia. Kuvat ovat Pohjois-Korean itsensä toimittamia. Länsimaista katsojaa kuvat hämmentävät. Miksi ihmiset ovat niin voimakkaiden tunteiden vallassa. Tunnelma on suorastaan hysteerinen. Kaiken keskellä Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un hymyilee leveästi. Tällainen perusasetelma toistuu kuvissa, joita PohjoisKoreasta tulee säännöllisin väliajoin kansainvälisten uutistoimistojen kuvajonoille. Kysehän on diktatuurivaltiosta. ??Sekin on mahdollista, että ihmisiä käsketään nauramaan ja riemuitsemaan johtajansa nähdessään. Pohjois-Korean välittämissä kuvissa toistuu usein myös asetelma, jossa johtaja Kim Jong-un on vierailulla esimerkiksi kalanjalostushallissa, asetehtaalla, vaatetehtaalla, keksitehtaalla, kaupassa tai uudella asuinalueella. Kuvissa hänen perässään kulkee lähes poikkeuksetta 5?10 hengen porukka. Itkevätkö ja hurraavatko he oikeasti vai esittävätkö he? Mitä kuvista voi ylipäätään päätellä koko suljetusta valtiosta? ??Ehkä kyse on aitojen ja käskettyjen tunteiden yhdistel- mästä, sanoo Korean tutkimuksen yliopistolehtori Antti Leppänen Turun yliopistosta. Hän ei kovin mielellään arvioisi ihmisten tunteiden aitoutta. Samaan ai- 20 7.7.2017 kaan koko valtion olemassaolo nojaa kertomukseen suuresta johtajasta. ??Tällaisessa asetelmassa on hyvin oletettavaa, että monet ihmiset ihan oikeasti uskovat johtajansa ylivoimaisuuteen, Leppänen sanoo. Sitä ei kuitenkaan voida kiistää, etteivätkö ihmiset heittäytyisi tunteiden valtaan muiden mukana siksi, koska niin kuuluu tehdä. Pääosin sotilasasuihin pukeutuneet ihmiset kirjoittavat kuvissa kynät sauhuten jotain pieniin vihkoihinsa. Luultavasti he kirjaavat ylös ?suuren johtajansa suuria ajatuksia?. ??Kirjoittaminen on johtajalle varattu vallan symboli.
Kim Jong-unin kuvilla halutaan välittää näkemystä osallistuvasta johtajasta, joka menee jalomielisesti kansansa keskelle. Koko valtion olemassaolo nojaa kertomukseen suuresta johtajasta. Alempien johtajien vierailuissa ei toimita samalla tavalla, Leppänen huomauttaa. Monissa kuvissa Kim Jong-un tuntuu neuvovan muita ja sotilaat kuuntelevat keskittyneesti. Leppäsen mukaan kuvilla halutaan välittää näkemystä osallistuvasta johtajasta, joka menee jalomielisesti kansansa keskelle antamaan ohjeistuksia asioiden hoitamiseen. Taustalla on käsitys johtajan kaikkivoipaisuudesta. Tapa periytyy jo Kim Jong-unin isoisän Kim Il-sungin ajoilta. ??Vastaavia kuvia Kim Il-sungista löytyy paljon pienellä googlettelulla. Päätelmiä joudutaan tekemään kuvista saatavien pienien tiedonmurusten avulla. 7.7. Laatta on saatettu jättää tahallaan laittamatta seinään tai johonkin kohtaan on ilmaantunut kuin tyhjästä reikä. Näin johtajalla on helppo osoittaa, että tuo pitää korjata. Leppänen kuitenkin huomauttaa, että suurin osa PohjoisKoreaan liittyvästä tiedosta on puhtaasti spekulatiivista. ??Suljetusta valtiosta on hyvin vaikea saada varmaa tietoa. Pojanpoika ja isoisä ovat ihan samannäköisiäkin, Leppänen naurahtaa. Se, onko johtajalla kompetenssia neuvoa alaisiaan esimer- kiksi kalanjalostuksessa tai edes armeijan strategisissa siirroissa, on kuitenkin toinen juttu. ??Paljon on kertomuksia siitä, kuinka johtajan antamien neuvojen seuraukset ovat saattaneet olla hyvinkin vahingollisia. 2017 21. Paikallistason johtajat joutuvat varmasti paljon soveltamaan johtajan neuvoja, kun ohjeet voivat mennä tosi pahasti pieleen. Leppäsen mukaan Kim Jong-unille saatetaankin asettaa tarkoituksella näkyville ilmiselviä puutteita
Vielä vähemmän hän puhuu omista tunteistaan. Pikavoittoihin ei pidä pyrkiä ja lillukanvarsiin ei kannata sotkeutua. Näillä resepteillä Samuli Pohjamo on pärjännyt politiikassa kuudella vuosikymmenellä ja niiden ansiosta hän voi hyvillä mielin vetäytyä sivummalle nyt, kun 60-luvulta saakka haaveissa ollut maakuntahallinto on toteutumassa. ??Tässä se on. Saaren nimi on Länsiletto ja sinne on matkaa runsaat 12 kilometriä. Entinen europarlamentaarikko, entinen Liiton ja Suomenmaan päätoimittaja Samuli Pohjamo, 67, luopui juuri Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajuudesta. Mutta nyt on selvästi tultu paikalle, jossa sitäkään ei voi kokonaan välttää. 22 7.7.2017 Oulun Martinniemen Laitakarin rannassa Pohjamo viihtyisi vaikka kuinka pitkään. Maisema muuttuu koko ajan. Perämeren äärellä oppii nöyryyttä ja sitkeyttä. eivät usein esiinny hänen puheissaan. Henkilö Katse aina horisontissa Perämeren maisemassa Samuli Pohjamo oppi säilyttämään suunnan ja välttämään karikoita Teksti: Pirkko Wilén Kuvat: Maria Seppälä ja suomenmaan arkisto Kaikki perustuu arvoihin ja aatteeseen. Hän ei pyrkinyt enää Oulun kaupunginvaltuustoon eikä asetu ehdolle tulevissa maakuntavaaleissa. Täällä oppii tunnistamaan meren kauneuden, mutta myös sen karuuden ja ankaruuden. ??Tuntuu, että lapsuudessa melkein joka juhannus joku hukkui. Ne ovat mukana, kun päätöksiä tehdään ja tavoitteita asetetaan. Katse on sitkeästi pidettävä suunnattuna suuriin tavoitteisiin. Minun sielunmaisemani. Pohjamo kääntää kasvonsa kohti navakkaa luoteistuulta ja katselee lähes rannattomana aukeavalle merelle. ?Minä. Kyse ei ole siitä, että kiinnostus tai voimat olisivat loppuneet, mutta:. Hänen saavutuksistaan kannattaa kysellä muualta. ja ?minun. Nuoret ottivat veneitä ja lähtivät lähisaarille viettämään iltaa... Tarkkaan katsoen horisontissa erottuu majakka. Täällä oppii, että yhdessä ollaan vahvempia
Tähän näkymään ei kyllästy. 7.7. Samuli Pohjamo viihtyy Haukiputaan Martinniemessä. Laitakarin kivisellä rannalla voisi istua vaikka kuinka pitkään. 2017 23
Siinä tarvittiin määrätietoisuutta. Aktiivisella toiminnalla saatiinkin toiminnalle lopulta muutama vuosi jatkoaikaa. Sahasta ei enää ole jäljellä juuri muuta kuin savupiippu. Pohjamo oli aikoinaan mukana, kun kyläläisten ja työntekijöiden lähetystö kulki Helsingissä vastustamassa sahan lakkauttamista. Siinä vaiheessa hankkeeseen ei uskonut kukaan muu kuin siihen tavalla tai toisella osallistuneet. Laitakarin rannasta Pohjamon kotiin on matkaa kolmisen kilometriä. Parin tuhannen asukkaan kylä ei kuollut. Nyt Martinniemessä on paljon uusia taloja ja monenlaista yritystoimintaa. Asukkaita on saman verran kuin sahan kukoistaessa, siihen aikaan, kun Samuli Pohjamo, Joni Skiftesvik ja muut Martinniemen pojat pyöräilivät Haukiputaan kirkonkylälle oppikouluun. Pohjamo ei ikinä pyrkinyt kansanedustajaehdokkaaksi. Pohjamosta tuli kahdeksi vuodeksi kaupunginhallituksen jäsen. ??Sain häneltä henkistä tukea ja huomasin kuinka kokouksissa muutkin hiljenivät kuuntelemaan hänen puheenvuorojaan. ??Ehdottomasti kovan luokan poliitik- ko, sanoo ystävä ja pitkäaikainen yhteis- työkumppani Eero Oinas-Panuma Pudasjärveltä. ??Hän on myös periaatteen ihminen, joka miettii kaikki asiat keskustalaisen aatteen ja vakaumuksen kautta. ??Äärimmäisen luotettava ihminen. Samulille on Luoja antanut kyvyn sopia ja sovitella, etsiä yhteistä hyvää. Pohjamo oli keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja Oinas-Panuma toiminnanjohtaja. ??Aika nöösipoikia vielä oltiin, mutta kun saatiin juna liikkeelle niin kyllähän se sitten. Miehet tekivät tiivistä yhteistyötä toistakymmentä vuotta. Päiväämätön arkistokuva ei paljasta kenen puhetta tai esitelmää nuoret miehet keskittyneesti kuuntelevat.. Hän onnistui omalla rauhallisella tyylillään ratkaisemaan kiperät tilanteet ennen kuin ongelmat paisuivat ratkaisemattomiksi. Moilanen aloitti runsaat neljä vuotta sitten viidestä kunnasta muodostetun ?uuden Oulun. Matkalle mahtui monenlaisia poliittisia vääntöjä ja vaiheita. ??Kovimpia liikkuja kuitenkin olivat ne Suomenmaan kuviot 1990-luvulla, muistelee Oinas-Panuma. ??Toki muitakin oli mukana, mutta jos ei olisi ollut Samulin kaltaista ihmistä, niin ei se olisi onnistunut. Hyvistä ehdokkaistahan ei Pohjois-Pohjanmaalla ollut pulaa. Ministeri Urpo Leppänen otti vastaan Martinniemen kyläläisten ja sahan työläisten lähetystön 27.2.1987. Mukana oli myös Samuli Pohjamo. Päätoimittaja Samuli Pohjamo ja Johannes Virolainen Suomenmaan 85-vuotisjuhlassa. 24 7.7.2017 Eero Lankia ja Samuli Pohjamo. Samuli sai ihmiset luottamaan siihen, että suunnitelma onnistuu. Pieni keskustalainen lehtiyhtiö Liitto ja konkurssin partaalla ollut Suomenmaa yhdistyivät. Ja sitten kun asiat on sovittu, niin niistä pidetään kiinni. Miesten ensimmäinen suuri yhteinen ponnistus oli vuoden 1987 vaalit. ??Jos olisi lähtenyt mukaan, niin olisi pitänyt sitoutua saman tien kahteen kauteen. Olo on helpottunut ja tekemistä riittää. ??Melekonen diplomaatti, luonnehtii Riikka Moilanen seuraavana päivänä puhelimessa. ??Samulin takia teillä toimittajilla on jäänyt monta mehevää lööppiä saamatta. Kyllä se on nyt parempi, että toiset jatkaa. Ensimmäiset vapaat viikot ovat jo takana. Sen verran se ainakin vaatii, että saadaan maakunnassa asiat rullaamaan. kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tien varressa kasvaa jo korkeana läpitunkematon vesakko, jonka paikalla aikoinaan komeilivat Martinniemen sahan lautatapulit. Siinä tarvittiin sovittelua ja yhteistyökykyä
Politiikassa Samuli Pohjamo on joukkuepelaaja vaikka muuten suosii yksilölajeja: suunnistusta ja hiihtoa. 2017 25. Kunnallisten ja maakunnallisten luottamustoimien ohella aikaa on kulunut myös mielenkiintoiseen yrityshankkeeseen. Kannattavasti, suomentaa ja tiivistää Pohjamo. Siis juuri sitä kiertotaloutta, josta keskustanuoret puhuivat jo 1960-luvulla. Uutta teknologiaa on kehitetty noin seitsemän vuotta. Ongelmat on ratkaistava porukalla ja rakennettava kullekin maakunnalle sopivimmat systeemit. Yhdessä. Entäpä jos uudistus kaikesta huolimatta vielä kaatuu? ??Mikään, mitä nyt on tehty, ei ole mennyt hukkaan. Tyttäret Katri ja Maria asuvat pääkaupunkiseudulla. Leikkimökki on remontoitu uuden sukupolven käyttöön ja vihreä muovikeinu odottaa pieniä kesälomalaisia. Lapsenlapsia on jo neljä. Talon takana olevalta laitumelta Samuli Pohjamo taluttaa esittelyyn 8-vuo- Isot uudistukset ovat aina vaikeita. tiaan Puulan Pojan. Hänestä tuli Pohjois-Pohjanmaan keskustalaisista kansainvälisin, arvioi Pohjamon avustajana EU-vuosien ajan toiminut Juhani Heikkinen. Pohjamo ahkeroi meppinä, perehtyi asioihin ja kiersi väsymättä kenttää. ??Hän avasi kotimaakunnan ihmisille ja laajemminkin, mistä on kyse. Ilkka-poika seuraa EU:n ja Suomen maatalouspolitiikkaa Valion edunvalvontajohtajana ja viljelee äitinsä kotitilaa Etelä-Pohjanmaalla. Silmät loistavat, kun hän kertoo Elitloppetista ??ja Pariisin raveista, joissa on käyty hyvällä porukalla jo kymmenen kertaa. Valokuvaaja kiertelee miestä ja hevos- ta ja ihastelee taustalla näkyvää voikukkien runsautta. Raviharrastuksessa kaveriporukka on tärkeä. Maakunta on joka tapauksessa nähtävä kokonaisuutena, suurena mahdollisuutena. 7.7. Pohjamo on yhtenä osakkeenomistajana mukana Biometa Finland Oy:ssä ja toimii nyt sen hallituksen puheenjohtajana. Yrityksen nettisivujen mukaan sen ?päätuotteita ovat tuotannossa syntyneiden sivuvirtojen käsittelyyn ja hyö- dyntämiseen liittyvät ohjelmistot, järjestelmät ja laitteistot sekä hajautettuun energiantuotantoon soveltuvat pienbioenergialaitokset?. ??Karjanlannasta energiaa. Mutta ei Pohjamo silloinkaan antanut nimeään käyttöön ensimmäisissä spekulaatioissa. ??Samulihan oli sitten Brysselissä kahteen otteeseen ja aika pitkään. Ja yhteisymmärrys Puulan Pojan kanssa. Eurovaalit olivat jo toinen juttu. Nyt bioreaktorin automatisoinnin toimivuutta ja tietokonepohjaista järjestelmänhallintaa testataan todellisessa käyttöympäristössä maatilalla. Syksyllä ehkä kuullaan lisää. Jatkossakin Pohjamo seuraa erityisel- lä mielenkiinnolla sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä. ??Isot uudistukset ovat aina vaikeita, hän muistuttaa. ??Malli, johon on päädytty, on oikeasti aika hyvä. Naapurin kanssa yhteisomistuksessa oleva ravuri on tuore hankinta. ??Ei tämä meillä ollessa ole ehtinyt juosta vielä yhtään lähtöä. Ravihevosia ??yleensä porukalla omistettuja?. Hän näki EU:n ennen muuta suurena rauhan projektina. Kotipiha on tällä hetkellä hiljainen. Pohjamo asuu nyt yksin. Hän menetti Salme-vaimonsa vaikean sairauden jälkeen. Myönsi epäkohdat, mutta muistutti hyvistä yhteisistä tavoitteista. Kertoi avoimesti ja ymmärrettävästi. Pohjamolla on ollut ?aina?. Pohjamoa ne vähän nolottavat: ??Näkee, että ei ole hoidettu... Kaikkea ei ole ehtinyt
M 100 26 7.7.2017
Jopa ihan virallisten tutkimusten vahvistamana. Marja-Liisa Kirvesniemen tarina on tuttu erityi- sesti 1970- ja 1980-luvuilla urheilua seuranneille suomalaisille. Elettiin aikaa ennen Euroopan unionia, globalisaation kiihtymistä ja keskittämisaaltoa. Myönnän, että en ole aina ollut niin helppo ihminen. Mutta jos kotona ei olisi suhtauduttu myönteisesti urheiluun, niin tuskin siitä mitään olisi tullut, Kirvesniemi vahvistaa. Marja-Liisa Kirvesniemi voitti hiihtourallaan kolme olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta. Hopea- ja pronssimitaleitakin on isot kasat. Tunnollisuus ja perfektionistin luonne saattoivat aiheuttaa jopa lieviä tunnontuskia, kun välillä piti ehtiä myös lenkille ja leireille. . Kovan työn ansiosta vaikeuksien kautta voittoihin ponnistanut sisupussi. Listausta suomalaisen urheilijaihanteen prototyypistä voisi jatkaa pitemmällekin, mutta viesti lienee tullut selväksi. Vaikka maailma muuttuu ja yhteiskunnallisen murroksen rattaat pyörivät entistä vinhempaan tahtiin, niin yllä kuvatun kaltaisina taistelijoina me haluamme urheilusankarimme edelleen nähdä. Kun kotoa sai tukea, niin pidin erittäin tärkeänä, että saan hoidettua oman osuuteni myös talon töistä. Vaikka menestys toi ajan mittaan myös ulkopuolisia sponsoreita, niin terve huoli kotijoukkojen 7.7. Suomalainen maaseutu oli elinvoimainen, mikä tarkoitti sitä, että myös pienemmillä yksiköillä oli mahdollisuus turvata toimeentulonsa ahkeralla työllä. Nuorelle lahjakkaalle yksilöurheilijalle eteläkarjalainen maaseutu oli suorastaan erinomainen ympäristö kasvaa ja kehittyä. . Koti on aina ollut tärkein tukija myös urheiluuralla. 2017 27. Maatalosta maailman Suomalaisten rakastama hiihtosankari MarjaLiisa Kirvesniemi ponnisti olympiavoittajaksi kotitilaltaan Simpeleeltä. Nykyään yhä harvempi huippu-urheilija tulee pieneltä paikkakunnalta. Teksti: risto luodonpää kuvat: Jani kautto ja suomenmaan kuva-arkisto huipulle Pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva nöyrä, mutta ahkera ja periksiantamaton persoona
heikki hasu siiri rantanen Matti Nykänen tapio rautavaara marjo matikainen Paavo nurmi Rikkaruohojen kitkemisestä sovittiin palkaksi penni ja metri. pärjäämisestä seurasi mukana koko pitkän uran ajan. Isän äkillinen kuolema syvensi Kirvesniemen mukaan sidettä kotitilaan entisestään, vaikka oma hiihtoura oli edennyt jo kansainväliselle tasolle. . Lukioon jatkaminen olisi edellyttänyt muuttoa toiselle paikkakunnalle tai sitten pitkiä päivittäisiä kuljetusmatkoja. Leiriaikataulut suunniteltiin niin, että ne eivät mene päällekkäin esimerkiksi heinänteon kanssa. Kodin lisäksi urheilijan tukiverkostoon 100 28 7.7.2017 kuului koko kyläyhteisö. Harjoittelun yhdistäminen siihen olisi ollut mahdotonta. . Naapurissa viljeltiin sokerijuurikkaita. Minulle on jäänyt elävästi mieleen, että rik- arto bryggare karuohojen kitkemisestä sovittiin palkaksi penni ja metri, Kirvesniemi naurahtaa. Etujen vastapainoksi pienillä paikkakun- nilla on myös omat rajoitteensa urheilijapolkua rakennettaessa. Koulujen ja oppilaitosten keskittyminen on vuosikymmenten saatossa oikeastaan vain kiihtynyt, mikä panee nuoret urheilijat valintatilanteen eteen joskus turhankin aikaisin. Marja-Liisa Kirvesniemi myöntää, että ylioppilaslakin saamatta jääminen jäi aikanaan hiukan kismittämään. . Sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta Marja-Liisa sanoo jääneensä noista ajoista kaipaamaan. . No, lunta on uran aikana satanut sen verran päähän, että kyllä se yhden lakin korvaa, hiihtäjämestari veistelee. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskes- kuksen (Kihu) erikoistutkija Jarmo Mä-. Ennen kuului asiaan, että mentiin auttamaan naapuria heti kun omat työt oli saatu tehtyä. Yhteisöllisyys antoi nuorille mahdollisuuden myös ylimääräisiin tienesteihin, vaikka kyse ei virallisesta kesätyöstä ollutkaan. . Nykyään ajatellaan helposti niin, että pitää etukäteen ilmoittaa, jos aikoo pistäytyä kylässä
Yksilölajeissa tilanne ei ole Mäkisen havaintojen mu- juha mieto helena takalo kaan niin selkeä kuin äkkiseltään voisi päätellä. . Minulle on aina ollut selvää, että elämässä pitää olla muutakin kuin urheilua. Opiskelu ja perheenperustaminen vaativat aina erikoisjärjestelyjä. Paljon riippuu tietysti lajin suosiosta. Mutta sellainen tuntuma minulla on, että pienet kaupungit ovat lisänneet osuuttaan, jos puhutaan mistä yksilölajien huiput nykyisin tulevat. Isoissa kasvukeskuksissa joukkuelajit jylläävät entistä vahvemmin. sylvi saimo eero mäntyranta kinen myöntää, että aivan pienimmiltä paikkakunnilta urheilun huipulle ponnistaminen käy koko ajan harvinaisemmaksi ilmiöksi. . Onneksi oppilaitos pystyi joustamaan ja lapsenhoito saatiin aina lähesten kanssa järjestettyä esimerkiksi leirien ajaksi. Marja-Liisa tunnustaa, että joutui aktiiviuransa aikana, osin oman tunnollisen luonteensa takia, tekemään työelämän suhteen varsin rohkean ratkaisun. . Pitää muistaa sellainenkin tosiasia, että maatalous koneellistuu koko ajan eikä siellä tehtävä työ anna enää samanlaista pohjaa urheilu-uralle kuin joskus takavuosina, Mäkinen toteaa. Massoja vaativien joukkuelajien keskit- tyminen isompiin kaupunkeihin on tietysti luonnollinen asia. Rautjärven kunta tarjosi minulle vuonna 1985 kuntohoitajan virkaa terveyskeskuksessa. Hitaammin kehittyvät eivät aina välttämättä saa edes kunnon mahdollisuutta yrittää huipulle vaan tippuvat syystä tai toisesta pelistä pois. Naisurheilijat joutuvat uransa aikana tekemään kompromisseja urheilun ja siviilielämän välillä yleensä miehiä enemmän. Moni kestävyysurheilua harrastava mies pystyi jo vuosikymmeniä sitten lasse viren antti kalliomäki hankkimaan pysyvän leipäpuun esimerkiksi Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksesta urheilu-uran juurikaan kärsimättä. Naisilla vastaavia mahdollisuuksia on ollut Suomen järjestelmässä vähemmän. Useista oman aikansa huippu-urheilijoista poiketen Marja-Liisa Kirvesniemi kouluttautui kuntohoitajan ammattiin jo uransa aikana. . 2017 29. Syitä dropout-ilmiöön eli kykyjen katoamiseen myös yksilölajien piiristä voi Mäkisen mukaan löytyä niinkin raadollisesta tekijästä kuin kovasta kilpailutilanteesta. . Olin kuitenkin juuri 7.7. Kasvukeskuksissa kilpailu on nuorimmista ikäluokista lähtien erittäin kovaa. Kyllähän asia niin on, että urheilu seuraa ja myötäilee muun yhteiskunnan kehitystä. Kun väki vähenee ja siirtyy kasvukeskuksiin, niin samalla pieniltä paikkakunnilta katoavat myös potentiaaliset urheilijat ja valmentajat, hän huomauttaa. Pitkään elänyt myytti maaseudun ja erityisesti maatalon tyttöjen ja poikien suotuisasta kasvualustasta urheilijan uralle on jäämässä historiaan.
tero pitkämäki 30 Heikki Saukkomaa/Lehtikuva 7.7.2017 Monika Skolimowska/Lehtikuva jari kurri jari litmanen aino-kaisa saarinen minna kauppi Pirjo Valjanen/Lehtikuva leo-pekka tähti Jami Aho/Lehtikuva Shutterstock 100 Maiju Torvinen Harri Kapustamäki/Lehtikuva mika häkkinen kaisa mäkäräinen teemu selänne
Silloin oikeastaan alettiin vasta enemmän kiinnittämään huomiota siihen, miltä urheilija oikeasti näyttää ulospäin. Minkälaisilla vaatteilla ja kengillä hän urheilee ja niin edelleen, Mäkinen pohtii. Vyöry on jatkunut samaa tahtia, kun suurten urheilutapahtumien tv-oikeuksien hinnat ovat kihahtaneet pilviin. Varsinainen vallankumous koettiin noin kymmenen vuotta sitten, kun sosiaalinen media tempaisi myös urheilijoiden persoonat ja imagonmuokkaajat uusien haasteiden ääreen. Vaikka supertähdet ovat entistä suurempia staroja myös some-maailmassa, on markkina tutkijan mielestä nyt paremmin auki myös uusille yrittäjille. . Tykkäsin kilpailla paljon varsinkin keväällä arvokisakauden jälkeen. Some onkin entistä tärkeämpi mahdollisuus ja väline niille urheilijoille, jotka ovat vasta nousemassa huipulle. Nuoremmat ihmiset ovat tietysti tottuneet someen ja osaavat sitä itsekin hyödyntää. Onhan se myöhemmin mietityttänyt, että teinkö oikean ratkaisun. Mutta toisaalta kunta on tukenut minun uraani muuten niin paljon, ettei asia ole sillä lailla jäänyt painamaan, aktiiviuransa jälkeen pitkään terveysalan yrittäjänä Simpeleellä toiminut Marja-Liisa muistelee. Mainetta ja mammonaa kertyi huipputason tekijöille jo 1980-luvulla, mutta hieman eri muodossa kuin vaikkapa tämän päivän ?latugladiaattoreille?. . Suuret tähdet harvemmin itse edes hoitavat omia päivityksiään. Meidän aikanamme jaettiin palkintoina enemmän käyttötavaraa. . Nykyään on hiihtäjille tarjolla maailmancupissa ja jopa Suomen cupissakin rahapalkintoja, mikä on tietysti hyvä asia. Nykyään on sosiaalinen media, jossa jokainen pystyy nimettömyyden suojassa julkaisemaan mitä sattuu. . n 7.7. Ajattelin silloin, että kyseessä olisi juuri sellainen palkkiovirka, joka varmasti aiheuttaa puhetta selän takana ja kieltäydyin ottamasta sitä vastaan. . Itsestä tuntuu ainakin näin jälkeenpäin, että paljolta olen säästynyt, kun sosiaalista mediaa ei vielä minun aktiiviaikoinani tunnettu, Kirvesniemi arvelee. Urheilijan, mediaympäristön ja kaupalli- suuden muuttunut suhde on mielenkiintoinen pohdinnan aihe myös alan asiantuntijoille. Erikoistutkija Jarmo Mäkisen mukaan pohjat medianäkyvyyden ja bisnesajattelun esiinmarssille luotiin jo varhaisella 1970-luvulla, kun arvokisat tuotiin kansalaisten koteihin uusien värivastaanottimien välityksellä. . Kun väki vähenee ja siirtyy kasvukeskuksiin, niin samalla pieniltä paikkakunnilta katoavat myös potentiaaliset urheilijat ja valmentajat. Marja-Liisa Kirvesniemi tunnettiin huippuvuosinaan maatalon tyttönä. Esimerkiksi pohjoisen kevätkiertueilla oli meille urheilijoille merkitystä myös taloudellisesti, Kirvesniemi kertoo. Tämän päivän aktiiviurheilijoiden edes- ottamukset niin areenoilla kuin niiden ulkopuolellakin ovat entistä helpommin kaiken kansan tavoitettavissa. Syy, tai ansio, on tietysti mediaympäristön, joka on muuttunut täydellisesti sitten Marja-Liisa Kirvesniemen huippuvuosien. Sankarin itsensä mielestä nykyhuippujen saama mediahuomio on välttämätöntä, mutta samalla huomattavasti vaikeammin hallittavissa kuin ennen. . Hän myöntää, että kotoa saatu tuki on ollut urheilu-uralla ehdottoman tärkeää. odottamassa perheen ensimmäistä lasta, enkä olisi pystynyt aloittamaan töitä pitkään aikaan. . Aiemmin lehtien toimittajat saattoivat kisan jälkeen tehdä omia tulkintojaan urheilijan sanomisista. 2017 31. Sieltä niitä uusia persoonia ja tarinoita syntyy
Naiset laajem- min mukaan puolustukseen. Maanpuolustus ILPO POHJOLA Ikä 55 vuotta Kotipaikka Liperi Kauppatieteiden tohtori Kehityspäällikkö, Joensuun Tiedepuisto Reserviläistoiminnassa vuodesta 1985 lähtien Maanpuolustus elää vahvassa nosteessa Ilpo Pohjola haluaa innostaa reserviläistoimintaan myös nuoria Teksti: Kari Kinnunen kuvat: reserviläisliitto Paikallisjoukkoja on vahvistettava. Hän iloitsee, kun vapaaehtoinen maanpuolustustyö elää nyt vahvassa nosteessa. 32 7.7.2017 Edellinen puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) ja hänen edeltäjänsä, muun muassa nykyinen kunniapuheenjohtaja, entinen kansanedustaja Mikko Pesälä (kesk.) ovat tehneet Pohjolan mukaan erinomaista työtä. Aktiivisuudellaan ja tunnettavuudellaan liitto haluaa lunastaa paikkansa merkittävänä maanpuolustusasioiden ja -tahdon edistäjänä. Ahkerasti uusi puheenjohtaja joutuukin reissaamaan. Pääosin Suomessa, useimmin Helsingissä, mutta myös Suomen kaksivuotinen puheenjohtajakausi 2016?2018 CISOR -järjestössä tuo matkapäiviä. CISOR on Euroopan reservinaliupseerijärjestöjen yhteistyöelin. Tuoreita tapaamisia Pohjolalla ja muulla liiton johdolla on viime viikkoina ollut muun muassa puolustusvoimien johdon ja eduskunnan puolustusvaliokunnan kanssa.. Nämä ovat tuoreita esimerkkejä maamme suurimman vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön, Reserviläisliiton kannanotoista. Reserviläisliitto onkin kansalaisten keskuudessa maanpuolustusjärjestöistä tunnetuin. Kaksi kolmesta suomalaisesta tietää tutkimusten mukaan liiton. Uutena puheenjohtajana tammikuussa aloittanut liperiläinen Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Ilpo Pohjola näkee, että aktiivisuus ja tunnettavuus ovat syntyneet pitkäjänteisen työn tuloksena. Puolustusvoimille lisärahaa ja suuremmat sodan ajan joukot
Ammunta, liikunta, maastotoiminta, veteraanityö, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ ovat liiton keskeisiä toimintatapoja. 7.7. Ehdotankin, että niiden toimintaan voisi hakea mallia vapaapalokuntien toiminnosta, jossa joukko saadaan jalkeille mieluummin minuuteissa kuin päivissä, hän tähdentää. Liitto pitää tärkeänä myös strategisesti tärkeiden maa-alueiden pysymistä kotimaisessa omistuksessa. Hän pitää erinomaisena tavoitetta valtion mahdollisuutta etuosto-oikeuteen tietyissä tilanteissa. Reserviläisille on Pohjolan mukaan tärkeää, että heille kyetään tarjoamaan riittävästi koulutusta, kertausharjoitusten lisäksi myös vapaaehtoista, jotta päästään nopeaan toimintavalmiuteen tarvittaessa. Myös paikallisjoukkojen määrää olisi tärkeää lisätä. ??Etteivät pienet vihreät miehet pääse yllättämään, hän kuvailee. Suotuisaksi kuvailee Pohjola nykyistä ilmapiiriä vapaaehtoisen maanpuolustustyön kannalta. ??Epävakaa maailmanpoliittinen tilanne synnyttää lisääntyvää tarvetta ja kiinnostusta toimintaamme kohtaan, Pohjola arvioi. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhteistyö toimii Pohjolan mielestä erinomaisesti. ??On helppoa tehdä hyvää yhteistyötä, kun tavoitteet ovat yhteisiä, hän toteaa. Oman järjestönsä haasteiksi Pohjola nostaa erityises- ti nuorten innostamisen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja muutenkin jäsenhankinnan kehittämisen, vaikka 37 000 jäsenen Reserviläisliiton jäsenmäärä on ollutkin trendinomaisesti kasvava. Reserviläisliiton toiminnan painopisteet liittyvät maanpuolustustaitojen kehittämiseen. Reserviläisliiton mielestä vapaaehtoistoimintaa ja paikallisjoukkojen toimintaa tulisi korostaa entisestään, Pohjola kertoo. Tuoreessa avauksessaan Ilpo Pohjola korostaa tarvetta vahvistaa sodan ajan joukkojemme vahvuutta niin, että paikallispataljoonien määrää lisätään kolmeen pataljoonaan maakuntaa kohti. ??Paikallispataljoonien määrän lisäämisen lisäksi niiden nopea kutsuminen saattaa olla kriisin lopputuloksen kannalta ratkaisevaa. RESERVILÄISLIITTO RY Jäsenmäärä 37 000 Maakunnallisia piirejä 18 Paikallisyhdistyksiä 340 Jäsenyys avoin kaikille Ilmapiiri vapaaehtoisen maanpuolustustyön kannalta on nyt suotuisa. On helppoa tehdä hyvää yhteistyötä, kun tavoitteet ovat yhteisiä. ??Puolustusvaliokunnan kanssa keskustelimme puolustuspoliittisesta selonteosta. 2017 33
Elämä Meksiko Syntymän ihme ja kuoleman arvoitus Eija Pulkkinen innostuu ihmisistä, ihmisten tavoista ja elämän suurista mysteereistä Teksti: Pirkko Wilén Kuvat: Kimmo Pulkkinen, Jari Laukkanen ?Haluatteko nähdä mummon??, kysyttiin Eija ja Kimmo Pulkkiselta, kun he vierailivat pienessä majassa Filippiinien pääsaaren Luzonin pohjoisosaa asuttavien ifugaojen kylässä. Totta kai suomalaiset vieraat halusivat tavata myös isoäidin. ??Sitten mummo otettiin esiin seinän vieressä olevasta puulaatikosta ja nostettiin pöydälle. Ne ovat aina kiinnostaneet toimittaja Eija Pulkkista, joka kiersi maailmaa pitkän diplomaattiuran tehneen puolisonsa mukana. ??Tansaniassa, Filippiineillä, Pakistanissa, Latinalaisessa Amerikassa... Vuosikymmenien varrella Pulkkinen kuuli tuhansia tarinoita ja osallistui lukemattomiin seremonioihin, joihin länsimaalaiset eivät koskaan löydä tietään. Osoittautui, että ihmiset toiveineen ja pelkoineen ovat kaikkialla samanlaisia. Monia yhtäläisyyksiä löytyi tavoistakin: vainajan silmät peitetään, että hän ei katseellaan valitsisi seuraavaa lähtijää, ovet, ikkunat tai uuninpellit avataan, että sielu pääsee vapaasti poistumaan. Keväällä ilmestyneessä kirjassaan Syn- tymän ja kuoleman kirja . Lopullisen hautapaikan hän saa vasta sitten, kun kukaan perheessä ei enää häntä muista. Syntymän ihme ja kuoleman arvoitus. Ne ovat askarruttaneet ihmisiä kaikkina aikoina. Muutaman vuoden kuluttua ensimmäisistä hautajaisista luut kaivetaan esiin, puhdistetaan, kääritään vainajaa varten kudottuun kankaaseen ja laitetaan laatikkoon, josta se otetaan mukaan kaikkiin juhliin. 34 7.7.2017 Mummo on mukana häissä, hautajaisissa, ristiäisissä ja syntymäpäivillä niin kauan kuin hänet muistetaan. Riittejä ja uskomuksia maailmalta hän vyöryttää lukijan eteen värikkäitä ja vauhdikkaita tarinoita.. Miten turvata uudelle ihmistaimelle mahdollisimman hyvä tulevaisuus. Kimmo poistui nopeasti ulos, mutta minä jäin istumaan, muistelee Eija Pulkkinen kotonaan Helsingin Unioninkadulla. Ifugaot hautaavat vainajansa kahteen kertaan. Mitä tapahtuu läheiselle sen jälkeen, kun hän on jättänyt tämän elämän? Hyvää onnea takaamaan ja pahoja voimia torjumaan esi-isät ovat kehittäneet erilaisia tapoja ja riittejä
paikka pöydän vastakkaisella puolella on tyhjä. ??Joka aamu toivotan hänelle hyvää huomenta ja joka ilta hyvää yötä. ??Me puhuimme tästäkin ennakkoon. Pulkkinen hymyili ja sanoi, että hän sitten vain vastailee harvemmin... 7.7. välillä aika uhkarohkeisiinkin . Kimmon . tai ?Pulkkisen?, kuten Eija hellästi sanoo . Kimmo-puoliso, jonka kanssa yhteistä elämänpolkua kuljettiin Imatran kouluvuosista alkaen, menehtyi alkuvuodesta 2016. Tarinat syntymän ja kuoleman riiteistä ovat Eijan, kuvat ovat Kimmon ottamia. Kirjan alkusanoissa Eija Pulkkinen paljastaa lukijalle, että häntä on erityisesti lohduttanut juuri filippiiniläisen ifugao-heimon uskomus, että vainaja ei koskaan kokonaan jätä omaisiaan, vaan pitää yhteyttä enteiden ja unien avulla. Yhteisen, pitkäaikaisen Suomen kodin keittiössä Eija Pulkkinen istuu omalla paikallaan. 2017 35. Meksiko Bolivia Kotona on paljon taidetta ja eksoottisia esineitä maailmalta. Arvokkain kaikista on sittenkin Molla-Maija, jonka Eija sai Kimmolta lukioaikana Imatralla. ihmiset toiveineen ja pelkoineen ovat Filippiinit kaikkialla samanlaisia. Peru Osa niistä on paikallisilta ihmisiltä kuultuja, mutta suurin osa pohjautuu Pulkkisten yhteisiin matkoihin ja Eijan omiin . retkiin. Kirjassa kerrotaan, miten Etelä-Amerikassa harras katolisuus sekoittuu esiisien uskoon ja Myanmarissa ollaan buddhalaisia ja samalla maailman taikauskoisimpia: kaiken aikaa tulkitaan enteitä ja kysytään neuvoa ennustajilta. Bhutanissa vastasyntynyt voidellaan voilla päästä varpaisiin, ja Pakistanissa poika puetaan tytön vaatteisiin pahan silmän hämäämiseksi. Perun Titicaca-järven alueella kiitetään äiti-maata hautaamalla talon perustuksen alle kukkia, koka-pensaan lehtiä, väkevää viinaa ja kuivunut laaman sikiö. Ensimmäiset tarinat syntymästä ja kuolemasta Eija Pulkkinen kuuli jo pikkutyttönä Imatralla. Lapsuudenkodin naapurissa asui vanha kupparimummo, joka mielellään kertoi syntymästä, kuolemasta ja kaikesta siinä välillä. ?Noista vuosista minuun tarttui tapa istuskella ihmisten kanssa kuunnellen heidän jutusteluaan enteistä, syntymän, kuoleman ja läpi elämän kulkevista oudoista tapahtumista?, hän kirjoittaa kirjansa alussa. Kirjan tekeminen on ollut myös surutyötä
Koulun jälkeen porukat hankkivat kalliit laitteet velaksi ja huomaavat, ettei pulaa olekaan oppaista vaan maksavista asiakkaista. Kärkkäisen Saimaa Fishing Travels vie asiakkaat kalastamaan huippuluokan välineillä. Kun siihen yhdistetään kappale kauneinta Suomea eli Saimaa kalastusympäristönä sekä ammattitaitoinen opastus, retken hinta henkilöä kohden on sitä luokkaa, ettei se sovi kaikkien kukkarolle. . Kukaan yrittäjä ei halua pettyneitä asiakkaita, siksi en vie venäläisiä epävarmaan lohenpyyntiin, vaan varmoille hauki-, kuha- tai ahvenapajille. Olen miettinyt, että halvoille retkille olisi kysyntää, mutta siitä olisi vaikeaa saada kannattavaa liiketoimintaa. Oman menestyksensä salaisuudek- si Kärkkäinen kertoo olleensa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ??Aloitin kiertämällä lähiseudun majoittajia ja tekemällä heidän kanssaan yhteistyösopimuksia. Silloin hyvä opas on nopeasti ja joustavasti käytettävissä. Pyydetään sen verran, kun päivälliselle tarvitaan. Sulan veden aikana Kärkkäinen kertoo elävänsä hetkessä kuten venäläiset. Kun ilma näyttää hyvältä, lomaileva venäläinen saa idean lähteä kalaan. Pienet ja isot lasketaan pois. Saatu saalis valmistetaan sitten kalastusretken päätteeksi päivälliseksi majoituspaikan keittiössä. Venäläisistä asiakkaista suurin ryhmä on ensimmäistä kertaa Suomessa matkustavat moskovalaiset. Venäjällä ei ole uistelukulttuuria ja uistelu on käytännössä ainoa tapa saada lohta, joka taas on venäläisten mielestä tavoitelluin saalis. Itänaapurimme ovat Kärkkäisen mukaan hyvin saaliskeskeisiä kalastajia. . Hän valmistaa myös suosittua Superlappo-tuotetta. Opastetut kalastusretket ovat vain osa Kärkkäisen liikevaihdosta. Kalassa ei ehditä olla kuin kolme?neljä tuntia. Kiinalaisille opastettu kalastusmatka on täynnä ihmettelyn aiheita uuden edessä. Moni ei ole koskaan virveliä nähnytkään. Kalastusoppaan työn rikkaus onkin asiakaskunnan erilaisuus sekä Saimaa. Vaikka Kärkkäinen on Saimaalla yli kahtenasatana päivänä vuodessa, hän kertoo aina nauttivansa sen kauneudesta. Parhaimpia ovat aamut ja illat.. Venäläinen matkailija ostaa hyvin mielellään paketin ?kaikilla mausteilla?. Hauki onkin yritykseni tärkein työkalu, Kärkkäinen naurahtaa. Venäläiset ovat usein ahneita kalastajia, mutta Kärkkäinen opettaa heille suomalaista valikoivaa kalastusta. Olen pyytänyt Saimaasta tuhansia haukia, joten tiedän sataprosenttisen varmat paikat. Elämä Toimistona Saimaa, työkaluna hauki Kiinalaiset ovat uusin tuttavuus Mika Kärkkäiselle, joka on 12 vuoden ajan järjestänyt opastettuja kalastusretkiä Saimaalle Teksti ja kuva: Päivi Vento Mikkelin Ristiinasta käsin kalastusmatkailuyrittäjänä toimiva Mika Kärkkäinen hymyilee kuvaillessaan yritystään: sen toimisto on Saimaa ja tärkein työkalu hauki. Toistakymmentä vuotta alalla toimineen Kärkkäisen suurin asiakasryhmä on venäläiset, suomalaiset tulevat hyvänä kakkosena. Yrittäjä ei pitäisi ihmeenä, jos kiinalaiset ohittaisivat kärkikaksikon lähivuosina. Kärkkäisen yrittäjän taival ei alkanut opastuksista, vaan hän toi markkinoille vuonna 2004 kala-aiheisia sääasemia sekä muita lahjatavaroita, joita hän valmisti yhden miehen yrityksessään. Suomalaiset asiakkaat taas suunnittelevat kalastusreissunsa. ??Kalastusmatkat toimivat hyvin asiakastapaamisina tai syntymäpäiväyllätyksinä. Kiinalaisille myydään tällä hetkellä pohjoismaakiertueita, joissa on tiukka aikataulu. Käsityöläisyys ei ole minun juttuni, koska et voi valmistaa ja myydä samaan aikaan. Lahjatavaroiden jälkeen Kärkkäinen kehitti vuonna 2008 oman versionsa täkyraksista. Hän sai tuotteelle patentin ja valmistaa niitä itse. Kalakannasta on pidettävä huolta. Kassavirtaa syntyy myös vene- ja mökkivuokrauksesta. ??Kyllä minulla sellaista bisnesajattelua on, mies myöntää ja kertoo heti perään etsivänsä koko ajan uusia kalastukseen liittyviä tuotteita yrityksensä valikoimiin. ??Esimerkiksi heittokalastusvenekalustossa olisi kehittämistä. 36 7.7.2017 Kalastusoppaita koulutetaan Suomessa Kärkkäisen mukaan ehkä jopa liikaa. ??Kalastusopastuksen ympärillä on hurja hypetys. Jälleenmyyjiä oli 200, mutta hommassa yksi asia tökki Kärkkäistä.
En vie venäläisiä epävarmaan lohenpyyntiin vaan varmoille haukiapajille. 7.7. 2017 37
Uurnille menisivät luultavasti innokkaimmin keskustalaiset, joille maakuntahallinnon aikaansaaminen on ollut rakas harrastus melkein sata vuotta. Ettei vain vaalien lykkäys olisi kepulaisten salajuoni? Kansanedustaja Ritva ?Kike. Lehtisen omituisiin työtehtäviin kuului ilmeisesti myös meedion tilaaminen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä lähtenyt Veera Ruoho kertoi IL-TV:n Sensuroimaton päivärinta -ohjelmassa, että Meren ja Lehtisen tapaukseen liittyi ennustajaeukko, joka vietti eduskunnassa useamman tunnin. Apollon tietäjä rohkenee arvata, että kristallipallo ei näyttänyt Leena Merelle sinistä tulevaisuutta, vaan kehotti pysymään perussuomalaisella tiellä. Ennustajaan sijoitetut eurot taisivat haukkua hintansa, sillä Meri on nykyisin eduskuntaryhmänsä johtaja. Soten aikataulu uhkaa venyä, kun eduskunnan perustusla- kivaliokunta veti raksit yli maakuntien sotelaitosten pakkoyhtiöittämiselle. Jos joku oikeasti ajaa uudistuksen ja maakuntavaalien siirtoa, siirron poliittiset vaikutukset kannattaisi pohtia ennalta. Mikäli maakuntavaalit pidetään alkuperäisen suunnitelman mukaan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen 38 7.7.2017 yhteydessä, äänestysprosentti nousee kohtalaisen korkealle. Se todennäköisesti hyödyttäisi eniten kokoomusta, joka uskoo olevansa vahvoilla presidentinvaaleissa. Jos maakuntavaalit pidettäisiin huhtikuussa, äänestysprosentti voi jäädä paljon alhaisemmaksi. Enää pari loikkaa, ja ennätys olisi plakkarissa!. Apollon Tietäjät Teksti: timo laaninen, samuli nissilä, pauliina pohjala Kristallipallo ei näyttänyt sinistä tulevaisuutta Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren edus- kunta-avustaja Petri Lehtinen teki taannoin esimiehestään rikosilmoituksen työpaikkakiusaamisen ja kunnianloukkauksen vuoksi. Elomaa tuli katumapäälle. Hän siirtyi pikaisesti takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään, josta hän hetkeä aikaisemmin oli loikannut Uusi vaihtoehto -ryhmään. Elomaa ei tempullaan kuitenkaan saa haltuunsa suomen-, maakunnan- eikä edes perheenennätystä. Elomaan isä Arvo Sainio (1921?1984) nimittäin teki kansanedustajana kuuluisan kolmiloikan. Hän siirtyi ensin SMP:stä SKYPiin, sitten takaisin SMP:hen ja vielä kerran SKYPiin. Paneeko Kike paremmaksi
Se nostaa esiin erityisesti kaksi kipukohtaa: maakunnan velvollisuuden yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä uuden valinnanvapausjärjestelmän käyttöönoton aikataulun. Valiokunnan näkemys on, että perustuslaki edellyttää myös maakunnalta mahdollisuutta tuottaa itse palveluja, jotta julkisella vallalla on tosiasialliset mahdollisuudet turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa. Työtä riittää soten parissa. Ministerinvaihdos antaa mahdollisuuden keskittyä nykyistä enemmän myös puolueen varapuheenjohtajan tehtäviin . Tämä on mahdollista, kun tahtoa löytyy. Käsissämme on merkittävä uudistus. Lainsäädännön ja sen toimeenpanon valmistelun tulee voida jatkua maakunnissa ja valtakunnallisesti. perhe- ja peruspalveluministeriksi nimitetään sovitun mukaisesti Annika Saarikko ja jatkan itse kansanedustajana. Nyt hallitus etsii keinot, jolla voidaan edetä toista polkua avoimuus ja läpinäkyvyys varmistaen. Toisaalta valinnanvapausjärjestelmä tulee ottaa käyttöön hallitusti ja niin, että uudistuksen voimaantuloa porrastetaan. Pallo on jälleen hallituksella. kentällä siis tavataan. Kesällä aion kuitenkin ennen kaikkea opetella taidon, josta olen jo pitkään haaveillut: muikun kalastuksen. Puheenvuoro Perustuslaki näytti soten jatkolle suunnan Eduskunnan perustusvaliokunta antoi viime viikol- la lausuntonsa koskien sote- ja maakuntauudistusta. Keskeinen viesti oli, että valiokunta pitää erittäin tärkeinä maakunta- ja sote-esityksen sekä valinnanvapauslakiesityksen tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden vahvistamisesta, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien edistämisestä sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantamisesta. Valiokunta pitää lausunnossaan tärkeänä niin ikään sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi sekä suhtautuu myönteisesti asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen. Perustusvaliokunta kuitenkin katsoo, että hallituksen esitys ei nykymuodossaan turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille yhdenvertaisesti. Olemme Annikan kanssa tähänkin asti toimineet koko hallituskauden työparina, joten sote-muutos ei vaihdoksesta häiriinny. Työ jatkuu hyvässä vuoropuhelussa eduskunnan kanssa. Oma roolini muuttuu ensi viikon maanantaina: 10.7. Nähtäväksi jää, miten Ahti antaa Saimaalla antimiaan. Hyvää kesää itse kullekin! Juha Rehula perhe- ja peruspalveluministeri 7.7. Myöskään valinnanvapauden toteuttamisen keinoja eli sote-keskuksia, suunhoidon yksikköjä, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia valiokunta ei pitänyt lausunnossaan ongelmallisina. Yhtiöittäminen ei ole välttämätöntä valinnanvapauden toteuttamiselle. Myös valinnanvapauden kokeiluja ja pilottihankkeita viedään eteenpäin. Reformiministeriryhmä on jo lähtenyt valmistelemaan tarvittavia korjauksia. 2017 39. Huolellisen lausuntoon perehtymisen jälkeen hallitus pyrkii antamaan viivytyksettä täydentävän esityksen, jolla havaitut muutostarpeet korjataan. On hyvä huomata, että perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan kyseenalaista hallituksen esityksen perusteita: maakunnallista järjestämistä, rahoitusmallia tai valinnanvapauden laajentamista
Mielipiteet Mikä on nuorisoliikkeen tehtävä tänään? Laihialla nuorisoseurantalon pihapiirissä Etelä-Pohjanmaalla vietettiin jokin aika sitten Santeri Alkion syntymän 155-vuotispäivää nuorisoseuraliikkeen aateisän patsaan valvovien silmien alla. Alkio oli nykypäivän sanoin monilahjakkuus, joka teki laihialaisesta maaperästä ponnistaen mittavan elämäntyön niin nuorisoseuramiehenä kuin poliitikkona, kirjailijana ja lehtimiehenä. Nuorisoseura-aate ja -liike oli hänen ensimmäinen ja ehkä rakkain toimintakenttänsä, kun ajatellaan hänen työtään yhteisön rakentamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla. Santeri Alkio oli sitä mieltä, että jokainen nuorisoseuraan liittynyt piti saada tuntemaan itsensä ?jäseneksi, jolla on jotain merkitystä?. Nuorisoseuroissa tähän tavoitteeseen pyrittiin monipuolisella toiminnalla: iltamilla, näytelmillä, puhetilaisuuksilla, kirjoittamalla, musiikkiharrastuksilla tai kilpailuilla. Toisenlaisia mielipiteitä väheksytään. Taloudelliset arvot ja työurien pidentäminen on tärkeämpää kuin mikään muu ja se ohjaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Ihmisten elämä on suorittamista ja normien täyttämistä ??säntäilyä paikasta toiseen. Tietoa ja sivistystä on meille tarjolla ylen määrin kouluissa ja nettiverkoissa, mutta varsinkin jälkimmäisen tiedonlähteen osalta voi kysyä, onko kaikki siellä oleva tieto totta? 40 7.7.2017 Alkion ajatukset nuorten ja kansan sivistämisestä, yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Hyvinvoinnista ja sivistyksestä huolimatta tuntuu siltä, että juurettomuus ja syrjäytyminen vain lisääntyvät ja tuovat ongelmia suomalaiseen yhteiskuntaan. Santeri Alkiolla oli tärkeä rooli ensin nykymuotoisen eduskunnan synnyssä, Suomen itsenäistymisessä sata vuotta sitten ja siinä, että maasta tuli tasavalta. On toivottavaa, että suomalaista yhteiskuntaa rakennettaisiin ja poliittisia päätöksiä tehtäisiin niin, että jokainen tässä maassa asuva voisi tuntea asuinseudullaan olevansa tasa-arvoinen yhteiskunnan jäsen, jolla ja jonka elämällä on merkitystä. Alkion ajatukset nuorten ja kansan sivistämisestä, yhdessä tekemisestä ja yhteisöllisyydestä ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Nuorisoseuroissa tätä työtä on tehty yli 136 vuotta, vaikka toiminnan tavat ja muodot ovat muuttuneet. Nuorisoseuroissa ovat ovet avoimena kai- kille. Ihmisillä on kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan mahdollisuus harrastaa sen piirissä monipuolisesti ??näytellä tai osallistua kansantanssiryhmä-, sirkus- tai leiritoimintaan, perhekerhoon tai kylän kehittämiseen. Seurojen talot eri puolilla maata ovat usein yhteisöjen sydämiä, jotka toimivat paitsi seurojen myös muiden yhdistysten ja erilaisten kokoontumisten ja juhlien pitopaikkoina. Ilman vapaaehtoisten nuorisoseuralaisten työtä monen pitäjän kulttuurielämä, vapaaajan toiminta ja kehitys olisi huomattavasti köyhempää. Alueellisesti ja valtakunnallisesti järjestö on kulttuurisen nuoriso- ja harrastustyön ohella osallistunut yhteiskuntavastuun kantamiseen muun muassa pakolaiskriisin aikaan. Nuorisoseurat tekevät aktiivisesti työtä niin jäsenistönsä kuin yhteisön hyväksi siten, että jokainen voi tuntea itsensä ?jäseneksi, jolla on merkitystä?. Tuomas Koivuniemi Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtaja Kauhajoki. Niiden tarkoitus on aktivoida jäseniä yhdessä oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja toveruuteen. Nuorisoseurojen synty oli osa kansallista heräämistä, joka oli käynnissä tuolloin Venäjään kuuluneessa Suomessa. Alkion mukaan nuorisoseurat olivat pienoisyhteiskuntia, joissa nuoriso voi oppia myöhemmin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Eriarvoisuus ja yksinäisyys ovat kasvussa. Nyt on paikallaan pohtia, mikä on nuorisoseuraliikkeen tehtävä tänään? Suomea sanotaan hyvinvointiyhteiskunnak- si, mutta onko se sitä? Monet ihmiset ??niin nuoret kuin perheelliset?. voivat pahoin. Kansan sivistäminen oli avain siihen, että suomalaiset voisivat ottaa kohtalon omiin käsiinsä ??itsenäistyä. Suomen Nuorisoseurat on järjestönä yli 136-vuotias ja Suomi on 100-vuotias
Myös miesten on haluttava saada lapsia. Myös elinkeinoelämän olisi hyvä tunnustaa, että perheissä tehtävä elämän uudistamistyö on perusedellytys sille, että EK on olemassa. Marjatta Rönkkö Kuopio Yle voisi katsoa peiliin Ylen toiminta on ollut tape- tilla liittyen pääministerin ja Ylen välisiin keskusteluihin. Niissä pääministeri on joutunut kovan arvostelun kohteeksi. Mielestäni olisi Ylellä peiliin katsomisen paikka. Hallitset toimistorutiinien lisäksi perinteiset ja sähköiset viestintäkanavat. Lisäksi hakijalla tulee olla valmiutta joustaviin työaikoihin, ilta- ja viikonlopputyöhön sekä tarvittaessa matkustamiseen omalla autolla. Työntekotyyliltäsi olet yhteistyökykyinen ja palveluhenkinen sekä valmis tarttumaan tehtäviin itsenäisesti. Eikö olisi nyt aika rakentaa eikä repiä. Jokainen maakunta joutuu ja saa tehdä toistensa kanssa yhteistyötä. Eteläsavolaisille on oleellisen tärkeää, että saamme kehittää maakuntaamme itse ja omista vahvuuksistamme käsin tehden yhteistyötä myös muiden maakuntien kanssa. Niina Kuuva keskustan puoluevaltuuston jäsen, keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mikkeli Hannu Tiusanen keskustan puoluehallituksen varajäsen, keskustan Kangasniemen kunnanvaltuustoryhmän puheenjohtaja Kangasniemi Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri toimii puolueen yli 180 paikallisyhdistyksen ja 30 kunnallisjärjestön poliittisen ja järjestöllisen toiminnan tukena Pohjois-Pohjanmaan alueella. Siksi että työmarkkinoilla oleminen vähentää naisen halua saada lapsia. Heidän ei tarvitsisi ajatella, et- tä heidän pitää tehdä jotakin muuta, tuottavampaa, työtä. Miksi. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Eikö Etelä-Savo mahdu vihreiden kartalle? Vihreiden tuore puheenjohtaja Touko Aalto linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta ei tarvitse aloittaa alusta, mutta alueiden määrä on rajattava kahteentoista. Jos puhetta lukee tarkasti, viitataan näillä alueilla maakuntiin . Onkin paikallaan kysyä, ovatko vihreiden eteläsavolaiset edustajat samaa mieltä uuden puheenjohtajansa kanssa? Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistyön alusta aloittaminen Etelä-Savossa tarkoittaisi meille sitä, että vuosia maakunnassa tehty valmistelu voidaan jälleen laittaa romukoppaan. Viranhaltijoiden, sote-kuntayhtymien henkilöstön, luottamushenkilöiden, sidosryhmien ja etenkin Essoten ja Sosterin hyvälle alulle saatettu yhteistyö voitaisiin todeta pääosin hukkaan heitetyksi ajaksi. Etelä-Savo on saanut valtakunnallisesti kii- tosta edistyksellisestä työstä työnjakokysymyksissä ja oman mallin rakentamisessa. Etelä-Savossa on kiinnostusta hakeutua myös valinnanvapauden kokeilualueeksi, mikä tarkoittaisi valinnanvapausmalliin siirtymistä muita alueita aiemmin. Työnjakoa ja parasta mallia on haettu myös maakuntien välisesti ns. Aika ikävää katsottavaa ja kuunneltavaa. Erkki Konttajärvi Pello On tärkeää tiedostaa, että niin kuntia kuin maakuntia on erilaisia ja erikokoisia. ei pelkästään sote-alueisiin. Usein poliitikkoa haastatellaan kuin rikollista. Se vaikuttaa eläkejärjestelmään. Olisi hyvä asia jos nuoret, hedelmällisessä iässä olevat naiset voisivat olla päätoimisessa perheenemännän ammatissa vähän sen mukaan, montako lasta he saavat. Piiritoimistomme sijaitsee Oulun ydinkeskustassa. Työntekijämme siirtyessä puoluetoimistolle Helsinkiin haemme Järjestösihteeriä määräaikaiseen työsuhteeseen 31.5.2019 saakka. Keskeiset työtehtäväsi ovat jäsenrekisterin ylläpito, yhteydenpito jäseniin ja jäsenyhdistyksiin, jäsenyyksiin liittyvät taloushallinnon tehtävät sekä monipuoliset viestintä- ja toimistotehtävät. Järjestösihteerimme osallistuu yhdessä toiminnanjohtajan kanssa myös vaali-, järjestö- ja tiedotustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Arvostamme tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä ihmissuhde- ja esiintymistaitoja sekä toimisto- ja taloushallintorutiininen ja viestintätehtävien edellyttämää tietoteknistä osaamista. Vaikutamme yhteiskunnallisiin asioihin keskustalaisen aatemaailman mukaisesti kunnallisella, maakunnallisella sekä valtakunnallisella tasolla. yhteistoiminta-alueen puitteissa. klo 10-13, 26.7 klo 10-13 ja 4.8. keskusta.?/Pohjois-Pohjanmaa. Ymmärrät, että pöydälläsi saattaa olla samaan aikaan useitakin tehtäviä, joista selviät erinomaisilla organisointi- ja priorisointitaidoillasi. Tarjoamme haasteita ja ainutlaatuisen näköalapaikan suomalaiseen politiikkaan sekä yhteiskuntaan uudistuvassa Keskustassa. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa osoitteeseen antti.ollikainen@keskusta.fi 6.8.2017 mennessä. Lisätietoja tehtävästä antaa piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen, 040 721 0311 ja piirin puheenjohtaja Matias Ojalehto 040 910 2901. Yhteydenotot 5.7. Syitä on monia. Eikä riitä, että nainen haluaa lapsia. Totisesti toivomme tämän näkemyksen jakamista myös oman maakuntamme vihreiltä. Syntyvyyttä täytyy lisätä Eräs syy työttömyyteen on, että molemmat sukupuolet pyrkivät olemaan työmarkkinoiden käytettävissä ja ihmisillä on vähän lapsia. Tämän ei uskota aiheuttavan työttömyyttä ja väestörakenteen muutokselta ummistetaan silmät. 12 maakuntaa tarkoittaisi käytännössä niitä maakuntia, joilla on laajimman päivystyksen sairaalat. Vihreät tiputtaisi kartalta siis Etelä-Savon maakunnan
seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesäkauden ajan Keilahallilla torstaisin klo 15-16. Keskustaveteraanit, Tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää Maskuun Ravintola Kiisan-Pirttiin (Kiisankuja) ke 26.7. Terveisin Jaana Viilo, tj 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Oppimisen ja työnteon rajoja pitää madaltaa. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 17 alkaen klo 21/22 asti. Klo 12 ruokailu, tarjolla lounas noutopöydästä. klo 18 piiritoimistolla Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Koulutus parantaa työllistymistä ainakin 60 vuoden ikään saakka. Todennäköisyys työllistyä ilman ammatil- lista koulutusta on huomattavan pieni. Ohjelma: klo 11 ilmoittautuminen, kesäkuulumiset ja samalla pidämme tikkakisat. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.?14.9. Omat makkarat ja juomiset mukaan. Tarjolla kahvetta ym. Luvassa mukavaa illanviettoa koko perheelle pelaten, uiden, saunoen, grillaten. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Peruskoulupapereilla todennäköisyys saada töitä on 17 prosenttia. Huolestuttavaa on se, että jokaisesta ikäluokasta joka kuudes jää pysyvästi ilman toi- Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 0509177000, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400539401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. klo 9-11. ?Valtiovallan tervehdyksen. Sosiaalinen viitekehys voi olla horjuva, kun työn kautta tulevat ihmissuhdeverkot jäävät muodostumatta. Oppisopimuskoulutus ja työn ohessa tehtävät näyttötutkinnot on saatava selkeäksi vaihtoehdoksi perinteisen ammattikoulun rinnalle. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. ?Omatoiminen opiskelu. Uusi opiskelijaelämä koittaa kuitenkin vain osalle peruskoulusta ja lukiosta valmistuneille. ovat monin paikoin peitesanoja vähille opetustunneille ja riittämättömälle opettaja?oppilaskontaktille. Ollaan yhteydessä. SATAKUNNAN KESKUSTA SuomiAreena 10.-14.7. Suomen suven tärkein ja suosituin yhteiskunnallinen tapahtuma järjestetään jo 12. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Maksu suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. kerran. Tuukka Liuhalle, puh. Erityisesti nuoret miehet ovat vaarassa jäädä pitkittyneeseen välitilaan, jossa tulevaisuus ei aukene. Jos töitä saa, on usein vaihtoehtona matalapalkkainen pätkätyö. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Opin sauna autuas aina Kesäkuulla on saatu ilmoituksia oppilai- toksista, kenelle hyväksyviä, kelle hylkääviä. Onnellisia kertomuksia on Facebook pullollaan. Motivaatio-ongelmiin ja periytyvään huono-osaisuuteen on otettava monialainen lähestymistapa: koulutuksen, sosiaalityön ja työelämäharjoittelun on toimittava yhdessä. Korkeaa työllisyysastetta ei saavuteta ilman osaamista. Antti Kivelä keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Lehti ilm. Sinikka puh. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon to klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Kuullaan myös muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojenjako Lopuksi juomme kakkukahvit.Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 15e/hlö. Nykymaailmassa alkaa olla melko vähän töitä ilman ammattitutkintoa oleville. Oman elämän rakentaminen käy hankalaksi, jos missään vaiheessa ei pääse työmarkkinoille. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. esittää ministeri Annika Saarikko. Kaarina, Ylimääräinen kokous Kaarinan Vesaiset ry 3.8. Sitovat ilmoittautumiset 20.7. perjantaisin. Asevelvollisuus vie käytännössä vuoden suurelta osalta miehiä, mutta senkään jälkeen opintopolku ei aukene kovin nopeasti. Koulutus antaa työtä pitkään, vuodet koulunpenkillä takaavat enemmän työvuosia. Niillä joilla on peruskoulun jälkeinen toisen asteen tutkinto, on keskimäärin kuusi vuotta pidempi työura kuin vain peruskoulun käyneillä. ja ?itseohjautuvuus. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Mitä tehdään juuri valmistuneelle rakennusinsinöörille, joka ei osaa lujuuslaskentaa? nessä Pertille (pertti.peltola@ tintti.net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Loimaa: KE Olavi Ala-Nissilän Olavinpäivän kahvit Loimaan torilla perjantaina 28.7. Piiritoimisto on avoinna myös kesäaikana, ota yhteyttä Grönlundin Anttiin. Raision Kesk. Melko vitkaan tosin heilläkin, sillä vain kolmasosa ylioppilaista jatkaa opintojaan heti toisen asteen koulutukseen. Sari puh. Ohjelmassa pääjohtaja Liisa Hyssälän ja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän alustukset. Reima ja pojat laulavat ja laulattavat. men- 42 7.7.2017 sen asteen koulutusta. 040 759 0509 tai pj. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustanaisten piiri. Esillä yhdistyminen Sauvon osaston kanssa. Pöytyä, Keskustan kesäilta Kyrön Maauimalassa, Ollilantie 12, pe 11.8. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Liput 37 euroa/kpl. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p. 040-556 7262 tai kristiina. maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaa, Kurun Keskusta: Tervetuloa evästämään kaupungin luottamushenkilöitä ja maakuntavaaliehdokasehdokkaita Kurun markkinoille la 22.7.2017. Pirkanmaalaisissa Keskustajär- jestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www. pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. p. Alkiolaisen aat- teen pitää näkyä käytännön politiikassa. Koulutus kaikilla tasoilla ja elämänmittaisena polkuna on syytä nostaa tärkeimmäksi teemaksi tulevina vuosina. Koulutuksen laatuun on kiinnitettävä huomiota. klo 11 alkaen. Tiedustelut tmj. Perheen perustaminen viivästyy, ongelmat kasautuvat. Keskusta on sivistysliike. Tervetuloa koko perheen voimin! Paikalla myös valtuutetut ja muita silmää tekeviä. Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tj Juha IsoAho puh. Alle 30-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömistä työllistyy vuoden kuluessa yli puolet
Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Kahvitarjoilu alk. Tarjalta, tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044978 3929. Satakunnan Keskustanaiset. Päivä muistiin kalenteriin; tarkemmat tiedot myöhemmin. Kymenlaakso Kouvola, Ahvio-Länsi-Muhniemen py. Kaikille avoin Kuovinkosken kalakeisari 2017-ONKIKILPAILU Kuovinkalliolla Ahviossa ma 24.7.2017 klo 18. Laiva lähtee Jyväskylän satamasta klo 17.00 ja palaa satamaan klo 20.30. Rutalahden Letkaliiteri (Koskelantie 56, 41710 Rutalahti), paikalla ke. Anne Kalmari Vaajakosken kohinat, la 5.8. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. RISTEILY, Maakunta-ja presidentinvaaliristeily 14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Piiristä bussikuljetus, A2 135. Keskustelua innoittaa Petri Tammisen Suomen historia. Ristiinan py Ristiinan markkinoilla pe 21.7. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Keskusta näkyy ja kuuluu myös kesällä! Ohessa listaus piiritoimistolle ilmoitetuista kesätapahtumista joissa Keskusta on joko mukana tai itse tapahtuman järjestäjänä. Katja Koivukoski 040 533 8160. Piiritoimisto on kesälaitumilla 22.6-6.8. välisen ajan. /henk ja B2 125?/henk. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Salaattibuffetin ja revyyesityksen hinta on 30 euroa. Paikalla Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Päijänteen palvipäivät, la 8.7. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linjaautoliike S.Kosonen Oy. Hinta 27 566,- Hinta alv 0 % + toimituskulut. Itä-Savo Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Saunailta pe 18.8. Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tj. Tapahtumia on varmasti muitakin, joten kannattaakin seurata paikallislehtien ilmoituksia, kesälläkin. Piiri, kesätapahtuma su 9.7. Luvassa on mukavaa yhdessäoloa ja pientä iltapalaa virkistävine juomineen. klo 18 valtuustosalissa. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri järjestää keskustaväen yhteisen tapahtuman Ms Suomen Suvi laivalla 1.9. Tässä on erinomainen tilaisuus esimerkiksi maakuntavaaliehdokkuutta harkitseville lähteä mukaan keskustelemaan kansalaisten kanssa päivän politiikkaa ja tuoda keskustalaista aatemaailmaa tietoisuuteen! SuomiAreena -päivystykset Puolueet päivystävät yhteisellä teltalla seuraavasti: ma klo 9-17, ti klo 10-17 ke klo 10-17 to klo 10-17 pe klo 10-15 Keskustan pöytäpaikalla on vielä tilaa. Päästötön . Elina Suoranta p. 040 721 0636. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Tilaisuuden juontaa ja musiikista vastaa Mikko Alatalo. 0107684739 Mikko Kontio p. 0443122982. Sen jälkeen klo 17 on Café Ratsulassa tilaisuus liittyen Jaana Villasen Finnwalk-kävelytempaukseen. ovat mukana mm. klo 18 alkaen. 0107684915 www.hankk?a.fi 7.7. Aloitamme yhteisellä ruokailu- ja tutustumishetkellä klo 17 ja siirrymme sitten teatteri-iltaan klo 19 alkaen (kesto 2 x 45 min). kesällä sähköpostilla pirjo.matikainen@keskusta.fi. Karjala Kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla sunnuntaina 30.7. Tapaa paikallisia päättäjiä, ja klo 11-12 ke Hanna Kosonen ja ministeri Jari Leppä. Saammeko esitellä: UUSI HILJAINEN JA PÄÄSTÖTÖN AVANT E5! . Laivalla on mukana keskustanaisten uusi puheenjohtaja Ulla Parviainen, mahdollisuuksien mukaan Keskustan Keski-Suomen piirihallituksen edustajat, omat kansanedustajamme ja lisänä yllätysohjelmaa sekä arpajaiset. 18.30 esitykseen ?Kirkkoväärtin kolmas kortti?. Jyväskylän kävelykatu. Keskustan teltta Keuruun Markkinoilla la 15.7. Varaa omasi viim. Ti 1.8. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: Myynti Kempele: Timo Hiltunen p. Toni Viljamaa p. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Ilmoittautuminen viimeistään 28.7. Riistakatu 15 Iisalmi. Avoinna klo 9-15. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Käyttökustannuksiltaan edullinen . Korpilahden satamassa. Kahvit kävelykadulla, ke 12.7. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. klo 11 alkaen, Tupaswilla ja Kanavateatteri. mennessä Tarjalta, tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044 978 3929. Satakunnan Keskustanaiset. Risteily alkaa ruokailulla ja sitä varten varaa mukaan 10 euron omavastuuosuusraha. Perheenjäsenet ovat tervetulleita mukaan laivamatkalle. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. aamiaisen, buffet -illallisen ja matkan. ikivihreät Eini ja Danny. sis. Sarja -aikuisille, osallistumismaksu 5?, -nuorille ei osallistumismaksua. Retken aikana vierailemme mm. klo 16 . Tilaisuudet ovat kaikille kävijöille avoimia ja ilmaisia. Haastamme Keskustan Anjalan osaston mukaan . Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Ilmoittaudu pikaisesti piiritoimistolle, jos haluat mukaan kesän tärkeimpään tapahtumaan! SuomiAreena -päivän voit kruunata rennosti jazzailemalla! Satakunnan Keskustanaiset päivystävät SuomiAreenan kansalaistorilla to 13.7. Lähes äänetön Uusi Avant e5 -malli vastaa kokoluokalta ja tekniikaltaan Avant 500-sarjaa, ja se on saatavilla nyt Hankk?an konemyymälöistä ympäri Suomen. . klo 16.15 kahvila-ravintola Greeneri Mikkelipuisto, Pursialankatu 5. ja alle 6v 95? sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. 2017 43. Kaija Väänänen. Keskustanuorten tmj. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. SuomiAreenalla keskustellaan suomalaisesta yhteiskunnasta rennosti kesäisissä tunnelmissa. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Piiritoimisto on suljettu 22.6.?6.8. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. Tänne kannattaa lähteä! Puolueet ovat yhdessä teltalla tällä kerralla erinomaisella paikalla Porin torilla. klo 11-16. Akkukäyttöinen Kauan odotettu Avantin akkukäyttöinen kuormaaja on viimein täällä! . Yhteensopiva erittäin kattavan Avant-työlaitevalikoiman kanssa Kysy lisää lähimmältä konemyyjältäsi! Kysy lisää lähimmältä konemyyjältäsi! Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Revyyssä ?Hitti soikoon. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Laitteen ominaisuudet kattavat useimpien sairausryhmien erityistarpeet. Shoprider®- malliston laajat ominaisuudet tarjoavat optimaalisen mallin aina kevyistä mukana kuljetettavista malleista pitkiin matkoihin ja maastosuorituksiin soveltuviin malleihin. Kaikki mallit ovat helppokäyttöisiä, luotettavia, ja ne soveltuvat hyvin suomalaisiin sääolosuhteisiin. Kuluttajaneuvontamme arkisin klo 9.00-10.00 (06) 456 1256 myynti 0500 0500 567104 myynti 567104 www.potkupyörä.fi Muuramen paikallisyhdistyksen Yleinen kokous ke 9.8. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 18, juhla alkaa klo 19. Juhlapuhujana ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, presidenttiehdokas Matti Vanhanen. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. Jaana yhteistyökumppaneineen kertoo kävelystä ja Naisten Pankin edustaja heidän toiminnastaan kehitysmaiden naisten hyväksi. Varaa paikkasi 15.7. Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk. 12.7. Kokoonnumme taukokatoksella Kuovinkalliontie 141. Lipun hinta on 15 e (sis. väliaikakahvin). Tarjoilua, vapaa pääsy. Satakunnan Keskustanaiset. Niko Pesola 044 754 6676 sekä Vesaisten tj. yhteiskunnallista keskustelua rennossa markkinatunnelmassa. Koko Suomi siirtyy silloin Satakuntaan ja media seuraa tapahtumaa tiiviisti. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 10-17. Kalmarin Unionin kesäjuhla, pe 4.8. suuntaamme Euran Sieravuoreen. Villa Etelärannassa Porissa. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Porissa. Makkaraa myytävänä ja mehua tarjolla. Aurinkoista kesää! Liikkumisen apuvälineet Potkupeli apuajoneuvot Neljäpyöräinen sähköskootteri Shoprider®-apuajoneuvo itsenäisen, omatoimisen liikkumisen apuvälineenä parantaa korvaamattomalla tavalla elämänlaatua sekä mahdollisuutta osallistua päivittäisiin askareisiin ja harrastuksiin. Paikalle odotetaan ministereitämme ja kansanedustajiamme. Paikalla myös vaalipiirin kansanedustajia. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina MaukonenKärkkäinen p. mennessä allekirjoittaneelle. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 12.7. Lähde Ahlaisten kesäteatteriin (Ahlaisten nuorisotilan piha, Nahkurinkuja 2, Ahlainen, Pori) su 16.7. Vaajakosken Naissaaressa, markkinatorilla. piirin tj Kimmo Valta p
kisat 1999, 5. Ne tapahtuivat Euroopassa 1974 ja 1989. Ensimmäistä kutsuttiin neilikkavallankumoukseksi ja toista samettivallankumoukseksi. Mitä ovat karhusiilikäs, isomittari ja keisarinviitta? 7. Sen asukasmäärä on 23 miljoonaa, siitä tuli Iso-Britannian siirtomaa 5 8 3 1 6 3 8 4 3 1 8 7 9 5 9 2 9 8 7 5 1 2 4 6 3 3 1 2 4 6 9 5 8 7 6 5 9 1 7 3 2 4 8 8 4 7 8 9 8 3 1 2 9 4 6 7 5 6 2 7 4 6 8 5 9 3 1 5 9 6 7 2 8 3 1 4 3 1 1 4 8 7 2 3 9 4 1 8 5 6 1 4 8 3 5 6 7 2 9 6 44 ? 3 2 6 7 5 4 1 8 9 5 2 ??? 4 6 1 5 3 3 8 2 7 4 2 9 7 9 2 4 11 5 6 3 8 3 8 41 3 4 7 6 9 9 2 81 7 5 6 9 2 21 5 5 5 3 5 77 9 8 4 61 8 1 7 6 1 2 9 7 9 5 2 8 4 3 8 6 5 6 3 9 4 4 2 8 3 6 71 81 7 41 4 3 4 2 7 5 5 3 1 8 9 6 7 3 6 9 8 4 4 7 1 5 6 2 4 6 5 8 3 7 1 9 2 9 8 7 5 1 2 4 6 3 3 1 2 4 6 9 5 8 7 6 5 9 1 7 3 2 4 8 1 4 8 3 5 6 7 2 9 7 2 3 9 4 1 8 5 6 8 3 1 2 9 4 6 7 5 2 7 4 6 8 5 9 3 1 5 9 6 7 2 8 3 1 4. Leivonmäellä, Keski-Suomessa, järjestetään 22. Pikkarainen) nykyinen kotikaupunki. Nimensä se on saanut laulaja-säveltäjä Irwin Goodmanista. 3. Kuinka paljon brittejä asuu muissa EUmaissa? 6. Missä maissa ja mitä? 10. Missä Suomen kaupungissa sijaitsee 2014 avattu ostoskeskus Goodman. Mikä maa. Mikä on laji: suosähly, suosulkapallo vai suouppopallo? 6 1 5 3 8 2 7 4 9 7 9 2 4 1 5 6 3 8 8 4 3 7 6 9 2 1 5 9 3 4 6 7 8 5 2 1 2 5 6 1 9 4 3 8 7 1 7 8 2 5 3 9 6 4 5 8 1 9 2 6 4 7 3 4 2 7 5 3 1 8 9 6 4 6 5 8 3 7 1 9 2 3 6 9 8 4 7 1 5 2 2 7.7.2017 Vastaukset: 1) Oulussa, Päivi Laajala, 2) noin 1,3 miljoonaa, 3) Kela eli Kansaneläkelaitos, 4) samettivallankumous Tshekkoslovakian veretön irtautuminen kommunistihallinnosta loppuvuonna 1989, neilikkavallankumous 1974 nuorten portugalilaisten upseerien sotilasvallankaappaus, joka kaatoi valtaa pitäneen oikeistojuntan, 5) Australia, 6) yleisimpiä Suomessa esiintyviä perhosia, 7) seitsenpistepirkko (nimi tulee siitä, että sen punaisissa peitinsiivissä on 7 mustaa täplää), 8) Hämeenlinna, 9) Monaco, ruhtinaskunta; valuutta euro, 10) suosähly, ens. Australia, Kanada vai UusiSeelanti? 2. Mikä on formulakuski Valtteri Bottasin ja hänen vaimonsa Emilian (o.s. Missä seuraavissa kaupungeista on nainen kaupunginjohtajana tai pormestarina? Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä ja Oulu. 1788, sen pisin joki on Murray-Darling ja sen valtionpäämies on edelleen kuningatar Elisabeth II. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 21.7.2017 Shutterstock 6 1 9 4 5 8 2 6 4 6 2 8 9 5 8 3 6 3 4 3 1 8 7 9 Tietotesti Mikä leppäkerttu on Suomen kansallishyönteinen? 1. Tällä hetkellä Englannissa asuu noin 3 miljoonaa muiden EU-maiden kansalaista. heinäkuuta jo yhdeksännentoista kerran SM-kisat. Brexit-neuvotteluja odotellessa pohditaan, miten käy Englannissa nyt asuville EUkansalaisille ja miten EU:ssa asuville briteille. Mikä leppäkerttu on Suomen kansallishyönteinen? 8. Mikä 1937 perustettu valtion laitos: työntekijöitä on noin 6000, 310 toimipistettä ympäri maan, toimiala sosiaaliturva, nykyinen pääjohtaja Elli Aaltonen? 9. Ja mikä on tuon maan rahayksikkö? 4
(02) 721 7700, SALO Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville www.fusti.? www.auto-lehtinen.? www.avominne.fi Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet NYT MYÖS ÄÄNIKIRJANA! 7.7. 010 239 0200, TAMPERE Puh. 2017 45. Käytetyt varaosat - takuulla! HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI - RIIHIMÄKI - TAMPERE - KUOPIO - KOKKOLA - OULU Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! Henkilöautot Henkilö-, paketti- ja maastoautot MINNESOTA-MALLISTA HOITOA PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE Puh
Hei, vähän nostetta siiven alle toimittajat! Kirjoittaja on kirjailija, esseisti ja kolumnisti.. Siitä, kun rakastettu johtajamme teki hävittäjällään surmansilmukan Turun yllä, pudottautui laskuvarjolla Kesärantaan, poltti saunanpesässä vihollisen piirustukset ja pelasti kansakunnan tulevaisuuden. Muutama kokeilija on 46 7.7.2017 mennyt erämaahan, tullut 40 päivän päästä takaisin ja huomannut, ettei mitään ole tapahtunut. Neuvostoliitossa puimuririvistöt etenivät Ukrainan vehnäpellossa, neitoset lauloivat haravat olkapäällä partisaanilauluja. Onhan näitä nähty, diktatuurien hyviä uutisia. Miksei tämäkään lehti ottanut enempää irti viime viikkojen James Bond -luokan uutisesta. Kiinassa uutisten loppukevennyksenä näytettiin paloja huomisista vielä paremmista uutisista. En tarkoita tätä. Rautalammilta on löydetty 34 miljardin arvosta sen nimistä maametallia. Tämä oli tasapainoinen uutinen, mutta se ei tule jäämään siihen. Kohta lapiollinen skandiumia tuodaan oikeuden eteen ja Kaarlo Tuori syyttää kivikasaa terroristisesta luonnon tuhoamisen valmistelusta ja siitä, että se perustuslain tasa-arvopykälän vastaisesti on keskittynyt vain Rautalammin kallioon. Toinen tasapainoinen uutinen, jota odotan, on yksinkertainen. Syynä oli nyt koston voitonriemu: siitähän saitte, valtamedian rosvot, totuus paljastui. Vähitellen ymmärsin, ettei vikana ollut vain median sisältö, vaan sen liian kiihdyttävä rooli elämässäni. Se kuuluu: sote on valmis ja toimii hyvin. Sitä ennen en lue sote-uutisia, koska ne eivät ole uutisia. Vanhan liiton uutisten lukijana ehdotan lisäksi, että jutun lopussa saisi olla lyhyt johtajan ylistys. Saat pitää työpaikkasi, jos keksit epäonnistumisia ja virheitä. En sitäkään, että luopuisimme kokonaan uutisten seuraamisesta. Lyhyesti sanottuna saat palkkasi minun paksusuoleni kouristumisesta. Kuulen vastalauseen. Kun luin samanmielisiä uutisia, vatsani kouristui taas. Lisäsin lehtiä, otin mukaan somen ja oikean median. Ei auttanut. vieraskolumni matti mäkelä Pitäisikö vain hyvistä uutisista maksaa palkkaa? Joka aamu uutisia lukiessani paksusuoleni kouristuu vi- hasta ja katkeruudesta käsivarren paksuisesta torvesta lyijykynän kokoiseksi pilliksi. Kouristelu on pahimmillaan valtamediaa lukiessa. Tällainen ekstremismi auttaa uutisten tärkeyden skaalaamista, mutta en halua ruveta kokopäiväamissiksi. Tarkoitan tasapainoa ja otan kaksi esimerkkiä. Ensin tämä skandium. Olin hirttänyt paksusuoleni median köyteen. Mitä tehdä median aiheuttamille, helposti kroonistuville sairauksille? Alun otsikko ei ole niin naiivi, kuin äkkipäätä saattaisi ajatella. Nythän esimerkiksi valtamediassa palkkaa maksetaan vain huonoista uutisista. Ajattelin, että monipuolinen valikoima pelastaisi tilanteen
On ollut puhetta, kun on sattumalta torilla nähty, että vuoden 2018 kesällä mennään tunniksi hikoilemaan siihen bensiksen pihalle, 50-vuotisjuhlan merkeissä. Syksyllä monet jatkoivat lukioon, käväisin hakemassa potkut viereisen kaupungin lukiosta. Alkoi sitten elämä. Olinko koulukiusaaja? Menimme kesäksi Eeron kanssa Essolle bensapojiksi. Oli aika paljon muuta hoitamista. Nimi siksi, että tykkäsimme luokanvalvoja Jouko Rissasta. Sisään kaiverrettiin sovittu luokkakokouksen päivämäärä, 7.7.77. Chaplin muutti Australiaan. Lissu tarjoili seurueellemme kerran Finnjetillä. Talossa vakiintuneen tavan mukaan Nenonen viettää tunnit käytävässä. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 7.7. Aiheesta on teh- Olinko koulukiusaaja? ty muutama hyvä biisi ja jokunen ei niin hyvä elokuva. Mitä meistä tuli? Tässä iässä katsoo ensimmäisenä kuolleet. Ei sentään käytetty roomalaista vitosta. Timistä tuli sosiaalityöntekijä, luokkakuvan takana hänet mainitaan myös kuminaamaksi. Sitten katsoo ketä on paikkakunnalla. Lisäkseni vain viisi. Aukki on mennyt kimppaan Tommin kanssa. Olin jäänyt luokalle vuotta aikaisemmin ja integroitunut jo uuteen luokkaan. Jukka ja Esu, kepeät mullat. He puuttuvat tarkoituksella kuvasta, olivat muka niin paljon aikuisempia, että ei kakaroiden kanssa samaan kuvaan. Kuitti oli joskus Helsingissä sairaalassa. Vuosi oli joskus paljon. Tunnen piston sydämessäni, olen kutsunut erikokoisia sisaruksia nimillä Tupla ja Kuitti. En voisi muuttaa sinne. Pakina Jouksan jengi Yhteislyseon viides cee teetti 1968 luokkasormuksen, jossa luki Jouksan 5C jengi. Päivin näin juuri lauantaina sattumalta Ärrällä, asuu kuulemma Loviisassa. Timiltä sain pari vuotta sitten terveisiä Sisuradion kautta Ruotsista, se oli joku ohjelma, johon haastettiin mukaan, heittivät palloa ympäri maailmaa. Kukaan ei imitoi sian vinkumista paremmin. On siellä diplomi-insinööriä ja herraa monenlaista. Entiset luokkakaverini Tommi, Reko, Haage ja Matsu tuplasivat vuoden jälkeeni. 2017 47. Siis ikuisuuksien päästä tavattaisiin. Ei sitä kokousta kukaan koskaan järjestänyt. Joku soitteli minulle alkukesästä 1977, että kun sinä olet jäänyt sinne, niin hoida. Tänään on 40 vuotta siitä, kun piti kokoontua. Kaivoin luokkakuvan, elämä on mennyt. Vasta nyt älysin, että menin naimisiin kuukautta ennen kuin Jouksan jengistä kukaan sai valkolakin. Lyseo on nykyisin asuintalo
Polkupyöräpaikka: 8 ?. Paluu klo 16.30. Aikuiset: 60 ?. + majakan sisäänpääsymaksu 8 ?. Alle 4-v. Alle 4-v. Alle 4-v. Risteilypäivät 2017: 18.7., 29.7., 5.8., 12.8., 26.8. Lähdöt Hangon Itäsatamasta klo 17.00, paluu klo 20.30. Aikuiset: 37 ?. (08) 270 7200, (02) 762 6200 www.naturcom.fi . Risteilyt päivittäin Hangon Itäsatamasta. Lähtö Bengtskäriin klo 11.00. myynti@marinelines.? 0400 536 930 0400 689 387 Ryhmät: 0400 675 295 Lajinsa parhaat: LEGATO-syysrypsi CORTES-syysrapsi Örön, Bengtskärin ja Russarön risteilyt Örön. Lapset (4-14): 30 ? (yhdensuuntainen matka 20 ?). lapset ilmaiseksi. Russarö. Paluu n. klo 18.30. Aikuiset: 75 . lapset sekä sotaveteraanit ilmaiseksi. Bengtskärin. lapset sekä sotaveteraanit ilmaiseksi. Varaukset ja lisätiedot: www.marinelines.fi 92400 Ruukki, Puh. Lapset (4-14): 27 ?. (yhdensuuntainen matka 40 ?). Risteilyt joka sunnuntai aina 27.8 asti. Lähdöt Hangon Itäsatamasta klo 10.00. Lapset (4-14) 20