Suomenmaa 07.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 KYLÄKOULU ON TURVALLINEN PAIKKA. s. s. 1 ? Työnhakijat juuttuvat jonoihin Työttömyyteen pitää puuttua nopeasti ja jämerästi, Markku Lehto sanoo s. 3 KESKIVIIKKO 7.8.2013 N:o 88 . 6 414880 073513 SUOMEEN TARVITAAN UUTTA TYÖTÄ s. s. 8 Kansanedustaja Ari Torniaisen mielestä fyysinen työ ansaitsisi suuremman arvostuksen myös nyky-yhteiskunnassa. 4 Kekkonen kiinnostaa Luontomatkailu voi hyvin Raakaa työtä tarvitaan Urho Kekkonen kiinnostaa nuoriakin tutkijoita, tietää Niinikoskella sijaitsevan Kekkosarkiston johtaja Pekka Lähteenkorva. 10. s. Olli Help esittelee yhtä hitiksi nousseista lintupeleistä. 6 Toiminnallisuutta painotetaan Liminganlahden luontokeskuksessa
Toisinajattelu vaatii rohkeutta, mutta se kannattaa. T ärkein ja nopeimmin vaikuttava tehtävä hallituksella on kätilöidä maltillinen, pitkäaikainen ja mahdollisimman laajapohjainen tulosopimus. Vantaalainen kansanedustaja Antti Lindtman näyttää kasvaneen monen demarikellokkaan silmissä haastajan mittoihin. Sipilän kanssa mustikassa Vaikka Lindtman onkin hyvä suustaan, hänen nopea nousunsa puheenjohtajakandidaatiksi kertoo myös demareiden kaaderiongelmista. Aikaisemmin hän oli jo istunut lukuisissa hallituksissa ja eduskunnassakin parikymmentä vuotta. TURUSSA 1980 suuret ikäluokat äänestivät 16 vuotta hallinneen Virolaisen sivuun. Kuva: Kimmo Haimi Keskustan ehdottama miljardiluokan kasvurahasto uuden tytön luomiseksi alkaa saada kannatusta myös muiden puolueiden riveissä. Tosi on, että ne eivät äänestä. Vientiteollisuutemme kuihtuu. Tilastot tukevat uutisotsikoita. Vain valtiovalta voi luoda puitteet sellaiselle yritystoiminnalle, joka auttaa meitä nyt. Neljännes Ylen A-studion haastattelemista SDP:n piirijohtajista ja puoluevaltuutetuista on jo nyt sitä mieltä, että Urpilainen on vaihdettava ensi puoluekokouksessa, neljännes ihmettelee vielä epätietoisena, ja enää puolet tukee Urpilaisen jatkoa. Huonolta näyttää Urpilaisen kannalta, jos vain puolet keskeisistä puoluevaikuttajista tukee, vaikka puoluekokoukseen on aikaa jäljellä vielä lähes vuosi. Puheenjohtajavaihdos tuntuu helpolta lääkkeeltä, jos vaihtajilla on ehdottaa uusi tilalle. Sitä todistaa, että hallituksessa on mukana takavuosien tärkein ay-vaikuttaja Lauri Ihalainen (sd.) ja että hallituksen alkuperäisestä elinkeinoministeristä Jyri Häkämiehestä (kok.) tuli viime vuonna työnantajajärjestön toimitusjohtaja. Arvoitus on, miksi hallitus ei ole tätä osaamistaan hyödyntänyt. Mutta julmat numerot osoittavat kyllästymisen isänmaan nykymenoon. Uudemman Suomen odotus kytee. Laskeva kehitys on pysäytettävä, ja suomalainen taloudellinen toimeliaisuus käännettävä taas nousuun. Ahon seuraajat Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi saivat tuta pääministeriyden riemun, Vanhanen peräti seitsemän vuotta. KESKUSTAN Rovaniemen kokous äänesti puheenjohtajasta 2012. Puolueen kokenein kaarti kilvoitteli paikasta, mutta väki asetti nuijan varteen ensi kauden kansanedustajan, viisikymppisen Juha Sipilän. Nyt seurataan galluppeja. Ja gallupeja julkaistaan yhtenään. Huonolta näyttää. KESKUSTASSA kehutaan mieluusti, että sen puoluekokous osaa tehdä äänestämällä eteviä valintoja. Sotien jälkeen maalaisliitto-keskustan puoluekokous on vain kaksi kertaa äänestänyt istuvan puheenjohtajan kumoon. Lindtmanin näytöt kun ovat toistaiseksi hyvin vähäiset. Ehkä hänen paras suosituksensa onkin, että häntä pidetään demarien vahvan miehen Eero Heinäluoman aseenkantajana. Saa nähdä, miten Urpilainen aikoo asemastaan taistella. Kohta julkistetaan valtiovarainministeriön budjettiesitys. teollisuus ja rakentaminen . Tilastokeskuksen uusimman katsauksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui edelleen toukokuussa. pieneni taas jyrkästi, peräti viisi prosenttia. Tässä on hallituksen budjettiriihen keskeinen tehtävä. Suunnanmuutos parantaisi kauppatasetta ja olisi ympäristön kannalta paljon parempi ratkaisu. Samalla suomalaiset saisivat töitä. MUSTIKKAMÄTTÄÄN äärellä oli pakko aprikoida, miksi uutinen Juha Sipilän keuhkoveritulpasta kolahti niin kipeästi. Tieto hätkäytti varsinkin keskustalaisia, mutta myös hirmu suurta joukkoa muita suomalaisia. Kysymys oli enemmästä kuin yhden lähimmäisen sairastumisesta. Hallitus on kehunut työmarkkinayhteyksillään. Vaikka kokonaistuotannon alamäki loivenikin hieman, jalostus . Pääministerinä istuu suurimman puolueen puheenjohtaja. Sekä demarit, vasemmistoliitto että kokoomus ovat suorastaan ylpeilleet työmarkkinaosaamisellaan. Tarvitaan järeän luokan ponnisteluja kauppataseen kääntämiseksi. Pohjaa tälle tarjoavat suomalaiset luonnonvarat ja osaaminen. Muulloin johtaja on lähtenyt enemmän tai vähemmän suosiolla. Uusi voima V.J. Hän on ainoa vuoden 1945 jälkeisistä entisistä keskustajohtajista, joka ei ole toiminut pääministerinä. Ahosta alkoi uusi käytäntö. Ja sen puheenjohtaja. Pentti Manninen. Loppusyksystä esityslistalle uskotaan tulevan Kreikan lainojen leikkauksen, mistä SDP ei mitenkään selviä kuivin jaloin. Ne siirtyvät muualle tai loppuvat kokonaan. Nyt sen pitäisi hyödyntää niitä. Toivon keskiössä on taas keskusta. Sukselainen, 38, voitti maalaisliiton johtopaikan 1945, kun edeltäjä luopui. Kouvolassa 1964 viisikymppinen Johannes Virolainen syrjäytti äänestyksessä kymmenkunta vuotta vanhemman Sukselaisen. Virolainenkin pääsi heti pääministeriksi. Jos nykyisenkaltainen hallitus ei sellaiseen pysty, sen saa tuomita lopullisesti aivan saamattomaksi ja osaamattomaksi. Tuskin sen läheisempää korporaatioyhteyttä voi ollakaan, kuin nykyhallituksella on. Sitä onkin. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Tärkeintä on nyt luoda Suomeen uutta työtä K onepajayhtiö Metson maanantainen ilmoitus rajuista työpaikkojen vähennysaikeista oli järkyttävä. Suomeen on saatava lisää tuottavaa työtä. Hallituksella on tässä työssä tärkein osuus. Yksi heikko yritys tehtiin, mutta sekin valui tyhjiin. Nyt ei saa enää epäonnistua. Huonolta näyttää S urkeiden galluplukujen pelästyttämä demariväki alkaa kypsyä puheenjohtajaansa Jutta Urpilaiseen. Esimerkiksi biotaloudessa ja elintarviketuotannossa on suuria mahdollisuuksia nostaa Suomi taas kansakuntien eturiviin. Onkin suorastaan käsittämätöntä, miksi Suomeen tuodaan yhä enemmän hiiltä maapallon toiselta puolelta poltettavaksi, kun energiahuoltoa voitaisiin järjestää paljon nykyistä enemmän kotimaisten polttoaineiden varaan. Se oli kuitenkin vain uusin lenkki kehityksessä, joka vie työtä pois Suomesta. Samaa laulua ovat laulaneet niin metsäteollisuus kuin takavuosien huippualamme it-teollisuuskin ? ja moni muu yritysala on seurannut perässä. Tuotannollisen työn työpaikat karkaavat. Urpilainen joutuu ottamaan valtiovarainministerinä nimiinsä myös sen ikävät ratkaisut, joita riittää. Vallan sai jo kymmenen vuotta kansanedustajana harjoitellut 33-vuotias Paavo Väyrynen. Hän on tällä hetkellä Suomen toiseksi pitkäaikaisin ministeri Virolaisen jälkeen. Väyrysen suuri tehtävä oli kääntää keskustan hiipuva kannatus nousuun. Hän teki sen tahtopolitiikalla panemalla jarruja presidenttipuolueeksi nousseiden sosialidemokraattien riemumarssiin. VÄYRYNEN luopui yllättäen puheenjohtajuudesta Porin puoluekokouksen alla 1990, kun nykyinen talouskomissaari Olli Rehn ilmoittautui haastajaksi. Puoluekokous äänesti puoluejohtajaksi Esko Ahon. Keskustaväki ei vielä tiennyt, että Ahosta, nuorisopoliitikosta, tulee 36-vuotiaana 1990-luvun hirmuisen lama-ajan pääministeri. Väyrynen ei pääministeriksi päässyt, vaikka oli pohjustanut suurvoiton. Tätä pulmaa ei ratkota muutamien kymmenien miljoonien eurojen elvytyksillä, olivat ne sitten täsmälaatua tai muuten vain huiskaistuja. Nyt on luotava uutta tuotannollista työtä suomalaisille
Kunnista ei kerta kaikkiaan löydy järkevää työtä kaikille sitä tarvitseville. Jos lapsella ilmenee ongelmia, niihin tartutaan nopeasti ja etsitään tukitoimet, jotka auttavat lasta selviytymään. Myös yhteisöllisyys on pienissä kouluissa erilaista kuin isoissa kouluissa. Kyläkouluihin oppilaat menevät usein kävellen tai polkupyörällä. Lakkautettuaan toimivat kyläkoulut kunnat myyvät ne pilkkahintaan. Näennäispuuhastelun sijaan selkeintä olisi keskittää voimat sellaisen mallin luomiseen, joka kannustaa lisätyön tekemiseen.? Ilta-Sanomat: ?Risikon pyrkimys estää ihmisten passivoituminen pelkästään sosiaaliturvan varaan on kannatettava, mutta samaan tulokseen päästään kehittämällä nykyistä työvoimaohjausta, uudelleenkoulutusta ja vielä keskentekoiseksi jäänyttä nuorisotakuujärjestelmää. --Tempputyöllistämisellä ei ratkaista suomalaisen sosiaaliturvan ongelmia, vaan työn kysyntää lisäävällä talous- ja veropolitiikalla sekä panostuksella koulutukseen. Koulut alkavat tällä ja ensi viikolla . Yritysten kohdalla mallissa piilee suuri riski, että työnantajat vähentävät uusien normaalipalkkaisten työntekijöiden työllistämistä turvautumalla sosiaaliturvalla työskenteleviin.? Satakunnan Kansa: ?Missä menee raja, kenen pitää osallistua pajatoimintaan ja opiskeluun? Mitä tämmöiset päivätyöt voivat olla. Toki kiinteistöjen hoitokulut jäävät pois, mutta hetken kuluttua todetaan, että jo ennestään isoa koulua joudutaan laajentamaan, koska oppilaat eivät sovi sinne. Kyläkouluissa ryhmäkoot ovat usein suh- teellisen pieniä, ja opettajalla on aikaa oppilaille. Kylät tietävät rajan ja osaavat elää sen mukaan. Kun kyläkoulu lakkautetaan, se vaikuttaa kylään muuttavien ja kyliin rakentavien perheiden määrään. Lapsilla pitää olla samanikäisiä kavereita luokassaan. Kotikunnassani valtuusto on määrittänyt alakoulun oppilasrajaksi 30 oppilasta. Kun oppilas ei sopeudu isoon kouluun ja ryhmään, hän syrjäytyy . Oppitunnit ovat rauhallisempia kuin isoissa ryhmissä. Isoissa kouluissa ja ryhmissä erityisopetuksen tarve kasvaa. Töistä tai koulutuksesta kieltäytyvän sosiaaliturvaa voidaan alentaa tai jo- pa kieltää määräajaksi. Risikon mielestä sosiaaliturvan saajien työllistäjiä voisivat olla esimerkiksi valtio, kunnat, yritykset ja erilaiset työpajat. On tärkeää pitää koko Suomi elävänä ja asuttuna jatkossakin! Muut lehdet MONI LEHTI on kommentoinut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) ehdotusta vastikkeellisemmasta sosiaaliturvasta. 7.8.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Elävä kyläkoulu on kylän sydän Sari Palmu Keskustanaisten varapuheenjohtaja KOULULAISET saavat nauttia viimeisistä kesälomapäivistä upeassa säässä. paluu arkeen alkaa. Liikenteeseen saapuvat pienet koululaiset, joten autoilijoiden tulee olla entistä tarkkaavaisempia. Koulussa saadut taidot ja kokemukset vaikuttavat meihin loppuelämämme ajan. En tarkoita ainoastaan tiedon määrää, vaan myös taitoja toimia ryhmässä toisten kanssa ja ystävyyssuhteiden muodostamista. Hallitus haluaa tehdä maaseudulla ja haja-asutusalueilla asumisen mahdottomaksi. Paula Åström SUOMESSA vallitsee keskittämisen aikakausi. Palvelut halutaan yhä kauemmas ihmisistä. Jyrki Kataisen hallitus haluaa tehdä maaseudulla ja haja-asutusalueilla asumisen mahdottomaksi. Ongelmat eivät katoa kuntarajoja muuttamalla ja palveluja keskittämällä. Kasvukeskukset rakentavat uusia päiväkoteja ja kouluja ja pohtivat, mistä rahat riittävät palveluihin. Tyhjenevissä kunnissa palvelut karkaavat kauas ja resurssit pienenevät entisestään. KOULU on kylän sydän. Tiedän useampia kyliä, joissa ei ole syntynyt yhtään lasta, kun koulu on lakkautettu. Myös maaseudulla on tarjota työtä ja monia mahdollisuuksia perheille. Ongelma on kuitenkin siinä, että työtä on tarjolla niukasti. Miten paljon ilmaistyö sekoittaisi vapaita työmarkkinoita ja veisi paremmin palkattuja työpaikkoja muilta? Tällaisen häkkyrän hallinnoimiseen uhkaisi tulla taas lisää eitoivottua byrokratiaa. Tekemätöntä työtä Suomessa toki on paljon. Perusturvan saamisen edellytyksenä on se, että ihminen hakee töitä tai ottaa töitä vastaan. Kritiikkiä tulee: Etelä-Suomen Sanomat: ?Sosiaaliturva on jo nyt vastikkeellista ja pakotteet ovat selkeitä. ?. Linja-auto- ja taksikuljetukset eivät ole ilmaisia. Kyläkoulu on lapselle turvallinen oppimisympäristö, jossa lapsi voi turvallisesti harjoitella taitojaan kodin ulkopuolella. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on joustavaa ja mutkatonta. Muun muassa kiusaamiseen puututaan nopeammin. VALTIONOSUUKSIEN pienentyessä kunnat ajetaan ahtaalle ja pakotetaan lakkauttamaan kouluja. Pienet lapset joutuvat istumaan täyteen ahdetuissa linja-autoissa pitkiä matkoja, ja koulupäivistä tulee monille kohtuuttoman pitkiä. ?Kyläkoulu on lapselle turvallinen oppimisympäristö, jossa lapsi voi turvallisesti harjoitella taitojaan kodin ulkopuolella.? Tuleeko koulujen lakkautuksista kuitenkaan säästöjä. ja siitä laskusta tulee iso niin kunnalle kuin valtiollekin. TÄYTYY kuitenkin tunnustaa, että koulua ei ole ilman lapsia. Esimerkiksi liikennevalvonnan aputehtäviin työllistäminen toisi myös lisää rahaa valtion kassaan. Risikon provokatiivinen avaus joka tapauksessa vauhdittaa keskustelua sosiaaliturvan uudistamisesta
Sitten, kun hän on ollut pitkään työttömänä, yrite- tään tehdä jotain, mutta peli on jo menetetty. SOSIAALITURVAN uudistamista viime vuosikymmenellä pohtinutta Sata-komiteaa johtanut Lehto muistuttaa, että suomalainen lainsäädäntö edellyttää ihmi- siltä aktiivisuutta jo nyt. Esimerkiksi toimeentulotukea voidaan alentaa, jos henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan työtä tai koulutusta. Lehdon mukaan sanktioiden vaikutuksia ei ole tutkimuksissa havaittu kovin voimakkaiksi. Vehviläinen mahdollistaisi lisätienestit KANSANEDUSTAJA Anu Vehviläinen (kesk.) kehottaa Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta säätämään työttömyysturvaan suojaosan, joka voisi olla suuruudeltaan esimerkiksi kolmesataa euroa. Tämä tarkoittaisi, että työtön voisi tehdä tilapäisiä töitä ja tienata pieniä summia pelkäämättä, et- Anu Vehviläinen vaatii hallitusta kannustamaan työttömiä töihin. 4 7.8.2013 Ongelma on, että työnhakijoita seisotetaan jonoissa. Markku Lehto sanoo, että työelämästä syrjäytyneen palkkaaminen edellyttää usein joko työnantajan tai työntekijän tukemista yhteiskunnan varoin. Kuva: Antti Vierola Suojatyö tulee kalliiksi Markku Lehdon mielestä viisainta on auttaa työttömiä pääsemään oikeisiin töihin SAMULI NISSILÄ HELSINKI . Henkilö otetaan liukuhihnalta vastaan, eikä mitään tapahdu pitkiin aikoihin. Kuva: Jari Laukkanen tä hänen saamiaan tukia leikataan. Silloin ei tarvitse keksiä keinotekoisia töitä. Ongelmana on, että tuet ovat usein byrokraattisia ja hitaita. TÄRKEÄÄ on myös puuttua kannustinloukkuihin. Tai työntekijää avustetaan, jolloin hän pärjää pienemmällä tilipussilla. . Työn vastaanottamisen pitäisi olla aina taloudellisesti järkevää. Kolmantena keinona Lehto näkee työkyvyn parantamisen koulutuksella ja kuntoutuksella. Vasta tämän jälkeen tulevat työpajat. . Sen sijaan tilapäisten töiden tekeminen muuttuisi kannattavammaksi. . Muuten elämäntapa tulee niin vallitsevaksi, että mikään ei oikein auta. Hänen mukaansa iso ongelma on, että työnhakijoita seisotetaan jonoissa. . Joko työnantajalle annetaan tukea, jolla hän voi maksaa palkkaa. Nopeampi tapa edetä asiassa on purkaa ja yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää.. Pitää järjestää suojatyötä, joka maksaa enemmän. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN kansliapäällikön virasta eläkkeelle jäänyt Markku Lehto sanoo, että jos halutaan säästöjä, työttömät kannattaa työllistää avoimilla työmarkkinoilla, ei työpajoissa. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) ehdotti sunnuntaina sanomalehti Ilkassa, että työttömiä vaadittaisiin osallistumaan työpajoihin tai päivätoimintaan. Risikon mielestä nykyisellä sosiaaliturvalla on passivoiva ja lamauttava vaikutus. PITKÄN URAN sosiaalipolitiikassa tehnyt Lehto arvioi, että passiivisimpien työnhakijoiden pakkotyöllistäminen ei toisi ainakaan alkuvaiheessa säästöjä vaan kustannuksia. . Porukka on ilmeisesti työmarkkinoille huonosti kelpaavaa, toimeentulotuella elävää joukkoa. Heille pitäisi järjestää töitä verovaroin. Lehto huomauttaa, että työttömien oman edun mukaista toki usein on, että heille järjestetään mielekästä tekemistä. Hän arvelee, että puhe vastikkeettomien etujen lopettamisesta herättää monessa ajatuksen, että ?pistetään pultsarit töihin?. TYÖELÄMÄN RAITEILTA syrjään lip- suneiden työllistäminen onnistuu normaaleilla työmarkkinoilla, jos työn hinta saadaan riittävän alas. Siihen on kaksi keinoa. Jos nämä keinot eivät riitä, voidaan järjestää enemmän tai vähemmän julkisin varoin pyöritettäviä työpaikkoja. TYÖTTÖMYYTEEN pitää puuttua nopeasti ja jämerästi, Lehto korostaa. . Nykyisin työttömän ei aina kannata ottaa töitä vastaan. Vehviläisen mukaan sosiaaliturvajärjestelmä on liian mustavalkoinen: henkilö on joko palkkatyössä tai työtön. . Opintotuki toimii pienten lisäansioiden osalta perustulon tavoin. Se on operaatio, joka ei noin vain onnistu. Tämä tuottaa ongelmia. Toivon, että hallitukselta löytyy rohkeutta tehdä päätöksiä välittömästi. KANSANEDUSTAJA Osmo Soininvaara (vihr.) esittää blogissaan, että kannustinloukkuja voitaisiin purkaa siirtymällä kaikille kansalaisille maksettavaan perustuloon, jonka taso olisi melko matala. Hänen mukaansa täysin työttömät eivät hyötyisi perustulosta. Opiskelijoiden kannattaa tehdä keikkatöitä, työttömät eivät koske niihin kepilläkään. Vehviläinen ei tyrmää ajatusta perustulosta, mutta toteaa, että asia herättää paljon poliittista vastustusta.
KATAISEN lausunto on erikoinen, Tölli hämmästelee. PENTTI MANNINEN HELSINKI EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunnan keskustalainen jäsen Tapani Tölli kummastelee pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) Helsingin Sanomille antamaa lausuntoa päätöksenteon ongelmista. Lehti kertoo, että yksi poliittisen päätöksenteon ongelma johtuu Kataisen mukaan siitä, että ?muutosta johdetaan lakikirja kädessä?. Lehden mukaan muutoksia ei siis tehdä, koska sanotaan lakien estävän sen. . Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.? Hän painottaa, että tasavallan rakentajien yksi pysyväarvoinen tunnuslause itsenäisyytemme ensimmäisillä vuosikymmenillä oli ?maa on lailla rakennettava?. . Koko hallituksen yhteinen budjettiriihi kokoontuu elokuun lopussa. BUDJETTIRIIHESSÄ keskeistä on talouskasvun aikaansaaminen ja työllisyyden parantaminen, talousasiantuntija Pasi Holm sanoo. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan mukaan hallitus ei pääse keskeisimpään talouspoliittiseen tavoitteeseensa, jos se ei tee merkittäviä työllisyyttä parantavia toimenpiteitä eikä tasapainota budjettia nykyistä enemmän. Hallitus on jo luopunut muista taloustavoitteistaan. Keskiviikkona ministeriön riihi jatkuu valtioneuvoston linnassa. Ensi viikolla valtiovarainministeriö käy neuvotteluja ensi vuoden budjetista eri ministeriöiden kanssa. Niiden sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa. Linjauksia odotetaan hallituksen budjettiriihestä kuun lopulla. Tarkemmat päätökset on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana. TALOUSTILANNE on Urpilaisen mukaan vakavampi kuin aikaisemmin on arvioitu. 5 7.8.2013 Tapani Tölli: Kataisella outo lakikanta . Poliittisten johtopäätösten tekemistä koetetaan korvata legalismilla, Katainen moittii HS:ssa. . Se on ajankohtainen nytkin, Tölli sanoo. Vapaavuori säilyttäisi edustuskulujen vähennyksen ELINKEINOMINISTERI Jan Vapaavuori (kok.) olisi valmis säilyttämään yritysten edustuskulujen verovähennyksen. Vapaavuori kirjoittaa Twitterissä, että asiaa pitäisi pohtia vielä kerran, koska vähennyksen poistosta koituisi ongelmia matkailualalle erityisesti Lapissa. Firmat voivat nykyisin vähentää verotuksessa puolet edustuskuluistaan. Hallitus päätti keväällä kehysriihessään, että oikeus vähennykseen poistetaan vuoden alusta lähtien. Matkailualan etujärjestön Maran kesäkuussa teettämän tutkimuksen mukaan verovähennyksen poisto voisi johtaa lähes tuhannen henkilötyövuoden menetykseen. Vapaavuoren puoluetoveri, valtiovarainvaliokunnan verojaostoa johtava Sampsa Kataja (kok.) sanoi Ylen uutisille uskovansa hallituspuolueiden voivan pyörtää päätöksen. lainat Taloustilanne on Jutta Urpilaisen mukaan vakavampi kuin aikaisemmin on arvioitu. Lähteminen ei tietenkään ollut helppoa. Tämä piti paikkansa. Seppo Kääriäinen Ilta-Sanomissa. Se sai monet kokoomuslaiset kritisoimaan valiokunnan kantaa. Tölli huomauttaa, että perustuslakimme on hyväk- sytty suurella yhteisymmärryksellä. Hän on ennenkin korostanut, että vahvaa talouskasvua ei välttämättä tule. Niinistön mukaan valtion taloudesta puhuttaessa on parempi olla pessimisti kuin toivoa liikoja tulevaisuudelta. Helsingin Sanomista erotettu Mikael Pentikäinen Ilkan Sunnuntaisuomalaisessa Lähtö olisi voinut olla erilainen, vaikka olihan tämä mieleenpainuva näinkin. Mikael Pentikäinen Sunnuntaisuomalaisessa Suomessakin isommissa medioissa olisi tarvetta sellaisille toimittajille, joilla olisi muita paremmat valmiudet käsitellä sekä kristinuskoon että muihin maailmanuskontoihin liittyviä kysymyksiä. Kun tilanne alkoi kiristyä, tiesin, että voin lähteä pää pystyssä ja hyvillä mielin. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Vakava Urpilainen lupaili rakenneratkaisuja SUOMENMAA/STT HELSINKI VALTIOVARAINMINISTERI Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan hallitus aikoo päättää uusista rakenteellisista uudistuksista vielä tänä vuonna. Siinä Suomi voi integroitua länteen sitä pidemmälle, mitä paremmat ovat suhteet Moskovaan. Tätäkin taustaa vasten lausunto on hyvin erikoinen. KESÄN korvalla eduskunnan perustuslakivaliokunta pani suitsia hallituksen ajamalle kunta- ja sote-uudistukselle. Perustuslakiin nojaten valiokunta vaati hitaampaa tahtia uudistukseen. Se sanoo yksiselitteisesti, että ?julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Holm varoittaa, että seuraava hallitus joutuu tekemään vielä hankalampia päätöksiä, jos ongelmia siirretään eteenpäin. PRESIDENTTI Sauli Niinistö muis- tuttaa, että Suomi elää nykyään yli varojensa. Presidentti oudoksuu puheita, joiden mukaan tulevalla talouskasvulla katetaan valtion ottama velka. Ei se ole jarru, vaan se on monessa asiassa myös turva. TÖLLI muistuttaa pääministeriä myös perustuslain toisesta pykälästä. . Hänen mukaansa rakenteelliset uudistukset ovat yhtä tärkeitä kuin elvytystoimet. Valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi alkoi Königstedtin edustuskartanossa Vantaalla. Jos harjaantuneisuutta näissä asioissa ei ole, on niiden käsittely usein vaikeaa, kuten Päivi Räsäsen puheen kommentointi hiljattain osoitti. Mikael Pentikäinen Sunnuntaisuomalaisessa Kahden, ehkä kolmen vuoden kuluessa uusienkin mallien tuotanto voi tulla kyseeseen. Laajeneva yhteistyö Valmet Automotiven kanssa on hyvin mahdollista. Mercedes-Benzin myyntijohtaja Matthias Lührs Kauppalehdessä Juri Derjabin (1932-2013) oli hallituksensa hyvä palvelija. Seppo Tiitinen Ilta-Sanomissa Juri Derjabin käytti sanontaa Urho Kekkosen kehittämästä paradoksista. Mutta se helpotti, että olin omasta mielestäni tehnyt kaiken niin hyvin kuin pystyin. Hän sanoo, että perustuslaki antaa mahdollisuudet ja luo kivijalan suuriinkin uudistuksiin. . Tarkoittaako hän, että uudistuksia tehtäessä lakikirja olisi heitettävä syrjään? Tölli muistuttaa, että keväästä asti on eri yhteyksissä keskusteltu lain noudattamisen merkityksestä. . Kansantuote on vuoden 2006 tasolla eli Suomi on menettänyt seitsemän vuoden talouskasvun ja sen mukaiset miljardien verotulot. Urpilainen sanoo, ettei uusia säästöpäätöksiä ole tarkoitus tehdä ennen ensi kevään kehysriihtä. Sen sijaan hallitus toteuttaa elokuun budjettiriihessä ne säästö- päätökset, joista sovittiin kevään kehysriihessä. RAHAMINISTERI arvioi, että hallituksen elvytystoimien mittaluokka on joitakin satoja miljoonia euroja
Kuvat: Jaakko Martikainen Urho vartioi tutkijan unta Kekkos-arkistoon kaivataan lisää materiaalia. MAIJA AHONEN ORIMATTILA Orimattilan Niinikoskella sijaitseva Urho Kekkosen arkisto on ollut auki kaikille Kekkosesta kiinnostuneille jo vuodesta 1995. Silti huhut yleisöltä ja tutkijoilta suljetusta arkistosta elävät yhä edelleen sitkeästi. . 6 7.8.2013 Kekkos-arkistossa on tutkimusaineistoa iltapäivälehden lööpistä neuvostojohtaja Nikita Hru?t?ovin kuvaan. Lähes kaikki materiaali on tutkijoiden vapaassa käytössä, Lähteenkorva kertoo. Poikkeuksia ovat Kekkosen perhekirjeenvaihto sekä yksityiskokoelmat, joihin tutkijoiden on tehtävä tutkimuslupa-anomus. ARKISTO ottaa edelleen vastaan materiaalia, joka liittyy Kekkoseen tai tämän lähipiiriin. Tällä hetkellä miehen työpöydällä on laatikoittain Johannes Virolaisen ensimmäisen vaimon Kaarina Virolaisen jäämistöstä pelastettuja lehtiä, muistiinpanoja ja valokuvia. Papereita pursuilevat lootat Kaarina Virolaisen jäämistö odottaa arkistointia. odottavat läpikäyntiä ja arkistointia. Lähteenkorvan mukaan isot arkistolähetykset ovat kuitenkin harvinaista herkkua. Huomattavasti tavallisempaa on olemassa olevien arkistojen täydentyminen yksittäisillä asiakirjoilla ja papereilla. LÄHTEENKORVA toivoo, että Kekkosen arkisto karttuisi myös tulevaisuudessa. Eri puolilla maata on elänyt ja elää ihmisiä, joiden kaapeista ja komeroista löytyy edelleenkin Kekkoseen liittyviä asiakirjoja ja papereita. Lähteenkorva kannustaakin ottamaan rohkeasti yhteyttä, jos omista tai sukulaisten papereiden joukosta löytyy esimerkiksi valokuvia Kekkosesta. . Nuorimmat täällä vierailleet tutkijat eivät ole edes eläneet Kekkosen aikana. Myötäkarvaan silittävää tutkimusta arkistonväki ei Kekkosesta odota. . Toisinaan oikein yllättyy, missä kaikissa tutkimuksissa arkistomateriaalia voi hyödyntää. Kekkonen jaksaa kiinnostaa tutkijoita vuodesta toiseen, sillä sukupolvet löytävät aina oman näkökulmansa valtiomieheen. . Tärkeintä on, ettei Kekkonen unohdu. TUTKIJAVIERAILUJEN lisäksi Hovilan tilalle tehdään tutustumiskäyntejä, eikä ihme. Pelkästään talossa riittää tarinoitavaa ja ihmeteltävää toviksi jos toiseksi. Kekkonen perusti arkistoa hallinnoivan Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön vuonna 1970. Miehen ajatuksena oli laatia Hovilassa omat muistelmat ja antaa aineisto myöhemmin tutkijoiden käyttöön. Vaikka muistelmaprojekti ei toteutunutkaan, presidentti vieraili Hovilassa usein ja yöpyi paikassa parikymmentä kertaa. Talon 1930-lukua henkivän kalustuksen Urho ja Sylvi Kekkonen tilasivat sisustussuunnittelija Ulla-Leena Karilta. VAIKKA talon sisustus on säilytetty lähes muuttumattomana, Hovila ei ole mikään museo. Talo on vierailijoiden vapaassa käytössä. Tänne voi tulla, vaikka haluaisi nähdä vain yksittäisen asiakirjan tai kirjeen. Tutkittavaa Kekkos-arkistossa riittää, sillä Niinikosken Hovilan tilalle on säilötty erilaista materiaalia 350 hyllymetrin verran. Historiasta kiinnostuneiden käytössä on laatikkokaupalla asiakirjoja, valokuvia, kirjeitä ja äänitteitä. KEKKOSEN oman arkiston lisäksi Hovilan tilalla säilytetään presidentin lähipiiriin kuuluneiden henkilöiden yksityisarkistoja. Pekka Lähteenkorvan mukaan Hovilassa on mahdollista nukkua Kekkosen makuuhuoneessa. Kellariin on varastoitu muun muassa Kaarlo Hillilän, Kustaa Vilkunan, Jouko Loikkasen, Eino Uusitalon, Kaarlo Hartialan ja Riitta Örön arkistot. . Esimerkiksi tutkijat saavat käyttää Kekkosen työhuonetta, keittiötä ja saunaa. Myös yösija järjestyy sitä tarvitseville. Jos oikein hyvä tuuri käy, tutkija pääsee työpäivän päätteeksi kellahtamaan Kekkosen Hästenssänkyyn. Vuoteen vieressä unta vartioi Kekkosen pahvinen kokovartalokuva.. Asiasta on jopa professoritasolla harhakäsityksiä, arkistonjohtaja Pekka Lähteenkorva toteaa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, ettei arkistovierailu edellytä tieteellisen tutkimuksen tekemistä. . Kuvasta riittää pelkkä skan- nattu kopiokin, hän sanoo. URHO KEKKOSEN arkistoa käyttävät pääasiassa historioitsijat, mutta sen palveluita hyödyntävät myös muiden alojen tutkijat, erilaisten historiikkien laatijat sekä näyttelyiden kokoajat.
elokuuta kello 12?13.. Tätä teh- tävää hän hoiti elämänsä loppuun saakka. Suurlähettiläs Derjabinilla oli Suomessa paljon tuttavia ja myös ystäviä, joiden kanssa hän mielellään pohdiskeli maailmanmenoa. Hän osasi ennakoida tulevaa politiikkaa tavalla, joka lisäsi Suomen ja Venäjän välistä luottamusta. Hän oli innokas saunoja ja vaikka hänellä olikin ollut monia saunoja, muisti hän aina Lepikon torpan saunan. Kun viimeisen kerran toissa syksynä astelimme Moskovassa Venäjän Diplomaattiakatemiasta lähellä olevaan Suomeen suurlähetystöön UKK:n elämäkerran julkistamiseen, taivalsimme viimeisinä. Kulkumme oli hidasta ja vaivalloista. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva Teoksen julkistaminen tapahtui Suomen Moskovan suurlähetystössä marraskuussa 2011 päivälleen 50 vuotta Kekkosen ja Hrushtshevin Novosibirskin neuvottelujen jälkeen. Luonnehtiessaan Kekkosen valtiomiesajattelua Seppo Keräsen kirjassa Moskovan tiellä Derjabin sanoi: ?Se on varmastikin syvä usko siihen, että Suomi voi ja sen täytyy elää suvereenina itsenäisenä valtiona ja säilyttää paikkansa maailmankartalla. Hän taisi norjan kielen ja puhui myös suomalaisten kanssa mielellään skandinaaviskaa, vaikka ymmärsi myös suomea. Kun Neuvostoliitto lähetti Suomelle syksyllä 1961 nootin, oli Derjabin ollut valmistelemassa sen kansainvälisiä taustoja. Hän oli puolen vuosisadan ajan Neuvostoliiton ja Venäjän ulkoministeriön keskeinen Suomen politiikan muotoilija. Myöhemmin hän oli Suomessa ministerineuvoksena 1980-luvulla ja tuli uuden Venäjän ensimmäiseksi suurlähettilääksi 1992 Helsinkiin. ENSIMMÄISEN JURI DERJABIN oli erityisen läm- min Kekkosen politiikan tukija ja tuntija, jonka viimeiseksi suureksi ystävyyden työksi muodostui Juhani Suomen kirjoittaman Urho Kekkosen elämänkerran venäjäntäminen. lyhyesti Keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen ja puoluesihteeri Seppo Kääriäinen tapasivat Suomessa vierailleen NKP:n keskuskomitean sihteerin Jegor Ligatshovin vuonna 1986. Kyllä me olimme ystäviäkin, mutta ennen muuta oli kysymys ammatillisesta yhteydenpidosta. Derjabin oli Väyrysen mukaan työantajalleen lojaali mies, joka toteutti kulloisenkin poliittisen johdon tahtoa. Derjabin toimi Neuvostoliiton ulkoasiainhallinnossa pitkään ja valtion romahtamisen jälkeen Venäjän Suomen suurlähettiläänä. Vuoden 1994 presidentin vaalien alla Derjabin lähetti Suomelle IKL:n perustamiseen liittyvän kirjeen, jota sanottiin nootiksi. Mutta se tuli tehdyksi ja siinä elämäkerrassa Juri jää maittemme poliittiseen historiaan yhteistyön rakentajana. SUOMEN pitkäaikaisin ulkoministeri Paavo Väyrynen muistelee Yle Uutisten jutussa hyvällä juuri kuollutta Juri Derjabinia. . Väyrynen katsoi sen uutisoinnin vieneen häneltä vaaleissa kannatusta ja pudottaneen hänet toiselta kierrokselta. Väyrynen sanoo, ettei kanna asiasta kaunaa Derjabinille. SEPPO SARLUND Juha Sipilä on vielä sairauslomalla, mutta aikoo palata politiikan kehiin kuun lopulla. Katainen ja Sipilä ottelevat Mikkelissä Juri Derjabin, Olavi Martikainen, Paavo Väyrynen ja Eino Uusitalo 1982. Arkistokuva KOKOOMUSJOHTAJA, pääministeri Jyrki Katainen ja keskustajohtaja Juha Sipilä kohtaavat yleisön edessä Mikkelin torilla parin viikon kuluttua. Kaksikko keskustelee Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta, talous- ja työllisyystilanteesta, kunta- ja sote-uudistuksesta sekä EU:sta. Hallituksen vetäjän ja oppositiojohtajan kohtaaminen toteutetaan kummankin puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä 22. Kuollessaan hän oli 81-vuotias. Hän oli uskollinen maansa politiikalle niin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen aikana kuin Jeltsinistä lähtien uudelle Venäjälle. Monet tuntevat paremmin hänen neuvostoaikaisen nimimerkkinsä Juri Komisarov, jonka suojissa hän kirjoitti useita kirjoja ja artikkeleita maansa Suomen politiikasta. Breshnevin aikana ne heijastelivat tämän näkemyksiä, ja kun Suomen puolueettomuus tunnustettiin myöhemmin selkeästi myös Neuvostoliitossa, hän kiitti Kekkosen Euroopan yhtenäisyyttä korostavia kannanottoja. kerran Derjabin tuli diplomaattina Suomeen 1960-luvun lopulla, mutta alun perin häntä oli valmistettu hoitamaan maansa Norjan asioita. Ja että suomalaisten tulee vaalia kansallista omaleimaisuuttaan alati muuttuvissa kansainvälisissä oloissa?. DERJABIN julkaisi vuonna 1997 muistelmakirjan ?Nimellä ja nimimerkillä?, jossa hän kertoi työstään myös suurelle yleisölle. Derjabin oli ihmisenä hyvin tunteellinen, mutta tarkkaili maailmaa rauhan Venäjän rajoilla turvaavien silmälasien läpi. 7 7.8.2013 Venäjän Suomi-ekspertti Juri Derjabin kuollut ELOKUUN ensimmäisenä tuli Moskovasta tieto, että suurlähettiläs Juri Derjabin on kuollut. Juri Derjabin pöydän päässä. Kuva: Suomenmaan arkisto Väyrynen Derjabinista: Olimme ystäviäkin Juri Derjabin tuli uuden Venäjän ensimmäiseksi suurlähettilääksi Suomeen1992
Sinne liittyy paljon mahdollisuuksia, Help sanoo.. Olli Help kuuntelee tässä kymmenen yleisimmän suomalaislinnun luritusta. Kuvat: Paula Åström Linturetkellä ympäri vuoden Liminganlahden luontokeskuksen näyttely tarjoaa virikettä kaikille aisteille MERI ALARANTA-SAUKKO LIMINKA LIMINGANLAHDEN uusitussa luontokeskuksessa sirittää ja räkättää joka puolella. Tänä vuonna matkailijoita oli heinäkuun loppuun mennessä käynyt jo 38 000 ja syysmuuton sesonki on vasta tulossa. . Suomen ainoana kosteikkokeskuksena järjestämme myös kosteikkopäiviä, joiden tarkoituksena on kertoa ihmisille kosteikkojen merkityksestä, Help kertoo. Näyttelykokemuksen kruunaa auditoriossa pyörivä multimediaesitys Liminganlahdelta. Mestarilliset lintukuvat yhdistettynä autenttiseen äänimaail- Munan matka täysikasvuiseksi linnuksi. maan ja asiantuntevaan selostukseen kertovat konkreettisesti, miten ainutlaatuisesta lintukosteikosta Liminganlahdessa on kysymys. LIMINGANLAHDELLA on ajateltu matkailijaa kaikin tavoin. Jos ei jaksa lähteä kiipeilemään uudistetulle lintutornille esimerkiksi kehnon kelin vuoksi, siivekkäiden arkea voi ihmetellä aulan livekamerakuvasta, joka välittää tunnelmia lähellä sijaitsevalta Lamukarin saarelta. Tarjolla on yrittäjävetoisesti myös ravintola- ja majoituspalveluita. Lintujen bongaamisen oheen on viritelty muitakin aktiviteetteja ja elämyksiä. Moni ei ole osannut odottaa tällaista, Help toteaa. Keskus on ollut avoinna viime huhtikuusta lähtien ja tavoite kävijämäärän tuplaamisesta uudistusten myötä ylittyy roimasti jo tänä vuonna. Ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana luontokeskukseen tutustui 48 000 ihmistä. Liminganlahdelle on mahdollista päästä esimerkiksi opastetulle melontaretkelle. Merikotkan luuranko. HELPIN MUKAAN vierailijat ovat löytäneet Liminganlahden luontokeskuksen hyvin. Vuoden- ajat on jaettu osiin vielä sen perusteella, mitä lahdella milloinkin tapahtuu. Seinillä on näyttöruutuja, joissa lentokenttämeininkiä imitoiden ilmoitetaan saapuvat ja lähtevät lennot. Näyttelyssä on erityisesti kiinnitetty huomiota visuaalisuuteen ja toiminnallisuuteen. Siellä voi tunnustella esimerkiksi linnunsulkia, ihmetellä tarkkaan valikoiduista lintukuvista erikoisia yksityiskohtia, kuunnella lintujen ääntelyä ja pelata kosketusnäytöllä toimivia pelejä. Viimeksi mainitut ovat Helpin mukaan nuorempien kävijöiden keskuudessa varsinainen hitti. Näyttely on suunniteltu niin, että koukuttavan tekemisen ja kokonaisvaltaisen elämyksen sivutuotteena vahingossa oppii uutta ja innostuu linnuista ja luonnosta. . Vuoden aikana meillä on käynyt yli 200 koululaisryhmää, Help iloitsee. NÄYTTELYSSÄ on myös kosteikkoosasto, sillä Liminganlahti kuuluu paitsi valtakunnalliseen lintuvesisuojeluohjelmaan myös kansainväliseen Ramsar-verkostoon. Ramsarin kosteikkojen ja vesiensuojelusopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 158 maata. . Asiakaspalaute on ollut kiittävää mutta hämmästynyttä. . Näyttely on koko luontokeskuksen sydän, luontokeskuksen hoitaja Olli Help määrittelee. ULLA MATTURIN käsikirjoittama näyttely kiertää ympyränmuotoisena keväästä talveen. 8 7.8.2013 Kuulokkeiden kautta voi nauttia linnunlaulusta. Esimerkiksi Kiinassa on valtava määrä hyviä luontokuvaajia, joita ihan hiljattainkin vieraili luontokeskuksessa. Ulkomaalaisten määrä on lisääntynyt paljon, Help kertoo. Sisääntuloaulan karttaan vieraat ovat saaneet asettaa nuppineulan kotiseutunsa kohdalle. Sen perusteella väkeä on käynyt kaikista maanosista Afrikkaa ja Australiaa myöten. Eniten käy brittejä sekä KeskiEuroopan väkeä, mutta aasialaiset ovat selvästi kasvava ryhmä. . Seinillä lentelevät suurissa kuvissa monenlaiset siivekkäät. Kauniit, maanläheiset sisutusmateriaalit ja harkittu valaistus tekevät kokonaisuudesta jo visuaalisesti miellyttävän elämyksen. On kuin astuisi toiseen todellisuuteen. Metsähallituksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Limingan kunnan ja Liminganlahden ystävien sekä EU:n aluekehitysrahaston yhteistyön tulokset ovat kantaneet hedelmää upeasti toteutettuna näyttelynä. Täällä niin kotimaiset kävijät kuin jatkuvasti kasvava ulkomaisten matkailijoiden joukko pääsevät kokemaan kaikilla aisteilla Suomen merkittävimmän ja myös Euroopan arvokkaimpiin kuuluvan lintukosteikon kahdeksaa vuodenaikaa.
Tuore uutinen Metson uusista yt-neuvotteluista voi tarkoittaa jopa 750 työpaikan menetystä. Nyt tarvitaan uusia avauksia, joilla uusia työpaikkoja luodaan. Oleellista on saada aikaan myös uusi tekemisen henki. Pystyykö nykyinen hallitus siihen? Näyttelytilan keskelle on sisutettu merimaja aidon esikuvansa tavoin. Tämä tarkoittaa tuhansia lappuja luukulle. Teollisuudella ei mene sen paremmin. Uudet työpaikat näyttävät kuitenkin syntyvän juuri pk-yrityksiin. Yhteiskunnallisiin uudistuksiin kannattaisi harkita mallin ottoa esimerkiksi Saksasta, joka uudistukset tehtyään porskuttaa vahvasti eteenpäin. NYT tarvitaan ennakkoluulottomuutta kannattaa hyviä esityksiä, tulevat ne sitten minkä puolueen tai tahon suunnalta tahansa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ehdottanut perustettavaksi isoa kasvurahastoa yritysten toiminnan vauhdittamiseksi. Jälkikasvu halutaan viedä kohteisiin, joihin matkustettiin aikanaan omien vanhempien kanssa, Väisänen toteaa. Vähän yllättäen luonto kiehtoo osaa matkailijoista siksi, että se suo mahdollisuuden käyttää uutta tekniikkaa ja erilaisia vempaimia. . Mikään ulkohuussityyppinen majoitus ei enää kelpaa eikä evääksi huolita kelmussa hautunutta sämpylää, Väisänen konkretisoi. LUONTOMATKAILUA harrastetaan erilaisista syistä. Väisäsen mukaan osa on kiinnostunut linnuista ja kasveista. Yhä kasvava joukko puolestaan haluaa liikkua luonnossa. Paljon on myös heitä, jotka pa- laavat samoille paikoille nostalgiasyistä ja kokeakseen pysyvyyttä. Kaupan liitto kertoi juuri, että jopa 13 prosenttia kaupan alan yrityksistä on lopettanut alkuvuonna. Siihen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan aikaan uusi tekemisen meininki. Uskon, että avain Suomen nostamiseen on erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. 9 7.8.2013 Luontomatkailulla on suuri aluetaloudellinen vaikutus MERI ALARANTA-SAUKKO Suomi hyytyy OULU . Rakennusala on siitä hyvä elvytystä ajatellen, että sillä on merkittävä vipuvaikutus. Kansallispuistoissa kun kaikki säilyy ennallaan vuosikymmenestä toiseen. Monelle taas luonto tarjoaa sosiaalisia kokemuksia. . Kun ihmiset oppivat kotimaassaan käymään luonnossa, he löytävät kyllä tiensä vähitellen Suomenkin kohteisiin, Väisänen uskoo. Lisääntyvä turismi ei ole hänen mukaansa uhka luonnolle itselleen. . Toivottavasti olen tässä asiassa väärässä, mutta en ole havainnut viime viikkoina valmistelua sellaisista uusista rakenteellisista uudistuksista, joilla todella edistetään työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Jo pienillä panostuksilla saadaan paljon liikkeelle esimerkiksi korjausrakentamisen saralla. Nyt olisi hyvä aika laittaa esimerkiksi homekouluja kuntoon, parantaa tie- ja rataverkkoa ja lisätä vuokra-asuntotuotantoa siellä, missä tarve on suurin. Juuri nyt olisi sen aika. Hallitus pitää tässä kuussa budjettiriihensä, jossa tehdään esitys valtion ensi vuoden budjetiksi. Koska tämä kehitys on hidasta, on monilla vaikeuksia myös sitä huomata. Hitaista yksittäisistä kehityskuluista ja huonoista uutisista pitää pystyä näkemään iso kuva: Suomi hyytyy. Luontomatkailun merkitys Suomessa kasvaa Kuva: Paula Åström Luontomatkailijoiden vaatimukset ovat vuosien varrella muuttuneet. Nykyään ihmiset haluavat kulkea opastettuina pitkin polkuja, kun muutama vuosikymmen sitten he vaelsivat omin nokkinensa. Palveluilta edellytetään laatua. . Menetämme koko ajan hitaasti, mutta varmasti työpaikkoja ja kilpailukykyä. Mitään yhtäkkistä pamausta ei tule, vaan pikkuhiljaa maallamme menee heikommin ja heikommin. Kuva: Paula Åström Antti Kaikkonen kansanedustaja Tuusulasta (kesk). Ajatus on mielenkiintoinen ja tukemisen arvoinen. Kyllä asiat voidaan hoitaa niin, että ne pysyvät tasapainossa. Asiakaspalvelupisteitäkin hyödynsi lähes miljoona vierailijaa. Väisänen muistuttaa, että näillä kohteilla on suuri aluetaloudellinen merkitys. . Jonkinlaista johtajuutta kaivattaisiin, Väisänen miettii. kolumni SUOMI on ajautunut hitaan hyytymisen tielle. Hallitus on sisäisen eripuraisuutensa ja hallitusohjelmansa vanki. ESITIN muutama viikko sitten rakennusalalle täsmäelvytyspakettia. Digitaalikamerat, gps-laitteet, melontaan, kiipeilyyn ja jopa vaatetukseen liittyvät asiat kiinnostavat tiettyjä ihmisryhmiä, Väisänen sanoo. VIIMEISIMPINÄ tämänkaltaisina uutisina voi mainita kaupan alan uutiset. Kentässä on hajanaisuutta. Kulkuyhteyksissä ja muissa palveluissa olisi kohentamista. ?Ikkunoissa. Olli Help ja Petri Komulainen tunnelmoivat sateen ropinassa ja tuulen huminassa. maisemat vaihtelevat auringonlaskusta lumiseen jääkenttään. Näillä omistuksilla ei ole valtiolle strategista merkitystä, toisin kuin esimerkiksi Fortumin, Finnairin, Patrian tai Altian omistuksilla. Rakennusalan elvytys auttaa rakennusalaa, ja sillä saataisiin järkeviä hankkeita liikkeelle, mutta se ei vielä nosta Suomea suosta. Niille kannattaa luoda hyvät toiminnan edellytykset, suurteollisuutta unohtamatta. Yksittäisiä ongelmia saattaa olla, mutta nekin voidaan yleensä ratkaista rahalla. VÄISÄNEN pahoittelee sitä, että vetovoimaisista kohteistamme huolimatta eri toimijoiden välisessä yhteistyössä olisi Suomessa parantamisen varaa. . Metson yksiköissä esimerkiksi Järvenpäässä ja Jyväskylässä huoli on kova. Pahinta on, että valtaa pitävä maan hallitus tuntuu seuraavan tilannetta tumput suorina. Esimerkiksi kansallispuistojen osalta valtion satsaama euro on palautunut aluetalouteen kymmenkertaisena, Väisänen laskee. Moni ulkomaalainen tulee Suomeen nimenomaan luonnon takia, mutta hyödyntää samalla muitakin kohteita ja palveluita. Luontomatkailun lisääntyminen maailmalla heijastuu myös meille. . Se on nähty jo moneen kertaan. LUONTOMATKAILUN merkitys Suomessa on suuri ja se kasvaa edelleen, Metsähallituksen luontojohtaja Rauno Väisänen toteaa. Metsähallituksen hoitamille alueille tehtiin viime vuonna yli viisi miljoonaa käyntiä. Toivottavasti nyt saadaan sellainen esitys, jota tässä ajassa tarvitaan. Hiukan kyllä eppäilen, ettei onnistu. Kuuden puolueen hallitus on liian laajapohjainen ja sisäisesti eri suuntiin vetävä. Olisin tässä tilanteessa poikkeuksellisesti valmis siihen, että tätä rahoitettaisiin valtion omistusta jonkun verran myymällä. Yksi vaihtoehto olisi luopua esimerkiksi pienestä osasta valtion omistamia Sammon tai TeliaSoneran osakkeista. Rakennusala on lamassa tällä hetkellä ja alan työttömyys on mennyt jo vakavalle tasolle
Politiikkaan tulin mukaan vasta 1990-luvulla, Torniainen kertoo. Silloin Rutolan kyläkoulu oli lakkautusuhan alla ja kylällä käytiin taisteluun koulun puolesta. Kuva: Päivi Vento jalan maakuntaliiton puheenjohtaja. Eduskuntapaikka aukesi sekin toisella yrittämällä. . Vuosikausia puhuttiin arvostavasti tietoyhteiskunnasta, Torniainen miettii ja epäilee sen sekoittaneen suomalaisten ajattelua. . Hän on myös kaupunginhallituksen ja Etelä-Kar- Tiililaatoitus valmistuu Ari Torniaisen käsissä hyvällä vauhdilla. Investoinnit palvelevat tulevaisuutta ja antavat työtä. Keskustan ryhmässä on hyvä henki. Myös maakuntien asioita käsitellään. TORNIAISEN yksi lempiajatus on entisaikaisessa mallissa, kisällimeiningissä, jossa kokenut ammattilainen opasti noviisin työntekoon. Lappeenrantalainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Ari Torniainen asuu vaimoineen aivan Lemin rajalla Rutolan kylässä. Torniaisen isä oli rakennusmestari ja perhe asui kaupungissa. Torniainen seurasi isänsä jalanjälkiä, mutta otti muutaman askeleen pidemmälle ja luki itsensä rakennusinsinööriksi. Nimenomaan fyysisen työn arvostus on heikoissa kantimissa, Torniainen toteaa ja naputtelee tiilin paikoilleen kuminuijalla. . Torniainen pääsi valtuustoon toisella yrittämällä vuonna 1997. YKSI nykyajan ongelmista on, ettei työtä arvosteta, sanoo kansanedustaja Ari Torniainen ja sovittelee punaista tiiltä paikoilleen. Menossa on pihan laatoitustyö, jonka perään vaimo oli haikaillut jo viime kesänä. Laatoitus kuitenkin hävisi Torniaisen kesätyölistassa pojan talonrakentamiselle ja metsätöille. . Sen rinnalla meidän on kehitettävä metsäteollisuuttamme sekä yliopistoa, jot- ka hyödyntävät tosiaan ja hyötyvät toisistaan, Torniainen toteaa. . Taistelu voitettiin ja koulu sai jatkaa. Torniaisen appivanhemmat houkuttelivat tämän jälkeen vävypojan keskustan kunnallisvaaliehdokkaaksi. Eduskuntaan hän lähti SRV Rakennus Oy:n laskentapäällikön virasta. . Kaikki fyysinen työ jäi takaalalle. Tällä hetkellä siitä ei oikein puhu kukaan. Kansanedustajan hihat heiluvat ja laatoitustyö etenee vauhdilla.. Ylipäätään keskustan ryhmässä on hyvä henki ja asioita, myös maakuntien asioita, käsitellään. Puhutaan siis maakunnan asi- oista. Talojen tai teiden rakentaminen tarvitsee tietenkin ammattitaitoista suunnittelua tietokoneiden äärellä, mutta sieltä käsin niitä ei pystytä rakentamaan, tarvitaan raakaa työtä, Torniainen juttelee ja hakee uuden tiilen. Hän siirtyy politiikan puolelle ja sanoo kannattavansa maan nykyisessä tilassa investointeja elvytystoimien rinnalle. . Matkailu ja sitä kautta palveluala ovat maakunnassa kasvattaneet osuuttaan, mutta en näe sitä ainoana tienä. Keskustan arvot miellyttävät minua, kuten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu. EDUSKUNTATYÖ oppositiosta käsin ei ole ollut Torniaisesta hul- lumpi vaihtoehto, jos asiaa tarkastelee puhtaasti yksittäisen uuden kansanedustajan näkökulmasta. . Mitkä ovat Torniaisen mielestä tällä hetkellä Etelä-Karjalan tulevaisuuden kannalta ne tärkeimmät kysymykset? . 10 7.8.2013 Raakaa työtä ja kisällimein Ari Torniainen ihmettelee, mihin fyysisen työn arvostus on kadonnut Suomesta PÄIVI VENTO LAPPEENRANTA . Olen huolissani myös perinteisestä maataloudesta, maatalousyrittäjien henkisestä jaksamisesta, toimeentulosta ja työn kannattavuudesta. Omia näkemyksiään voi tuoda paremmin esille kuin jos olisimme hallituksen ?vankeja?
Toivottavasti vettä ropsahtaisi nyt kunnolla etenkin rannikolla, sanoo neuvoja Tuija Tanska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. . Jos venäläiset haluavat ostaa meiltä palveluja, niin pitäisihän niitä olla tarjolla, ympäri vuoden. Torniainen näkee venäläisvirtojen suhteen ykkösongelmana kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, ei niinkään venäjän kieltä, jota Etelä-Karjalassa ei kovin yleisesti osata suomalaisväestön keskuudessa. . Englanti on kansainvälinen kieli, sillä pitää pärjätä venäläistenkin kanssa, hän linjaa. Palkintokaappi muistuttaa Ari Torniaista myös nuoruusajoista, jolloin hän suunnisti SM-tasoisesti. Kuivuus ja kuumuus ovat aiheuttaneet sen, että punaherukkapensaat ovat karistaneet raakileitaan. Mikäli helteitä vielä tulee, herukoiden odotetaan kypsyvän nopeasti. Satokausi lienee ohi elokuun lopussa, Tanska ennakoi.. Venäläiset matkailijat ovat eteläkarjalaisille haaste ja mahdollisuus, sanoo Torniainen. Saimaan Garden on rakennettu Lappeenrannan Rauhaan pitkälle vastaamaan venäläismatkailijoiden asettamiin haasteisiin kaikkine ohjelmapalveluineen. . Kiva nähdä, miten kukakin on vuodessa vanhentunut, Torniainen virnuilee. Kesän aikana Torniainen ehtii vetää kolmet kuntorastit tekemillään kartoilla ja suunnittelemillaan radoilla. Etenkin talviomenoita tuli niin paljon, että puut olivat niitä aivan notkollaan, Arja Tuomaala muistelee. Tuomaaloilla omenoista on tehty hilloja, keitetty mehua ja leivottu piirakoita. . Tänä kesänä mies suunnisti Kainuun rastiviikoilla kolmanneksi omassa sarjassaan. . Lenkkeily on samaan aikaan lepoa ja mahdollisuus ajatustyöhön, Torniainen sanoo. NETISSÄ toimivat omenapörssit ovat kasvattaneet suosiotaan. Ilmoitin heti, että idean voi kopioida vapaasti, Sandberg kertoo. Hänen mukaansa samalla idealla toimivia omenapörssejä on jo yli kymmenen. Lisäksi muutamat maakuntalehdet pitävät omilla palstoillaan omenapörssejä. Omenoiden lisäksi pörssien tarjonta on laajentunut myös muihin kotipuutarhan tuotteisiin. Tarjolla on vuodenaikojen mukaan esimerkiksi raparperia, herukoita, herneitä ja erilaisia taimia. Arja Tuomaala maistelee omenoita kotipihansa puusta yhdessä kääpiövillakoiransa Pamin kanssa. Kuva: Riitta Sillanpää/Lehtikuva Omenasato jäämässä tavallista pienemmäksi KESÄN omenasato näyttää jäävän tavallista laihemmaksi. Kimalaiset ja muut pölyttäjät eivät ehtineet käydä kunnolla omenan kukissa. Kuivuudesta oli tosin omenoille jotain hyötyäkin, sillä omenat näyttävät säästyneen kasvitaudeilta, Tanska huomauttaa. Esimerkiksi omenarupea ei ole tänä kesänä juurikaan näkynyt. Omenasato on kypsynyt tänä kesänä melko aikaisin, sillä varhaisimpia kesäomenalajikkeita alettiin kerätä jo viime viikolla. Viime kesänä ensimmäiset omenat ehättivät valmistua vasta elokuun puolivälin tietämissä. MYÖS herukan satokausi on alkanut tavallista aiemmin. Osa omenoista on talvilajiketta, joka valmistuu vasta ensimmäisten pakkasten jälkeen. Viime syksynä omenasato oli muhkea. . Liioille omenoille voi löytää pörssin välityksellä ottajia, eivätkä omput päädy jätteeksi. Matkailualan yrittäjien pitäisi maakunnassa verkostoitua nykyistä vahvemmin, jotta myös maalaiskuntien yrittäjät pääsisivät mukaan paremmin. Esimerkiksi punaherukkaa on näkynyt torikaupassa jo yli parin viikon ajan. Mustaherukan satoa pidetään kohtalaisena. 11 7.8.2013 ninkiä Omenapörssejä on jo useilla paikkakunnilla RIITTA SILLANPÄÄ/STT VAASA Ei viisumivapaudelle ARI TORNIAINEN sanoo ?ei. Punaherukan sato sen sijaan on jäämässä melko laihaksi. Idea sai alkunsa, kun helsinkiläinen Tiina Sandberg pyöräili kotikaupungissaan ja katseli omenoiden paljoutta. . Liika on kuitenkin liikaa. En pidä sitäkään merkityksettömänä, että paikalliset venäläiset eivät näkisi viisumivapautta hyvänä asiana, hän toteaa. . Hän perustaa näkemyksensä keskusteluihin paikallisen tullin, poliisin ja rajavartioston johtohenkilöstön kanssa. . Edelleen suunnistus on hyvänä harrastuksena. Siihen perustettiin oma palsta omenoiden antajille ja niille, jotka haluavat niitä hakea. Samalla periaatteella on sittemmin pistetty pystyyn omenapörssejä myös muualla Suomessa. . Ensimmäisille kesälajikkeille sade ei ennätä ajoissa, mutta myöhempien lajikkeiden tilannetta se parantaisi. Kuva: Päivi Vento Torniainen pysyy kartalla . Kun kaikki sukulaiset ja ystävätkin oli kyllästetty omenoilla, niin liikaomenat ilmoitettiin jakoon omenapörssissä. Omenat löysivät ottajansa, kun ne pakattiin muovikasseihin ja nostettiin valmiiksi portinpieleen. NYKYMUOTOISET, Facebookissa toimivat omenapörssit aloittivat toimintansa viime syksynä. Istuntokauden alettua suunnistusreitit vaihtuvat liki päivittäiseen lenkkeilyyn Helsingin kuntopoluilla. ajatukselle viisumivapaudesta Venäjän ja EU:n eli Suomen rajoilla. Samalla estettäisiin hyvien omenoiden jou- tuminen roskiin, hän jatkaa. Tuumailun tuloksena syntyi Stadin Omenapörssi. Siinä yhdistyvät sisätyöläisen kaipaamat ulkoilu ja liikunta, ja tuloksena on hyvä fyysinen kunto. . Silloin tuli mieleen, että miksi ei voisi järjestää paikkaa, jossa omenoiden antajat ja ottajat kohtaisivat, sanoo kestävää kehitystä opiskellut Sandberg. Jukolan viestissä näkee todella paljon ystäviä ja tuttuja. JUKOLAN viesti, Torniainen vastaa kysymykseen kesän par- haasta tapahtumasta, johon hän on osallistunut. Taustalta löytyy suunnistusharrastusta pienestä pojasta alkaen, Suomen mestaruuksia 1970-luvulla, sitten suunnistusta perheen kanssa ja nyt harrastusmielessä ikämiessarjassa. Omenat saisivat silloin lisää kokoa ja painoa, hän sanoo. Satoa verottaa myös se, että alkukesän helteiden vuoksi pölytysaika meni nopeasti ohi. Suurimpana syynä on kuivuus, jonka vuoksi omenat ovat jääneet pieniksi. . Pörsseissä ei liiku raha, vaan tarvitsijat voivat noutaa omenat ilmaiseksi. Arja ja Risto Tuomaalan omakotitalon pihassa Vaasassa ensimmäiset omenat ovat valmistumassa lähiviikkoina
Tapahtuma on levinnyt hyvin parissa vuodessa. PÄIVI VENTO IMATRA KANSALLISPUKUJA tuuletettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. Nainen kertoo aloittaneensa urakan 30 vuotta sitten. Onneksi hän oli koisuojannut kaikki langat, joten vuonna 1981 kudotut kankaat pysyivät kunnossa nämä vuodet. . Itselläni sen käyttö olisi varmasti aika harvinaista. Kansallispuku on todellinen pukeutumisongelman poistaja. FAKTA Kansallispukujen tuuletuksesta Miksi juuri 5.8.. Kuka tahansa muukin voi ilmoitella kellonajan ja paikan ja kutsua porukkaa. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan neitoa kansallispuvuissa, perää piti neito Jääsken puvussa. 12 7.8.2013 Kansallispuvussa piknikillä Kansallispukujen tuuletuspiknik antaa mahdollisuuden käyttää pukua ihan rennosti. Kansallispuku tai kansanpuku on todellinen pukeutumisongelman poistaja, mitä tulee erilaisiin juhliin, naiset vakuuttavat eväittensä ääreltä. Kesäkuussa 80 vuotta täyttäneellä Kerttu Kontrolla on ompelemansa Rautjärven puku yllä toista kertaa. Elokuun 5. Kuva: Päivi Vento. Tuuterin puvun ompelin itse kurssilla. nähdessään kansallispukuisia naisia suurin joukoin. Nikkanen kertoo puolisonsa olevan ekspertti tekemään kansallispukuja, joten asia on tuttu kotoa. Mutta missä on Nikkasen oma puku? . Suunnitelmat kootaan Kansallispukufoorumille ketjuun. Lähde: Kansallispukufoorumi Ritva Piili (vas.) tuulettaa pukua toista kertaa ja Sirkka Kauppinen feresiä kolmatta kertaa. Silloin Imatralle kokoontui eri puolilta Suomea noin 120 tuulettajaa. Vuonna 2011 tuuleteltiin noin kymmenellä paikkakunnalla ja vuonna 2012 jo yli 25 paikkakunnalla. En ollut ikinä ennen ommellut mitään, Kauppinen muistelee urakkaansa. . Tämä oli kansallispukujen ensimmäinen suuri julkinen esiintyminen ja sitä voidaan pitää kansallispuvun syntymäpäivänä. Pentti Hinkkasen kuohuviiniseurueessa oli muun muassa Pia Kuittinen (vas.) ja Marja-Liisa Moilanen. Soutajien puvut edustivat Suomen eri maakuntia. Hallitsijaparia oli vastassa rannalla yli satahenkinen kansallispukuinen joukko. Pii- lillä on yllään Rautu-Sakkolan puku ja Kauppisella feresi, mutta kotona vaatekaapissa Tuuterin sekä Räisälän puvut. . Räisälän puku oli uskomattoman upea kirpputorilöytö. Olen niin iloinen tästä, huokaa kansallispukujen tuuletuspiknikin ideoija imatralainen Soja Murto-Hartikainen. Hän toimii Imatran Kalevalalaiset naiset ry:n sihteerinä ja valmistaa työkseen kansallispukuja ja kansanpukuja. Maanantaina Imatran Valtionhotellin kupeessa sijaitsevaan puistoon saapui kymmeniä kansallis- ja kansanpukuihin pukeutuneita naisia. Tuuletuspäivän leviämisestä yhä uusille paikkakunnille Murto-Hartikainen on luonnollisesti hyvillään. . Välillä aina tarkastin, onko koi syönyt kankaita, Kontro kertoo. Hän sisuuntui, meni kurssille ja ompeli puvun valmiiksi omille syntymäpäivilleen. Sysmän ja Luhangan puku sopii hyvin aurinkolasien kanssa. Soja Murto-Hartikainen haluaa kansallispukujen käyttöön lisää rentoutta. Toivottavasti kymmenen vuoden kuluttua kansallispukujen tuuletus-piknik tapahtuu kaikkialla spontaanisti ilman koollekutsujaa. Tapahtuman suosio jatkui tänä vuonna. . Vaimo ei ole minua pakottanut hankkimaan pukua, joten olen päässyt kiertämään asian. Me miehet taidamme vähän vieroksua. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat vierailulla Lappeenrannassa 5.8.1885. Suomen naisten lahjana keisarinnalle annettiin soutuvene. Kuva: Päivi Vento IMATRAN Valtionhotellin puistossa osa istuskeli tuomillaan piknikvilteillä, osalla oli jakkarat mukana. Soja Murto-Hartikainen korostaa, että kansallispuku päällä voi olla myös ihan rennosti. Paikalla oli myös yleisöä, joka sivummalta katseli piknikkiä. Seppo Nikkanen kehui, että ?silmä lepää. päivä puvut päälle ja joukolla ihmisten ilmoille, Murto-Hartikainen visio. IMATRALAISET Ritva Piili ja Sirkka Kauppinen tulevat piknikille katselemaan erilaisia pukuja. Kuva: Päivi Vento Kalevalaiset naiset ovat olleet aktiivisia kutsumaan ihmisiä tuuletuksiin
Presidentti vaikuttui huolesta, jota kalastajat kantavat Itämeren puhtaudesta. . Ammattikalastajien keski-ikä Suomessa on yli viisikymmentä vuotta. . Hänen mukaansa sellaiset ruopattavat massat, joissa on saastunutta sedimenttiä, pitäisi nostaa kuiville ja käsitellä. . Katainen hallituksineen on kuitenkin siirtänyt kaikki suuret päätökset hamaan tulevaisuuteen, Saarikko vastaa. SAARIKKO ei käsitä, että pääministeri syyttää suomalaisia alisuorittamisesta, kun hallitus on itse yli kaksi vuotta seissyt liki tumput suorina ja antanut Suomen syöksyä talous- ja työllisyyskriisiin. . Pääministeri Jyrki Kataisen tulevaisuutta koskeva keskustelu uhkaa lamauttaa lopullisesti hallituksen toimintakyvyn, Tiilikainen arvioi. SAARIKON mielestä on helppoa Kataisen tavoin peräänkuuluttaa vastuuta, päätöksiä ja hyvää fiilistä. . ja ?poliittisten johtopäätösten tekemistä koetetaan korvata legalismilla?. . siis että politiikka ajaa laillisuuden edelle? Näinhän hallitus on toimimassa juuri kunta- ja sote-uudistuksissa, joissa monilta osin liikutaan perustuslain näkökulmasta kyseenalaisilla alueilla, Saarikko kysyy. Presidentti Sauli Niinistö tutustui ammattikalastukseen Naantalissa. Ylelle asian on vahvistanut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Helsingin virkamiesjohto on tavannut Guggenheimsäätiön johtoa. He ovat kovinkin aktiivisia ottamaan kantaa esimerkiksi ruoppausten vaikutuksiin. Ammatti on tietenkin kova ja vaatii aika lailla pääomaa esimerkiksi hyljesuojauksen vuoksi, Niinistö tuumi käytyään kokemassa ammattilaisten kanssa kuharysän Naantalin vesillä. Niinistö perehtyi tiistaina ammattikalastajien työhön ja ajatuksiin kalamatkalla, joka alkoi hänen kesäasuntonsa rannasta Naantalin Kultarannassa. Yhteistyö ei ole toistaiseksi kelvannut Kataiselle muuta kuin juhlapuheissa. KATAINEN liikkuu Saarikon mielestä sameilla vesillä laintulkinnassa. Kataisen mukaan yksi poliittisen päätöksenteon ongelma johtuu siitä, että ?muutosta johdetaan lakikirja kädessä. On eriskummallista, että Suomen pääministeri menee valtakunnan päälehteen ripottelemaan tuhkaa päälleen ja esittämään itselleen vaatimuksia, varapuheenjohtaja täräyttää. EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tulkitsee, että hallitukselta on happi loppumassa. . Vaalikauden suurimpia uudistuksia, varsinkin kunta- ja sote-uudistuksia on viety eteenpäin yksipuolisella jyräämisellä. On perin kummallista, että kesälomalta palanneella pääministerillä ei ole ollut viime päivinä esittää yhtään konkreettista avausta Suomen tilanteen helpottamiseksi. Kataisen mukaan Suomeen ja hallitukseen tarvitaan vilpitöntä tekemisen meininkiä, jolloin syntyy myös päätöksiä. . Onhan ruoppausmassallekin kriteerit olemassa, mutta ne ovat liian löysät, Sahlstén sanoo.. Nyt rahoittajiksi kaavaillaan valtiota, Helsingin kaupunkia ja yksityisiä rahoittajia. Pääministeri Jyrki Katainen. Mutta niiden eteen tarvitaan myös tekoja. Olemme iloisia hyvien esitysten etenemisestä. Tärkeintä on saada aikaan työtä, talouskasvua ja ihmisten tulevaisuuden luottamusta vahvistavia toimia. Rantakankaan mukaan hallituksen tulisi budjettiriihessä välttää kansalaisten, yritysten tai kuntien kustannuksia lisääviä päätöksiä veroilla, maksuilla ja säädöksillä. Rantakankaan mielestä esimerkiksi luonnonvarojen vahvempi hyödyntäminen on eräs tulevan talouskasvun peruspilari. lyhyesti Yle: Guggenheim-ehdotus syyskuussa UUSI ehdotus Guggenheimin taidemuseosta Helsinkiin on tulossa syyskuussa, kertoo Ylen Uutiset. Kuva: Markku Saiha/Lehtikuva Presidentti Niinistö toivoo ammattikalastajiksi nuoria PRESIDENTTI Sauli Niinistö on huolestunut ammattikalastajien korkeasta keski-iästä ja toivoo alalle nuorempiakin. 13 7.8.2013 Rantakangas iloitsee keskustan esitysten kopioinnista KESKUSTAN kansanedustaja Antti Rantakangas pitää myönteisenä, että yksi jos toinen hallituspuolueen edustaja on kesän aikana tullut keskustan esittämien talouslinjausten taakse. Esimerkiksi hän ottaa Tytti Tuppuraisen (sd.), joka on toistanut keskustan esittämän kasvurahaston perustamistarpeen. Rantakangas sanoo, että Suomen talouden ongelmat ja syvä taantuma edellyttävät pienen näpertelypolitiikan sijaan megaluokan ratkaisuja. . Tarkoittaako hän sitä, että tarkoitus pyhittää keinot . Saastuneelle maa-ainekselle tehdään maallakin sillä lailla. Kataisen pääministerikautta on tähän asti leimannut palvelujen ja työpaikkojen käsittämätön keskittämisvimma sekä poikkeuksellisen huono ja sekava Suomen asioiden hoito. Viljasen mukaan säätiö haki neuvoja siihen, minkälainen ehdotuksen sisällön pitäisi olla. Guggenheimin alkuperäinen museohanke kaatui viime vuoden toukokuussa Helsingin kaupunginhallituksessa. Päinvastoin. Me muut, ehkä ympäristöjärjestötkään, emme puhu niistä niin paljon. Ammattikalastajaliiton hallituksen puheenjohtaja Olavi Sahlstén oli mukana kalamatkalla. Poliittisen johtajuuden sijaan olemme joutuneet todistamaan jatkuvaa hallituksen sisäistä riitelyä, Saarikko suomii. Hän hämmästelee, että Katainen maalailee luottamuksen ja yhteistyön tarpeellisuutta, mutta todellisuudessa pääministeri hallituksineen kärsii itse luottamuspulaa monelta suunnalta. . Taloutta ei saada kasvu-uralle muutamien kymmenien miljoonien investointipaketeilla. KESKUSTASSA ei Rantakankaan mukaan olla mustasukkaisia esitysten kopioimisesta. . Kuva: Jari Laukkanen Keskusta ihmettelee Kataisen tuhkan ripottelua PENTTI MANNINEN HELSINKI PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen Helsingin Sanomille antaman haastattelun sisältö herättää laajaa kummastusta keskustassa. Varapuheenjohtaja Annika Saarikko pitää haastattelua vaalikauden rimanalituksena. . Sisäinen riitely ei ainakaan paranna hallitusta kohtaan tunnettua luottamusta, joka on viime keväästä lähtien murentunut kiihtyvällä tahdilla
Eikö nyt pitäisi johtohenkilöiden myöntää se, että olemme sel- laisessa tilanteessa, missä tulee ajatella koko maan ja kaikkien työtä tekevien asemaa. On aivan selvää se, että voimakkaat järjestöt ovat tottuneet siihen, että heillä on ollut ja on varmaan edelleenkin valtaa. Jopa maan hallituksen on pitänyt tehdä taloudellisia päätöksiä etujärjestöjen tahdon mukaisesti. Joskus on tullut mieleeni, että tätä etujärjestöjen valta-asiaa voi verrata alkoholistiin. Alkoholistikaan ei halua mennä itse hoitoon ennen kuin hän itse myöntää olevansa alkoholisti. Paljon on todisteita siitä miten rapajuoposta on tullut kunnon ahkera kansalainen hakeutuessaan hoitoon myönnettyään olleensa alkoholisti. MIELESTÄNI pitää etujärjestöjen myöntää, että he juuri ovat tehneet Suomesta kalliin työn maan ja valtava työttömyys on osittain seurausta siitä, kun työntekijän palkkaaminen yritykseen, varsinkin pieneen, on hankalaa, koska tuotetuilla tarvikkeilla on huono menekki. Kyllä meillä todella on sellaisiakin aloja joilla ei ole hirmuisen suuria palkkoja, mutta yleensä nämä ovat sellaisten järjestöjen jäseniä, joilla ei ole valtakunnassa neuvotteluvoimaa niin paljon kuin suurilla etujärjestöillä. Eikö aina ole helpompaa tehdä jotain ratkaisuja vapaaehtoisesti, ennen kuin se tulee pakoksi. Tarkoitan sitä, että ellei meillä valtakunnassa työpalkoissa haluta ottaa alenevaa suuntaa, niin yleinen kansainvälinen ti- lanne pakottaa Suomen siihen. Tuotteita pitää saada kaupaksi maailmalle ja koska kilpailu on kovaa jo nyt, se kovenee edelleen. Suomen tuotteilla on kyllä hyvä laatu, mutta se ei aina riitä. Myöskin hinnan pitää olla sellainen, että sillä pystytään kilpailemaan. Kaikkien tuotteiden valmistaminen vaati ihmistyötä, ainakin jossain vaiheessa, ja jos meillä on työ kalliimpaa kuin kilpailijamaissa, niin Suomi jää hopealle. Tiedän varsin hyvin, että tämä mielipiteeni ei sovi ammattiyhdistysväelle, mutta voi olla, että joskus myöhemmin se jo sopii. Heikki Niittymäki Masku. THL:n puskalaista linjaa alkoholipolitiikassa. THL edustaa sata vuotta vanhaa linjaa, jonka seurauksena suomalaisilla ei ole ollut luontevaa suhtautumista alkoholiin. Suurimmalla osalla kansasta tapahtui alkoholin kulutuksen voimakasta kasvua tuonnin vapautumisen ja sitä seuranneen hintojen laskun myötä. Vanhempi ikäluokka oli tottunut juomaan kaiken mitä laki salli ja tarjolla oli. Nykyaikana on hyvin erikoista, ettei Alkon verkkosivuilla ole edes hinnastoa. Tälläkään kiellolla ei raitisteta ketään, mutta kiusa se on pienikin kiusa. REHULAN tavoitteena on kokonaiskulutuksen laskeminen. Kuva: Paula Åström teita jyrkemmiksi juopottelua vastaan. Tässä on yksilöillä ja yhteisöillä huomattavasti nykyistä enemmän tehtävissä. Sikäli kun olen ymmärtänyt, monissa muissa kulttuureissa porukka lopettaa, jos jollain alkaa mennä liian pitkälle. Johtuuko se historian lisäksi tekijästä, aiheesta vai yleisöstä? Muutos olisi joka tapauksessa toivottavaa tälläkin kulmalla asenteessa ilman lakia tai asetusta. Kolmas asia ongelman ratkaisussa on nykyistä parempi ongelmien havaitseminen. Tärkein on kuitenkin yleinen asenne alkoholiin. Monet ul- komaalaiset ovat tämän kiellon kohdalla muistaneet olevansa Suomessa. Toinen järjetön kielto on väkevien kohdalla. Sen sijaan alkoholista riippuvainen ongelmakäyttäjä löytää keinot uudessakin tilanteessa. Eteläsuomalaisilla yleisesti ja pääkaupunkiseutulaisilla erityisesti on vielä lahden takana tur- vasatama edullisempiin ostoksiin. Kielloilla ja rajoituksilla myönteisiä muutoksia ei saada aikaan. Ainakin varttuneemmat muistavat junaravintoloiden kiertävät sillivoileivät. Mitään maailmanloppua ei kuitenkaan tullut ja kulutuskin on ollut laskussa jo useamman vuoden. REHULAN asettelussa vastakkain ovat ihmisten terveys ja päivittäistavarakauppa. Kello yhdeksän sääntö on hyvä esimerkki huonosta kiellosta nykyisessä laissa. Se kiusaa enimmäkseen niitä tavallisia kansalaisia, jotka asioisivat kaupassa ruuhkia välttääkseen heti aamulla. Myös mökille lähtiessään voisi käydä kaupassa, koska syrjäseuduilta kaupat ovat sulkeneet ovensa pysyvästi. Asenteisiin ei voi laeilla ja ohjeilla kuitenkaan vaikuttaa suoraviivaisesti. LAKIEN lievennykset ja EU-jäsenyyden myötä tapahtunut hintojen lasku ovat muuttaneet asen- ?Kello yhdeksän sääntö kiusaa enimmäkseen niitä tavallisia kansalaisia, jotka asioisivat kaupassa ruuhkia välttääkseen heti aamulla.. Kun tiedämme, että keskivertokansalainen ei jaksa olla simputuksen kohteena ja hintakin ehkä kirpaisee, voi kulutuksen lasku jatkua edelleen. Mielipiteet 14 Kielloilla ei tehdä myönteisiä muutoksia ALUKSI mainitsen yhden asian, ettei tule epätietoisuutta. En missään tapauksessa puolusta humalajuomista tai suosituksia suurempaa alkoholin käyttöä. Toisekseen kummastelen sitä näkemystä, että alkoholista ja sen aiheuttamista haitoista ei puhuttaisi. Juha Rehula puolusti puheenvuorossaan 30.7. Humalassa hilluminen ei ole hyväksyttyä. Meillä on perinteisesti tuudittauduttu yhteiskunnan holhoukseen. Ongelmien väheneminen likimainkaan samassa tahdissa on toiveajattelua. En pyri mitenkään vähättelemään alkoholin aiheuttamia ongelmia ja niiden hintaa. Pohjoisen syrjäseuduilla ollaankin huonommassa asemassa. Lopputuloksena on, että Suomessa myydyn alkoholin määrä saattaa todellakin laskea. Poliisi asettaa rajan. Esa Honkanen Oulu Suomalainen työ on liian kallista ME ELÄMME nyt Suomessa vaikeita aikoja. Vaikeuksiin ovat syynä koko maailmaa rasittavat työttömyys ja siitä johtuvat taloudelliset vaikutukset. Paljon syyt vaikeuksiimme ovat myöskin omatekoisia. Tämä on hyvä suunta, mutta se ei nimenomaan ole peruste tiukennuksille. Jos sääntöjä ja rajoituksia lisätään, kansalaisten asenteet kääntyvät näitä vastaan ja samalla alkoholihaitat tulevat taas hyväksytymmiksi. Kilpaurheilun ja nautintoaineteollisuuden kansainvälinen liittoutuminen on ollut kaikkien nähtävissä. Toisaalta huippu-urheilua on Suomessa väkisin pidetty pyhänä kansallisena tehtävänä, vaikka muun muassa sopupelit ja kielletyt aineet ovat rapauttaneet sen mainetta. Jos kasvatus ja koulutus olisivat vastuullani, tekisin selvän pesäeron kilpaurheilun ja nuorisotoiminnan välille. Huipulla urheillaan liiketoiminnan ehdoilla eikä tästä ole lapsille erityiseksi esikuvaksi. Tuskinpa kilpailun ja terveysliikunnan välilläkään on mitään yhteyttä rahan lisäksi. Toinen näkökohta liittyy kulttuuriin, joka rypee menneessä. Liki jokaisessa elokuvassa, kirjassa ja näytelmässä on juopottelukohtaus ja usein myös tupakka palaa. Kun en itse ole mitenkään kulturelli ihminen, tyydyn pohtimaan syytä. Onkohan tehty jossittelututkimusta siitä vaihtoehdosta, että alkoholia ei olisikaan. YHDESSÄ asiassa olen Juha Rehulan kanssa samoilla linjoil- la. Medioissa on ollut tietoja siitä, että valtakunnansovittelijoille uhkaa tulla jonoa. Eikö se ole merkki siitä, että työntekijäjärjestöt eivät halua tyytyä sellaisiin sopimuksiin missä palkkoja ei korotettaisi lainkaan. Kaikki tiedämme hyvin, eikä sitä voi kukaan kiistää, että työntekijöillä ja työnantajilla pitää olla etujärjestöt, joilla voidaan turvata oma toimeentulo. Vanha sanonta on, että ruokahalu kasvaa syödessä ja niin on käynyt työntekijöiden etujärjestöille. Kauempaa reissut tehdään pakulla. Tai ovat käyneet ulkomaisissa yleisötapahtumissa ilman karsinointia. Rehulan keinolistalla ovat hinta, saatavuus ja hänen kuvailemansa kolmas kokonaisuus: ennaltaehkäisy ja mielikuvat. Joskus alkoholi on kuitenkin ongelmien seuraus eikä syy. Meistä monet sairastuisivat ja jopa kuolisivat, vaikkeivät joisi tippaakaan. Säädösasiassa on monia muitakin ulottuvuuksia, kuten ihmisten valinnanvapaus, säädösten oikea kohdentuminen ja kansalaisten tuki. Useimmat ovat myös nähneet muiden maiden täysin toisenlaisen politiikan ja sen tulokset
Räjähdekeskuksen ja varikoiden henkilöstöä on niin ikään vähennetty puolustusvoimauudistuksen myötä. Puolustusvoimien henkilöstöä on vähennetty ja myös vapaaehtoisen puolen koulutustuki on vähentynyt. Keväällä 2012 tehtiin linjaus vuoden 2015 jälkeisestä varuskuntaverkosta. Tästä joukosta kannattaa pitää hyvää huolta. Mikko Savola Kansanedustaja, Reserviläisliiton puheenjohtaja Myrsky vesilasissa! HEINÄKUUSSA nostetaan keskusteluun milloin mitäkin Leijonista ja sonneista alkaen. Valtion ensi vuoden talousarviossa on mielestäni etsittävä resurssit varikoille reserviläisten tukemiseksi. Satsaukset eivät välttämättä ole euromääräisesti suuria, jos tahtoa asian toteuttamiseksi löytyy. Kertausharjoituksia järjestetään vain noin viidesosa niiden minimitarpeeseen verrattuna. Ne ovat vartioituja alueita ja edelleen näkyvä osa Suomen puolustusta monella paikkakunnalla. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan lentosotakoulun porttien sulkemisen jälkeen ainoat jäljelle jäävät Puolustusvoimien toimipisteet ovat Ilmajoen lääkintävarikko ja Ähtärin Räjähdekeskus. Vastaavia on myös muualla päin Suomea. TÄSSÄ olisi mielestäni tärkeä kehittämisen paikka. Asiasta on paljon kirjoitettu, mutta vielä ei ole näkynyt kuka ja miten tällaisen turhalta tuntuvan ajojahdin käynnisti. Onko Kansanlähetyksen juhlilla istunut ?Juudas-tyyppinen? henkilö etsimässä sanaa, johon tarttua. Nyt on keskusteltu vakavammasta aiheesta . Entistä harvempi sijoitettuun reserviin kuuluva saa kutsun kertausharjoituksiin. Kuva: Jari Laukkanen Miksi kaikki parkuvat demareita? ON veikeätä miten ?riippumaton. Korkeintaan rahalaitokset voivat kohotella kulmakarvojaan. Isännistä tulee isäntien varjoja ja renkien asema kärjistyy. Tapani Hankaniemi Kälviä näyttänyt tässäkin asiassa, jossa suvaitsevaisuus ja jopa hyvät tavat ovat unohtuneet. KANSANEDUSTAJAT Orpo ja Lapintie ensimmäisinä osoittivat tahdittomuutta ja hengellisten asioiden ymmärtämättömyyttä. Ensi ja sitä seuraavan vuoden aikana lakkautettavaksi päätetyt varuskunnat lopettavat toimintansa. Se jättää suuren aukon työllisyydessä ja Puolustusvoimien näkyvyydessä laajalle alalle Suomea. RESERVILÄISET ovat tukeutuneet varuskuntien harjoitusalueisiin, aseisiin, ampumaratoihin ja saaneet kuitata varusteet ?rättivarastoista. Näissä palvelee edelleen puolustusvoimien henkilökuntaa. Sodan ajan joukoistamme yli 95 prosenttia koostuu vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavista reserviläisistä. Media on sitten paisutellut ja revitellyt aihetta, saaden arkkipiispaa myöten toteamaan, ettei Raamattua saa pitää lakikirjana. Kuitenkin totuus asiassa ollee niin, että lakikirjakin on laadittu pitkälti Raamatun pohjalta ja Raamatun totuudet ovat iältään satoja vuosia ja voimassaolevia, kun Suomen valtiokin on perustettu vasta viime vuosisadan alkuvaiheissa. Paavo Närvänen Pirkanmaa Kirjoittaja ihmettelee, miksi kaikki mediat antavat palstatilaa demarien alamäelle. Ja jos tahtoa on, löytyvät myös keinot. Kannattaa muistaa, että Suomen puolustus on meidän reserviläisten varassa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 15 Isännistä tulee isäntien varjoja ?Satsaukset reserviläisten tukemiseen eivät välttämättä ole euromääräisesti suuria, jos tahtoa asian toteuttamiseksi löytyy. koulutusta varten. Ja jos tahtoa on, löytyvät myös keinot.. Siltä se on KUUNTELIN yksi aamu kokoomuslaista kuntaministeri Henna Virkkusta. Mihin tukeutuminen on mahdollista jatkossa, jos lähimpään varuskuntaan on satoja kilometrejä? Puolustusvoimille jää edelleen useita toimipisteitä, kuten varikkoja ympäri Suomea. julkisuus suhtautuu asioihin eri tavoin. Kun Keskusta kulki alhon syvyyksissä, niin ei löytynyt yhtään tahoa mediassa, joka ei olisi keskustaa suorastaan ivannut ja pilkannut. Kaikki kaadettiin puolueen niskaan ja muut puolueet olivat hiljaa kuin liri sukassa. Mutta mikä on nyt tilanne, kun demareilla, SAK:n puoluesiivellä, on vuorostaan polku kadonnut? Joka taho, YLE:n ohjelmista lähtien poraa ja itkee demarien kannatusta ja antaa runsaasti tilaa selittelyille SDP:n johtajien taholta. Aiemmin ei pidetty minään ongelmana keskustan kriisiä, miksi ihmeessä nyt täytyy parkua demarien vuoksi mediassa. Matti Tuominen Ulvila mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Kirjoita Suomenmaahan. Kuva: Paula Åström Lisää resursseja reserviläisten tukemiseksi PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS etenee omaa latuaan. Suomen hallituksen antamien taloudellisten resurssien vuoksi puolustuksen hallinnonalalta on leikattu enemmän kuin miltään muulta hallinnonalalta Suomessa. Meidän reserviläisten arjessa se näkyy jo monella tavalla. Resursseja reserviläisten tukemiseen ei tällä hetkellä ole. Reserviläisjärjestöjen, puolustusministeriön ja puolustusvoimien on löydettävä asiaan yhteisymmärrys. Hän on puhekone. Jokaiseen esitettyyn kysymykseen tulee vastaus kuin levyltä. Ei voi välttyä ajatukselta, että ministeri on liian kokematon vetämään näin suurta ja vaativaa kunta-alan remonttia. Vastoin kunta-alan asiantuntijoiden mielipiteitä Virkkunen ajaa hallitusohjelmaansa kuin käärmettä pulloon. Keskustan vaatimuksille parlamentaarisesta valmistelusta hän viittaa ylimielisesti kintaalla. Kataisen hallitus on ajamassa Suomea vahvojen isäntäkuntien hallinnoimaksi yhteiskunnaksi. On absurdi ajatus, että nämä tulevat uudet kunnat voisivat lunastaa esimerkiksi sairaanhoitopiirien omistamat kiinteistömassat. Kataisen hallitus on tekemässä suurkunnista yhä velkaantuneempia ja rahattomia toimijoita. Näin pakkoliitetyistä kunnista tulee torppareita. Tässä Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen ajamassa uudistuksessa ei pärjää kukaan. joskin se tuntuu turhanpäiväiseltä myrskyltä vesilasissa. Ison kirjan satojen vuosien voimassa olevan totuuden sanominen ääneen koetaan uutena ja ihmeellisenä, josta sanojaa röykytetään aivan kohtuuttomasti. Ilmankos politiikkaa sanotaan likaiseksi peliksi
Lähtö klo 17.30 Siuntion kirjaston edestä, paluu ravien loputtua. Puntalan leirialuella 8.8. Tilaisuudessa mukana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja häkäpönttöauto El Camina. Juomme aamukahvit Postellissa ja teemme ostoksia, minkä jälkeen lounas Kuntoutuskeskuksessa. Tervetuloa saunomaan ja nauttimaan kesäisistä herkuista! Raisio, syyskuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 18.9. klo 18 alkaen. Siuntio, paikallisosasto järjestää ravimatkan Vermon Derby-karsintoihin 21.8. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. Tule juttelemaan tarjoilun lomassa ja lapsille ilmapalloja. Peräseinäjoki Keskustanaisten ilta Hakalan talossa ke 13.8. klo 17-. 50 . Pohjois-Satakuntaan. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat tutustua Loimaan Taidetaloon. 040 418 1150. Asikkala, pe-la 9.-10.8. Matkan hinta 520,00 euroa. klo 18. Aiheina ovat tietysti kuntarakenne - ja soteasiat. 040 70 22928. TERVETULOA KAIKKI MUKAAN. Saunotaan ja vaihdetaan kuulumisia kaupungin uudesta strategiasta ja tulevasta talousarviosta. Ilmoittaudu viimeistään 15.8. Tilaisuudessa mukana ke:t Sirkka-Liisa Anttila ja Annika Saarikko. klo 13. Savusauna lämpiää ja kaffetta ja makkaraa saa puffetista. Mukana myös ke Sirkka-Liisa Anttila. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Åke Holmlund 050-3093 993, Bo Lindström 0400813 586. Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. klo 10-15.30. VARSINAIS-SUOMI Keskustanuorten Varsinais-Suomen Piirin johtokunnan kokous 7.8. Mukana ke Inkeri Kerola. Marjatan päivä pe 16.8. Ohjelmassa mm. Ilmoittautumiset viimeistään 19.8. tervetuloa Keskustan teltalle Anianpellon markkinoille. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. klo 14 Kermanrannassa (Satama). Hyvää kesää Etelä-Savon Keskustanaiset. Tervetuloa tapaamaan tuttuja! Raisio, Keskustakeilaus koko perheen tapahtumana yhdessä Raision Keskustajärjestöjen ja Vesaisten kanssa pe 13.9. Suunnitellaan päivän aikana syksyn toimintakalenteri ja käydään keskustelua ajankohtaisista poliittisista asioista. Anolan paikallisyhdistyksen väki Taipalsaari, Keskustan kesätapahtuma Vehkataipaleen koululla ke 14.8. klo 18-21. Tervetuloa! PIRKANMAA ?Muksut mukaan. Markku Pakkanen. KARJALA Anola, py kutsuu kaikkien Joutsenon paikallisyhdistysten jäseniä yhteiseen sauna- ja keskusteluiltaan Kesäjärvelle ke 7.8. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula tavattavissa: Evijärvi 7.8. Useita eri sarjoja, hyvät palkinnot. Ilm. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. 044 7100854 tai sihteeri Marketta Moilaselle p. Jonesissa (Valtakatu 5, Rauma) Satakunnan Keskustanaiset, kesäretki la 17.8. Luennoitsijana: Risto Tuominen Lempäälän Mll:n pj. valt.tri, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaan puhe, musiikkia, lausuntaa. Marko Partaselle, p. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Tutustumme Suomen vienankarjalaiseen kultuuriin, mm. Juhlamenun hinta 36,00 euroa. saapuvat. klo 18 Pyhäjoella, Yppärin Merimajalla. tikan- ja saappaanheittoa, tarjolla kahvia ja makkaraa. ja avataan jälleen 12.8. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. klo 18 Janssonin galleriassa, Ylipääntie 14, 92220 Piehinki. mennessä puheenjohtaja Helena Aaltoselle p. klo 12-15, osoite:Vanha rantatie 243, Lempäälä. Mukana keskustelemassa ke Annika Saarikko sekä lietolaisia valtuutettuja ja kh:n jäseniä. Arvontaa, mehutarjoilua ym. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Keskusta Maaseudulta Käsin . Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Keskustassa tapahtuu ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. klo 16 Pukserissa, Eläkeliiton Oulun yhdistyksen kesäpaikka, Pukseritie 9, Oulu. klo 9-15. Teatterikappa- KESKI-SUOMI ETELÄ-SAVO Piiritoimisto suljettu lomien ajaksi 22.7-19.8. Mukana kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula. POHJOIS-SAVO Keskustan Elonkorjuujuhla sekä -tanssit pe 30.8 klo 18.30- 01.00 Maaningan Kasinolla. 0400 517 319. KESKUSTANAISET Raahe. Bussimatka ja liput ilmaiset. Luvassa on luontoelämyksen lisäksi myös yhteislaulua. Liput: 8 eur, lapset ja eläkeläiset 6 eur. KAINUU PERÄPOHJOLA KUTSUMME NAISIA DOMNAN PIRTIN RETKELLE ja viettämään Marjatan-päivää 18.8. pe 9.8. mennessä s-postilla riikka.helenius@gmail.com tai puh. klo 11 Vaakonpuistossa Tuurnankatu 1 vastapäätä. Käsitellään valtuuston 12.8. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Poikkea juttusille ja kahville. Miehikkälä, KJ:n rantailta säästöpirtillä 15.8 klo. myyntitykit . Larin Kyöstin katu 16. Sote-asioiden pohdintaa ym. klo 12-16. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. asialista: kuntajakoselvitys, kunnan säästöohjelma. Keskustanuoret, johtokunnan kokous to 15.8 klo 18 alkaen Ravintola Mr. klo 18 Raision Keilahallissa. Vieraana Keskustanaisten uusi vpj. Tied. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Lisätietoja tmj. mennessä Ulla-Riita lle, puh. ortodoksiseen tsasounaan. Tervetuloa Keskustan teltalle Orimattilan elomarkkinoille. Viking Amorellalla. Hämeenlinna-Vanajan py tarjoaa jäsenilleen toritullilipun eli sisäänpääsyn Hämeen keskiaikamarkkinoille la 17.8. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. 11.8. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Lieto, Kesätapahtuma to 15.8. Jääli-päivä; Pyhäntä pe 23.8. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. ja ilmoittautumiset Tarjalle, puh. klo 11.30 alkaen piiritoimistolla (Isokatu 2, 2krs.). 15.9. Vierailijoina: Anneli Jäätteenmäki klo: 1819, Esko Lehtimäki, Antti Kurvinen ja muita Keskustalaisia vaikuttajia. Tule tapaamaan Keskustalaisia päättäjiä ja antamaan palautetta politiikkaan. Orimattila, ti. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. LAPPI Keskusta Maaseudulta Käsin . klo 18 Kaljasjärven rantasaunalla Kodisjoella. Osoite: Kaljasjärventie 135. mennessä Tarjalle, puh. Kesäilta, Annika Saarikko ja Tapani Tölli; Oulu la 17.8. mieluiten sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Heinävesi, kj:n rantakala su 11.8. Sauna ja uinti klo 17-19 ja Illanvietto klo 19.00. www.keskustasalo.fi. perinteinen salusilta Salusjärven leirikeskuksessa, Salusjärventie 110. Toimintapisteitä lapsille, yhteisleikkejä ja -kilpailuja, muurinpohjalettujen paistoa ja kahvia sekä mukavaa yhdessäoloa. Keskustaväen kirkkopyhä Virroilla 11.8. Ilm. Juhlapuhujana Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi ETELÄ-HÄME SATAKUNTA Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Vaajakosken Kohinat 8.-11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. su 11.8. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. Tilaisuuteen ovat eduskuntaryhmän raskaan sarjan kuntarakenne ja sote-asioiden asiantuntijat kansanedustaja Tapani Tölli sekä kansanedustaja Juha Rehula. Säävaraus. Keskustanaisten kesätapaaminen ke 7.8. Keskustanaisten Kainuun piiri ry Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. klo 13 - 14.30, Lappajärvi 7.8. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Esillä valtuuston esityslista, Timo Hanhilahti. leena on Agapetuksen ?Olenko minä tullut haaremiin?. Kahvia klo 17.30 alkaen. VESAISET Teatteri Vesaisten koko perheen hölmöläistarina ?Meillä välähtää. Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. puoli tuntia ennen paikan päällä. Tied. Tyrnävän kotiseututalolla. Mukana Keskustan vpj, ke Annika Saarikko ja ke Tapani Tölli. Eduskuntaretki 19.-21.9. lähtijöiden määrästä riippuen. 10.-11.8. Yhteiskuljetus lähtee Raumalta Porin kautta (Porista klo 9) ja reitti osallistujien mukaan. Tervehdyksen tuo kansanedustaja Arto Pirttilahti, Puoluevaltuuston puheenjohta- Rauma, kj:n saunailta 8.8. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Liput ennakkoon kunnallisjärjestöistä 15 euroa. Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. klo 19 nyyttikestien merkeissä. KESKI-POHJANMAA Veteli, Räyringin py 50v. Olemme mukana 8.8 Vaasan Taiteiden yö tapahtumassa. Telttamme löydät kävelykadulta Raastuvankadun puoleisesta päästä. klo 18.00. Ilmoittaudu mukaan perinteiseen kulttuuripäiväämme 14.8. klo 18.30 Korsutuvalla. Lopuksi Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n johtokunnan kokous. Mukavaa yhdessäoloa, ohjelmassa mm. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Hämeenlinna. Yhdistys järjestää nuotiopaikalle kahvia ja pullaa. Vilhulantie 5, Naarajärvi pidettävään keskustelutilaisuuteen. Majoitus Hotelli Presidentissä, ohjelmaa/vierailuja. Juhlatilaisuus Nuorisokeskus Marttisen vanhassa pappilassa. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Hamina, Kj:n teltta elomarkkinoilla 9.8. klo 12 alkaen Suomussalmen Kuivajärvelle. klo 18.30 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistolla os. Domnan pirtillä syödään keittolounas, 10 e. Anolan väki tarjoaa kahvit ja pullat, muu tarjoilu nyyttikesti periaatteella. Tapahtumassa mukana kansanedustaja Ari Torniainen. Tapani Töllin vieraaksi. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8.. Iltamaohjelmaa sekä tanssit tanssiorkesteri Myrskytuulen tahtiin. Keskustalainen kesäilta 14.8. klo 18 alk. Keilaamisen ohjaus järjestetään. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Hintaan sisältyy buffet-lounas ja Jouni Ovaska, Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen sekä Pirkanmaan keskustanaiset. klo 15 - 16.30, Vimpeli 7.8. klo 17.30 -19.00 Vähäkyrö / Vaasa. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Linja-auto lähtee Seppäsen maitokopilta klo 8.30 ja kiertää Anolan ja kirkonkylän kautta. matkan hinta n. Kyydin tarve ja ilmoittautumiset 11.8. Ohjelmassa: luento Vapaaehtoistyö lasten ja perheiden parissa. Maksu matkasta 15.9. kello 10-18. Tervetuloa Keskustanuoret, piirin suunnittelupäivä la 17.8. Lämpimästi tervetuloa. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. Pieksämäki, kj kutsuu keskustalaisia 22.8. Myyntija esittelykoju pystytetään talkoovoimin klo 8.30, myynti alkaa klo 9 jolloin . Vietämme pienen ohjelmallisen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. 16 HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. - 26.9. Eeva Vesterinen Vihdistä sekä Pukkilan ja Pornaisten keskustalaisia luottamushenkilöitä. Pilvi Kärkelä Kn pirkanmaan toiminnanjohtaja. Iltapäivällä suuntaamme Jämijärvelle ja pääkohteemme on Jämi. Kiiminki-päivä; Tyrnävä ke 14.8. Kokoonnutaan tuolloin Televisiotien varressa olevalle parkkipaikalle ja jatkamme siitä yhdessä kävellen perille. 0440-622 266. Tervetuloa! Raisio, Keskustajärjestöjen elokuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 21.8. Lämpimästi tervetuloa mukavaan illanviettoon! Anola, py tekee kesäretken Pyhtään kesäteatteriin la 24.8. 050 380 9540. Hämeenlinna. Tule mukaan! MEP Hannu Takkula tavattavissa Kiiminkipäivillä la 10.8. Pohjustamme Killin Markkinoita ja Raisiopäivän toritapahtumaa.Tarkistelemme tapahtumakalenteriamme syksyä varten. Salo, Pertteli, Perttelin py mukana Pertunpäivillä Inkereen koulun pihalla su 25.8. Esityksen kesto 30 min. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Mäntsälän Keskusta ja Keskustanaiset. 13.8. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35). Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla su 18.8. Keskustan teltalla tavattavissa myös alueen kansanedustajia. Tyrnävä. Ilmoittautumiset 15.8 mennessä Tuula Partaselle joko puh. 0405538737 tai sähköpostilla tuula. partanen@pp1.inet.fi. POHJOIS-KARJALA Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 17.8. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Keilaaminen tutuksi isoille ja pienille, tervetuloa mukaan. Mukana illassa valtuustoryhmän puheenjohtajat Jouni Kemppi ja Tuula Partanen. Jouni Koskela, 050 527 2129. Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. Tule tapaamaan ja kuulemaan Keskustan päättäjiä. Orimattila, su. Kesäkuisen Keskustanaisten Edustajakokouksen liikenteenohjaajat kutsumme keilaamaan joukkoomme kiitoksena seudullisesta yhteistyöstä kokouksen aikana. Halukkaat voivat paistaa mukanaan tuomia makkaroita. Ilmottautumiset ja tiedustelut Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 12.8. Osallistumismaksu 160 eur/hlö (sis. matkat+majoitus). klo 16 -18 Kanttilassa os. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Luvassa on kulttuuria ja ostoksia Kankaanpäässä ja Jämijärvellä. Tervetuloa! Raisio, Raisiopäivä ja Killin Markkinat Raision torilla ja kaduilla 31.8. Juhlapuhe Kiiminkipäivien markkinoilla klo 12. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. Hämeenlinna. Mukana paikallisia 60- ja 70-luvu vaikuttajia sekä Esko Aho, Mika Lintilä ja Tuomo Puumala. Kahvitarjoilu. 26.8. klo 18 Räyringin lavalla. Olli 0407769338/keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi POHJOIS-POHJANMAA Keskusta on mukana seuraavissa kesä tapahtumissa: Oulu la 10.8. -tapahtuma Lempäälässä. Tervetuloa! Nakkila, valtuustoryhmän kaikille avoin kokous su 11.8. Tervetuloa! ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. 19.Mukana ke Ari Torniainen ja piirin pj. Jumalanpalvelus Virtain kirkossa klo 10.00. Tervetuloa. Keskustan Salpakankaan paikallisyhdistys järjestää luontoretken Pirunpesälle 15.8. Mäntsälän Keskustan saunailta to 8.8. Hautjärven Veteraanimajalla alkaen klo 18. Ke Esko Kiviranta saapuu myös paikalle
Aiemmin Aasian puukilpailussa olivat mukana myös pohjoisamerikkalaiset, mutta nyt Yhdysvaltain rakentamisen elpyessä puuta ei riitä yhtä paljoa Aasian-vientiin. Pitkällä aikavälillä metsäteollisuudella on Häggblomin mukaan mielenkiintoisia kehitysnäkymiä bioteknologiassa. Sitä odotellessa pitäisi löytää jostain hyvää tuloksentekoa, että tutkimukseen ja investointeihin on varaa, Häggblom sanoo.. Sen sovellukset ovat kuitenkin runsaasti hyödynnettävissä vasta vuosien päästä. . Paperiryhmän toiminnallinen tulos oli huhti-kesäkuussa 11 miljoonaa euroa tappiollinen Euroopan markkinoiden vuoksi. Yhtiö pyrkii organisaatiomuutoksilla parantamaan tulostaan. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan kaikki mahdolliset omistusjärjestelyt ovat mahdollisia, eli toimintoja voidaan myös ostaa. kuin Metsä Group. Metsä Groupiin sisältyvän paperi- ja kartonkivalmistaja Metsä Boardin voitto syntyi käytännössä kartongeista, Järvinen arvioi. . Muita kasvavia alueita ovat Pohjois-Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Aasian ongelma on Häggblo- min mukaan se, että kiinalaiset ovat yli-investoineet useissa paperi- ja kartonkilajeissa. 17 7.8.2013 Printtimedian vaikeudet heikentävät painopapereiden kysyntää. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva UPM:n tulos ennen veroja putosi huhti-kesäkuussa 128 miljoonaan euroon. Viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 221 miljoonaa euroa. Siksi tarjonta paisuu. . Samoin Aasian markkinoilla on potentiaalia. Metsäalan konsultti Rainer Häggblom listaa alan ongelmia: printtimedian vaikeudet heikentävät painopapereiden kysyntää, Euroopan vienti ei vedä ja Suomen kilpailukyky on heikko. Siksi katseet kääntyvät Aasiaan, missä markkinat kasvavat nopeimmin. Alan valopilkku ovat kartongit eli pakkausteollisuus, joka vetää hyvin. Liikevaihto pieneni 4 prosenttia. Markkinatilanne on vaikea, ja kolmesta suuresta suomalaisesta metsäyhtiöstä vain Metsä Group eli entinen Metsäliitto-konserni on pystynyt parantamaan toisen neljänneksen tulostaan viime vuodesta. Syy Metsä Groupin tuloksen parantamiseen ja muiden heikkenemiseen on Järvisen mukaan se, että UPM ja Stora Enso ovat riippuvaisempia paperimarkkinoista RAKENNUSPUUN viennissä suomalaisyhtiöt ovat päässeet mukaan Aasian maiden kasvuun. Siellä tuskin tulee pysähtymistä, Häggblom arvioi. Kuva: Suomenmaan arkisto Kartongit ja Aasia ovat metsäalan ainoa valopilkku Kolmesta suuresta metsäyhtiöstä vain Metsä Group pystyi parantamaan viime vuodesta NIKO VARTIAINEN/STT HELSINKI PAPERITEOLLISUUDEN vaikeat näkymät painavat suomalaisia metsäyhtiöitä. Täältä tulevan viennin kilpailuasetelma ei ole kovin helppo, lukuun ottamatta kaikkein korkeinta laatusegmenttiä. Suomessa pystytään tekemään vaativampia laatuja, mutta niin sanotun peruskaman tarjoaminen on vaikeampaa, Häggblom sanoo. AASIAAN panostamisesta kertoo se, että tiistaina tuloksensa julkistamisen jälkeen metsäyhtiö UPM kertoi jakavansa paperiorganisaationsa kahtia Euroopan ja Aasian osastoon. Jatkossa alueet, jonne yritykset entistä enemmän suuntautuvat, ovat Euroopan ulkopuoliset alueet. Tunnuslukujen perusteella Metsä Group on kolmesta metsäyhtiöstä tällä hetkellä kannattavin. UPM:n Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan kaikki mahdolliset omistusjärjestelyt ovat mahdollisia, eli toimintoja voidaan myös ostaa. Kasvu on siellä, oli kyse paperista tai sellusta, sanoo Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.
Kummassa sodassa amerikkalaisia soti- laita kaatui enemmän: Vietnamin sodassa vai Korean sodassa? 8. B. pykälä alkaa lauseella ?Suomi on täysivaltainen tasavalta.?? 2. 18 7.8.2013 TIETOTESTI 1. Pohjois-Korealla on perustamisensa eli Koreasta eroamisen 1948 jälkeen ollut vain kolme johtajaa, kolme ylintä valtionpäämiestä. Englannin Valioliigan jalkapallojoukku- eet Manchester City ja Arsenal kohtaavat ensi lauantaina harjoitusottelussa Helsingin Olympiastadionilla. Suomen Mr. Missä maanosassa sijaitsee maa, jonka pääkaupunki on Windhoek? 7. Mikä oli koodinimi saksalaisten hyökkäykselle Neuvostoliittoon 1941? Sudoku 4 1 8 5 7 4 6 5 1 8 4 7 2 9 6 2 8 4 1 6 5 9 7 3 8 5 4 9 5 6 3 2 4 9 5 1 5 3 6 3 2 5 4 6 7 8 9 4 1 6 2 7 3 8 2 7 5 6 3 8 5 3 7 4 8 9 6 1 7 3 5 9 3 1 5 2 2 7 9 5 1 2 7 Kuva: Adrian Dennis/Lehtikuva/AFP 9. Kuka esitti vuoden 1968 käännöshitin Kolmatta linjaa takaisin: Frederik, Fredi, Danny vai Irwin Goodman? 4. Ketkä ovat nuo Kimit, joiden tunnustetut lisänimet ovat Suuri Johtaja, Rakastettu johtaja ja Korkein johtaja? 5. Beetakaroteeni on ravintoaine, jonka ih- misen elimistö muuttaa...A-, B-, C- vai D-vitamiiksi? 10. Minkä lain 1. Missä maanosassa Englannille kuuluvat Falkalandin saaret sijaitsevat? 3. Aku Ankka . Miten joukkueet sijoittuivat viime kauden 2012-2013 Valioliigassa? Viivi & Wagner . Masi . Mukula 5 2 8 Miten Arsenal sijoittui viime kaudella? 2 8 3 2 5 6 4 9 6 3 8 7 1 5 1 5 7 6 1 4 6 3 1. Virtanen . Elokuva, Peter von Bagh, täyttää kolmen viikon kuluttua tasavuosia. Minkä paalun hän silloin saavuttaa: 50, 60, 70 vai 80 vuotta? 6
Miksei voi. 19 7.8.2013 Hallituksen ainut mies Ammattilusmu, Kelan muijien kauhu, on joko kaksikymmenvuotias eläkeläinen tai sitten tukiviidakon Tarzan, jolla on vain oikeuksia, ei mitään velvollisuuksia. Kennedynkö oli viisaus, älä kysy mitä isänmaa voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä isänmaan hyväksi. POHJANMAAN muijat ovat oma lukunsa. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. He eivät ole töistä tulossa eivätkä töihin menossa, he elävät väärinpäin kääntynyttä vuorokausirytmiään. Heistä olisi vanhusten ulkoiluttajiksi, maisemoijiksi (kun ei kerran risusavottaa saa ehdottaa) sellaisiin hommiin, joissa ei tarvita peruskoulutusta kummempaa, kun sitä ei kerran ole. Mutta ei, me maksamme näiden ammattimaisesti biljardia pelaavien pellejen elämän. Vassareiden ja vihreiden ihmeellisen logiikan mukaan ihminen ei voi työllistyä tukitöistä parempiin hommiin. Hei, nämähän ovat donitsinsiemeniä. Ratkaisut 1 2 7 3 9 5 4 6 8 5 8 9 6 1 4 2 3 7 9 5 3 2 4 6 8 7 1 2 8 6 5 1 7 4 9 3 7 1 4 8 3 9 2 6 5 4 6 2 9 5 1 7 3 8 1 9 7 3 8 2 5 4 6 5 3 8 7 6 4 9 1 2 3 7 1 4 2 8 6 5 9 8 4 5 6 9 3 1 2 7 6 2 9 1 7 5 3 8 4 7 5 2 1 3 6 9 4 8 4 8 3 5 2 9 7 6 1 9 1 6 4 8 7 5 3 2 1 6 9 7 4 3 8 2 5 3 7 5 2 1 8 6 9 4 Helsingin toimitus Postios. 2013 ottelu Yle Areenalla suorana klo 17 ja TV1:ssä 19.40. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Lusmuja, jotka pitäisi laittaa tekemään jotain yhteiskunnalta saamansa elannon eteen. Omasta syystään työttömiä ei pidä syyllistää, heitä on paljon. 3:1-2 SANANPARSI Kolme on ko haistaa: sika sonnan, koira jäljet ja paha ämmä kaffeen. Huittinen KASKU . Totta kai täytyy heti voida lähteä, jos parempaa hommaa löytyy. Ja niin ihmeellistä kuin se onkin, edes jotain tehneelle niitä löytyy paremmin kuin iltapäivään nukkujille. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 7. Mutta voi voi kun on paljon niitäkin, joille pahin skenaario on, että töitä osoitettaisiin. Olen ollut todistamassa, kun kortistossa oli 140 erään alan työttömäksi ilmoittautunutta, ketään niistä ei voinut ottaa. Kokoomusministeri Paula Risikko, painimaakunnasta kun tulee, seljätti ensin sen demarien kuplaministeri Guzenina-Richardsonin. Nyt Paula Risikko on tehnyt avauksen aiheesta, josta kukaan muu ei uskalla puhua. Me työtä tekevät elätämme uskomattoman määrän lusmuja. 10.8. Ja kaikki ne täytyy elättää. RISIKON keskustelun avaus oli tarkoituksellisen provokatorinen ja oli hauska arvata oikein, että vasemmistoliitosta ja vihreistä älähdetään ensimmäisenä. Mene mihin hyvänsä 24h liikenneaseman kahvilaan aamuneljältä, niin siellä istuu tai oikeastaan lojuu kasapäin vähän yli parikymppisiä sällejä ja muutama niiden sipsien turvottama pissis. Mitä uusavuton sanoi, kun näki paketillisen reiällisiä muroja? . elokuuta 2013. Tänään: Lahja, ortodoksisen kalenterin mukaan Tarmo. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 21.36, Oulussa 22.09 ja nousee huomenna Helsingissä kello 5.17 ja Oulussa kello 4.40. PÄIVÄN SANA Näin sanoo Herra: ?Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan.? Ilm. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 3 6 4 7 8 2 1 9 5 8 2 4 9 6 5 1 7 3 2 9 1 6 5 4 3 8 7 5 3 7 8 9 2 4 1 6 6 4 8 3 7 1 2 5 9 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 8 4 6 9 7 1 5 2 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 7 3 5 2 6 8 9 4 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 9 1 2 5 4 3 7 8 6 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 2 7 3 4 5 6 8 1 9 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 4 5 1 8 3 9 6 7 2 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 6 9 8 1 2 7 3 5 4 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) Suomen perustuslaki, 2) Kim Il-sung 1948-1994, Kim Jong-il 1994-2011, Kim Jong-un 2011-, 3) Vietnamin sodassa 58 000, Korean sodassa 36 000, 4) Fall Barbarossa saksaksi, Operaatio Barbarossa suomeksi, 5) 70 vuotta, 6) Afrikka, maa on Namibia, 7) EteläAmerikassa, 8) Fredi, alkuperäissävellys Hatch & Trentin Beautiful in the Rain, suomalaiset sanat Juha Vainio, 9) A-vitamiiniksi, 10) Manchester City toinen, Arsenal neljäs
Piha on pieni, eikä sitä ole ehditty muuta kuin asvaltoida. Vähän mietityttää, missä näiden koululaisten välituntipiha on. Milla ja Minna Ronkainen harmittelevat hienon elementtikoulun pientä pihaa. Kuvat: Marjo Sormunen/Lehtikuva loja hän luonnehtii uuden sukupolven tuotteiksi. . Milla siirtyy opiskelemaan koulun päärakennuksesta juuri valmistuneeseen elementtikouluun, kun uusi lukuvuosi alkaa. . Rehtori Kalle Komulainen arvioi, että todellinen vuokra-aika voi olla tätä pidempi. SIIRRETTÄVISSÄ kouluissa opiskelee vuosittain kymmeniätuhansia koululaisia. Opetushallituksessa yhdeksi syyksi mainitaan myös kuntien koulukeskusten ruuhkautuminen, kun pieniä kouluja lakkautetaan. Usein elementtitilaa käytetään apuna sellaisissa kouluissa, joissa lasten lukumäärä nousee tilapäisesti. SIIRTOKOULUT eivät välttämättä takaa terveellistä opiskeluympäristöä, huomauttaa Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen. Siirtokoulujen kysyntä kasvaa yhä yleistyvien sisäilma- ja homeongelmien vuoksi. . 20 7.8.2013 Elementtitila saattaa seistä koulun pihalla vuosikymmeniä Tietoliikenneyhteydet voivat olla huonot, ja oppilaat joutuvat kulkemaan pääkoulun ja parakin väliä. MARIANNE HAKALA, ESA KOIVURANTA, MARJO SORMUNEN/STT HELSINKI TILAPÄISEKSI tarkoitettu siirtokoulu saattaa olla käytössä jopa 20 vuotta. ja seisoo edelleen. . Takana näkyy elementtirakennuksessa toimivan päiväkodin aidattu piha. Ei minua harmita, tosi kiva tulla tänne. Parakissa saattaa olla tolppa keskellä luokkahuonetta. Määrästä ei ole tarkkaa arviota, mutta alalla toimivien Cramon ja Parmacon tietojen mukaan se liikkuu 30 000:n ja 40 000:n välillä. Peruskoululaisia on yhteensä reilut 530 000. Cramon johtaja Juha Antola kertoo parakkikoulujen viihtyvyyden ja turvallisuuden parantuneen viime vuosina. On hämmästyttävää, miten hyvin ihmiset sopeutuvat. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) mukaan järjestelyn takana on usein pakkotilanne, joka pitkittyy eri syistä. Tilat ovat erittäin toimivat. Kaupunki on vuokrannut elementtikoulun alustavasti kymmeneksi vuodeksi. Koulu näyttää kyllä fiksulta, ei yhtään parakkikoululta, kuten aluksi pelkäsin, Minna Ronkainen kiittelee. Rehtorin mukaan myös osa opettajista oli aluksi vastahakoisia, mutta tilanne kääntyi, kun elementtikoulun suunnitelmat valmistuivat. . Ratkaisut ovat entistä energiatehokkaampia. Menevätkö he pääkoulun pihalle leikkimään, koska täällä ei ole mitään virikkeitä. Metsokankaan koulun rehtori Kalle Komulainen myöntää, että pieni välituntipiha on elementtikoulun suurin ongelma. Koulutilan pitäisi olla pysyvä. Jos paviljongille on tarvetta, ei ole mitään syytä, miksei sitä käytettäisi. Eihän tällaiseen tilanteeseen voi olla tyytyväinen, kun oppilaat ovat hajallaan, sanoo sivistystoimenjohtaja Tero Varis. Tylsä piha harmittaa Oulussa MARJO SORMUNEN/STT OULU KAKKOSLUOKKALAINEN Milla Ronkainen kurkistelee elementtikoulun ikkunoista sisään Oulun Metsokankaalla. Pikkumetsossa opiskelevat noin 200 eka- ja tokaluokkalaista voivat käyttää elementtirakennuksessa sijaitsevan päiväkodin pihaa sekä pääkoulun piha-alueita. . Viertolan koulun pihalla paviljonki on seissyt ainakin 20 vuotta . Tilat ovat yhtä hyvät kuin päärakennuksissa, monesti jopa paremmat, sanoo perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo. Myös Oulussa kaupunki on vuokrannut elementtikoulun Metsokankaalle alustavasti kymmeneksi vuodeksi. Nykyisiä ti- 8-vuotias Milla Ronkainen aloittaa lukuvuotensa juuri valmistuneessa elementtikoulussa. Tässä mielessä viipalekoulu ei ole ihanteellinen oppimisympäristö, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka. Esimerkiksi tietoliikenneyhteydet voivat olla huonot, ja oppilaat joutuvat kulkemaan pääkoulun ja parakin väliä. Vantaalla oikeaa koulua muistuttavista paviljongeista on tullut pysyvä ratkaisu tilanpuutteeseen useassa peruskoulussa. Tuolit ja pulpetit ovat vähän erilaisia, hän toteaa. Millan äiti Minna Ronkainen kiertelee Pikkumetsoksi nimetyn elementtikoulun pientä pihaa. . Joskus siirtokoulusta pitävät liiaksi sekä koululaiset että heidän vanhempansa. . Rakenteet ja materiaalit on testattu riippumattomien laitosten kanssa. Opetushallituksessa ja OAJ:ssä arvioidaan, että siirtokoulujen kysyntä kasvaa yhä yleistyvien sisäilma- ja homeongelmien vuoksi. Opettajilta tuli toiveita, että pääsenhän minä sinne töihin. Rehtori kuitenkin arvelee, että todellinen vuokraaika on vähintään 20 vuotta asuinalueen lapsimäärän vuoksi.. Lisäksi niissä ei ole eteistilaa, joten talvella ovea avatessa kylmä ilma tulee suoraan luokkahuoneeseen. Paviljongeista hän ei keksi muuta vikaa kuin aula- ja ruokailutilojen puuttumisen. Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla konttiparakkeihin päädyttiin tarjouskilpailun jälkeen. Parakki oli kunnalle edullisin vaihtoehto siksi ajaksi, kun alakoulun ja yhdistetyn yläkoulun ja lukion tilalle rakennetaan uutta koulua. Ensi lukukaudella koululaiset sahaavat Siikajoella parakkien, virastotalojen ja kirjaston väliä. . Parakit on jouduttu vaihtamaan vuoden päästä. Vantaan Ilkka Kalon kokemuksen mukaan parakeissa on enemmän ongelmia kuin paviljongeissa. . Tiedän tapauksia, joissa sisäilmaongelmien takia on siirrytty parakkeihin, mutta sama ongelma on jatkunut siellä vesivahingon jälkeen