Suomenmaa 07.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. s. 17. 2 ? Listalla jo 30 nimeä Lauri Kontro, Ann-Mari Kemell ja Alpo Rusi kukitettiin ehdokkaiksi Uudellamaalla. S. 10 Rahahanat sulkeutuvat Erilaisuutta ei osata kohdata Puolikas alle kahden tunnin Hallitus ei enää ensi vuonna myönnä maakunnille kehittämisrahoja. Maakuntaliitoissa päätös ihmetyttää. VALMISTELIJA VIE VALLAN POLIITIKOLTA. 6 Kimmo Tiilikainen eteni elämänsä ensimmäisen puolimaratonin kuin vanha tekijä. s. 4 Vammaisia henkilöitä ei kohdella Suomessa tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä, professori Simo Vehmas sanoo. . Aika painui alle kahden tunnin. 2 JÄTEVESI ASEENA KESKUSTAA VASTAAN. . 3 S 6 414880 073513 S TIISTAI 7.10.2014 N:o 113
Kyse on sen sijaan siitä, kenellä yhteiskunnallisen vallan pitäisi olla ja kenellä se on. Tässä hän tavallaan onnistuikin. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Väärä asiantuntijavalta on myrkkyä demokratialle U lkoministeriön virkamiesten valmisteleman turvallisuuspoliittisen aineiston Nato-maininnat ovat herättäneet sivutuotteena myös keskustelun, joka sivuaa länsimaisen demokratian peruskysymyksiä. Asia ei liity Suomen Nato-suhteeseen. Valmistelulta vaaditaan aina vain enemmän. Yksi syyllinen kehitykseen on Euroopan unioni. Se on tuonut matkassaan ylikansallisten sopimusten viidakon. Tuskin Enestam ehti päästä edes hajulle asiasta. Jätevesiasetus ei ollut tärkeimpiä asioita uuden hallituksen pöydällä. Kuva: Kai Widell solla kuin kunnissakin. Poliitikkojen ei pidä tietenkään ryhtyä itse asiantuntijoiksi. Mutta kyllä myös kotimaassa osataan. Aina vain yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä on ulotettu uusille aloille. Tällaisen operaation virkamiesvalmistelu vie aikaa. Demokratiaa se ei olisi. Kokemukset kertovat, kuinka korkea koulutus tai asiantuntevuus eivät läheskään aina ole hyvän päätöksentekijän edellytyksiä . Toistaiseksi suuret voitot ovat Pukkilaa kiertäneet, mutta tonnin verran taitaa kassassa jo olla. Erään asetuksen isyystutkimusta Saksan radion ulkomaanpalvelun Deutsche Wellen avulla lottojuttu leviää yhä laajemmalle saksaksi, englanniksi ja espanjaksi. ?Asiantuntijat. Sitä on kunnioitettava, mutta viranhaltijan työtehtäviin liittyvissä asioissa sitä on käytettävä lojaalisti. R yhtiliikkeen kanssa ei pidä viivytellä. Ja onhan se samalla protesti valtiovallan kuntapolitiikkaa kohtaan. Pukkila onkin esimerkki siitä, että oman kunnan puolustaminen ja oman identiteetin ylläpito kannattavat nykyoloissakin. MUTTA ei taida kannattaa syyttää Enestamiakaan, vaikka hänen nimensä asetuksen alla onkin. Enestam otti ympäristöministerin tehtävät vastaan 17. tai äiti? Ei se ole ainakaan Paula Lehtomäki (kesk.), joka toimi ympäristöministerinä äitiysloma-aikaa lukuunottamatta vuosina 2007 - 2011. Jätevesiasetus kun annettiin jo vuonna 2003. 2003. Asetuksessa on 12 pykälää lakitekstiä ja liitteenä monta liuskaa yksityiskohtaisen tarkkoja käytännön määräyksiä ja komentoja. energiansäästön nimissä! MUTTA ETTÄ haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Poliitikkojen huoli ei tosin läheskään aina ole periaatteellinen vaan valikoiva. Niinpä sekä valtiovallan että kuntien toiminnassa tarvitaan yhä asiantuntevampaa valmistelua. Tietenkin on oikein, että asiat valmistellaan kunnolla, selvitetään päätösten vaikutukset ja eletään laillisen menon mukaan. Hänen suojeluksessaan ympäristöministeriön virkamiehet valmistelivat niin jyrkät säädökset, että tukka nousee pystyyn. Nimet alle, ja siinä se. ASETUKSEN isää onkin haettava vielä kauempaa. Osa kyseenalaisesta kunniasta kuuluu varmasti Enestamin edeltäjälle, Jouni Backmanille (sd.). Hän teki niin onnettoman ehdotuksen, että sitä ei kukaan kannattanut, eikä hän itsekään uskaltanut siitä toiseen kertaan ääneen puhua. Backman näet vaati syksyllä 2002 asuntopoliittisessa seminaarissa yhteissaunojen rakentamisesta kesämökeille . Kunnanhallituksen puheenjohtajan Jukka Lehtimäen (kesk.) idean myötä Pukkila saa julkisuutta. Ei Pukkilassa tietenkään kuvitella, että lottoamalla kunnan rahaongelmat katoaisivat. Mutta lotto tekee kunnan nimeä tunnetuksi ja on pieni, yhteisöllinen huvi kuntalaisille. 5. 2002 - 16. Selityskin on yksinkertainen: asiat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet. Hän oli ympäristöministeri, kun Paavo Lipposen toinen hallitus tuli tiensä päähän kevään 2003 eduskuntavaalien jälkeen. Mutta olisiko Backmankaan osannut tällaista hölmöilyä saada ihan itse aikaan. Sen antoi melkein ensin töikseen Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallitus, jolle asian esitteli juuri nimetyn hallituksen ensikertalainen ympäristöministeri, RKP:n puheenjohtaja Jan-Erik Enestam. ?Viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden valta on kasvanut selkeästi viime vuosikymmeninä. Valtioneuvosto antoi jätevesiasetuksen vajaan kahden kuukauden kuluttua, 11. Mutta poliitikkojen on linjattava asioiden suuntaa, ja viranhaltijoiden valmistelun on noudatettava tätä tietä. Numerot julkaistaan kunnan nettisivulla. Ajattelemattomia kansalaisia kiehtoo helposti populismi, joka tarjoaa läpimätien poliitikkojen sijaan asiantuntijoiden valtaa. Jäljet johtavatkin yhä taakse päin. Backmanin edeltäjä oli vihreiden Satu Hassi, Lipposen toisen hallituksen ympäristöministeri vuosina 1999-2002. Bingo! Tarina on mennyt siis näin: Hassi pani alulle ja kehitteli asian. Jos rahaa tulee, kuntalaiset saavat päättää, mihin ne käytetään. Eihän hän ollut ympäristöministerinäkään kuin vajaan vuoden, 31. ja toisin päin: vaatimaton koulupohja ei edelleenkään estä erinomaista luottamushenkilötoimintaa. Suomen perustuslaki sanoo tässäkin asiassa viisaasti: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tätä ajatusta sopii hyvin soveltaa myös kunnalliselämään. Juostiin maailman kartalle P ientä itäuusmaalaista Pukkilan kuntaa juostiin maailman kartalle, kun maailmanlaajuisen Deutsche Welle -mediayhtiön reportteri kuvausryhmineen vieraili äskettäin Pukkilassa. Aiheena oli . Tämä järjestys on oikea. Kysymykseen liittyy viranhaltijakunnan sananvapaus. 2003. 6. kuinkas muuten . Onko se asioita valmistelevalla viranhaltijakunnalla vai onko se luottamusväellä, jotka kansalaiset ovat päättäjiksi valinneet? Monet politiikan tutkijat ovat vuosien kuluessa huomautelleet asiasta, ja se huolettaa tietysti myös poliitikkoja. olisivat muka parempia ministerejä, ja eduskuntaankin pitäisi saada lisää ?tohtoreita ja professoreja?. Tämän tien päässä on tilanne, jota voisi kutsua vaikka asiantuntijafasismiksi. 4. Kansanvallan mukaista olisi, että vaaleilla valitut poliitikot ottaisivat menettämänsä vallan takaisin niin valtiollisella ta- Poliitikkojen on linjattava asioiden suuntaa, ja viranhaltijoiden valmistelun on noudatettava tätä tietä. Tämä järjestys on oikea. KUKA oikein onkaan pahamaineisen haja-asutusalueita koskevan jätevesiasetuksen isä . Tokkopa siihen Backmanista olisi ollut. Pukkilan taannoinen päätös ryhtyä lottoamaan kunnan nimissä. Vaikka lottoidea ei aivan suunnitellulla tavalla toteutunutkaan, Pukkila lottoaa nyt joka viikko. Mutta tämä saattaa johtaa myös siihen, että valmistelua viedään tietoisesti ja tahallaan valmistelukoneiston näkemyksen mukaiseen suuntaan. Vanha totuus kertoo, että valta otetaan, ei anneta. Se on aina jossakin ja jollakin. Backman oli hyödyllinen myötäjuoksija. Enestam ei ymmärtänyt ollenkaan, mitä allekirjoitti. MITÄ Lehtomäki on tehnyt? Yrittänyt korjata edeltäjiensä virheitä. Juha Mauno. Selityskin on yksinkertainen: asiat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet.. Se herää, jos oma näkemys jää virkamieskannanotossa alakynteen. Huolen pitäisi kuitenkin olla yhteinen. Viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden valta on kasvanut selkeästi viime vuosikymmeninä. 4. 2003. Backman tosin yritti jäädä historiaan. Politiikka oli sellaisessa turbulenssissa, että hallitus erosi jo 24.6., vain pari viikkoa sen jälkeen, kun jätevesiasetus oli annettu. Mutta uusi ympäristöministeri ja uusi hallitus ehdittiin yllättää
Mutta vahinko oli jo tapahtunut ja leima lyöty keskustaan. PUHDISTUSVAATIMUSTA kevennettiin ympäristönsuojelulaissa. 7.10.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Virheet ja ratkaisut Kimmo Tiilikainen eduskuntaryhmän puheenjohtaja JÄTEVESIEN käsittely puhuttaa jälleen. Kuva: Maria Seppälä Lopulta me kuitenkin lievensimme lakia ja kohtuullistimme asetusta eli korjasimme toistenkin virheitä. Teimme päätyön niin ministeriössä kuin ympäristövaliokunnassa. Varsinkin, kun ottaa huomioon, että parin edelli- sen keskustajohtoisen hallituksen aikana saatiin synnytettyä 80 kuntaliitosta. Ilmapiiri kuntaliitoksille on ollut nihkeä koko hallituskauden. Jo lähtökohtaisesti Kataisen hallitus toimi vähemmän viisaasti puhumalla vahvoista peruskunnista, joihin kehyskunnat liitettäisiin. Vastuussa on tosin Lipposen hallitus ja kokoomus sen mukana. Ministeri Grahn-Laasosen pitäisi tietää, että ei keskusta eikä ex-ministeri Lehtomäki ole lain eikä asetuksen äiti. Huutelijoista ei siinä ollut apua. Ministereinä ehtivät toimia Hassi, Backman (sd) ja lopulta Enestam (r) allekirjoitti asetuksen 2003. Hän on oikeassa. Jos kiinteistöön ei muutenkaan investoida, ei jätevesiasetuskaan edellytä toimenpiteitä?, kirjoittaa Kimmo Tiilikainen. Mutta meitäkään ei voi vaatia kantamaan toisten syntejä. Hän on myöhemmin myöntänyt, ettei tiennyt asetuksen kaikkia seurauksia. KESKUSTA ei ollut edes hallituksessa, kun laki säädettiin. En tiedä, onko syynä enemmän asetuksen toimeenpanon takarajan 2016 vai eduskuntavaalien 2015 läheisyys. Silti ministeri on joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella yrittänyt kipata jätevedet meidän niskaamme. Eduskunta hyväksyi lain tulkintaohjeeksi mietinnön, josta sitaatti: ?Valiokunta korostaa, että normaalitilanteessa edellytettävän vaatimustason voi täyttää esimerkiksi kolmiosaisen saostussäiliön (eli saostuskaivon/sakokaivon) ja maaperäkäsittelyn muodostamalla käsittelyjärjestelmällä.? Asetuksessa puolestaan toimeenpanoa lykättiin kahdella vuodella, vapautettiin yli 68-vuotiaat ja luotiin mahdollisuus anoa lykkäystä remonttiin sosiaalisin perustein. EDUSKUNTA edellytti hallitukselta riittävää neuvontaa, avustuksia remontteihin ja rahaa yhteisviemäröinteihin. Hän on kotoisin Karungista ja hän puhuu hyvin suomea vai pitäisikö sanoa meän kieltä. Suomessa Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin joukkueeseen ei mahtunut yhtään lappilaista. Onneksi länsinaapurissa luote- taan pohjoisen osaamiseen.? KALEVAKIN toteaa, että pakolla ei saa kuntia yhteen: ?Projekti meni poskelleen yksinkertaisesti siksi, että kuntaliitoksia alettiin ajaa väkipakolla ja ylhäältä käsin. Siksi on syytä kerrata perusasiat. Tämä nostatti karvat pystyyn ei vain oppositiossa, vaan myös hallituspuolueita tukevissa kuntapäättäjissä. Tulos on hallituksen kannalta nöyryyttävä. Kun Enestam antoi asetuksen, keskusta oli hallituksessa, mutta asetus kuuluu ministerin vastuulle. Nyt tuore ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo, että ?laki oli alun perin maalaisjärjen vastainen?. Maatalousministeriksi nousee sosiaalidemokraattien Sven-Erik Bucht (60). Bucht on ollut muun muassa Haaparannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Tulossa olevalla mielikuvapolitiikalla yritetään tunkea tämä raskauttava asia mappi Ö:hön.? LAPIN KANSA riemuitsee, kun pohjoiseen tulee ?oma ministeri?, tosin Ruotsiin: ?Toisin kuin Suomessa, Ruot- sissa hallitukseen mahtui ministeri myös pohjoisesta. Jätevesiä yritetään käyttää lyömäaseena keskustaa vastaan. Politiikassa on osattava myöntää virheensä. Populisteilta voi odottaakin vääristelyä, mutta ministeriltä ei. MUTTA entä keskustan virheet. Kaikki nämä vaatimukset nykyinen hallitus on laiminlyönyt. Näin ollen asetusta ei voida toteuttaa määräajassa. Me olimme ympäristöministeripuolueena 2007?2011, kun jätevedet kuohuivat kiivaimmin. Meiltä kesti liian kauan muuttaa lakia ja asetusta. Niitä keskusta on tehnyt jätevesiasiassa. Rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla noudatettaisiin kuntien rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Ehdotuksemme ovat nykyisen ministerin käytössä jo heti. Ratkaisuksi keskusta esittää, että asetusta sovelletaan vain silloin, kun asuinkiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Jos kiinteistöön ei muutenkaan investoida, ei jätevesiasetuskaan edellytä toimenpiteitä. Lain valmisteli ympäristöministeri Hassi (vihr) ja sen ajoi eduskunnassa läpi Lipposen (sd) hallitus. Lakia tarkentavan asetuksen valmistelu kesti kauan. Kun sellaisia ei nyt ole esiteltäväksi asti, Stubbin tähtäimessä on kansalaisten hurmaaminen toisin keinoin. Stubb haluaa esitellä touhukkaan vaalinaluskokoomuksen, jonka puuhia on niin jännittävä seurata, ettei katsomossa istuvien päähän pälkähdä kysyä, mis- sä puolueen poliittiset saavutukset luuraavat. Maan tilanne on Stubbin tynkähallituksen lopetellessa huonompi kuin se oli Jyrki Kataisen (kok.) tilkkutäkkihallituksen aloittaessa. Tämä lukkiutti asetelmat siinä määrin, etteivät edes kehyskunnissa vaikuttavat hallituspuolueiden edustajat ole tukeneet liitoksia.?. Tai sitten asiaan tartutaan vaalien jälkeen. Muut lehdet ILTA-SANOMAT arvelee, että kokoomuksella tulee edellistä puoluesihteerinä ikävä: ?Yleensä päähallituspuolue on ajanut vaaleihin saavutuksiaan puolustaen. Nämä kaikkien keskustan ehdokkaiden on osattava vaalikentillä. Vuonna 2000 säädetyssä ympäristönsuojelulaissa määrättiin haja-asutusalueiden jätevesien puhdistuksesta. Emme olleet tarpeeksi herkkäkorvaisia maaseudun asukkaille. Jouduimme puolustuskannalle. Populisteilta voi odottaakin vääristelyä, mutta ministeriltä ei. ?Keskusta esittää, että asetusta sovelletaan vain silloin, kun asuinkiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia
Kehittämisrahat ovat olleet kaikkea muuta kuin tehottomia. Ne ovat olleet paljon ketterämpi väline kuin esimerkiksi Euroopan unionin rakennerahastorahat, Mikkonen sanoo. Keski-Suomi sai parhaimmillaan kehittämisrahoja 900 000 eu- le löytyisi nytkin ymmärrystä, Lohi kertoo. roa, tänä vuonna summa on ollut 200 000 euroa. Mikkonen kertoo, että eurot on käytetty kasvun luomiseen. Keski-Suomessa varoja on osoitettu muun muassa yritysten liiketoimintasuunnitelmiin ja kansainvälistymishankkeisiin sekä alueiden markkinointiin. KANSANEDUSTAJA Lohen mukaan maakuntien kehittämisrahat ovat pienuudestaan huolimatta olleet tehokas ja joillakin alueilla lähes ainoa maakuntien kehittämisväline. . Olisikin erittäin tärkeää, että myös eteläisessä ja läntisessä Suomessa olisi jonkinlaiset pelimerkit kehittämistyöhön, Markuysv Lohi korostaa. RAHOJEN lakkauttamista vastaan on syntynyt kapinaa. Maakuntaliittojen hallitusten puheenjohtajat yli puoluerajojen sopivat yhdessä, että rahoista taistellaan. Rahojen puolesta on kynäilty lukuisia talousarvioaloitetta. . Jos näin käy, alueellinen kehittämistoiminta uhkaa halvaantua, kansanedustaja ja Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) tuskailee. Vielä vaalikauden alussa maakunnille jaettiin yhteensä kehittämisrahoina 32 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa on ollut hieman yli viisi miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä rahahanat ovat sulkeutumassa kokonaan. KESKI-SUOMEN LIITON maakuntajohtaja Anita Mikkonen kummastelee, miksi hallitus haluaa ensimmäisenä rokottaa kehittämisrahoja. . Tällä hallituskaudella on todettu jopa ministeritasolla, että Suomessa hallinto jakautuu valtion- ja kuntahallintoon. Kuva: Jari Laukkanen koska ne eivät ole sidoksissa EUtukiin. EU:n aluekehitys- ja rakennerahastorahat virtaavat alkaneella ohjelmakaudella lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. . Maakuntien rooli on unohdettu. Maakunnille tämän hallituksen linja on ollut erittäin tyly, kansanedustaja Markus Lohi sanoo. 4 7.10.2014 Tämän vaalikauden alussa maakunnille jaettiin kehittämisrahoina 32 miljoonaa euroa. Meillä elää toivo, että täl- KESKUSTAEDUSTAJAN mielestä maakuntien sorto näkyy myös käynnissä olevissa ELY-keskusten yt-neuvotteluissa. Keskittämisestä taas kertoo ELY-keskusten rakennerahastopäätösten siirtäminen neljään isoimpaan keskukseen. Markus Lohi kuvaa linjaa maakuntien roolia kauttaaltaan kurjistavaksi. . Kuva: Maria Seppälä Hallitus kurittaa maakuntia Markus Lohi näkee kehittämisrahojen lopettamisen taustalla tietoisen arvovalinnan HENNA LAMMI HELSINKI HALLITUS ehdottaa maakuntien kehittämisrahojen lopettamista. . Maakuntien kehittämisrahojen alasajo on esimerkki tästä ilmapiirin muutoksesta, Lohi sanoo.. Aloitteilla on aikaisempina vuosina saatu pelastettua osa rahoista. On ollut ikävä huomata, että alueita ei ole päätöksissä haluttu kuulla, vaan on saneltu ylhäältä. Monissa hankkeissa se on ollut se siemenraha ja varsinainen rahoitus on saatu muualta, hän kertoo. Lohi kuvaa varoja käsikassaksi, jonka euroja on käytetty erilaisiin hankkeisiin ja pilotointeihin. Lapissa kehittämisrahoja on suunnattu niin tietoyhteiskuntaohjelmaan kuin sote-mallin selvitystyöhön. Lohen mielestä on surkeaa, jos alueellinen kehittäminen jää vain keskuskaupungeille. VALTION pennoset ovat tärkeitä, HALLITUS ei ole esittänyt rahojen lakkauttamiseen mitään perusteita. Lohi näkee taustalla maakuntahallinnon alasajon ja tietoisen arvovalinnan.
Tuomiojalla siihen on kyky. Lylyn mielestä ratkaisu on historiallinen, koska siinä eläkejärjestelmän maksut ja etuudet ovat tasapainossa. Hän kutsuu eläkesopua vuosikymmenen suurimmaksi sosiaalipoliittiseksi uudistukseksi. Lyly kirjoittaa asiasta Suomenmaan blogissaan, joka on luettavissa lehden verkkosivuilla. RATKAISUN syntyminen ei ollut helppoa, Lyly sanoo. Hän kertoo, että SAK:lla ja työnantajapuolella oli tiukat tavoitteet. . 5 7.10.2014 Lyly kehuu eläkesopua SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA SAK:N puheenjohtaja Lauri Lyly ke- SAK saavutti eläkeneuvotteluissa tärkeimmät tavoitteensa, Lauri Lyly sanoo. Venäläiset tietävät tämän hyvin, eikä tässä ole mitään kahdenvälistä ongelmaa. VENÄLÄISTEN on arveltu pyrkivän esittämään Suomen hyvänä naapurina nykyisessä kireässä kansainvälisessä tilanteessa. Tuomiojan vastaus tähän oli napakka. . Ei edes sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehillä eikä parlamentaarisen työryhmän jäsenillä ole esittää uudistuksesta mitään konkretiaa, jota kansa kaipaa etenkin lähipalveluista. Sari Keskitalo Maaseudun Tulevaisuudessa. He ovat myös kiinnostuneet kuulemaan keskustelujen sisällöstä. VENÄLÄISMEDIAN käsityksen mukaan Tuomiojan ja Lavrovin yhteinen lounastapaaminen tapahtui Lavrovin kutsusta. Ulkoministeri Tuomioja itse kertoi, että tapaamisen taustalla oli hänen kirjansa Häivähdys punaista kääntäminen venäjäksi. Julkistuksesta Venäjällä oli sovittu jo yli vuosi sitten. . Sipilän bumerangi sakkasi ja luultavasti palasi takaisin, omille kintuille. Antti Vuorenrinne Demokraatissa Sääntelystä puhuttaessa päädytään usein paasaamaan kurkun käyryydestä. Kaikki ovat pitäneet hyvänä sitä, että Suomi pitää tällaisia yhteyksiä. voidaan elää pidempäänkin. apollon tietäjät Saako Nato-siipi Tuomiojan sivuun? ULKOMINISTERI Erkki Tuomiojan (sd.) ykkösaamuesiintyminen vahvisti jälleen sen, mikä on ollut nähtävissä jo pitkään. Kokoomuksen kiihkeän Nato-siiven suurtoive vaaleissa on Tuomiojan pudottaminen ulkopolitiikan kärkipaikoilta. Tästä ei ole kahta puhettakaan. Tuomioja on vahva voima. Kuinka monella muulla? Pentti Manninen lainat Ulkoministerit Erkki Tuomioja ja Sergei Lavrov tapasivat maanantaina Moskovassa. Kuva: Kirill Kudryavtsev/AFP Photo/Lehtikuva Tuomioja: Venäläiset tietävät, että näkemyseroja on STT MOSKOVA ULKOMINISTERI Erkki Tuomioja (sd.) arvioi, että mikään osapuoli ei näytä haluavan Ukrainan konfliktin laajenemista. Tuomioja kommentoi tilannetta Moskovassa suomalaismedialle maanantaina pitämässään lyhyessä tiedotustilaisuudessa. Tuomioja perustaa arvionsa siihen, että tulitauko on edelleen voimassa ja neuvotteluja käydään osapuolten välillä. Konfliktin laajeneminenkaan ei ole hänen mielestään silti poissuljettu, jos kriisin ratkaisuyritykset eivät etene nykyistä paremmin. KUN Tuomiojalta kysyttiin, onko hänen ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin keskustelujen il- mapiirissä näkynyt Suomessa käyty tiukkasävyinenkin Venäjäkeskustelu, hän vastasi kieltävästi. . Sääntelynpurkutalkoissa tarvitaan tutkittua tietoa ja poliittista tahtoa. Antti Hyvärinen Kainuun Sanomissa Vain piru tietää tällä hetkellä, mitä sote-uudistus merkitsee tavalliselle ihmiselle käytännössä, kun se toteutuu vuoden 2017 alussa. Se sattui tälle päivälle, ja sitten myös tarkistettiin, olisiko mahdollista tavata ulkoministeriä. Talous ei oikene ellemme saa aikaiseksi neljännesmiljoonaa uutta, aidosti yksityistä työpaikkaa. ?lausunnostahan ministeri totesi, että poliitikkojen on luotava visiot. Niinpä. Ulkoministeriön virkamiesten ?Nato-jäsenyys selkeyttäisi Suomen asemaa. Vai luulevatko ne Arkadianmäellä että tarjonta kasvaa, jos leikataan lapsilisiä kahdeksalla eurolla tai vapautetaan eläkeläiset kalastusmaksuista? Kalle Isokallio Iltalehdessä Olisi kohtuullista, että Grahn-Laasosen annettaisiin ensin tehdä ihan omat virheensä, eikä häntä vedettäisi vastuuseen kepun virheistä. Neuvotteluihin lähdettiin siis poikkeuksellisen vaikeasta tilanteesta. SAK halusi vahvistaa nuorten ja ikääntyneiden asemaa ja saavutti tavoitteensa. . Mutta meille, meikäläiselle yleisölle ja meidän EU-kumppaneillemme asiat ovat ihan riittävän selviä. TUOMIOJA kertoi soittaneensa ennen matkaansa useille kollegoille kertoakseen tulossa olevista keskusteluista. . Emme voi kontrolloida millä tavalla he asian esittävät. Kuva: Jari Laukkanen huu työmarkkinajärjestöjen reilu viikko sitten saavuttamaa eläkesopua. On koko ajan ollut selvää, että meillä on tietyt näkemyserot. Olemme samalla kannalla kuin Euroopan unioni Ukrainan ja eräiden muiden asioiden suhteen. Nuorten hyväksi on luettava muun muassa se, että jatkossa eläke lasketaan täydestä palkasta ilman nykyisessä mallissa mukana olevaa eläkemaksuvähen- nystä, Lyly kuvaa. Ikääntyneiden turvaksi rakennettiin puolestaan työuraeläke. SAK:N näkökulmasta ratkaisu ei paranna riittävästi työelämän laatua, Lyly sanoo. Hän uskoo, että asiaan palataan tulevilla työmarkkinakierroksilla. . Joka tapauksessa uskon, että tällä eläkeratkaisulla . joka siis tulee voimaan vuoden 2017 alusta . Peruttujen direktiivien muistelu ei kuitenkaan ole mielekästä todistusaineistoa suuntaan tai toiseen. Kataisen-Stubbin hallitus ei ole tehnyt mitään asian eteen
Ajatus siitä, että CP-vammainen huonosti puhuva ja kuolaava henkilö tulisi meidän muiden kanssa työpaikalle tuntuu mahdottomalta, hän antaa esimerkin. . Esimerkiksi vammaispalvelujen kilpailutuksissa hinta ratkaisee laadun kustannuksella, vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas sanoo. Hän oli saanut opiskelupaikan pääsykokeen perustella, mutta paikka evättiin sillä perusteella, että tulkki ei mahdu mukaan, Vehmas ihmettelee. Arkipäivää ovat solvaavat bussikuskit tai portsarit, jotka eivät päästä anniskeluravintolaan. . Siihen kuvaan ei vammaisuus yksinkertai- Vammaiset jäävät hyvinvointiyhteiskunnan alasajossa heitteille. Kulttuuriimme sisältyvät arvot ja odotukset siitä, minkälaisia ihmisten pitäisi olla. Mitä sekalaisempi seurakunta, sen parempi. VEHMAALLA on monta esimerkkiä jokapäiväisestä syrjinnästä. Erään kuuron vamma paljastui oppilaitokselle vasta koulun alettua henkilön tullessa paikalle yhdessä tulkin kanssa. . Vammaisia on nostettu esiin eri medioissa viimeisen kymmenen vuoden aikana, Vehmas iloitsee.. Monelle vammaiselle se on yksinkertaisesti liikaa. Vehmas myöntää, että moni vammainen tykkää lisävastuusta. Yhä useampi toimii esimerkiksi työnantajana avustajalleen. . Poikkeavuus voitaisiin nähdä vahvuutena yksilölle itselleen ja koko yhteisölle, Vehmas tuumaa. Vehmaan mielestä on suorastaan älytöntä, että vammaiset koulutetaan vieläkin erillään muista lapsista. . Epänormaali on ei-toivottua, oli se sitten ihonväri, uskonto, vääränlainen mieli tai erilainen ruumis. Jos vammaisuus tunnistettaisiin laajemmin tärkeäksi asiaksi oikeudenmukaisen ja hyvän yhteiskunnan kannalta, puolueet saattaisivat sanoa asiasta muutakin kuin pari lämmintä ajatusta silloin tällöin. Myös vammaisliikkeen on syytä katsoa peiliin. . Instituutiot on suunniteltu tilastollisille keskiarvoille. Meillä ei ole tarpeeksi vahvaa vammaisuuden lobbauskulttuuria. Jos sorrettua vielä sorretaan, sitä pitäisi ojentaa kovalla kädellä, professori sanoo. VEHMAS epäilee, että vammaisten aseman parantaminen ei ole korkealla puolueiden agendalla. . Vammaiset oppivat pienestä pitäen kulkemaan luukulta toiselle kyselemässä, mikä minulle on parhaaksi, professori Simo Vehmas kuvailee. Vammaiset ovat haavoittuvassa asemassa. He ovat ihmisiä, jotka eivät pysty puhumaan omasta puolestaan niin, että sillä olisi voimaa yhteiskunnassa, Vehmas sanoo. PROFESSORIN mielestä hyvinvointivaltiosta puhutaan, mutta samaan aikaan valtion rooli pienenee. Hyvinvointivaltion murentumisen Vehmas näkee uusliberalismin projektina. . Vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy yhä enemmän ihmisille itselleen autonomian nimissä. Vammaisuus nähdään suurena tragediana, Simo Vehmas sanoo HENNA LAMMI HELSINKI JULKISIA terveyspalveluja ajetaan Suomessa tehokkaasti alas. Pitäisi pitää enemmän meteliä, Vehmas sanoo. Mitä sekalaisempi seurakunta, sen parempi. VAMMAISTEN yhteiskunnallisessa asemassa on paljon petrattavaa, mutta professori osoittaa kiitokset suomalaisille tiedotusvälineille. . 6 7.10.2014 Professori: Epänormaali on eiYhteiskunta syrjii erilaisuutta. Tapauksista ei seuraa muuta kuin korkeintaan kehityskeskustelu. Kuva: Jari Laukkanen SUOMALAISEN vammaistutkimuksen pioneeri sanoo, että erilaiset vähemmistöt, kuten monet etniset ryhmät ja seksuaalivähemmistöt, ovat päässeet viime vuosina enemmistön hyväksymiksi. Vammaisuus sen sijaan nähdään edelleen suurena tragediana. Vehmas kuvaa, että vammaisista pidetään joten kuten huolta, mutta heitä ei kohdella tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. . Tilanteesta kärsivät erityisesti jo valmiiksi heikossa tilanteessa olevat ihmiset, kuten vammaiset. Näin kuvailee Suomen ensimmäinen vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas. . Vammaisten köyhyysloukku on vain syventynyt, Vehmas kuvaa. VAMMAISTEN yhteiskunnallinen asema ei professorin mielestä ole Suomessa häävi. Meillä jyllää normaaliuden kulttuuri, joka ajaa vammaiset yhteiskunnassa marginaaliin. Normaaliutta ihannoiva kulttuuri näkyy Vehmaan mukaan kaikkialla. Kuvaa normaalista tuotetaan kaikkialla: elokuvissa, televisiossa, kulttuurissa, politiikassa. . Ongelma on siinä, että läheskään kaikilla ei ole psykologisia tai fyysisiä kykyjä toimia esimiehenä, Vehmas jatkaa. VEHMAS pelkää, että Suomi kulkee Britannian tiellä. Siellä hyvinvointi- ja terveyspalveluita on viime vuosina organisoitu uudelleen, eli yksityistetty. Vammaisille on räätälöity henkilökohtaisia budjetteja ja palveluja. Se jälki, mitä Britanniassa on syntynyt, on brutaalia. Kuva: Jari Laukkanen sesti kuulu. VEHMAS sanoo, että Suomessa poikkeavuus nähdään aina ongelmana. Erilaiset eristetään jo päiväkodissa omaan ryhmäänsä. Samalla media kohtelee vammaisia lähinnä loisina. Valtion rooli nähdään yhä enemmän vihollisena, joka voi taata ihmisille vain huonot palvelut. . Aikuiset analysoivat mikä lasta vaivaa ja miten hänet saataisiin vähemmän vaivaavaksi.
Moni pelkää kuluja. . Usein pää toimii täydellisesti, vaikka jalat eivät kanna. Selitys saattaa löytyä kulttuurista. . Voiko tämä olla tottakaan, Kaikkonen ihmettelee Facebookissa. . Se oli perustavanlaatuinen arvovalinta. KATAINEN muistuttaa, että pu- heenjohtaja Räsänen vaati viimeksi tiistaina lapsilisien leikkauksen sekä kotihoidontuen pakkokiintiöinnin perumista. . 7 7.10.2014 -toivottua Vammaiset tarvitsevat työmahdollisuuksia TYÖLLISYYS on vammaisten yhteiskunnallisen aseman parantamisessa tärkein asia, vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas sanoo. . Yhdysvalloissa vammaisten työllistyminen on ihan toisella asteella kuin täällä. Jos työntekijä on sokea, se ei tarkoita, etteikö hän tekisi töitään hyvin. Osaksi ongelma on asenteellinen. . Kun toisessa vaakakupissa oli parempi perhepolitiikka ja toisessa valta, Kristillisdemokraatit valitsivat jälkimmäisen. Heillä on mahdollisuus yhdessä muun opposition kanssa KRISTILLISDEMOKRAATTIEN puoluesihteeri Asmo Maanselkä puolestaan syyttää SDP:tä perhepolitiikasta ja hallituksen ratkaisuista. Blogissaan Maanselkä ruotii lapsilisäleikkausta ja sen paikkaamista lapsivähennyksellä. Erityisesti häntä suivaannuttaa se, että ?demarit syyttävät kristillisdemokraatteja omista virheistään?. . Hölmöläisen peitonjatkamisoperaatio oli pakko tehdä minihallitusneuvotteluissa, kun kevään lapsilisäleikkausta ei pystytty sellaisenaan perumaan, Maanselkä kirjoittaa. Antti Kaikkosen perheeseen poikavauva SUOMENMAA KANSANEDUSTAJA Antti Kaikkonen ja hänen vaimonsa Satu Taiveaho ovat saaneet sijaislapsen. Hartaasti odotettu, vajaan vuoden ikäinen poikavauva muutti Tuusulaan viime viikolla. . Sille riittäisi töitä. PROFESSORI tuumaa, että yrityksillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi haluja työllistää vammaisia. Kuva: Jari Laukkanen ?Räsäsen syytä lopettaa puheet perhepuolueesta? SUOMENMAA KESKUSTANAISTEN puheenjohta- jan, kansanedustaja Elsi Kataisen mielestä sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) on syytä lopettaa puheet perhepuolueesta. . Leikkaukseen peittelyyn kyhätty verovähennys ei auta pienija keskituloisia ja on kaiken lisäksi kallis. Keskustanaisten puheenjohtaja toteaa selittämistä vaaleissa riittävän myös SDP:llä ja puheenjohtaja Antti Rinteellä, sillä Rinne lupasi muuttaa epäoikeudenmukaisia päätöksiä. Kokoomuksen taas on Kataisen mukaan on ollut vaikea hahmottaa suomalaisten tulojen jakautumista. . Reilun vuoden kestäneen valmentavan koulutuksen jälkeen meidät hyväksyttiin kesällä Sadun kanssa sijaisvanhemmiksi, kansanedustaja kertoo. ?Sen jälkeen on odoteltu, olisiko jossakin lasta, jolle voisimme tarjota kodin. Kaikkonen kertoi asiasta lauantaina keskustan Uudenmaan piirin aktiiveille. Vammaiset ovat perinteisesti työllistyneet Suomessa huonosti. Vammaiset oppivat Suomessa pienestä pitäen kulkemaan luukulta toiselle kyselemässä, mikä minulle on parhaaksi. Hyvinvointiyhteiskunta on ollut passivoiva, hän jatkaa. Elsi Katainen vetoaa vihreisiin, että nämä kaataisivat lapsilisien leikkauksen eduskunnassa yhdessä muun opposition kanssa. Kuva: Jari Laukkanen. Vammaiset ovat perinteisesti työllistyneet Suomessa huonosti. Katseet kohdistuvat nyt Vihreisiin. Kun ajat ovat näin vaikeat kuin nyt, niin silloin ei haluta ottaa riskejä ja vammaiset työntekijät nähdään helposti riskeinä. VAMMAISTEN koulutusaste on Suomessa selkeästi huonompi kuin se voisi olla. Vehmas kysyykin, miksi meillä on vain vähän pitkälle koulutettuja vammaisia nuoria. Uskottavuutta siihen ei ole, Katainen sanoo. Hänen mukaansa kristillisdemokraateilla oli mahdollisuus hyödyntää vaa?ankieliasemaansa hallituksen ja opposition välisten voimasuhteiden kavennuttua ja torjua perheisiin kohdistuvat heikennykset. . En ihmettele, jos ihmisten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on lapsilisäveivaamisen jälkeen entisestään heikentynyt. Sen vuoksi he ovat ajautuneet köyhyyteen ja sivuraiteelle koko yhteiskunnasta. VEHMAS selittää huonoa työllistymistä muun muassa suomalaisella sosiaaliturvajärjestelmällä, joka istuu huonosti yhteen työnteon kanssa. Suuri osa vammaisista ei välttämättä kykene kokoaikaiseen työskentelyyn. Iso kysymys on myös se, miten vaikeasti vammaisille eli hyvin vaatimattomiin töihin kykeneville ihmisille taataan tasa-arvoinen ihmisarvo ja kansalaisuus. SUOMESSA ei ole löydetty toimivaa mallia vammaisten työllistämiseen. Tilanne on toinen esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa jo ärhäkkä lainsäädäntö estää vammaisten syrjimisen työmarkkinoilla. Rapakon takana työnantajan ei yksinkertaisesti kannata syrjiä, koska lopputuloksena on kallis oikeudenkäynti. . Jos lapsiperheiden kurjistaminen ei olisi ollut demarijohtoisen valtionvarainministeriön virkamiesten ja politiikkojen tavoitteena keväällä 2014, ei tätä koko showta olisi tarvittu käydä. Kristillisdemokraateille tärkeämpää oli kuitenkin ministerikyyti. Olemme hämmentyneitä, liikuttuneita, iloisia, onnellisia. Yritykset miettivät, että jos työympäristö pitää muuttaa esteettömäksi, se maksaa liikaa, Vehmas toteaa. Vehmas peräänkuuluuttaa yrityksiltä ennakkoluulottomuutta. Kuva: Maria Seppälä kaataa lapsilisien leikkaus eduskunnassa. Antti Kaikkonen. Siellä vammaisiin suhtaudutaan toisella tavalla, sillä sotakoneisto tuottaa veteraaneja koko ajan, Vehmas kertoo. Vehmas kaipaakin Suomeen vammaisten oikeuksia valvovaa elintä
-raportin. KESKITTYMISELLÄ ja suurkaupungistumisella on laajoja sosiaalisia vaikutuksia, Hirvaskoski toteaa. Hänen mielestään korkean arvonlisän strategia jakaa ihmisiä kahteen joukkoon: pärjääviin ja syrjäytyviin. Parinkymmenen vuoden aikana henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Myös yksin asuminen on samana aikana lisääntynyt huomattavasti. Puhdas vesi, puhdas ruoka ja puhdas energia ovat biotalouden ydintä, samalla kun ne ovat Suo- men pitkän tähtäimen kilpailuetuja. Työryhmä ehdottaa raportissaan, että Suomi ottaa suunnan kohti omavaraisempaa ja paikallisempaa taloutta. Näin maan kehitys olisi tasapainoisempaa. Jos keskitytään vain korkeaan teknologiaan, voivat talouden nopeat käänteet viedä työpaikat ulkomaille. Luonnonvaroihin perustuva talous ei puolestaan ole vaarassa siirtyä Suomesta pois. Asuntotuotannon vauhdittaminen kasvukeskuksissa ei laske asumisen hintaa, sillä tuotanto suuntaa myös kysyntää, hän sanoo. Työryhmä julkaisi maanantaina Helsingissä yli 60-sivuisen ?Suomen strategiset valinnat . talousmaantieteellinen kehikko. Yksin asumisen lisääntymisellä on kuitenkin vahva yhteys julkisiin terveydenhuoltomenoihin. SUOMEN tuotantorakenteen tulisi Hirvaskosken mielestä olla nykyistä monipuolisempi. Kuva: Jari Laukkanen Kohti laajempia hartioita Suomen pitäisi tehdä alueellisesti tasapainoisempaa politiikkaa, työryhmä esittää SAMULI NISSILÄ HELSINKI SUOMESSA viime vuosikymmeninä harjoitettu politiikka voi osoittautua isoksi virheeksi, keskustan talousmaantieteellisen työryhmän puheenjohtaja, varatuomari Johannes Hirvaskoski sanoo. Suomi on 1990-luvun alusta saakka keskittynyt korkean arvonlisän strategiaan. Siksi huippuosaamisen lisäksi on hyvä hallita myös raaka-aineita ja tuotantoa. . Hirvaskoski korostaa, että se ei sellaisenaan ole ongelma. . Se on pyrkinyt siihen, että maassa tuotetaan suurta asiantuntemista vaativia tuotteita, kuten matkapuhelimia. Tätä varten on luotu pääkaupunkiseudun ja muutamien yliopistokaupunkien varaan rakentuva metropolipolitiikka. Samalla julkisia palveluita on keskitetty ja taloudellinen toimeliaisuus on kasautunut tietyille alueille. Hirvaskosken mukaan keskittymisen taloudelliset seuraukset näkyvät kansalaisille välittömimmin asumisen kallistumisena. . Samalla keskitytään elämänlaadun, ei materiaalisen elintason kasvuun. Materiaalista kulutusta ei sen mielestä pidä kasvattaa, jotta hiilipäästöt saadaan käännettyä laskuun. Betonirakentamisen sijaan tulevaisuudessa suositaan puurakentamista, työryhmä visioi. FAKTA Puoluehallituksen työryhmää Keskustan puoluehallitus asetti talousmaantieteellisen työryhmän reilu vuosi sitten. Johannes Hirvaskosken lisäksi ryhmään kuuluvat Jukka Heikkinen, Juha Kuisma, Kaisa-Leena Lintilä ja Juha Mauno. Puhdas vesi, puhdas ruoka ja puhdas energia ovat biotalouden ydintä.. Näin suurempi osuus arvonlisästä jää kotimaahan. HIRVASKOSKI näkee Suomen tulevaisuuden pelastajana hajauttavan strategian, jonka ytimessä on biotalous. Se johtaa hänen mukaansa tasaisempaan alueelliseen kehitykseen ja ehkäisee keskittymisen sosiaalisia ja ekologisia haittoja. . 8 7.10.2014 Timo Laanisen (oik.) mielestä Johannes Hirvaskosken työryhmän raportti on rohkea avaus, joka kyseenalaistaa Suomessa harjoitetun politiikan
Tätä työtä on jatkettava. Mikä on kokoomuksen ja perussuomalaisten ratkaisu. Minäkin olen kosolti kritiikkiä ansainnut, en onnistunut täydellisesti. Kuva: Jari Laukkanen la kommentoi. Kokoomus oli Paavo Lipposen kakkoshallituksessa rakentamassa jätevesiasetusta, Anttila muistuttaa. . Tämän olemme tunnustaneet, korostaa entinen ministeri ja varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.). . 9 7.10.2014 ?Kokoomus haluaa lyödä keskustaa jätevesiasialla? PAULIINA POHJALA SUOMENMAA HAJA-ASUTUSALUEIDEN jätevesiasetus kuumentaa taas tunteita eduskunnassa. Keskustan kansanedustaja, viime vaalikauden ympäristöministeri Paula Lehtomäki uskoo, että se johtuu lähenevistä eduskuntavaaleista. . Ikäihmiset vapautettiin velvoitteilta, puhdistustasovaatimuksia alennettiin ja selkiytettiin sosiaalisia perusteita kuten pitkäaikaissairautta, työttömyyttä tai muuta pienituloisuutta, joiden perusteella voi saada kiinteistökohtaisen poikkeuksen. Kolmiosainen sakokaivo ja toimiva maaperäkäsittely riittävät. Jos kiinteistöön ei muutenkaan investoida, ei jätevesiasetuskaan edellytä toimenpiteitä. Rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla noudatetaan kuntien rakennusjärjestystä ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Tällä vaalikaudella kokoomusjohtoiset hallitukset eivät ole tehneet jätevesiasetuksen suh- teen yhtään mitään. Rehellisyydestä ei valitettavasti ole puheenjohtaja [Alexander] Stubbin johtamassa kokoomuksessa tietoakaan. PERUSSUOMALAISET puolestaan vaativat jätevesiasetuksen ku- moamista, vaikka puheenjohtaja Timo Soini ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ovat olleet kotikaupunkiensa Espoon ja Kouvolan valtuustoissa päättämässä jätevesiasetusta tiukemmista ympäristönsuojelumääräyksistä, Anttila muistuttaa. . Kuva: Petra Pöyliö ka meillä on nyt voimassa. Lehtomäki muistuttaa, että kokoomuksen eduskuntaryhmä tuki muutoksia, joita asetukseen hänen ministerikaudellaan tehtiin. JÄTEVESIASETUS nousi keskusteluun vuonna 2008. Sen jälkeen Lehtomäki asetti sekä selvitysmies Lauri Tarastin että ympäristöministeriön työryhmän selvittämään asetuksen toimeenpanon ongelmia. . Oli pettymys havaita, miten kokoomuksen uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen käytti eduskunnan kyselytunnilla torstaina aikansa keskustan syyttelyyn, mutta ei kyennyt esittämään yhtään omaa ratkaisua saati muistamaan, miten kokoomus on aiemmin toiminut, Antti- Keskustan johdolla asetusta lievennettiin viime vaalikaudella, Sirkka-Liisa Anttila muistuttaa. eli rantojen ja tärkeiden pohjavesialueiden ulkopuolella asetusta sovelletaan vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä peruskorjauksia. Samassa yhteydessä rakennusvalvonta ohjeistaa, pitääkö jätevesien käsittelyä parantaa. Olisi hyvä, että ministeri keskustelisi siitä lainsäädännöstä, jo- Haja-asutusalueiden jätevesiasetus puhuttaa jälleen eduskunnassa. Lisäksi perussuomalaiset jättävät kertomatta, miten niiden ihmisten käy, jotka ovat jo tehneet vaadittavat investoinnit ja ?unohtavat. Kuva: Jari Laukkanen Anttila: Etsitäänkö jätevesissä syyllisiä vai ratkaisuja? SUOMENMAA JÄTEVESIASETUKSESSA on tehty virheitä, joissa käytännössä kaikki puolueet ovat olleet mukana. Niin myös keskusta. Yle korjasi virheen seuraavana päivänä (3.10.) tarkentavalla jutulla. TUORE ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on niin ikään kunnostautunut jätevesiasetuksen kritisoimisessa. Lehtomäen mielestä ministerin puheissa on se outo piirre, että hän palaa jatkuvasti alkuperäiseen, yli 10 vuotta vanhaan asetukseen. . Kiinteistönomistajille on tultava viranomaiselta selvä viesti, mitä häneltä odotetaan ja kohtuullinen määräaika, jos parannuksia tarvitaan. Keskusta pitää olennaisena ja itsestään selvänä, että toimialan urakoitsijat ja laitevalmistajat kantavat vastuun tontille mahdollisesti asennettavien laitteiden toimivuudesta asetuksen mukaisesti.. Mutta vääriin tietoihin perustuva kritiikki ei ole tietenkään paikallaan. Väärän tiedon levittäminen jätevesiasetuksesta harmittaa Paula Lehtomäkeä. Nyt on käännettävä katse tulevaisuuteen ja haettava ratkaisut ongelmiin. KESKUSTA esittää Anttilan mukaan ratkaisua, jossa jokainen kiinteistön omistaja tietää, mitä häneltä odotetaan ja milloin. Keskustan ratkaisun mukaan ?kuivan maan kiinteistöllä. Toimme sen valmistelun pohjalta ympäristönsuojelulain muu- toksen syksyllä 2010. . Kolme vuotta oli ihan hiljaista. Kokoomus haluaa nyt lyödä etupäässä meitä [keskustalaisia] tällä asialla, hän sanoo. Lehtomäen mukaan keskustassakin arvioidaan, että jätevesiasetuksessa on vielä parannustarpeita. VÄÄRÄN tiedon levittäminen harmittaa Lehtomäkeä. Ylen puoli yhdeksän uutisissa kerrottiin torstaina (2.10.), että ?jätevesiasetuksen alullepanija oli keskustalainen ympäristöministeri Paula Lehtomäki?. Todellisuudessa ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r) esitteli lain haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uudistamisesta vuonna 2004. Lehtomäki otti yhteyttä Ylen uutistoimituksen johtoon asian vuoksi. kokonaan, että jätevesiasetus nojaa ympäristönsuojelulakiin. Keskustan johdolla asetusta lievennettiin viime vaalikaudella, Anttila muistuttaa. . Nyt kysymys kuuluu, haetaanko ongelmiin ratkaisuja vai kaivellaanko menneisyyttä ja etsitään syyllisiä, Anttila sanoo. Anttila näkee, että perussuomalaiset ja kokoomus näyttävät valinneen syyllisten etsimisen ja menneisyyden kaivelun. . Lain toimeenpanoaikaa pidennettiin ja käynnistettiin valtakunnallinen neuvontajärjestelmä, Lehtomäki kertaa. Hän toteaa eduskunnan olleen syksyllä 2010 sitä mieltä, laki on hyvällä mallilla. Lehtomäki sanoo, että hänen työtään jätevesiasetuksen puitteissa on lupa arvostella.
10 lyhyesti 7.10.2014 Uusimaa sai 17 uu Keskustan listalle jäi vielä paikka auki Matti Vanhaselle PIRJO KONTIO TUUSULA Tuomo Puumala. Kysymys on valtion kassassa hyvin pienistä rahoista. Espoolainen pastori Seppo Särkiniemi yrittää paluuta eduskuntaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan tehtävät jättävä Lauri Kontro on nimekkäimpiä uusia ehdokkaita. Kontrolla on median lisäksi kokemusta politiikastakin. Paras tunne ikinä. Tässä vaiheessa peli pitäisi viheltää poikki. Valtiotieteen tohtori Alpo Rusi on entinen suurlähettiläs ja nykyinen kirjailija. Annika Saarikko on tuore äiti. Paikan saa listalle vielä 5?6 ehdokasta. Matti Vanhasen ehdokkuudesta ei vielä lauantaina päätetty. Keskusta tekee kaikkensa, ettei tämä toteudu, Rehula vakuutti lauantaina Keskustan Uudenmaan piirijärjestön kokouksessa Tuusulassa. Hallituspuolueissakin lapsilisävääntö ottaa koville. Kristilliset ovat olleet leikkauksia vastaan alusta asti, kokoomuksessa arvostellaan uutta verovähennystä ja SDP.täkin arveluttaa,. Tämän vuoksi kalastusmaksukiistaan on löydettävä ainoa kestävä ratkaisu. Uudessa laissa on Puumalan mukaan huolehdittava siitä, että vesialueen omistajien oikeutta päättää kalavesiensä käytöstä ja hoidosta ei saa rajoittaa. Kalakantojen suojelussa tarvitaan maalaisjärkeä. Pakollinen kalastuksenhoitomaksu kirpaisisi kuitenkin ikävällä tavalla monia pientiuloisia eläkeläisiä ja saattaisi päättää hyvän harrastuksen. PUUMALAN mielestä on tärkeää, että kalastuslain kokonaisuudistus etenisi. Vesialueen omistajilla on oltava oikeus päättää alueensa hoidosta. ANTTI KAIKKONEN, Pirkko Karjalainen, Ann-Mari Kemell, Lauri Kontro, Alpo Rusi ja Seppo Särkiniemi lähtevät tavoittelemaan paikkaa eduskunnasta Uudenmaan Keskustan joukkueessa. Keskustan piirikokous nimesi Tuusulassa lauantaina 17 uutta ehdokasta. Keskustan listalla on Uudellamaalla nyt yhteensä 30 nimeä. Viimeiset suuren vaalipiirin paikat täyttää piirihallitus alkuvuoteen mennessä. Meillä on aivan mahtava joukkue. Kuva: Jaakko Martikainen Annika Saarikko sai poikavauvan KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko on saanut poikavauvan miehensä Erkki Papusen kanssa. Kuva: Jari Laukkanen Puumala ei halua kalastusmaksua yli 65-vuotiaille KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, keskipohjalainen kansanedustaja Tuomo Puumala vaatii yli 65-vuotiaiden maksuttoman kalastusoikeuden säilyttämistä. . Kun samaan aikaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä ei ole saatu korotettua, olisi täysin väärä signaali heikentää eläkeläisten vapaa-ajan mahdollisuuksia. Puumalan ihmettelee, miten päähallituspuolueet ovat voineet saada kalastusmaksuasiassa aikaiseksi ison riidan. . Vanhanen oli kuitenkin mukana vanhan piirijärjestönsä kokouksessa. Keskustalla on nykyisessä eduskunnassa kaksi edustajaa Uudeltamaalta: Kaikkosen lisäksi Paula Lehtomäki, joka joko vaihtaa vaalipiiriä tai ei lähde vaaleihin ollenkaan. Keskustan voittoon päättyneissä vuoden 2003 vaaleissa puolue sai läpi viisi kansanedustajaa. Heistä ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi Tanja Karpela (yli 19 000). NIMETYISTÄ ehdokkaista vain Antti Kaikkonen on nykyinen kansanedustaja. Kyllä me pärjätään. MUITAKIN valintoja Uudenmaan Matti Vanhasen ehdokkuudesta ei vielä päätetty. Kiitollisena, hämmästyneenä (ja isä jo uutuuslegopaketteja & pienoisrautatiemalleja tiirailevana) taidamme kaikki tarvita nyt hiukan unta, Saarikko viestitti. PORVOOLAINEN lääkäri Seppo Mäkinen lähti mukaan keskustaan, kun innostui Juha Sipilän puheista. Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, sosiaali-ja terveysministeriössä työskentelevä tietopalvelupäällikkö Outi Örn ja rajatarkastaja Antti Kilpeläinen lähtevät ensimmäisiin eduskuntavaaleihinsa. Kuva: Jari Laukkanen keskusta teki lauantaina: Konkaripoliitikko Eero Lankia Kirkkonummelta jatkaa piirijärjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa vantaalainen Jasi Kuokkanen. Toisesta varapuheenjohtajasta äänestettiin: valituksi tuli vihtiläinen Asta Varpio. SOSIAALITANTAKSI itseään kutsuva keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula ei halua lopettaa lapsilisävääntöä hallituksen kanssa. Rehulan mielestä hallituksen päättämä lapsilisien leikkaus ja sen pehmennysyritys sekavalla verovähennyksellä on ?pöljä esitys?. . On hämmentävää, että suunnitelmissa on käydä eläkeläisten kukkarolle kalastuslain uudistuksen yhteydessä. Pirkko Karjalainen on tehnyt pitkän elämänuran Vanhustyön keskusliitossa. Saarikko kertoi uutisen perjantaina Facebook-sivullaan: . Hän muisteli kokouksessa, että keskustaa on aina tarvittu nostamaan maa jaloilleen. Espoolainen veroasiantuntija Ann-Mari Kemell kampanjoi jo eurovaaleissa. Elämän ihme! Pieni, suloinen, terve ja eloisa poikamme syntyi Turun yöhön Tyksissä muutama tunti sitten. Vaati hyvän tovin odottelua yli lasketun ajan ja tiukkaa ponnistelua, mutta täällä esikoisemme nyt tuhisee vieressä. . Kysymys on periaatteesta. Pukkilan kuntaloton isä Jukka Lehtimäki kisaa toisissa vaaleissaan. Hyvä vaalivire oli jo terveydenhoitaja Päivi Virolla:
Antti Grönlund, ylioppilas, maanviljelijä, Lohja (1993), Jeppe Isberg, yrittäjä, Sipoo (1966), Antti Kaikkonen, kansanedustaja, Tuusula (1974), Iikka Kantola, europarlamentaarikon avustaja, Nurmijärvi (1989), Pirkko Karjalainen, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, eläkeläinen, Vantaa (1949), Teemu Kelkka, kartoittaja, Espoo (1985), Ann-Mari Kemell, KTM, oik.yo, Espoo (1977), Antti Kilpeläinen, rajatarkastaja, Pornainen (1968), Esa Kivivuori, valokuvaaja, Espoo (1953), Ilmari Kekkonen, maanviljelijä, yrittäjä, Vantaa (1951), Lauri Kontro, valtiotieteiden kandaatti, päätoimittaja, Helsinki (1953), Jyrki Kosonen, maanviljelijä, yrittäjä Mäntsälä (1961), Jasi Kuokkanen, työsuojelupäällikkö, Vantaa (1979), Outi Lankia, ympäristöinsinööri, Porvoo (1980), Jukka Lehtimäki, tuntiopettaja, maatalousyrittäjä, Pukkila (1978), Olavi Merihaara, komisario, Askola (1967), Sari Metsäkivi, äidinkielen opettaja, Vihti (1968), Seppo Mäkinen, lääkäri, Porvoo (1952), Nina Naskali, projektipäällikkö, yrittäjä, Hyvinkää (1971), Riikka Pakarinen, YTM, KTM, Espoo (1981), Alpo Rusi, valtiotieteen tohtori, Helsinki (1949), Joonas Salmi, opiskelija, Hyvinkää (1988), Mariitta Savolainen, lehtori, Vantaa (1953), Seppo Särkiniemi, pastori, Espoo (1957), Juhani Tihveräinen, rakennusmestari, Raasepori (1953), Eerikki Viljanen, maanviljelijä, poliittinen sihteeri, Vihti (1975), Päivi Viro, terveydenhoitaja, Vantaa (1976), Outi Örn, FM, tietopalvelupäällikkö, Inkoo (1982). Outi Lankia ihmetteli, miksi kuntaliiton edustaja käy valtuustojen kokouksissa mollaamassa sote-uudistusta. Kuva: Jari Laukkanen Alpo Rusi sai mikrofonin reippaalta kokousavustajalta. Kuva: Jari Laukkanen tuliko leikattua väärästä asiasta. Asiasta lopullisen sanansa sanoo eduskunta. Hallituksella on takanaan niin niukka enemmistö, että loppusyksystä voi tapahtua vielä vaikka mitä. REHULA vakuutti piirikokousväelle, että keskusta on valmis vaaleihin vaikka heti. Pahimmillaan voi käydä niin, että Suomessa on uusi, toimintakykyinen hallitus vasta juhannuksena, Rehula ennusti. Hän varoitteli ehdokkaaksi lähteviä, että vaalilupauksista voi joutua tilille eli kannattaa miettiä mistä puhuu ja mitä lupaa. Yhteiskuntaa voi silti uudistaa, vaikka ajat ovatkin kovat. Keskusta keskittyy byrokratian purkamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen, Rehula kertoi. . Myös maaseutukylien kehittämistä on tuettava, mm. Toteutuessaan metropolihallinto katkaisisi Uudenmaan maakunnan kolmeen osaan ja jättäisi itäiset ja läntiset alueet oman onnensa nojaan. Kunnat menettäisivät kaavoitusoikeutensa. Uudenmaan liitolle on turvattava toimintaedellytykset alueellisen tasa-arvon takaamiseksi. . Mitä vaikeammat ajat, sitä tiukemmalle keskusta laittaa itsensä. Yhtä asiaa Rehula toivoi hartaasti: että kunnat saavat työrauhan vuosia kestäneen selvitysrumban jälkeen. ?Keskittyminen nostaa asumisen hintaa? SUOMEN ja Uudenmaan sisäistä keskittymistä on käännettävä alueellisesti tasaisemmaksi kehitykseksi. 11 7.10.2014 utta ehdokasta ja muutamalle muulle Keskustan Uudenmaan piirin joukkueeseen on nimetty 30 ehdokasta. Erityisesti asumisen hinta nousee suurimmissa kaupungeissa niin, että se ajaa ihmisiä ja perheitä kuntien toimeentuloturvan varaan, kannanotossa todetaan. Piirin mukaan työpaikkoja tulee ohjata tasaisemmin koko maakunnan alueelle. Näin voidaan hillitä eriarvoistavaa keskittymiskehitystä. mahdollistamalla maaseudulle rakentaminen vähentämällä sitä kahlitsevaa byrokratiaa. Piiri ei kannata metropolihallintoa. Kuva: Jari Laukkanen Uudenmaan ehdokkaat Linda Ahonen, myynti- ja palveluvastaava, Raasepori (1980), Marjut Frantsi-Lankia, ylilääkäri, Kirkkonummi (1964). Tämä on jo johtanut kasvavaan eriarvoistumiseen ja toimeentulovaikeuksiin sekä asumiskustannusten nousuun. Kaikki eivät päässeet Tuusulaan lauantaina. Tätä vaatii Keskustan Uudenmaan piiri ja sen asettamat kansanedustajaehdokkaat. Piirikokouskannanotossaan Uudenmaan keskustalaiset katsoivat, että nykyinen suuntaus keskittää työpaikkoja ja niiden perässä asutusta. . Keskusta haluaa yhteistyössä muiden puolueiden kanssa kehittää Uuttamaata tasa-arvoisesti, ihmisten toiveita ja odotuksia kuunnellen, piirikokous totesi.
12 7.10.2014 Anne-Mari Kivimäki soittaa sielukkaasti venäläistä Notka-haitaria. Niillä on vauhdikkaita tarinoita juhlapyhien vietosta ja elämästä ennen sotia Suistamolla tukkikämpillä, mutta musiikki. Se puuttui yhä. TARINA jatkuu suotuisasti. Eräällä nauhalla Kotikallio tulee maininneeksi ohimennen, että mies nimeltä Iivo Pehkoranta ää- nitti hänen soittoaan magnetofonilla vuonna 1958, ja nyt Kivimäellä alkoi raksuttaa todella. Hän ryhtyi salapoliisiksi ja sai hankituksi Pehkorannan perillisten yhteystiedot kesällä 2012. Haitarin sielu on palje. Tätä kautta arvokas kelanauha löytyi lopulta omakotitalon vintiltä Keski-Suomesta, Palokasta. Kivimäen jäljittämältä kelanauhalta saatiin digitalisoitua arkistoon yli tunnin verran Kotikallion kaksirivisellä haitarilla 1950-luvulla soittamaa perinne- ja tanssimusiikkia. Miksi näin, Anne-Mari Kivimäki? . Hän jäljitti mystisen kelanauhan, joka osoittautui sittemmin musiikkihistorialliseksi aarteeksi. Kivimäen musiikkilöytö liittyy karjalaisevakko Ilja Kotikallion (1894?1961) elämään. Laatokan Karjalasta Suistamon Ihatsun kylästä kotoisin ollut Ilja Kotikallio (Suistamolla asuessaan vielä Ilja Sinda), oli pelimanni ja tarinankertoja, joka päätyi evakossa perheineen Pohjanmaalle, Lapualle. Kivimäki pääsi suistamolaisen pelimannin jäljille vuonna 2003 tehdessään maisterintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemi- an kansanmusiikin aineryhmään. Hän sai käyttöönsä yliopiston kirjastosta arkistoäänitteitä Kotikalliosta; ne oli nauhoittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Lapualla 1950-luvulla. . Musiikkia näillä äänitteillä oli harmikseni vain muutamia kymmenen sekunnin pätkiä, Kivimäki sanoo. Myöhemmin kävi ilmi, että Kotikalliosta olikin taltioitu arkistomateriaalia peräti 25 tuntia. . Unohdetaan, että ennen vanhaan Karjalassa lähes joka tuvassa soi haitari eli pirunpeli tai pirunkeuhko, mikä Kotikallion nauhaltakin hyvin selviää. Kelanauhalla on aluksi Kotikallion kaksirivisellä haitarilla tulkitsemaa karjalaista tanssimusiikkia, ripatskaa, ristikontraa ja maanitusta . Nauhalla on muun mu- assa ripatskakappale, joka kestää seitsemän minuuttia. Kotikallion elämästä tohtorintutkintoa valmisteleva Kivimäki painottaa, että nauha tuo merkittävän lisän karjalaisen perinnehaitarimusiikin tutkimukseen. . Radan mukana Suistamolle saapui Ruotsista pelimannimusiikki, polkat ja valssit, jotka sopivatkin haitarille hyvin. Kuva: Hanna Koikkalainen Pirunkeuhkoa jäljittämässä Anne-Mari Kivimäen arvokas löytö muuttaa käsityksiä karjalaisesta musiikkiperinteestä KARI KUMPULAMPI TAMPERE TAMPERELAINEN haitaristi ja säveltäjä Anne-Mari Kivimäki teki taannoin salapoliisityötä. Hän tulkitsee kansanmusiikkia rakkaudella ja riehakkaan omavaltaisella otteella. Monikin asia tässä varmistuu. Karjalainen kulttuuri ei ollut aikoinaan vain kanteleensoittoa, runonlaulantaa ja itkuvirsiä, vaikka niin annetaan ymmärtää. . musiikkia, jota hän soit- ti karmuunilla (yksirivinen haitari) Laatokan Karjalassa jo 1900-luvun alussa. KUN Suistamolle saatiin rautatie 1920-luvulla, uusien tuulien myötä pitäjän musiikkielämäkin muuttui; tupa- ja nurmikkotansseista siirryttiin iltamakulttuurin aikaan. . Myös tätä musiikkia on Kotikallion nauhalla. Haitari oli jo 1900-luvun alussa Karjalassa rakastettu kansansoitin, iltojen villitsijä, mutta sen soittoa ei juurikaan ole äänitetty arkistoihin. Ennen ajateltiin, ettei haita-. Kuuntelin nauhat läpi
Kuva: Jaakko Martikainen BOSCHIN maalausten lailla Salovaaran runot ovat tarkkoja kuvia. rajantakaisessa Karjalassa, Mosambikissa, Beninissä ja Hong Kongissa. Uusimpia teatteriteoksia mm. Uskon ja toivon, että hän suoriutuu kuulemisestaan hyvin. Suomen komissaarikokelas Katainen pääsee EU-parlamenttiin meppien grillattavaksi tiistaina. Jyrki Kataisesta on maalattu kuvaa pohjoisen Euroopan tiukkana talouskurimiehenä. Kovinta kritiikkiä tulee lähinnä etelän jäsenmaista ja vasemmiston mepeiltä. . Sillä tehdään musiikkia, Kivimäki toteaa. Hän esiintyy Hehkumon kanssa jaksoittain, Puhdin kanssa säännöllisesti. Vuonna 2001 perustettu Puhti, Anne-Mari Kivimäki ja ReettaKaisa Iles, on kahden naisen duo, joka yhdistelee musiikkia, tanssia ja teatteria. . Minua kuitenkin kiinnostaa, millaista oli todellinen musiikkielämä kansan parissa Karjalassa ennen sotia. Esikuvakseen hän mainitsee mm. En tiennyt, kuinka taitava sanankäyttäjä hän on. Kun kollega muistutti Salovaara toimittajataustasta radiossa, muistin Salovaaran kielellisen lahjakkuuden, joka ylsi jopa verbaaliseen ilotulitukseen. Salovaara on mitä ilmeisemmin niitä onnellisia, joilla kirjallinen ja suullinen lahjakkuus ovat molemmat vahvoja. Tulkitsemme kansanperinnettä rakkaudella ja siekailemattomalla omavaltaisuudella, Kivimäki sanoo. Puhdilta ilmestyi hiljattain uusi albumi, Pahan laulu. 13 7.10.2014 FAKTA Anne-Mari Kivimäki Syntynyt Tuusulassa 1976. Asuu Pispalassa. Muusikko ja säveltäjä, soittaa haitaria Hehkumossa. Tutkija, valmistelee tohtorintutkintoa karjalaisesta pienhaitariperinteestä. Aloitti viisirivisen haitarinsoiton 9-vuotiaana Tampereella. Kotimaan lisäksi konsertoinut eri puolilla maailmaa, mm. Hän halunnee homman läpi mahdollisimman nopeasti ja uuden komission työhön. Pertti Salovaara kirjoitti vertaistukikirjan Vastustaa tuskaa vastaan tuskalla vastaan Sirkkeli sahaa pitkin selkärankaa vastahan sen piikit eilen teroitin - Haitari, pirunpeli, villitsi väkeä Karjalassa tupatansseissa, mutta soitinta myös paheksuttiin, sanoo Anne-Mari Kivimäki. Kuva: Kari Kumpulami rin soitolla ole taiteellista arvoa. Kanteleensoittajat olivat tähtiä. He esiintyivät Helsingissä asti ja Unkariinkin mentiin. Kivimäen mukaan vanhoissa valokuvissakin kannel aina näkyvästi esillä; haitari hädin tuskin vilahtaa jossakin taustalla. . Vastustaa-runokirjan runot ovat syntyneet pääosin viiden viimeisimmän vuoden aikana. Minut Salovaara yllätti täysin. Vaikutelmaa vahvistaa kuvitus. Salovaara itse on valinnut kirjan kuviksi hollantilaisen Hieronymus Boschin (1450-1516) maalauksia. . Haitarin sielu on palje. Vertaistukikirja, Pertti Salovaara kuvaa saamaansa palautetta. ANJA MANNINEN Pertti Salovaara: Vastustaa Julkaisija: Kustannus HD Loimaa. Ihmisillä on oikea hätä toimeentulostaan ja julkisista palveluista, joita on monessa maassa leikattu, Jäätteenmäki korostaa. PARLAMENTTI käyttää komissaarikuulemisissa val- taansa ja pitää tilannetta tarkoituksella kireänä. Ensi viikko näyttää tapahtuuko mitään suurempaa, vai nielaistaanko mutinat. . Olen kuullut käytettävän vastustaa-sana, kun joku asia on ollut hankala tehdä. Tekijää on voinut ?vastustaa. Haitarille annettiin nimiä, kuten köyhän urut, kurttu ja ryppy. Haitarinsoitossa sorminäppäryys ei ole se juttu. Haitaria paheksuttiin, soittimen isoa ääntä. huono työkalu, osaamattomuus tai pelkkä mieliala tekemisen hetkellä. Varmasti Salovaaraakin on elämänsä aikana ?vastustanut?, eikä vähiten aikana, jolloin hän sairasti masennusta ja joutui jättämään kansanedustajan työnsä. Salovaara toimi keskustan kansanedustajana vuosina 2003-2011. PERTTI SALOVAARA kertoo kirjoittaneensa lukioajoista lähtien. Helvetti ja hyvän ja pahan taistelu oli Boschin erikoisala, Salovaara muistuttaa. Boschia on sanottu surrealismin innoittajaksi. Aina, kun tapaan karjalaisia, kysyn, onko teidän suvussanne soitettu haitaria? KIVIMÄKI soittaa haitaria ja laulaa Pauli Hanhiniemen luotsaamas- sa Hehkumossa. . Bosch oli aikanaan ei-toivottu mutta on nyt 600 vuotta myöhemmin noussut arvoon arvaamattomaan. Hän maalasi sielunmaisemia, absurdeja kuvia ja tapahtumia. . Boschilla oli linja, joka piti. Pertti Salovaara asuu Lempäälässä ja toimii nykyisin freelancerina. Teksti on rehellistä ja kaunistelematonta. Pian 44 vuotta täyttävä Salovaara kertoo puhelimessa, että ei ole juuri lukenut nykyrunoutta, joten ei tiedä, missä siinä mennään. Juncker pysynee tiukkana, mutta saattaa joutua tekemään joitain muutoksia. Ympäri maailmaa kerrottiin tarinoita siitä, että missä haitari soi, siellä piru liikkuu. . Monestihan hyvä kirjoittaja ei välttämättä ole hyvä puhuja ja päinvastoin. Suullisesti ja kielellisesi lahjakkaista heti tulee mieleen Urho Kekkonen. SALOVAARAN tekstit ovat tummasävyisiä. Oma veikkaukseni on, että Jean-Claude Junckerilta lypsetään erilaisia myönnytyksiä salkkujakoon, Jäätteeenmäki ennakoi. Esimerkiksi ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen jääminen perinteisesti määritellyn kilpailukyvyn jalkoihin huolettaa tietyissä piireissä. Samoin lääkeasioiden siirto terveyskomissaarilta sisämarkkinakomissaarille on aiheuttanut tyytymättömyyttä potilas-, lääkäri- ja kuluttajajärjestöissä. . Talouskriisi on syvä ja kipeä. Eino Leinon. Lana alentaa korkeimmat huiput kannoiksi leikkaa ikikuuset vaan juuret se jättää juuret suuret ja tummanpuhuvat. Mielialalääkkeet-runo on tarkka ja todentuntuinen kuvaus avusta elämän karikoissa. Runot puhuttelevat varmasti myös muita karikkoja elämässään kohdanneita. . Äänite sisältää maagisiin mittoihin kasvavia haitarisävelmiä elämän vääjäämättömyydestä ja sen kovista ihmiskohtaloista. PERTTI SALOVAARA, entinen kansanedustaja ja radio- ja tv-toimittaja, on julkaissut runokirjan. Kirjan nimi Vastustaa toi minulle ensimmäiseksi mieleen sanonnan ?jopa nyt vastustaa?. Tampereen Työväen Teatterin 110-vuotisnäytelmä Anna Liisa vuonna 2011. Jäätteenmäki ei syytä kaikesta Kataista JYRKI KATAISTA ei voi kaikesta syyttää, muistuttaa keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki verkkokolumnissaan.
Nyt vain tulee saada korkeakoulutettujen osaaminen ohjattua näihin uusiin, tulevaisuuden aloihin. Martti Ryhänen metsätalousinsinööri Helsinki ?On kuitenkin yksi rakennemuutoksen alue, joka tarjoaa kymmeniätuhansia työpaikkoja ja se on metsä, tuossa ikkunan takana.? Kuvankäsittely Maria Seppälä ?Lakiluonnoksen mukaan rahat otetaan kunnilta, mutta ei anneta niille päätösvaltaa rahan käytössä kuin nimellisesti.. valtion ja kuntien palkkalistoille sekä metsämetallitöihin. Nyt nuo tahot ei vedä, vaan varsinkin julkinen taho joutuu karsimaan työpaikkoja. Eikä Hesarinkaan taholta osoiteta selkeitä suuntia uusiin työpaikkoihin, vaan yleisluontoisia heittoja. ON KUITENKIN yksi rakennemuutoksen alue, joka tarjoaa kymmeniätuhansia työpaikkoja ja se on metsä, tuossa ikkunan takana. Suomen ulkoa ostama energialasku on jotain 15 miljardia euroa/vuosi. Sitten on vielä se nanosellun uustuotanto, jossa juuri korkeaa ammattitaitoa tarvitaan. Monia muitakin puun uusille tuotteille mahdollisuuksia on olemassa. Mielipiteet 14 Metsässä riittää raaka-ainetta ?ASIAHAN ei minulle kuulu, mutta sanompa sanasen ? Tämä oli Pekka ja Pätkä -formaatissa Pätkän mielilause. Tuohon viitaten minua jäi askarruttamaan Helsingin Sanomien laaja artikkeli akateemisten työttömyydestä. Tuhat tohtoria ja 40 tuhatta akateemisesti koulutettua työttömyyskortissa. Kun jokaisen koulutus on tullut maksamaan vähintään miljoona euroa ja työttömyyskorvaukset jotain 400500 miljoonaa/vuosi, on huono homma. Perinteisesti meillä koulutetut ovat sijoittuneet yhteiskunnan so. Lakiluonnoksen mukaan rahat otetaan kunnilta, mutta ei anneta niille päätösvaltaa rahan käytössä kuin nimellisesti. DEMOKRATIAVAJE vaatii korjausta lain käsittelyvaiheissa hallituksessa ja eduskunnassa. Demokratiavajetta on esitetty helpotettavaksi luomalla suoraan kansanvaaliin perustuva hallinto sote-alueille, minkä toteutumiseen on vaikea uskoa. On myös esitetty hallintoneuvostoa tai neuvottelukuntaa sote-alueelle hallituksen ja valtuuston väliin, mikä vain lisäisi byrokratiaa ja kustannuksia. Kuntien vaikutusvaltaa parantaisi edes vähän se, että lakiluonnoksen mukaisen, 4-vuosikaudeksi laadittavan järjestämispäätöksen valmistelussa neuvoteltaisiin myös kuntien kanssa eikä vain tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän kanssa. Kuntien kanssa neuvoteltaessa syntyisi samalla sote-alueen johdolle kuva väestön tarpeista ja palvelujen tilasta kunnissa/lähialueilla. Sote-alueen hallituksessa saisi myös olla kaksi edustajaa/tuotantoalue eli kaksi edustajaa mm. Siitä ei ole Suomessa vielä kunnon selvyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnos, josta mm. kuntien tulee antaa lausunnot 14.10. Siitä hakataan nykyään noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Raaka-ainetta energiaksi riittää ja vesiperäisten metsämaiden ojitusalueet lisäävät tuottoa merkittävästi tulevaisuudessa. Lyhyelläkin tähtäimellä siitä olisi saatavissa puolet puuenergiasta. Jo kymmenen vuoden kuluessa Suomi voisi tuottaa lähes kaiken poltto- ja voiteluaineen omista raaka-aineista; pienpuusta ja hakkuujätteistä. Teollisuuden hakkuissa voitaisiin ottaa käyttöön menetelmä, jossa puun latvaosa esimerkiksi 10 cm paksuudesta alkaen jätettäisiin oksineen energian jalostukseen. Siellä latvassa on suurin osa niistä sokereista, josta puu tuottaa ainesosansa, pannaan ne pyörittämään koneitamme ja lämmittämään asuntoja. RAAKA-AINEESTA ei tule pulaa, sillä Suomen metsät tuottavat 104 miljoonaa kuutiometriä puuta/vuosi. Kainuusta. Helena Aaltonen Keskustanaisten Kainuun piirin puheenjohtaja Sotkamon kunnanvaltuutettu. Rahoitusjärjestelmän on tarkoitus luoda kannusteita kokonaiskustannusten vähentämiseksi. TÄSSÄ on järkeä. Suomen kallein hyvinvointiamme takaava palvelukokonaisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsee selkeän, läpinäkyvän ja yhdestä tuutista tulevan rahoituksen. Miksi siis sote-järjestämislain kiirehditään päättämään meistä kunnan sairaita kun ensi vuoden alussa tiedetään, olisiko sittenkin parempi ja kannustavampi järjestelmä olla valtion sairaita? Jos olemme kunnan sairaita ja kunnat rahoittavat sote-alueen järjestämät sote-palvelut, silloin ei saa olla pahoja puutteita kuntalaisten ja heidän edustajiensa vaikutusvallassa palvelujen järjestämiseen ja niiden rahoittamiseen. Sote-järjestämislakiluonnos on epätasapainossa kuntien ra- hoitusvastuun ja vaikutusvallan osalta. Ministeri Susanna Huovisen asettama työryhmä selvittää monikanavaisen sote-palvelujen rahoituksen purkamista. Nyt siis selvitetään, voisiko valtio rahoittaa suoraan sote-alueet? Silloin kuntien valtionosuuksista vähennettäisiin se osa, jonka katsotaan kohdistuvan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestä- miseen ja se maksettaisiin sotealueille. Selvitystyössä otetaan huomioon kaikki rahoituskanavat, kuten valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke- ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palvelujen käyttäjien maksamat asiakasmaksut. Työn tavoitteena on tehokkaasti ja vaikuttavasti toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä. mennessä, käsittelee meitä kunnan sairaina. Kuntien tulee antaa rahoitus asukaslukunsa ja väestönsä sairastavuuden perusteella sotepalveluiden järjestämisvastuussa oleville sote-alueille. Sote-alueet palauttavat rahaa palveluiden tuottamisvastuussa oleville kunnille tai kuntayhtymille. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä saisi rahoituksen Pohjois-Suomen sote-alueelta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen Kainuun alueella. Kainuun sote-kuntayhtymälle palaava rahoitus voi olla +/- jotain siihen verrattuna, mitä kunnat ovat maksaneet Pohjois-Suomen sote-alueelle. VOISIMMEKO ollakin valtion sairaita. Kuva: Paula Åström Sote-lakiluonnos on epätasapainossa ONKO parempi olla kunnan sairas vai valtion sairas
Siinä ei tulla kaihtamaan keinoja, aseina on varmaan kaivettu kaikki mahdollinen ja mahdoton. Media odottaa vain sopivaa hetkeä. Ilmeisesti lähelle vaaleja että on vaikea torjua. On syytä olla valmiina kun peli alkaa. Ilmari Sulkakoski Evijärvi ?Hyökkäys tulee kohdistumaan pääosiltaan puheenjohtaja Sipilään.. ?hätätilahallitusta. Nyt vain 101 edustajaa on hallituksen takana. Suomenmaan nettisivuilla. Puolustusministeriksi tulisi Jussi Niinistö (PS). Tässä on pohjaa, jossa on vankkaa kokemusta ja ripaus nuoruutta ja akateemisuutta sekä rasvanahkaista työmiestä sekä pienyrittäjää. Keskustaa odottaa suurhyökkäys KESKUSTALLA menee aivan liian hyvin. On selvää että kilpakumppanit ja media tulee tekemään hyökkäyksensä keskustaa vastaan. Hyökkäys tulee kohdistumaan pääosiltaan puheenjohtaja Sipilään. Kuva: Jari Laukkanen Olisiko nyt hätätilahallituksen aika? TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö on vakaasti ottanut kantaa nuorten syrjään joutumisen. Presidentin rooli arvojohtajana on selkeästi korostunut ?Niinistön ajoilla?. Presidentin toimivaltaa on kohtuuttomasti rajattu. Kirjoita Suomenmaahan. Kuva: Jari Laukkanen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Pertti Ahokas Rovaniemi PL 52, 90100 Oulu. Osaamisensa äärirajoilla. merimatkalla Oulusta Tornioon. SOTILAAT tekivät tällä sotaretkellään monenlaisia töitä. Isäni kirjoitti 14.10. Työttömiä oli alle 60 000. Tämä kertoo Kekkosen ja Miettusen vastuusta. Tähän samaan ketjuun kuulu presidentti Niinistö. Jyrki Katainen (kok.) teki varmasti kaikkensa pääministerinä. Mitä tekevät kristillisdemokraatit? YLI 500 000 työttömän, tempputyöllistettyjen ja erilaisissa toimenpiteiden piirissä on nuoria ja yli 29-vuotiaita nuorehkoja aikuisia runsaasti yli 300 000 henkeä. Sukupolvia on katoamassa ja syrjään joutumassa tai jo syrjäytetty. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on tehnyt parhaansa. Mutta kun ei anneta riittäviä taloudellisia voimavaroja valtionvarainministeriöstä ?tyhjästä on paha nyhjästä. Laajoissa kansalaispiireissä vaaditaan ns. Hän on ulkopoliittinen johtaja, mutta pääministerillä on keskeisempi rooli muiden muassa EU-politiikassa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kokoomuksen kaksi kuolemansyntiä KOKOOMUKSEN kaksi kuolemansyntiä: edellisellä Vanhasen II:n hallituskaudella kokoomus jarrutti keskustan ajamaa kuntauudistusta, joka keskeytyi juuri kokoomuksen vaatimukseen. Kokoomuksella kiilui jo silloin silmissä suuri kuntauudistus, jota se lähtikin Kataisen johdolla ja kuningasajatuksella toteuttamaan. Pienet kunnat ja kunnantalot pyyhitään maaseudulta pois ja samalla keskustalaisuus ajetaan alas. Kuinkas kävi? Ylhäältä aloitettu suurkuntien piirtely ja kauhea kuntakuulemisshow Päivi Laajalan vetämänä ei päässyt maaliin. Nyt 70:n kunnan Suomesta on palattu arkeen. Kiitos kuntien laajan itsemääräämisoikeuden! JÄTEVESIASETUS on toinen kokoomuksen synti, jonka se on kaatanut keskustan niskaan. Kuten Timo Kaunisto kirjoitti; kokoomus jarrutti ympäristövaliokunnassa asetuksen tarkentamista, jonka RKP:n Enestam aikanaan ovelasti sorvasi haja-asutuksen niskoille ja kalliiksi operaatioksi. Nyt kokoomuksen uusi ympäristöministeri GrahnLaasonen syyttää keskustaa, ettei aikanaan korjannut epäonnistunutta asetusta. Kun hänen rykmenttinsä JR57 marssi syksyn 1944 aselevon ja rauhansopimuksen jälkeen uuden rajan yli 24.9., niin vanhoihin miehiin lukeutunut isäni odotti nopeaa siviiliin pääsyä. Siihen meni kuitenkin tasan kaksi kuukautta, sillä tuokin ikäluokka lähetettiin vielä Lapin sotaan. Miettusen hätätilahallituksen pääministeriksi. ja laajaa yhteisrintamaa yli puoluerajojen. Kaksinaamaisuutta! Asiaa ansiokkaasti kommentoi Mauno Rönkkömäki 3.10. Hyvät virkamiehet toki ovat olleet tukena. Pääministeri Alexander Stubb (kok.), etsii vielä paikkaansa ministerinä, sisäpolitiikassa ja osin muussakin. ti porukoineen hallituksesta. olleensa Tirin talossa kyntämässä. Nuotanvedossakin oli oltu ja saatu hyvä kalansaalis. Kotiutus kersantti Koskelalle koitti viimein 24.11.44! SIVIILIELÄMÄ maanviljelijä Koskelalle alkoi kalenterimerkintöjen mukaan muun muassa myllyssä käynnillä ja tansseilla. Isänmaan aseellinen puolustaminen muuttui Hämeenkyrön lähiyhteisön yhteisten asioiden hoitamiseksi, kun joulukuussa olivat jo osuuskassan, pienviljelijäyhdistyksen ja meijerin kokoukset. Jouni Koskela Tampere ?Pääministeri Alexander Stubb (kok.), etsii vielä paikkaansa ministerinä, sisäpolitiikassa ja osin muussakin.. Nämä asiat on keskustan tuotava kirkkaasti ja yhä uudelleen kansan tietoisuuteen! Osmo Kauppila Kontio 15 Kannakselta Tornion kautta siviiliin vuonna SUOMENMAAN Suomi sodan jälkeen -sarja innoitti kirjoittamaan isäni Niilo Koskelan asevelikalenterin merkinnöistä sotavuodelta 1944. Isäni taisteli rintamalla sekä talvi- että jatkosodan. Sitä perustellaan maailmantilanteella, Ukrainan kriisillä sekä vakavalla hallituskriisillä Suomen oloissa. Presidentin veljenpoikakin, vihreiden puheenjohtaja, läh- SUOMI on ennenkin yhdistänyt rivinsä vaikeina aikoina. Uuden hallituksen rungon muodostaisivat kyselyn tuloksena Etyj-presidentti Ilkka Kanerva Varsinais-Suomi, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen Lappi ja Bryssel, nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), ex-europarlamentaarikko Esko Seppänen (vas.), eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps.), Satakunta, kirkko-sivistysministeri. Yhden lautasen politiikka. TASAVALLAN pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen joutui kutsumaan Lapin entisen eläkkeellä olleen maaherra Martti Miettusen ns. Tosin hänen joukkonsa eivät joutuneet enää taisteluihin, mutta menivät kuitenkin Tornioon saakka. Isäni vietti 30-vuotispäivänsä 17.10
Nina Petelius-Lehto, Annikki Niiranen, Silja Talvi ym. POHJOIS-KARJALA Eno, paikallisyhdistyksen syyskokous ti 7.10. klo 18 Savonlinnassa Hu-. Valituille maksetaan 1 500 euron kuukausittainen korvaus. Lisätietoa saa Keskustan Opiskelijaliiton pääsihteeri Elina Helmaselta, elina.helmanen@kol.fi. Turku, Paattisten py:n syyskokous pe 17.10. Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Seminaarin ruokailumaksu 20 ? maksetaan puolueen tilille 157 230 ? 362 111. kyselytuntia, tapaamme puheenjohtaja Juha Sipilän ja keskustelemme edustajien kanssa ajankohtaisista asioista., 50 nopeita ilmoittautujaa mahtuu retkelle mukaan. Tilanne, jossa piirin puheenjohtaja työskentelisi yhden ehdokkaan avustajana, näyttäytyisi hyvin helposti ristiriitaisena. klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. klo 10 Keskustan Satakunnan piirin syyskokous Suomelan koulu, Tampereentie 19, 38600 LAVIA. ?Missä mennään päivän politiikassa? -katsaus puoluesihteeri Timo Laaninen. Keskustelussa mielenkiintoinen ja laaja teos - Leena Liukkosen Venäläiset tulevat! Mitä me heistä luulemme ja tiedämme. ITÄ-SAVO Savonlinna, kunnallisjärjestön syyskokous 7.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään piirin eduskuntavaaliehdokkaiden asettamisesta. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. klo 18 Piiritoimisto Apila Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2015 ja päätetään johtokunnan kokoonpano vuodelle 2015. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Nykyinen puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen ei asetu enää ehdolle. Syyksi vetäytymiselleen Pirkkalainen kertoo uuden työsuhteen, jossa hän aloittaa pohjoissavolaisen kansanedustaja Elsi Kataisen ja kainuulaisen kansanedustaja Timo Korhosen yhteisenä eduskunta-avustajana. . klo 10. Talouden ja sosiaaliturvan suhteesta, hyvinvoinnista ja köyhän asiasta puhutaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään Tampereella pääkirjasto Metson tiloissa la 11.10. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. klo 16 Kouvolan Nytkis (naiset yhteistyössä) järjestää Kansainvälisenä Tyttöjen päivänä tilaisuuden ?Tytöstä tien näyttäjäksi. Sen jälkeen klo 11-14.30 seminaari otsikolla ?Köyhän asialla. Eduskunnassa vierailemme kansanedustaja Jari Lepän vieraana ja seuraamme mm. Mukana kansanedustajaehdokkaat Annina Ruottu ja Jani Kurvinen. ETELÄ-HÄME Hämeenlinna, kj Keskustan teltta ja ehdokkaita Hämeenlinnan torilla ti 7.10. Aloitteet on jätettävä piirihallitukselle yhtä (1) kuukautta ennen piirikokousta. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 18 Kangasnimellä Osuuspankin kerhohuoneella. klo 11.30 - 15.30 Laukaalle, Hotelli Vuolake (Suolahdentie 84). Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ensi kevääksi valitaan poikkeuksellisesti kaksi harjoittelijaa. Jussi Mertsola. klo 16 Kouvolan seurakunnan Maria-salissa. Esiintymässä mm. Lähtö ja reitti: klo 6.30 Hirvensalmen kunnantalo, klo 7.00 Mäntyharju Minimanni, klo 7.30 Kuortin ABC. klo 16.30 - 20.30 Tampereelle, Scandic Hotel Rosendahl (Pyynikintie 13). Ilmoittautuminen lehtimiehet@keskusta.fi ja 050 388 0011. HELSINKI Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous 22.10. klo 18.30 Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitiloissa (Kalevankatu 20, 00101 Helsinki). Elsi Katainen on yksi Pohjois-Savon keskustan ehdokkaista ensi kevään eduskuntavaaleissa. Naantalin kaupunginvaltuuston salissa klo 18-20. 9-14. Kymenlaakson Keskustanaiset mukana la 11.10. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas Keskustajärjestöt yhteiskunnallinen lukupiiri to 20.11. klo 18 Paattisten Osuuspankin kokoustilassa. sosiaalipoliittinen seminaari. klo 9 - 10.30 eduskunnan kansalaisinfossa (eduskunnan lisärakennus Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3). Juhlapuhujana Keskustanaisten pj kansanedustaja Elsi Katainen. klo 18.15 piiritoimistolla. Keskustaväen yhteinen Hirvensalmen-Mäntyharju-Pertunmaan tutustumisretki Suomen Pankkiin ja eduskuntaan to 13.11. Syyskokous la 18.10. Tilaisuudessa myös julkaistaan Keskustan linjaukset ruokaturvapolitiikasta sekä yksityisen sektorin osallistamisesta kehitysyhteistyöhön. Alustajina ke Aila Paloniemi ja ekonomisti Kalle Laaksonen. klo 9-12. Keskustan Etelä-Hämeen piiri, syyskokous 18.10. Kommenttipuheenvuoro: Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi. Mukana seurakuntavaali ja kansanedustajavaaliehdokkaita. Mikkeli, kunnallisjärjestön syyskokous 12.10. Alustajina Juha Sandberg, sotejohtaja ja prof. toimialajoht. klo 18 ja paikkana Keskustan Päijät-Hämeen piiritoimisto. PIRKANMAA Pirkanmaan Keskustanuoret, syyskokous 10.10. Kirkkopyhän ruokailu 15,00 euroa. marraskuuta. Puheenjohtajien kausi vaihtuu vuodenvaihteessa. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 8.10. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9-10. klo 16 Mikkelin kaupungintalon Valtuustosalissa. Klo 15.30 alkaen kahvitarjoilu. Klo 16 Misetin tj Kyösti Ylijoki: Elinkeinojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Klo 16.30 taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen: Mikkelin taloustilanne. Keskustanaiset Kangasniemi, po syyskokous pidetään ke 15.10. klo 18. Tiedustelut: Juhani Rajala, GSM 0400 127 900. La 25.10. Esillä sääntömääräiset asiat. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret, syyskokous Ravintola Kerubissa (Siltakatu 1, Joensuu) ke 8.10 klo 17.30. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen ylimääräinen piirikokous su 16.11. klo 18 Apilassa. SATAKUNTA Jämijärvi, Keskustan Kirkonkylän ja Kontin paikallisyhdistyksien yhdistymiskokous. klo 16.15 piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset: Markus Ylimaa markus.ylimaa@eduskunta.fi tai 050 574 1413) viim. Kokouksessa puolueen puheenvuoron pitää puheenjohtaja Juha Sipilä. PÄIJÄT-HÄME Piiri, Keskustelua työmarkkina-asioista! Tule keskustelemaan keskustalaisesta työmarkkinatoiminnasta to. 9.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Tampere, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous piiritoimistolla ke 15.10. klo 18 Kangasniemen kunnantalolla. Vesaisten Etelä-Savon piiri, syyskokous 10.11. Kutsun sinut osallistumaan Keski-Suomen tilaisuuteen su 12.10. Kutsun sinut osallistumaan Pirkanmaan tilaisuuteen ma 13.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. ETELÄ-SAVO Keskusta Perinteisesti Kuortin Markkinoilla la 11.10. ma 13.10. Keskustan Lehtimiehet. sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas, VTT Markku Lehto, Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila sekä kansanedustaja Tapani Tölli. 16 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Pohjois-Savon keskustan puheenjohtaja vaihtuu KESKUSTAN Pohjois-Savon piiri valitsee syyskokouksessaan uuden puheenjohtajan. Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Pekka Lankia alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. Kokouksessa nimetään SavoKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat. KESKI-SUOMI Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Lopella, koulukeskuksen Loppisali, Opintie 2-4. Viestikenttään maininta ?Hyvinvoinnin kantajat?. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustaväen kirkkopyhä 19.10. Kihniössä. Edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Toinen käsittely pe 31.10. Piirikokous antaa vastauksen jokaiseen aloitteeseen. KYMENLAAKSO Hamina, Keskustan teltta Haminan markkinoilla to 9.10 klo. klo 17 Enon palvelupisteellä, Kunnantie 2, 3.krs. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 7.10. Näihin pesteihin voi hakea tämän syksyn ajan. Harjoittelija hoitaa europarlamentaarikon hänelle osoittamia tehtäviä. Helsingissä puoluetoimistolla (Apollonkatu 11a). klo 18 kaupungintalon ruokalassa, syrjäkatu 2. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. Kuva: Jari Laukkanen Keskustajärjestöt hakevat harjoittelijoita Brysseliin KESKUSTA, keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto tarjoavat yhdessä puolueen europarlamenttiryhmän kanssa nuorille harjoittelupaikkoja Brysselissä ensi keväästä alkaen. Harjoittelujaksoja on vuodessa kaksi: yksi keväällä ja yksi syksyllä. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. Helsingissä Suomen Pankin toimintaa esittelee ja ajankohtaisen talouskatsauksen pitää johtokunnanjäsen Seppo Honkapohja. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.10 mennessä: Hirvensalmi 040-7205178 / Maritta, Mäntyharju 040-8489541 / Ismo, ja Pertunmaa 040-5965495 / Esko. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Aiheina Lastensuojelun uudet tuulet Raisiossa ja Lasten sote! Keskustajärjestöt tarjoavat nuorille mahdollisuutta neljän kuukauden harjoitteluun Brysselissä. ja klo 15 alkaen 95-vuotisjuhlavastaanotto samassa paikassa. klo 10. Lisätiedot ja ilmoittautuminen eeva.kuuskoski@ hotmail.com tai helena.pakarinen@ keskusta.fi syyskuun loppuun mennessä. Seminaarin koko ohjelma löytyy osoitteesta www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Hyvinvoinnin-kantajat-II. Keskustelutilaisuus kehityspolitiikasta ke 15.10. Klo 17.30 alkaen tutustuminen Pohjoisrannan toimintaan samassa osoitteessa. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustajärjestöjen kk-palaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke 8.10. aiheena politiikan syksy ja seurakuntavaalit. Piiri, avoin sotetoimikunnan tilaisuus ke 15.10. Päivän aikana perehdytään myös ajankohtaiseen sote-uudistukseen. Pohjois-Savon keskusta valitsee uuden puheenjohtajan syyskokouksessaan Kuopiossa 14. Ensimmäinen käsittely pe 17.10. Seminaarin alustajina ovat mm. Ilmoittautumiset ruokailuun Pilvi Kärkelä 040 5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, py:n syyskokous 29.10. Lisäksi hän vastaa keskustan europarlamenttiryhmän yhteisestä tiedotuksesta puolueen suuntaan. Harjoittelun kesto on neljä kuukautta. Muistathan: oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle on paikallisyhdistyksillä ja kunnallisjärjestöillä. Haluan omalta osaltani varmistaa, että jokainen keskustan ehdokas saa keskittyä täysipainoisesti omaan kampanjaansa ja luottaa niinkin keskeisen tahon, kuin piirijärjestö eduskuntavaaleissa on, puolueettomuuteen, Riikka Pirkkalainen perustelee. Pirkkalainen on johtanut Keskustan Pohjois-Savon piiriä ja toiminut keskustan puoluehallituksessa kolme vuotta. Jumalanpalvelus klo 10 Kihniön kirkko ja juhlatilaisuus Taitotalo Puumilassa jumalanpalveluksen jälkeen. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Outokummun Keskusta, syyskokous to 16.10. Riikka Pirkkalaisen työsopimus eduskuntaan alkaa 8.10. Pekka Pyöry Mikkelin paikallisosaston johtoon KESKUSTAN Mikkelin kaupungin paikallisosaston syysko- kouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2015 valittiin Pekka Pöyry ja varapuheenjohtajaksi Anne- Helena Lahtinen. Johtokunnan jäseniksi valittiin Pekka Ahonen, Unto Marttinen, Arvo Katajamäki, Arja Karppinen ja Eero Aarnio. Mikkelin paikallisosasto osallistuu seurakunta- ja eduskuntavaaleissa vaalitoimintaan tukemalla oman yhdistyksen ehdokkaita. Hyvinvoinnin kantajat II
Kirkkokatu 6 Seinäjoki. menn. Mukana Vesaispäättäjiä ympäri Suomen. Avaus piirin pj Matias Ojalehto, juonto lehtori Hanna-Leena Mattila. Kahvitarjoilu klo 17.30 al- VESAISET Oulu. klo 16 valtuustosalissa Kajaanin kaupungintalolla. Mukana kansanedustaja, piirin puheenjohtaja Timo Korhonen. ETELÄ-POHJANMAA Ilmajoki. klo 16.00 TÄYSISTUNTO. Tavoitteemme siis täyttyi hienosti. . 040 5338160. Kalajoki. Katjalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai p. Ovet lehterille avataan 15 min. Puhuu eduskuntavaaliehdokas Eero Sistonen. Koko perheen elokuvateatteriretki su 12.10. Hän on selvästi juoksijatyyppiä: juoksuasento on luontaisesti hyvä ja harjoittelu on säntillistä, Kosonen kiitteli. . klo 16 Sokos Hotel Vaakuna Rovaniemi. tuloksen edukseni sekunnilla, Kosonen kiteytti tunnelman juoksun jälkeen. Juoksijoiden yhteinen tavoite oli juosta puolimaraton alle kah- manian auditoriossa. Keskustanuorten Itä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 8.10. klo 18 Lomakeskus Järvisydämmessä, Porosalmentie 313, Rantasalmi. Jouhenniemi, py:n syyskokous to 9.10. Kimmon aika oli tosi hyvä en- Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous ma 13.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. kaen. Vähän Kimmon kanssa suunnittelimme, että otetaan ensi vuonna uudestaan. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä. PERÄPOHJOLA Pudasjärvi. klo 12 alkaen. klo 19 kaupunginta lolla. Pudasjärvi. Asialistalla liittokokousedustajien valinta ja Mykkälammen mökin myynnistä päättä minen. LAPPI Kemijärvi. Koulutus pidetään ke 8.10. Mukana pääsihteeri Anni-Mari Perkkiö. klo 18 Itä-Savon piiritoimistolla. 040 5338160. Vesaispäivien illanvietto pe 24.10. klo 19 Holiday Innissä. Puhujina VTT Tytti Isohookana-Asunmaa: Virolainen sivistyspoliitikkona - onko hänestä vielä esimerkiksi. Tule mukaan ohjelmalliseen illanviettoon. klo 18.30 ent. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ke 8.10. Reitti on hieno ja kaunis, järjestelyt upeaa paikallista seuratyötä, erinomaisesti järjestetty tapahtuma, Kosonen sanoi. rooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Kutsun sinut osallistumaan Keski-Pohjanmaan tilaisuuteen pe 10.10. klo 9 alkaen Ylitornion kunnantalolla. KESKUSTANAISET Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 24.10. Ilm. klo 17 valtuustosalissa. KESKI-POHJANMAA Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Uskon, että jatkamalla säännöllistä harjoittelua ensi vuonna voimme ottaa ihan toisenlaisen yhteistuloksen tavoitteeksi, Kosonen paljastaa. Kososen ja Tiilikaisen hyvästä kunnosta ja rennosta suorituksesta kertoi se, että kolme kilometriä ennen maalia molemmat ottivat vesihuikat juottopisteessä hymyssä suin eikä uupumuksesta ollut merkkejä. Tapahtumaan osallistui yhteensä liki 200 juoksijaa tasaisesti kaikkiin kolmeen matkaan. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. mennessä, osoitteessa www.vesaiset.fi/fi/Ajankohtaista/Ilmoittautuminen EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 7.10. Ilmoitathan samalla mahdolliset erikoisruokavaliosi. Plazaan. ja alle 6 eur, lapset 11 v. Seurakuntavaalien koulutusilta kaikille keskustan ehdokkaille. Johtokunta. KN Rovaniemi, py sääntömääräinen syyskokous to 9.10. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri järjestää luentosarjan Kohti eduskuntavaaleja: Sivistysilta pe 10.10. klo 18 Raahessa, Fregatti-salissa, Kirkkokatu 28. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . klo 16.30 piiritstolla Kansankatu 12 Rovaniemi. KN Lapin piiri ry. Anu Vehviläinen. VESAISET Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous 25.26.10. Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretissa (Kasarmintie 13), la klo 13 alkaen. Tiilikaisen piti harjoitella erityisesti pitkää matkaa varten. . Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Torstaina 9.10. Esitysaika on puolilta päivin, tarkka aika saadaan tiistaina. Koulutuksessa käydään läpi seurakuntavaalien käytännön asioita ja on avoin kaikille ehdokkaille ja asiasta muutoin kiinnostuneille. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eu- Kuva: Päivi Vento teen tuntiin. . Kun laskemme yhteen tuloksen, tuli juostua koko maraton alle neljään tuntiin. Musiikkiesitys pienet Suzukisoittajat Marita Tuhkalan johdolla. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset ke 8.10. pe 17.10. Sääntömääräiset asiat. klo 13 Sisko ja Tuure Ruopsan luona, Ruopsantie 90. ja yli 7 eur. Illalliskortti 30 eur/hlö. klo 18.30 valtuustosali. Siikajoki. klo 18.30 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. klo 17 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. ja ke, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Inkeri Kerola: Koulutus tuuliajolla?. Keskustanaisten johtokunnan kokous ti 7.10. menn. klo 18 alkaen Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa os. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@ keskusta.fi sähköpostiin 7.10. Kansainvälisyyskouluttaja Erkki K. Ikäläinen esittelee Syyrian pakolaisten avustushanketta. Johtokunta klo 17. Punkaharju, paikallisyhdistyksen syyskokous 24.10. Kommentit: Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä ja Raahen sivistyspalvelukeskuksen johtaja, Raahe-opiston rehtori Ritva Mattila. Ohjelmallinen ilta pe 7.11. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. POHJOIS-POHJANMAA KESKUSTALAISTEN juoksutalkoot oli ympätty perinteikkääseen punkaharjulaiseen juoksutapahtumaan, Punkaharjun halkijuok- Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. Tultiin rinta rinnan maaliin, mutta järjestäjien silmäperäinen maalikamera ?kuvasi. Valtuustoryhmän kokous su 12.10. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ke 29.10.klo 18.30 Saara ja Kalle Yrjänä, Tuomiojantie 281 A, Ruukki. Keskustan Peräpohjolan piiri: Piirin syyskokous la 18.10. 17 Keskustassa tapahtuu Hanna Kosonen tahditti Kimmo Tiilikaisen ensimmäistä puolimaratonia PÄIVI VENTO Hanna Kosonen ja Kimmo Tiilikainen tavoittelivat samaa aikaa, mutta Kosonen sai sekuntia paremman ajan. SAVONLINNA KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ja eduskuntavaaliehdokas Hanna Kosonen haastoivat keskustalaisia juoksutalkoisiin Punkaharjun kauniisiin harjumaisemiin. Viime lauantaina haasteen otti vastaan kymmenen henkilöä. Tiilikaisen ja Kososen henkilökohtainen tavoite oli selvitä puolimaratonista alle kahden tunnin ajalla. Kutsun sinut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan tilaisuuteen la 11.10. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Kahvi- ja mehutarjoilu. Oulu. Ainoassa käsittelyssä vuoden 2014 toinen lisätalousarvioesitys. Piirin syyskokous Rovaniemellä, Lapin ammattiopistolla, Jänkätien toimipiste, Jänkätie 1, su 19.10. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ma 20.10. Sääntömääräinen syyskokous la 18.10. Liput (jäsenhinnat): lapset 10 v. klo 13.00 TÄYSISTUNTO. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Tilaisuuksissa käsitellään -VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17.30. KESKUSTANUORET Tiedoksi: Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin piirihallituksen kokous pe 17.10. suun, joka juostiin nyt 45. Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Katsomme Muumit Rivieralla ?näytöksen. klo 10.30 - 14.30 Seinäjoelle, Sokos Hotel Laukeus (Torikatu 2). Puolimaraton on nostanut vuosi vuodelta suosiotaan, liekö ansio komeitten puitteiden. Voittaja Aleksei Smirnov ei paljoa maisemia vilkuillut, hänen aikansa oli 1.15.07. semännen portaan enkeli, lippuvaraukset mirja.stalnacke@pp.inet.fi tai 040-5344485. Kemijärvi. Kokouksessa asetetaan piirin eduskuntavaaliehdokkaat 19.4.2015 pidettäviin eduskuntavaleihin. klo 18 Lim ingassa, Tupoksen koululla. Paikalla ovat Lapin keskustalaisten kansanedustajien lisäksi puolueen varapj. Se onnistui. Valtakirjantarkastus ja ruokailu on klo 10.30-12.00. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. Piirijärjestöjä pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistujat majoitusvarauksineen 1.10. klo 18 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa. Kahvitarjoilu. Vesaisten Itä-Savon piiri, syyskokous 9.10. Mukana Suomen KN varapuheenjohtaja Sari Palmu. klo 16.30 - 20.30 Kokkolaan, Sokos Hotel Kaarle (Kauppatori 4). klo 15 Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@ keskusta.fi sähköpostiin 7.10. Ainoassa käsittelyssä Ylen hallintoneuvoston kertomus 2013. Suorat verkkolähetykset: www.eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Käännän koulu, Haantie 4, Eija ja Markku Kupari. Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous su 26.10. Kokouksessa nimetään piirin 6 eduskuntavaaliehdokasta. Puolueen tervehdyksen tuo vpj Anu Vehviläinen. Maakuntajohtaja Asko Peltola alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Ilm. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. KAINUU Keskustan Kainuun piiri, ylimääräinen yleinen kokous 11.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 vanhalla kunnantalolla. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous 18.11. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 14.10. Valtakirjan tarkistus klo 9.20 ja kahvitarjioilu. kerran. Reitin erikoisuutena on maisemien kauneus ja erikoisuus, juoksureitit kulkevat kansallismaisemissa sekä läpi puulajipuiston. Tapahtumaa markkinoitiin keskustaväelle Facebookin kautta. Tapahtuman sivuilla Kosonen antoi muutama viikko sitten harjoitteluohjeita niin viiden, kymmenen kuin myös puolimaratonia varten. Kososella on vahva urheilijatausta ja valmiiksi kova kunto. Katjalle: pohjois-pohjanma a@vesaiset.fi tai p. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen. Kajaani, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 12.10. klo 10 Hyrynsalmen Kylätalo-Iskulla. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua Teatteri-iltaan klo 19 Rovaniemen teatterin musikaaliesitys Seit- sikertalaiselle. klo 18.30 kulttuuritalon kahviossa. to 8.10. Majoitus Holiday Inn Oulu (Kirkkokatu 3). 16. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä pe 24.10. Keskustanaisten Kemijärvi ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 7.10. Valtakirjan tarkastus klo 10-11, valtakirjat toivotaan etukäteen piiritoimistolle. Kososen ajaksi saatiin 1.59.29 ja Tiilikaisen 1.59.30. . Pääministerin ilmoitus energiapolitiikan kokonaisuudesta. Keskiviikkona 8.10. mennessä pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 040 515 6800. Isokyrö. Suullinen kyselytunti. Perjantaina 10.10. klo 12 Raahen Lukiolla, Merikatu 1. Valtakirjojen tarkistus klo 18. Piiri. Kokouspaikalla on mahdollisuus lounasruokailuun. Peräpohjolan Keskustanaiset ry, syyskokous 18.10. klo 11 Ylitornion kunnanviraston auditoriossa (Alkkulanraitti 55). klo 19 Vappu ja Torsti Kuivamäellä. Piiri
Vanessa Forsman, Lola Odusoga, Tar- Sudoku 1 8 9 4 1 6 3 2 6 2 3 7 8 9 3 8 3 1 8 6 4 2 7 9 5 6 4 8 5 7 6 5 7 9 2 5 7 7 9 4 5 8 6 6 6 9 4 6 9 1 7 5 7 9 8 2 3 3 4 2 8 5 9 2 5 9 6 7 3 1 5 5 1 6 4 1 4 3 8 6 9 8 8 9 4 3 2 3 5 3 1 2 7 9. Montako nykyistä ja entistä Vihreän lii- 5. Masi . Kuva: Maria Seppälä ja Smura, Tanja Vienonen. Aku Ankka . Vihje: paikkakunnan nimeä kantava, tv-sarjastakin tuttu hotelli on äskettäin myyty muurmanskilaiselle yhtiölle. 4. Vihreillä on kaikkiaan 10 kansanedustajaa. jeitänne. Joulu lähestyy ja Joulupukki odottaa kir- ton puheenjohtajaa istuu tällä hetkellä kansanedustajana nykyisessä eduskunnassa. Minkä Saksan historiallisen maakunnan alueella sijaitsee pääkaupunki Berliini: Brandenburg, Hessen, Pommeri? Mikä on Joulupukin osoite ja postinumero. Virtanen . Mitä juot, jos juot sumppia? 3. Kuka suomalainen entinen huippu-ur- heilija on kilpaillut ralliautoilijana nimellä Teukka Salama? Viivi & Wagner . Mitä kalaa kutsutaan Kitkan viisaaksi, joka on myös EU:n suojelema alkuperäisnimitys? 10. Kolme suomalaista ja yksi Suomessa syn- tynyt, mutta ruotsalaisena palkittu ovat 7. Minkä nykyisen valtion alueella sijaitsee vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuuden autioittama ja hylätty Tsernobylin kaupunki? 2. Mukula. Ketkä? 1. Kuka oli minäkin vuonna Miss Suomi: 1991, 1993, 1996, 1999? 8. Mille Suomen paikkakunnalle keskittyivät TV2:ssa 2007-2014 esitetyn tv-sarjan Taivaan tulet tapahtumat. Mikä on Joulupukin osoite ja postinumero? 6. B. 18 7.10.2014 TIETOTESTI saaneet Nobelin palkinnon
PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Sitä vahtimista on muun muassa se, että jos hallituspuolueesta lähdetään ulkomaille ja miksei lähdettäisi, niin pitää ottaa panttivangiksi yhtä monta opposition edustajaa. Kansanedustajathan ovat salissa televisiolle näyttelemisen ulkopuolella hyvää pataa, varsinkin eri puolueiden edustajat. Valiokuntamatkaa riittää. Matkailu toki avartaa, mutta kun kymmenen paljon ääniä, mutta ei välttämättä älyä saaneen suomalaisen ryhmä tutustuu mihin hyvänsä hankkeeseen ja alaan kaukomailla, niin ei siitä välttämättä ole hyötyä sille kaukomaalle eikä varsinkaan Suomelle. Omistusohjauskin kun on mitä on, vaikka nyt hyvissä käsissä. Ei kelvannut emännälle, jos oli Kumi-Kalle, niin oli naisiakin. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 7. 19 7.10.2014 Panttipataljoona rivalan vannomiseenkin kylpytakissa, hoitaa kyllä hommat. Kotkalainen päihdetyönohjaaja, joka on niin kiireinen, että näytti tulleen ministe- FINLANDIA-PALKINNON lisäksi jaetaan kohta Puukko selkään -palkinto. Eduskunnassa siis säilyy tasapaino ja Suomen asia etenee. Aina panttihenkilö ei oikein kelpaa. Mitäpä mies ei tekisi viinan takia. Ratkaisut 2 9 1 6 7 3 4 5 8 3 4 8 9 5 1 2 6 7 6 8 4 7 5 9 2 1 3 5 3 7 1 8 2 9 6 4 2 9 1 4 3 6 5 8 7 4 2 5 8 6 3 7 9 1 1 6 8 2 9 7 4 3 5 3 7 9 5 4 1 8 2 6 8 4 3 6 2 5 1 7 9 7 5 6 9 1 8 3 4 2 9 1 2 3 7 4 6 5 8 5 3 6 2 4 8 9 7 1 1 4 7 6 3 9 8 2 5 2 8 9 5 7 1 6 4 3 8 1 3 4 5 7 2 9 6 Ulkoasu: Mikko Eronen 7 5 6 4 8 2 9 3 1 9 7 5 8 6 2 1 3 4 4 6 2 1 9 3 7 5 8 6 9 4 7 1 5 3 8 2 3 2 1 9 8 4 5 6 7 7 5 8 3 2 6 4 1 9 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 044 7370 314 8 1 5 7 4 9 3 2 6 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus Maria Seppälä 9 2 4 3 6 8 7 1 5 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 6 7 3 1 2 5 8 4 9 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 4 6 2 8 1 7 5 9 3 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 1 3 7 5 9 4 6 8 2 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 5 8 9 2 3 6 1 7 4 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. lokakuuta 2014. Tänään: Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta, ortodoksisen kalenterin mukaan Sergei, Vaka. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 18.35, Oulussa kello 18.25 ja nousee huomenna Helsingissä kello 7.42 ja Oulussa kello 7.48. PÄIVÄN SANA Sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin, ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo! Job 19:26-27 SANANPARSI Ei kannata polttaa yhyren miähen tähären uuniansa, sanoo piru ja päästi härmälääsen helevetistä. Kauhava KASKU Mitä tosimies tuumaa, kun juhlapäivällisillä joku miehistä haluaa kohottaa maljan vaimon kauneudelle ja älykkyydelle? . Omat puukottavat eniten selkään. Ja kaikki sitten tietenkin myöhemmin, poliitikkojen kaunanpurkukirjallisuudessa, josta on jo tullut ihan oman genrensä. NYT KUN hallituksen ja opposition voimasuhteet eduskunnassa ovat tiukemmat kuin kuuluisa fifty-sixty, täytyy hallituksen vahtia enemmistöään kaikin tavoin. Suomen eduskuntahan vaikuttaa aika ajoin paikalta, jonne pyritään ettei tarvitsisi olla Suomessa. Vähän ehkä syntyy respassa tönimistä, että kuka joutuu Hakkaraisen huonekaveriksi, ehdotan jotain kokoomusmuijaa. Tervehdimme Sirpan kanssa tavatessamme, ainakin tähän asti. Heinäluoman hommana on nyt vahtia, ettei oppositio pääse enemmistöön. Kun täkäläinen mies tuli kotiin liian myöhään, oli selityksenä, että Kumi-Kallen kanssa oltiin. Iiro Viinanen ja Erkki Tuomioja ovat vahvoilla tämän vuotisen palkinnon saajaksi, ellei Alpo Rusi yllätä. Niin, varmaankin löytyy oppositiosta mukavia matkakavereita hallituspuolueiden veijareille. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) Kemijärvi, 2) viisi: Ville Niinistö, Tuija Brax, Pekka Haavisto, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, 3) F.E. Sillanpää kirjallisuus, A.I.Virtanen kemia, Martti Ahtisaari rauha, Ragnar Granit lääketiede, 4) Ukraina, 5) Korvatunturi 99999, kirjeet toimitetaan Joulupukin postitoimistoon Rovaniemellä, 6) Brandenburg, 7) Forsman 1999, Odusoga 1996, Smura 1993, Vienonen 1991, 8) kahvinporoista keitettyä kahvia, 9) muikku, 10) Teemu Selänne. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588
Lähtijöiltä usein takavarikoidaan matkustusdokumentit ja kommunikointilaitteet. . Syyrian sodan näkyvyys sosiaalisessa mediassa, raaka siviileihin kohdistuva väkivalta sekä Turkin kautta alueelle pääsemisen helppous ovat päällimmäisiä, listaa Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Juha Saarinen. . Visuaalisen tiedon tulva on mahtava. Kuva: Aris Messinis/Lehtikuva/AFP Photo keaa, jopa mahdotonta. Noin viidennes on ollut naisia. . Vierastaistelijoita on vaikea erottaa muista Turkkiin matkustavista, koska maahan matkustetaan paljon. Menestys taisteluissa houkuttelee lisää taistelijoita. SOSIAALINEN media on keskeisessä roolissa uusien taistelijoiden houkuttelemisessa. Mitään merkkejä siitä, että taistelijavirta olisi loppumassa, ei ole.. Turkilla on voimassa viisumivapaus valtaosalle länsimaiden kansalaisista, Saarinen jatkaa. Pyhään sotaan lähtijöitä hou- kuttelee myös ääri-islamilaisen Isis-järjestön julistama kalifaatti. Riippuen siitä, keneltä kysyy, Isis on jo valloittanut itselleen joko Jordanian, Britannian tai Portugalin kokoisen alueen Irakissa ja Syyriassa. Syyrian sota on some-sota. Facebook, Twitter ja Youtube ovat jihadisteille keskeisiä rekrytointikanavia. . Propaganda on ammattitaitoista ja käyttää paljon koskettavia kuvia esimerkiksi siviiliuhreista, Saarinen sanoo. Julkisuudessa on puhuttu paljon myös sodasta entiseen kotimaahansa palaavien muodostamasta turvallisuusriskistä. Suomeen mahdollisesti palanneista on erittäin vaikeaa saada tietoa, koska he ymmärrettävästi haluavat pitää matalaa profiilia. Palaaminen voi olla erittäin vai- Facebook, Twitter ja Youtube ovat jihadisteille keskeisiä rekrytointikanavia. Syyrian sisällissotaan on Suomen suojelupoliisin mukaan lähtenyt vuoden 2011 jälkeen yli 40 ihmistä. Heitä voidaan tämän jälkeen estää palaamasta, pahimmissa tapauksissa vangita tai jopa tappaa. Sellaisissa maissa, joissa lainsäädäntö kieltää taistelemaan lähtemisen, ja jos kohdemaassa on vielä syyllistytty vaikkapa sotarikoksiin, on ymmärrettävää, ettei paluusta haluta juuri meteliä pitää, Saarinen muistuttaa. Palaajiakin saattaa kuitenkin tulevaisuudessa löytyä, sillä Saarisen mukaan sodan verinen vetovoima ei ole heikkenemässä. . 20 7.10.2014 Kymmeniä suomalaisia mukana Syyrian sodassa HANNU AALTONEN/STT HELSINKI SYYRIAN sisällissotaan on usean vuoden ajan matkustanut taistelijoita Suomesta. Suojelupoliisin tietojen mukaan vuoden 2011 jälkeen Syyriaan on mennyt yli 40 ihmistä. Valtaosa lähtijöistä on 21?25-vuotiaita, mutta joukossa on kaikenikäisiä. Lähtemiseen ei ole yhtä ratkaisevaa syytä, vaan se on monen asian summa