Suomenmaa 07.10.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 37 / 7.10.2016 / 4,80 ? Mistä Otsolle kavereita? Syntyvyyden laskulle ei näy loppua Uutisanalyysi Ajassa Historia Suomalaiset kuluttavat liikaa velaksi Liikennekaari mahdollistaa, ei rajoita V. J. Sukselaisen syntymästä 110 vuotta
sisältö 7.10. 2016 Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta Työttömyyden lasku lankeaa heikko-osaisille, Mikael Pentikäinen sanoo s. 20 2 7.10.2016
14 Kastellin miehet tapaavat aamukymmeneltä kaupan varastossa s. 40 7.10. 30 Tapio Tiimonen hakee nuoria kuntavaaliehdokkaita Pohjois-Karjalassa s. 2016 3. 46 Keskustanaiset täyttää 75 vuotta . juhlakirja julkistetaan perjantaina s. 35 Maailmassa on hirmuinen homma, Martti Ahtisaari murehtii s. Vanhuus on elämän luontainen osa, joka ei saa olla täynnä kiireisten ihmisten synnyttämää ahdistusta tai yksinoloa. Hilkka Kemppi s. 36 Katja Asikainen: Hankkeisiin riittää rahaa, perustyöhön ei s
Jopa puolet kasvusta tulee maahanmuuttajista. Hän on ollut kansanedustajana ja ministerinä . Niiden politiikkaa on pieni vuokravakuus, mutta korkeat vuokrat. Asumistuki: 770 ?/kk. Vuokra: 1?300 ?/kk. Viime vuonna Kela maksoi asumistukia 1,7 miljardia euroa, 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Jotain on pielessä, jos asumistukeen kuluu vuodessa 14 prosenttia lisää, vaikka maan talous mataa nollakasvun lukemissa. Mutta ei ihme, kun todellisuus on tällainen: Helsingin Sanomat kertoi elokuussa (21.8.), että yli 60 pro- 4 7.10.2016 senttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Asumisen tukea varmaankin tarvitaan. Jotain siis tarttis tehdä. Voisikohan tämä työ alkaa vaikka Liisa Hyssälän yhden naisen selvitystyöryhmästä. Sillä tavoin tasataan elämisen ehtoja. Mutta kun tasaamiseen tarvitaan aina vain enemmän varoja, hukka pian perii. Apajilla on muitakin. mutta viimeistään vuodet Kelan pääjohtajana ovat pysäyttäneet. Esimerkki, jonka luulisi pysäyttävän muutkin poliitikot, on asumistuki. ja varmaankin myös luomassa tukijärjestelmiä . Elatustuenkin voi yhteiskunta joutua maksamaan. Ne kuuluvat hyvinvointivaltion luonteeseen. HS:n esimerkkiperhe asuu asuntosijoitusyhtiö Saton omistamassa asunnossa. Lapsilisät: 480 ?/kk. Jutun yhteyteen oli eritelty helsinkiläisen yksinhuoltajan talouden lukuja näin: Asunto: 75 neliötä Helsingin Pohjois-Haagassa. Esimerkiksi Helsinki suunnittelee, että vuonna 2050 kaupungissa on 820 000 asukasta, noin 190 000 enemmän kuin nyt. Asumistuki auttaa niiden bisnestä. Eikä asumistuen kasvulle näy ylärajaa. Toinen paljon asuntoja omistava yhteisö on ammattiliittojen osin omistama VVO. Palkka: 2?200 ?/kk. olisi tällä kertaa ehdotus hyvinvointivaltion pelastamiseksi.. perustettu 1908 . Päätoimittaja Juha Määttä Kela ?Näin runsasta ja laajamittaista tukipolitiikkaa ei ole mahdollisuus jatkaa.? Pääkirjoitus Eikö kannattaisi tilata taas ?Liisan lista?? K ansaneläkelaitoksen kohta eläkkeelle jäävä pääjohtaja Liisa Hyssälä on suorasanainen ja rohkea ihminen. Niinpä hän ei pelkää sanoa, että Suomi-nimisen hyvinvointivaltion tukiautomaatit ja rahoitus ylipäänsä alkavat olla kestämättömällä pohjalla. Hän tietää. ja hyvä että saa. Siihen tarvitaan nyt siis kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin kahdeksan vuotta sitten. Tämän hän on kertonut julkisuuteen viime aikoina usein, muun muassa Suomenmaassa (30.9.). ?Asumistuki on kaksinkertaistunut vuodesta 2008, lääkekorvaukset ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta, hoitotukia ja matkakorvauksia maksetaan yhteensä miljardi vuodessa. Näin runsasta ja laajamittaista tukipolitiikkaa ei ole mahdollisuus jatkaa?, Hyssälä sanoo. Hyssälän puheet eivät saisi nyt mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. ?Liisan lista. Tulonsiirrot ovat yleensä niiden saajille välttämättömiä. Elatustuki: 460 ?/kk. Esimerkkiperhe saa siis yhteiskunnan tulonsiirtoja 1250 euroa kuukaudessa
Maailman tapahtumat ovat kuitenkin kiinnostaneet minua jo nuoresta. Kouluopetus piti huolen siitä, että maailma hahmottui laajemmaksi kuin oma pieni kunta tai lähin kaupunki. Tsekkoslovakia on miehitetty, vakava isosisko kertoi elokuisena aamuna vuonna 1968. En ehkä edes tajunnut uutisen merkitystä, mutta maailman tapahtumien seuraamisesta on sittemmin tullut tapa ja kiinnostuksesta pysyvä. 7.10. 2016 5. Vanhanen piti tästä huolen. Mahdollisuus keskustella ulkopolitiikasta kasvokkain ihmisten kanssa on ollut yksi syy Vanhasen ehdokkaaksi asettumiselle. Joukossa oli paljon naisia, mutta sukupuolijako tasaantui. Tieto John Kennedyn murhasta, Vietnamin sodan taisteluista tai Olof Palmen puheista kiiri myös maalaistalon pirttiin. . Vajavainen se kuva varmasti on ja vinokin, jos maailmaa tarkkailevan mediaväen näkökulma on valmiiksi vino. Omaa maailmankuvaansa kannattaa rakentaa monenlaisten medioiden ja tiedon avulla. Toimittajalta Eipä jätetä ulkopolitiikkaa ?meitä viisaammille? Tunnelma oli suorastaan harras, kun alkamassa oli keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen keskustelutilaisuus Oulun pääkirjastossa elokuun lopulla. Jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua ihmiset hakivat paikkansa penkkiriveissä. Silti meidän ei pidä ummistaa silmiämme. Hänen missionsa on, että ulkopoliittista keskustelua ei saa päästää väärällä tavalla yksinkertaiseksi. Olen samaa mieltä Vanhasen kanssa siitä, että ul- kopolitiikkakeskustelua ei saa päästää eipäs juupas -tasolle, vaikka aivan varmasti suomalaiset ovat yllytettävissä äärikannanottoihin ja ulkopoliittiseen sanasotaan. Olen myös sitä mieltä, että ulkopoliittista keskustelua ei saa jättää yksiin käsiin. Väestötekijät mullistavat maailman, Afrikan iso manner ei enää riitä sen ihmisille, terrorismi laajenee. Matti Vanhasen mukaan maailma on tulossa hulluksi. Emme saa ulkoistaa sitä yhteiskunnan ylätasolle, ?meitä viisaammille?. Ulkopolitiikka on yhteinen asia. Suomalaista mediaa syytetään aika ajoin, ehkä aiheellisestikin, että se antaa puutteellisen kuvan maailmasta. Keskustelukumppanille voi esitellä omia ajatuksiaan, ja toisen ajatuskuvio yleensä tuo uuden näkökulman omaan ajatteluun. Maailma ympärillämme on levoton ja rikkonainen. Mitä tahansa voi tapahtua. Lehtiartikkelit, sähköiset uutiset ja dokumentit kehittävät ulkopoliittista lukutaitoa ja auttavat erottamaan huuhaan faktoista, kuten Vanhanen asian ilmaisi. Keskustelu keskusjohtoisesta Putinin Venäjästä, Yhdysvaltain presidentinvaalin arvaamattomasta tuloksesta tai Pohjois-Korean uhittelusta on kiinnostavaa. Ei sekasorto silmiä kiinni pitämällä mihinkään katoa. Perehtymällä ristiriitoihin on mahdollisuus vaikuttaa myös ongelmien perimmäisiin syihin. Anja Manninen En väitä olevani millään tasolla ulkopolitiikan asiantuntija. Koolla oli lopulta kymmeniä ihmisiä, enemmistö iäkkäämpiä. Vanhanen selvästikin nautti tilaisuudesta. Hän oli elementissään, kulki puheenvuorossaan sujuvasti maasta toiseen, historiaan ja takaisin tähän päivään. Totta kai Vanhanen mainitsi puheessaan Paasikiven?Kekkosen linjan, korosti ulkopolitiikan johdonmukaisuutta, jatkuvuutta ja ennakoitavuutta, mutta hän katsoi myös tulevaan. Eikä nyt käynyt niin, että alustus venyy ja aikaa keskustelulle ei jääkään
Kiitos, että maaseutu kiinnostaa teitä. Liikennepalvelut ovat merkittävä menoerä valtion ja kuntien taloudessa. Liikennekaari helpottaa taksialalle tuloa. Ajassa Vaihtoehtoja matkapoluiksi Liikennekaari panee liikennemuodot seurustelemaan keskenään Teksti: Anja Manninen Taksipalvelut ja alueiden tasapuoliset liikennepalvelut nousivat kärkeen, kun eduskunta keskusteli ensimmäisen kerran niin sanotusta liikennekaaresta, jolla liikenteen sääntely kootaan yhtenäiseksi laiksi. Liikennekaarta, siihen sisältyvää digitalisaation hyödyntämistä, yhtenäistä lippu- ja maksujärjestelmää ja asiakaslähtöisyyttä kiitettiin niin hallituksen kuin opposition suunnalta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan liikennekaari on ainutlaatuinen lainsäädäntöhanke ja tarjoaa Suomelle mahdollisuuden olla edelläkävijä digitalisaatiossa. Keskustan Katri Kulmuni kertoi, että talouslehti The Economistissa oli monipuolinen artikkeli kunnianhimoisesta hankkeesta. Lähetekeskustelussa huolta herätti taksi- ja joukkoliikennepalvelujen säilyminen etenkin maaseudulla. Tämä esitys on erittäin hyvä. Taksipalvelujen säilyminenkin on varmempaa taloudellisesti vakaalla pohjalla. Berner korosti olemassa olevan kaluston mahdollisimman tehokasta käyttöä palveluja yhdistämällä. Liikennekaari mahdollistaa kyytien yhdistämisen ja vaikkapa postin, tavaroiden ja ihmisten kuljettamisen samalla matkalla. Liikennekaarella haetaan myös päästövähen- 6 7.10.2016 nyksiä ja säästöjä. Ala säilyy luvanvaraisena, mutta taksikiintiöistä luovutaan. Taksiluvan haltijalla olisi oltava toimipaikka Suomessa, ja takseille olisi jatkossakin määritelty pääasiallinen asemapaikka. Kuljettajan ammattipätevyyttä mittaavasta kokeesta luovutaan, mutta kuljettajien soveltuvuuksiin kiinnitetään Bernerin mukaan huomiota. Vaatimukset ovat tiukemmat kuin lasten kanssa työskenteleville. Taksin hintasäätelystä luovuttaisiin ja hinnat määräytyisivät markkinaehtoisesti. Hinnan muodostuminen sai kansanedustajat puhumaan kermankuorinnasta, hintahuutokaupasta taksitolpalla ja kantamaan huolta iltaja viikonloppuvuorojen taksiliikenteestä ja kaupunkien reuna-alueista. Markku Pakkanen (kesk.), itsekin liikenneyrittäjä, pani merkille, että liikennekaaren ensimmäisessä käsittelyssä ei vielä puututtu raskaaseen liikenteeseen ja rautateihin. Pakkanen ja Markku Rossi (kesk.) kaipasivat Suomeen valtiojohtoista yhtiötä hoitamaan liikenneasioita. Liikennekaaren on määrä tulla voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2018. . Tulevaisuuden Suomessa eri liikennemuodot seurustelevat keskenään, keskustan Mirja Vehkaperä kuvasi ja muistutti, että liikennekaaren ensimmäinen vaihe on vasta alkusoitto. Jatkoa on luvassa. Taksimiehen poika Mikko Alatalo (kesk.) arveli, että yksityiskohdat hioutuvat jatkokäsittelyssä. Alatalon isä kuljetti Kiimingissä väkeä tansseihin, ajoi Kela-kyytejä ja postia. . Sääntelyä tarvitaan, lupaehtoisuus säilyy, Trafi valvoo takseja ja yrittäjiä, kotipaikka säilyy, välineet ovat tarkassa syynissä, Alatalo tiivisti.. Sen avulla voimme antaa uusia mahdollisuuksia syrjäseuduille. Katri Kulmuni huomautti, että joukkoliikennepalveluja ei maaseudulla ole nykyisinkään. Lapissa on kuntia, joissa edes kaikille taksiluville ei ole riittänyt hakijoita. Myös Kulmunin mukaan liikennekaari tarjoa mahdollisuuden yrittämiselle ja uusille liikennemuodoille haja-asutusalueilla. Myös hintakilpailu, taksipalvelujen taso ja erityisryhmien palvelut nousivat esiin. Edustajien huoli maaseudun ihmisten kohtalosta sai Eeva-Maria Maijalalta (kesk.) kiitokset.
2016 7. Popova Valeriya / Shutterstock Liikennekaari on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on joustava liikkuminen, matkaketjut. Trafi valvoo takseja ja yrittäjiä. 7.10
Unioni hakee suuntaa kestävälle elintarviketuotannolle ja alan innovaatioille. Maailman ruokatuotantoon tarvitaan 60 prosentin lisäys, laskee Stefan de Vos Euroopan komission tutkimusosastolta. Hän muistuttaa, että ruokatuotanto vie 70 prosenttia maailman vesivaroista ja 30 prosenttia energiasta. Ruokittaviksi tulee 1,5 miljardia suuta lisää eli enemmän kuin Kiinan nykyväestön verran. Ilmasto muuttuu, ja ruokatuotannon edellytykset heikentyvät monilla alueilla. ja käyttäytyä. Marjo Näkki Ylellä Fiksut yhteiskunnat luovat itsestään joustavasti tarinan, joka auttaa niitä selviämään kussakin historian vaiheessa. Anu Kantola Helsingin Sanomissa Shutterstock Maapallolla on pian ruokittavana yhdeksän miljardia ihmistä. Ihmiskunta tarvitsee puolet enemmän ruokaa Hannu Taavitsainen EU:ssa on käynnissä tulevaisuuden ruo- kaa käsittelevä strategiatyö. Hiilidioksidipäästöistä 25 prosenttia syntyy ruuan tuottamisessa. Ruokaan liittyy tärkeitä kulttuurisia ja historiallisia merkityksiä. Ruokatuotanto on herkkä asia taloudellisesti, mutta myös 8 7.10.2016 ympäristölle, terveydelle ja paikallisyhteisöille. Ruokakeskusteluun syntyy usein kärjekkäitä asetelmia, koska erot painotusten välillä ovat suuria. Lähtökohtana on arvio siitä, että maapallolla on ruokittavana yhdeksän miljardia ihmistä vuoteen 2050 mennessä. . Ajassa Sanottua Suomen ulkopolitiikan ongelmallisesta tilasta kertoo paljon se, että sitä saa olla koko ajan selittämässä johonkin suuntaan. Erkka Railo Twitterissä Nyt Niinistön ei tarvitse enää murehtia. Kaljulaidissa hän kohtaa takuulla kaltaisensa kollegan, joka arvostaa analyyttisiä ja älykkäitä keskusteluja, osaa kuunnella . Ruokajärjestelmät ovat jo nykyisin pahasti epätasapainossa, ja Euroopan on varauduttava torjumaan nälänhätää ja ruokakriisejä. Skenaarioissa on vahvasti esillä trendi, jossa kansalaisyhteiskunta ja julkiset instituutiot ottavat vahvempaa roolia ruokapolitiikassa. Kansalaiset kaipaavat luotettavaa tietoa elintarvikkeista, eikä viestintää voida alistaa ruoka-aktivistien tavoitteille. Selkeä suunta on myös paikallisen ja globaalin nivoutuminen yhteen. . Elintarvikkeiden terveysvaikutukset, erityisruokavaliot ja eläinten hyvinvointi ovat henkilökohtaisia arvokysymyksiä monille. Mitä tiedämme tulevaisuuden ruokatuotannosta. Ruokadebattia kärjistää myös paikallisuuden korostaminen, joka on usein ristiriidassa maailmanlaajuisten tuotantoketjujen kanssa. Kansalaiset ovat debatissa mukana kuluttajina, osa heistä keskustelua kärjistävinä ruoka-aktivisteina. Syömme enemmän paikallista ruokaa, mutta tuottajat ja viljelijät voivat olla osallisina monenlaisissa maailmanlaajuisissa ketjuissa, Pisan yliopiston professori Gianluca Brunori toteaa.
Se taitaa olla aikansa elänyt. Kotihoidontuki kuumensi tunteita Keskustelu kotihoidontuesta ryöpsähtää Suomessa val- loilleen säännöllisin väliajoin. Lain kannattajissa ja vastustajissa on tapahtunut muutos sen säätämisen, vuoden 1987, jälkeen. Kotihoidontukeen kriittisesti suhtautuvia löytyy enenevässä määrin myös sinipuna-akselin siniseltä puolelta. Tällä kertaa keskusteluun ottivat erityisen terhakasti osaa poliittiset nuorisojärjestöt. Kotihoidontuen poistamista vaativat niin demari- kuin kokoomusnuoret. Ex-ministeri Laura Rätyhän siirtyi sote-hunajan keruuseen niin ikään yksityiseen Terveystaloon. Ruiskukka on ollut kokoomuksen tunnuksena kymmeniä vuosia. -argumentti sopii ihan yhtä huonosti sekä työttömyysturvan että kotihoidontuen uudistusten vastustamiseen. Olli Kärkkäinen Twitterissä Kun keskustelu käy kotihoidontuesta niin kiivaana . Olemme puhuneet asiasta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) kanssa, Rehula kommentoi Suomenmaalle. Jari Laukkanen Eeva Kärkkäinen Ajassa. kysymys: mistä kaikille nyt syyllistetyille kotihoitoäideille töitä? Timo Haapala Twitterissä Hunajata, hunajata ? mehiläinen ruiskukan tilalle Pentti Manninen Tuskin uutinen kokoomusavustaja Joonas Turusen siirtymi- sestä Mehiläisen palkkalistoille oli pyörähtänyt julkisuuteen, kun ensimmäiset jo ehdottivat kokoomuksen tunnuksen vaihtamista: ruiskukan tilalle hunajainen mehiläinen. Mehiläinen on yli 400 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä, suuren rahan omistama terveyspalveluyritys. Vihreät nuoret ottivat lakkauttamisen puolesta kantaa jo vuosi sitten. Järjestöjen mielestä kotihoidontuki tuottaa tasa-arvoongelmia, kun se houkuttelee erityisesti pienituloisia naisia jäämään kotiin. Jäitä hattuun kotihoidontuen poistamista vaativille pu- heenvuovuoroille laittoi keskustanuoret. Järjestö muistutti, että tukea ei makseta vanhemman kotiinjäännistä, vaan se on korvaus siitä ettei lapsi käytä kunnallista päivähoitoa. Hieman yllättäen kotihoidontuki löysi puolustajan myös laitavasemmalta. . Hän on toinen Mehiläisen hunajapurkkien ääreen siirtyvä näkyvä kokoomushahmo. Edellinen on Lasse Männistö. Sanottua Mikä tämä juttu on, että valitetaan ?ei ole sitä ja tätä mielenosoitusta?? Ikään kuin se olisi joku palvelu. Kuka tahansa voi aktivoitua! Johanna Sumuvuori Twitterissä ?Työn määrä on vakio. Ratkaisu kotihoidontuen kehittämiseksi on tuen korottaminen sellaiselle tasolle, että perheet voivat aidosti valita, kuka vanhemmista jää hoitamaan lapsia, vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi totesi vasemmistonuorten feministisen kampanjan blogissa. Hallitus ei suunnittele kotihoidontukeen puuttu- mista. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan muita perhevapaaudistuksia saattaa kuitenkin olla tulossa. . Se pyrkii valinnanvapauden tuomille apajille, kun Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut myllätään uusiksi. Joonas Turunen on kokoomusministerin avustajien ykkösmiehenä hyvin perillä sote-uudistuksen vaiheista ja suunnitelmista. Turusesta tulee Mehiläisen perusterveydenhuolto ja ulkoistukset liiketoimintayksikön kehitysjohtaja
Suomi ihmettelee, kuinka tohtoristason henkilö voi esittää moisia väitteitä täysin hatarin perustein. ??Ilman todellisia, vaikuttavia lähteitä ei kannata heitellä tuollaisia syytöksiä.. Miesparien vanhemmuus jäämässä paitsioon Eeva Kärkkäinen Miesparit ja yksin lastaan kasvattavat isät ovat jäämässä puille paljaille uuden avioliittolain vaatimissa sosiaaliturvamuutoksissa. Lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa esitetään, että rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin puolisoihin sovellettaisiin jatkossa samoja vanhempainpäivärahasäännöksiä kuin aviopuolisoihin. Isien perhevapaisiin korjausta ei kuitenkaan ole tulossa. Miesparilla tai yksin lastaan hoitavalla miehellä ei jatkossakaan olisi oikeutta vanhempainpäivärahoihin, jos hän ei asu eikä ole aiemmin asunut lapsen äidin kanssa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokun- nan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mielestä nykytilanteen jatkuminen saattaa erilaiset perheet eriarvoiseen asemaan. Hän kertoo yllättyneensä, että miesten perhevapaiden korjaaminen on jätetty lau- sunnolla olevasta hallituksen esityksestä pois. ??Lapsen etu on, että yhteiskunta tukee tasaveroisesti lasten ja heistä huolehtivien aikuisten kiintymyssuhteiden muodostumista riippumatta siitä, millainen perhemuoto on, Heikkinen korostaa. Heikkisen mukaan hallituksen esityksiä voidaan vielä muuttaa valiokuntakäsittelyn aikana. ??Mutta se vaatii hallituspuolueiden yksimielisyyden, Heikkinen korostaa. Jari Laukkanen Rusi sai tietonsa välikäsien kautta Säpon arkistosta. Alpo Rusin kirja Yhdessä vai erikseen. -kirjassa esittämänsä väitteet tietoihin, jotka hän on saanut välikäsien kautta Ruotsin poliisin tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun Säpon arkistoista. Heillä on taatusti paremmat tiedot kuin ruotsalaiset toisen käden tiedot. Suomen mielestä Säpö on lähteenä erityisen epäluotettava. ??Ei tarvitse kuin lukea ruotsalaisia tutkimuksia, niin huomaa, että hehän ovat nähneet mörköjä joka paikassa. Rusi kirjoittaa kirjassaan, että Kekkonen otti valtavan riskin neuvottelut käynnistäessään ja syyllistyi mahdollisesti maanpetokselliseen menettelyyn. Suomi kummastelee, miksi ihmeessä Rusi luottaa moisiin lähteisiin, kun kaikki muut tiedot puhuvat toista. ??Tästä on käytetty kaikki suomalainen arkistoaines, tästä on käytetty myös armei- jan arkistoaines, joka yleensä ei ole käytössä, ja tästä on haastateltu silloinen puolustusvoimain komentaja ja silloinen tiedustelupäällikkö. Andru?kevit?ille tiedon, että tämä voi tehdä neuvottelualoitteen sotilasyhteistyöstä puolustusvoimien yleisesikuntapäällikölle Paavo Junttilalle. Suomi pitää Rusin väitteitä täysin tuules- 10 7.10.2016 ta temmattuina. Toisekseen Leinonen vihittiin asiaan vasta myöhemmin. Rusi perustaa Yhdessä vai erikseen. A. Professorin mukaan kaikki luotettavat lähteet osoittavat, että keskustelut sotilasyhteistyöstä alkoivat sotilaiden piirissä ja Kekkoselle asiasta kerrottiin vasta paljon myöhemmin. ??Ensinnäkin ensimmäinen yhteydenotto ei suinkaan tullut Andru?kevit?ilta, vaan se tuli Moskovassa. (Docendo) ilmestyi keskiviikkona. Juhani Suomi tyrmää Alpo Rusin Kekkos-väitteet annukka kaarela ??Heh heh! Professori Juhani Suomea naurattaa, kun hän kuulee tohtori Alpo Rusin tuoreet Kekkos-väitteet. Rusi kirjoittaa tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan, että vuonna 1972 käynnistyneet salaiset neuvottelut Suomen ja Neuvostoliiton sotilasyhteistyöstä olisivat alkaneet presidentti Urho Kekkosen määräyksestä. Rusin mukaan Kekkosen viestinviejäkseen valitsema puolustusvoimien komentaja Kaarlo Leinonen toimitti Neuvostoliiton puolustusasiamiehelle V
Samalla hän on kuitenkin helposti lähestyttävä ja kansanomainen ihminen. Mihin suuntaan Suomen ja Viron suhteet kehittyvät uuden presidentin aikana? Kersti puhuu hyvää suomea ja tuntee hyvin Suomen tilanteen. Nykyinen Eurooppa on pääosin kansallisvaltion idean ilmentymää. Viron historian ensimmäinen naispresidentti on toiminut monien muiden työtehtäviensä ohella myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä 2004?2016. Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä oli Suomen edustajana samoissa tehtävissä kuuden vuoden ajan ja tuntee Viron uuden presidentin henkilökohtaisesti. Minkälainen kuva hänestä on jäänyt persoonana, ja millaisen presidentin Viro saa? Viro teki hyvän valinnan ja saa edustavan presidentin. EU:sta tuli rauhanprojekti, joka on tuonut maanosaamme sen pisimmän rauhanjakson. Kansallisen edun ohella lähdettiin etsimään laajempia yhteisiä ratkaisuja ja rakentamaan turvallisempaa tulevaisuutta. On valitettavaa, että kansallistunne yhdistyy nyt ilmiöihin, jotka ovat kielteisiä ja vaarallisia kuten vihapuheeseen tai väkivaltaan. Kansallismielisyys ei enää näytä liittyvän koko kansakuntaa yhdistäviin arvoihin ja ihanteisiin, vaan erilaiset pienet ryhmittymät ovat politisoineet ja omineet käsitteen itselleen ajaessaan omia suppeita pyrkimyksiään. Viime vuosisata sotineen teki kansalliset ra- jat ylittävän yhteistyön ehdottoman välttämättömäksi. Kaljulaidilta voi tulla myös uusia avauksia. 7.10. Täällä Bryssel Onko nationalismi uhka vai voimavara? Nationalismi on merkittävästi muovannut maanosamme poliittista karttaa viimeisen parinsadan vuoden aikana. Osaaminen riittää varmasti. Kaljulaid ilmoitti ensimmäisen virallisen vierailunsa kohdistuvan Suomeen. Myöskään vahva eurooppalainen identiteetti ei tee tyhjäksi selkeää ja dynaamista suomalaisuutta. Patriotismi, isänmaanrakkaus, motivoi edelleen ihmisiä panostamaan täysillä oman maansa hyväksi globaalissa todellisuudessa. Runsas sata vuotta sitten Venäjän harjoittama sortopolitiikka Suomessa herätti kansallistunteen, joka purkautui julki esimerkiksi Sibeliuksen Finlandiassa. Olen vakuuttunut, että vahvoille kansallisille tunteille ja nationalistisia intressejä ajaville pyrkimyksille on edelleen löydettävissä älykkäämpiä ja luovampia ilmaisutapoja kuin kadulla räyhääminen ja ihmisten potkiminen. Nationalismi ei saa olla vain ahdas poliittinen intohimo, vaan kansakunnan yhteenkuuluvuutta lujittava kulttuurin ja yhteiskuntaelämän perusteema. Edelleen tarvitaan tervettä isänmaallisuutta, joka tunnustaa globalisoituneen maailmamme lähtökohdat. Hannu Takkula europarlamentaarikko Raigo Pajula/AFP/Lehtikuva Suoraan kysyen Olavi Ala-Nissilä odottaa ex-kollega Kersti Kaljulaidilta uusia avauksia Risto Luodonpää Viron parlamentti valitsi alkuviikosta maan uudeksi presiden- tiksi Kersti Kaljulaidin. 2016 11. Uskon, että yhteistyö sujuu presidentti Niinistön kanssa ja laajemminkin Suomen suuntaan. Kuitenkin terve nationalismi on edelleen luovuutta, yh- teenkuuluvuutta ja kulttuureita ruokkiva ja vahvistava tekijä. teesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille?. Hän oli myös yhtenä kirjoittajana kirjassani ?Musta aukko . Tunnen Kaljulaidin kuuden vuoden yhteistyön ajalta. Hän on persoonana periaatteellinen ihminen ja hänellä on vahvat arvot. Käsitys kansallisesta identiteetistä ja erityislaadusta on ollut vahva sidosaine yhteiskuntien muodostumisessa. Enää nationalismi ei kuitenkaan näytä palvelevan yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja eheyttä
Shutterstock Pikavippeihin sortuu helpoimmin se, joka jo on ahtaalla. 12 7.10.2016
Pitää hoitaa syitä, ei takertua yksityiskohtiin. Samalla kun valtionvelka kasvaa, ylivel- Eduskunnassakin ylivelkaantumisen kaantuneiden kansalaisten määrä rikkoo Suomessa jatkuvasti ennätyksiä. Syyskuun lopussa maksuhäiriömerkintä oli Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan 374?200 suomalaisella. Kielloilla ongelmaa ei hoideta, tarvitaan osaamista, hän sanoo. Kurvinen viittaa myös ankariin korkoihin ja muistuttaa, että rikoslain koronkiskontapykälät ovat edelleen voimassa. Kohtuuttomista koroista pitäisi nostaa syytteitä ja katsoa, mihin ne johtavat. ??Aivan kuten ääriliikkeiden kohdalla, tässäkin pitäisi hyödyntää olemassa olevaa lainsäädäntöä. Yksi iso ongelma on se, että velkaa myön- netään maksuhäiriömerkinnän puuttumisen perusteella eikä sen perusteella, onko hakijalla varaa luottoon. Luottorumba saattaa pyöriä pitkään ennen kuin maksuhäiriömerkintä tulee. Velanantajat voivat yliluotottaa ihmisiä, ilman että joutuvat siitä vastuuseen. Takuu-Säätiö on markkinoinut positiivisen luottotiedon rekisterin puolesta. Pelkkä valistuskaan ei riitä. Ensimmäiseksi kannattaisi rauhassa kartoittaa koko luotonantojärjestelmä ja miettiä, mitä voitaisiin tehdä normaalin elämän invalidisoivien velkakurimusten estämiseksi. Pantzar vertaa ylivelkaantumista päih- deongelmiin. Se on 5?000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten ongelmia on 25?44-vuotiailla miehillä, joista peräti 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Uutena ilmiönä on eläkeläisten velkaantuminen. haasteisiin on havahduttu. Asian on nostanut esille muun muassa kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.), joka viime marraskuussa penäsi hallitukselta toimia ylivelkaantumisen syiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Hiljattain kansanedustaja Simon Elo (ps.) esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen nuorten talousahdingosta. Viime viikolla liuta kansanedustajia allekirjoitti aloitteen pikavippien korkokattosääntöjen tarkentamisesta. Kuluttajansuojalain mukaan alle 2?000 euron pikavippien korko saa olla korkeintaan 50 prosenttia lisättynä viitekorolla. Sääntöä kuitenkin kierretään, ja luottojen kokonaiskorot saattavat nousta jopa 400 prosenttiin. Väestötasolla päihteiden käyttöä voi vähentää hankaloittamalla saatavuutta ja nostamalla hintaa, mutta kokonaan kansa ei poppakonsteilla raitistu. Pääosassa on ehkäisevä työ; saada ihmiset ymmärtämään, mitä velaksi eläminen tarkoittaa. Meri Alaranta-Saukko 7.10. Uutisanalyysi Ylivelkaantuminen on kuin päihdeongelma Poppakonstit eivät auta. Kun entiset porsaanreiät tukitaan, uusia avautuu. 2016 13. Ulosotossa oleva juuttuu kannustinloukkuun, sillä työssäkäynti ei kannata taloudellisesti. Maksuhäiriöinen ei saa asuntolainaa, kotivakuutusta eikä puhelinliittymää. Velka myös sairastuttaa ihmisen. Kovin kauaa ei ole siitä, kun yli 16 prosentin korkoa pidettiin koronkiskontana, siis rikoksena. Ylivelkaantuminen on iso kansantalou- dellinen ongelma, sillä se sysää maksuhäiriöisen monella tavalla yhteiskunnan ulkopuolelle. Velkakurimuksessa elävän on vaikea työllistyä. Samat tuotteet paketoidaan toisenlaisiin kääreisiin. Kansa kaipaa helppoja tapoja kuluttaa. Mainokset pursuavat kotisohvalla kännykkää näpräävän silmille. Se paljastaisi tiedot henkilön kaikista luotoista. Reilut kolme vuotta sitten oikeusministeriö teetti asiasta selvityksen, mutta totesi, ettei tarvetta lainsäädäntötoimiin ole. Johonkin ylivelkaantumisen hillitsemiseksi olisi kuitenkin ryhdyttävä. Pikavippeihin sortuu helpoimmin se, joka jo on ahtaalla. Mainonta olisikin ensimmäinen korjattava epäkohta. Google esimerkiksi on kieltänyt luottomainonnan hakukoneessaan, niputtanut ne huumeiden, prostituution ja asekaupan kanssa samaan kategoriaan. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen on julkisuudessa peräänkuuluttanut kouluihin lisää taloudelliseen sivistykseen tähtäävä opetusta. ??Elämme luottoyhteiskunnassa. Monen maksuhäiriöisen taustalla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Edelleen on heitäkin, jotka riutuvat velkaorjuudessa 90-luvun laman seurauksena. Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Juha Pantzarin mielestä tärkeintä olisi saada suomalaiset elämään ilman velkaa. Lain hienosäädöllä ongelmia ei voida suitsia. Tämä käy ilmi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen pari vuotta sitten julkaistusta tutkimuksesta. Pitkäaikaiset maksuvaikeudet olivat erityisen selvästi yhteydessä psykooseihin ja diabetekseen. Toisaalta kansalaisia kehotetaan kuluttamalla pitämään talouden rattaat pyörimässä. Nuukuuteen perinteisesti kasvatetut suomalaiset ovat nopeassa tahdissa omaksuneet uudenlaisen elämäntavan. Ekonomistitkin ovat huomauttaneet, että talouden hienoinen kasvu tällä hetkellä perustuu kotitalouksien osalta velalla kuluttamiseen. Ylivelkaantumisen syynä ei silti läheskään aina ole harkitsematon rahankäyttö. Usein siihen johtaa sairaus tai työttömyys
Iloniemi palauttaa ystävänsä maan pinnalle: sellainen ei onnistuisi näin sotkuisessa maailmantilanteessa. Rauhannobelisti harmittelee, että Suomen aktiivisuus YK:ssa ja rauhanturva- tehtävissä on hiipunut. Pohjoiset mallimaat voisivat lyödä nyrkkiä pöytään esimerkiksi kehityskysymyksissä. Ahtisaari haluaa perustettavaksi pohjoismaisen laitoksen, joka seuraisi globaalien arvojen ja ihmisoikeuksien toteutumista. Siitä Ahtisaari ja Iloniemi keskustelevat yhdessä toimittaja Tapani Ruokasen kanssa kirjoittamassaan kirjassa. Nimenomaan keskustelevat, sillä koko kirja on kirjoitettu dialogin muotoon. Eniten Ahtisaarta kirpaisee se, kuinka huonolla tolalla globaalien arvojen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen maailmassa on. Tieto maksoi presidentille neljätoista euroa. ??Antaisikohan hän vielä kymmenen vuotta lisää, jos maksaisin kaksi kymppiä. Hän on valmis ryhtymään itsekin arvolähettilääksi ja pyytämään mukaan paavi Franciscuksen sekä Venäjän patriarkka Kirillin. Myös kotimaan tilanne huolestuttaa keskustelijoita. Orlok/Shutterstock Kirja-arvio Nicolas Economou/Shutterstock Maailman tila ahdistaa Ahtisaarta Presidentti haluaa Suomen Natoon, talouden kuntoon ja Pohjoismaat valvomaan ihmisoikeuksia Ennustaja kertoi Martti Ahtisaarelle Rooman kadulla, että tämä elää 90-vuotiaaksi. Natoon ei mennä, vaikka pitäisi. Hän kaipaa Suomelle ja muille Pohjoismaille näkyvämpää roolia maailmanpolitiikassa. YK ja EU eivät ole onnistuneet valvomaan, miten jäsenmaat noudattavat jäsenyysehtoja ja universaaleja arvoja. Ahtisaari väläyttää rikkurimaille rangaistuksia tai jopa molempien järjestöjen romuttamista ja uusien perustamista. Iloniemen mielestä Suomessa ei ole vielä sellaista kriisitietoi-. Yhdelläkään poliittisella liikkeellä ei ole visiota. Hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla. Keskustelijat syyttävät SDP:tä ja ammattiyhdistysliikettä hyvinvointivaltion romuttamisesta. Ahtisaari pohtii. Lisävuodet olisivat tarpeen, sillä 79-vuotias nobelisti tuntee, että hänellä on vielä paljon tehtävää. ??En haluaisi jättää maailmaa saamatta aikaan jotain muutosta, Ahtisaari kriiseilee. Ministeri Jaakko Iloniemi koettaa lohduttaa ystäväänsä, että tämä on saanut jo aikaan yhtä ja toista. ??Mutta maailmassa on vielä hirmuinen homma ja se huolestuttaa minua, Ahtisaari vastaa. Ei ihme, että rauhannobelistia ahdistaa. Venäjä on muuttunut, pakolaisvirrat yl- 14 7.10.2016 lättivät Euroopan, kotimaan talous tökkii. Maailmalla terrorismi rehottaa ja yhteisiä sopimuksia rikotaan. Miten tästä eteenpäin
Hallitukset toteuttivat ohjelman. Miksi tämäntapaista ei tehdä nyt? Keskustelijoista paljastuu kirjan edetes- sä yllättäviäkin mielipiteitä. Valery Hache/AFP/Lehtikuva Drop of Light/Shutterstock Csaba Segesvari/AFP/Lehtikuva Delil Souleiman/AFP/Lehtikuva suutta, joka johtaisi määrätietoisiin toimiin. ??Kymmenen kuukauden neuvottelu siitä, pidennetäänkö työaikaa 24 tunnilla vuodessa, on minusta makaaberi esimerkki. Hallituksestakaan ei ole miesten mielestä tilanteen korjaajaksi. ??Hallituksella meni vesi sukkaan heti, kun sitä piti ryhtyä tekemään . Hän syyttää politiikkaa kvartaalitaloudesta. ??Mielessä ei ole mitään muuta kuin seuraavat vaalit, olivatpa ne kunnallisvaalit, eduskuntavaalit tai presidentinvaalit. Ahtisaari ottaa pariin kertaan esille presidenttinä vuonna 1994 käynnistämänsä työllisyystyöryhmän. Sosiaaliturvasta on tehtävä vastikkeellista. ??Pitäisi melkein pakottaa ihmiset tekemään jotain. Häntä moitittiin sekaantumisesta asioihin, jotka eivät kuulu presidentille, ja tavoitteista, jotka eivät ole realistisia. ??Kuitenkin lähes kaikkiin niihin päästiin. Kun kirjan poikkeukselliseen muotoon on tottunut, se tuntuu oikealta valinnalta. Teksti alkaa elää, ja osallistujat voi kuvitella presidentin työhuoneeseen kahvikupposen ääreen. ovat hyviä, poliitikot huonoja. Muuten he istuvat kotona ja juovat kaljaa, Ahtisaari sanoo. Vaatimattomuus ei näitä keskustelijoita vaivaa. Ahtisaaren mielestä museoon pitäisi laittaa valtion rahaa, koska se tuo turisteja Eurooppaan. Yliopistojen perustamista aluepoliittisista syistä eri puolille maata Ahtisaa- ri, Kuopion ja Oulun kasvatti, pitää pahana virheenä. ??Kepu on vahva organisaatio, Iloniemi kuittaa. Herraseurueen dialogiin sisälle pääseminen vie aikansa. Ahtisaari kertoo lähteneensä politiikasta kuuden presidenttivuoden jälkeen pois, koska ei ole poliitikko. Iloniemen mukaan diplomaateilla oli kylmän sodan aikana kaksi vastusta- jaa: omat poliittiset esimiehet ja venäläiset. Millaista keskustelua olisi syntynyt, jos asetelma olisi ollut toisenlainen? Annukka Kaarela Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi, Tapani Ruokanen: Miten tästä eteenpäin. Etuudet, joihin ei ole varaa, on ajettava alas. Docendo, 350 s. 7.10. Kun repliikit on kirjoitettu kirjaan sellaisinaan, ei jää epäselväksi, kuka sanoo mitäkin. Toisaalta ystävykset ovat suurista linjoista kovin samanmielisiä. ja se alkoi purkaa päätöksiään, Iloniemi toteaa. Mitä viisaiden miesten mielestä pitäisi sitten tehdä. Ahtisaari ja Iloniemi ilmoittavat kannattavansa esimerkiksi mietojen huumeiden vapauttamista. Peukkua näytetään myös muun muassa Guggenheimille. Heidän arvioissaan diplomaatit ? varsinkin entisaikojen . 2016 15. Paikallinen sopiminen on mahdollistettava
Myös pienten yritysten suuri määrä nostaa suhdetta. . Hankinnat on jaettava pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin, jotta pienemmätkin yritykset pääsevät mukaan tarjoamaan. Yrittäjätiheys on tehnyt kaiketi hyvää. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä Kuntaranking selvittää eri seutukuntien vetovoimaa yritysten sijoittumisen suhteen. Seinäjoen seutu jatkoi ykkösenä viime vuoden tapaan.. Kuntien välillä on suuria eroja siinä, nähdäänkö yritykset voimavarana ja toimiiko kunta yrityselämän näkökulmasta mahdollistajana. Ei yrittäjätiheyden vaihteluun kuntien välillä ole yhtä selitystä, Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen sanoo. Vaihteluun löytyy syitä muun muassa historiasta, elinkeinorakenteesta ja elinkeinopolitiikan aktiivisuudesta. On hyvä tiedostaa, että yrityksistä 93,4 prosenttia on 1?9 henkilön yrityksiä, Heinonen huomauttaa. Yritystiheydessä Suomen kärkeen kuu- luva Etelä-Pohjanmaa on pienyrittäjävaltaista seutua. Reina uskoo, että samaa ajatusta tullaan soveltamaan aiempaa enemmän myös muihin hankintoihin. Yritysten ja kuntien välille tarvitaan vieläkin entistä enemmän vuoropuhelua. desta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Reina uskoo, että maakuntahallintouudistuksen loppuun saattamisen jälkeen kunnilla on mahdollisuuksia auttaa yrityksiä vielä aiempaa tehokkaammin. . Shutterstock Ilmiöt Vuoropuhelu tuo elinvoimaa Suhteellinen yritystiheys vaihtelee Suomessa paljon. Suomen Yrittäjät on eniten huolissaan siitä, ettei elinkeinoelämä saa kunnissa tarpeeksi painoarvoa. Teksti: Sami Korkala Etelä-Pohjanmaan, Tunturi-Lapin ja Kuntaliitossa muun muassa kuntatalou- saariston tietyissä kunnissa yrittäjiä on suhteellisesti jopa kolme kertaa enemmän kuin Suomen suurissa kaupungeissa. . Kuntien mielenkiinto yritysten määrää ja kasvua kohtaan tulee jatkossa olemaan varmasti nykyistä suurempaa. Näihin asioihin vapautuu myös aiempaa enemmän energiaa, kun kuntien rooli muuttuu, Reina näkee. Sote-ratkaisun yhteydessä puhutaan paljon siitä, että palveluita voidaan ostaa yksityisiltä sosiaali- ja terveysalan toimijoilta. Eli jatkossa kunta voi ostaa yksityiseltä puolelta palveluita, joita se tuottaa nyt itse. 16 7.10.2016 Kyse ei ole pikkusummista, sillä julkiset hankinnat ovat vuositasolla 35 miljardia euroa.
Toivottavasti maakuntahallinnon ja kuntien rajapinnasta tulee sujuva. Myös eri vaiheissa olevien yritysten tarpeiden huomioiminen on tärkeää. 78,0 78,1 . Perinteisesti yritteliäällä Etelä-Pohjanmaalla yrittäjät ovat keskimääräistä tyytyväisempiä kuntien toimintaan. . Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät on toteuttanut omistajanvaihdospalvelun, joka on auttanut löytämään jatkajia muun muassa eläköityville yrittäjille. Toimipaikat kunnittain 2016 Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,7 . Suhteellisesti vähiten toimipaikkoja on PohjoisPohjanmaalla (51,5) ja Kainuussa (54,2). Etelä-Pohjanmaalla on vähän suuria työllistäjiä ja keskimääräinen yritys on neljän ihmisen työpaikka. . Ja kaiken kaikkiaan meillä on täällä tekemisen meininki, Sillanpää sanoo. Esimerkiksi Kittilässä pienyrittäjyyttä on syntynyt luonnostaan matkailun yhteyteen, ja saaristokunnissa voi olla luontevampaa rakentaa toimeentulo oman osaamisen ympärille kuin miettiä vaivalloista matkustamista päivätöihin. Sillanpää näkee, että Etelä-Pohjanmaalla menisi huomattavasti heikommin ilman yrittäjyyttä. . Myös siirtolaisuus on vaikuttanut yrittäjyyden syntyyn, kun Ruotsista ja Amerikasta on palattu aikanaan rahojen kanssa. Myös maakun- nittain yritysten toimipaikkojen määrä vaihtelee suuresti. Ahvenanmaalla tuhatta asukasta kohden on 95,9 yritystä tuhatta asukasta kohden ja Etelä-Pohjanmaalla 72,8. 166,0 Maakuntaraja Vuoden 2016 aluerajat Lähde: Kuntakatsaus ? Suomitietoa alueittain 2016, Tilastokeskus. yrittäjät maakunnittain 2014 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Varsinais-Suomi Lappi Keski-Suomi Kanta-Häme Kainuu Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kymenlaakso Uusimaa 15,3 14,4 14,0 12,4 12,2 11,9 11,7 11,6 11,5 11,4 11,3 11,1 11,0 11,0 10,9 10,7 10,5 10,3 8,3 Koko maa 10,6 Mikroyritykset ovat tuoneet parissa vuodessa viisinumeroisen summan työpaikkoja Suomeen. Tutkimuksen mukaan kuntien välillä on suuria eroja siinä, miten yrittäjät kokevat kunnan elinkeinopolitiikan. Työttömyys olisi täällä ilman ahkeraa yrittäjyyttä huomattavasti suurempaa. Sama pätee koko Suomeen. Mikroyritykset ovat tuoneet parissa vuodessa viisinumeroisen summan työpaikkoja Suomeen. Maakuntahallintouudistuksen myötä elinkeinoasiat muuttuvat myös isossa kuvassa, kun maakunta korvaa jatkossa muun muassa ely-keskukset ja aluehallintovirastot. 67,0 67,1 . Olemme pitäneet teemana sitä, että kukin kunta etsii itselleen ja tilanteeseen sopivat tavat käydä keskustelua yritysten kanssa, Reina sanoo. Tilastot kertovat, että räikeimmät erot ovat suurempien kaupunkien ja pienempien kuntien välillä. Asia on koko maan mittakaavassa tärkeä, sillä seuraavan 10?15 vuoden kuluessa noin 78 000 pienyrittäjää saavuttaa eläkeiän. Yksinkertaista omistajan vaihtaminen ei ole, sillä sopiva myyjä ja ostaja täytyy saada kohtaamaan ja lisäksi yrityksen on oltava niin sanotusti myyntikunnossa. 7.10. Yrityksiä on syntynyt esimerkiksi maatalouden yhteyteen. Kuntien ja elinkeinoelämän välillä on toimiva vuoropuhelu ja hyvät yhteydet, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää kiittelee. Maakunnassa on onnistuttu myös pitämään keskuskaupungin yrittäjät tyytyväisinä. . Yleensä ottaen isommissa kaupungeissa yrittäjät eivät ole niin tyytyväisiä kaupungin elinkeinopolitiikkaan kuin Seinäjoella, Sillanpää sanoo. Kuntaliitossa vuoropuhelun tärkeys tiedostetaan hyvin. . Meillä kuntien puheet johtavat tekoihin. 2016 17. Aiemmin Kanta-Hämeen maakuntajohtajana toiminut Reina toivoo, että uusi malli toimii kitkattomasti ylhäältä alas. . 58,0 58,1
Evakuoinnit ovat alkaneet myös Yhdysvaltain itärannikolla. Kiistelty kansanäänestys. Unkarin sunnuntainen kansanäänestys EU:n asettamista turvapaikanhakijakiintiöistä käynnisti kiivaan jälkipyykin. Noin 98 prosenttia äänestäjistä tyrmäsi kiintiöt. Rauhansopimus olisi päättänyt yli 50 vuotta jatkuneen sisällissodan, jossa on kuollut ainakin 260?000 ihmistä. Aris Messinis/Lehtikuva Laaja pelastusoperaatio. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Matthew aiheutti tuhoja. Karibianmerellä riehuva Matthew-hirmumyrsky aiheutti kuolonuhreja Dominikaanisessa tasavallassa ja Haitissa, jossa tuhannet elävät yhä teltoissa vuoden 2010 maanjäristyksen jäljiltä. EU-komission mukaan äänestystulos ei ole laillisesti pätevä, koska äänestysaktiivisuus oli liian heikko. Kymmeniä ihmisiä löydettiin kuolleina. Unkarin pääministerin Viktor Orbanin mukaan kansanäänestyksen tulos täytyy kuitenkin toteuttaa laissa. Rauhanprosessi karille. Kolumbiassa on määrä aloittaa uusi kansallinen vuoropuhelu rauhanprosessin pelastamiseksi. Kolumbian hallinto ja vasemmistolainen Farc-sissiliike vakuuttivat sitoutumistaan rauhanprosessiin, vaikka kolumbialaiset hylkäsivätkin sen sunnuntain kansanäänestyksessä. Sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa myrskyn takia. Matthew on rajuin myrsky Karibialla lähes kymmeneen vuoteen. Välimereltä Libyan rannikolta pelastettiin maanantain ja tiistain aikana noin 8?000 siirtolaista, kertoi Italian rannikkovartiosto. Vesillä oli rannikkovartioston mukaan vielä noin 15 alusta, joihin oli lastattu liikaa ihmisiä. 18 7.10.2016
Minä ymmärsin, että sen enempää meidän kenraalimme kuin Kreml eivät suunnittele hyökkäystä Baltian maihin. valmistaudu sotaan.? Kaikki pyrkivät parantamaan ja kehittämään turvallisuuttaan. Ja lisäsivät: jos armeijamme saisi tällaisen käskyn, meille riittäisi tunti näiden maiden valtaamiseksi. Mutta jos vakavasti puhutaan: olisivatko Krimin tapahtumat mahdollisia Puolassa tai Baltian maissa? Sanon suoraan: eivät olisi. Krim on liittynyt Venäjään kansanäänestyksen kautta. Venäjällä on vielä yksi tavoite . He itse eivät halua muuttaa Venäjälle. sotilaallisen näkemyksen mukaan venäläiset eivät puutu Baltian maiden asioihin. Tätä nykyä on taas muodissa Rooman sotahistorian tutkijan Publius Vegetiuksen neuvo: ?Haluat rauhaa . Vaaleihin osallistui 83 prosenttia kansalaisista, ja 96 prosenttia äänesti Venäjään liittämisen puolesta. Lisäksi on otettava huomioon se, että 2,3 miljoonasta Krimin asukkaasta 68 prosenttia on venäläisiä. Myös luonnon rikkaudet puuttuvat. Meidän kenraalimme kommentoivat sitä yksinkertaisesti: tämä on hourailua. Poikaystäväni kertoi minulle, että Latvian media ja poliitikot yrittävät lähes päivittäin saada kansalaiset uskomaan ajatukseen, että Venäjä voisi toistaa Krimin tapahtumat Baltian maissa ja Puolassa. Eli valloittaa ne 60 tunnissa. Riian poika yritti saada tyttärentyttäreni uskomaan, että Latvian kansan enemmistö pitää tätä totena, ja tästä syystä latvialaiset pitävät tervetulleena Naton ideaa majoittaa muutamia pataljoonia Baltian maihin venäläisten mahdollisen hyökkäyksen torjumista varten. Skenaarion, jossa Venäjä miehittää Puolan ja Baltian maat 60 tunnissa, ovat keksineet amerikkalaiset sotaasiantuntijat. Miksi. Mutta minkä takia armeijamme pitää säännöllisesti sotaharjoituksia tuolla alueella, tyttärentyttäreni kysyy. Nykyään melkein kaikki maat, mukaan lukien Suomi pitävät sotaharjoituksia. Aihe venäläisten asukkaiden sorrosta Baltian maissa on häipynyt täkäläisestä mediasta kokonaan. Ja mikä tärkeintä . Sotilaiden ja upseerien lukumäärä on kolminkertainen, panssarivaunujen määrä 2,5-kertainen, ja lentokoneiden ja merivoimien määrä vielä tätäkin suurempi. ??Sodan aloittaminen tällaista sotavoimaa vastaan olisi itsemurha, sanoo kenraali Ivashov. Ja minkä takia Venäjä hyökkäisi Puolaan tai Baltian maihin? ??Venäläisten asukkaiden vapauttamiseksi. 2016 19. esitellä uudistunutta armeijaa, jotta vihamiehemme ymmärtäisivät, ettei Venäjää saa uhata. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 7.10. Riian sardiinien tai Viron sardellien hyväksi me emme sinne hyökkää, kenraali Ivashov vakuuttaa. Ivashov on varma, ettei Venäjä aio hyökätä Baltian maihin, mutta ei myöskään liittoutua koskaan Baltian maiden tai Puolan kanssa. ??Edes silloin, kun ne itse siihen pyrkivät, kenraali Ivasov sanoo. ??No niin. Miksi? ??Siksi, että voimasuhteet eivät ole meille hyödyksi, sotilasasiantuntija, kenraalieversti Leonid Ivashov kertoo. Hänen mukaansa menestykselliseen hyökkäysoperaatioon tarvitaan kolminkertainen ylivoima. Minun poikaystäväni opiskelee Moskovassa, mutta hän käy usein Riiassa, missä hänen vanhempansa asuvat. Puolassa venäläisiä ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan. Näin siis Moskovalla ei ole syytä hyökätä Puolaan. Baltian maista vain Latviassa ja Virossa on paljon venäläisiä: 19,7 ja 12,9 prosenttia. Kansainvälinen tilanne on levoton. Naton sotapotentiaali tuolla alueella on viisi-kuusi kertaa Venäjää suurempi. Liettuassa venäläisiä on alle viisi prosenttia, ja heistä yli 60 prosenttia on jo Baltian maiden kansalaisia. Luulen, ettei heillä ole halua olla Venäjän viides kolonna. Ylipäänsä on sanottava, että Putinin idea ulkomailla asuvien venäläisten puolustamisesta on kuollut Krimin liittämisen jälkeen. Krimin tilanne ei voi toistua Baltiassa tai Puolassa Vähän aikaa sitten minun 17-vuotias tyttärentyttäre- ni hämmästytti minua kysymyksellään. ??Isoisä, onko se totta, että meidän armeijamme voi valloittaa Baltian maat uudestaan
Haluamme käydä keskustelua laajalla rintamalla ja varmistaa, että viimeistään seuraava hallitus eurooppalaistaa suomalaiset työmarkkinat. Toivottavasti tämä tapahtuu yhteistyössä eri osapuolten kanssa, hallitusti ja fiksusti ja kansakunnan tulevaisuutta ajatellen. Nykyhallituksen osalta Pentikäisen toiveet ei- vät ole korkealla työmarkkinoiden uudistamisessa. Muita uudistuksia hän kiittelee. Pentikäinen pelkää, että kilpailukykysopimus oli Suomen talouden kannalta Pyrrhoksen voitto, koska se lamautti hallituksen kädet työllisyyspolitiikassa. ??Legendan mukaan kuningas Pyrrhos sanoi roomalaiset voitettuaan, että vielä yksi tällainen voitto, niin olen hukassa. Olen erittäin huolestunut siitä, että neljä vuotta valuu hukkaan. 20 7.10.2016 Työmarkkinoiden uudistaminen on Pentikäisen mielestä keskeisin kysymys talouskehityksessä ja kilpailukykyvertailuissa tippuneen Suomen tulevaisuuden kannalta. ??Meillä on maailman jäykin palkanmuodostus, Euroopan keskitetyin työmarkkinajärjestelmä ja kansainvälisesti täysin ainutlaatuinen yleissitovuus. Hän kertoo, että joustamattomat työmarkkinat ovat paitsi lisänneet työttömyyttä, myös luoneet harmaata sopimista. ??Työpaikoilla sovitaan, mutta ei uskalleta panna paperille, kun pelätään, että joku puuttuu tai riitauttaa asian myöhemmin. Henkilö Kovaa puhetta Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen polttaisi työehtosopimukset. Ainakin melkein. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jaakko Martikainen Mikael Pentikäinen oli tuskin ehtinyt aloittaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana, kun järjestö joutui myrskyn keskelle paikallista sopimista koskevassa kiistassa. Pentikäinen ei ole valmis heittämään pyyhettä kehään, vaikka yrittäjät palasivat neuvotteluista kädet tyhjinä. ??Katsotaan nyt, mitä tässä tapahtuu. Tämä pitäisi saada päivänvaloon, se ei ole mukavaa kenellekään. ??Meidän täytyy luottaa yrityksiimme ja työntekijöihimme niin paljon, että niille annetaan sopimisen vapaus ja mahdollisuus, jos ne sitä itse haluavat. Yrittäjäpomo kieltää, että paikallisessa sopi- misessa olisi kyse palkanalennuksista. ??Enemmän kysymys on siitä, että päästäisiin rakentamaan paremmin joustoja. ??Vastikään kävin Mikkelin lähellä leipomossa, jossa kaiken viikonlopputyön tekee yrittäjä
2016 21. Mikael Pentikäinen on entinen Sanoma Oy:n toimitusjohtaja sekä Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. Nyt hän luotsaa Suomen Yrittäjiä. 7.10
Jos palkkoja ei voida neuvotella pienemmiksi työ- tai työehtosopimuksissa, niitä hilataan alemmas harmaan talouden tai yksinyrittäjyyden kautta. ??Mikään voima maailmassa ei estä matalapalkkatyön syntymistä Suomeen, mutta meillä eivät riitä kansakuntana rahkeet kantaa tällaista massatyöttömyyttä. 22 7.10.2016 Miksi yrittäjät sitten päätti kesäkuussa synnyttää myrskyn torppaamalla hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen hyväksymän kompromissiesityksen paikallisesta sopimisesta? Siinä järjestäytyneille ja järjestäytymättömille työnantajille oltaisiin viimein annettu yhtäläiset mahdollisuudet työehtosopimusten viilaamiseen työpaikoilla. Kyse oli yrittäjien pitkäaikaisesta tavoitteesta. Työpaikkasopimisen mahdollisuudet ovat Suomessa heikommat järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovana. Pentikäinen kertoo, että yrittäjät ei- vät voineet hyväksyä paikallisen sopimuksen osapuoliin tehtyä rajausta. Sopijaosapuolena olisi ollut työehtosopimuksien määräämä taho. Mikael Pentikäinen kannustaa tapaamiaan oppilaitosten johtajia panostamaan yrittäjyyskasvatukseen. Paikallisen sopimisen valta oltaisiin annettu vain niille, jotka kuuluvat ammattiliittoon. Tämä olisi monella alalla tarkoittanut ensisijaisesti ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvaa, luottamushenkilöksi nimettyä työntekijää. Yrittäjät halusi, että sopijaksi kelpaisi myös muu henkilökunnan valitsema edustaja tai koko henkilökunta. ??Emme ole järjestäytymistä vastaan, mutta malli olisi ollut syrjivä. Niillä, jotka eivät kuulu liit-. Tämä johtuu meidän työmarkkinajärjestelmästämme. Entä mitä Pentikäinen sanoo niille, jotka ovat huolestuneita Saksan kaltaisten halpatyömarkkinoiden syntymisestä Suomeen? Hän uskoo, että matalapalkkatyö syntyy Suomeen joka tapauksessa. ?Hyvin suurella todennäköisyydellä iso osa heidän itse
Kuka rakentaa tähän aikaan sopivan sopimisen mallin, hän kysyy. Työelämän sääntöjen muuttamisen li- säksi Pentikäinen vaatii Suomeen sosiaaliturvajärjestelmää, joka tunnustaa, että ihmiset voivat olla samaan aikaan palkansaajia ja yrittäjiä. ??Tätä onneksi valmistellaan. Työnteon pitäisi myös aina olla kotiin jäämistä kannattavampaa. ??On välillä järkyttävääkin kuunnella juttuja siitä, miten ihmisille ei maistu työ, kun yrittäjät sitä tarjoavat. Pentikäisen mielestä sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistaminen auttaisivat Suomen nykyistä taloustilannetta ja valmistaisivat yhteiskuntaa tulevaan. Hän uskoo, että näköpiirissä on aika, jossa ihmisten nykyisin tekemiä asioita siirtyy koneiden vastuulle. ??Navetoissa on jo robotit. Kovinta politiikkaa on kuitenkin olla tekemättä mitään. Meidän näkemyksillämme kuitenkin pyyhittiin pöytää, ja meidän hyväksyttäväksemme pistettiin tämä kompromissi, joka muiden mielestä oli hyvä, mutta ei meidän eikä perheyrittäjien mielestä. Pentikäisen mielestä Suomen työelä- mässä tarvittava uudistus on niin iso, että vanhat työehtosopimukset ja säädökset pitäisi melkein polttaa ja neuvotella kokonaan uusiksi nykyajan työelämän ja avoimen talouden tarpeista käsin. Uudistukset vaativat Pentikäisen mielestä johtajuutta, jota hallituksesta ei tunnu löytyvän. ??Löytyykö sitä SDP:stä tai ay-liikkeestä. Mitä vahvempi olemme kansanliikkeenä, sitä suurempi painoarvo meillä on elinkeinojärjestönä ja päinvastoin. 7.10. Keinot työttömyyden alentamiseen ovat olemassa. Pentikäinen ei tunnusta, että järjestö olisi tehnyt virhelaskelman esityksen torpatessaan. ??Ehdotus ei olisi uudistanut järjestelmää vaan juntannut sen entistä syvemmälle ikiroutaan, toimitusjohtaja roimii. Entinen keskustan eurovaaliehdokas ei ymmärrä, miksi moni keskustapoliitikko pääministeri Juha Sipilää myöten tuki niin innokkaasti ehdotettua mallia. ??Tässä oli viritetty punainen matto ay-liikkeelle, että he pääsevät isoon rooliin yleissitovalla kentällä. Se on harvinaista, Pentikäinen kertoo. ??Kierrän mahdollisimman paljon. Olen luvannut kiertää meidän kaikki aluejärjestömme joka vuosi. Kentän kiertäminen on Pentikäisen mukaan ollut tietoinen valinta. ??Meidän jäsenemme ovat isolta osin siellä. Ne tukevat toisiaan. Takseja kulkee pian ilman kuskeja, ja traktorit ovat kohta pellolla ilman ajajia. Muutokseen vastaaminen vaatii Pentikäisen mielestä myös oppimisjärjestelmää, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. ??Ei enää riitä, että nuorena opiskelet, vaan täytyy opiskella koko ajan. Haastatteluaika on päättynyt, ja Pen- tikäisellä on kiire seuraavaan paikkaan. Toimitusjohtajan työhuoneessa kirjoituspöytä on säädetty terveellisesti seisomatyöskentelyyn sopivaksi, vaikka Pentikäinen ei juuri ehdi viettää aikaa sen ääressä. ??Tänään olen ehtinyt olemaan työpöydän ääressä tunnin. Olimme valmiita viemään asioita eteenpäin työehtosopimusten puitteissa. Olisiko kannattanut tehdä kompromissi? ??Emme ajaneet kaikki tai ei mitään -mallia. Kritiikki on tullut muualta. ??Minulle sanotaan, että kovaa politiikkaa ja niin edelleen. Työttömyyden hinta on kovin lapsillemme ja niille, jotka ovat kaikkein ahtaimmalla. Pentikäisen mielestä päättäjien pitäisi olla enemmän huolissaan työttömyyden aiheuttamasta syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä ja niiden periytymisestä sukupolvelta toiselle. ??Keinot työttömyyden alentamiseen ovat olemassa. esitykselle tarkoitti, että järjestäytymättömien ja järjestäytyneiden yritysten eriarvoisuus työehtosopimusten soveltamisessa jatkuu. Se olisi lisännyt heidän valtaansa. Pentikäinen kertoo kuulleensa omalta jäsenistöltään lähinnä myönteistä palautetta yrittäjien päätöksestä. Asia on hoidettava kuntoon ylisukupolvisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden vuoksi. opiskelijoistaan on tulevaisuudessa yrittäjiä.? toon, ei olisi ollut valtaa asiaan, Pentikäinen kritisoi. Yrittäjien ?ei. 2016 23. Pyrin vahvistamaan heidän uskoaan ja sitoutumistaan yrittäjyyteen ja yrittäjäliikkeeseen. Toimitusjohtaja korostaa, että 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Yrittäjät on paitsi edunvalvontajärjestö, myös 115?000 suomalaisyritystä ja niiden vetäjät kokoava kansanliike. ??Tässä työssä nämä kahdet kasvot on tosi tärkeää muistaa
Miksei? Teksti: Henna Lammi Kuvat: Jari Laukkanen 24 7.10.2016. Reportaasi Haikarat töitä vailla Syntyvyys on romahtanut yhtä alas kuin 1800-luvun suurten nälkävuosien aikana. Vuoden 2016 Suomessa eletään yltäkylläisyydessä, mutta lastenhankinta ei innosta
Piha on viimeisen päälle hoidettu, roskia ei näy. Olemme saapuneet tulevan perheministerin Annika Saarikon kanssa vieraisille espoolaiseen perheeseen, jota emme vielä tunne. Kättelyitä, tervehdyksiä. Asia vatvottiin läpi heti seurustelun alkumetreillä. ??Olemme lapsimyönteisiä, mistä kertovat jo meidän ammattimmekin, pariskunta kuvailee. Liisa työskentelee Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Timo teknisen työn opettajana. ??No toivottavasti tosiaan olette lapsimyönteisiä, Saarikko heittää hyväntahtoisesti väliin, ja nauru raikaa. Jää on rikottu. Jalat viuhtovat ilmaa. Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Viisi vuotta sitten keskimääräinen lapsiluku naista kohti oli 1,87, nyt enää 1,65. Saarikon poika, pian kaksi vuotta täyttävä Aarni Papunen löytää hieman vanhemman Pyry Kilpiäisen, ja kaksikko katoaa leikkihuoneeseen junaradan kimppuun. ??Meidän pitää ottaa oppia pojista, perheen äiti Liisa Kilpiäinen rohkaisee vieraita peremmälle. Sylissä kuopus, yhdeksänkuinen Otso, seurailee tilannetta tarkkaavaisesti. 2016 25. Tällä porukalla syntynevät hyvät keskustelut Suomea vaivaavasta vauvapulasta. 7.10. Mikko Eronen, Shutterstock Yhdeksänkuinen Otso Kilpiäinen on tyytyväinen, potra poika. udehkot kerrostalot kylpevät syksyisessä alkuillan auringossa. Kilpiäisten kahden lapsen perhe on juuri tilastojen yläpuolella. Teekupposten äärellä Liisa, 33, ja Timo Kilpiäinen, 35, kertovat, että lasten haluaminen oli heille alusta asti selvää
Halutaan valmistua, saada vakityö ja ostaa asunto. Suomalaiset saavat pienokaisensa yhä vanhempina. Kesken kyläilyn selvisi, että eihän tässä ihan ventovieraita olla. Lapsiperhearki ei välttämättä houkuta, jos on tottunut matkustelemaan ja harrastamaan. Miettinen ei kuitenkaan syyllistä ketään itsekkyydestä, koska jokainen sukupolvi tekee päätöksensä vallitsevassa ilmapiirissä. Lapset ovat myös yhä enemmän projekteja, joihin satsataan aikaa ja rahaa. Ennen lapsia syntyi lähes joka perheeseen liuta.. Desibelit nousevat. Tutkijan mukaan lapsettomuuden taustalla voi olla myös halua elää nuoruutta. Väestöliiton perhebarometrin mukaan nuoret aikuiset siirtävät lastensaantia. Väestöliiton tutkijan Anneli Miettisen mukaan lapsiluvuissa näkyy nuorten sukupolvien eläminen jatkuvassa epävarmuudessa. ??Syntyvyysluvut kulkevat käsi kädessä nuorisotyöttömyyden kanssa, hän kiteyttää. Taantuma on kestänyt Suomessa vuodesta 2008. Biologisen kellon tikittäessä hedelmällisyys laskee. Tutkimusten mukaan sekä tahaton että tahallinen lapsettomuus ovat kasvussa. Vaikka olisi vakituiset työt ja kaikki, heille elämä riittää sellaisenaan. Vauvahaaveita voi hidastaa myös oikean kumppanin puute. ??Tiedämme pariskuntia, jotka ovat eronneet sen takia, että toinen osapuoli haluaa lapsia ja toinen ei. Miettisen mielestä poliitikot pahentavat tilannetta puhumalla jatkuvasti vain talousongelmista. Miettinen vertaa tilannetta 1990-luvun lamaan. Timo on tehnyt pätkätöitä, mutta miesopettajalle on aina riittänyt hommia. 26 7.10.2016 Timo epäilee, että monella tulee vauvapäätöksiä tehdessä pintaan toive vakiintuneesta elämäntilanteesta. ??Me nuoret aikuiset sanomme, että on ok tehdä projekteja ja pätkiä, mutta kun eteen tulee perheenperustamispäätös, asia ei usein olekaan niin, hän kuvaa. Saarikko nyökkää. ??Meillä on voimakas elämän valmiiksi tulemisen eetos ennen kuin lapsi voi tulla. Tämähän on asia, josta ei voi joustaa, Liisa puntaroi. Matinkylän kolmiossa alkaa olla elä- mää. Aarni ja Pyry hurjastelevat taaperokärryllä vuoroin olohuoneessa, vuoroin eteisessä. Timo kertoo, et- tä monet tekevät asiasta tietoisen päätöksen. Ensisynnyttäjien keskiikä on 28 vuotta, miehet tulevat isäksi keskimäärin pari vuotta vanhempana. Kun lastenteko pitkittyy, ei ehkä saadakaan toivottua lapsimäärää. Kaikki eivät voi saada lapsia. ??Lapsettomuus voi olla erittäin hankala ja kipeä asia, Saarikko muistuttaa. Kilpiäisten tuttavapiiriin kuuluu myös lapsettomia. Annika Saarikko ja Timo Kilpiäinen ovat molemmat opiskelleet Turun OKL:ssä ja vieläpä peräkkäisillä vuosikursseilla. Syntyvyydessä on luontaista aaltolii- kettä, mutta tällä hetkellä lasku ei näytä taittuvan. Silloin käytiin syvällä, mutta käänne tapahtui nopeasti eikä tilanne ehtinyt vaikuttaa perhehaaveisiin. Epävarmuus tunnistetaan espoolaisen ruokapöydän ympärillä. Kilpiäiset ovat uskaltaneet perustaa perheen, koska Liisalla on vakituinen pesti
Minulla on myös helppo jäädä kotiin, koska Liisan duuni on paremmin palkattua kuin omani, hän kertoo. Lisäksi opettajien keskuudessa isien pitkät perhevapaat ovat jo normi. Kokonaishedelmällisyys syntyneiden määrä 1,9 62000 61000 1,85 60000 1,8 59000 1,75 58000 1,7 57000 56000 1,65 55000 1,6 54000 1,55 1,5 53000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 kokonaishedelmällisyys 2007 2008 syntyneet 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015E 52000 Lähde: Tilastokeskus Väestönmuutokset; Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos. ??Nyt nuoret aikuiset pohtivat, missä määrin omat tarpeet ovat ristiriidassa perheen perustamisen kanssa. Muutama vuosikymmen sitten ei olisi ymmärretty koko kysymystä, Miettinen sanoo. Tutkija järkeilee, että nyt lapset syntyvät haluttuina . Tammikuussa Timo jää kotihoidontuelle, kuten teki myös esikoisen aikana. ??Koti-isyys oli elämäni parhaita aikoja. Neuvola on auki myös iltaisin ja viikonloppuisin. Timo intoutuu pohtimaan, että luottamus palveluihin ja hyvinvointiyhteiskunnan huolenpitoon voi vaikuttaa lasten hankintaan. ??Ehkä kaipaisimme enemmän uudenlaisia tapoja järjestää perhepalve- luita. Äitiyspakkauksella taas on suuri symbolinen arvo. Palvelutkin pelaavat. Kukaan ei jätä tekemättä lasta sen vuoksi, että lapsilisää rukataan viidellä eurolla. ??Meillä on aika hyvä ja monipuolinen kirjo perhepalveluita ja -etuuksia, Miettinen kiittelee. Nyt lapset syntyvät haluttuina . On ilmaista puheterapiaa ja kotikäynnille tulevaa uniohjaajaa. ??Apua saa, jos pyytää. Miettisen mukaan paremmat opintososiaaliset etuudet eivät saisi opiskelijoita tehtailemaan vauvoja. Junapalikat lojuvat suloisessa sotkussa, mutta talonväkeä kaaos ei haittaa. ??Oltaisiinko me kolme tai neljä kertaa hankittu niille jo isompi laatikko, Timo myöntää. Kilpiäisten perheessä isä on ollut poikkeuksellisen paljon vapailla. Tarvittaisiin lisää joustoja esimerkiksi päivähoitoon, kuten kerhoja ja tuntiperusteista laskutusta, hän jatkaa. Kahden lapsen isä kannattaa maksutonta, 20 tunnin varhaiskasvatusta viikossa, loppuaika voisi olla maksullista päivähoitoa. 2016 27. Timo huomauttaa, että aiemmin opiskelijat tekivät enemmän lapsia, mutta silloin korkeakoulututkinto takasi työpaikan. ??Asia ei ole enää aikoihin ollut niin. Tuleva ministeri kaipaa opintotukeen huoltajakorotusta. Se olisi konkreettinen toimenpide ja viesti, että lapsia voi hankkia myös ennen valmistumista. Tutkija on hieman eri linjoilla. Ihmisillä vain voi olla vahvana ajatus, että on parempi olla kysymättä ja pyytämättä, Liisa luonnehtii. Hän kehuu erityisesti Ison Omenan kauppakeskukseen rakennettua palvelutoria, jossa on niin kirjasto, neuvola, terveyskeskus, Kela kuin sosiaalitoimistokin kaikki saman katon alla. Tukeeko yhteiskunta riittävästi? Kilpiäiset vakuuttavat tyytyväisyyttään. Rikastumaan etuuksilla ei pääse, mutta se ei ole tarkoitustaan. Kulttuurissamme istuu niin syvässä ajatus, että ammatti pitää olla ennen perheellistymistä. Miettinen ei ylipäätään usko, että mikään yksittäinen päätös vaikuttaisi kovin suuresti syntyvyyteen. Lapsilisä on hyvä, universaali etuus. mikä on taatusti hyvä asia. (Vuosi 2015 on ennakkotieto.) 7.10. mikä on taatusti hyvä asia. Mutta mitä etuuksista ajatellaan per- heissä. Saarikkokin innostuu ajatuksesta. ??Pitkässä kaaressa se on ehdottoman kannatettavaa, hän muotoilee. Saarikko karkaa välillä pöydästä katsomaan jälkikasvun puuhia. Myös pitkät opiskeluajat viivästyttävät suomalaisten perheellistymistä
Joustavaa hoitorahaa käyttää vain muutamia tuhansia ihmisiä. Kilpiäiset aikovat hyödyntää osa-aikamahdollisuuden. Vapaita voisi käyttää aina siihen saakka kunnes vauvasta on kasvanut koululainen. MIKSI LASTENHANKINTA SIIRTYY VIELÄ LAPSETTOMILLA? Lähde: Väestöliitto perhebarometri 2015. 26% Muut mielenkiinnon kohteet 45% 46% Kumppanin puute 41% 20% Elämäntyylistä luopuminen 34% 17% Ei ajankohtaista parisuhteessani 30% 21% 24% Puoliso ei halua vielä lapsia Taloudellinen tilanne estää Mies haluaisikin kiintiöidä selvästi suuremman 22% 23% Halu edetä uralla 13% 21% miehet 16% Keskeneräiset opinnot 21% Kaikkialla isien osallistumista ei katsota yhtä hyvällä. ?Jekku. Tuttuni vei asian välittömästi luottamusmiehelle eikä palannut duunipaikkaan. Tällainen ?äijäkulttuuri?, jossa miehen täytyy turvata perheen talous, ärsyttää minua, Timo jatkaa. naiset osan vapaista isille, esimerkiksi 6+6+6-malli voisi toimia. Ennemminkin niin, että odotetaan seuraavaan vaalikauteen, tehdään hyvä valmistelu ja kunnon uudistus. Saarikko muistuttaa myös, että asia ei ole vain poliitikkojen käsissä. Työelämä on liiaksi rakentunut niin, että siellä joko ollaan sataprosenttisesti tai ei lainkaan. tehtiin esimiesten suostumuksella. Saarikko kuuntelee tarinaa herkällä korvalla. ??Oikeastiko? ??Kyllä. Saarikko lisäisi ansiosidonnaisten tukien osuutta noin puoleentoista vuoteen ja kasvattaisi ehdottomasti isien osuutta vapaista, mutta kaavamainen kiintiö ei istu hänen ajatuksiinsa. Perhevapaita pitäisi myös pystyä käyttämään yhtä aikaa nykyistä enemmän. ??Monelle perheelle voisi sopia, että vapailla oltaisiin yhtä aikaa vauvan syntymän jälkeen vaikka kaksi kuukautta nykyisen 18 päivän sijaan. Joustoa voisi olla enemmänkin. Molempien vanhempien palatessa töihin Liisa aikoo tehdä nelipäivästä viikkoa. Asiasta on jo keskusteltu työnantajan kanssa. Pidempi viikonloppu helpottaa kummasti arkea. Tulevalla ministerillä on monta lähtökohtaa perhevapaiden uudistamiseen. Asumisen hinta pääkaupunkiseudulla on monelle keskituloisel-. Timo kertoo tutustaan, kemianteollisuuden insinööristä, jonka pukukaappi maalattiin pinkiksi ja tungettiin täyteen naistenvaatteita, kun tämä kertoi jäävänsä koti-isäksi. Siinä isien vapaa olisi korvamerkitty puoleksi vuodeksi. Samoin järjestelmän täytyisi huomioida nykyistä paremmin erilaiset perheet. Pöydän toisella puolella aviopari nyökkäilee ymmärtäväisesti. Suurta uudistusta poliitikko ei kuitenkaan lähivuosille lupaa. ??Perhevapaauudistusta ei pidä tehdä säästöjen tai työelämän lähtökohdista. Järjestelmä on elinkeinoelämän ja työntekijäjärjestöjen sopima. Voisivatko Kilpiäiset harkita vielä kolmatta Annika Saarikko harmittelee, että lapsiperheiden asiat nousevat julkisuuteen vain silloin, kun johonkin yksittäiseen etuuteen kaavaillaan muutoksia. 28 7.10.2016 lasta? Ajatus ei ole täysin vieras, mutta raadollisesti eteen tulee kysymys rahasta. Pakko luo Kilpiäisen mielestä kulttuurinmuutoksen. Samoin perheellisten osa-aikatyötä pitäisi tukea
Miksi Suomessa edes pitäisi syntyä enemmän lapsia. Tosin paita sotkeutuu. ??Ei haittaa, Saarikko lohduttaa kuin omaa poikaansa. Syntyvyyden pohtiminen vie syvällisen kysymyksen äärelle. Liisa nousee kaurapuuroa keittämään. Välillä kuulee sanottavan, että Suomessa olisi jotenkin lapsivihamielinen ilmapiiri. Eihän sellaisiin ole varaa normaaleilla palkoilla, Timo puhisee. Asuminen puhutti jo perheen toisen lapsen kohdalla. ??Kun saimme tietää, että Otsokin on luultavasti poika, olimme molemmat ihan että jes, nyt lapset voivat olla samassa huoneessa vaikka täysi-ikäiseksi saakka, Liisa kertaa. Pöydän toisella puolella poliitikko kuuntelee avioparin mietteitä asumisesta ja nappaa välillä vihreitä viinirypäleitä. ??Lastenhankinta kulminoituu paljon asumisen hintaan ja siihen, että elämässä on tukiverkkoja. Pojat halaavat hyvästeiksi kuin vanhat ystävykset. 2016 29. Jonnekin, josta saisi samalla hinnalla kartanon. ??Hyvät joukkoliikenneyhteydet ja lähipalvelut ovat meille autottomina ihmisinä tärkeitä. Kilpiäiset eivät allekirjoita väitettä. ??Onhan meillä vaikka aikuisille suunnattuja hotelleja, mutta en näe niissä mitään pahaa. Jos perhe ei enää mahdu kolmioon, pitää muuttaa suurempaan. ??Silloin puhutaan jopa 500 000 euron asunnoista. ??Meillä on kaveripiirissä kaikilla samaan aikaan pienet lapset. le kipurajoilla. Ainakin meidän ystäväpiirissämme on paljon perheitä, joiden isovanhemmat asuvat kaukana, Saarikko pohtii. Keskustaedustajaa kiinnostaa, voisiko perhe kuvitella muuttavansa jonnekin väljemmille vesille. Ne eivät loukkaa minua perheellisenä millään tavalla, Timo sanoo. Pyryä kiukuttaa. Kello on jo yli puoli kahdeksan, vieraat taitavat viipyä pikkuherran mielestä liian pitkään. ??Tule ottamaan iltapalaksi jogurttia. Saat valita, mene omaan tuoliin, Timo ohjeistaa ja poika tottelee. Ilmeestä päätellen mansikkajogurtti on mieleinen. Suomessa on nimittäin vallinnut Euroopan suurin kuilu ihanteellisen ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Matinkylässä aurinko on jo laskenut. Saarikko pukee Aarnille keltaista takkia ja lätsää. ??Sain tästä valtavan paljon, hän kiittelee. Niin ilmeisesti muutkin. n 7.10. Niitä emme saisi edes kaikissa Espoon osissa tai ympäryskunnissa, Timo sanoo. ??Olen maalta kotoisin, enkä haluaisi sinne takaisin. Eikö maailma ole jo ylikansoitettu? ??Jos katsotaan puhtaasti valtiontalouden kestävyyttä ja hyvää kansakuntaa, jossa on eri ikäisiä ihmisiä ja terve väestöpyramidi, niin alhainen syntyvyys on ongelma, Saarikko pyörittelee. Poliitikot eivät saa mahtikäskyillä perheitä lisääntymään, vaikka kuinka jankuttaisivat vinoutuneesta huoltosuhteesta. Saarikon mielestä tärkeintä olisi, että jokainen voisi toteuttaa haluamansa lapsilukumäärän: oli se sitten nolla, yksi, kaksi tai kahdeksan. Voisin muuttaa Tampereelle tai johonkin selkeästi toiseen kaupunkiin, Liisa lisää. Kello alkaa jo olla sen verran, että per- heen pienin kaipaa iltapalaa. Poliitikot eivät saa mahtikäskyillä perheitä lisääntymään. Lähipiirin valinnat vaikuttavat lastenhankintaan, Liisa ja Timo Kilpiäinen uskovat
Ei me haluta olla köpöjä, hän torjuu. . Huttula ja Perttunen ovat syntyneet Oulun Hei- purkkeja seinän takana. Äiti laittaa sillä aikaa ruuan, mennään kottiin, syyään ja pannaan pitkälle, Huttula kertoo. Varsinaista kaavaa tapaamisille ei ole. päivänä tarjosi tuplajuhlan kunniaksi porukalle täytekakku- 30 7.10.2016 näpäässä. Politiikkaa sivutaan, mutta varovasti. . kokoontumispaikan Teksti: Anja Manninen Kuva: Maria Seppälä Matit Väliaho ja Lajunen ovat paikalla jo reilusti ennen aamukymmentä. Mahdollisuuksia kyllä on tarjolla, Perttunen vahvistaa. . Kello lähenee yhtätoista. Vakstuukiliinan peittämällä pöydällä on lotto- ja veikkauskuponkeja ja osanottajalista Rokuan marjaretkelle. Heillä on vuosi ikäeroa, ja he ovat tunteneet toisensa lapsesta asti. Kaupan asiakas palauttaa pulloja ja kahvit. Ollaan fiksuja köpöjä. Vaihtelevan kokoinen miesporukka on kohta vuoden päivät kokoontunut kahville ja rupattelemaan kauppias Marko Määtän heille kokoontumispaikaksi tarjoamassa kaupan varastossa. Kokoontumispaikka meni miehiltä alta, kun Oulun kaupunki päätti sulkea Kastellin asukastuvan. Tullaan niin kuin töihin. Pari viikkoa sitten retkeiltiin Hailuotoon. . Toisetkin hiljenevät. Vaimon kuoleman jälkeen Väliaho jäi kotiin, kunnes pojat komensivat, että alahan mennä asukastuvalle. Yksissä tuumin miehet vakuuttavat, että on tärkeä lähteä kotoa ja ihmisiä tapaamaan. . Muutaman euron voittoja on tullut, ja nekin ovat menneet seuraavalle kierrokselle, Matti Väliaho tarkentaa. Väliaho on leski, toisilla miehillä on puoliso kotona, tai kuten Matti Lajusella nyt, sairaalahoidossa. Väliaho oli pitkään vaimonsa omaishoitaja ja liikuttuu vieläkin, kun muistelee puolison kuolemaa vuonna 2008. kastellilainen, tosin alue oli tuolloin vielä Oulujoen kuntaa. Ovet menivät kiinni viime joulukuun viimeisenä päivänä. Jalat meinaavat loppua, metsästystä ja kalastusta ikänsä harrastanut Lajunen lisää. . Olemme tästä hyvin kiitollisia, Huttula lisää. Tukeva pöytä on tuotu asukastuvalta, tuolit saatu lahjoituksena. Kastellin köpöt, Pekka Huttula tarjoaa porukalle nimeksi, mutta runollisempi Lauri Perttunen ei innostu. . Itsestä se on kiinni. Niin kauan mennään kuin jaksetaan. Mutta pakko ei ole tulla, jos on huono olo. . Hän on porukan nestori. Lajunen teki työuransa Oulun Typellä, nykyisellä Kemiran tehtaalla, Pekka Huttula putkiteknikkona, Lauri Perttunen oikeuslaitoksen palveluksessa ja rautakaupassa ja Matti Väliaho kunnan hommissa. Miehistä vain Väliaho on ?avojalakanen. Kaupungin huolenpito meistä on mennyt alaspäin. Alkamassa on oululaismiesten joka-aamuinen tapaaminen, tällä kertaa vakiomäärästä hieman pienempänä. . Kun nousee ylös, pitää katsoa, mihin suuntaan jalat lähtevät viemään, Väliaho täydentää. Sairauksilta eivät ole nämäkään miehet säästyneet. Uutta asukastupaa kaupunginosaan ei ole löytynyt edes tyhjistä koulutiloista. . Palautuskone kolisee aikansa. Ikä hidastaa vauhtia, mutta pitää yrittää. Mutta hyvä, että tämä saatiin. Joku voi poiketa kahvilla myös viikonloppuisin. . He istuvat vakiopaikoillaan, toinen pöydän toisessa ja toinen toisessa päässä. Pekka Huttula tulee vastaan, tervehtii ja menee hakemaan kaupan automaatista aamukaakaonsa. Kohta oululaisen Kastellin K-kaupan varaston pöydän ääressä istuu myös Lauri Perttunen. Elämä Kaupalla kello kymmenen Kun asukastupa lopetti, K-kauppias tarjosi ?Kastellin köpöille. Juttua löytyy edellisen illan televisio-ohjelmista. Minä kuuntelen suu auki, kun tulen muualta enkä tunne paikkoja ja asioita, Parikkalasta Ouluun työn perässä muuttanut 91-vuotias Matti Lajunen lisää. Seinälle ripustetun vihreätauluisen seinäkellon Matti Väliaho osti halpahallista. Pöytäliina eli oululaisittain vakstuuki on niitä peruja, kun Lauri Perttunen elokuun 10. Lotolla ja veikkauksella ei ole rikastuttu. Perttunen täytti Laurin päivänä 75 vuotta. Miehet tapaavat viitenä aamuna viikossa. On koettu ohitusleikkaus, on diabetesta ja eturauhasvaivoja. . Ei elämä ole enää sitä, mitä se on ollut, Huttula jatkaa. . Haikaillaan ilimanaikasia, muistellaan vaikka jonkun nimeä. . Jos kämppään jää, äkkiä on noutaja paikalla, Huttula toteaa hirtehisesti.. Kohta vuosi on keppuroitu ja menty tässä, Pekka Huttula havahtuu. . Kymmenen seuvussa tullaan
Iäkkäitä herrasmiehiä kun ovat, he käyvät hyvin aktiivisesti tuossa istumassa. Kun asukastupa lopetti, miehet tulivat kysymään, löytyisikö kaupalta paikka, jossa he voisivat käydä istumassa ja rupattelemassa. Kokoontuminen on heille tärkeä hetki ja päivän piristys, Määttä toteaa. Matti Väliaho, Lauri Perttunen, Pekka Huttula ja Matti Lajunen tapaavat aamukahvilla kaupan varastossa. 7.10. Jos kämppään jää, äkkiä on noutaja paikalla. ?Pitäähän kuulumiset vaihtaa? . Pisin yhteinen historia on Lauri Perttusen kanssa, joka on ollut Määtän jalkapallovalmentaja. . 2016 31. Niin kauan mennään kuin jaksetaan. Pitäähän urheilukuulumiset vaihtaa. Tila löytyi varastosta ja kelpasi heille vallan mainosti, Määttä kertoo. Kauppias sopi miesten kanssa, että kokoontumispaikka on tilapäinen ja käytettävissä niin kauan kuin kauppa ei tarvitse sitä omaan toimintaansa. . Ei eläkeläismiehille hirveästi kokoontumispaikkoja ole. Tärkeää on, ettei jää neljän seinän sisälle istumaan, kauppias Marko Määttä toteaa kauppansa varastossa kokoontuvasta miesporukasta. Kahville kauppias ei miesporukan kanssa useinkaan ehdi, mutta käy heitä tervehtimässä ja kysymässä kuulumisia. Jo Kastellin asukastuvan aikana Määttä kävi miesten kanssa joskus myös syömässä
Se työ jää minulle, joka itse olen noussut vähäväkisen maalaiskansan keskuudesta. 32 7.10.2016 Ajatukset Maalaisliiton johtajuudesta eivät olleet Sukselaisen mielessä ensimmäistä kertaa. Puolue sai uudistajan. Keskustan aatehistoriasta kiinnostunei- den kannattaisi lukea Sukselaisen kilpakirjoitus Suomen itsenäisyyden turvaamisesta syksyltä 1940. Sukselainen linjasi Suomen kohtalon olevan ?sidottu kaikkeen siihen suurvaltain väliseen peliin, johon Venäjä tavalla tai toisella osallistuu?. Kun meillä ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta rakentaa sellaista taivaaseen ulottuvaa muuria, joka erottaisi meidät Venäjästä, niin meidän on . Sukselaisen syntymästä tulee 12. Runsaat 75 vuotta sitten kirjoitettu ohjelma on edelleen monin osin ajankohtainen. Geopolitiikka on pysyvää. Sukselaisen syntymästä 110 vuotta Teksti: Pekka Perttula KUVA: SUOMENMAAN ARKISTO Maalaisliiton entisen puheenjohtajan V. lokakuuta 110 vuotta. Historia Maalaisliiton uudistaja ja sovittelija V. Urho Kekkonen oli ylivertainen. Sodan päätyttyä syksyllä 1944 Suomessa oli alkamassa jälleenrakentamisen aika. Hän oli puolueessaan primus inter pares, paras vertaistensa joukossa; mutta puheenjohtaja-aikanaankin 1945?1964 vain toiseksi tärkein poliitikko. Riitelevässä Maalaisliitossa sovitteleva Sukselainen istui niin Viljami Kalliokosken kuin Urho Kekkosen kannattajien pirtaan. Juho Niukkanenkin oli äimän käkenä: miten ?fasistit ja rabulistit. J. Keväällä 1942 hän kirjoittaa päiväkirjassaan: Kalliokoskesta ei ole Maalaisliiton johtajaksi. Hän vertasi itseään Kekkoseen. Kekkonen voi olla Maalaisliiton radikalismille jonkinlainen ?Johannes Kastaja?, mutta - - hänestä ei ole kokoajaksi eikä yhdistäjäksi. sopeuduttava siihen, että joudumme nähtävästi maailman loppuun asti asumaan venäläisten naapurina.. Minulle näyttää se paikka kuuluvan, vaikka minulle nyt vielä naurettaisiin, jos jostakin tällaisesta puhuisin. Valinta puheenjohtajaksi kesällä 1945 oli kuitenkin yllätys. miten persoonallisten sympatioiden ja antipatioiden laita lieneekin . J. puhuivat saman miehen puolesta. Valitessaan Sukselaisen puheenjohtajaksi Maalaisliitto sai enemmän kuin odotti. Sukselainen pohdiskeli oman poliittisen uransa aloittamista
Vanhemmilla piti olla aikaa lapsilleen. Suomen oli valjastettava luonnonvoima, hyödynnettävä tuuli-, aalto- ja aurinkoenergiaa. Se on enemmän velvollisuus kuin oikeus. Palkittu ohjaaja Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies on voittanut Sveitsissä Zürichin elokuvajuhlien pääpalkinnon. Palkinnosta kisasi 14 elokuvaa, ja siihen kuuluu 23 000 euron rahasumma sekä levityspalkinto. Lasten terveyden, lastenhoidon ja asumistason parantamisen rinnalla valtion piti kiinnittää huomiota vanhempien henkiseen ja sosiaaliseen valmentamiseen. Sivistys oli sosiaalisen nousun perusta. Työehtosopimusjärjestelmää tarvittiin, sillä työpäiviä ei saanut hukata lakoissa ja työsuluissa. Sukselainen ei kirjoittanut biotaloudesta, vaan luonnonvoimis- ta. Poliitikon pitää uskaltaa ajatella suuria ja kertoa näkemyksensä julki. Lauantaina alkavissa livelähetyksissä on mukana 12 kilpailijaa. Talouspolitiikassa Sukselainen oli paljon aikaansa edellä. Hän on käsitellyt sairauttaan myös uusimmalla Alpha Omega -levyllään. 7.10. Pinnalla Koonnut: Katariina Lankinen Runsaat 75 vuotta sitten kirjoitettu ohjelma on edelleen monin osin ajankohtainen. Roni Rekomaa/Lehtikuva Kirjoituksessa puolustettiin pohjoismaista suuntausta ja yhteis- työtä Ruotsin kanssa. Lapsille piti olla yhteinen pohjakoulu yhteiskunnallisten erojen tasoittamiseksi ja sosiaaliset erot ylittävän myötäelämisen taitojen kehittämiseksi. Sosiaaliset tuet eivät olleet vain köyhäinapua. Cheek kertoo kirjassa kärsivänsä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Suomen ja Ruotsin oli turvauduttava toisiinsa ja pidettävä toisensa ajan tasalla aikeistaan. Suomen piti esiintyä arvokkaasti ja oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan, hankkia tunnustettu kansainvälinen asema. Viime vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että mitään ulkovaltaa ei ole halveksittava ja syrjittävä, koska se, joka tällä vuosikymmenellä on maahan painettuna, voi seuraavana olla maailman johtava valtakunta. Livenä X Factorissa Saara Aalto jatkaa Britannian X Factor -laulukilpailussa livelähetyksiin. 2016 33. käyttöön, joihin totuttuaan autoilijat eivät enää hankkisi bensiiniautoja. Liikenneratkaisut kuten rautateiden, maanteiden ja kanavien rakentaminen oli suunniteltava ajoissa. Suh- Jussi Nukari/Lehtikuva danteet vaikuttivat. Turvebensiini oli vaihtoehto, mikäli tuotanto olisi taloudellisesti kannattavaa. Turvebriketit korvaisivat kivihiilen. Tulisi aika, jolloin raitiovaunujen rinnalla kaupungeissa liikkuisivat sähköautot ja rautateillä sähköjunat. Kodista piti tehdä elämän ja harrastusten keskipiste. Joskus oli kulutettava, joskus säästettävä ja investoitava. Pienten kansojen ajan uskottiin olevan ohi. ?Tilalle muodostuu suuria kokonaisuuksia.. Hymyilevä mies on myös Suomen virallinen Oscar-ehdokas. Mikko Stig/Lehtikuva Räppärin pimeä puoli Räppäri Cheek eli Jare Tiihonen ruotii yksityiselämänsä pimeitä puolia uudessa JHT . Sukselaisen ajatuksista huomaa, että aika ei aatetta vanhenna, vaikka käytännöt uudistuvat. Maan omistaminen velvoitti metsänparannustyöhön. Kotimaisella energialla ja raaka-aineilla luotaisiin työpaikkoja ja vähennettäisiin tuontia. Maataloustuotantoa piti tehostaa ja suunnitella vain ?kotoisen kulutuksen varaan?. Niillä vauhditettiin kansantalouden kasvua, sillä tulojen tasauksella lisättiin kulutusta. Työllisyyttä parannettiin monipuolistamalla vientiä, etsimällä uusia markkina-alueita ja suosimalla kotimaista tuotantoa. Jos omistaja jätti metsät hoitamatta, valtiolle piti antaa oikeus ottaa ne väliaikaisesti haltuunsa. Bensiinin verottaminen ohjaisi ?kaasuautojen. Musta lammas -elämäkerrassa. Aalto pääsi kolmen parhaan joukkoon seitsenhenkisestä yli 25-vuotiaiden ryhmästä, jota vetää Sharon Osbourne. Varakkaiden perheiden lapset oppisivat ymmärtämään köyhistä oloista tulleita lapsia. V. J. Kouluja ja sairaaloita piti rakentaa laskusuhdanteessa. Ajatukset julkista taloutta ja yksityisyrittäjiä hyödyntävistä sekä työpaikkoja avaavista ammatti- ja täydennyskursseista olivat uudenaikaisia
Apollon Tietäjät Teksti: Timo Laaninen, Henna Lammi, Pentti Manninen Poliitikoille oma itkusarja Kyyneleet ovat virranneet vuolaasti tälläkin tuotantokaudella Vain elämää -televisiosarjassa, jossa suomalaiset pop-taivaan tähdet esittävät toistensa kappaleita. Ei vaikka presidenttinä, pääministerinä ja ulkoministerinä oli värisuora puoluetovereita. Ehkäpä hyvä niin. Poliitikot pantaisiin esittämään toistensa tunnetuimpia puheita. Ensimmäisen tuotantokauden suurimpia tähtiä voisivat olla Mauri Pekkarinen, Esko Aho, Paavo Lipponen ja Ben Zyskowicz. Voimme vain kuvitella Lipposen herkistymistä, kun Pekkarinen esittäisi tunteella ?nahkurin orsilla tavataan. Tulihan Tuomiojasta sittemmin Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri. Tuomioja kertoo lähettilästoiveistaan poliittisissa päiväkirjoissaan, joita markkinoimaan kirjoittaja itsekin jaksoi herätä Ylen aamutelkkariin. Konkarin lähettiläshaaveet johtavat kysymään, mahtaako valtavan puolueurakan tehneellä ulkoministeri Timo Soinilla (ps.) olla samankaltaisia aatoksia. Kun vauvan hankintaa lykätään, lapsen alulle saaminen vaikeutuu. Piskuisessa Kirobo Mini -robotissa on tekoäly ja kamera, joten se esimerkiksi tunnistaa lähellään olevia ihmisiä. Suunnittelija Fuminori Kataoka kertoo Guardian-lehdelle, että robotista on haluttu tehdä hellyttävä, joten se horjahtelee ja ääntelee piipittävästi. Saa nähdä, tyydyttääkö robottivauva joidenkin lapsettomien hoivavietin. Se on biologiaa. 34 7.10.2016 Mutta ei hätää. Teollisuusjätti Toyota uutisoi tuovansa ensi vuonna Japanin markkinoille lapsettomille suunnatun robottivauvan. -esityksellä. Sen jälkeen Lipponen pyytäisi Ahon vielä esittämään saman puheen duettona hänen kanssaan. Kaikki itkisivät, myös kotikatsomoissa. Tekijänoikeusrikkomusten välttämiseksi sarjalle pitäisi antaa tietysti uusi nimi. Siis sitten, kun nykyinen ministerikausi looraa loppuaan.. -puheesta. Illan päättäisi Esko Aho ?olen hidaspuheinen, mutta niin oli Mooseskin. Jostain syystä alkuperäisversioiden esittäjät tapaavat kovin herkistyä muusikkotovereiden versioista. Jäämme odottamaan, milloin joku televisiokanava keksii tehdä samalla formaatilla poliitikkojen sarjan. Parhaiten sopisi Itkula. Tässäkin lehdessä puidaan suomalaisten syntyvyyden laskua. Liekö keksinnöstäkään apua Suomen huoltosuhteen paikkaamiseen. Ei tullut Erkki Tuomiojasta (sd.) suurlähettilästä 1990-luvun lopulla, vaikka hän sellaistakin haaveili Paavo Lipposen (sd.) Suomessa. Ainakaan Apollon Tietäjä ei vielä kuvan perusteella kutsuisi konetta hellyttäväksi. Myös robottivauvojen kasvu ja kehitys huolestuttavat. -puheen. Kyyneleet olisivat varmasti lähellä myös Ben Zyskowiczin vuorolla, kun tämä esittäisi oman versionsa Lipposen ?olen saanut puolueelta lähes kaiken
Koko vanhushuolto kaipaa uudistusta. Tehostaminen ei ole enää ratkaisu säästöjen aikaansaamiseksi, sillä se tarkoittaa hoitohenkilökunnan uupumista ja sitä kautta heikentynyttä työn tulosta. Meillä on yhä enemmän fyysisesti hyväkuntoisia, mutta muistisairauksien vuoksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä. Tarvitaan lisää käsipareja ja uusia toimintatapoja. Kallis vuodeosastohoito ei ole ratkaisu vanhusten hoitoon tällaisessa kylmässä maassa, jossa jokainen ihminen kaipaa lähimmäistä. Puheenvuoro Vanhusta ei jätetä maanantaina alkanut vanhusten viikko tar- koittaa läheisten luona vierailua ja naapurin vaarin kauppakassien kantamista. Poliitikkona se tarkoittaa päätösten punnitsemista arvokkaan vanhuuden näkökulmasta, vanhusten arkeen tutustumista ja ongelmakohtiin puuttumista. Keskusta on puolue, jonka aate kumpuaa sydämestä. Ihmisyyttä on se, että hoitajalla ja ikäihmisellä on aikaa lukea lehteä, käydä ulkona ja kokea ohjattua taidetoimintaa. Ratkaisuna voisivat olla tuetut asumisyksi- köt, joissa esimerkiksi muistisairaat ikäihmiset voisivat elää turvallista vanhuuttaan tai vaikkapa yhteisöllisen asumisen muodot, joissa naapurissa asuva opiskelija voisi toimia vanhuksen osapäiväisenä omaishoitajana. Yhteiskunnan humaanius ja ylisukupolvisuus mitataan siinä, kuinka sen rakenteet auttavat heikoimpiaan. Hilkka Kemppi keskustanuorten puheenjohtaja 7.10. 2016 35. Torstaina Helsingissä osoitettiin mieltä hyvän asian puolesta, vanhusten vähimmäishoitajamitoituksen vähentämistä vastaan. Toteutuessaan siirtyminen 0,4 hoitajaan nykyisen jo kipurajalla olevan 0,5 hoitajan sijaan tulisi voimaan jo ensi vuonna. Kahden numeron ja niitä erottavan pilkun takana on tarina siitä, että 14 potilasta kohden aamuvuorossa olisikin paikalla vain yksi hoitaja, jonka tulisi ehtiä pestä ja pukea kaikki ihmiset, syöttää aamupala ja huolehtia aamulääkkeistä. Vanhuus on elämän luontainen osa, joka ei saa olla täynnä kiireisten ihmisten synnyttämää ahdistusta tai yksinoloa. Nyt on pisteen ja jarrun paikka. Mummojen lompakkojen sijaan kiinnostavaa on ikäihmisen kasvoille nouseva hymy. Keskusta on puolue, joka on rakentanut yli vuosisadan julkisia palveluita turvaamaan hyvinvointia ja joka osaa todistetusti muotoilla rakenteita uudelleen ennakkoluulottomasti. Siksi olen pettynyt esitykseen hoitajamitoi- tuksen alentamisesta
Keskustan kasvot Teksti ja kuva: Päivi Vento Tapio Tiimonen Ehdokastutka päällä Pienissä maalaiskunnissa realistinen tavoite on löytää yksi alle kolmekymppinen kuntavaalien ehdokaslistaan. Joensuulainen Tapio Tiimonen, 24, karsi vuoden alusta kalenteriinsa tilaa rankalla kädellä jättämällä useita vastuita. Miten löydämme sieltä ehdokkaita. Miehen kriittisyys ulottuu moneen suuntaan. ??Puolueen organisaatiossa helmasyntejä on henkilöiden istuminen samalla pallilla vuosikymmeniä. Pienissä pohjoiskarjalaisissa kunnissa asumaan vakiintuneet alle kolmekymppiset ovat usein juuri maanviljelijöitä. ??Ymmärrän, jos heitä ei kiinnosta politiikka tässä tilanteessa! Aika on käytettävä traktorin korjaamiseen, koska ei ole varaa viedä sitä korjaamoon, Tiimonen kärjistää. Tiimosen juttelussa pomppaa usein päällimmäiseksi kriittisyys. Ei kellään riitä noin annettavaa. Joensuussa läpimeno on vaikeampaa, mutta ehdokkaita löytynee helpommin; onhan paikallisessa yliopistossa yhteiskuntatieteiden opiskelijoita. Pohjois-Karjalassa keskustanuoret toimivat pii- ritasolla. Se on tehtävä, josta kunnialla selvitäkseen liian moneen lupautumisesta johtuva aikapula ei saa painaa koko ajan päälle. ??Kuntavaaleissa on Pohjois-Karjalassa nuorisoliikkeelle todellinen haaste löytää se yksi nuori aidosti kiinnostunut ehdokas jokaisesta kunnasta, Tiimonen sanoo. Hän uskoo, ettei nuorten ehdokkaiden läpimeno vaaleissa ole mahdoton tehtävä, sillä kysymys on usein muutamasta kymmenestä äänestä. Jäljelle jäivät keskustan puoluevaltuustopaikka ja hallituksen varajäsenyys JOKE:ssa, paikallisissa keskustaopiskelijoissa. ??En tarvitse titteleitä toimiakseni, Tiimonen toteaa. Toimintaa Tiimosella riittääkin seuraavat 1,5 vuotta, sillä hän koordinoi Pohjois-Karjalan keskustanuorten piirin kuntavaalien ehdokashankintaa. Välillä olisi osattava vetäytyä sivuun ja palata, kun tulokulma on vaihtunut. ??Politiikan tarkoitus on tehdä ihmisten elämä onnellisemmaksi, Tiimonen kuvailee pelkistetysti puoluetoiminnan tarkoituksen.. On siis tunnettava ihmisiä, jotka puolestaan tuntevat ihmisiä, Tiimonen tietää. Hänellä on rima korkealla. ??En halua esimerkiksi pakottaa kunnallisjärjestön varapuheenjohtajan poikaa velvollisuu- 36 7.10.2016 dentunnosta ehdolle, vaan etsinnässä on pyyteettömästi aitoa kiinnostusta tuntevia, kyvykkäitä nuoria. Tiimonen sanoo, ettei aktiivisen kuntapoliitikon rooli ole aina helppo kaupata. ??Miksi seisoa S-marketin pihalla räntäsateessa ottamassa kuntalaisten haukkuja vastaan tai käyttää illat sellaisten 80-luvun asioiden vatvomiseen, joilla ei ole tähän hetkeen relevanttia merkitystä, jos voisit ne hetket olla ansiotyössä, perheesi kanssa tai tekemässä kylppäriremppaa? Nuorille maataloustuottajille on tässä ajassa vai- keaa markkinoida kuntavaaliehdokkuutta. Hän sanoo olevansa sopivasti itsekriittinen ja kriittinen puoluetta kohtaan toiveenaan, että se pystyisi muuttumaan. Se on toiminnan perusyksikkö, joten kaikki aktiivit ovat yhteydessä piiriin. ??Maakunnan rajoilla ei ole ollut moneen vuoteen aktiivista toimintaa
Tapio Tiimonen jatkoi puusepän opinnoista tietojenkäsittelyn opiskeluun Itä-Suomen yliopistossa. Menossa on kolmas vuosi. 7.10. 2016 37
Suurin osa heistä tarvitsee apua kaikissa perustoiminnoissa: pukemisessa, peseytymisessä, wc-käynneissä, syömisessä ja lääkkeiden otossa. Suurimmalla osalla asiakkaista on pitkälle edennyt muistisairaus, heidän hoitonsa ei ole liukuhihnatyötä. Siitä he voisivat jatkaa muihin tehtäviin, sillä työ on erittäin raskasta ja kuluttavaa. Terveydenhoitokysymys on paras ratkais- ta niin, että sairaaloita ja terveyskeskuksia kilpailutetaan, koska silloin saadaan parempaa potentiaalia terveydenhoitoon. Myös sosiaalipalveluihin pitää saada muutoksia. Sosiaalipalvelut pitää osittain yksityistää, koska kilpailuttamalla saamme ne paremmiksi kuin ennen. Sosiaalityöntekijöille pitää saada turval- 38 7.10.2016 lisemmat olosuhteet. Jo nyt meillä on riittämättömyyden tunne, kun haluaisi antaa enemmän aikaa. kaltoinkohtelusta ja huonosta hoidosta. Kilpailutus antaa tilaisuuden halvempaan ja korkeatasoisempaan hoitoon kuin ennen. Ari Tervonen Helsinki. Joillakin ei ole lainkaan omaisia, tai he asuvat kaukana tai eivät muutoin osallistu omaisensa arkeen. Kultaakin kalliimpia ovat ne omaiset, jotka vierailevat säännöllisesti. Olemme niitä, jotka aamulla toivottavat hyvät huomenet, ja illalla peittelemme yöuneen. Usein aikaa menee houkutteluun, suostutteluun, kannustamiseen ja lohduttamiseen. Monella muistisairaalla on käytös saattanut muuttua hyvinkin agressiiviseksi ja, silloin aikaa menee yhä enemmän. Kiire lisää turvattomuutta ja agressiivisuutta. Mikäli nykyisestä mitoituksesta karsitaan, puhutaan vanhusten säilytyksestä. Edes nykyisellään ei vanhuksia ehditä säännöllisesti viedä ulos. Kylvetys on kerran viikossa, ja välttämättä kaikkia vanhuksia ei ehditä edes nostaa istumaan joka päivä. Olemme usealle niitä läheisimpiä ihmi- Julkisuudessa on puhuttu paljon vanhusten siä. Meidän huolehdittavanamme ovat maatamme rakentaneet ikäihmiset. Hoitopaikkoihin tulee yhä huonompikuntoisia vanhuksia. Myös eduissa on kehitettävää, esimerkiksi työsuhderuokailun pitäisi olla itsestäänselvyys. Sosiaalijohtajat pitää saada töihin 6-vuotiskaudeksi. Mielipiteet Vanhusten hoito ei ole liukuhihnatyötä Olen huolestuneena seurannut keskustelua vanhustenhuollon hoitajamitoituksen pienentämisestä. Olen luvannut tuoda ihmisten, myös päättäjien, tietoon monien ikäihmisten ja maatamme puolustaneiden veteraanien terveisiä. Olen itse työskennellyt lähihoitajana vanhustyössä kohta 20 vuotta, ja edessä olisi vielä runsaat 20 vuotta, mutta hallituksen suunnitelmilla tuskin tuota aikaa on. Jo nyt hoitajat työskentelevät voimiensa äärirajoilla. Nämä seikat eivät ainakaan parane mitoitusta pienentämällä. Myös virheiden mahdollisuus esimerkiksi lääkinnässä kasvaa, puhumattakaan painehaavoista, jos ei ole tarpeeksi aikaa ja käsipareja toteuttamaan asentohoitoa. Yksi pitkäaikainen painehaavanhoito vie helposti yhden hoitajan palkkauksen sum- man, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. Olen jutellut useiden kotona asuvien ikäih- misten kanssa, ja monet heistä ovat sanoneet, että voi, kun Luoja korjaisi pois ennen kuin joutuu toisten armoille hoidettavaksi. Nyt riidellään jo siitä, hoitaako meitä enää edes puolikas ihminen! Olen monelle heistä luvannut, että vien heidän terveisiään eteenpäin. Käsi sydämelle, näinkö teemme isänmaamme rakentaneille? Anu Rajasuo Pieksämäki lähihoitaja kaupunginvaltuutettu (kesk.) Ohjeita sote-uudistukseen Sote-uudistus on tärkeä asia Suomelle, koska siinä on tulevaisuus parempaan terveydenhoitoon
Ketä vastaan kirkko luulee suojelevansa heitä? He ovat tulleet tänne, eivät turvapaikan tarpeesta, vaan aivan muussa tarkoituksessa. Nyt saavat melkein kaikki eläkeläisetkin helpotuksia. Kuitenkin on pieni ryhmä, jota nämä verovähennykset eivät koske. Siksi heille ei ole voitu antaa turvapaikkaa. Valtion viranomaiset ovat huolellisesti arvioineet taustat ja menetelleet aivan oikein. Nämä ovat maan hiljaisia pieneläkeläisiä. Mielestäni on väärin edes suunnitella leikkauksia heidän ennestään niukkaan toimeentuloonsa. Näillä keinoin ei ostovoima kasva, vaan päinvastoin supistuu entisestään heidän kohdallaan. Kaarlo Hirvilammi Raahe Taina Herrala Himanka 7.10. Hyvä, että hän tekee niin. Kirkon pitäisi keskittyä tukemaan turvapaikan saaneiden kotoutumista, ettei se jäisi puolitiehen tai peräti kuivuisi aivan alkuunsa. Kirkon johdon pitäisi opastaa työntekijöitään ja ruohonjuuritason seurakuntia laajalla rintamalla tukemaan oikealla tavalla turvapaikan saaneiden kotoutumista eikä eristäytymään heistä. nista hyvistä veronkevennysparannuksista. On nolo asia kirkon johdolle, että sisäministeri joutuu sitä vähän tukistamaan ja opastamaan. Mikä tahansa ajoneuvo ei voi olla taksiin sopiva asiakkaan turvallisuuden kannalta. Erityisen huolestuttavaa on se, ettei esteettömän kaluston vaatimuksia ja saatavuutta enää varmisteta. Liikennekaaressa jokaisen taksin ja kuljet- tajan olisi kyettävä toimimaan digitaalisessa, rajapinnat ylittävässä toimintaympäristössä. Jokaisen taksin olisi voitava suorittaa ajoja Kelan, uusien sote-alueiden ja kuntien kyytejä yhdistelevässä laskutusympäristössä. Edelleen jokaisen taksin pitäisi kyetä suorittamaan ajo, joka on osa asiakkaan matkaketjua, ja vastaanottamaan asiakkaan tekemä tilaus matkaketjuun kuuluvalle kyydille. Jokaisessa taksissa pitäisi olla järjestelmä, joka ohjaa asiakkaan matkaketjun ostamisen yhteydessä maksaman matkaketjun osan, taksikyydin, hinnan autoilijan tilille. On aivan selvää, että tehokas taksipalvelu osana matkaketjua edellyttää yhtä valtakunnallista ajovälitysjärjestelmää, johon jokainen taksi kuuluu. Taksin liikennelupaa ei pitäisi myöntää sel- laiselle, jolla ei ole työkokemusta taksinkuljettajana. Taksilupaa hakee nykyisin jatkuvasti useitakin vuosia taksinkuljettajina päätoimisesti olleita henkilöitä, jotka eivät sitä kiintiön vuoksi saa. Taksialaa jo osaavia ja päteviä henkilöitä on siten jo olemassa. Taksilupa voitaisiin myöntää ilman määräsääntelyä kaikille, joilla olisi riittävä työkokemus taksinkuljettajana. Suomessa taksiala on 9 000 eri toimijasta huolimatta pystynyt luomaan alan, jossa on kattava päivystysjärjestelmä ja jossa asiakaspalvelu on hyvin tasalaatuinen ja asiakkaan oikeusturvaa ja kuluttajasuojaa varjeleva. Taksiala pystyy hyvin kustannustehokkaasti omien tarkastaja- ja laatujärjestelmien avulla ratkaisemaan asiakaspalvelussa esiintyviä epäkohtia ja ongelmia. Taksi ja taksinkuljettajat nauttivat Suomessa suurta yhteiskunnallista arvostusta. Ne ovat asioita, jotka suomalaisille ja Suomen julkiselle sektorille, joka jatkossakin tarvitsee taksia, pitäisi pakottavalla lainsäädännöllä jatkossakin taata. Timo Saarimaa keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen taksiautoilija Kirkko näyttää huonoa esimerkkiä Verovähennykset eivät koske pieneläkeläisiä Jos kirkko omasta mielestään ?suojelee? eli käytännössä piilottelee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, se toimii vastoin lakeja. 2016 39. Kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista lähtömaihinsa tulee nopeuttaa. Haluan kiittää hallitusta mo- Toimiessaan vastoin lakeja kirkko antaa huonon esikuvan kansalle. Laittomasti maassa oleskelevat sepittä- vät kyllä monenmoisia tarinoita herättääkseen sääliä, mutta niissä tarinoissa ei ole totuutta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Liikennekaari uhkaa taksialan laatua Puolueemme liikenneministerin Anne Ber- nerin liikennekaarihanke on varmasti kokonaisuutena ajateltuna hyvä asia, jos se todella eri liikennemuotoja matkaketjuiksi rakentamalla lisää henkilöliikennepalvelujen kysyntää. Taksien osalta virhe on alan toimijoiden ammatillisen koulutuksen ja osaamista mittaavan kokeen pakollisuuden poistaminen. Suomen kilpailukykyä ja osaamista on aina rakennettu panostamalla koulutukseen. Taksipalvelunkin tasoa voidaan nostaa ainoastaan koulutusta lisäämällä. Myös taksina käytettävälle kalustolle olisi edelleen asetettava vaatimuksia
Hän soitteli eläkkeellä oleville valokuvaajille tai valokuvaajien perikunnille ja kysyi luvat kuvien käyttöön. Tekijänoikeuskysymykset on otettava vakavasti. Määttälän mukaan kaikki kirjoittajat ? Elsi Katainen, Sirkka-Liisa Anttila, Anne Berner, Liisa Hyssälä, Karina Jutila, Anneli Jäätteenmäki, Anne Kalmari, Mari Kiviniemi, Hanna Kosonen, Kaija Majoinen, Ida Mielityinen, Aila Paloniemi, Annika Saarikko ja Pekka Perttula . Määttälä kävi heidän kanssaan tarkemmin läpi näkökulmia, jotta päällekkäisyyksiltä vältyttiin. ??Ja annoin tarkat merkkimäärät kirjoitusten pituuksille. ja onnistuvat tuottamaan uusia oivalluksia myös aiheeseen perehtyneelle lukijalle. Määttälän tekstin mukaan 75 vuoteen on mahtunut ?ihmeellisiä, kummallisia, välillä vauhdikkaitakin. käänteitä. Aluksi keskustanaisten puheenjohtaja El- si Katainen otti yhteyttä keskustan eduskuntaryhmän kansliassa työskentelevään Pirkko Määttälään, joka on toimittanut toistakymmentä eri kirjaa. ??Editoin useita isäni eläkepäivinään kirjoittamia kirjoja. He tekevät sen asiantuntevasti ja persoonallisesti . Eikä liioitellut. 14 kirjoittajaa esittää näkökulman naisen asemaan yhteiskunnassa ja keskustalaisessa naisliikkeessä. hoitivat osuutensa tyylikkäästi ja suhtautuivat ammattimaisesti tekstien viimeistelyvaiheeseen. ??Olen kielenhuoltajana tosi tarkka, mutta Juha Räty vieläkin tarkempi. Kirja julkistetaan perjantaina, 75-vuotisjuhlan aattona. Näkökulmia naisliikkeeseen Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Jari Laukkanen ?Jos uskot naisliikkeen voimaan, tähän julkaisuun kannattaa tutustua. Olen tehnyt samaa työtä vuosikymmenien aikana myös järjestöille ja yrityksille, hän valaisee. 40 7.10.2016 Katainen sopi ryhmäkanslian kanssa työjärjestelyistä niin, että Määttälältä vapautui aikaa kirjaprojektiin. ??Kun vielä varmistui, että graafikoksi saatiin Juha Räty, jonka kanssa olin ennenkin tehnyt yhteistyötä, niin lähdin mukaan todella innoissani. Keskustanaisten hallituksessa ideoitiin aihepiirit ja kirjoittajat. Keskustassa tapahtuu Keskustanaiset 75 vuotta Painotuoretta juhlakirjaa ihastelemassa arkistokuvia esiin kaivelleet Niina Koskihaara ja Maija Lehtimäki, graafikko Juha Räty, kirjan toimittaja Pirkko Määttälä ja keskustanaisten pääsihteeri Kirsi Marttinen. Niin on tehtävä, muuten päädytään ongelmiin. Kuvituksella on kirjassa tärkeä osuus. Suuri osa kuvista saatiin Keskustan ja maaseudun arkistosta ja Suomenmaan arkistosta. ??Keskustanaisten toimistolla harjoittelijana ollut Marianne Tuokkola teki suuren työn. Oikolukuvaiheessa puhuimme pitkiä puheluita, seikkailimme kielitoimiston sivuilla, etsimme oikeita lauserakenteita ja pilkun paikkoja, nauraa Määttälä. Täydellinen tasa-arvo ei 75 vuodessa ole toteutunut, myöntää Elsi Katainen kirjan saatesanoissa. Työtä riittää. ??Siskoa tukemalla saamme naisten monipuolisia kykyjä yhä enemmän käyttöön.. tämän luettuasi saatat ajatella toisin!? Näin Pirkko Määttälä kirjoitti Suomen Keskustanaisten 75-vuotisjuhlakirjan takakanteen. Ja jos et usko . Kukaan ei vaatinut erillistä korvausta, mutta emme halunneet ottaa riskiä, että jälkikäteen saisimme ison laskun
Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio. Lähde mukaan katsomaan Sirkus Finlandian esitystä Kaisaniemen kentälle su 16.10. klo 18-20. Tikkurila, py:n syysvuosikokous 27.10. 2016 41. Talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksa alustaa aiheesta. klo 17. Salon seutu (Salo), ti 15.11. Ota rohkeasti yhteyttä: Pilvi Kärkelä p. Kahvitus alkaa klo 17.30. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallis- Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Illalliskortit 60. viikon to klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Tampere, Kj. klo 18. yhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@ keskusta.fi Tule keskustelemaan kaupungin taloudesta ja sen haasteista piiritoimistolle, os. Loimaan seutu (Pöytyä). Risteilyn hinnat Aikuiset: 1 hengen hytti 70 ?, 2 hengen hytti 55 ?, 3-4 henkilöä hytissä 45 ?. 0102922060 tai Mika Munkki puh. kutsuu mukaan maanantaimarkkinoille 3.10. Luentosarjan seuraava osa to 24.11. klo 13, Mestarinkatu 2 Turku. Samalla MSL:n luento. messuilla 28.-30.10. Ke 12.10. klo 18 Turun Sanomien tiloissa Länsikaari 15, Turku Artukainen. osastolla A100. Maaseututoimikunta, Ma 31.10. klo 14, Dava Foods Finland Oy:n tiloissa, Piispanristintie 8, Kaarina. Vierailun isäntänä Dava Foods Finland Oy:n toimitusjohtaja Jan Lähde. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustanaiset, Osaava Nainen Hämeenlinna. Esillä sääntömääräiset asiat sekä kuntavaalit 2017. Vantaa, Tupa-ilta Tikkurilassa, kahvila Merja Tikkurilan uuden torin kulmalla to 20.10. lisätiedot ja illalliskorttien myynti piiritoimisto Aino Piippo 0400 407515 Etelä-Häme Kunnallistoimikunta. 0505755236. Keskustapuolueen Ostrobotnian Keskustakerho r.y. 0440854590 Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Lapset: 12-17 v 25 ?, 6-11 v 20 ?. Kahvitarjoilu. Tilaisuuden järjestävät Keskustan Hämeenlinnan kj ja valtuustoryhmä, ja se on kaikille avoin. Hämeenlinna. Rauhankatu 11, Hml. Turun seutu ja Turunmaa (Lieto), ke 16.11. Iloinen meininki ja pannu kuumana heti aamusta klo 9 alkaen. MSL-Tampere, kaikille avoin luentotilaisuus to 13.10. VakkaSuomi (Taivassalo), ke 9.11. klo 14 alkaen Keskustan Hämeenlinnan py:n sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. Piirikokouspäätöksiä valmistelevat aluekokoukset ti 8.11. Turku Keskustajärjestöt Mestarinkatu 2D Piirikokous Kemiössä la 19.11. Esillä myös yhdistyksen nimen ja sääntöjen muuttaminen. Päätoimittaja Kari Vainio kertoo median tulevista haasteista ja esittelee Turun Sanomia. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Ilmoittautuminen piiritoimistoon puh. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. Ilmoittautuminen Esko Kivirannalle viimeistään pe 28.10., puh. 050 511 3158. Pikkujouluristeily Tallinnaan. Vesaiset täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Tiedustelut ja ilmottautumiset helsinki@vesaiset.fi tai puh.0505755236. Uusimaa Espoo, Kj ry:n syyskokous ti 18.10. klo 18 Opinmäen koulun auditoriossa, Lillhemtintie 1, 02250 Espoo. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Helsinki Vesaiset, Helsingin piirin sääntömääräinen syyskokous to 13.10. klo 17.30. Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. jo toivottua ilmoituspäivää ed. Lippuja rajoitetusti. Ilmoittautumiset ja tiedustelut helsinki@ vesaiset.fi puh. Turku, Turun Pohjoinen py:n syyskokous ma 7.11. perjantaisin. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. klo 17.30 Hamkilla, Tietotie 1. Maria Seppälä Repeävätkö kuntien veroerot? Pekka Pohjolainen Sote- ja maakuntauudistus on kasvattamassa suhteellisia eroja kuntalaisten verotuksessa merkittävästi. Sääntömääräinen syyskokous ke 19.10 klo 16.30. puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. klo 13. Järjestäjänä Vesaisten Helsingin piiri. Maanantaimarkkinoilla on usein tavattavissa Keskustan Pirkanmaan kansanedustajia ja tamperelaisia vaikuttajia. 0400 407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 9-15. klo 18 Vanhassa kirjastotalossa, maakuntajohtaja Esa Halme alustaa aiheesta ?Uusi maakuntahallinto?. Liput 24 euroa. juhla Turun Linnassa 3.12. Vesaisten jäsenille erikoishinnat. klo 10. klo 18, jolloin kunnanjohtaja Erkki Paloniemi alustaa aiheesta ?Uusi kunta?. Sääksmäen-Valkeakosken pitäjäpy:n sääntömääräinen syyskokous to 13.10. Su 20.11. Tarkat ajat ja paikat vahvistetaan myöhemmin. Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry 70v. To 27.10. Keskustaseniorit, Keilaamme Raision Keilahallilla joka to klo 15-16. Turun Vesaiset ry syyskokous su 9.10. Rauhankatu 11, Hml. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Paikkoja rajoitetusti. Keskustelua. kerhoklubi Snellassa, osoite Snellmaninkatu 19 C 16. Sirkus Finlandia. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 18. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Näin arvioi Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kirjelmässään keskustavaikuttajille ja Kuntaliitolle. Riikonen huomauttaa, että kun halvimman kunnallisveron Kauniaisten (16,5) ja korkeimman prosentin Savonlinnan (22,5) ero on nyt kuusi prosenttiyksikköä, tilanne muuttuu sote-uudistuksen myötä merkittävästi. Sote- ja maakuntauudistus rahoitetaan muun muassa leikkaamalla kuntien verorahoitusta tasaisesti kaikilta kunnilta 12,3 prosenttiyksiköllä riippumatta siitä, kuinka paljon kuntien on täytynyt panostaa sote-palveluiden rahoittamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että Kauniainen pystyy rahoittamaan jäljelle jäävät palvelut 4,2 prosentin kunnallisverolla, kun Savonlinnassa perittäväksi jää 10,2 prosenttia. Jos haluttaisiin säilyttää suhteellinen vaihtelu ennallaan, kunnallisvero vaihtelisi Riikosen mukaan noin yhdellä prosenttiyksiköllä keskiarvosta suuntaan tai toiseen. Maakuntatasolla tilanne johtaa siihen, että kun nyt pohjoiskarjalaiset maksavat 10 prosenttia kalliimmista palveluistaan 10 prosenttia korkeampaa kunnallisveroa, jatkossa he maksaisivat kunnallisveroa noin 30 prosenttia enemmän kuin uusmaalaiset. Riikonen ei pidä tilannetta oikeudenmukaisena. ??Hämmästyttävää on se, että tämä asia ei tähän mennessä ole herättänyt minkäänlaista huomiota ja keskustelua, hän toteaa. 7.10. Juhlavuoden kunniaksi järjestämme pikkujouluristeilyn Tallinnaan Baltic Queenillä 4-5.12.2016 Risteilyn hintaan kuuluu laivamatka valitussa hyttiluokassa, buffet illallinen sekä pikkujoululahja ja muu juhlaohjelma. Mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa kello 8-12. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Suomenmaan Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viim. Keskustorin teltallemme
. Päivä alkaa klo 12. Majoitus Hotelli Tornissa. Elsi Katainen. Miehikkälä, Keskustan Suur-Miehikkälän py:n syyskokous su 23.10. klo 18 seurantalon takkatuvassa. Kuntavaaliristeily 4-5.2.2017. Hinnat eri hyttiluokissa. Tupailta pe 21.10. Varjovaltuustossa käsitellään Tampereen kaupungin valtuuston tulevia asioita. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 12.11. Keskustanaiset 75 vuotta. 040-5890355/ Minna Sarvijärvi pe 18.11. Viitamäentie 993, Louhi. Syyskokouksen viralliset edustajat on valittu 2015 py:n syyskokouksissa. lisää syyslokakuun tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoi- 42 7.10.2016 tat meidät: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@ keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan kun puhuja varmistuu! Uusi kunta-keskustelutilaisuus Joutsan lukiolla to 20.10.klo 18. Jyväskylän Paviljongilla. klo 18. Nivala. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Kahvitarjoilu klo 18.30. Piiristä mukana toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti. Mikkeli, kj:n johtokunnan kokous su 23.10 klo 14 piiritoimistolla. Vesilahden Yläasteella, Koulutie 2. Pieksämäen seurakuntaopistolla. Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sis. Tule juhlimaan kanssamme! Oulu. Tervetuloa, johtokunta. Pohjois-Pohjanmaa Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 12.11. klo 18.30 (kahvi klo 18) Nakkilan Osuuspankilla, Porintie 4, Nakkila. vila ravintola Kotipirillä Tohmajärvellä. ja lisätiedot puh 0400517319. Haapavesi. Viikonloppuna oheistapahtumia lähiseuduilla. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. Aiheina maakunta ja sote-asiat Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. klo 15-19 (kokous klo 17). Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi samalla Ikaalisten matkatoimiston kautta, meno-paluu 30 ?. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous valtuustosalissa to 13.10. Käsitellään kuntatyöryhmien tuotokset vuosikokoukselle esiteltäväksi. Vesaiset, ke 16.11. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. klo 10-12. Keskustassa tapahtuu Pälkäne, Keskusta järjestää toritempauksen Pälkäneen torilla la 15.10. 010 315 2000 tai pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2.2017 (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta 03 45 800) Kymenlaakso Hamina, Kj:n teltta syysmarkkinoilla 13.10. 5.2.2017. Ks. klo 17 kaupungin talolla. Juhlimme Nivalassa la 22.10. ke Tapani Töllin vieraaksi. Käistellään sääntömääräiset asiat. Avoinna sop. klo 12 alkaen Laren Baarissa Arpelassa. Piirin syyskokous Pellossa su 6.11. klo 10-13. Keskusta on mukana KoneAgriamessuilla 6.-8.10. Valtakirjan tarkastus ja kahvitus piiritoimistolla klo 16-17. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Entä heidän vaalipiirinsä. Johtokunta klo 17. Pudasjärvi. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Keskustelua alustaa Kuntaliiton uusi varatoimitusjohtaja Timo Reina. Puoluevaltuusto la 26.- su 27.11. Torniossa. Kokouksessa nimetään toiset 1/3 kuntavaaliehdokkaista. Jäälissä juhlitaan myös Jäälin py:n 40 v toimintaa. Ilm. Ota mukaan oma tietokone. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Etelä-Savo Valtakunnalliset Vesaispäivät 7.10. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. Yhdistys joka hankkii prosentuualisesti eniten ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. Syyskokousasiat, teemana hyvinvointi. / meno-paluu. Tervetuloa joulunalustunnelmaan ostamaan ja myymään! Paikkavaraukset minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai p. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. päivällisen ja meriaamiaisen. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Käsitellään kaupungin hallintosääntöä ja sote lausuntoa. Keskustanuorten superlauantai eli esiintymiskoulutus ja syyskokous järj. Laita aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. Ilm. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan: p. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Piirihallituksen kokous pe 14.10. klo 18.30 Tupalan Hovissa, osoitteessa Jussilantie 1, Säkylä. Rauma, seutufoorumi to 20.10. klo 18, Lounaskahvila Myllynsilta, osoitteessa Mäkiläntie 1, Panelia. Pori, seutufoorumi to 20.10. toiminnanjohtajalle pikimmiten, etela-savo@keskustanuoret.fi tai 0504437229 / Sofia. Tervetuloa upgreidaamaan esiintymistaitosi ja vaikuttamaan ensi vuoden toimintaamme! Hiirolan, Kalvitsan, Loukeen, Rämälän ja Mikkelin paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous ma 17.10. Järjestän linja-auto kyyritykset seuraavasti: AUTO 1) : Vaasa- Kyrönmaa-Seinäjoki - Kurikka - Ikaalinen - Helsinki. Juhlassa mukana ke, Keskustanaisten pj. Satulinnassa Hirvensalmella lauantaina 15.10. Mukana ke:t Antti Rantakangas ja Tapani Tölli. klo 13 Laivakankaan koululla Jäälissä os. Pia Högberg p. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. Itä-Savo Valtakunnalliset Vesaispäivät 7.10. etela-savo@vesaiset.fi Kerimäki, Keskustanaisten syyskokous 27.10. klo 17 alkaen Keskustan piiritoimistolla, Yliopistonkatu 17 B (2. klo 18.00, uutispuuroa ja kahvia, Musiikista vastaa Juuan karaokeclub. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen la 15.10 klo 10-12 Kah- Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous pe 11.11. A2 200?/ henk, B2 135?/henk., A4 130?/henk. ja B4 100?/henk. Kysy lisää ja ilm. Tervetuloa! Johtokunta. Pohjois-Savo Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. Asiana yhdistyksen purkamisen toinen käsittely ja jäsenten siirto Kurenalan py:n. Peräpohjola Keskustan teltta Tornion markkinoilla 7.-8.10. Tornion kunnallisjärjestön syyskokous ja -seminaari su 30.10. Koulutuksessa keskitytään oman sanoman tehokkaaseen välittämiseen Facebookin avulla sekä maksettuun mainontaan. ilmoitattehan piiriin hyvissä ajoin syyskokouspäivänne, pirkanmaa@ keskusta.fi Kokousaineisto ym. ajankohtaista tietoa löytyy: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Ks. klo 10-12 K-marketin pihalla keittotarjoilu, klo 13 juhlakahvit Kerttulassa (Toritie 15) ja klo 14 Juhla, puhujina valtiotieteen tohtori Pekka Perttula ja Keskustan varapj. Varaa kävelyyn sopiva vaatetus ja jalkineet. Koulutus sopii Facebookia jo käyttäville, niin kunnallisvaaliehdokkaille kuin kj:n tai yhdistysten viestintävastaaville. risteilyn, ruuan klo 18 buffet-kattauksessa ja matkan. klo 18 Kalervo Suvirannalla, Reitkallintie 658, 49520 Reitkalli. Kouvola, Kn Kouvolan py:n 40v juhlahetki 21.10. Poikkea kahville. Hamina, Länsi-Haminan py:n syyskokous 20.10. Vuorelan liikenteen bussi kuljettaa meitä perinteisesti. Pohjois-Karjala Keskustan 110-vuotistapahtumia: Juuka Seurojentalo, Apteekintie 6, 7.10. Tarjolla hernesoppaa ja kakkukahvit. Oulu. Puoluevaltuutettu; ilmoita tulostasi piiritoimistolle! Facebook-vaikuttaminen ja mainonta tutuksi ?koulutus järjestetään la 22.10. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Matti Järvinen. Tampere, Varjovaltuusto 17.10. klo 18.30, piiritoimisto Apila, Näsilinnankatu 23. Keskusta 110 vuotta. Ohjelmaa/vierailuja. klo 18 Mikkelin seudun Vesaisten syyskokous. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. etela-savo@vesaiset.fi Mikkeli, kaupungin valtuustoryh- män kokous su 9.10. myös ruokajuomat) maksaa 33 . Valtakirjan tarkastus klo 12 alkaen. Jongun py:n ylimääräinen yleiskokous pe 7.10. AUTO 2) : Härmä - Kauhava - Lapua - Kuortane - Alavus - Helsinki. klo 18 (kahvi klo 17.30), Vatajankosken Sähkö, Kankaanpää Äänekoski, kj:n jk ti 11.10. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4 . Kyytin voit varata joko merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 / soitta- malla tai tekstarilla. vaalikassaansa!!! Nyt ehdokkaita hankkimaan! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Paikalla myös Järjestöpäällikkö Pekka Reponen. Piirikokous la 29.10. Pauliinalle p. klo 18. Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa. klo 19 piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33. mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. klo 9.00 alkaen. Laita ko. Lavian uudella kirjastolla, osoitteessa Lukkarilantie 4, Luvia. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. 50. 010 315 2000 tai 050-573 5353. ke. Asia: Hiirolan, Kalvitsan, Loukeen ja Rämälän paikallisyhdistysten lakkauttaminen ja jäsenten liittäminen Mikkelin paikallisyhdistykseen, 1. käsittely. Tervetuloa! Syyskokouskausi lähestyy! Kunnallisjärjestöt, pitäjäpaikallisyhdistykset ja paikallisyhdistykset . klo 16.30 Louhen Hirvikodalla, os. Pakan hinta 10 e/kpl + postikulut. Puhumassa mm. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37 . Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kysy lisää ja ilm. viikon pe klo 12. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Keskustan kuntavaaliristeily 4-5.2.2017. klo 18 alkaen Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Pertti Hakanen vierailee tapahtumassa. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 17.10. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Laivakankaantie 10. Tervetuloa tapaamaan tuttuja osastollemme pääaulan ovensuuhun ja ostamaan itsellesi tai naapurille Keskustapelikortit. Voit halutessasi tulla myös osastopäivystäjäksi vapaalippua vastaan. Lisätiedot p.010 315 2001/Pia. Pohjois-Satakunta, seutufoorumi to 20.10. Antti Kurvinen. menn. + arpavoitto. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Hinta sis. 040-721 0636. Pieksämäen seurakuntaopistolla. klo 18 piiritoimistolla. klo 10-14 Keski-Suomen piiritoimistolla (Yliopistonkatu 17 B, 2.krs). 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on ed. menn. Paikkamaksu 20. klo 12 Juho Oksan koulu, Kaarikatu 3, Oulainen. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 14.10. klo 9 alk. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30 alkaen. Bussiretki Helsinkiin pe-su 14.? 16.10. Lähretähän perinteesesti meiränkin maakunnista joukolla mukahan! Muuten matka- ja ruokavaraukset suoraan Ikaalisten matkatoimistohon (03 45800) tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Soini, Keskustanaisten syyskokous Osuuspankin kerhohuoneella pe 21.10. Varaa paikkasi vuoden loppuun menn. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Buffet-päivällinen (sis. Paikalle kutsutaan Keskustan Mikkelin kj:n johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallisyhdistysten edustajat. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Keskustan puoluevaltuusto Koulutuskuntayhtymä Lappialla Torniossa 26.-27.11. Ilm. Tervetuloa seuraamaan kokousta!. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Elina Suoranta p. Tuiran py:n sääntömääräinen syyskokous to 20.10. klo 18.30 Haapaveden Vatjusjärvellä, Eila ja Heikki Pitkälän kodissa. krs), Jyväskylä. Ilm. Tarjoilua. (juomat erikseen). Meriaamiaisen hinta on 10 ?. Huom! Risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. HUOM! Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Risteilyn hinnat: C4-hytti 35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 . Päivä alkaa klo 12. Kyytin kustannukset jaetaan lähtijöiren kesken. Auton ollessa täynnä hintaa kertyy n. Mikko Alatalo, Pertti Hakanen ja Arto Pirttilahti. Keskusta 110 juhlaseminaari, puhujana Ilmari Pokela. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous la 15.10. ke. piiritoimistolta 0505770838. Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallisyhdistysten edustajat. lisätietoja myös www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta Ylöjärvi, kj: Joulumyyjäiset kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä la 3.12. klo 10-15. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Tervetuloa keskustelemaan ja kuuntelemaan. Muhos. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. päivämäärä jo kalenteriisi. 010 315 2000. Keskustan 110-vuotisjuhlat jatkuvat Keski-Suomessa! Juhlimme Karstulassa S-marketin edessä Keskustan teltalla la 8.10. 12.10. klo 19 Paukkerinharjun kylätalo, Niskalantie 9. klo 18.30
Pellavainen puku tuntuu päällä mukavalta, Sistonen kehuu. Seinäjoella kolmekymppinen Sistonen otti ensi askeleensa kansallispuvun käyttäjänä. Parhaillaan hän odottaa Matikaiselta omaksi tilaamansa Etelä-Savon puvun valmistumista. Hankinnan yhtenä innoittajana oli Sistosen pappa, jonka tapana oli pukeutua juhlissa kansallispukuun. ??Etelä-Savon puvun valitsin, koska haluan siten osoittaa arvostusta omalle alueelleni ja kertoa, mistä olen lähtöisin, Sistonen perustelee. Hän toivoo, että miesten päällä harvoin nähdyt kansallispuvut yleistyisivät, ehkä jopa trendiksi asti. Kansallispuku on iso rahallinen sijoi- tus, mutta vuosikulu ei Sistosen mukaan nouse kovin suureksi, jos vaatetta käyttää seuraavat 50 vuotta. Hän aikoo tapauskohtaisesti harkita, missä tilanteessa sonnustautuu pian valmistuvaan asuunsa. Varmaan myös syntymäpäivillä ja muissa perhejuhlissa puvulle tulee käyttöä. ??Kummitytölle ehdotin, että laittaisin kansallispuvun hänen rippijuhliinsa, mutta lupaa ei tullut, Sistonen naurahtaa. 7.10. 2016 43. Suomen satavuotisjuhla on itsestäänselvyys. Minun Pukuni Seiskarin puku Miehen yllä kansallispuku on harvinaisuus Eero Sistonen seuraa perinneasun arvostajana pappansa esimerkkiä Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Puoluekokouksen lähestyessä rantasalmelainen Eero Sistonen otti yhteyttä kansallispukuja valmistavaan ja vuokraavaan Tuulikki Matikaiseen. Valikoimista löytynyt Seiskarin puku näytti Sistosesta hauskalta ja sattui olemaan sopivan kokoinenkin. ??Tämä on simppeli ja tyylikäs
Kuka entinen Miss Suomi ja Miss Universum toimii nykyisin Suomen Raamattuopiston evankelistana ja naistyön koordinaattorina? 2. Missä niistä ovat pelanneet suomalaiset jalkapalloilijat Mikael Forssell (1998? 2005), Jari Litmanen (2000?2002), Teemu Tainio (2005?2008)? 4 2 1 6 8 7 3 9 5 5 7 1 8 8 3 9 7 4 9 1 6 2 6 5 9 8 3 1 2 2 5 1 4 6 8 7 1 3 5 2 7 4 6 8 1 8 9 1 6 9 5 8 6 5 4 2 7 3 4 6 8 4 7 9 3 1 5 2 3 6 9 7 1 4 4 5 1 6 8 8 2 2 7 3 2 8 9 6 2 4 7 3 3 7 9 5 1 7 3 5 2 1 9 6 4 8 9 3 2 6 4 1 5 8 7 4 6 1 8 5 7 9 3 2 7 5 8 3 2 9 1 6 4 1 4 5 7 3 2 6 9 8 8 9 3 5 6 4 2 7 1 6 2 7 1 9 8 4 5 3 3 7 4 9 1 6 8 2 5 5 1 9 2 8 3 7 4 6 2 8 6 4 7 5 3 1 9 7 5 3 3 7 3 5 2 1 9 6 4 8. Hän oli raittiusasioissa tosikko, vaikka muuten huumoria ymmärsikin, Hokkanen arvelee. ? 6 7 9 Tietotesti 1 2 3 7 8 9 2 5 4 6 2 8 6 8 7 4 9 1 8 7 9 4 6 7 1 3 5 7 5 3 ??? Onko raitiovaunuliikennettä ollut muissa Suomen kaupungeissa kuin Helsingissä? 1. Mikä yhä toimiva firma valmisti ensimmäisen nykyaikaisen polttomoottorilla toimivan auton? 8. Tampereelle on tulossa. Onko raitiovaunuliikennettä ollut muissa Suomen kaupungeissa? 6. Mikä on kyseinen kunta? 9. Benz 1885, 3) Saudi-Arabia, USA, Venäjä, 4) Ii (Oulun pohjoinen naapuri), 5) Etelämantereen merialueille, 6) isopehkiäinen, ikimetsien kovakuoriainen, 7) Anne Pohtamo-Hietanen, 8) valtakunnansovittelija, 9) entisessä Pohjan kunnassa, nykyisessä Raaseporissa läntisellä Uudellamaalla (Turusta 116 ja Helsingistä 100 km), 10) Forssell Chelsea, Litmanen Liverpool, Tainio Tottenham. 3 8 7 2 4 2 1 6 8 7 3 9 5 5 7 8 3 9 4 1 6 2 6 9 3 1 2 5 4 8 7 6 8 7 4 3 5 2 7 4 6 8 1 9 1 6 9 8 5 2 7 3 4 8 4 7 9 3 1 5 2 6 4 6 2 1 8 5 9 1 4 5 6 8 2 7 3 2 8 6 4 7 3 9 5 1 44 10. Mikä virka. Raitiovaunuliikennettä on tällä hetkellä Suomessa vain Helsingissä. Missä se sijaitsee? 5. Paavola, Keijo Liinamaa, Matti Pekkanen, Jorma Reini, Juhani Salonius... 3. Suomessa on yksi kunta, jonka nimessä on vain kaksi kirjainta, molemmat vokaaleja. Hänen edeltäjiään ovat muun muassa Paavo J. Sen nykyinen haltija on Minna Helle. Minne Suomessa pesivät lapintiirat ovat jo elo-syyskuussa muuttomatkansa suunnanneet? 9 3 2 6 4 1 5 8 7 4 6 1 8 5 7 9 3 2 7 5 8 3 2 9 1 6 4 1 4 5 7 3 2 6 9 8 8 9 3 5 6 4 2 7 1 8 7 9 1 6 6 2 7 1 9 8 4 5 3 3 4 3 7 4 9 1 6 8 2 5 5 1 9 2 8 3 7 4 6 2 8 6 4 7 5 3 1 9 7.10.2016 Vastaukset: 1) Turussa ja Viipurissa, Turussa hevosilla 1890?92 ja sähköllä 1908?72, Viipurissa 1912?44, 2) Mercedes-Benz-konsernin perustaja Karl F. Mitkä kolme ovat maailman suurimmat öljyntuottajamaat? 4. Mikä seuraavista ei ole yöperhonen: havununna, isopehkiäinen, naavamittari? 7. kolme englantilaista Valioliigan huippuseuraa. Påminne on Suomen eteläisin rinne- ja laskettelukeskus. Chelsea, Liverpool, Tottenham . Pohjoisella pallonpuoliskolla kaikilla mantereilla pesivän lapintiiran muuttomatkat ovat eläinkunnan pisimmät. Kääntyisikö Alkio haudassaan? kejä jakaa muillekin, mutta asiassa pitää vielä konsultoida aiempia opiskelijoita, Alkio-opiston oppilaskunnan puheenjohtaja Emma Kokkonen kertoo. Eeva Kärkkäinen Korpilahdella sijaitsevan Alkio-opiston haalarimerkit ovat aiheuttaneet kateutta nuorten keskustalaisten piirissä. ??Jo fuksivuonna katsoin ihaillen Alkiolla opiskelleen toverin haalareita, Jyväskylän keskustaopiskelijoiden aktiivi Terhi AlaKeturi tunnustaa. Merkkejä on toistaiseksi myyty vain Alkio-opiston opiskelijoille. ??Olemme miettineet, voitaisiinko merk- Alkon logosta ja Alkio-nimestä väännetty merkki viehättää monimielisellä huumorillaan, olihan opiston nimen takana oleva keskusta-aatteen isä Santeri Alkio tunnettu raittiusmies ja kieltolain kannattaja. Kääntyisikö Alkio haudassaan, jos näki- Jari Laukkanen si haalarimerkin, professori Kari Hokkanen? ??Luulen, että Alkio miettisi, että naurahtaisiko vai suutahtaisiko
Tavoitteena on aina yksimielinen valinta, mutta arpa oli paras mahdollinen ratkaisu tähän paikkaan. Aaltosella oli selkeästi paras johtajakokemus, ja johtajaahan tässä haettiin, Keränen muistuttaa. Elli Aaltosella ei ole keskustan jäsenkirjaa, mutta hän on haastattelussa kuvaillut ajatteluaan alkiolaiseksi. Aaltosta äänestivät kolmen keskustalaisen lisäksi kaksi demaria ja yksi vihreiden valtuutettu. Mielestäni prosessi vietiin tyylikkäästi läpi. Parasta haettiin ja paras valitttin. Keränen Kelan johtajavalinnasta: Ei mennyt poliittiseksi peliksi Risto Luodonpää Kelan valtuusto päättyi esittämään arvan ratkaisemana uudeksi pääjohtajaksi Itä-Suomen aluehallinnon ylijohtajaa Elli Aaltosta. Vaikka äänestystulos oli tiukin mahdollinen (6?6), on valtuuston varapuheenjohtaja Niilo Keränen (kesk.) tyytyväinen, että valinta ei lopulta mennyt niin poliittiseksi peliksi kuin etukäteen ounasteltiin. . Onhan sekin yksi osoitus oikeasta valinnasta, että ainoa demariedustaja äänestää keskustahenkistä ehdokasta. Lopullisesti Kelan pääjohtajavalinnan sinetöi tasavallan presidentti. 7.10. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut olivat toisen loppusuoralle edenneen hakijan eli Outi Antilan takana. Niilo Keräsen mukaan Kelan pääjohtajavalinta ei alun perinkään ollut mikään hallitus vastaan oppositio -tilanne. . 2016 45
vieraskolumni Katja Asikainen Hankeralli pyörii, mutta syntyykö tuloksia? Kilpailukyky-yhteiskunta vaatii jatkuvaa kehittymistä niin organisaatioilta kuin kansalaisiltakin. Jo nyt käytössä oleva valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelma olisi tämänkaltaisen tutkimuksen tekemiseen oiva työkalu. Tulokset antaisivat poliitikoille selkänojaa tärkeimpään tehtäväänsä, demokraattiseen hallintaan. Hankehallinta on oire jälkidemokratiaan ajautuneesta valtiosta, jossa kansalaisten luottamus poliitikkoihin on heikkoa ja asiantuntijat, kuten viranhaltijat, konsultit ja ajatuspajat käyttävät enemmän valtaa. Tietoon perustuva päätöksenteko on hyvästä, mutta jälkidemokraattisessa yhteiskunnassa päätökset ovat kutistuneet pelkäksi hallinnoksi, joka perustelee ratkaisujaan välttämättömyydellä ja kieltää niiden perustumisen arvoihin ja valintoihin. Suomeen on kehittynyt kokonaisten hanke- ja projektiosaajien reservi, joiden koko työura uhkaa muodostua pätkistä. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja Suomen Lukiolaisten Liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija. Poikkeuksetta hankkeilla halutaan saada aikaan hyviä asi- 46 Hanketyöntekijät kertovat olevansa kyllästyneitä siihen, ettei työn tekemiseen ehdi keskittyä, kun jatkuvasti ollaan kehittämässä ja uudistamassa organisaatioita. Samaan aikaan perustyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi opettajat, sairaanhoitajat tai sosiaalityöntekijät kokevat, että he putoavat kelkasta. Kukaan ei oikein tiedä, tuottaako hankeralli tuloksia vai olisiko rahoitus viisaammassa käytössä, kun se ohjattaisiin pysyviin palveluihin ja virkoihin. 7.10.2016. Poikkeuksetta ne myös tuovat erilaisia toimijoita yhteen. Kansalaisjärjestöjen, säätiöiden ja julkisen toimijoiden hankkeet tarjoavat paikkoja vuoropuhelulle. Hankkeissa kehitetyt uudet toimintatavat eivät juurru pysyviksi toimintatavoiksi. Ristiriitaista on, että hankkeisiin löytyy aina rahaa mutta perustyöhön ei ole resursseja. Ero käsitteiden välillä onkin häilyvä. Euroopan unionin kehittämisrahastot tai kotimaista tekoa olevat rahoitukset, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi kehitetty Kaste, ja kymmenet muut hankerahoitukset ohjaavat yhteiskunnallista kehitystä ja julkisia palveluita haluttuun suuntaan. Samalla julkishallinto on muotoutunut projektimaiseksi ja alueellinen kehittäminen on eriytynyt erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yhden siivun hankerahoituksista voisi osoittaa riippumat- oita, kuten nostaa huono-osaisten ääni kuuluviin tai tarjota parempia palveluja. Samankaltaisia toimintatapoja sovelletaan myös projekteissa ja kokeilussa. Kehittymisopin ajatus on, että vain nopeasti uudistuvat ja reagoivat yhteiskunnat voivat selvitä ja säilyttää kilpailukykynsä. Tämän nopean kehittämisen mahdollistavat erilaiset innovaatioja kehittämistyökalut kuten hankerahoitukset. Kun Suomessa halutaan kehittää tai uudistaa julkisia palveluja, perustetaan hanke. Joskus myös yrityksillä on intressiä mukana olla yhteisissä hankkeissa. Samalla niille avautuu mahdollisuus saada arvokasta tietoa ja ymmärrystä julkisen sektorin toiminnasta ja luoda kontakteja. tomaan tutkimukseen, jossa akateeminen yhteisö voisi tarkastella hankkeiden tuloksellisuutta sekä historiaa
Auton alla voi maata ihmisiä. Kuinka moni enää aamuisin kiertää autoa, kurkkaa alle, tarkistaa ilmanpaineet joka renkaasta ja koettelee apulaitehihnojen kireyden. Jos vaikka mikro omineen käynnistyy. Odottelen artikkelia, jossa kerrotaan, että mikroaaltouunin kilahdukset voivat altistaa kuulovaurioille. Ai, sitäkös tulikin ostettua. Vanhaan hyvään aikaan kansalaistaidot kulkivat sananparsina. Niin, olen sitä sukupolvea, jolle on autokoulussa tähdennetty, paitsi olemaan ryntäyttämättä moottoria, myöskin kiertämään auto ennen liikkeelle lähtöä. Se kierrätys ja kestävä kehitys! Tiedän vanhoja ihmisiä, jotka pitävät mikrossaan aina vesiastiaa. 2016 47. Pakina Ei moottorisahaa mikroon Kansalaistaidot lienevät hiipumassa. -osaston juttuja. Vanhaan hyvään aikaan kansalaistaidot kulkivat sananparsina; siinä nahka palaa, missä voi sulaa. Nyt kun on tehokkaampaa, ovat vaaratkin suurempia. Amerikkalaiset ovat tässä kaikkein taitavimpia, tai siis tumpeloimpia. Amerikan autojen taustapeileissä on varoitus siitä, että peilistä näkyvä objekti voi olla lähempänä kuin luuletkaan. Auton konepellin alla varoitetaan jäähdyttimen propelleista. Silmämääräinen arvio tuulilasinpesunesteestä ja jäähdytysnesteestä ja jarrunesteestä ja moottoriöljyn määrä mittatikusta. Ilman varoitusta tuhannet amerikkalaiset varmaankin kuristuisivat solmioihinsa pellin alle kurkkiessaan. Kahvimuki, joka otetaan trendikkäästi kadulle mukaan, sisältää varoituksen mukaan kuumaa kahvia. Viitisen kertaa päivässä riittää. Ohjeissa on sanottu, että tyhjän mikron käynnistäminen voi rikkoa sen. Kuulonsuojaimet päähän ennen pika-ateriaa! Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 7.10. Päätellen siitä, et- tä niin sanotussa klikkausjournalismissa on päivittäin ja viikoittain näitä ?16 ohjetta ja varoitusta. Oikosulku voi tulla, jos lämmittää moottorisahaa mikrossa vähän valmiiksi, tai rautanauloja, jos ajatus on että käytetty naula on kuumennettuna helpompi oikoa. Ralliajaja Jari-Matti Latvalasta johtui mieleeni, että onko oven tiivisteissä silikonia. Mikroaaltouuni on nykypäivän Porin Matti, joka taloudessa sellainen pikauuni on. Muovi sulaa ja kissa kuolee. Valojen ja vilkkujen tarkistus ja jarrujen testaus. Ja sama taas kaupan ja työpaikan ulkopuolella. Ja varo vaaraa! Kananmuna räjähtää mikrossa, ja paperi voi leimahtaa liekkeihin. Parempi on, että se vesilasi on siellä aina
/ 8 kk, Keskustan jäsenille 69 . / vuosi ZZZ VXRPHQPDD . 6 414880 073513 073513 6 414880 Aikakauslehti kerran viikossa / 4,80 ? / N:o 27 / 22.7.2016 ENKANNATTAJA KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄN puolelllllaa Vuoropuhelun TYS MUURIEN PYSTY EI RATKAISE MAAILMAN KRIISEJÄ, KATR VAARASSA TURKKI ON REVETÄ SISÄLTÄ NOO SANO mä Elämä Ilmiöt Ajassa NI I KULMUNI IRUOKA EI OLE HÄVIKK ROSKARUOKAA T KOTOUTTAA JALKAPALLO A TAJAT UUTTAJ MAAHANMUUT KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄN ENKANNATTAJA / N:o 31 / 26.8.2016 / 4,80 ? Kahtiajako uh Ajassa TURHA NORMI kaa HYVÄOSAIS ILLA ON VASTU U YHTEISKUN EHEYDESTÄ NAN , SEPPO KÄÄR IÄINEN SANO O 202 TAPAA PURKAA Uutisanalyysi TOIMISIKO BLOKKIPOLITIIKK A SUOMESSA? Historia MAARIT TYRKKÖ LUPASI LUOPUA KEKKOS ESTA Syystarjous 54 . í 7LODDMDSDOYHOX