Suomenmaa 08.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 PERJANTAI 8.2.2013 N:o 16 . s. s. 6 414880 073513 HALLITUSREKI ALKAA OLLA LIIAN RASKAS. s. Itä- ja Pohjois-Suomi ehdottavat tilalle logistiikkatukea, joka suunnattaisiin erityisesti vientikuljetuksiin. 14. s. s. 6 Lukiot liipaisimella Tuki vientikuljetuksiin Asuntopolitiikalle rohtoja Kuntauudistus hävittäisi Suomesta vähintään sata lukiota, arvioi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. 3 Konkarilla on sanottavaa Pukkilalaisella Eino Saarikolla on menossa 45. 4 Kuljetustuki lakkautetaan tämän vuoden lopussa. s. Suurkuntiin jäisi todennäköisesti lukioita vain yksi tai pari. 8 ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti perää asuntopolitiikkaan pitäviä ratkaisuja. Tällä hetkellä ei ole toimivia keinoja, joilla rakentamiseen saataisiin vauhtia. 1 ? KESKUSTA TARJOAA TASAPAINOISEN SUOMEN. vuosi kunnanvaltuutettuna
Nimittäin tasa-arvon. Tasa-arvolaki uudistettin 1990-luvulla vastaamaan ajan haasteisiin, mutta jatkuvasti luemme tiedotusvälineistä kartoituksia, jotka osoittavat, että naisia on edelleen hyvin vähän eri yhtiöiden hallituksissa. Täsmälleen samat perustelut käyvät sote-uudistuksen lausuntoihin. Mutta mitäpä yhdestä oikeuskanslerista, tunnutaan ajateltavan nyt sosiaali-ja terveysministeriössä. Taloon tasa-arvoa VAIKKA kansanedustaja Mari Kiviniemen (kesk.) lähtö eduskunnan puhemiesvaaliin on käsitelty, yksi tärkeä näkökulma on unohdettu. on valinnut vaativan tavoitteen. ei enää jaksa innostaa sen enempää Kataista kuin Urpilaistakaan. Sote- sektorin kustannukset ovat kaikissa kunnissa selkeästi suurin menoerä. Ministeriössä on viitattu kintaalla oikeuskanslerinkin kannanotolle. Sampsa Kataja (kok.) Jouni Backman (sd.) ja Kimmo Sasi (kok.) antoivat julkisuuteen lausuntoja, joita katseltiin oppositiossakin ihmetellen. Erikseen on pantava merkille puhemies Eero Heinäluoman (sd.) rooli. se itseään kehuskellut AAA-valtio . Samaan aikaan, kun Urpilainen ajoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) kylmää kokoomuslinjaa, Heinäluoma Hallituksen ensimmäinen koetuskivi kevätkaudella on EU:n huippukokous. Siinä tarkastelussa hankalimmassa paikassa on SDP. Demarit ovat hävinneet kaikki nykyisen puheenjohtajansa johdolla käydyt vaalit eivätkä kannatusluvut kerro valoisammasta tulevaisuudesta. Ei siis ihme, että kansanedustajatkin hermoilevat. Oikeuskansleriakin pilkataan S osiaali- ja terveysministeriö lähetti maanantaina ainakin Päijät-Hämeen kuntiin neljän kysymyksen patteriston sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta. Viimeistään nyt alkaa näyttää siltä, että työ uuvuttaa hallituksen keskeiset voimahahmot. Niin pääministeri Jyrki Kataisesta (kok.) kuin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisestakin (sd.) näkyy, että voimat ovat lopussa. Vanha sotataidon oppi ?joukkoja johdetaan edestä. Vielä heikommin näyttää voivan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Paitsi Suomen asioita, hallituspuolueet joutuvat tarkastelemaan omaa tulevaisuuttaan. Eduskuntaryhmät olisivat hiljaisesti sopineet, että toisen varapuhemiehen paikkaan valitaan nainen. Olisi mennyt tappeluksi vai? Niin varmaan, elleivät perussuomalaiset ja keskusta olisi päässeet kulisseissa sopuun, kummasta ryhmästä nainen valitaan. EDUSKUNTA olisi voinut liputtaa konkreettisesti tasaarvon puolesta. Varmaankin puhemiesneuvoston olisi ollut helpompi tehdä tämä ?ikiaikaisia etuoikeuksia törkeästi loukkaava avaus?, jos vuosi 2013 olisi erityinen tasa-arvon vuosi. Suomea sanotaan edelleen tasa-arvon mallimaaksi, ja monella tavalla tämä pitää myös paikkansa. Esimerkiksi tasavallan hallituksiin on jo monen vaalikauden aikana valittu nais- ja miesministerit fifty-fifty -periaatteella. EI voi välttyä ajatukselta, että eduskunnan puhemiesvaali on jonkinlainen outo muinaisjäänne. Sellaiseen aikataulu on kunnille mahdoton, sillä kysymykset ovat laajoja ja vaikeita. Esimerkiksi näin: ?Miten kunta aikoo tulevaisuudessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kuulemistilaisuudessa esitettyjen linjausten (sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän linjaus ja palvelurakennetyöryhmän loppuraportti) mukaisesti?? Tai näin: ?Miten keskussairaalan ja aluesairaaloiden asema, tehtävät ja hallinto tulisi määritellä/ järjestää uudessa palvelurakenteessa?? Kyseessä on yhteiskunnan kannalta vielä kuntauudistustakin tärkeämpi palvelu-uudistus. Kuntien pitäisi ottaa siihen nyt kantaa. On kuntien päätösvallan ja paikallisen demokratian halveksuntaa, että vastausten pitää olla perillä jo viikon kuluttua, 15.2. Tasa-arvon tavoitteet ovat unohtuneet ja väljähtyneet. Entinen keskustan puoluesihteeri Pekka Perttula kirjoittaa torstaina Helsingin Sanomissa, että puhemiesvaalissa ei ole mitään kolmen suurimman ryhmän ikiaikaisia etuoikeuksia. Perttula aivan oikein osoittaa, että eduskunnan puhemiehistöön on valittu edustajia myös kolmen suurimman ryhmän ulkopuolelta. Sitä suorastaan pilkataan. Oikeuskansleri joutui tutkimaan valtiovarainministeriön toimia viime keväänä. Suomi . Ministeriö oli pyytänyt 8.2.2012 kunnilta lausunnot kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Kuva: Kimmo Haimi Viimeistään nyt alkaa näyttää siltä, että työ on uuvuttanut hallituksen keskeiset voimahahmot. vaati ja lupasi sitä, mitä Varsinais-Suomen ay-väki halusi. Hallituksen ensimmäinen koetuskivi on torstaina alkanut EU:n huippukokous. On yhä vaikeampi sanoa, kumpi SDP:n politiikkaa johtaa, puheenjohtaja Urpilainen vai puhemies Heinäluoma. Selkeimmin tämä on näkynyt suhtautumisessa STX-telakoiden pelastamiseen. Keskeinen ministeri oikoo omia sanojaan päivittäin, ja kuntaministerin esikunnan ajatukset käyvät eri latua kuin sote-uudistuksesta vastaavan ministerin. Eduskunnan puhemiehistön vaalissa käyty episodi on myös oireellinen. Siinä kahden keskeisen hallituspuolueen kakkosketjun miinanpolkijat ottivat yhteen tavalla, joka ei kerro hyvistä yhteistyösuhteista. Tästä vaalista tehdyt sopimukset, jotka eivät ole tätä päivää, ajavat ohi tärkeiden yhteiskunnallisten tavoitteiden. Eduskunta jököttää poteroissaan, kun ympäröivä maailma menee menojaan ja elää jo uutta aikaa. Tässä pienetkin poikkeamat merkitsevät todella paljon. Timo Mikkilä. Mutta edelleen lasikatot ovat todellisuutta. Poliittisen koneiston pitäisi kuitenkin aina näyttää esimerkkiä muulle yhteiskunnalle, ja sitä se on jo kiitettävästi toki tehnytkin. Lausunnot tuli antaa viimeistään 13.4.2012. Oikeuskanslerin mielestä lausuntoaika oli ?varsin lyhyt?, vaikka sitä oli sentään yli kaksi kuukautta. Nyt aikaa on käytännössä viikko. Oikeuskansleri perusteli viime keväistä näkemystään uudistuksen laajuudella ja ?asian kunnan kansanvaltaisessa päätöksentekojärjestelmässä käsittelyyn tarvittavalla ajalla?. Unionin budjettia pitäisi leikata roimasti, mutta Suomen Brysselistä saamia rahoja ei. V aikein on kuitenkin edessä, kun hallitus käy linjaamaan tulevaa ohjelmaansa. Hänen todistelunsa loppupäätelmä on: puhemiehen valinta ei ole matematiikkaa, vaan politiikkaa. JOS ja kun puhemiesvaalissa ei ole ikiaikaisia etuoikeuksia, eikö eduskunnan miehinen puhemiesneuvosto olisi voinut mennä vielä pidemmälle ja todeta, että nyt näytetään muulle Euroopalle mallia. Neuvosto olisi voinut tehdä sopuisan päätöksen, että osoitetaan, kuinka Suomen eduskunnassa toteutetaan tasa-arvoa. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kuuden puolueen reki alkaa olla liian raskas K eskustan puheenjohtajan Juha Sipilän äskeinen huomio siitä, että eduskuntavaalit voivat olla edessä jo ensi syksynä eikä vasta vuonna 2015 ei ole aivan tuulesta temmattu oppositiojohtajan toive. Hallitusreki alkaa olla liian raskas. Vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen syntyneen kuuden puolueen hallituksen tulevaisuutta veikkailtiin heti alun pitäen hankalaksi. Tämä näkyy kaikissa tärkeissä kysymyksissä. Hallituksen kunnianhimoisin hanke eli kuntauudistus seilaa vailla kapteenia. Siinä pitäisi päästä sopuun unionin budjetista
Ilman maanviljelijää kuolemme nälkään. Kenenkään työ ei ole miljoonien arvoista. No, kuka mistäkin pitää. VASTAUS kysymykseen: keskusta tarjoaa kaikille tasapainoisen ja tasa-arvoisen Suomen. Se antaa mahdollisuuden sooloilla hajaäänillä. Koulukyyti kirpaisee kuntaa, kun on kouluikäisiä. Mutta muut kulut saattavatkin jäädä kovin vähiin. EMMEKÄ ME kaikki mahdu pääkaupunkiseudulle. Hyväpalkkaiset työntekijät maksavat veronsa ja yhteisöt yhteisöveronsa pääkaupunkiseudulle, vaikka firmat toimisivatkin pääasiassa muualla maassa. Tai toinen: Kotikunta (vaikka Lestijärvi) kustantaa lapsen ja nuoren terveydenhoitoa ja koulutusta. Uusimaa odottaa väkilukun- sa kasvavan 430 000:lla 25 vuodessa. En paheksukaan. Talousennusteissa povataan jo pienoista kasvua loppuvuodelle ja kasvun ripeytymistä ensi vuonna.?. Tähtitaivas hoitaa katuvalojen virkaa. Ajatusten leikki on mukavaakin. Emme me kaikki mahdu pääkaupunkiseudulle. KOKO SUOMI on pidettävä asuttuna kahdesta syystä. Eteläisen Euroopan suurien jäsenmaiden Italian ja Espanjan kansantalous ui syvällä velkasuossa. Uhkakuvia siis riittää. Ruokajonoja en mainitsekaan. JOKA MAALLE rakentaa, tyytyy vähään. Ihmisiä muuttaa ulkomailta ja Suomesta, syntyy enemmän kuin kuolee. Tai omaishoitajan työ. Jos yhteismarkkinat vaativat liittovaltiokehitystä, sitä ei pidä vastustaa. Kirjoittaja itse vastaa: Espoolaiselle juristille jää vain ?maksumiehen rooli ja moraalinen paheksunta?. Olen eri mieltä. 8.2.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Olen ihan eri mieltä... Juha Mauno SUOMENMAASSA oli (1.2.) Janne Järve- nojan poleeminen kirjoitus otsikolla ?Mitä keskustalla on tarjota espoolaiselle juristille?. monesti pääkaupunkiseudulla. Pallokentillekin maksetaan kasvattajakorvausta... Tai kolmas: Pääkaupunkiseutu on palveluiden ja byrokratian työpaikkojen keskus. Kansakunnan taloudellinen voima kootaan Ihmisillä on oltava oikeus asua kotiseudullaan, Espoossa tai muualla. Onko raju kasvu uusmaalaisen etu? Näemme lisää ruuhkia, piteneviä työmatkoja, yhä kallistuvaa asumista. Kuva: Petra Pöyliö siellä, missä vientiteollisuus oikeasti toimii. LIITTOVALTIOASIAN kuittaan lyhyesti: markkinoiden pohjattomalla ahneudella on jo nyt aivan liikaa valtaa. Suomi ei ole Neuvostoliitto. Toiseksi: suomalaisia tarvitaan kaikkialla. Heitä tarvitaan pelloilla ja metsissä, energiatöissä, kaivosteollisuudessa, matkailussa, palveluammateissa... PÄÄKAUPUNKISEUTU ei elätä muuta Suomea, ehkä päin vastoin. Esimerkki: Suuryritykset, keskusvirastot ja yhteisöt pitävät keskuspaikkojaan pääkaupunkiseudulla. Espooseenkin on piirrelty pilvenpiirtäjiä. Toimittajan työ ei ainakaan nouse huipulle. Moni kunta tarvitsee saattohoitosuunnitelman, ei omaa hallintoa. Siitä seuraa kansanvallan ja ihmisyyden rappio. Tuloerot ovat filosofinen kysymys. Suomea ei pidä pitää laitoja myöten asuttuna. vaikka henkirahan maksamme mekin. Mikä on tärkeää, mikä ei. Tämä alkaa jo ennen syntymää. Investoinnit vaativat miljardeja. Jonkinlainen lohtu tässä tilanteessa on, että jäsenmaita kolme-neljä vuotta piinannut velkakriisi osoittaa helpottumisen merkkejä. On monesti omat kaivot ja viemärit . Kataja tajusi sen ja pyysi eilen Heinäluomalta anteeksi, ja miehet totesivat asian tulleen käsitellyksi loppuun. Vastustajaa voidaan politiikassa lyödä lujaa, mutta loukata ei pidä. Mutta kun äiti hoivaa lapsiaan. Sen tärkeimpiä sanoja eivät ole itsekkyys ja oma etu vaan kohtuus ja kaikkien arvostaminen. Muut lehdet ILTA-SANOMAT palaa puhemiesvaalin jälkimaininkeihin: ?Toisen kansanedustajan nimittely jeesustelijaksi ja selkäänpuukottajaksi liikkuu kuitenkin korrektin rajamailla. Suurituloiset maksavat jo tarpeeksi veroja. Kataja olisi välttynyt Heinäluoman luo tekemältään Canossan-matkalta, jos hän olisi muis- tanut vanhan ohjeen, joka neuvoo ajattelemaan mitä sanoo eikä sanomaan mitä ajattelee. Tosin ennalta on vaikea tietää, mikä ketäkin loukkaa. Panen tähän hänen argumenttejaan: Haja-asutusalueille rakentaminen tuo kustannuksia ja on väärin. Paikkaansa tuo tieto ei pidä. Esimerkiksi 1990-luvulla sopimusta puhemiehestä ei useinkaan ollut ja oppositiosta vuoroin SDP ja keskusta asettivat ehdok- kaansa hallitusrintaman kokoomuslaista ehdokasta vastaan.? SAVON SANOMIEN mielestä suurimmat uhat ovat EU:n sisällä: ?Suurimmat uhat EU-maiden kilpailukyvylle ja kukoistukselle löytyvät kuitenkin unionin sisältä. Vahva Saksa vanhenee käsiin, ja sen väkiluku kääntyy laskuun. Ranskan on äärimmäisen vaikeaa keventää raskasta byrokratiaansa ja muuta yhteiskunnallista pakkopaitaa. Heinäluomakaan ei saanut koko salin kannatusta, vaan ääniä kertyi 153.? KAINUUN SANOMAT sanoo, että puhemies ei ole arvostelun yläpuolella: ?Heinäluoma väitti, että edellisen kerran eduskunnassa olisi tällä tavoin äänestetty puhemiehestä kaudella 1962-66. Ensiksi: ihmisillä on oltava oikeus asua kotiseudullaan, Espoossa tai muualla. Suomi ei ole Neuvostoliitto. Moni miljoonapalkkainen on tehnyt jätti- mäisiä vahinkoja. Hänestä on kulua syntymäkunnalle, mutta tuloa vasta työiässä . Suuripalkkaiselle jää kovankin verotuksen jälkeen enemmän kuin pienipalkkaiselle. Englanti vetäytyy mököttämään omaan rauhaansa saarelleen. Poliitikot eivät yleensä ole yhtä herkkiä loukkaantumaan kuin olemaan loukkaantuvinaan. Puhemiesten vaalista ei ole muita säännöksiä kuin määräys valita heidät umpilipuin
Tämä on kaksinaismoraa- Olli Luukkaisen mukaan kuntauudistuksella on erittäin suuri merkitys kaikkiin koulutuksen tasoihin. Kuva: Veikko Somerpuro lia, OAJ:n puheenjohtaja soimaa. Luukkaisen mukaan kunnat näyttävät tällä hetkellä lopettavan kouluja ikään kuin varmuuden vuoksi olettaen, että kuntarakenneuudistus edellyttää sitä. Hän huomauttaa, että todelliset säästöt koulujen lakkauttamisista ovat usein varsin pieniä, kun otetaan huomioon koulukyydityksistä tulevat kustannukset ja ylläpidettäviksi jäävät tyhjät koulurakennukset. LUUKKAINEN ennustaa, että eniten kuntauudistus myllertäisi lukioverkkoa. Samaan aikaan on huoli siitä, miksi lapset eivät harrasta liikuntaa. Kuntien määrään en ota kantaa, mutta uudistusta pitää viedä eteenpäin, jotta pystymme turvaamaan laadukkaat palvelut koko maassa. Luukkaisen mukaan asian vatvominen vuodesta toiseen vaarantaa kuntien henkilöstön jaksamisen. . Nyt pitää rysäyttää kunnolla johonkin asentoon. Avainasioita ovat koulutuksen saatavuus lähi- ja lähialuepalveluna sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laatu.. Kuntauudistuksen myötä ammattikoulut siirtyisivät uusien suurkuntien omistukseen. . Aikuiset mitään välittämättä pistävät lapset istumaan bussiin tai taksin takapenkille hirmuisia aikoja. Ensin kaksi tai kolme kuntaa menee yhteen, sitten kahden vuo- Suomessa on tällä hetkellä 358 kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämää lukiota. 4 8.2.2013 Koulutus ei kiinnosta kuntauudistajia Uudistus hävittäisi Suomesta vähintään sata lukiota, arvioi OAJ:n Olli Luukkainen ANNUKKA KANTOLA OULU HALLITUS tekee kuntauudistustaan pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden ehdoilla, jyrähtää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. OAJ arvioi, että kuntauudistus myllertäisi eniten juuri lukioverkkoa. Jos rahoitus tapahtuu kunnan kautta, rahat voivat mennä teitten kunnossapitoon, siltarumpuihin tai missä sattuu milloinkin suurin pula olemaan, Luukkainen epäilee. Hänen mukaansa kuntauudistus edistää ammattikorkeakoulujen toimipisteiden karsimista. Kansalais- ja työväenopistojen määrä on nyt jo supistumassa ja tulee edelleen supistumaan. Kun yhteen liitetään useita yhden lukion kuntia, on todennäköistä, että uuteen suurkuntaankin niitä jää yksi tai korkeintaan pari. . Ne koskettavat äänestävää ikäluokkaa. Suurkunnilla on yksi opisto, ja se pitää toimintojaan siellä missä pitää. KRITIIKISTÄÄN huolimatta Luukkainen pitää kuntarakenteen uudistamista välttämättömänä. Kuva: Petra Pöyliö Lapsilla ja nuorilla ei ole äänioikeutta. Siksi koulutus on painettu marginaaliin. den päästä tulee taas uusi liitos. Ei tässä ole mitään tolkkua, hän puuskahtaa. . Veikkaan edelleen vähintään tuollaista supistumista, Luukkainen sanoo. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa häntä huolettaa rahoitus. Kun hallitus aloitti työnsä, veikkasin vähintään sadan lukion vähenevän Suomesta. Hänen mukaansa Suomessa on jo paljon kuntia, jotka eivät enää pysty turvaamaan laadukasta opetusta. . Kun kouluja lakkautetaan, lasten koulumatka pitenee. . Poliitikkojen pitää päättää, mikä se asento on, mutta samalla on arvioitava myös koulutuspalveluita: mikä on se rakenne, jolla mennään eteenpäin ja miten se vaikuttaa milläkin suunnitellulla alueella. Luukkaisen mukaan koulutus- asiat tarvitaan osaksi kuntarakenneuudistuskeskustelua. Siksi koulutus on painettu marginaaliin, Luukkainen näkee. LUUKKAISEN mukaan kuntauudistuksella on erittäin suuri merkitys kaikkiin koulutuksen tasoihin peruskouluista ammattikorkeakouluihin asti. Peruskouluverkko on 22 vuodessa harventunut yli 2 000 koululla, ja Opetushallituksen tuore selvitys ennustaa kehityksen jatkuvan. Sosiaali- ja terveysasiat ovat aikuisten asioita. Mikään ei ole saanut muuttamaan ennustetta. Lapsilla ja nuorilla ei ole äänioikeutta. Koulutusta ovat tähän saakka järjestäneet Suomessa lähinnä kuntien omistamat koulutuskuntayhtymät. Koulutuksen järjestämisestä ei keskustella käytännössä lainkaan. Luukkainen arvioi tilanteen johtuvan muun muassa siitä, että euroissa mitattuna sosiaali- ja terveystoimeen käytetään vielä enemmän rahaa kuin koulutukseen. Samoin käy vapaalle sivistystyölle. . Nykyisessä taloustilanteessa, kun toiminta on lähinnä selviämistaistelua, koulutuspolitiikkaan ei riitä kiinnostusta. Päättäjien mielenkiintoa vähentää myös se, että koulutus on leimallisesti lasten ja nuorten asia.
Kokemuksia siitä ei tosin juuri ole, sillä suurimmat kuntaliitokset ovat vielä aika tuoreita tapauksia, hän toteaa. Honkasalo painottaa, että Opetushallitus sinänsä ei ole toimivaltainen viranomainen kouluverkon tulevaisuutta miettimään. Valtakunnallinen kokonaiskatsaus haluttiin tehdä, koska Opetushallituksen yhtenä tehtävänä on seurata koulutuksen järjestämistä ja siinä tapahtuvia muutoksia. . Lyömme tilastoluvut tiskiin, ja ehkä siitä joku tekee jotain johtopäätöksiä ja toinen toisia. Katsauksen kokoamiseen kannusti sekin, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta käyty poliittinen ja julkinen keskustelu on toistaiseksi keskittynyt pitkälti sosiaali- ja terveyspalveluiden ympärille. . Samankokoisissa kunnissa voi olla keskenään hyvin erilainen määrä oppilaitoksia. Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä -katsauksessa analysoidaan yksityiskohtaisesti Manner-Suomen 304 nykykunnan peruskoulu- ja lukioverkot. Muuttujina tarkastelussa ovat kuntien keskimääräiset oppilasja opiskelijamäärät yhtä koulua tai lukiota kohti sekä peruskoululaisten osuus kunnan asukasmäärästä. Vastaava vertailu tehdään myös Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän helmikuussa 2012 esittämille 66 kuntajakoselvitysalueelle eli niin sanotuille suuralueille. Katsauksen kirjoittajan, erityisasiantuntija Riku Honkasalon mukaan tulokset osoittavat, että kouluverkon tiivistyminen mitä todennäköisimmin jatkuu Suomessa myös lähitulevaisuudessa. Lähes 80 prosenttia perusopetuksen ja noin 70 prosenttia lukiokoulutuksenkin suuralueista arvioidaan oppilaitosverkkonsa osalta tiivistymisherkiksi. Niiden oppilaitosverkkojen arvioidaan edelleen harvenevan ja oppilas- sekä opiskelijamäärien vähenevän nykyisestä. Kehittyviksi arvioidaan vain muutama suuralue, joiden oppilas- ja opiskelijamäärien ennustetaan kasvavan ja oppilaitosverkkojen muutoinkin vahvistuvan. KATSAUKSESSA todetaan, että kuntarakenteen muutokset tulevat heijastumaan monella tavalla koulutuksen järjestämisen edellytyksiin ja oppilaitosverkon ke- hitykseen. Todettiin yhdessä, että asia on loppuun käsitelty, eikä siihen enää palata, hän lisäsi. Kataja oli yhtä niukkasanainen. . 17 suuralueen lukioverkot arvioitiin säilyttäviksi ja 46:n tiivistymisherkiksi. Sampsa Kataja ja Eero Heinäluoma hieroivat sopua eduskunnan kahvilassa keskiviikkona. Kuva: Jari Laukkanen. Sipilä olis samaa mieltä ja pahoitteli asiaa. Oppilaitosverkkojen kehityssuuntia luonnehdittiin joko kehittyväksi (oppilaitosverkosto vahvistuu), säilyttäväksi (oppilaitosverkosto säilyy ennallaan) tai tiivistymisherkäksi (oppilaitosverkosto todennäköisesti tiivistyy). Kehittyviksi arvioitiin vain pääkaupunkiseudun, KeskiUudenmaan, Turun, Tampereen ja Oulun peruskouluverkot. Kymmenen suuralueen peruskouluverkot arvioitiin säilyttäviksi ja peräti 51 suuralueen tiivistymisherkiksi. Vain Helsingin, Mäntsälän ja Tampereen suuralueiden lukioverkkoja luonnehdittiin kehittyviksi. Katajan mukaan Heinäluoma oli itse järjestelemässä puhemies Sauli Niinistön selkäänpuukottamista vuoden 2010 vaalissa. Niinistö sai tuolloin vain 89 ääntä. Heinäluoma harmistui Katajan puheista ja demarien ryhmänjohtaja Jouni Backman vaati anteeksipyyntöä. Kataja noudatti toivomusta omalla tavallaan. Koulutus on merkittävä kunnallinen palvelu, ja toivoisimme näiden asioiden tulevan käsitellyiksi kuntauudistuksen yhteydessä. Miten, siihen ei Honkasalo halua ottaa suoraan kantaa. . Ei ole olemassa oikeaa ja väärää kouluverkkoa ainakaan mei- dän näkökulmastamme. Toki koulutuksen järjestämiseen on suuria vaikutuksia sillä, jos järjestäjänä onkin yhtäkkiä suurempi kunta. Kuva: Paula Åström Koulutus keskittyy suuralueilla ANNUKKA KANTOLA OULU OPETUSHALLITUKSEN tuoreen tilannekatsauksen mukaan kuntien peruskoulu- ja lukioverkoissa on suuria eroja kuntauudistuksen alla. Kataja esitti anteeksipyynnön ja pahoittelun, puhemies sanoi Suomenmaalle. . Katsauksen avulla päättäjät voivat verrata oman kunnan tilannetta naapurikuntiin sekä valtakunnallisiin keskiarvoihin ja lukuihin, Honkasalo toteaa. FAKTA Suuralueiden oppilaitosverkot Opetushallituksen Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä -tilannekatsauksessa vertailtiin Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämien 66 suuralueen peruskoulu- ja lukioverkkoja. Muuttujina tarkastelussa olivat suuralueen keskimääräiset oppilas- ja opiskelijamäärät yhtä koulua tai lukiota kohti sekä peruskoululaisten osuus suuralueen asukasmäärästä. SANASOTA leimahti eduskunnan toisen varapuhemiehen vaalin jälkimainingeissa. Vaalissa keskusta tarjosi Mari Kiviniemeä Anssi Joutsenlahden (ps.) vaihtoehdoksi. Keskustelimme asiat halki ja totesimme, että siihen ei enää palata, hän kuvasi. Kuntarakenteen muutokset tulevat heijastumaan monella tavalla koulutuksen järjestämisen edellytyksiin ja oppilaitosverkon kehitykseen. 5 8.2.2013 Heinäluoma ja Kataja lopettivat puhemiessodan PENTTI MANNINEN HELSINKI PÄÄHALLITUSPUOLUEET kokoomus ja sosialidemokraatit ovat tyynnytelleet eduskunnan puhemiesvaaleista noussutta keskinäistä sanasotaa. Puolueet rauhoittivat aallokkoa puhemies Eero Heinäluoman (sd.) ja kansanedustaja Sampsa Katajan (kok.) tapaamisella eduskunnan kahvilassa. . Puolue perusteli esitystään muun muassa naisen saamisella puhemiehistöön. Hallitusrintama tuki Joutsenlahtea ja tämä jatkaa varapuhemiehenä. Puhemies Heinäluoma toivoi kiitossanoissaan, että eduskuntaryhmät voisivat etukäteen sopia puhemiesvalintojen menettelytavoista. KESKUSTASSA ja vähän muuallakin Heinäluoman sanat tulkittiin moitteiksi. Kataja totesi Ylen haastattelussa, että Heinäluoma jeesustelee. Suomenmaan valokuvaaja Jari Laukkanen kuvasi tapaamisen. Kataja muutti jeesustelun hurskasteluksi ja selkäänpuukottamisen selän takana toimimiseksi. KESKIVIIKKOILLAN Ylen a-studiossa myös keskustajohtaja Juha Sipilä ja perussuomalaisten johtaja Timo Soini paiskasivat kättä sen merkiksi, että pulinat pois menneestä varapuhemieskilvasta. Sipilän mukaan tarvittiin aito äänestys, kun kitinää oli kuulunut eduskunnan sisältä ja ulkopuoleltakin siitä, että puhemiehistössä ei ole naista. Soini harmitteli, että Joutsenlahti joutui tarpeettomasti huonoon valoon. Hän muutti radio Novan haastattelussa jeesustelun hurskasteluksi ja selkäänpuukottamisen selän takana toimimiseksi. Kun kokoomuksen ryhmänjohtaja Petteri Orpo ryhtyi rauhoittelemaan tilannetta, Heinäluoma ja Kataja tapasivat, kättelivät ja istuivat hetken nokakkain eduskunnan kahvilassa keskiviikkona
Suomalaiset ovat kautta aikojen selvinneet tekemällä rohkeita ratkaisuja. Nyt meillä on mahdollisuus ideoida uusia toimintatapoja ja. Laskekaapa, mikä merkitys on sillä, jos kaikki keskustan jäsenet pudottaisivat painoaan kaksi kiloa, kuntokuurin itse aloittanut Laaninen sanoo. Laanisen esittämän operaation jälkeen keskustalaiset painaisivat yhteensä 320 000 kiloa vähemmän kuin nyt. . Haluammeko säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan? . Tämä maa on täynnä isoja ja pieniä selviytymistarinoita. . Nyt on lupa toimia. Etkö ole ikinä kuullut kakkarasta? Keskustan kehittämää Suomen selviytymissuunnitemaa on ?parannellut. Vain taivas on rajana mielikuvituksen käytössä, Laaninen kannustaa ideoimaan. SELVIYTYMISSUUNNITELMA liittyy luontevasti keskustan muihin kehittämishankkeisiin. . Päätöksiä perustellaan sanomalla, että näin on tehtävä, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Täytyy tunnustaa, että meilläkin on joskus ollut taipumusta tällaiseen puhetapaan hallituksessa ollessamme. Nyt sanotaan, että suomalaisten hyvinvointi pelastuu vain vyötä kiristämällä . Keskusta haluaa saada kaiken tämän kokemuspääoman rakentamaan yhteistä hyvää, Laaninen tiivistää. KAKKARAAN voi vaikuttaa sekä keskustan verkossa että tosielämässä. Ratkaisuehdotuksia on tullut jo 200. Niissä on puututtu omaan ja lähimmäisten jaksamiseen, köyhyyteen, syrjäytymiseen ja toimeentuloon, mutta myös uuteen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. . Kaikki viisaus ei asu puolueissa ja poliitikoissa. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Lisää puhetta kakkarasta Keskustan selviytymissuunnitelmaan tullut jo 200 lisäystä PIRJO KONTIO HELSINKI INNOSTUITKO kakkarasta. jo 200 verkkokeskustelijaa. Lisää esityksiä toivotaan. Keskusta julkisti viime viikonloppuna omat päälinjansa Suomen selviytymissuunnitelmaan. Puheenjohtaja Juha Sipilän kakkaramallissa ovat mukana julkinen talous, talouskasvu, huolenpito ja vastuunotto. Suomi on yhden totuuden maa. 6 8.2.2013 Juha Sipilä esittelee kakkaraa Anne Kalmarille. leikkaamalla julkisia palveluja korottamalla veroja. Keskusta uskoo toisin, Laaninen korostaa. . Vai menikö koko juttu yli hilseen. Kyllä, kyllä, kyllä ja kyllä. . Käytämme esityksiä poliittisten tavoitteidemme valmistelussa, Laaninen lupaa. Nettikommentoinnin lisäksi keskusta järjestää myös joka puolella Suomea Tästäkin selvitään! -tapahtumia. VASTUUNOTTO on tärkeä osa keskustan mallia. Ottiko siinä joku kohta päähän. Ihmisen pitää ottaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Laaninen muistuttaa, että rohkeat ratkaisut vaikkapa oman terveyden edistämiseksi helpottavat Timo Laaninen toivoo rohkeita esityksiä Suomen selviytymissuunnitelmaan. Ja kaiken keskellä ihminen. MIKÄÄN LOPULLINEN totuus asi- oista keskustan malli ei suinkaan ole. Pidämmekö kiinni palvelulupauksistamme? . Kuva: Jari Laukkanen yhteiskunnan menopaineita. . Puolue haastaa nyt kaikki pohtimaan, mihin asioihin Suomessa pitäisi nyt tarttua. Keskustan mielestä nyt pitää kysyä: . Haluammeko edelleen pitää huolen niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan? PUOLUESIHTEERI Timo Laaninen vastaa kaikkiin kysymyksiin:
Nyt hänen mielestään rakennetaan Saksan johtamaa liittovaltiota. Hän toivoo, että Suomen eduskunta ei kuihdu EU:n asiamiespostiksi. TIEDOTUSTILAISUUDESSA Tennilä arvosteli jyrkästi vasemmiston menoa mukaan uusliberalistiseen politiikkaan, jota Jyrki Katainen ja uusi oikeistopäällikkö Jan Vapaavuori johtavat. Hän on pistänyt ne runoksi. Tässä näyte eduskunnasta luopuneen edustajan viimeiseltä kyselytunnilta: Tavallisesti kovasanainen ed. Hänen mukaansa vasemmistoa viedään nyt kuin litran mittaa. Tennilän mielestä köyhyys on kasvussa ja Suomi uhkaa revetä pääkaupunkihenkisen hallituksen nuoteilla. Ex-kansanedustaja lasketteli vasemmiston menneen niin oikealle, että kenttäväkeä hirvittää. En sulje ovea, hän vastaa Suomenmaalle kysymykseen ehdokkuudesta. Tennilä ja entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen esittävät huhtikuussa omat teesinsä, miten vasemmistoliiton kannatus kohenisi ?säädylliselle tasolle? . Nyt on alistuttu. . Ota vastuu itsestäsi, perheestäsi, työstäsi ja opiskelustasi unohtamatta ympäristöä ja yrittäjyyttä, Laaninen kannustaa jokaista vastuunottoon. LAPIN vasemmiston äänitorvi, ex-kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä valmistelee lähtöä ehdolle EU-parlamentin vaaleihin ensi vuonna. . Vistbackakin pehmenee viimeisessä eduskuntaesiintymisessään toivottelemaan hallitsijoille tiernapoikien tavoin kaikkea, kaikkea hyvää. Minä en pehmene vaan jatkan jurnutustani kansan kahtiajakamisesta Mätkähtää kolmen tonnin estejuoksussa viimeisellä vesiesteellä mahalleen vesihautaan olisi minusta nolo juttu Pentti Manninen. Jokaisella osa-alueella on edettävä määrätietoisesti, pienen parantamisen askelilla. . Suurena virheenä hän pitää euroon liittymistä. Surkeimpana päätöksenä hän pitää sitä, että valtio ei mennyt tukemaan Turun telakkaa. Vasemmistoa viedään nyt kuin litran mittaa. PUOLUEENSA puheenjohtajalle Paavo Arhinmäelle, Tennilän entiselle avustajalle, lähti terveisiä, että kannatus pitää hankkia tulisuudella, tahdolla ja yrityksellä. . Haastamme sinut nimeämään yhden tärkeän asian tai ongelman Suomessa ja esittämään siihen ratkaisun. Nyt hän työskentelee toimittajana. Tennilä vastusti aikanaan jyrkästi Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Parasta jälkeä syntyy, kun ratkaisut haetaan yhdessä, Laaninen tietää. Keskusta haluaa kannustaa kaikkia positiivisen jatkuvan parantamisen kierteeseen. Muutoksen tekeminen on paitsi haastavaa myös hauskaa. Koko esitykseen pääset tutustumaan netissä www.keskusta.fi. Voit myös jakaa esityksen esimerkiksi Facebookissa ja kutsua näin kaverisi mukaan keskusteluun. . Sitä samaa asennetta ja käytännöllistä otetta, jolla suomalaiset ovat aina pärjänneet. . Työ ja talous ovat tärkeitä, mutta ensin tulevat aina ihmiset, Juha Sipilä on korostanut. Vuodessa tai parissa työpaikkatavoite ei toteudu: tähän tarvitaan 7?8 vuotta. OSAKSI selviytymissuunnitelmaa keskusta esittää huolenpitotalkoita. Huolenpitotalkoilla tartuttaisiin omaishoitoon, osatyökykyisten työllistymiseen kykyjensä mukaan ja 90-luvun laman uhrien armahtamiseen. Huolenpitoa on myös perheiden tukeminen muun muassa kunnallisen kotiavun voimin. . Suomi tarvitsee kaikki mukaan. Rahaston avulla vauhditetaan työpaikkojen syntyä uusiin ja jo olemassa oleviin kasvuyrityksiin. . Hän ei neuvo puoluettaan loikkaamaan ulos hallituksesta, vaan ottamaan tiukkoja kantoja. apollon tietäjät Tennilä ei nolostele VASEMMISTOLIITON Lapin profeetta Esko-Juhani Tennilä ui vastavirtaan myös muistelmiensa muodolla. Tennilä istui eduskunnassa 1975?2011. Teesien naulaus on ajoitettu tapahtumaan hallituksen kehysriihen jälkeen. WSOY julkisti keskiviikkona Tennilän runomuotoisen muistelmakirjan ?Toppari Arkadian mäellä? . Muutos ei tapahdu hetkessä, siihen menee aikaa. Esko-Juhani Tennilä ja Paavo Arhinmäki keskustelussa edellisen vaalikauden aikana. Kuva: Jari Laukkanen T utustu kakkaran o periaatteeseen ja kerr omat esityksesi Suomen aksi. selviytymissuunnitelm Tennilä lähdössä EU-vaaleihin PENTTI MANNINEN HELSINKI JULKINEN TALOUS VASTUUNOTTO HUOLENPITO TALOUSKASVU kokeilla niitä heti tosielämässä, puoluesihteeri sanoo. Kakkaraa käsitellään suosiotaan koko ajan kasvattavissa virtuaalitupailloissa. Keskusta kutsuu myös kansalaisjärjestöt mukaan selviytymissuunnitelman tekemiseen. KESKUSTAN mielestä kipeätkin to- siasiat on tunnustettava: pitää uskaltaa puhua työurien jatkamisesta. Talouskasvun vauhdittamiseksi keskusta on esittänyt uudentyyppistä rahastoa. Sillä on merkittävä rooli 200 000 uuden työpaikan luomisessa. Aina kun on tarvittu leikkaajia, vasemmisto on otettu mukaan hallitukseen. Tennilä haluaa nyt nähdä, miten vasemmisto suhtautuu hallituksessa mahdollisiin leikkauksiin ja eläkeiän nostoon. Täydennä, ehdota, pistä vielä paremmaksi. Ratkaisuesitykset hyödynnämme Suomen selviytymissuunnitelman teossa, puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo. Puheenjohtaja Juha Sipilä esitteli selviytymissuunnitelmaa viikonloppuna keskustan politiikkapäivillä. 7 8.2.2013 Onko sinulla rohkeita ratkaisuja? SUOMI tarvitsee nyt rohkeutta ja ratkaisuja
Kuva: Paula Åström Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat tukea vientikuljetuksiin Lakkautettavan kuljetustuen tilalle esitetään logistiikkatukea ANNUKKA KANTOLA OULU ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN neuvottelukunnat esittävät nykyisen kuljetustuen korvaamista uudella logistiikkatuella. Logistiikkatuen korvausprosentteja vielä räätälöidään. Tärkein vertailukohta on Ruotsi, joka maksaa kuljetustukea huomattavasti Suomea avokätisemmin. . Niiden kustannuksista maksettava korvaus olisi suurempi kuin kotimaan kuljetusten. Nykyinen kuljetustuki MannerSuomessa voi olla 2,8?11,6 prosenttia kuljetusmaksusta. Logistiikkatuella tällaista riskiä ei ole, vaan se annetaan aina jo tehdyille kaupoille, kuten nykyinen kuljetustuki, Lohi perustelee.. Ministeri kehotti alueiden yrittäjiä miettimään, mikä olisi korvaava malli. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvot- telukuntien hahmottelema logistiikkatuki suunnattaisiin etupäässä vientikuljetuksiin. Kyllä me tosissamme olemme, Yliniemi vakuuttaa. Lohi: Rahoitus löytyy kyllä ROVANIEMELÄINEN kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) lupaa tehdä kaikkensa, jotta uusi malli kuljetusten tukemiseen hyväksytään. Avaimet logistiikkatuen toteuttamiseen ovat kuitenkin hallituksella ja hallituspuolueiden edustajilla. . Lisäksi sillä kompensoitaisiin kuljetuskustannusten nousua. Kysymys on pelkästään poliittisesta tahdosta, hän sanoo. Lohen mukaan tukisumman nostaminen nykyisestä vajaasta kuudesta miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon takaisi sen, että Suomi pääsisi edes jollain tavalla mukaan kilpailuun naapurimaa Ruotsin kanssa. Hän huomauttaa, että moni yritystuki sisältää riskin, ettei hanke tuesta huolimatta kannata. . Olemme tekemässä esitystä sen puitteissa, mikä on EU:nkin hyväksymä harvaan asuttu pitkien etäisyyksien alue, Yliniemi pe- rustelee. Logistiikkatukea annettaisiin ainoastaan jalostettujen tuotteiden kuljetukseen, kuten tähänkin asti. Nykyinen runsaan viiden miljoonan euron tuki on osoittanut riittämättömäksi, sillä esimerkiksi viime vuonna rahat loppuivat jo syksyllä. Tukiluonnosta esiteltiin keskiviikkona eduskunnassa. Valmis pa- Pyrimme olemaan kilpailukykyisiä Ruotsin kanssa. peri esitellään työ- ja elinkeinoministeriössä helmikuun lopussa. NYKYMUOTOISTA kuljetustukea on maksettu Suomessa vuodesta 1973. 8 8.2.2013 Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien mukaan logistiikkatuki edistäisi harvaan asutuilla alueilla valmistettujen tuotteiden kilpailukykyä. Osallistujat näkivät, että vientikysymys on elintärkeä ja se tarvitsee tukea, hän kertoo. Yliniemi hioo parhaillaan esityksen yksityiskohtia. Tuki suunnattaisiin aiempaa selkeämmin vientikuljetuksiin. Neuvottelukunnat ehdottavat, että tukeen varataan vuoden 2014 budjetissa 20 miljoonaa euroa. Tukea ovat hyödyntäneet erityisesti saha- ja betoniteollisuus. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus pudotti ensi töikseen kuljetustuen tasoa kymmenestä viiteen miljoonaan euroon. Syksyllä työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ilmoitti, että tuki tullaan nykymuodossaan lopettamaan. Järjestelmällä tuetaan harvaan asuttujen alueiden yritysten toimintaa vähentämällä kuljetusmatkoista aiheutuvia kustannuksia. Pyrimme olemaan kilpailukykyisiä Ruotsin kanssa, Yliniemi linjaa. ESITYSLUONNOKSEN mukaan lo- gistiikkatukea voisivat hakea Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa toimivat yritykset. Kuljetustukeen verrattuna pois jäisi Keski-Suomesta Saarijärven ja Viitasaaren seutu. . Rahoitus kyllä löytyy. Läsnä oli muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen työryhmää johtanut kansanedustaja Jouni Backman (sd.). Esitystä valmisteleva PohjoisPohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi kertoo, että luonnos otettiin tapaamisessa vastaan tavattoman hyvin. . Uutta olisi se, että sitä ei rajattaisi pelkästään pienille ja keskisuurille yrityksille, vaan myös suuret yritykset voisivat hakea tukea. Tukea ei edelleenkään myönnettäisi omalla kalustolla tehtyihin kuljetuksiin tai yrityksille, joilla on oma satama. Kuljetustukea on saanut vuosittain Suomessa noin 350 yritystä. Yliniemi arvioi, että määrä voisi nousta noin sadalla. Hän pitää realistisena tavoitteena, että hallitukselta heltiää itä- ja pohjoissuomalaisten yritysten tukemiseen 20 miljoonaa euroa aiemman viiden miljoonan sijaan.
9 8.2.2013 lyhyesti Anu Vehviläinen Eevassa: Surulla ei ole oikeita aikoja Ilkka Kanerva ja muut kokoomuslaiset haluaisivat Suomen Naton jäseneksi. Keskiviikkona Natoonkin rönsyillyttä keskustelua jatkettiin vielä torstai-iltana. Opposition mielestä puolustuksen uskottavuus on vaarassa, kun kuuden puolueen hallitus ei pysty sopimaan vuoden 2015 jälkeisistä puolustusrahoista. Puolustusvoimat laskee, että ensi vaalikaudella tarvitaan määrärahoihin ainakin 150 miljoonan euron tasokorotus. VASEMMISTOLIITON Annika Lapintien mukaan vasemmiston on mahdoton tässä vaiheessa hyväksyä puolustusrahojen lisäystä. Ei surulla ole oikeita aikoja. Seurustelu johti pian kihlaukseen. Mies ampui itsensä poliisien pikkujoulussa marraskuussa 2011. . Kaiken lähtökohtana on, että Tatulla on turvallinen oloja hänen elämänsä säilyy puitteiltaan niin samanlaisena kuin mahdollista. Savola vaatii reserviläisille vastuuta Mikko Savola pitää puolustusvoimien voimavarojen leikkausta vakavana virheenä. Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAN kansanedustaja Mikko Savola vaatii, että reserviläisille on annettava lisää vastuuta. . Jokaisen on saatava toimia omalla tavalla. Mutta jos valtiojohto niin arvioi ja Suomen kansa äänestyksessään tähän tulee, silloin sinne mennään, Kääriäinen kuvasi. . Tällä vä- ellä on vankkaa maanpuolustustahtoa hyödyntää näitä taitoja isänmaan parhaaksi. Savolan mukaan oli vakava virhe leikata puolustusvoimilta vaalikauden aluksi lähes kaksi kertaa muita hallinnonaloja enemmän. Puolueen eduskuntaryhmä päätti välikysymyksestä torstaina. Vuoden ensimmäisessä välikysymyksessä käsitellään muiden muassa STX-telakan tilannetta. Hän lisäsi kuitenkin edustavansa pääministerinä hallituksen yhteistä linjaa. Keskustan Seppo Kääriäinen pani palikoita paikoilleen muistuttamalla, että Nato-jäsenyys ei korvaisi Suomen omaa uskottavaa puolustusta. Eikö tätä voisi kokeilla myös meillä? Savolan mukaan reserviläisten asiantuntemus kannattaisi ottaa käyttöön. . Tuolloin aiheena oli ennen muuta STX-telakan menettämä loistoristeilijätilaus.. Reserviläisissä on paljon tietoa ja taitoa eri saroilta. Se ei myöskään vähentäisi rahoituspainetta. Viimeisimmän mittauksen mukaan vain 40 prosenttia uskoi, että Suomi pystyisi puolustamaan omaa aluettaan sodassa ilman muiden maiden apua. Savola vaatii myös kertausharjoituksien määrän lisäämistä. Timo Soini jättää STX-välikysymyksen HALLITUS saa vastattavakseen jälleen Timo Soinin johtamien perussuomalaisten välikysymyksen. Tällä kertaa aiheena on hallituksen talous- ja elinkeinopolitiikka. Hän arveli, että sillä tiellä Suomi joutuisi sitoutumaan Yhdysvaltain sotatoimiin, kun se sitä pyytäisi. Ben Zyskowicz luokitteli Lapintien menneisyyden vangiksi. Konkariedustajan mielestä Nato on demokraattisten maiden merkittävä rauhanjärjestö, ja siihen kuuluminen vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja asemaa. Tuomo Puumala (kesk.) tulkitsi, että juuri nyt Nato ei ole kokoomukselle mikään salarakas. Jos olisin ollut vielä ministeri, olisin todennäköisesti joutunut luopumaan tehtävästäni. Omasta äidistä on ollut valtavasti apua, Vehviläinen kiittää. . Teen sen mukaan, mikä minusta tuntuu oikealta, Vehviläinen sanoo. Miehen itsemurha oli Anu Vehviläiselle täydellinen shokki. Murheellinen siitä, etten ymmärtänyt, että Timolla oli ollut niin paha olla, kansanedustaja Anu Vehviläinen kuvaa helmikuun Eevassa elämäänsä miehensä kuoleman jälkeen. Joensuulainen kansanedustaja ja Keskusrikospoliisin komisario tapasivat mielenilmauksessa 1996, kun Pohjois-Karjalassa vastustettiin läänien lakkauttamista. Timossa oli tuntemattomia, synkkiä virtoja, joista en tiennyt. Useissa maissa reserviläiset harjoittelevat todellisen kriisitilanteen mukaisesti huomattavasti vapaammin itsenäisesti, puolustusvoimien kalustolla, omilla kouluttajilla ja sen tuoman vastuun tuomalla luottamuksella. Usein olen halunnut olla iltaisin omien ajatusteni kanssa yksin. Miehen kuoleman jälkeen kansanedustajan perheen arki piti järjestää nopeasti uusiksi. Näin siitäkin huolimatta, että hallitusohjelman mukaan tällä vaalikaudella Nato-jäsenyyttä ei haeta, ei edes valmistella hakemista. Ilkka Kanerva avasi pelin. Keskustan Eero Reijonen lohkaisi, että päähallituspuolue kokoomus on kyennyt vasemmiston edessä vain nyökyttelemään. Kokoomuksen näkyvät edustajat koukkasivatkin välillä hakemaan turvaa Natosta. Toista ihmistä ei voi näköjään koskaan täysin tuntea, vaikka luuleekin tuntevansa. . KAIKKEIN eniten olen ollut murheellinen. Hän ilmoitti ?tämä kerran. Vaalien lähellä tapailu on vähän salaisempaa. PIIKKI pisti pääministeri-kokoomusjohtaja Jyrki Kataiseen. Kansanedustajana olen pystynyt suojelemaan itseäni ja säätelemään voimavarojani. Suuret säästöt ovat rapauttaneet kansalaisten uskoa puolustusvoimien suorituskykyyn. . . Se on tuonut ensimmäisen kerran toiseksi suurimman puolueen paikan (2007) ja sitten suurimman puolueen paikan (2011). Elvistely usutti Timo Soinin (ps.) välihuutoon, että kohta kannatus menee katosta läpi. KATAISEN mukaan kokoomuksen Nato-kannasta voidaan keskustella milloin hyvänsä. Nato suosittaa, että jäsenmaat käyttäisivät puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaisi puolustusrahojen nostamista runsaasta kahdesta miljardista neljään. . Välikysymys jätetään eduskunnan keskuskansliaan tänään perjantaina. Välikysymyksestä kerrottiin alustavasti jo tammikuussa. Hän arvioi, että Nato-jäsenyys mahdollistaisi Suomen tehokkaamman toiminnan YK:n tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Samalla se vahvistaisi omaa puolustuskykyämme ja avaisi informaatiokanavan Naton ja Venäjän suhteisiin. HALLITUSKUMPPANIN Lapintie vastasi oitis, että Nato-jäsenyys olisi suorastaan vaarallista. kommentoivansa asiaa hallituksen riveistä puolueen puheenjohtajana. Vuodesta 2004 kokoomusta johtanut Katainen painotti, että kokoomuksen Nato-jäsenyydelle myönteinen kanta on ollut vuodesta 2006 lähtien kaikissa puolueen vaaliohjelmissa. . Kuva: Jari Laukkanen Kokoomus koukkasi Natoon PENTTI MANNINEN HELSINKI KESKUSTA ja perussuomalaiset antoivat hallitukselle sapiskaa, kun eduskunta pääsi punnitsemaan turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa
Tuon ajankohdan jälkeen unioni on kuitenkin olennaisella tavalla muuttunut ja se muuttuu edelleen. Väyrynen muistuttaa, ettei meillä järjestetty kansanäänestystä euroalueeseen liittymisestä. . Muissa Pohjoismaissa kansa sai äänestää ja hylkäsi jäsenyyden. Vain siten se on legitiimi toimija. apollon tietäjät Simo Häyhän henki elää MAAILMANKUULU tarkka-ampuja Simo Häyhä siirsi kolmen kuukauden Talvisodassa satoja Puna-armeijan sotilaita autuaammille valloitusmaille. Venäläiset ristivät näkymättömissä pysyneen Häyhän Valkoiseksi kuolemaksi. Häyhän henki elää nykyeduskunnassa. Erityisesti tilanteessa, jossa äärioikeistolainen ryhmä on syyllistynyt vakavaan väkivaltaan samaan aikaan? Professori Jukka Kekkonen Helsingin Sanomissa Jos virkamiehet eivät olisi esittäneet Minna Sirnöä, ja olisin halunnut Sirnön, olisin voinut valita hänet joka tapauksessa. Ministeri Paavo Arhinmäki (vas.) Taiteen edistämiskeskuksen johtajan valinnasta Ilta-Sanomissa Talouspolitiika, jos mikä, on ideologista eikä vain asioiden hoitoa. Haluan, että unioni on olemassa kansalaisiaan varten. europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kysyy. . Jos jokin luottamusta ja yhteis- henkeä unionin sisällä syö, niin maksupalautukset. Liittyminen hoidettiin tiedonannolla, konkariedustaja paheksuu. . Eräät EU:n nettomaksajamaat, mukaan lukien Britannia ja Ruotsi, niitä jo saavat. Jäätteenmäen mielestä maksupalautukset on lakkautettava kokonaan. . Timo Soini tukee tätä tulkintaa esittämällä, että Suomenkin tulisi avata neuvottelut oman jäsenyytensä ehdoista. Euroalueelle kaavaillaan yhtenäisvaluutan pelastamiseksi syvälle käyviä muutoksia, jotka veisivät sitä ja sen mukana koko unionia kohti ylikansallista liittovaltiota, Väyrynen muistuttaa. SAMAAN aikaan Britanniassa, Suomessa ja monissa muissakin maissa on kyllästytty siihen, että kansallista päätösvaltaa siirtyy yhä enemmän ylikansalliselle tasolle. Kansanäänestyksen järjestämiseen on siis vahvat perusteet, Väyrynen summaa. VÄYRYSEN mielestä sekä hallitus että Timo Soini näyttävät välttelevän keskustelua itse asiasta eli Euroopan unionin uudistamisesta. Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat tulkinneet Britannian pääministerin vaatineen omalle maalleen uusia erivapauksia. . Millaisessa unionissa isänmaamme haluaa olla mukana? Jäätteenmäki odottaa hallitukselta enemmän kuin ilmoitusta, että Suomen paikka on Euroopassa, ja että hallitus ei kannata kansanäänestystä EU-jäsenyydestä. . Niin olisi Suomenkin kansanäänestyksessä käynyt, Väyrynen arvioi. EDUSKUNNASSA liittymistä ei edes käsitelty lakiehdotuksen pohjalta, jonka hyväksymiseen olisi tarvittu määräenemmistö. Tämä oli perustuslakimme vastainen menettely, vaikka perustuslakivaliokunnan enemmistö sen tuolloin siunasikin. . Mitä Suomi haluaa EU:lta. Pääministeri David Cameron vaatiikin uutta perussopimusta koko unionin uudistamiseksi. . Haluan kehittää EU:n hallintoa demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Siinä päätetään samalla niin työpaikoista kuin hyvinvointipalveluista. Kansanedustaja Sirpa Paatero (sd.) Twitterissä Vuokko ja Paavo Väyrynen ovat lomailleet Egyptin Hurghadassa. Suomen ja Kataisen pitää vaatia maksupalautuksista luopumista. Jäätteenmäki haluaa unionille toimivat sisämarkkinat, mutta myös Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. . Hallituksella pitää olla visio Eu- roopasta ja se on esitettävä nyt. EU-johtajat keskustelevat torstain ja perjantain Brysselissä EU:n monivuotisesta budjetista. Pääministeri Katainen ilmoitti, että myös Suomi saattaa viimeisenä keinona vaatia maksupalautuksia, mikäli se ei saa neuvotteluissa tahtoaan läpi. Väyryset käyttivät nyt keskustan presidenttiehdokkaalleen antaman lahjakortin. Eli kysynyt: voisiko joku kertoa, mikä on Euroopan äärioikeiston ja äärivasemmiston ero nykyään. 10 8.2.2013 Jäätteenmäki odottaa hallitukselta Eurooppa-visiota VAIKKA Euroopassa keskustellaan maanosan ja unionin tulevaisuudesta, Jyrki Kataisen hallitus on kummallisen hiljaa. Kuva: Jari Laukkanen Väyrynen: Vahvat perusteet kansanäänestykselle JOS EU:n uusi perussopimus vie euroaluetta ja unionia nykyistä ylikansallisempaan suuntaan, siitä on Suomessakin järjestettävä kansanäänestys, Paavo Väyrynen kirjoittaa blogissaan. . Perussuomalaisten valtiopäivämies Tom Packalén ehdotti puolustusselonteon käsittelyssä, että köyhän Suomen tulisi panostaa köyhän pelotteisiin, esimerkiksi sissisotaan. Siinä kansanedustajan mielestä kova sana olisi tarkkaampuja, maailman kustannustehokkain asejärjestelmä. Packalénin mukaan vaikkapa 2 000 miehen koulutettu tarkka-ampujasakki olisi äärimmäisen suuri pelote mille tahansa suurvalta-armeijalle. Siinäpä konkretiaa seuraaviin hallitusneuvotteluihin, joissa nopeimmat puhuvat jo Hornetien uusimisesta. Pentti Manninen lainat Ajatusleikkinä voi esittää, mitä olisi seurannut, jos esimerkiksi Saksan, Ranskan, Britannian, Ruotsin tai Norjan vastaavassa asemassa oleva merkittävä poliittinen toimija olisi julkisesti esittänyt saman kysymyksen kuin ulkoministeri Stubb. Aiheuttaisiko tällaisen kysymyksen ilmoille heitäminen kysymyksen, onko ministeri tehtäviensä tasalla. Tarvitaan hallitusten välinen konferenssi, jossa jäsenvaltiot päättävät yhdessä unionin tulevaisuudesta.. On sanottu, ettei Suomessa tarvita kansanäänestystä, kun meillä vuonna 1994 oli jo sellainen
Perintömetsät jäävät pitkien välimatkojen vuoksi usein huonolle hoidolle. HIRVASKOSKI on asunut koko ikänsä pääkaupunkiseudulla, jos ulkomaanvuosia ei lasketa. Keskustaan hän liittyi syksyllä 2010. Hän muistutti maaseudun koulukuljetusten maksavan maltaita. Vantaalaisen juristin Johannes Hirvaskosken, 46, mielestä ne ovat vain rikka rokassa. Hänen mukaansa huomio pitää yksityiskohtien sijaan kiinnittää siihen, miten saadaan yhteiskunta, joka kestää myös tuleville sukupolville. . Siinä on biotalouden ydin. Hän mainitsee, että suuri osa metsänomistajista on kaupunkilaisia. Valtionosuuksilla tuetaan ihmisiä, ei alueita. . Monet vantaalaiset ikätoverini ihmettelevät, miksi muovikrääsän kantamista kotiin tulisi jatkaa. Hirvaskoski harmittelee, että näitä aatteita ei yhdistetä keskustaan. Ei siitä ole näyttöä. Kestävän kasvun lähteitä ovat pellot, metsät ja järvet. Hänen mielestään metropolialueella asuvien pitää olla tyyty- Ainoa tapa saada maamme uusiutuvat luonnonvarat eli metsät, pellot ja järvet käyttöön on, että asumme tätä maata. Johannes Hirvaskosken mielestä keskusta voi nostaa kannatustaan pääkaupunkiseudulla puhumalla paikallisuuden, yhteisöllisyyden, lähiruoan ja hitaan elämän puolesta. Ainoa tapa saada maamme uusiutuvat luonnonvarat eli metsät, pellot ja järvet käyttöön on, että asumme tätä maata. Se on ainoa vaihtoehto nykymenolle. Puolueen pitää tehdä enemmän tavoittaakseen uusia äänestäjiä. . Sehän on täysin mielikuvituksen varassa. 11 8.2.2013 Maakunnat tarvitsevat asukkaansa itse Vantaalainen juristi ponnahti valtuustoon vastustamalla kaupungin kasvua SAMULI NISSILÄ HELSINKI JANNE JÄRVENOJA ihmetteli perjantaina 1.2. Kuntavaaleissa miehelle irtosi paikka Vantaan valtuustoon. Nyt Hirvaskoski tekee kolmepäiväistä työviikkoa, jotta aikaa jää politiikalle. KIRJOITUKSESSAAN Järvenoja kritisoi, että köyhiä kuntia tuetaan valtionosuuksin. Hirvaskoski muistuttaa, että hallinto vie kunnan rahoista vain muutaman prosentin. Jos juupajokelainen työtön tarvitsee toimeentulotukea, tarve ei vähene, vaikka kunta lopetetaan. Politiikan tavoitteena pitää olla hyvä elämä, ei pelkkä vauraus.. Tällöin rahat voidaan investointien sijaan käyt- tää kaupunkilaisten palveluihin. . Kasvu koituu vantaalaisten veronmaksajien tappioksi. Hirvaskoski uskoo, että ajatusta korostamalla keskustan kannatus pääkaupunkiseudulla saadaan nousuun. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA on Hir- vaskosken mukaan vahvoja aatevirtauksia, jotka kyseenalaistavat kasvutalouden ja sen luoman materialistisen oravanpyörän. Paikallisuus ja yhteisöllisyys ovat vahvassa nousussa. Jos pääkaupunkiseudun kasvu vain jatkuu, maksaa espoolainen juristi massiivisesta keskittymisestä johtuvat infrahankkeetkin, kuten kehäradan. Hirvaskoski tähdentää, että monet suurinvestoinnit voidaan jättää tekemättä, jos maa kehittyy tasapainoisemmin. Etelään muutettuaan hän tarvitsee lisäksi asumistukea. Hirvaskosken mukaan tulontasausta ei ole mielekästä tarkastella alueellisesti. . Pääsin Vantaan valtuustoon, koska sanoin koko ajan, että tätä kaupunkia ei saa rakentaa yhtään lisää. On aika palata radikaaliin keskusta-aatteeseen. Jos tulontasausta ei olisi kuntien kesken, tarvittaisiin tulonsiirtoja yksilöiden kesken. Kuva: Jari Laukkanen väisiä, että kaikki eivät halua pakkautua etelään. . Hyvätuloinen maksaa veronsa joko oman kuntansa tai muiden kuntien vähempivoimaisten hyväksi. HIRVASKOSKI ihmettelee, mihin perustuu väite siitä, että metropolit luovat talouskasvua. . Hidas elämä, degrowth, luomu, lähiruoka ja leppoistaminen pyörivät ihmisten huulilla. . Suomenmaan yleisönosastossa, mitä keskustalla on tarjota espoolaiselle juristille. Järvenoja pohti, onko koko Suomea varaa pitää asuttuna
Yhteisvaluutan ja talouden globaalin rakennemuutoksen oloissa ei ole apua devalvaatiosta eikä inflaatiokierteestä. Suomessa puhuttiin vielä vuonna 2007 valtiontalouden liikkumavarasta. Monissa Euroopan maissa se on suurin uhka julkisille palveluille ja myös talouskasvun pysyvä este. Velka on globaalin talouskriisin syy, ei sen lääke. Tulojen kasvusta 40 prosenttia käytetään alijäämän paikkaamiseen. Siinä kaksi tasapainottamiskeinoa, hyvä menokuri ja talouskasvu, voivat yhdistyä tehokkaasti ja siten, ettei tarvita äkkinäisiä ja suuria talouskasvua lamauttavia tai ihmisten perusturvaan meneviä leikkauksia. Selkeä näkymä ja sitoutuminen valtiontalouden tasapainottumiseen edistää talouskasvua ja luo luottamusta Suomen talouteen. MENOSÄÄNNÖSSÄ pysyminen edellyttää julkisen talouden tuottavuuden parantamista yhdellä prosentilla vuosittain. vuosi valtuutettuna. Valtionvelkaa tulee yhdeksän miljardia lisää. VELALLA ei pidä leikitellä. Ja mikä tärkeää, myös huolenpidon ja vastuunoton elementit. Suomen velkaantuminen on otettava hallintaan. Neljän vuoden aikajänne ison velkaantumisen taittamiseen on liian lyhyt. Valtion talouden tasapainottamistavoite on tärkeää fokusoida tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Olen käynyt aliupseerikoulun. Mikäli tässä pysytään, leikkauksia ei tarvita. Siinä riittävän pitkä tähtäin on kymmenen vuotta. Presidentti Sauli Niinistö sanoi selkeästi, että tarvittavia talouden päätöksiä ei nyt voi jättää tekemättä. Päätösten ohella niin toteuttaminen ja niihin laajasti sitoutuminen on tärkeää. Sipilän ?kakkaraan. Tehokkaaksi keinoksi jäävät vain pitkäjänteiset tasapainottamis- ja säästötoimet sekä talouskasvun vauhdittaminen paljon yhtä vaalikautta pitemmällä aikavälillä muun muassa rakenteellisten uudistusten kautta. SUOMESSA on ollut jo monena vaalikautena käytössä talousarvion kehykset neljälle vuodelle. valtiovarain valiokunnan pj., ent. Voidaan säästää menoissa tai voidaan odottaa, että hyvin nopea talouden kasvu tuo paljon lisää tuloja tai sitten kaverit maksaa. Esimerkiksi jätevesiasetusta Saarikko kuvaa järjettömäksi. . 12 8.2.2013 kolumni Menosääntöä ei voi tekemättä jättää JULKISTA taloutta voidaan nykyisin tasapainottaa vain kolmea keinoa käyttäen. Tämänkin vuoden ennusteen mukaan valtion rahoitusjäämä pysyy negatiivisena. Ne tämistä Mäntsälää Postikyselyn mu osaa kuntalaista v Lopulta aikeet ka tuutetun takinkää Nyt keskusta o. viennin ? edellytysten parantaminen. Kokoomuslaiset nimittivät aikoinaan tilitoimistoa keskustan puoluetoimistoksi, Saarikko kertoo hymyissä suin. Eläkeikä tuli vastaan 62-vuotiaana. Viljelytkin piti jättää, kun tukia ei enää herunut yli 65-vuotiaalle. Sen jälkeen Saarikko on tehnyt tilitoimistotöitä maatalouden sivuelinkeinona. mutta mahdollinen. Suomen lähtötilanne on velkaantumisen suhteen keskimääräistä parempi, mutta meitäkin uhkaa hallitsematon velkaantumiskierre. Suomen velkoja eivät kaverit maksa. Edellisil muut puolueet m enemmistön. Suvussa ei ollut poliitikkoja, veri ei vetänyt. . Ei vaikka ne olisivat oman puolueen käsistä. En muista, että valtio olisi koskaan sekaantunut näin paljon kuntien toimintaan. Tämä edellyttää, että kehitystä on seurattava vuosittain ja tehtävä tarvittavia muutoksia. Neuvotteluiden jälkeen miehelle annettiin painava pesti, valtuuston puheenjohtajuus. . Siitä on ollut minulle hyötyä, sillä olen oppinut komentamaan, mies sanailee. KESKUSTA sai Pukkilan kunnanvaltuustoon enemmistön, 12 paikkaa. Aina ei puolue tä hyvin. Puoluevalintaa minun ei tarvinnut miettiä. Mies puhuu suoraan huumoria unohtamatta. Valtakunnan tason päätöksille hän ei kumartele. Ja jo tuolloin oli merkkejä Suomen kilpailukyvyn, viennin ja teollisen pohjan rapautumisesta. Maailma kääntyi Suomenkin kohdalla vuonna 2008 globaalin talouden kriisissä ylösalaisin, vaikka suomalaiset pankit olivat kunnossa. Bruttokansantuote kääntyi laskuun ja valtiontalouteen tuli heti 10 miljardin vuosittainen alijäämä. Osuuspankin tilitoimistossa kului 23 vuotta. . Menosääntöä ei voi tekemättä jättää. Olavi Ala-Nissilä kirjoittaja on Partner tilintarkastusyhteisössä, ent. Suomen koko julkisen talouden ylijäämä olikin tuolloin Euroopan Unionin kärkeä. Konkari ilmoittautui mukaan viime tingassa. Saarikko pääsi läpi 28 äänellä. Toiset sanoivat, että pitäisi olla nuorempiakin ehdokkaita ja ehdottivat minua. Vaatimuksia on tullut koko ajan lisää. Touhu on Saarikon mukaan muuttunut paikoin käsittämättömäksi. Se oli keskusta, hän kertaa. MAAILMA on muuttunut hurjasti miehen valtuustouran aikana. . En laita tähän taloon kallista järjestelmää, ja olen sanonut sen ihan julkisestikin. TYÖURANSA mies teki maanviljelyn sekä verojen ja tilien parissa. sisältyivät keskeisesti talouskasvun ja sen veturin . Toisaalta asiat ovat pysyneet suurin piirtein samoina, Saarikko miettii. Isoin muutos on ollut valtion suhtautuminen kuntiin. . Usein hän on ollut myös kunnan ääniharava. Suosio on helppo ymmärtää. Kuitenkin jo tuolloin varoitettiin julkisen talouden pitemmän ajan kestävyysvajeesta. Puheenjohtaja Juha Sipilän esittelemän menosäännön perusperiaate on yksinkertainen ja hyvä. Valtion menot voivat lisääntyä korkeintaan 60 prosenttia talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen reaalikasvusta. Kunnallispolitiikka oli aika alkeellista, kun aloitin. Talouskasvu on näillä näkymin lähivuosina parhaimmillaankin hidasta. Hän ei esimerkiksi ymmärrä, miksi jokaisella vanhustenhuollossa työskentelevällä pitää olla pitkä koulutus, kun lyhemmälläkin selviäisi. Työttömät eivät tunnu kelpaavan mihinkään. SAARIKOLLA alkoi nyt 45. Pahimmillaan ylivelkaantuminen vie maalta taloudellisen itsenäisyyden. Velkaantumisen kasvun hillintä on nyt iso haaste, sen lopettaminen aivan valtava haaste . Esitetty menosääntö ei myöskään leikkaa kuntien valtionosuuksia eli ihmisten lähellä olevia palveluja. Jos tuottavuus ei nouse tavoitteen mukaisesti, vasta sitten ajaudutaan leikkauksiin tai veronkorotuksiin. Joutenolo kun ei miehelle sovi. VIIME syksynä Saarikko oli vähällä luopua kunnallispolitiikasta. Ehdolle yritettiin saada nuoria, mut- Eino Saarikko sanoo, että Pukkilan tulevaisuus ei ole aiv ta tavoite osoittautui haastavaksi. Se on jäntevöittänyt valtiontalouden hallintaa. Kehykset ovat tehokkaita kuitenkin vain, jos niitä käytetään tehokkaasti ja niihin sitoudutaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Tähtäimessä va Eino Saarikko aloitti poliittisen uransa samana v HENNA RUOKAMO PUKKILA MONI valtuutettu on istunut vuosikymmeniä päättävissä elimissä, mutta pukkilalainen Eino Saarikko, 72, on todellinen konkari. Saarikon poliittinen ura alkoi vuonna 1969. Samana vuonna keskiolut vapautettiin kauppoihin, eduskunta hyväksyi lain peltojen paketoinnista ja ensimmäinen miehitetty lento laskeutui kuun kamaralle. Edellisen syksyn kuntavaaleissa keskustapuolue oli maan toiseksi suurin 18,9 prosentin kannatuksella. Saarikko muistelee asettuneensa ehdolle sattumalta
Väkiluvun kasvu on meidän ainut pelastus. Sijainti Uudenmaan reunalla on auttanut. Kunnan väkiluku on kasvussa. Olemme panostaneet tonttien saamiseen ja markkinointiin, Saarikko selventää. SAARIKKO on pitkän linjan valtuutettu, mutta aivan Suomen ennätykseen hän ei yllä. Mies on tarkistanut asian soittamalla Kuntaliittoon. . Jos niihin lähdetään, niin sitten pitää muuttaa perustuslakia, Saarikko painottaa. Vaalikauden suurimpana haasteena Saarikko mainitsee talouden. Pienenä kuntana yhteistyö naapureiden kanssa on välttämätöntä, mutta itsenäisyydestä ei luovuta. . Me ei suostuta liitoksiin. Mäntsälästä, 25 kilometrin päästä, kulkee myös juna. . Se on tehty Karungissa, joka liitettiin vuonna 1973 Tornioon. Paikka piti minullakin katsoa internetistä, Saarikko kertoo. Ennätyksen rikkomiseen mies tarvitsee vielä kahdeksan valtuustovuotta. Aika näyttää, miten tavoitteen käy.. Alkaneen vuoden talousarvio ja lähivuosien taloussuunnitelma ovat alijäämäisiä. AIVAN toivoton kunnan tulevaisuus ei ole. 13 8.2.2013 altuustojen Suomen ennätys uonna kuin Neil Armstrong astui kuun pinnalle En muista, että valtio olisi koskaan sekaantunut näin paljon kuntien toimintaan. van toivoton. Kuva: Jari Laukkanen eella ole mennyt yhllä valtuustokausilla muodostivat yhdessä ajoivat Pukkilan liitän. ukaan kaksi kolmasvastusti yhdistymistä. ariutuivat demarivaläntöön. on menestynyt Puk- kilassa puolustamalla kunnan itsenäisyyttä. Joulukuussa pukkilalaisia oli 2 048, mikä oli 1,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Moni muuttaja taivaltaa 85 kilo- metrin työmatkan pääkaupunkiin asti. Ennätys on 52 vuotta. Uudenmaan reunalla sijaitsevan kunnan väkiluku kasvaa
Silloin tarvittiin elvytysmielessä keinoja, joilla saatiin nopeasti täytettyä rakennuspuolen kuoppaa. Sen avulla ministeri tukisi pienempien yleishyödyllisten yhtiöiden pääsyä asuntomarkkinoille. . Hyvä, että erilaisia toimijoita saadaan mukaan, mutta parhaat mahdollisuudet on suurilla yrityksillä, Rossilahti sanoo. Vaikka käynnistysavustusta tulisikin, se ei hänen mielestään ratkaise perusongelmaa. Helposti käynnistysavustus jäisi niiden käytettäväksi, jotka muutoinkin rakentavat asuntoja. Uusia toimijoita alalle ei ratkaisulla saataisi. Kiuru myös ehdotti, että valtion Kruunuasunnot Oy ottaisi isomman roolin asuntorakentamises- sa. Kun talouden elvytys päättyi, myös tämän mallin elinkaari päättyi lain voimassaolon päättyessä. VÄLIMALLISSA valtio maksoi korko- tukea rakentajan ottamalle lainalle, jos 3,4 prosentin omavastuu ylittyi. Lisäksi rakennetut asunnot saa viiden tai kymmenen vuoden kuluttua vapaasti myydä eteenpäin. Käynnistysavustusta maksettiin Vaikea yhtälö hirttää kiinni monesta tekijästä. le annettiin uudenlainen, ns. Kuva: Jari Laukkanen Asuntopolitiikkaan ei löydy toimivaa ratkaisumallia TIMO MIKKILÄ HELSINKI ASUMISEN rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti pitää harmillisena sitä, että asuntopolitiikan lääkekaapissa ei ole tällä hetkellä esimerkiksi toimivia rohtoja, joilla rakentamiseen saataisiin vauhtia. . Omat varat ovat sielläkin kortilla, Rossilahti pohtii. Hän viittaa pääkaupunkiseudun vaikeaan tonttitilanteeseen. Tonttivarantoa on, mutta vain pieni osa ohjataan aravatuotantoon. . Vaikea yhtälö hirttää kiinni monesta tekijästä.. Aina on tarvittu erilaisia vippaskonsteja. Viimeksi ARA:lla oli mahdollisuus vauhdittaa asuntotuotantoa, kun 2008 taantuma iski kaikkialle ja vaikutti myös Suomen talouteen. Onnistunut operaatio toteutettiin Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen aikana. välimalli, jossa rakentajat saivat asuntorahaston lainaa ja korkotukea. Helsingin seudulla 15 000 euroa ja muualla maassa 10 000 euroa asuntoa kohti. Hänen mielestään näin jumittunutta tilannetta ole koskaan ollut. AIKA ON osoittanut, että vuoden 2000 alusta voimassa ollut yleishyödylliseen säännöstöön perustuva valtiontukijärjestelmä ei kerta kaikkiaan toimi. Välimalli tarjosi väliaikaisen lain avulla yhden mallin. Tällä hetkellä pienillä ja suurilla yhtiöillä on yhtäläiset mahdollisuudet. Kokoomus ehti jo torjua ehdotuksen. Rossilahti sanoo, että talkoissa kaikki kädet ovat tervetulleita, mutta nykyisen tilanteen kaikki reunaehdot koskisivat myös Kruunuasunnot Oy:tä. HALUKKUUTTA tehdä asuntoja on, mutta eri asia on, mistä yritys hankkisi rakentamiseen varat. Voisiko esimerkiksi valtio laittaa omia rahojaan asuntorakentamiseen. Päättäjien pitäisi ensin perehtyä perusteellisesti alan ongelmiin, ja tehdä vasta sitten ratkaisuja. Myös ideologisia kiistoja on, Hannu Rossilahti sanoo. Muistissa vielä on, miten valtio ei halunnut laittaa rahaa edes lainan muodossa telakkateollisuuden tukemiseen. . 14 8.2.2013 . Aina kun tulee paniikkitilanne, pitää taas löytää ja kehitellä uusia lääkkeitä, Rossilahti sanoo. Hänen mielestään esimerkiksi talouden tasaisissa hetkissä pitäisi olla aina mahdollisuus kehittää rauhallisesti toimivia keinoja asuntopolitiikan tilanteisiin. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi arvosteli tiistain Suomenmaassa kovin sanoin hallituksen asuntopolitiikkaa. Asunto-osakeyhtiölle annettiin 10 prosentin korjausavustus remontteihin, ja vuokra-asuntojen rakennuttajil- . Avustus vilkastutti kohteiden liikkeellelähtöä. Viime lauantaina asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) väläytti TV1:n Ykkösaamussa käynnistysavustuksen käyttöönottoa
Sosiaali- ja terveyspalvelut olisi pitänyt uudistaa ensin. Kuva: Jari Laukkanen Budjettineuvotteluille kolmas kärki TALOUS- JA rahamaailman näkymät ja niihin liittyvät jännitteet ovat pitkään hallinneet Brysselistä tulevaa uutisointia. Omalle alueelle sopivia vaihtoehtoja terveyspalvelujen järjestämiseksi kannattaa viedä eteenpäin. Keskustan virtuaalista tupailtaa seurattiin tiiviisti muun muassa Keuruulla ja Keravalla, isommalla porukalla. Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankian mielestä keskustan kuntapäättäjien on aika ottaa tomera ote hallituksen kunta- ja sotehankkeista. Menneisyyteen ei voida palata. EU:n rahoituskehys kattaa seuraavat seitsemän vuotta, joten nyt mietitään EU:n tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. 15 8.2.2013 Sekasorrosta kohti keskustan mallia PIRJO KONTIO HELSINKI KESKUSTA haluaa pysäyttää hallituksen kunta- ja sotehankkeen ennen kuin asiat menevät kunnissa täysin sekaisin. mutta asioiden tärkeysjärjestyksessä asia tuntuu ennemminkin olevan ?Ö?-kategoriassa, valitettavasti. Onko tosiaan niin, että nämä, muun muassa Eurooppa 2020 strategian avainteemat, jotka sattuvat olemaan pitkälti samoja ?lääkkeitä?, jotka palauttivat Suomen 1990-luvun lamasta oikeille raiteille, eivät ole ollenkaan Suomen, tai minkään muun EU-maan prioriteettilistalla? Tutkimus- ja innovaatioasiat, yrittäjyys ja PK-sektorin toimintaympäristön parantaminen, sekä EU:n koulutusalan ohjelmat eivät ole juurikaan otsikoissa olleet. On hyvä muistaa, että tästä joukosta nousee useita tulevasuuden rakentajia, jotka vievät osaltaan Eurooppaa eteenpäin. RAHASTA on vaikea sopia, millä tasolla tahansa. Sairaanhoitopiirien lakkauttamisissa kuntapäättäjien pää on ihan pyörällä. Suuresta sosiaaliturvauudistuksesta ei hallitukselta ole kuultu juuri muuta kuin sekavia puheita. Kirkkonummen valtuustossa vaikuttavan ylilääkärin mielestä peruspalveluministerin toiminta on ollut outoa. Mallia on vain vaikea hyväksyä, koska keskusta on sitä ensimmäisenä esittänyt. Ylilääkäri Frantsi-Lankian mielestä kotikunta-maakuntamalli on varsin hyvä avaus soteuudistuksen pohjaksi. Uudistusten kärkeen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, Tölli listasi keskustan vaatimukset. Keskusta on kutsunut koolle seminaarin, jossa puhuu mittava joukko kunta-alan osaajia. Tämä tuntuu olevan nyt unohduksissa. Tarvitsemme nyt vastuullista, tulevaisuuteen tähtäävää päätöksentekoa. Ottakaa järki käteen. Tälläkin viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa olemme käsitelleet paljon Euroopan talouteen liittyviä kysymyksiä. Tiistaina Ranskan presidentti Francois Hollande nosti mepeille pitämässään puheessaan esille euroon liittyvän valuuttakurssipolitiikan, ja torstaina taas käsittelimme talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. Viimeistään tänään perjantaina huomio on varmasti siirtynyt Strasbourgista Brysseliin, jossa puidaan EU:n monivuotista rahoituskehystä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuyn kokoon kutsumassa EU:n huippukokouksessa. EU:N monivuotiset rahoituskehysneuvottelut ovat tärkeät. Tilaisuus järjestetään parin viikon kuluttua Helsingissä. KESKUSTAN omaa mallia ei olla kuoppaamassa. Tarvitaan joustoa maakuntien tarpeiden mukaan. Kaakon kulmalta Lappeenrannasta muistutettiin Helsinkiin, että Eksote toimii jo täysillä, keskustan maakuntamallin mukaan. Frantsi-Lankia kannusti keskustalaisia kuntapäättäjiä: . Asiantuntijakuuleminen. Kaikki uudelleen parlamentaariseen valmisteluun. Nyt juututtiin kuntakarttoihin. Uudistuksitta ei keskustan mielestäkään selvitä. . Pitää valita joko hallituksen linja tai keskustan vaihtoehto, Tölli täsmensi. Tölli ei pidä kuntaliitoksia mörköinä. Paras tieto on hänen mielestään kunnissa: jos siellä arvioidaan, että liitoksitta ei selvitä, päätöksiä syntyy oikeassa järjestyksessä. AIEMPI kuntaministeri kutsuu hallituksen kuntauudistusta kohellukseksi. Rajapaaluja siirtelemällä ei tule valmista, jyrähtää puolueen kuntatyöryhmän vetäjä Tapani Tölli. . Keskustan kotikunta- maakuntamalli olisi monen mielestä paras. En tiedä yhtään hanketta, joka olisi tullut yhtä kalliiksi, edellisen hallituksen kuntaministeri arvioi hallituksen sekavia suunnitelmia. Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia ihmettelee, mihin kuntapäättäjien pitäisi keväällä pystyä ottamaan kantaa. Asiantuntijoita kannattaa kuunnella, Tölli vinkkaa hallitukselle. Hallituksen hankkeet seis. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä on tulossa. TÖLLI ja Frantsi-Lankia muistuttivat tiistaina keskustan nettitupaillassa, mikä hankkeissa on tärkeintä: toimivat palvelut. Uudistustyö aloitettiin molempien mielestä väärästä päästä. Näyttää siltä, että lisäleikkaukset, joita nyt kaavaillaan ainakin noin 15?20 miljardin euron verran, haetaan juuri näistä, tulevaisuutta rakentavista, ohjelmista. ESIMERKIKSI koulutukseen, ja pääosin siis opiskelijoiden liikkuvuuteen varatut varat muodostavat reilusti alle kaksi prosenttia EU:n kokonaisbudjetista. Koulutustarjonnan lippulaiva on uudistunut Erasmus-ohjelma, maailman opiskelijavaihto-ohjelmien ykkönen, joka on useimmille suomalaisille varmasti tuttu. Pelkästään Suomessa yli satatuhatta opiskelijaa, tutkijaa ja opettajaa on EU:n ohjelmien kautta ottanut osaa kansainväliseen vaihtoon ja hyötynyt opiskelujaksosta tai työharjoittelusta ulkomailla. Heille on kertynyt elintärkeitä taitoja oman persoonan kehittämiseen ja menestykseen työelämässä. Emme saa kadottaa sitä arvokasta mahdollisuutta, jonka Erasmus ja EU:n tutkimukseen ja innovaatioihin panostavat ohjelmat tarjoavat miljoonille eurooppalaisille. Sijoitukset koulutukseen, tutkimukseen ja yrittäjyyteen ovat edistyksellistä politiikkaa, jolla valmistellaan kestävää kasvua ja niistä tulisi mielestäni muodostaa budjettineuvotteluiden kolmas kärki. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen. Kotikunta hoitaa pienet krempat, maakunnan harteilla vastataan isommista asioista. Soteuudistus on niin levällään, ettei sille löydy edes nimeä. TÖLLIN mielestä keskustan ei tässä vaiheessa kannata lyödä lukkoon jokaista yksityiskohtaa, miten uudistus pitäisi toteuttaa. . Päinvastoin. Sekä Tölli että nettikeskusteluun osallistunut Matti Sippola kertoivat terveisiä demari- ja kokoomuspäättäjiltä. Soteuudistus on niin levällään, ettei sille löydy edes nimeä. . EU-jäsenmaat eivät päässeet viimeisessä, eli marraskuun huippukokouksessa sopuun rahoituskehyksestä vuosille 2014?2020, ja nyt yritetään uudestaan. Seitsemän vuoden budjettikehys tulee olemaan yhteensä noin 1 000 miljardia euroa eli prosentin verran EU-alueen yhteisestä bruttokansantuotteesta. Suomella on kokouksessa kaksi tärkeää ?neuvottelukärkeä?: maaseudun kehittäminen ja ylipäätään maatalouteen liittyvien varojen säilyttäminen nykytasolla sekä alue- ja rakennepolitiikassa Itä- ja PohjoisSuomen harvaanasuttujen alueiden erityisrahoituksen turvaaminen. Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta olen ihmetellyt, miksi mikään EU maa ei tunnu pitävän ääntä EU:n kilpailukykyyn, kasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen liittyvistä budjettikehyksen kohdista. KILPAILUKYKYYN ja kasvuun liittyvät asiat ovat budjettikehysehdotuksessa listattu lupaavasti otsikolla ?1A
sija ja vuoden 2011 Oslon MMkisojen 15 kilometrin perinteisen 16. Sponsorit ja muu taustaporukka on ollut tukenani. Kaksi vuotta sitten Oslon MMkisoissa hiihdin kaikki henkilökohtaiset normaalimatkat. Similä ei lähde Val di Fiemmeenkään vain osallistumaan. . Olen pystynyt panostamaan harjoitteluun täysillä. Similä on harjoitellut parhaimmillaan 850 tuntia vuodessa. . Nyt harjoittelen noin 750 tuntia. Samalla tehoa ja intensiivisen harjoittelun määrää on lisätty, kertoo Similä, jonka valmentajina toimivat Heikki Ikola ja Tuomas Hamari. KOKENUT Similä täyttää helmikuun puolivälissä 33. Perinteisen ja vapaan tyylin yhtä hyvin taitava Similä on varautunut urakoimaan Val di Fiemmen MM-kisoissa. . MM-kisat käydään Val di Fiemmessä 20.2-3.3. Similä tippui maajoukkueringistä vuonna 2008 sairastelun ja loukkaantumisen vaikeuttaman kauden päätteeksi. Hyvin onnistuessani minulla on henkilökohtaisilla matkoilla realistiset mahdollisuudet sijoille 10-15. Viestipaikoista tulee kovaa kilpailua. Ei reilu kolmikymppinen ihminen ala vielä fyysisesti rapistumaan. Itselläni harjoittelumotivaatio on yhtä kova kuin 20-vuotiaana. Niin Suomessa kuin maailmalla on monia hienoja esimerkkejä kokeneista urheilijoista, jotka tekevät edelleen hyvää tulosta. Similä kehuu hiihtoa monipuoliseksi lajiksi, jonka harjoittelu tarjoaa päivittäin uusia elämyksiä. . Kun ikää on yli 30, tavoitteiden suhteen pitää olla maltillinen. Mutta uskon, että urani parhaat tulokset ja suoritukset ovat edessäpäin. Viime vuosina kokonaismää- rää on pudotettu. Olen nytkin tarvittaessa valmis samaan. Kun harjoittelukausi menee hyvin, se näkyy suoraan talven tuloksissa, Similä kiteyttää. LAPSENA Teroa olivat innostamas-. Mies uskoo, ettei hänen parasta hiihtovauhtiaan olla vielä nähty. . 16 8.2.2013 Kun ryhmän tukea ei ole, edellytykset täysipainoiseen harjoitteluun pitää luoda itse. Tero Similä ei lähde MM-laduille vain osallistumaan Parhaat hiihdot vielä edess JUHANA UNKURI HELSINKI HIIHTÄJÄ Tero Similä matkaa uransa viidensiin aikuisten arvokisoihin. Mutta tarkempi matkavalikoima muotoutuu tietysti kisojen aikana. Similän parhaita henkilökohtaisten matkojen arvokisasijoituksia ovat vuoden 2005 Oberstdorfin MM-kisojen yhdistelmäkilpailun 13. Kysymys on siitä, kuinka saa innostuksen ja motivaation harjoitteluun pysymään korkealla. . Sittemmin hän on ollut ringissä mukana vain kauden 2011-2012. Similä ei pidä tilannetta ongelmana. . Kun ryhmän tukea ei ole, edellytykset täysipainoiseen harjoitteluun pitää luoda itse. Suomen joukkueella on kaikki mahdollisuudet menestyä, ylivieskalainen pohtii. SIMILÄ lähti keskiviikkona korkeanpaikan leirille Italian Seiser Almiin, jossa normaalimatkojen suomalaishiihtäjät virittävät itseään huippukuntoon noin kahden kilometrin korkeudessa. sija. Eikä sitä paremmin sijoittuminenkaan tietenkään mahdotonta ole. Hiihtäjän harjoittelu ei ole yksitoikkoista, vaan omaa elimistöä voi rasittaa ja kehittää monipuolisesti. Hiihdossa saa laittaa itsensä aina täysillä likoon
Hän on otellut ammattilaisena vuodesta 2006. Ottelukirjassa Haapojalla on 24 merkintää, voittajana hän on lähtenyt kehästä 18 kertaa. . Kyseessä on haasteellinen paikka rakentaa ja ympäristö näytti joulukuussa aika sekavalta, Kojonkoski sanoi. Kojonkoski oli vinkannut isännille tuuliverkon tarpeellisuudesta. . onko se lisänimi leijonankesyttäjä . Kun Vladimir . on päättänyt, että tehdään kaikkien aikojen talviolympialaiset, niin vahvasti ollaan menossa sitä kohti, Kojonkoski kertoi puhelimitse Sotshista, missä hän on tutustumassa kisapaikkoihin. Venäjä on kaatanut Sotshin valmisteluihin rahaa laivalasteittain. Kaverikseen ja oikeaksi kädekseen vaiheikkaiseeen ja yllätykselliseen nyrkkeilymaailmaan Mäki on saanut Seinäjoen Vauhtiajoista ja monista muista kansanjuhlista tutun seinäjokelaispromoottori Kalle Keskisen. Keskinen, 32, ei tullut Mäen promoottorikaveriksi ja tiedotustilaisuuden pitkän pöydän taakse puun takaa. . Hyvältä tämä kaikki tuntuu, kroppa on kunnossa, nuha takana ja mies Latviasta tulossa minua sparraamaan Ylihärmään. Eikä oikein aikaakaan kun Espoossa kuuluu: Avustajat kehästä, ensimmäinen erä. Kehätyöläinen Ylihärmästä heittää hatun huoltajilleen ja antaa nyrkin puhua vastustajaan, josta tosin ei vielä tiedetä nimeä eikä maata. . Haapoja sitoo hanskansa lauantaina 9. Mäet olivat jo valmiita, mutta ympäristö oli pahasti keskeneräinen, Kojonkoski kertoi. . Kisoista ennakoidaan kaikkien aikojen kalleimpia olympiakisoja, sillä Venäjän varapääministeri Dmitri Kozak on ilmoittanut kustannuksiksi yli 38 miljardia euroa. Kojonkoski on näkemänsä perusteella sitä mieltä, että rahalla on saatu aikaan hienoa jälkeä. . Eikä miestä haittaa sekään, että hänen vastustajansa tuohon viiden ottelun iltaan on vielä hakusassa: . Häneltä olikin pakko kysyä että miksei hän ryhtynyt painimaan. Rannikkoalue on superhieno. Haapojan Juho on naapurinpoika lapsuuteni ja nuoruuteni Ylihärmästä, Kalle Keskinen muistutti. HAAPOJA katsoo silmiin, sanoo: . Yksi jäähalli puretaan ja viedään muualle, avajaisstadionista tulee jalkapallostadion ja pikaluistelustadionista tulee messuhalli, Kojonkoski kertoi.. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Minä keskityn omaan juttuuni ja omiin nyrkkeihini. syttynyt, mutta toinen vankka eteläpohjalaislaji eli pesäpallo kiehtoo minua yhä. Kahdeksanvuotiaasta asti olen pelannut pesäpalloa eri pohjalaisseuroissa, viimekin vuonna pukeuduin peliasuun pesiksen Suomensarjassa, Haapoja kertoo. LEGENDAARISEN kokkolalaislähtöisen Euroopan mestarin Olli Mäen manageripoika Pekka Mäki on hoitanut ammattinyrkkeilytapahtumia jo vuodesta 2001. Eurooppalaisen nyrkkeilykansan tietoisuuteen nuorempi Mäki nousi Amin Asikaisen saavutusten myötä. Painiin en Haapoja on kovettu ja turhia pelkäämätön kamppailu-urheilija. Jokaanen pohojalaanen kloppi on käynyt painisalilla, niin minäkin. Opiskelu on ollut oikein antoisaa. maaliskuuta Boxing Night -ammattinyrkkeilyillassa Barona Areenalla Espoossa. Haapoja on jo tyystin unohtanut joulukuisen tappionsa Euroopan mestaruudesta puolalaispugilistille ja Haapoja onkin jo nyt täydessä iskussa kehään. Jääurheilualueella on ajateltu useita asioita etukäteen. Olen päässyt juttelemaan eri lajien ihmisten kanssa ja kuullut mitä heidän lajeissaan tapahtuu. . Sitä mietitään, tuleeko verkko vai ei. Olympiakisojen yksi haaste on keksiä käyttöä kisapaikoille olympialaisten jälkeen. . Vielä jonain päivänä aion katsoa läheltä senkin mistä nyrkkeily Yhdysvalloissa kumpuaa. Amerikkaan menen viimeistään heti nyrkkeilyurani jälkeen, nyrkkeilyyn myös sen historian ja lajikulttuurin takia mielistynyt Haapoja sanoo. Haapoja on kovettu ja pelkäämätön kamppailu-urheilija. Olen ollut Pekan kanssa kolme kertaa järjestämässä Seinäjoki Areenan nyrkkeilytapahtumia, Keskinen kertoo. Eikä tuossa kaikki: . Samalla on jonkinlainen koulutus pohjalla, jos urheilu-uran jälkeen valmennus alkaa kiinnostaa. Leijonankesyttäjä Putin tekee kaikkien aikojen kisat RAIKO HÄYRINEN/STT SUOMEN olympiakomitean huippu-urhei- luyksikön johtaja Mika Kojonkoski on vakuuttunut siitä, että vuoden kuluttua käynnistyvistä Sotshin kisoista tulee kaikkien aikojen talviolympialaiset . Sama se kuka astelee vastaan kehän toisesta nurkkauksesta. Nyt hiihdon rinnalle on tullut opiskelukuvioita. Similä on suorittanut ammattivalmentajan tutkintoa Rovaniemen urheiluopistolla. . Vuoristossa olosuhteet maastohiihdossa, ampumahiihtopaikoilla ja urheilijoiden asumisessa ovat huikeat, Kojonkoski arvioi. TORSTAINA uutistoimisto AFP kertoi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli erottanut olympiakomitean varapuheenjohtajan Ahmed Bilalovin mäkihyppypaikan rakennustöiden myöhästymisen takia. Sen sanoin, että oletteko varmoja, että jätätte solan puolen tuulen suojaamatta. Haapoja. Entinen Euroopan Unionin mestari Juho Haapoja nousee jälleen kilpakehään. Mäkihyppypaikan rakentaminen ei ole vain mäkien rakentamista, vaan kaikkien ympärille tulevien rakennusten ja katsomojen rakentamista. Minä keskityn omaan juttuuni ja omiin nyrkkeihini, alemmassa raskaassa sarjassa otteleva Haapoja puhuu. JUHO HAAPOJA, 32, on tottunut liikkumaan loistevalojen alla ilman paitaa. Esikuvakseen hän nimeää Mika Myllylän. Similä on hiihtänyt pitkään päätoimisesti. ainakin jos se on kisapaikoista kiinni. . 17 8.2.2013 Härmän Häjy nousee jälleen kehään HANNU RANTA HELSINKI MUSTA ja komea lierihattu kiepsahtaa pään sivulta toiselle. Etenkin kun pätevää painioppia on iät ajat voinut saada ihan Ylihärmän läheltä, vaikkapa Lapualta, Nurmosta, Seinäjoelta ja Ilmajoelta: . Vuoriston urheilijakylien asunnot myydään kisojen jälkeen, se on investointi. Jykevä mies katsoo tarkkaan kameraan. Kyse ei ole näyttelijä Mikko Leppilammesta Härmä-elokuvassa eikä myöskään perinteistä pitävästä eteläpohjalaisesta kirkkoherrasta sakastissa, vaan mies mahtavan hatun alla on ylihärmäläinen ammattinyrkkeilijä Juho ?Häjy. Tästä on ollut hyötyä myös omassa harjoittelussa. Saksassa, Venäjällä, Englannissa ja Italiassa on ollut tosi mahtavaa saada käydä tutustumassa nyrkkeilyn kiehtovaan maailmaan. Kuka vaan saa tulla, minulla on ollut aikaa valmistautua, olen valmis, Haapoja toteaa hiljaisella äänellä ja leuhkimatta vähäkään. Kuva:t Timo Jaakonaho/Lehtikuva äpäin sa hiihdon pariin myös Pohjanmaan pitkät ja vankat hiihtoperinteet. Kojonkoski vieraili Sotshin mäkihyppypaikalla joulun alla.
Mielipiteet 18 Puolustusministeri vie työpaikat MAINIO puolustusministerimme, kokenut RKP:n Haglund oli antanut lausunnon puolustusvoimien ?uudistuksesta? . (Keskipohjanmaa-lehti 3.2.2010) ja lähes samansisältöisen ?Vanhempi työntekijä voisi auttaa nuorta uransa alussa. Näin hän jaksaa olla pidempään työssä juniorin keventäessä työtaakkaa. Nuori ei syrjäydy vaan saa arvokkaita onnistumisen kokemuksia työelämästä. Seniori saa uutta virtaa ja uusia tuoreita toimintatapoja työhönsä vastavalmistuneen nuoren ?opissa? . Olisikohan varaa vähentää roimasti Krp:n määrärahoja? Eduskunnan urheilukerhon pomo kavalsi huomattavasti Nuorisosäätiön jupakkaa enemmän. Nuori ei syrjäydy vaan saa arvokkaita onnistumisen kokemuksia työelämästä.. Monta kertaa kalliimpaa on päästää nuori syrjäytymään kokonaan työelämästä, kuten meille on jo kerrottukin. Juniori-seniori -sopimuksesta olisi hyötyä kaikille sopijapuo- Kaikki hyötyvät tästä ?yhtäaikaisesta liikkeellä olosta?. lille. Vai onko niin hallituksen mielestä, että pyromaanin polttaessa talon, vastuu selityksistä on talon omistajalla, ei pyromaanilla. Tämänkin uudistuksen säästö on varmasti sitä samaa kuin on nyt Helsingin metron automatisoinnin ja laajennuksen tilanne: kustannukset ovat nousseet sadoilla miljoonilla euroilla vaikka piti säästää (MOT 4.2.2013). palkan ennakonpidätyksestä. SOPIMUKSEN piirissä olevat nuoret ehtivät kyllä vielä myöhemminkin osallistua näihin työeläkemaksutalkoisiin kunhan heidät ensin saadaan niitä tuottavalle uralle. tai asuntopolitiikattomuudestakin. Jos Keijo Liinamaa olisi elänyt pitempään, ei Mauno Koivistosta olisi presidenttiä tullut. Risto Perttula Pomarkku Hienot talvipäivät KESKUSTAN talvipäivät olivat loisteliaat sisällöiltään. (Helsingin Sanomat 31.1.2010). Ilolla kuuntelin vatsikään presidentti Sauli Niinistön ja työministeri Lauri Ihalaisen esiintymistä tv:stä, kun he kampanjoivat yhdessä nuorisotakuun hengessä. Hienoa! Nyt ollaan päästy jo puoleen väliin Juniori-seniori -sopimusta. Sopimuksen 1. työstä aiheutuneet Tael-maksut sekä sen lisäksi työnantaja saa kunnalta palkkaukseen sen saman työttömyyskorvauksen suuruisen summan, jota nuori sai ennen tätä sopimusta. Näin säästyy vaivaa ja rahaa reklamaatioiden käsittelyiltä eikä imagotappioita tule. Tähän systeemiin mukaan lähteneet yrityksethän voisivat käyttää omassa markkinoinnissaan yhteisesti sovittua laatumerkkiä osoittamassa suuremman huolen kantamisesta tässä nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä ja hoidossa. Kaikki mukaan ideoimaan tätä laatumerkkiä (logoa) ja sen sisältöä! Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Kannus. osan, junioriosan ratkaisuksi on löydetty Sanssi-kortti, jolla työnantaja saa näillä tiedoin 9-10 kuukaudeksi tai koko oppisopimuksen ajaksi nuoren työntekijän palkkaukseen tukea 700 euroa kuukaudessa. Harmi, että sopimuksen senioriosan toteutus kuitenkin vielä puuttuu, jotta sopimuksen työuria pidentävä vaikutus saadaan myös senioreita koskevaksi. TÄSSÄ alkuperäisen ideoimani Juniori-seniori -sopimuksen pääperiaatteet: - koskee alle 25-vuotiasta nuorta, joka on työttömänä työn- hakijana paikallisessa TE-toimistossa ja saa työttömyyskorvausta. - hakee itse itseään kiinnostavan työpaikan, jossa haluaa työskennellä vähintään vuoden määräaikaisessa Juniori-seniori-sopimuksessa. - solmii määräaikaisen sopimuksen työnantajan kanssa sekä sopii häntä ohjaavasta seniorista työpaikalla. - sopimuksen mukaan maksetaan nuorelle alan ja tehtävän mukaista (minimi)palkkaa. - valtio maksaa kuukausittain työnantajan puolesta ko. Valtion maksama Tael-maksu palautuu takaisin valtiolle ko. Miksi hänen nimeään ei julkaistu. Tämä uudistushan tarkoittaa sitä,että monilta perinteisiltä armeijapaikkakunnilta häviää yksikkö, työpaikat ja sielu. Mutta meidän puolustusministerimme oli kovin pahoillaan siitä, että puolustusvoimien johto ei ole osannut markkinoida muutosta suomalaisille. Armeijanko kuuluu ylistää asiaa, joka vie heiltä toimintamahdollisuudet. Samalla seniori siirtää arvokasta hiljaista tietoaan nuoremmalle työntekijäsukupolvelle, joka osaa niveltää ne omiin toimintatapoihinsa. Kaikki hyötyvät tästä ?yhtäaikaisesta liikkeellä olosta? . Näillä aihioilla voisi jatkaa kymmenen vuotta, jos vain järjestäjät jaksavat uurastaa. Puheenjohtaja ja läsnä ollut varapuheenjohtajisto kuin myös muutkin keskustelutilaisuuksien puheenjohtajat sekä Euroopan parlamentin jäsenet olivat erinomaisia. Olli-Jukka Paloneva Juniori-seniori -sopimus vasta puolessa välissä KIRJOITIN mielipidekirjoituksen lähes tasan kolme vuotta sitten nimellä ?Juniori-seniori -sopimus hyödyttäisi kaikkia. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Pelkkää näytöstä NUORISOSÄÄTIÖ-JUTUSSA ei ollut kyse miljoonista euroista, vaan 90000 eurosta. Kuitenkin tuosta summasta saatiin kuulustelupöytäkirjoja, joita sitten etukäteen luovutettiin Ylelle, ehkä maksua vastaan. Hiihdon doping-jutussa oli tuhansia sivuja kuulustelupöytäkirjoja. Kun seniorin eläkeikä vuoden tai kahden päästä sitten koittaa, niin senori jättää vauhdissa viestikapulan juniorille, joka jatkaa siitä kivuttomasti eteenpäin vauhdin hiljentymättä; tämä koituu koko organisaation hyödyksi. ULOSPÄIN asiakaspalvelun paraneminen on väistämättä tuloksena tästä katkeamattomasta työtehtävien hoidosta. Ja tätä laskua maksaa koko Suomi veroina. Hän pääsi kuin koira veräjästä. Varmaan tuota Nuorisosäätiö-juttua ihmetellään tulevaisuudessa. Varmaan myös, miksi presidentti Koivisto salasi Tiitisen listan. Kuva: Petra Pöyliö ?Puolustusministerimme oli kovin pahoillaan siitä, että puolustusvoimien johto ei ole osannut markkinoida muutosta suomalaisille.. Seminaarit olivat hyviä ja juontaja Paula Lehtomäellä sana sujui kuin Aino Suholalla, tosin ei niinkään runomitassa kuin eläväisenä juontajana. Virka- ja järjestöhenkilöiden raskasta sarjaa oli mukana ja monia asioita, joita ei Helsingin Sanomista tai Yleisradiosta huomaisi, tuli esille niin Euroopan unionista, jäänsärkemisestä, järjestötyöstä kuin asuntopolitiikasta . Matti Tuominen Ulvila ?Juniori-seniori -sopimuksesta olisi hyötyä kaikille sopijapuolille
Takinkääntäminen antaa huonon suunnan tuleviin eduskuntavaaleihin. KATAISEN kuuden puolueen hallituksessa kokoomus ja sdp määräävät päätösten sisällön. Lehti teki 10 kysymystä ja kysyi muun muassa onko kiinteistövero syytä ulottaa koskemaan myös maatalousmaata ja metsätalousmaata. Kysymyksiin vastasivat Bjarne Kallis (kd), Raimo Vistbacka (ps), Annika Lapintie (vas), Eero Heinäluoma (sdp), Timo Kalli (kesk), Ulla Maija Wideroos (rkp), Pekka Ravi (kok) ja Ville Niinistö (vihreät). Levybisnestä on viety työläästä vähittäiskaupasta miltei verotusoikeudeksi. Koulutuspaikkaleik- Riikka Pirkkalainen Pohjois-Savon Keskustan pj. Juha-Pekka Rusanen Pohjois-Savon Keskustanuorten pj. Väärät valinnat tulee korjata SUOMEN viihdebisneksen tulee luoda itselleen oma ekosysteeminsä eikä tuskailla ulkomaisten levyjättien kahmivia Spotify-tuottoja. 90-luvun alussa levymyynti kulki kohti 10 levyn vuosikulutusta per henki, mutta ylihinnoittelu ja kaventunut tarjonta söivät markkinoita yli 5 miljardilla. Kuva: Paula Åström Mitä mieltä kokoomus on? SUOMEN ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa lämmitellään ajatusta metsämaan kiinteistöverosta. Haetaanko rahaa Suomesta vai Suomelle, on enemmän kuin kielioppiero. Äänilevyjen 50 vuotta patentteja pidempi suoja on järjetön ja se tekee uustuotannosta vain ansainnan sivujuonteen! Senioriväen pitää maksaa jo kerran kuo- lettamansa musiikki toiseen kertaan nyt ulkomaille! POLIITIKKOJEN ja virkamiesten on tunnustettava, että lainvalmistelun vaatima tiedonjano on väärin sammuttu. ?SAK:ssa lämmitellään ajatusta metsämaan kiinteistöverosta.. Se puhuu vihreästä teollisuudesta, muttei tee sen eteen käytännössä mitään. SDP lupasi eduskuntavaalien alla, että sen hallitusvastuun myötä Suomeen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Meillä lamasta huolimatta vienti vetää ja töitä olisi tarjolla. Koulutuksen leikkaaminen siirtää entistä enemmän koulutusvastuuta yrityksille, mikä rasittaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Koulutuspaikkaleikkaukset ovat irvikuva myös nuorisotakuulle. Kokoomus on vastustanut pellon ja metsän kiinteistöveroa. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly nosti asian esille Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Lylyn esitys on jäänyt liian vähälle huomiolle ja voi lähteä toteutumaan, vaikka mitään perusteita metsämaan kiinteistöverolle ei ole olemassa. Tämä näkyy käytännössä niin, että opetusministerin paikalla istuva puoluetoveri leikkaa kolmanneksen oppisopimuspaikoista. HALLITUKSEN työllisyyttä tukevia tekoja odottaessa on pystynyt syntymään vain yksi johtopäätös. Järjestöt, viranomaiset ja alan ammattilaiset ovat uskoneet epätotuuksia taiteilijoiden edusta. Tosiasiassa suomalaista etua ei aja kukaan, sillä alan kattojär- jestössä ulkomaiset yhtiöt edustavat yli 90 %:n markkinaosuutta. Metsänomistajat osallistuvat riittävän suurilla veronkorotuksilla valtiontalouden alijäämän paikkaamiseen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus korotti yksityisen metsänomistajan puun myyntitulon veroa 28 prosentista 30 prosenttiin ja suuremmissa kaupoissa 32 prosenttiin. Siis kahden tai jopa neljän prosenttiyksikön veronkorotus. Tämä puolestaan vaatii vakaalla pohjalla olevaa valtiontaloutta, jonka valtava velkaantumisvauhti on Suomelta vienyt. Hallitus ei ole saanut tehtyä merkittäviä päätöksiä velkaantumisen pysäyttämiseksi. Hallituksen keinovalikoima on valitettavasti kääntänyt todellisen suunnan tavoitteelle vastaiseksi. Uudet työpaikat vaativat investointeja, joissa valtion on oltava mukana. Sellaisen ryhmän oikea nimi on takinkääntäjien eduskuntaryhmä. Takuuseen sitoutunut hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta neljänneksen ja kohdistaa leikkaukset maakuntiin, joissa ikärakenteen puolesta nuoria ammattiosaajia tarvittaisiin. Erityisesti tekoja työllisyyden puolesta on ollut syytä odottaa SDP:ltä, jonka vaalislogan työstä ja oikeudenmukaisuudesta on muuttunut peilikuvakseen. Tämä tavoite on yhdistänyt kaikki puolueet. Nuorten työllistyminen on taas inhimillisesti ainoa oikea tavoite ja ainoa mahdollisuus luoda maahan työllisyysaste, joka ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. NUORTEN lisäksi hallitus on unohtanut edistää työllisyyttä tasapuolisesti kaikilla Suomen alueilla. Epäyhtenäiset tavoitteet telakkateollisuuden osalta ovat vain jäävuoren huippu hallituksen linjattomuudessa. Tämä hallitus jää historiaan suurista puheistaan ja pienistä teoistaan. Keskusta uskaltaa ja haluaa, koska se luo työtä. Oikeiden tekojen aika on nyt, sillä huono työ käy kalliiksi. Kirjoita Suomenmaahan. Laman las- Koulutuspaikkaleikkaukset ovat irvikuva myös nuorisotakuulle. ku ollaan siirtämässä tulevien sukupolvien maksettavaksi, koska hallitus leikkaa koulutuksesta eikä edistä nuorten työllistymistä tasaisesti koko maassa. Koulutus on kansakuntamme voimavara vailla vertaa. Työtä syntyy vain, kun tunnetaan taustat ja tiedetään, mitä halutaan. Pohjois-Savossa ja laajasti Itä-Suomessa on kaikki mahdollisuudet menestyä, kun meihin vain uskalletaan ja halutaan investoida. Sdp:n kanta on vaihdellut. Siksi esitän kokoomuksen eduskuntaryhmän nykyiselle puheenjohtajalle kysymyksen. Kokoomus pitää itseään työn ja yrittäjyyden puolueena, sen näytöt vasemmistopuolueiden kanssa samassa hallituksessa antavat odottaa itseään. kaukset rajoittavat työpaikkojen syntymistä myös meillä Pohjois-Savossa. Jutta Urpilainen julisti Pohjolan demareiden kokouksessa oppisopimuksen tarpeellisuutta. Sillä olisi ylläpidetty yli 10 000 alan pysyvää työpaikkaa enemmän. Nyt kulutus on romahtanut alle yhteen, kun vastaavasti lehtien irtonumeromyynti on yhä vakaat 20 kpl per henki. Siihen Suomella ei enää ole varaa. HALLITUKSEN merkittävin työllisyyteen vaikuttava toimenpide on negatiivinen. Puheet ja teot ovat olleet toistensa vastakohtia. Nyt SAK:n Lyly kaavailee metsämaalle kiinteistöveroa, mikä johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen. ON HYVÄ kerrata, mitä mieltä eduskuntaryhmät olivat kiinteistöverosta ennen vaaleja. OP-Pohjola-ryhmän maa- ja metsälehti (KultaJyvä 2/2011) kysyi vuoden 2011 eduskuntavaalien alla eduskuntaryhmien silloisilta puheenjohtajilta heidän näkemyksiään maa- ja metsätalouden kysymyksistä. Lehdissä kotiin kanto syö myyntiä enemmän kuin väitetty piratismi, joten syynä on ahneus ja laajan yleisön tarpeiden huomiotta jääminen. ?Levybisnestä on viety työläästä vähittäiskaupasta miltei verotusoikeudeksi.. Keskusta on todellinen maakuntien duunaripuolue. Keskusta ei harjoita lyhytnäköistä politiikkaa, vaan katsoo työn koko kaaren inhimillisine ja yhteiskunnallisine hyötyineen. Keskusta haluaa taata jokaiselle, niin nuorelle kuin kokeneelle, mahdollisuuden kouluttautua ja työllistyä omassa maakunnassaan. Kuva: Paula Åström MARKKINAT eivät ole säätila, vaan niihin vaikutetaan valinnoilla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Duunaripuolue keskusta SUOMI tarvitsee uutta työtä. Onko kokoomus edelleen sitä mieltä, että kiinteistöveroa ja siihen rinnastettavia maksuja ei ole perusteltua ulottaa maa- ja metsätalousmaahan, ja voiko kokoomukseen luottaa tässä kiinteistöveroasiassa? Harri Mäki-Petäjä Kannus mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Erkki Puumalainen toimitusjohtaja PL 52, 90100 Oulu. Se taas nostaa oman alueen osaamista ja antaa mahdollisuuden uuden työn syntymiselle. Eduskuntaryhmien puheenjohtajista yksikään ei ennen vuoden 2011 vaaleja kannattanut kiinteistöveron ulottamista koskemaan maatalousmaata ja metsätalousmaata. Vaalien jälkeen joutuu pohtimaan olivatko vastaukset pelkkää ääntenkalastelua. Sellainen eduskuntaryhmä pettää äänestäjänsä, joka ennen vaaleja ilmoittaa ryhmän puheenjohtajan suulla vastustavansa maa- ja metsätalousmaan kiinteistöveroa, mutta muuttaa mielensä vaalien jälkeen
Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Op:n kerhohuoneella Riihikoskella. klo 19 Riitta ja Matti Huttusella, Tevaniementie 11. klo 18, Kaislakatu 3, Joensuu. Tervetuloa! Sauvo, Keskustanaiset virittelevät toimintaansa Sauvossa. p. 0405895709 sähköposti: pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 11.2. 0103270499, Saara Kiuru puh. Tied. Ilman vahvaa taustayhteisöä, kuten ay-liike soppatykkeineen, on vaikea menestyä. ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä p. 10.2. Voittajia näyttävät olevan varakkaat ja suuria vaalitukia haalivat ehdokkaat. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen, klo 18.05 Näin Keskusta toimii . Piiri järjestää Kunta-illan ma 11.2. Tervetuloa! varanneet lippuja kaukasialaisen Alanryhmän konserttiin la 20.4. Deliwein kapinetissa klo 18. Osallistumismaksu 20 e/hlö suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuutta. Kuva: Suomenmaan arkisto Keskustaopiskelijoille sijainnista riippumaton osasto KESKUSTAOPISKELIJAT ovat perustaneet maantieteelli- sestä sijainnista riippumattoman osaston. Rajattomat Keskustaopiskelijat (RaKe) kokoaa yhteen opiskelijoita, joiden koulupaikkakunnalta ei tähän mennessä ole löytynyt opiskelijaliiton osastoa. . Mattila p. 0400 483 118. Ylöjärvi. 0400-366 530 tai ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi tai Sirpalle, puh. 044-062 2266, helmikuun loppuun mennessä. Paimion ja Sauvon keskustaväen retki eduskuntaan pe 8.3, jossa isäntänä kansanedustaja Esko Kiviranta. Kivirannan vierasryhmälle suunniteltu ohjelma eduskunnassa kestää klo 11.30-15, joka sisältää mm. Tilaisuus on kaikille avoin. Muutoinkin byrokratia on tarkoitus minimoida. Tarja Kiviniemi 010 292 2062 tai 050-301 6189; Leena Mulari 010 292 2063; faksi 010 292 2069. Puheenjohtajana aloittanut Eeva Kärkkäinen kertoo, että RaKe toimii vaikutusväylänä yliopistopaikkakuntien ulkopuolella ja ulkomailla asuville opiskelijoille. Perehdyttäjinä kaupunginsihteeri Juha Willberg ja strategia- ja talousjohtaja Olli Naukkarinen sekä kansanedustaja Ari Torniainen. Yhä useampi alue ja ammattikunta jää ilman omaa ehdokasta ja yhä useampi nuoria jää ilman mahdollisuutta päästä ehdokkaaksi, nuoret sanovat kannanotossaan. Keskustanuoret huomauttavat, että lähtökohtaisesti nuorilla ehdokkailla on vähemmän rahaa käytettävissään ja aikaisempi tunnettavuus on vähäisempää. . 040 418 1150. Huomio kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit! Muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen heti syyskokouksen jälkeen piiritoimistolle Tuijalle, kiitos. PIRKANMAA Uuden keskustanaisten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan yhteystiedot: Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 TAMPERE. Kaikki asiasta kiinnostuneet, tervetuloa mukaan! Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ti 26.2. Osoite Larin Kyöstin katu 16, Hämeenlinna. Hämeenlinna-Vanajan py. Näin toimin Keskustassa toiminnanjohtaja Antti Varis, klo 18.35 Keskustan kuntapolitiikka . Risto Ervelä 010 292 2061 tai 0500-130 550; järjestösiht. klo 18 Velusten tuvassa (Velusmaantie 307, Rlä). Myös yliopistopaikkakuntien ulkopuolella ja ulkomailla asuu yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita opiskelijoita. klo 12.Vieraanamme ovat ystävämme Olavi AlaNissilä ja Risto Ervelä. Alustusten jälkeen keskustelua, omaa ohjelmaa ja arpajaiset. 23.3. Liput 30 e, lapset ja opiskelijat 20 e. 040-834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. laskiaistapahtuma Leena ja Reino Pietilän pihassa Miemalantiellä: makkaranpaistoa, kuumaa mehua, kahvia, pullaa, curlingiä, mäenlaskua ym. kana keskustanaisten Pirkanmaanpiirin uusi toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä. TTT:ssa operetti Kreivitär Mariza. Keskustanaiset varanneet lippuja 28.2. klo 19 näytökseen. 20 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt UUSIMAA Vihti, Vihdin keskustanuorten syyskokous järjestetään su 10.2. Mu- Huttula, py:n syys- ja vuosikokoukset pidetään pe 8.2. Helmikuun palaveri ma 11.2. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Klo 15 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannisoitot ja tanssia. kello 15 alk. Lähikunnista voi myös tiedustella ja ilmoittautua retkelle. klo 17. Naantali, Rymättylän py:n vuosikokous ti 12.12. - 30.3. Tied. Tervetuloa niin vanhat kuin uudetkin luottamushenkilöt. POHJOIS-KARJALA Perusinfoa ja rautaista asiaa kuntapolitiikasta! Tule hankkimaan pe-. Tervetuloa myös valtuutetut ja paikallisyhdistysten edustajat. Lappeenranta, luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus pidetään Lpr:n kaupungintalon valtuustosalissa ma 11.2 klo 18-20. Tervetuloa mukaan kokoukseen! Lisätietoja kokouksesta Asko Autelolta. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto, HUOM! Piiritoimiston uudet puh.numerot: Vaihde (järjestösihteeri) 010 292 2060; tj. Tied. ja lippuvaraukset Pilvi Kärkelä p.0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaisten Hiihtomatka Äkäslompoloon Ylläkselle. Aiheena ajankohtaiset kunta-asiat. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh. Esillä sääntömääräiset asiat. Raisio, to 28.2.klo 17 Seurakuntailta Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa. 0500483279. Seurakuntien tulevaisuus, alustajana khra Pertti Ruotsalo. 0503423323, Matti Kaunisto puh. klo 18 Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa. 044 7705171 tai laita viesti ja Markku Taskinen Sauvo sähköposti: markku.j.taskinen@gemail. com, p. kahvitarjoilun, oppaiden palvelun sekä täysistunnon seuraamista lehteriltä. Bussi lähtee Sauvon torilta klo 9 ja Paimion kaupungintalon edestä klo 9.15. Matkalla pysähdys ABC Lohjalla. Keskikatu 4 , 45100 Kouvola. PÄIJÄT-HÄME KARJALA Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 18 Lounais-Suomen Osuuspankin Sauvon konttorin kerhohuoneelle (OP:n alakerta), Viljontie 1. kerroksen ryhmähuoneessa. Ilmoita mukaantulostasi UllaRiitalle, puh. 010 292 2060 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai Aulikselta, puh. Uudistus leikkaa ehdokkaiden määriä merkittävästi, mikä heikentää ehdokasasettelun kattavuutta. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 0503130806 tai laita viesti. Tilaisuus on maksuton. Käytännön syistä toiminta tulee olemaan aktiivisinta netissä. . Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Lappeenranta, kunnallisjärjestön johtokunnan järjestäytymiskokous pidetään ma 11.2 klo 17-18 Lpr:n kaupungintalolla valtuustosalissa. Kokoonnumme ti 12.2. Kahvitarjoilu, tarvetuloa. Keskustan veteraanikerho, yhteinen kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa to 7.3. Perusinfoa ja rautaista asiaa kuntapolitiikasta! Tule hankkimaan perustietoa Keskustan kuntapolitiikasta ja linjaamaan yhteistä näkemystä kuntarakennelakiin. Tarkoituksena on, että RaKe voisi toimia vaikuttamiskanavana tällaisille ihmisille, osaston puheenjohtajana aloittanut Eeva Kärkkäinen kuvailee. Osaston poikkeuksellinen luonne on huomioitu sen säännöissä siten, että esimerkiksi kokoukset on mahdollista pitää sähköpostin välityksellä. Kiinnostuneet voivat lähettää sähköpostia tai liittyä Facebook-ryhmäämme, Uppsalassa opiskeleva Kärkkäinen rohkaisee. Kärkkäiselle voi lähettää postia osoitteeseen eeva. karkkainen@keskustanuoret.fi. Keskustanuoret: Vaalipiirijako syrjii nuoria ehdokkaita KESKUSTANUORTEN itäiset piirit ovat tyrmistyneitä hallituksen esittämästä vaalipiiriuudistuksesta, joka astuisi voimaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Uudistuksessa liitetään yhteen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi, sekä Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirit Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Nuoret näkevät uudistuksessa useita heikkouksia. . Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään ke 27.2 mennessä: Marja Mäenpää Paimio p. Varaa omasi Tarjalta, puh. näkemykset kuntarakennelakiin Keskustan kuntatyöryhmän pj, kansanedustaja Tapani Tölli. Politiikka uhkaa elitistyä. Yhteisen kannanoton takana ovat Etelä-Savon Keskustanuoret, Pohjois-Savon Keskustanuoret, Itä-Savon Keskustanuoret, Etelä-Karjalan Keskustanuoret, Pohjois-Karjalan Keskustanuoret sekä Kymenlaakson Keskustanuoret. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Turku. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Keskustan lauantaitreffit 9.2. kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30. Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä alustaa sosiaaliturvan ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Pöytyä, kunnallisjärjestön, valtuustoryhmän, luottamushenkilöiden ja jäsenten yhteinen helmikuun kuukausikerho su 10.2. Kaikki uudetkin jäsenet tervetuloa. Raisio, kunnallisjärjestön johtokunta ja valtuustoryhmä kokoontuvat avoimeen palaveriin valtuuston kokousiltaisin kaupungintalon 2. Suurten vaalipiirien myötä kasvavat kampanjakulut asettavat useimmiten vähävaraiset nuoret ehdokkaat epätoivoiseen asetelmaan. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten vuosikokous pe 15.2. Tervetuloa mukaan! Keskustanaiset ja Vesaiset, olemme JOENSUU. klo 17 Silvasteilla osoitteessa Haimoonraitti 247, Haimoo. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, MSL-Tampereen järjestökoulutus jatkuu to 14.2 Metson ATKluokassa, facebookin perusteet 2, kouluttajana Titta Mattila. klo 17 Turun Konserttitalossa. Uskottavan ehdokkaan pitää kampanjoida laajalla alueella aina Pertunmaalta Parikkalaan tai Kiuruvedeltä Ilomantsiin sekä mainostaa yhä useammassa mediassa. Nuorten osallistumista on pidetty tärkeänä, mutta vaalipiiriuudistus ei paranna nuorten intoa lähteä ehdokkaiksi. . Ryhmä esittää perinteistä musiikkia ja siihen kuuluu 46 laulajaa, tanssijaa ja soittajaa. 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja (vt) Tuomas Meriniemi 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret. fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs
esittää rohkeita ratkaisuja Suomen selviytymiseksi Ensimmäinen tehtävä liittyy Keskustassa aloitettuun kehittämistyöhön ja jälkimmäinen puolueessa valmisteltavaan Suomen selviytymissuunnitelmaan, jonka keskeinen osa on uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. klo 18, Kaislakatu 3, Joensuu. Nuoren Keskustan liiton Pudasjärven osaston sääntömääräinen syyskokous la 9.2. kuntaja hallintoministeri Hannes Manninen sekä selvitysmies Hannu Leskinen. Me Keskustassa olemme sitoutuneet digitaalisen jalanjälkemme suurentamiseen, jotta voimme uudistaa toimintatapojamme ja saada yhteiskuntamme osaamista mukaan politiikkamme rakentamiseen. Haemme nyt avoimella haulla digitaalisuuden ammattilaisia ja harrastajia mukaan Keskustan digipooliin Digipooli on tulevaisuuden tekijöiden yhteinen, nykyaikaisilla alustoilla toimiva koelaboratorio, jolla on kaksi tehtävää: . 14.2. Kokous alkaa la klo 10. Ilmoittautuminen viralliseksi edustajaksi tapahtuu la 6.4. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. klo 12 Heikki Aholalla, Kruunuojantie 70. Isokyrö, Valtuustoryhmän kokoukset ma 11.2. klo 19 kaupungintalolla, k ahvion viereisessä Nalle-kokoustilassa. Pudasjärvi. Maaselän koululla. Kuljetus linja-autoliike S.Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta. Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.la 25.5.! Linja-autoliike S.Kososen bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava - Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin M/S Carelialla. Ohjelmaa perheen pienimmille. Ohjaajajana Ritva Rundgren. Lohjalla. Kempeleen Vesaisten Digi-kurssi 17.2. Maksuton, ei yläikärajaa. Nivala. toteutumista ja käsitellään muut hallituksen määräämät asiat. Perinteinen laskiaistapahtuma su 10.2. klo 18 kirjaston kokoushuoneessa. Annika Saarikko. Kahvitarjoilua, arvontaa, ajankohtaista asiaa mukavassa seurassa.Tulehan sieki porisemhaan. KESKUSTANUORET Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta. Ilmoittautuminen majoitusta ja ruokailuja varten pe 22.3. Käsitellään lisäksi sääntömuutos. VESAISET Kempele. sparrata Keskustan digitaalisen jalanjäljen rakentamista . Perhekerho Perhonen ti 12.2. ja 19.2. Piiri järjestää Kunta-illan ma 11.2. Kasperinviita 13. Tervetuloa. ITÄ-SAVO Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. Valtuustoryhmän kokous to 28.2. Tervetuloa. Tervetuloa antoisaan iltahetkeen mukavassa seurassa. Tervola, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous pidetään Tervolatalolla to 14.2. Tervetuloa! Nivala. retken Jyväskylään Käsityö ja antiikkimessuille. Ohjelmassa yhdessä olon lisäksi asiaa ja viihdettä . Mahdollisuus myös saunomiseen. Asia: kevätkokouksen valmistelu ja luottamushenkilöpaikat. Pieksämäki, Keskustanaisten johtokunnan ja samalla myös yleinen kokous pidetään ma 11.2. alk. klo 16.30 ABC-liikenneasemalla os. Kaikki on kiinni sinusta ja halustasi muuttaa asioita. klo 18 alkaen Toimintojen talolle Seinäjoen Kasperiin os. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ti 12.2. Maaselän koululla. Maaselkä, po:n yleinen syyskokous pe 8.2. klo 16 kaupungintalolla. näkemykset kuntarakennelakiin Keskustan kuntatyöryhmän pj, kansanedustaja Tapani Tölli. ideoida digitaalisen osallistumisen ja toiminnan muotoja . Lisäksi mahdollisuus tutustua Tamminiemeen ja Kansallismuseoon. Lisätiedot piiritoimistolta 040 . klo 18.30 sekä ma 4.3. klo 18 valtuustosalissa. Keskustanaisten Etelä-Pohjanmaan piiri kutsuu kaikki naisvaltuutetut ja kunnallisvaaleissa ehdol- la olleet naiset yhdessä piirin johtokunnan kanssa yhteiseen iltaan teemalla . Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marko Partaselta, p.0400-517319. Kempele. m ennessä: pohjoispohjanmaa@keskusta.fi. Mukana ke:t Mirja Vehkaperä ja Tapani Tölli, ent. Tarkempi ohjelma: www.keskusta.fi/Pohjois-Pohjanmaa. Linja-autoretki eduskuntaan 14-15.3. piiritoimistolle pirkko.vesanto@keskusta.fi tai 040-5810220. Vesaiset, Vesaisten Etelä-Pohjanmaan piirin nettisivut löydät osoitteesta ep-vesaiset.fi. Työtä on paljon, mutta tulokset kyllä palkitsevat. Jos kiinnostuit, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi esittelyineen sähköpostitse Keskustan puoluetoimistoon: matti.monttinen@keskusta.? 15.3.2012 mennessä. Lisätietoja: Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko, puhelin 040 744 6770, annika.saarikko@eduskunta.. ja tiedottaja Matti Mönttinen, puhelin 050 388 0009.. Tervetuloa! ETELÄ-SAVO Mikkeli, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous 10.2. Lisätietoja Katjalta, p. 040-533 8160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi PERÄPOHJOLA Tervolan Keskusta. Piiri järjestää SOTE -illan pe 1.3. sunnuntaisin klo 18-19.30 Santamäen koululla. Rokua Health & Spa:ssa (kuntokeskus). Hinta 65?/hlö, sis. Paikalla k-johtaja Mika Simoska. klo 12-12 Sarkkirannan montussa. Vehkanotko 1, Pieksämäki. Hinta 135 ?/ hlö sisältää menomatkalla lounaan laivalla. Näin toimin Keskustassa toiminnanjohtaja Antti Varis, klo 18.35 Keskustan kuntapolitiikka . Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta pidetään 6.-7.4. Ilm. 0400-892414, 040-7670825 ZZZ.utaFon.À Onko sinulla rohkeutta ja ratkaisuja? Uskotko digitaalisuuteen? Sanotaan, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. klo 18 ent. Matkan hinta n.100?/ hlö/2hh. Maaselän po:n sääntömääräinen syyskokous pe 8.2. klo 18 Carelicumin audiotoriossa, Koskikatu 5, Joensuu. Ystävänpäivän ohjelmallinen tupailta Tervola-talolla to. Majoitus 2hh Hot elli Druzhbassa. On väärin, että monia jyväskyläläisiä koskettava asia päätetään muutaman hengen kesken, olkoonkin että se sopii säännösten puitteissa tehdä, linjaa puheenjohtaja Elvi Juvonen. Keski-Suomen Keskustanuoret katsoo, että valtuutettujen on aika siirtyä sanoista tekoihin ja kantaa heille vaaleilla annettu valtuutus. Päätökset ovat isoja ja vaikeita, mutta tätä on vastuunkanto. REHTIÄ ROMUKAUPPAA YLI 30 V. Oulun ja Kainuun talousalueella ? Noudamme rautaromut, autonromut sekä kaikki muut metalliromut ? Meiltä myös romutustodistukset Nykyaikainen virallinen metallikierrätysterminaali UTACON OY Varastotie 9, UTAJÄRVI Puh. Asiana käsitellään luottamuspaikkavalinnat muihin kuin kaupungin omiin luottamuselimiin. Mikkeli, Keskustanaisten vuosikokous piiritoimistolla 19.2 klo 19. Kutsuttuina ovat johtokunnan jäsenet, valtuutetut ja paikallisyhdistysten edustajat. Alpuan py:n vuosikokous ti 12.2. Vehkanotko 1, Pieksämäki. Kokouspaikkana toimii Kanneljärven Opisto, Karstuntie 537, 08450 LOHJA. klo 18. klo 20 Meijerinpirtillä. KESKUSTANUORET Pudasjärvi. Tavoitteemme on hyödyntää digipoolin esitykset sekä puolueen politiikassa että toiminnassa. Meidän mielestämme politiikassa tarvitaan asioiden ennakointia ja pitkän tähtäimen tarkastelua, rohkeutta tehdä johtopäätöksiä ja etsiä ennakkoluulottomasti ratkaisuja. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin pj. ti 12.2. puheenjohtaja Juha Sipilä. Tarvitaan myös riittävästi kunnianhimoa. Meillä ei ole mahdollisuutta maksaa taloudellista korvausta työpanoksestasi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, seurataan ?Keskustanuorten strategia 2010-2020. Kahvitarjoilua ja arvontaa. Keskustanainen vaikuttajana . Hanna Huttunen, klo 18.05 Miten erikoissairaanhoito toimii ja mihin suuntaa tulisi mennä ylilääkäri Juha Mustonen, klo 18.35 Olemassa olevat terveyspiirimäiset elementit ylilääkäri Anu Niemi, klo 19.05 Keskustan näkemykset sote -uudistukseen - näillä askelilla eteenpäin kansanedustaja, Keskustan vpj. Sitovat ilmoittautumiset 15.2 mennessä p.044-3321014/Aimo, 0400-443016/Kimmo. Pudasjärvi. klo 19 Piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33. 515 6800. Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. mennessä: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405919006/Sanna-Mari. Keskustelu- ja informaatiotilaisuus kunta- ja palvelurakenteiden uudistuksesta pe 15.2. Sivuja täydennetään koko ajan, mutta voit jo käydä kurkkaamassa alkua! POHJOIS-POHJANMAA Piirin perinteiset järjestö päivät: Eväitä ja elämyksiä 23.-24.2. On tärkeää, että olet paikalla. Pieksämäki, Johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous ti 12.2. Ilm. mennessä: www. keskustanuoret.fi Suomen Keskustanuoret ry:n hallitus keskusta nyt Keski-Suomen Keskustanuoret: Lyseoasia käsiteltävä valtuustossa KESKI-SUOMEN Keskustanuorten mielestä Jyväskylän Lyseon kohtalo tulisi ratkaista kaupunginvaltuustossa. Aihe on ollut yksi puhutuimpia viime syksynä käydyissä kuntavaaleissa ja demokratian toteutumisen kannalta tämä olisi luonnollista. Paitsi Jyväskylälle, myös koko Suomelle tärkeä kulttuurihistoriallinen rakennus ja symboli vaatii laajaa keskustelua valtuustossa. . 21 Keskustassa tapahtuu rustietoa Keskustan kuntapolitiikasta ja linjaamaan yhteistä näkemystä kuntarakennelakiin. klo 18 (huom.muuttunut aika - ei 11.2).ABC-liikenneaseman kabinetissa os. Kokoukseen kutsutaan myös kolme ensimmäistä varavaltuutettua. ohjelman, ruokailut ja majoituksen 2hh/4hh. Tilaisuus on maksuton. Tule mukaan keskustelemaan ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen, klo 18.05 Näin Keskusta toimii . Tervetuloa! Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteet murroksesta. Mitkä ovat Keskustan näkemykset uudistuksiin. klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. Pellossa Sinikka ja Eero Ylitalolla, Hannunranta 24 ti 19.2 klo 18. Juha Rehula. klo 15 kaupungintalolla, Otavassa. Vihanti. Käsitellään luottamuspaikkoja muihin kuin Pieksämäen omiin luottamuselimiin. Tarjolla hernekeittoa ja lettuja. Kuusamo. Järjestöpäivillä mukana mm. Vpj. klo 1820 Pohjankartanon auditoriossa, Suvantokatu 1, Oulu. ystävänä? pe 15.2. klo 17 alkaen. Peräpohjolan ?pirttiporinat. klo 18 ent. Nivalan Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 13.2. Ilmoittautumiset 050-347 3556 / Ulla-Riitta. ETELÄ-POHJANMAA Ilmajoki, Hirrenveistotalkoot alkaa la 9.2. Virtuaalivieraana mm. 10.2. Paikalla piirin toiminnanjohtaja Katja Koivukoski. Oulu. klo 9-12 kokouspaikalla. Tilaisuus on maksuton. Tarjoilu nyyttikestiperiaatteella. Tule mukaan ! Ilm
11.9.2001 terrori-iskut tuhosivat New Yor- 7. -teoksen esikuvana. Suomi on kohdannut jääkiekossa maa- ottelutasolla kaksi kertaa Iso-Britannian 1951 ja 1962. Monenko raja-aseman kautta kulkee myös rautateitse junaliikennettä: 2, 3 vai 4? 4. Kumpi vai molemmat ovat jääkarhun valtakuntaa: Pohjoisnapa-, Etelänapa-alueet? 10. Missä sodassa osapuolet käyttivät toisistaan pilkkanimiä lahtarit ja punikit? 6. Aku Ankka . Montako varsinaista, kansainvälistä rajanylityspaikkaa on Suomen itärajalla, Venäjälle/Venäjältä: 5, 7, 9 vai 11? kin korkeimmat rakennukset, Kaksoistornit. Mikä oli sen jälkeen jälleen New Yorkin korkein rakennus? 2. Mitä ovat burmilla, manx, singapura, turkkilainen angora? 9. Suomesta Venäjälle voi matkustaa kah- della eri junalla, toista kutsutaan Allegroksi ja toista Tolstoiksi. Kuva: Paula Åström 6 2 9 4 3 2 8 4 1 2 3 4 5 8 7 5 6 9 1 7 4 8 5 3 6 9 7 2 4 8 9 7 4 1 3 6 9 8 4. Maan historiaan liitetään myös YK:n pääsihteeri Dag Hammarskiöldiä kuljettaneen lentokoneen alasampuminen 1961. Mikä Afrikan valtio? 5. 22 8.2.2013 TIETOTESTI 1. B. Kuka oli Iso-Britannian pääministeri koko 3. Miten niissä kävi? Viivi & Wagner . Suomessa niitten lähtöasema on Helsinki. Leena Brusiin valittiin Miss Euroopaksi 1968. Mikä on päätepiste? Sudoku 7 9 6 2 6 1 9 1 2 5 9 9 4 2 6 1 5 7 4 8 2 8 1 2 1 1 7 6 4 6 6 7 8 5 6 2 7 4 9 5 1 9 7 4 3 1 4 9 1 5 1980-luvun? 8. Kisat käytiin poikkeuksellisesti Euroopan ulkopuolella, Kinshasassa, joka on Belgiasta itsenäistyneen suuren valtion pääkaupunki. Maata pidetään Josef Conradin ?Pimeyden ytimessä. Mukula 5 3 5 Kumpi vai molemmat ovat jääkarhun valtakuntaa: Pohjoisnapa-, Etelänapaalueet. Masi . Virtanen
Koska naisia on monenlaisia, niin todennäköisesti lehdessä pitäisi ilmoittaa, että tarvitaan joitakin naisia. Ehkä etsisin sellaista, jota kehtaa kuljettaa avoautolla. Ruman, mutta hyvänluonteisen varalta olisi hyvä kertoa, että häntä varten on koetettu pitää myös mus- MONIAVIOISUUTTA puuhatessaan ei- vät Ruotsin nuorkepulaisetkaan varmaan ymmärrä, että moniavioisuus vaatii monipalkkaisuutta. Ajattelepas sitä, että kolmelle muijalle täytyy ostaa yhtaikaa vaikkapa vain talvikengät. Tasa-arvon vuoksi tietysti kohta naisetkin alkavat vaatia moniavioisuutta, ainakin Ruotsissa. Olisihan siinäkin puolensa, naisella. Yksi äijä ymmärtäisi autoista ja vaihtelisi renkaat, toinen olisi henkevä kulttuuriihminen ja vaikka se kolmas sitten se suuri rakastaja. Ostoskärry. Ratkaisut 2 8 5 4 6 3 7 9 1 4 6 9 7 1 8 3 2 5 2 9 4 1 3 7 8 6 5 1 7 3 2 9 5 6 8 4 3 1 7 8 5 6 2 4 9 5 6 8 4 2 9 7 1 3 4 3 9 6 7 8 1 5 2 6 2 5 9 1 3 4 7 8 8 7 1 5 4 2 9 3 6 9 4 3 7 8 5 6 2 1 1 5 6 2 9 4 3 8 7 7 8 2 3 6 1 5 9 4 5 1 6 3 9 2 7 4 8 3 8 9 6 4 7 5 2 1 4 2 7 5 8 1 6 3 9 7 9 4 1 5 6 3 8 2 8 3 1 2 7 9 4 6 5 2 6 5 4 3 8 9 1 7 6 4 8 9 1 5 2 7 3 1 5 3 7 2 4 8 9 6 9 7 2 8 6 3 1 5 4 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 040 5709 400 044 7370 265 050 5450 915 045 6307 072 7 5 2 1 3 4 8 6 9 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Helsingin toimitus Postios. Aurinko nousee huomenna Helsingissä 8.15 ja Oulussa 8.38. PÄIVÄN SANA Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. Ps. Lihavaa ja leppoista varten on pakettiauto. Kaunis pääsee muuten vähemmällä, kunhan jaksaa hymyillä ja olla suopea. Rumemmilta kyllä vaaditaan taloustaitoja, varallisuuskaan ei ole haitaksi. Ja kepulainen elämänkatsomus täytyy olla, tolkun mies ei laske demariakkaa peittonsa alle. see kämpästä toiseen sen saman sanomalehden kanssa. Vain kuvitteleeko moniavioisuutta havitteleva, että hän juok- Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 8. 23 8.2.2013 Muutama muija RUOTSALAISEN veljespuolueen nuorisojärjestö esittää moniavioisuuden sallimista. Kuinkas NKL ei ole nyt ollenkaan pohjoismaisen trendin valtimolla. Moniavioisuudesta joku ehkä haaveilee, mutta yhdenkin muijan saaneet tietävät, että hyvä kun pärjää yhdenkin kanssa. 44:2 KANSA KASKUAA . 50-tuumaiset telkkarit ja maksukanavat joka muijalle. KUINKA monta muijaa sitten saa hankituksi. helmikuuta 2013. Tänään Laina, ortodoksisen kalenterin mukaan Feodor, Heikki, Sakari. Aurinko laskee tänään Helsingissä 16.52 ja Oulussa 16.24. Tavallisen äijän maksukyvyn rajoilla ollaan niin helposti. On kolme asuntoa, on kolme kaikkia elämän menoja. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Toimittajat: Pentti Manninen Timo Mikkilä Pauliina Pohjala Henna Ruokamo 9 4 1 8 7 6 5 3 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 6 3 8 9 5 2 4 1 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström Päällikkö: Pirjo Kontio 3 2 7 5 8 1 9 4 6 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 8 9 4 6 2 7 1 5 3 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 5 1 6 3 4 9 2 7 8 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 9: Vaalimaa, Nuijamaa, Vainikkala (vain matkustaja- ja tavarajunaliikenne), Imatra, Niirala, Vartius, Kuusamo, Salla, Raja-Jooseppi, 2) 4: Vainikkala, Imatra, Niirala, Vartius, kolmen viimeksimainitun kautta voi erityisluvalla liikennöidä myös matkustajajuna, 3) Allegro Pietariin 3,5 tunnissa, Tolstoi Moskovaan, 4) 1918 kansalaissodassa, vapaussodassa, sisällissodassa, 5) Empire State Building, valmistui 1931 (sitä korkeampi One World Trade Center avataan 2013 tai 2014), 6) Kongon demokraattinen tasavalta, 7) Margaret Thatcher, PM 1979-90, 8) kissarotuja, 9) vain Pohjoisnapa-alueet, 10) Iso-Britannia voitti molemmat: 6-3, 7-5. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Jos ennen tehtiin lehti-ilmoitus, jossa kerrottiin etuistuimen olevan vapaa, niin se ei nykynaisiin pure. Olen miettinyt tilannetta omalta kohdaltani. Ehkä se neljännenkin vaatisi, sen ylistämällä alistetun kokkipellen. Miehen ihannevaimo on kuulemma yhtaikaa äiti ja vaimo ja rakastajatar. Ja hoitaja ja kokki ja mitä vielä. taikkunaista umpivaunua. Mikä kulkuneuvo ei maksa mitään eikä vaadi ajokorttia, mutta tulee kuljettajalle kalliiksi?
Noin neljännes kantaa tätä riskiperimää ja vain pieni osa sairastui, Vaarala sanoo. ROKOTUKSEN jälkeen lasten ja nuorten narkolepsiatapaukset lisääntyivät selvästi, mutta aikuisten pysyivät samoina. Esimerkiksi eteläeurooppalaisilla sitä on vähemmän, sanoo professori Markku Partinen. Vaarala korostaa kuitenkin, ettei riskiperimä ole syyllinen, vaan rokotus. . Rokotteiden viruskomponentit on valmistettu hieman eri menetelmillä. . Tutkijoiden mukaan narkolepsian syntymistapoja on todennäköisesti useita. Tutkimuksissa on selvinnyt Sikainfluenssarokotuksen jälkeen lasten ja nuorten narkolepsiatapaukset lisääntyivät selvästi, mutta aikuisten pysyivät samoina. Kuva: Maria Seppälä myös, että sikainfluenssarokotteen jälkeen narkolepsiaan sairastuneet reagoivat rokotteeseen muita voimakkaammin. Toistaiseksi ei edes tiedetä varmasti, kuinka moni aikuinen on rokotteen saanut. Narkolepsiaan sairastuneet lap- set ja nuoret voivat vaihtelevasti. . Vanhemmat eivät voi olla töissä ja lapsi ei käytännössä pysty käymään koulua, kertoo professori Markku Partinen. Ilmoituksia rokotteen haittavaikutuksista ei ole tullut enää läheskään yhtä paljon kuin 2010?2011.. Tutkijat selvittävät vielä, onko mahdollista, että rokotteen saaneilla aikuisilla olisi lievästi kohonnut riski sairastua verrattuna muihin. Sikainfluenssakomponentti on erilainen Arepanrixissa, kertoi THL:n tutkimusprofessori Outi Vaarala narkolepsia-asiantuntijoiden kokoontumisessa Helsingissä torstaina. Vaaralan mukaan näyttäisi, että viruskomponentti ja tehosteaine aiheuttivat yhdessä reaktion, joka aktivoi immuunijärjestelmän, mikä taas on johtanut sairauden puhkeamiseen. Onneksi suurin osa voi paremmin kuin lähtötilanteessa, mutta on vielä lukuisia, jotka voivat yhä erittäin huonosti. 24 8.2.2013 Neljänneksellä suomalaisista riskiperimä Narkolepsiaan sairastuneet reagoivat muita enemmän rokoteaineeseen PAULA ROPPONEN/STT HELSINKI SIKAINFLUENSSAROKOTETTA seuranneen narkolepsian syyksi vaikuttaisi varmistuneen Pandemrixrokotteen sisältämät aineet, ilmenee tutkimuksesta, jota on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Kanadassa käytetty Arepanrixrokote nosti sairastumisriskiä selvästi vähemmän kuin Suomessa käytetty Pandemrix. Sairastuneilla oli korkeammat vasta-ainetasot rokotteen aineille kuin terveillä. Heillä on myös ollut perinnöllinen alttius eli tietty kudostyyppi. Tämä kudostyyppi on 27?28 prosentilla suomalaisista.