6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 14 / 8.4.2016 / 4,80 ?
Kirja säilyy
Maahengen kustantaja Liisa Heikkilä-Palo
luottaa painetun sanan tulevaisuuteen
Ajassa
Uutisanalyysi
Reportaasi
Kehysriihi etsi
ja löysi säästöjä
Perustulo voi
vähentää loukkuja
Keskustasta eronneet
pettyivät puolueeseen
sisältö
8.4.
2016
Ilmapiiri johti eroon keskustasta
Puolueessa ei sovi esittää kaikkia kysymyksiä, Tiina ja Veikko Halttunen pohtivat s. 24
2
8.4.2016
10
Paljastukset veroparatiiseista pitää
ottaa vakavasti, Timo Kalli toteaa s. 33
Traktorimarssi oli viimeinen hätähuuto,
maatalousyrittäjä Juha Tenho sanoo s. Pelko, viha ja oma etu ovat väkeviä
voimia taitavan poliitikon käsissä.
Timo Laaninen s. 30
Hallitus päätti jatkaa
sote-uudistusta
18 maakunnan pohjalta s. 9
Olli Rehn ihmettelee
Elina Lepomäen puheita
kilpailukykysopimuksesta s. 16
Terhi Määttä laihtui 86 kiloa ja luopui
diabeteslääkkeistään s. 2016
3. 46
8.4
Jo nyt jättiyritykset pitävät yksittäisiä valtioita pihdeissään. Yksi neuvo nousee ylitse muiden: ottakaa ohjenuoraksi oikeus ja kohtuus. Suomen tulee olla oikeudenmukainen kohtuuden yhteiskunta.?
Valitettavasti ihmisluonto taitaa olla sellainen, että ahneus houkuttaa enemmän kuin kohtuus. Tätä keskustelua on käytävä kaikkialla, ei
vain niissä maissa, missä ahneus on sokaissut näkyvällä tavalla yhteiskunnalliset vallanpitäjätkin. Pikku osoitus ahneuden
ylivallasta on sekin, että upporikas muuttaa Portugaliin voidakseen välttyä veroilta.
Mikään ei riitä.
Myös Panaman paperit ja veroparatiisien koko olemassaolo kertovat ahneuden ylivallasta ja ihmisen itsekkyydestä.
Nyt julki tulleen asiakirjavuodon selvittely ei saisikaan jäädä siihen, että julki tulleiden tietojen oikeudellisuutta ja lainmukaisuutta tutkitaan. Miljoonapalkkoja haalitaan, mutta tuloja ja omaisuuksia piilotellaan
veronmaksun tavoittamattomiin. Näin kirjoitti Kerttu Saalasti vuonna 1959:
?Voidakseen palvella maataan, kansaansa ja koko ihmiskuntaa, on vapauduttava itsekeskeisyydestä. Ahneus on koko ihmiskunnan syöpä, josta pitäisi parantua.
Tähän oiva tienviitta on sana ?kohtuus?.
Keskusta voisi asettua Suomessa tämän keskustelun kärkeen. perustettu 1908 . Onhan ?kohtuus. Päätoimittaja Juha Määttä
Rodrigo Arangua/AFP Photo/Lehtikuva
Ihmisen ahneutta pitää rajoittaa
valtioiden yhteisin toimin paljon
tehokkaammin kuin nykyisin tapahtuu.
Pääkirjoitus
Ahneus on ihmiskunnan syöpä
O
lisipa veroparatiiseja koskeva suuri tietovuoto koko
maailmaa tervehdyttävä käännekohta! Niin käy, jos
se viimeinkin käynnistää laajan, muutokseen tähtäävän keskustelun siitä, mihin ahneuden suosiminen johtaa.
Omaisuudet kasautuvat maailmalla kovaa vauhtia yhä harvempiin käsiin. Tämä on tietysti välttämätöntä.
4
8.4.2016
Mutta yhtä välttämätöntä on, että keskustellaan vaurastumisen moraalista. Arvostettu keskustavaikuttaja, professori Kari Hokkanen onkin kuvannut osuvasti ?kohtuutta ahneuden vastapainona?.
Myös moni muu keskustavaikuttaja on muistuttanut kohtuudesta. Yksi prosentti ihmisistä omistaa yli puolet
maailman omaisuuksista.
Tämä kehitys ei voi jatkua. Sellaisella menolla ei ole demokratian ihanteiden kanssa mitään tekemistä, ja se johtaa
väistämättä ennen pitkää vastareaktioon. Se voi olla jyrkkä
ja väkivaltainenkin.
Vaurastumisen täytyy toki olla sallittua. Historia opettaa,
kuinka mahdollisuus menestyä vie yhteiskuntia eteenpäin.
Mutta silloin mennään pahasti vikaan, jos ahneus saa ylivallan. Oman hyödyn
ja mukavuuden tavoittelu ei sovi eikä saa olla ihmisen päämääränä.?
Ja näin Anneli Jäätteenmäki vuonna 2014:
?Kun kiertää Suomea, saa hyvän käsityksen siitä, mitä suomalaiset ajattelevat. Niin näyttää nyt aivan liian usein käyvän. Siksi valtioiden täytyy
toimia yhdessä ja rajoittaa lainsäädännön keinoin ahneutta
paljon tehokkaammin kuin nykyisin tapahtuu.. oikeastaan vanha talonpoikainen
hyve
Odinin
soturit ja muut räyhäkriitikotkin näyttävät laskeneen
terävimmät aseensa.
Loppuiko vyöry Euroopan pohjoisimpaan kolkkaan todellakin yhtä nopeasti kuin se käynnistyikin?
Siltä vaikuttaa.
Jotain kuitenkin asian tiimoilta edelleen tapahtuu.
Maahanmuuttovirasto on päättänyt lakkauttaa yhteensä 33 vastaanottokeskusta turvapaikanhakijoiden vähentyneen määrän vuoksi.
Sen seurauksena Suomen Punainen Risti aloittaa satoja työntekijöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut.
Yksiköihin on palkattu viime syksystä lähtien noin
1?500 työntekijää. Vai?
Tuskin kukaan toimeen ryhtyessään edes ajatteli,
että turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa riittää työsarkaa vuosikausiksi eteenpäin.
Siitä huolimatta tuntuu vähän ristiriitaiselta, että
sordiino laitetaan päälle juuri nyt.
Kun organisaatiot on saatu toimimaan, niillä voisi olla työrauha keskittyä olennaisimpaan eli hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen ja kotouttamisen
edistämiseen.
Järjestöjen ohella suurta vastuuta turvapaikanhakijoista ovat kantaneet myös kunnat.
Moni käytöstä poistettu koulurakennus sai uuden
tehtävän tulokkaiden majoituspisteenä.
Pienemmille kunnille vastaanottokeskus tarkoittaa
merkittävää tulonlähdettä ja tietysti potentiaalisia
uusia asukkaita väestökatoa paikkaamaan.
Myös paikallisten, usein henkitoreissaan riutuneiden kauppojen liikevaihtoon keskuksilla on ollut
huomattava vaikutus.
Pimeimmän talven aikana arvailtiin, että säiden lämmetessä keväällä voi olla edessä uusi pakolaisvyöry
pohjoiseen.
Turkki-sopimus ja lukemattomat muut maailmanpolitiikan käänteet vaikuttavat siihen, toistuuko vyöry vai ei.
Elämme globaalissa tänään, tässä ja nyt -yhteiskunnassa, jossa ainoa pysyvä asiantila on muutos ja
siihen sopeutuminen.
Suomalaisten osalta tuo sopeutuminen on syvällä
kansanluonteessa. Onneksemme . Tarkoista luvuista ei ole vielä tietoa, mutta tuota määrää tullaan SPR:n tietojen mukaan vähentämään merkittävästi.
Eikä SPR ollut suinkaan ainoa yhteisö, joka rekrytoi reilulla kädellä uutta työvoimaa sopan kiehuessa
kuumimmillaan.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Pahimmat liekit tukahdutettu, jälkisammutuskin
hoidettu ja kortiston kautta uusia työtehtäviä odottamaan. tai sitten ei.
Risto Luodonpää
8.4. Toimittajalta
Hyökyaalto voi uusiutua
Kaikki muistavat hyvin viime syksyn ja lähes kaikkialle Suomeenkin tulvineen turvapaikanhakijoiden
hyökyaallon.
Ympäri maata perustettiin pikavauhtia lukuisia hätämajoitustiloja ja vastaanottokeskuksia, jotta sotaa
pakeneville ihmisille saatiin edes jonkinlaista suojaa
pään päälle.
Vaikka kohuja ja kriittisiäkin mielenilmaisuja mahtui mukaan, niin nopea reagointi osoitti taas kerran,
kuinka paljon joustoa ja auttamishalua suomalaisista
tosi paikan tulle löytyy.
Mutta mikä on tilanne nyt, puoli vuotta kiivaimman
kansainvaelluksen jälkeen?
Tuntuu siltä, että uutisia tai juttuja turvapaikanhakijoiden akuutista elämänmenosta saa etsiä suurennuslasin kanssa.
Media ohjaa kansalaisten mielenkiinnon kohteita ja on kiinnostunut jo aivan muista asioista. 2016
5
Olkoonkin, että myöskään ässätrion
kaksi muuta jäsentä, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) eivät peitelleet hyvää mieltään.
??Tässä sitä mennään, Soini huudahti,
kun kolmikko esitteli valtion lähivuosien
menolinjoja.
Suupieliä veti ylöspäin myös tieto, että
hallituspuolueet ovat päässeet sopuun sotelinjauksista.
??Tämä hallitus istuu täyden ajan, Soini
myhäili Suomenmaalle.
Ulkoministerin mukaan neuvottelut sujui-
vat hyvin, vaikka kokoomuksen sisäisen puheenjohtajapelin odotettiin tuovan jännitteitä.
??Hyvältä näyttää. Hän saattoi kehua hallituksen toimintakyvyn löytymistä.
Pääministeri korosti, että hallitus on nyt
ensimmäisenä toimintavuotenaan pystynyt
tekemään suunnitelmien mukaisesti tärkeimmät ratkaisunsa.
Kolmikon totisimmat ilmeet olivat valtiovarainministeri Alexander Stubbilla, jonka
puoluejohtajuus ja siten myös rahaministerin asema ovat uhattuina kesäkuun puoluekokouksessa.
6
8.4.2016
Kehysriihen päätökset tuskin heikentävät
Stubbin asemaa. hallitus
julkistaa kasvu- ja työllisyyspakettinsa ensi
tiistaina . Sen vaihtoehtona pöydällä oli ruoan
arvonlisäveron nosto, mutta siihen hallitus
ei lähtenyt.
Plussapuolella pikku huomionosoitus on
takuueläkkeen korotus vaalikauden kahtena viimeisenä vuotena 10 miljoonalla eurolla. Kokoomusjohtajalle on erityisen tärkeää myös,
että koulutukseen ja tutkimukseen ei tehdä lisäleikkauksia, korkeakoulutus saa jopa
pikkuisen uutta rahaa.
Hallituksen kehysratkaisuun sisältyy lu-
kuisa määrä juustohöylämäisiä pieniä, mutta osin vähän isompiakin menosäästöjä eli
leikkauksia, yhteensä liki 400 miljoonaa.
Pieni esimerkki on makeisveron korvaava
bensa- ja dieselveron korotus kahdella sentillä. Hän kiitteli hallituksen talouslinjan pitämistä, neljän miljardin euron
säästöissä pysymistä, velkaantumisen taittamista ja sitä, että veroaste ei nouse. Kunnianhimoinen tavoite on
edelleen 110?000 uuden työpaikan luominen vaalikauden aikana. Hallitus on vakaalla
pohjalla.
Soinin puolueen gallupkannatus on pudonnut vaalien jälkeen rajusti hallituksen
kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana.
??Olemme kärsineet väliaikaisesti. Kehysriihi
?Tässä sitä mennään?
Ässätrio iloitsi hallituksen päätöskyvystä
Pentti Manninen
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini oli hallituksen tiistaisen kehysriihen jälkeen maan iloisin ministeri. Se tarkoittaa työllisyysasteen nostamista nykyisestä 68 prosentista 72:een.
Sipilä myöntää, että tavoitteeseen ei vielä päästä nyt tehdyillä ratkaisuilla . Tosin samalla perusväylänpidosta leikataan satakunta miljoonaa.
Hallituksen päähuomio on jatkossa työl-
listämisessä. Se tuo eläkeläisen pussiin kahdeksan euroa kuukaudessa.
Paljon isompi ratkaisu on tie- ja ratahankkeiden käynnistäminen noin 700 miljoonalla eurolla. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) taikoi summan ministeriönsä pääluokasta, eikä rahoja tarvitse etsiä valtionyhtiöistä. Kun sovitaan, me pidämme siitä kiinni.
Ja uskomme, että kannatus on lähtenyt vähän paranemaan.
??Perussuomalaiset on hallitukseen äänestetty ja nyt kantin pitää kestää.
Kolmen puolueen hallitusta johtavalle pää-
ministeri Sipilälle vaalikauden menojen
raamittaminen ja sote-ratkaisun löytyminen kehysriihen sivutuotteena ovat mannaa. eikä yhteiskuntasopimuksen toteutumisellakaan. Hallituksen on löydettävä syksyn budjettiriihessä uusia työllistämistoimia.
Työllisyysasteen yhden prosenttiyksikön
nousu lisää valtion tuloja 600 miljoonaa euroa.. Mutta me olemme sanamme mittainen porukka
2016
7. Vesa Moilanen/Lehtikuva
Tämä hallitus istuu
täyden ajan.
8.4
Vapaaehtoisten verkostot ovat tärkeitä
varsinkin sosiaalisessa mediassa, kun vaikutetaan ihmisten mielipiteisiin, hän perustelee.
Turkulainen Ruottu pitää valttikorttinaan
taustaansa perinteisten keskustapiirien ulkopuolelta tulevana ehdokkaana.
. Olen pystynyt hälventämään ennakkoluuloja keskustaa kohtaan ja saanut ihmiset
oivaltamaan, kuinka ihmisläheistä politiikkaa puolue tekee.
Myös puoluesihteerikisassa on esiintynyt uu-
sia nimiä Jouni Ovaskan ja Mari Kokon lisäksi.
Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ilmoitti harkitsevansa ehdolle asettumista. Ajassa
Sanottua
RKP:n arvot eivät rajoitu vain viiteen prosenttiin
maan väestöstä, vaan niitä kannattaa moni.
Tässä piilee RKP:n mahdollisuus, kun mietimme
mahdollisuutta päästä jälleen hallitusvastuuseen.
Anders Adlercreutz
tiedotustilaisuudessa
Hannakaisa Heikkinen
Ei koskaan kannata lähettää kirjettä,
missä nuollaan jotain muutakin kuin
postimerkkiä. Nämä jutut
ovat täysin sometrolleista lähtöisin.
Terhi Kiemunki
STT:lle
Annina Ruottu
Naiskolmikko ilmoittautui kilpaan
Risto Luodonpää
Keskustan varapuheenjohtajakisa sai huh-
tikuun alkupäivinä kolme uutta kasvoa ehdokkuutensa jo aiemmin varmistaneiden Juha Rehulan ja Katri Kulmunin rinnalle.
Kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen
ja Anne Kalmari sekä Keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu ilmoittivat tavoittelevansa pestiä Seinäjoen puoluekokouksessa.
Kiuruvedeltä kotoisin oleva Heikkinen sa-
noo samaa vaalipiiriä edustaneen Anu Vehviläisen luopumisen vaikuttaneen ratkaisuunsa.
. Olen esimerkki koulutetusta kaupunkilaisnaisesta, joka löysi keskusta-aatteesta
poliittisen intohimonsa, hän perustelee.
Ruottu uskoo varapuheenjohtajana pystyvänsä entistä paremmin välittämään puolueen tavoitteita.
. Biotalous on vahvaa osaamisaluettani.
Varapuheenjohtajana teemojen esilletuominen olisi entistä helpompaa.
Kalmari nostaisi vapaaehtoistyön arvoonsa myös politiikassa.
. #uutisvuotolohkaisee.
Aiheena #kokoomus ja #stubb.
Aku Eronen
Twitterissä
Anne Kalmari
Jos ihmistä sanotaan suoraan
rasistiksi, sille pitää olla joku pohja.
Nyt poliisi tutkii, onko. Itse olen ollut sekä maalainen että kaupunkilainen ja työskennellyt ulkomailla.
Mutta silti aina ollut keskustalainen.
Kivijärveläinen Kalmari haluaa tuoda puo-
luejohtoon uusien työpaikkojen syntyä tukevaa tietämystä.
. Anun päätöksen jälkeen harkitsin asiaa
vakavasti ja tunnistin sisälläni paloa.
Heikkinen haluaa olla rakentamassa sellaista keskustalaisuutta, joka tavoittaa yhä
paremmin erilaiset ihmiset.
8
8.4.2016
. Samoin tekee iisalmelainen kaupunginvaltuutettu Riikka Pirkkalainen.
Sen sijaan spekulaatioissa esiintynyt Pasi
Hovi ei lähde tavoittelemaan Timo Laaniselta vapautuvaa paikkaa.
Vaikka tukeen tulee monta
hyvää uudistusta, eivät ne paljoa lämmitä
järkyttävän suurten leikkusten keskellä.
Anniina Sippola
Facebookissa
Jussi Nukari/Lehtikuva
Veronkierron
porsaanreiät tukkoon
pekka pohjolainen
Panaman papereiksi nimetty kansainvälinen vero-
paratiisipaljastus yllätti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk.).
Kalli pitää julkisuudessa olleita tietoja muun muassa Nordean roolista veroparatiisijärjestelyissä vakavina. Hän muistuttaa, että eduskuntakäsittelyssä palautettiin jo osa hallituksen harmaan talouden torjunnasta leikkaamista määrärahoista.
Jos tarvetta lisäpanostuksiin ilmenee, niitä pitää
hänen mukaansa ilman muuta harkita.
??Nyt pitää kuunnella poliisia ja verohallintoa.
Kalli korostaa, että myös kansainvälisiä toimintatapoja on kohennettava, jotta porsaanreiät saadaan
umpeen.
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan Mika Lintilä (kesk.) ehdottaa myös kotimaista pidemmän aikavälin seuranta- ja arviointiryhmää veronkierron ja muun harmaan talouden kitkemiseen.
Puolueiden edustajien lisäksi työryhmässä tulisi
Lintilän mielestä olla verohallinnon, poliisin ja muiden asianomaisten viranomaisten edustus.
Mikko Stig/Lehtikuva
Stubb sai haastajan oikealta laidalta
Samuli Vänttilä
Kohina kokoomuksen puheenjoh-
tajapelistä sai odotetunlaisen käänteen, kun kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoittautui valtiovarainministeri Alexander Stubbin haastajaksi.
Vapaata markkinataloutta puolustava Lepomäki edustaa kokoomuksen oikeistolaisinta laitaa.
Hän luonnehtii itseään asiapoliitikoksi, joka ei tee politiikasta viihdettä.
Lepomäki on arvostellut näkyvästi hallitusta kilpailukykysopimuksen
riittämättömyydestä ja jämäkkyyden
puutteesta hallitusohjelman noudattamisessa. Hän kaipaa puolueeseen parempaa johtajuutta ja toimeenpanokykyä.
Kokoomuksen nykyinen luotsi
Stubb toivottaa Lepomäen tervetulleeksi kisaan. Sanottua
Verojen maksaminen kotimaahan
on kunnia-asia. Aika hyvin puolueelta, joka ei
koskaan tee mitään kaupunkilaisten eteen. Eikö?
Jasi Kuokkanen
Facebookissa
Ajassa
Hallituksen kehysriihi linjasi myös opintotukileikkauksista. Veroparatiisien
kitkemiseen tarvitaan myös EU:n
yhteisiä ja määrätietoisia toimia.
Juha Sipilä
Twitterissä
Keskustavetoinen hallitus rakentaa Tampereelle
ratikan ja Raidejokerin helpottamaan Helsingin
seudun liikennettä. Haastamista ja kritiikkiä hän pitää tietynlaisena kannustimena.
Kokoomus valitsee puheenjohtajansa puoluekokouksessaan Lappeenrannassa kesäkuun toisena viikonloppuna.
Kisaan ei ole toistaiseksi ilmoittautunut muita ehdokkaita.
8.4. Kilpailukykysopimukses-
ta hän aikoo keskustella uudelleen,
jos nousee valtiovarainministeriksi.
Stubbin haastamisessa ei ole Lepomäen mukaan kyse vain aatteen
kirkastamisesta. 2016
9
Westinen arvelee, että SDP:n kannatus alkaa normalisoitua viime syksyn 22,7
prosentista.
Merkittävää Westisen mukaan on kannastaan epävarmojen suuri osuus. Maakuntaveroa ei valmistella ainakaan tällä vaalikaudella, vaan maakunnat järjestävät palvelunsa valtion jakamalla rahoituksella.
Hallitus linjasi sote- ja aluehallintouudistuksen jatkoa kehysneuvottelujen yhteydessä ja esitteli aikaansaannoksiaan keskiviikkona. Nykyiset kuntien tilat vuokrataan sote-palvelujen tarpeen mukaan.
Kuntien käyttämättä jäävät kiinteistöt
eivät jää kuntien rasitteeksi, vaan jatkovalmistelussa niiden hallinnointiin rakennetaan erillinen toimija.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehvi-
läinen (kesk.) kertoi, että hallinnossa siirrytään nyt muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa yleiseen kolmiportaiseen selkeään
malliin.
Vehviläinen muistutti, että itsehallinnon rakentamiseen kuuluu yleensä verotusoikeus.
Kun sitä ei nyt tule, on tärkeää että maakunnat saavat päättää itsenäisesti, kuinka ne valtiolta saamansa rahoituksen käyttävät.
Ministerin mukaan lähiviikkojen aikana päätetään, järjestetäänkö ensimmäiset maakuntavaalit erillisinä huhtikuussa 2018 vai presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä muutamaa kuukautta aiemmin.. Sen sijaan suurimman oppositiopuolueen SDP:n kannatus
putosi 2,6 prosenttiyksikköä 20,3 prosenttiin. Runsaasti keskustelua herättäneen palvelujen valinnanvapauden osalta
projekti jäi vielä paljolti odottamaan professori Mats Brommelsin työryhmän toukokuussa valmistuvia esityksiä.
Valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa.
10
8.4.2016
??Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki tulee sisältämään juridiset perusteet valinnanvapaudelle, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) selvitti.
Rehulan mukaan kuntien sote-tehtäviä
hoitava henkilöstö ja tukipalveluiden henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen
vanhoina työntekijöinä.
??Omaisuuden osalta nykyisten kuntayhtymien ja kuntien yhteenliittymien omaisuus ja velat siirtyvät maakunnille. Tutkija pitää keskustan paluuta ykköseksi kelpo suorituksena
Anja Manninen
Eduskuntavaaleista on kulunut vuosi ja
keskusta on jälleen maan suurin puolue.
Ajatuspaja e2:n tutkija Jussi Westinen pitää keskustan lukemia kelpo suorituksena.
Westinen huomauttaa, että vaikka vuosi on ollut keskustajohtoiselle hallitukselle
vaikea, pääministeripuolueelle annetaan
vielä aikaa.
Yleensä pääministeripuolue on kärsinyt
kannatuksen hiipumisesta taloudellisesti vaikeina aikoina, mutta nyt keskusta on
palannut pienen notkahduksen jälkeen ykköspaikalle.
Ylen kannatuskyselyssä (31.3.) keskustan kannatus oli 21,7 prosenttia (eduskuntavaaleissa 21,1).
Myös kaksi muuta hallituspuoluetta lisäsivät kannatustaan. Taloustutkimuksen maaliskuussa tekemässä kyselyssä puoluekantansa kertoi vain 58 prosenttia vastanneista.
Westisen mukaan nyt odotellaan, miten
suomalaiset reagoivat seuraaviin suuriin
uudistuksiin.
Tutkija muistuttaa, että ulkoapäin,
EU:sta, maailmanpolitiikasta ja taloudesta,
tulevat syötteet vaikuttavat nekin hallituksen työskentelyyn.
Jari Laukkanen
Hallitus esitteli sote- ja aluehallintouudistuksia keskiviikkona.
Soten valinnanvapauteen jäi vielä pohdittavaa
Pekka Pohjolainen
Sote-uudistus toteutetaan 18 maakunnan
ja viiden yliopistosairaalan ympärille järjestettävän yhteistyön pohjalle
Komission esitys on saanut rajua kritiikkiä, ja direktiivin keskeisimmät kohdat tulevat
muuttumaan.
Parlamentissa on kuultu myös suomalaisia asiantuntijoita. Esityksen hyvän tarkoituksen ja konkreettisen sisällön välillä on ristiriita.
Uudistusesitys kohdistuu erityisesti laillisten
aseiden omistajiin. Vain osa kokee sopimukset ongelmaksi. Täällä Bryssel
Aseuudistusta korjaillaan
Terrorismia pitää vastustaa kaikin keinoin.
Terroritekojen uhka ei kuitenkaan vähene sillä, että Brysselistä käsin vaikeutetaan suomalaisten reserviläisjärjestöjen maanpuolustustyötä ja lainkuuliaisten ampumaharrastajien
toimintaa.
Komission marraskuussa julkaisema esitys
asedirektiivistä oli puutteellisesti ja hätäisesti
valmisteltu. 2016
11. Muun muassa puoliautomaattisten, sarjatuliaseita muistuttavien aseiden kielto
on poistettu mietintöluonnoksessa. Mikä oli kuulemisten anti, kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.)?
Annin voisi ehkä kiteyttää niin, että nollatuntisopimusten kanssa on ongelmia, mutta en ole vakuuttunut siitä, että kansalaisaloite olisi ratkaisu.
Julkisessa kuulemisessa esiteltiin tutkimustietoa, jonka perusteella nollatuntisopimukset koskettavat toistaiseksi suhteellisen
pientä joukkoa. Aion osallis-
tua tarkistusten tekemiseen yhdessä ALDE-ryhmämme meppien kanssa.
Komissio ei keskittynyt oleelliseen julkaistessaan oman esityksensä. Lakia noudattavat joutuisivat
sijaiskärsijöiksi.
Todellinen ongelma ovat laittomat aseet, mutta niihin on vaikeampi tarttua. kuitenkin niin, että emme jäykistäisi työn tarjoamisen ja vastaanottamisen mahdollisuuksia kohtuuttomasti.
Pitääkö nollasopimukset kieltää lailla?
Ei pidä. Olin tästä hieman yllättynyt, koska aloite on ollut paljon julkisuudessa ja
sen perusteella odotin sopimukset ongelmalliseksi kokevien joukon suuremmaksi.
Aloite nostaa esille nollatuntisopimuksiin liittyvät väärinkäytösten mahdollisuudet. Nyt korjaamme tämän
parlamentissa. Komissio yritti antaa kuvan itsestään
tehokkaana, iskuihin ripeästi vastaavana toimijana. Tutkimuksen mukaan valtaosa nollatuntisopimuksilla työskentelevistä ei koe niissä ongelmia,
vaan sopimusmalli sopii heidän elämäntilanteeseensa hyvin.
8.4. Tätä mahdollisuutta ei pidä poistaa heiltä, jotka haluavat tehdä töitä nollatuntisopimuksilla. Kyseessä on kansalaisten turvallisuus.
Tavoitteena on asedirektiivi, joka todella kohdistuu turvallisuuden lisäämiseen.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Jaakko Martikainen
Suoraan kysyen
Viljanen ei kieltäisi nollatuntisopimuksia
Anja Manninen
Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämisestä on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan valmisteltavana. Valiokunta kuuli viime viikolla asiantuntijoita. On kuitenkin selvää, että laittomien aseiden kauppaa ei saada
kuriin laillisten aseiden ja aseenomistajien kurittamisella.
Asedirektiivi on nyt Euroopan parlamentin kä-
sittelyssä. Suomalaiset ovat valvoneet etujaan
ahkerasti ja tuloksekkaasti.
Pari viikkoa sitten julkaistu asedirektiivin mietintöluonnos nostaa esiin niitä ongelmakohtia,
joista huolestuneet kansalaiset ovat olleet useasti yhteydessä. Aloite on sikäli perusteltu, että näihin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen kuin niistä tulee laajempia ongelmia.
Tarvitsemme joustavan ratkaisun, jolla pystyisimme estämään
mahdolliset väärinkäytökset ja esimerkiksi luistamisen työnantajavelvoitteista . Vastuullinen
ja lainkuuliainen omistaja saisi pitää aseensa.
Tarkoitus on sen sijaan kieltää juuri sellaisia aseita, joilla terroristit toteuttivat iskunsa Pariisissa.
Nyt on muutosesitysten tekovaihe
Siirtoja alettiin toteuttaa maanantaina.
Kritiikkiä ovat voimistaneet tiedot, joiden mukaan Turkki olisi palauttanut jopa tuhansia syyrialaisia pakolaisia takaisin Syyriaan.
Turkin heikentyneet ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteet ovat myös herättäneet huolta. Uutiskuva
Virkavalta vartioi
Davutoglun vierailua
Samuli Vänttilä
Poliisit vartioivat talojen katoilla, kun Turkin pää-
ministeri Ahmet Davutoglu saapui vierailulle Helsinkiin.
Davutoglu tapasi pääministeri Juha Sipilän ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Hän vieraili
myös eduskunnassa.
Kahdenvälisten asioiden lisäksi Davutoglu ja Sipilä neuvottelivat pakolaiskriisistä sekä Turkin ja Euroopan unionin suhteista.
Turkki on ollut viime aikoina paljon esillä julkisessa keskustelussa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet EU:n ja Turkin solmimaa sopimusta Kreikkaan
tulleiden turvapaikanhakijoiden palautuksista Turkkiin. Maan
oikeuslaitoksen riippumattomuuskin on huteralla pohjalla.
Pääministeri Sipilä sanoi vierailun yhteydessä, että Turkin EU-jäsenyys voi toteutua vasta, kun kaikki
jäsenyyskriteerit on täytetty.
Hän piti tärkeänä, että Turkki jatkaa uudistusten
tiellä kunnioittaen demokratian, oikeusvaltion, perusvapauksien ja sananvapauden periaatteita.
12
8.4.2016
2016
13. Jussi Nukari/Lehtikuva
8.4
Ihmelääkettä sosiaaliturvan
kannustavuusongelmiin ei ole tarjolla.
e
Shutt
14
8.4.2016
rstoc
k
Jos kokeilu tehdään kunnolla, se vie sosiaaliturvan kehittämistä aimo harppauksen eteenpäin.
Eeva Kärkkäinen
8.4. Perustulolla voitaisiin
pyristellä eroon niistä kaikista.
Tuloloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen nettotulot eivät kasva, vaikka hän työllistyisi tai lisäisi työntekoaan. Kannus-
taako perustulo toimeliaisuuteen vai jäämään sohvan pohjalle?
Mitä tapahtuu, kun entistä harvemman tarvitsee selvitellä muuttuneita elämäntilanteitaan työvoimahallinnolle tai
pelätä putoamista pois työttömyysturvan
piiristä. Työttömyysloukussa työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa kasvavien verojen ja maksujen sekä vähentyneiden tukien myötä.
Sosiaaliturvan kannustavuutta haittaavat myös byrokratialoukut. Kuinka moni uskaltaa kokeilla siipiään palkkatyön ulkopuolella, kun
pienyrittäjälle on hiljaisimpinakin kausina turvattu perustoimeentulo?
Keskustan vaaliohjelmasta hallituksen
kärkihankkeeksi päätyneen perustulokokeilun avulla selvitetään nyt, onko perustuloon ladatuilla toiveilla totuuspohjaa.
Selvitykset on nyt tehty ja on hallituksen käsissä päättää, kuinka paljon kokeilussa painotetaan mallin yksinkertaisuutta ja byrokratian vähentämistä,
kuinka paljon kustannusten hillintää tai
köyhyyden ja kannustinloukkujen vähentämistä.
Ratkaistavana on sekin, jäävätkö nuoret ja opiskelijat kokeilun ulkopuolelle vai
räätälöidäänkö heille jopa oma perustulokokeilunsa.
Joka tapauksessa uudistuksen eteenpäin vieminen vaikean taloustilanteen
kertoo hallituksen ennakkoluulottomuudesta.
Perustulokokeilu on ainutlaatuinen
hanke, johon kohdistuu laajaa kiinnostusta ulkomaita myöten. Byrokratialoukut siis vähenevät, vaikka eivät täysin katoa.
Kokeilun tärkein anti saattaa olla se,
että se paljastaa, kuinka vastikkeeton sosiaaliturva vaikuttaa ihmisiin. 2016
15. Useimmissa malleissa perustulo
maksettaisiin kaikille, mutta tulojen kasvaessa verotus söisi hyödyn pois.
Poliitikot pääsevät nyt puntaroimaan,
kuinka hyvin eri mallit täyttävät toiveet
tuloköyhyyden, väliinputoamisten ja byrokratian vähentämisestä sekä työnteon
kannattavuuden lisäämisestä.
Esiselvityksessä erotellaan kolmenlaiset
kannustinloukut. Keskustan puoluekokouksessa on käsitelty aihetta koskevaa aloitetta jo 1980-luvulla.
Perustulolla tarkoitetaan valtion kansalaisille maksamaa vastikkeetonta tukea,
jota ei peritä takaisin.
Maaliskuun lopussa hallitukselle luovutetussa esiselvityksessä analysoidaan
puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden
mahdollisten mallien soveltuvuutta Suomeen. Jotkut perustulomallit saattavat jopa vähentää työttömälle
työnteosta käteen jäävää summaa.
Laskelmat ovat kuitenkin vasta alustavia. Tukien
monimutkaisuus ei kannusta ottamaan
vastaan edes lyhytaikaista työtä, koska etuuksien maksaminen työrupeaman
jälkeen on epävarmaa ja byrokraattista.
Työnteosta voi seurata sosiaalitukien maksuviiveitä, jotka voivat johtaa jopa velkaantumiseen ja maksuhäiriöihin.
Työttömän on myös hankala arvioida
työnteon kannattavuutta, kun tulot koostuvat erilaisista etuuksista.
Työryhmän esittämässä osittaisessa perustulomallissa ehdotetaan perustulon
suuruudeksi vähintään nykyisen työttömyyskorvauksen tasoa, eli 550 euroa.
Sen päälle voitaisiin maksaa asumistukea ja toimeentulotukea. ei ainakaan ilman, että mallista tulisi kallis
tai että sosiaaliturvan taso tippuisi reippaasti nykyiseen verrattuna.
Keskustan eduskuntaryhmä tai ministerit eivät ole vielä ottaneet kantaa esityksiin, mutta mallista tehdyt laskelmat lienevät pettymys monelle perustulon kannattajalle. Perustulon tasolla sekä siihen yhdistettävillä vero- ja asumistukimalleilla on
suuri vaikutus taloudellisiin kannustinloukkuihin.
Vaikka tuloloukut eivät osittaisella perustulolla poistu, malli vähentäisi etuudelta toiselle siirtymiseen liittyviä viiveitä, väliinputoamisia sekä helpottaisi työn
ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Uutisanalyysi
Poistaako perustulo loukut?
Asiantuntijoiden laskelmat eri malleista siirtyivät nyt hallituksen puntariin
Vuoden päästä tuhansien suomalais-
ten tilille saattaa kuukausittain tupsahtaa satojen eurojen suuruinen perustulo.
Näin jos asiantuntijaryhmän esitys perustulokokeilusta saa hallituksen siunauksen.
Perustuloajatuksella on pitkä poliittinen historia. Ansiosidonnainen työttömyysturva ja eläkkeet jäisivät
ennalleen.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että ihmelääkettä sosiaaliturvan kannustavuusongelmiin ei ole tarjolla
Savolaisilta maitotiloilta on jo katkaistu sähköjä.
Viljelijät korottivat äänensä Senaatintorilla. Kukaan ei näyttänyt keskisormea.. Yksi aikamääre nousi kuitenkin esiin. Valtion takaamat korkotukilainat erääntyvät huhtikuun lopulla, ja
siihen on aikaa enää kuukauden päivät.
Tenho tietää, että monen tilan pöydällä
on valehtelematta kymmenen sentin pino
laskuja, siemenet ja apulannat ovat ostamatta, tili miinuksella ja lainat tapissa.
16
8.4.2016
??Millaista on elämä, jossa ensimmäinen ajatus aamulla on, miten tästä päivästä selvitään?
??Voisi tässä ärräpäitäkin heitellä, mutta
auttaisiko sekään?
Maan hallituksen, pääministeri Juha Si-
pilän sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen toimet ovat viljelijöiden suurennuslasin alla. Sillä on noin kaksi miljoonaa
jäsentä 24 EU-maasta.
Italialaiselta kollegaltaan Tenho kuuli vastikään, että tunisialainen oliiviöljy
sotkee nyt markkinoita Italiassa. Irlannissa
vietiin puolestaan muutama nuori lehmä
ruokakauppaan maitokriisin aikoihin.
??Jos Suomessa laittaisi lehmän sisään
Prisman ovesta, siitä ei tulisi pelkkää
sympatiaa.
Vaikka suomalaista tuottajaa koetellaan-
kin nyt rankalla kädellä, joukko on pohjimmiltaan positiivista sakkia. Sitä miettii nyt moni.
Keskustasta löytyy ulvilalaisen mielestä ehkä eniten ymmärtäjiä, mutta siellä ?
kuten hallituksella ja ministereilläkin ?
moni asia näyttää jääneen yhteiskuntasopimuksen ja sote-hässäkän jalkoihin. Konkursseja tulee,
jos mitään ei tapahdu huhtikuun aikana.
Teksti ja kuva: Anne Hievanen
Maatalousyrittäjien traktorimielenosoituksesta Helsingissä on aikaa kuukausi.
Senaatintorille kokoontui 5?000 viljelijää
ja 700 traktoria, eikä näky unohdu hetkessä suomalaisten mielistä. Siinä missä suomalaiset viljelijät
ajoivat traktorinsa puhtain renkain Helsinkiin, ranskalaiset rahtasivat lietevaununsa oman eduskuntatalonsa pihalle ja
laittoivat hyrrän pyörimään. Viljelijät
haluavat tuottaa jatkossakin tutkimusten mukaan maailman puhtainta ruokaa,
mutta odottavat, että työlle luodaan tarvittavat edellytykset.
??Kenenkään pussi ei kestä, jos kahden
vuoden sisään ei ala näkyä positiivisia
signaaleita.
Toivo, se on joskus pienestä kiinni. Monilla tiloilla ympäri Suomen on kassakriisi, ja sadat
maatilat ovat konkurssiuhan alla. Monet muut asiat ovat unohtuneet, tai niihin
ei ole pystytty paneutumaan.
Tenhon mukaan hallituksella oli hallitusohjelmaa tehdessään hienoja ajatuksia
esimerkiksi byrokratian pienentämisestä
ja hankintalaista.
??Mikään niistä ei ole toteutunut muussa kuin puheissa. Tarvitaan tekoja! Pelkät
sanat eivät riitä enää Sipilältäkään, Tenho toteaa.
Jos viljelijöiden tilanteet ovat hankalat
Suomessa, yhtäläisyyksiä löytyy muuallakin Euroopassa, riippuen siitä, mitä eri
maissa tuotetaan.
Satakuntalainen Tenho toimii eurooppalaisten nuorten viljelijöiden järjestön
Cejan varapuheenjohtajana, ja pesti jatkuu vuoden 2017 loppuun. Puolassa ovat sekaisin omena- ja sianlihamarkkinat, ja Irlannissa ja Belgiassa on ylituotantoa maidosta.
Tenhun mukaan viljelijät ovat perusolemukseltaan melko samanlaisia koko EU:n
alueella, mutta erojakin löytyy.
Mielenosoituksissa on eroa kuin yöllä ja
päivällä. Järjestö valvoo
nuorten maatilayrittäjien etua Euroopan
unionissa. Maatalous
Edessä tiukka kevät
Maanviljelijöiden piinaviikot jatkuvat. Paljon hyviä sanoja sanottiin, mutta missä mennään nyt?
Ulvilassa, Satakunnassa luonnonmukaista emolehmä- ja lammastilaansa pyörittävä maatalousyrittäjä Juha Tenho oli
mukana traktorimarssilla ja tietää, missä
ahdingossa viljelijät ovat. Kun
traktorimarssilla olleet lähtivät Helsingistä kotimatkalle, tuhannet ihmiset peukuttivat viljelijöitä Mannerheimintien varressa. Joukko seuraa
silmä tarkkana, mitä tapahtuu.
Kuka tulee viljelijän tueksi. Kello käy. Jos
kahden kuukauden sisällä ei tapahdu mitään, se tietää monelle viljelijälle konkurssia.
Tilanteet ovat veitsen terällä monella tilalla. Joukko oli tosissaan, niin kuin vain
suomalainen voi olla.
??Se oli viimeinen huuto! On aika lunastaa lupauksia ja pelastaa suomalainen
maatalous, jos se halutaan pelastaa, Tenho linjaa.
Kukaan jusseista tuskin uskoi, että päi-
vässä tai kahdessa tapahtuisi ihmeitä
Kuka tulee viljelijän tueksi?
Sitä miettii nyt moni.
Juha Tenholla on vahva usko tulevaisuuteen.
Tässä odotetaan kevättä yhdessä Joona-pojan kanssa.
8.4. 2016
17
Yhdysvaltain
presidentti Barack Obama
korosti loppupuheenvuorossaan,
että yksi tärkeimmistä syistä
maiden yhteistyöhön on terro
ristijärjestö Isis, jonka kiinnostus
ydinaseeseen tai radioaktiiviseen
pommiin on lisääntynyt.
taistelua kaukasiassa.
Azerbaidzhanin ja Armenian
vuosikymmeniä kestäneet
ristiriidat leimahtivat taas
väkivaltaisuuksiksi VuoristoKarabahissa. Venäjä, Yhdysvallat ja
Ranska painostivat osapuolia
tulitaukoon, joka saatiinkin
aikaiseksi tiistaina.
Trumpille tappio.
Republikaanien
presidenttiehdokkaaksi pyrkivän
Donald Trumpin kannattaja
kuunteli suosikkinsa puhetta
vaalitilaisuudessa Wisconsinissa.
Trump koki kuitenkin
osavaltiossa musertavan
tappion. Taistelut olivat
pahimpia vuosikymmeniin.
Levottomuuksissa kuoli
alkuviikkoon mennessä yli 60
ihmistä. Gunnlaugsson joutui poliittisen myrskyn keskelle ja ilmoitti eroavansa tehtävästään.
18
8.4.2016. Voiton vei Ted Cruz.
Demokraattien puolella tappion
koki puolestaan Hillary Clinton,
kun Bernie Sanders keräsi 57
prosenttia äänistä.
panaman paperit johtivat eroon. Maailman kuvat
Koonnut: Samuli Vänttilä
Isis huolettaa.
Kaikki osallistujamaat pitivät
ydinterrorismia todellisena
turvallisuusuhkana Washingto
nissa pidetyssä ydintur vahuip
pukokouksessa. Islannin pääministeri Sigmundur David Gunnlaugsson oli yksi monista maailman johtajista, jonka
veroparatiisikytkökset tulivat ilmi laajan tietovuodon dokumenteista
kolmesta kuuteen euroon . kysyin.
??Mene kauppaan ja katso hintoja, hän sanoi.
Menin ja jouduin kauhun valtaan. Kaikki muut ongelmat johtuvat omasta heikosta taloudestamme, vastapakotteista ja öljyn hinnan laskusta.
Esimerkiksi elintarvikkeiden hintojen nousu on
omien ruoantuottajiemme ?ansiota?. 56 prosenttia väestöstä ei hermoile pakotteiden takia.
Kaiken arvostelunsa elämänlaadun alenemisen
vuoksi he esittävät Venäjän omalle hallitukselle.
Jopa vaimoni on päättänyt lujasti, että syyskuun parlamenttivaaleissa hän äänestää hallitsevaa puoluetta eli Yhdistynyttä Venäjää vastaan.
Valeri Mitenjov
Moskova
vnikolaevitch@gmail.com
8.4. Pakotteista tehtiin
talousongelmien syntipukki
Perheessäni tapahtuu ihmeellisiä muutoksia.
Vaimoni alkoi säästää ruoassa. Kuten sanomalehdet kirjoittavat, hintojen nousu vaivaa 77 prosenttia venäläisistä ja 49 prosenttia valittaa köyhyyttä.
Mitä on tapahtunut. mutta ruplissa ne ovat
tähtitieteellisiä.
Myös tyttäreni alkoi säästää rahaa. Makkara katosi
jääkapista kokonaan.
Hän alkoi tehdä liharuokia yhä harvemmin.
Pöydässämme on harvoin tomaattia, kurkkua tai
edes banaaneja. Tavalliset
kansalaiset uskovat tähän versioon.
Tämä pitää osittain paikkansa. Kilo tomaatteja maksaa 200?400 ruplaa, kilo kurkkuja 200
ruplaa. Esimerkiksi
lännen pankit lopettivat halpojen luottojen antamisen venäläisille pankeille ja suuryhtymille,
minkä jälkeen pankkimme korottivat heti lainakorkoja ja supistivat lainojen määrää.
Tuloksena on, että tätä nykyä kiinnitysluottoa
saa 14?15 prosenttikorolla, mutta kulutusluottoa
voi ottaa 23?30 prosenttikorolla ja vain viideksi vuodeksi.
Kansa on tietysti joutunut kuohuksiin ja lopettanut lainojen ottamisen.
Pakotteet ovat syynä myös Venäjälle tehtyjen in-
vestointien loppumiseen, mikä on johtanut ruplan kurssin heikkenemiseen. Kaksi vuotta sitten meillä
ei vielä ollut näitä ongelmia.
Valtion tiedotusvälineet ja poliitikot yrittävät
saada meidät uskomaan, että kaikki ongelmamme johtuvat USA:n ja EU:n pakotteista. Hänen ansiostaan olen saanut nähdä, että borssikeiton, pelmenien ja pihvien lisäksi
on olemassa suunnattoman paljon halpoja, mutta maukkaita ruokia.
??Minkä takia sinä aloit säästää rahaa. Esimerkiksi vuonna 2015 Venäjä menetti investointien loppumisen
vuoksi viisi miljardia dollaria.
Meidän elättäjämme, öljy- ja kaasualat, ovat
niin ikään kärsineet tappioita pakotteista johtuen.
Kokonaisuudessaan länsimaiden pakotteiden vaikutus talouteemme ja sosiaaliseen tilanteeseemme on kuitenkin pieni, vain kymmenen
prosentin luokkaa. Tuloksena oli, että vähittäiskauppa on supistunut viime vuonna 12 prosenttia.
Näin siis lännen pakotteista on tullut syntipuk-
ki, mutta ne eivät ole ruplan kurssin laskun, investointikadon ja muiden talousongelmien todellinen syy.
Moni kansalainen ymmärtää tämän. Hän lopetti vaatteiden ja kenkien ostamisen nettikaupoista
ja muutti mieltään pankkilainan suhteen.
Syy on sama: hintojen nousu. 2016
19. Makkaran ja juuston hinnat pyörryttivät.
Euroissa hinnat eivät ole kovin korkeita . Vaimoni tutkii yhä useammin
keittokirjoja. Varautuessaan kalliisiin lainoihin, sähkön hinnankorotuksiin, kaasutariffeihin ja kasvaviin tuontikuluihin
he korottivat hintoja 20 prosenttia.
Vastaukseksi kansalaiset alkoivat ostaa vähemmän ruokatarvikkeita, etsiä halpaa tavaraa ja supistaa ostosten määrää
Väkeä on vähennetty ja toimintaa karsittu.
Kulttuurikustantamona tunnettu Maahenki on uinut vastavirtaan. Meitä kiinnostaa nimenomaan kirjan visuaalinen puoli: typografiat, kirjojen koot, erilaiset kansiuutuudet. Esimerkiksi hieno valokuvakirja on semmoinen, jonka ääreen palaa
monta kertaa eikä heitä sitä pois.
Maahengen kustantaja on innoissaan myös
jokakeväisestä matkastaan Pariisin kirjamessuille. Maahengen tulevasta tuotannosta kertoessaan hän innostuu, kirjan merkityksen pohtiminen saa
tunteikkaaksi.
??Kyllä minun täytyy sanoa, että kirja on
parhaimmillaan hyvä ystävä, Heikkilä-Palo tuumii.
Vaikka digitaalinen media kilpailee nykyisin ihmisten ajankäytöstä, hän uskoo
painettuun kirjaan.
??Uskon, että kirja pysyy. Kun hyvä
kirja nappaa mukaansa, nukkuminenkin
saattaa jäädä väliin.
Rakkaus painettuun sanaan kuuluu
Heikkilä-Palon puheesta. Henkilö
Hyvän ystävän
seurassa
Maahengen kustantaja Liisa Heikkilä-Palo
viihtyy kirjojen parissa työssä ja vapaa-ajalla
Teksti: Annukka Kaarela Kuvat: Jari Laukkanen
Kirjat ovat Maahengen kustantajalle Liisa
Heikkilä-Palolle paitsi työ, myös rakas harrastus.
??Tottakai jaksan lukea myös työpäivän
jälkeen! Tämä työ ei turruta ollenkaan, hän
vakuuttaa.
Työpäivät kuluvat tietokirjojen parissa, illat . Myös kustantamoilla on ollut vaikeaa. Kun muut ovat
luopuneet laadukkaiden luontokirjojen
kustantamisesta, Maahenki on panostanut
juuri niihin.
Tämä on näkynyt alan kilpailuissa, joissa Maahenki on niittänyt kärkisijoja useina vuosina.. Kuvia
käytetään edelleen paljon, samoin kirjan
ulkoasuun liittyviä tehosteita.
Muualla Euroopassa trendi ovat myös
pehmytkantiset kirjat.
??Suomalaiset eivät pehmytkantisuutta oikein arvosta, muuten kuin pokkareissa. Monet pitkäänkin toimineet kirjapainot ovat lopettaneet. romaanien. En tiedä, olemmeko niin konservatiiveja. Maahengen
tarpeisiin Pariisi sopii kuitenkin paremmin.
??Se, mitä me etsimme, on paljon paremmin tarjolla siellä. Ne
ovat muotiasioita niin kuin vaatteetkin.
Tämän kevään messumatka osoitti, että
kirjojen koko on selvästi pienentynyt. ja joskus yötkin . Me tykkäämme, että lahjakirjan täytyy
olla kovakantinen ja komea, Heikkilä-Palo pohtii.
Kirja-ala käy parhaillaan läpi suurta myl-
lerrystä. Minusta kirjat ovat esineitä. Hän on juuri palannut Ranskasta, laukku täynnä luettavaa.
Pariisin kirjamessut eivät Heikkilä-Palon
mukaan ole yhtä valtava tapahtuma kuin
Frankfurtissa syksyisin järjestettävät maa-
20
8.4.2016
ilman suurimmat alan messut
8.4. 2016
21
Lasse Kylänpään Linnuntie
puolestaan oli vuoden kauneimpien kirjojen joukossa.
??Meille luontokirjat ovat aivan ykkösjuttu, Heikkilä-Palo vahvistaa.
Maahengen toiminta alkoi vuonna 1999
yhdestä kirjasta. Seminaarit ja tapahtumat ovat kertaluontoisia, eikä aineistoille syntynyt jatkokäyttöä.
??Meitä harmitti, että hyvät sisällöt
valuivat tavallaan hukkaan eikä aineisto tullut dokumentoitua. vaistoonsa.
??Ajattelen, että olen aivan tavisihminen ja niiden aiheiden, jotka minua
kiinnostavat, täytyy kiinnostaa myös
muita, hän nauraa.
Viime vuosina vaisto on osunut oikeaan esimerkiksi Sukupolvien silmukat
-kirjan kohdalla. Siitä lähtien hän on keskittynyt pelkästään Maahenkeen.
??Minulle on ollut ihanteellinen ratkaisu, että on tämmöinen välivaihe ennen kuin jään 100-prosenttisesti pois
työelämästä. Kollegani Ulla Sarviala on kyllä onnistunut siinä hirveän
hyvin, Heikkilä-Palo kiittää.
Liisa Heikkilä-Palo jäi kolme vuotta sit-
ten eläkkeelle Maaseudun Sivistysliitosta. Nostan hattua
MSL:n silloiselle hallitukselle ja varsinkin puheenjohtaja Matti Vanhaselle. Maaseudun Sivistysliitto järjesti
laajoja kulttuurihankkeita, joissa syntyi
runsaasti kuva- ja tekstiaineistoja. HeikkiläPalo lukee paljon erilaisia lehtiä ja seuraa tiiviisti niiden yleisönosastoja.
Hän luottaa myös omaan ?tavallisen
ihmisen. Museoihin arkistoidut
vanhat villasukat ja lapaset on kirjassa
mallinnettu nykylangoille ja -neulojille
sopiviksi ohjeiksi.
Sukupolvien silmukoista on otettu
useita painoksia. Nyt, 17 vuotta
myöhemmin, kirjoja julkaistaan vuosittain kolmisenkymmentä.
Vakituisia työntekijöitä on kolme;
kustantajan lisäksi yrityksessä työskentelevät kustannustoimittaja ja toimitusjohtaja. He
näkivät kirjan olevan sivistyselämän kivijalka ja sivistysjärjestön työn tärkeä
ulottuuvuus.
Ensimmäinen Maahengen julkaisema
kirja syntyi MSL:n ympäristöestetiikan
konferenssisarjan aineistoista ja kantoi nimeä Suo on kaunis. Heikkilä-Palon tehtäviin kuuluu
myös neuvottelu kirjan tekijöiden kanssa ja sisältötuotannon esittely yhtiön
hallitukselle.
Hänen mukaansa tärkeä osa kustantajan työtä on pysytellä kärryillä siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa ja mistä aiheista he haluaisivat lukea. Kustantamolla on hyvä maine ja tallissaan nimekkäitä tekijöitä.
Vaikka markkinatilanne on vaikea,
bisnes on saatu kannattavaksi. Hän näkee,
että kirjapainotaito on vaarassa hävitä
Suomesta.
Maahenkikin on joutunut painattamaan osan kustantamistaan kirjoista
Virossa.. Liisa Heikkilä-Palo on ollut mukana kuvioissa alusta asti. Joskus tarjosimme aineistoja kustantamoille, mutta
niitä pidettiin liian suuritöisinä, Heikkilä-Palo muistelee.
Niinpä MSL:n hallitus päätti perustaa
oman kustantamon.
??Se oli rohkea päätös. Heikkilä-Palo on usein ensimmäinen, joka perehtyy tarjottuun käsikirjoitukseen.
Hän arvioi, olisiko ideasta kirjaksi ja
päättää, sopiiko aihe kustantamon linjaan. Hän työskenteli Maaseudun Sivistysliiton kulttuuritoimen johtajana ja hoiti
kustantamon asioita aluksi muun työnsä ohella.
Heikkilä-Palon mukaan Maahenki
perustettiin pitkällisen pohdinnan jälkeen. Jakeluteiden aikaansaaminen vei meiltä kauan ja oli valtava työ. Myös neljän vuoden
takainen Himmeli on ollut myyntimenestys.
Heikkilä-Palo harmittelee kotimaisten
kirjapainojen vähenemistä. Graafiset palvelut ostetaan talon ulkopuolelta.
Luontokirjojen lisäksi kustantamon
alaa ovat taide-, kulttuuri- ja lastenkirjat. Koska olen ollut alusta
lähtien mukana, voin perehdyttää taittajat ja muun väen niin, että tähän on
helppo muiden tulla.
Pienessä kustantamossa kustantaja on tiiviisti mukana käytännön töissä. Maahenki on löytänyt paikkansa.
Kustantamolla on hyvä maine ja
tallissaan nimekkäitä tekijöitä.
Mika Honkalinnan Korppiretki valit-
tiin viime vuonna WWF:n vuoden luontokirjaksi. Haastavinta on ollut saada kirjojen jakelutiet
kuntoon.
??Joka päivä pitää myydä tietty määrä
kirjoja, muuten ei tule mitään. Romaaneja, runoja ja elämäkertoja
tarjotaan paljon, mutta niistä Maahenki
22
8.4.2016
kieltäytyy, vaikka se kustantajan sydäntä särkeekin.
Heikkilä-Palosta tuntuu, että Maahenki on löytänyt paikkansa
Kuka tahansa voi mennä ja lainata maailmankirjallisuuden
helmet, eikä se maksa mitään. Kirjasta otettiin kolme suurta
painosta, kustantaja kertoo.
8.4. Kirjasto
on myös kustantajalle hyvä asiakas.
Heikkilä-Palon mukaan suomalaiset
paitsi lukevat, myös kirjoittavat ahkerasti. Liisa Heikkilä-Palo uskoo painettuun kirjaan. ??Minusta kirjat ovat esineitä, hän toteaa.
??Totuus on, että se on halvempaa.
Mieluummin kuitenkin painamme Suomessa, koska Baltian maiden yhteistyöhön liittyy aina riski. Mutta sitten
kun niitä luettiin, kyllä siinä nenäliinat
kastuivat. Monet pienet kivijalkamyymälät ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Esimerkiksi reklamaatioita on niiden kanssa hankala hoitaa.
Painojen ohella myös kirjakaupat
ovat olleet Suomessa vaikeuksissa. Suurten ketjujen liikkeissä askartelutarvikkeet valtaavat yhä enemmän tilaa varsinaiselta
kirjamyynniltä.
Heikkilä-Palo arvioi, että kirjamyynti siirtyy jatkossa yhä enemmän nettiin ja suuriin kauppaketjuihin. 2016
23. Kustan-
tajan onneksi tilastot näyttävät kuitenkin siltä, että suomalaiset lukevat edelleen paljon.
??Siitä täytyy kiittää paljolti meidän
kirjastolaitosta. Kuinka ihmiset osaavatkaan
sanoa jonkun asian niin rehevästi, niin
osuvasti ja niin hauskasti, Heikkilä-Palo ihastelee.
Suosituin on ollut vuonna 2004 järjestetty lehmäaiheinen kirjoituskilpailu,
johon tuli noin kolmetuhatta kirjettä.
Heikkilä-Palo muistaa, kuinka käsikirjoitukset täyttivät hänen työhuoneensa.
??Olin ihan kauhuissani, että miten
me saadaan nämä luettua. Mieleenpainuvimpia hetkiä kustantajan työssä ovat olleet Maaseudun
Sivistysliiton ja Maahengen järjestämät
kirjoituskilpailut.
??Ne ovat olleet aivan ihania juttuja.
Olen ollut kaikissa mukana ja saanut lukea Suomen kansan syvien rivien kynän jäljet
Nihkeä keskusteluilmapiiri sai Alpo Rusin
sekä Tiina ja Veikko Halttusen eroamaan puolueesta.
Teksti: Samuli Nissilä Kuvat: Jari Laukkanen
24
8.4.2016. Reportaasi
Keskusta
jäi taakse
Keskusta menestyy gallupeissa, mutta kaikki eivät ole
tyytyväisiä
2016
25. 8.4
Ei haittaa, että ollaan eri mieltä.
Mutta asioista voitaisiin edes käydä keskustelua, Veikko Halttunen toteaa.
Halttuset yrittivät herätellä puolueessa
Pitkäaikaisena diplomaattina Alpo Ru-
keskustelua siitä, onko jatkuva talouskasvu oikea tavoite politiikalle.
??Maailman talouskasvu on ollut 20
viime vuotta käytännössä Kiinan varassa. uoden 2011 eduskuntavaalien romahdus oli keskustalle traumaattinen kokemus. Hyvä niin, sillä luonto kiittää siitä,
Veikko Halttunen toteaa.
Tästä keskustaväki ei ollut valmis puhumaan.
si kokee ulkopolitiikan omaksi tontikseen. Moni vannoi, että aiempia virheitä ei nyt toisteta.
Gallupeiden valossa keskustan hallitustaival on näyttänyt onnistuneelta.
Puolueen kannatus on sinnitellyt sitkeästi eduskuntavaalien tasolla.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä.
Helsinkiläinen Alpo Rusi vaikutti
keskustassa vuosikausien ajan. Hän kertoo olleensa pitkään tyytymätön siihen, että keskustan linja on
hakattu kiveen eikä siitä pysty käymään
keskustelua.
??Vuosien saatossa totesin, että keskustassa kieltäydytään arvioimasta turvallisuuspolitiikkaa realistisesti. Aihe ohitetaan, eikä kysymyksiä ole sopivaa esittää, Tiina Halttunen harmittelee.
. Puolueessa ei voida käydä keskustelua, jossa talouskasvu ei ole ensimmäisellä sijalla. Maailmantalouden huippukausi on
ohitettu, eikä talouskasvubuumia enää
tule. Siihenastinen pääministeripuolue joutui tyytymään alle 16 prosentin kannatukseen ja oppositiotaipaleeseen.
Uusiutunut puolue sai suomalaisilta
jälleen luottamuksen vuoden 2015 vaaleissa. Espoolaiset Tiina ja Veikko Halttunen liittyivät puolueeseen vuonna 2012.
Kaikki kolme kyllästyivät keskustan
26
8.4.2016
toimintaan ja erosivat siitä viime vuoden loppupuolella.
?Ei kunnollista politiikkaa voi
syntyä olemalla lammaslauma,
jota paimen kaitsee.?
. Nyt
ovat toteutuneet ne uhkakuvat, joista
olen kirjoituksissani varoittanut.
Myöhemmin Rusi todettiin syyttömäksi.
Rusi kokee, että kiistan ollessa kuumimmillaan myös jotkut puoluetoverit
kaivoivat maata hänen jalkojensa alta.
Karvaat kokemukset muistuivat mieleen, kun keskustan ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä viime vuoden
eduskuntavaaleissa ollut Rusi kuuli vaalien alla, että jotkut puoluetoverit paheksuivat hänen ehdokkuuttaan.
Tämä oli viimeinen pisara. Ja me olemme
jääneet tähän välimaastoon.
Loikkauksia tapahtuu Suomessa harvoin, sillä poliittinen kulttuuri on hyvin
vakaa, Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg sanoo.
Tästä huolimatta paikallista kuohuntaa saattaa olla ajoittain hyvinkin runsaasti. Silloin he alkoivat hilata yhteisöä
oman etunsa suuntaan. Itse näen politiikan tarkoituksen täysin päinvastaisena, Veikko Halttunen sanoo.
Hän kertoo ihailevansa ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingiä.
??Jokaisen hyvän poliitikon pitäisi tavoitella kunnollista unelmaa, ei pelkkää tonttia yritykselle tai komeaa arvonimeä.
Tiina Halttunen sanoo kokeneensa
politiikan epätyydyttäväksi. Vaalit ovat avoimet, mutta
se, miten paikat ja valtasuhteet valitaan
vaalien jälkeen, on hyvin tuntematon
alue. Sitä on vaikea tutkia, ja se vaihtelee paljon paikallisesti.
Joskus vallanjako voi olla pienen klikin käsissä tai muuten epäreilua.
. Kokouksissa riideltiin, puhuttiin toisista rumasti
ja puukotettiin selkään.
. Se voi olla laukaiseva tekijä, joka voi
jossain vaiheessa johtaa siihen, että ihminen loikkaa toiseen puolueeseen tai
kyllästyy kokonaan politiikkaan, Sandberg arvioi.
Kun Tiina ja Veikko Halttunen mietti-
vät, mihin puolueeseen liittyisivät, he
lukivat kaikkien puolueiden periaateohjelmat läpi ja ihastuivat Santeri Alkion
ajatuksiin.
Kestävä kehitys, kohtuullisuus, sivistys, itsekasvatus ja rauhanaate tuntui-
8.4. Venäjällä ei käydä. Tämä selittyy osaksi sillä, että
Keskustelukulttuurin lisäksi Halttuset
pettyivät myös paikallispolitiikan arkitodellisuuteen.
Moni vaikutti olevan mukana politiikassa vain rakentaakseen omaa uraansa. Sandbergin mukaan
niissä näkyy, että osa kunnista on keskusteluilmapiiriltään hyvin avoimia,
toiset sulkeutuneempia.
Liika sisäänpäinkääntyneisyys aiheuttaa usein ongelmia.
. Joskus tuntui, että muut ärsyyntyivät, jos joku toinen onnistui jossain.
Henki oli huono. Hänen mieltään kaihertaa yhä
viime vuosikymmenen alun ajojahti,
jolloin Suojelupoliisi epäili häntä vakoilusta. Poliittinen toiminta oli prenikoiden ja arvonimien metsästämistä sekä
oman liiketoiminnan edistämistä.
??Joillakin oli bisneksiä, joiden tueksi he tarvitsivat tietynlaista politiikkaa. 2016
27. Tunne siitä, että ei saa tuoda esiin
omia, valtavirrasta poikkeavia käsityksiään saattaa herkästi turhauttaa ihmisiä, Sandberg toteaa.
?Moni ajoi omaa asiaansa
kyynärpäät edellä.?
Tiina ja Veikko
Halttunen pettyivät
siihen, että keskustan
aate ei näkynytkään
käytännön politiikassa.
Rusi kertoo saaneensa arvostelua siitä, että on kritisoinut puoluetovereidensa lausuntoja.
??Ei kunnollista politiikkaa voi syntyä
niin, että ollaan kuin lammaslauma, jota joku paimen kaitsee.
Hän kehottaa ottamaan mallia Yhdysvaltain presidentinvaaleista, joissa käydään avointa ja kiivasta keskustelua.
. Rusi sai
kyllikseen ja lopetti kampanjointinsa
pari kuukautta ennen vaaleja.
?Vallanjaon epäreiluus
voi saada ihmisen
kyllästymään politiikkaan.?
Puolueiden sisällä tuivertaa monenlaisia myrskyjä, mutta erityisesti vallanjako saa usein aikaan kahnauksia, Sandberg sanoo.
Varsinkin politiikan ensikertalaisille saattaa tulla yllätyksenä, miten valta
puolueen sisällä jaetaan.
??Suomen järjestelmä on aika paradoksaalinen. Ei haittaa, että ollaan eri mieltä.
Mutta asioista voitaisiin
edes käydä keskustelua.
erot eri paikkakuntien keskustelukulttuureissa ovat suuria.
Åbo Akademi on parinkymmenen
vuoden ajan tehnyt kyselytutkimuksia
kuntapäättäjille. Moni ajoi omaa asiaansa kyynärpäät edellä.
Alpo Rusilla on samansuuntaisia kokemuksia
Johdon pitäisi järjestää useammin
kuulemistilaisuuksia, hän ehdottaa.
Kuulluksi tuleminen onkin Sandbergin mielestä hyvin tärkeää politiikassa
toimiville ihmisille.
Hänen mielestään puolueiden kannattaisi aika ajoin pohtia omaa päätöksentekokulttuuriaan myös tästä näkökulmasta.
Rusi teki oman ratkaisunsa viime vuoden elokuussa ja siirtyi kokoomuksen
riveihin. Vielä näin ei ole käynyt.
Tiina Halttunen pohtii, että voisi lähteä takaisin politiikkaan, jos keskustelu
olisi mahdollista ja toiminta mielekästä.
??Minua ei kiinnosta puuhastelu, jossa
ollaan olevinaan tärkeitä ja tavoitellaan
asemia ja arvonimiä.
Hänelle keskustasta lähteminen tuntui hyvin haikealta.
. Siitä puhunut poliitikko ei
voinut saada ison massan kannatusta.
??Poliitikot tekevät asioita, jotka ovat
turvallisia ääntenkalastuksen kannalta.
Jatkuvan talouskasvun autuuteen uskova maailma on nyt menossa hänen
mukaansa samalla tavalla päin seinää.
. Kokousten yhteydessä
ei ollut aikaa aatteelliselle keskustelulle.
. Ryhmäidentiteetti on kuitenkin heikentynyt, eikä
puolueen etu ole enää ensisijaista.
Suomen vaalijärjestelmä perustuu
vahvasti yksilöihin. Arvot vain eivät kohdanneet.
Hän sanoo, etteivät he halunneet
puolueessa tyrkyttäytyä mihinkään eivätkä olla häiriöksi.
??Emme halua olla kivenä kengässä,
siksi oli parempi jättää koko puolue.
Halttunen arveli, että jos pariskunta halutaan takaisin puolueeseen, heihin
otetaan yhteyttä. n. Heitä on yllättävän pieni osa. Ulkopoliittisen keskustelun pelikenttä on kokoomuksessa avarampi kuin keskustassa.
. Kohtuullisuuteen
tyytyminen ja sivistys sopisivat lähtökohdiksi muillekin kuin keskustalaisille, Veikko Halttunen toteaa.
??Olemme idealisteja, meille politiikassa pitää olla jokin johtoajatus. Keskustan aate kestää kilpailun nyt
ja tulevaisuudessa. Veikko Halttusen mielestä puoluejohdon olisikin syytä osoittaa enemmän mielenkiintoa kenttäväen
ajatuksia kohtaan.
. Mutta oma aikani oli lähteä
toisaalle, Rusi kuvaa.
?Aiemmin meitä ei juurikaan
huomioitu, mutta ennen vaaleja
oltiinkin yhtäkkiä kiinnostuneita.?
Halttusille viimeinen korsi kamelin
selkään oli, kun Tiina Halttusta kysyttiin eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Veikko Halttunen kertoo saaneensa
tästä pahoinvoivan olon.
??Aiemmin meitä ei juurikaan huomioitu, mutta ennen vaaleja oltiinkin yhtäkkiä kiinnostuneita.
Heitä kismitti, että samassa vaalipiirissä oli ehdokkaana myös Anne Berner, jota Veikko Halttunen kuvailee
?märäksi pyyhkeeksi keskusta-aatteen
kasvoille?.
. Ajatuksemme eivät ole kiinnostaneet, mutta tuomamme äänet kyllä,
Veikko Halttunen kiteyttää.
Sandbergin mukaan poliitikot mielsivät itsensä takavuosina usein osaksi
suurempaa kokonaisuutta. Alkion ajattelussa on niin paljon samaa kuin omassani. Ilman
aatetta emme olisi liittyneet keskustaan, hän jatkaa.
Keskustan johto vaikutti turhan oikeistolaiselta, mutta Halttuset arvelivat, että puolueen syvissä riveissä olisi
enemmän alkiolaista ajattelua.
. Tämä
porukka kannattaisi ottaa hyötykäyttöön.
Politiikan iso ongelma on Veikko Halttusen mielestä se, että puhumalla totta
ei saa ääniä suurilta väkijoukoilta. Jos tätä
ei tehdä, ihmisten odotukset eivät välttämättä täsmää todellisuuden kanssa.
Veikko Halttunen sanoo, että heitä ei
kohdeltu puolueessa väärin.
. Esillä olivat ihmisten omat intressit,
ei koko kansakunnan etu. Ihmiset olisivat hyväuskoisesti äänestäneet minua ja huomanneet äänensä menevän aivan toisenlaisille henkilöille, Tiina Halttunen uskoo.
. Poliitikot ovat varmasti riittävän
älykkäitä tajutakseen, mihin suuntaan
maailma on menossa. Yksittäinen päätöksentekijä on riippuvainen siitä, että on mukana kollektiivissa.
Sandbergin mukaan puolueiden kannattaisi kertoa ehdokkaille rehellisesti
siitä, miten päätöksenteko toimii. Siellä hän kokee voivansa paremmin osallistua ulkopoliittiseen keskusteluun.
??En ole lähtemistäni katunut. Usein keskityttiin vain miettimään puolueen kannatusta ja sen nostamista.
Veikko Halttusen mukaan puolueessa
on vain harvoja ihmisiä, jotka miettivät
tosissaan tulevaisuutta ja Suomen pärjäämistä siinä.
. Keskusta on poliittisena liikkeenä tärkeä ja tehnyt historiassaan monta
hyvää työtä. Todellisuus on, että ryhmät runnovat. Ihmisiä houkutellaan kernaasti ehdokkaiksi, mutta todellisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys yllättää monet.
??Ennen vaaleja annetaan kuva, että yksilö voi vaikuttaa paljon yksittäisiin asioihin. He ovat vain niin
pragmaattisia, että ajattelevat saavansa
28
8.4.2016
demokratiassa ääniä vasta kun katastrofi on tapahtunut.
?Johdon pitäisi järjestää
useammin kuulemistilaisuuksia.?
Halttuset eivät omien sanojensa mu-
kaan uneksineetkaan pystyvänsä kääntämään koko puolueen linjaa.
Heillä ei myöskään ollut haluja nousta merkittäviin asemiin, vaan he olisivat mielellään pysytelleet taustakeskustelijoina.
Halttuset olisivat vain halunneet tulla kuulluiksi. Hän
vertaa nykyhetkeä parinkymmenen
vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin
vain pieni osa ihmisistä uskoi ilmastonmuutokseen. Keskusta on poliittisena liikkeenä
tärkeä ja tehnyt hyvää työtä.
Mutta oma aikani oli lähteä toisaalle.
vat oikealta vastaliikkeeltä nykyaikaiselle kulutusyhteiskunnalle.
. Tehtävänäni olisi ollut kerätä ääniä
muille ehdokkaille. Nykymittapuulla Alkio olisi puolueen vasemmassa laidassa, Veikko Halttunen uskoo.
?Esillä olivat ihmisten
omat intressit, ei koko
kansakunnan etu.?
Aate ei Halttusten suureksi harmik-
si kuitenkaan juuri näkynyt käytännön politiikassa
Alpo Rusi koki eduskuntavaalien alla,
että hänellä ei ollut yhteyttä muihin
keskustalaisiin ehdokkaisiin.
8.4. 2016
29
Ongelma on, että
se ei useinkaan anna oireita.
Oululainen Terhi Määttä koki karun herätyksen 35-vuotiaana vuonna 2012. Jos
toisella vanhemmista on kakkostyypin dia-. Ilmiöt
Terhi Määttä on nyt paremmassa
fyysisessä kunnossa kuin ikinä.
Kaikki lääkitykset on purettu pois.
a
isessa valokuvass
Parin vuoden taka
on
en
ise
ky
ero ny
Terhi Määtän koko
umi
Terhi Määtän kotialb
.
va
ta
at
huom
Diabetes on hiipivä kansantauti
Terhi Määttä laihdutti 145 kilosta 59 kiloon: ?Olin kehoni vankina?
Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä
Kakkostyypin diabetes on maailmassa koko ajan kasvava sairaus. Aurinko paistoi, mutta ajattelin Jounin
huoneessa istuessani, että minulta lähtee
henki. Kaikki arvot olivat pielessä.
Verensokeriarvoksi mitattiin 17 millimoolia. Minulla on pienet lapset, joista nuorempi tarvitsee meitä vanhempia koko loppuikänsä, Terhi Määttä kertaa neljä vuotta
myöhemmin.
Määtälle aloitettiin diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkitys. Hän painoi tuolloin 145 kiloa.
Nyt teelasia hämmentää 59-kiloinen
hoikka ja elämänhalua hehkuva nainen.
Terhi Määtän onneksi lääkäriksi osui dia-
beteksen hoitoon perehtynyt erikoislääkäri
Jouni Rahko, joka tiesi heti tutkituttaa sokeriarvot. Suuri osa, jopa puolet diabeetikoista,
sairastaa sitä tietämättään.
Jouni Rahko kertoo, että yksi epäkiitollinen hetki diabeteksen löytymiselle on, kun
sydäninfarktipotilas on kiidätetty ambulanssilla sairaalaan ja vasta silloin todetaan
sokerit koholla oleviksi.
Diabetes 2?3-kertaistaa sepelvaltimotaudin tai aivoverenkiertohäiriön riskin.
Lohtu kuitenkin on, että pienilläkin elämäntapamuutoksilla voidaan välttää niin
sanotun esidiabeteksen puhkeaminen kakkostyypin diabetekseksi.
Myös sydäninfarktiriski saadaan ratkaisevasti pienemmäksi hyvällä elämäntapaja lääkehoidolla.
Diabetes on vahvasti perinnöllinen. Hän
oli sairastanut keuhkokuumeen ja hakeutui hengenahdistuksen vuoksi lääkärin
vastaanotolle. Paastosokeriarvot olivat niin kor-
30
8.4.2016
kealla, ettei rasitustestiä voitu edes tehdä.
Myös verenpaine oli korkealla.
Henkilövaa?an lukemat eivät riittäneet
punnitukseen, verenpainemittarin normaalimittainen mansetti ei yltänyt olkavarren ympärille.
. Hän liittyi painonhallintaryhmään.
Aikuisiän eli niin sanotun kakkostyypin
diabetesta on arviolta 500 000 suomalai-
sella
Jos elämässä on muita stressin
aiheuttajia, hetki ei ehkä ole paras painon
pudottamiselle.
. 2016
31. Painoa alkoi kertyä vähitellen, ei sitä itse edes huomaa.
Vaativassa elämäntilanteessa kuvaan
kuului itsensä palkitseminen ruualla.
. Nyt hän liikkuu 5?6 päivänä viikossa, ja liikunnat ovat aiempaa kovatehoisempia.
Liikunta on osaltaan auttanut 85 kiloa
laihtuneen naisen tietä uusiin mittoihin.
Silti häneltä on poistettu roikkuvaa vatsanahkaa, ja edessä on myös ryhtinsä menettäneiden rintojen kohotus.
Terhi Määttä on nyt paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ikinä. Hurahdin kuntosaliin, uintiin, vesijumppaan ja juoksuun.
Parhaimmillaan Määtällä oli 12 liikuntakertaa viikossa. Katson elämääni taaksepäin kuin filmiltä. Kaikki lääkitykset on purettu pois.
Hän on huomannut, että entinen kilpaurheilijan kunto oli saavutettavissa, mutta lohduttaa, että kerralla kaikkea ei tarvitse muuttaa. Mitä se kenellekään kuuluu, se on ihmisen oma
asia ja ongelma, Määttä puuskahtaa.
Kukaan ei välttämättä sitä myönnä, mutta ylipainoisen osaamista helposti vähätellään, ja häntä pidetään toisarvoisena ihmisenä.
Vaikka elämänlaatu kilojen karisemisen myötä nouseekin, Terhi Määttä muistuttaa, että onnellisuus ei
ole riippuvainen painosta. Alle 800 kilokalorin
pussikeitoilla paino putosi 26 kiloa.
Kun painoa oli pudonnut perinteisillä
menetelmillä eli ruokavaliolla ja liikunnal-
la 40 kiloa, Määttä heräsi miettimään, onko
leikkaus sittenkään oikea vaihtoehto, ja perui leikkauksen.
Määtän diabeteksen hoidossa käytettiin
kahta uudenlaista lääkettä, jotka tukevat
painon pudottamista.
Jouni Rahko pitääkin tärkeänä, että diabeetikoiden lääkitys tarkistetaan, varsinkin, jos paino vain nousee. Kokoero
nykyiseen on huomattava.
. Nyt syön kasviksia, marjoja, hyviä rasvoja, lihaa, kalaa ja kanaa. Ajatukseni oli päästä lihavuusleikkaukseen, Terhi Määttä kertaa vuosien takaisia tapahtumia.
Laihtuminen alkoi kymmenen viikon
pussikeittokuurista. Tärkeää on tiedostaa,
mitä syö. Siinä auttavat jo pienet korjausliikkeet ruokatavoissa ja liikkumisessa.
Elämäntaparemontin aloitusta auttaa ihmisen oman motivaation herääminen.
Jouni Rahko painottaa, että niin ruokavalion kuin liikkumisenkin suhteen lähtö-
kohta on henkilö itse. Sen haluaa myös lääkäri tietää.
Kovassa stressissä ihminen ei huomaa,
mitä suuhunsa panee. Vanhat lääkkeet
korvataan uusilla painoystävällisemmillä.
Jos Terhi Määttää aikaisemmin koukutti
ruoka, nyt koukuttaja on liikunta.
. Esimerkiksi ruokapäiväkirjan pitäminen on oiva apu huomata syödyn ruuan ja kalorien määrä.
Pitsat, hampurilaiset, suklaa, mehut ja
limsat olivat Terhi Määtän herkkuja.
Perjantaipäivään kuuluivat kermainen lohikeitto lounaaksi, pitsa päivälliseksi ja vielä suklaa, sipsit ja limsa iltapalaksi.
Määttä myöntää syöneensä liian harvoin ja
liian paljon.
Laihdutuksen aloittanut pussikeittokuuri auttoi löytämään oikean ruokarytmin, ja
nyt hän syö 5?6 kertaa päivässä. Olin oman kehoni vankina ne vuodet, Terhi Määttä tiivistää.
Ylipaino on yksi selkeä diabeteksesta varoittava merkki. Umpiväsymys, Terhi Määttää tiivistää
ylipainoisen olotilansa. Minäkin olen ihan sama ihminen nyt kuin 85 kiloa
isompana, Määttä muistuttaa.
Jouni Rahko pitää tärkeänä, että diabeetikoiden lääkitys tarkistetaan, jos
paino vain nousee. Äidillä
on hoitoalan koulutus, ja hän on lastensa
omaishoitaja.
. Haetaan hitaampia hiilihydraatteja ja
parempia rasvoja. Yritin selvitä normaalista arjesta, hetkestä toiseen. Miten sekin on päästänyt itsensä tuohon kuntoon,
on kommentti, joka ylipainoisesta helposti sanotaan.
Terhi Määttää kommentit suututtavat, myös muiden puolesta.
. Normaalia
itse tehtyä ruokaa.
Hän ei kiellä itseltään mitään, mutta aterialla ruisleipä on korvannut vehnän, vesi
tuoremehut.
. ?Miten se on päästänyt
itsensä tuohon kuntoon?
-kommentit suututtavat
. Nuorempana hän ui kilpaa, joten liikkuminen on kuulunut hänen elämäänsä.
Terhi Annunen tapasi Petri Määtän
vuonna 1994. Vanhat lääkkeet korvataan uusilla painoystävällisemmillä.
betes, lapsen riski sairastua on jopa 40 prosenttia.
Terhi Määttä oli pitkään normaalipainoinen. Painon pudottaminen vaatii otollista
elämäntilannetta ja keskittymistä.
Jouni Rahko puhuu etsikkoajoista, joita voivat olla vaikkapa tapahtumat lähipiirissä.
Hän muistuttaa, että jo pienestä painon
pudotuksesta alkaa positiivinen kierre: olo
paranee, ja ihminen jaksaa ja voi liikkua
enemmän.
8.4. En
siis usko pelkän vihreän salaatin syöntiin,
hän hymyilee.
. Päivällä oli nukuttava päiväunet, ja automatkalla uni otti vallan.
. Yhdessä jouluisessa kuvassa sohvalla istuu aivan erinäköinen nainen. Etenkin niin sanottu keskivartalolihavuus panee sisäelimet lujille ja aiheuttaa häiriöitä aineenvaihdunnassa.
Tärkeää on saada painoa alas. Loput hoitaa liikunta.
. Aluksi en ehkä ollut kovin motivoitunut. Karsitaan sokeria, valkoista jauhoa, Jouni Rahko sanoo saman asian.
Terhi Määttä uskoo, että ruokavalion mer-
kitys painon pudotuksessa on 80?90 prosenttia. Heillä on kaksi paljon hoivaa
ja tukea tarvitsevaa erityislasta. Perusnegatiivinen elämänasenne, Petri Määttä täydentää vierestä kumppaninsa olotilaa.
Terhi selaa kännykästään vanhoja valokuvia. Ennen söin paljon perunaa kastikkeisiin upotettuna. Ihminen on yhtä arvokas
lihavana kuin laihanakin.
ei riemut, murheen säät,
ei mielet suurimman, ei alhaisimman
voi murtaa, taivuttaa, sä hengen näät,
min lentohon vain nosti myrskyn tuulispäät;
näät Adlercreutzin, urhoist. Muuan entinen kansanedustaja ja ministeri kertoi
kerran, kuinka puhelin soi kotona perjantai-iltana, juuri raskaalta työviikolta kotisohvalle ehdittyä.
Puhelu oli eduskunnasta, josta kyseltiin mahdollisuutta
lähteä pika-aikataululla peruutuspaikalle valiokuntamatkalle.
Edustaja selvitti hieman muunneltuun totuuteen turvautuen ja syvästi pahoitellen, että nyt ei valitettavasti mitenkään ehdi, on viikonloppu aivan täynnä ohjelmaa . Puheenjohtajakilvan perustelut ovatkin väkevät.
??Minulla olisi pätevyys valtiovarainministeriksi, toisin kuin
monella edeltäjälläni, heitä yksilöimättä, hän sanoo.
Niitä edeltäjiä ovat Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Sauli
Niinistö ja Iiro Viinanen.
Sillä lailla.
Eduskunnan valiokuntamatkat vievät joskus Viipuriin tai
Forssaan, joskus hyvinkin kauas. Runeberg loihti
kokonaisen runon kansanedustajan sukulaismiehen, kenraali
Carl Johan Adlercreutzin (1757?1815) innoittamana:
?Näät miehen, jot. 1981), ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka haluaa kokoomuksen puheenjohtajaksi.
Hän ehti ennen eduskuntaan tuloaan toimia kymmenkunta vuotta rahoitusalalla analyytikkona ja johtajana. urhoisimman.?
Ei hullumpia ominaisuuksia puoluejohtajallekaan, jos tehtävä kohdalle kesällä osuu.
Nuoret poliitikot, nämä 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet, uskaltavat hienosti kulkea pää pystyssä ja nurkissa lymyilemättä.
Niin kuin tämä Elina Lepomäki (s. vaikka
mökkireissua kummempaa ei ollut suunnitelmissa.
Puhelun päätteeksi edustaja tuli kuitenkin kysäisseeksi,
minne olisi oikein pitänyt lähteä.
?Seattleen ja Vancouveriin?, kuului vastaus.
?Silloin kieltämättä vähän kirpaisi, mutta ei antanut ylpeys
periksi vetää enää sanoja takaisin?, edustaja myönsi.
Kannattaa katsoa ennen kuin katua, niin kuin sanotaan.
Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakaus ja turvallisuus
ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kärkihanke.
Noin tasavallan presidentti Sauli Niinistö tiivisti Maanpuo
lustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa.
Siinähän sitä on muotoilua vaikka hallituksen valmistumassa olevan selonteon sanamuodoksi.
Jännityshän tiivistyi Venäjän Ukraina-politiikan myötä. Apollon Tietäjät
TEKSTI: Pentti Manninen,
Pekka Pohjolainen
Teit. Ja että
Suomi säilyttää avoimen mielen ja liikkumavaran sekä arvioi
tilannetta jatkuvasti, järjellisesti ja monelta kannalta.
Tätä saavat kansanedustajat puntaroida, kun ulko- ja
turvallisuuspoliittinen selonteko pääsee eduskuntaan kesän
korvalla.. isäin astumaan
Harva puoluejohtajatyrkky pystyy samaan kuin Ruotsa-
laisen kansanpuolueen johtoon pyrkivä Anders Adlercreutz.
Aatelissuvun vesa voisi siteerata kampanjassaan vaikka
suoraan Vänrikki Stoolin tarinoita, joihin J.L. Liikenne- ja viestintävalio-
32
8.4.2016
kunnan sellainen vie ensi viikolla Etelä-Koreaan ja Japaniin
asti tutustumaan uusimpaan alan teknologiaan.
Joskus valiokuntakeikka voi tulla tarjolle hieman huonoon
aikaan. Suomi ja Ruotsi panostavat omalta osaltaan kansalliseen
puolustukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön Naton ja Yhdysvaltain kanssa.
Niinistö linjasi, että Suomi reagoi, mutta ei ylireagoi
Tilaisuuden pääpuhuja oli Hannu Nyman, entinen
Sana-lehden päätoimittaja.
Nyman puhui pelosta ja toivosta. Nyt tarvittaisiin toivoa vahvistavia voimia.
Nyman otti esimerkiksi tällaisista toivon luojista
ne valtiojohtajat, jotka perustivat sotien jälkeen silloisen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, joka on sittemmin kehittynyt Euroopan unioniksi. Monet
puolueet ovat nähneet tässä tilanteessa oivallisen
markkinaraon lähteä hakemaan kannatusta hyödyntämällä kansalaisten pelkoja, jopa vihaa lietsomalla.
Omaan etuun vetoaminen on sekin tehokas ase.
Onneksi meillä on Suomesta tuore esimerkki, joka
kertoo tahdosta asettaa yhteinen hyvä oman edun
edelle. Sadat tuhannet ihmiset ovat lähteneet sotaa ja vainoja
pakoon, etsimään turvaa Euroopasta.
Tämän pakolaisvirran tulo on aiheuttanut aivan ymmärrettävää pelkoa kansa-
laisten keskuudessa kaikkialla Euroopassa. Jos oikein tulkitsin hänen viestiään, niin pelko ja toivo ovat usein
vastinpareja mielipideilmastossa. Puheenvuoro
Toivoa pelon tilalle
Minulla oli tilaisuus osallistua muutama viikko sit-
ten kansalliselle rukousaamiaiselle Helsingissä. Kun tämän
yhteistyön perusta valettiin vuonna 1950, kansainvälistä ilmapiiriä leimasi sodan pelko.
Silloisissa oloissa Euroopan yhteisöjen eli nykyisen EU:n perustajat Robert Schuman ja Jean Monnet osoittivat aivan poikkeuksellista rohkeutta ja
kaukonäköisyyttä. Ja juuri tätä me näemme ja kuulemme tänä päivänä valitettavan paljon.
Sosiaalisessa mediassa on unohdettu käytöstavat. Poliitikoille ja heidän perheilleen syydetään mitä karkeimpia uhkauksia. Huonot käytöstavat ovat
levinneet sosiaalisen median törkypalstoilta julkiseen poliittiseen keskusteluun.
Kysymys kuuluu, mistä löydämme vastavoimat
tälle kehitykselle?
Myös keskustassa meidän on kysyttävä, mitä me
voimme tehdä yhteiskunnallisen ilmapiirin tervehdyttämiseksi. Tällä hetkellä ilmapiiriä leimaa pelko niin Euroopassa kuin Suomessakin. Mutta jos näitä aseita käytetään, saamme politiikkaa, jotka hallitsevat pelko, vihan lietsonta ja oman edun tavoittelu. Valmista ehdotusta minulla ei ole,
mutta kolme kysymystä ehkä auttaisi vastausten
löytämistä.
Voisimmeko olla kansanliike, joka vahvistaa toivoa pelon sijasta?
Voisimmeko olla kansanliike, joka toteuttaa lähimmäisenrakkautta vihan lietsomisen sijasta?
Ja kolmanneksi, voisimmeko olla kansanliike, joka edistää yhteistä hyvää oman edun tavoittelun sijasta?
Timo Laaninen
keskustan puoluesihteeri
8.4. He loivat toivon näköaloja.
Tätä pelon ja toivon tematiikkaa voi syventää Na-
poleonin kyynisellä aforismilla 200 vuotta sitten.
Sen mukaan politiikassa on kolme tehokasta vipusinta, jolla ihmiset voi saada liikkeelle. 2016
33. Nämä vivut
ovat pelko, viha ja oma etu.
Tänään on helppo löytää esimerkkejä
tuon Napoleonin ajatuksen toimivuudesta.
Pelko, viha ja oma etu ovat väkeviä voimia
taitavan poliitikon käsissä.
Irakin kriisi, Syyrian sisällissota ja monien
muiden maiden levottomuudet ovat luoneet vakavan pakolaiskriisin. Juuri tästähän on kysymys yhteiskuntasopimuksessa.
Pelko, viha ja oma etu ovat siis tehokkaita aseita
politiikassa
Kulttuurikodissa
käydään teatterissa ja nautiskellaan viinistä.
Kaupunkilaisen kodin asukkaat menevät uimaan ja eläintarhaan.
Indonesialaisessa kodissa kuunnellaan
entisen siirtomaan musiikkia, poltetaan
suitsukkeita ja syödään aasialaisia ruokia.
Perinnekodin asukkaat pitävät pataruoista
ja omenapiirakasta. Useimmilla on
oma makuuhuone, muutamalla kahden hengen huone. Kyläilemään ei voi
mennä soittamatta ensin ovikelloa.
Kodit on jaettu seitsemään eri elämäntyy-
liin. huomioiden vanhusneuvostot),
asunto-osakeyhtiöihin, isännöitsijöihin ja
varmistettava taloudellinen tuki iäkkäiden
asumisen kehittämiseen.
Riitta Karjalainen
vanhusten asumispalvelujen päällikkö
Turku. Vaippapaketit ja
viinit olivatkin hyllyillä täysin luontevasti vierekkäin. Myös heille järjestettiin erillinen koulutus tehtäviin.
Vastaavanlaista asumismuotoa ei Suomes-
sa vielä ole nähty, mutta Helsinki suunnittelee sellaisen rakentamista ja valmisteilla on
Koskelan muistikylä.
Koti-Suomessa monet asiat ovat valtavan
hyvin, paremmin kuin muualla Euroopassa.
Vanhustenhoitoa pidetään yleisesti ottaen korkeatasoisena, ja sitä se monin paikoin
onkin. Ruuan esillepano on tärkeää.
Värikkään kulttuurikodin seinillä on räiskyvää modernia taidetta. Tarvitaan myös vahva
tahtotila asioiden muuttamiseksi. Tiloja on rakennettu kahteen kerrokseen, joiden välillä liikutaan tilavilla ja helppokäyttöisillä hisseillä
(ei nappuloita, itseavautuvat ovet).
Hogewyekissä asuu 152 asukasta 23 kodissa, 6?7 asukasta kussakin. Kaikki ei
ole kiinni resursseista.
Suhteessa ikäihmisten asumisen kehittä-
miseen merkittävimpiin haasteisiin kuuluu
vuoteen 2030 asetettu tavoite, jolloin maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa.
Jos tavoite on, että kotona asuu vähintään
92 prosenttia yli 75-vuotiaista ja lähes kaikki
sitä nuoremmat henkilöt, on kehitettävä iäkkäiden asumisen yhteisöllisyyttä. Kotoisan ja kristillisen
kodin asukkaat ovat läheisiä työntekijöiden
kanssa ja auttavat mielellään ruuanlaitossa.
Kortteliin oli rakennettu kaikki tarpeelli-
nen peruselämää ajatellen.
Muistisairailla ihmisillä oli mahdollisuus
suorittaa päivittäiset ostoksensa kaupasta,
kylän keskuksesta vapaasta kulkien.
Kaupasta löytyi kaikki oleellinen ruokatarvikkeista hygieniatuotteisiin. Lemmikin saa tuoda kotiin.
Jokaiseen kotiin kuuluu keittiö, kaksi kylpyhuonetta ja puutarha. Mielipiteet
Vanhusten hoitoon oppia Hollannista
Suomen Kuntaliiton koulutusyhtiö FCG järjesti Suomessa eri puolilla vanhustyössä
työskenteleville tutustumismatkan Hollantiin syyskuussa 2015.
Yksi mielenkiintoisimmista tutustumiskohteista oli muistikylä De Hogeweyk. Sitoutuneisuus on ehdotonta hyvän hoidon laadun turvaamiseksi. Silti meillä on vielä paljon opittavaa ja
kehitettävää.
Laki- ja asetussäädöksillä ei voi kaikkea
saavuttaa ja turvata. Ohjelmatoimiston kautta järjestettiin erilaisia tapahtumia ja yhteisiä matkoja
muistisairaille ja heidän läheisilleen.
Myös kultturellit elämykset oli huomioitu
kylässä; oli tyylillä rakennettu teatteri ja musiikkisali, joissa esitykset ja tapahtumat pyörivät ennalta suunnitellusti.
Jonotusaika kortteliasumiseen on jopa
kaksi vuotta. On löydettävä uusia iäkkäiden asumiseen liittyviä ratkaisuja.
Yhteistyötä on edistettävä kuntien suuntaan (mm. Samassa keskuksessa oli pubi, ruokaravintola, teatteri, harrastetilat leivontaan
ja puutöihin, kampaaja ja fysioterapeutti.
Ravintolassa asukkailla ja vierailijoilla oli
mahdollisuus juhlistaa elämän tapahtumia
34
8.4.2016
ja nauttia ruokansa kotiympyröiden ulkopuolella. Työntekijöillä ei ollut työvaatteita, mikä perustuu tasavertaisuuteen ja ihmisten kohtaamiseen ilman ammatti- ja valtarooleja.
Vapaaehtoistyöntekijöiden osuus hoidossa oli merkittävä, heitä oli yli 150 tässä kylässä. Keittiötä käytetään
vain syömiseen, olohuone on seurustelua
varten. Perusajatuksena on, että muistisairaat ihmiset saavat elää siellä koko loppuelämänsä ilman kodin vaihtumista.
Hoitohenkilökunta on koulutettu tehtävään
ja hoitoideologiaan. Korttelityyppinen asumismuoto, pienimuotoinen kylä sijaitsee Weespissä, lähellä Amsterdamia, kaiken muun asutuksen keskellä.
Tämän asumismuodon perusajatuksena on tukea ihmisten totuttua elämäntapaa
ja arvomaailmaa turvallisessa ympäristössä
ryhmäasumisen muodossa.
Talot ovat laatikkomaisia. Yläluokan hienostokodissa on tummaa
puuta, kukka-asetelmia, kattokruunuja ja
hienoja posliiniastioita
Nii-
Onneksi Ruotsin pajututkimuksen pääjalos-
tä on vapautunut 40 000 hehtaaria, ja niitä vapautuu jatkossa 2 500 hehtaaria vuodessa.
Jo ilmastosyistä pajun energiaviljelyä tulisi edistää turvesuon pohjilla ainakin Oulun
läänin eteläosia myöten.
taja Stig Larsson keksi 1990-luvulla risteyttää talven- ja ruosteenkestävän siperianpajun (Salix schwerinii) eurooppalaisen koripajun (Salix viminalis) kanssa.
Risteytysperheestä saimme 2000-luvun
Veli Pohjonen
maatalous- ja metsätieteiden tohtori
metsänhoitotieteen dosentti , Helsingin yliopisto
Kuusamo
Uudistuksen mukana tulee korostaa teknologian merkitystä. Suomessa on korkea terveysalan innovointikyky, ensiluokkainen
mobiili- ja digiosaaminen ja tiiviin yhteistyön edellytykset eri toimijoiden välillä. Markkinoille pitää olla helppo päästä ja siellä on pystyttävä toimimaan.
Asiakkaan on oltava toiminnan keskiössä,
ei hallinnon.
Uudistuksessa on tuettava mallia, jossa
asiakas saa hoitoa silloin kun sitä tarvitsee ja
sieltä mistä haluaa.
Energiapajua turvesuon pohjille
Professori Peter Lund oli oikeilla jäljillä ehdottaessaan (Suomenmaa 24.3.2016), että
Suomen olosuhteisiin kehitettyä energiapajua voisi istuttaa käytettyihin turvesoihin.
Lyhyen kierron (3?6 vuotta) energiapaju kuuluu nopeasti uusiutuviin energialähteisiin.
Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
paju vahvistaisi bioenergian valikoimaamme, 70 vuoden kiertoajan havumetsistä saamamme hakkeen ohella.
Ministeri Olli Rehn puolestaan muistutti,
että ?energiapajulle suotuisa viljelyalue rajoittuu vain eteläiseen Suomeen ja Pohjanlahden rannikkokaistaleelle?.
Muistutus perustuu kuitenkin 1980-luvun
kokeisiin. Kun
nämä vahvuudet yhdistetään rohkeaan yrittäjyyteen, syntyy uusia terveydenhuollon
menestystarinoita ja työpaikkoja.
Eri rahoitusmalleja mietittäessä ja vertailtaessa on lähtökohtana rahoitusuudistuksen
valmistelussa oltava hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei
saa nousta eikä työn verotus kiristyä.
Eero Vainio
Raision keskustan puheenjohtaja
Jukka Rantala
Raision keskustan maakunta- ja sotetoimikunnan
puheenjohtaja
Seis keskittäminen
Pääkaupungin ja koko Uuden-
maan alueella kytee asunto- ja
työttömyyspommi, joka on uhka
koko Suomen taloudelle.
Alueen työttömyys on noussut jo
vuosia, mutta silti Uudellemaalle
virtaa koko ajan lisää kansaa maakunnista.
Asuntoja rakennetaan kiihtyvään tahtiin, mutta maksukykyisiä asukkaita ei niihin saada, koska työttömyys kasvaa alueelle koko ajan.
Kohta muu Suomi maksaa pääkaupunkialueen asunnot ja myös
sosiaalisen hyvinvoinnin.
Valtiovallan pitää nyt lopettaa
keskittäminen kyseiselle alueelle ja
hajauttaa sekä asuminen että työpaikat.
Suomi tarvitsee myös muualle uusia kohteita, jotka työllistäisivät ihmisiä.
Suomi tarvitsee hajautettua työllisyys- ja asuntopolitiikkaa.
Mauri Moilanen
Oulu
8.4. Kaikkien tuottajien on oltava samalla
viivalla. 2016
35. Valinnanvapaudella tavoitellaan ihmisen oman kilpailutuksen tuomaa tehokkuushyötyä.
Kun tulo tuottajalle tulee asiakkaan mukana, syntyy kilpailu ja kilpailun myötä toiminnan tehostaminen.
Kaikissa vaihtoehdoissa ainakin pyritään
tavalla tai toisella tuotantokapasiteetin laajempaan käyttöönottoon ja kustannustehokkaaseen toimintaan.
Jotta tämä toteutuu, tarvitaan vielä vahvempia kirjauksia tuottajien yhdenvertaisuudesta. Viljelimme silloin etupäässä Tanskasta peräisin olevaa vesipajua (Salix Aquatica Gigantea). Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Soteen saatava yksinkertainen hallintomalli
Raision Keskustan kunnallisjärjestö halu-
aa mahdollisimman yksinkertaisen hallintomallin sosiaali- ja terveydenhoidon uudistukseen.
Hallintomallia mietittäessä tulee keskustella myös siitä, voisivatko maakunnat, joissa ei ole yliopistosairaalaa, tehdä yhteistyösopimukset niiden viiden maakunnan kanssa, joissa on yliopistosairaala.
Mikään malli uudistuksessa ei saa kuitenkaan lisätä hallintotasoja.
Hallintomallista riippumatta tulee palvelujen tilaajan ja tuottajan sekä valvojan rooli
selkeästi erottaa toisistaan.
Vain näin voidaan varmistaa hyvä palveluiden laatu ja potilasturvallisuus sekä kustannustehokkuus.
Raision Keskustan mielestä valinnanvapau-
delle tulee uudistuksessa antaa erittäin vah-
va rooli. Vesipaju ei kestänyt turvesoiden talvia, ja se oli lisäksi arka lehtiruosteelle.
puolella Suomeen energiapajun lajikkeet
Klaran ja Karinin.
Alavieskan turveyrittäjä Sulo Hannula on
kokeillut näitä lajikkeita menestyksellä 10
vuoden ajan omilla turvesuon pohjillaan.
Hän esitteli menetelmän ja tuloksia vuonna
2008 silloiselle elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
Vapo aloitti puolestaan Klara- ja Karin-lajikkeilla viljelykokeet Haapaveden Piipsannevalla keväällä 2010.
Lajikkeet ovat kestäneet talvet ja kasvaneet niin hyvin, että suopohjan saroilla kasvavat energiapajukot näkyvät tänään Kansalaisen karttapaikan ilmakuvissa.
Suopohjat ovat uusi luonnonvaramme
Myös ennen 32. pykälässä asetetut vaatimukset siten, että synnytysyksikkömme palveluita tarvitsevien oikeus hyvään terveyden ja sairaanhoitoon toteutuu (laki potilaan asemasta ja oikeuksista, perustuslaki).
Vetoamme teihin arvoisa perhe- ja peruspalveluministeri Rehula, että L-PKS:n korkean tason synnytysyksikköä ei lakkauteta sen
vuoksi, että hoidettujen synnytysten vuotuinen määrä on alle tuhat.
Seudullamme on oltava palvelujen saavutettavuus- ja potilasturvallisuussyistä johtuen jatkossakin täysimääräiset synnytysja naistentautiklinikan toiminnot. Jos kohtuvauvan diagnostiset tutkimukset vaativaativat lääketieteellistä erikoistarkkailua ja -hoitoa, hoito toteutetaan suunnitellusti Oulun yliopistollisessa
sairaalassa. raskausviikkoa
syntyneet keskoset hoidetaan OYS:ssa.
Synnytystoiminnan lopettaminen L-
PKS:ssa johtaisi matkasynnytyksestä aiheutuvien riskien lisääntymiseen ja perhekeskeisen hoitomallin murenemiseen.
Ongelmaan ratkaisuksi tarjotut sairaankuljetuksen varustelutasosta huolehtiminen, pitkän välimatkan synnytyksiä varten
järjestettävä potilashotellitoiminta tai aulatilan järjestäminen niille pitkänmatkalaisille, joilla synnytys ei vielä ole käynnissä, eivät
ole riittäviä keinoja matkasynnytyksiin varautumiseen.
Synnytystoiminnan jatkumisen turvaaminen L-PKS:ssa tukee muiden erikoisalojen
säilymistä alueella. Työpaikkoja on menetetty, mutta mitään korjaavia toimenpiteitä ei valtion taholta ole esitetty.
Nyt on aika valtion taholta huomioida alueemme.
Arvoisa ministeri, L-PKS:n synnytysyksik-
kö täyttää terveydenhuoltolain 4., 5., 8., 50.
ja 57. Klinikalla on osaava henkilökunta, optimaaliset tilat ja välineet, jotta jokainen
odottava perhe saa turvallisen hoidon raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan aikana.
L-PKS:ssa on täydet valmiudet arvioida kulloistakin hoitotilannetta ympärivuorokautisesti ja tehdä päivystysaikana vaativia toimenpiteitä, kuten massiivisten verenvuotojen hoitoja, hätäkeisarinleikkauksia,
vastasyntyneiden elvytyksiä ja verensiirtoja.
Tässäkin kohdin täyttyvät kaikki hyvän hoitokäytännön vaatimukset.
Synnytysklinikan osaaminen näkyy henkilökunnan joustavana ja tarkoituksenmukaisena kohdentamisena naistenpoliklinikan, lapsivuodeosaston, synnytyssalien, lasten tehohoitoyksikön ja naistentautien vuodeosaston välillä.
Osaamistasoa pidetään yllä muun muassa
hätäkeisarileikkaustoiminnan säännöllisellä
harjoittelulla ja kaikkien hoitoon osallistuvien kuukausittaisella vastasyntyneiden elvytyskoulutuksella. Kymmenien miljoonien
tarjouspyynnöillä sitten siirretään paikallisliikenne usein ulkomaisten suuryritysten
mahdollisuudeksi.
Keskustan on nyt tajuttava vastuunsa niin
reuna-alueiden joukkoliikenteestä kuin pkyritystenkin asemasta. Valtion virastoja on lakkautet-
tu ja palvelut keskitetty Rovaniemelle tai Ouluun. julkaistiin 25.1.2010.
Raportin keskeisenä johtopäätöksenä esitettiin, että synnytysten keskittäminen suurempiin yksiköihin parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja lisää potilasturvallisuutta.
Länsi-Pohjan keskussairaalan (L-PKS)
osalta tämä on merkinnyt synnytystoiminnan joutumista lakkauttamisen kohteeksi.
Tämä antaa aiheen vetoomukseemme.
L-PKS:n synnytysklinikan toimintaedellytykset ovat turvallisen synnytyksen hoidon tasolla. Se on
täysin käsittämätön kilpailusuoja yhteiskunnan järjestämälle joukkoliikenteelle.
Yhteiskunnan joukkoliikenteen kanssa ei
saa kilpailla eikä ottaa matkustajiakaan edes
reittiliikenteessä.
Pitää ajaa tyhjillä autoilla kannattamatonta liikennettä kymmeniä kilometrejä ennen
ja jälkeen suurien kaupunkien keskustoja.
Suomen joustava pk-yrittäjäpohjainen
36
8.4.2016
joukkoliikenne kaupunkien ulkopuolella
näivettyy ja loppuu kannattamattomana.
Suurten kaupunkien paikallisliikennettä tuetaan vuosittain satojen miljoonien eurojen verovaroilla. Nyt tarvitaan ainoastaan rohkeutta tehdä päätöksiä, vaikka etuja
lypsävät lobbarit käyvät lujasti päälle.
Kokoomuksellekaan ei varmasti ole pahitteeksi tukea pk-yrittäjiä ja vähentää byrokratiaa sekä verovarojen tuhlausta.
Matti Alander
Kaarina
Turun seudun joukkoliikennelautakunnan jäsen. Mielipiteet
Matkasynnytysten riskiä ei saa lisätä
Arvoisa ministeri Rehula, itsehallinnollinen
maakunta tarvitsee Länsipohjan keskussairaalan synnytysyksikön Kemissä
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
työryhmän laatima raportti ?Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Meri-Lapin sairaanhoitopalveluita kehitettäessä tulee vahvan teollisuuden takia ottaa huomioon myös liikenteen ja teollisuuden mukanaan tuomat riskit.
Nuorten sitouttamista alueelle pitää tukea
kattavan palveluverkon rakentamisella tälle
vientiteollisuuden kannalta tärkeälle alueelle.
Lapin toisena maakuntakeskuksena MeriLappi on joutunut monien rakennemuutosten keskelle. L-PKS:n
synnytysklinikan toiminnan jatkuminen on
välttämätöntä osana uuden ajan itsehallintoalueen synnytyspalveluverkkoa.
Tekstissä on käytetty pohjana kätilö Juha Bergin asiantuntijakirjoitusta.
Minna Tarkka
keskustan Tornion kunnallisjärjestö
Suomalaista joukkoliikennettä ei saa näivettää
Hallituksella on nyt tuhannen taalan paikka kääntää Suomi nousuun oikeilla päätöksillä.
Harva tietää, mikä on PSA-suoja. pykälät sekä kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen 14. Nyt on välittömästi purettava kilpailua rajoittava PSA-suoja.
Liian monta yritystä on joutunut jo lopettamaan toimintansa.
Ministeri Anne Berner tuntee tämän ongelman erittäin hyvin
kesäkuuta Seinäjoella. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Tulevaisuus tehdään yhdessä
Säästöt tuottavat
aina tuskaa
Keskustan puoluekokous järjestetään 10.?
12. Sitä ennen puolueessa on mahdollisuus ja myös syytä keskustella perusteellisesti sekä politiikasta että siitä, miten keskusta tulevaisuudessa toimii.
Uskon avoimuuteen. Koulutuksen saralla leikkaus- ja uudistuspolitiikka ei saa vaarantaa
osaamista, joka perustuu alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen.
Kenenkään opinpolku ei ole sama.
Keskustan periaatteiden mukaan jokaiselle tulee tarjota vaihtoehtoja menestymiseen elämässä. Samalla perustulo parantaisi edellytyksiä
elinikäiselle oppimiselle, joka tällä hetkellä
kuulostaa latteudelta.
Jari Autioniemi
YTM, Seinäjoki
paikka, jossa voi olla ystäviensä
parissa ja samalla opetella julkisten paikkojen käytöstapoja.
Tässä voidaan hyödyntää olemassa olevia kunnan julkisia tiloja, kuten nuorisoseurantaloja
tai muita vastaavia tiloja.
Hollolan kunnalla on ainakin
olemassa tyhjillään tiloja, joiden
käyttöprosentti on alhainen.
Ideaksi tai aivoriihen aiheeksi kuntien ja kaupunkien päättäjille ja harrasteyhdistysten toimijoille sopisikin miettiä, miten voitaisiin linkittää tyhjillään olevat tilat ja nuorille kohdennettua toimintaa entistä paremmin.
Laura Korkeila
keskustan Hollolan Maakansan
paikallisyhdistys
puheenjohtaja
8.4. Sivistykselle on ikuinen tilaus.
Globaalissa ajassa koulutusta on vaikea
perustella työpaikoilla, jotka katoavat ennen
valmistumista.
On myös kyettävä jäsentämään kokonaisuuksia. Koulutuspolitiikka on väistämättä aluepolitiikkaa. 2016
37. Näin
on erityisesti pienen kansan laita, jolla ei ole
varaa menettää lahjakkuuksiaan. Näin ollen keskusta vaikuttaa puolueelta, joka holhoamisen sijaan kannustaa.
Perustulo on ratkaisu opiskelijoille, jotka
valmistuvat pirstaloituneille työmarkkinoille. Yli satavuotisen historiamme aikana olemme aina yhdistäneet suomalaisia. Vaikka kuinka olisi halua, aina ei onnistu rajata leikkauksia vain niille, joilla on niihin varaa.
Heikki Niittymäki
Masku
Tyhjät tilat
nuorille
Nuorille täytyy olla kunnissa
Perustulo on ratkaisu opiskelijoille
Sivistyksellä on ollut kiistämätön merkitys
niin keskustan kuin kansakuntamme historiassa.
Santeri Alkio painotti sivistyksen suomalaiskulttuurista ulottuvuutta: sen viimekätinen tae ei ole yksilö tai valtio.
Kansan on sivistettävä itse itsensä. Nyt jos koskaan yhteiskunnassamme
tarvitaan sillanrakentajia.
Puoluetyössä uskon yhdessä tekemiseen.
Olemme joukkoa, joka pelaa samaan maaliin.
Keskusta tarvitsee uusia toimintatapoja,
mutta pelkän uudistamisen vuoksi ei pidä
rikkoa sitä, mikä toimii hyvin.
Puoluesihteerinä tavoitteeni on yhdistää
kokeneempien ja uudempien keskustalaisten tekijöiden voimavarat niin, että voimme
myös tulevina vuosina ansaita suomalaisten
luottamuksen, hoitaa Suomen asioita ja menestyä puolueena.
Tulevaisuus tehdään yhdessä.
Jouni Ovaska
keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja,
puoluesihteeriehdokas
Hämeenkyrö
hallitusta pienipalkkaisilta naisilta leikkaamisesta.
Mutta miksi syyttää hallitusta, koska SAK:lla ja muilla ayjärjestöillä olisi ollut mahdollisuus hoitaa naisten palkat samalla kun miestenkin?
Onko ay-liikkeen tarkoitus
alun alkaenkin ollut pitää naisten palkkaus alemmalla tasolla
kuin miesten?
Hallituksen on tehtävä leikkauksia, joissa ei voi ?seuloa?
määrättyjä henkilöryhmiä leikkausten ulkopuolelle.
Leikkaukset tuottavat aina
tuskaa. Myös tehtyjä päätöksiä ja niiden vaikutuksia on kyettävä arvioimaan kriittisesti.
Keskustelemattomuuteen keskustalla tai
millään puolueella ei ole varaa.
Oppositiopuolueet syyttävät
Suomen tilanne on vakava.
Politiikassa kaiken on tässä tilanteessa
mielestäni tähdättävä siihen, että saamme
maahamme lisää työpaikkoja.
Työttömyys on yhteiskuntamme vakavin
ongelma.
Samalla nimenomaan keskustan on vaalittava sitä, että hankalat päätökset ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia ja tasapuolisia sekä eri ihmisryhmien että koko Suomen
kannalta.
Näissä asioissa päättäjien on mentävä joka
päivä peilin eteen ja tarvittaessa harkittava
ratkaisujaan uudelleen.
Suomella on monia ongelmia ratkaistavana.
Joutuu kuitenkin kysymään, onko meillä
sittenkin eniten tehtävää arvojen ja asenteiden suhteen?
Kannatan suoraa puhetta puolin ja toisin
esimerkiksi maahanmuutosta, mutta viime
päivien lasten rasistinen tölviminen on kerta
kaikkiaan tuomittavaa. oleminen. Niin ei vaan tehdä.
Itse haluan rakentaa sellaista Suomea, jossa on enemmän inhimillisyyttä, toisten kunnioittamista ja erilaisuuden hyväksymistä,
luottamusta ja yhteistyötä.
Keskustalle jos kenelle sopii ?tolkun äänenä
Koski Tl,
Nuortentupa (Härkätie 3). Kokouspaikkana toimii kokous- ja juhlatalo Marttinen, Herrasentie 16,
34800 Virrat. klo 18 Vainiolla, osoite Karistimentie 1 C 59, Myllypuro.
Kutsu Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen Paikka: Kokous- ja juhlatalo Marttinen, Herrasentie 16,
34800 Virrat. Seminaarissa alustavat muun muassa
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
Olli Nyberg, kansanedustaja Mikko
Savola sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö
Helena Velin. Kokouksen pääpuhujana Keskustan pj, pääministeri Juha Sipilä.
Hyvinkää, Kj:n vuosikokous ke
20.4. Kokouksessa käsitellemme sääntömääräiset asiat ja valmistaudumme Seinäjoen puoluekokoukseen.
Keskustanaisten Hyvinkään py.
Vuosikokous ti 26.4. klo 20 Salon kaupungintalo,
Tehdaskatu 2, Salo; Loimaan seutu la 9.4. Viimeksi Brittilehti Guardianin selvitys osoitti, että
Y-sukupolvi on jäämässä ensimmäisenä sukupolvena historiassa edeltäjäänsä köyhemmäksi.
Nuoret elävät kaikkien arvioiden mukaan
taloudellisesti ja sosiaalisesti epävarmempia
aikoja kuin edeltäjänsä.
Avainta nuorisotyöttömyyden lukkoon on
etsitty jo useita hallituskausia, mutta edel-
Keskustan Lehtimiehet
Keskustan Lehtimiesten vuosikokous ja kevätseminaari perjantaina 15.4. klo 11 os. klo 18 Hyvinkään kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18.30-19.
Uusimaa
Tikkurila, py:n johtokunnan kokous 13.4. Pj Juha Sipilän puheenvuoro. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
vuosikokousasiat.
Piiri. Ajankohta: 16.4. Esillä sääntömääräiset asiat.
Espoon Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous ti 26.4. klo 12.30
ravintola Vlatavan Havel-kabinetissa. 17
meille on järjestetty opastettu tutustumiskierros Reitzin säätiön taidekokoelmaan.
Yleisen kokouksen asialistalla ovat
normaalien vuosikokousasioiden
lisäksi puoluekokousedustajien
sekä puoluevaltuuston edustajan
ja varaedustajan valinta.
Ilmoittautumiset seminaariin ja kokoukseen viimeistään keskiviikkona 13.4. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho, p. Osoitteessa Ketolan Strutsitila, Korvenojantie 17,
Rajamäki. Rohkeus teoissa nuorten työkyvyn eteen on aina palkittu.
Keskustanuoret nostivatkin elefantin pöydälle, kun järjestö julkaisi viime viikolla viisi
askelta kohti nuorten työkykyä.
Hilkka Kemppi
Keskustanuorten puheenjohtaja
Sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajien valinta.
Keskustanaisten Uudenmaan
piirin kevätrieha La 23.4. klo 18. 050 575 4118, e-mail
antti.siika-aho@keskustanuoret.fi
Myllypuro, Keskustaseura ry:n
Kontulan Keskustaseuran vuosi-
Helsinki
38
8.4.2016
kokous ke 20.4. klo 19 puoluetalo Apollolla,
osoite Apollonkatu 11 a. Osoitteessa Ketolan Strutsitila, Korvenojantie 17,
Rajamäki.
Tapahtumassa Keskustanaisten tarjoama strutsisafari, makkaramyyntiä, tilapuotivierailu ja poliittista keskustelua. Puotilan
kerhohuone, Klaavunpolku 2, 7.krs,
00910 Helsinki. Esillä sääntömääräiset asiat.
Keskustan Helsingin piiri ry
Sääntömääräinen vuosikokous ke
20.4. noin klo
14 Nurmijärvellä. vuosikokous la 9.4. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen
soittamalla.
Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme
joka to klo 15-16.
Laitila, Itäinen py. Kahvit klo 16.30 alkaen. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30.
Tikkurila, py:n kevätvuosikokous 13.4. Alustajana puoluevaltuuston pj
Jouni Ovaska, joka on myös ehdokas keskustan puoluesihteeriksi.
Suomen keskustanuoret ry:n
sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 16 - 17.4. Esillä sääntömääräiset asiat ja keskustelua ajankohtaisista poliittisista
asioista.
Vantaa, kj:n vuosikokous ke 20.4.
klo 18 kaupungintalolla, kokoushuone Martinlaakso (pohjakerros).
malla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha yrityksen ensimmäiseksi toimivuodeksi ja
kuntouttavaan työvalmentajatoimintaan tulee investoida riittävät resurssit.
Pääministeripuolue keskustan johdolla on aiemminkin toimittu rohkeasti: koulutuspaikkoja ja tukityöllistämisen määrärahoja on lisätty. klo 13
Nurmijärvellä. Valtakirjojen tarkastus ja kahvi klo 9-10,
kokous alkaa klo 10. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Nuorisotyöttömyys on
sulatettava lumien mukana
Tasa-arvoisessa Suomessa sukupolvien
välisen oikeudenmukaisuuden merkitys tunnustetaan, mutta huoneessa kävelee edelleen elefantti: nuorten alle 25-vuotiaiden
työttömyysaste on 24 prosenttia.
Samalla eläkejärjestelmän kestävyys pelottaa ja nuorten palkkakehitys suhteessa
muihin sukupolviin on jo pitkään ollut huolestuttava.
Tilastokeskuksen mukaan nuorten mediaanitulot ovat pudonneet kuusi prosenttiyksikköä vuosien 2010?2014 aikana. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 18. Tarkempi ohjelma tulee lähipäivinä jäsenkirjeessä.
Seminaarin päätteeksi klo 16 . klo 18.30 Juha ja Susanna Saarella (Katinhännäntie 122). Aluekokoukset: Vakka-Suomi pe 1.4. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja
piirien toimihenkilöt puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Aiheina sääntömääräiset asiat.
Piiri ry, Sääntömääräinen vuosikokous ke 13.4. KESKUSTANUORET RY:N
LIITTOHALLITUS. Hyvinkään kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6. klo 18 Hintsan kokousmakasiini, Hintsantie 2, Raisio; Salon seutu
to 7.4. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p.
040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35,
20100 Turku. Tapahtuma on kaikille avoin ja soveltuu erityisesti
lapsiperheille.
Keskustanaisten Uudenmaan
piirin vuosikokous 23.4. klo
10-17.
Keskustan yhteiskuntatieteilijät
Lounastilaisuus ma 11.4. klo 8 Nuortentupa, Härkätie 3, Koski Tl.
Salo, Kj r.y. sääntömääräinen vuosikokous to 7.4. Virroilla. klo 18
Vehmaan kunnanvirasto, Saarikontie 8, Vehmaa; Turku ja Turunmaa ti
5.4. Kaikkien valtuuskunnan kokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava la 16.4.
klo 9-15 välisenä aikana kokouspaikalla. Avoinna arkisin klo
8.30-16. klo 18
Opinmäen koulun auditoriossa,
Lillhemtintie 1, 02250 Espoo. Helsingissä Reserviläisliiton tiloissa (Döbelninkatu 2) klo
9.00 alkaen.
Kevätseminaarin teemana on ?Turvassa meillä ja maailmalla?. Työkyvyttömyyseläkkeellä on osatyökykyisiä ja uranvaihdon
kautta työkykyisiä nuoria.
Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista
esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, perustulokokeilu ja yhteiskuntasopimus ovat niitä tekoja, jotka edistävät
nuorten asiaa.
Työkyky vaatii tekoja: keskustanuorten tu-
levaisuuskutsunnat ja ohjaavat hyvinvointiasemat tarvitsevat huomiota pääministeripuolueelta.
Palkkatuen rahoitus tulee palauttaa, yrittäjän toimeentulo on turvattava laajenta-
sääntömääräinen vuosikokous ti
12.4. Kokous alkaa
klo 17.30, valtakirjan tarkastus klo
16.30-17.30. Kokouspaikkana Ruusutorpan koulu, Leppävaarankatu 24, 02600 Espoo. osoitteella lehtimiehet@
keskusta.fi tai 050 388 0011, toiminnanjohtaja Helena Pakarinen.
leen tuntuu unohtuvan, että työttömyyden
syy ei ole pelkkä työpaikkojen puute.
Työttömien nuorten kohdalla on usein kyse paljon monimutkaisemmasta vyyhdistä,
jonka avaamiseen tarvitaan koulujen, urapalveluiden ja sote-ammattilaisten yhteistyötä.
Työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden raja ei ole mustavalkoinen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat Suomen Keskusta
r.p:n puoluekokoukseen sekä jäsenehdokkaat ja varajäsenehdokkaat puolueen puoluevaltuustoon.
Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme
yleisen piirikokouksen valitsemaa
edustajaansa. Käsittelemme sääntömääräiset asiat,
valmistaudumme puoluekokoukseen Seinäjoella kesäkuussa 2016
ja käymme keskustelua ajankohtaisista poliittisista asioista.
Varsinais-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Tule tutustumaan
strutseihin ja samalla Keskustanaisten toimintaan. klo 18.30 Salon
kaupungintalolla, neuvotteluhuone Kataja.. Vuosikokous pe
8.4
klo 12 alkaen (valtakirjatarkastus klo 11.30) Peltola -salissa, Peltolankatu 4, Joensuu.
Tohmajärvi, kj:n vuosikokous on
ti 19.4. Kevätkokous Veteraanituvalla ti 19.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo
18.30 Ihamaan Vasapirtillä, Vasapirtintie 25. klo 18; 18.5. perjantaisin. Yhteistyökumppani MSL:n ja marttojen projekti.
Viinijärven py:n vuosikokous
SPR:n kammarilla su 10.4. Viralliset edustajat ja seuraajat tervetulleita!
Pori, Su 24.4. Linja-autokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. Käsitelllään sääntömääräiset asiat.
Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. Tervetuloa keskustelemaan
yhdessä!
Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016. klo 9-12 Kiisussa Vanhalla kaivoksella. Porin taidemuseolla café Muusassa, os. Kahvi ja ilm.
17.30 alk.
Hamina, Länsi-Haminan py. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060.
Hinnat ja tarkemmat varausohjeet
Varsinais-Suomen osalta löytyvät
piirin nettisivuilta.
Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. järjestää kevätretken Rankkiin 7.5. klo 18.30 Miika
Yli-Karrolla Lapintie 63b, Kodisjoki. Käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi myös sääntömuutosesitys.
Poliittisen katsauksen tuo ministeri
Anu Vehviläinen.
Forssa, keskustalaiset Forssan
torilla la 4.6. Vuosikokous Loimijoki Golfin
klubiravintolassa ti 12.4. 0505113158
Kevätkokousasiat ja keskustellaan
tulevasta toiminnasta. 2016
39. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h
ryhmille. Johtokunnan kokous on ti 12.4. klo 16.
Johtokunta klo 15.45.
Hali-Kajoo-Petrovaara paikallisyhdistyksen vuosikokous su 10.4.
klo 18 Kajoon Kylätalolla. VARAA MAJOITUS 15.4.
MENNESSÄ PIIRITOIMISTOLTA 050
5770838 tai pirjo.matikainen@keskusta.fi
Pe 15.4. klo 18.
Hollola, Keskustan kj vuosikokous pe 8.4. venäläinen kasarmi, maanpuolustustykistö, kasarmi, Kotka-Rankki
sääasema, myytävät/vuokrattavat
osakehuoneistot. Kahvit klo 18 alk. Ilmoitamme tilaisuuden ajan ja
paikan lähiaikoina mm. klo 19. puh. mennessä: Teija 040-7600708, Timppa
040-5507125.
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. klo 18. klo 17.30 alkaen.
Paikkana reumayhdistyksentilat
Lahdessa osoitteessa Vapaudenkatu 1 D. Lämpimästi tervetuloa. 15 ja kuljetus takaisin Sapokkaan lähtee klo 17. Klo
17 Satakunnan Keskustan piiritoimistolla osoitteessa Itäpuisto 9.
Kokouksessa käsitelläänn mm. Hämeenkoskella. Seinäjoki Areenalla. Järj. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. 040 767 3419,
jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi.
Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten
osalta löytyvät piirin nettisivuilta:
www.pirkanmaankeskusta.fi
Satakunta
Keskustanuoret, Satakunnan piirin ylimääräinen kokous 15.4. klo 18.30.
Alkuun yritysesittely ja kahvitarj.
Hausjärven, Oitin ja Mommilan
py:ien vuosikokoukset Vanhassa
Pappilassa Pappilantie 59 Hausjärvi. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asioita, kuten: Toimintakertomus 2015, Tilinpäätös
2015, Vastuunvapauden käsittely
edellisen johtokunnan työstä, Valitaan piirin puoluekokousedustajat, Täydennetään johtokuntaa
tarvittaessa. 24.4. Kahvitarjoilu. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin!
Lehti ilm. Saaristolaispöytä klo. klo 18 Kuiron leipomon kahvilassa (Sähkökuja 1, Halikko). Saaren esittely mm. Tilinpäätös ja puoluekokousedustajien valinta.
Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 20.4. Pärnusta lähdemme 19.6.
aamulla kotimatkalle. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja
Omena-hotelliin 2-4 hengen huoneissa pe-su. Ilm. Majoitus Hotelli Lakeus pe-su
2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/
hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh
120e/hlö. Asiantuntijavieraanamme mm. 050 374
5416, juha.iso-aho@keskusta.fi ,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Kokous alkaa
klo 16.30. klo 19 Tuopanjoen Kylätalolla.
Keskustan sääntömääräinen
puoluekokous Seinäjoella pesu 10.-12.6. Keskusta paikalla.
Raisio, Keskustan kk-palaverit
2016; 20.4. krs, Eteläranta Pori. 20 e.
Matkan järjestää Porin Keskustan
opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. merimatkat,
tarjoilut ja opastuksen, varaathan tasarahan, kerätään matkalla.
Sitovat ilm. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.
0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat
välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin
Facebook- ja nettisivuille kun laitat
hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin:
jaana.viilo@keskusta.fi
Uudistunut Suomenmaa on myös
hyvä lahjavinkki . klo 18.30
Raisio Oyj tiloissa Raisiossa tarkempi paikka myöhemmin. 15.4. mennessä. Piiritoimiston
osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130
Hämeenlinna. klo 19 valtuustosalissa. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on
hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com)
tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi).
Outokummun Keskusta järjestää
Satoloota tapahtuman siemen itämään la 9.4. n.
klo 06.00 55e/hlö. Matkan hinta on n. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Turku, Läntinen py ry, vuosikokous ke 13.4. Varaukset antti.varis@keskusta.fi tai arkisin p.
0405116787.
Karjala
Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Puoluekokouksen majoitus/kuljetus-paketti varattavissa piiritoimistosta, tuija.
pitkapaasi@keskusta.fi tai 040 415
8759. klo 18 Keskustan kj:n tiloissa,
Mestarinkatu 2:ssa (Steiner koulun
sivurakennus).
Maaseutu- ja maataloustoimikunnan kokous ti 19.4. klo 18.
Päijät-Häme
Hollolan keskustanaiset, vuosikokous ti 12.4. klo 18.30 Kydöllä.
Kohti kuntavaaleja koulutus tilaisuus pe 15.4. Matkaan lähdetään
Yläneeltä 17.6. Järj.
Humppilan py
Halikko, py:n vuosikokous ma
18.4. Etelä-Hämeen piiri ja
puoluetoimisto.
Keskustanaiset Ypäjä. klo
18 kunnantalolla, os. Lähtö
klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30.
Matkan hinta 35 e, alle 12-v. Eduskuntaryhmän
pj, kansanedustaja Matti Vanhanen. Valtakirjojen
tarkastus klo 9-10. Kohti kuntavaaleja ?koulutus klo 10.30-16 Lopella Marskin majalla (Marskintie 216).
Tilaisuus on suunnattu ennen kaikkea kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille.
Puoluejohdosta paikalla vpj Juha
Rehula. Tampereella erittäin ajankohtaisen avoimen keskustelutilaisuuden: MISTÄ TYÖ TULEE. 040 418
1150.
Pirkanmaa
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja
liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän
ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@
keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee
innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Pirjo Matikainen
Tärkeää. klo 18.30 piiritoimistolla
(Linnankatu 21 B 35), sääntömääräiset asiat.
Turku, Itäisen py:n vuosikokous to
14.4. klo 12 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu
23 a 1, Tampere. Johtokunta
Ahmovaaran-Järvikylä, py:n vuosikokous pe 22.4. Ritva Hauhia 040 5888255, Vesa Koskiaho
040 7342929 ja Terttu Lääti 050
4990080.
Pohjois-Karjala
Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean.
Aiomme ennen kuntavaaleja 2017
kiertää kaikki Pohjois-Karjalan
kunnat! Mielessämme tietenkin
ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Pirkanmaan Keskusta, työmarkkinatoimikunta järjestää ke
20.4. Eteläranta.
Opastettu kierros taidemuseossa klo 17. opastettu kierros, 100 v. Avoinna varmimmin
ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Keskustanaisten Etelä-Hämeen
piiri. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail.com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@
keskusta.fi
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati
Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten
toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi
044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja
Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi.
Kouvola, Hirvelän py:n vuosikokous 14.4. Klo 18-18.30 ilmoittautuminen ja omakustanteinen iltapala (10 e). klo 19
valtuustosalissa. Sitovat ilmoittautumiset:
pirkanmaa@keskusta.fi ?sähköpostiin ja Jaanalle puh. klo 18.30 alkaen Erja ja Seppo
Uusi-Uolan luona osoitteessa Kainuntie 353. sis. Järjestäjinä Päijät-Hämeen
piiri ja puoluetoimisto.
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh.
0400 930 483 ja keskustanaisten
Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.
fi tai 050 405 7742 pe 8.4. Ota rohkeasti yhteyttä. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Laiva lähtee Sa pokan laiturista klo 11
(Sapokkaan tullaan omin kyydein)
Rankkiin saavutaan klo 12, jolloin
tervetuliaiskahvit. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. Pirkanmaan Keskustan Facebook ?sivulla ja nettisivuillamme www.
pirkanmaankeskusta.fi sekä Aamulehti-ilmoituksena. Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Hausjärvi, Kj:n vuosikokous Vanhassa Pappilassa Pappilantie 59
Hausjärvi ke 13.4. Normaalit vuosikokousasiat ja kahvitarjoilu. Aluksi n. Kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat.
Loppi, su 17.4. klo 18-21 Nuoriso- ja
PIIRIN vuosikokous Harjun op-
Kymenlaakso
pimiskeskuksessa Virolahdella ti 19.4 klo. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Kokous klo 18.30.
Ajankohtaisen keskustelun alustajana Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne: Miten sote- ja maakuntahallinnon uudistus vaikuttaa
kuntien asemaan. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. Matkan
hinta 50 ?/henk. Tuo mukanasi arpajaisvoittoja! Kahvi-/suklaapaketti, villasukat, viherkasvi, ihan
mitä vaan.
Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Kokoontuminen Koskikartanon pihalla, Tampereentie 636, 16800
Hämeenkoski klo 17.
Muistattehan myös toimittaa heti
vuosikokouksen jälkeen pöytäkir-
8.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Länsi-Tampereen py:n sääntömääräinen vuosikokous to 14.4.
klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23
A. Juttilantie 1.
Kahvitarjoilu klo 17.30. ruoka-aineallergiat.
Lisätiedot ja ilm. Lisätietoja; Puheenjohtaja Suvi
Mäkeläinen 045 1134194, Toiminnanjohtaja Turkka Rantanen 050
3036493
Kodisjoki-Vasarainen, py:n vuosikokous ke 13.4. Kerro ilmoittautuessasi mahd. Hauholla Hauhotalolla (Kirkkotie 5) klo 18
alkaen. Valtakirjojen tarkistus ja
kahvio avoinna klo 17-18. Johtokunta.
Sydänmaan Py:n vuosikokous ke
13.4. Lisäksi järjestetään
yhteinen bussikuljetus Seinäjoelle. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. 18.30. viim. Johtokunta
kokoontuu klo 17.
Piiri, vuosikokous ke 20.4. Ilm. tunnin tutustumiskävely Hämeenkosken keskustassa, kokous alkaa n.
klo 18. Kokouksessa mukana piirin tj. klo 18 Harri Salojärvellä
Tärkeää. Ilmoittautumiset pj:lle viim. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk.
vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370
(ark. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.
fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Hamina, kj:n vuosikokous 14.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Keskustanuoret, vuosikokous piiritoimistolla, osoite Näsilinnankatu 23 A 1, to 14.4. Asioina vuosikokousasiat. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Satakunnan Keskustanaiset,
Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle la 28.5. Tilaisuus on suunnattu ennen kaikkea kunnallisjärjestöjen ja
paikallisyhdistysten puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille sekä muille vaalitoiminnassa
mukana oleville. Piirillä on majoitusvaraukset Sorsanpesään,
Kuortaneelle, Cumulukseen ja
Omena-hotelliin yhteensä 98 henkilölle kahden hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. Sääntömääräiset asiat.
Forssa, Heinämessut 2.-3.7. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Janakkalan Keskusta ry:n sääntömääräinen vuosikokous to 14.4. Puoluetoimistolta
mukana puoluesihteeri Timo Laaninen, järjestöpäällikkö Pekka Reponen ja poliittinen sihteeri Jirka
Hakala. Tervetuloa keskustelemaan
ajankohtaisista asioista.
Pori, To 28.4. 28.4. 300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). Kahvitarj.
Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous su 17.4. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri,
rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille.
PUOLUEKOKOUS SEINÄJOKI
10-12.6. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin
keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa.
Keskustanaiset Pirkanmaan piiri ry:n vuosikokous 9.4. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä
myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla
piirin toiminnanjohtajalle: jaana.
viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän
viikon torstaina klo 15 mennessä.
kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17
Pori. aamulla Pärnuun
saavutaan n. ke 13.4
Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat. ita-savo@vesaiset.fi tai
0407585180. 040-721
0636. Lukemisiin!
Itä-Savo
Piiri, vuosikokous su 10.4. klo 18 Savitaipaleen kunnantalolla. Erityisesti hallituksen harjoittama työmarkkinapolitiikka
puhututti väkeä.
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs),
40100 Jyväskylä. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Elina Suoranta p. 010 315 2000.
Viitasaari, kj:n vuosikokous pe 8.4.
klo 18 Kotvalassa, Suvannontie 4.
Keski-Suomen piirin sääntömääräinen vuosikokous la 16.4. Ensimmäinen käsittely.
Yhteiskunnallinen lukupiiri to
12.5. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/
yli 16v. Pakan hinta 10
euroa/kpl + postikulut. Käsittelyssä py:n lakkauttaminen ja jäsenten siirtäminen
Mikkelin kaupungin py:seen. 010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää
ruokaa ja iloista yhdessäoloa.
Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v,
50e / 3-16v , 100e /yli 16v. 010 315 2000,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
tmj. Pakkolakiesitykset saivat aikaan työpaikoilla kaikkea
muuta kuin tehokkuuden kasvua, hän sanoi.
Kiilin mukaan keskustelu paikallisesta sopimisesta kulkee monesti hakoteillä. Pyrimme myös olemaan maltillinen ja
ihmisyyttä rakentava voima suomalaisella
puoluekentällä.
Lapin likaksi itseään leikkisästi kutsunut
Kulmuni huomautti, että keskustalle ominaiset ruokaan liittyvät kysymykset ovat globaalin tason haasteita.
Myös työllisyys askarruttaa Kulmunia.
??Meillä on Suomessa 400 000 työtöntä. Entä heidän
vaalipiirinsä. Keskustassa tapahtuu
Keskustan aatteellinen tila puhututti Pirkanmaalla
Suvi Mäkeläinen
Santeri Lampi
Minua jännitti tulla pyytämään tukeanne,
vaikka olemme jakaneet yhdessä kaurapusseja räntäsateessa viime kevään vaaleissa,
puoluesihteeriehdokas Jouni Ovaska totesi
kotipiirinsä kevätkokoukselle.
Tuo räntäsade oli lauantaina vain etäinen muisto, kun keskusta-aktiivit kokoontuivat auringonpaisteessa Ylöjärven valtuustosaliin.
Ovaska korosti, etteivät tilinpäätökset ja
toimintakertomukset houkuttele ketään
viettämään kaunista vapaapäivää neljän seinän sisälle.
Tavoitteena on sen sijaan oltava, että keskusta on innostava kansanliike, joka ansaitsee ihmisten luottamuksen uudestaan joka päivä.
Pirkanmaalaiset pääsivät kuulemaan pii-
rikokouksessa monen ehdokkaan ajatuksia
puolueen aatteellisesta tilasta ja kehitystarpeista.
Toinen puoluesihteerikandidaatti Mari
Kokko muistutti, ettei ihmisten osallistuminen puolueen toimintaan ole nykypäivänä
itsestäänselvyys.
Maailma muuttuminen haastaa keskustan
kehittämään jäseniensä vaikutusmahdollisuuksia.
??Lopulta parasta ovat liikkeeseemme intohimolla suhtautuvat ihmiset, Kokko sanoi.
Keskustan varapuheenjohtajaehdokas, kan-
sanedustaja Anne Kalmari kertoi olevansa parhaimmillaan ihmisten innon sytyttäjänä.
??Muistetaan kaikki ostaa suomalaista ruokaa, maatilataustainen Kalmari korosti.
Toinen varapuheenjohtajuudesta kilpaileva kansanedustaja Katri Kulmuni painotti,
että keskusta vaatii itseltään paljon.
janotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos.
Anolan py, vuosikokous to 14.4.
klo 18 Heikki ja Marjatta Seppäsellä, os. Avoinna sopimuksen mukaan.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Valtakirjan tarkastus ja aamukahvit klo 10-11.
Lounasmahdollisuus.
Etelä-Savo
Keskustanuoret, Etelä-Savon piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. Puolueen
tervehdyksen tuo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. klo 11
Kyyjärvellä, palvelukeskus Kivirannassa (Kivirannantie 4). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Savitaipaleen kj:n vuosikokous
pe 29.4. klo 18 Tapavainolan seurojen
talolla. Pia Högberg p. Paikalla e. klo 15 kahvila Vileen kabinetissa (Raatihuoneenkatu 14,
Mikkeli). Tarjoilu
klo 17.30.
Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6.
Pieksämäen diakoniaopistolla. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle,
tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Ari Torniainen.
Lemin kj:n vuosikokous ke 20.4 klo
18 Kunnantuvalla. klo 13 Kari ja
Päivi Pettisellä. Kähäriläntie 136.
Korven ja Aholan py:n syys- ja
vuosikokous pe 15.4. klo 18 Korteniemellä Hannu ja Elina Lappalaisella. klo 18 Paviljongilla Purserissa Rajalahdenkatu 4, Savonlinna.
Vuosikokousasioiden lisäksi käsitellään vaalisuunnitelma. Jouni Kemppi.
40
8.4.2016
Puoluesihteeriehdokkaat Mari Kokko ja Jouni Ovaska kertoivat ajatuksiaan Pirkanmaalaisille.
??Me puolustamme hyvinvointia ja sivistystä. Keskustelua innoittaa
Sami Outisen Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin. klo
13 Rantasalmella ravintola Rinssi
Everstissä, osoite: Ohitustie 5.
Kaipola, py:n vuosikokous ma
11.4. Paikalla kokouksessa piirin pj. Tilaukset p.
010-315 2001 ja p. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat, minkä jälkeen SUPERLAUANTAI jatkuu kuntaideapajan ja keilailun merkeissä.
Tapahtuma on avoin kaikille 1530 -vuotiaille nuorkeskustalaisesta
Tampereen Insinöörit ry:n puheenjohtaja ja tamperelainen keskustavaikuttaja Kalle
Kiili kiitteli niin sanottujen pakkolakien hylkäämistä.
??Hallituksen alkutaival työmarkkinapolitiikan suhteen meni täysin metsään. Ammattiyhdistysliike tai elinkeinoelämä eivät
ole heistä kiinnostuneita, mutta me olemme.
Työllisyys korostui myös kokouksen yleisessä poliittisessa keskustelussa. Osoite Myllyntie 44. Hänen
mielestään koko paikallisen sopimisen kulttuuria olisi kehitettävä.
??On ymmärrettävä, että vuonna 2016 tuotantoyksikkö ei useimmissa töissä ole tunti.
Etenkään korkean jalostusarvon töissä tuottavuus ei korreloi suoraan työajan kanssa,
hän perusteli.
toiminnasta kiinnostuneille. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 050 443 7229
Hirvensalmi, kj:n vuosikokous su
17.4. klo 18.30 Ritva ja Jarmo Kalliolla.
Savonlinna, kj:n vuosikokous to
14.4. Ilm. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tapavainola, py:n vuosikokous su
17.4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: piirin tj
Sofia Tuisku, p. klo 18.30 kunnan valtuustosalissa.
Ihastjärvi, py sääntömääräinen
vuosikokous ti 19.4. klo 16.15 Porrassalmenkatu
33, Mikkeli. Asialistalla sääntömääräiset asiat, kuntavaaleihin valmistautuminen ja
puoluekokousasiat
ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit alk. Johtokunta.
Keskustanaisten Pohjois-Savon
piiri ry:n vuosikokous la 16.4. Vieraana Keskustanuorten vpj Liina Hauru.
Pohjois-Pohjanmaa
Piirihallitus kokoontuu su 10.4.
Aluetoimikunnat kokoontuvat:
su 10.4. Lappajärven keskustanuoret 7.5 klo 13 Pizzeria Kebab Best,
Keski-Pohjanmaa
Keskustanuoret, vuosikokous 9.4
klo 13 Kansanlääkintäkeskus Pajalantie 24, Kaustinen. klo
12 piiritoimistolla Kuopiossa Snellmaninkatu 37. Lauantain retkipäivä: Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm.
Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja
Magdaleenan käsityökiltaan sekä
Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen.
Ruskamatka Inariin ja Ruijan
rannoille 8.-13.9. Tervetuloa
Johtokunta.
Kuusamo. Käsittelyssä
sääntömääräiset asiat ja puoluekokousvalinnat. piiritoimistolle, lyyli.pokela@keskusta.fi
(0500 807 003). Kunnallisjärjestön toinen purkukokous to 14.4. klo 19 Kuusamossa, Rukan koululla (Rukankou-
luntie 30). Valitaan puoluekokousedustajat.
Osastojen vuosikokoukset: Karijoen keskustanuoret 9.4 klo 19
Peuramaja, Karijoki. Opastetut luostarikierrokset ja Valamossa Via Finlandia
näyttely sekä ruokailu, kahvit Lintulassa. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen
mökki). Kokouksen alussa yhteinen alustus Keskustanaisten kanssa. klo 19 Kuusamossa, Rukan koululla (Rukankouluntie 30). Lähtö Iisalmesta. Lisätiedot ja
majoitusvaraukset: sanna-mari.talala@keskusta.fi
Haapajärvi. Al ustajina ke Ulla Parviainen ja ke Katri Kulmuni.
Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen
vuosikokous pe 8.4. Haapajärven py:n
sääntömääräinen vuosikokous to
14.4. 17.30.
Kuopio, Keskustaseuran vuosikokous ma 11.4 klo 17 Keskustan piiritoimistolla Snellmaninkatu 37
vuosikokousasiat. Vietetään
päivä Palton saamelaisperheen
vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja atelijeehen.
Matka sisältää paljon muutakin
mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mahdollisimman pian,
viimeistään 20.4. klo 18 Kalajokilaakso, Keskustan toimisto, Juurikoskenkatu 6,
Ylivieska. Järj. Mukana Suomen Keskustan pj,
pääministeri Juha Sipilä.
Lapua Tiistenjoen py:n vuosikokous su 17.4. HOX! Ajat muuttuneet!
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan
piirin sääntömääräinen vuosikokous la 16.4. Matka kulkee
Kuusamon kautta Inariin, josta
lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan,
Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan.
Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän
elämään. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Esillä sääntömääräiset asiat sekä puoluekokousedustajien valinta. klo 18
Haapajärven kaupungintalolla, valtuustosalissa.
Haapajärvi. Tervetuloa matkalle!
Ylä-Savo
Valamon ja Lintulan luostaritPerheretki 21.5.2016. Majoittuminen Hotel Pärnu. Alavuden keskustanuoret 6.5 klo 18 Alavuden
ABC. mennessä Marjatta Ryhänen p.0445386165
sp.marjatta.ryhanen@gmail.com
tai M-L Jauhiainen p.0400809110,
sp.maija-liisa.jauhiainen@luukku.
com. Kunnallisjärjestö n
sääntömääräinen vuosikokous su
Alkavat koulutukset
. Poliittisena puhujana
piirin pj. Ilmoittautuminen majoitukseen pohjois-pohjanmaa@
keskustanuoret.fi. 040 542 9673 tai Kaija
Väänänen puh. Keskustan Kalajoen paikallisyhdistyksen vuosikokous
su 17.4. klo 18. Käsitellään lisäksi paikallisyhdistysten
yhdistyminen, nimenmuutos ja
henkilövalinnat.
Kalajoki. Seinäjoen keskustanuoret 21.4 klo 17 Squash and Bowling
Center, Seinäjoki. Lähtö Iisalmesta klo 8 ja paluu klo 19.15
mennessä. Kokoukseen lähtee
kaksi linja-autoa Suomussalmelta
ja toinen Kuhmosta.
Etelä-Pohjanmaa
Keskustanuoret, vuosikokous
8.4 klo 17 vierailu Lakeuden Etappi Oy, Laskunmäentie 15, Pojanluoma, kokous 18.30 Oma säästöpankki Kauppatie 12, Ilmajoki.
Vieraana pääsihteeri Antti SiikaAho. Ilmoittautuminen
ja kahvit klo 18.30. Lisäksi edustajan valinta
Keskustanaisten hallitukseen vuosille 2016-2018. klo 18. klo 19 Iijokilaakso, Pudasjärven kaupungintalo; ma 11.4. Valtakirjantarkistus klo 17.15. Lisätiedot sekä ilm. Paikka Kajaanin kaupungintalon valtuustosali. Mukana kansanedustajia.
Kuopio, kj:n vuosikokous Best
Western hotelli Savonian auditoriossa su 10.4. klo 18. 044369 9603. ke. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunnan kokous klo 10 samassa paikassa.
Kevätmatka Pärnuun 15.-17.4.
pe-su. Timo Korhonen.
Lappajärvi.
Kainuun piirin sääntömääräinen
vuosikokous pe 15.4. klo 12 Pyhäjärvellä, Tunturintie 1, Salmen koulu. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Pohjois-Savo
Ruotaanlahti, pyn vuosikokous
Villa Annassa pe 8.4. Ilmoittautuminen klo 9-11.30 ja
aluekokoukset klo 10.
Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen
vuosikokous pe 8.4. Ilm. klo
16.30 Oulujokilaakso, piiritoimisto, Koulukatu 31 a 2, Oulu; ti 12.4.
klo 18 Siika-Pyhäjokilaakso, Ruokala Helmi, Revonkatu 1, Oulainen ja
ke 13.4. klo 13.00 Kaupungintalon kokoushuoneessa. Seinäjoki Areenalla. klo 19 Haapajärven kaupungintalolla, valtuustosalissa. klo 18 Raatihuoneella. Keskustanaisten Ylä-Savon piiri ry.
Kainuu
Kajaani, Kj:n sääntömääräinen
vuosikokous ma 11.4. Asialistalla vuosikokousasiat, puoluekokous ja kuntavaalit
2017. klo 19 POP-Tiistenjoki talolla.
Keskustan sääntömääräinen
puoluekokous Seinäjoella pe-su
10.-12.6. Alajärven keskustanuoret 16.4 klo 17 Alvariini,
Alajärvi
2016
41. Myynti:
Eero Korhonen p. (08) 3120 702
Lisätietoja koulutuksista: www.psk.?/koulutushaku
PSK
Aikuisopisto
PSK Aikuisopisto
Kansankatu 47 B, 3. 010 7684 739 Kempele
EA1 Ensiapukurssi kaikille 17.-18.5.
Uutta koulutusta hoitoalalle:
Injektion anto lihakseen
- Ventrogluteaalinen injektionantokoulutus 3.5.
p. 044 5262 221
Projektit haltuun hae Hankeosaajavalmennukseen!
p. 010 7684 661 Nivala
Mikko Kontio p. 010 7684 967 Nivala
Jaakko Myllylä p. 044 3120 750
Merkonomiksi ja lähihoitajaksi
oppisopimuksella,
kysy lisää! p. krs, 90100 Oulu
www.psk.?
8.4. 010 7684 915 Kempele
Timo Hiltunen p
Kokous alkaa klo 10. 50 ensimmäistä mahtuu mu-
42
8.4.2016
Juhlavuoden kunniaksi myös palkinnot ovat
tavallista parempia. Kategoriat on juhlavuoden teemaan sopivasti valittu keskustan periaateohjelmasta, valaisee keskustan viestintävastaava Mari Kokko.
Kilpailuraadin puheenjohtajana toimii
keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko.
Kategoriat on Kokon mukaan tarkoitettu
vain ohjenuoraksi, sillä kuvien varsinaiset
kohteet voi jokainen valita vapaasti taivaan
ja maan väliltä.
Kilpailuaikaa on toukokuun 8. Mukana tj Antti Ollikainen.
Pudasjärvi. Parhaista
otoksista saamme koostettua hienon näyttelyn Seinäjoen puoluekokoukseen, Kokko uumoilee.
. klo 19. kesäkuuta.
. Lisätietoja ja ilm. Suomen
Keskustanaiset ry:n hallitus
JOUTSEN MEDIA OY
YHTIÖKOKOUSKUTSU
Joutsen Media Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen
yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 25.4.2016 kello 08:00
Radisson Blu hotellissa, osoitteessa Hallituskatu 1, 90100 Oulu.
Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 6 §:n mukaan varsinaiselle
yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle hallitukselle annettavasta valtuutuksesta päättää osakeannista siten, että valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen laissa määritellyin
edellytyksin. Hinta 80 . Yli-Iin Alakylien py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 11.4. Lumijoen Keskustanaisten
sääntömääräinen vuosikokous ke 13.4.
klo 18 Anna-Liisa Pottalalla, Laakerikuja
1. klo 11
AMK:n Kosmos-salissa, Tietokatu 1,
Kemi. Sääntömääräinen vuosikokous
to 14.4. klo 19. Johtokunta klo 19
Siikalatva. Lisätietoja antaa myös yhteyshenkilö Mari Kokko, mari.
kokko@keskusta.fi, 040 521 2124.
kaan. klo 19
Mikko Rundgrenilla.
Kiviranta, py:n vuosikokous to 14.4. Luohuan py:n vuosikokous ti
12.4. Tervetuloa
mukaan!
Peräpohjola
Piirin vuosikokous su 10.4. Ajankohtaiset poliittiset kuulumiset ke Juha Pylväs.
Kahvitarjoilu.
Siikajoki. Hyvillä palkinnoilla halusimme korostaa kisan laatua ja arvokkuutta. Kahvit ja arpajaiset
ennen kokousta. Mukaan mahtuu vielä muutama vesaistoiminnasta kiinnostunut nuori. Kivirannantie 1 Tornio. Lounas klo 13. Valtakirjantarkastus ja tulokahvi
klo 10?11. Paikalla myös ke Niilo Keränen.
Pyhäntä. Idea perustuu juuri siihen, että nykyään
lähes jokainen meistä ottaa kuvia. Kahvitarjoilu.
Lumijoki. Teemana sivukylillä asuminen ja eläminen.
Kärsämäki. Kokouksessa
paikalla Juha Sipilä sekä puoluekokouksessa ehdolla olevia henkilöitä.
Kolari, py vuosikokous ti 12.4. Johtokunta klo 18.30. Mukana naisten tj Sanna-Mari Talala
ja puolueen tj Antti Ollikainen.
Oulu. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 24.4. Mahdolliset valtakirjat pyydetään
toimittamaan yhtiölle ilmoittautumisajan päättymiseen mennessä.
Kahvitarjoilu
Oulussa 1.4.2016
HALLITUS. sisältää
kuljetuksen, yöpymisen, kesäteatteriesityksen, kylpylän käytön, illallisen ja aamiaisen. Pyhännän py:n sääntömääräinen vuo sikokous kunnantalon auditoriossa su 10.4. klo 19.
Lappi
Vesaisten kerhohohjaajakoulutus
nuorille Ylläksellä 22-24.4. osastoihin tai piiriin Eijalle p. klo 19 Jakun koululla. Taivalkosken Metsäkylän
py:n sääntömääräinen vuosikokous Halkolassa su 10.4. osastoihin
tai Eijalle p.0400850173.
Vesaiset Lapista lähtevät valtakunnalliselle 60- vuotisjuhlaleiriretkelle 3-7.8.
Tallinnaan, Mäntsälään ja Linnanmäelle. klo 18 Vasaraperän kylätalolla. Pääpalkinto on 500 euroa, kakkonen 200 euroa ja vielä kolmossijakin on arvoltaan 100 euroa.
Lisäksi kunkin kategorian paras palkitaan
50 euron palkinnolla sekä toiseksi ja kolmanneksi paras kirjapalkinnoin.
Voittajat julkaistaan puoluekokouksessa
Seinäjoella perjantaina 10. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaisten sääntömääräisten
asioiden lisäksi sääntöuudistus. Hienoja
varusteita ei tarvita, vaan kameraksi käyvät
kaikki järjestelmäkameroista kännyköihin,
Kokko muistuttaa.
Lisätietoja kuvakisasta ja siihen osallistumisesta löytyy keskustan sivuilta osoitteesta www.keskusta.fi/
Suomeksi/Ajankohtaista/Valokuvauskilpailu. päivään asti, ja kisa on avoin kaikille ikään, sukupuoleen tai puoluekantaan katsomatta.
10.4 klo 18 Cafe Kamu, Rukankyläntie
13, Safaritalo, Ruka. Opettajana Tiina Niva. Ilmoittautumiset numeroon 040
7099521.
Taivalkoski. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa
maksettavaksi 2,00 euroa kullekin yhtiön osakkeelle.
Kokousasiakirjat
Tilinpäätösasiakirjat ovat osakkeenomistajien nähtävinä viikon ajan
ennen yhtiökokousta yhtiön pääkonttorissa
osoitteessa Lekatie 4, 90150 Oulu.
Osallistuminen ja ilmoittautuminen yhtiökokoukseen
Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen,
tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona
20.4.2016 kello 16:00 mennessä joko kirjallisesti osoitteella
Joutsen Media Oy, Maritta Parkkinen, PL 52, 90101 Oulu
tai puhelimitse numeroon 044-7370332/Maritta Parkkinen
tai sähköpostilla osoitteeseen
maritta.parkkinen@joutsenmedia.?. Tervetuloa! Johtokunta
kokoontuu klo 17.
Keskustanaiset
Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Helsingissä 28.5. klo 19. klo 19.30 Tönkyräkankaan hiihtomajalla. Lisätietoja ja Ilm.
osastoihin tai Eijalle p.0400850173.
Vesaisten Lasihimmelikurssi Sallassa
13-15.5. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän
johdolla. Keskustan py:n sääntömääräinen vuosikokous Nesteen kabinetissa
ti 12.4. 0400850173. Valtakirjojen tarkastus klo 17.30 alkaen.
Kuusamo, Kitkarannan paikallisosasto ry. Mukana ke Antti Rantakangas. Johtokunta klo 13.
Siikalatva. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous valtuustosalissa ma 11.4. klo
18 Jokipihan kerhohuone os. Keskustassa tapahtuu
Keskusta etsii puhuttelevia kuvia
Shutterstock
Risto Luodonpää
Keskustan 110-vuotisjuhlien kunniaksi on
parhaillaan käynnissä valokuvakilpailu, johon toivotaan runsasta osanottoa niin puolueväeltä kuin kaikilta muiltakin kuvia ottavilta kansalaisilta.
Kilpailussa etsitään keskustalaisuutta ja
monimuotoista Suomea esittäviä ja puhuttelevia kuvia.
Kilpailukategorioita on yhteensä viisi: ympäristö, ihminen, ylisukupolvisuus, työ ja
yhteisöllisyys.
. Paikkoja
rajoitetusti, Lisätietoja ja ilm. klo
14 Kairanmaantalolla Leskelässä
Keskusta oli vielä tuolloin vahva kansanpuolue, mutta nykyisin kiireiset
ihmiset eivät samalla tavalla sitoudu esimerkiksi paikallisyhdistystoimintaan.
Lehto aikoo viedä läpi kuntavaalit, mutta niiden jälkeisestä elämästä hän ei vielä
halua puhua. Pekka Lehto aikoo viedä läpi kuntavaalit, mutta niiden jälkeisestä elämästä hän ei vielä halua puhua.
Metsä on tärkeä myös keskustalaisille
Teksti ja kuva: Maarit Simoska
Kemijokivarren Auttin kylästä kotoisin
oleva Pekka Lehto, 62, osallistui jo nuorena kylätoimintaan. Ei, vaikka hän tällä hetkellä asuu
isoa taloa yksin, sillä neljä lasta ovat jo
maailmalla.
Keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Lehdosta tuli sattumalta. Koti oli keskustalainen, mutta varsinainen puoluetyö ei vielä
tuolloin kiinnostanut.
Maatalon kasvatti kouluttautui metsäalalle ja teki parinkymmenen vuoden
uran Metsäntutkimuslaitoksella. Hän on jo päättänyt, milloin
jää eläkkeelle, mutta vaikenee määrittelemästä sitä tarkemmin.
??Lapin piirihallitus on sitä mieltä, että Lappiin riittäisi yksi piirijärjestö, mutta
työntekijäresurssit ja talous on turvattava.
Esimerkiksi vuonna 2018 piireillä voisi olla yhteinen toiminnanjohtaja, Lehto vihjailee suunnitelmistaan.
Täysipäiväiseksi eläkeläiseksi Lehto ei
aivan lähivuosina aio jäädä. Tavoitteena
on, että 80 prosenttia ehdokkaista olisi nimetty marraskuussa. Häntä pyydettiin hakemaan tehtävää ja valittiin siihen
määräaikaisesti vuonna 2001.
??Järjestöväki oli tuttua ja työ itsenäistä,
joten alkoi tuntua, että tätä voisi tehdä pidempäänkin.
Ja hyvin Lehto on työssään viihtynyt.
Maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu ovat
toiminnanjohtajalle kiireisintä aikaa. Töitä siis riittää.
Toimintaympäristö muuttuu vauhdik-
kaasti. Pyrkimyksenä on kiertää kunnallisjärjestöjen kokouksissa ainakin kerran vuodessa.
??Nyt on alkanut ehdokkaiden hankinta
ensi huhtikuun kuntavaaleihin, ja vaaliohjelmia ryhdytään miettimään. Hän johti kymmenen vuoden ajan Rovaniemen maalaiskunnan Yläkemijoen aluelautakuntaa ja
sai hyvän tuntuman siihen, mitä on elää
ison kunnan eri alueilla.
Eipä silti, asia on ollut Kemijokivarren
asukkaalle tuttua omasta kokemuksestakin: Rovaniemen keskustaan on Auttista
matkaa 80 kilometriä, ja palveluja kylällä on vähän.
Silti Pekka Lehto ei vaihtaisi asuinpaikkaansa. Kun kotitila jäi hänelle 1990-luvun lopulla, hän
jatkoi sitä metsätilallisena.
Metsätalousinsinöörillä on ollut kysyntää myös lukuisiin metsäalan järjestöjen
luottamustoimiin.
??Tällä hetkellä olen Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja Lapin Metsämarkkinat Oy:n hallituksen puheenjohtaja, eli entinen leipätyö on nyt
luottamustoimina vahvasti mukana. Metsä on aina lähellä suomalaisia ja metsä on
myös lähellä keskustan toimintaa, Lehto miettii.
Puoluepolitiikkaan Lehto lähti vuoden
1993 kuntavaaleissa ja jatkaa edelleen
kaupunginvaltuutettuna. Siitä pitävät huolen naisystävä, parisataa hehtaaria metsää ja jatkuvaa kunnostusta vaativa kotitila.. Kun Lehto aloitti puolueen palkkarenkinä, jäseniä oli Lapissakin huomattavasti enemmän ja toimintakulttuuri oli
erilaista
Miksi?
5. Korhonen pitää unionia pääsyyllisenä kotimaisen maatalouden ahdinkoon, mutta EU:ta syyttelemällä tilanne ei kuitenkaan korjaannu.
??On käytävä läpi kaikki keinot, jotka löytyvät
Suomen omista käsistä.
Jari Laukkanen
Keskustaedustajan mielestä esimerkiksi kuntien
hENNA lAMMI
ja valtion elintarvikehankintojen kriteerit pitää saada tukemaan suomalaista tuotantoa.
??Ajoittain törmää puheenvuoroihin, joiden mukaan kotimainen alkutuotanto ei olisi välttämätöntä muun elintarvikeketjun työpaikkojen säilyttämiselle.
??Käsitys on paitsi väärä, myös vaarallinen, Korhonen sanoi.
Hän muistutti, että ilman suomalaisia maanviljelijöitä elintarvikeketju ei voi työllistää 300?000 suomalaista.
??Tämä kannattaa pitää herkeämättömästi mielessä.
Jari Laukkanen
?
7
Tietotesti
2
4 3 8
7 2 5
4
9 5 2
8
2 9 4
8 1 3
4
7
8 3
5
1
8
9
2
4 6
9
8
4
???
Rouva Jenni Haukio täytti torstaina 39 vuotta. Paljonko Suomessa on rekisteröityjä koiria?
50 000, 100 000 vai enemmän?
4. Mikä sen aiempi nimi oli
vuosina 1918?22?
8. Puolustusministeriö sai nykyisen nimensä vuonna 1922. Talvikisat 182 mitalia.
torstaina 7. Korhonen: Maatalouden ahdinko ei parane EU:ta syyttämällä
Kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) vaatii
hallitukselta toimia maatalouden kannattavuuskriisin ratkaisemiseksi.
??Maatilat tarvitsevat lyhennysvapaita lainoistaan,
kriisitukea ja esimerkiksi verotuksellisia ratkaisuja,
Korhonen sanoi maanantaina Suomussalmella.
Kansanedustaja valitteli Euroopan unionin nihkeää suhtautumista suomalaisten tuottajien tukemiseen. Pohjoismaiset kielet ovat yksi germaa-
2. Millä nimellä tunnetaan paremmin Yhdysvalloissa 9.3.1959 ?syntynyt. Barbara
Millicent Roberts?
tereistä toimi urallaan myös maalaisliiton
puoluesihteerinä: Ahti Karjalainen, Martti
Miettunen, Johannes Virolainen?
7. Kuka toimi keskustapuolueen puolue-
nisten kielten pääryhmä. huhtikuuta) työskentelee nykyisin Turun kansainvälisten kirjamessujen
ohjelmapäällikkönä. Milloin
ensimmäiset kesäparalympialaiset pidettiin
ja miten Suomi on niissä menestynyt?
Vastaukset: 1) Martti Miettunen 1946-50, 2) Seppo
Kääriäinen, 3) sotaministeriö, 4) Eedenissä Aatami
sai kielletystä hedelmästä palan kurkkuunsa, 5) runoteokset: Paitasi on pujahtanut ylleni 1999, Siellä
minne kuuluisi vihreää ja maata 2003, Sinä kuulet
sen soiton 2009, 6) Barbie, nukke, 7) ruotsi, tanska,
norja, islanti, fääri, 8) noin 500 000, 9) saksalaiset
hävittivät Ounasvaaran mäen ja maaston perääntyessään Lapin sodan aikana, Ruotsi tarjosi Bodenin kilpailupaikaksi, 10) Rooma 1960, 252 mitalia
(69?92?92). Rouva Jenni Haukio (täytti 39 vuotta
10. Urheiluselostaja Pekka Tiilikainen selosti
vuoden 1945 maaliskuun Ounasvaaran kisoja Bodenista Ruotsista. Pohjoismaisia
kieliä on viisi. Mistä nimitys ?aataminomena. Arvioiden mukaan Suomen koirista
noin 80 prosenttia on rekisteröity. Kuinka monta kirjaa
hän on itse julkaissut?
3
5
8
4
3
6
8
1
2
7
1
7
9
8
9
1
7
4
3
5
6
4
2
3
7
2
9
6
9
1
4
4
3
5
8
8
1
1
4
7
4
3
9
5
6
2
8
7
5
6
7
3
2
4
3
5
8
9
5
1
7
4
9
8
5
7
1
2
8
7
4
3
6
6
6
2
6
5
3
8
7
1
3
5
9
1
4
5
1
8
2
8
4
9
7
6
3
4
7
4
9
2
5
6
3
3
6
8
2
1
5
4
8
3
2
1
7
6
9
2
6
7
8
4
9
5
1
3
3
1
9
6
5
7
4
2
8
1
8
3
4
6
5
2
9
7
9
7
6
1
3
2
8
5
4
4
5
2
7
9
8
1
3
6
6
2
5
9
7
4
3
8
1
7
3
1
5
8
6
9
4
2
8
9
4
2
1
3
6
7
5
8
9. Mitkä?
sihteerinä 1980?90?
3. Kuka seuraavista myöhemmistä minis-
6. Kuinka monta kirjaa hän on julkaissut?
1. Vuoden 2012 paralympialaisista Suomi
2
6
7
8
4
9
5
1
3
3
1
9
6
5
7
4
2
8
1
8
3
4
6
5
2
9
7
9
7
6
1
3
2
8
5
4
8 7
4
5
2
7
9
8
1
3
6
6
2
5
9
7
4
3
8
1
6 1
7
3
1
5
8
6
9
4
2
8
9
4
2
1
3
6
7
5
3
5
4
6
8
2
1
7
9
8
9
1
7
3
5
6
4
2
8.4.2016
5
4
8
3
2
1
7
6
9
4
3
5
8
3
6
1
4
7
3
9
6
2
8
5
6
3
2
4
5
8
9
1
7
9
8
5
1
2
7
4
3
6
8
5
1
7
7
2
6
9
1
4
3
5
8
1
5
2
6
3
8
7
1
5
9
4
4
8
2 9 4
8 1 3
5
1
8
2
4
9
7
6
3
4
7
9
5
6
3
8
2
1
44
sai neljä kultaa, hopean ja pronssin. on tullut ja mihin se viittaa?
9. Aataminomenaksi kutsutaan kaulan
etupinnassa varsinkin miehillä näkyvää
kilpiruston kyhmyä
Lue Suomenmaan pääkirjoitus
verkkolehdestä joka aamu,
seitsemän kertaa viikossa.
www.suomenmaa.fi
8.4. 2016
45
Sopimusta on pidetty riittämättömänä tai ideologisesti nyrjähtäneenä.
Viikko sitten kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen lyttäsivät sopimuksen myönteiset taloudelliset vaikutukset Helsingin Sanomien vieraskynässään.
Lepomäki ilmoitti lisäksi lauantaina, että hän toivoo sopimuksen kaatuvan.
Tämä on hallituspuolueen kansanedustajalta erikoinen
kannanotto, kun tiedetään, että alun perin yhteiskuntasopimuksena tunnettu työmarkkinasovinto on Juha Sipilän
hallituksen talouspolitiikan kulmakivi.
Sen varaan on rakennettu myös kokoomuksen hyväksymän hallitusohjelman muut toimet suomalaisen työn ja
tuotannon kilpailukyvyn palauttamiseksi.
Tosiasiassa kilpailukykysopimus on mainettaan parempi.
Sopimukseen sisältyvä työajan pidennys, lomarahojen
leikkaus julkisella sektorilla ja yritysten sotu-maksujen kevennys korjaavat kustannuskilpailukykyä lähes neljällä prosentilla. Ei ole mitään syytä väheksyä näitä lukuja.
Syntyvien ratkaisujen avulla Suomi voi kilpailukyvyssä saavuttaa Ruotsin vuoden 2017 ja Saksan vuoden 2020 mittaan.
Nyt pitäisi kaikkien osapuolten ymmärtää, kuinka suuri
voimavara sopiminen on.
Meistä on tullut riitaisa valittajien valtakunta. Tällä on pysyvä vaikutus työvoimakustannuksiin.
Nollalinjan palkkaratkaisu vuodelle 2017 auttaa edelleen
kuromaan kiinni eroa tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna.
Palkanmuodostuksen Suomen malli ottaa kilpailulle alttiit alat eli avoimen vientisektorin ankkuriksi, jonka mukaan palkat muualla työmarkkinoilla muodostuisivat.
46
8.4.2016
Paikallista sopimista ja henkilöstön edustusta kehitetään
yhdistelmällä, jossa nojataan sekä työehtosopimuksiin että lainsäädäntöön. vieraskolumni
olli rehn
Mainettaan parempi
Sanonta ?niin on, jos siltä näyttää. Pitkällä sihdillä paikallinen sopiminen
osoittautunee tärkeimmäksi työmarkkinoiden uudistukseksi. Se parantaa tuottavuutta ja työllisyyttä.
Työntekijöiden tiedonsaanti ja edustus yritysten hallinnossa pitää myös saada kuntoon.
Työmarkkinajärjestöjen ekonomistien yhteinen arvio
on, että kattavasti toteutuessaan kilpailukykysopimus lisäisi työllisten määrää 45 000 ihmisellä Suomessa.
VM:n arvio on hieman varovaisempi ennakoiden 35 000
työllisen lisäystä. pätee politiikassa edelleen.
Helmikuussa neuvoteltua kilpailukykysopimusta on viime aikoina rouhittu puolelta ja toiselta, oikealta ja vasemmalta. Sille on
korkea aika panna jo piste. Yhtä varma
olen siitä, että suomalaiset arvostavat enemmän yhteisymmärrystä kuin konfliktia.
Kirjoittaja on keskustalainen elinkeinoministeri.. Yhteiskunnan ilmapiiri on tärkeä myös talouden nousun kannalta, etenkin kasvun ja
työpaikkojen kannalta välttämättömien investointien
vauhdittamiseksi.
Aatteelliset erot ovat käyneet selväksi: keskustaliberaalit
ovat ponnistelleet yhteisymmärryksen puolesta, kun taas
markkinaliberaalit panisivat sen romukoppaan.
Olen varma siitä, että yhteen hiileen puhaltamalla Suomi pystyy kohentamaan taloutensa kuntoa