Suomenmaa 08.09.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 33 / 8.9.2017 / 4,80 ? Syvissä vesissä Kaksi vuotta ministerinä jättivät Juha Rehulaan jäljen Ajassa Kunnon kepulainen Essee Lyökö Tuula Haatainen Paavo Lipposen luvut? Ritva Larilahti avusti viittä pääministeriä Turun puukkoisku herättää kolme kysymystä
sisältö 8.9. 2017 Intohimo voi polttaa loppuun Sara Saramäki väsyi politiikan, työn ja opintojen ristipaineessa s. 22 2 8.9.2017
28 Tähtikokki Kari Aihinen kannustaa sienten ja juuresten pariin s. 2017 3. 30 Alkoholi ja tiedustelulaki puhuttavat syyskauttaan aloittelevaa eduskuntaa s. 58 8.9. 12 Suomalainen nykytaide ja ITE-taide kohtaavat Kokkolassa s. 34 Koulutuksesta tulee kuntien ydintehtävä, kirjoittaa OAJ:n Olli Luukkainen s. 39 Pasi Ainasoja innostui indigo-väriä tuottavasta morsingosta s. Minulle kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on täysin keinotekoista ja vastenmielistä. Juha Sipilä s
Sote-uudistuksen aikataulut menivät kuitenkin uusiksi, kun valinnanvapauslaki törmäsi kesäkuussa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Juha Sipilän hallitus siirsi maakuntavaalit ensi vuoden lokakuulle. Maakuntavaalien siirto 4 8.9.2017 voisi viedä puhtia soten valmistelulta niin keskushallinnossa kuin maakunnissakin. Niiden siirtäminen edelleen vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteyteen merkitsisi jälleen uutta lykkäystä soteuudistukseen. Politiikassa pätee vanha viisaus, jonka mukaan asioilla on tapana mutkistua, jos ne pitkittyvät. Esillä on ollut lähinnä kaksi vaihtoehtoa: eduskuntavaalien ja eurovaalien yhdistäminen tai eduskuntavaalien ja maakuntavaalien yhdistäminen. Alun perin ensimmäiset maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää presidentinvaalien yhteydessä. Lokakuussa ovat vuorossa maakuntavaalit. perustettu 1908 . Vuoden 2019 huhtikuussa järjestetään eduskuntavaalit ja touko-kesäkuussa Euroopan parlamentin vaalit. Puoluesihteerit ovat selvittäneet keskustan Jouni Ovaskan johdolla mahdollisuuksia yhdistellä vaaleja. Maakuntavaalien siirto eduskuntavaalien yhteyteen houkuttelisi varsinkin oppositiopuolueita lupaamaan koko uudistuksen uutta valmistelua, jos ne nousevat valtaan vaalien jälkeen. Jos ja kun hallitus pitää kiinni maakuntavaalien aikataulusta, ainoa mahdollisuus yhdistellä vaaleja olisi eduskuntavaalien ja Euroopan parlamentin vaalien järjestäminen samaan aikaan. Jos näin käy, eduskuntavaalit kannattaisi ehdottomasti lykätä samaan ajankohtaan, muutoin vaalit pidettäisiin runsaan kuukauden välein. Edessä on joka tapauksessa tiukka vaaliputki, joka alkaa jo neljän kuukauden päästä presidentinvaaleilla. Presidentinvaaleissa mitataan enemmän ehdokkaiden henkilökohtaista vetovoimaa kuin kunkin puolueen järjestöllistä iskukykyä. Suomi ei voi päättää EU-vaalien ajankohdasta, joten eduskuntavaaleja pitäisi siirtää. Eurovaalien sääntömäärinen ajankohta olisi kesäkuun alku, mutta helluntain vuoksi ne saatetaan siirtää toukokuun lopulle. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Maakuntavaalien siirto voisi viedä puhtia soten valmistelulta niin keskushallinnossa kuin maakunnissakin. Pääkirjoitus Vaaliputki koettelee puolueiden ja äänestäjien kuntoa V uoden 2018 tammikuun ja vuoden 2019 touko-kesäkuun välille on tulossa vaaliputki, jonka aikana kansalaisten pitäisi käydä uurnilla jopa viisi kertaa. Vaalisarja alkaa ensi vuoden alussa presidentinvaaleilla, joissa tarvitaan todennäköisesti kaksi kierrosta. Sitä testataan toden teolla maakuntavaaleissa. Keskustassakin on syytä jatkaa heti syksyn alusta täydellä höyryllä maakuntavaalien valmistelua, joka keskeytyi soten aikataulumuutosten vuoksi.
Kiitosta hallitukselle tai keskustalle ei tästä työstä ole juuri herunut. Hallituksen roolia on vähätelty. Sellaista politiikkaa, joka miellyttäisi edes kaikkia keskustalaisia, on mahdotonta toteuttaa. Vaikka keskusta on suurin puolue, se ei voi sanella hallituksen päätöksiä. Niitä on kuitenkin pakko tehdä, kun taivaalta ei sada mannaa eikä valtion kassa ole pohjaton. Tulevien sukupolvien kannalta ei ole yhdentekevää, saako hallitus velkaantumisen loppumaan vai ei. Kaikki velka on pois nuoremmilta sukupolvilta. Oppositiosta on helppo vastustaa kaikkea ja lisätä menoja kaikkeen tarpeelliseen, kun ei tarvitse huolehtia muusta kuin oman puolueen kannatuksesta. Päähallituspuolueena keskusta on luonnollisesti tärkeä maalitaulu. Tämä pitää hyväksyä. Talous kasvaa, Suunnanmuutos on tapahtunut paljon odotettua nopeammin. Tällainen ei ole kestävää politiikkaa. Se ei syntynyt tyhjästä. Talouden kaikki tärkeimmät mittarit ovat kääntyneet punaiselta vihreälle. 8.9. Valitettavan yleistä se sen sijaan on. Hallitus on pärjännyt lähtökohdat huomioon ottaen vähintäänkin hyvin. Keskustan on asettava yhteiskunnan etu oman edun edelle. Puolue oli tehnyt kotiläksynsä hyvin ja varautunut vaalien j älkeiseen aikaan. Suomen suunta on nyt muuttunut. Se on ku- luttanut ja syönyt niin keskustan kannattajia kuin keskustan päättäjiä. Ikäviä päätöksiä ei ole mukava tehdä. Epäillä sopii. Juha Määttä työttömyys pienenee ja vienti vetää. 2017 5. Keskustan on otettava huomioon maailman muuttuminen. Opposition ja median kritiikkiä seuratessa kansalai- silta unohtuu helposti, millaisessa tilanteessa keskusta nousi valtaan reilut kaksi vuotta sitten. Kansa kaipasi suunnannäyttäjiä ja tekijöitä. Molempien tehtävänä on tarkastella kriittisesti hallituksen toimintaa. Kiitosten sijasta oppositio on roiminut hallitusta kaikista mahdollisista ja joskus jopa mahdottomista asioista. Suomen pelastaminen on ottanut koville. Toimittajalta Mainettaan parempi Keskusta ei pääse helpolla . Virheitäkin se on tehnyt, mutta tärkeimmistä tavoitteista se ei ole joutunut tinkimään. Perusteltu kysymys kuuluukin, olisivatko maan asiat tällä hetkellä paremmalla tolalla, jos niitä olisi hoidettu opposition toivomalla tavalla. Suomi oli pahassa ahdingossa niin taloudellisesti, poliittisesti kuin henkisestikin. Rahat olivat loppu, politiikka oli rikki ja yleinen mieliala oli aneeminen. Päättäjiä, jotka eivät pelkää tehdä päätöksiä tai tarttua toimeen. Keskustalla oli suunnitelma Suomen kuntoon laittamiseksi. Keskustan on tehtävä kompromisseja. ei oppositiossa eikä etenkään hallituksessa. Puolue ja sen keskeiset toimijat nostetaan tikun nokkaan kaikista vähänkin harmistusta herättävistä päätöksistä. Media ja oppositio tekevät omaa työtään
Erityisesti huomioitiin sisaralennukset, sillä monilapsisissa perheissä päivähoito maksut tuntuvat enemmän. Keskustalle tärkeä uudistus on myös pitkään tavoiteltu opintotuen huoltajakorotus. Symbolisesti merkittävänä kädenojennuksena Saarikko pitää äitiyspakkauksen saamaa lisärahaa. Myös lapsilisiä nostettiin yksinhuoltajien osalta. Euromääräisesti merkittävin satsaus osoitettiin varhaiskasvatusmaksujen alentami6 8.9.2017 seen. Minua ei ole kertaakaan käsketty twiittaamaan tai retweettaamaan yhtään mitään. Siis jos yritysjohtaja kehottaa alaisia aktiivisuuteen somessa, se on upeaa. Jos taas kehotuksen antaa puolue johtaja, kritiikillä ei ole rajaa. Maria-Riitta Mällinen Twitterissä Tuomo Lappalainen Twitterissä Markku Ulander/Lehtikuva Ensimmäistä kertaa vuosiin pystyimme tekemään lisäsatsauksia lapsiperheille. Annika Saarikko haluaa tuoda äitiyspakkauksen nykyaikaan esimerkiksi siihen liitettävillä digitaalisilla palveluilla. Satsauksia tulevaan sukupolveen Meri Alaranta-Saukko Kehysriihen ja budjetin yhteistuloksena on iso lista tekoja, joilla lapsiperheiden asema paranee. ??Hyvällä mielellä voi sanoa, että nyt on tehty lasten ja perheiden budjetti, perhe- ja perus palveluministeri Annika Saarikko toteaa. Hän korostaa tiedostavansa, että tällä ei vielä nujerreta lapsiperheköyhyyttä. ??Muutamalla eurolla kuussa ei tehdä ihmeitä, mutta ensimmäistä kertaa vuosiin pystyimme tekemään lisäsatsauksia lapsiperheille. Tärkeimpänä Saarikko nostaa esiin pienimpien sairaus- ja äitiyspäivärahojen korotukset. Se olisi valiokunnan mukaan tehotonta ja vähentäisi järjestelmän selkeyttä, ministeri perustelee. Hän toivoo, että budjettiehdotuksen päätökset kokonaisuutena tulkittaisiin tavoitteeksi lapsiystävällisemmän Suomen puolesta.. Vähennys toteutettiin aikoinaan edellisen hallituksen lapsilisäleikkausten kompensaatioksi. ??Lapsivähennyksen käyttöönoton yhteydessä valtiovarainvaliokunta totesi, että verotukseen ei tule luoda pysyvää rinnakkaista lapsilisäjärjestelmää. Kotimaassa pakkauksen rinnalle voitaisiin Saarikon mukaan liittää esimerkiksi digitaalisia palveluita. Opposition hampaissa on retosteltu alun perinkin määräaikaiseksi tarkoitetun verotuksen lapsivähennyksen loppumista. Ajassa Sanottua Kun Rinne vaatii tovereilta kunnioitusta ja jopa twiittiensä eteenpäin twiittaamista ja syyttää muita selkään puukottamisesta, tilanne puolueessa ei todellakaan ole terve. Timo Haapala Ilta-Sanomissa Olen puoluehallituksen jäsen ja olin viime kokouksessakin. Myös sen viennin edistäminen kiinnostaa. Kansallisaarre on saanut sinnitellä muuttumattomilla määrärahoilla vuodesta 2001 asti. ??Se näkyy tuotevalikoimassa. Oma ajatukseni on, että samalla kun lisätään äitiyspakkaukseen rahaa, pyritään parantamaan myös sen laatua. Saarikko miettisi uudella tavalla koko pakkauksen ideaa nimeä myöten
Vettä on tullut tarpeeksi, mutta lämpimät poutajaksot ovat paikanneet hiukan tilannetta. Varsinkin leipäviljojen kohdalla laatuvatimukset ovat korkealla, hän muistuttaa. Nurmiviljelmiin kolea ilmasto ei ole vaikuttanut aivan yhtä paljon. . Mediamylläkkä oli väsyttää 102-vuotiaan. ??Miten kaikki nyt yhtäkkiä ovat löytäneet minut, kun olen aika pitkään jo täällä ollut, hän hämmästeli kaiken hälyn keskellä. Kirjassa kuljetaan läpi jälleenrakennuksen Liisa Seppänen: Aika velikulta. Hannes Hynösen pitkä taival 1913?2015. Otava 233 s. ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen vuosien. Oli tapettava toisia ihmisiä tai olisi tullut itse tapetuksi. Lajikkeesta riippuen joillakin viljelijöillä on toiveita jopa kolmannesta sadosta, Anna-Maria Kokkonen arvelee. MTK-Keskipohjanmaan kenttäpäällikkö Jouni Ingalsuo vahvistaa, että tuottajien kannalta kesän sademäärät ovat olleet jopa erittäin hyviä. . Jos ei ole ollut sodassa, ei voi kuitenkaan ymmärtää. Kun noita asioita kysellään, muistot jäävät pyörimään mieleen viikkokausiksi, ennen kuin olo tasaantuu, Hynönen perusteli kirjan mukaan puhumishaluttomuuttaan. vaikeampi oli sulattaa oman rahayksikön menettämistä. Some-aikakautta Hynönen pääsi maistamaan Linnan juhlissa 2014. Iloisesti rupattelevasta miehestä tuli yhdessä illassa koko kansan suosikki. Vielä Maria Seppälä Satokausi pari viikkoa normikesää jäljessä Risto Luodonpää Viileä ja sateinen kesä on viivästyttänyt viljan satokautta sen verran paljon, että puintitöihin päästään keskimäärin pari viikkoa normaalia myöhemmin. Kasvukausi oli poikkeuksellisen kevään takia jo lähtökohtaisesti tavanomaista jäljessä, eikä kesä ole kohdellut viljelijöitä juurikaan suosiollisemmin. . Oman maatilansa Hannes Hynönen osti 1930-luvulla. Sitten syttyi sota. Tuoreen maanviljelijän oli lähdettävä rintamalle ?kumisaappaat jalassa?. Liisa Seppäsen kirjoittamassa elämä kerrassa kuvataan, kuinka Hynönen katseli toisena sotailtana järkyttyneenä pommien putoilemista ja palavia taloja. Hynösen perhe kasvoi ja maat ila vaati ainaista työtä. Lopulta koitti EU:n aika. Myöhästynyt sadonkorjuu voi Kokkosen mukaan aiheuttaa ongelmia viljan laadulle. . 2017 7. Mies päätti pitää itselleen puhuttelun. Sanottua Demareilla väärinkäsitys. Ei uskottava oppositiopolitiikka välttämättä vaadi opposition perustamista omaan puolueeseen. Tässä on käynnissä klassinen huono kierre. Neljä kertaa kuolema kulki läheltä ohi. Hynönen ei muistellut jälkikäteen sotavuosia kovin mielellään. ??Ne eivät ole mukavia muistoja. Toivoa sopii, että laatu ei kärsi, kun suuria hehtaareja päästään puimaan. Kasvun ja sadonkorjuun viivästyminen on seurausta normaalia alhaisemmista lämpö tiloista. Tunteet oli pakotettava sivuun ja oltava kuin sotilas. Sodan julmuus ei voinut silti olla iskemättä silmille. Heti perään syttyi kansalaissota. Sen Hynönen jo muistaa. Sitä seurasivat torpparien vapautumiset. Hynösen isä tosin jatkoi torpparina oloaan vielä useiden vuosien ajan. Neutraali/ positiivinenkin kehotus muuttuu säälittäväksi epätoivon merkiksi. Jos puukkoja heitellään koko ajan, niin kyllähän se heikentää ihmisten kokemaa luottamusta ja uskottavuutta. Pasi Rantanen Twitterissä Hanna Mahlamäki Twitterissä Ajassa Antti Rinne Iltalehdessä Hannes Hynönen ei muistellut sotaa mielellään Samuli Vänttilä Suomen satavuotinen historia tulee hyvin esiin yksittäisen ihmisen näkökulmasta sotaveteraani Hannes Hynösen tuoreessa elämäkerrassa. Vuoden 2014 Linnan juhlissa suureen kansansuosioon noussut Hynönen syntyi joroislaiseen torppaan tsaarinvallan aikaan vuonna 1913. Hän oli jo melkein viiden, kun Suomi itsenäistyi. Alkukesästä eläteltiin vielä toiveita, että parin viikon viive saataisiin kurottua kiinni. Viileä heinäkuu aiheutti kuitenkin sen, että edelleen ollaan normiaikataulusta pari viikkoa jäljessä, harmittelee asiantuntija Anna-Maria Kokkonen Pro Agria Etelä-Savosta. Tiloilla kautta maan valmistaudutaan joka tapauksessa puinnin aloittamiseen. Nurmiviljelmien ainoastaan kuminaa ja varhaisperunaa on päästy toistaiseksi nostamaan suunnitelmien mukaan. 8.9. Unioniin liittyminen oli Hynöselle kova pettymys
Esimerkiksi lämmityspolttoaineisiin tuli 45 miljoonan euron kiristys. Anton Rönnholm, Sirpa Paatero, Antti Rinne, Maarit Feldt-Ranta ja Sanna Marin juhlivat Tuula Haataisen valintaa SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Presidenttiehdokkaan pitäisi palauttaa puolueväen luottamus. Tommi Anttonen/Lehtikuva Ansiotulojen verotus kevenee Haatainen sai huikean tehtävän Pentti Manninen tä näyttää?. Ei näytä hääviltä vanhan mahtipuolueen SDP:n asema tammikuun presidentinvaaleissa. Ehdokkaaksi nousikin Tarja Halosta ihaileva Haatainen 8?050 äänellä. Tiedossa on, että esimerkiksi Mauno Koiviston luottomies Seppo Lindblom on Niinistön kannalla. Lipponen sai edellisissä presidentinvaaleissa äänistä 6,7 prosenttia. Tulos oli mahtipuolueelle häpeällisen huono. Demarien gallupkannatus on ollut alavireistä. Jäsenäänestyksen kuviteltiin olevan pelkkä läpihuutojuttu, kun puolueen vanha eliitti intoutui liputtamaan Feldt-Rannan puolesta. olivat muiden muassa entiset puoluejohtajat Heinäluoma, Pertti Paasio ja Ulf Sundqvist sekä pienemmistä viskaaleista puolueen vanhan kaartiin kuuluneet Matti Ahde, Maunu Ihalainen, Miapetra Kumpula-Natri, Aimo Massinen, Jacob Söderman ja nuoremmista nimistä Timo Harakka sekä juuri demarien Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittu Eveliina Heinäluoma. Postiäänestyksessä vain 16?646 demaria (48 prosenttia) piti tarpeellisena äänestää. Siis puolueen, jonka 30-vuotinen presidenttitaival katkesi vajaat kuusi vuotta sitten. Puolueen ykköstykit Eero Heinäluoma ja Jutta Urpilainen eivät halunneet mitellä voimiaan istuvaa presidenttiä, gallupien ylivoimaista kuningasta Sauli Niinistöä vastaan. Kilpaan rohkenivat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero. Keskituloisen ostovoima pysyy käytännössä ennallaan. Hallitus päätti budjettiriihessä myös veronkiristyksistä. Tulos oli jättiyllätys, ja vanhalle kaartille järkytys. Presidenttiehdokkaan pitäisi palauttaa puolueväen luottamus, sillä eduskuntavaalit käydään runsasta vuotta myöhemmin. Huono tulos, Lippostakin huonompi, olisi uusi potku puoluejohtaja Antti Rinteen takamukseen. Arvoasioilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtoon pyrkivää Haataista sanotaan kakkosluokan ehdokkaaksi. Onko niin. Ajassa miljoonalla eurolla. Kevennyksellä kompensoidaan kilpailukyky sopimuksen korotuksia. Sen ratkaisee Suomen kansa uurnilla 28. Hänen takanaan 8 8.9.2017 suuri osa demareista äänestää suoraan Nii- nistöä, jota Paavo Lipponenkin äskettäin kehuskeli. tammikuuta.. Feldt-Ranta sai tuhat vähemmän ja Paatero vain 1?400. Tukijat hehkuttivat, että Feldt-Ranta on karis- Ennakoiko äänestäjien vähäinen määrä, että Vanhan sanonnan mukaan ?niin on, jos sil- maattinen taistelijatyyppi
Nämä maat saavat EU-komissiolta aiheellisia ukaaseja toiminnastaan. Suorasukainen uhma epäedullisina koettuja päätöksiä kohtaan alkaa olla arkipäivää erityises ti Puolan ja Unkarin kohdalla, mutta unionin luot tamuspohjaa nakertaa yhtä lailla eräs hienovarai sempi käytäntö. Kyse on päätösten näennäisestä toimeenpa nosta, jota jotkut vanhat jäsenvaltiot harrasta vat lähes rutiininomaisesti. Muuten luottamuspääoma hupe nee nopeasti. Kahden vuoden takaista uudelleensijoituspää töstä on puitu niin paljon EU-maiden välillä, että siitä olisi aika ottaa opiksi. Koska unionin tärkein koossa pitävä liima on yhteisten sääntöjen kunnioittaminen, on mietit tävä tarkkaan, mitkä ovat sellaisia päätöksiä, joita jäsenmaat ilmansuunnasta riippumatta ovat val miit panemaan täytäntöön. Kaikkia jäsenmaita tulee kohdella samalla ta valla, ja rikkomusmenettely tulee kohdistua yhtä lailla kaikkiin sääntöjä rikkoviin. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Jaakko Martikainen Seppele Koiviston haudalle Liina Tiusanen UKK-Seura tekee vuosittain kunniakäynnin presidentti Urho Kekkosen haudalle hänen kuolinpäivänään 31. 2017 9. Nyt kaksi vuotta myöhemmin alle kolmasosa siirroista on toteutunut. Jotkut itäeurooppalaiset jäsenvaltiot, kuten Puola, Tshekki ja Unkari, ovat päättäväisesti vas tustaneet uudelleensijoitusten toimeenpanoa alusta alkaen. Urho Kekkosen muisto elähdyttää aivan erityisesti. Hänen ulkopoliittisessa ajattelutavassaan on kestäviä ele menttejä, joita on hyvä palauttaa mieliin, seuran puheen johtaja Seppo Kääriäinen kertoo. Tänä vuonna seuran jäsenet laskivat Hietaniemen hau tausmaalla muistoseppeleen poikkeuksellisesti myös toi sen valtiomiehen, toukokuussa menehtyneen presidentti Mauno Koiviston haudalle. Kääriäinen näkee Koiviston Kekkosen linjan jatkajana ulko politiikan olennaisissa kysymyksissä. 8.9. Siitä valitettavasti vaietaan. Esimerkiksi Ranska, Belgia ja Hollanti äänestivät uudelleensijoitusjärjestelmän puolesta mutta osoittavat toimeenpanon hitaudella todellisen tahtotilansa. Näissä maissa siirtoja on toteutunut reilusti alle puolet sovituista kiintiöistä. elokuuta. . Näitä maita komissio ei ole moittinut, jos ei lasketa yleistä kritiikkiä jär jestelmän tahmeasta toimeenpanosta. Toiset äänestävät vastaan ja pysyvät tiukasti kan nassaan, toiset taas sopivat yhtä ja tekevät toista. Suomi sen sijaan äänesti tyhjää, kun päätökses tä äänestettiin, mutta on päätöksen voimaantu lon jälkeen ryhtynyt tunnolliseen toimeenpanoon. Kiintiömme on lähes täynnä. Toimiva yhteistyö edellyttää yhteisesti sovitun noudattamista. Täällä Bryssel Tavoitteena EU, jossa asialliset hommat hoidetaan Syksyllä 2015 EU-maat päättivät Italiaan ja Kreikkaan saapuneiden pakolaisten ja turvapai kanhakijoiden uudelleensijoittamisesta EU:n sisäl lä
Uutiskuva 10 8.9.2017
Tarkoitus on juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Kampanja on ollut menestys, kertoo pakkausmateriaaleja valmistavan Raniplast Oy:n aluemyyntipäällikkö Harri Furu. Siniset muovikääreet myytiin hetkessä loppuun jo viime lokakuussa. ??Kesän aikana arviolta 150 000 paalia on kääritty sinisellä muovilla, Furu laskeskelee. Raniplast on lahjoittanut osan sinikääreiden tuotosta Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Lahjoitussummaksi kertyi 14 000 euroa. 8.9. 2017 11. Maria Seppälä Suomen juhlat pellolla Samuli Vänttilä Sinivalkoisiin muoveihin käärityt heinäpaalit ko- ristavat peltomaisemaa valtatie 4:n kohdalla Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaava näky on ollut tuttu koko Suomessa kesän ajan. Heinäpaaleja on aseteltu Suomen lipun muotoon ja niillä on muodostettu erilaisia tekstejä
joulukuuta. Lohelan työt puhemiehenä taitavat samalla päättyä juhlavuoteen. Esityksiä voi kuitenkin tulla vielä salissa lisää, mikä voi sotkea monen ryhmän ja edustajan pasmat. Väliäänestyksissä voi periaatteessa olla toisiaan vastassa kirjava joukko esityksiä kieltolain palauttamisesta väkevien vapauttamiseen ja kaikkea siltä väliltä. Loogisinta olisi äänestää lopulta 4,7 prosentin nykylinjan ja hallituksen esityksen väliltä, mutta yllätyksiäkin voi tulla. Omantunnon kysymyksiin eduskunta joutuu paneutumaan, kun se ottaa kantaa kansalaisaloitteeseen eutanasian sallimisesta. Valmiutta armokuoleman hyväksymiseen ei eduskunnasta vielä löydy, mutta aloite testaa joka tapauksessa mielenkiintoisella tavalla puolueiden ja yksittäisten edustajien arvot. Hallitus?oppositio-asetelma meni uusik- si kesäkuussa, kun perussuomalaiset hajosi dramaattisesti puoluekokousvalintojensa seurauksena. Vaikka hallitusrintaman enemmistö kapeni perussuomalaisten jakautumisessa, se riittää kuitenkin hyvin luottamusäänestysten selvittämiseen. Tiukkaa poissaolokuria kuitenkin tarvitaan . Varsinainen juhlaistunto pidetään itsenäisyyspäivän aattona 5. Helmikuussa käytävässä puhemiesvaalissa paikan ottanee toiseksi suurimmaksi hallituspuolueeksi noussut kokoomus. Pekka Pohjolainen. sinisten ja muun hallituksen sättimiseen. Ongelmana on kuitenkin, ettei nyt 17-jäsenisen ryhmän koko riitä välikysymysten laatimiseen, ja yhteistyökumppaneita voi olla vaikea löytää. Isojen puolueiden sarjassakin on uutta vipinää, kun viimeisimpien gallupien valossa sinne on vahvasti tunkemassa vihreät. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun verkkovalvontavaltuuksia lisäävä laki yritetään viedä läpi perustuslain säätämisjärjestyksessä . vieläpä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Oppositiosta vihreät ja vasemmistoliitto ja myös SDP ovat suhtautuneet epäluuloisesti hankkeeseen, varsinkin kiireelliseksi julistamiseen, ja syynäävät esityksen pilkkuja myöten. Oppositio kuitenkaan tuskin asettuu poikkiteloin hankkeelle. Se tietää murheita varsinkin opposition henkisen johtajuuden menettäneelle SDP:lle, joka on jälleen surkeassa jamassa kannatus- ja johtajuuskriiseineen. Keskusta saa puolestaan jännittää sitä, mitä tekee europarlamentaarikko Paavo Väyrynen, joka on vihjaillut paluullaan eduskunnan remontin valmistuttua. Jos Väyrynen jättää Brysselin ja perustaa kansalaispuolueelleen eduskuntaryhmän, kamppeensa joutuu pakkaamaan keskustan lappilainen edustaja Mikko Kärnä. Eduskuntatalo on työympäristönä uusi kokemus lähes 60:lle viime vaaleissa valitulle kansanedustajalle. Useimmat heistä päässevät kokeilemaan puheen pitämistä perinteikkäässä isossa salissa viimeistään parin viikon päästä budjetin lähetekeskustelussa. Puhemies Maria Lohelalla (sin.) riittää töitä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumien emännöinnissä. Paukut kannattaa säästää mieluummin hallituksen kaavailemaan turvapaikkapolitiikan kiristyksiin kuin kansallisen turvallisuuden nimissä säädettävään ja parlamentaarisesti huolella pohjustettuun tiedustelulakiin. Syksyn mielenkiintoisin äänestys käytäneen jo värikkäitä vaiheita nähneestä alkoholilaista. Hallitusryhmät sopivat alkukesästä, että niiden kansanedustajat saavat äänestää ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuudesta vapain käsin niin sanottuna omantunnon kysymyksenä. Hallituksen esitys on, että alkoholipitoisuuden yläraja nostetaan 5,5 prosenttiin, mikä toisi A-oluet ja vahvat lonkerot ja limuviinat kauppojen hyllyille. Ennen ratkaisua saatetaan nähdä kuitenkin lähihistorian värikkäin äänestyssirkus. 12 8.9.2017 Osa vastaesityksistä kirjautetaan jo valiokunnan mietintöön, joten niihin osataan varautua. ja myös sinisten riittävää poliittista ruokintaa, koska hallituksen enemmistö on heidän varassaan. Perussuomalaiset käyttävät varmasti kaikki mahdolliset tilaisuutensa hallituspaikkansa ?ryöstäneiden. Uutisanalyysi Talo täynnä kuhinaa Tiedustelulaki vakavoittaa eduskunnan, viinalain prosenttiäänestys luo karnevaalitunnelmaa Alkuperäiseen loistoonsa palautetussa Eduskuntatalossa riittää vilskettä koko syyskauden. Sen takaavat paitsi remontoituun taloon virtaavat vierailijaryhmät, myös muutamat poliittisesti kimurantit lakiuudistukset ja puolueissa meneillään olevat valtapelit. Poikkeuksellisin syksyllä eduskunnan eteen tulevista esityksistä on uusi tiedustelulaki
Mikko Stig/Lehtikuva Kimurantit lakiuudistukset ja puolueiden valtapelit ennakoivat eduskuntaan vilskettä. 8.9. 2017 13
Essee Shutterstock Kolme kysymystä Turun jälkeen Turun puukkoiskun tekijän vastuuta ei saa hukuttaa poliittiseen väittelyyn siitä, olisiko isku voitu estää ja miten vastaavat tapahtumat voidaan estää jatkossa. Lisäksi viranomaiset ovat saaneet vielä enemmän samanlaisia vihjeitä kuin he saivat marokkolaismiehestä. Kysymys kuuluu, olisiko juuri tähän vihjeeseen pitänyt osata tarttua. elokuuta saakka yksi niistä harvoista Euroopan maista, jotka olivat säästyneet tavallisiin kansalaisiin kohdistuvilta terrori-iskuilta. Perjantai oli surullinen päivä turkulaisille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Olisiko mies voitu pysäyttää ajoissa?. Suojelupoliisi ei pitänyt vihjettä niin vakavana, että mies olisi asetettu seurantaan. Seurannassa on tällä hetkellä satoja henkilöitä, joilla epäillään olevan terroristiyhteyksiä. Kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui puukko miehen uhreina. Mutta perjantaista tuli myös päivä, jolloin suomalainen yhteiskunta ja sen instituutiot näyttivät vahvuutensa. Poliisi sai hälytyksen Turun torilla riehuvasta puukkom iehestä hieman klo 16 jälkeen. Syyllinen on se mies, joka puukotti ihmisiä. On tärkeää, että tekijä joutuu vastaamaan teoistaan aikanaan oikeudessa. Marokkolaismiehestä voi tulla varoittava esimerkki muille samoja aikeita hautoville. Vain kolme minuuttia siitä poliisi oli pysäyttänyt miehen. Loukkaantuneet saatiin nopeasti hoitoon. Hän joutunee istumaan vuosia vankilassa sen sijaan että hänestä olisi tullut terroristi järjestöjen ylistämä marttyyri. On yhtä lailla tärkeää, että tekijän vastuuta ei hukuteta toisesta ja kolmannesta kysymyksestä käydyn väittelyn alle. Toiseen kysymykseen vastaaminen on jo vaikeampaa. Viranomaiset saivat vinkin marokkolaismiehen käytöksestä pakolaiskeskuksessa. On hyvä, että tekijä joutuu vastaamaan teostaan oikeudessa, kirjoittaa Timo Laaninen esseessään. Suomi oli perjantaihin 18. Turun kaupunki järjesti välittömästi henkistä kriisiapua niille, jotka sitä tarvitsivat. Viranomaisten rinnalla myös kansalaisyhteiskunta näytti voimansa. Monet Turun torille sattumalta osuneet auttoivat puukkomiehen 14 8.9.2017 uhreja oman turvallisuutensa kustannuksella. Kolme kysymystä on erityisen tärkeitä. Kuka on syyllinen? Olisiko tämä tapaus voitu estää? Miten tällaiset tapahtumat voitaisiin estää jatkossa? Ensimmäisen kysymyksen vastaus on ehkä itsestään selvä, mutta myös tärkeä. Jotkut lähtivät myös seuraamaan häntä varoittaakseen muita kanssaihmisiä. Perjantai-ilta päättyi Turun tuomiokirkossa järjestettyyn yhteiseen hartaushetkeen, jossa eri uskontokuntien edustajat välittivät osanottonsa ja viestin siitä, että väkivaltaa ei voi perustella millään uskonnolla. Turun tapahtumat ovat herättäneet vilkasta keskustelua
?Rajat kiinni? on niistä yksinkertaisin. Se on kuitenkin paitsi mahdoton, myös väärä vastaus. vastaan ?ne ulkomaalaisen näköiset ja siksi epäilyttävät muut?. Mitä mahtoivat ajatella ne tuhannet Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset, joiden ihonväri, vaatetus tai muu olemus poikkeavat niin sanotusta kantaväestöstä? Timo Laaninen 8.9. Eräät tutkijat ovat syyttäneet poliitikkoja paniikkireaktioista ja tilanteen käyttämisestä hyväksi epäilyttävien hankkeiden läpiajamiseksi. Esimerkiksi on nostettu tiedustelulainsäädännön uudistaminen. Lailla on tarkoitus antaa viranomaisille mahdollisuus seurata kansalaisten viestintää. Myös kritiikille on sijansa ilman, että sitä yritetään estää henkilöihin kohdistuvalla some-raivolla. Poliisin ja muiden viranomaisten voimavarojen lisäyksestä vallitsee laajempi yksimielisyys, samoin turvapaikkaprosessin nopeuttamiseen tähtäävistä toimista. Poliittisen keskustelun vaikeudes- ta saimme hyvän esimerkin jo tuoreeltaan perjantaina 18. Asia ehditään huolella harkita eduskunnassa syksyn aikana, ilman paniikkia. Perustuslakivaliokunta joutuu pohtimaan myös niitä lainsäädäntömuutoksia, joista hallitus päätti budjettiriihessään viime viikolla. Päätökset olivat kovia mutta vastaavat Turun jälkeen varmaankin kansalaisten enemmistön toiveita. On silti pidettävä kiinni oikeus valtion keskeisestä periaatteesta, jonka mukaan maata on lailla rakennettava. Esimerkiksi kansalaisuuden peruuttaminen terrorismiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöönotto eivät voi olla mitään läpihuutojuttuja oikeus valtiossa. Siksi on paikallaan, että lainsäädännön kiristyksistä käydään perusteellinen keskustelu. 2017 15. Miten tällaiset tapaukset voitaisiin estää ennalta? Tähän on olemassa yksinkertaisia ja helppoja vastauksia. Syrjäytymisen ehkäisy on tehokkain keino ehkäistä terrorismia. Toinenkin jossittelun aihe tapauksesta jää. Tämä rikkoo yksi tyisyyden suojaa ja vaatii siksi perus tuslain säätämisjärjestystä. Hallitus on kiirehtinyt lain uudistamista jo tämän eduskunnan aikana nopeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä viiden kuudesosan enemmistöllä. elokuuta. Sisäministeri Paula Risikko nimesi Turun puukkomiehen ?ulkomaalaisen näköiseksi?. Päinvastoin, tarvitaan entistä enemmän rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä terrorismin ja sen juurisyiden kitkemiseksi. Toinen helppo vastaus on, että ovet kiinni turvapaikanhakijoilta. Se on yhtä väärä vastaus. Iskun tekijänä olisi voinut hyvin olla joku muukin kuin turvapaikanhakijaksi rekisteröitynyt henkilö. Euroopasta löytyy esimerkkejä siitä, että terroritekoihin voivat syyllistyä myös jonkin maan kansalaisuuden omaavat ja siellä syntyneet henkilöt. Kun marokkolaismies kirjattiin turvapaikanhakijaksi, viranomaisilla ei näytä olleen tietoa hänen matkareitistään Euroopassa tai hänen matkalla tekemistään rikoksista. Olisiko tapahtunut voitu estää eurooppalaisten viranomaisten paremmalla keskinäisellä tiedon kululla? Kolmas kysymys on lopulta kaik- kein tärkein. Terroritekoja ei voida torjua pelkästään turvapaikkamenettelyjä muuttamalla. On hyvä muistaa, että meilläkin kaikkein järkyttävimpiin väkivallantekoihin ovat viime vuosina syyllistyneet suomalaiset nuoret miehet. Marokkolaismiehen erottaa koulu ampujista se, että hänen toimintansa on ilmeisesti perustunut selkeään ideologiaan, jota on levitetty islamin nimissä. Terrorismin torjunta vaatii monia keinoja. On tärkeää vahvistaa poliisin ja muiden viranomaisten voimavaroja, kansainvälistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Vielä tärkeämpää on pureutua niihin juurisyihin, jotka altistavat nuoria miehiä väkivallan ideologioille. Syrjäytymisen ehkäisy on tehokkain keino ehkäistä terrorismia. Turun tapauksista on syntynyt myös vilkas poliittinen keskustelu. Näin hän tuli vahvistaneeksi asetelmaa ?me valkoiset kantasuomalaiset
Obaman mukaan päätös on sekä väärin, julmaa että tuhoon tuomittu. Yli 120 000 rohingya-muslimia on paennut väkivaltaa ja vainoa Myanmarista naapurimaahan Bangladeshiin. Myanmarin tosiasiallinen johtaja Aung San Suu Kyi on saanut runsaasti kritiikkiä, koska hän ei ole tuominnut väestön kohtelua tai nuhdellut maan armeijaa. Kruunupäiden babyboom. Ruotsin ja Britannian hoveissa riittää iloisia vauvauutisia. Britannian prinssi William ja herttuatar Catherine odottavat kolmatta lastaan. Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan yhteenotto tarkoittaisi globaalia katastrofia. 16 8.9.2017. Etelä-Korea teki ohjusharjoituksen sen jälkeen, kun Pohjois-Korea ilmoitti koko maailmaa kuohuttaneesta vetypommiharjoituksestaan. Yhdysvaltain mukaan Pohjois-Korea tuntuu kerjäävän sotaa. Kolmatta lastaan odottavat myös Ruotsin prinsessa Madeleine ja hänen puolisonsa Chris O?Neill. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Obamakin ärähti. Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama arvosteli suorin sanoin seuraajansa Donald Trumpin päätöstä lakkauttaa suojeluohjelma, joka salli liki miljoonan lapsena laittomasti USA:han tulleen siirtolaisen jäädä maahan. Viime viikolla syntyneen prinssi CarlPhilipin ja prinsessa Sofian vauvan nimeksi annettiin tällä viikolla Gabriel Carl Walther. South Korean Defence Ministry / AFP Photo / Lehtikuva Uhka kiristyi. Obama on tullut harvoin julkisuuteen virkakautensa jälkeen. Rohingyaien ahdinko. Myanmarilainen, rohingyavähemmistöön kuuluva lapsi piteli vauvaa sylissään pakolaisleirillä
Pariisiin! Kukoistuksensa aikana, ennen vuonna 1975 alkanutta sisällissotaa, Beirut oli alueen ykköslomakohde ja kaupallinen keskus. Mitä tällä oikeastaan tarkoitetaan? Libanonin oli ottomaanien hallinnassa 1500luvulta alkaen ensimmäiseen maailmansotaan asti. Tuolloin sodan voittajat Ranska ja Iso-Britannia jakoivat Lähi-idän maat keskenään. Macron muuten sai ensimmäisellä kierroksella Libanonissa vain 16 prosenttia äänistä. Kaikilla itseään kunnioittavilla libanonilaisilla on kaksoiskansalaisuus, jonka turvin esimerkiksi matkustaminen maailmalla on helpompaa. Libanonin maailmankuulu muotiteollisuus sentään pitää maan lippua yllä esimerkiksi Pariisin muotiviikoilla. Muistot kultaisista vuosi kymmenistä toivottavasti luovat uskoa siihen, että toisinkin voisi vielä joskus olla. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 8.9. Noina aikoina syntyi sanonta Beirutista Lähi-idän Pariisina. Vaikka Libanon on ollut itsenäinen Ranskan vallan alta jo vuosikymmeniä, ranskan kielen asema on maassa edelleen vahva. Tässä jaossa Libanon päätyi Ranskan alusmaaksi. Libanon itsenäistyi Ranskasta vuonna 1943. Ranskan ja Libanonin yhteys rakentui jo paljon aikaisemmin, ristiretkien aikana. ?Mökille. Ranskalaisiin ristiretkeläisiin erityisen vahvan yhteyden rakensivat Libanonin maroniitit, jotka maan muista kristityistä poiketen vannoivat uskollisuutta paaville. Maroniitit ovat tavallaan katolisen kirkon libanonilainen ?haara?. Leipomoista löytyy ranskalaiseen tapaan erinomaisia patonkeja ja croissanteja. Ranskaa pidetään edelleen kielistä hienoimpana, joskin englanti valtaa alaa. Beirutin porvarillisissa kortteleissa voi edelleen hyvin kuvitella kävelevänsä Pariisin kaduilla. Arkkitehtuuri on pariisilaistyyppistä, ja ranskan kielen sorinaa kuulee kaikkialta. Vieraalla kielellä opiskellaan esimerkiksi matematiikkaa ja luonnontieteitä. Moni libanonilaisista puhuu arabian lisäksi sujuvaa ranskaa ja englantia ilman erityisempiä kieliopintoja. Beirutilla on monella tapaa takanaan hieno tulevaisuus. Sekä sisäisten että ulkoisten ongelmien takia monet kauniit välimerelliset kivitalot rapistuvat, ja matkailijat karttavat kaupunkia turvallisuustilanteen takia. Osa koululaisista käy koulunsa osittain ranskaksi, toiset puolestaan osittain englanninkielisiä. Ranskan passi on libanonilaisille kovaa valuuttaa. Osin passin saamiseen liittyen monet libanonilaiset ovat tehneet merkittäviä sijoituksia Ranskaan ja heillä on maassa myös kakkos asuntoja. Viinit ja viinat myydään ruokakaupoissa. Beirutin ja Pariisin rinnastaminen on nostalgisointia. Ristiretkien aikana syntynyt side kantaa edelleen, etenkin kun Libanonin presidentin paikka on maan sisäisessä vallanjaossa jyvitetty aina maroniiteille. Kun Libanonin sunnitaustainen pääministeri oli tapaamassa presidentti Macronia Ranskassa, tuli maroniiteille kiire saada Macronilta valtiovierailu kutsu Libanonin presidentille. Ranskan presidentinvaalien alla sekä ehdokkaat Macron että Le Pen vierailivat Libanonissa, kuten Ranskan presidenttiehdokkailla on ollut tapana. 2017 17. Tyypillistä on yhdistää samaan virkkeeseen kaikkia kolmea kieltä. Lähi-idän entinen Pariisi Beirut tunnetaan Lähi-idän Pariisina, itsekin saan kuulla tämän luonnehdinnan uuvuttavan usein. Suomestakin tehtiin Libanoniin paljon turistimatkoja. Eiffel-tornin vastinparia Beirutissa ei ollut, mutta korkeakulttuuria, monikulttuurista tunnelmaa, yökerhoja ja porvarillista kahvilakulttuuria sieltä löytyi
Henkilö To Kun on kovaa maata jalkojen alla, kestää paljon, Juha Rehula pohtii. 18 8.9.2017
sissaan Juha Rehula tekee politiikkaa koko persoonallaan ja menettää yöunet työasioiden takia. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula seisoo ohrapellon reunalla ja viittilöi viljavainion ja metsien yli kohti vastakkaisen mäen lakea. Mäen päällä erottaa juuri ja juuri kaksi keltaista rakennusta. Taloista toinen, se harmaakattoinen, on Rehulan lapsuudenkoti. Rehulan juuret ovat vahvasti näissä maisemissa. Hänen sukunsa on asunut samalla mäellä PäijätHämeen Hollolassa todistettavasti vuodesta 1697. Tärkein paikka löytyy kuitenkin kahdeksan kilometrin päästä. 2017 19. Jos mä jossakin olen kiinni, mä oon siellä, Rehula sanoo painokkaalla tyylillään. On kulunut alle kuukausi siitä, kun Rehula luovutti perhe- ja peruspalveluministerin salkun seuraajalleen Annika Saarikolle (kesk.). 8.9. Siellä, keskellä kirkonkylää, kohoaa Hollolan keskiaikainen harmaakivikirkko. Suomen historian vaiheiden lisäksi kirkon seinät ovat todistaneet Juha Rehulan elämän kohokohtia. Niihin kuuluvat kävely alttarille yhdessä Johannapuolison kanssa sekä pariskunnan lasten ristiäiset.
Joku toinen tekisi vastaavista saavutuksista aaltoja. Rehula korostaa, että kritiikkiä keskustan polit iikasta ja toiminnasta saa ja pitää esittää. . Onhan se selvä, että. tehtyjä päätöksiä, sote-valmistelun eri vaiheissa valittuja polkuja ja omaa poliittista uraansa. . Uin edelleen aika syvissä vesissä, hän tunnustaa. Vaikka Rehulalla oli ennen viimeisintä mi- nisterinpestiään takanaan toistakymmentä vuotta kansanedustajan tehtävissä, hän kuvaa päättynyttä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävää politiikan korkeakouluksi. Rehula kertoo 25 ministerikuukauden myös kyynistäneen ja koetelleen luottamusta ihmisiin. . Keskustalaisten syvää identiteettiä on, että tavoite on tuolla. Jo se tunne, että ei voi arvostella, riittää siihen, että kaikki ei ole puolueessa kunnossa. . Kun on kovaa maata jalkojen alla, kestää paljon, hän sanoo. Niin kyynistynyt Rehula ei ole, että politiik- ka kyllästyttäisi. Hän odottaa jo, että politiikan pyörät pyörähtävät syksyllä käyntiin. . Samaan aikaan kun kansalaisten mielikuva keskustasta ja pääministeri Juha Sipilästä on heikentynyt, myös kenttäväen kritiikki keskustan hallituspolitiikkaa kohtaan on voimistunut. Rehulan mielestä keskustalla on kannatus lukujen valossa peiliin katsomisen paikka. Hänen mukaansa keskustapoliitikoilla on tapana hyvinä aikoina kehua puoluetta, mutta vaikeuksien tullen vetäytyä paitsioon. . Ja se lasi jää helposti puoliksi tyhjäksi. Annetaanko sen tapahtua ajopuuna, vai yritetäänkö tehdä muutosta hallitusti? Myös puolueen toiminnan kehittämisessä täytyy Rehulan mielestä tunnustaa yhteiskunnan muutos. Ihmiset eivät enää sitoudu puolueisiin entiseen tapaan. Olen miettinyt palaanko enää koskaan sellaiseksi, mikä olin aiemmin. Rehula palaa pohdinnoissaan välillä myös kritiikkiin, jota sai ministeriaikanaan. . Pääsen syvistä vesistä parhaiten ylös tekemisen kautta. Rehula kertoo panneensa merkille, että osa hänen edeltäjistään on lähtenyt ministeripestin jälkeen niin kauas sote-asioiden parista kuin mahdollista. Kun tavoitteita aletaan toimeenpanna ja kaikki ei menekään niin kuin Strömsössä, sama henkilö, joka aiemmin kehui tavoitetta, kertoo nyt, mikä kaikki on mennyt pieleen. Rehula osoittaa kohti taivasta. . Joillekin se näyttäytyy ylimielisyytenä ja kovakorvaisuutena. Vaikka kritiikki harmitti silloin ja pyörii ajatuksissa edelleen, se ei lamauttanut Rehulaa. 20 8.9.2017 . Tämä puoluehan loppuu, jos tätä ei saa kritisoida. Rehula kertoo, että tiiviiden sote-vääntöjen jälkeen ministerivaihdos tuntui helpottavalta, mutta myös haikealta. Painon vierähtäminen harteilta on antanut tilaa ajatella. Rehula kertoo kesän aikana käyneensä mielessään läpi mennyttä . Mulla on siinä edelleenkin opettelemista, että osaan vaihteen kohdalla vaihtaa kiskoja. Syksyllä lähden keskustan kentälle soteuudistuksen kanssa kertomaan, mistä on kyse. Kenttäkierrokselle taitaa olla tarvetta, sillä keskustan kannatus on kulkenut kuluneella vaalikaudella alamäkeä. Toinen puoli on, että politiikassa maailman helpoin tehtävä on arvostella, paljon vaikeampaa on kertoa, mitä pitäisi tehdä. Rehulan mielestä keskustan pitää nyt miettiä, mitkä ovat puolueen tavoitteet seuraaville vuosikymmenille. . Kaupungeissa pärjääminen on myös taloudellinen kysymys. Siksi keskustalla on entistäkin suurempi paine tarjota jäsenilleen aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa. . Hän muistuttaa, että kuntavaalien jälkeen puolueessa vallitsi yksimielisyys isoihin kaupunkeihin panostamisesta. Tässä suhteessa seuraava testi tulee olemaan marraskuussa puoluevaltuusto, jolloin puolueen rahanjaosta taas päätetään. . Viestin pitää kulkea alhaalta ylöspäin. Lisäksi keskustan täytyy Rehulan mielestä lähteä valloittamaan heikkoja kannatusalueitaan. Se on osa tätä työtä, että miettii, mitä olisi voinut tehdä toisella tavalla. Rehula sanoo ymmärtävänsä kritiikkiä. . Itse hän ei suunnittele vastaavaa. . Kun mut pistetään kiskoille, mä meen niitä kiskoja. Tämä puoluehan loppuu, jos tätä ei saa kritisoida. Keskustassa puhutaan esimerkiksi paljon keskittymiskehityksestä. Filatovin Tarja on verrannut, että olen kuin rautatieläinen. Politiikkaa tehdään luottamuksen varassa
Menin oman työhuoneeseeni ja piirsin sen ensimmäisen kuvan. Kerran viikossa käytiin kaupassa ja kerran kuussa kaupungissa Lahdessa, kun oli maitotilipäivä. Vanhemmat halusivat laittaa Juha-pojan oppikouluun, ja aikaa myöten polku kulki Tampereen yliopistoon opiskelemaan sosionomiksi. Vaikka talousasioista ei puhuttu, Rehulalle oli opiskeluaikoina periaatekysymys, että vanhemmilta ei pyydetä rahaa. Siellä tehdään maailmanluokan tutkimusta. Tiedän, mitä on syödä näkkileipää, tonnikalaa ja makaronia, joiden parasta ennen -päiväys oli kaksi päivää sitten, hän muistelee. . Se kyyti oli kylmää. Tampereella oli Vikkula, joka myi parasta ennen -tuotteita. Palasin lähtöruutuun, jotta näin, mihin me oikein ollaan menossa. Armeijaikäisenä kuntapolitiikkaan mukaan lähtenyt Rehula ei ole ollut Sipilän hallituksessa ensimmäistä kertaa vaikeiden päätösten kanssa tekemisissä. Hän muistelee 90-luvun alun kuntapolitiikkaa, kun Hollolasta katosi yhdessä vuodessa 1100 teollista työpaikkaa. . Mä haluan, että se toteutuu kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi sairaalaverkko. Olin työryhmässä, joka valmisteli päiväkotien lakkautuksia. Ne säästötoimenpiteet olivat tosi kovia. Silti Rehula kertoo menettäneensä politiikan takia yöuniaan myös viime vuosina. Niin voi käydä, kun tekee politiikkaa koko persoonallaan. . Mulle tämä on kokovartalohommaa. Isojen päätösten keskellä Rehula palaa perusasioiden äärelle. Että se mahdollisuus olisi jatkossakin, se vie mua eteenpäin. . 2017 21. jos joku käyttää 200 000 euroa ja joku 50 000, sillä 200 000:lla tekee enemmän. Hollolalaisen ohrapellon yllä aurinko ja sininen taivas raivaavat tilaa pilvipeitteen takaa. On pappeja ja on leipäpappeja. Haluan, että se toteutuu myös minun lapsilleni ja heidän lapsilleen. Rehula viittaa kädellään keltaiseen taloon. . n Keskustan viestintä alkaa siitä, että keskusta väki uskoo itse omaan tekemiseensä, Juha Rehula muistuttaa. 8.9. Kun on lähtenyt tuolta ja nähnyt, että leipä on tosi kovassa. Niin kipeää kuin se tekeekin, mulle se on osa sitä, että meillä on jatkossakin julkisen terveydenhuollon kova ydin tarjolla kaikille, lompakon paksuudesta riippumatta. Ja ne ihmiset, potilaat, jotka ovat siellä, ovat koko yhteiskunnan kirjo. Niinpä hän rahoitti opintonsa käymällä töissä ja nostamalla lainaa. . Niin kuin maalis kuussa 2016, jolloin sotessa oli niin paljon tavaraa pöydällä, että niihin olisi voinut hukkua. Kun Rehulalta kysyy, mihin hän vielä haluaa politiikassa vaikuttaa, hän alkaa muistella ministerinä tekemäänsä vierailua Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan syöpäkeskukseen. . Paljon on muuttunut niistä päivistä, kun Juha Rehula vietti lapsuuttaan mäen päällä olevassa keltaisessa talossa. Silloin talossa asui pienviljelijäperhe. Tilalla oli kuudesta seitsemään lehmää ja kymmenen hehtaaria peltoa. . Kaikki saavat parhaan hoidon, siellä on porukka, joka ottaa susta kopin.
Reportaasi Raskas laji Politiikkaa tehdään into himosta ja välillä myös oman jaksamisen kustannuksella. Avoin keskustelu ja keskinäinen tuki antavat työhön voimaa. Teksti: Liina Tiusanen Kuvat: Jaakko Martikainen 22 8.9.2017 Väsymys ei tullut yhtäkkiä, vaan se kertyi useamman vuoden aikana. Sara Saramäki oli ajanut itsensä useasti siihen pisteeseen, että teki liian monta asiaa yhtä aikaa. Viime keväänä 26-vuotias espoolainen sai töissä lisää vastuuta ja teki paljon ylitöitä. Töiden ohella hän suoritti 20 opintopisteen edestä kursseja yliopistossa ja kirjoitti keskeneräistä graduaan. Sitten oli seitsemän luottamustehtävää eri keskustajärjestöissä ja asukasyhdistyksessä. Kaiken päälle tuli kuntavaalikampanja, joka oli viimeinen pisara.
Sara Saramäen on tapana innostua aina täysillä saamistaan haasteista. 8.9. 2017 23
Ajattelin, että olen vasta 26-vuot ias. Liikunta väheni, vaikka se oli aikaisemmin antanut voimaa. Saramäki oli jatkuvasti väsynyt, ja kaikki alkoi tuntua tasapaksulta. Järjestömaailmas sa niitä, jotka tekevät hommat hyvin, pyydetään aina uudestaan vapaaehtoiseksi eri tehtäviin. Saramäen oli vaikea sanoa ei, ja hänellä on tapa na innostua aina täysillä saamistaan haasteista. Kevään 2017 kuntavaalit olivat yksi tavoite, johon nuori poliitikko paneutui täysillä. Moni tietää jo etukäteen, että se edel lyttää kovaa työntekoa ja sitoutumista. Kaikista työssäkäyvistä lievempää työuupumusta kokee jopa neljäsosa. Ammatillinen itsetunto heikkenee ja selittämätön väsymys piinaa. Uupunut ihminen ei välttämättä halua olla teke misissä työkavereiden kanssa eikä ehkä osaa olla läsnä perheensä parissa. Uni on tärkeä mittari. Nyt Sara Saramäki opettelee sanomaan ei ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Saramäki kiinnostui politiikasta jo nuorena. Hyvälle tyypille riitti kysyntää. Oli hankala yltää itse asetettui hin tavoitteisiin. Aikaa palautumiselle ei ollut. Hän hymyili, kun joku kysyi kuulumisia, ja uskoi vielä itsekin, että kaikki oli ihan hyvin. Lopulta aviomies laittoi tilanteelle stopin. Juoksulenkit on merkitty kalenteriin. Sairasloma oli myös pakollinen miettimistauko. Tänä syksynä työ viestintätoimistossa vaihtui kansanedustajan avustajan tehtäviin. 24 8.9.2017 ?? Tuntui kuin painaisi moottoritiellä satasta kolmosvaihteella. . Saramäki sai töistä sairauslomaa, ja toipuminen saattoi alkaa. Nyt Saramäki opettelee sanomaan ei ja laitta maan asioita tärkeysjärjestykseen. Aikaisemmin hyvin sujuneet työtehtävät alkoi vat tuntua vaikeilta. Hän nautti aidos ti kampanjoinnista. . Jos uniongelmat vaivaavat kahden viikon ajan, Virtanen kehottaa hakemaan apua.. Vaikea-asteista työuupumusta on noin viidellä prosentilla. Työuupumuksen seurauksena suhde työhön muut tuu etäisemmäksi ja kyyniseksi. Suhtautuminen oman työn laatuun saattaa muut tua välinpitämättömäksi. Politiikka on se, mitä haluan tehdä. Työ oman intohimon parissa saa katsomaan jälleen valoisasti tulevaan. Työhönsä alusta lähtien intohimoisesti suhtautu vat ja sisäistä paloa kokevat ihmiset uupuvat muita todennäköisemmin. ?Ei voi palaa loppuun, jos ei ole ensin palanut.? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Marian na Virtasen mielestä sanonta kuvaa hyvin työ uupumusta. . Tuntui, että pystyn kyllä kaikkeen, vaikka on monta palloa ilmassa. Vaalipäivän piti olla selkeä maali, jolloin kaikki helpottaisi. Huhtikuussa vaalit olivat ohi, mutta kaikki muu jatkui entiseen malliin. Saramäestä tuntui, kuin hän painaisi moottori tiellä satasta kolmosvaihteella pysyen juuri ja juuri muiden vauhdissa. Muisti alkoi pätkiä ja keskittymiskyky oli nollas sa. Politiikassa ihmisillä on halu vaikuttaa ja muut taa maailmaa
Stressihormoni vaikuttaa verenkiertoon, ruoansulatukseen, uneen ja mielialaan, Virtanen kertoo. Jarva on sairastanut paljon ensimmäisen kansanedustajakautensa aikana. Puolentoista vuoden ajan hänellä oli jatkuvasti flunssa. Maineenhallinnan Jarva on kokenut vaikeaksi. Monissa työpaikoissa on erikseen mietittyjä palkitsemisjärjestelmiä ja työntekijät saavat säännöllisesti rakentavaa palautetta. Palaute on välillä niin räävitöntä, Jarva huokaa. Kansanedustaja on itsekin eräänlainen media. Jarva kertoo mielellään Facebookissa työstään ja avaa päätösten taustoja. Toisaalta sosiaalisen median kautta politiikka tulee mukana kaikkialle kaikkina vuorokaudenaikoina. Ylipitkät työpäivät ovat haitallisia terveydelle. Yli 55 tunnin työviikko lisää sydän- ja verisuoni tautien riskiä. Jos itseään koskeviin viesteihin ei ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti, vääriä mielikuvia syntyy hetkessä. Stressi on negatiivinen tunnetila. Kuume saattoi nousta kesken päivän, ja oli pakko lähteä kotiin. Stressin lisäksi jatkuva matkustelu pahensivat tilannetta. Pitkän etsin- nän jälkeen sairastelun syyksi on vahvistumassa kurkkurefluksi. Ruokavalio on sen vuoksi mennyt uusiksi ja Jarva pyrkii lisäämään levon määrää. 2017 25. Marisanna Jarva , 36, kertoo ettei ole ikinä tehnyt niin pitkää työpäivää kuin kansanedustajana. Aikaisemmin yrittäjänä toiminut Jarva on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Paltamolaiselle kansanedustajuus tarkoittaa tiivistä matkustamista kodin ja pääkaupungin välillä. Jarvan aviomies tekee osan kuukaudesta töitä ulkomailla. Helmi-maaliskuussa Jarvan oli oltava kuukausi kokonaan pois töistä. Nyt toipuminen on vasta alkanut. Kesällä hän pystyi jälleen liikkumaan säännöllisesti. ?? Politiikka tulee mukana kaikkialle kaikkina aikoina. Marisanna Jarva kertoo Facebookissa työstään ja avaa päätösten taustoja. 8.9. Myös työssä koettu stressi altistaa sairastelulle. . Arjen helpottamiseksi perhe on ostanut asunnon Vantaalta, jossa lapset käyvät arkisin päiväkodissa. Suurimmaksi osaksi Jarvan perhe asuu kuitenkin edelleen kotipaikkakunnalla Paltamossa. Käytännön haasteet eivät tulleet Jarvalle yllätyk- senä, mutta kansanedustajuus on tuonut politiikan tekemiseen myös ennen kokemattomia puolia. Uutisten ja viestien virta on nopeaa. Kansanedustajat saavat palautetta kyllä nopeasti ja suoraan, mutta usein se ei ole kovinkaan palkitsevaa.
Mauri Pekkarinen lenkkeilee useita kertoja viikossa. Kansanedustaja pyrkii olemaan itse itselleen parempi johtaja. Välillä puhelin ja netti on yksinkertaisesti suljetta va. Työurani on vasta alussa, enkä halua, että tämä työ hajottaa terveyden. Jarva haluaa luoda koko keskustan eduskuntaryh mään enemmän yhdessä tekemisen henkeä. Eduskuntaryhmässä toimii tällä hetkellä niin sanottu piiskuri, joka huolehtii, että kaikki ovat paikalla äänest yksissä ja hoitavat tehtävänsä. Piiskurin lisäksi Jarva on kokenut tarvetta kannus tukselle ja onkin toiminut keskustan eduskuntaryh män ensimmäisenä nimettynä tsempparina yhdessä Antti Kaikkosen ja Hannakaisa Heikkisen kanssa. . On huomioitava, että meillä jokaisella on erilai set voimavarat ja tavat selvitä kuormittavista tilan teista ja jaksoista. Työterveyshuollon tehtävänä on havaita ja löytää tukikeinoja henkilöille, joilla kuor mitus on kasvamassa. Pienimäki toivoo, että kynnys hakea apua voisi olla mahdollisimman matala. Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Konkaripoliitikko Mauri Pekkarinen, 69, kertoo löy täneensä jo uransa alussa tavat huolehtia itsestään. Kymmenennen kauden kansanedustajan ja viiden hallituksen ministerin elämässä lähes kaikki asiat on pantu palvelemaan jaksamista. Pekkarinen elää sanojensa mukaan erittäin kurin alaista elämää. Jyväskyläläinen ei istu iltoja kapakois sa, vaan lenkkeilee kolme-neljä kertaa viikossa. Fyysisen kunnon lisäksi henkinen tasapaino on tärkeä. Nimenomaan uusilla edustajilla on riski kuor mittua. Asioiden on oltava kunnossa läheisten ihmis ten kanssa. Pienimäki on ollut rinnalla kulkija kansanedusta jien arjessa yli 18 vuotta. Kansanedustajilla ei ole lainkaan työaikoja, vaan jokaisella on vastuu omien rajojen kunnioit tamisesta. . Uusien edustajien perehdytyksessä otetaan esil le työn erilaiset vaatimukset ja näin myös jaksami sen riskitekijät. . Vaikka olisikin kuntapolitiikan ko kemusta, moni on kertonut olevansa yllättynyt työn määrästä ja haasteista. 26 8.9.2017. Olemme halunneet kokeilla ryhmän kesken uu sia kannustavia työtapoja, jotka tuovat lisää virtaa kovaan työhön. Ulkoa tuleva paine on ajoittain kovaa ja töitä tehdään joskus oman itsen kustannuksella. Kansanedustajilla kynnys hakea apua on kor keampi kuin monissa muissa ammateissa eikä annettuja sairauslomia välttämättä pystytä tai haluta käyttää, Pienimäki on huomannut. Vaalikauden alun terveystarkastuksilla pyritään ennaltaehkäisemään kansanedustajien uupumis ta. Usein vaalikauden alun jälkeen työn reali teetti avautuu. Se on yksi keino olla aidosti läsnä perheen kanssa. Omien rajojen asettaminen on erityisen tärkeää. ?? Kun paineita on enemmän, se vaikuttaa myös jaksamiseen. Osana omien rajojen määrittelyä Jarva on halunnut antaa muille tilaa maakunnallisissa tehtävissä. Hän kokee, ettei itse kansanedustajana pysty toimimaan kaikilla politiikan tasoilla täydellä teholla.
Aiheen käsittely julkisuudessa saatetaan tulkita jopa toisten poliitikkojen toimesta itsensä korostamiseksi. Sara Saramäki on kokenut omassa toipumisessaan tärkeäksi nimenomaan julkisuuden henkilöiden kokemukset. Hän toivoo, että kärkipoliitikot puhuisivat avoimemmin jaksamisestaan ja kokeneemmat tsemppaisivat tuoreempia vaikuttajia. Espoon kaupunginvaltuuston varajäseneksi päässyt Saramäki huomasi, kuinka tärkeää erityisesti vaalien ensikertalaiselle olisi saada kokeneilta konkareilta hiljaista tietoa ja verkostoja kampanjointiin. Tänä syksynä käynnistynyt keskustan uusi mentori ohjelma Vaikuttajakiihdyttämö on hänen mielestään hyvä askel oikeaan suuntaan. Ylisukupolvisuudessa piilee vielä paljon käyttämätöntä voimaa. n 8.9. Jaa aikaa ja energiaa sopivasti kaikille elämänalueille. n Huolehdi päivittäisestä palautumisesta. Eri poliitikoilta odotetaan erilaisia asioita. Odotuksiin vaikuttavat myös vaalipiirien erilaiset toimintakulttuurit. Kollegojen kesken jaksamisesta ei Pekkarisen mukaan kovin paljon puhuta. Kovimmat ajat ovat liittyneet 1990-luvun alun syvään lamaan ja Ahon hallituksen aikaisiin tilanteisiin. Samaan aikaan oli menossa myös puolueiden välistä kädenvääntöä, ja Pekkarisella itsellään oli vääntöä myös maakuntansa lehden päätoimittajan kanssa. . Kun paineita on enemmän, se vaikuttaa myös jaksamiseen. k r st oc tte Sh u Ehkäise ennalta työstressiä ja uupumusta Aikanaan esimerkiksi lasten sairastelu ja muut perheasiat ovat vaikuttaneet Pekkariseen, vaikka hän onkin tiennyt, ettei kotona ole hätää. Kun lapset olivat pieniä, isä ei aina pystynyt olemaan läsnä niin paljon kuin olisi halunnut. Pekkarisen kohdalla jaksamisen kannalta vaativimmat ajat ovat liittyneet ministerin tehtäviin. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) kerrottua uupumisestaan Pekkarinen muisteli Twitterissä omaa sisäasiainministerin pestiään Esko Ahon (kesk.) hallituksessa 1990-luvun alussa. . Ole sitkeä. n Ota epäkohdat puheeksi niihin liittyvien tahojen kanssa. n Jaa kokemuksia ja keinoja muiden ihmisten kanssa. n Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten parane. Lähde: Työterveyslaitos Pekkarisen mielestä jokainen poliitikko pystyy vai- kuttamaan siihen, millaiset odotukset luo omasta toiminnastaan itselleen ja samalla toisille. . 2017 27. Jokainen asettaa itse itselleen tavoitteet, mihin täytyy pystyä. Työn vastapainoksi tarvitaan sopivasti lepoa ja muuta vaihtelevaa, työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä. n Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointiasi ja kokonaiselämäntilannettasi. n Tartu mahdollisiin epäkohtiin miettimällä, mitä voisit tehdä toisin. Meistä tuli kyllä myöhemmin hyviä ystäviä. n Elä kokonaista elämää. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia
Rikkakasvit valtaavat penkit helposti. Viljelyssä sovelletaan käytäntöön aiem paa tutkimustietoa, mutta osaksi lähdetään aika lailla nollasta. Suomessakin on teollisuuden puolelta osoitettu kiinnostusta. Ainasoja uskoo, että morsingossa on aineksia kannattavaan liiketaloudelliseen toimintaan. ??Minulla on lyhyen tähtäimen tavoitteita ja huimia pitkän aikavälin haaveita, mutta nyt on maltettava pysyä perusasiois sa. Myöhemmin farkkuja värjättiin samalla aineella. ??Morsinkoa kasvaa edelleen villinä esimerkiksi Suomenlahden saaristossa, mutta väriaineena sitä ei hyödynnetä kotitarvekäyttöä laajemmin, kertoo erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta. Morsingon valloitusretkellä on vielä paljon haasteita. Yksi merkittävimmistä liittyy siihen, miten saadaan tuotettua puhdas kasvusto. Kyse on morsingosta, jonka lehdistä voidaan uuttaa sinistä indigo-väriä. Osa-aikaviljelijänä toimiva Ainasoja innostui morsingosta nelisen vuotta sitten Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoittaman ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n kanssa vetämän VäriLiikehankkeen myötä. Aluksi Ainasoja kokeili morsinkoa kasvimaapohjalta. On selvitettävä, mihin syvyyteen, minkälaiseen maaperään ja miten kasvi kannattaa kylvää, jotta se tuottaa parhaan sadon.. Suomen valoisat yöt ja puhdas luonto tarjoavat hyvät olosuhteet erikoisempien lajien kasvattamiseen. Pioneerityö vaatii sinniä, mutta lopputuloksena voi olla toimivia vaihtoehtoja rakennemuutoksen kourissa pyristeleville maanviljelijöille. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Nivalan Järvikylällä Pasi Ainasojan pelloilla kasvaa sellaista, mitä ei muualla Suomessa viljellä eikä mainittavasti koko Euroopassakaan. Indigoa käyttivät jo Egyptin faaraot. Seuraavaksi palvoin polvillani kasvia, jota luulin morsingoksi, mutta joka paljastuikin valvatiksi, Ainasoja nauraa. Epäonnistumisia oli paljon, mutta tänä vuonna on jo voitu korjata satoa. Vain toimittajia puuttuu. Morsinko ei sinänsä ole uusi juttu. Ainasoja on 2,5 hehtaarin alalla testaillut erilaisia kasvatustapoja ja rikkakasvitorjuntaa. 28 8.9.2017 Apuna hänellä ovat olleet JEDU sekä Luonnonvarakeskus tutkijoineen. Seuraavaksi on tutkittava tuotantoa ja jatkojalostusmahdollisuuksia. Ilmiöt Nivalan pelloilla kasvaa Uudet viljelykasvit valloittavat tiluksia. Ensin kylvöksiltä ei noussut mitään. Myös Keski-Euroopassa oli 1800-luvun lopulle saakka vahva indigo-kulttuuri, mutta se romuttui synteettisen värin kehittämisen myötä. Suomessa indigoa on käytetty esimerkiksi muinaispuvuissa. Kokemukset eivät olleet kovin ruusuisia. ??Yksin tekeminen oli vaikeaa. Äkkihötkäyksellä tämä ei tapahdu. Ainasoja uskoo, että Suomesta voi tulla maailman paras maa viljellä morsinkoa, kun innostus ja tietotaito saadaan toimimaan yhteen. Luonnonmateriaalien monipuolinen käyttö ja perinnetiedon yhdistäminen nykypäivän tarpeisiin kiinnostaa monia. Siihen kysyntään myös morsinko voi omalta osaltaan vastata. ??Euroopassa homma menee lujaa eteenpäin. Ruotsissa taas sotaväen asut saivat sinisen värinsä in digosta
On ih meellistä, kun sieltä saa sen värin irti, hän hehkuttaa. Lukessa selvitetään myös, voisiko morsinkoa tuottaa soluviljelminä. Koko yh teiskuntamme rakentuu osaamiselle, ja myös maanviljelyksessä pitäisi olla niin. Lukessa on meneillään monia uusiin viljelykasveihin liittyviä tutkimuksia. Iso osa niistä koskee syötäviä kasveja ku ten soijaa, kvinoaa, tattaria ja öljyhamp pua. Ensimmäisenä vuonna kasvi tuot taa vain lehtiä, kukintoja vasta toisena. ??Oli hieno tunne, kun ensimmäiset kasvit tulivat viimein maanpinnalle, Pasi Ainasoja sanoo. Morsinko kasvattaa juuriaan peräti kaksi viikkoa. Eri alueiden osaajat pitä vät kipinää yllä. Sii tä saatua tietoa hyödynnetään edelleen Ainasojan tilalla tehtäviin kokeiluihin. ??Se on sellainen lempilapsi. Kas viperäinen indigo ei Keskitalon mukaan pysty vielä kilpailemaan synteettisen, petrokemian sivutuotteena saatavan indigon kanssa. Mitään massajuttua ei tosin haeta kaan. Hankevetäjät ovat laskeneet, että noin viisi prosenttia indigosta olisi mah dollista saada kasveista. ??Kasvi-indigoon liittyy elämykselli syys. Se sopii muun muassa tekstiilei hin ja kosmetiikkaan. Morsinko on tehnyt kasvattajastaan kansainvälisen. Morsingon viljelijät eivät kadehdi toisiaan, vaan vaihtavat tietoa avoimesti. Ainasoja on omistanut viljelijänsydä mensä morsingolle, mutta moni muu kin erikoislaji tarjoaisi mahdollisuuksia murrosvaiheessa kipuileville tuottajille. Ainasoja on aiemmin viljellyt esimerkik si kuminaa ja kokeillut muitakin harvi naisempia lajeja. ??Suomessa on valtavasti huippuasian tuntijoita ja käytännön viljelyn puolella kovia ammattilaisia. Myöskään yhteistyötä tutkimuskeskuksen ja koulujen kanssa ei voi hänen mukaansa liikaa korostaa. ??Ikinä tätä ei pystyisi yksin hanskaa maan. Säh köpostitse vaihdetaan ajatuksia ja koke muksia viikoittain. Italiassa, Iso-Britan niassa ja Saksassa on vastaavia yrityksiä. Toisilta kasviin hurahtaneilta Ainasoja on saanut merkittävää tukea ja apua. Erityisesti englantilaisesta viljelijäkon karista Ian Howardista on tullut Ainas ojalle tärkeä yhteistyökumppani. 2017 29. Kyselyi den perusteella yrittäjät ovat kiinnos tuneita kokeilemaan sitä tuotteissaan. Pullonkaulana on vain tuotanto. ??Haasteita riittää, mutta ne ovat ylitettävissä. Sinisen indigon esiasteet uutetaan morsingon lehdistä. Kukinnot muuttuvat yhden siemenen sisältäviksi liiduiksi, joista kylvetään uusia kasveja. Se tarvitsee paljon kosteutta ja on heikko rikkakasvien suhteen. 8.9. Se on hänen mukaansa esi merkki siitä, mitä tutkimuksen ja innostuneen pienyritystoiminnan yhteistyöllä saadaan aikaiseksi. Keskitalo joutui morsingon koukkuun parikymmentä vuotta sitten eurooppa laisen SPINDIGO -hankkeen myötä. Verkostoituminen on äärimmäi sen tärkeää. Sen yhteydessä tullaan myymään laatua ja tarinaa. Keskitalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua markkinoille saadaan morsingosta uutettua indigoa. Kasvi-indigoon liittyy elämyksellisyys. Sen yhteydessä tullaan myymään laatua ja tarinaa. ??Morsinko on meille timantti, jota hiotaan, Ainasoja vertaa. Samaan aikaan siirretään tutkimus tietoa värin uuttamisesta ja siihen vaadit tavista tekniikoista suurempaan mitta kaavaan. Ainasoja korostaa, että morsingon väria ineen käyttömahdollisuudet ovat laajat. Heidän potent iaa linsa pitäisi vain osata ottaa käyttöön, hän huomauttaa. Samaa korostaa Marjo Keskitalo. ??Meillä on viljelijöillä osaamista ja tie totaitoa, jota ulkomailla ei ole. Kasvivalkuaiselle on tällä hetkellä kova kysyntä. ??Haluamme välittää tuottajille tietoa mahdollisuuksista ja auttaa alkuun ja eteenpäin, Keskitalo sanoo. Hän on ollut mukana kehittämässä maailmanvalloituksen tehnyttä kumi naketjua
Ilmiöt Maku ratkaisee Kotimaiset raaka-aineet sopivat huippukeittiöön, tähtikokki Kari Aihinen sanoo Teksti: Santeri Lampi Kuvat: Jaakko Martikainen 30 8.9.2017
En ole koskaan ollut suuri innovaattori, mutta olen ollut kova tekemään duunia. Alkuun kyökin puolella häärääminen oli Aihiselle pakollinen paha. Rahat piti raapia kasaan vuokranmaksupäivään mennessä. Raskaista työajoista ja kehnosta palkasta huolimatta työn imu vei lopulta nuoren kokin mukanaan. ??Tämä on siitä ihana ja ankara ammatti, että joka päivä on pelipäivä. Kun paiskii kovasti hommia, niin töitä riittää. Lopulta Aihisen oli valittava urheilun ja kokkaamisen välillä. Savoyn keittiömestariksi pääseminen oli Aihisen unelma, mutta nälkä kasvoi syödessä. Vuonna 2000 Aihinen pakkasi tava- ransa, myi autonsa ja suuntasi Helsinkiin, suomalaiskokkien Hollywoodiin. Dennis-pitserioiden perustaja Dennis Rafkin sanoi jo vuonna 1994, että älä Kape murehdi, hyvällä jätkällä on aina duunia. Vastaava logiikka pätee kiekkomaailmassa. ??Samalla tavalla ?koutsi. kilauttaa taitavalle pelaajalle ja kutsuu mukaan joukkueeseen. Savoyn keittiömestariksi pääseminen oli Aihisen unelma, mutta nälkä kasvoi syödessä. Nyt hän pyörittää Esplanadin puiston vastakkaisella puolella Roster Helsinki -ravintolaa, jonka kaima avattiin alkuvuodesta Turkuun. Huippukokkina Aihinen on saanut toimia suurten keittiöiden ?päävalmentajana?. Keittiössä mennään valmentajan pelisuunnitelman mukaisesti. ??Usko isoäitiin, laadukkaisiin Aihisen mukaan jo pelkästään suolalla, mustapippurilla ja voilla pääsee pitkälle. 8.9. 2017 31. Tyttöystävä ja kiekkoura jäivät Aurajoen rannalle. Jos Aihiselta jäi lätkäjunnuna väliin pari kesätreeniä, kokin uralla uurastuksesta ei ole tingitty. ??Olen aina mennyt eteenpäin urheilijan asenteella. Oli valtava pettymys, kun tipuin vuonna 1991 TPS:n A-junioreista. Kokkikoulu kutsui, sillä ovet muihin mieleisiin opinahjoihin eivät auenneet. Vuodet vierivät ruoanlaiton saloja opetellen ja kiekkoilijoita valmentaen. Aihinen kertoo asetellessaan jättikatkaravun pyrstöjä mustekalarisoton kruunuksi. Kulttiravintola Savoyn keittiöpäällikkönä, tv-kokkina ja ruokakirjailijana suuren yleisön tietoisuuteen murtautunut Aihinen voisi yhtä hyvin viettää aikansa piirtelemällä pelikuvioita fläppitauluun kaukalon reunalla. ??Elämäni 28 ensimmäistä vuotta olin urheilija. Reilu nokare voita, pari hyppysellistä suolaa, timjamin oksia, valkosipulia. Pannulla hikoilevista kantarelleista leviää keittiöön syksyinen tuoksu. ??Tämän homman suola on siinä, kun porukalla istahdetaan pestyssä keittiössä hellan kulmalle ja otetaan oluet onnistuneen päivän päätteeksi, keittiöpäällikkö Kari ?Kape
Syömättömyys on pelkkää laiskuutta. Aihinen muistuttaa, että eineksiin uppoaa helposti euro poikineen. Hän kannustaa vilkaisemaan omaan jääkaappiin: jos kasvis- ja. Syödään rehellisesti, hän naurahtaa. 32 8.9.2017 Kaappaus keittiössä -sarjan kuva- uksissa Aihinen tutustui 120 päivän ajan tavallisten suomalaisperheiden ruokailutottumuksiin. ??Suurin ongelmamme on syömättömyys. Illansuussa ahmimme viisi perunaa ja puoli kiloa jauhelihakastiketta. Aihisen kipparoimissa ravintoloissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. r aaka-aineisiin ja hyvänmakuiseen ruokaan, hän tiivistää ruokafilosofiansa. Aihisen kipparoimissa ravintoloissa käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Yleensä suomalaiset tuotteet läpäisevät kirkkaasti tiukat laatukriteerit; esimerkiksi salaatit ja monet vihannekset tilataan tutuilta toimittajilta. Tähän aikaan vuodesta erityisesti metsäsienet ja juurekset päätyvät huippukeittiöiden leikkuulaudoille. Kotikokkeja Aihinen kannustaa sieniruokien pariin, kunhan maun suhteen ei tehdä kompromisseja. ??Jos kermainen kantarellimuhennos murehduttaa, niin sitten pitää heittää vähän pidempi lenkki tai juosta pari porrasta enemmän. Se kielii ruokakulttuurin heikkoudesta. ??On ihan potaskaa, että viisi kertaa päivässä syöminen olisi kauhean vaivalloista. Muuten kitkutamme kahvilla, energiajuomilla, suklaapatukoilla ja röökillä. Aihisesta suomalaisissa kodeissa ruoanlaittoon käytetty aika on täysin onneton
Pane liha erilliseen haudutusastiaan ja kaada päälle kuuma juuresliemi. Laita vinegretti tehosekoittimeen ja pyöräytä joukkoon lipstikka. Koristeluun: unikonsiemeniä korianterinlehtiä Paahda unikonsiemeniä hetki kuumalla ja kuivalla pannulla. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Vinkki: Jos haluat pyreestäsi todella tasaista, aja sitä viiden minuutin ajan tehosekoittimessa. Valmista vinegretti sekoittamalla kaikki ainekset, paitsi lipstikanledet, keskenään. Viimeistele niihin kaunis kiiltävä pinta ihan grillauksen loppuvaiheessa glaseeraamalla ribsit punaviinikastikkeella tai kaupan barbecue-kastikkeella. savustettua selleriä, lipstikkaa ja unikonsiemeniä ?Lipstikka on suosikkiyrttini, koska se taipuu moneen. Ripottele siemeniä savustetun sellerin pintaan ja koristele korianterinlehdillä. 8.9. Itse söin triplajuustoburgerin, urheiluhullu kokki virnistää. juureslokerot ovat täynnä, ruoka on edullista. Vastaavasti kauppalaskut ovat suurempia, jos ylemmät hyllyt notkuvat erinäisistä pakkauksista, mutta alalokerot ammottavat tyhjyyttään. Entä kiireisen ravintoloitsijan omat syömiset? Aihinen myöntää, että turhan usein päivä tulee rämmittyä läpi vissyn ja kahvin voimalla. Ehtiessään keittiömestari osallistuu henkilökunnan yhteisille lounaille. ??Keittiössä olemme toki todellisia jätemyllyjä. Tähän reseptiin tarvitset savustuspöntön.? 1 juuriselleri (kahta syöjää kohden) karkeaa merisuolaa Lämmitä uuni 120 asteeseen. Maistelemme päivän mittaan kaikenlaista tuoreista leivistä lounasruokiin. On Henriikka-vaimon ansiota, että jälkikasvu syö kotona säännöllisin väliajoin. Esimerkiksi Koskenlaskijalla ja curryr ipauksella aateloitu nakkikeitto katoaa kattilasta hetkessä. ??Eilen tosin palkitsin jätkät mäkkärireissulla, mutta ennen sitä pelasimme kaksi ja puoli tuntia futista. Kuori selleri ja leikkaa se pieniksi paloiksi. Hauduta lihaa liemessä 80-asteisessa uunissa yön yli (8?10 tuntia) tai kunnes se on mureaa ja irtoaa luusta helposti. Grillaa ribsit avotulella. n Kari Aihiselta ilmestyy syyskuussa Tammen kustantama Kape 24h -keittokirja. Kari Aihisen reseptivinkit Suomenmaan lukijoille Short Rib Roster 4-6 annosta Kun liha on laadukasta, rasvaista ja irtoaa helposti luusta, ollaan Kari ?Kape. Asettele selleri kokonaisena ja kuorimattomana suolapedille pellille tai vuokaan ja kypsennä uunissa yön yli (6?8 tuntia). Kuori selleri ja savusta sitä savustuspöntössä 15?20 minuuttia. Roster Helsingin keittiössä noudatetaan Kari Aihisen ?pelitapaa? Selleripyree ½ l kermaa 1 l maitoa 1 selleri 50?100 g voita suolaa oman maun mukaan valkopippuria myllystä Lipstikkavinegretti ½ l rypsiöljyä 1 dl valkoviinietikkaa 75 g sokeria 10 g suolaa mustapippuria myllystä kourallinen lipstikanlehtiä Mittaa kerma ja maito kattilaan ja kuumenna. Revi korianterinlehdet. Keitä palat kiehuvassa kerma-maidossa kypsiksi (seos saa kiehua kunnolla, sillä alhaisella lämmöllä haudutettaessa selleri muuttuu ruskeaksi). Nosta kypsä selleri kattilasta reikäkauhalla. Siirrä se tehosekoittimeen ja aja voin kanssa kauniiksi pyreeksi. Laita kaikki muut ainekset lihaa lukuun ottamatta kattilaan ja kiehauta liemi kuumaksi. Lämmitä uuni 80 asteeseen. Aihisen maailmassa täydellisyyden äärellä. Kunnon grillikylkeä ei voita mikään! ½ palsternakka 1/3 selleri 1 porkkana 3 valkosipulinkynttä 2 sipulia 40 g merisuolaa timjamia 1 laakerinlehti mustapippuria myllystä 3?4 l vettä 1 ½ kg short ribiä (luullinen naudan kylki) punaviinikastiketta glaseeraukseen Kuori ja leikkaa liemijuurekset pienemmiksi paloiksi. 2017 33. S avoyn kattopuutarhassa kasvanut lipstikka on k uulunut ruokiini jo kauan ennen kuin siitä tuli trendikäs yrtti
Kulttuuri Veli Granö: Valokuvasarja Ensio Tuppuraisesta ja pihapiiristä Vekarajärvellä, 2014. ?Liiteripicassot? ovat oman tiensä kulkijoita ITE-taiteessa vain taivas on rajana . jos sekään Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä Kaarina Staudinger-Loppukaarre: Äiti Maa, 1999. 34 8.9.2017 Tyyne Esko: Tasokasta valhetta, 1989.
Aikaisemm in heidät ehkä leimattiin kylähulluiksi, mutta nyt tekijät Halmetojan mukaan pitävät taiteilijuuttaan kunnia-asiana. . Mutta Karpaasi ja Aisatyöntö. ei pelkästään. Kokkolan museoihin pääsee ilmaiseksi Kokkolan museoihin on Suomen juhlavuonna ollut vapaa pääsy. Museoemäntä Monica Witting-Kangasniemi kertoo, että kävijämäärä on ainakin kolminkertaistunut. . ITE-taiteessa ollaan liikkeellä vilpittömällä mielellä. Kokkolalainen Tyyne Esko aloitti taiteen tekemisen kukkatauluista ja pohjalaistaloista. Elo sai tunnustusta, ja hänen taidettaan esiteltiin myös New Yorkissa Yhdysvalloissa. Yli satavuotiaaksi elänyt savonlinnalainen Kaarina StaudingerLoppukaarre maalasi öisin Olevaisia, ihmis- ja eläinhahmoja. Äiti Maa, Aivoitus ja Moskuvaara -maalauksissa ihastuttavat etenkin värien käyttö ja sulava viiva. Koska mies vierasti Olevaisia, Staudinger-Loppukaarre joutui piilottamaan työnsä. ?Liiteripicassot. on ITEtaiteen yhteydessä käytetty ilmaisu. Myös eläkeläisiä lasten kanssa on käynyt museoissa. Helene Schjerfbeckin Toipilas oli Ateneumin Klassikot kiertueella -projektin puitteissa K. Renlundin museossa Kokkolassa toukokuun ajan, ja kävijämäärä nousi pitkälti yli kahden tuhannen. Tämän vuoden huhtikuussa museoissa kävi 860 museovierasta. Vuonna 2016 kävijöitä oli 325. 8.9. Onneksi sitä on löytynyt. Muun muassa siivoojana työskennellyt ja köyhyydenkin kokenut Tyyne Esko jäi eläkkeelle 52-vuotiaana 1970-luvun alussa ja aloitti taulujen maalaamisen. Esko oli itseoppinut, hänellä oli palo ottaa kantaa ja taito saattaa viestinsä kuuluville ja nähtäväksi. Murhe ja ilo esitetään suoraan ja peittelemättä. . Granön valokuvia on myös ITEpäisyys-näyttelyssä. Granö on kuvannut ITE-taiteilijoita, ja myös ITE-nimitys on häneltä: ITE eli Itse tehty elämä. Veikko Halmetojan mukaan ITE-taiteilijoi- ta on aina ollut. Töitten nihkeä vastaanotto sai Eskon siirtymään maalaamaan sosiaalikriittisiä protestitauluja. Joulukuussa 2011 Kokkolassa kuollut Esko on oikeutetusti yksi Kokkolan ITEpäisyys näyttelyn taitelijoista. . Ihmiset tulevat katsomaan tiettyjä tauluja kokoelmistamme, ja nyt on helpompi tulla, kun ei tarvitse maksaa neljän euron pääsymaksua. Hän on olennainen osa suomalaista ITEpäisyyttä. Se saa ajattelemaan, että ITEtaidetta syntyy vain Martti Hömppi: maaseudulla. ITE-taiteessa ollaan liikkeellä vilpittömällä mielellä, Halmetoja tiivistää. Veikko Halmetoja listaa ITE-taiteen sukulaisiksi graffitikulttuurin, ja myös tatuoinnissa ja tubettajissa löytyy ITE-taiteen piirteitä. ITEpäisyys-näyttelyssä on mukana myös videoesitys, jossa kajaanilaiset maahanmuuttajat laulavat Nälkämaan laulua, Kainuun maakuntalaulua päivitettynä ja uusin säkeistöin. Halmetoja kiittää MSL:a, joka on tehnyt suururakan kartoittaessaan ITE-taidetta ja kaivaessaan esiin sen tekijöitä. Hän arvioi, että ITE-taide etenee aaltoliikkeittäin. Suuttumus epäoikeudenmukaisuudesta on ollut hyvä moottori luovaan maalaamiseen, ITEpäisyys-näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja toteaa. Protesteissaan Tyyne Esko arvostelee poliitikkoja ahneudesta, mutta laajemminkin ihmisiä pöyhkeydestä. Toukokuussa Kokkolan museokorttelin ITE-museossa avatussa ITEpäisyys-näyttelyssä kohtaavat suomalainen nykytaide ja ITE-taide. Näyttely on ITE-taiteen päänäyttely Suomen juhlavuonna ja siirtyy lokakuussa Joensuun taidemuseoon. Mukana on siis myös ammattitaiteilijoita. Töistä monet ovat Maaseudun Sivistysliiton kokoelmista. ITE-taide on yksi MSL:n lippulaivoista. MSL:ssa sitä ovat 1990-luvun lopulta olleet nostamassa ja kartoittamassa kulttuuritoimenjohtaja ja kustantaja Liisa Heikkilä-Palo ja kulttuurituottaja Raija Kallioinen. Taidekriitikko ja galleristi Veikko Halmet ojalle ensimmäinen tietoinen kohtaaminen ITE-taiteeseen oli Mäntän kuvataideviikolla vuonna 2008. Oppaana oli Veli Granö, yksi ITE-taiteen avainhenkilöistä. Taiteilijat eivät ole olleet taideopissa eivätk ä vahvasti noudata taiteen sääntöjä. ITE-taiteessa on myös nähty sukulaisuutta käsillä tekemiseen, kutomiseen ja nikkarointiin. Halmetojan mielestä vertailussa ollaan ?sillä rajalla?. . H. Ero pitää nähdä. Museoilta sen esittely on vaatinut rohkeutta ja vaatii edelleen. ITE-taiteilijoita ei aja käsillä tekemisen pakko vaan sisäinen palo tehdä. Halmetojaa ITE-taiteessa viehättää suora viivainen ja vilpitön luovuus. 2017 35
Perussuomalaisten Leena Meri on nyt ranskalaisittain Meri Le Pen. Sekä puhemies Maria Lohela että keskustan konkariedustaja ja ex-varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila toivoivat eduskunnan syyskauden avajaisissa, että paluu arvokkaaseen rakennukseen näkyisi myös edustajien pukeutumisessa. Pukeutumiskuri on toden totta vuosien varrella löystynyt sitten niiden päivien, kun Pertti ?Veltto. Vielä ankeampi Savonlinnan keskusta on syystalvella, kun räntäsade pieksee Olavinkadun sillalla päin kasvoja, Akkanen kirjoittaa . Sama vika Mikkelissä, sielläkin oli tihkusade. Kouvolassa ei Akkasen mielestä ole mitään kaunista edes kesäisellä auringonpaisteella. Sään vuoksi yleisilme oli ankean harmaa. Kotka oli surkea, ja Karhulan kauppalan linja-autoasemalla Akkasen pahoinvointi oli luultavasti jo fyysistä. Keskusta haluaa uudessa periaateohjelmassaan lopettaa maakuntien ja pääkaupunkiseudun vastakkainasettelun. Toivoa tuskin on, kun maan suurimman sanomalehden argumentit maakuntakaupunkien karseudesta lyövät luun kurkkuun. Onneksi Helsinki on kauneimmillaan silloinkin, kun marraskuinen rapa lentää Pitkälläsillalla.. Kilpakumppanit pääsivät heti vitsailun kohteeksi. Varapuhemies Pekka Ravi linjasi tuolloin lopulta jotenkin niin, että farmareita sopii käyttää, jos ne eivät näytä farmareilta. Ehkäpä puhemies Lohela on tyytyväinen pieneenkin edistykseen . esimerkiksi siihen, että vasemmistoliiton Paavo 36 8.9.2017 Arhinmäki vaihtaa pikkutakkinsa alle siistin ja puhtaan t-paidan kauhtuneen helsinkiläispizzerian mainospaidan tilalle. Niin kuin hyvin tiedetään, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole vielä aloittanut presidentinvaalikampanjaa. Virtasen baskerista väännettiin. Joitakin vuosia sitten puhemiehistö yritti puuttua vielä vaaleiden farkkujen käyttöön, jokseenkin laihoin tuloksin. Huolehtinut lapsista ja arjen pyörityksestä, istunut vierelläni pimeinä iltoina, joina olen itkenyt voimieni äärirajoilla. On varmaa, että Alexander Stubb ei ole ainoa menestynyt mies, jonka takana on vahva nainen. Niillä toistaiseksi kertomattomilla tarinoilla täyttäisi monta aikakauslehden aukeamaa. Kansanedustajat palasivat hyväntuulisina remontoituun eduskuntataloon. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen, Pauliina Pohjala Takana vahva nainen Alexander Stubb kertoo kirjassaan, ja muun muassa Eeva- lehdessä, kahdeksasta sumuisesta vuodesta. aikaa ei meinaa riittää tarpeeksi..., hän kertoo lehdessä. Stubb kiittelee vaimoaan Susanne Innes-Stubbia polii tikkouransa viimeisistä vuosista. ??Olen niistä ikuisessa kiitollisuudenvelassa vaimolleni. Siitä, kun hän lupautui ulkoministeriksi ja kuinka ministeriura johti pää ministeriksi ja valtiovarainministeriksi. ??Kalenteri täynnä matkoja, palavereja, tapaamisia, lehdistötilaisuuksia, briiffauksia, puheluita, sähköposteja ja neuvotteluja... Hän on pitänyt homman kasassa. Niinpä hän lauantaina haastatteli amerikkalaiskirjailijaa täpötäydessä helsinkiläiskirjakaupassa ihan muina miehinä. Taisi olla rouva Jenni Haukion panos kampanjaan. Uskaltaisiko toivoa, että kampanjatiimissä ei ole formulamiehiä? Vai odottaako joku, että tasavallan presidentti haastattelisi myös Kimi Räikköstä? Hesarin pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen poistui Helsin- gistä puolueiden kesäkokousten vuoksi. Samalla hän joutui näkemään maakuntakaupunkeja. Olavinlinnasta ja vesistöistä tunnetussa Savonlinnassa, jossa keskusta kokoontui, ei Akkasen mielestä ollut mitään nähtävää alkusyksyn tihkusateen vuoksi.
Viljan hinnan odotetaan nousevan monen matalahintaisen vuoden jälkeen. Oikein valittu BESTON®-kalkituskuona pitää maan ravinnetasapainon kunnossa, sillä BESTON®-kalkituskuonissa on vain luonnon omia kasvua ja hyvinvointia edistäviä aineita: kalsiumia, magnesiumia ja piitä. ® BESTON -kalkituskuona on hinta/laatusuhteeltaan markkinoiden parhaimpia kalkitusaineita. Kasvu ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan maan täytyy saada luovuttamiensa ravinteiden tilalle uusia. Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. Investointi huolettomaan tulevaisuuteen . Nyt on siis paras hetki kalkita pellot kuntoon tulevia satokausia varten. Valitse BESTON®- se on hyvä! BESTON® Masuunikuona Puhdas luonto tarvitsee kasvaakseen vain sen omia aineita. CE-hyväksytyt ovet . 0400 384 939 Satavuotiaan isänmaan parhaaksi BESTON® Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON® Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos BESTON® Ca32Mg3 Teräskuona Viljaa kulutetaan nyt enemmän kuin tuotetaan. Kalkitse peltosi iskuun tulevia satokausia varten. Valitse BESTON®-kalkituskuona Ca/Mg -suhteen perusteella: Ca mg/l Mg mg/l alle 5 5-8 8-10 10-13 SUOSITELTAVA TUOTE BESTON® Teräskuona BESTON® Teräskuona BESTON® Masuunikuona BESTON® Masuunikuona Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan maailmassa tuotetaan nyt viljaa 50 miljardia kiloa vähemmän kuin kulutetaan. 50 ja 60 mm eristevahvuudet WWW.FINDOOR.FI . palo-ovet . Käytä sitä. Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri
JA IS - UÄ H NN RE A VE OIS ANJ I K IK P ER K A M Saapas nyt erinomaiset kivennäiset Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä Karin HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa - se toimii sittenkin 2016 Ravintorenkaan juhlavuosi 40v Ravintorengas Oy 29810 Siikainen, Puh. Värivaihtoehtoina kampanjassa musta tai punainen. Kampanja voimassa 31.10.2017 asti Myynti: maatalouskaupat in v ä t s e k Suomen ila valkoap www.naturcom.fi. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi Ne aidot ja alkuperäiset, jotka on suunniteltu meidän suomalaisten jalkoihin. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla www.ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä. JÖGEVA 4 Kaupan päälle Nokian Jalkineiden Kontio-klassikkosaappaat Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 ?:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 ?:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä. Murrontie 2 91600 Utajärvi p. Saapas on jämäkkä, ryhdikäs ja erittäin laadukas
Voimme ylpeästi esitellä, että se mitä sanottiin, on nyt tehty. Samalla on huolehdittava, että Suomen noususta pääsee osalliseksi jokainen suomalainen ja koko maa. Koko Suomi tarvitsee pääkaupunkiseutua ja pääkaupunkiseutu koko Suomea. Lisäämme ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja. Perheitä tuemme alentamalla päivähoitomaksuja, toteuttamalla perhevapaauudistuksen, uudistamalla äitiyspakkauksen sekä tekemällä lapsilisään yksinhuoltaja- ja opintotukeen huoltajakorotuksen. Nostamme myös pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja. Keskustan puheenjohtajana olen myös tyytyväinen, että pystyimme jo kolmannen kerran korottamaan pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Sosiaaliturvan uudistaminen kannustavammaksi ja yksinkertaisemmaksi on ratkaisuista tärkeimpiä. Myös koko Suomi on pidettävä mukana. Pidämme kiinni tärkeimmistä tavoitteistamme, ennen muuta työllisyyden parantamisesta ja Suomen velaksi elämisen lopettamisesta. Puheenvuoro Saneerauksesta kehittämiseen Suomi nousee. 100-vuotiaan isänmaamme tilanne on nyt aivan toinen kuin kaksi vuotta sitten. Uudistuspolitiikkaa on jatkettava. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta tarvitaan perusteellinen keskustelu. Keskustan ehdokkaalla Matti Vanhasella on tarjota suomalaisille sekä kokemusta, osaamista että näkemystä. Maailma on lisäksi levottomampi kuin aikoihin. Kasvu kuuluu kaikille. Valtion ensi vuoden budjetti on tämän linjan mukainen. On muistettava, että yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Kansanvallan kannalta on tärkeää, että vaaleissa on kaksi kierrosta. 2017 39. Kannustan teitä kaikkia tähän työhön mukaan innokkaasti kampanjoimaan. Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja 8.9. Niitä valmis- telee asettamani professori Juho Saaren johtama työryhmä. Vanhasen menestyminen luo edellytyksiä myös keskustan menestymiselle tulevaisuudessa. Kaupun- kimaantieteen professori Mari Vaattovaara totesi Helsingin Sanomissa tällä viikolla: ?On vaikea nähdä hyötyjä väittelyllä, jossa käsketään estämään kaupungistuminen tai kannatetaan sitä. On aika paiskata kättä.? Minulle kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on täysin keinotekoista ja vastenmielistä. Kaupungit tarvitsevat maaseutua ja maaseutuseudut kaupunkeja. Eiköhän opita elämään yhdessä. Seuraavana edessämme ovat presidentinvaalit. Työtön voi esimerkiksi tulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi tai opiskella työttömyysturvalla ollessaan. Samalla siirsimme vähitellen painopistettä jo saneerauksesta kehittämiseen. Vahvistamme peruskoulun tasa-arvoa ja aloi- tamme maksuttoman varhaiskasvatuksen valtakunnallisen kokeilun. Keskusta on pitänyt viime eduskuntavaaleissa antamansa lupauksen Suomen kuntoon laittamisesta. Tartumme nuorten työttömyyteen ja syrjäytymiseen laajalla toimenpidepaketilla. Nyt pitäisi puhua siitä, miten varmistutaan, että hyvää elämää pystyy elämään muuallakin.? Kaupungistuminen on yksi Suomea ja maailmaa muuttavia, voimistuvia ilmiöitä. Keskustan uusi periaateohjelma on nyt lausuntokierroksella ja ohjelmaluonnokseen on kirjoitettu näin: ?Kaupunki ja maaseutu ovat yhtä kuin Suomi. Vahvistamme alueiden välistä yhteistyötä ja kumppanuutta. Korotamme lisäksi alimpia sairauspäivärahoja. Eriarvoistumisen torjumiseen tarvitaan kuitenkin myös kokonaan uusia ratkaisuja
?Lämpimät eläkkeelle toivotukset ja todella suuret kiitokset yhteisistä vuosista.? 40 8.9.2017
Hän teki suorasukaisesti, äkkinäisemmän mielestä jopa karskisti, selväksi, että haastattelua ei tipu. ??Ei semmoista kukaan halua lukea. Niinpä puoluejohtaja joutui turvautumaan yllätyshyökkäykseen. Sipilän avustajat junailivat Larilahden ?listapalaveriin. Jos ei muilta onnistunut, Ritvalta onnistui. Ylistystä saa Larilahden tilannetaju. ??Usein kävi niin, että hän oli jo tehnyt ennen kuin me muut ehdimme oikein ajatellakaan. Ahon mukaan Larilahti pystyi aina säilyttämään hyvän mielialan. ??Työhän ei palkitse eikä onnistu, jos sitä ei osaa ottaa oikealla tavalla positiivisesti. Se näkyy tietysti työn jäljessä, hän on saanut paljon aikaiseksi. Aho toimi pääministerinä 1991?1995. Jäätteenmäen mukaan Larilahti antautui työlleen, ei laskenut tunteja. ??Hän oli emäntä talossaan. Mutta valoisia eläkepäiviä myös Suomenmaan puolesta. 8.9. positiivisessa mielessä sanottuna. Suorasuu tuntee keskustaväen metkut Viiden pääministerin avustaja Ritva Larilahti lähti eläkkeelle Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Suomenmaan arkisto, Keskustan ja Maaseudun arkisto Keskustan kenttäväen hyvin tuntema puoluetoimiston suorasuu Ritva Larilahti jäi kesällä eläkkeelle rinnassaan puolueen kultainen ansiomerkki. Larilahti aloitti huikean uransa 1980-luvulla puoluesihteeri Seppo Kääriäisen sihteerinä ja lopetti sen kesän korvalla pääministeri Juha Sipilän assistenttina valtioneuvoston kansliassa. Ennätysmäisesti hän ehti avustaa myös neljää muuta puoluejohtaja-pääministeriä, Esko Ahoa, Anneli Jäätteenmäkeä, Matti Vanhasta ja Mari Kiviniemeä. Heiltä satelee kiitoksia. oonsa tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistumisesta tai puheenvuorojen teemoista saattoi aina luottaa, Kiviniemi kehuu. Juha Sipilän mukaan Ritva Larilahti on asialleen omistautunut ja lojaali, joka tuntee kaikki, ja kaikki tuntevat hänet. ??Hän on sitkeä puolueen ihminen. Hän sanoo, että vapaaehtoiset puoluetyön tekijät ovat merkin kannalta ihan eri asia. Ritva Larilahti ei kaipaa julkisuuttakaan. Tunnen hänet pitkältä ajalta, joten sain tehtäväkseni pyytää haastattelua Suomenmaahan. Tuttavuus ei auttanut. Mutta pitäähän sellainen olla, vuonna 2003 hallitusta johtanut Jäätteenmäki luonnehtii. Vanhasen mielestä Larilahti on poikkeuksellisen kokenut avustaja käytännön asioissa ja pääministerin kotimaan kierrosten suunnittelussa. ??Hän tuntee ympäri maata valtavan paljon ihmisiä. Jotkut eivät varmaan pitäneet siitä, että hän toimi myös eräänlaisena portinvartijana. puoluetoimistoon samaan aikaan, kun puoluehallitus oli koolla. Sipilä vinkkasi Larilahden luokseen: ??Sinä et kyllä tästä pidä... Saman tien merkin myöntänyt koko puoluehallitus marssi paikalle, eikä hyökkäyksen kohde voinut estää merkin kiinnittämistä rintaan. Larilahti perustelee prenikkanihkeyttään sillä, että palkattuna työntekijänä hän on vain tehnyt työnsä. Sipilä tiesi, että Larilahti ei prenikoita kaipaa. Pitää katsoa tulevaisuuteen. Yritin luikerrella teemaan sanomalla, että puhutaan tulevaisuudesta. Kipakka vastaus napsahti oitis: ??Enhän minä ole mikään ennustaja. Niin että haastattelu on siinä. äitihahmoksi. ??Ritva oli aina hyvin selvillä keskustan kentän tunnoista, kansalaismielipiteestä ja politiikan käänteistä. ??Kun tähän yhdistyi erinomainen suhteellisuudentaju ja lojaalisuus, hänen arvi- palkita uran keskustan kultaisella ansiomerkillä. 2017 41. Jämpti, sanoi selkeästi mielipiteensä. ??Hän tuntee keskustakentän. Ja tietää heidän metkunsa . Eikä menneitä kannata kaivella. Hän piti tässä suhteessa vahvaa kuria. Vanhasen mukaan pääministeri sai olla huoleton, että kun reissuun lähti tai tapasi ihmisiä, asiat oli mietitty etukäteen. ??Lämpimät eläkkeelle toivotukset ja todella suuret kiitokset yhteisistä vuosista, vuosien 2003?2010 pääministeri viestittää. Mari Kiviniemi, pääministeri vuosilta 2010? 2011, luonnehtii Larilahtea ?meidän kaikkien. Hän on erittäin hyvä ja luotettava. Ex-pääministeri kehuu, että Larilahti pystyy tarkastelemaan kiertueilla eteen tulevia tilanteita myös pääministerin näkökulmasta. ??Hän osaa pääministerin puolesta vahtia, ettei mihinkään hullutuksiin laiteta. Lisäksi hänellä on hyvä ja reipas huumori, joka kantaa vaikeidenkin hetkien yli. Larilahden jäädessä eläkkeelle Sipilä päätti Aho luonnehtii Larilahtea eräänlaiseksi ko- din yleiskoneeksi. ??Hän teki pääministerin esikunnassa kaiken, mitä ikinä piti hoitaa
Näinkö tämän keskustan osalta pitikin mennä? Säästö- ja leikkaustalkoita on pidetty köyhimpien kustannuksella heitä syyllistäen. Itse olen kiertävänä viulunsoiton tuntiopettajana osallistunut näihin talkoisiin yli 4 000 eurolla täsmälleen samasta työstä viime lukuvuonna menetettynä palkkana ja poistettuina matkakorvauksina. Kysynkin, tätäkö on se Suomi nousuun -hokema. Finnairin johtajalle 130 000 lisäeläkettä vuosittain, ja minä senkin siis maksan. Hyvät ystävät. Ne ovat julkeaa parlamentarismin halveksuntaa. Todella toivon, että se kaatuu ennen maalia ja järki voittaa. Meillä on toimivia järjestelmiä, ja niiden kohentaminen ottamalla yksityinen sektori kyytiin mitään purkamatta, on selkeästi parasta, mitä täältä kolkalta voisi kuvitella. Olen usein kysynyt, mitä silloin hoidetaan, kun hoidetaan Suomea kuntoon. Meillä infra on keskipohjalainen mutta hallinto pohjoispohjalainen. Meitä on tässä jokilaaksossa melkein 100 000 ihmistä kohta ilman lähipalveluja sotesektorilla. Jos sairastuu virka-aikana, niin selviää, jos muulloin, niin jo taloudellisesti on palvelujen ulkopuolella. 50 euron omavastuu matkakustannuksissa ja aivan tolkuttomasti kohonneet maksut terveydenhoidossa tekevät hoitoon hakeutumisen valinnaiseksi ruoan kanssa. Ei ihmistä tällaiseen tilanteeseen pitäisi saattaa. Ei ketään. Keskustan sote- ja maakuntauudistus on uusi hallintohäkkyrä, joka vie palvelut entis42 8.9.2017 täkin hatarammalle pohjalle. Siltä se näyttää, kuten Harri Mäki-Petäjä tässä lehdessä kirjoitti (Suomenmaa 11.8.2017). Jorma Törmäsen vastaus hänelle (Suomenmaa 25.8.2017) oli lähinnä nykykeskustalaista tyyliä, jossa hoetaan Suomea hoidettavan parempaan kuntoon. Peruslähtökohta oli Törmäsellä ihan metsässä. Silloin tehdään aina valintoja. Mielipiteet Suomi nousuun . Onko alkiolainen keskustalaisuus ummistanut silmänsä heidän hädältään. Suomi ei koskaan ole ollut Kreikan tiellä. Toki pääministeri ilmoitti, ettei näitä tunnista. Meidän itse pitää kyetä päättämään, kylvämmekö rahamme tehottomaan byrokratiaan, myymmekö perusinfran yhtiöiden pelureiden taskuihin vai keskitymmekö kansallisen palvelurakenteen vahvistamiseen siellä, missä se on heikoimmillaan. Maaseudulla sekä elinkeinon että elämän edellytyksiä tuhotaan kiihtyvään tahtiin. Palvelut karkaavat tolkuttoman kauaksi. Ylivieskalaisena olen huolestuneena seurannut, kuinka kohta kaikki pitää hakea Oulusta. Korkomme ovat lähes nollassa, kuten korruptiokin, joka toki on nostanut hyväveliverkostojen muodossa päätään. Sen lopputulema on palvelutason lasku. Kun ostovoima katoaa köyhältä, sitä ei lisätä yhtään antamalla se pohjattomaan rikkaan taskuun. Tuomo Hirvi Ylivieska. Sirkka-Liisa Anttila kirjoitti (Suomenmaa 18.8.2017) sen, mitä olen miettinyt pitkään. Maalaisliittolainen keskustalaisuus on kadottanut otteensa nähdä tosiasioita. Keskustan on pakko muuttaa suuntaa. Meillä on puhtaasti kohonneiden asumisja elämiskustannuksin ennätyspitkät leipäjonot kaupungeissa, ja ne ovat tulleet jokaiseen suomalaiseen kuntaan. mitä se on? Olen todella huolestunut keskustan nykyi- sestä tilasta. Näyttää siltä, että yhteys järkeen, suomalaisiin ihmisiin ja maaseutuun on poikki. pakosta. Nyt muutamat tunnusluvut ovat parantuneet, mutta maksajina ovat ennen kaikkea suomalainen maaseutu ja heikoimmassa asemassa olevat. Köyhyys lisääntyy hälyyttävää tahtia, leipäjonot ovat ennätyspitkät ja asunnottomia maassa on enemmän kuin koskaan. Tärkeitä eivät ole tunnusluvut, vaan se miltä tämä oikeasti elämässä tuntuu ja näyttää. Täällä ne todellliset säästöpäätökset tehdään
Paljon tietoa hiilensidonnasta on saatavilla myös esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen sivuilta. Pitkällä aikavälillä parhaita hiilen sitojia ovat talousmetsät ja niistä sahatavaraksi menevä puuaines. Alkiolaisella keskustapolitiikalla on varmasti kysyntää, sillä ainakin suomalaisten henkiset juuret ovat vahvasti keskustalaisia. On vain vihdoinkin ryhdyttävä vuosia kestäneistä puheista tekoihin, ennen kuin on myöhäistä. Alpi Ripatti Vantaan Keskustan Tikkurilan py:n puheenjohtaja Nollatoleranssi terrorismille Puutteellista tietoa Ääri-islamistinen terrorismi ei ole Mikäli EU-parlamentti äänestää hiilinieluasetuksesta syyskuussa, alkaa päätöksentekijöillä olla viime hetket hankkia asiasta oikeaa tietoa. Osa suomalaisistakin parlamentin jäsenistä on liikkeellä hälläväliä-asenteella, vaikka kyse on Suomen kansantalouden kannalta todella tärkeästä asiasta. Ei kannata uskoa tutkijoita, jotka antavat lausuntoja oman tieteenalansa ulkopuolelta. Ei myöskään tiedustelun tehostaminen, vaikka on ilmeisen välttämätöntä saattaa uusi tiedustelulaki voimaan. Ulkomaalaislaki on myös syytä perata läpi, ja ainakin keskeisiä asioita koskevat pykälät on päivitettävä kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä koskien tehokkaammiksi. Suomen on hoidettava oma osuutensa kriisialueiden hätää kärsivien auttamisessa, mutta toisella tavalla kuin viime vuosina. Riitta Klemola Vesa Levonen keskusta Kotka Jarmo Taavettila Sodankylä 8.9. Turistikin tuntisi tulevansa turvalliseen maahan. Euroopan Unionin ulkorajojen valvonta ei riitä eikä toimi. Koulutetut viranomaiset tietävät, miten se tehdään. Rajat ovat rakkautta myös tässä tapauksessa ja tässä mielessä eivätkä vain lapsien kasvatuksessa. Rajavalvonnan on oltava vaikkapa ?ylihuolehtivaa?. tukena. Keskusta tarvitsee tulevaisuuden kaupunkipoliittisen ohjelman, joka tuo puolueen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi etelän valtapuolueille. Terrorismi on konkretisoitunut täällä samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Sanotaan, että ei saa tuntea pelkoa. Ei sellaista voi sanoa, koska tässä tilanteessa ihmisen järki sanoo toista. Tosiasia on, että Suomessa on yli 300 terrorismiyhteyksistä epäiltyä henkilöä, mutta todennäköisesti heitä on paljon enemmän. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Edes keskusta ei pysty kääntämään kelloa taaksepäin Suomenmaassa pohdittiin 13.8.2017 keskus- tan heikkoa menestystä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Pitkän linjan keskustavaikuttajan, professori Kari Hokkasen mielestä keskustan ei pidä ruveta metropolien asianajaksi. Olen eri mieltä. Maailma muuttuu koko ajan, ja erilaiset tiukennukset voivat olla myös määräaikaisia. Suomi on muuttunut Turun terrorismipuukotuksen jälkeen. 2017 43. Jos haluaa tietää kemiasta, kannattaa kysyä kemistiltä. Se kasvattaisi Suomen mainetta positiivisesti. Hallituksen on saatava heidät pois maasta ja estettävä samankaltaisten tulo. Asun viikot Vantaalla ja vapaa-ajat Mäntyharjun pientilalla. Sen sijaan vuosikymmeniksi rääsiköitymään jätetyissä metsissä hiilen sidonta ja hiilen vapautuminen lahoavasta puuaineksesta menevät lopulta tasapainoon. EU:n päätöksenteon valmistelu joillakin osa-alueilla näyttää olevan varsin vaatimattomalla tasolla. taantumassa vielä pitkään aikaan, joten todennäköisesti, jos mennään ?kevyellä. Näin sanoi terrorismitutkija Leena Malkki Yle Radio 1:ssä 21.8.2017. Valtiovallan toimenpiteet ovat ratkaisevia, Malkki sanoi. Suomella on oltava selkeä nollato- leranssi terrorismille -linja. linjalla eteenpäin, se ei tepsi. Keskustan pitää olla koko Suomen ihmisyyspuolue. Minusta keskusta menestyy Vantaalla ja Helsingissä vasta, kun puolue ymmärtää ihan oikeasti, että puolueen tulevaisuus on kiinni siitä, että pääkaupunkiseudulle muuttavista otetaan koppi, kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelusta luovutaan ja puolue valitsee myös pääkaupunkiseudulta puolueen johtoa, joka ymmärtää alueen erityispiirteet. Keskusta tarvitsee pääkaupunkiseudulta varapuheenjohtajan ja puoluesihteerin, jotka ymmärtävät tulevaisuuden keskustalaisen kaupunkipolitiikan merkityksen. Retoriikka muuttoliikkeen turmiollisuudesta kuuluu menneeseen, koska ihmiset ovat Suomessa muuttaneet jo vuosikymmeniä etelään. Edes keskusta ei ole tätä pystynyt pysäyttämään, eikä ole realistista saarnata, että voisimme siirtää kelloa taaksepäin. Maalaisliiton aikainen retoriikka kääntyy vain keskustaa vastaan, minkä jo monet pääkaupunkiseudulla menestystä yrittävät poliitikot ovat saaneet huomata. Tuloksellisempaa politiikkaa on kehittää pääkaupunkiseudulla asuvien asuinympäristöä turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi paikaksi elää ja asua. Yksi tärkeimmistä olisi kohtuuhintaisen asumisen edistäminen. Pääkaupunkiseudun paremman näkyvyyden mahdollistava keskustatyö tarvitsee puolueelta riittäviä taloudellisia resursseja muun luovan ajassa mukana olevan ?markkinointityön
Siksi tarvitaan panostusta tiedottamiseen. Siihen on panostettava . Eivät myöskään vaalien alalla, viime hetkellä suurkaupungin asukkaaksi ja vaaliehdokkaaksi ilmoittautuvat puolueen nokkamiehetkään. Joku yksittäinen muun puolueen ehdokas, joka tuskin edes menee läpi, ei asiaa muuksi muuta. eivät paljoa auta . He soveltavat keskustan tavoitteita kaupunkioloihin, alkiolaisuutta Stadiin. Puolueen päättävien elinten ja muualla asuvien on annettava mahdollisuus puhkaista se lasikatto, joka nyt on kannatuksen kasvun tiellä. Pitkäaikaisena maaseudun kehittäjänä voin todistaa, että ?ei unohda!? Tässä maassa ei ole toista puoluetta, joka samalla varmuudella ajaisi maaseudun asi- aa. Se ei toteudu jakamalla Suomenmaata, jossa on yksi aukeama kaupungin politiikasta. Tarvitaan ainakin kerran vuodessa oma lehti, joka jaetaan kaikkiin koteihin. Suurin ongelma- han on oikean tiedon saaminen perille. Se kääntyi vahingoksemme. Esimerkiksi pääkaupungin ?paikallislehden. Väestön kasvua ei ole tarpeen estää, vaan aluepolitiikan ja yhteiskuntasuunnittelun keinoin sitä voidaan säädellä. Tarvitseeko keskusta kaupunkipoliittisen ohjelman. Keskustelun kärki on useimmiten kohdistunut siihen, miten keskustan kannatus saataisiin kaupungeissa nousemaan. Itse yhdessä tällaisessa kaupungissa yli 40 vuotta asuneena ja sen paikallispolitiikkaan osallistuneena näkisin asian niin, että kaupungit, etenkin pääkaupunkiseutu, tarvitsevat keskustaa ja keskustalaista politiikkaa. Kun olen keskustellut kotikaupunkini asukkaiden kanssa, useimmat pitävät kasvua tarpeellisena, mutta eivät halua lähiympäristönsä muuttuvan, ei ainakaan liian rajusti eikä jatkuvasti. Keskusta voisi tarjota luonnonmukaisen ja ihmisen mittaisen kehittämisvaihtoehdon. Liiallista keskittämistä tulee välttää. Hajakeskityksen (desentralismin) periaatteella kaupungit muodostuisivat useista yhteisöllisesti toimivista kaupunginosista, joissa on tarpeelliset lähipalvelut, kaupat sotepalvelut, peruskoulut, kirjastot, kokoontumistiloja ja muita vapaa-ajan toimintoja. Lisäksi luontoon on päästävä helposti liikkumaan ja asumisviihtyisyydestä huolehdittava. Noilla unohtamissyytteillä vain ruokitaan kuvaa keskustasta maalaisliittona. Vähän samanlainen asia oli viimesyksyinen ?Etelän metia?-kritiikki. järjestämän Helsingin pormestarikeskustelun uutisoinnissa ei edes mainittu, että siihen osallistui myös keskustan edustaja, vaikka monet arvioivat hänen käyttäneen parhaimmat puheenvuorot. Mitä siis nyt tarvitaan. niitä on nähty historian kuluessa riittävästi. Pohjois-Suomen alueilla tämä on toteutettu kuntaliitosten avulla (eli kuntaliitokset ovat olleet keskustalle eduksi). Kyseisistä kaupungeista lähtöisin olevat aktiivitoimijat, joita on jo runsaasti, tarvitsevat näkyvyyttä. Mielipiteet Kaupungit tarvitsevat keskustaa Vuosi sitten käynnistynyttä ja kuntavaalien jälkeen uudelleen elpynyttä keskustelua on tarpeen edelleen jatkaa. He päinvastoin herättävät epäluottamusta. Maaseudun edustajiltakin toivoisin malttia. Ei joka vaalien alla tarvitse muistuttaa, että keskusta ?ei unohtaisi maaseutua?. Mutta mitä se olisi? Lyhimmillään se voisi sisältää sitä, mitä keskustalaiset kaupungeissa nytkin ajavat ja millaista kotiseutua tavoittelevat. Sitä on kerran valmisteltu 1990-luvun alussa varapuheenjohtaja Ju- ha Pentikäisen toimesta, mutta se jäi häneltä kesken eikä kukaan jatkanut. Tällainen ohjelma voisi olla hyvä imagon ja näkyvyyden kannalta. Pääpainon tulisi olla paikallisissa ihmisissä. Tällaisen lehden tuottamisessa tarvitaan koko puolueen panostusta samalla tavalla, kuin demareilla tai kokoomuksella, joilla on palkattua henkilöstöä kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Tietenkin netti on myös tärkeää, mutta sen vaikutus on valikoivaa. Liberaalisuus tai konservatiivisuus eivät ole ydinasia, vaan selkeät tavoitteet ja niiden näkyvyys. Matti Sippola Vantaa Maataloustuki on sosiaalinen tulonsiirto Muutama viikko sitten oli julkisuudessa tieto, että Kiina on ohittanut Euroopan ja USA:n maataloustuen maksamisessa. Tuella pyritään muun muassa suojaamaan oman maan elintarviketuotantoa kilpailulta ja varmistamaan ruokahuolto myös kriisitilanteissa. Uutisesta voi päätellä, ettei mikään taho voi enää luopua tuen käyttämisestä, sillä luopuminen pitäisi tehdä globaalisti yhtä aikaa. Kun muistetaan, että verotus on käytännössä ainoa keino rahoittaa tällaisia tulon- 44 8.9.2017 siirtoja, voidaan yksinkertaistaa maataloustuen vaikutus kansalaiseen: maataloustuki on sosiaalinen tulonsiirto köyhälle. Mielestäni tämä verovaroin kustannettu sosiaalituki huonommin toimeentuleville on erittäin tarpeellinen ja nerokas tapa tukea vähäosaisia, sillä jokainen maksaa ruoastaan osittain siinä suhteessa kuin maksaa veroja, toisin sanoen veronmaksajat kustantavat merkittävän osan niiden ruoasta, jotka eivät maksa veroja. Jos tällaista järjestelmää ei olisi, se pitäisi keksiä. En pidä maaseudun ja kaupunkien tai maatalousväestön ja teollisuusväestön vastakkainasettelusta. Mainitun näkökulman hyväksyminen tosiasiana voisi kenties vähentää vastakkainasettelua. Kokonaan oma tärkeä lukunsa on tietenkin kansallinen omavaraisuus ja huoltovarmuus, joista täytyy pitää huoli kaikissa tilanteissa. Ari Heikkilä Säkylä. ehkä valikoidenkin. Yhden vaalikauden ?tähdenlennot
Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. . . .
?
? www.suomenmaa.fi . . . ?? . . . .
. . . . ? . . ??
. . . . ? ? ? . ?. . . . ? . . . ? ?. . ?? . ?
?. . ? ?. .
RU O KA . ? IN EN
. ?
EL ÄM KUU 7,90 ? (sis.alv) K udo, tupsunteaulo, ja tikka a! NAISET SODAN SYÖVER EISSÄ ? ? . TE RV EY S . PE RH E . KÄ SI TY Ö T . . PU UT AR HA . LU O NT O .
?
??