Suomenmaa 08.10.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 PÄÄMINISTERI ON SELITYKSEN VELKAA S. 10 Välineet kuntoon Lääkärin perinteisistä työkaluista ei ole apua, jos potilastietojärjestelmä kaatuu. 3 TIISTAI 8.10.2013 N:o 114 . s. 12. 1 ? Edunvalvonta on osaamista Taitava edunvalvoja tuntee päätöksenteon prosessit ja tuo asiantuntijatietoa päättäjien käyttöön. Myös hänen yhteisönsä hyötyy. S. s. 2 KATSE NUORTEN AIKUISTEN SUKUPOLVEEN. s. s. 8 Verottaja vie yrittämishalut Monitoimiyrittäjä Jani Kosusen mielestä pienyrittäjien kova verotus tappaa monen haaveet yrittäjäksi ryhtymisestä. 4 Järnefelt graafikkona Taiteilija Eero Järnefelt tunnetaan eritoten maalauksista, mutta Järnefeltin tuotantoon kuuluu myös grafiikkaa
Mies on suomalaista uhoa täynnä ja maahanmuuttajia vastaan, mutta pitipä ulkomaalaisten etunimi ottaa. Juha Mauno. toimet, jotka pidentävät työuria ½ vuotta alkupäästä ja 1½ vuotta loppupäästä...? Jos kansanedustaja ei ymmärrä hallituksen päätöstä, ei sitä ymmärrä tavallinen kansalainenkaan. Silloin päätöksessä on vikaa. Pääministeri on selityksen velkaa. Sitä paitsi kaikkialla on nähty, että ainakaan tähän asti kuntien lausunnot eivät ole painaneet yhtään mitään. Kaiken taustalla häilyy epätietoisuus siitä, onko hallituksen isäntäkuntamalliin perustuva sotehanke edes perustuslain mukainen. Ei siis ihme, jos hallituksella on vastassaan nyt kovin innoton kuntakenttä. Soinin nuivat KUN PERUSSUOMALAISISTA potkut saanut kansanedustaja James Hirvisaari luokitteli lauantaina entisen puolueensa väkeä, muutaman nimen perässä todettiin: NUIVA tai TAKUUNUIVA. Sanat oli kirjoitettu isoilla kirjaimilla. on käytössä ?netsi-yhteisön sisällä?. Netsi tulee sanasta ?nettinatsi?. Sellainen ihminen on ?monikulttuuriin ja maahanmuuttoon nuivasti suhtautuva henkilö, joka pitää aiheesta blogia ja/tai osallistuu aiheeseen liittyviin nettikeskusteluihin. Eikä ihme, sillä hallituksen rakenneuudistuksista annetussa tiedotteessa (29.8.) sanotaan näin: ?Toteutetaan siirtymäajan puitteissa toimet, jotka pidentävät työuria ½ vuotta alkupäästä ja 1½ vuotta loppupäästä sekä vähentävät katkoksia ja vajaatyöllisyyttä työuran aikana.? Media luki päätöstä samalla tavalla kuin Puumala ja Lintilä. kesällä 2010. Kuusi allekirjoittajaa valittiin: Juha Eerola, Jussi Halla-aho, James Hirvisaari, Olli Immonen, Maria Lohela ja Veli-Matti Saarakkala. Alkaa jo uuvuttaa. Hän kirjoitti jopa keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle avoimen kirjeen, joka julkaistiin Suomenmaassa (4.10.). Se on koko politiikan sisältö. Niiden taloudellinen pohja on poikkeuksetta vankka. Mitä siis hallitus eläkeiän korottamisesta oikein päätti? Mutta on Kataisella omaakin selittelemistä. Siksi myös Pääministerikään ei uskaltanut puhua täyttä totta. Mitä hallitus oikein päätti eläkeiän korottamisesta? Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva luottoluokittajat seuraavat eläkeiän ympärillä käytävää keskustelua. Mutta hän törmää asiaan vielä. eli pakkoliitosmahdollisuutta koskemaan ainakin 12 kaupunkiseutua. Eläkeiän korottaminen on rakenneuudistusten tärkeimpiä toimia. Se vähentää varmasti kestävyysvajetta. Hän on vaihtanut nimensäkin. Päätöksen piiriin kuuluu noin 60 kuntaa. Onko se vain pelottelua? V ielä pahemmin Katainen yritti sekoittaa asiaa puuskahtamalla, että ?on nurinkurista, että voidaan toimia vasta silloin, kun ihmisten palvelut ovat nurin ja kunta konkurssissa. Se on selkeä ryhmäkunta, kun sillä on oma johtaja ja oma ohjelma. Johtaja on Halla-aho, Hirvisaaren luokittelussa ?TAKUUNUIVA, genren ÄLY?. Ohjelma on Nuiva Vaalimanifesti. Sen alla on tosin perussuomalaisten virallinen logo. Olisiko se siis perussuomalaisten virallinen kanta? HIRVISAARI on yhä teologian opiskelija. Juurihan hallitus päätti, että ?toteutetaan... Tärkeä asia, siis. Nuiva on ?monikulttuuriin ja maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuva henkilö?, Urbaani sanakirja selostaa. Sana tuli julkisuuteen, kun 13 perussuomalaisten tulevaa eduskuntavaaliehdokasta julkaisi maahanmuuttovastaisen ?Nuivan Vaalimanifestin. (Urbaani sanakirja). Alun perin haukkumasanaksi tarkoitettu ilmaus on omittu yhteisön sisäiseen käyttöön, sanakirja kertoo. Hauska oivallus, eikö vain. Hän muistuttaa, että ?hallitus on mallin linjannut ja nyt odotellaan kunnista kannanottoja, minkälaisia sotealueita halutaan syntyvän?. Samalla Backman on muka ihmeissään siitä, että kunnat eivät ole innoissaan tekemässä ehdotuksia. Ei kannattaisi Backmanin ihmetellä. Samantapainen oivallus, kuin että ?Nuivan Vaalimanifestin. Kunnat eivät ole ollenkaan innostuneet hallituksen isäntäkunta-linjauksesta. Siinä hän syyttää keskustalaisia SDP:n eläkelinjan hämärtämisestä. ?Jo kehysriihestä lähtien on ollut tiedossa, että tämä hallitus ei tule tekemään päätöstä eläkeiän nostamisesta?, Urpilainen kirjoittaa. Kansalaiset ovat nyt kyllä ihan ulalla. Eerola ja Slunga-Poutsalo sen sijaan uhrasivat puolueen työvaliokunnassa manifestitoverinsa siekailematta, kun tästä tuli rasite. URBAANI SANAKIRJA kertoo, että sana ?nuiva. Ymmärtäneekö Soinikaan. Allekirjoittajien joukossa oli myös nykyinen puoluesihteeri Riikka SlungaPoutsalo. Hirvisaari on ehkä joukon poliittisesti tyhmin mutta rehellisin. Ehkä hän on unohtanut, että Kristuskin oli pakolainen ja maahanmuuttaja. Muutenkin Hirvisaari on ristiriitainen mies. Ne pystyvät hoitamaan palvelunsa. jälkimmäinen sana on kirjoitettu goottilaisin kirjaimin, germaaniseen malliin. HIRVISAAREN blogi kertoo, kuinka tärkeä asia maahanmuuttovastaisuus osalle perussuomalaisten joukkoa on. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Hallitusteatterin toinen näytös: kielletään ikävät päätökset H allituksen tärkeimmät tukipylväät, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ovat ottaneet käyttöönsä vanhan politiikan konstin: kun tehdyistä ratkaisuista tulee lunta tupaan, niitä vähätellään, vesitetään, vääristellään ja tiukassa paikassa kielletään vaikka kokonaan. Ensin tämän teki Urpilainen. Hän närkästyi keskustan kansanedustajien Tuomo Puumalan ja Mika Lintilän Suomenmaassa (1.10.) esittämään näkemykseen, jonka mukaan SDP hyväksyi eläkeiän noston hallituksen rakennepaketissa. Näin ovat ymmärtäneet kaikki muutkin. Valtiovalta ei voi jättää poliittisen päätöksenteon kyvyttömyyden seurauksena ihmisiä heitteille?. Kehyskunnat, joita pakkoliitosmahdollisuuden laajentaminen koskee, ovat viimeisinä joutumassa konkurssiin. Siksi ne vastustavat liittymisneuvoja. Netsit toimivat perussuomalaisten sisällä. Kehyskunnat ja niiden ihmiset eivät halua keskuskuntien velkojen maksajiksi. Näennäistä lausuntoaherrusta S DP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman näyttää lykänneen ?pallon kunnille. ?Työuria aiotaan pidentää kahdella vuodella: 0,5 vuotta alusta ja 1,5 vuotta lopusta?, STT uutisoi. Nyt Urpilainen on tuohtunut. Immonen on mission ruumiillistuma, mutta eipä Halla-ahon uraltakaan paljon muuta kerrottavaa ole. Katsokaapa vaikka miehen nettisivuja. Tätä on vaikea ymmärtää. Vain yhden kirjaimen ero natsi-sanaan. Rohkeus petti, koska Turun ympäristön kokoomusväki on jyrkästi liitoksia vastaan. Niinpä Katainen arvioi, ettei kuntien pakkoliitoksiin ei ole Suomessa laajaa tarvetta. Miksi hallitus sitten rakennepäätöksissään laajensi ?valtioneuvoston toimivaltaa. Miten maahanmuuton vastustaminen voi täyttää koko elämän. Kun se on pohjalla, ei kuntia aivan ymmärrettävästi juurikaan huvita sommitella, minkälaisia alueita isäntäkuntia ylläpitämään saataisiin aikaan. Toinenkin syy on: kunta- ja soteuudistelu on työllistänyt tavattomasti viranhaltijoita ja luottamusväkeä. sote-asiassa (Yle uutiset 7.10.). Hän ei uskaltanut puhua täyttä totta kuntien pakkoliitosmahdollisuuden laajentamisesta vaan vähätteli hallituksen päätöstä, kun Turun Sanomat oli haastatellut häntä (6.10.). Ennen hän oli Erkki, nyt siis James
Se on jokaisen oma valinta, mutta päätöksenteko ei ainakaan saisi olla sitä estämässä. Toista kertaa pu- heenjohtaja Timo Soini ei kestävästi voi näin toimia varsinkin, jos puolue on kahden suurimman joukossa. Soinin kanssa samaan hallitukseen eivät taida mahtua kuin keskusta ja SDP. Ensisynnyttäjien keski-ikä vain nousee. Lapsilisien indeksit on jäädytetty. Koska kuntien valtionosuuksiin on tehty valtava lovi, tarkoittaa se taatusti kuntatasolla heikennyksiä niihin peruspalveluihin, joita perheet hyödyntävät. Neuvolan tätien kotikäyntejä vähennetään, kirjaston lastenhyllyille ei hankita uusia kirjoja ja päivähoidon rinnalla pyöritetty puistotoiminta lakkaa. Suomi, joka kannustaa perheellistymään ja vaalii lapsen etua, menestyy. 8.10.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Perheet ovat silta sukupolvien välillä Annika Saarikko keskustan varapuheenjohtaja YLISUKUPOLVISUUTTA ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta on totuttu pitämään keskustalaisuuden yhtenä tärkeänä kulmakivenä. En aseta ketään vastakkain, vaan siirrän katseen nuorten aikuisten sukupolveen, heihin, joiden elämässä perhe ja uuden sukupolven kasvattaminen on ajankohtainen asia. Väitän, että sukupolvipolitiikan keskeinen muoto on onnistunut ja rohkaiseva perhepolitiikka. Voivotellaan heikkoa huoltosuhdetta ja Suomen ikääntymistä sekä eläkejärjestelmän kestävyyttä. On totta, että näissä riittää haastetta. Vaikutuksensa on myös sillä, että subjektiivista päivähoitooikeutta kavennetaan. VANHUSTEN hoivaan henkilömitoituksia ki- nuttiin urakalla, mutta kukaan ei tosissaan vaadi niitä lastensuojeluun. Lapsia otetaan huostaan ennätysmääriä. Lapsiperheköyhyys kasvaa. Onnistuneen sukupolvipolitiikan ydin on luottamuksessa ja kannustamisessa. Ja sosialidemokraattisesti se tapahtuu siten, että kaikkia sattuu yhtä paljon. Tässä kaikessa näen valtavan tilauksen keskustalle. Keskustan tehtäväksi jää rakentaa luottamusta ja toivoa sukupolvelle, joka kulloinkin on vastuussa Suomen jatkuvuudesta. Tämä tarkoittaa muun muassa kestävää ja valinnanvapauteen nojaavaa perhepolitiikkaa. Sinipunan leikkaussuunnitelmat ovat varmin tapa nostaa esiin puolueiden erot perhepoliittisessa ajattelussa. Muut lehdet DEMOKRAATTI spekuloi perussuomalaisilla: ?Nähtäväksi jää, huojuttaako Hirvisaaren erottaminen Soinin kannattelemaa puolueyhtenäisyyttä. Vain uusi, tulevaisuuteen luottava sukupolvi voi taata sen, että maamme selviää talouden kestävyysvajeesta ja huoltosuhteen vääristymästä. Politiikan pitää rohkaista ihmisiä perheellistymään. Iltauutiset esittävät kuvaa valtiovarainministeristä, joka kertoo, että nyt pitää jokaista sattua. Erottava raja jää, vaikka yksi pääpukareista siivottiin.? SATAKUNNAN KANSA arvuuttelee jo eduskuntavaaleja: ?Jos keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja SDP kaikki saavat yli 15 prosentin ääniosuuden, on hallituksen muodostamisen perusteita pakko muuttaa. Kahden suuren asemesta hallitukseen on saatava kolme neljästä suuresta. Perussuomalaiset jäivät viimeksi näyttävästi hallituksen ulkopuolelle. Veroja on viime vuosina alennettu reilusti, mutta se ei heille riitä. Pienimpiä vanhempainpäivärahoja ei nostettu, työttömyysturvaa taas kyllä. Jos keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pitää puolueensa suosituimpana vaaleissakin, hän käytännössä valitsee hallituspohjan.? KANSAN UUTISTEN mielestä nyt kapinoivat hyväosaiset: ?Kokoomusnuorten ohjelmat ja pamfletit ovat oire hyväosaisten laajemmasta tyytymättömyydestä osaansa kohtaan. Tulevaisuuden uskossa. On hyvä, että perhepolitiikasta keskustellaan nyt painokkaasti. Perheiden arkea helpottavaa kotitalousvähennystä on pompoteltu. Perheen ja työn yhteensovittamisesta, joustoista ja osa-aikatyöstä puhutaan, mutta mitään ei tapahdu. Toivossa. Ja yksinelävien määrä muuten lisääntyy poikkeuksellisella vauhdilla. SE SYNKISTELYSTÄ. Lopulta aika pienissä eleissä. Nyt aika ei kannusta katsomaan rohkeasti eteenpäin. Vaalien suurimmalla puolueella on suuri merkitys. Viime viikkoina paljon esillä ollut kotihoidontuen kiintiöittäminen ei ole ainut lapsiperheitä ja nuorten aikuis- Väitän, että sukupolvipolitiikan keskeinen muoto on onnistunut ja rohkaiseva perhepolitiikka. ?Vanhusten hoivaan henkilömitoituksia kinuttiin urakalla, mutta kukaan ei tosissaan vaadi niitä lastensuojeluun.? Kuva: Maria Seppälä ten ikäryhmää nakertava päätös. Asuntolainan korkovähennysoikeutta on heikennetty. Koko veronmaksuhalukkuus ja sitä myöten pohjoismaisen yhteiskuntamallin hyväksyntä on rapautunut paremmissa piireissä. Perustelut omalle ahneudelle peitetään yleviin periaatteisiin. Hyväosaisten verokapina osuu kuitenkin omaan nilkkaan. Lii- kenneverkot, poliisi, oikeuslaitos ja muut julkisen sektorin instituutiot hyödyttävät rahallisesti eniten rikkaita, koska ilman verovaroin kustannettuja palveluita ne tulisivat yritysten itsensä maksettaviksi. Tullessani mukaan keskustalaiseen toimintaan koin tämän puhuttelevimpana osana aatettamme. Sukupolvisuuden käsite ja siitä juontuva tulevaisuuteen tähtäävä ja päätösten pitkäjänteisyyteen pyrkivä politiikan teko ovat siitä lähtien kulkeneet mukanani. Monesti sukupolvipolitiikkaa lähestytään asettamalla vastakkain nuorten ja ikääntyneempien ikäluokat. Näin muistuttaa tulonjakoon erikoistunut tutkija Reima Launonen juuri ilmestyneessä kirjassaan Kuningasjako ? Miksi verotus on oikein.?. Tavoitteen ja viime vuosina tehtyjen päätösten ristiriita on suuri. LUETELLAANPA muutamia Kataisen hallituksen linjauksia. Hirvisaaren osasta entisistä puoluetovereistaan blogissaan esittämät hyvinkin kriittiset arviot eivät vaikuta syntyneen pelkästään hetken katkeruudesta. Huomionarvoista on, että poispotkittu tuo esiin juovan maahanmuuttovastaisten ja muiden puolueen kansanedustajien välillä. Nyt tulee ydin. Erityisesti nuorten olisi syytä kiinnostua eläkkeistä ja niiden tasosta, yhteisten varojemme sijoittamisesta, eläkemaksujen suuruudesta ja koko monimutkaisen järjestelmän tulevaisuudesta. HALUAN kuitenkin lähestyä aihetta nyt hieman toisesta näkökulmasta
Jokainen ohjelma on räätälöity kunkin tilaajan mukaan, ja niiden yhteispeliin saattaminen on kyllä urosmehiläisen työ, jos sen joskus joku pystyy tekemään, hän naurahtaa. SATU ITKONEN SUOMENMAA JOS potilastietojärjestelmä kaatuu, terveyskeskuslääkäri on aseeton. Järjestelmä pitää sisällään kaiken seuraavan potilaan nimestä, lääkkeistä ja hoidosta lähtien. Sairaalassa lääkäri joutuu kirjautumaan useampaan eri järjestelmään, ja aikaa kuluu hukkaan. Siinä esimerkkejä hankaluuksista, joihin hoitohenkilökunta potilastietojärjestelmiä käyttäessään voi törmätä. Lääkäriliiton tekemässä kyselyssä 4 000:n ammattikunnan edustajan parhaimmatkin arviot antoivat järjestelmille arvosanaksi vain kahdeksan. Liiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalaisen mukaan tämä viestittää, että niistä löytyy vielä paljon puutteita ja kehitettävää. MUTTA onko vika välineissä vai käyttäjissä? Lääkäreitä on moitittu viehtymyksestä vanhoihin työtapoihin, siihen aikaan, kun hoitaja seisoi vielä vastaanotolla kirjaamassa lääkärin antamia ohjeita ja lääkemääräyksiä. . Lisäksi on teknisiä ongelmia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella jokunen vuosi sitten ihmeteltiin, miksi ihmeessä verenhyytymisestolääkitystä käyttävillä potilailla laboratoriotulokset säilyivät kiusallisen muuttumattomina. tai asennevammasta, vaan tekniset ongelmat pistävät työn takkuamaan. . Ohjelmistot toimivat kyllä yksinään, mutta heti, kun sitä yritetään integroida johonkin muuhun ohjelmaan, se alkaa tökkiä. MUTTA miten korjata tilanne? Risto Ihalaisen mukaan potilasjärjestelmien ajamisessa osaksi suomalaista terveydenhuoltoa mentiin alusta lähtien väärään suuntaan. En oikein usko, että hallituksella riittäisi rohkeutta tai poliittista voimaa muuttaa asioita. Ongelma on, miten ne sulautuvat toisiinsa. Siinä on vähän sellainen muna ja kana -ongelma eli kumpi tuli ensin: Jos tietotekniikka toimisi, sillä olisi mahdollista oikoa ja yksinkertaistaa toimintatapoja. Seurantaa suoritettiin juuri ennen järjestelmän käyttöönottoa sekä kuukausi, puoli vuotta ja seitsemän vuotta sen jälkeen. Varkaudessa järjestelmään suhtauduttiin jo ennen käyttöönottoa positiivisesti. Puolen vuoden ja seitsemän vuoden jälkeen onnistuneet muutokset näkyivät myös toiminnassa. Järjestelmän koettiin ajan saatossa vähentäneen työtaakkaa, helpottaneen ja nopeuttaneen työtä sekä kasvattaneen niin työntekijöiden kuin asiakkaiden tai potilaiden tyytyväisyyttä. MUTTA miksi Varkaudessa järjestelmän ko- ettiin toimivan halutulla tavalla, jos suurimmassa osassa Suomea niiden käyttöönotosta ja käytöstä on seurannut lähinnä katastrofi? Varkaus on ollut edellä kävijä tietojärjestelmien käytössä. . Lääkäriliiton tietoon on tullut viljalti tapauksia, joissa va- IHALAISEN mukaan järjestelmien ajaminen osaksi suomalaista julkista terveydenhuoltoa meni jo alusta pitäen väärään suuntaan, kun vastuu sysättiin paikalliselle tasolle. Myös julkisen ja yksityisen puolen erot korostuvat. Kuva: Petra Pöyliö hinkoa on syntynyt. . Valtakunnan hallitus on yrittänyt U-käännöstä melko monessa muussakin hankkeessa. Silti järjestelmän käytettävyyteen liittyviä kehitysehdotuksia tuli Varkaudessakin runsaasti: työasemat olivat hitaita, tietoliikenneyhteys tökki, työpisteitä oli liian vähän ja ne jopa sijaitsivat osaston ruuhkaisimmassa huoneessa. Valta kiteyttää, että jos välineet eivät ole kunnossa, ei työkään luista. . 4 8.10.2013 Myöhäistä U-käännökselle Potilasjärjestelmät takkuavat, yhtenäistämiseen tarvittaisiin poliittista ohjausta . Viestini johdolle onkin se, että toki järjestelmät ovat kalliita, mutta ei enää siinä vaiheessa tingitä esimerkiksi tietoliikenneyhteyksistä, vaan ne tulisi laittaa jo ennakolta kuntoon. PELKÄT tuliterät työvälineet tai järjestelmät eivät Vallan mukaan riitä, jos halua muutokseen ei ole. Varkaudessa tahtoa Maija Vallan mukaan. löytyi. Ohjelmistojen kömpelyydet, tietyt epäluotettavuudet esimerkiksi reseptikeskuksen ja sairauskertomuksen välisessä tiedonsiirrossa aiheuttavat jopa riskitilanteita. Isoissa sairaaloissa, järjestelmä on rakentunut pala palalta: laboratoriolla on oma tietojärjestelmänsä, kuten röntgenillä, potilaskirjanpidolla ja taloushallinnolla. IHMETTELEN, että yksityiseltä puolelta ei ole näkynyt yhtään uutista, jonka mukaan tietojärjestelmät hidastaisivat tai vaikeuttaisivat työtä. Sen lisäksi tarjottiin riittävästi koulutusta. Myöskään hallitukselta ei hänen mukaansa tunnu löytyvän tahtoa ja voimaa saattaa asioita oikealle tolalle. . Ihalainen pitää syynä sitä, että yrityspuolella löytyy painetta laittaa asiat kuntoon. . En usko, että poliittisesti ohjattu ja järkiperäistetty järjestelmä ainakaan tällä hallituskaudella syntyy. Henkilöstön asenne ratkaisee . Siinä onnistumiseen johtaneet syyt. Kaiken a ja o Vallan mukaan piilee asenteiden muutoksessa: suurimmat ongelmat tiivistyvät haluun säilyttää vanhoja, juurtu-. Kun lähdettiin aikanaan 1990-luvun suuressa hajauttamispyrkimyksessä rakentamaan mallia, jossa jokainen kunta ja sairaala sai hommata oman järjestelmänsä. Tilanne onkin varatoiminnanjohtajan mukaan ajautunut siihen pisteeseen, että Suomesta löytyy tällä hetkellä 15 erilaista, keskenään kilpailevaa ohjelmatoimittajaa. . Meillä on tiedossa, että reseptikeskuksen ja sairauskertomusohjelmistojen yhteensopimattomuus antaa täysin paikkansapitämättömiä lääkelistoja ulos. . Nehän tässä hermostuttavat. JÄRJESTELMIEN valuviat tuottavatkin Ihalaisen mukaan haittaa potilaille. Haluan nostaa esille, että järjestelmän heikkouksiin laitetaan myös sellaisia syitä, joille potilastietojärjestelmän toimittaja ei mahda mitään. Sen sijaan julkiseen terveydenhuoltoon ei kukaan tunnu osaavan, yleisen keskustelun mukaan, tehdä toimivaa järjestelmää. Tätä mieltä on potilastietojärjestelmän käyttöönottoa väitöskirjaansa varten tutkinut Maija Valta. Ensimmäinen Suomessa aiheesta tehty tieteellinen tutkimus osoittaa, että onnistuneita esimerkkejä on olemassa. VALLAN väitöskirjan tutkimuspaikkana oli Varkaus, kohteena koko kaupungin sosi- aali- ja terveystoimen väki. Tämähän se suomalainen ongelma on. Mutta kun se ei luotettavasti toimi, prosesseistakaan ei uskalleta luopua ja tehdään edelleen ?vanhalla mallilla?. Ihalaisen mukaan kyse ei siis ole ?tietokonekammosta. Huomattiin, että järjestelmä ei syöt- tänytkään tuloksiin hyytymisarvoa, vaan tutkimuksen hinnan. Virheet korjataan Ihalaisen mukaan heti, kun ne huomataan. Mutta ongelmia tuottaa edelleen etenkin hajautettu, hyvin eri aikaan pystytetty järjestelmä. Ihalaisen mukaan nyt on jo liian myöhäistä tehdä täyskäännöstä
Tähän keskusta esittää Infra Oy:tä, joka ostaisi sähköverkon Fortumilta ja alkaisi investoida teihin. Niin että ihmiset ymmärtävät sen ja haluavat toimia samaan suuntaan. Siitä kasvaa Suomen selviytymissuunnitelma. . Jälkiviisaus on helppo viisauden laji, mutta ei olisi pitänyt tällaisen teknologian käyttöönottoa hajauttaa paikalliselle tasolle, vaan ajaa sitä määrätietoisesti ja jääräpäisesti keskitetysti niin kuin Viro teki. Kuva: Petra Pöyliö neita toimintatapoja. Tutkijan mukaan tietojärjestelmien hyötyjä ja haittoja ei enää voi tarkastella enää yhden ammattiryhmän näkökulmasta. . Esimerkiksi kotimaakuntani Keski-Suomen kunnille hallituksen tekemät leikkaukset merkitsevät ensi vuonna noin 1,5?2 prosenttiyksikön korotuspainetta kunnallisveroon. KUNTAPALVELUT eivät kestä hallituksen harjoittamaa kuntapolitiikkaa enää kovin kauan, Paloniemi sanoo. . Kuva: Jari Laukkanen Sama ongelma läpi Euroopan RISTO IHALAISEN mukaan potilastietojärjestelmien käyttöönotto on ollut samanlaista sirkusta läpi Euroopan. . Leikkaukset ja samaan aikaan kunnille määrätyt lisävelvoitteet ovat johtaneet tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon. Hän huomauttaa, että kunnissa on halua uudistaa kunta- ja palvelurakenteita, jos hallitus antaisi niille siihen mahdollisuuden. . Mutta taantuman oloissa esimerkiksi kotiäitien häätö työttömien joukon jatkoksi kuulostaa pilkanteolta. RYHMÄNJOHTAJA painottaa, että kes- kustan pitää rakentaa vaihtoehtonsa konkreettisiksi. . Se on hyvä. TIILIKAISEN mielestä seuraava askel on työn teettämisen helpottaminen. Esimerkiksi työttömän mahdollisuus ottaa vastaan työtä helpottuu, jos hän saa ansaita 300 ilman korvauksen pienenemistä. Kuva: Jari Laukkanen Tiilikainen hakee uutta voimaa kansalaistunnoista PENTTI MANNINEN SUOMENMAA Lääkäri ei voi tehdä työtään vaillinaisin välinein. Keskustan tehtävä on tarjota ihmisille mahdollisuus toimia Suomen puolesta, Tiilikainen kirjoittaa. KIMMO TIILIKAISEN mukaan Suomen vakavaa talous- ja työllisyystilannetta ei korjata pelkillä makrotason päätöksillä. Tiilikainen luettelee, että teoriassa yhteisöveron lasku houkuttelee yrityksiä pitkällä tähtäimellä investoimaan Suomeen. Välittömiä vaikutuksia työllisyyteen sillä ei kuitenkaan ole, koska se ei paranna yritysten kannattavuutta eikä työllistämismahdollisuuksia. Tiilikainen myöntää, että teoriassa myös työvoiman tarjonta lisää talouskasvua. . Kun maailmalla liikkuu, ei Suomen tilannetta tarvitse kaikkein häpeällisempänä pitää, joku sentään toimii. . Ylhäältä alas sanellusta ja vaihtoehdottomasta suurkuntaideologiasta on päästävä kuntien ja maakuntien omaehtoiseen kehittämistyöhön. Aila Paloniemi. Haluatko, että sähköverkko pysyy suomalaisessa omistuksessa. Hän sanoo, että tavoitteen pitää olla yksinkertainen. . Jokaisen ammattiryhmän tehtäviin tänä päivänä kuuluu tiedon hakemista, tallentamista, kirjaamista ja tilastoimista. Vallan mukaan olennaista myös on, että järjestelmät ovat vapauttaneet voimavaroja asiakas- ja potilastyöhön. . Haluatko, että tiet ovat kunnossa koko maassa, Tiilikainen haastaa.. EU-komissio hokee, että asiat pitäisi panna kuntoon, mutta siinä ei tunnuta onnistuvan oikein missään. Muun muassa Isossa-Britanniassa potilastietojärjestelmän uusimiseen käytettiin Ihalaisen mukaan suuria summia rahaa. . Se asetti tavoitetasonsa selkeästi matalammalle ja onnistui siinä kohtuullisilla kustannuksilla. Juha Sipilä ja Kimmo Tiilikainen eduskunnassa. Silloin olisi mahdollista synnyttää työllistämisen henki. HÄN sanoo myös, että monia suomalaisia huolettaa kansallisomaisuuden rapistuminen. . Sama pätee potilasjärjestelmiin. Meidän tehtävämme on myös miettiä, miten ihmisten tunnot voidaan saada Suomen uudistamisen voimaksi, hän sanoo. . Kokonaisuus ratkaisee. Järjestelmälle asetettiin suuria toiveita, mutta suuret puheet ovat hankkeen edetessä kummasti kutistuneet. Hoitajat eivät ole enää lääkäreiden kirjureita tai avustavaa henkilökuntaa, vaan heillä on esimerkiksi paljon omaa vastaanottotoimintaa. KANSALAISTEN tuntojen aistiminen ei riitä kansanliikkeen edustajille, ei ainakaan keskustalaisille, ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen kirjoittaa Suomenmaan Verkkoapilan maanantaikolumnissa. . Toisella kaikki sivukulut. Tästä on tulossa paitsi inhimillises- ti, myös yhteiskunnan kannalta valtava lasku, Paloniemi kuvaa leikkausten seurauksia. PALONIEMI pitää hallituksen tekemiä leikkauksia yhtenä merkittävänä syynä palvelujen karsimiseen sekä kuntien työntekijöiden yt-neuvotteluihin. . Kuntapalveluja tarvitsevat ihmiset ovat hallituksen säästötalkoissa jo osuutensa tehneet. Paloniemen mukaan vielä tällä vaalikaudella tehtävät miljardileikkaukset kohdistuvat erityisesti lapsiperheiden, vanhusten, nuorten ja lasten palveluihin. Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ihmiset, jotka tarvitsevat lastensuojelua sekä mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluita. . Jopa hallitus oivalsi, että näin pitää menetellä. Se antaisi myös huolestuneille kansalaisille mahdollisuuden toimia. . Tähän keskusta pyrkii. Myös muualla Eurooppaa sählätään edelleen esimerkiksi potilasdokumentaation kanssa. Ihalainen rauhoittelee, ettei Suomi suinkaan ole maailman mittakaavassa huonoimpien maiden joukossa. . Toisella maksetaan palkka. 5 8.10.2013 Paloniemi: Kuntapalvelut eivät kestä hallituksen politiikkaa KUNTIEN rahoituksesta ei voi enää leikata, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) sanoo. . Jos sinä tai minä tarjoamme työtä toiselle ihmiselle, riittää kaksi maksua. Hallitus teettää ikävät päätökset kuntapäättäjillä, hän moittii. Paine nostaa kunnallisveroa kasvaa.
Hallituksen rakennepaperissa oli kuitenkin selkeä linjaus siitä, että valtiovalta voi ottaa käyttöön pakkoliitokset keskeisillä kaupunkiseuduilla, mikäli yhdyskuntarakenteen eheys, alueen elinvoimaisuus ja palvelujen tehokas järjestäminen sitä vaativat. 6 8.10.2013 Sipilän mukaan nykyisin voimassa olevan kuntarakennelain sallima kriisikuntamenettely sisältää jo toimet pääministerin kuvaamassa taloudellisessa kriisitilanteessa. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Katainen vähättelee pakkoliitospäätöstä Sipilä ja Kaikkonen ihmettelevät hallituksen tempoilevaa kuntapolitiikkaa MAIJA AHONEN SUOMENMAA KESKUSTAN puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä ihmettelee pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ristiriitaista lausuntoa sunnuntain Turun Sanomissa. Haastattelussa pääministeri vähättelee hallituksen pakkoliitospäätöstä. . Esimerkiksi Nurmijärvi tai Järvenpää ei ole mukana, mutta Tuusula ja Kirkkonummi ovat. . Vihti on päässyt suorastaan kadehdittavaan erityisasemaan: se saa ihan itse päättää mukanaolostaan, Kaikkonen sanoo. METROPOLIALUEELLA on jo aiemmin käynnistetty kaksi kuntaliitosselvitystä. Toisessa ovat mukana Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula, toisessa taas Espoo, Kauniainen, Vihti ja Kirkkonummi. . Keskustan mielestä rakennepaketissa ei tarvita lainkaan kuntien pakkoliitospykälää. Puolueen esittämä kotikuntamaakuntamalli on saanut kuntakentältä ja asiantuntijoiden keskuudessa laajaa tukea. . Keskustan kotikunta-maakuntamallista löytyisi vastauksia myös Uudenmaan ja metropolialueen ongelmiin.. Uusi selvitys ei ainakaan selkeytä tilannetta. Kuntaliitosten lisäksi hallitus KAIKKONEN toteaa, että kaikkia metropolialueen kuntia yhdistää hallituksen liian tiukalle vetämä kuntatalous, joka pakottaa päättäjät pohtimaan leikkauksia ja kunnallisveron korotusta. Kaikkosen mukaan aikaisempien kokemusten perusteella jättimäiset kuntaliitokset eivät pelasta kuntataloutta tai kuntalaisten palveluja. Hänen mielestä kuntarajoilla sohlaamisen sijasta pitäisi keskittyä siihen, miten kuntalaisille turvataan asianmukaiset peruspalvelut. . Tämä koskisi jopa noin 60 kehyskuntaa, Sipilä muistuttaa. Sipilän mukaan nykyisin voimassa olevan kuntarakennelain sallima kriisikuntamenettely sisältää jo toimet pääministerin kuvaamassa taloudellisessa kriisitilanteessa, missä kansalaisten palvelut ovat uhattuina. . Hallituksen rakennepaperissa taas tähdätään aivan muilla perusteilla ta- pahtuviin kuntien pakkoliitoksiin, Sipilä sanoo. . Keskustan vaihtoehto tarjoaa kunnille monipuolisia uudistustyökaluja, mutta pakkoliitoksia ei tarvita. suunnittelee alueelle metropolihallintoa, johon kuuluisi ainakin 14 kuntaa. Kaikkosen mukaan on epäselvää, miten liitosselvitykset, mahdolliset liitokset, metropolihallinto, maakuntahallinto ja nykyiset kuntayhtymät suhteutuvat toisiinsa. . Nykylaki on toiminut tehokkaasta kriisikuntien osalta. Metropolialueen kuntapäättäjät ovat yhtä suuren hämmennyksen vallassa kuin kuntalaisetkin. MYÖS metropolialueen tulevai- suus herättää huolta keskustassa. Seudulle suunnitellaan kuntaliitosselvitystä, johon halutaan mukaan Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula sekä mahdollisesti myös Vihti. Kansanedustaja Antti Kaikkosen (kesk.) mielestä hallituksen tempoileva kuntapolitiikka vain sekoittaa alueen tilannetta. Kaikkonen pitää suunniteltua kokonaisuutta keinotekoisena alueena, jolla ei ole luonnollista, toiminnallista, historiallista tai kulttuurista yhteyttä. Kaikkosen mielestä on vaikea Keskustan mielestä rakennepaketissa ei tarvita pakkoliitospykälää, puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo. Kuva: Jari Laukkanen ymmärtää, millä logiikalla osa kehyskunnista on määrätty mukaan selvitykseen, kun osa on taas jätetty sen ulkopuolelle.
Kuva: Jari Laukkanen Presidentti tökkäsi Veikkausta TIEDETÄÄN, että herrat nauravat, mutta nauravatko Veikkauksenkin herrat? Meinaan kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö uskalsi Iltalehdessä livauttaa, että maan pääministerin hommat ovat aika paljon vaativampia kuin Veikkauksen vetäminen. Niinistön mielestä palkanmaksussa tehtävien vaativuus olisi hyvä mittari. Kun Juha Koponen aloitti lottoyhtiön keulassa, hänen kerrottiin tienaavan 29 000 euroa kuukaudessa. Julkkisten hännystelijät saattavat sortua omaan näppäryyteensä. Kannatuksemme on noussut tänä vuonna todella rajusti. lokakuuta, ei viikkoa aikaisemmin. Virhe oli toimituksen, ei muistokirjoituksen laatijan. Toimitus pahoittelee tapahtunutta. apollon tietäjät Timo Laaninen. Hän toivoo, että eri alojen ihmiset tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä ja yhdistäisivät osaamistaan. . Näin esimerkiksi Venäjälle mielivän yrityksen ei tarvitsisi lähteä täysin vieraaseen maailmaan. . Mennään sinne sillä asenteella, että tätä me myymme, ottakaa tai jättäkää, Aho sanoi maanantaina Helsingissä seminaarissa, jossa pohdittiin Suomen Venäjään liittyvää asiantuntemusta. Ahon mielestä tilanne voisi parantua, jos Suomessa yritettäisiin ymmärtää venäläisiä sen sijaan, että heidän halutaan muuttuvan. Tämä voisi olla Suomen valttikortti muihin maihin verrattuna. . Näin kävi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ?kavereiden. Ei se ole kovin häävi veikkauspomon rinnalla. Pentti Manninen Esko Aho näkee, että suomalaisten tulisi olla Venäjän ymmärtämisessä maailman parhaita. Arkistokuva: Jari Laukkanen Venäjän ymmärtämisessä vielä parannettavaa RIKU ROSLUND/STT HELSINKI SUOMESSA ei sisäistetä tarpeeksi hyvin Venäjää ja venäläistä tapaa toimia, sanoo Esko Aho. Vaalit järjestetään keväällä 2015. Edellisissä eduskuntavaaleissa keväällä 2011 keskustaa äänesti 15,8 prosenttia. Sinne on silti mentävä, jos aikoo pysyä bisneksessä. Epävirallisen verkostoitumisen osuus on Venäjällä aivan ratkaiseva, Kivinen kertoo. Vaikka Venäjällä esiintyy kilpailua vääristäviä tekijöitä, kuten korruptiota, tämä ei ole koko totuus. Lisäksi hänellä on mahdollisuus napata 15-30 prosenttia vuosipalkasta bonuksina. Onhan se jonninmoinen liksa. Pääministeri Jyrki Katainen saa saman kuin puhemies eli 11 675 euroa kuukaudessa plus puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta. Pääministerin tienesti on siis 15 500 euron pinnassa. Meidän pitäisi olla Venäjän ymmärtämisessä maailman parhaita, jatkoi Aho, joka johtaa Suo- men ja Venäjän välistä kauppaa edistävää yhteenliittymää. ALEKSANTERI-INSTITUUTIN johtajan Markku Kivisen mukaan venäläisten yritysmaailman toimintatapa eroaa suomalaisesta siinä, että Suomessa on selkeät pelisäännöt, kun taas Venäjällä monimutkaiset. . Meillä on solisteja joka paikassa, mutta orkesterin johto on ties missä. Kivinen on samaa mieltä. Moni suomalainen yritys on myös Venäjälle sopeutunut ja siellä menestynyt. Epävirallisen verkostoitumisen osuus on Venäjällä aivan ratkaiseva. . Entisen pääministerin mielestä Suomesta Venäjälle suuntautuvan yritystoiminnan ongelma piilee siinä, että suomalaiset luulevat tietävänsä venäläisten tarpeet heitä itseään paremmin. . Kenenkään tiedot eivät yksin riitä, siellä on sen verran monia todellisuuksia ja totuuksia. lainat Tavoiteltavia säästöjä ei kerry puuttumalla sellaisiin kuntien tehtäviin, jotka tunnustetaan turhiksi, koska niihin ei kulu kovin paljon rahaa. Väyrysen maine vaan kasvaa, tekipä hän mitä tahansa. Kari Väisänen Demokraatissa Jotkut säästävät lempinimen käytön vain parhaiden kavereiden väliseksi sisäpiirin koodiksi. Luvuista näkee, ettei mitään tule ilmaiseksi. Hanskat eivät saa pudota, Laaninen sanoo. . Olisi ollut ihmeellistä, jos etenisimme koko ajan samaa vauhtia. Emme me voi mennä sinne sanomaan, että toimintaympäristön pitää olla samanlainen kuin missä me itse toimimme. AHON mielestä suomalaisten yksi ongelma paitsi Venäjällä myös laajemmin on asiantuntijoiden sooloilu. 7 8.10.2013 Laaninen: Hanskat eivät saa pudota SUOMENMAA HELSINKI PUOLUESIHTEERI Timo Laanisen mielestä Yle Uutisten syyskuun mielipidemittauksen tulos 22,6 prosenttia on keskustalle ihan tervetullut luku. Venäjästä pitää luoda kootusti yhtenäistä tietoa, jotta maan mahdollisuuksia ja riskejä pystytään analysoimaan. Nämä alkoivat puhua Salesta, kun oikeat kaverit tiesivät kutsua Sapeksi. Pentti Kangas Kainuun Sanomissa Nettikauppa ei ole kultakaivos, ainakaan vielä. Yhteisellä agendalla ovat jo ainakin romanialaisten kulkukoirien suojelu ja kouluruuan tähteiden hyötykäyttö. Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdessä Keminmaan satraappi on valtakunnan pesunkestävin brändi, joka näyttää kestävän kaikki hyökkäykset. On ymmärrettävää, että kannatuksen kasvu tasoittuu välillä, Laaninen sanoo. Laanisen mielestä kannatuksen pieni taittuminen kannusta keskustalaisia töihin ?entistä suuremmalla innolla?. Todelliseen mielipidemittaukseen eli eduskuntavaaleihin on vielä aikaa. tapauksessa. Muuten kilpailija tulee ja vie tuhkatkin pesästä. Merina Salminen Kauppalehdessä. Etumatkaa seuraavaan puolueeseen on neljä prosenttiyksikköä. Keskusta jatkaa suurimpana puolueena, mutta sen suosio on hiipunut edellisen mittauksen huippulukemista yli prosenttiyksikön. . Kannatus putosi vuoden 2007 vaaleista yli 7 prosenttiyksikköä. Oikaisu PERJANTAIN Suomenmaassa julkaistu Valde Ahvenjärven muistokirjoitus sisälsi virheellistä tietoa siunaustilaisuuden ajankohdasta. Ahvenjärvi siunattiin lauantaina 5. Jos säästöt oikeasti aiotaan toteuttaa, on karsittava sellaisista tehtävistä, joita yleisesti pidetään tärkeinä ja jotka sen vuoksi myös maksavat. Mauri Liukkonen Savon Sanomissa Nyt näyttää, ettei edes vihreiden ja perussuomalaisten välinen juopa ole ihan ylittämätön
Elinkeinoelämällä on käytettävänään enemmän resursseja nakin itse avoimesti kertonut, keiden toimijoiden kanssa olen tehnyt tiivistä yhteistyötä. Hyvä lobbari on asiantuntija, joka on ajoissa liikkeellä, tuntee myös Euroopan komission, neuvoston sekä niiden toimintamallit ja toimijat, keskustan europarlamentaarikko Hannu Takkula sanoo. Lobbaaminen sanana saattaa kuulostaa suomalaiseen korvaan halvalta. Eduskunnan valiokunnat kuulevat asiantuntijoita Euroopan parlamentin valiokuntia enemmän. Kuva: Jari Laukkanen kuin kansalaisjärjestöillä, joten sen vaikutusmahdollisuudet ovat suuret. ELLUN KANAT Ajatushautomon tekemän selvityksen mukaan suomalaisista edunvalvojista järjestöt ovat osaavimpia lobbareita. Takkulan kirjoissa vahvimpia suomalaisia edunvalvojia ovat MTK, SAK, EK sekä energia- ja ympäristöjärjestöt. Takkula vaihtaa toki informaatiota Brysselissä osaavien kotimaisten lobbareiden kanssa, mutta mainitsee keskeisimmäksi edunvalvojaksi omalta kannal- taan Suomen Keskustan. . Samalla on synnytetty kansalaisjärjestöjä, joilla ei ole mitään ruohonjuuria, Torvalds sanoo. Nykyajan viestintämahdollisuudet mahdollistavat tehokkaan vaikuttamisen vaikka vain kotoa käsin. Internet ja sosiaalinen media ovat mullistaneet vaikuttamismahdollisuudet. Lobbamisen täytyy vain olla avointa, toinen keskustan meppi Riikka Pakarinen sanoo. SUOMESSA edunvalvojat saavat esittää kantansa valiokuntien kokouksissa. EU:n päätöksenteossa lobbareita ei päästetä vallan saleihin puhumaan, joten he joutuvat tuomaan näkemyksensä esiin lähestymällä edustajia tai heidän toimistojaan. Europarlamentaarikon työajasta suuri osa menee tiedonhankintaan, mikäli he haluavat kuulla sidosryhmiä. . Käyn jatkuvaa keskustelua keskustan puheenjohtajan ja kansallisten vaikuttajien kanssa eri lainsäädäntöhankkeista. Jäätteenmäki kaipaisi pakollista ja kaikkien EU-instituutioiden yhteistä lobbausrekisteriä käyttöön. ALDE-ryhmän jäsenet eivät rajoittaisi lobbaamista, eivätkä usko että sillä on enempää vaikutusta päätöksiin EU:ssa kuin Suomessakaan. Pakarinen liputtaa avoimuuden puolesta. . Avoimessa yhteiskunnassa päätöksentekoon täytyy saada vaikuttaa. Esimerkiksi Facebook-ryhmät, nettiadressit ja aggressiivinen sähköpostitulva ovat vaikuttamisen keinoja.. Ongelmana on kuitenkin, että kansalaisilla ei ole samoja vaikutusmahdollisuuksia. Minusta yhteiskunnassa rajoitukset eivät ole toimivia, ne aiheuttavat sääntöjen kiertämistä ja piiloon pakenemista. Torvaldsin mukaan ympärilleen katseleminen ei ole ikinä haitaksi poliitikolle. . Asianmukaista tietoa tarvitaan aina, Takkula sanoo. Jäätteenmäki näkee kuitenkin, että elinkeinoelämä pystyy valvomaan etujaan vahvasti. . 8 8.10.2013 EU-tasolla suuri osa päättäjien ajasta menee tiedonhankintaan. Kuva: Jari Laukkanen Edunvalvonta on taitolaji Asiantunteva lobbari tietää miten, milloin, miksi ja kenelle asiat kannattaa esittää SAMI KORKALA OULU VAIKUTTAA voi monella tavalla. Asiantuntevat edunvalvojat tietävät asiansa läpikotaisin ja osaavat kertoa kantansa päättäjille ytimekkäästi juuri silloin kun se päätöksentekoprosessissa on merkittävää. Toiset taas ovat myöhässä ja haaskaavat omaa ja päättäjien aikaa huonosti mietityillä viesteillään. . Sama koskee sanan alkumuotoa, englanninkielistä lobbying-termiä, joka saa edunvalvonnan kuulostamaan lähinnä auloissa (lobby) tapahtuvalta suhmuroinnilta. . Meidän täytyy liikkua enemmän koti-Suomessa, Torvalds sanoo. Anneli Jäätteenmäki näkee, että elinkeinoelämällä on hyvät resurssit edunvalvontaan. Suomessa puhutaan edunvalvonnasta ja Brysselissä lobbaamisesta, mutta sama asia on kuitenkin kysymyksessä. Brysselissä lobbareita tavataan enemmän valiokuntakokousten ulkopuolella, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki tiivistää. Liberaalidemokraattisen ALDE-ryhmän mepit Takkula, Pakarinen, Jäätteenmäki ja RKP:n Nils Torvalds eivät koe, että lobbareilla olisi liikaa vaikutusta EU:n päätöksentekoon. . Avoimuudella ei saa olla rajoituksia. . Tässä poliitikoilla itselläänkin olisi petraamisen paikka, olen ai- ALDE-RYHMÄN europarlamentaarikot kokevat, että lobbaamista koskevat pelisäännöt EU:ssa ovat toimivat.
Jokunen nuori on il- moittanut lopettaneensa pillerit. Makasin sairaalan sängyssä. Olin 24-vuotias ja ajattelin, että on aika kova paikka, jos elämä loppuu tähän, Leiniö sanoo. LÄÄKÄRIT epäilivät keuhkoveritulpan syyksi e-pillereitä, koska muutakaan selittävää syytä ei löytynyt. sukupolven pillereissä. Tosin jo 3. En saanut oikein henkeä, pisti kylkeen ja oli vetämätön olo, Leiniö kertoo. Sairaalassa Leiniö sai kipupiikit, ja hänet käännytettiin pois. Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva kikeskustelu käydään joka kerta, kun on tullut uusia pillereitä, sillä veritulppariski on korkein käytön alkuaikana tai kun aloittaa pille- rit uudestaan. . sukupolven pillerien. . On huomattava, että muuten 3. Käyttäjän oma motivaatio on tärkeä. Tuli syötyä niitä huolettomasti, koska riskejä ei koskaan käyty huolellisesti läpi ammattilaisten kanssa. Asiantuntijoiden mukaan yhdistelmäehkäisypillerien laskimoveritulppariski on pieni. Kuolema e-pillereihin liittyen on äärimmäisen harvinainen ilmiö. Synnytys- ja naistentautiopin professori, gynekologi Johanna Mäenpää kertoo, että laskimoveritulppia esiintyy 4:llä 10 000:sta hedelmällisessä iässä olevalla naisella, vaikka he eivät e-pillereitä käyttäisikään. E-pillerit kohottavat lukua, eli noin 8?10 naista 10 000:sta saa tulpan. . Keskustelun jälkeen osa jatkaa entisellä pillerillä ja joillekin on vaihdettu toiseen merkkiin. sukupolven pillerien tulppariski oli vähän suurempi kuin 2. Myös Turussa ja Rovaniemellä jotkut nuoret ovat pyytäneet pillerien vaihtoa. . Pelokas nuori jättää pillerin ottamatta ja seurauksena voi olla ei-toivottu raskaus, sanoo vastaava terveydenhoitaja Paula Mikkonen Rovaniemeltä. Myös Väestöliiton ehkäisyneuvonnasta on kyselty riskistä. . Jos on käyttänyt pilleriä ongelmitta 3?4 vuotta, on epätodennäköistä, että ongelmia enää tulisi, Mäenpää sanoo. TÄNÄ vuonna on uutisoitu tulppariskistä etenkin 4. Kuolema e-pillereihin liittyen on äärimmäisen harvinainen ilmiö. Tulppa tulee yleensä ensimmäisenä käyttövuotena, jos on tullakseen. Apterin mukaan ris- Luna-tytärtään pukeva Terhi Leiniö oli kuolla keuhkoveritulppaan, jonka syyksi epäiltiin ehkäisypillereitä. 9 8.10.2013 Keuhkoveritulppa vei lähelle kuolemaa Lääkärit: Ehkäisypillereillä on pieni veritulppariski ja siitä on tiedetty vuosikymmeniä PAULA ROPPONEN/STT HELSINKI JOULUN välipäivinä, vajaat viisi vuotta sitten Terhi Leiniölle tuli ihmeellinen olo. . sukupolven e-pillereissä, kuten Yasminja Yaz-pillereissä. Kukaan ei kysynyt, syötkö e-pillereitä, tupakoitko tai onko suvussasi ollut veritulppaa. ?Puristi rinnasta. Osa potilaista on ollut huolissaan asiasta ja ottanut yhteyttä kysyäkseen riskistä ylipäätään ja mahdollisesta omasta lisääntyneestä riskistään, kertoo ylilääkäri Tuomas Plosila Helsinki-Espoon YTHS:stä. Lappeenrannan ehkäisyneuvolasta kerrotaan, että pillerimerkkiä on vaihdettu tavallista enemmän. Leiniö oli aloittanut Yasmin-pillerit vajaat kaksi vuotta aiemmin. . Esimerkiksi raskaudessa veritulppariski on kymmenkertainen, Mäenpää muistuttaa. Mäenpää kertoo, että e-pillereitä määrättäessä pitää aina kartoittaa, onko potilaalla veritulpan riskitekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi ylipaino, tupakointi, aurallinen migreeni, suonikohjut ja yli 40 vuoden ikä. Jos yksikin tekijöistä täyttyy, ei e-pillereitä suositella. ja 4. Joka asiaan liittyy riskejä. Mäenpään mukaan joitakin viitteitä on siitä, että 4. Toisellakaan käynnillä häntä ei otettu tosissaan. Henkilökuntamme käy pitämässä luentoja eri puolilla ja esimerkiksi käynnillä koulukodissa ilmeni, että osa nuorista oli lopettanut pillerit, ylilääkäri Dan Apter sanoo.. sukupolven pillereillä on vähemmän sivuvaikutuksia kuin 1. Varsinkin nuoret ovat kauhistelleet, että kuolevatko he nyt sitten, koska syövät e-pillereitä. Ennen kuin lähdin kolmannelle reissulle, yritin ripustaa pyykkiä, mutta kipu oli niin valtava, etten enää pystynyt. Kolmannella käynnillä hänet otettiin tarkkailuun sairaalaan, epäiltiin umpisuolta. E-pillereiden laskimove- ritulppariskistä on uutisoitu runsaasti tänä vuonna. . Leiniö räpisteli yön yli. Aamukierrolla hän kertoi lääkärille, että olkapäähän pistää kummallisesti. ja 2. sukupolven pillereillä, hän sanoo. Väestöliiton ylilääkäri Dan Apter sanoo, että tulppariski on tiedetty yli 40 vuotta, eikä siinä ole mitään uutta. Vaihtoehtoja ovat muun muassa minipillerit ja hormonikierukka. Tyypillisesti laskimoveritulpan oireita on etenkin toispuoleinen kipu ja turvotus alaraajoissa. Keuhkoveritulpan hälytysmerkki on hengenahdistus. . Hengenlähtö oli jo lähellä. . Jos lähtee ajamaan autolla, riski joutua kolariin ja kuolla on huomattavasti suurempi kuin e-pillerien riski, Apter sanoo. Ehkäisyneuvonta: Moni on halunnut vaihtaa pillerimerkkiä STT HELSINKI MONET naiset ovat viime aikoina olleet huolissaan ehkäisypillerien veritulppariskistä, käy ilmi STT:n selvityksestä. Muun muassa ehkäisyneuvoloista ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä (YTHS) kerrotaan, että puheluita ja kyselyitä e-pillerien riskeistä on tullut tavallista enemmän. sukupolven pillerien riski on hieman suurempi kuin 2. Silloin lääkäri tajusi epäillä keuhkoveritulppaa
Verotus pitää siitä huolen, Kosunen sanoo. KOSUNEN ihmettelee, että Suomessa kannustetaan puheissa yrittäjyyteen, mutta yrityksen pyörittäjää rangaistaan verotuksen avulla. . Maaseudun asukkaiden ikärakenteen kaikki tietävät. Enpä pahemmin ollut ompelukoneisiin paneutunut, mutta kuntoon saatiin sekin, mies muistelee hymyssä suin. FAKTA Monitaituri Jani Kosunen 34-vuotias, kotoisin Rautjärven Korpjärveltä, ammattikoulutukseltaan autonasentaja. Perheessä vaimo, 9- ja 7 -vuotiaat tyttäret. On työskennellyt Etelä-Karjalan alueella autokorjaamoilla, arkkileikkurilla, pakkaamossa, trukkikuskina, baarimikkona, tarjoilijana, talonmiehenä ja karaokeyrittäjänä. Vuonna 2007 perhe muutti lomakaudeksi Kreikkaan, jossa Kosunen työskenteli autovuokraamossa. Reilu pari vuotta kestäneen yrittäjyyden aikana hänelle on selvinnyt myös, miksi pienyrittäjyyttä ei synny Suomeen herkemmin, vaikka yrittäjähenkisyyttä ja ideoita on vaikka kuinka ilmassa. . Jatkossa täällä riittää työtä kylätalonmiehille ja kotipalveluille entistä enemmän. Maaseudun väestö työllistää hyvin, ja vielä suhteellisen pienen maantieteellisen sektorin sisällä. . Yrittäjyys sinällään kaikkine paperihommineen ei ole monimutkaista, mutta valtio ei tule yrittäjää vastaan millään lailla. Nimeksi tuli Miettilän apu, mie teen senkin. 34-vuotias Kosunen on ehtinyt olla monessa mukana ja tarttunut aina aristelematta toimeen. Kerran yksi iäkkäämpi kyläläinen tuli meille rikkoutuneen ompelukoneen kanssa. Maaseutu työllistäisi, jos ihmiset uskaltaisivat ryhtyä yrittäjiksi. Yrittäjällä on monikertainen verotus verrattuna työntekijään, vaikka ei yrityksessään työllistäisi kuin itsensä. MIETTILÄN apu on monitoimiyritys, joka sijaitsee Etelä-Karjalassa Rautjärven kunnassa Miettilän kylässä. Työt olisivat jatkuneet, mutta perhe kaipasi Suomeen. Ennen yrityksen perustamista töissä metallialan yrityksessä. Koko elämänsä ajan harrastanut erilaisten koneiden huolto- ja korjaustöitä. Harrastaa muun muassa musiikkiteatterissa näyttelemistä sekä vanhojen hirsirakennusten suojelua.. Eivätkä kaikki kotiapuja hoiva-alan ihmiset halua työsuhteeseen kuntaan. . Seuraavaksi hän ryhtyi vetämään karaokeiltoja itsenäisesti. Jonkin aikaa sitten Kosunen sai työparikseen Ulrika Soikkelin, ja he vetävät SoulSound-karaokea. Jos yrityksellä on kuukaudessa veloituksia vaikka 4 000 eurolla, mitä siitä jää käteen, kun maksetaan alvit, vakuutukset ja verot, Kosunen kysyy. Yrittäjänä hän pääsee helposti puheisiin henkilöiden kanssa, jotka ovat pyöritelleet ajatusta omasta yrityksestä. . Moni seuraisi perässä, jos verotus olisi erilainen, hän sanoo. Kosunen kokosi toiminimensä alle kaiken osaamisensa. Molemmilla on oma toiminimi, mutta laitehankinnat on tehty yhdessä. Nyt yrityskuvaan kuuluu muun muassa alihankintana teollisuuden kunnossapitotöitä sekä autonkorjausta korjaamoille. Kylätalkkaripuolella Kosunen hoitaa puut pystyasennosta pilkkeiksi varastoon sekä tekee pieniä korjaustöitä sekä purkutöitä. Hän vuokraa minikaivuria sekä paljua, joka onkin saanut lämmetä ympäri maakuntaa lähes joka viikonloppu. 10 8.10.2013 Jani Kosusen monitoimiyritykseltä onnistuu homma kuin homma paljun vuokrauksesta ompelukoneen korjaukseen. Toisaalta kunnilla ei ole rahkeita tarjota tarpeeksi palveluita maaseudulla asuville, puntaroi Kosunen, joka ylsi viime kuntavaaleissa Rautjärvellä keskustan listalta varavaltuutetuksi. KOSUNEN on laulumiehiä. 2000-luvulla hän hakeutui Keijo Lääperin karaokeoppiin. Kuva: Päivi Vento Maaseudulla riittää töitä Jani Kosusen monitoimiyritys korjaa auton siinä missä vetää karaokeillankin PÄIVI VENTO RAUTJÄRVI JANI KOSUNEN perusti monitoimiyrityksensä 2,5 vuotta sitten. . Yrittäjä on tehnyt töitä muun muassa autokorjaamoilla, arkkileikkurilla, pakkaamossa, trukkikuskina, baarimikkona, tarjoilijana, talonmiehenä ja karaokeyrittäjänä. Vuokrattavissa ovat myös äänentoistolaitteet, ja yrittäjän itsensä voi palkata juontokeikalle. Kosunen suhtautuu avoimesti kaikkiin työtarjouksiin, eihän toi- minimen perässä muutoin lukisi lupausta ?mie teen senkin?. . Olisiko pienyrittäjiä mahdollista verottaa kevyemmin. Aina se kaatuu pelkoon siitä, millaista on verottajan kanssa, Kosunen tietää. Valtio ei tule yrittäjää vastaan millään lailla.
On myös iso joukko suomalaiselä- keläisiä, joiden toimeentulo on erittäin niukka ja toimintakyky ei ole enää kunnossa. Mutta tällä on myös nurja puolensa: Maakunnalliset terveiset tilaisuuteen tuonut Pohjois-Savon maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa valitteli, että EU:n alkuperäinen tarkoitus ei ole toteutunut Suomessa. Pisteitä on Suomessa kahdeksan. Pohjois-Savon pisteen vetäjä ja maakuntaliiton tiedottaja Jari Sihvonen totesi, että pisteessä ei puhuta talouskriisistä, vaan pienistä asioista, jotka ihmisiä kiinnostavat EU:ssa. Anu Vehviläinen. 11 8.10.2013 Vehviläinen: Ikääntyneet eriarvoistuvat SUOMENMAA JOENSUULAINEN kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.) on huolissaan pienituloisten ikäihmisten mahdollisuudesta saada hoivaa, hoitoa ja tarvitsemiaan palveluita. Vehviläinen viittaa HelpAge Internationalin maailmanlaajuiseen tutkimukseen ikääntyneiden hyvinvoinnista. . Kuva: Soili Riepula JOENSUUN seudulle esitetään viiden kunnan liitosta, jonka myötä Pohjois-Karjalaan syntyisi lähes 113 000 asukkaan Joensuun kaupunki 2017. Uusi Joensuu olisi Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, johon kuuluisivat myös nykyiset Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat sekä Outokummun kaupunki. Valtiovarainministeriön asettaman kuntajakoselvittäjän Ossi Revon mukaan kunnat muodostavat selkeän työssäkäynti- ja asiointialueen. Samalla halutaan nostaa esille keskustalaisia arvoja ja paikallisuutta, EU-vaaliehdokkuutta itsekin miettinyt, mutta ainakin toistaiseksi siitä kieltäytynyt Pirkkalainen tähdensi. Pirkkalainen korosti, että nyt tarvitaan paikallista aktiivisuutta vaalityöhön. KUN EU:ta luotiin, talous otettiin mukaan rengiksi. Hän muistutti, että EU ei vaadi Suomea tiivistämään kuntarakennetta; se on ihan kansallinen päätös. Tuleviin eurovaaleihin ja muutakin EU-tietoutta jakaa Europe Direct -tiedotuspisteiden verkosto. Esimerkiksi Kontiolahden ja Liperin asukkaista yli 40 prosenttia käy töissä Joensuussa. Kuntien valtuustot päättävät esityksestä tammikuussa. Selvitystä esittivät Joensuu ja Outokumpu. Opetuksessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän alueen omien vahvuuksien kirkastamista, erikoistumista, verkottumista sekä yhteistyön syventämistä muun muassa paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Joensuun seudulle esitetään viiden kunnan liitosta Keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen ja maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa keskustelivat ajankohtaisista asioista. Säästötoimi kävisi kansantaloudellemme hyvin kalliiksi. Puumalan mielestä kunnat ja alueet on pidettävä tiiviisti mukana koulutuksen kehittämisessä. . Ministeriöstä on myönnetty, että ajatuksen taustalla on koulu- ja oppilaitosverkoston karsiminen, Puumala kertoo. . Keskittäminen heikentäisi lasten ja nuorten mahdollisuuksia kouluttautua. Maat vetävät voimakkaasti kotiinpäin eli mikä on kansallisesti tärkeää, siitä pidetään kiinni. EUROOPAN UNIONIN eri rahastoista tulevan rahan merkitys on koko ajan kasvanut Itä- ja Pohjois-Suomessa. Liperi päätti äänestyksen jälkeen lähteä mukaan selvitykseen. Osalla ikäihmistä pyyhkii hyvin. Nyt rengistä on Takkulan mukaan tullut isäntä. . Ehkä ei ole läheisiäkään ja yksinäisyys on ainoa kaveri. VEHVILÄISEN mielestä vanhustenhoidon ja ikäihmisten palveluiden eriarvoisuutta pitäisi poistaa kaikin keinoin. . Kansainvälinen talous, isot yritykset ja niiden rahat vaikuttavat, Takkula tiesi. Hän on huomannut myös sen, että kansallinen itsekkyys EU:ssa on noussut. Täällä on EU-rahoituksen määrän lisääntyessä vähennetty kansalli- sen rahoituksen osuutta. Näin ei pitänyt käydä, sillä EUrahoituksen pitäisi olla liikkeellepaneva vipuvoima ja alulle pantuja hankkeita piti viedä eteenpäin kansallisella rahoituksella. Kansalliset tuet ovat valuneet yhä suurenevassa määrin Eteläja Länsi-Suomeen. Takkula kertoi äänestäneensä aikoinaan EU-jäsenyyttä vastaan, kun hän pelkäsi, että aluepolitiikka loppuu. . On terveyttä, virkeyttä ja lähellä tärkeitä ihmisiä. . Haluan alleviivata, että meillä on erityinen vastuu kaikkein heikommassa asemassa olevista ikäihmisistä. Ykkös- ja kakkostilat menivät naapureillemme Ruotsille ja Norjalle, Vehviläinen sanoo. SUOMEN huono sijoittuminen tutkimuksessa kertoo Vehviläisen mielestä ikääntyneen väestön sisäisestä eriarvoisuudesta. . Olin väärässä. Ikäihmiset voivat Suomessa huonommin kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa länsimaissa. Minun kokemukseni on, että yritysasiakkailla on suuri merkitys ravintola-, matkailu- ja viihdealan kannattavuuteen. Alataloa huolettaa erityisesti se, että hallituksen päätös tappaa elävän musiikin. Puumala puolustaa kouluverkkoa KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala ei hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä koulutuksen rahoituksen siirtämisestä valtiolle. . EU ymmärtää alueita, mutta kansallinen hallitus ei ymmärrä. Takkulan mukaan keskustan on aika palata juurille: on kehitettävä koko Suomea. Tämä on yhteinen ponnistus. VARKAUS SUOMALAISILLE Euroopan Unioni näyttäytyy europarlamentaarikko Hannu Takkulan mukaan liian usein rahanjakoautomaattina. Keskustan Pohjois-Savon piirin EU-tilaisuudessa Varkaudessa puhunut Takkula vakuutti, että keskustassa halutaan nostaa EU:ta arvoyhteisönä. EU:ta ei enää tule käsitellä akselilla hyvä tai huono asia, vaan se on tosiasia, Takkula huomautti. Varkauden tilaisuudessa rakennettiin keskustan eurovaaliohjelmaa, Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen muistutti. Piireissä järjestetään tilaisuuksia, sillä jäsenistön halutaan vaikuttavan ohjelman sisältöön. . Kuva: Jari Laukkanen lyhyesti Alatalo huolissaan matkailuja ravintola-alasta YRITYSTEN edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen kuristaa matkailukeskuksia ja ravintoloita, sanoo pitkän linjan muusikko ja kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.). . On tarkoitus herätellä omaa väkeä, sillä eurovaalit ovat lähellä. Toimeentulo on turvattu. Suomi sijoit- tui sijalle 15. Arvot, joka oli ydintä, on heikentynyt. Kylmä tosiasia on, että tällä hetkellä 40 maailman suurimmalla yrityksellä on rahaa enemmän kuin YK:n jäsenvaltioilla yhteensä. . Joka kolmas ikäihminen on pienituloinen. Keskusta haluaa nostaa EU:ta arvoyhteisönä SOILI RIEPULA . Hallitus ei perääntynyt päätöksestään, vaikka kaikki asiantuntijat tietävät päätöksen olevan matkailualan kannattavuuden ja työllisyyden kannalta tuhoisa, Alatalo sanoo. . Kontiolahden ja Polvijärven valtuustot taas sanoivat ei, mutta ministeriö määräsi ne mukaan.
He lupasivat minulle tehtaan pyöritettäväksi, jotta näkisin, miten vaikeaa on tuottaa voittoa näin korkeilla palkoilla, Moazzem sanoo. Työläiset pitivät sitä pilkantekona ja ryhtyivät mellakoimaan. Bangladeshissa minimipalkat ovat alakohtaisia. Myönnän, että palkkojen pitäisi olla paremmat, mutta silloin ostajien pitää maksaa minulle enemmän. Kun lähetimme tämän suosituksen hallitukselle, sain useita soittoja vaatevalmistajilta. Länsimaiset kuluttajat ovat osaltaan vastuussa Bangladeshin huonoista palkoista, tutkimusjohtaja Khondaker Moazzem sanoo. Hänen mukaansa bangladeshilaisen vaatteen jälleenmyyntihinnasta jää kauppiaalle 55-65 prosenttia. Neljännes menee materiaalikuluihin ja noin 15 prosenttia jaetaan työntekijöiden ja työnantajan kesken. Vaateala tuo 80 prosenttia Bangladeshin vientituloista, 17 miljardia euroa vuodessa. Maan parlamentin jäsenistä 30 prosenttia on yrittäjiä, enimmäkseen tekstiilialalla. Museointendentti Hanna Nikander vertaa Jean Sibeliuksen kuvaa Eero Järnefeltin tekemään gafiikkaan. 12 8.10.2013 Eero Järnef Taidemaalarin syntymän 150-vuotis Bangladeshilaiset vaatetyöläiset ompelevat tehtaassa Ashuliassa noin 30 kilometriä Dhakasta pohjloiseen. Hän odottaa hallituksen asettaman neuvottelukunnan esitystä, joka on luvattu marraskuussa. tantokustannukset kohoavat 13 prosenttia vuodessa. Puuvilla on tuotava ulkomailta, sähkökatkot ovat yleisiä, kuljetukset junnaavat, lainaraha on kallista ja poliittinen ilmapiiri levoton, hän listaa. . Torjuttiin, koska minimipalkka ei voi ylittää maan kes- kipalkkaa. Nykyistä kustannustasoa vastaava palkka olisi 75 euroa kuukaudessa, jota myös työntekijät vaativat. . Kuljetusalan ja kaupan väen ansiot ovat kaksinkertaiset verrattuna ompelijoiden palkkoihin. BANGLADESHIN vaatetyöläiset ovat lähes pohjalla kansainvä- lisestikin. Vaihtoehtoja on kolme: Jos palkka on 60 euroa kuussa, tulot jäävät köyhyysrajalle. Kuva: Munir Uz Zaman/AFP Photo/Lehtikuva Bangladeshissa unelmoidaan 75 eurosta kuussa ROBERT STEFANICKI/IPS DHAKA BANGLADESHIN kolmen miljoonan tekstiilityöläisen kamppailu minimipalkasta jatkuu kiivaana. Pääkaupunkiseudulla jouduttiin syyskuun lopulla sulkemaan viikoksi 200 tehdasta väkivaltaisiksi käyneiden protestien vuoksi. Alan minimipalkka nostettiin vuonna 2010 noin 29 euroon kuussa. Nyt työläiset vaativat 75:tä euroa, joka vastaa suunnilleen Bangladeshissa valmistetun farkkuparin hintaa länsimaiden kaupoissa. Työnantajien tarjous oli 35 euroa. Kuva: Jari Laukkanen Grafiikassa näkyy Järnefeltin taiteen intiimimpi puoli, kyky nähdä kauneutta yksinkertaisissa ja arkisissa asioissa. MAHMOOD valittaa, että tuo- Elinkustannukset tutkittu DHAKASSA toimiva tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen Bangladeshin tekstiilityöläisten elinkustannuksista oletuksella, että he elättävät perhettään, tutkimusjohtaja Khondaker Moazzem kertoo. (IPS) Eero Järnefelt: Näköala Kolilta (1920).. Vain Myanmarissa tienataan vähemmän, kertoo Japanin ulkomaankauppaliiton selvitys. Intiassa palkat ovat tuplasti ja Kiinassa viisi kertaa niin suuret kuin Bangladeshissa. Moni ompelija yltää Bangladeshissakin 75 euron kuukausiansioihin, mutta se tarkoittaa ylitöitä ja 11-12 tunnin työpäiviä. Rana Plazan tehdasrakennuksen tuhoisassa tulipalossa huhtikuussa kuoli 1 133 työläistä. Ammattiyhdistysjohtaja Masood Ranan mukaan tekstiilityöläiset alkoivat sen jälkeen tiedostaa asemansa kurjuuden ja sen, mitä kuluttajat länsimaissa maksavat heidän tuotteistaan. Työantajaliiton varapuheenjohtaja Reaz bin Mahmood vakuuttaa, ettei asiaa ratkaista kaduilla. Ay-liike torjui ehdotuksen. Jos palkka on 165 euroa, perhe syö kunnolla ja pystyy nauttimaan elämästä
varsinkaan, kun kyse on grafiikasta. . Ilmeisesti maalaukset työllistivät Järnefeltiä niin paljon, ettei hänellä jäänyt aikaa grafiikalle niin paljon kuin hän olisi sitä halunnut tehdä. Suuren yleisön silmissä Järnefelt tunnetaankin nimenomaan taidemaalarina. JÄRNEFELTIN grafiikassa toistuvat hyvin samankaltaiset aiheet kuin miehen muussakin tuotannossa. Teoksissa on kuvattu kansan elämää ja Kolin kansallismaisemaa käkkärämäntyineen. Tämän lisäksi grafiikassa näkyy myös Järnefeltin taiteen intiimimpi puoli, kyky nähdä kauneutta yksinkertaisissa ja arkisissa asioissa. Järnefeltin monissa teoksissa esiintyy perheen ja kodin piiristä sekä lähiympäristöstä poimittuja aiheita. . Yleensä ihmiset lähestyvät museoväkeä jopa hieman varovaisesti kysyen, voisiko heidän hallussaan oleva taideteos olla jonkun tietyn taitelijan tuotantoa. Nikanderin sähköpostissa on tälläkin hetkellä kuvia odottamassa läpikäymistä. TÄMÄN HETKISTEN tietojen mukaan Järnefeltin koko grafiikan tuotanto koostuu 91 teoksesta. Vedostamisvaiheeseen on yltänyt 73 työtä. Suurin osa Järnefeltin grafiikasta on pehmeäpohjasyövytyksellä tehtyjä vedoksia. . marraskuuta. Eero Järnefelt: Sammakko. Teoskuvat: Järvenpään taidemuseo/Matias Uusikylä FAKTA Eero Järnefelt Syntyi 8.11.1863 Viipurissa, kuoli 15.11.1937 Helsingissä. Tunnetaan erityisesti muotokuva- ja maisemamaalauksistaan, mutta innostui kokeilemaan myös grafiikkaa. Tunnetuin teos Raatajat rahanalaiset (1893). Opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pietarin taideakatemiassa ja Pariisin Académie Julianissa. Pysähtyi syksyllä 1894 muutamaksi viikoksi Müncheniin saamaan oppia viivasyövytyksen tekemiseen. Puoliso näyttelijätär Anni Swan, viisi lasta. Taideateljee Tuusulanjärven rannalla Suvirannassa. Eero Järnefelt: Liesi, Waseniuksen talo.. Aitoa grafiikkaa saatetaan pitää helposti pelkkänä painettuna kuvana. MUSEOINTENDENTTI ei pidä lainkaan mahdottomana, etteikö Järnefelt-näyttely voisi poikia vielä uusia teoslöytöjä. Nikander uskoo, että nyt ihmiset saattavat tutkia omia taidekokoelmiaan aiempaa tarkemmin. . Suurin osa teoksista on syntynyt aivan tässä lähellä, Tuusulanjärven rannalla sijaitsevassa Suvirannassa, joka toimi pitkään perheen ateljeekotina, Nikander kertoo. JÄRNEFELTIN taidegrafiikkaa esittelevä Pehmeästi-näyttely on avoinna Järvenpään taidemuseossa vuoden loppuun asti. Taiteilijan syntymäpäiväjuhlaa vietetään taidemuseolla tasan kuukauden kuluttua, 8. Lisäksi samasta aiheesta saattoi eri väreillä tehdä tunnelmaltaan erilaisia versioita. VEDOSTEN lisäksi näyttelyssä on esillä taiteilijan työstämiä painolaattoja ja muita työvälineitä. Näytille on tuotu on muun muassa Järnefeltin itselleen rakentama saranallinen piirtoalusta. Järvenpään museolla olisi ollut myös Järnefeltin maalauksia, mutta juhlanäyttelyssä haluttiin keskittyä taiteilijan vähemmän tunnettuun tuotantoon. Järnefelt ei itse ollut kovin halukas asettamaan grafiikkaansa esille, vaikka hän olikin ilmeisen taitava sen tekemisessä. Ongelmana olivat miehen kiireisenä pitäneet tilaustyöt. . Eikä vähiten siksi, että se täydentyi viime viikolla kahdella aiemmin tuntemattomalla grafiikan teoksella. NÄYTTELYN uudet tulokkaat odottavat haastatteluhetkellä vielä ripustusta. Pöydällä lepäävät rinnakkain Taika-niminen työ sekä muotokuva, joka esittää Järnefeltin siskon miestä, Jean Sibeliusta. Molemmat teokset ovat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Nikanderin mukaan tuntemattomien teosten esiin putkahtaminen ei ole täysin tavatonta . 13 8.10.2013 elt taipui myös grafiikkaan juhlanäyttelyssä on ensimmäistä kertaa esillä Järnefeltin tunnettu graafinen tuotanto MAIJA AHONEN JÄRVENPÄÄ HANNA NIKANDERIN sähköposti on ollut viime päivinä lähes tukossa. Asia ei tunnu kuitenkaan haittaavan Järvenpään taidemuseon museointendenttiä, pikemminkin päinvastoin. Museossa on esillä taiteilija Eero Järnefeltin (1863?1937) 150-vuotisjuhlanäyttely, jossa on esillä ensimmäistä kertaa koko Järnefeltin tunnettu grafiikan tuotanto. Mielenkiintoinen kokonaisuus on herättänyt ansaittua huomiota. Grafiikan tunnistamista vaikeuttaa se, että vedos saattaa olla kehyksissä lasin alla. Tekniikka soveltui erityisen hyvin Järnefeltille, sillä siinä korostui taitavan piirtäjän kynänjälki, Nikander toteaa.
Tärkeämpi näkökulma olisi palveluiden käyttäjän, kuntalaisen näkökulma. Nykytilanteessa kummissaan ovat niin kunnat kuin kuntalaisetkin. Antti Kaikkonen kansanedustaja Vastaukseni SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle KESKUSTAN mielestä meidän on tunnustettava kipeätkin tosiasiat yhteiskunnassa. Kaikista asioista on pystyttävä puhumaan tässä taloudellisessa tilanteessa. Tukemme tämän kipeän päätöksen tekemiseksi helpottaa myös hallituksen tietä tässä asiassa. ELÄKEIÄN nostamiselle tavoitellaan myös työn tarjonnan lisäämistä. Keskustan mielestä eläkeiän asteittaisella nostamisella on monikymmenkertainen vaikutus työn tarjontaan kuin hallituksen kaavailemilla muutoksilla kotihoidon tukeen ja se on oikeudenmukaisempi. le tarvitaan uskottava näkymä työpaikkojen riittävyydestä ja uusista työpaikoista. Tähän keskusta on esittänyt yhdeksi vaihtoehdoksi miljardiluokan kasvurahastoa, joka on osaltaan luomassa edellytyksiä uusien työpaikkojen luomiseksi. Poliittisessa keskustelussa pitäisi päästä eroon pikkunäppäryydestä, kuten yksittäisten ehdokkaiden vaalikonevastausten pyörittelystä, rakentavaan keskusteluun puolueiden vaihtoehdoista. Tämä linja saa jatkoa, kun syvennämme muun muassa eläkepoliittisia linjauksia loppuvuodesta. IHMISET elävät nykyään entistä terveempinä ja entistä pidempään kaikkialla. Tätä tulen osaltani edistämään ja toivon, että myös sinä voit olla näissä talkoissa mukana. Tsemppiä! MEKAANINEN päätös eläkeiän korottamisesta ei tietenkään yksin riitä, vaan rinnal- Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja. Varmasti ihan aiheesta. Kuntaliitokset on tehty, mutta rahapula on entistä kovempi. MAAN hallitus on leikannut kuntien valtionapuja todella ronskisti tällä hallituskaudella. Kuntapäättäjät joutuvat nyt tekemään leikkauslistoja. Ensi vuoden budjetti pitäisi laatia, mutta rahat eivät kerta kaikkiaan meinaa riittää edes peruspalveluiden järjestämiseen. Myös kotikunnassani Tuusulassa on esitetty kouluverkon harventamista. Epäilen myös, saadaanko niitä lakkauttamalla todellisia säästöjä. Usein pienten koulujen lakkautukset johtavat tarpeeseen lisätä koulukuljetuksia ja laajentaa ennestäänkin isoja kouluja. OLEN kiertänyt ympäri vaalipiiriäni Uuttamaata ja aika paljon muuallakin Suomessa. Mielipiteet 14 Kunnat kummissaan KUNTAPÄÄTTÄJÄT kaikkialla Suomessa ovat näinä viikkoina helisemässä. Kunnat eivät itse ole tällaista selvitysaluetta halunneet. Loogista, luonnollista, toiminnallista, historiallista tai kulttuurista yhteyttä tällaisella alueella ei ole. Olemme halunneet tehdä vastuullista politiikkaa myös oppositiosta käsin. TOIMME helmikuussa esille selviytymissuunnitelman, jossa esiteltiin vaihtoehtomme päälinjauksia. Kuntapäättäjät joutuvat nyt tekemään likaisen työn. HALLITUS tarjoaa suuria kuntaliitoksia ratkaisuksi, mutta sitä se ei näytä olevan. Monissa kuntaliitoskunnissa tilanne on mennyt entistä vaikeammaksi. Tilanne on sama kaikkialla. Kunnat ovat nyt todella ahtaalla. Keskittäminen ja suuret yksiköt eivät aina tuo parasta lopputulosta. Hallituksen tempoileva kuntapolitiikka sekoittaa nyt myös metropolialueen tilannetta entisestään. Hallituksen tuoreella poliittisella päätöksellä synnytetään uusi, täysin keinotekoinen kuntaliitosselvitysalue, johon määrättiin Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula. En kyllä hevin siihen lähtisi. Kyläkouluissa on meillä riittänyt oppilaita, ja ne ovat olleet hyvin pidettyjä. Siltä tilanne ainakin näyttää, kun seuraa keskustelua esimerkiksi Kouvolan, Hämeenlinnan, Jyväskylän tai Salon seudulla. Kuntaliitokset on tehty, mutta rahapula on entistä kovempi. Näyttää siltä, että suurimpiin kaupunkeihin syntyy pieniä enemmän byrokratiaa, väliportaan hallintoa ja tehottomuutta. Tärkeämpi näkökulma olisi palveluiden käyttäjän, kuntalaisen näkökulma.. Reilumpaa olisi, että hallitus kantaisi vastuunsa, eikä sysäisi sitä kuntapäättäjien niskaan. Helppoa ei toki ole hallituksellakaan, mutta enemmän yritystä ?Asioita on katsottu liikaa ylhäältä käsin, hallinnon näkökulmasta. Tämä on näkynyt pienemmissä kunnissa, mutta myös pääkaupunkiseudulla, jossa olin viikonloppuna toritapahtumissa ihmisiä tapaamassa. Huoli kouluverkosta, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta, oli kova. Liiankin ahtaalla. Viime viikolla teimme esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseksi. On vaikea nähdä, millä logiikalla osa kehyskunnista on alueeseen määrätty ja osa ei. Esimerkiksi Nurmijärvi tai Järvenpää ei ole mukana, mutta Tuusula ja Kirkkonummi ovat. Vihti on päässyt suorastaan kadehdittavaan erityisasemaan: se saa ihan itse päättää mukanaolostaan. Alueella oli jo ennestään käynnissä kaksi kuntaliitosselvitystä. Uusi selvitys ei ainakaan selkeytä tilannetta. Tämän lisäksi hallitus puuhaa alueelle metropolihallintoa. On täydellisen hämärän peitossa, miten kuntaliitosselvitykset, mahdolliset kuntaliitokset, metropolihallinto, maakuntahallinto ja nykyiset kuntayhtymät suhteutuvat toisiinsa. Metropolialueen kuntapäät- täjät ovat yhtä suuren hämmennyksen vallassa kuin kuntalaisetkin. KUNTARAJOILLA sohlaamisen sijasta nyt pitäisi kaikki voimavarat keskittää siihen, miten kuntalaisille turvataan asianmukaiset peruspalvelut vauvasta vaariin. Asioita on katsottu liikaa ylhäältä käsin, hallinnon näkökulmasta. Ratkaisuun pitää kuulua myös eläkeiän nosto vähitellen. Meidän on pystyttävä turvaamaan myös tulevien sukupolvien eläkkeiden kestävä taso, jotta se riittää elämiseen. Luotan siihen, että työmarkkinajärjestöt ja hallitus pääsevät asiassa sopuun. Suomi on niitä harvoja eurooppalaisia maita, joka ei ole vielä kyennyt nostamaan eläkeikää. Tietojeni mukaan EU:n jäsenmaista 19 on jo nostanut eläkeikää, muutamat jopa kahdesti. Kuva: Jaakko Martikainen kaipaisin. Eläkeiän korottaminen asteittain on ollut työurien jatkamisen työkalupakissa jo pitkään. Ennen kuntavaaleja julkistimme oman mallimme kuntia koskeviin uudistuksiin, kotikunta-maakuntamallin. Pelkällä päätöksellä on miljardiluokan vaikutukset kestävyysvajeeseen. ON SELVÄÄ, että työuria on jatkettava alusta, keskeltä ja lopusta
ja päätyy vähättelemään Jussin kykyä jopa yllyttää Jussia ?et kyllä hyppää pilvihin ja jos hyppää niin häntäni mä syön?. Tämän lausunnon antaja on huomattavasti vaan oravaa vaarallisemmalla tiellä. Opettaja on parhaimmillaan myös vanhempien kasvatuskumppani oman ammatillisuutensa ja työnkuvansa rajoissa. Aikuisten parissa toimiva opettaja voi puolestaan olla merkittävä kannustaja ja ammatillisen kasvun edistäjä. Millaisen puumerkin jättää vaiheessa oleva sote-ratkaisu? KAIKKIEN kuntien tulee antaa vä- liraportista lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 11.10. Se turvaisi talouden kestävyyden ja vakauden, riittävän osaamisen, ammattihenkilöstön riittävyyden ja tarvittavan toimintaympäristö. MAAKUNNAN sosiaali- ja terveyspalveluidenkuntayhtymässä jäsenyhteisöjen äänivalta määräytyisi asukasluvun perusteella. Liikelaitos Kysteri eli Pielavesi, Keitele, Vesanto, Tervo, Juankoski, Kaavi, Rautavaara ja Leppävirta jatkaisi palvelun tuotantoalueena. Yksittäinen kunta ei voisi yksin äänivallallaan päättää kuntayhtymän asioista. Sen usein huomasin elokuisella OuluHelsinki-turneella. Mikko Kiio Unto Murto kunnanjohtaja/HSTM Rautavaara ?Sote-alue ja erityisvastuualue (erva) on selvää kauraa.? ?Polkupyöräbisnes on mainio aatos.. lokakuuta OPETTAJA on läsnä jokaisen suomalaisen elämässä. Kokemuksia on varmasti laidasta laitaan, sekä hyviä että huonoja. lokakuuta opettajien vaatimattomasta arvostuksesta Suomessa. Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan opettajan työtä arvostetaan meillä huomattavasti vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tämä on surullinen uutinen juuri nyt, kun Maailman opettajien päivää vietettiin lauantaina 5. Yhteistyö on kaiken ytimessä. OPETTAJAN ammatti on ainakin aikaisemmin ollut monen lapsen, erityisesti tytön, haaveammatti. kehittämisen tuesta, koordinaatiota, koulutusta ja yliopistollisen sairaalan toimintaa. Rakennelakiin tai muutoin säädöksiin tulisi sisällyttää ns. kokeilualuepykälä, jonka nojalla voidaan toteuttaa esim. Kuopion yliopistollisen sairaalan toiminnot voisivat jatkua entisellä omistuspohjalla tuotantokuntayhtymänä. Väestöpohjaan sekä hoitosuoritteisiin perustuva laskutus on selkeä, tavoiteltava ja kannustaa tuottavuustarkasteluun. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Pienkunta ja sote-ratkaisu RAUTAVAARAN kunta sijaitsee kolmen maakunnan Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan yhtymäkohdassa. Kunnan historiaan ja nykypäivään ovat puumerkkinsä jättäneet niin savolaiset, kainuulaiset kuin karjalaisetkin. mennessä. Rautavaaran pienkunnassa katsotaan, että tarpeelliset hallinnolliset muutokset voitaisiin tehdä kuntalain mahdollistamien nykyisten palvelujen järjestämismallien pohjalta ja turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus maamme eri osissa sekä edistää kuntatalouden kestävyyttä. Toimintatapa estäisi perustuslain kannalta epävarmaan vastuukuntamalliin sisältyvät riskit ja nopeuttaisi palvelutuotannon uudistamisprosessia. Totta tosiaan vastuukunta/ isäntäkuntamallia ei tule pitää ainoana hyväksyttävänä hallintomallina. Todetaanhan väliraportissa, että vastuukuntamalli ei täytä perustuslain reunaehtoja ja lisäksi vastuukuntamalli vastaisi monin osin kuntayhtymämallia. SOTE-ALUE ja erityisvastuualue (erva) on selvää kauraa. Islannin ilmavalvonta on vielä avoin jne. Onko meillä varaa näin pullistelevaan puolustusministeriin? Raimo Kareinen Orimattila mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Sotealueen järjestäminen tulee perustua vähintään koko PohjoisSavon väestöpohjalle. Maakunnallisella sote-järjestämisvastuussa olevalla kuntayhtymällä turvataan alueella tasavertaiset ja tasapuoliset vähintään nykyisen tasoiset erikoissairaanhoidon palvelut. Maakunnan kattava kokonai- suus vahvistaisi erikoissairaanhoidosta erillään toimivaa perusterveydenhuoltoa ja edistäisi yritysten ja yhdistysten kumppanuutta. sote- tai erva-alueittaisia toimintaan ja rahoitukseen liittyviä kokeiluja. Rautavaaran kunta on halukas olemaan mukana siinä yhteistyössä valtionhallinnon kanssa (Asiakaspalvelu 2014-hanke). Pienkunta on ihmistä lähellä. 15 Keskustan menopeli on mainio KESKUSTAN menopeli ja polkupyöräbisnes on mainio aatos! Aiotun Tähti-version tilalle tai oheen toivon valittavan hankolaisen Helkaman levein, tanakoin tarakoin ja 26-tuumaisin renkain hyrräävän Isojopon tyylikkään, tukevan rungon, mikä vaikka Vaasassa kunnon ohjaustangoin sekä käytännössä erinomaisiksi havaituin, takajarrullisin, Shimano-Nexus-kolmivaihdenavoin ja uusin, kätevin vaihdekahvoin varustetaan. Hiukan alempana sijaitseva, leveä, tukeva tavarateline sopii hyvin tilapäisiin henkilökuljetuksiin ja vaikkapa peruna- tai sementtisäkkien rahtaamiseen. Fiksusti viimeistellyssä Isojopossa on ainesta lähes kaiken kansan kulkuneuvoksi. Laajan säätövaransa ansiosta se soveltuu monenkokoiselle käyttäjäkunnalle, koululaisista karpaaseihin. Se huolehtisi myös nykyisellä KYServa-alueen tehtävistä mm. Toivottavasti se on sitä edelleen. Kuluvan vuoden uutiset rangaistuksista, joita opettajat tai rehtorit ovat työssään saaneet, eivät varmasti vaikuta ainakaan myönteisesti opettajan ammatin arvostukseen. Sitä eivät tee myöskään vastavalmistuneiden opettajien pätkätyöläisyys tai viime aikoina pinnalla olleet lomautukset. Opettajilta odotetaan paljon, mutta samalla esimerkiksi oppitarvikkeet vähenevät ja kirjoista säästetään. LAUANTAINA vietetyn Maailman opettajien päivän kunniaksi keskustalaisena opettajana ja OAJ-aktiivina kutsun kaikki keskustalaiset opettajat keskustelemaan opettajuudesta, opettajan asemasta ja ajankohtaisesta koulutuspolitiikasta. Mikäli haluat verkostoitua tämän teeman ympärille, ilmoittaudu mukaan laittamalla sähköpostia osoitteeseen kaisa.hiltunen@gmail.com Kaisa Hiltunen Terveystieteiden opettaja, Työmarkkina-asiain neuvottelukunnan varajäsen Joensuu Puolustusministeri pullistelee SUOMEN PUOLUSTUSMINISTERI lausui Venäjän laajoja sotaharjoituksia käsitellessään, että harjoitus on Venäjän pullistelua. Lausunto palautti mieleen lasten laulun Jänöjussin mäenlaskun kohdan, jossa orava se oksaltaan silloin lausui näin; ?sä pullistelet varmaan kai, Jussi ystäväin. Ja unisex-mallina erinomaisesti myös retkiajokiksi tiukkoihinkin tilanteisiin. Eikä tämä ole ensimäistä kertaa. Kuva: Maria Seppälä Kuva: Suomenmaan arkisto Etsitään keskustalaisia opettajia SANOMALEHTI Karjalaisessa uutisoitiin 3. Kirjoita Suomenmaahan. Sitä lienee syytä täydentää joillakin väestö- ja sairastavuustekijöillä. Joka tapauksessa hoitopaikan ja hoitavan tahon valinnaisuus lisääntyy, ja osa laskutuksesta joudutaan tekemään hoitosuhde- tai suoritepohjaisesti. UUSI rakenne voisi olla valmis vuonna 2017. Pohjois-Savossa on käynnistynyt kuntien välinen keskustelu ja selvitys, jossa kartoitetaan maakunnallinen sote-ratkaisu yliopistollisena sote-alueena
/henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 12.30 Padasjoen Helmi Säästöpankilla. Etelä-Padasjoki, py:n syyskokous la. 12.10. Jumalanpalvelus klo. krs. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 16.30 Tied. ti 22.10. klo 18 Lavian metsästysmajalla, osoittees- Lahti, ti. kansanedustaja Elsi Katainen. Kotimaisen ruoan paneeli ke. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. La 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35). Piiri, Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuustoryhmä ja piirin kunnallistoimikunta, yhteinen palaveri piiritoimistolla ke 9.10. Aurakatu 16. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. Lisätiedot: Eeva Kuuskoski, eeva.kuuskoski@hotmail.com. Keskustan Lehtimiehet. Mukana Kimmo Tiilikainen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. kansanedustaja Kimmo Tiilikainen. Virolahti, ?AJANKOHTAISTA EU:SSA? keskustelutilaisuus Yläkoulun salissa 20.10 välittömästi kj:n 60 v. Lisätiedot ja ohjelma satu.tietari@keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään loppujen piirin virallisten Keskustanuorten liittokokousedustajien valitseminen. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Ilmoittautumiset retkelle ark. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. Retki on suunnattu lähinnä Loimaan ja Salon suunnalta tuleville. - 20.10. La 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. klo 18.30 DaisyLadiesin tiloissa, os. Onko tulevaisuuden Suomi hyvinvoiva vai hyvinvoivien. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. 17.30 alk. KARJALA Retki Eduskuntaan Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen vieraaksi ti 19.11. Ilmoittautumiset piiritoimistoon ensi tilassa. Turku, lauantaitreffit 12.10. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. - 20.10. klo 18 Keskustan Heinolan kunnallisjärjestön syyskokous kaupungintalolla Keskustan virtuaalinen tupailta ti 5.11., www.keskusta.fi Kärkölä, ti. klo 12.30 Torron Harrastekeskuksessa Karviassa, os. Torrontie (opastus). klo 9-17 Loimaan evankelisella opistolla. krs. - 20.10. Koulutie 2, Mynämäki. Tervetuloa! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä, p. 0504076883, kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi Kouvola, Avoimet ovet piiritoimistolla 15.10 klo. klo 19 ABC-Renkomäki, Simolanmutka 1, 15680 Lahti. Heinola, su. Onko EU:n kautta toteutettu aluekehityspolitiikka ollut onnistunutta. Kärkölän alueen Keskustan paikallisyhdistysten syyskokoukset pidetään myös samana päivänä klo 18.00. Orimattila, ke. Tervetuloa! Sysmä, pe 8.11 klo 19 Keskustan Sysmän kunnallisjärjestön syyskokous kunnanviraston ruokalassa. Piirihallitus. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. puoluetoimiston tiloissa, Apollonkatu 11 a. 040 415 8759. Päivitämme jäsenrekisterissä olevia tietoja ja soitamme jokaiselle jäsenellemme kenen yhteystiedot löytyvät rekisteristämme, joten olethan kuulolla. POHJOIS-KARJALA Keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri, syyskokous ti 22.10 klo 18 Ravin-. Lisätietoja jäsenkirjeestä, toiminnanjohtaja Helena Pakariselta tai pj Pirkko Wiléniltä. HELSINKI Keskustan lakimiehet: lounastapaaminen ti 8.10. Kokousalustus naisten vpj.Eeva Vesterinen. Satakunnan keskustanaiset kutsuvat yhteiseen kirkkopyhään su 13.10. 10 Virolahden kirkossa,samalla vietetään piirin kirkkopyhää. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. La 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. klo 18. klo 9.30 -15.30. klo 18 Nakkilan-Luvia op:n kokoustilassa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Oh- jelmassa lounas Tapiola Gardenissa ja tutustuminen Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen. Ohjelman juontaa Seppo Lankinen, Encore kuoro. 16 Hyvinvoinnin kantajat - seminaari hyvinvoinnista ja kansalaistoiminnasta la 19.10. VIELÄ MAHTUU MUKAAN, ILMOITTAUDU HETI! Satakunnan keskustanaiset. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Piirin puheenjohtaja ja muita Kouvolan keskustalaisia päättäjiä paikalla 11-13. Miksi hyvinvointiyhteiskunnasta pitää keskustella. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.lyyti.in/hyvinvoinninkantajat tai puoluetoimisto@keskusta.fi. Mukana myös Lopen kirkkoherra Tuomas Hynynen. PÄIJÄT-HÄME Tule keskustelemaan EU-asioista, paikkana on ravintola Majakkapaviljonki Asikkalassa to 10.10 klo 18. Lisäksi seuraamme lehtereillä täysistuntoa. Juhlapuheen tulee pitämään Keskustan eduskuntaryhmän pj. 12.10. Retken hinta 61 . 6.11. klo 17.30. La 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. Maksu sisältää materiaalit ja tarjoilun. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Hinta sis. krs. Poliittisen alustuksen pitää Suomen Keskustanaisten pj. 13, juhlalounas tarjoillaan klo. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. krs. sis. bussimatkan (bussi lähtee Ruokolahden Rasilasta), lounaan ravintola Ostrobotniassa, tapaamisen Kimmo Tiilikaisen kanssa sekä tutustumisen Eduskuntaan oppaan johdolla. Ilmoittautuminen klo 12 alkaen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. perheneuvoja Timo Korpinen. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Kahvi ja ilm. klo. Yhteiskuljetusta ei järjestetä, jos olet kyytiä vailla, niin ota yhteyttä. Mukana mm. kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä. Huittinen. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Keskustanaisten Espoon paikallisyhdistyksen syyskokous ke 16.10. klo 18 alkaen Espoon Valtuustotalolla Keskustan ryhmähuoneessa. Sääntömääräiset asiat, kahvi klo 18, vieraana kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. SATAKUNTA Satakunnan Keskustanuorten johtokunta, kokous to 10.10. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. Aiheina viisumivapaus ja maatalouskysymykset. Paikan päällä myös Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallinen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 9-17 Loimaan evankelisella kansanopistolla, osoitteessa opistontie 4, Loimaa. klo 19 Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36. Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 19.10. klo 16.30-18 Panimoravintola Koulussa. 13.10. Koulutus järjestään KOLMEN PIIRIN YHTEISKOULUTUKSENA (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta) la 12.10. Vieraanamme on valtiotieteen tohtori Pekka Perttula, joka alustaa Suomen puoluekentän ajankohtaisista aatteellisista kehitystrendeistä. Keskustanuorten Helsingin piiri ry:n ylimääräinen yleiskokous pidetään Keskustan puoluetalo Apollon suuressa salissa (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) to 10.10 klo 18. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. KYMENLAAKSO Hamina, Keskustan teltta syysmarkkinoilla 10.10 klo 9-14. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. ?Kerro mille tuntuu, puhetta parisuhteesta. klo 12 Wanhan kellariravintolassa, osoite Mannerheimintie 3. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestöjen johtokunnille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Ke Annika Saarikko alustaa ajankohtaisista syksyn poliittisista kuulumisista. Raisio, Keskustaväen kk-palaveri Hintsan Makasiinissa ke 16.10. Poliittisen keskustelun alustaa ke Esko Kiviranta. - 20.10. klo 18 alkaen piiritoimistolla Porissa (Itäpuisto 9). Kunnallisjärjestöjen johtokuntien ja valtuustoryhmien puheenjohtajien koulutus. klo 18 Vimman Teatteri-tilassa, os. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Keskustan Lahden kunnallisjärjestön syyskokous sa Susikoskentie 140, Lavia. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. La 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. Timo Mäkelälle puh 040 -5774387 tai tvmake@ dnainternet.net. Nakkila, kj:n syyskokous to 31.10. juhlan jälkeen (n. La 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. Hinta sis. Tule keskustelemaan mieltäsi painavista EU-asioista Huittisten kaupungin valtuustosaliin, osoitteessa Risto Rytin katu 36. - 20.10. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . 010 292 2060 tai varsinais-suomi@ keskusta.fi. ETELÄ-HÄME Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 19.10. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. Syyskokous la 12.10. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin koulutustilaisuus kirjastotalo Metsossa Toivonen-salissa (alakerta) to 17.10. Hinta sis. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. klo 19 ABC-Renkomäki, Simolanmutka 1, 15680 Lahti. Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Piiri, Retki eduskuntaan to 21.11. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 11.0012.30 kahvila Fontanassa. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. klo 18.30 valtuustosalissa. klo 18 alkaen. Turku, Paattisten py:n sääntömääräinen syyskokous pe 11.10. Satakunnan Keskustan piirihallitus kokoontuu ke 16.10. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 19 Paattisten OP:n kerhohuoneessa. Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. 3.11. juhla 20.10 . Jatkot välittömästi seurakuntatalolla ja aloitamme ruokailulla (vapaaehtoinen maksu ). Alustajana Kimmo Tiilikainen. Mynämäki, kunnallisjärjestön syyskokous ke 23.10. Keilaajat seur.keilailta Raision Keilahallilla pe 11.10 klo 18; Keskustan kk-palaveri Hintsan Makasiinilla ke 16.11 klo 18 ja Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla kerhon aloitus to 17.10 klo 13-14. Keskusta paikallinen lähipuolue -koulutus la 12.10. Uudenmaankatu 1, 2. Pirkko Vuolle, puh 040-5164023. Tampere, N23-kerhon urheilumuseokäynnit jatkuvat syyskaudella siten ,että vierailu Suomen jääkiekkomuseossa museokeskus Vapriikissa ke 23.10. klo 10 Oulussa hotelli Holiday Inn?ssä (Kirkkokatu 3). Poikkea kahville! Kouvola, Kouvolan naisjärjestöjen hyväntekeväisyystempaus TYTÖSTÄ NAISEKSI, 11.10 klo. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: varsinais-suomi@keskustanuoret.fi ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Hinta sis. Tiina Loikkaselle puh 0500-574040 tai tiinaloikkanen@hotmail.com. VARSINAIS-SUOMI Piiri, Soittokierros on tulossa jäse- Keskustassa tapahtuu nillemme. 18-20 seurakuntakeskuksen Maria-salissa (Savonkatu 40). Illan esiintyjinä Nazima Razmyar, Olga Temonen ja Sirkka Seittu. Keskustanuorten Kymenlaakson piiri ry, syyskokous järjestetään pe 11.10 klo 18 Ravintola Nevillen kabinetissa (Salpausselänkatu 27, Kouvola). klo 18.30 Keskustan Orimattilan kunnallisjärjestön syyskokous Kehräämön kahviossa, kokouksen alustuksen aiheena terveysasema ja SOTE-palvelut, kahvitarjoilu. PIRKANMAA Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 14.10. Näistä aiheista keskustellaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään la 19.10. Kahvi ja ilm. klo.17.30 alk. Kouvola, Piirin syyskokous 13.11 klo. 18.30 Kouvolan VPK: n talolla (Palovartijantie) puolueen terveiset tuo puheenjohtaja JUHA SIPILÄ. Hinta sisältää monipuolisen ohjelman lisäksi lounaan ja kahvin. 5.11. 12-13 koulukeskuksen ruokalassa. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. Tiina Loikkaselle puh 0500-574040 tai tiinaloikkanen@hotmail.com. Turun Keskustaopiskelijat, Keskustelutilaisuus ?Kaupunkilainen Keskusta. Juha Sipilä, Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula. Onko Keskustan yleinen EU-linja EU-myönteinen, -neutraali vai ?kriittinen. Poikkea juttusille kahvikupin äärelle. Virolahti, Virolahden kj:n 60 v. 10-14. Lisätietoa ja ilm. Tervetuloa keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan Keskustan EU-linjauksia. Messun jälkeen keittolounas (omakustanteinen) Torron harrastekeskuksessa, osoite Torrontie, Karvia. Satakunnan Keskustanaisten piiri ry, syyskokous su 13.10. 12.10. Pääjuhla Yläkoulun salissa klo. Lippujen omavastuu 10 ?. klo 12 Padasjoen Helmi Säästöpankilla Länsi-Padasjoki, py:n syyskokous la. 12.10. klo 18. Keskustanuoret, Ismo Leikola - Kaikkien aikojen Show 19.10. Hinta sis. Millainen rooli kansalaisjärjestöillä on hyvinvoinnin rakentamisessa. - 20.10. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Huittisissa ti 15.10. klo 18.30-20.00. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18 alkaen. Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. Tiina Loikkaselle puh 0500-574040 tai tiinaloikkanen@hotmail.com. UUSIMAA Keski-Espoo, py:n syyskokous ke 9.10 klo 18.30 Sarlundilla, Karakallionkuja 6 E 41. klo 18 Lasse Pakkasella osoitteeessa Korkeamäki 36. KN Pyhäntaan-Vanaja, po:n syyskokous su. Seminaarin hinta (20 ?) maksetaan paikan päällä. klo 9-15, puh. Johtokunta klo 18. Raisio; Keskustajärjestöt: Kesk. puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Juha Rehula, lehtimies Mikael Pentikäinen, sosiaalipsykologi, kirjailija Katriina Järvinen sekä eri kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöitä. 13.11. klo 10 Karvian kirkkoon. Aiheista alustaa Kimmo Tiilikainen. Kouvola, Keskustanaisten piirin syyskokous 30.10 klo.18 Valkealan Iltatähden tiloissa. krs. Esitys K-16. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Espoo. klo 18 Mynämäen uimahallin kerhohuoneella. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, piirin syyskokous to 24.10. Keskustelun virittäjinä ovat mm. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Osallistumismaksu 20 e sis. tarjoilut ja materiaalit. klo 17:30 teatteri Provinssilla Salossa (Salorankatu 5). KHT tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä alustaa aiheesta ?Miten Suomi selviytyy??. Kaarina, Keskustan tupailta ma 14.10 klo 18 Tuorlan majatalossa. piiritoimistoon, p. krs. 12.11. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Keskustelua vauhdittaa Sirkka-Liisa Anttila. Padasjoki, kunnallisjärjestön syyskokous la. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Keskustanuoret, johtokunnan kokous ti 8.10. Kokouksen jälkeen Hyvinvointia työelämään -seminaari, jossa alustajina mm. ?Elintarviketuotannon mahdollisuudet Etelä-Suomessa tulevalla EU-kaudella?. Seminaarin hinta 30 euroa. Varaa mukaan osallistumismaksu 20 e. klo 12 Padasjoen Helmi Säästöpankilla Pohjois-Padasjoki, py:n syyskokous la. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+syntymävuosi) viimeistään 11.10. Eeva Vesterinen. krs. klo 12 Padasjoen Helmi Säästöpankilla Pyhäntaan-Vanaja, py:n syyskokous su. 13.10. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Tilaisuus on tarkoitettu nuorille ja opiskelijoille. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ti 22.10. Alustajana konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta aiheenaan Tampereen kaupungin budjetti 2014. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Tervetuloa! ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. 14.30). Mukana Suomen Keskustanaisten uusi vpj. klo 18.30. Raisio, Keskustan keilaajat Raision Keilahallissa pe 11.10. Timo Mäkelälle puh 040 -5774387 tai tvmake@ dnainternet.net. Piirin kirkkopyhä Lopella su 20.10. Aloitamme jumalanpalveluksella Lopen kirkossa klo 10. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Jouni Koskela, 050 527 2129. Kangasala, kunnallisjärjestö r.y., syyskokous pe 1.11. Sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista teemoista. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Hinta sis. Seuraamme eduskunnan kyselytunnin, teemme kierroksen talossa ja tapaamme edustajamme Annika Saarikon ja Esko Kivirannan. klo 19 Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestön syyskokous Kärkölän kunnanvirastolla, Virkatie 1
Mukana ovat alustamassa pj. Kahvitarjoilu. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret ilmoittautuminen Liittokokoukseen Mikkeliin 25-27.10 on alkanut. Tarkemmat lisätiedot ja ilmoittautumiset: merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400 338418. Retken hinta 70 euroa, sisältäen kuljetuksen, majoituksen, yhteisen ohjelman ja iltaruokailun. klo 18 Kainuun piiritoimistolla, Kauppakatu 26 A 2, 87100 Kajaani. klo 18 hotelli Cumulukseen (Väinönkatu 3, Jyväskylä) kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Tapani Töllin kanssa. Jäälin py:n sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. kummankin viikonlopun koulutuksen, koulutusmateriaalit, majoituksen, kaikki ruokailut ja iltaohjelman). Osallistumismaksu on 150 euroa/ henkilö. Sipilän lisäksi journalisti Mikael Pentikäinen. SUOMEN KESKUSTANUORET Keskustanuorten liittokokous pidetään 26-27.10. Piirijärjestöjä pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistujat majoitusvarauksineen Keskusliittoon 14.10. mennessä annika.ylitalo@vesaiset.fi EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 8.10. klo 18 Kiehispirtillä. Lapin piiri järjestää bussiretken Venäjän Kantalahteen. klo 13 Ritz, Mikonkatu 1, Mikkeli. Sääntömääräinen syyskokous to 24.10. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. 25.-26.1.2014, Hankasalmen Revontulessa. Ilmoittaudu mukaan: minustakomoneksi@gmail.com ETELÄ-SAVO Etelä-Savon Keskustanaiset. klo 18.30 Ylivieska Keskustan toimisto, Juurikoskenkatu 6. Haapavesi. Kahvia klo 17 alkaen. Aamukahvit la 12.10. klo 18 Osuuspankilla. Nivala. Maaseudun naisten päivää vietetään Kainuussa Keskustanaisten järjestäminä avoimien ovien tilaisuuksina, missä yrittäjä kertoo toiminnastaan. Virallisten edustajien ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10 klo 12 mennessä. 70 euroa/ henk. Johtokunta kokoontuu klo 18. Oulu. Tuiran py:n sääntömääräinen syyskokous ma 21.10. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.keskustanuoret.fi/liittokokous. STAN OPISKELIJALIITTO KOL ? Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous pidetään 16.-17.11 Vaasassa. Johtokunta PERÄPOHJOLA Tornio, kunnallisjärjestön ja Karungin alueen paikallisjärjestöjen yhteiskokous Karungin VPK:n tiloissa pe 11.10. klo 18 alkaen. Tornio. (sis. kummankin viikonlopun koulutuksen, koulutusmateriaalit, majoituksen, kaikki ruokailut ja iltaohjelman). klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Ilm. Tuomo Puumala. Pohjois-Karjalan Keskustanaiset, syyskokous pidetään la 26.10. Pääpuhuja Timo Laaninen. LAPPI Rovaniemi. Kokouspaikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. klo 13 Eeva Moilasen luona, Tarsapolku 6. Piiri. viestintätaidot, lakiasiat, työelämän ja yrittäjyyden, yhteiskuntasuhteet ja verkostoitumisen sekä naisten hyvinvoinnin ja jaksamisen. Koulutus muodostuu kahdesta viikonlopusta: Osa 1. Avaus P-P:n Keskustan pj Mirja Vehkaperä ja juonto maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo. 040 766 7125, ulla.ilvesluoto@hotmail.com, tai Janne Kaisanlahti, puh. klo 19 Sarvijoella elämän olohuoneessa (osuuskaupan ent. kiinteistö). ANNELI JÄÄTTEENMÄKI -YSTÄVÄT risteely 19-20.10 Turku-TukholmaTurku. Johtokunnan kokous klo 17 samassa paikassa. Keskustanaiset: Minustako moneksi. Lauantaina paikalla myös kansanedustaja Simo Rundgren klo 10.00-12.30. Piiri, syyskokous Torniossa 19.10. Ruokailun vuoksi ilmoittautumiset sihteerille tai puheenjohtajalle ma 21.10. Keskustanaisten johtokunnan kokous ke 9.10. Asialistalla mm. kuntaliitosasiat, Eu-vaalit ja kunnan talous. klo 13.00 TÄYSISTUNTO. Miltä kuulostaa viiden kunnan Keski-Suomi? Tervetuloa keskustelemaan kunta-asioista ke 23.10. Johtokunta klo 17. Ylikylän py:n syyskokous ti 8.10. Alustaa kansanedustaja Tapani Tölli. POHJOIS-POHJANMAA Mikä on kuntien ja kuntapalveluiden tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. klo 14-16 MTY Maitovirta Tervolassa, Puolangantie 122, 88400 Ristijärvi. Kahvitarjoilu alkaen klo 18. Elokuvatapahtuma su 13.10. 040 708 4832, janne@jannekaisanlahti.net Kemijärvi. OuluZonessa. klo 18 Peltola ?salissa, Joensuussa. Mikkelissä. Ilmoittautumiset piiritoimistolle, lappi@keskusta.fi, puh. Suomussalmella ke 16.10 klo 12-14 Soili Mularin maatilalla, Kyröntie 87, 89600 Suomussalmi. ETELÄ-POHJANMAA Alahärmä, Alapään naisjaoston vuosikokous kotiseututalolla Voltissa 9.10. klo 18.30 kahvitus ja klo 19 kokous. Mukana Kati Ojaniemi. Vähäkyrö, keskustanaisten johtokunta kokoontuu pe 11.10. 040 5156 800 tai pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi Naisjohtajuus ja luottamus. Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous to 17.10. klo 18.30 perhehotelli Hospitzissa, osoite: Linnankatu 20, Savonlinna. klo 16-18 Ho?ll Tallilla, Tuula Korvajärvi, Kumpusentie 15, 88300 Paltamo. Retki toteutetaan, jos osanottajia on riittävästi. Lähtö la-aamuna 12.10. klo 18 alkaen Ylikylän koululla. Lisätietoja: 045 327 4845. Kokous alkaa klo 10 lauantaina. 2.-3.11.2013, Kannonkosken Piispalassa ja osa 2. Kokous asioiden lisäksi valtuutettu Pertti Lakkala kertoo kaupungin taloudesta ja muista ajankohtaisista asioista. Kemijärvi. Paikalla pj. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 18.30 Fysika alisen hoitolaitoksen aulassa. Lumijoki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liiton puheenjohtaja. klo 9.00-10.00 Oulussa, Kauppahallin kahviossa. Kokoontuminen Jäälin ostoskeskukseen klo 18.00 kyytien järjestämistä varten. Esillä sääntömääräiset asiat. Siikajoki. Varaa paikkasi kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411072. ITÄ-SAVO Vesaisten Itä-Savon piiri, syyskokous ke 16.10. (sis. Mukana pj. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 15.11. klo 20 piiritoimistolla. klo 11-13 Seija ja Tero Pulkkisen tilalla, Hukkajärventie 293, 88900 Kuhmo. Piirikokouksessa sääntömääräiset asiat ja eurovaalit. Juha Sipilä, MEP Hannu Takkula ja Lapin keskustalaiset kansanedustajat. Lakiehdotusten käsittelyjä. Keskiviikkona 9.10. 16. virkoja avoinna. klo 17 Raahe Tekninen keskus, klo 19.30 Siikajoki Kunnanvirasto, ti 15.10. klo 17.30 Oulussa, Kirkkotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5). Ilmoittaudu mukaan: minustakomoneksi@gmail.com KESKI-POHJANMAA Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri, syyskokous ja kuntaseminaari la 12.10. klo 11 alkaen Keski-Pohjanmaan opistolla Kälviällä. klo 13 alkaen. Asiaa metsän mahdollisuuksista, bioenergiasta ja puun monikäyttöisyydestä. Alustajina kansanedustaja Jari Leppä, Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa ja kommenttipuheenvuorojen esittäjänä Harri Huupponen MHY:stä. Keskustelua alustaa Mauri Pekkarinen. Rantsilan py:n sääntömääräinen syyskokous ke 23.10. Mukana piiritoimis tolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. VESAISET Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous 26. - 27.10. Mikkelissä Ammattikorkeakoululla la klo 12. mennessä piiritoimistolle p. klo 18 Osuuspankin kokoushuoneella. Komedia 21 Tapaa Pilata Avioliitto vauhdittaa keskustelua kunnallisista palveluista. alkaen klo 10. Osallistumismaksu on 150 euroa/henkilö. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ti 8.10. mennessä Jäsenilta Ilomantsissa ti 29.10. KAINUU Keskustanaisten Kajaanin Kaijojen py:n sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidetään to 10.10. Lapin piirin syyskokous pidetään Rovaniemellä, Saarenkylän nuorisoseuran talossa la 26.10. Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. 25.26.1.2014, Hankasalmen Revontulessa. Tilaisuudessa mukana eurovaaliehdokas Hanna Kosonen. . Ilmoittautumiset 31.10.mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050-347 3556 / Ulla-Riitta POHJOIS-SAVO Kuntarakenneuudistus-uhka vai mahdollisuus. klo 18 Taukokartanossa. Poliittisen tilannekatsauksen pitää Annika Saarikko. KESKI-SUOMI Tervetuloa KoneAgria-messuille Jyväskylän Paviljonkiin 9.-12.10. Aikataulu: ti 8.10. klo 12-14 Komulan tilalla, Hallanmaantie 48, 89400 Hyrynsalmi. Kuhmossa su 13.10. Meneekö kuntien itsehallinto hallituksen kuntarakenneuudistuksen mukana kuin lapsi pesuvedessä. Mukana MEPit Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula, ke:t Inkeri Kerola ja Mirja Vehkaperä sekä kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto. Piiritoimiston järjestökierros kuntien järjestöväelle. Yrittäjä, lehtimies Mikael Pentikäinen Oulussa, Kirkkotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5) pe 18.10. Tule keskustelemaan ajankohtaisista kunta- ja soteasioista ke 9.10 klo 18 Lapinlahdelle, Lapinlahti-saliin. pe 11.10. klo 14-16 Palvelukoti Niittykukka Ky:ssä, Paltamontie 190, 88200 Puolanka. Ristijärvellä su 13.10. Asioina liittokokousedustajien valinta sekä Ikosenniemen metsäpalstan myynti. Koulutuskokonaisuus muodostuu kahdesta koulutusviikonlopusta: Osa 1. Sotkamossa su 13.10. 17 Keskustassa tapahtuu tola Rossossa (Siltakatu 8, joensuu). Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä liittokokousedustajien valinta. Tule keskustelemaan ja linjaamaan Keskustan Eurooppa politiikkaa Eurooppa-iltaan pe 25.10. Kahvia klo 17.30 alkaen. Suullinen kyselytunti. Lakiehdotusten käsittelyjä. Perjantaina 11.10. klo 17.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liittohallitus. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. klo 18.30 PERKIÖN laavulla. Jurva, Keskustanaisten syystapaaminen su 13.10. Yhteiskyyti lähtee 19.10 Laihialta klo.02, Seinäjoki ABC klo:03, Jalasjärvi ABC. klo 18.30 piiritoimistolla. Johtokunta klo 18.00. Keskustan Itä-Savon piiri, syyskokous to 7.11. La 12.10. paikalla myös kansanedustaja Mauri Pekkarinen (tarkka aika varmistuu myöhemmin). Mikä on kuntien ja kuntapalveluiden tulevaisuus Suomessa. Hyrynsalmella su 20.10. klo 16.00 TÄYSISTUNTO. Helena Aaltonen. Keskustanaiset. 2.-3.11.2013, Kannonkosken Piispalassa ja osa 2. Keskustela on vauhdittamassa ke. Matkan varrelta: Parkano- Hämeenkyrö-Vammala-Turku voi nousta kyytiin mukaan, Pirkko Vuolle ottaa teiltä ilmoittautumisia vastaan. Vesaiset, Kuortaneen Vesaisten sääntömääräinen syyskokous 22.10 klo 18.30 Sirpa Talkkarin kotona, Kaatialantie 36, Lentilä. Vesaiset, Etelä-Pohjanmaan Vesaisten sääntömääräinen syyskokous 23.10 klo 18 Kirsti Yli-Ojanperän kotona, Tuomistontie 8, Ilmajoki. moja ovat mm. Kokouksessa mukana yrittäjä Mikael Pentikäinen. 0400 393 899, tai Ulla Ilvesluoto, puh. Kokouksen jälkeen ruokailu Teatteriravintolassa. Tervetuloa keskustelemaan ke 16.10. Ilmoittautumiset Marille 045 878 6300 10.10 mennessä. Siikalatva. Lisäksi niille, joilla ei ole vuosiviisumia Venäjälle ja jotka eivät halua itse hankkia erillistä viisumia, otetaan ryhmäviisumi, jonka hinta on n. Puolangalla su 13.10. keskustan tutulle osastolle (L108). klo 17.30 Kahvila Aino-Sofiaan Carelicumiin (käynti torikadulta). Lakiehdotusten käsittelyjä Suorat verkkolähetykset: www.eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . Kokouspaikkana ylioppilastalo Domus Bothnica (Yliopistonranta 5). Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous ke 9.10. Teatteriravintolan Tornikabinetissa Joensuussa klo 10 alkaen. Arpajaiset. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 15.10. Lisätietoja 045 327 4845. klo 17.30 Kulttuurikeskuksen kahvion kabinetissa. klo 7.30 Rovaniemeltä, siitä Kemijärven ja Sallan kautta Kelloselän raja-asemalle. Kahvit ja ilmoit- tautuminen klo 17. KESKUSTANUORET Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin ylimääräinen yleiskokous to 17.10. ?seminaari Opetusravintola Paviljongilla la 9.11. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja Vesaiset). Paltamossa ma 14.10. Keskusta Tornion markkinoilla to-la! Tervetuloa juttelemaan kanssamme ajankohtaisista asioista. Johtokunta klo 18. Keskustanaiset: Tervetuloa mukaan Minustako Moneksi. klo 19 Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Esillä sääntömääräiset asiat. Valtakirjantarkastus ja ruokailu on klo 12-13. Kokouksessa puhuvat Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari ja Hanna Kosonen, piirin ehdokas Keskustan ehdokaslistalle EU-vaaleihin. Keskustanuorten Itä-Savon piirin ?MÄNE MEHTÄÄN. koulutukseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille yhteiskunnallisista asioista ja osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille naisille ympäri Suomen. Koulutuksen tee- KESKUSTANAISET Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous pe 18.10. Ennen kokousta Saarenkylän py järjestää klo 10 Aate- ja arvo kes- kustelutilaisuuden. klo 18.30 Osuuspankin kokoustilassa. Oulu. Kunnallisjärjestöille ja sisarjärjestöille varataan puheenvuorot. klo 18.30 Rantsilan Tietopaluksella (pelastuslaitos). klo 18 Oulunsalo-talolle (os. Mäntypellonpolku 10, Oulunsalo). Keskustelua vauhdittavat Keskustan pj Juha Sipilä, Keskustan vpj Juha Rehula ja Keskustan kuntatyöryhmän pj Tapani Tölli. klo 13-15 Huuskolan jäätelö, Sirpa Lukkari, Huuskonniementie 19A, 88610 Vuokatti. Keskustanaiset monessa mukana . Lakiehdotusten käsittelyjä. Torstaina 10.10. Paluu su-illaksi 13.10. Revonlahden py:n sääntömääräinen syyskokous ke 30.10. Rovaniemelle n. klo 18. Sitovat ilmoittautumiset pe 18.10.mennessä piiritoimistolle: pauliina.maukonenkarkkainen@keskusta.fi tai GSM 050573 5353 tai eeva.koskela@keskusta.fi tai GSM 045-327 4845. Muuramen keskustanaiset. klo 11 Lappian tiloissa
Missä läänissä Kannus sijaitsi kaupungiksi muuttumisensa aikoihin? 5. Mukula 3 4 6 9 2 3 7 4 7 1 5 4 3 9 4 5 8 2 5 4 9 7 5 8 3 5 2 1 8 9 3 8 3 7 4 6 2 7 8 8 5 4 5 9 6 3 7 9 2 6 7 5 3 8 1 9 6 4 2 3 7 9 2 4 5 6 7 3 7 9 2 9 3 7 8 7 6 3 8 6 1 2 4 9 8 2 5 8 4 9 9 3 1 8 6 1 2 7 6 6 3 9 3 9 4 1. Vajaan 6000 asukkaan Kannus muuttui kaupungiksi 1986. Kuva: Maria Seppälä 1. Masi. Mikä oli vuosi, kun Mobiran ja Saloran tehtaat Salossa yhdistettiin valmistamaan matkapuhelimia, kun PLO:n johtaja Jasser Arafat vieraili Suomessa ja kun Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista 10 vuoden miehityksen jälkeen? 2. Missä olet, jos olet jo käynyt tutkailemassa luksuskauppoja Rodeo Drivella ja kävelet parhaillaan Sunset Boulevardilla? 4. Paljonko maksaa tavallisen alle 50 g pai- navan kirjeen tai postikortin lähettäminen? 9. Kuka valittiin vuoden 1993 Miss Suomeksi: a) Janina Frostell, b) Arlene Kotala, c) Tarja Smura? 6. Mitkä kaksi suomalaiskaupunkia saa- men kielellä: Roavvenjárga, Giemajávri? 8. Monacon valuutta? 10. Virtanen . Se oli aikaa, jolloin nykyisiä aluhallintovirastoalueita kutsuttiin lääneiksi. Mitä eroa niillä on? Sudoku Viivi & Wagner . Mitkä EU-maiden pääkaupungit sijaitse- vat lähimpänä toisiaan? 7. Kuinka monta kultamitalia Emil Zato- pek voitti 1948 ja 1952 olympialaisissa ja kuinka monta kultamitalia Lasse Viren voitti 1972 ja 1976 olympialaisissa? 3. Marraskesi ja Marrakesh. 18 8.10.2013 TIETOTESTI Paljonko maksaa tavallisen alle 50 g painavan kirjeen tai postikortin lähettäminen. B
Joku roti James Potkukelkka! James Potkukelkka on humoristi. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 9 2 6 3 1 7 5 4 8 2 4 7 5 1 3 9 8 6 9 2 4 7 3 5 6 1 8 1 3 5 4 8 6 2 9 7 8 7 6 1 2 9 3 4 5 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 4 5 2 9 3 6 7 8 1 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 8 9 3 7 4 1 2 6 5 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 7 6 1 8 5 2 4 9 3 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 5 3 4 1 9 8 6 7 2 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 6 1 9 2 7 3 8 5 4 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 2 8 7 5 6 4 1 3 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 1989, 2) Los Angeles, Kalifornia, 3) Itävallan Wien ja Slovakian Bratislava, etäisyys vajaa 50 km, keskustasta keskustaan 79 km, 4) Vaasan lääni, 5) Tarja Smura (Arlene Kotala oli toinen perintöprinsessa, Janina Frostell saman vuoden Suomen Neito), 6) Rovaniemi, Kemijärvi, 7) ei mitään tai paljonkin: marraskesi on ihmisen ihon uloin kerros, Marrakesh on 1062 perustettu kaupunki Marokossa, jonka yli miljoonalla asukkaalla kaikilla on marraskesiä...), 8) molemmat: 1 lk postina 0,85e ja 2 lk postina 0,75e, 9) euro, 10) molemmat neljä, Zatopek 1+3, Viren 2+2. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Suurennetaan ja laitetaan veturinkuljettajakurssin luokkakuvan viereen. Näin puuhastellaan eduskunnassa kaverin KUN miehen etunimi on James, tulee useimmille mieleen James Bond. Vielä ponnari heiluu ja naurattaa. Veikkaisin, että vaalikauden lopussa hymy alkaa hyytyä. Toimittajat Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 8. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Ja pöljät laittavat kuvan nettiin tietenkin. James Potkukelkka saa Soinin huutamaan Apuva! ja James Potkukelkan asema yhden kauden kansanedustajana on varma. Vielä Käkkäräpäätä kuonoon -kohun aikana vierellä seisoneet puoluetoverit väistyvät takaoikealle. 15:6 SANANPARSI Höyryää piika pakkaasella, mutta tuulella se väräjää. Laihia KANSA KASKUAA . lokakuuta 2013. Tänään Hilja, ortodoksisen kalenterin mukaan Pelagia, Laina. Aurinko laskee Helsingissä 18.31, Oulussa 18.20 ja nousee huomenna Helsingissä 7.45, Oulussa 7.52. PÄIVÄN SANA Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi. 1 Moos. Ajattele miten todistajien lausunnot menevät ristiin. Ratkaisut 1 7 5 4 8 9 3 2 6 3 4 8 6 2 5 9 1 7 7 4 2 3 5 6 1 8 9 1 3 5 2 8 9 7 6 4 9 6 8 7 4 1 5 2 3 4 7 1 6 2 5 9 3 8 3 8 9 4 1 7 2 5 6 5 2 6 9 3 8 4 7 1 6 5 3 1 7 4 8 9 2 2 1 7 8 9 3 6 4 5 8 9 4 5 6 2 3 1 7 3 5 9 8 6 1 7 2 4 4 6 1 9 7 2 8 5 3 7 8 2 3 5 4 1 6 9 5 1 8 6 9 7 4 3 2 6 9 3 2 4 8 5 7 1 Helsingin toimitus Postios. Eihän sellainen sovi, kansanedustajan status ja kaikkea. Nimi ei miestä pahenna, jos ei mies nimeä. James Hirvisaari kuvitteli, että hän tappaa nauruun. Voin kuvitella sen riemun, kun on natsihuumoriystävälleen päässyt oikein eduskuntaa esittelemään. 19 8.10.2013 Potkukelkka sittenkin kanssa, nyt on omaa kivaa koko rahalla. Hirvisaari alkoi heti ponnekkaasti pahentaa omaa nimeään, tie James Potkukelkaksi oli avattu. Ajatusten kuraoja näpräili blogiinsa milloin mitäkin huumorina pitämäänsä sekoilua. Mutta vielä ehtii blokkailla ääniä toisten puolueiden laareihin. Jännittää sekin, ehtiikö Soini kissaa sanoa, kun seuraava propellihattu on hauska. Jari Nenonen hän tuomitsi heti roskaväeksi. James Bondilla oli 007-lupa tappaa. Suomalaisista aika monelle tulee mieleen James Potkukelkka, Peteliuksen hahmo. Nimelleen ei mies mitään voi, paitsi jos on syntynyt Heinoseksi, mutta haluaa olla Sarasvuo. ?Vain kusipäät kutsuvat minua Sarasvuoksi?. No heippa Heinonen! James Hirvisaarta alkoivat jotkut kutsua Potkukelkaksi heti hänen eduskuntaan ilmestyttyään. Täällä minä poika vaan! Ja kun tulee se hauska idea, taas kerran. Nyt ei puhuta paviaaninsuukoista, vaan superhumoristikaveri keksii vedellä natsitervehdyksiä lehterillä ja vähän muuallakin. James Potkukelkkaa naurattaa, aivan siis mielettömän hyvää läppää tämä, jukopliuta nyt naurattaa! Annas kamera, minä otan kuvan, parhaat hetket ihmiselämässä on ikuistettava. Miksi olet maalannut auton toisen puolen keltaiseksi ja toisen siniseksi?
Se pidentäisi työuria, alentaisi työeläkemaksua ja pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta. Etlan mallissa jokaiselle ikäluokalle laskettaisiin oma elinajanodote, jonka mukaan eläkeikä määräytyisi. Esimerkik- si monet kaikkein huonoimmassa asemassa olevista ihmisistä ovat pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä. Eläkeiän nosto ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan heikennä työkyvyttömyyseläkettä. Esimerkiksi verrattuna kuukausieläkkeen leikkaamiseen eläke- iän nosto olisi tulonjaon kannalta tutkijoiden mukaan reilumpi. Tutkijoiden mukaan esitetyssä mallissa on palkansaajien kannalta se hyvä puoli, että he voivat ennakoida hyvissä ajoin etukäteen eläkkeensä suuruuden ja eläkeikänsä.. Eläkeikä nousisi heillä neljä vuotta, eli kaksi kolmasosaa elinajanodotteen kasvusta. Uudistuksen on määrä toteutua 2017, ja sen odotetaan nostavan eläkeikää. VANHUUSELÄKEIÄN nosto ei tutkijoiden mukaan lisäisi kansalaisten eriarvoisuutta. Esimerkiksi nykyisillä kaksikymppisillä on 63-vuotiaana kuusi vuotta pidempi elinajanodote kuin nykyisillä eläkeikäisillä. Työvuosien ja eläkevuosien suhde pysyisi samana, vaikka ihmiset elävät pidempään. JOS vanhuuseläkeikä kytkettäisiin elinajan odotteeseen ehdotetulla tavalla, eläkkeelle jäätäisiin 50 vuoden päästä käytännössä runsas vuosi myöhemmin kuin nyt. Tutkijat toteavat, että jos työuria halutaan pidentää, pääsyä työttömyysputkeen ja osa-aikaeläkkeelle tulee rajoittaa. Aiemmasta kokemuksesta tiedetään, että eläkeiän nosto lisää työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen käyttöä. Aiemmasta kokemuksesta tiedetään, että eläkeiän nosto lisää työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen käyttöä. Tutkijoiden mukaan vanhuuseläkeiän nostaminen ei lisäisi kansalaisten eriarvoisuutta. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Jos työttömyysputken, osa-aikaeläkkeen ja vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan kahdella vuodella, työurat pidentyisivät keskimäärin puolella vuodella. Etla on antanut selvityksensä tiedoksi työmarkkinajärjestöjen nimeämälle selvitystyöryh- mälle, joka pohtii eläkeuudistusta. 20 8.10.2013 Etla: Eläkeiän sitominen elinaikaan toisi useita hyötyjä SALLA KIUTTU/STT HELSINKI ELÄKEIÄN sitominen elinaikaan toisi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuksen mukaan useita hyötyjä