Suomenmaa 08.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 ? VIESTINTÄKANAVA KÄDEN ULOTTUVILLA. S. s. s. 3 105-VUOTISJUHLANUMERO Vahingossa vaikuttajaksi Teppo Säkkisen vaikuttajan ura alkoi, kun lukiossa kysyttiin, ketkä haluavat oppilaskunnan hallitukseen. Vieruskaveri nosti Säkkisen käden ja paikka oli tämän. 14. 6 Vesaistoimintaan puhtia Vesaiset tarjoaa mukavaa puuhaa koko perheelle. 6 414880 073513 PERJANTAI 8.11.2013 KESKUSTAN JA KESKUSTAVÄEN MEDIA. 9 Puoluelehti elää ajassa Aatteellisuus puhuttelee myös verkkomaailmassa s.. S. Anu, Sandra ja Sonja Saarinen sekä Mika Huusko viihtyivät sukupuutyöpajassa. 2 N:o 128 . Markus Pursiainen on suomalaisittain harvinainen mies: hän oli kaksi vuotta hoitovapaalla. 4 Tasavertainen vanhempi Päävastuu vanhemmuudesta on edelleen äideillä. s
Vuodesta 1992 olen osallistunut sen tekemiseen. Suhde on kehittynyt kiinnostuneesta intohimoiseksi. TYÖTOVERINI tohtori Timo Mikkilän viisi vuotta sitten kirjoittaman kirjan mukaan Suomenmaa on ?sitkeää tekoa?. Historiateos osoittaa, että otsikolle on runsaasti katetta. Kaupalliset mediat juoksevat vain sen perässä, mikä myy. Maakansa oli tärkeä lehti. Miten viisaasti päätoimittaja Samuli Pohjamo esitteli asian Liiton toimitukselle ja kysyi ?aletaanko me tähän??. Ja miten polvet tutisivat, kun ensi kertaa ?herrojen? tekemien päätösten jälkeen ?liittolaisena. Ilman Suomenmaata keskusta olisi ?kädetön ja jalaton?, kuten edellä kuvattiin. Kaupallinen media ei voi koskaan korvata keskustaväen omaa taisteluvälinettä. Sen pääkirjoitukset olivat radion sanomalehtikatsausten vakituista aineistoa. Tätä aikaa eläneiden mieliin iskostui radiotoimittajan ääni: ?Ei syytä huoleen?, kirjoittaa Maakansa ja jatkaa... Lehden nimi vaihdettiin samaan aikaan, kun Maalaisliitosta tuli Keskustapuolue. Tai eihän se yllättävää ollut. Se tapahtuu lukemalla, tilaamalla ja tukemalla. Tähän työhön voivat kaikki ottaa osaa. MIKKILÄN kirjassa nuo dramaattiset vaiheet on kerrattu. Siksi Suomenmaan tulevaisuus pitää turvata. Yhteisestä sähköisestä kalenterista voitiin vain haaveilla. SIITÄKIN selvittiin. S uomenmaan nimi oli aluksi Maakansa. Suomenmaaksi muuttunutta lehteä ryhdyin seuraamaan 1970-luvulla. Erityisesti sotien jälkeisinä vaikeina aikoina Maakansan merkitys korostui. Mikään puolue ei voi olla vain kaupallisten medioiden varassa. Sieltä selviää, miksi ja miten Liitto ja Suomenmaa yhdistyivät. Kirjan selailu herättää monenlaisia muistoja. Moni muistaa tämän yhä. Onpa siitä tullut eräänlainen lentävä lausekin, monenlaisine sovituksineen. Tätä voimme mukailla tänäänkin, vaikka isänmaan tulevaisuutta varjostavatkin synkät pilvet: ?Ei sittenkään syytä huoleen...?, kirjoittaa Suomenmaa ja jatkaa: ?...onneksi meillä on keskusta.? ?Ei sittenkään syytä huoleen...?, kirjoittaa Suomenmaa ja jatkaa: ?...onneksi meillä on keskusta.? Yllättävän nopeasti yhteistyö alkoi sujua. Yhteiskunnallisia ideologioita tärkeämpää niille on nyt, että bisnes pyörii. Suomenmaa ei ole aatettaan myynyt. Ne vannovat moniarvoisuuden nimiin ja ymmärtävät sen usein vain niin, että skandaaleja on tehtävä tasapuolisesti. Samalla kun Suomenmaa tekee työnsä niin hyvin kuin osaa, sillä on lupa odottaa, että sen arvo ymmärretään. Näin yleensä onkin. Mutta ennen kaikkea Suomenmaan lukijoille ja tilaajille, jotka ovat pysyneet uskollisesti mukana kaikissa vaiheissa. Suomenmaan pitää tarvittaessa olla kyllä kriittinenkin ja altis uusille ajatuksille ja avauksille, mutta se ei voi olla jatkuvassa oppositiossa keskustaväkeä vastaan. Kaikki puolueet tarvitsevat omat viestivälineensä. Neljään otteeseen on Maakansa-Suomenmaan ilmestyminen kokonaan katkennut. Jos ei teitä olisi, ei olisi lehteäkään. Edelleen löytyy ihmisiä, jotka Johannes Virolaisen isän tavoin ajattelevat, että ?omaa lehteä pitää aina tukea?. Tarvittaessa voi tukistaakin. Pirkko Wilén. Ilman omaa viestinviejää puolue on kuin kädetön ja jalaton. Viides kerta oli hyvin lähellä 1990-luvulla. Mutta niille on oltava aina tilaa. Suomenmaa on siis keskustan lehti, keskustaväen media. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Vanha muistelee ?OLISI HYVÄ, jos joku vanhempi kirjottaisi jotain?, lau- suttiin toimituksen palaverissa. Suomenmaa ei kirjoita keskustasta, keskustan politiikasta eikä keskustaväestä valheita ja vääristelyjä. Se kyllä seuraa yhteiskunnallista elämää laajasti, mutta sen sivuilla ja ennen muuta omissa kannanotoissa kuuluu keskustan ääni. Tämä merkitse sitä, että keskustan johto, kansanedustajat ja muut keskeiset toimijat saavat äänensä kuulumaan oikein ja väärentämättömällä tavalla. Mutta täsmälleen yhtä tärkeää on, että myös laaja keskustaväki ympäri maan saa sanoa omat mielipiteensä Suomenmaassa. Nämä mielipiteet voivat olla joskus arvostelevia. Ne voivat olla myös särmikkäitä ja rosoisia. En pannut pahakseni vaikka katseet suuntautuivat minuun. Oli hyvä huomata, että pöydän ympärillä istui runsaasti ?niitä nuorempia?. Tietokoneet toki jo olivat, mutta tietysti erilaiset järjestelmät molemmissa toimituksissa. Se tehtävä sillä on yhä. Ne ovat kuitenkin vaihtaneet aatteensa rahaan. Suomenmaa on keskusta-aatteen palveluksessa. Samanlainen ihanteellisuus on alun perin ollut kaikkien muidenkin päivälehtien pontimena. Konkurssi uhkasi. Kaikki puolueet tarvitsevat omat viestivälineensä. Se oli myös Urho Kekkosen lehti. Mikään puolue ei voi olla vain kaupallisten medioiden varassa. Sehän varmistaa, että 105-vuotias Suomenmaa elää vahvasti tätä päivää. Maakansan nimi tuli tutuksi jo 1950-luvulla. Yhteistyö sujuu, kun kaikilla on yhteinen tavoite: tehdä mahdollisimman hyvää lehteä, joka mahdollisimman hyvin palvelee tarkoitustaan. Noiden 1990-luvun hurjien vuosien ja kaiken muun historian ansiosta Suomenmaan toimituksen nykyiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana halu oppia, halu tehdä asiat yhä paremmin, kokeilla ja uudistua. Miten tyrmistyttävää oli ensi kertaa kuulla ideasta. astelin Suomenmaan toimitukseen Atomitielle ja kohtasin kollegojen tutkivat ja haastavat katseet... KAHDEN aivan erilaisen toimituksen yhteistyön käynnistäminen lievästi sanottuna nopealla aikataululla oli teknisesti ja meille kaikille henkisesti vaativa juttu. Nyt on vaikea enää edes muistaa, että alkuvaiheessa valtakunnallista Suomenmaata tehtiin niin, että Helsingin kuvaajan Jari Laukkasen valokuvat kuljetettiin Ouluun lentorahtina. Kuva: Maiju Torvinen Suomenmaa ei ole myynyt aatettaan S uomenmaa on perustettu ajamaan yhteiskunnallista aatetta. Ja sitkeä usko omiin mahdollisuuksiin. JUHLAN merkeissä nostan siis hattua ja maljaa ja ko- hotan eläköön-huutoja entisille ja nykyisille työtovereille
Sanoma- ja aikakauslehtiä lukemalla voi helpommin törmätä ja tarttua juttuun, joka muuten olisi jäänyt lukematta. Toisaalta lapset ovat ottaneet neuvonantajan roolin. Yhä useampi kuluttaja on siirtynyt printtilehden sijasta lukemaan ilmaisia verkkolehtiä ja uutispalveluja. Noista hetkistä lähtien sanomalehti on kuulunut kiinteällä tavalla omaan elämääni. Vanhempien perinteisellä roolimallilla on edelleen vaikutusta lasten lukemiseen. Ongelmana vain on, että yhä useampi lapsiperhe ei tilaa enää sanomalehteä. Kaikki tieto on nyt kansan ulottuvilla. Se, mikä on nykynuorisolle itsestäänselvää, saattaa olla monille vanhemmille täysin uutta ja ihmeellistä. HUOLI suomalaisen median tilasta on saanut viime aikoina runsaasti palstatilaa. Huoli ei ole turha. Lehtien levikkien ripeä lasku ja ilmoitustulojen kaventuminen on ajanut monet kustantajat ahdinkoon. Kivihiili puolestaan on tuontituote, josta aiheutuva puolen miljardin euron lasku vuodessa pitää kattaa muualta saatavilla tuloilla.? LAPIN KANSA on huomannut, että vihreissäkin itää ymmärrys turpeen käytölle polttoaineena: ?Turpeen käytön lopettaminen on ollut erityisesti vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistön tavoite. Niin on käynyt muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Työryhmän määrällinen tavoite saattaisi murentua juuri tähän. Ei ole kuitenkaan perusteltua, että Suomessa annetaan ilmaista korkeakouluopetusta opiskelijoille, jotka valmistuttuaan suuntaavat muualle. On irvokasta väittää, että pienemmällä porukalla tehdään moniarvoisempaa ja laadukkaampaa journalismia. Ilman toimittajia ei synny juttuja. Muut lehdet KALEVA suomii hallituksen hiilenmustaa energiapolitiikkaa: ?Puun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa tulee tehtyjen päätösten perusteella kasvamaan. He opettavat nyt vanhemmilleen verkko- ja sosiaalisen median taitoja. Kuva: Paula Åström Tilannetta ei yhtään helpota, että samanaikaisesti ilmoitustulojen määrä on laskenut reilusti. Ilmoittajat ovat siirtyneet lukijoiden perässä verkkoon, mutta tulot menevät kotimaisten kustantajien sijasta kansainvälisille verkkojätteille, kuten Googlelle ja Facebookille. Kustantajien kannalta yhtälö on kestämätön. Tynkkysen ratkaisua voi pitää järkevänä, sillä turpeen käyttö luo Suomeen lisää työtä. Kansalaisten lukuajasta taistelevat rinta rinnan paperisten lehtien, television ja internetin ohella myös sosiaalinen media facebookeineen ja twittereineen. Ja yhä useammilla kaikki viestintäkanavat ovat käden ulottuvilla koko ajan . Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen näyttäisi sen sijaan olevan eri linjalla. Tynkkynen totesi tiistaina, että puolueen pitää valita turve, jos vastakkain ovat kivihiili ja turve. Nähtäväksi jää, onko ympäristöministerin kanta muuttunut.? SAVON SANOMAT arvelee, että pelkkä maksujen määrääminen ei riitä ulkomaisten opiskelijoiden varalle: ?Parhaillaan menossa oleva kokeilu ei innosta toteuttamaan työryhmän esitystä, vaikka se järkevältä kuulostaakin. päällä. Siinä tuli luettu satoja kertoja lehti kannesta kanteen, kun ei voinut itse vaikuttaa sivujen kääntämiseen. Mutta edelleen kivihiili näyttää säilyttävän merkittävän aseman energiantuotannossa, vaikka se voitaisiin korvata kotimaisilla polttoaineilla. Niin paljon kuin turpeen polttoa arvostellaan aiheellisestikin samoista ympäristösyistä kuin kivihiilen polttamista, antaa se kui- tenkin kotimaisena energialähteenä työtä ja toimeentuloa suurelle joukolle suomalaisia. Muistaakseni vain urheilusivujen kohdalla sivut vaihtuivat turhan nopeasti. Aloitin ala-asteikäisenä suurimman osan päivistä lukemalla päivän lehden isäni ?massun. Näin ovat toimineet erityisesti nuoremman sukupolven edustajat. Miksi maksaa lehdestä, kun sen voi lukea reaaliajassa ilmaiseksi internetistä? Kaikki tieto on nyt kansan ulottuvilla. Nopeasti ja tehokkaasti. ?Suomalaiset ovat aina olleet ahkeria sanoma- ja aikakauslehtien lukijoita. Kuulumme tässä suhteessa edelleen maailman maiden kärkikastiin.. Kierre on kyettävä katkaisemaan, mikäli haluamme säilyttää Suomessa laajan mediakentän. Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta kukaan ei ole toistaiseksi keksinyt, miten on- gelma ratkaistaan. SUOMALAISET ovat aina olleet ahkeria sanoma- ja aikakauslehtien lukijoita. Perinne on tältä osin osaksi katkennut. Vain verkkolehtiä lukemalla näkökulma voi kaventua, jos seuraa suppeasti vain itseään kiinnostavia aiheita. Näin oli ainakin ennen. Oma kiinnostukseni lehtien lukemiseen tuli perinteisellä tavalla. Maksullisuus onnistuu kuitenkin vain kehittämällä opetusta niin korkeatasoiseksi, että siitä ollaan valmiita maksamaan. Se on vaikein tehtävä.?. 8.11.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Lukemisen malli Juha Määttä LAPSET oppivat lukemisen mallin kotoa. Vanhempien lukutottumukset ja . kiitos älypuhelimien. Ydinkysymys on kuitenkin se, mistä kansalaiset lukevat uutisia, taustoittavia juttua ja oivaltavia analyysejä, jos lehtien ja toimittajien lukumäärä vähenee vuosi vuodelta. Nopeasti ja tehokkaasti. Kansalaisten lukuhalut eivät siis ole vähentyneet, mutta median käyttötottumukset ovat muuttuneet lyhyessä ajassa radikaalisti. Ainakin kokeilun aikana maksujen periminen on aiheuttanut joissakin yliopistoissa enemmän kuluja kuin tuloja. Maksullisuus todennäköisesti myös vähentäisi Etan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää. Kuulumme tässä suhteessa edelleen maailman maiden kärkikastiin. Mediamurroksen syypäällä, internetillä, on ollut piristävä vaikutus suomalaisten sivistykseen. tavat siirtyvät sujuvasti lapsille
Lopetti, koska ei kokenut työtä moraaliseksi. Ihailee Johannes Virolaista ja hänen maaseutuhenkistä maailmankatsomustaan. Hajotti polvensa armeijassa, minkä takia varusmiespalvelus jäi mieheltä kesken. Valittiin keskustanuorten puheenjohtajaksi Lapin Keskustanuorten nokkamiehen paikalta. Saa keskustanuorten puheenjohtajan tehtävästä palkkiota 2000 euroa kuukaudessa. olemaan vakauttavana voimana alueella. Aikooko Säkkinen ottaa vastuuta Suomen tulevaisuudesta asettu- malla ehdolle eduskuntavaaleissa? . Toivottavasti Suomi pystyy Syntyi Rovaniemellä vuonna 1990. Opiskelee johtamista Lapin yliopistossa. Arvioin lähempänä, onko paikkani laivan ruorissa vai keulassa.. Nouseeko menestys päähän? . Keskustalaisten kanssa oli helppoa olla. Piiloudun asioiden taakse, vaikka pitäisi pistää itsensä ja oma persoonansa peliin. MILTÄ Suomi näyttää vuonna 2020? Säkkinen aloittaa pitkän luennon, jossa hän kertoo luottamusyhteiskunnasta, vihreästä taloudesta ja uuden ajan yrittäjyydestä. Erityisesti hän innostuu, kun puhe kääntyy arktisen alueen kasvavaan merkitykseen. . Siinä tapauksessa toivon, että ympärilläni on ihmisiä, jotka pudottavat minut pikaisesti maan pinnalle. Ainakin isäni ja kaksossiskoni varmasti tekevät sen, Säkkinen sanoo. KUULUISAT kaimatko ovat syynä Säkkisen menestykseen? Yksi Teppo Säkkinen on niittänyt mainetta Top Chef -kokkiohjelmassa. Toinen Teppo Säkkinen on tunnettu miesten mallikilpailusta ja Big Brotherista. Keskustanuori-Säkkinen, eli Kenu-Teppo, ei usko saaneensa kaimojen tunnettuudesta vetoapua, vaikka lehtiotsikoista onkin saanut hyviä nauruja. Erityisesti BB-Teposta kertonut ?Teppo Säkkinen: Naiset äänestävät minua. En vielä tiedä. Opinnot ovat jäähyllä puheenjohtajuuden ajan. Harrastaa piirtämistä. Siviilisäädyltään sinkku, mutta ?avoin mahdollisuuksille?. On työskennellyt puhelinmyyjänä. Kuva: Jari Laukkanen Keskustalaisten kanssa oli helppoa olla. Siksi oli helppoa ottaa yhteyttä ihmisiin ja sopia tapaamisista. Lukiolaiset keräsivät 45 000 euroa ja afrikkalaislapset saivat koulunsa. . Samalla hän oppi voittamaan luontaista ujouttaan. . Siellä opiskelee nyt noin 400 tyttöä ja poikaa, Säkkinen kertoo tyytyväisenä. VAIKUTTAMISESTA innostunut Säkkinen pyrki ja pääsi Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi. Kiertäessään eduskuntaa, ministeriöitä ja nuorisojärjestöjä hän kiinnostui politiikasta. Teppo Säkkinen puhuu mielellään arktisen alueen Suomelle tarjoamista mahdollisuuksista. 4 8.11.2013 Kenu-Teppo nousukiidossa Keskustanuorten ujo keulamies piiloutuu mielellään asioiden taakse SAMULI NISSILÄ HELSINKI KESKUSTANUORTEN tuore puheenjohtaja Teppo Säkkinen liittyi järjestöön vasta kolme vuotta sitten. Hän nousi raketin lailla liittohallitukseen ja punnersi kaksi viikkoa sitten itsensä keskustanuorten korkeimmalle pallille. Onko nuori mies saavuttanut kaiken liian nopeasti. Tunsin olevani samalla aaltopituudella. FAKTA Teppo Säkkinen Keskustanuorten tuore puheenjohtaja. Puolue ei ole kodin perua, vaan sen hän valitsi itse. . En ollut omalla asiallani, vaan minulla oli isompi päämäärä. Muuallakin olisi ollut ottajia, hän vihjaa. Oikeistossa häntä puistatti kylmä ja kova menestyskeskeinen arvomaailma. Ennen kuin Säkkinen ehti tajutakaan, luottamustehtävä oli hänen. OPPILASKUNTA innostui kehitys- yhteistyöstä ja otti päämääräkseen koulun rakentamisen Kongoon. Projektin vastuuhenkilöksi se valitsi Säkkisen. Oppilaskunta järjesti teatteriesityksiä, taidenäyttelyn ja basaarin kerätäkseen rahaa. Säkkinen kiersi yrityksiä ja pyysi lahjoituksia. Tunsin olevani samalla aaltopituudella. . on herättänyt hilpeyttä. SÄKKINEN kasvoi Rovaniemellä kauppiasisän ja sihteeriäidin poikana yhdessä kolmen sisaruksen kanssa. Vaikuttajan ura sai alkusysäyksen, kun lukiossa kysyttiin, ketkä haluavat oppilaskunnan hallitukseen. Vieruskaveri nosti ykkösluokkalaisen Säkkisen käden ylös. Vasemmistossa hän vierasti sitä, ettei yrittäjiä arvosteta. Lopullinen valinta tapahtui keskustan ja vihreiden välillä. . Keskustan luontosuhde on maanläheisempi. ITSEÄÄN Säkkinen kuvailee maltilliseksi ja yhteistyökykyiseksi. Hän uskoo, että kokemus lukiolaisten liitosta tuo hänelle varmuutta keskustanuorten ohjaamiseen. Jotkut keskustanuoret pitävät Säkkistä etäisenä. Koillisväylän avautuminen tarjoaa isoja mahdollisuuksia suomalaiselle merenkulkuosaamiselle. Hän tähdentää ulkopolitiikan mullistuvan, kun suurvallat kiinnostuvat yhä enemmän pohjoisista alueista. . Nuorisopoliitikko arvelee tämän johtuvan osaksi hänen ujosta luonteestaan. Hän myöntää käyttävänsä asiakeskeisyyttä suojapanssarinaan.
Solidium on Talvivaaran suurin omistaja. . Vielä tämän Valtio aktiivinen Talvivaaran rahoitusneuvotteluissa SUOMENMAA VALTIO ON osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin, joilla pyritään löytämään rahoitus Talvivaaran toiminnan jatkumiseen. Kun aletaan katsoa, mikä on se paras vaihtoehto, miten selvitään, mielestäni konkurssi ei ole paras vaihtoehto. Talvivaaran osakkeen arvo on nyt muutamia senttejä. Kyllä täällä uskalletaan, epäonnistutaan ja taas uskalletaan. Niin on kiire, ettei tässä häpeämään ole ehditty vuosikausiin. Ne voivat tehdä päätöksensä kuntaliitoksesta vapaaehtoises- ti ja oman harkintansa mukaisesti. Miksei vastaavia asumismuotoja olisi tarjolla myös vanhuksille. Talvivaara on merkittävä työllistäjä sekä suoraan että välillisesti. Talvivaaran tappio ennen veroja oli melkein 39 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten tappio oli 16 miljoonaa. Jos Talvivaara ei saa lisärahoitusta, yhtiön hallitus harkitsee muita vaihtoehtoja. Aika monelle tämä nykyinen kehityskin riittää. Tämän arvion annan ihan ilmaiseksi. Pirjo Kontio lainat Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vahvistaa Talvivaaran ilmoituksen käynnissä olevista rahoitusneuvotteluista. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Pekkarisen mielestä valtio joutuu rientämään apuun, jos Talvivaara ei saa lisärahoitusta markkinoilta. Nyt ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa valtio joutuu kantamaan merkittävän taakan. Eikä uskalleta pärjätä, kun niin hävettää, mitä muut mahtavat ajatella. 5 8.11.2013 Kuntauudistukselta on loppumassa aika KUNTAMINISTERI Henna Virkkusen (kok.) mukaan lakiesitys suurten kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksista tullaan antamaan eduskunnalle talven aikana. Pakkoliitostoimivallan käytön punninta voisi kuitenkin alkaa vasta kuntarakennelaissa kunnille asetetun selvitysvelvollisuuden takarajan jälkeen. Ministeri on vastannut keskustan kansanedustajien kirjalliseen kysymykseen pakkoliitostoimivallan laajentamisesta suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin. Hallitus päätti tästä elokuussa hyväksymässään rakenneuudistusohjelmassa. Pakkoliitosuhka koskisi jopa noin 60 kehyskuntaa lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. . Enkä tarkoita nyt laitosmaisia hoitokoteja tai muuta avustettua toimintaa, vaan ihan sellaista tavallista asuntoa, jollaisiin suurkaupunkien muumiotkin ovat unohtuneet. Markus Korjonen Kansan Tahdossa. Nyt markkinoilla on arveltu sen tarvitsevan vähintään sata miljoonaa lisää. EDUSKUNNAN talousvaliokunnan puheenjohtajan Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä konkurssi ei ole Talvivaaran tilanteessa paras vaihtoehto. Pekkarinen luottaa, että Talvivaara nousee vielä. Jos Talvivaara kaatuu, siitä voisi tulla iso lasku veronmaksajille, edellisen hallituksen elinkeinoministeri huomautti Ylen Radio Suomen Ajantasan haastattelussa. jälkeen kunnille on annettava aikaa kuusi kuukautta tehdä kuntaliitosselvitys ja ottaa siihen kantaa. . Hän kertoo, että muun muassa malmin tuotanto on toiminut ennätystasolla sen jälkeen, kun kaivostoiminta käynnistettiin uudelleen alkukesästä. Toimitusjohtajan mukaan pahin vaihe kaivoksen toiminnassa on nyt ohi. Hän odottaa tuotannon edelleen paranevan lähikuukausien aikana. Suomi on eurooppalaisen yhteiskuntatutkimuksen mukaan neljänneksi onnellisin maa Euroopassa. Himasen mielestä Suomessa vallitsee häpeän kulttuuri, joka estää maata kehittymästä. Filosofian huipulta on nyt kerrottu, että emme uskalla epäonnistua, kun niin hävettää. Lisänneekö vielä suomalaisten onnellisuuden tunnetta entisestään se, että onnellisuus Ruotsissa on vähentynyt, ja maa jää nyt kuudenneksi. Heikki Lääkkölä Pohjolan Sanomissa Ulkoministeriön mukaan diplomaattikurssien suosion hiipumisen takana on talous- ja työllisyystilanne. Yhtiöllä on iso alueellinen ja elinkeinopoliittinen merkitys. Tämän ohella yhtiön toiminnalla on tunnettuja erittäin merkittäviä ympäristöllisiä ulottuvuuksia. VAPAAVUORI toteaa Talvivaaran osavuosikatsauksen osoittavan, että yhtiön taloudellinen tilanne on erittäin vaikea. Ei osata iloita yhteisistä kokemuksista ja onnistumisista. Näistä viisauksista maksoimme yhteisesti yli 700 000 euroa. Kyllä hävettää. Pakostakin tulee mieleen, että tuollaista viisautta kuulee ihmisiltä, jotka ovat jo täysin vieraantuneet kotimaansa todellisuudesta. Tervetuloa tutkimusmatkalle suomalaiseen arkeen. Kuten yhtiö itsekin toteaa, varmuutta tällaisen ratkaisun löytymisestä ei ole. Vapaavuoren mukaan valtiolla on kuitenkin omistajapohjasta riippumaton, huomattavasti laajempi intressi yhtiön suhteen. . Hallituksella yksinkertaisesti loppuu aika toteuttaa sekasortoon ajautunut kuntauudistus pakkoliitoksilla, keskustan kansanedustajat Tapani Tölli, Elsi Katainen ja Juha Rehula tulkitsevat. Kuntarakennelain nojalla kunnille asetetun selvitysvelvollisuuden takaraja on kytketty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan lakiesityksen hyväksymiseen eduskunnassa. Niitä ovat muun muassa yrityssaneeraus tai jopa konkurssi. Viime keväänä Talvivaara keräsi osakeannilla lisärahaa 260 miljoonaa euroa. Tämä painoi tulosta yhdessä nikkelin erittäin alhaisen markkinahinnan kanssa. Perän mukaan yhtiöllä on myös näkymiä paremmasta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) vahvistaa yhtiön ilmoituksen käynnissä olevista rahoitusneuvotteluista. Hänen mukaansa valtion rahoituksen edellytyksenä on markkinaehtoinen ratkaisu, jossa yksityiset toimijat osallistuvat valtion kanssa yhtäläisellä tavalla rahoitusratkaisun toteuttamiseen. . Jumala on vihonviimeinen korpikommunisti, joka on koulutettava markkinatalouden opeille. Kari Angeria Savon Sanomissa Aikaamme leimaa asuntoihinsa muumioituvat vanhukset. Tavalla tai toisella Solidium joutuu tähän mukaan, Pekkarinen kommentoi. Valtion omistama sijoitusyhtiö Solidium omistaa Talvivaarasta tällä hetkellä vajaat 17 prosenttia. Pekkarinen totesikin, että Talvivaara-si- joituksesta on ?tullut takkiin ja pahasti?. TALVIVAARAN toimitusjohtaja Pekka Perä kertoi tiedotteessaan, että kaivoksen tuotantovolyymi nousi heinä-syyskuussa, mutta oli yhä vaatimaton. Soluasumista rakennetaan/tarjotaan pääasiassa vain opiskelijoille. Kehitytty on maailman mittakaavassa jo aika huipulle. Kirkon tehtävä on EK:n mielestä miettiä, kuinka se voisi tuottaa taloudellista hyvää yhteiskunnalle. Miksi näin? Aina ennen suomalaista on kiinnostanut diplomaatin seurustelutyö mukavassa ja lämpimässä maassa. Heikki Haapavaara Kauppalehdessä Kun kaikki mitataan rahassa, niin juhlapyhien siirto on vain järjestelykysymys. Kovasta painostuksesta huolimatta suurten kaupunkiseutujen kehyskunnilla ei ole pelättävää. Teoriassakin hallitus voisi käynnistää kehyskuntiin kohdistuva pakkoliitosprosessi seudullisine kansanäänestyksineen aikaisintaan vasta vuoden 2014 lopussa. Käytännössä se on mahdotonta, koska prosessi ajoittuisi seuraavien eduskuntavaalien kynnykselle, keskustan kansanedustajat muistuttavat. apollon tietäjät Hävettää KOHUFILOSOFI Pekka Himasen kohututkimuksesta on saatu kuulla ensimmäiset suuret totuudet
Paperilehti on kuitenkin paljon mukavampi lukea kuin mikä tahansa sähköinen versio. Hän toivoo, että puolueiden pää-äänenkannattajat säilyttäisivät asemansa muutosten paineissa. . On totuttu saamaan ilmaiseksi ja tässä tulee myös puolueiden pää-äänenkannattajille suuri ponnistus, Uskali sanoo. Uskali myös ohjaa journalistiikan opiskelijoiden opinnäytetöitä. Samaan aikaan nuorempi yleisö on jo mobiililaitteissa, Uskali sanoo. Ongelma on, että nuoret lukijat eivät haluaisi maksaa mobiililaitteilla käyttämistään uutissisällöistä. . Lehtien johdon kannattaisi kartoittaa, onko asiakkailla tablettitietokoneita, älypuhelimia ja miten median käyttötottumukset ovat muuttuneet, Uskali pohtii. Nuoremmat lukijat ovat Uskalin havaintojen mukaan olleet digimaailmassa aktiivisesti jo pidempään. . Bulkkitavara ei menesty verkossa, vaan tarjolla täytyy olla jotakin erityistä, Salokangas pohtii. Keskustalaisuus, demarius tai vasemmistoliittolaisuus pitää joka tapauksessa jatkossa tuoda esiin toisella tavalla kuin on totuttu. . Missä vaiheessa yleisöstä tulee toimittaja, on kiintoisa ja tärkeä kysymys. Yleisö ei välttämättä ota enää yhteyttä toimittajiin, vaan tekee it- se videoblogeja, joilla saattaa olla lähes satatuhattakin seuraajaa ja kommentoijaa. . Tämä on yhteiskunnan etu, aamulenkiltään tavoitettu Hokkanen sanoo. Myös aatteellisiin mielipiteisiin sitoutuneilla pitää Hokkasen mielestä olla omat kanavansa. Hokkanen uskoo, että puoluelehtien siirtyminen nettiin on ajan kehitystä, mutta ?valitettavaa?. . Paperi-Hesari tulee Helsingin osoitteeseen. Jutun tekeminen alkaa olla interaktiivinen prosessi. Sinne pitää laittaa erilaisia koukkuja esimerkiksi aatteellisesti erikoistuneille lukijoille. Kun paperilehtien suunta on alaspäin, puoluelehtienkin tulevaisuus on tavalla tai toisella verkossa. Salokangas perää pää-äänenkannattajien verkkoversioilta omia näkökulmia, jotka koskettavat lukijoita iästä riippumatta. Keskustan kenttäväki on keskimäärin iäkästä, ja väki on tottunut paperi-Suomenmaahan. Pää-äänenkannattajien paperiversiot eivät Salokankaan mukaan häviä mihinkään kovin nopeasti. . Tuntuu, että kellään ei nyt ole yhteistä ja helppoa määritelmää. USKALIN mukaan suurin ero vanhaan journalismin määritelmään on käsite yleisö, joka alkaa lähentyä journalistia. . Paljon on vielä meitä, jotka olemme tottuneet paperilehden lukemiseen. Mahdollisuus on tarttua myös verkkoon ja mobiiliin, hän sanoo. PROFESSORI itse lukee Jyväskylässä ollessaan Hesarin näköislehteä iPadilta. Paljon tässä on erilaisia uusia näkökulmia olemassa. 6 8.11.2013 Netti on jatkossa se väline ja foorumi, jota puoluelehtien on kehitettävä. Tämä on. Media-ala on niin vahvassa murroksessa, että mistään ei voi olla varma. SALOKANKAAN kanssa samalla käytävällä journalistiikan laitoksella työskentelee tutkija, filosofian tohtori Turo Uskali, joka on tutkinut erityisesti digimaailmaa ja sosiaalista mediaa suhteessa sanomalehtiin. Hän viittaa sosiaalisen median alati kehittyviin ja muuttuviin trendeihin. Lehtien lukijat, asiakkaat ja lehtien johto ovat avainasemassa, kun tulevaisuuden lehtimaailmaa ennustetaan. . Minusta nettilehti ei täysin vastaa printtilehteä. Isojen mediatalojen johtoporras myllää toimituksia ja toimintatapoja uuteen asentoon. Haastattelupäivään osui uutinen, jonka mukaan Helsingin Sanomien toimituksesta vähennetään noin 70 työntekijää. Myllerrys tiivistyi Sanoman toimitusjohtajan Harri-Pekka Kaukosen arvioon tilanteesta päivän Hesarissa: . Jokainen uutistoimitus olisi ylpeä tällaisesta vuorovaikutuksesta. Nuoret tekevät itse medioita omalle ikäryhmälleen, Uskali sanoo. ENTINEN Ilkan päätoimittaja, professori Kari Hokkanen on vanhan koulukunnan miehiä. Jyväskylän yliopiston viestinnän professori Raimo Salokangas näkee siellä paljon mahdollisuuksia myös puolueiden pää-äänenkannattajille. . Nopeasti hän on tottunut muutokseen. Muutosvauhti mediamaailmassa on kova. Pää-äänenkannattajien merkitys on kasvanut aivan toisiin sfääreihin sen jälkeen kun puolueilla ei enää ole ollut maakunnallisia äänenkannattajia. Demokratian ja sananvapauden kannalta Hokkanen pitää tärkeänä, että puoluelehtien ilmestyminen ainakin nykyisessä laajuudessa turvataan. Kuva: Maria Seppälä Kohti älypuhelinten aikaa Puoluelehtienkin tulevaisuus on verkossa, tutkijat sanovat TIMO MIKKILÄ HELSINKI MEDIAN virta vie entistä enemmän verkkopuolelle. Älypuhelin on nyt se tärkein Keskustalaisuus, demarius tai vasemmistoliittolaisuus pitää joka tapauksessa jatkossa tuoda esiin toisella tavalla kuin on totuttu. media, mutta Suomessa ei mobiilistrategiaa ole vielä kenelläkään. Nyt vasta aletaan miettiä, mitä verkossa voisi tehdä. Tekeillä on tutkielmia esimerkiksi siitä, miten journalismin käsitteet muuttuvat digimaailmassa.
Helppoa ei kuitenkaan tule olemaan ja sopeutumista tarvitaan. . Valtio ei voi ratkaista alan ongelmia, mutta se voi keventää tilausten arvonlisäveroa. Viidenneksi Yleisradion ja yksityisen median yhteistyötä pitää lisätä siten, että se hyödyttää molempia. Lehdet eivät ole lehtikentässä toiminnan kohteina vaan toimijoita. On toivoa, mutta se vaatii muutoksia nykymenoon. Ensiksi pelko pitää saada pois mediataloista. Ne ovat muuttuneet maakuntien ääniksi. Niillä oli vahvoja päätoimittajia, maakuntiensa ?satraappeja?, kuten Paavo Lipponen aikoinaan pääministerinä heitä nimitti. . Väki vähenee ja keskittyy . NYT NÄMÄ entiset puoluelehdet ovat puhtaasti alu- eittensa puolestapuhujia. . varsinkin, kun tarjolla on ilmaisia vaihtoehtoja. ON HYVÄ muistaa, että journalismi ei ole mitä tahansa liiketoimintaa. Journalismilla on erityisiä tehtäviä vapaassa yhteiskunnassa. Ymmärrän, että jotain annetaan ilmaiseksi, mutta liika on liikaa. Kuva: Paula Åström myös sukupolvikysymys. Sisältö on yhdenmukaistunut ja ketjuttunut. Eikä viisipäiväisen maakuntalehden tulevaisuutta voi pitää hyvänä. AIEMMIN Keijo Korhonen Kainuun Sanomissa, Hokkanen Ilkassa ja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa olivat mielipidevaikuttajia maakunnissaan. Sillä on sivistystehtävä kertoa maailmanmenosta. Esimerkiksi kirjeenvaihtajat tekevät tärkeää työtä, kun he suomalaisin silmin hahmottavat yhteistä maailmaamme. Erityisen tärkeä on journalismin tehtävä vallan vahtina. Se valvoo neljäntenä valtiomahtina niin poliittisia, taloudellisia kuin muitakin vallanpitäjiä. Lisäksi journalismi viihdyttää. Olen saanut paljon kannustusta ja rohkaisua. Ei ole tullut esille mitään sellaista, että pitäisi lopettaa [EU-ehdokkuuden] harkitseminen, Pentikäinen kertoo Suomenmaalle. Maakuntalehdet ovat muuttuneet AJAN hammas on iskenyt myös maakuntalehtiin, joista monet liputtivat aiemmin keskustan värejä. Aiemmin maakunnissa oli vahvoja keskustalaisia sanomalehtiä, kuten Kainuun Sanomat, Pohjolan Sanomat, Ilkka ja Keskisuomalainen. Olisi hyvä, jos hyvinvointiyhteiskunta jaksaisi ylläpitää myös printtiversiot. AIEMMIN keskustataustaisen lehtiryhmän Maakuntalehtien liiton ja sen liiketoimintaorganisaation Maakuntien viestintä Oy:n toimitusjohtajana vaikuttanut Sauli Pyyluoma viittaa kehitykseen, joka teki maakuntien puoluelehdistä yleislehtiä. . 7 8.11.2013 Mikael Pentikäinen aloittaa kolumnistina VIESTINNÄN ammattilainen Mikael Pentikäinen, 48, aloittaa Suomenmaan kolumnistina. Jatkossa hänen kolumninsa julkaistaan keskiviikkoisin kerran kuussa. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja työskentelee nykyisin viestintätoimisto Tekirin neuvonantajana. Hän on ollut uransa varrella muun muassa Suomen Tietotoimiston ja Etelä-Saimaan päätoimittaja sekä Sanoma Newsin toimitusjohtaja. Helsingin Sanomien kolme vuotta kestänyt päätoimittajuus päättyi toukokuussa potkuihin, joita Sanoman hallitus perusteli luottamuspulalla. Tapaus sai Pentikäisen kirjoittamaan kirjaa Luottamus, joka ilmestyy Otavan kustantamana alkuvuonna 2014. Pentikäinen on ollut viime aikoina tuttu näky keskustan tilaisuuksissa. Pääsyy on toimialan murros, internetin, digitalisoitumisen ja mobilisoitumisen synnyttämä kehitys, joka on muuttanut lähes kaiken mediassa. Lehdistö kohtaa murroksen myötä kovan kansainvälisen kilpailun, kun sen mainostuottoja vievät verkkojätit, kuten Google ja Facebook. Päätoimittajien asema on muuttunut tuotantopäällikön suuntaan. Lehtitilauksen hinta nousi veron myötä yli monen kipurajan . Politiikka jäi niissä taka-alalle ja muutama muu valtakunnallisen Suomenmaan lisäksi jäi jäljelle. Se voi tapahtua kevään eurovaaleissa. Kenttää kiertäessään Pentikäinen on tunnustellut, olisiko hänellä kannatusta vaalien ehdokkaana. Luovuus ja pelko kuuluvat huonosti yhteen. Toiseksi pitää uskaltaa kehittää uutta, kokeilla ja luopua, jos se ei lennä. Hokkasen havaintojen mukaan tässä kohden on tapahtunut radikaali muutos. . Silläkin on arvonsa. ONKO media-alalla toivoa. Niistä tuli maakuntiensa yleislehtiä, Salokangas sanoo. Lehtien tilanne vaihtelee Kari Hokkasen mukaan sen perusteella, ovatko ne suurten konsernien sivutuotteita va itsenäisiä ja omillaan toimeentulevia, kuten esimerkiksi Ilkka ja Keskisuomalainen. . Kokemukset ovat olleet hyviä. . En halua missään mielessä heitä leimata, onhan heissä hyviä journalisteja, Hokkanen sanoo. Sauli Pyyluoma sanoo, että maakuntien entisillä puoluelehdilläkin on tulevaisuutta. ja jatkaa työtään suomalaisen kansanvallan hyväksi. Mikael Pentikäinen. Hyvää sisältöä on mahdoton tehdä ja myydä, jos joutuu koko ajan pohtimaan, lähdenkö minä vai lähteekö kaveri. Ne ovat myös normalisoituneet, kun poliittisesti näkyvät päätoimittajat siirtyivät eläkkeelle. Suomenmaa edustaa alkuperäistä poliittista sanomalehteä yhdessä SDP:n pää-äänen Demokraatin kanssa, Pyyluoma sanoo. Pyyluoman mielestä kummallakin on puolueidensa pää-äänenkannattajina tulevaisuus edessään. Suomenmaa on Pyyluoman mielestä tärkeä puolueen sisäi- sen tiedonkulun kannalta ja keskustelun välineenä. . Jos on tahtoa, löytyy tapoja. JOS NÄIN toimitaan, ala voi selvitä . Myös väestörakenteen muutos vaikuttaa joillakin alueilla. Sisältötuottoja uhkaa runsas verkon ilmainen uutistarjonta. Lisäksi tilannetta hankaloittaa kansantalouden hiipuminen ja lehtitilausten arvonlisävero, joka kiihdytti painettujen lehtien levikkien laskuja. Ulospäin Suomenmaa on keskustan näyteikkuna kiinnostuneille, jotka haluavat tietää, mitä keskustassa ajatellaan, Pyyluoma muotoilee. Suomenmaa on vuosikymmenten varrella joutunut sopeutumaan. Journalistien määrä on vähentynyt viimeisen viiden aikana Suomessa noin tuhannella. Digitaalinen maailma kehittyy nopeasti, ja sinne pitää uskaltaa panostaa. Kolmanneksi pitää lopettaa arvokkaan sisällön ilmaisjakelu. Lehdet ovat siinä mielessä taantuneet, että niiden levikit ovat laskussa, Raimo Salokangas sanoo. 1990-luvun laman aikana ja jälkeen lehdet tekivät Salokankaan mielestä viisaasti kun ne vetäytyivät ydinalueilleen kilpailematta toistensa kanssa. Joillekin lehdille ratkaisu merkitsi reipastakin levikinlaskua, mutta jäljelle jäänyt levikki oli paljon kannattavampaa kuin aiempi levikki. . Eihän näilläkään hirveän hyvin mene, Hokkanen sanoo. Suurten konsernien pikkulehtinä paikastaan taistelevien maakuntalehtien asema ei Hokkasen mukaan ole hyvä. . Alan pitää viedä enemmän sisältöjä maksumuurien taakse. Neljänneksi valtiovallan pitää tulla vastaan. Konserniketjujen lehtien päätoimittajien asema ei ole enää sama kuin oli, eikä heiltä edellytetä, että olisivat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Se on paljon. Moni mediatalo on ajautunut heikkenemisen kierteeseen: myynnin lasku johtaa väen vähentymiseen, mikä heikentää ilmapiiriä ja väistämättä laatua, mikä vähentää entisestään myyntiä. RAPPEUTUMISEN kierre pitäisi katkaista, mutta se ei helppoa. Media-ala on keskellä moninkertaista myrskyä. Uusia haasteita on sielläkin. Yhtiö joutuu vetäytymään monista maistaan, sulkemaan lehtiään ja saneeraamaan väkeään. Sanoman lisäksi kylmä tuuli puhaltaa lähes kaikissa mediataloissa. Eniten kärsivät pienimmät ja heikoimmilla resursseilla varustetut maakuntalehdet, Pyyluoma sanoo. Entisistä maakuntien puoluelehdistä Pohjolan Sanomat muuttuu viisipäiväiseksi. Nuoruudessaan Keskustan Opiskelijaliittoa luotsannut Pentikäinen harkitsee parhaillaan paluuta politiikkaan. Pyyluoma uskoo, että lehti pystyy sopeutumaan ajan haasteisiin jatkossakin. kolumni Valta tarvitsee vahtijansa ENTISEN työnantajani Sanoman viimeviikkoinen ilmoitus kovasta saneerauksesta herätti monet pohtimaan mediaalan vaikeaa tilannetta. Toimialan murros, yleiset talousvaikeudet ja valtavat yritysostot ovat saaneet Suomen suurimman mediatalon polvilleen
Pienet teot voivat olla vaikutukseltaan merkittäviä. Euroopan parlamentin myöntämän Sakharovin palkinnon saaja oli tänä vuonna pakistanilainen koulutyttö, Malala Yousafzai. Ehkä äänestysintoa laimensi osaltaan se, ettei vaaleissa ollut selkeää vastakkainasettelua. SUURIN romahdus koettiin ItäSuomen yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa äänestysaktiivisuus laski yli kymmenellä prosenttiyksiköllä vähän yli 17 prosenttiin. Ahkerimmin uurnilla käytiin Turun yliopiston ylioppilaskunnassa (TYY), jonka äänestysprosentti kipusi yli 35:een. TYY oli myös ainoa ylioppilaskunta, joka onnistui nostamaan äänestysprosenttiaan.. Puolueen läpimurto onnistui Itä-Suo- EUROOPAN PARLAMENTTI tekee sellaisia lainsäädännöllisiä päätöksiä, joita vaaleilla valitut parlamentin jäsenet tukevat. Tulokseen ei siis voi olla täysin tyytyväinen, KOL:n puheenjohtaja Jirka Hakala sanoo. . Samaa teemaa pidetään esillä eri tavoin kuluvana Euroopan kansalaisen teemavuotena 2013. ON MIELENKIINTOISTA, miten Euroopan Unioni merkitsee niin eri asioita eri ihmisille. Kymmenistä tuhansista suomalaisnuorista on tullut maailmankansalaisia Erasmus-vaihto-ohjelmien myötä. EU PERUSTETTIIN toisen maailmansodan raunioille tukemaan länsimaisen yhteiskunnan ydinarvoja: demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja mielipiteen vapautta. Se, millaisilla visioilla Euroopan parlamentissa vaikutetaan seuraavan viiden vuoden ajan, määräytyy ensi kevään vaalien äänestystuloksesta. Viimeistään vaaleissa jokainen EU-kansalainen pääsee astumaan oikeutetulle paikalleen: unionin keskiöön. Julkisesta keskustelusta voisi päätellä, että EU on jonkinlainen raha-automaattiyhdistys, joka jakelee jäsenmailta kerättyjä rahoja arpapelin logiikalla milloin kenellekin, yleensä väärin. On äärimmäisen tärkeää, että emme hyväksy tällaista tulkintaa emmekä alistu siihen. Eurooppalaisista perusarvoista on syytä puhua ja niiden puolesta kannattaa toimia. Olen erityisen iloinen siitä, että vaasalaisten pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää. Paikkamäärällisesti suurimman tappion keskustaopiskelijat koki Itä-Suomessa, jossa edustajamäärä puolittui kuudesta kolmeen. Keskustaopiskelijat pärjäsi paikoin erinomaisesti. POLIITTISISTA ryhmistä pärjäsivät parhaiten vasemmistoryhmät, joiden yhteinen äänisaalis oli 7,4 prosenttia kaikkien ylioppilaskuntien yhteenlasketusta äänisaldosta. Kokoomuksen kannatus oli 5,2 prosenttia, keskustan 4,3, vihreiden 3,6 ja sosialidemokraattien 2,7. Vasemmiston paikkamäärä kasvoi kahdella edustajalla, SDP:n kutistui viidellä. Perussuomalaiset sai historiansa ensimmäisen edaattorin. Arvokas palkinto oli tunnustus seuran kansainvälisestä kesäteatteriprojektista. KANSALAISEN palkinto on vain pieni muistutus siitä, että EU on olemassa meitä, kansalaisiaan, varten. Sitä jaetaan yksittäisille henkilöille ja järjestöille, jotka ovat edistäneet parempaa kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä ja tiiviimpää yhdentymistä tai EU:n peruskirjassa vahvistettuja arvoja unionin alueella. Hän puolusti salanimellä pitämässään blogissa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Olin ehdottanut tätä aktiivista nuorisoseuraa Euroopan kansalaisen palkinnon saajaksi, ja voitto oli tullut. Lokakuussa sitten juhlittiin Euroopan parlamentissa yhdessä muiden voittajien kanssa. Edustajiston luottamus ei ole kovin vakaalla pohjalla varsinkaan niissä ylioppilaskunnissa, joissa äänestysinto painui alle 20 prosentin. . Välineeksi valittiin talouselämä. Tänään renki on pyrkimässä isännäksi. Äänestäjä ottaa EU:n asiat haltuunsa. Hannu Takkula europarlamentarikko Äänestysaktiivisuus laski opiskelijavaaleissa. Joku näkee vain ongelmia, kun taas toiset näkevät laajasti etuja ja mahdollisuuksia. Myönteiset kokemukset alkavat viimeistään mantereelle matkustettaessa. Arkistokuva: Henna Ruokamo men yliopiston ylioppilaskunnassa. Perussuomalaisilla oli ehdokkaita myös Tampereen yliopistossa ja Lapin yliopistossa. ÄÄNIOIKEUTETTUJA oli yli 105 000, ja heistä 26 425 kävi vaaliuurnilla. Äänestysaktiivisuus jäi tänä vuonna alle 25 prosenttiin, joka on yli neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2011. Laskua selittää osaltaan se, että vaaleja ei järjestetty tänä vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY). HYY:ssä äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut yli 30 prosenttia. Hakala pitää kehitystä joka tapauksessa huolestuttavana. . 8 8.11.2013 Sitoutumattomat jylläsivät opiskelijavaaleissa MAIJA AHONEN SUOMENMAA Kansalaiset EU:n keskiössä PÄÄSIN hiljattain juhlimaan täällä Brysselissä Kuoreveden Nysän siivellä. Odotukset olivat korkeammalla, sillä onnistuimme edelliskertaa paremmin ehdokasasettelussa. Matka-asiakirjaksi riittää unionin sisällä henkilötodistus, eikä ostoksilla tarvitse laskea valuuttakursseja, kun ollaan euroalueella. Sairastumisetkin hoituvat EU:ssa sinisellä kortilla samaan tapaan kuin maan kansalaisilla. Näihin pohjautuu EU:n toiminta. Tätä alueen Taliban piti niin vaarallisena, että ampui tyttöä henkilöllisyyden paljastuttua. Malala selvisi hyökkäyksestä kuitenkin hengissä, ja hänestä on nuoresta iästään huolimatta tullut tyttöjen oikeuksien ja koulutuksen merkittävä puolestapuhuja. POLIITTISESTI sitoutumattomat ryhmät jatkoivat voittokulkuaan ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa. Vaalit järjestettiin tänä syksynä 13 ylioppilaskunnassa. Keskiviikkona päättyneessä koitoksessa oli jaossa yhteensä 425 edaattorin paikkaa, joista sitoutumattomat kahmivat yli 75 prosenttia. POLIITTISISTA ryhmistä suurimman tappion kokivat kokoomus (?12 paikkaa) ja vihreät (?10). Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) edustajamäärä laski 20:sta 19:ään. Liitolla oli yhteensä 117 ehdokasta yhdeksässä ylioppilaskunnassa. . Toisaalta monelle kilpailijallemme kävi vielä huonommin. Tässä mielessä painoarvomme kasvoi. HAKALA myös huomauttaa, että keskustaopiskelijat pärjäsi vaaleissa paikoin erinomaisesti. KOL onnistui kasvattamaan paikkamääräänsä kolmella yliopistopaikkakunnalla. Suurin voitto nähtiin Jyväskylässä, jossa keskustaopiskelijoi- den paikkamäärä tuplaantui kahdesta neljään. Lappeenrannassa KOL:n paikkamäärä nousi kahdesta kolmeen. VAASASSA KOL teki paluun ylioppilaskunnan edustajistoon kahden välivuoden jälkeen.
Ruokailu sujuu paremmin lelujen kanssa. PAULIINA POHJALA MARKUKSEN JA MAIJAN palkkatulot ovat mahdollistaneet tasavertaisen vanhemmuuden. Molemmat voivat elättää perhettä. . Se koostuu perheeseen sitoutumisesta: vastuullisuudesta, osallistumisesta, läheisyydestä ja vuorovaikutuksesta lapsen kanssa, hän kertoo. Ihanteista huolimatta vanhemmuuden päävastuu on edelleen äideillä. Naiset käyttävät suurimman osan perhevapaista. Äidit hoitavat myös yhteydenpidon kouluun ja terveydenhuoltoon. Isä haluaa tai uskaltaa harvoin kyseenalaistaa äidin osaamista kasvattajana tai vanhempana. . Isät tekevät ongelmista mielenkiintoisia. Sen jälkeen Koneella tuotekehityksessä työskentelevä Maija palasi töihin ja Markus jäi vuodeksi kotiin. Hänellä on siis yhteensä kahden vuoden kokemus koti-isyydestä. Oma isäni teki ruokaa ja osallistui muihinkin askareisiin. Raha estää monien isien kotiin jäämisen, Markus toteaa. . Se on ainoa keino sitouttaa isä aidosti mukaan perheen arkeen. Mykkäsen mukaan isät ovat motivoituneita perhevapaiden pitämiseen, jos he ovat saaneet kokea täyden vastuun lapsenhoidosta ja olla lapsen ihailun kohteina. . Yhteiskunnan ja toisten vanhempien pitäisi tukea isiä luottamaan itseensä kasvattajina. Minun ei tarvitse huolehtia heidän pärjäämisestään, jos olen työreissulla, Maija sanoo. Kaikenlainen pelaaminen on poikien lempipuuhaa. . Markus on hyvä isä, hän leikkii ja touhuaa lasten kanssa. Arjen rutiinit ovat myös tärkeitä. Olen joskus kuullut sanottavan, että toi- MARKUKSEN mielestä koti-isyys oli rennompaa kuin työarki, jolloin töihin täytyy lähteä jo puoli seitsemältä. Varhaisten aamujen hyvä puoli on se, että hän on päiväkodilla poikia hakemassa jo puoli neljältä. Sunnuntaina eli isänpäivänä Markus saa nukkua tavallista pidempään. Toisaalta, en haluaisi viedä perheiltä mitään etuuksia.. Kuva: Jari Laukkanen lähtee, Markus pohtii. Hän on suositellut perhevapaiden pitämistä omille kavereilleen. . Mikään ei muutu, ellei rakenteita muuteta. Itse ajattelin, että hoitovapaa merkitsee 40 vuoden työuralla vain muutamaa tonnia sinne tänne. Hän näkee hyvän isyyden sellaiseksi, että lapsille annetaan aikaa ja rakkautta sekä pidetään kiinni arjen rutiineista. . Esimerkistä se kai sitten 5-vuotias Matias ja 2-vuotias Mikael tekevät isänpäiväkortit päiväkodissa. Markus saa sunnuntaina myös valmiin aamiaisen. Kotiruokien teko luonnistuu häneltä helposti. . Minä oon hyvempi sählymaalivahti kuin iskä, Matias ilmoittaa. VANTAA VANTAALAINEN Pursiaisen perhe on kotiutunut töistä ja päiväkodista marraskuisena tiistai-iltana. Äiti Maija, 33, auttaa 2-vuotiasta Mikaelia lihakeiton syömisessä. Vielä ei ihan tajutakaan, miten suuri merkitys varhaislapsuudella on tulevaisuuden kannalta. HALLITUS on päättänyt kiintiöidä puolet kotihoidon tuesta isälle ja puolet äidille. Perhe menettää tuen, ellei isä käytä omaa osuuttaan. Mykkänen näkee tuen kiintiöimisessä sekä hyvää että huonoa. . 9 8.11.2013 Isät yhä alakynnessä TASAVERTAINEN vanhemmuus edellyttää isiltä omaehtoista aloitteellisuutta, kertoo Jyväskylän yliopistossa työskentelevä kasvatustieteen tohtori, isyystutkija Johanna Mykkänen. . Kuva: Jari Laukkanen Kyllä isä osaa Markus Pursiainen on hoitanut lapsiaan siinä missä vaimokin. Hän suosittelee samaa kavereilleen. nen lapsi menee siinä ensimmäisen ohessa. Se on kyllä huijausta, Markus tietää. Toisen lapsen myötä tulee toisaalta rennommaksi. Matiaksen kanssa Markus piti esimerkiksi kiinni siitä, että leluja ei oteta ruokapöytään. Mikaelin kohdalla säännöstä on lipsuttu. . He sanovat lapselle, että mietitäänpä yhdessä, miten tämä ratkaistaan. Mykkänen korostaa isän osallisuuden vaikuttavan suuresti lapsen minäkuvaan. . Päivälläkin syödään vähän paremmin. Sitten vain ollaan, Maija suunnittelee. Silloin oppii arjen työt, jos ei ole sitä ennen oppinut. MYKKÄNEN on havainnut miesten asettavan itsensä helposti alakynteen ja aliarvioivan itseään isänä, puolisoitaan korottaen. Menneinä vuosikymmeninä isä on mielletty usein vain äidin avustajaksi. . jäämistä. . Kulttuuri on rakentunut niin, että äidit ottavat vastuun lapsista. Isät pelaavat, leikkivät ja peuhaavat lasten kanssa. Ongelmanratkaisutaidot ovat myös isien erityinen vahvuus. . Äitiys nähdään pyhänä ja koskemattomana, Mykkänen toteaa. Markuksen mielestä hyvä isä antaa lapsille aikaa ja rakkautta. Maija, Matias ja Mikael tekevät aamupalan ja leipovat kakun. . Kotiin jääminen oli luonnollinen juttu. . Sanoin pomolle, että voit tulla itse kokeilemaan, onko tämä lomaa, Markus naurahtaa. Hoitovapaalla Markus noudatti tavanomaista lapsiperheen rytmiä: ulkoilua aamu- ja iltapäivisin, päiväunet lounaan jälkeen. Silloin oppii arjen työt, jos ei ole sitä ennen oppinut. ESIKOISEN hoitovapaan aikaan naapurustossa oli muitakin isiä, joiden kanssa Markus sopi tapaamisia leikkipuistoihin tai lounaille. Kahden lapsen kanssa liikkuminen jäi vähäisemmäksi. . Nykypäivän isillä on selkeä käsitys hyvästä isyydestä. 5-vuotias Matias loikoilee sohvalla isänsä Markuksen, 32, vieressä. Sähköasentajana työskentelevä Markus palasi hoitovapaalta töihin syyskuun alussa. Pursiaisen perhe on suomalaisittain harvinainen: lastenhoito on ollut tasaisesti jaettua. Maija oli molempien lasten kanssa kotona äitiysrahakauden eli noin yhdeksän kuukauden ajan. Ja kulttuuri muuttuu vasta sukupolvien saatossa. Mykkäsen mielestä isien pitäisi ennen kaikkea löytää nautinto isänä olemisesta. . Mukavaa se oli, en vaihtaisi sitä aikaa mihinkään. ENSIMMÄISEN lapsen kohdalla Markuksen työnantaja kummeksui ?lomalle. Yhteiskunnallisella keskustelulla on asiassa suuri merkitys. TASA-ARVOINEN vanhemmuus on Mykkäsen mukaan harvinaista, vaikkakin yleistymään päin. Hän on havainnut useissa tutkimuksissa, että isät ottavat lastenhoidon rennommin kuin äidit.
Mutta Heikki Aittokoski taitaa. HÄN ON ottanut vuoden vapaata töistä ja lähtenyt katsomaan, miten maailman eri puolilla ihmiset selviävät ongelmistaan. Tarina on sadunomainen mutta raaka. Aittokoski osoittaa kykynsä nähdä. Vaikutuin siten, että pyysin teoksen Narrien laiva (HS-Kirjat). Keskiaikeisen käytännön mukaan Reiniä pitkin lähetettiin ajelehtimaan hulluja täyteen lastattu laiva. Hän ottaa teoksensa johdattimiksi professorin ja humanistin (1494) Sebastian Brandtin samannimisestä moraalisesta runoelmasta ihmisten luonteenlaatuja kuvaavia säkeitä, ei niin hyviä. Toinen läpi teoksen juoksevana teemana on paheiden kuolemansynnit; viha, kateus, ahneus, ylpeys, laiskuus, kohtuuttomuus ja himo. Erityisesti toimeentulostaan. Teemana oli Muurit murtuvat. Tiesin, että puhe enteili tulevaa teosta. Ja sitten matkaan. HÄN OSTAA Stockmannilta alle kympillä t-paidan ja kertoo olevansa eräänlainen asiakasomistaja nykyajan malliin, kun hänellä on muutama Stokkan osake. Aittokoski lähtee jäljittämään Bangladeshilainen ompelija Khadiza asuu perheensä kanssa 15 neliön huoneessa Dhakassa. Vaikka hän ei osoita sormella, niin koko teoksen läpäisee hänen oma kaunis lauseensa: Pahinta maailmassa on köyhyys. MUUT MATKAT jääkööt lukijoille, joskin nekin ovat koskettavia. Käydään vihan Mogadishussa, ahneuden Ukrainassa, kohtuuttomuuden Afganistanissa ja himon Päiväntasaajan Guineassa. Narrien laiva alkaakin muistuttaa toista historian ajelehtivaa alusta. Piti laittaa välillä pois. Sanotaan, että jokaisella toimittajalla on haave kirjoittaa kaunokirjallinen teos. Nicaraguassa he olivat kahvinpoimintaprikaateja. Aittokoski käy sarkastisesti mutta koskettavasti läpi toisen maamme hellimän sissipäällikön valtakunnan. Ne antavat luvuille otsikot. Mutta monetkaan eivät pääse irti toimittajan hektisestä kielestä. Nimittäin Suomen antaman kehitysavun Nicaragualle, jonka tuskaista lopettamista ei saatu ajoissa päätökseen. Kuva: Heikki Aittokoski Takariviltä näkee kauas: sekä näyttämön, pelin että yleisön, mutta myös sen kuka lähtee kesken pois. tehdasta Bangladeshiin, jossa paita on ommeltu. Syntyy nälän ja epä- Heikki Aittokoski Narrien laiva HS-Kirjat 293 s. Kuvat teoksesta MATTI SUMMANEN Takarivin mies. Teksti imi niin, että huomasin hengästyneeni. Nimittäin Thèodore Gericaultin maalaamaa Medusan lauttaa, jonka pohjana on pöyristyttävä sarja ihmisen raakuutta. Fregatti ajaa karille Afrikan rannikolla, 250 henkeä ahtautuu pelastusveneeseen. Mutta kun kapteeni huomaa, että matka on liian hidasta, hän katkaisee köyden ja puulautta jää ajelehtimaan. Ei puuttunut kuin suora lentolinja pääkaupunkiin Managuaan. Daniel Ortega kutsuttiin Suomeenkin, ja sissipäällikköön hullaantunut vallankumousfaniväki nousi seisomaan ja puhkesi raikuviin suosionosoituksiin vastaanotossa. Ortega-fanit kävivät Nicaraguassa usein, Tarja Halonenkin lukuisia kertoja. 10 8.11.2013 takarivin mies Narrien laivasta Medusan lauttaan Heikki Aittokosken tietokirja avaa näköaloja maailmantalouteen, jossa päällimmäisenä on ahneus, saalistus ja välinpitämättömyys. KUUNTELIN kesäpäivänä Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen teltassa Messilässä erästä Suomen puheenvuoron käyttäjää. Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen esimiehen ja nykyisen journalistin Heikki Aittokosken esitys oli erilainen, hätkähdyttävä. Se tuodaan ilmi, kun seurataan kymmenvuotiasta nicaragualaista Juan-poikaa. Mutta puitteet olivat komeat, ylpeät. Luvun otsikkona on laiskuus, kun tekstiilitehtailijat eivät ole ottaneet vastuuta työntekijöistään. Bangladeshissa hän kartoittaa yhden ompelijan elämää. Mutta hän ei paasaa. Jokaisen suomalaisen yritysjohtajan tulisi lukea tämä luku ennen kuin sanoo, että kustannuksen vuoksi on pakko siirtää tuotanto tämäntyylisiin maihin. Samoin kahden suomalaisen ruokatehtaan ja kauppaketjun olisi hyvä tutustua tositarinoihin kaukoruokatuotannostaan. EHKÄ KAIKKEIN läheisin, Suomea koskettava luku, on otsikolla ylpeys. Kaikki muistamme suomalaisen vasemmistolaisen vallankumousromantiikan ja Kuuban Che Guevaran ja Fidel Castron sankarikulttisuhteet. Suomen virasto siellä oli mittava, mutta henkilökunta ei ollut aina puheväleissä. toivon, eloonjäämisen ja kuoleman kamppailu jossa ihmishenkiäkään ei säästetty. Tämän päivän maailmanmeno muistuttaa tuota lauttaa. Paavo Väyrynen sen sitten katkaisi. Vallankumoushuumassa antama apu ei tavoittanutkaan köyhää kansaa. Uutisethan ovat kertoneet jatkuvista tehdaspaloista, lapsityövoimasta, yritysten siirtymisistä halvan työn maihin. T-paidan jäljityksellä onkin synkkä tausta, tuhansia työntekijöitä kuolee tehdashallin romahduksessa. Heikki Aittokoski on teoksessaan ottanut muutaman esimerkin. Ei osata kertoa tarinaa. Ehkä kokouksen koskettavin. Kävihän Kuubassa sokeria leikkaamassa moni fani, joukossa Lasse Lehtinenkin. Samaan aikaan he vaativat Suomen maatalouden alasajoa. Hän ottaa matkaoppaiksi kaksi varsin kirjallista teemaa. Ensimmäinen on keskiaikainen Narrien laiva, jonka alkuperää Aittokoski lähtee tutkimaan opiskeluaikansa Saksaan
11 8.11.2013 Onnittelemme 105-vuotiasta Suomenmaa-lehteä ALAVUDEN KAUPUNKI HIRVENSALMEN KUNTA www.alavus.? www.hirvensalmi.fi ILMAJOEN KUNTA www.ilmajoki.fi KEITELEEN KUNTA www.keitele.fi PUNKALAITUMEN KUNTA www.punkalaidun.fi RISTIJÄRVEN KUNTA KANNUKSEN KAUPUNKI www.inari.fi www.kannus.? KOKKOLAN KAUPUNKI LUMIJOEN KUNTA www.kokkola.? www.lumijoki.fi PYHÄJOEN KUNTA PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI www.pyhajoki.? www.pyhajarvi.fi SIEVIN KUNTA SIIKAJOEN KUNTA www.sievi.? www.ristijarvi.? www.siikajoki.? SIIKALATVAN KUNTA SOININ KUNTA TERVOLAN KUNTA www.siikalatva.? www.soini.? www.tervola.? TYRNÄVÄN KUNTA UTAJÄRVEN KUNTA VIROLAHDEN KUNTA www.tyrnava.? www.utajarvi.? www.virolahti.?
12 8.11.2013 Jos on ongelma, ei ole niin isoa herraa, etten yrittäisi panna asiaa järjestykseen. Keskusta on ollut rinnakkaislatu, joka on kulkenut mukana yrittäjänä elämäntyönsä tehneen Suomen Keskustan kunniajäsenen elämässä. Isännän päiväohjelmaan kuuluu lenkkeilyä ja kuoroharjoituksia ja esiintymisiä Artjärven Mieskuoron bassorivissä. . Kynttilät on sytytetty. Seinillä on taidetta vuosien ja elämän varrelta. Lievä tohvelisankaruus on eduksi, Kareinen virnuilee. Niin asiallinen kun Kareinen onkin, pohdiskelujen ja tarinoiden lomaan solahtaa kuivaa huumoria. Jos joutuu turvautumaan rivouteen tai ilkeyteen, keinot ovat loppuneet ja tappio on tunnustettu, Kareinen sanoo kotonaan Artjärvellä. Kylvä iloiten, niitä kiittäen, on Kareisen elämänohje. Raimo Kareinen on Suomenmaan ystävä ja aktiivinen mielipidekirjoittaja. ihmistä kummempia yliihmisiä ole. Kareista ei voi korvata mikään, joku tiivisti kun Länsi-Väylä -lehden Espoon Elmoksi nimeämä Kareinen jätti Espoon valtuuston. Artjärvelle perhe muutti parikymmentä vuotta sitten. tammikuuta 1939 savusaunassa Kiteellä. . Kuvat: Maria Seppälä Kylvä iloiten, niitä kiittäen Itsestäänselvyyksien kirjoittaminen ei kiehdo Suomenmaan aktiivista mielipidekirjoittajaa Raimo Kareista ANJA MANNINEN ARTJÄRVI RAIMO KAREINEN ei ole säästynyt vastoinkäymisiltä, mutta jaksaa silti rakentavassa hengessä kommentoida maailman menoa ja opastaa vallanpitäjiä Suomen Keskustaa myöten. . Jos on ongelma, ei ole niin isoa herraa, etten yrittäisi panna asiaa järjestykseen, Kareinen myöntää. Hän muistuttaa, että eivät ?herratkaan. Nyt hän on vetäytynyt taustavaikuttajaksi. RAIMO KAREINEN syntyi 29. Äiti oli tarinaniskijä ja isä ahkera suutari ja pellonraivaaja, Kareinen kertoo. Kahdeksasta sisaruksesta jokainen on lähtenyt oman suuntansa, Raimokin Helsinkiin ja töihin rautateille. Osallistuessaan silloisen Maalaisliiton tilaisuuteen Kareinen moitti puoluesihteeri Pekka Silvolalle maalaisliiton kielteistä asennetta ammattiyhdistysliikettä kohtaan. Tie vei puoluetoimistolle töihin ja Helsingin keskustanuorten vetäjäksi. Kareinen osallistui Urho Kekkosen vaalityöhön vuonna 1962 ja oli ?muiden viisaiden?, Jaakko Nummisen ja Kalervo Siikalan, kanssa vaihtamassa puolueen nimeä Suomen Keskustaksi. Keskusta on ollut rinnakkaislatu, joka on kulkenut mukana yrit- Raimo Kareinen jaksaa rakentavassa hengessä kommentoida maailman menoa ja opastaa vallanpitäjiä.. Jäseneksi pääsee vähintäin viisikymppinen tai sen näköinen mies. Pirkkorouva on laittanut pöydän koreaksi. Nimen alta löytyy vähän vaihdellen Artjärvi tai Orimattila. Kareinen oli valtuutettuna itsekin viemässä Artjärveä osaksi Orimattilaa. HERRASMIEHENÄ Raimo Kareinen on vieraita vastassa kolmen perheen tiilitalon pihassa. Ukkokerho on viimeisin harrastus. Puhetta värittävät sanaleikit ja sanonnat. Raimo Kareinen ei selvästikään pelkää tarttua toimeen, kun sen paikka on. . Kareinen valittiin Artjärven valtuustoon ja valtuuston puheenjohtajaksi
Se on viimeinen virhe. Myös Tuomioja ryhtyi kritisoimaan Minskin MM-kisoja ULKOMINISTERI Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Kansainvälisen jääkiekkoliiton ei olisi pitänyt myöntää ensi kevään MM-kisoja Valko-Venäjälle, koska maan ihmisoikeustilanne on niin huono. 044-3442 386 antti.pekkala@karhukankaankoskelat.net Jouko Jussila Hallituksen puheenjohtaja PL 31, 90831 HAUKIPUDAS, Puh. Tuomioja kommentoi asiaa Helsingin Sanomien mukaan torstaina Helsingin Etu-Töölön lukiossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. . (08) 5612 600 www.hso.? www.suomenmaa.fi. Torpan?en kau?a) Kokouksessa käsitellään: Sääntöjen 13 §:ssä mainitut syyskokousasiat Keskeisiä päätöksiä ovat hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot seuraavaksi ?likaudeksi, tarvittavien hallituksen jäsenten valinta, ?lintarkastajan ja vara?lintarkastajan valinta. Haukiputaalla 4. 13 8.11.2013 täjänä elämäntyönsä tehneen Suomen Keskustan kunniajäsenen elämässä. Silloisessa puoluevaltuuskunnassa Kareinen oli vaikuttamassa EU-jäsenyyden käsittelyyn puolueessa. Valtuuskunnan kokouksessa Torniossa puheenjohtaja Esko Aho uhkasi erolla, ellei puolue ota myönteistä kantaa unioniin liittymiseen. Puoluevaltuusto valmisteli päätösesitystä puoluekokoukselle. Ei auta sanoa, että työ on parasta hyvinvointia. En anna periksi enkä ala voivotella. Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajan Kalervo Kummolan mukaan MM-kisat pelataan ensi ke- väänä varmuudella Minskissä. . Haluaisin saada ihmiset uskomaan itseensä. Leikkauslinja jatkui myös hal- lituksen elokuun budjettiriihessä. Kasvua ja uusia työpaikkoja luovia ratkaisuja on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta niitä ei ole tullut. . Mistä veronmaksajat ovat maksaneet, kun tulevaisuusselonteko on jo annettu eduskunnalle. En tiennyt, että siinä on niin laaja tutkijaryhmä ja caseja, hän sanoi. Katainen kommentoi raporttia Himasen ja professori Manuel Castellsin johtaman työryhmän Suomea varten räätälöidyn loppuraportin julkistustilaisuudessa. Kataista on arvosteltu siitä, että hänen aloitteestaan Himaselta päätettiin tilata 700 000 euron tutkimus, eikä hanketta kilpailutettu. . Hän sanoi, ettei hallituksen tehtävä ole käsitellä akateemisen teoksen arvoa. . Kuva: Jari Laukkanen KESTÄVÄN kasvun nimiin vannovan selvityksen väliraporttia piti hyödyntää alun perin jo hallituksen kehysriihessä viime keväänä, mutta riihestä tuli ulos pelkkiä uusia leikkauksia, Sirkka-Liisa Anttila hämmästelee. . Työ ja se puuttuminen on nyt se lyhin lauta. Raimo Kareinen on vakuuttunut, että omat vastoinkäymiset ovat pitäneet hänet itsensä pystyssä. Sairauksista huolimatta hän ei ole luopunut omista unelmistaan; kovan kalamiehen kiikkerä vene on vaihtunut tukevampaan ja asuntovaunu asuntoautoon, jota vaimon on helpompi ohjastaa. . päivänä marraskuuta 2013 kello 18.00 Haukiputaan yläkoululla, osoi?eessa Mirjan?e 2, Haukipudas (käyn. On kysyttävä, tehtiinkö tässä koko ajan tosiasiallisesti aineksia kokoomuksen vaaliohjelmaan? Haukiputaan Sähköosuuskunnan varsinainen Syyskokous Pidetään torstaina 21. Hänestä siinä on hyvin mielenkiintoisia kohtia, jotka herättävät ajatuksia. Kareinen ei halua toistaa samaa, joka on jo sanottu. . Hallitus ei hyväksy tai hylkää tutkimuksia. Katainen sanoi arvioivansa sitä samalla tavalla kuin muita yhteiskunnallisia teoksia. Olen opetellut neljä kertaa uudelleen kävelemään. Kareisen neuvo Aholle oli tyytyä sille kannalle, jolle kansa kansanäänestyksessä asettuu. Kansanäänestys oli valtuuskunnan kokouksen ja puoluekokouksen välissä, joten tuossa kokouksessa sitouduttiin noudattamaan kansanäänestyksen tulosta oli se kumpi tahansa ? puolesta tai vastaan. Kansa äänesti unioniin liittymisen puolesta. PAITSI ajankohtaisuus, Raimo Kareisen kirjoituksille on ominaista oman pohdiskelun tuottama johtopäätös tai esitys. Itsestäänselvyyksien kirjoittaminen ei kiehdo, Kareinen sanoo ja ottaa käteensä sivupöydälle saunasta tuomansa puisen saunakiulun. Kareinen on kirjoituksissaan käyttänyt vertauskuvana puista, vanhaa saavia, jossa laudat ovat eri pituisia. Vettä saavi voi pitää sisällään vain lyhimmän laudan verran. Saavivertauksella kirjoittaja on havainnollistanut milloin Euroopan talouspolitiikkaa, Suomen talouden tilaa, keskustan menestymisen näkymiä ja kannustanut ottamaan sellutehtaat bioenergian tuotantoon. Saunakiulu kädessään Kareinen nyt linjaa maatalouspolitiikan oikeille raiteille. . Unelmistaan ei saa luopua. Se on tietysti ikävä, jos tutkimus leimaantuu tämän keskustelun kautta. Katainen toivoo, että mahdollisimman moni perehtyisi raporttiin ja katsoisi, tuoko se uusia ajatuksia vai onko kaikki ennalta tuttua. Tervetuloa Ylläkselle! Majoitusta Äkäslompolosta www.yllasniiles.fi Puh. Näihin kysymyksiin pääministeriltä ei kuluneen vuoden aikana missään vaiheessa ole saatu kunnollisia vastauksia. PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen ei osannut torstaina arvioida, onko filosofi Pekka Himasen ryhmän raportti hintansa väärti. päivä marraskuuta 2013 Pöytäkirja on jäsenten nähtävillä Osuuskunnan toimipisteessä 4.12.2013 jälkeen. APURAHAT julistetaan haettavaksi 30.11. Päätöksenteko olisi palautettava paikalliselle tasolle. 040 520 7006 Filosofi Pekka Himanen esitteli pääministerin tilaamaa tulevaisuusselvitystä Helsingissä. Hän sanoo odottaneensa kansainvälistä vertailtavuutta ja kokee, että sitä raportissa myös oli. . Urheilutapahtumilla ei pitäisi pönkittää hallintoa, joka polkee ihmisoikeuksia, Tuomioja totesi. Aiemmin muun muassa Euroopan parlamentti on vaatinut MM-kisojen siirtämistä Valko-Venäjältä. Niin kauan kuin maailmassa on yksikin nälkäinen, jokainen maatilkku on pidettävä viljeltynä. Maailmanjärjestys ei Kareisen mielestä saa perustua voimaan vaan humanismiin . kysyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen Sirkka-Liisa Anttila (kesk). . Selvitys tilattiin alun perin hallituksen tulevaisuusselontekoa varten. . Mihin selvitystä tarvitaan, saati käytetään. Kisojen peruuntumiseen Minskistä tarvittaisiin sellainen force majeure, joka voisi sattua missä hyvänsä, Kummola sanoi. Hän viittasi tällä sellaiseen ylivoimaiseen esteeseen, joka voisi perua minkä tahansa tapahtuman. Anttila epäilee Himasen tutkimuksen pohjustavan kokoomuksen vaaliohjelmaa SUOMENMAA, STT PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen (kok.) johtaman valtioneuvoston kanslian kilpailuttamatta tilaaman, satojatuhansia euroja maksaneen tulevaisuusselvityksen loppuraportti julkistettiin torstaina. mennessä. Jakamillaan apurahoilla säätiö tukee Suomen taloudellisen kehityksen edistämistoimintaa; erityisesti tutkimustyötä, kehittämistyötä ja yrittäjäkoulutusta Pohjois-Pohjanmaalla. Vapaamuotoisen hakemuksen liitteeksi tulee lisätä: CV, alustava tutkimussuunnitelma tai vastaava selvitys, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Vapaamuotoiset hakemukset osoitteella: Ahti Pekkala säätiön hallitus / Antti Pekkala, Mieluskyläntie 918, 86550 Mieluskylä. Lisätietoja: Antti Pekkala, puh. Jos on niin vähän toivoa kuin nuorilla nyt, meillä on aikapommi käsissämme
TIIÄTTEKÖ te, ketä ne sukulaiset ovat. Yksi pienemmistä pojista ehdottaa luultavasti Punahilkan innoittamana, että tehtäisiin ihmisiä syövä krokotiili. Idea ei tällä kertaa saa vastakaikua, sillä tarkoitus on sommitella sukupuu. Juuret -sukupuutyöpaja on yksi Vesaisten keskusliiton yhteisistä toimintamalleista. . 14 8.11.2013 Vesaisten sukupuutyöpajassa oli tekemisen meininkiä. Me voitettiin lumiveistoskisa Sonja kertoo ylpeänä. Huusko on saanut värvättyä osas ton tehtäviin myös puolisonsa Mi ka Huuskon. . VIITEEN laskiessa kaikki ovat paikoillaan, Ritva Rundgren kannustaa Tuirakas-asukastuvalla, jonne lähialueen Vesaiset ovat kokoontuneet viettämään sunnuntai-iltapäivää. Mehu- ja keksitarjoilun jälkeinen hälinä hiljenee kuin taikaiskusta. Isot ja pienet löytävät istuimen pitkän pöydän äärestä. Rundgren alkaa kertoa vanhaa tarinaa Punahilkasta maalaamiensa akvarellien avulla. Yleisö seuraa hiiskumatta. . Vesaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Mirja Vehkaperä tiedustelee. Pian mietitään porukoissa, kuka olikaan kenenkin äiti, lapsi tai serkku. Ilkka Koivukoski pohtii hetken, mikä on mummun nimi. Sukupuut alkavat hahmottua. Haluamme järjestää perheille matalan kynnyksen tapahtumia, joissa on tekemistä kaikille vauvasta vaariin ja murkusta muoriin, Koivukoski kertoo. Yhteistyö alueella on virinnyt mukavasti. . Ihanaa, että Mikakin puuhaa meidän kanssa eikä vain aina ole metsällä, Sonja puuskahtaa. Isäpuolen saama katse on aavis tuksen moitiskeleva mutta lämmin Pääasia, että nyt saadaan olla yh dessä. SUKUPUIDEN lehvät alkavat tuuhen tua. Tapettipalasta leikataan vahva runko, johon lehdet asettuvat paikoilleen . Ei ainakaan lisää kou. Parhaimmillaan rinnakkain on touhuamassa jopa neljä polvea. Vesaiset on toiminut kätilönä myös ylisukupolvisille ystävyyssuhteille. . Minä tutustuin aikanaan tämän Heidin äitiin Vesaisissa, Rundgren taputtaa Heidi Saariahoa, joka rustaa sukupuuta lastensa Nooran ja Nikon kanssa. . Vesaisissa tehdään yhdessä lapsilähtöisesti ja ajatellaan lasten parasta, Haukiputaan tuoreen osaston puheenjohtaja Anu Saarinen perustelee mukaan lähtemistään. Merkitystä oli silläkin, että tyttä- ret Sandra ja Sonja suorastaan hul laantuivat naapuriosaston talvirie hasta. . Eemil Tirin Elli -nukke pääse pöydän paraatipaikalle. Järjestettiin esimerkiksi hiihtokilpailuja, Hamari muistelee. PARIN viime vuoden aikana on koko maassa elvytetty Vesaisten paikallisosastoja päämäärätietoisesti. . Onneksi se on vaan satua. Tämä ei mene niin, että äiti lähtee kokoukseen ja jättää lapset kotiin, kiiminkiläinen Titta Tiri-Luukkonen kiittelee. Hän on tullut tapahtumaan kahden lapsensa ja äitinsä Eeva-Liisa Hamarin kanssa. . Hyvä, että on äidit mukana, Rundgren hymyilee. SEURAAVAKSI otetaan esille as- karteluvälineet. Vesaisten toimintaa oli kotipaikkakunnallamme jonkin verran jo silloin, kun omat lapset olivat pieniä. Ylisukupolvisuus on Vesaisille tärkeä arvo, Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Katja Koivukoski sanoo. Järjestön toiminnassa ovat luontevasti mukana niin vanhemmat kuin isovanhemmatkin. Kuva: Paula Åström Vesaisissa elää ylisukupolvis Tämä ei mene niin, että äiti lähtee kokoukseen ja jättää lapset kotiin MERI ALARANTA-SAUKKO OULU . Tämä oli kyllä K16, eräs kuulijoista murjaisee kun on päästy onnelliseen loppuun. . Vehkaperä nousee, sillä nyt on sopiva hetki puhua vähän Vesaisten ensi vuoden teemasta Tekoja lap sen hyväksi. Porukalla mietitään, mitä teo voisivat olla. Vesaisissa perheet voivat tehdä yhdessä asioita
Kuva: Paula Åström Tekoja perheiden hyväksi suus l- a, i- a e n. - nn n - ot u- 15 8.11.2013 ENSI vuoden teemallaan Vesaiset haluaa muistuttaa, että lapset ja perheet tarvitsevat tekoja ja toimintaa. Puheenjohtaja Mirja Vehkaperän mukaan teema on lähtenyt elämään jo nyt. Eikö niin, että lapsille pitää olla kouluja, lääkäreitä, jos sairastuu ja mahdollisuus harrastaa kivoja asioita. Ennemminkin yhteistä tekemistä kaikille. . Vehkaperä kysyy ja jatkaa, että aikuisten tehtävä muistuttaa päättäjiä pitämään huolta lasten asioista. ASKARTELUT on saatu valmiiksi ja väki alkaa tehdä lähtöä. . Siitä kertoo esimerkiksi keskustelu kotihoidontuesta. Tekoja kaivataan monella tasolla. . Kuva: Paula Åström lua, lapset toteavat. Kuva: Paula Åström Mehu ja keksit maistuivat askartelijoille. Kuva: Paula Åström. Eduskunnassa ja kunnissa mietitään juuri nyt kauheasti, miten yhteiset rahat saataisiin riittämään ja kenelle niitä annetaan, Vehkaperä kertoo. . Tilaisuuksissamme puhutaan hyvin avoimesti ja luottamuksellisesti esimerkiksi perheiden haasteista ja niihin keksityistä ratkaisuista. Topias Tiri ja miehekäs sukupuu. Taantuma ja työttömyys koskettavat monia perheitä. Toivomme, etteivät kunnat ensimmäiseksi leikkaisi lapsi- ja nuorisotyöstä, vaan säilyttäisivät matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, Vehkaperä mainitsee yhden konkreettisen tavoitteen. Tekoja edellyttävät myös esimerkiksi taistelu perheiden eriarvoistumista ja huostaanottojen määrän kasvua vastaan. . Pitää hoitaa koko perhettä ja pureutua vaikeuksien syihin, Vehkaperä sanoo. Vesaiset haluavat itse olla etunenässä tarjoamassa perheille paitsi mutkatonta tekemistä myös mahdollisuuksia jakaa arjen asioita samassa tilanteessa elävien kanssa. . Kuva: Paula Åström Sukupuu hahmottuu. Kuva: Paula Åström Mirja Vehkaperä ja Eeli-poika askartelivat värikkään kortin. Ei riitä, että hoidetaan lapsen erityisiä tarpeita. Osallistujia saa kasaan lyhyelläkin varoitusajalla, Koivukoski iloitsee. Seuraavaksi onkin sitten pikkujoulupuuhien vuoro. Anu, Sonja ja Sandra Saarinen sekä Mika Huusko tekivät näin upean sukupuun. Tämäkin tapahtuma osoitti, että toiminnallemme on tilausta. Ilkka Koivukoski keskittyy Punahilkka-satuun
juhlassa ihmetteli myös Maakansan piiristä jo ministeriksi noussut Urho Kekkonen. Vaikka Maalaisliitto oli Viipurin läänissä Maakansan levikkialueella mahtipuolue, sen kannattajat perheineen eivät välttämättä tilanneet omaa maakunnallista lehteään. Taloudellisesti viimeiset seitsemäntoista vuotta ovat olleet lehden historiassa sen parasta aikaa, eikä välitöntä kaatumisen uhkaa ole ollut näköpiirissä.? Näin totesin vuonna 2008 ilmestyneessä ja kirjoittamassani Suomenmaan 100-vuotisteoksen loppuluvussa. Ajattelin tuolloin, että varmaan nyt lehden tilanne jatkuu samanlaisena eikä uusia turbulensseja ole tulossa. Kuinka väärässä olinkaan! Jo vuosina 2009?2010 sanomalehtien ilmoitusmarkkinat heikkenivät. Lehden talousvastaavat saivat kirjoitella säännöllisesti nimiään vekseleihin, jotta maalaisliittolaiset lukijat saivat lehtensä. Kuvaavaa oli, että Maakansan vahva taustavaikuttaja Juho Niukkanen sai aiheen ihmetellä lehden 30-vuotisjuhlassa, että johtokunnan kokoukset oli jo jonkin aikaa saatu aloittaa poikkeuksellisesti ilman vekseleiden kirjoitusrumbaa. ?Vekseliurheilun. 16 8.11.2013 Maakansan tukimieskurssin osanottajat vierailivat Kirja-Monon painossa ja latomossa huhtikuussa 1957. katoamista ko. Tämä koski myös Suomenmaata. Täysin ennakoimaton pommi räjähti eduskuntavaaleissa 2011, kun puolue menetti 16 paikkaa. Suomenmaassa toteutettiin heti yt-neuvottelut, ja osa toimittajista joutui lähtemään. Nyt uusi haaste on nopeasti etenevä muutos sanomalehdissä: paperilehtien suunta on alaspäin, ja lehdet ovat siirtyneet entistä enemmän nettiin. Tästä tuli perusongelma myös sodanjälkeisille vuosikymmenille. Sitä ennen talvisota katkai- si Maakansan hyvän kehityksen. Valtion menetetystä omaisuudesta antamien korvausten turvin Niukkanen hengenheimolaisineen palasi jatkosodan aikana suurin toivein Karjalan pääkaupunkiin. Maakansan nimikin muutettiin joksikin aikaa Karjalan Sanomiksi, millä yritettiin viestittää lehden pyrkimystä karjalaisen heimon yhdyssiteeksi lukijoiden puoluekannasta huolimatta. Viimeisen kerran Maakansa lähti Viipurista kesäkuussa 1944 Kannaksen murtuessa Neuvostojoukkojen hyökkäyksessä. Juho Niukkanen ja päätoimittaja Pentti Sorvali ohjasivat lehden. sata vuotta. Kuva: Keskustan ja maaseudun arkisto Sitkeä lehti ei ole suostunut luovuttamaan Suomenmaa on taistellut olemassaolostaan monta kertaa TIMO MIKKILÄ HELSINKI ?MAAKANSA-Suomenmaan suurin saavutus poliittisilla lehtimarkkinoilla sadan vuoden ajan on ollut se, että lehti on ilmestynyt . Suomenmaan on mukauduttava uuteen haasteeseen. SUOMENMAAN edeltäjä Maakansa aloitti säännöllisen ilmestymisensä Viipurissa marraskuussa 1908. Ensimmäiset kolmekymmentä vuotta lehden historiassa olivat taloudellisesti vaikeita. Kokoomuksen Karjala oli ykkönen ja Maakansa korkeintaan kakkonen. TÄMÄN takia Maakansalla ei ollut tarpeeksi levikkiä eikä ilmoittajia, joista monet myös avoimesti syrjivät agraariväen etuja ajavaa lehteä
Myös Maakansan kustannusyhtiö Niukkasen johdolla pohdiskeli tällaista vaihtoehtoa. Lopulta Maakansa luotsattiin poliittisia ja yleensäkin lehtimarkkinoita ajatellen täysin mahdottomaan paikkaan eli Helsinkiin. TÄHÄN ratkaisuun vaikutti ratkaisevasti Kekkonen, joka yhdessä Niukkasen ja Sorvalin kanssa muodosti Maakansan johtotroikan. Kekkonen laskeskeli, että Helsinki oli politiikan keskus, jonne hän tarvitsisi itselleen lojaalin äänenkannattajan. Suomenmaan edeltäjän kuolema oli enemmän kuin lähellä vuonna 1952, jolloin lehti rahojen loppuessa oli ilmestymättä yli puoli vuotta. Lehti kuitenkin herätettiin uudelleen henkiin Sotkamon puoluekokouksessa. Suomenmaa sai näin uuden isännän, ja lehden päätoimitus siirtyi Ouluun. Suomenmaa pysyi hyvin pystyssä osana oululaista viestintäja lehtialan konsernia. Tempuksi nimenmuutos kuitenkin ennen pitkään osoittautui. Suomenmaan 1970- ja 1980-luku sujuivat, kuten aiemmatkin vuosikymmenet, taloudellisesti ahtaissa oloissa. Käytännön taloudelliset ratkaisut tekivät kulisseissa pääministeri Kekkonen, Maakansan asioita KOP:n johtokunnassa ajanut Tyko Reinikka ja Maakansan vahvana miehenä edelleen ollut Niukkanen. Koko 1950-luvun Maakansa oli yhä talouden osalta tasaisesti kaaoksessa, koska lehteen ei saa- tu lisää levikkiä eikä lisää ilmoituksia. Maalaisliitto sentään suostui tukemaan pääkaupunkilehteään usealla miljoonalla markalla vuosittain, mistä puolueen maakunnalliset äänenkannattajat eivät luonnollisestikaan pitäneet. Vuonna 1965 Maakansa muuttui Suomenmaaksi, hieman ennen kuin Maalaisliitto muuttui Keskustapuolueeksi. Lehden nimen muuttaminen yritti olla muutakin kuin pelkkä imagotemppu, sillä lukijoita haluttiin maaseudun lisäksi kauppaloista ja kaupungeista. Lehtituki oli ratkaisevat tekijä, mutta myös lehden levikki- ja ilmoitustulot takasivat tasaisen menon. Uudet haasteet ja vaiheet odottavat 105-vuotismerkkipaalun ohittavaa pää-äänenkannattajaa. Lisähaasteen tuo se, että koko media-ala on niin vahvassa murroksessa, että mistään ei voi olla varma. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, varmaan Suomenmaa ohittaa 110-vuotismerkkipaalun ja sen jälkeen... Ympäröivä maailma on sitten taas sekin muuttunut. JYTY ONNITTELEE 105 VUODEN IÄN SAAVUTTANUTTA SUOMENMAA-LEHTEÄ. JYTYÄ MYÖS TULEVILLE VUOSILLE UUSIEN HAASTEIDEN EDESSÄ. WWWJYTYLIITTOFI Jyty edustaa noin 65 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Välillä oli hieman helpompiakin aikoja. LEGANDAARISEN Sorvalin jälkeen päätoimittajaksi tuli nykyinen lehdistöneuvos Seppo Sarlund, joka veti Suomenmaan rekeä vuoteen 1985 asti. Keskustapuolue aloitti kampanjat saadakseen Suomenmaan tilaajiksi puolueen piirijärjestöt, niiden jäsenet, aktiivit ja alueilla ja kunnissa vaikuttavat luottamushenkilöt. 17 8.11.2013 Tunne ruuan alkuperä Kotimainen ruoka tulee pöytään suoraan tuottajalta. Ensiluokkaisen ruokaketjumme ansiosta suomalaisen tuotteen alkuperä on helppo jäljittää. Kolmekymmentä vuotta täyttänyttä Maakansaa juhlistettiin Viipurissa syksyllä 1938. Kuva: Keskustan ja maaseudun arkisto Media-ala on vahvassa murroksessa. sodanjälkeisissä ankeissa oloissa hetkeksi aikaa Lahteen. Monet Viipurissa toimineet liikeyritykset siirtyivät Lahden lisäksi Lappeenrantaan tai Kouvolaan. Keskusteluja on käyty ja ne myös todennäköisesti jatkuvat, totesi puolestaan peruspalveluministeri Huovinen. HUOVINEN vakuutti A-studiossa, että sote-uudistusta ollaan viemässä läpi suunnitellussa muodossa. Hänen mukaansa hallitus ei rakoile asiassa, vaikka sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko onkin esittänyt vaihtoehtoja. Risikko ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa, että marraskuun rakennelinjausten jälkeen hallitus hankkisi terveyskeskuksille jonkinlaista hätäapua, joka vaikuttaa nopeammin kuin iso ja hidas jättiuudistus. Hän kannatti THL:n aloitetta, jossa potilas voi valita hoitopaikkansa julkisista, yksityisistä tai järjestöjen palveluista. Huovinen ei tyrmää aloitetta suoralta kädeltä, mutta pelkää, että se voisi johtaa vain lisäbyrokratian luomiseen. Hän helpottaisi terveyskeskusten tilannetta mieluummin vähentämällä lääkärien työtaakkaa.. Tätä on yritetty, huonolla menestyksellä, aina 2010-luvulle saakka. Sarlundia seurasi päätoimittajana pohdiskeleva Seppo Nieme- Liitto vaihtui Suomenmaaksi 4.12.1994. lä, joka linjasi lehdelle selkeän tehtävän keskustan pää-äänenä. Suomenmaan oli kuitenkin jo syvällä kannattamattomuuden suossa ja toinen päätoimittaja Lauri Kontro joutui hoitamaan myös toimitusjohtajan tehtäviä. Puoluehallituksessa Ilkan vaikutusvaltainen päätoimittaja Kari Hokkanen kuvasi Suomenmaata lyhyesti ja ytimekkäästi: ?surkea kokonaisuus?. Keskustalehtien yhteenliittymän Maakuntalehtien Liiton jäsenyritykset tulivat vähitellen Osakeyhtiö Suomenmaan omistajiksi. Vuonna 1991 jättilaman tehdessä jo tuloaan, Suomenmaa oli tullut vihoviimeiselle asemalle, josta lehti lähtisi vain lopulliseen tuhoon tai uuteen uhoon. RATKAISU tuli puoluehallituksen kokouksessa joulukuussa 1991, jolloin keskusta myi Suomenmaan osakkeensa oululaiselle Osakeyhtiö Liitolle. Jyty on STTK:n jäsenliitto. Yle: Orpon ja keskustan sote-malleja sovitellaan yhteen YLE UUTISTEN mukaan sote-uudistuksen ongelmia yritetään ratkaista nivomalla yhteen Petteri Orpon (kok.) vetämän työryhmän keväistä ehdotusta ja keskustan esittämää maakuntamallia. Keskustan maakuntamallin ja hallituksen sote-aluemallin yhteinen tekijä on muun muassa perus- ja erikoissairaanhoidon tiiviimpi yhteistyö. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) ja peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) ovat käyneet opposition kanssa neuvotteluja asiasta. Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että vain aika näyttää, löytyykö asiassa yhteinen näkemys. . Näin teki myös Maakuntalehtien Liitto. Helmikuussa 1992 Suomenmaa alkoi ilmestyä kerran viikossa oululaisvetoisuudessa. Osakeyhtiö Liitto hoiti Suomen Keskustalle antamansa sitoumuksen mukaisesti Suomenmaan velat, noin 15 miljoonaa markkaa
Määttä lupailee uudenlaista, entistä parempaa tablettiversiota reilun vuoden kuluessa. . Tätä on pidetty ongelmallisena median moniarvoisuuden kannalta, koska samaan aikaan kaupalliset mediayhtiöt ovat talousvaikeuksissa ja supistavat toimintojaan. . Myöhemmin niitä tulee lisää, Miettinen sanoo. Verkostoissa saa käyttöön tietoa ja aineistoja. 18 8.11.2013 lyhyesti Keskusta avasi Politiikkaverkon SUOMENMAA KESKUSTA on avannut jäsenilleen uuden politiikan ja ohjelmien valmisteluun tarkoitetun Politiikkaverkon. Lomakkeen kautta voi hakea verkostoihin, jotka kiinnostavat. Verkostoissa esiinnytään aina omalla nimellä. Yhtä lehteä silmäilee keskimäärin 1,6 henkilöä. SUOMENMAAN TEHTÄVÄ on lukijoiden mielestä olla yleispoliittinen valtakunnallinen uutislehti. Lehti nähdään myös kaikkien keskustalaisten äänitorvena ja keskustan näyteikkunana ulospäin. . Siellä voi myös kommentoida ja keskustella sekä antaa palautetta verkoston aihealueista. Politiikkaverkon kautta saatua palautetta hyödynnetään keskustan ja sen eduskuntaryhmän politiikan ja ohjelmien valmistelussa sekä keskustalaisten kansanedustajien valtiopäivätoiminnassa. POLITIIKKAVERKKOON pääsee keskustan sivuilta klikkaamalla uusi jäsen linkkiä. Lehti on heti saatavilla, lukijan ei tarvitse odottaa päiväpostia. SUOMENMAAN paperi- ja verkkolehteä seuraavat eri lukijat. Vain alle viidesosa kyselyyn vastanneista lukee Suomenmaan verkkolehteä. Tabletti on tulevaisuutta. Lukijat näkevät lehden tehtävän samanlaisena kuin sen tekijät. Se on positiivista, Määttä sanoo. Tabletti on tulevaisuutta. Myös pääkirjoitukset kiinnostavat monia. . Verkoston jäsenistä näkyy nimen lisäksi sähköpostiosoite. Jäsen itse voi liittää näkyviin myös kuvansa. Pohjois-Suomessa Suomenmaasta pidetään enemmän, etelän asukkaat ovat kriittisempiä. Kuva: Jari Laukkanen Lukijat ovat tyytyväisiä Politiikkaverkkoon pääsee keskustan sivuilta. Kuva: Suomen Keskusta Suomenmaan tilaajat pitävät lehdestä, mutta toivovat parempaa tablettiversiota SAMULI NISSILÄ HS: Hallitusryhmät keskustelevat Yle-verosta STT HELSINKI KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo toivoo, että Ylen hallintoneuvosto valmistelee viestintäministeri Pia Viitasen (sd.) kanssa ehdotuksen siitä, mitä Yle-veron indeksikorotukselle pitäisi vastaisuudessa tehdä. Keskustan toimintaan kuuluu oleellisesti jäsenistön kuunteleminen ja yhdessä tekeminen, muistuttaa keskustan poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen. Politiikkaverkko koostuu useista erillisistä aihealueittain jakaantuneista verkostoista, joihin voi hakea jäseneksi. Esimerkiksi Eurooppa-, kunta- ja kulttuuriasioista kiinnostuneille on oma verkostonsa. Se säästää kalliita jakelu- ja painokustannuksia. . Nämä näyttävät olevan tärkeitä myös lukijoille. Lehti on lukijoilleen varsin tärkeä, sillä kolme neljäsosaa vastaajista lukee jokaisen lehden. Lukukerta kestää keskimäärin 24 minuuttia. Sielläkin tyytyväisyys on hyvällä tasolla. ALLE 50-VUOTIAISTA vastaajista lähes puolet haluaa, että lehdestä julkaistaisiin erillinen, tabletti- tietokoneelle suunniteltu versio. Suomenmaan näköislehteä voi jo nyt lukea tabletilla. Lukijat pitävät lehdestä ilahduttavan paljon, Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä myhäilee. SUURIN OSA lukijoista kokee, että Suomenmaa pitää tilaajansa hyvin ajan tasalla tärkeistä asioista. Haastatellut pitävät juttuja mielenkiintoisina ja kuvia laadukkaina. Kriittisimmät äänet kuuluvat Etelä-Suomesta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat. . Tilanteemme on sama kuin muillakin suomalaisilla printtilehdillä, lukijat ovat varttuneita, Määttä sanoo. LUETUIMPIA AIHEITA Suomen- maassa ovat yhteiskunnalliset uutiset. Se säästää kalliita jakelu- ja painokustannuksia.. Yli puolet haastatelluista ei tunne sitä lainkaan. Tämä kertoo lukijoiden iästä. . Jos sitä muutetaan, sama foorumi päättää, hän sanoo HS:lle. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat jatkavat keskusteluja Ylen indeksikorotuksesta ensi tiistaina. SUOMENMAA SUOMENMAAN lukijoista 85 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä lehteen. Tyytymättömiä on vain pari prosenttia. Tämä selviää Taloustutkimuksen Suomenmaalle tekemästä lukijatutkimuksesta. Siihen haastateltiin puhelimitse yli kolmesataa lehden tilaajaa. . Kaikkia menoja ja veroluonteisia maksuja pitää voida tarkastella, Orpo sanoo HS:lle. Lehti uutisoi aiemmin, että kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat olisivat toivoneet ehdotusta Ylen indeksikorotuksiin liittyen. Olemme linjanneet, että meille tärkeimpiä asioita ovat yhteiskunnasta, taloudesta ja keskustasta kertovat uutiset. Yle-vero vahvistettiin vähän aikaa sitten parlamentaarisesti, kaikkien eduskuntaryhmien hyväksynnällä. Lähdemme nyt liikkeelle runsaalla kymmenellä verkostolla. Orpo korjasi myöhemmin HS:lle, että kyse on hänen kannastaan. Indeksikorotuksen perusteella Ylen tulot kasvavat automaattisesti palkkojen ja hintojen noustessa. Jokaisella yksittäisellä verkostolla on oma tilansa, jossa voivat työskennellä vain tähän verkostoon hyväksytyt jäsenet.
/ erä Verkossa: www.suomenmaa.fi Tilaan Suomenmaan kuudeksi kuukaudeksi 79 ? Puhelimella: (08) 537 0370 Tilaan Suomenmaan kolmeksi kuukaudeksi 43 ? Kestotilaajille: 4 kk = 48 . Arvotaan 31.12. Sähköpostiosoite Allekirjoitus En tällä kertaa tilaa, mutta osallistun arvontaan. Olen liittänyt kuponkiin postimerkin. Asiakasrekisteriä voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Suomenmaa Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys. 19 8.11.2013 Keskustalaisten äänen kantaja Tavallisten ihmisten tarinoita. / erä 6 kk = 71,50 . Keskustan linjauksia ja kentän ääntä. TILAA JO TÄNÄÄN! KYLLÄ KIITOS! Tilaan Suomenmaan kestotilauksena. Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Laskutusjaksokseni valitsen: 12 kk = 139 . Poliittisten päätösten taustoja. / erä POSTIMAKSU MAKSETTU Tilaan Suomenmaan vuodeksi opiskelijahintaan 100 ? Nimi Lähiosoite Sääasema (arvo 19,90 ?) Postiosoite Kuukauden lehdet kaupan päälle! Puhelin Mahdollisuus voittaa 500 euron arvoinen kylpyläviikonloppu
Näiden avulla mahdollisimman monelle nuorelle voidaan helposti tarjota mahdollisuus ulkomailla oleskeluun ja oppimiseen. Yhteistyössä oleellista kuitenkin on, ettei nuorta vain lähetetä ulkomaille ja unohdeta sinne. Harjoittelun etenemistä on seurattava koko harjoittelun ajan, jotta taataan laatu, monipuolisuus ja tasa-arvo eri harjoittelupaikkojen välillä. Myös harjoittelun jälkeinen aika on merkityksellistä. Esitelmä tai raportti harjoittelusta vetää kokonaisuuden yhteen ja parhaimmassa tapauksessa kannustaa myös muita opiskelijoita lähtemään ulkomaille. OMIEN nuorten kansainvälisyyden kehittämisessä myös Suomeen tulevilla vaihto-oppilailla on suuri merkitys. Lukioihin verrattuna ammattikouluissa vaihto-oppilaiden vastaanottaminen, auttaminen ja opastaminen on vielä lapsenkengissä, ja tähän tulisi mielestäni myös ammattikoulujen henkilökuntien panostaa. Kansainvälisyys on elinehto Suomelle, ja loppujen lopuksi kansalaistemme taito kv-toiminnassa lähtee koulutuksesta. Jenni Toppi johtokunnan jäsen Pohjois-Karjalan Keskustanuoret ?Tosiasiassa vieraan kielen oppii kuitenkin parhaiten käyttämällä sitä luokkahuoneiden ulkopuolella.. 20 Mielipiteet Nuoria on kannustettava vaihtoon POHJOIS-KARJALASSA, ja koko Itä-Suomen alueella, Venäjä-yhteistyö on tärkeää, ja myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on löydetty Venäjän merkitys opetussuunnitelmia kehittäessä. Ammattikouluihin suunnitellaan venäjänkielisiä opintoja ja jopa kokonaisia tutkintomahdollisuuksia ja uskon, että niille on myös kysyntää. On kuitenkin muistettava, että kansainvälisyyteen kuuluu muutakin, kuin suuri itänaapurimme. Se varmasti kannattaa. TÄLLÄ HETKELLÄ erityisesti pikkulapsivaiheessa olevat perheet taiteilevat selviytyäkseen normaalista arjesta. Tosiasiassa vieraan kielen oppii kuitenkin parhaiten käyttämällä sitä luokkahuoneiden ulkopuolella. Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot ja harjoittelujaksot ovat esimerkillisiä kehittämään opiskelijoiden kielitaitoja sekä yleisellä tasolla että oman ammattitaidon sanastoon liittyen. MIKSI SIIS Pohjois-Karjalan ammattikouluissa kannustus vaihtoon lähtemiseen on niin heikkoa? Usein ulkomaille harjoitteluun lähteminen on vaikeaa, ja ilman opiskelijan aktiivista ja aggressiivista vaatimista jopa mahdotonta. Ammattikouluissa on kannustettava ja rohkaistava nuoria, mutta erityisesti on mahdollistettava jo kiinnostuneille monipuolinen ulkomaanharjoittelu. Harjoittelupaikkojen löytämisessä ja saamisessa erityisesti toisella asteella koulun vastuu on mielestäni suuri. Kontaktit ovat elintärkeitä ja ammattikoulujen tulisikin panostaa kestäviin yhteistyökuvioihin ja -kumppaneihin. Kuva: Jari Laukkanen ?Yhtenäkin päivänä viikossa saatava apu voisi tuoda turvaa ja jaksamista perheen elämään. Kodinhoitoavusta osa perheistä olisi valmis vähän maksamaankin.. Osa vanhemmista jää kuitenkin tulottomana hoitamaan lastaan ja joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. MONI PERHE joutuu viemään lapsen nyt pienempänä kunnalliseen päivähoitoon. Kotihoidontuen puolittaminen äidin ja isän kesken saattaa perheet eriarvoiseen asemaan. Hyvätuloiset ja suurin piirtein samankokoista palkkaa nauttivat vanhemmat voivat käyttää hallituksen suunnittelemaa kotihoidontukea. Yrittäjäperheissä ja perheissä, joissa äidillä ei ole työpaikkaa, kotihoidontuen puolitusta ei voi käyttää. 300 euroa/kk. Kotiäidit tekevät siis yhteiskunnalle arvokasta työtä, kun hoitavat lapsia pienellä kotihoidontuella. Kuntien kannattaisi jopa maksaa kuntalisää, jotta vanhempia saataisiin jäämään hoitamaan kotiinsa lapsia näiden ollessa pieniä. Jos vanhempi jää kotiin hoitamaan esimerkiksi kolmea alle kouluikäistä lasta, säästyy kunnalta noin 3000 euroa, kun kotihoidontukeen menevä raha vähennetään hoitokuluista. Hyvälle ja lämpimälle kotihoidolle ei voi hintalappua laskea, sillä lapsista kasvaa tasapainoisia ja ehjiä aikuisia. Kodinhoitoavusta osa perheistä olisi valmis vähän maksamaankin. Taloudellisen niukkuuden aikana jokaisessa kunnassa on pysähdyttävä miettimään, miten talouden vuotokohdat saataisiin tukittua. Perheiden jaksamisen lisääminen ei ole ylellisyyttä ja se maksaa itsensä takaisin terveinä ja jaksavina vanhempina ja työntekijöinä ja vähenevinä lastensuojelumenoina. Koti on lapsen paras paikka. Tukekaamme sitä! Ulla Savola Keskustanaisten Haapajärven ympäristön paikallisosaston puheenjohtaja. Kalleimmat huostaanotot voivat maksaa jopa n. 80 000 e/ vuosi. Kodinhoitajien palkkaamisella voitaisiin kunnissa ehkäistä useampikin huostaanotto ja arjen käsiä saataisiin useampaan perheeseen. Imatralla on palkattu kuusi kodinhoitajien tapaan työskentelevää perhetyöntekijää ja saatu säästöä 700 000 euroa neljän vuoden aikana. Investointi kodinhoitoapuun on tuonut säästöjä, puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähenemisestä. Kuntapäättäjät, miettikää haluatteko katkaista tämän per- heiden pahoinvoinnin kierteen rohkeilla päätöksillä kodinhoitoavusta kaikille tarvitseville perheille. Kotiäidit ja -isät tarvitsisivat sijaista arkeensa esimerkiksi oman hammaslääkärikäynnin ajaksi. Yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet ovat vaikeimmassa tilanteessa kodinhoitoavun ja taloudellisen tuen suhteen. Heitä tulisi tukea taloudellisesti enemmän ja tarjota edes pienimuotoista kodinhoitoapua ennen kuin kamelin selkä katkeaa. Yhtenäkin päivänä viikossa saatava apu voisi tuoda turvaa ja jaksamista perheen elämään. Perheiden valin- nanvapaus lastenhoidon järjestämisessä vallitkoon! SUURIN OSA perheistä hoitaa hyvin lapsensa ja arki sujuu. Osa perheistä tarvitsisi pienimuotoista kodinhoitoapua, jota lapsiperheille tarjottiin kunnissa 70- ja 80- luvulla, jolloin perheet saivat kodinhoitajia perheisiinsä jakamaan arkea. 90-luvun alussa kodinhoitajat siirrettiin vanhuspuolelle vähin äänin. Perheen muutos- ja kriisivaiheissa jokainen perhe tarvitsisi tilapäistä apua, jotta normaali arki sujuisi eikä ongelmat pikku hiljaa kasaudu. Pahimmillaan tilanne räjähtää kunnissa käsiin lasten huostaanottoina ja perheiden pahoinvointina. Osa huostaanotoista voitaisiin estää ennaltaehkäisevällä kodinhoitoavulla. Ammattikoulutasolla, ainakin Pohjois-Karjalassa, on muiden maiden merkitys sysätty sivummalle. Kieltenopetus Suomessa on huippuluokkaa. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle 1200 euroa/kk, kun taas kotihoidontuki on vain n. Kuva: Maiju Torvinen Perheet tarvitsevat apua jaksamiseen PERHEET ovat saaneet kylmää kyytiä hallitukselta
Joskus yksikin aikuinen riittää turvaamaan lapsuuden. Pienten lasten vanhempien ja läheisten ihmisten aika on lapselle tärkeää. Maksamme sen lisävelalla. Näin meillä on saman verran vähemmän keskenämme jaettavaa. Kirjoita Suomenmaahan. maakuntaradioissa vähennettiin toimittajia ja lähetysaikaa supistettiin. Antakaamme sitä niin paljon kuin se vain on mahdollista. Yhteinen aika on tärkeää myös aikuiselle itselleen. Sotkamon kunnalla ja Kainuun sote-kuntayhtymällä on mahdollisuutensa tukea lasten ja nuorten kasvua. Tavoitteena on, että jokainen tuntee itsensä merkitykselliseksi yhteiskunnassa. Kuntatalous on tiukassa tilanteessa, mutta nyt onkin oikea aika harkita tarkasti, mihin taloudelliset panostukset suunnataan. Keskustan on puolustettava Yleisradiota JÄRKYTYIN lukiessani Juha Sipilän ehdotusta, että Ylen indeksikorotuksista on luovuttava. Työelämän tasa-arvoon tähdätessä oleellista on, että työnantajan näkökulma tulee huomioiduksi. Outi Anttilan väitöskirjan mukaan määräaikaiset työsuhteet ovat jo pitkään kasautuneet nuorille naisille. Anttilan mukaan myös raskaussyrjintä on yleistä suomalaisessa työelämässä. Omia uusiutuvia luonnonvaroja suojellaan kokonaisetujemme vastaisesti hamaan tulevaisuuteen tai vihreään lahoon.? Kuva: Jari Laukkanen Lasten ja nuorten puolesta SOTKAMOLLA menee monilla mittareilla mitattuna hyvin. Sukupuolisyrjinnän kiellot oikeudellisen pluralismin aikana) KESKUSTANAISTEN Karjalan piiri vastustaa Kataisen hallituksen suunnitelmaa jakaa kotihoidontuki tasan vanhempien kesken. 5 prosenttia ja työpaikkoja runsaat 130 sataa tekijää kohti. Paikataan viennin notkahdusta pysyvästi tuontia korvaavalla tuotannolla. Esko Eela teollisuusneuvos ONGELMATONTA sähköntuotantoa ei ole tai jos virtaavan veden tavoin on, sitä ei anneta lisätä. Omia uusiutuvia luonnonvaroja suojellaan kokonaisetujemme vastaisesti hamaan tulevaisuuteen tai vihreään lahoon. Niitäkin tarvitaan hyvin pian korvaamaan omia ja naapurien suljettavia voimaloita. Uusia tuotantomuotoja kehitetään, mutta samalla keksitään julkisuuskipeästi niiden tyrmäämiskeinoja, valtiovallan tuella. EI SUOMIKAAN pelkillä hallituksen ja virkavallan käskyillä ja kielloilla menesty. Me paikkaamme tätä vajetta tuomalla valtaosin ydinsähköä, Fennovoiman tapaan tuotettua. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Keskustan Sotkamon kunnallisjärjestö esittää huolensa ja muutamia ratkaisuehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. 21 PIENTEN LASTEN mahdollisuus kasvaa kotona tai kodinomaisissa ympäristöissä ovat tärkeitä. Alle 3-vuotiaiden hoidon tulee tapahtua pienissä ryhmissä. Kotona tapahtuvaa hoitotyötä on tarpeen jatkossakin tukea kotihoidontuen kuntalisällä. Kuntalisä on ennen kaikkea viesti kunnalta siitä, että pienten lasten vanhempien kotona tekemää työtä arvostetaan Sotkamossa. Lisäksi on selvitettävä omien lasten hoitomahdollisuus kunnallisessa perhepäivähoidossa. PÄIVÄKODEISSA tulee mahdollistaa kasvattajien pysyvyys vakinaistamalla määräaikaisia työntekijöitä. Päivähoidon ja sote-kuntayhtymän perhekeskuksen yhteistyötä tulee kehittää yhteistoiminnaksi, jolle on olemassa ajalliset resurssit. Henkilöstön hyvinvointi välittyy suoraan lasten hyvinvointiin. Päiväkodeissa ja kouluissa lapsia ja nuoria kasvatetaan yhteistoimintaan. Koko maa on saatava luonnollisesti töihin, ei luonnottomasti työttömyyskortistoon ja evakkoon. LAPSET JA nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia. (Anttila, 2013, Kohti tosiasiallista tasa-arvoa. (Sutela, 2013, Määräaikainen työ ja perheellistyminen Suomessa 1984-2008) KESKUSTANAISTEN Karjalan piirin mielestä on yhteiskunnan tehtävä luoda edellytykset perheellisillekin olla työelämässä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Fennovoimakin isänmaallinen talousprojekti SUOMENKIN sähkön kulutuksen trendi on notkahduksesta huolimatta kasvava. Varmasti, tai tipahdamme kehityksen kelkasta ja näivetymme. Ja karrikoiden: ei kai palata ruoanlaitossa puuhellaan tai turvauduta television katselussa ja tietotekniikassa kynttilään. Jo nyt sähkön kauppatase on miljarditolkulla miinuksella. Tilanne vakautui, kun rahoitus saatiin turvattua Yle-verolla. Tärkeä puolustettava on ollut ja on jatkossakin Ylen maakuntaradiot, pääkaupunkiseutu pitää kyllä itse puolensa. KAUPALLISET paikallisradiot ovat nykyisin pääasiassa musiikinsoittoon erikoistuneita ketjutettuja radioita. Esim. Koko Suomessa. Myös Säkylässä, vaikka työttömiä onkin ?vain. Tärkeää on saada kokemuksia ja tietoa yhteiskunnan jäsenenä toimimisesta. Kokeilemalla ja itse selvää ottamalla moni asia jää mieleen pysyvästi. LAPSIPERHEIDEN sote-palveluissa tulee siirtyä nykyistä varhaisemman puuttumisen malliin. Ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä näy vielä saman vuoden budjetissa, joten joku vuosi pitäisi pystyä investoimaan lapsiperheiden kotiapuun, perhetyöhön, tukihenkilöihin ja päihdepalveluihin nykytasoa enemmän. Huostaanoton tulee olla vasta aivan viimesijainen ratkaisu perheiden auttamisessa. Etsivä nuorisotyö tulee vakiinnuttaa, sillä se on jo osoittautunut merkitykselliseksi toimintamalliksi syrjäytymisen ehkäisytyössä. Lapset ja nuoret tarvitsevat kuuntelevia aikuisia. Tässä kohtaa näennäinen tasa-arvo tosiasiallisesti heikentää perheiden ja erityisesti yksinhuoltajien asemaa. Hallituksen suunnitelma ei luo tasa-arvoa, se vain kaventaa perheiden vaihtoehtoisia mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä. Kestävä ratkaisu olisi, että vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin tasan molempien vanhempien työnantajien kesken. Me kaikki koemme sen enenevästi nahoissamme. Emme kai vaan ole sortumassa pelkän puoluepolitiikan, ilmaispalvelun, populismin ja laskutikkujen valtaan. Väheksymättä ainuttakaan yritystä ja työpaikkaa missään Suomen kolkassa priorisoin, että elinehtojemme eliittiin kuuluvat ruoka, juoma ja muu energia. Niiden toisiinsa sidottu omavaraisuus muodostaa kaikissa suhdanteissa vakaan menestymisemme, palvelun ja hyvinvoinnin perustan. ERITYISESTI nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa niin julkishallinnon, elinkeinoelämän kuin jokaisen kansalaisenkin tulee ostoratkaisuissaan tarttua härkää sarvista ja nostaa toimillaan omavaraisuuttamme kymmenellä prosentilla. Joillekin perheille päivähoito on toimivin ratkaisu, toiset haluavat valita kotihoidon, jossakin perheessä äiti jää kotiin ja toisessa isä. Keskustanaisten Karjalan piiri ry mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Keskustan Sotkamon kunnallisjärjestö ry PL 52, 90100 Oulu. Tiedonvälityksen kannalta näillä on vähän merkitystä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Onko keskustan kannanottoihin vaikuttanut se, että Hesarin ex-päätoimittajasta on tulossa keskustan eurovaaliehdokas. Mikael Pentikäinen ei ole viime vuosina antanut euronkaan arvoa Yleisradiolle. Keskustan pitää jatkossakin puolustaa Yleisradiota. Meille monille Yleisradio on tärkeä, monipuolinen mediapalveluiden tuottaja. Mika Munkki Vehmaa Perheellisille edellytykset työelämään . Olkaamme heitä! MÄÄRÄAIKAISET työsuhteet ovat Suomessa kasautuneet nuorille naisille. Hanna Sutelan uunituore väitöskirjatutkimus osoittaa, että määräaikaiset työsuhteet 25?34-vuotiailla naisilla viivästyttää esikoislapsen saamista. Sutelan tutkimuksen mukaan naisen määräaikainen työsuhde näyttää olevan suurempi este lapsenhankinnalle kuin miehen määräaikainen työsuhde. Pitääkö Yle taas ajaa taloudelliseen ahdinkoon samalla tavalla kuin muu media on tällä hetkellä? Ylessä oli talousvaikeuksia muutama vuosi sitten, jolloin siellä suoritettiin sopeuttamista
krs 87100 Kajaani (08) 612 1144 kainuu@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenkatu 9 A 5. (013) 122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Kauppakeskus Hansa 2. 22 8.11.2013 Sydämelliset onnittelut 105-vuotiaalle. Vahvaa Suomenmaata tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tehdään hyvä huominen yhdessä. Keskustan puoluetoimisto ja piirijärjestöt ONNITTELEVAT 105-VUOTIASTA SUOMENMAATA KESKUSTAN PUOLUETOIMISTO Apollonkatu 11 a 00100 Helsinki Puh. (017) 369 9600 pohjois-savo@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9 28100 Pori 050 405 7742 satakunta@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a 00100 Helsinki 045-8546406 uusimaa@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35 20100 Turku 010 2922060 varsinais-suomi@keskusta.fi. krs 15110 Lahti (03) 782 5017 paijat-hame@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54 53100 Lappeenranta 040 416 0147 karjala@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25 94100 Kemi 050-4415904 perapohjola@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2 67100 Kokkola (06) 831 2373 keski-pohjanmaa@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnankatu 23 A 1 33210 Tampere 040 767 3419 pirkanmaa@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenkatu 12 B 16 40100 Jyväskylä 010 315 2001 keski-suomi@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22 80100 Joensuu puh. 010 289 7000 (klo 9.00-15.00) Fax 010 289 7240 puoluetoimisto@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin katu 16 13130 Hämeenlinna 010 327 0499 etela-hame@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11 60100 Seinäjoki (06) 223 3300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenkatu 33 50100 Mikkeli (015) 163 822 etela-savo@keskusta.fi HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 A 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15 57130 Savonlinna (015) 531 145 ita-savo@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansankatu 12 A 4 96100 Rovaniemi (016) 313 241 lappi@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26 A 2. krs, Keskikatu 4 45100 Kouvola 050 577 0838 kymenlaakso@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31 70110 Kuopio puh
klo 17 puoluetalo Apollolla, os. Kärkölän alueen Keskustan paikallisyhdistysten syyskokoukset samana päivänä klo 18. Keskustan Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. klo 12 alkaen Tupalan Hovissa, osoitteessa Jussilantie 1, Säkylä. Turun Keskustajärjestöt Mestarinkatu 2, Turku Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. klo 11.00-12.30. Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen alustaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Läyliäinen, paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. Alustajana TELA:n johtaja Eero Lankia. Keskustan Turun Itäinen, py:n syyskokous ti 26.11 klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. Raisio, keskustajärjestöjen syyskokoukset ke 27.11. Varsinainen kokous klo 1112.30. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodeksi 2014 sekä suunnitellaan tulevaa vuotta. Tuusula, Keskustan kunnallisjärjestön eteläisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 14.11. klo 18 Ravintola Kerholla (Tykkitie 1, Hyrylä). Mäntsälä. Porvoossa klo 11 alkaen Kerkkoon nuorisoseuran talolla osoitteessa Savimäentie 4, 06530 Kerkkoo. klo 18 alkaen Vantaan Flamingossa, Hohtogolf West Coastin kokoustiloissa (osoite Tasetie 8, 01510 Vantaa). klo 13.30 alkaen Mattilan Marjatilalla ( Karhiniementie 353, Huittinen). klo 18 Hyvinvointikeskuksessa. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi EU-vaaliehdokkaiden nimeäminen ja eduskuntavaaleihin valmistautumista. ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään ke 13.11. Yhdistyksen yleinen kokous järjestetään ti 12.11. Ravintola Villa Emiliassa. asialista. Eura, py:n syyskokous ke 13.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hattula, kunnallisjärjestön syyskokous ja 60-vuotisjuhla pidetään ma 2.12. klo 18 Hattula-pirtillä (Museotie 7). Mukana maakuntajohtaja Timo Reina. PÄIJÄT-HÄME Sysmä, pe 8.11 klo 19 Keskustan Sysmän kunnallisjärjestön syyskokous kunnanviraston ruokalassa. Hollola, su. Käsitellään sääntömääräiset asiat. VARSINAIS-SUOMI Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. 11.11. klo 18 Vesa Ala-Hakulan luona os. 010 292 2060 tai varsinais-suomi@ keskusta.fi. us 13.11. Läyliäisten olohuoneella. Turku, Turun Läntisen py:n syyskokous ma 18.11. Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 9. 12.11, klo 19, Helena Ylöstalolla. HÄME Kärkölä, Keskustan py:n syyskokous ti. 12.11. Kokouksen ohessa paikan taidolla loihtima salaattilounas (omakust.) Kataloinen, py:n syyskokous su 10.11. klo 19. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Vesivehmaa, Keskustanaisten syyskokous ma. klo 18.30 Nautelankosken museolla, os. Larin Kyöstin katu 16, Hml. Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. Retki on suunnattu lähinnä Loimaan ja Salon suunnalta tuleville. klo 19 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11 a. Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Piirikokous, Mynämäki, la 9.11. Apollonkatu 11a. klo 18 Ari Mustamäellä. Orimattila, ke. Hintsan tilalla seuraavasti: klo 17 naisten syyskokous tuvassa ja paikallisyhdistykset Makasiinin vintillä ja kokousaitassa; klo 18 kunnallisjärjestön kokous Makasiinissa. Keskustanuorten Turun aluejärjestö, sääntömääräinen syyskokous ke 27.11. klo 14.30 Keskustan Hollolan kunnallisjärjestön syyskokous palvelutalo Huilissa. klo 18.30 Paloniemessä, Paloniementie 84. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Akaa, kunnallisjärjestön syyskokous ma 11.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. Juhlapuheen pitää puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. Sauvo, py:n sääntömääräinen syyskokous kansanedustaja Esko Kivirannan luona Aliristniemessä pe 22.11. klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. Hämeenlinna. Esillä ajankohtaiset keskustelut, sääntömääräiset asiat sekä paikallisyhdistysten tulevaisuus. Raisio, Keskustanaisten Kädentaitoilta ke 13.11 klo 17-20 Hintsan Makasiinissa. krs, Vantaan Myyrmäki. Järvenpään Vesaiset, syyskokous ke 20.11 klo 17 Prismakeskusksen Rossoravintlolassa. Opettelemme tekemään olkihimmeleitä ja joulukoristeita, kutimet mukaan. Myrskylä, keskustan paikallisyhdistykset (Keskustan Myrskylän paikallisosasto, Keskustanaisten Myrskylän paikallisyhdistys, Keskustapuolueen Pakila-Kankkilan paikallisosasto, Maalaisliiton Latvasyrjän paikallisosasto sekä Myrskylän Keskustanuoret NKL) kokoontuvat syyskokouksiinsa ma 11.11. Hämeenlinnan kirjaston musiikkisalissa. klo 18. Mukana puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula. Kataloisten seurantalon ravintolassa Kataloistentie 553. Keskustanuoret Karjaan seutu (NKL Karjaa). piiritoimistoon, p. Esillä sääntömääräiset asiat. Kaarina, syyskokous to 14.11 klo 18 Tuorlan Observatoriossa. klo 18.30 Shell kokoustilassa. klo 18. Keskustanaisten paikallisosaston syyskokous ma 18.11. klo 17 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Keskustan Keski-Helsinki, py sääntömääräinen syyskokous ke 27.11. klo 19 Brusilassa, Sääksjärventie 731. Vantaa. Nautelankoskentie 40, Lieto as. klo 18 kunnanvirastolla Oitissa. Hyvä alennus rinnelipuista ja moottorikelkkasafarista, hotellimajoitus 2 tai 3 h huoneissa, sisältää ruokailut. Musiikkiesityksiä Kirsi Marttinen. Kallion Keskustaseura, ry sääntömääräinen syyskokous 27.11. Vieraana Marina Erhola, THL. Viiala, py syyskokous ma 11.11. Säkylän kunnallisjärjestö järjestää arpajaiset. klo 17 Viialan kirjaston Viiala-salissa. Hämeenlinna, kj. Ilmoittautuminen ja valtakirjan tarkastus klo 11-12. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35, Turku). Keskustanuorten Turun aluejärjestö, johtokunnan kokous ke 27.11. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. ETELÄ-HÄME Ypäjä, Keskustanaiset syyskokous la 9.11. Keittolounas 12 e ja kahvit 3 e. Kokous keskeytetään lounaan ajaksi. Keskustelun tiivein puheenvuoroin alustavat Varsinais-Suomen Työja elinkeinotoimiston johtaja Kimmo Puolitaival, emeritusprofessori Paavo Okko ja KHT Olavi Ala-Nissilä, kommenttipuheenvuoro Mikko Lindberg. Raisio. Järjestäjänä Kanta-Helsingin Keskusta, Keski-Helsingin Keskusta, Pohjois-Helsingin Keskusta ja Keskustan Aktiiviset asukkaat. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. klo 17.15 Keskustan puoluetoimisto, osoite Apollonkatu 11. Keskustan Pohjois-Helsinki, py sääntömääräinen syyskokous puoluetalo Apollolla ke 27.11. ?Tullaan tutuiksi Esko Poikela?. Piirin syyskokous ja 90-vuotisjuhla su 17.11. Ota rohkeasti yhteyttä. 16.11. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 17 Säästöpankin kokoustiloissa. 11.11. Käsiteltävänä asiana Ryttylän py:n liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. 23 Päijät-Hämeen Keskustanaiset, piirin syyskokous la. 10.11. 10 ?/ hlö. Piirin vuosikalenteria 2014 myynnissä 10 e. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. Johtokunta klo 17.30. Keskustelutilaisuus, ?Miten Varsinais-Suomi selviää? ti 12.11. klo 16.30 Viialan kirjaston Viiala-salissa. Janakkala, Keskusta syyskokous 28.11. kello 18.30 alkaen Hämeenlinna-Vanajan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. klo 10 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. 12.11. Aluksi seurassamme on Liedon vastavalittu kunnanjohtaja. klo 17.30. Apollolla, osoite Apollonkatu 11 a. Vietämme lämminhenkistä Marjatan iltaa yhdessäolon, puheenvuorojen ja tarjoilujen lomassa. klo 19. klo 19. Ilmoittautuminen: saara.kiuru@keskusta.fi puh. 0503423323. Kalvola, py:n syyskokous 20.11. klo 13.30 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Hämeen Keskustanuoret, piirin syyskokous la. Seuraamme eduskunnan kyselytunnin, teemme kierroksen talossa ja tapaamme edustajamme Annika Saarikon ja Esko Kivirannan. klo 19. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus aiheesta ?SUOMALAISEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN HAASTEET. Valtakirjojen tarkastus klo 10-11. 13.11. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Luhtikylä, Keskustan py:n syyskokous ma. klo 11 Saara Kivistöllä, Rantalantie 34. Vesaisten Pirkanmaan piiri ry, syyskokous pe 15.11. klo 18 kunnanvirastolla Oitissa. Esillä sääntömääräiset asiat. Marjatan ilta ma 25.11. klo 18) Ehtookodon takkahuoneessa. Maksu käteisellä! Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ma 11.11. kunnantalolla. Lempäälä, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous 14.11. Keskustan Klaukkalan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. Käsiteltävänä asiana Ryttylän py:n liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. Hausjärvi, paikallisyhdistyksen yleinen kokous 25.11. Piiristä mukana tj. Marraskuun kk-palaverit syyskokousaihein 13.11. klo 18 kunnanvirastolla Kurhilan-Hillilän, Keskustan py:n syyskokous ke. Lisätietoa ja ilm. klo 13. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Piiri, Aluekokoukset syyskokouksen edellä seuraavasti: Salon alueen kokous la 9.11. klo 19 kunnanvirastolla, johtokunta kokoontuu klo 18. Vesaiset. klo 17:15 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35, Turku). Salo, Perttelin py:n syyskokous Kajalan kentän huoltorakennuksessa to 28.11. klo 11 Saara Kivistöllä, Rantalantie 34. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8.2014 klo 18 esitykseen lippuja. Tied. 9.45) . klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. klo 19 Petri Kalmille osoitteeseen Jokipalstatie 24. Salo, Perniön Ylikulman py:n syyskokous ke 13.11. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen vs.tilaajapäällikkö, ylilääkäri Arto Lemmetty alustaa aiheesta Tampereen kaupungin vuoden 2014 talousarvio terveyttä ja toimintakykyä- palvelujen näkökulmasta. klo 18 Nakkilan-Luvia Osuuspankin kerhotiloissa. Käsitellään valtuuston 11.11. klo 17 Sirpa Pellisellä os. Viljasentie 52-56 as. 16.11. 13.11. klo 18.30 Keskustan Orimattilan kunnallisjärjestön syyskokous Kehräämön kahviossa, kokouksen alustuksen aiheena terveysasema ja SOTE-palvelut. Sysmä, pe 15.11. klo 18.30 kahveilla alkaen kaikille avoin tupailta Juha Rehulan kanssa Sysmän leirintäalueen päärakennuksella, Huitilantie 3. Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokous la. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat ja ajankohtaiskatsaus. mennessä Aulis Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri, syyskokous to 14.11. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. City Spa Artemis, Palokunnankatu 15 F, Hämeenlinna. Tarvittaessa kokousta jatketaan juhlan jälkeen. Ruokailu klo 12.3013.15. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. Piirin 90-vuotisjuhla klo 14. 16.11. Terveystie 25. Asikkala, Keskustanaisten syyskokous ma. Hanna Vuola. Lieto, ryhmäpalaveri to 14.11. klo 17.30 Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL) tiloissa Alppilassa, osoitteessa Kotkankatu 9. alkaen klo 18 Ravintola Rosso Ympyrätalo Siltasaarenkatu 18-20 Hakaniemi. Töölö, py sääntömääräinen vuosi- ja syyskokous ke 27.11. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Kuljetus lähtee Säkylän Huovintorilta klo 9.30 reittiä Rantatie ?Euran mh (n. Lipun hinta 35,00 euroa. klo 18.30 Hamburger Börsin kokoustiloissa. klo 18. Ypäjän Kartanon koululla, Varsanojantie 97. Kahvitarjoilu kello 17.30-18.00. klo 13.30 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Salpakankaan, Keskustan py:n syyskokous 22.11. ti 26.11 klo 18, Vimman Teatteri-tilassa, os. klo 14. Koulutie 2, Mynämäki. klo 19, osoite Apollonkatu 11 a. Harjaval-. ?keskustelutilaisuus Apollolla ke 27.11. klo 18 Motel & Restaurant Marinessa, osoitteessa Kammakaregatan 4-6, 10600 Ekenäs. Kokouksessa käsitellään sääntöja nimenmuutosasioita, osaston toiminnan elvyttämistä sekä valitaan yhdistykselle toimihenkilöt. Turku, Keskustan lauantaitreffit kahvila Fontanassa 16.11. Johtokunta klo 18. Ryttylä, paikallisyhdistyksen yleinen kokous 25.11. Valtakirjojen tarkastus klo 10-11. klo 18 Laura Korkeilan luona, Hedelmätarhantie 4 A 6. Löytäne, Keskustan py:n syyskokous su. klo 9 kokouspaikalla. Turku, Turun Pohjoinen py syyskokous pe 8.11. Laurin koulu, Koulutie 2, piha-alueella myynnissä ohrapuuroa, pientä suolaista, marjakuusesta tehtyjä ovikransseja. 2. Pomarkku, kunnallisjärjestön syyskokous su 17.11. 12.11. klo 18.30 piiritoimistolla. Lieto, Liedon py:n syyskokous to 21.11. Alustajana kansanedustaja Juha Rehula. Ennen kokousta viinitilavierailu Marjatilalla klo 11 alkaen. Tutustuminen viinitilan tuotantoon ja toimintaan. Nakkila, Keskustan valtuustoryhmän avoin kokous su 10.11. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.Tampere. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet koulutustilaisuudet jatkuvat Metsossa, Toivonen-salissa (alakerta) to 21.11. 11.11, klo 18:30 Reijo Kyröllä. SATAKUNTA Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. klo 19 Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestön syyskokous Kärkölän kunnanvirastolla, Virkatie 1. h. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Keskustan Uudenmaan piiri, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Vesaisten syyskokous ti 19.11. klo 18 Monitoimitila Arkissa, Liesitori 1 A, 3. Keskustanuorten Uudenmaan piiri Piiri, Retki eduskuntaan to 21.11. Ohjelmassa lounas Tapiola Gardenissa Hämeenlinna-Vanaja, py:n syyskoko- Kärkölän eteläinen, Keskustan py:n syyskokous ti. 24.11. klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. 13.11. klo 17- 20.30 Hintsan Makasiinilla. Myrskylä, kunnallisjärjestön syyskokous ma 11.11. Mukana ministeri Marjatta Väänänen ja puoluesihteeri Timo Laaninen. Apollolla. Mitä se Sote-uudistus oikein sisältää. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Aurakatu 16. Matka Ikaalisten kylpylään la 23.11. Bussireitti: SaloTurku-Laitila tai Säkylä. Tiedustelut ja varaukset heti tai 22.11. klo 18 kunnanvirastolla. Porvoon Vesaiset, sääntömääräinen vuosikokous pe 15.11. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Kuivanto, Keskustan py:n syyskokous ti. klo 18 Juhani ja Jaana Uusitalolla, osoitteessa Kivilinnantie 124. Pohjakkaantie 92, Porvoo. Kärkölä, ti. Ruokailu klo 18. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Poliittisen keskustelun alustaa kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Keskustassa tapahtuu HELSINKI Kontulan Keskustaseura, syyskokous ti 12.11. Mahdollisuus varata aikoja klo 1719 Artemis pikahoitoihin. Johtokunta klo 18.30. Hiihtoloma hotelli LAANIHOVI Saariselkä 14.-22.2.2014. Päivittäin ohjattua toimintaa tai omaa toimintaa. klo 17.30 kunnantalolla. ja tutustuminen Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen. syyskokous 27.11. klo 19. Omakustanteinen lounas klo 12. Keskustanuorten Satakunnan piiri ry, syyskokous la 9.11. klo 19 (johtok. Kokouksen jälkeen ympäristöaiheinen keskustelu, jonka aluksi aiheesta alustaa SLL:n ekoenergiavastaava Riku Eskelinen. Keskustanaisten Helsingin piiri, syyskokous ma 25.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Turku, Vesaisten syyskokous ke 13.11. klo 17.30 Impivaaran uimahalli Uimahallinpolku 4, Turku. Nurmijärvi. klo 17.30 Säästöpankin kokoustiloissa
Johtokunta 17. Kajaani, Keskustan Lehtikankaan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 19.11. klo 18 piiritoimistolla Kauppakatu 26. ETELÄ-POHJANMAA Kurikka, Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten syyskokous 8.11 Kurikassa palomiesten mökillä alkaen klo 18, kokous klo 19. Ylistaro, Alapään py:n syyskokous pe 8.11. Kokouspaikka Elli ja Jorma Mellolla, osoite Joutsenkuja 5 A3. Lappeenranta, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous piiritoimistolla to 14.11. hyvinvoiva kunta??. ajankohtaisista asioista. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Keskustan jäsenrekisteritalkoot Taipalsaarella ke 30.11 klo 17 kunnantalolla. POHJOIS-KARJALA Kontiolahden Jäsenilta pe 8.11. Keskustellaan ti 12.11. Maavedentie 34 Jäppilä, Pieksämäki. matkat, lipun kylpyläosastolle ja ruokailun). klo 18.00. Piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 15.11. mennessä. Outokummun jäsenilta to 28.11. Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. Joroinen. 18-19.30 Korven koululla (Korventie 716). klo 13 Tohmajärven kunnanvirastotalolla. Joensuu, Pielisjoen paikallisyhdistyk- ETELÄ-SAVO Mikkeli, Keskustan Ristiinan paikallisyhdistys käsittelee Mikkelin kaupungin talousarvioita 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-2017 pe 8.11. 18 Riitta Hinttulalla (Tomminkuja 2). kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen). klo 18 Peltola ?salissa, Joensuussa. Kunnallisjärjestön terveiset tuo puheenjohtaja Mikko Männikkö. klo 17 alkaen piiritoimisto Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. Kunnallisjärjestön terveiset tuo puheenjohtaja Mikko Männikkö. Ajankohtaista kunta-asiaa ja terveisiä eduskunnasta, kansanedustaja Tapani Tölli. Etelä-Savon Keskustanaiset, syyskokouksessa Anttolanhovissa su 24.11. klo 16 esittäytyy EU ?ehdokas, savonlinnalainen Hanna Kosonen. 37-vuotias Hanna on luovan alan yritysneuvoja, filosofian maisteri ja hiihtosuunnistuksen maailmanmestari. Joroinen, kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous to 28.11. Paikkoja rajoitetusti. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään ajankohtaista politiikkaa, EU- vaaleja ja eduskuntavaalien 2015 jäsenvaalikysymyksiä. Nuaskylä, paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. klo 18 Antti Ronkaisella, Koulutie 8 (Entinen papppila). Ilomantsi, Keskustan syyskokous su 24.11. klo 16.30 Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa. ja lapsilta 15 . Esityslistalla sääntömääräiset asiat. 18.30 Toimituvalla. Ulvila (n. Täytekakkukahvit 57 vuoden toiminnan päättymisen kunniaksi. Mikkeli, Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ke 13.11. 13.11 klo 19.30. Kahvila-Ravintola Myllytuulessa (Kangasmannilantie 4). Keskustanaiset Joensuu, syyskokous ke 27.11. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17-18. Keskustanuorten Pohjois-Savon pii- ri, syyskokous la 9.11. Keskustan eduskuntaryhmän pj. Annika Saarikko. Liperi, kunnallisjärjestön syyskokous su 17.11. Ilmoittautumiset lla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050347 3556. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous Humaniassa, Keskussairaantie 4, ti 19.11. klo 18. Lieksan jäsenilta ti 10.12. 10.30). Matkan hinta aikuisilta 35 . Johtokunta klo 18.30. Keskustanuorten Itä-Savon piirin SPINNING ?ilta 15.11. klo 18.30 piiritoimistolla. Hiukkajoen seutu, py:n sunnuntailounas Vaaran kylätalolla 8.12. klo 13 alkaen Rimpilänniemen Louhelassa. Ajankohtaisen tilannekatsauksen pitää piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen ja sote-asioista alustaa ylilääkäri Anu Niemi. Kontiolahti, Lehmon paikallisyhdistyksen syyskokous la 9.11. klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737). Keuruu, kj: Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. Alapääntie 10 Kokouksen aluksi on yritysesittely. Keskustellaan piirikokouksen esityslistan asioista ym. klo 18 LUMA-keskus Majakassa, Savonkatu 5 Iisalmi. klo 16.30 Apilassa (piiritoimisto) Siltakatu 22. Tervetuloa mukaan Keski-Suomen piirin järjestämälle keskustaväen pikkujouluristeilylle 30.11.-1.12. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla. Nakkila (n. Johtokunta kokoontuu klo 16. Joensuu, Pielisensuun paikallisyhdistyksen syyskokous piiritoimisto Apilassa , Siltakatu 22 , to 14.11. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. 010-315 2001. Tuupovaara, paikallisyhdistyksen syyskokous to 21.11. Paikalla Kouvolan kaupunginvaltuutetut Markku Pakkanen, Mirja Lonka ja Liisa Varjola. Kouvola, Anjalan py:n syyskokous 14.11 klo. Alapääntie 10 Kokouksen aluksi on yritysesittely. Johtokunta klo 19. Muuramen tervehdys: kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. 10.00) . Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kuopion Keskustanaiset ry. klo 14. EU-parlamenttivaaliehdokas Hanna Kosonen on mukana esittäytymässä. Ruokailusta perittävä 20. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. klo 16. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat sekä kevätkokouksessa siirretyt asiat. Alahärmä, Keskustan Härmänkylän py:n johtokunnan kokous ti 12.11 klo 19 Alahärmän palvelupisteellä. Ylistaro, keskustan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 12.11. klo 18 valtuustosalissa Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan myös Tallinnassa. klo 14 alkaen Ylämyllyn Shellillä. sääntömääräiset kokousasiat sekä kevätkokouksessa siirretyt asiat. Kauhava, Suomen Keskustan Kauhavan paikallisyhdistys ry:n syyskokous ke 13.11. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Tohmajärvi, kunnallisjärjestön syyskokous la 30.11. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Kahvit klo 17.30. Keskustan Saimaanharjun, Keskustan Solkein ja Taipalsaaren Keskustanaisten paikallisyhdistysten ylimää- Keskustassa tapahtuu räiset yleiset kokoukset to 21.11 klo 17 kunnantalolla. klo 18 OP:n kokoushuoneella, Linnalantie 51, Taavetti. Kokouksen jälkeen pikkujoulu. klo 18 kunnantalolla. Ylistaro, keskustan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 12.11. Tavoitat meidät jatkossa seuraavasti: toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. klo 19, Pelkolantie 138, kou-. ja lapsilta (alle 12v.) 35 . Keskustan Maavesi . klo 19. Ilmoittautumiset 8.12. Ilmoittautumiset viimeistään 10.1. mennessä antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiri: Piirin syyskokous pe 8.11. Kokouksessa käsitellään toisen kerran paikallisyhdistyksen lopettaminen, jäsenistön liittäminen ja varojen siirtäminen perustettavaan Keskustan Joroisten seudun paikallisyhdistykseen. Kirkkokatu 10. Mukana Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja eurovaaaliehdokkaita. Sääntöjen mukaiset syyskokousasiat. POHJOIS-SAVO Keskustan Pohjois-Savon piiri, syyskokous pe 8.11. Lisäksi illanviettoa. klo 18 alkaen Muuramen kulttuurikeskuksessa, osoite: Nisulantie 1. Tupailta ma 11.11. klo 18 alkaen. klo 18 Joroisten kunnanvirastolla. ITÄ-SAVO Jouhenniemi, py:n syyskokous 13.11. klo 19 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa. Kerimäki, Läntisen py:n syyskokous ke 13.11. Syyskokouksen asioita. Joroinen, Keskustan Sysmäntauksen py:n yleinen kokous pe 15.11. Kokousalustus varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko sekä alueen kansanedustajat. 17.30 alk. Kouvola, Anjalan py:n tupailta 14.11 klo. Kiekka paikallisyhdistys ry:n ylimääräiset kokoukset yhdistyksen purkamiseksi Maaveden koululla seuraavasti: Ensimmäinen käsittely 11.11. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, pikkujoulua vietetään kulttuurin merkeissä la 9.11 Lappeenrannan kaupunginteatterissa, näytäntönä Wolkoffin talossa klo 13. Parjala, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke. Ylistaron Koneliike Oy:n (MP-Lift) tiloissa os. Urheilusuorituksen jälkeen pikkujouluruokailu, saunat ja paljut Kallislahdessa Jukan ja Ulla-Riitan luona, os. klo 19 Päivölässä. mennessä. 010-315 2000 (varalla 050-573 5353), järjestösihteeri Eeva Koskela p. Edellä mainittujen kokousten asialistalla paikallisyhdistyksien purkaminen. Luumäki, kunnallisjärjestön syyskokous ma 25.11. Ilmoittautumiset Pertille p. 24 ta (n. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen, keskustalaisia valtuutettuja sekä muita luottamushenkilöitä. käytetään vaalityön tukemiseen. Hiukkajoen seutu, py:n syyskokous Vaaran kylätalolla 8.12. Kokouksessa käsitellään piirin EU- ehdokkaan asettaminen. Kuortane, Valtuustoryhmän kokous su 10.11. klo 18. klo 18 Suhosen Leenan luona os. Valtakirjojen tarkistus klo 9.15. Ylistaron Koneliike Oy:n (MP-Lift) tiloissa os. Hinta an 185 . klo 18.30 Timo Kaukosella osoite: Sillastenmäentie 135. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17-18 Joutsensalissa. Tule keskustelemaan kuntien tulevaisuudesta ke 27.11. klo 18.30 Piiritoimistolla. Kokouksen jälkeen pikkujoulu, pikkupaketti mukaan. Kouvola, Vesaisten Kymenlaakson piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. alkaen klo 16 Pielaveden Kunnantalolla. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. syyskokous ti 12.11. klo 17 Enon palvelupisteellä, kunnantie 2. Keskustelun vauhdittajana kuntatyöryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli. Piiritoimiston puhelinnumerot ovat muuttuneet. klo 19. Joroinen, Keskustan Kolman paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous Milja ja Armas Komilla ti 12.11. klo 18. Kyytejä Yhteiskoululta klo 17:30. Vesaisten Pohjois-Savon Piiri ry, sääntömääräinen syyskokous la 16.11. Kunnonpaikassa, Katri-kabinetissa, Jokiharjuntie 3, Vuorela. KAINUU Keskustanuorten Kainuun piiri, sääntömääräinen syyskokous 8.11. Vapaaehtoinen ruokamaksu kerätään piirin EU-vaalityön tukemiseksi. Mukana menossa EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 valtuustosalissa Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. Kokouksen teemana; Sosteri ja kuntatalous, alustaa Sosterin hallituksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Pekka Nousiainen. Nojanmaa-Haapala, py:n syyskokous ke 20.11. Ilmoittautumiset 15.11. Esityslistalla syyskokousasiat. 19.30 Korven koululla, käsitellään sääntömääräiset asiat. Kotka, KN Kotkan py:n syyskokous 19.11 klo. Maukkulan Mustikkamäellä. Samassa yhteydessä on jouluruoka, josta keräämme vapaaehtoisen maksun. 3.krs. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja EU-vaaliehdokkaan nimeäminen. Keihärinkoski, py: Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. klo 18.30 Polvijärven koulukeskuksen auditorioon. alkaen klo 18.15 Savonlinnassa Kristallisportissa ja PIKKUJOULUT Särkyneen pyörän karjatilalla. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Kääriäistä, Eero Reijosta, Markku Rossia ja Anu Vehviläistä. Mukaan voi ilmoittautua numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. klo 19. 045-327 4845 / Eeva tai p. 050-573 5353 / Pauliina. Kunta-ilta Polvijärvellä. klo 20 Ukkohallassa, Kehä 1 Hallanalppi A -mökissä. Keskustan Kainuun piiri ry, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Paikalla myös PJ.kansanedustaja Timo Korhonen. Kajaani, lähiympäristön py:n sääntömääräinen syyskokous keskustan toimistolla 13.11. klo 17.30. Johtokunta klo 18. PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Poliittisen tilannekatsauksen pitää vpj. Poliittisen katsauksen pitää Eero Reijonen. sen syyskokous Apilassa piiritoimistolla, os. klo 15. johtokunnan jäsenten, sihteerin ja puheenjohtajiston valinta. klo 9-12. Järj. Lappeenrannan kunnallisjärjestö Taipalsaari, kunnallisjärjestön syyskokous to 21.11. klo 18-20 Haapaluoman koululla osallistumismaksu 5e. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri, sääntömääräinen syyskokous la 9.11. klo 11 alkaen Koulutuskeskus Sedun Kirkkokadun toimipisteessä os. mennessä numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Siltakatu 22 ma 2.12. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 15.30 Kotiseutukeskuksessa. Joensuu, Enon paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. Ke 27.11. klo 18-19.30 Porin taidemuseo, Eteläranta. Matka Apassionata Hevosshow-tapahtumaan Helsinkiin la 8.2.Matkan hinta aikuisilta 65 . Media-koulutus, ?miten kirjoitan mielipidepalstalle??. klo 18.30 Tellus, Brahenkatu 10. Pieksämäki. (4-14-v.) (sis. klo 10 Suomussalmen Lukiolla , osoitteessa Ruukinkatu 3. kunnantalolla klo 18. Kokouksessa käsitellään syyskokousasiat. Toinen käsittely 25.11. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Säynejärventie 121. Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Kimmo Tiilikainen tuo puolueen ja eduskunnan tervehdyksen keskisuomalaisille teemalla ?Kannustava elinkeinopolitiikka . klo 19 Perän hallilla. Keskustapiirin läntinen alue, kokous pe 8.11. klo 19. Käsiteltävinä sääntömääräiset asiat mm. 10.10) . Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. klo 18. Tervetuloa Lappeenrannan kauppatorille uutispuurolle la 16.11. 050 3226 827 ma 18.11. Valtakirjojen tarkistus alkaen klo 10. Asia: Paikallisyhdistyksen lakkauttaminen, 2. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2.2014 (perjantai-sunnuntai). Tarkempia tietoja tapahtumista saa minulta osoitteesta heidi-maria.vainio@nakkila.fi ja numerosta 050 521 1734. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Kouvola, KN Kouvolan py:n syyskokous piiritoimistolla, Hansakeskusken 2 krs. 11.11 klo 17, johtokunta 16.30. Kouvola, Piirin syyskokous 13.11 klo. 18.30 Kouvolan VPK: n talolla (Palovartijantie) puolueen terveiset tuo puheenjohtaja Juha Sipilä. Piirikokousedustajat toivotaan paikalle. Peräseinäjoen Vesaiset järjestää kakkujen koristeidenteko illan 8.11. Kahvi ja ilm. klo. Kahvit ennen kokousta ja ruokailu klo 12. käsittely. Keskustan Etelä-Savon piiri, syyskokous ke 20.11, klo 18 (kahvit ja valtakirjojen tarkistus alkaen klo 17) Paukkula, Seminaarisali, Paukkulantie 22, Mikkeli. 10.20) ja Pori Mikkola (n. klo 18.30 Alkio-talolla Laihialla. klo 15.30 Kotiseutukeskuksessa. Kunnasniemen-Onttola, paikallisyhdistyksen syyskokous la 9.11. Eero Piironen esittelee Kristallisportin toimintaa ja lopuksi tiukka treeni osallistujille. klo 19 piiritoimistolla, Kauppakeskus Hansa 2 krs. Miehikkälä, Keskustan Suur-Miehikkälän py:n syyskokous 24.11 klo. sisältäen lipun ja matkat. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Kontiolahti, Kunnallisjärjestön syyskokous la 9.11. klo 18 Konttilassa. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin
Johtokunta klo 18.30. Teuva, py:n syyskokous to 21.11. Kahvitarjoilu. VESAISET Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Keskustassa tapahtuu lun kylävintti. klo 18. Oulun keskustanaisten sääntö- Keskusta kerää leluja neuvoloihin Jyväskylässä KESKUSTAN Jyväskylän kunnallisjärjestö käynnistää lelukeräyksen kaupungin neuvoloille. Olli 0407769338 / keskipohjanmaa@keskustanuoret.fi POHJOIS-POHJANMAA Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Taajaman py:n sääntömääräinen syyskokous pe 8.11. Kahvitarjoilu klo 18 alk. klo 19 Mikko Vainiolla os. Lelujen tulee olla 0?7-vuotiaille tarkoitettuja, pesunkestäviä ja turvallisia. Keskustan kunnallisjärjestö huolehtii keräyksen järjestelyistä ja tukee hanketta 500 euron rahalahjoituksella. Utajärvi. Asiana syyskokousasiat. Siikajoki. Tule askartelemaan paperitähti, isoille ja pienille omat mallit. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. Tyrnävä. Lisätietoja Eijalta ja Kaijalta puh 040 7705968 tai 044 5723036. Posio. klo 18.30 Kempele, valtuustosali. Alavieska. klo 19 Jussilassa, Jussilantie 3. Muhos. Mukana mm. Kahvitarjoilu. keskusta nyt Kuusamo. Aikataulu: ti 12.11. Mukana mm. klo 19 Tarja ja Jorma Vähätiitolla. määräinen syyskokous ti 12.11. klo 13 Toini ja Otto Määtän luona. Kahvitarjoilu. Haapavesi. Keskustan Tyrnävän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. klo 18 kunnantalolla. klo 19 kunnanvirastolla. Autioranta miehet ja naiset ma 18.11. Lisätietoja elina.helmanen@ keskustaopiskelijat.fi Neuvoloissa lelut kuluvat ja niitä katoaa asiakkaiden mukaan. klo 18.30 valtuustosalissa. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10 . Laitasaari-Sanginjoki py:n sääntömääräinen syyskokous ti 19.11. klo 18.30 Laitasaaren koulu. HOX! Taskulamput mukaan! Varaa ulkovarustus ja muutama kolikko syömistä varten. huone 2. klo 19 kunnanvirastolla. 15.11. Annelle, p. klo 18.30 Ii, Merihelmi; ti 26.11. klo 15 Keskustan toimistolla, Oravantie 1. klo 18 Törmälässä. Esillä sääntömääräiset asiat. Vieraaksi saapuu tuoteesittelijä Leena Erkkilä ja keskustanaisia Vaasasta. Parkkila-Kopola miehet ja naiset pe 15.11. Muhoskylän py:n sääntömääräinen syyskokous pe 15.11. klo 13 Vesi-Jatulin nuorisotilassa (Jokelantie 20). . Puheenjohtajapaneeli pe 8.11. Johtokunta klo 18. Keskustan alueen miehet to 14.11. klo 19 kaup.talo kok. klo 19 Konttilassa. klo 19.30 M??ntyrannan koululla. johtokunta klo 18. Teuva, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 24.11. Sääntömääräiset asiat, EP-vaalit 2014 ja eduskuntavaalit 2015. klo 18.30 Otto Syreenin talossa, kokoustila Tähti. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustellaan myös paikallisyhdistysten yhdistymisestä. klo 18.30 Uimahallin kahviossa. erityisnuorisotyöntekijä Tanja Lehtola. Johtokunta klo 14. Muhos. Kalajoen kaupungintalolla alkaen kahvilla klo 17.30. Kunnallisjärjestön yleinen kokous ma 18.11. Metsäperäntie 28. Kumiseva to 14.11. Johtokunta klo 18.30. Vähäkyrö, Keskustanaisten syyskokous ke 20.11 klo 19 POP-pankin kokoushuoneella. Välipalatarjoilu. Kuusamo. Kunnallisjärjestön arvion mukaan leluihin kuluu kaupungin neuvoloissa vuosittain tuhansia euroja vuosittain. Koko perheen askarteluilta to 28.11 klo 17 Taitokeskus, Keskuskuja 4 C (pääkirjaston alakerta). Iloa yhdessä tekemisestä: omatekoiset koristeet jouluksi kotiin. Ilmoittautumiset Kaija Jämbäck, puh. klo 19 Värjärin Kamarissa. Huom. Utajärven Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 26.11. Johtokunta klo 18.00. Muhos. Poliittinen katsaus, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskustellaan myös Nuorten hyvinvoinnista. Alustamassa ja keskustelemassa kansanedustajat Tapani Tölli ja Pirkko Mattila sekä talousjohtaja Juhani Yliparkas. Kalajoki. Johtokunta klo 18. Nivala. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Neuvoloissa lelut kuluvat ja niitä katoaa asiakkaiden mukaan. Kunnallisjärjestön keräämät lelut lahjoitetaan neuvoloiden osastonhoitajille edelleen jaettaviksi. Paluu lauantaina kokouksen päätyttyä. Johtokunta klo 18. Kurikasta, soita siitä Aila Lepistö 040-5348977). Teuva, Keskustan Kauppilan py:n syyskokous ma 18.11. Paneelin vetäjinä toimivat kansanedustaja Mirja Vehkaperä ja Mep Hannu Takkula. 040 8384 244 tai kaija.jamback@nivala.fi Piiritoimiston järjestökierros kuntien järjestöväelle. Kalajoen kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 11.11. klo 19 Osmo ja Leena Halosella. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 13.11. klo 18.30 Osuuspankin alakerrassa. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Metsäkylän Ns:lla, Metsäkyläntie 587 JURVA klo 18.30, kahvit alk. Sääntömääräiset vuosi- ja syyskokousasiat. Mukana ke Antti Rantakangas. Haapajärvi. Paikalla ke Markus Lohi Vesaisten Lapin piirin ry, sääntömääräinen SYYSKOKOUS Rovaniemellä, Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 A 4 la 9.11. Kokouspaikkana toimii ylioppilastalo Domus Bothnica (Yliopistonranta 5). Mukana piirin puheenjohtajaehdokkaat. Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous ti 19.11. Sarakylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 12.11. Johtokunta klo 18. 25 Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 16.-17.11 Vaasassa. Kunnallispoliittinen katsaus taloudesta, koulutuks esta ja kuntaliitoskaavailuista. Siikajoki. Sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 18. Keskustan TUPAILTA pe 15.11. Kuusamon Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous su 24.11. klo 18 Teknisessä Keskuksessa, Ruskatie 1:ssä, Pattijoella. Haapavesi. Haukiputaan Vesaisten koko perheen jouluaiheinen tapahtuma lauantaina 30.11. Mukana Vesaisten Keskusliiton pj Mirja Vehkaperä. Limingan py:n sääntömääräinen syyskokous ke 13.11. klo 19 Paavolan Veteraanitalon kerhohuoneella. klo 20.30-21.30 Hotelli Kuusamossa. klo 19 Oksavan koululla. klo 13 Nivalan matkahuollosta ja ajaa reittiä Ylivieska mh (kl 13.30), Oulainen Nesteen huoltoasema (klo 14.15). Tilaisuus on maksuton ja sinne ovat tervetulleita koko perhe, myös mummot ja papat. KESKUSTANUORET Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous pe 8.11. klo 13. Tornionseudun Vesaiset ry järjestävät PIMEÄPIILOA lapsille ja lapsenmielisille Karungin Erämajalla, Kalliomaan ampumaradan maastossa su 9.11 klo 18. Hotelli Kuusamossa. Pääsymaksu, majoittujille maksuton. Linja-auto piirikokoukseen Kuusamoon lähtee pe 8.11. Paneelin jälkeen iltamat klo 22 alk. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Paikallisyhdistykset: Keskustanaisten Hpj:n ympäristön po ke 13.11. Esko Lehtimäki. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. Lasse Hautala ja piirin pj. klo 19 Haapajärven kaupungintalolla valtuustosalissa. Haapaveden Keskustanaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 14.11. Kuntailta ma 11.11. Kuva: Jaakko Martikainen Ojalehto ja Parkkila saavat kannatusta KESKUSTAN Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaehdokkaille on tullut kannatusilmoituksia lauantaisen piirikokouksen alla. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää Matias Ojalehtoa piirin puheenjohtajaksi. jouluaskartelua, pipareiden leipomista ja koristelua, joululauluja ja -leikkejä. Kirkonkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ja samalla yhdistyksen purkamiskokous pidet??än to 14.11. Lisätietoja tmj. Ahola to 14.11. Ruukin py:n sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. Johtokunta klo 18. Pudasjärvi. Tarjoilua. PERÄPOHJOLA Tornio, paikallisosaston syyskokous pidetään Umpitunnelissa 13.11. klo 18. Lapinniemi, py:n johtokunnan kokous ke 13.11. Johtokunta klo 18. Kun nallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 25.11. klo 18.30 Haapaveden kaupungintalolla. klo 19 päiväkoti Iikkalassa. Raahe. Ilmoittaudu viim. Korvenkylän py:n sääntömääräiset vuosi- ja syyskokous pe 15.11. klo 18 Risto ja Eeva Kinnusella, Jääkärintie 46. Pudasjärvi. klo 17 Kuusamon Keskustan toimistolla, Oravantie 1, Kuusamo. Johtokunta klo 12. Siikajoki. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. Syyskokousasiat. Kuona to 14.11. Ohjelmassa mm. Johtokunta klo 18.30. USTAN PISKELIJALIITTO KOL KESKUSTANAISET Oulu. Edestakaisen matkan hinta 20e. klo 18.30 Syreenin talossa (vanha kunnantalo) Värjärin Kamarissa. klo 19 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 Elma ja Matti Myllylahdella. klo 18 Oskarin Kellarissa, Uusikatu 26, 2 krs. Mukana kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen. Haukipudas. klo 19 kaupungintalolla Otavassa. Pyhäjoki. Ylikitkan py:n syyskokous su 17.11. Johtokunta 17.30. KESKI-POHJANMAA Keskustanuoret, piirin syyskokous pidetään Kannuksen kaupungintalon valtuustosalissa ti 12.11. klo 19.30 kaupungintalolla. Kärsämäki. Asialistalla kunnallisjärjestön purkaminen (I kokous) Haapavesi. Keskustan Siikajoen py:n syyskokous 13.11. klo 19 Sarakylän koululla. Nuorten mukaan Matias tunnetaan määrätietoisena maakunnan miehenä ja aktiivisena porukan yhdistäjänä, joka kykenee työskentelemään ihmisläheisesti myös toisella tavalla ajattelevien kanssa. Myös Jäälin paikallisyhdistys kannattaa yksimielisesti kannattaa Matias Ojalehtoa piirin puheenjohtajaksi. Ojalehto on piirin varapuheenjohtajana kiertänyt ahkerasti kenttää, joten hänelle on muodostunut kattava käsitys puoluejärjestön tilasta. KESKUSTAN Raahen kunnallisjärjestö puolestaan tukee vahvasti raahelaisen Pasi Parkkilan valintaa piirin uudeksi puheenjohtajaksi. Nelikymppinen Parkkila on kartuttanut järjestötyökokemustaan toimiessaan Pohjois-Pohjanmaan piirihallituksessa, sen työvaliokunnassa sekä eri tehtävissä kunnallisjärjestössä. Raahen kunnallisjärjestön mielestä piiri tarvitsee nyt järjestötyöhön keskittyvän, energisen puheenjohtajan. Parkkila on luvannut olla asettumatta ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa eikä aio käyttää mahdollista puheenjohtajuutta ponnahduslautana valtakunnallisiin tehtäviin. Stedt jatkaa Espoossa KESKUSTAN Espoon kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Reijo Stedt. Syyskokous valitsi varapuheenjohtajaksi Pirjo Ajetin ja sihteeriksi Ann-Mari Kemellin. Johtokuntaan valittiin lisäksi Susanna Aho, Teemu Kelkka, Linnea Lundell, Anne-Maj Mäenpää, Helena Pyhälahti-Räisänen, Seija Rauhala, Simo Repo, Risto Rokala, Johanna Tikanmäki ja Pirjo Tuominen.. klo 12 Kuusamossa, Kuusamotalolla. 040 7383 707. Parhalahden py:n sääntömääräinen syyskokous ma 18.11. klo 18.30 Osuuspankin kokoustilassa. Oulu. Tervetuloa sankoin joukoin ?idästä ja lännestä? (yhteiskyyti järj. kansaned. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. Keräyksestä kertoo Keskisuomalainen. Kaupungin huono taloustilanne pienentää myös neuvoloiden lelumäärärahoja. Johtokunta klo 19. Muhos. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 14.11. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 14.11. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Posio. klo 19 kaup. talo kok.huone 2. Johtokunta klo 18.30. Liminka. Lahjoitus tehdään marraskuun lopulla. Keräykseen voi lahjoittaa joko uusia tai hyväkuntoisia käytettyjä leluja. Kunnallisjärjestön syyskokous pe 8.11. klo 19 Sokos Hotel Kuusamossa. Kalajoki. Kokous alkaa klo 10 lauantaina. Johtokunta klo 18. klo 18 Merilän Kartanon lähellä olevassa kodassa, Meriläntie 1. Vesaisten Lapin piiri ry järjestää PERHEILLE linja-autoretken Oulun EEDENIIN ja KÄRPPÄOTTELUUN 8-9.2.2014. klo 18.30 Tallgrenin toimistolla, Urheilutie 49. Kylmälänkylän py:n sääntömääräinen syyskokous la 16.11. Paavolan py.n sääntömääräinen syyskokous ke 13.11. Kunnallisjä rjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien kokous ti 12.11. klo 14.30 Kylmälänkylän kyläkota. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja Vesaiset)
26 8.11.2013 TIETOTESTI Paljonko presidentti Mauno Koivisto täyttää? Suomessa käyttöön? 1. Jemen, Pakistan, Venezuela. Minkä soittimen taitaja TVruudun kautta taas tutuksi tehty salapoliisihahmo Sherlock Holmes on? on eteläisin? 9. Mikä maa Kuva: Suomenmaan arkisto 10. Paljonko? 2. Mihin maanosaan Islanti kuuluu? 6. Presidentti Mauno Koivisto täyttää 25. marraskuuta vuosia. Mamba on 1986 perustettu suomalainen yhtye. Mukula 7 9 5 3 1 4 6 3 6 8 4 2 9 5 8 7 1 3 6 1 4 3 9 2 9 4 1 6 9 7 4 6 2 5 1 7 4 8 6 1 5 9 3 1 4 3 5 7 8 5 1 6 4 2 9 4 6 8 1 7 3 5 1 1 2 3 9 7 7 9 3 1 8 3 1 8 5 3 2 6 9 8 2 8 7 6 3 9 9 5 3 2 6 4 9 8 7 2 1 3 7 5 1 8 5 8 5 5 2 4. Mikä on barometrin suomenkielinen käyttöön uusi Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi? nimitys? 8. Kenen presidentin aikana otettiin 7. Mistä on peräisin sanonta ?heittää helmiä sioille?? 3. Mamba on myös eläin. B. Virtanen . Mikä seuraavista on kissaeläin: okapi, oselotti, ruokki? 4. Millainen? 5. Millä vuosikymmenellä e-pilleri eli ehkäisypilleri keksittiin ja tuli myös Sudoku 2 5 Viivi & Wagner . Masi
Ovatko lapsemme turvassa. Joltain, jolta se voi mennä uuden hiekkatekonurmen aikanakin. Ja ministeri Kyllönen, kaikkien alojen asiantuntija, on otsikoissa joiden mukaan ?Autokorjaamot eivät huijaa?. Ei tietenkään perusteetta, vaan ?nykyinen kulunut päällyste aiheuttaa vaaratilanteita?. Millainen on se kauhea vaaratilanne, johon pesäpalloilija voi kuluneen hiekkatekonurmen vuoksi joutua. Miljoonista päätetään, mutta kaksinumeroista paikkanumeroa ei hahmoteta. SE ON hauskinta silloin, kun sen ei ole tarkoitus olla hauskaa. Mikä on puolustusministerin kanta, eikö tämä ole viimeinen sykäys Natoon liittymiseen? Vaaratilanne Haminan pesäpallokentällä, lääkärihelikopteri lähtövalmiudessa! Siis, voisiko joltain mennä nilkka. Mainittakoon, että se ei koskaan ole merkkikorjaamo. nut istua omalle paikalleen. Kun pitäisi saada se hiihtoputki ja jäähalli, niin keksitään perusteluja. Oikein fiksuna esiintyvä demarivaltuutettu ei nimittäin viime kerralla osan- JARI NENONEN Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 8. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 7 4 3 9 6 5 8 1 2 5 6 4 2 8 3 9 7 1 3 8 1 9 7 6 4 2 5 1 3 7 5 6 2 8 4 9 4 9 8 1 3 7 5 6 2 6 2 5 8 9 4 1 3 7 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 8 3 6 7 2 9 1 4 5 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 9 2 7 5 4 1 6 8 3 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 1 5 4 6 3 8 9 2 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 5 9 2 3 1 6 4 7 8 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 4 6 8 2 9 7 3 5 1 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 3 7 1 8 5 4 2 6 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) 90, 2) Eurooppa, 3) Mauno Koivisto (ja vaimonsa Tellervo muuttivat Mäntyniemeen 17.11.1993), 4) Venezuela, 5) 1960 keksittiin ja 1960-l. tuli käyttöön, 6) Raamatusta, kerrotaan Jeesuksen sanoneen..., 7) ilmapuntari, 8) oselotti, Keski- ja Etelä-Amerikassa elävä pienikokoinen kissapeto, 9) käärme, yksi maailman myrkyllisimmistä - tai isoimmista: mustamamba voi olla lähes 5 m pitkä, 10) viulu. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Hän murtaa jumalattomien mahdin, mutta vanhurskas kohoaa kunniaan. Ps. marraskuuta 2013. Tänään Aatos, ortodoksisen kalenterin mukaan Mikael, Mika, Miihkali, Mikko, Raafael. Aurinko laskee Helsingissä kello 16.06, Oulussa kello 15.32 ja nousee huomenna Helsingissä kello 8.04, Oulussa kello 8.34. PÄIVÄN SANA Minä ylistän iäti Herraa, laulan kiitosta Jaakobin Jumalalle. Karmivimmasta päästä nettilehtiotsikko ?Miestä puukotettiin ja ammuttiin etälamauttimella?. Game over Ratkaisut 2 1 5 4 8 3 7 9 6 8 1 2 6 9 7 3 4 5 6 8 9 1 7 2 5 3 4 9 6 5 4 1 3 2 7 8 3 4 7 2 5 8 9 6 1 6 3 9 5 7 4 1 8 2 1 2 8 3 6 9 4 5 7 5 7 4 8 2 1 6 3 9 7 9 3 1 4 5 8 2 6 2 8 1 7 3 6 5 9 4 4 5 6 9 8 2 7 1 3 2 5 3 6 1 8 7 9 4 8 1 6 7 4 9 2 5 3 7 4 9 3 2 5 6 1 8 9 7 2 4 5 1 3 8 6 Helsingin toimitus Postios. Millainen on turvaetäisyys taval- OLEN teatterin ensi-illassa. Entä vanhukset. Ja perässä lukee että 5 lukijaa suosittelee tätä. Onko hallitus tietoinen. Niistä arvatenkin luovuttiin aiemman tahattoman huumorin vuoksi. Ihan varmasti huijaavat, menee sukupolvi ennen kuin löytää luotettavan korjaamon. Illan sponsorin puheenvuorossa kutsuvieraille korostetaan ydinvoiman erinomaisuutta ja turvallisuutta. 27 8.11.2013 Tahatonta huumoria lisille kaupunkilaisille. Kaikki tietenkin hyviä, mutta naurettavia kunnissa, joissa koululaiset opiskelevat parakeissa. Nyt pesäpalloväki vaatii uutta hiekkatekonurmea kentälleen. 75:10-11 SANANPARSI Tuulee niin ettei tupakit suusa pysy. Merijärvi KANSA KASKUAA Mitä lukee Ladan mittaristossa, kun vauhti nousee yli 80 km/h? . Näytelmässä touhotetaan huopaa inhimillisenä apuna Hanistaniaan, vaikka huopa oli varattu Fukushiman uhreille. Kutsuvieraille ei ollut enää paikkalippuja. Siis suosittelee puukottamista? URHEILUVÄKI on tahattoman huumorin mestareita
Uusi palvelu on vielä vähän aikaa avoin kaikille. 28 8.11.2013 6 5 MARRAS MARRASKUU 7 MARRASK A PERJANT KUU PERJAN TA I P E R JA N TA I 10 UU I 8 9 MARRASKUU P E R JA N TA I 12 MARRASKUU P E R JA N TA I 11 MARRASKUU P E R JA N TA I MARRASKUU P E R JA N TA I MARRASKUU P E R JA N TA I PERJANTAI ON NYT JOKA PÄIVÄ www.nykypaiva.? Nykypäivä tulee joka päivä. Sinun tarvitsee vain avata selain ja kirjoittaa osoitteeksi www.nykypaiva.?. Sen jälkeen vain tilaajille. MTK-Varsinais-Suomi onnittelee 105-vuotiasta Suomenmaata Jätä juttuvinkki Veronmaksajain Keskusliitto onnittelee 105-vuotiasta Suomenmaa-lehteä Veronmaksajain Keskusliitto ( Veronmaksajat) on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 236 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa. www.veronmaksajat.? www.suomenmaa.fi/ juttuvinkki. Tietokoneeseesi, tablettiisi ja älypuhelimeesi