Suomenmaa 09.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERJANTAI 9.1.2015 N:o 1 . s. 4 Al-Qaida halusi julkisuutta Vanhat talot kunniaan Yksinelävien asialla Professori Jouni Suistolan mukaan heikentynyt terroristijärjestö halusi ääntään kuuluviin Pariisissa tehdyllä iskulla. 8 Varsinais-Suomesta eduskuntaan tähtäävä Raija Eeva haluaa tehdä työtä yksinelävien aseman parantamiseksi Suomessa. s. 2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Nato ei mahdu linjaan Sauli Niinistön vakauspolitiikkaan ei sovi Alexander Stubbin hellimä Nato. 6 Antti Säynäjoen mielestä vanhojen talojen energiakorjaukset ovat ympäristön kannalta uudisrakentamista kannatettavampia. s. s. 16
myös Euroopan unionin turvallisuusnormeihin! Luistinrata on ollut jo kahtena talvena pienen kentän nurkkauksessa. Mitä asukasaktiivisuus ja muut juhlapuheiden kannustukset oikein tarkoittavat. Paikka ei ole yleisellä kulkuväylällä eikä siitä kukaan koskaan kävele. Rauhanomaiselle rinnakkainelolle ei ole vaihtoehtoa, vaikka sitä kuinka yritettäisiin kiväärein horjuttaa. PERUSSUOMALAISTEN voi hyvin ennustaa lisäävän listalleen ainakin kehitysapumenot ja pakolaisten vastaanottoon liittyvät kulut. Jokainen leikkaus osuu aina johonkin. Jotakin on kuitenkin pakko tehdä, sillä muuten Suomi on kohta Kreikan tilanteessa ja muiden määrättävissä. Vuoden 2008 jälkeen hallitukset ovat luottaneet siihen, että talouskasvu hoitaa asian. Ei muuta kuin tekemään aloite, sitten suunnitellaan ja investoidaan.? Pelkästään viranhaltijoita ei byrokratian kuristusotteesta pidä syyttää. Avun epääminen hädässä olevilta ihmisiltä ei sovi sivistysvaltiolle, jollainen Suomi halunnee olla jatkossakin. SUOMALAISTEN kriisitietoisuus näyttäisi kyselyjen mukaan olevan korkealla. Kunnissa osataan kyllä jatkaa terveen järjen käyttöönottoa. Tähän työhön kannustaa yhä lisääntyvä ymmärrys siitä, että byrokratiaa purkamalla voidaan säästää mitä terveimmällä tavalla. S uomalaisten rauhallista ja esivaltaa kunnioittavaa suhtautumista kuvaa, että luistinrataa Vantaalle hankkineet lasten vanhemmat ja muut asukasaktiivit ilmoittivat jopa ymmärtävänsä viranhaltijoita. Jossain Ranskan tai Italian korkeuksilla olisi tällaisesta hölmöilystä poltettu ensin pari autoa ja poliisiasema ja marssittu sitten suuren metelin kera pormestaria tapaamaan. Surullinen terrori-isku R anskassa, koko vapaassa maailmassa ja erityisesti eri mediatalojen työyhteisöissä on tunnettu suurta surua väkivallanteosta, joka keskiviikkona kohdistui pariisilaisen lehden toimitukseen. Mitä enemmän normeja ja säätelyä on, sitä enemmän tarvitaan rahaa.. Niitä, jotka olisivat halukkaita lisäämään sääntelyä, ei juuri ole. Kuin kohtalon oikusta samoihin aikoihin tuli julkisuuteen päättömältä kuulostava tapaus Vantaalta. Vantaalla viranhaltijat kielsivät asukkaita jäädyttämästä kaupungin maalle pikkulasten luistinrataa, vaikka tämä olisi tehty talkoovoimin ja asukkaiden itse maksamalla vedellä. Tiukat otteet perustuvat useimmiten luottamushenkilöiden säätämiin lakeihin, asetuksiin ja monenlaisiin muihin päätöksiin. Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys antaakin lisää pontta byrokratian purkamistyölle. Kuva: Paula Åström kennetaan puistokenttä. Vastaväitteet moiseen touhuun kuultiin heti perussuomalaisilta, sosiaalidemokraateilta ja vasemmistoliitolta. Sitä enteilee jo euroedustaja Jussi Halla-ahon vaatimus maahanmuuton nostamisesta vaalikampanjan kärkeen. Perussuomalaisten hömelöin ehdotus Suomen kehnon taloustilanteen parantamiseen oli autoverosta luopuminen. Se vain pahentaisi tilannetta maailmassa, missä yksilöiden ja kansakuntien on kaikesta huolimatta tultava toimeen toistensa kanssa. Sen on myös pystyttävä purkamaan liian pitkälle mennyttä ?kehittämistyötä?. Sen puolue uskoo lisäävän työhaluja ja yrittämistä. Yhtälö ei kuitenkaan toimi suoraviivaisesti. Toki leikkauksiakin on tehty, mutta ne eivät valitettavasti riitä, koska syömme enemmän kuin tienaamme. TOINEN yhtä hankala vaatimus puolueille on sellaisten keinojen esittäminen, jolla työllisyyttä saadaan parannettua. Halla-ahon esitys paljastaa perussuomalaisten kovat kasvot. Esityksessä ei ole järjen hitustakaan, sillä se tietäisi lähes miljardin euron verotulojen menetystä. Luulisi populismillakin olevan rajansa. Eikä suuria summia kerry maahanmuuton hillitsemisestäkään. He eivät kuitenkaan ole ainoita syyllisiä, eivät edes suurimpia. Työ on pantava käyntiin eduskunnasta, joka säätää lait. Tämä selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön TNS Gallup Oy:llä teetättämästä tutkimuksesta, joka julistettiin vuoden viimeisenä päivänä. Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö (78 prosenttia) kansasta yhtyy väittämään, jonka mukaan aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Ja: onko hyvää tarkoittavasta säätelytoiminnasta tullut kansalaisille ansa, jota vartioi omaa vastuutaan pelkäävä byrokratia? Asioilla on myös taloudellinen puolensa. Tästä Vantaan viherkunnossapitopäällikkö antaa esimerkin HS:n haastattelussa: ?Asukkaat voivat tehdä esityksen, että sinne ra- TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö toivoi uudenvuodenpuheessaan puolueita julkistamaan ennen eduskuntavaaleja kohteet, joista ne ovat valmiita leikkaamaan. Naapurilta on helpompi säästää kuin itseltä. Leikkauslistojen esittäminen eduskuntavaalien edellä on puolueille hankalaa, koska ne pelkäävät kannatuksen menetystä. Onko terve järki nostettu kokonaan hyllylle. Kokoomuksen lääke näyttää olevan verojen alentaminen. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Vantaan luistinratajuttu on byrokratiahulluuden huippu V altaosa suomalaisista arvioi, että rajoittavia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita on liian paljon tarpeeseen nähden. Kansalaiset suorastaan vaativat sitä. Mutta nyt siis riitti. Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys samoin kuin Vantaan luistinratatapaus antavat aihetta päivittelyyn mutta myös monenlaiseen asialliseen pohtimiseen. Näin syvällä holhousvaltiossako jo elämme. Mitä enemmän normeja ja säätelyä on, sitä enemmän tarvitaan rahaa. Syyksi ilmoitettiin, että ?kaupunki ei voi tahallaan saattaa asukkaita liukastumisvaaraan?. Tule ja puserra! Kuvaan tietenkin kuuluu, että Vantaan viherkunnossapitopäällikkö vetoaa (Helsingin Sanomat 6.1.) paitsi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston määräyksiin ja kaupungin omiin ympäristön turvallisuutta valvoviin elimiin . Sen osoittaa esimerkiksi yhteisöverokannan alentaminen. Suurimmat syylliset ovat heitä, jotka ovat rakentaneet vihasta ideologian ja jotka yllyttävät käyttämään hyökkäävää väkivaltaa. Pariisin tapahtumat olivatkin osoitus yhä sairaammaksi käyvästä maailmastamme. Leikkauslistoja odotellessa Voidaan olla varmoja siitä, että otteet taas kovenevat. Se on nippelikeskustelua suuren haasteen rinnalla, ja se on talous, talous, talous. Vesa Somppi. Tapahtumat kärjistävät helposti maahanmuuttajien ja syntyperäisten välejä laajemminkin ja myös muuallakin Euroopassa kuin vain Ranskassa. Rasistisen vihan lietsonta olisi kuitenkin onnettominta, mitä nyt voi tapahtua. Kun jäljet johtavat ääri-islamilaiseen, hyvin väkivaltaiseen uskontulkintaan, myös muut muslimit joutuvat kärsimään. Veronalennuksen jälkeen työttömyys on vain lisääntynyt. Suomalaisilla on nyt joka tapauksessa oikeus kuulla puolueilta ihan oikeita vastauksia siihen, millä talous laitetaan kuntoon. Keskustelua ei saa viedä sivuraiteelle joihinkin yksityiskohtiin, kuten esimerkiksi maahanmuuton rajoittamiseen. Käytännössä se voi kuitenkin osoittautua harhaksi. Säälimätön terrori-isku vei ihmishenkiä, ja se loukkasi ennennäkemättömällä tavalla median vapautta. Toivottavasti tekijät saadaan kiinni ja oikeuden eteen. Ne tyytyivät toteamaan, ettei ainakaan heikompituloisilta pidä leikata. Keskustan Juha Sipilä taisi olla ainoa puoluejohtaja, joka lupasi konkreettisia esityksiä alkuvuodesta. ?Asioilla on myös taloudellinen puolensa
Tämä meidän täytyy ymmärtää, ja tämä on vasta nyt jollain lailla tulossa esiin?, Wilenius sanoo Savon Sanomien haastattelussa (2.1.). SITÄKIN sopii kysyä, haluavatko kaikki pääkaupunkiseudun nykyiset asukkaat sellaista tulevaisuutta, mitä heidän kotiseudulleen suunnitellaan. Pilvenpiirtäjiä maisemaan. Varoittava esimerkki on tässä: Uudenmaan työttö- ?Tulevaisuuden tutkija: Yksi Suomen talouden tukijaloista on tulevaisuudessa luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen. Siksi maaseudulle on jäätävä riittävästi työvoimaa.. Sataan kuntaan ei päästä, mutta Satakuntaan kyllä päästään, jos Porin puoleen mennään. Pori onkin ylväs kaupunki ja kasvoi 1. Kerrostalojen rivistöjä viheralueen reunaan? Onkohan heiltä edes kysytty? Muut lehdet SATAKUNNAN KANSAN mielestä pakolaispolitiikasta ei ole Suomessa vaalivaltiksi: ?Jyrkällä pakolaisvastaisuudella ei Suomessa ole sellaista kasvupohjaa kuin Ruotsissa, joka on ottanut pakolaisia vastaan humanitaarisista syistä sadointuhansin. Suomessa pakolaiskiintiö viime vuonna oli Syyrian sodan vuoksi hieman yli tuhat. Tosin Pori ei olisi halunnut tätä kriisikuntaa ottaa, mutta hallitus pakotti ottamaan. Helsingin Lauttasaareenkin suunnitellaan 1190 uutta asuntoa. Maisemat ja alueet muuttuvat. OVATKO suunnitelmat lujalla perustuksella. tammikuuta vielä Lavialla. Vuonna 2013 turvapaikanhakijoita oli noin 3 200, joista myönteisen päätöksen sai 1 827, ilmenee Suomen Pakolaisavun tilastoista. Pakolaisuus ei siis nouse lähellekään Ruotsin tasoa, joten on vaikea kuvitella, että maahanmuuttovastaisuudellekaan olisi sellaista kasvualustaa kuin naapurimaassamme. Entä, jos muoti muuttuu? LUVUISSA ON sekä uusia aluerakentamiskohteita että täydennysrakentamista. Täydennysrakentaminen merkitsee esimerkiksi sitä, että Espoon Tapiolassa olevien asuntojen määrä kasvaa 41 prosentilla tai Vantaan Koivuhaan 64 prosentilla. Emmekä voi pakkautua edes maakuntien kasvukeskuksiin. Kansakunnan elämän kannalta ensiarvoisen tärkeät vientiteollisuuden työt tehdään pääosin muualla maassa. Entä, jos julkisen talouden säästökuuri tarttuukin tosissaan pääkaupunkiseutuun? Entä, jos tietotekninen murros vähentääkin ratkaisevasti juuri metropolityötä. 9.1.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Onko kaikki ihan lujalla pohjalla? HELSINGIN SANOMAT on avannut viime päivien aikana selkeyttävällä tavalla pääkaupungin sekä Espoon ja Vantaan asuntotuotantosuunnitelmia vuosiksi 2014-2024. Kasvuluvut ovat rajuja. Kymmenessä vuodessa Helsinkiin suunnitellaan rakennettavaksi 57 735 asuntoa, Espooseen 31 667 asuntoa ja Vantaalle 23 136 asuntoa. Yhteensä yli 112 000 uutta asuntoa. Ja uusia asukkaita tietenkin vielä paljon enemmän. Kymmenessä vuodessa, siis. Juha Mauno Entä, jos ihmiset päättävätkin, että ei kiitos, liian kallista, liian ahdasta, liian raskasta. Entä, jos ihmiset päättävätkin, että ei kiitos, liian kallista, liian ahdasta, liian raskasta? Entä, jos muoti muuttuu? Pelot eivät ole aivan tekaistuja. Siksi maaseudulle on jäätävä riittävästi työvoimaa. ?Kyse ei ole vanhasta aluepolitiikasta, jossa ihmiset halutaan pitää haja-asutusalueella, koska se on fiksua ja kivaa aluepoliittisesti. Riittääkö Helsingin seudun vetovoima? Kasvaako työpaikkojen määrä yhä. OECD:n raportin (2013) mukaan maahanmuutto hyödyttää maamme julkista sektoria. Jotta biotalous ja yleensä luonnonvarojemme hyödyntäminen voi nousta sellaisiin mittoihin, mitä melkein kaikki yhteiskuntatahot haluavat ja ennustavat, muualla maassa tarvitaan lisää työväkeä. Emme voi siis kaikki pakkautua pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Riittävätkö muuttajiksi kaavailtujen rahat kalliiseen asumiseen ja kalliimpaan elämiseen? Vai pelataanko nyt rankkaa riskipeliä? Pääkaupunkiseudulla on erityisesti hallinnon, palvelujen ja koulutuksen työpaikkoja. Samoin Lieto joutui vastentahtoisesti ottamaan Tarvasjoen. Vain Maaningan yhdistyminen Kuopioon on molemminpuoliseen tahtoon pohjautuva liitos.?. Haluavatko suomalaiset muuttaa pääkaupunkiseudun menoon siihen tahtiin, mitä suunnittelijat odottavat. Tulevaisuuden työpaikat ovat suuressa määrin maaseudulla. Lainataanpa tulevaisuuden tutkijaa ja professoria Markku Wileniusta. Hänen mukaansa yksi Suomen talouden tukijaloista on tulevaisuudessa luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen. Pikemmin voisi kuvitella, että Suomessa tunnetaan jo historiallisista syistä myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka joutuvat pakenemaan sodan jaloista. LAPIN KANSA ei halua hyväksyä muukalaisvastaisuutta missään muodossa: ?Maahanmuutto on arka aihe, missä rasistin leima on herkässä. Tämä tahtoo estää asiallisen keskustelun ilmiöstä, joka tosin koskettaa Suomea useimpiin muihin läntisen Euroopan maihin verrattuna hyvin vähän. Populisteille maahanmuutto on silti kokoaan isompi asia, sillä lähes kaikilla on siihen jyrkkä mielipide. Faktat puhuvat sen puolesta, että vähäväkinen Suomi tarvitsee maahanmuuttoa selvitäkseen tulevista haasteista. Se on fiksua ja kivaa teollisuus- poliittisesti. Hyöty olisi vieläkin suurempi toimivilla kotouttamistoimilla ja suvaitsevammalla asenteella.? ILTA-SANOMAT irvistelee, että suurta kuntauudistusta ei tullutkaan, tuli vain kolme liitosta: ?Kuntauudistuksen suunnitteluvaiheessa oli puhuttu noin sa- dan kunnan Suomesta. Kuva: Paula Åström myysluvut kasvoivat loppusyksystä enemmän kuin missään muualla maassa, suorastaan räjähdysmäisesti. TOISENLAINEN PAINE tulee tulevaisuuden tuotantorakenteen muutoksista
Hän on vihjannut mahdollisuuteen purkaa EU:n Venäjään kohdistamia pakotteita. Pakotteiden poistaminen näyttää tosin hankalalta, jos EU pysy- västi sitoo ne Krimin palauttamiseen Ukrainalle. Siinä on selvä ero pääministerin ja hänen perässään askeltavan puolustusministeri Carl Haglundin (r.) linjaan. Niinistö korostaa tiiviin keskusteluyhteyden säilyttämistä Venäjään ja on siinä itse aktiivinen. Stubb on passiivinen ja painottaa EU:n pakotepolitiikan keskeisyyttä. LISÄSÄVYJÄ eduskuntakeskuste- luun tuovat Ukrainan rauhanneuvottelujen jatkumiseen kohdistuvat odotukset. Ranskan presidentti Francois Hollande odottaa niiden etenevän. Presidentti Vladimir Putinin isänmaallisuutta korostavien puheiden valossa palauttaminen ei toteudu vuosiin, jos ollenkaan. ULKOPOLITIIKAN ammattilaiset ovat panneet merkille, että Niinistö on oivaltanut, mistä Suomen presidentin mahtiasema kumpuaa. Kun pääministeri vastaa EUsuhteista, presidentti soittaa ykkösviulua Venäjä-suhteissa sekä suhteissa todellisiin suurvaltoihin Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Protokollan mukaan presidentit tapaavat presidenttejä, ei juuri pääministereitä. PAASIKIVEN tapaan Niinistö ilmoitti, että maantieteelle emme mitään voi: . Kaikkina aikoina Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina. Uudenvuoden puheellaan Niinistö otti kuitenkin ulkopolitiikan komentoonsa, vähintäänkin henkisesti. Kun Niinistö antoi unilukkarin ja isännän äänen kaikua myös sisäpolitiikassa, Nato-mielinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) putosi sivummalle. NIINISTÖN ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) on nähty kulkevan yhtä jalkaa Venäjä-politiikas- sa. Ja yhteyttä pidetään myös puhelimitse, mahdollisesti myös kirjeitse. Niinistön ajattelua ovat kirkastaneet sisäiset Venäjä-palaverit ja etevä avustajakunta. 4 9.1.2015 uutisanalyysi Presidentti Sauli Niinistö eduskunnan edessä valtiopäivien avajaisissa helmikuussa. Presidentiksi tullessaan hän teki ulkoministeriössä ?Sammon ryöstön?; otti avustajakseen UM:n poliittisen osaston päällikön Teemu Tannerin ja Moskovan suurlähetystön kakkosmiehen Mikko Hautalan. UUDENVUODENPUHEESSAAN Niinistö korosti, että Suomi tuomitsee Venäjän laittomat aluevaltaukset ja voimankäytön Ukrainassa. Joulutauolta palaava eduskunta käy Venäjä-keskustelun keskiviikkona. Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Kuva: Jari Laukkanen Niinistön ja Stubbin Venäjä-linjat puntarissa Eduskunta palaa joulutauolta ja käy Venäjä-keskustelun KANSANEDUSTAJAT saavat punnita presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpäivän ulkopoliittisen linjapuheen. Sik- si Suomi hakee toimia Ukrainan rauhan ratkaisulle ja vastakkainasettelun kierteen katkaisemiseksi. Niinistön ajattelun taustalla lienee havahtuminen myös siihen, että kansainvälisten suhteiden kiristyessä liittoutumattomille maille saattaa tulla uusia töitä sillanrakentajana. J.K. Olemme lähteneet siitä, että keskusteluyhteytemme säilytetään tiiviinä. Pyrimme edesauttamaan konfliktin ratkaisuyrityksiä sekä jatkamaan kaikkea sitä yhteistyötä, mikä näissä oloissa on mahdollista.. Tämä on tehty selväksi yhdessä EU:n kanssa, mutta myös suoraan, hän muistutti. Presidentti korosti, että Ukrainan kriisi on johtanut uudenlaiseen lännen ja Venäjän vastakkainasetteluun, mikä heijastuu myös Suomen lähialueille
Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli. Presidenttiä lienee lupa tulkita, että tähän ei istu Nato-jäsenyys. Venäjähän katsoo, että Nato on sen vihollisleiriä. Todettakoon kuitenkin, että vähän myöhemmin Niinistö hyväi- li oman puolueensa Nato-mieliä: . Kalevi Hemilä (sit.) 7. Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä. NIINISTÖ tarjoili uusia muotoi- luja. Kun joskus puhuttiin Suomen rauhantahtoisesta ulkopolitiikasta tai vastaavasta, presidentti määrittelee linjan näin: . Sauli Niinistö (kok.) 4. jälkeen tietynlainen valtakunnanneuvoja, jolta on haluttu kanta lähes asiaan kuin asiaan. Christoffer Taxell (r.) 8. Ja hän on mennyt siihen mielellään mukaan, Murto kirjoittaa. Mauri Pekkarinen ei ole ollut virkamiestensä ohjailtavissa, tuore kirja kertoo. Hänestä tuli vuoden 1992 ?Sailaksen listan. Se pakottaisi hallitus- ja eduskuntaryhmät pohtimaan, mikä on olennaista. AIKAISEMMIN pääministeri Alexander Stubb tulkitsi julkista keskustelua niin, että monet keskustalaiset haluavat viedä Suomen jonnekin harmaalle alueelle EU:n ja Venäjän väliin. Närkästyneet keskustalaiset moittivat Stubbia leimakirveen käytöstä ja ilmoittivat tukevansa presidentti Sauli Niinistön ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan toimia. Tämän vuoden puolella maan pitkäaikaisin ulkoministeri, europarlamentaarikko Paavo Väyrynen kirjoitti, että Suomen ulkopoliittiseen keskusteluun on kehittynyt outo ilmapiiri. Nämä ministerit siis tuntevat sekä politiikan kokonaiskentän että oman hallinnonalansa asiat, Murto kirjoittaa tuoreessa kirjassaan ?Virkamiesvaltaa??. Muuan Murron haastattelema vaikuttaja kertoo Pekkarisen olleen poikkeuksellisen vahvan kaikilla ministeripaikoillaan. . Niistä kuitenkin saa riittävät suuntaviivat siitä, ketkä eivät ole olleet virkamiestensä vietävissä. . Kuva: Jari Laukkanen FAKTA Vaikutusvaltaiset ministerit 1. Sanomattakin on selvää, että jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme, presidentti sanoi vekkulin moniselitteisesti. Pentti Manninen anna objektiivista kuvaa ministerin vahvuudesta. Erkki Tuomioja (sd.) 3. Kuva: Jari Laukkanen Presidentti lisäsi vielä: . Kari Rajamäki (sd.) Lähteenä Eero Murron teos Virkamiesvaltaa?. Se on Väyrysen mielestä oikeistolaisuudessaan ja Venäjä-vastaisuudessaan lähellä Yhdysvaltain oikeistossa ja Baltian maissa vallalla olevaa ajattelua. Pentti Manninen Venäjä-keskustelu järjestetään Johannes Koskisen aloitteesta. PROFESSORI Pekka Puska lähtee keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingin vaalipiirissä. Kansanterveyden asiantuntijana tunnettu Puska oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtajana vuosina 2003?2013. Paavo Väyrynen (kesk.) 5. Kalevi Sorsa (sd.) 9. Suomen linja on aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi. Mauri Pekkarinen (kesk.) 2. Hän sai kyselyynsä 437 vastausta. Pekkarinen voitti vertailun ylivoimaisesti. Hänet mainitsee 81 prosenttia vastanneista. Toiseksi sijoittuu Erkki Tuomioja (31 %), kolmanneksi Sauli Niinistö (30 %) ja neljänneksi Paavo Väyrynen (26 %). TULOKSET eivät Murron mukaan kuitenkaan Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Erkki Tuomioja ovat Suomen ulkopolitiikan kärjessä. Kuva: Jari Laukkanen Mauri Pekkarinen ministereistä vahvin SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA Kuva: Jari Laukkanen MAURI PEKKARINEN (kesk.) on viime vuosikymmenten vahvin ja vaikutusvaltaisin ministeri, jos pääministereitä ei oteta lukuun. Näin vastaavat vaikuttajat valtio-opin dosentti Eero Murron kyselyyn. Murto pyysi merkittäviä poliitikkoja, heidän avustajiaan, toimittajia, virkamiehiä ja elinkeinoelämän johtohenkilöitä nimeämään viime vuosikymmeniltä vahvoja ministereitä, joilla on ollut luja ote suhteessa virkamiehiin. Iiro Viinanen (kok.) 6. Hannes Manninen (kesk.) 10. Sen jälkeen hän on toiminut erilaisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä terveysalan asiantuntijatehtävissä. Puska oli keskustan kansanedustaja vuosina 1987?91, jolloin hänet valittiin eduskuntaan Pohjois-Karjalan vaalipiiristä. HELSINGIN PIIRISSÄ on virallisesti auki vielä kuusi ehdokaspaikkaa. Piirin julkisti 15 ehdokkaan listan marraskuussa. Pekka Puska on ehdolla Helsingin vaalipiirissä. 5 9.1.2015 Pekka Puska täydentää Helsingin ehdokaslistaa Koskisen aloite EDUSKUNTA käy Venäjä-keskustelun perustuslakivaliokunnan pu- heenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) aloitteesta. Hän katsoi joulun alla ulkoministeriön pääluokan budjettikeskustelussa, että Suomen Venäjä-keskustelussa menevät sekaisin puolueintressit ja Suomen hallituksen politiikka. Koskinen toivoi, että eduskunta voisi keskustella asiasta kootusti. Hän on sitkeä, impulsiivinen ja taistelee hänelle tärkeistä asioista niin pitkälle kuin mahdollista, siksi hänellä tuli välillä säröjä muiden ministerien kanssa, haastateltu sanoo. MURTO kysyi vastaajilta myös, ketkä kans- liapäälliköt ovat olleet vaikutusvaltaisimpia virkamiehiä. Tämän vertailun voitti valtiovarainministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö Raimo Sailas.
Al-Qaidan piti nostaa profiiliaan ja saada ääntään kuuluviin. Hänen mukaansa on kuitenkin varmaa, että iskun taustalla on kamppailu läntisiä arvoja vastaan.. Liittyykö tähän jotain muuta, sitä emme vielä tiedä. Siitä syntyy helposti itseään ruokkiva kierre. Suistola toivookin, että media ei muuta toimintatapojaan terrori-iskun vuoksi. Oli selvää, että ennemmin tai myöhemmin jollain reunalla räsähtää taas. Sen pääkohteita ovat maahanmuutto ja islam. Ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että tässä olisi laajemmat arvojärjestelmät vastakkain. dian toimintaan. Ranskassahan on tänäänkin ollut välikohtauksia, mutta ovatko ne tähän yhteydessä, sitä emme tiedä. Pariisin tragedia nousi esiin myös Tuomiojan ja Britannian ulkoministerin Philip Hammondin tapaamisessa Helsingissä. ULKOMINISTERIT arvioivat ranskalaislehteä vastaan tehdyn iskun taustoja vasta varovasti. Hammondin mukaan on liian aikaista arvioida esimerkiksi sitä, ohjailtiinko iskua ulkoapäin. 6 9.1.2015 Al-Qaidassa on 300 jäsentä. Muslimeita on 1,6 miljardia. Ihmiset osoittivat mieltä terrorismia vastaan ja sananvapauden puolesta Pariisissa keskiviikkona. Jos al-Qaidan tavoite täyttyy, niin polarisaatio eli asetelma kantaranskalaiset vastaan islam jyrkentyy. Suistola toteaa, että Ranska onkin jo käynnistänyt mittavan vastaoperaation keskiviikkoiselle terrori-iskulle. . Tällä kertaa se sattui olemaan Pariisissa. SUISTOLAN mukaan al-Qaida haluaa myös edistää polarisaatiota eli kärjistää eri ryhmien välisiä eroja erityisesti Euroopassa. Ranskassa onkin jo vahva äärioikeistolainen Kansallinen rintama -puolue, jota johtaa Marine Le Pen. . Se halusi takaisin julkisuuteen, kun muut ovat varastaneet siltä palstatilan, kansainvälisten suhteiden professorina Lähi-idän yliopistossa Kyproksella 20 vuoden ajan toiminut Suistola sanoo. AL-QAIDA on muuttunut tiukasta keskusjohtoisesta organisaatiosta yksittäisiksi susilaumoiksi, Suistola kuvailee. Keskusjohto on suurimmalta osin tapettu tai toimintakyvytön. . On hyvin vaikea ennustaa, missä ja milloin nämä yksittäisten susilaumojen iskut tapahtuvat. Lehden toimitukseen tehty isku ei tullut Suistolalle yllätyksenä. . Uimonen puhuu laajemmasta käsitteestä, sivilisaatioiden ja arvojen törmäyksestä. Muslimeita on 1,6 miljardia, Suistola huomauttaa. . Että tässä on muka kysymys siitä, että länsi jatkaa hyökkäystä islamia vastaan. SUISTOLA ei usko julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Risto Uimosen Helsingin Sanomissa esittämään näkemykseen, jonka mukaan terrori-isku johtuu länsimaisen ja islamilaisen demokratiakäsityksen ristiriidasta. . Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Professori: Al-Qaida halusi nostaa iskulla profiiliaan PAULIINA POHJALA SUOMENMAA PROFESSORI Jouni Suistola uskoo, että pariisilaisen lehden toimitukseen tehdyssä iskussa on kyse ääri-islamistilaisen terroristijärjestön al-Qaidan profiilin nostosta. Suistola muistuttaa, että al-Qaida on jäänyt viime aikoina sitä radikaalimpien ryhmien kuten Isisin, Boko Haramin ja Ansar Dinen varjoon. . Samalla hän myöntää, että tilanne on yksittäisille journalisteille tai pilapiirtäjille vaikea. . Al-Qaida haluaa nyt näyttää muslimeille, että he ovat hyökkäyksen alla. Jos itse istuisin pilalehdessä niin tietysti miettisin, kumpi on tärkeämpää: se, että oma henkiriepu säilyy vai se, että sananvapaus säilyy laajana. 12 IHMISTÄ kuoli keskiviikkona LÄNSIMAISEN sananvapauden kärsiminen olisi al-Qaidalle voitto, Suistola sanoo. . Silloin hän unohtaa sen, että al-Qaidassa on 300 jäsentä. Jos länsimainen maailma säikähtäisi, niin al-Qaida näkisi voivansa vaikuttaa länsimaisen me- ranskalaisen satiirilehden Charlie Hebdon toimitukseen tehdyssä iskussa. Lehti on julkaissut muun muassa pilakuvia profeetta Muhammedista. Tuomiojan mukaan mikään maa ei ole immuuni terrori-iskuille ANNIINA LUOTONEN/STT PARIISI ULKOMINISTERI Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan yksikään maa ei ole immuuni terroriteoille. Suomenkin on pidettävä hänen mukaansa valmiuttaan korkealla, vaikka täällä ei ole sellaisia kohteita, joihin iskuja voisi erityisesti kohdistua. Tuomioja huomauttaa, että esimerkiksi suurlähetystöt voisivat olla mahdollisten iskujen kohteina. Suomen turvallisuusviranomaiset eivät hänen mukaansa ole muuttaneet arviotaan Suomen turvallisuustilanteesta. Pariisissa keskiviikkona tapahtunut terrori-isku oli hänen mukaansa huolellisesti suunniteltu eikä yksittäinen teko.
Kuva: Jari Laukkanen nusten epäoikeudenmukainen jakaantuminen äitien ja isien työnantajien välillä ovat tasa-arvon todellisia esteitä. Hän muistuttaa, että kokoomuksella ja SDP:llä on kaikki valta näiden ongelmien ratkaisemiseksi niin hallituksessa kuin työmarkkinajärjestöissä. Hallitus on perustellut leikkausta äitien ja isien tasa-arvolla. PALONIEMI kysyy päähallituspuolueilta, miksi naisen euro on edelleen miehen euroa pienempi, miksi nuoret naiset saavat usein vain pätkätöitä ja miksi äidin työnantaja joutuu vieläkin kantamaan suurimman vastuun vanhemmuuden kustannuksista. Uudistamalla vanhemmuuden kustannusten jakautumista voitaisiin Paloniemen mielestä edistää naisvaltaisten alojen työllisyyttä ja hillitä pätkätöiden kierrettä. . Naisten alemmat palkat, pätkätyöt ja vanhemmuuden kustan- Kotihoidon tuen leikkaus vie pieni- ja keskituloisilta perheiltä valinnan mahdollisuuden lastensa hoidossa, Aila Paloniemi sanoo. Miljardien eurojen leikkaukset peruspalveluista, joita juuri lapsiperheet tarvitsevat, lapsilisien leikkaukset ja jatkuvan uhan alla eläminen ovat hyytävää politiikkaa. Kokoomuksen ja SDP:n arvopohjaan ei kuulu perheiden eri- KESKUSTANAISIA hämmentävät sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn poukkoilevat kannanotot perheiden asemasta. Vielä neljä vuotta sitten Räty oli sitä mieltä, että tukijärjestelmät on rakennettava lasten parasta ajatellen ja oli kampanjablogissaan valmis korottamaan kotihoidontukea. . Jos keskusta saa tulevissa eduskuntavaaleissa suomalaisilta vahvan valtakirjan, kotihoidon tuen leikkaus perutaan, hän lupaa. MUUTOS toisi jopa kymmeniä tuhansia uusia lapsia äärirajalla toimivaan kunnalliseen päivähoitoon ja lisäisi tuntuvasti kuntien menoja, kansanedustaja varoittaa. Hallitus on perustellut kotihoidontuen leikkausta äitien ja isien tasa-arvolla ja sillä, että näin lisätään isien osallistumista lasten hoitoon. Hussein Twitterissä Breivikin jälkeen ei puhuttu valkoisesta eurooppalaisuudesta. Kaikki vastuulliset puolueet tunnistavat sen, että Suomen nousu lähtee hyvinvoivista perheistä, jotka voivat tehdä joustavasti ratkaisuja omaan arkitilanteeseensa nojaten. Jotain kertoo se, että kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty herää vasta neljän vuoden jälkeen, vaalien alla, vaatimaan tätä, Paloniemi sivaltaa. Elsi Katainen Rädylle: Aikooko kokoomus lakkauttaa tuen kokonaan? SUOMEN Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen vaatii sosiaali- ja terveysministeri Laura Rätyä ja kokoomusta paljastamaan todelliset suunnitelmansa kotihoidon tuesta. . Leikkaus eriarvoistaa suomalaiset perheet. Paloniemen mielestä perheet eivät tarvitse hallitusta sanele- maan, miten heidän lapsensa tulee hoitaa. . Sosiaali- ja terveysministeri kiirehti hallituksen sisälle jumiutunutta päätöstä tuen leikkauksista viime kuussa. . Perustelut ovat Paloniemen mielestä kestämättömiä. . Perheitä pitää kansakunnan tulevaisuuden nimissä tukea eikä lyödä päin kasvoja, Elsi Katainen tykittää kokoomukselle. apollon tietäjät Minä olen Charlie SANANVAPAUDEN puolesta Väkivaltaa vastaan Je suis Charlie Toimitus lainat Ei Pariisissa hyökätty vain yksittäistä lehteä vastaan, vaan samalla sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa vastaan. Antti Kaikkonen Twitterissä Ranskan terrori-isku on järkyttävä ja tuomittava. Se on meille vapaan maailman ihmisille muistutus siitä, että meidän on tehtävä entistä määrätietoisemmin työtä sananvapauden hyväksi. Mikael Pentikäinen Facebookissa Muka profeettamme asialla. He olivat paholaisen asialla. He toimivat vihan eivätkä rakkauden voimalla. Imaami Hassen Chalghoumi Ylen tv-uutisissa Olen muslimina ja toimittajana hyvin järkyttynyt Ranskan tapahtumasta. Kokoomuksen ja SDP:n johtamat hallituskaudet ovat edellisten sinipunakausien tapaan muodostuneet täydelliseksi katastrofiksi suomalaisille perheille. Hänen mielestään leikkaus ei juurikaan vaikuta sellaisiin hyvätuloisiin perheisiin, joissa sekä äidillä että isällä on vakituinen työ ja samansuuruiset palkat. . Jyrkkä muutos suhtautumisessa kotihoidon tukeen kielii siis siitä, että Rädyn puolue kokoomus on tiukentamassa kuristusotettaan perheistä. KATAINEN korostaa, ettei kotihoidontuen leikkaamisella ei saada Suomen taloutta kuntoon. . Kuva: Jari Laukkanen Katainen kertoo ymmärtävänsä täysin pienten lasten vanhempien huolen. . Nyt ei syytä puhua islamista vaan islamistisesta terrorista. Dan Koivulaakso Twitterissä Muiden arvojen kunnioitus erottaa liberaalin demokratian fundamentalismista, jossa eri tavalla ajatteleminen, arvoperustan kyseenalaistaminen on suoranainen rikos fundamentalismin perusarvoja kohtaan. Jyrki Kasvi Blogissaan Valitsen edelleen mieluummin kynän kuin Kalashnikovin. Tuomas Kyrö Twitterissä. Tuomitsen kaikki teot, jotka johtavat ihmisten kuolemaan. Abdirahim ?Husu. Sen sijaan tavallisilta pieni- ja keskituloisilta perheiltä se vie valinnan mahdollisuuden lastensa hoidossa. Onko nyt tulkittavissa, etteivät leikkaukset enää riitä? laisten tilanteen ymmärtäminen, Elsi Katainen linjaa. Elsi Katainen korostaa, ettei kotihoidontuen leikkaamisella ei saada Suomen taloutta kuntoon. Rädyn ja kokoomuksen on vastattava, onko heidän aikeissaan lakkauttaa kotihoidon tuki kokonaan, Katainen jyrähtää. Sosiaalinen media on täynnä hämmästyneitä ja hätääntyneitä perheiden kannanottoja ministeri Rädyn viime viikonvaihteessa julkaistun Alma Median haastattelun jälkeen. Ministerin viittaus Ruotsissa käytävään pohdintaan kotihoidontuen lakkauttamisesta viittaa erittäin kylmiin perhepoliittisiin linjauksiin kokoomuksessa, Elsi Katainen huomauttaa. KOTIHOIDON TUKI on Kataisen mielestä ollut Rädyn hampaissa koko tämän ministerikauden ajan. 7 9.1.2015 Paloniemi: Keskusta voi perua kotihoidon tuen leikkauksen KESKUSTA ei hyväksy Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ajamaa kotihoidon tuen leikkausta, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) sanoo. Hallitus aikoo jakaa kotihoidon tuen puoliksi vanhempien kesken. Paloniemi huomauttaa, että asiantuntijat vastustavat tuen romuttamista
Siihen liittyy valtavaa potentiaalia, hän sanoo. Päivätöiden ja pienten lasten lisäksi se on ollut töisevää hommaa, Marttinen tuumaa. Hänen mielestään kannattaa siitä huolimatta korjata vanhaa. Sillä edellytyksellä tosin, että remonttikohde on rungoltaan ja pohjaltaan terve. Janne Marttinen on remontoinut rintamamiestaloa useamman vuoden. Sellainen ei ole kovin ekologista. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN lisäksi vanhoissa taloissa Marttista vie- hättää rakennusperinteen säilyttäminen. Kotia on myös osin kalustettu ajanhenkisillä huonekaluilla. . Näistä puuttuu se ?öljyvalmiste?, Marttinen toteaa. Itse tekemällä vanhan korjaaminen tulee myös halvemmaksi kuin uuden rakentaminen. Hän uskoo uusissa matalaener- giataloissakin olevan puolensa. . Potentiaalia vastata haasteeseen on valtavasti, hän uskoo. JOS 2000-luvun alussa talon elinkaaren energiakulutuksesta vain 10 prosenttia syntyi rakentamisvaiheessa, passiivitaloissa vastaava luku voi olla puolet tai jopa 90 prosenttia. Tämän vuoksi Säynäjoen mielestä kannattaisi panostaa uudisrakentamisen sijaan olemassa olevan rakennuskannan energiakorjaukseen. . Myös rakentajat ovat tulleet jatkuvasti valveutuneemmiksi. Säynäjoki toivoo, että ihmiset ottaisivat entistä enemmän vastuuta ympäristöasioista ja arvostaisivat sitä, että heidän asumisensa aiheuttaa mahdollisimman pienen ympäristökuorman ja olisivat jopa valmiita maksamaan siitä. Lähtökohta kuitenkin on, että kustannukset ohjaavat käyttäytymistä. Isoja päätöksiä tehdään tietämättä, miten asiat tulevat menemään, Säynäjoki huomauttaa. TIETEEN piirissä rakentamisen ilmastovaikutuksista on oltu tietoisia jo pitkään. Kuva: Maria Seppälä Marttisten vuonna 1947 rakennettu talo täyttää tämän vaatimuksen, vaikka edustaakin aikansa pikarakentamista. . Vanhat kokopuiset kalusteet ovat hienoja, mutta ne ovat myös kestäviä ja niitä saa entisöityä.. Rakentamisvaiheen KHKpäästöille ei ole sen sijaan saatu tehtyä samanlaista korjausta, hän toteaa. Antti Säynäjoen mielestä pitäisi kehittää ekologisempia rakennusmateriaaleja. . Siksi kannattaisi hyödyntää vanhaa rakennuskantaa niin pitkälle kuin mahdollista. Usein lisää tilaa tarvitaan kuitenkin sinne, missä ei rakennuksia ennestään ole. . Samalla pitäisi aktiivisesti kehittää ekologisempia rakennusmateriaaleja. Säynäjoen mukaan hienoja JANNE MARTTINEN muutti perheineen vuonna 2010 Oulun Karjasillalla sijaitsevaan rintamamiestaloon. Niihin liittyy samanlainen ekologisuus. Siitä asti kotia on remontoitu enemmän tai vähemmän säännöllisesti. . Kuva: Antti Säynäjoelta edistysaskeleita onkin jo otettu esimerkiksi puurakentamisen ja matalahiilisen betonin suuntaan. . Uuttakin rakennettaessa kannattaa kierrättää vanhoja materiaaleja. Rakentamisvaiheen massiivisen hiilipiikin merkitystä ei ole riittävästi huomioitu, hän toteaa. Lisäksi tulevaisuudessa energiantuotanto on oletettavasti puhtaampaa. Rahapussissa lopputulos saattaa näyttää lyhyellä aikavälillä samalta riippumatta siitä, maksetaanko suurempaa energialaskua vai investoidaanko talon järjestelmien säätämiseen, mutta kasvihuonekaasupäästöjen suhteen ero voi olla jopa kymmen- tai satakertainen. VALTAOSAN rakentamisvaiheen hiilipiikistä aiheuttavat rakennusmateriaalit. Matalaenergisyys ei paljon auta, jos kymmenen vuoden jälkeen joudutaan rakentamaan uusiksi. Vanhan korjaaminen kannattaa, jos talo on rungoltaan ja pohjaltaan terve, hän toteaa. Tutkija toteaa, että talotekniikan ja rakennusten järjestelmien säätämisen avulla voidaan energiankulutusta pienentää merkittävästi. . Paljon on hehkutettu käyttövaiheen päästöjen merkitystä ja siinä onkin matalaenergia- ja passiivitaloissa päästy hienoihin tuloksiin. Riippuu paljon siitä, miten huolellisesti ne tehdään. . Kehitys syö matalaenergiatalojen hyötyjä entisestään. . Mitä vähäpäästöisempää energiantuotanto jatkossa on, sitä vähemmän uusista passiivitaloista on hyötyä. 8 9.1.2015 Vanhoja rakennuksia kannattaa hyödyntää Tutkija: Rakentamisvaiheen hiilipiikki uhkaa syödä hyvät ympäristövaikutukset. MERI ALARANTA-SAUKKO SUOMENMAA UUDET, energiatehokkaiksi rakennetut asuinalueet eivät ehkä olekaan ilmastonmuutoksen kannalta vaikutuksiltaan niin myönteisiä kuin tähän mennessä on oletettu. Rakennusvaiheessa syntyvät suuret kasvihuonekaasupäästöt, niin kutsuttu hiilipiikki, saattavat nimittäin päin vastoin edistää ilmastonmuutosta. Tähän lopputulokseen on tullut Antti Säynäjoki asiaa koskeneessa väitöstutkimuksessaan.
Olennaista Seppälän mukaan onkin ottaa huomioon kaikki kolme asiaa. . Mutta avaimet ovat Kremlissä: Etykin periaatteita on yksiselitteisesti ensin kunnioitettava. Olli Rehn Euroopan parlamentin jäsen. EU:n on joko yhdessä pidettävä kiinni pakotteista tai yhdessä niistä luovuttava. Kriisin taustalla on, että Venäjän talouskasvu lähes pysähtyi jo toista vuotta sitten. Pitäisi päästä yksimielisyyteen siitä, miten eri materiaalien ympäristöystävällisyys määritellään. Ylimääräistä ollaan harvoin valmiita maksamaan, Seppälä sanoo. Jos taloudellinen ratkaisu on myös ekoteko, siitä tulee hyvä mieli. LÄHES kaikki talot Oulussa on vuodesta 2010 lukien rakennettu matalaenergiatasolle. Tämä on myönteistä. OMA KÄSITYKSENI on seuraava. Käytetään ympäristöystävällisiä, hiiltä sitouttavia materiaaleja, joita ei kuljeteta kaukaa, tehdään talot mahdollisimman vähän kuluttaviksi ja valitaan lämmön- ja sähköntuottoon ympäristöystävällisiä lähienergiavaihtoehtoja. OULUSSA rakentamistahti on ollut pitkään kiivasta. Ajatellaan rakennusten säilyvän itsestään. Se ei istu kylmän sodan jälkeiseen eurooppalaiseen turvallisuusjärjestykseen. Suomessa tämä on käynnistänyt aktiivisen keskustelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Vuoropuhelua ja keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä vaikeina aikoina. KRIMIN ASEMAN ratkaisemiseksi on esitetty erilaisia teknisiä malleja. myös Venäjän. Etykin periaatteiden ytimessä on se, ettei rajoja Euroopassa siirrellä asevoimin. Sitten kun Venäjä sitoutuu aseleposopimukseen sekä Etykin periaatteisiin, on mahdollista vuoropuheluun Venäjän kanssa Euroopan turvallisuus- ja talousrakenteiden saralla. Valitettavasti Krimin kysymys ei ole ratkeamassa käden käänteessä. Yksi varteenotettava vaihtoehto on kehittää EU:n ja Venäjälle tärkeän Euraasian talousunionin välistä yhteistyötä. Jo kymmenen vuoden ajan käytössä on ol- FAKTA ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma. Sai alkunsa ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin aloitteesta vuonna 2010. Kun se ei kuitenkaan ole mahdollista, ratkaisevaa on, miten rakentaminen tehdään. ONGELMANA Seppälä pitää Suomessa myös sitä, että rakennuskannasta pidetään huonosti huolta. . Kuva: Paula Åström Rakennukset eivät säily ilman huoltoa OULUN kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikön Pekka Seppälän mielestä ekologisen rakentamisen peruslähtökohtana on, että rakennetaan vain tarpeeseen, suunnitellaan työ hyvin, käytetään tiloja tehokkaasti ja minimoidaan hukkaneliöt. Vasta tämän jälkeen kannattaa miettiä materiaaleja ja energiatehokkuutta. Seppälä muistuttaa, että rakentamisvaiheen energiakulutus suhteessa kokonaisuuteen kasvaa, kun elinkaaren aikainen pienenee. Puerto Ricon asema muodostui kuitenkin kovin toisenlaisessa kansainvälisen politiikan asetelmassa vuonna 1898. Neuvotteluihin ryhdyttäessä niillä on oltava realistinen pohja, jolle ratkaisu voidaan rakentaa. Tässä realismi tarkoittaa, että kaikkien osapuolten on ensin kunnioitettava Etykin periaatteita ja aseleposopimusta . Talouspakotteet ja markkinavoimat yhdessä heikentävät maan talouden näkymiä. Varsinkin pankki- ja rahoitusjärjestelmään sekä energiasektorin teknologiainvestointeihin kohdistuvilla pakotteilla on väistämättä vaikutus Venäjän talouteen. Suomen kannalta on tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti ja johdonmukaisesti. Presidentti Sauli Niinistö on omalla niukaksi luonnehditulla tyylillään viisaasti kannustanut keskustelua. Keskustalaiset kansainvälisen politiikan dosentit, tohtorit Alpo Rusi ja Paavo Väyrynen, ovat kantaneet omat kortensa kekoon keskustelun virittämiseksi ja ratkaisujen hakemiseksi. Viime vuosina rinnalle yhtä merkittäviksi ovat nousseet energiakysymykset. . Yhtenäisyys on kriisitilanteessa Euroopan unionin tärkein valtti. Euroopan että Venäjän edun mukaista on estää kriisin laajeneminen ja hakea neuvotteluteitse rauhanomaista ratkaisua. Prosenttiosuudet eivät siksi kerro koko totuutta. Vanhan rakennuskannan hyödyntäminen on Seppälän mukaan ilman muuta viisasta. Paavo Väyrynen on ehdottanut Krimille Puerto Ricon kaltaista asemaa. Valmistajat tietysti puhuvat omaan pussiinsa. lut laatujärjestelmä, johon liittyen rakentajille on järjestetty laadunohjausiltoja. Tärkeimpänä rakentajat ovat alusta lähtien pitäneet kosteuskestävyyttä. Viranomaisen kannalta tämä ei Seppälän mukaan ole aivan yksinkertaista. . Tosin materiaalien energiatehokkuus korostuu, kun taloihin tehdään lähes nollaenergiaratkaisuja. Yhtä yksisilmäistä on väittää, että vain talon käyttö ratkaisee. Jos taloudellinen ratkaisu on myös ekoteko, siitä tulee hyvä mieli. Ympäristön näkökulmasta olisi tietysti parasta olla rakentamatta mitään. Tavoitteena on mahdollisimman energiatehokkaasti ja vähäpäästöisesti toimiva rakennettu ympäristö Suomen juhlavuoteen 2017 mennessä. Taustalla ovat Euroopan unionin vuoden 2020 päästötavoitteet. Mukana ovat myös RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Kuntaliitto ry. VUOSI 2014 merkitsi Euroopassa geopolitiikan ja historian paluuta, jos ne nyt olivat mihinkään kadonneetkaan. Venäjä käytti voimapolitiikan keinoja ja horjutti Ukrainan valtiollista yhtenäisyyttä. 9 9.1.2015 Voimapolitiikka vastaan Etykin periaatteet Pekka Seppälä muistuttaa, että ekologisen rakentamisen lähtökohtana on rakentaa tarpeeseen ja tehokkaasti. Usein talot vain ovat rakennemuutoksen vuoksi väärässä paikassa. . Kukaan tolkku eurooppalainen ei olisi halunnut laajentaa Venäjään kohdistuvia taloudellisia pakotteita, koska niistä kärsii paitsi Venäjä myös Eurooppa. Valitettavasti Venäjän johto ei ole jättänyt EU:lle paljon valinnanvaraa. Molemmat ovat merkityksellisiä. ERA17 -TOIMINTAOHJELMAN mu- kaan vuonna 2017 rakentamismääräyksiin tulisi liittää arvotus rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyydestä. Eihän autonkaan kohdalla niin ajatella, Seppälä vertaa. Seppälän mielestä ekologisuutta arvioitaessa materiaali ei ratkaise kaikkea. Kustannukset ovat kuitenkin pääasia. Jos talosta ei huolehdita, loppu tulee äkkiä vastaan ja sitten moititaan rakentamisen laatua. On tutkimuksen paikka, paljonko niiden valmistus ja kuljetus esimerkiksi tuottavat päästöjä. Tämä voisi mahdollistaa sen, että painopiste siirtyisi sotilaallisesta voimapolitiikasta taloudellisen integraation suuntaan
Niitä ovat muun muassa työajan pidentäminen, indeksien jäädyttäminen ja irtisanomisten helpottaminen. Etlan mukaan esimerkiksi 37,5 tunnin viikkotyöajan pidentäminen 40 tuntiin samalla palkalla alentaisi tuntikustannusta 6,7 prosenttia. Tosin työajan pidentäminen myös todennäköisesti aluksi heikentäisi työllisyyttä, kun samasta tuotannosta selvittäisiin pienemmällä henkilömäärällä. . Kyläkirjasto paikkaa tätä palvelua. Usvasuo miettii, että kylien ei tarvitse näivettyä valtion säästökuurin alla vaan kannattaa miettiä, kuinka menetettyjä palveluja voidaan korvata talkoilla ja omatoimisesti, myös taajamissa. KOSKA seuratalo pidetään talvikuukaudet kylmiltään, kyläläisten kokoontumispaikkana toimii pakkasten ajan Lassilan Erä ry:n Leader -rahoituksen turvin talkoilla rakentama Metsätupa. Lahtimajan yhteyteen tehty kokoontumistila ei ole suuren suuri ja Usvasuo nauraa tunnelman olevan katossa, kun parikymmentä henkeä ahtautuu pitkän pöydän ääreen. Pihapiirissä on myös isohko kota.. Sen jälkeen kunta lahjoitti sen kylän marttayhdistykselle ja keskustan paikallisosastolle, Usvasuo kertoo taustoja. Kirjastoauto lakkasi Ruokolahdella pari vuotta sitten. Muuten eläkeuudistus on tältä osin kyllä pulkassa. 80 asukkaan Lassilassa ei surkutella vaan toimitaan. PÄIVI VENTO RUOKOLAHTI Vesa Vihriälän mukaan myös työnantajamaksujen alentamista ja työajan pidennystä olisi harkittava. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Yrittäjät notkeuttaisi työmarkkinoita VESA SOMPPI HELSINKI SUOMEN YRITTÄJÄT esittää, että tuleva hallitus ottaisi vastuun työelämän sääntöjen kehittämisestä ja työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta. . Kirjasto avataan, kun piha sulaa. Sovittu henkilö huolehtii ovien avaamisesta ja lukitsemisesta, muuten kirjasto toimii itsepalveluperiaatteella. Kyläläiset saavat lainata kirjoja, merkata ottamansa vihkoon ja palauttaa lukemansa, jos muistavat eli kirjaston kautta kirjoja myös kierrätetään. Kirjastoa pidetään auki keväästä syksyyn lauantaisin iltapäivisin. . Viimeksi osuus oli 50 prosentin luokkaa ennen vuonna 2008 alkanutta pankkikriisiä. VIIME KESÄNÄ Etelä-Karjalassa Ruokolahden Lassilan kylässä vietettiin seuratalolla oman kyläkirjaston avajaisia. Idea kyläkirjastoon syntyi jo pari vuotta sitten, kun kyläläiset toivat huudettavaa seuratalolle kylän huutokauppaan. 10 9.1.2015 Etla tarjoaa seuraavalle hallitukselle rankkaa talouskuuria PEKKA POHJOLAINEN/STT HELSINKI SUOMI ON erittäin kovia talousratkaisuja edellyttävässä kriisissä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla). Etla julkisti torstaina nipun muistioita tulevalle hallitukselle. Toimitusjohtaja Vesa Vihriälän johdolla laadittu paperi tarjoaa rapautuneen tuottavuuden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi tuhteja rohtoja. Työehdoista pitää pystyä sopimaan työpaikoilla paljon laajemmin kuin nyt, toimitusjohtaja Jussi Järventausta arvioi. Yli 115 000 pientä ja keskisuurta yritystä edustava järjestö muuttaisi työehtosopimusten yleissitovuutta niin, että työntekijä voisi vapaaehtoisesti alentaa palkkaansa. Nykyisin keinoa käytetään yleensä vain silloin, kun yrityksellä menee tosi huonosti ja vaihtoehtona ovat lomautukset tai irtisanomiset. Mitään kaiken kattavaa yleissitovuuden poistamista tai palkkojen alentamista järjestö ei esitä. Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö hallituksen kanssa eli niin sanottu kolmikantakaan ei ole tähtäimessä, vaikka Järventaustan mukaan konsensuksessakin on korjaamisen varaa. Puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan uudet työpaikat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneet lähes kaikki pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Järjestö lupaa lisää työpaikkoja, jos hallitus tarttuu sille esitettyihin täkyihin. Tämä vaikutus toki kääntyisi positiiviseksi, kun parempi kilpailukyky lisäisi tuotantoa, Vihriälä muistuttaa. ELÄKEUUDISTUKSEEN Vihriälä puuttuisi poistamalla työttömyysputken kokonaan tai kytkemällä sen alarajan suoraan asteittain nousevaan vanhuuseläkeiän alarajaan. Jos työttömyysputken alaraja on kiinnitetty, vanhuuseläkeiän nousu pidentää putkea, ja siitä voi tulla jälleen merkittävä väylä pois työelämästä, hän huomauttaa. . Seuratalo on ennen toiminut sotavankilana, rajavartioston toimipaikkana, kouluna, joka lakkautettiin 1960 -luvulla. Minulla on kahdeksan ihmisen yhteystiedot, joilta voitaisiin hakea lisää kirjoja, mutta ensin pitäisi saada lisää hyllytilaa, Usvasuo kertoo. Jos uudet lahjoitukset pystytään ottamaan keväällä vastaan, niteiden määrä nousee tuhanteen. KIRJASTOA pyöritetään nollabudjetilla, kuluja ei ole. Mietimme, että kerätään kirjoja lisää ja avataan kyläkirjasto, kyläaktiivi Tea Usvasuo kertoo. Kirjastoa varten saatiin lahjoituksena seuratalon tyyliin sopivia umpipuisia kirjahyllyjä. Mitään lukumääräistä lupausta uusien työpaikkojen määrästä ei kuitenkaan irtoa. UUSIA TYÖPAIKKOJEN järjestö uskoo syn- tyvän, jos verotusta muutettaisiin kannustavammaksi. Seuraavan hallituksen pitää ainakin selvittää, voitaisiinko yritykseen jätettävän tulon verotusta myöhentää siihen, kun omistajat nostavat varat pois yrityksestä. Niin sanotun Viron mallin hyötynä olisi se, että yritys voisi silloin tehdä investointeja omalla pääomallaan. Nyt omavastuu on 50 000 euroa vuodessa. YLEINEN VEROASTE pitäisi järjestön mukaan saada putoamaan 1-2 prosenttiyksikköä nykyisestä 45,8 prosentista. Veronalennukset järjestö rahoittaisi ku- tistamalla julkista sektoria tekemällä siihen noin neljän miljardin euron säästöt. Järventaus suuntaisi säästöjä joka sektorille, mutta ei halunnut korostaa niistä mitään. Kuva: Jari Laukkanen Järjestö esittää myös yrittäjävähennystä elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille. Järventaus pitää tätä perusteltuna, koska pienet ja keskisuuret yritykset eivät hyötyneet lainkaan yhteisöveron reippaasta alentamisesta. Yrittäjävähennys tarkoittaa sitä, että tulosta olisi veronalaista tuloa esimerkiksi 95 prosenttia. Arvonlisäveron alarajan Suomen Yrittäjät muuttaisi liukuvaksi, jotta pienet yritykset pääsisivät samalle viivalle suuryritysten kanssa. Se parantaisi yrityksen kasvun mahdollisuuksia. Kyläkir Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventausta ja puheenjohtaja Jyrki Mäkynen lupaavat uusia työpaikkoja, jos seuraava hallitus tarttuu järjestön täkyihin. Lastenkirjoja kaivatan lisää, koska kylässä on paljon lapsia. . Kohteena olisivat kuitenkin myös sosiaalietuudet, joiden indeksikorotukset voitaisiin jättää tekemättä. Perusterveydenhuollon, -koulutuksen ja -toimeentulon hän kuitenkin jättäisi rauhaan. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta lähentelee tällä hetkellä 60 prosenttia. Yrittäjien mielestä parempi suhde olisi 50 prosenttia, koska se antaisi tilaa kasvulle ja poistaisi kohtuuttoman verorasituksen. Mukana oli paljon kirjoja. . Kirjasto avattiin noin 500 niteen voimin. Tarjolle tuli uutuuskirjoista Mitä, missä milloin -sarjaan
Metsästysseurassa joustetaan maanomistusvaatimuksista, jotta uudet asukkaat pääsevät mukaan. Usvasuo toimii työkseen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen sekä europarlamentaarikko Olli Rehnin maakunta-avustajana. Töissä kiirettä riittää, joten hän joutunut priorisoimaan vapaa-ajan luottamustoimia. Seurakunnan ja Imatran amerikkalaisen jalkapalloseuran luottamustoimista Usvasuo on luopunut ja seuraavaksi jää kunnan teknisen lautakunnan paikka. KUNNANVALTUUTETTU Usvasuo kuvailee, että oman kylän yhdistystoiminta on kuitenkin edelleen lähellä sydäntä. . Jos taas uusi asukas on talkoohenkinen ja toimelias, meidän vanhojen pitää antaa hänelle aidosti tilaa kylän yhdistyksissä. Kirjastosta löytyy luettavaa aivan joka lähtöön. Kuva: Päivi Vento Torstai-illan tavaksi on muotoutunut, että kyläläiset kokoontuvat sinne tapaamaan toisiaan. Usvasuo sanoo, että aktiivisille kylätoimijoille suurin kiitos on aina se, kun kyläläiset ottavat vastaan heille tarjotut mahdollisuudet ja tulevat mukaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin. LASSILA sijaitsee suikaleena Rautjärven kunnan, Imatran kaupungin ja Venäjän puristuksessa. Uusiin asukkaisiin pitää ottaa kasvokkain kontaktia ja mennä juttelemaan. Joka torpasta nousee savu. Kylän marttayhdistyksen, metsästysseuran ja keskustan paikallisosaston sihteeri eli kyläaktiivi Tea Usvasuo arvelee kylän suosion syyksi Imatran kaupungin läheisyyttä mutta myös ?mukavan kylän mainetta.? Toki Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin hanke maalle muuton edistämiseksi on myös kantanut hedelmää. Usvasuo kannustaa kyläaktiiveja ottamaan uudet asukkaat avosylin vastaan. . Hän kertoo olleensa silloin peräkylän nuorimpia asukkaita, nyt 51-vuotias huomaa olevansa kolmanneksi vanhin. . Yhdistyksissä ei tarvitse miettiä, jatketaanko vaiko ei. LASSILASSA on 80 asukasta ja kolme yhdistystä. Marttojen, keskustan paikallisosaston ja metsästysseuran olemassa olo, mahdollisuus liittyä niihin, auttaa uusia asiakkaita integroitumaan. . Heille voi kertoa kylän toiminnasta ja samalla selviää, mitä osaamista uusilla kyläläisillä on, Usvasuo vinkkaa. Kaikki eivät halua elämäntilanteen tai muiden syiden takia mukaan ottamaan vastuuta ja järjestämään. . On hienoa, kun porukkaa on koolla ja ideat alkavat virrata. Tänne on muuttanut nuoria pareja ja lapsiperheitä, Usvasuo iloitsee. Yksi syy kylän suosioon asuinpaikkana lienee vain 15 kilometrin matka Imatralle. Kylän vireydestä pitävät huolta yhteinen kyläyhdistys Kuokkalammin kanssa, mutta erityisesti kylän kolme omaa yhdistystä: Lassilan Erä ry, martat ja keskustan paikallisosasto. Osallistuminen sääntömääräisiin kokouksiin lähentelee 90 prosenttia. on koko ajan, aina, kun kaksikin kyläläistä kohtaa.. Kesä on kylässä elävää ja aktiivista, mutta talvellakin ?pientä kokousta. 11 9.1.2015 rjasto pyörii nollabudjetilla Umpipuiset hyllyt Lassilan kyläläiset saivat lahjoituksena, lisää hyllytilaa kaivataan. Kuva: Päivi Vento ?Uusille kyläläisille tilaa? RUOKOLAHDEN Lassilan kylään riittää tulijoita. Onhan seuratalo rakennettu entisen Lassilan tanssilavan päälle. . Oman kyläkirjaston yhteyteen on heitetty ideoita kirppismyynnistä ja kahvilasta, jotka paisuivat tanssi-iltoihin. Tea Usvasuo sanoo kirjojen luovuttajille olevan tärkeintä, että kirjoista on iloa muillekin. Kylässä on tällä hetkellä 80 asukasta. Usvasuo muutti perheineen kotipaikalleen vuonna 2002
Suomen linja on aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi. Niinistö haluaa säilyttää keskusteluyhteyden tiiviinä ja on toiminut viisaasti enemmän lääkärin kuin tuomarin roolissa sukkuloidessaan Ukrainan kriisin osapuolten välillä hakemassa ratkaisuja diplomatian keinoin. TALOUSPOLITIIKASSA Niinistö moitti hallitusta jälkien peittämisestä ja päättämättömyydestä. Mielikuvapolitiikan aika on auttamatta ohi. PRESIDENTIN uudenvuodenpuheen ulkopoliittinen osuus oli huojennuttavaa kuunneltavaa pääministeri Stubbin suomalaisia vuohiin ja lampaisiin jakanei- ?Presidentti Niinistö on oikeassa, kun hän sanoi, että puheet on pidetty ja on toiminnan aika.. Suunnanmuutokselle on kokoomusjohtoisen hallitusten jäljiltä huutava tarve. Myös kotimaan asioissa tarvitaan hyvää yhteistyötä ja yhteisymmärrystä. Sirkka-Liisa Anttila kansanedustaja (kesk.) Forssa Paluu vahvan presidentin aikaan TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistön uudenvuoden puhe osoitti, että maan ulkopolitiikan peräsimessä on taas vahva presidentti. On hyvä, että perustuslain uudistuksessa tasavallan presidentille jätettiin vielä vahva perälaudan rooli ulkopolitiikassa. Unilukkarin tavoin hän jakoi puheessaan muikkareita useassa kohdin myös pääministerille. Kun pääministeri Stubb yritti jakaa puolueita Venäjän politiikassa vuohiin lampaisiin, Niinistö paalutti Suomen aseman paasikivimäisesti sodanjälkeisen ulkopolitiikan juurille sanoessaan että ?kaikkina aikoina Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina?. Vakauspolitiikan ydin on Niinistön mukaan siinä, että vaikutamme EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, mutta emme käännä selkäämme kahdenkeskisille suhteille. Vain työllisyyttä parantamalla ihmisten palvelut voidaan turvata ja lopettaa velkaantuminen kestävällä tavalla. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä yrittämistä ja työntekoa hankaloittavan byrokratian vähentäminen ovat kiireellisimpiä uudistuksia. Tulojen ja menojen tasapainottaminen puolestaan on tehtävä ehdottoman oikeudenmukaisesti. Poliitikkojen on rehellisesti kerrottava päätösten perusteet sekä ne eri vaihtoehdot, joiden välillä valinta on jouduttu tekemään. Ihmiset ymmärtävät hankalatkin päätökset, kunhan ne on hyvin perusteltuja ja oikeudenmukaisia. Se on osoitus yhteistyöhakuisesta poliittisesta kulttuurista, jonka tavoitteena on Suomen talouden kuntoon saattaminen. KUN PÄÄMINISTERI arvosteli konsensus- politiikkaa, Niinistö muistutti että olemme vaalineet yhteiskunnallista eheyttä ja niin on edelleenkin tehtävä. Pääministerin jakaessa päättäjiä liberaaleihin ja konservatiiveihin, vanhoillisiin ja uudistusmielisiin sekä suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin, Niinistö piti tätä turhana. Pikemminkin kaikkien olisi hyvä katsoa peiliin ja ajatella sotaveteraani Hannes Hynösen tavoin, että ?ei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima?. Markku Laukkanen Kouvola. Nimittäessään Stubbin hallituksen, Niinistö kannusti hallitusta keskittymään tekemiseen eikä siihen, miltä se näyttää, mistä on tullutkin Stubbin kompastuskivi. Liisa Jaakonsaaren säästölistan esiin nostaminen muistuttaa siitä, että sammutetuin lyhdyin ei kukaan voi lähteä vaaleihin. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva den sekä muita puolueita ja jopa yksittäisiä ihmisiä leimaavien puheiden jälkeen. Ydin ei ollut itsestäänselvyys Suomen kuulumisesta länteen, vaan määrätietoinen vakaus- ja liennytyspolitiikan linja. Niinistö totesi: . Maassa on lama ja suurtyöttömyys. Äänestäjien on tiedettävä etukäteen paremmin kuin viime vaaleissa, mitä äänellään saa. Juha Sipilä on auttanut hallitusta mm. sote-hankkeen rakentamisessa ja korjaamaan yritysverotuksen epäkohdat. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli.? PRESIDENTTI nojaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkään, yhteisesti sovittuun linjaan: sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, uskottavaan puolustukseen sekä viranomaisten yhteistoimintaan. Tätä Niinistö on noudattanut viisaasti myös Ukrainan kriisin käsittelemisessä kahdenvälistä yhteydenpitoa myöten. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat epäonnistuneet. Mielipiteet 12 Työpaikat ykkösasia, mutta myös ulkopolitiikan pitkän linjan pidettävä SUOMEN tilanne on vakava. Myös kansainvälisesti ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Presidentti Niinistö on oikeassa, kun hän uudenvuodenpuheessaan sanoi, että puheet on pidetty ja on toiminnan aika. Kansa vierastaa äärimielipiteitä suuntaan tai toiseen, vaikka niitäkin on esitetty jopa pääministerin suulla. Lähestyvissä eduskuntavaa- Kansa vierastaa äärimielipiteitä suuntaan tai toiseen, vaikka niitäkin on esitetty jopa pääministerin suulla. leissa on kysymys siitä, pitääkö Suomen pitkäaikainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja myös tulevaisuudessa. Toinen, yhtä tärkeä kysymys on Suomen talouden ja työllisyyden laittaminen kuntoon. Siksi keskustan on ollut ja on helppo antaa täysi tuki presidentin toteuttamalle politiikalle. Iltalehden teettämän mielipidemittauksen mukaan tällä linjalla on myös suomalaisten laaja tuki. Ne liittyvät tulojen ja menojen saamiseen tasapainoon, mitä myös presidentti alleviivasi. NIINISTÖ ei kuitenkaan maininnut puheessaan Suomen selviytymisen kannalta tärkeintä asiaa. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Velkaantuminen jatkuu. Tulevien eduskuntavaalien jälkeen on päästävä liikkeelle heti, muodostivat uuden hallituksen ketkä tahansa. Suomen ongelmat ovat kärjistyneet niin paljon, että uuden hallituksen on tehtävä myös hankalia päätöksiä
Emme kuitenkaan ole enää 1980-luvulla ja Neuvostoliiton naapurissa. Antti Kurvinen kuulutti yksimielisyyttä ulkopolitiikkaan (Suomenmaa 30.12.) kritisoiden pääministeri Stubbia ulkopolitiikan käyttämisestä sisäpolitiikan aseena. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Rauha Krimille ja Ukrainaan VENÄJÄN johtopersoonien, kasakoidenkin on vaikea Krimistä kokonaan irti luopua. Eihän meillä tällaista naapuria pitänyt olla. Lehti pyrki vain vähättelemään vääriä asioita sanonutta ulkopolitiikan asiantuntijaa. Kurvinen puolestaan peräänkuulutti kirjoituksessaan Venäjän intressien ymmärtämistä ja liennytystä. Juuri se tekee teistä yhden maamme johtavista politiikoista. Nyt kuitenkin on teidänkin muistettava, että olette keskustan entinen puheenjohtaja, kunniapuheenjohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko. Vaikka sanottekin esittävänne ulkopoliittisen arvionne kansainvälisten suhteiden dosenttina, niin kansan silmissä olette yksi keskustan suuris- ta nimistä ja lausunnot otetaan aina myös keskustan kantana, jos ette selvemmin ilmoita niitä vain omiksi dosenttina lausutuiksi mielipiteiksi. Vaalit lähestyvät ja puolueen etu on nyt tärkein. Jos puolueen ja teidän välinen mielipide eroaa liikaa ulkopolitiikassa, niin puolueen pitää valita, jos valitsemaan pääsee, ulkoministeriksi puolueen kantaa ymmärtävän henkilön. En ole ilmaisukyvyltäni edes hitusta teidän vertaisenne, mutta toivon että ymmärrätte mitä ajan takaa? Mauri Moilanen Oulu ?Ukrainan sodasta on jollain tavoin irroittauduttava, jo tämän vuoden kuluessa.. Venäjä kun ei halua pelastaa kasvojaan, vaan vallata itselleen alueita, jotka kuuluvat toisille valtioille. MUISTETAAN, että naapurissamme on tällä hetkellä vain mukademokraattinen valtio, jonka yhtenäisyyttä ylläpidetään ulkoisilla uhkakuvilla. Miksi Ruotsin kuningas oli silloin kaukana Venäjällä, ei omaan maahansa kuuluvaa Suomea puolustamassa. Ei hätäillä. Venäjälle Suomesta ei ole vastaavaa hyötyä. Jos haluamme pitäytyä neutraaleissa suhteissa, pyrkikäämme aktiiviseen dialogiin naapurin kanssa ja neutraaleihin kahdenvälisiin suhteisiin, kuten ulkopoliittinen johto on jo tehnyt. Suomen tulee silti sitoutua tiukasti laillisuuspolitiikkaan ulkopoliittisissa kysymyksissä. Timo Soini kuvasi artikkelia hiipuvan Nato-nuotion elvytykseksi. Myös kaksi mielipidekirjoittajaa näki avauksen liittyvän Natoon, mutta myönteisessä mielessä. Kannatan kolmatta linjaa, jonka mukaan Venäjän turvallisuusuhka Suomelle on tunnustettava avoimesti, mutta siitä ei pidä johtaa Nato-vaihtoehtoa, vaan lisääntynyt oman puolustuskyvyn nostaminen sekä poliittisen puolueettomuuden korostaminen. Suomen on EU-maanakin varattava itselleen oikeus omiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Olen sitä mieltä, että Paasikiven-Kekkosen linja suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella pysymisestä on Suomelle nykyäänkin paras ulkopoliittinen kulkuväylä. Jos uhkakuva toteutuu ja Suomi joutuu Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, Suomen on parasta suhtautua tilanteeseen joustavasti ja diplomaattisesti aseelliseen taisteluun ryhtymättä, koska on hyvin todennäköistä, että Venäjä ei etsi Suomesta mitään ryöstettävää. Kysymys on enemmänkin Venäjän oman turvallisuuden varmentamisesta luomalla Suomeen tarpeeksi suuri puskurivyöhyke Nato-joukkoja vastaan. Viisaasti ja rauhallisesti toimimalla Suomi voi pysyttäytyä seuraavan suursodan ulkopuolella. Miksi Ruotsi ei sallinut apujoukkojen tulla maahamme Tal- visodassa ? Nyt ollaan säätämässä järjetöntä avioliittolakia, jolla ei korjata lukumäärämme vähäisyyttä rauhan säilyttämiseksi. Olette ylivertainen siinä. Siihen kuuluu julkinen keskustelu ulkopolitiikan suunnasta ja siihen tulee voida kuulua myös pohdinta naapurin toimista. EU:n yhteisestä rintamasta ei voi livetä. NÄHDÄKSENI Suomen tilanne on muuttunut kahdella tavalla: olemme osa EU:a, emmekä ole enää erityissuhteessa Venäjään. Neuvostoliitolle oma läntinen YYA-maa oli propagandaetu. Heitä kaivataan lisää. Ei maata rakenneta kinastelulla, tarvitaan yhteistyötä yhteiseksi hyväksi, rauhan ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Oman henkeni pelasti pu- naisten puolella taistelleen poika, joka näki miten isä joutui osaltaan petetyksi. Rinnalla taisteli aiemmin punaisten puolella taistellut ja sai Mannerheimristin. Yhteistyöllä ja yhteisin uhrauksin noustaan laman kurimuksesta ja turvataan maamme vapaus. Se, että Krim saisi jonkinmoisen autonomian, on kannatettavaa, jos se johtaisi rauhaan myös Ukrainassa. Te olette miettinyt tarkkaan mitä ja miten kirjoitatte. Kansaan ei uponne Stubbin läpinäkyvä leimaaminen. Samassa lehdessä pääkirjoitus yritti saattaa naurunalaiseksi Ulkopoliittisen instituutin johtajan Charly Salonius-Pasternakin, koska tämä uskalsi tuoda esille mahdollisuuden, että Suomessa hahmotellut uhkakuvat sotaan joutumisesta saattavat olla vanhentuneita. KYLLÄ meillä pitäisi hieman enemmän keskustelua sietää. Salonius-Pasternak voi olla väärässä, mutta Suomenmaahan ei ottanut kantaa tähän. No, onhan kokoomuksellakin asiasta omat kokemuksensa menneiltä ajoilta. Kun lukee mitä hyvänsä teidän tekstiänne, niin pian alkaa samaistumaan teihin. Kirjoita Suomenmaahan. EU:n yhteisestä rintamasta ei voi livetä, se olisi chamberlainilaista politiikkaa. Ukrainan sodasta on kuitenkin jollain tavoin irroittauduttava, jo tämän vuoden kuluessa. Euroopan yhteisön, Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltainkin on välinsä tässäkin asiassa vähitellen tervehdytettävä. Halua siihen on monilla osallisilla jo havaittavissa. Krimin irroittaminen sekä Ukrainasta että Venäjästä, niemimaan demilitarisointi, kaikesta sotilaallisesta toiminnasta vapauttaminen ja rauhoittaminen Ahvenanmaan tavoin on tähän tilanteeseen tällä hetkellä hyvin soveltuva osaratkaisu. Olemme edelleen yksin, siis silmät auki! Tasavallan Presidentti ja sisäministeri näyttävät tähän mennessä olevan maan hallinnossa ?ainoat miehet?, jotka ovat tajunneet missä nyt mennään Stalinin hirmuhallituksen perillisten ajassa. Sen kanssa Venäjän johto ja kansalaiset samoin kuin ukrainalaisetkin kykenevät kyllä elämään. Ehdotan, että venäjän kieltä puhuvat Paula Lehtomäki ja Tarja Cronberg yhdessä Olli Rehnin ja Sauli Niinistön kanssa ryhtyvät diplomaattiteitse tunnustelemaan Krimin ja Ukrainan tilanteen pysyvää rauhoittamista, tästä aloittaen. Kiiom Mikko Tammerforssin nuapurist Puolueettomuus vaihtoehtona ULKOPOLIITTISEN instituutin tutkijan Charly SaloniusPasternakin kirjoitus Helsingin Sanomissa (29.12.) on leimattu Nato-keskusteluksi, joko puolesta tai vastaan. Ulkoministeri Erkki Tuomioja piti kirjoitusta provokaationa, joka on tehty Nato-häntä kainalossa. Ei itsekkäällä oman edun yksipuolisella ajamisella, vaan meitä kaikkia tarvitaan. Sellainen työ tuo siunauksen mukanaan myös uutena vuotena 2015. Pentti Pelkonen sotaveteraani ja -invalidi Helsinki Paavo Väyryselle TEIDÄN mielipiteenne Krimin tilanteesta ovat hyviä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 13 Ulkopoliittista keskustelua ei pidä tukahduttaa VENÄJÄN avoimet voimapoliittiset tavoitteet ovat saaneet meidät suomalaiset hämillemme. Kurvinen on oikeassa siinä, että meidän etumme on aina vähentää jännitteitä alueellamme. Ennenkuin toimintamalit otetaan YYA-ajan pelikirjasta pitäisi kuitenkin pohtia missä nyt mennään. Kannattaa muistaa varoitus: ?Suomalainen! Seiso tässä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun!? Muista miksi ja kuka hirtti syntymäpitäjäni kappalaisen 1700-luvun alussa. Jos Suomi olisi Naton jäsenmaa, tämä mahdollisuus heikkenisi huomattavasti tai kokonaan. Jouko Piho Loviisa mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Tällaisessa tilanteessa on demokratialle asianmukaista, että turvallisuuspoliittisesta tilanteestamme käydään keskustelua. Omasta mielestäni Suomen tulee vahvistaa puolustuskykyään, koska nekin, jotka eivät kunnioita lakeja tai demokratiaa kunnioittavat aina voimaa. Juho Pahajoki eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Rautalampi Molemmat silmät auki SUOMALAISTEN on historiansa perusteella syytä pitää molemmat silmät auki nykyisten aseiden ?kauhun tasapainon. Vanhemmille poliitikoille tämä on tuttua: näinhän se oli ennenkin. aikana. Sallittakoon vanhan sotaveteraanin ja -invalidin mielipide
Kunnille ja yrityksille, jotka työllistävät pitkäaikaistyöttömiä tulee lisätä merkittävästi työllisyysmäärärahoja. Työllistämisehtoja tulee joustavoittaa. Virkamiespuoli nimittelee listoja hupaisiksi ja kokoomuksen nuoret kansanedustajat Grahn-Laasonen ja Männistö mainitaan oikein nimeltä. Tekstistä heijastuu sekä besserwissermäinen ote kansalaisten turhaksi leimattua toimintaa kohtaan että toivottavasti tahaton ylimielisyys, sillä mitään huvittavaa en asiasta löydä. Joku voi ihmetellä, miksi minä, keskustan ehdokas, puolustan kokoomuksen edustajia. Ei riitä se,että meillä on isoja yrityksiä. Siihen sen sijaan ei soisi kuuluvan ylhäältä alaspäin dialogin leimaaminen hupaisaksi. Tuolle toiminnalle ruuhkakeskuksia otollisempana ympäristönä tutkija näkee maaseudun. SEURAAVAN hallituksen on huomioitava maakuntien mahdollisuudet ja tuettava niiden kasvun edellytyksiä. Tai voi tietysti, mutta sitten emme puhu länsimaisesta vaan suvereenista demokratiasta. Eeva Oehlandt Espoo Annetaanko ?eläteille? mahdollisuus? TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN professori Markku Wileniuksen näkemykset (muun muassa Savon Sanomat ja Karjalainen 2.1.2015) koko Suomen elinvoimaisena pitämisestä olivat ilahduttavaa luettavaa. Professorin näkemyksen mukaan tulevaisuudessa merkittävä osa Suomi Oy AB:n liikevaihdosta tulee perustumaan luonnonvarojen älykkäämpään hyödyntämiseen. Näin on todettu lukuisissa hallitusohjelmissa viime vuosikymmenien aikana, hallitusten kokoonpanoista riippumatta. Huhtikuun vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on pystyttävä kauniiden kirjausten sijaan todellisiin tekoihin. Esimerkiksi Vanhasen toisen hallituksen aloittamaa valtion työpaikkojen alueellistamista on jatkettava. Suomen taloutta tai maakuntien elinvoimaisuutta ei kuitenkaan nosteta yksin valtion työpaikoilla, mutta niiden alueellistamista voi perustella myös oikeudenmukaisuusnäkökulmasta. Helsingin ja Uudenmaan alueelle on sijoitettu suuri osa valtion budjettirahoitteisista työpaikoista. Kun näitä työpaikkoja jaetaan maakuntiin, voi muuttoliiketutkija Timo Arokin yllättyä, miten hänen mainitsemiensa ?elättikuntien. Koulut on kestoltaan liian pitkiä odottaa töihin pääsyä. Kuva: Paula Åström mä ikään kuin luontaisesti jatkuu ja perhe perustetaan toisaalle. Yritykset sijoittuvat luontaisesti sinne, missä niiden toiminnalle on otolliset olosuhteet. Tulevaisuuden ?nokioina. Perusopetuslain säädösten uudistaminen vähentäisi hallintokustannuksia, kaataisi asenneaitoja, edistäisi kaksikielisyyttä ja turvaisi jopa lähikoulun olemassaolon. Elävä kaksikielisyys on voitava hyödyntää kaksikielisillä alueilla. Väheneviä resursseja ei tule hukata hallinnon rakenteisiin, vaan on luotava mahdollisuuksia erilaisiin paikallisiin ratkaisuihin. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu, Porvoo kansanedustajaehdokas Uudellamaalla (kesk.) Säädöstalkootko turhat? ?EI OLE lainkaan niin, että sääntely olisi vain huonoa?, toteaa Heikki Hiilamo norminpurkutalkoita koskevassa artikkelissa (HS 4.1.2015). Mielipiteet 14 Kaksikieliset koulut sallittava laissa RUOTSIN kielen opiskelu on aihe, jolla saadaan kipakkaakin keskustelua aikaan. Jatkuva säästämisen tie tuhoaa yhteiskunnan. Hyvä esimerkki on Isnäsin koulu Loviisassa, joka ei saanut opetusministeriöltä lupaa edes kaksikieliseen koulukokeiluun. Suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita on lain mukaan opetettava erikseen. Nyt käytetään keksittyjä verukkeita työllistämisen esteenä. Nuoret on saatava töihin oppisopimuksien kautta. Pitää ihan oikeasti tehdä jotain pienyritystoiminnan elvyttämiseksi. Yksi keino olisi pudottaa verot pois yritykseltä, joka työllistää yhden tai kaksi työntekijää. verokertymä lisääntyy. MONIPUOLISET alueelliset koulutusmahdollisuudet ovat avainasemassa estettäessä väestön karkaamista ruuhka-Suomeen. Opiskelujen aikana moni nuori aloittaa parisuhteen ja usein jompikumpi saa pysyvän työpaikan jostakin opiskeluun liittyvästä työharjoittelu- tai kesätyöpaikasta. Jos opiskelupaikka siis sattuu olemaan kaukana kotiseudusta, elä- ?Seuraavan hallituksen on huomioitava maakuntien mahdollisuudet ja tuettava niiden kasvun edellytyksiä.. Työtä pitää saada ihmisille tavalla taikka toisella. Valtion on myös satsattava uusiin suuriin työ- paikkoihin ja niiden syntyyn. Laki kieltää suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhdistämisen. Etelä- ja Länsi-Suomessa on lukuisia luonnollisesti kaksikielisiä alueita. Hiilamon mielestä normitalkoista puhumalla luodaan kannatusta sille, että valtion menoista karsitaan ja että talkoot on saatu markkinoitua erittäin hyvin. Väitetään siis, että puolueiden keräämät ja ihmisten turhiksi tai estäviksi havaitsemat normit ja niiden purkutalkoot on tehty vain hämäykseksi taka-ajatuksena valtion menoleikkaukset. Artikkeli osoittaa, miten hirvittävän kauas kuukausipalkkaiset 8?16-virkamiehet ovat etääntyneet ihmisten ja yritysten arjesta. Mutta ennen kaikkea koulujärjestelmämme kankeat rakenteet kaipaavat perkaamista. Perusopetuslaki on vanhentunut ja tarvitsee uudistamista. Siksi, että kansanvaltaa ja vapaata demokratiaa sen kaikissa ilmenemismuodoissaan tulee puolustaa yli puoluerajojen, eikä nauraa mukana. Länsimaiseen demokratiaan kuuluu kansan ja poliitikoiden avoin keskustelu siitä, mitä pitäisi muuttaa tai tehdä, vaikkapa esimerkiksi säädösten osalta. voi ilman epärealistista optimistisuuttakin nähdä muun muassa terveysteknologian ja biotalouden laajat ja vielä tuntemattomatkin mahdollisuudet työpaikkojen, vientituotteiden ja -teknologioiden muodoissa. Savo-Karjalan alueella on jo aidosti molempien alojen huippututkimusta ja koulutusta. Myös biotalouden raaka-ainetta on tarjolla ?ihan äärellään?. JOTTA NÄMÄ uudet yritykset ha- luavat ja voivat sijoittua maakuntiin, tarvitaan osaamisen, työntekijöiden ja raaka-aineen lisäksi yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri ja toimivat kulkuyhteydet. Kolme neljästä suomalaisesta kokee, että maassamme on liikaa yrittäjyyttä haittaavaa sääntelyä. Mitä taas toimiviin kulkuyhteyksiin tulee, voi jokainen muodostaa oman mielipiteensä matkustaessaan sulan maan aikaan minkä asteisella tieosuudella tahansa kehäkolmosen yläpuolella. Hannakaisa Heikkinen TtM, maatalousyrittäjä Savo-Karjalan vaalipiirin ehdokas (kesk.) Kiuruvesi Yrittäjyyteen täysin uusi asento SUOMESSA pitää ottaa yrittäjyyteen täysi uusi asento. Ensinnäkin pitää perustaa kykyjenetsintäyritys, joka plaraa jo peruskoulussa tulevat yrittäjät. Toiseksi jokaisen kunnan tulee tehdä tavoitteellinen yritysohjelma, jossa tavoitteena on uusien työpaikkojen syntyminen. Pienyritystoimintaan tulee satsata valtion ja kuntien ihan oikeasti sekä seiniin että alkupääomaan. Se, että tarvittaessa yhteisessä koulussa, yhden rehtorin alla toimisi ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä luokkia, ei vaaranna oppimista eikä oikeutta opiskeluun omalla äidinkielellä. Kustannukset ja hallinto kertaantuvat edelleen monien kaksikielisten kaupunkien sivistystoimen johdossa. Yhtään ymmärrystä ei heru esimerkiksi pk-yrittäjille, jotka valittavat jatkuvien uusien säädösten liiketoimintaa haittaavista vaikutuksista. Kerrottakoon tässä Hiilamolle ja muille, että ne haittaavat yleensä suoraan ja epäsuoraan eli yhtäältä säädösten aiheuttamien ylimääräisten investointien ja toisaalta säädösten vaatimien erilaisten toimenpiteiden vaatiman ajankäytön kautta. TOINEN ja vakavampi havainto artikkelista on sen mielenkiintoinen asenne kansalaisten ja puolueiden yritykseen muuttaa havaittua epäkohtaa. Peruskoulua on lyhennettävä vuodella. Täystyöllisyys pitää ottaa pitemmän ajan tavoitteeksi. Timo Aitto-oja Pyhäntä
Mikä makea vahingonilo siitä koituisikaan Putinille. Siksi kannattaisi kuunnella Olli Rehnin ehdottamaa aikalisää. on nyt puolueiden otettava. PUHEENJOHTAJAMME ottikin presidentin puheesta kopin ja lupasi esitellä keskustan peruskorjauslistan helmi-maaliskuussa. Kirjoita Suomenmaahan. seuraavissa vaaleissa. Samalla suljetaan pois paikalliset pienyrittäjät, joiden resurssit eivät riitä suuren kokonaisuuden tarjoamiseen. Keskusta ei voi hyväksyä sitä, että kilpailutuksissa tavoitellaan niin suuria kokonaisuuksia, että paikalliset pienyritykset eivät voi olla mukana tarjousta tekemässä. Jos on tahtoa, voidaan kilpailutuksen suunnittelulla turvata tuhansia suomalaisia työpaikkoja lähellä jokaisen omaa kotia. Esko Lehtimäki Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja kansanedustajaehdokas ?Voisi olettaa, että haastattelutilanteissa kyselijä voi jättää huomiotta tapaukset, jotka ilmiselvästi eivät elä enää tätä päivää.. Sitä ei ole kerrottu, missä moinen luokittelu on päätetty ja ketkä sen ovat tehneet eikä tietenkään sitä, mikä on ollut päätöksen perusteena. Tällainen käytäntö näkyy muun muassa siinä, kun Ylen teettämässä uusimmassa gallupissa kerrotaan, että 65?79-vuotiaiden joukossa keskustan kannatus oli selkeästi suurempi kuin nuoremmissa ikäluokissa, joiden kohdalla muun muassa kokoomuksella oli puolestaan omassa sarjassaan parhaat lukemat. Kertoneeko ero siitä, että lisääntynyt ikä on antanut kokemuksen tuomaa viisautta tullessaan. EU:ssa, voiko se silloin kuunnella seireenien kuiskuttelua Venäjän tuesta. Hän myös sanoi, että uudistusten ja muutosten tekeminen on tunnetusti vaikeaa. Suurimpana jarruna lienee se, että päättäjät pelkäävät ?kansan kostoa. Ottaa pieniä taka-askeleita ja katsoa ensin, lähteekö EU:n talous nousuun. Ilmari Nygren Espoo mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja ?Julkisyhteisöjen hankinnat ovat monen pienen yrityksen toiminnan edellytys, perustulo ja kivijalka.. Kuva: Emma Taipale Gallupien ikärasismi ON KÄYNYT ilmi, että mielipidetiedusteluissa on käytössä yläikäraja, mikä tarkoittaa, että yli 80-vuotias ei enää kelpaa otantaan mukaan. Ja vieläpä niin, ettei kerrota pelkästään sitä, mitä muiden tulee tehdä tai leikata, vaan että listassa on myös omalle puolueelle tärkeitä asioita. Keskustan gallup-kannatus on ollut ennätyksellisen korkealla. Kuva: Jari Laukkanen PL 52, 90100 Oulu. Hankintalaissa tavaroiden ja palveluiden osalta raja on 30 000 euroa, sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden osalta 100 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta 150 000 euroa ylittävissä hankinnoissa. Myös pienimmistä hankinnoista on pyydettävä muutama tarjous. Lisäksi EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, esimerkiksi rakennusurakoissa on 5,186 miljoonan euron raja, joka on ilmoitettava EU:n laajuisesti virallisessa lehdessä. VAIKKA lainsäädäntö ohjaa hankintatoimintaa, on kuitenkin muistettava, että tarjouksen pyytäjällä on oikeus itse määritellä se, mitä ja millaista aikoo hankkia ja tehdä se niin, että pieni paikallinen yritys pystyy myös tekemään tarjouksen. Erityisesti elintarvikehankinnoissa paikallisuus pitää olla tärkeä valintaperuste. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 15 Rakastaako kansa totuudenpuhujaa? VAALIKEVÄT käynnistyy ja vaaleja kohti käydään taloustilanteessa, jossa hyvä uutiset ovat harvassa. Velkakello juoksee hurjaa vauhtia (velkakello.fi). Kansantalous rämpii lamassa ja kuluva hallituskausi on kulunut kasvua odotellessa: vaikeilta päätöksiltä pelastavaa kasvua, jota ei ole tullut ja jota ei ole näköpiirissäkään. Presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessaan peräänkuulutti avointa peruskorjausta taloutemme pelastajana. Toisaalta presidentti myös heitti ilmoille ajatuksen siitä, että ehkäpä kansalaiset ovat kyllästyneitä päättämättömyyteen ja palkitsevat päätöksentekijät myös seuraavissa vaaleissa. Kaipa myös umpihumalassa puhelimeen vastaava otannan kohde ruksataan ulos kyselystä, olkoon hän sitten minkä ikäinen hyvänsä. Tässä on nyt selvästi nähtävillä ikärasismin merkit. Onhan se aika merkillistä, kun vaalikelpoisuus kuitenkin on itsestään selvää ja äänestäminen onnistuu, vaikka asianomainen olisi jo menettänyt havaintokykynsä. Nyt sitten vain voi arvuutella, mitä mieltä ovatkaan 80?102-vuotiaat, ovathan monet tuhannet heistä sentään ihan järjissään ja taatusti valveutuneempia kuin teinisarjaan kuuluvat. Voisi myös olettaa, että haastattelutilanteissa kyselijä voi jättää huomiotta sellaiset tapaukset, jotka ilmiselvästi eivät elä enää tätä päivää. Heikoimmista meidän tulee pitää huolta edelleen. Saapa nähdä, rakastaako kansa totuudenpuhujaa, jolla on leikkauslista, mutta myös selviytymiskartta kädessä? Äänestäjän ?kuluttajansuojaa. Olen sitä mieltä, että tämä ?riski. Auttajiahan aina voi käyttää ja se on ihan laillistakin. Jukka Hätinen Helsinki Kreikan eroaminen eurosta KREIKAN oppositiopuolue on ilmoittanut, että jos se voittaa vaalit, niin se neuvottelee paremmat jättivelkojen lainaehdot, mutta ei halua luopua eurosta. En usko, että Saksan Merkel suostuu suuriin myönnytyksiin, jolloin on todellinen vaara Kreikan irrottaminen eurosta. Uudella valuuttakurssilla Kreikan mahdollisuus velkojen maksuun olisi mahdoton ja konkurssi siis edessä. Tämä merkitsisi valtavaa lisätaakkaa koko Euroopalle ja erikoisesti velkaiselle Suomelle. On syytä varoittaa Kreikan poliittisesta tilanteesta. Siellä on vasemmistolla vahva historia ja jos se menettää kaikki ?ystävät. Julkisyhteisöjen hankinnat ovat monen pienen yrityksen toiminnan edellytys, perustulo ja kivijalka. LAIN mukaan julkiset hankinnat pitää kilpailuttaa. Väki on valmis tekemään sen mitä pitää. ELÄMME aikoja, jolloin vaalilupauksilla on ennätyksellisen lyhyet jäljet. parantaa ainakin huomattavasti se, että puolueet kertovat avoimesti ennen vaaleja oman tiekarttansa asioiden parantamiseksi. Kansalaisten vastuuntuntoa voi peilata vaikkapa syksyllä tehtyyn eläkeratkaisuun, joka koettiin tarpeelliseksi, jopa velvollisuudeksi. Se on keskustan arvojen syvää ydintä ja se on asia, johon varmasti suurin osa suomalaisista on sitoutunut. Tarvitsemme arvokeskustelua siitä, mitkä muut asiat ovat suomalaisille tärkeitä: niin tärkeitä, että ollaan valmiita luopumaan jostain, mikä on pois jopa itseltä. Täytyy muistaa, että olemme kansakuntana aineellisesti hyvinvoivempia kuin koskaan. Kansamme on selvinnyt vaikeista ajoista ja koettelemuksista, joihin emme voi nykypäivän ongelmia edes verrata. Nyt on avoimen ja rohkean keskustelun aika. Meidän tulee luottaa siihen, että tällä kertaa vaalilupailijoita ei kansa rakasta, vaan se rakastaa uskottavan selviytymissuunitelman esittäjää. Sari Kujala ekonomi kansanedustajaehdokas Lappajärvi Paikallisuus ja pienyrittäjät huomioitava hankinnoissa VUODEN alusta on kunnilla ja muilla julkisyhteisöillä taas käytössä uudet vuoden 2015 budjettirahat palveluiden-, tavaroiden-, tuotteiden ja rakennusinvestointien ostamiseen ja vuokraamiseen. Paikalliset- ja pienyrittäjät odottavat, että voivat tasapuolisesti osallistua kilpailutuksiin ja sen kautta saada töitä. Valitettavasti kaikki eivät halua toimia näin vaan pyrkivät kilpailuttamaan suuria kokonaisuuksia. TÄSTÄ nykyisestä ministeriön ajattelusta oli hälyttävä esimerkki (HS 30.12.2014) , jossa hajaasutusalueen maanteiden kunnossapito ja kunnan kaikki henkilöliikenne sekä tavarakuljetukset kilpailutetaan yhdellä kertaa. Paperilla asia voi näyttää siltä, että teiden auraukset sekä mummon asiointiliikenne- ja koululaiskuljetusten kilpailutus yhdellä kertaa tuovat säästöä toimintaan. Todennäköisesti tarjous saa- daan vain isoilta toimijoilta, joiden paikallistuntemus on heikkoa
Asuin kolme vuotta Denverissä ja Washingtonin lähellä Annapolisissa. Esimerkiksi asumistuen saajista 60 prosenttia on yksineläjiä. Eriarvoisuus perheellisten ja yksin asuvien kesken kasvaa nykyhallituksen jäljiltä, sillä tulevaisuudessa yksinelävien on vaikeampi saada asumistukea sitä koskevan uuden lainsäädännön linjauksen vuoksi. Viime syksynä Eeva täydensi sosiaalityöntekijätutkintonsa maisterin tutkinnoksi Turun yliopistossa. Sekä hänen opinnäytetyönsä ?Vahva täytyy olla että pärjää yksin. Sitten syntyikin valtakunnallinen Suomen Yksinelävien yhdistys. Viime vuonna Eeva veti diakonina ideoimaansa ryhmää yksin ilman lähiomaisia eläville. Vaali- ja päivätyön rinnalla hänen ajatuksensa pörräävät vaikkapa uudenlaisen työmuodon kehittämiseksi. Eeva tuntee tuttaviensa ja asiakaskuntansa kautta hyvin myös yksinyrittäjien vaikeudet: kalliit liiketilavuokrat, palkattomat kuukaudet ja jatkuvan stressin taloudesta. Eeva haluaakin edistää sosiaalisten yritysten perustamista ja purkaa turhauttavaa byrokratiaa. KUN Eevaa kuuntelee, voisi kärjistää, että hän on tältä osin sosiaalipuolen tietopankkina nykyisen sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn vastakohta, kun hän luettelee tietoutta pienituloisten ja yksinelävien elämästä. Pitkälti juuri Eevan ja hänen perustamansa Suomen Yksinelävien yhdistyksen ansiosta ryhmän monimuotoisuus ja taloudellinen epätasa-arvoisuus suhteessa perheissä eläviin ovat kiilanneet yhteiskuntakeskusteluun ja pienessä määrin myös lainsäädäntöön. Yksi selkeä bonus Eevan ahkeruudesta tällä rintamalla oli taannoin ylevero, joka päätyi yksinelävien kannalta tasavertaiseksi perheiden kanssa. RAIJA EEVA on työssään tekemisissä vähävaraisuuden kanssa lähes päivittäin. Eevan ajatusten ja ideoiden perspektiiviä laajentavat työtehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa karttuneet kokemukset sekä työ kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Eeva lähti 80-luvulla Mynämäeltä opiskelemaan seurakuntakuraattoriksi diakoniaopistoon Helsinkiin. uudeksi toimintamuodoksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä 1998. 16 Keskustassa tapahtuu Yksinelävien rinnallakävijä Raija Eeva haluaa tuoda yksinelävien ja köyhien arjen mukaan lainsäädäntöön Raija Eeva on pahoillaan siitä, ettei esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla nosteta esiin yksinelävien tilannetta, vaan keskustelua käydään vain perheiden köyhyydestä. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen RAIJA KERTTULA-RANTANEN TURKU OLETKO AJATELLUT, että avioeron tai puolison kuoleman jälkeen oletkin ryhmässä yksinelävät, mikäli sinulla ei ole kotona asuvia lapsia. Uutta yksineläjää uhkaa monesti köyhyysriski, varsinkin jos hän on pienituloinen. Diakoni, valtiotieteen maisteri Raija Eeva jos kuka, tuntee työnsä ja tutkimuksensa kautta ihmisen köyhyyden, pienituloisuuden sekä yksinäisyyden olomuodon ja seuraukset. Eeva kampanjoi päästäkseen osallistumaan eduskunnassa tämän suuren joukon arkeen vaikuttavaan lainsäädäntöön, joka ei hänestä huomioi kyseistä väestöryhmää. avun jälkeen diakoni oli käynnistämässä ?sinkkutoiminnan. Tein sosiaalipuolen asiakastyötä. että työnsä yksinelävien hyväksi on noteerattu usein mediassa.. Myöhemmin hän opiskeli siellä sosiaalityötä yliopistossa ja työskenteli mielenterveystoimistossa. Herttoniemen seurakunnassa Eeva oli aloittamassa Liisa Rautalan kanssa Myllypuron ruoka- Yksineläville ei ole olemassa Suomessa selkeää väestöryhmämääritelmää edes Tilastokeskuksella. jakelua vähävaraisille. Seuraavaksi Raija Eeva pakkasi laukkunsa ja muutti USA:han 90-luvun alussa. Kristillinen etiikka vei hänet Suomen kirkon stipendiaatiksi töihin asunnottomien yömajaan ja kouluttamattomien naisten tukena toimivaan keskukseen. . Turkuun muutin 1997. EEVA ON edelläkävijä yksinelävien ihmisten asioiden asiantuntijana ja edistäjänä, mutta antaa paljon huomiota myös pienituloisille ja köyhille, jotka toisaalta usein kuuluvat juuri yksinelävien ryhmään. Helsingissä aloitetun ruoka- EEVAN MUKAAN yksinelävät aletaan nähdä yhtenä väestöryhmänä, kunhan ihmiset alkavat hahmottaa yhteiskuntaa uudella tavalla. . Tätä vaikeuttaa se, ettei yksineläville ole olemassa Suomessa selkeää väestöryhmämääritelmää edes Tilastokeskuksella. Hänestä määritelmä ja perustutkimus olisivat tarpeen, jotta yksinelävien elämästä välittyisi tilastollista, tutkimuksellista ja yhteiskunnallista tietoa. Eeva näkeekin ison työmaan tulevassa eduskunnassa, jotta yksinelävien köyhyyspolitiikka otetaan huomioon hallituspolitiikassa toisin kuin nyt.
8.2. Kirkkotie 5, 14700 Hauho. Kunnanvaltuuston puheenjohtajiston ehdokkaan valinta. Ohjelmassa mm. järjestöuudistus ja järjestötoiminta. Ilm.16.1. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Lauantaina 10.1. Kahvitarjoilu. Alahärmä, Läntisen py:n syyskokous su 18.1. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. Kahvitarjoilu klo 17.30. Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. pidettävässä valtuuston kokouksessa sekä ajankohtaiset poliittiset asiat. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Luumäellä kahvila Satun Makiat klo 11-12, Lemillä Kouvon baarissa klo 13-14, tervetuloa kahville ja keskustelemaan! Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi. 10.1. mennessä etela-savo@vesaiset.fi Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759. POHJOIS-KARJALA Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. Lähtö Kerimäeltä klo 7:00. Alustajana Porin kaupungin vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Keilahallilla klo 13-14. klo 9. Mikkeli, kj:n järjestäytymiskokous 11.1. 16.1. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KARJALA Kansanedustaja Ari Torniainen tavattavissa pe 9.1. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Aikataulut reiteistä myöhemmin tällä palstalla. POHJOIS-POHJANMAA Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 28.1. Puhujina Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat, Suomen Keskustan pj Juha Sipilä, yrittäjä, HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. klo 17.30 Pöytyän kunnan teknisten palvelujen keskuksessa Riihikoskella. Pöytyä, Kuukausipalaveri on pe 9.1. klo 18.30 Pöytyän kunnan teknisten palvelujen keskuksessa Riihikoskella. Pöytyä, ?Timppa seminaari. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/ hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Ohjelmassa ruokailu, elävää tanssimusiikkia, ohjelmaa ja eduskuntavaaliehdokkaita paikalla. klo 10 Kuhmon kaupungin valtuustonsalissa. Tervasiili sopii vaikkapa saunaan, mökille tai terassille. Puheenjohtajana valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ja asioina kaupunginvaltuuston esityslista 19.1. Nainen miljoonabisneksessä. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Pe 9.1. ja Vesaiset tj. klo 18, Korpikylän koulu, Korpikyläntie 413, 16500 Herrala. Ilmoittaudu varsinais-suomi@keskusta.fi . Jääkiekko TPS-Sport. mennessä Vesaiset 040 834 0803 tai aulis.suominen@ vesaiset.fi Naantalin Kylpylän Ball roomissa pe 30.1. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. keskusta nyt Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00. uudella ajalla klo 14-15, helmik. Henkilöstövalinnat kunnallisiin ja ylikunnallisiin luottamustoimiin. klo 18.30-21 Salon kaupungintalolla, Tehdaskatu 2, kahvit klo 18 alkaen. Piiritoimisto on suljettu. La 10.1. Onnekseni serkku Kalle tuli linkoamaan pihan. Asiana luottamushenkilöiden nimeäminen. ETELÄ-POHJANMAA Sari Kujalan ohjelmallinen eduskuntavaalikampanjan avaus su 11.1. klo 13 Kanavan kevarissa Alajärvellä. Paikalle kutsutaan valtuustoryhmä sekä paikallisosastojen edustajat. Käsitellään Mikkelin kaupunginjohtajan hakuprosessia, kevään toimintaa ja eduskuntavaalien tilannetta. Itäisten Vesaispiirien koulutuspäivä 31.1. Paikalla Keskustan Hämeen eduskuntavaaliehdokkaita paneelissa aiheina maaseutu ja sote-asiat. Padasjoki, kj:n ylimääräinen kokous su 18.1. Kustantaja Ekrive 2012. Ristijärvi, kj:n yleinen ylimääräinen kokous ti 13.1.2015 klo 18 valtuustosalissa. Minä sanon, ei mitenkään.. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. Eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Hollola, kj:n ylimääräinen kokous to 22.1. Liput 15. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. Tule mukaan tanssimaan Ulla Arkadianmäelle toivottaa Tolkkua Toimintaa ry - Ulla Huittisen tukiryhmä ETELÄ-HÄME Keskustalainen illanvietto pe 16.1. klo 18-24 Hauhotalossa os. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. Kahvia, arvontaa, hauskanpittoo... Kunnallisjärjestön johtokunnan ja Keskustan kirkkovaltuustoryhmän yhteiskokous ti 13.1. Suositun hauskan tervasiilin valmistaminen. 25 e. klo 18. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 19 Matti Vanhanen keskustan vaali-illassa Karviassa, Karviasalissa, Tyyni Tuulion katu 12. lyhytkurssi ja toukok. Kahvitarjoilu alkaa klo 9.15. Aikanaan väkirikkaan kylän pihapiirit ovat hiljenneet. Kuva: Raija Moilanen Laulu kaikui hiljaisella kylällä KOIVULAN PIRTISSÄ Hyrynsalmen perukoilla laulettiin uudenvuodenpäivänä Kauneimmat joululaulut -vihko melkein kannesta kanteen. Koolla oli liki 50 ihmistä. Tilaisuuden järjesti Pirkanmaalla kansanedustajaehdokkaaksi asetettu Raija Moilanen yhdessä 87-vuotiaan äitinsä Tyyne Kemppaisen kanssa. Tyyne Kemppainen on perhehoidossa Hyrynsalmen kirkonkylällä ja pääsee harvoin vanhaan kotiinsa. Pääsylipun h. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440-817373/ jaana.kvist@ keskusta.fi. KAINUU Suomussalmi, Keskustan vaalitilaisuus pe 9.1. klo 19 Vakkurin yhteistalolla. Merja Rintamäen järjestämät yhteiskuljetukset Keskustan vaaliristeilylle 7.-8.2.15 ovat täynnä. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. tuoksua tuomaan. Alustajana eduskuntavaaliehdokas Markku Heikkilä. Itäisten Vesaispiirien koulutuspäivä 31.1. klo 18.30 HK AREENA Turku. klo 18 Kiannon Kuohuissa. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. Asiana seurakunnan luottamushenkilövalinnat. Huvilakatu 31 . Ilm. klo 10-17 Pieksämäen opistolla os. Ota rohkeasti yhteyttä. Tammikuussa aloitamme 9.1. Mahdolliset muut asiat. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjoh- taja Jukka Sällinen puh. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Piiritoimisto on suljettu 9.1. klo 15. Keskustelun aiheena on talous ja työllisyys. Miten ihmeessä syrjäkylien ja perukoiden ihmiset pärjäisivät ilman naapuriapua. klo 17 Helmi Sp:n Padasjoen konttorin kokoustiloissa. Puhujina Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat, Suomen Keskustan pj Juha Sipilä, yrittäjä, HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Marjaanalta 044 3678906 ja ovelta. alkaen klo 18 Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn ja ent. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, kansanedustajaehdokas Olavi Ala-Nissilä alustavat keskustelun aiheesta ?Miten Suomi ja VarsinaisSuomi nousuun muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä??. turneereissu Savoon. Pöytyä, kj:n johtokunnan kokous pe 9.1. Keskustassa tapahtuu VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. klo 11-14 Tervasiilin valmistaminen, piiritoimisto, Itäpuisto 9. järjestöuudistus ja järjestötoiminta. Alustajina Keskustan V-S piirin pj ja ke-ehdokas Jani Kurvinen, kansanedustajat: Esko Kiviranta kesk., Ilkka Kanerva kok, Ilkka Kantola SDP sekä ke-ehdokas Jukka Kärkkäinen vas. Puheenjohtajana Pöytyän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Autio. Piiri, paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien ja sihteerien info-tilaisuus ke 14.1. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5-tietä pitkin. Pauliina Maukonen- Kärkkäinen p. klo 18.30 Haapaveden kaupunginvirastolla. Mika ja Aulis jakavat lippuja klo 17.2-18. Lippu varaukset 9.1. Iltapäivällä vielä apua tuli toisesta naapurista Aimolta. . Kustantaja Otava 1999 ja Merja Rehn: Yritä perässä. Ohjelmassa mm. klo 18 Oulus- 17 sa, Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Linja-autoretki Helsinkiin ja tutustuminen eduskuntaan Tapani Töllin vieraana 19.-21.2. Kylpylästä voi tiedustella myös tilaisuuteen liittyvää majoitusmahdollisuutta. Yhteiskokouksen jälkeen kj:n johtokunnan järjestäytymiskokous 2015. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Homeongelma kotona, koulussa, työpaikoilla? Rantasalmen kunnanviraston valtuustosalissa to 22.1. Kokouksessa käsitellään: Piirihallituksen jäsenen vaihtaminen (tasa-arvo lain mukaiseksi). klo 18-20. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puh 0400 517319 Marko Partanen. Haapavesi. klo 18.30 Piiritoimistolla. Niukkala, kahvila Koppelo (ent Elviiran Tupa) klo 10 alkaen. 040 418 1150. PIRKANMAA Tampere Varjovaltuusto Kaikille avoin tammikuun Varjovaltuusto piiritoimistolla ma 12.1. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista vaalija järjestöasioista. Materiaalimaksu 13 eur / siili. Siikainen, kj:n johtokunnan kokous su 11.1. klo 18 Keskustelutilaisuus; Ajankohtaiset asiat vanhuspalveluista ja palvelurakennemuutoksesta Porin perusturvan yhteistoimintaalueella. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 ITÄ-SAVO Itä-Savon Vesaiset järjestää keskustelutilaisuuden . Liput myynnissä kunnallisjärjestöissä ja piiritoimistossa. PÄIJÄT-HÄME La. Näytös alkaa klo 13. klo 19 kunnanvirasto. 23.1. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Yläneen OP:n kerhohuoneella su 11.1. klo 12.00 Keskustan 100 päivää eduskuntavaaleihin yleisötilaisuus Lammin Turvantalolla, Mommilantie 7. Nyt hän sai nauttia ison ystäväjoukon seurasta. . Toimisto avoinna jälleen ma 12.1. mennessä ita-savo@ vesaiset.fi Piiritoimisto on suljettu 9.-13.1., toimisto on avoinna taas 14.1. Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Huvilakatu 31 . Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 POHJOIS-SAVO Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. klo 10-17 Pieksämäen opistolla os. Puhujina Antti Rantakangas ja Esko Ahonen. . Bussikuljetus järjestetään 9- ja 10- tien suunnalta, tiedustelut Unto Marjamäki p. 0400537499. Ullan tantsut Salon VPK:n talolla la 31.1. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Mukana ke-ehdokkaita. Ti 27.1. Kunnanhallituksen jäsenen ja varajäsenen ehdokkaiden valinta. klo 19-01. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Siilin voi laittaa saunan alalauteille, terassille, huussiin jne. Näytös alkaa klo 13. Mukana varapuheenjohtaja Juha Rehula ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Eeva Harjula p. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Kuhmo, Keskustan vaalitilaisuus la 10.1. Akonpohja, kahvila SEO klo 11.30 alkaen, Parikkalassa ravintola Karpalo klo 13 alkaen, Simpeleellä kahvila Teboil Simpele klo 14.30 alkaen. Vapaalippuja to 15.1. Paikkana Himmeli, Palokunnantie 39, Pori. Halusin järjestää positiivisen tapahtuman hiljaiselle kylälle, perustelee Moilanen. . Opettajana, yrittäjä Terhi Jokitulppo, Udutar Ky
Maailman ensimmäisenä metrona pide- ehtoisesta asepalveluksesta ja ensimmäiset naiset aloittivat varusmiespalveluksensa Suomen puolustusvoimissa? tään tammikuussa 1863 avattua Lontoon Cityn Paddingtoniin, Kings Crossiin ym. Jääkiekon MM-kisat järjestettiin Suo- 5. Mikä ja milloin oli Operaatio Aavikko- Sudoku Viivi & Wagner . Milloin pidettiin ensimmäiset pilkin SM-kisat? 8. Pilkkionginnan SM-kisat Hämeenlinnassa 10. Masi . Missä? 4. Virtanen 3 4 8 4 9 5 1 8 2 5 8 3 1 6 7 2 3 3 1 4 9 5 2 6 5 4 4 8 1 2 6 8 1 9 2 2 5 1 5 3 2 1 7 9 2 6 5 3 2 8 6 7 5 3 7 9 5 1 4 1 9 3 6 3 5 9 1 9 5 4 6 8 4 7 8 2 9 2 3 1 9 5 2 7 3 9 3 6 5 2. Maraton spinning-kuntopyörällä. Rappujuoksu. Alamäkipotkukelkkailu. Maanantaina aloitti uusi erä alokkaita va- Kuva: Jari Laukkanen la kiristy ja pitkity. Yhdessä noista lajeista ei ole järjestetty/järjestetä SM- tai MM-kilpailuja. Minkä nykyisten valtioiden aluetta kut- Roineen Ilmolan selällä helmi-maaliskuussa ovat uhattuna, elleivät pakkaset kunnol- messa ensimmäisen kerran 1955, 1965, 1975, 1985? 1. Paljonko Suomessa on tällä hetkellä palveluksessa poliiseja? 2. yhdistänyttä reittiä. Mikä silloin oli vaunuja kuljettanut voimalähde? 9. 18 9.1.2015 TIETOTESTI Paljonko Suomessa on tällä hetkellä palveluksessa poliiseja? rusmiespalveluksensa. B. Vihje: Venäläisen kirjallisuuden synnyttäjänä pidetty Aleksandr Pushkin oleskeli alueen nykyisessä pääkaupungissa Chisinaussa 1820-luvn alkuvuosina, jolloin hän oli karkotettuna Moskovasta. 3. Mitä nimeä nykyään käytetään Persiasta? myrsky (Desert Storm)? 7. Milloin hyväksyttiin laki naisten vapaa- 6. Kuinka moni: 5000, 7500, 10 000, 12 500 vai 15 000? suttiin entisvanhaan Bessarabiaksi. Lypsyjakkaran heitto. Rautakankikävely. Aku Ankka . Tikkaluistelu
19 9.1.2015 Karvanopat syksyllä Lahdesta Cadillacin. Se ei niinkään vaadi rahaa, vaan asennetta. Moni äijä ei saa muijaltaan lupaa ostaa muuta kuin sen harmaan perusauton, vaikka mieli tekisi. Haistan tunkkaisen hajun hometalon asukkaan vaatteista, mutta haistan myöskin Wunderbaumin karvanoppapellen vaatteista. Se trauma. Piti tässä kypsässä iässä sitten taas lääkitä. Siis metrien päähän. Eivätkä katsastusmiehen mielestä kuulu aina siihenkään, näkemäeste. Aikuisten oikeasti karvanopat kuuluvat vain amerikkalaisiin autoihin. Voi kauhistus, suuttuiko Esko? . Tänä aamuna olin niin ajatuksissani, että tarjosin vahingossa miehelleni saippuahiutaleita maissilastujen sijaan. . Tästä on rajalle 40 kilometriä. 72:1-3 SANANPARSI Kyl sil juttuu piisaa niinko hämäläisel piiskaa. Yläne KANSA KASKUAA Rouva kertoi tohkeissaan ystävättärelleen: . PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Melkein karvanopista. Jari Nenonen En koskaan saanut Beatles-kenkiä, vaikka monella meidän koulussa oli. tammikuuta 2015. Tänään Veikko, Veli, Veikka, Veijo, ortodoksisen kalenterin mukaan Jehto, Ilpo, Filip, Vilppu. Aurinko laskee Helsingissä 15.37, Oulussa 14.39 ja nousee huomenna Helsingissä 9.17, Oulussa 10.09. PÄIVÄN SANA Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle! Hän jakakoon kansallesi oikeutta, köyhiä palvelijoitasi hän auttakoon. Ps. En saanut sitäkään. Keravalainen karvanoppacorolla on autoilun pohjanoteeraus. Täytynee tässä yhteydessä kehaista hyvällä hajuaistillani. Autokauppoja on tehty kahdenlaisia. Trauma! Olen lääkinnyt sitä sadointuhansin euroin elämäni aikana. Toisilla on hengettömät työsuhdeautot, joiden avaimet voidaan pyytää pöydälle minä päivänä hyvänsä. Minulla on valkoinen Cadillac ja tässä kypsässä iässä ostin siihen elämäni ensimmäiset karvanopat, valkoiset. Tuntui hyvältä siihen asti kunnes näin että ihan samanlaiset, ehkä Tokmannista nekin, oli Navalnyin veljeksillä. Arvaa vaan, vaahtosi koko päivän. Ratkaisut 8 9 6 2 7 5 1 4 3 7 5 4 1 8 3 2 9 6 3 2 1 6 9 4 8 5 7 1 8 5 4 2 7 6 3 9 9 6 7 8 3 1 4 2 5 2 4 3 5 6 9 7 8 1 4 1 8 3 5 6 9 7 2 6 3 9 7 4 2 5 1 8 5 7 2 9 1 8 3 6 4 3 5 9 4 6 8 1 7 2 1 8 6 2 7 3 9 4 5 7 2 4 5 9 1 3 6 8 2 3 5 8 1 4 6 9 7 Ulkoasu: Mikko Eronen 5 6 8 3 9 4 1 2 7 044 7370 314 4 3 1 2 6 7 9 5 8 Kuvatoimitus Maria Seppälä 2 7 9 8 1 5 3 4 6 9 4 1 7 2 6 5 8 3 6 7 8 3 5 9 4 2 1 8 6 2 1 4 5 7 3 9 5 9 7 6 3 2 8 1 4 4 1 3 9 8 7 2 5 6 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 1 5 4 6 2 9 8 7 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 3 2 7 4 8 1 6 9 5 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 9 8 6 5 7 3 4 1 2 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Mutta ketku E-liike mainosti rallihattuja ja äiti, hyvää tarkoittaen osti. Ei se ollut oikeanlainen, vaan mitälie kerniä ja enempi ryssämallinen. KARVANOPAT kuuluvat emännänhankintarallia ajavien nuorten geelipäiden autojen peruutuspeileistä roikkumaan. Hain ON ASIOITA , jotka vaivaavat koko ihmisiän. Vastaavasti kanssani asumaan joutuvan naisen hajuaisti on huonontunut, se on evoluutiota. KOTONANI ei ollut autoa, ei tosin kovin monen muunkaan kotona. Pikkuasioita, mutta traumaattisia. Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 9. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Vuoropäällikkö 044 7370 263 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 6 4 5 9 3 2 7 8 1 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 7 9 3 1 5 8 2 6 4 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 8 1 2 7 4 6 5 3 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) noin 7500, 2) 12 500, 3) 1995, 4) Persianlahden sota 1993, Irakin ja Yhdysvaltain johtaman monikansallisen liittouman välinen sota, 5) pääasiassa Moldova, osin Ukrainaa, 6) höyryveturi (ensimmäinen nykyisen kaltainen eli sähkömetro avattiin Lontoossa 1890), 7) 1957 Keurusselällä, 8) maraton kuntopyörällä, 9) Iran, 10) 1965. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Hölmöjä ja tosihölmöjä. Mikä laittaa lihavan kuusikymppisen ukon ostamaan autoja, joista se ei enää pääse auttamatta ylös. Tai ei siis kauan. Rajan sillä puolella saa kolme vuotta linnaa ja kotiarestia. Pehmeä nakkalippis, kuin suoraan Simo Lampisen tai Rauno Aaltosen päästä
Sopimukseen on muun muassa kirjattu kohtia, joka takaa investointeja Nastolan alueelle yhdistymisen jälkeen. Lopputulos on Paqvalinin mielestä kiinni siitä, kuinka kuntien poliittinen johto ja virkamiehet hyödyntävät asukkaiden eduksi kaikki uudet mahdollisuudet. . Yhdistymisavustusta liitos saa neljä miljoonaa euroa valtiolta, Paqvalin toteaa. LAHTELAINEN keskustan kansanedustajaehdokas Martti Talja muistuttaa, että molempien osapuolien tulee saada yhdistymisestä hyötyä. . Lähivuodet edellyttävät hyvää johtamista ja siihen tarvitaan myös kaikkien asukkaiden tuki. Tämän lisäksi kuntien on lisättävä yhteistyötään, tuli niitä kuntaliitoksia tai ei. KESKUSTAN lahtelainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja- Tämä on isoin päätös Lahdessa pitkään aikaan. Lahtelaiset keskustapoliitikot Martti Talja ja Kaarina Suhonen liputtavat kuntaliitoksen puolesta. Kuva: Petri Görman ehdokas Kaarina Suhonen oli esityksen perusteella selkeästi kuntaliitoksen kannalla. . Osa päättäjistä pohtii vielä kantaansa ja siksi tällaiset kuulemistilaisuudet on yksi tapa vaikuttaa paikallispoliitikkoihin vielä viime hetkellä, kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin sanoo. Yhdistymissopimuksen peruslähtökohta on Paqvalinin mukaan se, että nastolalaisten palvelut eivät vähene, vaikka Lahteen liitytään. . Meillä on jatkossa isommat hartiat ja sen vuoksi mahdollisuudet pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa paremmin. Yhdistymisen vuoksi käyttömenoissa säästetään neljä miljoonaa euroa vuodessa. He osallistuivat debattiin aktiivisesti.. Vastikään saimme lukea pai- kallisessa sanomalehdessä kuntien asuntopolitiikan nurjasta puolesta. Kunnat kilpailevat asuntotonteilla, joissa on kunnallistekniikka rakennettu valmiiksi odottamassa rakentajaa. Tämä tarkoittaa kansalaisten LAHDEN kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen (kok.) lupasi kärköläläiselle keskustapoliitikko Leena Reimanille, että isoveli huolehtii pienemmästä lähikunnasta myös jatkossa. . 20 9.1.2015 Lahti näyttää vihreää valoa kuntaliitokselle toimeentulon paranemista ja alueen hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääntymistä. . Ennakoivien investointien arvo on miljoonia euroja. Yhdistymisellä voidaan Taljan mukaan luoda pohja kestävämmälle yhdyskuntarakenteelle. . Ilmaisimme tämän tahdon selkeästi jo liitoskierroksen ensimmäisessä vaiheessa. Lahdessa järjestetty kuulemistilaisuus keräsi vain vähän ihmisiä keskustelemaan liitosasioista. Ilahduttavinta oli se, että paikalla oli entisiä nastolalaisia sekä muutama keskustelija Kärkölästä. Tämä on isoin päätös Lahdessa pitkään aikaan, painottaa Suhonen. Sekä Lahden että Nastolan hallinto ja palveluverkko arvioidaan lähitulevaisuudessa kriittisesti. . Vastavuoroisesti Nastolan alueen asukkaiden tulee saada säilytettyä haja-asutusalueilla elämiseen tarvittavat lähipalvelut, Martti Talja muistuttaa. PETRI GÖRMAN LAHTI PÄIJÄT-HÄMEEN kuntaliitoksia koskevat kuulemistilaisuudet alkoivat Lahdessa keskiviikkona. Mikäli salissa käydyn keskustelun perusteella voi vetää johtopäätöksiä, niin lahtelaiset päättäjät kautta linjan äänestävät Lahden ja Nastolan kuntaliitoksen puolesta maanantaina 26.1. . Lahti on huomattavan tiiviisti rakennettu kaupunki, jossa on pula etenkin teollisuuden tarvitsemista hyvien liikenneyhteyksien varrella olevista teollisuuden tonteista.