Suomenmaa 09.06.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 23 / 9.6.2017 / 4,80 ? Kuntakoutsi unelmauralla Vilma Kröger johtaa Pielavettä valmentajan ottein Ajassa Kenttäraati Vieraskolumni Elsi Katainen jättää keskustanaisten ruorin Keskustan retoriikka vaatii terävöittämistä Politiikan teko on kääntynyt päälaelleen
14 2 9.6.2017. sisältö 9.6. 2017 Ruottu vai Parviainen? Keskustanaiset vaihtavat viikonloppuna keulakuvansa s
Ennusteiden mukaan taloutemme kasvaa kohisten myös loppuvuoden. Jossain sentään prosentit nousevat. Antti Kaikkonen s. 30 9.6. s. 2017 3. 33 Ritva-Liisa Ripatti puhuu suoraan eikä tingi tyylistään s. 34 Timo Soinin valtakausi päättyy. Miten perussuomalaisten käy. s. 10 Sote-tietotekniikassa on edessä jättiurakka s. 12 100-vuotias Lyyli Lehijoki aloitti työnteon jo lapsena. 24 Matti Laurila löysi uuden työn hyvinvointialalta s
Ne on vain osattava mitoittaa oikein. Pääkirjoitus Syksyn palkkaneuvotteluissa mitataan oppimiskykyä S uomen kansantalous on kääntynyt vihdoin kauan kaivattuun nousuun. Seuraava testi on edessä jo syksyllä, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat seuraavista työehtosopimuksista. Ne on vain osattava mitoittaa oikein. Itse asiassa nyt mitataan, onko Suomessa opittu mitään kymmenessä vuodessa. Pitkään kestäneen taantuman siemenet kylvettiin nimittäin ennen vuoden 2007 eduskuntavaaleja käydyssä huutokaupassa, jossa kokoomus lupaili muhkeita palkankorotuksia sairaanhoitajille. Mutta kyllä Sipilän hallituksellakin on ansionsa käänteen aikaansaamisessa. Sipilän hallitus pusersi viime vuonna kokoon kilpailukykysopimuksen, joka on kiistatta parantanut viennin kilpailukykyä ja vahvistanut luottamusta julkisen talouden kestävyyteen. Olennaista on, kykeneekö työmarkkinakenttä tekemään sellaisia sopimuksia, jotka vahvistavat edelleen Suomen kilpailukykyä ja varmistavat myönteisen talouskehityksen jatkumisen. Selvää on, että sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia. Elinkeinoelämän keskusliiton tunnettujen päätösten jälkeen keskitettyjä tulosopimuksia ei voida enää tehdä. Kikyssä sovittiin kuitenkin uudenlaisesta palkkamallista, jossa viennin kilpailukyky määrittäisi yleisen palkankorotusvaran. Loppu on historiaa, josta pitäisi ottaa opiksi.. Tästä Suomen mallista ei valitettavasti saatu aikaan kaikkien työmarkkinajärjestöjen hyväksymää ratkaisua. Muodot ja julkilausumat eivät kuitenkaan ratkaise syksyn neuvottelujen tulosta. Opposition mielestä talous on kääntynyt nousuun hallituksesta huolimatta. Kiky-sopimus on vaikuttanut monien merkittävien tilausten saamiseen ja investointipäätöksiin. 4 9.6.2017 Myönteinen kehitys ei jatku kuitenkaan itsestään. Talouden ennustelaitokset korottavat vuoron perään kasvuennusteitaan, työpaikkojen määrä lisääntyy, työttömien määrä vähenee ja kuluttajien luottamus talouteen on noussut ennätyksellisen vahvaksi. Jos viime vuonna alkanut myönteinen kehitys jatkuu, Juha Sipilän hallitus saavuttaa kaksi vuotta sitten hyväksytyn ohjelmansa keskeiset tavoitteet. Neuvottelut käydään nyt liittojen kesken. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antoi äskettäin eduskunnassa jopa ymmärtää, että käänne olisi kaksi vuotta sitten työnsä sekasortoon lopettaneen edellisen hallituksen ansiota. Kansainvälinen ympäristö ja talouden suhdanteet vaikuttavat tietenkin myös Suomen talouskehitykseen. perustettu 1908 . Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Selvää on, että sopimuksia ei synny ilman palkankorotuksia. Niistä tärkein oli työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin vaalikauden aikana. Politiikkaan kuuluu väittely siitä, kenen ansiota hyvät talousuutiset ovat
2017 5. Nuoret eivät enää odota kieli pitkällä täysi-ikäisyyttä siksi, että pääsisivät Alkoon ja baariin. Tuleva sukupolvi ehkä kestää norminpurun myös alkoholin ympäriltä. Sitten on bilejuomista, jota harjoitetaan nimensä mukaisesti ystävien kanssa juhliessa. Kolmas muoto on se ikävin eli kännääminen, jossa juominen on runsasta ja elämänhallintakin ehkä kateissa. Suomen juomakulttuurin vertailu viinimaihin ei ole mielekästä. Mutta ostaisinko kaupasta vahvemman kaljan kolmosoluen sijaan. Tämä sukupolvi ei sitä valitettavasti kestä. Pauliina Pohjala Sama ajatusmalli näyttää jatkuvan aikuisena. Jopa työministeri Jari Lindström (ps.) kehuu julkisuudessa juovansa alkoholia ainoastaan juopumistarkoituksessa silloin tällöin. 9.6. Lauantai-pussi vedetään yhdellä istumalla. Suomalainen alkoholikulttuuri ei suinkaan ole pelkkää kännäämistä, mutta ruokaviiniä nauttiva ystäväni kuuluu vähemmistöön. Suomalaisessa ruokapöydässä ei nimittäin komeile viini vaan maito. Siinä missä Etelä-Euroopassa alkoholi on tiivis osa jokapäiväistä elämää, Suomessa alkoholi vie arjesta pois, valtiotieteiden tohtori Antti Maunun Humalan tällä puolen -tutkimuksesta (2016) selviää. Suomessa on Maunun mukaan kolmenlaista juomakulttuuria: pienjuomista, jota harrastetaan kotisohvalla viikonloppuna puolison kanssa. Ostaisin ehkä joskus viiniä ihan vain ruokajuomaksi. Paikalliset eivät mene niistä sekaisin. Viiniä juodaan lasillinen ruuan kanssa, humaltumista paheksutaan. Alkoholikaupan vapauttamisen puolesta liputtavat uskovat, että suomalaisten kieroutunut suhde alkoholiin johtuu juuri kielletyn hedelmän houkuttelevuudesta. Ehkä sitä voisi verrata lasten karkinsyöntiin. Lapsiperheen au pairina Lontoossa hämmästelin suuresti sitä, että lasten ulottuvilla oli koko ajan herkkuja. Itse olin lapsena tottunut karkkipäivään kerran viikossa. En kuitenkaan koskaan nähnyt brittiperheen normaalipainoisten lasten ahmivan herkkuja. He ottivat kaapista suklaan tai karkin silloin tällöin. Suomalaislapsella ei ole vastaavaa itsehillintää silloin, kun karkkipäivä seitsemän päivän odotuksen jälkeen taas koittaa. Toimittajalta Emme ole valmiita viinavastuuseen Minuun vaikuttaisi vasta se, jos viinit tulisivat ruokakauppoihin. Maltillinen arvio on 145 kuollutta lisää vuosittain. Etelä-Euroopassa reissatessa näkee, miten hienosti vahvatkin alkoholijuomat sopivat tavallisiin ruokakauppoihin. Se on niin erilaista. Toivo on tälläkin kertaa nuorissa. Kännääminen ei ole enää coolia, alkoholinkäyttö on vähentynyt jo vuosia. Tuskin. Ystäväni pohdinta tiivistää olennaisen. Ruokakaupoissa myytävien juomien sallitun alkoholipitoisuuden nostaminen 0,8 prosenttiyksiköllä ei juurikaan vaikuttaisi kohtuukäyttäjien alkoholinkulutukseen. Juomien hinta kuitenkin laskisi samalla kun ne siirtyisivät Alkosta kauppaan, mikä taatusti houkuttelisi humalahakuista ostajakuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa juuri suurkuluttajat vaihtaisivat vahvempaan olueen muita useammin
Se on järjestötyössä aina hyvä asia. Katainen kokee voineensa vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin, kuten palkkatasaarvoon ja naisten osallistumiseen. Luonnollinen selitys on se, että näkyvillä paikoilla on naisia vähän. . Sitä pitää puolueenkin ymmärtää arvostaa. Toivon, että jatkossa yhteistyö emopuolueen kanssa olisi tiiviimpää. Vaikka puheenjohtajuus päättyy, työ keskustanaisissa ja tasa-arvotaistelijana jatkuu. ??Se on selkäytimessä. Ennen varsinaista puheenjohtajuutta hän ehti toimia varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta. ??On ihanaa, että tulee uusia ihmisiä ja tuoretta virtaa. Puheenjohtajuus on ollut antoisa, mielenkiintoinen ja opettavainen tehtävä. Keskustanaisten ruoria kuusi vuotta pyörittänyt kansanedustaja Elsi Katainen jättää tehtävänsä kiitollisena ja hyvillä mielin. Naisia on saatava enemmän ehdolle vaaleihin. Se saattaisi olla yksi ratkaisu myös kaupunkikannatusongelmaan ja toisi mukaan enemmän nuoriakin. ??Tähän pääsemiseksi tarvitaan puolueen sisäistä itsetutkistelua, Katainen perää. Puheenjohtajakauttaan taaksepäin katsellessaan Katainen on tyytyväinen myös siihen, että keskustanaisten käytännön toimintatapoja on saatu uudistettua ja kehitettyä kentälle oikeaa poliittista toiminta. ??Kaikki lähtee paikallistasolta, hän korostaa. Aika-ajoin kyseenalaistettua naisjärjestön roolia Katainen puolustaa tiukasti. Uskon, että tekemistä riittää.. Tosin hän samaan hengenvetoon toteaa, että nämä ovat muodostuneet ikuisuuskysymyksiksi, joissa työtä riittää edelleen. 6 9.6.2017 ??Keskustanaiset on joka tapauksessa pitänyt teemoja esillä, haastanut työmarkkinajärjestöjä ja omaakin väkeä esimerkiksi vaalien yhteydessä etsimään naisehdokkaita. Katainen uskoo, että isommalla naisedustajuudella voitaisiin modernisoida keskustan imagoa. Siitä kaikki lähtee, hän sanoo. Elsi Katainen antaa keskustanaisten nuijan eteenpäin Meri Alaranta-Saukko ??Olen ollut keskustanaisten työssä muka- na täydestä sydämestä. Ajassa Sanottua Ei Väinämöisellekään ollut helppo löytää sopivaa ehdokaspuuta veneen veistämiseen, kun hän puuhasi uutta purtta, nenässä utuisen niemen. Eero Heinäluoma Facebookissa Hyviä nimiä on vielä paljon käymättä läpi. Kyllä se ehdokas sieltä kivuttomasti tulee Antti Rinne Lännen Medialle Not my cup of tea, totesi @EeroHeinaluoma eikä lähde ehdolle ja toivoo puoluejohdolta aktiivisuutta. Hanna Kuntsi Twitterissä Jari Laukkanen Elsi Katainen harmittelee sitä, että mediassa näkyvät vain harvat keskustalaiset naiset. Sitäkin, että esillä pidetään jatkuvasti muun ohella työelämän ja perhepolitiikan teemoja, vaikka toisinaan järjestöä on moitittu laaja-alaisuuden puutteesta. ??Jos keskustanaiset eivät pidä esillä tasaarvokysymyksiä, sitä ei tee kukaan. Katainen korostaa, että keskustanaiset ovat kautta aikojen tasoittaneet tietä yhteiskunnalliseen osallistuvuuteen. ??Me olemme yksi leveä reitti, jota kautta tullaan keskustan toimintaan
2017 7. Demarikonkari Erkki Tuomioja pitää menettelyä kädenojennuksena vasemmalle. Hän uskoo, että suuri osa demarien kannattajista tukee Niinistöä jo ensimmäisellä kierroksella. Tuomiojan lisäksi muutkin dema- rikonkarit ovat patistelleet puoluetta Niinistön leiriin. Yleisötapahtumassa on muun muassa päreiden tekoa. Samaan aikaan MTK pitää isoa liittokokoustaan Messukeskuksessa. Lauantaina Messukeskuksessa vietetään MTK:n satavuotisjuhlaa, johon odotetaan kolmea tuhatta vierasta. Ensi viikolla Helsingissä kokoontuu maailman tuottajajärjestön (WFO) yleiskokoukseen 450 edustajaa. Seuraavana viikonloppuna juhlahumu jatkuu Seinäjoen maatalousnäyttelyssä. Puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan ta- lonpojat luottavat tulevaisuuteen. ??Kasvu on myöhässä, mutta kesä on edessä. Näin sanotaan korttien keräyspisteestä. Niinistö-korttien keräys käynnistyi sunnuntaina työväenliikkeen ytimestä Helsingin Hakaniementorilta. Juhlassa saa ensiesityksensä Kirsti Mannisen kirjoittama ?Maan ja metsän laulu?. Mutta resurssimme ovat maaseudulla, Marttila muistuttaa. 9.6. Nyt odotetaan sadetta ja lämmintä. Marttila luonnehtii, että sadassa vuodessa köyhä maa on ponnistanut maailman huipulle puhtaan ruoan tuottajana. ??Nyt edessä on uusi suuri murros teknologian muutoksen, biotalouteen siirtymisen ja kaupungistumisen myötä. Se on semmoinen sokeripala, joka ei minun suussani sula. Timo Soini: ?Perussuomalaisissa ei ole eliittiä.. Kerääjien mukaan avaus oli menestys niin Hakaniemessä kuin muuallakin. Käsittämätön väite hallituspuolueen puoluejohtajalta. Timo Soini Helsingin Sanomissa Roni Rekomaa/Lehtikuva Lotta Aarikka Twitterissä Heinäluoma vapautti demarit Niinistölle Pentti Manninen Eero Heinäluoman (sd.) kieltäytyminen presidenttiehdokkuudesta vapautti monet sosialidemokraatit allekirjoittamaan presidentti Sauli Niinistön kannattajakortin. Omaa ehdokasta kaipaava Turun entinen kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty muistutti Demokraatissa, että oma ehdokas voisi innoittaa presidenttiä toimimaan väkevämmin eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseksi. Toisaalta hän analysoi, että SDP liittoutui aikanaan Urho Kekkosen kanssa, koska ei kyennyt tätä voittamaan. Onko siitäkin taas kysymys? MTK tekee päreitä Rautatientorilla Pentti manninen Talonpojat antava massiivien panoksen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan. MTK esittelee tänään perjantaina Helsingin Rautatientorilla maatalouden 100-vuotisen kehityksen. Yli sadan koneen näyttely tuo esille alkuaikojen hevosvetoiset pelit ja päätyy nykypäivän uusimpiin tuotantovälineisiin. Se on elämysmatka suomalaisen tuottajan vaiheisiin. Juhlakausi ei lopu tähän. Mutta on muitakin. Alkuviikosta allekirjoitettuja kortteja oli koossa jo tuhansia. Niinistön ehdokkuus edellyttää vä- hintään 20?000 kortin keräämistä. Sanottua Melkoinen kontrasti TP Niinistön hurmoksellisen kampanja-avauksen ja SDP:n kärsimysnäytelmän välillä. Huhhuh sentään. Erkka Railo Twitterissä Mielestäni näiden uusien kaverien kannanotot eivät ole aina edes jälkikristillisiä, ne ovat antikristillisiä. Keräys jatkuu läpi kesän, joten määrä noussee selvästi suuremmaksi. Vaaleihin lähteminen valitsijayhdistyksen kautta ja irtautu- Petra Pöyliö Ajassa minen kokoomuksesta oli Niinistöltä taitava veto
Tyytyväinen täytyy olla, toiminnanjohtaja huomauttaa. Alan kasvava trendi on, että yksityi- set metsänomistajat jättävät puukaupan asiantuntijoiden tehtäväksi. . Ajassa Pitkäaikaistyöttömiä oli huhtikuussa noin Vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä on kääntynyt laskuun. Laskua viime vuoteen oli lähes 12 000. Työttömiä oli huhtikuussa yhteensä 279 000 eli 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Euroissa halvin ei ole aina se paras tarjous. Alkukiinnostus osoittaa, että digitaalista palvelua on kaivattu pitkään. Tarjouspyyntöjä palvelussa on jo yli 500 000 kuution verran ja puunostajaorganisaatioitakin kuutisenkymmentä. Mäkelä pitää uuden kauppapaikan valttina nimenomaan tasapuolisuutta ja luotettavuutta. Karkeasti arvioituna jo yli puolet kaupoista tehdään valtakirjalla, Takalo toteaa. Vaikka toimeksiannosta peritään maksu, niin metsänomistajalle hyöty on Takalon mukaan moninkertainen ja palvelu ilmainen. . Lisäksi se tarjoaa apuvälineitä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan ammattilaisille. . Ihmiset ovat tottuneet asioimaan verkon kautta. Metsävaratietojen tallentaminen ja digitaalisaation hyödyntäminen parantavat samalla koko metsäalan kilpailukykyä. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Petri Takalon mielestä uusi palvelualusta tuli vauhdittamaan puukaupan rattaiden pyörimistä. . Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia. Shutterstock Alkukiinnostus osoittaa, että digitaalista palvelua on kaivattu pitkään. Puumarkkinoille uutta pöhinää ? leimikot kilpailutetaan nyt netissä Risto Luodonpää Uunituore sähköinen puukauppapaik- ka (Kuutio.fi) on otettu innostuneesti vastaan metsäalan toimijoiden keskuudessa. Osana hallituksen kärkihanketta kehitelty palvelu luotiin helpottamaan sekä puunhankintaa että puukaupan tekemistä. Meillä on pitkältä ajalta mitattua data-aineistoa esimerkiksi siitä, mikä ostaja soveltuu parhaiten katkomaan kulloinkin tarjolla olevaa puuta. Kuutio on toteutettu metsäsektorin laaja- na yhteistyönä ja sen kehittämisestä vastaa hanketta varten perustettu Suomen Puukauppa Oy. Toimitusjohtaja Aku Mäkelän mukaan jo ensimmäisen viikon aikana Kuutioon tutustui yli kymmenen tuhatta yhteensä noin 600 000:sta metsänomistajasta. . Noin viidestäkymmenestä leimikosta on jo meidän alueelta tarjouspyyntöjä eri vaiheissaan vetämässä. Kuutiolla on erittäin tärkeä tehtävä esimerkiksi leimikoiden kilpailutuspaikkana, Takalo muistuttaa. Metsänhoitoyhdistykset saivat Kuution käyttöönsä jo toukokuun alusta lähti- 8 9.6.2017 en, kun virallisesti palvelu avattiin toukokuun puolivälissä. . Toki kauppa on piristynyt muutenkin, mutta tämä tuo siihen yhden työkalun lisää. Puukaupan paremman toimivuuden ohella tavoitteena on, että puulle saadaan jatkossa myös oikea hinta, Mäkelä toteaa.
Kenttäraati vaatii parempaa viestintää Pauliina Pohjala Helsingin Sanomien gallup (28.5.) ker- toi keskustan kannatuksen vajonneen viiden vuoden takaisiin lukemiin, 17,7 prosenttiin. Suomenmaa kysyi kenttäraadilta, millä keskustan kannatus käännetään nousuun. 24 vastaajasta puolet eli 12 korostaa viestinnän merkitystä. Pitäisi miettiä uudelleen, mikä olikaan se keskustan aate ja noudattaa sitä, silloin tulee todellinen kannatus. Kolme helsinkiläistä raatilaista sen sijaan vaatii parempaa politiikkaa ja viestintää pääkaupungissa. . Ei auta luoda tarinaa, jos tarina ei puhu samaa kieltä tekojen kanssa. 9.6. Hän kaipaa myös hallituksen kyselytunteihin lisää kovuutta hyökkäävää oppositiota vastaan. . Palataan maalle, ei yritetä olla koko ajan kaupunkilaisia, Satu Jokela Jämijärveltä sanoo. Mikkeliläisen Martti Korhosen mielestä keskustan kurssia voisi reivata piirun verran vasemmalle. Sami Finnilä Alajärveltä näkee, että liberaalit ja kaupunkilaistujat ovat erikseen, samoin kuin talous edellä menijät. . Näin ei nykyisessä populistisessa ympäristössä ole käynyt. Raahelainen Terttu Kela katsoo, että Sipilällä pitäisi olla enemmän aikaa esiintyä kotimaan eri kentillä ja tiedotusvälineissä. Pitäisi tuoda röyhkeästi ja vakuuttavasti esiin hallituksen aikaansaannoksia, Kela ohjeistaa. Eli palataan takaisin Alkion perintöön. Keskustan pitää tuoda nyt esille niitä hyviä asioita, joita hallituksen toimenpiteiden ansiosta talouden saralla on itänyt. . Keskustan pitää tuoda nyt esille niitä hyviä asioita, joita hallituksen toimenpiteiden ansiosta talouden saralla on itänyt, Simo Lappalainen Kontiolahdelta tiivistää. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipiläkin saa kritiikistä osansa. . Keskustapoliitikkojen ja puolueen viestijöiden pitäisi nostaa esiin keskustan onnistumisia, terävöittää retoriikkaa ja avata esimerkiksi vaikeaa sote-termistöä. . Sitten vain eteenpäin. Kemiläisen Markku Putaan mielestä keskusta on harrastanut insinöörimäistä, järkiperäistä ja tehokasta politiikkaa, jossa on lähdetty siitä, että teot puhuvat puolestaan. . Vihreistä mallia, Riku Eskelinen linjaa. Oululainen Elina Lappalainen on pettynyt keskustajohtoisen hallituksen tekemiin leikkauksiin ja ulkoistuksiin. . Ei kannatuksen kääntämiseen ole poppakonsteja. 2017 9. Meidän on muistettava erityisesti peruskannattajakunta, sivistys ja köyhien asia. ei saa olla sävynä. Tehdään asioita dynaamisemmin ja nuorekkaammin. Eli palataan takaisin Alkion perintöön, Elina Sieppi Ylöjärveltä esittää. . Nykyisellään harvemman ministerin suusta saa mitään selkokielistä ulos, Tuure Vepsä Raisiosta harmittelee. Viisi vastaajaa pitää kannatuksen kas- vun lääkkeenä keskustan alkiolaisuuden ja maaseutujuurien korostamista. Elina Lappalainen Markku pudas Ei auta luoda tarinaa, jos tarina ei puhu samaa kieltä tekojen kanssa. Nykyisessä populistisessa ympäristössä teot eivät ole puhuneet puolestaan. Elina Sieppi simo lappalainen Meidän on muistettava erityisesti peruskannattajakunta, sivistys ja köyhien asia. ?Sori siitä. Ehkä Sipilä vaihteeksi nöyrtyisi luettelemaan virheensä ja olemaan ?poliitikon käyttäytymiskoodin. kanssa aloittelijan virheistä pahoillaan, Lauri Koskinen Saarijärveltä toivoo.
murtaminen oli temppu, jota ei pidetty aikanaan mahdollisena. Kuuluisa vuoden 2011 jytky perustui Soinin henkilökohtaiseen karismaan ja populistitaitoihin, Kreikan ja muiden euromaiden kriiseihin, maahanmuuttovastaisuuden nousuun ja muita puolueita viime vuosikymmenen lopulla ryvettäneeseen vaalirahajupakkaan. Soini joutui kasvattamaan kerralla ?liian suureksi. On epäilty, että tällöin edessä olisi puolueen nahanluonti Ruotsidemokraattien kaltaiseksi hallituskelvottomaksi äärioikeistopuolueeksi. Soinin omaan olemukseen ja persoonaan puolueen raskas rakennustyö on jättänyt jälkiä. Kohu lehtolapsesta voi horjuttaa omaperäisen poliitikon kannatusta hieman, mutta tuskin olennaisesti. Hämärän peitossa on kuitenkin, kuinka paljon Halla-ahon kannattajia kokouspaikalle Jyväskylään lopulta saapuu. Paljon heitä joka tapauksessa on, mutta kohupoliitikon ilmeinen heikko kohta kisassa on se, ettei hän halua ministeriksi. Moni valitsija saattaa pohtia viime hetkeen tosissaan, voisiko puolueen ja hallitustyöskentelyn johtamisesta Brysselistä käsin nettivideoiden ja blogien avulla ylipäätään tulla mitään. Halla-aho on antanut ymmärtää myös häätävänsä Soinin hallituksesta rivimieheksi, mikä sekin voi olla monelle liikaa. 10 9.6.2017 Moni on veikannut, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päivät ovat luetut, jos Halla-aho tulee valituksi: joko hallituksesta lähtee perussuomalaiset tai sitten lähtee kokoomus. Kävi puoluekokouksessa niin tai näin, Soini jää vähintään oppi-isänsä Veikko Vennamon mittaisena hahmona suomalaiseen poliittiseen historiaan, tuloksilla mitattuna selvästi isompanakin. Kymmenien kansanedustajien poliittisen liikkeen luominen vanhan SMP:n raunioilta ja vakiintuneen ?kolmipuoluejärjestelmän. Niiden mukaan Soinista tulisi suurlähettiläs brexit-Britanniaan, kun tehtävä parin vuoden päästä vapautuu. Lontoon-vuosien jälkeen lähettiläsura päättyisi Soinille henkilökohtaisesti läheisessä Irlannissa, jossa hän saavuttaisi eläköitymisiän. Pekka Pohjolainen. Siinä hän tarvitsi sekä SMP-konkari Raimo Vistbackaa, Helsingin lähiöiden sankaria Tony Halmetta että Halla-ahoa maahanmuuttovastaisine opetuslapsineen. Jokseenkin traagista olisi, jos Soini joutuisi jättämään puolueensa ja poliittisen perintönsä Halla-ahon käsiin, kasvatettuaan vuosia niin sanotusti kyytä povellaan. Uutisanalyysi Brontosauruksen jäähyväiset Timo Soinin 20-vuotinen puoluejohtajaura päättyy. Kuinka hänen poliittisen perintönsä käy? Suomalaisessa politiikassa hyvästellään pian taas yksi aikakausi. Kun perussuomalaisia kaksi vuosikymmentä johtanut Timo Soini jättää ensi viikonloppuna jäähyväiset puoluekokouksessa Jyväskylässä, kokoussalissa moni silmäkulma kostuu. kasvaneita perussuomalaisia hallitusvastuuseen kokonaisen vaalikauden. Hallitusohjelmaan sitoutumisessa ei olekaan ollut juuri huomautettavaa. Sana ja hermo on toistaiseksi pitänyt kannatuskadosta huolimatta. Perussuomalaisen imperiumin rakentaminen ei Soiniltakaan onnistunut täysin omin avuin. Ura jatkunee ulkoasiainhallinnon palveluksessa ministeripostin jälkeenkin, mahdollisesti Brittein saarilla. Ulkoministeriön käytäviltä kantautuneiden huhujen mukaan Soinille on hahmoteltu jo piirustukset kahdeksan vuoden diplomaattiuralle. Samalla moni pohtii, kuinka puolueen Soinin jälkeen oikein käy. Peruspomo on omassa puolueessaan sellainen dinosaurus, että tyhjiön täyttäminen ei välttämättä suju ongelmitta. Edeltäjäpuolue SMP sortui aikanaan maan tasalle sisäisen riitelyn seurauksena. Vertaukset äreään vanhaan Vennamoon eivät välttämättä ole kaukaa haettuja. Paras terä puoluejohtajana taisi hiipua viime eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin. Houkutus tarttua mieluisaan ulkoministerin salkkuun raskaan valtiovarainministerin salkun sijaan vei voiton. Maailmalla kierrellessä puolueen ja hallitustyöskentelyn johtaminen on jäänyt vähemmälle. Jos puoluekokous valitsee Terhon, Soini saanee jatkaa ulkoministerinä. Toistaako historia itseään? Se, millainen perinnönjako perussuomalaisissa on edessä, riippuu ainakin lyhyellä tähtäimellä puoluekokouksen isosta valinnasta: pystyykö puolue-eliitin suosikki Sampo Terho kukistamaan maahanmuuttovastaisten palvoman Jussi Halla-ahon? Halla-aho on perussuomalaisten syvis- sä riveissä ilman muuta Terhoa suositumpi
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto Puolueen raskas rakennustyö on lyönyt Soiniin leimansa. 9.6. 2017 11
It-puolella voimme vain spekuloida, mitä tuleman pitää. Koivusalo on suorastaan sydämistynyt. ??Ministeriössä ei tajuta tilannetta ollenkaan tai ei haluta nähdä todellisuutta. Koko uudistuksessa ongelmia aiheuttaa se, että hallitus on tehnyt poliittisia linjauksia kuulematta asiantuntijoita. Maakuntien huoli aikataulusta on aiheellinen. Sosiaali- ja terveysministeriön tietohallintoneuvos Maritta Korhonen toteaa, ettei kaikkia ict-muutoksia ole mahdollista saada valmiiksi vuoteen 2019 mennessä. Siirtymäaikaa on varattava aina vuosiin 2025?26 saakka. ??Kyse on siitä, miten priorisoimme uudet palvelut ja kuinka tehokkaasti hyödynnämme olemassa olevia, Korhonen tähdentää. Julkisuudessa on esitelty myös hurjia väitteitä siitä, että ict-lasku voi pahimmillaan nousta kymmeneen miljardiin euroon. ??Ihan hatusta tempaistuja lukuja, Korhonen puuskahtaa. Ministeriön kustannusarviohaitari venyy yhdestä kahteen miljardiin koko kau-. Ministeriöstä rauhoitellaan. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: shutterstock Sosiaali- ja terveysuudistukseen liit- tyvät tietohallintouudistukset aiheuttavat hämmennystä ja huolta niin käytännön toimijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Julkisuudessa on maalattu seinille rumia kuvia, joiden perusteella jopa ihmisten henki ja terveys ovat vaarassa. Se todetaan myös valinnanvapauslakia koskevassa hallituksen esityksessä. ??Tunnelma on lähinnä kauhistunut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Yrjö Koivusalo kommentoi. 12 9.6.2017 ??Vuonna 2019 pitäisi olla uutta ja valmista, mutta vielä ei ole edes lainsääntöä eikä mandaattia tehdä asioita. Koivusalon mukaan revohkaan olisi pitänyt varata aika useampi vuosi. Järjestelmiä joudutaan purkamaan sielläkin, missä on jo yhteistyötä, Koivusalo puhisee. Ennen muuta hän kaipaa valtiollista ohjausta ja selkeitä toimintamalleja. ??Tietojärjestelmiä ei voi tehdä, kun ei ole toiminnallisia ohjeita. Ainakin loppuvat aika, rahat ja muut resurssit. Keskenään erilaisten ja aikojen kuluessa paikallisestikin palikoista koottujen tietojärjestelmien yhdistäminen kiireellä ja palvelutuotannon sovittelu uusiin yhtiöihin on ?melkoinen temppu?, kuten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallintojohtaja Toni Suihko luonnehtii. Aikataulu on tiukka , sen ministeri Juha Rehula (kesk.) on myöntänyt moneen kertaan. Ilmiöt Sote-tietojärjestelmärevohka vaatii aikaa ja armoa Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä pelätään sosiaali- ja terveydenhuollon ict-mylläyksen seurauksia. Resurssit eivät riitä fuusion toteuttamiseen sen enempää sote-toimijoilla kuin ohjelmistojen toimittajillakaan. ??Hallitus puhuu integraatiosta, mutta tässä pirstotaan kenttä julkiseen puoleen ja yhtiöitettyyn puoleen, jolla taas ei ole mitään yhteistyötä maakunnan toiminnan kanssa
Homma ei voi mennä kerralla maaliin. Hätätilanteessa operatiivinen työ kuitenkin ohittaa kaiken muun. Suihko peräänkuuluttaa armollisuutta. Sitä ei ulkopuolelta ehkä näe. ??Suomalainen mentaliteetti on suurennella ongelmia, kun pitäisi nähdä mahdollisuuksia. Toiminta voi hidastua ja riskejä tulla sitä kautta. Täydellinen tietointegraatio on aika haastava yhtälö. Pyrimme tekemään niin, että palvelu ei heikkene eivätkä työntekijöiden olosuhteet huonone, hän tyynnyttelee. Suomi tarvitsee Suihkon mielestä soterevohkan. Nyt pitää vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä pakollinen muutos yhteistyössä, hän linjaa. Valtavasti työtä on jo tehty. Joillain tahoilla tuntuu olevan halua esittää asiat todellisuutta huonommassa valossa. ??Muutos on valtava, en vähättele sitä yhtään. Siellä maakunnallista yhteistyötä on toteutettu vuosia ja yhtenäinen asiakastietojärjestelmä on jo rakennettu. Omat haasteensa konkarillakin on. Epäselvyyksiä on muun muassa siinä, miten potilastietojärjestelmät tuotetaan julkisomisteisille sote-yhtiöille. ??Voiko joku olemassa olevista Inhouseyhtiöistä toimittaa palvelua sote-yhtiöille vai ei, Suihko pohtii. Kysymys liittyy hankintalain tulkintaan, sillä uudet sote-yhtiöt toimivat kilpailluilla markkinoilla. Yksi riski on, näkyvätkö tiedot tuotannon hajotessa kattavasti kaikille toimijoille. ??Kysymys kuuluu, kyetäänkö asiakkaalle takaamaan ehyt palvelukokemus. Ict-palvelujärjestelmäkin olisi pitänyt uudistaa joka tapauksessa. Kohtalokkaisiin virheisiin hän ei usko tietojärjestelmämylläyksen johtavan. ??Lääkärit osaavat hoitaa potilaita tietojärjestelmistä huolimatta. 2017 13. Ajan kuluessa se saadaan toteutettua, mutta ei vielä kuukausissa. Rahoitukseenkin liittyvät omat murheenkryyninsä. Meillä on tosi hyviä ratkaisuja ja fiksuja ihmisiä kunnissa ja kuntayhtymissä. Jos uhkakuvien takia pudotetaan rukkaset ja pistetään pää pensaaseen, sitten vasta huonosti käy. delle vuoteen 2026 saakka. Virheitä joudutaan ratkomaan matkan varrella. ??Kymmenen vuoden päästä voidaan jo naurahtaa, että tuollainen projektiko se olikin. Ministeriön Korhosen mukaan pahin vaihtoehto on, ettei tehdä mitään. ??Jos uhkakuvien takia pudotetaan rukkaset ja pistetään pää pensaaseen, sitten vasta huonosti käy. Toinen yhtä huono asia ovat väitteet sote-ict:stä yhtenä sekasotkuna. ??Kansainvälisten arvioiden perusteella Suomi on kansainvälistä huippua. Se osaaminen pitää hyödyntää eikä kuvitella, että ruvetaan tyhjästä tekemään. Korhosen mukaan uhkakuvien maalaamisessa on ainakin osittain kyse poliittisesta pelottelusta. Kokonaisuutta ei ymmärretä vaan tuijotetaan yksityiskohtia, tietohallintoneuvos lataa lopuksi. 9.6. Suihkon mukaan valtion- hallinnossa on ymmärretty varata taloudellisia resursseja ihan hyvin, mutta niiden jaksottaminen on ongelma. ??Rahoitus kohdistuu vuoteen 2018 ja siitä eteenpäin, kun työt pitäisi aloittaa jo nyt. Moni kunta ei halua ryhtyä millekään, koska toiminta tulee siirtymään niistä pois. ??Projektin pitäisi olla valtion rahoittama, muuten ei päästä liikkeelle. Suihko korostaa uudistukseen valtavaa mittakaavaa ja taustalla puristavaa poliittista painetta. ??Eivät tässä nyt kuitenkaan galaksit räjähdä. Tämä pitää sisällään myös sellaisia investointeja, jotka olisi tehtävä ilman soteuudistustakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ict-menot ovat vuositasolla 600 miljoonaa euroa. Kahden miljardin investointikulut tarkoittavat siis neljän vuoden kustannuksia, mikä ei Korhosen mielestä ole kohtuutonta. Etelä-Karjalassa näkymä ei ole yhtä synkkä kuin Varsinais-Suomessa
Henkilövalinnat tuovat tunnelmaan oman kiehtovan lisämausteensa. Sen suurempia evästyksiä seuraajalleen hän ei halua lastata, mutta suostuu kuitenkin listaamaan keskustanaisten puheenjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia. Hänen mukaansa naisjärjestön keulahahmon pitää osata ja haluta etsiä uutta, rohjeta tuoda esille vaikeita asioita ja poiketa valtavirrasta. Katainen korostaa, että keskustanaisten erityinen rikkaus ovat siinä toimivat hyvin erilaiset ihmiset. Jokaisella on mahdollisuus äänellään vaikuttaa siihen, millaiseksi haluaa järjestön kehittyvän. Sinnikkyyttä tarvitaan myös, jota jaksaa taistella ikuisuuskysymyksien kanssa ajasta aikaan. ??Ja valikoiva kuulo on tosi hyvä, Katainen nauraa lopuksi.. Keskustanaiset Keskustanaisten tähtiviikonloppu Edustajakokous Lahdessa huipentuu henkilövalintoihin Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Jari Laukkanen Suomen suurin poliittinen naisjärjestö keskustanaiset kokoontuu viikonloppuna Lahdessa ja valitsee itselleen uuden keulakuvan tehtävästä jättäytyvän kansanedustaja Elsi Kataisen tilalle. Sunnuntaina pidettävässä vaalissa ehdolla ovat kansanedustaja Ulla Parviainen Pohjois-Pohjanmaalta Kuusamosta sekä keskustanaisten varapuheenjohtaja, tutkija Annina Ruottu Liedosta Varsinais-Suomesta. Molemmilla on monipuolinen kokemus paitsi keskustan järjestötyöstä myös muusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Uusi puheenjohtaja saa syliinsä vireän ja aktiivisen järjestön, mutta haasteitakin riittää. Naisten osuus keskustan vaaleilla valituista edustajista niin eduskunnassa, kunnissa kuin muissakin luottamustehtävissä laahaa jatkuvasti tavoitteista jäljessä, vaikka naapuripuolueista erityisesti vihreissä ja kokoomuksessa naiset ovat päässeet eteenpäin. Ehdokkaat odottavatkin kokoukselta vilkasta keskustelua järjestön tilasta, sen vahvuuksista, heikkouksista ja kehittämistarpeista. ??Kokous on erinomainen paikka tavata ja kuulla kenttää laajalti. Sosiaalisuus, verkostoituminen ja päämäärätietoisuus ovatkin puheenjohtajan välttämättömiä ominaisuuksia. Keskustelut antavat tärkeää osviittaa nykyhetkes- 14 9.6.2017 tä ja tulevaisuuden toiveista. Odotan tunnelmallista ja arvokasta kokousta, Ruottu sanoo. Parviaisen mielestä edustajakokous on alkukesän tähtiviikonloppu, joka kokoaa kahden vuoden järjestötyön ja viitoittaa tulevia vuosia. Naiset ovat hänen mukaansa puoluetyössä etuoikeutetussa asemassa, kun saavat kokoontua aatteen äärelle vuosittain; joka toinen vuosi puoluekokoukseen ja joka toinen vuosi naisten kokoukseen. Itse hän on osallistunut parinkymmenen vuoden ajan lähes jokaiseen edustajakokoukseen. Niissä näkyy hänen mielestään puoluekokouksia selkeämmin piirien omaleimaisuus. ??Ehkä mieleenpainuvin kokous oli omassa piirissäni Oulussa kaksitoista vuotta sitten järjestetty edustajakokous emäntäpiirin monine tehtävineen. Muistan lämmöllä, kun sain kokouksen yhteydessä lyhyen hetken eskorteerata kunniapuheenjohtajaamme Marjatta Väänästä, Parviainen kertoo. Ruottu muistaa erityisen koskettavana ensimmäisestä kokouksestaan pari vuotta sitten, miten hänet uutena tulokkaana otettiin avoimin mielin ja kannustavasti joukkoon. ??Sitä tunnetta en unohda koskaan. Elsi Katainen odottaa innostavaa ko- kousta. Järjestö on täynnä upeita, kyvykkäitä naisia, joiden kanssa toivon saavani kehittää järjestöä kohti uutta aikakautta, Ruottu toteaa. Poliittisten päämäärien lisäksi edustajakokous on yhdessäoloa, kohtaamista ja keskustelua. ??Kokous vetää yhteen mennyttä kautta, mutta samalla suunnitellaan tulevaa ja vietetään aikaa yhdessä
2017 15. Annina Ruottu Ulla Parviainen 51 vuotta Politiikan tutkija, FT, VTM Naimisissa, 2 teini-ikäistä lasta Kotikunta: Lieto 55 vuotta Rehtori, kansanedustaja Naimisissa, aikuistuva tytär Kotikunta: Kuusamo Harrastukset: luonto, eläimet, käsityöt, lukeminen Harrastukset: kulttuuri, teatteri, konsertit, baletti, ooppera, järjestötyö, perhe-elämä, sukan neulonta Luottamustoimet: keskustanaisten varapuheenjohtaja, keskustan puoluehallituksen, työvaliokunnan ja puoluevaltuuston jäsen, Matti Vanhasen neuvonantajakunnan jäsen, Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja ja keskustanaisten johtokunnan jäsen, Liedon kunnanvaltuutettu ja keskustan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, ympäristöterveyslautakunnan (12 kuntaa) puheenjohtaja, Suomen Naistutkimuksen seuran varajäsen, Maaseudun Sivistysliiton hallituksen varapuheenjohtaja, ALDE:n keskustan delegaation edustaja Motto: Ole muutos, jota etsit. (Mahatma Gandhi) Luottamustoimet: Alkon hallintoneuvoston jäsen, Kansallisoopperan ja -baletin hallintoneuvoston varajäsen, keskustan puoluehallituksen varajäsen, Kuusamon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, Suomi?Venäjä-Seuran Kuusamon osaston johtokunnan jäsen, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäsen, Parlamenttienvälisen liiton IPU:n Suomen ryhmän johtokunnan jäsen Motto: Kaiken tietoni, taitoni ja tarmoni käytän yhteiskunnan parhaaksi siltä paikalta, joka minulle osoitetaan. 9.6
Naisia pitää jatkuvasti valita näkyville paikoille. Sen kautta tulee niin paljon hyviä asioita, osaamista ja yhteisöllisyyttä. Haluan viedä eteenpäin myös pitkien etäisyyksien alueiden viestiä. Innostun helposti asioista, mutta haluan pitää jalat maassa. Tarvittaisiin norminpurkua tähänkin. Naisten kannatus on nähdäkseni sidoksissa myös keskustan kaupunkikannatukseen. Keskustanaisten hallituksessa olen vaikuttanut kolmen puheenjohtajan, Anttilan, Haapojan ja Jäätteenmäen aikana. Entä elämässä? Se, että asiat hoidetaan hyvin ja perehdytään niihin kuunnolla. Liian usein keskusta edelleen edustaa ulospäin miesten kasvoilla. Nainen on hyvin usein varapuheenjohtaja tai varaedustaja. Lähdin ehdolle, koska piirimme naiset pyysivät. Myös naisia pitää saada ykköspaikoille. Elämässä tärkeää on vakaus. Homman 16 9.6.2017 pitäisi olla toimintalähtöistä, ei järjestörakennetta palvelevaa. Miten naisten osuutta vaaleilla valituista päättäjistä voidaan nostaa? Tähän ei ole helppoa vastausta. Pelkkä pyyntö on suuri kunnia. Mihin suuntaan keskustanaisia pitäisi kehittää? Toivoisin, että keskustan sisarjärjestöt voisivat mennä eteenpäin yhteisellä viestillä. Naiset ovat koulutettuja ja päteviä, mutta liian vaatimattomia. Mikä asiat ovat sinulle tärkeitä politiikassa ja keskusta-aatteessa. Keskustan tulee tehdä työtä suomalaisten . Henkilökohtaisella tasolla perhe on tärkein.. Järjestörakenne on hankala, yhdistysten mahdollisuus liittyä keskustanaisiin on tehty vaikeaksi. Ulla Parviainen ?Järjestötyön on oltava toimintalähtöistä? Miksi haluat keskustanaisten puheenjohtajaksi? Keskustanaiset on ollut kotiyhdistykseni siitä saakka, kun lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan. ei maalaisten tai kaupunkilaisten eteen. Toisekseen olen monesti kuullut naisten vastaavan, etteivät lähde keskustaan, koska naiset eivät siellä pääse mihinkään. Itselleni tärkeitä ovat koulutus- ja kulttuuriasiat, sivistysaate. Ensinnäkin pitää päästä ihmisten jakamisesta eri lohkoihin asuinpaikan perusteella
Keskustan politiikka ei vastannut enemmistön toiveita. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä politiikassa ja keskusta-aatteessa. Politiikassa tärkeintä on perusarvojen ja keskusta-aatteen mahdollisimman hyvä toteuttaminen käytännössä. Kokemuksen kautta minulla on näkemystä siitä, miten järjestöä tulee kehittää. Mihin suuntaan keskustanaisia pitäisi kehittää? Haluan viedä järjestöä kohti uutta aikakautta. Kentällä koetaan, että keskusta on etääntynyt tavallisten ihmisten ja varsinkin naisten arjesta. Kilpailijat onnistuivat pääsemään jopa keskustan perinteiselle tontille ja puhuttelemaan myös ei-kaupunkilaisia. Muutos pohjautuu viisauteen menneestä sekä rohkeaan visioon ja selkeään strategiaan tulevasta. Keskustanaisten tulee olla vahva toimija jokaisella politiikan sektorilla. Ympäristön hyvinvointi vaikuttaa paljon myös ihmisen hyvinvointiin. Aatteen ydintä ovat inhimillisyys, heikoimpien puolustaminen, oikeudenmukaisuus, mahdollisuuksien tasa-arvo, perinteiden ja uudistuksen rinnakkaiselo. 9.6. Tarvitsemme näkyvää toimintaa, jonka myötä mielikuva puolueesta päivittyy. Kun poliittinen näkyvyys on vahva, myös statuksemme toimijana vahvistuu. Keskusta tarvitsee lisää naisia. Emme saa jäädä vain tiettyjen asioiden äänitorveksi. annina ruottu ?Naisten kyvyt on tuotava puolueessa näkyviin? Miksi haluat keskustanaisten puheenjohtajaksi? Kaksi vuotta keskustanaisten varapuheenjohtajana ovat opettaneet minulle, mitkä ovat järjestömme vahvuudet ja heikkoudet. 2017 17. Tästä saatua tietoa voidaan hyödyntää seuraavissa vaaleissa. Miten naisten osuutta keskustan vaaleilla valituista päättäjistä voidaan nostaa? Keskustan on uudistettava imagonsa etenkin naisten keskuudessa ja osattava markkinoida itseään paremmin. Keskustanaiset on parhain väylä viedä viestiä naisilta naisille. Entä elämässä? Perhe ja koti ovat elämäni keskipisteitä. Vierastan yksilökeskeistä ajattelua ja kaiken mittaamista rahassa. Erinomaisten keskustalaisten naisten kyvyt on tuotava puolueessa näkyville. Teen tänä kesänä keskustalaisille naisille kyselyn, jolla arvioidaan muun muassa sitä, millainen keskusta on naisen silmin
Myös osa USA:n osavaltioista on noudattamassa sopimusta entiseen tapaan. Lontoon tuska. Terroristit iskivät jälleen Lontoon sydämeen, vain reilu viikko Manchesterin tuhoisan pommi-iskun jälkeen. Muuta maailmaa Yhdysvaltojen irtautuminen sopimuksesta näyttää vain yhdistäneen. Nyt iskun kohteena oli pubeissa lauantaiiltana jalkapalloa seuraamassa ollut yleisö. Real on historian ensimmäisen seura, joka on onnistunut voittamaan Mestarien liigan mestaruuden kahtena vuonna perättäin. Biju Boro/Lehtikuva Haikara ja poika. Linjauksella Yhdysvallat asemoi itsensä ilmastopolitiikassa Syyrian ja Nicaraguan seuraan. Sunnuntaina vietetyn maailman ympäristöpäivän teemana oli tänä vuonna ihmisen ja luonnon yhdistäminen. Intialaispoika tonki roskia kaatopaikalla Guawatissa yhdessä assaminmarabun kanssa. 18 9.6.2017. Real Madrid kaatoi Juventuksen lopulta selvin luvuin 4?1. Seitsemän ihmistä sai surmansa ja kymmeniä haavoittui, mutta poliisi toimi ripeästi: terroristit oli ammuttu vain kahdeksan minuuttia hälytyksestä. Madridilaisten mestaruushuuma. Mestarien liigan finaali ratkaistiin Walesin Cardiffissa espanjalaisen Real Madridin ja italialaisen Juventuksen kesken. Maailman kuvat Koonnut: pekka pohjolainen Irti ilmastosovusta. Yhdysvaltain äkkiväärä presidentti Donald Trump sanoi Yhdysvallat irti Pariisin ilmastosopimuksesta
Ökykulutusta ei näe, vaikka palkat ovat hyvät ja verotus kevyttä. si julkisen palvelun radioverkko NPR hankkii rahoituksena suureksi osaksi vapaaehtoisina lahjoituksina. Työtä ei riitä kaikille ja koulutuspaikkoja leikataan. USA:ssa sekä työllisyys että yliopistot kasvavat. Jotakin hyvääkin tässä järjestelmässä täytyy siis olla: se ohjaa ihmistä vastuullisuuteen ja säästäväisyyteen. Yliopisto 50 000 dollaria vuodessa, päivähoito tonnin kuussa. Kiitän lukijoita ja Suomenmaata! Suomen uutisista pysyn perillä Ylen ansiosta. Se tuntuu laajenevan sitä mukaa kun kaupalliset kilpailijat heikkenevät. Virginiasta jäämme kaipaamaan subtrooppista ilmastoa, ystävällisiä ihmisiä ja etelävaltioiden kiireetöntä elämäntyyliä. Tämä on viimeinen kirjoitukseni Suomenmaahan. Lähellä on myös köyhempien asuntovaunuja ja rikkaiden järvenrantaa. He kutsuvat ulkomaalaisen helposti kotiinsa päivälliselle. Elintaso on kuin Suomessa: jopa autojen keski-ikä on Virginiassa sama noin 12 vuotta. USA ohjaa ihmisiä vastuullisuuteen Kotimaahan paluu on edessä syksyllä. Poliisi ei kärsi rahapulasta. OECD:n tilastojen mukaan useammalla on lukionjälkeinen koulutus kuin Suomessa. Yhteiskunta on toimiva. Suomessa oikeudenkäynnit ovat suhteettoman kuluriskin vuoksi harvojen ulottuvilla, mutta täällä tavallisen ihmisen on mahdollista perätä oikeuksiaan pienten asioiden oikeusistuimissa tai lakimies voi laskuttaa vain osuuden mahdollisista voitoista. Hätkähdyttävintä tänne tullessa oli havaita, että lapsiperheelle terveydenhoito voi olla tavoittamattomissa. 2800 merkkiä muutaman viikon välein on vienyt vain vähän aikaa, mutta antanut paljon: on pitänyt tutkia asioita ja taustoja tarkemmin, ettei kirjoittaisi ihan puuta heinää. Suomessa tämä olisi Liminka, Lieto tai Vihti. Asumme tavallisen väen alueella. 2017 19. USA:ssa esimerkik- Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 9.6. Mitä olen oppinut USA:sta kahden talven aikana? Lynchburg on Gallup-Healthwaysin hyvinvointi-indeksin mukaan kahdeksanneksi paras asuinpaikka USA:ssa. Kääntöpuolella on sairaiden asema ja mahdollisuuksien epätasa-arvo. Suomesta olemme kaivanneet eniten lasten omaehtoista liikuntaa ja yleisesti hyötyliikuntaa, katuvaloja ja kouluruokailua. Yleissivistyksen puutetta ei ole enempää kuin suomalaisilla. Kun yöpäivystys maksaa pari tonnia, kynnys lähteä korvakipuisen lapsen kanssa on korkeampi kuin mihin Suomessa on totuttu. Itse maksetaan moni asia, joka Suomessa on ?ilmainen?. Moni on asunut ulkomailla oman tai vanhempiensa sotilasuran takia. Silti uutistarjonta on laadukasta ja eri näkökulmia on hyvin tarjolla. Ihmiset USA:ssa ovat ystävällisiä. Oikeuslaitos on tasapuolinen, halpa ja nopea. USA:ssa suurten ikäluokkien eläkepuhallus ei ole mahdollinen, koska yhteistä kassaa ei ole. Suomen uutiset kertovat maailmasta, jossa voi kieltäytyä ilmaisesta koulutuksesta ja olla hakematta työtä: pakkohaku töihin, valehaku kouluihin ja saikuttaminen. Eläke säästetään omalle 401(k)-tilille, jos pystytään
Henkilö heppatyttö ja kuntapomo Vilma Kröger elää unelmaansa Savon sydämessä. Nyt on Krögerin vuoro, ja mikäli se hänen toiveistaan riippuu, vanha pytinki saa jatkossakin katsella itsenäisen Pielaveden viranhaltijoiden aherrusta. Kuntaliitospaineita on tosin viritelty valtion taholta ja liitosselvitys tehtiinkin vuosina 2014?2015 niin kutsuttujen Nilakka-kuntien Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kesken. 20 9.6.2017 Neuvottelut pistettiin kuitenkin jäihin. Kuntastrategiaa tehtäessä kiersin kyliä ja totesin, että ihmisille parasta ovat tavalliset asiat. Kröger uskoo pienillä kunnilla olevan paikkansa myös jatkossa. ??Kaupunkikeskukset ja pienet kunnat eivät sulje toisiaan pois. Asiat koetaan yhteisiksi. Elinvoimaisuuden kannalta tärkeää on pitää infra ja peruspalvelut kunnossa. ??Esimerkiksi teitä pitkin pitää viitsiä ajaa naapuripitäjään töihin, Kröger konkretisoi. Vaikka rajanaapurit ovatkin tärkeitä työllistäjiä, isompiin keskuksiin on Pielavedeltä sen verran reilusti matkaa,. Se on vähän sama kuin estekisassa oman hevosen selässä. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Kun sain tämän paikan, unelmani toteutui. Näin toteaa Pielaveden kuntaa pian pari vuotta luotsannut Vilma Kröger, 38, menneiden vuosien nostalgiaa huokuvan työhuoneensa mustalla sohvalla. Pihalla kaikkien tunteman pielavetisen, Urho Kekkosen, rintapysti vartioi maisemaa. Kunnantalo on satoja vuosia vanha. Alun perin hirsirakennus palveli sotilasvirkamiestalona, sittemmin kestikievarina ja kauppana. Epäonnisten liiketoimien johdettua konkurssiin talo siirtyi kunnan haltuun ja on vuodesta 1927 toiminut kunnanvirastona. Aavistuksen keinahtelevalla lattialla on astellut jos jonkinlaista kunnanisää ja -äitiä. Tärkeintä on sujuva arki. Kröger katsookin, että kunnan roolin muuttuessa terveyden ja hyvinvoinnin edistäjäksi näihin asioihin voidaan vaikuttaa paremmin pienessä yksikössä. Niissä on jo opittu tekemään yhdessä, talkookulttuuri elää. Kunnanjohtajana hän haluaa tsempata alaisistaan ja kunnastaan esiin parhaan mahdollisen. Ohimennen kurkistetaan, onko naapurin mummolla kaikki hyvin tai pistetään porukalla luistinrata kuntoon. Kukaan ei kaipaa syrjäseudulle oopperataloa
2017 21. Saan olla täällä oma itseni, tavallinen kuntalainen muiden joukossa. Vertti-hevosen seurassa kunnanjohtaja lataa akkujaan. Tallipaikka on onneksi lähellä, joten hyvän ystävän luo pääsee pikaisesti. 9.6
Asiat lähtivät sujumaan. Lukion jälkeen Kröger valmistui ammattikorkeakoulusta sosionomiksi. Kymmenisen vuotta hän ehti tehdä työtä autistien ja kehitysvammaisten parissa. Työn ohella hän opiskeli erityispedagogiikkaa ja sosiaalityötä. Pielaveden omatoimikirjasto oli ensimmäisiä koko valtakunnassa. Kröger on myös aktiivinen musiikinharrastaja ? lyötiin parikymmentä vuotta sitten, kun helsinkiläistyttö lukion tokaluokkalaisena muutti vanhempiensa kanssa Savoon, Tuusniemelle. Perhe osti tyhjentyneen kansakoulun, halusi oravanpyörästä oravanpesään. Se oli kulttuurishokki oravanpoikaselle, vaikka tyttö oli sukulaisten lypsykarjatilalla kesiä vietettyään päättänyt jo varhain, että ryhtyy isona joko maatilan emännäksi tai eläinlääkäriksi. Onneksi löytyivät hevoset ja niiden kautta kavereita. Kuntalaiset haluavat käyttää omia palveluita. ??Se on periaatekysymys. Asiat joiden kanssa painii, ovat hyvin erikokoisia. Upposi siis juurineen vahvasti savolaispitäjän multiin. ??Olen maailmanparantajatyyppi. Ajattelin, että pitää lähteä laittamaan asiat kuntoon. Poliittinen ura jatkui opiskelukaupungissa Kuopiossa, missä sielläkin Kröger valittiin valtuustoon keskustan listalta. Aika kuntapoliitikkona oli merkittävä korkeakoulu nykyisiä tehtäviä ajatellen. Samaa voi sanoa kymmenestä vuodesta kehitysvammatyössä. Jos ensiksi mainitussa oppi arvostamaan kuntapäättäjien pyyteetöntä työtä yhteisen hyvän eteen ja näkemään, minkälaista tietoa luottamushenkilöt tarvitsevat päätöstensä tueksi, työ vaikeavammaisten parissa kasvatti vuorovaikutusja ihmissuhdetaitoja, opetti toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. ??Kunnanjohtajan on oltava helposti lähestyttävä ja tykättävä olla ihmisten kanssa. On pikkuruisia ihmisten arkeen liittyviä juttuja, sitten on 10. Kukaan ei kaipaa syrjäseudulle oopperataloa. Tärkeintä on sujuva arki. että paikkakunnan pienet erikoisliikkeet ovat säilyneet. Syksyllä starttaa Eraati-pilotti, jonka kautta kuntalaisia pyritään osallistamaan päätöksentekoon. ??Eraadin kautta voi kommentoida esimerkiksi valmisteluvaiheessa olevia asioita, Kröger antaa esimerkin. Aivan suoraviivaisesti Krögerin tie ei johtanut pikkukunnan päävirkamieheksi. Alkutahdit tälle musikaalille . Vaikka liitoksia ei tehty, yllä mainittu kuntanelikko uurastaa sakilla monella saralla. Parhaillaan menneillään on mittava ict-toimintaympäristön muutoshanke. Asuntorakentamista ja kaavoitusta tarvitaan lisää myös taajamaan. Myös varhaiskasvatuksessa on positiivinen ongelma, sillä lapsia on ennakoitua enemmän. Parina vuonna on kirjattu muuttovoittoa. ??On ollut aikoja, jolloin kiinteistönvälittäjät ovat myyneet ei-oota nimenomaan maaseudulla, sillä tulijoita olisi enemmän kuin myytäviä koteja. Yhteiskuntatieteen maisterin paperit valmistuivat Itä-Suomen yliopistosta syksyllä 2012. Samana vuonna Kröger tuli Pielavedelle korkeakouluharjoitteluun ja ajautui lopulta palvelujohtajan viransijaisuuden kautta nykyiseen pestiinsä. Helsinkiläistytön aksentissa on aitoa savolaisuutta, pääkaupunkiseudun korostus hiipii siihen kuin varkain vasta kunnanjohtajan innostuessa kunnolla esitelmöimään. ??Olen sentään asunut täällä jo enemmän kuin puolet elämästäni, Kröger huomauttaa. Hän avioitui tosisavolaisen vanhojentanssiparinsa kanssa, sen pojan, jonka kanssa ei kuunaan aikonut yhteisiä askeleita ottaa, lähti mukaan kuntapolitiikkaan ja pesi vaaleissa kaikkien yllätykseksi jopa appiukkonsa. Vanhainkodin ohella on saatu rakentaa uudet päivähoidon tilat. Tärkeä elinvoimatekijä on yhteistyö naapurikuntien kanssa. Elinkeinoasiamies tekee paljon töitä sen eteen, että yrityksille löytyy jatkaja ja omistajanvaihdokset onnistuvat, Kröger kertoo. Tulijoita Pielavedelle riittäisi, vaikka väkiluku onkin ollut pienenemään päin luonnollisen poistuman kautta. Virtuaalikirjastokin on kehitteil- 22 9.6.2017 lä. Projekti on uskallettu laittaa vireille, vaikka sote-uudistuksen tietojärjestelmämylläys luo epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. ??Etujoukoissa kulkemisesta on tuskin ainakaan haittaa, Kröger kuittaa. Sähköisistä palveluista on jo olemassa yhteisiä pilotteja
Tsemppaan ja kannustan, kerään välillä hukkuneita palloja ja laitan niitä pyörimään oikeaan suuntaan, Kröger maalaa. Niin unelmaansa kuin elääkin, Krögerin pöydälle kertyy myös huolenaiheita. Kokous odottaa. - Työmaani on laaja. Niin kuin sekin, että kunnanjohtaja pyörii kylillä lähes tunnistamattomana tallikamppeissaan. ??Saan olla täällä oma itseni, tavallinen kuntalainen muiden joukossa. miljoonan euron asumispalveluyksikön rakentaminen. Puuhaa tarjoavat myös perheen kaksi Suomen ajokoiraa. ??Joskus olen joutunut viemään koiria ulos kesken kunnanhallituksen kokouksenkin, Kröger kertoo. Ja se on ymmärretty. Pitäjästä on myös kansanedustaja Elsi Katainen. ??Täällä uskotaan omaan tekemiseen, ollaan ylpeitä siitä mitä meillä on eikä pyydellä anteeksi. Kesälomasta ison palan lohkaisevat ratsastusleiri ja valmennukset. ??Tämä on ollut minulle sellainen opettaja, Kröger sanoo ja sukii tumman latvialaisen valmiiksi kiiltävää kylkeä. Hevosen selässä kaikki muu murenee mielestä, aivot keskittyvät täydellisesti hetkeen. Olisi raskasta ylläpitää erillistä kunnanjohtajaroolia ja toisenlaista siviiliroolia. Vertti tuumaa, että haastattelu ja kuvaaminen riittävät. Eivät silloinkaan, kun pakkoraossa piti tehdä päätös pian valmistuvan sote-keskuksen rakentamisesta ilman lopullista rahoituspäätöstä. ??Opin jo lapsena sellaisen menetelmän, että petiin mennessä käperrytään toiseen maailmaan, johon ei mikään paha pääse. Antti Ruuskanen on Urho Kekkosen jälkeen ehkä näkyvin pielaveteläinen, joka piirtää kotikuntaansa maailmankartalle aina kun voi. Järki ei leikkaa, ellei nuku. Ilonaiheitakin Pielavedellä on paljon. Lentopallojoukkue menestyi juuri hienosti. Se kirmaa kavereidensa kanssa vielä niukahkosti evästä tarjoavalla laitumella hurjaan raviin. Kröger katsoo perään ja nauraa. On aika vaihtaa tallikamppeet mekkoon ja siirtyä viranhoitoon. Se ei rajoitu kunnantalolle, sillä pienen kunnan elinehtoja ovat verkostoituminen ja yhteistyö, Vilma Kröger toteaa. 9.6. Talous on tiukka, maakuntauudistuksen vaikutukset mietityttävät ja normi- en purku tuntuu tuovan lisätöitä. Riittävä uni on tavattoman tärkeä asia. Monta asiaa on joutunut oppimaan kantapään kautta, vaikeastikin. Yöunet kunnanjohtajalla eivät kuulemma mene. Paikallislehti otsikoi haastattelunsa, ettei Kröger viihdy työhuoneessaan. ??Enemmän olisi kuntalaisilla syytä huoleen, jos vain kököttäisin täällä. 2017 23. Skaala on hurja. Sosiaalisten kykyjen merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä pienen kunnan kunnanjohtajan pitää olla yhteistyökykyinen moneen suuntaan. Vauhtiakaan kuntapomon arjesta ei puutu. Varsinainen työ on muualla. Kröger sukkuloi verkostoitumistilaisuuksissa, pyrähtää välillä Helsinkiin, välillä Lontooseen ja sitten taas naapurikunnan yhteistyöpalavereihin tai kuulemaan kylien huolia. ??Kunnanjohtajana haluan olla valmentajamainen, saada porukan osaamisen mahdollisimman hyvin käyttöön ja tekijät loistamaan. Iskulauseemme mukaisesti Pielavesi ponnistaa luonnostaan, Kröger myhäilee. Uudelle paikkakunnalle joutuneen koululaisen voimavaraksi koituivat hevoset, ja sellaisena ne ovat säilyneet. Kröger kilpailee esteratsastuksessa Vertti-hevosensa kanssa
100 ?Opiskelu olisi ollut rakk 24 9.6.2017
Tasa-arvo koettiin eri tavalla myös eri yhteiskuntaluokissa, Sulkunen kertoo. Naisten äänioikeutta vastustettiin ruotsinkielisissä liberaaleissa piireissä. Julkinen maailma sisältää myös poliittisen toiminnan. . Niissä ajateltiin, että naisia ei voi turmella siinä julkisessa maailmassa, joka kuuluu vain miehille. kainta? Teksti: Pauliina Pohjala Kuvat: Jari Laukkanen ja Lyyli Lehijoen valokuva-albumi 100-vuotias Lyyli Lehijoki päätyi nuorena piiaksi, koska hänellä ei ollut varaa opintoihin. Nykyisin suomalaisilla tytöillä on enemmän mahdollisuuksia. Jenny Purola haaveilee poliisin ammatista. Naiset täytyy vapauttaa työltä kodille! Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään (1866? 1952) vaatimus kuulostaa nykypäivänä oudolta, mutta 1930-luvun oloissa se oli varsin ymmärrettävä. Päiväkoteja, äitiysvapaita tai -tukia ei ollut ja työpäivät olivat pitkiä ja raskaita. Nykypäivän ihmisellä on selvä käsitys siitä, mitä on naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja millaiset teot ovat sitä historian saatossa parantaneet. Meidän arvomme eivät kuitenkaan kerro paljon siitä, miten menneisyyden ihmiset ovat asiat kokeneet, Suomen historian emeritaprofessori Irma Sulkunen korostaa. Työelämä nähtiin naista orjuuttavana. Naisliikkeessä nähtiin, että tasa-arvo toteutuu miesten ja naisten erilaisuuden kautta. Alemmille väestöryhmille tällaisia ajatuksia ei ollut olemassakaan, Sulkunen sanoo. 100-vuotias Lyyli Lehijoki asuu omassa kodissaan Vantaan Tikkurilassa kotipalvelun sekä oman tyttären avun turvin. Naiset olivat aina tehneet paljon töitä miesten rinnalla maatiloilla ja tehtaissa. 9.6. Asiaan suhtauduttiin hyväksyvästi myös maalaisväestössä. Sulkusen mukaan henkinen perinne oli näillä kahdella ryhmällä sama. Kuvassa on myös isäntäperheen tyttö ja rouva sekä luultavasti rouvan sisar. Työväenliike puolsi voimakkaasti naisten äänioikeutta, joka toteutui vuonna 1906. Ylhäällä oikealla olevassa kuvassa Lehijoki (toinen oikealta) on jo lähtenyt piiaksi Kuopioon. 2017 25
Lyyli haaveili opinnoista kauppakoulussa ja kysyi Amerikasta palanneelta tädiltään rahaa lainaksi opintoja varten. 1910-luku 1878 Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus 1906 Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa 1897 Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina 1907 Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja 26 9.6.2017 1919 Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta 1920-luku 1926 Ensimmäinen naisministeri: Miina Sillanpää, apulaissosiaaliministeri 1926 Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin. Vastakaikua ei tullut. Hän asui lapsuutensa Sonkajärvellä, kävi kansakoulun ja jatkokurssin sen päälle. Ala-Kuljukin katsoi naisen paikan olevan kodin piirissä, tulevan sukupolven kasvattajana. Puoluejohdossa vaikuttanut Räsänen vastusti maalaisliiton erillisen naisliiton perustamista. ?Yhtä vähän kun on erikoisia miestenjärjestöjä, yhtä vähän mitään erikoi- 1800-luku 1900-luku sia naisjärjestöjä on tarpeen puoluetaistelun varalta, sillä eiväthän maalaismiesten ja naisten edut ole syvemmin katsoen ensinkään ristiriidassa?, Räsänen perusteli. Keskustanaisten tarina alkaakin vasta vuodesta 1941. Suomen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä suomalaisen tytön uramahdollisuudet eivät olleet kummoiset. Vantaan Tikkurilassa asuva 100-vuotias Lyyli Lehijoki oli seitsemänkuinen Suomen itsenäistyessä. Olen miettinyt, säilyikö maaseudulla kuitenkin voimakkaampana käsitys patriarkaalisesta järjestelmästä, jossa mies on se, joka julkisesti edustaa. Hilma Räsänen näki naisen yksi- löllisenä ja vapaasti omia ratkaisujaan tekevänä. Eduskunnassa hän kysyi, miksi maanviljelyskoulut oli tarkoitettu vain miehille. Hänellä oli kaksi siskoa ja yksi veli, kaksi veljeä menehtyi jo keskosvauvoina. Lehijoki muistaa saaneensa koulussa kymppejä etenkin matematiikasta. Koulupäivän jälkeen alkoivat kotityöt. Lyyli-tyttö kantoi sisälle puita ja vettä, teki oljesta silppua kotieläimille ja lypsi lehmiä. 100 Lyyli ja Niilo Lehijoen hääkuva vuodelta 1939. Sulkunen ihmetteleekin, miksi vuoden 1907 ensimmäiseen eduskuntaan valittiin vain kaksi naista maatalousväestöstä: suomalaisen puolueen Eveliina Ala-Kulju ja Maalaisliiton Hilma Räsänen. Räsänen oli Maalaisliiton ainoa naisehdokas.
Äiti piti työstään ja työkavereistaan. Minä vastasin, että liverlootaa ja lihasylttyä. Helsingissä Lehijoki tapasi miehensä Niilo Lehijoen. Pariskunta meni vihille elokuussa 1939. Hän käy auttamassa äitiään päivittäin. Lehijoella on nuoruudestaan sellainen mielikuva, että naiset tekivät enemmän töitä kuin miehet. . Karmeat raaka-aineet jäivät erityisesti mieleen. Veriruokaa valmistettaessa veri ei tahtonut mennä siivilästä läpi, koska siinä oli niin paljon lieroja. . 2017 27. Auroran sairaalan keittiön lisäksi hän työskenteli sen 1930-luku 1940-luku 1930 Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta 1943 Lakisääteinen kouluruokailu 1937 Äitiysavustuslaki 1944 Laki äitiys- ja lastenneuvoloista 1950-luku 1950 Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein Lyyli Lehijoki menossa kuokkimaan perunoita omalta pihalta Ala-Tikkurilassa. leipomossa ja Laakson sairaalan keittiössä. . Pian jo muut työntekijät tulivat kysymään Lehijoelta, mitä ruokalistalla tänään lukee. . Hän opetti meillekin työnteon mallin, lapsuudenkodissaan nyt asuva keskimmäinen tytär Ulla Karttunen kertoo. Lasten kasvettua vanhemmat muuttivat kerrostaloasuntoon, jossa Lehijoki asuu yhä. Lehijoki kävi kodin ulkopuolella töissä eläkeikään saakka. Piikominen oli tytöille erittäin keskeinen itsenäistymisen väylä, joku pääsi kauppa-apulaiseksi tai tehtaaseen. Lehijoki muistaa, kuinka hän laittoi rouvan jalkoihin lyijyvesikääreitä ja punkteerasi tämän rintoja. . Sotilaat söivät sitä silti, eikä kukaan sairastunut, Lehijoki kertoo. Vain yksi ruokalaji jäi sotilailta syömättä: ohrapuuro jonka seassa oli yrttejä ja vihanneksia. Perheeseen syntyi kolme tytärtä ja oma talo rakennettiin Ala-Tikkurilaan. Opiskelu olisi ollut kaikkein rakkainta. Kauppakoulun sijaan Lehijoki lähti jo rippikouluiässä piiaksi Kuopioon, Kattilaharjun taloon. Hän teki siellä kotitöitä, lypsi lehmiä sekä hoiti viisihenkisen perheen sairasta äitiä. Ennen vanhaan miehet eivät missään nimessä tulleet tiskaamaan, he olivat ruokalevolla pitkin penkkejä syömisen jälkeen. Mahdollisuuksien tasa-arvo oli kau- kana vielä Lehijoen lapsuudessa ja nuoruudessa. Tavallisen maalaistytön ja varakkaan perheen kaupunkilaistytön koulutusmahdollisuudet eivät kohdanneet. . Täti kysyi että millä maksat takaisin, eikä lainannut. Vapaapäivää ei ollut yhtään kertaa kuuteen kuukauteen. Lehijoen siskon oli määrä mennä Helsinkiin Auroran sairaalan keittiöön töihin, mutta hän oli löytänyt miehen Nurmijärveltä ja halusi jäädä sinne. Niinpä hän tarjosi paikkaa Lyyli-siskolleen, joka tarttui tilaisuuteen. Sairaala oli ruotsinkielinen, mikä tuotti Lehijoelle aluksi päänvaivaa. Kielitaito kuitenkin karttui. Vain kahden kuukauden kuluttua häistä mies lähti talvisotaan Harjun ruumishuoneelta Helsingin Sörnäisistä, osoitteena oli Kuolemanjärvi. Lyyli Lehijoki jäi kuitenkin leskeksi vasta vuonna 1992. Sotavuosinakin hän työskenteli Aurorassa. Lyyli Lehijoki (oikealla) työskentelee Auroran sairaalan leipomossa. Lyyli Lehijoki tyttäriensä kanssa. . Jos oli varaa, saattoi mennä emäntäkouluun, Sulkunen sanoo. 1960-luku 1961 E-pilleri hyväksytään 1962 Suomi ratifioi ILO:n samanpalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä 9.6
Sitä ennen nainen sai periaatteessa äänestää, jos hän ei ollut miehen holhouksen alainen ja hänellä oli maaomaisuutta. Kirjoitettiin myös transvestiiteista ja ihmisistä, joiden sukupuoli 1980-luku 1990-luku 1986 Naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988) 1995 Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu 1987 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki) 1995 Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa rakennettiin alusta alkaen yhteiskoulut tytöille ja pojille. Se tarjosi pohjan yhteiselle toiminnalle eikä jakanut lapsia sukupuolen perusteella. Muualla yhteiskunnassa sukupuoliroolit ovat kuitenkin olleet 1900-luvulla tiukat, kun niitä vertaa pariin edeltävään vuosisataan. Nainen saattoi jopa kulkea housuissa ja polttaa tupakkaa. Jenny Purola elää lapsuuttaan Suomessa, jossa tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin. 100 Nyt on taas monia sukupuoliidentiteettejä, jotka hakevat tasa-arvoa. Hän nostaa kuitenkin suomalaisen koulujärjestelmän tärkeimmäksi tekijäksi tasa-arvon tiellä. Ihmisiä alettiin lokeroida etenkin seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Demokratiakehityksen sisälle rakentui sukupuolittunut kansalaisuus, jossa on selkeät miesten ja naisten alueet. Sulkunen kertoo, että naiset suljettiin kokonaan pois äänioikeuden piiristä va- 1970-luku 28 1970 Työsopimuslaki kieltää syrjinnän 1973 Päivähoitolaki tulee voimaan 1971 Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi 1978 Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa 9.6.2017 jaat 40 vuotta ennen toteutunutta äänioikeutta. Äänestämään pääsi siis esimerkiksi varakas leski. Samaan sukupuoleen kohdistuneet seksuaaliteot kriminalisoitiin Suomessa vuonna 1894. Sulkunen on tutkinut aikalaistekstejä 1700- ja 1800-luvuilta ja huomannut, että kahden fyysisen sukupuolen välillä oli paljon harmaita alueita. Vanhassa maalaisyhteiskunnassa oli joustavat sukupuoli-identiteetit
Mutta se on minun huone, Jenny huomauttaa. Hän kertoo tekevänsä joskus viikkorahansa eteen vähän kotitöitä kuten astianpesukoneen tyhjentämistä. Perhevapaajärjestelmää tulisi kehittää niin, että myös miehet ryhtyisivät pitämään vapaita nykyistä enemmän. Nummijärvi muistuttaa, että nuorten suuntautuminen koulutukseen ja ammatteihin on edelleen hyvin sukupuolittunutta. . Nyt on taas monia sukupuoli-identiteettejä, jotka hakevat tasa-arvoa, Sulkunen toteaa. Sotien aikana naiset tekivät miestenkin työt, mutta Sulkunen ei näe, että se olisi vaikuttanut merkittävästi naisten lähitulevaisuuteen. Sotien jälkeen kotirouvan rooli nousi uuteen kukoistukseensa. Sukupuoli-identiteetit kärjistyivät ja niiden välitila hävisi. Nyt näyttää siltä, että ympyrä on sulkeutumassa ja olemme palaamassa aikaan ennen tiukkoja sukupuolirooleja. Jako miehiin ja naisiin on jälleen kyseenalaistuksen alla. . Pitkäkestoisia ongelmia ovat muun muassa naisiin kohdistuva väkivalta ja naisten ja miesten väliset palkkaerot. Naiset ovat olleet Suomessa hyvin edustettuna poliittisessa päätöksenteossa, mutta nyt naisten osuus politiikan huipputasolla näyttää laskeneen huolestuttavasti. Samapalkkaisuuden edistämiseksi palkkatietojen avoimuutta pitäisi lisätä myös yksityissektorilla, Nummijärvi näkee. . Se on usein hujan hajan. . He elivät kahden sukupuolen välimaastossa. Sulkusen mukaan se läheisyys, jota miehet ja naiset tunsivat samaa sukupuolta kohtaan, on suorastaan hämmentävää. . Paahdan välipalaksi leipää ja räplään kännykkää, Jenny naurahtaa. Puhelimellaan hän katsoo videoita YouTubesta ja lähettelee kavereilleen WhatsApp-viestejä. Jennyn isän Konsta Purolan mukaan tytön koulu sujuu hyvin, mutta läksyjen tekemisestä pitää muistutella . on synnynnäisesti epäselvä. Pelkistäen, tytöt haluavat hoivaalalle ja pojat teknologiateollisuuteen. Sukupuolistereotypioiden purkaminen edistäisi tasa-arvoa niin työelämässä kuin yhteiskunnassa muutoinkin. Lyyli Lehijoen kotoa on muutaman ki- lometrin matka Vantaan Itä-Hakkilaan rivitalokotiin, jossa asuu 9-vuotias Jenny Purola. Hän käy läheistä koulua, jossa parasta ovat välitunnit kavereiden kanssa. Kesän jälkeen alkaa kolmosluokka. kaksi sukupuolta. Ei sitä määritelty silloin niin, se oli vain luonnollista. Sulkunen kertoo, että sukupuolten olemuksellinen erottelu sai naisliikkeeltä tukea ulkomailla, ja ajatus voimistui Suomessa 1900-luvulle tultaessa. Ihmiset alkoivat puhua, että nainen on sopiva tiettyyn tehtävään ja mies toiseen. Ja asua maatilalla jossa on hevonen, kaksi pupua ja kilpikonna. Jenny miettii pitkään, kun häneltä kysyy, millainen maa Suomi on. . Kesältä Jenny odottaa erityisesti perheen lomamatkaa Espanjaan. Koulun jälkeen hän on usein kaksin kotona 11-vuotiaan veljensä kanssa, kunnes vanhemmat tulevat töistä kotiin. 2000-luku 2010-luku 2000 Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen) 2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 2007 Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä) 2015 Tasa-arvoinen avioliittolaki (voimaan 2017) Suomen historian emeritaprofessori Irma Sulkunen pitää tyttöjen ja poikien yhteisiä kansakouluja merkittävinä tasaarvon kehittymisen kannalta. . Lapsia syntyi paljon, naiset hoitivat suuria ikäluokkia ja pientiloja. Naisten asema työmarkkinoilla alkoi voimistua 1960-luvulta lähtien, jolloin tasa-arvokysymykset nousivat uudelle tasolle. 1970-luvulla hyvinvointivaltio täydentyi. Mieleen tulee metsät ja se, että Suomi on maailman paras maa kierrättämisessä. 2017 29. Harrastuksiin kuuluvat jumppa ja jazztanssi. Mitä Jenny haluaa tehdä isona? . Eduskunnan kirjaston verkkokirja, 2017. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 9.6. Haluan tulla poliisiksi ja ottaa rosvoja kiinni. Naiset ovat alusta lähtien osallistuneet eduskuntatoimintaankin, vastaavista mahdollisuuksista on useimmissa maissa vain haaveiltu. ja huoneen siivoamisesta. Opin sen koulussa. Lähde: Yksi kamari . Nykymittapuulla sanottaisiin, että tuo on homo ja tuo on lesbo. Laki lasten päivähoidosta helpotti naisten työssäkäyntiä ja opintotuki korkeakoulutusta. Nyt naiset ovat jo pitkään olleet miehiä koulutetumpia. Suomi on edelläkävijämaa naisten ja miesten tasa-arvossa, Sulkunen korostaa. . Sillä on ollut merkitystä naisen omakuvalle. Lahjakkaimmallakin naisella on tuhatta vertaa enemmän ulkoapäin tulevia esteitä ja vaikeuksia kuin miehisellä työtoverilla, lausui kirjailija Minna Canth 1880-luvulla. Onko tilanne muuttunut? Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara on parhaillaan perhevapaalla, joten Suomenmaan kysymyksiin vastaa toimistopäällikkö Anja Nummijärvi tasa-arvovaltuutetun toimistosta. Hän näkee, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo ei tule koskaan valmiiksi
Oli etsittävä uusi ammatti. Hän mielii päivittää hierontapalveluita paremmin asiakasta palveleviksi ja nostaa yhdeksi tärkeäksi kohderyhmäksi maatilayrittäjät. Porkkananviljelijänä tunnetuksi tullut mies tietää kokemuksesta, mitkä ovat olosuhteet ja työasennot alalla ja mitä kipuja ja toimintarajoitteita työssä tulee. ??Jos katsoo riviä koneen päällä 12 tuntia yhdessä asennossa ja juo kupin kahvia välissä, tietää kyllä, miltä se tuntuu.. ?Nyt tarvittaisiin hierojaa?, mietti Matti itsekin monesti tehtyään pitkää päivää pellolla. Laurila on uuden etsijä. Innostus oli suuri ja maan kutsu niin voimakas, että oma ajatus ammatinvalinnasta jäi Matilla miettimättä. Kaikki liittyy kaikkeen, on sanottava, kun kuuntelee, miten vuosikymmenet erikoiskasviviljelijänä ja konekauppi- aana ovat kuin tietämättään valmistaneet miestä hyvinvointialalle. Erilaiset haaverit ja rasitusvammat ovat viljelijöille tuttuja, ja ne viitoittivat osaltaan valintaa. Lähiviikkoina hän valmistuu hierojaksi, ja opinnot kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi ovat puolivälissä. ??Kukaties olisin päätynyt tälle alalle jo aiemmin, jos ammattia olisi voinut miettiä itse, hän kertoo. Maanviljelijäksi mies ajautui kuin huomaamattaan, saatuaan koulupoikana veljensä kanssa kesätyöksi isän kotitilan henkiin herättämisen. ??Kalevalainen jäsenkorjaus koukutti meidät kerrasta, niin hyvät työkalut se tarjoaa, kertovat kouluttaja Jarmo Kuusela (vas.) ja Matti Laurila. Ilmiöt Koneet ja keho kuntoon kerralla Teksti ja kuvat: Anne Hievanen Maatalousyrittäjät jos ketkä tietävät, miten viimeiseen saakka jussit voivat sinnitellä kehon kolotusten kanssa. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät työt nousivat mie- 30 9.6.2017 leen ensimmäisinä, ja maataloudesta löytyi niihin yllättävän paljon yhtymäkohtia. Laurila lähti rohkeasti uusille poluille. Moni ei lähde hierojallekaan, ei sitten millään. Sote tulee, mutta se ei ole kevättöissä niskansa kipeyttäneiden isäntien ainoa toivonsäde Varsinais-Suomessa. Apuun voi rientää myös Matti Laurila, loimaalainen maanviljelijä, jonka uusi ura löytyi hyvinvointialalta. Kun oma jaksaminen kiinnostaa suomalaisia enenevässä määrin, ala voisi tarjota töitä muillekin ammatinvaihtoa miettiville. Laurilalle tilanpitämisen tie tuli määränsä päähän täytenä yllätyksenä miehen ollessa viisikymppinen
sormenpäissä. Tietotaito on vanhaa, mestariparantajien Pentti Penttilän ja Olavi Mäkelän tallentamaa ja peräisin ajalta, jolloin ei ollut lääkäreitä, vaan vaivat hoidettiin perinnehoidoin kuten kuppauksella, hieronnalla tai jäsenkorjauksella. Shutterstock Alan kouluttaja ja kalevalainen jäsenkorjaaja Jarmo Kuusela Porista kertoo, että vaikka nimi viittaa historiaan, kyse on ihan ajassa olevasta ja tämän päivän vaatimukset täyttävästä mobilisoivasta fysioterapiasta, jossa hoitoa tarvitsevan koko tukirakenteen kineettinen ketju käsitellään jalkapohjista aina kallonrajaan saakka. Menetelmällä voidaan hoitaa erilaisia raajojen, selän, rintarangan, sekä hartia- ja niskan seudun virheasentoja ja kiputiloja. ??Jäin itse koukkuun kerrasta, niin hyvät työkalut tämä tarjoaa, Kuusela kertoo. Vaikka menetelmä on ikivanha, alan koulutus on melko uutta. Elinikäinen oppiminen ja työurien pidentäminen ovat suomalaisille sanoina tuttuja, mutta moni työnsä menettänyt väittää, että käytännössä se ei näy missään. Kun sisäänpääsy oppilaitoksiin painottuu todistuksiin, vuosikymmeniä vanha, kellastunut koulutodistus erottuu kyllä hakemusten pinossa juuri koulusta päässeiden painotuoreista papereista. Ennakoivaa huoltoa ei kannata unohtaa isännänkään kohdalla. Ammatinvaihto 50 + -ikäisenä ei ole helppo juttu. Käden taitoa, jossa hoitaminen perustuu käden aistimusten kehittämiseen, jolloin parantajalla on ?silmät. Ensimmäiset kalevalaiset jäsenkorjaajat valmistuivat 2001, ja alan monimuotokoulutus alkoi 2011. Jäsenkorjaajia on maassamme reilut 400, ja heitä löytää ympäri maata. Matti Laurila tarjoaa hyvinvointipalveluja suoraan maatiloille Koneet kyllä putsataan käytön jälkeen ja määräaikaishuollon aikaan soitetaan huoltomies paikalle. ??Mutta mitä tekee isäntä, kun hänellä tulee sata tuntia täyteen traktorissa kevätkylvöjen aikaan tai niiden jälkeen. Nyt pitäisi päästä tekoihin. ??Kun joutuu hyppäämään ihan uudelle alalle, se antaa ihmeesti lisää virtaa elämään, sanoo Matti Laurila. Hierojaopintojen ohessa Laurila on kierrellyt tiloilla konekaupan asioilla ja jutellut isäntien kanssa kahvikupin ääressä. Kun on tultu tutuiksi, asioista puhutaan suoraan. ??Mites sulla menee, onko kaikki kunnossa? Kerran jos toisenkin isäntä on kertonut työn ottavan sen verran niskaan, että kyntämisestä ei tahdo tulla mitään. Mitä hieroja ja tuleva kalevalainen jäsenkorjaaja on sanonut tuohon? ??Katsotaanko nyt sitten sitäkin asiaa. ??Sinulla on aika laaja toimenkuva, on voinut isäntä todeta. Kun myydään koneita, tämän kauppi- aan mielestä on hyvä varmistaa, että asiakas on kunnossa niitä käyttämään. Jäsenkorjaus koukuttaa kerralla Kalevalainen jäsenkorjaus on osa suomalais- ta kansanperinnettä. 2017 31. n 9.6. Ajatteleeko hän, että nyt pitäisi tilata hieroja töihin? Ajatus on loimaalaisen mielestä jo kaikin puolin tätä päivää
Kohta huomaatkin että olemme siellä alati. Sepä olikin huojentava vastaus. Joskus 1970-luvulla keskustan puoluetoimistolla Pursimie- henkadulla katsottiin kaihoisasti Ruotsin suuntaan. Thorbjörn Fälldinin johtaman Ruotsin keskustapuolueen kannatus huiteli reippaasti yli 20 prosentin lukemissa samaan aikaan kun Johannes Virolaisen keskustapuolue kamppaili auringonlaskua vastaan 16?17 prosentissa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Ruotsin keskustalaiset ovat taas ihmetelleet, miten Suomen Keskusta kamppailee vaaleista toiseen suurimman puolueen asemasta samaan aikaan kun Centerpartiet on vajonnut pahimmillaan lähelle neljän prosentin äänikynnystä. Nyt naapurista kuuluu kuitenkin kummia. Apua. Seuraavaksi murtaudumme mieleesi, kun imuroit, pyykkäät ja peset autoasi. Hallituksessa on LM:n lähteiden mukaan käyty vakavia keskusteluja siitä, että Halla-ahon voittaessa eduskuntaryhmän soinilais-terholainen enemmistö muodostaisi oman ryhmänsä ja jatkaisi hallituksessa. Jaa-a, melkoista menoa. #yö #tiskit, Siika-aho tviittasi. Hän sai vastauksen Yö-yhtyeen viralliselta Twitter-tililtä: . Kevään mittauksissa sen kannatus on noussut parhaimmillaan jo 13 prosenttiin. Olisikohan kuntavaalien alakulosta kärsivän keskustan vuorostaan lähetettävä porukka Tukholmaan katsomaan, mitä se Annie on tehnyt oikein?. Nyt soinilais-terholainen enemmistö ei saisi Halla-ahon perussuomalaisista lähtiessään mukaansa killinkiäkään. SMP-legenda Veikko Vennamo sätti aikanaan joukoistaan rahat mukanaan lähteneet ?seteliselkärankaisiksi?. Lohtua Soini ja Sampo Terho separatisteineen voisivat hakea siitä, että sellaisesta heitä ei sentään päästäisi syyttämään. Keskustanuorten pääsihteerillä Antti Siika-aholla oli taannoin ongelma, johon hän haki apua Twitteristä. 32 9.6.2017 . Apollon Tietäjät Teksti: timo laaninen, samuli nissilä, pekka pohjolainen Seteliselkärankaisista keppikerjäläisiksi Hallituksen on ounasteltu hajoavan siihen paikkaan, jos omalaatuinen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho valitaan viikonloppuna perussuomalaisten johtoon. Lännen Median tietojen mukaan hajoamassa ovatkin hallituksen sijaan perussuomalaiset. Pitääkö huolestua, jos astioita tiskatessa huomaa viheltelevänsä Yön biisejä. Annie Lööfin johdolla keskusta on kaksinkertaistanut kannatuksensa vuoden 2014 vaaleista. Kaipa sellainenkin mahdollista olisi, mutta vanhan isännän Timo Soinin kannalta kuvio olisi hieman nolo ja kiusallinen. Soini kun meni ensimmäisinä hallitustöinään kumouttamaan niin sanotun Lex Vennamon, jonka nojalla eduskuntaryhmästä eroava enemmistö vei mukanaan myös paikkamääränsä mukaisen osuuden puoluetuesta. Soinin arveltiin vaatineen lainmuutoksen hallitusohjelmaan halla-aholaisten irtaumisen pelossa. Ei tarvitse vielä
Helpointa olisi edetä jokseenkin kiistattomien asioiden suhteen, esimerkiksi ravintolabyrokratian purkamisessa sekä pienpanimoiden suoramyyntioikeuden mahdollistamisessa hallituspuolueet ovat varsin yksituumaisia. Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 9.6. Tavoite on parantaa nimenomaan perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja, joita tarvitsevat arjessaan etenkin lapsiperheet, työttömät, sairaat ja vanhukset. Meitä velvoittavat heikompiosaisista huolehtimiseen arvomme ja yli 110-vuotinen aatteemme. nasta?, kysyttiin allekirjoittaneelle tulleessa sähköpostissa. Kysymys on oikeutettu. Mahdollisen äänestyksen lopputuloksesta huolimatta olimme valmiita tukemaan alkoholiuudistuksen laajaa kokonaisuutta. Tästä ei kuitenkaan valitettavasti päästy hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken sopuun, vaikka yritystä oli. Aikanaan selviää, miten asiassa edetään. etenkin alkoholin kaltaisissa, voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan herättävissä asioissa. Viinasta vääntäminen ei ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kaikki muu seisoo tai muuta tekemistä ei ole, kuten saamassani sähköpostissa kysyttiin. Keskustan keskeisin lupaus suomalaisille ennen viime eduskuntavaaleja oli saada Suomen talous ja työllisyys uudelleen nousuun. Heikommista on huolehdittava. Tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin. Ymmärrän hyvin, että asioiden mittasuhteiden perään kysytään. Alkoholi voi monen mielestä tuntua mitättömältä muiden ongelmien rinnalla, mutta suomalaiselle yhteiskunnalle sen aiheuttamat kustannukset vuosittain ovat yli miljardi euroa, inhimillisistä seurauksista puhumattakaan. Keskusta on koko ajan hakenut mahdollisimman tasapainoista ratkaisua, jossa yhdistyvät vastuullisesti ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä elinkeinoelämän tarpeet ilman liiallista holhousta ja byrokratiaa. kiinni aiemmin sovitusta, sillä yhdellä ainoalla tarkistuksella, että ne kansanedustajat, jotka eivät kannata vahvuudeltaan 5,5 %:n alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin, voivat äänestää tätä vastaan ilman seuraamuksia. Puheenvuoro Jossain sentään prosentit nousevat ?Eikö teillä ole muuta tekemistä, kuin vääntää vii- Viime viikkojen keskustelu osoittaa, että kansanvalta on välillä aika haastavaa . Ja mitä paremmassa kunnossa talous on, sitä kestävämmin voidaan turvata tasa-arvoiset palvelut koko Suomessa ja pitää huolta jokaisesta suomalaisesta myös tulevaisuudessa. Loppuvaalikauden tärkeimpiä tehtäviä on pitkään jyllänneen eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen. Ennusteiden mukaan taloutemme kasvaa kohisten myös loppuvuoden. Jossain sentään prosentit nousevat. Eduskuntaryhmämme oli valmis pitämään Käänne parempaan ei ole tapahtunut itsestään. Sen aikaansaaminen on edellyttänyt päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta ja poikkeuksellista yhteistyötä työmarkkinoilla ja laajemmin. Maamme talous on nyt aivan eri vedossa kuin Sipilän hallituksen aloittaessa. On palautettava mieliin, miksi uudistus tehdään. Lupaus on pidetty. Tilastokeskuksen mukaan maamme talous kasvoi alkuvuonna jo lähes kolme prosenttia ja vienti jopa yli kahdeksan prosenttia. 2017 33. Alkoholista on viime viikkoina puhuttu tolkuttomankin paljon. Ohitimme kasvussa ensimmäistä kertaa vuosikausiin naapurimme Ruotsin
Temperamenttinen listantäyte Ritva-Liisa Ripatti sanoo asiat suoraan, ei juo koskaan pahvimukista ja on ollut ehdokkaana kuntavaaleissa hyvää hyvyyttään Teksti ja kuva: Päivi Vento Sen seitsemää sorttia on Virolahdella asuvan Ritva- Liisa Ripatin kahvipöydässä, kun hän ottaa vieraan vastaan. Hän tunnustaa ärsyttäneensä juuri oikeat henkilöt, eikä tukihakemuksia ole tullut edes täytetyksi. ??Vaikka Pekka on sairas, hän on aina kohtelias minua kohtaan ja hyvä ihminen kaikkiaan. Ripatti on toiminut omaishoitajana ilman omaishoitajalle kuuluvaa tukea. Ei mikään villapipo, vaan oikea, tyylikäs päähine. Pekka pitää minusta huolta, Ripatti kuvailee. ??Pekka täyttää tänä syksynä vuonna 90 vuotta, jos Jumala suo. Minä heti soittamaan kotiin, ja annoin sinne samat ohjeet, Ripatti nauraa. Aina kun olemme täyttäneet täydet kymmenet, sitä on juhlistettu kunnon ruokapidoilla. Annoin kasvoni. Jos joku uhkasi antaa äänensä minulle, ?koska sinä saat suus auki?, niin kielsin sitä tekemästä. Siinä porukassa voi vapaasti räjähtää, huutaa ja metelöidä, jos tuntuu siltä, voi siis olla tosi kenkkumainen. Alkoholia talossa ei käytetä kuin ruoanlaittoon ja leivontaan. Omaishoitajuuden takia Ripatti ei ole kahlittu kotiin. Ystävät ja naapurit auttavat, kun hän lähtee vaikka teatteriharrastuksensa pariin Haminaan tai piipahtamaan Helsingissä. ??Olen vauhdikas luonne, en pystyisi jäämään paikoilleni. Harrastajateatteri on kuulunut Ripatin elämään jo 40 vuotta. Sitten pidetään taas rajut bileet. Ei kuole nälkään vieras kotimatkallakaan, koska kahvitteluhetkestä jääneet kylmäsavulohileivät kääräistään eväspaperiin. Kuntavaaleissa hän on ollut ehdolla elämänsä aikana monta kertaa, ?listan täytteenä?, kuten hän itse asian ilmaisee. Lautakuntapaikka on kuitenkin temperamenttiselle naisihmiselle annettu monesti. Ripatti ei ota kuuleviin korviin vastustelua. ??Kun tulin tähän taloon vuonna 1959, vanha emäntä opasti vieraanvaraiseksi, Ripatti kertoo. Hyvin hän on hämäläiseksi tavan sisäistänyt. Minulla on jo muutenkin kädet täynnä työtä. ??Vaikka olen ollut ehdolla, olen usein tehnyt jonkun toisen ehdokkaan eteen vaalityötä, hän huomauttaa. 34 9.6.2017 Puoliso Pekka sairastui viitisen vuotta sitten Altzheimerin tautiin. Miksi teatterinlava vetää puoleensa? ??Porukan yhteishenki. Ja sen jälkeen voi pyytää ja saada anteeksi. Ripatti on persoona, joka uskaltaa sanoa, miltä tuntuu. ??Minulla on siviilirohkeutta, hän kuvailee. Oman tyylinsä Ripatti säilyttää tinkimättömästi. ??En juo koskaan pahvimukista kahvia tai pukeudu pitkiin housuihin. Kun Ripatti lähtee kotoaan ja hyppää autonsa rattiin, hänellä on päässään hattu. Tuorein on tarkastuslautakunnan jäsenyys. Ripatti oli ehdolla tämänkin kevään vaaleissa, 78-vuotiaana, vaikka hänellä ei ollut hinkua valtuustoon. ??Ehdokkaita tarvittiin, ja listaa ei olisi saatu muuten täyteen, joten minä lupauduin. Historiasta löytyy kulttuuri-, sosiaali-, ympäristö- ja rakennuslautakuntaa. Nuori miniä sai opastusta myös vanhalta isännältä, jonka Ripatti määrittelee olleen edistyksellinen sosiaalidemokraatti. ??Hän sanoi minulle, ettei hyväksy talonpojan tappamista, ja käski äänestää Maalaisliittoa. Näin hänestä kasvoi keskustalainen. Ripatin luottamustoimet alkoivat kansakoulun johtokunnasta. Niitä löytyy vaatekaapista 74 kappaletta.
(08) 270 7200, (02) 762 6200 www.naturcom.fi. Lajinsa parhaat: LEGATO-syysrypsi CORTES-syysrapsi Ritva-Liisa Ripatti asuu vanhojen tavaroiden keskellä. Kun hän poistuu kotoaan, asua komistaa aina hattu. 92400 Ruukki, Puh
Yksi konkreettinen kannustinloukku on koskenut ulosottokierteessä olevien ihmisten työntekoa. nelle pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle merkittäviä kannustinloukkuja. Hallitus pyrkii tekemään vanhempien työssäkäynnistä entistä kannattavampaa, kun päivähoitomaksuja alennetaan tällä hallituskaudella jo toistamiseen. Nollamaksuluokkaan kuuluu jatkossa lähes 7 000 lapsiperhettä lisää, ja useissa perheissä maksut pienenevät. Edellä kuvatut työn tekemistä edistävät Hallituksen päätöksen mukaan ulosoton alkamisen ajankohtaa voi siirtää työllistymisen jälkeiseen aikaan, ja ulosotossa olevalla henkilöllä on mahdollisuus kerätä puskuria ennen kuin ulosotto palkasta alkaa. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja päivitet- tiin monelta osin: itsensä työllistäjien aseman parantaminen, päätökset nollatuntisopimusten periaatteista, alueellisen liikkuvuuden lisääminen sekä työttömien aktivointi ja päätökset konkurssilainsäädännön uudistamisesta. Työntekijöiden ja työnantajien kohtaantoongelmaan hallitus varautuu lisäämällä työvoimapalveluiden resursseja 25 miljoonalla eurolla. Päivähoitomaksut saattavat aiheuttaa mo- muutokset ovat yksittäisiä parannuksia työllistämiseen. Hallituksen käynnistämä perustulouudistus kokeiluineen on hyvä alku laaja-alaiselle sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle. Menossa olevan kokeilun tavoitteet ovat rajatut, mutta samalla on aloitettu uuden kokeilun suunnittelu, jossa voidaan hyödyntää reaaliaikaista tulorekisteriä. Jokaisen kansalaisen hyvinvoinnin perusta olisi perustulo, jonka lisäksi kansalainen voi ottaa työtä vastaan ilman etuisuuksien menetystä. Ongelmia ovat muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, osa-aikatyön, pätkätyön ja työttömyyden sekoitus, pirstaleinen eläkeläisten ja vailla työtä olevien sosiaaliturva ja työn vastaanottamisen kannustinloukut. Ulosoton suojaosaa nostettiin. Sitähän se todella olikin, mutta olisi syytä kertoa suurin kirjaimin myös se, että monissa kaupungeissa ??esi- 36 9.6.2017 merkiksi Oulussa ja Rovaniemellä ?. Näin on oltava myös jatkossa. Suomen talous kasvaa, ja yhä useampi on saanut työpaikan. Mielipiteet Sosiaaliturva vaatii kokonaisuudistuksen Suomi on hyvinvointivaltio, jossa jokaisesta kansalaisesta pidetään huolta. saatiin hyviä tuloksia. Nehän ovat iloisia esimerkkejä. BKT-kasvuksi on ennustettu tälle vuodelle jopa 2 prosenttia. On kuitenkin aivan liian yleistä, että työtön joutuu tukien menettämisen pelossa miettimään, ottaako tarjottua työtä vastaan. Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavampaa kuin siitä kieltäytyminen. Pakko ei ole oikea keino, tarvitsemme oikeanlaisia kannusteita. Kallis metrolinjakin pannaan nyt Sipilän hallituksen piikkiin, kun espoolaiset on pantu se maksamaan, vaikka Espoo olisi hyvin pärjännyt nykyisilläkin juna- ja muilla yhteyksillä. Hannes Viiri Rovaniemi. Valitus huonosta menestyksestä ei luo rohkaisua, vaikka se tietenkin tosiasia onkin. Pääministeri Juha Sipilää tunnutaan nyt moitittavan ihan yleisesti. Harva muistaa, että Sipilän hallitus sai kä- siinsä miljardivelkaisen valtion. Tämän käänteen voimistaminen oli yksi puoliväliriihen tärkeimmistä päämääristä. Samalla meidän on kuitenkin tunnistettava ja tunnustettava tosiasiat, jotka kertovat nykymallisen, monista osatekijöistä koostuvan, sosiaalisen tukijärjestelmän epäkohdista ja haasteista. Eriarvoistumisen torjuminen on nostettu yhdeksi hallituksen tärkeimmiksi tehtäviksi. Tosiasia on, että työelämä ja työurat eivät ole enää niin vakaita ja pitkäkestoisia, kuin ne olivat vielä joitain kymmeniä vuosia sitten. Työura koostuu tulevaisuudessa erilaisista työsuhteista, joita voi olla jopa useita yhtä aikaa. Ihanne olisi, että kaikki tehty työ näkyisi parempana ansiotasona. Reaaliaikainen tulorekisteri huomioisi lisääntyneen työtulon ja vähentäisi vastikkeetonta perustulon osuutta. Pysyvästi työelämän ulkopuolella olevien osalta nykyiset monimutkaiset tuet yhdistettäisiin yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi hyödyntäen perustulon elementtejä. Sosiaaliturvan uudistamisen selvityksellä on jo kiire, ja tavoitteena tulisi olla uudistuksen ottaminen mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Martti Talja kansanedustaja, keskusta Lahti Kaupungeissa tuli myös menestystä kuntavaaleissa Toivoisin, että Suomenmaa laatisi ison jutun esimerkiksi otsikolla ?Keskustan kaupunkikannatus korkealla monissa kaupungeissa?. Nyt Suomenmaan mielipidepalstalla on valitettu lähinnä pääkaupunkiseudun huonosta vaalituloksesta
Toimintaa on heräteltävä uudelleen ja laajennettava koko puolueen toimintamalliksi. Se on varmaa, että keskustan tulevaisuus tehdään yhdessä. Juha-Pekka Rusanen keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Lapinlahti Kekkosen merkitys säilyy Työrauha kaikille Itsenäisyytemme juhlavuonna meidän Olen Yhdysvalloista. Kuntavaalit olivat meille herätys. Aate on koko puoluetoiminnan moottori. Koulutustoiminnan tueksi tarvitaan men- torointia, jonka tavoitteena on jakaa kokeneen ja vanhemman mentorin kokemusperäistä tietoa ja viisautta kehittymishaluiselle vaikuttajalle. Kyse on avoimesta ja luottamuksellisesta vuorovaikutussuhteesta, jossa sekä mentori että mentoroitava oppivat toisiltaan. Mentorointi herättelee myös ajattelemaan uudella tavalla ja kyseenalaistamaan olettamuksia ja juurtuneita ajattelutapoja. Sipilän johdolla Suomi kuntoon -talkoot etenevät ja niille on annettava täysi tuki. Puolueen tulevaisuustyötä ei saa kuitenkaan laiminlyödä. Mitä keskusta vie eteenpäin Suomi kuntoon -talkoiden jälkeen. Olen nähnyt syrjintää työpaikoilla ulkomaalaisia kohtaan. Suomessa halutaan kaikkien työllistyvän, mutta kun ulkomaalainen saa työpaikan, suomalaiset niin sanotusti kiusaavat ulkomaalaisia työpaikalla heidän ihonvärin tai kansalaisuuden takia. Kun joku kiusaa tai on ilkeä, johtuu se siitä, ettei hänellä itsellään ole asiat hyvin. Tällä toimintamallilla saadaan uutta puhtia puolueeseen. Tulevaisuudessa keskusta ei voi nojautua pelkästään omaan järjestötoimintaan. Jatkuva vuoropuhelu yrittäjien, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa laajasti on otettava puolueen toimintamalliksi. Kunnallisjärjestöt ja valtuustoryhmät voisivat esimerkiksi jalkautua paikallisiin yrityksiin ja järjestöihin. Tällä tavalla kansanliike ajattelu voimistuu: olemme kaikkien suomalaisten puolue. Keskustan väkevät tavoitteet puhuttelivat suomalaisia viime eduskuntavaaleissa. Tätä tarvitaan entistä enemmän nopeasti muuttuvassa maailmassa. Puolueperheessä on jo kokemusta mentoroinnista. Se ansaitsee jatkossakin meidän kaikkien arvostuksen. Antero Aulakoski rikosylikomisario Raahe nut pian viisi vuotta ja suomen kielen opiskelu on sujunut mahtavasti. Suomessa työskentely on sujunut melko kohtalaisesti. Suomessa olen asu- on syytä pysähtyä muistamaan historiaamme merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä. Keskustalaisten on helppo nostaa esille presidentti Urho Kekkosen ansiot yli 25 vuoden elämäntyöstä tasavallan päämiehenä. Presidentti Kekkosen pitkän ja merkittävän elämäntyön eräänä tavoitteena oli Pohjois-Suomen teollistaminen aluepoliittisin toimenpitein, valtionyhtiöiden avulla. Presidentin tavoitteena oli näin vahvistaa ihmisten sosiaalista ja alueellista tasa-arvoisuutta sekä maaseudun ihmisten elinmahdollisuuksia. Osaltaan näiden tavoitteiden pohjalta Raahen kaupunki valikoitui aikanaan maahamme perustettavan uuden terästehtaan sijoituspaikaksi. Ilman Kekkosen vahvaa panosta terästehdasta ei olisi perustettu Raaheen. Tehtaan tulo mahdollisti koko seutukunnan kehittymisen metalliteollisuuden kilpailukykyiseksi osaamiskeskukseksi koko maailmassa. Kiitollisuutena presidentin työstä koko Pohjois-Suomen hyväksi Raaheen on pystytetty Kekkosen näköispatsas. Hankkeen toteuttamisesta vastasi pääosaltaan Siika?Pyhäjokialueen liitto. Rehellisen ja avoimen arvion pohjalta katse on nyt käännettävä tulevaisuuteen. Presidentinvaalit ja maakuntavaalit pidetään jo tammikuussa 2018. Patsas muistuttaa meitä kaikkia työstä sosiaalisemman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta. Presidentti Kekkosen mittava elämäntyö ei saa unohtua. Monipuolisen koulutustoiminnan kautta esimerkiksi uudet kuntapäättäjät ja kuntavaaliehdokkaina olleet juurtuvat keskustan järjestötoimintaan. Koulutustoiminta helpottaa myös uudistusten jalkauttamista kentälle. Tähän on saatava muutos. Maaseudun Sivistysliittoa on hyödynnettävä tulevaisuudessa paremmin. Heti seuraavana vuonna ovat eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. 2017 37. Tässä myös MSL itse voinee nostaa aktiivista rooliaan. Puolueen koulutustoiminnan on annettava työkaluja ruohonjuuritason toimintaan ja sen kehittämiseen. Erityisen tärkeää on vahvistaa aatteellista keskustelua puolueen sisällä. Perusasiat on laitettava kuntoon. Keskustan koulutustoiminta on tällä hetkellä talviunilla. Keskustanuorilla oli 2010-luvun alussa Priimuskurssi parlamenttiin. Koulutus oli suunnattu varsin suppealle porukalle. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Koulutusta ja mentorointia keskustaan Kuluneiden viikkojen aikana keskustan si- sällä on ruodittu kuntavaalitulosta. Aikaa ei ole hukattavaksi. Suomi on hyvinvointivaltio ja Suomi saadaan nousuun olemalla suvaitsevaisia ja aikuistumalla työpaikoilla. Tehkäämme jokaiselle hyvä työskentely- ja oppimisympäristö. Hannah Thomas Helsinki 9.6
Laissa sanotaan, että kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Jalkaväen koulutusta pitäisi täydentää poikkeuksellisia tilanteita varten. Hyvänä puolena niissä on kuitenkin se, että lähtömaa voi saada positiivista julkisuutta. Yhteinen joustamaton raha ja EU-alueen heikko talous sekä halpatuontimaiden tavarabrändäys kiristävät kilpailua ja edellyttävät yhä suurempaa panostusta myyntiin. Yritämme vienninedistämistä ja kaupankäynnin uudistamista, mutta vanhoin keinoin. Jos rahasta ei olisi puutetta, ei asiassa olisi myöskään ongelmaa. Tärkeä maanpuolustusasia pitäisi ajatella kokonaisuutena. myyntiedustajina. Tiedustelulait pitäisi saattaa ajan tasalle. Jos kokonaisuus kärsii jonkun osan suurista kustannuksista, niin se on maanpuolustuksen kannalta huono asia. Tämän päivän maailma näyttää siltä, että turvallisuusvalmius on erittäin tärkeää. Ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä annettiin laki vuonna 2015. Ministereiden vienninedistämismatkat eivät ole ilmaisia. Digitalisoituminen edellyttää, ettei myyjien koulutus unohdu, vaikka kalliit ministeriseurueet lentävät ympäri maailmaa myymässä . koulutetaan. Missä ja kenen toimesta ?myyntimiehiä. Sen vuoksi olisi tarkoin harkittava, minkälaisia keinoja käytämme. Millaisia tuotteita tai palveluja matkakohdemaahan viedään ja miten mitataan saavutettu hyöty. Tavoite on ehkäistä päihdehaittojen syntyä. Toimintamuodoiksi on esitetty päihteettömien vaihtoehtojen edistämistä, koulutusta, luentoja ammattilaisille ja kuntalaisille, teemapäiviä, kampanjoita, tiedotusta, koulujen päihdeoppitunteja, päihdekoulutusta työpaikoilla ja eri verkostoissa, päihdeolojen seurantaa. Sopii kysyä, onko kuntaasi perustettu ehkäisevän päihdetyön toimikuntaa? Kauno Pietilä Kalanti Kyösti Niinikoski Haapajärvi makkaasti esille Suomen (mahdolliset) uudet hävittäjät. Kukaan ei uskalla sanoa, että edunvalvonta on ylittänyt 30 vuotta tuottavuuden ja talouskasvun. Myyjäkoulutuksella olisi kiire. Monen perusasian lisäksi koulutuksen pitäisi kyetä digiajan hyödyntämiseen. Kun myyjä kykenee opettamaan asiakastaankin käyttämään nykyajan mahdollisuuksia, hänen arvostuksensa nousee ja luottamus edustamaansa yritykseen ja sen tarjontaan kasvaa. Jos kalliiden hävittäjien hankinnalla muu puolustus kärsii, niin siitä tulee Akilleen kantapää. Jos voitaisiin päivittää ja peruskorjata nykyiset Hornetit esimerkiksi kymmenen vuoden lisäajalla, niin siitä syntyisi iso säästö, myös lentäjien koulutuksessa. Maassa liikkuvilta alustoilta laukaistavat ohjukset pitäisi ottaa vakavasti ja 38 9.6.2017. Paljonko satsataan yhden yrityksen vienninedistämiseen? Myyntihenkilöstö pitää teollisuuden ja pal- velualan rattaat pyörimässä. Joku päättäjä totesikin, ettei työllisyys palaa entiselleen. Kysymys on maanpuolustuksesta ja näyttää siltä, että sitä ohjataan vain hävittäjien hankinnalla, erittäin suurin kustannuksin. Se edellyttää tiedotusvälineiden kiinnostusta vierailuun ja niiden päähuomion kiinnittämistä matkan alkuperäiseen tarkoitukseen edellyttäen, etteivät osanottajat herätä negatiivista julkisuutta, kuten joillakin matkoilla on tapahtunut. Hallintovaltaa käyttävät eivät uskalla puhua kilpailukyvyn esteistä niiden oikeilla nimillä siksi, että totuudenmukainen kannanotto saattaisi vaikuttaa omaan asemaan ja työpaikan uusimiseen. Alpo Ylitalo Kokkolan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Puolustusta pitäisi päivittää Missä päihdetyö? Julkisessa sanassa ovat tulleet voi- laajasti käyttöön sekä maalla, rannikolla että ilmapuolustuksessa. Mielipiteet Myynninedistämismatkat tuovat julkisuutta Suomea vaivaava työttömyys on vakiintunut korkealle. Koko työelämäni olen ollut teollisuuden ja kaupan johtotehtävissä ja vastannut myynnistä, joten tiedän, että jokaisen tuottaja-alan on pakko myydä valmistamansa tuotteet ja palvelut. Puhuttaessa kaupan ja teollisuuden ammateista myyntihenkilöiden alasta puhutaan herkästi toisen luokan ammattina. Usein ilmaisu kuuluu: eikö se ole joku myyntimies tai kaupparatsu. Myyntimiehen tai -naisen työpanoksen ymmärtää parhaiten työnantaja. Kansan käsityksen mukaan työttömiä on lähes 500 000. Hallitus etsii keinoja työllisyyden ja talouden kuntoutumiseen. Kiristyvän kilpailun vuoksi ammattitaidon vaatimukset kiristyvät. Ammattiliitot vaanivat osuuttaan. Tekniikan kehitys suosii tällaista. Myös tykistöä pitäisi modernisoida ja ammuksia standardisoida kriisitilanteen huollon helpottamiseksi. Milloin ministereiden myyntimatkoja tulkitaan yritystuiksi? Ministerin matkojen turvajärjestelyt ovat jäykkiä ja kalliita. Piilomainos on paras mainos. Elleivät myyjät ymmärrä työstään aiheu- tuvien kulujen merkitystä, he eivät ymmärrä niiden vaikutusta kilpailukykyyn. Kuitenkin myynti on jatkuvan tuotannon ja tuottamisen edellytys. Huomaammeko myyntihenkilöstön ammattitaidon ja koulutuksen kehittämistarpeen
Kyse on luottamuksesta. Luottamus on perusta. Tarvitaan ihmisenlukutaitoa. Eivät suinkaan väkirikkaat kaupungit ole heikoilla maakuntavaaleissa, vaan ympäristökunnilla on syytä pysytellä hereillä. Kaikenkaikkiaan samanlaisia älykkäitä ja maakuntansa kokonaisetua ajavia ihmisiä pyritään kaiketi valitsemaan maakuntahallintoon kuten itse kaupunkeihinkin. Eikö nimenomaan ole kaupunkien oma etu, että saadaan ympäröivät kunnat yhteisen pöydän ääreen pohtimaan yhteistä etua. Keskustan pitäisi nyt vääntää rautalangasta ja kertoa, mitä tiedetään kuntien ongelmista suurten kuntien kanssa ja miten niitä hyvällä hallinnolla voidaan ratkoa ja mitä etuja sopimisessa voidaan saavuttaa. Se ainakin on selvää, että maakuntahallinto yhdessä soten kanssa on maan asuttuna pitämisen, aluepuolustuksen ja laaja-alaisen turvallisuuden paras tae. Ilmari Nygren Espoo Sipilä on hyvä mies Kiitos kirjoituksestasi, Mat- ti Tuominen (Suomenmaa 12.5.2017). Samassa lehdessä oli myös Marjatta Hämeenniemen kirjoitus, jossa hän totesi pääministeri Juha Sipilän olevan ?todella harvinainen aarre?. Olen samaa mieltä: saamme olla kiitollisia hänestä. Lahja Malinen Kajaani 9.6. Kun kaikki ihmiset Suomessa voivat hyvin, voi Suomi hyvin! Ilkka Varajärvi Eurajoki Venäjä on aina Venäjä Nyt pitää kyllä ärähtää Risto Volaselle. Tarvitaan maaseudun ja kaupunkien elinvoimaa. Venäjä aloitti sekä talvisodan että jatkosodan. tarvitsemme oikeasti määrätietoista realistisien ja kokonaisuuden verkon kannalta hyvien ratkaisujen nöyrää eteenpäin viemistä. Emme kaipaa ääriliikettä ja äärimmäisiä rat- kaisuja. Tarvitaan vas- tuullisuutta, vapautta, yhteisöllisyyttä, välittämistä, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, sivistystä, ylisukupolvisuutta, kohtuullisuutta, kestävää luontosuhdetta ja paikallisuutta. On paljon pahoinvointia, varsinkin työttömyydestä johtuvaa. Silmiinpistävää oli Jan Vapaavuoren aika jyrkät mielipiteet asiassa. Minusta Vapaavuori pelaa nyt väärennetyillä korteilla. Tulee tunne, että hän asemoi itsenä kokoomuksen remontin vetäjäksi, kun tuomitsee puolueensa johdon sopimuksen. Omakohtainen yhteenveto puoluekokouksen herättämistä ajatuksista: Oletko poliittisesti vasemmalla tai vihreä, vai kuulutko poliittiseen oikeistoon . Ei välttämättä. Onneksi on olemassa instituutioita meidän parhaaksemme. Luuletteko, että baltialaisen sotakonfliktin yhteydessä Venäjän ja Naton välillä Suomi voisi rauhassa ja levollisena seurata sotatapahtumia, kun Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutunut. Jos luulette, niin näette ?ruususen unia?. More human! Tutki, kokeile ja pidä mikä hyvää on. Tarvitsemme valtaa ja vain kansanliikkeellä on todellista valtaa. Tarvitaan hajautettua ja keskitettyä yhteiskuntaa. Ainakin Suomenlahden reunat sekä Ahvenanmaa. Seppo Mantere Maakuntahallinto on tärkeää Helsingin Sanomat on liittynyt iltapäiväleh- tien poliittiseen kampanjointiin maakuntahallintoa vastaan. vai tunnetko sydämessäsi kuuluvasi poliittiseen keskustaan. Jos kuulut keskustaan, silloin varmasti arvostat maltillista ja harkittua yhteiselon rakentamista, joka kumpuaa oman aseman ja kokonaisuuden ymmärtämisestä. Tulevaisuus on auki, epävarmuutta on paljon, vain muutos on varmaa. Elämme ison myllerryksen keskellä, eikä ole varmoja vastauksia, on vain olemassa arvauksia oikeasta suunnasta. Nobody is in control. Tarvitsemme hyvää ja nöyrää turvallisuuskorin, kasvukorin, välittämisen korin ja uudistusten korin hoitamista, Sipilän Juhaa lainaten. Suomi on pieni, heikko, velkainen ja köyhä kansakunta . Venäjä ei ole miksikään muuttunut vuosisatojen saatossa. Vuoden 1918 sotamme oli kuin yksi yhteen tämän hetken Ukrainan itäosan kapinallisalueen tapahtumien kanssa. Molemmissa venäläiset johtivat kapinallisten sotatapahtumia. Emme kaipaa kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Haluamme elää hyvää elämää ja olla aktiivisia verkottuneita Suomessa asuvia ihmisiä, jotka rakentavat pitkän aikavälin hyvinvointia Suomelle. Tarvitsemme pitkän aikavälin voiton. Suomen sijainti on entinen ja geopolitiikka Venäjän suunnasta katsottuna entinen. Jos Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, kun sota syttyy Venäjän ja Naton välillä, niin Suomi taitaa olla Euroopan turvattomin valtio, Venäjän ensivaltauksen kohde. Taannoin Hesarissa oli isolla otsikolla kirjoitettu juttu, jossa kerrottiin, että maakuntahallinto saa laajaa vastustusta. 2017 39. yhteistyötä tarvitaan. Vastakkainasettelu on turhaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Valta on kansanliikkeellä Keskustan puoluevaltuusto 22.?23.4.2017 Tampereella. Urbaani liberaali elämäntapa on globalisaation myötä yhä useamman ihmisen ekologinen lokero, niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Vaikka hesalaiset ovat leuhkoja ja lande haisee
Tämän jälkeen siis itsevaltiaat keisarit eivät enää olleet vaikuttamassa. Kun Suomessa vuonna 1919 keskustaryhmät ja vasemmisto voittivat vaalit, hyväksyttiin tasavaltainen hallitusmuoto. Vasta sen jälkeen pääsimme aloittamaan todella itsenäisenä valtiona. Martti Asunmaa historian opettaja ja didaktikko Kaikki eivät halua verkkopankkitunnuksia Sain paperilaskun eräästä lehdestä. Maailmansotaankaan Ruotsi ei liittynyt. Nyt sata vuotta myöhemmin Suomessa olisi vihdoin aiheellista selvittää perusteellisesti, mikä merkitys itsenäisyyden puutteella oli maamme hallintoon ja varsinkin niihin kammottaviin tekoihin, joita Suomessa tehtiin 1910-luvulla. Sen osan lopussa oli 40 9.6.2017 Inspiraationi kirjoittamiseen sain, kun ra- Avajaisten jälkeen radiossa oli kuultavana myös kansanedustajia. Kirjoitan tätä siksi, että keskustan kansanedustaja Markus Lohi sanoi itsenäisyyden juhlavuoden tunnuksen ?yhdessä?. Olen sitä mieltä, että sekä he, jotka ovat verkkopankkitunnukset halunneet itselleen, että he, jotka eivät niitä halua, ovat molemmat kunnon kansalaisia. dionkin kautta tuli jonkin verran ohjelmaa valtiopäivien avajaisista. Aino Leinonen kuitenkin erillinen lause. Tässä tilanteessa nousi vapaaehtoisia aseellisia järjestyskaarteja, työväestön punakaarteja ja talonpoikien suojeluskuntia. On ilmeisesti aina käynyt niin, että jos maassa on kaksi toisiaan epäilevää aseellista joukkoa, se johtaa sotatoimiin. Mielipiteet Suomen itsenäistyminen oli vaikea prosessi Suomi kuului vuosina 1808?1917 Venäjän itsevaltaisen keisarin hallitsemaan erilliseen alueeseen. Suomi sai keisareiden avulla laajentaa itsehallintoaan ja voimistaa kansallista kulttuuriaan aina vuoteen 1899 asti, mitä on tyytyväisenä muisteltu. Sivistystason korkeuden ansiosta aloimme olla valmiita itsenäistymään, mutta 1900-luvun alussa meille vihamieliset Venäjän panslavistiset piirit pääsivät määräilemään keisaria ja tekemään aikaisempien sopimusten vastaisia päätöksiä. Näin kävi Suomessa. Bolsevikkien otettua vallan Venäjällä marraskuussa 1917 Suomen kaikki eduskuntapuolueet kannattivat irtiottoa Venäjästä, josta tehtiin porvaripuolueiden ehdottama päätös 6.12. Tämä käy ilmi muun muassa Santeri Alkion löytyneistä päiväkirjoista, joissa hän syytti Suomen oikeiston ahneutta ja vasemmistopuolueen liiallista varovaisuutta ulkoparlamentaarisia voimia kohtaan. Venäjän tappiot maailmansodassa antoivat maaliskuussa 1917 mahdollisuuden keisarin kukistamiseen ja sortotoimien peruuttamiseen, mistä oltiin Suomessa iloisia. Mutta se raunioitti maamme poliisivoimat, joten Suomen hallituksella ei ollut voimaa lisääntyvän väkivallan hillitsemiseen, sillä maamme sotaväkikin oli jo aikaisemmin lakkautettu. He pystyivät estämään jopa Suomen eduskunnan ratkaisuja maamme kehittämiseksi. Vuonna 1914 puhkesi ensimmäinen maailmansota, joka merkitsi Suomessakin poikkeustilaa ja väkivallan käytön lisääntymistä. Vanha emämaamme Ruotsi oli ollut mones- sa suhteessa Suomen kaltainen maa. Kun luin sen lauseen, ?kukat puhkesivat tupakeittiön lattiaan ympärilläni?. Niin voisin sanoa Mika Waltaria lainaten ja vapaasti mukaillen. Siinä luki, että mikäli et halua ottaa elaskua tai suoramaksua käyttöösi, laskutus toimii paperilaskuna.. Siellä kuitenkin luovuttiin itsevaltiudesta jo vuonna 1809 ja maata voitiin siellä vapaasti kehittää. Nämä asiat olivat korostetusti esillä. Luin koko tekstin. Bolsevikkien johtajat olivat myös puhuneet Suomen itsenäisyyden sallimisesta. Suomen puolueilla oli kuitenkin erimielisyyttä suhteesta bolsevikkeihin ja päätöksen tehneen eduskunnan ratkaisuvallasta. Levottomat olot paisuivat vuoden 1918 alussa vasemmiston aloittamaksi vallankumoukseksi ja kohta veriseksi sisällissodaksi, jossa punakaartit ja suojeluskunnat (punaiset ja valkoiset) olivat vastakkain. Saksan apu valkoisille asevoimin ja monin diplomatian keinoin lyhensi sotaa mutta ei ollut ratkaiseva. Sodan päätyttyä valkoiset kostivat hävin- neille erittäin ankarasti ja syyllistivät myös tavallisia epäpoliittisia rivimiehiä, heitäkin, jotka olivat punaisella puolella vain yhteiskunnallisen asemansa johdosta. Tästä taitamattomasta jälkiselvittelystä johtuu, että sodan aiheuttamat arvet ovat myöhemmin usein auenneet. Liian vähän on tuotu esiin edellä mainittuja meistä riippumattomia syitä, kuten itsevaltaa ja maailmansotaa, joissa kenties olisi sovinnon siemeniä. Toisaalta Suomi oli hyvää kyytiä menossa saksalaisen kuninkaan hallitsemaksi valtioksi, mutta Saksan häviö maailmansodassa marraskuussa 1918 ja Saksankin keisarin syrjäyttäminen estivät sen. Yhdessä kohdassa luki, että seuraava lasku saattaa tulla vielä paperilla, mutta jatkossa lasku tulee e-laskuna suoraan verkkopankkiin. Viimeisen osan otsikko oli, että voit myös valita suoramaksun. Niiltähän Ruotsi säästyi. Onneton tilanne Venäjällä syntyi alkuvuonna 1917, kun vasemmistolainen radikalismi (bolsevismi, joka ihaili väkival- lan käyttöä), vahvistui, ja osa suomalaisista kannatti sitä. Toisaalta oli niitä, jotka suhtautuivat nuivasti varattoman väestön aseman parantamiseen. Lehti oli fuusioitunut, tilinumerot olivat muuttuneet ja e-lasku kehotettiin ottamaan käyttöön
Raskasta ja kuumaa villahametta ei ole tullut pantua muihin juhliin, vaikka välillä hän on sitä harkinnut. ??Kokouksessa olin töissä kantamassa Vesaisten lippua. 2017 41. tosin kiistanalaisena ? penkkaritapana aluksi laulaa hassuja viisuja kansallispuvut päällä ja vetää vasta sitten naamiaisvermeet päälle. Puoluekokouksessa Seinäjoella Kyttä esiintyi kansallispuvussa vasta toisen kerran. Arvokkuus pitää säilyttää. 9.6. Piirin puheenjohtajan kanssa sovimme, että niin hieno kokemus pitää ottaa uusiksi. Seinäjoen kokous meni Vesaisten porukalla ankarasti urakoidessa, joten Sotkamossa aiotaan nauttia tunnelmasta täysillä. Pikkuisen Kyttää eteläpohjalaisena häiritsee pitää karjalaista pukua. ??Haaveilen Ilmajoen puvusta, hän paljastaa. Kyttä käyttää puvun kanssa nauhaa, kuten mummansakin, vaikka on saanut moitteita tykkimyssyn puutteesta. ??Nykyajan kampausten kanssa nauha on helpompi. Vaikka Kyttä itse on soveltanut perinnettä, hänen mielestään kansallispukujen muokkaamisessa ja osien yhdistämisessä tulee muistaa hyvä maku. ??Kansallispuku on juhla-asu. Minun pukuni Kaukolan naisen puku Penkkareista puoluekokoukseen Eteläpohjalainen Jaana Kyttä pukeutuu karjalaiseen, mutta haaveilee Ilmajoen puvusta Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Jaana Kyttä peri Kaukolan naisen puvun vuosi sitten edesmenneeltä mummaltaan. Isänäiti oli itse tehnyt puvun. ??Hänen viimeisinä aikoinaan sovimme, että minä mumman kanssa saman mallisena saan puvun, Kyttä kertoo. Mumma saatettiin haudan lepoon vain viikkoa ennen puoluekokousta. Se viritti kansallispukuun sonnustatumiseen aivan erityisen tunnelatauksen. Ensimmäisen kerran Kyttä veti Kaukolan puvun ylleen penkkareissaan. Seinäjoen lukiossa on edelleen
klo 9-10.30 Perniön torilla pe 16.6. klo 9-10 Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.? 18.6. Ilmoitathan myös mahd. erikoisruokavaliosta. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Tilaisuus alkaa lounaalla ja keskustelun alustus alkaa noin klo 12. 0456748077, tuukka@liuha.fi Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojenjako Lopuksi juomme kakkukahvit.Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 15e/hlö. Ohjelmassa pääjohtaja Liisa Hyssälän ja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän alustukset. seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesäkauden ajan Keilahallilla torstaisin klo 15-16. Sauvo. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. Sitovat ilmoittautumiset 20.7.2017 mennessä Pertille (pertti.peltola@ tintti.net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. kunta voi jäädä osattomaksi oman alueensa osaamisen turvaamiseksi. Keskusta, jos joku, taitaa koko maakunnan tasaisen kehittämisen. Yhteislähtö K-kauppa Taatelin edestä klo 17.30. Sari puh. klo 18 alkaen. Keskustelun alustajana on Suomen keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska. kesäkuuta 2017 klo 18.30. Klo 12 Aloitamme ruokailulla, tarjolla lounas noutopöydästä. Asialistalla luottamuspaikkojen vahvistaminen sekä johtokunnan täydentäminen. Keskustanaisten piiri. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Miltä näyttää nuorten maakunta? Lähestyvät maakuntavaalit kannustavat ajattelemaan tarkemmin omaa suhdettamme maakuntaan. Mitä tarkoittaa maakuntaidentiteetti. Lämpimästi tervetuloa kesäiseen Saloon! Raisio, Raision Keskustajärjestöjen kesäistä iltaa vietetään Hintsan pihapiirissä ke 21.6. Espoonkatu 5. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tj sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515. Tiedustelut tmj. 0400 950 704. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Juk- ka Sällinen puh. Tienviitta oikealle ?Aliristniemi?, josta 600 metriä pihalle. Lieto/Tarvasjoen keskustanaisten kyläkävelyt 12.6. Illan artistina esiintyy ke. Näkyykö maakunnan merkitys meidän jokaisen arjessa muutenkin kuin pelkästään maakuntalaulujen sanoissa? Olen itse kotoisin Keski-Suomesta. 044 532 0043, mielellään ma 12.6. Yksi seutu antoi lapsuuden ystäväpiirin ja turvallisen lapsuuden, toinen sukulaiset ja sukupolvien jatkumon, kolmas takoo oppia päähän ja tukee oman polun löytämisessä. Jokainen näistä seuduista on toiminut vuorollaan kotikontuna ja jättänyt oman, lähtemättömän jälkensä. Tervetuloa Ke. Kolehmaisenkatu 27. Terveisin Jaana Viilo, tj 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hauhon py. Syntymäpitäjäni löytyy Jämsänkoskelta, juuret Korpilahdelta ja elämä Jyväskylästä. Saamme poliittista purtavaa maakuntavaalien tiimoilta sekä perinteistä suuhunpantavaa musiikilla höystäen. Keskustaveteraanit, Tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää Maskuun Ravintola KiisanPirttiin (Kiisankuja) keskiviikkona 26.7.2017 klo 11 alkaen. Paikka on Salossa Kriisikeskus Etappi, Kirkkokatu 10, 3 krs. Aiheena on sote-uudistus kolmannen sektorin silmin, mistä kertoo Salon mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Lindholm. Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristnie- 42 9.6.2017 Maakuntauudistus tarjoaa tilaisuuden rakentaa osallistavia, kestävän kehityksen puolesta puhuvia ja osaamiseen panostavia maakuntia. Uutta maakuntahallintoa luotaessa on tärkeää luoda käytäntöjä, jotka kannustavat jokaista maakuntalaista osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. Nuorten kohdalla tälle työlle on erityisen suuri tarve. Ympäristöpolitiikassa maakunnilla on mahdollisuus ottaa halutessaan selkeä rooli kestävän kehityksen puolestapuhujina. Menestyvää maakuntaa on vaikea kuvitella ilman tasa-arvoista koulutusta ja mahdollisuutta korkeakoulutukseen. Kun osaamisen rooli vain kasvaa tulevaisuudessa, on ratkaisevaa huippuosaamisen ja alueellisen elinkeinoelämän yhteensaattaminen sekä korkeakoulutuksen ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen turvaaminen ? maakunnasta riippumatta. Vaikka maakunnilla ei suoraa päätösvaltaa koulutuspolitiikkaan ole, ei yksikään maa- men tilalla pe 9.6. perjantaisin. klo 18 valtuustotalolla, Keskustan ryhmähuoneessa, os. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. Sinikka puh. klo 19 Riihimäen paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous Myllynojan säätiön kokoustiloissa os. Ohjelma: klo 11 Ilmoittautuminen, kesäkuulumiset ja samalla pidämme tikkakisat. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raision Kesk. Tuo jälki on taannut yhteyden omaan maakuntaan ja luonut ylpeyttä omista juurista. Kaikille maakunnan merkitys ei tule verenperintönä. Ke. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Aiheena on tulevat maakuntavaalit ja arvionti tämän hetken poliittisesta tilanteesta. Uusimaa Espoo, Keskustan Pohjois-Espoon py:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 13.6. Vuosikokous pidetään Mokian tiloissa (entinen KOPin talo) Hauholla pe 9.6.2017 klo 19.00. Riihimäki. Maksu suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Se pohjaa näkemykseen siitä, mikä on jokaisen maakunnan vahvuus ja mitkä piirteet kannustavat kehittymään. Maakunnista ei tule valmiita pelkällä lakipykälien hyväksynnällä vaan ahkerien ja nöyrien kansanpalvelijoiden työn myötä. Arttu Karila puheenjohtaja Keskustan Opiskelijaliitto Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. 9.6. Tervetuloa kauempaakin! Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. Onko sellaista olemassa kuin suhde omaan maakuntaan. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Tilaisuudessa puhuvat keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. klo 18 Askalan voimalaitoksen miljöössä. Kahvia ja suolaista piirakkaa tarjolla. Muuttoliikenteen lisääntyessä herääkin kysymys siitä, kuinka ?maakuntamuuttajat. 040 759 0509 tai pj. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.?14.9. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. ottavat omakseen uuden kotiseutunsa. Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus on tiistaina 20.6.2017 klo 11.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. mennessä. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Olavi Ala-Nissilän kesäkahvitilaisuudet Kyrön torilla Marttojen kahviteltalla ke 14.6. Reima ja pojat laulavat ja laulattavat. Kuullaan myös muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. alkaen klo 18. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@vesaiset.fi Piiri, sosiaali- ja terveystoimikunnan järjestämä avoin tilaisuus torstaina 15. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Tuukka Liuhalle, puh. Ilmoittaudu yliliipola@gmail.com tai puh. Mikko Alatalo. Esittelyn jälkeen mahdollisuus ostaa kahvia
Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. p. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p.040-556 7262 tai kristiina. maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www. pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Käsitellään luottamushenkilövalinnat. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Vaalivalmistelut etenevät hyvää vauhtia, uusi toiminnanjohtaja pääsee hyppäämään liikkuvan junan veturiin, Kerola toteaa. Piirin nykyinen toiminnanjohtaja Erkki Hänninen jää eläkkeelle 1.8. Hän on toiminut piirin toiminnanjohtajana vuodesta 1983 alkaen. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. 040-721 0636. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. 010-315 2001 ja p. Lahdessa Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus) tiloissa, osoitteessa Ståhlberginkatu 48, välittömästi edustajakokouksen päättymisen jälkeen (Edustajakokouksen on arvioitu päättyvän noin klo 13.). Jari Laukkanen Keski-Pohjanmaan Keskustan toiminnanjohtajaksi Jirka Hakala Eeva Kärkkäinen Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri on valinnut uudeksi toi- minnanjohtajakseen Jirka Hakalan. Sanna-Mari Talala 040 591 9006, Keskustanuorten tj. Liput 37,00/kpl. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous la 10.6. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Kaija Väänänen. klo 9.45-10.15. Keskustanuorten tmj. Toni Viljamaa p. Tilaukset p. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255? ja alle 6v 95. Avoinna sopimuksen mukaan. Etelä-Savo Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Kokousedustajien ilmoittautuminen klo 17.30 alk. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Kenttätyön edistämiseen minulla on suuri palo, korostaa Hakala. Keski-Pohjanmaan keskustapiirin puheenjohtaja Mari Ke- rolan mukaan keskustan Keski-Pohjanmaan piiri saa Hakalasta innostavan ja sitoutuneen työntekijän. ??Jirkan kanssa aiomme vahvistaa piirimme erinomaista henkeä ja tekemisen meininkiä. 010 315 2000. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Katja Koivukoski 040 533 8160. Pyhäjärvi. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. Kokous alkaa la 10.6. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), osoitteessa Ståhlberginkatu 48. Elina Suoranta p. varsinainen edustajakokous Lahdessa 10.? 11.6. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. Entä heidän vaalipiirinsä. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Lapsille saatavilla lisävuoteita. klo 13. Valinta tehtiin piirihallituksen kokouksessa torstai-iltana. Kokkolasta kotoisin oleva 31-vuotias Hakala toimii tällä hetkellä poliittisena suunnittelijana keskustan puoluetoimistolla Helsingissä. ??Keskustapiirin toiminnanjohtajan pesti kotiseudulla on innostava tehtävä. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18.00 Kulttuurikeskuksen kahviossa. Tervetuloa! Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. 2017 43. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Suomen Keskustanaiset ry:n 36. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. Keskusta nojaa tavallisten keskustalaisen intoon ja aktiivisuuteen. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. lukien. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Tärkeää. Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous su 11.6. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. Tulemme nostamaan keskustan aktiivisuutta ja näkyvyyttä piirin alueella entisestään. ??Tavoitteena on tietenkin jatkaa myös piirin hyvää vaalimenestystä tulevissa maakuntavaaleissa. 044 312 2982. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Riistakatu 15 Iisalmi. Avoinna klo 9-15. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 9.30-10.15 ja 12.00-12.30 sekä su 11.6. Ansiokkaan uran keskustan palveluksessa tehnyt Hänninen aikoo kuitenkin jatkaa edelleen piirin toiminnassa vapaaehtoispohjalta. 9.6. kaupungintalolla klo 12. Asiana luottamuspaikkajaot. Lappi Kemijärven Kunnallisjärjestö ry:n ylimääräinen yleinen kokous ma 5.6. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon to klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa
Suomessa nimi alkujaan Maalaisliitto, Ruotsissa Bondeförbundet. 4. 1200-luvun lopulla perustettu Turku on Suomen vanhin kaupunki. Kolme artikkelia on jo julkaistu ja neljäs on viimeisteltävänä. Anja Manninen Tohtorikoulutettava Sari Keskimaan väitöstutkimus Kalle Päätalosta valmistuu ennen Päätalon juhlavuotta 2019. Hän on lukenut Päätaloa jo teini-ikäisestä. . Kuka on tällä hetkellä Suomen Puolustusvoimien ylipäällikkö? 3. Mitkä ovat kolme seuraavaksi vanhinta kaupunkia, perustetut 1346, 1442 ja 1443? 7. Mikä on hänen nykyinen tittelinsä: ...valtuutettu? 2. Nyt näyttää varmalta, että väitös on Oulun yliopistossa ensi vuoden alussa, Keskimaa kertoo. Väitöksessään Keskimaa käsittelee Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa kielielämäkerta- Puolankalaislähtöinen Sari Keskimaa tunnustautuu Päätalo-faniksi. Kumpi maailmansota kesti kauemmin: I vai II maailmansota? 5 6 8 2 31 9 1 4 7 9 4 5 3 8 7 1 3 6 7 8 5 2 41 2 7 5 9 4 8 6 9 6 3 6 5 3 8 5 91 8 9 7 6 2 41 4 8 31 7 2 4 3 5 6 6 4 9 5 8 7 9 4 4 7 6 9 71 2 8 5 31 5 6 8 5 2 5 6 4 8 7 3 9 8 11 7 9 91 5 8 5 21 4 4 3 6 3 8 4 6 7 9 1 7 2 5 7 9 2 6 1 5 8 3 4 6 1 5 8 4 3 7 2 9 4 8 3 2 9 7 5 1 6 2 5 8 1 3 9 6 4 7 1 3 7 4 5 6 9 8 2 9 4 6 7 2 8 1 5 3 5 7 4 9 8 2 3 6 1 3 2 9 5 6 1 4 7 8 8 6 1 3 7 4 2 9 5 1 4 8 6 1 3 7 4 2 9 5. Missä? rassa olivat virkanimikkeellä vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, Johanna Suurpää ja Eva Biaudet. Maailman ainoa Muumimuseo avataan ensi viikolla, 17. Jos presidentti John F. Kennedy eläisi, kuinka vanha hän olisi nyt? 9. 29.5.1917, 6) yhdenvertaisuusvaltuutettu, 7) Suomessa 1906, Ruotsissa 1913, 8) Kokemäenjoki, 9) Risto Ryti ei, ylipäällikkönä toimi 1939 talvisodasta alkaen Mannerheim vuoteen 1944, jolloin Rytin seuraajaksi presidentiksi vaihtui Mannerheim, 10) II maailmansota 6 vuotta: 1.9.1939?2.9.1945 (I maailmansota 4v 3 kk). 6 4 2 6 2 3 9 5 9 8 3 4 8 3 2 9 7 5 1 6 6 3 7 2 5 8 1 3 9 6 4 7 1 3 7 4 5 6 9 8 2 9 4 6 7 2 8 1 5 3 9 6 8 6 9 1 4 8 5 5 7 4 9 8 2 3 6 1 1 3 2 9 5 6 1 4 7 8 44 10. kesäkuuta. Viisi niistä ovat Vuoksi, Kymijoki, Oulujoki, Iijoki, Kemijoki. Myös pro gradu-tutkielmansa hän teki Päätalosta. Keskimaan vuonna 1921 syntynyt ja vuonna 1995 kuollut ukki oli armeijassa yhtä aikaa Kalle Päätalon kanssa. Ovatko kaikki Suomen presidentit toimineet puolustusvoimien ylipäällikköinä? 6. Se tukee yleisesti tiedettä ja taidetta. Vuonna 1968 perustettu Pohjois-Pohjanmaan rahasto puolestaan on yksi Suomen Kulttuurirahaston seitsemästätoista maakuntarahastosta. ? Tietotesti 4 2 5 7 5 9 6 7 3 1 4 6 7 6 4 6 2 3 9 5 9 8 9 8 5 2 3 ??? 1200-luvun lopulla perustettu Turku on Suomen vanhin kaupunki. Mitkä ovat kolme seuraavaksi vanhinta kaupunkia, perustetut 1346, 1442 ja 1443? 1. Olen kasvanut Kallen kanssa, ja nuorin poikanikin on Kalle, Keskimaa kertoo. Mikä on se kuudes tuottelias voimalajoki? 5. Sitä KesShutterstock kimaa ei tiedä, oliko ukki joku Päätalon kirjoissa esiintyvistä hahmoista. Sanomalehti Suomenmaan rahasto on yksi Pohjois-Pohjanmaan rahaston nimikkorahastoista. Kumpi perustettiin ensin: Suomen vai Ruotsin keskustapuolue. Millä vuosisadoilla on perustettu Suomen suurimpiin kuuluvat kaupungit Helsinki, Oulu, Tampere? 8. Viran nykyinen haltija on 2015 alkaen Kirsi Pimiä. Suomenmaan rahaston apuraha Päätalo-väitökselle na. Presidentti Donald Trump täyttää ensi viikolla 71 vuotta. He kaikki ovat ja olleet Suomen laillisuusvalvojia. Väitös on artikkelimuotoinen. Suomen vesivoimalla tuotetusta energiasta 75 % saadaan kuudesta joesta. Hänen tittelinsä oli ulkomaalaisvaltuutettu. Rahasto perustuu onnittelulahjoituksiin sanomalehti Liiton täyttäessä 75 vuotta 1981 ja myöhempiin lahjoituksiin. Ensin, 1991?2001, virassa oli Antti Seppälä. Sitten 2002?2015 vi- 5 6 8 2 3 9 1 4 7 9 4 3 7 1 6 8 5 2 1 2 7 5 4 8 6 9 3 6 3 5 9 8 7 2 1 4 8 1 2 3 6 4 5 7 9 4 7 9 1 2 5 3 6 8 2 5 6 4 7 3 9 8 1 7 9 1 8 5 2 4 3 6 3 8 4 6 9 1 7 2 5 7 9 2 6 1 5 8 3 4 6 1 5 8 4 3 7 2 9 9.6.2017 Vastaukset: 1) Tampereella Tampere-talossa Yliopistonkatu 55, 2) Sauli Niinistö, 3) Porvoo, Rauma, Naantali, 4) Helsinki 1550, Oulu 1605, Tampere 1779, 5) 100 v., synt. Silloin Päätalon syntymästä tulee 100 vuotta. Haapaveden Opiston lehtori voi Sanomalehti Suomenmaan rahaston myöntämän 12 000 euron apurahan turvin keskittyä väitöskirjan viimeistelyyn.
Lääketieteeseen suuntaavat opinnot . 050 409 3004 www.alkio.fi | 9.6. Kasvatustieteet . Englannin kieli ja kansainvälisyys . Historia . Terveysliikunta . Psykologia . Valtio- ja yhteiskuntatieteet . Kauppatieteet . Maahanmuuttajien korkeakouluun valmentavat opinnot Akateemisia opiskelutaitoja Valmistautumista valintakokeisiin Opintotuki ! Asemasi korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä säilyy. Jyväskylän Korpilahdella Puh. Biologia ja luonnontieteet . 2017 45. Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. YLIOPISTO- ja AMK-OPINTOJA ilman pääsykokeita! Hae! nyt Tie kohti tutkintoa
Opiskelijajärjestöjen tilaisuudessa johta- 46 9.6.2017 vat poliitikot saivat valita ?lupauksensa. Ennen oli ideologioita ja niihin sitoutuneita puolueita, jotka tuottivat politiikan sisällön ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnan. Poliitikot kunnallisella ja valtiollisella tasolla taipuivat tekemään päätöksiä tämän mukaan. Uusia vaaleja on tulossa. ja sitten otettiin kivoja kuvia. Hallitusohjelman julkistuksen jälkeen iski politiikan ja some-maailman krapula. Puhelut ovat epämääräisiä ja ovelia, mutta yksi on varmaa: lasku seuraa perässä. Myös vaaliehdokasta viedään kuin pässiä narussa. Vaalikoneissa media ja politiikan toimitukset tekevät ehdokkaalle kysymyksiä, joilla testataan lähinnä nokkeluutta ja arvoja. Sitten sataa sähköposteja. Tulevaisuudessa sellaiset pärjäävät, jotka osaavat lukea hiljaista tietoa ja toimia sillanrakentajina. Vaalikoulutuksessa ei tule keskittyä puolueohjelman ulkolukuun vaan antaa välineitä lupaus- ja mielikuvapolitikoinnin torjumiseen. Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja mikroyrittäjä.. Kymmenet sote-kentän, kulttuuriin ja elinkeinoelämän toimijat sekä ay-liike työntävät ehdokkaalle agendaansa, pyytävät vastaamaan omiin vaalikoneisiin ja sen kautta sitoutumaan viestiinsä. Seuraavaksi alkavat vaalipaneelit ja -tilaisuudet. Hyvähenkisissä tapahtumissa samantyyppiset ehdokkaat pohtivat yhteiskunnallisesti relevantteja teemoja, kuten koulutusta, kulttuuria, terveys- ja sosiaalipolitiikkaa ja elinkeinoelämää. Opiskelijajärjestöjen näkökulmasta lupaus petettiin ja sadattelevaa vihapuhetta seurasi. Asian pointit? Politiikan teko on kääntynyt päälaelleen. Tänään poliitikko on kuin saavi, jota täytetään lobbareiden viesteillä ja median luomalla mielikuva-agendalla. Jotain olennaista on muuttunut. Paneelin päätteeksi otetaan hilpeä yhteiskuva. Kuin huomaamatta järjestäjät ujuttavat ehdokkaan käteen lappua ja lippua. Seireenit laulavat ja herkkä lankeaa. Politiikan kovassa ytimessä tulee edelleen olla aate ja tahto sen mukaisen politiikan ajamiseen. vieraskolumni laura kolbe Koulutuslupaus ja muita vaalijekkuja Vaalien untuvikkoehdokas ja uusi yrittäjä joutuvat sa- manlaiseen myllytykseen. Vaalipaneelit ovat lupsakkaasti ovelia, mutta yksi on varmaa: ehdokkaalta on saatu lupaus. Näin saatiin Juha Sipilän ja Alexander Stubbin koulutuslupaus. Niissä korostuu organisoijan viesti. Ehdokkaan kannattaa pitää pää kylmänä. Heti kun nimet on julkistettu, alkavat sähköpostit suhista ja kimpussa häärää kymmeniä perässähiihtäjiä. Yrittäjää huijataan ostamaan palveluita ja antamaan firmansa nimi tiedostoihin ja rekistereihin. Sipilän ja Stubbin koulutuslupaus-kuville tihentyi uusi status
Ei, vaikka Pekka Haavisto kaivaa kesäautonsa, saastuttavan kupla-Volkkarin esille ja lähtee kampaajapoikansa kanssa huviajelulle. Pakina Ilmoja pitelee Yhdysvallat eli Amerikka lähtee Pariisin ilmastoso- pimuksesta. Saako naapurin tontille rakentaa? Kahvilassa ilmastonmuutoksesta oli kovaa vääntöä. Vääräleukainen opponentti sanoi, että aina on ollut säämyllerryksiä, jääkaudesta lähtien. Saastesavujen aikaansaamat sateet aiheuttavat eroosiota, ei valitettavasti mene montaa vuotta, kun Madeiran Funchal on taas hukkua. Hyvää omaatuntoa voi ostaa! Anteeksi vain, mutta pilkkanauruksi pistää, kun ihminen ostaa chartermatkan etelään ja hyvittelee sitten omaatuntoaan ilmastomaksulla. 1800-luvulla on ajettu juhannuksena reellä järven jäällä, oliko silloin jo katalysaattorittomia autoja. Mietittiin johtuivatko silloisetkin sääshokit ihmisen toimista. Siellä on nyt sellainen presidentti, öykkäri. Onko siitä nyt kaksi vai kolme vuotta, kun jouluna oli lämpimämpää kuin juhannuksena. Pohjanmaalla tulvii, aina on tulvinut, mutta tsunamit ja ihan toista luokkaa olevat tulvat ovat lisääntyneet. Meneekö viikkoakaan, ettei telkkarissa näytettäisi kelluvia autoja, jopa taloja. Hän tekee sisäpolitiikkaa punaniskoille, mutta maailma kärsii. Sattumoisin juuri samana päivänä, kesäkuun ensimmäisenä, kaivoin kameran esiin. Tietääkö maapallo, että Turakainen maksoi? Vedet ovat pilalla ja raitiovaunulinjojen liepeillä vaikuttavat hennapäät kyllä tietävät, että se on kaikki keskustapuolueen ja maanviljelyksen vika. Venäläinen kyllä kakkaa Suomenlahteen, vaikka paljon on jätevedenpuhdistamisen alalla siellä tehtykin, suomalaisvoimin. 2017 47. Ei, vaikka vihreät matkustavat pikalaivalla Tallinnaan huolehtimaan joutavan matkailun kestämättömästä kehityksestä. Hyvää omaatuntoa voi ostaa. Ilmat ovat muuttuneet, ihmisen syystä. Ihan pakko oli ottaa kuva, päiväyksellä, kun nurmikko oli lumirännästä valkoisena. Maailman ilmaston pilaantumisesta huolestumista ei saa antaa vihreiden yksinoikeudeksi. Ei, vaikka Ville Niinistö ajoi ylinopeutta autolla, johon hänellä ei muistaakseni ollut ajo-oikeutta. Viisasten kerho tuli siihen tulokseen, että johtuivat, Gromp laittoi katajaa nuotioon vaikka oli kielletty. Trump siis ei ole ensimmäinen säitä pilaava luolamies. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 9.6
Aikakauslehti kerran viikossa Hyödynnä kesätarjous 35 . Tilaajapalvelu: 08 5370 370 Hae ! n a a k u m Vaikuttaja Kiihdyttämö KESKEINEN MENTORIOHJELMA 15-29-VUOTIAILLE NUORILLE HAKU KÄYNNISSÄ 2.6-8.7.2017 WWW.KESKUSTA.FI/VK. / 5 kk www.suomenmaa.fi