Suomenmaa 09.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

8 Yritys myytävänä Maaseutu autioituu Toimitusjohtaja Pekka Salmenhaara on puolitoista vuotta etsinyt ostajaa yritykselleen. s. Toisaalla uutta rakennetaan kehäkolmosen sisäpuolelle, Pirjo Pöllönen päivittelee. Vielä ei ole tärpännyt. 6 Raikas vaihtoehto Lahtelainen Antti Kalliomaa aikoo eduskuntavaaliehdokkaaksi vaaliteemoinaan etenkin lapsiperheiden hyvinvointi. s. . 12 S. 2 KOHTUULLISTA RAVINTOLAKULTTUURIA. S 6 414880 073513 S. 3 KESKIVIIKKO 9.7.2014 N:o 75 . KULTTUURI-IHANTEITA VIROSTA. 2 ? Aktiivinen välivuosi Oululaisten Eeva Kumpulan ja Anni Jaaran mielestä välivuodesta kyllä selviää, kunhan sen viettää oikealla tavalla. s. . 4 Maaseutua autioitetaan ja jäljelle jäävät tyhjät kiinteistöt
Olisikin paikallaan, että asiaa voitaisiin pohtia myös vähemmän mustavalkoisista asemista. Köyhän asia ja edistyksen lippu velvoittavat keskustaa nykypäivänä pitämään niiden puolia, joilla on vaikeaa. Kymmenen tuhatta tanssijaa osallistui yli 650 tanssiryhmässä. Haluamme, että yhä useampi maahan muuttanut löytää poliittisen kotinsa keskustasta, ohjelma julistaa. Herää kuitenkin kysymys, tavoittaako keskusta tällä menolla kirjavan väestöryhmän, jonka koko kasvaa vuoteen 2030 mennessä yli puoleen miljoonaan? Lähes joka kymmenes vastaantulija Helsingin kaduilla on kotoisin ulkomailta. Keskustalla on tuhannen taalan paikka vahvistaa kannatusta maahan muuttaneiden suosimilla urbaanialueilla. Aluepolitiikka kattaa kaupunkienkin alueet. HUSSEIN arvioi, että keskusta houkuttelee keski-ikäisiä maltillisia ja koulutettuja maahan muuttaneita, joilla on halu vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen. Ulkomaalaistaustaisissa perheissä jälkikasvu seuraa monesti vanhempien esimerkkiä, joten keski-ikäiset ovat osuva kohderyhmä. Keskustanuoret- ja opiskelijat voisivat silti petrata toimintaansa lähestymällä aktiivisemmin nuoria maahan muuttaneita. Poliitikoilla on oltava rohkeutta ottaa julkisesti kantaa maahan muuttaneita koskeviin kysymyksiin. Suomalaisen päättäjän huomaavaisuudella olisi vähemmistölle suuri symbolinen merkitys. V irolaiset ovat viettäneet jälleen laulujuhliaan. Ne kuvastavat virolaisten yhteenkuuluvuutta. Kuva: Jari Laukkanen Ehkä juuri omien juurien arvostamisessa on voima . Syynä ovat varmasti lähestyvät budjettineuvottelut ja vaalit, mutta ehkä myös muiden kovien keskusteluaiheiden puute. Perintö- ja lahjaverossa on kyse sekä periaatteellisesti että käytännöllisesti isosta asiasta. Verolla on tulonjakovaikutuksia, ja se liittyy tuloerokeskusteluun. Sillä on merkitystä valtiontaloudelle niin, että veron poisto tai lievennyskin on korvattava jollain muulla verolla. Ne kertovat oman, kansallisen kulttuurin elinvoimasta ja halusta vaalia sitä. On hyvä huomata, että Viro ei tästä huolimatta ole itseensä käpertynyt Impivaara vaan aivan päin vastoin. Viiden vuoden välein vietettävä tapahtuma kokosi Tallinnaan kymmeniä tuhansia laulajia ja tanssijoita. Suomalainen yleinen mielipide saattaa pitää laulujuhlien kuvaa kovin kansallisromanttisena ja vanhahtavanakin. -keskustelu. niin Virossa kuin keskustassakin. KESKUSTA haluaa olla sillanrakentaja maahanmuuttopolitiikassa, mutta muutkin puolueet nostavat profiilia tällä saralla. Keskustan viime vuonna julkaisema suunnitelma maahan muuttaneiden osallistamiseksi politiikkaan oli askel oikeaan suuntaan. Toiminta puolueessa on luonteva tapa päästä osaksi yhteiskuntaa. . Sen huipentuma oli yli 20 000 laulajan yhteislaulu. Voisivatko Tallinnan ja virolaisten laulujuhlat kertoa jotain myös Suomelle ja suomalaisille? Virolaisten juhlilla on tosin voimakas historiallinen ja poliittinen merkitys. Se on moderni Euroopan unionin jäsenmaa, joka korjaa ripein ottein neuvostovallan aiheuttamaa jälkeenjääneisyyttä. Voisimmeko siis ottaa oppia sukulaiskansamme tavasta arvostaa omaa kansallista kulttuuriaan? Tämänkertaisten laulujuhlien teema liittyi historian ja nykyajan yhteisyyteen: ?Ajan kosketus . Ne vaikuttivat Viron itsenäistymiseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Neuvostovallan aikana ne olivat säilyttämässä kansallista identiteettiä. Tämä pätee silloinkin, kun synnyinmaa on Viro tai Irak. Maahan muuttaneiden osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ruohonjuuritasolta lähtien on kaikkien etu. Houkutellaan siis maahan muuttaneita ehdolle eduskuntavaaleihin, pyydetään asiantuntijoiksi ja osoitetaan kiinnostusta heidän elämäänsä kohtaan. Aivan alkajaisiksi voimme toivottaa hyvää ramadania! Santeri Lampi. Tämä ei tietenkään ole koko kuva, mutta mielipidekirjoittaja Risto Luukkonen Imatralta osuu myös oikeaan (HS 8.7.): ?Pelkällä metallimusiikin ja tuskafestivaalien sisällöillä ei ylläpidetä kestävää kulttuuria.? Tallinnan laulujuhlat eivät olekaan ?festari?. hieman yllättäenkin . niin Virossa kuin keskustassakin. Kansallinen kulttuuri ei oikein tunnu sopivan nykyaikaan. Vaali- ja hallitusohjelma-asia siitä voi hyvinkin tulla. Kuoroja oli mukana nyt yli tuhat, eivätkä silti kaikki mahtuneet mukaan. Toisaalta vero voi haitata yritysten ja maatalouden sukupolven- vaihdoksia jopa ratkaisevalla tavalla. Perintö- ja lahjaveron kohtalo jakaa puolueita, keskustaakin. Kansallispuvut ja maakuntalaulut istuvat keskustan juhliin kuin luonnostaan. tai ?ei kosketa. koskettaa nykyisyyttä. Nykypäivän suomalainen käsitys omasta, kansallisesta kulttuuristamme ja sen vaalimisesta on usein ikään kuin historiallinen, museoon kuuluva. Hyvää ramadania! ?Kansallispuvut ja maakuntalaulut kuuluvat keskustan juhliin kuin luonnostaan.. Niillä ei hienostella, ne vain ikään kuin kuuluvat asiaan. Suomalaisia kun ollaan. Ehkä näissä omien juurien arvostamisessa onkin se usein ihmetelty voima . Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Viro osaa vaalia oman kulttuurin arvoa SUOMEN 60 000 muslimia viettää parhaillaan ramadania, mutta poliitikot eivät ole noteeranneet sitä mitenkään, keskustalainen Abdirahim ?Husu. Puolueet ottavat kantaa maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin noin puoli vuotta tai pari kuukautta ennen vaaleja, Hussein harmittelee. Valitettavasti rakentava ja pitkäjänteinen keskustelu uupuu. SANTERI ALKIO oli heikko-osaisten asialla. Perintöveron muutokset on arvioitava P erintöverosta näyttää tulleen . kertoo siitäkin, kuinka oma kulttuuriperintö liittyy olennaisesti nykypäivään, kun ?aika. Kansallispukuja, kansantansseja, omia, vain viroksi laulettavia lauluja. Mutta kansansuosio on valtava. Itsenäisyyden palauttamisen aikoina laulujuhlista muodostui virolaisuuden symboli ja konkreettinen vallankumousase. Juhlat eivät kuitenkaan ole vain historiaa. Hussein harmittelee. Hyvää ramadania voisi toivottaa siinä missä hyvää jouluakin. Ne yhdistävät yhä virolaisia. Ne ovat viralliselta nimeltään ?laulu- ja tantsupidu?, ihan viroksi vain. O n hyvä huomata, kuinka keskustan suomalaiset juuret näkyvät myös puolueen kulttuurissa. Siksi se ei voi olla yksioikoinen ?poistetaan. kosketuksen aika. yksi kesän kuumista poliittisista keskusteluaiheista. Päätöskonsertti kesti seitsemän tuntia. Sitä varten veron ja sen muutoksen tai poistamisen edellytykset ja vaikutukset olisi hyvä selvittää mahdollisimman neutraalisti ja asiantuntevasti. Toistaiseksi keskustelussa ovat voitolla toisaalta etujärjestöjen edunvalvojat sekä toisaalta asiaa vain tulonjakonäkökulmasta ajattelevat. Populistinen pisteiden keräily ei ole kuitenkaan keskustan heiniä. Ulkomaalaistaustaiset eivät toisaalta saa olla pelkkä keskustelun aihe, vaan heidän on oltava mukana dialogissa.
Alkoholin juominen pitäisi saada kotikäytöstä ja kotibileistä valvottuihin oloihin suomalaisiin ravintoloihin. Ensimmäisenä vapauttaisin ravintoloiden aukioloajat. Tavalla tai toisella hallitus joutuu laittamaan näppinsä soppaan myös eläkeuudistukseen.?. Näin ainakin sanotaan. Ravintolayrittäjiä kohdellaan yli- päätään kurjasti. 9.7.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Kohtuullisuuden tielle Sami Hänninen Keskustanuorten liittohallituksen jäsen SUOMI elää pienistä ja keskisuurista yrityksistä. uskottavuuskysymys tämäkin. Eduskunta saa syksyllä syliinsä myös mietinnön tasa-arvoisesta avioliittolaista. Nykyinen byrokratia jatkoajan anomisesta ja ohjelmatoiminnan toteutumisesta on täysin turhaa. myydyn alkoholin hintaa saataisiin alemmas, muuttaisi se juomakulttuuria olennaisesti. Enää ei tarvitsisi kaksin käsin juoda kotona edullista tuontialkoholia ennen ravintolaan siirtymistä, vaan inhimilliset kuluttajahinnat toisivat kuluttajat takaisin ravintolaan, ja verot näistä juomista valtiolle. Suomessa on EU:n korkein alkoholivero ja samaan aikaan 20 vuodessa anniskellun alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta on tippunut 20 prosentista 10 prosenttiin. TOISEKSEEN laskisin ravintolamyynnin verotusta huomattavasti. Ajatelkaa, ravintolamyynnin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on vain 11%, kun matkustajatuonnin osuus 18%. Onko näennäiset rajoitukset Viron-tuontiin todellinen ratkaisu? Tai verojen korotukset? Muutama virkamies kyselemään tulliin, tuleeko oluet itselle vai kaverille vai perhejuhliin. Kuntalaki on lausuntokierroksella ja esitys tullee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Siitä saa leipänsä välillisesti yli 28 000 ihmistä. Ravintolat pystyvät paremmin järjestämään ohjelmatoimintaa tiloissaan. Suomen 54 000 elävän musiikin tapahtumasta jopa 35 000 järjestetään ravintoloissa. Veroaste ja byrokratian viidakko tuovat omat haasteensa. Olen kiinnittänyt huomioni erityisesti alkoholipolitiikan suuntaan. Tuloksen tekoa vaikka orjatyöllä, mitä se meille kuuluu? Yritysten yhteiskuntavastuu on vain kaksi sanaa, joille ei usein löydy mitään katetta. Mikäli ravintolassa KOLMANNEKSI tarvitsemme asennemuutoksen. Kulutus pitää saada kotisohvilta takaisin ravintoloihin ja suomalaiseen juomakulttuuriin kohtuullisuuden tie. Rajoitusten tie on jo kokeiltu, muistamme varmasti miten siinä kävi. Ravintolat ovat sosiaalisia kohtaamispaikkoja, ja ravintola on monen pienen kylän valopilkku kohtaamisineen. Ravintola-alalla olisi upeat kasvumahdollisuudet. Koulutusvaatimukset eivät ole mahdottomat, ja oikeudenmukaisella verotuksella katetuotto on jo kohtuullinen. Tilanne on kestämätön suomalaisen ravintolayrittäjän näkökulmasta. NYKYINEN alkoholipolitiikka ajaa hurjaa vauhtia päin seinää. Tai anniskellun tuopin hinnan kaksinkertaistuminen verojen myötä. Soteuudistus pitäisi viedä maaliin asti. Sellaista odotetaan Fennovoi- man ydinvoimalaluvan täydentämisestä tai uuskäsittelystä. Kuntien tehtävien vähentämisessä olisi saatava aikaan jotakin todellista . Kokeillaanko seuraavaksi kohtuullisuuden tietä? Muut lehdet KANSAN UUTISET tarttuu HS:n juttuun Qatarissa rakentavista suomalaisyrityksistä: ?Qatarissa on käytössä kafalajärjestelmä, joka jättää siirtotyöläiset käytännössä orjuuteen verrattavaan asemaan työnantajan mielivallan armoille. Miten suhtautuu Qatarissa bisnestä tekevä suomalainen yritysjohtaja? ?Lillukanvarsia?, sanoi Finpron Lähi-idän aluejohtaja Oskar Rautiainen sunnuntaina Helsin- gin Sanomissa. Elmetecin Lähi-idän myyntijohtajaa Raimo Juhantaloa kiinnostaa HS:n mukaan vain tuloksen tekeminen. Ei yksikään ravintola pidä oviaan auki ilman asiakkaita. Vapaat aukioloajat helpottaisivat myös elävästä musiikista rahansa saavia. Kysyntä määrää aukiolo- Alkoholipolitiikka ajaa hurjaa vauhtia päin seinää. ?Ravintola-alalla olisi upeat kasvumahdollisuudet.. Muu ei ole ?meidän asia?. Herrat möläyttivät rehellisesti sen, mitä ajattelevat ja minkä monet muut kaltaisensa hyväksyvät hiljaisesti. Tähän en itse usko. Miettikäämme panimoteollisuuden työllistävää ketjua. Suomessa on aivan käsittämätön tilanne. Samaan aikaan kun ravintolayrittäjät tekevät kaikkensa saadakseen elantonsa yrittämällä, matkustajatuonti siirtää kulutuksen kotiin. On naurettavaa, että yrittäjä ei itse saa päättää miten yrityksensä ovet ovat auki. Oluen anniskelumyynti työllistää enää noin 7700 henkilöä kun vielä vuonna 1996 anniskelumyynnistä elantonsa sai arviolta 13 300 ihmistä. Lisäksi Suomelta jää saamatta arviolta 300 miljoonaa euroa verotuloja vuosittain matkustajatuonnin vuoksi. JOS saisin päättää, tervehdyttäisin koko suomalaisen ravintolakulttuurin. ?Kestävä kehitys, yhteiskuntavastuu ja yhteiskunnan muuttuvat haasteet ovat osa organisaatiomme johtamisen ja kehittämisen teemoja?, kehuu itseään Finpro, joka on myös julkinen toimija toimijana osana työ- ja elinkeinoministeriön konsernia.? SATAKUNNAN KANSA pohtii nuorten ajokulttuuria: ?Ainoa tapa vaikuttaa nuorten liikennekuolemiin on valistus, jota tulisi antaa jo kotona ja opastaa omalla esimerkillään suhdetta liikenteeseen. Valitettavasti kovin moni vanhempi kuitenkin kantaa enemmän huolta muiden liikenteessä olevien ajamisesta kuin omastaan.? KARJALAINEN arvioi syksyn natisuttavan hallitusta: ?Budjettiin hallitus tuskin kaatuu, mutta hallitussopua natisuttavia kysymyksiä on muitakin enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Kuva: Maria Seppälä ajat. PK-yritysten elo ei kuitenkaan ole aina ruusuilla tanssimista. Suomi on viime vuosina tullut tunnetuksi mitä ihmeellisimmistä rajoituksista ja sääntelyistä, joilla on hyvää tarkoittaen ajettu toimijat ahtaalle
Kauppoja yritetään usein tehdä liian hankalalla tavalla, Haavisto miettii. Härkinin mukaan sekä ostajien että myyjien pitäisi osata käyttää asiantuntijoita apunaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. YRITYSTEN ostajat kaipaavat usein rohkaisua. Härkin huomauttaa, että moni yrittäjäksi aikova ei tiedosta, että yritystoiminnan voi aloittaa ostamalla jo toimivan yrityksen. Haavisto lisää, että yrityksen jatkaminen on paljon riskittömämpää kuin täysin uuden yrityksen perustaminen. Ostaja saa valmiin asiakaskunnan ja liiketoimintakonseptin, joita hän pääsee heti kehittämään. . Merkittävää on se, että noin 30 prosenttia yrittäjistä ei tiedä, miten heidän yritystoiminta jatkuu eläköitymisensä jälkeen, Härkin kertoo. Haavistokin kiinnittää huomiota yrittäjien ikärakenteeseen. . Nyt ongelmana on ollut, että verkosta löytyy helposti 60 erilais- Noin 30 prosenttia yrittäjistä ei tiedä, miten heidän yritystoiminta jatkuu eläköitymisensä jälkeen. lun toteuttaman omistajanvaihdosbarometrin mukaan yrityskauppojen edistämistyö pitäisi saada pitkäjänteisemmäksi. Kun kysyy ostajilta, he vastaavat, ettei ole mitä ostaa, Haavisto ihmettelee. OMISTAJANVAIHDOSHANKETTA vetävä Haavisto toivoo, että yritysmarkkinat saataisiin toimimaan Suomessa. Se olisi tärkeää myös maan taloudelle. Haavisto miettii, että että valtio ei lopulta voi tehdä paljoa. Lisäksi julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on tärkeää, Härkin sanoo. SUOMEN Yrittäjät ovat tarttuneet haasteeseen omalla hankkeellaan. Yrittäjät määrittelevät kauppoja suunnitteleville alueelliset palvelupolut. Osana hanketta on myös perus- ta kauppapaikkaa, Haavisto kertoo. SEKÄ Haavisto että Härkin toivovat, että että yrittäjät uskaltaisivat hakea apua tilanteessa, jossa yritys pitäisi saada myydyksi. Asia voi olla herkkä. Yrittäjiksi ryhtyvistä 57 prosenttia lopettaa seuraavan viiden vuoden aikana. Siihen tarvittaisiin muun muassa valtakunnallista koordinoimista ja maakunnallista neuvontaa. . Kun kysyy yrittäjiltä, he sanovat, että jatkajaa ei löydy. Meille on jotenkin ominaista, että yritykset omistetaan 25 vuotta, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa yritys omistetaan 5?9 vuotta. MINISTERIÖN Härkin on miettinyt ongelmaa monelta kannalta. . Ostaja ostaa aina tulevaisuutta, kun myyjä myy menneisyyttä. Uskon, että hyvät yritykset menevät nytkin hyvin kaupaksi, Haavisto kuvailee tilannetta.. Selvitysten mukaan yrityskauppoja pitäisi tehdä vuodessa noin 5 000. Yrittäjät eivät oikein mielellään käyttäisi asiantuntijoiden apua. Kuva: Jari Laukkanen Yrityksillä on pula jatkajista Liikkuvaan junaan hyppäävä epäonnistuu harvoin, yrittäjien projektipäällikkö rohkaisee HENNA LAMMI SUOMENMAA YRITTÄJILLÄ on suuria vaikeuksia löytää jatkajia. . Nyt niitä toteutuu paljon vähemmän, vain noin 2 000, projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä kertoo. Yrittäjien laskelmien mukaan Suomessa menetetään vuosittain jopa 8 000 työpaikkaa jatkajapulan vuoksi. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN (TEM) ylitarkastaja Natalia Härkin kuvailee haastetta yhteiskunnallisesti merkittäväksi. Suomalaisista yrittäjistä lähes kolmasosa on iältään yli 55-vuotiaita, kun palkansaajista vastaava luku on 17 prosenttia. . Usein kyse on koko elämäntyöstä. . Omat lapset eivät ole hommasta kiinnostuneet. Tutkimusten mukaan myyjät ja ostajat eivät kohtaa, arvonmäärityksessä on haasteita, rahoituksessa on puutteita ja veroratkaisut eivät välttämättä tue omistajanvaihdoksia, hän tiivistää. Haavisto on samoilla linjoilla. . 4 9.7.2014 Solcon Oy:n yrittäjä Pekka Salmenhaara etsii työlleen jatkajaa. Ne, jotka hyppäävät liikkuvaan junaan, eivät epäonnistu, hän rohkaisee. VALTAOSA myynnissä olevien yritysten toiminnasta on vakiintunutta ja kannattavaa. Sekä ministeriön Härkin että yrittäjien Haavisto huomauttavat, että yritysten pitäisi pitää toimintansa koko ajan myyntikunnossa. . Sukupolvenvaihdoksia voidaan toki vauhdittaa verohelpotuksin, mutta vain osa yrityskaupoista on sukupolvenvaihdoksia. Moni jatkaja tulee yrityksen ulkopuolelta. OMISTAJANVAIHDOKSIA on myös tutkittu. Seinäjoen ammattikorkeakou- tettu valtakunnallinen Yrityspörssi-verkkopalvelu, joka saattaa yhteen yritysten ostajat, myyjät ja alan asiantuntijat.
Työ on lisäksi hyvin mielenkiintoista ja antoisaa, Salmenhaara kehuu. SALMENHAARA miettii, että yrityskauppa voitaisiin toteuttaa joustavasti. Parasta olisi, jos he voisivat jatkajan kanssa työskennellä jonkun aikaan rinta rinnan, jonka jälkeen Salmenhaara jättäytyisi kokonaan syrjään. Kiire jatkajan löytymiselle ei vielä ole. Kuva: Jaakko Översti/Tosikuva Oy den professori Heikki Niskakangas ottaa ankarasti kantaa perintöverokeskusteluun ja hallituksen veropolitiikkaan. Hänen mukaansa lapsiperheiden tukeminen lapsilisin on kiistatta järkevämpää kuin verovähennyksin. . Mutta en haluaisi, että yritys päätyisi sijoittajien käsiin, mies sanoo päättäväisesti. Hän uskookin vakaasti yrityksensä houkuttelevuuteen. . Lomalle voi lähteä milloin haluaa, mutta Madeirallakin pitää olla valmis lukemaan sähköposteja ja tekemään etätöitä. Yritys on pienuudestaan huolimatta kansainvälinen. Myyntiaikeista huolimatta en ole vielä kyllästynyt työhöni, yrittäjä naurahtaa. ?Kun kysyy yrittäjiltä, he sanovat, että jatkajaa ei löydy. Kun kysyy ostajilta, he vastaavat, ettei ole mitä ostaa?, Mika Haavisto ihmettelee. Sopiva ostaja olisi rakennusalalla koulutuksen saanut, työtä pelkäämätön ja yrittäjähenkinen henkilö, hän pohtii. Solcon myy rakennusalan erikoistuotteita, kuten teräsputkipaaluja ja kallioputkia. MIELUITEN Salmenhaara möisi yrityksensä tutulle tai tutuntutulle. Ostajaehdokkaita on jo muutama, mutta keskustelut eivät ole edenneet alkua pidemmälle. Yrittäjällä itsellään on kaksi lasta, mutta heistä kumpikaan ei ole kiinnostunut jatkamaan isänsä elämäntyötä. MILLAISTA apua yrittäjä haluaisi jatkajan etsimiseen? Salmenhaara kävi vastikään ?Yrittäjäuralle ryhmävalmennukseen. Hallitus ei näytä kykenevältä johdonmukaisen veropolitiikan toteuttamiseen, Niskakangas korostaa. PERINTÖVERON poistamisen Niskakangas lyttää täysin. Professori otti asiaan kantaa Ylellä maanantaina 7.7.2014 kutsuen asiaa lobannutta, Matti Vanhasen johtamaa Perheyritysten liittoa veropolitiikan häiriköksi. . Perheyritysten liitto on olemassa vain, jotta varakkaat omistajaperheet saisivat verovapauden. Perintövero sopii paremmin tasaamaan varallisuuden epätasaista jakautumista kuin tulovero. Vanhanen sivalsi takaisin Ylen Aamu-tv:ssä eilen 8.7.2014. . Vielä ei ole tärpännyt. . Jatkaja saa tulla valmiiksi katettuun pöytään. Kontakteja on aina Japaniin ja Malesiaan saakka. Yrityksessä on omistajan lisäksi vain yksi toimistotyöntekijä. ENTÄ jos jatkajaa ei kerta kaikkiaan löydy? Salmenhaara ei koe, että hänen elämäntyönsä menisi hukkaan. Hän on työskennellyt yrityksessä yli 30 vuotta, ensin työntekijänä, sitten osakkaana ja lopulta ainoana omistajana. Myynti-ilmoitusta hän ei ajatellut yrityksestään laittaa. . PTT:n selvityksen mukaan luovutusvoittoveroa kehittämällä verovaje voitaisiin korvata. Näin Niskakankaan pelkäämää verotulojen muutosta ei syntyisi, Vanhanen vakuuttaa. PERINTÖVERON vastustajat perustelevat kantaansa usein sillä, että perinnöstä on jo kertaalleen verot maksettu. Niskakangas on toista mieltä. . Suorilla tuilla päästään täsmällisempiin ja oikeudenmukaisempiin tuloksiin. Niskakangas kertaa, kuinka kaksikymmentä vuotta sitten verovähennykset poistettiin ja lapsilisiä korotettiin. Hän ihmettelee, miksi vanhaan ja huonoon tukirakennelmaan palataan. Julkinen myynti-ilmoitus tuntuu vieraalta ajatukselta. Salmenhaara toivoo pääsevänsä eläkkeelle kahden tai kolmen vuoden sisällä. . Katsotaan ensin, löytyisikö ostaja lähempää. Perintöveron poisto hyödyttäisi vain varakkaita omistajaperheitä ja lisäisi varallisuuden epätasaista jakautumista, arvioi professori Heikki Niskakangas. Jos verovähennys tehdään tulosta, suosii se suurituloisia. Toivon, että tulevia verovirkamiehiä ei kouluteta tällä asenteella. Vanhasen mukaan perheyrittäjät ovat vastuullisia, Suomea rakentavia ihmisiä, eikä hän voi hyväksyä, että heitä pidetään toisten kustannuksella eläjinä. MENETETYT verotulot korvattaisiin luovutusvoittoverolla, toteaa Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus raportissaan. Niskakankaan mukaan se ei riitä, vaan lisäksi pitäisi kiristää arvonlisäveroa ja tuloveroa. Pahemmalla tavalla ei voisi perheyrittäjiä ivata. Joulun alla 2012 säädettiin kiireellä tutkimusvähennys, koska kokoomuksen piti saada jotakin. Jo seuraavan maaliskuun kehysriihessä päätettiin luopua vähennyksestä, koska yhteisöverokantaa alennettiin. . Vastauskin on valmiina: puoluepoliittinen kompromissi. . 5 9.7.2014 ?Ostajan pitäisi olla tosissaan ja innostunut? OSALLA yrityksistä on varmasti vaikea löytää jatkajaa, Solcon Oy:n toimitusjohtaja Pekka Salmenhaara, 61, miettii. Salmenhaara on puolisen vuotta kartoittanut mahdollisia ostajia yritykselleen. Kuva: Jari Laukkanen Niskakangas: Lapsilisiin ja perintöveroon ei saa koskea SUOMENMAA AALTO-YLIOPISTON vero-oikeuYRITTÄJÄ on punninnut muitakin vaihtoehtoja. Salmenhaaran mukaan olisi mahdollista palkata uusi, vastuuta ottava työntekijä, jolloin hän itse jäisi sivummalle, mutta pysyisi omistajana. . Vanhanen puolestaan uskoo luovutusvoittoveron kehityskelpoisuuteen. . Hän, joka vastikkeetta saa rahan, ei ole maksanut siitä mitään. Perintöön sisältyy myös arvonnousua, ja sitä ei ole verotettu, Niskakangas toteaa. Hallitus ei näytä kykenevältä johdonmukaisen veropolitiikan toteuttamiseen.. -kurssille, jossa sai tietoa yrityksen myyntiin ja ostoon. Paikalle saapui yrittäjiä, mutta vain muutama ostaja. Salmenhaara uskoo tarvitsevansa neuvoja siinä vaiheessa, kun uuden yrittäjän kanssa sorvataan sopimusta ja etsitään rahoitusta. HELSINGIN Lauttasaaressa sijaitsevan Solconin veturi uskoo yrittäjyyden innostavan ihmisiä. Salmenhaara kuvailee hommaa vapaaksi ja monipuoliseksi. Verojärjestelmä on kömpelö väline sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi tukijärjestelmään tulee päällekkäisyyttä. . Jos vähennys tehdään verosta, jäävät tuen ulkopuolelle kuitenkin ne hyvin pienituloiset, jotka eivät maksa tuloveroa lainkaan. NISKAKANGAS pitää vähennyksiä verotusta mutkistavina. Monipuoluehallituksessa annetaan neuvotteluissa jokaiselle jotakin. Olisi näyttänyt äänestäjien keskuudessa huonolta, jos aikaisempi lapsilisien leikkauspäätös olisi peruttu. MONIPUOLUEHALLITUKSEN ve- ropolitiikka on Niskakankaan mielestä muutenkin poukkoileva. Tästä esimerkiksi hän nostaa yritysten tutkimus- ja kehitysvähennyksen. . On valmiit asiakaskunnat, suunnittelijat ja erinomaiset tuotteet
Hain lääketieteelliseen ja koin osaavani asiat, mutta tällä kertaa ei tärpännyt, Kumpula kertoo. Jaaralle välivuoden viettäminen oli tietoinen valinta. . On mukava saada vähän omaa aikaa ja tehdä, mitä itse haluaa, sanoo Kumpula. Huonoja puolia välivuodessa on tyttöjen mukaan vain vähän. . En ole vielä keksinyt, mitä haluaisin opiskella, mutta olen innokas ottamaan siitä selvää. KUMMALLEKAAN tieto vuodesta ilman korkeakoulupaikkaa ei ollut pettymys. Hetken aikaa se tuntui hieman epäreilulta. Minulle aktiiviseen välivuoteen kuuluu uskaltaminen ja mahdollisuuksiin tarttuminen, sanoo Kumpula. . Nyt jos joskus olisi aikaa nähdä muitakin kaupunkeja, miksei jopa muita mai- takin. Hain kyllä kauppatieteelliseen, mutta vain koska en halunnut olla hakematta ollenkaan. Kun innostun yhdestä asiasta, haluan antaa sille kaikkeni. KUMPULA uskoo varmojen suunnitelmiensa pysyvän samoina vuodenkin jälkeen. Tärkeintä on, että nousee ylös sohvalta ja tekee jotain, Jaara nauraa.. Alkuperäinen suunnitelmani oli mennä yliopistoon. Paikkakunnan muutoksen hän kuitenkin näkee mahdollisena. . Tällä hetkellä tulevaisuuteni on vielä yksi suuri kysymysmerkki. Kuitenkin enemmän kuin usein se jää pelkäksi suunnitelmaksi. Kun opiskelupaikkaa ei saakaan, on monella nuorella edessään melkein pelottavaksi sanaksi muodostunut välivuosi. Tämän kevään uudet ylioppilaat Eeva Kumpula ja Anni Jaara viettävät seuraavan vuoden ajan välivuotta. . Onneksi se tunne ei kestänyt kauaa. KAIKESTA HUOLIMATTA sekä Kumpula, että Jaara uskovat välivuodesta olevan heille pelkästään hyötyä. En onneksi ollut jättänyt tulevaisuutta yhden kortin varaan, vaan olin hyvin valmistautunut muihinkin vaihtoehtoihin, Kumpula kertoo. Hänelle seuraava vuosi tulee sisältämään avoimessa yliopistossa fysiikan ja kemian opiskelua, sekä valmennuskursseja. ?Ouluun en haluaisin jäädä, sillä täällä ehtii asua tulevaisuudessa muutenkin. En missään nimessä halua kokeilla kaikkea ja olla monen alan kandi. Kuvat: Emma Taipale Vuosi omaa aikaa Aktiivisuus ja uskaltaminen ovat hyviä apukeinoja opiskelupaikattomalle nuorelle EMMA MÄÄTTÄ OULU LUKIOSTA korkeakouluun, korkeakoulusta ammattiin. Tämä on monen nuoren ensimmäinen suunnitelma lukion loppumisen jälkeen. Muita suunnitelmia oli jo ehditty laatia. Molemmat haluavat ottaa ylimääräisestä vuodesta kaiken irti ja tehdä siitä mahdollisimman hyödyllisen. . Uskon, että ensi vuonna voisin pitää muutkin vaihtoehdot avoimena, hän kertoo. Tärkeintä tyttöjen mielestä ei ole se, mitä teet välivuoden aikana, vaan se, että teet jotain itsellesi hyödyllistä. . Kaiken uuden ei tarvitse tapahtua vuoden aikana. . Tarvitsen ylimääräistä vuotta keksiäkseni, mitä haluan tehdä. On ikävää jos tietää, mitä haluaa opiskella ja se ei onnistukaan. Silloin välivuosi ei ehkä tunnu hyödylliseltä, Jaara toteaa. Kumpulan mielestä ainut ärsyttävä asia välivuodessa on sen mukana tullut pieni katkeruuden tunne. . Suurin tavoitteeni on oppia englantia paremmin ja uskon, että siihen avautuu Virossa mahdollisuus. VÄLIVUODEN hyvät puolet tun- tuvat tyttöjen mielestä voittavan huonot mennen tullen. . Olisi hienoa hakea ensi vuonna kouluun, johon tietää haluavansa, Jaara kertoo. Aktiiviseen välivuoteen kuuluu uskaltaminen ja mahdollisuuksiin tarttuminen. Hän ei kuitenkaan aio pitää mitään kiirettä asian kanssa. Mietin, miksi minä en päässyt opiskelemaan ja kaverini pääsivät. He toivovat vuoden tuovan tiettyjä muutoksia mukanaan. . 6 9.7.2014 Vaikka Eeva Kumpula ja Anni Jaara päätyivät viettämään välivuotta eri syistä, on se heille molemmille vain positiivinen asia. Minulle välivuosi on hyvää aikaa ladata akkuja kolmen vuoden uurastuksen jälkeen. Elokuussa muutan poikaystäväni opiskeluiden perässä Tallinnaan. Tänä vuonna hain lääketieteelliseen vain Ouluun. Olen jo noin vuoden ajan tiennyt pitäväni välivuoden lukion jälkeen, hän toteaa. . Suurin haluttu muutos olisi tietenkin sen oman jutun löytäminen. Toivon, että vuoden jälkeen sen tilalle olisi syttynyt lamppu, Jaara kuvailee. . Jaaraa odottaa syksyllä suuri maisemanvaihdos, mutta opiskeluista hänellä ei ole vielä mitään varmuutta.
Perussuomalaisille alkoholi ei ole ollut ensisijaisesti lainsäädännöllinen ongelma. Kalle Silfverberg Helsingin Sanomissa Paavo Väyrynen. Välillä olet liian vähän koulutettu. Vaikutusvaltamme on suuri. Kuva: Jari Laukkanen Laaninen Verkkouutisille: Emme ala kokoomuksen apupuolueeksi HENNA LAMMI SUOMENMAA KESKUSTAN puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo Verkkouutisten haastattelussa, että keskusta ei ala kokoomuksen apupuolueeksi. . Tuolloin ulkoministeri vastasi myös kehitysyhteistyöstä ja -politiikasta, hän iloitsee. Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että kehityspolitiikassa on nyt meneillään hyvin tärkeä kehitysvaihe, kun vuoden 2000 YK:n huippukokouksessa hyväksyttyjen vuosituhattavoitteiden aikataulu ensi vuonna umpeutuu. Vuoden 2015 syksyllä järjestetään YK:n huippukokous, jossa päätetään tulevien vuosien ja vuosikymmenten kehitystavoitteista. . 7 9.7.2014 Väyrynen tyytyväinen valiokuntapaikkoihinsa HENNA LAMMI SUOMENMAA KESKUSTAN europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tyytyväinen valiokuntapaikkoihinsa. Etukäteen hän toivoi saavansa varsinaisen paikan ulkoasiainvaliokunnassa ja varapaikan talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Lisäksi puun korjaaminen niistä on kallista. Metlan erikoistutkija Jari Hynynen selittää hoitohaluttomuutta muun muassa sillä, etteivät metsien omistajat ole taloudellisesti riippuvaisia metsistään. . Meidän mielestämme siinä ollaan nyt tarjoamassa samanlaista apupuolueen roolia keskustalle kuin mikä Sdp:llä on nykyisessä hallituksessa. Sen mielikuvan haluamme torjua. Laaninen näkee, että lehtien pääkirjoituksissa ja muualla tiedotusvälineissä on viime aikoina törmännyt sellaisen käsitykseen, että seuraava hallitus rakentuu itsestään selvästi keskustan ja kokoomuksen varaan. Laanisen mielestä eduskuntavaalit on käytävä puhtaalta pöydältä. Neuvotteluissa onnistuttiin odotettua paremmin, Väyrynen kirjoittaa blogissaan. VÄYRYSEN mielestä vain harvat ymmärtävät, kuinka tärkeä kehitysvaliokunta on. Englanniksi nimi on Development Committee, joten se ei ole suomeksi kehitysyhteistyövaliokunta vaan kehitysvaliokunta. . Järjestön tuoreen raportin mukaan mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on Suomessa suuria alueellisia eroja. Myönteistä järjestön mukaan on kuitenkin se, että psykiatrisen avohoidon ja sähköisten terveyspalvelujen kehittäminen on edennyt Suomessa. Emme etukäteen sitoudu mihinkään suuntaan menevään hallitusratkaisuun, Laaninen kertoo Verkkouutisille. VUODEN 2011 eduskuntavaaleissa keskusta koki rökäletappion. Se oli ihan meidän omaa ansiotamme se vaalitulos, Laaninen toteaa. Suuri osa kansasta ei vielä elä sillä jee-jee-skumppaa -tasolla, jolla Stubb on liidellyt jo pidempään. Eivätkä suomalaiset halua, että koko ajan vaihdetaan nokkamiehiä! Miksei meillä voi olla vain Kekkonen, Kekkonen ja Kekkonen...? Outi Airola Kalajokilaaksossa Olemme saaneet nauttia siitä, että menemme linja-autolla eduskuntaryhmän kesäkokoukseen kaikkine virkamiehineen. On selvää, ettei silloin välttämättä haluta sijoittaa 300 euroa hehtaarilta taimikonhoitoon, kun rahaa ei saa takaisin muutamaan vuoteen, Hynynen sanoo lehdelle. Mielenterveyspalveluita ei ole tasapuolisesti saatavilla SUOMEN pitäisi parantaa mielenterveyspalvelujen tasapuolista saatavuutta, toteaa talousjärjestö OECD. Riidellen me kohta mahdumme kuplavolkkariin ja sekin on helppoa ajaa pöpelikköön ympäri. Asmo Maanselkä Kristillisdemokraatit -lehdessä Suomen työelämää vaivaa jähmeys. Jokaisen puolueen on tuotava omat ohjelmansa esiin. . Puolue menetti 16 kansanedustajan paikkaa. Moni keskustalainen on pohtinut, oliko tappion syynä hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa. Kolmas vaihtoehto oli kehitysvaliokunta. Väyrynen sai neuvotteluiden jälkeen kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajan paikan ja varajäsenyyden ulkoasianvaliokunnassa. . Pyrin vaikuttamaan siihen, että unioni keskittyisi erityisesti niihin asioihin, joissa me jo nyt olemme johtava voima maailmassa: kehityspolitiikkaan, ympäristöpolitiikkaan ja kauppapolitiikkaan, Väyrynen tuumaa. Hän uskoo, että unionin pitää pyrkiä sellaiseen paneurooppalaiseen yhteistyöhön ja yhdentymiseen, joka estäisi maanosan kahtiajaon vahvistumista ja uusien jakolinjojen syntymistä. EUROPARLAMENTAARIKKO muistuttaa, että Suomen itsenäisyyttä ei voida puolustaa eikä kansallisia etuja ajaa minkään yksittäisen valiokunnan kautta. Väyrysen mielestä edustajan tulee seurata kaikkien keskeisten valiokuntien työtä ja ottaa käsiteltäviin asioihin kantaa oman vakaumuksensa mukaisesti. . Tässä työssä EU:lla on ratkaisevan tärkeä rooli. Kokemuksesta tiedän, että kehitysministereiden neuvoston panos saattaa jäädä heiveröiseksi. Väyrynen miettii, että parlamentin kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajana hän voi luultavasti vaikuttaa kehityspolitiikan tulevaisuuteen jopa enemmän kuin jäsenmaan kehitysministerinä. KESKUSTAN kunniapuheenjohtaja on tyytyväinen myös ulkoasi- ainvaliokunnan paikkaan. . Erityisen tärkeää on vaikuttaa kotimaassa oman puolueen, eduskunnan ja valtioneuvoston kannanottoihin. lyhyesti Metsänhoidon laiminlyönnit maksavat omistajille METSIEN hoidon laiminlyönti aiheuttaa metsänomistajille ainakin 200 miljoonan euron tulonmenetykset vuodessa, kerrotaan Metsäkeskuksesta Keskisuomalaiselle. Metsäntutkimuslaitoksen Metlan mukaan tulonmenetys voi olla vieläkin suurempaa. Lehden mukaan lähes viidesosa maan talousmetsistä olisi pikaisen hoidon tarpeessa. Laanisen mukaan syy ei ollut kokoomuksessa. . Kehitysvaliokunnan johdossa voin jatkaa sitä työtä, jonka aloitin ulkoministerinä 1970- ja 1980- luvuilla. Hakijat ovat puun ja kuoren välissä. Suomalaiset ovat juurevaa ja vaatimatonta sakkia, joka vierastaa kaikenlaista kekkulointia ja pelehtimistä. Kaikkia kursseja ei ole käytynä, joten takaisin kortistoon, mars. Välillä olet liiaksi koulutettu. Sähköiset palvelut helpottavat avun piiriin pääsyä etenkin syrjäseuduilla. Esimerkiksi itsemurhia tehdään Suomessa enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, vaikka niiden määrä Suomessa onkin ollut laskussa. OECD on huomauttanut Suomea mielenterveyspalveluiden tilasta aikaisemminkin. lainat Vain hieman kärjistäen voi sanoa, että kokoomus kuuntelee panimoteollisuutta, Sdp vaalii kansanterveyden varjolla viinamonopolia ja keskusta tasapainoilee raittiusihanteen ja marjaviinin välillä. Koulutus pilaa hyvän työihmisen, kuten 1900-luvun agraari-Suomessa uskottiin. Myytti pätee yhä. Toni Viljanmaa Pohjalaisessa. Hoitamattomat metsät tuottavat vähemmän ja huonolaatuisempaa puuta kuin hoidetut
Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sosiaalisen mediaan aallonharjalla ratsastamista haluan välttää viimeiseen saakka. Suomalaiset arvostavat sitä, että asiat hoidetaan kuntoon rehellisesti. . Hyvä harrastus kasvattaa tervettä itsetuntoa niin, että pärjää myös elämän tiukoissakin paikoissa. Nuoriseurajärjestössä teatterin, tanssin ja liikunnan harrastus on varsin edullista ja tähän toimintaan helppo lähteä mukaan. Kalliomaa muistuttaa, että nuorisoseuralla on myös pääkaupunkiseudulla varsin kattava harrastusverkosto. Sipilän politiikassa olennaista ei ole se, kuka saa parhaat poliittiset irtopisteet, vaan että asiat saadaan kuntoon. Yritysten työllistämiskynnys matalammaksi. Kuva: Petri Görman Maailmanparantaja haluaa töihin eduskuntaan PETRI GÖRMAN LAHTI KESKUSTA valitsee päijäthämäläiset ehdokkaansa eduskuntavaaleihin syyskuussa. Lahtelainen Antti Kalliomaa aikoo olla niiden joukossa, jotka pääsevät mittauttamaan kannatuksena ensi kevään eduskuntavaaleissa. . Olen kirkasotsainen, parempaan huomiseen uskova maailmaparantaja. Yleisellä tasolla lapsista ja nuorista puhutaan paljon, mutta näkyykö tämä asia esimerkiksi kansanedustajien tekemissä päätöksissä? SUOMESSA on ollut kirjoittamat- tomana sääntönä monen sukupolven ajan se, että jälkipolville on jätetty pikkuisen parempi tule- vaisuus, kuin itsellä on ollut. . Monet urheilulajit ovat liian kalliita suurimmalle osalle suomalaisia lapsiperheitä. Kalliomaa muistuttaa, että har- rastukset luovat niitä valmiuksia, joilla pärjää elämässä. . Nuorisoseuratoiminta on mahdollista myös Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. EHDOKASKANDIDAATTI haluaa olla ?raikas vaihtoehto puoluepukaroinnin ulkopuolelta?. Hän uskoo, että parhaat tulokset syntyvät sekä maan että maa- Suomalaiset arvostavat sitä, että asiat hoidetaan kuntoon rehellisesti. kunnan parhaaksi pitkäjänteisellä ja rakentavalla yli puoluerajojen tapahtuvalla yhteistyöllä. Kalliomaan mielestä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on tuonut päätöksentekokulttuurin raikkaan ja rehellisen otteen työelämästä. . Yhteisiin asioihin vaikuttaminen on ollut aina toimintani keskiössä. YHTEISÖLLINEN ja yhteiskunnalli- nen vaikuttaminen on Kalliomaan tapauksessa alkanut kaksi vuosikymmentä sitten vapaaehtoisesta seurakunnan kerhonohjaajan työstä. . Haluan vaikuttaa siihen, että suomalaisilla lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa monipuolisesti ennen aikuisikää. HÄN haluaa panostaa matalan kynnyksen harrastuksiin, jotka olisivat kaikkien tavoitettavissa ja kustannustasoltaan edullisia. . Poliittisten irtopisteiden kerääminen ei ole ainakaan minun poliittisella agendalla, Kalliomaa lupaa. KALLIOMAAN kolme vaaliteemaa: 1. Uskon siihen, että maa voisi olla hieman parempi ja oikeudenmukaisempi, kun eduskunnassa tehdään hyviä päätöksiä suomalaisten perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, pääsihteeri Antti Kalliomaa sanoo. Lapsiperheiden kasvatustyön tukeminen 3. Kun katsoo maailmanmenoa, monesti pohdin, onko minun sukupolvellani mahdollisuus jättää omille lapsille parempi maailma. Olen kuitenkin varma, että oikeilla päätöksillä me pystymme siihen. Kalliomaa uskoo, että harrastukset antavat perustan tulevaisuudelle. . Sen jälkeen olen ollut mukana monissa erilaisissa nuorisojärjestöissä ja tällä hetkellä olen valtakunnallisen nuorisoseuraliikkeen pääsihteeri. Kalliomaa on huomannut, että lasten ja nuorten asiat ovat nousseet, ainakin juhlapuheissa, monien päättäjien agendalla korkealle. . 8 9.7.2014 . Yhteiset pelisäännöt, sosiaalisuus sekä vastuuntuntoisuus opitaan parhaiten harrastusten kautta
Samaa mieltä ovat kaikki STT:n tavoittamat hallintoneuvoston jäsenet. Monia askarruttaa silti, vaikuttivatko oikeuden päätökseen myös yhtiön johdon ja sen juristien väärät ratkaisut. . Lehtikaali kestää kypsennystä, joten sitä voi käyttää myös wokeissa ja muhennoksissa, Laaksoharju sanoo. Vaikka kesä on jo pitkällä, ehtii salaatit ja yrtit laittaa Laaksoharjun mukaan vielä hyvin kasvamaan. Merilevästä voi tulla parfyymien raaka-aine MERILEVÄSTÄ ei tule ensimmäiseksi mieleen parfyymi. Nyt kaupunkilaiset tuntuvat viljelevän enemmän omilla pihoilla ja parvekkeilla, hän sanoo. NORDLUND uskoo ruuan hinnan nousun vaikuttaneen osaltaan viljelyn suosioon. 9 9.7.2014 Meijeriyhtiö Valion johtoa hiillostetaan maitosakoista RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN, KAARINA VAINIO/STT HELSINKI MEIJERIYHTIÖ Valion hallituksen ja toimitusjohtajan luottamus punnitaan keskiviikkona yhtiön hallintoneuvoston kokouksessa, josta ennakoidaan kipakkaa. Sen päätöksen tekee yhtiön hallitus, jonka hallintoneuvosto valitsee. 70 miljoonan sakko on suuri raha meille maidontuottajille. MARKKINAOIKEUDEN mielestä Valion tarkoituksena oli syrjäyttää kilpailijat markkinoilta hinnanalennuksilla. Tämä on niin iso asia suomalaista yritystä kohtaan, jos tuommoisen sakon joutuu maksamaan. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva Lehtikasvit ovat nyt viljelijöiden suosiossa ANNI HEIKKILÄ/STT HELSINKI Meijeriyhtiö Valion hallituksen ja toimitusjohtajan luottamus punnitaan keskiviikkona yhtiön hallintoneuvoston kokouksessa. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva lä kesken. . On paljon sellaista, jota kokouksessa varmaan tullaan kysymään, että mitä tämä tarkoittaa. . Aiempina vuosina säkeille ja laatikoille on ollut enemmän ryntäystä. Dodon vuokraamille säkki- ja laatikkoviljelmille on Nordlundin mukaan riittänyt sopivasti kysyntää. . Tarkemmin en halua lähteä julkisuuteen asiaa analysoimaan ennen kokousta, sanoo neuvostossa istuva itäsuomalainen maanviljelijä. Suurin osa muistakin korosti, että asiat pitää ensin käydä läpi omassa porukassa, eikä kenestäkään tehdä syyllistä henkilöä kuulematta. Valio valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen markkinaoikeuden päätöksestä, joka yhtiön mielestä on väärä. Tuo 70 miljoonan sakko on suuri raha meille maidontuottajille, eikä tässä ketään muita maksajia ole kuin me, sanoi pohjalainen viljelijä. KHO:n päätös saadaan vasta parin vuoden päästä. Kaupunkiviljelyn suosiota on Laaksoharjun mukaan vauhdittanut kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan: itse kasvattamalla on helppo tietää, mitä syö. Toisaalta Laaksoharju näkee viljelyn mukavana harrastuksena, joka antaa mahdollisuuden oppia ja kokeilla.? Kaupunkiviljely ei ole enää vain kolmekymppisten hipsterien juttu, vaan se on tullut jokaisen ulottuville, Laaksoharju kertoo. Ympäristöjärjestö Dodon Maria Nordlundin mukaan kaupunkiviljely nousi Suomessa hitiksi 2000-luvun puolen välin jälkeen. Tätä näkemystä hallintoneuvostossa ei niellä, sillä monen mielestä oikeuden päätös pikemminkin sulkee Valion ulos kilpailusta ruotsalaista maitoa vastaan. . Näyttää siltä, että Valio ei siinä virheitä ole tehnyt. Siinä on näkemysero, miten asioita pitää hoitaa. KAUPUNKIVILJELY on nyt suositumpaa kuin koskaan, kertoo Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju. Sitten ollaan vielä heikommilla, jos lennosta tulee uusia henkilöitä, jotka eivät tiedä asioiden taustoja. Päätöksessä on yrityksen sisäinen sähköposti saanut kohtuuttoman suuren roolin. Kyllä se pitää nyt Laaksosen asiansa hoitaa. Sitten katsotaan vasta, kun tulee lopullinen päätös, että mitä tehdään, sanoi maanviljelijä Savosta. Hallintoneuvosto ei voi tehdä päätöstä toimitusjohtajan potkuista. Moni saattaa hänen mukaansa miettiä, miten säästäisi ruokaostoksissa, ja kasvattaa osan ruuasta itse. Suosituimpia viljelykasveja ovat Laaksoharjun mukaan tällä hetkellä erilaiset lehtikasvit, kuten pinaatit, mangoldit ja salaatit, joita on helppo kasvattaa säkeissä ja laareissa. Emme ymmärrä, miksi tämmöinen päätös saatiin. Aika lailla ollaan pölmistyneitä koko sakki. Kokous pui markkinaoikeuden päätöstä, jossa Valiolle määrättiin maitokiistassa 70 miljoonan euron ennätyssakot. Alkuviikosta hallintoneuvoston jäsenistä kukaan ei suoraan vaatinut johdon päätä vadille, mutta vastauksia kaivattiin moniin kysymyksiin. . Olen hulluna tammen sammaleeseen, se on yksi minun mieliainesosistani, sanoo Marc-Antoine Corticchiato.. Se on terveellinen kasvi, jota voi käyttää tuoreeltaan esimerkiksi smoothieissa. Se ei ole oikein sopivaa käytöstä tuon koulutustason mieheltä, sanoi maanviljelijä Pohjanmaalta. Osan mielestä johtoa ei kuitenkaan kannata vaihtaa nyt, kun jutun oikeuskäsittely on vie- Dodo ry:n kaupunkiviljelypuutarha Sompasaaressa Helsingissä. Valion johto olisi voinut toimia toisinkin. Jos vielä tulee muita korvausvaatimuksia, saattaa Valiolle käydä huonosti. . Tämän hetken hittituotteeksi hän nimeää lehtikaalin. . Nordlund kertoo, että mallia viljelyyn alettiin silloin hakea suurkaupungeista, Berliinistä, Lontoosta ja New Yorkista, joissa viljelmiä hoidettiin tyhjillä tonteilla ja joutomailla. Helsingissä viljelypalstat ovat Nordlundin mukaan kysyttyjä ja suosituimmille palstoille voi joutua jonottamaan. Merilevä on kuitenkin yksi raaka-aineista, joiden puoleen parfyymien valmistajat ovat kääntymässä korvatakseen aineet, jotka uhkaavat joutua EU:n kiellettyjen aineiden listalle. Parfyymiyhtiöt valmistautuvat parhaillaan uusiin EUsääntöihin, joiden on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Säännöt rajoittavat allergiareaktioita aiheuttavien aineiden käyttöä. Kielletyksi on tulossa muun muassa tammen sammal, jota esimerkiksi Chanel No.5 ja Miss Dior sisältävät. . Viljelijöitä askarruttaa, kuinka kielteinen julkisuus sillä välin vaikuttaa tuotteiden menekkiin ja yhtiön maineeseen. Kun näin isossa asiassa hävitään, niin ilman muuta meillä on tässä peiliin katsomisen paikka. Tulee tiukka keskustelu, jossa käydään läpi, onko meidän puolelta tehty virheitä ja ovatko kaikki toimineet oikein, jäsen Pohjanmaalta sanoi STT:lle. Valion hallintoneuvostossa on 27 jäsentä, joista tavoitettiin 21. Suurin osa heistä on maidontuottajia eri puolilta Suomea. VALION hallintoneuvoston puheenjohtaja Pentti Santala sanoi heti markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että yhtiön hallituksen vastuu täytyy selvittää. Nyt hän ei halunnut kommentoida asiaa mitenkään. Hallituksen puheenjohtaja Antti Rauhamaa taas arvioi aiemmin, että toimitusjohtaja Pekka Laaksonen ja hallitus ovat yhtä vastuullisia, jos Valion täytyy arvioida omaa sisäistä toimintaansa tapauksessa. Hallintoneuvoston jäsenet kritisoivat Laaksosta lähinnä hänen julkisista kommenteistaan, joita osa pitää liian räväköinä. . En ole tykännyt Laaksosen tyylistä julkisuudessa haukkua viranomaisia. Ja jos sakkotuomio jää voimaan, sen päälle voi tulla vahingonkorvausvaatimuksia eri tahoilta. FAKTA Näin hallintoneuvoston jäsenet kommentoivat . Laaksoharju kertoo kaupunkiviljelijöiden olevan uteliaita kokeilemaan myös etnisiä kasveja, kuten aasialaisia vihanneksia ja lehtikorianteria. Kyllähän yrityksessä on oikeus käydä keskustelua yrityksen sisällä, jota ei ole tarkoitettu muiden käyttöön. . Täytyy ihmetellä, onko missään muualla maailmassa viranomaista, joka yrittää tehdä yrittämisen näin hankalaksi.
Sen riveistä ei ryhdytty missään vaiheessa minkäänlaiseen vastahankaan. OPPOSITIOSSA vaikuttaneet kokoomus ja edistyspuolue pitivät lapsien kasvattamista tehtävänä, johon valtion oli osallistuttava. Kokoomus ja edistyspuolue tukivat viimeisessä eduskuntakäsittelyssä lapsilisälakia, vaikka vielä valiokuntakäsittelyssä puoluekaksikko suhtautui hyvin nihkeästi lapsilisään. Tällöin he olisivat halunneet lapsilisän sijasta kehittää lapsiperheiden verovähennystä. MAALAISLIITOLLE isoja kysymyksiä lapsilisässä oli, kuuluiko perheen esikoisen saada se ja millainen maksutaakka pientyönantajille muodostui. Muut tyrmäsivät Maalaisliiton esikoiskysymyksen, koska tällöin moni avioliiton ulkopuolelle syntynyt lapsi olisi jäänyt ilman etuutta. Lisäksi perheen ensimmäisestä lapsesta koituvia kustannuksia pidettiin kaikkein merkittävimpinä perhetaloudelle. Lopulta eduskuntaryhmät pystyvät tekemään kaikkia jokseenkin tyydyttävän ratkaisun. Puolue halusi lapsilisään tulo- ja varallisuusrajan. SKDL kuitenkin arvioi, että tällainen raja olisi tuonut mukanaan liikaa byrokratiaa ja siitä olisi koitunut kustannuksia. SKDL esitti ratkaisuksi rikkaiden verotuksen kiristämisen, mitä kautta lapsilisä olisi peritty heiltä pois, mutta ehdotus ei saanut muilta kannatusta. Sdp oli johdonmukaisimmin hallituksen esityksen kannalla. J. Komitea otti mallia Ruotsin lapsilisäjärjestelmästä. LAPSILISÄN tausta kytkeytyy palkkapo- HALLITUS hyväksyi esityksen ja peruste- litiikkaan ja siten lapsilisää edeltänee- li sitä sillä, että uuden sukupolven kas- Lapsilisälaki oli kompromissi VAIKKA Suomen ensimmäinen lapsilisälaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1948 yksimielisesti, tulos oli kompromissi. Pääministeripuolue SKDL katsoi, että rikkaat pystyivät elämään ilman lapsilisääkin. Sukselainen puhui eduskuntaryhmäänsä 1948 Suomen ensimmäisen lapsilisälain puolelle. Sotienjälkeisessä Suomessa oli pulaa monesta . Kuva: Maria Seppälä vatus ei saanu le liikaa taloud sää ehdotettiin ta lapsesta. Valtio halus jaan työnantaj ehdotettiin ma sämaksua nelj tekijän kokona Maalaisliito seen varoen. Sukselainen toisi tulonsiirt dulle. Maalaisliitto vaati kaikkiin kansankerroksiin ylettyvää lapsilisäjärjestelmää. Maalaisliiton hallituskumppaneita olivat Sdp, SKDL ja RKP. Työnantajilla ei usein ollut varaa maksaa sitä, ja suurperheellisiä työläisiä saatettiin syrjiä. Ratkaisuna hallitus perusti komitean valmistelemaan esitystä asiasta. Omista periaatteista tingittiin yhteisen edun edessä. Vuoden 1948 lapsilisälaki helpotti arkea niin maaseudun pirteissä kuin kaupunkilaiskodeissa. Hän joh töliittoa, joka a silisää. Maalaisliito en maksuvelvo kaaksi taakaks si valtion men heen esikoine mielestä jättää MAALAISLIITO Kyseessä oli maan suurin sosiaalinen uudistus kautta historian. ta oli tahmeaa tyi hyvin erilai sän perusperia ta maaseudull. 10 9.7.2014 Maalaisliitto vaati lapsilisät ma Maalaisliittolaiset ajoivat lähes loppuun saakka kantaa, ettei perheen esikoisesta olisi maksettu lapsilisää. ?MAASEUTU saa tästä laista enemmän kuin se maksaa.. vauvanhuovista elintarvikkeisiin. Myös naisen asema koheni, sillä lisä maksettiin äidille. seen perhepalkkaan. Eduskunta määräsi helmikuussa 1948 työnantajat maksamaan perheellisille työntekijöilleen perhepalkkaa eli kuukausittain 500 markkaa palkanlisää jokaista työntekijän lasta kohden. Maalaisliitto vastusti perhepalkkaa muun muassa, koska sen ulkopuolelle jäi valtaosa itsensä elättäneestä maaseudun väestöstä. Näillä sanoilla Maalaisliiton puheenjohtaja V. Perhepalkka vietiin läpi vasemmiston voimin ja SAK:n edistämänä. Yksikään puolue ei kuitenkaan ollut perhepalkkaan tyytyväinen. Samalla suuret ikäluokat syntyivät erityisesti maaseudulle. Vuoden 1948 lapsilisälaki helpotti arkea niin maaseudun pirteissä kuin kaupunkilaiskodeissa
Moni nainen toivoi myös esikoisesta lapsilisää. Naiset olivat tyytymättömiä perhepalkkamalliin, ja aiemmin myös Maalaisliiton puoluevaltuuskunta oli moittinut perhepalkkaa. LAPSILISÄN ensimmäisessä lakikäsittelyssä puolueet olivat paikoin kaukana toisistaan. Järjestelmän piirissä olevat uhrit ovat vain osa ihmiskauppailmiöstä Suomessa, sanotaan tiedotteessa. Aamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen HALLITUS on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti. Myös perusväylänpidosta uupuu nimittäin rahaa. Liikenteen kahteenkymmeneen investointihankkeeseen on budjetoitu noin 350?400 miljoonaa euroa vuodessa. Katainen talouskomissaarina ehkä vain pätkäkauden FAKTA Laki 1948 Valtio maksaa jokaisesta Suomessa asuvasta ja Suomen kansalaisesta lapsilisää. Sitä maksetaan 16 vuotta nuoremmasta lapsesta. Kahdestakymmenestä liikennehankkeesta kahdeksan on saanut lopullisen rahoituspäätöksen. Hyväksymistä auttoivat yleinen tahtotila edistää lapsiper- heiden arkea ja lähestyvät vaalit. Maalaisliitolla oli aloitteellinen rooli, kun perhepalkasta siirryttiin työsuhteista riippumattomaan järjestelmään. Kyseessä oli maan suurin sosiaalinen uudistus kautta historian, totesi Johannes Virolainen eduskunnan täysistunnossa lapsilisän lakikäsittelyssä. Janika Tikkala Kirjoittaja on tutkinut historian pro gradussaan Suomen ensimmäisestä lapsilisälakia poliittisena kysymyksenä. lyhyesti Yli puolet liikennehankkeista on yhä käynnistämättä YLI puolet hallituksen tälle kehyskaudelle suunnitelluista liikennehankkeista on vielä käynnistämättä. Työkyvyttömästä lapsesta lisää maksetaan vuoden pidempään. Lapsilisän määrä on 600 markkaa kuukaudessa eli 7 200 markkaa vuodessa. Maksu suoritetaan neljännesvuosittain. Lapsilisä maksetaan lapsen elatusta ja kasvatusta varten. Oikeus lapsilisän nostamiseen kuuluu ensisijaisesti lapsen äidille. Lapsilisää ei saa ulosmitata ja se on verovapaata. Kunnan huoltolautakunnalle on tehtävä ilmoitus halusta saada lapsilisää. Huoltolautakunta voi ottaa lapsilisän haltuunsa ja määrätä sen käytöstä, jos etuutta ei käytetä lapsen edun mukaisesti. Lapsilisämenojen kattamiseksi työnantajan on maksettava työntekijän palkkasummasta neljä prosenttia valtiolle lapsilisämaksua. Lapsilisää kuvailtiin aikoinaan maan suurimmaksi sosiaaliseksi uudistukseksi kautta historian. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa. . Lapsilin maksettavan jokaises- i kattaa lapsilisämenojien avulla, joten heidän aksavan valtiolle lapsilijä prosenttia kunkin työnaispalkkasummasta. ssa suhtauduttiin esityk- n sanoi omilleen, että laki toja kaupungista maaseuhti puolueen lisäksi Väesajoi määrätietoisesti lap- ssa uskottiin työnantajiollisuuden koituvan rassi pientyönantajille. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.. Lapsiliaatetta ja sen ulottumisle kuitenkin kannatettiin koko ajan. Maalaisliiton naisten johtokunta oli erityisen ilahtunut siitä, että lapsilisä suunniteltiin maksettavaksi äidille. Suurin osa järjestelmän asiakkaista tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tai Aasiasta. Kataisen jatko talouskomissaarina on muutenkin ollut epätodennäköistä, sillä painavan salkun pysyminen pidempään saman maan hallussa on poikkeuksellista. Ihmiskaupan uhrit usein työperäisessä hyväksikäytössä SUOMESSA ihmiskaupan uhri on yleensä joutunut työperäisen hyväksikäytön kohteeksi, toteavat Maahanmuuttovirasto ja Joutsenon vastaanottokeskus tiedotteessaan. Työperäisessä hyväksikäytössä ihminen yleensä sidotaan työpaikkaan niin, ettei hän pääse tilanteesta irti. Työntekijälle ei esimerkiksi makseta palkkaa ja häntä tai hänen perhettään uhkaillaan. Valtakunnalliseen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tuli keväällä myös paljon seksuaalisesti hyväksikäytettyjä ihmisiä. Kehyskausi päättyy vuonna 2016. Valtion taloustilanne on oleellisesti heikentynyt siitä, kun päätökset kehyskauden aluksi tehtiin. Lisäknojen hillitsemiseksi pern voitiin Maalaisliiton ä ilman lapsilisää. ON päätöksenteko asias- a, sillä ryhmässä esiinisia näkemyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriöstä arvellaan, että hallitus joutuu entistä tarkemmin pohtimaan, mitkä uusista hankkeista voidaan enää toteuttaa. 11 9.7.2014 aaseutukoteihin ut aiheuttaa vanhemmildellista taakkaa. Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Tämän jälkeen suuri valiokunta sorvasi muutamissa päivissä kompromissin, jonka kaikki puolueet allekirjoittivat. Maalaisliitto luopui vaatimuksestaan evätä lapsilisä esikoiselta ja työnantajan maksuvelvollisuudesta tehtiin määräaikainen laki, vuoteen 1950 kestävä. Valiokunnassa sovittiin seuraavan eduskunnan vapauttavan pientyönantajat lapsilisämaksusta. Lapsilisälaki hyväksyttiin yksimielisesti kesäkuussa pari viikkoa ennen eduskuntavaaleja. Kuva: Petra Pöyliö JYRKI KATAINEN (kok.) tuskin saa jatkaa talouskomissaarina marraskuun alkuun kestävän pätkäkauden jälkeen. Komission puheenjohtajaehdokas Jean-Claude Juncker ilmoitti tänään, että talouskomissaarin salkku kuuluu seuraavaksi sosialisteille. Keskusta-oikeistolainen Juncker pyrkii lupauksella varmistamaan sosialistien tuen EU-parlamentin äänestyksessä. He olivat joutuneet hyväksikäytetyiksi ennen Suomeen saapumistaan. Auttamisjärjestelmässä oli kesäkuussa yhteensä 77 ihmistä. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille. Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5?10 miljoonan euron tuesta kunnille. Mepit äänestävät Junckerin nimityksestä komission johtoon ensi viikon tiistaina. Komission puheenjohtaja alkaa koota uutta komissiota heti nimityksensä jälkeen. Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan. Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys
Valtiovalta ei tunnu ymmärtävän sitä, kuinka tärkeää on turvata suomalainen ruokahuolto eli ruoantuotanto, hän huokaa. Pöllönen kummeksuu yleistä kehityssuuntaa. . Viimeiset 17 vuotta ELYkeskuksessa. PÖLLÖNEN asuu miehensä kanssa kotipaikallaan ja on myös osa-aikainen viljelijä. Tilan noin 14 peltohehtaarista suurin osa on viljalla, hevosheinää tuotetaan parilla hehtaarilla. Sivutoimisuus on Pöllösen mie- Toisaalla uutta rakennetaan kehäkolmosen sisäpuolelle. Pöllönen kiittää ja kuittaa: . Olen sen ikäinen, että kuuluu antaa huomionosoituksia. Kylätoiminnassa hän kuvailee kyläläisenä olevansa taustalla. Yrittäjyys alkaa lähes aina niin, että yrittäjä työllistää itsensä. . Maaseutua autioitetaan ja jäljelle jäävät tyhjät kiinteistöt. Onko Suomella varaa tällaiseen. Sivutoimisuus sopii ainakin pienimuotoiseen viljelyyn ja urakointiin. Ei ole aikaa aktiiviselle yhdistystoiminnalle. lestä yksi konsti pitää maaseutua elävänä. . Suomalaista maaseutua ei saa missään nimessä ajaa alas. Meillä tilanne on ihanteellinen, sillä poika jatkaa viljelyä, sivutoimisesti, mutta toimintaa kehittäen ja mahdollisuuksien mukaan laajentaen. . Toisaalla uutta rakennetaan kehäkolmosen sisäpuolelle. 12 9.7.2014 Suuruuden ekonomia uhkaa Rahoituskoordinaattori Pirjo Pöllönen näkee sivutoimisen yritystoiminnan olevan yksi mahdollisuus hajaasutusalueilla. PÄIVI VENTO SAVITAIPALE KAAKKOIS-SUOMEN ELY -keskuk- sen rahoituskoordinaattori Pirjo Pöllönen on ihmetellen seurannut suomalaisen maaseudun rapauttamista. . Ehkä taustalla on suuruuden ekonomia ja haetaan edullisuutta yhteiskunnan pyörittämiseen liiketalouden opeilla kuitenkin niin, että osa kuluista jää huomioimatta. Elävän kylän tunnusmerkkejä ovat itse asukkaiden ja perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalla toiminnassa oleva kylätalo/ koulu, kunnossa oleva vesihuolto ja muutama palveluyritys. Pöllösen kotikylässä Savitaipaleen Heitunlahdessa edellä mainitut asiat löytyvät. Ekstrana koulun kohdalle kunta rakentaa kevyenliikenteen väylää, johon on saatu rahoitus- ta maaseutuohjelmasta. PÖLLÖNEN on tehnyt koko uransa työtä suomalaisen ja kaakkoissuomalaisen maaseudun kehittämiseksi. Valitettavasti 2014-2020 ohjelmakaudella, joka alkaa käytännössä 2015, maaseutuohjelman rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti päätoimiseen ja ammattimaiseen yritystoimintaan, Pöllönen sanoo. ALKAVA yrittäjä voi saada tukea yrityksen perustamiseen, mutta vain silloin, kun hän työllistää itsensä ja yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi. . Pöllönen kysyy. Pöllönen myöntää, että ei osaa itsekään vastata, miksi näin toimitaan. . Maatalouden ohella aloittava voi kuitenkin olla päätoiminen, jos maatalous ja alkava yritystoiminta yhdessä työllistävät hakijan, Pöllönen selvittää kuviota.. Onko Suomella varaa tällaiseen? Ennen nykyistä työpaikkaansa hän toimi kotikuntansa Savitaipaleen maaseutuasiamiehenä. Etelä-Karjalan kylät ry valitsi hänet tänä vuonna kylätoiminnan tiennäyttäjäksi. Niitä pystyy hoitamaan lomillaan ja vapaillaan, Pöllönen tietää. Hän muistuttaa myös pehmeis- tä arvoista; työskentely maaseudulla, vaikka oman jopa kiireisen päätoimen lisänä, voi olla monelle voimaa antavaa. MAASEUDULLA olisi tilaa uusille yrittäjille
Eri ministeriöiden välinen valtataistelu ja joidenkin ministeriöiden keskittämisintoilu ovat pahimmat esteet maaseudun kehittämistyössä. Pöllönen työskentelee niin paljon kuin on mahdollista kotoaan käsin Savitaipaleen Heitunlahdessa. ETÄ-keskuksen työtilat ovat tätä nykyä Kouvolassa. Mitä siitä tulee, jos toinen kampittaa toista. Hän on elämänsä aikana vaikuttanut monelta eri suunnalta. Kuva: Päivi Vento lee hyväntahdon lähettiläänä Maitolaiturimuseon facebooksivuilla ympäri maailmaa. ESKO HILSKA TAMPERE/TEISKO maaseutua Maaseudun tarpeille status . Ihmiset kaipaavat sosiaalista ympäristöä tai työnantaja ei luota työntekijään, ellei tämä ole silmien alla valvottavissa. Kokonaisuus muodostaa vuodesta 1993 paikalla, vaihtuvin kesänäyttelyin, toimineen valtakunnallisen Maitolaiturimuseon. MAITOLAITURIMUSEON perusti Tampereen yliopiston viestintäpäällikkö ja tietokirjailija Timo Malmi kumppaneineen. Museo perustettiin rakkaudesta ja kunnioituksesta menneiden sukupolvien työlle ja maaseudun kulttuuriperinteen vaalimiseksi, maaseudun elävöittämiseksi sekä Velaatan kylän pitämiseksi maailmankartalla. TÄMÄN vuoden Velaatan maitolaiturimuseo on julistanut Maailmanlaajuiseksi rauhan ja toivon vuodeksi. Mutta, jos työnantaja ei luota tässä asiassa työntekijäänsä, niin luottaako missään, Pöllönen hämmästelee. TAMPERE?RUOVESI-tien varressa Tampereen Teiskossa monet vanhemmat autoilijat pysäyttää nostalginen, lapsuus- ja nuoruusmuistot maalla mieleen tuova näkymä: Punainen maitolaituri ja sen viereisellä pellolla ?laiduntava?, tamperelaistaiteilija Jukka Tuomisen muotoilema, sininen lasikuituinen lehmä. Pysähdys kannattaa. Nykyisin tuo rasvaton kurri on suosittua ykkösmaitoa. Maitolaiturien arvostus on Velaatan maitolaiturin toiminnan aikana noussut eri puolilla Suomea. Vanhoja maitolaitureita on kunnostettu ja maitolaitureita valmistetaan teollisestikin. Ne toimivat nähtävyyksinä, postilaatikon kiinnityspaikkoina, bussipysäkkien katoksina ja kesäkukkien somina telineinä. Maitolaiturimuseon vieraskirjaan voivat kävijät kirjoittaa sinisiä ajatuksia rauhan edistämiseksi.. Takaisin meijeristä tonkissa tuotiin kurria vasikoiden juomaksi. 13 9.7.2014 Sivutoimisuus on Pöllösen mielestä yksi konsti pitää maaseutua elävänä. Tampereen Teiskon Velaatan kylän Maitolaiturimuseo sinisine lehmäpatsaineen vaalii maaseudun kulttuuriperinteitä ja pysäyttää monen autoilijan TampereRuovesi tien varrella. Näin maaseudun tarpeet saataisiin tietoon maan hallitukselle asti ja viralliseen hallitusohjelmaan, Pöllönen visioi. Hänestä maaseudun ja kylien kehittämiselle kuuluisi samanlainen virallinen status kuin mitä lähiruoalla ja luomulla Suomessa on. Maaseudun kehittämisessä olennaisinta on kaikkien hallinnonalojen, ministeriöiden, yhteistyö. . KUNNAT voisivat tehostaa maaseudun kehittämistyötä tekemällä kuntasuunnitelmiinsa erillisen maaseutua koskevan osion, sanoo Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen rahoituskoordinaattori Pirjo Pöllönen. Kun kunnat toimittaisivat maakuntaliittoihin omat suunnitelmansa, liitot jatkaisivat ketjua ja toimittaisivat valtiovallalle kuntien strategioista kootun maakuntakohtaisen suunnitelman, jossa kuntien maaseutualueiden kehittäminen olisi mukana. . Rauhantyössä tarvitaan lehmänhermoista energiaa. Maitolaiturimuseon vieraskirjaan voivat kävijät kirjoittaa sinisiä ajatuksia rauhan edistämiseksi. Syksyllä näyttelyn päätyttyä kirja toimitetaan YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonille. Maitolaiturimuseon Sininen lehmä vierai- MAITOLAITURIT olivat näkyvä osa maaseutumaisemaa ja maidon keräilyverkostoa maitotonkkakauden aikana 1920-luvulta 1970-luvun alkupuolelle. Avolavaiset, maitotonkkia meijereihin keränneet kuorma-autot korvautuivat sittemmin maidon tilatankeista imevillä säiliöautoilla. Maitolaiturit olivat myös kylän kokoontumispaikkoja; siellä vaihdettiin kuulumiset, odotettiin linja-autoa, postia, lähdettiin tansseihin. VELAATAN Maitolaiturimuseo on suomalaisten ahkeran työn, henkisen voiman ja sosiaalisen muutoksen muistomerkki sekä kunnianosoitus maaseudulle. Kuva: Esko Hilska Maitolaiturimuseo toimii rauhantyössä Pirjo Pöllönen on ollut mukana myös kuntapolitiikassa keskusten riveissä. Museon tavoite on myös lähentää kaupunkilaisia ja maaseudun väkeä. Velaatan maitolaiturimuseolle tuotiin aikoinaan Ida Joensuun kolmen lehmän maitotonkat 1960-luvulta alkaen, kesällä maitokärryillä, talvella kelkalla. IDAN lehmien maito oli palkittu korkeasta rasvaprosentista. Hän miettii, että jos etätyö ei ole yleistynyt 1990-luvulla luotujen visioitten mukaisesti, se on yhteyksien toimivuuden lisäksi kiinni myös ihmisistä itsestään.
14 9.7.2014 Vilja Ahl suuntaa kohti Brasi Kuusivuotias imatralainen on lähdössä saattamaan pelaajaa kentälle jalkapallon MM-finaali ANNE SALOMÄKI/STT HELSINKI on pian tuttu tv:stä . Sitä varten äiti ja tytär kävivät varta vasten ostamassa kimaltelevat bikinit. Vaikka vaatekaapissa on muitakin uima-asuja, uusista tuli heti suosikit. . Alun perin hänen oli tarkoitus lähteä saattajaksi, mutta esteeksi koitui kielitaidon puute. Isällä on kuitenkin tärkeä tehtä-. Vielä ei tiedetä, ketä 6-vuotias imatralaistyttö pääsee saattamaan. Viljan omaksi saattajaksi viisipäiväiseen reissuun lähtee äiti Tuija Ahl. Kun hän kuuli matkan kestävän noin 17 tunVILJA AHL tia, hän päätti, ettei lähde ollenkaan. Hän nimittäin ilmoitti tyttärensä pikaruokaravintolan kilpailuun, josta arpa valitsi Ahlit finaaliotteluun lähtijöiksi. Vaikka Vilja on kokenut matkustelija, Euroopan ulkopuolelle hän ei ole vielä ehtinyt. Nukunkin uudet bikinit päällä. Aion pitää niitä koko reissun, paitsi silloin, kun vien pelaajan kentälle, Vilja kertoo. Finaalivaatteita ei saa itse valita, vaan jalkapalloasu tulee kansainväliseltä jalkapalloliitolta Fifalta. Vilja Ahlin suosikkipelaaja on argentiinalainen Lionel Messi. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Hattu ei vielä riitä. . ihan koko maailmassa. Hän nimittäin astelee pelaajan käsipuolessa viheriölle jalkapallon MM-finaalissa Rio de Janeirossa ensi sunnuntaina. Hän haluaisi esimerkiksi laittaa vaaleille kutreilleen brasilialaisen sambapäähineen. FINAALIAREENALLE mahtuu noin 80 000 katsojaa. Isä ei kuitenkaan mahtunut joukkoon, sillä kukin lapsi saa ottaa mukaansa vain yhden huoltajan. Kovana jalkapallofanina isä Juha Ahlia harmittaa niin paljon, etteivät sanat riitä. Äitiä on kiittäminen siitä, että matka järjestyy. Äiti ja Juha-isä kuitenkin selittivät, että kyseessä on tilaisuus, jonka kaltaista ei koskaan tule uudelleen. Nyt tyttöä jo jännittää melkein yhtä paljon kuin syksyllä alkava koulu. Rion lämmössä Vilja pääsee lempipuuhaansa, uimaan. Jos löytäisi merenneitopuvun. Violetin, ja se koko puku kiiltäisi. Suunnitelmissa on saada vaatteeseen matkamuistoksi saatettavan pelaajan nimikirjoitus. Pelivaatteiden lisäksi muotitie- toinen tyttö aikoo käydä ostoksilla
Pallopeleihin hän ei aio suuntautua, vaan mielessä siintää ura esiintyvänä laulajana. Stadionillinen silmäpareja ei ole ensimmäinen yleisö, jonka edessä tyttö näyttäytyy. Heitä taisteli siis niin keskusvaltojen kuin ympärysvaltojenkin joukoissa. . Esimerkiksi Tallinnassa käydessään hän on päässyt laulamaan laivan karaokessa. . Maihinnousun arkkitehtina oli Britannian tuolloinen laivastoministeri Winston Churchill. Nauhoita sitten kokonaan, tytär komentaa. Viljalle itselleen viheriölle asteleminen tarjoaa tilaisuuden vaan aikuisten kappaleita, äiti huomauttaa. Viime reissulla Vilja lauloi Nylon Beatin Syytön-kappaleen. Ensi kerralla hän kaikesta päätellen kuitenkin valitsee jonkin toisen biisin. Nyt tyttöä jo jännittää melkein yhtä paljon kuin syksyllä alkava koulu. harjoitella toiveammattia varten. Yksi sana olisi kuitenkin hyvä opetella myös portugaliksi. Suomalainen kadettiupseeri Gösta (Gustaf ) Michelsson teloitetaan syytettynä vakoilusta saksalaisten hyväksi. Näin ei loppujen lopuksi kuitenkaan käynyt. Saksassa tai sen rintamilla kaatui toistakymmentä jääkäriä. Lähteenä myös: Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa (toim. Aion syödä jäätelöä joka päivä, hän vakuuttaa. SYKSY 1917, Vincennesin linna Pariisin lähistöllä. Molemmat taistelivat Australian joukoissa Myös Australian kamelijoukoissa palveli suomalaisia. Miehille annettiin sissikoulutus, jotta he olisivat pystyneet Pohjois-Suomessa iskemään Venäjän huoltoteitä vastaan muun muassa pommeineen, kertoo professori Matti Lackman. SAKSALAISET tekivät suomalaisten kanssa kontrahdin, jonka mukaan jokaisen suomalaisen piti puolustaa Saksaa rintamalla viimeiseen veripisaraan asti. . Lisäksi mainittiin, ettei (suomalaissotilas) saanut pyy- tää itselleen mitään etuja, jos hän haavoittuu tai vammautuu. Sotilasvala vannottiin Saksalle eli emämaa Venäjän viholliselle. Syksyllä 1916 suomalaismiesten johtajille ilmoitettiin sodan painopisteen siirtyneen länsirintamalle. Marraskuussa sai surmansa Jacob L. 15 9.7.2014 Vilja Ahl astelee MMjalkapallokentälle pelaajan käsipuolessa tulevana sunnuntaina. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Suomalaisia oli rintaman molemmin puolin EEVA NIKKILÄ-KIIPULA / STT HELSINKI FAKTA Mikä on Player Escort Pelaajia kentälle saattavat lapset valitaan pikaruokaravintolaketju McDonald?sin Player Escort -ohjelman kautta. Pelaajia saattamaan valittiin tänä vuonna Suomesta kaksi lasta. Verinen maihinnousu epäonnistui ja Churchill joutui eroamaan laivastoministerin tehtävästä. Varsinaisen maihinnousun yhteydessä kaatui Thomas Lind huhtikuussa 1915. Tämän jälkeen Venäjän armeija perääntyi lähes kolme kuukautta. Hoppu huomauttaa, että juuri syksy 1914 ja kesä 1915 olivat suomalaisten vapaaehtoisten kannata erityisen tuhoisia. Kaiken kaikkiaan aktiivi- ja reserviupseerit mukaan lukien Venäjän armeijassa palveli ensim- mäisessä maailmansodassa liki 800 suomalaista, joista sotaoloissa kuoli noin 200. SAKSASSA oli vuosina 1915? 1918 sotilaskoulutuksessa noin 1 900 jääkäriä. . Suomalaisia osallistui tuhansittain ensimmäiseen maailmansotaan, sanoo historiantutkija Tuomas Hoppu. SUOMEN oma armeija oli lopetettu jo vuosia aiemmin, mutta ensimmäisen maailmansodan puhjettua kesällä 1914 vapaaehtoisia tarjoutui Venäjän armeijan riveihin. . Tuolloin suomalaisten keskuudessa syntyi Lackmanin mukaan pelko joutumisesta Sommen tuhoisiin taisteluihin. Hän katsoo pelin kotitelevisiosta sormi valmiina painamaan nauhoitusnappia. . Vilja ei laula lastenlauluja, . Se on jäätelö. . Jofs (Jåfs). Noin puolet kavereista kuoli tai joutui vangiksi ensimmäisessä taistelussaan. Vapaaehtoiset taistelivat varsinkin Puolan rintamalla. Kyseessä lienee yksi erikoisimmista suomalaiskohtaloista ensimmäisen maailmansodan aikana. MICHELSSONIN tapaus on myös muistutus siitä, että toisin kuin usein ajatellaan, ensimmäinen maailmanpalo kosketti monin tavoin myös suomalaisia. Suomalaisia oli emämaa Venäjän armeijan lisäksi muun muassa Saksan, Britannian, Ranskan, Australian, Uuden-Seelannin, Yhdysvaltain ja Kanadan armeijoissa. Viljan lisäksi Brasiliaan lähtee poika Kangasalta, joka saattaa pelaajan kentälle välierässä. Yhteensä suomalaisia lapsia on pelaajien saattajina ollut viisi. Kaikki saattajalapset ovat 6?10-vuoden ikäisiä. Finaalissa saattajia on 22 eri maasta. Tänä vuonna lapsia valittiin yhteensä 69 eri maasta. Yhteensä lapsisaattajia valittiin tänä vuonna 1 408. Player Escort -ohjelma on alkanut vuonna 2002. Yhteensä noin kymmenentuhatta lasta on osallistunut ohjelmaan. liaa ssa vä. Sodan alussa oli hetkellinen myötämielisyys Venäjää kohtaan. Ajateltiin, että Venäjä siitä kiitollisena palauttaa Suomelle täydellisen autonomian, Hoppu sanoo. Työläisiä ajoi Venäjän armeijaan pelko työttömyydestä, kun taas upseerikouluihin lähteneiden sivistyneistön miesten silmissä siinsi sotilasura. Lars Westerlund) Sotilasvala vannottiin Saksalle eli emämaa Venäjän viholliselle. Ranskalaisia sotilaita Sommen alueella vuonna 1918. Lehtikuva / AFP Photo Sommessa ja Gallipolissa kaatui suomalaisia VAIKKA Saksassa olleiden jääkäreiden pahin pelko eli joutuminen länsirintamalle ei toteutunut, monen muun suomalaisen kohtaloksi se muodostui. Sotasurmat-projektin nimitiedostossa on 45 suomalaista, jotka ovat kaatuneet Ranskassa tai Belgiassa. Heistä Wilhelm Konsten kaatui taistelussa Jerusalemissa Palestiinassa huhtikuussa 1917. Lähteet: Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa (toim. Lars Westerlund), Tim Newark: 50 taistelua, jotka muuttivat maailmaa. Se on nyt jo tyhmä kappale, kuuluu tuomio. Koska matkassa on mukana englantia puhuva äiti, Vilja ei ole vielä stressannut kieliopinnoista. Erityisen vaikea tilanne oli kesällä 1915, kun saksalaiset olivat tehneet läpimurron Gorlice-Tarnowissa. Erään tiedon mukaan samassa yhteydessä teloitettiin myös kansainvälinen kurtisaani Mata Hari, oikealta nimeltään Margaretha Zelle. Yhdysvalloissa asuneen Michelssonin sanottiin luovuttaneen tietoja Barcelonassa toimineelle saksalaiselle vakoilijajärjestölle. Vapaaehtoisia suomalaisia oli Venäjän armeijassa kaikkiaan reilut 600. SUOMALAISET vapaaehtoiset rivimiehet saivat lyhyen koulutuksen, ja heti syksyllä 1914 viitisenkymmentä joutui ankariin taisteluihin Puolan Lodzissa. . Sommen lihamyllyssä vuonna 1916 kuolivat muun muassa Kanadan armeijan sotilas Antti Myllymäki ja Australian joukoissa taistellut Victor Carlson (Vesala). Sommen taistelussa kuoli tai haavoittui muutaman kuukauden kuluessa kaikkiaan yli miljoona miestä. SUOMALAISIA oli mukana myös ympärysvaltojen vuonna 1915 tekemässä Gallipolin maihinnousussa Turkissa
Teltalla olisi hyvä olla vähintään 4 päivystäjää. Lämmin kiitos kaikille teille sadoille vapaaehtoisille varsinaissuomalaisille ja kauempaakin tulleille, jotka ahkeroimalla monenlaisissa työtehtävissä teitte Turun puoluekokouksesta onnistuneen ja ikimuistoisen. Turun Puoluekokous 13-15.6; Kolmen sillan jokirantakierrokselle osallistuneiden kesken arvottiin Kepupyörä. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma. Masku, markkinat, 16.8. Opinto- ja kulttuurimatka Kultaranta - Kustavi - Louhisaari. Kohteet: Kultarannan puutarha Naantalissa, Kustavin Savipaja/käsityökylä ja Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti. Ohjelmassa on Kultarannan puutarha Naantalissa klo 10.30-11.30, Kustavin Savipaja / käsityökylä klo 12.30-14.30 ja Louhisaaren kartano, marsalkka Mannerheimin syntymäkoti, Askainen klo 15.30-17. Matka on kaikille avoin ja sen järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan keskustanaisten kanssa. Keskustalla on teltta Kuninkuusraveissa. Kansalaistori on avoinna ke-to 16.?17.7. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. su 3.8. Päivien tapahtumat nettisivulla: http://www.kuninkuusravit.fi/. klo 10-13 Rymättylän Jaakonmarkkinoilla Keskustan osastolla. Loimaa, kesäilta Loimaalla Pappisten lavalla (9-tieltä viitoitus Mellilän risteyksen kohdalta) su 3.8. Rengonraitilla klo 9-14. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. Mitä sinä haluaisit kysyä kansanedustajilta. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Piiritoimisto on suljettu ma 30.6. Kiireisissä asioissa voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Hanna Vuolaan puh. Rymättylä, Jaakonmarkkinat, 26.7. Tervetuloa! Orimattila, Keskustan Salus-ilta 5.8. Salusjärven leirikeskuksella. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Valtuutettu Marjatta Rahkio paikalla klo 9-14. Riihimäen Keskusta saunailta jäsenille ma 4.8. klo 18 alkaen Raumalla Cafe Salissa (Kuninkaankatu 22, Rauma). ti 15.7. Tervetuloa myös muut Keskustanaiset mukaan. Kahvi-ja makkaratarjoilu. Hirvijärvellä Riihimäen srk:n leirikeskuksessa. tulkitsevat Pertti Keihäs ja Jarkko Salmi. Kuninkuusravit Porissa. Satakunnan Keskustanaiset järjestävät kesäretken ja toivottavat meidät tervetulleiksi mukaan. ? pe 8.8. klo 10?15. Ota myös oma vati: käsiämme hoitaa Henna Kavander. Varsinais-Suomen piiri, VarsinaisSuomen Keskustanaiset ja Keskustan kirkollisasiain toimikunta, Keskustan kirkkopyhää vietetään su 31.8. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. Osoite: Verkkokarintie 606. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Artjärvipäivillä Vuorenmäen kentällä 19.7, klo 9. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. klo 12 Ol Hollil -perinnetapahtumassa, Käriläntie 10, Pyöli. . Ennakkoilmoittautuminen pakollinen: 15.7. klo 9?13 Etelä-Ikaalisten py: kesätoritapahtuma Ikaalisten torilla. Mukana kaikki Satakunnan yhdeksän kansanedustajaa sekä lauteiden kuumetessa erotuomarina Jari ?Japa. Juha Rehula. Raisio, Killinmarkkinat, 30.8. klo 17 alkaen Kunnalan Marja ja Matkailu. Kekin soppatykki paikalla, annos lisukkeineen 5?. Tervetuloa! ETELÄ-HÄME Piiritoimisto on suljettu 30.6.-27.7. Renko. Hakuaika on 17.6.28.7. Politiikan kesäisen tervehdyksen tuo kansanedustaja Keskustan vpj Annika Saarikko. Sauna lämpimänä, kahvitarjoilu, omat makkarat mukaan. Saatte käyttöönne 8 aluelippua, joilla pääsee teltalle päivystykseen ja seuraamaan raveja. Keskustelun alustajana ke Esko Kiviranta. Paikka täytetään 1.12.2014. Kesätapahtumia: Ke 16.7. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila paikalla klo 1011.30. Illan muu ohjelma alkaa klo 19. 040 5895709 tai pilvi.karkela@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Rengon markkinat 19.7. Järjestäjä Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Keskustanaisten Satakunnan piirin kanssa. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTO on kesänajan kiinni. Avoinna jälleen 11.8 alkaen. klo 8.45, paluu 30.9. Paikalla ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Virvoketarjoilua, ilmapalloja ym. Muurla, Wanhanajan markkinat, Pertteli 24.8. klo 7.35. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. Hintaan sisältyy buffetlounas, pullakahvit ja omaa ja laivan ohjelmaa. Suomiareena Kansalaistori, Eetunaukio. 18.7. Tilaisuudessa mukana Janakkalan Keskusta. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. Jos mukaan liittyy Naantalin Kultarannasta ja seuraa kierroksen omalla autolla/kimppakyydillä bussin perässä, hinta on 20 euroa/henkilö. Meklari Juha Sipilä. Ohjelmassa leikkejä, luontoretkeilyä, uintia ja nikkarointia. Ilmoittautumiset viim. Pertun päivä, 28.8. Kaarina, tori, 30.8. Juhlapuhe. Naantali. Kuntainfo klo 19.30. Hämeenlinna Elomessut 9. klo 12.15?13.30 Satakunnan kansanedustajat lauteilla - kansa kysyy, edustajat vastaavat. mennessä: marjaana.perttula@gmail.com, GSM 050 585 7200. alkaen kesäkahveilla klo 18. Esko Aho, Mari Kiviniemi, Seppo Kallio ja Olavi Ala-Nissilä vauhdittavat lyhyillä puheenvuoroilla Suomea ja Varsinais-Suomea vahvaan nousuun. Keskustan teltalla ke 16.7. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ti 15.7. Kisko, Kiskopäivä, 19.7. klo 11-15 Kuokkalakosken markkinat Ravintola Villa Hakkarin piha-alue, Kuokkalantie 5, Lempäälä. klo 10? 17 ja pe 18.7. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. Kartoita paikallis-yhdistyksesi kanssa sopiva päivystysaika ja laita viestiä sopivasta päivystysajasta kati.kiljunen@keskusta.fi. Nousiaisten päivät, 16.8. klo 8 Porin linja-autoasemalta, tilausajolaituri. Pilvi Kärkelä p. klo 13 alkaen Pöytyän Kakarlammella os. Parravahantie 244, Mellilä, n. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle 0440-622 266. Piiri, piknik-järjestöristeily yhdessä Satakunnan piirin kanssa la 11.10. Lähtö m/s Amorellalla ja paluu m/s Viking Gracella. Mikko Alatalo laulattaa ja tanssittaa yhdessä Jorma Laaksosen ja muiden karaokelaulajien kanssa ja muuta iloista kesäistä meininkiä. Ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää keskustan varapuheenjohtaja. Ilm. viim. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. Tule tapaamaan keskustalaisia ja juttelemaan. klo 18 esitykseen lippuja. Juontaa Teija Ek-Marjamäki. Keskustanaiset, kesäretki Kultaranta - Kustavi - Louhisaari la 9.8. Saunominen klo 17-19. Merkitkää jo kalenteriinne! Keskustan veteraanit, Syysristeily Viking Amorellalla, lähtö ma 29.9. Paluu Poriin klo 19?20. Matkan hinta on 40 eur. La 19.7. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, vietämme Marjatanpäivää la 16.8. 2015 eduskuntavaalien ehdokasasiaa. Kouvola, Hirvelä KN järjestää rantaillan to 24.7. Onni suosi Heino Ervastia Kuusamosta. Taivassalo, toripäivä, 27.7. Matkan hinta 2 hh A-hytissä 25 e/hlö, 2 hh B-hytissä 23 e/hlö ja 1 hh pikku-B-hytissä 24 e/hlö. Päivä jo muistiin! Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Leirihinta 15,00/hlö sisarukset 10,00/henkilö. Naantali, Unikeonpäivä, 7.8. Luvassa mielenkiintoinen ohjelma, meriaamiainen ja päivällisbuffet sekä hyvää seuraa. Tässä on tilaisuutesi - Satakunnan edustajat vastaavat kysymyksiin. - 10.8. 15.9. - 27.7. aloitus klo 10. Aurinkoista kesää! Satakunnan Keskustanuorten johtokunta, kokous to 10.7. (Jaulintie 790, 39450 Sisättö). klo 10-11 Kimmo Tiilikainen, klo 10.30-11.15 Juha Sipilä, klo 10.30-12 Timo Laaninen. ke 16.7. La 19.7. 050-917 7000 tai puheenjohtaja Jani Kurviseen puh. Rentouttavaa kesää järjestöväelle! Hamina, Pyhällön Seudun py:n yleinen ylimääräinen kokous 17.7 klo.19 Pop-Cafeessa. Tervetuloa! Elomarkkinoilla Orimattilan torilla 10.8 klo 9 alkaen keskustan teltta. Kaarina, tori, 16.-17.8. klo 13-15 Savonlinnan Riihisaaressa. Mynämäki, Laurin markkinat, 9.8. Laitila, Hullun kukon päivä. Somero. Keskustan teltalla keskustavaikuttajia tavattavissa. Janakkala. pe 18.7. ?Nuotin taikaa. Käsitellään v. Ravitorin päivystysajat pe klo 12?24, la 9-01 ja su 9-19. Lipun hinta 35,00 euroa. Kaarina, tori, 23.8. Lämpimät onnittelut! Keskusta mukana kesätapahtumissa: 12.7. Kansanedustaja Esko Kiviranta 12.7. 15 km:n matkan päässä Kyröstä. klo 12.15?13.30 Kauppakeskus Bepop Suomiareena ?Huh, mikä energiatulevaisuus?. mennessä Marjaana Perttula, marjaana.perttula@gmail.com tai puh. Askainen, kurkkumarkkinat, 14.8. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa 19.7. Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen Mirja Lonka p. 050-4127094. Kouvola, Ahvio-Länsi-Muhniemen py:n kaikille avoin Kuovinkosken kalakeisari 2014-ONKIKILPAILU Kuovin-. Keskustelun kulku nähdään tilaisuudessa myös piirrettynä ke 16.7. 040 418 1150. PIRKANMAA Nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle, hakee Pirkanmaan piiri toiminnanjohtajaa. klo 16.30 Huutokauppa Eurajoen kunnan Lahdenperän virkistysalue. klo 9-15 Ylöjärven Kurun torilla, Kauppatie 7. klo 13-17 Tervakosken Seuratalolla, Seuran aukio 3. Tarkat toimintaohjeet toimitetaan päivystysajankohtien selvittyä. Ota rohkeasti yhteyttä. Salo, iltatori, 14.8. Mirkulle, p. Pe 1.8. klo 10-15 Paroonin markkinat Parkanon torilla. Vesaisten luontoleiri Seitsemisessä, Kortesalon leirikoulutilalla 26.7. Juha Naukkarinen, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö, VTT, Juha Sipilä, kansanedustaja, puheenjohtaja, Suomen keskusta, Osmo Soininvaara, kansanedustaja, vihr., Anssi Vanjoki, professori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Peter Nyman, juontaja, uutisankkuri, MTV Uutiset. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi Keskustassa tapahtuu VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 23.6 -15.8. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Pöytyä. Sauna lämpimänä, tarjoilua, arpajaiset, pientä ohjelmaa. klo 18. Tervassa tapahtuu ?päivä 23.8. (la klo 10-18, su klo 10-17) Hämeensaaressa. Rusko-päivät, 21.8. Kaarina, tori, 9.8. alkaen Paikalla Keskustan teltta , kahvitarjoilua, ilmapalloja ym. Mukana myös eduskuntavaaliehdokas Tapio Malmiharju. 0400-536 526. Piiri, kesäajan järjestöpalstan ilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen hanna.vuola@keskusta.fi Piiri. Tervetuloa! Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 14.7. 16 SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. Hinta sisältää opastukset kohteissa sekä keittolounaan ja munkkikahvit Kustavissa. Keskustalla teltta kansalaistorilla joka päivä klo 10?13. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Tärkeää. 050-5857200. POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Levonen. Tilaisuuden juontaa YLE Satakunnan aluepäällikkö Mari Kunttu-Kauppi. ke 16.. klo 17 Aurassa. Klo 17.00?18.00 kahvit + poliittinen keskustelu. pe 1. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. klo 18 Kyrön toimipisteessä. KESKUSTAN Savonlinnan kunnallisjärjestö: Mikko Alatalo laulaa ja laulattaa suosituimmat yhteislaulut ke 23.7. Matkalle lähdetään Kaari-Matkojen bussilla la 9.8. Alle 12-vuotiaat lapset 30 eur. 9 A 5. Nyt joukolla raveihin! La 9.8. Hinta sisältää bussikuljetuksen, opastukset kohteissa sekä keittolounaan ja munkkikahvit Kustavissa
Oulujärven rannalla sijaitsevalla ja Suomen kauneimpiin kenttiin valitulla Paltamo Golfin kentällä järjestetään keskustalaisille golfin pelaajille valtakunnallinen mestaruuskisa KeskustaGolf la 26.7. Kuva: Jari Laukkanen Olli Rehnille kolme avustajaa EUROOPAN PARLAMENTIN jäsen Olli Rehn on valinnut Brysselin avustajakseen valtiotieteen maisteri Emilia Pernaan. alk. klo 18. ja Kuopio 23.6-6.8. Valittavana kaksi eri reittiä: 2,8 km (esteetön) tai 7,5 km. seuraavissa kesätapahtumissa: Luumäen messuilla Taavetin jäähallilla la ja su 12.-13.7. Piiritoimiston väki kiittää keskustalaisia erinomaisesta eurovaalityöstä ja toivottaa aurinkoista ja apilantuoksuista kesää! Keskusta on mukana ainakin seuraavissa Keski-Suomen kesätapahtumissa: Päijänteen Palvipäivät 11.12.7. klo 18.30 Nivalassa Erkkilän koululla. Noora Ruuth p. 040 758 5180 POHJOIS-SAVO Piiritoimiston väki jää kesälomalle ja toimistot on suljettu Iisalmi ajalla 23.6-27.7. sis. kahvin ja pullan. POHJOIS-KARJALA Olemme mukana Kiihtelysvaaran Kesämarkkinoilla la 12.7. Oravintie 30. Ota mukaan pikkurahaa, rantakalasta peritään pieni omavastuu. Kansanedustaja Ari Torniainen Keskustan teltalla molempina päivinä klo 10-12. Kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla su 27.7. 3.8. Hyvää kesää. Vähänkyrön Keskustanaisten kesäretkelle 19.-20.7. klo 16 alkavan yösoudun lähtöön! Mukana joukkueessa mm. Säävaraus: Sateen sattuessa tilaisuus järjestetään nuorisoseuran talolla os. Ilmoitathan t-paidan koon (muotoon leikattu S/M tai L/XL tai suora malli L, XL tai XXL). Lenkkeilijöiden osallistum ismaksu 30 eur/hlö, joka sisältää mm. Luhangan Judinsalossa, Keitele Jazzit 23.-26.7. Hän avustaa Rehniä erityisesti parlamentin puhemiehistön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan työssä. Viimeksi Pernaa on toiminut Riikka Pakarisen ja sitä ennen Kyösti Virrankosken avustajana vastaten mm. budjetin ja aluepolitiikan seurannasta. Toiseksi avustajaksi Brysseliin Rehn on valinnut maaja metsätaloustieteen maisteri Tatu Liimataisen. Kekin soppatykki paikalla, annos lisukkeineen 5?. Sulkavan Keskustanaisten kesäillanvietto to 14.8. Mukana varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko, sekä kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. Kisakeskuksena on Paltamon Sydän- klubiravintola. puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Keskustan kaikille avoin rantakalatilaisuus 16.7. Ota mukaan pikkurahaa: rantakalan hinta 5. Linja-auto lähtee Jyväskylästä Harjun tilausajolaiturilta klo 9.00 ja palaa takaisin n. keskustan tiedotuspäällikkönä ja Rehnin kampanjapäällikkönä. Kannus, Kannuksen Vesaiset on varannut lippuja Kalajoen kesäteatteriin ke 9.7. alkaen klo 18.30. Kuva: Jari Laukkanen Taidetoiminnan tulevaisuus huolestuttaa Paloniemeä KANSANEDUSTAJA Aila Paloniemi (kesk.) on huolissaan alueellisen taidetoiminnan tulevaisuudesta. Paloniemi muistuttaa kirjallisessa kysymyksessään, että lähes 50 vuotta sitten annettu laki taiteen edistämisen järjestelyistä turvasi myös pienissä kunnissa mahdollisuuden järjestää taide- ja kulttuuritapahtumia. Edellinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) kumosi lain ja loi tilalle uuden taideorganisaation, Taiken. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. Ei ole ollenkaan sama, onko maakunnallista taidetoimintaa kehittämässä yksi virkamies ja pari läänintaiteilijaa vai heidän lisäkseen 8?11 -jäseninen asiantuntijatoimikunta, Paloniemi huomauttaa.. Messut avoinna lauantaina klo 9.30-16 ja sunnuntaina klo 10-16. . Hän avustaa Rehniä erityisesti maatalousvaliokunnan työssä sekä maaseudun kehittämiseen ja metsätalouteen liittyvissä asioissa. Liimatainen on viimeksi toiminut pohjoismaiden metsänomistajien edunvalvojana Brysselissä. Kotimaan avustajaksi Rehn on valinnut Markku Rajalan, joka on toiminut aiemmin mm. Keskustassa tapahtuu kalliolla Ahviossa to 24.7. 050 463 7327 tai Elinalle p. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. klo 19. klo 19.00. Vierailemme Petäjävedellä mm. Ohjelmaa ja juhlapuhujana ke, Keskustanaisten pj Elsi Katainen, kahvi- ja teetarjoilu klo 17.45 alk. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Paikalla on mahdollisuuksien mukaan myös päärakennuksessa lapsuutensa viettänyt Keskustanaisten kunniajäsen Liisa Harjula. Lisätietoja: Aimo Kaikkonen p. Taike on puhdas virkamiesorganisaatio, alueellisilta taidetoimikunnilta on otettu päätäntämahdollisuudet pois lähes kokonaan. Elina Lappalainen p. muutama paikka enää vapaana. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 5131004573. Aila Paloniemi. Sarja -aikuisille, osallistumismaksu 5?, -nuorille , ei osallistumismaksua. Tapahtumassa vierailee myös varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. Tervetuloa osallistumaan ja tarinoimaan. Tällä kertaa suuntaamme Keskisuomeen. Hyvää kesää! Keskustan likka lenkillä la 16.8. klo 18 alkaen Reinikaisten kesämökillä Kommerkyläntie 182. klo 13-15 Savonlinnan Riihisaaressa. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Se hallinnoi myös alueiden toimintaa. . Runsaat arpajaispalkinnot, herkulliset marjat ja virkistävä mehu kirvoittavat yhteiskunnalliseen keskusteluun rennossa markkinatunnelmassa. Ilmoittaudu talkoisiin kauppinen.helena@gmail.com tai 0400 411 072. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Kilpailu alkaa klo 9 ja kestää noin klo 16 saakka. Tapahtuman juontaa taiteilija Erkki Liikanen ja tanssit tahdittaa Soimannit. Ravintolassa myös kaiken kansan kesäkohtaaminen klo 12-14, tule tapaamaan Keskustan valtakunnallisia ja paikallisia vaikuttajia! Kilpailukutsu on nähtävissä www.paltamogolf.fi -sivuston kilpailukalenterissa ja ajankohtaista tietoa löytyy Facebookissa KeskustaGolf -tapahtumasivulla (https://www.facebook.com/events/1497453150485388 /?fref=ts). Mukavaa, lämpöistä ja rentouttavaa kesää!!!! Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla su 31.8 klo 18.30 Kiuruveden kulttuuritalolla. Annulin neule) sekä Keuruun kotiseutumuseoon, jossa saamme kahvit ja opastetun kierroksen. Elina Lappalainen p. Keskustan likka lenkillä ja Likkojen lenkki t-paidat, ohjelman, lenkkieväät sekä reittihuollon. Pelimuotona on pistebogey sekä sarjoina naiset ja miehet. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. alk. klo 18. Luumäki-messut la-su 12.-13.7. Kilpailun järjestävät Keskustan Paltamon kunnallisjärjestö ry, Keskustan Kainuun piiri ry, Paltamo Golf ry ja Paltamo Golf Oy. Ohjelmassa saunomista, yhteislaulua, arpajaiset, iltapalaa ja mukavaa yhdessäoloa. Ohjelmassa puheen- keskusta nyt KAINUU KeskustaGolf Paltamossa 26.7. 050 5166 694 / kannus@vesaisetkp.net POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna 23.6.-1.8. välisen ajan ja jälleen avoinna ma 4.8. alkaen. Äänekoskella sekä Ween, maan wiljaa kalaja elonkorjuumarkkinat 20.-21.9. Mukana kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pekka Nousiainen. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. Tämä on selvää taidetoiminnan virkamiesvallan kasvattamista ja alueellisen taidetoiminnan merkityksen vähättelyä, Paloniemi lataa. Paloniemen mielestä nyt on hylätty asiantuntemus, minkä Taike olisi saanut valtion ja alueiden toimikuntien kautta. Se näkyy jo väärään suuntaan menevänä kehityksenä. . Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. Retken hinta on 25 euroa/hlö (sis. ja tilaisuudessa järjestetään arpajaiset. Tule kannustamaan Keskustan soutujoukkuetta Sulkavan Suursoutujen pe 11.7. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätierot Ulla 040 5958119 tai Annikki 050 5772826. KESKI-POHJANMAA Olli Rehn. Kokoonnumme taukokatoksella Kuovinkalliontie 141. Paluumatkalla vierailemme runoilija Einari Vuorelan kirjailijakodilla jossa saamme opastuksen lisäksi kuulla myös nykypäivän runotaidetta sekä Ampialan tilalla jossa on Ison Vihan muistomerkki, ja josta löytyy Herpmanin poikien käyttämä jylkynkivi. Noora Ruuth p. 040 758 5180 johtaja Juha Sipilän juhlapuhe sekä kansanedustajaehdokkaiden esittäytyminen. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. Musiikkia ja muuta mukavaa! Savonlinna, kunnallisjärjestön perinteinen rantakala järjestetään Savonrannan vierasvenesatamassa to 10.7. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Kansanedustaja Ari Torniaisen voit tavata kesällä mm. 044 3321 014. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Kiramontie 10. Tervetuloa kesän iloisimpiin golfkisoihin Paltamon vihreille väylille! Lisätietoa: Pirjo Nuottimäki, p. rantakalan Oravissa Makasiinin rannassa, os. Keuruulla tutustumme, Herpmanin poikien taisteluihin Keuruulla Ison Vihan (17121721) aikana ja vanhan Keuruun alueen putiikkeihin (mm. Tervetuloa! Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Eeva Harjula p. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Ristiina, py Ristiinan markkinoilla pe 18.7. mennessä Katjalle: katja.koivukoski@keskusta.fi tai p. Äänekoskella, Kivijärven Kukko-markkinat 25.7, Päijänteen Palvipäivät 11.-12.7. Järjestäjät: Keskustan Juvola-Ahvensalmen py sekä Savonlinnan kunnallisjärjestö. Tervetuloa! Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestö: Mikko Alatalo laulaa ja laulattaa suosituimmat yhteislaulut ke 23.7. ja Vesaiset tj. 040 415 9171, pirjo@notehill.com ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiri toimisto on suljettu heinäkuun ajan ja avataan jälleen ke 6.8. 17 ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 19.6. Taavetin jäähallissa. Keskustan teltta myös mukana Likkojen lenkillä klo 12-15. Haastamme Keskustan Anjalan osaston joukkuekisaan. Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Jyväskylän Naissaaressa, Elorieha 15.8. Ilmoitathan tulostasi Helkalle p. Ilmoittaudu mukaan lenkkeilijäksi tai huoltajaksi su 3.8. Makkaraa myytävänä ja mehua tarjolla. Reitin voi kävellä tai hölkätä. vanhalla kirkolla (UNESCO-kohde) ja lounastamme Lemettilän tilalla. Joensuun Keskusta ja valtuustoryhmä. Piiritoimiston väki on kesälomalla. Käytännön asioissa voit olla yhteydessä piirin puheenjohtaja Hanna Huttuseen p. klo 12 Oulussa Likkojen lenkki-tapahtumassa, Raatin stadionilla. Tule mukaan huoltojoukkoon kannustamaan Keskustan likkoja ja muita lenkkeilijöitä. Lipun hinta 10. Matkaan lähdemme omilla autoilla klo 16.45 Kannuksen matkahuollosta. Lippujen hinta 9 ?. Mukana varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. 040 5338 160. Nivala. Korpilahdella, Keuruun markkinat 19.-20.7, Laivalaituri-tapahtuma Päijänne purjehduksen yhteydessä 20.7. Keskustan kesätapahtuma ti 22.7. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. lounaan, kahvit, kuljetuksen, kohteiden sisäänpääsymaksut ja opastukset) Ilmoittaudu 11.8. mennessä: eeva.harjula@keskusta.fi tai tekstiviestillä: 045 327 4845 Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Varaa paikkasi Ninalta p. klo 18 olevaan koko perheen supersankarit-esitykseen. 0400673114 tai hanna@hannahuttunen.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 19.6.-8.8.välisen ajan henkilökunnan kesälomien / ylitöiden vuoksi. klo 1014. klo 10-12, Ristiinan markkinoilla pe 18.7. klo 12-13.30, sekä kaiken kansan kesäjuhlassa Luumäellä Risulahden lavalla su 27.7. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Korpilahdella, Vaajakosken kohinat 9.8. Jyväskylän Paviljongilla. Keskustanaiset: Kaikille avoin Marjatan päivän kulttuurihenkinen päiväretki järjestetään läntisen Keski-Suomen maisemiin 15.8. 040 505 0021, elina.lappalainen@ keskusta.fi
Mukula 8 5 9 8. Missä presidentti Martti Ahtisaari syn- 2 9 3 5 8 9 3 2 1 8 9 4 2 4 6 5 6 3 2 9 4 4 8 2 3 7 6 9 2 2 1 5 5 7 4 3 1 4 3 7 7 5 2 6 8 5 6 4 2 9 4 9 6 7 1 1 7 2 3 1 3 7 5 2 9 6 8 4 5 2 8 1 9 7 5 9 7 6 1 tyi kesäkuussa 1937? Viivi & Wagner . Minkämaalainen firma on? ATP-pisteitä? hän se päättyy, mutta mistä 70 km:n mittainen Aurajoki alkaa: Eurasta, Loimaalta, Oripäästä vai Säkylästä? 10. Aurajoki liitetään aina Turkuun. Ritari Ässä kävi Helsingissä! Hän filmasi täällä MTV3:lla syksyllä nähtävää Nissanrahotteista mainossarjaa. Virtanen . Kuka on oikealta nimeltään tämä kahden kaikkien aikojen katsotuimpiin kuuluvan tv-sarjan - Ritari Ässä, Baywatch - tähti? 3. Minkä urheilulajin suomalainen ykkönen on Tuula Tenkanen? 9. Kuva: Suomenmaan arkisto 4 1 8 9. B. Eli paljonko? 4. 18 9.7.2014 TIETOTESTI 1. heinäkuuta 1997 Kreikan Ateenassa ja Eleusissa. Paljonko oli Celsius-asteita? 2. Aku Ankka . Saksalaisia toisistaan 1961-89 erottanut Berliinin muuri oli melkein kilometrilleen yhtä pitkä kuin on matka Turusta Helsin- kiin. Samsung on maailman suurimpia elokt- roniikkayhtiöitä. Afrikan maista vain neljä oli itsenäinen valtio ennen Toista maailmansotaa. Masi . Mikä näistä viidestä EI ollut itsenäinen 1939: Egypti, Etelä-Afrikka, Etiopia, Libya, Liberia? 5. Mikä on ollut suurin Suomen merialueilta pyydystetty kala? 6. Missä urheilulajissa kilpailijoille jaetaan 2 9 4 7. World Meteorological Organizationin eli WMO:n virallisen tilaston mukaan Euroopan korkein lämpötila mitattiin 10. Sinne- Sudoku 2 6 Missä Martti Ahtisaari on syntynyt
Totta kai. on väärä. Nyt voidaan ostaa kansainväliseltä artikkelitoimistolta, kesätoimittajalikalle jää vain kääntämisen vaiva. Hei, ei siitä lapsesta välttämättä tule Suomen seuraava Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 9. Ne lukevat horoskooppeja, eivätkä ymmärrä, että ennen ne joutui laatimaan kesätoimittajalikka. Siellähän on valot. Ratkaisut 5 3 9 8 1 7 4 2 6 2 8 1 4 3 6 5 7 9 2 6 1 5 7 3 8 9 4 5 7 3 4 8 9 2 1 6 9 8 4 6 1 2 3 5 7 4 2 8 9 5 1 6 7 3 1 3 7 8 2 6 5 4 9 6 5 9 3 4 7 1 2 8 8 9 2 7 3 5 4 6 1 7 4 5 1 6 8 9 3 2 3 1 6 2 9 4 7 8 5 9 4 3 8 5 2 6 1 7 6 8 7 9 1 4 5 2 3 1 5 2 6 7 3 4 9 8 7 1 4 3 8 6 2 5 9 Ulkoasu: Mikko Eronen 6 4 7 9 2 5 3 1 8 2 6 5 1 9 7 3 8 4 8 3 9 2 4 5 7 6 1 5 2 1 7 3 9 8 4 6 3 9 6 4 2 8 1 7 5 4 7 8 5 6 1 9 3 2 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 4 6 5 2 8 1 7 9 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 7 9 8 6 4 3 1 5 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 1 2 3 7 5 9 6 8 4 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 3 1 2 5 9 4 8 6 7 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 8 7 4 1 6 2 9 3 5 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 9 5 6 3 7 8 2 4 1 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 48,0, 2) David Hasselhoff, 3) muuri 161 km, välimatka 165 km, 4) Libya, itsenäistyi 1951, 5) Etelä-Korea, 6) Oripää, 1400 asukasta, 7) 177 kg sampi Karjalan kannaksen rannikolta 1934, Suomen nykyalueelta 152 kg sampi Kokemäenjoesta 1914, 8) purjehdus, Laser radial MMhopea 2013, 9) tennis, 10) Viipuri. Oikaisu: Tiistaina kysyttiin moniko presidenteistämme on syntynyt luovutetun Karjalan alueella. Vastaus ?yksi. Luov. Kun lapsia ennen enemmänkin tuli kuin tehtiin, niin alkuunpanohetkiä oli vuoden ympäri. Nyt lasketaan ja suunnitellaan, että saataisiin vauva kesäloman alkuun ja loman jälkeen voisi jo vaikka jatkaa uran luomista. Vauvojen täsmentäminen ei jää tähän. heinäkuuta 2014. Tänään Jasmin, Ilta, Jade ortodoksisen kalenterin mukaan Valto. Aurinko laskee Helsingissä 22.39, Oulussa 23.49 ja nousee huomenna Helsingissä 4.13 ja Oulussa 2.58. PÄIVÄN SANA Jos jollakulla ei ole ansioita mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi. Room. Kunhan isällä on hyvä matikkapää ja on musikaalinen ja tulee sellainen lapsi, josta kasvaa tumma, tanssitaitoinen ja huumorintajuinen. No, kätilölle ehkä pyhätyökorvausta. geenejä. Onhan parinvalinnassa aina ollut tarkoitushakuisuutta, isoon taloon on menty miniäksi mieluummin kuin mäkitupaan. Rikas mies on aina saanut kauniin naisen. 4:5 SANANPARSI Se on mun lintu joka jälistä eelle pääsee. Lumijoki KANSA KASKUAA Uskovatko ruotsalaiset, että kuussa on ihmisiä? . Jääkiekkoilija, sarjatasosta riippuen, joko jonkin vuosikerran missin ja alemmissa sarjoissakin kylän komeimman, jonka ansioluettelosta saattaa löytyä tissin näyttäminen Iltalehdessä tai Seiskassa. JOTKUT naiset hakevat, eivät niinkään rahaa, vaan hyviä kuningas, vaikka horoskooppi tähtimerkille sellaista lupaisikin. Tai mennäänpä selvänäkijälle, joka sanoo, että ennen lapsentekoa mies on vaihdettava, koska suuri rakkaus on vasta Tanskan salmissa tulossa. Selvänäkijä ottaa kolmesataa, koska se näkee vielä selvemmin, että ulosottomies on tiistaina tulossa. Hei haloo, antakaa lasten syntyä ajallaan, sunnuntailapsikin on pelkkää legendaa. Karjalassa, nyk. Relander ja Ahtisaari. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 300 3897 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. 19 9.7.2014 Täsmävauvoja HESARIN kertoman mukaan nykyvanhemmista jotkut pyrkivät tekemään täsmävauvoja. Etupenkki vapaa, niin aina elämässä pärjää. Kaukaa ei ole haettu ajatus, että halutaan saada lapsi tammikuussa, jolloin hän olisi oman ikäluokkansa vanhimpia ja tarhassa fiksumpi kuin 11 kuukautta nuorempi, samanikäiseksi luokiteltu. OMA lukunsa ovat ne lukuisat kajahtaneet muijat, jotka haluavat lapselleen tietyn tähtimerkin. Tehdään täsmävauva Ridge-leukaisen komistuksen kanssa. Venäjällä on syntynyt kaksi, L.K. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios
Jos kipeistä asioista aina vain vaietaan, on se aikamoista pommin rakentelua. Halutaan täydellinen loma, täydellinen puoliso ja täydellinen elämä. . Oleellista on, että lomalla tehdään yhdessä mukavia asioita, Ojanen mainitsee. Ihmiselämän kurjaan puoleen kuuluu tosin sekin, ettei tehdyistä virheistä oteta opiksi. Järjellä on tehty maailmassa karmeita juttuja, on sodittu ja ties mitä. Ajatuksen voimalla suhdetta ei saada kuntoon lomallakaan. Tekoja tarvitaan, Markku Ojanen toteaa. Teen yhä ainakin sellaisia kahdeksan tunnin työpäiviä, Ojanen toteaa. KOKOUKSIIN emeritusprofessorin ei tarvitse enää osallistua, eikä tenttivastauksia lukea, mutta muuten hänen toimenkuvansa on lähes entisenlainen. Ojanen opettaa, luennoi, tutkii ja kirjoittaa kirjoja, joista uusin keväällä ilmestynyt Tunne vai järki (Minerva 2014). Kuulun siihen etuoikeutettujen ryhmään, joka voi tehdä kaikenlaista eläkkeelläkin. Puolisoilla on talven mittaan omat juttunsa ja kiireensä. Kun toinen ihminen toimii samalla tavalla, edessä on tör- mäyskurssi. Olen samaa mieltä Liisa Keltikangas-Järvisen kanssa. Hän löytää yleensä virheitä muista, ei itsestään. Kaikkein suurin harha on se, että tunne ja järki voitaisiin jotenkin erottaa toisistaan. Edelliskesän virheet voivat toistua parisuhteessa seuraavallakin lomalla. . Olenko kuunnellut riittävästi puolisoani? . Näin ei elämässä valitettavasti käy. Ojasen mielestä mikään parisuhde ei toimi pelkällä ajatuksen voimalla; työtä ja huolenpitoa tarvitaan. . Parisuhde ei ole itsestäänselvyys. Nyt tarvitaan uskallusta myöntää ja selvittää omat virheensä. OJANEN puhuu paljon myös lomaaikatauluista. Lomille ei kannata laatia turhan tiukkoja kalentereita, väljyyttä tarvitaan, eikä reissun päälle pidä lähteä pelkästään pienten lasten takia. . Se vaatii työtä ja huolenpitoa, sanoo onnellisuusprofessori Markku Ojanen. Harhojen vallassa täällä elämme ja tässä rytäkässä puhuminen ja puolison kuunteleminen tuppaavat pahasti unohtumaan . Tämä puhuttava kirja on kymmenen vuoden kehittelyn tulos, alati ajankohtainen. . Täydelliseksi kaavailtu loma voikin olla ennen pitkää jotakin aivan muuta. OJANEN muistuttaa, että yksi nykyihmisen suurista harhoista on täydellisyyden tavoittelu. Kuva: Kari Kumpulampi Kirjoittanut artikkeleita myös elokuvasta, erityisesti Hollywoodin kulta-ajasta ja länkkäreistä.. Avainsana on kompromissivalmius. Ensimmäiset vuodet tulisi elellä lasten kanssa ihan rauhallisesti. Ojanen jäi eläkkeelle Tampereen yliopiston psykologian laitoksen varajohtajan paikalta syksyllä 2008. Miten on, onko professorin oma onnellisuus ollut sittemmin kovallakin koetuksella eläkevuosina? . Tunne ja järki saattavat molemmat viedä ihmisen harhaan. Onnellisuus edellyttää tunteiden ja järjen oikeaa tasapainoa. . No, eipä ole. Ihminen on sokea. Jos lapset ovat alle kolmevuotiaita, he eivät muista lomareissuista jälkeenpäin mitään. Ajatellaan, että kyllä loma sitten aikanaan korjaa automaattisesti suhteenkin kuntoon. 20 9.7.2014 Lomaan ei kannata kasata liian suuria odotuksia KARI KUMPULAMPI SUOMENMAA SUOSITTU luennoitsija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen tähdentää heti haastattelun aluksi, ettei kestäväksi aiottua parisuhdetta voi rakentaa vain yhden kesäloman varaan. Toimiva suhde perustuu johonkin aivan muuhun, kuten luottamukseen ja elämänkumppanin arvostamiseen. . Jos puolisoilla menee keskenään muuten hyvin, heillä menee hyvin myös lomilla, Ojanen painottaa. Ojasen mukaan meidän suomalaisten perisynti, puhumattomuus, on tänä päivänä myös monen parisuhteen pahin vitsaus. Suhteen kannalta elintärkeitä asioita ei arjen kiireissä haluta pahemmin keskustella, ja usein patoutumat pulpahtelevat sitten pintaan juuri lomalla, kun ollaan paljon ?nokikkain?. . mielenterveys, liikunta ja hyvinvointi, onnellisuus. Kirjailija: julkaissut 1970-luvulta lähtien 30 teosta, kirjoituksia myös monissa kokoelmissa. . ja moni muu tärkeä asia. Ojasen mielestä loma voisi olla osin myös mietiskelyn aikaa, mutta mitään kovin raskasta syväluotausta lomalaisen ei tarvitse harjoittaa. Riittää kun miettii, mitä suhteen eteen voisi tehdä enemmän. Kuva: Maria Seppälä FAKTA Markku Ojanen Syntyi vuonna 1944 Pohjanmaalla Laihialla, asuu Pirkanmaalla Lempäälässä. Aviossa, perheellinen. Emeritusprofessori, luennoitsija, tunnetaan myös onnellisuusprofessorina. Tutkija: keskeisiä tutkimusalueita mm. Onneksi tutkimuksissa on tajuttu, että kaikissa noissa karmeuksissa on aina ollut myös tunnetta mukana.