Suomenmaa 09.08.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 Kohtaamisia Etelä-Pohjanmaalla Puoluejohdon maakuntakierros sai hyvän vastaanoton. 6 Potilasdirektiivi tulee Lapsilta ei saa leikata Sokeana asuntomessuilla Potilasdirektiivi parantaa potilaiden oikeuksia EU:n alueella ja haastaa suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän. 8 Liikuntarajoitteiset on huomioitu Hyvinkään asuntomessualueella, mutta Kari Torvinen löysi taloista myös parannettavaa. 1 ? PYÖRÄILYKAMPANJASTA EVÄITÄ EDUSKUNTAAN. 10. s. s. 6 414880 073513 OPPOSITIOLLE TUKEA RAIMO SAILAKSELTA. s. 4 Vesaisten puheenjohtaja Mirja Vehkaperä toivoo, etteivät budjettiriihen säästöt kohdistu lapsiperheiden etuihin. s. 2 PERJANTAI 9.8.2013 N:o 89 . s. s
Hänen listansa kärkiasia on ollut eläkeiän korottaminen. yhden esimerkin: Hallitusneuvotteluissa taloustyöryhmää johtanut kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) oletti kuntauudistuksen tuovan jo tällä vaalikaudella säästöjä valtiontalouteen! Tämä oli suurta hyväuskoisuutta tai täydellistä asiantuntemattomuutta. Nyt ongelma on, että miljoonat vaurastuvat kiinalaiset, brasilialaiset ja intialaiset hamuavat autoja ja länsimaista elintasoa. ÖLJYN hinta ei ole laskemassa. niin kuin ei muutakaan hallitusta. ?Maa huutaa nyt hallitusta, joka hallitsee. Kaikki viime aikojen kuntaliitokset ovat osoittaneet, että kuntien menot vain kasvavat liitoksen jälkeen. Apulaisoikeusasiamies on samoilla linjoilla, kun hän toteaa, että suvivirren laulaminen ei tee koulun kevätjuhlasta uskonnollista tilaisuutta. Apulaisoikeusasiamies käsitteli virsikysymystä Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistyksen Prometheuksen pyynnöstä. Irti riippuvuuksista Hyvä, että asiaan on saatu korkean tason ratkaisu, jonka luulisi rauhoittavan tilannetta ainakin joksikin aikaa. Siihen tuskin auttavat edes uudet liuskeöljy- ja -kaasulöydöt. Suomella ei ole varaa jäädä vartomaan ihmettä, sillä jokaisena odotteluvuotena maa velkaantuu miljardeja. Talouskasvu ja koko yhteiskunta pitää rakentaa aivan uudelle perustalle. KANNATTAA ripeästi alkaa luoda yhteiskuntaa, jossa öljyä ei tuhlata. Kuntien valtionosuuksien leikkaus on hänen mielestään ollut kuin hölmöläisen peiton jatkamista. H allituksen varsinainen budjettiehdotus syntyy parin viikon kuluttua pidettävässä budjettiriihessä. Sitten alkaa uusi talouskasvu. Näin ainakin teoriassa. Toivottavasti edes toisen toverin suorasukainen kritiikki vaikuttaa. Suvivirsi sai synninpäästön A pulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja pitää suvivirttä sopivana koulujen kevätjuhliin. Rakenneuudistuksista on kyllä hänen mukaansa puhuttu paljon, mutta ?valitettavasti teot ovat jääneet vähäisiksi?. Niinpä viime kevään kehysriihi oli tälle sosiaalidemokraatille suuri pettymys, vaikka hallitus oli haljeta tyytyväisyyteensä. Budjetin sopeuttamistoimille eli veronkorotuksille ja menojen karsinnalle Sailas ei myöskään hurraa vaikka hallitus niillä kehuskeleekin. Rakenteellisia uudistuksia ei saa lykätä eikä vesittää?, Sailas täräyttää. ?Ei voi ajatella, että hallitus jatkaisi vaalikauden loppuun jonkinlaisena toimitusministeristönä lykäten ja kärjistäen ilmiselviä ongelmia?, hän kirjoittaa. Sailaksen viesti on, että kahden viimeisen hallituksen ohjelma on rakennettu katteettoman talousoptimismin ja toiveajattelun varaan. Niinpä hän onkin jo varma, että hallitusohjelman työllisyys- ja työttömyysastetta sekä valtiontalouden tasapainoa ja valtion velkaantumisen pysäyttämistä koskevat tavoitteet eivät likimainkaan toteudu. Sailas ottaa nykyhallituksen muodostamisvaiheen ?utooppisten toiveiden tynnyristä. Niinpä apulaisoikeusasiamies huomauttaa, että suvivirrestä lauletaan kevätjuhlissa yleensä vain sen kaksi ensimmäistä säkeistöä. Siellä ne poikivat enemmän kuin citymaasturin tankissa. Kukaties uhkaava öljykriisi voi näin kääntyä suomalaisten eduksi. PELKÄSTÄÄN tämä ei toki riitä. Näiden säkeistöjen sanoituksessa mainitaan jumala vain kerran. Talouskurimuksesta pääsemiseen tarvitaan järeitä muutoksia suomalaisten ajattelussa ja toiminnassa. Presidentti Niinistön mielestä ongelma on yksinkertaisesti se, että elämme yli varojemme. Hän muistuttaa, että valtion budjetissa on 7?8 miljardin rakenteellinen alijäämä. Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) laskeskelee mainiossa kirjassaan Pieni maailmanpelastusopas, että alkoholin käytön suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa ovat noin 4?6 miljardia euroa vuodessa. Olisiko näilläkin asioilla jotain tekemistä toistensa kanssa? Samuli Nissilä. Jos Sasin ajatus kulki niin, että kuntauudistuksen takia valtionosuuksia voidaan nopeaan tahtiin pienentää, hänen arvionsa meni täydelleen metsään. TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö tähdensi alkuviikosta, että velkaelvytyksellä ei ratkaista Suomen valtiontalouden ongelmia. Hän huomautti Ylen haastattelussa, että elvytyksellä ei ole vaikutusta maailmantalouteen, josta Suomi on riippuvainen. Presidenttiä kannattaa kuunnella, vaikka talousasiat eivät hänen hommiinsa kuulukaan. Oppositio saa tulitukea sosiaalidemokraatti Raimo Sailakselta: hallituksen pitäisi toimia eikä vain olla kuin toimitusministeriö. Jos sieltäkin lähdetään Urpilaisen nuoteilla, ei hyvä seuraa. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Raimo Sailaskin (sd.) kaipailee ?hallitusta, joka hallitsee? V altiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kolmas budjettiehdotus sai saatesanoikseen jyrkät madonluvut, kun Kanava-lehti julkaisi entisen valtiosihteerin ja valtakunnan puolivirallisen totuudenpuhujan Raimo Sailaksen kirjoituksen. Vaikka Sailas on sosiaalidemokraatti, hän ei silittele puolueensa nykyistä puheenjohtajaa . Tärkeintä kuitenkin on, että kristillisestä perinteestämme lähtenyt koulujen kevätjuhlan perinteinen ohjelmanumero saa pitää paikkansa. Mutta hiusten halkomista tämän asian käsittely näyttää olevan. Tämän johtopäätöksen voi vetää ratkaisusta, jonka mukaan apulaisoikeusasiamies ei katso aiheelliseksi puuttua Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) suvivirttä käsitelleeseen Facebook-kirjoitukseen. Sarkomaan kirjoituksen mukaan suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan se on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä. Moni saattaa kyllä olla sitä mieltä, että Sarkomaan ja Pajuojan perustelut ovat maallistumisesta kertovia vääriä tulkintoja, sillä suvivirsi on virsi ja siten myös ?laulettu rukous?. Jokainen euro, jonka saamme nipistettyä oligarkkien ja öljysheikkien kynsistä, parantaa vaihtotasettamme. Samalla valmistaudumme aikaan, jolloin mustan kullan hinta on nykyistäkin korkeampi. Öljystä voi pihistellä esimerkiksi ajamalla pienemmällä autolla, lämmittämällä taloa maalämmöllä ja puulla, matkustamalla Thaimaan sijaan lähemmäksi tai vaihtamalla muskeliveneen purjepaattiin. Säästyneillä rahoilla voi vaikka ostaa kotimaisten bioalan yritysten osakkeita. Näin ollen apulaisoikeusasiamies ei pidä suvivirttä sisällöltään ?korostuneen uskonnollisena?. MAAILMANTALOUDEN kasvu on viime vuosisadat perustunut halpaan energiaan, eli käytännössä öljyyn. Jos öljyn hinta nousee liikaa, talous ei pääse kasvamaan ja syntyy taantuma. Taantuma laskee öljyn kulutusta ja hintaa. Moitteet saa siis myös Matti Vanhasen (kesk.) toinen, joka teki lopputyönsä Mari Kiviniemen (kesk.) johdolla, mutta erityisesti Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) nykyhallitus. Kataisen hallitusta olisi Sailaksen mukaan tuskin edes syntynyt, ellei hallitusohjelmaa olisi laadittu epärealistiselle taloudelliselle pohjalle. Kuva: Jari Laukkanen Jos budjettiriihestäkin lähdetään Urpilaisen nuoteilla, ei hyvä seuraa. Sailas on vaatinut jo pitkään rakenneuudistuksia
Ja mikä pahinta, pyöräilijä itse sairastui heinäkuun alkupuolella keuhkoveritulppaan. Onneksi pienet vastoinkäymiset eivät hetkauta Sipilää. Reissun jälkeen Sipilän ei tarvitse arvailla, millaisia ajatuksia kansalaisilla on Suomesta ja sen tulevaisuudesta. Kansalaisilta saatava palaute on ainutlaatuista pääomaa. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi. Sähköinen viestintä onnistuu ilman paperia, mutta kappaletavara tarvitsee ympärilleen vielä paketin. Tämän viikon mukavia yllätyksiä on myös metsäkoneita valmistavan Ponssen hyvä vire. Joku ehdotti tandempyörää, toinen kevennettyä matkareittiä. Ehtona oli, että 100 000 henkilöä tykkää hänen matkasuunnitelmastaan Facebookissa. Ei tullut 100 000 tykkääjää, vaan noin 25 000. Sen johdosta työllisyyden heikkeneminen jatkuu, mutta todetaan, että elvytystä kokeiltiin jo eikä se auttanut. Yhtenä kampanjan keskeisenä tavoitteena onkin saada mukaan uusia ihmisiä ja samal- la innostaa keskustan perinteistä järjestöväkeä. Sen jokainen osallistuja saa kaupan päälle. Mukaan pääsevät kaikki halukkaat. Vähemmän puhet- ta ja enemmän tekoja tarttis Kataisenkin yrittää.? AAMULEHTI äimistelee Jutta Urpilaista: ?Suunnan muutos oli Urpilaiselta rohkea siirto kohti kokoomuksen ajamaa rakennepolitiikkaa vaikka jäsenkirjademarit ovat päinvastoin vaatineet, että SDP:n on kasvatettava hajurakoa päähallituspuolueeseen. Ministeri itse sanoi vielä kolmisen viikkoa sitten, että rakenne- asioista päätetään vasta ensi keväänä. Mitä Urpilaisen tähtäimessä olevat rakenneuudistukset käytännössä sitten ovatkin, joka tapauksessa hän on nyt nostanut riman sen verran korkealle, että sen alittaminen tarkoittaisi poliittista kuoliniskua koko hallitukselle.? SAVON SANOMAT löytää valopilkkujakin: ?Savon Sellu sen sijaan tekee irlantilaisten Smurfitien omistuk- sessa mainiota tulosta. Mitä isompi porukka, sitä hauskempaa. KESKUSTAN puheenjohtajalle voi antaa palautetta, vinkkejä ja ohjeita niin polkupyörän päältä kuin välietappipaikoilla, joita on yhteensä 12. Puolen Suomen läpi kulkeva, vajaat kaksi viikkoa kestävä pyöräilykampanjan antaa Sipilälle hyvät eväät valmistautua tulevaan eduskuntakauteen. Puheenjohtajan iskulause, ?Tästäkin selvitään?, sopii tähän tilanteeseen kuin nenä päähän. Kun vanhalta suunnitelmalta tipahti pohja pois, Sipilä ei jäänyt surkuttelemaan, vaan lähti ennakkoluulottomasti hakemaan uutta ratkaisumallia. 9.8.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Auttakaa miestä mäessä KAIKKI ei aina suju kuten elokuvissa. Missään vaiheessa hänellä ei edes käynyt mielessä projektista luopuminen. Myös taustajoukot antoivat tulitukea puheenjohtajalle. Idean isä on Sipilä itse. On selvää, että kansalaisten on helpompi vaihtaa mielipiteitä keskustan puheen- Juha Määttä Kansalaisilta saatava palaute on ainutlaatuista pääomaa. Pienet vastoinkäymiset eivät hetkauta Juha Sipilää. Myös kynnys lähteä mukaan on huomattavasti alhaisempi, kun tilaisuus on ulkona. Yhdessä pyöräily parantaa niin yhteishenkeä kuin jokaisen osallistujan henkilökohtaista fyysistä kuntoa. Insinöörinä Sipilä päätyi pidempään matkareittiin ja sähkömoottorilla varustettuun polkupyörään, jonka hän rakensi tietysti itse. Sipilän sähköpyörä on tietysti maalattu keskustan väreihin. ja aloittaa rajut julkisen sek- torin leikkaukset, mikä ajaa Suomen talouden syöksykierteeseen, jota vauhditetaan lisäleikkauksilla. Katainen yrittää edelleen selättää Suomen talouden ongelmat optimistisella puheella. HS:n haastattelussa hän puhuu luottamuksesta, yhteishengestä, eteenpäin katsovasta fiiliksestä, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi juhannuksen jälkeen pyöräillä Oulusta eduskunnan ensimmäiseen istuntoon Helsinkiin. Vaikka Sipilä ei pysty oman terveydentilansa takia ajamaan koko matkaa Oulusta Mikkelin kautta Helsinkiin, hän on mukana koko kampanjan ajan. REILU VIIKON päästä Oulusta liikkeelle lähtevä Pyörät Pyörimään -kampanja on uudenlaista poliittista kampanjointia. Poliitikko menee lähelle ihmistä eikä toisin päin. Jos joku kuvittelee, että Sipilän pyöräilykampanjan aivot löytyvät jostain mediatoimistosta, väärin meni. Siksi on aika tehdä ?kovia päätöksiä. Entinen presidentti Mauno Koivisto sanoi joskus, että tarttis tehdä jotain. Sitä ei saa kaupasta eikä kirjoista. Jos sinulla on selkeä näkemys siitä, millä keinoin Suomi selviää nykyisistä ja tulevista haasteista, ilmoittaudu mukaan Sipilän pyöräilytapahtumaan pyoratpyorimaan.fi -verkkosivulla jo tänään. Suomi ja Sipilä tarvitsevat nyt vetoapua. Auttakaa miestä mäessä. Muut lehdet KANSAN UUTISTEN pääkirjoitus kuvaa hallituksen yhteishenkeä: ?Sosiaalisessa mediassa levisi tiistaina talousbloggari Lauri Holapan ilkikurinen skenaario siitä, mihin Kataisen rajaama elvytys lähiaikoina johtaa: naurettavan pieni elvytyspaketti ei vaikuta mihinkään. Motoja tarvitaan, sillä puuta otetaan metsästä nyt enemmän kuin jalostuspuolen jatkuvat huonot uutiset antavat olettaa.?. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tulos parani 140 prosentilla eli liki 2,5-kertaiseksi. Kuva: Maria Seppälä johtajan kanssa raikkaassa ulkoilmassa kuin kunnanvaltuuston kokoussalissa tai pankin kerhohuoneessa
Hoidon hakeminen ulkomailta on myös varallisuuskysymys. Lisäksi ulkomailla hoidossa käyminen vaatii myös kielitaitoa. Äitiyslomalla oleva meppi Riikka Pakarinen muistaa, että potilasdirektiivi aiheutti EU:n päätöksentekotasolla paljon keskustelua, puolesta ja vastaan. Lyhyiden välimatkojen KeskiEuroopassa hoito on helpompi hakea rajojen ulkopuolelta kuin Suomessa. . Sillä päästään eteenpäin, mutta jatkossa terveydenhuollon korvausmalleja on mietittävä tarkkaan. SAIRAUSVAKUUTUKSEN korvausten valtionosuuden odotettiin kehysriihessä kasvavan ensi vuonna potilasdirektiivin voimaantulon myötä kahdella miljoonalla eurolla. . Samaa palveluvalikoimaa sovelletaan sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin tilanteisiin. LÄÄKÄRILIITTO kannattaa potilasdirektiiviä, mutta ei niele sen kansallista täytäntöönpanoa sellaisenaan. Potilasdirektiivi antaa sykäyksen koko suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Meillä on Suomen sisälläkin suuria haasteita terveydenhoidon tiedonkulussa. . Liiton mielestä eri korvausmallit asettavat potilaat tai palveluntarjoajat eriarvoiseen asemaan. . Kuva: Petra Pöyliö Potilasdirektiivi haastaa terveydenhoitojärjestelmän Terveysshoppailu ei välttämättä lisäänny dramaattisesti potilasdirektiivin myötä SAMI KORKALA OULU ENSI VUODEN alussa Suomessa lainvoiman saava EU:n potilasdirektiivi haastaa Suomen miettimään terveydenhuollon korvausmalleja. Potilasdirektiivin lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EUmaasta, Eta-maasta tai Sveitsistä ja hoito korvataan niin kuin se korvattaisiin potilaan kotimaassa. Ulkomailla aiheutuneet sairaanhoitokustannukset korvataan nykyisin sairausvakuutuksesta. Suomalainen terveydenhoidon korvausmalli on sangen kirjava, sillä siinä sairaanhoidon korvaavat kunnallinen järjestelmä ja sairausvakuutus. . Potilaiden samanarvoisuus verrattuna kotimaan tilanteisiin ei tule toteutumaan ehdotetun korvauskäytännön vuoksi. En usko, että massat lähtevät ulkomaille suurempiin operaatioihin. Yksi tärkeimmistä asioista on se, miten tieto kulkee eri maiden välillä. Nyt näyttää, että aluksi rajat ylittävän terveydenhuollon korvausmalli tulee olemaan sairausvakuutuksen tapainen, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Juha Rehula sanoo. . 4 9.8.2013 Potilasdirektiivi antaa sykäyksen koko suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Potilasdirektiivi lisää suomalaisten oikeuksia saada terveydenhoitoa muissa EU-maissa. Viimeisimpien arvioiden mukaan kaksi miljoonaa ei riitä, Rehula sanoo. Direktiivin mukaiseen uuteen Kelan yhteydessä toimivaan kansalliseen rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteeseen osoitetaan lisäksi ensi vuonna 0,7 miljoonaa euroa. Potilasdirektiivi tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa. Sitä koskevan lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi heinäkuun lopussa. Sosiaali- ja terveysministeriö sai lausuntokierrokselta yli 50 lausuntoa. . Nykyään vannoutuneemmatkin kunnallisen itsehallinnon kannattajat ovat sitä mieltä, että valtakunnallinen ratkaisu potilastietojärjestelmissä olisi paras vaihtoehto, Rehula sanoo. REHULA uskoo, että potilasdirektiivin voimaantulo haastaa kotimaisen terveydenhuollon monella tavalla. . Ehkä helpommat päiväkirurgiset toimenpiteet kuten hammaslääkärillä tai silmäleikkauksessa käyminen ulkomailla saattavat lisätä suosiotaan, Heinonen sanoo. Hän uskoo, että suomalaiset haluavat jatkossakin vaativampaa hoitoa mieluummin tutussa ympäristössä, omalla äidinkielellään ja läheisten saavutettavissa. Hoitojonossa odottavat voivat hakea ulkomailta hoitoa maksusitoumuksella, jossa valtio korvaa aiheutuneet kulut jälkikäteen. . Siellä saattaa tulla potilastulvia tiettyihin paikkoihin, Pakarinen näkee. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan uusi toimielin, joka määrittelee suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman. Sen avulla määritellään, minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas on oikeutettu korvaukseen. Terveydenhuollon on oltava niin hyvää, ettei hoitoa lähdetä hakemaan ulkomailta. Vaikka ulkomailla annetun hoidon kustannuksiin voi saada korvauksia yhteiskunnan varoilla, Heinonen ei odota terveysshoppailun lisääntyvän merkittävästi. . Jos nykyisellä mallilla mennään, niin asioita puidaan varmasti ennen pitkää EU-tuomioistuimessa, Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus sanoo.. Niissä oli aika tarkkanäköisesti puututtu nimenomaan korvauskysymyksiin, Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Noora Heinonen kertoo. JO ENNEN direktiivin voimaantuloa EU-maiden potilailla on oikeus saada hoitoa toisissa jäsenmaissa. Direktiivi vahvistaa potilaiden oikeuksia saada hoidon korvauksia toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi kotimaassaan. Potilasdirektiivin voimaantulo heittää ilmaan monia kysymyksiä, kuten jälkihoidon vastuutus.
ARA-asunnoissa elävät joutuvat jatkossakin maksamaan valtion menoja. Pitkäkestoiset investoinnit tuovat Suomeen uutta työtä. Niinpä puoluejohtaja Jutta Urpilaisen haastajaksi nostettu Antti Lindtman kiirehti jo keskiviikkoiltana yhteisrintamaan ah niin riemukkaalla tavalla: . Nyt on tosiasioiden tunnustamisen aika. KESKUSTAN mukaan eläkeikää on maltillisesti ja asteittain korotettava, mutta sen vastapainoksi on oltava uskottava näkymä tuhansista uusista työpaikoista. . Hän arvioi Häkämiehen vieressä, että palkkaratkaisua haetaan maltillisen ja ääri- maltillisen välistä. Kaksikko ei puhu numeroista, mutta Lyly korosti, että nollakorotuksella ratkaisua ei synny. STTK:n ekonomisti Ralf Sund on povaillut, että tulevan palkkaratkaisun korotustaso on yhden prosentin kieppeillä. TYÖMINISTERI Lauri Ihalainen (sd.) toivoi aamulla Ylen Radio1:n Ykkösaamussa, että työmarkkinajärjestöt saisivat aikaan useampivuotisen sopimuksen. Vuokrat eivät ainakaan laske. Olen erittäin tyytyväinen, että valtiovarainministeriön budjettiesityksessä asuntorakentamiseen ja -korjaukseen tehdään uusia lisäpanostuksia Urpilaisen johdolla, haastaja viestitti. Voi mahoton. Pentti Manninen. Työttömyys on pahentunut kuukausi kuukaudelta ja myös nuorisotyöttömyys on lisääntynyt. Suomalaisten on varauduttava koulujen ja terveysasemien lakkauttamisiin sekä lisääntyviin kuntien työntekijöiden lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin. BUDJETTIESITYS ei turvaa kohtuuhintaista asumista, Tiilikainen katsoo. . peräti 70 prosenttia kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Anita Kärki Keskisuomalaisessa apollon tietäjät Kehu demari päivässä MITENKÄS se kättään heilauttava Mauno Koivisto (sd.) tapasikaan sanoa: . 5 9.8.2013 EK ajaa palkkoihin äärimalttia PENTTI MANNINEN HELSINKI TYÖANTAJIEN etumies, EK:n toimitusjohtaja Jyri Hä- kämies haluaa äärimaltillisen palkkaratkaisun syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Hän katsoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina, että äärimaltillisilla palkankorotuksilla voitaisiin parantaa vientiyritysten kilpailukykyä. Palkansaajat ovat SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan maltillisia. Sen sijaan moderni talouden täsmäoppi sanoo, että se voi hyvinkin onnistua korjaamalla toistemme homekouluja. Seppo Ahti Ilta-Sanomissa Yhtenä suurimmista ongelmistahan on Suomen julkisen sektorin liian suuret menot bruttokansantuotteeseen verrattuna. Silti asia halutaan ratkaista kasvattamalla bruttokansantuotetta. Kuntia koskevissa uudistuksissa hallitus ei suostu kuuntelemaan kuntia eikä maan johtavia asiantuntijoita toteuttamiskelpoisista uudistamisvaihtoehdoista. . Kyllä se siitä. Ällistyttävään alakierteeseen joutunut SDP on hoksannut, että jotakin nyt tarvitaan ja äkkiä. Tavalliset suomalaiset joutuvat entistä ahtaammalle, kun palveluja leikataan sekä liikennepolttoaineiden veroa ja sähköveroa kiristetään. Sen sijaan Tanskassa . Yhteisöveron alennusta vastaava verokannuste on saatava pk-yrityksille yritysmuodosta riippumatta, Tiilikainen vaatii. Ensi vuoden budjetti ei sisällä sellaisia rohkeita ratkaisuja, jotka parantavat työllisyyttä, saavat aikaan kasvua ja turvaavat palvelut, Kimmo Tiilikainen toteaa. Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTA löytää budjettiesityksestä myönteistäkin. Elinkeinoelämän Keskusliiton tuoreen suhdannebarometrin mukaan yritysten tulevaisuudennäkymät ovat entisestään synkentyneet. . Viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hän Keskusta: Budjettiesitys ei paranna työllisyyttä SUOMENMAA HELSINKI VALTIOVARAINMINISTERI Jutta Urpilaisen (sd.) julkistamalla budjettiesityksellä Suomen suuntaa ei saada muutettua, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen uskoo. Hänen mielestään Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on milloin heikkoihin suhdanteisiin, hallituspohjan hajanaisuuteen tai hallitusohjelman sitovuuteen vedoten antanut talouden syöksyä ja työllisyyden romahtaa. . Puolue kiittelee kotitalousvähennyksen korottamista 2 000 eurosta 2 400 euroon sekä alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitetun joustavan hoitorahan käyttöönottoa. huomautti myös, että hallitus ei voi tukea palkkaratkaisua pelkästään yhden alan sopimuksen nojalla. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puhui keskiviikkona pitkäaikaisen keskitetyn tuloratkaisun puolesta. Häkämies ei sulkenut aamu-tv:ssä keskitettyä ratkaisua pois. Työnantajaleiri on aikaisemmin vaatinut liittokohtaisia ratkaisuja. Häkämiehen mukaan muotoa tärkeämpi on sisältö, äärimaltillinen palkkakierros. lainat Älä jätä tätä maailmaa paskiaisille. Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kertoo isänsä antamasta elämänohjeesta Demokraatissa Vanhan kansantalouden maksiimin mukaan me emme elä pesemällä toistemme paitoja. Budjettiesitykseen sisältyvillä toimilla ei myöskään Hallitus on pelannut polttopalloa työurien pidentämisellä. kuusinkertaisteta vuokra-asuntotuotantoa, kuten SDP vaalikauden alussa lupasi. Tiilikainen myös kysyy, missä on asuntoministeri Pia Viitasen (sd.) lupaama rahoitus lähiöiden kunnostamiseen. TIILIKAISEN mielestä vaalikauden suurimmat ja tärkeimmät rakenneuudistukset ovat kunta- ja soteuudistus sekä työurien pidentäminen, joissa kummassakin hallitus on epäonnistunut. . Hallitus on pelannut polttopalloa työurien pidentämisellä SDP:n eduskuntavaalilupausten vuoksi. Nyt tällaista näkymää ei ole, päinvastoin. Nuorisotakuu on epäonnistumassa, Tiilikainen muistuttaa. Hallituksen aiemmin päättämät leikkaukset varsinkin kuntien valtionosuuksiin sekä veronkorotukset muuttuvat keskustan mukaan nyt todeksi. . tuossa useasti Euroopan onnellisimmaksi maaksi tituleeratussa valtiossa . Keskusta ei hyväksy sitä, että rakenneuudistukset tehdään esimerkiksi suomalaisia perheitä kurittamalla, Tiilikainen korostaa. PK-YRITYSTEN suurin ongelma on rahoituksen saatavuus. Keskustan mielestä Suomeen tarvitaan miljardiluokan kasvurahasto, jotta pitkäkestoisia investointeja saadaan aikaan. . Omasta mielestäni helpoin ja suoraviivaisin keino olisi leikata julkisen sektorin menoja. Taloustieteen professori Matti Virén Turun Sanomissa Yhteiskunta ei yksinkertaisesti enää pysty niistämään jokaista nenää ja solmimaan kaikkien lenkkarin nauhoja. Tarttis vähän ittekin koittaa, kukin saantonsa mukaan. Jukka Viitaniemi Hämeen Sanomissa Kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista on erittäin tyytyväisiä tämänhetkiseen elämäänsä. Kannusteet näille yrityksille jäivät vaatimattomiksi, Tiilikainen tulkitsee. KESKUSTA pettyi, kun nuorisotakuuseen ei tullut rahoitusta ensi vuoden budjetissa. . Budjettiesitys ei sisällä sellaisia rohkeita ratkaisuja, jotka parantavat työllisyyttä, saavat aikaan kasvua ja turvaavat palvelut
Kyllä täällä yleensä mukavasti saadaan ihmisiä paikalle, kun jotain järjestetään, sanoo Kultalahti. Iltapäivän tilaisuudet ovat hankalia työssäkäyville. Mutta akkoja meilläkin on... KESKUSTA on valmis vastuuseen vaalien jälkeen. Yhden uuden hankkiminen vaati kaksi reissua Kauhavalle, kolme Alajärvelle ja yhden Seinäjoelle. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Asko Latukka onkin jo ilmoittanut, että joutuu myöhästymään. valmistautumaan niin hyvin kuin mahdollista. . Kauhavalle on matkaa 46 kilometriä, Pietarsaareen 56, Kokkolaan 67 ja Seinäjoelle 85. SISÄLLÄ ravintolan kabinetissa istuu jo toistakymmentä ihmistä kahvikuppien ääressä. Sitten oli taas ajettava Seinäjoelle näyttämään, että aseessa ja luvassa oli samat numerot.... Samasta vaalipiiristä, mutta toisesta maakunnasta. . Kyliltä on lehmät kadonneet ja tiet on syksyin keväin kuin rapapeltoa, kuvaili Martti Ylitalo. Eero Keto kritisoi subjektiivista päivähoito-oikeutta. Gallupit näyttävät, että luottamus keskustaan on palautunut. Evijärvellä on Suomen nuorin valtuusto. ei ole haukkumasana vaan arvonimi. . Meillä puhutaan Järviseudun murretta, korostavat paikkakuntalaiset. . Eikä näy EteläPohjanmaalle jalkautunutta varapuheenjohtaja Juha Rehulaakaan. Terhi Kultalahti ja Ilmari Sulkakoski ovat tulleet pihalle odottelemaan, mutta vielä ei hätäillä. Muutama minuutti on aikaa. KUMPIKAAN ei heti muista milloin puoluejohtoa on edellisen kerran vieraillut Evijärvellä. . Ritva Mäkisen mielestä on kohtuutonta, että vanhempien tulot estävät alaikäistä keskiasteen opiskelijaa saamasta opintotukea, vaikka hän ei edes asu kotona. Seppo Kultalahti kauhisteli byrokratian lisääntymistä. Keski-ikä on 40 vuotta ja jos minä en olisi mukana niin se olisi vielä paljon alhaisempi, myhäilee yli seitsemänkymppinen Sulkakoski. Hän tuli kunnallispolitiikkaan mukaan vasta jäätyään eläkkeelle palomestarin virasta. TYÖLLISYYS on alle 3000 asukkaan Evijärvellä parempi kuin useimmissa muissa kunnissa. Paikkakuntalaiset ovat yritteliäitä eli moni työllistää itse itsensä. Siinä Rehulan viesti tiivistettynä. Rehula puhuu vähän hallituksesta ja budjetista ja suuresta epävarmuudesta. . 6 9.8.2013 . Se on nyt iso yhteinen projekti. Ilmari Sulkakoksi ja Terhi Kultalahti toivottavat Juha Rehulan toistekin tervetulleeksi Evijärvelle. Tästä saisi hyvinkin synkän puheen. Keskustan gallup-lukujen ihastelusta saisi ihan toisenlaisen puheen, mutta sillekään linjalle ei lähdetä. . Evijärvi on kolmen maakunnan rajalla ja lisäksi kielirajalla, huomauttaa Kultalahti. KULTALAHTI on Evijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Sulkakoski ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kannatuksen nousuun suhtaudutaan nöyrästi. Molemmat ovat toisen kauden valtuutettuja. . Maakunnat ovat erilaisia, sen näillä reissuilla aina huomaa! Hämäläinen Rehula on törmännyt kielimuuriin Savossa ja oppinut, että Pohjanmaalla ?akka. Hänellä on ennestään kuusi asetta. Vasta sen jälkeen oli mahdollista ostaa ase. . No Kokkolan mies tiestysti, hoksaa Sulkakoski. Tuomo Puumala Kokkolasta ja Mika Lintilä Toholammilta ovatkin tällä hetkellä lähimmät Keskustan kansanedustajat. Ajokilometrejä kertyi 1050. Se velvoittaa KESKUSTELUSSA kiiteltiin puheenjohtaja Juha Sipilää ja puolueen nykytilaa, mutta kysymyksissä liikuttiin hyvin arkisissa ja konkreettisissa asioissa: lähipalvelut, teiden kunto, viljelijöiden pienet eläkkeet. . Kuvat: Emma Taipale REHULA kurvaa parkkipaikalle ja astelee kättelemään vastaanottajia. . Ja työssä käydään ympäri lähiseutua. Lisää väkeä odotellaan. . Eduskunnassa olemme edelleen se pienempi oppositiopuolue, muistutti Juha Rehula Evijärvellä. Edessä iso yhteinen urakka Varapuheenjohtaja Juha Rehula sai Evijärvellä evästystä ja kannustusta PIRKKO WILÉN EVIJÄRVI SÄÄTIEDOTUKSEN ennustamaa ukkosta ei kuulu
Kuva: Esko Lehtimäki HALLITUS nostaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko luonnehtii päätöstä oikeansuuntaiseksi, mutta riittämättömäksi. . Kevennämme meidän alueellista verkostoamme merkittävästi Suomessa, ja tietysti se tarkoittaa sitä, että keskitämme toimintoja suuremmille paikkakunnille ja kasvukeskuksiin. Lemminkäisellä on Kohtamäen mukaan konttoritoimintoja yli 70 paikkakunnalla Suomessa ja lisäksi kymmeniä asvalttitehtaita. Vähennysten taustalla on huono markkinatilanne. Tällä hetkellä yritykseltä ostetusta työstä saa vähentää verotuksessa 45 prosenttia työn osuudesta ja työsuhteeseen palkatun työntekijän palkasta 15 prosenttia sekä palkkaan liittyvät sivukulut.. IHMISET ovat huolissaan taloustilanteesta ja hallituksen toimintakyvystä ja työpaikoista ja nuorten syrjäytymisestä, sanoo Saarikko. Kunta- ja sote-asioista puhuttiin myös paljon. Ensi vuodesta Kohtamäki odottaa vaikeaa. . Vähennykset aiotaan tehdä vuoden loppuun mennessä. Lemminkäinen kertoi vähentävänsä noin 500 työntekijää, joista noin puolet Suomesta. Toimitusjohtaja Timo Kohtamäen mukaan suurin osa tästä on pysyvää vähennystä. . 7 9.8.2013 MTK ei hyväksy hallituksen leikkausta kansalliseen viljelijätukeen MAATALOUSTUOTTAJIEN järjestö MTK ihmettelee hallituksen halua leikata maatalouden vuoden 2014 kansallista budjettirahoitusta. Järjestön mielestä valtion rahoitusta tarvitaan täydentämään EU-maatalouspolitiikan uudistuksessa heinäkuun alussa saavutettua ratkaisua. Esimerkiksi byrokratia ja epäoikeudenmukaiselta tuntuva kohtelu vievät voimavaroja, jotka tarvittaisiin varsinaiseen työhön. Viimeisen tilaisuuden viimeisenä viestinä jäi Tiilikaisen korviin kaikumaan: ?Ja pitäkää huoli niistä koulutuspaikoista?. Nuorissa on maakunnan tulevaisuus. ANNIKA SAARIKOLLE Etelä-Poh- Haluttiin tietää, mitä se selvitysvelvoite oikeasti tarkoittaa ja siihenhän meidän oli vaikea vastata, kun ei hallitus ole sitä kertonut. Lemminkäinen irtisanoo väkeä. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Lemminkäinen aikoo sulkea pieniä toimipisteitään RAKENNUSYHTIÖ Lemminkäinen aikoo lakkauttaa toimipisteitään erityisesti pienillä paikkakunnilla. Vierailin Alajärvellä perheyrityksessä, jossa sanottiin, että kun on selvitty sodasta ja 90-luvun lamasta niin kyllä tästäkin selvitään. . Puheenjohtaja Sipilän tervey- ALKUTUOTANNON asemasta puhuttiin tietysti ja viljelijän jaksamisesta. Kunta-asiat puhuttavat ja keskustan maakuntamalli saa ymmärtämystä paremmin kuin suurkunnat, luettelee Laaninen dentilasta kyseltiin ja oli mukava päästä kertomaan ihmisille siinä asiassa hyviä uutisia! janmaa on tuttua seutua. Hän aisti kaikkialla valoisan pohjavireen. Keskusteluissa saatu palaute antaa hänen mielestään hyvän selkänojan eduskuntaryhmän työlle. . Tällä hetkellä talorakentamisen volyymeissa ollaan sillä tasolla, millä oltiin 2009. Vähennys olisi pitänyt korottaa edellisen hallituksen aikaiselle tasolle eli 3 000 euroon, hän sanoo. Nykyinen hallitus on temppuillut kotitalousvähennyksen kanssa jo moneen kertaan, Saarikko muistuttaa. Vaalikauden alussa sitä laskettiin ja nyt taas nostettiin. . Haluttiin tietää, mitä se selvitysvelvoite oikeasti tarkoittaa ja siihenhän meidän oli vaikea vastata, kun ei hallitus ole sitä kertonut. . Nytkin hän käytti tilaisuutta hyväkseen ja antoi serkkunsa laittaa hiuksensa. Puoluejohdon täsmäisku Etelä-Pohjanmaalle onnistui hänen mielestään hyvin. . Nyt kun yleinen taloustilanne näyttää pikemminkin heikkenemisen merkkejä, niin on helppo arvioida, että ensi vuosi rakentamisessa on vielä vaikeampi. Saarikko: Kotitalousvähennys jäi vaisuksi PAULIINA POHJALA HELSINKI Isojoella Lauhansarven matkailukeskuksessa entisessä koululuokassa puhujaa odotti opettajan pulpetti. Tällaista kannattaa varmasti jatkaa, toteaa Lapualla, Laihialla, Jalasjärvellä ja Kuortaneella vieraillut varapuheenjohtaja. EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen ohjelmaan kuuluivat mm Ilmajoki, Isokyrö, Kauhava ja Seinäjoki. MTK:n mukaan hallituksen päätös heikentää Suomen mahdollisuuksia saada hyvä lopputulos komission kanssa käytävissä Etelä-Suomea koskevissa 141-tukineuvotteluissa. Hallituksen kaavailemat leikkaukset heikentävät entisestään maataloutemme kannattavuutta tilanteessa, jossa viljelijän mahdollisuudet saada lisää rahaa markkinoilta ovat heikot, MTK korostaa. JÄRJESTÖ pitää myös huolestuttavana, että hallitus aikoo lähes puolittaa yksityisteiden kunnossapitoon varatut määrärahat. Teiden kunto on MTK:n mukaan heikentynyt ja maaseudun yritykset tarvitsevat kunnossapitorahoja logistiikkansa turvaamiseksi. MYÖNTEISTÄ ensi vuoden budjetissa on MTK:n mukaan se, että hallitus haluaa lisätä uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä pienpuun energiatuen määrärahoja. Järjestön mielestä on myös hyvä, että tuki yksityismetsien kestävään hoitoon ja käyttöön säilyy liki nykyisellä tasolla. Puoluejohdon kierros sai hyvän vastaanoton PIRKKO WILÉN SEINÄJOKI . Kansa on pettynyt hallitukseen ja huolissaan maan taloudesta. Vaikka ihmiset ovat hyvin tietoisia siitä, miten vaikeita aikoja eletään, niin toivottomuuteen ei ole vajottu. . Oman väen keskuudessa tunnelma oli hyvä ja keskustelut kannustavia. . HIENOA olla keskustalainen, kiteyttää Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki kahden tiiviin päivän tunnelman. Keskustan puoluesihteeri, varapuheenjohtajat ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja olivat EteläPohjanmaalla tavattavissa parissakymmenessä eri paikassa. Suurin osa oli 20-50 ihmisen kokoontumisia, joissa keskustelu vielä sujuu luontevasti. Lehtimäki oli erityisen tyytyväinen menestykseen sellaisilla paikkakunnilla, jossa keskusta ei ole kovin vahva. . Jojoilu ei ole kuluttajan kannalta hyvä juttu, sillä monet jättävät esimerkiksi kodin remontit kotitalousvähennyksen varaan. Saarikon mielestä hallituksen olisi pitänyt kasvattaa prosenttiosuutta, jonka saa vähentää verotuksessa. Sopiva suuruus vähennysten osalta voisi Saarikon mukaan olla 60 prosenttia yrityksillä ja yhteisöillä teetetystä työstä ja 30 prosenttia maksetusta palkasta ja sen sivukuluista. Esimerkiksi Kristiinankaupungissa väkeä tuli yllättävän hyvin. AJELTUAAN parikymmentä kilo- metriä paikallisen kansanedustajan nostattaman pölypilven perässä jossain Ähtärin tienoilla tuli puoluesihteeri Timo Laaninen vakuuttuneeksi siitä, että tiemäärärahoja tarvitaan lisää. . Isojoki, Karijoki, Kristiinankaupunki, Soini, Ähtäri, Alavus. Aika paljon riitti sorateitä ja huonossa kunnossa olevaa asfalttia...
Se oli erittäin antoisa kokemus. Kesä on mennyt pitkälti kotoillessa, kansanedustaja hymyilee ja nappaa punaherukkatertun suuhunsa. Toki ohjelmaan on mahtunut toritapahtumia ja pieniä reissuja keskustan kenttäväkeä puhuttelemaan. . He joutuvat entistä enemmän kasvattamaan lapsia opettamisen sijaan. . Sen tehtävänä on herättää keskustelua näistä asioista myös puolueen sisällä, Vehkaperä toteaa. LUOKANOPETTAJAN koulutuksen saaneelle Vehkaperälle koulumaailma on erityisen läheinen. Vesaiset järjestönä toimii keskusta-aatteen äänenä lapsiperheiden ja nuorten asioissa. Häntä huolestuttaa koulujenlakkautustrendi, jonka johdosta on muodostettu yhä isompia yksiköitä. . 8 9.8.2013 Kotona ja kentällä Mirja Vehkaperä on ladannut akkuja syksyä varten perheensä kanssa. MERI ALARANTA-SAUKKO HAUKIPUDAS KANSANEDUSTAJA Mirja Vehkaperän kotipiha Haukiputaan Ytinkarissa on helteisenä elokuun päivänä kuin suoraan idyllistä. Nelivuotias Eeli potkii isänsä Tuomas Ojalan kanssa jalkapalloa papan aamulla rakentamaan uuteen maaliin. Kukkapenkit hehkuvat ja pihan perällä rehottaa hoidettu kasvimaa. Yhteistä tekemistä riitti kaikille aamusta iltaan. Tohinoiden lomassa puhuttiin pikkuisen politiikkaakin. Tunnelma on keskustalaisten kesken hyvä myös meidän maakunnassamme, Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja toteaa. KESÄKUUSSA Vesaisten johtoon valittu Vehkaperä vietti edellisen viikonlopun Eelin kanssa järjestön perheleirillä. . Aikuisparkissa kirjattiin ylös vanhempien toiveita siitä, miten Vesaisten tulisi toimia vanhemmuuden tukemiseksi. . Herneet pullistelevat ja porkkanat jököttävät puhtaissa riveissä. Viinimarjapensaan oksat huokailevat taakkansa alla. Niissä on ollut mukava piipahtaa koko perheen voimin. Olemme olleet koko kesän kuin paita ja peppu korvaukseksi talven erossa oloista, Mirja Vehkaperä kertoo Eeli sylissään. Kuvat: Emma Taipale. Haastattelusta selvittyään kansanedustaja aikoo riipiä niiden sadon mehumaijaan. Terassin pöydällä kahvi höyryää kupeissa ja sen kaveriksi on tarjolla Vehkaperän oman pihan marjoista leipomaa piirakkaa. . Opettajat ovat lujilla
Siksi pidän tärkeänä työstä irrottautumista edes loma-aikana, muuten uupuu. Moni pettyy, kun on ajatellut itsensä opettamaan ja huomaakin todellisuuden aivan muuksi. Eduskunnassakin on muuten useita luokanopettajia alkaen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta. Maailma ei ole yhdestä ihmisestä kiinni. KESKI-POHJANMAAN KESKUSTANUORET esittää Suomen Keskustanuorten puheenjohtajaksi 26-vuotiasta Elina Lappalaista Toholammilta. Lappalainen opiskelee Oulun yliopistossa tilastotiedettä ja soveltavaa kansantaloustiedettä. Hän on muun muassa Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja, Keskustan puoluevaltuuston jäsen sekä keskosvanhempien yhdistyksen Kevyen hallituksen jäsen. ONNEKSI Vehkaperä on saanut ladattua akkunsa, sillä aivan pian on aika siirtyä syksyn todellisuuteen. Kansanedustaja ennustaa, että edessä on kova mittelö. Heikkenevä taloustilanne asettaa vaatimuksia suurista yhteiskunnallisista teoista. Yksi tärkeä kokonaisuus ovat työelämään liittyvät kysymykset, kuten työurien pidentäminen. . Nuorison on kannettava oma kortensa kekoon yhteisten asioiden hoitamiseen, jotta meillä ja meidän lapsillammekin olisi edessään hyvä tulevaisuus, Lappalainen toteaa.. Ymmärrän, että hallituksella on kovat säästöpaineet talouden tasapainottamiseksi, mutta lasten ja perheiden hyvinvointi heijastuu ennen pitkää koko maan hyvinvointiin. Olen nähnyt eduskunnassakin liian monen väsyvän, hän sanoo. Opettajan pitää olla vanhempi, sosiaalityöntekijä ja paljon muuta. Yhtenä syynä muuttuneeseen tilanteeseen on Vehkaperän mielestä se, että vanhemmat haluavat olla lapsilleen kavereita. . Keskusta vastusti aikomusta ja teki siitä välikysymyksen. . Kotihoidontukea leikkaamalla lasten kotihoito voi muuttua pienituloisille mahdottomaksi, Vehkaperä totesi. Keskusta ei lämpene kotihoidontuen ?isiosalle? TYÖMINISTERI Lauri Ihalaisen (sd.) ehdotus lasten kotihoidontuen ?isiosasta. Koulutus antaa myös hyviä valmiuksia yhteiskunnalliseen toimintaa, Vehkaperä miettii. ON pakko kysyä kolme yötä viikosta Helsingissä viettävältä Vehka- perältä työn ja perheen yhteensovittamisesta, vaikka harmittaa jo valmiiksi, että sitä kysytään aina vain naisilta. . Isovanhemmat auttavat paljon, kansanedustaja vastaa. . ei saa kannatusta keskustassa. . Molemminpuolista ikävää ei kuitenkaan miksikään muuta. Keskustanuorten tehtävä on pitää yllä keskustelua nuorista, meitä koskevista päätöksistä ja tulevaisuuden ratkaisuista. Välillä pitää irrottautua työstä. Ehkä alalle hakeutuu ihmisiä, jotka uskaltavat olla joukkojen edessä ja ottaa kantaa. 9 9.8.2013 Leikkaaminen lapsiperheiltä ei ole säästämistä KESKUSTAN lastenjärjestö Vesaisten puheenjohtajana kesäkuussa aloittanut kansanedustaja Mirja Vehkaperä vetoaa budjettia valmistelevaan hallitukseen, että odotettavissa olevat säästöt eivät kohdistuisi lapsiperheiden etuihin. . Unohdetaan, että isän ja äidin tehtävä on välillä olla se ei niin mukava kasvattaja. Eeli onkin kysynyt, eikö eduskunta voisi tulla Ouluun, Vehkaperä naurahtaa. Eduskunnassa on sentään tarjolla vertaistukea, sillä Vehkaperä ei suinkaan ole ainoa pienen lapsen äiti Arkadianmäellä. . En lämpene ajatukselle. Keskustelu arjen sujumisesta on jokapäiväistä, kuten kaikilla. Onneksi meillä on hyvät tukiverkot. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että isien roolia lastenhoidossa pitää vahvistaa, hän lisää. KOTIHOIDONTUEN korvamerkitseminen isille tarkoittaisi sitä, että äidit eivät voisi käyttää isien osuutta perhevapaasta. Hallitus on jo aikaisemmin kaavaillut kotihoidontuen keston lyhentämistä vuodella. Eeli kipaisee äidin kainaloon. Vielä on kesää jäljellä, muutamia kotoilun ja leppoisan yhdessäolon päiviä. KESKUSTANUORET valitsevat Antti Kurviselle seuraajan Mikkelissä 26.-27.10.2013 järjestettävässä liittokokouksessaan. Lappalaisen lisäksi puheenjohtajakilpaan ovat ilmoittautuneet Sallamaarit Markkanen Pohjois-Savosta ja Teppo Säkkinen Lapista. LAPPALAISEN mielestä keskustanuorten tehtävä on toimia koulutus- ja vertaistukijärjestönä politiikasta ja keskustasta kiinnostuneille nuorille. . Elina nojaa keskustalaisiin arvoihin ja uskaltaa olla eri mieltä ukkopuolueen kanssa. KAHVIT on juotu. Puoluetaustasta riippumatta kerromme toisillemme henkilökohtaisista asioista. Työn hektisimmissä vaiheissa Vehkaperästä joskus tuntuu, ettei ole yhtään aikaa itselle ja perheelle. . Keskustan mielestä perheiden pitää saada itse päättää, miten ne käyttävät yhteiskunnan tukia, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko sanoo. . Lapsen etu täytyy pitää ykkössijalla. Isille korvamerkitty vapaa on tietysti parempi vaihtoehto kuin tuen leikkaaminen, Saarikko toteaa. Ihalainen puhui isille korvamerkitystä kotihoidontuesta Yle Radio 1:n Ykkösaamussa torstaina. Elina Lappalainen opiskelee Oulun yliopistossa ja hoitaa kotona kahta lastaan. Elina on itse muun muassa opiskelija, nuori äiti ja suorittanut asepalveluksen. Puheenjohtaja Sipilä on pistänyt meihin kaikkiin vauhtia. . Hyvä lapsuus kasvattaa terveitä ja onnellisia aikuisia, Vehkaperä muistutti Nivalan Vesaisten järjestämässä lasten kesäpäivässä keskiviikkona. Vehkaperä huomautti, että hallituskauden aika- na on useamman kerran väläytelty kotihoidon tuen leikkaamista. Viime syksynä pääministeri Jyrki Katainen toivoi, että suomalaiset naiset eivät hoitaisi lapsiaan kotona niin pitkään kuin nyt. Vehkaperän mielestä jokaisella perheellä tulee olla oikeus valita itse, miten hoitaa omat lapsensa. Kaikki mahdollisuudet tulee sallia. . Vehkaperä korostaa, ettei ole aikaa lepäillä laakereilla ja katsella nousevia gallup-käyriä. . Tämän törmäyskurssin huomaa töissä selvästi ja se kuormittaa. TILASTOT opettajien haikailusta muihin tehtäviin ovat Vehkaperän kokemuksen mukaan totta. . Voin veikata, ettei nykyhallitus saa näitä kysymyksiä ratkaistua. Myös keskustalla on edessään puuhakas ajanjakso. Mistähän se johtuu? . Riittävä vanhempainvapaa ja kotihoidontuki on joillekin perheille paras vaihtoehto. Kuva: Elina Lappalaisen albumi Elina Lappalaista esitetään nuorten johtoon Mirja Vehkaperä on nauttinut kesällä puutarhatöistä, ruuanlaitosta, jalkapallosta ja purjehtimisesta. Työtunteja tarvitaan yksinkertaisesti lisää. Naisten saunan keskustelut ovat aika mielenkiintoisia. . Jokaisella on oma vastuualueensa, johon liittyen pohditaan politiikan tulevia sisältöjä. KESKUSTAN puoluevaltuuston jäsen, Etelä-Savon Keskustanuorten aktiivitoimija Virva Leväinen kehuu, että Lappalaisella on kosketuspintaa erilaisten ihmisten arkeen. . Hän on ollut pitkään aktiivinen keskustanuorissa ja muun muassa Pohjoismaiden Keskustanuorten varapuheenjohtaja. Helsingin keskustanuorten varapuheenjohtaja Klaus Sallinen kuvaa Lappalaista asiantuntevaksi ja luotettavaksi. . Kuvittelen, että hallituksen pöydissä pyöritellään taas aihetta
Se on loistava juttu. Ympäristöstä ei voi kertoa liikaa, Torvinen opastaa. KOSKA Torvisella on kokemusta näkemisestä, hän kuvittelee asiat visuaalisesti ja on kiinnostunut ympäristöstään. . Akustiikka on erittäin hyvä, hän sanoo läpsäytettyään käsiään. Monessa kohteessa on yläker-. Mutta kun ne kertoo, että tässä on tämä lumileopardi ja nyt se... Jos montun suojaksi on laitettu vain narut, siihen putoaa normaalia vauhtia kävellessä. Se haittaa yleistä viihtyvyyttä ja myös liikkumista. Luiska on aivan loistava oli sitten sokea, näkevä tai pyörätuolissa. Tiet ovat tasaisia ja kohteisiin on asennettu luiskia. Messujen kotisivuilta löytyy opas esteettömään asumiseen. Sen on toteuttanut vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry. Torvisen mielestä pyörätuolien huomioiminen rakentamisessa on hyvä myös sokeille, vaikka heidän jalat toimivatkin. . Meni ylös- tai alaspäin, niin siinä ei ole kaatumisen riskiä, Torvinen kertoo. VIERAASSA ympäristössä tai messujen kaltaisessa yleisötapahtumassa liikkuessaan sokea tarvitsee saattajan. Saatettava kulkee hieman saat- tajan perässä ja pitää tätä käsivarresta kiinni. Portaista ja muista ympäristössä olevista asioista on hyvä kertoa sokealle. . Voin liikkua kepin kanssa. Sokeilla ympäristön havainnointi ja liikkuminen perustuu hyvin pitkälle kuuloon, hän kertoo. Voimakkaasta, kaoottisesta ja vaihtelevasta melusta syntyvää tilannetta Torvinen vertaa siihen, kun näkevä joutuu sumuun. Tasainen liikenteen ääni taas voi auttaa suunnistamisessa. UUTEEN paikkaan muuttaessaan sokea sopii aluksi oppitunneista liikkumistaidon ohjaajan kanssa. Tarvittujen oppituntien määrä riippuu esimerkiksi siitä millaisia reittejä päiviin kuuluu. . Riippuu siitä, mitä radiosta kuuluu, hän hymyilee. Äänimaisemaan keskittyvälle on tärkeää, että melusta pääsee halutessaan pois. ASUINYMPÄRISTÖSSÄ Torvinen ei kaipaa melusaastetta. . Tämä sopii kaltaiselleni aktiiviselle ihmiselle opaskoiraa paremmin, Torvinen sanoo ja esittelee kokoontaitettavaa valkoista keppiään. Tutulle reitille tullut katutyömaa saattaa kuitenkin olla vaaran paikka. . Teatteri perustuu paljon puhumiseen. KULKEMINEN asuntomessualueella on helppoa. Narujen sijaan pitäisi käyttää puomeja. VIERAILUT sisällä taloissa miellyttävät Torvisen korvaa. . Pyörätuolia ajatellen suunniteltu ympäristö on hyvä kaikille. Sellainen esteettömyys, joka ei lisää kustannuksia, pitäisi ottaa lähtökohdaksi rakentamisessa. Tasaisuuden lisäksi palveluiden läheisyys ja julkinen liikenne vaikuttavat siihen, sopiiko alue sokean kodiksi. KOVAÄÄNISISTÄ kaikuu radio. En saa siitä suoranaisesti kuin maaston ja tuoksun. Niin se on eri asia, Torvinen sanoo ja madaltaa ääntään matkiessaan lumileopardia kuvailevia lapsia. Teatterista nauttiva mies ottaa esityksiin mukaan kuiskaajan, joka kertoo tarvittaessa mitä lavalla tapahtuu. Olen käynyt lasteni kanssa Korkeasaaressa. 10 9.8.2013 Kari Torvisen talossa tähän kohtaan tulisi luiska. Kokoajan kuiskaaja ei kuitenkaan lavan tapahtumia selitä. . Ihmiset kertovat usein liian vähän. Oikeastaan vain silloin, kun tarvitsen tietoa niin tuuppaan kylkeen. Kuvat: Jaakko Martikainen ?Ympäristöstä ei voi koskaan Sokea muusikko Kari Torvinen katsasti asuntomessualueen ja löysi monia vaarallisia paikko EEVA KÄRKKÄINEN HYVINKÄÄ ASUNTOMESSUALUEEN vaaleat pientalot kylpevät elokuun lämpimässä auringonpaisteessa. Niiden luokse pääsisi portaita pitkin, mutta Kari Torvisen kannattaa valita loivan nurmikentän läpi mutkitteleva hiekkatie. Näin hän on toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta. Torvinen sokeutui parikymppisenä nuorukaisena työtapaturmassa. . Sen häiritsevyys on Torvisen mukaan makuasia.
Melusaaste on keskeinen haittatekijä. rasta näköyhteys olohuoneeseen tai keittiöön. Siitä syntyy paras akustiikka. FAKTA Asuntomessut päättyvät sunnuntaina Suomen Asuntomessut osuuskunta perustettiin vuonna 1966. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin Tuusulassa vuonna 1970. Vuoden 2013 asuntomessut ovat parhaillaan käynnissä Hyvinkäällä. Messut ovat avoinna 12.7.-11.8. Talon akustiikan Torvinen testaa läpsäyttämällä käsiään yhteen. n kertoa liikaa? oja. Siitä pitäisi uskaltaa politiikassa puhua. Riikka Pakarinen Keskustan varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen. 11 9.8.2013 Vastikkeellista hyvinvointiyhteiskuntaa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI Paula Risikko esitti viime viikonvaihteessa, että sosiaaliturvasta pitäisi tehdä vastikkeellista. Hallituskumppaneista ärähti odotetusti vasemmistosiipi ja vasemmistoliitto teki jopa aiheesta kynnyskysymyksen hallituksessa jatkamiselle. Kokoomukselta keskustelunavaus oli selkeä merkki kosiskella omaa äänestäjäkuntaansa. Kysymys on hyvin tunteita herättävä ja siksi pidänkin hyvänä, että asiasta käydään perusteellista keskustelua. Portaissa kaiteen tulee riittää koko matkalle molemmin puolin. Se olisi meren rannalla Bromarvissa, hän kuvailee täydellistä asuinpaikkaa. Meren luoma äänimaisema on Torvisen mukaan aina miellyttävä, oli myrsky tai poutasää. Pinnat talossa olisivat puuta. . Portaista kaiteet saattavat puuttua tai ne ovat liian lyhyet. Myös kaiteiden muotoilu voisi paikoin olla paremmin käteen sopivaa. UNELMIEN KOTI on Torvisen mielestä omakotitalo, jossa on riittävästi tilaa musisoinnille. . Useamman metrin pudotus on vaarallinen paitsi sokealle, myös lapsille. Onneksi yläkerroissa on tukevat ja riittävän korkeat kaiteet. Yhdessä asiassa löytyy parantamisen varaa. joka päivä klo 10-18. Asuntomessuilla on käynyt tänä kesänä yli 100 000 kävijää. Pyörätuolia ajatellen suunniteltu ympäristö on hyvä kaikille. SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ on aikanaan luotu tukiverkoksi, joka takaa taloudellisen tuen tilanteissa, joissa turvan saajan muu toimeentulo ei ole mahdollinen. Elämme Suomessa nyt tilanteessa, jossa työttömyysluvut pahenevat ja samanaikaisesti maassa tarvittaisiin enemmän väkeä työmarkkinoille. Siksi vastikkeellinen sosiaaliturva kuulostaa äkkiseltään julkiselle taloudelle kalliita työllistämistoimia järkevämmältä keinolta niin inhimilliseltä kuin kansantaloudelliseltakin kannalta tarkasteltuna. Vastikkeellisuus ei luonnollisestikaan voisi kuitenkaan velvoittaa terveydentilansa puolesta sosiaaliturvan varassa eläviä antamaan työpanostaan yhteiskunnalle. Vastikkeellisuuden etu voisi näkyä nimenomaan nuorten kannustamisena työelämään tai toisaalta sosiaaliturvalla keinottelun kitkemisenä yhteiskunnasta. OLEMATTA sen enempää populisti, olen huomannut niin sanottujen tavallisten suomalaisten jo vuosia ihmetelleen, miksi yhteiskunnan tuen varassa eläviä ei voitaisi ohjata vaikkapa risusavottoihin tai keräämään marjoja. Verojen maksamista pitäisi rakastaa, mutta politiikassa emme usein arvosta heidän kuuntelemista, jotka pitävät tämän hyvinvointiyhteiskunnan käytännössä pystyssä. Lisäämällä yhteiskunnallisen tuen kylkeen myös velvoitteita, emme varmasti ratkaisisi yritysten veronkierron kaltaisia ongelmia, mutta kohentaisimme yhteiskunnan vetovoimaisuutta ja tavallisten veronmaksajien sitoutumista yhteiseen hyvään. AJATUS sosiaaliturvan asteittaisesta vastikkeellisuudesta kieltämättä kiehtoo. Kokoomuksen kelkkaan ei kuitenkaan voi ehdoin tahdoin tässäkään asiassa heittäytyä. Oma sauna ja lämmin autotalli. Luiskan ja seinän välissä oleva rako on puolestaan vaarallinen sokealle. Emme saa antaa sosiaaliturvan varassa eläville emmekä muillekaan suomalaisille sellaista kuvaa, että työttömyys tai köyhyys olisi ihmisen omaa syytä. Eikä asian suhteen muutenkaan saa antaa mopon alkaa keulia. Nyt on jo kuultu etujärjestöistä, kuinka sosiaaliturvan vastikkeellisuus pitäisi sitoa heidän edustamiensa alojen laatuun. Meillä on Suomessa hieno yhteiskunta, jonka perusoikeuksiin kuuluu vastikkeeton sosiaaliturva tilanteissa, joissa taloudellista turvaa ei ole mahdollista itse pitää omalla työllä yllä. Mutta kansallinen koheesio ei välttämättä ikuisesti kestä tilannetta, jossa sosiaaliturva on vastikkeeton myös työkykyisille
Hyökkäykset perustuvat kuitenkin nimenomaan siihen, että kyseessä oli siviilikohteita. NKVD oli peitellysti partisaanitoiminnan takana, Erkkilä sanoo. Partisaanitoiminta oli yksi osa Neuvostoliiton sodanaikaista tihutoimintaa. Iskuja tutkittiin murhina ja sotarikoksina. Tutkinta kuitenkin keskeytyi vuonna 2003, kun Venäjä ei antanut lupaa arkistojensa läpikäymiseen. Partisaani-iskuja tehtiin noin kolmeenkymmeneen siviilikylään ja niissä kuoli sotarikosten uhreina arviolta yhteensä 170 ihmistä. Suomenmaa kertoi viikko sitten perjantaina Seitajärven partisaani-iskusta selvinneen Sirkka Lakelan kokemuksista. ERKKILÄ on tutkinut partisaaniaihetta jo usean vuosikymmenen ajan. Partisaanit tiesivät tasan tarkkaan millaisia paikkoja Seitajärvi ja Lokka olivat, Erkkilä sanoo. Tutkimuksissaan Erkkilä on kyennyt todistamaan, että partisaanit väijyivät kylien lähettyvillä useiden päivien ajan. Desantit erikoistuivat vakoiluun, partisaanit ja erilaiset pienehköt tuhotyöryhmät tuhoamiseen. Siviilikohteisiin iskemällä ha- luttiin aiheuttaa kauhua ja sekasortoa. Siviilien saattaminen ?hermostuneen mielialan valtaan. Venäläisille on hyvin vaikea käsitellä sitä, että he olisivat tehneet sotarikoksia sodassa, joka on heille kunniakas Suuri isänmaallinen sota, Erkkilä sanoo. Iskujen uhreille ja heidän omaisilleen totuuden selvittäminen ja vääryyksien tunnustaminen Venäjän taholta olisi hyvin helpottava ja traumoja korjaava asia. Sellaista on kuitenkin toistaiseksi turha odottaa. PARTISAANIT ovat nauttineet Venäjällä sankarin mainetta. Heidän kertomuksensa iskuista ovat olleet vääristeltyjä ja suurenneltuja. Esimerkiksi Seitajärven kylää partisaanit väittivät kotimaassaan saksalaisten upseerien lepokodiksi, joka tuhottiin viimeiseen mieheen. Todellisuudessa kylä oli viiden talon kokoinen siviilikohde, josta tapettiin 15 siviiliä 152 partisaanin ylivoimalla. Tuhoisin partisaani-isku tehtiin Sodankylän Lokkaan, jossa kuoli 21 henkilöä. Venäjän puolella hän on kuitenkin törmännyt vaikeasti ylitettävään seinään. Monet tutkinnan kannalta oleelliset arkistot Karjalan tasavallassa ovat olleet Erkkilältä suljetut, eikä sotarikoskysymyksiä ole päästy kunnolla selvittämään. . Heistä kaksikymmentä oli naisia ja lapsia. Muut iskut eivät silti ole yhtään vähemmän traagisia. Julmuuksia koettiin myös Suomussalmella, Kuusamossa, Kuhmossa, Sallassa ja oikeastaan koko itärajan alueella. Kuhmon Hirvivaarassa partisaanit surmasivat seitsemän henkilöä, joukossa viisi lasta. Toiset. Kuva: SA-kuva KRP lopetti partisaani-iskujen sotarikostutkinnan vuonna 2003, koska Venäjä ei luovuttanut tietoja sen käyttöön. miesuhri oli hänkin 66-vuotias siviili. Partisaanien kertomuksissa Lokka oli varuskunta, jossa oli sotilaita ja aseellista vastarintaa. . Ainoa Savukosken Kuoskun kylältä kotoisin oleva emäntä Esteri Kuosku partisaanien polttaman kotinsa raunioiden äärellä. 12 9.8.2013 Totuus voidaan vielä selvi Partisaani-iskujen tapahtumia vääristeltiin itänaapurissa suunnitelmallisesti jopa NKVD:n k SAMULI VÄNTTILÄ OULU PARTISAANIEN sota-aikana tekemät tuhoiskut suomalaisiin siviilikyliin ovat tutkija Veikko Erkkilän mukaan eittämättä sotarikoksia. Iskuissa hyökättiin täysin puolustuskyvyttömiä lapsia ja naisia vastaan mitä julmimmilla tavoilla. Kohteet olivat poikkeuksetta pieniä, syrjäisiä kyliä, joissa ei ollut kunnollista puolustusta. Seitajärven kylän iskuun liittyy myös seksuaalista väkivaltaa: raiskauksia ja ruumiiden häpäisyä. Suomen keskusrikospoliisi aloitti vuonna 1999 partisaanitoiminnan tutkinnan. oli yksi keskeisiä partisaanien opetuksia. SEITAJÄRVI ja Lokka nousevat useimmiten esiin partisaani-iskuista puhuttaessa. Syynä on luultavasti iskujen tuhoisuus ja raakuus sekä kyläläisten oma tarve pitää muistamista yllä. Lisäksi neuvostotiedustelu oli etukäteen hankkinut tietoja kylistä. Sotilaskohteiksi he eivät kyliä siten voineet luulla. PARTISAANIEN valheelliset kertomukset perustuivat yllättävän tarkkaan suunnitelmallisuuteen. Erkkilän mukaan partisaanit eivät valehdelleet Neuvostoliitossa odottavalle esikunnalleen, vaan esikunta osallistui iskuraporttien väärentämiseen tietoisena iskujen todellisuudesta. Esikunta toteutti puolestaan salaisen poliisin elimenä tunnetun sisäasiainministeriön eli NKVD:n käskyjä.
Nyt Eskolan suvun jopa Hakkapeliitta-aikaan ulottuva historia julkaistaan kirjana. Pyöräily ei ole puuhastelua, vaan paras tapa liikkua pääkaupungissa niin helsinkiläisten, kaupungin, ympäristön kuin kansanterveydenkin kannalta, muistuttaa Vojnovic.. Me helsinkiläiset tarvitsemme paremman pyöräilykaupungin, jossa pyörällä liikkuminen on sujuvampaa, turvallisempaa ja nopeampaa. Uhreille ja heidän omaisilleen se oli ensiarvoisen tärkeää, luultavasti enemmän mitä he osasivat odottaa, Erkkilä sanoo. Se valaa uskoa siihen, että totuus voidaan joskus selvittää. Iskuja ei saada tapahtumattomiksi, mutta ihmiskunnan muistista niitä ei saa pyyhkiä. Helsingin Keskustanuoret: Pyörätierahat pyöräteihin HELSINKILÄISET keskustanuoret ovat tyrmistyneitä Helsingin rakennusviraston tavasta käyttää pyöräteihin tarkoitettuja rahoja muihin rakennustöihin. Torstain Helsingin Sanomien mukaan pyöräteihin korvamerkityistä euroista joka kolmas kulutettiin Sahaajakadun täysremonttiin, jossa niitä käytettiin autotien päällystämiseen ja kunnallistekniikan uusimiseen. . Kuva: Petri Görman viisi alle 10-vuotiasta lasta selvisivät hengissä aitasta, jonne partisaanit tappoivat konepistoolitulella heidän äitinsä. Lieksan Kuorajärvellä tapettiin 13 siviiliä, myös pieniä lapsia. Kuusamon Lämsänkylällä partisaanit hyökkäsivät kuusihenkisen perheen taloon ja ampuivat sekä hakkasivat kaikki kuolleiksi. Tuskallista listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkästi. TOTUUDEN selvittäminen venäläisten kanssa on viimeaikoina saanut uusia edistysaskelia. Vast?ikään Erkkilän luona vieraili pieni venäläistutkijoiden joukko, joka on halukas selvittämään, mitä Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa oikeas- ti tapahtui. Petroskoin yliopiston tutkijat vierailivat myös useissa partisaani-iskujen kohteiksi joutuneissa kylissä, esimerkiksi Lokassa. Seitajärvellä he tapasivat Sirkka Lakelan. . Maaseudulla on sellaista juurevuutta, jota kaupungissa VUOSIKYMMENIÄ sitten ihmiset auttoivat toisiaan vaikeidenkin aikojen vallitessa. Uskon kuitenkin, että Eskolan tila säilyy muodossa tai toisessa myös tuleville sukupolville. . He myös pahoittelivat niitä. . Sudennahkan tilan tarina on suomalaisen maaseudun mikrohistoriaa hedelmällisimmillään. . Kuva: SA-kuva Antero Eskolan tarinoima ja päätoimittaja Kari Mustosen toimittama Sudennahkan tilan tarina julkistetaan kutsuvierasjuhlassa 10. Äiti toivoi, että olisin opiskellut, mutta metsätyöt veivät minut mukanaan jo heti kansakoulun jälkeen. Sen jälkeen hänen navetassaan on ollut pienimuotoista muoviteollisuuden yritystoimintaa. . Sieltä ei ole Nastolaankaan pitkä matka. . Tänä päivänä elämä näyttää itsekkäämmältä. Saattaa olla, että ihminen tarvitsisi työtä, enemmän ponnisteluja leipänsä eteen tässäkin ajassa. Ehkä se saattaisi jälleen nostaa yhteisöllisyyden sille kuuluvaan arvoon ja asemaan myös hämäläisillä tantereilla, Eskola arvelee. Eskola on siirtänyt kirjaan oman isänsä suullista perinnettä sekä elämänsä aikana kylällä kuulemiaan tarinoita paikallisista ihmisistä ja elämänmenosta. . Maaseudulla on paljon monipolvisia sukuja, joiden tarina kannattaisi kirjoittaa talteen tulevia sukupolvia ja tutkimusta varten. Vaikka vuosisatoja onkin vierinyt, on jotain siirtynyt sukupolvelta toiselle: sitkeyttä ja halua turvata elinmahdollisuudet tulevillekin sukupolville. PETRI GÖRMAN Suomalaiset sotilaat pystyttivät partisaanien uhreiksi joutuneiden Suomen Sotilaskotiliiton johtohenkilöiden muistoksi ristin Juntusrannan-Murtovaaran maantien varteen. elokuuta Heinlammin kylätalolla. Metsätyöt ja muut maatilan hoitamiseen liittyvät toimet veivät kalenterista vuosikymmenten ajan enemmän aikaa kuin olisin jaksanut. Eskola luopui kotitilansa eläimistä 1990-luvulla. Kimmokkeen oman suvun tarinan kertomiseen sain silloin, kun naapurikylän Kukkilan historia julkaisiin. Heinlammin kylä on Hollolassa, lähellä Lahtea Vesikansan puolella. Tämä kirja on kunnianosoitukseni Heinlammin kylälle, sen puurtajille, sen rakentaneille sukupolville, joilla oli kyky olla mukana yhteisen hyvän vuoksi, maatalousyrittäjä Antero Eskola sanoo. Eskola kertoo, että Sudennahkan tilan historia on myllännyt mielessä jo kymmenen vuoden ajan. . Ennen oli selvää, että vanhin poika jatkoi maataloutta, mutta nyt ajat ovat toiset. Naapurisopu ja -apu olivat eräitä elämän jatkuvuuden tekijöitä. . Tutkijat halusivat nähdä omin silmin tapahtumapaikkoja ja samalla tunnustaa iskut tapahtuneiksi. 13 9.8.2013 ?Oli velvollisuus kirjoittaa tarina jälkipolville? ittää äskystä HOLLOLA ei koskaan synny, muistuttaa kirjan toimittanut Kari Mustonen. RAKKAUS maahan ja elämään on kantanut Sudennahkan tilaa jo vuodesta 1585 lähtien. Demokraattisesti valitut kuntapäättäjät ovat linjanneet rahankäytöstä pyöräteiden hyväksi, eikä näiden päätösten yli saa kävellä. Tapaus täytyy selvittää perusteellisesti. Jokainen pyöräteille osoitettu euro tarvitaan nimenomaan pyöräilyn edistämiseen eikä esimerkiksi kunnallistekniikan uusimiseen, toteaa Helsingin Keskus- tanuorten puheenjohtaja Sonja Vojnovic. Helsingin Keskustanuoret esittää kustannusten jakamista tieremonteissa auto-, pyörä- ja jalankulkuväylien kesken. Näin lisätään avoimuutta ja varmistetaan, että kuntapäättäjien tahto toteutuu myös käytännössä. Lisäksi keskustanuoret vaativat viime vuonna väärinkäytettyjen eurojen palauttamista pyöräteiden edistämiseen ensi vuoden katuremonteissa. . Tämän kirjan sivuilta moni heinlammilainen, hollolalainen, lahtelainenkin löytää kiinnekohtia omaan sukuhistoriaansa esimerkiksi kuvien välityksellä. Eskolan tila on yksi Hollolan perinteikkäimmistä tiloista.
Koulutusta voisi järjestää esimerkiksi ammattikorkeakoulu tai avoin yliopisto. . Suomen muslimit tulevat jopa 35 eri kansallisuudesta. Eng- FAKTA Imaami ohjaa rukouksia ja neuvoo arjessa Imaami on muslimiyhdyskunnan hengellinen johtaja ja uskonoppinut. Hän johtaa muun muassa perjantairukouksia, moskeijoissa järjestettyjä yhteisrukouksia. Neuvoja annetaan hyvin arkisistakin asioista, kuten avioliitosta, perhe-elämästä ja koulunkäynnistä. Imaamilta ei vaadita Suomessa pätevyyttä, vaan yhdyskunta voi kutsua imaamiksi kenet tahansa. Arvioiden mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä noin 100 imaamia. Suurin osa Suomen imaameista tekee työtään vapaaehtoisena. Vain yksi heistä saa työstään palkkaa. lannissa puolestaan yksityiset oppilaitokset järjestävät koulutusta yhteistyössä yliopistojen kanssa. TULEVAISUUDESSA selvityksen tekijät toivovat imaameille täydennyskoulutusta laajempaa tutkintoa. Imaameilla on suuri vastuu siinä, että muslimit voivat säilyttää oman identiteettinsä niin, että noudatamme samalla Suomen lakia, Hammoud toteaa. IMAAMI Walid Hammoud on toiminut imaamina Suomessa 1990-luvun alusta alkaen. Jos otamme vakavasti kotouttamis- ja yhdenvertaisuustavoitteet, tuntuisi johdonmukaiselta, että valtio osallistuisi. Mallia koulutukseen voidaan ottaa Hollannista, jossa valtio järjestämää imaamikoulutusta. 14 9.8.2013 Imaami Walid Hammoudin mukaan olisi tärkeää, että Suomessa olisi kielitaitoisia ja hyvin koulutettuja imaameja, sillä muslimiyhteisö on hajanainen. Rantakarin mukaan teologista opetusta voisi antaa esimerkiksi Egyptissä sijaitseva Al-Azharin yliopisto. Nyt on olennaista löytää se instituutio, joka on kiinnostunut tarjoamaan täydennyskoulutusta, Rantakari sanoo. Rantakari on toiminut myös Fokuksen tekemän selvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana. Imaamien kouluttaminen on tullut yhä ajankohtaisemmaksi, sillä muslimiväestön määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Hän on opiskellut imaamiksi Libanonissa ja arabian kielen ja islamin tutkimusta Helsingin yliopistossa.. Rantakari toivoo, että valtio voisi osallistua kustannuksiin. . Toiveet ovat silti korkealla. Asia on ollut esillä Suomessa aiemminkin. Osa on korkeasti koulutettuja, kun taas toiset ovat käyneet kirjekursseja. Imaami Walid Hammoudin mukaan olisi tärkeää, että Suomessa olisi kielitaitoisia ja hyvin koulutettuja imaameja, sillä muslimiyhteisö on hajanainen. . Yhteyksiä sinne on jo luotu. Teologian opetukseen liittyy isoja haasteita, sillä näkemykset uskonnon sisällöistä eroavat. . Yksittäinen muslimiyhdyskunta ei voi alkaa järjestää koulutusta, vaan kaikkien pitää osallistua, myös viranomaisten, Hammoud sanoo. Hän muistuttaa, että imaamin rooli on laaja. He käyvät kuitenkin samoissa rukoustilaisuuksissa ja seremonioissa. SUUNNITELMAT imaamikoulutuksesta ovat Rantakarin mukaan vasta alussa, eikä viranomaisten kanssa ole sovittu mitään. Neuvoja kysytään yksityiskohtaisista asioista. . Arabian kieli on uskonnollisissa teksteissä olennaista, mutta kyllä imaamien pitää hallita suomen kieli, Rantakari sanoo. Hammoudin mukaan jo nyt rukoustilaisuuksia pyritään pitämään suomeksi. Iso kysymys on myös se, kuka koulutuksen maksaa. Jokaisella ryhmällä voi olla oma kielensä ja kulttuurinsa. Maassa elää arvioiden mukaan noin 60 000 muslimia. Tällä hetkellä suuri osa Suomessa työskentelevistä imaameista on itseoppineita ja heidän koulutustasonsa vaihtelee. Opetus- ja kulttuuriministeriössä sitä on käsitelty muutama vuosi sitten. Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) korostaa, että imaameille annettavan koulutuksen tulisi kehittää suomen kielen taitoa. Rantakari ja Hammoud ovat samaa mieltä. . Asiaa valmistelee Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus. Fokuksen tekemän selvityksen mukaan erityisesti muslimilapset ja muualta tuleva muslimit tarvitsevat ammattitaitoisia imaameja, jotka tuntevat Suomen kulttuurin. Fokuksen puheenjohtajan, ulkoasianneuvos Ilari Rantakarin mukaan imaameille suunnitellaan aluksi täydennyskoulutusta, joka keskittyy suomalaisen lainsäädännön ja yhteiskunnan käytäntöjen opettamiseen. Kuva: Aliisa Piirla/Lehtikuva Suomen muslimit tulevat jopa 35 eri kansallisuudesta. Suomeen suunnitteilla imaamikoulutusta Imaami: ?Tarvitsemme hyvää kielitaitoa ja yhteiskunnan tuntemusta? MAIJA LUOTONEN/STT HELSINKI SUOMESSA suunnitellaan imaamien, muslimien hengellisten johtajien, koulutuksen aloittamista
Ei siellä mitään sovittu eikä ollut tarkoituskaan. SAILAKSEN mukaan hallitus oli tuolloin voimansa tunnossa eikä kysellyt, mitä järjestöjen rauhaan kuuluu. Suomessakin on aika siirtyä sivistyneeseen palkkapolitiikkaan, josta vastaavat järjestöt hallituksen katsellessa sivusta, konkarin neuvo kuuluu. HÄN ihmettelee puheita jonkin- LASTENSUOJELUN laatusuositusryhmässä työskentelevä Paloniemi muistuttaa, että hallitus teetti keväällä sekä toimiva lastensuojelu- että lastensuojelun laatusuositusraportit. Niiden viesti on hänen mukaansa karu: pätevistä sosiaalityöntekijöistä on huutava pula, työkuorman alle uupuvat työntekijät vaihtuvat tiuhaan ja kiireelliset huos- taanotot lisääntyvät. . 15 9.8.2013 Sailas kaipaa oikeaa hallitusta PENTTI MANNINEN HELSINKI VIRKAMIESKUNNAN suorasuu, valtiovarainministeriöstä eläkkeelle jäänyt valtiosihteeri Raimo Sailas ruoskii uudessa Kanava-lehdessä Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitusta päättämättömyydestä. ?Maa tarvitsee oikean hallituksen. Avohuollon tukitoimien piirissä on liki 70 000 lasta ja nuorta. . Sillä viitataan Kalevi Sorsan (sd.) toisen hallituksen laajaan kokoukseen Espoon Korpilammella syksyllä 1977. . Hän katsoo, että suuralennus ei näytä vaikuttavan elinkeinoelämän päätöksiin. . Sillä yritettiin Kalliorinteen mukaan viestittää, että yritysten kannattaa pysyä Suomessa. vaiheen kohdalla, joka pitäisi keskeneräisenä hankkeena saada ehdottomasti käyntiin ensi vuonna. Laadukas lastensuojelu vaatisi asialliset henkilöstömitoitukset, jotta asiakkaita voitaisiin kuulla ja auttaa tasa-arvoisesti. PALONIEMEN mukaan lastensuo- jeluilmoitukset ruuhkautuvat, kiireellisten huostaanottojen määrä kasvaa koko ajan, eikä ehkäisevään lastensuojeluun satsata juuri lainkaan. . Hallitus oli päätöskykyinen ja tulokset puhuivat puolestaan. Paloniemi: Lastensuojelun kehittäminen jää haaveeksi KANSANEDUSTAJA Aila Paloniemi (kesk.) ihmettelee, miksi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) budjettiesityksessä luvataan vain 4,65 miljoonaa euroa lastensuojelun kehittämiseen. . Näin valtion oma alijäämä on kasvanut. SAILAS huomauttaa, että talousnäkymät ovat kesän aikana vain synkistyneet. Koska valtionosuutta ei korvamerkitä, se uppoaa helposti talousongelmissa kamppailevien kuntien muihin pakollisiin menoihin. lyhyesti lossa, lasten ja nuorten mahdollisuus päästä perheeseen vaihtelee kunnasta toiseen. Hän tähdentää, että lasten pysyvät ihmissuhteet voidaan varmistaa vain perhehoidossa. . Hän sanoo, että valtion varoja ei pidä polttaa huonon tai keskinkertaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Nyt hallitus pelaa Sailaksen mielestä vaarallista peliä, kun se maanittelee järjestöjä keskitettyyn ratkaisuun lupailemalla pikku namusia. Perhe itsessään on myös terapeuttinen yksikkö, jossa on mahdollisuus eheytyä ja jakaa arkea turvallisten aikuisten kanssa. KANSANEDUSTAJA korostaa, että lastensuojelun kehittämisen unohtaminen tulee sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kalliiksi. Suomessa on jo yli 17 000 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Samalla valtio on kompensoinut kuntien menetyksiä luopumalla verotuloistaan kuntien hyväksi. Hallituksen ei hänen mielestään pidä tarjoutua järjestöjen lypsylehmäksi. . Hän patistelee, että rakenteellisia uudistuksia ei saa lykätä eikä vesittää, eikä löysiä lupauksia pidä antaa. Työmarkkinajärjestöille hallituksen ei Sailaksen mielestä pi- Raimo Sailas ryöpyttää rajusti hallitusta. Alle viiden miljoonan euron panoksella ei pystytä saamaan mitään tuntuvia uudistuksia aikaan. Katri Komi vaatii rahaa tiehankkeisiin KANSANEDUSTAJA Katri Komi (kesk.) vaatii hallitukselta lisää rahaa tiehankkeisiin. Hän kiittelee valtiovarainministeriön keskiviikkona julkaisemaa talousarvioesitystä siitä, että se sisältää 27 miljoonan euron rahoituksen Valtatie 5:n rakennustöihin Mikkelin kohdalla. . Summa on vaatimaton, kun tietää ne valtavat ongelmat, jotka yhä lisääntyvä lastensuojelun tarve aiheuttaa kunnissa. Muulloin nämä hyväosaiset kunnostautuvat vain irtisanomislappujen jakamisessa, yhteiskuntavastuiden välttelemisessä ja omien bonusohjelmiensa trimmaamisessa, edustaja piikittelee. laisesta Korpilammen hengen henkiin herättämisestä. Erityisesti Savonlinnan ohitustien 3. Etelä-Savon kohdalla hallituksen budjettiriiheen jäi kuitenkin melkoisesti puristettavaa. Ehkäisevä työ kuntien peruspalveluissa, äitiys- ja lastenneuvoloissa, muussa terveydenhuollossa, opetuksessa, päivähoidossa ja nuorisotyössä kannattaisi, sillä se maksaa itsensä takaisin jo pienillä panostuksilla. ERI KUNNISSA lastensuojelu toteutuu Paloniemen mukaan erittäin epätasa-arvoisesti. . Ministerien lämpimät puheet lastensuojelun remontista olivat taas pelkkää irtopisteiden keruuta. Hän tuumasi, että monessa muussa maassa liittokohtaisilla kierroksilla on saatu hyviä ja kilpailukykyä edistäviä palkkaratkaisuja. . Hallitus jyräsi läpi sovittujen palkankorotusten siirron, mistä kasvu sai vauhtia. Sailas opastaa, että samanlainen kirkas ote työmarkkinapolitiikkaan oli pääministeri Paavo Lipposella (sd.) (1995?2003). . Nyt voidaan jo varmasti sanoa, että hallitusohjelman työllisyys- ja työttömyysastetta sekä valtiontalouden tasapainoa ja valtion velkaantumisen pysäyttämistä koskevat tavoitteet eivät likimainkaan toteudu, hän kirjoittaa. Menojen karsintaa Sailas kuvaa osin hölmöläisten hommaksi. Hän huomauttaa, että menojen karsinnan painottaminen kuntien valtionosuuksiin ei ole leikkaus koko julkisen talouden menojen kannalta. Suomi ei voi olla poikkeus, jossa vain tupot toimivat, Kiviniemi sanoi. Pauliina Pohjala. Vaikka lain mukaan perhehoito on nyt ensisijainen hoitomuoto lastensuojelun sijaishuol- Yhteisöveron alennus yskittää vasemmistoa HALLITUKSEN keväällä päättämä yhteisöveron alennus 20 prosenttiin on alkanut kaivella hallituspuolueiden vasemmistoedustajia. Vasemmistoliiton kansanedustaja Risto Kalliorinne pelkää, että miljardiluokan potti yrityselämälle meni hukkaan. Hän kirjoittaa Kalevan kolumnissa, että alennus oli hätähuuto suomalaisen teollisuuden puolesta. Kuva: Jari Laukkanen Hallituksen ei pidä tarjoutua järjestöjen lypsylehmäksi. täisi luvata mitään ennen kuin on varmaa, että syntyy kilpailukykyä selvästi parantavaa sopimuspolitiikkaa. -otsikon alla hän sanoo maan huutavan hallitusta, joka hallitsee. Kanava ilmestyy tänään perjantaina. EX-VALTIOSIHTEERI arvioi, että nykyistä hallitusta olisi tuskin syntynyt, ellei hallitusohjelmaa olisi laadittu epärealistiselle pohjalle. . Myöskään viitostien rakentamisesta koko välille Juva-Mikkeli ei puhuta mitään, Komi toteaa. apollon tietäjät Vain tupo toimii? NYT jos koskaan Suomessa tarvitaan maltillinen, työllisyyttä ja kasvua tukeva keskitetty palkkaratkaisu, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) painotti infossa, jossa hän esitteli valtion ensi vuoden budjettia. Sen verran isänmaallisuutta työmarkkinaosapuolilta pitää kuulemma löytyä. Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Allekirjoittanut Apollon tietäjä tapasi pari päivää sitten ex-pääministeri Mari Kiviniemen. Jos hyvääkin tulosta tekevät yritykset vain jatkavat tehostamiskuurejaan, vaativat lisää veronalennuksia ja kieltäytyvät Suomelle tärkeän keskitetyn työmarkkinaratkaisun tekemisestä, voi jo sanoa, että tämä miljardiluokan kädenojennus suomalaiselle yrityselämälle meni hukkaan, Kalliorinne arvioi. Hän letkauttaa, että elinkeinoelämän herrojen isänmaallisuus on käytössä vain itsenäisyyspäivänä.
ja Davide voi kertoa ukkinsa tarinan. Esikoisteoksessani oli samaa teemaa. Samalla mietti, miten argentiinalainen kirjailija pystyy nukkumaan tässä valon viipyilyssä. Nenään tunki savun hajua. Sittemmin hän oli jopa Gorbatsovin esikunnassa uuden Venäjän syntyvaiheissa. Erityisen tärkeää oli se vaihe, kun Baltian maat alkoivat löytää kirjal- lisuudesta menneisyyttään. Olen ollut tuossa kokouksessa 1970-luvun alusta jokaisessa kahta poikkeusta lukuun ottamatta, kerran olin matkalla, kerran akillesjänne katkesi koulun pihalla. MINULTA on usein kysytty, oletko kirjailija vai opettaja. Ja kun avasi siteensä, teloittajia ei näkynyt missään. Oli lukiolaisia, yläkoulun päättäneitä. Ei liioin poliisien tarvinnut takavarikoida viinaa heiltä. 16 9.8.2013 takarivin mies Lahden kansainvälinen kirjailijakokous edisti taas verkostoitumista ja ystävystymistä yli rajojen, uskontojen ja muurien. Ehkä riipaisevimmin tämän esitti sisisialainen kirjailija Davide Enia, kun hän kertoi ukkinsa tarinan sodasta selviytymisestä. Ukki oli side silmillä teloitusjoukon edessä. Isoisä tanssi, tanssi viimeisen tanssinsa hurmoksessa. Sitten tuli hiljaisuus. Repo johti kokouksen. Niinpä oli elämys, kun edessäni Mukkulan tammien alla penkissä istui amerikkalaisen kirjallisuuden sen hetken suurimpia nimiä, James Baldwin. Grilliaitauksen tulipaikalla oli seitsemän poikaa pölkyillä. tai siirretty väkivaltaisesti pois kodistaan tai kotiseudultaan, kotivaltiostaan. Valtaan pyrkivät kertovat nuo asiat toisin. Kirjailijan tulee tulla lapsenkaltaiseksi, nähdä kuin lapsi. Kohta jatkavat matkaa kesäyössä. EI näitä poikia varten tarvinnut perustaa sammuneiden auttamisryhmiä, kun juhlat ovat päällä. Hän jäi eloon . Tosin varjostajia oli vierellä, mutta he taisivat nukkua yöllä, kun oikeat keskustelut käytiin. Metka hetki oli sekin, kun tarjosin konjakin venäläiselle kirjailijalle Chingiz Aitmatoville ja juttelimme susista. Ker- rottiin myös puolin ja toisin koulumaailman asiat, minä omani muistellen ja opettajan kannalta, pojat tämän hetken koulunsa jutut. Kahden tehtävän rikkauden huomasi Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa juhannusviikolla Messilässä, jonne Afrikasta, Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Euroopasta oli kutsuttu kirjailijoita puhumaan työstään teemalla ?Muurit murtuvat?. Kokous on nyt siirtynyt Lahden Mukkulasta Hollolan Messilään, kun Mukkula joutui taloudelliseen myllyyn, eikä täyttänyt enää kokouksen vaatimia olosuhteita. Niin kirjallisuudenhistoriaan jääväksi kuin Mukkulan tammet ja yöt kuuluvatkin. Messilään kutsutut kirjailijat todistivat, mitä lapsuus merkitsee elämälle, sen juonteille, käänteille. Siksi olisi tärkeää, että niiden rinnalle muodostuisi kirjailijoiden autenttiset tarinat. Joku kysyi, että maistuisiko kuuma makkara. Syntyikin mukava keskustelutuokio, kerroin rankasta Muurit murtuvat -kokouspäivästä. Tämän mustan miehen teos Mene ja kerro se vuorille oli hyllyssäni. Siitä on vuosikymmeniä. Oli sitten kyse minkä maanosan kirjailijasta, moni todisti, että lapsuus on kirjailijan elämänikuinen teema. Itäblokin kirjailijat ovat voineet tuossa kokouksessa kertoa tuntemuksia muurien takaa. Meistä tuli kokouksessa Davide Enian kanssa kaverit, kun nimeni Matti on italiaksi hullu. MEIDÄN kasvattajien, kirjailijahan on usein parempi kasvattaja kuin vanhemmat tai opettaja, tuli- si miettiä, mitä merkitsee, kun tällä hetkellä maailman lapsista niin moni on ase kädessä, koulutuksessa tai solutettuna väkivaltaan . Ja mitä poikia. Siinäkin oli sodasta, Ihantalan tulihelvetistä, selvinnyt mies. En halunnut häiritä, tuli vain mieleen poikaiän öiset telttaretket Saimaalla saaressa, kun nuotiolla isän sotilaspakissa keitettiin uistinkuhaa, voita joukkoon ja sipulia. Kuvat: Jari Laukkanen Maailmankirjailijoita Suomen SE OLI sykähdyttävä hetki, kun legendaarinen kustantajani Ville Repo sanoi nuorelle esikoiskirjailijalle, että tulepa Lahden kansainväliseen kirjailijakokoukseen Mukkulaan, keskiviikko on hyvä päivä. Heillä oli myös välimatkaa sodasta. Kirjailija-pedagogi palasi hitaasti hotelliin, siis siihen Pakaritaloon, jossa naapurina oli iranilaislähtöinen Kader Abdolah, valkoviiksinen Amsterdamissa asuva kirjailija, joka on kääntänyt Koraanin flaamiksi. Hänen teoksensa Talo moskeijan vieressä (Bazar) on vaikuttava romaani Iranin kansan kokemasta viimeisen shaahin hallinnossa ja vallankumouksen jaloissa; naisen asemasta perheissä, seksuaalisuudesta, kaunis kuvaus olematta naiivi. Suussa vielä hiillosmakkaran. Se oli tärkeä yhdysside varsinkin silloin, kun kylmä sota pyyhki maailmaa. Kuulin tarinat natiaisena, kun ukot istuivat kaukaisen heinäladon kynnyspuulla, joillakin silmät kosteana. Kysyin porukkaa, pojat olivat paikallisesta moottorikerhosta. Silminnähdyt. Ihan piti lähteä patikoimaan ja sulattelemaan toisen kokouspäivän päälle keskellä suviyötä Messilän kauniille vainioille. Tuo kokous on ollut Suomelle kunniaksi. Ja lapsihan näkee eikä unohda. Oli tosin rankkaa kuulla maailmankirjailijoiden todistuksia, että lapsuuden teemaa hallitsee maailmalla sota, väkivalta, kodittomuus ja pakolaisuus
Kuinka laajalle alueelle hallitus kaavailee ylikunnallista metropolihallintoelintä ja millaisia tehtäviä sille ollaan antamassa, Kiviniemi ja Kaikkonen kysyvät. Kirjailija Olga Grjasnowa Erilaiset keskustelut tarjosivat osallistujille monia oivalluksia ja muistoja sekä kohtaamisia. suvessa jälkimaku. Miten hallitus suhtautuu metropolialueen kuntien esittämiin omiin suunnitelmiin selvitysalueista, jotka poikkeavat hallituksen teettämistä selvityksistä. Messilässä todettiinkin, ettei siellä kukaan myynyt yhtään kirjaa. Niin tämä maailma pysyy samana, kuka muu kuin kirjailija voi tänään kertoa nämä kiihkotta. Aamulla taas rankempiin aiheisiin. KUN olen istunut noissa kokouk- sissa kylmän sodan aikana, kun kirjailijoiden vierailut olivat syynin alla, niin oli hämmentävää, kun makedonialainen kirjailija Goce Smilevski nyt esitti, kuinka EU valitsee oikeat eurooppalaiset ja pitää muita Euroopan valtioita eräänlaisina roskavaltioina. Hän sanoi: ?Maanosan maat yhdistävä poliittinen projekti on aiheuttanut sen, että jotkut eurooppalaiset kokevat elävänsä Toisessa Euroopassa, siinä Euroopassa joka ei Euroopan nimeä ansaitse. 17 9.8.2013 Kiviniemi ja Kaikkonen kysyvät metropolin kohtalosta MIKÄ on metropolialueen kuntauudistuksen kohtalo, keskustan kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Mari Kiviniemi kysyvät. He jättivät aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Keskustaedustajien mielestä hallituksen on mahdollisimman pian kerrottava, aikooko se käynnistää metropolialueella kuntajakoselvityksiä vastoin kuntien tahtoa. . Mutta kokous edisti verkottomista, ystävystymistä yli rajojen, uskontojen ja muurien. Kokous antoi oivalluksia, säkenöiviä hetkiä ja ikuisia muistoja, ? ennen kaikkea kohtaamisia. Virpi Hämeen-Anttila oli rutinoitunut puheenjohtaja ja ensi kertaa aloittanut kirjailija, kriitikko ja journalisti Joni Pyysalo oli sosiaalinen, edustava ja hyvin taustoittanut etukäteen juonto- tehtävänsä. Siitä huolimatta hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä ei kyennyt kesäkuun lopulla jatkolinjaamaan metropolialueen kuntauudistusta. Mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt, sitä vähemmän hallitus puhuu pääkaupunkiseudun kuntauudistuksesta, vaikka Helsingin seudun metropolialueen merkitys on niin kansantalouden kuin kuntatalouden kokonaisuuden kannalta poikkeuksellisen suuri, kansanedustajat muistuttavat. . Kuva: Jari Laukkanen. Muun muassa asumisen kalleus, asuinalueiden eriytyminen asukkaiden tulotason perusteella, lääkärijonot sekä joukkoliikenteen haasteet kohdistuvat kaikkein voimakkaimmin juuri pääkaupunkiseudulle. HALLITUS on irrottanut kuntauudistuksessa metropolialueen omaksi kokonaisuudeksi. Kiviniemen ja Kaikkosen mielestä hallitus on teettänyt vähintäänkin riittävästi selvityksiä sekä järjestänyt kunnille kuulemistilaisuuksia ja lausuntokierroksia, joista viimeisin päättyi yli kaksi kuukautta sitten. . Alueen kuntapäättäjät ovat hämmennyksen vallassa, kuntalaisista puhumattakaan. Alueen kuntapäättäjät ovat hämmennyksen vallassa, kuntalaisista puhumattakaan. Takariviltä näkee kauas: sekä näyttämön, pelin että yleisön, mutta myös sen kuka lähtee kesken pois. MATTI SUMMANEN Takarivin mies Mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt, sitä vähemmän hallitus puhuu pääkaupunkiseudun kuntauudistuksesta, Mari Kiviniemi ja Antti Kaikkonen ihmettelevät. Suomalainen kirjailija sai olla ylpeä heidän osuudestaan tuossa kokouksessa. PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen (kok.) hallitusohjelman mukaan kuntauudistuksen tarve ja merkitys korostuvat erityisesti pääkaupunkiseudun metropolialueella. Hallituksen aikomuksena on toteuttaa koko maan kattava kuntauudistus tämän vaalikauden aikana. . On silkkaa tekopyhyyttä puhua Euroopasta, jossa muka ei ole rajoja.? Smilevski viestittääkin katkeruutta, kun hymyillään yhdistyneen Euroopan eduista, kun jotkut eurooppalaiset ovat sattuneet syntymään ja elävät EU:n rajojen väärällä puolella. Siihen eivät poliitikot pysty, osaa tai heillä ei ole uskallusta. Olikin sykähdyttävä hetki, kun Eino Leino -seuran ja Kääntäjien puheenjohtaja sekä kokouksen eräs organisaattori, Juhani Lindholm, esitti että pidetäänkö ?tämän eturivin tämä istuin tyhjänä, olkoon se istuin valkovenäläiselle kirjailijalle, joka ei saanut lupaa tulla tähän kokoukseen?. LAHDEN kokous on hyvä esimerk- ki, että on muitakin kulttuurikohtaamisia kuin festarit, messut ja yhä suurempaan yleisömassaan pyrkivät tilaisuudet. Tunsin mielihyvää. Maailma selviää, kun joukossa on näitä nuotioilla viihtyviä moottoripoikia
voidaan osoittaa sitoumukset laajasta yhteiskuntasopimuksesta, jolla parannamme kilpailukykyä, estämme työpanoksen romahtaminen ja vauhditamme yrittäjyyttä. Vielä tänään valtio saa velkaa nollan reaalikorolla. Derjabinin mukaan venäläiset olivat kokeneet rajalla sortoa, rasismia ja väkivaltaa. Haastattelun pääaiheeksi muodostui niin sanottu itämafia, vaikka aihetta ei ollut edes niiden kysymysten joukossa, jotka piti lähettää etukäteen Venäjän suurlähetystöön Helsingin Tehtaankadulle. Kävimme suurlähettilään ja tulkin kanssa hyvässä hengessä kysymyksiä läpi, kunnes Derjabin tuli sivulauseessa maininneeksi ikävistä tapahtumista rajalla. Kysyin lopuksi Derjabinilta, voinko täydentää haastattelua vielä pöytäkirjan ulkopuolelta, johon hän antoi luvan. Suurlähettiläs purkautui uudenlaisesta viholliskuvasta maidemme välillä. Vielä tärkeämpää olisi luoda niillä uutta menestyksen perustaa. Korkean elintasomme ehto näet on, että kykenemme kansakuntien välisessä työnjaossa kilpailemaan vaativimmasta ja kalleimmasta työstä. Ne eivät saa rahoitusta kohtuullisin ehdoin. Asiasta huolestuneen Derjabinin mielestä oli ilmaantunut uusia vaatimuksia tiukentaa Venäjän kansalaisten Suomeen saapumista koskevia säädöksiä, käytännössä rajoittaa matkailua. Derjabin piti suomalaisten levottomuutta ymmärrettävänä ja teki haastattelun aikana asianmukaisia selvennyksiä. DERJABININ haastattelun sisältöön otettiin tuoreeltaan kantaa aina Yhdysvalloissa asti. Toisena osana yhteiskuntasopimusta olisikin sovittava työpanoksen lisäämisohjelmasta. SUOMEEN ei investoida tarpeeksi. Pk-yritysten määrän kasvu on päättynyt. Investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ovat siksi tulevaisuusinvestointien ensimmäinen kohde. PUHTAAN teknologian ja energian valtavasti kasvavat markkinat on esimerkki tämän ajan ?nokioiden? tarjoamista mahdollisuuksista niille, jotka osaavat. Voimavaroja tarvittaisiin myös kotimaisten luonnonvarojemme, metsien, malmien ja puhtaan ruoan jalostusasteen nostamiseksi. TULEVAISUUSINVESTOINNEISTA on kysymys myös kilpailukykyä heikentävien teiden ja muiden liikenneyhteyksien kunnostamisessa, homekoulujen ja vastaavien rakennusten korjaamisessa. Esimerkiksi tarvittavista rakenteellisista uudistuksista kelpaa maakuntapohjainen sote-uudistus. KUN julkisen velan kansantuoteosuus on jo kohta 60 prosenttia, kysytään, onko meillä varaa lisävelkaan? Syömävelan lisäämiseen mielestäni ei ole varaa. Investointivelkaa tulevaisuusinvestointeihin voidaan ottaa ja valtion omaisuutta myydä, jos ?markkinoille. Työmme ei käy kaupaksi. Kohta ei saa ilman kasvua. Mauri Pekkarinen kansanedustaja. Nyt se on kohtalon kysymys. Ruotsin lähes 10 prosentin kilpailuetu on saatava kiinni. Hän perusteli väitettään lähetystöön tulleilla kirjeillä. Hän alkoi saada loukkaus- ja uhkauskirjeitä. Muutama päivä Suomenmaan haastattelun julkaisemisen jälkeen Derjabin vieraili Ahvenanmaalla paljastamassa venäläisten merimiesten muistomerkin. Muistaakseni vastasin, että tekemällä oikeita kysymyksiä. KOKO tarinan oleellisena osana Derjabin pitää sitä, että Tullihallituksen oli pakko myöntää suomalaisten viranomaisten kovat otteet itärajalla. Siinä Derjabin kertoo, kuinka lehdistö leimasi hänet taas Suomen ja Venäjän suhteiden ilmapiirin myrkyttäjäksi Juri Komissarovina. Derjabin koki itsensä diplomaattisen koskemattomuuden menettäneeksi persona non grataksi. Vaikka selvää vastausta ei saatukaan, niillä on Derjabinin mielestä ollut ilmeisesti vaikutuksensa. Derjabin toteaa kirjassaan, että myöhemmin ei hänellä ollut aihetta palata tähän asiaan. Suomen ulkoministeriöön toimitettujen Venäjän kansalaisten valitukset tutkittiin. vähenee lähes samaa vauhtia. Sen tulisi koostua ainakin rahoituksen, yritysten verotuksen ja so- siaalimaksujen, tutkimus- ja kehittämisrahoituksen ja vientituen korjaus- ja kohennustoimista. MIKÄLI hallitus ja työmarkkinajärjestöt kykenevät varmistamaan työn kilpailukyisen hinnan, estämään työpanoksen määrän romahduksen ja rohkaisemaan yrittäjyyttä, syntyisi edellytykset miljardiluokan tulevaisuusinvestointeihin. Mielipiteet 18 Tapaaminen Tehtaankadulla ELOKUUN ensimmäisenä päivänä kuollut Venäjän entinen Suomen suurlähettiläs Juri Derjabin antoi suurta kohua herättäneen haastattelun Suomenmaalle syyskuussa 1992. Derjabin syytti Suomen tulliviranomaisia, rajavartijoita ja poliisia epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Hänestä jäi ammatillisessa mielessä hyvä muisto. Seppo Kuisma kirjoittaja on Suomenmaasta eläkkeelle jäänyt toimittaja Hallituksen johdolla tulisi nyt kyetä rakentamaan vaalikauden yli ulottuva yhteiskuntasopimus, jolla talous saadaan kasvuun ja ihmisille työtä, Mauri Pekkarinen toteaa. Hallituksen johdolla tulisi nyt kyetä rakentamaan vaalikauden yli ulottuva yhteiskuntasopimus, jolla talous saadaan kasvuun ja ihmisille työtä. SOPIMUKSEN ensimmäisen tukijalan tulisi olla maltillinen, solidaarinen tuloratkaisu. Derjabin mielestä Laine oli antanut peräti ymmärtää, että Suomen lainsäädännön mukaan hänet olisi voitu haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta. Viisi vuotta Suomenmaassa julkaistun haastattelun jälkeen Juri Derjabinilta tuli kirja ?Omalla nimellä?. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Miksi ja millainen yhteiskuntasopimus? SUOMI on ajautumassa taloussairaiden maiden joukkoon. Työssä olevien määrä vähenee vauhdilla. Suurkunta- ja sote-sotkuissaan hallitus ei ole kyennyt johtajuuteen, jolla Suomi nostetaan kasvun tielle. TYYTYMÄTTÖMYYDEN lievittämiseksi hallituspuolueiden edustajien puheet ovat kesän uutisköyhyydessä saaneet julkisuutta. Yksi lupaa yhdenlaisia tikkunekkuja, toinen toisenmoisia! Joukossa on monia hyviä ehdotuksia. Mutta ei Suomen talous ja työllisyys näillä toimilla korjaannu. Hänet vastaanotettiin saarella Breznevin aikojen kauhujen apostolina. Derjabin kertoo kirjassaan saaneensa myös mantereella asuvilta suomalaisilta samansisältöisiä kirjeitä. Derjabinin sanomiset Suomenmaan haastattelussa huomioi myös Suomen Kuvalehti, joka uhrasi koko etusivunsa suurlähettilään kasvoille kysymällä, näkeekö Derjabin näkyjä. Sellainen olisi tarvittu jo keväällä. Sen sijaan Suomenmaan haastattelun synnyttämät reaktiot olivat hänen mielestään vasta enne vieläkin kovemmasta myrskystä. Siinä missä suomalaispoliitikoilla on ollut ja on omat ?kotiryssänsä?, Juri Derjabin oli minulle sellainen. Sellainen olisi katastrofi. TYÖLLISYYSASTETTA on nostettava ja työuria jatkettava joka kohdasta. On kestämätöntä, että työllisyysasteemme on noin 70 prosenttia, kun se muissa Pohjoismaissa on prosenttiyksikköä korkeampi. Ero merkitsee yli 100 000 henkilöä. Niillä olisi mittava elvytysvaikutus. Kustannukset karkaavat. Työikäisten määrä supistuu vuosikymmenessä noin 150 000 henkilöllä. Ellei työllisyysastetta kyetä nostamaan ja työuria jatkamaan, ?kansantulon kakun leipojien määrä. Helsingin Sanomat kertoi uutisetusivullaan Suomen ja Venäjän ulkoministerien Paavo Väyrysen ja Andrei Kozyrevin käsitelleen asiaa YK:n yleiskokouksen yhteydessä kahdenkeskisessä tapaamisessaan. Tullihallituksen silloinen pääjohtaja Jermu Laine antoi lausunnon, jossa piti Derjabinin puheita outoina, loukkaavina ja selvitystä vaativina. Viennin vähenemisvauhti on maanosamme jyrkimpiä. Kymmenientuhansien pk-yritysten verotus kiristyy. Kolmantena osana yhteiskuntasopimusta olisikin voitava sopia yrittäjyysohjelmasta. Artikkelin kirjoittaja Risto Repo soitti allekirjoittaneelle, miten sain tällaisen haastattelun
. Toteutuessaan uudistus tekisi noin 1,25 miljoonasta suomalaisesta vajaavaltaisia. Tämä väestömäärä asuu 50:ssä maaseutukaupungissa ja 194:ssä maalaiskunnassa. Laskelmani perustuu tilastokeskuksen kuntien väestöraporttiin 31.9.2011, sekä sote-linjauksessa annettuun kunnan minimi-kokoon (20 000). Väestön kokonaisluvuiksi tuli 320 kuntaa ja 5 371 083 asukasta. Siinä se meidän kasvumme ja velanmaksun mahdollisuutemme on tässä tilanteessa. Ilmari Nygren Espoo. Asia on erilainen kun kunnat rahoitusvaikeuksissaan ovat vapaaehtoisesti päätyneet kuntaliitoksiin. Pienkunniksi lasken tässä ne kunnat, joilla uudistusohjelman mukaan ei ole oikeutta järjestää kunnallista terveydenhuollon palvelua. Jos hallituksen uudistus toteutuisi, johtaisi se pakostakin näiden pienkuntien pakkoliitoksiin. Siellä on myös pienteollisuutta silloin kun tontin koko ratkaisee. Haja-asutusten yritykset toimivat monimuotoisten palvelujen tuottajina ja tuotantovälineiden ostajina ja siten selvästi keskusten katalysaattoreina. Ei siitä hommasta olisi mitään tullut, jos ei olisi ollut edes jonkinlaista venäjän kielen taitoa. Jopa harrastukset olisivat jääneet pois ohjelmasta ja iltakaudet olisi pitänyt mököttää asunnolla yksinään ja nälkäisenä. Kieltä pitää osata edes sen verran, että saa ruokaa kaupasta ja polttoainetta huoltamoista. VENÄJÄ on meidän suurimpia kauppakumppaneita. räätälintyönä, on päästy joskus tyydyttäviin tuloksiin. Tälle vuodelle tulee 16 kuntaliitosta ja ne sisältyvät edellä mainittuihin lukuihin. Erityisen huolestuttavaa on yleinen usko, että taantuman jälkeen alkaa taas vahva nousu ja, että entiset ratkaisut riittävät. Näihin nousukauden odotuksiin näyttää myös Sote-uudistus perustuvan. Kirjoita Suomenmaahan. Yhteisöllisyys rakentuu usein kolmannen sektorin kautta. JOS nämä rakenteet pakolla hajotetaan ja ?Soten suunnittelijat samoin kuin etelän mediaväki tuntuvat selvästi väheksyvät haja-asutuksen merkitystä. Ei se meitä kaada, jos korvaamme vähän halpatuontia vähän kalliimmalla kotimaan tuotannolla. Omaa vyötämme joutuisimme vähän aiemmin kiristämään, mutta emme ainakaan lisäisi valtionvelkaamme. Vajaavaltaisten liitoskuntien yhteinen väestömäärä olisi 1 256 133 eli lähes neljäsosa koko väestöstä. Väestön lisäys ei näitä suhdelukuja kovin pian muuta. Lukuun sisältyy 59 kaupunkia ja vain 17 maalaiskuntaa. Yhteiseltä väestömäärältään isäntäkunnissa olisi 4 114 950 asukasta. Kuva: Petra Pöyliö Vilho Kinnunen Raahe Pienkunnat ovat tärkeitä maakunnille HALLITUS vähättelee Sote-uudistuksessaan pienkuntien taloudellista merkitystä. Liitoskunniksi jäävissä 194:ssä maalaiskunnissa ja niiden keskuksissa 50:ssä pienkaupungissa on siten maaseudun varsinainen sielu. Siinä ovat olleet tärkeällä sijalla kolmannen sektorin toimet ja talkoohenki. Nyt näiden omien asioiden päätäntävalta siirtyisi uusille, isommille isännille. Erikoiseksi hänen taantumuksensa tekee se, että hän on ollut laskentapäällikkönä SRV Rakennus Oy:ssa, joka on luonut menestystään juuri Venäjällä. Venäjän kieli on meille erittäin tärkeä, sen osaaminen tuo työtä. Niissä liitoksissa, joissa päätökset on tehty ajan kanssa ns. Itse olin pitkälti yli kymmenen vuotta Venäjällä suuren venäläisen yrityksen palveluksessa. Olkoonkin että 17 suurta maalaiskuntaa on myös osa sitä. UUSILLA isäntäkunnilla olisi hallinnossa lähes aina suurin edustajamäärä ja ympäröivillä liitoskunnilla eri suuruiset väestöpohjat ja usein erilainen elinkeinorakenne sekä erilainen etäisyys isäntäkunnan palveluihin. Yhteistä äänivoimaa olisi siten vaikea löytää. Näissä odotuksissa pankin edustajat ovat varoittaneet hintojen noususta ja asuntolainojen kasvusta suurissa kasvukeskuksissa ja asuntokannan köyhtymisestä maakunnissa, kun sieltä tullaan keskuksiin työn hakuun. Vuokra-asuntojen rakentaminen antaisi kyllä sen alan ihmisille hetken töitä, mutta mistä saataisiin muuttajille jatkuvaa työtä, kun sitä ei riitä enää kantaasukkaillekaan. Kaikki talouden merkit ennakoivat nyt pitkää ja vaikeaa matalasuhdanteen kautta. Luvuista puuttuvat väestöraportin jälkeiset lisäykset. Kielen osaaminen tuo lisää taloudellista yhteistyötä ja sitä me todella tarvitsemme tänä ankeana työttömyyden aikana. Siellähän sijaitsevat viljely-, karja- ja puutarhatilat. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Viisumivapaus tuo vaurautta Suomeen KANSANEDUSTAJA Ari Torniainen sanoo Suomenmaan haastattelussa 7.8.2013, että venäläisille ei tule antaa viisumivapautta Suomeen ja venäjän kieltä ei tarvitse Suomessa osata. Soten suunnittelijat samoin kuin etelän mediaväki tuntuvat selvästi väheksyvät hajaasutuksen merkitystä. Kuitenkin nuo pienet maaseutukaupun- git ja maalaiskuntien keskukset ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa ympärillä olevan haja-asutuksen kanssa. Yli 20 000 asukkaan kuntia oli 56, joista 47 oli kaupunkeja ja yhdeksän maalaiskuntia. KOSKA myös 15 000 - 20 000 asukkaan kunnat kasvavat kuntaliitoksilla tuon 20 000 rajan yli, on nekin kunnat laskettava isäntäkuntien joukkoon. Tietysti osa näistä kunnista voisi joutua myös liitoskunniksi ja hieman pienemmätkin kunnat voisivat kasvaa isojen kuntien liitoksilla tuon rajan yli, mutta keskiarvona 15 000 minimikokoa voi pitää. Tulevia isäntäkuntia olisi siten yhteensä 76. Kuva: Petra Pöyliö tuhotaan Soten suuruisessa mittaluokassa, tapahtuu megaluokan yhteiskunnallinen murros. Näiden kuntien ihmiset ovat itse, sukupolvien pitkässä ketjussa, hankkineet suurimman osan kuntansa omaisuudesta ja rakenteista. Kansanedustaja Ari Torniaisen kannattaa miettiä asiat uudelleen ja laittaa kansamme työllisyys, vaurastuminen ja hyvinvointi omien antipatioidensa edelle. Presidentti Urho Kekkonen edisti voimalla Suomen ja Venäjän välisiä suhteita, erityisesti taloudellisia suhteita. Näistä ovat erikoisen hyvinä esimerkkeinä Rautaruukin rakentaminen Raaheen ja kaivoskombinaatin rakentaminen asutuskeskuksineen Kostamukseen. Ari Torniaisen ja muiden idän suhteiden epäilijöiden on hyvä tutustua Kekkosen ajan historiaan. ?Meillä on rajan takana seitsemän miljoonaa potentiaalista asiakasta.. Vajaavaltaisten liitoskuntien määrä olisi 244, joista 50 olisi kaupunkeja ja 154 maalaiskuntia. ?Englanti on kansainvälinen kieli, sillä pitää pärjätä venäläistenkin.? Torniainen edustaa vahvaa taantumusta Suomen ja Venäjän suhteiden kehittämisessä. Suuret teollisuusmaat, kuten Saksa, Ranska ja Italia ovat pääsääntöisesti viisumivapauden kannalla. Meillä on rajan takana seitsemän miljoonaa potentiaalista asiakasta. Heidät pitää saada suurin joukoin tekemään ostoksiaan Suomesta, asumaan suomalaisissa hotelleissa ja lomakes- kuksissa ja käyttämään täällä suomalaisten yrittäjien tarjoamia palveluja. Se tuo työtä ja vaurautta sekä töitä tuhansille uusille työntekijöille ja yrittäjille. KIELEN osaaminen ja viisumivapaus antavat meille yrittäjille nykyistä paremmat mahdollisuudet mennä Venäjälle tekemään työtä, yrittämään ja viemään samalla suomalaisia sinne ansaitsemaan elantonsa. Toivottavasti keskustan eduskuntaryhmässä Torniaisen esittämät mielipiteet eivät ole kovin yleisiä. Tietysti yksikin saa pahaa ja taantumusta aikaan. Erityisesti kielen osaaminen tuo työtä ja vaurautta koko itäiseen Suomeen. Suomen pitää edistää Venäjän ja EU:n välistä viisumivapautta kaikin mahdollisin keinoin. Siksi liitoskuntien vajaavaltaisuus tuntuu selvääkin selvemmältä. Puuklusteriin ja energiatuotantoon erityisesti tulisi nyt satsata. Tällaisessa tilanteessa pitäisi koko maan olemassa olevat rakenteet ja resurssit pitää kunnossa
0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. Veteli, Räyringin py 50v. Ke Esko Kiviranta saapuu myös paikalle. Salo, Pertteli, Perttelin py mukana Pertunpäivillä Inkereen koulun pihalla su 25.8. Iltamaohjelmaa sekä tanssit tanssiorkesteri Myrskytuulen tahtiin. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. Esityksen kesto 30 min. Hämeenlinna-Vanajan py tarjoaa jäsenilleen toritullilipun eli sisäänpääsyn Hämeen keskiaikamarkkinoille la 17.8. 26.8. ortodoksiseen tsasounaan. Kiiminki-päivä; Tyrnävä ke 14.8. klo 14 Kermanrannassa (Satama). perinteinen salusilta Salusjärven leirikeskuksessa, Salusjärventie 110. Juhlatilaisuus Nuorisokeskus Marttisen vanhassa pappilassa. Poikkea juttusille ja kahville. Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. Juhlapuhujana Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Aiheena lausunto kuntarakenneuudistuksesta ja muut ajankohtaiset asiat. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Mynämäen Laurin markkinoilla Keskustan osastolla lauantaina 10.8. 11.8. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. Pieksämäki, kj kutsuu keskustalaisia 22.8. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. Pakollinen ilmoittautuminen ma 26.8. lähtijöiden määrästä riippuen. Ilmoittautumiset 15.8 mennessä Tuula Partaselle joko puh. klo 11.30 alkaen piiritoimistolla (Isokatu 2, 2krs.). Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Lisätietoja tmj. klo 18.30 OP:n kokoustiloissa. Tyrnävä. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. Sunnuntaina Antti Kaikkonen klo 11.30-12.30. Ypäjä, Kaiken kansan elotanssit la 10.8. Bussimatka ja liput ilmaiset. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Raisio, syyskuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 18.9. klo 18 alkaen. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Sirkka-Liisa Anttila klo 13. Katjalle p. 20 HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Ilmoittaudu viimeistään 15.8. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. Tutustumme Suomen vienankarjalaiseen kultuuriin, mm. klo 18.30 Korsutuvalla. Jumalanpalvelus Virtain kirkossa klo 10.00. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat tutustua Loimaan Taidetaloon. Liput aikuisilta 10e, lapset ilmaiseksi. klo 18 Raision Keilahallissa. puoli tuntia ennen paikan päällä. Tied. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. www.keskustasalo.fi. Raisio, Keskustakeilaus koko perheen tapahtumana yhdessä Raision Keskustajärjestöjen ja Vesaisten kanssa pe 13.9. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Keilaaminen tutuksi isoille ja pienille, tervetuloa mukaan. Lähtö klo 17.30 Siuntion kirjaston edestä, paluu ravien loputtua. Tanssit järjestää Ypäjän Eteläinen paikallisyhdistys. Hämeenlinna. 0500483270 Matti tai 0103270499 toimisto. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Arvontaa, mehutarjoilua ym. Maksu matkasta 15.9. 15.9. Jouni Koskela, 050 527 2129. Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Keilaamisen ohjaus järjestetään. Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Keskustan teltta Rantatiellä, paikat nro: 426-427. Lauantaina teltalla Timo Kaunisto klo 10-12. Tervetuloa! Nousiainen. klo 13. Paikalla on kunnansihteeri Eeva Suomalainen. Keskustan Elonkorjuujuhla sekä -tanssit pe 30.8 klo 18.30- 01.00 Maaningan Kasinolla. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Ypäjän Hyrsyn lavalla, Kaahintie 66, Ypäjä. Lämpimästi tervetuloa! Keskustakahvit Sammonlahden KKaupan vieressä pe 16.8 klo 15- 16.30. Kansanedustaja Ari Torniainen paikalla. su 11.8. klo 16 Pukserissa, Eläkeliiton Oulun yhdistyksen kesäpaikka, Pukseritie 9, Oulu. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. KAINUU KUTSUMME NAISIA DOMNAN PIRTIN RETKELLE ja viettämään Marjatan-päivää 18.8. Käsitellään valtuuston 12.8. 040 418 1150. Asikkala, pe-la 9.-10.8. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi Kitee, kj:n perinteinen ELO-tori la 10.8. klo 9-14 Kiteen torilla. Tilaisuudessa mukana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja häkäpönttöauto El Camina. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Mukavaa yhdessäoloa, ohjelmassa mm. myyntitykit . Ohjelmassa mm. Majoitus Hotelli Presidentissä, ohjelmaa/vierailuja. Piirin järjestämä keskustelutilaisuus keskustapäättäjille. Liput ennakkoon kunnallisjärjestöistä 15 euroa. Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. Keskustan teltalla tavattavissa keskustalaisia valtuutettuja ja luottamushenkilöitä. Keskusta on mukana Laukaan Rokkakankaan messuilla la 7.9. Esillä valtuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 17.8. Vesaisten Onnenpyörä Peräseinäjoen markkinoilla la 10.8 Keskustan teltalla. Halukkaat voivat paistaa mukanaan tuomia makkaroita. Yhdistys järjestää nuotiopaikalle kahvia ja pullaa. Tule kahville ja haastelemaan! Keskustan Tapavainolan paikallisyhdistys Anola, py tekee kesäretken Pyhtään kesäteatteriin la 24.8. Jonesissa (Valtakatu 5, Rauma) Satakunnan piiritoimisto: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. tavattavissa Kyyjärven Paletissa pe 9.8. klo 10. Tervetuloa Laukaan rantakalatapahtumaan la 17.8. Keskustalainen kesäilta 14.8. klo 18 alk. Kyydin tarve ja ilmoittautumiset 11.8. klo 11-13, tarjoamme 500:lle ensimmäiselle uutispuuroa. Lisätiedot p.040-719 2308/Keijo. Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Vaajakosken Kohinat 8.11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. Tervehdyksen tuo kansanedustaja Arto Pirttilahti, Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen sekä Pirkanmaan keskustanaiset. Teatterikappaleena on Agapetuksen ?Olenko minä tullut haaremiin?. 040 70 22928. TERVETULOA KAIKKI MUKAAN. 13.8. Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. Lisätiedot: p.040-719 2308/Keijo. KYMENLAAKSO Miehikkälä, KJ:n rantailta säästöpirtillä 15.8 klo. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Raisio-päivän Killin markkinoilla Keskustan osastolla lauantaina 24.8 klo 10-12. Raisio, Raisiopäivä ja Killin Markkinat Raision torilla ja kaduilla 24.8. klo 18 Räyringin lavalla. Tapani Töllin vieraaksi. Jääli-päivä; Pyhäntä pe 23.8. klo 19 kunnantalolla. Kj:n johtokunnan ja paikallisyhdistysten puh.johtajien kokous ti 13.8. Anne Kalmari klo 11.30. Kesäilta, Annika Saarikko ja Tapani Tölli; Oulu la 17.8. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Rusko-päivän markkinoilla Keskustan osastolla la 17.8. matkat+majoitus). Menossa mukana Tanssiorkesteri Hopeatähti sekä Ikkunaprinsessa 2012 Katja Karisukki. klo 9-11. Rusko. klo 11 Vaakonpuistossa Tuurnankatu 1 vastapäätä. Tule tapaamaan ja kuulemaan Keskustan päättäjiä. Orimattila, su. mennessä Tarjalle, puh. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. MEP Hannu Takkula tavattavissa Kiiminkipäivillä la 10.8. Tyrnävän kotiseututalolla. Mukana Keskustan vpj, ke Annika Saarikko ja ke Tapani Tölli. Eduskuntaretki 19.-21.9. klo 12. pe 9.8. Paikalla keskustavaikuttajia. Olli 0407769338/keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi POHJOIS-POHJANMAA Pyörät pyörimään kampanja starttaa Oulun Rotuaarilta sunnuntaina 18.8. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8.. Larin Kyöstin katu 16. Sote-asioiden pohdintaa ym. kello 10-18. mieluiten sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Taipalsaari, Keskustan kesätapahtuma Vehkataipaleen koululla ke 14.8. klo 18-21. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Siuntio, paikallisosasto järjestää ravimatkan Vermon Derby-karsintoihin 21.8. Tervetuloa mukaan! Paikalla kansanedustaja, eduskuntaryhmän vpj. Keskustanaisten Kainuun piiri ry KESKI-POHJANMAA Keskustanuoret, piirin suunnittelupäivä la 17.8. hotelli Seurahuoneella, Hämeenkatu 29, Riihimäki. Leiri alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy sunnuntaina klo 13. Markku Pakkanen. ETELÄ-POHJANMAA Heinävesi, kj:n rantakala su 11.8. mennessä puheenjohtaja Helena Aaltoselle p. - 26.9. Ilmottautumiset ja tiedustelut Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 12.8. 0405538737 tai sähköpostilla tuula.partanen@pp1.inet.fi. POHJOIS-KARJALA Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. asialista: kuntajakoselvitys, kunnan säästöohjelma. Keskustanuoret, johtokunnan kokous to 15.8 klo 18 alkaen Ravintola Mr. tikan- ja saappaanheittoa, tarjolla kahvia ja makkaraa. matkan hinta n. Tule kokeilemaan onneasi. Peräseinäjoki Keskustanaisten ilta Hakalan talossa ke 13.8. 0400 517 319. KESKUSTANAISET Marjatan päivä pe 16.8. Mukana keskustelemassa ke Annika Saarikko sekä lietolaisia valtuutettuja ja kh:n jäseniä. klo 12 alkaen Suomussalmen Kuivajärvelle. klo 11.30-13.30. Raisio, Keskustajärjestöjen elokuun kuukausipalaveri Hintsan Kokousmakasiinissa ke 21.8. Ohjelmassa mm. Soppatykillinen ruishuttua, myytävänä paikallisia elintarvikkeita, käsitöitä ym. Joensuu, kj:n ELO-tapahtuma Joensuun matkustajasatamassa la 17.8. klo 18.00. Ilmoittautumiset viimeistään 19.8. Suunnitellaan päivän aikana syksyn toimintakalenteri ja käydään keskustelua ajankohtaisista poliittisista asioista. Hannuksen koululla Oulussa (Kiiminki). Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. 044 7100854 tai sihteeri Marketta Moilaselle p. klo 20. Domnan pirtillä syödään keittolounas, 10 e. Paikalla on puffetti. klo 18. Savusauna lämpiää ja kaffetta ja makkaraa saa puffetista. Tilaisuus järjestetään Eläkeliiton Laukaan yhdistyksen lomapaikassa Lankamaalla. Lopuksi Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n johtokunnan kokous. www.pyoratpyorimaan.fi Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Oulu la 10.8. Osallistumismaksu 160 eur/hlö (sis. klo 18.30 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistolla os. 050 380 9540. Hämeenlinna. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Lieto, Kesätapahtuma to 15.8. Musiikista vastaa Esko Ilonen, kaupungin tilannekatsauksen pitää kaupunginhallituksen pj. Markku Kauppinen, valtakunnan poliittisen tilannearviosta vastaa kansanedustaja Anu Vehviläinen, arvontaa. KESKI-SUOMI Kansanedustaja Mauri Pekkarinen VESAISET. Viking Amorellalla. Lähde mukaan pyöräilemään tai tule mukaan tapahtumiin. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Nousiaisten Henrikin markkinoilla Keskustan osastolla la 17.8. valt.tri, dosentti Tytti Isohookana-Asunmaan puhe, musiikkia, lausuntaa. Matkan hinta 520,00 euroa. Ilmoittaudu mukaan perinteiseen kulttuuripäiväämme 14.8. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. klo 19 nyyttikestien merkeissä. ITÄ-SAVO KARJALA Peräseinäjoki, Peräseinäjoen markkinoilla la 10.8. Mukana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Varsinainen ohjelma alkaa klo 13. Lisätietoja ja ilm. Aiheina ovat tietysti kuntarakenne - ja soteasiat. Hamina, Kj:n teltta elomarkkinoilla 9.8. klo 9-15. Hyvää kesää Etelä-Savon Keskustanaiset. ja avataan jälleen 12.8. Myyntija esittelykoju pystytetään talkoovoimin klo 8.30, myynti alkaa klo 9 jolloin . Vietämme pienen ohjelmallisen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. Tilaisuudessa mukana ke:t Sirkka-Liisa Anttila ja Annika Saarikko. mennessä puh. Mukana paikallisia 60- ja 70-luvu vaikuttajia sekä Esko Aho, Mika Lintilä ja Tuomo Puumala. ETELÄ-SAVO Piiritoimisto suljettu lomien ajaksi 22.7-19.8. saapuvat. Pohjustamme Killin Markkinoita ja Raisiopäivän toritapahtumaa.Tarkistelemme tapahtumakalenteriamme syksyä varten. Raisio. Säävaraus. PIRKANMAA Keskustaväen kirkkopyhä Virroilla 11.8. Mukana kansanedustaja Tapani Tölli ja KantaHämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri. Juhlapuhe Kiiminkipäivien markkinoilla klo 12. Useita eri sarjoja, hyvät palkinnot. Ilm. tervetuloa Keskustan teltalle Anianpellon markkinoille. Linja-auto lähtee Seppäsen maitokopilta klo 8.30 ja kiertää Anolan ja kirkonkylän kautta. Juhlamenun hinta 36,00 euroa. klo 12.00. 19.Mukana ke Ari Torniainen ja piirin pj. Etappitapahtumat su 18.8.: Oulu, Rotuaari klo 11-12; Rantsila, K-marketin piha klo 15-16; Pulkkila, kunnanviraston piha klo 17-18; Pyhäntä, kunnanviraston piha klo 19-20. klo 10-12. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla su 18.8. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. Mukana kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula. POHJOIS-SAVO Sonkajärvi, Kj:n ylimääräinen yleinen kokous to 15.8. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. LAPPI Keskusta Maaseudulta Käsin . Tervetuloa Keskustan teltalle Orimattilan elomarkkinoille. Tule tapaamaan Keskustalaisia päättäjiä ja antamaan palautetta politiikkaan. Orimattila, ti. Mukana myös ke Sirkka-Liisa Anttila. Riihimäki SOTE-ilta ke 28.8. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa Keskustassa tapahtuu ja laivan yllätysohjelmaa. klo 18 Pyhäjoella, Yppärin Merimajalla. Liput: 8 eur, lapset ja eläkeläiset 6 eur. Piirin perheleiri 6.-8.9. Vilhulantie 5, Naarajärvi pidettävään keskustelutilaisuuteen. Sauna ja uinti klo 17-19 ja Illanvietto klo 19.00. Keskustan Salpakankaan paikallisyhdistys järjestää luontoretken Pirunpesälle 15.8. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Hämeenlinna Elomessut 10.-11.8. Hämeensaaressa. klo 16 -18 Kanttilassa os. Kokoonnutaan tuolloin Televisiotien varressa olevalle parkkipaikalle ja jatkamme siitä yhdessä kävellen perille. Tapahtumassa mukana kansanedustaja Ari Torniainen. Kahvia klo 17.30 alkaen. VESAISET Teatteri Vesaisten koko perheen hölmöläistarina ?Meillä välähtää. Mukana puheenjohtaja Juha Sipilä. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Keskusta Maaseudulta Käsin . 040 533 8160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Ilm. Marko Partaselle, p. Tilaisuuteen ovat eduskuntaryhmän raskaan sarjan kuntarakenne ja sote-asioiden asiantuntijat kansanedustaja Tapani Tölli sekä kansanedustaja Juha Rehula. Kesäkuisen Keskustanaisten Edustajakokouksen liikenteenohjaajat kutsumme keilaamaan joukkoomme kiitoksena seudullisesta yhteistyöstä kokouksen aikana. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Nakkila, valtuustoryhmän kaikille avoin kokous su 11.8. Luvassa on luontoelämyksen lisäksi myös yhteislaulua. 0440-622 266. 50 . mennessä Ulla-Riita lle, puh. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Åke Holmlund 0503093 993, Bo Lindström 0400-813 586. Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. klo 10-15.30. VARSINAIS-SUOMI Mynämäki. klo 18. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. mennessä s-postilla riikka.helenius@gmail.com tai puh. klo 12-16. Keskustan teltalla tavattavissa myös alueen kansanedustajia. Nivala
Kai kaljussa äijässä on jotain hauskaa, mutta onhan hänen henkilöhahmossaan paljon traagisiakin puolia. Koomisia hahmoja elokuvassa silti riittää. Suomalaiset ovat niin hauskalla tavalla sekaisin, että komiikka on aina mukana myös vakavammissa kohtauksissa. . Keskusta oli erittäin tarkka siitä, millaisena Kekkonen elokuvassa esitettiin. Uusitalo itse teki hänestä työnantajan määräyksestä vaalielokuvan Urho Kekkonen . Ehkä se peilautuu elokuvaan. Kekkosta käsitelty vähän suomalaisessa fiktioelokuvassa URHO KEKKOSTA on käsitelty suomalaisissa fiktioelokuvissa vain muutaman kerran. Kekkosen kaltainen roolihahmo on esiintynyt vain yhdessä draamaelokuvassa, kertoo elokuvahistorioitsija ja tietokirjailija Kari Uusitalo STT:lle. . Valtaosa niistä on yli 40-vuotiaita naishahmoja, joiden roolit ovat elokuvissa olleet vähissä. Pyykön mukaan Pia Pesosen Urho Kekkonen Strasse -romaaniin perustuvaa elokuvaa ei kuitenkaan varta vasten suunniteltu naiselokuvaksi. . Siihen oli lisätty Hella Wuolijoen alkuperäisiin näytelmiin kuulumaton pätkä, jossa hahmot spekuloivat Kekkosen ministerimahdollisuuksilla. Kolmas elokuva, jossa Kekkosta on käsitelty, on Risto Jarvan vuonna 1977 valmistunut Jäniksen vuosi. En tiedä, onko Kekkonen koominen lähtökohtaisesti. Tarinan kiinnostavimmat hahmot tuntuivat olevan sen ikäisiä naisia. Vuoden 1987 Jäähyväiset presidentille -elokuvassa Tarmo Manni esittää kaljua, majesteetillista ja oman arvonsa tuntevaa presidenttiä, joka yritetään surmata tämän saunoessa. Hahmo on ilmeinen Kekkonen. Kekkonen mainitaan myös Matti Kassilan vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa. Se antoi hänelle mahdollisuuden käsitellä suomalaista hulluutta suurmiesunelmien kautta. . Pyykön mukaan oli alusta asti selvää, että nyt ei tehtäisi suurmieselokuvaa, vaan lähestytään aihetta kevyemmin. . Minulla oli ala-asteella iha- na opettaja, joka oli Kekkos-fani. Olen kuullut Kekkosen hiihto- ja kalastustarinoita. KEKKOS-MYYTIN käsitteleminen komedian keinoin oli Pyykölle luontevaa. 21 9.8.2013 Merja Larivaara (vas.), Marjaana Maijala, ohjaaja Marja Pyykkö, Konsta Mäkelä ja Wilma Rosenqvist Kekkonen Tulee! -elokuvan ennakkonäytöksessä. Hän kuvaa komediaa lajityypiksi, ?jota ilman ei voi elää?. . Kekkosen eläessä hän ei ollut vielä syntynytkään. Kun on uransa alkuvaiheessa, eri genret kiinnostavat tosi paljon ja haluaa oppia uutta, Pyykkö kertoo STT:lle. . Pyykkö koki, että näyttämällä Kekkosen jokin voisi mennä pilalle. . Valtiomies, presidentti vuonna 1967. . Kohtaukselle jouduttiin pyytämään etukäteen lupa presidentinkansliasta, joka sen lopulta myönsi. Dokumenttielokuvia Kekkosesta on tehty paljonkin. Itse olen 38 ja tuntuu, että kiinnostavimmat asiat elämässä tapahtuvat juuri nyt. Vitsailimme, että kun kukaan ei pyytänyt minua ohjaamaan Mannerheimia, niin tehdään sitten elokuva Kekkosesta. Pyykön ikäluokalle Kekkonen esiintyy ennemminkin myyttisenä kuin poliittisena hahmona. Isoveli valvoi projektia, ja käsikirjoitus piti hyväksyttää puolueella. Uusitalon käsityksen mukaan Kekkonen ei itse ollut erityisen innokas elokuvamies eikä käynyt usein elokuvissa.. En halunnut kuvata Kekkosta vaan ihmisiä Kekkosen kautta. Yhden elokuvan päärooleista tekee ensi kertaa kameroiden edessä näyttelevä Wilma Rosenqvist, joka opiskelee Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Elias Koskimiehen käsikirjoituksessa oli paljon hulluja naisia, jotka tuntuivat heti läheisiltä. KEKKOSTA on suomalaisessa fiktioelokuvassa käsitelty vain vähän. Kekkos-kokemuksen puutteen korvasi koulusivistys. . Siinä esiintyy Martti Kuninkaan näyttelemä erakko, joka todistelee kallonmuotoon vedoten, että Kekkonen on vaihdettu kaksoisolentoon. . Tarina kuin tarina vaati jonkinlaista koomista puolta. Halusin tehdä jotain ihan muuta. En voinut ammentaa omasta kokemuksesta, mutta Kekkonen kokosi nämä unelmat ihan mahtavalla tavalla. Vaikka lähes kaikki elokuvan kohtaukset liittyvät Kekkoseen jollain tavalla, presidenttiä ei kuitenkaan näy elokuvassa muuten kuin tauluissa. Kuva:Aleksi Tuomola/Lehtikuva Hulluja naisia ja unelma Kekkosesta Kekkonen tulee! -komedia kuvaa suomalaisuutta suurmiesmyytin kautta JUSSI LANKINEN/STT HELSINKI ELETÄÄN 70-luvun alkupuolta jossain pohjoisessa kyläpahasessa. Huhu kiirii, että presidentti Urho Kekkonen on maakuntamatkansa yhteydessä tulossa kylään vierailulle. Tämä saa kylän valmiiksikin sekaisin olevat asukkaat käyttäytymään entistäkin omituisemmin. Tällaisista asetelmista lähtee Marja Pyykön uusi Kekkonen tulee! -komedia. Pyykön ensimmäinen pitkä elokuva Sisko tahtoisin jäädä käsitteli teini-ikäisen tytön kapinointia. Toisessa elokuvassaan hän halusi vaihtaa aihetta ja tyylilajia. . Jos myyttinen hahmo konkretisoidaan, taika katoaa
B. Kuka oli Yhdysvaltain ensimmäinen pre- sidentti: a) Abraham Lincoln, b) Theodore Roosevelt, c) George Washington? 7. Mitä kansanomaisesti kutsutaan räätikäksi: kaali, lanttu vai nauris? 4. Kuva: Paula Åström 7 1 8 7 9 7 4 4 6 9 5 6 4 4 7 3 1 9 3 6 2 3 5 8 5. Minä vuonna naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus tuli Suomessa mahdolliseksi? 5. Hannu Krankka, 1600-luvun Nuijasodan kapinapäällikkö. J.E. kutsutaan 400-luvulla 2. Kaikkien kotikunta oli a) Laihia, b) Liminka, c) Luumäki? ennen ajanlaskumme alkua elänyttä kreikkalaista Herodotosta? 3. Missä urheilulajissa Minea Blomqvist Viivi & Wagner . Öresundsbro on silta, joka yhdistää Ruotsin ja Tanskan. Virtanen . Aku Ankka . Masi . Kuka sarjakuvahahmo on keksinyt mm. itsemurhan tehnyt taidemaalari. Mikä on ensi vuoden jalkapallon MMkisojen ja seuraavien kesäolympialaisten 2016 isäntämaan Brasilian virallinen kieli? 10. Sunila, 1920- ja 1930-lukujen pääministeri. kestokaramellit, mietintämyssyn ja Kertalaaki-liuottimen? 6. Mukula 4 8 2 9 6 3 7 8 5 1 5 7 1 3 5 4 2 5 9 1 8 3 7 6 7 2 1 4 8 8 6 9 3 5 1 7 3 6 2 3 1 5 8. Vilho Lampi, 1936 vain 37-v. Mitkä kaupungit ovat sillan päätepisteet? 3 9 2 6 4 3 1 5 8 2 2 3 9 5 8 2 2 7 5 8 4 3 1 1 2 2 5 6 4 1 7 8 2 7 4 2 6 2 6 9 2 9. Minkä ?isäksi. 22 9.8.2013 TIETOTESTI 1. Mitä nimitystä käytetään männyn lehdistä? on Suomen huippuja? Sudoku 9 Minä vuonna naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus tuli Suomessa mahdolliseksi
Jokisen aja- JOKINEN voi kysellä, esimerkiksi oman puolueensa poliisikansanedustajilta, että millaisella autolla se rattijuoppo ajaa. Se oli suunnitelma silloin, mutta hyvä että muuttui. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Olen makoillut tässä ja seurannut tilannetta. Ratkaisut 5 6 2 8 7 4 1 9 3 3 4 1 9 6 2 7 5 8 9 3 4 1 8 7 5 6 2 7 1 6 5 2 3 8 4 9 2 5 8 6 4 9 3 1 7 6 8 5 2 3 1 9 7 4 1 7 3 4 9 6 2 8 5 4 2 9 7 5 8 6 3 1 Helsingin toimitus Postios. Hän on vain maannut työnsä ääressä tuntikausia. . 81:11 SANANPARSI Sata luuta hauen pääs, puoli possun poloven alla. Jalasjärvi KASKU . Jätä sadan tonnin auto kotiin ja lähde kahdensadan Pösöllä sananmukaisesti baanalle. En pidä rajan laskemista puolesta promillesta minään ratkaisuna. Rattijuopot ajavat monen promillen humalassa. Petteri on uskomattoman laiska. elokuuta 2013. Tänään: Erja, Eira, ortodoksisen kalenterin mukaan Matias, Matti, Herman, Hemmo. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 21.31, Oulussa 22.02 ja nousee huomenna Helsingissä kello 5.21 ja Oulussa kello 4.46. PÄIVÄN SANA ?Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta. Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.? Ps. Vastaus oli peräisin Ylen nettisivulta, mutta jutusta jonka päiväys on 5.6.2013 klo 14. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Päällikkö: Pirjo Kontio 8 9 7 3 1 5 4 2 6 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 1 8 3 9 5 6 4 7 2 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 7 1 3 2 6 9 8 5 4 6 2 4 8 7 3 5 9 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 6 5 8 1 7 4 9 3 2 044 7370 262 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 9 7 5 4 2 1 3 8 6 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 9 4 2 8 3 5 7 1 6 7 3 9 2 4 8 6 1 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu 3 9 1 6 8 2 4 7 5 4 1 6 5 3 9 8 2 7 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 2 8 4 5 1 7 6 9 3 2 5 8 1 6 7 9 4 3 5 6 7 4 9 3 1 2 8 5 6 1 7 8 4 2 3 9 www.suomenmaa.fi 8 2 6 9 5 1 3 4 7 8 9 2 3 1 5 7 6 4 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 4 7 9 3 2 8 5 6 1 3 4 7 6 9 2 1 5 8 1 3 5 7 4 6 2 8 9 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) 1995, 2) Pelle Peloton Disneyn luomassa Ankkalinnassa, 3) Washington, 4) Malmö Ruotsissa, Kööpenhamina Tanskassa, 5) historian isä, Herodotoksen Historiateos (suomeksi 1907, viimeisin painos 1997) käsittelee persalaissodiksi laajenneita Vähä-Aasian ja Kreikan riitoja, 6) Liminka, 20 km Oulusta etelään, 7) lanttu, 8) neulaset, 9) portugali, 10) golf. He vammauttavat ja tappavat lukuisia viattomia. Kuinka voit sen tietää? . Viattomaksi en laske kyytiin mennyttä kanssajuoppoa. Rattijuoppoudesta joutui ennen linnaan. 23 9.8.2013 Valtion vaihtoautovaliot tus on, että rattijuoppojen autot tuomittaisiin valtiolle, myytäisiin ja rahoilla autettaisiin rattijuoppojen uhreja. AIVAN oikeaoppisesti sinänsä kokoomuskansanedustaja Kalle Jokinen käyttää kesäaikaa hyväksi. Lauantain Arsenal - Manchester City ottelu näytetään Yle TV 1:ssä klo 17.00 alkaen - eikä Yle Areenassa kuten vastauksessa kerrottiin. Myyntitoiminta vaatii parlamentaarisin voimasuhtein valittuja toimikuntia, virkamiehiä, tiloja ja markkinointikuluja. Kun niitä Arskan Opel Kadetteja ja Ykän takasivuovetonta Ladaa on tarpeeksi saatu haltuun ja myyty epäilemättä jonossa oleville innokkaille asiakkaille, voidaan laskea mitä jää viivan alle. Veikkaisin että miinusta. Terassijuopoille kaupataan alle sadan euron ?terassipyöriä?, ajatuksena että maailma ei kaadu, vaikka sen joku varastaa. Tuleeko nyt hyvätuloisille, alkoholisoitumisensa alussa oleville kauppakamarinulikoille myyntiin erityisiä terassiautoja. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Auto voi mennä Jokiselle, mutta se on portsarirahoja. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 9. - Keskiviikon Tietotestin viimeisessä vastauksessa oli vanhaa tietoa. Jokinen ei usko rangaistukseen, vaan rahaan. Kesällähän on vähemmän uutisia, joten aivopierutkin saavat julkisuutta. Aivan, valtaosa ajaa alle tonnin ritsoilla, valkoisen roskaväen romuilla, joista on verot perässä ja onpa tainnut unohtua se katsastuskin. Niitä kun haalitaan valtiolle, ehkä ihan Valtion vaihtoautovaliot-tarhaan, niin siitäpä sitä rahaa kertyy. Promillerajasta jahkaajia riittää. Heinäkuu olisi ollut vielä parempi ajankohta, mutta toki tuollaisen ajatuksen työstämiseen menee aikaa. Jokinen on huolissaan aivan oikeasta asiasta, rattijuoppoudesta
Poliisiin on oltu jo yhteydessä.. Oulusta ja päättyy viikkoa myöhemmin Helsinkiin Eduskuntatalolle. Sipilä lupasi alkukesästä Facebookissa polkea Oulusta syyskauden ensimmäiseen eduskuntaistuntoon Helsinkiin, jos hanke saa tarpeeksi tukea. Vaikka vaaditusta sadastatuhannesta tykkääjästä kokoon saatiin vain neljäsosa, aikoo Sipilä ottaa haasteen vastaan ja laittaa takamuksensa koetukselle. Keuhkoveritulpan kesällä sairastanut keskustapomo lupaa kuitenkin olla innostumatta liikaa. . Juha Sipilä on tavattavissa. Mukaan lähtee myös muita kansanedustajia, Siira kertoo. SIIRA ei uskalla arvioida, paljonko polkijoita mukaan lopulta lähtee. . Tule mukaan keskustelemaan, tuomaan omia Kaikki ovat tervetulleita. Jäsenkirjoja ei kysellä. Juha Sipilä kutsuu kaikki suomalaiset pyöräilemään ja puhumaan politiikkaa. 24 9.8.2013 Sipilä kutsuu kaikki polkemaan SAMULI NISSILÄ HELSINKI KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä kutsuu kaikki suomalaiset pyöräilemään ja keskustelemaan Suomen talousongelmista. Pyörät pyörimään -tapahtuma alkaa sunnuntaina 18.8. Kuva: Jari Laukkanen ajatuksiasi Suomen selviytymiseksi ja pyöräilemään yhdessä! . Jäsenkirjoja ei kysellä, vahvistaa tapahtumaa järjestävä keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira. MATKAREITTI kulkee Oulusta Pyhännän, Pielaveden ja Pieksämä- en kautta Mikkeliin. Siellä polkemisesta pidetään parin päivän tauko, jolloin vietetään keskustan eduskuntaryhmän kesäkokousta. Sitten matka jatkuu Kouvolaan, Porvooseen ja Helsinkiin. Etappipaikkakunnilla järjestetään ulkoilmatapahtumia, joissa puhutaan politiikkaa. . Tapahtumalla halutaan muistuttaa liikunnan riemusta ja tärkeydestä, Siira kertoo. Liikenneturvallisuudesta aiotaan pitää hyvää huolta. . Mukaan voi lähteä päiväksi, tai vaikka vain yh- den etapin ajaksi. Tarkka ohjelma ja aikataulu löytyy Pyörät pyörimään -verkkosivuilta. . Mikäli kunto sallii olen mukana tiukasti lääkärin ohjeita noudattaen, joko huoltojoukoissa, pyöräilemässä pieniä pätkiä tai pyöräilemässä sähkön avustamana, hän sanoo tiedotteessaan. TEMPAUKSELLA Sipilä haluaa muistuttaa, että Suomen asiat saadaan kuntoon vain yhdessä tekemällä. . Kutsumme tapahtumaan päättäjiä, työnantajia, yrittäjiä, työntekijöitä, työttömiä, eläkkeellä olevia, opiskelijoita . Yritetään kerätä iso joukko. Fillaroimaan ei toki tarvitse sitoutua koko viikoksi. ihan tavallisia suomalaisia. Kaikki ovat tervetulleita