Suomenmaa 09.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 33 / 9.9.2016 / 4,80 ? Kasvun kelkkaan Mauri Pekkarinen patistaa Suomea irti näivettymisen kierteestä Uutisanalyysi Niukan ajan budjetti Ilmiöt Reportaasi Mainettaan paremmat valtionyhtiöt Perheet tarvitsevat tukea
sisältö 9.9. 2016 Katse tulevaisuuteen Keskustan pitää uskaltaa puhua koulutuksesta, Silja Silvasti sanoo s. 44 2 9.9.2016
2016 3. Suomella on kaikki mahdollisuudet siirtyä vähitellen talouskasvun aikaan. Juha Sipilä s. 43 Jäsenkirja ei saa olla nimitysten este eikä peruste s. 23 Kati Hiekkapellon dekkarit syntyvät Hailuodon rauhassa s. 6 9.9. 18 Vikasoitto välitti Saimi Tikkaselle uuden puolison s. 34 Farssi päivähoitomaksujen ympärillä ei ollut keskustalaisten mieleen s. 38 Yhdysvaltain vaalisyksystä on tulossa ennennäkemättömän iljettävä s
Unionin heikentyminen ei ole kuitenkaan patenttiratkaisu Euroopan ongelmiin, päinvastoin. Suomelle EU:n toimintakyvyn heikkeneminen on huono uutinen. Seuraavaksi jännitetään Ranskan ensi vuoden presidentinvaaleja, joihin Marine Le Pen lähtee vahvoista asemista. Merkelin tappio heijastuu väistämättä myös Euroopan unioniin. Unioni on joutunut perimmäisten kysymysten äärelle sen jälkeen, kun britit päättivät kansanäänestyksessä erota EU:n jäsenyydestä. Unionia nakerretaan myös sen itäreunalla, jossa eräiden jäsenmaiden hallitusten toiminta so- 4 9.9.2016 tii jo unionin keskeisimpiä arvoja kuten oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Tässä tilanteessa EU tarvitsisi kipeästi vahvoja suunnannäyttäjiä. Tämä rooli on historian saatossa langennut usein Saksalle ja Ranskalle. Nyt molempien maiden johtajat ovat vaikeuksissa. Hän on käytännönläheinen poliitikko, joka kykenee sopeuttamaan toimintaansa äänestäjien tuntojen perusteella. Ranskan presidentti Francois Hollande on hyvin epäsuosittu, ja liittokansleri Merkel kadotti merkittävän osan poliittisesta pääomastaan sunnuntaina. On kuitenkin ennenaikaista povata Merkelin aikakauden loppua Saksassa ja EU:ssa. Tällä kertaa pelissä oli kuitenkin paljon enemmän. Kyseessä on EU:n vaikutusvaltaisimman johtajan kotiosavaltio, jossa huomio keskittyi ulkomaalaisvastaisuudella ratsastavan AfD-puolueen (Vaihtoehto Saksalle) menestykseen. Vain kolme vuotta sitten perustettu AfD sai lähes 21 prosenttia äänistä. Merkelin aseman heikentyminen saattaa syventää myös EU:n kriisiä. Mecklenburg-Etu-Pommerissa asuu vain 1,6 miljoonaa ihmistä, joten normaalioloissa sen vaalitulokset kuitattaisiin maailmalla pikku-uutisena. Pienelle ulkomaankaupasta elävälle maalle on tärkeää, että kasvu piristyy Euroopassa ja kauppatiet pysyvät auki. Viime vuoden pakolaiskriisi on hyvä osoitus siitä, että ongelmat eivät pysähdy Suomen rajoille. Merkelin CDU:n kannatus hiipui 19 prosenttiin. Osavaltion suurimpana puolueena jatkavat sosiaalidemokraatit 31 prosentin kannatuksella. Vaalitulos jatkaa oikeistolaisen populismin nousua Euroopassa. Päätoimittaja Juha Määttä Michael Kappeler/Lehtikuva Angela Merkel menetti osan poliittisesta pääomastaan viime sunnuntaina kotiosavaltionsa vaaleissa. Pääkirjoitus Merkelin ahdinko voi syventää EU:n kriisiä L iittokansleri Angela Merkel koki kirvelevän tappion kotiosavaltionsa Mecklenburg-Etu-Pommerin vaaleissa viime sunnuntaina. perustettu 1908 . Rajojen sulkeminen ei ole vaihtoehto, vaikka monet lietsovatkin äänestäjiä niin uskomaan niin meillä kuin muuallakin.. Tässä tilanteessa Merkel joutuu harkitsemaan Saksan pakolaispolitiikan kiristämistä. Saksan pienen osavaltion vaalitulos on epäilemättä hyvä uutinen EU-kriitikoille
päinvastoin. Sen perimmäinen tavoite löytyy keskustan vaalilauseesta: ?Suomi kuntoon?. Ei siksi, että ne eivät toimisi. Vaan siksi, että niin ei ole ollut tapana tehdä. Osa opposition kritiikistä on ollut varmasti aiheellista ja asiallista. Työttömyys on kasvanut ja vienti laskenut. Väestö ikääntyy vauhdilla, ja sen seurauksena sosiaali- ja terveystoimen menot kasvavat vuosi vuodelta. Hyvinvointia on pidetty yllä ottamalla lisää velkaa. Yleensä tauti on kukkeimmillaan, kun oma puolue on tukevasti oppositiossa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on kertonut, että politiikan seuraajana häntä harmitti eniten sanojen ja tekojen välinen ristiriita. Toimittajalta Viisaita neuvoja vai lipeviä puheita? Mustaa on yleensä vaikea saada puhumalla valkoiseksi. Velkaa on nyt yli 104 miljardia euroa eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2009. Tässä tilanteessa hallitus ei voi heittäytyä toimettomaksi. Tähän tavoitteeseen ei päästä hokkuspokkus tempuilla tai lipevillä puheilla. Suomen talous on ollut alavireinen yli seitsemän vuotta. Syystä tai toisesta he eivät käyttäneet tätä tilaisuutta hyväkseen. Tämä ei estä kuitenkaan oppositiota neuvomasta hallitusta . Puhetta oli paljon, mutta tekoja vähän. Yrityselämän palveluksesta politiikkaan hypännyt Sipilä edellytti keskustalta jo oppositiokaudella vastuullista politiikkaa. Ne ovat kohdistuneet kaikkiin suomalaisiin. Hallitus ei ole tehnyt päätöksiä ilkeyttään. Se oli ennenkuulumaton kädenojennus suomalaisessa politiikassa. Sipilän johtama hallitus on joutunut ensimmäisen toimintavuotensa aikana tekemään ikäviä päätöksiä. Ongelmat ovat monimutkaisia ja vaikeita. Opposition murinaa kuunnellessa on kuitenkin hy- vä muistaa, että suurimmalla osalla heistä oli edellisellä hallituskaudella mahdollisuus laittaa maan asiat kuntoon. Vaikka matka ei taitu eikä valmista synny, mielikuva dynaamisesta poliitikosta saattaa elää vahvana. Tällaisia politiikkoja löytyy Suomestakin . Kaikki hallituksen toimet eivät ole edenneet toivotulla tavalla tai hallituksen toivomassa aikataulussa. Se ei kuulemma sovellu politiikan tekemiseen. Sipilän prosessikaavioille ja fläppitauluille on naureskeltu ääneen. Osa poliitikoista tosin taitaa tämänkin homman. Juonikas poliitikko saa näyttämään asiat hyvältä esiintymällä ja puhumalla sulavasti. Pääministeriä on moitittu siitä, että hän johtaa hallitusta yritysjohtamisen opein. Kriittisiä puheenvuoroja kuunnellessa onkin syytä kysyä itseltään, mikä on puhujan perimmäinen tavoite. Ettei vain joku yrittäisi puhua mustaa valkoiseksi, kauniisti ja sulavasti. Juha Määttä 9.9. Perinteiset keinot on koluttu läpi jo moneen kertaan. Niinpä puolue tuki hallituksen toimia, jos niitä pidettiin järkevinä. Siksi asioita on uskallettava tarkastella uudella tavalla. Hallituksen toimintatapa on saanut paljon kritiik- kiä. valitettavasti. Kriittistä palautetta seurasi yleensä oma vaihtoehto. Kun edellisen hallituksen sote-uudistus jämähti paikoilleen, oppositiojohtaja Sipilä tarjosi kansankunnan edun nimissä apua hallitukselle. 2016 5
Asia jumpattiin hallituskumppaneiden kanssa läpi, ja säästölista ? paikoin ikäväkin . Toivoisin, että kokoomus alkaisi kannattaa valinnanvapautta myös perheitä koskevissa asioissa, Viljanen näpäyttää. Eikä hallitus aivan toimeton ole ollut, keskustalaiset muistuttavat. Riihessä päätettiin jakaa vanhemmuuden kustannuksia maksamalla 2 500 euron kertakorvaus äidin työnantajalle, ja hallituksessa on ensikertaa nimettynä perhe- ja peruspalveluministeri. Sekä Viljasella että Vehkaperällä on kaksi lasta. Perhepolitiikka Lopputulos tyydyttää Eerikki Viljanen ja Mirja Vehkaperä arvostelevat päivähoitomaksuista syntynyttä poliittista näytelmää Teksti: Henna Lammi Kuva: Jari Laukkanen Odotettu päätös, kuvaavat kansanedustajat Eerikki Viljanen (kesk.) ja Mirja Vehkaperä (kesk.) budjettiriihen ratkaisua luopua päivähoitomaksujen korotuksista. ??Lopputulos on käyttäjän kannalta hyvä, ja maksujen aleneminen pienituloisilta kahden ja kolmen hengen perheiltä on keskustan tavoitteiden mukaista, mutta asiasta käyty poliittinen näytelmä ei ollut kunniaksi, Viljanen sanoo. Edustajia närästää kokoomuksen pelailu. Vehkaperä oli hallitusneuvotteluissa mukana ryhmässä, joka sai eteensä esityksen maksujen korottamisesta. Työn ja perheen yhteensovittaminen on edustajille melkoinen palapeli. Viljanen yrittää olla läsnä poikien arjessa joka päivä, jos ei iltaisin niin aamuisin. ??Viikon suunnitelmat saattavat mennä uusiksi kymmenen kertaa ja lopputulos on kuitenkin se, että ukkoa ei näy. Me kaikki muistamme, millainen oli viime vaalikauden loppu. Kaksikko kummastelee, miksi päivähoito- maksujen korottamatta jättäminen korvataan nostamalla kiinteistöveron alarajaa. Viljasen nuorin syntyi kesäkuussa, Vehkaperän kuopus täyttää vuoden. sovittiin yhdessä. Arki vaatii läheisiltä pitkää pinnaa. Ehkä summa vain sattui olemaan sopiva. ??Ajatus kiinteistöjen korkeammasta verottamisesta on ekonomistien lempilapsi, ja se passasi myös kokoomukselle, koska vero kohtelee samalla tavalla miljonääriä ja kansaneläkeläistä, Viljanen arvelee. Tempoileva päätöksenteko on ihmetyttänyt perheissä. Vehkaperä myöntää, että hallituksen iso perhepoliittinen linja on hämärän peitossa. Hän ei usko, että esimerkiksi vanhempainvapaisiin kajottaisiin tällä vaalikaudella. 6 9.9.2016 ??Kokoomuksen mukaan naiset pitää saada töihin, perhevapaat kiintiöidä ja kotihoidontukea leikata, mutta me lähdemme toisenlaisesta näkövinkkelistä. Vehkaperän mielestä on tärkeää, että politiikkaan pystyvät osallistumaan muutkin kuin eläkeläiset. ??On eduskunnalle rikkaus, että päättämässä on erilaisia ihmisiä.. Me haluamme tukea myös kodinomaista hoitoa, kokoomus viedä lapset hoitoon, hän vertaa. ??Valinnanvapaus on kokoomukselle tärkeä arvo. Nyt kokoomus irrotti paketista yksittäisen asian. ??Monissa kunnissa on laskettu korotusten varaan. Edustaja viettää aikansa tiistaista perjantaihin Helsingissä, mutta ainakin syksyllä hän lentää kotiin myös keskiviikkoisin. ??Vaatii valtavan paljon järjestelyitä etukäteen, että paletti pyörii. Nytkin olen pyykännyt, kokannut ja laittanut jääkaapin oveen lapun päivärytmistä, hän nauraa. Vehkaperän mies jää kotiin syksyllä ja myös sukulaiset auttavat. Nyt matto vetäistiin alta, ja kunnissa joudutaan miettimään uusia säästökohteita, Vehkaperä huomauttaa. Viljasen mielestä kokoomuksella oli uuden puheenjohtajan myötä kova tarve profiloitua, varsinkin kun puolueen kannatus ei ole lähtenyt nousukiitoon. ??Tärkeintä on nyt, että tällaista veivaamista ei aleta enempää harrastaa. Onneksi molemmat isovanhemmat ovat lähellä auttamassa, maatilaakin hoitava Viljanen kertoo. Vehkaperän koti on Haukiputaalla
2016 7. Eduskunta palasi istuntotauolta tiistaina. Eerikki Viljasen ja Mirja Vehkaperän mukaan isojen kysymysten ratkaiseminen, kuten valtion velkaantumisen taittaminen ja kilpailukyvyn kohentaminen, ovat myös parasta perhepolitiikkaa. 9.9
Liikenneministeri Anne Bernerin ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen salkut sopisivat useammankin pätevän keskustaedustajan käteen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ottaa ti- lanteen rennosti. . Se on varmasti sellainen paikka, johon Rehn on erittäin pätevä. On voitava luottaa viranomaistyön laatuun. Aishi Zidan Twitterissä Onnea on se, että väkivallan kierteen voi sukupolvien välillä voi katkaista, kunhan vaan saa apua. Se lienee myös Rehnin tähtäimessä.. Kyllä tuokin paikka täyttyy, Sipilä totesi tiistaina eduskunnassa. Hän pitää Rehniä hyvänä valintana Suomen Pankin johtokuntaan. . Keskustan eduskuntaryhmästä sitä toki löytyy usealtakin, esi- 8 9.9.2016 merkiksi Mauri Pekkariselta ja Seppo Kääriäiseltä. Ministerikierrätys on myös mahdollinen vaihtoehto. Suomen Pankin pääjohtajan pesti vapautuu Erkki Liikaselta kesällä 2018. Rehn on tehnyt erinomaisen hyvää työtä hallituksessa, mutta kyllähän meillä vankkaa joukkoa löytyy taustalta. Ja sitä juuri mietin; miten tämä kaikki yhteiskunnassa tehtävä hyvä olisi apua tarvitsevien ihmisten tiedossa? Annika Saarikko Facebookissa Kun ihmiset menettävät identiteettinsä, heistä tulee vihaisia. Elinkeinoministeriksi voisi ryhtyä joku nykyinen keskustan ministeri. Silloin olisi mahdollista nostaa uusi nimi hallitukseen. Siksi yhteiskuntaa pitää yrittää rakentaa sellaiseksi, että pudonneilla on mahdollisuus nousta, mennä eteenpäin ja elää kunniallisesti. Anu Kantola Helsingin Sanomissa Roni Rekomaa/Lehtikuva Pätevin tulkoon valituksi tässäkin, niin kuin kaikissa muissakin tehtävissä. Elinkeinoministeri Olli Rehn on ehdolla Suomen Pankin johtokuntaan. Ministeripeli käynnissä Pauliina Pohjala Kenestä tulee elinkeinoministeri Olli Reh- nin (kesk.) seuraaja, jos Rehn valitaan Suomen Pankkiin? Ministerispekulaatiot käyvät jo kuumina. Jos Rehn lähtee, hänen tilalleen eduskuntaan nousee varasijalta pääministerin nykyinen valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Tämä keventäisi Lehtomäen tilipussia tuntuvasti. Elinkeinoministerin salkku on hallituksen painavimpia, joten aivan kylmiltään sitä ei voi ottaa vastaan. Lehtomäellä on aikaisempaa kokemusta ministeriydestä. Jos näin käy, että Rehn siihen valitaan, silloin tietenkin ero hallituksesta hänelle myönnetään. Suomen Pankin johtokunnan kolmesta paikasta kaksi vapautuu ensi vuonna. Niitä tavoittelee kaikkiaan 19 henkilöä. Toinen paikka täytetään helmikuun alussa, toinen sopimuksen mukaan vuoden loppuun mennessä. Ajassa Sanottua Emme voi luottaa siihen, että valitusasteissa turvapaikkapäätökset korjataan. Pätevin tulkoon valituksi tässäkin, niin kuin kaikissa muissakin tehtävissä, Sipilä sanoi.
1953), joka tuntee Kelan myös sen hallituksen jäsenenä. 2016 9. Rehn on ainoa nimi, joka on noussut esiin kahvipöytäkeskusteluissa. Hänen osaamistaan arvostetaan. Timo Haapala MTV:llä Antti Ämmälä Taloussanomissa Jari Laukkanen Veikkauspomon palkka kummastuttaa Samuli Nissilä Veikkauksen toimitusjohtajan yli 32 000 euron kuukau- sipalkalle ei ole perusteita, yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila kirjoittaa Suomenmaan blogissaan. Jutila muistuttaa, että Suomessa on yli 700 000 köyhää. Kun kansalaiset joutuvat sietämään ikäviä päätöksiä ja venymään, hyväosaisten pitäisi Jutilan mukaan osoittaa tilannetajua omissa valinnoissaan. Tilannetajua tarvitaan hänen mukaansa erityisesti silloin, kun hyväosaisimmat suuntaavat julkisia varoja toisilleen eliitin sisällä. . Kyse on kuitenkin politiikan perimmäisestä kysymyksestä: mikä on oikein ja mikä väärin. Jutilan blogikirjoitus on luettavissa Suomenmaan verkkosivuilla. Karina Jutila. Petra Pöyliö Kuutta punnitaan Kelaan Pentti Manninen Kelan pääjohtajakilpa on haastatteluvaihees- sa. Hänellä on alan tuntemus pitkäaikaisena sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä. Mielenkiintoista onkin, että ensin Rehn seurasi Liikasta EUkomissaariksi, nyt Suomen Pankkiin. Matti Kalliokoski Helsingin Sanomissa Ajassa Poliittisissa piireissä pääjohtajan paikka ei toistaiseksi ole synnyttänyt suuria värinöitä. Johtajakokemusta hän on kartuttanut vuodesta 2010 lähtien Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana. Aaltosella ei liene puolueen jäsenkirjaa, mutta hänessä on keskustalaisuuden tuoksahdus. Valtiotieteen lisensiaatti Kari-Pekka MäkiLohiluoma (s. Tökerö menettely aiheutti haavoja. Jutila toteaa, että johtajasopimusten moittimisen voi kuitata populismiksi. . Johtajakokemusta karttui sisäministerinä. Muut haastateltavat ovat ylijohtaja Outi Antila, budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ja hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. 9.9. Sanottua Kolmen puolueen hallitus on kuin Alvar Aallon kolmijalkainen jakkara. Se pysyy pystyssä, kunhan sillä istuu rauhallisesti, mutta yhtään jalkaa ei ole varaa ottaa tuolin alta pois. Rehn on vahvoilla myös Liikasen seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajaksi, kun Liikanen jää eläkkeelle 2018. 1962) siirtyi vuosi sitten Kunta- liiton toimitusjohtajan paikalta Kelan johtajaksi, kun kokoomuslainen Helena Pesola jäi eläkkeelle. Hänellä on vahva johtajakokemus, mutta vain ohut sosiaali- ja terveyspolitiikan tuntemus ennen Kelan johtajuutta. Mäki-Lohiluomalla on vahvoja puoluetovereita. Uuden toimitusjohtajan toteamus 32 000 euron kuukausiansiostaan oli ?hyvä palkka?. Sari Sarkomaa (kok.) johtaa Kelan valtuutettuja, Anneli Taina (kok.) Kelan hallitusta. Poliittisin hakija on kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Päivi Räsänen (s.1959), entinen kristillisdemokraattien puheenjohtaja. Palkkaus on aina herkkä asia, mutta erityisen herkkä se on silloin, kun eurot pitää perustella veronmaksajille. Tätä ei Jutilan mukaan osata Veikkauksessa. . Kansanedustajista koostuva Kelan valtuusto mittaa kuutta hakijaa. Puntarissa ovat sosiaali- ja terveyspolitiikan ja perusturvan tuntemus sekä johtamiskokemus. Kela on iso laitos 5?800 työntekijällään. Mittavin alan kokemus on yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltosella (s
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on puhunut myrkystä, eivätkä muut keskusjärjestöt välttämättä innostu asiasta yhtään enempää. Palkansaajapuolelta on muistutettu, et- tä ansiosidonnaista työttömyysturvaa on jo päätetty lyhentää sadalla päivällä ja vuorotteluvapaaseenkin on jo tehty heikennyksiä. Perintöparlamentarismi vahvistui eduskunnassa Pekka Pohjolainen Työnsä tällä viikolla aloittanut eduskun- ta sai kesällä uuden kansanedustajan, kun RKP:n Veronica Rehn-Kivi otti politiikan jättäneen Carl Haglundin paikan. Rehn-Kivi, 60, on puolueensa entisen kansanedustajan ja ministerin Elisabeth Rehnin tytär. myös keskustan Mika Lintilä, SDP:n Jutta Urpilainen ja perussuomalaisten Ritva ?Kike? Elomaa. Yhtä sukupolvea kauemmas ulottuvaa eduskuntataustaa on ainakin SDP:n Erkki Tuomiojalla ja keskustan Hannakaisa Heikkisellä. Shutterstock Tästä tulee erittäin haastava harjoitus. Kolmikanta taas ahtaassa raossa Pekka Pohjolainen Kolmikannassa joudutaan jälleen kää- rimään hihat ja yrittämään syyskuun aikana sopua työllisyyttä edistävistä toimista. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamalle ryhmälle asetettu aikataulu on saanut jo etukäteen työmarkkinajärjestöt vääntelehtimään ahdistuksesta. ??Ymmärrän sen, että hallitus tavoittelee sitä, että mahdolliset lainsäädäntömuutokset tulisivat voimaan jo vuoden alusta. Se on ansiosidonnainen työttömyysturva, jota hallitus haluaisi 10 9.9.2016 työnhakuun kannustavammaksi niin, että kuluja ei tulisi valtiolle nykyistä enempää ja työllisten määrä kasvaisi 8?000 henkilöllä. Yhtälö on palkansaajille kaikkea muuta kuin helppo. Eduskuntapaikkansa ovat ?perineet. Jos heikennykset eivät tule kyseeseen, jäljelle ei taida jäädä oikein muuta kuin ansiosidonnaisen porrastus nykytasoon puuttumatta niin, että alkupäässä maksettaisiin enemmän ja loppupäässä vähemmän. Kolmikannan pitäisi pohtia myös päämi- nisteri Juha Sipilän (kesk.) jo pidempään ajamaa ansiosidonnaisen käyttöä palkkatukena ja starttirahana. Se tuntuu taas vaikealta varsinkin Elinkeinoelämän keskusliitolle, joka on valitellut mallin kilpailua vääristäviä vaikutuksia.. Uudistusten vaikutuksia ei vielä edes tiedetä. Kilpailukykysopimuksellakin heikennettiin palkansaajien työehtoja ja siirrettiin vakuutusmaksuja heidän kontolleen. ??Kyllä tästä tulee erittäin haastava harjoitus, Murto arvioi. Millainen porrastettu malli ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan voisi sitten olla mahdollinen. Kai Mykkäsen isä on kokoomuksen kansanedustajana 1970-luvulla toiminut Jouni Mykkänen. Kokeneemmissa edustajissa SDP:n Anneli Kiljunen edustaa perhepiirissään jo kolmatta kansanedustajapolvea. Viime eduskuntavaalit toivat eduskuntaan kaksi muutakin uutta toi- sen polven edustajaa, Ville Skinnarin (sd.) ja Kai Mykkäsen (kok.). Skinnari on nyt jo edesmenneen SDP:n pitkäaikaisen kansanedustajan Jouko Skinnarin poika. Mutta aikataulu on erittäin haastava, huokaa STTK:n johtaja Katarina Murto. Aikataulu ei tietenkään ole ainoa eikä isoin ongelma
Toinen puoli ministereistä oli hiljaa tai kannatti eroa. Tuloksen tiedämme. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Toimitus onnittelee SUOMI FINLAND 1. Britannia kuuluu EU:n merkittävimpiin tutkimusrahoituksen saajiin. En voi kuin ihmetellä, miten vastuuton Came- ron oli kansanäänestyksen järjestäessään. Mutta entinen mahti on aina entinen mahti. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, Bri- tannialla ei ole parhainta osaamista kauppaneuvotteluista. Näissä on kyse ihmisten työpaikoista ja Lontoon asemasta finanssimaailmassa. EU:n jäsenenä Britannialla on pääsy 500 miljoonan ihmisen markkinoille. Täällä Bryssel Minne menet, Britannia? Britannian brexit-äänestyksestä on kohta kolme kuukautta. Brittihallitus pohtii kuumeisesti, miten turvata brittien asema ja EU-jäsenyyden mukaan tuomat edut EU-eron jälkeen. Suurin osa Britannian laeista on kytköksissä unioniin. Entiselle imperiumille ei tunnu kelpaavan Norjan tai Sveitsin malli. Tätä taustaa vasten ymmärrän, että Britannia haluaa pitkittää eroneuvottelujen avaamista. Brexitin puolesta kampanjoineet sanovat, että Britannialla, entisellä kauppamahdilla, on riittävästi muskeleita, mahtia ja vaikutusvaltaa neuvotella erittäin hyvä sopimus. Se lienee kuitenkin lopulta pieni sirunen laajassa ja vaikeassa paketissa. Mutta se ei käy käden käänteessä. Useat tahot haluaisivat pitää EU:lta saamansa tuet ja ovat nyt ihmeissään, kun tuki loppuu. lk 9.9. Muutamaa kuukautta ennen kansanäänestystä Cameron ja osa hänen hallituksensa ministereistä yrittivät vakuuttaa briteille, että Britannian kannattaa pysyä EU:ssa. Britannia on ollut EU:n jäsen 40 vuoden ajan. Kyse on aluetuista, maataloustuista sekä tutkimusja innovaatiorahoista. Hänelle oli tärkeää yhdistää oma puolue ja turvata oma tulevaisuus maan pääministerinä. Cameron ja hänen hallituksensa moittivat EU:ta vuosikausia lähes kaikista asioista. EU rahoittaa tutkimusta ja innovaatioita 120 miljardin euron potilla vuosien 2014?2020 aikana. Britannialta puuttuvat kauppaneuvotteluja käyvät virkamiehet. Australia on luvannut auttaa ja kouluttaa brittivirkamiehiä. EU on käynyt ja käy jäsenmaiden puolesta kauppaneuvottelut. Tämä ei ole helppo tehtävä. Tärkeintä Britannialle on turvata ulkomaankauppa ja Lontoon Cityn toiminta ja intressit. 2016 11. Se haluaa parannetun version. Julkisuudessa ykkösaiheeksi on noussut maahanmuutto
Uutiskuva 12 9.9.2016
Ohjelmassa oli muun muassa puhetta järjestöllisestä kehittämisestä, jäsenhankinnasta ja tulevista tapahtumista ? kuntavaaleja ja presidentinvaaleja unohtamatta. Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen vakuutti tiistaina Suomenmaalle, että näiltä päiviltä lähtee aina voimaantuneena kotiin. ??Samassa veneessä oleminen, yhteinen tavoite, aate ja herttaisen ihanasti erilaiset piirit antavat taas voimaa vaalityöhön, hän totesi. 9.9. 2016 13. Jari Laukkanen Ylös, ulos ja lenkille Pauliina Pohjala Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Si- pilä johdatti väen ulos reippailemaan maanantaina Vantaan Tikkurilassa, jossa pidettiin puolueen ja sen piirien toimihenkilöiden kaksipäiväiset neuvottelupäivät. Sokos Hotel Vantaan sisätiloissa puolestaan käytiin rautaista poliittista keskustelua
Hallitus aikoo lopettaa velaksi elämisen vuoteen 2021 mennessä, pääministeri Juha Sipilä korosti hallituksen budjettiehdotusta esitellessään. Budjetin suuri kuva ja säästökohteet 14 9.9.2016 Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia vastaavat hallitusohjelman linjauksia.
Toisaalta leikkaukset voivat lisätä velkaantumista, jos ne haittaavat liikaa talouskasvua. Esimerkiksi opiskelijoille ja työttömille maksetut etuudet lisäävät heidän kulutustaan ja siten kasvattavat valtion verotuloja ja tuovat lisää työpaikkoja. Kotitalousvähennyksen parantaminen. Lisää rahaa teihin ja muihin väyliin, Ovaska luetteli. Miksi valtio ei ota enempää velkaa, kun se saa sitä miinuskorolla? Hallitus pelkää, että liiallinen velaksi eläminen voi kostautua, kun korot jossain vaiheessa nousevat. Lisäksi se huolehtii, mitä taloudelle tapahtuu, kun suomalaisten ikääntyminen vähentää tulevina vuosina veronmaksajien määrää ja lisää terveysmenoja entisestään. velkaantumisen pysäyttämisen ja talouskasvun tukemisen . Lisäksi työmarkkinajärjestöiltä ja asiantuntijatyöryhmältä odotetaan keinoja työllisyyden lisäämiseksi. Kansanedustaja Annika Saarikko puolestaan iloitsi päivähoitomaksujen alenemisesta pienituloisilla yksinhuoltajaperheillä. Puoluesihteeri Jouni Ovaska hehkutti kannanotossaan, että moni keskustan vaaliohjelmassa ollut tavoite toteutuu. ??Yrittäjävähennys. Uutisanalyysi Yllätyksetön budjettinäytelmä Hallitus tasapainoilee velkaantumisen pysäyttämisen ja talouskasvun tukemisen välillä Hallitus toi reilu viikko sitten julkisuuteen esityksensä Suomen ensi vuoden budjetiksi. Talousarvioesityksen esittely toisti aiemmilta vuosilta tuttua näytelmän käsikirjoitusta. Ensin hallitus esitteli neuvottelujen parhaita saavutuksia, ja puolueet hehkuttivat itselleen tärkeiden asioiden läpimenoa. Sitten tuli opposition vuoro. Lisäksi tarvitaan yksityisiä riskinottajia ja luovaa ajattelua uusien vientituotteiden löytämiseksi. Eeva Kärkkäinen 9.9. Omaishoito kuntoon. 2?500 euron kertakorvaus naisten työnantajille. 2016 15. Hallituksen esitys lytättiin riittämättömäksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Hallituksen esitystä arvioidessa kan- Hallituksen budjettiesitys on tasapai- nattaa muistaa, millaisessa taloustilanteessa se on tehty. Suomen pankin pääjohtajan Erkki Liikasen budjettineuvottelijoille antamassa tilannekatsauksessa kerrotaan, että poliitikoilla ei ole syytä juhliin, vaikka kotimainen kysyntä on vetänyt talousongelmien parissa kamppailleen Suomen varovaiseen nousuun. Viennillä ja teollisuudella on edelleen vaikeuksia, ja kansainvälinen talouskehitys näyttää epävarmalta. Vaikka kehut kuuluvat hallituksen Budjetin suuri kuva ja säästökohteet edustajille budjettinäytelmässä annettuun rooliin, voi keskustalaisten budjettikannanotoista päätellä, mihin päätöksiin puolueessa oltiin tyytyväisiä. Pääministeri Juha Sipilä korosti talouden suurta linjaa: hallitus aikoo lopettaa velaksi elämisen vuoteen 2021 mennessä. ??Viljelijöiden ahdinkoa helpotetaan, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä kiitteli. Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni nosti esiin nuorten aikuisten osaamisohjelman sekä rahoituksen etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan. vastaavat hallitusohjelman linjauksia. Suuria yllätyksiä ei ole tarjolla. Vaikka leikkauksia on luvassa, valtion 55,2 miljardin budjetti on 300 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2016. Lisäys johtuu muun muassa kilpailukykysopimuksessa sovitusta työnantajamaksujen alentamisesta. Velkaa hallitus ottaisi 5,5 miljardia. Mikäli esitys toteutuu, Suomella on vuoden 2017 lopussa noin 111 miljardia euroa lainaa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi 51 prosenttia. noilua näiden kahden tavoitteen . Samoin toimivat julkiset investoinnit. Leikkausten vaikutus on päinvastainen. Iso kysymys on, kuinka toimiviksi hallituksen talouslääkkeet lopulta osoittautuvat. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä esitellyt keinot eivät vielä riitä työllisyysja taloustavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi soten ja muiden rakenteellisten uudistusten vaikutuksia julkiseen talouteen on vaikea arvioida. Lopulta talouden nousu ei kuitenkaan ole yksin hallituksesta kiinni. välillä. Ylen haastattelema taloustieteen professori Sixten Korkman arvioi, että lopputulos on melko linjakas neutraalius: budjetti ei ole voimakkaasti kiristävä eikä elvyttävä. Esityksessä velkaantumista hillitään hallitusneuvotteluissa päätettyjä menosäästöjä toimeenpanemalla. Tämä tarkoittaa muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista ja opintotukileikkauksia. Talouskasvua ja työllisyyttä tuetaan esimerkiksi palkansaajille ja yrityksille suunnatuilla veronkevennyksillä sekä liikenneinvestoinneilla. Vientiyrityksille on luvassa vetoapua kilpailukykysopimuksesta. Työttömyysetuus starttirahana tai palkkatukena
Se tekee erittäin hyvää tulosta, valtio saa kaiken tulon ja samalla se täyttää sen energiapoliittisen tehtävän,. Maalaisliitto puolsi vahvasti varsinkin maatalouteen liittyneitä suunnitelmia, kuten Kemiran edeltäjän Rikki- ja Superfosfaattitehtaiden perustamista vuonna 1920. ??Maatalouden modernisointiin ja tehostamiseen liittynyt hanke oli itsestään selvästi Maalaisliiton suosikki. Sellainen kuin Outokummun Eero Mäkinen tai Nesteen Uolevi Raade. Eduskunnassa valtionyhtiöitä koskevat päätökset siunattiin yleensä sosiaalidemokraattien, Maalaisliiton ja liberaalien tuella. Talous Ei lypsäviä lehmiä lihoiksi Valtionyhtiöt syntyivät aikanaan Maalaisliiton myötävaikutuksella. Professori Markku Kuisman mielestä valtion pitäisi pitää tiukasti kiinni hyvin tuottavista omistuksistaan. Teksti: Annukka Kaarela Kuvitus: KIRSI ERVASTI, SHUTTERSTOCK Suomessa vallitsee yleinen harhaluulo siitä, että valtionyhtiöt olisivat sosialistien aikaansaannoksia. Useat muut valtion perustamat yhtiöt ovat olleet menestystarinoita, keskeisiä uusien alojen ja teollisten innovaatioiden synnyttäjiä. Kuisma on seurannut surullisena 1980-luvulla herännyttä intoa vähentää, yksityistää ja viedä pörssiin valtion omistuksia. Maalaisliiton enemmistö kannatti takuita, kun ne koplattiin yhteen Typpi Oy:n lannoitetehtaan laajennuksen kanssa. Myös presidentti Urho Kekkosella oli Kuisman mukaan keskeinen rooli monissa valtionyhtiöitä koskeneissa päätöksissä. ??Jos puhutaan Suomesta yhtiönä tai konsernina, Kekkonen oli vähintäänkin konsernin hallituksen puheenjohtaja. Häntä informoitiin ja häneltä haettiin vihreää valoa isoihin valtionyhtiöitä koskeviin asioihin. Kuisma käy läpi muun muassa Nesteen, Outokummun, Kemiran, Gutzeitin ja Veit- siluodon perustamisvaiheita tuoreessa kirjassaan Valtion yhtiöt . Taloushistoriaa tutkivan professori Markku Kuisman mukaan näin ei suinkaan ole. Usein valtionyhtiön takaa löytyy yksittäinen porvaristaustainen, yrittäjähenkinen jääräpää. Kirja on vahva puheenvuoro valtionyhtiöiden puolesta. Professorin mielestä 1970-luvulla täysin flopannut valtion kuvaputkiyhtiö Valco on suotta tahrannut kaikkien valtionyhtiöiden maineen. nousu ja tuho (Siltala). Esimerkiksi Fortumin pörssiin listautumisessa hän ei näe erityistä järkeä. ??Ruotsissa vastaava firma Vattenfall ei ole pörssissä. Muissa jou- 16 9.9.2016 duttiin hakemaan kompromisseja, Kuisma kertoo. Kompromissi oli esimerkiksi Nesteen jalostamoprojektille myönnetyt valtiontakuut joulukuussa 1954
Missään ei ole kuitenkaan säädetty, että valtion täytyy olla vain verotulojen varassa, vaan yhtä hyvin sillä voi olla myös tuottavaa omaisuutta. Kuisma toivoo hallitukselta varovaisia ja kriittisiä toimia valtion omistusten suhteen. Taloudellisestikaan ei ole mitään järkeä myydä sellaista yhtiötä, joka tikittää pientä tuottoa koko ajan ja jonka täytyy kuitenkin olla tiukassa julkisessa valvonnassa. Nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on talouspoliittisissa lausunnoissaan puhunut ?valtion taseen laittamisesta töihin?. Kuisma toivoo, ettei Sipilä aio jatkaa edellisten hallitusten linjaa laittamalla lihoiksi hyvin lypsäviä lehmiä. ??Valtion omistukset pörssiyhtiöissä ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä omaisuuseriä, jotka tuottavat hyvin eivätkä vaadi valtiolta tällä hetkellä mitään suuria panostuksia, professori korostaa. Kuisma ei pidä valtion velkaantumisen astetta niin hälyttävänä, että se vaatisi hyvin tuottavan omaisuuden realisointia ? varsinkaan, kun korot ovat nollassa tai jopa miinuksella. Hänen mielestään valtion kannattaisi pitää tiukasti kiinni esimerkiksi Fortumin ja Nesteen osakkeista. Päätösten on oltava fiksuja ja perusteltuja Suomen valtion ja suomalaisten, ei sijoittajien näkökulmasta. Sijoittajat kinuavat tiettyjä hyvin menestyviä yhtiöitä pörssiin päästäkseen itse osingoille, eivät parantaakseen Suomen valtiontaloutta, Kuisma huomauttaa. ??Meidän ajassamme sijoittajien palvominen on aika vahvaa. Pörssiin 2005. » Perustettiin edistämään maatalouden modernisointia. » Päätavoite oli tehostaa tuotantoa keinolannoittein ja edistää elintarvikeomavaraisuutta. » Vuodesta 1972 lähtien Kemira, pörssiin 1994. Valtion omistukset pörssiyhtiöissä ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä omaisuuseriä. mikä tällaisella yhdellä isolla energiayhtiöllä aina on pienessä maassa, hän vertaa. Sähköverkkoyhtiö Carunan ja verkkooperaattori Digitan myynnit ovat Kuisman mielestä olleet päättäjiltä virheitä. ??Verkkoyhtiöt ovat perusinfrastruktuuria, jonka täytyy toimia, jos haluamme pysyä jonkinlaisena sivistysvaltiona. Esimerkiksi Englannin tai Ruotsin esimerkit eivät ole mitenkään rohkaisevia edes kilpailun lisäämisen kannalta. Mistä valtio voisi sitten luopua? ??Tuottamattomat omistukset yhtiöissä, joilla ei ole yhteiskunnallisesti merkittävää tehtävää, voi toki pistää palasiksi ja myydä pois. Esimerkiksi Fortumin tai Nesteen menestystä valtio-omistus ei ole estänyt. ??Jotkut näkevät siinä liberaalin markkinatalouden kannalta jotain rumaa, että valtio on pörssiyhtiöiden omistajana. 2016 17. Kuka niitä ostaa, on toinen kysymys. Valtion omistuksiin ei Kuisman mielestä pitäisi suhtautua ideologisesti, vaan pragmaattisesti. Hänen mukaansa valtio ei ole pörssiyhtiöiden omistajana sen huonompi tai parempi kuin mikään muukaan taho. Outokumpu on tällä hetkellä vaikeuksissa, mutta silläkin voi olla vielä edessä suuret ajat. Myös Metso ja Sampo, joissa valtiolla on pienemmät omistukset, maksavat hyvää osinkoa. Postin tai VR:n yksityistämistä tai pörssiin viemistä Kuisma ei pidä järkevänä. Niiden kohdalla kyse ei ole pelkästään pääoman tuotosta, vaan yhteiskunnan toimivuudesta. ??En ole nähnyt, että missään toimisi hyvin sellainen järjestelmä, jossa rautateitä hoitaa joku muu kuin valtio. Yhteisyrityksen omistivat aluksi valtio ja kauppahuone Hackman. » Valtio pääomistajaksi vuonna 1924. Outokumpu Oy aloitti toiminnan 1932. » Kehittyi teollisen kasvun ja uudistamisen generaattoriksi Suomessa. » Pörssiin vuonna 1988. Valtion Rikki- ja Superfosfaattitehtaat 1920 Imatran voima 1932 Neste 1948 » Koskivoimayrityksen ensisijaisena tavoitteena oli rautateiden sähköistys. » Keräsi Vuoksenlaaksoon suurteollisuuden keskittymän. » Vuodesta 1998 lähtien osa Fortumia. » Oman öljyjalostamon ja polttoainevarastojen katsottiin turvaavan huoltovarmuuden. » Erikoinen yhdistelmä itää ja länttä: öljy idästä, tekniikka lännestä. » Nousi 20 vuodessa modernin suurteollisuuden lippulaivaksi. » Fuusioitiin Fortumiin vuonna 1998, mutta erotettiin 2005. nousu ja tuho Gutzeit 1918 Veitsiluoto 1922 Outokumpu 1932 » Paasikiven senaatti osti Gutzeitin osake-enemmistön norjalaisilta. » Hanketta siivitti nationalismi: metsäyhtiön pelättiin joutuvan saksalaisten tai brittien käsiin. » Useiden fuusioiden jälkeen yhtiöstä tuli Stora Enso. » Valtio perusti Veitsiluodon sahan Kemiin, koska 40 prosenttia Suomen metsistä oli valtion omistuksessa. » Vuodesta 1932 Veitsiluoto Oy, johon kuului myös sellutehdas Kemissä ja Kevätniemen saha Lieksassa. » Nykyisin osa Stora Ensoa. » Malmiesiintymä löytyi 1910. Mielestäni se ei ole poliittisesti viisasta eikä edes tarpeellista. 9.9. Suomalaisia valtionyhtiöitä Markku Kuisma: Valtion yhtiöt
Politiikan moraali & etiikka Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Timo Laaninen pohtii tässä kirjoitussarjassa eettisiä kysymyksiä politiikan näkökulmasta. Hän on seurannut suomalaista politiikkaa näköalapaikoilta kohta 40 vuoden ajan ja viimeistelee tällä hetkellä maisterin tutkintoa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Poliittiset nimitykset voidaan lopettaa Keskustelua poliittisista virkanimityksistä on käyty siitä lähtien, kun suuret ikäluokat vyöryivät ensin yliopistoihin ja sen jälkeen työelämään, myös valtionhallintoon. Kritiikki poliittisia virkanimityksiä kohtaan on perusteltua. Nimityskulttuuria voitaisiin uudistaa esimerkiksi asettamalla erillinen nimitysvaliokunta valtioneuvostoon. Poliittisten virkanimitysten ongelmaa ei pitäisi olla lainkaan olemassa, jos Suomessa noudatettaisiin perustuslain ja muiden lakien määräyksiä. Virkanimitysten periaatteet on kirjattu Suomen perustuslain 125. Kuhunkin tehtä- vään pitää vain nimittää henkilö, jolla on eniten taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa. Elävässä elämässä asiat eivät ole kuitenkaan näin yksinkertaisia. Sen mukaan ?yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto?. Toinen tärkeä ohje on kirjattu perustuslain kuudenteen pykälään, jonka mukaan ihmiset ovat yhdenver- 18 9.9.2016 taisia lain edessä: ?Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.? Perustuslakia täydentää virkamieslaki, jonka mukaan virkamiehiä on kohdeltava tasapuolisesti. Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä. Tasa-arvolaki kieltää vielä erikseen syrjinnän sukupuolen perusteella. Pykälät ovat selvät. Ensimmäinen erimielisyys syntyy siitä, miten poliittinen virkanimitys määritellään. Iltapäivälehdillä on taipumusta pitää virkanimitystä poliittisena silloin, kun valitulla henkilöllä on jonkin puolueen jäsenkirja. pykälään. Tämä ei kui-
Pätevimmät henkilöt eivät edes viitsi hakea tehtävää, jos se on jo etukäteen läänitetty tietylle puolueelle. Se on vieläpä ristiriidassa perustuslain kanssa. Esimerkiksi toiminnan kansanedustajana pitäisi kaiken järjen mukaan olla ennemmin ansio kuin rasite ansioluettelossa. On myös tehtäviä, joissa yhteiskunnallista kokemusta voi pitää jopa välttämättömänä edellytyksenä. Myös niihin liittyvät ongelmat ovat jäljellä. Hänen mukaansa oppositiopuolueet ovat niitä aina arvostelleet, mutta hallitukseen noustuaan ne ovat heti ryhtyneet ajamaan omia jäseniään avainpaikoille. Murron mukaan meno on toki siistiytynyt keskustan ja SDP:n punamultahallitusten ajoista, jolloin nimityksiä valmisteltiin puoluetoimistoissa ja hallituksissa solmittiin laajoja virkapaketteja. Ministeriöihin luotiin päällystakkivirkoja, joiden haltijoiden tehtävä oli vahtia toisen puolueen virkamiehen tekemisiä. Murto väittää, että poliittisia virkanimityksiä tehdään kuitenkin edelleen. Tavaksi oli tullut, että ministerit nimittivät esimerkiksi neuvottelevia virkamiehiä, jotka olivat käytännössä ministereiden poliittisia avustajia. Sivuun jää silloin sekä sitoutumattomia että muiden puolueiden jäseniä. Kelan pääjohtajan valinta testaa tätä teesiä. 2016 19. Keskusta teki selväksi ennen hakuajan päättymistä, että paikka ei ole enää keskustan läänitys. Hallituksessa sovittiin, että eri puolueiden ministereillä on vain hallitusneuvotteluissa sovittu määrä poliittisia avustajia. Murto on tehnyt kuitenkin oikean ha- vainnon, että tämän vuosituhannen kulttuuriin kuuluu esittelevän ministerin vallan korostuminen. Käytännöksi on muodostunut, että kunkin ministerin virkaesitykset hyväksytään valtioneuvostossa sellaisenaan ilman puolueiden välisiä neuvotteluja. Varsin usein ministerit esittävät huippuvirkoihin oman puolueensa jäseniä. Sieltä löytyisi valaiseva keskustelu, joka kertoo tämän vuosituhannen etiikasta nimityspolitiikassa. Pääministerin esikunnan laatimassa pohjapaperissa korostettiin esittelevän ministerin vastuuta. Ketään henkilöä ei nimittäin saisi suosia mutta ei myöskään syrjiä sen paremmin jäsenkirjan kuin sen puuttumisenkaan takia. Poliittisen virkanimityksen määritelmä on parempi rajata tapauksiin, joissa jonkin puolueen jäsenyys on edellytys viran saamiselle. Tällaisia nimityksiä on tehty, ja niitä voidaan arvostella painavin perustein. Se voitaisiin koota joko hallituspuolueiden edustajista tai ulkopuolisista asiantuntijoista. Hyvä yhteenveto kritiikistä löytyy dosentti Eero Murron parin vuoden takaisesta kirjasta, jossa hän käsitteli virkamiesvaltaa. Murto listasi poliittisia virkanimityk- siä Harri Holkerin hallituksen (1987? 1991) ajoista viime vaalikauteen saakka. Viran pätevyysvaatimukset voidaan määritellä hakuilmoituksessa tätä tiettyä henkilöä silmälläpitäen. Esimerkiksi sopii Suomen Pankin johtokunta, jonne etsitään parhaillaan kahta uutta jäsentä. Prosessi voidaan pukea juridisesti täysin moitteettomaan muotoon. Ministerillä saattaa olla etukäteen mietittynä sopiva henkilö avoimeksi tulleeseen tehtävään. Hän ei ilmeisesti ole tutustunut Matti Van- hasen ensimmäisen hallituksen iltakoulun pöytäkirjoihin. Ministeri voi myös ohjata esittelijää painottamaan hakijoiden ansioita niin, että tämä etukäteen mietitty henkilö osoittautuu tehtävään pätevimmäksi. Näin ministerit voivat esitellä huipputehtäviin oman puolueensa jäseniä ?pätevimpinä hakijoina?. Ministereiden vallan korostuminen onkin johtanut eräänlaisen harmaan alueen muodostumiseen nimityspolitiikassa. Ihanteena kannattaa tavoitella nimityskulttuuria, jossa nimitetyn jäsenkirja tai sen puute ei kiinnostaisi edes iltapäivälehtiä. tenkaan riitä eettisen tarkastelun pohjaksi. Lisäksi siinä oli yleisluonteinen maininta poliittisen tasapuolisuuden noudattamisesta. Hakijoiden listaa katsellessa voi pohtia, nousiko hakijoiden taso tämän ilmoituksen myötä. Murto syyttää oikeuskansleria poliittisten nimitysten kulttuurin hyväksymisestä. Jos ministerit joutuisivat viemään ehdotuksensa tällaisen raadin syyniin, se voisi estää ainakin räikeimmät poliittiset nimitykset. timo laaninen 9.9. Nikula katsoi, että mitään poliittisia kriteerejä ei nimityksissä saa olla. Vanhasen hallitus päätti myös lakkauttaa erilaiset piilopoliittiset virat ministeriöissä. On aika luonnollista, että hakijoiden joukossa on myös politiikassa ansioituneita henkilöitä. Ihanteena kannattaa tavoitella nimityskulttuuria, jossa hakijoiden ansioiden korostaminen olisi niin itsestään selvää, että nimitetyn jäsenkirja tai sen puute ei kiinnostaisi edes iltapäivälehtiä. Tällaisen kulttuurin muodostamista saattaisi edistää erillisen nimitysvaliokunnan perustaminen valtioneuvostoon. Hänen mukaansa kansleri tyytyy yleensä toteamaan, että nimityspaperit täyttävät juridiikan vaatimukset, vaikka kyseessä olisi Murron mielestä ilmiselvästi poliittinen nimitys. Murron kritiikkiin voi tässä kohtaa li- sätä pienen reunahuomautuksen. Ei ole sattumaa, että eräis- sä ministeriöissä hyvin monella johtavalla virkamiehellä on saman puolueen jäsenkirja. Eettisen tarkastelun perusteella voi suosittaa poliittisen ohjauksen ja virkamiesvalmistelun entistäkin selkeämpää erottamista toisistaan. Poliittiset tehtävät tulisi erottaa selkeästi omaksi ryhmäkseen. Tällä haluttiin suitsia käytäntöä, että ministerit esittelevät virkoihin lähinnä oman puolueensa jäseniä. Tämä kohta poistettiin paperista oikeuskansleri Paavo Nikulan ystävällisessä ohjauksessa. Muissa virkanimityksissä tulisi soveltaa mahdollisimman objektiivisesti vain perustuslaissa mainittuja nimitysperusteita, taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa. Ansioita voi kertyä myös poliittisessa toiminnassa
JA IS - UÄ H NN RE A VE OIS ANJ I K IK P ER K A M Tiedossa loistava kivennäissyksy Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Ledlenser iSEO 5R -otsavalaisin Ammattilaisille kehitetty Ledlenser iSEO 5R -otsavalaisin pitää kätesi vapaina työtehtäviä varten. Valotehoa jopa 180 lumenia ja 120 metriin asti. Valaisimen mukana kypäräkiinnikkeet ja -klipsit. Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 ?:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 ?:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä. Kampanja voimassa: 1.9.?31.10.2016 Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Kari Herttua Havupuuuutejuoman kehittäjä Karin HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa - se toimii sittenkin 2016 Ravintorenkaan juhlavuosi 40v Ravintorengas Oy Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 02-552 6601 herttua@ravintorengas.fi www.ravintorengas.fi Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä.. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi Myynti: maatalouskaupat 29810 Siikainen, Puh
.
. ???. ¡ ??? ??? ?. ??? ? ? ? ??? . . ?? ? . . . . ? ?? . ? . ?. ?. ???? ? ????. ???
??????? . . . ? ¢ ? . ????
. ?? . . ?. ? . .
?? ?.
. ? ? ?. ? . ? ?. . ? ?. ? ??? ??? ?. ? . ?. . ? ? ?
? ? . . ?. . ? ? . ? . . ? ? ? ?.
. ? ? . . . ?
. ?. ?
?. ?? ? . . . . . . ?. . . ? ?. .
¡ . ????. ?. ??? . ??. ? ? ?. . ?. ¡. ?. ??? ? . ?? ??? ?. . ?. ???. ?. ??? . . ??? . ?. . ?. ?? . . . . . . . . ???. . ??. . . ?. . . ?? ? ? . ??? . . ?. . . ¡ ?. . . ? ?.
? . ?
? . . ? ?
. ?. . ? . ? . . ? . ? ????. . . ?. . ??? ? . ??? ? . . ? ???. . . .
. ? . ?. ?. . . £ ?. . .
. . . ?? . ??? ? ?
?. ? ?. . ? ? . ?. . ? . . ? . ? ? .
. . . . ??? ?. . ? ?
. ? ? . . ?.
. . . .
. ?. ????. ???
KÄS IT YÖT . TE RVEY S . . LU O N TO 6 Kesä UU 7,90 ? 50 e . P U U TA RHA . RU OKA (sis.alv ) tuo . 2 0 1 ELOK Arvo IN E N 39 +1 / 0 e 6 kk kk kun tilaat viikon kuluessa! 4190 e . kyuläuttiaerllhäassa PIIMÄ P SOSEK IRISTÄÄ EITON L Ä ÄK E H I U K S VEI ET RAITA A RÄSYM AT TOO N . E LÄ MÄ Ä MA A LL A. . leipomkosssuu a ?p . ASUM 8. PE RH E . ??¡?? ?
Williamsia kuljettanut venäläinen avaruusalus laskeutui maahan Kazakstanissa hieman aamuseitsemän jälkeen paikallista aikaa. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Viimeinen tapaaminen? Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit neuvottelivat maanantaina puolentoista tunnin ajan Kiinan G20huippukokouksen yhteydessä. Kyseessä saattoi olla ensi vuoden alussa virkansa jättävän Barack Obaman viimeinen tapaaminen Vladimir Putinin kanssa. Maat ovat hakeneet yhteistä näkemystä Syyrian taistelujen keskeyttämiseksi. Newton eteni tiistaina Meksikosta Kalifornian niemimaalle nostattaen myrskytuulia, jotka kulkivat 145 kilometrin tuntivauhdilla. Nazeer al-Khatib/Lehtikuva Eufratin kilpi. Obama kuvasi Syyria-keskustelua suoraksi ja rakentavaksi. Astronautin paluu. Pisimpään avaruudessa oleskelleen astronautin titteliä tavoitellut amerikkalaisastronautti 58-vuotias Jeff Williams palasi turvallisesti maahan keskiviikkoaamuna. Williamsin kanssa kansainväliseltä ISSavaruusasemalta palasi myös kaksi venäläisastronauttia. Hermine ja Newton. Yhdysvalloissa ja Meksikossa seurattiin Hermine- ja Newtonhurrikaanien etenemistä. Ykköskategorian hurrikaaniksi luokiteltu Hermine kipusi viikonvaihteessa Yhdysvaltain itärannikkoa ylöspäin ja aiheutti kuolonuhreja PohjoisCarolinassa ja Floridassa. Turkin Syyria-operaatio nimeltä Eufratin kilpi on tähdätty Isisiä sekä Syyrian kurdijoukkoja (YPG) vastaan. 22 9.9.2016. Syyriassa Turkin joukot ja sen tukemat kapinallisjoukot saivat sunnuntaina valtaansa laajoja alueita, jotka olivat äärijärjestö Isisin hallinnassa Turkin vastaisella rajalla
Vasta tämän vuoden maaliskuussa he päättivät uskoa asiantuntijoiden sijaan omia silmiään. Saarikosket ryhtyivät kirjoittamaan aitiopaikaltaan kirjaa. Trump. Annukka Kaarela Laura Saarikoski ja Saska Saarikoski: Trump . Patologinen valehtelija. Kaiken kaikkiaan Trump on niin pöyristyttävä tyyppi, ettei mikään hänen sanomansa tai tekemänsä oikeastaan yllätä. Trump todella on toinen kandidaateista, ja hänestä saattaa hyvinkin tulla Yhdysvaltain 45. Eihän maailman mahtavimman ihmisen paikalle voi olla ehdolla mies, joka valehtelee, huijaa, solvaa vastustajiaan, uhkaa väkivallalla, jättää velkansa maksamatta. Paitsi että voi. marraskuuta. Siksi kiinnostavinta kirjassa onkin Saarikoskien analyysi hänen kannattajistaan. presidentti. Helsingin Sanomien toimittajat Laura Saarikoski ja Saska Saarikoski ovat seuranneet Yhdysvaltain presidentinvaaleja Washingtonissa kesästä 2015 asti. Miksi puolet amerikkalaisista näyttää haluavan Trumpin kaltaisesta miehestä Yhdysvaltain presidentin, maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen? Saarikosket ovat vierailleet Trumpin vaalitilaisuuksissa ja jututtaneet hänen kannattajiaan yhdeksässä eri osavaltiossa. television hupiohjelmista. mies kuin Amerikka. Työnarkomaani, jolla ei ole ystäviä. Empatiakyvytön petoeläin, joka nauttii muiden loukkaamisesta ja ihailee Vladimir Putinia. He piirtävät kuvaa kahtia jakautuneesta maasta, jossa ei ole poliittista keskustaa. Trumpin kannatus on korkeinta maaseudun valkoisilla asuinalueilla, joiden taloudella on mennyt pitkään huonosti. Toisaalta nuoret ja vähemmistöihin kuuluvat demokraatit äänestävät laiskemmin kuin republikaanien vanhemmat kannattajat. Jos kaikki menee kuin elokuvissa, 20. tammikuuta 2017 kongressin kukkulalla virkavalaansa vannomassa seisoo Donald J. Saarikosket ennustavat, että vaalisyksystä on tulossa jopa Yhdysvaltain mittakaavassa ennennäkemättömän iljettävä. Demokraattien Hillary Clintonin kannatus on tällä hetkellä hieman suurempaa kuin Trumpin. Trump . Sitä ennen ehtii tapahtua vielä paljon. mies kuin Amerikka ilmestyi viime viikolla, kaksi kuukautta ennen vaaleja. Kirjan perusteella Trump on syvästi neuroottinen narsisti, joka ei jaksa keskittyä muuhun kuin itseensä ja hankkii ?tietonsa. Kannattajien selkärangan muodostavat valkoiset miehet vailla lukion päättötodistusta. Työpaikkansa maahanmuuttajille tai ulkomaille menettäneet katkerat miehet jakavat miljardöörin tavoitteet verohelpotuksista, laittomien siirtolaisten pa- lauttamisesta ja muurin rakentamisesta Yhdysvaltojen ja Meksikon välille. ??Tarkkavainuisena markkinointimiehenä Trump löysi unohdetun kansan, josta kumpikaan puolue ei ollut välittänyt, Saarikosket kirjoittavat. Amerikkalaiset pääsevät vaaliuurnille valitsijamiehiä äänestämään 8. HS-kirjat, 236 s. 9.9. 2016 23. Ralph Freso/Lehtikuva Trumpissa ei yllätä Ulkomaat enää mikään. Trump löysi unohdetun kansan Republikaaniehdokasta kannattavat maaseudun katkerat valkoiset miehet Jos Yhdysvaltain presidentinvaaleista tehtäisiin elokuva, Donald Trump ei olisi monien mielestä kovin uskottava henkilöhahmo
Henkilö Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen kannustaa kansanedustajia opiskelemaan asiansa. . Kuka vain osaa hökäistä minuutin asiasta kuin asiasta. Aito perehtyneisyys tulee esiin väittelyissä. 24 9.9.2016
varapuhemieheksi. 9.9. 2016 25. Jumppasalissa on edelleen kiipeilyköydet ja puolapuut. Viime vuosiin asti opetuskäytössä ollut kyläkoulu on peruja Venäjän vallan ajalta. Selän takana on Oittilan vanha kyläkoulu, jonka Pekkariset kunnostuttivat ammattimiehillä vuoden kuluessa. Hirsirakenteet jätettiin, mutta kaikki pinnat uusittiin. vaiti Teksti: Teppo Säkkinen Kuvat: Jaakko Martikainen Kansanedustaja Mauri Pekkarinen istuu rappusilla ja myhäilee. Lastenlapsilla on tilaa juosta ja harrastaa. . Rakennus on paikallisille tärkeä. . Lupasin vaimolle, että jos koulu on vielä vaalien jälkeen myytävänä, ostamme sen. Päijänteen rantamäellä seisova koulu pihapiireineen on ollut kesällä ahkerassa koekäytössä. Puhemies Eduskunnan ahkerin puhuja Mauri Pekkarinen johtaa nyt eduskuntatyötä . Moni halusi tulla katsomaan omien kouluvuosien paikkoja, Pekkarinen kertoo. Hankkeen innokkain edistäjä oli Pekkarisen puoliso. . Syytäkin on. Tämä on ensimmäinen kesä, kun ei ole ollut hoppu mihinkään, Raija-vaimo huikkaa. Haastatteluajankohtana elokuun alussa on vielä aikaa olla ennen syksyn kiireitä. Eduskunnassa yhtäjaksoisesti 37 vuotta istunut Pekkarinen valittiin keskustan ehdokkaana parlamentin 1. Järjestimme alkukesästä kahdet tupaantuliaiset, yhdet laajalle tuttavapiirille ja toiset kyläläisille
Noina päivinä kukaan ei osannut ennustaa lopputulosta, Pekkarinen muistuttaa. . Emme me Suomessa ajatelleet, että tästä yksin selvittäisiin. Talous hallitsee eduskunnan työlistaa myös alkavalla istuntokaudella. Väittelijän on osattava asiansa. . Rantaan on rakenteilla sauna ja jalkapallokenttä. 26 9.9.2016. Suomikin voisi joutua sellaiseen paikkaan, hän painottaa. Pekkarinen toimi Esko Ahon hallituksen sisäministerinä 1990-luvun alussa, jolloin Suomessa seurattiin huolestuneena Neuvostoliiton rakoilua. Pakolaiskriisin hallinnassa on onnistuttu kohtuullisen hyvin. Näkymä huolettaa varapuhemiestä. . Kokoomuksella on Ben Zyskowicz. Silloin oli mahdollista, että pakolaisia olisi tullut, ei kymmentä eikä sataa tuhatta, vaan miljoonia. Vikkelä ja pilkuntarkka asiaosaaja hallitsi monia kiivaita väittelyitä. Istuntoa johtava puhemies ei keskusteluun voi osallistua. Keskustan riveistä nuoret varapuheenjohtajat Antti Kurvinen ja Katri Kulmuni ovat ottaneet paikkansa. Pekkarisen tavoite on rakentaa salikeskusteluista aitoja näkemysten vastakkainasetteluita, jotta päätökset läpivalaistaan kunnolla. Vuoden 2008 finanssikriisin lisäksi Suomeen kolahtivat IT-alan ja metsäteollisuuden vaikeudet sekä Venäjän romahtanut kysyntä. ItäSuomen kouluja ja oppilaitoksia oli varustettu majoittamaan itäpakolaisia. Tilanne naapurissa kärjistyi, kun varapresidentti Gennadi Janajev ilmoitti elokuussa 1991 ottaneensa vallan. ?Sisällissota uhkaa?, luki seuraavana päivänä Ilta-Sanomien lööpissä. Janajevin juntta kuivui nopeasti kokoon. Myös Ville Niinistö (vihr.) on taitava. Uusista kansanedustajista Pekkarinen on pannut merkille esimerkiksi Anders Adlercreutzin (r.) ja Timo Harakan (sd.) puhetaidot. On se ollut vaikeaa, Pekkarinen myöntää. Puhemiehen pulpetin takaa salikeskusteluita voi tarkkailla eri silmin. Aiemmin Pekkarinen oli jatkuvasti eduskunnan puhujatilaston kärkisijoilla. Jälkimmäistä koetteli erityisesti turvapaikanhakijoiden aalto. . Pekkarinen suostuu empien arvioimaan väittelijöiden parhaimmistoa. . Ilman Eero Heinäluomaa demarit olisivat paljon heikommalla. Me emme meinaa päästä mukaan maailman orastavaan kasvuun, Pekkarinen pelkää. Suomen talouden vaikeudet ovat visainen kimppu. Jos Suomi olisi pysynyt viime vuodet Ruotsin kanssa samassa tahdissa, kansantuotteemme olisi noin 25?30 miljardia euroa suurempi, Pekkarinen sanoo. Oittilan vanhasta kyläkoulusta tuli Pekkarisille kakkoskoti, jonne mahtuvat lapset perheineen. Hyvä poliitikko osaa jäsentää epäjärjestyksen maailmaa ja tehdä monimutkaiset asiat ymmärrettäviksi, Pekkarinen kertoo. Juha Sipilän hallituksen alkukaudesta nousee Pekkarisen mukaan kolme asiaa ylitse muiden: Suomen talous, Euroopan kehitys sekä ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Vertailu Ruotsiin paljastaa ammottavan aukon. . On oltava tietoa, nopeat hoksottimet ja kyky sanoa olennainen lyhyesti. Mehän emme paljoa voineet sille, mitä maailmassa tapahtuu, Pekkarinen arvioi. Pekkarista turhauttavat puheenvuorot, joiden mukaan lähimaiden pitäisi yksin vastata pakolaisista. Puheenvuorojen jako on tasapainoilua elävyyden ja kaikkien huomioimisen välillä. Istuntosalissa ei pärjää lämpimiä puhumalla. On pakko kysyä, onko ottanut koville?
Nyt velan kasvu menee suurelta osin kulutukseen, vaikka sen pitäisi mennä investointeihin. Pekkarisen mielestä keinoja rahoittaa talouskasvua tukevia toimia pitäisi arvioida rohkeasti. . Voitaisiinko joitakin asioita, jotka menevät suoraan budjetin kautta, hoitaa budjetin ulkopuolelta, Pekkarinen herättelee. Yksi keino tähän voisi olla keskustan vaaliohjelmassa ollut valtion infrayhtiö, jota valmistellaan nyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla. Pekkarinen ei innostu kaikista Bernerin ministeriöstä tulleista esityksistä. Infrayhtiön valmistelua hän kuitenkin kiittelee vuolaasti. Hallituskauden alkutaipaleella puserrettu kilpailukykysopimus kuuluu näihin keinoihin. . Silta tai moottoritien pätkä Suomessa olisi houkutteleva vaikkapa kanadalaisten opettajien eläkerahastolle, Pekkarinen kuvailee. Jotta valtion infrayhtiö voisi saada lainaa, sillä pitäisi olla tulovirtaa. Hänestä on osattava tehdä ero syömävelan ja investointivelan välille. . Meidän pitäisi päästä joskus muita nopeampaan nousuun, Pekkarinen patistaa. Sen seuraus oli näivettymisen kierre, Pekkarinen sanoo. Kolmannen sauvan eli tulo- ja työlli- syyspolitiikan pitäisi Pekkarisen mielestä olla ahkerammassa käytössä. 2016 27. Pekkarinen hakisi ratkaisua Jorma Ollilan vuonna 2012 käyttömaksuja pohtineen työryhmän esityksistä. . Pikemminkin koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen heikentää reaalista kilpailukykyä. Erityisen tärkeänä Pekkarinen pitää innovaatiorahoitusta, joka auttaa yrityksiä soveltamaan ja kaupallistamaan oivalluksia. Työllisyyttä tukevat toimet tarvitsevat rahoitusta. Tätä voisivat tuoda tienkäyttömaksut, jotka myös arveluttavat autoilijoita. Voi sanoa, että velka kuin velka, mutta ei se niin mene. Pekkarinen raottaa keskustelua velkaantumisesta. Pojantyttäret Selma ja Saima näyttävät mallia. Suomen pitäisi päästä mukaan orastavaan kasvuun. Vuosina 2010?2011 Suomessa oli jo haparoivaa kasvua, mutta sitten tuli käänne huonompaan. Aika monta vuotta olen siinä ollut, Pekkarinen pohtii. 68-vuotiaalla Pekkarisella on mittarit, joiden perusteella arvioida omaa toimintakykyä. Maailmalla on paljon kärsivällistä rahaa, joka etsii idioottivarmaa sijoi- tuskohdetta. Finanssipolitiikkaan kuuluvat valtion tulot ja menot. . Fysiikka kestää, kun Cooperin juoksutestin tulos on parempi kuin palveluksensa päättävien varusmiesten keskimäärin. . . Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten käytössä oli vain tämä sauva, eli verojen kiristäminen ja menojen leikkaaminen. Ja pääkoppa pelaa niin kauan, kunnes vaimo alkaa haukkua seniiliksi, Pekkarinen naurahtaa. 9.9. Yritykset jakavat nyt korkeita osinkoja eivätkä investoi. Se olisi keino vivuttaa tiehankkeisiin ulkopuolista rahoitusta julkisen lisäksi. . On ihan hyvä, ettei ole koko ajan julkisen keskustelun keskiössä. Syy löytyy Pekkarisen mukaan harjoitetusta talouspolitiikasta. Poliitikoilla on talouteen kolme ohjaussauvaa: rahapolitiikka, finanssipolitiikka sekä tulo- ja työllisyyspolitiikka, Pekkarinen selittää. Rahapolitiikka säätelee valuutan arvoa, eikä se ole Suomella euromaana käytössä. Malli, jossa tiheällä kaupunkiseudulla maksut olisivat korkeat ja pitkillä etäisyyksillä matalammat, olisi hyvä. Eduskunnan syksyn työrupeama on käynnistymässä. Vaikka veri vetäisi välillä mukaan salikeskusteluun, on varapuhemiehen tehtävässä hyvätkin puolensa. . Sopimus parantaa kustannuskilpailukykyä, mutta ei auta reaalista kilpailukykyä, Pekkarinen erittelee. Reaaliseen kilpailukykyyn kuuluvat esimerkiksi toimiva yhteiskunta, osaava työvoima ja raaka-aineiden saatavuus.
Reportaasi Perheet tarvitsevat toivoa Valtaosalla perheistä menee hyvin. Huonosti pärjäävät voivat sen sijaan entistä heikommin. Eriarvoistumiskehitystä on yritetty suitsia vuosia. Tuloksetta. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: mikko eronen, shutterstock, Maria Seppälä 28 9.9.2016
Vanhempien tausta vaikuttaa vahvasti lasten pärjäämiseen. Alueelliset hyvinvointierot kasvavat. Lasten harrastukset ovat liian kalliita jopa keskituloisille. Työn ja perheen yhteensovittaminen tuntuu vaikealta erityisesti naisista, mutta myös monista miehistä. Syksyn uutisvirrasta silmille ovat tuon tuosta pompanneet perheitä koskevat tutkimukset, joissa huolinäkökulmat korostuvat. ??Valtaosa perheistä voi hyvin, mutta pienelle osalle kasaantuu paljon ongelmia. 2016 29. Sillä on ollut pidempiä seurauksia. uono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Nuorten pahoinvointi lisääntyy ja ongelmat ovat aikaisempaa vaikeampia. Koulu eriarvoistuu. Se on tiedetty jo pidemmän aikaa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula toteaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan eli uusia veronmaksajia kasvattavien perheiden nurkkaan ajaminen alkoi reilut parikymmentä vuotta sitten. ??1990-luvun lama oli tietynlainen vedenjakaja. Siinä kohtaa leikattiin monista etuuksista ja palveluista. Samaan aikaan monien vanhempien voimat olivat koetuksella, kun työttömyys kasvoi ja toimeentulovaikeudet lisääntyivät. Taloustilanne koheni, mutta perhepalveluita ei palautettu entiselleen. Ongelmat kasaantuivat. Nyt ollaan jälleen tilanteessa, jossa talouskasvu on hidasta. Se heijastuu työllisyyteen ja toimeentuloon. 1990-luvun lama oli vedenjakaja. Nyt tuon ajan lapset ovat nuoria vanhempia. 9.9. Nyt tuon ajan lapset ovat nuoria vanhempia, LammiTaskula jatkaa. Taantuman aikana esimerkiksi koulun mahdollisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia heikkeni
Aineistomme kertoo, että putoavat nuoret tarpeineen jäävät näkymättömiksi. Yleisimmät vakavat yhteydenoton aiheet ovat masennus, ahdistus ja itsetuhoajatukset. Usein taustalla on pahoinvoivia aikuisia, jotka ovat elämässään kokeneet niin suuria vaikeuksia, ettei vanhemmuuteen ole jäänyt energiaa. On avioerotilanteita, päihteiden käyttöä, perheväkivaltaa, työväsymystä, taloudellisia huolia. Ensinnäkin moni on niin uupunut, ettei jaksa hakea palveluita. Toisaalta pärjäämisen ideaali estää avun pyytämisen, tai sitä ei uskalleta tehdä seurausten pelossa. Yhtenä ongelmana Pajamäki pitää suomalaista lyttäävää vanhemmuuskeskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriössä viedään eteenpäin lapsija perhepalveluiden muutosohjelmaa. Toimenpiteistä huolimatta kehitys vaikuttaa jatkuvasti kulkevan väärään suuntaan. Osa lapsista saa loistavat lähtökohdat elämäänsä, mutta toisessa laidassa ihmistaimet kärsivät köyhyydestä ja laiminlyönneistä. Vanhemmat eivät pysty tukemaan lapsen koulunkäyntiä, ja ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Eräänlaisen näyteikkunan lasten ja nuorten todellisuuteen tarjoaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttava puhelin ja nettipalvelu. Joka vuosi niihin ottaa yhteyttä 30 000 lasta ja nuorta. Myös he sinnittelevät huoliensa kanssa yksin. ??Vaikeneminen kääntyy helposti lapsen ja koko perheen hyvinvointia vastaan, Pajamäki sanoo. Vaikenemisen syyt ovat kahdentasoisia. Nämä taakat heijastuvat perhe-elämään, parisuhteisiin ja lapsiin. Ongelmista on puhuttu vuosia, ja nii- tä on yritetty ratkaistakin. Lastensuojelulakia on uudistettu, perhepalveluita lisätty, varhaiseen puuttumiseen kiinnitetty huomiota. Etsivää nuorisotyötä on jalkautettu poimimaan koulupudokkaita. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on polkaistu käyntiin useita hankkeita. Parhaillaan valmistellaan uutta nuorisolakia. Enemmän pitäisi puhua siitä, miten kuormittavassakin tilanteessa voi olla hyvä vanhempi. Mitalin toinen puoli on se, että osa niin lapsista kuin vanhemmistakin kertoo hakeneensa apua, mutta heitä ei ole otettu vakavasti. Taustalla on resurssipulaa, mutta myös osaamisongelmia. Yhtenä syynä tähän ovat Pajamäen mukaan aikuisille tehdyt rakennelmat, joissa lapsi ei osaa suunnistaa. ??Koululaiset eivät tunne oppilashuoltohenkilöä. Kenelläkään ei ole varmuusvakuutusta yllättävien tapahtumien varalle. Monet kertovat ymmärtävänsä, miksi isä tai äiti kohtelee heitä huonosti. Ulospäin nuoren murhe ei välttämättä näy mitenkään. ??Yhteistä yhteydenotoissa on kokemus, ettei ole aikuista, joka voisi auttaa. Sama näkyy vanhempien vastaavan palvelun puolella. Tilanteet ovat saattaneet jatkua hoitamattomina pitkään. Pajamäen mukaan lapset kuvaavat nettikirjeissään raastavan tarkasti perheensä elämäntilanteen raskautta. Apua etsivät lapset ja nuoret ovat yhä huonovointisempia. Tästä ei MLL:n auttavien puhelinten päällikön Tatjana Pajamäen mukaan voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki lapset ja nuoret voisivat aiempaa huonommin. ??Sen verran iso volyymi kuitenkin on, että kyse on enemmästä kuin heikosta signaalista. Puhutaan uusavuttomista, ylihuolehtivista, curling-vanhemmista ja tiikeriäideistä. ??Mollaamisen sijaan perheet tarvitsevat toivoa ja lohtua. Kuraattori tai psykologi on tavattavissa ehkä kerran viikossa, eikä tiedetä, miten ajan voisi varata leimaantumatta. Yhteistä on kokemus, ettei ole aikuista, joka voisi auttaa. 30 9.9.2016. Se toimii osaltaan suun sulkijana. Osalla taas on liikaa töitä ja jatkuva kiire. Yrityksiä on vielä paljon enemmän. Viimeisten viiden?kuuden vuoden aikana on havaittu vakavimpien keskusteluaiheiden lisääntyneen. Niiden heikentyminen vaikuttaa olevan yksi iso pahan alku ja juuri. Työelämän epävarmuus onkin Lammi-Taskulan mukaan eniten vanhempia kuormittava asia. ??Vaikka töitä olisi, kalvaa pelko niiden menettämisestä
Harrastukset ovat nimittäin hyvien kaverisuhteiden ohella yksi selvästi syrjäytymiseltä suojaava tekijä. ??Harrastus saattaa olla lapselle vaikeassa tilanteessa ainut pystyssä pitävä tekijä. Siten pystyttäisiin ehkäisemään monia yksinolosta aiheutuvia ongelmia. Samalla kaikille lapsille tarjoutuisi mahdollisuus harrastaa. Yli puolet vastaajista kuitenkin toivoi lisää ai- 9.9. Toisaalta nuori voi olla usean ammattilaisen asiakas, mutta kukaan heistä ei ole kärryillä hänen todellisesta tilanteestaan. Onnellisissa tarinoissa apua saatiin isovanhemmilta ja muulta lähipiiriltä eikä perheillä ollut erityisen suuria huolia. Lähes kaikki vanhemmat kertoivat lapsen tuottamasta ilosta. Riitaisa ero tuottaa haasteita tasavertaiselle vanhemmuudelle. Helenius toivookin, että lapsi- ja perhepalveluita uudistettaessa kehitettäisiin perheen tarpeiden tunnistamista, jotta tarjottaisiin oikeaa apua oikeaan aikaan. ??Haastavia tilanteita voi tulla yllättäenkin eteen. Toiset taas kertoivat odottaneensa kuukausia, että joku ottaisi asiakseen järjestää perheelle tukea. MLL kartoitti keväällä 2016, minkä- laista tukea pienten lasten vanhemmat toivovat ja saavat. Reilusta tuhannesta vastaajasta vain alle kolmannes koki asioiden olevan mallillaan. Jotkut kyselyyn vastanneista kertoivat esimerkiksi päiväkodin ja neuvolan työtekijöiden huomanneen ajoissa neuvoa perheneuvolaan tai psykologille. Esimerkiksi väkivaltaisesti käyttäytyvästä vanhemmasta, josta nuoren ongelmat juontuvat. Auttavassa puhelimessa kuuluu myös lasten yksinäisyys. Alkuiltapäivän puheluista iso osa tulee Pajamäen mukaan pieniltä koululaisilta, jotka haluavat jutustella, kertoa vitsejä tai laulaa. ??Välillä palvelumme on valtakunnan suurin iltapäiväkerho. Koulupäivien yhteyteen pitäisi Pajamäen mielestä järjestää harrastetoimintaa, johon kaikilla olisi mahdollisuus osallistua. On hirveää, jos hän joutuu lopettamaan sen rahan takia, Pajamäki huomauttaa. Välillä palvelumme on valtakunnan suurin iltapäiväkerho. kaa parisuhteen hoitamiselle, omien ystävien tapaamiselle ja vertaistuelle. Usein lähiverkosto puuttui tai se ei voinut auttaa. ??Vastauksissa todetaan, että lapsen kanssa yöt valvoneena on kiva saada perhetyöltä osakseen ymmärrystä, mutta parempi olisi, jos joku käyttäisi vauvaa vauvalenkillä, että saisi hetken levätä, asiantuntija Jenni Helenius kertoo. Käytännön apua kaivattiin puolisolta, ystäviltä tai ammattilaisilta. Neljännes oli kokenut myös taloudellisia huolia. Pikkulapsivaiheeseen luonnollisesti kuuluvien huolien lisäksi vanhempia huolettivat muun muassa taloudellinen pärjääminen ja vakavat sairastumiset. Arjen kuormittavuus voi heijastua myös parisuhteeseen. ??Erot ovat yleistyneet pikkulapsiperheissä. 2016 31
Sen jälkeen kutsutaan nämä tahot koolle, kehittämispäällikkö Jaana Jokinen kertoo. Onko kyseessä taas yksi palaveri, jossa isolla joukolla ruoditaan perheen ongelmia, mutta kokouksen jälkeen ei tapahdu mitään konkreettista? Jokinen uskoo menetelmän toimivuuteen. ??Palaverissa sovitaan seurantatapaaminen, jossa katsotaan, ovatko osapuolet tehneet lupaamansa. Yhden viranomaisen pitää ottaa kokonaisvastuu perheen asioista, Aula sanoo. Päämääränä on katkaista eriarvoistumiskehitys. Kokemukset ovat olleet hyviä, hän kertoo. Vahvan pohjan toiminnalle antaa se, että käyttöönoton hyväksyvät kunnan päättäjät ja kaikki asianomaiset koulutetaan. ??Se sitoo viranhaltijat työhön eri tavalla, Jokinen sanoo. Oulussa Lapset puheeksi -keskustelua tarjotaan kaikille ykkös- ja seitsemäsluokkalaisten vanhemmille. - Jokaisella perheellä on haasteensa. Lastenkin on hyvä oppia puhumaan kaikenlaisista asioista, Miia-Mari Viljanen sanoo. Kuvassa myös Iiris Viljanen. Koulun ja vanhempien yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. Kohtaanto-ongelmaan ratkaisua et- sitään parhaillaan hallituksen lapsija perhepoliittisella kärkihankkeella. Menossa on valtionavustusten haku palveluiden rakennemuutosten toteuttamiseksi maakunnissa. Tavoitteena on saada palvelut mahdollisimman lähelle lasta ja perhettä sekä siirtää painopiste korjaavista toimista matalan kynnyksen palveluihin. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aulan mukaan tässä on kyse ennen muuta osaamisesta ja johtamisesta sekä perheiden kohtaamisesta. ??Järjestelmän hajanaisuus on iso haitta. Taustalla ei tarvitse olla erityistä huolta, vaan perinteinen vanhempainvartti toteutetaan menetelmän mukaisesti. Keskusteluun voidaan pyytää opettajan lisäksi myös muita ammattilaisia. Nuottasaarelainen Viljasen perhe tarttui tilaisuuteen, kun esikoispoika Vilin opettaja sitä ehdotti. Avainasia Aulan mukaan on tukea vanhempia ajoissa ja ottaa lapset huomioon silloin, kun aikuisilla on ongelmia. ??Myös koulun ja vanhempien yhteistyön tiivistäminen on tärkeää. Koska perheen tausta vaikuttaa niin 32 9.9.2016 vahvasti lasten koulumenestykseen, vanhempia on autettava koulunkäynnin tukemisessa. Hallituksen hanketta tuntuu aika monesta kohtaa toteuttavan PohjoisPohjanmaalla käyttöön otettu Lapset puheeksi -malli. Toimintakokonaisuus linkittyy kaikkiin perus- ja erityispalveluihin. Keskustelua tarjotaan varhaiskasvatuksen perheille sekä erikseen valittaville ikäluokille. Keskustelua ehdotetaan lisäksi haastavissa tilanteissa, kuten vakavan sairauden tai työttömyyden kohdatessa perhettä. Tarkoituksena on kartoittaa lapsen vahvuuksia ja haavoittuvuuksia ja varmistaa toimiva, tavallinen arki. ??Työntekijä ja vanhempi miettivät yhdessä, mitä lapset tarvitsevat, ja ketkä läheiset tai viranomaiset voisivat auttaa. He pitävät kokemusta niin hyvänä, että keskusteluun mennään myös Iiris-kuopuksen kanssa.
Lapsia on jatkuvasti vähemmän. Ketään ei ole vara pudottaa. ??Keskustelimme lähinnä myönteisistä lapseen liittyvistä asioista. Tietyn joukon kurjistumisesta seuraa paljon riskejä myös hyväosaisille. He hoitivat huushollin ohessa myös keskusteluavun. Sellaisille olisi tilausta nytkin, Viljanen toteaa. Se, että perheet ovat monimuotoistu- neet lyhyessä ajassa, on tarkoittanut myös perhepolitiikan monimutkaistumista. Kaikista pitäisi pystyä kasvattamaan terveitä ja hyvinvoivia aikuisia, jotka kykenevät rakentamaan tulevaisuutta. Onko eriarvoistumiskehitys kuitenkin tietyssä mielessä hyväksytty väistämättömänä ilmiönä? Tätä Lammi-Taskula ei halua uskoa. ??Se olisi silkkaa hulluutta. Erityisesti sairauden keskellä perheet tarvitsisivat käytännön apua. ??Mihin katosivat entiset kodinhoitajat. Välttämättä ne eivät ole isoja ongelmia, mutta vaikuttavat silti lasten ja perheen arkeen. Niistä on hyvä tietää koulussa. Toisaalta keskustelu opettaa lapsille, että vaikeistakin asioista voi puhua. Se myös rakentaa luottamusta vanhempien ja opettajan välille. Jutteluhetki antaa kaikille mahdollisuuden ottaa esille perheessä ajankohtaisia asioita, Miia-Mari Viljanen toteaa. Hän huomauttaa, että jokaisen elämässä on haasteensa. Toisaalta tutkimusten valossa nimenomaan yksinkertaiset, kliseiksi asti hoetut asiat auttaisivat eniten. Riittävän varhainen puuttuminen, konkreettinen apu, mielekästä tekemistä vapaa-aikaan. Ne sopisivat ja riittäisivät useimmille perheille. Tutkimuspäällikön mukaan pahin skenaario on, että perheiden välinen eriarvoisuus kärjistyy entisestään. Syrjäytymisuhkaan pitäisi Lammi-Taskulan mielestä tarttua rivakasti paitsi lasten hyvinvoinnin, myös alhaisen syntyvyyden vuoksi. ??Lapsia on jatkuvasti vähemmän. Ketään ei ole vara pudottaa. 2016 33. Sitäkin, miten kaikki eivät selviä tavallisista arjen askareista. n 9.9. Yhteiskuntarauhan säilyttäminen edellyttää, että vähäosaisemmista pidetään huolta. Onneksi ympärillä oli työtovereita ja läheisiä, jotka osasivat tarttua tilanteeseen ja auttaa. ??Hirveän paljon on kiinni siitä, että oikeita ihmisiä sattuu kohdalle ja hommat hoituvat. Myöhemmin on helpompi ottaa yhteyttä. Viljaset tietävät omasta kokemuksesta, että kuka tahansa voi yhtäkkiä joutua keskelle isoa kriisiä. Seitsemän vuotta sitten Iiriksen kaksossisar kuoli päivän ikäisenä. Silloin voimavarat olivat aivan lopussa. On tärkeää, ettei synny ratkaisuja, joista aiheutuu myöhemmin suurempia kustannuksia. Helppoja vastauksia lasten ja nuorten pelastamiseksi ei ehkä ole olemassa. Palveluilla ja tulonsiirroilla pitäisi pystyä vastaamaan kovin erilaisiin tarpeisiin. Johanna Lammi-Taskula peräänkuuluttaa politiikkatoimien lapsivaikutusten arviointia. ??Siinä pitäisi skarpata. Liian usein käy niin, että viranomaiset vain pyöritte- levät lappuja eri suuntiin, Miia-Mari Viljanen sanoo. Sairaanhoitajana hän on kohdannut paljon perheiden hätää
Kaikki se olisi pois kirjailijan työstä. Suomessa vain muutama kirjailija elättää itsensä puhtaasti kirjamyynnillä. Kiinnostaisi oikeastaan laittaa jatkossakin tapahtumia sinne, mutta eihän Anna voi olla jatkuvasti lomalla, Hiekkapelto sanoo.. Itse asiassa olen mieluummin piilossa enkä koe olevani varsinaisesti julkisuuden henkilö. Osin apurahojen ansiosta kotimaista kirjallisuutta onneksi julkaistaan. . Oikeastaan oli helpompi kirjoittaa, kun tapahtumat sijoittuivat oikeasti olemassaolevaan ja minulle tuttuun ympäristöön. Henkilö Myrskyä odotellessa Kirjailija Kati Hiekkapelto on Hailuodossa niin kotonaan kuin olla ja voi. Hänen kirjoissaan on henkilöitä, jotka eivät ole kotonaan missään. Teksti: Sami Korkala Kuvat: Maria Seppälä Kolme romaania kolmeen vuoteen kirjoittanut Kati Hiekkapelto kiteyttää energiaa elämällä sivussa kaikesta hälinästä ja kiireestä. Ei minulle ole tullut vielä suuremmin rahaa kirjojen myynnistä, Hiekkapelto sanoo. Rikoskirjat syntyvät kaukana pahasta maailmasta. Hailuodon lintukodossa ei ole virkavaltaa paikalla, jos puoli tuntia matkalla olevan autolautan mukana ei ole sattunut tulemaan mantereelta poliisiautoa. 34 9.9.2016 Kirjailijan äidin suku on luotolaisia jo 400 vuoden ajalta. Nämä kirjojen väliajat ovat tällaista haahuilua, laskeutumista kirjoitusmoodiin, Hiekkapelto sanoo. Suomen eturivin dekkarikirjailija matkustaa työnsä puolesta monta kertaa vuodessa ulkomailla, vähän kuin vastapainoksi. Ennemmin herätän ajatuksia taiteen kautta kuin puskemalla esille joka paikassa. Sanottavaa löytyy varmasti, sillä hän on aikuisella tavalla feministi, punkkari ja luonnonsuojelija. . toisaalta se on eristyksissä, toisaalta merta pitkin pääsee vaikka mihin. Saari on vähän kuin kirjailija itse. Hiljaisuus ja rauha tekevät varmasti jotain taiteilijan sielulle. . Hänen kirjoilleen on käännösoikeudet kaikkiaan jo kymmenelle kielialueelle. On kuvaavaa, että elokuun kolmannella viikolla hän kävi parin päivän työvisiitillä Helsingissä, palasi saarelleen sorsastamaan lauantaiksi ja lähti sunnuntaina Edinburghiin kirjamessuille. Hiekkapelto tietää, että voisi olla enemmänkin tapetilla. Hiekkapelto, 46, asettui perheineen saarelle 15 vuotta sitten ja käyttää äidin puolen sukunimeään. . Pakollinen hengähtäminen kirjojen välissä onnistuu Hailuodon saarella hyvin. . Saari on jo itsessään hieno juttu . Olimme jo juuttumassa etelään, eikä Luotoon muuttaminen ollut lainkaan vaikeaa. Minulle tämä paikka on ollut aina kuin koti, sillä vietin kaikki lapsuuden kesäni täällä. Aiheet ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan, ja kirjat voi niputtaa niiden puolesta yhdeksi kokonaisuudeksi. . Hän on työskennellyt Kanizsan kaupungissa, josta tuli viime vuonna yksi pakolaisvirran solmukohdista. Pakolaisuus, rasismi ja toiseus ovat teemoina myös Hiekkapellon aikaisemmissa kirjoissa Kolibri (2013) ja Suojattomat (2014). Käyskentelen luonnossa, luen ja teen mitä milloinkin. Olisi mielenkiintoista asua vaikkapa vuosi New Yorkissa ja katsoa, muuttaako se minua kirjailijana. En usko, että paljoakaan, sillä kirjat tulevat niin vahvasti sisältäpäin. Keväällä julkaistu Hiekkapellon kolmas dekkari Tumma vie päähenkilö Anna Feketen tämän kotimaisemiin Serbian unkarilaisalueelle. Kerronnassa on elämänmakuista otetta, sillä Hiekkapelto on nähnyt, miten maa makaa unkarilaisalueella
2016 35. Välillä täytyy keksiä noita hullutuksia. Kati Hiekkapellon juuret ovat syvällä Hailuodon hiekassa. 9.9