KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / LOKAKUU 2021 / 9,90 € Timo Laaninen ei juoruile muistelmissaan Vieraskolumni Kirjat Miten mitata tieteen vaikuttavuutta. Reportaasi Aluevaalit käydään puhtaalta pöydältä Ratkaisujen etsijä Ilmastonmuutoksen torjuntaan voidaan löytää keinoja, jotka eivät käy liian kalliiksi ihmisten kukkarolle, Juha Sipilä sanoo
20 Katoavaa kansanperinnettä. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 1.10. 2021 Kauppa-auto on monelle syrjäseudun autottomalle tärkeä osa arkea s
46 Keskustan kasvot Kasvikset alkoivat yleistyä suomalaisten lautasilla 1970-luvulla s. 43 Aleksi Sandroos ja Jere Tapio kisaavat nuorisojärjestön puheenjohtajuudesta s. Annika Saarikko s. 26 Henkilö Politiikka ei ole pop, harmittelee Satakunnan Leena Pellikka s. 44 Kumpi keskustanuorten johtoon?. Vahideh Fana joutui jättämään kotinsa Afganistanissa s. 40 Kirjat Lapsiperheiden arkeen liittyvistä iloista ja murheista puhutaan päättäjien pöydissä edelleen liian vähän
Senkin takia keskustaväen täytyy ottaa maakuntavaalit tosissaan. Maakunta-sana olisi hankala myös siksi, että Uusimaa on jaettu neljään osaan, eikä ainakaan ”Vantaan ja Keravan hyvinvointialue” mikään maakunta ole. Pääasia on, että väliportaan hallinto muuttuu kansanvaltaiseksi ja järkiperäisemmäksi. Pääkaupunki vastaa hyvinvointija pelastustoimen asioista itse. Sen kukistamisen täytyy olla vaalityön keskiössä. Mutta työ palkitsee. Nyt se syntyy. Ehdokaslistojen on oltava täysiä, ja vaalityötä on tehtävä yhtä innokkaasti kuin muihinkin vaaleihin. Keskustankin kova vastustaja on äänestäjien passiivisuus. Laskelman mukaan keskustan valtuustoryhmä olisi suurin yhdeksässä ja kokoomus kuudessa aluevaltuustossa. Keskusta on ajanut kansanvaltaista maakuntahallintoa vuosikymmenet. Myös media on kallistunut samalle kannalle. Kokoomuksen kannattajat äänestävät ahkerimmin, perussuomalaisten laiskimmin. Lainsäädännössä ja viranomaiskielessä käytetään sanaa ”aluevaalit”. Kokoomus olisi tosin suurin (20,3 prosenttia), mutta ero on pieni. Yhdessä kokoomus ja SDP olisivat yhtä suuret. Lukuja selittää se, että aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä, missä keskustan kannatus on pieni. Hyvinvointialueita on 21. Myös keskusta on tehnyt saman ratkaisun. Pe tra Pö yliö Keskusta on ajanut kansanvaltaista maakuntahallintoa vuosikymmenet. Loppujen lopuksi nimitys on sivuseikka. Työ kannattaa nyt, jos koskaan. SDP olisi kolmas (18,8 prosenttia) ja perussuomalaiset neljäs (15,7 prosenttia). Olkoot nimeltään vaikka kukkaruukku, sanoi keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkokin tuskastuneena, kun ratkaisu lopulta hallituksessa syntyi. Tarkkasilmäinen lukija huomaa, että Suomenmaa kirjoittaa aluevaaleista, vaikka maakuntien asioiden ajajia vaaleissa valitaankin. Aluevaalit ovat keskustalle myös kunniakysymys. Aluevaaleista ja maakuntavaaleista puhuminen sekoittaisi, eikä sekaannuksia nyt tarvita. Syitä on useita. Suurimman puolueen paikkakaan ei aluevaaleissa ole ollenkaan tavoittamattomissa. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 1.10.2021 Aika hyvä tarjous keskustalle Pääkirjoitus K untaliiton laskelma tammikuun aluevaalien tulokseksi on keskustalle niin hyvä tarjous, että siihen kyllä kannattaa tarttua. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan aluevaalien äänestysprosentti voi jäädä jopa alle 40:n. Myös se vaikuttaa, että aluevaltuuston paikkamäärä ei noudata tarkalleen hyvinvointialueen väkilukua. Nyt se syntyy.. Vihreiden osuus olisi 8,0 prosenttia ja muilla vielä vähemmän. Sellainen prosenttiluku lähentelisi vanhoja hyviä aikoja. Sen myötä lakkaa pari sataa osin epädemokraattisesti valittua, virkavaltaista ja epätasaarvoa ylläpitävää hallintoyhteisöä. Kuntavaaleihin perustuva laskelma antaa keskustan paikkaosuudeksi aluevaaleissa 19,4 prosenttia. Silti näkymän luulisi innostavan keskustaväkeä
SYITÄ syntyvyyden kasvulle ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta jotain niistä voi arvailla. Nykypoliitikotkin haluavat, että ihmiset kokevat vauvojen olevan tervetulleita. Koronan myötä elämän painopiste kääntyi koteihin. Vauvabuumista puhuminen on pientä liioittelua, koska lähtötaso oli heikko. Downshiftaus työelämässä ja muissa juoksuissa merkitsi sitä, että perheenlisäyksellekin oli aikaa. SYNTYVYYS nousi vastoin todennäköisyyksiä myös 1990-luvun laman aikaan. 5 1.10.2021 Toimittajalta KORONAVAUVAT ovat varmasti suloisinta, mitä pandemia-aika on synnyttänyt. Kannustavalla ilmapiirillä on ratkaiseva merkitys herkässä tilanteessa. KORONAVAUVAT saattavat jäädä tilastolliseksi poikkeamaksi, mutta eivät välttämättä. Pauliina Pohjala Ainutlaatuiset koronavauvat. Uunituoreessa perhevapaauudistuksessa perheille tulee vain parannuksia, kun vanhempainrahapäivien määrä kasvaa. ILMAPIIRI tuntuu myös muuttuneen. Sosiaalinen media on nyt täynnä julkkisten raskausja vauvakuvia, jotka saavat tuhansia tykkäyksiä. Hedelmöityshoitojen määrä lisääntyy, kun entistä useampi päättää hankkia lapsen itsellisenä äitinä. Viime vuoden syntyvyyden mukaan nainen saa keskimäärin 1,37 lasta. Tuolloin taustalla oli tuore kotihoidontuki, joka kannusti kasvattamaan perhekokoa. Ankea perhepuhe synnytti vastaliikkeen. Trendi on jatkunut edelleen. Monet julkkikset halusivat antaa kasvonsa toisenlaisille tarinoille. Moni on pohtinut ankarasti, mihin kohti opintoja ja töitä lapsen voi ängetä. Oikeus oman toiveen mukaiseen lapsilukuun koskee kaikkia – myös heitä, jotka eivät löydä kumppania. Kumppanin puute on yksi yleisimmistä syistä tahattomalle lapsettomuudelle. Ikääntyvä väestö aiheuttaa poliitikoille harmaita hiuksia. Lasten saamisesta on tullut melkein muotia. Pitkään jatkunut syntyvyyden lasku loppui viime vuonna. Suomalainen perhepolitiikka näytti koronakriisissä parhaat puolensa. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana vauvoja syntyi kuitenkin lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Käyrän nousu pandemian keskellä on poikkeuksellista. Epävarmuus tulevasta ei ole ennen kannustanut lastentekoon, mutta korona-aikana Suomessa saatiin yllättyä. Kolmen lapsen äiti, juontaja Marja Hintikka haluaa muuttaa asenteita niin, että lapset nähdään voimavarana eikä taakkana. Vielä pari vuotta sitten nuoret aikuiset kauhistelivat lapsiperheiden tylsää Prisma-arkea. Väestöliiton Perhebarometri kertoi ennätyksellisen monen halusta pysyä kokonaan lapsettomana. Tässäkin asiassa puhaltavat uudet tuulet. Neljän lapsen isä, kirjailija Juha Itkonen kertoo haastatteluissa lasten tuovan elämään riemua. Ihmisillä näyttää olevan luottamusta siihen, että turvaverkot kantavat kaikesta huolimatta. Oman perheen voi rakentaa monella tavalla. Lasten hankintaa on usein lykätty, koska muitakin houkutuksia riittää – matkustelua, harrastamista ja uran luontia
Tätä auttavat myös hallituksen panostukset.. Punavihreä kupla puhkesi riihessä Uutisanalyysi Sähköinen liikenne kehittyy odotettua nopeammin. 6 1.10.2021 Suomen ilmastotoimet ovat vaikuttavia, ja se heikentää vihreiden poliittista lyöntivoimaa
Kuulostaa samanlaiselta viestiltä kuin keskustalla. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin esiintyminen A-Studiossa riihen alla alleviivasi, että SDP ja keskusta ovat ilmastopolitiikassa samalla puolella. Joukkoliikenne saa 41 miljoonaa euroa. Sen sijaan maaja metsätaloudesta tullaan varmasti puhumaan edelleen. Toimien poliittinen hinta on sen sijaan eri asia. Uskottavuus oikeudenmukaisissa ilmastotoimissa voi olla keskustan vahvuus vuosikymmeniksi eteenpäin, jos puolue markkinoi järkivihreyttä sekä talonpoikaisen talonpidon periaatettaan. Lihaverot ja bensaverot torjuttiin, mutta saavuttiko keskusta mitään omaa tavoitettaan. EHKÄPÄ kenelläkään ei ole suuressa kuvassa nokan koputtamista energiapolitiikasta. Sanna Marinin johtama SDP ja Annika Saarikon keskusta olivat samoilla linjoilla riihen ilmastotoimien suhteen.. Vihreät tarvitsee julkisuusvoittoja vielä ennen eduskuntavaaleja. Talohan pitää jättää seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut. Hallituksen voimapuolueiden keskustan ja SDP:n ilmastolinjat olivat käytännössä samat. Vihreiden viesti riihen alla siitä, että vain he välittävät ilmastotoimista, sai monet demarit ja vasemmistoliittolaiset ärähtämään, että vihreät pelasivat aika ilkeää populistista peliä. Ei ehkä pitäisi. Täyssähköautojen ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusta alennetaan, ja kävelyä sekä polkupyöräilyä tuetaan. Vasemmistoliitolle ja demareille on paljon vihreitä tärkeämpää huolehtia pienituloisten kannatuksesta, joten ylimääräinen kulutusverotus tai työpaikkojen toimintaedellytysten vaikeuttaminen ei käy. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) riihen jälkeen esittelemät Suomen tulevan ilmastoja energiastrategian periaatteet antavat vahvaa lupausta siitä, että energiasektori täyttää tavoitteensa paremmin kuin on odotettu. Koko hallitukselle, ei korostaen vain vihreille, myönteistä tuulta loivat esimerkiksi vähäpäästöisen liikenteen eteen tehdyt kannustepäätökset. Syyskuun budjettiriihessä korostui keskustan rooli maatalouden takalukkona. Vihreille ei herunut vastaavanlaisia julkisuusvoittoja. Kaikki hallituspuolueet sitoutuivat jo alun alkaenkin päästövähennyksiin ja ilmastosatsauksiin Rinteen-Marinin hallitusohjelmassa. Liikenteen sähköistyminen ja vedyn tuleminen käyttövoimaksi etenkin teollisuudessa ovat tapahtumassa nopeammin kuin on arvioitu. Rajujakin temppuja voi olla luvassa. HALLITUKSEN punavihreyttä on pidetty kovasti esillä, ja SDP sekä etenkin vasemmistoliitto ja vihreät on niputettu osaksi samaa blokkia. Samoin hän muistutti, että ilmastoystävällinen tuotanto on erinomaista elinkeinotoimintaa eli pohja myös tuleville investoinneille. Noin puolet 14–15 megatonnin lisäpäästövähennyksistä haetaan energiasektorilta. Onko niin, että kun ilmastonmuutoksen torjunta etenee vihreistä huolimatta, katoaa puolueelta poliittinen nyrkkeilysäkki. Hän heitti ilmoille myös vision Suomesta Keski-Euroopan markkinoille kulkevasta vetyputkesta. Keskustalaiset hehkuttivat kovaan ääneen sitä, että maaseutu ja maaseudun elinkeinot voittivat riihessä vihreän ilmastofanatismin. Päinvastoin, puolueeseen tuntui hermostuneen koko muu hallitus. Lintilä ehdottikin kansallisen vetystrategian valmistelemista samalla tavalla kuin akkustrategia otettiin käyttöön. Punavihreä kupla siis puhkesi. Tavallisen ihmisen kurittaminen veisi ilmastotoimilta oikeutuksen kansan silmissä. Lindtman korosti sitä, että Suomi on saavuttamassa ilmastotavoitteensa paljon EU:n keskiarvoa nopeammin ja että teollisuuden ilmastoystävälliset hankkeet jo laskevat päästöjä erittäin merkittävästi. Siinä missä vihreät olivat avoimia esimerkiksi uusille ilmastoperusteisille veroille, SDP ja keskusta korostivat sitä, ettei tavallista suomalaista saa laittaa maksumieheksi yhtään enempää. 7 1.10.2021 Lauri Heikkilä HALLITUKSEN budjettiriihessään sopimat ilmastotoimet ovat osa vaikuttavaa jatkumoa. Keskustalaiset taas pääsivät korostamaan omaa perinteistä järkivihreää luontosuhdettaan ja sitä, että ilmastotoimet ovat joka tapauksessa vaikuttavia. Puolueen toimijat jakoivat sosiaalisessa mediassa listausta, joka viestitti monen silmissä sitä, että keskusta torjui ilmastotoimet. KESKUSTAKAAN ei täysin selvinnyt julkisuuspelin voittajana
– Jos sisäministeri tekee tällaista paperia, se ei voi näyttää siltä, että sen on sosiaaliministeri tehnyt, perussuomalaisten Sheikki Laakso puuskahti. KINNUSEN PUHEISIIN puuttui muun muassa vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Jussi Saramo, joka sanoi harvan asian syöneen poliisin uskottavuutta yhtä paljon kuin Kinnusen puheenvuoron. Le hti ku va Sosiaalipoliitikko terrorismia torjumassa PEKKA POHJOLAINEN HALLITUKSELLA ja oppositiolla on erilainen käsitys siitä, mitä luetaan sisäiseen turvallisuuteen ja mitä ei. OHISALO KUITTASI arvostelun huomauttamalla, että edellistä selontekoa käsiteltäessä eduskunta piti sisäministeriön hallinnonalaan keskittymistä liian kapeana näkökulmana. Nokialaisedustaja maalaili hallituksen puuttuneen poliisin operatiiviseen toimintaan ennenkuulumattomalla tavalla ja horjuttaneen kansalaisten luottamusta poliisia kohtaan. – Ja sen takia tässä selonteossa on nimenomaan haluttu vastata tähän eduskunnan esittämään huoleen. Kiviranta huomautti, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana poliisien lukumäärä väheni useilla sadoilla. Kokoomuksen ”persuuntumisesta” tyylinäytteen antoi puolueen tuore poliisikansanedustaja Jari Kinnunen. Tämä tuli selväksi, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kiikutti eduskunnan käsittelyyn hallituksen tuoreen sisäisen turvallisuuden selonteon. Ohisalo – taustaltaan köyhyystutkija – puhui muun muassa huono-osaisuudesta, ihmiskaupasta, paperittomista, lähisuhdeväkivallasta, ilmastonmuutoksesta ja vihapuheesta. – Vuodesta 2017 lähtien se on sen sijaan kasvanut, ja nykyinen hallitus on nostanut poliisin määrärahoja, Kiviranta muistutti. Tämä ärsytti perussuomalaisia, joiden lähestymistapa aiheeseen oli aivan toinen. Tuo sydämetön viivyttely on aiheuttanut valtavaa inhimillistä ja taloudellista tuhoa. Perussuomalaiset valittivat myös muun muassa terrorismin, katujengien, huumerikollisuuden, seksuaalirikosten, järjestäytyneen rikollisuuden ja maahanmuuton jääneen selonteossa vähälle huomiolle. Päivi Räsänen (kd.) eduskunnassa Ville Tavio (ps.) eduskunnassa Te esitätte koronapassia ja kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan hyvin kevyin perustein. 8 Ajassa Sanottua 1.10.2021 On todella hyvä, että koronapassiesitys on vihdoin eduskunnassa. Jos koronapassia käytettäisiin jonkinlaisena pakotteena rokotteiden ottamiseen, niin se saattaisi lietsoa epäluuloja ja vastarintaa koronatoimia kohtaan. Sari Sarkomaa (kok.) eduskunnassa Maria Ohisalo Jari Kinnunen Jussi Saramo. – Te olette antaneet siunauksenne suorastaan lainvastaiseen toimintaan, ja se on edelleen ollut omiaan aiheuttamaan epävarmuutta kansalaisten keskuudessa, Kinnunen syytti. Keskustan Esko Kiviranta piti puolestaan kokoomukselle pikakatsauksen poliisirahoituksesta. Yksilönvapaus menetetään ja saadaan ehdollisena takaisin
– Joten onnittelisin Saarikkoa, aika hyvä startti uudelle puoluejohtajalle vaikean vaiheen jälkeen. EU–Länsi-Balkan-huippukokous 8.10. 1.10. – Ja minusta näyttää katsoessani budjettiriihen päätöksiä, että meidän pääministerimme ja valtiovarainministerimme ovat löytäneet keskinäisen yhteistyösuhteen, jolle koko hallitus voi olemassaolonsa rakentaa. Vesiosuuskuntien toimintaan ei puututa. Vihreiden puoluehallitus päättää puheenjohtaja Maria Ohisalon sijaisesta 5.10. – Kilpailevia vesihuoltoverkostoja jo olemassa olevien rinnalle ei voi syntyä, eli yksityistämisellä ei saavuteta mitään, Kalmari muistutti. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. HEINÄLUOMAN mukaan pääministerin ja valtiovarainministerin toimiva yhteistyö on jokaisessa hallituksessa äärimmäisen tärkeää. Krista Kiuru (sd.) eduskunnassa Minusta oppositio sekä kulttuuritapahtumaja ravintola-ala olivat oikeassa siinä, että koronapassin olisi voinut hieman aiemmin saada myös Suomessa käyttöön. Kansalaisaloitteen pohjalta valmistellaan lainsäädäntö, jolla vesihuolto pidetään kuntien omistuksessa ja määräysvallassa. Demarimepin mukaan Saarikon päätös ottaa valtiovarainministerin salkku oli oikea, tuo vastuuta ja näköalaa, mutta myös ison kädenjäljen mahdollisuuden. Uudenmaan kokoontumisrajoitukset poistuvat 1.10. Hänellä on vahva sija hallituksessa, Heinäluoma arvioi. Uudistettu elintarvikemarkkinalaki tulee voimaan 1.?4.11. – Oppositio on virheellisesti puhunut tästä hallituksesta vasemmistohallituksena. – Ja sitten tällainen turha populismi on päässyt tekemään reikiä hallituksen kilpeen, konkaripoliitikko pohtii. Eduskunnan täysistuntojen koronarajoitukset päättyvät 6.10. ?12.11. 9 Ajassa Sanottua 1.10.2021 Varmasti kaikki ajattelemme, että toivottavasti tätä passia ei tarvitsisi edes ottaa käyttöön, koska sehän on vaihtoehto näille erilaisille rajoituksille. Heinäluoman mielestä hallitus on ollut yllättävän vaisu kertoessaan tekemisistään. Eduskunta kiitteli aloitetta niin yksimielisesti ja vuolaasti, että vastaavaa on harvoin suuressa salissa kuultu. Vesialoite on vasta historian kolmas eduskunnan hyväksymä kansalaisaloite. Joonas Könttä (kesk.) eduskunnassa PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNNASSA t ehtiin syyskauden alkajaisiksi historiaa, kun lähes 90 000 allekirjoittajan ”Vesi on meidän” -kansalaisaloite hyväksyttiin yksimielisesti. YK:n ilmastokokous Glasgow’ssa 1.11. Nobelin rauhanpalkinnon saaja julkistetaan 11.10. Vihreiden puoluevaltuuskunta ja eduskuntaryhmä päättävät sisäministerin sijaisesta 15.10. Sitähän tämä ei ole, ei politiikaltaan eikä koostumukseltaan, mutta se on selvästi ollut viesti, joka on mennyt lävitse ja hallituspuolueet eivät ole oikein sitä osanneet taklata. Sata vuotta Ahvenanmaan demilitarisoinnista 21.10. Keskustanuorten liittokokous ja puheenjohtajavaali 31.10. Syyskauden kiireelliset hallituksen esitykset annettava eduskunnalle 28.10. Eu ro pa rla m en tti TERVEISET KESKUSTALLE KESKUSTA ON SAANUT KOVAA MAATA ALLE, EERO HEINÄLUOMA USKOO Vesi on meidän. Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) muistutti, että kohtuuhintaisen puhtaan veden saanti on perusoikeus ja osa kansallista terveysturvaa ja huoltovarmuutta. Pekka Aittakumpu (kesk.) eduskunnassa Se avaa yhteiskuntaa nimenomaan siksi, että se ei ole rajoitusväline, vaan se on yhteiskunnan rajoituksista vapautumisen väline. – Minusta keskusta on nyt mennyt tämän kuolemanlaakson ylitse, eli Annika Saarikko on selvästi saanut puolueen haltuunsa. Heinäluoma varoittaa kuitenkin jäännistä opposition ”sanamagian” vangiksi. Pohjoismaiden neuvoston istunnot Kööpenhaminassa PEKKA POHJOLAINEN KANNATUSKADOSTA kärsivälle keskustalle on luettu pitkin vaalikautta madonlukuja, mutta demarikonkari Eero Heinäluoma ei kuulu tuomiopäivän profeettoihin. Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys eduskunnalle 29.?31.10. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy 20.10
En missään tapauksessa ampuisi ehdotusta alas, hän kommentoi Suomenmaalle. Vanhasen mukaan paradoksi pienten valtioiden kannalta on siinä, että mitä kansallismielisemmäksi politiikka eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa käy, sitä suuremmaksi kasvaa pienten valtioiden tarve saada edes samanmielisiltä mailta tiiviimpiä sitoumuksia pahan päivän varalle. Noin 100 henkilötyövuoden lisäys toteutuu kuluvalla vaalikaudella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN edellyttämän valmiuden ylläpito, asevelvollisten kouluttaminen sekä uusien suorituskykyjen kehittäminen edellyttävät Kaikkosen mukaan Puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämistä. . Viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli kasvavat. Selonteko antaa ohjausta Suomen puolustuksen kehittämiselle vuosikymmenen loppuun. Selonteossa arvioidaan puolustuksen toimintaympäristöä ja puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä. – Perusteet eivät sinällään muutu. – Tavoitteena on kasvattaa henkilöstömäärää edelleen 500 henkilötyövuodella asteittain 20-luvun loppuun mennessä. Kokoomuksen nuorisojärjestö kertoi hallituksen budjettiriihen jälkeen lähettävänsä puolueille kynnysmattoja, jotka mukailevat keskustan logoa ja Se kotimainen -tunnuslausetta. Tämä edellyttää lisäresursseja kahden seuraavan hallituskauden aikana, Kaikkonen selvitti. Puolustusvoimien sodanajan kokonaisvahvuus säilyy ennallaan, 280 000, ja koko maata puolustetaan jatkossakin. Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi vakuutti huolestuneille kansalaisille, että asia ei etene tällä vaalikaudella. – Tällä tiellä suurimmat valtiot kyllä pärjäävät, mutta pienten kannalta maailma käy arvaamattomaksi. Enkä usko, että toimivat ja pitävät siteet syntyvät vain rajaamalla yhteistyö puolustukseen, vaan samanmielisillä mailla täytyy olla yhteistyötä, solidaarisuutta, yhteisvastuuta ja niin edelleen monilla elämänalueilla, Vanhanen opasti. – Toisten logot ovat koskemattomia. 10 1.10.2021 Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN SAARIKON VEROAVAUS. J uss i N uk ari / L eh tik u v a Jos h Ed e l s o n / AF P / Le h tik u v a Ko k o om u s n u ore t Su om en m aa n ark isto. – Saadaksemme tukea muilta pitää olla valmis myös antamaan tukea. Puolustusselonteolle kiittävä vastaanotto Ja ri La uk ka ne n Sotilasparaati Oulussa ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Niitä ei muunnella mihinkään tarkoituksiin, hän muistutti. KANNABIS TAPETILLA. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi viime viikolla ajavansa ansiotulon veronkevennyksiä vuoden 2023 budjettiin. Linjaus ei saanut tukea neljältä suurimmalta eduskuntapuolueelta. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan paikallispuolustuksen uudistuksessa eli jaossa operatiivisiin ja paikallisjoukkoihin on kyse maavoimien sodanajan joukkojen uudelleen organisoinnista ja puolustuksen toteutustavan kehittämisestä. PEKKA POHJOLAINEN HALLITUKSEN uusi puolustusselonteko sai eduskunnalta kiittävän ja hyväksyvän vastaanoton koko salin leveydeltä. KESKUSTAN vanhempi valtiomies Matti Vanhanen kantoi selonteon lähetekeskustelussa huolta sääntöperäisyyden rapautumisesta kansainvälisessä politiikassa. Vihreiden päätös ajaa kannabiskiellon kumoamista nosti huumepolitiikan otsikoihin. KOHU KYNNYSMATOSTA. Puolueen mielestä kannabiksen käyttö, hallussapito, valmistus ja myynti tulisi sallia. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tyrmäsi esityksen suoralta kädeltä, mutta SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen suhtautui myönteisemmin. Keskustan puoluesihteeriltä Riikka Pirkkalaiselta ei herunut tempaukselle ymmärrystä
Kuudessa näistä digija muun uuden teknologiateollisuutemme tuontiriippuvuus on Kiinasta, muutamissa tärkeistä Etelä-Afrikasta, Kongosta ja Chilestä. Litium, joka on välttämätön raaka-aine Green Dealiin sisältyvään sähköiseen liikkuvuuteen siirtymisen kannalta, sisällytettiin listaukseen viime syksynä ensimmäistä kertaa. Listaus vajaasta 20 kriittisestä malmista ja mineraalista on kasvanut nyt 30:een. historiankulun. Sen esitti keväällä 1941 kukas muukaan kuin esitti keväällä 1941 kukas muukaan kuin Urho Kekkonen Urho Kekkonen. Rahoitus saadaan Yhdysvalloista ja arkkitehdiksi värvätään itse ja arkkitehdiksi värvätään itse Alvar Aalto Alvar Aalto. 80 000 asukkaan Viipuri oli ollut Suomen 80 000 asukkaan Viipuri oli ollut Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja sen asukkailla toiseksi suurin kaupunki, ja sen asukkailla oli vaikeuksia sopeutua evakkopaikkakunoli vaikeuksia sopeutua evakkopaikkakunnilleen. Tori ei ole lainkaan kuoppainen, ja rakennuksetkin hohtavat painen, ja rakennuksetkin hohtavat upouusina. ta olemassa oleviin he eivät mahtuneet. Pelkästään sähköautojen akkuja ja sähkön varastointia varten Euroopassa tarvitaan litiumia vuoteen 2050 mennessä jopa 60 kertaa nykyistä enemmän. Tyylilaji on nykyään suosittu, mutta Kortelaisen kirjassa totuus ja kuvitelma Kortelaisen kirjassa totuus ja kuvitelma on tavallista helpompi erottaa toisistaan, on tavallista helpompi erottaa toisistaan, sillä faktoihin perustuvat kohdat on mersillä faktoihin perustuvat kohdat on merkitty lähdeviittein. Kasvavaan kysyntään vastataksemme tarvitsemme Eurooppaan lisää kaivostoimintaa, uusien mineraalien etsintää, tuotantoteknologian kehittämistä sekä rahoitusta. Kaupungintalon edessä on RaatihuoKaupungintalon edessä on Raatihuoneentori, vasemmalla häämöttää Keskusneentori, vasemmalla häämöttää Keskuskasarmi ja oikealla kohoaa hovioikeus. kasarmi ja oikealla kohoaa hovioikeus. . Eivät kerrostaloissa asuneet ja rainilleen. Maailmalla riehunut sota voiton päivää. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Kierrätys ei riitä vastaamaan Euroopan raaka-ainepulaan Täällä Bryssel TOUKOKUUN TOUKOKUUN kahdeksantena päivänä kahdeksantena päivänä vuonna 1945 kymmenettuhannet viipuvuonna 1945 kymmenettuhannet viipurilaiset ovat kerääntyneet kaupungintarilaiset ovat kerääntyneet kaupungintalon ympäristöön. Eettisesti ja ympäristön kannalta monissa maissa kaivostoimintaan liittyy suuria riskejä ja ongelmia. Entä jos Viipuria ei olisi yritetty sotaan. Monet haluavat ehdollistaa kaiken Euroopassa tapahtuvan tuotannon ja jopa malmien etsinnän lukuisilla ympäristönäkökohdilla. Gummerus, 264 s. Sen purin perustamisesta on täyttä totta. Romaanin lähtökohta, ajatus uuden ViiRomaanin lähtökohta, ajatus uuden Viipurin perustamisesta on täyttä totta. Hän ei pelkästään romaanin uudelle tasolle. Gummerus, Uusi Viipuri. olisi rakennettu uudelleen toisaalle. Entä jos Viipuria ei olisi yritetty vallata takaisin, vaan menetetty kaupunki vallata takaisin, vaan menetetty kaupunki olisi rakennettu uudelleen toisaalle. lö vuoropuhelu. ryhtyä perustamaan pientiloja. Tämä on hämmentävää, sillä kriittisten materiaalien kysyntä, jota Green Dealin toteuttaminen ja EU:n strategisen autonomian saavuttaminen edellyttävät, ylittää selvästi nykyisen kierrätyskapasiteetin ja maailmanlaajuiset kaivostoiminnan tavoitteet. Pahimmillaan toimitusketjujen katkeaminen jo muutamaksi viikoksi voi pysäyttää jonkun toimialan kokonaan Euroopassa. uudelleen, miksei sitten Viipuria. upouusina. . 11 1.10.2021 EUROOPAN parlamentin teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnassa on valmistumassa kriittisiä raaka-aineita käsittelevä raportti, jossa toimin oman ryhmäni nimeämänä varjoesittelijänä. He halusivat takaisin kaupunkiin, mutHe halusivat takaisin kaupunkiin, mutta olemassa oleviin he eivät mahtuneet. liittynyt mukaan sotaan. Eivät kerrostaloissa asuneet ja raitiovaunuilla ajaneet suurkaupunkilaiset tiovaunuilla ajaneet suurkaupunkilaiset halunneet majailla saunakamareissa tai halunneet majailla saunakamareissa tai ryhtyä perustamaan pientiloja. MONISSA kriittisissä raaka-aineissa on kysymys tuontiriippuvuudesta, joka on eräissä tapauksissa jopa sataprosenttista. KORTELAISEN KORTELAISEN romaanissa Uusi Viipuri peromaanissa Uusi Viipuri perustetaan Kekkosen valitsemaan paikkaan, rustetaan Kekkosen valitsemaan paikkaan, Perämeren rannalle Pyhäjoen kunnan Perämeren rannalle Pyhäjoen kunnan maille. kitty lähdeviittein. Kriittiset raaka-aineet ovat maametalleja tai mineraaleja, joiden toimitusketjujen epävarmuus ja häiriöalttius vaikeuttavat taloudellista ja tieteellistä toimintaamme. ANNUKKA KAARELA ANNUKKA KAARELA Anna Kortelainen: Anna Kortelainen: Uusi Viipuri. 264 s. Maailmalla riehunut sota on viimein päättynyt. Tori ei ole lainkaan kuopkuitenkaan. Kekkonen huokaisee syvään ajatellesKekkonen huokaisee syvään ajatellessaan, millainen kurimus Suomella olisi saan, millainen kurimus Suomella olisi ollut edessään, jos se näiden hyvien rauollut edessään, jos se näiden hyvien rauhanvuosien sijasta olisikin kesällä 1941 hanvuosien sijasta olisikin kesällä 1941 liittynyt mukaan sotaan. Monia kriittisiä raaka-aineita toki tuotetaan myös Euroopassa, mutta liian vähän. lon ympäristöön. Hän ei pelkästään hyppää todellisen henkilön pään sisään, hyppää todellisen henkilön pään sisään, vaan kuvittelee kokonaan vaihtoehtoisen vaan kuvittelee kokonaan vaihtoehtoisen historiankulun. Kaikki on niin kuin ennenkin, mutta ei Kaikki on niin kuin ennenkin, mutta ei kuitenkaan. Rahoitus saadaan Yhdysvalloista maille. HISTORIOITSIJA HISTORIOITSIJA , kirjailija , kirjailija Anna Kortelainen Anna Kortelainen vie vie Uusi Viipuri Uusi Viipuri -teoksessaan historiallisen -teoksessaan historiallisen romaanin uudelle tasolle. RAPORTIN laatiminen on ollut vaikea prosessi, sillä suhtautuminen kaivostoimintaan on jakanut mielipiteitä. Tänään täällä juhlitaan Uuden ViipuTänään täällä juhlitaan Uuden Viipurin avajaisia ja samalla kansainvälistä rin avajaisia ja samalla kansainvälistä voiton päivää. Tyylilaji on nykyään suosittu, mutta telmää. Romaani on faktojen ja sepitteen yhdisRomaani on faktojen ja sepitteen yhdistelmää. on viimein päättynyt. Entä jos Suomi ei olisikaan lähtenyt jatkoEntä jos Suomi ei olisikaan lähtenyt jatkosotaan. Romaanin vahvuus on historiallisen Romaanin vahvuus on historiallisen ympäristön tarkka kuvaiympäristön tarkka kuvailu, heikkous taas kömpelu, heikkous taas kömpelö vuoropuhelu. Uusi Viipuri on entistä ehompi Kirjat. Eihän siitä sitä paitsi ollut edes sataa vuotta Eihän siitä sitä paitsi ollut edes sataa vuotta kun tulipalon tuhoama Vaasa rakennettiin kun tulipalon tuhoama Vaasa rakennettiin uudelleen, miksei sitten Viipuria
– Jos se olisi ihan vain vapaa ilmoitus, se tekisi kyllä tuloverotulojen kohdentumisen kuntien välillä aika mielenkiintoiseksi, enkä pysty hahmottamaan, miten se esimerkiksi valtionosuusjärjestelmään ja -tasaukseen resonoisi. – Ainahan tekniset kysymykset voidaan ratkoa, mutta se kysymys on juuri siitä, mikä on se perimmäinen asia, jota sillä pyritään hoitamaan. REINAN mielestä uusien verotusmallien sijaan olisi hyvä huomioida ja hyödyntää niitä positiivisia vaikutuksia, joita osa-aikaisilla asukkailla jo nyt kunnille on. Pitää punnita, aiheutetaanko ongelmia lisää toisaalla. Hän pitääkin huonona sitä, että verojen jakaminen on tapana jumiuttaa kiinni äänioikeuteen, jossa muutos törmää herkästi vaikeisiin perustuslakikysymyksiin. Verojen maksaminen oikeaan kuntaan oikeassa suhteessa on paljon olennaisempaa kuin se, mitkä ovat vaikuttamistiet siinä tai tässä kunnassa. Lisäksi valtionosuudet ja tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöön otettava maakuntavero täytyy ottaa huomioon mallien punninnassa. – Veronmaksaja voisi ilmoittaa täyttäessään veroplankettia, kuinka monta kuukautta vuodesta hän haluaa maksaa veroja kakkospaikkakunnalle. – Jos ilmoittaa olevansa seitsemän kuukautta vuodesta jossakin kunnassa, mielestäni automaattisesti pitää kirjata niin päin, että kirjat siirtyvät sinne, vaikka se olisi kesämökki tai tunturimaja. Ihmiset tuovat kakkoskuntaansa muun muassa kiinteistöverotuloja, sosiaalista pääomaa sekä paikallista taloutta piristäviä euroja palveluita käyttäessään. KUISMAN mukaan äänioikeus täytyisi pitää siinä kunnassa, missä on kirjoilla – eli missä oleskelee eniten. 12 1.10.2021 Ajassa Ajatus kaksoiskuntalaisuudesta on keskustan lempilapsi, mutta mitä malliin kannattaisi sisällyttää. TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI Kaksoiskuntalaisuus tarvitsee lihaa luiden ympärille KESKUSTA on useassa yhteydessä linjannut tavoittelevansa kaksoiskuntalaisuutta, mutta ajatuksen vieminen lainsäädäntöön on osoittautunut hankalaksi. Reinan mukaan kaksoiskuntalaisuuskeskustelussa olisi joka tapauksessa olennaisinta olla selvillä siitä, mitä ongelmaa uudella mallilla yritetään ratkaista. Hänen mukaansa mallin kannattaisi perustua vapaaehtoiseen ilmoitukseen. Tietokirjailija, entinen pääministerin erityisavustaja Juha Kuisma keskittyisi kaksoiskuntalaisuuden kehittämisessä verotukseen. Kakkoskunta olisi pieni, pippurinen, ketterä ja hyväkuntoinen.. Hän viittaa myös valtiovarainministeriön elokuussa 2021 julkaisemaan selvitykseen, jonka tuloksissa todetaan yksiselitteisesti, että kunnallisverotuksen jakaminen useampaan kuin yhteen kuntaan ei ole toteuttamiskelpoinen ajatus. Se on se nivelkohta. – Nämä ovat toisistaan riippumattomia. Pidän tämän arviointia avoimin mielin tervetulleena, Reina toteaa. Se voisi olla työsuhdeasuntotai mökkipaikkakunta, mikä sitten harkitaankin sopivaksi määritelmäksi. Kakkoskunta olisi pieni, pippurinen, ketterä ja hyväkuntoinen. Jos se on pois jostain, on vaikea nähdä, että se noin vain toimisi, Reina toteaa. – Jäljelle jäävien kunnan toimintojen, elinvoiman, asumisen ja yrittäjyyden kannalta tämä uudistus olisi välttämätön. Reina huomauttaa, että sote-uudistuksen myötä verotulojen jakautumisella kuntien välillä ei tule enää olemaan samalla tavalla merkitystä. Kuisman mukaan verotuskysymys on paljon vaikuttamistapoja olennaisempi. Jos kaksoiskuntalaisuus perustuisi vapaaehtoiseen ilmoitukseen, kuntien olisi vaikea ennakoida verotulojaan. Kuisman mielestä sote-palveluiden siirtyminen pois kuntien vastuulta nimenomaan perustelisi sitä, miksi veroja kannattaisi pystyä maksamaan myös osa-aikaiseen kuntaan. KUNTALIITON varatoimitusjohtaja Timo Reinan mukaan on hyvä, että kaksoiskuntalaisuutta selvitetään, mutta hän näkee verojen jakamisessa kahteen kuntaan myös paljon vaiketa puolia. – En oikein usko sellaiseen ajatukseen, että tämä olisi keino vahvistaa joidenkin kuntien taloutta ikään kuin nollasummapelinä. Verot ohjautuisivat oikeudenmukaisesti siihen kuntaan, jossa tämä ihminen viettää aikansa, ehdottaa Kuisma. REINA on skeptinen sen suhteen, voisiko kaksoiskuntalaisuudesta olla kuntatalouden ongelmien ratkaisijaksi. Uudistus tasoittaisi pelimerkkejä kuntien kesken ja inhimillisiä resurssejakin saattaisi siirtyä sinne, missä toivottaisiin niiden olevan, Kuisma sanoo
MITÄ HARRASTUS SINULLE TARJOAA. Tietotekniikka minua on kiinnostanut jo lapsesta saakka. Ilmettä lainattiin huumoriohjelmaan OLET TOIMINUT KESKUSTAOPISKELIJOIDEN PÄÄSIHTEERINÄ VUODESTA 2015 LÄHTIEN. Harrastuksessa kiehtoo monikin asia, mutta eniten menneisyyteen tutustuminen, näpertelyn tarve ja maailmanlaajuinen harrastajayhteisö. VOIKO SINUA JA KURVISTA VERTAILEMALLA PÄÄTELLÄ JOTAIN RAVUISTA. Viimeiset 15 vuotta harrastus on keskittynyt Commodore Amiga-tietokoneisiin ja niiden ohjelmiin. HARRASTUKSIISI KUULUVAT VANHA TEKNOLOGIA JA TIETOKONEET. Kokemuksesta voin sanoa, että sihteerinä olon vaikein hetki on aina henkilövalinnat, kun pitää pyrkiä olemaan ulospäin tunteeton ja puolueeton. Tekisi mieli sanoa, että meidän perusteellamme voi todistettavasti sanoa horoskooppien olevan huuhaata.. MITÄ HISTORIA JA SEN TEKIJÄT OPETTAVAT. MITÄ SUOMALAISELLE OPISKELIJALIIKKEELLE KUULUU. Vihdoin luentosalit aukeavat ja esimerkiksi uusia keskusta-opiskelijoita on päässyt tapaamaan. Alkanut koronasta vapautuminen näkyy positiivisena näissä molemmissa. Jos minua ja Anttia vertaa persoonina, niin olemme aika erilaisia. Kouvolan ylimääräisessä puoluekokouksessa olin kokoussihteerinä, ja Antti Kaikkosen puheen aikaisista ilmeistäni ja eleistäni tehtiin ohjelmaan ”tulkintoja”. Saa tulla tarjoamaan1980ja 1990luvuilla valmistettuja tietokoneita, jos kaapeissa pyörii ylimääräisiä! OLET PÄÄSSYT MYÖS NOIN VIIKON STUDIO -OHJELMAAN. MISTÄ OLI KYSE. Korona on jättänyt jälkensä opiskelijaelämään ja tietenkin myös opiskelijapolitiikkaan. SINULLA ON LUKUISIA POLIITTISIA ESIKUVIA ETENKIN KESKUSTAN HISTORIASTA. Jaakko Mäki-Petäjä Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri Jaakko Mäki-Petäjä on kiinnostunut sekä politiikan että tietokoneiden historiasta. Oulun kokouksessa koronamaski auttoi huomattavasti tässä. Historiasta voi oppia paljon ja monenlaista, mutta minulle suurin opetus on ollut se, kuinka vähällä tiedolla monet historian suuret päätökset ovat tosiasiassa syntyneet ja syntyvät myös jatkossa. 13 1.10.2021 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen vaatii hallitusta luopumaan koronapassihankkeesta – "Se on auttamattomasti jälkijättöinen" (21.9.2021) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: PETRA PÖYLIÖ Kuka olet. Uskalsi jopa parhaimmille kentän edustajien puheille hymyillä. OLET HOROSKOOPPIMERKILTÄSI RAPU JA SYNTYNYT SAMANA PÄIVÄNÄ MINISTERI ANTTI KURVISEN KANSSA
Kanariansaarten La Palmassa käynnistyneen tulivuorenpurkauksen tieltä evakuoitiin viime viikolla 6 200 ihmistä. Desiree Martin / AFP /Lehtikuva PALAAVATKO TYTÖT KOULUUN. Järjestö sanoi valmistelevansa myös tyttöjen ja naisopettajien kouluun paluuta, mutta moni suhtautuu lupaukseen skeptisesti. Joukko afgaaninaisia osoitti mieltään Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa vaatien naisten oikeuksien kunnioittamista. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. AIKAKAUDEN LOPPU. Vaalien suurimman tappion kärsi väistyvän liittokansleri Angela Merkelin CDUpuolue, joka sisarpuolueensa CSU:n kanssa sai äänistä 24,1 prosenttia.. Maata hallitseva äärijärjestö Taleban määräsi syyskuussa yläkoulujen ja lukioiden miespuoliset opettajat ja oppilaat palaamaan kouluihin. 14 1.10.2021 U lko m i nis ter iö / L e h tik u v a O d d A n d ers e n / A FP / L e h ti ku va C ha rles E . Yhdysvaltojen ja Venäjän asevoimien komentajat Mark Milley ja Valeri Gerasimov tapasivat viime viikolla Königstedtin kartanossa Vantaalla. Sosiaalidemokraattien (SPD) kansleriehdokas Olof Scholz tuuletti, kun Saksan liittopäivävaalien ääntenlaskenta vahvisti puolueen vaalivoiton maanantaiaamuna. Yhdysvaltain asevoimien mukaan tapaamisessa keskusteltiin ”alueellisista konflikteista ja strategisesta vakaudesta”. Tiukaksi osoittautuneissa vaaleissa SPD sai äänistä 25,7 prosenttia. Komentajat tapasivat Suomessa myös presidentti Sauli Niinistön ja Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen. B ur d e n n / H a n d ou t / L eh ti k uva Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TULIVUORI AKTIVOITUI. Cumbre Viejatulivuoren purkaus tuhosi 461 rakennusta ja aiheutti tuhoja yli 400 miljoonan euron edestä. KOMENTAJAT TAPASIVAT
Monet alueelliset ongelmat ovat saaneet katseet kääntymään myös Senegalin turvallisuustilanteeseen ja sen tulevaisuuteen. Eriäviä mielipiteitä ei täällä yleensä pelätä esittää. Toimia nuorten tilanteen paranemiseksi luvattiin, armeija vedettiin pois kaduilta ja samalla viimeisetkin koronarajoitukset riisuttiin, eikä edes viimeisin korona-aalto tuonut niitä takaisin. Tämä siitäkin huolimatta, että juuri nuoret aktivismillaan olivat nostamassa nykypresidenttiä valtaan aikoinaan. Pihapiirissä kylän asukkaat istuivat pahimman iltapäivähelteen aikaan varjossa juoden teetä, sulatellen lounasta ja intoutuen poliittiseen debattiin, jossa ei äänen korottamiseltakaan vältytty. Levottomuuksien eskaloituessa kaikki osapuolet ymmärsivät pian tilanteen herkkyyden ja ryhtyivät vetoamaan rauhaan. Ei kulunut kauan, kun maassa olivat käynnissä vuosikausiin pahimmat levottomuudet, joissa erityisesti nuoret olivat lähteneet kaduille osoittamaan mieltään. 15 1.10.2021 VIERAILIN senegalilaisen tuttavani luona kylässä. Senegalin demokratia ja keskusteleva yhteiskunta saattaa olla moniin muihin verrattuna edelläkävijä, mutta yhdenkään yhteiskunnan ei kannata kääntää katseiltaan nuorilta, jotka eivät voi hyvin ja joilla ei ole mitään menetettävää. Riippumatta siitä, tulevatko rauhan haastajat yhteiskunnan sisävai ulkopuolelta, nuorten huoleen ja tarpeisiin niin Senegalin kuin monen muunkin Afrikan maan on syytä tulevaisuudessa panostaa, sillä nuorten osuus väestöstä ei ole kuin kasvamaan päin. Senegalia kuvailtaessa nousee usein ensimmäisenä esiin sen demokraattisuus ja rauhanomaisuus, jota maailmanlaajuisestikin ihaillaan. Viimeisen vuoden aikana on nähty vallankaappauksia naapurimaissa Malissa ja Guineassa, ja vuosien ajan enenevissä määrin maailmaa on puhututtanut koko Sahelin alueen heikkenevä turvallisuustilanne ja terrorismin leviäminen. LEVOTTOMUUDET hiljenivät, mutta ne myös osoittivat, että avoimista debateista huolimatta pinnan alla on kuohunut jo pitkään – etenkin nuoret ovat kärsineet mahdollisuuksien ja toimeentulon puutteesta. Vaikka kiivasta väittelyä ja riitaakin syntyy, usein seuraavalla tapaamisella ne on jo unohdettu. Hannele Tulkki-Williams Senegal hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Rauhan kedossa kuhisee A FRIKAN A IKA. Tästä myös tuttavani pihapiirin debatoijat olivat täysin yksimielisiä. Kun aiemmin tänä vuonna yksi oppositiojohtajista, Ousmane Sonko, pidätettiin epäiltynä raiskauksesta, monet uskoivat tämän olleen tekaistu syyte, jolla istuva presidentti Macky Sall yritti vaientaa vastustajiensa kasvavan kannatuksen. Vaikka maan eteläosassa on vuosikymmenten ajan kytenyt matalan intensiteetin konflikti, yleisesti Senegalin turvallisuustilanne on pitkään ollut sen ylpeydenaihe muuten varsin turbulentissa Länsi-Afrikassa. SENEGAL tunnetaan suvaitsevaisuudestaan ja teranga-sanalla kuvaillusta vieraanvaraisuudestaan, mutta rauhaan ei senkään kannata tuudittautua
– Ilmastokeskustelu on nyt enemmän sakkojen ja maksupohjaisuuden korostamista. Ilmastonmuutoksen torjuntaan olisi hänen mielestään tarjolla useita keinoja, joita ei julkisessa keskustelussa oteta oikein huomioon. 1.10.2021. Ilmastonmuutoksen torjunnan keinona se on Sipilän mielestä yhtä tehokas kuin päästöjen vähentäminenkin. Sipilä sanoo ymmärtävänsä pelkoja hyvin. Vastuullinen pesti saattoi yllättää jotkut, sillä entinen pääministeri on kertonut luopuvansa politiikasta tämän vaalikauden jälkeen. Huolta hän kertoo tunteneensa asian suhteen toisinaan itsekin. Ihmisiä ei myöskään juuri kannusteta aktiivisuuteen asiassa. Ilmastonmuutoksen uhka on sama kaikkialla maailmassa ja keinot sen hillitsemiseksi ovat kysyttyjä. Perämeren rantamilla syksyn tuulet eivät yllätä. YKSI selvimpiä katveeseen jääneitä asioita ilmastokeskustelussa on Sipilän mukaan hiilensidonta. Nyt suunnitteilla on sähkömikroauton rakentaminen. Kansanedustajan työt pitävät Sipilän vielä arkisin Helsingissä, mutta viikonloppuisin elämä kotiseuduilla on maistunut paremmin kuin hyvin. Hiiltä sitovaa kasvua pitäisi sen vuoksi vahvistaa. Saavat sillä sitten mökillä ensi kesänä hurruutella. Se on paljon sanottu, sillä ilmastonmuutos huolettaa ja pelottaa monia. Uutta toimenkuvaansa hän luonnehtii hyvin mielenkiintoiseksi. Ratkaisuja pitää etsiä sellaisista paikoista, että ne oikeasti vaikuttavat, eivätkä ne tule liian kalliiksi ihmisten arjessa. – Lastenlapsille pitäisi sellainen tehdä. KESÄKUUSSA Sipilä valittiin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi. Minua helpottaa se tieto, että niitä ratkaisuja voidaan myös löytää, kunhan vain uskallamme ottaa niitä käyttöön. – Julkisessa keskustelussa pitäisi olla tilaa myös sille, että etsitään ja esitetään järkeviä vaihtoehtoja. – Haluan etsiä ratkaisuja kaikkia koskettavaan ongelmaan. Hiiliviljelytekniikoiden kehittäminen tarjoaisi paljon mahdollisuuksia myös Henkilö TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Entinen pääministeri Juha Sipilä nauttii lisääntyneestä vapaa-ajastaan, mutta ympäristövaliokunnan puheenjohtajuus pitää hänet edelleen kiireisenä. Sipilä kertoo kuitenkin olevansa tehtävästä innostunut. 16 Pöhinä päälle KEMPELELÄISEN ostoskeskuksen parkkipaikalla tuulee ja vihmoo räntää. Valokuvattavaksi asettunutta entistä pääministeriä Juha Sipilää kuitenkin hymyilyttää. Huolten alle ei pidä kuitenkaan jäädä, hän korostaa. – Lisääntynyt vapaa-aika on ihan tervetullutta. Kempelettä voi sanoa Sipilän kotikentäksi. Peltojen muuttaminen hiiltä sitoviksi avaisi Sipilän mukaan Suomelle isoja vientimahdollisuuksia. Keinoista pitäisi keskustella enemmän, sillä tavalla ne ongelmat ratkaistaan. Asia on sinänsä hyvin yksinkertainen: kaikki puut, pensaat, kasvit ja nurmikot sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja vähentävät sen vapautumista ilmakehään. Muualla Euroopassa ei myöskään ole sellaisia metsävarantoja kuin Suomessa. Ilmastokeskustelussa Sipilää on harmittanut syyllistävä, rankaiseva ja kieltoja etsivä linja. Toisella puolella taas ovat he, jotka kieltävät koko ilmiön eivätkä halua tehdä mitään. Keskusta on puhunut hiilipörsseistä, jotka yksinkertaistetusti tarkoittaisivat sitä, että esimerkiksi viljelyratkaisujaan hiiltä sitoviksi muuttavat maanviljelijät voisivat saada aktiivisuudestaan korvausta. Sipilä sanoo nauttineensa myös siitä, että kaikenlaiselle autotallissa tai pajalla tehtävälle “puuhailulle” on enemmän aikaa. Jos saastuttaja maksaa päästökaupassa, niin miksei hiilensitojille voitaisi myös maksaa palkkiota. Olen ehtinyt olla lasteni ja lastenlasteni kanssa, he asuvat kaikki täällä, Sipilä kertoo hetken perästä, kun olemme siirtyneet sateen keskeltä lounasravintolan lämpimään. – Mutta kylymä täällä on, Sipilä naurahtaa pohjoispohjalaisella murteellaan. Siksi hänen mielestään on hämmentävää, että hiilen sidonnasta puhutaan hyvin vähän. Hän palasi vaimonsa MinnaMaarian kanssa sinne asumaan pian pääministerivuosien päättymisen jälkeen. Kaikkein eniten Sipilä sanoo inspiroituvansa siitä, että koko maapalloa uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle voidaan etsiä ratkaisuja, jotka voivat myös auttaa suomalaista työllisyyttä ja taloutta
17 1.10.2021
18 1.10.2021 Juha Sipilän mielestä on hassu ajatus, että ensi keväänä tehtäisiin ilmastoon liittyviä kiristystoimia, kun nyt sovittujen toimenpiteiden tavoite on vasta vuosissa 2030–2035.
Ilman kannusteita muutos ei kuitenkaan tapahdu. Sipilän mukaan ratkaisu olisi tuulivoima, joka täyttää mainitut kriteerit hyvin. Illan pimeinä tunteina käytyjä neuvotteluja Sipilä luonnehtii “hyvähenkiseksi keskusteluksi”. Sipilä uskoo, että kun ala saisi yhteiskunnalta hieman taloudellista kannustusta, alkaisi se pian toimia ihan itsekseen kaupallisilla ehdoilla. Porkkana on aina parempi kuin syyllistäminen, jolla ihmiset saadaan vain puolustusasemiin, eivätkä ilmastotoimet silloin välttämättä kiinnosta enää ollenkaan. Sipilä sanoo ehdottaneensa parlamentaarista seurantaa, joka kirjattaisiin ilmastolakiin. Keskustan neuvotteluryhmää tuli vetämään Sipilä, vihreiden peräsimeen astui ympäristöministeri Krista Mikkonen. Prosessien seuraaminen on Sipilän mukaan ihan normaali tapa päätöksenteossa. Edessä on seuraavaksi etäkokous, illalla hän aikoo lentää Helsinkiin. Eduskuntavaalien 2023 jälkeen hän jää sivuun. Sipilä sanoo pohtineensa tuolloin paljon sitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on iso ongelma, joka ihmiskunnan on ratkaistava. Aamulla sitten eduskuntaan. – Ongelma ilmastotoimissa on se, että ei ole ketään, joka voisi ihan varmuudella sanoa, kuinka paljon mikäkin toimi vaikuttaa. Nyt on meneillään samanlainen pöhinä ilmastoalalla. Autokannan ennakoitua nopeampi sähköistyminen on yksi vahva toimi. Ei puolen vuoden päästä ole vielä riittävästi tietoa toimien vaikutuksista. Vedyn tuottaminen vaatisi kuitenkin edullista uusiutuvaa sähköä, jota prosessissa kuluu paljon. Liikenne on yksi suurimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia ja ala kaipaisi kipeästi aidosti vaikuttavia toimia. – Ei maatalousyrittäjillä ole hirveästi varaa tehdä hiilensidontaan tähtääviä viljelytavan muutoksia, sillä muutokset vaativat investointeja. Seuraavana päivänä hallitus löysi sovun ilmastoasioista. Ilmastotoimien vaikuttavuutta arvioivan keskustelun hallitus sopi ensi keväälle. Hän ei kuitenkaan halua arvioida sitä, onko hallituksella tuolloin edessään uusi ilmastokriisi. Politiikassa Sipilä on mukana vielä vajaat kaksi vuotta. Hiilidioksidista ja vedystä tehty synteettinen polttoaine vähentäisi paitsi tehtaiden myös liikenteen päästöjä. – Se on sitä keskustalaista ylisukupolvista ajattelua, että maailma pyritään jättämään tuleville sukupolville kestävässä kunnossa. Tätä aikaikkunaa ei saa päästää ohi, vaan nyt pitää toimia.. Kun tämä hiilidioksidi yhdistettäisiin vetyyn, pystyttäisiin siitä tuottamaan nestemäistä polttoainetta, jota voitaisiin tankata sellaisenaan nykyisten bensaja dieselautojen tankkeihin. Entä mitä Sipilä aikoo tehdä poliitikon uran jälkeen. 19 1.10.2021 maanviljelijöille, Sipilä näkee. – Tällaiset toimet kiinnostaisivat maaseudulla asuvia hurjasti. Lopulta keskusta jätti oman kompromissiehdotuksensa. – Jostain syystä nämä vaihtoehdot eivät saa tarpeeksi tilaa julkisessa ilmastokeskustelussa, vaikka minun mielestäni ne korostavat vain sitä, että kyllä meillä on ratkaisuja olemassa, jos vain käytämme niitä. Ennen poliitikon uraa hän oli perustamassa Kempeleeseen omakotitaloista koostuvaa ekokorttelia, jossa pyritään hiilidioksidija hiukkaspäästöttömään elämään muun muassa omalla lämmöntuotannolla. Siksi seurantaa pitää tehdä ja suuntaa pitää muuttaa tarvittaessa. Vaikka ilmastonmuutosta torjutaan ilmaston itsensä vuoksi, on Sipilän mukaan ihan paikallaan korostaa myös monia sen aiheuttamia Suomen taloutta hyödyttäviä elementtejä. Molemminpuolinen ymmärrys lisääntyi, vaikka erimielisyyksiäkin oli. Synteettisillä polttoaineilla autojen päästöjä voitaisiin vähentää ilman, että ihmisten tarvitsisi laittaa niihin paljon rahaa, Sipilä sanoo. Sipilä uskoo, että vihreiden kanssa käydyt illan keskustelut olivat osaltaan laukaisemassa jumiutunutta tilannetta. Vihreät ovat puhuneet budjettiriihen jälkeen tuosta kevään keskustelusta “perälautana,” jolloin saatetaan joutua sopimaan uusista ilmastotoimista kuten bensaveron korotuksista. – Vaimo on sitä mieltä, että olen jo tehnyt työtunnit täyteen, mutta enköhän jotaintekemistä keksi, katsotaan sitä sitten. Hallitus panostaa myös biokaasujen edistämiseen liikenteen polttoaineena. – Tällaisia menetelmiä meidän pitäisi nyt lainsäädännöllä vahvistaa. Tätä aikaikkunaa ei saa päästää ohi, vaan nyt pitää toimia. HIILENSIDONNASTA voidaan Sipilän mukaan löytää keinoja myös liikenteen päästöjen vähentämiseen. Sitä pitäisi rakentaa paljon lisää. Sipilän mukaan vaikuttavuutta löytyisi myös hiilidioksidin talteenotosta. Hiilensidontaa voitaisiin Sipilän mukaan vauhdittaa myös biotuhkan levittämisellä metsiin. Niin kävi aikanaan myös tuulivoimalle. Sitä myös saataisiin koko ajan lisää ilman, että maaperästä tai merenpohjasta tarvitsisi pumpata mitään. OMAN ilmastoherätyksensä Sipilä kertoo saaneensa jo kauan sitten. Pääministeri Sanna Marin (sd.) jäi neuvotteluista kesken kaiken pois ja käski vihreitä ja keskustaa etsimään sovun hallituksen kiistaan. SIPILÄ nousi merkittävään rooliin myös syyskuussa hallituksen budjettiriihessä, kun hallituksen ilmastoneuvottelut ajautuivat umpisolmuun. Sitä voitaisiin saada esimerkiksi tehtaiden piipuista. Menoja tuntuu riittävän, vaikka pääministeriaikojen kiireet ovat jääneetkin. Yhteydet ihmisiin eivät katoa, keskustassa olen siten mukana jatkossakin. Ja ratkaisevassa roolissa siinä tulevat olemaan uudet teknologiset keksinnöt. Sähköautot ovat edelleen monille ihmisille aivan liian kalliita. Vihreitä huoletti neuvotteluissa ennen kaikkea ilmastotoimien uskottavuus. – On vähän hassu ajatus, että puolen vuoden päästä tehtäisiin jotain rangaistustoimia, jos ei pysytä tietyllä uralla, kun toimien tavoite on vasta vuosissa 2030–2035. Ongelma on sekin, että Suomesta puuttuu normisto sille, mitä aineita synteettisissä polttoaineissa voidaan käyttää. Sipilä vilkaisee taivaalle ja kävelee autoaan kohti. Se normisto pitäisi Sipilän mukaan luoda pian. ULKONA sade on yltynyt, vesipisarat ovat muuttuneet isoiksi lumihiutaleiksi. Tässä vaiheessa myös Annika Saarikko (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.) jäivät neuvotteluista sivuun. Sen verran hän sanoo, että puoli vuotta on hyvin lyhyt aika ilmastotoimien todellisen vaikuttavuuden arviointiin. Päätöstään hän ei aio perua. Sipilän mukaan moni ilmastoalan innovaatioita pohtiva toimija on kuitenkin tällä hetkellä hieman ihmeissään, sillä yhteiskunnalla tuntuu olevan jarru päällä. Sitä jarrua pitäisi nyt nopeasti löysätä. Sipilä ei usko, että sellaiselle olisi keväällä tarvetta. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavat teknologiset keksinnöt luovat tilausta uusille menestysinnovaatioille ja työpaikoille. – Näin itse 1990-luvun tietoliikenneteollisuuden alun, kun päällä oli valtava innostus ja pöhinä
Tyhjenevien maaseutujen ja vanhentuneen kaluston myötä perinteiset kauppa-autot ovat pian kokonaan historiaa.. 20 1.10.2021 Reportaasi TEKSTI: MAIJA PYLVÄS KUVAT: SAARA SAVUSALO Lajinsa viimeiset Sourunsalon kyläkaupan kauppias Kari Maksimainen ajaa yhtä Suomen viimeisistä jäljellä olevista kauppa-autoista
Kauppias Kari Maksimainen on herännyt jo ennen kukonlaulua ja saapunut työntekijöidensä kanssa valmistelemaan autoa päivittäiselle kierrokselleen. Karin kanssa yritystä pyörittää veli Timo Maksimainen, ja heidän lisäkseen on kolme työntekijää. Ensimmäinen etappi on viiden minuutin ajomatkan päässä Peltosalmella, jossa päivän ensimmäinen asiakas on Hilkka Kolehmainen. Hieman ennen lähtöä huomataan, että yhden asiakkaan kassista on kateissa leipäpussi. – Käyn täällä joka viikko, koska minulla ei ole ajokorttia eikä yleensä kyytiä kaupunkiin, Kolehmainen kertoo keräillessään tuotteita ostoskoriin. 70-luvun alussa oli vielä 1 200 kauppa-autoa, Maksimainen tietää kertoa. Linjalle lähdetään yhdeksän aikoihin, ja kesäisin kierros saattaa kestää jopa iltayhdeksään. Koko Suomessa muutamat jäljellä olevat autot kulkevat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Satakunnan maakunnissa. K-ryhmän keltapunainen kauppaauto on Kolehmaiselle tuttu jo lapsuudesta saakka, jolloin hän asui kauempana keskustasta. – Yksi leikkaa lihat, toinen tuo maidot sekä leivät autoon ja kolmas tekee perustäytön. KESKIVIIKKOAAMU on kauppa-autolla viikon vilkkainta aikaa, koska reitin alkuun osuu useampi pysäkki. Tänä päivänä perinteiset kauppaautot ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi muisto vain: esimerkiksi Pohjois-Suomessa niitä ei ole kulkenut enää vuosikausiin. Kari Maksimainen auttoi kaupan töissä jo 10-vuotiaana poikasena ja on työskennellyt kaupassa täyspäiväisesti vuodesta 1977 lähtien. Kun on saanut omat hommat tehtyä, siirrytään kylmätiskien tarkastukseen ja täyttöön. Kari Maksimainen on jatkanut isänsä työtä. 1970-luku oli myymäläautojen kultaaikaa, mutta vielä 90-luvun maaseudun lapsillekin kauppa-autolle – tuttavallisemmin kauppikselle – kipaisu oli tuttua puuhaa. Myöhästyä ei saa, koska muuten ollaan myöhässä kaikilta päivän pysäkeiltä. – Ovathan nämä sellaista katoavaa kansanperinnettä. Yksi viimeisistä – Sourunsalon K-kaupan kauppa-auto – huristelee Iisalmen seuduilla. 21 1.10.2021 ”MENIKÖHÄN OIKEIN , että Aarnolle oli kolme pussia piirakoita”, kuuluu Sourunsalon kaupan viereen parkkeeratusta keltapunaisesta kauppa-autosta. Kauppa-autoa ajetaan kuutena päivänä viikossa Iisalmen ja naapurikuntien, kuten Pielaveden, Lapinlahden, Tervon, Kiuruveden ja Kuopioon liitetyn Maaningan teillä. Tämä on monelle maaseudulla kasvaneelle varsin tuttu näky. Tuotteiden keräily, vieminen kassan kautta ja pakkaaminen näyttää olevan omanlainen show’nsa, minkä lisäksi aamurutiineihin kuuluu auton perustäyttö. Kuutena päivänä viikossa ajetaan Iisalmen ja naapurikuntien, kuten Pielaveden, Lapinlahden, Tervon, Kiuruveden ja Kuopioon liitetyn Maaningan teillä. Kello käy, mutta pian puuttuva tuote löytyy ja matkaan päästään lähtemään aamuyhdeksän kieppeillä. 1970-luku oli myymäläautojen kulta-aikaa.. AURINKOINEN KESÄPÄIVÄ , maitolaituri ja vanha kunnon K-ryhmän kauppaauto huristelemassa kylänraitilla. Tarkistetaan päiväykset ja lisätään tarvittavat tuotteet, Maksimainen kertoo. – Kun pienestä pitäen oli pyörinyt kaupalla ja töitä riitti, niin eipä sitä miettinytkään muihin töihin lähtemistä. – Onhan täällä mukavampi käydä, kun on hiljaisempaa eikä ole jonoja niin kuin kaupungin isoissa marketeissa. Sourunsalon kauppa aloitti kauppa-autotoiminnan vuonna 1991. Syyskuisena keskiviikkona valmiiksi tehtyjä tilauksia toimitetaan 13 henkilölle – yhteensä 26 kassillista. Vuosi oli 1964, kun entinen keskolainen, Kauko Maksimainen perusti Sourunsalolle kyläkaupan. Välillä vaihdetaan kuljettajaa. Kauppa-autotoiminta aloitettiin vuonna 1991
Parasta kauppa-auton ajossa on Maksimaisen mukaan tutut asiakkaat. Kun Maksimaiset aloittelivat kauppa-autotoimintaa, kilometrejä kertyi vuodessa 25 000. – Kuskin ja asiakkaan välinen suhde on vähän enemmän kuin normikaupassa, koska tässä tavataan niin säännöllisesti kerran viikossa tiettynä aikana. KUN kauppiaalta kysyy, mikä kauppaautotoiminnassa on muuttunut vuosikymmenten varrella, vastausta ei tarvitse odottaa. Tavaran menekin suhteen suurin muutos on ollut se, että valmisruokaa menee paljon enemmän kuin 30 vuotta sitten. Jokaisella oli ruutuvihko, johon he olivat kirjanneet, mitä tarvitsevat kaupasta. Nykyään lukema on lähes puolet enemmän. Kuvassa vasemmalla Pirjo Laitinen.. Kun Maksimainen oli poikanen, hän kävi hakemassa asiakkaiden tilauksia polkupyörällä pitkin pitäjiä, vei tilaukset kaupalle, ja iltapäivällä joku kaupan väen ajokortillinen vei ostokset asiakkaille. Toisaalta taas Sourunsalon kaupan väki on oppinut huomaamaan, mitä tuotteita menee. Kauppias Kari Maksimainen on saapunut jo aamuvarhain työntekijöidensä kanssa valmistelemaan kauppa-autoa päivittäiselle kierrokselleen. – Suurin osa asiakkaista saa ruuat keittiönpöydälleen halvemmalla täältä kuin lähtemällä kaupungin marketeihin, koska hakukustannuksia ei ole, Maksimainen toteaa. Kun etenkin maitotilallisten määrä on vähentynyt ja he ovat kenties joutuneet menemään vieraisiin töihin, eiväthän he ole sitten päiväsaikaan kotosalla. Maksimaisen mukaan nettikauppa ei ole mikään ratkaisu maaseudulle. 22 1.10.2021 Valikoima on hämmästyttävän monipuolinen: hyllyiltä tuntuu löytyvän kaikkea. – Käytännössähän se menee niin, että toimittavasta liikkeestä se säde on joku 20–30 kilometriä, mihin kannattaa ostoksia toimittaa. – Olin kerran reilusti etuajassa, joten yhdellä pysäkillä olevat mummot ripittivät minua, että ”anna olla viimeinen kerta, kun tulet etuajassa”. Tätä mieltä on myös seuraavalla pysäkillä autoon astuva Annikki Happonen. Kesäisin kävijöitä on huomattavasti enemmän kuin talvisin. – Saatoin huitasta pyörällä sellaisen 10 kilometrin lenkin, kun hain tilaukset. Monet ovat käyneet kauppa-autolla vuodesta toiseen, joten he tietävät tarkalleen, mitä tuotteita tarvitsevat ja mitä autosta saa. Ajomatkat ovat pidentyneet, koska asutusta on harvemmassa. Samaa kuulee seuraaviltakin pysäkeiltä. – Isoin muutos on ollut tietysti se, että maaseutu autioituu. Kauppa-auton odottaminen tutussa porukassa on monelle myös sosiaalinen tapahtuma – ja tästä kauppiaalla onkin tarina kerrottavanaan. Maaseudulla tätä on harrastettu jo yli 50 vuoden ajan. Eiväthän he varmaan ihan tosissaan toruneet, mutta sillä kertaa jäi mummujen kesken kuulumiset vaihtamatta. – Täältä saa kaiken, mitä tarvitsee, Happonen kiittelee. Ja mies tietää, mistä puhuu. Asiakkaiden määrä vaihtelee 60 asiakkaasta 150:een päivästä ja reitistä riippuen. Väen vähenemisen myötä myös kyläkaupat ovat kadonneet, joten liikkuva kauppa on erityisesti autottomille asiakkaille elintärkeä. Eikä nettikaupassa sinänsä ole mitään muuta uutta kuin tilaustapa. Kotikulmille saapuva kauppa tuntuu olevan siksikin tärkeä, kun ei tule kustannuksia siitä, että pitäisi matkata bussilla kaupunkiin. Vaikea pukea sanoiksi, mikä tekee sen eron, mutta joku ero siinä on
23 1.10.2021 Matkaan lähdetään aamuyhdeksän kieppeillä. Maksimaisen mukaan kuskin ja asiakkaan välinen suhde on vähän enemmän kuin normikaupassa, koska kauppa-autossa tavataan säännöllisesti kerran viikossa tiettynä aikana.. Kesäisin kierros saattaa kestää jopa iltayhdeksään. ”Pullota tuo tuoksu, niin ostan heti”, kauppias Kari Maksimainen kertoo jonkun asiakkaan sanoneen. Niina Rytkönen pakkaa valmiiksi tehtyjä tilauksia kasseihin. Vuosikymmenten tauon jälkeen kauppa-autossa asioivat sanovat, että autossa tuoksuu aivan samalta kuin ennenkin
S-ryhmän kauppa-autoja ei ole liikennöinyt vuoden 2013 jälkeen. Lisäksi kauppa-autot ovat tulleet elinkaarensa päähän, jolloin niiden uusiminen vaatisi kauppiaalta investointeja, Salo sanoo. Pohjois-Satakunnassa liikkuu puolestaan Mukkalan kaupan myymäläauto. 24 1.10.2021 Kauppa-auton valikoima on hämmästyttävän monipuolinen – ja siitä Sourunsalon kauppa saa monelta asiakkaalta kiitokset. Maaseudun autioituminen vei kauppa-autot TEKSTI: MAIJA PYLVÄS SUOMESSA liikennöi enää muutama kauppa-auto. – Nämä tosin ovat sellaisia yleisiä trendejä, etteivät koske pelkästään kauppaautoa. Tukea ilman on jäänyt myös Sourunsalon kauppa. Päällysahon mukaan ruoan verkkokauppa on Suomessa vahvassa kasvussa ja kotiin toimittavien myymälöiden ja noutopisteiden verkosto on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana. – Lisäksi S-ryhmällä on muutamia kevytrakenteisia siirrettäviä myymälöitä, joita voidaan siirtää ensimmäiseksi kaupaksi esimerkiksi uusille asuinalueille. SOK:N päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo, että Suomen ensimmäinen myymäläauto oli Elannon kauppa-ajoneuvo, joka lähti taipaleelle kesäkuussa 1932. – Minäkin olen ollut jo viisi vuotta eläkkeensaaja, ja moni on kysynyt, että pitkäänkö vielä jatkat. Jää siis nähtäväksi, onko Maksimaisen myymäläauton määrä olla lajinsa viimeinen.. K-kauppiasliiton viestintäpäällikön, Leena Salon mukaan maaseudun autioituminen parin viime vuosikymmenen aikana on luonnollisesti vaikuttanut kauppa-autojen toimintaan. Myös lemmikkien ruokien myynti on kasvanut: kissoille ja koirille alkaa olla jos jonkinlaista sorttia. VIIME VUODEN aikana Sourunsalon kauppaauto on alkanut reistailla: muutaman kerran auto on jouduttu hakemaan hinurilla tienposkesta. – Asiakasmäärien pienentyessä toiminnasta on vaikea saada kannattavaa, varsinkin talvella. – Onhan tällä tietysti jo ikää 15 vuotta ja kilometrejä takana reilu 720 000. Helsingin seudulla Alepan kontti on tullut tutuksi kesäfestareilla ja tapahtumissa. Kauppa-auton tarjonta ei vastannut enää kaikkia tarpeita, Päällysaho sanoo. Sourunsalon kaupan kauppa-auton lisäksi yhtä jäljellä olevista ajaa Etelä-Savon seuduilla Kutemajärven Talouskaupan K-kauppias Petri Huoponen. Uusi auto tulisi maksamaan lähemmäs 400 000 euroa tai ehkä enemmänkin, eikä niihin saa minkäänlaista tukea. Maksimaisen mukaan tällä hetkellä uudet autot ovat sen hintaisia, ettei niitä ole enää mielekästä hankkia. – Siinä on käytössä sellainen kartta, ja meidän kauppa sijaitsee muutama sata metriä rajan väärällä puolella. Esimerkiksi elokuussa lopetti toimintansa Ollin Myymäläauto Keski-Karjalassa. – Maaltamuutto on yleisemminkin aiheuttanut palvelujen kysynnän heikkenemistä maaseudulla ja siksi on tapahtunut myös niin postikonttorien sulkemisia kuin linja-autovuorojen lopettamista. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa kiertelee Metsämarket Oy:n Matti Sallinen. Kauppa siis edelleen liikkuu asiakkaan luo, mutta eri tavalla kuin ennen. Maksimainen tietää kertoa, että nyt eletään aivan viimeisten kauppa-autojen aikoja. Ja huonoja teitä on saanut ryttyyttää. Maksimainen sanoo syyksi sen, että kyläkauppatukea haettaessa on maaseutu-kaupunki-luokitus, ja Sourunsalon kauppa sijaitsee harmillisesti kaupungin puolella. Olen sanonut, että niin kauan kuin kalusto ja miehet kestävät, Maksimainen toteaa
25 1.10.2021 Päivän ensimmäinen asiakas on Hilkka Kolehmainen, jolle K-ryhmän keltapunainen kauppa-auto on tuttu jo lapsuudesta saakka. Vinjami Koivunurmella oli karkkipäivä, ja äiti osti hänelle tikkarin. Annikki Happonen kertoo saavansa kauppa-autolta kaiken, minkä tarvitsee. Kotikulmille saapuva kauppa on siksikin tärkeä, kun ei tule kustannuksia siitä, että pitäisi matkata bussilla kaupunkiin.
26 1.102021 Uskon kasvattavani kiitollisia lapsia.
Suomessa Fana ei ole koskaan nähnyt niin paljon tähtiä kuin tuolloin. Hän on muistuttanut, että opiskelu ei ole itsestäänselvyys, vaikka Suomessa se saattaa siltä tuntua. – Monet epätasa-arvoisista maista tulevat maahanmuuttajat jatkavat entistä elämäänsä Suomessa. Yläkerrasta näin talibanien tulon ja heidän valkoiset lippunsa. Presidentti Mohammad Najibullahin valta-aika eli vuodet 1987–1992 olivat hyvää aikaa, Fana kertoo. Hän päätti, että länsimaassa hiukset saavat hulmuta vapaina ja tumma kaapu vaihtuu lyhyeen hameeseen. Fana oli tuolloin 17-vuotias ja käynyt juuri lukion Iranissa. Fanan perhe kuuluu Talibanin vainoamaan shiia-muslimien hazara-heimoon. FANA SEURAA Afganistanin tilannetta nyt tiiviisti. – Valtaosa kansasta eli köyhyydessä, mutta rikkaat hakivat vaatteita Dubaista ja Turkista, koska Afganistanista ei löytynyt riittävän hienoja. – Tyttäreni tavoittelee sinistä vyötä taekwondossa, Fana kertoo hymyillen. Laitoin ensin huivin tilalle hatun, ja lopulta uskalsin ottaa hatun pois. FANA ON PUHUNUT viime aikojen uutisten myötä tyttärilleen lapsuudestaan ja naisten asemasta Afganistanissa. Hän keskittyi rakentamaan omaa elämäänsä uudelleen. Hän sanoo olevansa vahvasti feministi. Tyttöjen ja naisten heikko asema tuntui Fanasta jo lapsena vääryydeltä, vaikka siihen olikin tavallaan tottunut. Fanan mielestä on hyvä, että hän sai nimenomaan tyttäriä. Isä oli kuitenkin ehtinyt piilopaikkaan. Fana piileskeli äitinsä ja sisarustensa kanssa sukulaisten taloissa. Perhe asuu Helsingin Vuosaaressa, ja aivan lähellä ovat myös Fanan vanhempien ja sisaruksien kodit. Näin ei pitäisi olla. TALIBANIN hirmuvalta Mazar-i-Sharifissa loppui sillä erää siihen, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin vuonna 2001. Iranissa Fana joutui pukeutumaan peittävämmin kuin Afganistanissa. Henkilö TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: JARI LAUKKANEN Taliban ajoi pakolaiseksi Vahideh Fanalla on hyviä muistoja lapsuudestaan Afganistanissa. Fanan aviomies pääsi kiintiöpakolaisena Afganistanista Suomeen samaan aikaan kuin hän, ja pariskunnalla on 10ja 14-vuotiaat tyttäret. Talibanit kulkivat talosta toiseen etsimässä Fanan isää, joka oli vaikutusvaltainen mies. – Siinä oli niin paljon iloa ja onnea, kun kaikki olivat yhdessä. – Meillä oli kaunis, kaksikerroksinen talo. Se oli hänelle aluksi kuitenkin liikaa. Ulkona nukkuminen oli kaikkien mielestä mukavaa. Kaikki oli kuitenkin muuttumassa. Hänet ohjattiin suomen kielen kurssille. SUOMEEN pääsemistä kuvaa Fanan mielestä parhaiten yksi sana: pelastus. Fana olisi kiipeillyt siinä innoissaan. – Tehtäväni on viedä eteenpäin viestiä siitä, että naisen asema on heidän keskuudessaan edelleen heikko, Fana sanoo. Nyt hän työskentelee Vantaan osaamiskeskuksessa maahanmuuttajien työllisyyspalveluissa. Fanan perhe ja kymmenkunta sukulaisperhettä muodostivat tiiviin yhteisön Mazar-i-Sharifin kaupungissa Afganistanin pohjoisosassa. Jotkut asiakkaat ovat korkeasti koulutettuja, kun taas toiset eivät osaa lukea tai kirjoittaa. Veli harrasti taekwondoa, mutta Fana ei voinut mennä tunneille, vaikka olisi kovasti halunnut. – Jos maan hallinto olisi näiden 20 vuoden aikana ajatellut enemmän omaa kansaansa, tilanne olisi toinen, hän sanoo. Monta vuotta meni kuitenkin niin, ettei Fana enää seurannut Afganistanin asioita. Fana kertoo, että hänen isänsä toimi aikoinaan Mazar-i-Sharifin kaupunginjohtajana ja vaikutti myös poliisissa. – Pään paljastamisestakin tuli alaston olo. – Uskon kasvattavani kiitollisia lapsia. – Muistan hääjuhlia, joihin pukeuduttiin länsimaalaisittain. – Meitä ei pysäytetty sillä matkalla, mutta mieleeni jäi vainajista lähtenyt paha haju. Silloin Fanan perhe pakeni Iraniin. Seuraavana vuonna talibanit tulivat Mazar-i-Sharifiin. Hänen kotipihassaan oli kiipeilyteline, joka vietiin sukulaisille perheen poikien kasvettua. Vuonna 1998 käydyn taistelun paikalliset hävisivät. Perhe asui Iranissa 4,5 vuotta, kunnes pääsi kiintiöpakolaisina Suomeen vuonna 2002. Vuonna 1996 Talibanit valtasivat Kabulin ja hirttivät Najibullahin. Fana laittoi kolmannelta luokalta lähtien tytöille pakollisen huivin päähänsä, mutta elämä oli aika vapaata. FANA olisi halunnut käydä suomalaisen lukion maahan päästyään, mutta sille ei nähty tarvetta. Hän tuli Suomeen yhdessä vanhempiensa ja kolmen vanhemman sisaruksensa kanssa. Kaksi vuotta Suomessa oltuaan Fana pääsi helsinkiläiseen Diakonia-ammattikorkeakouluun opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Uskon, että keskustassa on tästä erilainen näkemys. Fana syyttää korruptoitunutta hallintoa siitä, ettei naisten asema ole vuosien saatossa tosissaan kohentunut eikä räikeä eriarvoisuus poistunut. Fanan lapsilla on toisin. Taliban on taas vallassa, ja se on Fanan mielestä järkyttävää. Tämä ajatus ajoi hänet Helsingin Keskustanaisten toimintaan kolme vuotta sitten. MAZAR-I-SHARIFISSA oli rauhallista eikä Fana joutunut näkemään sotaa. Ensimmäisellä kerralla paikalliset saivat ajettua talibanit ulos Mazar-i-Sharifista. – Ajattelin, että SDP tai vihreät eivät puuttuisi tällaiseen, vaan niiden mielestä erilaisten kulttuurien harjoittamista pitää kunnioittaa. 27 1.10.2021 KUN Vahideh Fana, 36, haluaa ajatella hyviä ja rauhoittavia ajatuksia, hän palaa niihin lapsuutensa kesäöihin, jotka hän vietti Afganistanin taivaan alla perhe ympärillään. Ja nuoret lähtivät kaupunkeihin opiskelemaan. Fana kertoo, että monet hänen naispuoliset sukulaisensakin opiskelivat, mutta keskittyivät nauttimaan luksuselämästä yhteiskunnallisen vaikuttamisen sijaan. Hän syyttää korruptoitunutta hallintoa siitä, ettei maa kehittynyt.
28 1.10.2021 KAUAN ODOTETTU sote-uudistus sai vihdoin sinettinsä kesäkuun lopulla, kun eduskunta hyväksyi hallitusohjelman esityksen maahan perustettavista 21 hyvinvointialueesta. Ensimmäisissä aluevaaleissa mennään näiden vähimmäismäärien mukaan. ENSIMMÄISTEN aluevaltuustojen on määrä aloittaa työnsä jo maaliskuun alussa 2022, joten aikaa ei ole hukattavaksi. – Kampanjat luodaan, tulokset saavutetaan ja vaaliteemat asetellaan nyt ensimmäistä kertaa. Kyse on historiallisesta uudistuksesta, jonka toteutumista on pidetty myös keskustan pitkäaikaisena päiväunena. Historiallinen uudistus on keskustan pitkäaikainen tavoite. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ Jussi Westinen Taloustutkimuksesta arvioi historian ensimmäisten aluevaalien ajankohdan hyvinkin haasteelliseksi. Organisaatiomalleista käydään hyvinvointialueilla keskustelua, johon tarvitaan ja toivotaan muun muassa kuntapäättäjiä, aluevaltuustovaaleihin asettuvia ehdokkaita ja kolmatta sektoria. Hyvinvointialueille siirtyvät kaikki sosiaalija terveyspalvelut eli esimerkiksi terveyskeskuksesta tutut palvelut, mielenterveyspalvelut, lastensuojelu ja ikäihmisten hoiva. Riski vaaliähkylle on hänen mukaansa suuri. Reportaasi TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ. Ehdokaslistan maksimipituus puolestaan on 1,25 kertaa hyvinvointialueella valittavien valtuutettujen määrä. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ei pidä kynttilää vakan alla riemuitessaan hankkeen toteutumisesta. – Keskusta on ajanut sosiaalija terveyspalvelujen uudistamista reilun vuosikymmenen, ja onnistuimme saamaan läpi oman mallimme uudistuksen pohjaksi, Pirkkalainen iloitsi Suomenmaan kolumnissaan elokuussa. Samalla otettiin iso harppaus myös maakunnallisen itsehallinnon rakentamisessa. – Sanoisin, että ei todellakaan optimaalinen startti, hän muotoilee. Aluehallintoa ja sen ympärille rakentuvia organisaatiota valmistellaan syksyn aikana ripeästi ympäri maan poliittisten seurantaryhmien ohjauksessa. Heinäkuun alussa perustettujen uusien hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot, joihin jäsenet valitaan tammikuussa järjestettävillä aluevaaleilla. VAIKKA poliittinen ohjaus ja valmistelu tapahtuukin kesän kuntavaaleissa määriteltyjen voimasuhteiden mukaisesti, lähdetään aluevaalikamppailuun Pirkkalaisen mukaan periaatteessa täysin puhtaalta pöydältä. Aluevaalit, sotevaalit ja velvollisuusvaalit Uusien hyvinvointialueiden päättäjät valitaan tammikuussa. – Nämä ovat tutkimusten mukaan suomalaisten eniten arvostamia palveluita Puolueiden ja median pitäisi kyllä onnistua näillä teemoilla sytyttämään äänestäjät, puoluesihteeri uskoo. Keskustan puoluevaltuuston hyväksymän kannanoton mukaan ”kansanvaltaisen maakuntahallinnon rakentamistyö alkaa sosiaalija terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämisellä maakunnille”. Kukin aluevaltuusto päättää jatkossa itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelain mukaan pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 ja suurimmilla alueilla vähintään 89 valtuutettua
Keskusta aloitti ehdokkaiden rekrytoinnin ja koulutuksen jo hyvissä ajoin elokuussa. – Keskustalle nämä ovat varmasti erityisvaalit. KESKUSTAN vaalikoordinaattori Juha IsoAho vakuuttaa puolueen lähtevän aluevaaleihin hyvillä ja ennen kaikkea monipuolisilla listoilla. – Perussuomalaisista ei ainakaan eduskuntaryhmässä ole noussut erityistä painotusta sote-asioihin. ALUEVAALEIHIN valmistauduttaessa on hyvä muistaa, että Manner-Suomessa on pidetty jo kahdetkin maakuntavaalit. Asiantuntemusta kertyy kaikille lisää sitten kokemuksen myötä, hän muotoilee. Kokoomus puolestaan varmasti haluaa pitää kiinni valinnanvapaudesta, ja vasemmistopuolueille julkisella terveydenhuollolla on aina ollut tietty erityismerkitys. Puolue on ollut ajamassa maakuntahallintoa jo pitkään. Puolueiden teemat aluevaaleihin noudattanevat Westisen mukaan aika lailla odotettuja latuja. Lisäksi vaalit voivat jäädä etäisiksi erityisesti opiskelijoille jotka ovat juuri muuttaneet uuteen maakuntaan. – Ettei aluevaaleista tulisi liian professionaaliset vaalit. Tämän perusteella tulemme saamaan maakuntavaaleihin useita täysiä listoja, vaalipäällikkö ennustaa. Siksi aluevaaleja voidaan pitää monien ehdokkaiden kannalta eräänlaisina velvollisuusvaaleina, hän pohtii. Sotesta on puhuttu pitkään ja sitä on veivattu kyllästymiseen asti. Puolueen valttina aluevaaleissa tulee IsoAhon mukaan olemaan laaja maantieteellinen kattavuus. Jo tuolloin parikymmentä vuotta sitten kotimaakuntansa hallintokokeilua Jussi Westinen M AR TT I KA IN UL AIN EN / LE HT IK UV A JA RI LA UK KA N EN Juha Iso-Aho Kuntavaalit on juuri käyty, ja nyt pitäisi nopeasti innostua aluevaaleista.. Kuntavaalit antoivat Iso-Ahon mukaan keskustalle vahvan selkänojan ja itseluottamuksen siitä, että kansalaisia ei pysty noin vain sumuttamaan keskittymälläkampanjoinnissa täysin epäolennaisiin asioihin. Lisäksi aluevaalit tuntuvat monista ihmisistä varmasti aika etäisiltä. 30 1.10.2021 – Kuntavaalit on juuri käyty, ja nyt pitäisi nopeasti innostua aluevaaleista. Kuntien tehtävistä yli puolet ja budjeteista vieläkin isompi osa siirtyi maakunnan vastuulle, mutta maakuntavaalit jäivät yhtä aikaa pidettyjen kuntavaalien varjoon. TUTKIJA arvelee myös ehdokasasettelun tuottavan puolueille päänvaivaa. On keskusteltu siitä, onko vallan kasautuminen hyvä demokratian kannalta ja ajan riittämisestä eri tehtäviin. Mutta lopputuloksen perusteella se osoittautui vääräksi taktiikaksi, Iso-Aho huomauttaa. Westisen mielestä kampanjointiin tarvitaan konkretiaa siitä, miten päätökset vaikuttavat arkeen. – Kuntavaaleissa ilman keskustalaista ehdokasta oli vain yksitoista kuntaa. – Ehdokkaiksi tarvitaan erityisesti niitä tavallisia kansalaisia, joita hyvinvointialueiden päätökset tulevat eniten koskettamaan. Kainuun hallintokokeilun myötä valittiin 2004 ja 2008 vaaleilla maakuntavaltuusto vastaamaan sote-palveluiden lisäksi toisen asteen koulutuksen järjestämisestä, yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä aluekehitystoiminnasta. – On virheellistä ajatella, että nyt tarvitaan ehdokkaiksi erityisen paljon valmiita sote-alan osaajia. – Perussuomalaiset tätä kuntavaaleissa yrittivät. – Esimerkiksi kansanedustajilla on varmasti valtavat paineet lähteä ehdokkaaksi
– Jos ajatellaan tilannetta, että joku puolue saa yhdestä kunnasta yli 50 prosenttia äänistä mutta ainoa paikka menee neljä kertaa vähemmän ääniä saaneen toisen puolueen edustajalle, niin eihän se kovin hyvin hyvää kuvaa anna demokratian toteutumisesta. Korhonen • Soteuudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta. – Viestintä, viestintä ja viestintä. Mieluummin olisin nähnyt, että maakuntahallinnon uudistus olisi viety nyt loppuun asti, hän taustoittaa. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. • Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta lain mukaan pienimmillä (alle 200 000 asukasta 31.8.2021) alueilla valitaan vähintään 59 ja suurimmilla (yli 600 000 asukasta) vähintään 89 valtuutettua. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Korhonen allekirjoittaa täysin puolueen kannan tuleviin verotuskysymyksiin maakuntatasolla. Puoluevaltuuston hyväksymässä paperissa todetaan myös, että ”maakuntaverotuksen käyttöönottoa arvioidaan siinä vaiheessa, kun maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan”. – Kyllä siellä on kuntien vastuulla edelleen ne kolme kovaa koota: koulutus, kaavoitus ja kehittäminen. 2021 tietojen mukaan. ENSIMMÄISISTÄ maakuntavaaleista opiksi otettaviin kokemuksiin kuuluvat erityisesti valtuustoihin varatut kuntakiintiöt, joista sittemmin on luovuttu. – Kuntakiintiöiden seurauksena syntyi monimutkainen järjestelmä, jota oli jälkeenpäin vaikea selittää äänestäjille, Korhonen harmittelee. Näissä me silloin 2004 osittain epäonnistuimme, hän myöntää. • Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun 23.12.2021. VE SA M OIL AN EN / LE HT IK UV A Timo V. Ex-kansanedustajalla on tarjota omakohtaista konkreettista esimerkkiä siitä, että palveluverkko on syytä rakentaa järkevästi ja yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen. –18.1.2021. • Uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Mielestäni nyt kyseessä ovat vain sotevaalit. – Vuoden 2008 maakuntavaaleissa havaittiin, että ilman kiintiöitäkin kuntien ääniosuus vastasi väestön osuutta ja suhteellisuus näin toteutui. Ja kunnilla on edelleen merkittävä rooli myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, hän muistuttaa. • Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan aluevaaleilla. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 12. Kuntakohtaisen ajattelumallin kääntäminen koko maakuntaa koskevaksi edunvalvonnaksi on Korhosen mukaan yksi aluevaalien ydinkysymyksistä. • Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. – Itse olen käynyt läpi vaativan sydänleikkauksen. Niitä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021. Timo V. – Viisaasti ne ovat tuon asian sinne kirjanneet. Mutta siitä täytyy pitää huoli, että lähipalvelut, kuten esimerkiksi terveydenhoidon peruspalvelut, ovat jokaisen kansalaisen saatavilla. Valtuutettuja saatiin jokaisesta kunnasta ja systeemi ohjasi samalla ajattelua maakunnalliseen suuntaan, hän muistelee. KESKUSTAN tavoitteena on maakuntauudistuksen toisessa vaiheessa siirtää vastuu hyvinvoinnin sekä elinkeinojen ja ympäristön kehittämisestä vaaleilla valituille maakuntavaltuustoille. Lähde: vaalit.fi Aluevaalien aikataulut. Korhonen korostaa tiedotuksen merkitystä. MAAKUNTAHALLITUKSEN puheenjohtajana toimivan Korhosen mielestä Kainuun kokemuksia kannattaa hyödyntää myös tulevien aluevaalien valmistelutyössä. Pelot ja epäilyt kuntien tehtävien jäämisestä jotenkin toisarvoiseksi puuhasteluksi ovat hänen mielestään täysin turhia. Semmoista palvelua ei voi odottaa saavansa Sotkamosta tai edes keskussairaalasta Kajaanista. Olisi pitänyt vielä paremmin kertoa, mikä uusi organisaatio on ja mistä siellä päätetään. 31 1.10.2021 valmistellut Timo V. Korhonen on toiminut myös keskustan kuntatyöryhmän puheenjohtajana. Ensimmäisissä vaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät. Sotepalveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. • Äänioikeus (millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu) määräytyy 3.12. – Meillä Kainuussa maakunta on vastannut soten järjestämisestä koko tämän ajan
32 1.10.2021 Elämä Tähtäimessä MM-kisat TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS Reetta Paavolaa kiehtoo urheiluammunnassa tasapainoilu nopeuden ja tarkkuuden välillä.
Sovelletussa reserviläisammunnassa (SRA) käytetään kaikkia asetyyppejä samassa kilpailussa, mutta pääpaino on kiväärillä. Kilpailija liikkuu pahvitauluja sekä kaatuvia metallitauluja sisältävällä radalla, jossa ei ole vakioituja osuuksia: suoritukset ovat siis aina erilaisia. ENITEN PAAVOLAA on yllättänyt se, että henkinen puoli on niin isossa roolissa kisasuorituksen aikana. Radalla käyminen oli vain hauskaa viikonlopputekemistä, Paavola muistelee. Jos taas haet pelkkiä hyviä osumia, mutta et tee sitä nopeasti, sekään ei riitä. – Aluksi minulla ei ollut minkäänlaisia kilpailuhaaveita. Lajin viehätys piilee siinä, että pitää tasapainoilla näiden kahden välillä. Jo ennen armeijaa tutuksi tuli myös pistooliammunta. Turvallisen ampujan testiin kuuluu päivän mittainen kurssi sekä ampumatesti, joka pitää päästä hyväksytysti läpi. Tulos määräytyy osumapisteiden ja suoritukseen käytetyn ajan osamääränä. – Mielestäni fysiikka ratkaisee paljon siinä, miten nopeasti pääsee hyvään ampuma-asentoon, kun ammutaan vaikka kyykkyasennosta tai makuulta. Jostain syystä päädyin kuitenkin uudestaan ja uudestaan radalle. Jostain syystä päädyin kuitenkin uudestaan ja uudestaan radalle, Paavola kertoo. Kaveri oli houkutellut reserviläisyhdistyksen järjestämiin tutustumisammuntoihin, jossa kokeiltiin kiväärillä ampumista. – Kiinnostuin practicalista nimenomaan siksi, että se on urheiluammuntaa. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON (SAL) alainen practical-kilpailu koostuu osuuksista, jotka testaavat ampumaja aseenkäsittelytaitoa. Toisaalta tämä on asia, joka lajin harrastamisessa kiehtoo. Paavola pääsi kokeilemaan sellaisia aseita, joita käytetään urheiluammunnaksi laskettavassa practical-lajissa. – Kisassa tulee mukaan myös henkinen puoli, jota ei voi harjoitella radalla yksin. Practical-ammunnassa ei yhdistetä aseita, vaan on erikseen kisat pistoolille, kiväärille ja haulikolle, joista pistoolikisat ovat yleisimpiä. Ja koska suorituksilla juostaan paljon, niin siinä hengästyy ja aseenkäsittely vaikeutuu varsinkin kiväärillä tähtäämisen kanssa. Practical-ammunnan Paavola tiivistää niin, että kyseessä on ampumalaji, jossa nopeus ja tarkkuus yhdessä ratkaisevat. Kiinnostus heräsi myös muihin reserviläisten tapahtumiin: erätaitokursseille ja naisten vapaaehtoisille kursseille. – Ei ole mitään väliä, jos olet lännein nopein ampuja, jos et osu tauluun. Suoritus voi kestää sekunneista minuutteihin ja laukausten määrät vaihtelevat. Kesällä 2020 hän päätyi kuitenkin suorittamaan kilpailemiseen tarvittavan turvallisen ampujan statuksen, ja loppukesästä edessä oli ensimmäiset kisat. Niiden myötä Paavola ajatteli, että armeija voisi olla hänen juttunsa, ja niinpä matka kävi armeijan harmaisiin Sodankylään kesällä 2019. Kisassa katsotaan, kestääkö pää ja pysytkö tarpeeksi rauhallisena. Reetta Paavola innostui kilpailemaan urheiluammunnassa kesällä 2020, ja tuli tänä vuonna valituksi Suomen IPSC-ammunnan naisten maajoukkueeseen.. – Jännitti ihan hirveästi ja aseista lähtenyt pauke oli niin kova, että ajattelin, etten enää ikinä. Intin aikana hankin pistooliluvat, ostin oman aseen ja aloin harjoitella enemmän. 33 1.10.2021 KUN OULULAINEN Reetta Paavola, 24, tarttui neljä vuotta sitten ensimmäistä kertaa aseeseen, sydän hakkasi ja hikoilutti. Myös fysiikalla ja voimalla on merkitystä practicalissa
Turvallisuus on se pääjuttu. Aseen lisäksi tarvitaan kuulosuojaimet, suojalasit, asevyö, lippaat sekä patruunat. Sille olisi tarvetta etenkin talvisaikaan.. – Luin somesta, että maajoukkueeseen haetaan lisää naisampujia. Oulun Hiukkavaarassa harjoittelevaa Paavolaa harmittaa se, että Oulusta lakkautettiin sisäampumarata. – Kuntomarsseilla vedetään maiharit jalkaan ja kävellään pitkin Oulua. TÄNÄ SYKSYNÄ Paavolan ampumisharjoittelusta on tullut entistä tavoitteellisempaa, sillä hänet valittiin alkuvuodesta Suomen IPSC-ammunnan naisten maajoukkueeseen. Ampumisen myötä Paavola on mukana reserviläistoiminnassa. Joukkue harjoittelee kuukausittain yhdessä, ja heitä valmentaa moninkertainen arvokisamitalisti Raine Peltokoski. Sotilassarjassa pitää olla vähintään kymmenen kiloa tavaraa kannossa koko ajan. – Kotona harjoitellaan aseen käsittelyä ja ikään kuin ampumalla minitauluihin ilman patruunoita. – Jos on esimerkiksi sormi liipaisimela väärässä kohdassa, niin se on heti hylsy ja lähdet kotiin. KESÄISIN PAAVOLA suuntaa vähintään joka toinen päivä radalle joko harjoittelun tai kisojen merkeissä. Tavoitteet tuoreella maajoukkueampujalla on selkeät. Toki rahaa menee myös kisareissuihin, sillä usein kisat järjestetään Etelä-Suomessa. Tammikuussa oli Tampereella karsinnat, joista minut sitten valittiin joukkueeseen. – Vaikka kuinka treenaat ja kuivaharjoittelet kotona, kisassa mukaan tulee jännitys, mikä vaikeuttaa suoritusta. Urheiluammunnan tueksi ja lisäksi Paavola käy juoksemassa, hiihtää sekä harrastaa palloilulajeja – kesäisin etenkin pesäpalloa. – Kun lähtee ulkomaille, jossa on uusi ympäristö ja eri ilmasto, niin kyllähän siinä pitää olla jo sitä kokemusta kisatilanteista. 34 3.9.2021 Paavola sanoo, että adrenaliini kisatilanteessa tuo suoritukseen lisää haastetta. Tuli sellainen olo, että minun pitäisi olla tuolla, joten aloin treenaamaan lainaaseella. Kallein kustannuserä tässä harrastuksessa on aseen lisäksi nimenomaan patruunat, koska sitä menee niin paljon. – Jos olisi patruunaa rajoittamattamasti käytössä, voisi ampua enemmänkin. Oulun Hiukkavaarassa harjoittelevaa Paavolaa harmittaa se, että Oulusta lakkautettiin sisäampumarata – sille olisitarvetta etenkin talvisaikaan. Paljon voi harjoitella pelkästään kuivana, mutta ampumisessa tulee sitten mukaan rekyyli eli aseen potkaisu ja sen hallinta. Pienikin rike johtaa hylkäämiseen koko kilpailusta: varoituksia ei tässä lajissa anneta. Practical-ammunnassa ei yhdistetä aseita, vaan on erikseen kisat pistoolille, kiväärille ja haulikolle, joista pistoolikisat ovat yleisimpiä. Paavola ampuu 9 mm:n pistoolilla ja .223-kaliiperin AR15-tyyppisellä kiväärillä. – Voimaharjoittelua pitäisi tehdä enemmän, että jaksaisi kantaa painavaa kivääriä. Sitä kautta vapaa-ajan tekemisiin kuuluu myös marssiminen, mikä tarkoittaa käytännössä 20–50 kilometrin mittaisia kuntomarsseja. Harjoitteluunkin on nyt enemmän aikaa, sillä Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Paavola viimeistelee agrologiopintojaan ja tarkoitus on valmistua jouluun mennessä. Turvallisuusmääräykset practicalammunnassa – ja ylipäätään aseharrastuksessa – ovat Paavolan mukaan todella tiukat. Tässä vaiheessa kuvioihin tuleekin kuivatreenaus, jota aseharrastajat tekevät kotioloissa. – Ajatuksena on, että pääsisin ulkomaille kisaamaan ja suurimpana tavoitteena on seuraavat kiväärin MM-kisat
35 3.9.2021 Kisassa katsotaan, kestääkö pää ja pysytkö rauhallisena.
päivänä 1991 pamahti uutispommi, jonka jyly erottui kaiken myllerryksen keskellä: Suomen Pankki otti Säästöpankkien keskusosakepankin Skopin haltuunsa. Ranki varjeli säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja varoitteli pääomamarkkinoiden vapauttamisesta. Lopputulos oli katastrofi. 36 1.10.2021 Historia SYYSKUUN 19. Pankki alkoi rahoittaa myös yrityksiä ja kiinteistökehityshankkeita Yhdysvalloissa ja Euroopassa, eksoottisimpana ehkä 100 miljoonan dollarin laina hotelliprojektille Neitsytsaarilla. KRIISI OLI KYTENYT Skopin uumenissa jo pidemmän aikaa. Säästöpankit saivat toimia vain kahden prosentin vakavaraisuudella. LOPULTA Skopista ja säästöpankkiryhmästä oli tullut Suomen kansantalouden suurin riskikeskittymä, jota lähes vararikossa oleva Tampella painoi kuin kaulaan ripustettu myllynkivi: lainaa yksin Tampellalle oli annettu 6,3 miljardia markkaa, vaikka pankilla oli omaa pääomaa vain 3,7 miljardia. Kaikki Skopin Amerikanprojektit olivat kuitenkin bisneskielellä niin sanotusti turskaa. – Ei puhuttu mitään, mitä seuraavana päivänä tulisi tapahtumaan, Sailas sanoi Ilta-Sanomille vuosikymmeniä myöhemmin. Vielä vuonna 1983 Skop rahoitti vain varoen yrityksiä eikä omistanut niitä tai kiinteistöjä juuri lainkaan. Kriisi syveni, kun savijaloilla seissyt Skop sortui Suomen Pankin syliin. Vuonna 1983 Skopia johti äärimmäisestä varovaisuudestaan tunnettu pääjohtaja Matti Ranki. Vielä edellisenä iltana Sailas oli ollut syömässä edellisenä iltana syömässä rapuja Skopin pääjohtajan Christopher Wegeliuksen isännöimässä tilaisuudessa. Pisimmälle, suoranaiseen hulluteen kasinohuuman vei kuitenkin Skop, jonka kokemus yritysrahoituksesta oli ylipäätään vähäistä. Su om en m aa n ark isto Kasinohuuman tyly loppu Syksyllä 1991 Suomen talous oli synkässä lamassa ja talouden ilmapuntari näytti hurjia lukemia. Skopista tuli korttitalo, jota pyöritettiin yhä lyhytaikaisemmilla luotoilla. Isojakaan omistuksia ei tarvinnut julkistaa, ja sisäpiiritiedon käyttö rehotti pörssikeinottelussa, kunnes se kiellettiin vasta vuoden 1989 rahoitusmarkkinalaissa. Skop omisti isoja siivuja muistakin Helsingin pörssin yhtiöistä ja rahoitti muun muassa Helsingin uudet kauppakeskukset Forumin ja Itäkeskuksen. Maassa puhkesi pankkikriisi. Yrityksistä ostettiin hurjia osuuksia tekemällä kauppoja tytäryhtiöiden nimissä. Luotonannon ylikuumenemisellekin Skop viittasi kintaalla silloinkin, kun Suomen Pankki siitä vuonna 1989 varoitti. SKOP:stä tehtiin säästöpankkien rahantekokone, joka keskittyi arvopaperi-, kiinteistöja muihin sijoituksiin. Lopuista Tampellan osakkeista Skop maksoi kymmenkertaisen hinnan aiempaan pörssikurssiin verrattuna. Pienetkin yritysluotot käsiteltiin pankin johtokunnassa. Silloinen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Raimo Sailas kuuli pankin kaatumisesta samana päivänä kadulla vastaantulleelta Suomen Pankin johtokunnan jäseneltä Esko Ollilalta. Skop haaveili myös omasta yritysryhmästään ja hankki omistukseensa vaikeuksissa olleen Tampellan lainoineen. Joulukuussa 1989 Skopin pääjohtaja Matti Ali-Melkkilä teki itsemurhan. Ajatuksena oli maksaa säästöpankeille tuhdit osingot ja helpottaa niiden ainaisia kannattavuusja vakavaraisuusongelmia. Poliitikoille ja virkamiehille Skopin haltuunotto tuli yllätyksenä. PÄÄOMAMARKKINOIDEN vapautuminen 1980-luvun puolivälissä riehaannutti koko suomalaisen pankkimaailman. Rankin sairastuttua Skopissa saivat vallan Matti Ali-Melkkilä, Christopher Wegelius, Eljas Sukselainen ja pankin varsinaiseksi pelintekijäksi noussut varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen. Lopulta muiden pankkien luottamus loppui, ja pankki kaatui päivässä Suomen Pankin syliin. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN VUOTTA SITTEN. Samassa huumassa myös paikallissäästöpankit kasvattivat voimakkaasti luotonantoa yrityksille ja yksityishenkilöille, vaikka lama oli jo ovella ja monet yritykset kehnossa kunnossa. Skopin holtittoman menon mahdollisti myös toimivan pankkivalvonnan ja lainsäädännön puute. Vapautuneiden rahamarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet oli tarkoitus hyödyntää maksimaalisesti
Liiketoiminnan painopistettä on siirretty riskittömään varallisuudenhoitoon ja muihin palveluihin. Ahon mukaan Hornet-kaluston suorituskyvyllä Suomi loi uskottavuutta sotilaalliselle liittoutumattomuudelle ja maan tulevaisuuden rakentamiselle itsenäisen puolustuksen varaan. Säästöpankkiryhmän alasajo maksoi suomalaisille veronmaksajille lopulta lähes kuusi miljardia euroa. Marraskuussa pääministeri Esko Aho ja Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoivat markan devalvoinnista. – Päinvastoin näytimme aikovamme pitää siitä jatkossakin ensisijaisesti itse huolta, Aho näkee. Ahon mukaan Hornet-kaupan hintalappu hirvitti, mutta 30 vuodelle jaettuna asia näyttäytyy toisin. PANKKIKRIISI pakotti pankit säästämään kuluja vähentämään henkilöstöään, joka vuosina 1990?1997 puolittui runsaasta 50 000:sta noin 25 000:een. Yhden vuoden osuudeksi jää hieman yli 100 miljoonaa euroa, eli suunnilleen kymmenen prosenttia Puolustusvoimien vuotuisesta hankintabudjetista. Hornetit liittoutumattomuuden takaajina Kirjat. Pankkikriisin myönteiseksi puoleksi voi laskea sen, että Suomen ja Pohjoismaiden pankkijärjestelmä selvisi vuoden 2009 finanssikriisistä vähäisin vaurioin osin siksi, että riskinottoa oli kasinovuosien jäljiltä opittu suitsimaan. Pankit eivät enää myöskään juuri harrasta harrasta sijoitustoimintaa omaan lukuunsa, ja yritysluototuksessa vaaditaan hyviä vakuuksia ja tiukkaa taustatyötä. Le hti ku va / AF P Syksyllä 1991 Suomen taloudessa tapahtui paljon. Kriisi oli kytenyt Skopin uumenissa jo pidemmän aikaa. 37 1.10.2021 SÄÄSTÖPANKIT yrittivät vielä pelastautua perustamalla yhteisen Suomen Säästöpankin, mutta myös se ajautui valtion holhoukseen. Tietotekniikan hyödyntämistä lisättiin ja konttoriverkosto supistui alle puoleen. Osuuspankkiryhmä selvisi kriisistä vähimmällä, mutta senkin menetykset olivat raskaat. Aho palaa hankintaan uudessa kirjassaan Vuosisadan asekauppa (Otava). – Maksoimme vain siitä ja saimme vain sitä. KOP paikkasi vakavaraisuuttaan vuonna 1993 järjestetyllä Kansallistalkoiksi kutsutulla osakeannilla ja 1994 järjestetyllä Kansallisannilla, jolla se keräsi sijoittajilta kaksi miljardia markkaa. AHON MUKAAN hävittäjähankinnan lähtiessä liikkeelle vuonna 1988 kukaan ei olisi osannut arvata lopputulosta. Skopin holtittoman menon mahdollisti myös toimivan pankkivalvonnan ja lainsäädännön puute. Hornet-kaupan aikainen pääministeri Esko Aho (kesk.) näkee kuitenkin asian toisin. Kotitalouksien aiheuttamat luottotappiot jäivät hyvin vähäisiksi yrityksiin verrattuna. Pankeista varovaisimmat ja riskitietoisimmat SYP ja osuuspankit selvisivät parhaiten, paljolti johtajiensa Mika Tiivolan ja Pauli Komin ansiosta. Suuret liikepankit selvisivät omillaan. Suomi ei siten kuvitellut liittymisen tulevaan Euroopan unioniin ja sen yhteiseen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan jotenkin korvaavan itsenäistä puolustuskykyä. Pankkikriisiä ei aiheuttanut kotitalouksien velkaantuminen, vaan lähinnä säästöpankkien yritysasiakkaiden ongelmat. – Se oli ennen kaikkea seuraus Suomen turvallisuuspoliittisessa asemassa tapahtuneesta muutoksesta, ei yritys muuttaa asemaamme, Aho näkee. Ahon mukaan vuosien myötä Hornet-hankinnan arvostelu on laantunut myös siksi, että tehokkaan ilmavalvonnan tarve on käynyt ilmeiseksi. PEKKA POHJOLAINEN Esko Aho: Vuosisadan asekauppa. AHO HUOMAUTTAA , että Suomi päätti lähes samanaikaisesti hakea Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä ja ostaa amerikkalaisvalmisteiset torjuntahävittäjät. Postipankin ja KOPin ongelmana olivat suuret kotimarkkinayritykset, kuten Tuko, Hankkija ja rakennusliike Puolimatka, jotka aiheuttivat suuria luottotappioita. Vuonna 1995 Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki yhdistyivät Merita Pankiksi. – Puhuminen hävittäjiin tuhlatuista rahoista ei kuulosta uskottavalta tämän ajan sotilaallisten jännitteiden keskellä, ex-pääministeri huomauttaa. Aiemmin vahva säästöpankkiryhmä hajosi ja sen markkinaosuus supistui vuosien 1990–1998 aikana 28 prosentista viiteen prosenttiin. Säästöpankkien saatavat ja omaisuus jäivät roskapankki Arsenalin hoitoon. AMERIKKALAISTEN Hornet-hävittäjien hankinta on usein nähty määrätietoisena Suomen lännettämisenä YYA-vuosikymmenten jälkeen, kauppana jota ei olisi ennen uskallettu tehdä. Ahon mukaan kauppa antoi Suomelle mahdollisuuden hankkia ilmavalvontaan ja ilmapuolustukseen huipputeknologiaa. Säästöpankit saivat toimia vain kahden prosentin vakavaraisuudella. Kaikki pankkiryhmät kärsivät pankkikriisissä mittavia tappioita, vaikka ilman säästöpankkeja varsinaisesta pankkikriisistä ei voitaisi edes puhua. Otava, 91 s. Myös ammattitaito, riskienhallinta ja pankkien sääntely ovat aivan eri tolalla kuin 1980-luvulla, jolloin valuuttasäännöstelyn maailmassa kasvaneet ihmiset eivät yksinkertaisesti osanneet toimia vapailla markkinoilla. Omaisuuden realisointi saatiin päätökseen vasta 2000-luvun puolella. Vastuu Suomen puolustamisesta pysyi perusteiltaan entisenä. – Jos päätöksellä oli tarkoitus välittää jokin turvallisuuspoliittinen viesti, tämä se oli, Aho summaa kirjassaan
Hän oli pitkään sitä mieltä, että lojaalisuus entisiä esimiehiä kohtaan estää häntä kirjoittamasta muistelmiaan. – Tämä sitten toteutui, kun koko puolue yhdistyi paheksumaan Jäätteenmäkeä ja vaatimaan hänen eroaan, Laaninen kirjoittaa. 38 1.10.2021 Kirjat YLI SEITSEMÄN vuotta yhteensä kuuden keskustalaisen ministerin erityisavustajana. Hän ei kirjoittaisi ilkeitä juoruja tai paljastuksia esimiestensä tai muiden poliitikkojen virheistä tai inhimillisistä heikkouksista. LAANINEN pidättäytyy siis visusti ruotimasta muiden virheitä, mutta ei omiaan. Laaninen kutsuu Jäätteenmäen viimeistä Keskusta kutsui, Laaninen kuiskasi Neljää pääministeriä avustanut Timo Laaninen kertoo muistelmissaan menettäneensä yöunensa politiikan takia vain kerran. Laaninen kertoo kirjassaan saaneensa tietää presidentti Tarja Halosen avustajan Martti Mannisen Jäätteenmäelle lähettämistä fakseista helmikuussa 2003. Timo Laanisen ura keskustan kulisseissa hakee vertaistaan. Lipponen oli valmis tukemaan Irakiin hyökkäystä suunnittelevaa Yhdysvaltoja ja uskoi, että se saisi YK:n tuen sotatoimille. Mieluisinta oli toimittajan työ, mutta kun keskusta kutsui, puolueen mies vastasi myöntävästi. Skandaaleja kirjasta on turha etsiä. Su om en m aa n ark isto. Hän palauttaa kirjassaan mieliin kiistan SDP:tä jakaneet rintamalinjat. Kuusi vuotta keskustan puoluesihteerinä. Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja korostivat, että ilman turvallisuusneuvoston lupaa sotatoimet eivät olleet mahdollisia. Laaninen ymmärsi ja kannatti kiilan lyömistä, mutta muistelee kuitenkin varoittaneensa esimiestään siitä, että tiukan paikan tullen demari ei demaria jätä. Liperin Salokylällä vuonna 1954 syntynyt Laaninen liittyi keskustanuoriin 15-vuotiaana ja työllistyi ensimmäistä kertaa puolueen leipiin jo opiskeluaikoinaan. Tällä viikolla ilmestynyt Keskustan kuiskaaja – vuoteni politiikassa onkin poliittisiksi muistelmiksi harvinaisen lämminhenkinen teos. valiitt Jyrki Katainen, Matti Vanhanen, Timo Laaninen ja Risto Volanen budjettiriihessä 2007. Väliajat toimittajana Suomenmaassa. – Tämän jännitteen olemassaolo oli julkinen salaisuus, joka unohtui ja jonka unohtaminen palveli monien etuja Jäätteenmäen kujanjuoksussa, Laaninen muistuttaa. JÄÄTTEENMÄKI pelasi vaalitaistelussa kovaa peliä iskemällä kiilaa SDP:n sisälle. Laaninen kirjoittaa urallaan kohtaamistaan ihmisistä kauniisti ja arvokkaasti. Manninen faksasi Jäätteenmäelle koosteita ulkoministeriön salaisista Irak-asiakirjoista, joita keskustajohtaja käytti vaalitaistelussa pääministeri Paavo Lipposta vastaan. Mehukkain paljastus taitaa olla se, että sisäministeri Mauri Pekkarinen tilasi myöhäisten kokoustensa hiukopalaksi lettuja mansikkahillolla, kun taas pääministeri Esko Ahon aamuyöhön venyneissä kirjoitussessioissa ahkeroitiin Kesärannan keittiössä paistettujen kananmunien voimin. Yhteensä Laaninen pyöri puoluetoimiston, Valtioneuvostonlinnan ja Suomenmaan muodostamassa Bermudan kolmiossa yli 35 vuotta. – Olen lukemattomia kertoja pohtinut, mitä minä olisin voinut tehdä toisin. Kun pääministerien luottomies sitten suostui muistelemaan, hän asetti työlle tiukat ehdot. Mikään muu tapaus ei ole politiikassa yöuniani vienyt, tämä vei, Jäätteenmäen avustajana työskennellyt Laaninen kirjoittaa. Laaninen kertoo olettaneensa, että Mannisella oli jonkinasteinen lupa Jäätteenmäen informoimiseen. LAANINEN ehti urallaan avustaa peräti neljää keskustalaista pääministeriä. Eniten ovat jääneet mietityttämään pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon johtaneet tapahtumat
Kun ennakkoäänet rävähtivät tv-ruutuun, keskustan kannatus ylitti reilusti 20 prosenttia. Laanisen mukaan Irak-palapelistä puuttuu vielä osia. Hän oli selvinnyt henkisesti ja fyysisesti ehjänä politiikan kuluttuvasta oravanpyörästä. Makeimmalta voitto on tuntunut Turun puoluekokouksessa vuonna 1980, kun nuorten ehdokas Paavo Väyrynen kukisti kokeneen Johannes Virolaisen. – Joku voisi puhua opportunismista, halusta liimautua aina uuden vallanpitäjän kylkeen. LAANINEN jätti puoluesihteerin tehtävän vuoden 2016 puoluekokouksessa. Valaistusta kaipaavat vielä monen toimijan roolit ja motiivit. Laaninen kirjoittaa viihtyneensä paremmin politiikan kulisseissa kuin parrasvaloissa. – Kun puoluekokous on valinnan tehnyt, sitä pitää kunnioittaa ja auttaa valittua puheenjohtajaa selviämään tehtävästään mahdollisimman hyvin. Laaninen oli aloittanut puoluesihteerin työnsä ohessa teologian opinnot Helsingin yliopistossa. 39 1.10.2021 Tim o Ja ko ne n / Le hti ku va Su om en m aa n ark isto Su om en m aa ark isto pääministeripäivää kesäkuussa 2003 nimellä Dies Irae, vihan päivä. Nyt puolue yritti nousta kanveesista uuden puheenjohtajansa Juha Sipilän avulla. Edellisen vuoden eduskuntavaalit olivat päättyneet keskustan historian karmeimpaan vaalitappioon. LAANINEN kuvailee kirjassaan koskettavasti myös politiikassa kokemiaan ilon hetkiä. ANNUKKA KAARELA Timo Laaninen: Keskustan kuiskaaja. – Se on tärkein työkalu niin toimittajalle, poliitikolle kuin papillekin. Timo Laaninen ja Annika Saarikko jännittävät kuntavaalien 2012 tulosta. Kun hän luovutti puoluetoimiston avainnipun seuraajalleen Jouni Ovaskalle, olo oli enemmän helpottunut kuin haikea. Itse näen sen puoluemiehen lojaalisuutena, Laaninen perustelee. Laaninen antoi itselleen luvan päästää tunteet valloilleen. MIKÄ sai keskustajohtajan toisensa jälkeen luottamaan juuri Laaniseen. Kirjapaja, 382 s. Hän on edelleen eri mieltä siitä, että Jäätteenmäki olisi valehdellut eduskunnalle. Hän oli paikalla keskustan ryhmäkokouksessa, jonne SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Sisko Seppä asteli tuomaan demarien ryhmänjohtajan Jouni Backmanin vaatimuksen pääministerin vaihtamisesta. Tämä paatti ei uppoaisi minun vahtivuorollani, hän kuvailee tunteitaan. Laaninen aloitti Suomenmaan toimittajana huhtikuussa 1984.. Hän sai pappisvihkimyksen syksyllä 2018 ja työskenteli viimeiset vuodet ennen eläkkeellä jäämistään Malmin seurakunnassa. Vuoteni politiikassa. Anneli Jäätteenmäki toimitti eronpyyntönsä Tarja Haloselle 18.6.2003. Palkinnoksi työstä riitti kulloisenkin esimiehen mahdollisimman hyvä onnistuminen. – Pidän tuota hetkeä suurimpana nöyryytyksenä puolueen historiassa, Laaninen kirjoittaa. Helpotus oli niin valtava. Se lukijan täytyy päätellä lähes rivien välistä, sillä kirjan päähenkilö ei rehvastele saavutuksillaan. Siinä työssä, kuten kaikissa aiemmissakin, keskeistä oli sana. – Vetäydyin hiukan syrjemmälle ja annoin kyynelten tulla. Hän kertoo tukeneensa aina puoluekokouksen valitsemaa puheenjohtajaa riippumatta siitä, ketä itse oli tehtävään kannattanut. – Esimerkiksi se, kuka keksi tehdä Mannisen fakseista rikosasian, kun kyse oli kuitenkin ennen muuta poliittisesta kamppailusta. Puolueaktiivit olivat kerääntyneet Apollonkadun puoluetoimistolle odottamaan vaalitulosta. Tärkeimmän toimintaansa ohjanneen periaatteen Laaninen sentään paljastaa. Kun esimerkiksi joku hänen ehdottamansa sana tai lause toimi puheenjohtajien vaaliväittelyissä, kuiskaajakin oli onnistunut. Puoluesihteeriuran tähtihetkenä mieleen on jäänyt vuoden 2012 kuntavaalien tulosilta
Toisaalta suomalaisen ruokavalion harmaus ja suolaisuus oli pitkälti ilmaston ja maantieteen sanelemaa. Koska kasvukausi on Suomessa lyhyt ja talvi pitkä, syksyn sato piti pystyä säilömään niin, että se riitti ja pysyi syömäkelpoisena Ka ns ati ete en ko elm a / M us eo vira sto Entisaikojen Suomessa syötiin sitä, mikä saatiin säilymään talven yli. Salmiakki tuli Suomeen hollantilaisten kauppalaivojen mukana, maitosuklaa taas sveitsiläisten maahanmuuttajien. Puutetta paikkaa oululaisen historioitsijan Ritva Kyllin tuore kirja Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin. Listassa kiellettiin muun muassa parmesaanijuuston, siiderin, soijan ja oliivien tuonti maahan. Kyllin löytämässä kiertokirjeessä mainitut parmesaani, soija ja oliivit olivat luonnollisesti harvojen suomalaisten herkkuja. Tavallisen kansan ruokavalion kulmakiviä olivat suolaja hapansilakka, nauris, kaali, leipä sekä erilaiset puurot ja vellit. Kirjeiden joukosta löytyi ulkomailta tuotujen ylellisyystuotteiden kieltolista vuodelta 1756. KOKKAAMISTA harrastava ja suosittua Pastanjauhantaa-ruokablogia pitävä Kylli innostui löydöstään siinä määrin, että ruokahistoriasta urkeni hänelle uusi tutkimusala. Muut ovat ainakin osittain tuontitavaraa. Kyllikin kiinnostui ruokahistoriasta mutkan kautta. Vuonna 2006 hän istui arkistolla tekemässä sitä, mitä historiantutkijoiden oletetaankin: penkomassa ikivanhoja papereita. Niitä nautiskelivat lähinnä kirkonmiehet ja varakkaimmat säätyläiset. Oliko entisaikojen suomalaisten suu tuohesta. H els in gin ka up un gin m us eo Ruoan ja nälän historiaa. Monet voi yllättää tieto, että näistä vain ruisleipä perustuu kokonaisuudessaan vanhoihin suomalaisiin raaka-aineisiin. Oululaistohtori tutki tuohon aikaan saamelaisten uskontoa ja kävi läpi Enontekiön kirkonarkistoon kuuluvia ruotsinkielisiä kiertokirjeitä. Peruna tuli meille Kolumbuksen löytöretkien seurauksena vasta 1700-luvulla. Kuten Kylli huomauttaa, Suomen ruokahistoria oli jääkaappien yleistymiseen asti säilömisen historiaa. 40 1.10.2021 Kirjat JOS TARJOAISIT ulkomaalaiselle tuttavalle perinteisiä suomalaisia herkkuja, mitä ne olisivat. Kylli muistelee. Karjalanpiirakoiden täytteenä oli alun perin ohra, joka alkoi 1800-luvun lopusta lähtien korvautua tuontiriisillä. Makeannälkään Fazerin sinistä ja salmiakkia. Silliä ryhdyttiin tuomaan Suomeen eurooppalaisten kauppalaivojen mukana jo satoja vuosia sitten. Oliko se tunnettu jo 1700-luvun Suomessa, kun itsekin tutustuin siihen vasta 1990-luvulla. Ruisleipää tietysti, ja karjalanpiirakoita. KYLLIN MUKAAN ruoka on Suomessa ollut ensisijaisesti polttoainetta työntekoa varten, eikä meillä ole esimerkiksi Ranskan kaltaista vahvaa gastronomista perinnettä. Kesäaikaan ehkä uusia perunoita ja silliä. Tuoreessa kirjassaan tutkija käy läpi, mitä suomalaiset ovat pistäneet suuhunsa myöhäiskeskiajalta tähän päivään. RUOKAHISTORIAA on tutkittu maailmalla innokkaasti 1990-luvulta asti, mutta suomalaisen ruoan historia on ollut pitkälti kartoittamatta. – Etenkin luettelossa esiintyvä parmesaani hämmästytti minua. Varsin väritöntä, kovaa ja hapanta siis
RUOKAHISTORIAA tutkittaessa ei voi ohittaa sitä, ettei ruokaa ole aina ollut. ANNUKKA KAARELA Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria. SOTIEN JÄLKEEN yhteiskunta muuttui hurjaa vauhtia. Ulkomaisista ruoista on tullut suomalaisille arkipäivää: parmesaani, soija ja oliivit ovat nyt kaikkien ulottuvilla. SUOMALAINEN ruokakulttuuri alkoi saada vaikutteita maailmalta jo verrattain varhain. Sota katkaisi tuonnin, ja kansa kärsi nälästä tuhoisin seurauksin. Ennen uskonpuhdistusta hernekeittoa syötiin juuri torstaisin, koska haluttiin tankata perjantain paastoa varten. Pahoja nälkävuosia koettiin Suomessa vielä 1900-luvun alussakin. Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa oli vakava pula viljasta. Lisäksi sodat ovat aiheuttaneet ruoan puutetta. Kylli pitää erityisesti perunan tuloa Suomeen taitekohtana maamme ruokahistoriassa. Suomen maatalous oli uudistunut 1800-luvun lopulla, kun painopiste oli siirtynyt karjanpitoon ja maa oli jäänyt tuontiviljan varaan. Hernekeiton kohdalla on säilynyt jopa sen syöntipäivä. Vanhan kodin raunioilla valmistuu ruokaa Suomussalmen Murtovaarassa välirauhan aikana. Kirjaa kirjoittaessaan Kylli joutuikin aika ajoin pohtimaan, onko Suomen ruokahistoria enemmän nälän kuin varsinaisen ruoan historiaa. Perunasta tuli ylivoimainen viljelyskasvi etenkin pienviljelijöille, koska sitä oli mahdollista kasvattaa myös pienillä, kivikkoisilla ja hallanaroilla pelloilla. Idässä suosittiin happamia makuja, lännessä taas pyrittiin makeisiin elämyksiin esimerkiksi imellyttämällä. . 1970-luvulta lähtien on kiinnitetty kasvavaa huomiota ruoan terveellisyyteen. Trendiksi nousee milloin mikäkin uutuus. ONKO nykysuomalaisen lautasella enää mitään samaa kuin satoja vuosia sitten. Sen sijaan ruokavaliossa pitkään tärkeällä sijalla olleet luukeitto ja talkkuna ovat nykysuomalaisen lautaselta lähes kadonneet. Evakoille järjestettiin muonitusta marraskuussa 1939. . 41 1.10.2021 seuraavaan kesään asti. Miniä ja anoppi nostavat perunasatoa 1950-luvulla. Gaudeamus, 525 s. Einesteollisuus alkoi saada yhäsuuremman roolin suomalaisten ruokkijana. Suomessa turvauduttiin elintarvikkeiden säännöstelyyn ja edellisten sukupolvien ruoanlaitto-oppeihin. Itäja Länsi-Suomen ruokakulttuurit poikkesivat toisistaan. Kun eläimiä teurastettiin, arvokkaat ruhonosat myytiin ja omaan käyttöön jätettiin lähinnä rasvaiset luut, päät ja jalat. Lihaa tavallinen kansa söi Kyllin mukaan vielä 1700-luvulla vähän. Tuontiruokiin hurahtaminen on tosin tuttua suomalaisille jo historiasta: esimerkiksi banaania pidettiin aikoinaan ”maailman parhaana ravintoaineena”. Maito muutettiin voiksi, juustoksi ja piimäksi, tuore kala hapatettiin, kuivattiin tai suolattiin. Ruokakaupan tiski 1950-luvulla. Suolalihasta sushiin. Asikaisen perhe kahvitauolla viljankorjuun aikana Kurkijoella kesällä 1942.. Lopullisesti suomalaistenkin ruokapöydät mullisti niin sanottu kolumbiaaninen vaihto. Kasvisten käyttöä on saatu lisättyä ja suomalaisten syömistä ohjattua lähemmäs suosituksia. . Pu olu stu stv oim at / SA -ku va -a rkis to H isto ria n ku va ko ko elm a / M us eo vira sto Ju ha Je rn va ll / H els in gin ka up un gin m us eo . Omavaraisuus vaihtui tehdastekoiseen ruokaan ja ruokalistalle ilmestyi uusia ruokalajeja. . Muutokset näkyivät ja maistuivat myös ruokapöydässä. Kolumbuksen 1490-luvulla tekemien löytöretkien seurauksena käynnistyi ketju, jossa kasvit ja eläimet siirtyivät ympäri maapalloa. Myös mämmi ja lipeäkala ovat pitkään säilyneitä, jo katolisessa Suomessa esiintyneitä ruokia. 1200-luvulta lähtien liikkuneiden hansakauppiaiden mukana Suomeen tuli tuiki tärkeän suolan lisäksi silliä, viinejä, olutta ja erilaisia mausteita. Ensimmäiset tiedot ”maapäärynän” viljelystä Inkoossa ovat 1720-luvun lopusta. Kyllin mukaan leipä on edelleen tärkeä osa ruokavaliotamme, ja myös muutama ruokalaji on pysynyt lähes ennallaan keskiajalta nykypäivään. Toiseen maailmansotaan mennessä viljan omavaraisuusastetta oli saatu nostettua, mutta lannoitteet ja väkirehu tuotiin ulkomailta
Kyseessä on tietysti niin sanottu kaljagate. Hassi ruksasi kohdan “ehdottomasti en”. – Sanoin, että tavoite on puoluehallituksen hyväksymässä ohjelmassa ja se on puolueen kanta. Ahon mukaan Silvolan asian kuultuaan Björkenheimin äänilaji muuttui: ”No, nyt kuuluu jo paljon paremmin!” KESKUSTAN ex-puoluesihteeri Timo Laaninen muistelee tuoreessa kirjassaan, kuinka oli hilkulla tuhota keskustan varman eduskuntavaalivoiton keväällä 2015. Ahon mukaan Silvola teki työtä käskettyä. Kuuluvuusalueen rajoilla TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, ANNUKKA KAARELA, SAMULI VÄNTTILÄ. Orisbergistä kerrottiin, että isäntä oli lähtenyt maatalousnäyttelyyn eikä ollut tavoitettavissa. KANSANEDUSTAJA Satu Hassi (vihr.) purki Facebookissa turhautumistaan siitä, millaiseen byrokratiasotkuun läheisensä menettänyt ihminen voi joutua. Silvola sai vaivoin kerrottua viestinsä. Laaninen paljastaa muistelmissaan, että tapauksella oli vielä oma dramaattinen jälkinäytöksensä. Hassin mies oli hankkinut maksulliselta televisiokanavalta tunnukset jalkapallon katselua varten. Heti perään kyselyssä pyydettiin perustelua vastaukseen. – Sain huvittuneita katseita muutamilta miespuolisilta asiakkailta, minkä tulkitsin kertovan aktiivisesta vaalikeskustelun seuraamisesta, Laaninen kirjoittaa. Pehmentelin toteamalla jotain sen tapaista, että tämän asian takia tuskin öitä valvotaan hallitusneuvotteluissa, Laaninen muistelee. Keskustan puoluehallitus oli hyväksynyt vuonna 2013 linjauksen alkoholipolitiikan kokonaisuudistuksesta. Silvolan piti kertoa Orisbergin kartanon omistajalle Lars Björkenheimille tämän valinnasta muodosteilla olleen Martti Miettusen hallituksen puolustusministeriksi. Hassi kertoo klikanneensa sen auki ihan “kurillaan”. Helmikuussa 2015 eräs toimittaja soitti Laaniselle ja kysyi, ajaako keskusta asiaa hallitusneuvotteluissa. Silvola sai kuulla kirousten säestämät syytökset matkan keskeyttämisestä. Hassi kirjoitti ruutuun “Olen kuollut”. Tietäjän mielestä hyvä näpäytys. Lopulta Silvola sai poliisiradion välityksellä soiton. Langan päässä oli kiukkuinen Björkenheim, jonka poliisi oli pysäyttänyt tiesululla. Tämä tieto ei Kekkosta tyydyttänyt, vaan hän määräsi puoluesihteerin panemaan liikkuvan poliisin asialle tulevan ministerin tavoittamiseksi. Paikoin pankkien ja yritysten loppumattomat kyselyt saivat Hassin mukaan koomisia piirteitä. Yksi kysymys kuului, että aiotko palata vielä joskus asiakkaaksi. Puoluesihteerillä oli tapana pysähtyä ruokaostoksille Perniön S-marketiin matkalla Kemiönsaaren kakkosasunnolleen. Hän itse todisti omaavansa humoristin kykyjä surunkin keskellä. Hassin mies kuoli vuoden alussa ja isä vuonna 2018. Miehensä kuoltua Hassi kirjautui tunnuksilla palveluun ja lakkautti tilauksen. Jos vuosikaudet byrokratian kimpussa työkseen toiminut ammattipoliitikko kokee asioiden hoitamisen toivottomaksi rämeiköksi ja uppoavaksi suoksi, niin voi vain kuvitella, miltä se tuntuu sellaisesta ihmisestä, jolla ei byrokratiasta ole niin paljon kokemusta. Kaiken lisäksi kuuluvuuskin oli lähes olematon. Seuraavalla kauppareissulla Laaninen päätti tehdä voimakkaan kannanoton ja valitsi saunajuomakseen kakkosolutta. Kohta miehen sähköpostiin kilahti kysely tilauksen peruuttamisesta. Kansa luonnollisesti raivostui kaljan laimentamisaikeista ja puheenjohtaja Juha Sipilä joutui vakuuttamaan, ettei keskusta ole viemässä keskiolutta pois kaupoista. Siihen sisältyi ehdotus kaupoissa myytävän oluen enimmäisvahvuuden muuttamisesta 3,7 prosenttiin Ruotsin mallin mukaisesti, käytännössä siis kaljan laimentamisesta. Apollon tietäjät 42 1.10.2021 ESKO AHO kertoo tuoreessa Hornet-kirjassaan Vuosisadan asekauppa, kuinka Maalaisliiton puoluesihteeri Pekka Silvola sai heinäkuussa 1961 presidentti Urho Kekkoselta tärkeän tehtävän
Selvitys patistaa meitä päättäjiä myös tunnistamaan kahden kodin perheiden tilanteen nykyistä paremmin. Pakeilleni riittää vuorineuvoksia kertomaan arvonnousuveron vaaroista, mutta yksinhuoltajaperheen äidin näkemyksiä etuusjärjestelmän loukuista pääsen harvoin kuulemaan. Talousja eläkejärjestelmämme on rakennettu vakaasti kehittyvän väestöennusteen varaan ja pidempään jatkuva odotettua heikompi syntyvyys aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Perheet päättäjien pöydissä Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri. Syntyvyyden laskulle ei ole löytynyt yksittäistä selvää syytä, mikä tekee asiasta poliittisesti äärimmäisen kiperän. 43 1.10.2021 Puheenvuoro SYNNYTYSSAIRAALAT ja neuvolat ovat ruuhkautuneet vauvabuumin seurauksena, kerrottiin taannoin radion aamu-uutisissa. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että tällä vaalikaudella Suomen Akatemian tutkimuksen laajoiksi hankkeiksi on päätynyt isoja väestöntutkimukseen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyviä kokonaisuuksia. Lapsiperheiden hyvinvointi, toimeentulo ja jaksaminen ovat puolueemme ydinkysymyksiä. Tämän vuoksi maksuttomien harrastusten tarjoaminen koulupäivien yhteydessä on erityisen tärkeää. Tutkittu tieto tekee usein näkyväksi arjen hiljaisia signaaleja niiden ihmisten arjesta, joiden etujärjestöt eivät päättäjien kalentereita täytä. Selvitys teki laaja-alaisen katsauksen lapsiperheköyhyyden syihin, seurauksiin ja ratkaisun avaimiin. Samanlaisen vähäisen syntyvyyden tilanteessa on moni muukin kehittynyt valtio, mutta Suomen erityisenä haasteena on ikäpyramidin huipun leveys. Koko 2010luvun Suomea vaivannut syntyvyyden nopea ja merkittävä lasku näyttää pysähtyneen ja käyrä näyttäisi olevan hienoisessa nousussa. PERHEELLISTYMISEEN ja lapsiperheiden arkeen liittyvistä iloista ja murheista puhutaan päättäjien pöydissä edelleen liian vähän. Näihin kiperiin huoliin vastaamiseen tarvitaan tiedon lisäksi tarmoa. Pienituloisuuteen liittyy häpeää ja osattomuuden kokemusta, joka tarttuu myös lapsiin. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Jokainen vanhempi haluaa tarjota lapsilleen vähintään yhtä hyvän elämän, syntymäpäiväjuhlat ja kesälomat kuin kavereillakin on. Ilman laadukasta tietoa ei ole myöskään laadukasta päätöksentekoa. Laitoin aihetta käsittelevän työn jalalle sosiaalija terveysministeriössä viime vaalikaudella. Taloudellinen köyhyys ei saisi tarkoittaa lapsen arjessa myös sosiaalista köyhyyttä, ilman ystäviä ja mielekkäitä harrastuksia jäämistä. Köyhyys tekee arjesta selviytymisen hankalaksi, ja pienet yllättävät menot voivat mullistaa arjen. Yli 100 000 lapsella on kaksi kotia, ja heistä noin 40 000 asuu tasapuolisesti molemmissa kodeissa. Sitä meiltä onneksi löytyy. Järjestelmät asumistuesta ja muiden etuuksien lapsikorotuksista koulukyyteihin ja hoitopaikkoihin on rakennettu vahvasti sellaisen ydinperheajatuksen varaan, joka ei vastaa monenkaan suomalaisen perheen todellisuutta. Kempin työ kuvaa hyvin jatkuvan pienituloisuuden pitkää varjoa. Tällä uutisella kelpaa aloittaa päivä. Yhteiskunta ja kunta tunnistavat hyvin heikosti kotitaloudessa vain osan ajasta asuvan lapsen. Olen ylpeä siitä, että eduskuntaryhmässämme on oma-aloitteisia ja asiantuntevia kansanedustajia, jotka tarttuvat itselleen tärkeissä asioissa tuumasta toimeen. SAIN syyskuun loppupuolella vastaanottaa kansanedustaja Hilkka Kempin lapsiperheköyhyyttä käsittelevän selvityksen. PERHEARKI , erityisesti aika pienen lapsen kanssa, on meistä monelle sitä elämän parasta aikaa. Samaan aikaan se saattaa olla myös monilta kohdin raskain ja taloudellisesti hankalin elämänvaihe
Nuoret haluavat vaikuttaa ja olla vaikuttavia. Meidän on luotava uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja sitoutua ilman liiallista leimaa tai identiteettiä. 1. On uskallettava ottaa kantaa, seistä omiensa rinnalla ja tuoda nuorkeskustalaista näkemystä esille paremmin. 44 1.10.2021 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Nuorisojärjestö saa uuden johtajan Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n ALEKSI SANDROOS , 26, on Helsingissä toimiva vaasalainen opiskelijavaikuttaja, jonka juuret ovat Sastamalassa. Varapuheenjohtajuutta tavoittelevat Santeri Ala-Röyskö, Aapeli Rytkönen ja Eemeli Valli. 2. Valtakunnallisen opiskelijajärjestön varapuheenjohtajana minulla on hyvät valmiudet hypätä rakkaan järjestömme puheenjohtajan tehtäviin tilanteessa, jossa esimerkiksi valtionavustus tulee pienenemään. MIKÄ SAA SINUT HARMISTUMAAN. Suomen seuraava tärkein uudistus odottaa jo kulman takana, joten perinteisen perusturvapuolueen nuorisojärjestön on oltava asiassa äänekäs. 3. Koira, rakastan koiria. Koirat uskovat ihmisten hyvyyteen ja haluavat toiselle hyvää. Ihmiset, jotka haluavat toiselle pahaa. Keskustanuoret tarvitsee sydämellisen, mutta määrätietoisen puheenjohtajan, joka puolustaa omiaan. Keskustanuorten on noustava suomalaisen politiikan kärkitoimijaksi sosiaaliturvakysymyksissä, esimerkiksi perustulossa. Vapaaaika kuluu koiran kanssa erilaisissa harrastuksissa. Puheenjohtaja valitaan vuosiksi 2022–23 Tornion liittokokouksessa lokakuun lopulla. Keskusta Aleksi Sandroos. Minulla on näkemystä, kokemusta ja osaamista. Sandroos lähti mukaan keskustan toimintaan vuonna 2015, eikä ole “päivääkään katunut”. Mielestäni uusi sukupolvi on kiinnostunut politiikasta, mutta ei nykyisen kaltaisista järjestelmistä. Keskustanuoret ovat tärkeässä asemassa keskustan tulevaisuuden kannalta. MIKÄ OLI LAPSUUDEN TOIVEAMMATTISI. Hän työskentelee Suomen ylioppilaskuntien liiton varapuheenjohtajana ja opiskelee hallintotieteitä Vaasan yliopistossa. Aleksi Sandroos ja Jere Tapio tavoittelevat keskustanuorten puheenjohtajuutta. Näyttelijä. Suhmurointi ja valtataistelu ei kiinnosta. Olemme unohtaneet puhuttelemisen taidon. Myös rakentava poliittinen keskustelu on kadonnut poliittiselta kentältä, meidän tulee olla rakentavia mutta puhuttelevia. MIKÄ ELÄIN OLISIT JA MIKSI. Kansanliikkeenä keskusta sopii tällaiseen erinomaisesti
“Henkilöt, joiden eläin on kauris, ovat muut huomioon ottavia rauhanrakentajia. 3. MIKÄ SAA SINUT HARMISTUMAAN. 45 1.10.2021 Suomenmaa kysyi puheenjohtajaehdokkailta kolme kysymystä: 1. Nettitestin mukaan kauris. MISSÄ ASIOISSA KESKUSTANUORTEN PITÄISI PROFILOITUA ENEMMÄN. Jalkapalloilija tai toimittaja. Tämä toteutuu esimerkiksi osallistamalla sitoutumattomia nuorisotoimijoita ja näkymällä paikallisilla suurtapahtumilla. Tarjoamalla lähestyttävät kasvot politiikalle. Vapaa-aika kuluu lenkkarit jalassa luontopolulla tai kuntosalilla, valmistaen hyvää ruokaa ystävien ja puolison iloksi sekä nauttien opiskelijaelämästä tai penkkiurheilusta. Ihmislähtöinen, kasvattava johtajuusotteeni ja pohjalla oleva kokemukseni johtajana tekevät minusta paketin, joka vastaa parhaiten järjestömme tämänhetkisiin tarpeisiin. Keskustanuori vuodesta 2016, kun lähipalveluita puolustanut keskusta säväytti suuntaa etsineen lukiolaisaktiivin. MIKSI JUURI SINUT PITÄISI VALITA KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJAKSI. Politiikkaan, kuten moniin muihinkin ilmiöihin innostutaan ennen kaikkea kiinnostavien persoonien kautta. MIKÄ ELÄIN OLISIT JA MIKSI. 2. 1. He ovat aina paikalla, jos joku läheinen tarvitsee apua, ja osaavat johdattaa eksyneen takaisin oikealle polulle.” Jere Tapio. Meidän on sanoitettava ja raivattava tila poliittiselle keskustalle ja asemoitava järjestömme jälleen edistyksen lippua heiluttavaksi suunnannäyttäjäksi! Teemoista ensimmäinen vaatii laajempaa keskustelua ja analyysia, mutta kansalaispalvelusta ja perustuloa koskevat mallimme ovat hyviä kärkiä nuorisojärjestömme asemoimiseksi. MIKÄ OLI LAPSUUDEN TOIVEAMMATTISI. Liika mustavalkoisuus. Pe tra Pö yliö JERE TAPIO , 24, on opiskelija, jolla on koti Oulun Jäälissä ja elämä Rovaniemellä. Puolueen kunnianhimoinen kirittäminen antaa tilaa omalle profiloitumisellemme. MITEN NUORET SAATAISIIN PAREMMIN KIINNOSTUMAAN POLITIIKASTA. 3. Ennen kaikkea korostan jokaisen meidän merkitystä nuorina vaikuttajina. Seuraavat kaksi vuotta ovat järjestöllisen työn aikaa, keskiössä yhteisöllisyytemme vahvistaminen ja itseluottamuksen palauttaminen. 2. Hän opiskelee johtamista Lapin Yliopistossa
46 1.10.2021 Annetaan keskustalle vahva ääni ja näkyvät kasvot.
Hänen kädenjälkensä näkyi niin Eeva Kallin eduskuntavaalikampanjassa kuin piirin kuntavaalikampanjassa. Jokainen piiri vastaa itse työntekijöistään, toiminnastaan ja taloudestaan, Pellikka luettelee. Politiikka ei ole pop, ja keskustalaisuus erityisesti ei ole pop. PAITSI POLITIIKKAA , Pellikka seuraa myös yhteiskunnan ilmiöitä ja tietää kyllä, missä mennään koko maassa ja Satakunnassa. Välipäivinä hän työskentelee kotitoimistossaan. Harva haluaa laittaa apilan kuvalla koristetun lippiksen tai pipon päähän. YKSI ASIA uudessa työssä yllätti. Kaiken tekee toiminnanjohtaja, joka on piirin ainoa palkattu työntekijä. Annetaan keskustalle vahva ääni ja näkyvät kasvot. Uusi kasvoko. . . Se, mikä sukkuloija toiminnanjohtajan on oltava eri toimijoiden välissä. Kaksi huonetta, pari pöytää ja tuolit, tietokone, mappihyllyt ja Santeri Alkio kehyksissä seinällä. Tammikuussa käytävien maakuntavaalien valmistelu on Satakunnassa täydessä vauhdissa. Ajatellaan ja puhutaan positiivisesti, osallistutaan toimintaan ja vaikutetaan niin keskustan sisällä kuin myös julkisesti. Keskustan piirit ovat omia yksiköitään käytännössä ja juridisesti. 47 1.10.2021 Keskustan kasvot KOLME KERROSTA hissillä ylös Porin keskustan kerrostalossa . Tässä pestissä kyllä, mutta puolueen riveissä euralainen on jo näyttänyt kyntensä niin valtuustossa, kunnanhallituksessa kuin piirihallituksessakin. . KUN TYÖN koko kuva hahmottui, sen sovittaminen tuntiraamiin näytti edellyttävän lähes fakiirin taitoja. Onneksi keskustalaiset ovat aina hyvin mukana, kun tekeviä käsiä tarvitaan enemmän. Se, että moniin tehtäviin liittyy viranomaistaho, johon on oltava yhteydessä, tuli osittain yllätyksenä. Varsinkin vaalien aikaan työtä on paljon ja vaalejakin tuntuu nyt riittävän, toteaa Pellikka. Alhosta noustakseen keskustalaisten olisi Pellikan mielestä syytä kasvattaa omaa itsetuntoaan. Puoluetoimisto on piiritoimistojen apuna ja tukena vahvasti, ja se tuntuu hyvältä Porissakin. . . ja olet perillä, Satakunnan Keskustan piiritoimistossa. Puolueen jäsenien hän sanoo olevan alamaissa. Suomi tarvitsee keskustaa! TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Huomenta Helsinki – täällä Pori Leena Pellikka Keskustapiirin toiminnanjohtaja on kuin lennonohjaaja maakunnan ja puolueen välissä.. Flegmaattisuus paistaa ihmisten olemuksesta kokouksissa ja vähänä väkenä turuilla ja toreilla. . Piiri valitsi uuden toiminnanjohtajan kesällä, ja pestin sai Leena Pellikka. Pellikka on mainosja kirjapainoalan ammattilainen ja kova tekijä, kun tehdään kampanjaa. Työmäärän laajuudesta Pellikalla alkaa jo olla aika hyvä käsitys. Jotta yhtälö toimisi, Pellikka on Porissa piiritoimistolla parina päivänä viikossa. Mitä muutokseen tarvitaan. Yhteys Apollonkadulle alkaa usein heti aamun alettua, Leena kertoo. Kun aamupäivisin asioita selvitellään puoluetoimiston kanssa, piirin omat toimijat tavoittelevat toiminnanjohtajaa työpäivänsä jälkeen ja kokoukset pidetään aina iltaisin
Neljäkymmentä vuotta Savon sydämessä, mutta savon murretta ei Ockenströmin puheessa edes vilahtele. Kulutan lähinnä kulttuurija muita palveluja. Suosin kierrätystä ja vältän kerskakulutusta. Kyllä minulla verenperintönä oli maalaisliittolaisuutta, mutta puolue oli avoimesti haussa, Ockenström muistelee. 48 3.9.2021 VUONNA 1972 Risto Ockenström aloitti taloustieteiden opinnot yliopistossa. Hän työskenteli 1980-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen kaupungin elinkeinoasiamiehenä ja toimi aktiivisesti keskustan järjestötyössä. Nuoret ilmoittavat, ettei kiinnosta. . ?Pelkäsimme, että vaaleissa keskusta saisi turpiinsa. Kannatus laski pari prosenttia, mutta paikkamäärä valtuustossa säilyi. Edelleen häneen vetoaa keskustassa järkivihreys. . . Ainakaan minä 72-vuotiaana en edes kuvittele edustavani heitä, Ockenström heittää. Se täytyy sanoa, että varsinkin nuorten saaminen mukaan on vaikeutunut. Ockerströmin mielestä paikkakunnan markkinoinnissa pitää myös ohjailla ajatteluun, että Pieksämäellä voi asua ja käydä töissä lähikaupungeissa. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO. Nuorten pitäisi lähteä kuntapolitiikkaan mukaan, vaikka se niin proosallista heistä ilmeisesti on. . Myös järkivihreys on harrastus. . Keskustanuorilla oli menossa ”Vihreämpää yhteiskuntaa” -kampanja ja se osui ja upposi nuo-reen Ockenströmiin. KORONA-AIKANA Ockenström on puolisonsa kanssa liikkunut vielä aiempaa enemmän luonnossa, joka on aina ollut heille tärkeä. Kun hän menee synnyinseuduilleen, ”kieli” muuttuu välittömästi ja Turun murre tulee miettimättä ja säästelemättä. Keskusta sai Pieksämäellä 28 prosentin kannatuksen. Vihreämpi yhteiskunta vetoaa edelleen Risto Ockenström on järkivihreä kierrättäjä, valtuutettu ja kokenut järjestötyön puurtaja. . Mutta jos haluaa oikeasti vaikuttaa asioihin, siihen mitä kunnissa päätetään, niin vain demokratiaan pohjautuva päätöksenteko tuo tulosta. Pieksämäen kunnallisjärjestössä konkari oli jo astunut vähän sivummalle antaakseen nuoremmille tilaa, mutta viime kuntavaalien alla tarvittiin rautaista kokemusta. Hän tutustui eri poliittisiin ryhmittymiin. SAVOON Pieksämäelle Ockenström muutti työn perässä. Paikkakunnalla on töitä tarjolla muun muassa hoitoalalla ja teollisuudessa, unohtamatta etätyön tuomia mahdollisuuksia. Turun läheltä Sauvosta Jyväskylään muuttanut nuori mies oli suunnitellut, että lähtee mukaan opiskelijapolitiikkaan. Olin vaali-iltana iloinen ja helpottunut! VAALITYÖHÖN Ockenström osallistuu mielellään, ja sitä hän on saanut tehdä siitä alkaen, kun tuli mukaan keskustan toimintaan. Ei se vain ole tarttunut, mutta oma murre ei puolestaan unohdu, Ockenström naurahtaa. Väkimäärä laskee, mutta vihdoin meillä on muuttovoittoa. Ockenström otti vaalipäällikön pestin, paneutui ehdokashankintaan ja vaalityöhön. Valtuutettuna hän pitää tärkeimpänä tavoitteenaan luoda Pieksämäestä sellainen ympäristö, jonne nuoret haluavat palata opiskelujen jälkeen. Minulla on puutarhassa luomuviljelykset. Kun työpaikka vaihtui Helsingin yliopiston Mikkelin tutkimusyksikköön, Ockenström asettui ehdolle kuntavaaleissa ja pääsi mukaan kuntapolitiikkaan. He kokevat voivansa vaikuttaa ottamalla somessa kantaa.
49 3.9.2021 Risto Ockenströmilla tekemistä riittää: kuntapolitiikkaa, järjestötyötä, viljelyja kierrätysharrastusta, ahkeraa liikkumista, kulttuurista nauttimista ja lastenlapsien kanssa touhuilua. Vain demokratiaan pohjautuva päätöksenteko tuo tulosta.
Kun olin vanhempieni maatilalla peltotöissä ja jos bongasin, että traktorin edessä pomppi sammakko, niin varmasti kävin kantamassa sen karhottimien edestä turvaan. Miriam Putula Joonas Paavilainen Kalle Pyky Arttu Laaksonen. Toisinaan ostan sammakoita itsekin. Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskeleva Laaksonen on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ja Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden hallituksen jäsen. Sitten kun pääsin sen iän yli, alkoivat sammakkojen määrät kasvaa.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Keskustaopiskelijoissa puheenjohtajakisa Miriam Putula on keräillyt sammakoita lapsesta saakka. Leluista se lähti – ja jossain kohtaa en osannut enää lopettaa. Äiti on kertonut sellaista tarinaa, että toiset lapset tykkäsivät koirista ja toiset paloautoista, mutta minä tykkäsin sammakoista. En ole aikonut lopettaa tätä harrastusta, vaikka joskus teini-ikäisenä tämä oli vähän sellainen hys hys -homma. Lapsena sain eniten pehmoleluja, mutta nykyään sammakkopatsaat ovat tainneet mennä niiden ohi määrällisesti, ja ne vievätkin eniten tilaa hyllyissä. Kun alan pyyhkiä pölyjä hyllyistä, tulee sellaisia muistoretkiä, että tämän sammakon ostin siltä reissulta ja tällä leikin usein lapsena. SAMMAKOTHAN OVAT vähän sellaisia, että niitä joko rakastaa tai pelkää – itse olen niiden suuri ystävä. Järjestön nykyinen puheenjohtaja Eveliina Leskelä ei pyri jatkokaudelle. SUOMENMAA ARTTU LAAKSONEN , Joonas Paavilainen ja Kalle Pyky kisaavat Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajuudesta marraskuun liittokokouksessa. varapuheenjohtajana ja opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ja uskonnontutkimusta. Lapsena kummit pääsivät helpolla, kun tiesivät, mitä tuoda lahjaksi. Sammakot näkyvät myös vaatteissani. Hallintotieteitä ja johtamista Lapin yliopistossa opiskeleva Kalle Pyky on Rovaniemen Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja sekä Oulun kaupungin varavaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen. Minulla on kolme vitriiniä ja neuvottelut on menossa avopuolison kanssa, että saisinko neljännen, kun alkaa tila loppua. 50 1.10.2021 Kotona lähes 500 sammakkoa MAIJA PYLVÄS ”OLEN VARMAAN 2-vuotiaasta asti kerännyt erilaisia sammakkoesineitä. Perheen kanssa bongattiin sammakkoja ulkomaanmatkoilta, ja nykyään kaveritkin tuovat, jos käyvät maailmalla. Lapsena minulla oli esimerkiksi sammakkoaiheisia t-paitoja, ja nykyään opiskelijahaalareissani on aika paljon sammakkomerkkejä. Jonkin verran on lapsuudesta tallessa askarteluja, ja aikoinaan ammattikoulussa tein yhden käsinuken. Lappeenrantalaistaustainen Joonas Paavilainen toimii Keskustaopiskelijoiden 2. Veikkaan, että kohta menee 500 rikki. Ainakin yksi lapsena saatu hopeinen käsikoru on sellainen, että sillä on varmaan jotain muutakin kuin tunnearvoa. Ovathan ne kuitenkin aika uhanalainen laji ja kärsivät ilmastonmuutoksesta ympäri maailman. LASKIN SAMMAKOT kaverin kanssa viimeksi 2019 tammikuussa, ja silloin niitä oli reilu 400. Nyt niitä on siten monessa muodossa: posliiniesineitä, pehmoleluja, kumisammakoita, astioita ja kaikkea, mitä voi vain keksiä. Saan sellaisia kommentteja, että ”herranen aika, onpa niitä paljon”
– Osa EU-maista on kokonaan kieltäytynyt yhteisestä taakanjaosta. Hän uskoo päättäjien kykyyn arvioida pakolaiskiintiöitä. – Luotan siihen, että hallitus osaa tehdä ajankohtaisen harkinnan mukaisesti oikean päätöksen. Samaa kantaa edustaa Janne Koivumäki. Osallistu paras juttu -äänestykseen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@suomenmaa.fi 25.10. – Niin hyvältä kuin lisääminen tuntuisikin, pidän nykyistä kiintiötä voimavaroihimme sopivana. Nykyinen pakolaiskiintiö on riittävä myös Tuomo Vihriälän mielestä. KRIITTISESTI pakolaiskiintiön nostamiseen suhtautuvan Seppo Kauppisen mielestä jokaisen EU-maan tulee olla tasavertaisesti mukana yhteisissä talkoissa. KIINTIÖPAKOLAISTEN käsittely byrokratiassa on erilaista ja yksinkertaisempaa kuin pakolaisena tai turvapaikanhakijana maahan saapuvan, tietää Markku Pudas. – Kyllä Suomen korkean elintason maana täytyy kantaa omaa osuuttaan maailman heikoimmista, ja sieltä ehkä tulisi niitä tulevaisuuden työntekijöitäkin. KYSELYYN vastanneista 18 henkilöstä 10 kannatti pakolaiskiintiön nostamista ja 7 vastusti. Timo Kemppainen puolestaan muistuttaa kotouttamisen vaikeuksista. Alpo Seppälän mielestä koko EU:n pitäisi näyttää muille esimerkkiä kasvattamalla maltillisesti Afganistanista pyrkivien pakolaisten kiintiötä. Pakolaisten määrää kokonaisuutena pitää harkita ilman mitään erityiskohtelua ja oikotietä. 51 1.10.2021 56 PROSENTTIA Suomenmaan Kenttäraati-kyselyyn vastanneista on valmis nostamaan vuoden 2022 pakolaiskiintiötä budjettiesityksen mukaisesta 1 050 henkilöstä. Kotouttamisen tulee lähteä siitä, että on opeteltava maan kieli, toimintakulttuuri, historian perustiedot maastamme jne. Jos kiintiö nousisi, määrä nousisi ja helposti kustannuksetkin nousisivat, hän perustelee. Perustelu voisi olla, että kiintiöpakolaiseksi otetaan vain heitä, jotka voivat omalla työllään hyvin lyhyen ajan jälkeen elättää itsensä. – Kyllä meillä on varaa naisleskija lapsipakolaisiin. Raatilaisten niukka enemmistö on valmis pakolaiskiintiön nostoon TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Mikä oli lehden paras juttu. Kaarina Torkkola ei ottanut kantaa puolesta tai vastaan. – Vaikka emme pysty koko maailman pakolaisongelmaan suuresti vaikuttamaan, niin Afganistanin kaoottisesta tilanteesta johtuen voisimme ojentaa auttavan kätemme hädänalaisten kohtuuttoman suureksi paisuneen ahdingon lievittämiseksi, hän muotoilee. Suomen pitäisi Kauppisen mukaan panostaa maassa olevien pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamiseen. – Henkilöt, jotka ovat olleet vahvasti yhteistyössä Suomen kanssa, on pääosin saatu pois maasta, mutta siellä vielä olevien hyväksi on tehtävä ne avustustoimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, Ahola toteaa. – Meillä on vieläkin kotouttamatta melkoinen määrä aiemmin tänne tulleita. Maailmalla on valtavasti myös kristittyjen vainoja pakenemaan joutuneita pakolaisia. Suomen ei tule nostaa pakolaiskiintiötä ennen kuin kaikki EU-maat ovat tasavertaisesti mukana, hän huomauttaa. – En ymmärrä miksi. Parempi ottaa hallitusti pakolaisia maahan kuin odottaa hallitsematonta maahanmuuttoa, hän opastaa. mennessä. Ruotsin varoittavaa esimerkkiä ei kannata seurata. Martti Korhonen on valmis nostamaan pakolaiskiintiötä huomattavasti nykyistä suuremmaksi. TULIJOIDEN tilanteisiin ja taustoihin voidaan Terttu Kelan mukaan perehtyä ennen maahan tuloa. Sotilasikäiset yksittäiset miehet, jos heitä otetaan, on heti työllistettävä työvoimapula-aloille, joilla ei tarvitse korkeaa koulutusta. Äänestäneiden kesken arvotaan Suomenmaan neljän kuukauden määräaikaistilaus.. – Suomi on vauras maa ja oman maan syntyvyys on niin pieni, että väkimäärä ilman maahanmuuttoa pienenee. Lauri Koskinen jakaisi kiintiöt taustan mukaan. EU:n roolia ongelman ratkaisemisessa korostaa myös Heikki Ahola. – Nykyinen tilanne on hyvä. Hallitus on varautunut syksyn aikana nostamaan pakolaiskiintiötä Afganistanin tilanteesta johtuen. – Liian moni maahanmuuttaja on vailla koulutusta ja työelämän ulkopuolella, vaikka Suomessa on puute työntekijöistä
Pykälän perustelujen mukaan ulkopolitiikan johtaminen edellyttää presidentin ja valtioneuvoston välistä kiinteää yhteistoimintaa mukaan lukien myös EU-pöydissä käsiteltävät ulkopolitiikan asiat. Syynä on Kataisen hallituksen päätös vuonna 2012 siirtää kaikki tutkimusrahat – maataloudelta 18,7 miljoonaa euroa vuodessa – Akatemialle yhteiseen ”pussiin” jaettavaksi. UTPsektorin merkitys kasvaa kriiseissä. Maassamme lautaselle päätyneen ruoan alkuperä voidaan jäljittää aina pellolle saakka. Tutkimusten mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa, että kunnan elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa. Suomessa antibiootteja käytetään vain sairaudenhoitoon, ei sen ehkäisyyn. Sirkka-Liisa Anttila ministeri, entinen kansanedustaja (kesk.) Ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsen Kriiseissä tärkeitä ovat oma ruoka sekä ulkoja turvallisuuspolitiikka RUOALLA on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Jokaisen päivän tulisi olla suomalaisen ja lähellä tuotetun ruoan päivä. 52 1.10.2021 KRIISIEN maailmassa korostuvat oma ruoka ja hyvin hoidettu ulkoja turvallisuuspolitiikka. Suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja parasta. Pykälän 1 momentin mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Tänään Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja UTP-asioissa, kiitos tasavallan presidentti Sauli Niinistön viisaasta ja aktiivisesta ulkoja turvallisuuspolitiikan hoitamisesta, laajasta verkottumisesta ja hyvien suhteiden luomisesta. Lisäksi se on ulkomaista vaihtoehtoa ympäristöja ilmastoystävällisempi. Arjen ilmastoteon voi tehdä kaupan hyllyjen ääressä ikään katsomatta. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääjohtajan, ilmastoasiantuntija Petteri Taalaksenkin mukaan oma ruokahuolto on tärkein henkivakuutuksemme ilmastonmuutoksessa. Pelottelun sijaan tarvitaan uskoa ja rohkeutta tulevaisuuteen. Maaseudulla on ratkaisun avaimet ilmaston tilaan. Oikea tieto on valtaa. On paljon ympäristöystävällisempää tarjota kouluissa esimerkiksi Suomessa tuotettua viljaa ulkomailla viljellyn riisin sijaan. Ulkomaalaisten tuotteiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Maatalousyrittäjien osoittaminen syyttävällä sormella ympäristön kuormittamisesta vaatii sanojen sijaan kuluttajilta tekoja, joilla pystytään edesauttamaan kotimaisen ruoantuotannon arvostusta. Kannustan kaikkia kansanedustajia aktivoitumaan perehtymällä ulkoja turvallisuuspolitiikkamme peruspilareihin. KANNATTAVA maataloustuotanto ja ympäristön kannalta kestävästi tuotettu ruoka kulkevat käsi kädessä. Perustuslain 93 §:ssä ja sen perusteluissa säädetään ulkopolitiikan päätöksenteosta. Viljelijöitä tästä tutkimuksen puutteesta ei voi syyttää. Annetaan kunnia ja kiitos niille maatalousyrittäjille, jotka ovat ratkaisujen tekijöitä. Näiden presidentin hyvien suhteiden ja vahvan osaamisen hyödyntäminen on hallitukselta suurta viisautta tässä kriisien maailmassa. Hallituksella on valmisteluvastuu UTP-asioissa mukaan lukien EUpöydän asiat. Takaisin maatalouden tutkimukseen on saatu vain noin neljä miljoonaa euroa vuodessa – menetykset ovat 130 miljoonaa euroa. EU:ssa käsiteltävien UTP-asioiden on perustuslain hengessä tärkeää tulla suoraan hallitukselta presidentille. KRIISIEN maailmassa ruuan lisäksi yhtä tärkeää on huolehtia Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan (UTP) hyvästä hoidosta. Samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Maatalouden päästöistä puhutaan paljon, mutta tutkittua tietoa eri maalajien ja viljelykasvien sekä viljelytapojen peltolohkokohtaisista vaikutuksista ei ole. Iso osa ulkomailla tuotetuista raaka-aineista tuodaan Suomeen meriteitse. KANNUSTAN hallitustakin aktivoitumaan UTP-asioissa tiiviimpään yhteistoimintaan presidentin kanssa. Tämä asettaa ulkoasiainvallan käytölle selkeän parlamentaarisen vastuukatteen. Sen jälkeen merkittävien asioiden oikea käsittelypaikka on TP-UTVA. Erityisavustajat eivät voi perustuslain parlamentaarisen vastuukatteen puuttuessa sopia tai tehdä päätöksiä UTP-asioissa. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla päästövaikutukset pienenevät. LUKEn Jokioisten tutkimusyksikölle tämä siirto oli lähes kuolinisku eurojen siirryttyä muiden sektoreiden tutkimuksiin. Kotimaisilla elintarvikehankinnoilla on kuntalaisten todella vahva tuki. SUOMESSA koko ruokaketju on sitoutunut noudattamaan hyvin korkeita vastuullisia tuotantotapoja, joita valvotaan tehokkaasti. Tässä kriisien maailmassa meidän on suurta viisautta valjastaa kaikki UTP-osaaminen yhteistyöllä palvelemaan isänmaamme etuja. Luonteva paikka näiden asioiden käsittelylle on presidentin ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteistapaaminen (TP-UTVA). Sari Palmu keskustanaisten puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste keskustanaisten pääsihteeri Ilmastotekoja lautaselle nyt! MIELIPITEET. Hallituksella on lukuisa joukko erityisavustajia, jotka tekevät tärkeää työtä avustaessaan ministeriään. Kuntien elintarvikehankinnoilla ja kilpailutuksella voidaan suosia suomalaisia elintarvikkeita. Näytön paikka ilmastoystävällisissä elintarvikehankinnoissa on työnsä aloittaneilla kunnanvaltuustoilla. 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa huomattavasti enemmän rikkija typpioksidipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä. Poliitikoilla on vastuu päätöksistään
Finavia epäilee nykytilanteeseen viitaten, että lentokenttiä ei tarvittaisi nykyistä määrää, vaan osa hiljaisista kentistä voitaisiin sulkea. Pieniä, sähköisiä liikennelentokoneita suunnitellaan ympäri maailman. Keskusta on täsmälleen päinvastaista mieltä: maakuntien lentokenttiä ei missään nimessä pidä lakkauttaa nyt, koska tulevaisuudessa lentoliikenne voi kasvaa. Lentoja tarvitaan ihmisten liikkumiseen sekä elinkeinoelämän ja esimerkiksi matkailun tarpeisiin. Matkaan 1970-luvun koululaispolitiikasta viime vuosiin mahtuu paljon: poliittisia voittoja, tappioita ja historiaan piirtyneitä dramaattisia hetkiä.. Ari Torniainen kansanedustaja (kesk.) eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Sähkölentokoneet kotimaan liikenteessä U U T U U S K I R JA kirjapaja.fi Timo Laaninen KESKUSTAN KUISKAAJA Vuoteni politiikassa Timo Laanisen muistelmat ovat ainutkertainen kuvaus Suomen poliittisen lähihistorian tapahtumista ja politiikanteon maailmasta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu LENTOLIIKENNEMÄÄRÄT ovat romahtaneet koronan takia, mutta palaavat pikkuhiljaa ennalleen. Pallo on tässä Helsingin päättäjillä. Pienemmille koneille riittävät lyhyemmät kiitotiet. On huolehdittava, että myös Finavian ulkopuolisille lentokentille on tukea. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Mikäli lentoliikenne sähköistyy ja lennoista tulee päästöttömiä, vaikutusta on koko liikennejärjestelmään. Se tarkoittaa nimenomaan kotimaan liikennettä. YLE UUTISOI 15.9. Jotta lentoliikenne yleistyy, lentämisen hinnan pitää olla tietenkin kohtuullinen. Malmin lentokenttä on lähellä pääkaupunkimme työpaikkoja ja hyvien liikenneyhteyksien saavutettavissa. Helsinkiin ja muualle maahan tarvitaan nopeita liikenneyhteyksiä, ja lentäminen on yksi vaihtoehto. sähköisestä lentoliikenteestä, joka mullistaisi lentoliikenteen. Toisaalta pitkänmatkankoneisiinkin on suunnitteilla päästöttömiä polttoaineita ja voimanlähteitä. Muutoksen ennustetaan tapahtuvan jo 2020-luvulla lyhyillä lentomatkoilla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Lentämisestä tulee nykyistä yleisempi matkustustapa, koska se on nopea tapa liikkua. Kenttä olisi mainio sähköisen lentoliikenteen lentoasema, ja siksi kannattaisi harkita vielä kerran Malmin kentän rakentamista. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Hallitus turvaa nyt budjetissa maakuntien lentoliikennettä ensi syksyyn asti. Maakuntien lentokenttien lisäksi myös pääkaupunkiseudulla tarvitaan sähkölentokoneille laskeutumispaikka. SUOMESSA on parikymmentä lentoasemaa, mutta palvelutasoltaan alempiasteisia lentopaikkoja noin seitsemänkymmentä lisää. Etätyö lisääntyy koronaa edeltävästä tasosta, mutta ihmiset joutuvat välillä käymään myös työpaikoilla ja kokouksissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Näille lentopaikoille voi tulla uutta kysyntää, mikäli lentoliikenne kokee murroksen
Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 , minna.peittola@keskusta.fi. Toimisto auki sovittaessa. Lukuisat ihmiset lähestyivät meitä aloitteen alullepanijoita sosiaalisessa mediassa tarjoten apuaan. Vieraina MTV3:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki ja kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe . Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 , teuvohatva@gmail.com. Siksi onkin tärkeää, että vaikuttamistyössä on osatavoitteita. Yksittäisen avauksen päätyminen lainsäädäntöön asti voi kestää vuosia. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Ilmoittaudu mikäli haluat osallistua netin kautta elina.toivonen@anvianet.fi tai 040 759 4058! Keski-Suomi Piiritoimisto: keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. klo 11 alkaen. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Naisten kaupunki -tilaisuus to 14.10. Aloitteen teema puhutteli minua myös aikuisen näkökulmasta. Järjestää: Helsingin Keskustanaiset ja Helsingin Keskusta. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945 toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Tilaisuus järjestetään Helsingin naisyrittäjien tiloissa Uudenmaankatu 23 A 2:ssa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Kokkola. Tule tapaamaan keskustan valtuustoryhmää ja muita vaikuttajia. Toisaalta todettiin, että tällä hetkellä laista ei löydy selkeää kirjausta siitä, mitä kenenkin viranomaisen täytyy kiusaamistapauksissa tehdä ja kuka kantaa viime kädessä vastuun. Jos tunnelmat olivat korkealla jo viime keväänä, kun aloite saavutti tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, niin nyt oli todellisen tuuletuksen aika. Tuonko oman panokseni yhteisen hyvän edistämiseksi, vai etsinkö vain negatiivisia asioita ja puran pahaa oloani. Kahvitarjoilu. Keskustan Kokkolan paikallisyhdistyksen syyskokous ke 13.10. Ilmoittautuminen kainuu@keskustanuoret.fi 18.10. Ja kun osatavoite täyttyy, niin silloin on syytä juhlaan! Keskustanuorilla ja Keskustaopiskelijoilla oli vastikään syytä juhlaan, kun kansalaisaloite kouluväkivallan kirjaamisesta rikoslakiin eteni eduskunnan käsittelyyn. Meistä jokainen on vastuussa, ettei ketään kiusata – olipa kyseessä lapsi tai aikuinen. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Keskustan Hauhon paikallisyhdistyksen sääntömääräinen kokous pidetään ti 12.10. Paikka: Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Mahdollisuus jäädä viikonlopuksi mökkeilemään paikalle. Keskustanuorten Kainuun piiri ry. asiat. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Ennen piirikokousta Politiikkaa Apollolla -tilaisuus klo 17–18. krs), Lappeenranta. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Toivon, että aloitteen ympärillä tullaan käymään niin kansalaiskeskustelua kuin asiantuntijatason analyysia. klo 17–19. Valtakirjojen tarkastus klo 18–18.30. 54 Keskustassa tapahtuu 1.10.2021 Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686,timo.oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. POLIITTISELLE päätöksentekijälle on tuttua hommaa, että asiat ottavat aikansa ja kärsivällisyyttä kaivataan. Käsitellään myös tilinpäätösasiat. tästä kertoo myös allekirjoitusten määrä. Muutosta todellakin tarvitaan. Lukuisat järkyttävät tapahtumat kertovat siitä, että nykymallilla on epäonnistuttu . Käsiteltävänä sääntömääräiset syyskokousasiat sekä liittokokousedustajien valinta. mennessä. Pohdin sitä yhteistyön määrää, mitä asian eteneminen vaati taakseen. klo 18 Toivosella (Kaaritie 28, Kokkola). Toiminnan-johtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Ilmoittautumiset pe 8.10. Asiana sääntömääräiset asiat. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. HANNA MARKKANEN keskustanuorten puheenjohtaja Oletko aurinko vai ankeuttaja?. Helsingin Keskusta Stadin Silakkamarkkinoilla kauppatorilla su 3.10. krs, 87100 Kajaani. Miten käyttäydymme työpaikalla, harrastuksissa, kotona, tai vaikka keskustassa. Vieraana puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko. Sääntömääräiset asiat ym. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. klo 18 alkaen Vuokatin Aateli, Marsalkka-huvila, Ilkanmäentie 15, 88610 Vuokatti (mahdollisuus osallistua myös etänä). Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. klo 18.30 alkaen. OSA asiantuntijoista näkin niin, että koulussa tapahtuvan väkivallan kirjaaminen rikoslakiin ei toisi mitään uutta, koska väkivalta on jo määritelty Suomessa rikokseksi. Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi ja www.helsinginkeskusta.fi. klo 18 alkaen Hämeen Mokian tiloissa (Hauhontie 14, Hauho). Vaikka aloite laitettiin alulle jo liki vuosi sitten, niin selkeä nousu allekirjoitusten määrässä tapahtui alkuvuodesta 2021, kun Koskelan traagiset tapahtumat olivat otsikoissa. mennessä: lansikallio@gmail.com. Aloitetta jaettiin eri kanavissa aktiivisesti ja keskustelua syntyi todella paljon. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustan Helsingin piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 30.11. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Sääntömääräinen syyskokous pe 22.10. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Etelä-Savo: Tmj Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi
Kokouspaikkana toimii Peräpohjolan Opisto (Kivirannantie 13–15, 95410 Tornio). Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Tornioon. Oulujokilaakso ti 5.10. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Kokouksessa mukana etänä kansanedustaja Hanna-Leena Mattila. Ilmoittautuminen pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi ma 11.10. Pirkanmaan Säätiö. Syyskokousasioiden lisäksi esitetään ehdokkaat aluevaaleihin. Perheiden ulkoilupäivä Seitsemisen kansallispuistossa la 2.10. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 16.10. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. klo 18 Merijärvi, Liikuntahalli Kilpukka (Koulutie 3). Tiedustelut: Jouni Koskela 0505272129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. klo 14 kulttuuritalo Vanha Räikkä (Kuruntie 12, Ylöjärvi). Pohjois-Pohjanmaa: Tmj Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. klo 18 Utajärven koulun auditoriossa (Laitilantie 8). Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 29.-31.10. Uusimaa: Tmj Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Noudatamme ajankohtiasia koronarajoituksia. Mukaan voi tulla kaiken ikäiset, yksin, yhdessä ystävän kanssa ja perheittäin. klo 18 kunnantalolla (Kotorannankuja 10), kunnanhallituksen kokoustilassa. Kahvitarjoilu! Siikalatva. Keski-Suomi: Tmj Elina Suoranta 040 721 0636, keski-suomi@keskustanuoret.fi. Siikajoki. 040 589 5709. lähikokous. klo 16 piiritoimistolla. Kokous avataan 30.10. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787,antti.varis@keskusta.fi. Pirkanmaan Vesaisten ja Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18 Ruukin koululla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään aluevaalien ehdokkaiden nimeäminen. Keskustan Utajärven kuntayhdistys ry:n ylimääräinen kokous pidetään su 3.10. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa valitaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2022– 2023. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Sääntömääräinen syyskokous pe 15.10. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Mahdollisuus jäädä mökkeilemään paikalle. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Keskustan Siikalatvan kuntayhdistyksen syyskokous pidetään ti 5.10. klo 18 Oulunsalo-talo (Mäntypellonpolku 10); Iijokilaakso ke 6.10. klo 12 Lumijoella, Lumijoen liikuntahalli (Poutalantie 1). Alueellisten kokousten ilmoittautuminen klo 17 alkaen. mennessä. Kahvitarjoilu. Keskustanuorten alueelliset tapahtumat ja yhteystiedot löytyvät piirien alta. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 30.10. Vaatetus sään mukaisesti sekä omat eväät mukaan. Kaakko: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. klo 12 mennessä. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Keskustan Revonlahden paikallisyhdistyksen syyskokous ti 5.10. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskustanuorten puheenjohtaja Vilho Hakala, 0400 395 807, vilho.hakala@nakkila.fi Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Pohjois-Savo: Tmj Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Hallituksen kokous klo 18. Salo. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Suomen Keskustanuoret ry. Syyskokous ma 11.10. +358 44 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Esillä sääntömääräiset asiat sekä aluevaalin 2022 ehdokkaiden valinta. Rauma. klo 18 Ketolan Strutsitilalla (Korvenojantie, Rajamäki). Esillä sääntömääräiset asiat.. Syyskokousasioiden lisäksi esitetään ehdokas aluevaaleihin ja keskustelu piirin puheenjohtajasta. Puhujina kansanedustaja Matti Vanhanen, filosofian tohtori Pirkko-Liisa Kastari ja Pirkanmaan Säätiön vpj Jouni Koskela. Lisätietoja Pilvi Kärkelä p. Kouvola KN. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Tuusula. Alueelliset kokoukset ovat kaikille avoimia; äänioikeus vain virallisilla piirikokousedustajilla. Alueelliset kokoukset hybridikokouksena (lähikokous sekä etäyhteys). klo 18 Hovilassa (Nihattulantie 163, Kolla). Pirkanmaan Vesaiset. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Satakunta: Pj Vilho Hakala 040 039 5807, vilho.hakala@nakkila.fi. Tuotto käytetään avustuksiin ja stipendeihin. Sääntömääräinen syyskokous ke 3.11. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Lappi: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Maksu toimii samalla ilmoittautumisena seminaariin. Lisäksi valitaan jäsenet Keskustanuorten liittohallitukseen erovuoroisten tilalle kaudelle 2022–2023 sekä kaksi varajäsentä kaudelle 2022. kello 10. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Kainuu: Tmj Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. klo 19 Tarja Niemisellä (Kiskontie 3345). Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@keskustanuoret.fi. Lähtö Koveron pihapiiristä kiertämään Torpparintaival 6,3 km -rengasreittiä. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi. 1.10.2021 Helsinki: Tmj Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. klo 18 alkaen Majatalo Sippa (Kankaanpääntie 24, 91980 Lumijoki). Nivala. Sääntömääräiset asiat, aluevaalit ja aluevaaliehdokkaiden asettaminen sekä eduskuntavaalien ehdokasasettelun aikataulu. Lisätiedot: Pääsihteeri Miikkael Azaize, puh. Utajärvi. Asiana aluevaalien ehdokkaan valitseminen. krs. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Henkilövalintojen ja mahdollisten äänestysten takia kokous on nk. Toimistosihteeri Jaana Kvist, 044 0817373, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, jaana.kvist@keskusta.fi. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Liina Tiusaselle osoitteeseen: liina.tiusanen@keskustanuoret.fi. klo 18 Taukokartano (Nesteellä). Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Liittohallitus varaa mahdollisuuden muuttaa kokousjärjestelyjä Covid-19 epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien rajoitusten takia. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustan Kodisjoki-Vasaraisten paikallisyhdistys ry:n yleinen kokous pidetään pe 8.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään Keskustanuorten talouspoliittinen ohjelma, digipoliittinen ohjelma, aluevaaliteesit sekä järjestön uusi strategia. Nurmijärven Keskustanaiset ry. Kahvitarjoilu! Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, 044 369 9600, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustan Siikajoen kunnallisjärjestön syyskokous ma 11.10. klo 18.30 (kahvit klo 18) Liittolassa (Maliskyläntie 989). Käsiteltävänä sääntömääräiset syyskokousasiat (mahdollisuus osallistua etänä). Piiri. Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous kokoontuu ke 27.10. Pirkanmaan Säätiön 60-vuotisjuhlaseminaari ”Kaksi Suomen vaikuttajahenkilöä Pirkanmaan 1900-luvun historiasta”, Paavo Kastari ja Filip Saalasti. klo 11. Peräpohjola: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 29.9. Kokouksessa on mukana sosiaalija terveysvaliokunnan pj, ke Markus Lohi ja ke Hanna-Leena Mattila. Häme: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. klo 18 Kestilän peruskoululla (Kestilänraitti 1 B). klo 18 Kuusamo, kaupungintalo (Keskuskuja 6); Kalajokilaakso to 7.10. Varsinais-Suomi: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka, 050 570 5472 leena.pellikka@keskusta.fi. Keskustanuorten Pirkanmaanpiirin tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Juhlaseminaarin maksu 50 euroa/ osallistuja Pirkanmaan Säätiön tilille TSOP FI64 5730 0850 3545 45. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701 Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Kokouksessa valitaan myös kansainvälisten asioiden sihteeri liittokokouksien 2021–2023 välille. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Keskustan Orijärven-Jylyn paikallisyhdistyksen syyskokous ti 19.10. IImoittautuminen klo 9–11; piirin puheenjohtajistoon ehdolla olevien tentti klo 10. Pirkanmaa: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Siikajoki. klo 19 Raumantien Motellissa (Tuorsniementie 584). klo 18 Ylivieska, kaupungintalo (Kyöstintie 4); Siika-Pyhäjokilaakso ti 12.10. Piiri. Keskustan Keski-Porin paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään pe 29.10. Pohjois-Karjala: Tmj Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Reitin varrella nuotiopaikka. Keski-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Pori. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 5.10. Juhlaseminaarin aika ja paikka: la 9.10. Terveysturvallisuudesta huolehditaan
Ensihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyön tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Digitalisaatio ja liikkuvat palvelut lisäävät mahdollisuuksia saada palveluja yhä lähempää, jopa kotisohvalta. Nyt otamme siinä ensimmäisen askeleen. • kehittää ja rakentaa tulevaisuutta Terveysteknologia tarjoaa uusia tapoja myös sosiaalija terveyspalveluihin. 3. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle. Mistä löytyy apu, jos mieli järkkyy tai päihteet ovat ongelmana. Meille aluevaalit ovat odotetut vaalit, olemme kaikista puolueista parhaiten valmistautunut joukko. • yhdistää sosiaali-, terveysja pelastuspalvelut Ensihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyön tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaalija terveysasema. Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät työssä jaksamista ja hyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. Keskustan ratkaisu lähipalveluiden vahvistamiseksi rakentuu kolmesta tekijästä: yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Seuraavalla aukeamalla voitte tutustua tuoreeseen aluevaaliohjelmaamme ja saada kosolti lisää tietoa tulevista hyvinvointialueista. Vanhanaikaiset ja kaavamamiset johtamismallit eivät sovellu tähän päivään. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa sisäistä turvallisuutta ja pelastustoimen järjestämistä. Puolustamme palvelujen saatavuutta kaikkialla Suomessa ja vastustamme niiden keskittämistä. Koostimme Keskustan jäsenille tietopaketin, mitä kaikkea ja millä aikataululla nyt on muuttumassa. • yksinkertaistaa hallintoa ja vakauttaa julkista taloutta Vastuu palveluista siirtyy nykyisiltä 200 sosiaalija terveydenhuollon organisaatiolta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Digitalisaatio helpottaa osaltaan työtä ja korvaa rutiinitehtäviä. On tärkeää, että jokainen ottaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista jo hyvissä ajoin ehkäisten mahdollisia sairauksia. Pääsenkö hammaslääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydenhuollossa lähipalvelut ovat tärkeä keino purkaa ja ennaltaehkäistä hoitojonojen syntymistä. oikeutettua vaatia parempaa johtamista ja henkilöstön kuulemista myös soteja pelastusalalla. Valtaa on siirrettävä ministeriöistä ja muusta valtionhallinnosta lähemmäs suomalaisia.. Saavatko lapset omassa koulussaan kuraattorin tai koulupsykologin palveluja. Siksi kustannuspaineita hillitään parhaiten panostamalla lähipalveluihin, nopeaan palveluihin pääsyyn ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Uudistuksessa pelastustoimi tulee saman katon alle sote-palvelujen kanssa. Muutama sana keskustalaisesta näkövinkkelistä. Näin lisätään turvallisuutta, turvataan palveluja ja pidetään vasteajat kohtuullisina. Miten tuemme ikäihmisten kotona-asumista tai varmistamme pääsyn palvelutaloon. Lupauksemme on, että jokaisessa Suomen kunnassa pitää jatkossa olla vähintään yksi sosiaalialaja terveyspalveluita tarjoava ”soteasema”. Uudistuksella voidaan hillitä kustannusten kasvua. Kaikki edellä mainitut ovat asioita, joita me Keskustassa haluamme parantaa niin, että jokaisella suomalaisella kaikkialla Suomessa on hyvä olla, elää, yrittää ja perustaa perhe. kaikista suurimmista taajamista ja kaupunginosista. 2. . Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri Vahvistamme lähipalveluja! Aluevaalit ovat Suomelle linjavaalit meille jokaiselle tärkeistä sosiaalija terveyssekä pelastustoimen palveluista. On Aluevaalien vaalipäivä on 23.1. Vaikuttavuus tuo säästöjä. Itse huomaan innostuvani päivä päivältä näistä vaaleista yhä enemmän, on hienoa olla tämän kansanliikkeen palveluksessa juuri nyt. Palaan vielä kirjoitukseni alkuun ja toistan, että on todella innostavaa olla mukana tekemässä uutta ja erilaista. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon. Jokainen ikäihminen Suomessa saa omalla alueellaan inhimillisen ja laadukkaan hoivan, asuu hän sitten hoivakodissa tai kotona. On aika rakentaa tasa-arvoisempaa Suomea. • on ensi askel kohti todellista maakuntien Suomea Keskustan tavoitteena on mahdollisimman pian toteutuva aito ja nykyistä laajempi kansanvaltainen maakuntahallinto. Uudistuksessa on turvattava sopimuspalokuntien toimintaedellytykset. Kotiin tuotavat hoito-, turvaja hoivapalvelut tukevat kotona-asumista pitempään. Yhtään paloasemaa ei pidä lakkauttaa. Ja tämä on minimi. Tietoisuus siitä, että arki on turvallista asuinpaikasta riippumatta, on meille kunnia-asia ja tämä on myös se sanoma, jota toivon teidän kaikkien keskustalaisten vievän turuille ja toreille matkalla kohti aluevaaleja. Hyvinvointialueet tarjoavat sosiaalija terveysalan yrityksille viitealustan. • parantaa henkilöstön saatavuutta ja työhyvinvointia Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. Meillä on edessämme tällä kertaa vaalit, jotka ovat täysin uudet kaikille. Lääkäreiden, hoitajien ja muiden sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus paranee, kun pystytään tekemään tiimityötä, tarjoutuu nykyistä enemmän etenemisja koulutusmahdollisuuksia ja jokainen pääsee kehittämään omaa työarkeaan. Palvelupisteiden tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia riippuen alueen ihmisten tarpeista. Hyvinvointialue vastaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista yhteistyössä kuntien, alan Keskustan vaihtoehto:. Siihen työhön kutsun Sinutkin. Missä on lähin paloauto tai ambulanssi hädän hetkellä. Olemme puolueena ajaneet jo pitkään sitä, että Suomeen on saatava eurooppalainen maakunnallinen päätöksenteko. Keskustaväki lähtee vaaleihin innokkaana. • edistää terveyttä ja hyvinvointia Palvelut tukevat hyvinvointia. Tule mukaan – ehdokkaaksi tai muuhun vaalityöhömme! . Läheltä ihmisten arjen elinpiiriä. Soteasema pitää löytyä JÄSENSIVUT JÄSENSIVUT 1. Vaaleilla valittavat päättäjät vastaavat osaltaan palvelujen kehittämisestä ihmisten parhaaksi jokaisella alueella siten, että palveluja saa myös pienissä ja syrjäisissä kunnissa. 56 1.10.2021 Aluevaalit innostaa Tammikuu lähestyy huimaa vauhtia. Pääsemme vihdoin tositoimiin! Keskustan pääviesti on selvä ja yksiselitteinen. • turvaa lähipalvelut Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaalija terveysasema, josta lähipalvelut saa sujuvasti ja nopeasti
Kaikki edellä mainitut ovat asioita, joita me Keskustassa haluamme parantaa niin, että jokaisella suomalaisella kaikkialla Suomessa on hyvä olla, elää, yrittää ja perustaa perhe. Uudistuksessa on turvattava sopimuspalokuntien toimintaedellytykset. Vaaleilla valittavat päättäjät vastaavat osaltaan palvelujen kehittämisestä ihmisten parhaaksi jokaisella alueella siten, että palveluja saa myös pienissä ja syrjäisissä kunnissa. Pääsemme vihdoin tositoimiin! Keskustan pääviesti on selvä ja yksiselitteinen. Keskustan ratkaisu lähipalveluiden vahvistamiseksi rakentuu kolmesta tekijästä: yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät työssä jaksamista ja hyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaalija terveysasema. Olemme puolueena ajaneet jo pitkään sitä, että Suomeen on saatava eurooppalainen maakunnallinen päätöksenteko. Tule mukaan – ehdokkaaksi tai muuhun vaalityöhömme! . Palaan vielä kirjoitukseni alkuun ja toistan, että on todella innostavaa olla mukana tekemässä uutta ja erilaista. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon. Valtaa on siirrettävä ministeriöistä ja muusta valtionhallinnosta lähemmäs suomalaisia.. On aika rakentaa tasa-arvoisempaa Suomea. kaikista suurimmista taajamista ja kaupunginosista. • edistää terveyttä ja hyvinvointia Palvelut tukevat hyvinvointia. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa sisäistä turvallisuutta ja pelastustoimen järjestämistä. Koostimme Keskustan jäsenille tietopaketin, mitä kaikkea ja millä aikataululla nyt on muuttumassa. Muutama sana keskustalaisesta näkövinkkelistä. Terveydenhuollossa lähipalvelut ovat tärkeä keino purkaa ja ennaltaehkäistä hoitojonojen syntymistä. Läheltä ihmisten arjen elinpiiriä. Siksi kustannuspaineita hillitään parhaiten panostamalla lähipalveluihin, nopeaan palveluihin pääsyyn ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Puolustamme palvelujen saatavuutta kaikkialla Suomessa ja vastustamme niiden keskittämistä. Jokainen ikäihminen Suomessa saa omalla alueellaan inhimillisen ja laadukkaan hoivan, asuu hän sitten hoivakodissa tai kotona. Hyvinvointialue vastaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista yhteistyössä kuntien, alan Keskustan vaihtoehto:. Uudistuksessa pelastustoimi tulee saman katon alle sote-palvelujen kanssa. 2. Ensihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyön tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Ja tämä on minimi. • on ensi askel kohti todellista maakuntien Suomea Keskustan tavoitteena on mahdollisimman pian toteutuva aito ja nykyistä laajempi kansanvaltainen maakuntahallinto. Meille aluevaalit ovat odotetut vaalit, olemme kaikista puolueista parhaiten valmistautunut joukko. • yksinkertaistaa hallintoa ja vakauttaa julkista taloutta Vastuu palveluista siirtyy nykyisiltä 200 sosiaalija terveydenhuollon organisaatiolta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. . 57 1.10.2021 Aluevaalit innostaa Tammikuu lähestyy huimaa vauhtia. Pääsenkö hammaslääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Tietoisuus siitä, että arki on turvallista asuinpaikasta riippumatta, on meille kunnia-asia ja tämä on myös se sanoma, jota toivon teidän kaikkien keskustalaisten vievän turuille ja toreille matkalla kohti aluevaaleja. Kotiin tuotavat hoito-, turvaja hoivapalvelut tukevat kotona-asumista pitempään. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle. Seuraavalla aukeamalla voitte tutustua tuoreeseen aluevaaliohjelmaamme ja saada kosolti lisää tietoa tulevista hyvinvointialueista. Siihen työhön kutsun Sinutkin. Saavatko lapset omassa koulussaan kuraattorin tai koulupsykologin palveluja. • turvaa lähipalvelut Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaalija terveysasema, josta lähipalvelut saa sujuvasti ja nopeasti. Hyvinvointialueet tarjoavat sosiaalija terveysalan yrityksille viitealustan. Digitalisaatio ja liikkuvat palvelut lisäävät mahdollisuuksia saada palveluja yhä lähempää, jopa kotisohvalta. Yhtään paloasemaa ei pidä lakkauttaa. • kehittää ja rakentaa tulevaisuutta Terveysteknologia tarjoaa uusia tapoja myös sosiaalija terveyspalveluihin. On Aluevaalien vaalipäivä on 23.1. oikeutettua vaatia parempaa johtamista ja henkilöstön kuulemista myös soteja pelastusalalla. Soteasema pitää löytyä JÄSENSIVUT JÄSENSIVUT 1. Lupauksemme on, että jokaisessa Suomen kunnassa pitää jatkossa olla vähintään yksi sosiaalialaja terveyspalveluita tarjoava ”soteasema”. Mistä löytyy apu, jos mieli järkkyy tai päihteet ovat ongelmana. Lääkäreiden, hoitajien ja muiden sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus paranee, kun pystytään tekemään tiimityötä, tarjoutuu nykyistä enemmän etenemisja koulutusmahdollisuuksia ja jokainen pääsee kehittämään omaa työarkeaan. Näin lisätään turvallisuutta, turvataan palveluja ja pidetään vasteajat kohtuullisina. Palvelupisteiden tarjoamat palvelut voivat olla erilaisia riippuen alueen ihmisten tarpeista. On tärkeää, että jokainen ottaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista jo hyvissä ajoin ehkäisten mahdollisia sairauksia. Itse huomaan innostuvani päivä päivältä näistä vaaleista yhä enemmän, on hienoa olla tämän kansanliikkeen palveluksessa juuri nyt. Vaikuttavuus tuo säästöjä. • yhdistää sosiaali-, terveysja pelastuspalvelut Ensihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistyön tulee olla saumatonta ja sujuvaa. Miten tuemme ikäihmisten kotona-asumista tai varmistamme pääsyn palvelutaloon. Digitalisaatio helpottaa osaltaan työtä ja korvaa rutiinitehtäviä. Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri Vahvistamme lähipalveluja! Aluevaalit ovat Suomelle linjavaalit meille jokaiselle tärkeistä sosiaalija terveyssekä pelastustoimen palveluista. Vanhanaikaiset ja kaavamamiset johtamismallit eivät sovellu tähän päivään. 3. Uudistuksella voidaan hillitä kustannusten kasvua. Nyt otamme siinä ensimmäisen askeleen. Missä on lähin paloauto tai ambulanssi hädän hetkellä. Keskustaväki lähtee vaaleihin innokkaana. • parantaa henkilöstön saatavuutta ja työhyvinvointia Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. Meillä on edessämme tällä kertaa vaalit, jotka ovat täysin uudet kaikille
Kuten oheisessa tekstissä todetaan, aika harvan ehdokkuudelle on esteitä. Ota siis yhteyttä paikallisiin toimijoihin! JÄSENSIVUT Mitä sote-uudistus tuo tullessaan. Puoluekokousaloitteita voi jo tehdä Lappeenrannassa kesäkuussa 2022 kokoontuvalle puoluekokoukselle voivat tehdä aloitteita Keskustan jäsenyhdistykset. Aloitteessa pitää olla sen tehneen järjestön nimen lisäksi aloitteen sisältöä kuvaava otsikko. Näissä ensimmäisissä aluevaaleissa pitää huomioida, että vaalien aikaan äärimmäisen harva on vielä hyvinvointialueen palkkalistoilla ja voi siis lähteä ehdolle. 050 388 0000 puoluetoimisto @keskusta.fi Miten ehdolle aluevaaleihin. Oletko jo ehdokkaana. Aluevaaleissa ehdolle voivat asettua pääsääntöisesti kaikki täysivaltaiset maakunnan/hyvinvointialueen asukkaat. Lisäksi aloitteet sisältävät usein perusteluja ja muuta taustoitusta tälle esitykselle. Valtaosassa piireistä on näissä vaaleissa käytössä ehdokasmaksu, joka ehdokkaan tai häntä tukevan yhdistyksen tulee suorittaa. Aloitteen käsittelyn kannalta on tärkeää, että se sisältää vain yhden politiikan lohkon tai aihekokonaisuuden asioita. – 15.1.2022 • vaalipäivä 23.1.2022 • tulosten vahvistaminen: 26.1.2022 • valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. nämä tehtävät: • sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus • avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja) • sairaalapalvelut • suun terveydenhuolto • mielenterveysja päihdepalvelut • lastensuojelu • vammaispalvelut • ikäihmisten asumispalvelut • kotihoito Uudistuksen hyödyt Uudistus antaa kehikon ja puitteet uusille, nykyistä paremmille palveluille – vaaleilla valituilla päättäjillä ja johdolla on tärkeä rooli kansanvalta ja itsehallinto! • Vakauttaa kuntien taloutta • Mahdollistaa taloudellisesti kestävämmät ja ihmisten kannalta paremmat palvelut. Tulossa mm. Piirijärjestöltä saatte tietoa omien maakuntienne päivämääristä, mihin mennessä esitykset tulee piirihallituksessa olla. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat sellaiset henkilöt, jotka ovat valtiolla virassa valvomassa hyvinvointialueiden toimintaa sekä toisaalta hyvinvointialueiden palveluksessa johtavassa asemassa. Ota yhteyttä piiriin, jos ensimmäinen ehdokaskirje jäi saamatta. Piirijärjestöt asettavat ehdokkaat syyskokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessaan. Tuota maksua vastaan sitten saa piirijärjestön tukea yhteismainonnasta koulutuksiin ja moneen muuhun. Uudistuksessa hyvinvointi-alueille siirtyvät mm. Älä siis jää pohtimaan, vaan ota yhteyttä omaan piiritoimistoosi tai puoluetoimistoon. Esimerkiksi ulkoja turvallisuuspoliittista esitystä ja kulttuuriasioita ei kannata ”ahtaa” samaan aloitteeseen, vaan tällaisissa tapauksissa on syytä tehdä kaksi erillistä aloitetta. Lisätietoja: Juha Iso-Aho, vaalikoordinaattori juha.iso-aho@keskusta.fi K-studio on Keskustan oma ajankohtaisohjelma torstaisin Keskustan Facebookja nettisivuilla klo 18. Aloitteen varsinaisen ytimen muodostaa siihen sisältyvä esitys jonkun poliittisen, muuten yhteiskunnallisesti tärkeän tai Keskustan omaan toimintaan liittyvän asian päättämiseksi tai edistämiseksi. Käydään asia läpi yhdessä! Puoluetoimiston yhteystiedot ovat p. Aloitteet on toimitettava viimeistään 10.3.2022 lomakkeella, johon pääsee suoraan tästä osoitteesta: https://bit.ly/puoluekokousaloitteet2022 Aloitelomake löytyy myös Keskustan nettisivujen kautta: Keskusta.fi -> Politiikkamme -> Aloitteet. Facebookin puolella on mahdollisuus myös yleisökysymyksiin. Ei ole varmuutta, ketkä niihin myöskään myöhemmin päätyvät, joten varmuuden vuoksi ei kenenkään kannata listoilta jättää tai jättäytyä. . . – 18.1.2022 • ennakkoäänestys ulkomailla: 12. Lisätietoja: Helena Pakarinen helena.pakarinen@keskusta.fi Ilkka Miettinen ilkka.miettinen@keskusta.fi Aluevaalien aikataulu: • Keskustan puoluehallitus hyväksyi vaaliohjelman ja vaalisuunnitelman 23.9.2021 • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä eli millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu 3.12.2021 • ehdokashakemusten jättöpäivä 14.12.2021 ennen klo 16 • ehdokasasettelun (ehdokasnumerot) vahvistaminen: 23.12.2021 • äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 11.1.2022 • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16 • ennakkoäänestys kotimaassa: 12. Kuka saa olla ehdolla Kiinnostaako ehdokkuus, mutta et ole varma, voitko lähteä mukaan. Tuo kustannusvaikuttavuutta, eli nykyisillä rahoilla enemmän hyvää aikaan • Tuo yhdenvertaisuutta • Auttaa varmistamaan henkilöstön saatavuutta ja hyvinvointia • Yksinkertaistaa sote-hallintoa Keskustan K-studiot torstaisin klo 18 Huomaattehan, että myös esitykset ehdokkaista pitää tehdä yhdistyksen kokouksessa tai yhdistyksen kokous voi valtuuttaa johtokunnan/ hallituksen päättämään ehdokasehdokkaasta. puoluejohdon kyselytunteja, lähetyksiä Keskustan omista avauksista sekä kysy aluevaaleista -ohjelmia. Oletko kiinnostunut ehdokkuudesta. Ehdokkaita voivat piirihallitukselle esittää paikallisyhdistykset, kuntayhdistykset, kunnallisjärjestöt sekä keskustanaisten ja nuorten piirijärjestöt. 58 3.9.2021.
Lisäksi aloitteet sisältävät usein perusteluja ja muuta taustoitusta tälle esitykselle. – 18.1.2022 • ennakkoäänestys ulkomailla: 12. Kuka saa olla ehdolla Kiinnostaako ehdokkuus, mutta et ole varma, voitko lähteä mukaan. Piirijärjestöt asettavat ehdokkaat syyskokouksessa tai ylimääräisessä kokouksessaan. 050 388 0000 puoluetoimisto @keskusta.fi Miten ehdolle aluevaaleihin. Oletko kiinnostunut ehdokkuudesta. Näissä ensimmäisissä aluevaaleissa pitää huomioida, että vaalien aikaan äärimmäisen harva on vielä hyvinvointialueen palkkalistoilla ja voi siis lähteä ehdolle. Ei ole varmuutta, ketkä niihin myöskään myöhemmin päätyvät, joten varmuuden vuoksi ei kenenkään kannata listoilta jättää tai jättäytyä. Tuo kustannusvaikuttavuutta, eli nykyisillä rahoilla enemmän hyvää aikaan • Tuo yhdenvertaisuutta • Auttaa varmistamaan henkilöstön saatavuutta ja hyvinvointia • Yksinkertaistaa sote-hallintoa Keskustan K-studiot torstaisin klo 18 Huomaattehan, että myös esitykset ehdokkaista pitää tehdä yhdistyksen kokouksessa tai yhdistyksen kokous voi valtuuttaa johtokunnan/ hallituksen päättämään ehdokasehdokkaasta. Käydään asia läpi yhdessä! Puoluetoimiston yhteystiedot ovat p. puoluejohdon kyselytunteja, lähetyksiä Keskustan omista avauksista sekä kysy aluevaaleista -ohjelmia. Aloitteen varsinaisen ytimen muodostaa siihen sisältyvä esitys jonkun poliittisen, muuten yhteiskunnallisesti tärkeän tai Keskustan omaan toimintaan liittyvän asian päättämiseksi tai edistämiseksi. nämä tehtävät: • sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus • avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja) • sairaalapalvelut • suun terveydenhuolto • mielenterveysja päihdepalvelut • lastensuojelu • vammaispalvelut • ikäihmisten asumispalvelut • kotihoito Uudistuksen hyödyt Uudistus antaa kehikon ja puitteet uusille, nykyistä paremmille palveluille – vaaleilla valituilla päättäjillä ja johdolla on tärkeä rooli kansanvalta ja itsehallinto! • Vakauttaa kuntien taloutta • Mahdollistaa taloudellisesti kestävämmät ja ihmisten kannalta paremmat palvelut. Poikkeuksen kuitenkin muodostavat sellaiset henkilöt, jotka ovat valtiolla virassa valvomassa hyvinvointialueiden toimintaa sekä toisaalta hyvinvointialueiden palveluksessa johtavassa asemassa. Ota siis yhteyttä paikallisiin toimijoihin! JÄSENSIVUT Mitä sote-uudistus tuo tullessaan. Tuota maksua vastaan sitten saa piirijärjestön tukea yhteismainonnasta koulutuksiin ja moneen muuhun. Oletko jo ehdokkaana. Ehdokkaita voivat piirihallitukselle esittää paikallisyhdistykset, kuntayhdistykset, kunnallisjärjestöt sekä keskustanaisten ja nuorten piirijärjestöt. Ota yhteyttä piiriin, jos ensimmäinen ehdokaskirje jäi saamatta. Valtaosassa piireistä on näissä vaaleissa käytössä ehdokasmaksu, joka ehdokkaan tai häntä tukevan yhdistyksen tulee suorittaa. Aloitteen käsittelyn kannalta on tärkeää, että se sisältää vain yhden politiikan lohkon tai aihekokonaisuuden asioita. Piirijärjestöltä saatte tietoa omien maakuntienne päivämääristä, mihin mennessä esitykset tulee piirihallituksessa olla. . Facebookin puolella on mahdollisuus myös yleisökysymyksiin. . – 15.1.2022 • vaalipäivä 23.1.2022 • tulosten vahvistaminen: 26.1.2022 • valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. . 59 1.10.2021. Esimerkiksi ulkoja turvallisuuspoliittista esitystä ja kulttuuriasioita ei kannata ”ahtaa” samaan aloitteeseen, vaan tällaisissa tapauksissa on syytä tehdä kaksi erillistä aloitetta. Lisätietoja: Juha Iso-Aho, vaalikoordinaattori juha.iso-aho@keskusta.fi K-studio on Keskustan oma ajankohtaisohjelma torstaisin Keskustan Facebookja nettisivuilla klo 18. Älä siis jää pohtimaan, vaan ota yhteyttä omaan piiritoimistoosi tai puoluetoimistoon. Kuten oheisessa tekstissä todetaan, aika harvan ehdokkuudelle on esteitä. Puoluekokousaloitteita voi jo tehdä Lappeenrannassa kesäkuussa 2022 kokoontuvalle puoluekokoukselle voivat tehdä aloitteita Keskustan jäsenyhdistykset. Tulossa mm. Lisätietoja: Helena Pakarinen helena.pakarinen@keskusta.fi Ilkka Miettinen ilkka.miettinen@keskusta.fi Aluevaalien aikataulu: • Keskustan puoluehallitus hyväksyi vaaliohjelman ja vaalisuunnitelman 23.9.2021 • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä eli millä hyvinvointialueella kukin on äänioikeutettu 3.12.2021 • ehdokashakemusten jättöpäivä 14.12.2021 ennen klo 16 • ehdokasasettelun (ehdokasnumerot) vahvistaminen: 23.12.2021 • äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 11.1.2022 • kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16 • ennakkoäänestys kotimaassa: 12. Uudistuksessa hyvinvointi-alueille siirtyvät mm. Aloitteessa pitää olla sen tehneen järjestön nimen lisäksi aloitteen sisältöä kuvaava otsikko. Aluevaaleissa ehdolle voivat asettua pääsääntöisesti kaikki täysivaltaiset maakunnan/hyvinvointialueen asukkaat. Aloitteet on toimitettava viimeistään 10.3.2022 lomakkeella, johon pääsee suoraan tästä osoitteesta: https://bit.ly/puoluekokousaloitteet2022 Aloitelomake löytyy myös Keskustan nettisivujen kautta: Keskusta.fi -> Politiikkamme -> Aloitteet
Jos lunta ei ole tai se on hankalasti saavutettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai kävelyllä. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Tavoitteena on saada kuuden kuukauden aikana kokoon 1 000 hiihtokilometriä. Minkä maakunnan maakuntakala. Minkä. täm än het ken pis in on tur kki lai nen Sul tan Kos en 251 cm , 9) 198 8, 10) ei Tan ska ssa eik ä Isl ann iss a. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 10.11. 4. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivää vietetään 10. lokakuuta. Lentokyvytön strutsilintu voi kasvaa 280 senttimetrin korkuiseksi. Jeriko Palestiinan Länsirannalla ja Damaskos Syyriassa ovat maailman vanhimmat yhtäjaksoisesti asutut paikat. Viimeisimmät olympialaiset olivat Japanissa, seuraavat Kiinassa (talvi 2022) ja Ranskassa (kesä 2024). asti. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. . Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Ovatko kaikki Pohjoismaat isännöineet kisoja. Kuinka paljon. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. 9. Oikaisu SYYSKUUN Suomenmaassa oli haitallisia vieraslajeja käsittelevässä jutussa väärä kuva. Linnanvouti on vanhin keskeytyksittä voimassa ollut suomalainen virkanimike. Mikä valtio tunnusti ensimmäisenä Suomen itsenäisyyden. Suomen yleiskieleen on löytynyt uusi ammattinimike, muralisti. 10. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Kerholaisen pitää urakan puolivälissä tammi-helmikuun vaihteessa, viimeistään 10.2.2022, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. 5. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Tervetuloa mukaan uudet ja entiset kerholaiset!. Ensimmäinen heistä oli elämänsä rauhanaatteelle omistanut ranskalaispoliitikko Frederic Passy. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. 2. Kuinka paljon Don Quijotea eri kielillä on myyty. 9. Kuinka monien. U esl ei M arc elin o / Le hti ku va 1. 5. Hän perusti 1870 Kansakuntien välisen sovitteluyhdistyksen, jota pidetään Kansainliiton ja YK:n edeltäjänä. Ensimmäinen Nobelin rauhanpalkinto jaettiin joulukuussa 1901 kahdelle henkilölle. 6. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Vas tau kse t: 1) Pun ain en Ris ti, 2) 127 8, 3) tai tei lija , sei näm aal auk set , 4 ) Eno nte kiö (ja mui ssa kin on) , 5) 11 000 vuo tta sit ten (Lä hd e: ind iat im es. Mikä on hänen työtään. 1. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. 10. Ohessa oikea kuva kurtturuususta. Kerho jatkaa entisin säännöin. Missä sijaitsee pohjoisin: Enontekiöllä, Kittilässä, Muoniossa, Posiolla vai Sodankylässä. 8. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. 40) 272 cm . 60 1.10.2021 7 6 8 9 3 2 2 2 7 4 8 1 9 5 1 6 3 2 8 8 3 5 7 2 4 1 6 3 7 9 6 4 8 5 7 6 4 8 9 3 1 2 1 8 4 2 7 3 5 6 9 3 9 2 6 1 5 7 8 4 2 5 8 1 6 4 9 7 3 4 3 7 9 5 8 1 2 6 6 1 9 7 3 2 8 4 5 8 6 3 5 4 7 2 9 1 9 4 5 8 2 1 6 3 7 7 2 1 3 9 6 4 5 8 5 6 4 7 1 6 2 8 5 2 7 4 1 9 8 9 4 5 9 1 9 5 7 3 6 9 2 8 5 3 6 9 4 7 1 3 1 6 4 7 2 9 5 8 4 9 7 8 1 5 2 3 6 7 3 4 6 8 1 5 9 2 8 6 9 5 2 3 7 1 4 1 5 2 9 4 7 6 8 3 6 7 1 2 9 8 3 4 5 5 2 8 7 3 4 1 6 9 9 4 3 1 5 6 8 2 7 7 6 8 9 3 2 2 2 7 4 8 1 9 5 1 6 3 2 8 8 3 5 7 2 4 1 6 3 7 9 6 4 8 5 7 6 4 8 9 3 1 2 1 8 4 2 7 3 5 6 9 3 9 2 6 1 5 7 8 4 2 5 8 1 6 4 9 7 3 4 3 7 9 5 8 1 2 6 6 1 9 7 3 2 8 4 5 8 6 3 5 4 7 2 9 1 9 4 5 8 2 1 6 3 7 7 2 1 3 9 6 4 5 8 5 6 4 7 1 6 2 8 5 2 7 4 1 9 8 9 4 5 9 1 9 5 7 3 6 9 2 8 5 3 6 9 4 7 1 3 1 6 4 7 2 9 5 8 4 9 7 8 1 5 2 3 6 7 3 4 6 8 1 5 9 2 8 6 9 5 2 3 7 1 4 1 5 2 9 4 7 6 8 3 6 7 1 2 9 8 3 4 5 5 2 8 7 3 4 1 6 9 9 4 3 1 5 6 8 2 7 Tietotesti Mira Potkonen sai Tokion olympialaisista pronssia. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 821 tuulivoimalaa. 7. com / tre nd ing /so cia l-r ele van ce/ old est -in hab ite d-p lac eonear th549 299 .ht ml), 6) Neu vos toVen äjä , 7) yli 500 milj oon aa, 8) ei, pis in on ollu t am eri kka lai nen Rob ert Wad low (19 18. Onko kukaan ihminen nyt tai koskaan ollut pitempi. 7. 3. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. 4. Mikä vuosi: saudimiljonääri Osama bin Laden perusti Al-Qaida -järjestön Afganistanissa, Mikki Hiiri täytti 60 vuotta, Mauno Koivisto vieraili ensimmäisenä Suomen valtionpäämiehenä Kiinassa, Mihail Gorbatshov aloitti Neuvostoliiton presidenttinä eläkkeelle siirtyneen Andrei Gromykon jälkeen, Ylen toimittajien lakko hiljensi Ylen radion ja tvohjelmat kolmeksi viikoksi. Ensimmäinen linnanvouti oli Kaarle Kustaanpoika, jonka kuningas Maunu Ladonlukko lähetti Suomeen linnanvoudiksi… Minä vuonna. Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2022 on kerrottava, miten kävi. Montako tuhatta vuotta sitten niille seuduille syntyi pysyvä asutus. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. 10. Shutterstock Tonnikerho alkaa taas marraskuussa! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyy tuttuun tapaan marraskuun alussa. Onko kaikissa Pohjoismaissa ollut olympialaiset. Toinen oli sveitsiläinen Henry Dunant, joka 1863 perusti yhä toimivan, merkittävän humanitaarisen järjestön. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. Kiven Seitsemän veljestä on tunnetuimpia ja myydyimpiä suomalaisia kirjoja. 3. Kerhoon voi ilmoittautua sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. 8. Maailman myydyin romaani on Miguel de Cervantesin Don Quijote, jonka kerrotaan olleen myös yksi innoittaja Kivelle Seitsemän veljeksen kirjoittamiseen. 2. Tietotesti ??. 6
61 1.10.2021 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Molempia tarvitaan. Antti kurvinen vieraskolumni. Rokotteita ei oltaisi kehitetty tällaista vauhtia ilman aiempaa syvällistä osaamista koronaviruksista ja ymmärrystä siitä, miten tuota tutkimusta voidaan hyödyntää uuden koronavirustyypin aiheuttaman pandemian pysäyttämisessä. Tieteen vaikuttavuus ja tieteen vapaus eivät siis ole toisilleen vastakkaisia asioita, kuten eivät myöskään ole perustutkimus ja soveltava tutkimus. KULUNUT koronapandemia on korostanut tieteen merkitystä yhteiskuntamme selviämiselle. Tietoa saatiin nopeasti ja viikkojen ja kuukausien kuluessa tieteellinen tutkimus myös korjasi itse itseään ja todisti aiempia oletuksia vääriksi. Miten se tarttuu. Tutkimuksen vaikuttavuus on tutkimuksen suoraa ja epäsuoraa vaikutusta, joka hyödyttää yhteiskuntaa, ympäristöä ja taloutta sekä ihmisten hyvinvointia. Miten sairastunutta ihmistä voidaan hoitaa. Tieteen vaikuttavuuden mittaaminen ei kuitenkaan ole helppoa. 62 1.10.2021 VIIME VIIKKOINA sosiaalisessa mediassa on keskusteltu siitä, mitä asioita on perusteltua tutkia julkisella rahoituksella. Tutkimus ammentaa edeltäjistään, joten vaikuttavuuden kohdentaminen juuri tiettyyn tutkimukseen on vaikeaa. Koronatutkimusta ja koronarokotteen kehittämiseen vaadittua osaamista ei kuitenkaan polkaistu käyntiin tyhjästä. Emme voi koskaan täysin varmasti tietää, mitä tutkimusta seuraavaksi tarvitaan ja minkä tutkimusryhmän työn sivutuotteena syntyneestä löydöksestä kehittyy seuraava maailmaa mullistava keksintö. Koska maailma ei ole laboratorio, voi syy-seuraussuhteiden todentaminen olla jo lähtökohtaisesti mahdotonta. TIETEEN vaikuttavuus on ytimessä, kun puhutaan siitä, millaista tutkimusta verovaroilla pitäisi rahoittaa. Uudessa tilanteessa joku aiemmin sivuroolissa ollut tutkimus voikin nousta arvoon arvaamattomaan. Nyt yhteiskuntamme alkaa pikkuhiljaa avautua pitkän poikkeusajan jälkeen, kiitos tutkitun tiedon ja sen avulla kehitettyjen koronarokotteiden. Poliitikot eivät kuitenkaan määrää yksittäisten tutkimusten aiheita, saati sopivia lopputuloksia. Taustalla oli vuosikymmenten tutkimustyö viruksista ja rokotetutkimuksen metodien kehittyminen. Millaista tiedettä kannattaa rahoittaa. Tiedeministerinä en ole ottanut osaa yksittäisten tutkimusaiheiden tarpeellisuuden arviointiin. Pandemian alkuaikoina janosimme tietoa viruksesta: Miten virukselta voi suojautua. Se tarkoittaa, että valtio rahoittaa tutkimusta tekeviä tahoja kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja Suomen Akatemiaa ja ohjaa niitä yleisellä tasolla. Tutkimuksella on monenlaisia välittömiä ”vaikutuksia”, mutta vaikuttavuus ilmenee usein vasta pidemmällä aikavälillä, ja sitä on vaikeampaa ennakoida. Pidän tärkeänä, että Suomessa on tutkimuksen vapaus. Kirjoittaja on tiedeja kulttuuriministeri. Keskustelussa on esitelty osin vähätellen ja osin ihmetellen erilaisia tutkimusaiheita ja kysytty, miksi tämä ja tuo tutkimus saavat rahoitusta. Tutkimus sekä kumuloituu, eli rakentuu jo olemassa olevan tiedon päälle, että korjaa itseään
Reppua ihastellessa voi unohtua se, että koronan hoidossa on viivytelty ja haahuiltu tai että ikäviä budjettiasioita voi ihan vain paeta. IHMISET eivät vieläkään ota rokotteita. Salaliittoteoriat jylläävät, missä enemmän, missä vähemmän. Ihan itse saa päättää, että onko liu’uttamassa julkisuuskuvaansa esimerkiksi arvostetun puoluesiskonsa Liisa Jaakonsaaren suuntaan vai Martina Aitolehden suuntaan. Herra tautia lisätköön, kuin tilauksesta kerrottiin, että siruista on pulaa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Ennen ei ollut muuta sosiaalista kuin sosiaalilautakunta. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 AJAT niin muuttuvat. Hän ihquttaa väkeä esittelemällä tosi kivan nahkarepun. Nyt on sosiaalinen media, joka estää ihmisiä tapaamasta kasvokkain. Huulia pörhistetään. Kekkosen aikaan ministeri Väinö Leskiselle sentään riitti muovikassi. Ja aikuiset ihmiset uskovat! Luulossaan vahva löytää itsensä teho-osastolta. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Jari Nenonen Kiva reppu sulla Luulossaan vahva löytää itsensä teho-osastolta.. Jos teho-osastolle ei pääse koronan kanssa, niin sähköpotkulaudan kanssa sitten. Ihan en menisi vannomaan, että kaikista koronan aikana esitellyistä Marimekoista löytyy kuitti. Ennen vanhaan polvihousuja ja potkulautoja käyttivät vain pikkulapset, nyt aikuiset. Ei tarvitse, kun voi elää vale-elämää verkossa. Ruuat kuvataan ja repun lisäksi kuvataan oma peppu. Julkisuus tuntuu maistuvan. Kun ennen, en sano että hyvään aikaan, joku tukkijätkä saattoi kämpillä herättää kateutta uuden, oikein nahkaisen repun kanssa, niin nyt sen tekee pääministeri. Hän, joka paheksui sitä, että Sipilällä oli pakkasella logolla varustettu pipo. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Media oli jotain ruottalaista. Kypärä! Potkulautailijat jatkavat ”urheaa” perinnettä. Jos 60-luvun alussa joku olisi mennyt kioskille mopon tai Jawan kanssa kypärä päässä, niin olisi saanut ikuisen pilkan. Kun ollaan telkkarista tuttu. Toki hienoa, että on suomalaista, niin suomalaista kuin nyt Virossa, Liettuassa, Portugalissa, Kiinassa, Thaimaassa ja Intiassa valmistetut voivat olla. Naurattaa se teeskentely, kaikki on niin ihanan hienoa. Totta kai, kun niitä istutetaan koronarokotteen mukana. Varmaan löytyy kuitti, ovathan ne jotain oppineet. 63 1.10.2021 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. SITTEN ovat poliitikot, esimerkiksi pääministeri. Laitetaan maailmanlaajuiseen levitykseen. Jää kertomatta, että lapsen todennäköinen isä on häipynyt, pikavippivelat painavat päälle ja kuvien vaatteet ovat vain Zalandolta lainassa
H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Lapin luonto luo kobolttia Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Marraskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 5.11.2021 Kaivoksen suunnitteleminen tuplasti suojellun Viiankiaavan suoalueen alle herättää kysymään, mikä arvo on koskemattomalla luonnolla