Suomenmaa 1.12.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ikätoverit tekevät kunniaa Sankarivainajille Ajassa Itsenäisyyspäivä Vieraskolumni MaaSeudulla kauneuS kultaa arjen SuoMen kertoMuS on tarina koulutukSen voiMaSta, laura kolbe Sanoo. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 45 / 1.12.2017 / 4,80 € Sivistys kantaa Miltä SuoMi näyttää vuonna 2017
2017 Peetu piirsi itsensä ja veljensä Eskarilaiset kiittävät veteraaneja korteilla, joissa on iloisia lapsia s. 2 1.12.2017 sisältö 1.12. 26 1
2017 3 Olen yhteistyön ja itsenäisen Suomen kannattaja. 35 Peetu piirsi itsensä ja veljensä Puoluevaltuusto koolla Joensuussa Keskustajohtoa kannustettiin toteuttamaan annetut vaalilupaukset s. 28 Kun Suomi itsenäistyi, maassa nähtiin nälkää. 32 Aarne Makkonen jäi pahaan mottiin keskellä suurhyökkäyksen pauhua s. s. Nyt kaikki on toisin. 8 Suomenmaan itsenäisyypäivämenu juhlii kotimaisia makuja s. 20. Ne eivät sulje toisiaan pois. Matti Vanhanen s. 1.12
Näin ajatteli merkittävä osa puoluevaltuuston jäsenistäkin Suomenmaan kyselyssä. Ydinjoukon lisäksi Vanhanen tarvitsee kuitenkin puolueen kaikkien kannattajien tuen selviytyäkseen vaalien toiselle kierrokselle. Kampanja-avauksessa pelattiin varman päälle. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 1.12.2017 Pääkirjoitus P residenttiehdokas Matti Vanhasen kampanja käynnistettiin virallisesti viime viikonvaihteessa keskustan puoluevaltuustossa. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti puoluevaltuustolle vahvat perusteet Vanhasen puolesta. Vanhanen ansaitsee koko keskustan tuen Matti Vanhanen on ehdokkaista paitsi pätevin, myös ainoa kisaan osallistuva keskustalainen. Puoluevaalin korostus lienee tarkoitettu ennen muuta niille keskustalaisille, joiden mielestä hallituksen politiikka on liian oikeistolaista. Loppujen lopuksi paras peruste keskustalaisille äänestää Vanhasta voikin olla se, että hän on ehdokkaista paitsi pätevin, myös ainoa kisaan osallistuva keskustalainen. Sauli Niinistöä ei parhaalla tahdollakaan voi luonnehtia joukkuepelaajaksi. Hänen mielestään Vanhanen on ehdokkaista pätevin, kun peilataan heidän kokemustaan ja osaamistaan presidentin viran vaatimuksiin. Vanhasella on kahden hallituksen pääministerinä seitsemän vuoden kokemus perustuslain edellyttämästä presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnasta ulkopolitiikan johtamisessa. Olisi aika epäloogista liputtaa kokoomustaustaisen presidenttiehdokkaan puolesta ja arvostella samaan aikaan keskustaa taipumisesta liian oikeistolaiseen politiikkaan kokoomuksen kumppanina. Vaaleissa täytyy olla myös ripaus karnevaalia. Vanhasen kampanjatuotteeksi on tämän takia valittu muoviämpäri, jolle suomalaiset ovat tunnetusti persoja. Hän nimittäin korosti Vanhasen osaamista yhteistyön kokoajana, joka ”näkee myös ulkopolitiikan joukkuelajina eikä yksilösuorituksina”. Innostunut tunnelma oli helpompi luoda oman väen kesken suljetussa kokoustilassa. Kun Vanhasen kampanjabussi lähtee kiertämään Suomea, muoviämpärin jonottajista voi tulla vielä melkoinen kansanliike. Siksi nämä ovat myös puoluevaalit. Sipilän kolmas peruste Vanhasen puolesta oli se, että hän on ainoa keskustan ehdokas näissä vaaleissa. Mikään kampanja ei kuitenkaan nykypäivänä onnistu, jos sitä tehdään hampaat irvessä pelkästä velvollisuudesta. Muoviämpärit tekivätkin hyvin kauppansa Joensuun torilla. Hyvä menestys presidentinvaaleissa antaa tuulta myös taustapuolueen purjeisiin ja päinvastoin. Toisaalta juuri tämän ydinjoukon sitouttaminen on välttämätön ehto kampanjan onnistumiselle. Sipilän puheeseen taisi sisältyä myös pieni piikki nykyiselle presidentille. Hän kehotti äänestäjiä miettimään, kenen käsiin uskoisivat tiukassa paikassa tämän tehtävän. Jaakko Martikainen. Sipilä korosti myös presidentin roolia puolustusvoimien ylipäällikkönä
1.12. Sen todeksi tekemiseen on tarvittu myös visionäärejä ja määrätietoisia uudistajia, sivistysaatteen edistäjiä. Se historia kertoo sodan runtelemista miehistä ja naisista, ankarissa oloissa kasvaneista tytöistä ja pojista, jotka eivät jääneet märehtimään kärsimyksiään. MuutaMaan otteeseen Suomen 100-vuotisjuhlan yhteydessä joku on huomauttanut, että itsenäisen Suomen historia nähdään liiaksi sodan kautta. Nykypolville käsittämättömän uurastuksen, itsensä likoon panemisen ja epäinhimillisen venymisen historiaa, jossa burn out on ollut tuntematon käsite. Kirjailija Antti Tuuri laski Helsingin Sanomissa, että sadasta vuodesta sotaa on käyty yhteensä vain noin 48 kuukautta. Suomi valitsi tietoisesti toisin. He tarttuivat jälleenrakennuksen haasteisiin, viljelivät pientilojaan, kasvattivat lapsilaumojaan ja ahkeroivat tehtaissa. Opin paljon uutta. Peruskorjauksen tiedotuksesta vastannut Rainer Hindsberg kertoi käyneensä lukuisissa parlamenttitaloissa ympäri maailman, ja lähes poikkeuksetta niiden taiteessa esiintyy sodan symboliikkaa. Kiistatta sodilla on ollut valtava merkitys siinä, että Suomi säilyi itsenäisenä ja saamme nyt juhlia. Raja-aitoja pystyttämällä, jakamalla ihmisiä heihin ja meihin, taisteluhuutoja ja toiseutta virittämällä ei rakenneta maata, jossa on hyvä elää, tehdä työtä ja kasvattaa tulevia sukupolvia. Parhaat vuotensa sodan melskeisiin menettäneitä ei voi liikaa kiittää. Maalaisliitto-keskusta on ollut merkittävässä roolissa ajaessaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, samojen elämän eväiden tarjoamista niin torpan kuin kartanonkin lapsille ja korostaessaan sitä, että heikoimmistakin on huolehdittava. Toivottavasti meillä ja jälkeemme tulevilla on halua kirjoittaa lisää lukuja tähän tarinaan ja ymmärrystä olla hajottamatta hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Senkin, että Suomen eduskuntatalon taideteoksissa ei ole kuvattuna yhtään asetta. Kintaat pysyivät käsissä, vaikka toisinaan olisi varmasti tehnyt mieli heittää ne tunkioon, luovuttaa. Me tämän päivän suomalaiset voimme vain ihmetellä, mistä se voima on kummunnut. Kun nuori maa pystytti areenaa korkeimman tason päätöksenteolleen, se halusi korostaa kansakunnan yhteyttä; arkea, jossa yhteiskuntaa rakennetaan työllä – ei taisteluilla. Sukupolvet, jotka kasvoivat heikolla ravinnolla, ilman kunnollista terveydenhoitoa tai tulevaisuuden mahdollisuuksia, ovat raadannallaan vieneet Suomen askel askeleelta sen nykyiseen menestykseen. uSkallan silti väittää, että Suomen historia on ennen kaikkea arjen sankaruuden historiaa. Sodan varjo ulottuu paljon pidemmälle kuin varsinaiset taisteluiden vuodet, hyvässä ja pahassa. Olkaamme uskollisia myös eduskuntatalon vaalimalle perinteelle. Meri Alaranta-Saukko. 2017 5 Toimittajalta Suomen historia on arjen sankaruuden historiaa SykSyllä sain osallistua remontoidussa eduskuntatalossa toimittajakoulutukseen. Ehkä kannattaisi joskus turhan ruikuttamisen lomassa pysähtyä etsimään itsestään samanlaista asennetta ja sisua. ItSenäISen Suomen kertomus on vertaistaan hakeva menestystarina. He asettivat yhteisen hyvän oman edun edelle, uskoivat, että lapsilla ja heidän lapsillaan voi olla parempi tulevaisuus. Selvää on sekin, että sota – suhteellisesti mitattuna onneksi lyhyt episodi – vaikutti vuosikymmeniä syvällisesti koko kansankuntaan
Kuolajärvellä 7.5. Olli Rantala on itsenäisyyspäivänä kunniavartiossa Oskari Sallan sankarihaudalla. Punagraniittinen muistomerkki kuvaa kolmea lumipukuista seisovaa sotilasta. Ajassa Sanottua 6 1.12.2017 Nuorkeskusta herättelee kepuvaltuustoa ilmastonmuutoksesta. Kysymys on isänmaan ja itsenäisyyden kannalta merkittävimmästä juhlasta. M ari a Se pp älä. Kunniavartio on osa Oulun perinteistä hautausmaan itsenäisyyspäivän ohjelmaa. Sankarihaudoille lasketaan seppeleitä ja kynttilöitä. Sotamies Oskari Salla, kaatunut 4.10.1944 Röytässä Torniossa. – Tunnen suurta kiitollisuutta sodissa kaatuneita rohkeita, periksiantamattomia miehiä kohtaan. Pelastakaa jääkarhut ja ihminen! Antti Kivelä Twitterissä Erittäin tärkeällä asialla Keskustanuoret ja KOL. Salla palveli Jalkaväkirykmentti 53:n 11. Ilmastonmuutokseen puuttuminen on parasta ylisukupolvista politiikkaa. Juha Sipilä Twitterissä Ikätoverit ovat itsenäisyyspäivänä kunniavartiossa sankarihaudoilla AnjA MAnninen Hautapaikka: rivi 22, paikka 16. Keskusta ja Tiilikainen toimivat tässä eturintamassa. Arvostusta, kiitollisuutta ja ehkä myös kylmiä väreitä arvelee tuntevansa oululainen Olli Rantala, kun hän itsenäisyyspäivänä seisoo kunniavartiossa Oulun sankarihautausmaalla. Hautojen keskellä on Oskari Jauhiaisen veistämä kookas Taistelu on päättynyt -muistomerkki. Osana Suomi 100 -juhlallisuuksia tänä itsenäisyyspäivänä järjestetään myös erityisiä kunniavartioita, joissa jokaisella haudalla on kunniavartiossa vainajan kanssa saman ikäinen ja samaa sukupuolta oleva henkilö. Rantala on joulukuussa 43-vuotias eli liki samanikäinen kuin Oskari Salla, jonka haudalla hän on vartiossa. Oulun hautausmaalle on haudattu 26 hautariviin talvija jatkosodassa kaatunutta, 455 miestä ja yksi nainen. Oulun hautausmaan kunniavartiotapahtuma alkaa kello 11.30, ja valmistautuminen puolta tuntia ennen tapahtuman alkua. – Projekti on lähtenyt Tampereelta, ja kunniavartioita järjestetään useilla paikkakunnilla. Jokaiselle sankarihaudalle lasketaan seppele ja sytytetään kynttilä. – Siistit perusvaatteet ja lämmintä päälle, Vesa Pynttäri selventää kunniavartion pukukoodia. 1902 syntynyt työnjohtaja Oskari Salla oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta, kuten Olli Rantalallakin. Oulussa tapahtuman järjestelyssä ovat mukana Oulun kaupunki, evankelis-luterilainen seurakunta, partiolaiset ja Kainuun prikaatin Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto, tapahtumakoordinaattori Vesa Pynttäri kertoo. Olemme itsenäisiä ja riippumattomia. Kyseessä on aikamme suurin globaali uhka, vaadimme kunnianhimoisempaa politiikkaa asian suhteen! Auli Piiparinen Twitterissä Suuri kunniateko Keskustanuoret ja Suvi Mäkeläinen puolustavat keskustan tavoitetta hiilineutraalista Suomesta 2045. Tiedot kaatuneista ja sankarihautausmaista löytyvät Sotasampo-tiedostosta. Juhlavuonna ohjelmaa on laajennettu liki 500-henkisellä kunniavartiolla. – Me voimme nyt nauttia vapaudesta. Hengen antaminen isänmaan puolesta oli suuri kunniateko koko kansalle, Rantala sanoo. talvija jatkosodassa menehtyi 95 000 suomalaista. komppaniassa, käy ilmi Sotasammon tiedoista. Oulun kaupungin suunnittelupäällikkönä työskentelevän Rantalan molemmat isoisät olivat sodassa ja palasivat elossa, mutta sota oli jättänyt heihin jälkensä. kaatuneiden muistaminen on osa Suomen itsenäisyyspäivän viettoa
www.samanarvoistensuomi.fi esittelee juhlavuoden kunniaksi sadan haasteita kokeneen suomalaisen henkilökuvat. Runebergin syntymäpäivänä 5. Kisa kiristyy vielä. 6.12. Ilkka Kuusiston säveltämä Aino Ackté -ooppera sai lokakuussa vihdoin ensiesityksen Savonlinnassa. Suomen karaokebaareissa lauletaan lauluja Sininen ja valkoinen ja Olen suomalainen. Suomen paviljongissa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa kesä-syyskuussa järjestetyssä EXPO 2017 -maailmannäyttelyssä 300 000 kävijää. Toinen palaa miehille, jotka menivät, eivätkä palanneet ja toinen heille, jotka palasivat. Kynttiläperinne vakiintui vuonna 1927, kun Itsenäisyyden Liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi kello 18–21. Minna Nalbantoglu Twitterissä Kyllä se on niin, että kun halutaan oikein kunnon pöhinä päälle, niin kannattaa jakaa ämpäreitä! Hanna Markkanen Twitterissä Epäilen, että Saulin kampanja ei ollut varautunut Matin ämpäritempaukseen. Kahden kynttilän pitkä perinne Kansallisruoaksi valittiin alkuvuodesta ruisleipä. Eka kerta kun söin heinäsirkkoja. Ruotsin vallan aikana kynttilöitä poltettiin kuningasperheen merkkipäivinä. Lahti2017 helmi-maaliskuun taitteessa huipensi urheilun supervuoden. L. Tarjolla on jo pitkään ollut itsenäisyyspäivän iltana sytytettäväksi tarkoitettuja sinivalkoisia kynttilöitä. Nykyään kynttilöiden poltto lopetetaan usein kello 20. itSenäiSyyS100-SivuSton mukaan tapa juontaa juurensa 1700-luvulle eurooppalaiseen perinteeseen polttaa kynttilöitä valtiollisten juhlien aikana. Suomen juhlaa kaikilla mantereilla AnjA MAnninen itSenäiSyySpäivän perinteisiin suomalaiskodeissa kuuluu kaksi kynttilää palamassa ikkunalaudalla. Lopuksi kajahtaa Maamme-laulu. kutsutaan kaikki kiittämään siivoojia. Pääministeri käski. Kaikille avoimeen ohjelmaan on liitetty noin 5 000 erilaista hanketta, ja Suomi 100 -toimintaa on kaikilla mantereilla yli sadassa maassa. Hyvä selitys on myös se, että ikkunoissa on yleensä kaksi ruutua eli yksi kynttilä ruutua kohti. Maatalousmuseo Sarka Loimaalla esittelee Yhteistuumin-näyttelyllään vuoden loppuun, mitä kaikkea yhteistuumin saadaan aikaan. Tällaistako tää politiikan toimittajana oleminen on. Kir ja ka ari. Tuomas Tuure Twitterissä AnjA MAnninen Suomen itSenäiSyyden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmasta kasvoi kaikkien aikojen laajin ja monipuolisin ohjelmakokonaisuus Suomessa. Kynttilät on liitetty myös jääkäriliikkeeseen. Venäläistämistoimien kiristyessä yleistyi tapa polttaa kynttilöitä J. Suomen kuuluessa Venäjään kynttilät paloivat vastaavasti keisarillisen perheen kunniaksi. Kynttilät on tulkittu kodin ja isänmaan symboleiksi. Puhtauspäivänä 4.12. julkaistaan Suomi – 100 menestyksen vuotta, kirja sadasta menestyneestä suomalaisyrityksestä. Neuloosi-sana ilmestyi suomen kieleen, kun neulomisen ja kutomisen tarve iski suomalaisiin. 2017 7 Eka kerta toimittajana puoluevaltuustossa. mikSi tavakSi on tullut sytyttää kaksi kynttilää. Valon symbolina ja pahan karkottajana kynttilät on liitetty sotaan. Ajassa Sanottua 1.12. Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. Kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 suomalaista. helmikuuta. Tämän tulkinnan mukaan ikkunalla palaneet kaksi kynttilää kertoivat Ruotsiin pyrkineille miehille turvallisesta majapaikasta. Varmaa vastausta ei ole, mutta hyviä vaihtoehtoja löytyy
Suoraan presidentinvaalikampanjan avauksesta paikalle porhaltanut Matti Vanhanen (kesk.) sai paikallisilta lämpimän vastaanoton. pannuKaHvitarjoilusta huolehtinut SiniElina Kärsämä koki, että nykyhallitus on pärjännyt paljon paremmin kuin sitä edeltänyt Stubbin hallitus. Vanhanen ja lammaskeitto torin vetonauloina Suomi on noussut ilmastosaavutuksia mittaavalla Germanwatch-ympäristöjärjestön listalla 22 pykälää ylöspäin. Heitä pitäisi muistaa politiikassa vähän enemmän. Presidenttiehdokkaan pakeille riitti tulijoita jonoksi asti, kunnes Vanhasen oli aika jatkaa matkaa seuraaviin tilaisuuksiin Lieksaan ja Nurmekseen. – Esimerkiksi täällä Pohjois-Karjalassa ihmiset ovat vähäosaisempia. – Talouden eheyttäminen on ollut keskustan tärkein tehtävä. Rekon mukaan keskusta ei saa unohtaa pienen ihmisen asiaa. 8 1.12.2017 Santeri Lampi Harmaasta loskakelistä huolimatta kirkkaanvihreiden telttojen ympärillä kävi kova kuhina keskustan puoluevaltuuston yleisötapahtumassa Joensuun keskustassa. Ajassa Minna Raitavuo/Lehtikuva tungosta keräsi ympärilleen myös lammas-kaalikeiton tuoksua levittänyt Timo Rekon soppatykki. He uskoivat, että hallitus saa soteja maakuntauudistuksen maaliin, muodossa tai toisessa. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen kampanja-avaus sai pohjoiskarjalaiset liikkeelle sankoin joukoin. Keskusta-aktiivien mielestä puolueen ei pidä säikähtää kehnoja galluplukuja, vaan uudistuksia pitää puskea päättäväisesti eteenpäin. Suomi on tuoreessa CCPI-vertailussa sijalla. Kärsämä oli silti kuullut kovaakin kritiikkiä keskustan päätöksiä kohtaan. Torikansaa jututtanut kaupunginvaltuutettu Jere Nuutinen (kesk.) myhäili tyytyväisenä, kun keskusta-aate ja puolueen presidenttiehdokas herättivät hyvää pöhinää. Listan kärkimaahan Ruotsiin verrattuna Suomen sijoitusta heikentävät leikkaukset kehitysmaiden ilmastorahoitukseen. – Matti-ämpärit menivät kuin kuumille kiville, Nuutinen kehui uutta kampanjatuotetta. Kampanjointia sivulta seuranneet Martti Lappalainen ja Olli Laaninen olivat iloisesti yllättyneitä kävelykadun väenpaljoudesta. – Pienen ihmisen asiaa ei saa unohtaa. Siinä olemme onnistuneet, mutta kokoomus on kerännyt pisteet, Joensuun kunnallisjärjestön puheenjohtaja päivitteli soppaa hämmentäessään. Myös heikommassa asemassa olevista pitää tuntua, että lopulta hekin voittavat tässä talouden suuressa kuvassa, kunnallisjärjestön sihteerinä toimiva opiskelija huomautti
Emme kuulu vasemmistoon emmekä oikeistoon, olemme keskusta. – Vain tämän hengen ja luottamuksen varassa tämän työn tekeminen on mahdollista, Sipilä kiitteli kokousväkeä. – Meidän on pidettävä käsitteet yhtä selvinä. Pian kauppoihin ilmestyy mysliä muistuttavaa sirkkagranolaa Seinäjoelta. Ne hankkivat raaka-aineensa pääosin eurooppalaisilta tuottajilta, usein lähialueiltaan. – Nykyinen hallitus toteuttaa niitä linjauksia, mitä keskustan omassa vaaliohjelmassa esitettiin ennen viime vaaleja. Kunhan laatukriteerit täyttyvät. Hyönteisiä voi tuottaa ja myydä elintarvikekäyttöön. Sipilä muistutti, että puolueen aatteellisella oppi-isällä Santeri Alkiolla oli selkeä aatteellinen itseymmärrys. EU:ssa on maailman tiukimmat hygieniaja laatuvaatimukset, jotka takaavat kuluttajille laadukasta ruokaa. Kyseessä on mainio esimerkki ennakkoluulottoman sääntelyn ja uuden yritystoiminnan yhteydestä. 2017 9 Täällä Bryssel Haluatko piristää kotimaista ruokatuotantoa ja tehdä ilmastoteon. Emme siis ole liukuneet oikealle tai vasemmalle, harjoitamme keskustalaista politiikkaa, Sipilä peilasi puolueen aatteellista perintöä nykypäivän päätöksentekoon puoluevaltuuston kokouksessa Joensuussa. Parin vuosikymmenen kuluttua autot saattavat olla täysin automatisoituja ja älylaitteet vapauttanevat ihmisen monesta askareesta, mutta päivällistä täytyy silloinkin syödä. Erityisesti pienten ruokayritysten pääsyä EU-markkinoille täytyy tukea sopivan kevyellä sääntelyllä. Jaakko Martikainen. 1.12. Ruuan päätyminen pellolta – tai kasvatuspöntöstä – pöytään turvallisesti ja laadukkaasti ei ole itsestäänselvyys. Viime vuosina enemmistö uusista työpaikoista EUmaissa on syntynyt juuri pk-yrityksissä. Ruoka-alan arvoketjuun ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttaa suuri määrä lainsäädäntöä EU:n maatalouspolitiikasta, elintarviketurvallisuudesta sekä investointija tutkimusohjelmista. SuuRin osa eurooppalaisen ruokaja juomasektorin yrityksistä on pieniä. Pk-ruokayrittäjä luo työpaikkoja ja toimeliaisuutta myös liiketoimintansa ympärille. Pk-yritysten kilpailuvaltteja ovat ruuan alkuperän jäljitettävyys ja kestävä tuotantotapa. Ala rohkeasti hyönteissyöjäksi! Suomi muutti tulkintaansa EU:n uuselintarvikeasetuksesta. Poliittisesta vastatuulesta huolimatta Sipilä on kokenut, että keskustassa vaikuttaa vahva me-henki. Teknologisten murrosten vyöryessä ruokakeksinnöt jäävät toisinaan vähemmälle huomiolle. – Meidän on pidettävä presidentti Kyösti Kallion sanoin huolta siitä, että myös tässä globaalin talouden maailmassa kaikki voivat olla ”Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Ruokaa hyönteisistä Sipilä: Keskustan on varjeltava kansakunnan yhtenäisyyttä Santeri Lampi PääminiSteRi Juha Sipilä (kesk) tyrmää väitteet, joiden mukaan keskustan linja olisi oikeistolaistunut kuluvan hallitustaipaleen aikana. On ilo nähdä, että Suomessa kokeillaan rohkeasti uutta. SiPilä korosti, että keskustan on varjeltava kansakunnan yhtenäisyyttä ennennäkemättömien haasteiden aikakaudella. Kotimainen ötökkäruoka pääsee silloin etumatkalta koettamaan siipiään EU:n sisämarkkinoille. Sirkka-aamupalaa voi narskutella turvallisin mielin. Korkealaatuisen ruokatuotannon ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii tasapainoilua. Puheenjohtaja aikoo vaalia yhteen hiileen puhaltamisen perinnettä ”erityisellä huolella”. Uskon, että Suomen omaksuma laintulkinta hyönteisravinnosta pääsee lopulta niskan päälle valtaosassa EU-maita
– Haluaako Suomi olla tulevaisuudessa logistiikan ja liikkumisen solmukohta, vai saari ja pussinperä. Sipilä vakuutti hallituksen saavan uudistuksen pakettiin. Sote-uudistus on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan tilanteessa, jossa on kaksi vaihtoehtoa: se joko viedään maaliin tai hylätään. helsingin piirin väistyvän puheenjohtajan Ville-Veikko Rantamaulan mukaan Suomi pitää vihdoin liittää manner-Eurooppaan Suomenlahden alittavalla rautatietunnelilla. Rantamaulan mukaan Helsingin ja Tallinnan välille tarvitaan yhteys, joka mahdollistaa päivittäisen työmatkaliikenteen. nuorKesKustalaiset kiittelivät Vanhasta maailmanlaajuisten ihmiskunnan kohtalonkysymysten esille nostamisesta. – Edellinen hallitus joutui nostamaan kädet pystyyn ja toteamaan, että ei tule mitään. Jos vastaus on kyllä, niin tarvitsemme Tallinnan tunnelin ja Jäämeren radan. Vaikka Niinistö pyrkii jatkokaudelle valitsijayhdistyksen ehdokkaana, keskustalaiset eivät ole unohtaneet istuvan presidentin pitkää uraa kokoomuspoliitikkona. Kaarina Torkkolasta talouskasvun hedelmiä on alettu jakaa niille, joilla on enemmän. – Jos joku harkitsee Sauli Niinistön äänestämistä, niin toivoisin iltapäivälehtien vauvauutisia pidemmälle ulottuvaa poliittista muistia, kajaanilainen Ilmari Pokela jyrisi. Keskustan pitäisi nyt alkaa toimia puheidensa mukaisesti, orimattilalainen vaikuttaja painotti. Tällä maalla ei ole enää varaa samaan. Esimerkiksi Tapio Malmiharju vaati tukea suomalaisella maanviljelylle. – Kun ilmastopakolaisuus lisääntyy, jää nykyinen pakolaiskriisi maailmassa hyvin pieneksi yksityiskohdaksi, keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen huomautti. Uhanalaiset ”jääkarhut” komppasivat nuorkeskustan viestiä.. Puoluevaltuuston kokous tuli hyvään saumaan keskelle raskasta hallitustaivalta. Sipilän mukaan kuntapäättäjien tulee nyt pohtia, haluavatko he pyrkiä yhteiseen etuun ja pelastaa julkiset palvelut, vai haluavatko he toimia suurten kansainvälisten yritysten juoksupoikina. Hän korosti, että ilmaston lämpenemisen vastaisessa kamppailussa on kyse maailman pelastamisesta ja ylisukupolvisuudesta. sosiaalija terveydenhuollon tulevaisuus oli odotetusti monen kokousedustajan huulilla. Viikonloppuna Joensuuhun kokoontuneet keskustapäättäjät korostivat kannanotossaan Vanhasen vertaansa vailla olevaa ulkoja turvallisuuspoliittista osaamista. 10 1.12.2017 Puoluevaltuusto KesKustan puoluevaltuuston kokouksessa yksi teema nousi ylitse muiden: Matti Vanhasen (kesk.) presidentinvaalikampanjassa on aika panna vaihdetta silmään. TeksTi: sanTeri Lampi kuvaT: Jaakko marTikainen Puoluevaltuusto nostatti presidentinvaalihuumaa Joensuussa Vauhtia vaalivankkureihin Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen kannusti keskustaa tekemään rohkeampaa ilmastopolitiikkaa. Keskustan pitää olla vielä kunnianhimoisempi ilmastonmuutoksen suhteen. Haapajärveläinen Torkkola peräänkuulutti puoluetta toimimaan ”kasvu kuuluu kaikille” -sloganin mukaisesti. – Ilmastonmuutos liittyy kaikkeen mitä teemme: miten liikumme, asumme, pukeudumme ja syömme. KannustuKsen lisäksi eturivin keskustapoliitikot saivat tiukkoja terveisiä eri puolilta maata. – Tilat ovat olleet tänä syksynä helisemässä. – Tarvitsemme aikaa ja tilaisuuksia ladata akkuja yhdessä, keskustanaisten varapuheenjohtaja Sari Palmu muistutti. Jättiuudistusten ja presidentinvaalien kynnyksellä rivien suoristaminen oli monen kokoustajan mielestä tarpeen
2017 11 Ilmari Pokelan mukaan Suomen pitää pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. 1.12. Kansanedustaja Antti Kaikkonen pistäytyi nuorten sirkkamaistiaisissa. Kuka puolustaa maaseutua, jos ei keskusta, Tapio Malmiharju kysyi retorisesti kokousväeltä. Kaarina Torkkolan mielestä kotihoidontukea ei saa romuttaa. Puoluevaltuutetut eri puolilta Suomea toivat terveisiä keskustan kärkipoliitikoille.. Keskustanuorten hyönteisbaarissa tarjoiltiin paahdettuja sirkkoja
1 kuopion Lyseon oppilaat palkittiin 15.11.2017 Eduskunnan valtiosalissa Itsenäisyysjulistuksestaan 2017–2117. Siinä nuoret korostavat tasa-arvoista, tutkivaa ja kestävää yhteiskuntaa, kulttuurin merkitystä ja kielellistä moninaisuutta sekä yhteyttämme pohjoismaihin ja koko maailmaan. Julistuksen helmi on virke: ”Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen.” Lähes sata vuotta sitten 5.5.1918 Kyösti Kallio sanoi Nivalan kirkon sovintopuheessa: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Kallion linjaus on muodostanut kansallisen eheytyksen moraalisen pohjan. 12 1.12.2017 Meikäläisen on mahdotonta hahmotella Suomen ja maailman tulevaisuutta 100 vuoden päähän. Uuden vuosisadan politiikassa on kysymys ihmiskunnan eloonjäämisestä. Kuopion Lyseon lukiolaisten kiteytys on nuorison versio eheydestä, ”ettei kenenkään tarvitse pelätä”. Mutta toivoa, jopa unelmoida voi. Maapallo voidaan pelastaa kaikille elämisja asumiskelpoiseksi kodiksi. Nuorten tavoitteet ovat ylisukupolvisesti kypsiä. seppo kääriäinen ministeri, kansanedustaja. Suomenmaa pyysi viittä kolumnistia kirjoittamaan oman visionsa. Sukupuolten tasa-arvo ja lapset koulutielle – näillä rakennetaan pohjaa turvallisuudelle ja ihmisyydelle kaikkialla. Ihmisyys menee materialismin, ahneuden ja rahan edelle. Toivottavasti köyhyys ja ainakin räikein eriarvoisuus maailmassamme poiskitketään. Toivottavasti ihmiskunta herää tajuamaan nykyisen menon kestämättömyyden ja kestävän kehityksen välttämättömyyden: maailman väestönkasvu on saatava hallintaan ja uusiutuvat luonnonvarat riittämään kulutuksen hilliintymisen seurauksena. ”Kenenkään ei tarvitse pelätä” SUOMI 2117 Millainen Suomi on sadan vuoden kuluttua. Toivottavasti ilmaston lämpeneminen saadaan kaikkien yhteisillä ponnistuksilla pysähtymään mahdollisimman pian. Toivottavasti uudet sukupolvet pakottavat päättäjät mahtavimmista alkaen luopumaan sodista ja ennen muuta ydinaseiden käytöstä keinona ratkaista alueelliset ja muut ristiriitaisuudet
Toimeliaisuus ja oppiminen jaksottuvat koko elämän ajalle. Ensin oli itsenäistyminen ja kansalaissota. Teppo Säkkinen johtamisen opiskelija Oppia koko elämä moneT kerrat kolhiintunut, ehyenä selvinnyt. Oppiva tekoäly on ihmisen kumppani kaikessa työssä. Kiinasta tulee maailman johtovaltio. Kulutuksen painopiste siirtyy aineettomien hyödykkeiden suuntaan. Lämpö on sopiva ja kylmästä osataan nauttia. Kahdesta maailmansodasta selvittiin. Lyhyet matkat liikutaan päästöttömillä itseajavilla kulkuneuvoilla. Elintason nousu jatkuu hillitympänä. Kehon osien muokkaus on poistanut kärsimystä ja venyttänyt mielen ja ruumiin rajoja. Ylikansoitetussa maailmassa suomalainen luonto tarjoaa hiljaisuutta, uuden ajan ylellisyyttä. Puhdas vesi ja ruoka sekä niihin liittyvä osaaminen ovat valttejamme maailmalla. Sata vuotta myöhemmin hyvinvointiyhteiskunnan selviämistaistelu. 2017 13 Suomi vuonna 2117 on ekologisesti kestävämpi, mutta sosiaalisesti hajanaisempi. Kalevalan laulaminen on suosittu trendiharrastus. Venäjä liittyy siihen. Pysyvä yhteys verkkoon vähentää matkustamisen tarvetta, mutta on jakanut ihmisiä globaaleihin digitaalisiin heimoihin. Sadan vuoden välein maa on joutunut tosielämän testiin. Itsenäisyytemme kesti ensimmäisellä vuosisadallaan niin kovat koettelemukset, että kestää se toisenkin. Karina Jutila ajatuspaja e2:n johtaja Ehyenä selvinnyt SUOMI 2117 HiSTorioiTSiJana haen menneestä vuosisadasta visioita tulevaan. Kari Hokkanen professori, Ilkan entinen päätoimittaja Parempi vuosisata Aikuistunut Suomi Suomi 2117 kuuluu maapallon optimaalisimpiin asuinpaikkoihin. Tuotanto on palannut paikallisiin yksiköihin, joissa tuotteet tulostetaan kierrätetyistä ja biopohjaisista materiaaleista. Kenellä on oikeus elää lähes ikuisesti. Koska kolmas toisi kaikille täystuhon, se ei ala. Olemme edelleen työkeskeisiä, mutta tukena ovat myös eläkkeet ja selkeä perusturva. Useimmilla mittareilla toinen vuosisata on suomalaisille parempi kuin ensimmäinen. Ilmastonmuutos ei ehdi tuhota planeettaa. Suomalaiset ovat porukkana aikuistuneet ja tunnistavat ihmisiksi kaikenväriset ja ominaisuuksiltaan monenkirjavat lajitoverit. Asejärjestelmien mieletön hinnannousu pakottaa liennytykseen. 1.12. EU:n kehitys kääntyy liittovaltion tieltä itsenäisten kansallisvaltioiden liiton suuntaan. Teollisuusmaat pakottavat kehitysmaat hillitsemään väestönkasvuaan. Ilmastokriisiin herättiin ajoissa, ja Suomi on yksi voittajista. Samalla on avautunut polttavia eettisiä kysymyksiä ihmisyydestä. Sitä Suomi on vuonna 2117. Suomalaisten on vaikeampi löytää toisiaan yhdistäviä tekijöitä. Demokratia pysyy sata vuotta sitten perustettujen puolueiden varassa. Suomi on viiden kärkimaan joukossa, kun tarkastelussa ovat turvallisuus, ympäristön tila ja ihmisten onnellisuus. Johanna Korhonen Maahengen toimitusjohtaja. Vuonna 2117 näkymä on levollinen. Elintarviketuotanto kukoistaa ja vientiinkin riittää: aromikkaat hämäläiset viinit niittävät suosiota maailmalla. Kansainvaellus pysähtyy
Suomen itsenäisyyspäivän tienoilla vietetään myös suomalaisia luterilaisia messuja Roomassa, Assisissa ja Milanossa. Merkel on hyväksynyt neuvottelutarjouksen. Italia kunnioittaa Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä valaisemalla pääkaupunki Roomassa sijaitsevan tunnetun nähtävyyden Colosseumin sinivalkoisin värein itsenäisyyspäivän aattona 5. Koonnut: samuli vänttilä. Balin suositut turistikohteet sijaitsevat saaren eteläosissa kauempana tulivuoresta eivätkä sen vuoksi kuulu evakuointimääräysten piiriin. SPD ja CDU voisivat muodostaa yhdessä enemmistöhallituksen. tulivuori heräsi. 14 1.12.2017 Maailman kuvat NeuvottelemaaN. Colosseum siNivalkoiseksi. Prinssi Harryn ja Marklen häitä on tarkoitus juhlia kevään 2018 aikana. joulukuuta. Ainakin 100 000 ihmisen kehotettiin jättämään kotinsa Indonesian Balin saarella aktiiviseksi äityneen Agungtulivuoren vuoksi. Saksan poliittiseen kriisiin löytyi hitusen toivoa, kun Martin Schulzin johtamat sosiaalidemokraatit pyörsivät aiemman päätöksensä ja suostuivat neuvottelemaan hallitusyhteistyöstä Angela Merkelin kristillisdemokraattien kanssa. kuNiNkaallista kihlaoNNea. Prinssi Harry ja näyttelijä Meghan Markle esittelivät onnellisina sormuksiaan Kensingtonin palatsin pihalla Lontoossa sen jälkeen, kun Britannian hovi oli julkistanut pariskunnan kihlautumisuutisen. Tulivuoresta nouseva tuhkapilvi häiritsee laajasti myös lentoliikennettä
Myös jäsenistön kasvua seurataan tarkkaan. Tähän ei suomalainen luonteeni ole vielä tottunut, ja olenkin pitäytynyt vain jo Suomessa tutuksi tulleeseen esitteiden luukuttamiseen. PoliittinEn osallistuminen ja aktiivisuus näyttääkin vaativan täällä paitsi aikaa myös rahaa, ja puolueet ovat myös hyviä sen pyytämisessä. En päässyt vielä tänä vuonna osallistumaan liberaalidemokraattien syksyiseen puoluekokoukseen, mutta kävin tutustumassa paikallisen yhdistyksen vuosikokoukseen. Odottelin siinä vaiheessa vahvistusta brittikansalaisuudelleni, joka mahdollisti äänestämisen parlamenttivaaleissa. 2017 15 Kun viime keväänä täällä julistettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, päätin viimein liittyä virallisesti liberaalidemokraatteihin. Oltuani aiemmin aktiivinen kansainvälisessä puoluepolitiikassa oli minulla jonkinlainen käsitys liberaalidemokraateista, mutta paikallistoimintaan tutustuminen on osoittanut mielenkiintoisia eroja Suomeen. Niitä ei siis samaan tapaan kierrätetä ympäri maata kuin Suomessa on tapana. Täällä Britanniassa yksityisyyden suoja onkin tärkeää, ja paikallisyhdistyksessä datavastaavan tulevan vuoden haasteisiin kuuluu muun muassa GDPR eli EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen tietojen suojaus. Perinteisten sihteerin ja taloudenhoitajan lisäksi valittiin muun muassa datasta ja jäsenyydestä vastaavat henkilöt. Britanniassa poliittisilla puolueilla on kaksi kertaa vuodessa puoluekokoukset, jotka ovat avoimia kaikille jäsenille. Kokoukseen osallistumisesta joutuu kuitenkin maksamaan erillisen maksun, puhumattakaan itse järjestettävistä majoitusja matkakustannuksista. Liberaalidemokraateilla näyttää olevan tapana myös järjestää isommat, syksyiset kokoukset etelärannikolla ja keväinen, pienempi konferenssi Pohjois-Englannissa. Hallituksen jäsenistä suurin osa valittiin tietyllä vastuualueella. Mielenkiintoista on myös huomata, millä tavalla äänestäjiä aktivoidaan osallistumaan. 1.12. Paikallisen yhdistyksen jäsenyysvastaava tietää tarkkaan, kuinka monta jäsentä oli liittynyt tai lähtenyt vuoden kuluessa, ja monen osalta jopa päätösten syynkin. Suosituin tapa äänestäjien houkutteluun on kuitenkin Briteissä perinteinen ovelta ovelle -kiertäminen, jota tehdään vaalienkin välillä. Vuosimaksun lisäksi puolueen pääkonttorit olivat useasti – erityisesti vaalien alla, mutta myös niiden välillä – yhteydessä jäseniin pyytäen lahjoituksia tyyliin ”Autathan meitä brexitin pysäyttämiseksi, klikkaa tästä lahjoittaaksesi”. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Puoluedemokratiaa brittityyliin Kohti brexitiä. Suomalaiseen kokouskäytäntöön tottuneena kokous vaikutti vähemmän muodolliselta – yhdistyksen puheenjohtaja johti kokousta ilman nuijaa tai esityslistaa ja toimintakertomusten sijaan annettiin suulliset raportit. Ennen vaaleja konservatiivit muun muassa tarjosivat äänestäjille puhelinkokousta Theresa Mayn kanssa ja mahdollisuutta päästä esittämään kysymyksiä pääministerille. Valtakunnallisesti liberaalidemokraateilla onkin yli 100 000 jäsentä, mikä on enemmän kuin konservatiiveilla
Osoituksena tästä maakuntien vaakunat löytyvät esimerkiksi Helsingin Senaatintorilla kohoavan Aleksanteri II:n patsaan jalustasta.. 16 1.12.2017 Henkilö Suomen valtiollisen olemassaolon vanhin kerrostuma ovat maakunnat, sanoo Laura Kolbe
Herraskaisen sukunsa historian hän halusi unohtaa.. Nyt tytär tutkii suomalaisia identiteettejä. Kolben isä, venäläis-saksalainen Boris Kolbe, tuli Suomeen kymmenvuotiaana äitinsä ja sisarensa kanssa pakoon Stalinin vainoja. Niinpä varakas perhe jätti keväällä 1938 omaisuutensa Leningradiin ja pakeni muutama hopealusikka taskussaan ensin Viipurissa sijaitsevaan kesäpaikkaansa ja sodan aikana Tervaskosken kautta Helsinkiin. – Tajusin, että herrajumala, minullahan on venäläinen faija ja juuret Pietarissa ja Viipurissa, Kolbe kertoo. – Viipurin huvilan ansiosta isän perheellä oli Suomen kansalaisuus. boris Kolbe omaksui nopeasti suomen kielen, valmistui myöhemmin Helsingin kauppakorkeakoulusta ja teki uransa idän kaupan asiantuntijana. 1.12. maahanmuuttajan tytär Kun perussuomalaiset saavuttivat vuoden 2011 jytkyvaaleissa historiallisen vaalivoittonsa, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe seurasi mylläävää maahanmuuttovastaista keskustelua mietteliäänä. Kolbe käsitti tuolloin ensimmäistä kertaa kunnolla olevansa maahanmuuttajan lapsi. On ihmeellistä, että he pääsivät pakoon, Kolbe kertaa. Hammaslääkärinä työskennellyt isoisä oli joutunut vankileireille, eikä ranskanopettajaisoäiti halunnut samaa kohtaloa koko perheelle. 2017 17 TeksTi: eeva kärkkäinen kuvaT: Jaakko MarTikainen Laura Kolben isän perhe pakeni Stalinin vainoja Suomeen muutama hopealusikka taskussaan
Kolbe huomauttaa, että Suomen valtiollisen olemassaolon vanhin kerrostuma on maakuntien Suomi. Kolbe uskoo perhehistoriansa vaikuttaneen siihen, miten hän suhtautuu maahanmuuttoon. KoLbe uskoo ettei Vapaavuoren toiminnassa ei ole kyse pelkästään siitä, kuka Suomessa järjestää mitäkin palveluita, vaan myös helsinkiläisen identiteetin, ”stadilaisuuden”, rakentamisesta suhteessa muuhun Suomeen. – Kun vanhempani kohtasivat, heistä tuli modernin projektin sankaripariskunta, vapauduttiin vanhan yhteiskunnan säätyrakenteista, arvoista ja isänmaallisuudesta. Suomalaisetkin ovat lähteneet paremman elämän perässä tai sodan ja kriisien seurauksena. Meillä palkittiin kotona rehellisyydestä, kunniantunnosta, velvollisuudentunnosta ja ahkeruudesta, Laura Kolbe kertoo. Tajusin, että tässä on ollut vuosikymmeniä joku juttu, josta ei ole saanut puhua, Kolbe muistelee. Suomalaisuus ja isänmaallisuus eivät merkinneet mitään, niitä tuli korkeintaan halveksua. Kolbe kertoo kärsivänsä Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) soteja maakuntauudistuksen alla masinoimasta poliittisesta keskustelusta, jossa maakunnat ja kaupungit asetetaan vastakkain. Käänteentekevä hetki oli vuonna 1991 järjestetty Mannerheimin muistoluento, jossa Kolbe luennoi yhdessä kirjailija Veijo Meren kanssa. 18 1.12.2017 – Taustasta jäi jäljelle isän pyrkimys sisäiseen yläluokkaisuuteen. Laura KoLben lapsuudenperheessä isä ei ollut ainoa, joka halusi unohtaa menneisyytensä. – Kansallisuusajattelu ja siihen liittyvät symbolit, tunnukset ja henkilöt tuottavat niin vahvaa tunnevoimaa, että sitä ei voi tutkijana halveksia tai syrjiä. – Kun Veijo Meri avasi suunsa ja sanoi Mannerheim, osa yleisöstä purskahti itkuun. myöS opiskeluaikojen osakuntatoiminnalla oli suuri vaikutus siihen, mitä Kolbe nykyään ajattelee Suomesta. Vastakkainasettelu ei vastaa ihmisten tunnemaailmaa. Osa kuulijoista istui portailla. Venäläinen isoäiti kiitteli kuolemaansa saakka ”Suomen kansan hyvyyttä”. Kolbe kertoo äitinsä, toimittaja Pirkko Kolben hävenneen sukunsa vaatimatonta torpparitaustaa. Aina on lähdetty ja muutettu. SuomaLaiSuutta väheksyvien vanhempien tyttärestä kasvoi kuitenkin historian professori, joka on perehtynyt kaupunkihistorian lisäksi erityisesti kansallisiin identiteetteihin sekä niiden muodostumiseen ja muuttumiseen Euroopassa. Sisällissodan jälkeen kansallinen eheytys ja sovinto rakennettiin kuntapolitiikassa, ”kunnallispolitiikkafriikiksi” tunnustautuva Laura Kolbe sanoo.. – Ei ole joko kaupunkeja tai maakuntia, vaan sekä että. Sitten siihen kasvaa rinnalle kaupunkikulttuurin ulottuvuus. – Minä olen niin kiitollinen suomalaisille avusta, jonka yksinhuoltajaäitinä sain joutuessani keskelle ei mitään, isoäitini tolkutti aina huonolla suomellaan, Kolbe muistelee. – Katsoo mitä tahansa vanhaa julkista rakennusta Helsingissä, maakuntien vaakunat ovat siellä leijonavaakunan ohella rakentamassa suomalaista valtiollista identiteettiä. – Pidän tätä vaarallisena, koska ihmisellä ei ole vain yhtä identiteettiä, vaan monta. – Ymmärsin, että tämä maailma on muutakin kuin Helsinki ja helsinkiläisyys. Helsingin yliopiston Porthania-talon suuri luentosali oli tupaten täynnä ihmisiä, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet sisään. – Ajattelen, että hädänalaisia on autettava. – Lapsuuttani leimasi yleisdemokraattinen punaisuus. Näen asian myös historiallisessa perspektiivissä. Suomi on maakuntiensa summa ja näihin yhteisöihin liittyy voimakkaita tunnesiteitä
Kolbella itsellään helsinkiläisen identiteetin rinnalla kulkee sysmäläisyys. Puntilan kommentti. ”Hänen viestinsä oli, että jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan, pitää mennä puolueisiin.” Hän vertaa retoriikkaa eri puolilla Eurooppaa voimistuneisiin maahanmuuttovastaisiin nationalistisiin ääniin. Kolbe kyseenalaistaa Vapaavuoren puheet siitä, että maakuntauudistus heikentäisi kaupunkien mahdollisuuksia kehittyä. Keskustan kannattaa Kolben mielestä muistaa aluepolitiikasta puhuessaan, että kaupungitkin ovat alueita. Perheellä on siellä Anni-mummin lapsuudenmaisemissa torppa, jossa Kolbe viettää paljon aikaa ja tekee etätöitä. Se miten hallitus puhuu koulutuksesta ja koulutetuista on kömpelöä ja epäonnistunutta. Ei ole joko kaupunkeja tai maakuntia, vaan sekä että. – Se on minulle tärkeä, se on meidän perheelle tärkeä ja se on osa meidän sukuhistoriaamme. suomen historiassa uudistuminen on Kolben mukaan tapahtunut evoluution, ei revoluution kautta. Kolben mielestä nykyhallituksen suurimmat epäonnistumiset ovat liittyneet siihen, miten se on viestinyt koulutuksesta.. – Suomalaisuuden ydinkertomus on, että pienen kansan tulee uskoa sivistykseen, koulutukseen ja henkiseen kasvamiseen. Siksi koulutus ulotettiin maalaisiin ja kaupunkilaisiin, tyttöihin ja poikiin. Kelkan käänsi professori L. – Kaupungeilla on intressinsä ja identiteettinsä. Pitäisi puhua enemmän siitä, mitkä ovat valtion tehtäviä ja mistä asioista voidaan päättää lähempänä ihmisiä. Hän muistuttaa, että suomalaiset yliopistot eivät ole pelkästään tiedeinstituutioita, vaan ne on perustettu kansansivistystä ja luokkaretkiä varten. Avainasemassa on ollut koulutus. – Amerikkalaiset ja englantilaiset yliopistot, joita täällä tavataan ihailla, ovat rahakkaita eliitin uudistamislaitoksia. 1.12. Ajatteluun kuului myös koko maan kattava korkeakouluverkko. – Koulutus nähdään teknokraattisena välineenä eikä puhuta sisällöistä ja identiteeteistä. Kolbe on kriittinen suomalaisten poliitikkojen maailmalta poimimaa huippuyliopistopuhetta kohtaan. 2017 19 Keskustan helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe oli pitkään allerginen puoluepolitiikalle. – Maakuntauudistuksessa on kyse valtion tehtävien uudelleenasemoimisesta. Vapaavuoren lämmittelemässä kaupunkiyhteistyössä ei sen sijaan ole Kolben mielestä mitään uutta tai outoa. – Niissä halutaan nostaa vain yksi identiteetti, joka on ylivoimainen suhteessa muihin. Meillä on edelleen kysyntää tasa-arvoisille kansansivistyskorkeakouluille, Kolbe painottaa. A. – Esimerkiksi yli sata vuotta sitten muodostuneet valtakeskittymät ja intressiryhmät – ruotsinkielinen pääoma, suomenkielinen kaupunkiporvaristo, työväenliike ja maaseutusuomi – elävät edelleen Suomessa voimakkaina ja niiden valtapiirejä on vaikeaa murtaa. Hän muistuttaa, että Suomessa toimia aikanaan 90 vuoden ajan kaupunkiliitto maakuntien liiton ja kuntaliiton – Meidän koulutetun keskiluokkamme, myös ammattikoulutettujen, identiteetti on voimakkaasti sidoksissa koulutuksen tarinaan. Varhaisesta vaiheesta lähtien oli tärkeää saada koko kansan osaaminen käyttöön. rinnalla. Puhun avoimesti kaksoisidentiteetistä, joka on vahva ainakin minulla. Ylipäänsä Kolbe kiinnittäisi huomiota historian murroskohtien lisäksi jatkuvuuteen – niihin voimiin, jotka jatkavat olemassaoloaan vuosikymmenistä ja sadoista toiseen. Ensin opiskelemaan tulivat talonpoikien jälkeläiset, sitten työväenluokka ja lopulta Kolben kaltaiset torpparien lapsenlapset. Myöhemmin nämä kolme sulautettiin yhteen. Nyt on kyse siitä, miten se ääni saadaan kuuluville suhteessa valtioon ja maakuntiin. En voi hyväksyä tällaista kapeaa tulkintaa
Pohjoissavolaisella Rautavaaralla asui 3 616 ihmistä. Itä-Suomessa elämä vaikeutui, kun itsenäisyys sulki rajan ja yhteydet Neuvosto-Venäjän puolelle. 20 1.12.2017 SodankyläSSä kävi kova tuuli, kun Suomi julistautui itsenäiseksi sata vuotta sitten. Tieto itsenäisyydestä saapui monelle pohjolan perukoiden asukkaalle viiveellä. Leipä oli suomalaiskotien keskeisin ravinnon lähde 1900-luvun alussa. Heistä noin 80 prosenttia asui maaseudulla, loput taajamissa ja kaupungeissa. Väki pakkautui tuulensuojaan pieniin tupiinsa, mökkeihinsä ja isompiinkin asumuksiinsa. Niiden päälle tulivat lukemattomat paikallislehdet, joilla oli alueillaan vankka asema. Etelä-Suomen asiat jäivät kaukaisemmiksi. Kaikki eivät suinkaan tienneet, mitä Helsingissä oli tuona päivänä päätetty. Vuoden 1917 lopulla Suomessa asui reilut 3,1 miljoonaa ihmistä. Juuri syntyneen itsenäisen Suomen väestö asui varsin hajallaan. Tiheään asutulla seudulla tieto kulki nopeammin. Alueelliset erot koko maassa olivat suuria, sanoo arkielämän tutkija, professori Helena Ruotsala Turun yliopistosta. Oman maan tuotteet oli pilannut monelta osin halla. Helsinki oli noin 187 544 asukkaan kaupunki, pienempi kuin Oulu tai Turku nykyään. Nykyään kunnan väkiluku on 1 707. Mitä alemmaksi Suomen kartalla tultiin, sitä enemmän itsenäistymisvaiheista, maailmansodasta ja punaisten ja valkoisten kiristyvistä väleistä tiedettiin. Pohjoisessa pidettiin tiiviitä yhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan. Se kurni lähes jokaisen suomalaisen vatsanpohjassa niin ankarasti, että väänsi. ykSi asia oli kuitenkin kaikille yhteinen: nälkä. Joulukuun alkupäivinä vuonna 1917 mittari oli laskenut Lapissa jopa 30 pakkasasteeseen, mutta 6. Suomea vaivasi paha ruokapula. joulukuuta lämpötila leyhyi plussan puolella. Leipäviljan tuonti Venäjän keisarikunnasta oli tyrehtynyt vallankumousten sarjaan ja Euroopassa riehui ensimmäinen maailmansota. Loput luettiin sanomalehdistä: Työmies, Hufvudstadsbladet, Helsingin Sanomat ja Uusi Suometar olivat yleisimpiä. Iltapäivällä tuuli yltyi 14 metriin sekunnissa. TeksTi: samuli VänTTilä 1 Raju muutos miehet 43,1 naiset 49,2 miehet 78,4 naiset 84,1 1917 2016 Vastasyntyneiden eliniän odote
Nyt yli puolet asuu kaupungeissa, lapsikuolleisuus on pientä ja ruokaa heitetään tonneittain roskiin. Maanviljelijä Erkki Käävän talo Terijoen Kuokkalassa vuonna 1922. Miten tässä näin kävi. Äyräpää Aarne / Museoviraston kuvakokoelmat. 80 prosenttia ihmisistä asui maalla. 2017 21 Sata vuotta sitten Suomessa nähtiin nälkää ja jokaisesta perheestä kuoli keskimäärin kaksi lasta. 1.12
H el sin gi n ka up un gi nm us eo tyypillinen perhekoko 2016 1917 Suurten ikäluokkien kasvaessa rakennettiin hyvinvointi yhteiskuntaa. Perhe-elämää uudessa lähiössä 50-luvulla. SuoSituimmat etunimet Juhani Johannes mikael olavi onni maria Sofia emilia olivia aurora 2010–17 1910–19 maria anna aino aili aune Johannes olavi eino toivo Veikko 2010–17 1910–19 miehet naiset 1. 22 1.12.2017 Kaksi poikaa seisomassa pihojen välisellä piikkilanka-aidalla Helsingin Kalliossa vuonna 1970. M an no ne n O la vi /H el sin gi n ka up un gi nm us eo Si m o Ri st a / H el sin gi n ka up un gi nm us eo Mies, halkokärryt ja pikkupoika talvella Helsingin Etelä-Haagassa Pikkuhuopalahden rajalla
– Sodan menetykset otettiin korkojen kanssa takaisin, Haapala hymähtää. Asuntopula oli huutava. Kaupungeissa riitti rakennustöitä, ja se veti puoleensa etenkin nuoria miehiä. Väestö kuitenkin kasvoi. Sotavuosista vähiten lapsia syntyi vuonna 1942: yhteensä 61 672 lasta. Ehdottomasti suosituin vapaa-ajan viete oli elokuva. Talvisodan aikaan ruokaa riitti vielä kohtuudella, mutta jatkosodan vuosina maataloustuotannon lasku ja tuontiruoan pudotus kavensivat suomalaisten ruokapöytää. Yhtäkkiä lapsia oli reippaasti enemmän kuin muita sukupolvia. Vuonna 1964 maassa oli yli miljoona televisiolupaa. Väestö kasvoi, sillä lapsia syntyi edelleen vuosittain 90 000 pintaan. Vuonna 1917 Suomessa kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana yli 9 500 lasta. Mutta ei maaseudullakaan helppoa ollut. Samalla Suomea jälleenrakennettiin. Vapaa-ajasta tuli Ruotsalan mukaan käsite, jota alettiin arvostaa eri tavalla kuin ennen. Olot vakiintuivat muutenkin. Helsingissä puolestaan oli pilvistä ja lämpötila lähempänä nollaa. Makaronilaatikko kypsyi yhä useamman suomalaiskodin uunissa, ja einekset tulivat ruokakauppoihin. 1.12. tällä kertaa Sodankylässä ei tuullut. Syntyi pientilojen Suomi. Maaseutu tyhjeni, aikuisikään ehtineet suuret ikäluokat muuttivat kaupunkeihin opiskelemaan ja töihin. Maalla elettiin pitkälti omavaraistaloudessa. Moni söi yhä läskisoosia, mutta pulan ja puutteen jälkeen tuhlattiin surutta myös sokeria, vehnää ja voita. Samaan aikaan yhteisöllisyys himmeni. Sinne meni isiä, kihlattuja, isoveljiä, naapurin poikia. Syntyvyyden kääntöpuoli oli korkea lapsikuolleisuus. Kiihkeimmillään muuttaminen oli vuonna 1974, jolloin asuinkuntaa Suomen rajojen sisäpuolella vaihtoi noin 276 000 ihmistä eli 6 prosenttia väestöstä. Sotavuosina suomalaiset saivat jälleen kerran tottua nälkään. Talot saattoivat olla hyvinkin syrjässä. Kaupunkikoteihin tulivat jääkaapit, säännölliset televisiolähetykset alkoivat Suomessa vuonna 1958. Ruokaa oli taas. Vuonna 1917 Suomessa syntyi elävänä 81 046 lasta. Vuonna 1917 suomalaisista 35 prosenttia oli alle 15-vuotiaita ja puolet alle 25-vuotiaita. Isoa kuvaa ne eivät horjuttaneet. Ruoka meni kortille, erilaiset korvikkeet tulivat kaikille tutuiksi. Ruotsalan mukaan oli tavallista, että jopa alle 10-vuotiaat tytöt lähtivät piioiksi tai lapsenvahdeiksi toisiin taloihin. Alkoivat iloisen 1950-luvun vuodet, jolloin Suomi vaurastui. Se teki synkän loven lisääntymisiässä olevien miesten sukupolveen. Sitten iskivät 1940-luvun sotavuodet. Sitä voi verrata vuoteen 2016, jolloin Suomessa syntyi lapsia 52 814. Ja kun kaikki miehet olivat sota-aikana koko ajan rintamalla, ei syntyvyyskään ollut kovin suurta. Tosin sotavuosien alhaisimmatkin syntyvyysluvut ovat korkeampia kuin nykylukemat. Monien pienviljelystilojen pihaa peitti lumi, askelten jälkiä ei näkynyt. Varsinkin Kainuussa ja Lapissa jouduttiin turvautumaan jopa pettuun. Seuraavien vuosien aikana rintamamiestalojen kattojen alle syntyivät suuret ikäluokat. Kuolleita oli eri arvioiden mukaan yhteensä noin 97 000. Päivällä paistoi aurinko ja pakkasta oli kymmenen molemmin puolin. Kaupungeissakin elämä oli kovaa, mutta siellä olivat kahvilat, teatterit, tanssi-iltamat ja urheilukilpailut. Sodan päättyminen kiihdytti myös muuttoliikettä. Paljon järsittiin myös naurista, lanttua ja kaalta. Yksi erityispiirre olivat metsälähiöt, kuten vaikka Espoon Tapiola. Heistä sotilaita oli noin 95 000. Ruokapula koetteli pahimmin kaupunkeja. Syyskuussa 1945 syntyi yhteensä 12 681 uutta suomalaista. Väkiluku kasvoi tasaisesti. – Ja heistä, jotka elivät aikuisiksi, puolet kuoli ennen kuin he täyttivät 60 vuotta, Haapala summaa. Laila Kinnunen ja Carola lauloivat, missitkin pelmahtivat ruutujen kautta olohuoneisiin. Selvä enemmistö suomalaisista tienasi leipänsä maataloudesta. Ruutujen rivakkaa yleistymistä nopeutti se, että lähes koko maa saatiin 1960-luvulla sähköistettyä. Huippuvuosi saavutettiin 1947, jolloin syntyi 108 168 lasta. 2017 23 Sen lisäksi syötiin perunaa, voita ja suolakalaa, päälle ryypättiin maitoa. Kaikki tiesivät Charles Chaplinin. Maaseudun ja kaupunkien väkiluvut kasvoivat rinnakkain. Ehkäisyä ei juuri harrastettu ennen ensimmäistä maailmansotaa. Samaan aikaan eri puolille Suomea pystytettiin lukemattomia rintamamiestaloja veteraaneille ja maalle halajaville evakoille. Jokaisen suomalaisen pitäjän hautausmaita täyttivät valkeat ristit. Suuren kotiuttamisprojektin seuraukset näkyivät yhdeksän kuukauden päästä, kun Suomessa syntyi yhden kuukauden aikana lapsia enemmän kuin koskaan aikaisemmin tai sen jälkeen. Jokainen tiesi jonkun menehtyneen. Elintarviketilannetta sisällissota sen sijaan synkisti entisestään. Vuoden 1968 alussa Helsingissä asui jo 526 896 ihmistä, melkein 340 000 ihmistä enemmän kuin viisikymmentä vuotta aikaisemmin. Keväällä 1918 vankileireillä kuoltiin pahimmillaan nälkään. – Nuo vuodet ovat taitekohta. Sen tekoon herättiin varhain, ja torpissa ja mäkituvissa uurastettiin vielä silloinkin, kun kuu jo loisti taivaalla. Yksi asia oli kaikille yhteinen: nälkä.. Tampereen yliopiston Suomen historian professorin Pertti Haapalan mukaan 1900-luvun alun Suomessa yksi aviopari sai keskimäärin 5–6 lasta. Suurin oSa armeijan joukoista kotiutettiin vuodenvaihteen 1944–1945 tienoilla, vaikka pohjoisessa käytiin Lapin sotaa. Vuoden 1942 talvesta puhutaan jopa nälkätalvena. Kaupunkeihin syntyi lähiöiden Suomi, kun ihmiset tarvitsivat asuntoja. Kesällä 1917 viljaa alettiin säännöstellä, elokuussa puhuttiin jo elintarvikekriisistä, jopa nälänhädästä. Ikärakenne pullistui. Hyvä esimerkki on Sallan Naruska, joka on syntynyt lähes pelkästään korviketiloista 1940-luvulla. Ruotsiin muutti yli 300 000 suomalaista. Elämä oli ankaraa työtä. Yli 36 500 ihmishenkeä vaatinut vuoden 1918 sisällissota ja noin 20 000 ihmistä hautaan vienyt Espanjan tauti jäivät sen vuoksi vain pieniksi sukelluksiksi väestötilastoissa. Koko Suomi katsoi Jatkoaikaa sekä Heikkiä ja Kaijaa. Mutta nyt ruoka uhkasi loppua. Se oli elinkeinona yli 70 prosentille väestöstä. Silloin suomalainen kaupungistuminen otti kerralla valtavan ison loikan, Haapala sanoo. Ilmapiiri kävi kireäksi jo valmiiksi tulehtuneessa tilanteessa. Ruoan säännöstelystä voitiin luopua vasta 1920-luvun puolella. Keskiikäinen Suomi kävi läpi isoa rakennemuutosta. Perheen kanssa katsottiin televisiota. kaupungiStumiSen myötä elämä Suomessa modernisoitui. – Perhe-elämä privatisoitui, naapureita ei kaupungeissa välttämättä enää tunnettu. Oli itsenäisyyspäivä vuonna 1967, ja Suomi juhli viisikymppisiään. 1920ja 1930-luvut olivat taloudellisen nousun aikaa. Ihmisiä muutti tasaisena virtana kaupunkeihin, mutta korkea syntyvyys takasi sen, ettei se näkynyt katona maaseudun asukasmäärissä. Haapalan mukaan jokainen äiti ja isä joutui kantamaan keskimäärin kaksi lasta hautaan ennen aikuisikää. Lapsetkin joutuivat työntekoon varhain. Karjalan evakoista puolet asutettiin kaupunkeihin, valtaosa Helsinkiin
Paluuta entiseen ei kuitenkaan enää ollut, Haapala sanoo. 24 1.12.2017 Suurten ikäluokkien kasvaessa rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Hänen mukaansa kaupungistuminen on ollut trendi, jota on tapahtunut Suomessa koko itsenäisyyden ajan, aina 1880-luvulta lähtien. Vuonna 2030 Helsingissä arvellaan asuvan likimain 720 000 ihmistä. Suomi kasvoi kansainvälisempään aikaan. Merkittävää oli se, että perhekoot pienenivät myös maaseudulla. Suomi on kaupungistunut ja urbanisoitunut. – Sadan vuoden aikainen muutos on ollut raju, sanoo Haapala. Helsingin lähellä kasvaa esimerkiksi Nurmijärvi, Tampereen vieressä Nokia ja Oulun kainalossa Kempele. Ehkäisystä tuli yleistä. Nykyään yli puolet Suomen väestöstä asuu Rauma–Imatra-linjan alapuolella. 72 % ortodoksiset kirkot 1,1 % muut 1,6 % väestörekisteri tai tuntematon 25,3 % Väestö kielen mukaan VUONNA 1920 suomenkielisiä 88,7 % ruotsinkielisiä 10,98 % venäjänkielisiä 0,15 % saamenkielisiä 0,05 % muunkielisiä 0,12 % VUONNA 2016 suomenkielisiä 88,3 % ruotsinkielisiä 5,3 % venäjänkielisiä 1,4 % saamenkielisiä 0,00 % muunkielisiä 5,1 % uskontokunnat 1900-lUVUN AlUssA ev.lut. Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan olla tultu yhtäkkisesti, Haapala huomauttaa. Nyt väkeä vetävät pääkaupunkiseudun lisäksi Tampere ja Oulu. 98,1% ortodoksiset kirkot 1,7 % muut 0,2 % väestörekisteri tai tuntematon Jaakko Martikainen 1 Arkipäivä Helsingin ydinkeskustassa marraskuussa 2017.. Sivukylien kouluihin oli entistä vähemmän tulijoita, mikä vain kiihdytti maaseudun tyhjenemistä. Lasagne sekä broilerisuikaleista tehdyt kastikkeet ja wokit upposivat nälkäisten suihin, televisiossa pyörivät Metsolat, Kotikatu ja Kummeli. Vuonna 1973 Suomessa syntyi vajaat 57 000 lasta. Niillä pientiloilla, joita oli vielä pystyssä, suunniteltiin toiminnan lopettamista viimeistään sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Pian lapsille näytettiin Pikku kakkosta, joka ilmestyi ruutuihin vuonna 1977. Tulivat peruskoulut, neuvolat, kehittyneet terveydenhuoltojärjestelmät ja muut. Kaupunkien vanavedessä kasvavat myös niiden kylkeen sijoittuvat taajamat. Syrjäseudut tyhjenevät, kaupungit kasvavat. Suuret ikäluokat tekivät selvästi omaa ikäpolveaan vähemmän lapsia. Silti muuttoliike ei pysähtynyt. Yle aloitti alueelliset uutislähetykset. Sitten tulivat 2000-luvun IT-huuman ajat. Päätöksentekijät reagoivat tilanteeseen aluepolitiikalla eli maaseudun tukemisella, jossa Maalaisliitosta keskustaksi muuttuneella puolueella oli iso rooli. Nokia oli kansallinen ylpeys, sen vanavedessä monelle pikkupaikkakunnalle perustettiin elektroniikkavalmistajien kokoamistehtaita. Se oli radikaali pienennys parinkymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Perhe toisensa perään pakkasi tavaransa autoon ja muutti kaupunkiin. Voimakasta kiihtymistä kaupungistumisessa on ollut nähtävissä viimeisen kymmenen vuoden aikana. 1990-luvulla moni kyläkoulu oli vielä toiminnassa, mutta 2000-luvulla ne sulkivat ovensa. Puhuttiin myös maaseudun uudesta noususta, kun internet tarjosi mahdollisuuksia työskennellä missä vain ja milloin vain. Ja kehitys vain jatkuu. VUONNA 2016 ev.lut. Siihen ei enää liittynyt moraalisia arvolatauksia
Tekstiviestit ovat historiaa, Facebookista on tullut jo vanhanaikainen. Pienien syrjäkylien suurin ongelma on ikärakenteen vääristyneisyys. Ne ovat tämän päivän trendi. Se tuottaa kunnille vaikeuksia, kun veronmaksajia ei ole tarpeeksi. Lapsia ei juuri ole, työssäkäyviäkin vähän. – Maailma on kutistunut. 2017 25 Ja siellä, missä asuvat työssäkäyvät ihmiset, asuvat myös lapset, nuo tulevaisuuden veronmaksajat. Ylen Sinun tarinasi -sivusto. väeStöntiheyS 1.1.2016 Suomi kasvoi kansainvälisempään aikaan.. Kaikki eivät pysy muutoksen kelkassa mukana eikä tasa-arvoa tuova koulutuskaan ole enää kaikkien ulottuvilla. – Ei ihmisten arki välttämättä eroa kovinkaan paljon toisistaan, vaikka toinen asuisi Helsingissä ja toinen ihan pohjoisessa. Huolissaan Ruotsala on kuitenkin suuruuden retoriikasta, joka tuntuu vallitsevan joka paikassa. Se, mikä tapahtuu maapallon toisella puolella, on nykyään myös meidän todellisuuttamme, Ruotsala sanoo. Ruoasta täällä ei tosin ole pulaa. Television suoralähetyksiä katsoo entistä harvempi, elokuvat ja sarjat ladataan Netflixistä. 3 314 300 1917 5 509 984 2017 väkiluku 1–7 8–17 18–199 200–999 1000–20 328 Asumaton Koko maa: 18 Puolet Suomen väestöstä asuu Rauma–imatra -linjan eteläpuolella. Enontekiöläinen kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) tviittasi Katalonian tilanteeseen liittyviä kannanottoja liki reaaliajassa. Ruotsalan mukaan kehitys pitäisi nähdä myös positiivisessa valossa, kun puhutaan tyhjenevistä syrjäseuduista. SykSyllä 2017 Euroopassa seurattiin tarkasti Katalonian itsenäistymispyrkimyksiä. Autioituneiden kylien ainoat asukkaat ovat usein vanhuksia, jotka tarvitsisivat eniten yhteiskunnan palveluita. Jos sata vuotta sitten Suomessa kärsittiin nälkää, nyt ruokaa heitetään Luonnonvarakeskuksen mukaan roskiin vuosittain 120– 160 miljoonaa kiloa. Suomessakin tiedettiin koko ajan tarkkaan tapahtumasarjan kaikki käänteet. Tapaus koskettaa meitä, vaikka etäisyys lasketaan tuhansissa kilometreissä. – Sen synnyttämä kahtiajako pitäisi nähdä, sillä kahtiajaosta ei seuraa koskaan hyvää, hän sanoo. Ilmatieteenlaitos. Turun yliopiston Arjen teknologiat -sivusto. n Lähteet: Tilastokeskus. Globalisaation ja digitalisaation vaikutus arkeen on valtava, Ruotsala sanoo. Suuruus ei kuitenkaan aina huolehdi yksilöistä, Ruotsala näkee. 1.12. Uutisia ei välttämättä enää lueta perinteisistä medioista, vaan somesta. Haastattelua edeltävänä yönä texasilaisessa kirkossa on ammuttu 26 ihmistä. Väestörekisterikeskus. Nyt käytetään Instagramia, Snapchatia ja Whatsappia. – Suuret tilakoot, suuret yliopistot, suuret kaupungit, kaiken keskittäminen. Nuorin uhreista oli 2,5-vuotias. Muutoksesta on tullut pysyvää ja nopeaa. Sata vuotta sitten erot olivat paljon isommat, nyt ollaan lähempänä yhteisöllisyyttä, hän korostaa. Tilanne oli hyvin erilainen kuin sata vuotta aiemmin, jolloin tieto Suomen itsenäistymisestä saavutti monet jälkijunassa. Internet yhdistää ihmisiä
– Se veteraani on tässä lomalla, Kim kertoo. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen Vantaan Itä-Hakkilan eskarilaiset piirsivät veteraaneille kiitoskortit, jotka löytävät koteihin Postin ja veteraanijärjestöjen avulla ”Ei tarvitse olla Venäjä, me ollaan Suomi” Itsenäisyyspäivä Aarre (takarivissä vasemmalla), Robert, Peetu ja Kim. Isla on piirtänyt korttiinsa nuotteja. Lastenhoitaja Heli Anttonen ohjeistaa lapsia piirtämään kortteihin muutakin sellaista, mistä veteraanit tulevat iloisiksi – kuten lapsia ja iloisia ilmeitä. Edessä Isla ja Anna.. – Ei tule mieleen. Se oli erilainen maa kuin Suomi, siellä oli paljon lämpimämpää, hän kertoo. Posti ja veteraaniliitot järjestivät tänä vuonna kolmatta kertaa kaikille suomalaisille suunnatun kampanjan, jossa veteraaneja voi kiittää postikortilla. Sota on nykypäivän lapsille jo kaukainen asia. Isla muistelee katsoneensa Linnan juhlia edellisenä itsenäisyyspäivänä. – Veteraani on se vanha ihminen, joka oli sodassa, Robert muistaa nyt. – Sota oli ikävä asia, mutta mitä hyvää siitä seurasi, Anttonen antaa vihjeen. – Koska tykkään laulaa. Isla kertoo käyneensä lomamatkalla Kreikassa. Peetu on piirtänyt korttiin kaksi lasta, itsensä ja veljensä. – Minä muistan! Ettei tarvitse olla Venäjä, vaan me ollaan Suomi, Aarre sanoo. Kimin mieleen tulee itsenäisyydestä sana kotimaa. Kumma juttu, nyt on loppunut patterit, Robert sanoo ja koputtaa päätään. Anttonen kertoo yhden lapsista kysyneen, onko Venäjä vienyt Suomelta maata. Itä-Hakkilan eskarilaiset saivat korttien tekoa edeltävällä viikolla tehtäväksi miettiä vanhempien kanssa kotona, mitä Suomi ja suomalaisuus merkitsevät ja mitä tarkoittaa veteraani. – Tosi hieno, Anttonen kehuu. Viime vuonna Postissa käsiteltiin yli 25 000 veteraanille lähetettyä korttia. itsenäisyydestä on toki puhuttu eskarissa Suomen 100-vuotisjuhlien lähestyessä, mutta asiaa on parasta käydä läpi lapsilta nousevien kysymysten ja keskustelun kautta. Anttonen kertoo, että moni eskarilainen soitti tehtävän tiimoilta isovanhemmalleen ja kuuli tämän isän olleen sodassa. Asiasta oli puhuttu edeltävänä perjantaina samalla, kun kotitehtävää käytiin läpi. Hän on sitä mieltä, että herkkujen syöminen kotona olisi paras tapa juhlia itsenäisyyspäivää. Posti vie kortit perille veteraaniliittojen antamien osoitetietojen mukaan. Hän on piirtänyt korttiinsa Suomen lipun, puun, auringon, talon ja ihmisen. 26 1.12.2017 Vantaalaisen Itä-Hakkilan päiväkodin esikoululaiset piirtävät tottuneesti Suomen lipun. Tällä kertaa liput piirtyvät itsenäisyyspäivän kunniaksi sotaveteraaneille lähetettäviin kortteihin. Asiaa aiotaan havainnollistaa lapsille kartasta. Anttonen kirjoittaa taululle sanan kiitos, jotta lapset voivat ottaa siitä mallia. Kokeillaan kuitenkin, muistavatko lapset vielä maanantaiaamuna, mitä itsenäisyys tarkoittaa. – Onko tämä hieno, Kim kysyy. Sitä on selvästi harjoiteltu ennenkin
Peetu ja Isla piirtävät tottuneesti Suomen lipun. Anna valitsee kyniä itse tekemästään penaalista.. Kim esittelee korttia, johon hän on piirtänyt lomailevan veteraanin. Lastenhoitaja Heli Anttonen kehottaa piirtämään myös iloisia lapsia. 1.12. Joidenkin eskarilaisten isovanhempien isät ovat olleet sodassa. 2017 27 Veteraani on se vanha ihminen, joka oli sodassa
Vierellä vaimo Marjatta Makkonen.. 28 1.12.2017 Kuin taivas olisi revennyt 1 Tyhjin taskuin sotaan lähdettiin ja tyhjin taskuin sieltä tultiin pois, Aarne Makkonen sanoo
Se oli valtaTeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä, sa-kuVa Oli se pirullista menoa, sanoo veteraani Aarne Makkonen, joka jäi 19-vuotiaana sodassa pahaan mottiin taistelukaverin paljastettua tietoja viholliselle. Sota jylisi horisontissa, taivas puiden latvojen takana punotti. Metalliset siivet hohtaen ne vain kiisivät kohti Viipuria. – Ajattelin, että nyt meidän käy huonosti, kun suomalaisilla ei ole tuon kummallisempia aseita, hän sanoo nyt kotonaan Kajaanissa. Ne ovat myös Aarne Makkosen ensimmäinen muisto sodasta. Jotkut sotilaat yrittivät ampua lentokoneita kivääreillään, mutta eivät koneet siitä välittäneet. – Nuorisolle isänmaallisuuden avulla tuotiin paljon kaikkea hyvää: tekemistä, hiihtokilpailuja, kulttuuritoimintaa. Yhdessä kortissa on kaksi kuusta ja Suomen lippua, toisessa kaksi kynttilää. Hän on sotaveteraanien viimeisintä, vuonna 1925 syntyneiden ikäluokkaa. Kun härkävaunun ovet avattiin, oltiin keskellä Hämettä, Urjalassa. Eräänä päivänä Pyhännälle tuli tieto kuudentoista paikkakunnan pojan yhtäaikaisesta kaatumisesta. Se humisi kaiken yllä, omaisten surussa, vihassa, toimeliaisuudessa, jota suojeluskunnassa oli viritetty. Silloin Kukkoa alkoi pelottaa. Yhdeksän kuollutta. 2017 29 – Nämä niin lämmittävät mieltä, sotaveteraani Aarne Makkonen huokaa. Mutta nyt kylään tuli evakoita. Kohta radiossa kerrottiin jo Viipurin pommituksista. Moni ei enää jaksa muistella raskaita vuosia, kun ikää on paljon. Makkonen kuitenkin sanoo muistelevansa noita aikoja hyvällä. Kirkonkylällä pidettiin sankarihautajaisia. Veteraani Pauli Kukko menetti puolestaan rintamalla parhaan kaverinsa. – Se vaivaa minua vieläkin, hän huokaa.. LeNtokoNeet jyrräsivät matalalla. Makkosen kodin kahdesta asuinrakennuksesta toinen annettiin heidän käyttöönsä. Sitä vanhempia haastateltavia alkaa olla jo vaikeampi löytää. Mieleen on jäänyt myös voimakas isänmaallisuus. Nuoria miehiä, jotka olivat kuolleet rintamalla. – Lehmille laitettiin laput kaulaan, ja siskoni lähti kuljettamaan niitä kohti Viipuria, Kukko sanoo. Ei suojeluskunnassa sotaa lietsottu, siellä kasvatettiin ihmisenä olemiseen. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan pienen Pyhännän kunnan Tavastkenkää sodan alku ei ollut koskettanut niin paljon, että se olisi jäänyt muuten mieleen. Tunsin, kuinka viha sisälläni kasvoi aina, kun uusia kuolleita tuli. Jonkun ajan päästä lauta-arkkuja alkoi tulla taas. Kortit ovat osa Postin kampanjaa, jossa jokainen suomalainen voi lähettää postikortin veteraaneille ja sotaleskille itsenäisyyspäiväksi. – Olihan se riipaisevaa aikaa. Suomalaiset joutuivat perääntymään. Kolmanteen on leikattu huopakankaasta siniristilippu ja kirjoitettu ”Kiitos”. Tuvan pirtti jaettiin parinkymmenen muun henkilön kanssa. Niin matalalla, että 14-vuotias Pauli Kukko erotti punaiset tähtikuviot aivan selvästi. taLvIsota meni, tuli välirauha ja syttyi uusi sota. Joskus jälkikäteen isänmaallisuuden korostuminen on mietityttänyt, varsinkin, kun siitä on puhuttu julkisuudessa negatiiviseen sävyyn. Toki miehet olivat lähteneet sotaan, koulut laitettu kiinni ja Makkonen kuului suojeluskuntapoikiin. Huumorikin kukoisti, vaikka niin surullisia aikoja elettiin. Käsissään hän pitelee kolmea lapsen tekemää korttia, jotka posti on tuonut edellisenä päivänä. evakot. Linja-auto vei Kukon ja hänen vanhempansa Säkkijärvelle, jossa heille osoitettiin pieni mökki majapaikaksi. – Kyllähän sitä ikää on jo kertynyt, mutta hyvin tässä vaimon kanssa pärjäillään, hän naurahtaa. Kohta Pyhännälle alkoi tulla myös lauta-arkkuja. Oli marraskuun viimeisen päivän aamu vuonna 1939. – Siinä me nukuttiin vieri vieressä lattialla ja jaettiin kaikki ruoasta lähtien. Parin viikon päästä Kukko ja muut evakot vietiin junaan. Kukon kotipihalle Karjalankannaksen Kuolemajärvellä oli leiriytynyt suomalaissotilaita lokakuun suuresta kertausharjoituksesta lähtien. ILLaLLa Kukon kotitaloon tuli sotilaita, jotka sanoivat, että aamulla on lähtö evakkoon. Koneita oli kymmenkunta. – Säilytän nämä varmasti aina, Makkonen hymyilee. Makkonenkin täyttää tammikuussa jo 93 vuotta. Makkonen oli suojeluskuntapoikien kanssa valmistelemassa miehiä rintamalle lähtöön. Helsingissä kuolleita oli sodan ensimmäisenä päivänä 91. 1.12
Ketään muita ei näkynyt, Kukko hiihti eteenpäin. Heti perille pääsyn jälkeen alkoi hiekkainen maasto täristä ja pöllytä. Koti. – Silloin tajusin, että nyt olen lähellä rintamaa. Reppu mukaan ja autoon, sanottiin Aarne Makkoselle vuodenvaihteen 1943–44 tietämillä. Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti massiivisen suurhyökkäyksen. Makkonen muistaa, kuinka viha hänen sisällään tummui sysimustaksi. Kokonaisuudessaan Pyhäntä kärsi väkilukuun suhteutettuna suurimmat miestappiot jatkosodan aikana. Joistakin perheistä meni kaksikin poikaa. Häntä vietiin rintamalle. Hän päätti tehdä oikein kivinavetan, joka olisi järeä kuin mikä. Viestiradion sähköttäjän koulutuksen saanut mies päätyi nyt radiopäivystäjäksi Uhtuan suunnalle. Omia kuoli ja haavoittui vierestä. Rintamalinjojen liikkuessa paluumatkat venyivät usein pitkiksi. Jossain huudettiin jo lääkintämiehiä. Kukkokin alkoi rakentaa eläimille navettaa. Ihan kuin isä olisi tiennyt etukäteen. Kerran miehet alkoivat kuulla uraahuutoja ja ammuntaa takaapäin. Vähän se ohimoita kutitteli. En osannut asennoitua järkiperäisesti kumpaankaan, en vihaan enkä sympatiaan. Radioyhteyden ylläpito oli elintärkeää. Karjala nousi taas. Pääsin sinne, missä olivat muutkin miehet, Makkonen naurahtaa nyt. Täytyi vain keskittyä omaan tehtävään eikä ajatella mitään muuta, Makkonen sanoo. Kuin taivas olisi revennyt, kuvasi moni veteraani jälkeenpäin. Elettiin asemasotavaiheen viimeisiä kuukausia. – Kylän miehet olivat majoittuneet meille siksi aikaa, kun rakensivat omia mökkejään, Kukko muistelee. Armeijaan Makkonen oli mennyt huhtikuussa 1943. Neuvostoliiton koneet surisivat ilmassa, ampuivat sarjaa. Missään ei näkynyt pystyssä olevia rakennuksia, vain hiiltyneitä kasoja siellä täällä. 1 Pauli Kukko oli sodan syttyessä 14-vuotias. Kodin lähellä oleva kylä oli sekin palanut kokonaan. SukSet suhisivat Pauli Kukon jalkojen alla. Siinä se oli ja pystyssä vielä. Sitten kaikki muuttui. Makkonen oli siirretty hieman aiemmin Jessoilaan, lähelle Petroskoita. Aina ei tiedetty, missä rintamalinjat menivät. Muutama kilometri kerrallaan Itä-Karjalan vallanneet suomalaisjoukot valuivat takaisin kohti Suomea. Sota tuntui kaukaiselta, vaikka nälkä kurni jatkuvasti. Pakoon oli päästävä. Joskus tehtiin tihutöitäkin. Toisilta meni isä, toisilta veli. Tarkkaa aikaa hän ei muista. Sieltä saatiin arvokasta tietoa Neuvostoliiton miesvahvuuksista. Suru kylässä oli suunnaton. 30 1.12.2017 van paljon pienessä pitäjässä. 19-vuotias Makkonen arvasi heti, mistä oli kyse. Oli sekasortoa. Hän kuului 5–6 miehen tiedusteluryhmään, joka teki retkiä vihollislinjojen taakse. He tajusivat joutuneensa mottiin. Öisin oli vartiovuoroja, muutoin ylläpidettiin yhteyksiä. Yhtään taistelua Makkonen ei tuolla nähnyt. Hän menetti sodassa kotinsa ja kotiseutunsa.. Kohta Kuolemajärvelle tulivat myös Kukon isoveli ja vanhemmat. – Silloin isä sanoi, että poika, tämä peli ei ole vielä pelattu. – Olihan se oikein juhlahetki. Alkoi perääntyminen. Sitten näkyi piipusta nousevaa savua. Uusia koteja rakennettiin, kaikki uskoivat, että täältä ei enää lähdetä. – Sitä oli nuoren mielen vaikea käsitellä. – Oli se pirullista menoa. 16-vuotias Kukko oli saanut palata kotiseudulleen, kun Karjalankannas oli vallattu jatkosodassa takaisin. Makkonen ja muut ryhmäläiset hyppäsivät puroihin ja lähtivät rämpimään. Samalla voimistui voimakas sympatia omia kohtaan. Muistan sen aina. Neuvostoliitto oli kohdistanut lähelle kovan keskityksen
Me vanhat muistamme, mitä sota oli. – Nuo ne jaksavat ilahduttaa. Syyskuussa 1944 tuli rauha. Viestimieheksi koulutettu Kukko oli ollut suorittamassa tehtäviään lähellä Terijokea, kun yhtäkkiä ryöpsähti. Sitten hän sai mennä. Kukko raahasi laivaan mukaan polkupyöränsäkin, vaikka se oli kiellettyä. Toivottavasti sodan kauhua ei tarvitse enää Suomessa tuntea, Aarne Makkonen sanoo.. Polkupyöränsä turvin Kukko sai puhuttua itsensä erään majurin lähetiksi. – Jotkut tulivat uimallakin ylitse, ja vihollinen tulitti koko ajan. Kaipuuta hän sanoo kantaneensa aina sen jälkeen, mutta sen kanssa on oppinut elämään. Kukko seurasi rannalta, kun sieltä rahdattiin haavoittuneita maihin vene toisensa perään. – Ei siinä oikein ollut mitään juhlamieltä. Toivottavasti sitä kauhua ei tarvitse enää Suomessa tuntea. Lapin sotaan hän ei joutunut, toisin kuin Makkonen. Tulee hiljaista. – Se oli sotani kovin paikka tajuta, että sillä tavalla omat petettiin, Makkonen sanoo ja liikuttuu. Kukon sijoituspaikka Koivistonsaari jäi mottiin. Sitten on pakko kysyä, mitä sota-ajat kokenut veteraani ajattelee nykyajasta, kun maailma tuntuu taas varustautuvan yhteenottoon. Myöhemmin selvisi, että eräs suomalaissotilas oli paljastanut tahallaan sijaintipaikkoja viholliselle. Siitä alkoi sodan järkyttävä finaaliosa. Tämä vaivaa minua vieläkin. Moni yhtä aikaa koulutettu sotamies joutui puolustamaan Teikarinsaarta. Lentokoneita lensi ilmassa sadoittain, tykit jylisivät ja ujellus kävi korviin. Hän kuului vuoden 1925 loppuvuonna syntyneiden saapumiserään. Nuoremmat taas eivät tunnu tajuavan siitä mitään, kun eivät ole sitä itse kokeneet. 1.12. Sen jälkeen muita ei enää otettu. – Me vanhat muistamme, mitä sota oli. Makkosen ryhmä selvisi juuri ja juuri. Elämästään hän sanoo selvinneensä hyvin. Koko rykmentti evakuoitiin keskellä yötä saksalaisilla ja suomalaisilla sota-aluksilla. Ei ehditty, sillä sota läheni loppuaan. PostiKortit on aseteltu Makkosen sohvapöydälle sievään riviin. Sarkahousut ja saappaat sai ottaa mukaansa. Kukolta oli mennyt koti, kaikki maat ja mannut. Se auttoi, hän vakuuttaa. Yritän kuitenkin ajatella sodan matkana muiden joukossa. KuolemanurKuja soitetaan, sanoivat metsästä valuneet miehet Pauli Kukolle kesäkuussa 1944. Kirosanat sinkoilivat ja sotaherrat haukuttiin. Teikarinsaarella kuoli myös Kukon paras kaveri, naapurin poika Kaarlo. – Ja sitten Kaarlo kuoli Teikarissa, ja minä en pystynyt häntä auttamaan. Lasten kiitos on niin aitoa, Makkonen sanoo taas. Tulihelvetti oli irti, kuten Kukko kuvaa. Kukko muistaa erään marraskuisen iltapäivän ajalta, jolloin he kävivät Kaarlon kanssa vielä kansakoulua. Asemissa olleista suomalaisista moni kuoli. 2017 31 Vaatteet ja kengät olivat litimärät. Kaarlo tuli vierelle ja veti ylös. – Olen Kaarloa surrut vielä tänäkin päivänä, Kukko sanoo, ja hänen äänensä särkyy. Pojat menivät jäälle, ja Kukko polskahti avantoon. – Vaikka välillä sitä miettii, kuinka paljon elämästäni isänmaalle annoin. Varsinaisiin sotatoimiin hän ei joutunut. – Koko ajan pelättiin, ampuuko vihollinen meidät Suomenlahden syvyyksiin. Oli se järkyttävä näky. Makkonen palaa syksyyn 1939, aikaan ennen sotia, kun uutisissa kerrottiin Saksan hyökänneen Puolaan. Kun Lapin sota oli käyty, Makkoselta otettiin olkaimet, sotamerkit ja sotilasvaatteet pois. ryminä loppui aikanaan. Ei oltu hävitty sotaa, mutta edes sotilaspukua ei saatu pitää. Kukko oli joutunut juuri rintamalle. Se koitui hänen pelastuksekseen. Vanhat ihmiset Pyhännän Tavastkengälläkin olivat kauhuissaan. Sota tuli alkuun aina välillä uniin, mutta sitten Makkonen päätti, ettei muistoja kannata ottaa elämän ohjenuoraksi, on katsottava eteenpäin
Ja mitäpä olisi katajaisen kansan herkkupöytä ilman leipäjuustoa. Siinä maistuu metsä ja suomalainen sisu. Pääideana oli käyttää suomalaisille tärkeitä ja tuttuja raaka-aineita; kotimaisia marjoja, maitotuotteita, kauraa ja ruista sekä suomalaisen herkkupöydän klassikoita, lohta ja poroa. Linnan juhlien pukuloistoa ihmetellessä voi lopuksi pistää suuhun sulamaan kirpsakan makean puolukkamarmeladin. Juhlinta huipentuu itsenäisyyspäivän iltaan, kun sinivalkoiset kynttilät syttyvät lukuisissa suomalaiskodeissa. 32 1.12.2017 Pian kahdentoista kuukauden ajan satavuotiasta Suomea on muistettu monin tavoin yksityisesti ja julkisesti. Ja tässä se on. Rieskarullissa ja ruisnapeissa satoja vuosia suomalaisia ravinneet leivät saavat juhlavan särpimen. Sen äärelle voi kerääntyä oman perheen kesken tai isommallakin porukalla, kunhan tuplaa tai triplaa annosmäärät. Tunteikasta ja kotoisaa mutta samalla arvokasta itsenäisyyspäivää! Kulttuuri Herkullista itsenäisyyspäivää! TeksTi: meri alaranTa-saukko kuvaT: sanna järvelin. Suomenmaa päätti suunnitella tuohon hetkeen sopivan hieman juhlavamman, mutta silti helposti valmistuvan napostelumenun. Salonkikelpoinen bebe-leivos saa uutta juurevuutta ja maanläheisyyttä kaurasta ja mustikasta. Suunnitteluapua saimme Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Satu Nokkoselta
Sekoita kattilassa sokeri, perunajauhot, keltuainen ja kermaa. Koristele halutessasi persiljalla ja karpalolla. Hienonna puolikas ruukku tilliä. Sekoita lohi, tilli ja rosepippuri tuorejuustoon. Kaada marmeladiliemi leivinpaperilla vuorattuun laakeaan astiaan. Voit painella vastapaistettujen leivospohjien keskelle kolon täytteitä varten. Valmista täyte. Jäähdytä. Lämmitä keksejä juustoinen mikroaaltouunissa 15– 20 sekuntia, sen verran, että juusto hieman sulaa. Leikkaa marmeladi veitsellä kuutioiksi, voit myös käyttää muotteja. Tarkista, että kuorrute on riittävän vahvaa. Poista liedeltä. Mustikkaiset kaurabebet (12 kpl) Taikina: 100 g voita ¾ dl sokeria 1 kananmuna 1,5 dl kaurajauhoa 1 dl vehnäjauhoja Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Vaniljakreemi: ¼ dl sokeria ½ rkl perunajauhoja 1 keltuainen ¾ dl kermaa 75 g voita 1 tl vaniljasokeria tai puoli tl aitoa vaniljaa Vatkaa voi ja vaniljasokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Juustopallerot (20–25 kpl ) 100 g maustamatonta tuorejuustoa 150 g mustaleimaemmentalia tai muuta vahvaa juustoa raastettuna koristeeksi persiljasilppua, pähkinärouhetta, pieneksi silputtua paprikaa. 2 dl tomusokeria Sekoita ainekset keskenään. Ripottele kiehuvaan nesteeseen agar-jauhe sekoittaen huolellisesti. Anna palojen kuivua vielä 1–2 vuorokautta. Painele taikina muffinipellin kolojen, pienten foliovuokien tai leivosvuokien pohjalle ja reunoille. Tasoita. Lusikoi kreemin päälle tomusokerikuorrutetta. Paista 175 asteessa 12–15 minuuttia. Annostele päälle lakkahilloa ja nauti heti. Lisää sekaan kanamuna voimakkaasti vatkaten. Mittaa 1/2 litraa puolukkamehua sekä hillosokeri kattilaan. Täytä leivokset. Mehua tulee noin puoli litraa. Jäähdytä. Keitä muutaman minuutin ajan. Kierittele kuivahtaneet marmeladit sokerissa.. Siivilöi mehu ja painele marjoja siivilää vasten. Anna hyytyä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Nostele pikkulusikalla ruisnappien päälle runsaasti täytettä. Anna sokerin liueta mehuun. Halutessasi voit käyttää myös tehosekoitinta tähän tarkoitukseen. 2017 33 Ruisnapit savuporotäytteellä (15–20 kpl) ruisnappeja 100 g maustamatonta tuorejuustoa 100 g smetanaa 100 g kylmäsavustettua poroa ruohosipulia purjoa puolikas suolakurkku mustapippuria koristeeksi persiljaa ja kokonaisia karpaloita Pilko savuporoviipaleet mahdollisimman pieniksi. Vatkaa jäähtynyt vaniljakastike voivaahtoon. Mustikkamarmeladi: 1 dl mustikkasosetta, voi tehdä pakastemustikoista 2 rkl hilloja marmeladisokeria Sekoita marmeladisokeri mustikkasoseeseen ja keitä seosta 2–3 minuuttia. Voit täyttää vuoan myös paistoherneillä paiston ajaksi. Leipäjuustokeksit voileipäkeksejä leipäjuustoa lakkahilloa Leikkaa leipäjuustosta sopivankokoiset palaset keksien päälle. Leikkaa rieskarullat kahdeksaan osaan. Kiinnitä palaset halutessasi hammastikuilla. Sivele kypsälle ja jäähtyneelle leivospohjalle mustikkamarmeladia ja annostele sen päälle vaniljakreemiä. Kuorrute: 1 munanvalkuainen n. Pyörittele juustopalleroita koristemateriaalissa. Lämmitä hitaasti kiehuvaksi. Sekoita juustoraaste tuorejuustoon ja pyörittele siitä pieniä palloja. Lohirieskakiemurat (16 kpl) 2 Rullarieskaa 150 g kylmäsavustettua lohta 100 g maustamatonta tuorejuustoa rosepippuria murskattuna tilliä Pilko savulohi pieniksi kuutioiksi. Levitä tahna rieskalevyjen päälle ja kääri rullalle. Koristele halutessasi mustikkajauheella. Kuumenna kiehumispisteeseen. Koristele tillillä. Paperinen muffinivuoka on liian ohut tähän tarkoitukseen. Vatkaa smetana vaahdoksi ja sekoita joukkoon tuorejuusto sekä poro, pieniksi pilkotut sipulit ja mausteet. Maistele, tarvitseeko sokeria lisätä. Sekoita keskenään kauraja vehnäjauhot ja lisää ne varovasti taikinaan. 1.12. Puolukkamarmeladit 1 l pakastepuolukoita (tai 1/2 litraa laimentamatonta puolukkamehua) 4–5 dl hillosokeria 2 rkl agar-jauhetta pinnalle: erikoishienoa sokeria Keitä pakastepuolukoita matalalla lämmöllä, kunnes ne pehmenevät. Lisää tarvittaessa tomusokeria. Tarvittaessa voit painaa hieman, jotta koriste tarttuu paremmin
Sipilä kertoi puoluevaltuustoväelle, että vuonna 1918 silloinen pääministeri Pehr Evind Svinhufvud yritti paeta sisällissotaa Helsingistä naamioituneena Nobel-yhtiöillä työskenteleväksi insinööriksi. Herkkuihin, kirjoihin, elokuviin. Mihin Emmi sitten tienaamansa rahat käytti. Vesi jäätyi ja kone alkoi piiputtaa. Rovaniemeläinen Emmi, 10, uurasti kesällä hillasuolla sääskien ja mäkärien syötävänä. Jos Sipilä joskus joutuu pakenemaan, hänen kannattanee keksiä toisenlainen suunnitelma. Pakovälineeksi valitun lentokoneen moottori alkoi kuitenkin reistailla, ja seurue joutui kääntymään takaisin ja tekemään pakkolaskun Helsinkiin. Löysin rantein TeksTi: samuli Nissilä, Pekka PohjolaiNeN. Uuteen älypuhelimeen. Hän onkin joutunut kaivautumaan aika syvälle historiaan löytääkseen vertailukohtia. Mutta entäpä jos Sipilä naamioituisi poliitikoksi. Mies hymyili vapautuneesti, sillä koko viikonlopun ajan aivan skalpellin ulottuvilla oli puoluevaltuuston puheenjohtaja, rytmihäiriöitä työkseen hoitava kardiologi Antti Kivelä. Tilipäivä koitti, kun tyttö myi keräämänsä mojovan 9,7 kilogramman saaliin eteenpäin. Apollon Tietäjät 34 1.12.2017 RytmihäiRiöistä toipunut presidenttiehdokas Matti Vanhanen palasi pontevasti estradille ja avasi kampanjansa viime viikonloppuna Joensuussa keskustan puoluevaltuuston kokouksessa. Virkamies kun oli kieltäytynyt kirjoittamasta avauspuhetta kulttuurieliitin hylkimän taiteilija Juhani Palmun näyttelyyn. Uutta aikaa Vanhanen ei kuitenkaan aio pyytää, sillä vaalitentit eivät kuulemma aiheuta hänelle paineita. – Kun Dromberg kertoi samaiselle virkamiehelle menneensä itse pyynnöstä ja velvollisuudesta punaisten haudalle laskemaan seppelettä, vaikka ei ollut aatteen kannattaja, tuli virkamieheltä ministerille puhe, Isohookana-Asunmaa kertoo. Tällä kertaa Svinhufvud oli naamioitunut laivainsinööriksi. Sen jälkeen pitäisi välttää stressiä pari päivää. Pitkään virassaan istuneet satraapit kun tuntevat arvonsa ja ovat aina oikeassa. Tuohon aikaan moottoreiden sylintereihin ruiskutettiin vettä, johon oli pakkassuojauksen takia lisätty spriitä. Ei, ei, ei. Insinöörin valepuku ei nimittäin hämäisi ketään. Se oli kuitenkin loppunut, sillä venäläiset sotilaat olivat pakkassuojanneet spriillä moottorin sijaan itsensä. Entinen keskustaministeri Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk.) kertoo tuoreessa kirjassaan Kulttuuriministerikulttuuri, kuinka kokoomuslainen kulttuuriministeri Kaarina Dromberg joutui pehmittämään virkamiestään keittiöpsykologialla. Diplomi-insinööRi Juha Sipilän koulutus on pääministerille poikkeuksellinen. Ei pöllömpi investointi. – Katsoin kalenteria, ja siinä on operaation jälkeen seuraavana päivänä MTV:n ja sitä seuraavana päivänä Ylen vaalitentti, Vanhanen kertoi Joensuussa. Seurasi uusi yritys, ja pako onnistui, tosin lentokoneen sijaan jäänmurtajalla. Emmi osti matkaliput ja lähti Helsinkiin päästäkseen tutustumaan eduskuntaan naapurinsa Markus Lohen opastamana. ministeReillä ei aina ole helppoa omien virkamiestenkään kanssa. Aivan ohi Vanhasen sydänhoito ei vielä ole, sillä hän on saanut sairaalasta kutsun muutaman tunnin mittaiseen jatkotoimenpiteeseen. Vaatteisiin
Väestön ja luonnonvarojen käytön kasvu uhkaavat maapallon kestokykyä. Pidetään Suomi yhtenä. Monille tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat muualla maailmassa. Siksi haluan rakentaa eheyden politiikkaa ja liennyttää jakolinjoja, joita keinotekoisestikin rakennetaan kaupunkien ja maaseudun, maahanmuuttajien ja kantaväestön väliin. Itsenäisyys syntyi pitkäaikaisen sivistysliikkeen seurauksena ja se ankkuroitui suomalaiseksi eheydeksi ja kansanvallan sekä oikeusvaltion kunnioitukseksi. Teknologinen kehitys yhdistettynä kansainväliseen kauppaan luo talouskehitystä, jossa riippuvuus muista suomalaisista jää yhä ohuemmaksi. Toivotan hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Entä tässä ajassa. Osattomuuden tunne johtaa helposti ajatukseen ”me vastaan muut”. Olen yhteistyön ja itsenäisen Suomen kannattaja. Meidän kannattaa rakentaa kansainvälisiä järjestöjä ja sitovia sopimuksia, jotka joiltain yhteisesti sovituilta osin siirtävät kansallista päätösvaltaa yhteisessä sopimuksessa sovittavaksi, mutta luovat vastaavasti meille vakaamman, ennakoitavamman ja turvallisemman maailman. Vasemmiston enemmistö ajautui vallankumousyritykseen bolshevikkien perässä. Merkitseväksi mielestäni nousee se, miten asennoidumme kestävään kehitykseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja sisäiseen eheyteen. Mikä on Suomelle merkityksellistä tavalla, joka jättää jäljen tulevaisuuteen. Sata vuotta sitten keskilinja voitti. Nämä piirteet takasivat sen, ettei Suomi seuraavina kuohuvina vuosikymmeninä ajautunut oikeistodiktatuuriin tai kommunismiin. Ne eivät sulje toisiaan pois. 1.12. Olen korostanut, että itsenäisyys on aina suhteellista. Tästä populistinen kansallismielinenkin liike saa voimansa, joka suuntautuu usein kansainvälisyyttä vastaan. Ilmastonmuutos, mikromuovihiutaleet vesistöissä, aavikoituminen, lääkeaineiden vaikutusten heikentyminen, eläinlajien sukupuuttoon kuoleminen. Oikeistolla oli saksalaissuuntaus ja kuningaskunta. Tässä kehityksessä osan tie helposti erkaantuu muiden Suomessa asuvien elämästä ja käsitys yhteisyydestä ja keskinäisestä yhteisvastuusta hämärtyy. Suomen on käytettävä osaamistaan ja taloudellisia voimavarojamme ollaksemme kestävän elämän malli muille. Suomalaisten rooli tässä on rakentaa tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi, kehittää luontoa säästäviä tekniikoita ja perustaa tuotantomme yhä vahvemmin hajautetusti uusiutuvien luonnonvarojen käytön ja ravinteiden kierrätyksen varaan. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen jakavat meitä ryhmiin tavalla, jolla lopulta on hyvin kielteiset seuraukset. KeStävä kehitys on laaja otsikko, jonka alla saamme painia seuraavat vuosikymmenet. Suomen asia on meidän Matti Vanhanen keskustan presidenttiehdokas. Muun muassa nämä asiat sitovat meidät vaikeaan yhtälöön. 2017 35 Puheenvuoro Sadan vuoden takaa merkitseväksi jäi toiminta itsenäistymisen, kansalaissodan jälkeisen sovintopolitiikan ja tasavallan puolesta. Perusvalinta on tehtävä sen välillä, uskooko kansainvälisellä yhteistyöllä saavuttavansa paremman lopputuloksen kuin toimimalla yksin. SiSäiSen eheyden kannalta käynnissä on useampi trendi, jotka kasvattavat haastetta
– Kuntapolitiikassa petyin siihen, ettei nuorten aito osallisuus ja kuuleminen millään lailla mahtunut heitä koskeviin prosesseihin mukaan. Koska Mäntyharjulla ei voimisteltu, hän kysyi urheiluseuralta lupaa ryhtyä vetämään toimintaa vuonna 1995. Näin kerta toisensa jälkeen sen, miten tytöt kasvoivat navetan ovella viisi senttiä pituutta opittuaan lypsämään ja muut karjanhoitamiseen liittyvät työt. – Tanssin puolella teen tällä hetkellä lähinnä projektiluontoisesti hommia, hän kertoo. Valmistuttuaan hän toimi kaksi vuotta Ristiinassa emäntäkoulussa maatalousaineiden opettajana. Kaksissa viime vaaleissa Mattila ei ole lähtenyt ehdolle. 36 1.12.2017 Mäntyharjulainen Marita Mattila pitää erittäin tärkeänä sitä, että kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajisto on mukana myös maakuntatason päätöksenteossa. nykyisessä työssään Mattilalla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten asioihin. Mattila muutti Mäntyharjulle tavattuaan puolisonsa Mikan. – Varsinkin, kun jouduin myöntämään, että pystyn enemmän vaikuttamaan työni kautta niihin asioihin, jotka koen kaikkein tärkeimmäksi, Mattila sanoo. – Se on nuorten osallisuuden merkitys. Hän on toiminut vuodesta 2007 projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) nuorisoalan tutkimusja kehittämiskeskuksessa, Juveniassa. Mäntyharjulla Mattila tunnetaan ex-kuntapoliitikon roolin lisäksi ennen kaikkea Mäntyharjun Virkistyksen voimisteluja tanssijaoston vetäjänä, tanssillisen voimistelun harrastajana ja koreografina. Mattila toimii Suomen Voimisteluliiton tanssillisen voimistelun ja koreografiaosaamisen kouluttajana ja tuomarina. Porukka vaihtuu ja politiikka keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun. Sen jälkeen, 23 vuoden aikana, tuhannet mäntyharjulaiset tytöt ja naiset ovat jossakin elämänsä vaiheessa ainakin kokeilleet voimistelua ja tanssia. Pariskunta asettui Mikan kotitilalle, jolla Mika on sukupolvien ketjussa kahdeksas viljelijä. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Päätöksenteko kaipaa nuorten aitoa kuulemista, sanoo Marita Mattila Johtotähtenä nuorten osallisuus Marita Mattila asuu Mäntyharjulla suomalaisessa maalaismaisemassa, johon kuuluu myös vesistöä.. Yhden valtuustokauden hän toimi tarkastuslautakunnan johdossa. – Toinen mielestäni tärkeä asia: jokaisen valtuutetun kannattaa opiskella kunnallispolitiikkaa, vaikka omatoimisesti, jos koulutusta ei järjestetä. Kun on tietoa, ei ole virkamiesten armoilla ja lain tuntemus antaa itselle arvopohjaa toimia päättäjänä. Se auttaa ymmärtämään perusasioita. – Näin vanhemmiten koreografioihin on alkanut tulla yhä enemmän huumoria, Mattila naurahtaa. – Aloitin voimistelun Sysmässä 5-vuotiaana. Marita Mattila opiskeli Helsingin yliopistossa maaja metsätaloustieteiden maisteriksi. Hän piti erityisen kiinnostavana työskentelyä Etelä-Savon maakunnan yhteistyötyhmässä, jonka tehtävänä oli huolehtia maakunnan aluekehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta. – Sieltä saa erilaisia näkemyksiä ja myös vertaistukea, Mattila kertoo omista kokemuksistaan. Viimeksi Mäntyharjulla päästiin nauttimaan Mattilan ohjaamasta Sikakaalitanssista Sikakaalikarnevaaleissa. Näiltä vuosilta Mattila sai toimintaansa johtotähden, joka loistaa edelleen kirkkaana. Nuorille tulosten olisi näyttävä nopeasti. Harrastus jatkui Helsingissä läpi opiskeluajan, Mattila kertoo. Mattila jättäytyi neljän valtuustokauden jälkeen pois vuonna 2012. Hän oli kolme kautta myös kunnanhallituksessa, joista yhden puheenjohtajana. Mattila valmistautui tähän luottamustehtävään suorittamalla Helsingin kauppakorkeakoulun EU Project Manager -koulutuksen. Neljä kautta päätöksentekoa tuntui sopivalta määrältä
1.12. 2017 37 Politiikka keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun, mutta nuorille tulosten olisi näyttävä nopeasti.
Siellä näitä hallintoalueita ei nimitetä maakunniksi vaan lääneiksi, joita on 21 kappaletta. Ratkaisu oli selvästi oikea, sillä kaikki 18 maakuntaa ovat syntyneet 1900-luvulla tapahtuneessa prosessissa, jossa vaikuttavina tekijöinä olivat taloudelliset ja liikenteelliset perusteet, kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Lait ja asetukset toki ohjaavat ja asettavat rajoja maakuntavaltuustonkin päätöksenteolle, joten jonkin tasoista tasapuolisuutta on maaseutukunnillakin lupa sieltä odottaa. Miksi pitkään ja huolellisesti valmisteltu kokonaisuus olisi nyt pitänyt rikkoa. Niin paljon keskusta ei saanut. Vapaavuori ei ole tätä joko vielä huomannut, tai sitten hän on siitä viisaasti hiljaa. Vanhempainrahakautena eli äitiystai isyyslomalla työeläke kertyy ansioidesi mukaan tai itse asiassa jopa paremmin: laskennassa tulosi korotetaan 17 prosentilla. Väite on väärä. uudenmaan maakuntavaltuustossa tulevat kaupunkien asukkaiden valitsemat maakuntaedustajat todennäköisesti olemaan enemmistöasemassa. Anneli Alaluusua Lapsen kotihoidon tuesta karttuu työeläkettä. Ruotsissa on vanhaa perua edelleenkin myös 25 maakuntaa, joilla on muun muassa omat vaakunansakin. Eläkkeesi kertyy hoitojaksoilta siihen saakka, kun nuorin kotona hoidettavista lapsistasi täyttää kolme vuotta.” olen itse tehnyt koko työurani työeläkealalla, joten asia on minulle tuttu. Täysin vastaava löytyy niinkin läheltä kuin Ruotsista. Jos työansioita ei ole, vanhempainrahakaudelta kertyy eläkettä ikään kuin ansioita olisi 727,29 euroa kuukaudessa. Edellytyksenä on, että ennen eläkkeelle jäämistä sinulla on ollut työansioita työurasi aikana vähintään 17 455,15 euroa (vuoden 2017 tasossa). Valtaosa ruotsalaisista näyttää siis edelleen rakastavan maakuntaansa, vaikka se on ollut olemassa jo vuosisatoja. Kotihoidon tuesta karttuu jo nyt työeläkettä. Julkisuudessa puhutaan nykyisin usein virheellisesi keskustan ja kokoomuksen hallituksessa tekemästä ratkaisusta, jossa keskusta sai maakuntauudistuksen ja kokoomus valinnanvapauden soteen. Jos jäät vanhempainrahakauden jälkeen kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lastasi, sinulle kertyy eläkettä myös kotihoidon tuen ajalta. Työeläkelaki on kirjoitettu monimutkaisesti, ja asia käy siitä ilmi vaikeasti, mutta lainasin Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeen tekstiä tähän: ”eläkettä kertyy sosiaalietuuksista, kuten vanhempainvapaasta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta. Lopullisesti nykyinen 18 maakunnan maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 valtioneuvoston päätöksessä. Vielä ei tiedetä, millainen vaikutus tällä on päätöksentekoon, mutta ainakin alkuasetelma tullee olemaan kaupunkien näkökulmasta erittäin hyvä. Oman alle kolmevuotiaan lapsesi hoitajana sinulle kertyy eläkettä sekä vanhempainpäivärahakaudelta että hoitovapaan ajalta. Eläke kertyy tällöin kiinteän euromäärän mukaan (727,29 euroa kuukaudessa vuoden 2017 tasossa). Vuoteen 1634 asti voimassa ollut maakuntajako muutettiin pienin muutoksin lääninjaoksi, jolloin muutamat läänit, muun muassa Tukholman lääni, nimettiin pääkaupunkinsa mukaan. Tämä tuntuu hyvältä tulossa olevaa maakuntauudistustamme ajatellen. Matti Aaltio Nurmijärvi Ruotsalaiset rakastavat maakuntiaan Julkisuudessa toistetaan edelleen usein sitä virheellistä ajatusta, että alle kolmevuotiaiden kotihoidosta maksettavasta tuesta pitäisi karttua työeläkettä. Pohjois-Ruotsissa sekä Tukholmassa ja Göteborgissa, joiden kaupunginosat saattavat kuulua eri maakuntiin, ovat läänit maakuntia suositumpia. Poikkeuksiakin on. Monet ihmiset tuntevat suurempaa yhteenkuuluvuutta kotimaakuntaansa kuin kotilääniinsä, ja useimmat ruotsalaiset ilmoittavatkin kotiseudukseen mieluummin maakunnan kuin läänin. 38 1.12.2017 Mielipiteet Jan VapaaVuori on väittänyt, että sellaista hallintomallia, jota Suomeen nyt ollaan luomassa, ei ole missään muualla. Mutta kartalla lääni-Ruotsi ja maakunta-Ruotsi näyttävät edelleenkin hyvin samanlaisilta. Se sai vain 15:n sijaan 18 maakuntaa eli kolme maakuntaa lisää. Myös kotihoidon tuen ajalta kertyy eläkettä. Vaikka Ruotsin maakunnilla ei nykypäivänä ole mitään poliittis-hallinnollista merkitystä, niitä käytetään ahkerasti kulttuurisissa ja historiallisissa yhteyksissä
työterveyslaitoksen tutkimuksessa vuonna 2016 todettiin sosiaalityöntekijöiden rasittuvan muita kuntatyöntekijöitä enemmän. Tällä teemapäivällä halutaan tuoda esiin lapsen oikeuksia ja herätellä keskustelua lasten hyvinvoinnista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tällöin riski työn laadun heikkenemiselle ja virheiden lisääntymiselle on suuri. Eli kansan syviä rivejä on kiitettävä ja tunnustettava, että kaikki olivat nousua aikaansaamassa. Sosiaalityöntekijöiden addressin allekirjoittajat toteavat kiireen ja kuormituksen näkyvän lastensuojelun arjessa. Myös uudessa lastensuojelulaissa on korostettu ennaltaehkäiseviä perhepalveluita, niitä tulee tarjota perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. tällä hallituskaudella on käynnissä laaja lapsija perhepalveluiden muutosohjelma, jonka tavoite on kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 1.12. Samana päivänä yli 1 000 sosiaalityön ammattilaista tuli julki tuoden näkyviin kokemuksensa lastensuojelun tilanteesta. Iltapäivälehtienkin olisi aika lopettaa asian jauhaminen. Mitä vaativampaa on työ, sitä suurempi merkitys on työssä jaksamista tukevilla voimavaroilla. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keskustalle vaalit voivat olla todella kohtalokkaat. Tilanne on kestämätön. Sosiaalityöntekijöitä kuormittivat tutkimuksen mukaan muun muassa työolosuhteet, työn piirteet ja organisaation toimintatavat, kiire, asiakasvastuu ja asiakkaiden moniongelmaisuus. Monen lapsen taustalla on vakavasti vaarantunut ja turvaton elämäntilanne. keskustan tulee hoitaa tyylillä niin presidentinkuin maakuntavaalit ja keskittää kaikki voimat ja taloudelliset resurssit seuraaviin eduskuntavaaleihin. Ongelmakunnissa kyse on usein päättäjien ymmärryksen puutteesta ja viranomaisten yhteistyörakenteiden heikkoudesta. Kenenkään ei tarvitsisi uupua yksin valtavien vastuiden ja työmäärien alle. Asiakasmäärät ovat monin paikoin liian suuria, yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan useita kymmeniä asiakkaita. Lastensuojelun sosiaalityötä tarvitaan silti jatkossakin ja korjaavan sosiaalityön edellytykset on saatava kuntoon. Meitä on varmasti paljon, jotka emme enää voi millään osallistua tähän epärealistiseen toimintaan. kansanedustajien on tultava voimalla julkisuuteen myös puolustamaan Juha Sipilää ja ilmoitettava, että totta kai eduskunnan kahvioissa ja eri piireissä spekuloitiin mahdollisuuksilla perussuomalaisten hajaannukseen. toivoMus Paavo Väyrysen kannattajille: kootaan tähän lehteen palsta, jolla me, ainakin sadat, Paavon tukijat ja kannattajat vetoamme, että palaat, Paavo, keskustan riveihin. marraskuuta vietettiin kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Hannakaisa Heikkinen terveystieteiden maisteri kansanedustaja (kesk.) sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Kiuruvesi Sosiaalialan huoli on otettava vakavasti lähivuosien vaalisuma alkaa tammikuun presidentinvaaleista. Sosiaalityöntekijöiden työoloihin on kiinnitettävä huomiota, paitsi työntekijöiden hyvinvoinnin, myös asiakkaiden vuoksi.Sosiaalityön houkuttelevuutta on lisättävä. Tavoite on hyvä ja tärkeä. Gallupit eivät valehtele, nyt tarvitaan radikaaleja ratkaisuja. Neuvottelussa tulisi päästä ratkaisuun, että Paavo otat arvostetun paikkasi keskustan kunniapuheenjohtajana ja vaikutat kaikissa vaaleissa myös Sinulle rakkaan puolueen menestykseen. Suuri vastuu tästä on meillä poliittisilla päättäjillä, kunnissa, tulevissa maakunnissa ja valtakunnan politiikassa. Suomi nousuun yhteistyöllä, kiitoksella ja hymyillen – ei riidellen ja repien. 2017 39 Maanantaina 20. työn houkuttelevuuteen ja sosiaalityöntekijöiden työssä pysyvyyteen vaikuttavat paitsi sosiaalityön korkeakoulutettujen ammattilaisten palkkaus, myös hyvät työolot, kuten hyvä henkilöstöjohtaminen ja työntekijöiden kokemus tuen saamisesta. Ensimmäiseksi puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin tulee istua samaan pöytään Paavo Väyrysen kanssa. Vetoomuksessa myös todetaan monen sosiaalityöntekijän jäävän haastavassa työssään aivan liian yksin. Tämä tarkoittaa panostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä esimerkiksi neuvola-aikana tapahtuvaan yhteistyöhön eri ammattilaisten kanssa. Heidän kannanottonsa taustalla oli vakava huoli mahdollisuuksistaan tehdä työtään lasten, nuorten ja perheiden kanssa ammatillisen etiikkansa mukaisesti. Sipilän johtama kampanja Suomi nousuun on saatava kansan tietoisuuteen ja vedottava siihen, että me kaikki suomalaiset jouduimme menneinä vuosina tinkimään omista vaatimuksistamme. Pääministerin tuli toimia lopullisten ja virallisten päätösten jälkeen. Osmo Kärkkäinen kunnallisneuvos, Keuruu On johtopäätösten aika, Paavo Väyrynen. Onneksi järkeviä ja inhimillisiä panostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin tukee myös taloudellinen näkökulma: satsaukset lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ovat huomattavasti edullisempia kuin kriisiytymään päässeiden tilanteiden hoito. Nämä lapset tarvitsevat sosiaalityöntekijöiltä aikaa ja rauhaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Sellainen kohtalo on hyvin yleinen populistipuolueille eri maissa. Ministerit ja kansanedustajat kiertämään kunnat ja kylät esikaupunkialueita myöten, kuten Paavo Väyrynen on usein tehnyt. Samanaikaisesti pitäisi vaikuttaa siihen, että vaikeita lastensuojeluasiakkuuksia syntyisi nykyistä vähemmän. Olet pyytänyt meitä entisiä tukijoitasi keräämään kannattajakortteja presidenttiehdokkuudellesi
Matkan hinta on 280€/hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. klo 18 kunnantalolla. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. 0505755236. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Joulukuussa lähes joka paikkakunnalla järjestetään joulumyyjäisiä, joissa myyntipöydät notkuvat monenlaisia herkkuja. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 050-3745416. klo 16.3017.30. Tänä vuonna jouluaatto ajoittuu sunnuntaille, ja moni on töissä vielä perjantaina. Jouluaattoon on aikaa alle kuukausi, ja komerokin, johon on mukava linnoittautua, taitaa olla vielä valitsematta. Mervi Mäki-Neste keskustanaisten pääsihteeri Vietätkö joulusi komerossa. Silja Europalla. Tunnelmaan väen virittää presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Mukana kansanedustaja Esko Kiviranta Aura, py:n syyskokous su 3.12. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Kahvitarjoilu. Hinnat: Koko neljän hengen Bhytti 50 euroa ja A-luokan hytti 75 euroa. Ilmoittautumiset pikaisesti helsinki@ vesaiset.fi puh. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Naisille ovat kuuluneet perinteisesti jouluruokien suunnittelu ja valmistaminen, miehet noutavat yleensä joulukuusen. Liikenneministeri Anne Berner virittelee keskustelua liikenteestä ja ilmastonmuutoksesta. Aina on joku komero siivoamatta ja lehtipinoja siellä täällä. Tulkaa kaikki keskustalaiset kysymään ja keskustelemaan! Kahvit tarjolla klo 16.30. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. Hämeenlinna 11.1. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. Sitä sanotaan elämäksi. Jossain kohtaa pitää hellittää, antaa armoa itselleen ja muokata arjesta riittävän hyvä. klo 19 Onurissa Tuulosessa. klo 17. Mukana kansanedustaja Esko Kiviranta Turku, Turun seudun py:n syyskokous piiritoimistolla 12.12. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin toiminnanjohtaja Juha IsoAho puh. Osallistujat vastaavat itse ruokailuistaan. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmimaaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.-3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Nousiainen, kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksen syyskokoukset 1.12. Puoluekokous Sotkamossa 8.-10.6.2018. Tuulos, py: n syyskokous on ma 4.12. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etela-hame@keskusta.fi tai puhelimella 050-3745416. Lähtö Eteläsatamasta perjantaina kello 18.30 ja paluu lauantaina kello 16.00. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Turku, 14.12. klo 18 Vanhustentalon kerhohuoneella. Keskustassa tapahtuu 40 1.12.2017 Jos vastauksesi otsikon kysymykseen on kyllä, olet auttamattomasti myöhässä. klo 19 kaupungintalon neuvotteluhuone Kairassa. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa.. Kymmenellä kuukausittaisella lisäeurolla suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin saisimme luotua Suomeen vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Mahdollisuus Tallinnassa oloon lauantaina kello 8.30-12. Hämeenlinna 10.1. Paimio, kj:n syyskokous 4.12. klo 17. Tervetuloa! Hauhon py. Tervetuloa! Marttila, Py:n pikkujouluinen syyskokous Osuuspankin kerhohuoneella su 3.12. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten toiminnanjohtaja Miro Marjamäki puh. klo 18.30. Usein näiden jouluherkkujen valmistaja on nainen, ja hankinnallamme voimme tukea myös oman paikkakunnan naisyrittäjiä. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelin-hallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. klo 14-18. Jouluvalmisteluissa ja -hankinnoissa tehdyillä kulutusvalinnoilla on merkitystä koko maan työllisyyteen. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvarhaisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Ostamalla joulupöytään ja lahjaksi kotimaassa työllistäviä tuotteita ja palveluita meillä kaikilla on mahdollisuus tukea suomalaista työtä. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Hyttejä rajoitetusti. Järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Karkkila, kj:n syyskokous su 3.12. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. klo 17 seurakunnan kerhohuoneella. Monella naisella on edelleen korkea kynnys hankkia esimerkiksi joulun laatikot valmiina. Jouluglögit tarjolla piiritoimistolla (Rauhankatu 11, HML) ti 19.12. klo 14.30. Syyskokous pidetään Mokian tiloissa ti 12.12. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. Naiset tekevät erilaisia jouluvalmisteluja huomattavasti suuremman määrän kuin miehet. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. Kaksi vuotta sitten valmistetun marjahillon pinnalle on kertynyt hometta, ja hillon loppusijoituspaikkana on biojäteroskis. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. klo 18 järjestetään periaateohjelmakeskustelu. klo 17 alkaen. Jos tänä vuonna olisit armollinen itsellesi ja hankkisit joululaatikot vaikkapa oman paikkakunnan tai kylän myyjäisistä. Paikalla valtuutettu Marjatta Rahkio. Hämeenlinnan py:n syyskokous piiritoimistolla os. klo 9-12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. Tarjotaan joulupuuro ja ottakaahan pieni paketti mukaan! Piiritoimisto 19.12. Rauhankatu 11. Tarkempaa tietoa Facebook sivuilla: facebook.com/ vesaistenhelsinginpiiri. Hämeenlinna 10.12. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. Mukana kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. täydellisyys ei ole tavoittelemisen arvoista. Puheenvuoro Helsinki Pikkujouluristeily Tallinnaan 9.-10.12. Puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula Hämeenlinnassa kaupunginkirjaston (lukiokatu 1) musiikkisalissa alustamassa soteja maakuntauudistuksesta
www.keskusta.fi/ perapohjola. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Pudasjärvi. 2017 41 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Katja Koivukoski 040 5338160. Omat kyydit / kimppakyydit. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. sieppi@gmail.com. kati@gmail.com. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Myös Facebook. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Polvijärvi py:n syyskokous ma 11.12. klo 10-13 uinti // klo 13-14 lounas. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 18.30. Avoinna klo 9-15. p. Avoinna sopimuksen mukaan. Ii. Johtokunta kokoontuu klo 18. puro@keskusta.fi. Kaija Väänänen p. klo 16-18 Kahvila-Ravintola BEPOPin alakerrassa, Yrjönkatu 22. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Oikaisuja Suomenmaan (24.11.) puoluevaltuustokyselyä käsittelevässä jutussa oli virhe. klo 18 metsästysmaja Saukkolassa (Maalismaantie 172, 91110 Ii as.). 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä presidentinvaaleja, maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. 040 418 1150. klo 18 Aittojärvellä Kyläkolossa. klo 18.30 Keskustan Etelä-Savon piiritoimistolla (os. Ilmoittautuminen viim. kunnallisjärjestön toimistolla, Kitkantie 1, Kuusamo. Syyskokousasiat ja vieraana valtuustoryhmän pj Reima Härkönen. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin alustustilaisuus Suomi 100 ke 13.12. Ollaan yhteydessä. VAIHTOEHTONA SavoKymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja, eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Alle 4v veloituksetta. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. Kati Kiljunen 0456 999 196 tai kiljunen. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. klo 15. klo 19 Nurmoo-talolla. klo 11 alkaen Tampereen Säästötexin edessä. klo 18 Tanhuvaarassa. Kokouksen jälkeen tarjoilua! Tervetuloa! Johtokunta Moinsalmi-Pellossalo Py:n syyskokous to 7.12. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Elina Suoranta p. Käsitellään lisäksi sääntömuutos. Markku Pakkanen tavattavissa kahvila Puistokulmassa 9.12 klo.12-13. klo 18 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. KESKUSTANAISET Kuusamo. Syyskokousasioiden lisäksi joulupuuro ja kahvit sekä arpajaiset. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi 20.12. klo 18 Kuusirannan seurakunnan leirikeskuksessa. www.fb.com/ perapohjola. 044-3122982. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. Kotka, teltta Karhulan torilla 9.12 klo 9-12. 045-6748077, tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Tervetuloa! Karjala Länsi-Lappee, py:n syyskokous su 3.12. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Tervetuloa johtokunta Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki 28.12. Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. Esillä sääntömääräiset asiat. Esillä sääntömääräiset asiat. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). ma 4.12. Seinäjoki, kj:n syyskokous to 7.12. Kymenlaakso Miehikkälä, Pitkäkosken py:n syyskokous 1.12. klo 11 Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 Rovaniemi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Lieksa py:n syyskokous to 7.12. Lisäksi käsitellään Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Markku Pakkanen. Jouni Koskela kertoo kuvakavalkadina Suomen tarinan historiaa ja sotahistoriaa. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Itä-Savo Kerimäki, Keskustanaisten syyskokous 4.12. Kurenalan paikallisyhdistyksen yleinen syyskokous 7.12.2017 klo 18 Pudasjärven kaupungintalon Nalle-kokoustilassa. Koskikatu 5. klo 19 Raumantien Motellilla, Tuorsniementie 584 Pori. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 18 Mutakatissa. Pori, kj pe 1.12. Eura, Keskustanaisten Euran Yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 7.12. klo 18 Euran uimahallin kahviossa. klo 16.30 Keskustan Itä-Savon piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna. Tervetuloa jututtamaan kuntapäättäjiä ja toimijoita! Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki Itä-Savon ja Savo-Kymen Vesaisille 28.12 Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). Kokouksessa paikalla ovat mm. 044 369 9603. Länsi-Tampereen py:n syyskokous 5.12. mennessä. Nuijamaa, py:n yhdistetty vuosija syyskokous sekä perinteinen pikkujoulu pe 8.12. Aikuiset 85€, lapset 69€. Kahvitus klo 17.30 alkaen, tervetuloa. klo 9-15. HINNAT: Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) // Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e) // Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e) // Alle 4v veloituksetta. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. 10.12. klo 18.30 Seppo Seurilla. klo 16 Hotelli Puustelli. Pori, Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pe 1.12. fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Keskustanuorten tmj. klo 18 kirjastotalo Metson Tammi-salissa. Kansanedustaja Markku Pakkanen klo 9-11 Hamina, kansanedustaja Markku Pakkanen tavattavissa kahvila Puistokulmassa 9.12. Pori, kj:n Keskustan periaateluonnoksen kenttäkäsittely pe 1.12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja, eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. BEPOP kauppakäytävällä klo 10-16 haastaa porilaiset keskusteluklinikalle teemalla; “Kuka muu muka”. Piiritoimiston käynti/ postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 1213.Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu! Kouvola, Anttilan Py:n syyskokous 2.12. klo 18 Nuorisotilassa. Pohjois-Karjala Hali-Kajoo-Petrovaara py:n syyskokous su 3.12. Hamina, ke. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). Keskustan Siuruan py:n lopettamisen toinen käsittely. Keskustan Kainuun piirin syyskokousta käsittelevän jutun (17.11.) kuvatekstissä oli kirjoitusvirhe. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@ netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Lappetelä-Pörsänmäen py:n syyskokous pe 1.12. Tervetuloa! Kotka, teltta Karhulan torilla 9.12 klo. klo 18.45 Keskustan Etelä-Savon piiritoimistolla (os. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen tulee klo 19 keskustelemaan ajankohtaisista asioista kyläläisten kanssa. Tuukka Liuhalle, puh. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Riistakatu 15 Iisalmi. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Paikalla kokouksessa on kansanedustaja ja yhdistyksen puheenjohtaja Ari Torniainen. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Pori, Söörmarkun Keskustan py:n syyskokous 7.12 klo 19, Söörmarkun Nuorisoseurantalo, Söörmarkuntie 265. Esillä henkilövalinnat. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous la 9.12. klo 18 Kahvila-Ravintola BEPOPin alakerrassa, Yrjönkatu 22. Tule tapaamaan aktiivisia keskustan jäseniä ja kerro heille huolesi, etsitään yhdessä ratkaisuja. Keskustelussa mukana puolueen järjestösuunnittelija Matias Ollila. Lappi Keskustanaisten Lapin piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 2.12. klo 18 Kajoon Timanttitupa. klo 19 Aholan Vierastalossa. klo 17 piiritoimistolla, osoite Valtakatu 54. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Tornio, Kj tarjoaa glögiä la 9.12. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Johtokunta kokoontuu klo 17. 1.12. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Ahlaisten py:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS ti 12.12. 9-11, Paikalla ke. Toni Viljamaa p. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. 0443699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 7.12. klo 18. klo 17 Koskikadun Cumuluksen ravintola Huviretkessä, os. Kuvassa oli Minna-Maaria Sipilä, ei Minna-Mari Sipilä.. Päätetään lakkautuneen yhdistyksen varojen luovuttamisesta. Pudasjärvi. Ilmoittautumiset 20.12. Tervetuloa! Porin kunnallisjärjestö tarjoaa glögiä, joulupuuroa ja soppaa, joulutortun ja kahvia to 14.12. Tärkeää. Puoluevaltuutetut arvioivat toiseksi epäonnistuneimmaksi ministeriksi Paula Risikon ja kolmanneksi epäonnistuneimmaksi Sanni Grahn-Laasosen. Samalla juhlistetaan entisen Keskustan Tapavainolan paikallisyhdistyksen 100 vuotista taivalta. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Kokouksen jälkeen menemme katsomaan Lappeenrannan kaupunginteatteriin Kraanat auki -esitystä klo 19. Keskustanaisten Kanta-Lappeenrannan py:n syyskokous ma 4.12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. kansanedustaja Ari Torniainen, toiminnanjohtaja Matti Kuittinen ja joulupukki. Tarjolla pientä iltapalaa ja kahvit. Kouvola, keskustan osasto Sami Hyypiä -areenalla 3.12. Tampere. Yhdistyksen jäsenille tarjotaan mahdollisuutta liittyä Keskustan Kurenalan paikallisyhdistykseen. 14.12 kello 15-18 Keskustan Jouluglögitarjoilu piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Keskustanuoret, Nuoren Keskustan Liiton Anttolan osaston ylimääräinen yleinen kokous ma 11.12. Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous ma 4.12. klo 18.30 Tapavainolan Seurojen talolla, Myllyntie 44. Yhteiskyyti edestakaisin reitillä: Savonranta SEO -Kerimäki Matkahuolto HaapakallioSavonlinna LA asemaRantasalmi . Etelä-Savo Keskustanuoret, Nuoren Keskustan Liiton Mikkelin osaston syyskokous ma 11.12. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Alkuperäisessä jutussa nimet olivat vaihtaneet paikkaa. Kansanedustaja Markku Pakkanen klo 12-14 KN Hirvelä Syyskokous Kunnalan Marja ja Matkailussa to 7.12. Hallitus klo 16.30. 040721 0636
1917 Eduskunnan puhemies Johannes Lundson järjestää sunnuntaina 25.11.1917 neuvottelun, johon hän on kutsunut eduskunnan porvarillisten ryhmien johtajat. Me olemme nykyään siinä tilassa, että samalla kun Eurooppa valmistautuu tämän suursodan jälkeen rauhaa tekemään, me alamme käydä keskenämme sotaa siitä, mikä luokka täällä saisi hallita. Marraskuun viimeisellä viikolla eduskunnassa väitellään uuden hallituksen nimittämisestä. Santeri Alkio vastustaa ehdotusta: Minä ilmoitin vastustavani saksalaisten tänne tuloa. Muuta ei sanota. Edistyspuolueen K. Ja sillä aikaa, kun me tätä sotaa alamme käydä ja käymme, voi hyvinkin välirauha eurooppalaisista taisteluista syntyä. Alkio kuittaa istunnon tuloksen päiväkirjassaan: Keskustelu muodostui osittain hyvin arvottomaksi, keskinäiseksi haukkumiseksi. Siksi Suomen eduskunnan olisi esitettävä toivomus, että Venäjä tyhjentäisi Suomesta sotaväkensä. Neuvottelun lopputulos jää varsin väljäksi: Katsottiin, että se voidaan ryhmien kantana vakuuttaa, että porvarilliset vaativat venäläisten sotilasten heti täältä poistamista ja Suomen täydellistä riippumattomuutta. Me saanemme nähdä välirauhan ensimmäisenä tuloksena, että meille kenties tarjotaan joku valtionhoitaja, joku eurooppalainen prinssi kuninkaaksi.. Suursota on valmistanut meille tilaisuuden ensi kerran Suomen kansan historiassa asettaa itsellemme oma hallitus. Mutta me emme pysty asettamaan sellaista hallitusta, jonka alle edes tämän eduskunnan kaikki jäsenet alistuisivat lojaalisesti. Nostamisella Alkio tarkoittaa kutsuntoja suomalaisen sotaväen kokoamiseksi. Alkio vastustaa saksalaisten tuloa Suomen Synty Santeri alkion Silmin maanantaina 26. J. Kärsiikö Eurooppa silloin, että täällä on olemassa eräs pieni kolkka, jossa anarkia raivoaa samalla tavalla kuin tässä suuressa itäisessä naapurimaassa. Lopuksi äänestettiin Svinhufvudin ja Tokoin listojen välillä, jolloin edellinen sai 100 ja jälkimmäinen 80 ääntä. mikään ulkonainen vihollinen vaan kotoinen. 42 1.12.2017 timo laaninen 24.11.–1.12. Asia voitaisiin suorittaa omilla miehillä, jotka Saksasta ja Venäjältä palaavat, sekä maassa voidaan nostaa. Ståhlberg torjuu vaatimuksen, samoin Alkio. Lundson kertoo ulkomailta tulleesta sähkeestä, jonka mukaan maailmansodassa oli tulossa aivan pian aselepo. Suursota on tuonut Suomeen nälän ia nälän hedelmänä kansalaissodan, mutta se on tuonut tänne jotakin muutakin. Ei tänne ole saapunut. Alkio torjuu ehdotuksen. Neuvottelu on erittäin luottamuksellinen, siitä ei saanut kertoa edes ryhmille. Porvarillisten ryhmien johtajat neuvottelevat siitä, pitäisikö pyytää Saksan apua maassa olevan venäläisen sotaväen poistamiseksi. Tämä ilta on ollut siitä riittävänä todistuksena. suomalaisEn puolueen Lauri Ingman olisi suostunut siihen, että Saksa asettaisi Suomeen pienemmän määrän sotaväkeä valvomaan venäläisten lähtöä. Suursota on saapunut Suomeen. Eduskunnan riitaisassa istunnossa Alkio käyttää pitkän puheenvuoron, jossa hän kuvaa maan tilannetta synkin värein: Tällä kansalla olisi syytä nyt pukeutua säkkiin ja tuhkaan. Näin syntyi hallitus, jonka eduskunta suoraan valitsi ainoan kerran Suomen historiassa. Hän olisi ollut valmis hyväksymään sen, että Saksa valtaisi Suomen rauhantekoon asti. marraskuuta eduskunta aloittaa iltapäivällä istunnon, joka kestää yli kaksitoista tuntia. Neuvottelussa syntyy erimielisyyttä siitä, pitäisikö turvautua Saksan apuun. Ei koskaan. Suomalaisen puolueen Rolf Nevanlinna menee vielä Ingmania pidemmälle
Marssille oli lähdetty, mutta kuljettu jonon hännillä lippuja kantavien kansallispukuisten perässä. 1.12. – Jotenkin se kotiseutuhenki heräsi. Pikkutyttönä hänellä oli ollut feresi. Itse hän ei aiemmin kokenut olevansa kansallispukutyyppiä. Puoluekokouksiinkaan ei tullut hankituksi pukua. Ensi kesän Sotkamon kokous mielessään hän on katsellut myytäviäkin pukuja. KanSalliSpuKuun pukeutuminen synnytti Jaskarin mielestä aivan erityistä juhlavuutta. Kaikki ne erilaiset puvut ja niiden mukana maakuntien historia, perinteet ja käsityön arvostus, Jaskari luettelee. Luultavasti hän kuitenkin lainaa taas ystävänsä pukua. Äiti ja muut sukulaiset käyttivät kansallispukuja. Kun puoluekokous sitten järjestettiin naapuripitäjässä Seinäjoella, Jaskarista alkoi tuntua, että kansallispuku olisi paikallaan. Halusin ehdottomasti Lapuan puvun, sillä olen sieltä kotoisin, hän kertoo. – Haluan kokea sen juhlavuuden ja arvokkuuden uudestaan. Jutella muiden kokousedustajien kanssa puvuista ja ihastella niitä, Jaskari perustelee. ”Kansallispuvut kertovat perinteiden kunnioituksesta” Anne-Maria Jaskari koki synnyinkuntansa puku yllään erityistä juhlavuutta TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen. Puku löytyi lainaksi ystävältä, kirsti kalliolta, jonka äiti oli kutonut kankaan 40-luvulla. 2017 43 lapuan puku Minun pukuni Seinäjoen puoluekokouksessa anne-Maria Jaskari veti kansallispuvun päälleen ensimmäistä kertaa elämässään. – Sitä on vaikea sanoilla kuvailla. Takavuosikymmeninä ne olivat tavallinen näky kaikissa juhlissa Jaskarin kotiseudulla. Tyttärelle siitä tehtiin puku 60-luvulla, jolloin tämä kulki kansallispuvussa nuorten riennoissa
Mikä on vanhin yhä tuotannossa oleva suomalainen peli: Afrikan Tähti, Fortuna, Kimble, Pajatso. Formula ykkösten maailmanmestaruuden vei taas Mercedes-talli. Tampereella Vapriikissa sijaitsevan Suomen pelimuseon pysyvässä näyttelyssä voi tutustua sataan suomalaiseen peliin, joista suurinta osaa myös pääsee pelaamaan. Vas tau kse t: 1) Val met Aut om otiv en aut ote hda s Uud ess aka upu ngi ssa , työ nte kijö itä 3 700 , ja kok o aja n mää rä kas vaa : rek ryt oin ti-i lm oitu kse ssa keh uta an, ett ä saa t 4 000 uut ta työ kav eria , 2) 27. 8. Safronov / Shutterstock Kuka ajaja voitti Ferrarin viimeisimmän maailmanmestaruuden vuonna 2007: Fernando Alonso, Kimi Räikkönen, Michael Schumacher?. Ferrari sijoittui kakkoseksi. . Kuka oli tuo iskelmätähti, joka lauloi ”Mä ennen remusin ja lemusin ja rahaa vippasin...”. Suomen tasavallan presidentin virka ei täytä sata vuotta yhtä aikaa Suomen valtion kanssa. Tapa tuli takaisin Kekkosen kaudella. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja hänen organisaatioidensa Venäjä-suhteet ovat tutkinnassa. Kun Suomi juhlii 100 vuottaan, niin Suomen suurimman tehtaan kotipaikka juhlii myös. Ferrarin viimeisin maailmanmestaruus on vuodelta 2007. Suomalaisen joulun perinteitä on joulukalan luovuttaminen tasavallan presidentille. Sen saavutettua suosiota, Alko otti sen valistuskampanjansa tunnuskappaleeksi. ”Alkoholin käytön vuoksi häiritsevästi käyttäytyvää henkilöä” tarkoittava sana yleistyi, ja nykyään häirikkö ei välttämättä ole juopunut tai huuruinen. Mitkä ovat niistä nykyisin käytetyt nimitykset. 6. 3. 4. 2. Mikä ja missä on henkilöstömäärällä mitattuna Suomen suurin tehdas. Suomen kieleen tuli 1970-luvulla uusi sana ”häirikkö”. Suomen ensimmäisen myymäläauton perusti Elanto Helsinkiin 1932. Milloin tasavallan presidentin virka perustettiin. Korppoon kalastajat lahjoittivat aikoinaan Ruotsin kuninkaalle tuoreen joulukalan. 1960 Suomea kiersi 664 myymäläautoa ja huippuvuonna 1970 peräti 1 228. Kuinka monta sataa vuotta vanha kaupunki on. 9. 5. Mikä kala presidentin joulukala on. Kuka ajaja voitti silloin Ferrarilla maailmanmestaruuden: Fernando Alonso, Kimi Räikkönen, Michael Schumacher. Milloin Trump vieraili maassa ensimmäisen kerran: 1977, 1987, 1997, 2007 vai 2017. Raitistunut iskelmätähti teki vuonna 1976 Alkon pyynnöstä Häirikkö-nimisen kappaleen. 7. 7.19 19, 3) hau ki, 4) 198 7 (tu ore kirj a ker too Neu vos tol iito n tie dus tel upa lve lu KG B:n laa tin een Tru mpi sta kan sio n jo 197 7), 5) muu tam a: 8 (til ann e 10/ 201 7), 6) Irw in Goo dm an, 7) sok erit aut i dia bet es, kaa tum ata uti epi lep sia , jak om iel ita uti ski tso fre nia , 8) Uus ika upu nki 400 vuo tta , per ust ett u 161 7, 9) Juh o Jus sila n keh itt äm ä lau tap eli For tun a 192 6, (Pa jat so 193 8, Afr ika n Täh ti 195 1), 10) Kim i Räi kkö nen . Se on perinne jo Ruotsin vallan ajoilta. 44 1.12.2017 4 3 5 9 9 6 5 8 4 3 2 8 3 1 7 8 2 4 9 5 7 4 2 2 5 3 9 4 7 3 2 7 6 7 2 4 3 6 5 9 8 1 3 9 1 4 8 2 5 6 7 5 6 8 7 1 9 4 2 3 4 5 2 8 3 1 7 9 6 8 3 7 9 2 6 1 5 4 6 1 9 5 7 4 2 3 8 2 7 5 6 4 8 3 1 9 9 4 6 1 5 3 8 7 2 1 8 3 2 9 7 6 4 5 8 3 1 2 3 8 6 2 9 5 3 4 5 8 6 7 2 3 9 5 8 3 7 6 1 9 8 1 7 5 9 7 5 8 1 6 9 3 2 4 1 4 9 2 5 3 6 7 8 6 2 3 4 8 7 1 9 5 2 9 7 3 1 4 5 8 6 5 8 1 6 7 2 4 3 9 4 3 6 5 9 8 7 1 2 3 7 2 9 4 5 8 6 1 9 6 4 8 3 1 2 5 7 8 1 5 7 2 6 9 4 3 8 3 1 2 3 8 6 2 9 5 3 4 5 8 6 7 2 3 9 5 8 3 7 6 1 9 8 1 7 5 9 7 5 8 1 6 9 3 2 4 1 4 9 2 5 3 6 7 8 6 2 3 4 8 7 1 9 5 2 9 7 3 1 4 5 8 6 5 8 1 6 7 2 4 3 9 4 3 6 5 9 8 7 1 2 3 7 2 9 4 5 8 6 1 9 6 4 8 3 1 2 5 7 8 1 5 7 2 6 9 4 3 4 3 5 9 9 6 5 8 4 3 2 8 3 1 7 8 2 4 9 5 7 4 2 2 5 3 9 4 7 3 2 7 6 7 2 4 3 6 5 9 8 1 3 9 1 4 8 2 5 6 7 5 6 8 7 1 9 4 2 3 4 5 2 8 3 1 7 9 6 8 3 7 9 2 6 1 5 4 6 1 9 5 7 4 2 3 8 2 7 5 6 4 8 3 1 9 9 4 6 1 5 3 8 7 2 1 8 3 2 9 7 6 4 5 1. Entisvanhaan puhuttiin sokeritaudista, kaatumataudista ja jakomielitaudista. Miten on nyt: sata, kymmeniä, muutama vai ei ainuttakaan. Tietotesti ??. 10. Ev
1.12. 2017 45 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Seuraavaa tapahtumaa Areenassa, Cheekin konserttia stadionilla, Susi-jengin ja Jokereiden otteluita, länsimetron avautumista. Suren, mutta en voi auttaa. Onko tämä jotakin henkistä laiskuutta. Kesäaamuisin, kun ruoho imaisee hiilidioksidia pihakenturalla, huokaamme syvään kauneutta, jonka kultaa arkemme. Miksi kukaan ei tosissaan ja jyrkästi puutu siihen, miten lähes kaikkia toimiamme arvostellaan suhteettomasti. Jos taas ihminen herää harmaaseen sohjoon ja (ilmastoa pahasti rasittavien) betoniseinien väliin 29 200 kertaa, mitä hän voi tehdä. He odottivat junaan pääsyä kuin Matti ja Liisa, he hypähtelivät ilmaan, kiljahtelivat, syleilivät toisiaan. Maaseudulla eletään päivästä toiseen Matti Mäkelä vieraskolumni. Aivan lähtien perusasiasta, saako maaseudulla edes asua. Tämä on se elämäntapojen ero. JoS lasketaan tapahtumien kestot ja niiden odotusaika elämänmittaisesti, en uskalla paljastaa lopputulosta. SeuraSin länsimetron avaamista. Mutta ei mitään, eivät myöskään muun Suomen ihmiset reagoineet. Mutta eihän odotusaikakaan kulu pelkästään liikenneruuhkan kuunteluun. Jos sitäkin olisi arvioitu samoilla kriteereillä kuin kaivannaisteollisuutta muualla Suomessa, olisi pitänyt nostaa hirveä haloo tunnelien kaivamisen ympäristövaikutuksista. me maaseudulla asujat heräämme joulun allakin vitilumen, kaukaisen koiranhaukun, järvenselkien keskellä. Sen sijaan olen kovastikin ihmetellyt maaseudun ihmisten laimeaa suhtautumista jatkuviin kohuihin. Monta kertaa olen itsekin puristellut nyrkkiä asian vuoksi. Se vietetään Facebookissa, vihan ja kaunan ja epäkohtien keskellä, seuraavaa mielenosoitusta odotellessa. Ja lopuksi tietysti vaatia peruskallion oikeutta elää rauhassa ilman että ihminen ”raiskaa” äiti maata ahneudellaan. Joka aamu, ajatelkaa mitä se tarkoittaa: jos ihminen elää 80-vuotiaaksi, hän herää 29 200 kertaa näiden näkymien keskelle. 46 1.12.2017 Valtamedian kohu-uutisointi on jo muuttunut sen elämäntavaksi, sitä ei enää ihmettele kukaan. Näytelmää katsellessani keksin, mikä on yksi perimmäinen syy maaseudun laimeaan suhtautumiseen pääkaupungin kohupöyristymisiin ja niin kuin metron kohdalla, myös ilonpurkauksiin. Hän pääsee sängystä ylös ankeaan päiväänsä odottamalla seuraavaa tapahtumaa. Lisäksi oli aika ällistyttävää nähdä se valtava innostus, lapsekas riemu, jolla helsinkiläiset alkuasukkaat ottivat vastaan arkisen kulkuvälineensä. Kirjoittaja on esseisti, kirjailija ja kolumnisti. Kaupunkilaiset elävät tapahtumasta toiseen, me maaseudulla elämme päivästä toiseen
Kylläpä on geeniperimässä sellainen synnynnäinen inho, että jos leivässä on hyönteinen, leipä lentää roskikseen. Nyt olisi sama mahdollisuus, ihan vaan jännityksen vuoksi. että ei tarpeeseen, kun kotonakin on, mutta maistuu jotenkin paremmalta, kun syö naapurin navetasta sen kärpäspaperin tyhjäksi. On russakkaa, että voi laittaa rusinan sijaan luomupullaan. Voita en syö levitteenä, koska se on niljakasta. Pitsassa se menee, kun kuvittelee sen joksikin muuksi. Mopomiehen hymyhän on 50-luvun lopulta lähtien ollut hammasrakohyttysten kruunaama. Vinksahtaneet eivät pääse eroon muurahaispesistä. 2017 47 TarkoiTuksella tuollainen otsikko, jonka jokaisen vokaalin päällä on niin sanotusti kärpäsen kakkaa. Jari Nenonen Ötökät ällöttävät Onhan maailmassa mönkiäistä, jos niitä haluaa popsia.. Sinappi on minulle kauhistus, melkein yhtä paha kuin piimä. Kyllä kai sillä Jopollakin, kesäiltana kun oikein polkee suu auki, niin saa sen iltapalan. Isosetä istui siihen munasillaan, veljenpoika syö koko pesän havuineen kaikkineen. Sepä on harmillista, että karjatilat ovat vähentyneet. Hampurilaispaikoissa tilaan tuplajuustohampurilaisen nimenomaan ilman juustoa. Kirkosta ne ovat eronneet Päivi Räsästä kirkollisverossa säästämisen tekosyynä käyttäen, joten niillä ei ole omantunnontuskia laittaa pannulla rukoilijasirkkaakaan. Viime viikon lopulla kauppoihin tulivat ensimmäiset hyönteisleivät. Lihaa syön ja olutta juon, vaikka ne molemmat aiheuttavat syöpää iltapäivälehdissä kerran viikossa. ei omenan tarpeen vuoksi, vaan jännityksen vuoksi. en suuriksi surmikseni söisi ostereita, etanoita tai rapuja, hummereita. Nyt joukkoon on liitetty myös sokeri. onhan maailmassa mönkiäistä, jos niitä haluaa popsia. On tietenkin itsekästä kronklata ruokien kanssa, kun maailmassa on suoranaista nälänhätää. Yhteen ihmisen kasvuvaiheeseen, nöösipoikina, kuuluu omenavarkaissa käynti. Hipsterit tai se porukka, kyllä te tiedätte, joilla on haivenia naamassa, sukupuolesta riippumatta ja myssy sisäpäähineenä ja kallokuulokkeet ja Jopo, nehän ovat brassailleet heinäsirkkojen kanssa jo kauan. Suut makiaks ja henki pois! edellä mainittua taustaani vastaan, arvatkaapa innostunko hyönteisten syömisestä. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 1.12. Mutta kuulkaa, kun olen ruokarajoitteinen, aina olen ollut. Varoitus; jos menet keskustan Kallion paikallisosaston tupailtaan, niin katso tarkkaan se pulla
Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. koko maan äänenkantaja Tilaa itsellesi tai lahjaksi! 84€ vuosi Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TilausVaiHTOEHDOT Puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 84 € / vuosi (määräaikainen) Soita asiakaspalveluumme puh