6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / 1.2.2019 / 4,80 € KesKustan vaaliteemat nousevat Kentältä Ajassa menneet vaalisloganit ovat osuvia ajanKuvia Eduskuntavaalit Vieraskolumni oiKeistolaistuminen on enemmistön valinta ÄÄni kuuluviin liina tiusanen haluaa puoluevaltuustosta KesKustelun areenan
2019 Maakunta tarvitsee puolustajansa Antti Rantakangas on ajanut pohjoisen hankkeita jo viisi vaalikautta s. 2 1.2.2019 sisältö 1.2. 16
36 Mikko Kärnä häiriköi Arkadianmäellä tarkoituksella s. 1.2.2019 3 Keskustan on pystyttävä kiteyttämään viestinsä ja vaalitavoitteensa kristallinkirkkaaksi. 18 Meppiehdokas Raul Kajak muutti Virosta Suomeen töiden vuoksi s. 25 Tupa täynnä Oulun vaalistartissa Keskustan pitää edetä positiivisuuden kautta, sanoo Sini-Elina Kärsämä s. 37 VarsinaisSuomen vaalipiiri Eduskuntavaalit Eurovaalit Kirjat. 38 Ministerit ja puoluejohtajat kisaavat Varsinais-Suomessa s. Riikka Pirkkalainen s
Työttömyys on vähentynyt ja työpaikkojen määrä kasvanut tällä vaalikaudella kaikkialla Suomessa, kaikissa maakunnissa. Keskusta kantaa pääministeripuolueena suurimman vastuun Juha Sipilän hallituksen tekemisistä. Myös vaaliohjelman valmistelussa on noudatettu viime vuosien perinteitä. Kymmenet puolueen työryhmät ovat valmistelleet linjauksia politiikan eri lohkoilta. Se toi tämän vuoden alussa 80 euron korotuksen alimpiin äitys-, isyysja vanhempainrahoihin sekä sairauspäivärahoihin. Aluepolitiikan onnistumista voi mitata tietysti monilla mittareilla. Vaihtoehdot ovat selvät. Tämä pitää kääntää vaalitaistelussa vahvuudeksi. Näitä linjapapereita on julkistettu viime syksystä lähtien. Myös takuueläkkeitä on korotettu. Keskusta on muka unohtanut sekä aluepolitiikan että alkiolaisen köyhän asian ajamisen. Keskusta tarjoaa ratkaisuja kaikkiin keskeisiin ongelmiin ilmastonmuutoksesta ruokaturvallisuuteen asti. Puolueen vaalimenestys ei jää ainakaan ohjelmista kiinni. Puolustuksen ohella keskustan pitää osata myös tiivistää äänestäjille, mistä vaaleissa on kysymys. Joko jatketaan politiikkaa, joka tuo työtä ja toimeentuloa kaikkialla Suomessa – tai kuunnellaan jälleen neljä vuotta sinipunaisia selityksiä, miksi uudistukset eivät etene eikä työllisyys parane. Yksi perinteinen mittari on liikenteen määrärahojen kehitys. Vaaleissakin voittajaksi selviytyy yleensä se, joka eniten tahtoo voittaa. Oppositio on toistanut koko vaalikauden ajan väitettä, että hallitus noudattaa kokoomuslaista politiikkaa. Ensin julkistetaan puolueen vaaliohjelma Helsingissä, minkä jälkeen puolueväki lähtee hakemaan vaali-intoa laivaristeilyltä. SDP:n ja kokoomuksen etumatka ei ole kuitenkaan mahdoton kiinnikurottavaksi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 1.2.2019 K eskusta käynnistää tänä viikonloppuna eduskuntavaalikampanjansa perinteisin menoin. Tämä on parasta mahdollista aluepolitiikkaa. Vaaleissakin voittaa se, joka eniten tahtoo voittaa Pääkirjoitus Puolustuksen ohella keskustan pitää osata myös tiivistää äänestäjille, mistä vaaleissa on kysymys. Työllisyyden paraneminen on tehokkain tapa huolehtia myös alkiolaisesta köyhän asiasta. Vaaleja ei kuitenkaan pelkästään ohjelmilla voiteta. Ennen muuta tarvitaan voittamisen uskoa ja tahtoa. Keskustan voitonuskoa ovat nakertaneet gallupit, joissa puolueen kannatus on jämähtänyt 17 prosentin nurkille. Tällä vaalikaudella maakuntien tärkeisiin tieja ratahankkeisiin on ohjattu selvästi enemmän rahaa kuin edellisellä kaudella. Lisäksi tarvitaan hyviä, innokkaita ehdokkaita ja onnistunut kampanja. Ja ri La uk ka ne n. Nämä väitteet on helppo kumota kovilla faktoilla. Alueelliset työttömyyserot ovat kutistuneet pienemmiksi kuin vuosiin. Lisäksi keskusta ajoi läpi sosiaaliturvan vähimmäisetuuksien korotuksen työmarkkinatuen tasolle. Lauantaina julkistettava vaaliohjelma tiivistää näiden linjapaperien keskeisen sisällön yhteen pakettiin
Sanotaan, ettei raha ole ainoa ratkaisu köyhyysongelmaan. He pääsivät toimeentuloon kiinni, kuka mitäkin reittiä. Kauhu , jota lapsena tunsin näiden tarinoiden äärellä, viilsi taas mieltäni, kun aamu-uutisissa selkäpuolelta kuvattu äiti kertoi joutuvansa sanomaan lapsille, ettei ole ruokaa. Jälkipolvien kohdalla mummo iloitsi hyvinvoinnista ja tuhansista mahdollisuuksista. Asiat, jotka toisille ovat itsestäänselvyyksiä (kaverisynttärit, lomamatkat, uudet vaatteet, viikonlopun herkkuhetket) ovat itselle utopiaa. Tilastot kertovat, että esimerkiksi lapsilisän ostovoima on romahtanut samaan aikaan, kun lasten ja nuorten välttämättömät menot ovat kasvaneet. Keksitään yhdessä ratkaisuja. Aina edes työssä käyvä ei pärjää kohtuullisesti, kuten ei pärjännyt mummoni äitikään. Erityisesti suurissa kaupungeissa elämisen hintalapun summa on hilautunut pilviin. Vähävaraisen hartiat painaa entistä kyyrympään se tutkimustenkin välittämä tosiasia, että monet hyvin pärjäävät pitävät huonompiosaisten ahdinkoa itse aiheutettuna. Siksi on tärkeää, että köyhyydestä puhutaan, kerrotaan tarinoita todellisuudesta. Rehellistä on silti myöntää, että tulonsiirrot eivät ole pysyneet muun yhteiskunnan kehityksen mukana. Miten sinä selviäisit, jos yhtäkkiä menettäisit kotisi tai puolen vuoden tulot. MuMMu kasvatti lapsensa sodan jälkeisessä niukkuudessa. Meri Alaranta-Saukko. Vuoden alussa läpsähtävät maksettavaksi esimerkiksi lääkeja sairaalamaksuomavastuut. Ne voivat iskeä keneen tahansa. Aamu-uutisen pistellessä sydänalaa pelottaa, että tulevaisuuden Suomi liukuu vääjäämättä huonommille urille, Britanniasta jo raportoidulle tielle. Se on varmasti totta. Mummun siskot surivat, kun pieninkin joutui tien päälle. Niin teki mummukin heti, kun saavutti kypsän yhdeksän vuoden iän. Tavallisella palkalla ei juhlita. He itse olivat edenneet kerjuuretkiltä piioiksi vieraille. Se varmistaa koko yhteiskunnan menestyksen ja eteenpäin menemisen, pohjoismaisen ihmeen säilymisen. Puhekanavalla toimittajat päivittelivät, ettei uskoisi sellaisen olevan Suomessa mahdollista. Sitä pitää tavoitella niin mummujen kuin muksujenkin kohdalla. Hänen äitinsä oli kova työntekijä, paiski hommia pellolla kuin mies, mutta uutteruudellakaan hän ei saanut lapsiaan ruokituksi. Se kaikki oli hänestä ihmettä. 1.2.2019 5 Toimittajalta Köyhyys voi koitua kenen tahansa osaksi Minun mummuni käveli 5-vuotiaana pitkiä metsätaipaleita talosta taloon ja kerjäsi leipää. 50 euroa on toiselle pieni raha, mutta toiselle talouden kaatava katastrofi. Huono-osaisuus periytyy, mutta myös lamaannuttaa. Ylen uutinen kertoi, että tammikuu näkyy avustusjärjestöissä piikkinä. Tilastojen ja omien kokemusten valossa se ei lopulta edes hämmästytä. Toisella on turvaverkko, joka kannattelee, toinen putoaa tyhjän päälle. Jo lapset oppivat häpeämään ja vetäytymään. Osattomuuden taustalla on kuitenkin monenlaisia tarinoita; kontalleen mennyt yritys, hometalo, yksinhuoltajuus, vakava sairaus, velkaantumisen kierre. Köyhyys määrittää yhä useamman lapsenkin arkea. Toivo karkaa kauas, kun näköpiirissä ei ole helpotusta. Minä uskon. Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi keskustalainen perusperiaate. uutisissa näkynyt selkä kertoo häpeästä
– Keskustalaiset puolestaan ovat usein hyvin maltillisia. Arto Laitinen Twitterissä Pari vuotta sitten 72 % työllisyys tavoitteen saavuttamista ei pidetty todennäköisenä. – Ne ovat keskustalle tärkeät. Puolue tukee ehdokkaita somenäkyvyydessä koulutuksin ja erilai sin materiaalein. Ääneen ovat pääs seet niin piirit kuin kansanedustajatkin. Pohjana on pitkään valmisteltu keskustan ohjelmatyö. Meidän pitää löytää ratkaisukes keinen maltillinen linja. Ajassa Sanottua 6 1.2.2019 Oho, mitä lukuja työllisyydestä! Työllisyysaste 72,5 %. Kiitos yritykset, hallitus ja maailman talous. Näkyä kuitenkin täytyy, se on Pirkka laisen mukaan selvä. En pitänyt sitä realistisena minäkään. Kipeistä toimista täytyy kääntää katse siihen, miten keskusta tekisi politiikkaa jatkossa. – Kannatusmittauksista on syytä huo mata se, että iso osa äänestäjistä ei osaa vielä sanoa kantaansa. Tässä asiassa olin mielelläni väärässä. PeräjälKeen järjestettäviin eduskunta ja eurovaaleihin keskusta lähtee yhtenäi sellä kampanjalla. Pirk kalainen vakuuttaa, että puolueella riit tää puhtia vielä eurovaaleihinkin. Tätä ei osannut ennustaa yksikään ekonomisti. Piilo työttömiä vähiten viiteen vuoteen. Isoa kuvaa ei ole järkeä lähteä yhtäkkisesti muuttamaan, vaikka tuommekin euro vaaleihin omia erillisiä painotuksia mukaan. Työttömiä vähiten finanssikriisin jälkeen. Eurovaaliehdokkaat kiertävät vaalitel toilla jo eduskuntavaalien aikaan. – Rohkeita ja aktiivisia keskustelijoita, jotka tuovat esiin keskustalaista ajatte lua, tarvitaan lisää. Ja ri La uk ka ne n. Pirkkalaisen mielestä keskustan pitää tehdä eräänlainen asennemuutos pää ministeripuolueen tuomien rasitteiden suhteen. Ehdokkaiden tilaisuuksissa on hänen mukaansa ollut hyvä tunnelma. Olemme myös hyödyntäneet tutkimustuloksia ja tehneet tutkimuksia itsekin, jotta tietäisim me, mitä suomalaiset keskustalta odottavat. Täytyy kuitenkin muis taa, että niin on suurin osa suomalaisis takin. KesKusta pyrkii olemaan vaalikevään aika na entistä kuuluvampi myös sosiaali sessa mediassa. Siinä säästetään kam panjaväen resursseja. Työttömyys aste 6,6 %. Kampanja julkistetaan alkavana viikon loppuna Helsingin Tennispalatsissa ja keskustan vaaliristeilyllä. Vaalikampanjalla haetaan luottamusta takaisin Uusia, oikeita töitä yhä useammalle. He ovat meille iso potentiaali. Juhana Brotherus Twitterissä Samuli Vänttilä KesKusta lähtee kevään vaalirumbaan voimakkaalla kampanjalla, jossa haetaan myönteisiä mielikuvia keskustasta, kertoo puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. PirKKalainen uskoo, että pitkään jatku nut keskustan kannatusalho voidaan vie lä kääntää. – Teemat nousevat kentältä. Tulossa on pitkästä aikaa vaalit, joissa voidaan leikkausten sijaan puhua siitä, mihin halutaan satsata. Kampanjaa on hänen mukaansa työs tetty laajalla porukalla. – Kipeistä toimista täytyy kääntää kat se siihen, miten keskusta tekisi politiikkaa jatkossa. – Hallitusvastuun kuorma näkyy kes kustan gallupkannatuksessa, mutta nyt lähdemme hakemaan luottamusta takai sin, Pirkkalainen summaa. Olli Kärkkäinen Twitterissä Pirkkalainen kuitenkin myöntää, että laji on puolueelle haastava, sillä some keskustelu on usein hyvin kärjekästä. Riikka Pirkkalainen uskoo, että pitkään jatkunut keskustan kannatusalho voidaan vielä kääntää
Samalla äänikirjat ovat innostaneet ihmisiä hakeutumaan myös perintei sen kirjan pariin. Mitä pidempään se jatkuu, niin sitä paremmat mahdollisuudet yksityisellä puolella on. Olem me käyneet voimakkaasti kunnissa esittämässä vaihtoehtoa, AarnioIsohanni sanoi lehdessä. Suomi tarvitsee ja ansaitsee parempaa. Vii me vuoden syyskuun loppuun men nessä ääni kirjoja oli myyty 2,5 miljoo nalla eurolla, mikä on yli kaksinkertai sesti vuotta aiempaan verrattuna. Sari Forsström pitää kasvulukuja odotetun kaltaisina. Kuten aina ennenkin. ÄÄnikirjat alkoivat Forsströmin mu kaan kunnolla levitä kulutta jien kes kuudessa vuonna 2016. Hän viittaa Facebookkirjoituksessaan Es peri Caren juuri irtisanoutuneen toimitusjoh tajan Marja Aarnio-Isohannin haastatteluun, joka julkaistiin Kauppalehdessä reilu vuosi sit ten. Ajankäytön te hostamisen ohella äänikirjat tarjoa vat mahdollisuuden myös rentoutu miseen ja rauhoittumiseen. Vastaajilta kysyttiin, missä tilanteissa he kuuntelevat äänikirjoja. Lähde: Tutkimus äänikirjojen käytöstä, BookBeat/Dagmar Drive. VM:n virkamiehet kertovat toukokuussa, mihin on varaa ja mitä tehdään, ja sillä mennään. On käynyt ilmi, että äänikirjat koetaan parhaim millaan eräänlaisina aikuisten ilta satuina. Timo Haapala Twitterissä Aikuisten iltasatu valtaa kirjamarkkinoita LenkkeiLLessä, Liikunnan parissa 63 % siivotessa ja muita kotitöitä tehdessä 61 % juLkiseLLa LiikenteeLLä matkustaessa 58 % autoiLLessa 53 % nukkumaan mennessä 52 % ruokaa Laittaessa 51 % matkoiLLa 45 % rauhoittuessa 45 % käsitöitä tehdessä 26 % töissä 16 % Lasten kanssa 12 % Risto Luodonpää ÄÄnikirjojen kuuntelu on lähtenyt pa rissa vuodessa suorastaan räjähdysmäi seen kasvuun Suomessa. Kaikesta kirjamyynnistä ne ovat haukanneet noin neljän prosentin siivun. – Tahti ei ole ainakaan hidastunut ja erityisesti loppusyksyn kasvu oli nopeaa. Hoivapalveluiden ulkoistaminen on tällä het kellä hallitsematonta, Heikkinen toteaa. Heikkinen: Sote hillitsee hoivakoti ulkoistuksia Sote-uudistus pakottaa eri toimijat panostamaan laatuun, Hannakaisa Heikkinen kertoo. – Soteuudistuksen on määrä tuoda myös va linnanvapaus, joka antaa asiakkaalle ja omai selle mahdollisuuden valita itse, mistä hoiva palvelunsa hankkii. Ja ak ko M art ika in en Sh utt ers to ck. Lisäksi myimme jouluksi tu hatmäärin lahjakortteja, jotka on nyt lunastettu. Mutta nyt kaikki tietävät jo kahvipöytäkeskus telujen perusteella sen, mitä äänikir jalla tarkoitetaan, toteaa alan markki najohtajan BookBeatin Suomen liike toiminnan kehityksestä vastaava Sari Forsström. pauLiina pohjaLa keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan sosiaali ja terveysvaliokunnan varapuheen johtaja Hannakaisa Heikkinen pitää Esperi Caren hoivakodeissa ilmenneitä ongelmia osoituksena siitä, että soteuudistus tarvitaan. Muutos alkaa 14.4.2019! Maria Guzenina Twitterissä Twitterin perusteella @Demarit on lyönyt pöytään uskottavan ja kunnianhimoisen vaaliohjelman. AarnioIsohanni sanoi, että nykyinen epä varmuus soteuudis tuksen suhteen on tarjon nut heille kasvun mahdollisuuksia. Sen lisäksi puolue on virittänyt oman porukkansa fiiliksen tappiinsa. Sara Salomaa Twitterissä Huvittaa nämä vaaliavaukset ja -lupaukset. Vauhtia kuvaa se, että jo vuoden 2017 aikana kuuntelu kasvoi esimer kiksi BookBeatissa peräti 181 prosent tia. – Kyselyn mukaan suomalaiset kuuntelevat äänikirjoja niin lenkkeil lessä, siivotessa, autoillessa kuin os toksilla käydessäkin. Käytön helppous on tehnyt ääni kirjoista hittituotteen, joka on lisännyt koko ajan myös tunnettavuuttaan. Hänen mukaansa soteuudistus tarjoaa maakunnille mahdollisuuden katsoa laajem min, missä määrin palveluita on tarpeen ul koistaa tai tuottaa itse. Uunituoreiden koko alaa koske vien vuoden 2018 tilastojen mukaan äänikirjojen laskennallinen markki na on kasvanut edelleen 170 prosent tia. – Viimeiset 5–6 vuotta tämä ’sotesäätö’ on kuitenkin ollut meidän kasvumme draivereita. BookBeatilla oli vuodenvaihteessa yli 70 000 maksavaa asiakasta ja suosittu jen nimekkeiden myynnin perusteella markkinaosuus 80 prosentin luokkaa. Ajassa Sanottua 1.2.2019 7 Hallituksen lähtölaskenta on alkanut. – Läheskään kaikki ihmiset eivät ole vielä äänikirjaa kokeilleet. Perhe ja peruspalveluministeri An nika Saarikko (kesk.) on kutsunut perjantaiksi koolle työkokouksen, jossa van hustenhoidon palveluntuotta jat ja valvojat sekä järjestöjen sekä ministeriöiden edusta jat etsivät yhdessä ratkaisu ja ja yhteistä sitoutumista vanhusten hyvään hoitoon. Tämä pakottaa eri toimijat panostamaan laatuun, Heikkinen kirjoittaa. Forsström arvelee, että äänikirjoja välittävillä markkinoilla on Suomessa yhteensä jo pitkälti toistasataatuhatta säännöllistä asiakasta. 78 päivää jäljellä jääräpäistä näköalattomuutta
Sipilän liiketoimien käsittelyssä taas heiluu lokaämpäri. Osa väitteistä herättää ehkä kysymyksiä ja lähtee trollien vääristeleminä elämään sosiaalisessa mediassa. Onko Hännisen ja Liskin kirjasta sitten vaalipuheenaiheeksi. Kirjoittajien mukaan ”Sipilän kannoilla oli kaksikymmentä vuotta roiskunut epäilyksiä julkisen rahan ja sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä, mutta kuin ihmeen kaupalla mitään roiskuneesta ravasta ei ollut tarttunut miehen puhtoiseen imagoon”. 8 1.2.2019 Paljastuskirjat kuuluvat vaaleihin siinä missä poliitikkojen itsensä laatimat pönäkät omakuvat tai pamfletitkin. Kuvioon liittyy hämäriä konsulttipalkkioita, ylihintaisia kiinteistökauppoja, järjettömiä vuokraja muita sopimuksia ja epäilyksiä asiakirjojen väärennöksistä. nuorisosäätiö-osuus on kirjan vahvinta antia. Toisaalta johtavilla keskustapoliitikoilla ei pitäisi olla erityisiä vaikeuksia vastata niihin. Säätiössä ovat myös viime vuosiin asti käyttäneet valtaa monet keskustalaiset. Seuraukset nähdään nyt ja pitkässä oikeusprosessissa. Kyllä ja ei. Keskusta on joutunut tällä kertaa tutkivien journalistien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin maalitauluksi. Ämpär llinen keskustan niskaan. Parikymmentä sivua omistetaan myös ex-pääministeri Esko Ahon Venäjä-yhteyksille, jotka eivät liity keskustaan millään tavalla. keskustalinkin kohusäätiöön Hänninen ja Liski rakentavat lähinnä siitä, että sitä viime kevääseen johtaneet Aki Haaro ja Perttu Nousiainen ovat entisiä keskustalaisia nuorisopoliitikkoja ja Haaro keskustan entinen puoluevirkailija. Samalla kuitenkin myönnetään, ettei Sipilän historiasta ole löytynyt mitään lainvastaista. Hännisen ja Liskin mukaan Nuorisosäätiötä oli imetty johdonmukaisesti kuiviin viimeisen kolmen vuoden aika na. Kirjoittajat antavat ymmärtää, että keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla pelätään, kuinka pitkälle pesänselvitys yltää. Keskustan kannalta on tietenkin harmillista, että säätiötä ei vaalirahakohun jäljiltä perattu kunnolla, vaan se jäi taloussuhareiden hiekkalaatikoksi. Kuvioon kytketään myös joitakin kysymyksiä herättäviä yhdistysja yhtiövirityksiä ja verkostoja niiden takana. Vaalirahakohussa ryvettyneessä Nuorisosäätiössä epäillään nyt valtavaa talousrikosvyyhtiä. Ahosta yritetään silti maalata jonkinlaista Sipilälle ohjeita kuiskuttelevaa ”munkki Rasputinia”. Kaksikon kirjassa Keskustan valtakunta – Kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta (Into) pääpaino on vuokra-asuntoja tarjoavan keskustataustaisen Nuorisosäätiön kuvioissa. Shu tter stoc k Kirja-arvio Sipilän liiketoimien käsittelyssä heiluu lokaämpäri. Pekka Pohjolainen Jyri Hänninen & Jarno Liski: Keskustan valtakunta – Kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta. Vaikka Nuorisosäätiön kaikki siteet keskustaan on katkaistu, se muistetaan aina rötösuutisten yhteydessä mainita ”keskustataustaiseksi” – mitä se historiallisesti toki kiistatta on. Sen sijaan vaikkapa pääministeri Juha Sipilän syyllistäminen siitä, ettei veroparatiiseille ole tehty mitään, menee politikoinniksi. Into, 198 s
Jatkotutkimuksia helpottaa käyttöön otettu tulorekisteri. Elintarvikeviennin osalta molemmat maat ovat erittäin potentiaalisia. Suomella on oltava ak tiivinen ja yhteistyöhakuinen ote kauppapolitiikassa. suomen kannattaa panostaa elintarvikeviennin edistämiseen. Tämän sai huomata Saksan Grune Wochella, maailman suurimmilla ruoka ja maatalousmessuilla, mis sä Suomi oli ensimmäistä kertaa näkyvä partneri maa. Kaupan esteitä on kyettävä jatkossakin purka maan. Hän uskoo, että tämä voi si tapahtua pikku hiljaa, erilaisten kokei lujen kautta, jolloin myös epäilijät vakuut tuvat mallin eduista. Kangas ei usko, että seuraava halli tus toteuttaisi perustulon yhtenä suurena ratkaisuna, vaan mahdollisesti sosiaali Katri Kulmunin mielestä so siaa li turvaa tulisi kehittää perustulon suuntaan. Kiinnostus ruuan laatuun ja alku perämerkintöihin on kasvussa, ja me Suomessa olemme molemmissa maailman parhaita. Shutterstock. Perustulokokeilusta pian tuloksia Ja ri La uk ka ne n Katri Kulmuni M art ti Ka in ula in en / Le hti ku va Olli Kangas turvaa kehitetään siihen suuntaan pienin askelin, hallituspohjasta riippuen. Suomalaista ruokaa onkin lähdetty myymään maailmalle tositoimin Food from Finland ohjel malla, jonka tulokset ovat rohkaisevia. Olisikin tärkeää, että tietoisuutta näiden sopimusten suo malaisille elintarvikeyrityksille tarjoamista mahdol lisuuksista viedään aktiivisesti eteenpäin. Kovaa jalka työtä ja vientiponnisteluja on kuitenkin jatkettava. Tämän parlamenttikauden suurimmat saavutukset EU:n kauppapolitiikassa ovat vapaakauppasopimuk set Kanadan ja Japanin kanssa, joiden molempien toteuttaminen on nyt käynnissä. Tämä onnistuu yhteistyöllä, ja siihen tarvitaan EU:ta, jolla on riittävän isot hartiat uusien markkinoi den avaamiseen. Kuluttajat lopul ta ratkaisevat tuotteiden kysynnän ja menestyk sen. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Kauppapolitiikkaa ja elintarvikevientiä Tomi oravainen KesKusTan varapuheenjohtaja, kansan edustaja Katri Kulmuni toivoo, että so siaa li turvaa kehitettäisiin jatkossa perus tulon suuntaan. Si pilän hallituksen perustulo kokeilu toteu tettiin 2017–2018, ja sen tulok sia esitellään helmikuun alussa. Suomen lyhyt kasvukausi ja poikkeuksellinen valon määrä antavat tuotteillem me ainut laatuisen maun, mikä yhdistettynä ruuan puhtauteen ja eläinten hyvinvoinnin korkeaan ta soon on vahva vientivaltti. Perustulokokeilua on vetänyt professori Olli Kangas. – Kun olen käynyt puhumassa täs tä maailmalla, kaikki ovat sanoneet: Yes, Suomi on innovatiivinen maa – te uskal latte kokeilla ”hullujakin” asioita, Kangas jatkaa. 1.2.2019 9 Täällä Bryssel Kansainvälinen kauppa luo vientivetoiselle Suo melle kestävää kasvua ja työpaikkoja. Erityisesti Japanissa erikoistuotteitamme, kuten juustoja ja marjatuotteita, arvostetaan. Tästä hyötyvät suomalaiset yrityk set, sillä kotimarkkinat eivät juurikaan ole kasvaneet. KoKeilua vetänyt professori Olli Kangas pitää hanketta ainutlaatuisena ja toivoo sille jatkoa. Kansainvälisen kiinnostuksen kohtee na ovat olleet myös kokeiluun osallistu neet suomalaiset. Keskustelulle on aito tarve, sillä monenkeskinen kauppajärjestelmä on haastettu viime vuosina monel ta suunnalta, idästä ja lännestä. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti kau pallistamiseen ja brändien rakentamiseen, jot ta muun muassa ginin ja kaurajalosteiden tapaan tuotteemme voittaisivat kuluttajamassojen suo sion maailmalla. Uusia markkinoita tarvitaan, ja EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti onkin Suomelle ja muille jäsen maille ratkaisevan tärkeää. Suomen vahvuudet ja EU:n aktiivinen kaup papolitiikka luovat loistavat toimintaedellytykset elintarvikeviennille ja sen eteenpäinviemiselle. Kulmuni osallistui viime viikolla perus tulokokeilua käsittelevään keskustelutilai suuteen eduskunnan kansalais infossa. Suomesta innovaatioita ja luovia ratkaisuja löy tyy, mutta se ei yksistään riitä. Tästä huoli matta Suomessa ei puhuta riittävästi EU:n kauppa politiikan mahdollisuuksista. Juha Järvisen luo Jurvaan perustulokokeilu on tuonut 150 toimittajaryhmää. – Perustulokokeilu on brändännyt Suo mea maailmalla huomattavasti enemmän kuin se, että lähettäisimme valtuuskun nan Shanghain messuille jakamaan ne livärisiä kiiltopaperille painettuja mai noksia: Suomi on hyvä maa, inves toikaa tänne. Kirjailijafreelance toi mittaja Tuomas Muraja kertoo, että hän tä on haastatellut liki 80 mediaa brittien BBC:stä ranskalaiseen Le Figaroon
Ei, sanoo Maalaisliitto. Keskusta joutui oppositioon. On työssäsi apuna Maalaisliitto. Kahdeksan vuoden pääministerivastuu väsytti vuorostaan keskustan. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: keskusTan ja maaseudun arkisTo, Tino holma ”Valtioko isännäksi koteihimme. Kyntäös oma vakosi – auta itse itseäsi – maaseudun äänet Maalaisliitolle julisti puolueen iskulause esimerkiksi heinäkuisissa vaaleissa 1939. Vapaa Suomi turvattava – äänestä Maalaisliittoa heijasteli puolestaan kiristyvää maailmanpoliittista tilannetta. Lapin sota oli silloin vielä käynnissä. Kylmän sodan ja yöpakkaskriisien tunnelmia voi nähdä iskulauseessa Suomen kansan turva koeteltu ulkopolitiikka”. Vuoden 1958 eduskuntavaaleista lähtien keskustan vaalisloganeissa alkaa näkyä maaseudun tyhjeneminen: Maaseutuko autioksi. Huhtikuussa nähdään, miten keskustan vaalislogan puree tällä kertaa äänestäjiin. Vaaran vuosien kaiut taas näkyivät vuonna 1948: Valtioko isännäksi koteihimme. Vuosina 1948–1958 oli myös käytössä puolueen vaalijulisteiden klassikko, jossa näkyvät Raamattu ja lakikirja sekä teksti: Näihin nojaa Maalaisliitto. Kun rahat ei riitä – toimeentulo turvattava jokaiselle vaativat julisteet vuonna 1970. Vuonna 2015 keskusta lupasikin, että laitetaan Suomi kuntoon. Se ei auttanut. Vuonna 1962 puhutaan jo keskustasta. Samoissa vaaleissa oli kaksi muutakin iskulausetta. Raskaiden lamavuosien jälkeen suomalaisia lohdutettiin paremman tulevaisuuden näkymillä vuonna 1995: Suomi nousee. Agraariyhteiskunnan tematiikkaa selvimmillään, voisi sanoa. Suomeen tuli kokoomuksen ja demarien pohjalle rakennettu sekasikiöhallitus, joka ei saanut mitään aikaan. Ensisilmäyksellä jo huomaa, että sloganit ovat tupanneet olemaan osuvia ajankuvia siitä, mitä politiikassa ja yhteiskunnassa on meneillään. Evakkojen asuttaminen oli sekin kuuma peruna. Ei – se on Maalaisliiton kanta”, julistivat vaalijulisteet vuonna 1948, kun vaaran vuodet kävivät kuumina. Osuvia ajankuvia Eduskuntavaalit. Vaalien iskulauseissa näkyvät kulloisenkin aikakauden puhutuimmat teemat. Se työ on nyt tehty, mutta gallupit povaavat taas tappiota. Yrmystä asenteestaan tunnetun demaripääministerin Paavo Lipposen pitkä valtakausi päättyi 2003, kun keskusta julisti olevansa Valoisampi vaihtoehto. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminenkin näkyi. 10 1.2.2019 Lauantaina julkistettavaa keskustan eduskuntavaalislogania makustellessa on hyvä muistella myös menneitä iskulauseita, joita Keskustan ja maaseudun arkisto listasi Suomenmaalle vuodesta 1939 alkaen. Veret SeiSauttaVa vaalivoitto saatiin vuonna 1991 iskulauseella Vaihtoehto on keskusta. Vuonna 2011 puolue yritti puhua Asiaa, vaikka yhteiskunnassa tunteet kävivät kuumina. Marraskuussa syttyikin talvisota. Vaikka puolue julisti useissa vaaleissa olevansa maaseudun ainoa turva, aletaan kaupunkilaisiakin puhutella jo vuodesta 1966 alkaen: Enemmän asuntoja halvemmalla. Ei – se on Maalaisliiton kanta. Sama iSkuLauSe kelpasi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1945. Heidän houkuttelussaan ei säästelty merkkejä: Karjalan heimon on osa ja arpa taas rakentaa koti ja raivata sarka, ja toivossa kylvää – ah, milloinka niitto. Toinen niistä kehotti ytimekkäästi Äänestä Maalaisliittoa. Vihreä ajattelu tulee mukaan maalisvaaleissa 1983: Ota vastuu huomisesta – keskusta, vihreä liitto elämän puolesta
neuvostoihmistä voi ymmärtää vain toinen neuvostoihminen, tuskailee eräs muistelija. Demokratia ei kuitenkaan elänyt pitkään omillaan. Näin muistelee eräs mies lapsuuttaan kirjailija Svetlana Aleksijevitšin teoksessa Neuvostoihmisen loppu. Jeltsinin jälkeen presidentiksi nousi entinen KGB:n everstiluutnantti Vladimir Putin. Tätä samaa tyyliä hän käyttää kaikissa keskeisissä teoksissaan. Ehkä – mutta Aleksijevitšin teokset auttavat muitakin pohtimaan neuvostoihmisen osaa. Aatteen romahdettua kommunismia markkinoineet kyltit vaihtuivat tuotemainoksiin, mutta kaikki eivät löytäneet enää paikkaansa tässä uudessa ajassa. Boris Jeltsin tanssi tankin päällä vuonna 1991, ja Janajevin juntta kaatui. 12 1.2.2019 Kirjat – Lennettiin ensimmäisenä avaruuteen... Itsemurhat toistuvat ihmisten kertomuksissa. TeksTi: Tomi oravainen Toinen maailmansota, Tšernobyl ja aatteen luhistuminen – Nobelisti Aleksijevitš syväluotaa neuvostoliittolaista sielunmaisemaa Neuvostoihmise n trag edia. Aleksijevitš haastatteli vuosina 1999– 2012 kirjaansa varten Neuvostoliitossa aikoinaan eläneitä. Neuvostoliitto joko kävi sotaa tai valmistautui siihen, kaikki muu oli toissijaista. tarinat muodostavat mosaiikin, jossa valottuu neuvostoihmisen sielunmaisema ja esimerkiksi se, kuinka usko voi viedä voiton järjestä. Hän syntyi vuonna 1948 äitinsä kotimaassa Ukrainassa, mutta perhe muutti Valko-Venäjälle isän kotiseudulle. Kirjassa neuvostoelämää ja aatteen romahdusta muistelevat sotaveteraanit, vankileiriltä selvinneet, puolueaktiivit ja tavalliset ihmiset. Valkovenäläinen Aleksijevitš kasvoi itsekin neuvostojärjestelmässä. Vanhemmat olivat opettajia. – Maailma on nyt jakautunut uudella tavalla: ei ”valkoisiin” ja ”punaisiin”, ei niihin, jotka istuivat ja vangitsivat, jotka lukivat Solženitsynia ja jotka eivät lukeneet, vaan niihin, jotka voivat ostaa ja jotka eivät voi, tiivistää eräs kirjaan haastateltu. Toisia taas piti kurissa pelko päätymisestä vankileirien saaristoon. Ja niitattiin maailman parhaita tankkeja, mutta ei ollut pesujauhetta, eikä vessapaperia. Monet muistelijat olivat innolla antamassa viimeisiä tuuppauksia neuvostojärjestelmälle. Ne yhdistävät meitä kaikkia, olipa järjestelmä mikä tahansa, ja niistä Aleksijevitškin kirjoittaa. Aleksijevitšin teokset ovat dokumenttiromaaneja, eli hän kirjoittaa ihmisten haastattelujen pohjalta ja liikkuu näin reportaasin ja kaunokirjallisuuden välimaastossa. toiset kiroavat Neuvostoliiton, toiset sanovat kaipaavansa sitä – tai ehkä kaipaavat ihan mitä tahansa vaihtoehdoksi nykyiselle oligarkkien Venäjälle. Halu uskoa kommunismiin ja isänmaan suuruuteen oli voimakas. – Ensimmäinen neuvostoauto – huraa! Lukutaidoton työläinen keksi neuvostoliittolaisen ruostumattoman teräksen salaisuuden – mikä voitto! Muistelija lisää, että myöhemmin heille paljastui, että teräksen salaisuus oli muualla maailmassa ratkaistu jo aiemmin. Pelkoa, vihaa, rohkeutta ja rakkautta
Joutui asumaan kriittisten teostensa takia vuosia ulkomailla, muun muassa Ruotsissa ja Saksassa. M arg ari ta Ka ba ko va Neuvostoihmisen loppu, 2018. Ruotsin Akatemia luonnehti Aleksjevitšin teoksia moniäänisiksi muistomerkeiksi aikamme kärsimykselle ja urheu delle. Tammi, 417 s. Lä hd e: Ru ots in Ak ate m ia n kir ja llis uu de n N ob el -siv us to Svetlana Aleksijevitš. Naisten kertomukset ovat paikoin todella rankkaa luettavaa, mutta Aleksijevitšin tyyli tavoittaa sodan kauhut. Opiskeli journalismia Minskin yliopistossa, työskenteli toimittajana ja opettajana. Vanhemmat opettajia. Suom. Se sai 70 prosenttia laskeumasta. Hän itse painottaa, ettei kirjoita sotahistoriaa, vaan tunteiden historiaa ja ihmisistä sodassa. Ihmisen osan neuvostojärjestelmässä osoittaa myös erään helikopterilentäjän muistikuva. Asuu nyt Valko-Venäjällä. Suomeksi käännetty kolme teosta – edelleen kääntämättä Afganistanin sodasta kertova dokumenttiromaani. – Jos panssarimies jäi eloon, oli hän palovammojen peitossa. Tästä onnettomuudesta kertoo mielestäni Aleksijevitšin paras teos. Omat robottimme, ne, jotka akateemikko Lukatšov oli kehitellyt Marsin tutkimiseen... Tšernobyliakin luultiin ensin sabotaasiksi. Paikalle tuotiin sotilaita rynnäkkökivääreineen ja valtavasti kaikenlaisia koneita. Mekin paloimme, kun jouduimme ryömimään liekeissä ja raahaamaan palavia ihmisiä, muistelee lääkintäupseeri Nina Visnevskaja. Marja-Leena Jaakkola. Tšernobylista nousee rukous, 2015. Vuonna 2015 hänet palkittiin kirjallisuuden Nobelilla. Suomessakin löytyy edelleen sienistä tuon ydinturman jäämiä, mutta Valko-Venäjää turma saastutti vielä armottomammin. Mutta pienet sotilaat juoksivat kumipuvuissaan ja kumikäsineissään. – Robotit kuolivat... Aleksijevitšin tyyli on vakuuttava ja ihmistä arvostava. Pauli Tapio. Pikkulapset leikkivät pelkissä paidoissa, kun viereen laskeutui helikopteri täynnä suojavarusteisiin kääriytyneitä viranomaisia. Syntynyt Ukrainassa 31. Aleksijevitšin läpimurtoteos Sodalla ei ole naisen kasvoja ilmestyi Neuvostoliitossa vuonna 1985. Tammi, 392 s. Neuvostoliitto oli varautunut ydinsotaan mutta ei ydinonnettomuuteen. Sodalla ei ole naisen kasvoja, 2017. Tšernobylista nousee rukous -kirjassa äänen saavat entiset voimalan työntekijät, lääkärit, sotilaat ja evakot. Suom. Nämä muistomerkit todella pysäyttävät. – Näin voin olla samanaikaisesti kirjailija, toimittaja, sosiologi, psykologi ja saarnaaja. Ihmistä muistuttavat japanilaiset robotit... Naiset muistelevat sotaansa sairaanhoitajina, pioneereina, tarkka-ampujina sekä tykkipatterin johtajina. Tammi, 697 s. neuvostoliitto selvisi toisesta maailman sodasta voittajana, mutta Tšernobylin räjähdyksestä Ukrainassa se ei koskaan selvinnyt. Mitaleja ja kunniakirjoja kiidätettiin kuolinvuoteille. Vappu Orlov. 1.2.2019 13 Neuvostoihmistä voi ymmärtää vain toinen neuvostoihminen. Brittilehti Guardianin haastattelussa Aleksijevitš kertoi etsineensä pitkään sopivaa tyylilajia, jolla tavoittaisi mahdollisimman hyvin elämän todellisuuden ja ihmisten kertomukset. Sitä varten toimittajana työskennellyt Aleksijevitš haastatteli noin kahtasataa puna-armeijassa Saksaa vastaan sotinutta naista. Naiset olivat usein 16–18-vuotiaita vapaaehtoisia ja työskentelivät rauhan tultua laborantteina, opettajina, matkaoppaina ja kirjanpitäjinä. Voimakas säteily ilmeisesti poltti niiden sisukset. – Mutta kukaan ei kertonut pääasiaa, mitä oikeastaan oli tapahtunut, muistuttaa Aleksijevitš. toukokuuta 1948, mutta perhe muutti Valko-Venäjälle. Suom. Kirjallisuuden Nobel vuonna 2015. Silminnäkijähaastatteluista ammentava dokumenttiromaani tuntui parhaalta vaihtoehdolta
Useat Euroopan maat ovat ilmoittaneet, että ne tunnustavat Guaidon Venezuelan tilapäiseksi presidentiksi, ellei Maduro järjestä vaaleja helmikuun 3. Koonnut: Katariina lanKinen Antonov Mladen / Lehtikuva / AFP. Tornado syntyi Meksikonlahdella riehuneen voimakkaan myrskyn vanavedessä. Tornado iski HaVannaan. 14 1.2.2019 Maailman kuvat Venezuela kaaoksessa. Padon omistaneen brasilialaisen Vale-kaivosjätin osakkeet menettivät maanantaina lähes viidenneksen arvostaan Sao Paolon pörssissä. Venezuelan oppositiota edustava parlamentin puhemies Juan Guaido vaatii, että presidentti Nicolas Maduro siirtyy syrjään ja maassa järjestetään uudet vaalit. ikirouTa sulaa. Yli 40 vuotta vanha kaivospato murtui, ja miljoonia tonneja mutaa hautasi satoja ihmisiä alleen. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja satoja loukkaantui viime viikon perjantaina Brumadinhon kaupungin lähellä sijaitsevalla rautamalmikaivosalueella Brasilian kaakkoisosassa. Useita ihmisiä sai surmansa ja yli 170 loukkaantui, kun voimakas tornado riepoi kaupunkia maanantain vastaisena yönä. päivään mennessä. Kuuban presidentin Miguel Diaz-Canelin mukaan myös tornadon aiheuttamat aineelliset vahingot ovat mittavia. Ilmaston lämpeneminen uhkaa rakennusten perustuksia Siperian Jakutskissa, joka on maailman suurin ikiroudan päälle rakennettu kaupunki. Useat Jakutskin neuvostoaikaiset kerrostalot ovat täynnä halkeamia, kun keskimääräinen lämpötila on noussut 2,5 astetta vuosikymmenen aikana. Guaido on kutsunut lauantaiksi koolle uusia mielenosoituksia. Palomiehet auttoivat äidin ja vauvan turvaan maanantaina Kuuban pääkaupungissa Havannassa. TuHoisa kaiVosTurma
1.2.2019 15 75 vuotta sitten, 27. Tästä Suomen marsalkka tiedotti Saksan komentajiakin”. Historiantutkijat ja sotaveteraanit olivat yhtä mieltä: kaikki mitä Krasovski näytti on törkeää valhetta. Ihmettelin, ettei kukaan kertonut kyselyn osallistujille, miksi kaupungin ei pitäisi antautua. Hänen aloitteestaan on Pietariin pystytetty Mannerheimille omistettu muistolaatta. Yhtään Smolnan työntekijää ei kuollut nälkään, vaikka nälkäpyörtymisiä oli heidänkin keskuudessaan. On kuitenkin totta, että Mannerheim kieltäytyi sulkemasta saartorengasta, koska elokuussa 1941 Suomen armeija oli kärsinyt suuret tappiot eikä kestänyt enää taistelua. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Leningradin piiritys on yhä arka aihe Venäjällä. Kului viisi vuotta, ja viime kuussa tunnettu venäläinen elokuvaohjaaja Aleksei Krasovski koetti kertoa, etteivät kaikki ihmiset kärsineet piirityksen aikana nälästä. ”Ei ole epäilystäkään, etteikö Mannerheim kantaisi vastuuta Leningradin asukkaiden kärsimyksistä, nälästä ja useista siviiliuhreista”, Pietarin yliopiston tohtori Mihail Frolov todistaa. Kansalaisten reaktio kyselyyn oli raivoisa. Toiset, kuten kulttuuriministeri Vladimir Medinski, pitävät Mannerheimia Leningradin pelastajana. Ajan kuluessa ihmisillä on kuitenkin herännyt kysymyksiä esimerkiksi siitä, pitkittikö Stalin piiritystä. vuonna 2014 tv-kanava Dozd eli Sade teki odottamattoman kyselyn aiheesta ”Pitäisikö kaupungin antautua välttääkseen satojentuhansien ihmisten kuoleman?” 54 prosenttia kyselyyn vastanneista hyväksyi ajatuksen. Tästä tragediasta, joka johti vajaan miljoonan ihmisen kuolemaan nälän, kylmän ja raskaan työn seurauksena, on tehty satoja kirjoja ja kymmeniä elokuvia. Voisi luulla, että kaikki on jo kerrottu. tammikuuta vuonna 1944 puna-armeija mursi piirityksen, jossa Leningrad, nykyinen Pietari, oli melkein 900 päivää. Olen kuitenkin itse lukenut sellaisten henkilöjen kertomuksia, jotka kuljettivat Laatokan yli puolueen johtajille tarkoitettuja erikoisannoksia. Näin on syntynyt myytti, että Stalin tietoisesti viivytteli piirityksen lakkautusta, koska ei pitänyt Leningradista eikä luottanut sen johtajiin. Asiasta on kiistelty Venäjällä jo pitkään. Myytti elää huolimatta siitä, että historiantutkijat ovat kumonneet sen asiakirjoilla, joissa silloinen ylipäällikkö vaatii nopeuttamaan piirityksen loppua. KesKustelussa Leningradin piirityksestä on tietysti käsitelty myös kysymystä marsalkka Mannerheimin roolista tässä tragediassa. ”Hän tietysti tulitti kaupunkia, mutta yritti mahdollisuuksien mukaan välttää yhteistoimintaa saksalaisten kanssa”, Medinski sanoo. Sitä kutsuttiin provokaatioksi ja häpeälliseksi yritykseksi väheksyä saarrettujen leningradilaisten urheutta. Moskovalainen viikkolehti Ekspress gazeta kirjoitti pari viikkoa sitten: ”Älkää uskoko versioon, että Mannerheim oli Leningradin pelastaja. Enemmistölle venäläisistä Mannerheim on kuitenkin vihollinen ja Hitlerin apuri. Elokuvassaan hän kertoi ihmisistä, jotka saivat erikoisannoksia ja viettivät ylellisesti juhlapäiviä piirityksen aikana
16 1.2.2019 Henkilö Kuluvan kevään ehdottomasti tärkein asia on saada sote maaliin asti.
Toki myös ulkopolitiikka kiinnostaa, mutta se ei ole ominta aluettani. Sitä vain on jaksettava tehdä tarvittaessa vaikka joka päivä. Vähintään yhtä tärkeää on se, että myös metsien hoitoon panostetaan. Ne eivät ole tulleet itsestään vaan ovat pitkäjänteisen poliittisen päätöksenteon tuloksia, hän painottaa. – Maaseudun perheissä esimerkiksi kaksi autoa on välttämättömyys. Uskon että sitä kautta myös kannatuslukuihin on tulossa parannusta. – Jos ei ihmisiä jaksaisi kuunnella ja asioihin paneutua, niin valtakirjaa tuskin olisi näin monta kertaa uusittu. Olipa oma puolue sitten hallituksessa tai oppositiossa. Ne eivät saa julkisuutta, mutta ovat paikallisille tärkeitä. Toki gallupit saavat ilmeen myös vakavoitumaan. HaapavEdEn miEs on kenttää kiertäessään huomannut, että monia kansantalouden kannalta elintärkeitä asioita aletaan helposti pitää ikään kuin itsestäänselvyytenä. Se pitää edelleen ansaita joka päivä. – Työllisyysasteen nousu, uudet työpaikat ja valtion velan lyhentäminen ovat niitä asioita, joita pienellä vyön kiristämisellä on saatu aikaan. – Äänestyksiä on voitettu ja hävitty. Liikenneasioiden lisäksi Rantakangas on kuluvalla kaudella vaikuttanut maatalousjaostossa ja lakivaliokunnassa. 1.2.2019 17 – Ei indEksijäädytystEn tai koulutusleikkausten perusteleminen ihmisille helppoa ole. Luontoa pitää saada hyödyntää mutta kestävällä tavalla. Kuluvalla kaudella esimerkiksi Mika Lintilä ja Jari Leppä ovat saaneet paljon hyviä asioita nimenomaan maakuntien kannalta aikaan. – Kevään ehdottomasti tärkein asia on saada sote maaliin asti. Nykyisiä hakkuumääriä on varaa jopa kasvattaa. – Maaseudun kansanedustajalle kyse on maakunnallisesta luottamuksesta. Keskustan riveistä on nyt sen verran monta luopujaa, että loikka jopa eturiviin voisi olla mahdollinen, mies nauraa puolileikillään. pulkkilasta maailmalle ponnistanut Rantakangas on ehtinyt politiikan saralla olemaan mukana lukuisissa eri tehtävissä. Pian viisi kautta eduskunnassa vaikuttanut Antti Rantakangas tietää kokemuksesta, miten maakunnan ihmisten huoliin pitää suhtautua. – Pitää hakeutua sinne, missä pystyy parhaiten hyödyntämään asiantuntemusta ja verkostoja. – Kyllä sometaitojen opettelu asialistalla on. Keskustan nousu pääministeripuolueeksi on Rantakankaan mukaan mahdollistanut pitkään vireillä olleiden hankkeiden käynnistämisen myös pohjoiseen Suomeen. Ilmastonmuutosta ei Rantakankaan näkemyksen mukaan ratkaista hankaloittamalla syrjäseutujen ihmisten elinolosuhteita. Antti Rantakankaan ura ”järkivihreänä” keskustapoliitikkona on kestänyt jo neljä vuosikymmentä Maakunnallinen luottamus on ansaittava joka päivä TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä. – Nelostien kunnostus, syväsatama tai kiinteä yhteys Hailuotoon. Jos tiettyjen etuuksien kohdalla on indeksejä jouduttu jäädyttämään, niin perustasoa on vastaavasti myös nostettu. Rantakankaan mielestä keskustalla on johdonmukainen linja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. antti Rantakangas arvioi ahkeruuden olevan yksi tärkeimmistä ominaisuuksistaan. Niiden yleistyminen on hyvä asia myös kotimaiselle tuotannolle. Keskustanuoriin 15-vuotiaana liittynyt Rantakangas aikoo jatkaa politiikan tekemistä toistaiseksi niin kauan kuin kansalta valtakirja irtoaa. Pitkän linjan poliitikko sanoo pyrkineensä tarkoituksella sellaisiin tehtäviin, mihin oma palo ja mielenkiinto riittävät. Puolueen varapuheenjohtajuus ei aikanaan avannut tietä ministeriksi asti, mutta katkeruutta ei ole jäänyt mielen päälle. Kohtapuoliin 55 vuotta täyttävä kansanedustaja myöntää, että sosiaalisen median kautta omia saavutuksia olisi helpompi mainostaa laajemmillekin joukoille. Liikennejaostossa Rantakangas sanoo pystyneensä vaikuttamaan myös pienempiin hankkeisiin, jotka helpottavat esimerkiksi maaseudun yritystoimintaa. Nyt istun kolmannessa rivissä. En ole koskaan edes selfietä itsestäni ottanut, Rantakangas naurahtaa. Päästöjä voidaan vähentää suosimalla bioperäisiä polttoaineita. Ministeriksi pääsy on aina paljon myös ajankohdasta ja olosuhteista kiinni. – Moni asia on nytkähtänyt eteenpäin yksittäisen yhteydenoton perusteella. Ne pitää ottaa tosissaan ja yrittää parhaansa mukaan toimia epäkohtien korjaamiseksi. – Takarivistä olen aikanaan aloittanut. RuoHonjuuRitason lisäksi poliitikolta vaaditaan mielipidettä myös eniten pinnalla olevista ongelmista ja niiden torjumisesta. Keskustan ministerit ovat hoitaneet tehtävänsä aina hyvin. – Kuulun järkivihreyden kannattajiin
Viidenneksi sijoittui Pekka Myllymäki ja kuudenneksi Annina Ruottu. Rkp:lle yhden paikan pitäminen on tällä kertaa erittäin vaikeaa, koska Stefan Wallin jättää eduskunnan. Heillä ei ole ollut kansanedustajaa vaalipiirissä sen jälkeen, kun puolueen nykyinen puheenjohtaja Sari Essayah edusti sitä vuosina 2003–2007. 18 1.2.2019 KoKoomus vie perinteisesti voiton eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Tittelin sai salolainen pastori Pertti Vallittu. Perussuomalaiset saavat asettaa 14 ja kristillisdemokraatit kolme ehdokasta. Sauvolaisen Kivirannan vuosittaiset kesäjuhlat Aliristniemen tilalla ovat jo legendaariset. Onni on, että viime eduskuntavaaleissa kuusi eniten ääniä saanutta VarsinaisSuomen keskustalaista on jälleen listalla. Kokoomus saa luultavasti vähintään nykyiset neljä paikkaansa. Kuntavaaleissa 2017 keskusta sai vain 5,2 prosenttia turkulaisten äänistä. Vihreiden tilanne on kysymysmerkki. Vieraita tulee bussilasteittain ja puhujat ovat ministeritasoa. Keskustan vaalivankkureita vetävä Saarikko oli jo vuoden 2015 vaalien aikaan noussut valtakunnan tason poliitikoksi keskustan varapuheenjohtajana ja keräsi yli 10 000 ääntä. Vielä viime kierroksella perussuomalaiset sai Varsinais-Suomessa toiseksi parhaan tuloksen ja päihitti kolmossijalle jääneen keskustan. Kokoomuksella on Varsinais-Suomessa toinenkin hallituksen jäsen, ulkomaankauppaja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. Eduskunnan puhemiehenäkin tällä kaudella toiminut Maria Lohela siirtyi kauden aikana sinisiin ja äskettäin Liike Nytiin eikä pyri enää eduskuntaan. Siniset ovat muutenkin pulassa. Politiikan tähtien äänikisa Kokoomus jyrää Turussa, mutta valovoimaisimpiin ehdokkaisiin kuuluvat ovat vasemmistoliiton Li Andersson ja keskustan Annika Saarikko. Keskustalla on Varsinais-Suomessa pitkä perinne vaaliliitoista Rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa, mutta jo viime vaaleissa sillä oli oma lista. Kaupunkilaisäänestäjien kanssa keskustalla on kuitenkin sama uskottavuusongelma niin Turussa kuin Helsingissäkin. Niitä tuli vain kolme 16,2 prosentin kannatuksella. Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin.. Perussuomalaisilla on yhä VarsinaisSuomessa kansanedustajat Ville Tavio ja Kike Elomaa. Ehdokkaita on asetettu, mutta ei riittävän tunnettuja. KristillisdemoKraatit ovat ajautuneet sisäiseen riitaan nimeämällä kärkiehdokkaan, jota Varsinais-Suomen piiri tukee. Ehdolla ovat jälleen myös kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Saara-Sofia Sirén. Neljännen kauden edustaja Kiviranta sai jälleen omiensa tuen ja noin 6 000 ääntä. Keskustan kannatus on alueella niin tasaista, että siihen tulokas ei vaikuta. Varsinais-Suomen perussuomalaiset solmivat erikoisen vaaliliiton kristillisdemokraattien kanssa. Vihreät kuitenkin kiri reippaasti viime kuntavaaleissa, ja gallupien perusteella kansanedustajapaikkoja voisi irrota Varsinais-Suomesta kaksikin. Ministereitä ja puoluejohtajia entisessä pääkaupungissa on aina riittänyt. Vaalipiirin ainoa nykyinen edustaja Ville Niinistö lähtee eurovaaleihin, ja muut vihreiden ehdokkaat ovat suurelle yleisölle tuntemattomampia. Kärkiehdokasajattelu tuntuu kaiken kaikkiaan vieraalta suomalaisessa demokratiassa, ja negatiivinen julkisuus asian ympärillä voi viedä ääniä. Kolmeen paikkaan puolue tuskin enää yltää. Sekin on arvoitus, miten kristillisdemokraattien mahdolliset äänestäjät suhtautuvat vaaliliittoon perussuomalaisten kanssa, vaikka se tekninen onkin. KesKustapiirillä ei ollut vaikeuksia saada täyttä 17 ehdokkaan listaa tuleviin eduskuntavaaleihin. ValtaKunnallisilla gallupsuosikeilla demareilla on mahdollisuus saada yksi paikka lisää. Nykyiset edustajat ovat yhä vahvoilla, mutta yhden paikan menetyksen riski on olemassa. Ehdolla ovat jälleen nykyiset edustajat, joita ovat Saarikon lisäksi Esko Kiviranta ja Olavi Ala-Nissilä. Essayah on nyt SavoKarjalan edustaja. Turussa käydään kuitenkin tulevien eduskuntavaalien kiinnostavimpia kamppailuja. Keskustan kannatus tulee VarsinaisSuomessa hyvin vahvasti puolueen valtakunnallisen kannatustrendin perässä. Kristillisdemokraattien riveistä eduskuntaan pyrkivä entinen huippujuoksija Annemari Kiekara kokee, että häntä on painostettu luopumaan koko ehdokkuudesta. Kärkikahinoissa ovat tällä kertaa kokoomusjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo, keskustan perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja viime eduskuntavaalien ylivoimainen ääniharava, reilut 15 000 ääntä saanut vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Kristillisdemokraatit toivovat saavansa vaaliliiton avulla yhden ehdokkaan läpi. Loimaalainen Ala-Nissilä puolestaan palasi viime kierroksella eduskuntaan Luxem burgin vuosien jälkeen lähes 5 000 äänes täjän tuella. Perussuomalaisten tilanne on myös hyvin erilainen kuin neljä vuotta sitten, eli ennen puolueen hajoamista. Piirin puheenjohtaja Jani Kurvinen jäi varasijalle. Keskustassa hurrataan sille, että Liike Nyt sai VarsinaisSuomeen ehdokasjoukon syömään edes hieman kokoomuksen ääniä. Varsinais-suomen keskustalaiset olivat viime vaalien jälkeen pettyneitä, koska gallupnosteessa olleen puolueen odotettiin saavan neljä kansanedustajapaikkaa
Lähteenä on käytetty myös Lauri Palmusen kirjaa Karvetin herttua kunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa Varsinais-Suomessa. Ehdokkaita on kaikista seutukunnista lukuunottamatta Turunmaata, johon kuuluvat kaksikieliset saaristokunnat Kemiönsaari ja Parainen. Jos jotakin olisi listalle vielä toivottu, niin duunarien edustajaa. Andersson ei ole joutunut kantamaan vastuuta hallituksessa, mutta Saarikko on ministerinä erittäin suosittu. Analyysiä varten on haastateltu keskustan VarsinaisSuomen piirin puheenjohtajaa Jani Kurvista sekä toiminnanjohtaja Hanna Vuolaa. Kaksi on alle 30-vuotiaita, toinen heistä ruotsinkielinen Oscar Hätinen. Vasemmistoliiton epäonneksi konkaripoliitikko Annika Lapintie ei ole enää ehdolla. Mukana on uusia kiinnostavia kasvoja, kuten laulajanakin tutuksi tullut Piia Koriseva. Saarikko jatkoi Liisa Hyssälän jalanjäljillä, Hyssälän poliittinen oppiäiti oli Eeva Kuuskoski. vARsinAis-suOMen piirissä jännittävää on seurata, miten käy Li Anderssonin ja Annika Saarikon äänikisassa. Pauliina Pohjala. Maahanmuuttajia joukossa edustaa Turun kaupunginvaltuutettu Alas Ali. Varsinais-Suomi on keskustalaisittain erityinen piiri, koska sieltä tulee kaksi entistä ja yksi nykyinen sosiaalija terveysministeriön ministeri. Eeva Kuuskoski-Vikatmaa sai 21 743 ääntä vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. Naisia on yhdeksän ja miehiä kahdeksan. Saarikon tunnettuus on kasvanut niin, että ääniä pitäisi tulla enemmän kuin viimeksi. KesKustAPiiRissä ollaan varsin tyytyväisiä tasapainoiseen ehdokasjoukkoon. 1.2.2019 19 a Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Mynämäki Nousiainen Pöytyä Oripää Loimaa Aura Rusko Lieto Paimio Salo Sauvo Kaarina Raisio Turku Koski Tl Somero Marttila Tarvasjoki Vehmaa Taivassalo Kustavi Masku Naantali Parainen Kemiönsaari AlAs Ali RiittA KARjAlAinen OscAR Hätinen AnniKA sAARiKKO HennA tAKAtAlO AnninA RuOttu MARjAAnA MänKäRi RAunO KAjAndeR jAni KuRvinen OlAvi AlA-nissilä esKO KiviRAntA sAtu siMelius PiiA KORisevA MeRjA nieMi Olli-PeKKA AAltO tytti Hyytiä PeKKA MyllyMäKi tuRKu lietO sAlO Pöytyä sOMeRO lOiMAA sAuvO PAiMiO RAisiO MARttilA uusiKAuPunKi MynäMäKi Ti la st ok es ku s Keskustan ehdokkaat Varsinais-Suomen vaalipiiri Nyt edustajia on kolme, Eeva-Johanna Eloranta, Ilkka Kantola ja Katja Taimela. Hänen tilalleen voisi nousta Johannes Yrttiaho, vasemmistopoliitikko Jyrki Yrttiahon poika. Vahvoilla on myös varaedustaja Mika Maaskola. Eeva-ilmiöön yltämisessä on tavoitetta. Tunnettu ehdokas on HUSin johtajan paikan vuodenvaihteessa jättänyt Aki Lindén, joka saattaa vedota turkulaisiin kaupunkiäänestäjiin, vaikka ei ehkä niinkään duunareihin. Turku, Salo, Loimaa ja Vakka-Suomi ovat edustettuina
Alueiden yhteistyö. 20 1.2.2019 Keskustan ehdokkaat Luonto ja ympäristö. Vaaliteemani on yrittäjyyden ja työllisyyden edistäminen. 68, varatuoMari, MMM, agronoMi, LaKiMies, Kansanedustaja esKo Kiviranta VarsinaisSuomen vaalipiiri. Olen perheenisä ja luomuviljelijä. Hyvinvoiva Suomi tarvitsee molempia. Lapsiystävällisyys rakentuu, kun päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja perheiden hyvinvointia pidetään prioriteettina. Löydetään yhteiset keinot ikääntyneiden voimavarojen ja osallisuuden vahvistamiseen. Minulla on myös pitkä ura maanviljelijänä. Rohkeudella mennään kohti vaalivoittoa! 26, yLioPPiLas, oPisKeLija, Myyjä oscar hätinen MaanviLjeLijänä minulle on tärkeää kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen. 37, agroLogi (aMK), MaataLousyrittäjä oLLi-PeKKa aaLto oLen KTM, KHT, kauppakorkeakoulun lehtori, kansanedustaja kahteen otteeseen, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, tietokirjailija, lentopallon Mestaruusliigan kunniapuheenjohtaja ja maalaispoika. Itsenäinen maanpuolustus. Rauhallisesta ja hieman introvertista luonteestani huolimatta olen ehdottomasti joukkuepelaajatyyppiä. Suomenruotsalaisuus ja kaupunkilaisuus ovat osa identiteettiäni. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on ajanhukkaa. 51, MaanviLjeLysteKniKKo, MaanviLjeLijä, KunnanhaLLituKsen Puheenjohtaja rauno Kajander hyvä ja turvallinen elämä alkaa jo lapsuudessa. Päivät menevät maaja metsätaloustöiden parissa, mutta myös omia tuotteita jalostaen. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa keväällä 2019, ja sydäntäni lähellä ovat ihmisyys ja erityisesti lapsiperheet, pienyrittäjyys ja ihmisten rinnakkaiselo. Nämä ovat minulle erityisen tärkeitä asioita. Olen valmis rakentamaan tulevaisuuden Suomea. Henkilöstö on tärkein onnistuneen sote-muutoksen työväline. Vapaa-aikaa kuluu luottamustehtävien parissa, mutta joskus ehtii sentään käydä uimassakin. Olen innostunut vahvasti yhteisesti asioista! Suomi ja koko VarsinaisSuomi nousuun ja kaikki mukaan! 69, KauPPatieteiden Maisteri, Kansanedustaja oLavi aLa-nissiLä Perniössä kotoutunut Turun kaupunginvaltuutettu ja valtuuston varapuheenjohtaja. Se mahdollistaa työn kehittämisen. Kansanedustajana olen toiminut yhtäjaksoisesti 2003 lähtien. 44, sosionoMi (aMK), yrittäjä 49, ttM, KätiLö, terveydenhoitaja, osastonhoitaja aLas aLi tytti hyytiä oLen nuori kauppatieteiden opiskelija Turusta. Koulutus on satsaus nuoren tulevaisuuteen. Tärkein lähtökohta on se, että ihmisarvo on jokaisella sama. Yhteistyöllä politiikassakin saavutetaan parhaat tulokset. Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sote-palvelut. Esimiestyössä henkilöstön työhyvinvointi on minulle sydämen asia. Ennen eduskuntaa työskentelin muun muassa MTK:n veroja rahoitusryhmän johtajana ja OKO:n maaja metsätalousosaston päällikkönä. Työpaikoilla voidaan hyvin, kun johtaminen on oikeudenmukaista. oLen kolmen pojan äiti ja tehnyt työuran lapsiperheiden parissa. 59, thM, vtK, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja riitta KarjaLainen oLen talousja veropolitiikan sekä maaja metsätalouden asiantuntija. Lähiruoka ja uusiutuva energia. Kuvailisin itseäni tiedonjanoiseksi ja uteliaaksi pohdiskelijaksi sekä analyyttiseksi ihmiseksi
Haluan tosissani päästä tekemään arvojeni pohjalta politiikkaa kaikille suomalaisille. Haluan auttaa nyt tämän maan tukevasti jaloilleen. 10 vuotta sitten aivoinfarktista johtuneen halvaantumisen jälkeen taistelin itseni jaloilleni. 58, Km, maatalousyrittäjä, eu-asiantuntija peKKa myllymäKi olen puhtaan suomalaisen ruuan tuottaja ja perinnemaiseman hoitaja. Kaupungissa ja ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen palasin maaseudulle synnyinkotiini, jossa asun mieheni ja Pekkakissan kanssa. Tilamme sijaitsee Halikonjokilaakson maisemissa. 35, Fm, Kansanedustaja, perheja peruspalveluministeri anniKa saariKKo oiKeudenmuKaisuutta puolustava tahtonainen. Tavoitteeni on saada meidän tavisten ääni kuuluviin turvallisen arjen ja hyvinvoinnin asioissa. Tällä monialaisella kokemuksella olen valmis tehtävään.. 25, ylioppilas, yrittäjä henna taKatalo usKon yhdessä tekemisen voimaan. Laidunnamme valtakunnallisesti arvokkaita niittyjä hevosilla. Haluan eheän Suomen, jossa pidämme heikoimmista huolta ja hallinto palvelee ihmisiä. Sukupolvien ketjua ja luottamusta tarvitaan. Perheessäni on kolme poikaa ja koiraa, joten toisten kuunteleminen ja ymmärtäminen on olennainen osa arkea. Suomella oltava oma, vahva ulko-, puolustusja turvallisuuspolitiikka. 35 vuoden työkokemus terveydenhuollosta ja sosiaalivakuuttamisen alalta takaavat osaamiseni, jolle uskon olevan käyttöä. Vaimoni kanssa pyöritämme matkailu-, pelletti ja ompelimoyritystä. Keskustan Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana sain kiertää kenttää kuluneet seitsemän vuotta paikallisyhdistysten tukena. Ruokatuotanto, teolliset työpaikat ja koulutus ovat asioita, joita eduskunnassa haluan kehittää. Olen toiminut myös poliittisena toimittajana. 56, johtamistaidon opisto, työntutKija, maatilayrittäjä 56, terveydenhuoltoalan maisterintutKinto (sairaanhoitaja yamK), vastaava suunnittelija marjaana mänKäri merja niemi turussa syntynyt, suuressa maailmassa kansainvälistynyt, rakkaaseen Suomeen palannut tutkijatohtori. Juureni ovat Varsinais-Suomessa, sillä olen asunut täällä koko elämäni. olen neljän alakoululaisen isä ja varakansanedustaja. Luonto ja vihreys ovat minulle aito keskustalainen kasvualusta. 53, politiiKKatieteiden Ft (phd) ja vtm, Kansainvälisen politiiKan tutKija annina ruottu tavoittelen Suomea, jossa rohkaistuu perheellistymään, voi ikääntyä arvokkaasti ja saa luottaa siihen, että yhteiskunnan turvaverkko kantaa rotkojen yli. Pellot ja metsät ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisessä roolissa, tarvitsemme maaseudun ja kaupunkien yhteistyötä. Politiikkaa teen ihmistä kuunnellen, päätöksentekoa pelkäämättä. Kahden aikuisen lapsen äiti, vaimo ja dementikkovanhempien omaishoitaja, kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuuston jäsen. 32, valtiotieteiden maisteri, ylitarKastaja satu simelius lähdin ehdolle, sillä haluan olla ihmisille inhimillinen, tuore ja aito vaihtoehto, joka tekee enemmän kuin sanoo. Näistä asioista minulla on osaamista. Erityisosaamisena kansainvälinen politiikka, ulkosuhteet ja turvallisuusasiat. Keskusta on arvojeni koti. 1.2.2019 21 46, toimittaja, hyvinvointialan yrittäjä, personal trainer piia Koriseva 46, yo-merKonomi, yrittäjä, Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja jani Kurvinen olen maakuntavaltuuston ja Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Turvallisuusuhat kuten ilmastonmuutos, terrorismi ja hallitsematon maahanmuutto vaativat yhteistyötä EU:n tasolla. Kykyni tehdä uudistuksia ja lisätä avoimuutta olen todistanut monissa luottamustehtävissäni. Kehitän asioita mielelläni, vaikutan valtuustossa ja maakuntavaltuustossa
Pitkän version näki ensimmäisten joukossa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. 1960-luku oli sekä Niskaselle että suomalaiselle elokuvalle murroksen aikaa. Hän katsoi sen yhdellä istumalla ja piti näkemästään. surmanluodiT olivat televisioon tultuaan suuri puheenaihe. Televisioelokuvaa syntyi lopulta viisi tuntia ja 16 minuuttia, ja se esitettiin neljässä osassa keväällä 1972. Teatraaliset suomifilmit pölyttyneine asetelmineen muuttuivat nopeasti vanhanaikaisiksi, uusi sukupolvi kaappasi vallan valkokankailla. Lyhennetty elokuvaversio tuli teattereihin syksyllä. Sekä oman luomistyön että koko elokuva-alan kanssa oli vaikeuksia, eikä mielessä liikkunut mitään. kEväTTalvElla 1969 Korppisen kylässä pamahtaneet laukaukset toivat Niskaselle seuraavan elokuvan aiheen kuin tarjottimella. Kulttuuri Mikko Niskanen oli suurimmillaan niissä elokuvissa, joihin hän antoi eniten itseään. Mikko Niskanen, joka koki aikansa jo menneen, tunsi yhtäkkiä, kuinka hänen aikansa oli juuri tullut. Nämä kahdeksan laukausta 40-vuotiaan Niskasen kotikulmilla muodostuivat ohjaajalle käänteentekeviksi. Materiaalin määrä paisui samaa tahtia tuotantoriitojen kanssa. Paavo Rintalan romaaniin perustunut Pojat (1962) oli onnistunut teos, joka esitteli kansalle myös Vesa-Matti Loirin. ”Kytki virran elottomaan tajuntaani”, kuten Niskanen itse on muistellut. Sanottiin myös, että tällaisia tekoja ei tarvitsisi esitellä, vaan vaieta ne. Konginkankaan Liimattalassa murheiden alhossa rypenyt Niskanen hiihti veljensä luo ja luki lehdestä uutisen murhenäytelmästä Pihtiputaalla. Yleisradion kanssa saatiin sovittua 80 minuutin televisioelokuvan tekemisestä. Se oli tietenkin ohjaajalle aivan liian vähän. Elokuvaohjaajana Niskanen oli noussut kuuluisuuteen heti ensi yrittämällä. PenTikäinen Mikko Niskanen elokuvassa Kahdeksan surmanluotia.. Yleinen moite oli, että Niskanen teki ampujasta sankarin. 22 1.2.2019 Tasan viisi vuosikymmentä sitten elokuvaohjaaja Mikko Niskanen (31.1.1929–25.11.1990) oli pohjalla. Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Lehtikuva TeksTi: PeTri P. Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun koko maailma oli Niskasta vastaan. Moskovasta oppia hakenut Niskanen onnistui olemaan ajan hermolla: rohkea Käpy selän alla (1966) kohahdutti, ja kuohuvan nuorison kuvaus jatkui seuraavina vuosina Lapualaismorsiamessa ja Asfalttilampaissa
Osin sitä saneli myös käytännön pakko. On kuitenkin merkityksetöntä, montako keskinkertaista elokuvaa tekee, jos yksikin niistä on niin suuri kuin Kahdeksan surmanluotia. Kahdeksan surmanluodin lisäksi tällainen metaelokuva oli Ajolähtö, joka kuvasi purevasti 1980-luvun alun nuorten maaltaja maastamuuttoa. Ehkä sankaruutta oli maalaisyhteisön veljeys ajassa, jossa pientilojen tulevaisuus oli synkkä. Niskanen käsitteli virkavaltaa neutraalisti, kuin heidänkin ongelmansa esiin tuoden. mikä yhdistää Niskasen suurimpia töitä. Se, että niille ohjaaja antoi poikkeuksellisen paljon itsestään, ja se, että elokuvat käsittelivät rohkean näkemyksellisesti oman aikansa kipupisteitä. Se on vain ainetta epätäydellisen ihmisen ja tämän kohtaamien vaikeuksien välillä. Ohjaaja itse hoiti pääosansa Pasina tavalla, joka lienee Suomen elokuvahistorian raskain eläytyminen. On kuitenkin vaikea kuvitella mitään aidompaa kuin monet Surmanluotien amatöörivetoiset kohtaukset tukkisavotassa, tanssilavalla ja rannoilla. Niskanen puki kohtauksiksi kokonaisen miessukupolven tuskan. 1.2.2019 23 Pojat (1962) Sissit (1963) Hopeaa rajan takaa (1963) Käpy selän alla (1966) Lapualaismorsian (1967) Asfalttilampaat (1968) Laulu tulipunaisesta kukasta (1971) Kahdeksan surmanluotia (1972) Pulakapina (1977) Syksyllä kaikki on toisin (1978) Ajolähtö (1982) Mona ja palavan rakkauden aika (1983) Elämän vonkamies (1986) Mikko Niskasen elokuvat Kahdeksassa surmaluodissa on todellisuudessa vähän sankareita. Ongelmat elokuvien tuotannossa rajoittivat ammattilaisten määrää. Kyläpoliisit toteuttivat vain heille annettua tehtävää ajassa, jossa oli paljon mustavalkoista ajattelua. Ehkä kaksi asiaa. Jotkut omatkin tuotokset olivat lepsuja, kuten nuoren tytön uskoontuloa kuvannut Mona ja palavan rakkauden aika. Moni heikkoutta ja riittämättömyyttä kokenut on aikojen saatossa katsonut Surmanluoteja vaikuttuneena, kossupullo olohuoneen pöydän juurella. Viina ei itsessään ole hyvä tai paha. Romaanifilmatisointien aika oli mennyt auttamatta ohi, eikä Niskanen saanut niihin riittävästi puhtia. Elokuvan ehkä tragikoomisimmassa kohtauksessa poliisi haluaa ulosmitata pientilan ainoan hevosen. KA VI/ Fin na KA VI/ Fin na. Kenties sellainen oli äiti, joka yritti pitää perhettä koossa. Lausahdus on suoraan oikean ampujan puolison suusta. Viinan tuomitseminen ei auta mitään, jos vaikeudet jäävät. niSkaSen kaikki elokuvat eivät menestyneet, eivät edes onnistuneet. Elokuva avasi yksioikoista virkettä paljon. Heidän ei tarvinnut erikseen näytellä mitään, he kelpasivat omina itsenään. Niskasen tunnustettu lahja oli amatöörien runsas käyttö ja taitava ohjaus. 1978 valmistunut Syksyllä kaikki on toisin sai Surmanluotien tapaan alkunsa todellisista tapahtumista: oikean pankinjohtajan aidosti kohtaamasta kassavajetragediasta Äänekoskella. Niskanen puki kohtauksiksi kokonaisen miessukupolven tuskan. Poliisikunta vastusti tuoreeltaan ajatusta elokuvasta, mutta kannat pehmenivät. Surmanluotien vinjetti oli ”Viina se ol kaiken pahan alku meijän perreessä”. Sen sanoma on ajankohtainen niin kauan kuin maailmassa riittää pienen ihmisen ahdinkoa ja rationalisoinnin tallomiksi jääviä heikompiosaisia. Myös poliisiväki oli sankari, ponnistellessaan mahdottoman äärellä. Samaa mahdottomuuden kehää on siinä, että pontikankeitosta saatuja sakkoja yritetään maksaa tekemällä pontikkaa
Sellaista konkarit eivät kyllä välttämättä tarvitse. arabiemiraatit on pyrkinyt profiloitumaan enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi sukupuolten välisen tasa-arvon soihdunkantaja Persianlahdella. Ovathan Mauri Pekkarinen, Sirkka-Liisa Anttila ja muut luopuvat edustajat melkoisia Duracell-pupuja itsekin. Mainonta on mainontaa, mutta kannattaakohan sitä aina rakentaa pelkille silmänkääntötempuille. – En tietenkään asiasta mieltäni pahoittanut, mutta voi olla, että jossain muualla tällainen kyllä tulkittaisiin työpaikkakiusaamiseksi, Kärnä puhisee tuoreessa kirjassaan. – Wau, tässäpä moninaisuuden riemuvoitto. SDP:stä vakuutettiin, ettei Rinne ajanut kuvauksissa itse bussia metriäkään, vaan siirtämisestä ja ajamisesta vastasi asianmukaiset luvat omaava linja-auton kuljettaja. Tutkivat journalistit heräsivät ja alkoivat tivata, onko Rinteellä bussin kuljettamiseen vaadittavaa ajokorttia. Eräälle eteläsavolaiselle viljelijälle Sipilä väsäsi sähkökäyttöiset kottikärryt, ja toimittajille pääministeri on nikkaroinut löyly kauhoja. Sipilän hikipajassa TeksTi: Henna Lammi, annukka kaareLa, Pekka PoHjoLainen, sanTeri LamPi sairauslomalla olevasta demarijohtajasta Antti Rinteestä nähtiin pitkästä aikaa vilaus puolueen aiemmin kuvatulla vaalivideolla. Vihreiden kampanjaihmiset laittoivat puolestaan hiljattain puheenjohtaja Pekka Haaviston hiihtämään. Kokoomuksen hölösuu Ben Zyskowicz onnistui kuitenkin latistamaan lappilaisedustaja Mikko Kärnän suuren hetken. ensimmäinen täysistunto on uusille kansanedustajille mieleenpainuva tapahtuma. Yksi palkituista oli jopa pukeutunut harmaaseen, eräskin twiittaaja piikitteli.. – Ruma taskuliina! Zyskowicz huusi salista. Sellaisen, jossa vapaa-aikaa kuvaava lohko kasvaa työajan vähentyessä. Kärnä oli juhlapäivän kunniaksi taitellut puvuntakkinsa taskuun keskustanvihreän liinan. Aiemminkin Sipilä on kunnostautunut omaperäisten lahjojen antajana. Entinen pääministeri Matti Vanhanen sai Sipilältä 60-vuotislahjaksi etanolilla toimivan stirling-moottorin. Tapahtuman PR-arvo valui kuitenkin hukkaan, kun kuvat palkintoseremoniasta päätyivät sosiaaliseen mediaan riepoteltaviksi – kaikki palkitut olivat nimittäin vakavailmeisiä, valkoisiin perinneasuihin pukeutuneita miehiä. Puhemies kuuluttaa kunkin edustajan nimen, minkä jälkeen virastomestari saattelee edustajan tälle varatulle paikalle. Apollon Tietäjät 24 1.2.2019 KesKustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoo sosiaalisessa mediassa arvoituksellisella videolla nikkaroivansa omin käsin lahjat luopuville keskustalaisille veteraaniedustajille. Rinne esiintyy harmaassa puvussa kravatti kaulassa bussikuskina, joka ottaa pysäkiltä kyytiin matkustajia – poliitikolta näyttäen. Kuvakollaasi kultaisin plakaatein palkituista arabihallitsijoista yllyttikin netin vääräleuat pilailemaan vanhoillisena pidetyn maan kustannuksella. Vai olisiko Sipilä keksinyt jonkinlaisen ikiliikkujan. Nämä esimerkit tietäen Apollon tietäjän mielikuvitus ei riitä keksimään, mitä konkarit mahtavat saada. Suorituksen perusteella näytti siltä, kuin Haavisto olisi suksilla ensimmäistä kertaa. Kenties kakkaran. Öljyllä ja maakaasulla vaurastunut valtio järjestikin vastikään suurieleisen gaalan, jossa palkittiin tasa-arvotyössä kunnostautuneita. Pääministeri puuhailee videolla Valtran haalarissa sirkkelin äärellä
Ajankohtaiset teemat ansaitsevat tulla huomioiduiksi poliittisessa keskustelussa. Näyttää siltä, että puolueilla on pääasiassa ollut hankaluuksia profiloitua uutisten keskellä oman pääviestinsä mukaisesti. Perusasetelma kahden mielipidetiedustelujen ykköspuolueen kesken vaikuttaa jämähtäneeltä. Vaaleihin lähdemme hallitusasetelmasta huolimatta kolmosradalta. Ajankohtaisiin aiheisiin reagoinnin lisäksi tässäkin ajassa tarvitaan kuitenkin pitkälle ulottuvia poliittisia visioita. Monet, erityisesti ilmastopolitiikan linjaukset ovat hermostuttaneet puolueen kenttäväkeä. Ihmisille pitää jäädä vahva mielikuva siitä, millä asialla keskusta on. Haastajalle on tilaa Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Mutta on sillä myös reunaehtonsa. Puolueiden vaalistartit raamittavat kevään poliittista keskustelua. Siltä radalta voittaa, kun on oikea asenne. Vastuullisen haastajan asenne. 1.2.2019 25 Puheenvuoro Kevään vaalit lähestyvät ja samalla asetelmat muotoutuvat. Politiikan keväässä on runsaudenpula ajankohtaisista teemoista. Kun vaaliohjelma ja keskeiset teemat tulevana viikonloppuna avataan, niitä on pidettävä sinnikkäästi koko kevään ajan esillä. Haavisto kiinnostaa, vaikka viime aikoina hänen suunnaltaan on ollutkin hiljaiseloa. Varsinaista teemaviestiä heillä ei kampanja-avauksen perusteella suomalaisille ollut. KesKustan vaalimenestykselle on iso sauma. Keskustan suurin menestyksen resepti piilee siinä, että huomaamme tarpeen nähdä itsemme haastajana. Haastajalle on tilaa. SDP lähtee gallupien ykköspaikalta kevääseen. Samalla äänestäjille on avattava, mikä tuossa visiossa on nimenomaan keskustan aatteen värittämää. Kyse ei ole ylätason pohdinnasta, vaan hyvin konkreettisten asioiden kääntämisestä arjen kielelle. Keskustan on pystyttävä kiteyttämään viestinsä ja vaalitavoitteensa kristallinkirkkaaksi. Halu voittaa vaikuttaisi ohittavan vastuulliset linjaukset. Kokoomus pyrkii tekemään eduskuntavaaleista pääministerivaalit. Oma-aloitteisia keskusteluavauksia ei heillä juuri ole. Pääministeripuolue keskustan on tehnyt neljän vuoden aikana työnsä paremmin kuin kukaan hallituksen aloittaessa uskalsi odottaa. Mielipidemittausten huippu on tosin jäänyt taakse. Omaehtoisen keskusteluagendan pöytään lyömisen sijaan puolueet ajautuvat keskustelemaan uutisten kärkien mukaisesti teemasta toiseen. KesKusta menestyy, jos onnistumme maalaamaan kevään aikana suomalaisille tuon politiikan vision. Vihreät pysyvät keskusteluissa sekä henkilöiden että teemojen kautta. Vaikuttaa siltä, että heillä on yrityksenä toistaa kuntavaalien pormestarivaalit: kärjistää vaihtoehdot kahteen, joista itse ovat toinen. Perussuomalaiset pyrkivät ottamaan kantaa laajasti aiheiden kirjoon, mutta ovat korostetusti tunnettuja maahanmuuttolinjastaan. On selvää, että ilmastonmuutokseen tai vaikkapa turvallisuustilanteen muutoksista kumpuaviin uutisiin tarvitaan puolueiden kantoja. Paljastamatta vielä keskeisiä teemojamme uskallan todeta, että ne ovat sellaisia, joista meidät tunnistetaan helposti
26 1.2.2019
Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittu Rami Ala-Nisula sai 62 kannattajaa, ja kaksi muuta ehdokasta jäivät kauas taakse. Tiusanen saa työstään myös tarvittavat opintopisteet viestinnän johtamisen opintoihin, joita hän viimeistelee parhaillaan Jyväskylän yliopistossa. Jo Tämän kevään eduskuntavaalit olivat Tiusasella harkinnassa, mutta aika ei tuntunut oikealta. Pesti alkoi vuoden alusta ja kestää huhtikuuhun. 1.2.2019 27 Keskustan kasvot Liina Tiusanen , 27, taputettiin marraskuussa keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi 105 äänen voimin. LiinaTiusanen Arvojohtajan paikka jäi tyhjäksi. – Elän nuoren ihmisen elämää, jossa moni asia on auki, hän sanoo. Liekö pitkäaikaisen partioharrastuksen ansiota, mutta Tiusanen oli heti valmis, kun häntä viime vuoden lopussa kysyttiin viestintäharjoittelijaksi Brysseliin keskustameppi Anneli Jäätteenmäen tiimiin. – Työ on todella kiinnostavaa. Mutta keskustalaisten tuen ansiosta hän kehtaa myöntää, että kunnianhimoa löytyy. Vankka kannatus yllätti Tiusasen. Jäätteenmäki on niin kokenut poliitikko, että tulen oppimaan paljon politiikan prosesseista. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Liina Tiusanen olisi toivonut puolueelta enemmän yhdistävää puhetta, koska monet haluavat lyödä kiilaa ihmisten välille. PoLiTiikasTa innostuneella Tiusasella on tulevaisuudensuunnitelmia, joihin liittyy ehdokkuus valtakunnallisissa vaaleissa. Mutta vielä ei ole niiden suunnitelmien toteutuksen aika. Tämä on arvokas kokemus, jota ei voinut jättää väliin
Keskustan kasvot. 28 1.2.2019 LiinaTiusanen Elän nuoren ihmisen elämää, jossa moni asia on auki
– Mutta ei galluptilanne ole olankohautuksen paikka. Tiusanen uskoo ristiriidan johtuvan siitä, että keskusta-aktiiveilla on kokemusta politiikan tekemisestä ja sen realiteeteista. JärJesTöT ovat Tiusasen mielestä kansalaisyhteiskunnan sydän. Hän haluaa vaikuttaa siihen, että tämä asenne muuttuu. 1.2.2019 29 Tiusanen asui opintojensa vuoksi Jyväskylässä, mutta nyt koti on jo kolmatta vuotta Helsingissä, missä hänen miehensä on töissä. Tiusanen on toki ajautunut partiossakin vaikuttamisen puolelle, yhteiskuntasuhdeasioiden pariin. Ennen homman hoiti puoluetoimisto. – Nyt otimme kantaa esimerkiksi perustulokeskusteluun. On tosi huono asia, jos keskusta menee vähänkin sellaiseen mukaan tai antaa sen edes tapahtua. – Itse korostamme, että keskusta on sovitteleva keskitien kulkija. – On järkyttävää, kuinka monet haluavat lyödä kiilaa ihmisten välille ja luoda hämmennystä. Hän on hyvin tyytyväinen, että valiokunta päätti valmistella kannanottonsa jatkossa itse, puoluetoimiston avulla. Siitä syntyy kokemus, että pärjään.. Linjauksista täytyy pitää kiinni myös puolueessa, muuten puoluevaltuuston rooli rappeutuu. On rohkaisevaa nähdä, miten imettävät äidit ovat liittokokouksissa ottamassa kantaa asioihin ja isät työntelevät vaunuja käytävillä, Tiusanen hymyilee. – Saatamme vaikkapa kerätä roskia ojanpenkasta ja puhua kierrätyksestä. Hän ei ajattele, että opintojen pitäisi olla paketissa ja vakituisen työsuhteen plakkarissa ennen perheenlisäystä. – Eduskuntavaalit kyllä kiinnostavat, kun elämä vakiintuu jonnekin pidemmäksi aikaa. Paikallisiin yhteisöihin ja asioihin sitoutuminen on tärkeää politiikassa, Tiusanen pohtii. Moni osallistuja kehui puoluevaltuuston tunnelmaa marraskuussa hyväksi, eikä kritiikkiä keskustan politiikkaa kohtaan juurikaan kuultu, vaikka gallupit olivat puolueelle aika murheellisia. – Pitäisi olla päinvastoin niin, että kokouksissa tulisi paljon aloitteita. Tiusanen mielestä keskustalaisten täytyy olla tarkkana ja huomioida myös ne hiljaiset kehityskulut, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Pääkaupungissa hän on myös syntynyt, mutta muutti jo taaperoikäisenä perheensä kanssa ensin Ouluun ja sitten Muhokselle. Hän olisi toivonut puolueelta jo hallituskauden alkupuolella selkeämpää kantaa esimerkiksi vihapuheeseen, rasismiin ja äärioikeiston mellastukseen. Tiusanen on joskus kokenut, että nuoria on katsottu puoluevaltuustossa vähän pahasti, koska he ”häiritsevät” kokousta ideoillaan. Mutta parasta partiossa ovat edelleen aivan muut asiat. Puoluevaltuuston täytyy puolustaa kannanottojaan, Tiusanen korostaa. Nyt on oltu aika hiljaa. – Tarvittaisiin enemmän yhdistävää puhetta siitä, että kaikkien pitää kohdella toisia hyvin. Uudistus merkitsee sitä, että valtuutetut saavat äänensä entistä paremmin kuuluviin. Tiusanen valittiin myös puoluevaltuuston poliittisen valiokunnan puheenjohtajaksi. – On positiivista, että keskustanuorissa näkyy nykyisin paljon vauvaperheitä. Ennemminkin hän uskoo, että elämä jatkuu kuten ennenkin, mutta vauvan kanssa. – Ja kysyä, kehittyykö yhteiskunnallinen ilmapiiri oikeaan suuntaan. Tiusanen hehkuu onnea tulevan vauvan johdosta. Nykyisin tie vie usein myös miehen kotipaikkakunnalle Kangasniemelle. KesäKuussa Tiusasen ja hänen miehensä perhe kasvaa kolmihenkiseksi. Se on hyvä, mutta keskustan omat arvot ovat vähän haalistuneet tällä hallituskaudella. – Voin hiihtää yöllä metsässä, tehdä nuotion ja nukkua laavussa. KesKusTa ei ole Tiusasen mielestä ottanut suomalaisessa yhteiskunnassa sellaista arvojohtajuutta, mikä olisi ollut pääministeripuolueelle mahdollinen. Mielestäni keskusta on mennyt liikaa asianhoitajapuolueeksi, hän sanoo. Partiossakin hänestä on hienoa juuri kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa tekemällä
– Vaalitapahtumat ovat aivan ihania, koska niis sä porukat laidastaan ovat hyvällä tuulella. – Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin, mutta mi nusta töissä on hauskaa. Yhdistyksessä on kymmenkunta yksityistä osakasta. Paikallisyhdistys on mukana vaalityössä. Heistä yksi on Timonen; ainoa, joka myös työnsä puolesta on ruoan kanssa tekemisissä. – Meitä oli kymmenkunta, sattumalta kaikki kepu laisia, jotka mietimme, että elokuinen Kitee kaipaa omaa tapahtumaa. Timonen on huomannut, että soppatykki itses sään aiheuttaa ihmisissä aina positiivisia reaktioita. Timonen kokee työnsä hauskuuden ja haasta vuuden asiakaspalvelussa. – Monet se saa nostalgiseksi, ja ihmiset suhtautu vat soppatykkiin ihailevasti! timoSen yritys, Maijan juhla ja pitopalvelu, on saanut KeskiKarjalan Maistuva maaseutu yritys maininnan ja on mukana Karelia a’la carte yrittä järingissä. Vaalikenttien iloinen emäntä. Paikallisten lisäk si palvellaan myös matkailijoita. KäynniStyneeSeen vaalikampanjointiaikaan Ti monen suhtautuu innolla. Lapsena hän oli mukana partiossa sekä 4Hkerhossa, aikuisena löytyi marttojen toiminta. Kymppitykki ry:n historia kantaa parinkymme nen vuoden päähän. Kun Timonen miettimällä miettii, hän muistaa viime syksyltä yhden aamun, kun häntä tympi läh teä töihin. Timonen on ollut muutaman kerran kuntavaali ehdokkaana, mutta valtuustopaikkaan äänet eivät ole riittäneet. Tämä on paikallisen Kymppitykki ry:n ansiota, joka vuokraa soppatykkiä emännällä tai ilman. – Jaoimme Elotorilla vuokratulla soppa tykillä valmistettua ruispuuroa. Lautakuntatyöskentelystä on sitä vastoin kertynyt kokemusta. Luonteeltaan Timonen on tekijä. – Toteutan mahdollisimman hyvin asiakkaiden toiveita, mutta ujutan aina joukkoon ”omaa minää ni”. – Mutta se tunne meni ohi hetkessä, hän nauraa. Aina on kehityttävä ja kehitettävä uusia juttuja. Timonen ja kymppitykki nähdään PohjoisKar jalan alueella vaalikentillä tänäkin vuonna keskus tan ehdokkaista kiteeläisen Sinikka Musikan, ou tokumpulaisen Hanna Huttusen ja liperiläisen Eero Reijosen tilaisuuksissa. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Maija Timonen nauttii vaalitalkoista, olipa hän jakamassa rokkaa soppatykkistä tai järjestämässä kahvitusta. Miksi siis lopettaisin. – Viime vuonna lahjoitimme rahat vähävaraisten perheiden jouluruokalahjakortteihin paikalliseen ruokakauppaan, Timonen valottaa. Syntyi ajatus omasta soppa tykistä, se hankittiin ja yhdistys perustettiin, Timonen kertoo. Ne ovat takuita laadusta. Kahvituksen järjestäminen tai soppatykin emännöinti on hänelle luontaista. Toimeliaalle luonteelle ruokaalan yrittäjyys, viimeiset 33 vuotta pitopal velua, sopii hyvin. SoppatyKKi kuuluu saumattomasti kiteeläisiin ta pahtumiin. 30 1.2.2019 Kun Maija Timonen muutti Kempeleeltä Kiteelle vuonna 1995, hän ryhtyi pyörittämään Kiteen Hu vikeskuksen kahvilaa. – Pyydettiin huolehtimaan vaalikahvituksista, ja siitä jäin keskustan toimintaan koukkuun. Porukalla toteutettiin Elotoritapahtuma. Paikallistasolla Ti monen toimii Kiteen taajaman paikallisyhdistyk sen, Kiteen Keskustaklubin, puheenjohtajana seit semättä vuotta. Yrittäjä on 71vuotias, mutta eläkkeelle siirtymi nen ei ole suunnitelmissa. Soppatykin tuoton yhdistys lahjoittaa eteen päin. Seuraavana vuonna sama kuvio. Tuotosta on annettu muun muassa paikal listen nuorten mielenterveyskuntoutustoimintaan ja vanhusten virkistystoimintaan. Sieltä hänet tempaistiin no peasti mukaan paikallisen keskustan toimintaan
Kiteen kyliltä löytyy yksi valomainos taulu. Miksi siis lopettaisin. Valotaulu on 70vuotislahja Timoselle pitkäaikaiselta ystävältä.. Koulu muuttui 14 vuotta sitten Maija Timosen pitopalveluyrityksen tiloiksi. Se on Ojaniemellä Ojaniemen entisen koulun tienhaarassa. 1.2.2019 31 Minusta töissä on hauskaa
Kannattaa olla yhteydessä, mikäli tuntee, että maalaisjärkeä pitäisi jossain kohtaa käyttää lisää. Siitä kyllä nousi rahat perinteisesti jakaneiden keskuudessa melkoinen älä mölö, mutta riistapelto tai vieraslajien kurissapito ovat yhtä arvokkaita tekoja metsästäjien kuin WWF:n tai Luonnonsuojeluliiton organisoimana. Puretuista säädöksistä kertovat myös ennätysmäärä myönnettyjä karhulupia, järkevöitetty käytäntö aseen kuljettamisesta metsässä ja dreeverin käytön salliminen hirvenajossa. Aivan kuin kyseessä olisi elinkautisvanki. Kiitos teidän, tuloksena ovat pienemmät tuhot metsissä ja pelloilla sekä vähemmän hirvikolareita. Kuluttaja-asiavaltuutettu on ohjeis tanut sähköyhtiöitä luopumaan vakuusvaatimuksistaan, jotka kohtuuttomasti lisäävät painolastia vaikeaan asemaan joutuneille ihmisille. riistavahinkolaki on juuri käsittelyssä valiokunnassamme. Poliisin toimintavaltuuksia tulee lisätä. Sen myötä suurpetojen aiheut tamat koiravahingot voidaan korvata täysimääräisenä ja ajallaan. Asunnon vuokraaminen, osamaksukauppa ja jopa sähkösopimus voivat kaatua nuoruuden parinkympin pikavippivelkaan. luonnon äänet ja tuoksut, kuppi kuumaa tai eväsleivän tuoksu metsäretkellä ovat niin metsästäjille kuin muillekin luonnossa retkei leville usein parasta antia. Tällaisen merkinnän pitkä varjo seuraa ihmistä usein jopa loppuelämän ajan. Siksi päätimme näyttää valiokunnassa esimerkkiä ja puolitimme alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun 20 euroon. Nautitaan jokainen metsistämme ja niiden monimuotoisuudesta – jokaisena vuoden aikana. Susien oikeudet eivät saa mennä ihmisten oikeuksien edelle. Huolimatta siitä, onko luottotietomerkintä jo vanhentunut, niin mikä hyvänsä rahaa vaativa sopimus kompastuu helposti ”merkintään”. sähköyhtiöiden johdolle ohjeistus tarkoittaa, että sen pitää ymmärtää erityinen asemansa hyvinvointiyhteiskunnassa: epäeettistä yritystoimintaa ei täällä hyväksytä. Myös kanalintujen metsästysajat pitenivät, jos riistakolmiolaskelmat kertoivat hyvästä kannan koosta. Venäjän kanssa yhteiseen susipopulaatioon kuuluu yli 30 000 sutta, ja maailmanlaajuisesti susia on 300 000. Metsästäjät tekevät metsästyksen lisäksi tärkeää työtä luonnonja riistanhoidon hyväksi. taMMikuussa uutisoitiin, että jotkin sähköyhtiöt ovat alkaneet vaatia vakuuksia sähkösopimuksien yhteydessä asiakkaan luottotietomerkinnästä johtuen. Suomen perustuslaki takaa jokaiselle suomalaiselle turvallisen ja kohtuullisen elämän. Metsästysporukat ukkoutuvat. Tulemme myös vaatimaan sutta siirrettäväksi pois EU:n uhanalaisten lajien liitteestä, jolloin kannanhoito olisi helpompaa. Meidän itse kunkin tulee tehdä parhaamme, että saamme jatkuvuuden turvattua ja myös naisia ja nuoria mukaan. Jäniksen metsästys jatkuu, mutta hirvet on nyt kaadettu. Hirvikantaa pienennettiin niin, että hirviä jäisi vain 2,5–3 hirveä tuhannelle hehtaarille. Nämä ovat esimerkkejä niistä puretuista normeista, joita olemme tällä hallituskaudella tehneet metsästyksen sujuvoitta miseksi. Saimme tällä hallituskaudella hoidettua, että metsästyksen kattojärjestöt pääsivät ensimmäistä kertaa luonnon hyväksi tehtävän järjestötyön rahoituksen piiriin. Hirvimiehet suoriutuivat hienosti urakastaan. Heinämäki Tampere Shutt ersto ck. Anne Kalmari kansanedustaja maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Metsästystä on helpotettu norminpurulla Sähköyhtiöiden on kannettava vastuunsa suoMessa on satojatuhansia henkilöitä, joiden elämää vaikeuttaa luottotieto merkintä. Sähköyhtiötkään eivät voi toimia maassamme pelkkinä rahasampoina osakkailleen! Arto J. Hirvestystä sai jatkaa tammikuun puoleenväliin. Vertailuna silmällä pidettävien listaan kuuluvia metsäpeuroja on maailmassa noin 2 500. Sähkö onkin ruuan ja veden jälkeen ehkä tärkein huoltovarmuustekijä kansalaiselle. Metsästäjäliitto tuli hienosti perässä ja pienensi nuorten jäsenmaksua. Aiomme ottaa lain mietinnössä myös rapsakasti kantaa suurpetopolitiikkaan. Muutkaan hankaloittavat säännöt eivät ole kiveen hakattuja. 32 1.2.2019 Mielipiteet Jahtikausi alkaa olla lopuillaan. Kodin toiminnan kannalta sähkönsaannilla on aivan il meinen merkitys: mikään ei pelaa, jos töpse listä ei tule virtaa
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 1.2.2019 33 Yhä useampi lähipalvelu karkaa kauas ja keskittyy. Lisääntynyt lapsiköyhyys näkyy luku taidossa ja sitä kautta kouluvalmiuksis sa. Toisaalta nuoret ovat etääntyneet elämän todellisuudesta. Yksikin hyvä asia lapsen ja nuoren elä mässä voi johtaa myönteiseen kehitykseen. Lasten ja nuorten käyttäytymis häiriöt ja mielenterveysongelmat ovat yhä ylei sempiä. Joonas Könttä kansanedustajaehdokas (kesk.) Jyväskylä Lähipalvelut turvattava, ei pakkomuutoille Perusta tasapainoiselle ja terveelle elä mälle luodaan lapsuudessa ja nuoruudes sa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Siksi politiikassa kaivataan nyt anka raa priorisoin tia. Hänen perheellään ei ole ehkä va raa tukea harrastuksia tai antaa taskura haa elokuva tai pikaruokalakäynteihin. ennaltaehkäisevät toimet ongelmista kärsivien lapsiperheiden tukemiseksi pa rantavat merkittävästi lasten terveyden tilaa ja koulutustuloksia sekä myöhem pää työllistymistä ja menestymistä elämässä. Päätöksenteon on tapahduttava lähellä hei tä, joita päätökset koskettavat. Köyhän perheen nuori hakee harvemmin lukioon ja jättää muita useammin ammatillisen koulun kesken. Aivan kuin kaikki osaaminen olisi vain pääkau punkiseudulla – kaukana niiden tavallis ten suomalaisten arjes ta, jotka eivät Hel singissä asu. Perheiden pärjäämisestä kasvaa on nellinen Suomi. Keskittämisen kehitys on käännettävä. Lähipäättäjät tuntevat alueensa vahvuudet ja heikkoudet. Olen huolestuneena lukenut demarei den esityksiä, joissa muun muassa koulu päätöksiä oltaisiin siirtämässä lä heltä kauas, maakunnista Helsinkiin. Keskittämisen kehityksen päässä ovat pakkomuutot toiselle alueelle. suoMessa kasvaa nykyään myös nuoria, jotka pitävät syrjäytymistä luonnollisena olotilana. Usein asioilla on onneksi ta pana järjestyä. Suomi on vauraampi maa kuin kos kaan, mutta hyvinvointipalvelujen tur vaaminen on entistä vaikeampaa. Näin on käynyt esimerkiksi po liisille, kouluille, kaupoille ja kirjastoille. Kaikkia palveluita ei kuitenkaan yksin kertaisesti voida “diginä” tarjota. Niistäkin nuorista, jotka ovat syrjäytyneet suoraan peruskoulun jälkeen, kaksi kolmasosaa pääsee eteenpäin. Köyhyys kytkeytyy usein nuoren elämässä sosiaalisuuteen. Jokai selle nuorelle on turvattava toisen asteen tutkinto. Työn ja perheelämän yhteensovitta miseen liittyvät kysymykset ovat jatkossa olennaisia lapsiperheiden arjen sujumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Yli kymmenellä prosentilla peruskou lun päättävistä pojista arkielämän taidot ovat nykyisin sellaisella tasolla, että arjes sa toimiminen vaikeutuu. Sillä on merkitystä, viettääkö aikaan sa porukassa, jossa opiskelu on turhaa ja tylsää, vai kaveripiirissä, jossa kysel lään koetuloksia ja arvostetaan koulu menestystä. Erityisesti pojilla oppimistuloksiin vai kuttaa korostuneesti ryhmäpaine eli kave rit. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Poikaystävästä eroami nen tai äidin kanssa riiteleminen ja niis tä johtuva paha mieli ei ole mielenterveys ongelma. Tärkeintä on se, että jokaiselle ihmiselle turvataan hyvän elämän edellytykset asuin paikasta riippumatta. Syrjäytyneitä nuoria on yhä enemmän. Lastensuojelu ja sen piirissä olevien nuorten tukipalvelut ovat tärkeitä. Perheillä on oltava valinnan vapaus lastensa hoitomuodon ja vanhem painvapaiden jakamisen suhteen. Digitalisaation myötä moni palvelu on toki myös aiempaa lähempänä. Seuraavan hallituksen on väristä riippu matta otettava tasapainoinen aluekehitys nykyistä vakavammin. Varhaisvuosina saadun tuen ansiosta elämässään pärjäävä yksilö aiheuttaa pie nempiä terveydenhoito ja sosiaalimenoja ja maksaa enemmän veroja yli koko elin kaaren tarkasteltuna. Köyhällä saattaa olla muita vähemmän ystäviä. etusijalle tulee asettaa perheiden hyvin vointi sekä huoli Suomen alhaisesta syn tyvyydestä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Toivoa ja unelmia kannattaa tukea ja viljel lä. Jokainen koti on maail man keskipiste. He eivät edes kaipaa kouluun tai työhön. Muistaako kukaan esitystä, jossa vallan keskittäminen olisi johtanut palveluiden hajauttamiseen. Vesa Jalonen luokanopettaja-rehtori Satakunnan keskustapiirin puheenjohtaja Eurajoki. Tämä on huomattu esimerkiksi pankki palveluissa. Tutkimukset Suomesta ja muista Poh joismaista osoittavat, että oikein kohden netut panostukset lapsipolitiikkaan ja koulutukseen ovat tuottoisia. Yleisin syrjäytymistä selittävä tekijä on heikot taloudelliset lähtökohdat. Vaikka lapsiperheiden asema on Suo messa kansainvälisesti verrattuna hy vä, lapsiköyhyys on pitkään ollut kasvus Lapsiperheet ja nuoret keskiöön sa. Tämä olisi myös maakuntauudistuksen ehdoton vah vuus: lähidemokratian aito toteutuminen. Nuori ei ole tottunut tutkimaan asioi ta, lukemaan tai kirjoittamaan. Suomen on tulevaisuudessa panos tettava lapsiköyhyyden poistamiseen, päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoi hin, koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuuteen
Esillä kaupunginvaltuuston esi tyslista. p. Tuukka Liuhaan (myös il taisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Himoksellahan on myös loista vat murtsikkaladut. V-S Keskustan historiikki ”Kar vetin Herttuakunta – Sata vuot ta keskustapolitiikkaa Varsinais Suomessa” on ilmestynyt. Kiikois ten seurantalolla (Kiikostentie 47, 38369 Sastamala). com. Ollaan yhteydessä. Raisio. Mieli on avoin, mutta vähän jännittää. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 0405116787 antti.varis@keskusta.fi. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimin taa haluaisit kehitettävän. Lisätietoja: Tuija Pitkäpaasi, puhelin 040 415 8759. Keskustaa yritetään horjuttaa. Politiikka vie mennessään. Keskusta ei keksi valheita eikä nosta itse ään toisen heikkoudella, vaan tuo oman rat kaisun tekemisen kautta. Puffetti ja arvontaa. Tuon ta pahtuman jälkeen on mieli edelleen avoin, ja myöntää pitää sekin, että jännittää edelleen, aina välillä. Hinta 10€. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. makivalkkila@keskusta.fi. Luvassa mu siikkiesityksiä, hauskaa ohjelmaa, tanssit. Määränpää on Kurikassa toimivan paikallisyhdistyksen kokous. Kalenterissa nimipäi vät sekä kaunis kuva joka kuukau delle. Toimisto pääsään töisesti avoinna mato, mutta kan nattaa varmistaa paikallaolo soitta malla etukäteen. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnan katu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18 Keskus tan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail. Kyytiin pää see myös matkan varrelta. Viking Gabriellalle. Toimis to kauppakeskus Hansa 2. Kiireellisissä asioissa yhteys suo raan pj. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina MäkiVälk kilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Tapahtumat Pirkanmaalla: face book.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapah tuu nettipalsta: www.suomenmaa. Keskustassa tapahtuu 34 1.2.2019 On vuOsi 2008 ja olen matkalla oman ky län nuorisoseuralle. klo 18 Hintsan makasiinissa. Sipi lää syytetään milloin mistäkin ja kaikki hyvä haudataan epäkohtien alle. Hinta 25€. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, pii rin tmj Markku Leppälahti, 040 736 3290, markku.leppalahti@keskus ta.fi, toimistosihteeri ja Keskusta naisten tmj Sari Kujanpää, 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäke lä, 050 303 6493, hame@keskusta nuoret.fi. Toisaal ta se tunne, kun saat tukea ajatuksillesi, on erittäin palkitseva. Samal la olet tervetullut mukaan aktiivi seen toimijajoukkoomme. Muistathan toimit taa spostiosoitteesi satu.tietari@ keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Se, miten keskus talainen poliitikko suhtautuu toisen puo lueen kollegaan. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväk si ja näin tukea tulevia vaaliponnis teluja. Ke, liiken nevaliokunnan jäsen Mikko Alata lo kertoo liikenteen ajankohtaisista suunnitelmista ja investointitar peista. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Viedään viesti äänestäjille, voitetaan luot tamus ja voitetaan vaalit. MSL-Tampereen kaikille avoin alustus ja keskustelutilaisuus ke 6.2. kahvi ja pulla. Liput 10€/hlö, sis. Lähtö Mikonkadun laiturista kello 8.00 ja takaisin olemme noin kello 22. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohta ja Sami Porkka puh. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Pii rin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivun alho 050 353 2236. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paik kakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Sastamalan kj järjestää Ystävän päiväiltamat 16.2. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnan johtaja Jaana Niemi puh. 040 418 1150. Kun suuntaatte vaalikentille, muistakaa ottaa tueksenne keskustan monipuolinen aineis to, joka täydentyy heti helmikuun alussa vaaliohjelmalla. Kj:n kuukausipalaveri ti 5.2. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Kun tehdään näin merkittävä suunnan muutos valtiontaloudessa, löytyy varmas ti pettyneitä, mutta myös vaalien läheisyys näkyy monien puheissa ja teoissa. Kuitenkin matka politiikan ja puo lueen eteen on ollut mielekäs ja haastava. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Kes kustan PäijätHämeen piiri toimin nanjohtaja Jukka Sällinen puh. Raisio. MSL-Tampereen kaikille avoin var jovaltuusto ma 11.2. Pirkanmaan Vesaiset: tj Eli na Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Keskusta komeili kin monilla ykkösvaihtoehtona, kun muiden puolueiden piirijohtajat nimesivät heille mieluisinta hallituskumppania. fi. Menestystä ja voi mia vaalikevääseen! Rami Ala-Nisula puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Keskustan vaaliohjelma on laajan työn tulos. Vesaiset tarjoaa matkan ja ret kieväät. Varmistathan pai kallaolomme aina ennen tuloas. Hanki hieno seinäkalenteri vuo delle 2019. Siitä kaikki minun kohdallani alkoi. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Satakunnan Keskusta on muka na tapahtumissa. Keskustan Hyvinvointiilta mat pe 8.2. klo 18 tanssiseura Se kahaun tiloissa Kauppakuja 2. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.– 3.2.2019 Viking Gabriellalle. Hytti varaukset www.keskusta.fi > osal listu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@kes kusta.fi tai 050 5770838. Yksi syy, miksi itse valitsin keskustan po liittiseksi kodikseni, oli puolueen suhtautu minen muihin puolueisiin. klo 18 Tampereen kirjastota lo Metson Tammisalissa. Ohjelma on laajan työn tulos; puolueen jäsenet, puoluetoimiston henkilökunta, eri laiset työryhmät, Sotkamon puoluekokous, Turun puoluevaltuusto, puoluehallitus se kä moni muu taho on rakentanut ohjelman luottamuksen apilan teemojen ja keskustan aatteen mukaiseksi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, ta voitat meidät seuraavista nume roista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskus tanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@kes kusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskus tanuoret.fi). nyt Olemme hieman erikoisessa asemas sa: Sipilän hallitus on onnistunut parem min kuin moni kokoonpano vuosiin, mutta keskustan kannatusluvuissa se ei näy. 040 556 7262, kristiina. Tekemällä kärkeen Puheenvuoro Helsinki Lasketteluretki Himokselle la 9.3. Lähde mukaan Keskustan vaaliris teilylle 2.–3.2. Seuraa Suomen maan printistä tai netistä ”Kes kustassa tapahtuu” palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/sa takunta tai Facebook: Satakun nan Keskusta. Erikoista siitä tekee se, että asia, josta olet itse täysin va kuuttunut, vaatii joka kerta vedenpitävät perustelut, ja silti vastustajia löytyy. Jokainen huolehtii omis ta välineistään ja hissilipuistaan sekä varsinaisista ruokailuistaan. klo 19. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Ilmoit tautumiset helsinki@vesaiset.fi tai 050 575 5236. Piiri toimisto Apila palvelee sopimuk sen mukaan. Hyttivaraukset www.keskusta.fi – osallistu ja vaikuta
Alavieskan kuntayhdistys tarjoaa pullakahvit! Utajärvi. Tupailta ti 5.2. Hintaan lisätään postikulut. Tupailta 5.2. Kahvitarjoilu. Pudasjärvi/Korpinen. Tupailta kunnantalon kahviossa su 17.2. Lukupiiri on osa Lukemisen unelmavuotta Mikkelissä. Siikalatva/Pulkkila. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Hanna-Leena Mattila. Aikataulu: 8.00 SLN linja-autoasema, 8.30 Kerimäki, 9.00 Savonranta/SALEn piha, 10.30 Vesileppis. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. klo 18.30. La 23.2 klo 13 Muurame: Kalle ja Elina Tammivuori, Niittuahontie 60. 14.45. klo 18.30 Hiihtomajalla (Lentomäentie 36). Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. Vaaliristeelyn kimppakyyrin pysäkit ja aikataulut on seuraavat: Auto 1: Lapua Abc 8.00, Mäyryn Neste 8.30, Alavus Abc 9.00, Kuru/ Kyrönlahti ST1 10.30, Kolmenkulman Abc 11.00 (tauko 45min), 11.45 lähtö kohti Katajanokkaa, jossa n. klo 18.30 Kyyjärvi: Maija ja Jaakko Uusisalo, Vaasantie 32. Tämä toteutetaan muun muassa luonnosta saa tavan ravinnon kestävällä kulutuksella ja oikean tiedon jakamisella. Tupailta pe 1.2. mennessä: liisa.lumijarvi@eduskunta. Puolue haluaa pitää kiinni perinteisistä jokamiehenoikeuksista, mutta valistusta tarvit taessa lisäten. www.fb.com/ perapohjola. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. Mukana ke-ehdokas Marjut Lehtonen Oulaisista ja ke Juha Pylväs Ylivieskasta. klo 13.30 Keskustan toimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Ma 11.2. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Katso loput paikkakunnat www.suomenmaa.fi –> keskustassa tapahtuu. Avoinna sopimuksen mukaan. Su 17.2 klo 16 Konnevesi: Ida Harlin, Kauppatie 76. Ylivieska. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Keskusta lupaa huolehtia, että virkistys ja kotitarvekalastuksen mah dollisuudet ihmisten lähive siin säilytetään kalakanto jen elinvoimaisuus huo mioiden. klo 18.30 Tapani Turpeisella (Laiduntie 9). Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu ke 20.3. klo 18.30 Kinnula: Hillevi ja Pekka Kanervio, Mikonkuja 5 B 1. Pe 15.2. Su 17.2. Avoinna klo 9–15. Tupailtapäivä la 2.2. Ma 18.2. klo 12 Äänekoski: Riitta ja Pertti Ruuska, Kangashäkintie 203. klo 19 Konttilassa. Raahe. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. klo 16 Juhani Alarannalla (Häröntie 2). 050-5206042/Anne. klo 19 Laukaa: Liisa ja Tuomo Puupponen, Riekontie 37. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Elina Suoranta p. klo 18 alkaen Oulunsalon Peuhussa (Peuhuntie 194). Su 17.2 klo 18.30 Hankasalmi: Päivi ja Kari Hänninen, Mustamäen tie 232. klo 12 Kannonkoski: Jaana ja Asko Hänninen, Kämärintie 175. Rokua Health & Spahan (Kuntoraitti 2, Utajärvi). Tervetuloa eduskuntavaalitapahtumaan pe 22.2. klo 18 Kuhmoinen: Paloasema, Vellahdentie 1. klo 18 Joutsa: Matti ja Jaana Haapala, Muunilantie 64. Eduskuntavaalitilaisuus 13.2. Majoitustilaa enää hyvin rajoitetusti, joten tee varaukset pikaisesti rokua.com. Alavieska. www.keskusta.fi/perapohjola. Kempele. Ti 12.2. 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Anne Kalmarin kaurahiutaleiden pussitustalkoot. Paikalla ke-ehdokkaat Marjut Lehtonen, Eija-Riitta Niinikoski ja Mikko Kinnunen. Illallinen ja majoitus hotelli Scandic Parkissa. puro@keskusta.fi. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. klo 18.30 Pattijoen entisellä kunnantalolla (Ruskatie 1). 044 369 9603. Keskusta edistäisi vastuullista eränkäyntikulttuuria Sh ut ter sto ck Suoraan luonnosta saatava ravinto ja sen kestävä kulutus on yksi keino torjua ilmastonmuutosta.. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Päivän aikana tutustumme syvällä maan uumenissa olevaan taianomaiseen luolaan, jossa on Muumi-jääveistosnäyttely. Pe 22.2. fi / 044-5807003. klo 14–16 Huttukylän Ns-talo Koitelinkoskentie 720, Kiiminki. Bussimatka eduskuntaan 14.2. klo 18 Jämsä: Patapirtti, Jyväskyläntie 848 yhdessä ehdokas Tarja Uusipaaston kanssa. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Oulu/Kiiminki. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Tupailta 5.2. Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, puh. Hinta sis. La 16.2. klo 19 Martti Kyllösellä (Niittypolku 2). 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Paikalla ke-ehdokas Vesa Riekki. kiertoajelu Helsingissä ja opaskierros eduskuntatalossa kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan vieraana. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja AnneMaria Perttula, p. Vierailu eduskuntaan 14–15.2. mennessä Maija Paavolalle paavola.maija(at)gmail.com tai puh. Yhteensä 300 000 metsästäjän, puo lentoista miljoonan kalastajan sekä miljoo nien marjastajien ja sienestäjien on hyvä tie tää, miten puolueet heidän asiaansa edistä vät, Kärnä heittää. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. klo 13 Viitasaari: Maria Kaisa Aula, Emoslahdentie 344. Kärsämäki. 044 312 2982. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Yleisötapahtuma kaikille avoin! Mikäli tarvitset majoitusta, voit itse varata sen Rokua Health & Spasta pe–la 22.2–23.2. Matkan hinta kahden hengen huoneessa 170€ ja yhden hengen huoneessa 200€. 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. Kahvitus ennakkoilmoittautujille klo 18.30 ravintolassa. matkat, lounaan ja pääsyliput sekä lapsille liukurit! Aikuiset 50 €/hlö, lapset 4–12 vuotta 30€/ hlö. Yleisötilaisuus klo 19 auditoriossa. 14.45. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Kahvitarjoilu ja arvontaa. klo 19 Putulalla (Peltola), Paavonniementie 18. Auto 2: Tervajoki Neste 7.20, Ylistaro St1 7.40, Seinäjoki Abc 8.10, Kurikka (Kärrymies) 8.40, Jalasjärvi (Neste Jalastuuli) 9.00, Parkano Shell 9.50, Ikaalinen (kylpylä) 10.20, Kolmenkulman abc 11.00 (tauko 45min), 11.45 lähtö kohti Katajanokkaa, jossa n. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Su 10.2. klo 18 Kivijärvi: Hytönen Ari ja Ulla, Perhontie 430. Hinta standard 2 hh 67 eur/hlö/ vrk aamiaisella tai standard 1 hh 108 eur/hlö/vrk aamiaisella. Huomaa muuttunut päivämäärä! Itä-Savo Itä-Savon Vesaiset järjestää riemukkaan päiväretken Vesileppikseen la 16.3. KesKusta sitoutuu turvaamaan vapaan met sästysoikeuden pohjoisen kuntalaisille ja säilyttämään paikkakuntalaisten oikeuden metsästämiseen kansallispuistoissa. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Metsä hallituksen maille on oltava riittävästi saata villa myös ulkokuntalaisten lupia. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Eduskuntavaalitilaisuus 8.2. Keskustellaan Anders Blomin Veljeskunnasta, joka kertoo kaiken lobbauksesta Suomessa. 044-2940 753. Näyttelyn jälkeen nautimme lounaan noutopöydästä, ja sitten vietämme parituntisen pulahtamalla lämpimiin vesiin kylpylässä. Su 10.2. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Ilmoittautumiset Timo Heikkilä 040 039 5004 tai Henrik Hämäläinen 040 588 626. klo 14.30 Karstula: Takkalan Talo, Kyläkunnantie 1. klo 13 Pihtipudas: Seppo Kahilainen, Rönnyntie 16. – Haastan muut puolueet tekemään sa man. Tavoitteena on säilyt tää vastuullinen suomalainen eränkäynti kulttuuri elinvoimaisena ja edistää luon nossa liikkumista terveen luontosuhteen säilyttämiseksi. Paikalla ke-ehdokas Vesa Riekki. Su 10.2. klo 18.30 Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720). Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Merijärvi. Valmistelua johtaneen varakansanedus taja Mikko Kärnän mukaan keskusta on nyt ainoa puolue, jolla on selkeät eräpoliittiset linjaukset. Tervetuloa mukaan tekemään ja juttelemaan! Pe 1.2 klo 18 Jyväskylä: Maritta ja Heikki Tynkkynen, Koppalantie 14. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 7.00 lähtee Oulusta ja klo 8.15 Raahesta. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Oulu. Mukaan voi viälä ilmoittautua, varaa risteilysi ja kimppakyyti heti! 0400 338418/Merja tai rintamaki.merja@gmail.com. klo 18 Korpilahti, Oittila: Villa Caven, Raidanlahdentie 783. 15.2. 040 721 0636. 16.00 paluumatkalle, 17.30 Savonranta, 18.00 Kerimäki, 18.30 Savonlinna. Su 24.2. Kahvitarjoilu. Pe 8.2. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Pekka Aittakummun ystävänpäivätilaisuus 15.2. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula. Eduskuntavaalitilaisuus pe 1.2. Oulu. Mukana ke-ehdokkaat Antti Rantakangas, Hanna-Leena Mattila, Juha Pylväs, Ulla Parviainen, Pekka Aittakumpu, Eija-Riitta Niinikoski, Jussi Ylitalo, Marjut Lehtonen, Mikko Kinnunen, Riikka Moilanen, Tuija Patana ja Vesa Riekki. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Kahvitusta varten ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen ke 13.2. 1.2.2019 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 045-327 4845. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Sitovat ilmoittautumiset 31.1. – Keskustaa äänestämällä tietää tukevan sa erämyönteistä puoluetta, joka saa asioita aikaiseksi, Kärnä muistuttaa. Risto Luodonpää KesKusta on julkaissut kuluvalla vii kolla eräpoliittisen linjauksen osana eduskunta vaaliohjelmaansa. Keskusta näkee erä talouden olevan myös yksi keino torjua ilmastonmuutosta. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Ilmoittautumiset ja lisätietoa anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai puh. Tupailta 4.2. Su 24.2
Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnan jatkumiseksi tehtiin Sipilän mukaan kaikki mahdollinen. Kalle Pyky, 18, on ollut ehdolla seurakuntavaaleissa ja seuraa nyt vaalitohinaa positiivisella mielellä. Sipilällä meni perjantaina kirjoitettu puhe uusiksi, kun hän halusi vastata ihmisten mielikuviin ja kysymyksiin siitä, mitä päättyvällä vaalikaudella on tehty. Vaikka pakkanen hipoi pariakymmentä astetta, väkeä oli liikkeellä runsaasti. keskustaN puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä kiersi viikonlopun aikana Pohjois-Pohjanmaalla. esimerkkiNä siitä, että hallitus ei ole unohtanut maakuntia, Sipilä kertoi, että Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on vedetty asfalttia 1 275 kilometriä. Keskusta pani vaalivaihteen päälle Oulussa. Verotusta on kevennetty eniten 1 000–3 500 euron tuloluokissa. Kysymyksessä oli muslimimaassa tappamisella uhattu kristitty perhe, jonka vaiheita Sipilä on seurannut vuosia. Tutkijat pakenevat Suomesta -väitettä Sipilä kommentoi muistuttamalla, että koulutusmäärärahat ovat vuosina 2015–2018 kasvaneet yli 200 miljoonalla eurolla ja tälle vuodelle on tulossa vielä 100 miljoonaa lisää koulutukseen. Sini-Elina Kärsämä, 29, korosti, että ehdokkaiden ja tukijoiden pitää tavata ihmisiä ja kertoa keskustan saavutuksista. – Keinot ja näytöt meiltä kyllä löytyvät, Sipilä huomautti. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet saliin, vaan osa joutui kuuntelemaan tilaisuutta käytävän puolella. – On totta, että kaikilla ei mene hyvin, Sipilä totesi heille, jotka syyttävät keskustaa köyhän asian unohtamisesta. Valvontavirasto Valvira kuitenkin päätti, että toiminta ei saa jatkoa. Kysymyksessä ei Sipilän mukaan ole siis mikään ”apteekkarivähennys”. Työpaikkoja on syntynyt eri puolille maata. 36 1.2.2019 Eduskuntavaalit – Nyt oN aika laittaa vaalivaihde päälle , keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Hanna Markkanen kannusti Oulussa järjestetyssä vaalistartissa sunnuntaina. Työllistymisen avulla saatavalla kasvulla voitaisiin vaikka tuplata poliisien määrä tai ammatillisen koulutuksen budjetti. Väite , että verotuksella olisi siirretty tuloja köyhiltä rikkaille ei pidä Sipilän mukaan paikkansa. Perheen muutto Kempeleeseen kaatui lopulta siihen, että heidän turvallisuuttaan ei voitu taata Suomessakaan. – Negatiivisuuden verho pitää poistaa. Hallituskauden alun leikkauksien jälkeen eläkkeitä ja tukia on kuitenkin nostettu heti kun siihen on ollut varaa, Sipilä muistutti. Pitkäaikaistyöttömyys on puolittunut 128 000:sta 67 000:een. Yrittäjävähennystä on saanut noin 340 000 yrittäjää, joista 90 prosentilla ansiot ovat 75 000 euroa vuodessa. Keskustan tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja luoda 80 000 uutta työpaikkaa. Keskustan pitää edetä positiivisuuden kautta. Aluksi hän vastasi kysymykseen ”miksi se Sipilä houkutteli maahanmuuttajat ja rikolliset maahan luovuttamalla heille oman talonsa”. TeksTi: AnjA MAnninen kuvA: MAriA seppälä Sipilän perheen Sipoon autotallissa kehitelty vihreä luottamuksen apila täydentyi Oulussa osaavan kasvun lehdellä. – Totta kai haaveena on joskus oma ehdokkuus ja pääsy Arkadianmäelle asti, hän kertoi. Yli 140 000:sta uudesta työpaikasta valtaosa on syntynyt yksityiselle sektorille ja on pysyviä
Kohderyhmässäni ovat luonnollisesti kaikki Suomessa vakituisesti asuvat virolaiset, mutta heidän tavoittamisensa ja äänestämiskynnyksen ylittäminen on haastavaa. Miten EU:n pitäisi hoitaa Eurooppaan suuntautuvaa muuttoliikettä. EU:n tulisi vähintäänkin ottaa rohkeammin kantaa asioihin, jotka uhkaavat EU:n perusarvoja ja luovat levottomuutta. Käyn ajamassa lasten kanssa crossipyörillä ja pelaan koripalloa kavereiden kanssa. 1.2.2019 37 Miksi haluat mepiksi. EU:n tulisi tiivistää puolustusja turvallisuusyhteistyötä maiden ja kumppaneiden kesken. Mihin asioihin haluat vaikuttaa EU:ssa. Tärkeimpänä näen, että pystyn vaikuttamaan rauhan ja vakauden ylläpitämiseen koko Euroopassa. Missä asioissa Suomi voisi ottaa mallia Virosta. Näitä eurooppalaisia arvoja meidän tulee vaatia ja kunnioittaa. Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on niin suuri asia, että tilannetta pitäisi hoitaa vielä EU:takin laajemmalla yhteistyöllä, myös YK-tasolla. Olet Virosta kotoisin, miksi olet muuttanut Suomeen ja kauanko olet asunut täällä. EU:n asioiden hoitajaksi tarvitaan uutta ja rohkeaa tekijää. Siitä lähtien olen täällä asunut vakituisesti, mutta olen myös työskennellyt reissutöissä täällä ennen sitä. Lisäksi muuttoliikkeeseen liittyvä rikollisuus täytyy saada katkaistua. EU:n tärkein tehtävä on ylläpitää vapaata liikkuvuutta alueellaan ja luoda jäsenmailleen tasavertaiset mahdollisuudet kasvaa ja menestyä. Yrittäjän näkökulmasta yritystoiminnan byrokratiaa on paljon vähemmän ja siten toimintaedellytykset matalammalla kynnyksellä. Raul Kajak, 33 Koulutus: Ammattikoulu Työ: Työpäällikkö Paikkakunta: Espoo Miten rentoudut vapaa-ajalla. Olen muuttanut töiden perässä Suomeen noin viisi vuotta sitten. Haluan olla luomassa kestävää kasvua EU-alueelle, pitämällä muun muassa maahanmuuton, vihreyden ja talouden keskinäisessä tasapainossa. Mitä mieltä olet EU:n puolustusja turvallisuusyhteistyön tiivistymisestä. Ensimmäisen kerran olen käynyt Suomessa jo 27 vuotta sitten. EU:n tärkein tehtävä on ylläpitää vapaata liikkuvuutta, Raul Kajak linjaa Mitä Suomi voisi oppia Virolta. Päätöksenteon EU:ssa täytyy olla myös kansalaisille selkokielistä ja politiikan ymmärrettävää. Tämä ei tietenkään sulje pois suomalaisia, jotka kuuluvat toki kohderyhmääni. Ja ak ko M art ika in en. Viro on digitalisaatiossa paljon Suomea pidemmällä, esimerkiksi kaikissa vaaleissa on mahdollista äänestää sähköisesti. EU:n täytyy myös keskustella muun maailman kanssa ylläpitääkseen tämän maapallon hyvinvointia. Meppinä pystyn tuomaan kansalaisten äänen esille etenkin kipukohdissa. TeksTi: pauliina pohjala Eurovaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Mikä on mielestäsi EU:n tärkein tehtävä. Muuttoliike täytyisi saada muutettua hallitsemattomasta hallituksi, etenkin EU-aluerajoilla. Emme voi olla vain hiljaa Euroopan ympärillä tapahtuvista, jopa sodan kaltaisista toimista. Haluan olla parantamassa EU-valtioiden välistä vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä EU:n perusarvojen mukaisesti. Ketkä äänestäjät kuuluvat kohderyhmääsi. EU-vaalit ovat koko Suomen vaalit ja siten yhtä kohderyhmää suuremmat. Maailma on muuttunut paljon EU:n historian aikana, ja nuoremmilla kansalaisilla on nykyään hyvin erilainen maailmankuva
Hän vaikuttaa mahtuneen puolueeseen hyvin, vaikka eduskuntaryhmässä näkyi välillä kulmien kurtisteluakin. Julkisuushakuinen ja räväkkä Kärnä on keskustassa varsin poikkeuksellinen hahmo. Kärnä määrittelee itsensä äärikeskustalaiseksi. Mutta kun ei ole. Julkisuushakuinen Mikko Kärnä on keskustassa poikkeuksellinen hahmo rääväsuu Rakas Kirjat. Kirjassaan hän kertoo olevansa häirikkö tarkoituksella. Jos Kärnä saisi päättää, sosiaalisessa mediassa nähtäisiin videoita esimerkiksi pääministerin lentoharrastuksesta. Politiikkaan Kärnän veti halu puolustaa Lappia. Hän haaveilee Suomen liittovaltiosta, jossa maakunnat voivat asetuksin soveltaa eduskunnan säätämiä lakeja. Pian alkoi kuitenkin näyttää siltä, että edessä olisi siirto etelään. Varusmiespalveluksen jälkeen hän haki ja pääsi maanpuolustuskorkeakouluun. Muutenkin hänen mielipiteidensä kirjo on mielenkiintoinen. Työpaikka Ivalossa Rajavartiolaitoksen leivissä oli Lappi-fanille unelmien täyttymys. Jo parin vuoden kuluttua hänet valittiin Enontekiön kunnanjohtajaksi. Otava, 208 s. Väyrystä kolme vuotta eduskunnassa tuurannut lappilainen antaa tulla tuutin täydeltä ja laukoo säästelemättä niin kehut kuin haukutkin. Lukiossa Kärnä löysi laista porsaanreiän ja keplotteli ylioppilaaksi kahdessa vuodessa. 38-vuoTias Kärnä on Sipilän tavoin Puolangan lahja Suomen politiikalle. Strategian voi katsoa onnistuneen. Näin paukauttaa keskustan ex-kansanedustaja Mikko Kärnä puolueen puheenjohtajasta torstaina ilmestyneessä kirjassaan Häirikkö Arkadianmäellä. Mikäli oppositio kutsuu keskustaa vaalien jälkeen, Kärnälle on epäilemättä tilausta hallituksen haastajana. Epäilemättä Kärnä teilaisi myös pääministerin paskaksi jätkäksi, jos näkisi siihen aihetta. Hän puolustaa Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiä, vapaampaa alkoholipolitiikkaa ja seksuaalista tasavertaisuutta. 38 1.2.2019 – Jos sipilän Juha olisi paska jätkä, niin kirjoittaisin sen sataprosenttisella varmuudella tähän. Twitterissä Kärnällä on yli 35 000 seuraajaa ja esimerkiksi Suomenmaan verkkosivuilla hänen lausuntonsa nousevat usein luetuimpien uutisten joukkoon. Kärnä päätti vaihtaa uransa suuntaa ja hakeutui kuntatehtäviin. Kärnä tiedostaa tuottaneensa tempauksillaan puoluejohdolle tukun harmaita hiuksia. Näkyvimmin hän on profiloitunut metsästyksen ja kalastuksen puolestapuhujana, mikä on johtanut kiivaisiin mittelöihin vihreiden kanssa. Miten äänestäjät suhtautuvat hänenkaltaiseensa uuden ajan poliitikkoon, se nähdään huhtikuussa. Nimismiehen poika viihtyi lapsesta asti metsällä ja kalavesillä. Toisaalta Sipilä on usein myös turvautunut Kärnän mediaosaamiseen. Kärnä tuli politiikkaan ulkopuolisena ja arvioi, ettei hänellä olisi samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin puoluekoneistosta käsin kuin puolueeseen sisälle kasvaneilla. ToisTen mielestä Kärnä on politiikassa piristävä poikkeus, toisten mielestä rasittava rääväsuu. Baarimestarina ja ruumisautonkuljettajana kuluneen välivuoden jälkeen kutsui armeija. – Sen sijaan halusin olla se suoraan ja rehellisesti puhuva, hieman epäkorrektikin lappilaisedustaja, jonka sanomiset ja mielipiteet noteerattaisiin laajasti medioissa. Kirja on taattua Kärnää. Sipilä on joutunut hillitsemään esimerkiksi Kärnän piikittelyä hallituskumppani kokoomusta kohtaan. AnnukkA kAArelA Mikko Kärnä: Häirikkö Arkadianmäellä
Maria Vartiainen: ”Marja on pitkän linjan puurtaja paikallisyhdistyksessämme ja itse olen aika tuore politiikan saralla. Ehkä meitä sitten yhdistää juuri se, että olemme niin erilaisia. Salaa myös haaveilen joskus olevani yhtä kova arkiliikkuja kuin Marja. Pohdimme paikallisia asioita ja olemme yhdessä huolissamme pienen paikallisyhdistyksemme tilasta. Hauskaa on usein, kun olemme yhdessä menossa jonnekin edustamaan, koska nimemme ovat niin samankaltaiset. 1.2.2019 39 Marja Vilja: ”Olemme tunteneet muutaman vuoden, tapasimme ensi kertaa Hyvinkäällä keskustan paikallisyhdistyksen kokouksessa. Maria innostuu ja lähtee rohkeasti uusiin asioihin mukaan, on ulospäin suuntautunut sosiaalinen ja puhelias tyyppi. Ihailen Marjan perusteellista paneutumista asioihin. Marja on opettanut minulle paljon alkiolaisuudesta. Juuri tuollaista topakkaa naista tarvitaan keskustan riveissä Hyvinkäällä. Huomaan alkiolaisuuden ohjaavan hänen toimintaansa politiikassa. Se on äärimmäisen hienoa. Olemme keskustelleet paljon hyvin perustavaa laatua olevista asioista. Marialla on ihastuttavan luonnollinen kyky olla empaattinen ja huolehtivainen, sellainen helposti lähestyttävä aito persoona. Puhumme poliitiikasta ja keskustalaisuudesta. Marjalla on halu kehittää keskustaa paikallistasolla ja hyviä ideoita sen suhteen. Maria keräsi hyvän äänimäärän ja on todella motivoitunut ja innokas vaikuttamaan niin seurakunnassa kun kunnassa. Maria on hoitoalalla ja minä taas talouspuolen ihmisiä. Pitäisi saada vanhoihin jäseniin virtaa sekä uusia tuomaan uutta virtaa. Emme näe kovinkaan usein, mutta Marian kanssa tulee aina yhtä luontevasti juttuun. Maria oli ilmoittautunut kuntavaaliehdokkaaksi ja ilmestyi kokoukseen. Hän on harkitsevainen siinä missä minä olen impulsiivinen. Meillä on myös joitain yhteisiä kiinnostuksen kohteita kuten pihatyöt. Minä taas päinvastoin pohdin, mietin ja harkitsen, enkä pidä itseäni mitenkään sosiaalisena. Kepukaverit Marja Vilja ja Maria Vartiainen ovat luonteeltaan täysin erilaisia, mutta tulevat juuri siksi niin hyvin juttuun Harkitsija ja innostuja TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen. Kuin kaksi marjaa. Tällainen suomalainen maaseutuhenkinen arvomaailma on molemmille yhteistä
Tietotesti ??. Mikä eläin on korvaussummaltaan arvokkain. Jos rauhoitetun lajin tuhoamisesta jää kiinni, saa tuomion luonnonsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta. päivänä, ensi keskiviikkona, on jälleen Saamelaisten kansallispäivä, yleinen liputuspäivä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Vas tau kse t: 1) ei, pal kki ost a luo vut tiin 197 5, 2) sai maa nno rpp a 9 755 eur oa, 3) Ose ani a, Uus iSee lan ti, (Ta nsk a 5,8 pro sen tti a), 4) Irla nti, Kyp ros ja Mal ta, 5) Pen tag on, 26 000 , 6) a, b ja c: Sam po Ter ho, Eur oop pa, kul ttu uri ja urh eilu min ist eri, 7) 200 4, 8) val kov enä jä, 9) 197 9, 10) on (m utt a 202 aje tta nee n Vie tna min Han ois sa ja Hol lan tiin kin F1kis a hal utt ais iin ). Halutessasi voit kertoa myös, miten matka on tähän asti taittunut. Väliaikatulokset tulee raportoida 10.2. 4. Maksetaanko Suomessa julkisista varoista tapporahaa suurpetojen/vahinkoeläinten kaatamisesta. Toinen on venäjä. Sh utt ers to ck. Helmikuun 6. 9. Mitkä ovat kolme muuta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan Suomessa on kahdeksanneksi suurin ero – 18,1 prosenttia – miesten ja naisten palkoissa. . Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), kerhon Facebook-ryhmässä tai postitse (PL 52, 90101 Oulu). mennessä. 6. 8. Missä maanosassa on maa, jossa ero on pienin, 5,6 prosenttia. Yksi maa – vielä ainakin jonkin aikaa EU:ssa – on Yhdistynyt kuningaskunta eli Iso-Britannia. Räikkönen, Bottas ja muut tähdet aloittavat 21 kilpailua käsittävän formulakauden maaliskuun puolivälissä Australian Melbournessa. Mikä on rakennuksen nimi ja paljonko siellä on töissä sotilasja muuta henkilökuntaa. tammikuuta. 10. 7. Yhdysvaltain puolustusministeriön viisikulmaista – jokainen ulkosivu 300-metrinen – hallintorakennusta Washingtonissa kutsutaan maailman suurimmaksi konttoriksi siellä työskentelevien määrän mukaan. Euroopassa ja EU:ssa on neljä maata, joissa on yhä vasemmanpuoleinen liikenne. Rangaistuksen lisäksi joutuu korvaamaan rauhoitetun eläimen tai kasvin arvon valtiolle. Mikä vuosi: Ajatollah Khomeini palasi maanpaosta Iraniin ja maasta tuli Islamilainen tasavalta; konservatiivit voittivat Britannian vaalit ja Margaret Thatcher nousi pääministeriksi; Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai haltioituneen vastaanoton; Veikko Vennamo jätti Suomen maaseudun puolueen puheenjohtajuuden ja seuraajaksi valittiin hänen poikansa Pekka. 2. Valko-Venäjällä on kaksi virallista kieltä. Onko kisamäärä sama kuin viime vuonna. 3. 5. 40 1.2.2019 2 6 1 2 1 8 9 5 7 5 4 2 3 8 8 1 4 7 2 1 8 9 7 6 9 2 5 3 8 6 3 5 8 1 2 9 2 8 6 5 3 9 7 1 4 5 9 7 4 6 1 8 2 3 1 4 3 7 8 2 6 9 5 7 5 4 2 9 3 1 8 6 8 1 9 6 4 7 3 5 2 3 6 2 1 5 8 9 4 7 6 7 1 9 2 4 5 3 8 9 2 8 3 7 5 4 6 1 4 3 5 8 1 6 2 7 9 9 4 6 3 5 1 3 8 4 6 1 8 7 1 4 5 4 2 7 7 5 2 6 3 1 8 4 7 1 9 8 4 6 2 3 7 5 5 4 6 8 7 3 9 1 2 3 2 7 5 1 9 8 6 4 2 6 9 1 8 7 5 4 3 8 3 1 2 4 5 6 9 7 4 7 5 3 9 6 1 2 8 6 8 3 9 2 4 7 5 1 7 5 2 6 3 1 4 8 9 9 1 4 7 5 8 2 3 6 2 6 1 2 1 8 9 5 7 5 4 2 3 8 8 1 4 7 2 1 8 9 7 6 9 2 5 3 8 6 3 5 8 1 2 9 2 8 6 5 3 9 7 1 4 5 9 7 4 6 1 8 2 3 1 4 3 7 8 2 6 9 5 7 5 4 2 9 3 1 8 6 8 1 9 6 4 7 3 5 2 3 6 2 1 5 8 9 4 7 6 7 1 9 2 4 5 3 8 9 2 8 3 7 5 4 6 1 4 3 5 8 1 6 2 7 9 9 4 6 3 5 1 3 8 4 6 1 8 7 1 4 5 4 2 7 7 5 2 6 3 1 8 4 7 1 9 8 4 6 2 3 7 5 5 4 6 8 7 3 9 1 2 3 2 7 5 1 9 8 6 4 2 6 9 1 8 7 5 4 3 8 3 1 2 4 5 6 9 7 4 7 5 3 9 6 1 2 8 6 8 3 9 2 4 7 5 1 7 5 2 6 3 1 4 8 9 9 1 4 7 5 8 2 3 6 1. Kerholainen, ilmoita väliaikatuloksesi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliinsä 31. Mistä vuodesta alkaen Suomessa on juhlittu kansallispäivää ja nimetty se virallisiin almanakkoihin. Mikä toinen. Kuka on nykyisen hallituksen: a) Eurooppaministeri, b) kulttuuriministeri, c) urheiluministeri. Missä Euroopan ja EU:n maissa on vasemman puoleinen liikenne
Me ei sinne arvauskeskukseen lähdetä jonottamaan. 42 1.2.2019 Politiikka on oikeistolaistunut. Lapset, lemmikit, puolisot ja anopit on raskaasti vakuutettu, jotta päästään ripeästi yksityiseen hoitoon sitten kun tarvitsee. Emme välitä vaurauden jakoon liittyvästä globaalista vääryydestä, esimerkiksi halpatyöstä. pentikäinen vieraskolumni. Ilmeisesti moni on halunnut. Ollaan oikein sijoittajaväkeä, omistajaluokkaa. Mutta sitten kun tulee puhe julkisen sektorin rahoituksesta, maksukyky lakkaa, ollaankin ihan tyhjätaskuja. Julkinen sektori oli ennen hento. On naurettavan matalakorkoista lainaa sellaisia summia, joita edes vanhempiemme sukupolvi ei kuvitellut koskaan ottavansa. Se on erikoista, kun ottaa huomioon, mitä viime vuosikymmeninä on tapahtunut. Kerta vuoteen saattoi heillekin piisata – nykyiselle keskiluokalle ei. Vingutellessamme luottokorttia emme enää muista, että tämä kaikki on saavutettu useiden poliittisten suuntausten yhteistyöllä. Kun me ei mitään käytetä, niin ei kyllä haluta maksaakaan. Mistä siis marmatus politiikan oikeistolaistumisesta. Jokaisen menestyvän taviksen kuuluu korostaa, että mehän kyllä sitten käydään yksityisellä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Se on aistinut virtaukset. Poliitikot ajavat vain hyväosaisten etuja. Puoliilmais ta hikipajaroinaa kodit täyteen keräillessämme olemme kaikki kuin siirtomaaherroja. Näitä puheita kuulee nykyään joka päivä. Viime eduskuntavaaleissa vasemmisto sai 7,1 prosentin kannatuksen. Julkista sektoria väheksymällä tuntee olevansa menestyjien joukossa. Emme öyhyä veroparatiisitaloudesta, vaikka se tulee meille paljon kalliimmaksi kuin se, mistä öyhyämme, maahanmuutto. Emme boikotoi tällaisia toimijoita. 1950-luvulla vain pieni yläluokka matkusteli ulkomailla. On rahaa, omaa ja vipattua. Renkaiden vaihdot tai pikku remontit, jotkut eivät viitsi edes siivota enää. Ministeri se ja se yksityistää kaiken. Siis se aito vasemmisto. Paitsi, että kunnon kansankapitalisti ei niistä tiedä mitään. Politiikka on oikeistolaistunut, koska me olemme petri p. 2000-luvun keskiluokalla, tai jopa pienituloisella, on materiaalista vaurautta enemmän kuin mennei syyden suurilla herroilla. Lähes puolella kotitalouksista on niin paljon ylimääräistä rahaa, että sitä on pistetty poikimaan rahastoihin ja pörssiosakkeisiin. Laajoja yleisiä sosiaa lija terveyspalveluita ei ollut. etikettiin kuuluu verojen vihaaminen. Nyt on. Politiikka oikeistolaistuu, jos enemmistö niin haluaa. Sitä toista puoluetta ei voine vasemmistoon laskea. Se ruotsalainen verosuunnittelija, joka alkoi kaupata meille halpoja rakennussarjoja ja vei voittonsa järjestäytyneitä yhteiskuntia pakoon. Teetämme asioita, jotka kaikki hoitivat ennen itse. Suuri sankarimme on läsnä melkein joka kodissa. Eli oikeistolaistunut
Pipon sisällä pitämisen sysimustaan syntiin en sentään ole syyllistynyt, mutta vastaavasti olen kulkenut avopäin. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Jos hän laittaisi pilottitakkinsa hihaan Suomen lipun, niin nousisi suurempi älämölö kuin terrafamen piposta. olen jarrutellut niin, että jäi musta jälki. päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina LanKinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko MiKKo eronen 041 4539 554 Pakina 1.2.2019 43 Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 helsinki, Käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan Kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. olen ryntäyttänyt moottoria ja ajanut tarpeetonta ajoa taajaan asutulla alueella. Painopaikka Botnia Print oy, iSSn 0356-3588 vakituinen avustaja tiMo Laaninen 040 8326 106 valokuvaajat JaaKKo MartiKainen 050 3495 549 Maria SePPäLä 044 7370 386 GRaaFikot Johanna Suutari 044 7370 327 henna raitaLa 044 7370 327 Santeri LaMPi 044 7370 315 riSto LuodonPää 040 8201 781 toMi oravainen 040 5201 361 PauLiina PohJaLa 050 5450 915 PeKKa PohJoLainen 040 5357 674 SaMuLi vänttiLä 044 7370 244 PirKKo WiLén 044 7370 238 veRkkouutispäälliköt henna LaMMi 045 6307 072 SaMuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat Meri aLaranta-SauKKo 044 2032 640 Lauri heiKKiLä opintovapaalla annuKKa KaareLa 044 7370 377 taina KiveLä 044 3457 304 Sydäntäni keventääkseni luettelen niitä syntejäni, joita päällimmäisenä tulee mieleen. Sitä pidän, että on jäänyt ostamatta. olen ostanut perjantaipulloja enkä pidä sitä syntinä. Juha Sipilähän lentää. taisi mennä taivaspaikka. eikä sillä hyvä. vähän epäilen, ettei maapallo itte saa niitä rahoja. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus oy:n tilaajapalvelusta. Kotikaupungissani kiekon käyttäjälle nauretaan. Luulenko olevani Sauli! Pilottitakin ostin kerran, vaikka en ole lentäjäsankari ollenkaan. olen syönyt after eight (kahdeksan jälkeen) -suklaata jopa jo kuudelta. naapurikaupungissa ei ehdi kissaa (nykykielikuva: Kiaa) sanoa, kun on tiketti tuulilasissa. olen jumalaton! Paatuneena olen ottanut Prisman kahvilassa siitä oikeanpuoleisesta pannusta Presidenttiä, vaikka vasemmanpuoleisessa olisi ollut tavallisempaa. Poeka ei sentään ollut kattilassa muhimassa, joku tolkku synnillekin. Kerran otin leikattua konjakkia, vaikka ei ollut Marskin syntymäpäivä. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Juhla Mokkaa olen juonut, vaikka ei ole ollut mitään juhlimista, päinvastoin. Ja hän on pääministeri. Siis Suomessa! Lentämisestä en ole maksanut maapallolle lentoveroa. Pilottilaseja olen pitänyt kuin Keke. Ja aurinkolaseja sisälläkin. MiSSä ajassa vanhenee sellainen synti, että on ajanut polkupyörällä koko matkan koulusta kotiin niin sanotusti ilman käsiä. Pysäköintikiekon käytön kanssa on ollut huonoa. no, varat olen käyttänyt suklaaseen. Ja takki auki! ilman kypärää olen ajanut, nuorempana mopolla ja vanhempana polkupyörällä. turvavyö on ollut auki. toivottavasti tämä helpottaa kanssarikollisia, sillä hän heittäköön ensimmäisen kiven, joka on synnitön. alkolta ja sen kautta valtiolta on jäänyt viinaveroa saamatta. Siis ohjaustankoon koskematta. Jari Nenonen Syntilista Pilottitakin ostin kerran, vaikka en ole lentäjäsankari.. tiedän koulun, jossa kiellettiin Suomen lipulla varustetut pilottitakit. Sain siitä kyllä ansaitsemani 70 euron rikemaksun. Kahvia olen sekoittanut teelusikalla. Juhlapöydän konvehteja olen arkipöydällä pitänyt
koko maan äänenkantaja 05 13 12 10 11 09 08 07 04 06 03 02 01 5 kk / 35 € Suomenmaa analysoi asetelmat vaalipiireittäin, ruotii puolueiden tilaa ja esittelee kevään aikana kaikki keskustan kansanedustajaja eurovaaliehdokkaat. Kaikki vaaleista hangosta nuorgamiin 00