6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / 1.3.2019 / 4,80 € Ex-puoluEsihtEErit kannustavat dEbattiin sipilä arvioi kirjassaan hallituskautta Ajassa Keskusta Vieraskolumni asiantuntija voi politikoida tulkinnoillaan Perusta kuntoon hannu hoskonEn Ei pElkää puhua maasEudun ja pErhEarvojEn puolEsta
2019 Kannuksia vaikuttajauralle Valtaosa keskustan sparrausohjelman nuorista pyrki uuteen tehtävään s. 37. 2 1.3.2019 sisältö 1.3
Hannakaisa Heikkinen s. 12 Vahvojen naisten äänet menevät Hämeessä uusjakoon s. 14. 24 Elämä Hämeen vaalipiiri Eduskuntavaalit 1.3.2019 3 Tarvitsemme tekoja takaamaan sen, että Suomi olisi maailman paras maa vanheta. 29 Kriisien koulima EU-johtaja EU:n ongelmien korjaamiseksi kannattaa nähdä vaivaa, Juha Sipilä sanoo s. Aaro Pakaslahti oli Kekkosen ulkopoliittinen kuiskaaja s. 26 Historia Muistisairas tarvitsisi oman tsempparin, sanoo Kati Kiljunen s
Sama viesti sopii läntiseenkin Suomeen. Keskusta haluaa jatkaa politiikkaa, joka luo työtä ja toimeentuloa kaikissa maakunnissa. Jos kannatustrendi jatkuu vaaleihin saakka, keskusta voi jäädä ulos kolmen suurimman puolueen joukosta kuten vuoden 2011 vaaleissa. Nyt gallupit ovat pitäneet huolen siitä, että keskustassa ei voida tuudittautua odottelemaan kohtuullista tappiota. Tuota joukkoa yhdistää vain yksi ajatus. Vaalitulos oli tätä taustaa vasten järkyttävä yllätys. Keskustalaisilla on nyt kaksi vaihtoehtoa. Keskusta tarvitseekin nyt kunnon vaaliherätyksen ja tulisia herätyspuhujia vaalikentille. Esimerkiksi itäisen ja pohjoisen Suomen äänestäjille pitää tehdä selväksi, mistä vaaleissa on kysymys: Jos gallupit toteutuvat, maata hallitsee seuraavalla kaudella SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden varaan nojaava sinipunahallitus. Viestin muotoilun ei pitäisi olla edes vaikeaa. Puolueessa tuudittauduttiin odottamaan siedettävää tappiota, joka mahdollistaisi hallitustaipaleen jatkumisen kakkospuolueena. Keskusta on jatkossakin itäisen ja pohjoisen Suomen ainoa turva. Kilpailijat tottuivat takavuosina kunnioittamaan, jopa pelkäämään keskustan vahvaa järjestövoimaa. Hyvän herätyspuhujan tunnistaa selvästä, ymmärrettävästä puheesta, joka päätyy myös konkreettiseen toimintakehotukseen. Keskustan lähtötilanne vaaleihin on sanalla sanoen haastava. Silloin gallupit lupailivat vaalien aluspäiviin saakka kohtuullista tulosta. Väestön keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin ei pidä mitenkään hillitä vaan pikemminkin vauhdittaa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 1.3.2019 T ämän lehden ilmestyessä eduskuntavaaleihin on aikaa puolitoista kuukautta, tarkkaan ottaen 44 päivää. Jos itäisen ja pohjoisen Suomen äänestäjät potkaisevat nyt keskustan ulos hallituksesta, he ampuvat samalla itseään jalkaan. Ennakkoäänestys alkaa jo 33 päivän päästä huhtikuun kolmantena päivänä. Puolueen gallup-kannatus on painunut jopa alle viiteentoista prosenttiin. Nyt testataan, vieläkö tuo kuuluisa keskustan kenttä kykenee kääntämään vaalit voitoksi. Myös Helsingin ja Uudenmaan äänestäjille voidaan muotoilla yhtä selkeä viesti: Haluatteko oikeasti palata edellisen vaalikauden sinipunamenoon, jossa uudistukset jäivät tekemättä ja sadan tuhannen uuden työpaikan sijasta hallitus sai aikaan sata tuhatta uutta työtöntä. Yhdessä suhteessa keskustan tilanne on erilainen kuin kahdeksan vuotta sitten. Keskusta tarvitsee nyt kunnon vaaliherätyksen Jos itäisen ja pohjoisen Suomen äänestäjät potkaisevat nyt keskustan ulos hallituksesta, he ampuvat samalla itseään jalkaan. Pääkirjoitus M ari a Se pp älä. Toinen vaihtoehto on kääriä hihat ja lähteä taistelemaan vaalikentille jokaisesta äänestä. Siksi kannattaa nytkin äänestää keskustaa. Sanomattakin pitäisi olla selvää, kumpi vaihtoehto on puolueelle parempi. Kärkikolmikon ulkopuolelle jääminen tarkoittaisi suurella varmuudella nytkin keskustan jäämistä oppositioon. Ensimmäinen on alistua rökäletappioon ja keskittyä etsimään syyllisiä siihen jo ennen vaaleja
Vaikka kiinalaisessa kulttuurissa ihmiset käyvät ennustajilla ja suhtautuvat eläinmerkkeihin vakavasti, sisältyy ajatteluun myös armollisia piirteitä. Talousennusteen taakse on helppo piilottaa oma arvomaailma ja todeta, ettei meillä ole varaa tehdä sitä tai tätä. Näemme menneen, mutta tuleva astuu eteemme aina selän puolelta, ja kun näemme sen, se jo loittonee meistä. Ne ovat viihdettä, mutta samalla ne luovat turvallisuuden tunnetta epävarman tulevaisuuden edessä. KiinalaisEssa kulttuurissa tulevaisuuden ennustamisella on vuosituhantiset perinteet. Vanhemmat varovat, jottei heidän lapsensa syntyisi tiikeriksi. Ennustukset tuottavat näin oman näköistään tulevaisuutta. Tämä peruste kelpaa sellaisenaan päätöksien perusteeksi. Siat ovat rehellisiä ja rohkeita, mutta hiomattomia ja persoja hyvälle ruualle. Ennustajilla ja kiinalaisella horoskoopilla eläinmerkkeineen on yhä vahva asema tavallisten ihmisten arjessa. Se on aina ollut keisareiden liepeillä häärineiden oppineiden tarkoituskin. Jos olet sian vuonna syntynyt, voit tänä vuonna epäonnistuessasi tokaista: tämä on huono vuosi minulle – ensi vuonna kaikki on paremmin. Ihmisen osa jää näissä rätingeissä pieneksi. mErKKiEn vaikutuksen voi yhä havaita, vaikkapa Taiwanin syntyvyystilastosta. Keisareilla olivat apunaan oppineet ennustajat, jotka auttoivat häntä valtakuntansa johtamisessa. Nyt sää yllättää lähinnä etelän autoilijoita. Tiikerin vuonna syntyvätkin pienimmät ikäluokat, kun taas lohikäärmeen vuonna vauvoja syntyy runsaimmin. Tomi Oravainen. Moni sika meneekin temppeliin, jossa voi rituaaleilla yrittää hälventää huonon vuoden vaikutusta. Kiinalaisessa kulttuurissa sika on rakastettava otus, eikä porsastelijan tai elostelijan haukkumasana kuten meillä. Katovuosina ihmiset kuolivat nälkään. suomEssa vakavimmin suhtaudutaan talouden ennustamiseen. Ulkopuolisesta kiinalainen horoskooppitouhu voi tuntua oudolta, mutta siihen liittyvä vuosituhansien kulttuuri, kirjallisuus ja kertomukset ovat kiehtovia. Suomessa onnenvuosia on laskettu käenkukunnasta ja säätä on ennustettu luonnonmerkeistä. Ennen sää olikin elämän ja kuoleman kysymys. 1.3.2019 5 Toimittajalta ”Ei sitä etukäteen surra kannata” Elämä on kuin kävelyä selin. Esimerkiksi Taiwanissa sian vuonna syntyneet välttävät lentämistä ja isoja investointeja. Ihmiskunta on erilaisista merkeistä ennustamalla yrittänyt kääntää rintamasuuntaansa. Talous pyrkii sanelemaan kaiken ja näyttämään päättäjille taivaanmerkkinsä. Tänä vuonna eletään kiinalaisen kalenterin mukaan sian vuotta, joka on hyvä vuosi investoida, mutta sian vuonna syntyneille vuosi tarkoittaa vaikeuksia. Kunpa voisimme enemmän pitäytyä tässä hetkessä ja muistaa Koskelan Alman sanat Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta: Kun ei sitä etukäteen surra kannata... Tässä maailmassa poraamista riittää asiallekin. Sika on kelpo merkki verrattuna tiikeriin. Pakko taloutta on ennustaa, mutta laman merkkien etsiminen kilpaa hyvinä aikoina kylvää myös huolta
Tässä kirjasessa olen esittänyt suunnitelman jatkolennolle.” Lentoharrastuksesta tunnettu pääminis teri Juha Sipilä on käyttänyt osuvia metafo ria tiivistäessään Koko Suomen taajudella kirjansa ydinsanoman pariin lauseeseen. Vesa-Matti Saarakkala Yle Uutisille Risto Luodonpää ”Suomi-niminen lentokone oli neljä vuotta sitten pahassa syöksykierteessä. On kyse valtiosääntöoikeudellisesta hieno säädöstä. Hädänalaisimpia autetaan parhaiten laittamalla EU:n ulkorajat kuntoon, nos tamalla pakolaiskiintiön määrää ja kehit tämällä aivan uudenlaista Afrikkayhteis työtä. Demokratian vaalimiseksi ja populismin nousua vastaan pääministeri on kehittänyt seitsemän kohdan toimenpideohjelman. Kierre saa tiin oikaistua ja kone nostettua matkalento korkeuteen. Ylisukupolvinen ajattelu on vaatinut leimautumista myös vaikeiden asioiden selittäjäksi. Esimerkiksi kilpailu kykysopimukseen johtanut prosessi ei mennyt niin kuin piti, mutta ilman kikyä työllisyystavoite olisi jäänyt saavuttamatta. Rakenteellisia ongelmia ei ole. Antti Kaikkonen Twitterissä Tekemisen puolesta, populismia vastaan Juha Sipilän pamfletti ruotii keskustan poliittista arvopohjaa Ilman kikyä hallituksen työllisyystavoite olisi jäänyt saavuttamatta. Nyt on latu auki saada tämä vuosikausia hiottu uudistus maaliin. Hallituksen tiukka talouskuuri on ollut kirjan mukaan välttämätöntä nimenomaan köyhän asian ajamiseksi. Siihen eivät riitä viikot eivätkä kuukaudetkaan. Mahdollista se on, jos ladunhiekoittajat eivät asiaa sotke. Maahanmuuttopolitiikassa Sipilä sanoo edustavansa puolueen tavoin maltillista keskitien linjaa. ilmaStonmuutokSen torjunnassa Suomi on kokoaan suurempi toimija, mikä avaa Sipilän mukaan mahtavan mahdollisuuden suomalaiselle osaamiselle. Työperäistä maahanmuuttoa Sipi lä on valmis edistämään tarveharkintaa keventämällä. Parlamentaarinen valmistelu ja edus kunnan tulevaisuustyön vahvistaminen voisivat olla nykyistä suurempana apu na pitkän aikavälin päätöksenteossa. Hän sanoo johtaneensa Suomea sekä edestä että keskeltä, mikä ei ole aina sujunut ongelmattomasti. Selitysten sijaan Sipilä käsitteleekin yh teiskunnan haasteita enemmän ratkaisu keskeisellä otteella. Kannustava pe rusturva pitää kansalaiset paremmin elä män syrjässä kiinni. Ajassa Sanottua 6 1.3.2019 Niin kauan kuin valinnanvapauselementti on sote-uudistuksessa mukana, sitä ei tulla saamaan maaliin. Juha Rehula Twitterissä Sote ei kaatunut perustuslakiin – ja se on iso askel. Ja ri La uk ka ne n. Sipilä käy kiinni koko vaalikautta sävyt täneeseen vaikeaan lähtötilanteeseen jo johdantotekstissä. Sipilä korostaa, että paljon parjatut kou lutus ja tutkimusleikkaukset ovat ikäviä, mutta toisaalta välttämättömiä rakentei den tuulettamiseksi. Pa ras lääke populismin torjumiseksi on kin aikaan saava poliittinen kulttuuri, jos sa asioi ta pystytään uudistamaan, Sipilä linjaa. Aikaa on, kun on tahtoa. Lapsena autotallin katolle rakennettu tuulimylly sekä puukaasuauto ja aurinko sähköpaneeli ovat esimerkkejä intohimoi sesta suhtautumisesta asiaan myös henkilö kohtaisella tasolla. Jatkossa julkista tutki mus ja innovaatiorahoitusta on mahdollis ta myös kasvattaa. Tarvit tavat muutokset on tehtävissä valiokunnassa
Uusien asukkaiden houkuttelemiseksi kaipaan nykyistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi Lapin, Kainuun, ja Pohjois-Pohjanmaan välille. Sipilä ei katso asioita vaaliteknisistä näkökulmista, vaan hänelle politiikassa tärkeintä on se, että tuloksia syntyy. maailmanlaajuisia megatrendejä pitäisi Määtän mielestä pystyä kääntämään myös maaseudun suuntaan toimiviksi. Mutta mielipiteet voivat muuttua. Ilmastonmuutoksesta puhuminen voi suosia esimerkiksi suomalaista puurakentamista tai vauhdittaa hyvään kasvuun päässyttä ruokavientiä. Ja ri La uk ka ne n Jari Laukkanen Anna Bernerin jatkosta käytiin rapsakka keskustelu eduskuntaryhmässä. Kuhmon kaupunginjohtajana toimiva Määttä haluaa tarjota nuorille mielikuvaa siitä, että elämää löytyy myös kasvu keskusten ulkopuolella. Norjasta meillä löytyy hyviä esimerkkejä siitä, mitä oikealla aluepolitiikalla voi saada aikaan, hän huomauttaa. Berner on muutamissa haastatteluissa todennut, että hänen aikeensa yhdestä kaudesta on voimassa, mutta usein hän on myös väistellyt kysymystä. Hänen jatkonsa ei periaatteessa ole ongelma, koska pankkipesti alkaa vasta kesäkuussa. Sipilä katsoo, että Bernerin johdolla neuvotellut ratahankkeet täytyy saada liikkeelle, koska ne ovat tärkeitä koko Suomelle. Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkoston (HAMA) puheenjohtaja Tytti Määttä heittää pallon väkeään menettävien seutujen päättäjille. pinnan alla kuitenkin kuohuu. Moni kokee, että Berner jättää keskustaan kolhun ja hänen olisi pitänyt erota. Pekka Haavisto tiedotteessaan Kuohuntaa Bernerin pestistä Risto Luodonpää KaupungistumisKehityKsen kiihtyminen ja väestön keskittyminen etelä-Suomen kasvukolmioon saavat tukea tuoreesta selvityksestä. Tässä on sosiaalija terveysvaliokunnalla melkein mahdoton tehtävä edessä. Lopullista vastausta on odotettu vaalien lähestyessä. Äänimäärän maksimoimiseksi olisi tietysti suotavaa, että ministerit hakisivat jatkoa politiikassa. Sipilän tuki Bernerille noudattaa hänelle ominaista linjaa. Ajassa Sanottua 1.3.2019 7 Hallituksen on korkea aika viheltää peli poikki ja todeta, että aika loppuu, mallin ongelmat ovat liian suuret eikä mallin suhteesta EU-oikeuteen ole mahdollista saada varmuutta tässä ajassa. – Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että työtä voi tehdä monessa eri paikassa. Berner toki kertoi jo neljä vuotta sitten vaalikampanjansa aikaan, että hän tulee politiikkaan vain käymään. RyhmäKoKouKsessa tunnelma oli kireä, kriittisiä mielipiteitä Bernerin jatkosta esitettiin ja niitä kuuluu myös kentältä. – Esimerkiksi meillä Kainuussa väkeä poistuu työmarkkinoilta tuplasti siihen nähden, mitä sinne tulee. Ruotsalaislehti tiesi myös kertoa, ettei Berner ole ehdolla eduskuntavaaleissa. Maaseutukaupungeissa ei antauduta aluekehitysennusteen edessä pauLiina pohjaLa KesKustan eduskuntaryhmä päätti viime viikolla, että ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen ehdolla oleva liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) voi jatkaa ministerinä kautensa loppuun. Jos ei väestömme kasva, niin oikeiden toimenpiteiden avulla se voi kuitenkin uusiutua, hän muistuttaa. Li Andersson Twitterissä Kolmessa viikossa pitäisi käsitellä näin iso paketti, 20 kohtaa, jotka ovat yhä perustuslain vastaisia. Sitä ei kuulunut, joten moni ehti jo uumoil la, että Berner on ehdolla vähintään eurovaaleissa. Bernerin tukijat puolestaan ihmettelevät, miksi Suomessa ei olla iloisia siitä, että suomalainen nainen saa merkittävän kansainvälisen tehtävän, joka alkaa vasta ministeripestin jälkeen. Markkinamallista ja rahoituksen pakkoleikkurista on kuitenkin luovuttava. Anna-Maja Henriksson Ylen Ykkösaamussa Jos uudistus kaatuu, monia siihen liittyvä lakeja voidaan viedä ensi kaudella eteenpäin jo tehdyn valmistelun pohjalta. Bernerin salkku olisi voitu siirtää tovi sitten jollekin kansanedustajalle, joka olisi saanut nostetta tuleviin vaaleihin. Tytti Määttä korostaa täysipainoisen elämän olevan mahdollista myös kasvukeskusten ulkopuolella.. Aluekehittämisen kolsulttitoimiston tekemän ennusteen mukaan selkeää väestönkasvua nähdään vuosina 2017–2040 pääkaupunkiseudun ohella vain Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla. Ratkaisevaa oli myös keskustajohtaja, pääministeri Juha Sipilän tuki Bernerille. Osa keskustan kansanedustajista onkin katkeria siitä, että Bernerin pankkiehdokkuudesta saatiin lukea Dagens Industrista. – Kun syntyvyys laskee, tilalle tarvitaan muuttajia
*Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleva nuori (Not in Employment, Education or Training).. Otava 2019, 316 s. Matalapalkka-alojen ongelma tosin on, että palkalla ei elä, eikä Vartiainen lämpene perustuloajatuksille. Se on kirjan ansio. Ja populismin tulevaisuus näyttää valoisalta. Vartiainen pienentäisi rakenteellista työttömyyttä heikentämällä työttömyysturvaa, sillä tuolloin matalapalkkatyö muuttuisi ”houkuttelevammaksi” ja työttömyydestä tulisi entistä pelottavampi vaihtoehto työpaikkansa säilyttäneille. Eli työntekijöiden palkkavaatimukset nousevat, ja inflaatio kiihtyy. Tämä kiistanalainen termi ilmentää työttömyyden tasoa, jonka alittaminen alkaakin tuottaa ongelmia. Vaikka nuorten työttömyys on selvästi laskenut vuodesta 2015, viime vuonna 32 500 nuorta oli vailla työtä. Vartiainen kirjoittaa itsekin, että talouspoliittisten ratkaisujen on oltava hyvin perusteltuja ja kansalaisten on koettava ne oikeudenmukaisiksi, muuten populistit nousevat, kuten Donald Trump. prosenttiin vuonna 2018. vartiainen katsoo Suomea ekonomistin silmälaseilla. Tomi oravainen Juhana Vartiainen: Suomalaisen talousajattelun kritiikki. Kokoomuksen ekonomistitaustainen kansanedustaja Juhana Vartiainen tarjoaa näkemyksensä, miten pelastetaan hyvinvointivaltio. Perusteluja kirjasta löytyy, mutta oikeudenmukaisuutta paljon vähemmän, kun johtopäätöksiä tarkastelee vaikkapa työnsä menettäneiden ihmisten näkö kulmasta. Vartiainen perustelee näkemyksensä selkeästi ja kirjoittaa taloudesta ymmärrettävästi. Usko ihmiseen tai sen puute on arvokysymys, kun siihen nojaten aletaan linjataan päätöksiä. Kirjat Perusteluja kirjasta löytyy, mutta oikeudenmukaisuutta paljon vähemmän. Vartiaisen mukaan paras keino turvata hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa on työllisyysasteen nosto, mutta sen esteenä on Suomen liian korkea rakenteellinen työttömyys. Talouden kielellä – korkealta ja kovaa Viime vuonna 20–24-vuotiaista 38 000 oli työn ja koulutuksen ulkopuolella, kun vuonna 2015 heitä oli 52 00. Ajassa NEET-nuorten* osuus oli pudonnut Lä hd e: O pe tu sja ku lttu uri m in iste riö . Vartiaisen mielestä poliitikkojen olisi aika havahtua huomaamaan, ettei vät kaikki suomalaiset ole ahkeria. Niin, ehkä näin hyvinvointivaltio säilyy, mutta ei kaikilla. Ja liberaali talousteoriakin on arvolatautunutta. Kirjoittaja on myös vaaleihin valmistautuva kokoomuspoliitikko, joten kirjaa lukee myös politiikan näkökul mas ta. Jos tälle pelastustielle lähdetään, moni meistä taitaa pudota kelkasta. 8 1.3.2019 Hallanvaara , eikä vain alavilla mailla
eU on toistuvasti päättänyt jatkaa pakotteita, syystä. Putin haukkui puheessaan Yhdysvallat sen päätöksestä vetäytyä keskipitkän matkan ohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta. Karhisen selvitys antaa hyviä eväitä seuraavalle hallitukselle jatkaa sitä työtä, jota Sipilän hallitus on edellisen maaja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen sekä Lepän johdolla tehnyt. Tällaista ehdotusta lukelainen tutkija ei oikein olisi voinut tehdä. Toinen kohta koskee sanktioita. sUomen on tärkeä pitää yllä yhteistyösuhteita valikoiduilla sektoreilla. Ei pureta, pitkään aikaan, valitettavasti. Kaikki maatalouden kanssa tekemi sissä olevat sidosryhmät ovat osaltaan vastuussa maatalouden heikosta kannattavuudesta, ja uutta näkemystä tarvittiin aidosti ulkopuolelta. Matkailu on vilkastunut, ja moni suomalainen kokee, että venäjän kielen taitoa pitäisi kohentaa. Hyvät, luottamukseen perustuvat suhteet hyödyttäisivät kaikkia. Tuloksia kuultiin helmikuun alussa. Putin kehui tänä vuonna alkavaa rautatieliikennettä Venäjän ja Krimin niemimaan välille rakennetun sillan yli. Pääministeri Juha Sipilä sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä kutsuivat vuorineuvos Karhisen tehtävään, koska maatalouden heikentyvä kannattavuustilanne vaati tarkastelua ulkopuolisen, riippumattoman ja raudanlujan talousosaajan näkö kulmasta. Tärkeää on, että pidämme huolta ihmisten välisistä kohtaamisista. Miksi Luke ei selvittänyt maatalouden kannattavuutta. Suoraan kysyen Pauliina Pohjala HallitUs asetti viime kesäkuussa OPryhmän entisen pääjohtajan, vuorineuvos Reijo Karhisen johtaman ryhmän selvittämään maatalouden kannattavuutta. Suomalaisten on EU:ssa ylläpidettävä tahtoa saada EU ja Venäjä aktiivisesti neuvottelemaan sen toteuttamisesta. Luonnonvarakeskuksen palveluksessa on valtava määrä hyviä osaajia. Suomessa tehtävä maatalouteen liittyvä tutkimustyö on maailman kärkeä, vaikka resurssit eivät ole kilpailijamaiden tasolla. Ja ri La uk ka ne n Risto Lahti. Miksi selvitystyöhön asetettiin Karhinen, vaikka maaja metsätalousministeriön alaisella Luonnonvarakeskuksella (Luke) on noin 700 tutkijaa, maaja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustaja Risto Lahti. Ei jää epäselväksi, että Venäjä näkee miehittämänsä alueet tulevaisuudessakin omikseen. Emme voi sallia yksipuolista aluevaltausta yhdelläkään Euroopan alueella. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen EU ja Venäjä, mitä uutta. Hän esittää esimerkiksi uuden maatalousyrittäjien palvelu keskuksen perustamista Luken yhteyteen. Suomessa kysytään usein, joko kohta sanktiot puretaan. 1.3.2019 9 Täällä Bryssel Presidentti Putin piti viime viikolla linjapuheensa Venäjän tilasta. Ympäristöyhteistyö sekä yhteiset projektit infrastruktuurin ja logistiikan alalla ovat tärkeitä. Venäläisiä ja eurooppalaisia kansalaisia ei saa päästää luisumaan kauemmas toisistaan. Valitettavasti ei näytä siltä, että tämä visio toteutuu lähiaikoina. Arktisen alueen yhteistyö tuo suurvallat yhteen. Sopimus on ollut tärkeä nimenomaan Euroopan turvallisuudelle. Mitä pidempään aikaa kuluu, sitä varmemmin nykytilanne vakiintuu, jolloin emme ehkä koskaan pääsisi pakotekierteestä. Tämä antaa Putinin mukaan ”mahdollisuuden kehittää merkittävästi Krimiä ja Sevastopolia”. Hintaa pakotteista maksavat kummankin osapuolen vienti ja yrittäjät. Kaksi puheessa noussutta aihetta koskettaa Eurooppaa ja Suomea erityisesti. Karhinen pystyi riippumattomana toimijana esittämään uusia avauksia muun muas sa maatalouden tutkimuksen ja neuvonnan yhteensovittamiseksi. EU on pysynyt hyvin johdonmukaisena ja yhtenäisenä siitä, että Venäjän toimia Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei hyväksytä. Selkeäksi ehdoksi pakotteiden purkamisen tiellä on asetettu Minskin sopimuksen täytäntöönpano
10 1.3.2019 Uutiskuva
Vaikka sote etenisi saliäänestykseen, sen kohtalo on hyvin epävarma. Usko soteen koetuksella Roni Rekomaa / Lehtikuva. Sillä on vain muutamia päiviä aikaa saada työnsä valmiiksi. Sinisten eduskuntaryhmä pui asiaa ylimääräisessä kokouksessaan tiistaina. Myös kaksi muuta sinisten kansanedustajaa, Pentti Oinonen ja Martti Mölsä kertoivat epäröivänsä soten puolesta äänestämistä, jos uudistus etenee eduskunnan täysistuntoon. Mikäli osa sinisten kansanedustajista äänestää uudistusta vastaan, vastustajilla on salissa enemmistö. 1.3.2019 11 Katariina LanKinen Hallituksen sote-uudistuksen tielle kasautui alkuviikosta lisää esteitä, kun hallituspuolue sinisten rivit alkoivat rakoilla uudistuksen takaa. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta aloitti mietintönsä laatimisen puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) johdolla maanantaina. Maanantaina eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (sin.) ilmoitti liittyvänsä valinnanvapauden vastustajien joukkoon
12 1.3.2019 Penseä , kunnianhimoton, varovainen – oppositio on maalannut hallituksen EUlinjasta ponnetonta kuvaa tylyin sanakääntein. – Myönnän, että omasta tavastani puuttuu niin sanotusti hehkutus ja toimin insinöörimäisen pragmaattisesti, käytännönläheisesti, Sipilä kuvailee. Esimerkiksi EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan 2. – Näköjään jokainen keskustajohtaja törmää samaan mielikuvaan: passiivinen ja osaamaton EUja kansainvälisen politiikan asioissa, hän pohtii tuoreessa pamfletissaan. – Vuosi 2019 on todellinen EU-politiikan supervuosi. Ihmisen kokoista hommaa Politiikka WT5 / Euroopan Unioni Pääministeri Juha Sipilä puhui tammikuussa EU-parlamentille Euroopan tulevaisuudesta. heinäkuuta alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta. TeksTi: sanTeri Lampi Insinöörin otteella Suomen EU-politiikkaa luotsaava pääministeri Juha Sipilä ei hehkuta meriittejään. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sdp.) on hutkinut Sipilää ”valtiomiestaidon puutteesta”. Olen henkilökohtaisesti ollut todella innoissani tekemässä pohjatyötä tulevalle puheenjohtajuuskaudelle. siPilä luonnehtii tutustumista muihin EU-johtajiin työnsä ehdottomaksi suolaksi. Viimeksi viime viikolla Sipilä visioi Helsingissä kuuden liberaalidemokraattisen virkaveljensä kanssa Euroopan tulevaisuutta. Väitteet kummastuttavat pääministeriä. Lisäksi Sipilä jätti terveiset parlamentin vieraskirjaan.. Kompromissina syntynyt maltillinen ja ratkaisuhakuinen linja oli keskustalle luonteva polku. Kitinä Suomen EU-politiikasta sai alkunsa, kun Sipilä kelpuutti hallitukseen sekä maan innokkaimmat eurofiilit että Eurooppa-yhteistyön ärhäkimmät jarruttajat. Keskustajohtaja tapaakin kollegojaan hengästyttävällä tahdilla ennen 1. Etenkin Suomen EU-politiikkaa johtava pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut oman osansa tölväisyistä
Istuvan pääministerin varjoon ovat jääneet siis Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) kaltaiset Eurooppa-fanit. On käynyt ilmi, että jopa Saksan rautarouva Angela Merkel tarvitsee silloin tällöin tukea ja Britannian pääministeri Theresa May rohkaisevaa sanaa. Taannoin Sipilän nimi ponnahti esille jopa spekulaatioissa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin seuraajasta. Mutta EU:n hyödyt ovat niin valtavat, että unionin ongelmien korjaamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa, Sipilä painottaa. Hän on huomannut, että työ Euroopan ytimissä on ”ihmisten kokoista hommaa”, vaikka kyse on kokonaisen mantereen tulevaisuudesta. Epävarmuuden vallitessa Sipilä vaatii EU:lta herpaantumatonta ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja oikeusvaltiokehityksen puolustamista. MaailManpolitiikan mannerlaatat ovat liikkeessä, kun Kiina kasvattaa vaikutusvaltaansa, Yhdysvallat turvautuu taloudelliseen protektionismiin ja Venäjä harjoittaa voimapolitiikkaa. – EU ei ole täydellinen. Heikompi unioni olisi katastrofi myös turvallisuuspolitiikassa, muuttoliikkeen hoitamisessa, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja yhteisessä maatalouspolitiikassa. Keskustan eduskuntavaalivankkureita kiskova Sipilä kuitenkin tyrmää huhut alkuunsa. Monilla meistä on samantyyppisiä ongelmia kotimaassamme, Sipilä kuvailee huippukokousten henkeä. – Esimerkiksi sisämarkkinoiden kehittäminen sakkaa, kun unionin yhtenäisyys rakoilee. Vaikka keskustan eurooppapuolue ALDEn sisällä käydään välillä kipakkaa keskustelua puolueen kannoista, se on Sipilän mielestä keskustalle oikea viiteryhmä. Sipilä näkee, että EU on saanut kahden viimeisen vuoden aikana karun läksytyksen populismin vaaroista. Maahanmuuttovastaisille euroskeptikoille povataan menestystä ensi toukokuun eurovaaleissa, ja moniin jäsenmaihin on syntynyt populistihallituksia. Pääministerien keskusteluilla pohjustettiin Suomen EU-puheenjohtajuutta. Sen jälkeen unionia koettelivat Eurooppaan vaeltaneet sadat tuhannet turvapaikanhakijat ja Britannian EU-ero. Mitään muita kampanjoita ei ole käynnissä. Ennen pääministeriyttä Sipilän kokemus EU-päätöksenteosta oli vähäistä, mutta vuodet unionin pääkallonpaikalla ovat olleet karaiseva tulikoe. – Pyrin vain ja ainoastaan Suomen pääministeriksi. Hänestä työpaikkojen, riittävän toimeentulon ja toimivien palveluiden turvaaminen on tehokkain keino kitkeä populismia ruokkivaa katkeruutta ja osattomuutta. ajoittaiSESta kotimaisesta arvostelusta huolimatta Suomen pääministerin toimeliaisuus EU-ympyröissä on pantu merkille Brysselin päässä. Sipilä varoittaa, että hapertuva unioni jättää Euroopan supervaltojen temmellyskentäksi. Unionin pitää myös omaksua johtoasema kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Sitä emme halua. – Lisäksi Euroopan on otettava entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuskyvystä. 1.3.2019 13 Vähäeleisyydestään huolimatta Sipilän tyyli on saanut poikkeuksellista tunnustusta presidentti Sauli Niinistöltä. – Erinomaiset ehdokkaat ja heidän tinkimätön työnsä on kaiken a ja o, Sipilä lisää. Hän uskoo, että ALDE voi yltää jopa ”kuninkaantekijän paikalle” seuraavissa eurovaaleissa, sillä liberaalidemokraatit saavat vetoapua Ranskan presidentti Emmanuel Macronin En Marche! -puolueelta. – Unioni ja moni sen jäsenmaa tarvitsee tässä ryhtiliikkeen: on kyettävä tekemään päätöksiä ja toimeenpanemaan niitä. Sipilä lupaa, että keskustalla on eurovaaleissa esitellä realistisia EU-linjauksia sekä konkreettisia näyttöjä tehdystä EU-politiikasta. – Vitsailemme keskenämme, että tämä on tietynlaista ryhmäterapiaa. Kansansuosiossa paistattelevan valtionpään mielestä Sipilä on ollut hänen presidenttiaikansa aktiivisin EU-johtaja. Ennusteiden mukaan liberaalidemokraatit voi kiilata vaaleissa takaisin palkintopallille sosialistien ja konservatiivisen EPP:n kantaan. EU-päätökSEntEon ajautuminen umpisolmuun huolestuttaa Sipilää. Meidän on ennen kaikkea oltava tinkimätön monenkeskisen ja sääntöperustaisen järjestelmän sekä vapaakaupan puolustaja, Sipilä linjaa. Sipilän pääministerikausi EU-politiikan saralla alkoi rytinällä, kun Kreikan velkakriisi kärjistyi. Jari Laukkanen. – Toimintakykyisen unionin vaihtoehto on suurvaltojen hallitsema Eurooppa, jossa pienen maan on mahdotonta tulla kuulluksi. Pääministeri Sipilä varoittaa, että hapertuva unioni jättäisi Euroopan supervaltojen temmellyskentäksi. Siinä on paljon kehitettävää. Esimerkiksi Unkarin ja Puolan johtajat ovat loukanneet räikeästi pyhänä pidettyä oikeusvaltioperiaatetta. Pääministeri Juha Sipilä kierrätti keskustan eurooppapuolue ALDEen kuuluvia virkaveljiään Helsingin keskustakirjasto Oodissa
Gallupien perusteella vaaliasetelma Hämeessä on nyt koko lailla toinen. Naisia nimettyjen 14 ehdokkaan joukossa on vain kuusi. Kärkinelikko sai silti kukin kolme paikkaa Arkadianmäelle. Hämeen keskustaehdokkaista kuusi on alle 50-vuotiaita eikä yksikään yli seitsemänkymmenen. – Julkisuus peilaa vaalien lähestymiseen liittyvää hermostuneisuutta. – Sipilän pitää nyt ottaa puolueenjohtajan rooli ja vääntää rautalangasta, mitä keskusta on saanut aikaan, Sällinen painottaa. Myös keskustanuorten entinen puheenjohtaja ja Asikkalan valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi, joka menestyi vuonna 2015 tasavahvasti Kauniston kanssa, yrittää uudelleen. Samaa mieltä on Etelä-Hämeen piirin Markku Leppälahti, joka on palannut eläkkeeltä tuuraamaan vanhempainvapaalla olevaa toiminnanjohtaja Juha IsoAhoa. SDP:n ja kokoomuksen asemaa emme pysty horjuttamaan, mutta kolmoseksi yllämme ja pidämme kolmannen paikan, hän arvioi. Ikäryhmässä 40–49 on kolme ehdokasta ja ikäryhmässä 50–59 on seitsemän ehdokasta. KeSKuStan ehdokkaista vahvoilla jatkoon on moninkertainen ministeri Juha Rehula, joka sai edelliskerralla 6 429 ääntä. Leppälahti on silti rauhallisella mielellä. Saattaa olla, että moni ei ole sitä vielä löytänyt. Keskusta nappasi viimeksi niistä puolet. Suhdanteet muuttuvat ja mediassa kohut vaihtuvat viikoittain. Asia ei kuitenkaan ole niin selvä kuin gallupeista voisi päätellä. Vaalipiirien viimeisistä paikoista on tulossa tiukka taisto. Tärkeää on, että keskustallaan kuitenkin oikeista asioista, hän sanoo. Sillä puolue saisi neljännen edustajan eduskuntaan. SdP on vaalipiirin gallupjohdossa peräti 26 prosentin kannatuksellaan. Yksi ehdokkaista on alle 30 ja kaksi 30–39-vuotiaita. – Mitkä esimerkiksi ovat ne 200 tekoa, joilla Suomi on saatu nousuun. – Keskustan väkeä on vaalikentillä liikkeellä selvästi ahkerammin kuin edellisellä kerralla. – Yksittäisestä ehdokkaasta menestys ei jää kiinni, hyviä manttelinperijöitä riittää, Sällinen vakuuttaa. Se tuntuu oudolta, sillä Hämeen vaalipiirin viidestä eniten ääniä keränneestä ehdokkaasta vuonna 2015 peräti neljä oli naisia. Esimerkiksi Hämeen Sanomien gallupin mukaan keskustan neljäs sija on säilynyt ennallaan, mutta kannatus on romahtanut 12,1 prosenttiin. Vanhin ehdokkaista on 67-vuotias. Vahvojen naisten Hämeessä moni ääni etsii uutta kotia Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin. Muita keskustan ehdokkaita Hämeessä ovat sairaanhoitaja ja keskustan EteläHämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman, maanviljelysteknikko Heli Lehtilä, yhteyspäällikkö Launo Haapamäki, tuotepäällikkö Petri Hakamäki, maatalousyrittäjä Janne Näsi, vanhempi rikoskonstaapeli Mika Mäentalo, maatalousyrittäjä Jukka Mölsä, sairaanhoitaja Katri Pakkanen ja projektipäällikkö Virpi Siltala. Näissä vaaleissa uusjakoon Hämeessä menevät kahden vahvan naisen äänet. Näin kävi myös Hämeessä.. Se vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin. – Niin käy nytkin. Professori Martti Talja sai vuonna 2015 piirin viimeisen paikan 3 941 äänellä. Listan ikärakenne on selvästi nuorempi kuin istuvan eduskunnan, jossa yli 50 vuotta täyttäneitä on 60 prosenttia ja peräti 16 prosenttia on yli 70-vuotiaita. Tällä tuloksella keskusta menettäisi kolmannen paikkansa. Tämä voi painaa keskustan ja perussuomalaisten, joiden listalta Louhelainen eduskuntaan valittiin, kannatuslukuja alas. Hänen tilanteensa on jännittävä, samoin varasijalle yltäneen Timo Kauniston, joka oli kansanedustaja vuosina 2007–2011 ja keskustan varapuheenjohtaja 2010–2012. Keskustan Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtajan Jukka Sällisen mukaan Hämeen tuloksen ratkaisee yleinen ilmapiiri keskustan suhteen, kuten etelässä yleensä. Työ palkitaan kyllä, Leppälahti komppaa. Sällinen muistuttaa, että kunnallisvaaleissa 2017 keskusta nousi Hämeessä kolmanneksi perussuomalaisten ohi. – Ääniä ei voi testamentata, Leppälahti sanoo. 14 1.3.2019 Vuonna 2015 Hämeen vaalipiirin neljän suosituimman puolueen – SDP, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta – ääniosuudet vaihtelivat keskustan 17,8:sta SDP:n 22,1 prosenttiin. Keskustan Sirkka-Liisa Anttilan 5 200 ja sinisten Anne Louhelaisen yli 6 700 äänestäjää hakevat uutta ehdokasta. Kiinteistökuningattarena mainetta saaneen Kaisa Liskin menestystä on vaikea arvailla, sillä häntä painaa kesken oleva oikeusprosessi entisen työnantajansa kanssa
Myös kansanedustajat Timo Heinonen ja Kalle Jokinen, jotka molemmat keräsivät edellisellä kerralla noin 6 000 äänen potin, ovat todennäköisiä läpimenijöitä. Hän on naimisissa keskustan Timo Kauniston kanssa. Vihreät , vasemmistoliitto ja kristilliset olisivat gallupien mukaan saamassa kukin yhden paikan. Myös Jari Ronkainen (4 442) pyrkii pestiinsä uudelleen, ja vaaleissa 2015 niukasti Ronkaiselle hävinnyt Lulu Ranne (4 237) on mukana tälläkin kertaa. Hän jäi edellisellä kerralla 6 705 äänellään vain niukasti Louhelaisesta. 1.3.2019 15 Py Salo Ypäjä Humppila Hattula Tammela Jokioinen Forssa Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Kärkölä Nastola Heinola Padasjoki Sysmä Hartola Orimattila Hämeenkoski Keskustan ehdokkaat Hämeen vaalipiiri Tilastokeskus Vuoden 2015 vaalien äänikuningattaren Tarja Filatovin (8 318 ääntä) lisäksi varmalta tuntuu Mika Karin (6 867 ääntä) ja Ville Skinnarin (5 711 ääntä) läpimeno. Neljännelle paikalle olisi monta muutakin ottajaa. Kristillisdemokraattien pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Päivi Räsäselle ei löytyne haastajaa näissäkään vaaleissa. Vihreille tulos olisi lisäpaikka vuoden 2015 vaaleihin verrattuna ja muilla tilanne säilyisi ennallaan. Perussuomalaiset näyttäisivät menettävän ääniä lähes saman verran kuin keskusta. Kokoomuksen ääniosuus ja paikat ovat viimeisissä gallupeissa lähes ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Paikkoja viimeisten gallupien mukaan olisi nyt tulossa kaksi kolmen sijaan. Vihreiden kansanedustaja vuosilta 1999–2011 Kirsi Ojansuu-Kaunisto yrittää tälläkin kertaa, vaikka 1 712 ääntä ei edellisissä vaaleissa riittänyt. Hän keräsi 2015 vaaleissa 7 545 ääntä ja oli vaalipiirin kolmanneksi suosituin ehdokas. Nyt koossa on vasta viisi ehdokasta, joista kaikki pyrkivät eduskuntaan ensimmäistä kertaa, eikä mukana ole yhtäkään perussuomalaisten listalla edellisissä vaaleissa ollutta. Ylilääkäri Antti Holapainen on saatu houkuteltua uudelleen mukaan kisaan, edellisellä kerralla 1 725 ääntä riittivät varasijaan. Ellei sitten kolmessa hallituksessa oikeusministerinä ollut Johannes Koskinen, joka jättäytyi pois vuonna 2015, laita kärjen järjestystä uusiksi. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka oli vuonna 2015 piirin kakkonen 7 556 äänellään, tullee valituksi uudelleen. Vuonna 2015 hieman Ojansuu-Kaunistoa enemmän ääniä saanut Sari Jokinen (1 780 ääntä) on myös ehdolla. Siniset ilmoittavat tavoittelevansa täyttä 14 ehdokkaan listaa. Kaisa Lepola sai viimeksi 4 558 ääntä ja Iisakki Kiemunki enemmän ääniä kuin keskustan Talja, mutta kumpikaan ei mahtunut mukaan Arkadianmäelle. Kansanedustaja Rami Lehto hakee jatkokautta. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Aino-Kaisa Pelkosen voinee laskea jo etukäteen valittujen joukkoon. Launo Haapamäki Timo Kaunisto Janne Näsi hämeenlinna Katri Pakkanen Virpi Siltala Martti Talja lahti Jukka Mölsä orimattila Petri Hakamäki janakkala Kaisa Liski hausjärVi Hilkka Kemppi asikkala Mika Mäentalo heinola Juha Rehula hollola Heli Lehtilä loppi Johanna Häggman forssa Taina Kivelä
56, agroNomi, maaseutuyrittäjä, tohtoriopiskelija timo kauNisto työskeNteleN MSL:ssa koulutussuunnittelijana vastuualueenani keskustan koulutusyhteistyö. 29, halliNtotieteeN maisteri, yhteyspäällikkö hattulaN kuNNassa lauNo haapamäki oleN vastuuntuntoinen ja ollut aina kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen. Oikeudenmukaisuus ja ihmisten yhdenvertaisuus ohjaavat minua päätöksenteossa ylitse kaiken muun, koska mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan. Tässä sinulle varmasti äänesi arvoinen, tekevä ja toimiva uusi kansanedustaja Janakkalasta. Päätöksiä teen tasapuolisesti ja -arvoisesti. Lapsiperheet ja takuueläkeläiset huomion kohteeksi. Koen, että Suomi on vahva silloin, kun suomalaiset vetävät yhtä köyttä. Haluan edistää oikeudenmukaisuutta, huolenpitoa ja arjen turvallisuutta, paikallisuutta ja maaseudun elinvoimaa sekä vastuullista ja järkevää alueiden kehittämisja ympäristöpolitiikkaa. Tavoittelen paikkaa eduskunnassa ajaakseni hämäläisten etuja. Tulevaisuuden Suomi rakennetaan kaikki mukana pitämällä! 41, halliNtotieteideN maisteri, maaNviljelystekNikko, opettaja heli lehtilä Hämeen vaalipiiri Faktat Vuoden 2015 vaaleissa keskusta sai Hämeen vaalipiiristä kolme paikkaa ja 17,8 prosentin ääniosuude n. 16 1.3.2019 Keskustan ehdokkaat Naimisissa , lukumiehiä sekä ahkera kuntoilija ja kirjoittaja. Olen ponnistanut maailmalle neljän lapsen työläisperheestä ja asetuin ehdolle politiikan ulkopuolelta vaihtoehtona perinteisille poliitikoille ja poliittiselle kulttuurille. 30, restoNomi ja opettaja (tam), maakuNtahalliNNoN valmistelija ja asikkalaN kuNNaNvaltuustoN puheeNjohtaja hilkka kemppi oleN forssalainen haasteista pitävä päämäärätietoinen tahtoja tekijänainen. Vaalipiirin nimekkäin luopuja on keskustan SirkkaLiisa Anttila, joka sai viime vaaleissa 5 200 ääntä. Politiikan tehtävä on kiireesti lisätä uskoa tulevaisuuteen, sillä Suomen seuraavan sadan vuoden tarinaa rakennetaan jo. Sairaanhoitaja ja äiti. Tämän kevään vaaleissa keskustan ehdokaslist alla on kuusi naista ja kahdeksan miestä.. Paljon puhutaan, minä toimin! 44, sähköaseNtaja, iNsiNööri (amk), tuotepäällikkö petri hakamäki oleN keskeltä ponnistava hevoshullu varttikarjalainen, jonka tahto kuroa ääripäitä yhteen ja puolustaa oikeudenmukaisuutta veti mukaan politiikkaan. Maakuntaa on vahvistettava, päärata ja kakkostie remontoitava ja maaseudun elinkeinojen kannattavuutta parannettava. Olen myös sivutoiminen lomituspalveluyrittäjä. 47, sairaaNhoitaja johaNNa häggmaN oleN osaava ja kokenut keskustavaikuttaja, alkiolainen arvopoliitikko. Vapaa-ajallani aktiivisesti lasten ja nuorten parissa liikuntasekä mopopajaharrastuksissa lähes 15 vuoden ajan. Sydäntä lähellä erityisesti turvallisuusja puolustuspolitiikka, historia sekä kuntien tulevaisuuden roolit ja tehtävät
Vanhustenhoidosta on huolehdittava ja välitettävä. 67, professori, eriKoisLääKäri, Kansanedustaja martti taLja oLen hausjärveläinen, Helsingissä syntynyt äiti, isoäiti, yrittäjä ja kunnanvaltuutettu. Maatalouden vastuullisuus ja eettisyys ovat minulle tärkeitä teemoja. 50, teKninen piirtäjä, projeKtipääLLiKKö virpi siLtaLa oLen ollut kansanedustaja vuodesta 2015 – samalla muun muassa sote-valiokunnan jäsen. Ikäihmisten asiat ovat tulleet tutuiksi muistisairaan äitini kautta. Pyrin toimimaan kaikissa tilanteissa toisia kunnioittaen ja yhdessä hyvään yhteistyöhön tähdäten, kuunnellen ja keskustellen. Eduskuntatyössä olen hyödyntänyt sitä kokemusta, joka minulle on kertynyt aiemmista johtamistehtävistäni esimerkiksi keskussairaalan johtajana. Paineissa testattu – koko vartalolla. Etsin rastia kompassinkin kanssa, hiihdän ladulla kohti maalia ja kivet kolisevat jäällä. 50, vanhempi riKosKonstaapeLi, Luottamusmies miKa mäentaLo oLen maatalousyrittäjä ja pitänyt lypsytilamme Tuuloksessa kehityksessä mukana jo 25 vuotta. Politiikassa mukana vuosituhannen vaihteesta. Työllistän tällä hetkellä 20 ihmistä itseni lisäksi. Perillä terveydenhuollon tilasta Lahden alueella. 52, sairaanhoitaja, KosmetoLogi Katri paKKanen intohimona keskustalaisuus. Harrastan seuratansseja ja politiikkaa. Luottamustoimissa olen ympäristölautakunnan puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin valtuustossa. 1.3.2019 17 51, yrittäjä Kaisa LisKi 39, tradenomi, maataLousyrittäjä juKKa möLsä oLen syntyisin Sysmästä. Tärkeitä asioita arjen turvallisuus, koti mainen ruoantuotanto ja liikenneverkko. Välitetään ja pidetään huolta luonnostamme. oLen kolmilapsisen perheen isä ja toiminut eri luottamustehtävissä kuntaja maakuntatasolla, järjestöja yrityskentässä. Oikeudenmukaisuus on ollut aina tärkeää – siksi päädyin poliisiksi 27 vuotta sitten ja pian myös luottamusmieheksi. Tulevaisuus äänestäjien käsissä. Hyvän huomisen puolesta. 51, agroLogi, maataLousyrittäjä janne näsi oLen Kymenlaakson maaseudulta lähtöisin ja sukujuuriltani karjalainen, suorasanainen sairaanhoitaja ja kosmetologi. Työskentelen avoterveydenhuollossa, jossa olen etulinjassa kuulemassa kaupunkilaisten huolista ja murheista. Näkemystä niin maaseutukuin kaupunkiasumisesta. On mahdotonta puhua jonkun puolesta, ellei tiedä, mistä puhuu – tunnen ihmiset koko Suomessa. Eduskuntavaaliehdokkaana toisesta harrastuksesta on nyt toivottavasti tulossa työ. Puhdas luonto, puhdas ruoka. Aina voi oppia uutta, ja mikä tärkeintä – kuunnella. Hämeen tuloksen ratkaisee yleinen ilmapiiri keskustan suhteen, kuten etelässä yleensä.. Mukana lukuisissa alueellisissa ja valtakunnallisissa kehityshankkeissa. 55, sosionomi, Kansanedustaja vuodesta 1996, ministerinä Kahdesti juha rehuLa Kahden opiskelevan lapsen kaupunkilaistunut äiti maalta. Peltoja metsäresurssien tehokas käyttö ovat pikemminkin ratkaisuja – esimerkiksi biokaasu ja polttohake ovat tulevaisuuden energiamuotoja. Harrastuksena veljeni maatilan kesätyöt. Kotihoitoa tulee kehittää – kunnon hoito, riittävä ravinto ja liikuntaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Maaseudun elinvoima sekä sivistys ja koulutus ovat tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja. Tehomaatalous ei pilaa vesiä ja ilmastoa. Työtä riittää niiden puolesta, joiden ääni ei muuten kuulu. Tätä kokemusta tarvitaan eduskunnassa myös ensi kaudella
Koonnut: samuli vänttilä Heikki Saukkomaa / AFP Photo / Lehtikuva. MurskaaVaa yliVoiMaa. kaappaus leikkiaseella. Vuoto kiihtyi sen jälkeen, kun Venezuelan kansalliskaarti käytti kyynelkaasua ja ampui kumiluodeilla maan kansalaisia. Paras naispääosa meni yllätysnimi Olivia Colmanille elokuvasta The Favourite. Näyttelijä Rami Malek tuuletti parhaasta miespääosastaan saamaansa Oscar-palkintoa. Yli 150 venezuelalaista sotilasta jätti joukko-osastonsa ja loikkasi Kolumbian puolelle. Myöhemmin viranomaiset kertoivat, ettei miehen käyttämä ase ollut oikea. Parhaan elokuvan Oscarin nappasi rotukysymyksiä käsittelevä Green Book. Venezuelassa on käyty taistelua maalle tarkoitetuista avustuskuljetuksista. Bangladeshilaismies oli viranomaisten mukaan yrittänyt kaapata Dubaihin matkalla olleen bangladeshilaisyhtiön matkustajakoneen. Kahden vuoden mittaisesta dopingrangaistuksestaan keväällä vapautunut Johaug on ollut voittamaton koko kauden ajan. Norjan Therese Johaugin paluu hiihdon arvokisoihin oli tyrmäävä, sillä hän voitti kisojen ensimmäisen matkansa lähes minuutin erolla seuraavaan. 18 1.3.2019 Maailman kuvat Venezuela kaaoksessa. Elokuva sai kolme muutakin palkintoa. oscarit jaettiin. Moni sotilaista onnistui karkaamaan riveistä sekasorron aikana. Malek näytteli elokuvassa Bohemian Rhapsody Queenin Freddie Mercurya. Bangladeshin erikoisjoukot ampuivat sunnuntaina lentokoneen kaappausta yrittäneen miehen Chittagongissa
Vielä tänäänkin monet näistä entisistä alusmaista ovat riippuvaisia Ranskasta. Ranskaan hallintaan kuuluu edelleenkin mertentakaisia alueita kaikilla maailman valtamerillä. Macron myöntää, että virheitä ja rikoksia on tapahtunut, mutta tähdentää, että myös paljon myönteisiä asioita yhdistää Ranskan tähän valtavaan maanosaan. G20-maiden kokouksessa Macron kommentoi, että Afrikan kehitystä hidastavat sivilisaatioon liittyvät ongelmat. rAnskA on eri vaiheissa pitänyt vallassaan 32 maata tai aluetta kaikilla maanosilla ja oli toiseksi suurin kolonialisti Ison-Britannian jälkeen. 1.3.2019 19 ”AfrikkA voitti!” oli yleinen leuanheitto viime vuoden jalkapallon maailmanmestaruuskisojen jälkeen Ranskan pokattua kultaa. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Kolonialismista jalkapallomestaruuteen Rauhan pääkaupunki. Jalkapallotähdet tai heidän vanhempansa ovat pääsääntöisesti lähtöisin entisistä Ranskan siirtomaista. Hänen mukaansa Ranskalla on historiallinen side Afrikkaan ja Afrikka on osa Ranskan historiaa, kulttuuria ja identiteettiä. Presidentti Macron on myös sanonut edustavansa sukupolvea, joka ei yritä kertoa Afrikan maille, mitä niiden pitää tehdä. Maista, joita riistettiin Ranskan toimesta ja jotka ovat edelleen tilassa, että niistä halutaan paremman elintason ja tulevaisuuden toiveissa pois. Siihen kuuluu nykyisellään 12 entistä Ranskan alusmaata, entinen Portugalin Guinea Bissau ja Espanjan Päiväntasaajan Guinea. Eikä sitä kukaan kielläkään, mutta moni haluaa tunnustaa myös taustat: Ranskan 23 pelaajasta yhteensä viisitoista on syntynyt Afrikassa tai afrikkalaisista vanhemmista. Joukkue nimittäin koostui miltei kokonaan ei-ranskalaissyntyisistä pelaajista tai toisen polven maahanmuuttajista. Mbappé omisti sympaattisesti voiton äidilleen, algerialaissyntyiselle käsipallotähdelle, joka on myös raivannut itsensä läpi lahjakkuuden voimalla. Nykyään yhteensä 29 maailman maassa ranska on virallinen kieli. Ranska kuitenkin sitoi ne taloudelliseen yhteistyöhön CFA-valuutan (Communauté Financière d’Afrique, Afrikan finanssiyhteisö) kautta. koko MM-kisojen nuorinta ja parhaimpana nuorena pelaajana palkittua Kylian Mbappéa Macron onnitteli Moskovan palkintopallilla pidempään kuin ketään toista maansa pelaajaa. Ranskalaiset suurlähettiläitä myöten olivat raivoissaan näistä kommenteista, sillä onhan lahjakkuuksilla kuten Kylian Mbappé, Paul Pogba ja Samuel Umtiti Ranskan passi. Emmanuel Macron on ensimmäinen ranskalainen presidentti, joka on sanonut Afrikan maiden itsensä voivan päättää valuutan jatkosta. Valuuttaa on arvosteltu kolonialismin jatkamisesta. Afrikan maat irtautuivat kolonialismista 1960-luvun alussa. Kommentit saivat myrskyisän vastaanoton etenkin Afrikassa
Sen pitäisi olla kaikkien yhteinen huoli.. – Nykyään lapset liikkuvat liian vähän. 20 1.3.2019 Henkilö Viime vuonna 60 vuotta täyttänyt Hannu Hoskonen kohdisti syntymäpäivälahjarahansa lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tukemiseen
Hannu Hoskonen on perinteisiä arvoja, maaseutua ja suomalaisuutta puolustava keskustalainen, joka rakastaa ruumiillista työtä ja liikuttuu puhuessaan lastenlapsistaan. Hoskonen on tyytyväinen ja selvästi innoissaan. Ilomantsiin rakennettava Vapon teknistä hiiltä tuottava tehdas lupaa työtä noin sadalle. jäärä Herkkä TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) on aloittanut päivän varhain, tehnyt keikan Joensuuhun, osallistunut kaivannaistyöryhmään ja antanut haastattelun maakuntalehti Karjalaiselle. 1.3.2019 21 Tammikuisena maanantaina itärajalla tehdään pakkasennätyksiä. Illaksi pitää vielä ehtiä kunnanvaltuuston kokoukseen ja sieltä iltakoneella Helsinkiin. – Ilmastonmuutoksen vuoksi kelirikkoajat ovat pitkiä ja tiet kovilla. Se ei ole pikkujuttu maakunnassa, jonka työllisyysluvut ovat huomattavasti maan keskivertoa murheellisemmat. – Ei tässä ole kiireen tuntua. – Toivon, että saan nähdä heidän kasvavan aikuisiksi. Metsäteollisuuden puuhuollon pitää toimia ympäri vuoden. Elohopea putoaa parhaimmillaan reilusti yli 30 miinusasteen. Hän on juuri saanut varmistuksen, että 30 vuotta poissaolollaan loistaneet tiehöylät ovat palaamassa takaisin tien päälle. Perillä munkin keljassaan, joksi hän kaupunkiboksiaan nimittää, hän on juuri ennen puoltayötä. Sieltä hän porhaltaa pikkuisen myöhässä haastatteluun Ilomantsin Nesteelle. Niiden valmistaja on itäsuomalainen, ja Kiteellä on tarkoitus aloittaa myös alan koulutusta. Elinkeinoelämän kannalta alueella on muitakin ilonaiheita. Aika kuluu mukavasti, hän myhäilee
– Olen vierestä nähnyt, miten tiukoilla monet ovat. Juuri sellainen Hoskonen haluaakin olla. Kansanedustajasta on käsittämätöntä, että maaseutu koetaan kulueränä. Samaan hengenvetoon Hoskonen pahoittelee suomalaisten omaa asennetta. Turistitkaan eivät tule katsomaan rapautuvia kyliä ja tyhjiä taloja. Kukaan muu ei sitä tee. Toisaalta työllisyyden kasvu ja talouden uusi suunta avaavat valoisia näkymiä. Hoskonen sytyttää sen eteen kynttilän. Perhe on yhteiskunnan perussolu, ja lapsen paras paikka on isän ja äidin luona. Monella on hänestä ehkä mielikuva perinteisenä kepulaisena jääränä, joka pysyy kannassaan eikä heilu joka tuulen mukana. Hoskonen nousee kuuliaisesti täyttämään ruokakuppia. Valtion pitäisi tarttua tähän ongelmaan kaksin käsin. Haluan olla heikomman puolella, Hannu Hoskonen sanoo. Myös Eurooppa-politiikkaan pitäisi saada uudenlaista asentoa. – Riitu on kaikkien koirien kruunaamaton kuningatar, uskollinen vahti ja ennakkoluulottomin ystävä, mitä ihmisellä voi olla, hän ylistää. HOskOnen ei pelkää käyttää voimakasta kieltä tärkeiksi kokemiensa asioiden yhteydessä. Hoskosen mielestä yhteiskunta on tätä nykyä vahvojen ja rikkaiden temmellyskenttä. – Epäoikeudenmukaisuus saa vereni kiehumaan. tärkeää Hoskoselle on myös kodin perintönä tullut ortodoksinen usko. Suurimpana murheena Hoskosen sydämellä on silti maaseudun autioituminen. – Sote-uudistus on vietävä loppuun. Tuon tuosta puheisiin nousevat lapsenlapset, jotka ovat selvästi sulattaneet ukin sydämen. Hoskosen mielestä meillä on paha tapa olla aina rähmällään johonkin suuntaan. Suku on tunnustanut ortodoksista uskoa jo 1600-luvulta lähtien. Hukkaamme ison osan maan pinta-alasta. Äänestäjät voitetaan takaisin vain palaamalla perinteisiin arvoihin. Puolueenkin kohtalo on hänen mukaansa vaakalaudalla, ellei kelkka käänny. – Sitten betonitaloissa elävät ja kivihiilellä lämmittävät tulevat tänne hirmuilemaan, ettei maalla osata elää. Hoskonen huomauttaa, että monissa maaseutukunnissa palvelut pelaavat hyvin ja asuminen on edullista. Maailman sivu on nähty, että jos ihmisellä ei ole perusasiat kunnossa, tulee vain juurettomuutta, Hoskonen lämpenee. Se on ihan uskomatonta. Toisaalta taas voimakas keskittyminen etelän kasvukeskuksiin ja maaseudun kurja tilanne aiheuttavat huolta. Hoskosen mukaan suurin osa kansalaisista haluaa, että maaseutu säilyy hoidettuna. Jos oppositio nyt kaataa uudistuksen, se vetää päällensä todellisen ongelmavyyhdin. Betonitaloissa elävät ja kivihiilellä lämmittävät tulevat tänne hirmuilemaan, ettei maalla osata elää.. Kuivat koivuhalot roihahtavat liekkiin kertayrityksellä. Kansanedustajan silmät kostuvat moneen otteeseen, kun hän puhuu lasten ja perheiden asemasta tai siitä, miten tärkeää ihmistainten on saada hyvät eväät elämälleen. Sitä minä haluan puolustaa, vaikka välillä tulee selkäänkin. – Myötäillään vihreää höpöhöpöpolitiikkaa ja mielistellään kaupunkilaisia. Varsinkin tässä historiallisessa tilanteessa, jossa on saatu luotua työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Kuten vaikkapa sote. Mikä toimi 40 vuotta sitten, ei toimi enää. – Onhan se kumma, että joillekin metsänhoito on liki rikollista toimintaa ja pellot pitäisi jättää omaan oloonsa, Hoskonen manaa. – Sellainen maa ei ole itsenäinen, joka ei voi tuottaa omia eväitään. Pahinta Hoskosesta on, että keskustankin sisällä liberalismi tuntuu iskevän läpi. – Meillä alkaa olla pula osaajista ja tekijöistä. – Suomalaisten pitää ajaa itsekkäämmin omaa etuaan ja olla aidosti suomalaisia. Puhe kipinöi kilpaa liekkien kanssa. Hän kehuu maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) työtä muun muassa selvempien alkuperämerkintöjen eteen. Pakkasen pauke ei hellitä, joten Hoskonen päättää pistää tulet leivinuuniin. Oma ruuantuOtantO on Hoskosen mukaan kansakunnan elinehto. Hänen mielestään maalla on aina eletty ekologisesti. Maa ei nouse, jos luonnonvaroja ei saada käyttöön, hän jyrähtää. Perinteet ovat pitkät. 22 1.3.2019 Vaalien lähestyessä tunnelma Pohjois-Karjalassa on Hoskosen mukaan odottava, vähän ristiriitainenkin. – Näissä asioissa uskallan olla vanha kalkkis. – Se on kansallinen tragedia. Koti ja perhe ovat Hoskoselle tärkeitä. – Pieni ihminen jauhautuu siinä jalkoihin. Jos Suomi haluaa heimolleen jatkoa, perheisiin on panostettava enemmän. Esimerkiksi perinteisten perhearvojen esillä pitäminen on aiheuttanut välillä väheksyviä katseita ja naureskelua, mutta se ei häntä hätkäytä. kääPiösnautseri riitu pyörii isäntänsä ympärillä, pyytää syötävää. Jos niitä vain osattaisiin hyödyntää viisaasti. Ja taas hän pääsee lempiaiheeseensa maaseudun luonnonvaroihin. – Keskustan ydinviesti on erittäin ajankohtainen edelleen. – Suurissa kaupungeissa jopa työssäkäyvät ihmiset ovat toimeentuloluukulla. – Jos emme pidä alkiolaista aatetta pystyssä, keskusta tuhotaan. Nuorempana se juoksi kotiin palaavaa isäntää vastaan, nyt enää nostaa arvokkaasti päätään pieluksilta. Maatalouden kannattavuus on saatava paremmalle tolalle pian, Hoskonen korostaa. Siinä se nahka paksunee. Olohuoneen nurkkauksen ikonialttarilta katselee Jumalan äiti. Turhan helposti ostetaan sokeasti halpaa ulkomaista, vaikka ei edes tiedetä, mitä se pitää sisällään. – Maaseudulla on paljon toivonkipinöitä: metsät, puhdas maaperä, ilma ja vedet. Sitten taas on niitä asioita, joissa edistyksen lipun kuuluu liehua. Ilomantsin historiakirjoista ensimmäiset merkinnät ortodoksikirkosta löytyvät 1400-luvun lopulta. Hoskonen nimittää leppoisaa seurakoiraa hellästi taistelukoirakseen
Hoskonen tuli politiikkaan 1980-luvun lopussa tavallista reittiä kunnanvaltuuston kautta. 1.3.2019 23 – Meillä on täällä kaunis pyhäkkö ja paljon toimintaa. – Puoluejohdon on profiloiduttava vahvasti, ja meidän kaikkien on jalkauduttava ihmisten pariin puolustamaan intohimoisesti keskustan saavutuksia. Pakkanen paukkuu nurkissa, mutta Hoskonen muistelee kesää. – Tosissani lähden kevään vaaleihin. Kirkko tuo viestin siitä, ettei ole syytä pelkoon. – Uskon, että hyvä voittaa lopulta pahan. Hän kuvaa kirkkoaan suojaksi kylmässä maailmassa. Vuosikymmeniä sitten syntynyt hinku ajaa kotiseudun asiaa on Hoskosella edelleen. Sitä ennen ovat kuitenkin vaalit hoidettavana. Välillä on tosin ollut mustia päiviä ja ”tullut turpaan niin, että tukka lähtee”. – Palaute on kuitenkin voittopuolisesti hyvää, eikä juttuseurasta oo ikinä kapelo, Hoskonen hymyilee. Koen, että on paljon tehtävää, Hoskonen hymyilee. Ekumeeninen yhteistyö evankelisluterilaisen kirkon kanssa pelaa myös, kirkolliskokouksessakin vaikuttanut Hoskonen kertoo. Betonitaloissa elävät ja kivihiilellä lämmittävät tulevat tänne hirmuilemaan, ettei maalla osata elää.. – Sellainen askartelu on parasta lepoa. Miten hän loikoilee viikon vaatimattoman kesämökkinsä hiekkarannalla, lämmittää saunaa, katselee, miten kuikkapari uittaa poikasiaan. Ihmispolo sen sijaan ajetaan maalta kaupunkiin, eikä yhtään ajatella, mitä siitä seuraa, Hoskonen päivittelee. Metsätalousinsinöörin työssään hän näki, miten maaseutua syödään ja ihmisten on pakko muuttaa pois. – Susien ja lintujen annetaan pesiä rauhassa omassa elinpiirissään. Sitten hän ryhtyy oikeisiin töihin; hakkaamaan halkoja ja tekemään savottaa
– Vaikka ihminen on haurastunut sisältä, sielu on siellä kuitenkin olemassa. Kun Kiljunen sai hoitorutiinit haltuun, hän pyrki tekemään kaikkensa äitinsä piristämiseksi ja onnistui siinä. Kiljusen kokemuksen mukaan ei ole olemassa mitään rajaa sille, mitä kaikkea muistisairaan kanssa voi tehdä. Useimmiten nuo jäivät lupauksen asteelle. OMaishOitajan työ ei ole niitä helpoimpia. Ehdoton lempiajanvietekin Airille löytyi – korttipeli! Pienen harjoittelun jälkeen ikänsä korttia pelannut päihitti pelikaverinsa mennen tullen, ja voi sitä riemua! Voiton kunniaksi kannattaa tuulettaa, hoksasi Kiljunen ja neuvoi äitiä nostamaan kädet korkealle. Muistisairaus on ankara tauti, ja kipeimmin se koskee lähiomaisiin, puolisoon ja aikuisiin lapsiin. ”Kuinka paksuja vaippoja tarvitaan ja millaisia välihousuja?” Käytännön asioita tuli eteen yhtenä ryöppynä. – Jihuu! huudahti Airi onnesta soikeana. Vastaus yllättää – olihan siitä! – Vanhustenhoidosta puuttuu prosessikaavio! Jos prosessikaavio olisi annettu käteen, diplomi-insinöörin lopputyötä parhaillaan valmisteleva olisi nähnyt yhdellä katseella, miten hommassa edetään. Lähes huvittaa kysyä, oliko työkokemuksesta Nokian tuotekehityksessä apua omaishoitajan työhön. Vähäinenkin hoitoalan kokemus olisi ollut tuossa saumassa avuksi. – Kaikki ovat tärkeitä. Katkonaisesti nukutut yöt ja ympärivuorokautinen vastuu verottivat ennen pitkää voimia. Välillä käännettiin radiosta nupit kaakkoon, ja äiti ja tytär ottivat yhdessä muutaman tanssiaskeleen. Ja voi miten tuo koski tyttäreen. Kun sairaus eteni, Airi ei enää muistanut olevansa äiti. Kun tsemppari puuttui, äiti nukkui valtaosan vuorokaudesta ja into nousta sängystä, pukeutua ja lähteä liikkeelle hiipui. Jos aiemmat työprojektit Nokialta keskustapiiriin ja omaishoitajaksi laittaisi tärkeysjärjestykseen, mihin kohtaan ne asettuisivat janalla. Sietämisen raja menee hänellä tässä: ”Jos kolme askelta otettuani en enää tietäisi, mihin olen menossa.” Kevät etenee, ja Kiljusella on jo uusi työ ranskalaisen työmanagerin assistenttina Arevan työmaalla. ”Kati , kai sinä hoidat äitiä”, totesivat sisarukset, kun 88-vuotias muistisairas ei pärjännyt enää kotihoidon turvin. Hän toimi äitinsä Airin omaishoitajana vuoden päivät ja on nähnyt ikääntyneiden hoitoa seuranneena, miten kipeästi henkilökohtaista tsempparia tarvittaisiin. – Äiti! Noin ei asia ole, huudahti hän sydän riekaleina. – Jouduin ihan umpimetsään! En saanut mistään neuvoja enkä tiennyt miten edetä, Kiljunen muistelee. Mitä insinööri-Kati tekisi, jos muistisairaus iskisi kohdalle. Kun päivistä tuli yhtä ja samaa puuroa, hoitajan luovuus meni lukkoon ja voimat ehtyivät. Kati Kiljunen on tuttu Satakunnan keskustalaisille. TeksTi ja kuva: anne Hievanen Muistisairas tarvitsee sparraajan! Elämä Korttipakka sytytti Kati Kiljusen äidin elämän roihuun. Hoitopalavereissa luvattiin kirkkain silmin jumppausta, viriketuokioita ja yhteydenottoa ystäväpalveluun. 24 1.3.2019 – Muistisairaalla pitäisi olla oma sparraaja, personal trainer, sanoo Kati Kiljunen. – Käytännössä pienikin ylimääräinen extra oli vuorossa olevalle kotihoitajalle mission impossible – mahdotonta. – Ihan sama, jos aivoihini lisättäisiin nanoteknologiaa tai joku pala johonkin, että pää pelaisi. Jihuu! tuulettaa Airi, 90, voittoaan.. Tytär käy katsomassa äitiään ja huomaa miettivänsä, saako saman taudin itselleen. Mutta ihmisellä on vain yksi äiti. Missä muistisairaiden hoito ontuu, sen Kiljunen oli jo nähnyt. Politiikan kokopäivätyön jälkeen hänestä tuli omaishoitaja, kun muistisairas äiti muutti Kiljusten kotiin kevättalvella 2018. Airi alkoi piirtää ja laulaa. – En pystynyt enää tuottamaan päiviin sellaista sisältöä, mitä olisin toivonut. Hän toimi keskustapiirin toiminnanjohtajan sijaisena reilut pari vuotta ja sitä ennen Nokian tuotekehityksessä 18 vuoden ajan. Kaivaisi kuulemma esiin kaikki tekniikan systee mit. 90 vuOtta täyttänyt Airi sai hoitokotipaikan vuoden alussa ja totuttelee uuden talon tavoille
Kati Kiljusella on värikäs cv: tuotekehittelijä Nokialla, toiminnanjohtajan sijainen Satakunnan keskustapiirissä, omaishoitaja ja nyt ranskalaisen työmanagerin assistentti Arevalla.. 1.3.2019 25 Vaikka ihminen on haurastunut sisältä, sielu on siellä kuitenkin olemassa
Kirjailija sai teostaan varten käyttöönsä aiemmin julkaisematonta aineistoa, kuten Pakaslahden muistiinpanoja välirauhan ja jatkosodan ajalta. Hän ei säästellyt sanojaan silloinkaan, kun lausui mielipiteensä henkilöistä, joita piti syyllisinä Suomen surkeaan sotapolitiikkaan. Kahdestoista Paasikiven tusinassa oli Aaro Pakaslahti, nuori virkamies, joka toimi talvisodan aikana ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja jatkosodassa ministeriön kansliapäällikkönä. Hän osallistui 15-vuotiaana koulupoikana kansalaissotaan valkoisten riveissä. OlikO Aaro Pakaslahti todella natsi vai leimattiinko hänet turhaan. vai Kekkonen päästi sotasyylliseksi leimatun Aaro Pakaslahden takaisin ulkoministeriöön Aaro Pakaslahti ja Ruth-vaimo Istanbulissa.. Paasikivi ärähti, että kaikkiaan yksitoista poliitikkoa olisi joutanut hirtettäväksi, mutta jotta ”täysi tusina saataisiin täyteen, niin laitetaan listalle vielä Pakaslahti”. 26 1.3.2019 Presidentti J.K. Hän oli mukana myös Aunuksen retkikunnassa, joka tavoitteli Itä-Karjalan osien liittämistä Suomeen. TeksTi: AnnukkA kAArelA kuvAT kirjAsTA kekkosen kuiskAAjA Historia Natsi uhrilammas. Pakaslahti pääsi palaamaan diplomaatiksi vasta vuonna 1956 opiskelutoverinsa Urho Kekkosen myötävaikutuksella. Reimaan kirja Kekkosen kuiskaaja – harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti ilmestyi viime viikolla. Sotien jälkeen Pakaslahti leimattiin vasemmistolehdistössä yhdeksi pääsotasyyllisistä ja päänatseista. Hän passitettiin ulkoministeriöstä eläkkeelle 43-vuotiaana. 1920-luvun alussa Pakaslahti opiskeli Helsingin yliopistossa, jossa hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Kekkonen, Martti Haavio, Vilho Helanen, Kaarlo Hillilä ja Kustaa Vilkuna. Aaro Pakaslahti syntyi Oulussa vuonna 1903. Paasikivi oli tunnetusti äreä mies. Tähän kysymykseen etsii vastausta tohtori Markku Reimaa, itsekin pitkän linjan diplomaatti
Docendo, 282 s. Reimaa ei löytänyt aineistostaan todisteita Pakaslahden väitetyistä natsisympatioista, vaan kirjailijan mukaan tämä tarkkaili Kolmatta valtakuntaa kriittisesti. Mieli paloi kuitenkin edelleen ulkoministeriöön. 1920-luvun lopulla hänet lähetettiin Suomen Lontoon-edustustoon avustajaksi. Pakaslahti oli virkatehtäviensä puolesta tiiviisti kosketuksissa Berliiniin, mutta mitään ideologista perustaa Reimaa ei yhteydenpidolle näe. Kun ulkoministeriksi tuli Mannerheimin luottomies Henrik Ramsay, Pakaslahti sai lähteä. Heidän sanansa painoi nyt. Kekkonen ja Sakari Tuomioja yrittivät molemmat pääministereinä toimiessaan saada Pakaslahden takaisin, mutta Paasikivi vastusti ankarasti. Reimaan mukaan Pakaslahti tunnettiin arvaamattomana ja omintakeisena persoonana, joka oli mielellään eri mieltä muiden kanssa. Helsinkiin palattuaan Pakaslahti yleni pian ulkoministeriön poliittisen osaston päälliköksi. Hän oli myös Maalaisliiton jäsen. Hän oli paikalla monissa Suomen kohtalonhetkissä, kuten talvisotaa edeltäneissä Jartsev-neuvotteluissa. Reimaan mukaan Pakaslahden ja Kekkosen välinen yhteys säilyi tiiviinä läpi vuosikymmenten. Vuonna 1934 komennuspaikaksi määrättiin Berliini. Eläkekomennus oli 43-vuotiaalle diplomaatille kova paikka. Kirjailijan mukaan Pakaslahden natsileima johtui pitkälti siitä, että hän asettui maaliskuussa 1940 Moskovan rauhansopimuksen ehtoja vastaan. Enckell totesi, että vasemmistopiireissä ja tietyillä ulkomaalaistahoilla oli Pakaslahdesta kielteinen käsitys. Hitler oli noussut valtaan vuotta aiemmin, joten Pakaslahti pääsi seuraamaan aitiopaikalta Kolmannen valtakunnan rakentamista. Muistiossa Korhonen arvioi, että Neuvostoliitolla oli kiire saada arvioitua pidemmäksi venynyt sota päättymään. Hän sai kuitenkin jatkaa osastopäällikkönä, ja saksalaismielisen Rolf Wittingin tultua ulkoministeriksi hänet ylennettiin kansliapäälliköksi. Osastopäällikkö oli yhdessä muutaman poliitikon kanssa sitä mieltä, että länsiliittouman avun odottaminen olisi ollut parempi vaihtoehto. Hän piti itseään uhrilampaana ja aneli armoa niin Paasikiveltä kuin ulkoministeri Carl Enckelliltäkin. Kun Kekkosesta tuli presidentti, Pakaslahden paluu onnistui viimein. Reimaa löysi Pakaslahden jäämistöstä miesten ystäväpiiriin kuuluneen Arvi Korhosen muistion, joka kirjailijan mukaan vaikutti suuresti Kekkosen ja Pakaslahden mielipiteisiin. Pakaslahti oli Kekkosen ulkopoliittinen kuiskaaja, joka välitti UKK:lle tietoa ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Vuonna 1928 Pakaslahti sai töitä ulkoministeriöstä. Reimaan kirjasta käy ilmi, että nuori virkamies pääsi heti tapahtumien keskipisteeseen. Jatkosodan aikana hän joutui epäsuosioon yhdysvaltalaisten keskuudessa, mutta Reimaa toteaa, etteivät kansliapäälliköstä pitäneet monet saksalaisetkaan. Aselepoa ei missään tapauksessa saa solmia, hän tähdensi. Tällä kannalla oli myös sisäministerinä toiminut Kekkonen. Markku Reimaa: Kekkosen kuiskaaja – Harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti. Pakaslahden ja Kekkosen välinen yhteys säilyi tiiviinä läpi vuosikymmenten. Se ei ehtinyt toteutua, sillä Pakaslahti kuoli Madridissa vuonna 1969. Pakaslahti, Kekkonen ja muita Viron ystäviä.. Francon hallitsemassa Espanjassakaan Pakaslahti ei viihtynyt, vaan kärtti Kekkoselta siirtoa Länsi-Eurooppaan. Aluksi hänet passitettiin suurlähettilääksi Vichyyn, sitten disponibiliteettiin eli virkatehtävistä vapautetuksi ja kahden vuoden kuluttua eläkkeelle. Pakaslahti merkitytti rauhansopimusta koskeneessa presidentin esittelyssä pöytäkirjaan eriävän kantansa, mikä oli ennenkuulumatonta. Suurlähettiläänä hänen komennuspaikkansa eivät tosin olleet miellyttävimmästä päästä: olot olivat tukalat ja alkeelliset niin Intiassa kuin Turkissakin. 1.3.2019 27 Intomielisenä suomalaisuuden ja suomalaisen heimoaatteen kannattajana Pakaslahti oli mukana perustamassa Akateemista Karjala-Seuraa. Pakaslahti työskenteli kymmenen vuoden ajan asiamiehenä Suomen teknillisessä kauppaliitossa
Onneksi on Tommi Parkkonen! Hän julkaisi twitterissä näkemyksensä: ”a) kokoomuksen ja SDP:n välisestä kisasta tulee tiukka. Uravinkki Bernerille TeksTi: Pauliina Pohjala, henna lammi, juha mauno, Tomi oravainen. Vuonna 2011 vaalirahasotkuun kietoutunut poliitikko uusi paikkansa käyttämällä slogania: Antti Kaikkonen. Vaalisloganeiden tekeminen on perinteisesti vaikeaa. Aamulla oli julkaistu Helsingin Sanomien uusin puoluegallup. Onko siis komentaja muistellut vanhoja ja korottanut tarvitsemiensa hävittäjien määrää. – Hän voisi pyrkiä Euroopan parlamenttiin, koska se olisi Brysselin byrokraateille ihan oikein. Gripen sai aikoinaan heikon maineen, kun kaksi konetta putosi ennen ensimmäisiä konekauppoja. ruotsin ilmavoimien komentaja kertoi helmikuussa, että Ruotsi tarvitseekin 120 uutta Gripen-hävittäjää. Suomikin on hävittäjäostoksilla, ja uusi Gripen-malli on yksi vaihtoehdoista. Lauantaina Ylen Uutisvuodossa vieraana olleella Kaikkosella oli ajatus siitä, mitä Berner voisi vaihtoehtoisesti jatkossa tehdä. c) keskusta saa paremman tuloksen kuin gallupit nyt näyttävät.” Panittehan merkille: ”...gallupit...”, ei siis vain Hesarin. Mallia kannattaa sen sijaan ottaa Kaikkoselta. Keskustan lippua hilattiin jälleen alaspäin. Kaikkosen viesti oli tyyni, mutta ryhmän oven takana päivystäneet toimittajat näkivät, että kokouksesta poistui tuohtuneita kansanedustajia ovet paukkuen. Tästä kielivät myös hikikarpalot Kaikkosen otsalla. Tommi Parkkonen, Iltalehti – oikein hyvä, ammattitaitoinen ja osaava politiikan toimittaja, eikö vain. Mainettaan parempi. Kaikille asian kanssa painiville Apollon tietäjä antaa neuvon: unohtakaa fraasit ”pienen ihmisen puolella” ja ”koko Suomen puolesta”. Olisiko Suomikin siis hankkimassa ruotsalaiskoneita. Aiemmin komentaja oli sitä mieltä, että 60 uutta konetta riittäisi, sillä uusien Gripenien suorituskyky on niin paljon vanhoja parempi. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vaatikin hiljattain, että Suomi tarvitseekin sata hävittäjää, 64 ei enää riitä. b) SDP:n kannatuksen pitäisi tällä hetkellä olla 2–4 % suurempi. Sen mukaan keskustan kannatus oli laskenut taas. Ei huono. 120 koneessa on jo sen verran reserviä, ettei haittaa, jos muutama silloin tällöin putoaisikin. Mies on loistanut lajissa aiemminkin. ÄÄrimmÄisenÄ kepunsyöjänä pidetty Iltalehden politiikan toimittaja Tommi Parkkonen kirjoitti viime viikolla kerrankin keskustan asioista osuvasti. Apollon Tietäjät 28 1.3.2019 KesKustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen astui viime viikolla vakavana median eteen ja kertoi ryhmän päättäneen yksimielisesti, että liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) voi jatkaa tehtävässään kauden loppuun saakka, vaikka siirtyykin kesäkuussa ruotsalaispankkiin. Luku oli 14,7 prosenttia, melkein prosenttiyksikön edellistä kuukautta alhaisempi. Herran slogan on tällä kertaa: Antti Kaikkonen. Hän sanoo sen ytimekkäästi ja itseironisesti
Kuten usein politiikassa ja varsinkin vaalien läheisyydessä käy, keskustelu urautuu esittämään yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin. Joissain kunnissa tällaista mallia on jo menestyksekkäästi kokeiltu. Siksi näkökulman pitäisi kaikissa palveluissa olla ennaltaehkäisyssä. Aloitettu vanhuspalvelulain kokonaistarkastelu tarjoaa tähän keskusteluun erinomaisen mahdollisuuden. Katse hoivaan Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Keskustelua vanhustenhoidosta pitäisi käydä kokonaisuutena, muistaen samalla myös esimerkiksi kotihoidon, omaishoidon ja perhehoidon kehittämistarpeet. Ei ole hyväksyttävää, että yksityinen voiton tavoittelu menee hyvän hoidon ja eettisen toiminnan edelle. Siksi jokaisella toimintakykyisellä vuodella on myös kansantaloudellinen merkitys: Mitä terveempänä ja toimeliaampana ikääntyvä kansalainen voi elää, sitä paremmin meillä on yhteiskuntana varaa järjestää hyvä hoiva niille vuosille, kun vanhuksen hyvä elämä on riippuvainen yhteiskunnan palveluista. Kun ympärivuorokautisen hoivan piirissä on yhä huonokuntoisempia vanhuksia, takaa osaavan henkilöstön riittävä määrä parhaiten sen, että jokaisen asukkaan hyvinvoinnin varmistamiseen on riittävästi aikaa ja henkilöstö voi työssään hyvin. Ajattelen, että nyt on tarpeen laajempi vanhuspalveluiden tulevaisuuskuvan pohdinta koko yhteiskunnassa: Mitä tavoittelemme, ja miten tavoitteisiin on mahdollista päästä. Toisena ennaltaehkäisevänä tekona nostimme ohjelmapaperissamme esiin muistisairauksien ennaltaehkäisyn. Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa eläkeläisen keskeiset terveysriskit ja mahdolliset piilevät sairaudet sekä ohjaa ja kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja sosiaalisesti aktiiviseen elämään. Vanhusten ja heidän omaistensa pitää voida luottaa hoivan laatuun. Esiin tulleet räikeät epäkohdat alleviivaavat tätä tarvetta. Aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua on mahdollista siirtää 5–10 vuotta. Tämänkaltaisia ”määräaikaistarkastuksia” tulee tarjota ikäihmisille myöhemmissäkin ikävaiheissa. Yksi pitkäaikaishoivapaikka maksaa keskimäärin 50 000 euroa vuodessa. Linjasimme keskustan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmassa, että haluamme työelämästä vanhuseläkkeelle siirtyville lakisääteisen hyvinvointija terveystarkastuksen, joka on suunniteltu juuri tätä elämäntilannetta varten. 1.3.2019 29 Puheenvuoro Viime viikkoina on keskusteltu paljon hoivasta. Keskusta on vaatinut pitkäaikaishoidon henkilömitoituksen nostamista ja mitoituksen kirjaamista lakiin. Yksin hoitajamitoituksen muuttaminen ei kuitenkaan vanhustenhoidon laatua paranna. Puhumattakaan kaikista niistä ennaltaehkäisevistä toimista, joiden myötä on mahdollista saada ikäihmiselle lisää toimintakykyisiä vuosia. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Tarvitsemme tekoja takaamaan sen, että Suomi olisi maailman paras maa vanheta. Julkisuudessa on kerrottu useista vakavista laiminlyönneistä ikäihmisten hoitokodeissa
Monesti pääpaino on ollut jopa 95 pro sentin hinnalla ja viiden prosentin laa dulla. En valita. Vertailun vuoksi on todettava, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat kaksi kertaa suuremmat – noin 100 000 syntynyt tä per vuosi. Neuvolan nykyiset resurssit eivät riitä van hemmuuden tukemiseen. Vanhustenhoidon ongelmat eivät johdu sotesta, koska se ei vielä ole voimassa. On gelmat johtuvat tulevan soten epävarmuu desta, viivästymisestä ja pelosta. Vuonna 2017 lapsia syntyi 50 321. Elä mä on muuttunut. LapsiLukua ei saada kasvuun lastentekoha lusta kyselemällä tai lapsettomuudesta syyl listämällä nuorempaa sukupolvea. Taloudellinen tuki ei itsessään kannusta lasten tekoon. Tässä asiassa jos missä olisi tarvittu laa jaa yhteistyötä. Saimme tämän ilon aiheen perheeseemme viime keväänä. Lapsia ei tehdä rahasta, vaan halusta jatkaa elämää ja rakentaa perhettä. sOte olisi vaatinut parlamentaarista val mistelua. En purnaa. Luomupekka Rusila Soten viivästyminen tuo monia ongelmia Shut tersto ck. Huoli on aito. Lapsiperheet tarvitsevat lisää joustoja työ elämään, tukea vanhemmuuteen, kotiapua perhearjen keskelle ja taloudellisia kannus timia. Hallituksella on ollut kiire, ja oppo sitio on laittanut kapuloita rattaisiin. Palvelu ja talon hoito tuli persoonattomak si, talon uusi johto oli liian kaukana lattiata sosta ja asiakkaista. Päättäjien tulisi muistaa, että yksityiset palveluntuottajat täydentävät kunnallisia palveluja eivätkä korvaa niitä kokonaan. kasVu vanhemmuuteen on ollut matka, joka on hyvin alulla, mutta vielä kovasti kesken. Vanhemmuus on iso asia ja elämänmuu tos, jossa tarvitaan arvostelematonta tukea. Lapsi kuuluu arkeen ja kulkee mukana juhlissa ja tapahtumissa. Sen var jolla on ulkoistettu palveluja kymmenen vuoden sopimuksilla ja hyvin kirjavil la sopimusehdoilla. Ei ole ollut yhtenäi siä kilpailutussääntöjä eikä tarjouspyyntö osaamista. Kun viranomaiset näkivät, että yksi tyistäminen ryöstäytyy käsistä, olisi pitä nyt heti vahvistaa valvontaa valtiovallan ja kuntien toimesta, koska pelkkä omavalvon ta ei riitä. Lapsi on neuvolassa keskiössä: Pituus, paino, istuuko ilman tukea, löytyykö pinsettiotetta. Syntyvyys on ollut viimeksi alhaisempi nälkävuonna 1868. Suurimpia muutoksia on ollut se, että aika taulut suunnitellaan nykyään pojan päiväryt min mukaan. Tarvitsemme joka kuntaan perhekeskukset, joissa keskitytään lapsen lisäksi myös vanhemmuuteen ja koko perheen hyvinvointiin. esimerkit kentältä kertovat, että kun pie ni yksityinen palvelutalo myytiin isolle val takunnalliselle hoivafirmalle, palvelun taso palvelutalossa laski ja ongelmat alkoivat. Useasti olen miettinyt, kuinka neuvola on tukenut meitä vaimoni kanssa vanhemmak si kasvussa. Pienen pojan valloittava hymy ja pienen käden hellä kosketus leikkien keskellä on pa rasta, mitä minulle on tapahtunut. Jatkossa kannattaisi suosia pieniä per heyrityksiä hoivapalvelujen tuottajina, täs tä on hyviä kokemuksia ja esimerkkejä ”ra pakon” takaa. Moni haluaa lapsia ja elää pitkässä pari suhteessa, mutta työelämän ja perhearjen yhdistäminen arveluttaa. Tarvitsemme lapsiystävällisemmän Suomen. OLen pienen pojan isä. Paras on hyvän pahin vihol linen. Pienemmissä yksiköissä palvelu on kodin omaista, johto on lähellä, palautteisiin rea goidaan heti ja verorahat jäävät kotikuntaan. Jussi Ylitalo kansanedustajaehdokas (kesk.) Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Tehdään Suomesta lapsiystävällinen maa sOte-uudistuksen viivästyminen on sekoit tanut terveydenhoidon ja vanhustenhoi don kenttää. 30 1.3.2019 Mielipiteet Viimeisen parin vuoden aikana on paljon ko huttu siitä, kuinka vähän Suomeen syntyy lapsia. Hyvinvoivasta kodista on helpompi ponnis taa maailmalle eikä vanhemmuus ole paino lastina arjessa. Sote olisi pitänyt toteuttaa asteit tain, nyt yritettiin haukata liian isoa palaa kerralla. Uskon, että paras tapa vauhdittaa lasten tuloa tähän maahan on ilmapiirin muutos lapsiystävällisempään suuntaan. Tämän päivän sotesotkuun ovat kaikki puolueet syyllisiä – niin hallitus kuin oppo sitiokin. Varsinkin pienillä paikkakunnilla on pelätty palvelujen katoamista
Jatkossa alueellistamispäätökset on vietävä valtioneuvoston käsittelyyn ja päätösten toteuttaminen on otettava vahvempaan poliittiseen ohjaukseen ja seurantaan. Hemilän aikana tiloja alettiin hävittää Stalinin tyyliin. Sietäisi tutkia, kuinka näin suuri ja historiallinen muutos pääsi tapahtumaan. Samoin Ruotsissa, Norjassa ja Virossa viranomaistoimintoja ja valtion työpaikkoja alueellistetaan. Vihan hedelmät näkyvät maaseudun tyhjyytenä. Esko Rajala Tuomikylä, Ilmajoki Suomen ja Norjan selvitysryhmä to teaa Jäämeren radan rakentamisesta tiedotteessaan 11.2.2019, ettei hanke olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Pahin mahdollinen lopetus on ollut monen isännän kohtalona. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Punainen ’Elinkelvoton’-leima oli yleinen. Tuolloin myös työvoiman saatavuus turvataan parhaiten eri maakunnissa. alueelliSen kehittämisen painopisteitä ovat laadukas koulutus, liikenneinvestoinnit, alueellinen saavutettavuus ja yritystoiminnan sekä työllisyyden edistäminen muun muassa biotalouden, kaivannaistoiminnan ja matkailun osalta – kunkin maakunnan ja alueen omien vahvuuksien mukaan. Edunvalvonta on ohutta vähäisen tilamäärän vuoksi. Pesuvesien mukana menivät koulut, kaupat, postit ja liikenne. Nyt saatu selvityksen tulos ei muuta tilannetta siitä, että Jäämeren ratayhteys parantaisi pohjoisen alueen saavutettavuutta ja useiden elinkeinojen edellytyksiä. Irvokkaalta tuntuu tuotteiden halpuutus näinä aikoina. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Krokotiilinkyyneleitä vuodatetaan missä milloinkin. Markkinavoimat jyräävät. Ja kuinka paljon on tullut katkeria eroja ja riitoja. Ruokaturvasta on katkeria kokemuksia. Keskusta on valmis avoimeen keskusteluun uuden aluepolitiikan puolesta. Kestävä kansallinen aluepolitiikka syntyy poliittisesta tahtotilasta. Yhden sukupolven aikana tämä on tapahtunut. Neljä sotaakin on käyty. Markku Rossi kansanedustaja (kesk.) Kuopio Kestävä alue politiikka syntyy poliittisesta tahtotilasta Synkkä yksinpuhelu maaseudun kohtalosta maatilat kärvistelevät ongelmissaan. Niin pääkaupunkiseutua kuin eri maakuntia ja alueita on kehitettävä tasapainoisesti. Vielä halutaan surutta puristaa kaikki mahdollinen tiloilta pois. Maataloustuotteiden kotimaisuus näkyy kauppojen hyllyillä. Ei ole auttanut, vaikka koko suku on auttanut vointinsa mukaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 1.3.2019 31 Suomen tasapainoinen kehittäminen edellyttää uutta aluepoliittista toimintaa. Myöskään ministeriöiden ja virastojen johto ei ole toimeenpannut tehokkaasti poliittisia päätöksiä. Harvinainen on tila, jossa toimeentulo on vain maataloudesta ja molemmat osallistuvat töihin. Viime vuosina ongelmana on ollut, että ministerit ovat tehneet alueellistamispäätöksiä itsenäisesti ja sitten linja on muuttunut ministerin vaihtuessa. Päätettiin myös öky-isäntien uho lopettaa. Tämä on varmasti totta sen ratavaihtoehdon kohdalla, joka päätyy Kirkkoniemeen. Nyt alle 50 000. Jotkut maatalousvirkamiehetkin ’siivoavat’ tilastoja näinäkin päivinä – loputkin pienet pois. Surullista on todeta maailman ääriltä rahdatut elintarvikkeet pakkauksineen. Tulotaso laahaa ja luonnonoikut lisäävät tuskaa. Protektionismi saa jalansijaa jo Amerikoissakin. Seuraavan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahva aluepoliittinen ohjelmakokonaisuus ja päätöksentekoprosessi. Muissa pohjoismaissa aluepolitiikka ja kestävä aluekehitys nojaavat yhteiseen kansalliseen tahtotilaan. Noin miljoonaa ihmistä se kosketti karvaasti. Voimakas keskittyminen aiheuttaa moninaisia ongelmia. Suomi on 100-vuotias. Tämä poukkoilu on näkynyt erityisesti Fimean ja Kriisinhallintakeskuksen kohdalla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. enSin Arvo Salo julisti, että ’tapa talonpoika päivässä’. Osaava Suomi on menestyvä Suomi. Harmaat arkipäivät, töiden määrä, vastuu ja velat sekä lopuksi kannattavuus ovat monet tilat lopettaneet. Eivätkö jäljet pelota lainkaan. Kuusikymmentä vuotta sitten tiloja oli noin 300 000. Esimerkiksi Tanska on päättänyt, että 1 800 julkisen sektorin työpaikkaa siirretään Kööpenhaminasta muualle maahan. Ohjeena on, että pitäisi lisätä peltoalaa ja eläinmääriä. Petteri Salmijärvi keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Sallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jäämeren radasta jäi selvittämättä kolme vaihtoehtoa. Tuoreen keskustan aluekehityslinjauksen mukaisesti ”keskustalainen aluepoliittinen ajattelu lähtee siitä, että ihminen voi asua, tehdä työtä, yrittää ja elää hyvää elämää siellä, missä haluaa.” Suomessa aluekehitystyö on jäänyt lähinnä keskustan harteille. Mielestäni nyt pitää tehdä töitä sen eteen, että selvitetään myös muut kolme jäljelle jäänyttä ratavaihtoehtoa: Salla–Kantalahti–Murmansk, Tromssa ja Narvik. EU:n tullessa lupailtiin, että kun maatilat saadaan suuriksi, tukiakaan ei tarvittaisi. Vihapuheet jatkuvat, koska aina näitä donnereita, vartiaisia ja enbuskeja riittää. Häpeä sanoa, että EU-tuet menevät sellaisiinkin kohteisiin, minne ne eivät taloudellisesti ja moraalisesti kuuluisi. Lisäksi täytyy investoida lisää, kasvattaa satomääriä ja tehostaa toimintoja
Vaikken kaikkia raportin ehdotuksia ole valmis allekirjoittamaan, se sisältää paljon hyviäkin ajatuksia. Maatalouden harjoittamisesta aiheutuvia kuluja paikataan yhä useammin tilan ulkopuolella tehdyillä palkkatöillä. suuri tulevaisuuden kysymys onkin se, miten varmistetaan, että kaikkien saatavilla on turvallista ruokaa kohtuulliseen hintaan. Suomessa ei lisätä eläinten kasvua antibiooteilla, ja tehotuotannossa tuotetun viljan torjunta-ainejäämät ovat pienemmät kuin monien ulkomailla tuotettujen luomutuotteiden. Sitä ei tuo kotimaasta eikä myöskään ulkomailta saatu hinta, kun suomalaista huippulaatua joudutaan myymään bulkkituotteen hinnalla. Tilanne näyttää hankalalta, mutta uskoa tulevaisuuteen ei silti pidä heittää. Kuluttajalla olisi mahdollisuus helposti valita haluaako ostaa tuotteen, joka täyttää suomalaisen lainsäädännön ja tukiehtojen asettamat vaatimukset vai sellaisen, joka ei välttämättä täytä kumpaakaan, mutta on kolme senttiä halvempi. Maaja puutarhataloutemme sijoittui EU:n kannattavuusvertailussa viimeisten joukkoon. Puolasta tulee lihaa myös Suomeen ja Ruokavirasto selvittääkin nyt kiireellisesti, mistä Puolan teurastamoista lihaa meille on tullut. alkuvuodesTa saimme ilouutisia, että Suomi on saanut äidinmaitokorvikkeiden sekä kalatuotteiden vientiluvan Kiinaan. Alkaako nyt suomalaisen ruokaja elintarviketuotannon nousukausi. Saksan ruokamessuilla Berliinissä Suomi oli tämän vuoden teemamaa, ja ruokatuotantomme sai tätä kautta suurta huomiota. Tuotantoon käytettävien tarvikkeiden hinnat kohoavat, tuet laskevat ja samalla tuottajahinnat junnaavat paikallaan. Tällä kertaa uutisointi on koskenut EU:n ja Euroopan yhtä suurinta lihanviejämaata Puolaa. Reijo Karhisen julkaistu raportti kannattaa lukea läpi. 32 1.3.2019 Mielipiteet TiedoTusvälineeT ovat jälleen uutisoineet elintarvikeskandaalista Euroopassa. Kaksi peräkkäistä katovuotta ja tuleva brexit aiheuttavat vielä lisää epävarmuutta alalle. Käytännössä se on vain kiertoilmaus pyrkimykselle heittää maailmanlaajuisesti poikkeukselliset jokamiehenoikeudet historian romu koppaan. Tuottajahinnat eivät riitä kattamaan maatalouden kuluja. Sairaiden, esimerkiksi kasvaimia ja makuuhaavoja täynnä olevien nautojen lihaa on myyty lihatukkuihin ympäri Eurooppaa. Ruoan jäljitettävyys on kuluttajan etu. Tiedot on kirjoitettu mikroskooppisen pienillä kirjaimilla mahdollisimman huomaamattomasti johonkin kulmaan tai paketista löytyy merkintä ”Useat EU-maat ja EU:n ulkopuoliset maat”. Sh utt ers to ck monien tuotteiden kohdalla raaka-aineiden alku perämaata ja tuotteen valmistusmaata voi vain arvailla. Suomalaiset kananmunat ovat täysin salmonella vapaita, ja niitä voi syödä myös raakana, mikä on hyvin poikkeuksellista koko maailmassa. Suomalainen maatalous elää kuitenkin parhaillaan suurten haasteiden aikaa. Johanna Riski maatalousyrittäjä kaupunginvaltuutettu (kesk.) Salo Suomalainen ruokatuotanto ei ole itsestäänselvyys koTimainen ruoantuotanto on jatkuvassa ristipaineessa. Tämä vaatii koko ruokaketjun yhteistä tahtotilaa ja avoimuutta niin teollisuudelta kuin kaupaltakin. Osa ehdotuksista kuulostaa varsin pieniltä, mutta niissä piilee suuri mahdollisuus. Itse koin äskettäin pettymyksen huomatessani Raision Nalle-murojen valmistusmaaksi Tanskan. Torjunta-ainesekä lääkejäämät ovat todella pieniä. euroopan elintarviketurvallisuusviraston mukaan Suomessa tuotettu ruoka on ylivoimaisesti puhtainta ja turvallisinta. Tämä on hyvä muistaa myös näin eduskuntasekä euro parlamenttivaalien lähestyessä. Selventämällä alkuperämerkintöjä ja sijoittamalla tuotteet erilleen moiset voitaisiin välttää. Ei ole aivan sama, kuka Suomen ruokatuotannon tulevaisuudesta päättää. Eräs tällainen ehdotus on kotimaisten ja ulkomaisten elintarvikkeiden sijoittaminen kaupassa eri hyllyihin. Yhtälö on hyvinkin haastava, ja vain osaavalla, maatalousalaa ymmärtävällä politiikalla ongelma voidaan ratkaista. Yhtä hullulta kuulostavat vaatimukset kiinteistöveron ulottamisesta maaja metsätalousmaahan. Maatalouden osalta brexitin hinta uhkaa tulla suoraan viljelijöiden maksettavaksi. Olli-Pekka Aalto Marttila. Asiaa ei helpota eri tahojen tapa halventaa ruokaketjun jäsenten ammattitaitoa polkemalla hintoja tai yrittämällä herättää someraivoa häpeämättömällä valehtelulla. Avoimuutta kaupan hyllyille Suomessa tuotettu ruoka on ylivoimaisesti puhtainta ja turvallisinta
Ruoka on kuitenkin liian halpaa, jos maailmassa kaikesta ruoasta 30 prosenttia menee roskiin. Se on var masti laadukkaasti, ympäristöystävällisesti ja eläintä kunnioittavasti tuotettua. Kyselyyn vastanneiden mukaan ruoan pitäisi olla halvempaa ja halpuuttami sen tulee jatkua. Tämä on SVK:n Markku Marttisen viesti (Suomen Vapaaajan kalastaja 5/2018). Sitten pitää tulla rantaan ja vasta tämä jälkeen voi viedä toisen kalastajan ver kot veteen. Verkkoka lastusta on alettu rajoittaa voimakkaasti kaik kialla, vaikka taimenia on harvassa vedessä. Kysyn, onko Suomen Vapaaajan Keskus järjestö ottanut huomioon ympäristöarvot ja hiilijalanjäljen pienentämisen, kun se on vaatinut ja saanut aikaan valtakunnallisia kalakieltoja. Kalakantojen hyödyntämisen vastaisia toimia on tehty viime vuosina runsaasti. Verkkokalastus on valtaosissa vesistäm me järkevää lähiruuan hyödyntämistä. Mutta ei ole. Verkkokalastuksen vastaisessa työssä on ansioitunut erityisesti Suomen Vapaaajan Kalastajain Keskusjärjestö SVK. Rajoituksia tarvitaan, mutta ne eivät saisi olla koko maata kattavia, vaan tuli si kohdentaa vesialueille, joilla tähän on tarvetta. Takaan, että tuottajat ovat sitoutuneet ke hittämään toimintaansa, jos saavat siihen mahdollisuuden. Tuhansissa vesissämme on runsaasti ka laa eli ympäristöä säästävää, uusiutuvaa, taloudellista lähiruokaa, mutta silti kalastus ta ja kalojen hyödyntämistä vaikeutetaan. laadukas ruoka maksaa. Suomessa on tuhansia, jopa kymmeniä tu hansia alikalastettuja vesiä. Meidän on panostettava ruokainnovaa tioihin ja vientiin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Suunta on käännettävä. Onko olemassa uusiutuvaa, luontaista ra vintoa, jolla on verkkokalaa pienempi hiili jalanjälki. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Kotimaista ka laa voisi olla paljon ruokana. Henna Takatalo Lieto Laadukas ruoka maksaa Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä suomalaisesta ruoka kulttuurista ympäristö ystävällinen vientituote.. Ruokaketju työl listää Suomessa 300 000 ihmistä. Viime aikoina kuohuttaneet kuvat Puo lan teurastamosta kertovat siitä, että Suo messa asiat ovat todella hyvin. Kun kaksi kalastajaa käy yhdessä kalas sa, niin ensin saa viedä omat neljä verkkoa pyyntiin. Suomessa se tarkoittaa siis 7 800 rekkaautollista. Ei voi olla niin, että tuottajalle jo viime vuoden histo rial lisen huonon sadon jälkeen jää yhä vä hemmän käteen. Näin ei voi jatkua. Maataloustuotteiden myyn tihinnat eivät ole nousseet, mutta kustan nukset nousevat jatkuvasti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tähän tarvitaan kuitenkin poliittista tah totilaa sekä yhteishenkeä. On syytä tarkastella, kuinka hyvin tai huonosti ympäristö on otettu huo mioon kalastuksen osalta. Tämä on kestämätön tilanne. Alku tuotanto Suomessa ei siis ole ihan pikku juttu. Terveellinen ja turvallinen ruoka on ihmisoikeus. Toivon, että kalastukseen liittyviä sää döksiä aletaan tarkastella myös kalan käy tön ja hiilijalanjäljen kannalta. Näillä hinnoil la meillä ei kohta ole enää mahdollisuuk sia tuottaa suomalaisille vastuullista, eläin ten hyvinvointiin keskittyvää ja turvallis ta ruokaa. Mielestäni vähävaraisten perheiden tuke miseen pitää olla muita ratkaisuja kuin tuot tajan kurittaminen. Verkkokala on eri tyisen taloudellinen ja yleinen tapa hyödyn tää runsaita kalavaroja. Suomalainen ruo ka on maailman puhtainta, ja sillä on hin tansa. Verk kokala on terveellistä, korvaa punaista lihaa, poistaa vesistä ravinteita. Näin halutaan – ja on jo saatu aikaan – uutta, käy tännölle vierasta byrokratiaa. Meillä on kaikki mahdol lisuudet tehdä suomalaisesta ruokakulttuu rista ympäristöystävällinen vientituote. Edis tääkö se kalan käyttöä ja onko se järkevää hiilijalanjäljen kannata. Ja suomalaisesta ruoasta mielestäni voi kin maksaa hieman enemmän. Päättäjämme on harhautettu ajattelemaan, et tä verkkoon voi jäädä pieni taimen. Jos on enemmän, pitää rekisteröityä. Samaan aikaan kun me heitämme maail man laadukkainta ruokaa roskiin, sata mil joonaa alle 5vuotiasta lasta on alipainoisia. Joka kahdeksas ihminen koko maailmassa kärsii aliravitsemuksesta. Verkkokiellot ovat hyvä esimerkki kalas tuslakiin määrätyistä uusista koko maata kattavista rajoituksista. Risto Tolonen Ii Kalastukseen liittyviä säädöksiä täytyy tarkastella uudelleen s-ryhmän ilmoittama ruoan halpuutus on kuin viimeinen niitti tuottajien ahdinkoon. meidän on arvostettava ruokaa, sen tuot tajaa ja suomaista työtä. Hintojen laskua perustellaan kyselytut kimuksilla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 1.3.2019 33 Vähähiilisyys , ilmastonmuutoksen hillit seminen ja kestävä kehitys ovat jokapäiväi siä uutisaiheita. Sama lienee vaatimus, kun verkot koetaan: ensin toisen kalastajat kalat rantaan, sitten takaisin vesille ja toiset kalat talteen. Järjestö vaa tii, että kalastajalla saa olla vain neljä verk koa pyynnissä
vaalikadun avajaistilaisuudessa. Sääntömääräiset asiat ja liittoko kousedustajan valinta. klo 12–14 KMarketin edus talla, os. klo 17 (ilmoittautuminen ja kahvi klo 16). klo 18.30. Piiritoimisto: Rau hankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Asikkala. klo 18 Hintsan makasiinissa, os. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Piiritoimis ton käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti, 040 736 3290, markku.leppalahti@kes kusta.fi, toimistosihteeri ja Keskus tanaisten tmj Sari Kujanpää, 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskus ta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä, 050 303 6493, hame@kes kustanuoret.fi. klo 17 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Keskustanuorten Itä-Helsingin osaston vuosikokous ke 6.3. Hakkapeliitantie 5, 31300 Tamme la. Mukana kaikki vantaalaiset ehdokkaat. Keskustalaisuudessa viehätti se, että oikeas ti rivijäsenenkin mielipiteellä tuntui olevan väliä ja ministereitä myöten ajatel laan, että jokaisen mielipide on tärkeä. klo 18 Pakaalla Suuronen. Uudenmaan Vesaisten vuosiko kous ke 6.3. Orimattila. puolue sihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke ehdokkaita. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kan nattaa soittaa etukäteen. Keskustan Varsinais-Suomen piirin kevätkokous Salossa pe 29.3. klo 11. Tammelassa kahvitarjoilu la 30.3. Kiireellisissä asioissa yhteys suo raan pj. Lähtö Mikonkadun laiturista klo 8 ja takaisin olemme noin klo 22. Tuukka Liuhaan (myös il taisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Pöytyä. Keskustan teltta la 9.3. Keskustalaisiin arvoi hin oli helppo yhtyä, enkä voinut ymmärtää vaalien tulosta. Jokainen huolehtii omista välineis tään ja hissilipuistaan sekä varsinai sista ruokailuistaan. Kj:n vuosikokous ke 13.3. klo 18 Lahden mies kuoron juhlasalissa, Hämeenkatu 21, sisäpiha. Orimattila. Nuottasilakkamarkkinat la 2.3. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Tai on kai sitä kysytty, mutta puoluekokouk sen tai puoluevaltuuston päätösten yli voi daan kävellä selvästi pienemmällä porukalla. klo 17 UKK arkistolla, Ukktie 8, Orimattila. mennes sä Sirpalle, 044 062 2266 tai Lau rille lauri.palmunen@gmail.com, 0400 864 604. Kyytiin pääsee myös matkan varrel ta. Kuukausikokous ti 5.3. Orimattila. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnan katu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Naantali. Varmistathan pai kallaolomme aina ennen tuloas. Grillimakkara + mehutarjoilu la 13.4. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Kes kustan PäijätHämeen piiri tmj Juk ka Sällinen, 0400 930 483 ja kes kustanaisten PäijätHämeen piiri tmj Jaana Niemi, 040 418 1150. klo 18.30 yhteisökahvila Olkkaris sa, Vääksyntie 4. Sääntömää räiset asiat ja uudet säännöt. Lahti. Kahvitarjoilu. Keskustaveteraanien yhteinen kevätpäivä Lehmirannan loma keskuksessa pe 29.3. klo 13 Mes tarinkadulla. Asikkala. En ole kuitenkaan viime vuosien aikana juurikaan kuullut puoluejohdolta aidosti ky symystä siitä, mitä tukea kenttäväki kaipaa. klo 10–13 Vääksyn OP seinustalla. klo 12–14 Järvelän aurinkotoril la puolueiden yhteisessä vaali tapahtumassa. Keskustan teltta la 23.3. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paik kakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Hint santie 2, Raisio. 8.3. klo 17.30–20.00 Kilterin koulu, Iskos polku 8, Myyrmäki. Keskusta on aina ollut vahvimmil laan silloin, kun on puhallettu yhteen hiileen ja puhuttu meistä, ei yksittäisistä ihmisistä. Mutta ennen kaikkea asiat tehdään yhdessä, hyvässä hengessä. Pe. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina MäkiVälkkilä, Näsi linnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Olin tutkinut eri puolueita ja miettinyt, mikä olisikaan se oma. klo 10–15 Röölässä. Mitä jos tehtäisiin tänä keväänä yhdessä muillekin tiedoksi se, mitä arvoja me todel la vaalimme ja ajamme, ja siinä samalla nos tettaisiin loistavia keskustalaisia ehdokkaita ihmis ten tietoisuuteen. Turku. Himoksellahan on myös loistavat murtsikkaladut. kl 17 på Centerns partikansli. Kalvolan py:n vuosikokous Iittalan Shellin kokoustilassa to 14.3. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Raisio. MSL-Tampereen kaikille avoin alustus ja keskustelutilaisuus ke. Avajaispu heen pitää MEPehdokas Raul Ka jak. näin vaalien alla olisikin tärkeää nostaa esil le se, että me kaikki jäsenet teemme töitä en sisijaisesti paremman Suomen eteen puo lueen arvojen pohjalta. Keskustan teltta markkina torilla ke 6.3. arpajaiset, ruokailu ja tanssia. klo 9–11 SMarketin edustalla, os. Keehdokas Jukka Mölsä tavattavissa tupailloissa: To 7.3. klo 10 Smarketin edustalla. Tammelan kj:n vuosikokous ti 26.3. Aluksi ajankohtaiskes kustelu eduskuntavaaleista. Padasjoki. Naantali. klo 18 Orimattilan keskustassa, B&B Neulomotie. Kärkölä. klo 8–13. Adress: Apologatan 11 A. Tapahtumat Pirkanmaalla: face book.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapah tuu nettipalsta: www.suomenmaa. klo 11–16 Naantalin torilla (Henri kinkatu 2). Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela. Mukana puolue sihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke ehdokkaita. Ve saiset tarjoaa matkan ja retkieväät. klo 18 Mesta rinkatu 2. Kulkuohje: Kirkkokahvilan oves ta sisään ja toiseen kerrokseen, kokoushuone sijaitsee rappuja vastapäätä. Rairuohon siementen pus situstalkoot ke 27.3. Lasketteluretki Himokselle la 9.3. Lahti. fi. Keskustanuorten Mitten r.f. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Eli na Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. Osallistumismaksu 22€/hlö, maksu paikan päällä. klo 18 Harjulan kou lulla Järvenpäässä, osoite Harjutie. Piiri toimisto Apila palvelee sopimuk sen mukaan. Ilmoittautumiset helsinki@ve saiset.fi tai 050 575 5236. Yhdessä jokainen toi sia tukien. klo 18 Laut tasaaren seurakunnan kokoushuo ne 10:ssä, Myllykallionrinne 1B. 040 556 7262, kristiina.makivalkki la@keskusta.fi. Maa, Metsä ja Me maalaismarkkinat sekä vaalipa neeli la 16.3. Keskustan teltta la 9.3. klo 18 Wehnäpaakarit Oy:n ti loissa, Somerontie 206, 30100 Fors sa. Kj:n kevätkokous su 10.3. klo 9–15 Nikke Aree nalla Orimattilassa. Keskustalaisiin arvoihin kun kuuluu esi merkiksi, että ihminen saa valita itse, missä asuu, lapsiperheet otetaan huomioon, pide tään suomalaisen ruoantuotannon puolta ja ajetaan järkivihreyttä. Paikka Pukkilan seuratalo, Ruuhikoskentie 11, Salo. Il moitathan tulostasi 22.3. Turun kulttuurikerho ry:n vuosikokous to 21.3. Keskustassa tapahtuu 34 1.3.2019 Liityin keskustan jäseneksi sinä iltana, kun eduskuntavaalien tulos vuonna 2011 oli sel villä. Reetta Junttila keskustanuorten varapuheenjohtaja Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Tuhkamarkkinat su 3.3. Keehdokas Hilkka Kempin Kklubi ke 6.3. Mukana keehdokaat Jukka Mölsä ja Heli Lehtilä. Tä tä keskustalaisuutta kaipaan. Ke Martti Taljan kahvikon sertti pe 8.3. hål ler sitt lagstadgade vårmöte den 5.3. Oh jelmassa mm. Puheenvuoro Helsinki Lauttasaaren keskustaseuran vuosikokous ma 11.3. Pai kalla keehdokas Rauno Kajander. Siemenpussien jako kävelykadulla la 30.3. Johtokunta klo 18. Ilmoittautuminen, kysymykset ehdokkaille ja lisätiedot: kunnallis jarjesto@vantaankeskusta.fi. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Vantaan keskustalaisten keeh dokkaiden vaalipaneeli 6.3. Turku. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Pii rin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesais ten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koi vunalho 050 353 2236. Vieraina mm. klo 17 Pöytyän srktalo (Turuntie 1161, 21880 Pöytyä). Tuntuu, että puolue johto anelee jatkuvasti tukea milloin puheenjohtaja Juha Sipilälle ja milloin ke nellekin yksittäiselle henkilölle
Pe 8.3. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.3. Ma 11.3. klo 17–19. Kaikki keja EU-vaaliehdokkaat ovat tervetulleita esittäytymään. Vapaa pääsy, maksullinen narikka, vapaaehtoinen kahviraha. Hernekeittotarjoilu! Klo 13–14 Mikkeli, Kauppakeskus Stellan Tähtitori, Hallituskatu 3–5. Klo 10–13 Telttatilaisuus, S-Market Lievestuore. klo 10–13 K-Supermarketilla. Maarit Kiiskinen paikalla klo 10. 30.3. Pirkanmaan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ti 12.3. klo 10–14 Eetunaukio, Porin kävelykatu. Hinta sis. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Huomaa muuttunut päivämäärä! Harjumaa-Vanhamäen py:n vaalitilaisuus su 31.3. Klo 11 Koski-Baari, Saakoski. Ennen kokousta kahvit. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Su 3.3. 100 ensimmäiselle kahvi + pulla! Samassa yhteydessä Vesaisten ulkoilupäivä, 2 tunnin hissiliput -50% Vesaisten jäsenille (oma key card, ovh. Klo 12–13 kahvila Wille, Äänekoski. Vaalitapahtumia Keski-Suomessa: La 2.3. Katsaus historiaan: Raija Suominen. Klo 15–16 Säkylän K-Supermarket, Palomiehentie 9. Paikalla Pertti Lehtomäki. Ke-ehdokkaat Hannah Honkanen ja Markku Pakkanen esittäytyvät. La 30.3. Sääntömääräiset asiat ja uudet säännöt. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. Mikkelin torilla maalismarkkinoilla Keskustan teltta ke 13.3. Yleisötilaisuus, tarjoilua. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Motor Show -messuilla Porin Karhuhallissa. Paikalla Mauri Pekkarinen ja Mauno Vanhala klo 8.30–9.30, Anne Kalmari klo 9–10.30. Paikalla Eino Nissinen. klo 18 ohjelmalliset vaali-iltamat seuratalolla, Pitäjäntie 9. Haminan kj sekä Kymenlaakson piiri. Järj. Keskustan Etelä-Savon piirin tervehdys: pj Kirsi Olkkonen. Hernesoppatarjoilu. klo 10–16 Motor showmessut, Porin Karhuhalli. klo 13.30–15.30 Harjumaan riistamajalla, Mikkelissä. klo 13 Karvian keskustan vaalitilaisuudessa Nuorisoseurantalo Sampolassa. kello 16 piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa, 2. Makkaratarjoilu! Klo 13–16 Juva: Vaalitanssit Eldoradoorkesterin tahdissa, hernekeittoja kahvitarjoilu! Kukkokoulu, Koulutie 1, Juva. Klo 16–18 Mikkeli, Keskusta kylällä 100 vuotta, Tuukkalan ABC, Annilantie 2, Mikkeli. Klo 15–16 Tupailta Kahvila Korppu, Sumiainen. Kj:n tapahtumat, joihin kaikki ehdokkaat (myös EU-ehdokkaat) tervetulleita: La 2.3. klo 18 kahvila Sun Saimaassa, Porrassalmenkatu 25. Keskustan Keski-Suomen piirillä on ilo kutsua Teidät 100-vuotisjuhlaamme la 23.3. Järj. Kahvitarjoilu. Keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaat kierroksella Etelä-Savossa: La 2.3. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kaikki ehdokkaat terve tuloa! Eurajoki. klo 8 St1 (Puttosen Esso), Laukaa. klo 9 Neste, Jämsänkoski. La 9.3. Ollaan yhteydessä. Hirvensalmella pe 8.3. Pe 8.3. klo 9–13 vetäjänä Jari Rautiainen. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Ke-ehdokas Aila Haikkonen mukana tapahtumissa: La 2.3. kello 19 Kahvila-Ravintola Leikarissa (Haminantie 261, Kotka). Paikalla Aila Paloniemi klo 12, Mauno Vanhala ja Johanna Karjula klo 13, Tuulia Kuntsi, Joonas Könttä Petri Neittaanmäki ja Maarit Kiiskinen. klo 10–17 Motor show-messut, Porin Karhuhalli. klo 18, os. kiviniemi@keskusta.fi, nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588, satakunta@keskustanuoret.fi. Tupailta to 14.3. Tarjoilua. klo 9–13 vetäjänä Eero Eronen. klo 10–13 S-Marketilla ja la 13.4. klo 9–17 vetäjänä Olli Pekka Nykänen. klo 17. klo 18 Muurame: Rosanna Poikola, Saukkolahdentie 71. Paikalla Pertti Lehtomäki, Tarja Uusipaasto, Petri Honkonen. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Kokemäki. Paneelin pj:na Satu Koskinen. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Elina Suoranta, 040 721 0636. Eurajoki. La 23.3. klo 12–13.30 panelistina OAJ:n koulutusja kasvatusaiheisessa vaalitapahtumassa Kauppakeskus Puuvillassa. Su 10.3. La 6.4. Eurajoen vaalitori la 6.4. Etelä-Savo Etelä-Savon piirin vuosikokous 29.3. klo 13.30 Keskustan toimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Kouvola/Ahvion–Länsi-Muhniemen py:n syysja kevätkokous su 3.3. Sydänmaantie 614, Eurajoki. Su 10.3. Klo 12.15 Melli-Elli, Hankasalmi. Paikalla Keskustan ke-ehdokkaista Kirsi Hassinen, Vesa Jalonen, Eeva Kalli ja Jyrki Soukainen. klo 18 Sumiainen: Kahvila Korppu, Sumiaisraitti 19. Tarjoilua! Su 3.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Mikkelin kaupungin py:n vuosikokous ti 19.3. 13.4. Klo 10–14 Vaalistartti K-Market Perälässä, Toivakka. Makkaratarjoilu. Mukana pj Juha Sipilä. Klo 9–10 Kangasniemi, S-market Kangasniemi, Otto Mannisentie 10. klo 10–14 Satakunnan Kansan vaalitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. klo 10 Uurainen. Su 3.3. Su 10.3 klo 14.30 Uurainen: Kyynämöisten Kynkkälä, Multiantie 684. Kokemäki. Paikalla Pertti Lehtomäki. Su 10.3 klo 12 Saarijärvi: Arvo ja Terttu Auvinen, Satosuontie 16. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Käsitellään sääntömuutos. Tähtiniementie 26. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu. Muistamiset Keskustan Keski-Suomen piirin tilille (POP): FI19 4762 0010 0344 60. Äänekoski. tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742, satu.tietari@keskusta.fi, keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja. klo 14, os. Karsturannan py:n vuosikokous to 7.3. Päivän aikana tutustumme syvällä maan uumenissa olevaan taianomaiseen luolaan, jossa on Muumi-jääveistosnäyttely. La 9.3. HM Jouni Koskela alustaa aiheesta ”Kansakoulunopettajat kylien kehittäjinä – esimerkkinä Hämeenkyrön Kaipio”. Vaalikahvitus la 30.3. Hirvensalmentie 22, Hirvensalmi. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Ulvila. Klo 12–13 Merikarvian korsutupa, Antinkatu 2. Klo 11.15–12 Enonkoski, Salen piha, Säästötie 2. Perhepoliittinen ilta pe 8.3. Eurajoki. klo 16.30–17.30 Kauppakeskus Stellan Tähtitori, Hallituskatu 3–5, 50100 Mikkeli. klo 10– 14 Eetunaukio, Porin kävelykatu. Klo 14.30–15.30 Punkaharjun S-marketin piha, Kauppatie 10. Su 3.3. Anne Kalmarin kaurahiutaleiden pussitustalkoot. Puhe: maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Päävoittona viikko Kivijärvellä, lisäksi muita voittoja. Karstulan kj. Mäntyharjun kunnan valtuustosalissa, Koulutie 8, Mäntyharju. Keskustellaan Anders Blomin Veljeskunnasta, joka kertoo kaiken lobbauksesta Suomessa. klo 9–11 Jämsän vaalistartti, Jämsän tori. Pori. klo 17–19 Imatralla ABC Korvenkannan kabinetissa. La 13.4. Su. Keskustanaisten Etelä-Savon piirin vuosikokous su 31.3 klo 17 Sataman Herkku, os. Syväsmäen seudun py:n vuosikokous ma 4.3. Klo 12 Viitakeskus, Viitasaari. Paikalla Aila Paloniemi klo 10. klo 14–17. 7€). klo 9–14. klo 18 seuran talon takkatuvassa. Äänekoskentie 31, Äänekoski. klo 17.30 Siikaisten Eteläpäässä, Eteläpääntie 2. Klo 12.30 Satamakapteeni, Korpilahti. klo 18.30 Petäjävesi: Mikko ja Marja Tiirola, Kaupintie 8. 13.3. Vapaaehtoinen kahvimaksu + arpajaiset kulujen kattamiseksi. Rantasalmen kj:n eduskuntavaalitapahtumatorilla S-marketin vieressä: 16.3. klo 10–15. Klo 11–13 Telttatilaisuus, Keuruun tori. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 Luhanka: Kylätalo, Kotipellontie 1. klo 14 Muotia, musiikkia ja lasi kuplivaa Annulin Tehtaanmyymälän avajaisissa Keuruulla (Teollisuustie 5, Keuruu). Näyttelyn jälkeen nautimme lounaan noutopöydästä, ja sitten vietämme parituntisen pulahtamalla lämpimiin vesiin kylpylässä. Eurajoki. Pj Juha Sipilä ja ehdokkaita pe 29.3. Su 3.3 klo 15 Lievestuore: Pipsa Häkkänen, Lamminpääntie 65. 10.3. Sääntömääräiset asiat. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja ideoidaan yhdessä kevään vaalikampanjoita kahvikupposen äärellä. Keskustan teltta la 2.3. Sääntömääräiset asioiden lisäksi käsitellään vaaliasioita ja sääntömuutosta. Klo 11 Timpan Grillikioski, Hankasalmi as. ”Keskusta kylällä 100-vuotta” -tilaisuus Tuukkalan ABC:llä 3.3. Savonlinnan torilla kevätmarkkinoilla keskustan teltta ke 20.3. klo 9–13 vetäjinä Antti Eklöf ja Olli Lappalainen. Ma 11.3. klo 12–15 Laitakarin talvitapahtumassa, Luvian Laitakari. Hirvensalmen kj:n vuosikokous pe 26.4. klo 14–17. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos Keskustanaisten Kouvolan yhdistyksen vuosikokous ti 19.3. Lisäksi keehdokkaiden esittelyä ja arpajaiset. La 9.3. klo 9–16 ja to 21.3. Klo 9.30–11.30 Siikaisten tori, Hirvijärventie 1. Ohjelmassa kahvia, Aila Paloniemen alustus, paneelikeskustelu, johon kaikilta ke-ehdokkailta 3 minuutin alkupuheenvuoro. klo 16. Klo 14–15 Honkajoen Honkahovi, Pohjanmaantie 99. Mukana vpj Hannakaisa Heikkinen. 10.3.mennessä: keski-suomi@keskusta.fi tai 045 327 4845. Klo 9–13 Vaalistartti lasten tavoiden Rompetori painotalolla, Kalevankatu 2, Äänekoski. 1.3.2019 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Pirkanmaan Keskustanaiset. Kahvitarjoilu! Klo 14.30–15.30 Ristiina, S-market Ristiina, Brahentie 14. Klo 10–14 Vaalistartti, Karstula. Maarit Kiiskinen paikalla klo 11.30, Mauno Vanhala klo 11–12.30. klo 18 Huhtasella, Porolantie 35, Kokemäki. Ma 11.3 klo 13 Jyväskylä: Tuomas Mäkinen, Salmelantie 163. Ohraryynivellitarjoilu. klo 18 Perhepoliittinen ilta Karstulan lukio. Mukana puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Pekka Reponen kertomassa järjestötyöstä ja motivoimassa yhdistystoimijoita vaikuttavampaan järjestötyöhön! Itä-Savon Vesaiset järjestää riemukkaan päiväretken Vesileppikseen la 16.3. Suur-Miehikkälän py:n vuosikokous su 17.3. Ke Aila Paloniemi tavattavissa: La 2.3. Paikalla Olli-Pekka Jalkanen. Klo 15.45–16.45 Jämijärven K-Market, Jämijärventie 23. Klo 14 Pappilan hätävara, Konnevesi. Naisjärjestöjen Pirkanmaan aluetoimikunnan järjestämä vaalipaneeli Lielahden kirjastolla Tuikesalissa pe 8.3. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. To 28.3. matkat, lounaan ja pääsyliput sekä lapsille liukurit! Aikuiset 50 €/hlö, lapset 4–12 vuotta 30€/ hlö. Klo 10–12 Mikkeli: Ulkoilutapahtuma Tornimäellä, Metsä-Sairilantie 4, Mikkeli. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Tervehdykset ja keittolounas klo 12.30 alkaen ja juhlan päätteeksi kakkukahvit. Paikalla Eino Nissinen. Kj:n sääntömääräinen vuosikokous Willen olohuone ja keittiö -kokoustiloissa ke 6.4. Karstula. Klo 11–15 Rantakalatilaisuus teltalla, rantakalakeitto, Konneveden K-market. klo 11–12 ABC Savonlinna, Suuri Savontie 1. Hernesoppatarjoilu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. klo 14 Monikkalan Hirvimäellä. Klo 8.30–12 Vaaliteltta Painotalon pihassa, Kalevankatu 2, Äänekoski. Tottinkatu 15. Su 3.3. Hirvensalmen Lounainen py:n vuosikokous ti 12.3. klo 17 Keihärinkosken py:n vuosikokous ja keskustelutilaisuus, Viitasaari. klo 18 kirjastotalo Metson Kanervassa. Makkaran paistoa ja kahvia. Pj Juha Sipilä kierroksella ehdokkaiden kanssa Itä-Savossa su 17.3. Vp. Järj. Klo 13.30–14.45 Vekaransalmen siltatyömaa, Sulkava. klo 13 Pietarilassa, Elimäentie 46 B 11, Anjala. klo 15 Seija Väisäsellä. klo 12 Toivakka: Annamari ja Jouni Kristola, Peiponsalmentie 242. Klo 12 Jyväskylän kävelykatu. Klo 12.30–13.30 Savonlinnan Prisman piha, Nojanmaantie 15. Aika taulu: 8.00 SLN linja. klo 18 Jyväskylä: Tuulia Kuntsi, Lilja 2. La 4.3. – su 3.3. Tervetuloa mukaan tekemään ja juttelemaan! Pe 1.3. klo 18 Tukirastissa (Markkinatori 4). klo 9–11 Kankaanpään torilla. klo 15 Sydänmaan koululla, os. Tanssin tahdit takaa Jouni Keronen. Ihanat asut laskiaishinnoin! Ma 4.3. klo 12 Pihtipudas: Mika Karhinen, Pitkänpohjantie 172. klo 14 Alkio-opistolle Korpilahdelle, os. klo 10 tori, Kannonkoski. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään py:n toiminnan kehittämisvaihtoehtoja. Mehutarjoilu! Klo 10.45–11.45 Pieksämäki, Veturitori, Tallikankaankatu 3. Keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaiden yhteisesiintyminen la 16.3., EU-vaaliehdokkaat ovat myös tervetulleita: Klo 9–10 Heinävesi, tori. Klo 10–14 Telttatilaisuus, Uuraisten tori. Klo 13.30 Vaalitilaisuus OPkerhohuone, Multia. Mukana ehdokkaita! Savonlinnan py:n vuosi kokous piiritoimistolla to 21.3. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. Klo 14.15 Caffitella, Muurame. Klo 16.15–17.15 Euran K-Supermarket, Satakunnankatu 13. klo 18 Karstulan lukion/Laaksolan koulun auditoriossa. Lukupiiri on osa Lukemisen unelmavuotta Mikkelissä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kahvitarjoilu alkaa klo 18. Suuret vaalitanssit to 21.3. 2.4. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntömuutos. Lopuksi yleisökysymyksiä, jotka kerätään lapuille etukäteen ja niistä valitaan esitettävät. klo 9–17 ja to 14.3. kerros). Kaasmarkun koulun vaali-iltamat ke 20.3 klo 18, kahvi klo 17.30. klo 10–14 Eetunaukio, Porin kävelykatu. Vuosikokousasiat. Panelisteina ehdokkaat Hassinen, Huhtanen, Suni ja Tuominen. Klo 18 Tupailta Summalalla Liimattalassa, Konginkangas. Luvian vaalitori to 4.4. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Paikalla Eino Nissinen. Klo 10–15 Vaalistartti, Jyväskylän kävelykatu. La 2.3. Kahvitarjoilu. Jääsken py:n vuosikokous to 7.3. Sydänmaan py:n vaalipaneeli 2.3. Itä-Savo Itä-Savon piirin vuosikokous ke 3.4. Su 10.3. Klo 10–13 Telttatilaisuus, K-Kauppa Laukaa. Kahvitarjoilu klo 18. Eduskuntaryhmän valtakunnallinen jalkautuminen: Pe 8.3. Porrassalmen seudun py. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen, 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg, 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj
”Suomi kukoistamaan” -laskiaistapahtuma ti 5.3. Jokainen pääsee myös etsimään sisäisen karnevaalitanssijansa lattarirytmien innoittamana. klo 19 Paakarin Pysäkillä, Teollisuustie 1. Sievi. Paikalla keehdokkaat Jussi Ylitalo, Lauri Nikula ja Eija-Riitta Niinikoski. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. klo 18.30 Pirjo ja Timo Karhumaalla (Isterintie 25). klo 11– 14 markkinoilla. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kahvitarjoilu 18.30. Ke 10.4. – On hienoa nähdä, että järkeviä ehdokkaita on näin paljon, Juujärvi kehui. – pe 5.4. Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. klo 14 Katajalaakson seurakuntakodilla (Katajalaaksonkatu 6, Seinäjoki). Mukana myös MEP-ehdokas Petra Schultze Steinen. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa, 044 312 2982. Mukana ke:t Antti Rantakangas ja Hanna-Leena Mattila. Tilaisuuden jälkeen Mäyryn paikallisyhdistyksen vuosikokous. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. Keskustassa tapahtuu 36 1.3.2019 Meri AlArAntA-SAukko KesKustan Pohjois-Pohjanmaan kansanedustajaehdokkaat esittäytyivät viime viikon perjantaina Utajärvellä Rokuan kuntokeskuksessa, jossa vietettiin piirin järjestöpäiviä. Mukana piirin uusi tmj Mari Pohjavaara sekä sotkamolainen eduskuntavaaliehdokas Timo Korhonen. klo 19 valtuustosali, Vaalantie 14. Nivala. – On jalkauduttava ihmisten pariin, terästäydyttävä somessa, soiteltava äänestäjille ja rohkeasti nostettava esiin niin hallituksen saavutuksia kuin keskustan tulevia tavoitteitakin, ehdokkaat painottivat. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. klo 18 Lapuan Seurakuntaopistolla (Siiriläntie 11–13, Lapua). Ohjelmaa lapsille ja puhetta aikuisille. Paavolantie 59, Lapua, Tiistenjoki. klo 9–20. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Eija-Riitta Niinikoski sekä ke Tapani Tölli. klo 18.30 Ylisukupolvisuus voimavarana. Tupailta 11.3. Keskustan teltta 9.3. Siikalatva/Kestilä. Juontaa Jussi Lähde. Arvontaa. Utajärvi. Johtokunta klo 18. Vaalitilaisuus 15.3. herttuainen@keskusta.fi tai 050 520 6042/Anne. Kahvila-Ravintola Rahlan (Vanhatie 44) eduskuntavaalitilaisuus la 2.3. klo 10–13. Aihepiireistä kuultiin asiantuntevia ja konkreettisia ehdotuksia sisältäneitä puheenvuoroja. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tmj Marko Soi ni 045 205 0677. Maalaiskartano Pihkalassa 31.3. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. klo 13 tapahtuman aiheella “Keskusta eilen, tänään ja Euroopassa”. klo 10–17 Löydä kotimainen ruoka -tempaus. Tiistenjoen NS:llä alk. Siikajoki. Paikalla yllätysvieras sekä ke-ehdokas Vesa Riekki. klo 17.30 kahvi ja klo 18 varsinainen paneeli. Mirja Vehkaperä. Juhlapuhujina ke, tri Seppo Kääriäinen ja MEP Mirja Vehkaperä. klo 19 Sauli Parviaisella (Käärmeläntie 52). Haukiputaan Jokikylän py täyttää tänä vuonna, tarkistuslaskennan jälkeen, 80 vuotta. klo 16–18 Oulun Vantustuvalla (Kurkelantie 12 B, Oulu). Paikalla HannaLeena Mattila. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. klo 13–15. Lastentapahtuma torilla 2.3. Kahvia ja arvontaa. Siikajoki. Oulu. Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. Vesaisten LIIKU-tapaaminen la 9.3. Sääntömääräiset asiat. www.keskusta.fi/perapohjola. klo 12 Koskinivalla, Pasontie 190, Rantsila. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aitta kumpu. klo 18 Sievin kunnan valtuustosalissa (Haikolantie 16). Haapajärvi. Ke Katri Kulmuni mukana tapahtumissa: Kemissä la 2.3. Kahvitarjoilu. Kainuu Kainuun piirin vaalijuhla pe 1.3. klo 18–20. Mukana mm. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta, 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist, 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen, 044 369 9603. klo 17 Sauli Toppilalla (Toppilantie 61). Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. Tarkemmat tiedot jaana.kytta@vesaiset.fi tai netistä/fb:sta. klo 13–15. Pullakahvitarjoilu. Keskustaehdokkaat: Gallupit kumoon jalkatyöllä Pohjois-Pohjanmaan keskustapiiri kokoontui viikonloppuna järjestöpäiville Rokualle. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Oulu. Kahvia ja makkaraa. Paikalla myös keehdokkaita. klo 17.30– 20.30 Köykkyrin hiihtokeskukessa, Pyrinnön tie. Nivala. klo 10–13 CityMarketin pihalla. Kärsämäki. Sotkamon kj:n vuosikokous la 2.3. Tsemppaus on paikallaan koko kenttä väen keskuudessa, sillä gallupuutisista ei juuri riemua revitä. sekä su 7.4. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Susanna Kisner sekä MEP Mirja Vehkaperä. Lisätiedot jaana.kytta@vesaiset.fi sekä netistä/fb:sta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. Tutustumme kuumien rytmien taustoihin sambakoulu Samba Tropicalin ohjauksessa (Varastotie 11, Sjk). Paikkana Haukiputaan lukio, os. www.fb.com/perapohjola. Sen johdosta järjestämme la 16.3. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Vaalituvan avajaiset 1.4. EU-tapahtuma 17.3. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Torniossa su 3.3. klo 19 Tapani Yrjänällä (Tuomiojajantie 247). klo 11–14. klo 10–14 Kirppis Ruususen pihalla ja 16.3. klo 18.30 Keskustan piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). klo 15–17 Motel Käpylässä Katri tarjoaa pannukakkukahvit. Kaukovainion py:n vuosikokous 13.3. Esittelykierroksesta kävi ilmi, että kepujoukkueen pääteemoina ovat koulutus, perheet, yrittäjyys ja työllisyys, vanhustenhoito, turvallisuus, ympäristökysymykset sekä luonnonvarat ja maatalous. Ulkoilmatapahtuma 16.3. Tupailta su 10.3. Vaalitilaisuus 12.3. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna seuraavasti: ti 2.4. Muhos. Ylivieska. Pyhäjoki. klo 11–14 Laaksojen Raudan pihassa. Kempele. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Pudasjärvi. Molemmissa aloituksessa paikalla Juha Pylväs. Keminmaalla la 2.3. Maria Seppälä. Sääntöuudistus ja muut vuosikokousasiat. Siikalatva. Tupailta 27.3. pääministeri Juha Sipilä. Pekka Aittakummun järjestämä koko perheen ulkoilmapatapahtuma 16.3. klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. E-P:n Vesaisten vuosikokous la 9.3. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia. klo 17 Hyvinvointitalo Kyöstin korvike, Kirkkotie 32, paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. – la 13.4. Tiistenjoen jo legendaarinen eduskuntavaalipaneeli 17.3. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. Kyläilta to 7.3. Ilmoittautumiset ja lisätietoa anne. Paikalla ke-ehdokaat Pekka Aittakumpu ja Mikko Kinnunen. Kahvitus klo 17. Länsituuli 1, 90830 Haukipudas (huom. klo 14–16. Maakuntaneuvos Kyösti Juujärven vetämään paneeliin osallistui 12 ehdokasta. Tarjolla keittolounas. klo 19–21 Marjatta Kiviniemellä (Purantie 17 B 6, Oulu). Tapahtumassa puhumassa myös ministeri Annika Saarikko. Oulu. Joukkueiden ilmoittautumiset ja lisätiedot: Ville Laitila puh. Keskustan keehdokkaiden vaalipaneeli Mäyryn Nesteellä su 17.3. Reisjärvi. klo 13. klo 13–15 Irja Kestilällä (Kestiläntanhua 31, Yppäri). klo 19 Konttilassa, Pomojentie 5. Ei ilmoittautumisia, maksuton. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Lauri Nikula ja Vesa Riekki. Ylivieska. Kokouksen yhteydessä käydään Taitoniekan piirikisa, johon osallistutaan 2–3 hengen joukkueina ikäsarjoissa (2010–2012, 2007– 2009, 2004–2006) ja perhesarjassa. klo 11 Maxinharjun majalla. klo 9–20. klo 11–14 ja su 14.4. Avoinna klo 9–15. klo 19–20.30 Karungin kylätalossa. Vaala. Siikalatva/Pulkkila. klo 11 valtuustosalissa. klo 11. Haapajärvi. muuttunut paikka!). Kuortane/Mäyry. klo 18 Mäntyrannan koululla (Mäntyrannankuja 5). klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet. puro@keskusta.fi. Kärsämäki. klo 18.30, poliittinen katsaus. Ehdokkailla vaikutti kuitenkin olevan taistelutahtoa ja näkemyksiä siitä, miten tilanne saadaan kohentumaan vajaan kahden kuukauden aikana. Vaalitilaisuus pe 8.3. Vaasan vaalipiirin naisehdokkaiden keskustelutilaisuus ke 20.3. Oulu. ”Suomi kukoistamaan” -laskiaistapahtuma ti 5.3. Vaalitilaisuus 13.3. klo 18 Kaukametsässä. Ennen muuta korostettiin ihmisten kohtaamisen merkitystä. Tupailta 5.3. ”Suomi kukoistamaan” -jääkiekkoturnaus Haapajärven jäähallissa 2.3. Paikalla Oulun vaalipiirin ehdokkaita, mm. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. Os. klo 12 eduskuntavaalitapahtuma, jossa tentataan ehdokkaita. Kärsämäki. Muhos. Ma 8.4. Riistakatu 15 Iisalmi. Nivala. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen ja Hanna-Leena Mattila. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. K-supermarketissa ma 4.3. Paikalla ke-ehdokkaat Juha Pylväs, Antti Rantakangas ja Hanna-Leena Mattila. Kyläilta to 7.3. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. Kahvia ja arvontaa. Sääntömääräiset asiat sekä valtuuskuntaja liittokokousedustajien valinta. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. 045 678 6785. autoasema, 8.30 Kerimäki, 9.00 Savonranta/SALEn piha, 10.30 Vesileppis. Pyhäjoki. 16.00 paluumatkalle, 17.30 Savonranta, 18.00 Kerimäki, 18.30 Savonlinna. Vaalitilaisuus 12.3. Muhos. Päiväkahvit to 21.3. Tupailta pe 8.3. Tupailta 2.3. ”Suomi kukoistamaan” -laskiaistapahtuma ti 5.3. Kahvitarjoilu
Nuoria mentoroi jälleen joukko keskustan kansanedustajia, ja mukana oli myös maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Niistä voi aina oppia, mutta elämä kantaa ja vie eteenpäin. Ymmärsin, että kaikki me olemme ihmisiä ja monilla on samanlaisia ajatuksia kuin minulla. Jopa 70 prosenttia toisella kierroksella mukana olleista on pyrkinyt kuluneen vuoden aikana uuteen rooliin tai luottamustehtävään. Hällforsin mielestä Vaikuttajakiihdyttämöstä on tullut tärkeä koko keskustaperheelle. Enää se ei ole sellainen juttu. Vuosi sitten päättyneellä ensimmäisellä kerralla mukana oli sata mentoriparia, nyt heitä on 24. – Nyt mentoroitavilla oli enemmän aikaa paneutua tavoitteisiinsa, miettiä omia arvojaan ja vahvuuksiaan, Hällfors kertoo. Mentorointiohjelman järjestäjä Sonja Hällfors on enemmän kuin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. He ovat saaneet kannuksia lähteä vaikuttamaan, Hällfors toteaa. mertakorpi kertoo saaneensa paljon itseluottamusta keskusteluista Kososen kanssa. Mertakorpi organisoi parhaillaan myös keskustaedustaja Eero Reijosen vaalikampanjaa. Hän ei halua kuitenkaan kutsua sitä puolueen broilerikasvattamoksi, koska se kuulostaa siltä, että nuoria ohjattaisiin määrätietoisesti politiikoiksi. He eivät puhuneet niinkään itse politiikasta vaan siitä, miten itsevarmuutta voisi saada lisää ja päästä irti omista rajoitteista. – Se on aika mieletöntä. Kansanedustaja Hanna Kosonen ja opiskelija Emma Mertakorpi puhuivat mentorointiohjelman aikana paljon itseluottamuksesta, jaksamisesta ja stressin sietämisestä. – Minullakin on edelleen epävarmuutta. Naiset huomasivat pian, että he ovat käyneet hyvin samanlaisia kamppailuja. Mertakorpi kertoo, että keskustelut Koso sen kanssa muodostuivat syvällisiksi. – Huomaan sen siitäkin, mitä elämässäni on tapahtunut sen jälkeen, kun mentorointi alkoi. – Me haluamme antaa kaikille tilaa etsiä oma vaikuttajapolkunsa. En tiedä poistuuko se koskaan tai tarvitseeko sen poistua. Tällä kertaa yläikärajaa nostettiin kymmenellä vuodella 39 vuoteen. Menneisiin ei kannata jäädä kiinni. Emma Mertakorpi sai Vaikuttajakiihdyttämöstä rohkeutta pyrkiä edustajiston johtoasemiin ja vaalipäälliköksi. 24-Vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija Emma Mertakorpi Iitistä sai mentorikseen kansanedustaja Hanna Kososen, 42, joka toimii myös eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Keskusta Kansanedustajan tsemppi auttoi. – En varmasti olisi uskaltanut lähteä siihen ilman Hannan tsemppiä ja sitä, että pääsin jakamaan hänelle ajatuksiani. Hällforsin mukaan nyt haluttiin sparrata myös niitä nuoria aikuisia, jotka pohtivat, miten voisivat olla mukana vaikuttamassa keskustanuori-iän jälkeen. – Riittää, kun aina yrittää parhaansa. Mutta siitä olen vähitellen päässyt, että jännitys ei ole enää niin suurta, Kosonen sanoo. Mentoripareilla oli neljä keskinäistä tapaamista, ja seminaariviikonloppuja oli kolme. TeksTi: Pauliina Pohjala Ja ri La uk ka ne n Me haluamme antaa kaikille tilaa etsiä oma vaikuttajapolkunsa. 1.3.2019 37 Viime syksynä startannut keskustan toinen Vaikuttajakiihdyttämö päättyi viime viikonloppuna. – En uskaltanut aiemmin sitä paikkaa ottaa, koska ajattelin, että joudun sitten pitämään kokouksia. Mertakorpi valittiin viime vuoden lopussa edustajiston varapuheenjohtajaksi keskustahenkisten Keskeisten riveistä ItäSuomen yliopistossa. Hän kertoikin Mertakorvelle, että tilaisuuksia tulee ja menee, eikä niihin kannata suhtautua niin, että nyt edessä on maailman merkittävin ja käänteen tekevin hetki. Yhdessä vietettiin yhdeksän päivää, ja kaikki osallistuivat tutorien vetämään pienryhmätoimintaan. Jännitys tuo tilanteisiin täydellisen läsnäolon ja tsempin
Nyt pitää aloittaa vuosikymmenien mittainen rakentamistyö. Keskustalaiset eivät juuri vaihda leiriä, mutta saattavat jäädä pankolle makaamaan. Keskusta ei ole mitään muuta kuin me kaikki toimijat yhdessä. Keskustalaiset eivät juuri vaihda leiriä, mutta saattavat jäädä pankolle makaamaan. Pirkkalainen muistuttaa, että kannatuksen kampeaminen nousuun edellyttää kaikkien työpanosta. – Tässä puolueessa on aika paljon sellaista ajattelua, että ”joku muu tekee”. Vuosina 1994–1997 puoluesihteerinä toimineen Pekka Perttulan mukaan keskustan identiteetti on kadoksissa. Nykyisin Maaseudun Sivistysliittoa johtava Perttula huomauttaa, että suuri puolue ei voi olla täysin yhtenäinen. Hänestä keskustassa on valloillaan ”ihmeellinen retoriikka”, jonka mukaan valtion asioiden hoitaminen pakottaa puolueen kehittämisen takaalalle. – Kaikki pelleily ja pikkunäppäryys pitää hylätä. – Pelkkä peukuttaminen somessa ei johda mihinkään. Perttulan mukaan vision puute johtuu keskustelemattomuuden kulttuurista. ex-puoluesihteeri Erja Tikka uskoo, että keskustan kohtalo riippuu paljon vaalikampanjan onnistumisesta. Hänen mukaansa mielikuvassa keskustan oikeistolaisesta linjasta on perää. – Kannatus on laskenut 2000-luvulla melkein vaali vaalilta – poikkeuksena viime eduskuntavaalit. Vuosina 1997–2006 puoluesihteerinä töitä paiskinut Eero Lankia suhtautuu varauksella hallituksessa harjoitettuun kokoomusyhteistyöhön. Riikka Pirkkalainen Erja Tikka Eero Lankia Pekka Perttula Ku va t: Ja ri La uk ka ne n. – Eduskuntavaaliehdokkaiden tukeminen ja rohkaiseminen on nyt ensiarvoisen tärkeää. Lankian mielestä keskusta kaipaisi kipeästi uskottavia ja aatteellisesti linjakkaita tavoitteita. – Hallituspolitiikan tulosten luulisi silti puhuvan puolestaan. Mistä apua kannatuskatoon. – Toivon kovasti, että gallupluvut eivät lannista keskustalaisia, vuosina 1990–1994 keskustan järjestökonetta johtanut Tikka pohtii. Keskustan osakkeita heikentävät Tikan mielestä hallituskauden aikana syntyneet imagotappiot, kuten ministeri Anne Bernerin (kesk.) ehdokkuus ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan kannatus on yksiselitteisen huonolla tasolla. – Tämä kansa haluaa urputtaa, valittaa, neuvoa ja olla jälkiviisas. 38 1.3.2019 Santeri Lampi KesKustan niskaan on ennenaikaista sirotella tuhkaa, vaikka vaalikevään gallupit ovat olleet apilaväelle tylyä luettavaa, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja joukko hänen edeltäjiään arvioi. Ihmiset pitää tavata kasvokkain kokouksissa, toreilla ja tupailloissa. Siihen pitää tarjota mahdollisuus. Keskusta jäi Helsingin Sanomien taannoisessa mittauksessa 14,7 prosentin kannatukseen. – Passiivisuus on meille paha kilpailija. Perttulasta keskustan on kaivettava esiin sen kansakuntaa kokoava ja maltillinen perusluonne. Lankian mielestä tästä leimasta on pyristeltävä eroon. Heistä keskusta kaipaa taistelutahdon kohottamista, moniäänistä keskustelua ja huolella suunniteltuja politiikkatavoitteita
Sen ympärille tulee kokoomuksen muodostua. Kuulijat näyttivät vastaanottavaisilta. Samaan aikaan on vireillä toinen hanke Aunuksen vapauttamiseksi. Sääli miestä. Jokisen talossa. Kauhajoella on maalaisliittolaisuus vahvassa nousussa. Yleisöä n. 15.2.–1.3. helmikuuta. Hän on palkattuna agitaattorina kokoomuksella, ansaiten yli kulunkien 5000 mk. oikeiSto käyttää näissäkin vaaleissa uskontoa aseena Maalaisliittoa vastaan: Monarkistit agiteeraavat meitä vastaan pääasiassa negatiivisin keinoin. Enkä minä parjausta säikähdä. Maalaisliitto on ja se tulee edelleen olemaan maamme kansallisin puolue. Palatessa puhuin Miskalassa, 100 kuulijaa. Ja mies kuuluu puheissaan vetäneen samaa virttä kuin tässä lehtisessä. 300. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 39 Santeri Alkio puhuu helmikuun kahden viimeisen viikon aikana kymmenessä vaalitilaisuudessa yhteensä yli tuhannelle kuulijalle. helmikuulta, kuten minulle on kerrottu. Mutta kun se samalla merkitsee kokoomuksen vara rikkoa, suomettarelaisuuden vallan loppua, sen ”kansallisuus”-näytelmän lopullista fiaskoa, ymmärtää miksi minua vihataan. 1919 Alkio puhuu täysille saleille Alkio matkustaa Helsinkiin 25.–26. Syyt siis ymmärtää. Hauska oli nähdä senkin kylän. Olen varmasti vakuutettu siitä, että työni on oikeata. Runsaasti väkeä, n. Sai 30 mk. Välillä Alkio käy vielä Helsingissä, jossa Vienan Karjalan vapautusta puuhaava komitea käy pyytämässä tukea Maalaisliiton eduskuntaryhmältä. Sieltä tulimme Torstilaan, jossa puhuin tungoksessa olevassa tuvassa kiitolliselle kuulijakunnalle. Vienan valtausta suunnitteleva komitea haluaa tavata Maalaisliiton eduskuntaryhmän edustajia ja pyytää tukea hankkeelleen. Siellä en ole koskaan ennen ollut. Parjaavat, pelottavat uskontovihalla, helvettiopin poistamisella, katekismuksen ulkoluvun poistamisella y.m. Yksin sen onnistuu vastustaa sosialisteja ja hillitä oikeiston luokkapyyteitä. Seuraavan kerran hän ehtii päiväkirjansa pariin vasta 24. maaliskuuta: On suorastaan hämmästyttävää miten kokoomuspuolue turvaa haukkumiseen ja vastustajain henkilökohtaiseen parjaamiseen. Samoin nuo ruotsalaiset uhkauskirjeet. Tunnelma kohoaa vaalipäivän lähestyessä. 23 p. Maalaisliiton ryhmä suhtautuu heimoveljien vapauttamiseen periaatteessa myönteisesti mutta edellyttää, että eri hankkeet yhdistetään siten, että sotilaallisia toimia johtaisi kansalaissodassa kunnostautunut jääkäriupseeri, eversti aarne Sihvo. Tähän loppui agitatsioni tällä kertaa. Ilmeisesti vastustajain viha kiihtyy samassa määrässä kuin maalaisliitto kasvaa. Puhuin Ilmajoen Tuominiemessä 150:lle, illalla Mattilassa 150:lle. Pajukoski oli kyydissä. sekä ettei hallitusmuotoa ratkaista näissä vaaleissa. Alkio tilittää tuntojaan vaalikampanjasta 1. SAnteri Alkio aloittaa vaalien loppukirin Kauhajoelta 16. helmikuuta: Puhujatilaisuus kunnallistalolla. Alkio pitää viimeiset vaalipuheensa 28.2.1919: Aamulla olin Vaasassa. Saada selvittää ihmisille mistä on kysymys. Mikko Tuokko odotti jo minun tullessani meillä. Sillä on oma vie hätyksensä. Eri lehdissä olleet parjaukset ovat olleet hyvin kömpelöitä. Mutta heillä ei ole mitään jolla he tyydyttäisivät kansan odottavaa mieltä.. Läksimme Kylänpäähän jossa puhuin tuvan täydelle kuulijakunnialle. 21 pnä kyyditsi minua Juho Esko Poolaan. Puhuimme, minä, Rauhala ja Luopajärvi. helmikuuta ja kirjaa siihen puhujamatkansa satoa: 19 pnä olin Vähäkyrössä ensin Ojaniemen kylässä J. Näyttivät olevan tyytyväisiä. Harvaan asutussa seudussa oli saapunut kuulijoita 50. 80–100. Ja kansan mieli kiintyy siihen yhä. Kyselin molemmissa jos halutaan jotain kysyä; ei haluttu. Sitten Merikaarrossa Kukon talossa 100–110 henkeä. Olen lukenut Kyösti Vilkunan erään lentolehtisen ”Nuorin luokkapuolueemme”, jossa varsinkin minua parjataan niin alhaisella tavalla että oikein surettaa – parjaajan puolesta
Suomen nykyhallituksen ministereistä iältään vanhin on 59-vuotias. Miksi. Paa sik ivi , 8) Mik kel i Ete läSav on, Kuo pio Poh joi s-S avo n, 9) 196 4, 10) tyy lien ero tta min en hyv äks ytt iin 198 6 ja ens im mäi set MM -ki sat 198 7. Milloin luistelutyyli virallistettiin ja kilpailtiin ensimmäisen kerran kahdella tyylillä, perinteisellä ja vapaalla eli luistelutyylillä, hiihdon MM-kisoissa. Tove Janssonin Muumi-kirjoja on käännetty 50 kielelle. Itä ja Länsi on Helsingin Kamppiin 1980 pystytetyn muistomerkin nimi. 2. Entisvanhaan sitä kutsuttiin turkinpippuriksi. Mikä vuosi: Katri-Helena levytti ensimmäisen superhittinsä Puhelinlangat laulaa; Martin Luther King sai Nobelin rauhanpalkinnon; arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Hannu Salaman romaanin Juhannustanssit ja kirjan kustantajan Otavan – syttyi niin kutsuttu ”Salama-sota”; Jean-Paul Sartre kieltäytyi Nobelin kirjallisuuspalkinnosta; Suomen ensimmäinen maaseudun taidemuseo, Nelimarkka-museo, avattiin Alajärvellä; Richard Burton ja Elizabeth Taylor vihittiin ensimmäiseen avioliittoonsa. Kenen Suomen presidentin muistomerkki tämä kuvanveistäjä Harry Kivijärven toteuttama veistos on. . Mitkä ovat Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntien pääkaupungit eli maakuntakeskukset. Tietotesti ??. huomio! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa.fi ja valitse ”Mielipiteet” Sh utt ers to ck Vapaata tyyliä kutsutaan myös luistelutyyliksi.. 8. Paljonko vuosia. Kuinka monta satelliittia 1950-luvulta lähtien on Maata kiertävälle radalle avaruuteen laukaistu ja kuinka monta toimivaa satelliittia siellä nyt on. K. Onko hän Jari Leppä, Paula Risikko, Juha Sipilä vai Timo Soini. Sitä saadaan paprikan jauhetuista hedelmistä. Australialaisia kannustetaan lisäämään kengurunlihan käyttöä. 40 1.3.2019 7 4 9 5 8 2 4 8 8 7 5 9 2 1 8 7 6 9 8 2 5 3 4 4 5 5 2 3 1 1 8 3 6 7 9 5 4 2 9 4 5 1 2 3 8 7 6 2 6 7 4 8 5 1 9 3 3 1 8 7 5 6 9 2 4 5 9 2 3 4 1 6 8 7 4 7 6 8 9 2 3 1 5 8 2 1 5 3 4 7 6 9 6 3 4 9 1 7 2 5 8 7 5 9 2 6 8 4 3 1 9 5 1 6 8 7 2 3 7 6 1 5 5 4 8 6 4 2 7 9 2 1 3 2 5 3 7 9 5 4 6 1 2 8 6 8 1 9 2 7 4 5 3 5 4 2 1 3 8 9 7 6 9 3 7 6 8 1 5 4 2 2 5 4 7 9 3 6 8 1 8 1 6 4 5 2 7 3 9 4 2 5 8 1 9 3 6 7 7 9 8 3 6 5 2 1 4 1 6 3 2 7 4 8 9 5 7 4 9 5 8 2 4 8 8 7 5 9 2 1 8 7 6 9 8 2 5 3 4 4 5 5 2 3 1 1 8 3 6 7 9 5 4 2 9 4 5 1 2 3 8 7 6 2 6 7 4 8 5 1 9 3 3 1 8 7 5 6 9 2 4 5 9 2 3 4 1 6 8 7 4 7 6 8 9 2 3 1 5 8 2 1 5 3 4 7 6 9 6 3 4 9 1 7 2 5 8 7 5 9 2 6 8 4 3 1 9 5 1 6 8 7 2 3 7 6 1 5 5 4 8 6 4 2 7 9 2 1 3 2 5 3 7 9 5 4 6 1 2 8 6 8 1 9 2 7 4 5 3 5 4 2 1 3 8 9 7 6 9 3 7 6 8 1 5 4 2 2 5 4 7 9 3 6 8 1 8 1 6 4 5 2 7 3 9 4 2 5 8 1 9 3 6 7 7 9 8 3 6 5 2 1 4 1 6 3 2 7 4 8 9 5 1. Mikä on mausteen nykyinen yleinen nimi. 6. 5. 10. 3. 9. Vas tau kse t: 1) kyl lä, 2 kp l: Tai kur in hat tu, Tai kat alv i, 2) Lep pä (Ri sik ko 58, Sip ilä 57, Soi ni 56) , 3) Häk känen 34, Saa rik ko ja Gra hnLaa son en 35, 4) mää rän väh ent äm ise ksi : 24 milj oon an asu kka an maa ssa ken gur uje n mää rä on kas van ut niin , ett ei kai kill e tah do riit tää rav int oa – se aih eut taa häi riö itä asu tui lla alu eill a, viis i vuo tta sit ten ken gur uit a oli 34 milj oon aa, nyt läh es 50 milj oon aa, 5) chi li, 6) 7 000 , noi n 800 toi miv aa, 7) J. Onko niitä käännetty arabian kielelle. 7. 4. Nykyisistä ministereistä nuorimmat ovat Antti Häkkänen, Annika Saarikko ja Sanni Grahn-Laasonen
Kuten Ben Zyskowicz lohkaisi, ei ole vihapuhetta sanoa entistä kommunistia entiseksi kommunistiksi. Heidän paluunsa tai pois jäämisensä ratkaisee keskustan kohtalon. Ei olisi kannattanut kiukutella Ylen toimittajillekaan, vaikka he valeuutisia tekivätkin. Kannatuskato gallupeissa ei johdu niinkään siitä, että keskustaa äänestäneet olisivat vaihtaneet puoluetta, vaan koska ovat siirtyneet ryhmään ”ei osaa sanoa”. Kurssin kääntämiseen alkavat olla käsillä viimeiset hetket. Nyt gallupit lupailevat samoja lukemia, pahimmat allekin. Ei kai se sentään ollut puhemiehen (kok.) tarkoitus. Jopa vuoden 2011 onnettomissa jätevesivaaleissa, umpitylsällä Asiaa-vaalilauseella, irtosi 15,8 prosentilla 35 paikkaa. Jos asiantuntijoita olisi kuultu, Suomi olisi nyt vielä syvemmässä suossa kuin Stubbin–Rinteen jäljiltä. Turha uhriutua, jos siitä muistutetaan. 42 1.3.2019 Sipilä tuskastui, kun TV-ruutuun ilmestyi melkein jokaista hallituksen säästöesitystä tyrmäämään joku kaiken maailman dosentti. Ei puhettakaan 140 00 uudesta työllisestä ja velanoton pysähtymisestä. Poliittisesti oli tietenkin epäviisasta suututtaa tiedeväkeä. ASiAntuntijAn lausunnon takaa näkyy usein etujärjestöjen lobbausta tai poliittisia asenteita, jotka joillakin ovat julkisiakin. Yhteiskuntatieteet, joihin juridiikkakin kuuluu, ovat ”tulkintatieteitä”. Olkoot edes pienenä rohkaisuna Ahti Pekkalan sanat, joita hän viljeli, kun 80-luvun alkuvuosina tuskailimme työvaliokunnassa synkkiä gallupeja: asiat eivät ole koskaan niin hyvin eivätkä niin huonosti kuin miltä ne näyttävät. Mutta hallituksen piti. Ja kuinka luottaa sellaisen asiantuntijan objektiivisuuteen, joka asettuu punavihreän opposition kansanedustajaehdokkaaksi. Sen jälkeen on mennyt joka kerta paremmin. Vaikea on uskoa neutraaleiksi yhteiskuntatutkijoiksi ihmisiä, jotka aikanaan pänttäsivät ”tieteellistä” maailmanselitystä marxilais-leninistisissä opintopiireissä, päämääränään Neuvosto-Suomi. Lokakuun 1917 eduskuntavaaleissa Maalaisliitto sai 12,4 prosenttia äänistä ja 26 kansanedustajaa. ”Asiantuntijan” ei tarvinnut kantaa huolta vaikkapa työttömyydestä tai vaihtotaseesta. Siltä näyttää. Gallupit sojottavat kaakkoon. Kaiken maailman professorit! kari hokkanen vieraskolumni. He voivat niillä politikoida, tarkoituksella tai ei, vaikkapa auttaessaan lausunnollaan oppositiota torpedoimaan hallituksen esityksiä. Oikea ja väärä vaihtelee tulkinnoissa, joita oppineet tekevät enemmän tai vähemmän asennemaailmastaan riippuvaisina. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Ei sellaisen tviitistä eduskunnan työjärjestystä pidä muuttaa ja vaarantaa vaalikauden tärkeimmän reformin ehtiminen päätettäväksi. On veikkailtu huonointa tulosta sataan vuoteen. Toimittajilla on valta kostaa, vaikkapa valitsemalla asiantuntijoita ja arvottamalla heidän lausuntojaan. Yleisö tapaa uskoa enemmän asiantuntijana esiteltävää kuin ministeriä. Niihin ei voi vaikuttaa ilman, että moneen sattuu, kipeämmin tulonsiirtojen saajiin kuin maksajiin. puolueSihteeri sanoi, että keskustalla on edessä kohtalon vaalit
Siellä on diesel Hi-ace jokaisella käsillään itseään työllistävällä. suur-suomi (älkää nyt innostuko) ei pyöri ilman vanhoja polttomoottoriautoja. tuttu mersumies joutui onnettomuuteen pienen auton ajettua kolmion takaa eteen. kun katsoo mitä hyvänsä lähiön parkkipaikkaa, niin autojen keskihinta on max. Siellä on vanhoja volvoja, koska ne ovat turvallisia ja lämpimiä. Jari Nenonen Autoilijoiden äänet kuuluvat meille Landella asuu noin 4 000 000 suomalaista.. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. Siellä, landella, asuu noin 4 000 000 (neljä miljoonaa) suomalaista. ei tarvitse, koska se ei ole mahdollista. meidän ei tarvitse olla Pekka Haavistolle mieliksi, meidän ei tarvitse lopettaa polttomoottorikäyttöisen autojen käyttöä 2030. Sähköauto maksaa 40 000 euroa. kaikkien pirtaan ei käy se, että auton pääomakulut ovat kymppitonnin vuodessa. johtajansa kulkevat yhteiskunnan piikkiin taksilla, jonka päästövaikutus on tasan sama kuin yksityisautolla. nimenomaan susirajan, ketturajahan on suunnilleen mannerheimintiellä. Laittoi maakuntiin valtateiden varsille mainoksensa ”autot kuuluvat teille”. ajetaan halvemmalla, ollaan taloudellisia. vähävaraisuus, työttömyys. Hän kertoi jo ennen törmäystä tajunneensa, että nuo kuolevat. ne ovat valtaosin läpäisseet katsastuksen päästömittaukset, mutta päästävät kyllä. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. ei, vaikka olisi varaa. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Sanokaa ääneen: keskusta puolustaa yksityisautoilua ja vapaata liikkuvuutta. joo joo, törmäystestissä neljä tai viisi tähteä. Siellä myydään ehkä eniten polttomoottoriautoja hintaluokassa 300–3 000 euroa. kehäkolmosen jälkeen alkaa se susirajan takainen Suomi. Harmi, ettei keskusta ehtinyt ensin. Halpojen autojen ostamiseen on useampikin syy. näiden ilmastofasistien kannattaisi tutkia netin automyyntisivuja. Siis paikasta toiseen. suomi on suuri maa, kuitenkin. myydään, koska sellaiseen pakko-ostoon ihmisillä on varaa. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 1.3.2019 43 KoKoomus teki viisaan tempun. 5 000 euroa. Heh, metsuri menee aamulla täyssähköautolla korpeen ja laittaa töpselin männyn kylkeen. vaalikentillä voi ja pitää parsia. Silloinkin se on pieni käkkärä. Heille ei ole enää toimivaa joukkoliikennettä, heille ei ole sähköauton latauspisteitä. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. mitä jos oltaisiin realisteja. keskustelua ilmastokysymyksistä vetävät punavihreän kuplan raitiovaunumatkustajat. päästävät kun on pakko päästä. Siis oikeasti myydään, kaupanhan on kaikenlaista
50 € / 12 kk 27 € / 6 kk. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson