Suomenmaa 1.4.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

EMPATIAN VOIMA Koronakriisin keskellä ihmiset janoavat toivoa, keskustajohtaja Annika Saarikko sanoo. Reportaasi LOKAN TEKOJÄRVI TYÖLLISTÄÄ NYT KALASTAJIA Reportaasi MITEN LOBBAA MODERNI ETUJÄRJESTÖ. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / HUHTIKUU 2021 / 9,90 € Ilmiöt KUKA PELKÄÄ PERUSSUOMALAISIA
2021 Valo voittaa taas Minna-Maaria Sipilä nauttii vapaa-ajasta kiireisten vuosien jälkeen s. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 1.4. 37
Markus Lohi s. 31 Ikätoveriensa surmaaman nuoren kohtalo järkyttää.. 48 Henkilö Lottapuku teki kantajastaan tasa-arvoisen asesisaren s. Yksi välttämättömistä uudistuksista on paikallisen sopimisen lisääminen. Juuso-Ville Gustafsson toisi keskustan arkeen filosofiaa s. 13 Kuka olet. 51 Mutta miksi nuorisorikollisuus kuohuttaa enemmän kuin aikuisten väkivalta. Oona Löytänen vaihtoi kokoomuksen keskustaan s. 46 Kirjat Kaukana kavala maailma Elinvoimainen Suomi edellyttää rohkeutta uudistuksiin. s
Suuri osa suomalaisten onnellisuutta luodaan kotiseudulla. Kaikkien puolueiden vastuulla on säilyttää politiikan meno sellaisena, että siihen voi osallistua mieltään pahoittamatta. Mutta eivät puheet raporttia muuta. Kuntatutkija Jenni Airaksinen onkin huolissaan siitä, että demokratia heikentyy, jos ehdokkaaksi ei asetuta häirinnän tai sen uhan vuoksi (Yle Uutiset 26.3.). Päättäjät ovat tehneet oikeita ratkaisuja, viranomaiset ovat panneet niitä asiallisella tavalla toimeen ja kansalaiset ovat luottaneet hallintoonsa. Tällaiset tiedot vievät populistien puheilta terää. Kotikunnan asioiden hoito onkin avainasemassa myös kansakuntien välisessä kilpailussa. Niin suomalaisten ylivoimainen enemmistö ajattelee. Ehdokkaita ei tahdo löytyä edes valittavien määrää. Ne ovat olleet myös osa Suomen menestystä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 1.4.2021 Suomi on maailman huipulla, eikä sitä asemaa saa tuhota Pääkirjoitus S uomi listattiin ”maailman onnellisimmaksi maaksi” taas viime vuodelta, neljättä kertaa peräkkäin. Moni ei halua lähteä siksi edes ehdolle. Tästäkin kamppaillaan kesäkuun vaaleissa. Huoli tunnetaan joka kunnassa. Pahinta olisi, jos Suomi muuttuisi populismin tai epärealististen ideologioiden temmellyskentäksi. Hyvä keskustelukulttuuri ja sivistyneet käytöstavat ovat osa kansanvaltaa. Tuloksia kyllä ivataan, niistä saivarrellaan ja esitetään ”en usko” -arvioita. Perässä tulivat Islanti, Tanska, Sveitsi, Hollanti, Ruotsi ja muut 148 listauksessa mukana ollutta maata. Vaikka kaikki asiat eivät ole sataprosenttisesti, yleisesti ottaen ne ovat paremmin kuin missään muualla. ”Finland Again is the Happiest Country in the World”, kertoi World Happiness Report 2021. Luottamustoimessa joutuu toisinaan kestämään siivottomuuksiakin. Kaikkien puolueiden vastuulla on säilyttää politiikan meno sellaisena, että siihen voi osallistua mieltään pahoittamatta. Hyvä ehdokasasetelma on osa kansanvaltaa. Tärkeämpää onkin keskustella siitä, miten säilytämme huippusijoituksemme. Keskustalla on ollut paikallisessa asiainhoidossa suuri vastuu. Ja mitä suurempi on keskustan voima, sitä varmemmin jatkuu vakaa kehitys. Voiko olla muuta selitystä, kuin että suomalaisten asioita on hoidettu hyvin. Silläkin tavoin pidämme Suomen huipulla. Pahimmillaan se näkyy Pelkosenniemellä, missä koko vaalit ovat vaarassa. Politiikkaa, joka huolehtii tasa-arvosta ja koko Suomesta, turvallisuudesta ja terveydestä, työstä ja toimeentulosta, perheistä ja koulutuksesta ja kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä on nyt ollut. Suomi on maailman huipulla. Ehdokkaaksi voi vielä ilmoittautua, ja ehdokkaita voi vielä kysyä. Onnellisuusraportin valossa työstä on selvitty hyvin. Eikö silloin luonnollinen arvio ole, että on jatkettava politiikkaa, joka pitää Suomen ykkösenä. Ja ri La uk ka ne n. Kunnallispolitiikka on valitettavasti muuttunut
Tai siihen, miten elämä kantoi, vaikka kaikkia kipuja ei saanut pois. Hän on kasvanut aikaan, jolloin aikuiset tapaavat laittaa hassut paperiset suojat naamalleen. – EI SOTA-AIKANAKAAN ollut tällaista, 94-vuotias mummuni sanoi puhelimeen. Olin aikonut mennä mummulleni kylään, mutta nyt se ei käynytkään päinsä. 5 1.4.2021 Toimittajalta Olivatko mielemme huolesta sumeat. Viime keväänä alkoi niin poikkeuksellinen ja kaikkia ihmisiä koskettava ajanjakso, ettei se voi olla painamatta jonkinlaista merkkiä jokaisen aikalaisen tajuntaan. Ja hän osaa ihmetellä, jos maskit puuttuvat. Vieressä tapittavaa lasta katsoessani hätkähdin. Mummuni tietää myös, millaisen jäljen sota jättää rintamalta palaavaan mieheen. On aika ennen koronaa ja aika sen jälkeen. Elettiin koronakevään poikkeusolojen ensimmäistä päivää. En ole väsynyt kuulemaan lisää ajoista, jolloin kaikki normaali oli sekaisin. Piti hengitellä hetki. Hieman alle 2-vuotias lapseni aloitti maaliskuussa päivähoidon. OLENKO KOSKAAN kunnolla ajatellut, millaisen jäljen tämä aika meihin jättää. Hän tietää, miltä kuulostaa kodin ikkunoiden räjähtäminen sirpaleiksi. MUMMUNI kertomuksissa on aina tultu lopulta myös kohtaan, jossa metsästä aikanaan palattiin, sirpaleet siivottiin ja hankittiin kotiin uudet ikkunat. Olivatko mielemme silloin huolesta sumeat vai ajattelimmeko mitään. Samuli Vänttilä. Päiväkodin rappusilla kurkkasin eteistilaan, ettei siellä ole liian montaa aikuista kerralla saattamassa lapsiaan. Selviytyjä, joka on sinnitellyt läpi surujen, köyhyyden, sotien, jälleenrakennuksen, maatilan raskaiden töiden ja kaiken. Muistammeko enää edes. Tuntui ikävältä ja epätodelliselta. Entä miten koemme kriisiajan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset seuraukset, kun niitä tulee. Ja aivan kuten minä olen janonnut mummuni tarinoita sodasta, jälkipolvemme saattavat olla tavattoman kiinnostuneita siitä, miten me koimme ne hetket, kun Suomi laitettiin kiinni ja Uudenmaan rajoille pystytettiin sulut. MUMMUNI on aina ollut minulle eräänlainen elämän sankari. Jospa mekin saamme aikanaan kertoa jälkeläisillemme myös siitä. Ehkä meidän aikalaisten olisi syytä tallettaa ajatuksiamme ylös. Silloin kunnolla tajusin, kuinka poikkeuksellista ja raskasta aikaa elämme. Heti sisälle astuttuani otin käsidesiä ja ajattelin jo turvavälejä. Katsoin ikkunasta pihlajan oksia, jotka heiluivat hiljaa tuulessa. – Maski, hän huudahti kirkkaasti ja selvästi eräänä aamuna, kun nousimme autosta. Uhka viruksen leviämisestä riskiryhmäläiselle tuntui liian suurelta. Minulle, 1980-luvun hyvinvointiyhteiskunnassa eläneelle lapselle, mummuni tarinat ovat aina olleet loppumattoman kiehtovia. Minulle nämä kaikki varotoimet ovat merkki poikkeusoloista, mutta hänelle ne ovat ihan tavallisia juttuja. KORONA-AIKAA on eletty jo reilu vuosi. Mummuni tietää kokemuksesta, millaiselta tuntuu paeta yöllä metsään, kun kotiovelle on tullut vihaisia saksalaisia sotilaita. Muisteluksille voi tulla vielä kysyntää. Aivan totta, miten isi olikaan sen unohtanut kaikessa hässäkässä. Tämä on sukupolvikokemus kuten sota oli mummuni ikäluokalle, vaikkei sotaa ja koronaa tietenkään voi rinnastaa
1.4.2021 6 Tyytymättömyyttä Marinin johtamistapaan on alkanut kuplia pintaan. M ark ku U la nd er / Le hti ku va 1.4.2021 6
Tyytymättömyyttä Marinin johtamistapaan on alkanut kuplia pintaan demareissakin. Maan tai joidenkin alueiden täydellinen säppiin laitto ei näytä enää todennäköiseltä – ellei jokin vielä entisiäkin kauheampi virusvariantti laita terveydenhuoltoa polvilleen. Kansakunnan koronaelo on ollut jo pitkään kuin kulkua Varistaipaleen kanavassa: sulkua sulun perään. Puntarissa on, kuinka suuresta toimivallan siirrosta Euroopan unionille rahastossa on kyse. Kun oppositiossa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit haluaisivat kaataa koko paketin, hallitukselle jäisi vaihtoehdoksi vain tuen hakeminen kokoomukselta. Kesää kohti mentäessä uupuneille kansalaisille olisi syytä alkaa tarjota jo näkymää rajoituksista ja keppilinjalta ulos, hehkuivatpa koronakartat vielä missä väreissä tahansa. Käytännössä syvästi EU-uskoisella puolueella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tukea pakettia, vaikka puolueen persuuntuneessa laitaoikeistossa saattaa olla toisenlaisiakin ajatuksia asiasta. huhtikuuta on mielenkiintoinen tarkastuspiste ja jälkiviisastelun paikka. päivänä hallitus kokoontuu puoliväliriiheensä. Vaikka leikkauslistojen ja veropäätösten aika ei ole vielä, työllisyyttä kohentavia toimia pitäisi taas keksiä. Pekka Pohjolainen. KUN KUNTAVAALIT siirtyivät kesäkuun toiseen viikonloppuun, vaalienaluskeskusteluun ehtii vaikuttaa vielä moni muukin kuntiin liittymätön asia. Työttömyysturvan porrastamista ja paikallista sopimista pohtineista kolmikantatyöryhmistä ei ole juuri eväitä tullut. Päivän epidemiatilanne näyttää, kenelle aasinmyssyä sovitellaan: oikeusministeriölle, vaalien siirtoon taipuneille puolueille vai sitä vastustaneille perussuomalaisille. Maaliskuu meni lähinnä juoksevien korona-asioiden hoitoon. Virheiden myöntäjiä voi olla tosin vaikea löytää. Ylikuormitetun perustuslakivaliokunnan pitäisi jossakin välissä ehtiä ratkaista, riittääkö EU:n elpymisrahaston hyväksymiseen eduskunnassa pelkkä enemmistö vai vaaditaanko kahden kolmasosan määräenemmistöä. LIIKKUMISRAJOITUSTEN jälkeen hallituksen keinot torjua epidemiaa alkavat joka tapauksessa ehtyä. 1.4.2021 7 Uutisanalyysi Viimeiseen korttiin Liikkumisrajoituslain jälkeen hallituksen koronapakissa alkaa paistaa pohja KANSALAISTEN liikkumisen rajoittaminen maan pahimmilla korona-alueilla aiheutti pääministeri Sanna Marinille (sd.) hallituksineen pitkiä istuntoja. Kasvonsa säilyttääkseen kokoomus joutunee lypsämään Marinin hallituksen kanssa jonkinlaista poliittista vastapalvelusta tuesta elpymisrahastolle. Konsensusta ei enää näytä löytyvän noin vain aina hallituksen sisälläkään, saati opposition ja hallituksen väliltä. Koronakriisin hoito on tavallaan oma erillinen linjansa ja hallitusohjelman ulkopuolista toimintaa. Jos näin käy, hallitus tarvitsee paketin hyväksymisen taakse 134 edustajaa. Äänestysprosentissa on mahdollisuudet jopa pohjanoteeraukseen. Viime kesän kynnyksellä nähtyä epidemian kausivaihteluakin on odoteltu avuksi. Varsinkin hallituksen perusoikeusherkimmille puolueille vihreille, vasemmistoliitolle ja RKP:lle liikkumisrajoituslain nieleminen tuotti tuskaa. Niitä saatetaan etsiä vielä kesälläkin, sillä vaalien siirtäminen kesäviikonloppuun yhdistettynä koronaapatiaan ja poikkeusoloihin on yhdistelmä, joka ei lupaa hyvää äänestysaktiivisuudelle. Huhtikuun 21. Kuntavaalien alkuperäinen päivämäärä 18. Mahdollisella lehmänkaupalla pitäisi mieluummin olla edes jonkinlainen kytkös itse asiaan, muuten se ei hyvältä näyttäisi. Perustuslakivaliokunnan keskusteluista tihkuneiden tietojen ja valiokunnan aiempien kannanottojen valossa näyttää siltä, että määräenemmistö saatetaan hyvinkin tarvita. Uuvuttava koronakriisin hoito näyttää muutenkin politisoituvan nyt päivä päivältä. Lohtua tuo, että rokotukset etenevät. EPIDEMIAN kolmas aalto laittoi eduskunnan jälleen kriisimoodiin. Keskustassakin on kuitenkin alettu jo kysellä, milloin pääministeri alkaa johtaa hallitustaan ja kansalaisia kriisistä ulos. Sitä ei sovi ihmetellä, niin monimutkainen ja moniongelmainen asiasta valmisteltu hallituksen esitys on. Hallituksen toimintakyky ei näytä silti olevan vaarassa. Kuntapäättäjien valinta on näissä oloissa harvalle päällimmäisiksi priorisoituja asioita. Kokoomus on arvostellut kovin sanoin paketin sisältöä, mutta ei ole suostunut ottamaan suoraan kantaa siihen, hyväksyykö se hallituksen esityksen vai ei
Halavatun papat -huumoriyhtyeen keulamies Jarmo ”Jamppa” Kääriäinen on ehdolla Iisalmessa. Metsolan Erkin roolista tunnettu näyttelijä Kari Hakala pyrkii Kurikan kaupunginvaltuustoon. Somessa joku vääräleuka on jo ehdottanut ensitreffejä Alkoon. Muita keskustan julkkisehdokkaita ovat esimerkiksi radiojuontajana tunnettu Lauri Salovaara Oulussa ja suorapuheisuudestaan tunnettu dokumenttijulkimo Markus Kuotesaho Siikajoella. 8 Ajassa Sanottua 1.4.2021 Suomi on pärjännyt niin hyvin tähän asti, että elämä on ollut vapaata muualle verrattuna. Jussi Pullinen Helsingin Sanomissa Hallituksen rajoitusmalli on reikäinen kuin Emmental-juusto: Alkoon pääsee, mutta parturissa, tai Tinder-treffeillä ei saa käydä. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen on ehdolla Joensuussa. Sitoutumattomana keskustan joukkuetta vahvistaa perussuomalaisten ja sinisten ex-ministeri Pirkko Mattila Muhoksella. Myös keskusta on saanut riveihinsä koko joukon julkkiksia. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on ehdolla Kauhavalla, puolueen edellinen puheenjohtaja Katri Kulmuni Torniossa ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen Iisalmessa. Puolueen varapuheenjohtajat ovat ehdolla hekin, Petri Honkonen Saarijärvellä, Markus Lohi Rovaniemellä ja Riikka Pakarinen Espoossa. Urheilumaailmasta löytyy muitakin nimiä. Kreeta Karvala Iltalehdessä LAURI HEIKKILÄ VAALIEN alla äänestäjien kiinnostusta herättelevät päivänpolitiikan ulkopuolelta tulevat tunnetut ehdokkaat. Entinen salibandyhuippu Janne Tähkä on ehdolla Joensuussa. Somerolla keskustan listalla on aktiiviuransa jo päättänyt seiväshypyn huippunimi Minna Nikkanen. Kulttuurinimiäkin löytyy. Tunnetuin lienee jääkiekkomoguli Juhani ”Tami” Tamminen, joka pyrkii Turun kaupunginvaltuustoon. ENTISTEN aktiivipoliitikkojen joukosta mielenkiintoinen tapaus on esimerkiksi ex-pääministeri ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, joka hakee valtuutetuksi ensimmäistä kertaa elämässään. Annukka Oksanen Twitterissä Lista sallituista toiminnoista yrittää olla perinpohjainen ja tarkka, mutta samalla se on jo kuumottava – kuin jonkinlainen virkamiesten Suomikuvaa nielleen tekoälyn huuruinen hallusinaatio suomalaisesta arjesta. Ministereistä ehdolla ovat kaikki. Keskusta keräsi kiitettävästi julkkisehdokkaita Markku Huoponen Hannu Jukola Inka Liimatainen Minna Nikkanen Maria Tyyster Janne Tähkä. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko on ehdolla Oripäässä, valtiovarainministeri Matti Vanhanen Nurmijärvellä, elinkeinoministeri Mika Lintilä Toholammilla, puolustusministeri Antti Kaikkonen Tuusulassa sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä Pertunmaalla. Koska ei ole ollut kovaa kriisiä, poikkeustoimet ovat hankalia sekä säätäjille että toimien kohteille. Jäätteenmäki on ehdolla Lapualla. Vuoden 2014 tangokuningatar Maria Tyyster on ehdolla Säkylässä
Myös liikenneja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.) esitettiin epäluottamusta Finavia-vyyhdistä. Venkoilun vuoksi moni pitikin epäluottamusäänestystä lähinnä mediatemppuna. Suomen ylikulutuspäivä 18.4. Räsänen arvelee, että konservatiivit saavat keskustassa sanoa näkemyksensä ääneen, mutta puolueen linjauksiin ne eivät näytä vaikuttavan. AIEMMIN harvinaiset yksittäisten ministerien luottamusäänestykset ovat yleistyneet. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä 10.4. Romanien kansallispäivä 9.4. Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022?2025 30.4. Epäluottamusta esittäneitä perussuomalaisia jurppi se, ettei kuntavaaleja voitu pitää ajallaan ja koronaturvallisesti. Lokakuussa kokoomus esitti epäluottamusta perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.), jonka tulkinnat maskisuosituksista olivat joutuneet kyseenalaiseen valoon. Vaikka oppositiopuolue alun perin vastusti vaalien siirtoa, puolue kääntyi lopulta lykkäämisen kannalle. Kansallinen veteraanipäivä 30.4. Jan Hurri Taloussanomissa Koko lain ja mahdollisen asetuksen tarkoitus on vähentää lähikontakteja ja estää viruksen leviäminen. Ylioppilaskirjoitukset päättyvät 8.4. Hän mainitsee esimerkkinä hallitusohjelmaan sisältyvän niin sanotun translain uudistuksen ja muut arvokysymykset. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. KONSERVATIIVIT KUNNIAAN TERVEISET KESKUSTALLE Ju kk a Sa lm i 7.4. Takaraja eduskunnan kevätistuntokaudella käsiteltäville hallituksen esityksille 27.4. Brasiliassa on koronaan kuollut jo yli 300 000 henkeä. Että ihmiset tekisivät vain sen, mikä on välttämätöntä, meidän kaikkien parhaaksi. Räsänen myöntää kristillisdemokraattien tietyllä tavalla hyötyvänkin tilanteesta, kun konservatiivisesti ajattelevia henkilöitä siirtyy keskustasta kristillisdemokraattien tukijoiksi. Päivi Anttikoski Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTAN pitäisi pitää parempaa huolta konservatiivisesta perinteestään ja sen edustajista, kehottaa kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen. Uskon, että siellä harvalla on kiire sisustaa kotia juuri tällä viikolla. KYSE ON Räsäsen mielestä muun muassa erilaisista valinnoista ja konservatiivisten näkemysten sivuuttamisesta. HX-hävittäjähanke: valmistajien lopullisten tarjousten takaraja 3.5. Väärin siirretyt vaalit Kun meillä koetetaan suojella yhteiskuntaa tartunnoilta, väki pohtii, saako ostaa koriste-esineitä. Kuntavaalien ehdokashakemusten jättöpäivä. Hallituksen esittämän ravintolasulun päättymispäivä 21.?22.4. 9 Ajassa Sanottua 1.4.2021 SANTERI LAMPI OIKEUSMINISTERI Anna-Maja Henriksson (r.) sai odotetusti eduskunnan luottamuksen äänestyksessä viime viikolla. Sipilän hallituskaudella eduskunta äänesti Timo Soinin (sin.) luottamuksesta, koska ulkoministeri oli ottanut julkisesti kantaa abortin puolesta. Hän sanoo sivustaseuraajana näkevänsä asian niin, että keskustassa tapahtuu perinteisten keskustalaisten ja maalaisliittolaisten arvojen syrjintää. Hän sanoo kuitenkin toivovansa ”isänmaan tulevaisuutta ajatellen”, että keskustassa tämä siipi säilyisi vahvana. Kansainvälinen lehdistönvapauden päivä 4.5. – Se on mielestäni se ongelma, hän sanoo. Hänen mielestään keskustan pitäisi pysyä jämäkämmin ja rohkeammin omien arvojensa takana. Viime vuosi huipentui al-Hol-jupakan keskelle ajautuneen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) luottamusäänestykseen. Räsänen sanoo rohkaisevansa tähän. Räsänen sanoo olevansa asiasta huolissaan. Tommi Kinnunen Twitterissä Jos rajoitukset aidosti vaimentavat tartuntojen leviämistä ja jos ne edistävät terveyskriisin taltuttamista, koituu rajoituksista ajan oloon taloudellekin enemmän hyötyä kuin rajoituksista koituu välitöntä haittaa. Puolueen ei pitäisi hylätä omaa konservatiivisiipeään eli niitä, jotka pohjaavat näkemyksensä perinteisiin kristillisiin arvoihin. Hallituksen kehysriihi 22.4
Kantar TNS:n mukaan moneen puolueeseen suhtaudutaan itse asiassa tällä hetkellä varsin myönteisesti. Suomen Keskusta herättää toiseksi eniten positiivisia ajatuksia. OPPOSITIO saa tunnustusta lähinnä perussuomalaisilta, joiden enemmistö (59 prosenttia) antoi sille hyvän arvosanan. Suomalaisista 50 prosenttia ajattelee SDP:stä tällä hetkellä erittäin tai melko myönteisesti. Varsinkin sosialidemokraatit (97 prosenttia) ja vasemmistoliittolaiset (94 prosenttia) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään. Lau ra Ko t ila / V alt io ne uv os to n k a n sl ia KOLME UUTTA PUOLUETTA. Valtio voisi avata jokaiselle Suomessa vakituisesti asuvalle vastasyntyneelle osakesäästötilin, jolle valtio lahjoittaisi 300 euroa. PEKKA POHJOLAINEN SUOMALAISET suhtautuvat tällä hetkellä myönteisimmin SDP:hen ja keskustaan, ilmenee Kantar TNS:n tuoreesta puoluebarometristä. Valtiovallan pitäisi selvittää mahdollisuutta liittää osakesäästötili osaksi äitiyspakkausta, ehdottaa Juha Sipilän johtama työryhmä. Tuore tulos on Marinin hallituksen toiseksi paras noteeraus. LAPSILLE OSAKESÄÄSTÖTILI. Keskustaan myönteisesti suhtautuvia on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin marraskuussa, ja puolue on kohentanut tulostaan puolueista eniten. Vihreistä ajatuksen jakaa 89 prosenttia. 1.4.2021 10 Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VIISIKKO VIHAN KOHTEENA. Perussuomalaisistakin samaa mieltä on melkein joka neljäs eli 23 prosenttia. Kokoomuslaisista tätä mieltä on vain 33 prosenttia. Esimerkiksi SDP:n nyt saavuttama tulos on keväästä 1994 lähtien toteutetun seurannan toiseksi paras. Myös keskustan ja vasemmistoliiton tulokset ovat pitkän aikavälin tarkastelussa varsin hyvät. Kokoomuslaisista 43 prosenttia kertoi pitävänsä hallituksen toimintaa vähintään melko hyvänä. Suomen puoluekartta täydentyi viime kuussa usealla uudella puolueella. Haastateltu joukko edustaa maamme 15?74 vuotta täyttänyttä väestöä ahvenanmaalaiset poislukien. Tiedot on kerätty maalis?heinäkuussa 2020. Joka kolmas eli 35 prosenttia on asiasta päinvastaista mieltä. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Marinin hallituksen nimiin on kirjattu jo kolme parasta tulosta keväällä 1991 alkaneessa mittausten sarjassa. Haastatteluja tehtiin lähes 1 300. Se jää hieman vuoden takaisesta huippuluvusta (69 prosenttia), mutta on jonkin verran parempi kuin viime marraskuussa mitattu. Keskustalaisista 62 prosenttia antaa hallitukselle tunnustusta. Naisvihamielisissä Twitterviesteissä kritisoidaan ministereiden arvoja, vähätellään heidän päätöksentekokykyään ja kyseenalaistetaan heidän johtajankykyjään. Kantar TNS Oy on toteuttanut tutkimuksen 26.2.–5.3.2021. Työryhmän raportissa esitetään lähes 70 toimenpidettä kotimaisen omistajuuden tueksi. Kokoomukseen ja vihreisiin suhtaudutaan puolestaan viisi prosenttia kielteisemmin kuin vajaat puoli vuotta sitten. SUOMALAISTEN selvä enemmistö eli 62 prosenttia ajattelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen onnistuneen varsin hyvin tehtävissään. Maaliskuun alussa puoluerekisteriin nousivat Avoin puolue ja Suomen kommunistinen puolue. Heidän enemmistönsä (57 prosenttia) on tyytymätön opposition työhön. Naton Stratcom-tutkimuskeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomen hallituksen naisministereihin kohdistuu jatkuva vihakampanja sosiaalisessa mediassa. La ura Ko tila / Va ltio ne uv os to n ka ns lia H e i k k i S au k k o m aa / Le h tik uv a. Keskustaan myönteisesti suhtautuu 42 prosenttia suomalaisista. Viimeisimpänä puoluerekisteröintiä varten tarvittavat 5 000 kannatusilmoitusta sai kokoon Kristallipuolue. Jos oikeusministeriö hyväksyy sen puoluerekisteriin, puolueiden määrä nousee 21:een. Tutkimus on toteutettu GallupForumissa. Keskusta suurin nousija puoluebarometrissa Puoluebarometrin perusteella demarien ja keskustan johtajilla Sanna Marinilla ja Annika Saarikolla on syytä tyytyväisyyteen. Runsaan kolmanneksen (35 prosenttia) mielestä siihen ei ole syytä
En ollut innostunut avustusmuotoisesta tuesta. Ei ole yhdentekevää, miten puhumme lapsista ja perheellistymisestä. Tämä merkitsisi riskiä, että ennen pitkään nämä taakat ovat vaarassa kaatua toisten EU-maiden maksettavaksi. Tällä hetkellä 20–39-vuotiaiden naisten oma lapsilukutoive on lähes kaksi lasta. 1.4.2021 11 EU:N ROKOTEHANKINNAT ovat nousseet puheenaiheeksi koko unionissa. Ja myös käytännössä, kunhan tarkat tekstit on syynätty. Omaishoitolakiin tulisi puolueen mielestä lisätä uusi kulukorvaus omaisiaan työn ohessa hoitaville, ja perhehoitoa tulisi lisätä omaishoitajien vapaiden helpottamiseksi. Se kertoo, jos henkilö on jo sairastanut koronan, saanut rokotuksen tai hänellä on tuore testitulos. Tämä olisi viime vuosien aikana merkinnyt noin 6 000–9 000 vauvaa nykyistä enemmän vuodessa. Nyt finanssipoliittiset pelisäännöt on pantu hyllylle. Meidän pitää rohjeta sanoa, että toivomme Suomeen lisää vauvoja, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo. KORONAN rusikoimaa EU:n taloutta yritetään nostaa 750 miljardin euron tukipotilla, jota jaetaan jo innolla. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen EU:n rokotehankinnat aiheellisesti puheenaiheena Täällä Bryssel Sh utt ers to ck KATARIINA LANKINEN KESKUSTA julkaisi maaliskuussa toimenpidelistansa suomalaisten lapsilukutoiveiden toteutumiseksi. Siksi on tärkeää, että myös Suomessa asiaan liittyvää tutkimusta vauhditetaan ja rokotteiden tuotanto saadaan pystyyn. Toinen valvottava asia on valtioiden velkaantuminen ja budjettialijäämät. EU:n vastaus on vientilupamenettelyn käyttöön ottaminen. Vaarana voi olla, että jäsenmaiden menot nousevat korkealle avustusten turvin ja jäävät sille tasolle. Puolueen tavoitteena on, että suomalaisten toivottu ja toteutunut lapsiluku olisivat nykyistä lähempänä toisiaan. – Uusi sukupolvi on aina uusi toivo ja iloinen asia. Euroopan komissiosta ei ollut tekemään aukottomia sopimuksia. Vuonna 2019 suomalaisnaiset saivat keskimäärin 1,35 lasta. Lisäksi EU on sallimassa ainakin parin vuoden ajan sen, että tietyillä tuki-instrumenteilla tukea voidaan myöntää sata prosenttia hankkeen kustannuksista. Puolue selvittäisi myös Suomeen sopivaa eläkehyvitysmallia, joka kompensoisi vanhemmuuden vaikutuksia eläkkeisiin nykyistä paremmin. KESKUSTAN mukaan äitiysfysioterapian ja hedelmöityshoitojen saatavuutta tulee parantaa ja keskenmenojen hoitoon on luotava kansallinen hoitopolku. Keskustan mielestä Suomessa pitäisi pyrkiä lähivuosina kohti 1,6:n kokonaishedelmällisyyslukua. Kyse on maasta, jossa jo tehtyjen rokotusten osuus väestöstä on paljon suurempi kuin EU-maissa. Ainakin Astra Zeneca on vienyt rokotteita ohi komission kanssa tekemänsä sopimuksen muun muassa Isoon-Britanniaan. Kannatan esitystä periaatteessa. Tähän liittyy vaara, että toisessa EUmaassa saman alan yritys voi saada valtavan avustuksen, toisessa EU-maassa ei lainkaan. EU:n sisällä liikkumista varten EU suunnittelee digitaalista vihreää sertifikaattia, koronapassia. Kaikki ei ole mennyt niin kuin olisi pitänyt. Lahja-avustuspainotteisella mallilla nyt mennään. Suomen kannalta tärkeää on, että avustusten jako eräissä maissa ei johda kilpailuneutraliteetin romuttumiseen. Pandemiat eivät jätä maailmaa jatkossakaan. Nyt valtiontuet on heitetty syrjään ja EU myöntää jäsenmaille oikeudet mahtaviin yritystukiin. Ponnistelut on kohdennettava siihen, että avustuksia ei käytetä väärin. Osana väestöpoliittista toimenpideohjelmaansa keskusta esittää myös eläköitymisneuvoloita ja ikäkausitarkastusten laajentamista ikääntyville. Keskustalta toimenpidelista syntyvyyden nostamiseksi 1.4.2021 11
Perinteisesti sianlihaa on vienyt Euroopasta etenkin Saksa, mutta kauppa keskeytyi viime vuonna, kun maassa todettiin afrikkalaista sikaruttoa. Suomalaisia tuotteita on lähetetty Kiinaan näytille ja etätilaisuuksia on järjestetty. toukokuuta asti, sillä kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle SANTERI LAMPI KORONAPANDEMIASTA huolimatta suomalaisyritysten elintarvikevienti jatkoi kasvuaan vuonna 2020, selviää tullitilastoista. Vaikka EU on suomalaisyritysten tärkein markkina-alue, viime vuoden yllättävästä menestyksestä on kiittäminen Kiinan kauppaa. – Ehkä tästä ajasta jää meille hyviä käytäntöjä myös tulevaisuutta varten. Elintarviketeollisuusliiton Marika Säynevirta pitää saavutusta merkittävänä etenkin siksi, että viime vuonna Suomen kokonaisviennin arvo romahti reilulla 10 prosentilla. Koronaviruksen uudet variantit aiheuttavat epävarmuutta myös elintarvikevientiin. Ruokaa ja juomaa tarvitaan aina. Vienti oli arvoltaan 1,77 miljardia euroa, kun vuonna 2019 se oli 1,75 miljardia euroa. Meiltä sinne viedään eniten sianlihaa, Säynevirta kertoo. Töitä on paiskittu niin virkamiestasolla kuin yrityksissäkin. Myös kala, alkoholija virvoitusjuomat sekä viljat käyvät kaupaksi. Säynevirran mukaan pääsy Kiinan markkinoille edellyttää kovaa raatamista. – Kiinassa on kysyntää proteiinille. Toimialapäällikön mukaan kansainvälinen kulkutauti on vahvistanut terveellisyystrendiä ja lisännyt ruokaturvallisuuden arvostusta. – Ei tämä vuosi varmaan ihan helppo ole, mutta toisaalta sektorimme on osoittanut hyvää kriisinkestokykyä. KAUPPAPOLITIIKAN käänteitä on vaikea ennustaa. Heistä naisia on hieman päälle 40 prosenttia. Kiina kiritti elintarvikeviennin ennätykseen H KS ca n. Vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho uskoo, että puolue yltää tavoitteeseensa eli 7 500 ehdokkaaseen. SUOMESTA viedään eniten maitoja lihatuotteita. Säynevirran mukaan koronapandemia ei keskeytä vientiponnisteluja. 1.4.2021 12 Ajassa Luku Keskustalla on koossa 6 650 kuntavaaliehdokasta 282 kunnassa. Ehdokaslistaa voi täyttää 4
Toivoisin hoitotyölle suurempaa arvostusta ja haluaisin tulevaisuudessa työskennellä myös sen edistämisen parissa politiikassa ja työmarkkinajärjestöjen suunnalla. Perinteisistä jousimiehen luonteenpiirteistä minuun täsmäävät parhaiten optimismi, kunnianhimo ja sosiaalisuus. HAAVEILET ENSIHOITOURASTA. MIKSI VAIHDOIT PUOLUETTA JA MIKÄ SAI VALITSEMAAN KESKUSTAN. Autokapina kytee – Facebook-ryhmä on kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia ja viesti on selvä: “Autoilijoiden mitta on tullut täyteen” (4.3.2021) Opiskelijapoliitikko löysi keskustan OLIT AIEMMIN KOKOOMUSLAINEN, MUTTA NYKYISIN KESKUSTALAINEN. MIKSI. 1.4.2021 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA Kuka olet. Olen myös hieman itsepäinen luonne. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Oona Löytänen SAMOKin johtoon valittu tuore kepulainen Oona Löytänen haki oppia ravintola-alalta ja haaveilee nyt ensihoitourasta. Pitkän harkinnan jälkeen totesin, että keskustan näkemykset täsmäsivät parhaiten minulle tärkeimpiin asioihin kuten sivistykseen, työelämään ja aluepolitiikkaan. Ajatukseni ja arvoni ovat siitä ajasta muuttuneet aika tavalla. Liityin kokoomukseen vuosia sitten. OLET OLLUT TÖISSÄ RAVINTOLA-ALALLA, MITÄ SE ON OPETTANUT. Ensihoito osana hoitotyötä kiinnostaa minua eniten, sillä se on hektistä mutta vaatii samaan aikaan maltillisuutta ja antaa monipuolisia mahdollisuuksia. Pitkät työpäivät ja fyysisyys ovat opettaneet myös arvostamaan kaikkea työtä eri tavalla kuin ennen alalla työskentelyä. Vuosi 2020 SAMOKin hallituksen jäsenenä opetti minulle jo paljon, mutta odotan että pääsen kehittämään itseäni ja liittoamme entisestään.. Olen tosi innoissani tulevasta vuodesta. Ala on opettanut runsaasti paineensietokykyä hektisessä työympäristössä etenkin talvisesongin aikana. OLET HOROSKOOPILTASI JOUSIMIES. Hoitotyö on kiinnostanut minua jo useamman vuoden. Olen opiskellut restonomiksi ja työskennellyt ravintola-alalla Lapissa useita vuosia. OLET JUURI ALOITTANUT SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITON (SAMOK RY.) PUHEENJOHTAJANA. MITÄ ODOTAT UUDELTA TYÖLTÄSI. Koen sen äärimmäisen tärkeäksi osaksi yhteiskuntaamme
– Keskustan politiikka painottaa kotimaisuutta: ruokaa, energiaa, yrittäjyyyttä, osaamista, kotimaista omistajuutta ja niin edelleen, hän muistutti. 1.4.2021 14 KESKUSTA etenee kohti kesäkuun kuntavaaleja sloganin “Keskusta – Se kotimainen” voimalla. Kyse lienee samalla myös puolueen tietoisesta imagon luomisesta, professori arvioi. – Kotimainen sisältää myös sanan koti. Koti ja maa ovat keskustalle tärkeitä asioita, Pirkkalainen avasi tuoreimman sloganin taustoja. KOTIIN , lähipiirin ihmisiin ja huolenpitoon liittyvä teema edustaa samalla selkeää jatkumoa edellisten kuntavaalien sloganeille. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen korosti jo julkistustilaisuuden aikoihin talvella, että kyseessä ei ole tällä kertaa pelkästään kuntavaalislogan. Maalaisliiton voitonuhosta kotimaisuuden korostajaksi TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Keskustan kuntavaalisloganit ovat aikansa peilikuvia Kuntavaalit. Tuolloin laadittiin ensimmäistä kertaa puolueen historiassa kuntavaaleja varten myös omat vaalimainokset. 1980-luvulle tultaessa aletaan keskustan toimesta puhua kylien lisäksi myös kaupungeista. Iskulausetta on hänen mukaansa tarkoitus pitää yllä useamman vuoden, jotta se brändäisi keskustaa pelkkää vaalislogania tehokkaammin ja mieleenpainuvammin. Luodaan yhteishenkeä ja rohkaistaan ihmisiä äänestämään, hän toteaa. Kotimainen-sana oli puoluesihteerin mukaan runkona jo pitkään. KESKUSTAN sloganit ovat Isotaluksen mukaan aikansa peilikuvia ja myötäilevät näin myös yhteiskunnallista kehitystä. Olemme kodinomainen puolue ja puhumme kotien asioista. Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus pitää keskustan ensimmäisiä sloganeita hyvin mainosmaisina lausahduksina. – Varhaisimmat sloganit ovat oikeastaan ainoita, joissa puhutaan varsinaisesti kuntavaaleista. Ytimekkäitä ja iskeviä sloganeita alkoi keskustan osalta ilmestyä vuoden 1956 kuntavaaleista alkaen. – 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla aiheet olivat enemmän yleispoliittisia
2000 Keskusta. Centern. Vieraskielisellä sanalla haluttiin varmaankin viestiä kansainvälisyyttä, mutta John Wayne ja cowboyteema edustavat vastaavasti perinteistä keskustalaista sanomaa, hän pohtii. Professorin näkemyksen mukaan sloganien pääidea tämän päivän politiikassa on nimenomaan huomion herättäminen. 1972 1) Ruuhkasuomen sijasta viihtyisä elinympäristö – keskustapuolue. Keskusta. – Puhutaan kotiinpaluusta ja läheisistä ihmisistä. 1960 Maalaiskunta – maalaisliitto. Keskusta. Keskusta. 1996 Wanted. 1984 Kylä eläväksi, kaupunki kotoisaksi – keskustapuolue.. 2008 Äänestä kotiasi. 3) Viihtyisä elinvoimainen kotikunta – keskustapuolue. 1956 1) Jälleen maalaisliitto voittoon! 2) Kunnallisverot kevyemmiksi – maalaisliitto. Keskusta. Näillä asioilla vedotaan enemmän tuttuun ja turvalliseen kuin herätellään ajatuksia uudesta ja muuttuvasta, Isotalus arvelee. Keskusta tosissaan. Keskusta. 2) Työtä, asuntoja, viihtyisyyttä, uutta kunnallispolitiikkaa – keskustapuolue. 1992 Vapaampi kunta – vapaampi ihminen. – Jos kaikki vaalit otetaan huomioon, niin mielestäni kokoomus on onnistunut mainostoimistojen avulla tässä tehtävässä parhaiten. 1968 1) Ihmisen puolesta pakkoa vastaan – keskustapuolue. 1.4.2021 15 Ehdottomasti mieleenpainuvin iskulause on Isotaluksen mielestä vuoden 1996 kuntavaaleihin lanseerattu Wanted. Kansainvälistyminen oli tuolloin ajan henki muun muassa tuoreen EU-jäsenyyden myötä. Keskusta. Med dig. 2) Syrjä-Suomen sijasta elinvoimainen kotikunta – keskustapuolue. 2000-LUVULLE tultaessa keskustan kuntavaalisloganit ovat tutkijan mukaan muuttuneet samantyyppisiksi ja keskittyneet tietyn teemakokonaisuuden ympärille. 2012 On kotiintulon aika. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla aiheet olivat yleispoliittisia. 1976 Turvaa terve kehitys – keskustapuolue. 1988 Ihmisten keskellä – rohkeasti suomalainen. Sinun puolellasi – Centern. – Vardagsnärä gott folk. 2004 Tavallisen hyviä ihmisiä. 1964 Kotikuntani onneksi äänestän maalaisliittoa. 2017 Huolenpitoa – huomennakin. 1980 Elämän voima – kylä eläväksi, kaupunki kotoisaksi – keskustapuolue. – Täytyy myöntää, että tämä kampanja kohautti ja on itsellekin jäänyt parhaiten mieleen. Sauli Niinistön kampanjan Työväen presidentti onnistui puhuttelemaan ja on jäänyt kyllä lähtemättömästi mieleen. 1980-luvulle tultaessa aletaan puhua kylien lisäksi myös kaupungeista. Nämä voisivat olla kyllä minkä puolueen hyvänsä ajamia teemoja
Miten vaalien siirto vaikuttaa kampanjaasi. Toista kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Vaalien siirto antaa paremmin aikaa syventyä asioihin mahdollisten äänestäjien kanssa. Asenneilmapiirin parantaminen Rovaniemen yrittäjiä kohtaan. 2. Maahanmuuttajanaisten tasa-arvon, hyvinvoinnin ja työllisyyden parantamiseen. 1. LAURI SALOVAARA, OULU 42-vuotias yrittäjä. 1. HEIDI ALARIESTO, ROVANIEMI 40-vuotias liiketoimintajohtaja. Kolmatta kertaa ehdolla kuntavaaleissa (2004 Sodankylä, 2008 Rovaniemi). Yrityksille täytyy luoda paremmat toimintaedellytykset eikä toimia jarruna. 1.4.2021 16 Kuntavaalien siirto kesäkuulle toi parin kuukauden jatkoajan ehdokkaiden kampanjoinnille. Rovaniemellä yrittäjien asema ei ole kovin vahva, eikä kaupunki houkuttele uusia yrityksiä. Tämä koskee kaikkea virkamiestoimintaa. Jos pääset läpi, niin mihin epäkohtaan tartut ensimmäisenä. Oulun markkinointi ja brändi olisi hyvä viimein saada niille kuuluvalle tasolle. Kahden alaikäisen lapsen äitinä ja työssäkäyvänä maahanmuuttajanaisena kampanjointi on entuudestaankin haastavaa. Kaupungin tulisi ymmärtää roolinsa asukkaidensa palvelijoina, joka tarkoittaa sitä, että etsitään mahdollisuuksia eikä ongelmia. Lähdin ehdokkaaksi ihan viime tingassa, ja kampanja on tekemistä vaille valmis. VAHIDEH FANA, HELSINKI 36-vuotias terveydenhoitaja. 2. 2. TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Kuntavaalit KAMPANJOILLE JATKOAIKAA 1.4.2021 16. Nyt ehdin tehdä nettisivut ja suunnitella kampanjan rauhassa. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Hankinnoissa pitää uskaltaa vetää rohkeasti kotiin päin. 1. Suomenmaa esittelee muutaman keskustaehdokkaan ympäri Suomen ja tiedustelee, miten he aikovat lisäajan hyödyntää. Yrittäjät ovat ne, jotka luovat työpaikkoja ja tekevät investointeja, joita nyt kipeästi kaivataan. 1. Vaalien siirto heikentää sitä vielä, koska suunnitelmat menevät osittain uusiksi. Lisäaika on tervetullut. 2
1.4.2021 17 1. Eläkeläisten ja vanhusten asiat ovat sellaisia, joihin haluan vaikuttaa omassa kunnassani. 1. 1. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Kesä ja aurinko antavat energiaa, eiköhän se näy tekemisessä ja vaali-ilmeessäkin! 2. 1. Joskin olisin toivonut, että vaalit olisi suunnitelmallisesti ja hyvin valmistautuen toteutettu jo aiemmin sovittuna ajankohtana. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Minulle on tärkeää, että toteuttamiskelpoiset ideat tulevat kuulluksi, riippumatta siitä kuka niitä esittää. Aion tehdä enemmän kirjoituksia ja sisältöjä someen, kuten kuvia ja videoita. KATRI RUTH, JYVÄSKYLÄ Vaalien aikaan 47-vuotias psykologi. 2. Toista kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Hankkeen toteutuminen olisi Jyväskylän tulevaisuuden ja Päijänteen matkailumaineen kannalta hirveä virhe. 1. 2. Kuntavaalien siirto antaa lisää aikaa kampanjoida, kun siihen on nyt mahdollisuus ja ihmisten kohtaaminen on muuten vaikeaa. Neljättä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Se on suunnitteilla täysin väärään ympäristöön kaupungin laajimpien Natura 2000 -alueiden keskelle. ELIAS TORNBERG, RAAHE 19-vuotias opiskelija. Kuluneen valtuustokauden päätökset vaativat vielä suunnitelmallista toteutusta. Alkuperäisellä aikataululla kunnallisjärjestön vaalipäällikön tehtävät olisivat vieneet suurimman osan ajastani. Uusia ideoita kerään ennakkoluulottomasti ja kannatan kokeilukulttuurin edistämistä. SOFIA SEITTENRANTA-VEKKELI, KOUVOLA 32-vuotias mikrobiologi (MMM). Vaalien siirto antoi lähinnä lisäaikaa kampanjan aloitukseen. Mielessä on lisäksi Puijon urheilulaakson rakentamisen edistäminen, puurakentamisen lisääminen, kaupunkipyöräjärjestelmän laajentaminen ja talvikuljettavat kävelyreitit metsissä. Kampanjointia on siirretty lähemmäksi vaaleja. 1. ALEKSI ESKELINEN, KUOPIO 34-vuotias hankepäällikkö. Toista kertaa ehdolla kuntavaaleissa. 2. Vaikka mielenterveyspalvelujen saatavuus on ammatillisesti kärkihuoleni, niin ajankohtaisin epäkohta on Salola Wind Park -tuuliteollisuushanke. Meidän kunnassa ei voi ihmeitä luvata. 2. TERTTU VORNANEN, LIPERI 76-vuotias toimistosihteeri, herastuomari. Siirto antaa aikaa ylipäänsä suunnitella ja tehdä omaa kampanjaa enemmän. Toivon, että kesäkuussa pystyy kohtaamaan ihmisiä oikeasti, ja uskon siirron tuovan monipuolisuutta vaalikeskusteluun. Ensimmäisenä huolehdin siitä, että oma entinen lakkautettu kyläkouluni saa ansaitsemansa muistelujuhlan, koska korona-aika ei sitä mahdollistanut. Uutena ehdokkaana hoksaa monia juttuja vasta vaalityön konkretisoituessa. 1.4.2021 17. Sama pyrkimys kuin ennenkin eli pitää kunta hengissä. Vaalien siirto antaa lisää aikaa kampanjoida ja käydä enemmän keskustelua ihmisille tärkeistä asioista kaupungissamme. Pohdin, onkohan itse ommelluille vaalipipoille enää vaaliviikolla käyttöä, mutta saattaahan se olla hyvä varuste Suomen kesäsäähän. 2. Jos pääsen läpi, pyrin ensimmäisenä vaikuttamaan parempien liikuntapaikkojen puolesta. HANNU HYRKÄS, RAUTJÄRVI 43-vuotias lastausoperaattori, maatalousyrittäjä. Viidettä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Kaikkea on voitava kokeilla ja poimia parhaat ideat käytäntöön
SUEZIN KANAVA TUKOSSA. Maassa on kirjattu jo yli 300 700 koronaan liittyvää kuolemantapausta. Australian kaakkoisosia ovat koetelleet valtavia tulvia aiheuttaneet rankkasateet. Viime vuonna kanavan läpi kulki lähes 19 000 alusta. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KORONAKATASTROFI. 1.4.2021 18 Maailman kuvat ASEVÄKIVALLAN UHRIT. Osavaltion pääministerin Gladys Berejiklianin mukaan tulvat olivat paikoitellen pahimpia sataan vuoteen. Brasilian terveydenhuolto on pahoin kuormittunut, ja monet sairaaloista toimivat tällä hetkellä äärirajoillaan. Big Wet -kutsumanimen saaneet rankkasateet ovat piinanneet erityisesti Uutta Etelä-Walesia. Tuhansia koteja joutui veden alle, ja niiden asukkaat jäivät eristyksiin tulvavesien keskelle. Kymmenen ihmistä sai surmansa, kun teosta epäilty 21-vuotias mies avasi tulen ostoskeskuksessa. Haudat täyttyvät koronavirukseen kuolleista Vila Formosan hautausmaalla Sao Paulossa Brasiliassa. Väkivaltaisuudet aasialaisamerikkalaisia kohtaan ovat Yhdysvalloissa kasvussa. Viikkoa aiemmin Atlantassa tapahtui ampumisia hierontasalongeissa. Miguel Schincariol / AFP / Lehtikuva. Maailman tärkeimpiin kuuluva merireitti, Välimeren ja Punaisenmeren yhdistävä Suezin kanava meni viime viikolla tukkoon jumiin jääneen konttialuksen takia. Ihmiset surivat joukkoampumisen uhreja Boulderissa Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa. Suezin kanavan kautta kulkee noin kymmenen prosenttia maailman merirahdista. Kanava lyhentää huomattavasti merimatkaa Itä-Aasiasta ja Persianlahdelta Eurooppaan. KODIT VEDEN ALLA. Kuolleista kuusi oli aasialaistaustaisia
Lasteni sveitsiläisestä koulusta nämä emiraattilapset olivatkin ensimmäisiä lähtijöitä, toki koko koulu ja miltei koko pohjoinen pallonpuolisko meni nopealla aikataululla kiinni. Käsienpesu, maskien käyttö ja turvavälien noudattaminen tulevat jäämään käytösmalleiksi vielä pitkäksi aikaa ja ovat osa epidemioiden vastaista keinovalikoimaa myös tämän pandemian jälkeen. Koko maahanmuutosta se on kolmannes, mutta luku kiinnostaa minua, sillä kuulun siihen itse lasteni kanssa. 1.4.2021 19 SUOMEN kansalaisia muutti viime vuoden aikana Suomeen noin 9 300. Väestönmuutostietojen mukaan edeltävinä vuosina Suomesta muutti enemmän suomalaisia ulkomaille kuin takaisin. TOISESSA kotimaassamme Ranskassa poikkeustiloja on asetettu toistaiseksi voimassaoleviksi, ilmoittamatta niiden päättymisaikaa. Uskoisin, että ulkomailla asuvien suomalaisten Suomeen hakeutuminen ja täällä pysyminen tulee olemaan jatkuva trendi. KORONAPANDEMIA on siis vaikuttanut kansainvälisesti liikkuviin suomalaisiin Suomessa pysyvällä tavalla. Olen käynyt työpaikallani Sveitsissä, kun rajoitukset ovat sen sallineet, viimeisen vuoden aikana neljä kertaa. Tähän verrattuna Suomen selkeät, aikaan sidotut, alueelliset ja tavoitteelliset rajoitusajat tuntuvat inhimillisesti siedettäviltä ja sitoutuminen niiden seuraamiseen on todennäköisesti korkeampaa. Suomen tautitilanne oli tuolloin niin alhainen, että en joutunut Sveitsissä karanteeniin, mutta Suomeen palattuani olen viettänyt kymmenen viikkoa karanteenissa, joka ei olotilana paljoakaan poikkea muutenkin eristäytyneestä etäarjesta. Näissä luvuissa ei luonnollisestikaan näy koko siirtolaisuuden kuva, koska muutot ovat usealle väliaikaisia ja toinen koti tai työ on edelleen toisessa maassa, eivätkä kaikki oleskelut välttämättä päädy väestörekisteriin. Matkustamisen ja asiointien yhteydessä täytetään jäljittämislomakkeet ja viranomaistoiminta on hyvin organisoitua. Monet kansainvälisesti työelämään sijoittuneet ovatkin hakeutuneet sinne, missä on paras olla poikkeusoloissa. Tuttujeni mukaan tällainen väliaikaisen muuttuminen määrättömäksi ajaksi on rasittanut jopa enemmän kuin itse poikkeustilan tuomat rajoitukset. Väliaikainen on muuttunut eittämättä vuosia kestäväksi koronaviruksen kanssa taiteiluksi ja sukupolvikokemukseksi. Tähän vaikuttavat toki matkustusrajoitteet, mutta jopa enemmän suomalainen elämänmuoto, jota määrittävät luontosuhde, ohjeiden noudattaminen ja hajautunut yhteiskunta. Jotkut maat, kuten Yhdistyneet Arabiemiirikunnat (UEA) kutsui kansalaisensa palaamaan heti pandemiajulistuksen jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan koronarajoitukset näkyvät kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa erityisesti siten, että maastamuuttoja Suomesta oli reilut 5 600 vähemmän kuin edellisvuonna ja maahanmuuttoja vastaavasti enemmän. Heini Utunen Geneve / Kuopio heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Kun väliaikaisesta tulee määräämätön RAUHAN PÄÄKAUPUNKI
Pääministeripuolue SDP on puolestaan oma lukunsa. Jopa koronakriisin melskeissä keskustan puheenjohtaja tarjoaa empatiaa, kun muut enemmän tai vähemmän paimentavat. Mitä niin kovin peruuttamatonta oli päässyt tapahtumaan hallituksen alkutaipaleella. – Periaatteessa keskusta on saanut RKP:ltä tukea, mutta käytännössä sitä olisi saanut olla enemmän, Saarikko muotoilee. Mitä keskustaluotsi itse ajattelee kulissien takaisista neuvotteluista. – Me olemme hallituksen pöydässä eivasemmistolaisen Suomen ääni. – Mielikuvat eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Istumme siellä kaikkien niiden suomalaisten puolesta, joille esimerkiksi yrittäjyys, alueiden pärjääminen ja perinteet merkitsevät. Keskustajohtaja korostaa, että hallituksen agendalle pitäisi mahtua muutakin kuin epidemian hoitoa. Tiedotustilaisuudet ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Koronakriisin jäljiltä Suomi kaipaa entistä kipeämmin esimerkiksi työmarkkiVirus samensi vision Koronaepidemia ei voi olla hallituksen liima, keskustajohtaja Annika Saarikko linjaa. Tulee hetkiä, jolloin Saarikon on väläyteltävä voimakastahtoisuuttaan. Esimerkiksi vihreät vasemmistolaistui entisestään. – Tämä ehdittiin leimata punavihreäksi hallitukseksi, joka tekee vasemmistolaista politiikkaa ja keskittyy vain ilmastonmuutokseen. Katse tulisi Saarikosta suunnata jälleenrakentamiseen. Saarikko kokee, että vastaavasti viime kaudella syntyi kuva leikkaavasta ja oikeistolaisesta Sipilän hallituksesta. SAARIKKO otti keskustan vetovastuun viime syyskuussa, kun hallitus oli jo yli vuoden vanha. 1.4.2021 20 Henkilö ARVOPUHE soljuu sykähdyttävästi ja jopa kilpakumppanin pointeista löytyy kehuttavaa. Hänestä on selvää, että oppositiokausi hitsasi muita hallituspuolueita yhtenäisemmäksi blokiksi. – Suuri toiveeni on ollut, että hallitus voisi tiivistyä punamullan väriseksi. Viiden puolueen hallituksessa tulee hetkiä, jolloin vitsit ovat vähissä. – Näiden tarinoiden opetus on se, että hallituksen ensimmäiset kuukaudet ovat ratkaisevia mielikuvien kannalta. TEKSTI: SANTERI LAMPI KUVAT: JARI LAUKKANEN. VÄLIT pääministeri Sanna Mariniin (sd.) ovat toimivat ja luottamukselliset, Saarikko vakuuttaa. SAARIKKO kokee keskustan kantavan hallituksessa kokoaan suurempaa vastuuta. Voi kuitenkin olla, että mielikuvissa ehti tapahtua liian paljon. Julkisuudesta tuttu Annika Saarikko on aurinkoinen esiintyjä. Vetoapua ei saa välttämättä edes porvaripuolue RKP:ltä. – Mutta ne kieltämättä painottuvat koronakysymyksiin. Keskusta tuppaa nimittäin aika ajoin jäämään yksin
1.4.2021 21
Tukkanuottasilla ovat olleet etenkin keskusta ja vihreät. Keskustelut ovat minulle hyvin arvokas peili. SAARIKON mukaan ilmastopolitiikka on perinteisiä arvojännitteitä vaikeampi paikka keskustalle. Lisäksi keskustajohtaja haaveilee siitä, että ystävät voisivat piipahtaa grillaamaan ja saunomaan.. Vaikka näkemys olisi jonkun mielestä huono, sitä arvostetaan. Analyysin sytykkeenä oli kuntavaalistartti, jossa Saarikko antoi tunnustuksen suomalaisten naisten tekemälle työlle. – Molemmat ovat tainneet tänään lähettää minulle viestiä. Turvealueilla puolestaan käsi puristuu taskussa nyrkkiin, kun hallitus linjaa kunnianhimoisia päästötavoitteitaan. Hän haluaa kuitenkin välttää yksittäisten kynnyskysymysten asettamista ja uhkailupuhetta. Marinin on epäilty välttelevän vääjäämättömästi lähestyviä talousja työllisyyskysymyksiä. – Keppiä heiluttamalla tätä kriisiä ei saada kunnialla maaliin. 1.4.2021 22 nauudistuksia, eikä julkisen talouden loputon velkaantuminen käy laatuun. Keskustajohtaja alleviivaa tarvetta tunnistaa kilpakumppanien “mustat pisteet”. Koen tärkeänä säilyttää moniäänisyyden. Kun vastavalittu puheenjohtaja piti linjapuheensa, keskustanuoret koki Saarikon ilmastokommentit vähättelevinä. Ketään ei saa työntää siitä ulos. Omat kantansa polttaviin kysymyksiin Saarikko sanoo tehneensä selväksi jo puheenjohtajakampanjan aikana. Toisinaan taas sanotaan, että keskustan johto ajattelee kenttää liberaalimmin. – Huomaan kyllä käyväni mieluusti keskusteluja esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen, Esko Ahon, Juha Sipilän ja Matti Vanhasen kanssa. Saarikosta keskustalle kuuluu kansanvalistajan rooli – myös ilmastoasioissa. Keskustan riveissä on pitkin talvea ja kevättä purnattu siitä, että pääministeri keskittyy vain akuuttiin epidemian hoitoon. SAARIKKO pallottelee ajankohtaista politiikkaa ensisijaisesti puoluekokouksen valitseman puoluejohdon kanssa. – Ketään yhtä luotettua minulla ei ole. Jokaisella puolueella on tällaisia itselleen tärkeitä asioita. – Me hahmotamme ilmastotoimia ratkaisujen kautta, vihreät syyllistämisen, Saarikko tiivistää. – Juuri nyt ideana on hoitaa koronaepidemiaa, mutta ei se voi olla hallituksen liima. MARIN ei siis saa hallituskumppanilta täysin puhtaita papereita. Puheella keskustaliitosta olen tarkoittanut sitä, että pitää hyväksyä puolueen moniäänisyys. Vastineessaan Saarikko kuitenkin kirjoitti, ettei naisten ahkeruuden kiitteleminen ollut konservatiivista. Yhteys on heihinkin. HELSINGIN SANOMAT tulkitsi taannoin pääkirjoituksessaan, että perussuomalaisten haastamalla keskustalla on kova tarve korostaa konservatiivisia arvoja. Hän itse kokee olevansa perinteiden vaalija. Vasta sen jälkeen tulee ministeriryhmä. – Yhteistyökyky ei tarkoita sitä, että myy kaiken itselleen tärkeän. – Tämä vihreyteen liittyvä keskustelu pitää käydä keskustan sisällä. – Mitä muutakaan ihmiset janoavat painostavan aikakauden keskellä kuin toivoa. – Minulta itseltäni pitää löytyä rohkeutta muodostaa puolueen linja. – Minusta viesti ei ollut oikea. PUHEENJOHTAJA sanoo ajavansa keskustalle tärkeitä asioita sovittelun ja ratkaisukeskeisyyden kautta. – Meidän poliitikkojen pitäisi alkaa puhua rajoitusten lisäksi myös tulevaisuudesta, Saarikko alleviivaa. ONKO hallituksen visio oikeastaan päässyt hämärtymään terveyskriisin myötä. Mihin suuntaan se haluaa Suomea viedä. – Vastustajaa ei kannata turhaan ärsyttää, vaan neuvottelijan tulee miettiä, mihin energiansa käyttää. Keskusta toimii niin, että sen johtajalla on näkemys. Vihreyteen liittyvä keskustelu pitää käydä keskustan sisällä. – Sitä kirjoitusta ei ollut tarkoitettu lehteen, mutta seison jokaisen sanani takana. Annika Saarikko lupaa, että Aarni-pojan lykkääntyneet kaverisynttärit pidetään heti, kun koronaepidemia talttuu. Lisäksi puoluejohtaja sparrailee viestiryhmissä, joihin hän on koonnut entisiä keskustavaikuttajia. Henkinen kantti on nyt koetuksella aivan eri tavalla kuin viime kesänä. Saarikko kokee, että keskusta on vahva, kun sekä konservatiiviset että liberaalit ajatukset virtaavat puolueen sisällä. Viestien vuotaminen satutti minua, mutta ei saanut toimimaan toisin. Johtamiseni periaate on avoimuus. Saarikko sanoo, että tapaus pilasi yhden sunnuntain, mutta elämä jatkuu. Saarikkoa on jäänyt lisäksi kaihertamaan se, että Marin säikäytteli kansaa toteamalla, että koronakriisi voi kestää vielä vuosia. TAMMIKUUSSA keskusta joutui kiusalliseen valoon, kun Iltalehdelle vuodettiin luottamukselliseksi tarkoitettua viestittelyä, jossa perattiin puolueen tilaa hyvin suorasukaiseen sävyyn. Uskon vahvasti empatian ja kannustuksen voimaan politiikassa. Hallituksen onnistumista mitataan myös sillä, miten nopeasti Suomi nousee tästä suosta. Jos tuot pöytään esimerkiksi kotihoidontuen heikentämisen, tiedät keskustan raivostuvan. Julkisuudessa käydyn kiistelyn perusteella tiukkaa vääntöä voi silti povata esimerkiksi vihreästä siirtymästä ja työllisyyskeinoista. Entä sitten Paavo Väyrysen ja Jarmo Korhosen kaltaiset vahvoja tunteita herättävät konkarit. Pitää valita taistelunsa. SAARIKKO ennustaa, että huhtikuun lopulla pidettävä kehysriihi osoittaa, ovatko hallituspuolueiden arvot sovittamattomassa ristiriidassa keskenään
Saarikko huomauttaa, että esimerkiksi työuupumuksesta, masennuksesta ja eriarvoistumisesta keskustellaan avoimemmin kuin koskaan ennen. SAARIKOSTA keskustan matala kannatus johtuu siitä, ettei mielikuva puolueesta ole riittävän selkeä. Mutta mitä silloin jäisi politiikkaan. Puheenjohtaja sanoo puolueen kärsivän pääministeritaudista. – Helpoin tie olisi puhua vain siitä, mistä tiedän suomalaisten olevan varmasti samaa mieltä. – Olemme olleet niin pitkään hallitusvastuussa, että muotoilemme jo valmiiksi omat tavoitteemme kompromisseiksi. Muuten tekevät käsiparit eivät riitä kannattelemaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksi hän ei halua analysoida perussuomalaisten linjamuutoksia Jussi Halla-ahon puheenjohtajakaudella. Silloin emme pysty olemaan riittävän kirkkaita ja teräviä. Hänestä suomalaisten onnellisuus on politiikan onnistumisen keskeinen mittari. Emme voi elää niin, ettei tietyistä asioista puhuta, koska perussuomalaiset saavat niistä aseita. Päätösten tulee tuntua reiluilta. PUHEENJOHTAJANA Saarikko haluaa jättää kädenjälkensä etenkin toimintatapoihin. Lähimmäisestä huolehtiminen, omistajuus, pienyrittäjyys, työnteon arvostus, kotiseuturakkaus – tällaisista arvoista Saarikko toivoisi, että keskusta tunnetaan. Saarikko ei silti epäröi linjata, että työperäisiä maahanmuuttajia pitää saada Suomeen vuosittain 10 000 enemmän kuin nykyisin. Ehkä vielä tiukemmin puolueen panttivangiksi on kuitenkin joutunut maahanmuuttokeskustelu. Saarikosta keskustalaisten pitää lopettaa sivuille vilkuileminen. PERUSSUOMALAISILLE ei ole tuottanut ongelmia vängätä ilmastotoimia vastaan. – Olen varoittanut hallituskumppaneita siitä, että toimien on oltava oikeudenmukaisia ja hyväksyttäviä. – Sellaiseen poliittiseen puheeseen ei ole vielä totuttu.. Silloinhan meistä tulisi perussuomalaisten apupuolue. Sen verran Saarikko kuitenkin sanoo, ettei sulje pois hallitusyhteistyön mahdollisuutta perussuomalaisten kanssa. 1.4.2021 23 – Emme aina voi kertoa ihmisille vain sellaisia asioita, mitä he haluavat kuulla. – Tulevaisuudessa politiikan suuria käyttövoimia ovat inhimillisyys ja empatia. Poliitikko voi olla päätöksenteossa luja, mutta samalla ymmärtää ihmistä
1.4.2021 24. 1.4.2021 24 Reportaasi Kiusallisia lobbareita vai hyödyllisiä kumppaneita
Mitä kulissien takana tapahtuu. 1.4.2021 25 TEKSTI: SANTERI LAMPI Millä tolalla ovat historiallisesti tiiviit etujärjestöjen ja puolueiden väliset suhteet. Etujärjestöpomot ja tutkija kertovat Suomenmaalle. 1.4.2021 25. Miten EK, MTK ja SAK vaikuttavat tämän päivän päättäjiin
Yrittämisen edellytysten vaaliminen yhdistää meitä ja kokoomusta. On myös vaikea keksiä, missä kokoomus olisi ollut eri linjoilla EK:n kanssa. Yritämme vaikuttaa tasapuolisesti kaikkiin ministereihin, mutta ei kai se ole mikään salaisuus, että nykyhallituksessa keskustan ajattelu on lähempänä EK:n näkemyksiä kuin vasemmistopuolueiden. En koe, että EK:lla olisi välttämättä vaikutusvaltaa kokoomuksen politiikkatavoitteisiin. Koska kokoomus on oppositiossa, en osaa suoralta kädeltä sanoa, mitä EK:n avauksia se olisi tällä vaalikaudella ajanut. Paljon helpommin pystyn kertoa, missä nykyinen hallitus ei ole meitä kuunnellut. Emme kuitenkaan osallistu kokoomuksen tai minkään muun puolueen tavoitteiden asetteluun. Koen silti, että hallituksessa kuunnellaan EK:ta ihan hyvin. Emme silti halua lokeroitua – yhteisiä näkemyksiä löytyy kaikkien puolueiden kanssa. Näen silti, että meitä kuunnellaan kokoomuksessa monissa käytännön kysymyksissä, kuten työmarkkinaasioissa. Esimerkiksi eilen puhuin erään entisen kokoomusministerin kanssa puhelimessa. Ehdotimme esimerkiksi jo viime vuoden huhtikuussa, että koronatestaamiseen olisi pitänyt ottaa mukaan yksityiset firmat. Se menee puoluepolitiikan puolelle. Eivät ne kuitenkaan ole ihan identtisiä. 1.4.2021 26 “EK:N JA KOKOOMUKSEN historiallisesti läheiset välit johtuvat melko yhteneväisistä tavoitteista. Voisi sanoa, että EK:n ja porvarillisten tai ei-sosialististen puolueiden läheiset suhteet kumpuavat yrittämisen vapaudesta. Edunvalvontatyömme tärkeä mittari on se, miten hyvin näkemyksemme etenevät päätöksenteossa. Tällä hetkellä pyrimme lähestymään kevään kehysriihen valmistelijoita ja päättäjiä. Tässä suhteessa EK:n suhde keskustaan ja RKP:hen ei hirveästi eroa. Haasteita tulee enemmän, kun koronavirus toivottavasti jossain vaiheessa voitetaan ja katseet voidaan kääntää työllisyysasioihin.” Yritämme vaikuttaa tasapuolisesti kaikkiin ministereihin. Itseni mukaan lukien meillä on tänä päivänä EK:ssa töissä ihmisiä, joilla on kokoomuslainen tausta ja politiikan vuosina syntyneitä kontakteja. Jos et tunne henkilöä, tuskin soittelet hänelle myöhään illalla. Nyt korona-aikana tarjoamme asiantuntijatietoa niin Teams-kokousten, sähköpostien kuin puhelinkeskustelujenkin muodossa. M arj o Ko ivu m äk i Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja 1.4.2021 26. Kokoomusyhteyksistä huolimatta meidän fokuksemme edunvalvontaorganisaationa on aina hallituspuolueissa. Normaalisti järjestäisimme aamukahveja ja lounaita. YHTEYDENPITOMME puolueisiin on päivittäistä
Ennakoin myös tuimaa kamppailua ympäristöministeriön valmistelemissa luonnonsuojelulain sekä maankäyttöja rakennuslain uudistuksissa. Erityisen läheisiksi kumppaneiksi meidät on mielletty 1970-luvulta lähtien. Vaikka puolueen on mielestäni hyvä olla hallituksessa, ei siellä tarvitse itsearvoisesti istua neljää vuotta. Rajat on osattava pitää. Alusta alkaen oli nähtävissä, että hallituskausi on keskustalle varsin haastava. Niissä on kyse hallitusyhteistyön kokoisista näkemyseroista.” MTK n ja keskustan välillä on aina tietty jännite. Me sanomme mielipiteemme, mutta emme lähde puolueen sisälle aiheuttamaan hämmennystä. Olen ollut järjestön johdossa vuodesta 2009 lähtien ja näen, että olisimme voineet hämmentää puoluetta monta kertaa. Viimeksi keskusta kuunteli MTK:n mielipiteitä erittäin herkällä korvalla – voisi jopa sanoa, että hieman ennakoidenkin. Tyytymättömyys vahvistuu joka kerta, kun vihreä ministeri laukoo julkisuuteen jonkin kuolemattoman idea, joka koetaan maaseudulla arkijärjen vastaiseksi. Oppositiopuolueet kun ovat usein mukana kasaamassa seuraavaa hallitusta. MTK:n ja keskustan välillä on aina tietty jännite, sillä toinen on maaseudun elinkeinoja pitkällä tähtäimellä edustava strateginen järjestö ja toinen on poliittinen puolue, joka elää aina hetkessä – ja jonka kannatusta mitataan säännöllisesti. Koronakriisi on eräällä tapaa tukenut hallitusta, mutta hallitusohjelmaan kirjatut vaikeat päätökset tulevat vielä vastaan. Koen, että MTK:lla on vaikutusvaltaa keskustan politiikkasisältöihin. NYT kuntavaalien lähestyessä pyrimme vaikuttamaan kaikkiin puolueisiin. MTK investoi tapansa mukaan myös oppositiopuolueisiin – se on kuin panisi rahaa pankkiin. On silti selvää, että MTK-aktiiveilla on eniten kontakteja keskustalaisten kanssa. Itse taisin tehdä yhden reissun Säätytalolle. Vaikka suhteemme on tänä päivänä mutkaton ja luottamuksellinen, historiassa on koettu myös kireitä hetkiä. Bensaa ei ihan hirveästi tarvitse heittää liekkeihin. Hallitusneuvottelut ovat ihan omanlaisensa operaatio, sillä hallitusohjelmaa luetaan kuin piru raamattua. Ei ole yllättävää, että eduskuntaryhmistä maaseutuasiat kiinnostavat eniten juuri keskustaa. Ohjelmassa on valtavan paljon keskustan kannalta tulenarkoja juttuja, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja työllisyyteen. Se olisi ollut mahdollista matkan varrella, mutta se ei kuitenkaan ole pelin henki. Itsellänikin on keskustan jäsenkirja. En lähde moittimaan keskustaa tästä hallituskaudesta, mutta esimerkiksi turveveron korotus kipinöi. Ja an a Ka nk aa np ää Juha Marttila Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) puheenjohtaja 1.4.2021 27. 1.4.2021 27 “MTK JA MAALAISLIITTO-KESKUSTA ovat tehneet yhteistyötä yli sadan vuoden ajan. Sekä MTK:n eri foorumeilla että keskustan kentällä käydään kipakkaa keskustelua siitä, onko puolueen paikka hallituksessa. Olen pannut merkille, että viimeisten parin vuoden aikana perussuomalaishenkinen asenne ja mielipiteet ovat vahvistuneet MTK:n jäsenistössä
Ay-liikkeen piirissä toimii tietysti esimerkiksi SDP:n puoluevaltuutettuja, jotka nostavat poliittiseen keskusteluun palkansaajien asioita. Ehkä on niin, ettei pelkällä yrittäjäviestillä taistella pääministeripuolueen asemasta. Keskustalla on maakunnissa paljon palkansaajakannattajia. Se on silti heidän omaa työtään – ei SAK:n. Nykyistä pääministeriä Sanna Marinia olen tavannut vähemmän kuin Sipilää. Ilman palkansaajien tukea Suomessa ei nousta suureksi – eikä välttämättä edes keskisuureksi – puolueeksi. Pitää silti muistaa, että monipuoluehallituksessa on aina ristivetoa. Olen pannut merkille, että esimerkiksi puoluekokouksissa luottamushenkilöinä toimivat keskustalaiset ovat muistuttaneet ay-yhteistyön tarpeesta. Hallituksen politiikka ei kuitenkaan ole kaikilta osin ollut SAK:n toiveiden mukaista. Esimerkiksi EK:ssa tilanne on aivan erilainen, sillä sen johdossa on entinen kokoomusministeri ja puoluejohdon jäsen. Emme esimerkiksi missään vaiheessa ole kannattaneet työttömyysturvan lisäpäivistä luopumista. En koe, että SAK:lla olisi keskusjärjestönä mitenkään erityisesti vaikutusvaltaa SDP:n politiikkaan. Viime syksynä hän esimerkiksi kävi SAK:n hallituksessa. Silti SAK:ta ja SDP:tä yhdistävät aatteet ja näkemys yhteiskunnan toivottavasta kehityksestä. Esimerkiksi ex-pääministeri Juha Sipilän kanssa pidimme paljon yhteyttä, vaikka emme olleetkaan asioista aina yhtä mieltä. Hän näki paljon vaivaa, jotta olisimme tukeneet hänen hankkeitaan. Koronakriisin takia on vaikea arvioida, kuinka herkällä korvalla SDP on tällä vaalikaudella kuunnellut meitä. Lienee niin, että keskustan kannattaa olla myös palkansaajapuolue, jos se haluaa kasvattaa kannatustaan. Olemme tavanneet muutenkin ja puhuneet puhelimessa. SAK pyrkii vaikuttamaan SDP:hen samalla tavalla kuin muihinkin puolueisiin. Yhteistyö on kuitenkin liudentunut 1970ja 80-lukujen jälkeen. Jarkko Eloranta Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliiton (SAK) puheenjohtaja 1.4.2021 28 SA K. 1.4.2021 28 “TYÖVÄENLIIKKEELLÄ on pitkä yhteinen historia SDP:n kanssa. Monissa painotuksissa SAK:n kannat kieltämässä sijoittuvat SDP:n ja vasemmistoliiton lähimaastoon. Kumpikin organisaatio tekee työtään palkansaajien aseman parantamiseksi – ei siinä kovin paljon vilkuilla sivuille. Emme arvioi hallitusta siellä istuvien puolueiden mukaan, vaan tekojen perusteella. KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko haluaa olla vuorovaikutuksessa ay-liikkeen kanssa. Itselläni on SDP:n jäsenkirja, mutta olen aina ollut vain rivijäsen. Nykyisin SDP:n puoluehallituksessa ei istu ayliikkeen edustajia. Tässä suhteessa SDP ei ole minkäänlaisessa erityisasemassa. On silti selvää, että monet luottamusmiesten kaltaiset aktiivitoimijamme ovat mukana esimerkiksi kuntapolitiikassa SDP:n riveissä. Siinä mielessä suhteemme on erityinen. Pidämme yhteyttä etenkin hallituspuolueisiin ja ministereihin. Sillä ei ole väliä, mikä puolue pitää hallussaan pääministerin pestiä. Minulla ei ole koskaan ollut SDP:ssä mitään erityistä positiota.” Ilman palkansaajien tukea ei nousta suureksi puolueeksi. Heillä on muutenkin johtotehtävissä valtakunnanpolitiikassa meritoituneita toimijoita
TYÖMARKKINAPOLITIIKKAA leimaava salamyhkäisyys johtuu Raunion mukaan siitä, että neuvotteluita käydään suljettujen ovien takana. Haastattelut heijastelevat Raunion mukaan ennen kaikkea vaikuttamistyön arkisuutta ja mutkattomuutta. Raunio kokee, että uutisoinnissa työmarkkinapolitiikka yhdistetään turhan usein suuriin kiistoihin, kuten viime vaalikauden vääntöihin kilpailukykysopimuksesta tai aktiivimallista. Keskustan ei puolestaan tarvitse alleviivata suhteitaan MTK:hon, sillä ne ovat muutenkin kaikkien tiedossa. – Pidän erittäin myönteisenä sitä, että johtajat kertovat avoimesti henkilökohtaisista suhteistaan puolueisiin. Kiusallisuutensa vuoksi niitä ei silti haluta ehdoin tahdoin korostaa. Kun SDP laatii omia ohjelmiaan, se on takuuvarmasti yhteydessä SAK:hon. – On aivan selvää, ettei tämä pidä paikkaansa. Kun keskusta laatii maaseutupoliittisia papereitaan, kirjoitetaanko niitä MTK:ssa. RAUNIO pitää huomionarvoisena sitä, että EK, MTK ja SAK panostavat kaikkien puolueiden lobbaamiseen. AY-LIIKKEEN ulkoparlamentaarinen vaikuttaminen nousi tapetille, kun palkansaajajärjestöt protestoivat Sipilän hallituksen uudistuksia vastaan. Monipuoluehallitusten maassa etujärjestöjen on pidettävä yhteyttä joka suuntaan. Raunio muistuttaa, että 1970–80-luvuilla puolueet käytännössä ulkoistivat työvoimapoliittisen – ja osin myös sosiaalipoliittisen – valmistelun työmarkkinajärjestöille. Mutta pitää toki huomata, että samalla tavalla keskustan hallituspaikka on MTK:n etu. On SAK:n etu, jos vasemmistolla on hallituksessa vahva asema. – On mielenkiintoista, että Eloranta kertoo tavanneensa vähemmän pääministeri Sanna Marinia (sd.) kuin Sipilää. Eihän se ole sattumaa, että esimerkiksi SAK:n ja SDP:n toimistot sijaitsevat rinnakkain Hakaniemessä. Jussi Halla-ahon aikana hyvinvointivaltioeetos on jäänyt pienempään rooliin. Esimerkiksi viime vaalikaudella SAK:lle oli tärkeää, että sillä oli edes jonkinlaiset suhteet hallituspuolueisiin. – Mielestäni on silti oikeutettua myös kyseenalaistaa ulkoparlamentaarista vaikuttamista. TUTKIJA ei jaksa uskoa, että etujärjestöt painostaisivat puolueita liikaa, sillä se voisi pahimmillaan kostautua. Raunio näkee, että etujärjestöyhteyksistä on puolueille edelleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Raunio pitää MTK:n Marttilan haastattelua sävyltään kaikista aggressiivisimpana. Järjestöjen vaikuttamispyrkimysten kritisoiminen on Rauniosta hieman kaksinaamaista, sillä niillä on valtavasti jäseniä. Esimerkiksi MTK:lla ei olisi mitään yhteiskunnallista roolia, jos maaja metsätalousyrittäjät eivät kuuluisi siihen. Sen voi tulkita niin, ettei SAK:n juuri tarvitse lobata hallitusta, kun demarit ovat hallituksessa. SAK on läpeensä poliittinen, sillä SDP ja vasemmistoliitto ovat vahvoja pelureita sen jäsenliitoissa. Niillä ei enää ole samanlaista automaattista roolia kuin aikaisemmin. Raunion mukaan ammattijärjestöt ovat edustaneet perussuomalaisille vanhaa vakiintunutta eliittiä, jota tulee horjuttaa. Vielä Timo Soinin puheenjohtajakaudella puolue tasapainoili hyvinvointivaltion ja pienyrittäjien puolustajana. Nyt perussuomalaiset houkuttelee hyvällä menestyksellä niin SAK:n duunareita, MTK:n maatalousväkeä ja EK:n yrittäjiäkin. Vaikka historialliset kytkökset tiettyjen puolueiden ja työmarkkinatoimijoiden välillä ovat kiistattomat, niiden linkeistä puhutaan nykyisin melko vähän. Raunio panee merkille, että järjestöjohtajat painottavat tarjoamansa asiantuntijuuden merkitystä puolueille. Hän epäilee, että syy tiukkaan tekstiin piilee keskustan alhaisessa kannatuksessa. Lisäksi Eloranta sanoo, ettei SDP:llä ole SAK:n näkökulmasta minkäänlaista erityisasemaa, eikä pääministerin puoluekirjalla ole merkitystä. On mielenkiintoista nähdä, miten se tulevaisuudessa rikkoo perinteistä kolmikantaa. PERUSSUOMALAISTEN nousu suureksi puolueeksi herättää kysymyksiä myös työmarkkinapolitiikan tulevaisuudesta. EK:n, MTK:n ja SAK:n voima kumpuaakin viime kädessä juuri joukkovoimasta. – Sekä Häkämies, Marttila että Eloranta puhuvat siitä, että isotkin järjestöt joutuvat lobbaamaan. 1.4.2021 29 Tapio Raunio valtio-opin professori Jonne Renvall / Tampereen yliopisto. – Perussuomalaiset on ollut kokonsa puolesta viimeiset kymmenen vuotta samaa sarjaa vanhojen puolueiden kanssa. Tutkija kuitenkin huomauttaa, että luottamuksellisuus esimerkiksi eläkeuudistusten kohdalla voi edistää kompromissiin pääsemistä. Tällöin pääsee unohtumaan, kuinka arkista ja jatkuvaa yhteydenpito järjestöjen ja puolueiden välillä on. RAUNIO on yksi harvoista etujärjestöjen ja puolueiden suhteita selvittäneistä suomalaisista tutkijoista. Voivatko vahvat järjestöt uhata demokraattista päätöksentekoa. Mitä säännöllisempää yhteydenpito puolueiden suuntaan on, sitä harvemmin järjestöjen tarvitsee ryhtyä suuriin operaatioihin niiden päiden kääntämiseksi. Vaikuttajat tapaavat niin kahvin, lounaan kuin työpäivän jälkeisen oluenkin ääressä. – Häkämies sanoo, että kokoomus pyytää EK:lta konsultaatiota työmarkkina-asioissa. 1.4.2021 29 TAMPEREEN yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio arvioi, että etujärjestöpomojen puheenvuoroista välittyy hyvin totuudenmukainen kuva EK:n, MTK:n ja SAK:n toiminnasta. Sittemmin marssijärjestys on mennyt uusiksi. Rauniosta SDP:n ei kannata jatkuvasti muistutella ay-yhteyksistään, sillä työn murros on sulkenut perinteistä savupiipputeollisuutta ja luonut joustavampia työpaikkoja. – Marttilan haastattelusta tuli eniten mieleen perinteinen painostusryhmäajattelu, jonka mukaan järjestö voi aiheuttaa hankaluuksia, jos puolue ei toteuta toivottua politiikkaa. Valmiit esitykset siunattiin eduskunnassa. Kyllähän ex-pääministeri Juha Sipilä (kesk.) joutui kokemaan hyvin kouriintuntuvasti, kuinka merkittäviä vallankäyttäjiä järjestöt ovat edelleen. Asiaan vihkiytymättömästä kulissien takainen lobbaus voikin näyttää salamyhkäiseltä – ellei jopa “likaiselta”
Siinä vaelletaan vuoristomaastossa vaeltaen ja kiipeillen. Via ferrata -kiipeily ei ole varsinaista vuorikiipeilyä. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksestaan. Kiipeilyporukka on tiivistä ja lämminhenkistä. VIA FERRATOJA löytyy vain ulkomailta, esimerkiksi Italiasta. Kahden Bernie-lapasparin arvonnassa onni suosi Teemu Knuuttia ja Oili Suikkasta. Jokainen reissu pitää suunnitella tarkasti. Kun vaeltaa ja kiipeää pitkän päivän puhumatta juuri mitään, se on kuin meditaatiota. Maaliskuun Suomenmassa julkaistiin ohje trendikkäiden Bernie Sanders -lapasten neulomiseen. Via ferVia ferrata -kiipeily on aktiivilomalaisen meditaatiota rata -varusteet ovat huomattavasti kevyemmät kuin varsinaisessa vuorikiipeilyssä. Onnea voittajille!. Sanoisin, että tämä onkin enemmän vuorella vaeltamista kuin pelkkää kiipeämistä. Luonnossa liikkuminen ja kiipeily tarjoavat vastapainoa rakennetun ympäristön suunnittelemiselle ja politiikalle. Alun perin reitit on tehty sotilaille ensimmäisessä maailmansodassa, jotta he voisivat kulkea vuoristossa nopeasti ja turvallisesti. Kun on peruskunto kohdillaan ja käyttää tervettä järkeä, via ferrata on melko turvallista. Via ferratalla ei oikeastaan voi pudota, koska seinään kiinnitetyssä vaijerissa ollaan kiinni lyhyellä köydellä koko ajan. Esimerkiksi Oulun kiipeilykeskuksessa ihmiset tuntevat hyvin toisensa. OLEN aina ollut liikunnallinen ja etenkin Ouluun muutettuani olen hyödyntänyt erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Rantalomien sijaan ulkomaanmatkani ovat yleensä aktiivilomia, jonne menen retkeilymielellä. Kiipeilyporukka on tiivistä ja lämminhenkistä. Kiipeilyreissuihin valmistaudun kuntoilemalla ja harrastamalla sisäja ulkokiipeilyä noin 1–3 kertaa viikossa. 1.4.2021 30 “RAKASTAN via ferrata -kiipeilyä. Aloitin kiipeilyn harrastamisen noin viisi vuotta sitten kurssilla, jonne puolisoni minut houkutteli. Tavallinen kiipeily jännittää minua, koska siinä voi pudota köyden varaan pitkänkin matkan. Olen ammatiltani arkkitehti, ja vapaa-ajallani toimin Oulun keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Parasta via ferratoilla on, kun saa ylittää itsensä ja mennä oman pelon yli
1.4.2021 31 Ilmiöt Alaikäiset tekemät henkirikokset lisääntyivät viime vuonna. Nuorten rikollisuus herättää jopa lynkkausmielialaa, mutta aikuisten väkivaltainen kulttuuri on jonkinlainen tabu. TEKSTI: PAULIINA POHJALA Yhteisö järkkyy Sh utt ers to ck
Ikätoveriensa silmittömän väkivallan uhriksi joulukuussa joutuneen pojan kohtaloa surtiin ympäri Suomen. Niitä oli 43 vuonna 2020, kun kymmenenä sitä edeltäneenä vuotena tapauksia on ollut vuosittain 9–25. SEINÄJOKISEN Kärjen koulun rehtorin virasta kansanedustajaksi noussut Pasi Kivisaari (kesk.) uskoo, että nuorten keskuudessa leimahtelee entistä suurempia ongelmia. Silloin epäiltyjen rikosten määrä on kolme.. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 TAPPO TAPON YRITYS MURHAN YRITYS MURHA POLIISILLE ILMOITETUT RIKOKSET, JOISSA EPÄILTY ALLE 18-VUOTIAS Po liis i 13 25 16 19 12 10 14 16 11 9 43 10 20 30 40 1.4.2021 32 Yhdessä rikoksessa saattaa olla monta tekijää, jolloin rikosten määrä taulukossa kasvaa, vaikka uhreja on yksi. Kynttilähetkeen osallistuneet ihmiset antoivat medioille kommentteja, joista paistoi syvä järkytys – ja syyllisyyskin siitä, olisiko tapahtunut voitu estää. Alle 18-vuotiaan tekemäksi epäiltyjen henkirikosten tai sellaisten yritysten määrä suorastaan räjähti aiempiin vuosiin verrattuna. Koko arki on monissa perheissä kääntynyt päälaelleen, Pekkarinen sanoo. Kukaan ei tiedä, missä he kulkevat tai miten päivänsä viettävät, heihin ei saada yhteyttä. Tapauksen esitutkintamateriaalia on tilattu Helsingin poliisilta useita satoja kertoja. Silloin mukana saattaa olla sellaisiakin nuoria, joilla on moitteettomat taustat. Pekkarinen sanoo, että moraalipaniikissa unohtuu se tosiasia, että lapset reagoivat ympäristön muutoksiin siinä missä aikuisetkin. – Suunta on ollut erittäin hyvä, viime vuonna se oli erittäin huono. Esimerkkinä Helsingin Koskelan henkirikos, jossa kolme alaikäistä surmasi yhden alaikäisen. – Valtaosa nuorista pääsi nousukauteen ja kaikkeen hyvään, mitä se toi Suomeen. Pekkarisen mukaan alaikäisen syyllistyminen rikokseen rikkoo sitä toivekuvaa, mikä lapsista on. Koronakriisivuosi näyttää tehneen pahaa osalle nuorista. 1.4.2021 32 SINUA EI UNOHDETA. He ovat pudonneet lujaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi, Kilpeläinen toteaa. Tuhannet muistokynttilät välittivät tätä viestiä maaliskuisen perjantai-illan hämärässä. Lapsenkin elämässä voi olla ongelmakäyttäytymiselle altistavia tekijöitä kuten väkivaltaa, ristiriitaista kasvatusta, impulssinhallinnan puutetta ja päihderiippuvuutta. Sitä pahentavat entistä useammin huumeet. POLIISIKIN on pitänyt esillä vakavaa huolta nuorten käytöksestä. Hän tarkasteli väitöskirjassaan yhteisöreaktioita nuorisorikollisuuteen 1940-luvulta alkaen. – Valitettavan moni heistä on ollut elämänsä aikana itse rikoksen uhrina. Useinhan ajatellaan, että lapset ovat tulevaisuutemme. – Yläkouluissa ja toisella asteella on nuoria, jotka ovat käytännössä kadonneet. NUORISORIKOLLISUUS on ollut viime vuosina ennätyksellisen vähäistä, mutta viime vuonna tilastoissa nähtiin huolestuttava piikki. LAPSIASIAVALTUUTETTU Elina Pekkarinen tietää, että lasten tekemät rikokset ovat aina synnyttäneet kuohuntaa, moraalista paniikkia, huolta ja hätää. Kivisaari on kuitenkin sitä mieltä, että nuorten pahoinvoinnin taustalla on viime kädessä suomalaisen yhteiskunnan kadotettu aikuisuus. En äkkiseltään löydä siihen muuta syytä kuin sen, että perheissä, kouluissa ja harrastuksissa on ollut hyvin poikkeuksellinen vuosi. “Jotain on vialla, kun kukaan ei näe.” “Tämä ei saa jäädä vain otsikkotasolle ja raporteiksi.” Murha on herättänyt ihmisissä poikkeuksellista kiinnostustakin. Lapsen rikollisuus luo uhan koko yhteisön tulevaisuuden näkymälle. – Siinä paljastuvat käsityksemme lapsuudesta, sukupolvien välisistä suhteista ja yhteisön suvaitsevaisuuden rajoista. Sanat ovat kynttilään kirjoitettu lupaus Koskelan murhan 16-vuotiaalle uhrille. Osassa perheitä kriisinkestokyky on hyvin heikkoa. Koronavuoden vaikutusta ei voi vähätellä, hän sanoo. Isoissa kaupungeissa on nuoria, jotka eivät enää ”oireile rikoksilla” vaan ovat syyllistyneet vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin, ääritapauksissa henkirikoksiin tai niiden yrityksiin, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen kertoo blogissaan. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on valitettavasti ollut todellisuutta 1990-luvulta lähtien, Pekkarinen kertoo. Ne nuoret, jotka eivät päässeet siihen veneeseen, ovat jääneet aina vain etäämmälle. Nuorten väkivaltarikoksille tyypillistä on myös se, että ne tehdään porukassa. Aikuiset kokevat epäonnistuneensa
Hätää jäi luultavasti kotien seinien sisälle. Toimitaan tukihenkilöinä, järjestetään ilmaisia harrastuksia, tuetaan leirikouluja, kaikkea tällaista. – Totta kai rikoksista täytyy saada tuntuva seuraamus, mutta sen lisäksi nuorisorikolliset tarvitsevat paljon ohjausta ja tukea, jotta elämä lähtee oikeaan suuntaan. – Niin kauan kuin tämä totuus on olemassa, on toissijaista puhua resursseista tai muista yksittäisistä taikatempuista. Pekkarinen ei tosin innostu Helsingin apulaispormestarin Pia Pakarisen (kok.) valtuustoaloitteesta, jossa esitetään Koskelan surmapaikan alueen tai jonkin muun sopivan puistoalueen muuttamista Lasten oikeuksien puistoksi. Syksyn useat kouluväkivaltatapaukset eivät tulleet Pekkarisen mukaan yllätyksenä, sillä poliisilta ja nuorisotyöntekijöiltä alkoi jo kesän lopulla tulla viestejä nuorten levottomuudesta. Koronakriisivuosi näyttää tehneen pahaa osalle nuorista. Suomi on sen vuoksi naisille EU:n toiseksi vaarallisin maa. Ja ri La uk ka ne n – Rajuimmissa saamissani viesteissä on vaadittu kuolemantuomioita, Pekkarinen kertoo. – Ei voi olla niin, että samalla kun aikuiset mätkivät toisiaan, rinta kaarella vaaditaan, että kiusaamista ei saa esiintyä lasten ja nuorten maailmassa. Lapsiasiavaltuutettu puolestaan nojaa YK:n lapsen oikeuksien komiteaan, joka muistuttaa, että alaikäisen kehittyminen on vielä kesken, ja rangaistuksiin tulee suhtautua myös kasvatuksellisesti. – Sanoisin, että tehdäänkö koko ajan. Samoin on Pekkarisen mukaan käynyt jokaisen tragedian kohdalla, mutta valitettavan usein tämä tarve on unohtunut otsikoiden laannuttua. Todella puututaan kaikkeen kiusaamiseen, resurssoidaan kouluja, tuetaan nuorisoja sosiaalityöntekijöitä. – Suomessa on jonkin verran väkivaltanormin hyväksymistä ja asian yhteiskunnallisen käsittelyn välttelyä. Toimenpideohjelmia tulisi laatia myös aikuisten käytökselle, Kivisaari sanoo. KOSKELAN TAPAUS synnytti suomalaisissa myös suuren tarpeen toimia. Syksyllä yli puolet kunnista jo arvioi, että lastensuojeluilmoituksia tulee enemmän kuin aikana ennen koronaa. – Meillekin tulee nyt koko ajan viestiä, että mitä me voimme tehdä. – Ajatus Lapsen oikeuksien puistosta on aivan ihana, mutta en ymmärrä, miksi se pitää liittää näin traagiseen ja kamalaan tapahtumaan. VIIME KEVÄÄN poikkeusoloissa lastensuojeluilmoitusten määrä jopa laski. Hän on lukenut kylmääviä somekeskusteluja, joissa arvovaltaisetkin tahot vaativat, ettei alaikäisyys saa vaikuttaa tuomioon ja vankeuden tulee olla aidosti elinikäinen. – Niissä perheissä ollaan vain helpottuneita tästä tilanteesta. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo, että pieni joukko nuoria on jäänyt pahasti syrjään muusta yhteiskunnasta.. LAPSIASIAVALTUUTETTU Pekkarinenkin näkee aikuisten reaktioissa kaksinaismoralismia. Suomalaiset lapset kasvavat kulttuurissa, jossa kuolemaan johtaa tyypillisimmin aikuisten miesten keskinäinen väkivalta. 1.4.2021 33 Aikuiset hakkaavat toisiaan verbaalisesti sosiaalisessa mediassa ja fyysisesti ryyppyporukoissa, ja nuoret havaitsevat kaiken tämän, hän huomauttaa. Pekkarinen pelkää, että koronarajoitusten jatkuessa lasten ja nuorten hätä jää edelleen piiloon perheissä, joissa on viranomaisvastaisuutta. Lähisuhdeväkivalta on myös vakava ongelma. Muuten kärsijöinä voivat olla sekä nuori että koko yhteiskunta. KOSKELAN murhatapaus synnytti hätääntyneessä yhteisössä myös voimakasta lynkkausmielialaa alaikäisiä tekijöitä kohtaan. Onko se ok, että esimerkiksi keski-ikäisiä miehiä kuolee niin paljon väkivallan seurauksena, Pekkarinen kysyy
Haapala vakuuttaa kirjoittavansa esimerkiksi puheenjohtaja Jussi Hallaahon linjauksista silloin kun kirjoitettavaa on, mutta suuri osa puolueen muista kansanedustajista on hänen mielestään ”julkisuudesta eläviä suunpieksäjiä”, joilla ei ole mitään poliittista annettavaa. – Negatiivinen tai positiivinen, kunhan nimi on kirjoitettu oikein. 1.4.2021 34 TOIMITTAJIEN ammattilehti Journalisti selvitti tammikuussa julkaisemassaan jutussa, mitä puoluetta tunnetut suomalaiset politiikan toimittajat ryöpyttivät eniten mielipiteellisissä teksteissään. Haapalan mukaan perussuomalaisia kritikoivien kolumnien vähäinen määrä johtuu siitä, ettei puolueella ole poliittista valtaa eikä edes juurikaan kiinnostavia poliittisia aloitteita. Haapala pitää perussuomalaisista kirjoittamista hankalana myös siksi, että joillakin puolueen kansanedustajista on kyky kääntää kaikki julkisuus edukseen. Sama selvitys paljasti, että kyseiset toimittajat kirjoittivat perussuomalaista puolueen kannatukseen nähden niukasti. SEKÄ Haapalan että Lehtimäen mukaan perussuomalaisia käsittelevät jutut poikivat toimittajille lähes poikkeuksetta runsaasti negatiivista palautetta. Kieltämättä jotkut toimittajat näkevät enemmän. – Näiden tyyppien perässä ei kerta kaikkiaan viitsi juosta, Haapala tuhahtaa. – Perussuomalaiset ei ole mikään helppo puolue käsitellä. Palaute on joko sitä, että muiden mielestä olet kirjoittanut heistä liian pehmeästi tai sitten heidän omat kannattajansa syyttävät, että heitä kohdellaan väärin, Lehtimäki sanoo. Keskustalaisia tuskin yllättää, että kärkisijan vei oma puolue. Haapala pöllytti keskustaa Journalistin laskelman mukaan vajaan kolmen vuoden aikana 32 kolumnissaan, kun taas perussuomalaiset joutui kritiikin kohteeksi yhdeksän kertaa. JOURNALISTIN jutussa arvioitiin myös MTV3:n yhteiskuntatoimituksen päällikön Eeva Lehtimäen kolumneja. Lehtimäen mukaan perussuomalaisia koskevien tekstien vähäisempi määrä liittyy puolueen pyörittämään suppeaan aiheagendaan ja siihen, ettei se ole hallituksessa. – Kyllä heistä uutisjuttuja tehdään siinä kuin muistakin, mutta jos miettii kommenttiaiheita, niiden painopiste on tällä hetkellä hallituksessa ja koronassa. Selvityksessä kävi ilmi, että Lehtimäki arvosteli kolmen vuoden aikana keskustaa 17 kolumnissa ja perussuomalaisia neljässä. Jos heitä kritikoi, he nostavat helkkarinmoisen metelin. Jos heitä kehuu, he välittävät sen eteenpäin. Perussuomalaisia kritisoivia tekstejä oli vain murto-osa keskustaan verrattuna. – En halua nähdä edes vaivaa heistä kirjoittamiseen. Risuja tulee aika ajoin muidenkin puolueiden kannattajilta, mutta perussuomalaisia koskevat tekstit saavat usein aikaan suoranaisen vyöryn. ILTA-SANOMIEN politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala oli yksi kuudesta toimittajasta, jonka tekstejä Journalistin selvityksessä arvioitiin. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA LIKASANKO NISKAAN Perussuomalaisista kirjoittava toimittaja saa varautua kovaan kohteluun Ilmiöt
Haapala ja Lehtimäki kiistävät tämän jyrkästi. – Pelko on ymmärrettävä reaktio, mutta samalla journalismin, viestinnän ja demokraattisen yhteiskunnan kannalta vaarallinen ilmiö. HERKMAN myöntää, että jos Annika Saarikko, Petteri Orpo tai kuka tahansa muu puoluejohtaja olisi käyttänyt samoja sanoja, asiasta nousisi kohu. Käytännössä Halla-aho tarkoitti, että Opettajien Ammattijärjestö suosii maahanmuuttajia. Kumpi on sitten enemmän totta. Herkmanin mukaan kysymys toimittajien mahdollisesta itsesensuurista perussuomalaisten kohdalla on kiinnostava, mutta hän ei usko siihen tässä yhteydessä. Haapala sanoo, ettei itse piittaa palautteesta hevon häntää, mutta toisaalta ymmärtää, jos joku herkempi tai kokemattomampi toimittaja sitä kavahtaa. – Heillä on myös selvästi mobilisoida paljon ihmisiä ottamaan kantaa asioihin sosiaalisessa mediassa. Hän ottaa esimerkiksi vuoden 2018 presidentinvaalit, joissa puolueen ehdokkaana oli nykyinen eurokansanedustaja Laura Huhtasaari. Seppäsen mielestä median pitäisi kysyä Halla-aholta, miksi tämä luonnehti OAJ:tä rasistisella ja halventavalla sanalla. – Ne maailmat ovat tällä hetkellä aika kaukana toisistaan. Jos ei ole tottunut tähän ja saa kerran likasangon niskaansa, niin kyllä siitä jotkut säikähtävät. Lehtimäki näkee perussuomalaisten eduskuntaja mediajulkikuvan varsin erilaisena kuin sen läsnäolon sosiaalisessa mediassa. HAAPALA kuvailee perussuomalaisten kannattajilta saamaansa palautetta voimakkaaksi ja tunneperäiseksi. 1.4.2021 35 Lehtimäen mukaan perusuomalaisten kannattajien joukossa elää vahvana uhrimentaliteetti ja epäluottamus perinteistä mediaa kohtaan. HERKMANIN mukaan myös tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu politiikan journalismin keskittyvän hallituspuolueisiin muiden puolueiden kustannuksella. – Näin varmaan tapahtuisi, mutta painottaisin sanaa ”jos”. Kun suurin osa syötteistä tulee hallituksen puolelta, kommentointi keskittyy valtaosin niihin. Tampereen yliopiston journalismin professori Janne Seppänen puolestaan patistaa Mediayhteiskunta-blogissaan toimittajia tarttumaan perussuomalaisten kielenkäyttöön. – Palaute on yleensä sitä, että ollaan agendamediaa, mutta se voi kohdistua myös siihen, kun naisena tekee hommia. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kutsui maaliskuun lopussa Twitterissä OAJ:tä ”hyvin mamukiimaiseksi järjestöksi”. Onko Halla-ahon sammakko enää uutinen. Tampereen yliopiston tutkija Jari Väliverronen haastatteli politiikan toimittajia väitöskirjaansa varten vuonna 2016 ja havaitsi, että trendi on vahvistunut entisestään viimeisten 10–20 vuoden aikana. He pyrkivät nonsaleeraamaan toimittajan tietämystä ja objektiivisuutta, tekemään toimittajasta jonkin sortin puolueellisen toimijan. MYÖS Jari Väliverronen pitää perussuomalaisten provokatiivisia ulostuloja selkeänä poliittisena strategiana. Jotkut tunsivat sääliä kokemattomia kansanedustajia kohtaan, toiset taas pitivät puolueen toimintaa pelinä, johon eivät halunneet lähteä mukaan. Heidän mukaansa palautteella ei ole ollut vaikutusta siihen, minkä verran he puolueesta kirjoittavat. Aiemmin toimittajanakin työskennellyt tutkija ei osaa sanoa suoralta kädeltä, miten niihin tulisi suhtautua. Osa hänen väitöskirjaansa varten haastattelemistaan toimittajista oli sitä mieltä, ettei kaikkia ulostuloja kannata uutisoida lainkaan. KESKUSTALAISTEN silmiin näyttää usein siltä, että omaa puoluetta mätkitään mediassa olipa se hallituksessa tai oppositiossa, kun taas perussuomalaisten tekemiset painetaan villaisella. JOURNALISTI-LEHDEN selvitys politiikan toimittajien eniten ryöpyttämistä puolueista ei yllätä journalismin tutkijoita. – On ihan hyvä, että journalistit ovat oppineet Trumpista ja muistakin vastaavista populistitoimijoista, että jokaiseen heittoon ei kannata tarttua: julkisen paheksunnan aiheuttaminen on niiden tarkoitus. Jussi Halla-aho kutsui OAJ:tä ”hyvin mamukiimaiseksi järjestöksi”. Muiden puolueiden johtajat eivät käytä tuollaista kieltä, siksi se olisi merkittävää. Seppänen päättelee, että jotkut toimittajat ilmeisesti pelkäävät Hallaahoa ja hänen kykyään mobilisoida somen vihakampanjoita. – En kiistä sitä, että voimakas reaktio saattaa jossain määrin ohentaa julkisuutta. Helsingin yliopiston viestinnän professori Juha Herkmanin mukaan eri puolueiden edustavuus Journalistin keräämässä aineistossa on varsin johdonmukainen suhteessa niiden hallitusvastuisiin: keskusta oli hallituspuolue koko tutkimusjakson ajan, kun taas perussuomalaiset oli mukana vain Sipilän hallituksen alkupuolikkaalla. Lehtimäen mukaan häntä on syytetty perussuomalaisten kannattajien taholta milloin punavihersuvakiksi, milloin kokoomuslaiseksi. Puolueen edustajat esiintyvät asiallisesti esimerkiksi television keskusteluohjelmissa, mutta somessa kannattajien ote on räyhäävä. – Kolumnien juttuaiheet valikoituvat pääasiassa niiden kuvitellun poliittisen merkityksen perusteella. – Tällainen painotus löytyy oikeastaan kaikista läntisistä demokratioista ja pidän sitä ymmärrettävänä, vaikka asiaa voi myös kritisoida. Yksikään tiedotusväline ei tarttunut kirjoitukseen. JOURNALISTIN tammikuussa julkaisemasta jutusta syntyi vaikutelma, että toimittajat välttelisivät perussuomalaisista kirjoittamista siitä koituvan negatiivisen palautteen vuoksi. Toimittaja antoi mielipiteensä näkyä kolumneissaan ja joutui sekä sosiaalisen että perussuomalaisen median maalittamaksi. Herkman sanoo ymmärtävänsä vaikenemisen hyvin. Sh utte rsto ck. – Jos kirjoitat negatiivisesti perussuomalaisista, he kyllä järjestävät toimittajalle ikävää. – Poliittinen systeemi on muuttunut hallitusvetoisemmaksi ja se vaikuttaa juttuaiheiden valintaan. Haapalan mielestä Huhtasaari jäi asiantuntemuksessa jälkeen muista ehdokkaista eikä pärjännyt tenteissä. Perussuomalaisten monet edustajat puheenjohtajisto mukaan lukien on sen sijaan tunnettu tällaisista provokaatioista. Professorin mielestä Halla-ahon kielenkäyttö ei ole enää mikään uutinen, vaan kyse on kuntavaaleihin liittyvästä viestinnästä, jolla kosiskellaan tiettyä kannattajakuntaa ja yritetään saada julkisuutta
VIRTASEN mielestä näyttää siltä, että keskustan vajoaminen puoluekentän keskikastiin saattaa olla lopullista. KESKUSTAN ”löydettyään” Virtanen etenee ääripäiden etsimiseen. – Puolue on menettänyt lähes puolet valtakunnallisesta kannatuksestaan viidessä vuodessa, ja tappio uhkaa kuntavaaleissa 2021. VIRTASEN mukaan suuri osa keskustan identiteetistä perustuu edelleen maatalouselinkeinoihin. Miten identiteettipolitiikka hajottaa Suomea. Tapahtumaan osallistuu parikymmentä paikallista keskusta-aktiivia ja tusinan verran pääkaupungista tulleita politiikan toimittajia. KESKUSTAN ryöpyttäminen on tunnetusti pääkaupunkiseudun toimittajaeliitin lempilaji. ”Ikääntyvä setämies” kulkee ympäri maata ihmettelemässä nykyajan kotkotuksia. Tilaisuus ei silti muuta Virtasen arviota keskustan tilasta: se on surkea. Virtanen etsii tukea näkemykselleen politiikan tutkijoilta. Epätoivon merkkinä voidaan pitää pikemminkin sitä, että toimittaja vetää analyysissaan Väyrys-kortin esiin. Honkamäen kylätalolla Iisalmessa järjestettävän tupaillan tähtenä on paikkakunnan oma poika Seppo Kääriäinen. On hämmästyttävää, miten heikentynyt se nyt on, Jokisipilä sanoo. Ennen vanhaan politiikan ääripäitä olivat kommunistit ja porvarit, mutta entisen jakolinjan tilalle on tullut uusia ulottuvuuksia, identiteettipolitiikkaa. – Epätoivon merkkinä voidaan pitää sitä, että puolueen entinen kunniapuheenjohtaja Väyrynen on palannut harharetkiltään puoluehallituksen jäseneksi ja tarjoaa varmaankin Saarikolle neuvoja: Suomen olisi irtauduttava eurosta ja niin edelleen, Virtanen kirjoittaa. Ilta sujuu ilmeisen leppoisissa merkeissä. Hänen mielestään keskustan yritys liberalisoitua on epäonnistunut, eikä arvokonservatiivinen maakuntien väkikään ole enää uskollista. Puoluepolitiikan lisäksi käsittelyssä ovat muun muassa feminismi, seksuaalivähemmistöt, kielikysymys sekä rasismi ja antirasismi. Virtanen esimerkiksi laittaa puolueen huonot kannatusluvut naispuheenjohtajien piikkiin. – -hölmömpikin politiikan tarkkailija ymmärtää, että Kaikkonen olisi voinut pysäyttää äijä-äänestäjien joukkopaon perussuomalaisiin ja nukkuvien puolueeseen, hän kirjoittaa. Kepulaisia uskaltaa mätkiä olan takaa, he kun eivät siitä mekkalaa nosta. Hän menee synkistelyssään niin pitkälle, että väittää keskustan hajonneen. Virtasen edellisen, ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvan Ilmastopaniikki-kirjan vuoksi muutamat vihervasemmistolaiset tahot kieltäytyvät haastatteluista. Silti Virtasen perustelut keskustan kuolinkellojen soittamiselle ovat heikot ja osoittavat hänen tuntevan kansanliikettä huonosti. Ajatushautomo Magman tutkija, SDP:n historiaan erikoistunut tohtori Mikko Majander sen sijaan toppuuttelee Virtasen intoilua keskustan lopullisesta kuolemasta. Docendo, 311 s. – Jos se iskee, ei puolue ehkä enää toivu vaan vajoaa luonnolliselle tasolleen, Euroopan muiden entisten talonpoikaispuolueiden yksinumeroisiin kannatuslukuihin. Niinpä kokonaisuus painottuu väistämättä oikealle. ANNUKKA KAARELA Matti Virtanen: Ääripäät. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä myöntää kirjassa, että kuntavaaleissa moukari voi iskeä keskustaan. – Syvin kuilu kulkee nyt kansallismielisten konservatiivien ja liberaalien globalistien välissä. Tämä uusjako on hyödyttänyt puoluepolitiikassa erityisesti perussuomalaisia ja vihreitä, Virtanen arvioi. – Historian perusteella voisi sanoa, että keskustassa on katastrofin aineksia, toimittaja kirjoittaa. Voisi jopa sanoa, että keskusta on hajonnut. Kääriäinen puhuu viisaita ja paikallispoliitikot kertovat keskustavetoisessa kaupungissa menevän hyvin. Hän on toimittajantyössään pannut merkille yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisen. Kirjat Ääripäitä kirjassaan etsivä toimittaja Matti Virtanen pitää keskustan vajoamista lopullisena. Majander pitää keskustaa kaikesta huolimatta yhtenä Suomen historian kolmesta suuresta kansanliikepuolueesta, vaikka niiden kulta-aika jäikin 1900-luvulle. Näin tuntuu ajattelevan toimittaja Matti Virtanen, joka uuden Ääripäät-kirjansa aluksi jalkautuu keskustan tupailtaan. 1.4.2021 36 JOTTA voi löytää reunat, on aloitettava etsiminen keskeltä. KATASTROFIN AINEKSIA
MYRSKYN JÄLKEEN TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ. Ajoittain hän koki sen myös keskustaa äänestäneiden mollaamiseksi. Pestiin kannatti silti lähteä, hän toteaa nyt. 1.4.2021 37 Henkilö Voimakas mediakritiikki tuntui välillä epäreilulta, Minna-Maaria Sipilä sanoo puolisonsa pääministeriajoista
Erityisesti vakaumuksen ilkkuminen tuntui todella loukkaavalta. Jos nyt pitäisi sanoa, että kannattiko pestiin lähteä, niin Sipilän mukaan kannatti. – Olemme aina olleet hyvin perhekeskeisiä. Sipilä koki, että hänen miehensä arvostelu kääntyi välillä myös kaikkien keskustaa äänestäneiden ihmisten mollaamiseksi. Kaikilla meillä on jokin vakaumus. Pappaa hän huutelee aina ensimmäisenä. Niin demokratiassa pitää ollakin. Uskonnonvapaus kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Kun yksi “tulipalo” saatiin sammutettua, jossain syttyi uusi. Lämpimiä muistoja Sipilällä on etenkin Pohjoismaiden pääministerien tapaamisista, joissa pääministerien puolisot ehtivät tutustua toisiinsa. Häntä huoletti se ennen kaikkea demokratian kannalta. Sitä Sipilällä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut taas hieman enemmän. – Monesti mietin mielessäni median vastuuta. Nyt he voivat tulla vapaammin kylään ilman, että tarvitsee katsoa aikaa kalenterista. Sipilän mukaan ajatus säätiön perustamiseen tuli aikanaan hänen puolisoltaan. Mieli voi keskittyä välillä pelkästään vaikkapa ryytisalvian kasvuun eikä koko ajan tarvitse olla varuillaan, että mitä kulloisestakin esille nousevasta asiasta pitäisi ajatella. Kausimansikkaa, ryytisalviaa, paprikaa, sitruunaa ja yrttejä. Minna-Maaria Sipilän mukaan he tiesivät jo etukäteen, että helppoa ei tulisi olemaan. Tilannetta helpottaa myös se, että Sipilät ovat palanneet asumaan täysipainoisesti kotiseudulleen Kempeleeseen Pohjois-Pohjanmaalle. Ihmiset jaksoivat kannustaa eteenpäin. Minna-Maaria ja Juha Sipilä ovat palanneet asumaan Oulun seudulle.. Säätiö oli hänen oma työnsä myös pääministerikaudella. Kaikki yhteiset tekemiset riippuivat puolison kalenterista, joka oli täynnä menemisiä ja tulemisia, palavereita ja istuntoja. Hänen mukaansa he molemmat ovat jo lapsuudenkodissaan oppineet, ettei erilaisten näkökantojen perusteella pidä asettaa raja-aitoja kenenkään väliin. Pyrkimyksenä on avun kautta ehkäistä syrjäytymistä. Erityisen iloinen Minna-Maaria Sipilä sanoo olevansa siitä, että kaikesta väännöstä huolimatta hallitusvastuun päätehtävä talouden kuntoon laittamisesta onnistui. – Kanssakäyminen esimerkiksi Ulla Löfvenin kanssa oli ihanan mutkatonta. – Minussa asustaa pienoinen viherpeukalo. 1.4.2021 38 TÄNÄ KEVÄÄNÄ Minna-Maaria Sipilä on istuttanut paljon siemeniä. Kun hänen puolisonsa Juha Sipilän pääministerikausi kesällä 2019 päättyi, Minna-Maaria Sipilä huomasi, kuinka hektistä, kiireistä ja täyttä arkea he olivat kuluneen neljän vuoden ajan eläneet. Sellainen vähättely ei kuulu demokratiaan. Juhan pääministeriaikoina sille ei ollut voimia eikä aikaa, mutta tänä keväänä minulla on kaikki ikkunalaudat täynnä. Myöhemmin joistakin otsikoista ja kommenteista johtuen huomasin miettiväni, että miten jotkut tahot voivat ottaa oikeudekseen vähätellä satojentuhansien ihmisten antamia ääniä. Se on ainutlaatuinen elämänkokemus, jota hän arvostaa. Sen hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että pääministeri kohtaa työssään kritiikkiä ja hänen harjoittamaansa politiikkaa arvioidaan ankarasti. – Meitä yritettiin väkisellä ahtaa muottiin, johon me emme kuulu. Politiikassa tulee myös aina eteen kaikenlaisia yllätyksiä. – Se kaikki kuuluu pääministerin työhön. Nyt Sipilä on nauttinut ennen kaikkea ajattelun vapaudesta. – On ihana seurata, miten Juha on kaikki kaikessa lastenlapsistamme nuorimmalle, parivuotiaalle. Hänen mukaansa monissa arvosteluissa myös puhuttiin totena sellaista, jolla ei ollut mitään faktapohjaa. Ja kun oltiin vapailla, täytyi puolison olla koko ajan valmiudessa kommentoimaan julkisuudessa, jos politiikassa tai muualla sattuisi jotain tapahtumaan. Halusin tukea miestäni. Sen mahdollisti todella kova työ. Se on aina eräänlainen ihme. Siihen ei kovin moni uskonut etukäteen. En osannut itsekään olla miettimättä ja pohtimatta niitä asioita, joita eteen sattui. JUHA SIPILÄN pääministerikauteen osui isoja poliittisia haasteita, kuten talousja työllisyystilanteen vakauttaminen sekä yllättäen iskenyt pakolaiskriisi. Otan korkojen kanssa takaisin, hän nauraa. – Välillä ahdisti toisen puolesta. Mutta kun pöytään nostettiin Sipilöiden hengellinen vakaumus ja sukulaissuhteet, mentiin Minna-Maaria Sipilän mielestä liian pitkälle. Tutkailen tiheästi, että milloin ensimmäiset vihreät alut pilkistävät sieltä mullasta. Myös lapset asuvat Oulun seudulla. Puolison työ toi mukanaan mielenkiintoisia ja innostavia asioita. – Tykkään seurata kasvun etenemistä. Ikään kuin keskustalaisten antamat äänet olisivat jotenkin epäsopivia ja vääriä. Sipilä sanoo itse olevansa hyvin avoin erilaisille ihmisille ja taustoille. Talouspäätökset herättivät voimakasta vastustusta. Nyt on todella iso ilo olla mukana heidän arjessaan. VAIKKA pääministeriaika oli välillä raskasta, silti Minna-Maaria Sipilä kokee sen olleen paljon enemmän kaikkea hyvää ja positiivista. Mielenkiintoista oli päästä näkemään myös valtionpäämiesten inhimillisempää puolta virallisissa tapaamisissa. Ikkunalaudoilla ne imevät nyt itseensä auringonvaloa kasvaakseen paremmin kesän tultua. Heidän seurastaan Sipilä sanoo nauttivansa erityisen paljon. – Työllisyyden nousua 68 prosentista 73 prosenttiin voidaan kait pitää pienenä ihmeenä. Pääministeriaikoina ikävöimme Juhan kanssa valtavasti lastenlapsiamme. Mutta onhan se hyvin kuluttavaa. AIKAA. Iloa hänelle tuottivat myös ihmiset, joita hän kohtasi puolisonsa kanssa ympäri Suomea. Ja lastenlapset. Kaikkein vaikeinta Minna-Maaria Sipilälle olivat hänen puolisoonsa kohdistuneet, ajoittain epäreiluilta tuntuneet mediaryöpytykset. Säätiön tehtävänä on auttaa erilaisissa kriisitilanteissa eläviä ihmisiä ja perheitä sekä Suomessa että ulkomailla. – Keskusta sai vuoden 2015 vaaleissa vahvan valtakirjan. SIPILÖILLÄ on ollut vuodesta 1998 lähtien hyväntekeväisyyssäätiö, jonka hallituksen puheenjohtajana Minna-Maaria Sipilä toimii
Heillä on usein yhteys niihin ihmisiin, jotka apua eniten tarvitsevat. Kolme ensimmäistä vuotta olivat musertavan surun kanssa kaikkein vaikeimpia. Sipilä kokee oman henkilökohtaisen uskonsa olevan ennen kaikkea toivon ja lohdun tuoja. Mutta kaipaus ja suru muuttavat muotoaan. Sen Minna-Maaria Sipilä sanoo olleen ratkaisevimpia voimia raskaan surun keskellä. Minna-Maaria Sipilä sanoo oppineensa jo lapsuudenkodissaan, ettei erilaisten näkökantojen vuoksi pidä asettaa rajaaitoja kenenkään väliin.. Vaikka Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on luotu kattava turvaverkko, aina sen läpi tippuu syystä tai toisesta ihmisiä. Sitä tarjosivat ennen kaikkea läheiset ja ystävät. Suru ei myöskään koskaan väisty tai tule valmiiksi. Kolmannen sektorin rooli heidän auttamisessaan on Sipilän mukaan korvaamaton. Hänellä oli hyvin monenlaisten ihmisten muodostama laaja ystäväpiiri. Meitä yritettiin väkisellä ahtaa muottiin, johon me emme kuulu. – Juuri nyt minulle kuuluu ihanaa kevättä. Säätiön kautta Sipilä sanoo oppineensa elämästä ja yhteiskunnasta paljon. Toivo elämän jatkumisesta on kantanut. Sipilöiden säätiö kanavoi avun ihmisille yhteistyössä kuntien velkaneuvonnan ja kirkon diakoniatyön kanssa. – Minulle on aina ollut selvää se, ettei ihminen voi itse aina elämässään valita, miten hänen asiansa menevät. Perheyhteisö tiivistyi entisestään. Eteenpäin oli mentävä pieni hetki kerrallaan. 1.4.2021 39 – Meillä molemmilla on lapsuudenkodeistamme perittynä elämisen malli, johon kuuluu auttaminen. Se järjestys tuntui niin väärältä. Tuomo ei karsinoinut ketään, vaan päästi ihmisiä lähelleen. Huono-osaisimmat meistä ovat usein olosuhteidensa uhreja. – Kaikkein vaikeinta oli etsiä omalle lapselle hautapaikkaa. Kiitollinen Sipilä sanoo olevansa siitä, ettei hänen mielensä ole katkeroitunut raskaimpinakaan hetkinä. Nykyisin, kuusi vuotta Tuomon poismenon jälkeen Sipilä sanoo kokevansa enemmän lempeää kaipausta ja syvää kiitollisuutta lapsensa elämästä. – Ajattelen Tuomon poismenon yhtenä elämänkokemuksena, joka muutti meitä ja jätti meihin tietyt jäljet. – Minusta ne ovat tärkeimpiä asioita myös nyt pääsiäisenä. Suru teki kipeää. Hyvin usein ihmisillä ei ole yhtään mitään, mistä hän voisi valita. TOIVON VALO. Tuntuu hyvältä, kun valo taas voittaa pitkän pimeyden jälkeen. RASKAITA menetyksiä Sipilät ovat kohdanneet myös omassa elämässään. Myös rukous kantoi. Heidän poikansa Tuomo menehtyi äkisti ja yllättäen helmikuussa 2015, vain muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja. – Haluan korostaa etenkin kirkon diakoniatyön merkitystä, sillä siitä harvoin puhutaan. Ja kaiken tämän ohessa Juha Sipilä hoiti pääministerin tehtäviä, ratkoi talouden ongelmia ja pakolaiskriisiä. Ne ovat kristinuskon syvintä sanomaa. Minna-Maaria Sipilä sanoo poikansa kuoleman myötä ymmärtäneensä sen, ettei kaipaus koskaan lopu. Koetan oppia hänen laajasta sydämestään ja ihanasta luonteestaan
Kotinsa tekojärven pohjamutiin menettänyt Urpo Alakorva kuvaa Lokkaa Euroopan suurimmaksi ympäristötuhoksi. TUHON JA ELANNON TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA Tekojärvi toi Reportaasi Er kk i M ik ko la / M us eo vi ra st o Tekojärvien alle jääneistä kylistä siirrettiin pois yli 600 asukasta. Kymmeniä vuosia myöhemmin Anteri Aikio ja Jani Äärelä saavat tekojärvestä elannon. 1.4.2021 40 Kun Lokan tekojärvi rakennettiin Sodankylään vuonna 1967, sen alle jäi monen ihmisen koti ja valtavasti metsää. 1.4.2021 40
1.4.2021 41 – MUISTAN altaan tulon aivan reilusti. Hannulan mielestä rahakorvaus ei ollut oikeudenmukainen tai taannut väestön jatkuvaa ja vakaata toimeentuloa. – Jos laitan silmät kiinni, näen vieläkin kotikylän, Alakorva kuvailee. He eivät tienneet, mitä ajatella. Rakentajat kiikuttivat pöytiin papereita, joissa ”kaikki” oli huomioitu. Suurilta osin valtio-omisteinen Kemijoki Oy rakensi kuitenkin Lokan altaan ja se täyttyi vedellä. Alakorva kuvailee itseään pesunkestäväksi sompiolaiseksi, sillä hänen sukunsa on ollut Lokan alueella “kauemmin kuin kynä on ollut keksitty”. Kävelin siellä pohjalla 20 vuotta, toteaa Urpo Alakorva. Puut upposivat veteen rakennusten raunioiden mukana, ja järven pinnan yläpuolella näkyi puiden latvoja vielä pitkään. Moni tiesi, että kotiseutua tulee ikävä, mutta nöyrtyi ajatellessaan, että vesivoima on koko maan etu. Kun allas tuli, parikymppinen Alakorva sytytti itse tulet synnyinkotinsa pirtinpöydän alle. PAIKALLISILLE tieto tekojärven suunnittelusta tuli 1950-luvun lopulla ripotellen. Alakorva kuvaa Lokan tekojärveä Euroopan suurimmaksi ympäristötuhoksi, mutta hyväksyy sen, ettei altaalle enää mitään voi. Filosofian tohtori Jouni Kauhanen toteaa kirjassaan Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sosiaalihistoria: nöyrtyminen ympäristöpakolaiseksi (2014), että Lokan ja Porttipahdan allasevakkoja voi pitää Suomen ympäristöpakolaisina, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta valita toisin. Myös luonnonsuojelijoita kuten Urpo Häyristä ja Pentti Linkolaa hanke sapetti. Sompion seutujen hukuttaminen sai kritiikkiä paikallisten lisäksi maaherra Uuno Hannulalta ja rovasti Yrjö Aittokalliolta. – Lokan ja Porttipahdan suunnittelu ja rakentaminen eteni ilman yleistä hankkeen kyseenalaistamista, Kauhanen kirjoittaa. Hän on kotoisin Korvasen kylästä, joka jäi naapurikylien Rieston ja Kurujärven sekä osan Muteniaa tavoin altaan alle. Alakorva muistaa, kuinka altaan tultua eläimiä hukkui heikkoihin jäihin ja järven pintaan nousseisiin turvelauttoihin. Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy lunasti talot, joista osa purettiin ja osa poltettiin. Olga Oinas-Panuma 1.4.2021 41 Urpo Alakorvan kotikylä jäi Lokan altaan alle.. – Sen aikaisilla vehkeillä olisi mennyt 15–20 vuotta saada pohja paljaaksi, 40 vuotta puita työkseen ajanut Alakorva laskeskelee. Aaltojen alle jäi seisomaan noin 200 000 kuutiometriä puuta, koska niiden hakkaaminen ja kuljettaminen olisi vienyt liikaa aikaa. Siinä pihalla sitten katsottiin, kun koti höyrähti. Kun Lokan tekojärvi rakennettiin vuonna 1967, alle jääneiden kylien noin 600 asukasta pakkosiirrettiin pois alueelta. – Siinä pihalla sitten katsottiin, kun koti höyrähti, Alakorva toteaa haikeana. – Emme me juuri älynneet panna hanttiin altaan rakentamista, eikä sillä varmasti olisi ollut merkitystäkään, vastassa oli niin isokenkäisiä ihmisiä, Alakorva pohtii. – Se oli niin kuin matto olisi vedetty jalkojen alta
Alle jäi useita kyliä, kalaisa Sompiojärvi ja sompiolaisten pyhä Akan kivi. Lokkaan ja Porttipahtaan varastoidulla vedellä tuotetaan vuosittain noin 850–950 GWh sähköä, mikä vastaa 120 000–135 000 kotitalouden sähkönkulutusta. Alakorvan mukaan koko kulttuuri ja elämä muuttui. Alueelta muutti ihmisiä muihin kyliin pakosta tai omasta halustaan, kauimmaiset Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. LOKKA Euroopan unionin suurin tekojärvi. Presidentti Urho Kekkonen kannatti vesivoimaa. Pinta-ala korkeimmillaan 417 neliökilometriä, matalimmillaan 216 neliökilometriä. Esimerkiksi alkoholista johtuvat ongelmat lisääntyivät huomattavasti. Hän ei ollut altaasta mielissään 60-luvulla, eikä ole nytkään. Lokan ja Porttipahtan yhteinen pinta-ala on suurimmillaan lähes kolminkertainen Helsingin pinta-alaan verrattuna. – Täällä pitää nyt vain elää sellaisilla ehdoilla, jotka nyt ovat, Alakorva toteaa. Keskisyvyys 3,8 metriä. Lokan altaan alle jäi Lapin, KeminSompion ja Oraniemen paliskuntien alueita ja sisarallas Porttipahdan alle Sattasniemen paliskunnan laitumia. – Vettä on Suomessa ihan tarpeeksi, eikä meillä ihmisillä ole räpylöitä. ALAKORVA muistuttaa monesti, ettei tekoaltaalle enää voi mitään eikä sitä voi kuivattaa ennalleen. – Vaikka kyllä tuo rapakko vieläkin minua toisinaan haittaa, hän jatkaa. Näin energiaa saadaan ympäri vuoden. Kemijoki Oy:llä on 20 vesivoimalaitosta, joista 16 on Kemijoen vesistöalueella. Hän kertoo, että kun allas tuli, se “porisi kuin vellikattila” ja siitä lähti paha haju. SODANAIKAISEN poikkeuslain nojalla Pohjolan Voima rakensi Kemijokeen ensimmäisen voimalaitoksen vuonna 1954. Kauhasen mukaan poismuutto oli monille katkerampaa kuin sota-ajan evakkoaika ja palaaminen poltettuun Lappiin. Jos koko altaan varastokapasiteetin käytettäisi, saisi sähköä 170 000 kotitalouteen. Rikosten määrä nousi altaan tulon jälkeen. Eikä hän usko, että tilanne murehtimalla kummenee. Pelkästään Lapin paliskunnan menetykset laskettiin Lokan rakennusvaiheessa vuositasolla kolmen miljoonan markan arvoisiksi. Sen jälkeen valtioneuvosto halusi valjastaa koko Kemijoen ja perusti Kemijoki Oy:n. Kaikkea Lokkaan ja Porttipahtaan varastoitua vettä ei käytetä joka vuosi, vaan sillä tuotetaan vuosittain sähköä noin 120 000–135 000 kotitalouteen. Kauemmas muutto ei häntä innostanut. 1.4.2021 42 – Ihminen tietää varoa, mutta pororiepu ja mettänelukka ei, hän harmittelee. Sodan runnoma Suomi tarvitsi energiaa jälleenrakentamiseen, sillä maa menetti sodassa 30 prosenttia energiantuotannostaan – Yhtiön helikopterista katsottuna aapasoiden reunoilla ja erämaajärvienja jokien rannoilla seisoneet talot olivat sähköntuotantosuunnitelmien kokonaisuudessa mitätön sivuseikka, kirjoittaa Kauhanen. Alakorva uskoo, että vanhemmille ihmisille tekoaltaan tulo oli vielä kovempi paikka. Tekojärveen säilötään Kemijoen vettä, jota juoksutetaan voimalaitoksiin. Lokan ja Porttipahdan lisäksi he säännöstelevät Kemijärveä ja Olkkajärveä. Tekojärvi vaikutti paikallisten elämään mullistavasti. – Näille seuduille ja korkeuskäyrille olen juurtunut, hän toteaa. Alakorva jäi asumaan Lokan kylään lähelle tekojärveä. Nyt allas on kuitenkin mukautunut maastoon ja näyttää jo järveltä. PUHUESSAAN vanhoista ajoista Alakorvan valtaa haikeus, mutta hän käsittelee koti-ikäväänsä huumorilla. Tavoitteena oli rakentaa 7–8 tekojärveä, joista vain kaksi toteutui. Viereinen sisarallas on Porttipahta. Kyllä minä viihdyn paremmin kuivalla maalla, hän nauraa. H tm / W ik ip ed ia 1.4.2021 42. – Vanhemmat ihmiset olivat sinne vielä pitemmästi juurtuneet, pahalta se varmasti tuntui, kun keväällä mustat raparannat paljastuivat, Alakorva pohtii
Hän uskoo, että ilman allasta Lokka olisi nytkin eloisa ja terve metsäkylä. – Koko Kemijoki on pilattu vesilaitoksilla ja altailla, hän puuskahtaa. Sodankylästä kotoisin olevat Jani Äärelä, 32, ja Anteri Aikio, 26, kalastavat tekojärvillä ammatikseen. – Ja onhan täällä väljempää kuin Rovaniemellä. Pyydyksiä ei voi laskea pohjaan, ne takertuvat helposti puihin. Miehet asuvat 8 310 asukkaan Sodankylässä, eikä heillä ole kiire pois sieltä. Olga Oinas-Panuma Olga Oinas-Panuma Anteri Aikio ja Jani Äärelä kaipaavat tekojärville lisää nuoria kalastajia. Alakorvan poika on jäänyt asumaan kotikyläänsä ja jatkaa isänsä jäljissä poronhoitoa, vaikka muut lapset ovat lähteneet kauemmas, Sodankylään ja Norjaan. Jääjiäkin kuitenkin on. Nyt Lokassa on noin 100 asukasta. Aikio oli aiemmin Norjassa rakennustöissä, mutta Sodankylässä vapaapäivänä kelkkaillessaan törmäsi Äärelään, keksi lähteä mukaan kalalle – ja jäi sille tielle. Suurimman osan saaliista he keräävät Porttipahdasta, mutta myös Lokka on heille tuttu. KALASTAMINEN ei ole nuorten keskuudessa muodikkain ala, mutta Äärelä ja Aikio näkevät itsensä kalastamassa kymmenenkin vuoden päästä. Tekojärvellä kalastaminen eroaa luonnonjärvistä esimerkiksi niin, ettei pyydyksiä voi laskea pohjaan – jos niin tekee, ne takertuvat helposti puihin ja rojuihin. – Onhan tuo allas epäluonnollinen homma, eikä siitä ainakaan minulle ole mitään iloa ollut, Alakorva toteaa. Toiminimen hän perusti 2016, ja vuodesta 2017 hän on kalastanut täysipäiväisesti. Lokan allasta ympäröivät korkeat penkereet. – Niinhän se on, että täältäkin viimeinen sammuttaa valot. – Niistä tulee elanto, Aikio summaa. Äärelän mukaan niin suurella järvellä tuulee aina ja kalastaessa ollaan sään armoilla. – Meillä on oma asiakaskunta, emme oikeastaan kilpaile esimerkiksi lohen kanssa, Äärelä sanoo. – Tänne on helppoa saada ammattikalastusluvat, Äärelä kehuu. Hän heitti metsätyöt pois ja alkoi kalastaa ammatikseen. Sodankylän kunta mahdollistaa kalastamisen ylläpitämällä kalahalleja ja pitämällä niiden vuokrat kohtuullisena. Miehet eivät juuri osaa ajatella aikaa ennen altaita. He kuuluvat Kemijoki Oy:n ja tavallisen sähkönkäyttäjän tavoin siihen porukkaan, joka hyötyy tekojärvistä. Äärelä ajoi kymmenen vuotta metsäkonetta Rovaniemen seudulla ja kyllästyi. – Ja leipä on luonnossa lujassa, Aikio jatkaa. Töitä saa tehdä niin paljon kuin haluaa, eikä tarvitse olla muiden orjana, Äärelä pohtii. – On vapaat kädet. – Me pelaamme kaikessa kelien mukaan, Aikio huomauttaa. Kalastuksessa miehille on tärkeintä, että saa itse päättää omat aikataulunsa. Alakorvan mukaan kotikylän asukkaat vähenevät koko ajan. Molemmat miehistä ovat kokeilleet elämää myös kauempana, mutta palanneet kotiseudulleen. LOKAN ALTAALLA oli kova tuuli. – Lokan kalaosuuskunta rekrytoi silloin uusia ihmisiä, ja innostuin, hän kertoo. Tekojärvillä virkistyskäytön osuus on suuri, ja siellä kulkee paljon vapaa-ajan kalastajia. Lokalla on 10–15 ammattikalastajaa ja Porttipahdalla kolme. – Kyllä tämä homma elättäisi usiammankin ihmisen, Aikio toteaa. – Aina ei tosiaankaan ole auringonpaistetta, että kyllä tästä pitää varmaan vähän tykätäkin, Äärelä hymyilee. Penkereen toisella puolella, vedenpintaa alempana, on monen ihmisen koti.. – Kun värkkää yksin, ei tipu niin korkealta, Äärelä nauraa. Miehet haluavat pitää kalastustoimintansa pienimuotoisena. Kalastamisen jälkeen saalis käsitellään ja se lähtee myyntiin. He arvioivat työyhteisönsä keski-iän 60 vuoden paikkeille. – Tämä on hyvä paikka asua, kun harrastaa metsästystä ja kalastusta, Äärelä toteaa. – Sodankylästä on lyhyt matka joka paikkaan, tämä on risteyskohdalla, Aikio nauraa. Nyt he toivoisivat myös uusia kalastajia tekojärville. Heikoille jäille ei ole asiaa, ja joskus vasta myöhään illalla ilma on parempi vedenkäyntiin. Kaikki pyydetty kala menee kaupaksi. Miehet kalastavat tammi-helmikuussa madetta, toukokuu menee hauen parissa, kesä hauen ja ahvenen kimpussa ja syksystä jouluun he jallittavat siikaa. LOKAN JA PORTTIPAHDAN tekojärvet eivät kuitenkaan ole vain murhenäyttämöitä, sillä nykypäivänä ne työllistävät ammattikalastajia. – Matalalla vedellä voidaan jysähtää veneellä kantoon, Aikio nauraa. 1.4.2021 43 Mutta kyllä Kemijoen valjastaminen häntä silti harmittaa edelleen
VALINTAANSA aavisteli myös satakuntalainen, silloisesta Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä valittu Timo Kalli. 1.4.2021 44 SUOMALAISEN politiikan ikonisimpien käsitteiden joukkoon on kivunnut termi ”veretseisauttava vaalivoitto”, jolla expuoluesihteeri Seppo Kääriäinen kuvasi keskustan voittoa vuonna 1991. Eduskuntaan vuoden 1991 vaaleissa nousseet keskustalaiset muistelevat voitonriemun laantuneen laman iskettyä päälle. Nykyinen valtiovarainministeri Vanhanen nousi eduskuntaan Virolaisen ja Väänäsen jäätyä Uudenmaan listoilta sivuun. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: SUOMENMAAN ARKISTO Historia VUOTTA SITTEN Veretseisauttavasta vaalivoitosta 30 vuotta Erja Tikka toimi puoluesihteerinä ja Esko Aho puheenjohtajana, kun keskusta voitti vuoden 1991 eduskuntavaalit.. Nykyään ministeri Vanhasen esikunnassa valtiosihteerinä työskentelevä Maria Kaisa Aula ei osannut nuorena ensikertalaisena odottaa läpimenoaan. Vuoteen 2003 asti edustajana istunut Tervolasta ponnistanut Aula selittää valintaansa myös suhdanteilla. Kaikkiaan keskusta sai uusia edustajia 24, eli melkein puolet 55 ihmisen eduskuntaryhmästä. Suomenmaa haastatteli tähän juttuun heistä neljää. Aiemman vuosikymmenen aikana olin jo useampaan otteeseen päässyt lähelle, ja 1991 oli ikään kuin odotettu jatke 80-luvun kampanjoille. Vaalit olivat paitsi voitto, myös keskustalainen sukupolvenvaihdos esimerkiksi Johannes Virolaisen ja Marjatta Väänäsen jäädessä pois. Siinä alkoi aavistella, että nyt saattaisi itsekin päästä läpi. – Keskustan tuleva vaalivoitto tuntui jo kampanjoidessa aivan käsin kosketeltavalta. – Kampanjassani läpimenoa pidettiin varmana, nyt sen kehtaa jo sanoa. – Oli se hienoinen yllätys. Naapurikunnan äänille oli ottajansa Paavo Väyrysen siirryttyä Uudellemaalle. Hän toimi kansanedustajana lopulta vuoteen 2019. Maaliskuussa tuli kuluneeksi tasan kolmekymmentä vuotta keskustan suurvoitosta. Keskusta sai Lapin vaalipiirissä lisäpaikan, ja tämä viides paikka osui sitten minulle. Keskustan eduskuntaryhmään nousivat uusina vuonna 1991 esimerkiksi myöhempi pääministeri Matti Vanhanen, EU-komissaariksi ja Suomen Pankin pääjohtajaksi päätynyt Olli Rehn, eduskuntaryhmää vuodet 2003–2011 luotsannut Timo Kalli sekä pitkät yhteiskunnalliset päivätyöt tehneet Olavi Ala-Nissilä, Maria Kaisa Aula, Juha Korkeaoja, Markku Laukkanen ja Markku Rossi
– Yleensä elokuussa lehteen tuli erittäin paljon työpaikkailmoituksia. Sinipuna oli päästänyt talouden ylikuumenemaan, kilpailukyvyn heikkenemään ja rahamarkkinat vapautuivat väärällä tavalla, Aula kuvaa. Markka keikkui sinne ja tänne, korot nousivat, rahansaanti oli vaikeaa. 55 edustajaa saanut puolue oli selvästi kakkoseksi tippuneen, 48 edustajaa saaneen SDP:n edellä. Suomikin oli silloin hiukan toisenlainen, ihmisiä oli silloin yhä enemmän maakunnissa ja pienemmissä kunnissa, Kalli kuvaa. Vaikuttamisen kanavaksi piti vielä valita puolue. Tuli tunne, että keskustan edustamat arvot ihmisen laittamisesta rahan edelle puhuttelivat, Suhola lausuu. Puolue oli haastanut SDP:n johtoasemaa koko 1980-luvun ja nyt oppositiokauden jälkeen keskusta onnistui lopettamaan SDP:n 25 vuotta jatkuneen aseman suurimpana puolueena. Vanhanen kuvaa vaalikautta hektiseksi. 1990 näitä tuli käytännössä nolla. VUONNA 1991 keskusta kampanjoi oppositiosta käsin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Yksityiseltä sektorilta pystyi näin jo ennakoimaan lamaa. – Asetelma perustui siihen, että keskusta oli sinipunan vaihtoehto. Kun tulin valituksi, yhteydenottoja tuli valtavasti, tuntui melkein kansanjuhlalta, Kalli naurahtaa. VAALI-ILTA oli yhtä juhlaa keskustapiireissä ympäri Suomen. POLITIIKAN ulkopuolelta valituksi tulemistaan kuvaa jokseenkin yllättäväksi Keski-Suomesta valittu Aino Suhola. Keskusta lisäsi edustajapaikkojaan peräti viidellätoista. Mutta väsymys kyllä unohtui, kun riemu oli niin valtava, Aula muistaa. LAMA rysähti kuitenkin kasvoille heti vaalikauden alussa ja vaalikausi oli vaikea. Vanhanen muistaa loppukesältä 1990 Kehäsanomat-lehden päätoimittajan paikalta huomanneensa erään kouriintuntuvan esimerkin kautta talouden alamäen alkaneen. Maailmanparannustauti syntyi, kun Suhola koki ihmisen unohtuneen 80-luvun materiaan ja mammonaan tuijottavien arvojen keskellä. – Kampanjan jälkeen olin aika väsynyt ja vaalivalvojaiset pidettiin ihan vain pienellä porukalla lapsuudenkodissani Tervolassa. Kokoomus menetti neljätoista paikkaa, saaden neljäkymmentä. – Ensimmäiset suuret leikkauspäätökset piti tehdä kesken vuotta. – Heti huomasi, että sellaisia odotuksia, joita kullakin oli, ei voinutkaan toteuttaa siinä maailmassa. En ollut ollut puoluetai kuntapolitiikassa, mutta ammattiyhdistystoiminnassa kyllä pääluottamusmiehenä, toimittajana uraa tehnyt Suhola muistelee. Todellisuus paljastui hyvin nopeasti, Kalli kertoo. Oli velkakriisi, pankkikriisi, työttömyys ja konkurssiaallot. 1.4.2021 45 – Sekin, että olin listalla aakkosissa ensimmäisenä saattoi tuoda minulle enemmän huomiota, Aula naurahtaa. – Läpimeno oli yllätys kaikille. Myös aluepolitiikka selitti keskustan voittoa. – Minun piti tulla ilmeisesti vain keräämään ääniä, joita keskusta ei olisi muuten saanut. – Ihmiset halusivat paljon keskustella siitä, että vallinneisiin arvoihin piti saada muutos. Sekä Maria Kaisa Aula että Aino Suhola olivat yllättyneitä vaalimenestyksestään. Meillä Lapissa ei matkailuelinkeino ollut vielä silloin kuin vasta alkamassa hidasta nousuaan, ja ihmisiä kiinnostivat muut maaseudun elinkeinoasiat, metsäasiat ja kuntatalous, Aula kertoo. Vuonna 1991 eduskuntaan valittu Timo Kalli jäi pois eduskunnasta vuonna 2019.. – Koko Suomiajattelu oli vaihtoehto kokoomuksen ja SDP:n politiikalle. – Vaihtoehdon hakeminen ja odotus kyllä heijastelivat vaali-iltana. Ihmisyysaate kolahti ja lujaa, Suhola painottaa. Suurempaa kuin voiton odotus ja voitonriemu, oli laman tuottama pettymys kansan keskuudessa, Suhola kuvaa. – Luin kaikkien puolueiden periaateohjelmat, ja huomasin, että olin ollut tietämättäni alkiolainen. Voitto ei tullut yllätyksenä, vaikka sen eteen saikin jännittää. Kaudella 1987–1991 toiminut Harri Holkerin sinipunahallitus hoiti keskustalaisten mielestä talouspolitiikkaa harvinaisen huonosti ja kansakin halusi menoon muutosta. Myös ulkopoliittinen tilanne oli epävarma Neuvostoliiton hajoamisen kynnyksellä. – Oman korkeakoulun saanti, koulutuspolitiikka ja elintarviketalouden asiat kiinnostivat satakuntalaisia. – Nykyisen vihapostin ja tönimisten aikana muistuu mieleen ajat, jolloin itsekin seisoin Jyväskylän torilla, ja ihmiset kävivät rinnuksiin kiinni ja sylkivät päälle
Lappeenrannassa taas käytettiin näyttävää, Albert Edelfeltin Lotta Svärd -maalauksesta kopioitua asua. Jokaisen ompeleen ja napin paikka oli ilmoitettu jopa millimetrin tarkkuudella. Tärkeää oli myös, ettei asua koristeltu millään ylimääräisellä. Esimerkiksi sateenvarjot ja käsilaukut olivat kiellettyjä, koruista puhumattakaan. Pohjois-Uudenmaan piirin siniruutuisessa puvussa oli kauniit pitsireunukset. Mustialan lottia vuonna 1924 otetussa kuvassa. Siihen pukeutuivat niin rouvat, emännät kuin rahvaskin. TIETOKIRJAILIJA Jukka I. Varsinais-Suomessa pukeuduttiin siniseen pumpulipukuun, Viipurin seudulla kansallispukuun, Etelä-Pohjanmaalla valkoiseen puseroon ja mustaan hameeseen. 1.4.2021 46 Ku va t ki rja n ku vi tu st a. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Yhtenäinen lottapuku vakiintui nopeasti käyttöön. Lakki suorassa ja hiukset piilossa sen alla. Ei alushametta, vaan alla lämpimät villahousut. Povitaskussa käsivarsinauha, kaksi hakaneulaa ja jäsenkortti. Vasemmassa taskussa ompelutarvikkeet, tulitikkuja ja ensiside. Aluksi lotat käyttivät toiminnassaan siviilivaatteita ja paikallisia asuja. 1.4.2021 46 HAMEEN helman pituus 25 senttimetriä maasta. Lotta Svärd -järjestö perustettiin virallisesti syyskuussa 1920, vaikkakin jo kansalaissodan aikana valkoisten huoltotehtävissä toimineita naisia kutsuttiin J. Mattilan Lottapukujen historiaa -teos esittelee lottien käyttämät asut ja merkit järjestön perustamisesta sen lakkauttamiseen asti. Kun Lotta Svärd -järjestön jäsen pukeutui asuunsa, pieninkin yksityiskohta oli tarkasti määrätty. Runebergin runoa mukaillen lotiksi. Kirjan mukaan lottien pukeutumisessa korostuivat käytännöllisyys, yksinkertaisuus ja kurinalaisuus. Lotat valmistivat vaatteensa yleensä itse, mutta tarkat kaavat ja ompeluohjeet pitivät huolen siitä, että puvut olivat yhtenäiset. Takissa kolme taskua, joista oikeanpuoleisessa nenäliina, muistikirja, kynä, linkkuveitsi, kintaat ja rukkaset. Päällystakki ehdottomasti kiinni napitettu. Kirjat Lottapuku sopi työhön ja juhlaan Yhtenäinen asu tasa-arvoisti käyttäjänsä. L
Lottapuku myös vahvisti naisten roolia isänmaan puolustamisessa. Sen sijaan lottapukua ei koskaan varsinaisesti kielletty. Jukka I. Vaikka Lotta Svärd oli yhteiskunnan johtavien naisten perustama ja johtama, sen järjestöasuksi otettiin kansannaisen pelkistettyä työpukua mukaileva vaate. Siitä joutui kuulemaan ikäviäkin kommentteja. Siksi lääkintätehtävissä toimineille lotille kehitettiin erillinen sisätöihin sopiva puuvillapuku. Täysin mukisematta uusia vaatteita ei silti otettu käyttöön. Sota-aikana otetussa kuvassa lotilla on päässään valkoiset huivipäähineet eli mitellat. Lottapuvun kanssa käytettävien kenkien täytyi olla tummat, yksinkertaiset ja matalakantaiset, esimerkiksi monot, kumitai nahkasaappaat. Minerva, 231 s. Virallinen pukumalli hyväksyttiin vuoden 1921 alussa. Pukuun sai tilata kaavoja neljässä eri koossa. 1.4.2021 47 JÄRJESTÖN johto päätti pian, että lotille on saatava yhtenäinen asu. LOTILLE ei annettu ohjeita, mitä puvuille ja muille lottatarvikkeille pitäisi järjestön lakkauttamisen jälkeen tehdä. Joidenkin lottien mielestä asu oli epänaisellinen, väri ikävä ja hameenhelma liian pitkä. Lottajohtaja Fanni Luukkonen kirjoitti vuonna 1931, että lottapuku tasoitti ja yhdisti lotat ”harmaaksi naisarmeijaksi”. Vasta jatkosodan loppuvaiheessa lottajohto salli valmistettavien pukujen helmojen lyhentämisen viidellä senttimetrillä kangaspulan vuoksi. Kangaspulan takia pukuja myös muokattiin siviilikäyttöön. – Miksei sitä pitäisi lottapukua, mutta kun ei kohta ole jäljellä puvusta kuin pelkkä riekale, eräs toinen lotta tuskaili paikallisosastolleen samana syksynä. Kaulus kiinnitettiin lottaneulalla ja asu viimeisteltiin viisi senttimetriä leveällä vyöllä. Mattilan mukaan puvusta luopuminen oli luontainen toimenpide, sillä sen käyttö olisi antanut valvontakomissiolle ja kotimaan kommunisteille viestin, että järjestö toimii edelleen. 1.4.2021 47. Siihen kuuluivat aluksi sarkatakki ja -hame sekä puuvillapusero. Lottien pukeutumisessa korostuivat käytännöllisyys, yksinkertaisuus ja kurinalaisuus. Mattila: Lottapukujen historia. Joissakin lottatehtävissä sai käyttää suojuspukua eli overallhaalaria. Lotta sai pukeutua lottapukuun ensimmäistä kertaa lottalupausta antaessaan, ja se oli suuri hetki järjestön jäsenille. Toisaalta se kastui helposti ja oli sisätöissä sekä kesällä kuuma. Suojeluskuntalaisten ja sotilaiden keskuudessa univormupukuinen lotta koettiin tasa-arvoiseksi maanpuolustajaksi, asesisareksi. Puku oli aina samanlainen, olipa käyttäjä sitten kaupunkilaisrouva, maalaisemäntä tai työläisnainen. LOTTAJÄRJESTÖN johto sääteli lottien pukeutumista tiukasti myös sotien aikana. EPÄKÄYTÄNNÖLLISISTÄ sarkavaatteista luovuttiin 1920-luvun lopussa, ja sisätöihin tarkoitetusta harmaasta puuvilla-asusta kehittyi vaate, joka nykyään tunnetaan parhaiten lottapukuna. Mattilan mukaan yhtenäiset vaatteet vakiintuivat nopeasti. Sarka oli edullista, kestävää ja sitä oli helposti saatavilla. Osa poltti pukunsa, osa säilytti sen muistona menneistä vuosista. Merilottien haalari oli väriltään tummansininen. Puvun puserossa oli kaksi kannellista taskua, samoin hameessa. Ne naiset pitäisi tuoda muutamiksi kuukausiksi näihin oloihin! lotta Kyllikki Villa kommentoi lottien keskusjohtokunnan käskyjä päiväkirjaansa kesähelteillä 1942. Jäsenten ei haluttu esiintyvän rintamallakaan epäsiisteissä tai säädyttömissä asuissa. – Kenttähuorat, miksi kävelette huoranvormuissanne, johan se porukka on lailla lakkautettu! kahdelle lotalle huudeltiin Kokkolan kaduilla. MATTILAN mukaan lottapuvusta tuli järjestössä tärkeä yhtenäisyyden ja isänmaallisen hengen luoja. Siksi kenttälotille jaettiin sotilaille tarkoitettuja armeijan varusteita, kuten turkislakkeja, päällysmantteleita ja hiihtohousuja. Valkoisia ”tanssikenkiä” tai silkkisukkia ei sallittu. Työskennellessä niitä ei saanut käyttää. – Hihat alhaalla, kaulus kiinni, tummat sukat, ulkona aina lakki päässä, siviilipukua ei suljetussakaan seurassa. Puku soveltui myös juhlatilaisuuksiin, sillä siihen oli mahdollista kiinnittää valkoinen irtokaulus ja kalvosimet. Hameja pusero-osa rypytettiin vyötäröltä ja ommeltiin yhteen. Talvella lottapuku oli kaiken lisäksi kylmä. LOTTA SVÄRD -JÄRJESTÖ jouduttiin lakkauttamaan marraskuussa 1944. Vasta 1990-luvulla Lotta Svärd -järjestön 70-vuotisjuhlien jälkeen nähtiin lottapukujen uusi tuleminen. Sittemmin lotat ovat käyttäneet pukujaan esimerkiksi presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kankaaksi suositeltiin harmaata lysterikangasta eli palttinasidosteista puuvillaa. Kun lotat palasivat rintamalta kotiin, kaikki järjestöstä muistuttavat merkit ja tunnukset oli irrotettava vaatteista. Varsinkin kentällä toimivat lotat tarvitsivat vaatetuksen, joka soveltui kaikkiin vuodenaikoihin ja sääolosuhteisiin. – Lottapuvussa oli kyse sosiaalisesta statuksesta luopumisesta ja sitoutumisesta yhteen aatteeseen, joka oli sosiaalisia luokkia tärkeämpi ja ylevämpi, Mattila kuvailee. Monilla ei kuitenkaan ollut siviilivaatteita eikä niitä saanut ostettua edes rahalla, joten lottapukua oli pakko käyttää. Vasemmanpuoleisella on lottapuvun päällä esiliina. Tarkat pukeutumisohjeet ja todellisuus kentällä eivät aina kohdanneet
1.4.2021 48 Henkilö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN JUUREVA FILOSOFI Juuso-Ville Gustafsson on sekä keskustan Pirkanmaan piirin että Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja.
Olemme vähän sama mitä Folktinget on ruotsinkielisille, sillä erotuksella, että meillä ei ole virallista asemaa tai lakiin perustuvaa rahoitusta. Työpaikalla ollaan tarvittaessa – tai ihan vain työkaverien näkemisen ilosta. – Tampereesta uhkaa tulla toinen Helsinki. – Haluamme, että kulttuuri ja kieli säilyvät, ja että ihmiset kokevat nämä osaksi itseään. Sukulaisten lähellä on tukiverkot, kun alamme perustaa perhettä, Gustafsson kertoo. Myös perussuomalaiset ja punavihreät voivat aivan hyvin toimia yhdessä. – Voi olla, että siitä on yritetty tehdä poliittista pelinappulaa. Näistä järjestäisin mielelläni keskustelutilaisuuksia. 1.4.2021 49 MONEN työn miehelle monipaikkaisuus on mainio mahdollisuus. – Edistämme suomenkielistä kulttuurityötä ja teemme suomenkielisten edunvalvontaa. Keskustan periaateohjelman arvotkin kertovat, että tämä on minulle sopiva koti. – Sijoitun ajatuksiltani poliittiselle keskikentälle. Gustafsson arvelee, että muutama vuosi sitten Suomen houkuttelevimmaksi kaupungiksi kyselyssä noussut Tampere säteilee hyvää koko maakuntaan. Sääli jos näin on, sillä suomalaisuuskysymyksen soisi ylittävän puoluepoliittiset ristiriidat. Mutta vetovoimassa on huonotkin puolensa. Keskustalainen Gustafsson arvelee puheenjohtajan tarkoittaneen hallituslaisia, sillä koko jäsenistön puoluekantoja ei voi tietää, eikä pidäkään. Sekä filosofia että historia ovat kiehtovia aloja, sillä kaikella on historiansa ja historia kertoo, miten ihmiset ovat ajatelleet ja millaisten ajatusten pohjalta toimineet. Ei täällä kysytä puoluekantaa, yhteinen asia yhdistää, ja kaikki ovat tervetulleita. GUSTAFSSONIN osa-aikatöistä toinen on Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajuus. Puolueeseen liittymiseen oli yksinkertainen syy. GUSTAFSSON on siitä harvinainen filosofian maisteri, että hän on valmistunut pääaineenaan filosofia. Gustafsson on aloittanut tammikuussa keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajana, mutta hän jatkaa myös Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajana. – Alkioon viitataan paljon, mutta joskus olisi hyvä katsoa vähän syvemmältäkin, mitä se ihmisyysaate oikeastaan on, toiminnanjohtaja terävöittää. – Tulevaisuudessa normaalia työelämää on ehkä sellainen hybridimalli, että ollaan enimmäkseen etänä. – Olivatpa hallituksessa aikanaan sellaisetkin poliittiset vastaparit kuin J. Suomalaisuuteen ei ehkä noin vain kävellä sisään, mutta siihen voi kasvaa. – Paikallisuus on tärkeä, ihmisiä yhdistävä tekijä. – Sitä voi kysyä vasemmistolta ja vihreiltä, miksi heitä ei juuri näy aktiivijoukossamme. Hän toivoo, että yhä useammat löytäisivät liiton puoluekannastaan riippumatta. Paasikivi ja Otto Wille Kuusinen. Suomalaisuuden käsitteen voi nähdä jossain määrin politisoituneen. On kuitenkin tärkeää muistaa, missä aatteen juuret ovat. Suomi on ennen kaikkea koti monenlaisille ihmisille, ja suomalaisuus perustuu täällä asumiseen. Gustafsson tunnistaa tämän mahdolliseksi, ja harmittelee asian laatua. – Jos työpaikka on Tampereella, mutta hintatason vuoksi siellä asuminen ei tunnu hyvältä ratkaisulta, voivat ympäryskunnat ja muu Pirkanmaa tarjota houkuttelevia asumisratkaisuja. Sivuaineena Tampereen yliopistossa luettu historia on kiinnostanut aivan yhtä paljon. K. Tällainen keskustelu voisi tuoda puolueen piiriin myös aivan ulkopuolisia, ja myös sellaisia uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita enemmän ideologiasta kuin päivänpolitiikan käänteistä. PUHEENJOHTAJA Ilmari Rostilan mukaan (Iltalehti 11.3.2020) Suomalaisuuden Liitossa toimii paljon perussuomalaisia. Keskustapiirin kotipaikka on Tampere, kulttuuriliiton Helsinki ja oma kotipaikka on Rauma. Nyt muutimme vaimon kanssa Raumalle, josta olemme molemmat kotoisin. Juuso-Ville Gustafssonin elämä on Rauman, Tampereen ja Helsingin muodostamassa kolmikulmiossa. Jatko-opintoihinkin hän pääsi, mutta ne ovat nyt tauolla. Filosofiaa Gustafsson haluaisi tuoda lisää myös keskustan arkeen. Se toisi ihmisiä halvemman asumisen perässä pienemmille paikkakunnille. Vetovoimaa on, ja tämä saattaa nostaa asuntojen hinnat pilviin. Suomalaisuus on kansalaisuutta, ei esimerkiksi etnisyyteen, uskontoon tai sukulaisuuteen perustuvaa, Gustafsson pohtii. KESKUSTAN jäsen Gustafsson on ollut noin viisi vuotta. – Keskustan aatteissa on vaikka kuinka paljon ammennettavaa. – Moni historian tapahtuma on ollut oikeastaan aika ihmeellisten sattumien summa. Mahdollisuudet etätyöhön ja hyvät liikenneyhteydet voivat aivan hyvin parantaa koko Pirkanmaan elinvoimaa. Ilman historiaa ja filosofiaa on vaikea ymmärtää, miksi jokin tapahtui, aineenopettajaksikin valmistunut Gustafsson pohtii. – Kai olen tällainen pohdiskeleva luonne. Pirkanmaan keskustapiirin tuore toiminnanjohtaja näkee maakunnan alueella keskustalaisia iskun paikkoja. Juuso-Ville Gustafsson näkee, että Tampereen kasvu hyödyttää koko Pirkanmaata, mutta varoittaa kasvun myös nostavan asumisen hintaa.. Suomalaisuuskysymyksen soisi ylittävän puoluepoliittiset ristiriidat. Perustuslaissa on kaksi kieliryhmää, ja kummallakin on omat sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeensa. Toiminnanjohtaja katsoo, että keskustalaisilla voisi olla paljon annettavaa suomalaisuuskeskusteluun. – Asuin viisitoista vuotta Tampereella, ja täällä on edelleen pieni tukikohta
“Nouseva nuori” on ilmeisen suhteellinen käsite. Naapuripaikkakunnalta löytyi Lumppu-Laatikainen. KIRJOITTAMATTOMAN säännön mukaan kansanedustajalla on täysistunnossa oikeus vastata, mikäli kollega mainitsee hänet nimeltä. Näin Halla-aho opetti niitä, joiden mielestä koronavirus on huijaus ja rokotteet ja maskit ovat vain juonia ihmisten pään menoksi. APOLLON TIETÄJÄ oli pudota penkiltä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi tuumaustunnilla, miksi hän luottaa koronavirusasioissa tieteelliseen tietoon. – Automme leimattiin oitis ”Kososen koronabusseiksi”, bussiyrittäjä puuskahti. Halla-ahon väitöskirja käsittelee muinaiskirkkoslaavia. Halla-ahon johtopäätös oli, että ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuunnella asiantuntijoita. Yrittäjyys saattaa savolaisessa ympäristössä edellyttää paksua nahkaa, sillä kunnioituksen kanssa voi olla niin ja näin. Totta se varmasti on. – Herra puhemies, yritän noudattaa teidän antamaanne ohjetta, Kurvinen aloitti ansiokkaasti. Eerola antoi puheenvuoron Pia Kaumalle, 54-vuotiaalle kolmannen kauden edustajalle. Pohjanmaalla yrittäjyyteen suhtaudutaan totisen kannustavasti. Lakeuksilla ei pilkata sen kummemmin Jumalaa kuin yrittäjääkään. Sen parissa askarointi ei pätevöitä virologiassa tai epidemiologiassa eikä kyllä paljon muussakaan. Ymmärrän oman osaamiseni rajat. Tässä vaiheessa istuntosali repesi nauruun. Keskustelut ovat tiukasti aikataulutettuja, ja kokoomuksen Matias Marttinen oli juuri maininnut Kurvisen. Joskus tästä syntyy viihdettä. Tunnustus ymmärtämättömyydestä oli hätkähdyttävä. Sen jälkeen useampi kokoomuslainen nousi seisomaan. – Voi voi, heti rikoin tätä. Itäisessä Suomessa kulttuuri on toinen. Apollon tietäjät 50 1.4.2021 SUOMEN heimojen ja maakuntien välillä on isoja eroja mielenmaisemassa. Verkkouutiset kertoi (23.3.), kuinka varapuhemies Juho Eerola pyysi keskustaryhmyri Antti Kurviselta, että hän ei mainitsisi nimiä, jotta puheenvuoroja ei tarvitsisi antaa enempää. Keskustaryhmyri osoitti kuitenkin nopeaa tilannetajua. Asia ei jäänyt siihen. Joudun kahvit tarjoamaan – vain puhemiehelle, Kurvinen jatkoi. Hiljattain lehdissä kerrottiin, kuinka eteläafrikkalainen koronamuunnos oli aiheuttanut katastrofaalisen tartuntaketjun levittyään bussimatkalla Helsingistä Savonlinnaan. Ajatus ”ymmärrän, että en ymmärrä” on perussuomalaisittain vallankumouksellinen. Tähän asti johtotähtenä on ollut pikemminkin Veikko Vennamon vanha totuus: ”Kyllä kansa tietää.” Kannustusta savolaiseen tapaan TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, HENNA LAMMI. Epäonnekkaan bussiyrityksen toimitusjohtaja Jyrki Kosonen valitteli Ilta-Sanomissa matkustajamäärien romahtaneen välittömästi. – Edustaja Marttisen sinänsä hyvään... – Mutta tähän edelliseen – nousevan nuoren kokoomusedustajan hyvään puheenvuoroon haluan kyllä sen todeta, että hallitus on tehnyt jo erittäin runsaasti työllisyystoimia. – En ymmärrä virologiasta enkä epidemiologiasta kovin paljon, ja mikä tärkeintä: ymmärrän, että en ymmärrä. Apollon tietäjä muistaa kotiseudultaan, kuinka paikkakunnan kahta vaatetusalan liikettä kylillä kutsuttiin: Törky-Törrönen ja Rätti-Ryynänen. Myös seuraavassa puheenvuorossaan Kurvinen puhui “nousevasta nuoresta kokoomusedustajasta”. Samaa ”kannustavaa” ilmapiiriä näkyy idästä löytyvän yhä
Se sisältää oikeuden ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Näissä talousja yhteiskuntapoliittisissa linjauksissamme toteamme, että Suomi on nyt tienhaarassa – valitsemmeko elinvoiman vai näivettymisen tien. Jos työntekijät eivät ole niin sanotun normaalisitovuuden piirissä eli työnantaja ei ole järjestäytynyt, ei työehtosopimusten paikallisia sopimisen mahdollisuuksia ole. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus. Työmarkkinaosapuolethan ovat nimenomaan keskenään sopineet neuvotteluissa ne asiakysymykset, joista voidaan sopia paikallisesti. KESKUSTA julkaisi omat kehysriihitavoitteensa pari viikkoa sitten. 1.4.2021 51 Puheenvuoro Kohti aitoa paikallista sopimista KORONAPANDEMIANKIN keskellä poliitikkojen tulee katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Menestys rakentuu aina hyvälle henkilöstöpolitiikalle. Riihessä pitää välttää kaikkia ratkaisuja, jotka voisivat vähentää yrittäjien halua työllistää ja investoida. Esteenä ei voi olla pelko työehtojen polkemisesta. Tämä on väärin. Uskon, että paikallisen sopimisen suurin este on ajattelutapa, että työntekijä ja työnantaja olisivat vastakkaisella puolilla. Hyvinvoinnin rakentamisessa taloudella on tärkeä välinearvo. Tarvitsemme vahvoja linjauksia työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi. Ilman niitä työllisyysaste ei nouse eikä julkisen talouden tilanne parane. Tässä kokonaisuudessa paikallinen sopiminen on aina aitoa sopimista, jossa kaikki voittivat pitkällä aikavälillä. TYÖELÄMÄN tasa-arvon lisäksi paikallisessa sopimisessa kysymys on yhdistymisvapaudesta, joka on turvattu perustuslain pykälässä 13. Sellaiset yritykset, jotka eivät tätä ymmärrä, ovat yleensä lyhytikäisiä. Elinvoimainen Suomi edellyttää rohkeutta uudistuksiin. Ilman kestävää taloutta ei ole hyvinvointiakaan. Huhtikuun puoliväliriihestä tarvitaankin päätöksiä, jotka kannustavat koronakriisin kurittamia yrittäjiä työllistämään ja investoimaan heti pandemian hellittäessä. Työntekijät ovat kaikissa yrityksissä tärkein voimavara. Tämä pitää paikkansa. Yksi välttämättömistä uudistuksista on jo vuosikymmeniä päättäjien pöydällä ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Vapaus tarkoittaa myös sitä, että ketään ei voi pakottaa kuulumaan ammattiyhdistysliikkeeseen. Erityisen tärkeä on huomioida pienet yritykset, jotka ovat kärsineet kaikkein eniten koronakriisistä. Paikallinen sopiminen ei voi siksi rakentua tällaisen pakon varaan. Osaavista ja ammattitaitoista työntekijöistä kilpaillaan ja halutaan pitää kiinni. Markus Lohi keskustan varapuheenjohtaja. Kymmenet tuhannet yritykset, jotka joutuvat noudattamaan yleissitovia työehtosopimuksia, eivät saa hyödyntää niihin sisältyviä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Näin ei kuitenkaan ole. Samalla kuitenkin unohtuu kertoa, että vain harva yritys voi sitä mahdollisuutta hyödyntää. Ohjelman nimi on Sumusta valoon. Sopimisen on oltava mahdollista myös yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä. Päättäjien vastuu on varmistaa, että Suomi kykenee tulevinakin vuosikymmeninä huolehtimaan kansalaisten hyvinvoinnista. Paikallista sopimista vastustetaan usein toteamalla, että meillähän on jo mahdollisuus paikalliseen sopimiseen useimmissa työehtosopimuksissa
Paavo Väyrysestä voi olla montaa mieltä, mutta näytöt kasvatustyöstä keskustan eteen ovat kiistattomat. EN OLE politiikassa kokenein ja meritoitunein, mutta jotain oppia on matkan varrelta mukaan tarttunut. Kysyn tätä pilke silmäkulmassa. Heidän kovan työnsä tuloksena Suomessakin elää maailman onnellisin kansa. Haastan kaikki kokeneemmat valtuutetut ja kansanedustajat tarjoamaan apua ja opastusta uusille kuntavaaliehdokkaillemme. Esimerkiksi pääsiäispöytään pääruoaksi kotimaista karitsaa ja sekä koristeluun että ruoaksi kananmunia. Esko Järvenpää Jämsä Missä on keskustan "Benin talli". Arvostammeko ruoantuottajaa tarpeeksi. Olemme kaikki tervetulleita Saarikon tupaan, mutta missä on Vanhasen vaja, Lintilän leijonat, Kaikkosen korsu tai Lepän lato. Joonas Könttä kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä SUOMI on jo neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Vaikkapa Köntän kopla. Vasta sen jälkeen, jos puutteita ei ole korjattu, voidaan asettaa sanktioita. KAIKEN LISÄKSI murjotaan myös perustuslain 121. Mutta voisimmeko tehdä jotain paremmin. Moni kunta puolittuu, kun sotesektori irrotetaan kunnasta. Valitettavasti maalaiset eivät ole järjestäytyneet kuten C21. Mutta missä on keskustan “Benin talli”. Lopuksi vinkki pääsiäiseen: ostakaa pääsiäisherkut lähituottajalta suoraan tilalta. Suomi jakautuu maalaisiin ja suurkaupunkilaisiin Suomea uhkaa onnettomuus, jos unohdamme ruoantuottajan Verkosta Kepun on vähitellen terhistäydyttävä arjen asioiden hoitamiseen. 52 MIELIPITEET 1.4.2021 KANSANEDUSTAJA , kokoomuspuolueen ikoni Ben Zyskowicz on paitsi erinomainen poliitikko ja miellyttävä kollega, myös kuuluisa “Benin tallista”. kaikki Väyrysen entisiä avustajia, muutamia mainitakseni. pykälää, joka määrittää kunnat ja kuntalaiset Suomen perustaksi. Jos sote-laki hyväksytään, valtuutetun on syytä hahmottaa vaihtoehdot. Byrokratia ja kyttääminen aiheuttavat myös stressiä tuottajalle. Näitä maita yhdistävät sota, köyhyys ja epävakaus. Kuntavaalikampanjassa pitää puhua myös tästä, koska kunnan koko ratkeaa kesäkuussa eduskunnassa. Säädösten noudattamatta jättämisestä tulisi ensisijaisesti seurata huomautusaika. Ohjelma on ollut suosittu ja hyvä. Tuottaja on vastuussa eläinten hyvinvoinnista ympäri vuorokauden, seitsemän päivää viikossa. Annika Saarikko, Antti Kaikkonen, Esko Aho, Anu Vehviläinen, Katri Kulmuni, Mauri Pekkarinen... Hyvinvointialueet ja niiden toteutus johtavat maalaiskuntien elinvoiman vähenemiseen, ja vievät terveyshenkilöstön johonkin lähikaupunkiin. Yksi suurista syistä onnettomuuteen oli taistelu ruoasta ja nälänhätä. Henna Takatalo keskustanuorten varapuheenjohtaja C21-KAUPUNGIT muodostavat uuden pysyvän verkoston vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja suurien kaupunkien yhteistä edunvalvontaa. Apua ja tukea politiikkaan pyrkiville, jotta aivan kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta. Esimerkiksi Jämsän soten siirtyessä Jyväskylään tai Kuopioon CO2 päästöt lisääntyvät tonnikaupalla. Työ maatalouden parissa on henkisesti ja fyysisesti raskasta. Saari. Taloushuolet ovat yksi merkittävimmistä stressiä lisäävistä tekijöistä. Autan ja opastan mielelläni esimerkiksi kuntavaalien ensikertalaisia, jos joku sellaisen kokee itseään hyödyttävän. KESKUSTA on lanseerannut viime vuosina mentorointiohjelmia, joihin on osallistunut kymmeniä politiikasta kiinnostuneita ihmisiä ympäri Suomen. Olen itsekin saanut paljon vinkkejä Maurilta, Annelta, Paavolta ja Riikalta. Valitettavaa on myös ilmastotavoitteiden syrjäytys. Yllä luetelluista joka ikinen on tuonut ja opastanut politiikkaan monia päättäjiä paikalliselle ja valtakunnalliselle tasolle. Sote-lakiesitykseen on sisäänrakennettu hyvinvointialue, joka palvelee välillisesti tätä tavoitetta. Uudet valtuutetut, jotka nyt valitaan, eivät pääse siltä osin päättämään kuntansa asioista. Siksikin meidän on parannettava maatalouden kannattavuutta. Listan viimeisimpinä maina oli pääosin Afrikan mantereella sijaitsevia maita. Ehkä sille joku naseva nimikin voisi löytyä. Eräänlaisesta löyhästä sparrausavusta, jota Zyskowicz on toteuttanut varsin ansiokkaasti vuosikymmenien saatossa. Me kaikki olemme joskus loman tarpeessa. Ehkä kehitettävääkin silti on, sillä kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Hyvinvointialueille kerätään maaseudun sote-palvelut ja rahat, jotka ovat aiemmin kuuluneet kuntien budjettiin. Merkittävä osuus kuntien vallankäytöstä siirtyy uusille vielä tuntemattomille hyvinvointialueille. Samanaikaisesti kuntien määrää on esitetty pienennettäväksi jopa sataan. Siksi haluan nyt sanoa muutaman sanan tuottajan hyvinvoinnista. Erkki J. Ne ovat hajallaan eri puolueiden siipien alla, ja se rajoittaa niiden edunvalvontaa. Siksi lomitusoikeuden ja lomituspalvelujen pitää aidosti toimia koko Suomessa niitä tarvitseville, jotta myös tuottajalla on oikeus lomaan
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 1.4.2021 KASVIHUONEYRITTÄJÄT ovat ajautumassa ahdinkoon energiaturpeen tuotannon alasajosta. Verratessa lukuja turpeen nostoon, joka suurimmillaan oli 27 miljoonaa kuutiometriä ja nykyisellään alle kymmenen miljoonaa kuutiometriä vuodessa, turvetta voitaisiin hyödyttää laajemminkin uusiutuvuuden näkökannalta. Omalla tekemisellä tehdään oma kannatus. Esitetty uusi lattiamekanismi aiheuttaa päästöhinnan laskiessa verojen nousemisen. Tyytykäämme siihen, mitä enemmistö päättää. Niissä vuotuinen kasvu on noin 40 miljoonaa kuutiometriä. Kasvuturpeen tuotannon loppuminen iskee myös tavalliseen kotipuutarhuriin, koska kaupan multapussit sisältävät myös turvetta. Me voimme kyllä rakentavalla toiminnalla saada Suomen parhaimman puolueen nosteeseen. ENERGIAKÄYTÖSSÄ turpeen imago on huono, vaikka YK:n alainen hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC totesi turpeen olevan hitaasti uusiutuva eikä fossiilinen energialähde. Juha Marjomaa JUURI NÄIN. Media näyttää silti pitävän ylitse vuotavan huolen haukkumisista, mitä on todella vaikea ymmärtää! Harvoin kohtaa asiallisia perusteita. Ruotsi myöntääkin turpeelle uusiutuvan energian tukea. Anna-Leena Heikkilä Kokkola KYLLÄ, näin pitää toimia. Edellisellä puheenjohtajalla on kyllä nuoruutensa vuoksi aikaa kasvaa näyttääkseen kykynsä, eikä nykyistä puoluejohtoa voi osoittaa kannatusheikkoudesta. Parempi on keskittyä tyynesti asiakysymyksiin kuin yrittää poimia poliittisia irtopisteitä lyhytnäköisesti. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Turvetta käytetään paljon myös kuivikkeena. Pekka Partanen Kaikkosen neuvoille kehuja Puolustusministeri Antti Kaikkonen kehotti maaliskuun Suomenmaassa keskustaa keskittymään omaan tekemiseen ja jättämään muiden puolueiden arvostelun vähemmälle. Tytti Pakarinen TUO SOPII hyväksi neuvoksi kaikille puolueille. Katse kääntyy meidän keskustalaisten soraääniin, jotka liittyvät demokratian hyväksymättömyyteen. Raija Malmi MIELESTÄNI esimerkiksi Annika Saarikko on samoilla linjoilla Antin kanssa. Kun energiaturvetta nostetaan, samalla pintakerroksista saadaan kasvuja kuiviketurvetta. Kannatus ei nouse toisia haukkumalla. Tällaisella nakertamisella me itse aiheutamme ongelmia. Jari Karhu keskustan kuntavaaliehdokas Lappeenranta TÄMÄ TULEE mieleen, kun kuulee haikailua edellisen keskustan puheenjohtajan valinnan suhteen. Jos nosto tapahtuu vain kasvuja kuiviketurpeena, kustannukset nousevat. Käytetään sekin energia keskustan omaan työhön. Turve kuuluu päästökaupan piiriin, jonka hinta on noussut moninkertaiseksi muutamassa vuodessa ja ohjaa näin turpeen käyttöä. Facebookissa Kaikkosen neuvoille sateli kehuja. Ratkaisu onkin nostaa turpeen huoltovarmuustuotannon määrä välittömästi vähintään vuoden 2030 puolitustavoitteeseen, joka on yli kymmenen miljoonaa kuutiometriä. KUN ASIAA tarkastellaan päästöjen kautta, noin kymmenen prosenttia Suomen CO2päästöistä tuli turpeesta, nyt jo huomattavasti vähemmän. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Turvekuivitetulla lannalla on parempi lannoitevaikutus kuin muilla kuivikkeilla, ja se ehkäisee kasvitauteja. Kuiviketurpeella edistetään eläinten hyvinvointia, ja se sitoo hyvin lannan sisältämää typpeä, fosforia sekä nestettä. Työpaikkoja säilyisi ja Suomen energiahuoltovarmuus taattaisiin kotimaisella turvetuotannolla, eikä ulkoistettaisi sitä kalliiseen tuontihakkeeseen. ei todellakaan hiustenhalkoja, eikä mikään muitten mollaaja. Onko juututtu menneeseen. Paikallinen Ansari-Yhtymä Oy ilmaisi huolensa asiasta Ylen uutisissa. Ei anneta toisten kirjoitusten tai sanomisten häiritä. Parempi olisikin kiikkulautamekanismi, jolloin päästöjen hinnan noustessa vero laskisi samassa suhteessa. He kyllä yrittävät parhaansa. Tällä turvattaisiin myös riittävä kasvuja kuiviketurpeen tuotanto. Kasvuja kuiviketurpeen määrä turvattava Onko keskusta hylkäämässä demokratian?. Suomi verottaa turpeen energiakäyttöä. Aulis Eskola ANTTI on aivan oikeassa. Eikö demokraattisella äänestystuloksella ole mitään merkitystä. Turve on paras kasvualusta kasvihuonevihanneksille, esimeriksi tomaatille ja kurkulle sekä puutarhatuotteille. Suorapuheinen, omantunnontarkka, tulevaisuuteen orientoitunut, jalat maassa . Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Timo Kesti MINÄ olen juuri tätä mieltä. Anne Jussila KYLLÄ valheita täytyy vastustaa ja sormella osoittaa! Kaipaan avointa keskustelua. Minusta kuntavaalit ovat henkilövaalit enemmän. Turve onkin monipuolinen tuote, jota ajetaan ahdinkoon ideologisista syistä. Tauno Kanerva MUTTA omat mielipiteet pitää kertoa voimakkaammin ja pysyä niissä. Arvopuolueen pitää arvostaa myös muiden mielipiteitä. Suomessa on soita noin kymmenen miljoonaa hehtaaria, joista ojittamattomia soita on noin 40 prosenttia. Turve uusiutuu noin yhden millimetrin vuodessa, hehtaarille se tekee kymmenen kuutiometriä. Juha Vimpari IHMISET ovat totaalisen kyllästyneitä siihen, että toisista etsitään vikoja, joista pöyristyä ja nostattaa keinotekoisia somekohuja. Nyt tarvitaan enemmin tekoja kuin sanoja
Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ullariitta.juuti@keskusta.fi. Tässäkin tilanteessa yhdistyksen ja järjestöjen voimavara ovat aktiiviset ja idearikkaat yhdistyksen jäsenet. klo 15. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kokouksen fyysinen paikka on Hotelli OnnenTähti (Onnentie 7, 63610 Tuuri). Kannustan naisia tarttumaan tilaisuuteen. Keskustellaan Heikki Aittokosken kirjasta Onnellisten saari – Matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS -kirjat 2020, 259 s.). Tehtävästä luopuminen antaa minulle mahdollisuuden keskittyä luottamustehtäviin kotikunnassa ja -maakunnassa. Ennakkoilmoittautuminen avataan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail. Keskustanaisten paikalliset tapahtumat löytyvät keskustapiirien alta. Politiikka ja naisjärjestön johtaminen olivat yhteensovitettu työ, harrastus ja elämäntapa. Hallitus kokoontuu tuntia ennen kokousta. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Johtokunta klo 18.30. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, 044 977 5230. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. varsinainen edustajakokous järjestetään etäyhteyksin 18.–19.6. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri. Jyväskylä. Kansanedustajana oli mahdollista olla asioissa kiinni etujoukoissa. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin va. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Ulla Parviainen keskustanaisten puheenjohtaja. klo 13 Mikkelipuiston Greenerissä, Pursialankatu 5. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja SiniElina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Keskustanuorten tmj Veera Savonen lappi@ keskustanuoret.fi. Toimisto auki sovittaessa. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Lisätietoja: Keskustanaisten pääsihteeri Mervi Mäki-Neste, mervi.maki-neste@keskusta.fi, 050 3659 901 tai järjestösuunnittelija Jaana Niemi, jaana.niemi@keskusta.fi, 040 418 1150. Toisella kaudella olen huomannut, kuinka ongelmallista on sovittaa yhteen leipätyö, jonka tekemiseen virka-aika ei riitä, ja Suomen suurimman naisjärjestön johtaminen kaukana politiikan ykköskehältä eduskunnasta. Etänä toteutettavassa kokouksessa päätetään tulevan kaksivuotiskauden ohjelmasta ja valitaan puheenjohtajisto. Toiminnassa ei ollut kyse vain politiikasta, vaan naisjärjestön rooli oli myös kerätä naisia yhteen. Kokous käynnistyy pe 18.6. Kokouskutsu ja ilmoittautumisohjeet lähetetään jäsenille sähköpostilla. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Hämeenlinna. klo 19 Iittalan Kylätalolla. Valtuuskunnan sääntömääräinen kokous 22.–23.5. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Edustajakokoukseen on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy to 3.6. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. krs, 87100 Kajaani. Suomen Keskustanaiset ry:n 38. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. tmj Jukka Sällinen puh. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Keskustan Kalvolan py:n vuosikokous ke 21.4. Kokous järjestetään ensisijaisesti etäyhteyksin, kokouspaikka Keskustan puoluetoimisto (Apollonkatu 11a, Hki). Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. com. Kokouskutsu ja ilmoittautumisohjeet lähetetään jäsenille sähköpostilla. Paikallisyhdistyksen vuosikokous etäkokouksena ke 12.5. 0500 746 571, tahvoanttila@ gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila p. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Etäosallistuminen on vahva suositus. 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Aktiivisen ja ajantasaisesti kantaaottavan yhteisön puheenjohtajan tulee kyetä olemaan mukana lähes kellon ympäri. Emme ole aikaisemmin eläneet näin poikkeuksellista järjestötoiminnan aikaa. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. sukuniemi@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen p. mennessä. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@ keskusta.fi. Piireillä on nyt yli kaksi kuukautta aikaa etsiä puheenjohtajaehdokkaita ja ehdokkailla aikaa tuoda itsensä tutuksi kokousedustajille. klo 18. Karjala Piiritoimisto: Käyntija postiosoite Valtakatu 54, (2. Haluan antaa mahdollisuuden uusille tekijöille ja toimintatavoille. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset. En ole mukana puheenjohtajavaalissa ehdokkaana. Virallisten edustajien on ilmoittauduttava osoitteessa www. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Lukemisiin! Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. sallinen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Keskustanuorten paikalliset tapahtumat löytyvät keskustapiirien alta. 0400 930 483, jukka. Hallitus kokoontuu tuntia ennen kokousta. Toimia pitää, mutta kokoontua ei voi. Olen tästä hyvin kiitollinen. Yhteiskunnallinen lukupiiri ti 25.5. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. fi. Sääntömääräiset asiat. 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. klo 18. Jyväskylä. Toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. fi. Muuttunut toimintaympäristö vaatii uudenlaista johtamista, jatkuvaa keskustelua, kyseenalaistamista, aktivointia, motivointia ja sitouttamista. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Nyt yhteen kerääntyminen on muuttunut virtuaaliseksi ja vaatii aivan uudenlaista osaamista. KESKUSTANAISET kokoontuvat viikko kuntavaalien jälkeen edustajakokoukseen. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Keskustanuorten tmj Veera Savonen lappi@keskustanuoret. Sääntömääräiset asiat. 54 Keskustassa tapahtuu 1.4.2021 Puheenvuoro Uusin voimin uudelle vuosikymmenelle ME Suomen Keskustanaiset juhlimme tänä vuonna 80-vuotista historiaamme ja samalla kurkotamme uudelle vuosikymmenelle. Sähköposti etunimi. Uusi ihminen tuo aina tullessaan yhteisöön uutta energiaa. Naisjärjestön puheenjohtajuus on tuonut mahdollisuuden vaikuttaa näköalapaikalla ja antanut paljon mukavia kohtaamisia ihmisten kanssa. krs), Lappeenranta. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. keskustanuoret.fi 11.5. klo 23.59 mennessä etäyhteyden järjestämiseksi. Vaajakosken Keskustaseuran vuosikokous etäkokouksena ke 28.4. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset. Tällaisen aktiivisen toiminnan jakson sain kokea ensimmäisellä puheenjohtajakaudellani. Kokous alkaa la klo 10
keskustanaiset@gmail.com saadaksesi linkin. Piiri. Mutta hän oli saanut tuiman pohjoispohjalaisen luonteen. Poliittiset alustukset: MEP Elsi Katainen ja ke Eeva Kalli. Hänen koulutaustansa oli vaatimaton. Turun Vesaiset ry. Kokouksen jälkeen mahdollisuus kiertää 2, 6 tai 9 km luontopolku. Turun Kulttuurikerho ry:n sääntömääräinen vuosikokous pe 23.4. krs. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Skypelinkin saat pyytämällä osoitteesta pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Turku. Hän julkaisi useita novellikokoelmia, romaanin ja monenlaisia muistelmia, muun muassa laajan omakohtaisen kuvauksen Suomen ensimmäisen rauhanturvakomppanian toiminnasta Suezilla vuosina 1956?57. 044 978 3929. Keskustan Tyrnävän py:n sääntömääräinen vuosikokous la 10.4. Se purskahteli joskus yli äyräidensäkin. Meidän Tyrnävä -vaalitilaisuus la 10.4. Kokousta johdetaan piiritoimistosta, os. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. SANOMALEHTI Liiton pitkäaikainen toimittaja ja toimitussihteeri Matti Korhonen kuoli kotikaupungissaan Oulussa 1.3.2021. Piti siis ymmärtää, että ennen toimittajatkin olivat rautaa. Itäpuisto 9, Pori. Viimeistään ti 6.4. JUHA MAUNO JA PIRKKO VILÉN Matti Korhosen työtovereita kolmelta vuosikymmeneltä Muistokirjoitus Vaatimaton vanhan kansan lehtimies Matti Korhonen 1928?2021.. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Korhonen tuli toimittajaksi Liittoon 1953 ja jäi eläkkeelle Suomenmaasta pitkän päivätyön jälkeen 1993. Työt oli tehtävä, siinä hän oli tiukka ja vaativa. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 20 mennessä, tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai puh. Olemukseltaan hän oli korostetun vaatimaton. Laita viesti uudenmaan. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Vuosikokous ti 20.4. klo 15 Zoomin kautta. Sääntömääräinen vuosikokous, samalla taitoniekkaottelun ”Turku”-karsinta, la 22.5. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Järvenpään kuntayhdistyksen Järvenpään Keskusta ry:n vuosikokous to 29.4. Järvenpää. Keskustan Satakunnan piirin vuosikokous la 17.4. Hän oli syntynyt 1928. Vaikka Korhonen teki päätyönsä toimitussihteerinä, hän oli mieleltään kirjoittaja. keskusta@gmail.com. klo 20 mennessä, satakunta@keskusta. Keskustanaisten Satakunnan piiri. klo 12 Parmaharju (Pränkkiläntie 66, Lieto). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja hyväksytään piirin säännöt. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 13.4. Hän saattoi suutahtaa ja olla pitkävihainen mutta myös valloittava ja lämminsydäminen työtoveri, jonka toimissa oli persoonallinen jälki. com, saat paluupostina kokouslinkin. klo 18 ensisijaisesti etäyhteydellä Skypessä, toissijaisesti piiritoimistolla osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Hän saattoi kertoa, kuinka hoiteli Liiton toimittajan tointa alkuvuosinaan laajassa Kuusamossa polkupyörällä tai kuinka hänen ennätyksensä oli 52 juttua seuraavan päivän lehdessä. klo 11 Impivaaran grillikatos ”levähdyspaikka” (Kurrapolku 15, 21280 Turku). klo 19 Zoometäyhteydellä. Kansakoulun jälkeen hän kävi kansanopiston ja nuoriso-opiston, mutta hänestä tuli ammattitaitoinen oman aikansa sanomalehtimies. klo 14 Teams-etäyhteydellä. fi tai puh. p. Kevätkokous on su 25.4. 044 978 3929. Varsinkin eläkepäivillään hänen tavaramerkkinsä oli hattureuhka, joka lenksotti toisella korvallisella. klo 15 Teams-etäyhteydellä. Varsinaisten kokousedustajien tulee ennakkoilmoittautua ke 14.4. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Keskustanuorten Pirkanmaan piiri. Korhonen oli vanhan kansan lehtimiehiä, jonkalaisia ei enää tapaa. klo 11 Zoometäyhteydellä. Turku. Turun Luonnonystävät ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 24.4. Pyydä kutsu puheenjohtajalta tarja.edry@jarvenpaa.fi. Kokouksen seuraajille kokous striimataan Satakunnan Keskustan Facebook-sivulle. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. klo 18. Ilmoittaudu osoitteeseen tyrnavan. Tuusula. ilmoittautuneet voivat noutaa etukäeen tarjoilut ravintola Pömilästä. Tyrnävä. klo 18 Teamskokouksena. Ilmoittaudu tyrnavan.keskusta@gmail. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Hän oli aktiivinen niin silloisen Sanomalehtimiesliiton kuin Maalaisliitto-keskustan toimittajajärjestön työssä Nuorempia Korhonen opetti äkeästikin. Tyrnävä. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Tilaisuudessa mukana Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi. Hän ei koreillut puheillaan eikä vaatteillaan ja antoi piut paut herraskaiselle toimittajatyylille. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@keskustanuoret.fi. Ilmoittakaa sähköposti, johon osallistumislinkki voidaan lähettää ilmoittautumisen päätyttyä. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Saat sähköpostiisi ohjeet ja linkin kokoukseen osallistumiseen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Varsinaisten kokousedustajien tulee ennakkoilmoittautua viimeistään ma 19.4. Tervetuloa Keskustanuorten Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen ma 12.4. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi) ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Jenni Vuorela puh. KORHONEN oli lähtöisin Limingasta, Ketunmaan kyläkulmalta, ja sieltä hän oli saanut myös keskustalaisuuden juuret. Keskustanaisten Uudenmaan piiri. Kokoukseen osallistuvien toteaminen klo 10 alkaen. 1.4.2021 Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Kokouspaikkana toimii Tuuskoton kokoustila kunnanhallitus. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Pohjois-Karjala Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@ keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kuntavaaleihin valmistautumista. Yksi oli varmaa: hänen sydämensä sykki Liiton puolesta, silloinkin, kun herrat suunnittelivat liiketoimiaan. Ilmoittakaa sähköposti, johon osallistumislinkki voidaan lähettää ilmoittautumisen päätyttyä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kuntavaaleihin valmistautumista. Hän teki suuren urakan kootessaan Liiton 80-vuotisjuhlaan yli kolmen vuosikymmenen ajalta lukijoiden lähettämiä ja lehdessä julkaistuja maakuntakaskuja, mutta vasta eläkevuodet vapauttivat hänet kirjoittamaan. Hänen työkalujaan uutistyössä olivat pitkään puhelimen ja kirjoituskoneen lisäksi sakset sekä liima-astia, vaikka kyllä hän toimitustyön tietokonemaailmaankin ennätti. klo 18 yhdistyksen toimistolla (Mestarinkatu 2, Turku)
Kun työssä on jäljellä 8 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Neulo sitten I puikolta 3(4)5 s ja aloita apilalogo mallipiirroksen oikeasta alareunasta. Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein I puikolle. Neulo II ja III puikon silmukat oikein. Logon voi tehdä joko silmukoita jäljittelemällä, perinteisenä kirjoneuleena tai niin sanotulla tikapuutekniikalla. Aloita sitten kärkikavennukset neulomalla I ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein ja neulo II sekä IV puikon alussa 1 s oikein ja tee ylivetokavennus. Toista näitä kahta kerrosta, kunnes kantalapun korkeus on 28(30)32 krs. LUO oikean jalan sukkaa varten vihreällä langalla 60(64)68 silmukkaa ja jaa silmukat neljälle puikolle. Suomenmaa julkaisee nyt lukijoiden toiveesta päivitetyn version suositusta kepusukkaohjeestaan. Neulo vasemman jalan sukka samoin, mutta aloita kuvio nyt kolmannella puikolla. Toista kavennukset joka toinen kerros kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 6(7)7 s. Viidennellä kerroksella kavenna varresta tasavälein 4 silmukkaa = 56(60)64 s. Jatka molemmista reunoista kaventaen niin, että keskisilmukat pysyvät samana eli 10(10)12 s. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun silmukat 2 puikolle. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita sitten kantapään kavennukset. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 8(9)10 s nurin ja neulo 2 seuraavaa silmukkaa nurin yhteen, käännä työ. asti Facebookissa, Instagramissa, sähköpostilla (kilpailu@ suomenmaa.fi) tai postikortilla (PL 52, 90101 Oulu).. Neulo yksi välikerros ja toista kavennukset. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo kunnes on jäljellä 8(9)10 s, tee ylivetokavennus. Jatka sileää neuletta kunnes pohjan pituus on n. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 12(14)16 s + 1 s puikkojen välistä ja neulo poimitut silmukat kiertäen oikein IV puikolle. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. Neulo I puikon lopussa 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja IV puikon 2 ensimmäistä silmukkaa ylivetäen oikein yhteen. Päivitetyssä logossa apilakuvio on entistä yksinkertaisempi, ja sen väri vaihtui aiemmasta omenanvihreästä takaisin ruohonvihreään. Neulojien iloksi uusi logo on entistäkin helpompi kutoa tai silmukoida. Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Lopeta kavennukset, kun kaikilla puikoilla on 14(15)16 s. 20(22,5)25 cm tai kunnes pikkuvarvas peittyy. Poimi sitten vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 12(14)16 s + 1 s puikkojen välistä. Puikkosuositus on numero 3 tai käsialan mukaan, langan menekki n. Neulo suljettuna neuleena 2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta 16(18)20 kerrosta. Arvontaan voi osallistua 15.4. Sopivia lankoja ovat myös muut keskivahvat sukkalangat, kuten Novita Nalle, Kaupunkilanka Rotvalli, Nordia Oona, Sandnes Garn Sisu tai Teetee Pallas. Vaihda sitten vihreään lankaan, kudo sileää neuletta yksi kerros ja joustinneuletta 14(16)18 kerrosta. Käsityöt OH JE : TEKSTI: ANNUKKA KAARELA 1.4.2021 56 Suomenmaa arpoo lukijoiden kesken yhden parin uudella logolla varustettuja kepusukkia. Aloita vahvennettu kantapää neulomalla I puikon silmukat IV puikolle = 28(30)32 s. Jatka kaikilla 68(72)78 silmukalla sileää neuletta ja tee kiilakavennukset. Käännä työ, nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Ohjevideo tikapuutekniikkaan löytyy esimerkiksi Novitan nettisivuilta. Jos teet kuvion tavallisena kirjoneuleena, se kannattaa neuloa varren molemmille puolille, jotta vältyt pitkiltä langanjuoksuilta. Käännä työ, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein*, toista *-* puikon loppuun. 1.4.2021 56 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 KOOT 38 (42) 46. Vaihda valkoiseen lankaan ja neulo sileää kaikki oikein -neuletta 9(9)9 kerrosta. Kerroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Neulo työn oikeasta reunasta aloittaen kunnes vasemmalla on jäljellä 10(11)11 s. Päättele langanpäät. Jätä loput silmukat odottamaan. Kuvion jälkeen neulo valkoisella langalla sileää neuletta vielä 9(9)9 kerrosta. Mallisukkiin on käytetty Gjestal Maija -langan värejä 211 (vihreä) ja 202 (valkoinen). 100 grammaa vihreää ja 50 grammaa valkoista. Kepusukat uudella logolla KESKUSTA uudisti logonsa viime kesänä
2021 • Ennakkoäänestys ulkomailla 2.-5.6.2021 • Vaalipäivä 13.6.2021 • Tulosten vahvistaminen 16.6.2021 • nousuun! Jokapäiväinen työmme suomalaisten hedelmää. Onko naisia ja miehiä tasapuolisesti. Ehdokashankinta jatkuu ja sen pitää jatkua taas. Jokainen meidän järjestöaktiivimme on tuon joukkovoiman korvaamaton osa. Meille kaikkein tärkein tan kaula muihin puolueisiin ehdokasmäärissä on saatava pitämään. Litää määrätietoisesti siihen, kuntalaisia mahdollisimman monipuolisesti. On loistava aika leeko sinulle mieleen joku uusi ihminen sinun elämänpiiristäsi, joka voisi kiinnostua Keskustan arvoista ja ajatuksista. Iloitaan kaikesta, missä olemme onnistuneet, ja jatketaan tärkeää työtämme! Voimia ehdokashankintaan kaikille meille! Riikka Pirkkalainen JÄSENSIVUT. ta keskustalaista kaikesta tekemästänne korvaamattomasta työstä ehdokashankinnan ensimmäisessä vaiheessa! Yli 6500 ehdokasta, kaikista puolueista eniten, on osoitus Keskustan joukkovoimasta, jollaista muilla puolueilla ei ole. Katse myös listojen Nyt on erityisen hyvä aika rän lisäksi myös listojen laatuun. Monipuoliset listat ovat myös koko Keskustan kannalta tärkeää tulevaisuustyötä. Pystymme me – yhdessä! Lopuksi vielä valtavan rohkaiseva uutinen. Viestini totisesti silloin pienen tauon tarpeessa – niin olin itsekin. Jokaisessa puolueessa tullaan ehdokashankintaan tullut lisäaika, joten keskustalaisjälleen. Onko listoilla mistä, ikäluokista, erilaisista harrastepiireistä, eri asuinalueilta. Tutustu kuntavaaliohjelmaan! kuntavaalit Tervehdys sinulle! Kun luet tätä, kuntavaalien ehdokaslistojen alkuperäisestä sulkeutumisesta on ehtinyt kulua muutama viikko. pitää: 7500 ehdokkaasta kohtaa se vaatii työn lisäksi tekoon, kykyä luovuuteen ja ehdokashankinnan osaamista keskustalaisilta löytyy kaikista eniten. neet hieman hengähtää ja keräillä uusia voimia, sillä nyt hanskojen tulisi olla kuivina ja valmiina työn jatkamiseen. Viimeisimmässä kansalaisten luebarometrissa Keskusta oli suurin nousija, ja myönteiset ajatukset Keskustasta ovat lähteneet näkyvään Kuntavaalien uusi aikataulu: • Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä eli missä kunnassa on • • • Äänioikeusrekisteri lainvoimainen 25.5.2021 • • Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.8.6
Muut puolueet ovat pysyneet samalla tasolla tai muutokset ovat pieniä. Toukokuussa teematupaillat pidetään perjantaina 7.5. Keskustan lukemat ovat puolueista toiseksi parhaat SDP:n jälkeen. Kantar TNS:n kysely kertoo, että suomalaisten suhtautumisen Keskustaa kohtaan on muuttunut selvästi myönteisemmäksi viime syksyyn verrattuna. Myönteisesti suhtautuvien vastaajien osuus on Keskustan osalta kasvanut 5 %-yksikköä marraskuusta 2020. Kantar TNS toteuttaa kaksi kertaa vuodessa puolueiden toimeksiannosta puoluebarometrin. Keskiviikkona 7.4. klo 18 Annikan kanssa Vappu Pimiä • torstaina 15,4, klo 18 Annikan kanssa Jorma Ollila Oletko kuntavaaliehdokas. kansalaisten näkemyksiä puolueista sekä hallituksen ja opposition toiminnan onnistumisesta. Kuntasivujen pääkuvan alle tulee kaksi lisäkohtaa; toiseen niistä kuntakohtaista vaaliasiaa ja toiseen linkki ehdokassivuille. Ilmehän on tuttu, sillä viime kesänä julkistettu puolueen uusi ilme täyttää mainiosti myös vaali-ilmeen paikan. Ohjelman seuraavat jaksot näytetään huhtikuussa: • torstaina 8.4. klo 19teematupaillassa puhutaan ja keskustellaan autoilusta ja polttoaineiden hinnoista. com/SuomenKeskusta ja tupailloissa mukana olevien kansanedustajien Facebooksivuilla. Suhtautuminen Keskustaan on muuttunut myönteisemmäksi Teematupaillat jatkuvat – tervetuloa mukaan! Tupailta on se kotimainen tapa keskustella. Lisää ohjeita ja perustyökaluja löydät helposti täältä: keskusta.fi/vaalit ja sieltä klikkaus kohdassa ”vaalimateriaalin työkalupakkiin”. Helmi-maaliskuun 2021 vaihteessa tehty haastattelututkimus enteilee Keskustalle parempia aikoja. Teemat ja mukana olevat kansanedustajat tarkentuvat tuonnempana. Ohjelmaa lähetetään suorana lähetyksenä Annikan ja Keskustan Facebook-sivulla ja puolueen nettisivuilla. Puolue on etsinyt ratkaisuja muun muassa entistä monipaikkaisemman ja väljemmän Suomen rakentamiseksi. Muutos kertoo Keskustan tehneen jotakin oikein viime aikoina. "Ylipäänsä pidän tärkeänä, että käyn päättäjänä keskusteluja laajasti – ja myös oman kuplani ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa", Annika sanoo. Tupailtoja voi seurata, vaikka ei olisikaan rekisteröitynyt Facebookiin. Keskustan eduskuntaryhmä jatkaa suosittuja teematupailtoja Facebookissa huhti-toukokuussa. Ehdokassivuista tulee toimivat ja helppolukuiset ja ennen muuta niistä tulee mainio mainosväline kullekin ehdokkaalle. Viiden prosenttiyksikön hyppäys ylöspäin ei voi olla pelkkä tilastovirhe. illalla. Ehdokas voi omiin tietoihinsa täyttää luonnollisesti kattavan esittelyn itsestään, vaaliteemansa, kaikki somekanavansa ja vaikkapa videomateriaalia. Jokaiselle tulee siis käyttöön oma url-osoite (keskusta. Ilkka Miettinen poliittinen asiantuntija Kuntavaaliehdokas: Laitetaan ehdokasesittelyt ajoissa kuntoon! Vaalien aikataulu siirsi lopulta myös puolueen ehdokassivujen aikataulua, sivut avataan tiistaina 13.4. S. Ohjelma sai paljon hyvää palautetta ja sitä haluttiin jatkaa. Ja vielä tuosta linkistä. Vaalisivuista tulee myös tärkeä osanen kuntien nettisivuja, jotka toivottavasti alkavatkin olla täydessä toiminnassa ympäri Suomea. Asioihin keskittyvä ja ratkaisukeskeinen politiikan tekeminen alkaa kantaa hedelmää ja herättää lisääntyvää luottamusta kansalaissa. fi/kuntavaalit-2021/ehdokkaat/kunnannimi/etunimisukunimi/ ), joka on helppo liittää vaikka omaan vaalimainokseen myöhemmin keväällä. Muistathan lukea tarkoin ehdokaskirjeet. JÄSENSIVUT Annikan kanssa Puheenjohtajamme Annika Saarikko emännöi omaa keskusteluohjelmaansa Annikan kanssa. Iloa sivujen täyttöön! Laura Ruohola viestintäpäällikkö P. Linjoilla ovat kansanedustajat Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Joonas Könttä ja Mikko Savola. illalla ja keskiviikkona 12.5. Mikäli kuntasivujen vastaavilla on epävarmuutta tämän sivujen kohdan suhteen, niin yhteydessä voi olla puoluetoimistolla Johannes Erkkilään. Muutos kummallakin puolueella on 5 %-yksikköä alaspäin. Näin kunkin ehdokkaan sivu on siis kattava esittely ehdokkaasta itsestään ja hänen tavoitteistaan kuntapolitiikassa. Se, että sivut olisivat mahdollisimman hyvin valmiina avautuessaan, siihen tarvitaan nyt loppuvaiheessa eniten teidän ehdokkaiden panosta! Olette kaikki ehdolla olevat saaneet ehdokaskirjeen mukana nettiosoitteen, josta voitte tilata itsellenne sähköpostiin sivujen täyttölinkin. Se kannattaa.. Mikä tutkimus. Kokoomukseen ja Vihreisiin suhtaudutaan nyt kielteisemmin kuin puoli vuotta sitten. Olet varmasti jo miettinyt vaaliesitteitäsi. Teematupaillat lähetetään suorana Keskustan Facebookissa www.facebook. Kun lasketaan yhteen puolueisiin erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvien osuudet vastaajista, saatiin kyselyssä seuraavat tulokset: SDP 50 %, Keskusta 42 %, Vihreät 39 %, Kokoomus 38 %, Vasemmistoliitto 36 %, RKP 34 %, Perussuomalaiset 33 %, Kristillisdemokraatit 31 ja LiikeNyt 30 %. Siinä kysytään mm. Keskustelutuokioiden tarkoituksena on tuoda uusia ajatuksia päivänpolitiikan keskustelua syvemmältä sekä kuulijoille mutta myös hänelle itselleen.Alkuperäinen idea ohjelmaan kumpusi viime elokuun keskustelusta entisen pääministeri Esko Ahon kanssa. Tietoturvan takia se on aina ”kertakäyttöinen” eli jokaiseen uuteen sisällön tuunauskertaan pitää tilata se uusi linkki! Ja kun olet varsinaisissa sivujen täyttöpuuhissa, niin muistatan tallentaa koko ajan tekemääsi, mikään ei toki ole julkista ennen huhtikuun puoltaväliä
Keskustelutuokioiden tarkoituksena on tuoda uusia ajatuksia päivänpolitiikan keskustelua syvemmältä sekä kuulijoille mutta myös hänelle itselleen.Alkuperäinen idea ohjelmaan kumpusi viime elokuun keskustelusta entisen pääministeri Esko Ahon kanssa. Vaalisivuista tulee myös tärkeä osanen kuntien nettisivuja, jotka toivottavasti alkavatkin olla täydessä toiminnassa ympäri Suomea. Muutos kertoo Keskustan tehneen jotakin oikein viime aikoina. Muistathan lukea tarkoin ehdokaskirjeet. fi/kuntavaalit-2021/ehdokkaat/kunnannimi/etunimisukunimi/ ), joka on helppo liittää vaikka omaan vaalimainokseen myöhemmin keväällä. Iloa sivujen täyttöön! Laura Ruohola viestintäpäällikkö P. Tietoturvan takia se on aina ”kertakäyttöinen” eli jokaiseen uuteen sisällön tuunauskertaan pitää tilata se uusi linkki! Ja kun olet varsinaisissa sivujen täyttöpuuhissa, niin muistatan tallentaa koko ajan tekemääsi, mikään ei toki ole julkista ennen huhtikuun puoltaväliä. Mikäli kuntasivujen vastaavilla on epävarmuutta tämän sivujen kohdan suhteen, niin yhteydessä voi olla puoluetoimistolla Johannes Erkkilään. Muutos kummallakin puolueella on 5 %-yksikköä alaspäin. Kantar TNS:n kysely kertoo, että suomalaisten suhtautumisen Keskustaa kohtaan on muuttunut selvästi myönteisemmäksi viime syksyyn verrattuna. S. Helmi-maaliskuun 2021 vaihteessa tehty haastattelututkimus enteilee Keskustalle parempia aikoja. Olet varmasti jo miettinyt vaaliesitteitäsi. "Ylipäänsä pidän tärkeänä, että käyn päättäjänä keskusteluja laajasti – ja myös oman kuplani ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa", Annika sanoo. Kantar TNS toteuttaa kaksi kertaa vuodessa puolueiden toimeksiannosta puoluebarometrin. Se kannattaa.. Ohjelman seuraavat jaksot näytetään huhtikuussa: • torstaina 8.4. klo 18 Annikan kanssa Vappu Pimiä • torstaina 15,4, klo 18 Annikan kanssa Jorma Ollila Oletko kuntavaaliehdokas. Näin kunkin ehdokkaan sivu on siis kattava esittely ehdokkaasta itsestään ja hänen tavoitteistaan kuntapolitiikassa. Viiden prosenttiyksikön hyppäys ylöspäin ei voi olla pelkkä tilastovirhe. Tupailtoja voi seurata, vaikka ei olisikaan rekisteröitynyt Facebookiin. Se, että sivut olisivat mahdollisimman hyvin valmiina avautuessaan, siihen tarvitaan nyt loppuvaiheessa eniten teidän ehdokkaiden panosta! Olette kaikki ehdolla olevat saaneet ehdokaskirjeen mukana nettiosoitteen, josta voitte tilata itsellenne sähköpostiin sivujen täyttölinkin. Kun lasketaan yhteen puolueisiin erittäin tai melko myönteisesti suhtautuvien osuudet vastaajista, saatiin kyselyssä seuraavat tulokset: SDP 50 %, Keskusta 42 %, Vihreät 39 %, Kokoomus 38 %, Vasemmistoliitto 36 %, RKP 34 %, Perussuomalaiset 33 %, Kristillisdemokraatit 31 ja LiikeNyt 30 %. Linjoilla ovat kansanedustajat Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Joonas Könttä ja Mikko Savola. Ja vielä tuosta linkistä. Keskustan eduskuntaryhmä jatkaa suosittuja teematupailtoja Facebookissa huhti-toukokuussa. Kuntasivujen pääkuvan alle tulee kaksi lisäkohtaa; toiseen niistä kuntakohtaista vaaliasiaa ja toiseen linkki ehdokassivuille. Myönteisesti suhtautuvien vastaajien osuus on Keskustan osalta kasvanut 5 %-yksikköä marraskuusta 2020. Kokoomukseen ja Vihreisiin suhtaudutaan nyt kielteisemmin kuin puoli vuotta sitten. Asioihin keskittyvä ja ratkaisukeskeinen politiikan tekeminen alkaa kantaa hedelmää ja herättää lisääntyvää luottamusta kansalaissa. Ilkka Miettinen poliittinen asiantuntija Kuntavaaliehdokas: Laitetaan ehdokasesittelyt ajoissa kuntoon! Vaalien aikataulu siirsi lopulta myös puolueen ehdokassivujen aikataulua, sivut avataan tiistaina 13.4. Ehdokassivuista tulee toimivat ja helppolukuiset ja ennen muuta niistä tulee mainio mainosväline kullekin ehdokkaalle. Keskiviikkona 7.4. Jokaiselle tulee siis käyttöön oma url-osoite (keskusta. com/SuomenKeskusta ja tupailloissa mukana olevien kansanedustajien Facebooksivuilla. Teematupaillat lähetetään suorana Keskustan Facebookissa www.facebook. illalla ja keskiviikkona 12.5. Mikä tutkimus. Teemat ja mukana olevat kansanedustajat tarkentuvat tuonnempana. Ehdokas voi omiin tietoihinsa täyttää luonnollisesti kattavan esittelyn itsestään, vaaliteemansa, kaikki somekanavansa ja vaikkapa videomateriaalia. Puolue on etsinyt ratkaisuja muun muassa entistä monipaikkaisemman ja väljemmän Suomen rakentamiseksi. Toukokuussa teematupaillat pidetään perjantaina 7.5. Ohjelma sai paljon hyvää palautetta ja sitä haluttiin jatkaa. Ilmehän on tuttu, sillä viime kesänä julkistettu puolueen uusi ilme täyttää mainiosti myös vaali-ilmeen paikan. Siinä kysytään mm. Lisää ohjeita ja perustyökaluja löydät helposti täältä: keskusta.fi/vaalit ja sieltä klikkaus kohdassa ”vaalimateriaalin työkalupakkiin”. JÄSENSIVUT Annikan kanssa Puheenjohtajamme Annika Saarikko emännöi omaa keskusteluohjelmaansa Annikan kanssa. klo 19teematupaillassa puhutaan ja keskustellaan autoilusta ja polttoaineiden hinnoista. Muut puolueet ovat pysyneet samalla tasolla tai muutokset ovat pieniä. illalla. Ohjelmaa lähetetään suorana lähetyksenä Annikan ja Keskustan Facebook-sivulla ja puolueen nettisivuilla. kansalaisten näkemyksiä puolueista sekä hallituksen ja opposition toiminnan onnistumisesta. Keskustan lukemat ovat puolueista toiseksi parhaat SDP:n jälkeen. Suhtautuminen Keskustaan on muuttunut myönteisemmäksi Teematupaillat jatkuvat – tervetuloa mukaan! Tupailta on se kotimainen tapa keskustella
Eukonkannon MM-kisat 2020 Sonkajärvellä peruttiin tunnetusta syystä. Seuraavat kesäolympialaiset pidetään kaiken tämänhetkisen toiminnan ja tietämyksen mukaan heinä-elokuussa Tokiossa Japanissa. Kunnallisvaalit on siirretty huhtikuun 18. 2. Huhtikuun 8. Onko Suomi koskaan kesäolympialaisissa jäänyt ilman kultamitalia. 3. Vesa-Matti Loiri on voittanut urheilussa yhteensä neljä Suomen mestaruutta kahdessa eri palloilulajissa. 5. Vuoden linnut ovat yleensä vähentyneitä, harvalukuisia ja esiintymiseltään vajavaisesti tunnettuja lajeja. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mitkä kaksi. Kuka on tämä näyttelijä, joka ei vielä ole Suomessa vieraillut. suurempi kuin yksikään muu maapallon maista. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ Kenellä heistä on vahvasti suomalaiset sukujuuret?. Kuinka paljon näissä vaaleissa valitaan valtuutettuja kunnanvaltuustoihin: 4 459, 6 459, 8 859 vai 10 059. Miten on 2021. 2 4 9 8 1 8 1 9 5 3 3 7 9 7 5 3 4 1 8 3 2 6 9 4 5 9 6 3 7 5 2 4 9 8 1 6 2 6 8 3 1 5 7 9 4 1 4 9 7 8 6 5 2 3 4 2 6 1 3 7 9 8 5 8 3 1 9 5 4 6 7 2 9 5 7 6 2 8 3 4 1 7 1 4 8 6 3 2 5 9 6 9 2 5 7 1 4 3 8 5 8 3 4 9 2 1 6 7 9 6 5 1 7 6 8 2 9 6 4 1 3 2 5 4 6 4 1 1 3 5 9 8 1 1 4 9 6 3 8 7 2 5 3 2 5 4 1 7 9 6 8 6 8 7 2 9 5 3 4 1 8 9 6 5 2 1 4 3 7 4 7 1 8 6 3 2 5 9 2 5 3 7 4 9 1 8 6 5 6 4 9 7 2 8 1 3 7 1 2 3 8 6 5 9 4 9 3 8 1 5 4 6 7 2 2 4 9 8 1 8 1 9 5 3 3 7 9 7 5 3 4 1 8 3 2 6 9 4 5 9 6 3 7 5 2 4 9 8 1 6 2 6 8 3 1 5 7 9 4 1 4 9 7 8 6 5 2 3 4 2 6 1 3 7 9 8 5 8 3 1 9 5 4 6 7 2 9 5 7 6 2 8 3 4 1 7 1 4 8 6 3 2 5 9 6 9 2 5 7 1 4 3 8 5 8 3 4 9 2 1 6 7 9 6 5 1 7 6 8 2 9 6 4 1 3 2 5 4 6 4 1 1 3 5 9 8 1 1 4 9 6 3 8 7 2 5 3 2 5 4 1 7 9 6 8 6 8 7 2 9 5 3 4 1 8 9 6 5 2 1 4 3 7 4 7 1 8 6 3 2 5 9 2 5 3 7 4 9 1 8 6 5 6 4 9 7 2 8 1 3 7 1 2 3 8 6 5 9 4 9 3 8 1 5 4 6 7 2 Tietotesti 1. Ben Affleck, George Clooney, Matt Damon, Brad Pitt. 7. Kuka keskustalainen: maaja metsätalousministeri Ahon hallituksessa, Hämeen vaalipiirin kansanedustaja, Sodankylän ja Hattulan kunnanjohtaja. BirdLife Suomi valitsee lähes joka vuosi vuoden linnun. Hänen isoisänsä eli äitinsä isä on Yhdysvalloissa syntynyt John Pajari, joka muutti myöhemmin nimensä John Walter Paigeksi (1916 ?2002). hei näk uut a, 10) kol me ker taa : 201 6 Rio de Jan eiro , 201 2 Lon too , 200 4 Ate ena . Suomen kalentereissa on erikseen merkittynä myös kaksi muuta kansallispäivää: saamelaisten kansallispäivä ja Suomen kansallispäivä. Kuka näistä Hollywoodin miestähdistä on vahvasti suomalaista sukujuurta. hel mik uut a, Suo men 6. päivänä vietetään romanien kansallispäivää. Mikä seuraavista on Vuoden lintu 2021: peltosirkku, pikkutikka, pikkutylli, punasotka. 1.4.2021 60 Shutterstock 1) Mat t Dam on, vir alli sel ta nim elt ään Mat the w Pai ge Dam on, 2) pik kut ikk a (m uut mai nitu t ova t ede llis vuo sie n val inn at, 201 9 ei Vuo den lin tua nim ett y), 3) saa mel ais ten 6. Kuka. Milloin ihminen on viimeksi käynyt Kuussa ja kävellyt sen kuukamaralla. Alun perin oli isoisoisä Niilo Juho Ollinpoika eli Nils Johan Olofsson-Pajari (1889?1980) lähtenyt Kemin Karihaarasta 1907 siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Mutta mikä on toiseksi suurin: Brasilia, Kanada, Kiina vai Yhdysvallat. lähes kaksi kertaa . Hän on kirjoittanut Miehen tie -kirjasarjaa jo 7 teosta. 9. päivänä. 4. päivältä pidettäväksi kesäkuun 13. Milloin ne ovat. 6. ?31 . 8. Kisataanko. jou luk uut a, 4) 8 859 , 5) ves ipa llos sa 3 mes tar uut ta Hel sin gfo rs Sim säl lsk api n riv eis sä, käs ipa llo ssa 1 mes tar uus Sju nde å IF: n jou kku ees sa, mol em mis sa maa liv aht ina , 6) Mar tti Pur a, 7) jou luk uus sa 197 2, 8) Kan ada vaj aa 10 milj oon aa nel iök ilo met riä (Ki ina 9,7 , USA 9,6 ja Bra sili a 8,5 milj oon aa) , 9) kyl lä: kis at jär jes tetää n 30. Venäjä on pinta-alaltaan selvästi . 10
1.4.2021 61 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Se kertoo järjestön heiveröisyydestä. Tunnelma vaikuttaa reaalikannatukseen. En usko kuntavaaleissa päästävän neljän vuoden takaisiin lukemiin, mutta kyllä paljon parempaan kuin mitä gallupit nyt näyttävät. Valoa näkyvissä kari hokkanen vieraskolumni. Kysymys on kuitenkin siitä, millaisten päättäjien haltuun kuntalaiset yhteiset rahansa uskovat. Se pääsi tarkoitettua laajempaan julkisuuteen ja tuotti ilottelevia uutisia pääkaupunkimediassa. VALON MERKKINÄ näen Etelä-Pohjanmaalla pidettyjen osuuskauppavaalien tuloksen. Ei heidän kuntavaaleihin asettamiensa ehdokkaiden määrä yllä likellekään keskustaa. Pari kuukautta sitten Jussi kommentoi tuoretta gallupia otsikolla ”Ei valoa tunnelin päässä”. Huonostihan asiat ovat olleet jo niin pitkään, että uskollisimpienkin usko on ollut koetteella. Tietysti persuista kuntavaalien suurin voittaja tulee, mutta uskon voiton jäävän paljon alle odotusten. Sellaisten tähdenhän tähän notkoon jouduttiin. Suosittelen lämpimästi nykyisten päättäjien ja toimeenpanijoiden luettavaksi. Yhä useampi pitää keskustaa mahdollisena valintanaan. Täkäläisen maakunnallisen osuuskaupan edustajistoon keskustan listoilla oli eniten ehdokkaita, ja niiltä valittiin enemmän edustajia kuin muilta yhteensä. LAPPILAISEN juristin ja keskusta-aktiivin Janne Kaisanlahden uusi pieni kirja Neliapilan lehdet on järjellä ja sydämellä kirjoitettu kertomus keskustan syväidentiteetistä eli siitä, minkä on sanottu olevan puolueelta kadoksissa. Näen useampiakin toivon pilkahduksia. Jo se, että puolue puhuu asioista, joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä kunnanvaltuustoissa käsitellään, nakertaa uskottavuutta. Kunnallistai eduskuntavaalien alle sattuessaan isojen osuuskuntien vaalit saavat esivaalien luonnetta. Tohdin kuitenkin otsikoida tämän jutun valoisasti. TOSITESTI odottaa kahden ja puolen kuukauden päästä. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Iso juttu oli hypähdys puolueiden imagobarometrissä. Niin oli Seinäjoella, niin oli maakunnan muillakin seuduilla. Niillä puolueet testaavat järjestönsä iskukykyä hankkiessaan listoilleen ehdokkaita ja sitten vertailevat äänimääriä. Uutisissa on puhuttu enemmän siitä, että luku on alempi kuin viimeksi, mutta kyllä tämä määrä ainakin torjuntavoittoa lupaa. Etelän suurten kaupunkien ja varsinkin pääkaupungin suuri painoarvo valtakunnallisissa gallupeissa peittää alleen tosiseikan, että maakunnissa näyttää paljon valoisammalta. Vielä tärkeämpi oli ehdokashankinnan onnistuminen odotuksiin nähden aika hyvin, eli keskustalla on jälleen ehdokkaita enemmän kuin millään muulla. Mitä paremmin puolueen alkuperäiset aatteet ja tarkoitusperät tuntee, sitä vähemmän tulee tehdyksi ainakaan kaikkein vaikeimmin korjattavia virheitä. Eläkeläisenäkin hän on laatinut puolueiden kannatusgallupeista teräviä ja äärirehellisiä analyysejä kommentteineen, joita on lähettänyt parinkymmenen hengen ringille, tietysti luottamuksellisesti. Viimeiset ovat näyttäneet nousua. Pientä, mutta nokan saaminen nousuun on psykologisesti tärkeää. Kuntajytkyllään uhoilleiden persujen kannatus jäi olemattomaksi. 1.4.2021 62 JUSSI YLI-LAHTI työskenteli 80ja 90-luvulla puoluetoimistossa. Kiireiset ministerit tuskin ehtivät, mutta avustajilta pitäisi muutama tunti aiheelle liietä. Pormestarivaalejaan käyvässä Helsingissähän keskusta ei tavoitellut edes huomiota
KARVAJALOISTA , joiden tehtävänä ennen oli pyydystää hiiret tai seisoa kopin katolla ja räksyttää epäilyttävät kulkijat, on tullut perheenjäseniä. Sikojen syntymäpäiväkuvia ei tullut lehtiin, koska harvoinpa vuosi tuli täyteen. ELÄINTARVIKEKAUPPA on isoa. Toki lehmillä ja hevosilla oli nimet, piti olla. Moni ottaa sen sijaan rescue-koiran. Eläimiä ei tietenkään saa rääkätä. Ja ukot tiesivät ravihevosten sukupuun paremmin kuin oman sukunsa. Pikavippikierteeseen voi joutua monesta syystä. Ei ollut kivaa luettavaa ilmi tullut suojelukoirakoulutus, jossa käytettiin piikkipantoja, potkimista ja lyömistä. Lehmä pääsi 60-luvulla lehtikuvaan, jos siitä tuli 50-tonnari. Suunnilleen tässä kohdassa se on lähtenyt lapasesta. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 OLGA OINAS-PANUMA 044 7370 258 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 ELÄINTEN vallankumous toteutuu pikkuhiljaa. Aikuisten maailmassa pölhöimpiä syitä on köyhtyä eläinlääkärilaskujen vuoksi. Maakuntalehdissä kerrottiin kantakirjaan hyväksytyt hevoset. Navettakissoilla ei ollut nykyisten kissojen statusta videotähtinä. Jari Nenonen Karvajalat ihmiset 10?5. Kohta saa lihakarja elää ilman pelkoa lahtipenkkiin joutumisesta. Jotenkin käy vähän sääliksi, kun näen pienen naisen raahaavan pienen autonsa takaosaan itsensä kokoista koiranmuonasäkkiä. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Äitini tapasi kertoa suvun kantaäidin lohduttaneen vasikkaa surreita lapsia sanoen ”Karvajalkaa ei pirä surra”. Oikeuksissa saataisiin avioero-ositus muuten jotenkuten sovituksi, mutta lemmikin tapaamisoikeudesta tapellaan ison asianajolaskun edestä. 1.4.2021 63 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Omasta mielestään machomiehiä, ehkä persuja. Jos maatalous olisi vielä yhtä laajaa, niin selfiet pikkuporsaiden kanssa olisivat somen kovinta ydintä. Eläimet voittivat. Eläimet voittivat ihmiset 10?5. Satunnaisena sunnuntaina katsoin Hesarin kuvalliset syntymäpäiväonnittelupalstat. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Suomessa olisi tuhansia tukea tarvitsevia lapsia. Vieressäni lentokoneessa on tuotu ulkomailta kissanpentua. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Se olisi pärjännyt kadulla kyllä
tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Ystävänä ikääntyneelle. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Toukokuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 7.5.2021 Lempi Vaaran ja Aino-Maija Saastamoisen viikoittaisissa tapaamisissa leivotaan ja parannetaan maailmaa