Suomenmaa 1.7.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 7 / HEINÄKUU 2022 / 10,90 € Kiinnostaako rikos politiikkaa enemmän. Ilmiöt Kirjat Itä-Suomi tarvitsee järeitä tukitoimia Ajassa Valtarakenteet voivat altistaa häirinnälle Kansallisaarteista suurin Suomen vesistöt vaativat myös ihmisen kosketusta pysyäkseen kunnossa
14 Sodan kauhut eivät unohdu. 2022 Ukrainalaisten kokemukset tuntuvat musertavilta, sanoo suurlähettiläs Päivi Laine s. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 1.7
48 Keskustan kasvot Saunaan kiteytyvät elämän ilot ja surut, sanoo Antero Aulakoski s. 40 Saunassa Suomesta on tehtävä maailman paras maa kasvuyrityksille. 11 Kuka olet. Parempi kuin Kalifornian Piilaakso tai nousevat keskittymät Ranska ja Portugali. Krista Heikkisen tie päätöksentekijäksi ei ollut tavanomainen s. 47 Keskustan puoluekokouksessa puhuttiin ponnekkaasti alueista s. Anna-Leena Veteläinen on keskustanuorten uusi pääsihteeri s. 24 Yhteisöllisyyden juhla. Riikka Pakarinen s
Se tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä tuntee itsensä onnelliseksi. Suomen vastuuvuorossa olevat päättäjät ovat osoittaneet taitoa vaikeiden asioiden edessä. Ja ri La uk ka ne n ”Naama menosuuntaan!” Siinä hyvä ohje keskustaväelle.. Mutta samalla se on keskustan ydinsanomaa. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 1.7.2022 ”Oma maa, koko maa” on kaunista politiikkaa Pääkirjoitus K eskustan äskeisen puoluekokouksen tunnus ”Oma maa, koko maa” on runollisen kaunista politiikkaa. Tolonen oli astunut Pohjois-Pohjanmaan piiritoimiston ovesta sisään ja nähnyt kokouspöydän ääressä piirin johtoväkeä pohtimassa, mille alettaisiin, kun kannatusluvut näyttivät synkiltä. Ensin esityslistan muutti pandemia, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se suuntaa ajatuksia väärin ja kuluttaa vain energiaa. Sinä aikana Suomi on useasti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Maalla, kaupungissa, etelässä tai pohjoisessa.” Tämä viesti erottaa keskustan muista puolueista. Vaaliohjelmasta voi lukea myös toisen tärkeän perusajatuksen: Keskusta on asioiden hoitaja, ”yhteistyössä muiden puolueiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa”, kuten ohjelmassa luvataan. Tätä periaatetta tukevat monenlaiset keskustan näköiset uudet ideat vaaliohjelmassa. Sellaisia ovat esimerkiksi ajatus erityistalousalueista tai vaatimus hajautetusta korkeakouluverkosta. Vähän rintaa röyhistäen on lupa olla tyytyväinenkin: ”Me keskustassa olemme huolehtineet Suomesta hallitusvastuussa 2000-luvulla pidempään kuin yksikään muu puolue. Siksi edesmenneen keskustalegendan Eino Tolosen ohjetta sopii muistella taas. Menneiden päätösten märehtiminen on nyt joutavaa. Ja silloin on hyvä muistaa, että Santeri Alkiollekin kansanvalta oli ”kompromissieli sovittelusaavutus”, jossa ”eri vivahdukset, mikäli mahdollista, otetaan huomioon”. Yhteistyönäkymien aikakin on vasta vaalien jälkeen. ”Kun maailman tila käy epävarmaksi ja monet asiat muuttuvat monimutkaisiksi, politiikan tehtävä on tuoda turvaa ja toivoa tulevaisuuteen”, sanoo tuo keskustan vaaliohjelmakin. Tulevaisuuden ratkaisut löytyvät tulevaisuudesta. Tämä kannustaa meitä tekemään asioita yhä vaikeampina aikoina yhä paremmin.” Onhan tämä näkynyt ajattelevan kansalaisen silmiin muutenkin. Keskustaväelle ne ovat ideologinen ase. Se sopii myös hyvin yhteen keskustan vaaliohjelman perusajatuksen kanssa: ”Keskusta haluaa keskittämisen sijaan väljemmän, hajautetun Suomen. Vaalikausi on ollut aivan poikkeuksellinen. Monen puolueen Suomi loppuu siihen, mihin suurkaupungin katuvalotkin. Keskustan Suomi ulottuu sen sijaan ”meren saarilta tunturiin”, kuten taannoisessa vaalilaulussa sanottiin. Tolonen kuunteli hetken, hiipi miesten taakse ja karjaisi: ”Naama menosuuntaan!” Politiikassa ”menosuunta” on aina tulevat vaalit
Kokata isompia määriä ja pakastaa. Ei pitäisi kuitenkaan olla yllätys, että maailma ei kulje aina vain eteenpäin. Kallis leipä tekee suhteessa isomman loven ennestään vähävaraisten kukkaroon. Ilmoille on heitetty niin tuloverotuksen alennukset kuin ruoan arvonlisäveron laskeminen. 5 1.7.2022 Toimittajalta “YKSITOISTA euroa, kiitos”, kassatyöntekijä totesi ja katsoi hieman pahoitellen. TYÖPAIKALLAKIN pääsimme yhteisöllisen märehtimisen jälkeen yli lounaan hinnasta. Tämä ei ole suosittu mielipide, mutta suurin osa pärjää kallistuvan ruokalaskun kanssa. RUOAN hinta puhuttaa sekä tavallisten kaduntallaajien että päättäjien pöydissä. Meillä on mennyt hyvin, elintaso on noussut koko ajan. Eikä syyttä. Tehdä kauppalista ja käydä ostoksilla harvoin. Tilastokeskuksesta löytyy asiasta dataa aina vuodesta 1860. Suomenmaan työntekijöille lounaan hinta pompsahti noin puolitoista euroa. Suomalaisten ostovoima heikkenee. ON TOKI helppo sanoa, että pitää sopeutua, kun kuuluu itse hyvinvoivaan keskiluokkaan. Lyhyen sananvaihdon jälkeen selvisi, että lähiravintola oli nostanut hintojaan ja luopunut alennuksista. Olemme pääsääntöisesti konttorilla lähitöissä parina päivänä viikossa. Viisainta olisi etsiä sellaisia keinoja, jotka kohdentuvat aidosti apua tarvitseville. Poliitikot etsivät kilvan ratkaisuja. Kun soppaan lisää vielä kolmessa eurossa huitelevan bensan litrahinnan, korkojen nousun ja inflaation kiihtymisen, optimistiakin alkaa itkettää. Ehkä on jälleen aika kaivaa takataskusta se kuuluisa maalaisjärki. Siitä prosentit ovat tulleet koko ajan tasaisesti alaspäin: vuonna 1970 elintarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta oli 24,2 prosenttia, vuonna 2017 enää 10,5 prosenttia. Kaksi ateriaa kustantaa 22 euroa. Silloin elintarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta oli huimat 58,9 prosenttia. Henna Lammi Entä jos valtaosa tuloista uppoaisi ruokaan?. Valita sesongin kasviksia ja hedelmiä. Ja ehkä ensi syksynä voisi saapastella puolukkaja sienimetsään. Kannattaa olla suunnitelmallinen. Leipäjonot ovat minulle tuttuja vain uutisista. Eihän siitä ole kauaakaan, kun ulkona lounastettiin joka arkipäivä. Roima korotus kirpaisi, mutta vingutin pankkikorttia päätelaitteessa. Hyödyntää jämät, välttää hävikkiä, ostaa punalaputettuja tuotteita ja niin edelleen. TOTUUS on, että suomalaisilla on kulunut päivittäisiin elintarvikkeisiin koko ajan vähemmän rahaa. On varmasti tarpeen, että valtio tulee kansalaisia vastaan poikkeusoloissa, mutta jokainen voi myös tehdä osansa pienentääkseen kauppalaskuaan. Se luksus maksoi liki viisikymmentä euroa viikossa – eikä valitettu. Vielä sotien jälkeenkin 1940-luvun lopussa liki 40 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta kului ruokaan. Menneiden vuosikymmenten todellisuutta ei voi verrata yksi yhteen nykyisyyden kanssa, mutta historiallinen tarkastelu auttaa laittamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin
Huonoon käytökseen ei välttämättä puututa, jos kyseessä on vaikkapa oma tukija, jota kohtaan tuntee kiitollisuutta. ”Häirintäyhdyshenkilöiden nimeäminen, avoin puhe ja ymmärrys kaikille turvallisesta tilasta ovat tärkeitä edistysaskelia. 6 Ajassa Sanottua 1.7.2022 Wille Rydman Facebook-päivityksessään Kyseessä ei ole tutkiva eikä edes hutkiva journalismi, vaan täydellisen tarkoitushakuinen ja tässä tapauksessa aivan erityisen vahingollinen agendajournalismi. Kun Me too -liike alkoi, aloin miettiä, mitä kaikkea sitä on nuorena joutunutkaan kohtaamaan. ”Tiedän ihmisiä, jotka ovat jättäneet työnsä eduskunnassa häirinnän ja ahdistelun takia”, hän sanoo. En hyväksy minkäänlaista häirintää. En valtaaseman väärinkäyttöä. Hän muistuttaa, että puoluetoiminnassa tulee jatkuvasti tehdä selväksi, millainen käytös ei ole sopivaa ja mistä saa apua, jos kokee tai todistaa häirintää. Politiikassa sitä voivat ruokkia valtahierarkiat, takavuosien toimintakulttuuri ja ilmapiiri, jossa ”omaa pesää” ei haluta liata. Pitää olla selkeät toimintatavat, miten epäasialliseen käytökseen puututaan – ja niiden pitää olla aktiivisessa käytössä ja ihmisten tiedossa.” Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n Häirintä on tuttua politiikoille Hilkka Kemppi ja Eeva Kärkkäinen kertovat kokeneensa politiikassa häirintää.. En seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Voi myös syntyä tilanteita, joissa häirinnän kohteeksi joutunut ihminen pelkää leimautuvansa ”vaikeaksi” tai ”tosikoksi”, jos ottaa asian puheeksi tai yrittää viedä sitä eteenpäin.” KÄRKKÄINEN on itsekin kohdannut politiikassa häirintää, mutta ei halua yksilöidä tilanteita. Politiikan piirissä tapahtuvat häirintätapaukset nousivat tapetille, kun Helsingin Sanomat kertoi kokoomuksen kansanedustajan Wille Rydmanin käyttäytyneen ahdistavasti puolueen parissa toimineita nuoria naisia kohtaan. KESKUSTAVAIKUTTAJA Eeva Kärkkäinen sanoo, että politiikassa on rakenteita ja piirteitä, jotka voivat vaikeuttaa epäasiallisen käytökseen puuttumista. Erittäin vakavasti. ”Politiikassa toimitaan tiiviissä yhteisössä, jossa on työja ystävyyssuhteita sekä erilaisia valta-asemia. Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi sanoo, että hän on sekä kokenut että nähnyt häirintää niin oman kuin muiden puolueiden keskuudessa. Kempin mukaan julkiset ”kohut” häirinnästä politiikassa eivät ole turhia, jos ne lisäävät ymmärrystä siitä, mikä on sallittua ja millainen toimintaympäristö on kaikille turvallinen. Sanna Marin pääministerin haastattelutunnilla Petteri Orpo Yle Uutisille Minä otan tämän erittäin vakavasti. SUSANNA LUIKKU SEKSUAALISTA häirintää ja ahdistelua esiintyy jossain määrin kaikissa yhteisöissä. Uskoisin, että aika moni nainen on kohdannut kaikenlaista: fyysistä ja sanallista kajoamista, itsemääräämisoikeuden loukkausta
Kesken vaalikauden syntyneiden ryhmien ennuste on yleensä huono. ”Ulkoiset uhat ovat vähentäneet eripuraa ja saaneet suomalaiset näkemään yhteiskunnan vahvuuksia. Soinilaisten dramaattinen lähtö perussuomalaisista ja Sinisen puolueen ankea loppu on oma lukunsa. ISO-AHO korostaa, että häirintäyhdyshenkilöön voi ottaa yhteyttä millaisessa tahansa häirintätapauksessa. Seksuaalisen häirinnän lisäksi se voi tarkoittaa esimerkiksi vaalihäirintää, solvaamista, uhkailua, haukkumista tai muuta asiatonta käytöstä. Tämä on yhdeksän ihmisen kuvaus kokoomuslaisen kansanedustajan toiminnasta. Iso-Aho kannustaa ihmisiä olemaan häirintäyhdyshenkilöön yhteydessä matalalla kynnyksellä. 7 Ajassa Sanottua 1.7.2022 Esimerkiksi baarissa takapuoltani on tultu joskus yllättäen puristelemaan. Aleksi Sandroos Helsingin Sanomissa Julkisuuteen tuotu kokonaisuus on erittäin vastenmielinen. Toimintatavat eivät koskaan muutu, jos emme tee niille mitään.” Juha Iso-Aho Sini-Elina Kärsämä SUURI ENEMMISTÖ suomalaisista (81 prosenttia) arvioi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan lisänneen suomalaisten yksituumai-suutta. ”Toivomme, että tämä madaltaa kynnystä ottaa häirintätapauksissa yhteyttä, kun häirintäyhdyshenkilöinä on sekä nainen että mies”, Iso-Aho sanoo. ”Liian usein ihmiset miettivät, että olipa ikävä tilanne, mutta eivät vie asiaa sen pidemmälle. Tällaisessa tilanteessa lamaantuu täysin, ja miehenäkin ymmärtää silloin paremmin, mitä monet naiset joutuvat kohtaamaan päivittäin. Viime vaalikaudellakaan kokoomus ei selvinnyt kuivin jaloin, kun omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa turhautunut Hjallis Harkimo perusti Nyt-liikkeensä. Sen sijaan Venäjän kanssa flirttailevalle Ano Turtiaisen VKK:lle voi ennakoida tylyä loppua. 70 prosenttia kertoo luottamuksensa suomalaisiin instituutioihin ja päättäjiin vahvistuneen sodan aikana, kertoo E2 Tutkimuksen kyselytutkimus. Kaikkein vakavinta on alaikäisiin mahdollisesti kohdistuva häirintä. Asioista kertovan ei tarvitse olla itse uhri, vaan yhteyttä kannattaa ottaa silloinkin, jos havaitsee jonkun toisen henkilön joutuvan häirinnän tai asiattoman käytöksen kohteeksi. Keskustan häirintäyhdyshenkilönä on kuntavaaleista saakka toiminut puolueen vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho. Tällä hetkellä niin kokoomuksen kuin perussuomalaistenkin riveissä on yksi edustaja vähemmän kuin vaalikauden alussa. Elina Valtonen Yle Uutisille Häirintä, ahdistelu, painostava käyttäytyminen, alkoholin tarjoaminen alaikäiselle ”rentoutumismielessä”. Liike Nyt onnistui kuitenkin saamaan Harkimon läpi viime eduskuntavaaleissa, ja voi jopa kasvattaa ryhmäänsä seuraavissa. Keskinäinen luottamus on olennainen tekijä, kun ratkotaan ongelmia ja varaudutaan muutoksiin”, tulkitsee E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila. Tämä ei ole sana sanaa vastaan. Iso-Aho painottaa, että asioista kertomalla voidaan muuttaa häiritseväksi koettuja toimintatapoja puolueen piirissä. Luku. Perussuomalaisista somekäytöksensä vuoksi potkut saanut Ano Turtiainen lähti poliittisesti omille poluilleen, eikä häirintäkohun pyörteisiin joutuneen Ville Rydmanin paluu kokoomuksen eduskuntaryhmään näytä ainakaan juuri nyt kovin todennäköiseltä. Sanat eivät riitä. Murenevat eduskuntaryhmät Keskustalla on kaksi häirintäyhdyshenkilöä SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTALLA on nimettynä kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos kokee tulleensa häirityksi keskustan toiminnassa tai keskustalaisten päättäjien taholta. Toiminnan laajuus ja ilmeisesti sen järjestelmällisyys on puistattavaa. Juhannusviikolla puolue nimesi myös naispuolisen häirintäyhdyshenkilön, joka on keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä. Sini Korpinen Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNTARYHMÄT eivät aina päätä vaalikautta samankokoisina kuin aloittivat
Ajoluvan saamiseksi 17-vuotiailla tulisi olla huoltajan suostumus. AJOKORTTILAKI UUDISTUU. Kokoomuksen ja keskustan puoluekokouksissa jatkopestin sai koko istuva puoluejohto. ”Joskus uusia tilanteita ja mahdollisuuksia vain tulee eteen nopeasti, ja niihin pitää tarttua. ”Nyt aion pitää kunnon pitkän kesäloman ja nauttia täysillä Suomen kesästä.” Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan uusi viestintäpäällikkö rekrytoidaan kesän aikana. Expresidentti Donald Trump unelmoi Yhdysvaltojen ja Meksikon välisestä muurista. Suomen itärajan pituus on 1 343,6 kilometriä. Tuli itärajalle yhtenäistä aitaa tai ei, muurikisan ylivoimainen voitto menee kiinalaisille. SYNNINPÄÄSTÖ LEHMILLE. Legendan mukaan Kiinan muuri näkyy paljaalla silmällä avaruudesta, mutta siitä ei sentään ole todisteita. Kun matkasta vähentää vesistöjen osuudet, aitaa pitäisi rakentaa 1 163,9 kilometriä. Ylen kyselyyn (7.6.2022) vastanneista 124 kansanedustajasta 88 toivoo itärajalle lisää vahvoja aitoja – etenkin kriittisiin kohtiin. HENNA LAMMI VENÄJÄN hyökkäyssota Ukrainaan, Suomen hakemus Naton jäseneksi ja turvapaikanhakijoita hyväksi käyttävät hybridioperaatiot ovat kasvattaneet painetta aidoittaa itäraja nykyistä järeämmin. Keskustan viestintäpäällikkö vaihtuu Sa ara Sa vu sa lo. Vuonna 220 ennen ajanlaskun alkua aloitetun rakennelman virallinen pituus on 8 851,8 kilometriä. Kesäkuussa pidetyissä puoluekokouksissa nähtiin vain yksi henkilövaihdos: vasemmistoliitto valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Veronika Honkasalon. Muureja siellä, aitoja täällä Ja ak ko M art ika in en 1000 1250 1500 1750 2000 750 500 250 Berliinin muuri 155 kilometriä Meksikon ja Yhdysvaltain raja-aita 727 kilometriä Itärajan mahdollinen aita 1163,9 kilometriä Kiinan muuri 8 851,9 kilometriä kilometriä RISTO LUODONPÄÄ KESKUSTAN viestintäpäällikkö vaihtuu, kun tehtävää viimeiset neljä vuotta hoitanut Laura Ruohola siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. JOS NÄIN massiiviseen projektiin lähdettäisiin, se voittaisi pituudessa viime vuosien tunnetuimman raja-aidan. Maidontuotannon metaanituotanto on vähentynyt 60 vuodessa peräti 57 prosenttia, käy ilmi Acriculturar and Food Science -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Viimeiset neljä vuotta keskustan riveissä on ollut itsellenikin hienoa aikaa.” Ruohola ei halua vielä paljastaa uudesta työpaikastaan muuta kuin sen, että työt alkavat syksyllä. Puolueen johdossa jatkaa Li Andersson. Nykyisin lehmät pystyvät tuottamaan samalla rehumäärällä enemmän maitoa kuin 1960-luvulla. 8 1.7.2022 J u s si Pa r ta ne n / L e ht i k u va J ari L a u kk an e n M a ria S e p pä l ä Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VAIN YKSI UUSI KASVO. Puheenjohtajina jatkavat Petteri Orpo ja Annika Saarikko. Lähtöön ei Ruoholan mukaan liity dramatiikkaa. Lasku johtuu eläinten tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan parantumisesta sekä lehmien määrän vähenemisestä. Alaikäisen ajamista on tarkoitus rajoittaa kolmella tavalla: yöllinen ajaminen kielletään, kyydissä saa olla vain yksi henkilö kerrallaan ja autoon tulee kiinnittää alaikäisen kuljettajan tunnus. Lopulta sitä oli Trumpin kauden jälkeen pystyssä 727 kilometriä. Hallitus vie eteenpäin lakimuutosta, joka käytännössä laskisi ajokortin ikärajan 17 vuoteen. Kauas taakse jäisi myös Itäja LänsiSaksan 28 vuotta toisistaan erottanut Berliinin muuri, joka oli pituudeltaan 155 kilometriä
Helppoja aikoja ei ainakaan heti ole tiedossa, kun sota pitkittyy ja hintojen nousun huippua ei ole vielä nähty. Huomasin, että hissin oven välissä oli rihma, joka purkautui lahkeesta. Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan eurooppalaiset ovat valmiita Venäjän pakotteisiin, mutta suhtautuvat niihin vähemmän suopeasti, mikäli ne näkyvät elintarvikkeiden tai energian hinnannousuna. RANSKAN vaalit käänsivät jo valmiiksi velkaantunutta maata vasemmalle. Puhuin suoraan juhlaväelle, silmäsin välillä viinakorttia kuten puhetta vilkaistaan ja luulen, että lopulta pidin yhden parhaista juhlapuheistani. ERÄÄNÄ kertana Intiassa majoituimme hotelliin, vaihdoin ykköset päälle ja sitten odotti jo ensimmäinen ohjelma. Musiikkiesitys loppui, astelin pönttöön, vetäisin nopeasti povitaskusta viinakortin ikään kuin valmistellun puheen merkiksi. Kovat ajat näkyvät nyt eri puolilla Eurooppaa vaalien tuloksissa. HINTOJEN nousu on sodan seurauksena nähtävissä kaikkialla. Minulla oli avaussanat ja musiikkiesitys aikaa kehittää puhe. Kokous oli järjestetty hotellin yhteyteen konferenssikeskukseen, ja tiesin, että isännät odottavat hissin ovella ja saattelevat kokouspaikkaan. Ääni annetaan yhä useammin jotakin vastaan eikä jonkun puolesta. Yhteistyötä voidaan rakentaa ulkopolitiikassa, jossa presidentillä on vahva mandaatti ja johon Ranskan sisäpoliittinen lukko vaikuttaa vähemmän. Mikäli Ranskan talouskehitys alkaa sakata, näkyy se koko euroalueella. Lahkeen suu repsottaen, mutta muuten täydessä kuosissa astuin ovesta ulos kameroiden välkkeeseen, valmiina kertomaan puhtaan teknologian osaamisesta.” Juhlapuheessa voi hyödyntää myös viinakorttia “Silmäsin välillä viinakorttia kuin puhetta vilkaisten ja lopulta pidin yhden parhaista juhlapuheistani”, muistelee Kimmo Tiilikainen. Ja kappas: juhlapuhe Kimmo Tiilikainen. Turvamies ehti jo tarjota omiaan tilalle, jos pahasti käy. Kerran kuvittelin meneväni maakunnassa keskustelutilaisuuteen, ja tulimme paikalle viimeisellä minuutilla. Poliittisen kentän pirstaloituminen ja jakautuminen ääripäihin on osa laajempaa jatkumoa Euroopassa. Ratkaisevatko mielialat bensapumpulla seuraavat vaalit Suomessa, vai yhdistävätkö vaikeat ajat suomalaisia, kuten ne tekivät Nato-kysymyksessä. Kimmo Tiilikainen Ja ak ko M art ika in en. Mielessä ehti välähtää jo komediaelokuvan kohtaus, jossa alas päästyäni hissin ovien auetessa housuista ei ole paljoa jäljellä. Täyteen ahdetun salin valkokankaalle oli heijastettu ohjelma, ja huomasin, että kyseessä onkin juhla. Ehdin kuitenkin koota ajatukset. Suomalaisten keskuudessa hintojen nousu siedetään selvästi paremmin kuin muissa jäsenmaissa: 70 prosenttia suomalaisista olisi valmis energian ja ruoan hintojen nousuun pakotteiden takia, kun yleisesti eurooppalaisista vain 40 prosenttia on valmis kohtaamaan mahdolliset seuraukset. Kopeloin povaria, josko sieltä löytyisi paperia, johon tehdä muutama otsikkoviiva. 9 1.7.2022 RANSKAN parlamenttivaaleissa nähtiin yllätys, kun juuri presidentiksi jatkokaudelle valitun Emmanuel Macronin puolue menetti enemmistön. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Kovat ajat haastavat perinteisiä demokratioita Täällä Bryssel RISTO LUODONPÄÄ ”MINISTERIAIKOJENI kalenterimerkinnöistä ei aina selvinnyt tilaisuuden luonne eikä se, mitä ministeriltä odotettiin. Ehdotuksille yhteisestä velanotosta ja EU:n toimivallan lisäämiselle talouspolitiikassa pitää sanoa tiukasti ei. Muutamien kerrosten jälkeen rihma kuitenkin loppui, ja ainoastaan lahkeen suun taitteen ommel oli purkautunut. Ranskalaisten turhautuminen hintojen nousuun ja Macronin uudistuksiin aktivoi vastustajat uurnille ja jähmetti kannattajat kotiin . Taskusta löytyi vain pari päivää aiemmin vanhoilta kavereiltani lahjaksi saamani historiallinen viinakortti säännöstelyn ajoilta. Kun lähdimme hissillä alas kerroksesta 72, tunsin nykäyksen housunlahkeessa. hinta bensapumpulla ratkaisi vaalit. Hallitus joutuu syksyn budjettiriihessä vaikeiden talouspoliittisten kysymysten äärelle, kun eduskuntavaalit lähestyvät ja paine vaalilupauksista kasvaa. Tulos tietää presidentille ja hänen mahdolliselle vähemmistöhallitukselleen vaikeita aikoja
Silti esimerkiksi aurinkoenergian tai lämpöpumppujen hankintaa tuetaan, mikä on ihan hyvä. 4. Uusiutuvia luonnonvaroja tulee kuitenkin käyttää planeetan ja kestävyyden rajoissa. Kun puu kaadetaan, sen tilalle kasvaa uusi puu, joka taas sitoo hiilidioksidia. Sähkön hinta on niin korkea, ettei vanhaakaan tuulisähköä tarvitse tukea. EIKÖ VALTION PITÄISI TUKEA VAIN OIKEAA UUSIUTUVAA ENERGIAA ELI AURINKOJA TUULIVOIMAA. EU HALUAA, ETTÄ SEN ALUEELLA POLTTOON MENEE VAIN PUUTA, JOLLE EI OLE PAREMPAA KÄYTTÖÄ. Eli metsien kyky sitoa päästöjä on kasvanut paljon. Hierarkiassa viimeisenä tulee puun poltto. VENÄJÄN ALOITTAMA SOTA UKRAINASSA KOROSTAA ENTISESTÄÄN TARVETTA SIIRTYÄ UUSIUTUVIIN ENERGIALÄHTEISIIN. Uusiutuva energia on useimmiten kilpailukykyistä ilman valtion tukea. Totta kai puu on uusiutuva ja päästötön. EU:n energiahuoltovarmuus on nyt fossiilisten, ja erityisesti venäläisten, tuontipolttoaineiden varassa. TUULIVOIMA ON SUOMESSA PÄÄOSIN ULKOMAISESSA OMISTUKSESSA. KASVAVA METSÄ ON HIILINIELU. Puun poltto ei ole ilmaston kannalta päästötöntä energiaa. Lähtökohtaisesti on hyvä periaate, että puu tulee ensisijaisesti käyttää tarkoitukseen, joka on arvokkain ja sitoo eniten hiiltä. ONKO MIELESTÄSI OIKEIN, ETTÄ PUU ON LUOKITELTU PÄÄSTÖTTÖMÄKSI ENERGIANLÄHTEEKSI, VAIKKA SEN POLTOSTA SYNTYY MERKITTÄVIÄ HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ. EIKÖ OLE BIOLOGIAN VASTAISTA, ETTÄ METSÄ EI OLISI UUSIUTUVAA. MIKSI HALUAT ANTAA RAHAA MIELUUMMIN ULKOMAALAISOMISTEISILLE YHTIÖILLE KUIN SUOMALAISILLE METSÄNOMISTAJILLE. Energiaksi kannattaa käyttää vain se osa, joka tulee jätteinä ja sivuvirtoina. Nykyisinkään meillä ei tueta sitä, jos energian tuotanto perustuu sahatai kuitupuun käyttöön. Merkittävä puunpolton lisääminen Venäjän energian tuonnin korvikkeeksi ei ole järkevää. EIKÖ VASTUULLINEN METSÄTALOUS OLE TÄRKEÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ. 10 1.7.2022 TEKSTI: PAULIINA POHJALA EU-parlamentin ympäristövaliokunnan mukaan puun energiapolttoa ei pitäisi laskea kansalliseen uusiutuvan energian kiintiöön. Ensiharvennuspuun ja teollisuuden sivuvirtojen käyttöön perustuvat investoinnit voivat olla tukikelpoisia. Puussa hiilivarasto on tumma osa ja kaikki vihreä on nielua. Puulle on monta arvokasta käyttötarkoitusta, ja nyt esitetään, että puun polttoa ei tueta EU:ssa taloudellisesti. Iso osa rahoista on mennyt ennenkin ulkomaille. TUET YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN KAMPANJAA, JONKA MUKAAN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUET ON VARATTAVA AURINKOJA TUULIVOIMALLE. Vanhoissa metsissä hiiltä on sidottuna valtavasti enemmän verrattuna nuorempiin. MONET UHANALAISET LAJIT KÄRSIVÄT HAKKUISTA. 4. EIKÖ LAJIKATO HUOLESTUTA. Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko (kok.) M art in La ho uss e / EP P G ro up Pökköä pesään vai lisää puuta metsään. 1. Suomen metsien tilavuus on kasvanut 1970-luvulta tähän päivään mennessä 1,9 miljardista kuutiometristä kohta 2,5 miljardiin kuutiometriin. Toisaalta on tuulija aurinkovoimaa suomalaisillakin omistajilla. Sen pitää olla vastuullista myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Mutta emme tarvitse 30 prosentin suuruista määrää suojelualueita, niin kuin on esitetty. Maalle rakennetun tuulisähkön uusille hankkeille ei ole enää aikoihin myönnetty tukea. 3. On tärkeää, että tästä kaskadiperiaatteesta säädetään lailla eikä jätetä sen määrittelyä komissiolle. Puu on uusiutuva luonnonvara. Siksi komissio on esittänyt REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on päättää EU:n riippuvuus venäläisistä fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa siirtymää aidosti kestäviin energialähteisiin. Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen ja keskustameppi Mauri Pekkarinen katsovat metsiä eri kanteilta. Sh utt ers to ck. Linjaus pillastutti keskustalaiset. 2. Juuri polttohetkellä tulee päästöjä. Puu ei riitä kaikkeen, ja sitä on järkevää käyttää korkeimman lisäarvon mukaan. Kasvavassa metsässä on prosentuaalisesti enemmän nielua, mutta ei absoluuttisesti. Lajikato on vakavasti otettava asia. Polttoenergiapuusta iso osa on tullut Venäjältä. Varsinaista energian tuotantoahan Suomessa ei enää tueta. Vastuullinen metsätalous on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää. OLISIKO MIELESTÄSI KUITENKIN HYVÄ, ETTÄ EU:N ENERGIAHUOLTOVARMUUS OLISI PUUN POLTON SIJAAN FOSSIILISTEN TUONTIPOLTTOAINEIDEN VARASSA. 2. 3. SUOMEN ILMASTOTAVOITTEET SAA HEITTÄÄ ROMUKOPPAAN, JOS PUU POISTETAAN UUSIUTUVAN ENERGIAN PIIRISTÄ. Tarvitsemme lisää kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita. Mutta ennen polttoa puu on monesti sitonut päästöjä enemmän kuin poltto aiheuttaa. Uusiutuvan energian tukien tulisi suuntautua aidosti puhtaisiin energialähteisiin. EIVÄTKÖ TÄLLAISET EU:N LAAJUISET KESTÄVYYSKRITEERIT KUULOSTA AIVAN JÄRKEVILTÄ. Metsästä saa energiaa ja paljon riitojen aiheita! Mauri Pekkarinen europarlamentaarikko (kesk.) M arc D oss m an / Eu ro pe an U nio n 1. TALOUSMETSÄ ON ERI ASIA KUIN LUONNONTILAINEN METSÄ, JA JÄLKIMMÄISTÄ ON SUOMESSA HÄLYTTÄVÄN VÄHÄN. Lainsäädännössä on kyse suurista voimalaitoksista, ei saunan kiukaasta, takasta tai grillistä
En koe itseäni poliittiseksi hahmoksi, mutta intohimoni on olla mahdollistamassa nuorille vaikuttaminen heidän parhaaksi katsomallaan tavalla. Hyvässä puheessa on usein mukana niin järkeä kuin tunnettakin, mutta myös ripaus huumoria toimii aina. MITEN NEUVOISIT KESKUSTAVÄKEÄ INNOSTAVAN PUHEEN RAKENTAMISESSA. Tunnistan kyllä itseni aika vahvasti tästä kuvailusta. ONKO KORPIEN KUISKINTA JA JYLHIEN JÄRVIEN LOISKINTA KUULUNUT KORVISSA MYÖS SAKSAN JA HELSINGIN RUPEAMIESI AIKANA. 11 1.7.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Naton ex-komentaja lyö luvut pöytään: Tästä syystä Ukrainasta tulee "Putinin Vietnam" (11.6.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Paljon on jo saavutettu, kun on uskaltautunut puhujanpönttöön asti! KUULUT HOROSKOOPILTASI KALOIHIN. Ilman muuta! Ihminen voi lähteä Kainuusta, mutta Kainuu ei ihmisestä. Työntekijäroolia edeltäneen luottamushenkilöroolini jälkeen olen oppinut yhä enemmän järjestötyöstä ja järjestelmällisyydestä. Vaikka olenkin asunut jo kymmenen vuotta muualla, niin Nälkämaa säilyy ikuisesti mukana sydämessä. Maakuntalaulut oppi siinä sivussa OLET KESKUSTANUORTEN UUSI PÄÄSIHTEERI. Kaloja kuvaillaan myötätuntoisiksi, auttavaisiksi, tunnollisiksi ja intohimoisiksi olennoiksi. SIIRRYIT TEHTÄVÄÄN KESKUSTANUORTEN JÄRJESTÖASIANTUNTIJAN PESTISTÄ. SITÄ ENNEN OLET OLLUT MYÖS TOIMINNANJOHTAJA LIITON KAHDESSA PIIRISSÄ. Petokala en ole, eli itse en syö lainkaan kalaa.. OLET NUORISOJÄRJESTÖN KAKSINKERTAINEN KEKKOSEN HAARIKKA -KIERTOPALKINTOKISAN PUHEOSAKILPAILUN VOITTAJA. Olen myös nähnyt eri maakuntien erityispiirteitä läheltä ja opetellut siinä sivussa monta maakuntalauluakin. Oma on tietysti se paras. Vaikka maailma on muuttunut pandemian myötä osin pysyvästikin, niin mikään ei korvaa kasvokkaisten kohtaamisten merkitystä. Tarvitsemme enemmän keskustelua ja keskinäistä kanssakäymistä. Olen sisäistänyt roolin järjestömaailman jokapaikanhöylänä. MILLAISIA EVÄITÄ OLET NÄISTÄ TEHTÄVISTÄ SAANUT. MILLAISIA HAASTEITA NUORISOJÄRJESTÖLLÄ ON EDESSÄÄN, JA MITEN LÄHDET TAKLAAMAAN NIITÄ. TULET SUOMUSSALMELTA KAINUUSTA. Suurimpia haasteita on pandemian jättämien jälkien paikkaaminen järjestökentällä. MITÄ TÄMÄ KERTOO SINUSTA. Anna-Leena Veteläinen Anna-Leena Veteläinen aloitti politiikantekijänä, mutta nyt hän haluaa auttaa nuoria vaikuttajia taustajoukoissa. Jännitän itse esiintymistä, joten valmistelen puheeni hyvin etukäteen
Pahimmat seuraukset koetaan Afrikassa ja Lähi-idässä, missä osa maista on tuonut lähes kaiken tarvitsemansa vehnän Ukrainasta tai Venäjältä. Venäjän hyökkäyssodan pahentama maailmanlaajuinen ruokakriisi jättää ihmiset aiempaa alttiimmiksi tartuntataudeille ja uhkaa laukaista seuraavan globaalin terveyskatastrofin, joka voi tappaa miljoonia ihmisiä, arvioi Global Fund -rahasto. Käynti sodan runtelemassa Irpinin kaupungissa sai EU-maiden johtajakolmikon ilmeet vakaviksi. Kolmikon tiedotustilaisuudessa Draghi lupasi, että kaikki Venäjän tuhoamat alueet Ukrainassa jälleenrakennetaan.. Cesar Manso / AFP / Lehtikuva TUHOISA MAANJÄRISTYS. EU-JOHTAJAT IRPINISSÄ. RUOKAKRIISI UHKAA. YK:n mukaan jopa 2 000 kotia tuhoutui. Suuret maastopalot riehuivat viime viikolla osissa Espanjaa lämpöennätyksiä rikkoneen helleaallon ja kuivuneen kasvuston vuoksi. Palomiehet työskentelivät tulimeren keskellä Pumarejo de Terassa Pohjois-Espanjassa, missä palot olivat levittäytyneet lähes 20 000 hehtaarin maa-alueelle. Irpin oli Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, Saksan liittokansleri Olaf Scholzin ja Italian pääministeri Mario Draghin Ukrainan-vierailun ensimmäinen kohde. Kyseessä oli uutistoimisto AFP:n mukaan Afganistanin tuhoisin maanjäristys lähes 25 vuoteen. Viranomaisarvioiden mukaan maanjäristyksessä kuoli ainakin tuhat ihmistä ja ainakin 1 500 loukkaantui. Afganistanin Taleban-hallitus kertoo maan tarvitsevan lisää kansainvälistä apua viimeviikkoisen maanjäristyksen aiheuttamien tuhojen takia. 12 1.7.2022 Ah m e d S ah el / A FP / L eh tik u v a L ud o vic M a ri n / A F P / L e h tik uva Bl a is e G a u q u elin / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN ESPANJAN TULIMERI
Tilanne on äitynyt niin pahaksi, että esimerkiksi putkimiestä on mahdotonta saada alle kahden viikon varoajalla, ja silloinkin hyvinkin yksinkertaisesta ja kestoltaan hyvinkin lyhyestä työstä saa pulittaa satoja dollareita. 13 1.7.2022 VUODEN 2022 alkupuolella minusta tuli yksi niistä harvoista, jotka onnistuivat löytämään ja ostamaan omakotitalon kohtuulliseen hintaan. On myös syytä mainita, että ilmiö ei suinkaan koske vain Arizonaa vaan käytännössä kaikkia Yhdysvaltojen osavaltiota. Edullisia vaihtoehtoja ei siis ollut enää tarjolla. We Are Hiring! -kylttejä roikkuu jokaisen ravintolan, putiikin, kahvion, toimiston, parturin, kukkakaupan ja tehtaan seinällä. Tämä kuvastakoon hyvin tämänhetkistä, todella ylikuumentunutta asuntomarkkinaa Phoenixin metropolialueella. Aihetta positiivisuuteen antaa kuitenkin se, että Yhdysvaltojen työmarkkinoiden joustavuus mahdollistaa markkinoiden ylilyöntien ja vinoumien korjaamisen suhteellisen nopeasti ja tehokkaasti. Tästä syystä muuttoliike Arizonaan jatkuu edelleen vahvana, kun valmiiksi korkeiden elinkustannusten osavaltioissa asuvat hakevat elintasolleen inflaatiosuojaa. ASUNTOMARKKINA on vain yksi esimerkki keskivertokuluttajaa kurittavasta ja inflaatiota kiihdyttävästä alasta, joka kärsii epäsuhdasta kysynnän ja tarjonnan välillä. Sama toistuu käytännössä alalla kuin alalla. Kohtuullisella tarkoitan tilannetta, jossa talo ei ollut täydellisen perusremontin tarpeessa eikä lopullinen hinta noussut yli kymmeneen prosenttiin pyyntihinnasta. Muita syitä ovat muun muassa liittovaltion korona-aikana jakama avokätinen yli 1,9 biljoonan dollarin helikopteriraha sekä korotetut työttömyysturvatuet ja asumislisät, jotka ovat olleet omiaan luomaan kannustinloukkuja etenkin matalapalkka-alalla työskenteleville. Onkin mielenkiitoista seurata, kuinka keskuspankin historiallisen nopeat koronnostot vaikuttavat ylikuumentuneeseen reaalimarkkinaan. Syitä tähän on useita. Työ kaipaa tekijäänsä Anatoli Lukkarinen Phoenix, Arizona @anatolitweet. Tärkein sysäys talon ostamiseen tällaisessa markkinassa oli vuokranantajani ilmoitus, että vuokrani olisi noussut vuoden alusta yli 20 prosenttia. Työ kaipaa siis kipeästi tekijäänsä, mutta koronan jälkeisessä ajassa tekijöiden löytäminen on osoittautunut erittäin haastavaksi. EI SIIS ihme, että öljyn hintapiikin ryhdittämä inflaatio laukkaa tällä hetkellä jo yli kahdeksassa prosentissa. Niistä yksi on erittäin voimakas ja nopea väestönkasvu Phoenixin metropolialueella ja sitä kautta aiheutunut kysynnän kasvu käytännössä kaikesta. Toivoa sopii, että korkojen nousu ja pieni taantuma tasoittavat markkinan kotitalouksille aiheuttaman suuren tuhon. Onko taantuma tai lama ainoa keino katkaista hurjaan vauhtiin päässyt inflaation noidankehä
14 1.7.2022
Vuodesta 2014 lähtien on myös ollut. Laine on kokenut kaiken sen keskellä olonsa hyvin ristiriitaiseksi. Ukrainan kansa ei ole varmaan koskaan ollut niin yhtenäinen kuin nyt.” Täysin yllättävää ukrainalaisten yhtenäisyys ei kuitenkaan Laineen mukaan ollut. Puolustustahto oli vahvaa jo ennen sotaa. Aika ja energia menivät käytännön toimimiseen, mutta samalla jossain taustalla tuntui syvä suru siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Kaupunki ei ole enää Venäjän ykköskohde, se tiedostetaan vahvasti. Hän palasi Kiovaan toukokuussa. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: JAAKKO MARTIKAINEN JA PÄIVI LAINE KIOVAN kesä on ehtinyt pitkälle. Hiekkasäkkejä on kasattu rakennusten ikkunoiden eteen, ja keskeisten kulkuväylien varteen on pystytetty taisteluasemia. Ulkoministeriö ei halua riskeerata työntekijöidensä turvallisuutta. 15 1.7.2022 Henkilö Kiovan kipeä kesä Sodan henkisten arpien umpeutuminen tulee kestämään Ukrainassa pitkään, sanoo toukokuussa maahan palannut suurlähettiläs Päivi Laine. Puut ovat lehdistä tuuheat, kukat kukkivat, aurinko paistaa. “Ne olivat muistutus, että sota ei suinkaan ole ohi. Mutta kaduilla ja puistoissa voi kävellä ilman väkivallan uhkaa.” VOIKO tämä olla totta. Ilmassa oli paljon kysymyksiä siitä, mihin tilanne johtaa. “Tässä työssä täytyy erottaa pelko ja varovaisuus toisistaan. Mutta samaan aikaan mikään ei ole niin kuin ennen. Krimin valtauksesta ja vuonna 2014 alkaneesta Itä-Ukrainan sodasta oli otettu paljon opiksi. Haastattelua edeltävällä viikolla Venäjä tosin iski kaupunkiin muutamilla ohjuksilla. Sitä ajatusta Laine muistaa ajatelleensa helmikuun lopulla usein, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sota alkoi. Ajatukset olivat Ukrainassa, mutta ikkunan takana näkyi tyyni ja rauhallinen suomalainen kevättalvi. “Tuntuu mukavalta olla taas täällä, mutta samalla tunnen surua kaikesta siitä väkivallasta, hävityksestä ja brutaaliudesta, mitä täällä on koettu. Sota jatkuu itärintamalla täydellä voimalla.” Laine on toiminut Ukrainan suurlähettiläänä vuodesta 2019 lähtien. KIOVASSA Laine on tuntenut olonsa pääosin turvalliseksi, vaikka kyse on sotaa käyvän maan pääkaupungista, jonka kaduilla vain muutama kuukausi sitten taisteltiin. Edelliseen pestiin liittyi olennaisesti turvallisuusasioiden huomioiminen Irakin epävakaan tilanteen vuoksi. Laineen mukaan kummassakaan kohdemaassa ei kuitenkaan ole syytä antautua pelon valtaan. Ne osuivat Laineen kodista katsoen toiselle puolelle Dnipro-jokea. Jälleenrakennus on kuitenkin myös mahdollisuus uudistaa oligarkkivallan ja korruption leimaamaa yhteiskuntaa, hän näkee. Kiovasta Laine oli lähtenyt muutama päivä ennen hyökkäystä. Siellä täällä pitkin kaupunkia näkyy talven ja kevään taisteluiden jälkiä. Ihmiset istuskelevat kahviloissa, kaupat ovat auki eikä tavaravalikoimassa ole juuri puutteita. Pian taakse jäivät myös Lviv ja koko Ukraina. Suomessa Laine tunsi olevansa kuin välitilassa. Täällä uhka tulee taivaalta ohjusten tai ilmahyökkäysten muodossa, niiltä on vaikeampi suojautua. Ukrainan piti olla siinä mielessä helpompi kohde, mutta toisin kävi. Irakissa uhka oli lähempänä. Laineen mukaan kiovalaiset eivät juuri jaksa enää välittää ilmahälytyksistä. “Sodan aikana maailma on nähnyt, mikä merkitys taistelutahdolla, motiivilla ja moraalilla on. Silloin laajalle levinnyt analyysi oli, ettei Ukrainan puolustus välttämättä kestä kovin kauaa.” UKRAINALAISET kuitenkin yllättivät kaikki. Venäjän hyökkäys ei ole edennytkään niin kuin ajateltiin, vaan Ukraina kykeni pysäyttämään sen. Kaupungilla hän sanoo liikkuvansa suhteellisen normaalisti muiden kiovalaisten tapaan. Kaiken voisi hetken ajan kuvitella olevan kuten joskus ennenkin. Se muodostui ammuskelusta, tienvarsipommeista tai sieppauksista. “Se oli raskasta aikaa. Laineen mukaan se oli välttämätöntä. Elinpiiri tosin on huomattavasti pienempi kuin ennen sotaa. Suomen Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine on ihastellut sen vehreyttä ja kauneutta. Välillä tulee huono omatunto jopa siitä, että nautin hienosta kesäpäivästä, sillä on niin paljon ihmisiä, jotka eivät siihen nauttimiseen pysty”, Laine sanoo puhelinhaastattelussa. Sitä ennen hän toimi kiertävänä suurlähettiläänä Irakissa kolme vuotta
Maa on tehnyt valinnan länteen kuulumisesta, mutta sillä on vielä pitkä matka kurottavanaan sellaiseen yhteiskuntaan, joka demokraattisille länsimaille on tyypillistä. Pä ivi La in e Pä ivi La in e Pä ivi La in e. “Moni kertoo siitä, miltä esimerkiksi pelkkä ohjuksen ääni tuntuu. Siellä on paljon mäntymetsää ja uusia, moderneja taloja. Se tosin oli selvää jo ennen sotaa. Hänen mukaansa Suomelta voisi löytyä tukea esimerkiksi uusiutuvan energian tuottamiseen liittyvissä ratkaisuissa ja rakentamisessa. Kahdenvälisellä yhteistyöllä on kuitenkin myös merkitystä. “Kaikki ne hirveydet, mitä täällä on tapahtunut, korostavat ukrainalaisille, ettei heillä ole varaa luovuttaa. Harkova ja Mariupol ovat venäjänkielisiä kaupunkeja. Varmasti jokainen pyyhki kyyneleitä niitä kokemuksia kuunnellessa.” JÄLLEENRAKENNUS on alkanut Laineen mukaan vilahdella entistä enemmän myös ukrainalaisten puheissa, vaikka sodan loppumisesta ei ole tietoa. Laineen mukaan Suomi osallistuu jälleenrakennukseen Euroopan unionin, Punaisen ristin ja UNCHR:n kaltaisten globaalien toimijoiden kautta. Uudistuksia pitää tehdä paljon ja perusteellisesti. Sitäkin kuitenkin on ajateltava, sillä joskus senkin ajan pitäisi koittaa. Siellä julmuudet tulivat hyvin lähelle. Laineen mukaan on selvää, ettei Ukraina selviä fyysisestä jälleenrakennuksesta yksin. Onko Laineella minkäänlaista arviota siitä, kuinka kauan tämä kaikki vielä kestää. Ukrainassa asuu paljon venäjänkielistä väestöä, mutta Laineen mukaan myös he ovat sitoutuneet Ukrainan puolustamiseen. Se osoittaa, että jälleenrakennus on paljon isompi asia kuin talojen, tehtaiden, koulujen, kirkkojen, teiden, siltojen ja kokonaisten kaupunkien korjaaminen – joka sekin on mittaluokaltaan valtava urakka. Tuhoutuneet rakennukset ja infrastruktuuri voidaan korjata, mutta henkisten arpien umpeutuminen kestää pitkään. Tuhottuja venäläisiä tankkeja Ukrainan ulkoministeriön edustalla Kiovassa. Tällä hetkellä ukrainalaisilla ei ole mitään halua antaa piiruakaan periksi. Täytyy toivoa, että tällainen mentaliteetti pysyy ja luo voiman yhteiskunnan uudistamiseen.” Ukrainan yhteiskunnalliseen kehitykseen kaivataan Laineen mukaan tukea myös kansainväliseltä yhteisöltä. Olennaista on myös jatkaa jo ennen sotaa aloitettua yhteistyötä Ukrainan koulutusjärjestelmän kehittämisestä. He eivät ymmärrä lainkaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puheita siitä, ettei Venäjää saa nöyryyttää. Hävityksen näkeminen ja ihmisten kokemusten kuunteleminen tuntui Laineen mukaan musertavalta. Se on Laineen mukaan osuvin sana kuvaamaan sitä tunnetta, mitä hän on viime aikoina tuntenut kuunnellessaan ukrainalaisten kokemuksia talven ja kevään tapahtumista. Eikä vastausta ole kellään muullakaan. “Ihmisten mielet ovat menneet sodasta rikki. 16 1.7.2022 havaittavissa, ettei puolustustahto jakaudu kieliryhmien mukaan. Ukrainalaisilla ei ole mitään hyvää odotettavissa, jos Venäjälle annetaan periksi.” JÄRKYTYS. “Moni ukrainalainen ajattelee, että sota luo mahdollisuuden päästä eroon oligarkkivallasta ja korruptiosta. Nyt siellä näkyi vain valtavaa tuhoa.” Butshassa Laine sanoo miettineensä sitä, kuinka pitkiä sodan jäljet ovat. “En usko, että tähän ihan heti ratkaisua löydetään. Ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kaikkeen siihen ihmisillä on liittynyt myös syvä epätietoisuus, miten itselle käy.” Laine vieraili toukokuun lopussa pääministeri Sanna Marinin (sd.) kanssa Butshassa ja Irpinissä. Yksi yhteinen nimittäjä kokemuksille on sodan aiheuttama kauhu. Kun kuulee lähestyvän äänen ja sen, kun se osuu johonkin. “Irpin on paikkana sellainen, että se voisi olla hyvin myös Suomessa. Laineen mukaan toivoa silti on. Voi vain toivoa, että mahdollisimman pian.” Päivi Laine vieraili toukokuussa Butshassa pääministeri Sanna Marinin kanssa. Kaupungeissa tapahtuneet sotarikokset ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota. Ei ole, hän vastaa. Huomioitava on Laineen mukaan sekin, että sodan myötä ukrainalaiset ovat tehneet lopullisen valinnan halustaan kuulua länteen. Olen kuullut sellaista viestiä, että enää tämän jälkeen ihmiset eivät halua suostua lahjusten antamiseen. Uudistettavaa riittää esimerkiksi oikeusvaltioon, korruptioon, talouteen ja demokratiaan liittyen. Tie ei ole helppo. “Paljon riippuu siitä, mitä ovat Ukrainan tarpeet ja miltä maalta se ajattelee apua mihinkin asiaan parhaiten saavansa.” JÄLLEENRAKENNUS tai palautuminen on myös mahdollisuus kehittää ukrainalaista yhteiskuntaa, Laine näkee. Tärkeää on etenkin se, jos maa saa EU:n jäsenkandidaatin statuksen. Tukea kaivataan laajasti eri mailta. Niissä nähdään, mitä venäjänkielisten puolustaminen oikeasti tarkoittaa.” Harkova ja Mariupol ovat kärsineet mittavia tuhoja Venäjän pommituksissa. “ Putinin yksi ajatus on ollut, että Venäjä puolustaa kaikkialla maailmassa venäjänkielisiä, mutta tämä osoittaa, etteivät kaikki heistä kaipaa hänen suojeluaan. Ihmiset tuovat nimellä varustettuja lippuja kaatuneiden muistoksi Kiovan keskustassa. “Se luo Ukrainalle raamit, joiden pohjalta reformien toteuttaminen on helpompaa. Laineen mukaan ukrainalaiset käyttävät kuitenkin jälleenrakennusta tarkoittavan englanninkielisen sanan reconstruction sijasta toipumista tai palautumista tarkoittavaa sanaa recovery. Ukrainalle pitää suoda mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä. Statuksella on ukrainalaisille myös iso psykologinen merkitys.” MUTTA ensin sodan pitäisi loppua. Oikeastaan Maidanin vallankumous, siitä lähtien jatkunut sota sekä helmikuussa alkanut Venäjän aktiivinen hyökkäys johtuvat kaikki juuri tästä kysymyksestä. Sinne muutti ennen sotaa paljon lapsiperheitä
17 1.7.2022 Tunnen surua kaikesta siitä väkivallasta, hävityksestä ja brutaaliudesta, mitä täällä on koettu.
TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN. 18 1.7.2022 Reportaasi Pelkkä vesi ei tee vesistöä Suomen vesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa, mutta monimuotoisuus vaatii ihmiseltä vielä suuren työn
Kalastaja ei voinut olla kiinnostumatta myös ympärillä olevista linnuista.. 19 1.7.2022 Sekä Rainer Mäkelä että Tatu Itkonen päätyivät lintuharrastuksen pariin alun perin kalastusharrastuksen innoittamana
20 1.7.2022 Linnut, hyönteiset, kasvit ja kalat tarvitsevat kaikki toisiaan. Toimiva vesistön ekosysteemi on kokonaisuus, jossa eri lajit täydentävät toisiaan.
Lokit ja etenkin tiirat puolustavat muitakin pesijöitä karkottamalla variksia tehokkaasti, kasvusto houkuttaa hyönteisiä ja linnut hoitavat myös kalataloutta. Jos sorsalaatikot jätettäisiin hoitamatta, se näkyisi heti. Suomen ympäristökeskus Syken ryhmäpäällikkö, vesistöasiantuntija Marko Järvinen toteaa, että Suomen vesistöt ovat pääosin hyvässä tai jopa erinomaisessa tilassa. ”Osana Vanajaveden reittiä tässä on myös veden vaihtuvuus todella hyvä.” Vanajaveden reitti kulkee käytännössä Lempäälästä Hollolaan asti. VESISTÖJEN tilan kehitystä seurataan Suomessa tarkalla silmällä. Mäkelän ja Itkosen puheista ei jää epäselväksi, että toimiva vesistön ekosysteemi on kokonaisuus, jossa eri lajit täydentävät toisiaan. Myös Ahtialanjärvi on saanut tukea Helmi-hankkeelta ja kuuluu myös Natura-järviin. ”On erittäin tärkeää, että linnut voivat pesiä saarilla ja kareilla. Yleensä ajatellaan, että ihanteelliset luontoarvot toteutuvat täydessä luonnontilassa. ”Purohelmi-hanke on nyt ensimmäistä kertaa selvittänyt kattavasti pienten virtavesien, norojen ja purojen, tilaa. Lempäälän keskusta on aivan lähellä. ITKONEN ja Mäkelä aloittivat lintujärviprojektinsa vuonna 2000 ja ovat hoitaneet sitä käytännössä kaksistaan. ”Jos tällaisella lintuvedellä jotain jätetään tekemättä, niin heti alkaa tapahtua joku väheneminen. ”Eivät nämä täällä olevat lajit sillä tavalla ihmisestä häiriinny”, Mäkelä toteaa. Moottoritielle on kilometrin matka linnuntietä. Kaiken ydin on Lokkisaari. ”Jos johonkin mennään kerran vain kaivamaan eikä jatkohoidosta huolehdita, voi vaikutus olla jopa kielteinen”, molemmat viestittävät. Ahtialanjärvellä Lempäälässä on pilvinen, ehkä hieman kolea kesäkuun puolivälin aamupäivä. 21 1.7.2022 LOKKIPARVET kertovat heti, että tämä jos mikä on lintujärvi. Siksi onkin järkevintä, myös taloudellisesti, toimia niin, että vesistöjä ei päästetä pilaantumaan.” MITEN luonto on vastannut toimiin Ahtialanjärvellä. Kun katselee hieman tarkemmin, harjaantumattomiinkin silmiin osuu myös muita lintulajeja tiirasta sorsaan ja nokikanaan. He huomauttavat pitkällä kokemuksella, että hankkeista on hyötyä vain, jos niihin sitoutuu. Luonnollisesti toki muitakin paikkoja on hoidettava, ja joka vuosi tarvitaan tietty määrä perushoitoa. Tämä on tilanne järvipinta-alasta 87 ja jokivesistä 68 prosentin osalta. Mäkelä on välillä hoitanut järveä palkkatyönä muutaman kuukauden vuodessa. Samaa sanoo myös Syken Järvinen. ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta tämä on koko Vanajaveden merkittävin yksittäinen kohde, vaikka tämä onkin tässä pussinperässä”, Itkonen kertoo. Välillä hankerahoitukset ovat auttaneet niin, että kiviä on voitu tuoda kuormurilla, ja kaivuriakin on saatu ruoppaushommiin. ”Kun ympärillä on paljon keinotekoista, on siihen vastattavakin keinotekoisesti”, Mäkelä toteaa. Tulosten mukaan pienvedet ovat laajasti heikossa tilassa. Kiviä he ovat kantaneet talvella järvelle ja näin kasanneet tekokareja. Kerran pilaantuneen vesistön palauttaminen muutosta edeltäneeseen tilaan vie pitkän aikaa. Haitallisia vieraslajikasveja, lähinnä isosorsimoa, he ovat kuolettaneet peitteillä. Rehevöityminen on kuitenkin edelleen suurin ongelma, ja pienet vedet ovat huonommassa tilassa kuin suuret. ”Maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä”, Järvinen kertoo Suomenmaalle. Miehet ovat vuosien aikana kunnostaneet järven keskussaaren, Lokkisaaren, rakentaneet tekokareja ja pesimälaatikoita, joista osan tolppien varaan. ”Rikas hyönteiselämä on tärkeää lintujen poikueille”, Mäkelä sanoo. Lintuja ihmisen läheisyys ei haittaa. Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen kiikaroivat lintutornista tuttuun tapaansa. Järvi on muuttunut noista päivistä luontoarvoiltaan täysin. Ahtialanjärven seudulta pohjoiseen kulkee Pyhäjärvi, jota pitkin pääsee Tampereelle. Pesintälaatikot ovat tärkeässä roolissa. ”Vesiensuojelu on pitkäjänteistä työtä. Joskus ihmisen pitää kuitenkin olla yksi tärkeä lenkki luonnon ketjustossa. Rannoilla vaarana ovat pedot”, Rainer Mäkelä toteaa. Tilaa heikentävät erityisesti maatalousja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset.” Purohelmi on osa laajempaa Helmihanketta, joka on vuodet 2021–2030 kestävä elinympäristöohjelma. Vuosien varrella moni muukin hanke on auttanut Itkosta ja Mäkelää järven kunnostustöissä
”2010 alkoi jo selvästi hävitä. Tilanne on hyvä myös kasvien, hyönteisten ja kalojen suhteen. On syntynyt sarakasvistoa, jotka ovat hyviä paikkoja nokikanalle ja sotkille. 22 1.7.2022 monella lajilla”, Mäkelä painottaa. Toimet ovat houkuttaneet paikalle koko joukon lintuja. Osa pesistä on jo hylätty ja joissain on kylmiä munia. Kaloista etenkin lahna on löytänyt järven kunnostustoimien ansiosta. Täällä se on saatu kääntymään noususuuntaan”, Tatu Itkonen kertoo. Moni kahlaaja pysähtyy Ahtialanjärvellä muuttomatkoillaan, ja järvi on myös rengastajille siksi tärkeä. Ely pitää neljä senttiä korkeampaa maksimia kuin meidän mielestämme on hyvä”, Mäkelä harmittelee. Alussa Ahtialanjärvessä oli rankat kasvustot järvikortetta. Sitä piti perata pois, mutta osa on hävinnyt myös ilman selitystä. Lokkipareja on tuhansia, ja harvinaisemmillekin lajeille Ahtialanjärvi on turvasatama. Silloin emme tietenkään souda liian lähelle. Alueellisia eroja vesien tilassa on tutkijan mukaan sekä luonnollisista että ihmisen aiheuttamista syistä. ”Puolet Pirkanmaan punasotkista pesii täällä”, Mäkelä täsmentää. TUTKIJA Järvinen luettelee useita vesistöjä uhkaavia tekijöitä, joihin on tärkeää kiinnittää huomiota. ”Alueellisesti rehevöitymisongelma on keskittynyt maan länsija eteläosiin, Tatu Itkonen arvostaa Natura-ohjelmassa eritoten sitä, että monet rannat ovat säilyneet rakentamattomina.. ”Punasotkan kanta menee jatkuvasti alaspäin muualla. ”Syynä tuskin ovat joutsenet tai piisamit, kuten joskus esitettiin”, Mäkelä lisää. ”Lietealuetta täällä on kehitetty paljon läjittämällä (niitettyä kasvustoa). Samaa on ollut laajemminkin Suomessa ja myös Ruotsissa, eikä varmaa syytä tiedetä”, Itkonen pohtii. Ilmastonmuutoksen seurauksena myös hoitoja kunnostustoimenpiteiden myönteinen vaikutus vesistössä saattaa jäädä havaitsematta.” Uudehkoja uhkia tutkijan mukaan ovat esimerkiksi vesistöihin päätyvä muoviroska, mukaan lukien mikromuovi, sekä lääkeaineet, joiden vaikutusta vesieliöille ja -ekosysteemeille ei vielä riittävästi ymmärretä. Samalla kun miehet esittelevät järveä, Itkonen tarkastaa veneestä käsin sorsan pesien tilannetta. ”Vaikka vesiensuojelutoimilla on onnistuttu parantamaan vesien tilaa, hoitoja kunnostustoimien vaikutus alkaa näkyä vesistössä tyypillisesti vasta pitkän ajan kuluttua”, Järvinen sanoo. Mieluusti ne niitä käyttävät”, Mäkelä iloitsee. Keinotekoinen pinnan tason sääntely estää pahimmillaan lintujen pesimisen, ja kyse on vain senttimetreistä. Joissain emo on paikalla pesässä. ”Siinä pitäisi löytää parempi tasapaino. Ely-keskuksen kanssa vääntöä on riittänyt järven sääntelystä. ”Suomen vesien tilaa heikentää laajaalaisimmin hajaja pistelähteistä sekä ilmaperäisestä laskeumasta aiheutuva rehevöittävien aineiden, fosforin ja typen kuormitus.” ”Ilmastonmuutos uhkaa kasvattaa maalta vesistöihin tulevaa kuormitusta entisestään. Lintujen määrä on moninkertaistunut. ”Luonnonmukaisesti toteutettuna sääntely voi toki olla myös hyvä asia”, Itkonen täsmentää
Luonnonvarat tulevat varmasti näyttämään arvonsa tulevaisuudessa.” MÄKELÄ ja Itkonen kuten myös Syken Järvinen nostavat kehityskohteina erityiseen asemaan kosteikot. Teknistä hoidettavaa on kuitenkin riittänyt, ja valiokunta on tehnyt esityksiä vesienja merenhoidon määrärahoista. He korostavat, että metsästäjien ja luontojärjestöjen pitäisi tehdä enemmänkin yhteistyötä. Rainer Mäkelä huomauttaa, että jos ihminen aiheuttaa keinotekoisen haitan, on se luonnossakin korvattava keinotekoisesti.. Myös Kosonen muistuttaa kokonaisuuksien ymmärtämisen tärkeydestä. ”Monella Natura-järvellä ei enää saavuteta mitään. On erityislaatuista, että täällä me uimme ja soudamme juomavedessä.” Vesistöt ovat ministerinäkin toimineen Kososen mielestä Suomen kansallisaarre niin matkailun, maaja kalatalouden kuin vesivoimankin näkökulmasta. ”Vesistöpolitiikan täytyy kannustaa ja jopa velvoittaa ravinnekiertoa tehostaviin toimenpiteisiin. ”Vesiekosysteemien merkitys muille ekosysteemille on suuri, koska ekosysteemit ovat toisiinsa kytkeytyneitä”, Järvinen kertoo. ”Esimerkiksi varis on ovela peto. Sen sijaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevia vesistöjä löytyy enemmän Pohjois-Suomesta.” VUONNA 1961 laadittu vesilaki on uudistettu verrattain äskettäin, vuonna 2011. ”Vesiekosysteemit tuottavat ekosysteemipalveluita ja luontopohjaisia ratkaisuja. ”Suomessa säädellään tiukasti torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä. Mäkelä ja Itkonen kiittävät metsästäjiä kosteikkojen hoidosta. Eduskunnan ympäristövaliokunnassa vaikuttava kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) kertookin, ettei työn alla ole ollut suuria esityksiä vesistöihin liittyen kuluvalla kaudella. Kotiseudullani Pihlajavedellä järvivesi on jopa juomakelpoista. 23 1.7.2022 minne ihmisasutus ja -toiminta on keskittynyt. Lisäksi kaiken sääntelyn on palveltava samoja tavoitteita.” Tutkittua tietoa tarvitaan vielä paljon, jotta toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja varmasti vaikuttavia. Lintujärvien rannoilla sitä pitäisi harjoittaa enemmänkin”, Mäkelä sanoo. ”Meillä on valtavan paljon puhdasta makeaa vettä, mutta suurimmassa osassa maailman maista näin ei ole. Esimerkiksi Itämeren kalasta valmistettu rehu vähentää meren ravinnekuormaa ja rehevöitymistä. Kuitenkin useita kosteikkoja voisi tehdä ja säädellä pelloilla tai metsäalueilla.” Tatu Itkonen kehuu Naturaa siitä, että rannat ovat säilyneet rakentamattomina. Näin on hyvä, sillä se näkyy vesiemme laadussa. Näitä ravinnekierrätyksen keinoja voitaisiin sitoa esimerkiksi kalankasvatuksen ympäristölupiin”, Kosonen arvioi. ”Pienpetopyyntiä pidämme suuressa arvossa lintujen kannalta. Kosteikot ovat esimerkiksi tärkeitä ravinteiden poistossa.” Rainer Mäkelä katsoo, että kosteikkohankkeet voisivat olla seuraava suurempi hanke. Se kartoittaa pesäpaikat valmiiksi ja iskee heti kun tilaisuus tulee, ja hävittää kokonaiset pesät nopeasti jemmaamalla kaiken sieltä sillä ajalla, kun esimerkiksi nokikana on paennut lähelle tullutta ihmistä”, Itkonen kertoo. ”Vesistöpolitiikassa tulee sovittaa yhteen maa-, metsäja kalatalouden sekä ekologisen kestävyyden näkökulmat
Kiitospuheessaan Saarikko suuntasi sanansa vastaehdokkaalleen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen puoluekokous taputti yksimielisesti jatkoon. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen sai 1 036 ääntä ja kansanedustaja Markus Lohi 889 ääntä. Maailma on nyt tullut keskustan syliin. ”Oma maa, koko maa. Valitsematta jääneistä kansanedustaja Mikko Savola sai 834 ääntä, keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos 386 ääntä ja oikeustieteen maisteri Juho Satti 155 ääntä. Leipä ja lämpö. ja tulee pärjäämään. Paavo, kokemuksesi ja näkemyksesi on tullut kuulluksi.” Väyrynen kiitti puoluekokousedustajia luottamuksesta ja onnitteli Saarikkoa reilusta voitosta. Toistetaan tämä temppu eduskuntavaaleissa kymmenen kuukauden kuluttua.” Vaalin jälkeen pidetyssä mediatilaisuudessa Saarikko ei nähnyt entisen puolueMarkus Lohi, Petri Honkonen, Riikka Pakarinen, Annika Saarikko ja Riikka Pirkkalainen jatkavat keskustan johdossa.. ”Minulta kysyttiin ennakkoon, mitä aion tehdä puheenjohtajavaalin jälkeen. Me ylitimme odotukset kuntavaaleissa ja aluevaaleissa. ”On vain yksi Paavo Väyrynen. ”Ryhtyessäni johtamaan keskustaa en tiennyt, millaiset ajat olisivat edessä keskustalle ja Suomelle. Varapuheenjohtajavaalissa kärkeen nousi 1 113 äänellä Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen. 24 1.7.2022 Keskustan puoluekokous TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, KATARIINA LANKINEN, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN Keskustan Lappeenrannan puoluekokouksessa suurimman mediahuomion sai puheenjohtaja Annika Saarikon esitys erityistalousalueiden perustamisesta. Pitkästä aikaa kasvokkain koolla ollut keskustaväki kehui ”kesän parhaita festareita”. Ja tässä maailmassa keskusta pärjää sellaisena kuin se on.” Saarikon mukaan politiikassa ollaan nyt perimmäisten asioiden äärellä. Olen antanut suostumukseni olla keskustan ehdokkaana Lapin vaalipiirissä, ja ainakin siellä me voitamme.” EHDOKASPUHEESSAAN Saarikko sanoi, että viimeiset kaksi vuotta ovat olleet hyvin poikkeukselliset. Vastasin, että minä aloitan eduskuntavaalikampanjan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko voitti konkaripoliitikko Paavo Väyrysen puheenjohtajavaalissa äänin 1 341?151. Näillä teemoilla tämä puolue on pärjännyt aina . Kohtaamisten juhla KESKUSTA valitsi kesäkuun puoluekokouksessa entisen puoluejohdon jatkoon
Myös päätösvaltaa tulisi Saarikon mukaan tuoda lähemmäs paikallisia ihmisiä. Hänen takanaan tulivat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, kansanedustaja Eeva Kalli, puheenjohtaja Annika Saarikko sekä varapuheenjohtajat Petri Honkonen ja Riikka Pakarinen.. Keskustajohtajan mukaan erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat. Varmaa on kuitenkin, että mitään mallia ei voi kopioida Suomeen suoraan. Hänen mukaansa keskustalla ei ole tarvetta sirkustemppuihin, vaan sen kannattaa esiintyä koko Suomen ja omavaraisuuden puolueena, jona suomalaiset ovat sen jo vuosikymmeniä oppineet tuntemaan. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat myös saada erityisiä tukia, huojennuksia ja kannusteita. KESKUSTA aikoo tehdä erityistalousalueista yhden ison vaaliteemansa ensi kevään eduskuntavaaleihin, Saarikko sanoi puoluekokouksen mediatilaisuudessa. Erityistalousalueilla tulisi Saarikon mukaan rohkeasti kokeilla uusia keinoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi ja investointien edistämiseksi. Saarikon mukaan kyseessä on iso keskustelunavaus. ”Toivon, että viestimme pitkäjänteisestä työstä luottamuksen palauttamiseen sai nyt aikaa ja tilaa.” Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen arvioi, että viimeistään aluevaalitulos rauhoitti puolueen oikeiden asioiden äärelle. 25 1.7.2022 johdon jatkoa ongelmallisena puolueen kannatuksen nostamisen näkökulmasta. Maailmalta on hänen mukaansa löydettävissä hyvin monenlaisia ja menestyksekkäitä sovellutuksia erityistalousalueiksi. Keskustajohtajan mukaan merkittäviäkin lainsäädännön muutoksia saatettaisiin tarvita. ”Tarvitaan aluepolitiikkaa, joka elää tässä ajassa tasaten kehittymisen edellytyksiä maan eri osien välillä ja vahvistaen näin koko Suomea. Hän sanoi odottavansa erityisellä mielenkiinnolla, miten yrittäjyydestä ja työn merkityksestä puhuvat puolueet ehdotukseen suhtautuvat: ovatko yrittäjyys ja työllisyys Riikka Pakarinen tuuletti varapuheenjohtajakisan ykkössijaa. Vieressä Markus Lohi ja Petri Honkonen. Yhteisöveron alentamista yrityksille, jotka investoivat heikommin kehittyville alueille, tulisi Saarikon mielestä kokeilla. Nykyiset aluekehityksen työkalut, kuten rakennerahasto-ohjelmat, eivät tähän selvästikään riitä.” Yritysten työllistämisja investointiedellytysten parantamiseksi Saarikko esitti kokeiluja esimerkiksi työnantajien alennettujen sosiaaliturvamaksujen ja vapaiden poistojen käyttöönottamiseksi. PUOLUEKOKOUKSEN avauspuheessaan Saarikko kertoi keskustan esittävän, että Suomeen avataan mahdollisuus erityistalousalueiden perustamiseen. Suomen lippua marssin kärjessä kantoi puolustusministeri Antti Kaikkonen. Lisäksi erityistalousalueilla pitää helpottaa tekijöiden saamista ulkomailta muun muassa luopumalla saatavuusharkinnasta
”Viljelijä nähdään osana maamme puolustusta, vihdoinkin.” Keskustajohtaja muistutti, että valtion puolelta tilojen ahdinkoon on vastattu 300 miljoonan euron paketilla ja ensimmäiset maksatukset ovat jo tileillä. ”Odotan, että tämä suunta myös jatkuu.” PUOLUEKOKOUKSEN hyväksymässä eduskuntavaaliohjelmassa keskusta painottaa turvaa, työtä ja toivoa. Esimerkiksi aikuiskoulutusta on reivattava siihen suuntaan, että työtehtävien muutoksiin kyetään vastaamaan joustavasti. Pitkään jatkunut julkisen talouden velkaantuminen, ikärakenteen kehitys, luontokato, ilmastonmuutos ja periytyvä huono-osaisuus ovat kaikki ratkottavia asioita. Suomi rakentuu myös vapaaehtoistyöstä, joita ilman maamme ei pyörisi päivääkään. ”Puoluevaltuuston kanta oli yksimielinen, eduskuntaryhmämme oli yksimielinen.” Päätös hakea Naton jäseneksi oli Saarikon mukaan teko tulevien sukupolvien turvaksi. tärkeitä koko maassa. ”Kuvitelkaa, jos me suomalaiset olisimme nyt vauraana kansana ostamassa ruokamme niiltä markkinoilta, joiden varassa maailman köyhät ovat. Äänivaltaisia kokousedustajia oli 1 800. Saarikon mukaan työttömille pitää turvata yhdenvertainen ansiosidonnainen turva ja läheisen sairauteen liittyvä, lyhytaikaisen omaishoidon vapaa on mahdollistettava. ”Se rakentuu heistä, jotka työtä tarjoavat, yrittäjistä. SAARIKKO kiitti keskustalaisia siitä käytännönläheisestä, ratkaisuhakuisesta ja rauhallisesta otteesta, jolla puolue päätyi kannattamaan Suomen hakeutumista Natoon. 26 1.7.2022 Keskustan puoluekokoukseen oli ilmoittautunut lähes 2 500 henkilöä. Korona-ajan suomalaisille opettama paikasta riippumaton työ pitää oikeuttaa. Keskusta haluaa nostaa omavaraisuutta ja huoltovarmuuden tasoa, luopua ulkomaisesta fossiilisesta energiasta ja kirjata oikeuden monikuntalaisuuden lakiin. ”Kun ajassa aukeaa uusi ikkuna, siitä pitää osata katsoa ulos ja kauemmas.” Saarikko totesi, että Venäjä on tehnyt nälästä ja puutteesta kansainvälisen sodankäynnin välineen, kun peltoja miinoitetaan eivätkä Ukrainan viljasadot pääse satamista ulos. Nyt kassaan kuulumattomat vain maksavat, mutta eivät hyödy”, hän muistutti. Puolue näkee, että edessä on paluu perusasioiden äärelle. Ihmisen hyvän elämisen edellytykset – turvallisuus, toimeentulo, terveys, perhe, koulutus, ruoka ja liikkuminen – on nostettava päätöksenteon ytimeen. Keskusta tavoittelee Saarikon mukaan yksinyrittäjien hoitamista paremmalle turvalle. Keskusta painottaa, että puolue on sitou. Paremmasta mielenterveydestä puolue tekisi uuden, yhteisen kansallisen suurhankkeen. Ei se, kuuluuko työttömyyskassaan, vaan se, että on tehnyt työtä ja siksi ansainnut saman turvan. Vapaapalokunnasta, urheiluseurojen valmentajista, ensiapuporukoista”, hän listasi. ”On myös vaara, että ihmisten arjen ja kokemusmaailmojen eriytyminen uhkaavat yhteiskuntamme eheyttä”, ohjelmassa muistutetaan. ”Nyt on pulaa tekijöistä, ihmisistä.” Saarikon mukaan tekijäreformin tavoitteena on muun muassa parempi työhyvinvointi ja inhimillisempi työelämä, yrittäjyyden edistäminen kaikilla rintamilla, työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Kouluille keskusta toivoo työrauhaa jatkuvien uudistusten sijaan. ”Keskitytään enemmän nyt ensiksi arvioimaan, onko tällaiselle ajattelulle yhteiskunnallista tukea.” LINJAPUHEESSAAN Saarikko totesi, että suomalainen työelämä tarvitsee tekijäreformin. Suomi ei rakennu vain palkkatyöstä, Saarikko huomautti. Suomen velkaantumisen keskusta haluaa katkaista heti, kun ajat palaavat kohti normaalia. Keskustajohtajan mukaan vanhoja, pitkään hyvin toimineita järjestelmiä on uskallettava arvioida uusin silmin. Saarikko muistutti, että keskusta esitti yleistä ansioturvaa jo 1990-luvun lopulla. ”Nyt on markkinoiden vuoro toimia.” Saarikon mukaan yhteistä ymmärrystä ruokaketjun tärkeimmän lenkin, viljelijän, aseman parantamisesta on löytynyt ja sopimuksia on avattu kesken kauden. Samalla keskusta muistuttaa, että vanhat, tutut ongelmat eivät ole kadonneet. ”Yleisen ansioturvan ydin on yhdenvertaisuus. Sanon suoraan, että se olisi moraalisesti väärin.” Saarikon mukaan ne ajat, kun keskustan naureskeltiin ajavan vain maatalouden asiaa, ovat toivottavasti nyt takana. Hän huomautti, että työreformi tehtiin keskustassa aikana, jolloin oli pulaa työstä ja suurtyöttömyys
”Itäraja on sulkeutunut, tarvitsemme tukea uusiin innovaatioihin ja investointeihin. Nuorkeskusta tempaisi vastikkeettoman perustulon puolesta.. PUOLUEKOKOUS päätti, että keskustan sosiaaliturvaratkaisuista linjaa puoluevaltuusto, joka on keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Nuorkeskustan mielestä keskustan Paavo Väyrynen kuljetti ostoskärryillä myyntipöydälleen kirjoja ja mukeja. Itä-Lappi ja Koillismaa sopisivat yhdessä kokeilualueeksi”, ex-kansanedustaja esitti. Aloitteen aiheesta teki keskustanuorten varapuheenjohtaja Jere Tapio. Pyhäjärven Keskustanuoret katsoi puoluekokousaloitteessaan, että laulujoutsenkanta kestää hyvin kannanhoidollisen metsästyksen. KOKOUKSEN yleiskeskustelussa keskustalaiset puhuivat ponnekkaasti aluepolitiikasta. Tapio esitti, että puoluehallituksen sijaan asiasta päättää puoluevaltuusto. Ulla Parviainen katsoi, että avaus erityistalousalueista toi keskusteluun konkreettista uutta. ”Metsästys olisi luvanvaraista ja kohdennettua niille alueille, missä lajin esiintyvyys on suurinta tai laulujoutsen aiheuttaa eniten haittaa ja vahinkoa. Kainuussa on tarvetta osaavalle työvoimalle”, Sakari Seppänen sanoi. ”Itäja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla on paljon ratkaistavaa. Puoluekokous jyräsi puoluehallituksen kannan ja otti äänestyksessä selvän kannan siitä, että laulujoutsenien metsästys tulisi sallia. ”Tärkeintä on varmistaa, ettei näin tapahdu Suomessa eikä missään muuallakaan enää Ukrainan jälkeen. ”Kiitos puheenjohtajalle erityistalousalueiden keskustelunavauksesta.” USEAMMASSA puoluekokouksen puheenvuorossa korostettiin, että laulujoutsenen tulisi olla metsästettävä riistalaji. Esitys voitti puoluekokouksessa äänin 378–314. Itä-Suomen asia on meidän kaikkien.” Riikka Turunen katsoi, että uusia avauksia ja mahdollisuuksia tarvitaan nyt nopealla aikataululla teollisuudelle ja yrityksille. Annika Saarikko sai puheenjohtajavaalissa 1 341 ääntä. Aleksi Eskelisen mukaan on sydäntäsärkevää nähdä, että vielä 2020-luvulla ihmismassat joutuvat jättämään kotinsa ja elämäntyönsä sodan vuoksi. Metsästyksessä saaliiksi saadut yksilöt saisi hyödyntää ihmisravinnoksi.” Keskustan puoluehallitus ei ollut vastausesityksessään aloitteen kannalla, vaikka pitikin tärkeänä rauhoitetun laulujoutsenen maaja metsätaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamista. 27 1.7.2022 tunut ongelmien ratkaisuun yhteistyössä muiden puolueiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Puoluehallitus oli vastannut vastikkeetonta perustuloa vaativaan puoluekokousaloitteeseen, että puoluehallitus tarkentaa sosiaaliturvan kehittämistä tämän vuoden aikana. On paljon työttömyyttä, mutta työntekijöitä ei löydy
Edessä Irja Valta ja Saara Karkulahti, takana Hannes Torppa ja Jere Nuutinen. Keskustan Oulun kunnallisjärjestö teki Lappeenrannan puoluekokoukseen aloitteen, jonka mukaan keskustan on luovuttava perustulolinjansa vastikkeellisuudesta. Keskustan lopullisen perustulolinjauksen tekee puoluekokouksen linjauksen mukaisesti puoluevaltuusto. Puolue korostaa, että perusta Suomen turvallisuudelle on edelleen vahva kansallinen maanpuolustus ja sen osana yleinen asevelvollisuus. Riitta Munnukka on paikallisia ja asuu Joutsenon puolella. Puoluekokous katsoo, että Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta. Jaakko Alanko toi mukanaan myös kansainvälisiä tuulia, sillä hän toimi Lontoossa asuessaan 40 vuotta keskustan sisarpuolueessa Britannian liberaalidemokraateissa. ”Käytiin tärkeitä keskusteluja siitä, miten Itä-Suomi on muuttuneen geopoliittisen tilanteen sekä rajojen sulkemisen myötä uudessa asetelmassa.” Hannes Torppa Keski-Pohjanmaalta kehui kokouksen tunnelmaa. Aiempina vuosina on tullut seurattua lähetystä, mutta ihan eri tunnelma on, kun on paikan päällä.” Joutsenolaisen Riitta Munnukan ilonaiheena oli, että puoluekokous saatiin omalle seudulle. Puolueen nykyinen linjaus “kannustavasta perustulosta” ei ole Sotkamon puoluekokouksessa hyväksytyn perustulolinjauksen mukainen, kunnallisjärjestö katsoi. ”Pariin vuoteen ei olla fyysisesti kokoonnuttu koko keskustaporukalla, ja nyt ollaan sitten kesän parhailla festareilla taas yhdessä.” Irja Valta oli puoluekokouksessa ensimmäistä kertaa. Tämä mahdollistaa yhä tiiviimmän pohjoismaisen puolustusyhteistyön ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamisen”, keskusta toteaa. Hyvä, ettei tarvinnut silmäkulmaa kuivata”, hän naurahtaa. Mahtava nähdä, miten tunnelma ja arvopohja ovat niin samanlaisia puolueiden välillä. Suomen on myös varauduttava tukemaan aikanaan Ukrainan jälleenrakennusta”, kannanotossa linjataan. POLIITTISESSA kannanotossaan puoluekokous katsoo, että Suomen on jatkettava johdonmukaisesti Ukrainan tukemista sekä Venäjään kohdistettavia pakotetoimia yhdessä muiden EU-maiden kanssa. ”Suomen tärkein panos Nato-maana on kyky puolustaa omaa aluettaan. Puoluekokous oli kohtaamisten juhlaa. SUOMENMAAN haastattelemille puoluekokousedustajille kokousviikonlopusta jäivät miellyttävät tunnelmat. Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä. ”Ukraina käy YK:n peruskirjan mukaista puolustustaistelua laitonta hyökkäystä vastaan ja tuki sille on oikeutettua. Keskikenttä on puskuri maailmanlaajuisille ilmiöille, kun diktaattorit ja ääri-ilmiöt haastavat liberaalia demokratiaa.” Jaakko Alanko lähti puoluekokousreissulle Espoosta, mutta kansallispuku kertoo pohjalaisista juurista. ”Keskustassa on nyt minusta itsevarmuutta, kyllä tämä tästä lähtee taas nousuun. Saara Karkulahti Pohjois-Savosta ja Jere Nuutinen Pohjois-Karjalasta kiittelivät Saarikon poliittista katsausta. Kahvilayrittäjät Kaisu ja Jussi Hellman pitivät perusteltuna Annika Saarikon esittämää ideaa erityistalousalueista.. Hän puhui hyvin. Annikan puheestakin sen itsevarmuuden näki. Aluevaaleissa pää alkoi jo nousta pinnalle. Päämääränä on oltava Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta kunnioittava rauha. 28 1.7.2022 puoluehallitus kävelee kentän tahdon yli perustulon vastustuksella, sillä sekä keskustan aiemmat puoluekokouspäätökset että puoluevaltuuston kanta ovat perustulon kannalla. Joutseno on nykyään osa Lappeenrantaa. ”Kokonaisuutena tämä on kyllä ikimuistoinen viikonloppu. ”Nuorena olin keskustassa, ja nyt liityin uudelleen, kun eläkkeellä palasin Suomeen. Puoluehallitus ei yhtynyt aloitteeseen, sillä sen mielestä vastikkeeton perustulo ei kannusta työntekoon. Päätös hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä on keskustan mielestä muuttuneessa turvallisuusympäristössä perusteltu. Puoluekokouksen aloitevaliokunta oli puoluehallituksen kannalla. Nuutinen nosti esille myös Itä-Suomen asemasta käydyn keskustelun
Työtä on tehty keskustalaisen maaja metsätalousministerin ohjauksessa. Meille on tärkeää, että saadaan laki rivakasti eteenpäin, jotta tuottajillekin saadaan selkeys tulevista näkymistä”, keskustalähde kommentoi lehdelle. Tällaiset kehittämisen portaat olisi hyvä turvata, mutta me tarkastelemme tätä valiokunnassa.” Liian tiukka lainsäädäntö ei Kalmarin mielestä aja asiaa. “Hyppäys vaikkapa 20–30 lehmän navetasta suoraan robottinavettaan ja pihattoon voi joissakin tapauksissa olla liian iso. Kokonaisuutta kuvataan hyväksi kaupaksi, vaikka se sisältää joitain “kirpeitä hedelmiä”. Monet pitivät esitystä edelleen riittämättömänä turvaamaan tuotantoeläinten hyvinvointia. KESKUSTAN Kalmari odottaa lain eduskuntakäsittelyä innolla. Maaja metsätalousvaliokunnan jäsen Kalmari on tyytyväinen, että vuodesta 2010 valmisteilla ollut laki etenee. Tarkoitus oli parantaa eläinten oloja, mutta se edistikin epäeettisen lihan tuloa markkinoille. ”Lain edellisestä uudistamisesta on niin pitkä aika, että on hyvä, että se käydään läpi.” Viime vaalikaudella laki kaatui kytkökseen maakuntaja soteuudistukseen. Hän toivoo, että esimerkiksi porsitushäkkien ja parsinavettojen kohdalla lakiin kirjataan riittävän pitkät siirtymäajat. “Meillä pitää pystyä etenemään näissä asioissa niin, että tuotanto säilyy kotimaassa”, Kalmari paaluttaa. HELSINGIN SANOMIEN mukaan keskustalaiset hyväksyvät lakiesityksen, koska Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa sitouduttiin kompensoimaan lisäkustannukset maatalousyrittäjille. Tuotanto valuisi maihin, joissa eläinten suojelu on hoidettu Suomea huonommin. Nyt valmisteltu lakiesitys pohjautuu pitkälle vuoden 2018 esitykseen, mutta tälläkin vaalikaudella aikataulut ovat venyneet. Turkistarhaus sen sijaan säilyisi ennallaan. Porsitushäkkien rakentaminen kielletään, mutta olemassa olevia häkkejä saisi hyödyntää niiden käyttöiän loppuun. Tilanne näkyi myös lausuntokierroksella, sillä laki keräsi yli 450 lausuntoa niin yksityisiltä henkilöiltä kuin sidosryhmiltä. “On hyvä, että lakia valmistelevat sellaiset tahot, jotka ymmärtävät suomalaisen ruoantuotannon ja huoltovarmuuden merkityksen”, kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) sanoo. Lain nimityskin muuttuu, nyt puhutaan suojelun sijaan hyvinvoinnista. 29 1.7.2022 Tuotantoeläinten kohtelu muuttuu Hyvä kauppa, jossa muutamia kirpeitä hedelmiä, sanotaan keskustasta TEKSTI: HENNA LAMMI SUOMEEN on sorvattu eläinten hyvinvointilakia yli kymmenen vuotta, mutta loppukesästä asia on vihdoin etenemässä eduskuntaan. Sikojen tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan 12 vuoden siirtymäajalla. Lausuntokierroksella olleessa esityksessä kielletään uusien parsinavettojen rakentaminen ja olemassa olevien navettojen parsipaikkojen lisääminen. Lisäksi turkistarhauksen jatkuminen herätti voimakasta kritiikkiä. Politiikka. Asia itsessään oli pieni, mutta se kaatoi koko hankkeen. Laki tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta. Hän huomauttaa, että Suomessa maksetaan hyvinvointikorvauksia eläinlajeittain toimenpiteistä, jotka parantavat eläinten hyvinvointia. Laki piti antaa eduskunnalle keväällä, mutta se viivästyi hallituksen viime hetken neuvotteluista johtuen. Esimerkiksi Ruotsissa porsitushäkkien kieltäminen johti sianlihan omavaraisuuden laskuun alle 50 prosenttiin. Myös Suomenmaan tietojen mukaan keskustassa ollaan tyytyväisiä tulossa olevaan pakettiin. “Väännöt on pitkälti väännetty. “Mitä enemmän tulee velvoitteita, sitä vähemmän meillä on mahdollisuus myönteisellä tavalla vaikuttaa näihin tilojen korvauksiin ja sitä kautta tuotannon kehittymiseen.” NYKYINEN , vuodelta 1996 peräisin oleva eläinsuojelulaki ei enää vastaa ihmisten käsityksiä eläinten asemasta. Tiloilla tulisi säilyä mahdollisuus kehittää toimintaansa. Varsinkin tuotantoeläinten olosuhteista on kiistelty pitkään. Tuolloin perustuslakivaliokunta ei antanut lausuntoa islaminuskoisten halal-teurastuksen kieltämisen suhteesta uskonnonvapauteen. Lemmikkieläinten kohdalla laki muun muassa puuttuisi koirien ja kissojen pentutehtailuun ja jalostukseen. MITÄ uuteen eläinten hyvinvointilakiin on sitten tulossa. Kalmarin mielestä muuten on vaarana, että Suomeen laaditaan liian tiukkaa lainsäädäntöä, joka iskisi ennestään vaikeuksissa oleville tiloille
Kuuva onkin esittänyt menetysten korvaamiseksi ja aluetta vahvistamaan kansallisesti hyväksyttyä kasvustrategiaa. Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva pitää tärkeänä, että itäisten ja pohjoisten alueiden heikompi asema aletaan vihdoin tunnustaa myös virallisesti. ”Kyseessä ei ole mikään nopea tekohengityspaketti, vaan asioiden mahdollistaja ja kasvualusta uusille hankkeille”, Kuuva täsmentää. “Esitys on paitsi erinomainen, niin myös tarpeeksi järeä”, hän kuvailee erityistalousalueiden merkitystä. On hyvä, että toimenpiteisiin on jo ryhdytty”, Katainen suitsuttaa. Ilmiöt Täällä idässä on eletty melkoista kärsimysnäytelmää jo pitemmän aikaa.. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehdotti puoluekokouksen avauspuheessaan Lappeenrannassa, että Suomen avataan mahdollisuus erityistalousalueiden perustamiseen. Kun yhteistyön siteet katkeavat kertaheitolla, kaupalliset rakenteet murtuvat ja yritysten investointisuunnitelmat kaatuvat, tarvitaan taloudellisen takamatkan kiinnikuromiseen uusia keinoja. Keskustajohtajan mukaan erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset vahvistuisivat. Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mukaan esitys korostaa alueellisen tasapainon tärkeyttä niin huoltovarmuuden, elinvoiman, talouden kuin turvallisuudenkin kannalta. Ohjelman pituus tulisi ulottua vähintään viiden vuoden ajanjaksolle, jotta tarvittavia vaikutuksia voidaan saada aikaan. Itä-Suomea koskevia avauksia onkin alkanut putkahdella julkisuuteen vankkojen perusteluiden kera. Täällä idässä on eletty melkoista kärsimysnäytelmää jo pitemmän aikaa”, hän harmittelee. TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN SUOMEN itäistä rajaa varjostaa Ukrainan tapahtumien seurauksena epätietoisuuden aika, jonka kestoa tai merkitystä ei kannata ryhtyä vielä edes arvailemaan. Jatkuva pakoterumba on Kuuvan mukaan laittanut niin kuntien kuin elinkeinoelämänkin suunnitelmat uusiksi jo useampaan kertaan. Venäjää vastaan suunnatut pakotteet ovat iskeneet rajuimmin Itä-Suomen elinkeinoelämään jo lähes kymmenen vuoden ajan. “Tavoitteemme on, että siten voidaan uudella tavalla edistää tasapainoisempaa alueiden kehittymistä”, hän perusteli. ”Kun tilanteesta alettiin välillä jo vähän toipua, niin ensin iski korona ja heti perään uudet pakotteet. Myös alueella asuvat ihmiset voisivat saada erityisiä kannusteita ja päätösvaltaa tulisi tuoda lähemmäs paikallisia ihmisiä. “Saarikon esitykset erillisten tukitoimien osalta ovat erityisesti osoitus siitä, että koko maan asiat ovat tärkeitä päättäjillemme. SAARIKON avaus saa positiivista palautetta itäsuomalaisten vaikuttajien taholta. Tuoreen selkkauksen aiheuttama rajan hiljentyminen näkyy puolestaan jo konkreettisella tavalla itäisen Suomen maakunnissa. 30 1.7.2022 Elämää henkisen rautaesiripun varjossa Itä-Suomi ei kaipaa tekohengitystä, vaan uuden kasvualustan, sanoo Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva
Konkreettisina haasteina ovat erityisesti saavutettavuus ja matkailu, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea. ITÄ-SUOMEN vetoja pitovoimaa pitää Kataisen mukaan kasvattaa, jotta työvoimaa riittää. Lisäksi EU-ohjelmien hyödyntäminen on huomioitava”, savolaismeppi muistuttaa. Itäsavolainen kuntapomo tervehtii tyydytyksellä myös Saarikon näkemystä, jonka mukaan Saimaan kanavan remontista säästyvät 95 miljoonaa euroa voitaisiin käyttää Itä-Suomen tukemiseen. ”Se rahoitus on nykyään liikaa sidoksissa tutkimukseen. Vuoden 2014 Krimin valtauksen ja pakotepolitiikan seurauksista on otettu oppia, eikä Venäjän kaupan tyrehtyminen iske enää niin laajalla voimalla suomalaiseen yhteiskuntaan kuin aiemmin. Esteenä ovat monesti olleet Puolustusvoimien tarpeet. ”Tämä koskee sekä kotimaan sisäistä muuttoliikettä että asiantuntijoiden houkuttelua ulkomailta. KUUVALLA on tarjota täsmäratkaisu myös Itä-Suomea pitkään vaivanneeseen digitalisointiongelmaan. Tavarakuljetusten siirtyminen kumipyörille on pitemmän päälle kestämätön ratkaisu. Hän ottaa esimerkiksi matkailun tarjoamat mahdollisuudet. Kuuva muistuttaa, että kyse ei ole uudesta väyläideasta. EU:lta saatavia rakennerahastovaroja pitäisi Kuuvan mielestä jatkossa suunnata enemmän myös konkreettisiin yleishyödyllisiin investointeihin. Investointeja tulee jatkossakin, jos vientiväylät ovat kunnossa, osaamiskeskittymiä kehitetään ja osaavaa työvoimaa on tarjolla.” VAIKKA maakuntastrategiaa pitää tarkastella uudesta näkökulmasta, ei itäistä Suomea voi Kataisen mukaan niputtaa yhteen muottiin. Yhtenä tärkeimmistä kehityskohteista hän näkee liikenneyhteyksien ja -infran turvaamisen uudessa tilanteessa. Nyt näkymät ovat hyvin erilaiset, kun raja on jatkossa Naton raja ja sitä varjostaa henkinen rautaesirippu”, hän kuvailee. Siksi tarvitaan uusi kanavayhteys Suomenlahdelle”, hän vaatii. Sen kautta kulkevan tavaran siirtäminen renkaille tarkoittaisi 50 000 rekkakuormaa lisää tiestön sietokykyä koettelemaan. 31 1.7.2022 PYÖRÄT kasvuohjelman käynnistämiseksi ovat jo vahvasti pyörimässä. ”Panostukset poikittaisliikenteeseen heijastuisivat myös Länsi-Suomen satamien tavaramäärien kasvuksi. ”Tulevien sesonkien osalta jää nähtäväksi, mitä seurauksia etenkin Pietarin talousalueen välittömässä läheisyydessä olevalle Etelä-Karjalalle tulee. KESKUSTAMEPPI Elsi Kataisen mielestä itäisen Suomen maakuntien investointien ja strategisten painopisteiden perusta on muuttumassa. Europarlamentaarikko Elsi Katainen.. Luontomatkailuohjelman turvin pystyisimme kehittämään pitkiä, kuntarajat ylittäviä ja ympärivuotisia monitoimireittejä yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Itä-Suomi on luottanut kansainvälisyyteen, ja moni opiskelijoista on tullut yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin myös Venäjältä joko tutkintotai vaihto-opiskelijaksi”, hän muistuttaa. Nykyinen omarahoituksen määräävä asetus on kunnille täysin epätasa-arvoinen. Itä-Suomen turismi kohtaa Kataisen mukaan haasteita myös epäsuorasti Aasian lentojen vaikeutumisen vuoksi. Nyt tarvitaan vain niiden päivittäminen ja tälle suunnittelutyölle tulee osoittaa tarvittavat resurssit.” Itä-Suomi jäi mopen osille jo aiemmin, kun Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan tavoitteena ollut kansainvälistäminen pantiin jäihin. ”On huolehdittava, etteivät investointiedellytykset heikkene myöskään pidemmällä aikavälillä. Suurinta epävarmuutta eletään edelleen matkailun sektorilla, kun useilla alueilla juuri venäläiset turistit ovat luoneet kysyntää. Kuuvalla on valmiina useita konkreettisia toimia kasvuohjelman sisällöksi. Nyt näyttää siltä, että suunnitelmat on haudattu lopullisesti”, kunnanjohtaja tuskailee. ”Saimaan kanava on hiljentynyt ja siihen liittyvät investoinnit peruutettu. ”Alennetaan alueen kuntien omarahoitusosuuksia laajakaistahankkeissa viiteen prosenttiin. Vienti ja kauppa vetävät edelleen hyvin, kun korvaavat markkinat on löydetty ja riippuvuutta Venäjän kaupasta vähennetty. ”Raja on aiemmin ollut portti idän ja lännen välillä. Itä-Suomi voisi tulla tunnetuksi ihan Lapin kaltaisena luontomatkailukohteena”, hän visioi. Yksi mahdollisuus olisi uudistaa Puolustusvoimien tutkarakenteita siten, että tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Suomessa tulisi mahdolliseksi”, hän ehdottaa. Tavaraja raaka-aineliikenteen siirtyminen raiteille vaatii Kataisen mukaan uusia kohtaamispaikkoja yksiraiteisilla osuuksilla Savon ja Karjalan radoilla. Hallitus on perustanut syksyn budjettiriihtä varten myös tätä aihetta pohtivan valtiosihteeriryhmän . Kansainvälinen arvostus vaikuttaa myös suomalaisten opiskelijoiden koulutuspaikan valinnassa. Valtion väyläverkon investointiohjelma 2023– 2030 olisi sen vuoksi perusteiltaan hyvä avata uuteen tarkasteluun”, Katainen ehdottaa. ”Tavoitteena oli jopa 300 000 rajanylitystä vuodessa. Suomi kuitenkin kiinnostaa matkailumaana, ja siihen kaivattaisiin panostuksia, jotta Lapin ja Helsingin lisäksi myös Itä-Suomi nähtäisiin houkuttelevana kohteena.” Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. ”Saimaan kanavan korvaaminen tarkoittaa panostuksia vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin erityisesti metsäteollisuuden raakaaineiden liikkuvuuden varmistamiseksi. ”Mäntyharjun ja Kymijoen kanavayhteyksistä on vanhat suunnitelmat jo olemassa. Kyseessä on perusinfraan liittyvä turvallisuusteko, josta hyötyvät myös yritykset ja sote-alueet”, hän muistuttaa. Sisävesikuljetuksen vaihtoehdot olisi hyvä ottaa paremmin huomioon. ”Itä-Suomessa olisi edellytykset hyödyntää tuulivoimaa siinä kuin muuallakin. Kuuva muistuttaa erityisesti tuulivoiman tarjoamista mahdollisuuksista. Katainen korostaa, että vaikka Itä-Suomi on ollut monilla mittareilla Eteläja LänsiSuomea jäljessä hyvinvoinnissa, niin investointikohteena se on edelleen säilyttänyt vakaan asemansa. Itärajan sulkeutuminen aiheuttaa tarvetta kehittää myös energiaomavaraisuutta
Remestä ostettiin etupäässä painettuna kirjana, kun taas tosirikoskirjallisuuden menestys oli vilkkaan äänija e-kirjamyynnin ansiota. Kirjoittajina toimivat yleensä tutkijat tai toimittajat, jotka näin asettuivat välittäjiksi rikollisten ja vankien sekä yleisön välille. Arkkiveisujen myynti hiipui sanomalehdistön aseman vahvistuessa, mutta vielä 1900-luvun alussakin etenkin vähävaraiset ostivat niitä halpojen hintojen vuoksi. Perinteisten rikosromaanien rinnalle ja osin jo ohi on tullut ryminällä true crime eli tosirikoskirjallisuus. Lain väärälle puolelle eksyneistä ilmestynee kirjoja jo vähintään saman verran kuin poliitikoista. ”Hallin Janne postin tappoi Paja Wasaralla. Elämäkertakirjallisuus ylipäätään on kasvattanut suosiotaan 1990-luvulta lähtien, eikä kirjan päähenkilön tarvitse enää olla vanha ja ansioitunut valtiomies tai kulttuuripersoona. Kirjallisuudentutkija Voitto Ruohonen pohtii lajityypin suosiota kirjassaan Rikos ei vanhene. NIMENSÄ mukaisesti tosirikoskirjallisuus pohjautuu todella tehtyihin rikoksiin. Lauri Johanssonin ja Jarkko Sipilän Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina oli listalla viidestoista ja Vera Miettisen Eerika kahdeskymmenes. Myydyin dekkari, Ilkka Remeksen Lohikäärmeen isku, löytyy listan sijalta kahdeksantoista. Hyvä dekkari voi pelastaa sateisen mökkiloman tai kruunata täydellisen rantapäivän. Cannonball-moottoripyöräjengiä johtaneen Mika Ilménin kirja Immu – vanki numero 1861 oli Suomen kymmenenneksi myydyin kirja. RIKOLLISTEN elämäkerrat myyvät hyvin. Jännityskirjallisuus on Suomessa suosittua ympäri vuoden, mutta erityisen paljon sitä ostetaan ja lainataan kesäkuukausina. Tuolloin markkinoiden yhteydessä kaupiteltiin arkkiveisuja: tuttuihin sävelmiin sepitettyjä lauluja, jotka painettiin paperiarkille ja taiteltiin vihkoseksi. Ruohosen mukaan tosirikoskirjallisuuden juuret juontavat 1800luvulle. Nykyisin menneitä voi muistella alle 30-vuotias viihdejulkkis, miksei siis rikollinenkin. Pankkiryöstäjä Matti ”Volvo” Markkanen puolestaan julkaisi kaksiosaiset muistelmansa 1980-luvun lopulla. Varhainen esimerkki rikollisen omaelämäkerrasta oli lukuisia naisia huijanneen Ruben Oskar Auervaaran vuonna 1953 ilmestynyt kirja. 32 1.7.2022 KESÄÄ viettävän suomalaisen käteen on kuulunut kiinteästi dekkari. Rikollisista, kuten 1860-luvun murhamiehistä Matti Haapojasta ja Hallin Jannesta, tehdyt veisut levisivät laajalle. Posti wainaja kuoliaana makaa Hoijakka lawan alla, lauletaan vuodelta 1869 peräisin olevassa 32-säkeistöisessä veisussa. Aluksi arkkiveisut olivat hengellisiä, mutta ajan mittaan aiheet maallistuivat. Viime vuonna kahdenkymmenen myydyimmän kirjan listalle mahtui vain yksi dekkari, mutta peräti kolme tosirikoskirjaa. Ajatukset saa takuuvarmasti pois arkihuolista, kun ratkoo Ilkka Remeksen, Leena Lehtolaisen, Reijo Mäen ja muiden kestosuosikkien sepittämiä murhamysteerejä. JOS kaipaa lomaansa vielä aidompaa jännitystä, sitäkin saa. TUNNETUISTA rikostapauksista ja rikollisista ryhdyttiin julkaisemaan kirjoja 1900-luvun jälkipuoliskolla. Nyt meneillään oleva rikollisten omaelämäkertojen buumi alkoi tutkija Voitto Ruohosen mukaan 2010-luvun lopussa. Ilmiö ei rajaudu vain kirjoihin, vaan todellisista rikostapauksista kerrotaan myös tv-sarjoissa, dokumenteissa ja podcasteissa. 2010-luvun menestyneimpiä Kirjat Rikollisten elämäkerrat takovat kovia myyntilukuja varsinkin äänija e-kirjoina PAHA KÄY KAUPAKSI
tosirikoskirjoja olivat arvokuljetusryöstäjä Matti Sarénin, Cannonballin entisen jäsenen Marko Lönnqvistin ja kaksoismurhaaja Janne Ranisen muistelmat. On parempi opiskella, paiskia töitä ja huolehtia lähimmistään”, kaksoismurhaaja Janne Raninen kirjoittaa kirjassaan. 2020-luvulla myyntitilastojen kärjessä ovat keikkuneet niin ikään Cannonballissa vaikuttaneiden Mika ”Immu” Ilménin ja Janne ”Nacci” Tranbergin elämäkerrat. Ruohosen mukaan kirja kannattaa tuoda markkinoille mahdollisimman nopeasti, kun rikos on vielä tuore, sillä rikostapaukset muistetaan yhä lyhyemmän aikaa. Oikea rikollinen ylittää hyvän ja pahan välisen rajan todellisuudessa, ja tosirikoskirjaa lukeva voi tuntea siitä ohimenevän hipaisun. Hän huomauttaa, että rikoksia käsitellään julkisuudessa yleensä lähinnä tekijän näkökulmasta. Kirjoja rikoksista ja rikollisista tehtaillaan niin nopealla aikataululla, että tapausten oikeuskäsittelyt saattavat olla teosten ilmestyessä vielä kesken. True crime kyläkäräjistä podcasteihin. 1800-luvun alkuvuosikymmenille asti Suomessakin järjestettiin rikollisten julkisia teloituksia, joita saapui seuraamaan satamäärin ihmisiä. Esimerkiksi kolmoismurhaaja Lauri Johansson tuli vankilassa uskoon ja kirjoittaa elämäkerrassaan häpeävänsä tekojaan. Tutkija Voitto Ruohonen näkee rikollisten puheenvuorot tärkeinä myös siksi, että ne antavat avaimia ymmärtää lain ulkopuolelle asettuneiden toimintaa. ”Vain jyrkimmät, eniten huomiota herättävät tapaukset jäävät elämään.” MIKSI paha käy kaupaksi. ”Onko rikollisia esitelty sankareina ja jetset-elämää viettävinä julkisuuden henkilöinä, ei toisille ihmisille pahaa tehneinä roistoina?”, tutkija kysyy. Suo, jolta Saaren ruumis löydettiin, on edelleen kunnan tunnetuin nähtävyys. Rikollisessa elämässä jää loppujen lopuksi yksin. 33 1.7.2022. Sen sijaan Suomen suurimman huumevyyhdin Katiskan pääsyytetyt Niko Ranta-aho ja Janne Tranberg eivät ole juuri ilmaisseet katumusta. Gaudeamus, 445 s. ”Tämä ei ole sen arvoista. Millaisia ihmisiä he ovat, ja miksi he ovat toimineet niin kuin ovat. Ruohosen mukaan kyse ei ole uudesta ilmiöstä. ”Toiminnan ymmärtäminen ei tarkoita sen hyväksymistä”, Ruohonen lisää. Vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren hautajaispäivänä Isojoen kirkon liepeille kerääntyi arviolta 25 000 ihmistä. ”Pahuus kiehtoo”, hän toteaa. Monet kääntymyksen tehneet rikolliset perustelevat silti tarinansa kertomista halulla toimia varoittavana esimerkkinä. Kun rauhanajan kuolemanrangaistuksista luovuttiin, Suomen ensimmäiseksi sarjamurhaajaksi kutsuttu Juhani Adaminpoika tungettiin Viaporin linnan selliin, jossa yleisö kävi häntä töllistelemässä maksua vastaan. ELÄMÄKERRAT tuottavat rikollisille sievoisia summia. Entinen ammattirikollinen Marko Lönnqvist kertoi vuonna 2017 Seiska-lehdelle tienanneensa edellisvuonna ilmestyneellä Elämäni gangsterina -kirjallaan lähes 100 000 euroa. RUOHONEN pohtii kirjassaan tosirikoskerronnan etiikkaa. Osa rikollisten elämäkerroista on tunnustus-, kääntymysja katumustarinoita. Tranberg harmittelee kirjoissaan lähinnä pakomatkoillaan tekemiä virheitä, jotka johtivat hänen kiinnijäämisiinsä. ANNUKKA KAARELA Voitto Ruohonen: Rikos ei vanhene. Ruohosen mukaan tärkeitä syitä tosirikoskirjallisuuden suosioon ovat uteliaisuus sekä vaarasta ja jännityksestä nauttiminen. Muut osapuolet, varsinkaan rikosten uhrit ja heidän kärsimyksensä, eivät juuri ole päässeet esille. Näin kävi muun muassa Katiska-huumevyyhdin ja Koskelan teinisurman kohdalla. Mitä rankempi rikos, sitä enemmän se kiinnostaa lukijoita
ANNUKKA KAARELA Mika Kulju: Volodymyr Zelenskyi – Koko tarina. Siohan puolestaan on toiminut kirjeenvaihtajana Ukrainassa vuodesta 2013 lähtien ja on haastatellut Zelenskyitä usein. Ranskalaistoimittajien mukaan presidentin viestintä näyttää spontaanilta, mutta todellisuudessa hän on oikea PR-velho. Elämäkerran ovat kirjoittaneet ranskalaiset toimittajat Régis Genté ja Stéphane Siohan. UKRAINAN presidentin tarina on tunnetusti niin kiinnostava, että siitä lukee vaikka useammankin kirjan. Genté ja Siohan toteavat kirjassaan, että ukrainalainen politiikka on mahtipontista ja rönsyilevää, täynnä ylilyöntejä. ”Koomikosta suuren eurooppalaisen vapaustaistelun johtajaksi kasvaneen Zelenskyin tarinassa totuus on todellakin tarua ihmeellisempää”, Kulju kirjoittaa. Kustantajien kilvassa kolmanneksi jääneen Tammen vastaus on luettavissa heinäkuussa, kun ukrainalaistoimittaja Serhi Rudenkon kirjoittama Zelenskyi – Vapauden näyttämöllä ilmestyy suomeksi. Kuljun mukaan Zelenskyin lähipiiristä on kerrottu, että vauhtiin päästyään presidentti muuttuu presidenttiä esittäväksi näyttelijäksi. ”Samainen lähde on todennut, että aidoimmillaan Zelenskyi on väsyneenä. Régis Genté ja Stéphane Siohan: Volodymyr Zelenskyi – Sodan sankari. Hänen teoksensa perustuu Zelenskyistä aiemmin kirjoitettuihin kirjoihin ja lehtijuttuihin sekä tämän esiintymisiin sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi presidentin lapsuus ja nuoruus Kryvyi Rihin kaivoskaupungissa kuitataan hyvin lyhyesti. Kun yksi paikalla olleista toimittajista kysyi Zelenskyiltä, mitä tämä aikoi tehdä saadakseen Donbassissa käydyt taistelut loppumaan, ehdokas kirjaimellisesti menetti puhekykynsä. Readme.fi, 208 s. Kakkoseksi kirjakilvassa kiri Otava, jonka kustantama Volodymyr Zelenskyi – Sodan sankari ilmestyi viisi päivää Kuljun teosta myöhemmin. Haastatteluja presidentti ei ole sodan keskellä luonnollisesti ehtinyt antaa. Neljä vuotta Kansan palvelijan ensimmäisen tuotantokauden jälkeen Zelenskyi todella valittiin Ukrainan presidentiksi. Hän on vain oma itsensä.” KUMPIKAAN kirja ei pääse kovin syvälle Volodymyr Zelenskyin persoonaan. Hän pitää päivästä toiseen koskettavia puheita, kannustaa ukrainalaisia taisteluun ja vetoaa länsimaiden omatuntoon. Toisaalta jos tällaista voi tapahtua jossain, niin Ukrainassa. kesäkuuta Mika Kuljun kirjan Volodymyr Zelenskyi – Koko tarina. Volodymyr Zelenskyi näytteli huippusuositussa tv-sarjassa historianopettajaa, joka valittiin täydestä tuntemattomuudesta Ukrainan presidentiksi. Volodymyr Zelenskyin elämäkerroissa korostuu hätkähdyttävä muodonmuutos näyttelijäpresidentistä karismaattiseksi johtajaksi Lu do vic M ari n / AF P / Le hti ku va. ”En tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia”, kuului Zelenskyin legendaarinen vastaus Yhdysvaltojen viranomaisille, jotka tarjoutuivat siirtämään hänet Kiovasta ulkomaille turvaan. ONKO Zelenskyi aito vai pelkästään hyvä näyttelijä. Näyttelijäpresidentistä tuli yhdessä yössä karismaattinen johtaja. Zelenskyin elämäkerran sijaan kirjat ovat pikemminkin tietokirjoja Ukrainan sodasta. Kun sota puhkesi, Zelenskyi onnistui välittömästi saamaan puolelleen niin oman kansansa kuin koko läntisen maailmankin. Otava, 190 s. Zelenskyillä on apunaan suuri joukko media-alan ammattilaisia, jotka hän toi tuotantoyhtiöstään presidentin kansliaan. Silloin hän ei yksinkertaisesti jaksa esittää mitään. Zelenskyin vahvin ase ovat hänen erinomaiset viestintätaitonsa. Sen sijaan kirjoissa käydään ansiokkaasti läpi Ukrainan historiaa sekä sodan syitä ja sen kulkua. ELÄMÄKERROISSA korostuu hätkähdyttävä muodonmuutos, joka Zelenskyissä tapahtui sodan puhjetessa. Presidentin taidokkaat puheet laatii Juri Kostjuk, yksi Kansan palvelija -sarjan käsikirjoittajista. Kustantajien kilpajuoksun voitti pieni Readme.fi, joka julkaisi 12. Hän on nyt valovuosien päässä siitä epävarmasta presidenttiehdokkaasta, jonka Stéphane Siohan tapasi ensimmäisen kerran maaliskuussa 2019. 34 1.7.2022 Kirjat SOTAA käyvän Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä ilmestyy tänä kesänä kolme suomenkielistä elämäkertaa. Siis todellista sirkusta.” Jos Zelenskyi ei olisi tarttunut hetkeen ja lähtenyt ehdolle, varteenotettava vaihtoehto presidentiksi olisi ranskalaistoimittajien mukaan ollut rockyhtye Okean Elzyn solisti Svjatoslav Vakartšuk. Vaikka näyttelijä sopeutui uuteen rooliinsa varsin nopeasti, ei hänen kautensa ollut rauhan aikana mikään suuri menestys. Kulju on torniolainen historioitsija, joka on aiemmin kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa lähinnä talvija jatkosodasta. ”Tilanne oli presidenttiehdokkaalle äärimmäisen kiusallinen, silla hänellä ei ollut esittää minkäänlaista strategiaa”, Genté ja Siohan kirjoittavat. Genté on entisen Neuvostoliiton maihin erikoistunut vapaa toimittaja. ”Se muistuttaa usein televisioshow’ta. Sodan sankarin koko tarina. TOIMITTAJIEN odotukset eivät siis olleet korkealla, kun Zelenskyi huhtikuussa 2019 voitti vaalit. Ranskalaistoimittajien mukaan kukaan ei odottanut presidentiltä näin taistelunhaluista esiintymistä. Elämäkerran mukaan näyttelijä lateli tapaamisessa tunnin ajan latteuksia taloudesta ja politiikasta
Miksi maidosta on tullut yksi niistä monista asioista, joita jotkut ruokavaliossaan välttelevät. Teoksessa on huomioitu niin tuottajat, kuluttajat, karja kuin ympäristökin. SARJA peräänkuuluttaa ympäristötoimia, jotta maidontuotannon ilmastokuorma saataisiin edelleen laskemaan. ”Maitoa syytetään melkein mistä tahansa aina aknesta epämääräiseen limaisuuteen vakavista sairauksista puhumattakaan”, Sarja toteaa. Tällä on suuri merkitys, koska yhden juustokilon valmistamiseen kuluu kymmenen litraa maitoa. Hän haastattelee myös asiantuntijoita, vierailee maitotiloilla, pohtii maidon ilmastovaikutuksia ja lehmien hyvinvointia sekä koettaa ottaa selkoa maidon ympärillä pyörivästä hämmentävästä terveysuutisoinnista. Turvepelloille ei ole Sarjan mukaan tehty mitään ilmastotoimia. Lisäksi juuston kulutus on huippulukemissa: keskivertosuomalainen syö juustoa peräti 25 kiloa vuodessa. Moni vähensi maitotuotteiden kulutusta tai vaihtoi voin, kerman ja täysmaidon kevyttuotteisiin. 1960-luvulla syttyi maailmanlaajuinen rasvasota, jossa kiisteltiin voin ja margariinin paremmuudesta. Sitä selvittää tekniikan tohtori, tiedeviestinnän maisteri Tiina Sarja kirjassaan Maito – superjuomasta kiistakapulaksi. 1960-luvulla keskivertosuomalainen joi maitoa ja piimää lähes 300 litraa vuodessa eli neljä lasillista päivässä. NYKYISIN osa suomalaisista rajoittaa maitotuotteiden käyttöä myös ympäristösyistä. Maidon ja syövän suhteesta on kirjoitettu tiedostusvälineissä paljon. Ainakin turvemaiden raivaus pelloiksi olisi syytä lopettaa ja hiiltä sitovia viljelymenetelmiä kehittää. MITÄ on oikein tapahtunut. 35 1.7.2022 MAITO oli ennen suomalaisten superjuoma, joka ravitsi kansan ja piti syrjäseudut asuttuina. Nyt siihen on tullut outo sivumaku. Maailman syöpätutkimussäätiön mukaan maitotuotteet voivat suojata suolistoja rintasyöviltä, mutta toisaalta on viitteitä myös siitä, että niiden runsas käyttö olisi yhteydessä suurentuneeseen eturauhassyövän riskiin. Maidontuotannon puhutuin päästölähde on lehmien röyhtäilemä metaani, mutta todellisuudessa paljon suurempi ongelma ovat suosta raivatut turvepellot. SITTEMMIN maito on joutunut monenlaisten hämmentävien terveyskohujen kohteeksi. Maidon havaittiin sisältävän runsaasti niin sanottua kovaa rasvaa, joka kohottaa kolesterolia ja lisää sepelvaltimotaudin riskiä. Kirjailija huomauttaa, että kansainvälisesti vertailtuna suomalaisen maidon hiilijalanjälki on alhainen. Kirjailija kuitenkin korostaa, että viljelijän on saatava vastinetta vaivoilleen. ”Harva meistä on valmis vaihtamaan palkkatyön talkoisiin ympäristön vuoksi, joten on kohtuutonta vaatia sitä maatalousyrittäjiltäkään.” ANNUKKA KAARELA Tiina Sarja: Maito – Superjuomasta kiistakapulaksi. Turvepelloilta haihtuva hiilidioksidi yli tuplaa Suomen maatalouden suorat päästöt, vaikka virallisesti niiden vaikutus lasketaan maankäyttösektorin päästöiksi. Keskivertosuomalainen juo nykyisin maitoa reilut 100 litraa vuodessa, ja harva suostuu ostamaan tuontimaitoa. Varsinkin moni tiedostava kaupunkilainen tuntee syyllisyyttä maitotuotteiden ostamisesta ja pyrkii korvaamaan ne kasviperäisillä vaihtoehdoilla. Docendo, 269 s. Sarjan mukaan media on väärällään sekavaa terveystietoa maidosta. Lehmänja kauramaidon paremmuudesta käydään kiivasta mainossotaa ja kiistellään sosiaalisessa mediassa. MAITO oli ennen itsestäänselvyys suomalaiskotien ruokapöydissä. Sen sijaan juuston kohdalla olisi paljon parannettavaa, sillä puolet Suomessa kulutetusta juustosta tuodaan ulkomailta. Suurimmaksi ilmastosynniksi on nimetty liha, mutta maitotuotteet, varsinkin juusto, tulevat pahana kakkosena. Uusi muotiaihe mediassa on matala-asteinen tulehdus, jolla on selitetty lukuisia eri sairauksia, kuten sydänja verisuonitauteja, syöpää, kakkostyypin diabetesta, Alzheimerin tautia ja masennusta. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viidesosa suomalaisten ruoankulutuksen ilmastovaikutuksesta aiheutuu maitovalmisteista. ”Päinvastoin niiden määrä on lisääntynyt, mistä aiheutuneet lisäpäästöt ovat kumonneet muualla maataloudessa saavutetut päästövähennykset.” SARJAN kirja ilahduttaa maltillisuudellaan. Sarja käy monipuolisessa teoksessaan läpi maidontuotannon historiaa ja sen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Siksi maitotuotteita käyttävän kannattaa ehdottomasti suosia kotimaista. Maidon muuttunut maine Uutuuskirja selvittää, onko lehmänmaitoa syytä vältellä ympäristötai terveyssyistä Kirjat H els in gin ka up un gin m us eo H els in gin ka up un gin m us eo. Maitoa on väitetty yhdeksi oireettoman tulehduksen aiheuttajaksi, mutta tutkimusnäyttöä asiasta ei ole. Maito oli oiva lisä köyhän kansan ruokavalioon, sillä se on energiapitoista ja siinä on arvokasta proteiinia, hiilihydraatteja, rasvaa, kalsiumia sekä kivennäisaineita. Sarjan mukaan maidon kielteisiin terveysvaikutuksiin alettiin herätä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Maitoa syytetään ilmaston ja jopa ihmisten terveyden pilaamisesta, maidontuottajia eläinten hyväksikäytöstä
Yksi kaikkien aikojen kovimmista urheilulegendoista, juoksijasuuruus Paavo Nurmi juoksi sateiselle olympiastadionille soihtu kädessä. “Hetki oli vahvasti symbolinen. Sodan päättymisestä oli alle kymmenen vuotta aikaa. SYMBOLINEN siirtymä selittää Holmilan mukaan paljon myös sitä, miksi Helsingin olympialaiset ovat piirtyneet niin voimakkaasti yhdeksi merkkipaaluksi itsenäisen Suomen historiaan. Tunnetuimpia mitalisteja oli Sylvi Saimo, joka sai olympiakultaa melonnassa. Kisojen järjestäminen niin pian sodan jälkeen oli kuitenkin valtava ponnistus. Tuloksena oli kuusi kultaa, kolme hopeaa ja kolmetoista pronssia. Keskikentälle järjestäytyneet eri maiden urheilijat ryntäsivät juoksuradan reunalle nähdäkseen Nurmen paremmin. Siinä konkretisoitui eräänlainen siirtymä, jossa Suomi palasi takaisin rauhanaikaan ja kansainväliseksi toimijaksi”, apulaisprofessori Antero Holmila Jyväskylän yliopistosta sanoo. Kisat olivat uuden ajan alku, kääntöpiste, jonka jälkeen tulevaisuushorisontti alkoi näyttää huomattavasti valoisammalta”, Holmila pohtii. Oli heinäkuu 1952 ja Helsingin olympialaiset olivat alkamassa. Paavo Nurmi sytytti olympiatulen Helsingissä 1952. Myös vuonna 1949 perustettu kommunistinen Kiinan tasavalta osallistui ensimmäisen kerran kisoihin. Se oli alku sille, että Neuvostoliitto ja Yhdysvallat aloittivat kilpavarustelunsa myös urheilun saralla”, Holmila sanoo. Valvontakomission poistumisesta ja vaaran vuosien päättymisestä oli kulunut vain muutama vuosi. 36 1.7.2022 Historia SIIHEN hetkeen kiteytyi paljon. Mittelöt olivat taitekohta myös kansainvälisessä urheilupolitiikassa. Helsingin kisat pohjustivat osaltaan myös Suomen uutta kansainvälispoliittista roolia idän ja lännen välissä. Neuvostoliitto muun muassa halusi, että itäblokin urheilijat majoitetaan länsiurheilijoista erilliseen olympiakylään. “Varsinkin Suomessa halutaan ajatella, että me osoitimme tuolloin maailmalle kykymme saattaa yhteen ideologisesti hyvin erilaisia kiistakumppaneita.” KISAT olivat Suomelle menestys myös urheilullisesti. Mukaan otettiin myös toisen maailmansodan häviäjät Saksa ja Japani, jotka olivat jääneet ulos kisoista neljä vuotta aiemmin Lontoossa. Niin myös tehtiin. Saimosta tuli myöhemmin keskustan pitkäaikainen kansanedustaja. Holmilan mukaan Helsingin kisoja ei kuitenkaan juuri muisteta urheilumenestyksen vuoksi. Raskaat sotakorvauksetkin oli saatu maksettua: viimeinen korvausjuna ylitti Vainikkalan raja-aseman syyskuussa 1952. “Voi sanoa, että ne olivat ensimmäiset kylmän sodan olympialaiset. . “Olympialaiset merkitsivät suomalaisille oikeata sodan päättymistä. “Ehkä voisi sanoa, että suurin voittaja oli itse kisat ja se, mitä merkityksiä niihin liittyi.” Symboliset kisat Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat uuden ajan alku sodasta toipuvalle Suomelle. Ne kuitenkin peruttiin talvisodan vuoksi. Paljon isomman huomion on saanut se, että kisat ylipäätään järjestettiin. Sylvi Saimo voitti olympiakultaa melonnassa. “Suomalaisille kisat olivat ylpeyden aihe, kun ne saatiin järjestettyä niin hyvin ja pääosin kaikki toimi ilman suurempia ongelmia.” HELSINGIN olympialaiset olivat eräänlainen taitekohta myös kansainvälisessä politiikassa. Ilmapiirissä näkyi jännittyneisyyttä. VUOTTA SITTEN TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ M us eo vira sto , H isto ria n ku va ko ko elm a Rä sh id N asr etd in / M us eo vira sto , H isto ria n ku va ko ko elm a O lym pia -ku va O y / H els in gin ka up un gin m us eo. . Neuvostoliitto osallistui silloin viiden renkaan mittelöihin ensimmäistä kertaa koskaan. Urheilijoista eniten huomiota sai Tsekkoslovakian Emil Zatopek, joka nappasi kolme kultaa miesten pitkän matkan juoksuista. Tilannetta helpotti se, että kisapaikat olivat lähes kokonaan valmiit, sillä Helsingin oli pitänyt järjestää olympialaiset jo vuonna 1940
KGB:n arkistoista löytyneen asiakirjan mukaan Pentti olisi keväällä 1973 merkitty KGB:n agentiksi peitenimellä ”Mauri” ja hänelle olisi myönnetty 150 000 markkaa. Iloniemi väitti, että Kekkonen sai vuoden 1962 presidentinvaaleissa vaalirahaa Neuvostoliitosta. M us eo vira sto. Tyydytetään Suomen sosialidemokraattisen puolueen entisen johtajan Skogin pyyntö rahoituksesta poliittiseen taisteluun Leskisen taantumuksellista ryhmää vastaan sosialidemokraattisessa puolueessa.” ”2. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) saama taloudellinen apu on oma lukunsa. Rentolan vuonna 2014 julkaisemassa artikkelissa suojelupoliisin entisen päällikön Arvo Pentin KGB-suhteista on tosin viittaus tohtori Hannu Rautkallion jo vuonna 1992 julkaisemaan dokumenttiin. Keväällä 1973 ei ollut vaaleja eikä akuuttia vaalirahan tarvetta, mutta poikkeuslainkin vaatimissa järjestelyissä rahalle oli käyttöä. Presidenttiehdokas Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen ovat käyneet äänestämässä. tammikuuta 1962, varsinainen presidentinvaali tasan kuukausi myöhemmin. ILONIEMEN viittaus Rentolan tutkimuksiin oli kuitenkin virheellinen tai harhaanjohtava. Väitteelle Kekkosen Neuvostoliitosta saamasta vaalirahasta ei varsinaisesti löydy Rentolan tutkimuksista pohjaa. 37 1.7.2022 Historia Vaaliapua idästä TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN VENÄJÄN Ukrainan-sotaretken sivutuotteena on virinnyt jälleen keskustelua myös Neuvostoliiton vaikutusvallasta Suomeen YYA-vuosikymmeninä. Väitteitä Kekkosen vallan pönkittämisestä ruplilla liikkuu, mutta näyttöä on vähän Presidentin valitsijamiesvaalit 15.1.1962. Annetaan Valtion turvallisuuskomitealle tehtäväksi välittää käytettävissä olevin keinoin Skogille sata miljoonaa Suomen markkaa vuosien 1957–1958 kuluessa.” Summa oli nykyrahassa peräti 2,6 miljoonaa euroa. RENTOLA pohtii kirjoituksessaan Arvo Pentistä myös mahdollista KGB-rahoitusta Kekkosen uudelleenvalinnassa poikkeuslailla 1973. Rentola korostaa kuitenkin, että kyse on vain päätelmistä ja spekulaatiosta, näyttöä kuviosta ei ole. Pian rahoituspäätöksen jälkeen SDP:n eduskuntaryhmä hajosi ja Skogin vasemmistodemarit perustivat oman puolueen, Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton (TPSL). Räikeimpiä tapauksia on myös NKP:n massiivinen raha-apu Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen hajottamiseksi. Presidentti Urho Kekkosen idänsuhteet nosti toukokuun lopulla pöydälle TV1:n Ykkösaamu, jonka vieraana oli vastikään 90 vuotta täyttänyt ministeri Jaakko Iloniemi. Neuvostorahan avulla skogilaisilla oli varaa asettaa SDP:lle kovat ehdot, kun taloudellinen selusta oli turvattu. Sen mukaan maalaisliiton puoluesihteerille Arvo Korsimolle myönnettiin tammikuussa 1962 KGB:n suosituksesta avustus vaalivelkojen maksuun. Rentolan mukaan Pentti oli aikanaan järjestelemässä keskustapuolueen k-linjan arkaluontoisia rahoituskuvioita muun muassa Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiössä. Helmikuun ensimmäisellä viikolla käytiin kuitenkin myös eduskuntavaalit, joissa maalaisliitto voitti viisi lisäpaikkaa ja nousi 53 edustajalla suurimmaksi puolueeksi. Dokumentissa todetaan asiasta näin: ”1. Iloniemen mukaan kyse oli siitä, että Neuvostoliitto oli kiinnostunut Kekkosen presidenttikauden jatkumisesta ja valmis osallistumaan asian kustannuksiin myös taloudellisesti. Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiö sai Rentolan mukaan vuosina 1971–1973 tileilleen 219 300 markkaa tilillepanoja, joiden alkuperä ei selvinnyt edes valtiontalouden tarkastusviraston myöhemmissä tutkimuksissa. ”Kauhistuttavaa”, Iloniemi luonnehti kuviota ohjelmassa. Suomen markan lisäapu Suomen Maalaisliitolle (Korsimo).” Valitsijamiesten vaali käytiin 15. Hän sanoi professori Kimmo Rentolan osoittaneen asian tutkimuksissaan, jotka perustuvat venäläisiin lähteisiin. Rentolan mukaan järjestely sinetöi SDP:n hajoamisen. Timo Vihavaisen, Ohto Mannisen, Kimmo Rentolan ja Sergei Zuravljovin vuonna 2017 julkaistusta kirjasta Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset dokumentit löytyy NKP:n puhemiehistön päätös raha-avusta SDP:n puheenjohtajaksi paluun tehneen Väinö Tannerin poliittiselle vastustajalle ja SDP:n entiselle puheenjohtajalle Emil Skogille. Kyseisessä, 31.1.1962 päivätyssä NKP:n keskuskomitean päätösasiakirjassa todetaan: ”Pidetään tarkoituksenmukaisena myöntää 10 milj. POLIITTISESTI epävakaalla 1950-luvulla suomalaisille puolueille virtasi tukea niin idästä kuin lännestäkin
Seksuaalista väkivaltaa on ollut aina sodissa ja konflikteissa. Uhreiksi on joutunut niin naisia, lapsia, vanhuksia kuin miehiä ja poikiakin, jopa vauvoja. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. “NEUVOSTOLIITTO ei päässyt miehittämään Suomea talvija jatkosodassa. Sillä on iso merkitys”, tutkija Sari Näre vastaa. Monissa tapauksissa uhrien lähipiiri on pakotettu katsomaan raiskaamista vierestä. Neuvostojoukkojen tekemää julmaa seksuaalista väkivaltaa on kutsuttu maailman suurimmaksi joukkoraiskaukseksi. Uutiset ovat herättäneet maailmalla suunnatonta tyrmistystä. Hän on tutkinut sodanaikaista seksuaalikerrontaa ja seksuaalista väkivaltaa. Mutta entä Suomi. 38 1.7.2022 VENÄLÄISSOTILAIDEN tekemät raiskaukset ovat olleet yksi Ukrainan sodan järkyttävimpiä piirteitä. Näre muistuttaa, että Suomessa siviiliväestö evakuoitiin sota-alueelta pois Ilmiöt Sodan synkkä ase Venäläissotilaiden tekemät raiskaukset Ukrainassa ovat järkyttäneet maailmaa. Raiskaukset ovat olleet luonteeltaan hyvin raakoja. Toisessa maailmansodassa neuvostoliittolaiset sotilaat raiskasivat arviolta jopa miljoona saksalaisnaista rynnistäessään sodan loppuvaiheessa kohti Berliiniä. Uusi ilmiö se ei kuitenkaan ole. Järjestelmälliset raiskaukset saivat julkisuutta myös Jugoslavian hajoamissodissa ja Ruandan sisällissodassa 1990-luvulla. Seksuaalinen väkivalta näyttää kaikessa järjestelmällisyydessään olevan yksi venäläisen sodankäynnin ase. Seksuaalinen väkivalta on aina kuulunut sotiin, mutta minkä verran sitä tapahtui Suomessa toisen maailmansodan aikana. Minkä verran täällä tapahtui vastaavaa toisen maailmansodan aikana tai aiemmin. Entä ovatko suomalaiset syyllistyneet sodissaan raiskauksiin. Tapauksista ovat kertoneet useat kansainväliset mediat, ukrainalaisviranomaiset sekä YK
Raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa tapahtui, ja siitä on myös todistusaineistoa. “Sen vuoksi meillä pääosin vältyttiin tällaisilta kokemuksilta.” Näreen mukaan suomalaisnaisten kokemushistoria saattaisi olla hyvinkin toinen, jos Neuvostoliitto olisi onnistunut valloittamaan Suomen. Jatkosodan aikaan saksalaisparakkien ympärillä pyöri usein suomalaisia nuoria naisia, jotka eivät aina välttämättä olleet edes täysi-ikäisiä. Muiden mukana tuomioita annettiin myös venäläiseen siviiliväestöön kohdistuneista seksuaalirikoksista. Nykyään toimintaa pidettäisiin seksuaalisena hyväksikäyttönä”, Näre selventää. Suomi valloitti jatkosodassa laajoja alueita Neuvostoliiton Itä-Karjalasta. Korsujen hämyssä miehet rehvastelivat rivoilla seksikokemuksillaan, kokeneemmat neuvoivat nuorempiaan ja lomilta palaavilta tivattiin yksityiskohtaisen tarkkaan, mitä oli saatu ja kuinka usein. “Miesten korsupuheissa seksiin liittyy voimakkaasti ajatus naisen saamisesta jonkinlaisen koitoksen kautta. Hänen mukaansa Suomessa tiedettiin toisen maailmansodan aikana, mitä neuvostosotilaat saattavat pahimmillaan tehdä, jos täkäläinen puolustus romahtaa. Sellaisesta ei ole merkkejä. Se saattaa osaltaan selittää myös venäläissotilaiden käytöstä Ukrainassa, Näre uskoo. Naisia ja lapsia ei haluttu mistään hinnasta antaa vihollisen kynsiin. Keskiössä on ajatus, että ylempiarvoinen saa aiheuttaa alempiarvoiselle kärsimystä. Seksuaalista hyväksikäyttöä kuitenkin ilmeni. Kaikki se vaikutti talvija jatkosodassa kohentavasti suomalaisten taistelumotivaatioon. On hyvin julmaa, että sotilaiden keskinäistä flowtilaa rakennetaan usein juuri raiskaamisella.” Hierarkkisessa järjestelmässä paineet ja aggressiot purkautuvat helposti ulospäin.. “ Putinin aikakaudella simputus on Venäjällä ja Venäjän armeijassa vain lisääntynyt.” Näreen mukaan hierarkkisessa järjestelmässä paineet ja aggressiot purkautuvat helposti ulospäin. Sen voi päätellä siitä, mitä tapahtui Saksassa neuvostoliittolaisten miehittäessä maata sodan lopussa. Läheskään kaikkia tapauksia ei tiedetä. Vaikka niistä oli 1940-luvulla kulunut jo paljon aikaa, tietoisuus oli edelleen olemassa.” Seksuaalista väkivaltaa tapahtui myös vuoden 1918 sisällissodassa, jolloin etenkin sodan voittaneet valkoiset syyllistyivät punaisten naisvankien raiskauksiin. Koko armeija perustuu voimakkaan hierarkkiseen järjestelmään, jota ylläpidetään simputuskulttuurilla. Tuomioita annettiin tuon ajan terminologialla “väkisinmakaamisesta”, joka oli pääasiassa suomalaissotilaiden suomalaisnaisiin tai -lapsiin kohdistamaa. Hän julkaisi aiheesta vuonna 2017 kirjan Sota ja seksi, joka perustuu sotilaiden korsu-puheisiin. Tutkijan mukaan yliampuvilla seksipuheilla oli myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Se loi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarvetta huolehtia toinen toisistaan. Miehelle oli kunnia-asia, että hän saa ikään kuin vieteltyä naisen, ei se, että seksiä otetaan vallankäytön kautta.” NEUVOSTOLIITON ja sittemmin Venäjän armeijassa todellisuus on Näreen mukaan toinen. Naiset saivat sotilaille antamistaan palveluksista vastalahjaksi ruokaa, suklaata ja muuta materiaalista hyvää. Iso kuva ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö seksuaalista väkivaltaa olisi toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa neuvostosotilaiden toimesta ollenkaan tapahtunut: raiskauksista tai ruumiiden häpäisyistä on raportoitu muun muassa partisaaniskujen ja neuvostosotilaiden vangeiksi joutuneiden siviilien kokemusten yhteydessä. “Ne kokemukset ovat olleet ihan järkyttäviä. Simputetut ja nöyryytetyt sotilaat purkavat omat kipeät kokemuksensa itseä heikompiin, usein naisiin, lapsiin ja vanhuksiin. “Suomalaissotilaille oli yksi keskeisimpiä motivaation lähteitä se, että vihollista ei päästetä tänne raiskaamaan.” MITÄÄN pulmusia suomalaissotilaatkaan eivät kuitenkaan olleet. VIHOLLISSOTILAIDEN tekemät raiskaukset ja muut julmuudet ovat kuitenkin iskostuneet syvälle suomalaiseen kokemusperintöön, Näre sanoo. Suomalaisvallan alle jäi paljon siviiliväestöä. Näre kuitenkin tähdentää, että systemaattisesta tai järjestelmällisestä toiminnasta tuskin voidaan puhua. “Tällainen toiminta lisääntyi etenkin silloin, kun Suomessa oli pahin pula-aika. “Pääosin suomalaisjoukot käyttäytyivät valloitetuilla alueilla melko asiallisesti siviiliväestöä kohtaan.” SUOMALAISTEN rintamamiesten keskinäiset seksipuheet olivat sen sijaan hyvin roiseja ja rasvaisia, Näre sanoo. Taistelutilanteissa sotilaat saattoivat sen myötä paremmin improvisoida tilanteen mukaan, kaikkeen ei tarvinnut odottaa käskyä ylempää”, Näre sanoo. Vaikka naiset olivat toiminnassa aktiivisia, voi heidän nähdä toimineen osittain myös pakon edessä. Yksi iso syy tällaiseen kognitiiviseen kokemusperimään on Näreen mukaan isoviha eli suuren Pohjan sodan aikainen Venäjän miehitys Suomessa vuosina 1700– 1721. Ne tiivistivät yhteishenkeä, mikä loi toimivia taisteluporukoita. Myös miesten välisestä seksistä jaettiin tuon ajan rikoslain puitteissa tuomioita. Kun rivoimmatkin ajatukset ja aggressiot oli jaettu porukalla ääneen, ei niitä välttämättä tarvinnut enää purkaa käytäntöön. “Miehet oppivat tuntemaan toistensa tarpeita, tunteita ja pelkoja. “Kun sotilaiden yhteistyö ei pohjaudu tasavertaisuuteen, kiintymisen kokemusta haetaan yhteisestä pahanteosta. Tuomioita tuli myös eläimiin sekaantumisesta. Silloin ratsain liikkuneet kasakat surmasivat, raiskasivat, kiduttivat ja ryöstivät. Piilottelusta ei ole kyse.” Näreen mukaan seksuaalirikoksista määrätyt tuomiot lisääntyivät sota-ajan Suomessa suhteessa rauhanajan määriin. “Suomalaisessa historiantutkimuksissa tuotaisiin kyllä esiin, jos sellaista olisi tapahtunut. SUOMALAISNAISET eivät näytä joutuneen laajamittaisten raiskausten kohteeksi myöskään Lapin sodassa, jolloin natsi-Saksan sotilaista oli tullut vihollisia. Vaikka puheet olivat rivoja ja naista voimakkaasti esineellistäviä, oli niillä Näreen mukaan tärkeä merkitys. Partisaanit tekivät hyökkäyksiä rajakyliin ja talvisodassa arviolta yli pari tuhatta evakuoimatta jäänyttä siviiliä joutui venäläisten vangiksi, mutta laajamittaisesti suomalaisia naisia ja lapsia ei joutunut venäläisten käsiin. Näreen mukaan ne tapaukset olivat luonteeltaan muita raaempia, mutta muuten ne eivät korostu tilastoissa. 39 1.7.2022 useimmiten jo ennen taisteluita
40 1.7.2022 Hyvän olon metsästäjä TEKSTI JA KUVAT: SAMULI VÄNTTILÄ Ilman saunaa saisi kippuroida aika pitkään sängyssä ennen kuin uni tulee, sanoo raahelainen Antero Aulakoski. Löylyt ovat kuin iltahartaus
Antero Aulakoski saunoo joka ilta. Pihinä tuntuu pitkään. Saunaan kiteytyvät monet elämän ilot ja surut.. “Ei mennyt kuin kymmenen minuuttia, niin velipoika soitti uudestaan, että ei kannata tulla enää, isä kuoli jo. Aulakoskella on sauna myös kotona Raahessa. “Ilman saunaa saisi kippuroida aika pitkään sängyssä ennen kuin uni tulee. Saunassa riisutaan kaikki naamiot ja ollaan vain omana itsenämme.” PARIN tunnin saunomisen jälkeen kiuaskivistä ei enää tunnu irtoavan liiemmin lämpöä. Aulakoski on keskustalainen Raahen kaupunginvaltuutettu. Välillä piti mennä sisälle itkemään ja jatkaa sitten taas. Tilalta löytyy yhteensä kolme saunaa: nyt käyttämämme puusauna, päärakennuksessa oleva sähkösauna sekä pihan perältä löytyvä savusauna. Sauna on rakennettu tilalle jo ennen sotia. Ei ilmeisesti mikään uusi sauna. Kyse on rentoutumisesta, eräänlaisesta hartaudesta, jossa ajatukset siirtyvät päivän töistä illan rauhoittumiseen. Saunojien kimpussa inisevät puolestaan tuhannet sääsket – suomalaisen kesän yksi ulottuvuus nekin. “Se helpotti sitä tuskaa. Erityisen tarpeellisilta löylyt tuntuvat pitkien kokousten jälkeen. Välillä käytiin upoksissa, mutta noustiin taas.” Saunassa on Aulakosken mukaan myös aikaa pysähtyä juttelemaan toisen ihmisen kanssa. Ikkunalaudalla surisee ampiainen vaimeasti räpytellen. Jossain peltojoen yläpuolella kirmaavat pääskyt. Kiukaan takana näkyy rustiikkinen tiilimuuri, pienestä ikkunanraosta tulvii ohutta kesäillan valoa. “Eiköhän keitetä saunakahvit”, Aulakoski sanoo. Aulakoski omistaa vanhan pienviljelystilan Siikajoen Tauvosta. Saunassa Aulakoski muistaa istuneensa myös silloin, kun hänen veljensä soitti ja kertoi sairaalassa olevan isän lähdön olevan lähellä. Löylyjä hän käy heittämässä joka ilta. Niitä hän tarjoilee sinapin kanssa samalla kun heittää löylyä. “Olen laskeskellut, että sodan jälkeen vuodesta 1945 lähtien tässä saunassa on kylvetty vähintään 5 000 kertaa. “Poika monesti odottaa, että tulen kotiin ja mennään yhdessä saunaan. Se tarkoittaa hirveää määrää puita”, Aulakoski naurahtaa. Hän muistaa lapsuudesta lauantaiillan, jolloin sauna syttyi palamaan. Usein saunakaveri löytyy aikuisikään ehtineestä pojasta, joka asuu vielä kotona. Jotenkin se pysäytti, että tieto tuli saunaan. 41 1.7.2022 SAUNAN ovi päästää pitkän narahduksen. Surussa auttaa parhaiten konkreettinen työ, Aulakoski sanoo hetken perästä. Kun istuu hetken lämpimässä saunassa, kuuntelee veden tipahtelua ja kiukaan nitinää, niin uni tulee sen jälkeen varmasti.” SAUNAAN kiteytyvät Aulakosken mukaan monet elämän ilot ja surut. Ulkona Aulakoski istahtaa hetkeksi saunan seinustalle. Raahelainen Antero Aulakoski kauhoo vettä kiuluun ja kiipeää lauteille. Varsinkin, jos valtuustossa on käyty tunteikasta keskustelua esimerkiksi taloudesta. Hän kertoo pojastaan, joka menehtyi monta vuotta sitten yllättäen vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä. Löylyt rentouttavat ja siirtävät ajatukset päivän töistä illan rentoutumiseen. On aika pesaista. Se työ oli kuin ongenkoho, joka piti minua pinnalla. LAUTEILLA Aulakoski kaivaa esiin foliokääreen, jossa on kiuaskivillä paistettuja nakkeja. Eikä olekaan. Aulakoski sanoi veljelleen kylpevänsä loppuun ja tulevansa sitten heti sairaalaan. Siinä on luonteva vaihtaa kuulumisia. Isä ja äiti kantoivat ämpärikaupalla vettä kaivosta ja saivat liekit sammumaan. Politiikassa hän on ollut mukana jo yli 30 vuotta. Seuraavana päivänä Aulakoski alkoi tehdä pihakiveystä. Vaikka tiesin isän olevan huonossa kunnossa, niin silti tällaiset ovat aina yllätys.” Aulakoski heittää lisää löylyä. Juttusarjassa saunotaan keskustalaisten kanssa. Kerran vävypoika kysyi saunan löylyissä Aulakoskelta tämän tyttären kättä
Ajankohdaksi on vakiintunut heinäkuun puoliväli. Alun perin viikonloppuun keskittynyt tapahtuma on kasvanut vuosien varrella niin, että nykyään päristellään lähtöjä peräti neljänä päivänä ja aamusta iltaan. Joppari-ajojen nimellä Ritavalkealla käynnistynyt moottoriurheilutapahtuma on kantanut perinnettä kunnialla aina siitä lähtien, kun uudelle stadionille Kittisvaaraan päästiin heinäkuussa 1987. Tuolloin pienen länsilappilaisen kunnan väkiluku lähes tuplaantuu viikon ajaksi. Kun sopivia vihkipareja ei ikäluokkien pienentyessä joka kesälle enää löytynyt, niin juhlakaluiksi vaihtuivat jokamiesluokan autot. An ne -M ari Ko va la ise n ark isto. Porukka löysi tänne Pelloon kuitenkin viime kesänä taas uudestaan. Väylän eli Tornionjoen varrella on kautta historian menty naimisiin niin, että morsian ja sulhanen ovat olleet kotoisin eri puolilta rajaa. 42 1.7.2022 Ilmiöt TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Suomen suurin ja kaunein jokkistapahtuma löytyy Lapin eksoottisista vaaramaisemista Pyhiinvaellus Poikkinaintiajoihin KUN satunnainen ohikulkija poikkeaa ensimmäistä kertaa Pellon kylältä vievää hiekkatietä pitkin kohti läheistä Kittisvaaraa, ei välttämättä heti arvaa, millainen näky tien päässä odottaa. Varsinaisen Poikkinaintitapahtuman hiipuminen ei kuitenkaan juhlaperinnettä päässyt katkaisemaan. PELLON Moottorikerhon nykyinen sihteeri Laura Pihkakoski vahvistaa omien kokemustensa pohjalta, että jokkiskulttuuriin kasvetaan kiinni usein lähipiirin mukana. ”Kun täällä kerran käydään, niin sen jälkeen tullaan uudestaankin. Osanottajamäärät ovat nousseet niin, että heinäkuussa odotamme tänne yhteensä 800 kisailijaa”, Nuolioja arvioi. Kun jokkiskuski Anne-Mari Kovalainen täytti 50 vuotta, niin myös kilpa-auto koristeltiin samalla numerolla. ”Ajankohta on kaikin puolin hyvä, kun monet kauempaa saapuvat yhdistävät sen lomareissuunsa. Nykyään suurin ongelma on varikkoalueen tilojen riittävyys, kun rekat ja kuljetusautot alkavat olla niin isoja”, Arja Nuolioja toteaa. Olipa oma rooli sitten kuljettaja, mekaanikko, kisajärjestäjä, talkoolainen tai muuten vaan kannustaja. POIKKINAINTIAJOISTA on vuosien varrella kasvanut jokkiskansan ykkösjuttu, jota odotetaan hartaasti ympäri valtakuntaa. ”Kyllä niitä kohtaamisia ja jopa parisuhteita on syntynyt täällä kisapaikallakin”, naurahtaa järjestelykuvioissa pitkään vaikuttanut Pellon Moottorikerhon ex-sihteeri ja nykyinen hallituksen jäsen Arja Nuolioja. Taloudellisia lama-aikoja on eletty, ja koronan takia vuoden 2020 ajot jäivät kokonaan pitämättä. Jos termi ”poikkinainti” kuulostaa jotenkin tutulta, niin sillekin löytyy oma selityksensä. Suomen kauneimpiin kuuluva moottoristadion kahden vaaranhuipun välissä on ollut jo 35 vuoden ajan näyttämö myös perinteisille Poikkinaintiajoille. Poikkinaintiajoihin tullaan yleensä koko perheen voimalla
”Toki autojen tekniikasta ymmärrän sen verran, että osaan sanoa, mikä mahdollisesti on vialla. Puhelimet alkavat soida jo hyvissä ajoin keväällä, kun talkooväkeä aletaan kysellä eri tehtäviin”, hän muistuttaa. Kisojen jälkeinen aika varsinkin sunnuntai-iltana on melkoista markkinahumua, kun tarjousten joukosta arvotaan voittajat ja autot vaihtavat omistajaa”, sihteeri muistelee. Keskustan kunnanvaltuutettunakin toimiva Kovalainen on siinä mielessä tyypillinen jokkispersoona, että sai kipinän ajamiseen jo nuorena tyttönä. ”Äitini ajoi kilpaa ja koko perhe oli touhussa mukana. Joku tänne vain vetää vuosi vuoden jälkeen. Tämä näkyi karusti koronavuonna, kun tulot jäivät kokonaan saamatta”, Nuolioja harmittelee. 43 1.7.2022 ”En edes muista, minkä ikäinen pikkutyttö olin, kun ensimmäisen kerran pääsin mukaan Poikkinaintiajoihin. ”Majoitusliikkeet ja ravintolat täyttyvät viikon ajaksi. ”Loistavat järjestelyt, kaikki toimii ja kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi. Autojen arvonta on tarkasti valvottu tapahtuma, jotta kaikki sujuu reilun pelin hengessä. Mikäli poroalan yrittäjän tekee vielä mieli kilpailemaan, niin on turvauduttava sponsorien apuun. Ris to Lu od on pä ä Pe llo n m oo tto rik erh o. Jokamiesluokka on säilyttänyt suosionsa autourheilumuotona, jota useimmilla tavallisillakin ihmisillä on varaa harrastaa. Kilpailijat perheineen ja kisaturistit jättävät paikkakunnalle satoja tuhansia euroja. Kun täällä kerran käydään, niin sen jälkeen tullaan uudestaankin. ”Pahinta on katsoa vierestä kun toiset ajavat täysillä kilpaa. Sääntöjen mukaan ainoa rajoite on se, että auto on myytävä kisan jälkeen 2 000 eurolla. Poikkinaintiajojen valmisteluissa on lupa myös nauraa. Anne-Mari Kovalainen on voittanut kuuden SM-tittelin lisäksi Poikkinaintiajojen naisten luokan useampaan kertaan ja uhitellut tasapäisesti myös parhaiden yleisen luokan kuskien kanssa. ”Ei ole mikään salaisuus, että kisatapahtuman palkintoihin menee yhteensä 86 000 euroa. Kittisvaaran moottoriurheilukeskuksessa kiihdytetään ajokit täyteen vauhtiin heinäkuun puolivälissä. Parasta taas se, kun kiihdytät suoralla vauhtia ja kurviin tultaessa renkaissa on pientä sivuluisua”, mestarikuski naurahtaa. Ja mistäpä muualta kuin verenperintönä. Tunnelma on välitön ja Lapin eksotiikka parhaimmillaan. Kokeneella rataketulla on selkeä näkemys siitä, miksi juuri Pellon kisa on noussut jokkisväen silmissä klassikoksi ja eräänlaiseksi pyhiinvaelluskohteeksi. Aiemmin pääpalkintona oli henkilöauto ja muuta arvotavaraa, mutta nykyään jaetaan riihikuivaa rahaa. Turvallisuustekijät ovat asia, josta ei tämmöisissä tapahtumissa voi tinkiä”, järjestäjäkonkari huomauttaa. Arja Nuolioja korostaa, että rahan kerääminen ei Poikkinaintiajojen ole pääasia, vaan pääosa tuotoista jaetaan eteenpäin. SYSTEEMI kisoissa toimii niin, että kukin katsoja tai kilpailija voi tehdä yhdestä ajopelistä yhden tarjouksen ja talkoolaiset kolme tarjousta. Raja on varsin alhainen, koska jokkiskisatkin ovat nykyään jo melkoista kilpavarustelua. Mutta en ole moottorinrassaajatyyppi. Ajopelit kulkevat entistä lujempaa, ja myös niiden ulkonäköön kiinnitetään tänä päivänä entistä enemmän huomiota. Aikaa harrastukseen kuluu sen verran paljon, että kyllä tämä laji on enemmän semmoinen perheinstituutio.” KOVALAINEN sanoo nauttivansa kisoissa nimenomaan ajamisesta ja sen tuomasta vauhdin tunteesta. ”Parhaimmista autoista jätetään satoja tarjouksia. Heinäkuun Poikkinaintiajoja koskevia suunnitelmia ja rooliaan siellä Kovalainen ei ole vielä lyönyt lukkoon. MAINEIKKAIDEN järjestelyjen ohella pellolaista osaamista on nähty myös itse radan puolella. Kun tarjouksia jätetään neljän päivän aikana useampia tuhansia, kertyy pelkistä tarjousrahoista melkoinen potti järjestäjien kassaan. Itse tuunattaviin autoihin uppoaa Pihkakosken mukaan nykyään helposti moninkertainen määrä rahaa. Poikkinaintiajot on merkittävä tapahtuma myös Pellon kokoisen kunnan liike-elämälle. Talkoolaiset Laura Pihkakoski, Pekka Lakkala ja Arja Nuolioja ottavat järjestelyhommat tosissaan, mutta ei turhan vakavasti. Omistaja voi puolestaan yrittää ”suojata” ajokkiaan viidellä tarjouksella. Ja tietysti hyvät palkinnot”, hän luettelee. Kukin tarjous maksaa jättäjälleen 20 euroa. Voittaja taisi viime kesänä kuitata tililleen peräti 16 000 euroa potin.” ”Palkintojen lisäksi rahaa kuluu kisakeskuksen ja erityisesti radan ja sen puitteiden kunnostukseen. Pihassa ei ole tälläkään hetkellä yhtään kilpa-autoa”, hän vakuuttaa
Marraskuun alussa jatketaan! TÄLLÄ kaudella kilometrejä kertyi seuraavasti: Aho Kirsti Oulainen 705, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 1707, Ahtiainen Pertti Joensuu 1381, Aitto-oja Timo Pyhäntä 1450, AlaNissilä Tiina Rusko 1350, Alariesto Heidi Rovaniemi 1011, Antila Aapo Turku 1192, Elo Liisa Pori 1844, Granqvist Mervi Järvenpää 1175, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 1305, Haapakoski Ari Siikajoki 1182, Haavisto Jouko Rauma 696, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 374, Hara-Lindström Eeva Espoo 1190, Haukipuro Kari Oulu 1275, Haukipuro Kyösti Helsinki 1586, Heikkilä Marja Laitila 1348, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla 1190, Heikkilä Tarja Salla 1097, Heikkilä Veli Salla 1190, Heikkinen Esa Tampere 1204, Heikkinen Urpo Kempele 1189, Heinänen Markku Ruokolahti 1155, Hekkala Ilmari Suomussalmi 1235, Hekkala Raija Suomussalmi 1470, Hettula Ilpo Kempele 1872, Hiltunen Susanna Kittilä 920, Hinttala Hanna Haapavesi 1389, Holmström Sauli Taivalkoski 626, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1250, Huhtanen Tapio Pori 1071, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 1123, Hämäläinen Eino Pieksämäki 1375, Hänninen Asko Kannonkoski 2150, Härkönen Niilo Kajaani 1241, Ingerttilä Pentti Muhos 3006, Jokelainen Alpo Kajaani 1246, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 430, Jokitalo Annastiina Espoo 1302, Jokitalo Irja Kiuruvesi 1005, Jokitalo Matti Kiuruvesi 1290, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1368, Jormalainen Pirkko Siikalatva 729, Jumisko Anja Taivalkoski 2332, Juntunen Jouko Kemi 1336, Jurva Hannu Oulu 1342, Jussilainen Tuomas Nivala 1198, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 1250, Kaarela Annukka Oulu 707, Kaartinen Leena Lahti 1661, Kananen Mauri Viitasaari 1273, Kantola Jukka Tyrnävä 350, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 1037, Karjalainen Aarne Vaala 2045, Karjalainen Jouko Muhos 2403, Karsikas Antti Haapavesi 1024, Karsikas Hanna Kärsämäki 1216, Kasurinen Veikko Oulu 1440, Kattilakoski Simo Kokkola 1590, Kellokoski Toini Oulu 1120, Kemppainen Hannu Kajaani 1107, Kemppainen Ilkka Oulu 1381, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 1484, Kemppainen Tiina Oulu 2389, Kemppainen Timo Reisjärvi 2776, Kesälahti Juha Salla 263, Kesäniemi Markku Muhos 1509, Kivioja Heikki Vaala 1230, Kiviranta Erkki Oulainen 536, Kiviranta Ritva Oulainen 830, Kolari Terttu Tuusniemi 1102, Konka Reino Kouvola 1525, Konttajärvi Salli Pello 2311, Konttajärvi Sari Pello 712, Korkatti Arja Porvoo 1622 , Korkatti Juhani Porvoo 1897, Korpela Juhani Oulu 2078, Korpela Olavi Kemijärvi 906, Korvuo Markku Suomussalmi 1393, Koskela Arno Kankaanpää 930, Koskela Paavo Oulu 356, Koskela Reko Oulu 537, Kotisaari Kirsi Raahe 1015, Kuha Tuomo Oulu 1570 , Kuittinen Matti Tohmajärvi 1010, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 1655, Kyllönen Mirja Kärsämäki 1352, Kyllönen Ville Kärsämäki 1360, Kylmäniemi Anne Posio 362, Kylmäniemi Eija Keminmaa 480, Kylänpää Jouni Eurajoki 609, Kytö Hannele Hollola 386, Kärkkäinen Marjatta Oulu 1178, Kärkkäinen Tuomo Oulu 1609, Kömi Kirsti Huittinen 1141, Lahti Eero Bryssel Belgia 1743, Lahti Vesa Siikajoki 515, Laiho Kari Laitila 1230, Laiho Venla Laitila 2030, Lamminsivu Susanna Laitila 2025, Lantto Ossi Helsinki 1150, Lehtoaho Jaakko Tornio 835, Lehtoaho Juha Kuusamo 757, Lehtoaho Marjaana Kangasala 1405, Lehtoaho Vilho Kangasala 2783, Lehtonen Anja Suonenjoki 1501, Leinonen Jouni Raahe 1355, Leskelä Esko Kuusamo 949, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 1733, Luukka Elina Padasjoki 1303, Luukka Paavo Padasjoki 1103, Lähdemäki Tarja Säkylä 1685, Lämsä Kalevi Oulu 2085, Lääkkö Antti Lumijoki 1220, Markkanen Jouko Suonenjoki 1551, Mattila Jussi Oulu 1080, Mauno Juha TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Kerholai set ovat jääneet kesäloma lle Kerholai set ovat jääneet kesäloma lle A nn e Ku kk on en. Nyt kerho on jäänyt kesätauolle. Sen sijaan korona iski kuluneen talven aikana moniin kerholaisiin, ja osa sairastuneista joutui jättämään kauden kesken. 44 1.7.2022 SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi päättyi vappuaattona. Kausi oli hiihtokelien puolesta hyvä, sillä lunta tuli runsaasti koko maassa
Toivottavasti tämä kerho liikuttaa meitä vielä pitkään." Pauli Määttä Kempele "TONNIN keräämisessä onnistuin ensimmäisen kerran eläissäni. Tuohon kilometrimäärään pitää lähteä jopa päivittäin, satoi tai paistoi, tuiskutti tai oli pakkanen." Reijo Talala Pudasjärvi "SUOMUSSALMELLA on hyviä latuja ja hiihtokelejä riittänyt. Etelässäkin pääsi hiihtämään vielä toukokuun puolella." Annastiina Jokitalo Espoo "KAKSI on ylitse muiden, lehdistä Suomenmaa ja kuntoilussa hiihto." Esko Leskelä Kuusamo "TÄMÄ oli kerhokauteni ensimmäinen kerta, kun sain tavoitteen täyteen. "OLI oikein mukava hiihtotalvi, eikä olisi malttanut lopettaa. 45 1.7.2022 Pukkila 1060, Mauno Sisko Pukkila 1100, Mero Soile Tammela 1002, Messala Matti Saarijärvi 861, Mettälä Heikki Loimaa 1467, Miilukangas Sari Raahe 2202, Moilanen Kaija Lapinlahti 550, Moilanen Mikko Puolanka 240, Moilanen Tuulikki Puolanka 1171, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2136, Murtoperä Martti Haapavesi 3025, Myllykoski Ahti Siikalatva 1300, Myllylahti Elma Haapajärvi 925, Myllylahti Matti Haapajärvi 1350, Mäki Heikki Loimaa 1077, Mänttäri Maire Hattula 1212, Mänttäri Tuomo Hattula 1195, Määttä Jenni Vantaa 1002, Määttä Lauri Tyrnävä 1131, Määttä Pauli Kempele 700, Määttä Ulla-Maija Kempele 680, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1048, Niinisalo Vaito Kerava 1040, Nissilä Kirsi Oulu 2616, Nummela Olavi Turku 1583, Oinas Elina Muhos 720, Ojala Katri Oulu 1453, Ojala Olavi Kempele 1186, Ollikainen Reijo Oulu 1636, Paananen Pekka Raahe 1290, Paananen Taina Ruokolahti 1032, Pakaslahti Ari Rauma 924, Palola Juhani Puolanka 2108, Partanen Ari Sulkava 2354, Partanen Jukka Sulkava 3333, Paukkeri Tero Kajaani 1088, Pekkarinen Riikka Joensuu 1648, Pekonen Pentti Parikkala 1450, Peltokangas Teijo Toholampi 3131, Piilonen Pentti Äänekoski 1002, Pitkälä Pekka Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi 1040, Pohjamo Samuli Oulu 1009, Pohjus Juhani Janakkala 1210, Poikela Kimmo Kemijärvi 1070, Pylväs Marja-Liisa Oulu 3135, Pyylampi Antti Vantaa 650, Ranta Pirjo Siikajoki 1136, Rantanen Reino Raahe 1018, Rasinkangas Sirpa Kempele 1024, Raudaskoski Jarmo Nivala 647, Rauhansalo Kauko Savonlinna 2015, Raulamo Marja-Liisa Hattula 1267, Rautio Eero Oulu 1015, Rautio Paavo Merijärvi 1589, Rauvola Auli Helsinki 1234, Rundgren Anita Kolari 1439, Rundgren Mikko Kolari 2210, Rundgren Raakel Tornio 1088, Runola Kaapo Mynämäki 862, Ruottinen Maarit Pudasjärvi 909, Räisänen Juho Taivalkoski 2216, Rämö Kaisa Tammela 1078, Saarimaa Toivo Vaala 3814, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1860, Sakko Auli Merijärvi 1070, Sakko Markku Merijärvi 1001, Sallinen Maija Sulkava 2069, Salonen Vilho Koski Tl 1052, Sankilampi Pertti Kempele 2245, Setälä Matti Heinola 1060, Simonen Kauko Sulkava 1503, Siniluoto Marika Raahe 1860, Sipola Anne Pyhäjoki 1087, Sipola Leena Flyinge Ruotsi 459, Sipola Riitta Raahe 48 , Sipola Timo Kaarina 441, Smeds Heikki Kolari 1083, Soronen Laila Utajärvi 880, Soronen Pekka Ii 1023, Suni Veli-Pekka Säkylä 764, Suomalainen Veikko Miehikkälä 2572, Suomela Raimo Ii 1240, Suonsivu Pyry Raahe 394, Suonsivu Suvi Oulu 514, Taivalkoski Eija Taivalkoski 1400, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 1604, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 1003, Talala Reijo Pudasjärvi 1056, Taponen Auvo Janakkala 1024, Teppo Markku Ylivieska 1481, Teppo Riitta Ylivieska 1048, Tieva Raimo Oulu 538, Tornberg Marketta Kuusamo 1542, Trög Sakari Rovaniemi 1134, Trög Tuula Rovaniemi 1203, Tuohinto Esko Raahe 3072, Tuovinen Heidi Lapinlahti 560, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 975, Vaara Jukka Rovaniemi 1305, Valjus Ate Valtimo 1513, Valjus Erkki Nurmes 1000 , Valjus Helvi Valtimo 450, Valjus Oiva Sotkamo 1125, Vedenoja Simo Raahe 386, Vehniäinen Eero Salo 1091, Vesterinen Eeva Vihti 1179, Vesterinen Helena Lahti 514, Vesterinen Perttu Lahti 514, Virranta Kari Lapinlahti 1595, Virranta Raili Lapinlahti 1140, Virtanen Keijo Tammela 1070, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 1017, Vuorio Osmo Kuopio 1581, Vähäsöyrinki Paula Nivala 200, Vähäsöyrinki Simo Nivala 895, Väliahdet Matias Joensuu 828, Väliahdet Risto Rovaniemi 458, Väyrynen Paavo Siikajoki 1250, Ylikotila Arto Lappeenranta 1060, Ylikulju Aki Liminka 1332, Ylikulju Aulis Raahe 1264, Ylikulju Ismo Muhos 1380, Ylimartimo Eila Simo 1614, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 1403, Yrjänä Kalle Siikajoki, Yrjänä Petteri Siikajoki 1228, Yrjänä Sirkka Siikajoki 1032. Onnistumisesta on kiittäminen uuden polvinivelen, jonka sain viime kauden päätteeksi. Aika monta lenkkiä olisi jäänyt tekemättä ilman kerhoa. Vappuakin juhlistimme hiihtämällä!" Raija ja Ilmari Hekkala Suomussalmi "TONNIIN en päässyt, mutta yksi ukrainalainen tuli opetettua hiihtämään – minulle vähintäänkin tonnin ilo! " Veli-Pekka Suni Säkylä "MAISEMAT antoi, akillesjänne otti. Korona väisti, mielestä lähti." Alpo Jokelainen Kajaani Sin ikk a-A nn eli ja Ve li H eik kilä Sa ri Ko ntt ajä rvi Le en a Ka art in en Ju kk a Pa rta ne n. En ole enää kuntapolitiikassa mukana ja on ollut aikaa harrastaa liikuntaa aikaisempaa enemmän. Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja tuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä kerho@suomenmaa.fi, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon Facebook-ryhmässä tai 044 737 0377. Kiitoksia Suomenmaalle liikuntaan motivoinnista tämän tapahtuman kautta." Mauri Kananen Viitasaari "NYT ei itsellä aivan onnistunut, mutta jokainen kilometri on kotiinpäin
Etelän suurissa kaupungeissa ongelma on sen sijaan suurempi kuin vuosikymmeniin. Vasemmistopuolueet olivat viemässä Suomea Natoon, joten miksipä jossain kohtaa ei nähtäisi myös hallitusneuvotteluja, joihin vihreät asettaa yllättävän kynnyskysymyksen. KESKUSTAN sisällä on pohdittu, pitäisikö ikikysymys kaupunkeihin menosta unohtaa nykyisessä huonossa kannatustilanteessa ja keskittyä kannatuksen parantamiseen ydinalueilla. Vihreistä on jopa ilmoitettu, että puolue voisi mennä ydinvoimaa lisäävään hallitukseen. Kolmen akavalaisen ay-pomon pöydälle laittamaan paperiin hän kertoi laittaneensa nimensä vastentahtoisesti. Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin ennenaikaiseen tehtävästä luopumiseen sitouttavasta ”kassakaappisopimuksesta” pitämä tiedotustilaisuus ei jää tässä suhteessa kauas. Kuopiolainen keskusta-aktiivi Sallamaarit Markkanen muistutti Suomenmaan blogissaan, että kaupungit eivät ole ongelma itsessään. Yhden hengen eduskuntaryhmät eivät vastanneet kyselyyn. Tilaisuudessa korkeakoulutettujen keskusjärjestön puheenjohtaja totesi muun muassa, ettei hänellä itsellään ole mitään tekemistä sopimuksen kanssa – vaikka oma nimi on alla. Kahdesti hallituksesta ydinvoiman takia lähtenyt puolue on viime vuosina miettinyt, oliko ydinvoimaänkyröinti sittenkään niin fiksua. Keskusta on pärjännyt Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla kohtalaisesti tai kohtalaisen hyvin silloin, kun keskusta on voittanut vaalit. ”Minä en sitä sopimusta halunnut, minä en sitä vaatinut, minä en ole ollut missään suhmuroimassa mitään”, Fjäder sanoi. ”Vihreät ei lähde hallitukseen, jos se ei rakenna lisää ydinvoimaa”, vastaus hallituksen muodostajalle voisi kuulua. Mannerlaatat ovat liikkuneet. Apollon tietäjällä onkin resepti keskustalle kaupunkikannatuksen kasvattamiseen: olkaa ykkönen seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tarkoittaako tämä sitä, että vasemmistoliitto on valmis päästämään markkinavoimat jylläämään Suomen energiamarkkinoille. Muualla, esimerkiksi Kuopiossa, Seinäjoella ja Oulussa, keskusta on jopa suurin kaupunkipuolue. Puolesta liputtivat keskusta, SDP, kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Uutissuomalaisen mukaan vasemmistoliitto ei kannata julkisin varoin rahoitettua ydinvoimalaa ja vihreät ei ota asiaan selvää kantaa. Apollon tietäjä arvioi nähdyn perusteella, että Fjäderin on ehkä kieltämättä jo aika siirtyä palkansaajaliikkeen työehtojen valvonnasta politiikan puolelle. Ongelma ovat viisi suurinta kaupunkia. Sopimusten, ainakin kassakaappi-sellaisten allekirjoittamista kannattaa kuitenkin varoa sielläkin – kuten poliittisesta historiasta hyvin tiedämme. UUTISSUOMALAISEN kyselyn (21.6.) mukaan suurin osa eduskuntapuolueista kannattaa kuudetta ydinvoimalaa Suomeen. Eivätpä vihreätkään ole toimineet ydinvoiman kanssa totutulla tavalla. Menestyksen kaava on kuitenkin tiedossa. Ja lisäys vasemmistoliitosta: ”Vasemmistoliitto ei lähde hallitukseen, joka estää markkinakapitalistien ydinvoimahankkeet.” Kassakaapista kajahtaa TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ. Apollon tietäjät 46 1.7.2022 SUOMALAISEN mediahistorian noloimmat ja hämmentävimmät tiedotustilaisuudet ovat tainneet liittyä urheiludopingiin: Martti Vainion käry Los Angelesissa 1984, Lahden hiihtoskandaali 2001 ja niin edelleen
Woltin kaltaiset alustatalouteen perustuvat yritykset ovat tätä päivää ja mitä suuremmassa määrin tulevaisuutta. Koronakriisiä seurasi ulkoja turvallisuuspoliittinen kriisi. Vuonna 2021suomalaisten startupien liikevaihto, joka käytännössä on sataprosenttisesti vientiä, oli noin 3,5 miljardia euroa. Parempi kuin Kalifornian Piilaakso tai nousevat keskittymät Ranska ja Portugali. VIIMEISET vuodet ovat olleet poikkeukselliset. Iso kiitos jokaisesta kohtaamisesta. TALOUTEMME kivijalka on perinteisesti rakentunut kahden vahvan vientisektorin varaan, metallija metsäteollisuuden. Yksi näistä tulee olemaan startup-yritysten sektori. Kasvua edeltävään vuoteen oli huikeat 60 prosenttia. JOTTA Suomesta tulee maailman paras paikka kasvuyrityksille, meidän on kyettävä nopeuttamaan ja yksinkertaistamaan huippuosaajien saamista maahamme. Ihan hyvä ei riitä. Koodaus on tuotava matematiikan kaltaiseksi aineeksi kaikille jo alaluokilla. SUOMI ja suomalaiset yritykset kiinnostavat myös kansainvälisesti. Meillä on huippuosaamista ilmastoja terveysteknologian aloilla . Uskon keskustaan ja uskon, että yhteen hiileen täysillä puhaltaen saavutamme uuden kasvun eduskuntavaaleissa. Oli ilo nähdä tuttavia ja vaihtaa kuulumisia. Tämän vuoden ensimmäisten kuukausien aikana suomalaisiin yrityksiin oli sijoitettu jo yli miljardi euroa ulkomaista pääomaa. Suomella on mahdollisuudet. Meidän on nostettava tutkimusja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Näiden perinteisten alojen rinnalle on kuitenkin löydettävä uusia kasvun oksia. Meillä on maailman ehkä paras ekosysteemi pelialan kasvuyrityksissä. Lämmin kiitos järjestäjille ja kaikille mukana olleille. Täytyy olla maailman paras. Tulevissa eduskuntavaaleissa tulee esittää ratkaisuja sille, kuinka velkaantuminen pysäytetään ja kuinka vastataan korkean inflaation tuomiin haasteisiin. Toisaalta inflaatio laukkaa ennätyksellisen korkealla, ja tämä heijastuu meidän jokaisen ostovoimaan. Kilpailu maailman parhaista osaajista, osaamisesta tai sijoituksista on kovaa. Kaikki lähtee meistä. Riikka Pakarinen keskustan varapuheenjohtaja Kohti uutta kasvua. Nuo alat muodostavat kumpainenkin noin kymmenen miljardin euron vientiosuuden. Uskon keskustan kasvuun ja uskon Suomen talouden kasvuun. Talous on joutunut koville, ja ratkaisut, joita olemme olleet pakotettuja tekemään, ovat johtaneet valtion velkaantumiseen. Olen myös valtavan kiitollinen luottamuksesta saadessani jatkaa puolueemme varapuheenjohtajana. Teknisen alan korkeakoulupaikkoja on lisättävä. Meillä tulee olla lainsäädäntö ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat uusien woltien syntymisen jatkossakin Suomeen. Tämä trendi on kyettävä säilyttämään. 47 1.7.2022 Puheenvuoro TAKANAMME on jälleen upea puoluekokous. Muutaman vaikean vuoden jälkeen uskon siis kasvuun. Lisäksi meidän on ymmärrettävä työelämän muutos. Sen lisäksi, että keskustelemme talouspolitiikan ratkaisuista, meidän on pohdittava sitä, mistä uusi kasvu ja uudet työpaikat Suomeen syntyvät. Meidän on juurrutettava yrittämisen tahto ja rohkeus lapsiin jo alakouluissa. Suomesta on tehtävä maailman paras maa kasvuyrityksille. On hyvin todennäköistä, että viimeistään vuonna 2030 startup-sektori saavuttaa metallija metsäteollisuuden kymmenen miljardin viennin arvon ja nousee Suomen talouden kolmanneksi vahvaksi kivijalaksi. nämä alat tulevat tulevaisuudessa osaltaan ratkaisemaan suuria globaaleja ongelmia ilmastonmuutoksesta nälänhädän lieventämiseen tai syöpähoitojen kehittämiseen
”Olin ollut kapakassa tiskin takana jo vuosia, täyttänyt asiakkaille toimeentulotukihakemuksia, nähnyt elämää, auttanut ja palvellut.” Sosiologia ja yhteiskuntatutkimus avasivat kuitenkin uusia näkökulmia vaikuttamiseen. Silti hän kertoo omasta koulutusurastaan valikoiden, sillä hän muistaa nöyrästi olevansa etuoikeutetussa asemassa: hänellä on perhe, koulutus, työpaikka ja laajat verkostot. ”Rovaniemen laaja lapsiperheverkosto saa kauttani asioita eteenpäin. TEKSTI JA KUVA: MAARIT SIMOSKA Koulupudokkaasta vaikuttajaksi Krista Heikkinen Sosiologia ja yhteiskuntatutkimus avasivat Krista Heikkiselle uusia näkökulmia vaikuttamiseen.. Heikkisen mielestä vanhemmuus on muuttunut. ”Silloin vanhemmilla olisi myös helpompi osallistua. Heikkinen oli päättänyt opiskella rivakasti ja suunnitellut puolisonsa kanssa perheenlisäystä. Vanhemmuus on vaativaa, ja monet jäävät yksin omaan perhepiiriinsä ilman muiden tukea. Asiakkaat ovat maahanmuuttajia tai alle 30-vuotiaita, pitkäaikaistyöttömiä tai vieraskielisiä. Olen tyytyväinen varajäsenyyteen sivistyslautakunnassa ja lapsiperheja nuorisasioiden jaoston jäsenyyteen. Me tarvitsemme kuitenkin erilaisia verkostoja.” KUNTAVAALEISSA Heikkinen ylsi varavaltuutetuksi. ”Autan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia työllistymään ja osallisuuteen. 48 1.7.2022 Keskustan kasvot KRISTA HEIKKISEN , 34, tie päätöksentekijäksi ei ole ollut tavanomainen. Aloitin pienessä ravintolassa esimiehenä, mutta minulle tuli olo, ettei tämä riitä.” KOULUPUDOKAS löysi oman tavan opiskella ja aloitti avoimessa yliopistossa hallintotieteiden opinnot. Miten löydät ja sitoutat ihmiset, kun kukaan ei välttämättä tiedä edes kotiosoitetta?” Heikkisen omat koulukokemukset saattavat kannustaa joitakin yrittämään eteenpäin. Lukioon en palannut, mutta hain ammattikouluun. Tein paljon töitä, viihdyin, se huomattiin ja pääsin esimiesvalmennukseen. ”Pääsin Restel Oy:lle, joka tuolloin oli valtakunnallisesti merkittävä toimija. ”Olin huoltoasemalla töissä, viikonloppuisin vedin karaokea alaikäisenä ohjelmatoimiston kautta. Olin jo opiskeluaikana hyvä tarjoilijan työssä, työ vei mennessään ja koulu jäi kesken.” Opinto-ohjaaja kuitenkin houkutteli takaisin kouluun, ja Heikkinen valmistui tarjoilijaksi 2010. Lukio ja ammattikoulu jäivät aikanaan kesken, sillä muut asiat kiinnostivat nuorta rovaniemeläisnaista enemmän. Kun ennen lapsia vaadittiin olemaan hiljaa yleisillä paikoilla, Heikkinen antaisi lasten näkyä ja kuulua joka paikassa. Lopulta seitsemän vuoden yliopisto-opintojen aikana perheeseen syntyi kolme lasta ja Heikkinen sai myös 11-vuotiaan pikkusiskonsa kasvatettavakseen. Silti tärkein tehtäväni on vielä vuosia olla perheen lähellä kotona saatavilla.” Yliopisto-opinnot ovat vieneet Heikkisen muiden palvelutyössä uudelle tasolle. Siitä ehkä innostuin ravintolamaailmasta ja ihmisen palvelemisesta. Muutaman hakukerran jälkeen varsinainen opiskelupaikka avautui Lapin yliopistosta pääaineena sosiologia. Aivan heti Heikkinen ei kuitenkaan tuntenut akateemista maailmaa omakseen suoraan lukiosta tulleiden ylioppilaiden rinnalla. Tällä hetkellä hän työskentelee opintoneuvojana Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hankkeessa
49 1.7.2022 Tärkein tehtäväni on vielä vuosia olla perheen lähellä kotona saatavilla.
Aluksi lähdin tekemään sekaisin yhteiskunnallisia, poliittisia ja historiaan liittyviä videoita. Suosituin video on tällä hetkellä kerännyt 25 300 tykkäystä ja tavoittanut 297 000 ihmistä. Keskustan seuraavan puoluekokouksen pitopaikkaa ei vielä tiedetä TikTok on Tommi Anttalaiselle keino tuoda historiaa ja yhteiskuntaa esille. PIRKKALAINEN kertoo, että seuraavasta kokouspaikasta on tullut kesäkuussa pidetyn Lappeenrannan kokouksen jälkeen jonkin verran kyselyjä. Voinkin lämpimästi suositella liittymistä TikTokin jännittävään maailmaan!” Tommi Anttalainen toimii Kainuun keskustanuorten varapuheenjohtajana ja työskentelee Petri Honkosen ja Tuomas Kettunen eduskunta-avustajana. On tullut myös pyyntöjä tehdä Suomen historiasta englanniksi videoita, niille olisi kuulemma kysyntää. TikTokia varten ei tarvitse kuin kännykän ja asiaa, ei ole tarvetta tuhansien eurojen välineille. Meille kaikille on luvassa jännittäviä hetkiä, missä seuraavan kerran kokoonnumme”, Pirkkalainen selventää Suomenmaan Puheenvuoro-kolumnissaan. Mielessä on välillä pyörinyt oma Youtube-kanava ja muut sosiaalisen median alustat. Ensimmäisen videon tein hetken mielijohteesta, ja siinä käsiteltiin energiajuomien kieltämistä alle 16-vuotiailta. VIIME aikoina videoni ovat pääsääntöisesti käsitelleet Suomen historiaa, esimerkiksi mielenkiintoisia yksityiskohtia presidenteistä tai synkkiä hetkiä vuosisatojen sotahistoriassa. Monia kiinnostaisi Suomen ja Venäjän pitkä ja haasteellinen historia. Kaikenlaiset pienet yksityiskohdat ja nippelitieto ovat aina kiehtoneet. 50 1.7.2022 HENNA LAMMI KESKUSTAN seuraavan sääntömääräisen puoluekokouksen pitopaikkaa ei ole vielä päätetty. Taustalla on keskustan puoluehallituksen päätös uudistaa prosessia. Uskoisin myös maltillisille, puhtaasti poliittisille sisällöntuottajille olevan kysyntää. Olen tehnyt aktiivisesti videoita vuoden 2022 helmikuusta lähtien. Olen mietiskellyt vuosien ajan sitä, että voisinko jakaa jollakin alustalla ajatuksiani ja juttujani historian ja yhteiskunnan mielenkiintoisista tapahtumista. Videon aihe oli Suomen eläinlainsäädännöstä. Keskustan seuraava sääntömääräinen puoluekokous pidetään kahden vuoden kuluttua, vuonna 2024. Muistan miettineeni, että tämähän on varsin toimivan oloinen some-alusta. Paras video keräsi 297 000 katsojaa LAURI HEIKKILÄ “HISTORIA ja yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Video sai hyvän vastaanoton: 12 700 tykkäystä ja 191 000 katsojaa. Tällä hetkellä seuraajieni määrä on noin 13 000 ja useat videot ovat tavoittaneet satojatuhansia ihmisiä. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että aiemmin piirit hakivat kokousta, nyt siirrytään kutsumenettelyyn. Ei siis mikään ihme, että yliopistossa kouluttauduin historian opettajaksi. Siitä se ajatus sitten lähtikin. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Opettelin jo neljännellä luokalla Suomen presidenttejä, Ruotsin kuninkaita ja Venäjän tsaareja ulkoa. Toiveissa olisi, että paikka olisi tiedossa tämän vuoden puolella. Tommi Anttalainen Riikka Pirkkalainen Ja ri La uk ka ne n To m m i An tta la in en To m m i An tta la in en. Jossain vaiheessa huomasin, että varsinkin Suomen historian vähän puhutuille aiheille on kysyntää. TikTok on siitä koukuttava sosiaalinen media, että kenen tahansa videoita voi päätyä sinun katsottavaksesi. Uusia videoita olen pyrkinyt laittamaan TikTokiin noin 2–3 kertaa viikossa, joskus useamminkin. Olenpa yhdellä videolla pohtinut ”kepu pettää aina” -sanonnan alkuperää. Eräänä päivänä ystäväni ja kollegani töissä yllytti liittymään TikTokiin ja tekemään sinne videoita. ”Kartoitamme keskitetysti mahdolliset puoluekokouspaikat ja käymme läpi niiden piirijärjestöjen halukkuutta yhteistyöhön, joiden alueelta puoluekokouksen vaatimukset täyttäviä paikkoja löytyy.” ”Uudistetusta prosessista johtuen seuraava puoluekokouspaikka ei siis ole vielä tiedossa
KESKUSTALLE tällä raisiolaisella valtuutetulla on asiaa. ”Jos mukana ovat perheet ja perhepolitiikka, ikääntyvien asia hukkuu massaan.” Yksin asuvat ovat maassamme huonoimmassa asemassa. Hän opiskelee ja hankkii yhteiskunnallista tietoa webinaareista, joihin pääsee kätevästi etäyhteydellä kotikoneelta. Aaltonen toivoo, että keskusta ottaisi ikääntyvät ja yksinasuvat huomioon omana erillisenä ryhmänä. Pientilan tyttönä Aaltonen toivoo keskust an pitävän erityisesti huolta myös siitä, että viljelijät pystyisivät tuottamaan kotimaisia elintarvikkeita kaikille suomalaisille jatkossakin. ”Liian usein sanotaan, että eläkeläisten on turha ottaa kantaa, eikä heitä kuuntele kukaan. Ei yksin, vaan aktiivisen kannustusjoukon ehdotusten pohjalta. RAISIOSSA valtuuston kokoukset ladataan YouTubeen, ja sekös on saanut seniorit tietokoneen äärelle kokousiltoina. Ääniä satoi laariin 72. Aloitteissa toivotaan kaupungin tehostavan viestintää senioriystävällisesti ja ikääntyvien palvelukoteihin kaivataan kulttuurimäärärahaa. Aaltosesta on tullut kotikaupungissaan roolimalli aikaansa seuraavasta ikäihmisestä, joka rohkenee sanoa, missä senioreiden elämässä tänä päivänä mennään. Tukijoukko seuraa kokouksia YouTubesta. Politiikka kiinnostaa. ONKO höveliä uskoa ihmeisiin seniorivuosissa. Monelle olisi ilon päivä ja iso apu, jos kaupunki antaisi avustuksina vaikka uimahallija kulttuurilippuja. Keskusta oli pienviljelijäperheestä Huittisista lähtöisin olevalle tuttu, mutta kuntapolitiikka vielä korkkaamatta. Vapaapäivinään aktiivinen eläkeläinen harrastaa lausumista, keilausta ja kaikenlaista liikuntaa. 51 1.7.2022 Helinä Aaltonen, 78, pääsi Raision kaupunginvaltuustoon. ”Odotin melkoista myrskyä, kun muut kuulevat ikäni ja sen, etten ikinä ole ollut mukana kuntapolitiikassa”, Aaltonen kertoo tunnoistaan ennen vaaleja. Raision sairaalassa erikoisfarmaseuttina toimineella Aaltosella oli jo hyvästi eläkevuosia takana. Tilaisuuden tullen hän kääntää auton nokan maaseudulle ja nauttii mökillä luonnon rauhasta. Vanhusneuvoston jäsenenä hän päivystää viikoittain, ja kaupunkilaiset voivat tulla kysymään neuvoa omien asioidensa hoitamisessa. Aina voi puhua ja pitääkin.” Aaltosen päivät ovat nykyisin täynnä tekemistä. ”Osalle ikäihmisistä valtuuston kokous on nykyään tärkeä ohjelmanumero.” Jo kokousiltana Aaltosen sähköposti laulaa rehellistä palautetta. Osa joukosta tarttuu hihaan ja kertoo mielipiteensä, kun tapaavat hänet kaupungilla. UUSI valtuusto kokoontui. Yhtäkkiä puolisonsa omaishoitajana toimivalta naiselta kysyttiin: ”Lähdetkö keskustan ehdokkaaksi kuntavaaleihin?” Helinä Aaltonen ei ole eilisen teeren poika. Työvuosinaan hän toimi ammattiyhdistysliikkeessä sekä sairaalaja terveyskeskus Farmasian puheenjohtajana ja veti eläkkeelle jäätyään Eläkeliiton Raision yhdistyksen toimintaa. ”Tämä on keskustalaisten yhteinen asia.” Elämä Osalle ikäihmisistä valtuuston kokous on nykyään tärkeä ohjelmanumero. Joukon vanhimpana Helinä piti avauspuheen ja katsasti salissa istuvat. ”Melko nuorta porukkaa, osa voisi olla lastenlapsiani.” Alku politiikassa lähti hyvin liikkeelle, ja joukon vanhin ui tuota pikaa nuorekkaassa joukossa kuin kala vedessä. Vaikka siihen, että 78-vuotiaana opettelisi politiikan aakkoset, liittyisi keskustaan ja pääsisi kuntavaaleissa läpi ensi yrittämällä. ”Rohkea kannattaa olla!” sanoo Helinä Aaltonen. ”Palvelukodeissa asuville kulttuuri on tärkeä henkireikä”, Aaltonen sanoo. TEKSTI JA KUVAT: ANNE HIEVANEN Seniorit syttyvät politiikasta. Ensimmäinen vuosi on nyt takana, ja Aaltonen on tehtaillut jo puolenkymmentä valtuustoaloitetta. Jos on ikäsinkku tai puolisoa ei enää ole, yksin pienellä eläkkeellä sinnittelevä on monesti oikeasti pulassa. Osa tuli muista puolueista olevilta ja osa politiikan aina väistäneiltä. Heitä on Suomessa 1,2 miljoonaa ja Raisiossakin 5 000, joista 2 000 yli 65-vuotiaita
YKSI puoluekokouksesta vastaan tulleista haasteista oli kuljetusten järjestäminen. TARKOITUKSENI ei ole nyt haukkua järjestäjää, vaan esittää rakentavaa kritiikkiä ja kehitysideoita toiminnan kehittämiseksi. Edustuksellisen demokratian yksi perusajatuksista on se, että (lähes) kaikki ihmiset pääsisivät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Sen takia olisi tärkeää, että erilaiset ihmisryhmät pääsisivät vaikuttamaan puolueiden tekemään politiikkaan. Näin heidänkin näkemykset näkyisivät puolueiden politiikassa ja siten päätöksenteossa. Santeri Ala-Röyskö puoluekokousedustaja, Päijät-Häme Onko keskusta saavutettava?. Kyllä, luit oikein, 13 miljardia. Otetaan tarkastelun kohteeksi vaikkapa keskustan puoluekokouksen Lappeenrannassa 10.?12.6. Puoluekokousedustajille oli järjestetty yhteisbussikuljetukset kokouspaikalle ja hotelleille, mutta nämä bussit eivät olleet esteettömiä, jolloin jouduin käyttämään taksia, mikä taas oli huomattavan kallista. Elias Tornberg Hyvinvointivaltio ajamassa päin seinää SAAVUTETTAVUUS on keskustan yksi tärkeimmistä periaatteista. Kolmas haasteista liittyi istumapaikkojen järjestyksiin. 52 MIELIPITEET 1.7.2022 PIDÄMME nykyistä pohjoismaista hyvinvointivaltiota itsestäänselvyytenä, ja onkin itsestään selvää, että se on nykyisillä tiedoilla selkeästi paras tapa järjestää yhteiskunta. Samaan aikaan perussuomalaiset ovat olevinaan huolissaan julkisesta taloudesta ja jakavat taikaseinästä miljardeja milloin mihinkin sinänsä hyvään ja kannatettavaan kohteeseen. Mitään todellisia keinoja rahoituspohjan laajentamiseksi ei ole oppositiopuolueilta kuultu. Tämä periaate näkyy keskustan tekemässä politiikassa, mutta sen tulisi myös näkyä puolueen omassa toiminnassa. Keskustan tulisi nykyisessä tilanteessa palata rohkeasti johtavaksi vastuullisen taloudenpidon puolueeksi. Nykyisellä menolla olemme menossa kovaa vauhtia Kreikan, Italian ja Ranskan tielle ja voimme heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle. Mitään todellisia lääkkeitä nykyisen tilan parantamiseksi ei ole kokoomukselta nähty, puhumattakaan perussuomalaisista. Tämä tunnistetaan myös keskustan periaateohjelmassa: ”Eheässä ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokainen tuntee olevansa tärkeä. ON aivan käsittämätöntä, kuinka hiljaa tästä aiheesta ollaan julkisessa keskustelussa. Tämä taas olisi ollut järjestettävissä siten, että piirini istumapaikat olisi ollut toisessa kohdassa. Nämä kuljetukset liikuntarajoitteisille olisi voitu järjestää siten, että olisi käytetty matalalattiabusseja tai piiri/puolue olisi järjestänyt taksikyydit ja maksanut ne. Tämä toteutuu pääasiassa vaaleilla. Entinen pääministeri ja nykyinen keskustan kansanedustaja Juha Sipilä arvioi 15.6.2022 eduskunnan täysistunnon puheenvuorossaan julkisen talouden olevan lähitulevaisuudessa jopa 13 miljardia alijäämäinen. Tämä olisi ollut hoidettavissa siten, että kokoukset olisi järjestetty esteettömissä paikoissa. Puolueet voisivat hyödyntää omassa toiminnassaan yhdenvertaisuussuunnitelmaa; muistilistaa asioista, jotka pitää huomioida tapahtumien järjestelyissä ja kokemusasiantuntijoita tapahtumien suunnittelussa. Tahdomme Suomen, jonka rakentamisessa kaikki voivat olla mukana.” Oman kokemukseni mukaan saavutettavuus yleisesti ottaen toteutuu keskustan toiminnassa hyvin, mutta kehitettävää riittää. Tätä 13 miljardia ei voida selittää koronalla ja Ukrainan tilanteella, vaan tämä on nykyinen talouden realiteetti näiden kriisien jälkeen. Vain ylisukupolvisella ajattelulla hyvinvointivaltio voidaan säilyttää ja jättää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Pääministerinä vuosina 2015–2019 toiminut Sipilä teki juuri sen, mitä lupasi, ja julkinen talous alkoi näyttää vuonna 2019 jo kohtalaisen hyvältä. Puolueet taas käyttävät äänestäjiltä saamaansa valtaan toteuttaakseen sellaista politiikkaa, johon puolueiden jäsenet ovat päässeet vaikuttamaan. Minä olen asian kanssa sujut, mutta joku toinen ei välttämättä ole. Valiokunnan kokous, johon minun olisi pitänyt osallistua, oli toisessa kerroksessa eikä sinne ollut hissiä. Tähän kun lisätään vielä huoltosuhteen entisestään heikkeneminen, niin viimeistenkin silmien olisi syytä avautua. Perussuomalaiset antavat täysin virheellisesti ymmärtää, että vihreään siirtymään panostaminen on Suomelle haitaksi. Demo Finlandin teettämän selvityksen ”Vammaisten osallisuus suomalaisissa puolueissa” (2022) mukaan puolueilla on merkittäviä ongelmia toiminnan saavutettavuudessa ja esteettömyydessä. Toinen haasteista liittyi valiokuntien kokouksiin. VUODEN 2015 eduskuntavaaleissa keskusta sai Juha Sipilän johdolla vaalivoiton lupaamalla pistää Suomen surkeassa kunnossa olevan talouden kuntoon. Piirini istumapaikat olivat sellaisessa paikassa, että sinne oli mahdotonta päästä pyörätuolilla. Heikointa suorittamista on nähty gallupien kärjessä porskuttavalta kokoomukselta, joka lähinnä keskittyy varmistelemaan vaalivoittoa jakamalla vaalilupauksissa miljardeja joka puolelle. Hyvinvointivaltion yllä leijailee kuitenkin erittäin tummia pilviä, joilta poliitikot ummistavat silmänsä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään keskustasta, vaan kyseessä on laajempi ilmiö. Taloudessa on aika herätä ruususen unesta
Kotona opitaan elämän tärkeimmät asiat, kuten mikä on oikein ja mikä väärin. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat aikuisen ihmisen aikaa, turvaa ja rakkautta kaikkein eniten juuri silloin, kun lapsi sitä kaikkein vähiten ansaitsisi. On tärkeää tukea perheitä ja vanhempia kasvatustehtävässä erityisesti ruuhkavuosina. Tuukka Hahl Mikä on syyttäjän vastuu. Annetaan lapsillemme kasvun rauha. Opitaan toisista ihmisistä välittäminen, toisten kunnioittaminen, koulunkäynnin, liikunnan ja terveellisen syömisen merkitys. Naapurin emäntä oikaisi minua samalla kun omia lapsiaankin. Lisäksi keskusta on hallituspolitiikassa saanut tahtonsa läpi monissa asioissa. En varsinaisesti usko tähän. Kerrostaloissa aikanaan talonmiehet seurasivat lasten pihapuuhia ja tarvittaessa puuttuivat tilanteeseen. Yhteiskunta maksaa. En ymmärrä, miksi ne eivät realisoidu keskustan galluptuloksissa. Jos on, niin miksi. Missä ovat tämän hälyttävän kehityksen juurisyyt. Maallikonkin mielestä niillä perusteilla, mitä syyttäjä esittää, on vaikea tuomita murhasta. Vaikuttaa siltä, että puolueen kannatus junnaa paikallaan riippumatta siitä, mitä puolue tekee. Ensiksi tämä surullisen kuuluisa Kittilän kuntapäättäjiä kohtaan nostettu syyte. Sama juttu. Tähän mennessä oikeudenkäynti maksaa jo maltaita ja lopullinen summa mitä lie. Pitkät jonot lasten ja nuorten psykiatriaan kertovat mielenterveysongelmien kasvusta. Valtaosa nuoristamme voi hyvin, mutta liian moni voi pahoin. Mediassa tihkuu yliannoksina seksuaalisuutta. Keskustan kannatusalhoon ei oikein löydy loogista selitystä. Joitakin asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta selkeitä onnistumisiakin on saatu. Toinen asia on poliisi Aarnion tapaus, myös käsitelty vuosia. Kodin tulee olla paikka, johon nuori voi aina tulla. Voisivatko vanhemmat tänä päivänä sopia, että pidätte tarvittaessa huolta toistenne lapsista ja nuorista. NÄIN myös arvion, jonka mukaan kevään voimakas Nato-jäsenyyden suosion kasvu olisi aiheuttanut kannattajien siirtymisen kokoomukseen keskustan kustannuksella. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Päämediat, miksi te pelottelette. PROFESSORI Lea Pulkkisen sanoin lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Erkki Konttajärvi Pello KESKUSTAN kannatus on muutaman viime vuoden pysytellyt 12–14 prosentin välissä. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääjohtaja Petteri Taalas kertoi tässä lehdessä (12.6.), etteivät WMO:n tutkimukset vahvista maailmanlopun kehitysskenaariota. Nyt syyttäjä jälleen valittaa. Voisi pikemminkin ajatella, että keskusta ja hallitus ovat onnistuneet kokonaisuutta ajatellen monessa asiassa tämän kauden aikana. Millaista tiedonvirtaa yhteiskunnassamme jaetaan lapsille ja nuorille. Koronapandemiaa onnistuttiin torjumaan ennakoitua paremmin, ja muuttuvaan maailmanpoliittiseen tilanteeseen on reagoitu. Onko vanhemmuus hukassa. Sirkka-Liisa Anttila ministeri, entinen kansanedustaja. Kaikista asioista on voitava yhdessä puhua. Haasteita politiikassa riittää edelleen paljon tuleville vuosille. Eikö syyttäjilläkin pitäisi olla joku vastuu. Niinpä oikeuden päätös oli vapautettava murhasyytteestä. Maaseutuyhteiskunnassa tämä toimi hyvin. Miksi ette kirjoita loistavasta sijoituksestamme ja muuta asenteitanne toivon ja mahdollisuuksien tielle. En oikein usko tähänkään, koska Suomen valtiojohto huolehti hakemusprosessista huolellisesti ja keskusta oli vahvasti mukana prosessissa. Tällä vaalikaudella ulkoisista tekijöistä johtuvia haasteita on toki ollut, mutta niihin on pystytty myös tehokkaasti vastaamaan. ILMASTONMUUTOKSEN tuomalla maailmanlopulla pelottelu on todistettavasti ahdistanut nuoria. Vähemmistöjen ihmisoikeuksista pitää ehdottomasti huolehtia, mutta niin, ettemme haavoita muita herkässä kehitysvaiheessa olevia nuoriamme. Jostain syystä nämä onnistumiset eivät näy kannatuksessa. Olen nähnyt joitakin näkemyksiä, joiden mukaan hallitusvastuu painaa ja hallituskaudella koetut poikkeukselliset olosuhteet (korona, Ukrainan sota, maailmanpoliittinen tilanne) olisivat syynä alhaiseen kannatukseen. Se ei mielestäni korreloi sen kanssa, kuinka hyvin keskusta on onnistunut tällä vaalikaudella. Suomi sijoittuu maailman neljänneksi parhaimmaksi valtioksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Keskustan kannatusalhoon ei ole loogista syytä ÄITINÄ ja isoäitinä minua puhuttaa kasvussa oleva lasten ja nuorten pahoinvointi. Lukema on alhainen myös keskustan historialliseen kannatustasoon verrattuna. Asiaa on käsitelty ties kuinka monessa tuomioistuimessa, ja aina on tullut vapauttava päätös, ei rikosta. Huostaanotot ovat lisääntyneet erityisesti suurissa kaupungeissa, ja laitossijoituksien hoidossa on isoja haasteita. Ymmärtääkseni näitä oikeuksia käydään pääosin verorahoilla. Kuinka paljon tämäkin oikeudenkäynti maksaa, sitä tuskin pystyy laskemaan Kolmas, Päivi Räsäsen vapauttava päätös, ei rikosta. Voi vain kuvitella näiden henkilöiden tuntemuksia, olla vuositolkulla syytettynä ilman rikosta. Nyt oikeusistuimessa todettu, että Aarniota ei voida syyttää murhasta. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja ja turvaa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 1.7.2022 Annetaan lapsille ja nuorille rakkautta, rajoja ja turvaa VIIME AIKOINA Suomen Syyttäjälaitoksen toiminnasta on tullut mieleen vanha sanonta ”syyllinen on löydetty, pitää vain keksiä rikos”
Ilmoittautumiset pe 15.7. fi. Elimäen Arboretum; Kotkan kohteet Vellamo, Maretarium, Sapokka; pelejä, leikkejä, makkaranpaistoa, uimista, jne. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Hinta 60 euroa/ hlö sisältäen kesäteatterilipun ja bussikuljetuksen Kymenlaaksosta Valkeakoskelle ja takaisin. Omat kyydit. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola @keskusta.fi. Lisäalennus Mikkelin seudun Vesaisille. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Hinnat jäsenet (muut): aikuiset 105 e (140 e); eläkeläiset 100 e (130 e); lapset 12–17-v. Lähde mukaan piirin järjestämälle kesäteatteriretkelle! Lauantaina 23.7. Vesaiset. Kehitysapu ei ole pelkkä kuluerä. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905, sakari.seppanen@vuokatti.net. – 31.8. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. mennessä. Lounas lisämaksusta 26 e. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Kallioniemestä bussilla Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kautta Mikkelin torille. Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. 15 e (40 e). Vesaisten piste yhdessä Lasten kulttuurikeskus Vekkulan kanssa. Kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisevää työtä tulee tarmokkaasti jatkaa. Ihmisten koulutustaso, yleinen sivistys ja valistuneisuus sekä sosiaaliset tukiverkostot luovat avaimia menestykseen. Kehitysyhteistyövaroilla ennaltaehkäistään niin nälänhätää kuin lapsityövoiman käyttöä. Kehitysavun kautta Suomi käyttää ulkoja turvallisuuspoliittista instrumenttia rauhan ja vakauden edistämiseksi maailmalla. Tule tapaamaan Keskustan KaakkoisSuomen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaita! Mukana menossa Keskusta, Keskustanaiset, Keskustanuoret ja Vesaiset. Vesaiset. Mielestäni keskustan olisi laajemminkin syytä ymmärtää oma poliittinen ainutlaatuisuutensa kansainvälisellä tasolla ja ryhtyä luomaan kansainvälistä nahkaansa, myös Euroopan ulkopuolella. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Kehitysmaat tarvitsevat yhteiskunnallisten ponnistelujen perustaksi kestävän arvomaailman. piirit. Tervetuloa touhuamaan ja tutustumaan! Lisätiedot: kaakkois-suomi@ vesaiset.fi. soini@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. kello 9–14 Mikkelissä, Mikkelipuistossa. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Piiri. Lähtö Mikkelin satamasta maalauksille. Keskustanuorten alueelliset yhteystiedot kts. Saavutukset kehitysyhteistyön saralla ovat kiistattomia ja moninaisia. Vesaiset. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. fi. Hulivilikarnevaalit la 2.7. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. krs), Lappeenranta. Herää kysymys, ovatko he tietoisia kehitysavun merkityksestä Suomen asemalle kansainvälisessä yhteisössä. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Aurinkoista kesää kaikille! Piiri. Piiritoimisto on kesälomalla 4.–31.7. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Tiedustelut ja lippuvaraukset Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi tai Liisa Saari 0400 802 523.. Toiminnanjohtaja on lomalla 11.7. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Vesaisten tapahtumat kts. Vuoden 2015 pakolaiskriisi osoitti, että välimatkat maailmankartalla ovat häviävän pieniä ja vaikutukset tuntuvat meillä Pohjolassa saakka. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula puhelin 040 831 3775 ja sähköposti anne-maria.perttula@sovatek.fi. Etelä-Savon piiri. 90 e (115 e); lapset 2–12v. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. On syytä kysyä, mikä sivistysvaltio käytännössä lakkauttaisi sellaisen toiminnan, jolla parannetaan miljoonien ihmisten elämää ja autetaan yhteiskuntia linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Pj Tahvo Anttila puhelin 0500 746 571 ja sähköposti tahvoanttila@gmail.com. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat arvoja, joita Suomikin on sitoutunut maailmalla edistämään. Me emme elä vain omassa poterossamme. Risteily Astuvansalmen kalliomaalauksille la 20.8. Bussin reitti ja aikataulu vahvistuu sen mukaan mistä lähtijöitä on, alustava reitti Miehikkälä–Virolahti–Hamina–Leikari– Kouvola–Valkeakoski ja aikataulu niin että näytös on klo 14. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. mennessä kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta puhelin 040 721 0636 ja sähköposti elina.suoranta@ vesaiset.fi. Ts Pia Högberg puhelin 045 327 4845 ja sähköposti pia.hogberg@keskusta.fi. krs), 40100 Jyväskylä. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Vesaiset. Anjalan nuorisokeskuksessa, Kouvolassa. Ilmoittautuneet saavat tarkemmat ohjeet sähköpostilla. Hinta sisältää ohjelman, majoituksen liinavaatteineen, ruokailut (lauantain lounas Kotkassa omakustanne). Mikkelissä. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Ohjelmassa mm. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. suuntaamme Valkeakoskelle Apianniemen kesäteatteriin katsomaan Aira-musikaalia Aira Samulinin elämästä. Ilmoittaudu kaakkois-suomi@vesaiset.fi ke 29.6. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. Äksönleiri8 22.–24.7. Tmj Sinikka Varila puhelin 0400 909 013 ja sähköposti sinikka.varila@keskusta.fi. Farmari-messut 30.6.–2.7. Ihmisyys ja sen kehitystarve ovat suuressa roolissa, kun puhutaan kestävän kasvun luomisesta. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. KESKUSTALAISELLA elämänkatsomuksella olisi paljon annettavaa myös kehitysavun saralla. Tervetuloa! Lisätiedot: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. klo 10–17. Suomen Keskusta r.p./Keskustan Etelä-Savon piiri on mukana Farmari2022 -näyttelyssä 30.6.–2.7., näyttelyhalli paikka S520. 54 Keskustassa tapahtuu 1.7.2022 Puheenvuoro ON käsittämätöntä, kuinka perussuomalaiset ovat alati vaatimassa kehitysapuun jättimäisiä leikkauksia. Poliittinen sihteeri Iida Hämäläinen 050 389 7258, iida.hamalainen@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti on lomalla 11.7.–31.8. PERUSSUOMALAISTEN suunnitelman mukaisella 520 miljoonan euron kehitysvarojen leikkauksella olisi lukuisia ikäviä vaikutuksia. Hinnat jäsenille: 35 e/aikuinen, 15e/ alle 15-vuotiaat. Miika Jauhiainen keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri Köyhän asia ei tunne valtion rajoja Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja/verksamhetsledare Miika Jauhiainen 040 151 3957, miika.jauhiainen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret. 85 e (110 e); lapset alle 2-v. Toistaiseksi omat kyvyt on selvästi alimitoitettu. Vesaisten esittelypiste Keskustan osastolla jäähallissa. Köyhän asiaa ja kestävää kehitystä keskusta on edistänyt jo vuosikymmenet, ja maatalouden koukerot tunnemme paremmin kuin omat taskumme. krs, 87100 Kajaani. Maatalouden osuus kansantalouksista on kehitysmaissa huomattavan suuri
Piirikohtaisista äänestystuloksista kokeneet ”kepulogit” ovat voineet päätellä yhtä ja toista puolueen sielunelämästä ja valtapeleistä. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Auditoriossa omassa tilaisuudessamme alustajina ovat kansanedustaja Esko Kiviranta ja hyvinvointialueen valtuustoryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. fi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Rusasen mukaan aikaa kului tietojen korjaukseen. 1.7.2022 Hamina. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Sitä seurannut varapuheenjohtajakierros sujui jo jouhevammin. klo 9–15. Ja kun oli kärsivällisyyttä, niin saatiin se homma hoidettua.” ”Pahintahan olisi ollut se, että jos olisimme joutuneet vaikka uudelleen äänestämään, mutta onneksi sellaista tilannetta ei tullut”, Rusanen sanoo. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Tässä tavallaan annetaan myöskin tätä äänestäjän suojaa, vaalisalaisuutta”, Rusanen perustelee. Viking Glory -laivalla. Rusasen mukaan asiaa oli tiedusteltu etukäteen operaattoreilta, ja kaistan oli arvioitu riittävän. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 52 €/henkilö, kahden hengen Ahytti 42 €/henkilö, yhden hengen B-hytti 46 €/henkilö, kahden hengen B-hytti 39 €/ henkilö. ”Tuo oli se, mikä oli mahdollista näille järjestelmille tämän osalta.” Sähköisen äänestämisen käyttöönotto vaikuttaa myös keskustan puoluekokousten jälkipyykkiin ja analysointiin. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Lappeenrannassa parempaan ei olisi pystytty. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Ohjelmassa lisäksi puoluejohdon terveiset vpj Riikka Pakarinen, kahvit, arpajaiset. mennessä Ristolle (risto.ervela@gmail.com / 0500 130 550) tai Sirpalle (044 062 2266). Pilkkuvirheet sotkivat sähköistä äänestämistä puoluekokouksessa Keskusta Ja ri La uk ka ne n. Varsinkin puolueen puheenjohtajan vaalin tulosta jouduttiin odottamaan pitkään. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Hintaan sisältyy kokoustilamme ja sen aulassa kahvit ja hedelmät, buffetlounas ruokajuomineen ja pullakahvit laivan kahviossa. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. ”Kaikki on samassa paketissa, sieltä ei tule piirikohtaisia tuloksia. Ongelmia tuotti myös kaistan riittävyys äänestyspaikalla. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Tervetuloa nauttimaan Neuvo-teatterin näytelmästä Rakkausresepti. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Sähköinen äänestys oli käytössä keskustan puoluekokouksissa nyt ensimmäistä kertaa. Sähköisen äänestämisen myötä tämä elementti jää pois. Puoluekokousedustajien joukossa on myös iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät välttämättä omista tai ole tottuneet käyttämään älypuhelinta. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. alkaen klo 18.30. Maksu matkasta 1.9.2022 mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Haminan kunnallisjärjestön perinteinen Neuvo-teatterin kesäteatteri-ilta Lauvanniemessä ke 6.7. ”Iso kiitos kuluu myös puoluekokousedustajille siitä, että asiassa oli kärsivällisyyttä. Etelä-Savon piiri. Syysristeilymme järjestetään ma 26.9. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta. Espoo. ”Jos aikaisemmilla kerroilla on mennyt aikaa äänten laskemiseen, nyt kävi toisin päin ja äänestämisessä meni enemmän aikaa”, kokouksen menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo. Keskustan puoluekokouksissa piirien äänet on tähän saakka laskettu erikseen. Sitovasti voit ilmoittautua jo nyt, mutta viimeistään 1.9. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Osoite Lauvannimentie 114, Hamina. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Varapuheenjohtajan vaaliin edustajia ohjeistettiin laittamaan puhelimia lentotilaan kuormituksen vähentämiseksi, mikä näytti myös auttavan. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Järjestösihteeri Pekka Parikka 050 5347 833, pekka.parikka@keskusta.fi. Sydämellisesti tervetuloa! PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTAN Lappeenrannassa pitämä puoluekokous ei selviytynyt sähköisestä äänestämisestä ongelmitta. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Rusasen mukaan järjestelmään oli tullut ilmoittautumisen yhteydessä pisteja pilkkuvirheitä, jotka estivät äänestämisen. mulari@keskusta.fi. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. Keskustan teltta Leppävaaran markkinoilla la 2.7. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Vesaisten tapahtumat kts. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi. Tervetuloa kesäiseen markkinahumuun! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola (vuorotteluvapaalla), vs. ”Selkeästi tämä oli yksi pullonkaula.” RUSASEN mukaan ongelmia ilmeni useilla kymmenillä kokousedustajilla, mikä viivästytti tuloksen saantia merkittävästi varsinkin ensimmäisessä äänestyksessä eli puolueen puheenjohtajan vaalissa. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. ja la 6.8. Keskustaveteraanit. fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. toiminnanjohtaja Antti Grönlund 050 564 8747, poliittinen asiantuntija ja Varsinais-Suomen Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Paikalla Keskustan luottamushenkilöitä ja aktiiveja. LAPPEENRANNASTA saatiin Rusasen mukaan paljonkin oppia siitä, miten sähköistä järjestelmää pitää tuleville vuosille kehittää, että se toimisi vielä jouhevammin. Rusasen mukaan hekin saivat kuitenkin äänensä annettua. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi
9. Euroopan unionissa on tällä hetkellä 27 jäsenvaltiota. Arpaonni suosi Unto Könöstä Itä-Soisalosta. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ Keskustan puoluekokouksessa lunastamatta jääneet Nikonin kiikarit arvottiin lukijoiden kesken. 7. Ensimmäinen suomalainen voitti olympialaisten yleisurheilussa kultamitalin Tukholman olympialaisissa 1912. Maailman vanhin valtio. 2. Vas tau kse t: 1) ed usk unt ava alit 2.4 .20 23 (p res id ent inv aal it 28. 3. Mikä maa. 4. Kulttuurikohteet ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki ja Struven astemittausketju. Mitkä vaalit ovat Suomessa seuraavaksi: alueja kuntavaalit, eduskuntavaalit, EUparlamenttivaalit vai presidentinvaalit. Tuo uusi vieraslaji Suomessa löydettiin kesäkuussa. YK:n maailmanperintölistalla on Suomesta seitsemän kohdetta: kuusi kulttuurikohdetta ja yksi luontokohde. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Maa on Euroopassa ja kuuluu maailman vanhimpiin valtioihin. Millä maalla on maailman vanhin käytössä oleva kansallislippu. Vanhimman valtion syntyvuosi on 1523 eKr. Sh utt ers to ck 1. Kuka hän oli: Albert Järvinen, Hannes Kolehmainen vai Paavo Nurmi. Seitsemän nykyisen valtion historian itsenäisinä valtioina katsotaan alkavan ennen vuotta 1000. Onko niitä noin 16 000, 56 000 vai 86 000. Vihje: se sijaitsee kokonaisuudessaan kahden valtion alueella. Suomenmaa onnittelee voittajaa!. 10. Legendoissa se putosi taivaasta sotaonnen kääntäjäksi 1200-luvulla. 6. Kuka on skuuttikuski. Kuinka moni Venäjän ja kuinka moni Yhdysvaltain presidentti on saanut Nobelin rauhanpalkinnon. Onko siitä historiansa aikana eronnut mikään valtio. Mikä on se yksi luontokohde. 5. Mikä on idänsieraintokko. 1.2 024 , EU -va alit 9.6 .20 24, alu eja kun tav aal it 13. Nykyään näkee paljon skuuttikuskeja liikenteessä. Kuinka paljon Suomessa on vähintään hehtaarin (100 x 100 m) kokoista järveä ja lampea. 4.2 025 ), 2) Mer enk urk un saa ret , Suo mi ja Ruo tsi , 3) Kiin a, 4) Tan ska , lip pu on nim elt ään Dan neb rog , 5) Iso -Br ita nni a, liit tyi uni oni in vuo nna 197 3 ja ero si 1.2 .20 20, 6) 1 ja 3: Ven äjä Mih ail Gor bat sho v 199 0, USA The od ore Roo sev elt 190 4, Woo dro w Wils on 191 9, Bar ack Ob am a 200 9, 7) poh jak ala , Suo men lah ti, 8) säh köp otk ula uta ilij a, 9) 56 000 , 10) Han nes Kol ehm ain en, 500 m. 8. 56 1.7.2022 5 1 8 3 5 6 4 3 1 2 5 9 2 1 9 4 6 6 8 9 8 7 3 2 6 3 5 1 4 2 7 6 8 9 9 4 6 1 8 3 7 2 5 8 7 2 9 5 6 4 3 1 7 3 9 8 6 4 1 5 2 4 6 5 2 3 1 8 9 7 2 1 8 5 7 9 3 4 6 5 2 4 6 1 8 9 7 3 6 8 7 3 9 2 5 1 4 1 9 3 7 4 5 2 6 8 6 9 3 3 1 9 8 4 7 4 2 9 3 8 1 6 7 6 8 4 2 4 6 5 8 5 6 9 4 7 2 3 1 7 4 2 3 1 5 9 8 6 3 1 9 2 6 8 7 4 5 1 7 5 4 2 6 8 9 3 9 8 4 5 3 1 6 2 7 6 2 3 7 8 9 5 1 4 2 6 1 8 5 3 4 7 9 5 9 8 1 7 4 3 6 2 4 3 7 6 9 2 1 5 8 5 1 8 3 5 6 4 3 1 2 5 9 2 1 9 4 6 6 8 9 8 7 3 2 6 3 5 1 4 2 7 6 8 9 9 4 6 1 8 3 7 2 5 8 7 2 9 5 6 4 3 1 7 3 9 8 6 4 1 5 2 4 6 5 2 3 1 8 9 7 2 1 8 5 7 9 3 4 6 5 2 4 6 1 8 9 7 3 6 8 7 3 9 2 5 1 4 1 9 3 7 4 5 2 6 8 6 9 3 3 1 9 8 4 7 4 2 9 3 8 1 6 7 6 8 4 2 4 6 5 8 5 6 9 4 7 2 3 1 7 4 2 3 1 5 9 8 6 3 1 9 2 6 8 7 4 5 1 7 5 4 2 6 8 9 3 9 8 4 5 3 1 6 2 7 6 2 3 7 8 9 5 1 4 2 6 1 8 5 3 4 7 9 5 9 8 1 7 4 3 6 2 4 3 7 6 9 2 1 5 8 Tietotesti Mikä luontokohde kuuluu Suomesta YK:n maailmanperintölistalle kuuden kulttuurikohteen lisäksi
57 1.7.2022 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Se olisi tylsää, mielikuvituksetonta ja tavanomaista. Ohjastelen sitä kesäteatteriin kotikylilläni ja kuten moni muistaa, kertoo Opri karjalaisesta evakkomummosta, joka joutuu rauhan tultua kunnalliskodin asukkaaksi. Ensimmäistä neuvoa olen noudattanut useammin kuin toista, koska en ole oppinut viiniä juomaan. HUOMENNA minulla on teatterista vapaata. Onhan. Aloin etsiä internetistä päivälle osuvia merkkitapauksia ja löysin hyvän syyn varsin äkkiä: tällä päivämäärällä Vili Vesterinen ja Dallapé-orkesteri levyttivät tunnetuimman version Säkkijärven polkasta. Kirjoittaja on nilsiäläinen palkittu kirjailija. MEILLÄ on teatterissa mukana ilahduttavan paljon nuoria. Kirjoittelen sen minkä jaksan, muuten pidän vapaata ja ajattelin jossain kohtaa napata ikeniini päivällä ostamani pienpanimo-oluen. Semmoista tuossa vain iltamassa mietin, että minkä hyvän syyn kunniaksi kaljani joisin. Sanoin toivovani samaa. Tyttö sanoi, että toivottavasti kukaan ei kohtele ukrainalaispakolaisia yhtä rumasti kuin näytelmämme ilkeimmät hahmot Opria. Toinen se, että maailmasta löytyy heikoimmallakin hetkellä hyvä syy nautiskella lasillinen laadukasta viiniä. Kippis. En suin nyt vapaapäivän. 58 1.7.2022 ENTINEN esimieheni, nyt jo edesmennyt paikallislehti Pitäjäläisen päätoimittaja Eero Iltanen opetti minulle pari tärkeää asiaa. Tänään kippistän sille, että tottahan kaikki aikuisetkin ihmiset ymmärtävät 2020-luvulla sen, minkä ymmärsi tämä kiusaamattomuutta teatterilla toivonut pieni lapsi. Kippis Antti Heikkinen vieraskolumni. Merkkiä tai valmistajaa en kerro, että ei livahda mainostamisen puolelle. Mutta en minä sitä oluennautiskeluni aiheeksi yksinomaan siksi valinnut. Selitin, että nämä kulkueessa marssivat harmaat hahmot joutuivat jättämään kotinsa, kun talvisota syttyi vuonna 1939. Onhan. Onhan ihmisen pitänyt yli kahdeksassa vuosikymmenessä viisastua. Varsinainen syy on se, että Säkkijärven polkka nosti mieleeni ajatusyhteyden Kyllikki Mäntylän Opri-näytelmään. Ennemmin maistelen erilaisia oluita. Siksi olen ottanut vapauden soveltaa Eero-vainajan neuvoa enkä usko, että hän siitä pahoillaan olisi. Säkkijärven polkan levyttämisestä on aikaa kahdeksan vuosikymmentä. Eräissä harjoituksissa yksi porukan junioreista, semmoinen alakouluikäinen tyttö, tuli luokseni ja kysyi, että mikä tämän kulkueen pointti on – mikä ylipäätään on evakko. Ensimmäinen oli se, että aina on oltava varaa katsoa hyviä elokuvia. He muistavat ryssittelyt ja kiusanteot. Heitä kiusattiin. Sanoin näin olevan. Meidän versiomme alkaa evakkokulkueella, joka astelee lavan poikki nyytteineen ja muine tavaravähineen. Tyttö katsoi minua pää kallellaan ja kysyi, että samalla tavallako ne lähtivät kuin ukrainalaiset nyt. Suomalaisia evakoita elää keskuudessamme edelleen. Vesterisen soittama Säkkijärven polkka on vähän mahottoman hyvä ralli
Lipponen hyökkäili alatyylisesti Hokkasen ja Laatikaisen, näiden ”maakuntien satraappien” kimppuun. HJALLIKSEN pikkupuolueen johtoelimiin valittiin myös Jolle Harkimo. Maksavia kannattajia otetaan, mutta äänivalta on valtaeliitillä. Lipponen oli erittäin aktiivinen konsultti, kun kaasuputkien avulla oli tarkoitus kasvattaa Putinin sotakassaa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Lipposen taloudessa ei liene peiliä, se loputon kauna voisi näkyä sieltä. Tulee mieleen Vennamon Veikko ja Pekka, mutta valitettavasti myös Pohjois-Korea ja Kuuba. Hesari käyttää valtaa. No, seuraavissa eduskuntavaaleissa Ano Turtiainen siirtyy suomalaisen politiikan synkimmän historian kirjoihin. Kun Putinilla on matkassaan pikkubussillinen lääkäreitä, niin Suomen presidentille ei anneta neljättä koronarokoitetta. En toki puolustele, hyvin tiedän miestyypin. Suomen Pankki on pressan hommiin parempi ponnahduslauta kuin Sberbank. 59 1.7.2022 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Ja vielä jää Niikko. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Näinä aikoina olisi luullut, että suomalaisen eduskuntapuolueen kokoukseen ei kutsuta edes kolmatta lähetystösihteeriä ulkolukemaan Moskovan propagandaa, mutta kyllä vaan. Vallanhalua on esiintynyt koko pandemian ajan. Anna Kontula ei halua Natoon, pitäisi rajat auki. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 MAIJA LEHTOVIRTA 040 568 2327 SUSANNA LUIKKU 050 414 4763 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 SAMAAN aikaan kun eduskunta, hallitus ja presidentti ovat Turkin ja Venäjän vuoksi helteessä, tekee vallan menettäminen kipeää. Persujen ongelma on se, että heiltä menee aina kolme neljäsosaa vaalikaudesta foliohattuisten puhdistuksiin. Se hyppyyttää poliitikot lavatansseihin. Nepotismin suurta juhlaa. Muistamme hänen presidentinvaalien huonoimpana häviäjänä, vaikka ei kuutta kannattajaansa rynnäkköön yllyttänytkään. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. KOKOOMUS sai oman juhannuskriisinsä. Jari Nenonen Vallanhalua Lipposen taloudessa ei liene peiliä.. Luojan kiitos, katso kuvaani. Hävisi kyllä, mutta olihan siinä askarreltu vuosikausia. ”Kaunainen lärväily” on hänen ilmaisunsa. Koska niitä ei vain anneta. Ehkä Bat & Ryydin biisi versioidaan Fuckman ja Rydman. Ei toki ainoa ”hyödyllinen idiootti”. Lehdet näkyivät kirjoittaneen, että Rydman hävisi kaiken parissa päivässä. Putinin mallia taasen noudatetaan Ano Turtiaisen VKKporukan riveissä. ”Mediat ovat avanneet sontaluukkunsa ja niistä pursuaa sitä itseään, loputonta kaunaa”, viestittää Paavo Lipponen. Eikä hae tanssiin pikkutakkimiehiä. Vähemmälläkin asia olisi selvinnyt. Kuinka tämän muotoilisi
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Elokuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 5.8.2022 Aittamaan perhe viihtyy Vuoden kyläksi valitussa Kalajoen Rautiossa Oma kylä kullan kallis KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 79 € 6 kk / 40 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!