Suomenmaa 10.03.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / 10.3.2017 / 4,80 ? Aseena sana ja nyrkki Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen vakavimpia ihmisoikeusongelmia Ajassa Kirjat Vieraskolumni Terho vie mattoa Halla-ahon alta Paasion sihteeri ei pidä UKK:ta vuotajana Suomi on häpeäpilkku mielenterveystilastossa
sisältö 10.3. 2017 Terhokerhoa tarvitaan vastakin Sote-kentän vapaaehtoisia ei saa menettää, MLL:n Milla Kalliomaa sanoo s. 20 2 10.3.2017
30 Raimo Erkkilä haluaa hoitaa kotikunnan asioita vastuullisesti s. 2017 3. Sipilän hallituksen suuri saavutus on, että lähidemokratia säilyy. Matti Vanhanen s. 14 10.3. 34 Onko huoli Suomen velkaantumisesta turhaa vai tarpeellista. 12 Ranskan vaalit koettelevat koko puoluejärjestelmää s. 16 Pirjo Siiskonen tekee työtä suomalaisen luomun eteen s. 33 Turkki äänestää uudesta perustuslaista puhdistusten varjossa s. s
Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan maailman maiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat vuonna 1988 noin 1600 miljardia dollaria. Erityisesti Kiina ja Venäjä ovat kasvattaneet nopeasti sotilasmenojaan. Kiinan sotilasmenot nousivat SIPRI:n mukaan jo 215 miljardiin dollariin vuonna 2015. Yhdysvaltain presidentti George Bush ja Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher ottivat käyttöön termin ?rauhanosinko. Se ei olisi lopulta kenenkään etu.. Päätoimittaja Juha Määttä Daniel Mihailescu / AFP Photo / Lehtikuva Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä on pahimmillaan uusi asevarustelun kierre. Pääkirjoitus Loppuvatko rauhanosingot varustelukierteeseen? S osialismin romahduksen jälkeen kaikki suuret valtiot leikkasivat sotilasbudjettejaan 1990-luvulla. Yhdysvallat oli edelleen ylivoimaisesti suurin sotilasmahti noin 600 miljardin dollarin budjetillaan. USA:n menojen suuruus vielä vaihtelee sen mukaan, onko se mukana sotatoimissa jossain päin maailmaa. Venäjän menoiksi arvioitiin 91 miljardia. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen maan talous ajautui suuriin vaikeuksiin, ja sotilasmenot romahtivat murtoosaan. SIPRI:n laskelmien mukaan Venäjä käytti sotilasmenoihin vuonna 1998 vain runsaat 30 miljardia dollaria eli alle kymmenesosan Yhdysvaltain menoista. Vuoden 1998 jälkeen maailman yhteenlasketut sotilasmenot alkoivat hiljalleen nousta, kunnes ne vakiintuivat vuonna 2010 suunnilleen 1750 miljardin dollarin tasolle. 4 10.3.2017 Parin viime vuoden kehitys viittaa siihen, että rauhanosinkojen jakamisen aika on päättynyt ainakin tällä erää. (peace dividend). Kylmän sodan voittajilla oli varaa siirtää resursseja puolustusmenoista parempiin tarkoituksiin. Rahassa mitattuna rauhanosingot kasvoivat todella merkittäviksi. perustettu 1908 . Esimerkiksi vuonna 2010 Yhdysvaltain sotilasmenot olivat noin 760 miljardia dollaria. Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin tärkeimpiin vaalilupauksiin kuului sotilasbudjetin kasvattaminen. Samalla hän on vaatinut Nato-liittolaisiaan nostamaan sotilasmenonsa sovittuun kahteen prosenttiin kansantuotteesta. Trumpin vaatimus kohdistuu ennen muuta Naton suurimpiin eurooppalaisiin jäsenmaihin Saksaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Espanjaan, jotka kaikki käyttävät alle kaksi prosenttia puolustukseensa. Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä on pahimmillaan uusi asevarustelun kierre. Kymmenen vuotta myöhemmin summa oli pudonnut kolmanneksella 1070 miljardiin. Yhdysvaltojen sotilasmenot putosivat samalla kymmenvuotisjaksolla 587 miljardista 398 miljardiin dollariin. Kaikkein dramaattisin muutos koettiin kuitenkin Venäjällä
Vaalit ovat yhteinen juttu . kansanvallan karnevaali. Eeva Kärkkäinen Näissä tapauksissa olen havainnut erilaisia sel- viytymisstrategioita. Jotkut oppivat kiertämään ehdokaskeskittymät, vaikka se maksaisi vähän pidemmän kävelymatkan. 10.3. Katse silmiin ja päänravistus riittää. Kun esitteet tympivät, kannattaa muistaa, että kyse on kansanvallan kannalta tärkeästä jutusta. Kampanjointi kertoo ihmisille, että vaalit ovat tulossa. Lisäksi se antaa ehdokkaille ja äänestäjille mahdollisuuden tavata toisiaan ja keskustella politiikasta. Kaiken lisäksi ehdokkaat tukiryhmineen tekevät hommaa yleensä korvauksetta, pelkästä maailman parantamisen ilosta. Ilman ehdokkaita äänestäjillä ei olisi mistä valita. Ja ilman tukiryhmiä kampanjat jäisivät tekemättä. Siispä jos tykkäät demokratiasta erityisen paljon, suosittelen seuraavan kerran esitteestä kieltäytyessä hymyilemään kieltäytymisen lisäksi. Toivottamaan tsemppiä kampanjaan, vaikka kyse ei olisi omasta suosikkipuolueestasi. Tulee muuten hyvä mieli. 2017 5. Toimittajalta Äänestäjä, näin kohtaat ehdokkaan Helsingin kostea ilma kaivautuu luihin ja ytimiin, Osa ratkaisee asian vetämällä naamalleen tympeän ilmeen ja katsomalla ohi. Joillekin ehdokkaat ovat sopiva kohde turhautumisen ja vihan purkamiseen. He puuskahtavat, että ehdokas ei todellakaan kiinnosta ja voisi painua takaisin sinne, mistä on tullutkin. On taas se aika, kun kaupungit ja kirkonkylät täyttyvät vaalikampanjoinnista. On telttaa, grillimakkaraa ja kahvia. Värikkäitä liivejä ja poliittisia näkemyseroja. Ainakin Helsingissä ehdokkaita ja tukiryhmiä on joissain paikoissa tungokseksi asti. Vaalimateriaalia saisi kantaa kotiin kasseittain, jos ottaisi jokaisen tarjotun esitteen vastaan. Ehdokkaita opetetaan ennen vaaleja kohtaamaan äänestäjiä, mutta tulevatko äänestäjät miettineeksi, kuinka ehdokas kannattaisi kohdata? Lopulta ehdokkaan kohtaaminen ei kuitenkaan vaikka päällä on toppatakki. Poskia paleltaa ja varpaat jäätyvät villasukilla topatuissa kumisaappaissa. Käsi puristaa esitettä ja työntää sitä kohti vastaantulijaa. ?Voinko antaa vaalimainoksen?? Useamman kampanjan tehneenä voin tarjota muutaman ilmaisen vinkin. Ensinnäkin, kannattaa muistaa, että ehdokas on kadulla, koska haluaa tavata sinut. Hän on otollista maaperää erilaisten kehitysideoiden eteenpäin viemiselle ja poliittisille pohdinnoille. Toisaalta valtaosalla äänestäjistä ei ole aikaa tai kiinnostusta keskustella sattumalta kadulla tapaamiensa ehdokkaiden tai kampanjaporukoiden kanssa. Erityisen vähän kohtaaminen kiinnostaa, jos ehdokas tai ehdokkaan puolue herättää vahvan vastareaktion. vaadi rakettitiedettä
Uutiskuva 6 10.3.2017
Kaksista edellisistä MM-hiihdoista kun on ollut tuomisina vain yksi pronssi. Erityisen paljon iloa nostattivat Iivo Niskasen kultamitali, Krista Pärmäkosken hopea ja Matti Heikkisen pronssi. Suomalaismenestys sai jo Norjan hiihtoliiton puheenjohtajan Erik Röstenkin antamaan suomalaisille anteeksi vuoden 2001 dopinghaamut. ??Tämä taisi olla lopultakin se piste, jolloin mennyt siirtyi menneeksi, Röste sanoi Niskasen kultamitalista ja hyvästä kisatunnelmasta vaikuttuneena. Kisojen järjestelyt saivat kiitosta laajemminkin. Käytännöt toimivat, kaikki sujui ja tunnelma oli katossa. Lipputuloissa jäätiin kuitenkin tavoitteista. Ison osan taloudellisesta vastuusta kantavan Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala penäsi vastuun jakamista laajemmalle, jotta arvokisoja voitaisiin järjestää Suomessa jatkossakin. 10.3. 2017 7. Jonathan Nackstrand / AFP Photo / Lehtikuva Kisatunnelma kuittasi vanhat dopingvelat Samuli Vänttilä Suomalaiset saattoivat huokaista helpotuksesta, kun hiihdon MM-kisat Lahdessa päättyivät. Viiden mitalin saldoon ei voi muuta kuin olla tyytyväinen
Ajassa Sanottua Politiikka toimii, kun kasvot vaihtuvat, mutta asiat etenevät. Timo Kaunisto Maaseudun Tulevaisuudessa Voisiko joku kertoa mikä on perussuomalaisten ja kokoomusnuorten ero nykyään? Li Andersson Twitterissä Nähtäväksi jää, onko Trumpilla sama tavoite kuin Reaganilla Neuvostoliiton osalta, eli kaataa Kiinan kommunistihallinto. Alpo Rusi Kanavassa Painekattila poksahti Vesa Somppi Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin luopumisilmoitus käynnisti välittömästi kisan hänen paikastaan. Niinistö tukee Terhoa puheenjohtajakisassa. 8 10.3.2017 Jos Terho valitaan, hän haluaa merkittävän paikan hallituksessa. Suuri todennäköisyys on sillekin, että puolueelle käy kuin liian määräävän isännän kartanolle hänen kuoltuaan. Jos pojat eivät nyt juo perintöä, niin ainakin hukkaavat sen muuten töpeksimällä. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Taktiikallaan Terho yrittää vetää mattoa Halla-ahon jalkojen alta.. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut, olisiko se Soinin ulkoministerin paikka, vai jokin muu. Soini haluaa jatkaa unelmapaikallaan kesäkuun puoluekokouksen jälkeenkin. Soinin ja Terhon yhteentörmäyksen välttämiseksi perussuomalaiset joutuisivat pullauttamaan jonkun omasta ministeriryhmästään tai lisäämään hallituksen ministerimäärää. Paine Soinin perinnön jakamisesta näyttää olleen puolueessa jo lähellä räjähdyspistettä. Ensimmäisenä mukaan lähti kansanedustaja Leena Meri ja heti perään mukaan ilmoittautui eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Vasta euroedustaja Jussi Halla-ahon ratkaisu näyttää, millainen puheenjohtajakilvasta tulee. Yhtenä vaihtoehtona pidetty puolustus- ministeri Jussi Niinistö näyttää sopineen Terhon kanssa siitä, ettei ääniä kannata hajottaa ja tarjota Halla-aholle ainakaan helppoa mahdollisuutta nousta puheenjohtajaksi. Hän on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valmis jopa kansanäänestykseen Suomen EU-jäsenyydestä. Taktiikalla Terho yrittää vetää mattoa samoihin asioihin vielä kriittisemmin suhtautuvan Halla-ahon jalkojen alta. Halla-aho on tullut tunnetuksi niin jyrkkänä maahanmuuton vastustajana, että keskustan ja kokoomuksen saattaisi olla vaikea jatkaa hallitusyhteistyötä tämän johtaman puolueen kanssa. Vaikka Terhon äänenpainot ovatkin koventuneet, hänen johdollaan perussuomalaisten olisi kuitenkin helpompi jatkaa hallitusyhteistyötä kuin Halla-ahon. Soini haluaa perussuomalaisten pysyvän hallituksessa ja vievän aloitetut rakenneuudistukset maaliin. Nähtäväksi jää, kuinka perilliset ottavat vanhan isännän neuvoista vaarin. Se vaatisi keskustan ja kokoomuksen suostumuksen. Terho asemoi itsensä ilmoittautumistilaisuudessa hyvin EU-kriittiseksi ja maahanmuuttokielteiseksi
Toisaalta täällä iloittiin Suomen oikeuksien palauttamista, mutta toisaalta pelättiin sekasorron syvenemistä. ??Etenkin sosiaalidemokraateissa ja maalaisliittolaisissa virisi ajatus itsenäistymisen mahdollisuuksista, mutta esimerkiksi talouselämän johto ja porvarillinen puoli piti Venäjästä irtautumista uhkarohkeana, Kuisma sanoo. Oma kansakunta -ajattelu eli silti vahvana. Niemi Twitterissä Nuorille selvästi tärkein tietolähde politiikkaa koskevissa asioissa on sosiaalinen media. Ajassa Jyväskylässä kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Entistä vähemmän naimisiin mennään kirkossa. Tsaarinvalta loppui sata vuotta sitten Samuli Vänttilä Pitkäaikaiset mielenosoitukset kärjistyivät pahasti Pietarissa Venäjällä tasan sata vuotta sitten, kun sotilaat avasivat tulen väkijoukkoa kohti. Sitä seuranneen tapahtumaketjun jälkeen tsaari Nikolai II luopui kruunustaan ja maahan tuli väliaikainen hallitus. Helmikuun vallankumouksen nimellä tunnetut tapahtumat olivat merkittävä alkusykäys Suomen itsenäistymispyrkimyksille, sanoo Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Kuisman mukaan Suomessa tunnelmat olivat kaksijakoisia. Sanottua Näyttää siltä, että perussuomalaisten puheenjohtajavaalista tulee eiralaisen ja töölöläisen kisa. Moni kannatti itsehallinnollisen aseman vahvistamista niin, että esimerkiksi ulko- ja puolustuspolitiikka olisi jäänyt Venäjälle, muu päätöksenteko autonomiselle Suomelle. Vallankumouksen jälkimainingeissa keikkuva Venäjä oli kuitenkin sekaisin. Samaan aikaan avioliittoja solmitaan yhä harvemmin. Nyt saavat eliitit kyytiä! Mari K. Puoli vuotta myöhemmin lokakuussa 1917 tilanne kärjistyi bolsevikkivallankumoukseen. Siviilivihkiminen 1965 1975 Avioliittoja: 36 214 Avioliittoja: 31 547 Kirkollisia vihkimisiä: 33 056 Siviilivihkimisiä: 3 158 (* Kirkollisia vihkimisiä:26 990 Siviilivihkimisiä: 4 557 (* 1985 1995 Avioliittoja: 25 751 Avioliittoja: 23 737 Kirkollisia vihkimisiä: 20 624 Siviilivihkimisiä: 5 127 (* Kirkollisia vihkimisiä: 18 597 Siviilivihkimisiä: 5 140 2005 2015 Avioliittoja: 29 283 Avioliittoja: 24 708 Kirkollisia vihkimisiä: 18 636 Siviilivihkimisiä: 10 647 Kirkollisia vihkimisiä: 11 958 Siviilivihkimisiä: 12 750 10.3. Näitä pilotteja tarvitaan eri puolilla Suomea! Juho Rahkonen Kanavassa Liina Tiusanen Twitterissä Kirkollisten vihkimisten määrä puolittui Teksti: Samuli Vänttilä Grafiikka: mikko eronen Sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan reilu viikko sitten. Kirkon virallinen kanta hyväksyy vain miesten ja naisten väliset liitot, mutta keskustelu aiheesta jatkuu. 2017 (* Laskettu vuosittaisesta keskiarvosta, Lähde: Tilastokeskus Kirkollinen vihkiminen 9
kesäkuuta 1972. Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana. Muodollisena syynä oli maatalouskiista. Tammikuun 1972 vaalien jälkeen muodostettu Paasion vähemmistöhallitus oli pelkkä kulissi EEC:n lykkääntymistä varten, Korpinen kirjoittaa. Neuvostojohto osoitti täyden luottamuksensa Kekkoselle, ja eduskunta hyväksyi poikkeuslain hänen kolmannen presidenttikautensa jatkamiseksi. Tapaa- misessa Bre?nev varoitti Suomea EEC:stä. Kekkonen laati tapahtumista muistion, joka myöhemmin vuoti julkisuuteen. Korpinen muistelee kirjassaan, kuinka presidentin kansliapäällikkönä toiminut Antero Jyränki luki syyskuussa muistiota ääneen ravintola Laulumiehissä kokoontuneille vasemmistodemareille. Kesken hänen esityksensä toimittaja Tor Högnes kävi pyytämässä seurueessa ollutta Erkki Tuomiojaa puhelimeen. EEC-sopimus allekirjoitettiin seuraavana syksynä. Korpinen ei ota kirjassaan suoraan kantaa siihen, ketä hän pitää syyllisenä vuotoon. [- -] On ehkä mahdollista, että myöhemmin allekirjoitettaisiin sopimus, hän siteeraa pöytäkirjoja. Elokuussa Kekkonen lensi tapaamaan Neuvostoliiton johtoa Zavidovoon. Into, 226 s.. Suomenmaan arkisto Kirjat Pekka Korpisen mukaan Kekkonen oli jo varhain päättänyt lykätä EEC-sopimuksen allekirjoitusta. Paasion sihteeri: Kekkonen tuskin itse Zavidovo-vuodon takana Annukka Kaarela Nordek, EEC, Zavidovo-vuoto, poikke- uslaki Kekkosen kolmannen presidenttikauden jatkamiseksi. Asioiden todellista laitaa on peitellyt itsesensuuri. Kekkonen oli kaatanut Ahti Karjalaisen hallituksen ja hajottanut eduskunnan syksyllä 1971. Valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen sukeltaa tuoreessa kirjassaan yhteen Suomen poliittisen historian mielenkiintoisimmista vaiheista. Korpinen katseli tapahtumia läheltä, sillä hän työskenteli vuonna 1972 pääministeri Rafael Paasion (sd.) sihteerinä. Kirja perustuu osittain hänen pitämiinsä hallituksen iltakoulupöytäkirjoihin. Korpisen mukaan Neuvostoliiton suhteet ja presidentti Kekkonen näyttelivät Suomen EEC-sopimusprosessissa paljon suurempaa osaa kuin historioitsijat ovat väittäneet. Juuri Högnes kirjoitti lokakuussa muistiosta jutun Dagens Nyheteriin. Seuraukset ovat tunnetut. SDP:n puheenjohtajana toiminut Paasio oli todennut sihteerilleen, että sopu keskustapuolu- 10 10.3.2017 een Johannes Virolaisen kanssa olisi kyllä löytynyt. Kekkonen oli kuitenkin antanut puheenjohtajille niin kireän aikataulun, että he olivat päättelleet, ettei sopimuksen syntyminen ja hallituksen jatkaminen ollut suinkaan tarkoitus. Korpisen mukaan Paasion hallituksen iltakoulupöytäkirjoista käy selkeästi ilmi, että Kekkonen oli jo varhain päättänyt lykätä EEC-sopimuksen allekirjoitusta, koska Neuvostoliiton vihreä valo puuttui. Paasion toinen hallitus käsitteli EECneuvotteluja iltakoulussaan 7. Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo ilmoitti, että Suomi ei tulisi allekirjoittamaan sopimusta, mutta suorittaisi sen parafoinnin. Tämä ilmoitus merkittiin erittäin salaiseksi tiedoksi hallituksen jäsenille, Korpinen toteaa. ??Tasavallan presidentin motiivit eivät olleet ratkaisuun nähden tiedossa. Hänen mielestään on kuitenkin epätodennäköistä, että Kekkonen olisi itse rohkaissut Jyränkiä levittämään salaista muistiota. Pekka Korpinen: Suomi kääntyy länteen
Esimerkiksi veroparatiisien käytön suitsiminen sataa euroina valtioiden kassoihin. EU on hyödyksi, kun se luo yleisiä suuntaviivoja ja varoo turhan yksityiskohtaista ohjeistamista. Tulisiko EU:n ottaa käyttöön ?monen nopeuden EU?, jossa jäsenvaltiot voivat itse päättää omasta integraatiostaan? Olen epäileväinen monen nopeuden EU:n suhteen. Olisiko tällainen Eurooppa vahva? ?Valkoinen kirja. Kauppapolitiikka ei voi perustua yksinomaan ajatukselle taloudellisesta voitosta, vaan taloudellisen kasvun tulee perustua kestävälle ja reilulle kaupalle, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Edellä mainitulle Moldovalle myönnettyä taloudellista avustusta on kritisoitu siitä, ettei se edistä niitä arvoja, joita EU ajaa. 2017 11. Tässä suhteessa EU:n tulee varmistaa, että kritisoijat ovat väärässä ja myös demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet toteutuvat maissa, jotka saavat sen taloudellista apua. Kauas katsovalla kauppapolitiikalla on pitkälle kantavat tulokset. Taloudellisen tuen myöntäminen on sille tärkeää, jotta maa pääsee takaisin jaloilleen hyvinvoivaksi ja vakaaksi valtioksi. Taloudellinen tuki, jota kolmannelle valtiolle myönnetään, ei kuitenkaan saa olla täysin yksipuolinen toimitus, vaan myös vastaanottajalta tulee edellyttää sitoutumista. Kauppapolitiikan kautta voimme viedä tätä ajattelua eteenpäin, samalla kuitenkin kunnioittaen valtioiden suvereniteettia. Tämä ajattelu sisältyy myös komission uuteen Trade for all -strategiaan. Tässä vuoropuhelussa nousee esille ajatus arvopohjaisesta kauppapolitiikasta. Euroopan unioni rakentuu arvoajattelulle: demokratia, oikeusvaltioperiaate ja sanan- ja mielipiteenvapaus muodostavat EU:n kivijalan. on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että EU:lla on erilaisia vaihtoehtoja pöydällä. Federalismin ja EU-skeptisyyden välillä on monia erilaisia ratkaisuja. Onko Suomen EU-politiikka riittävän kunnianhimoista? Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli yksi ensimmäisistä valtiojohtajista, jotka kommentoivat Junckerin esitystä. Hänen aktiivisuutensa on hatunnoston arvoinen asia. Sipilä on esittänyt hyviä periaatteita Suomen EU-politiikalle. Miten EU voi saavuttaa vallankäytön oikeutuksen kansalaisten silmissä? Tämä on EU:n Akilleen kantapää. Keskustelussa ei kiinnitetä riittävästi huomiota EU-parlamenttivaalien heikkoihin äänestysprosentteihin. Esimerkiksi kymmenen miljoonan ihmisen T?ekissä vuoden 2014 vaalien äänestysaktiivisuus oli vain 18 prosenttia. 10.3. Täällä Bryssel Arvot ohjaavat EU:n kauppapolitiikkaa Globaalissa kaupassa peräänkuulutetaan ensi- sijaisesti taloudellista kasvua, joka pankkikriisien jälkeen on ollut hitaan kasvun vaiheessa. Kansainvälinen kauppa ei kuitenkaan ole pelkkää taloudellisen edun tavoittelua, vaan myös poliittinen työkalu, jolla voidaan tukea kehittyviä maita. Perinteisten kauppasopimusten lisäksi EU:n kauppapolitiikkaan kuuluvat taloudelliset tuet. EU maksaa taloudellisia avustuksia Moldovan kaltaisille maille, jotka kärsivät heikosta taloudellisesta tilanteesta ja poliittisesta epävarmuudesta. Arvopohjainen kauppapolitiikka sopii eurooppalaiselle ajattelulle ja sitä tulee edistää. Päätöksenteolla tulee olla konkreettisia tavoitteita, mutta myös vahva arvoihin perustuva tausta. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Suoraan kysyen Minne Eurooppa menee, Anneli Jäätteenmäki? Santeri Lampi Euroopan komission puheenjohtaja Jean- Claude Juncker (EPP) julkisti viime viikolla ?Valkoisen kirjan?, jossa hän esitti vaihtoehtoja EU:n kehittämiseksi. Juncker kysyi jäsenmailta: ?Quo vadis, Europa (Minne menet, Eurooppa?)? Me kysyimme europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäeltä (kesk./ALDE), miten EU:n kurssia pitäisi korjata. Pitäisikö EU:n toimivaltaa rajoittaa vai kasvattaa? Toimivaltaa tulee lisätä yhteisillä sisämarkkinoilla sekä verotuksessa
Erdoganin AKP-puolue ei aio tyytyä pelkkään poikkeustilaan, vaan koko perustuslaki pitää myllätä. 12 10.3.2017
Hallitusta lähellä olevat mediat pitävät äänestystä läpihuutojuttuna. Erdogan on askeleen päässä unelmansa toteutumisesta. Santeri Lampi Presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP-puolue ei aio tyytyä pelkkään poik- 10.3. huhtikuuta. Uutisanalyysi Turkin poikkeustila on muuttumassa pysyväksi Vuosi 2016 oli Turkin lähihistorian ?an- nus horribilis?, kauhea vuosi, eikä tunnelin päässä näy valoa. Viime vuonna pitkän liennytyskauden jälkeen armeija ja kurdien PKK-sissit ottivat taas yhteen, autopommit räjähtelivät miljoonakaupunkien kaduilla ja kesäkuussa ISIS hyökkäsi Istanbulin päälentokentälle. Heinäkuun helteellä murto-osa maan armeijasta ryhtyi yltiöpäiseen vallankaappaukseen, joka uuvahti Istanbulin asukkaiden vallatessa Bosporinsalmen ylittävät sillat. Turkin hallituksen asettama poikkeustila on edelleen voimassa, ja sen varjolla on sysätty lukkojen taakse yli 60 000 ihmistä. Heidän joukossaan on akateemikoita, tuomareita, journalisteja ja upseereja. Sotilasvallankaappausyritys oli kuin syöttö presidentti Recep Tayyip Erdoganin lapaan. AKP-puolueen vahva mies on joutunut luovimaan maallisen valtion ja uskonnollisen kannattajakuntansa välillä. Aikaisemmat islamilaisia arvoja sympatisoivat puolueet on lakkautettu perustuslakituomioistuimen päätöksellä tai syösty vallasta armeijan vallankaappauksella. Vielä vuonna 1960 pääministeri Adnan Menderes joutui köyden jatkoksi, koska hän suhtautui liian sallivasti uskonnolliseen elämäntapaan. Tällä kertaa kansalaiset nousivat vas- tustamaan armeijaa Erdoganin videopuheen yllyttäminä. He hylkäsivät hetkeksi erimielisyytensä ja valitsivat vaaleilla valitun hallituksen sotilasjuntan rautaisen kontrollin sijaan. On kuitenkin sääli, että rohkeiden turkkilaisten johtajalle demokratia näyttää olevan väline . Nyt moni maan kaakkoisosan kurdikaupunki on raunioina ja asukkaat paenneet. Kansanäänestys perustuslain hyväksymisestä pidetään 16. ei päämäärä. Jo vuonna 2004 Erdogan luonnehti demokratiaa junaksi, josta voi hypätä pois haluamallaan asemalla. Konfliktin jälkeen maallisen Turkin kaitsijana profiloituneen armeijan pelimerkit ovat olleet vähissä, ja se on joutunut nöyrtymään siviilipoliitikkojen edessä. Ankarasta kantautuikin vastikään uutinen, jota ei olisi vielä pari vuotta sitten voinut uskoa todeksi: armeijan naissotilaat saavat jatkossa käyttää hijab-huivia palveluksessa. Yliopistokampuksilla ja työpaikoilla huivia on saanut käyttää jo muutamia vuosia, mutta uskonnollisten symbolien hyväksyminen armeijan kasarmeilla iskee suoraan Turkin maallisen tradition ytimeen. Kun kansainvälinen lehdistö on keskit- tynyt seuraamaan presidentti Donald Trumpin Twitter-tiliä ja Euroopassa pelätään tulevaa vaalikevättä, Turkin kansalaisyhteiskunta on ollut helisemässä. Maan tilanteesta EU-parlamentille raportoiva Kati Piri päästettiin taannoin käymään Cumhuriyet-lehden toimituksessa Istanbulissa. Hän valitteli, että lehdistönvapaus heikkenee joka käynnillä. Nyt syyttömiäkin leimataan terroristeiksi poikkeustilan varjolla, jotta epämieluisat mielipiteet saadaan hiljennettyä. Samalla hallituksen asenne Euroopan unionia kohtaan on yhä uhmakkaampi. ??Joko menemme naimisiin tai otat sormuksen sormestasi, oli nationalistisen MHP-puolueen varapuheenjohtaja Mehmet Günal patistellut EU:n Piriä nopeuttamaan jäsenyysneuvotteluita. keustilaan, vaan koko perustuslaki pitää myllätä. Uudistuksen myötä presidentille myönnettäisiin valta nimittää ja erottaa ministereitä mielensä mukaan. Varsinaista hallitusta ei enää olisi, ja Erdogan voisi hallita vuoteen 2029 asti. Istuvan presidentin mukaan Turkista tu- lisi uuden perustuslain myötä Ranskan ja Yhdysvaltain kaltainen presidenttivetoinen maa. Pariisissa ja Washingtonissa valtaa kuitenkin jaetaan uudelleen säännöllisin väliajoin. Valtaan mieltynyt Erdogan on puolestaan ollut Turkin hallitsija de facto jo vuodesta 2003, jolloin hän nousi pääministeriksi. Perustuslain sorvaamisen tekee jouhevammaksi se, että kurdien keskuudessa suositun oppositiopuolue HDP:n puheenjohtaja Selahattin Demirtas ja 11 muuta puolueen edustajaa viruvat lukkojen takana. Myös Turkin hallituksen on?off-sota kurdiväestöä vastaan yltyi taas viime vuonna. 2017 13
Osa poliitikoista haluaisi ottaa tilanteesta ilon irti. Puolueiden puheenjohtajien puheita velkataakan moraalittomuudesta hän piti velkapelon lietsomisena. ??Ja he tekevät sitä tahallaan, jolloin he valehtelevat, tai he tekevät sitä tietämättömyyttään, joka on suurin piirtein yhtä pelottavaa. Jäntin mietteet saavat tukea Suomenmaan haastattelemilta talouskysymyksiin perehtyneiltä kansanedustajilta. Keskustan Mauri Pekkarisen, SDP:n Timo Harakan ja vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä velan määrä sinänsä ei ole olennaista, kunhan raha käytetään investointeihin ja kansantuote kasvaa. ??Edellinen hallitus keskittyi liikaa velkaan eikä huolehtinut kasvusta. Toisten mielestä velkaa on jo liikaa. Velka on veli ottaessa, pirun poika maksaessa, kuuluu vanha suomalainen sanonta, mutta päteekö sanonta myös julkiseen velkaan? Julkisen talouden velkaantuminen oli yksi viime eduskuntavaalien vaalikeskusteluja hallinneista teemoista. Syykin on selvä. Suomen julkisyhteisöjen velka on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vaalikeskusteluissa kaikkien suurten puolueiden puheenjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että on vastuutonta jättää iso velkataakka tulevien sukupolvien hoidettavaksi. Suurimmaksi puolueeksi kohonnut keskusta vaati velaksi elämisen lopettamista eli valtion tulojen ja menojen tasapainoa 6?7 vuodessa. Erityisesti vaalien jälkeen nousi kui- tenkin esiin kritiikkiä, jonka mukaan 14 10.3.2017 velkaantumista haitallisempaa Suomen taloudelle on säästäminen. Yksi arvostelijoista oli Helsingin yliopiston julkistalouden professori Markus Jäntti. Hän totesi Talous ja yhteiskunta -lehden haastattelussa, että valtion ja yksityisten ihmisten tai yritysten velkoja ei voi verrata keskenään. Jäntin mukaan julkista velkaa ei koskaan makseta pois vaan talouskasvu hoitaa sen. Poliittinen talous Shutterstock Poliittisen talouden juttusarja selvittää, millaisia vaihtoehtoja Suomen talouspolitiikaksi on tarjolla. Vaaniiko velkapeikko? Suomi saa lainaa halpaan hintaan. velan määrällä on väliä.. Siitä seurasi Suomessa näivettymiskierre, jossa piti vuosi toisensa perään leikata julkisia menoja ja kiristää veroja, Pekkarinen moittii. Samoilla linjoilla ovat SDP:n Harakka ja vasemmistoliiton Andersson. Anderssonin mielestä Suomessa ja koko euroalueella on viime vuosina harjoitettu liian kiristävää talouspolitiikkaa. ??Talouskurin seurauksena meillä on korkea työttömyys, mikä puolestaan pienentää verotuloja. Kokoomuksen Elina Lepomäki on kollegoidensa kanssa eri linjoilla
Etukäteen on vaikeaa sanoa, poikiiko raha luvattuja tuloksia. Vaikka asiasta löytyy erilaisia taloustieteellisiä laskelmia, todellisuus on usein laskelmia monimutkaisempaa. Entä jos valtio ei saa investoinneillaan toivottua kasvua aikaiseksi, vaan talous junnaa edelleen ja velan määrä kasvaa? Andersson pelkää, että nyt on käymässä juuri näin. ??Hallitus ottaa velkaa veronkevennyksiin, jotka eivät lisää työllisyyttä, ja samaan aikaan leikkaamalla koulutuksen sekä tutkimuksen ja kehityksen rahoituksesta heikentää Suomen pitkän tähtäimen kasvun edellytyksiä, Andersson moittii. ??On aina riski, jos talous ei lähdekään kasvamaan. 2017 15. Jos tulisi uusi kriisi ja joutuisimme ottamaan vastaavan määrän velkaa, velan suhde BKT:hen olisi jo 90 prosenttia, Kivistö sanoo. van velkaan kevyesti. Mutta uskon, että Suomessa päästään vielä lähemmäs kahden prosentin BKT-kasvua. Samaan aikaan julkiset menot kasvavat väestön vanhenemisen myötä, julkisen talouden ylläpitäminen on entistä vaikeampaa ja paine ottaa uutta lisävelkaa kasvaa, hän sanoo. Kukaan edustajista ei tunnu suhtautu- Viime vuosina Suomen valtion velanhoitokulut ovat velkamäärän huimasta kasvusta huolimatta jopa laskeneet. Se ei ole kestävällä pohjalla, Lepomäki sanoo. Erimielisyyttä löytyy kuitenkin, kun analysoidaan syömävelan syitä. Lepomäen mielestä velkaantuminen kertoo siitä, että hyvinvointivaltion rahoitus on kestämättömällä pohjalla. ??Nyt ollaan vahvasti sillä tiellä, että kohta karautetaan päin seinään. Otamme syömävelkaa. Se ei ole kestävällä pohjalla. ??Mitä suuremmaksi se kasvaa, sitä suuremmalta osin asetamme kohtalomme muiden käsiin, hän huomauttaa. Mitkä sitten ovat sellaisia investointeja, joihin velkaa kannattaa ottaa? Anderssonin mielestä investointien tärkein arviointiperuste pitäisi olla niiden työllisyyttä lisäävä vaikutus. Periaatteessa kyllä. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö huomauttaa, että vaikka velkaa ei tarvitsekaan koskaan maksaa pois, valtio ottaa jatkuvasti uutta velkaa erääntyvän tilalle. Pitääkö tämä paikkansa. Ja vaikka korot nousisivat, se olisi merkki talouskasvusta, joka puolestaan helpottaisi velanhoitoa, Harakka huomauttaa. Toisaalta voi myös olla, että korot lähtevät nousuun muista syistä kuin Suomen talouskasvun ansiosta. Lepomäki varoittaa tilanteesta, jossa esimerkiksi Euroopan keskuspankki nostaisi ohjauskorkoaan, vaikka Suomen talous junnaisi paikoillaan. ??Nyt otetaan mieletön riski. Velaksi tapahtuva yksityisen tai julkisen kysynnän lisääminen ei ole hyvästä. Suomen alijäämä perustuu kuitenkin lähes kokonaan tulonsiirtoihin ja palveluihin eikä investointeihin, hän painottaa. Kaikki haastatellut kansanedustajat pi- tävät Suomen ongelmana sitä, että maa ottaa tällä hetkellä velkaa yleiseen julkisten menojen kattamiseen. ??Otamme syömävelkaa. Pienille kansantalouksille löytyy saumaa, jos asiat on hyvin hoidettu, Pekkarinen vakuuttaa. Palataan vielä professori Jänttiin ja ajatukseen siitä, että julkista velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Kenenkään mielestä velka ei ole tavoite itsessään, vaan sitä kautta syntyvä talouskasvu. Vaikeuksia syntyy, kun yritetään arvioida millaisia vaikutuksia eri tavoin käytetty velkaraha saa aikaan. Tämä on lisännyt julkisen talouden liikkumavaraa. ??Suomi saisi halutessaan lainaa jopa negatiivisella korolla, eikä lähivuosina ole nähtävissä koronnousua. Investointikysynnän vauhdittaminen on terveempää, hän sanoo. Lepomäki olisi varovainen ottamaan velkaa, mutta mainitsee yleisellä tasolla infrainvestoinnit ja koulutuksen. ??On totta, että investointeja varten otettu velka on pienempi ongelma kuin syömävelka. Jos hyvinvointivaltiota ei pystytä kestävästi rahoittamaan, siitä kärsivät juuri sellai- set ihmiset, joita varten hyvinvointivaltio on olemassa. Anderssonin mielestä velkaantuminen johtuu taloustaantuman ja kiristävän talouspolitiikan myötä syntyneestä korkeasta työttömyydestä, jota valtion pitäisi omilla toimillaan vähentää. ??Velan korko voi helposti ylittää talouden kasvuvauhdin. Hänen mielestään seuraavan hallituksen kannattaisi ottaa miljardi velkaa koulutusinvestointeihin. ??Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat olennaisia sijoituksia tulevaisuuteen. Pekkarisen mielestä velkaraha kannattaisi suunnata innovaatiorahoitukseen, koulutukseen ja julkisiin infrahankkeisiin. ??Valtion pitäisi erilaisin kannustein puskea liikkeelle yksityisiä investointeja, yksityisellä rahalla. Kolmen prosenttiyksikön nousu koroissa merkitsisi neljän miljardin kasvua Suomen julkisen talouden velanhoitokuluihin, Lepomäki varoittaa. Kivistö ja Lepomäki ovat myös huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, jos Suomea kohtaisi nyt uusi talouskriisi. ??Vuonna 2008 meillä oli vähän velkaa. Niinpä velkojen korot nousevat yleisen korkotason mukana. ??Talouskasvu hoitaa velan, jos talouden kasvuprosentti on suurempi kuin velan korkoprosentti eikä uutta velkaa oteta ainakaan nykyistä vauhtia, hän sanoo. Kivistö uskoo, että Suomen talouskasvu saattaa jäädä tulevina vuosikymmeninä 1?1,5 prosentin tuntumaan. eeva kärkkäinen 10.3. Hän kannattaa väylähankkeita ja homekoulujen korjaamista valtion rahoilla. Harakka huomauttaa, että rakentaminen kasvaa lujaa jo ilman julkisia panostuksiakin. Samoin tuotannollisia investointeja ja työpaikkoja niihin. Annamme kohtalomme velkojien ja EKP:n käsiin
Ilmiöt Ranskan presidentinvaaleissa taistellaan EU:n olemassaolon lisäksi siitä, tarvitaanko perinteisiä puolueita enää ollenkaan Teksti: Samuli Vänttilä kuvat: PATRICK KOVARIK/lehtikuva, mikko eronen, shutterstock Ranskan keväässä muhivat monenlaiset mullistukset. Huhti?toukokuiset presidentinvaalit nostattavat erityistä säpinää isäntämaan lisäksi koko Euroopassa. Kysymyksen itselleen joutuvat esittämään ranskalaiset äänestäjät. Puolueiden ennakoidaan yhdistävän toisella kierroksella voimansa Le Peniä vastaan niin, että äänet annetaan hänen vastaehdokkaalleen. Todennäköisimmin Ranskan vasemmisto joutuu asettumaan oikeistolaisen ehdokkaan taakse, sillä nykyisen presidentin François Hollanden sosialistisen puolueen rivit ovat hajallaan. Eikä vähiten siksi, että äärioikeistolainen Marine Le Pen on mielipidemittausten mukaan menossa vaalien toiselle kierrokselle eniten ääniä keränneenä ehdokkaana. Yhtä paljon mielenkiintoa herättää kuitenkin se, kuka tulee toisella kierroksella Le Penin haastajaksi. Tällä hetkellä vahvimmalta näyttää keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron. Mielipidemittauksissa Macronin äänestäjät eivät ole täysin varmoja ehdokkaastaan. Se on hänelle painolasti, Clerc vastaa.. Entisen pääministerin Manuel Vallsin esivaalissa kukistanut Benoit Hamon ei ole saanut yhdistettyä riitaisaa puoluetta. Gallupien mukaan Macron päihittäisi Le Penin vaalien toisella kierroksella. Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clercin mukaan Le Peniä vastaan suunnattu taktikointi on merkki perinteisen vasemmisto?oikeisto-jaon hiipumisesta. Se vaikuttaa Clercin mukaan koko poliittiseen järjestelmään. ??Ennen korostettiin ideologisia eroja, nyt vaalien jakolinja näyttäisi kulkevan globaaleja ja moderneja arvoja kannattavien sekä niitä vastustavien välillä. Jos he menestyvät, on hyvä kysymys, mihin puolueita enää tarvitaan, Université de Bourgognessa vierailevana tutkijana työskentelevä Parkkinen sanoo. Le Penin puolesta vai Le Peniä vastaan? Siihen kysymykseen kiteytyy koko vaalien ydin. Entinen talousministeri on ollut jo jonkin aikaa vahvassa nosteessa. Kiinnostavaksi Macron-ilmiön tekee se, ettei hänellä ole taustallaan puoluetta, vaan pelkästään presidentinvaaleja varten perustettu kansaliike En Marche! eli Liikkeelle!. Ranskaan ja populismiin erikoistuneen tutkijan Laura Parkkisen mukaan Ranskan vaalit kielivätkin yleiseurooppalaisesta murroksesta, jossa perinteis- 16 10.3.2017 ten puolueiden kyky vastata ihmisten ongelmiin on joutunut puntariin. ??Le Penin puolue on ollut Ranskassa marginaalissa, ja Macronilla ei ole omaa puoluetta ollenkaan. Se on merkittävä muutos, Clerc sanoo. Poliittisen kentän muutos tarjoaa tilan poliittisesti ja ohjelmallisesti löyhemmälle vaalikampanjoinnille, juuri sellaiselle kuin Macronilla on. Onko Macron sitten pelkkä ilmiö, kupla, joka voi poksahtaa vielä ennen vaaleja? ??Sellaisiakin arvioita esitetään
Ja vaikka nousisikin, muut puolueet eivät alkaisi sen kanssa yhteiseen hallitustyöhön, Clerc sanoo. 10.3. Teemojen korostumisessa näkyy Le Penin kädenjälki. Parkkinen uskoo, että teemat jäävät ranskalaiseen politiikkaan, vaikka Le Pen jäisikin toisella kierroksella vaille presidentin mandaattia. Clerc kuitenkin muistuttaa, että Le Penin puolueen institutionaalinen asema on vielä hyvin heikko. Kesällä Ranska äänestää kuitenkin parlamentista. Alkuviikosta puolue piti kriisikokouksen, jossa se pohti jopa Fillonin vaihtamista toiseen ehdokkaaseen. Kampanjaa kuitenkin jatkettiin, kun Fillonin korvaajaksi spekuloitu Alain Juppé ilmoitti, ettei ole käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Oman lukunsa Ranskan vaaleihin tuo Venäjä. Presidentti Vladimir Putinin kanssa hyvissä väleissä oleva Fillon olisi Park- kisen mukaan Venäjälle mieluisin presidentti, vaikkakin hän on myös EUmyönteinen. Le Pen puolestaan miellyttäisi Venäjää siksi, koska hän hajottaisi yhtenäistä EU:ta. Macron taas on kärkiehdokkaista kaikkein EU-myönteisin. Ranskan tiedustelupalveluviranomaiset ovat varoittaneet Venäjän halusta vaikuttaa Ranskan vaalitulokseen. Hiljattain julkisuuteen levisi huhu naisen kanssa naimisissa olevan Macronin homoseksuaalisuudesta. Huhusta ei voi syyttää suoraan Venäjää, mutta selkeä Macronia vastaan suunnattu vaikutusyritys se on, Parkkinen sanoo. ??Ranskassa ei ole tyypillisesti nostettu poliitikkojen yksityiselämää julkisuuteen. Puolueen äänestäjien määrä on pysynyt samana kaksissa edellisissä paikallisvaaleissa. Luultavasti tällainen likainen peli tulee vain lisääntymään, tutkija arvioi. Tunteet. Ne ovat Parkkisen mukaan yksi vaalien ratkaisevimmista tekijöistä. Sen näkee jo siitä, mistä vaaleissa puhutaan: maahanmuutosta, terrorismista, lähiö-ongelmista, islamista. 2017 17. Le Penillä saattaisi olla siellä vahvat mahdollisuudet korottaa vaikutusvaltaansa. ??Le Penin puolueella on tällä hetkellä vain kaksi parlamenttipaikkaa. Äänimäärän pitäisi moninkertaistua, jotta puolue voisi nousta parlamentin alahuoneen suurimmaksi. Hän myös muistuttaa, että iso osa ihmisistä ei ole vielä valinnut ketä äänestää. Vielä vähän aikaa sitten vaalien kärkikaksikkoon oli tyrkyllä myös konservatiivis-oikeistolainen Francois Fillon. Fillon kuitenkin kompastui vaimonsa avustajapalkkioita koskevaan korruptioskandaaliin. Epäilyistä on menossa rikostutkinta. Kohun keskellä Fillonille ei ole välillä riittänyt tukea edes omasta Les Républicains -puolueesta
Japanin mukaan ohjuksia ammuttiin yhteensä neljä. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Pohjois-korea uhoaa. Kim Jong-unin johtama Pohjois-Korea ampui useita ohjuksia mereen. Irak ei enää kuulu kiellettyjen maiden listalle. Uusitun presidentin asetuksen mukaan myös pysyvän oleskeluluvan eli green cardin ja voimassaolevien viisumien haltijat eivät kuulu kiellon piiriin. Merkel rauhoitteli. Saksan liittokansleri Angela Merkel kehotti kaikkia osapuolia pitämään päänsä kylmänä kiistassa Turkin kanssa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vertasi saksalaisten toimia natseihin, kun saksalaisviranomaiset kielsivät turkkilaisia kampanjoimasta Saksassa Turkin presidentin valtaoikeuksia lisäävän kansanäänestyksen puolesta. Nazeer Al-Khatib / AFP Photo / Lehtikuva Sota jättää jäljen. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi tuolloin yksimielisesti PohjoisKorean toimet. Lauselmaan liittyi myös Kiina, joka on PohjoisKorean lähin tukija. Uusia kieltoja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää maahantulon kuudesta muslimienemmistöisestä maasta 90 päiväksi. Pohjois-Korea teki ohjuksen koelaukaisun myös viime kuussa. Syyriassa elävien lasten kokema stressi ja pelko voivat vaikuttaa heidän kehitykseensä ja terveyteensä pysyvästi, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö. Laajan tutkimuksen aiheesta tehneen järjestön mukaan jopa 12-vuotiaat ovat yrittäneet vahingoittaa itseään ja tehdä itsemurhan. 18 10.3.2017
Ehkä sinä keksit jotain minun syntypäivilleni?, vaimoni sanoi. Saat romantiikkaa, lupasin hänelle. Sen mielestä kaikkien, joilla on ansiotuloja, pitää maksaa veroja ja vakuutusmaksuja. Tästä syystä Venäjällä on hyväksytty hallituksen lakiesitys niin sanotusta kahden vuoden verolomasta. Vuoden aikana verovirasto laskee kansalaiset, jotka eivät virallisesti työskentele, mutta käyttävät klinikoiden ja terveyskeskusten palveluita maksamatta niistä mitään. Uutistoimisto Tass tiedottaa, että kyse voi olla 13? 15 miljoonasta kansalaisesta. Hän lauloi, soitti hanuria, kertoi vitsejä ja lausui hauskoja maljapuheita. Me käytämme mielellämme heidän palveluksiaan, koska työn laatu on hyvää ja hinnat kohtuullisia. Hallitus on tällaista bisnestä vastaan. Olemme unohtaneet juhlapöydän traditiot kokonaan. Venäjä kitkee harmaata taloutta Eräänä päivänä olimme vaimoni kanssa kyläile- mässä ystäviemme luona. ?Perhejuhlamme ovat tätä nykyä ikäviä. Työministeriön tietojen mukaan Venäjällä on 15 miljoonaa tällaista työntekijää, mikä on vajaat 20 prosenttia koko työvoimasta. Nämä ihmiset rakentavat meille datchoja, korjaavat autoja ja elektronisia laitteita, hoitavat sairaita, siivoavat asuntoja. Romantiikka puuttuu. Sanomalehtien mukaan presidentti Lukashenko on luvannut pohtia lain korjaamista. Luulen, että sama kohtalo odottaa myös venäläistä lakia. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 10.3. on 470 000. Tähän kategoriaan on laskettu muun muassa urheilijat, riippumattomat luovan työn tekijät ja jopa työttömät, jotka eivät ole saaneet uutta työpaikkaa puolen vuoden kuluessa. Kaikkien näiden ihmisten piti helmikuun lopussa maksaa valtiolle 54 000 Valko-Venäjän ruplaa eli 200 euroa, mutta lakia noudatti vain 12 prosenttia siitä joukosta, jota se koski. Kaikki muut ryhtyivät taistelemaan lakia vastaan järjestämällä torikokouksia, protestimarsseja ja addresseja. Vieraat ja nimipäiväsankari olivat riemuisaan. Vladimir toimii ilman työ- ja veroviraston lupaa, ja on selvää, ettei hän maksa veroja. Pengottuani nettiä löysin viihdemestareita, jotka lupasivat viihdyttää yleisöä 500 ruplalla tunnissa. Meidän vieraitamme viihdytti 50-vuotias viihdemestari Vladimir. 2017 19. Tass arvioi, että todellisuudessa vain viisi miljoonaa kansalaista noudattaisi lakia. Valko-Venäjällä vastaava laki on toiminut jo vuoden. Laki antaa kaikille ?vapaille taiteilijoille? mahdollisuuden ilmoittautua verorekisteriin ja alkaa maksaa veroja sekä vakuutusmaksuja. Kansa ei kuitenkaan tarttunut syöttiin. Syömme, juomme ja väittelemme politiikasta, mutta missä ovat pöytälaulut ja kansantanssit. Kuten Nezavisimaja-sanomalehti kertoo, kahdessa kuukaudessa oli rekisteröitynyt vain yksi Siperiassa asuva siivooja. Nyt hallitus toimii periaatteella: mätämunia riit- tää, eihän kelvottomilta voi paljoa odottaakaan. Sosiaaliministeriö valmistelee lakiehdotusta, joka velvoittaa ilman rekisteröintiä työskenteleviä kansa- laisia maksamaan vuodessa 20 000 ruplaa (noin 350 euroa) veroa julkisen terveydenhoidon ilmaisesta käytöstä. Ministeri Maksim Topilin väittää, että tämä summa on puolet siitä, mitä varsinaiset työnantajat maksavat. Kyseinen laki astuu voimaan vuoden kuluttua presidentinvaaleista. Hän on harmaan talouden tyypillinen edustaja. Itse presidentti Aleksanteri Lukashenko on ilmoittanut, että ?tasavallassa on vajaat puoli miljoona kansalaista, joilla on tuloja, mutta jotka eivät maksa sosiaalivakuutusmaksuja?. Maan veroviraston laskelmien mukaan näitä ?ymmärrystä vailla olevia kansalaisia
Muutama vuosi myöhemmin se jatkoi toimintaansa MLL:n Lastenlinnana, jonka lääkäriksi tuli Arvo Ylppö. Vuonna 1920 perustettiin myös kansalaisjärjestö, jonka tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, joka ei kuulunut valtiolle tai kunnalle. . MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa ei halua ilmaista päivähoitoa laadun kustannuksella. Teksti: Pauliina Pohjala Kuvat: Jari Laukkanen Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) pääsihteerillä Milla Kalliomaalla on suuri huoli sosiaali- ja terveysuudistukseen, tuttavallisemmin soteen, liittyen. MLL ei ole löytänyt sote-järjestämislaista pykälää, joka velvoittaisi tulevat maakunnat tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Mannerheim itse kysyi, tarvitseeko järjestön hänen nimellään olla, mutta marsalkan nimen mukana tuli arvovalta. Kalliomaan mielestä nimeä ei ole tarvetta muuttaa, koska liiton tekemä työ lasten hyväksi on tullut sillä nimellä tunnetuksi. Kolmen vuoden kuluttua MLL juhlii jo 100-vuotispäiväänsä. Tänä päivänä liitto pitää esillä lapsuuden merkitystä ja puolustaa lasten oikeuksia.. Meillä ei ole varaa menettää sitä. MLL:ssä on 556 paikallisyhdistystä, joissa vapaaehtoiset pyörittävät esimerkiksi perhekahviloita, toimivat kylämummeina ja -vaareina, perhekummeina yksinäisille perheille, ystävinä maahanmuuttajaäideille ja vastaavat lasten ja nuorten puhelimeen. 20 10.3.2017 Kalliomaa korostaa, että vapaaehtoistoimintakaan ei elä ilman tukea ja MLL:n työntekijöiden avustusta. . Ilman sitä siitä tulisi täysin sattumanvaraista eikä kukaan voisi tietää, mitä on tarjolla. Olemme Kalliomaan työhuoneessa Toisel- la linjalla Helsingin Kalliossa. Tälle samalle tontille marsalkka Mannerheimin sisar Sophie Mannerheim avasi äitien turvakodin sata vuotta sitten. Lakiluonnoksessa kunnilla on tämä velvollisuus. ??Jos sitä ei kirjata lakiin myös maakuntien osalta, on riski, että ne eivät voi avustaa järjestöjä, Kalliomaa sanoo. Hänen mukaansa järjestöt nähdään sote-keskustelussa vain palveluntuottajina, vaikka suurin osa kolmannesta sektorista on ihan muuta kuin ostettavaa palvelutuotantoa. Se on vapaaehtoistoimintaa, joka antaa lukuisille ihmisille vertaistukea ja luo yhteisöllisyyttä. ??Sote-kentällä on noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Henkilö Oppimisen pohja luodaan pienenä Eriarvoistumisen torjunta lähtee jo hyvästä varhaiskasvatuksesta
Milla Kalliomaa kannustaa muuttamaan perhevapaajärjestelmää joustavampaan suuntaan. 10.3. 2017 21
Monilla on isovanhemmuusenergiaa, mutta ei välttämättä lapsenlapsia. Kalliomaan mielestä alhaisesta syntyvyydestä on syytä olla huolissaan. . Juuri lapset tuottavat elämässä eniten iloa vanhemmilleen. Kuka lapsen etua valvoo, elleivät vanhemmat? Kalliomaa oli itse useamman vuoden kotona, kun hänen miehensä teki vaativaa työtä ja perheeseen syntyi lyhyellä ikäerolla kolme lasta, jotka ovat nyt jo kolmenkympin hujakoilla. Hän myöntää, että pitkillä perhevapailla voi olla suuri merkitys arjen sujuvuudelle. Pienikin lapsi voi hyötyä varhaiskasvatuksesta, jos se tehdään lapsilähtöisesti ja päivä on sopivan pituinen, hän toteaa. Puolueista kokoomus ja SDP ovat esittäneet maksutonta varhaiskasvatusta. Ailahteleva keskustelu ihmetyttää Kalliomaata. . Sillä täytyy olla merkitystä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja ottavat yhteyttä esimiehiin. He kertoivat uupumuksesta, kaaoksesta ja riittämättömyyden tunteesta, kun aikuisia on liian vähän lapsimäärään nähden. Kalliomaan mielestä on tärkeää, että vanhemmat kyselevät lapsensa hoitopäivästä. En kaipaa puoluepolitiikkaan, täällä tunnen olevani oikeassa paikassa. Kalliomaan mielestä nykyisellä halli- tuksella on hyviä tavoitteita lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassaan. Siinä halutaan vähentää lasten ja perheiden eriarvoistumista vahvistamalla varhaista tukea. Kalliomaa kuitenkin katsoo, ettei hienoja tavoitteita ole juurikaan politiikalla tuettu . Siitä pitäisi puhua enemmän, koska yleisellä ilmapiirillä on merkitystä.. Koko palvelujärjestelmä pitää valjastaa yhdenvertaisten oppimisedellytysten tukemiseen. Kalliomaa itse soisi, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. . Hänen mielestään eriarvoistumista pitäisi torjua jo varhaiskasvatuksessa. ??Siellä luodaan kielen oppimisen pohja. päinvastoin. Kalliomaa kuitenkin näkee, ettei aika ole kypsä. . Olen aina ajatellut omalla tavallani, myös osana sitä liikettä. Pelkään, että se tehtäisiin nyt laadun kustannuksella. Niitä on jo lähes kaikissa paikallisyhdistyksissä. Uutuutena ovat terhokerhot, joissa lapset, eri ikäiset aikuiset ja eläkeläiset touhuavat yhdessä. . Päiväkotien henkilöstömitoitusta on juuri laskettu ja lastentarhanopettajakoulutuksen saaneiden osuus henkilöstöstä on pienentynyt. Se on surullista, huolestuttavaa ja asia, johon pitää voida puuttua. Kalliomaa näkee, että ongelmia on jo toimeentulossa, sillä joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Kalliomaa mainitsee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, koulutusleikkaukset sekä lapsilisien ja kotihoidon tuen ostovoiman heikentymisen. . Eihän siitä kauan ole, kun suunnitelmissa oli päivähoitomaksujen korottaminen, hän hymähtää. MLL kyllä kannattaa sitä, että osa varhaiskasvatuksesta olisi pitkällä tähtäimellä maksutonta. Nykypäivän lasten suurimmaksi ongelmaksi Kalliomaa mainitsee eriarvoistumisen. . On vaikea ymmärtää, kuka uutta alkoholilainsäädäntöä tarvitsee. Suomalaisten yksinäisyys ja yhteisölli- syyden kaipuu ovat jo isoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka näkyvät myös MLL:n palveluiden lisääntyneenä kysyntänä. Perhekahvilat ovat jo pitkään olleet henkireikiä pienten lasten vanhemmille. On paljon niin hyvää lapsuutta ja vanhemmuutta, että tokkopa koskaan on ollut, mutta toisaalta on paljon riskitekijöitä, jotka kasautuvat yksille. Niin, ettei vanhempien tarvitsisi olla joko töissä tai kotona. Nämä pitää ensin saada kuntoon. Helsingin Sanomat kysyi tammikuussa päiväkotien työntekijöiden kokemuksia päivähoidosta. Yli 500 vastaajasta kriittisimmin kirjoittivat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Pisa-tulosten perusteella joka kymmenennen 15-vuotiaan lukutaito ontuu pahasti. Kalliomaa kertoo lapsen elinpiirin vaikuttavan suuresti siihen, millainen merkitys lukutaidolle annetaan, keskustellaanko asioista ja millaista vuorovaikutus on. Terhokerho on ihan ihmeellinen paikka, Kalliomaa nauraa. . Jo nyt kouluterveyskyselyssä useampi kuin joka kymmenes 8.?9.-luokkalaisista nuorista sanoo, että läheisen ihmisen alkoholinkäytöstä on aiheutunut ongelmia. Lyhyempiä työpäiviä ja lyhennettyä työviikkoa, perheen arkeen soviteltua työelämää. Kalliomaa astui MLL:ssa puikkoihin jo kaksi vuotta sitten, kun hänen edeltäjänsä Mirjam Kalland jäi toimivapaalle. Kalland päätti jäädä yliopistomaailmaan, ja Kalliomaa valittiin virallisesti liiton pääsihteeriksi viime vuoden alussa. Paikka oli jo valmiiksi hyvin tuttu, sillä Kalliomaa aloitti MLL:ssa järjestöjohtajana 14 vuotta sitten. Sitä edeltävät vuodet 1998?2003 Kalliomaa toimi kristillisdemokraattien puoluesihteerinä. Hän ajautui lastentarhanopettajan työstä politiikkaan Lahden kunnallisvaltuuston kautta, johon hän lähti omien sanojensa mukaan ainoastaan lapsiperheiden asioita edistämään. Puoluesihteeriaikoinaan Kalliomaa halusi uudistaa kristillisdemokraatteja niin, että se pääsisi uskontopuolueen leimasta. . Huono-osaisuus heijastuu myös lukutaitoon. Ne eivät tue tavoitteita perheiden hyvinvoinnin edistämisestä. Pienituloisuuden riski on suuri etenkin silloin, kun lapset ovat pieniä, hän toteaa. Keskustan riveistä on vastikään esitetty lapsiperheiden verotuksen keventämistä niin, että työtulovähennykseen lisätään lapsikorotus. ??Jos verotusta voidaan keventää, en ainakaan sitä vastusta, Kalliomaa naurahtaa. Hallituksen kaavailemaa alkoholilain muutosta, jossa nelosoluet, vahvat siiderit ja lonkerot tuodaan ruokakauppoihin, hän ei ymmärrä alkuunkaan. . Hän kannustaa kuitenkin muuttamaan perhevapaajärjestelmää joustavampaan suuntaan. . Millainen on sen sisältö ja hen- 22 10.3.2017 Kuka lapsen etua valvoo, elleivät vanhemmat? kilöstön tilanne, saako ryhmään sijaisia vakituisen hoitajan puuttuessa?
Sote-kentällä tehtävää vapaaehtoistyötä ei saa menettää maakuntauudistuksen mukana, Milla Kalliomaa varoittaa. 10.3. 2017 23
oli Annen elämän rajapyykki. Teksti: Anja Manninen Kuvat: shutterstock, maria seppälä 24 10.3.2017. Reportaasi Kolmen vuoden vainohelvetti Suomi on perheväkivallan musta maa. ?Iso rysäys
Heillä on yksi yhteinen lapsi. . Aviomies alkoi kontrolloida Annen tekemisiä: Miksi puhuit pitkään tuon miehen kanssa kaupassa. Parisuhdeväkivalta tarkoittaa avio- tai avopuolison tekemää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Vuosittain parikymmentä naista kuolee perheväkivallan seurauksena. Tilastoidusta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta hieman alle puolet on avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa. 2017 25. Käräjäoikeudelta tuli miehelle häätöpäätös. Lopulta mies kävi Anneen myös käsiksi: heitti vaimonsa eteisen lattialle. . En minä lähtenyt itselleni vainohelvettiä hakemaan, Anne kertaa elämäänsä. Mies paljastuikin persoonaltaan häiriintyneeksi. Se on myös estämistä, erilaista uhkailua, valvontaa ja kaikenlaista liiallista kontrollia. Useimmiten parisuhdeväkivalta kestää vuosikausia ja pahenee jatkuessaan. Minne olet lähdössä. Kaikenlaista asioihin puuttumista ja olemisen ja elämisen rajaamista. Annen silmät aukenivat, kun poliisi pysäytti perheen auton ja kävi ilmi, että kuskilla, miehellä, ei ollut ajo-oikeutta. Nyt vireillä on useita rikosprosesseja. Anne luuli tuntevansa miehen, jonka kanssa ai- koi naimisiin. . Viranomaiset ovat yllättävän tietämättömiä väkivallasta. Mies suuttui, kun Anne kysyi asiaa. Myös perheen vauva-arkeen sisältyi pakkoa ja ah- distusta. Perhesurmat kävivät mielessä, Anne pyörittää kahvikuppia kädessään. ?Iso rysäys. Mies oli äärettömän mustasukkainen vauvasta. Miehen kotona oli ollut tiukka kasvatus eikä puhumisen kulttuuria ollut. Se oli kuitenkin rajapyykki, vaikka välikohtauksen jälkeinen perhekuntoutus ei vielä ollutkaan ratkaisu. Perhekuntoutuksesta mies sai ?avioliitto on tahtotila. Lastensuojelukin heräsi huomaamaan, kuinka väsynyt olin, Anne muistelee kevään 2015 tapahtumia. Suomi on naisten kokeman väkivallan suhteen Euroopan musta maa. Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista 47 prosenttia ilmoitti kokeneensa 15 vuotta täytettyään fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Vastaava tulos saatiin suomalaisessa naisuhritutkimuksessa vuonna 2005. Annen ei auttanut puuttua, kun mies komensi lapsia keräämään lelunsa tai pakotti itkevän vauvan syliinsä rauhoittumaan. Sitten tapahtui vakavin tilanne, jonka yksityiskohtia Anne ei halua kertoa. Ajattelin, että kohta tapahtuu jotakin hirveää. Lyön sen hengiltä, tai mies tekee minulle ja lapsille jotakin. sai viranomaisiin vauhtia. Poliisit saattoivat sanoa, että tullaan kun ehditään, Anne pohtii nyt kotisohvallaan. . Lukematon määrä läpsäytyksiä, tönäisyjä, tukistuksia, uhkailua ja sanasotaa jää myös ilmoittamatta. Vuosittain parikymmentä naista kuolee perheväkivallan seurauksena. Väestöliitto muistuttaakin ohjeissaan, että jo väkivallalla uhkailu on väkivaltaa. Parisuhdeväkivalta on paljon muutakin kuin lyömistä, potkimista, tönimistä tai kuristamista. Minäkin ajattelin, että täytyy vain kestää ja että kestän, tuli mitä tuli, Anne muistelee. Anne oli valmis eroon, mutta mies ilmoitti, että ei lähde kotoaan mihinkään. . Ajattelin, että hän on luotettava. Se on aina vallan käyttämistä toiseen ihmiseen. Parisuhdeväkivaltaan liittyy haitallisia luuloja, kuten uhrin syyllistäminen, tai että väkivallan kohde on jotenkin ansainnut kohtelun tai provosoinut tekijää. Viranomaiset voivat puuttua perheväkivaltaan vain silloin, kun se tu- 10.3. Olen ollut naimisissa todella mystisen tyypin kanssa. Tilastoihin pääsevät ilmoitetut tapaukset. s uomessa ajatellaan, että väkivalta on silmitöntä pieksämistä niin, että hakatulla on kasvot mustelmilla. Mutta väkivaltaa on myös Annen kokema kolme vuotta: vainoa 365 päivää vuodessa. Takana on oravanpyörä: poliisien kotikäyntejä, pakoja turvakotiin, puhelinterroria, painostusta, kuulustelua. -mantran, johon hän tapasi vedota. . Hän on jotakin ihan muuta kuin ajattelin. Nyt 39-vuotiaan Annen helvetti alkoi pikku hiljaa
Hän vaihtoi lopulta paikkakuntaa ja löysi Oulun ensi- ja turvakodin avustuksella kodin itselleen ja 4- ja 6-vuotiaille lapsilleen. Vanhin lapsi jäi tutulle paikkakunnalle. Katse on totinen, kun hän kertoo kuinka mies, herra X, jälleen kerran ?pölähti eteen?. . Mies kyseli, miten lapset viihtyvät uudessa kodissa, vaikka hänen ei pitänyt tietää, missä perhe oli. Homma alkoikin pyöriä nopeasti. Vaino jatkui puhelimen kautta. Viranomaiset ovat yllättävän tietämättömiä väkivallasta. Poliisit saattoivat sanoa, että tullaan kun ehditään, Anne sanoo. lee heidän tietoonsa. Tämä vain itki hiljaista itkua eikä katsonut isäänsä. Anne pakeni tutun omistamaan paikalliseen pubiin, josta hänen isänsä haki perheen turvaan. Anne otti yhteyttä rikosuhripäivystykseen, ja häntä kehotettiin viimeinkin lähtemään ensi- ja turvakotiin. . Ihmisen tulee vastustaa kaikkea väkivaltaa. Väkivalta ei valikoidu sukupuolen mukaan, vaan se valikoituu sinne, missä tekijä hyväksyy tekonsa, ja uhri ei saa tai hae apua pelastaakseen itsensä tilanteesta, Vaaranen kirjoitti blogissaan viime marraskuussa. Anne on tuore oululainen. Väkivalta on ihmisoikeusloukkaus myös maailmanlaajuisesti. 26 10.3.2017. Siinä hän jälleen oli. Ajattelin, että tämä ei voi olla enää totta. . Mies oli hakkeroinut Annen puhelimen. Lähestymiskielto on rauhoittanut tilannetta, mutta Annen osoitetta ei ole rekistereissä, hänen puhelimeensa ei voi lähettää tekstiviestiä ja sähköpostiosoite on anonyymi. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään yhtenä Suomen vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Myös täysin ulkopuolinen henkilö voi ilmoittaa poliisille havaitsemansa pahoinpitelyn. Väestöliiton parisuhdetoimintojen johtaja Heli Vaarasen mukaan väkivaltaiseen suhteeseen jääminen perustuu pelkoon ja taitavaan, manipuloivaan kontrollointiin. Olin lähdössä hakemaan lapsia päiväkodista. Tekstiviestejä saattoi tulla kymmeniä päivässä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään yhtenä Suomen vakavimmista ihmisoikeusongelmista. . Kello oli viittä vaille kaksi. Mies houkutteli pienintä syliinsä. Se perustuu myös vääriin uskomuksiin, joita väkivallan uhri elättelee mielessään.
Vuodelle 2016 budjetissa oli ohjattu turvakotipalveluiden tuottamiseen 11,3 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetissa turvakotipalveluihin on 13,3 miljoonaa euroa. 39 % Lähde: Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan FRA:n tutkimuksen aineisto, 2012 Suomi on hyväksynyt Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen, jonka tavoitteina ovat väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, uhrien suojelu ja väkivallantekijöiden saattaminen syytteeseen. Istanbulin sopimus edellyttää muun muassa turvakotipaikkojen ja matalan kynnyksen palveluiden riittävää takaamista lähisuhdeväkivallan uhreille. Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen pitää Istanbulin sopimusta perheväkivallan ehkäisyn tärkeimpänä etappina. Heikkinen on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen. Istanbulin sopimus sitoo valtion selkeisiin toimiin väkivallan kitkemiseksi. 29 % 30 % . 19 % 20 % . Palvelut ovat asiakkaille ilmaisia eikä kunnilta edellytetä maksusitoumuksia. Ensi- ja turvakotiverkostoa on tarkoitus laajentaa ja paikkamääriä lisätä. Lisärahoituksella saatiin kolme seitsenpaikkaista turvakotia, kaksi Helsinkiin ja yksi Poriin sekä Oulun turvakodin etäyksikkö Kajaaniin. Uudet turvakodit Helsingissä ja Porissa avautuvat tämän kevään aikana. Maan 23 turvakodissa on yhteensä 143 perhepaikkaa. Loppuvuodesta toimintansa aloitti valtakunnalli- nen auttava puhelin Nollalinja. Soittoja tulee tasaisesti ympäri vuorokauden ja kaikkina viikonpäivinä. 10.3. Fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa 15-vuotiaana tai sitä vanhempana kokeneet naiset EU:n 28 jäsenmaassa 10 % . 2017 27. Turvakotipalvelut siirtyivät valtion vastuulle. Siinä ammattilaiset auttavat väkivallan uhreja ympäri vuorokauden. Puhelut ovat maksuttomia. Heikkinen kertoo, että palvelu on löytänyt kohderyhmänsä
Soittajat pyytävät apua itselleen, mutta myös ystävilleen ja läheisilleen. Väkivaltainen käytös kuohahtaa pintaan koetun, vaikkapa vain kuvitellun loukkauksen seurauksena. Se kertoo heikon itsetunnon suuresta vaikutuksesta väkivaltaan. . Useimmat ovat neuvottomia mitä tehdä, ja kuinka väkivaltaan voisi puuttua. Yhteensä 345 puhelusta 250:ssa (72 prosentissa) soittaja on ollut väkivallan uhri. Soittajista 76 prosenttia oli naisia. Suomessa on keskusteltu myös siitä, kuka väkivaltatilanteessa väistää. Humalajuominen on kulttuurinen piirre, joka pitää kitkeä pois, mutta en ole nähnyt paljoakaan sen suuntaisia toimenpiteitä, Aaltonen huomauttaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan vuosina 2010?2014 Mies Nainen 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2010 Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto 28 10.3.2017 2011 2012 2013 2014. Turvallinen leikkipaikka lapsille oli hautausmaa, jonne mies ei uskaltanut tulla vainoamaan. Nollalinjalle soittajat ovat kaikenikäisiä nuorista vanhuksiin. Nyt väistäjä on uhri. On esitetty, että perheväkivaltatilanteissa kotoa eivät lähtisikään uhri ja lapset, vaan väkivallan tekijä vietäisiin kodista ja hänen pääsynsä takaisin estettäisiin joksikin ajaksi. Kajaanilainen Helena Aaltonen on kuullut monta surullista tarinaa ollessaan jakamassa kynttilöitä YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25. Maakunnassa on kuusipaikkainen turvakoti Kajaanissa. Aaltosen mukaan väkivaltainen käytös liittyy useimmiten humalajuomiseen. Kun Suomi on väkivaltatilastoissa Euroopan mitassa musta alue, Kajaani on sitä maan sisällä. marraskuuta. Kynttiläviesti on Kajaanin Akateemisten Naisten vuosittainen herätys väkivaltaa vastaan
Tuomiot ovat pieniä ja byrokratia hidasta, Anne toteaa. Annenkin oikeusprosessit pahoinpitelystä, viestisalaisuuden rikkomisesta, vainon rikostutkinnasta ja yksinhuoltajuudesta ovat junnanneet paikallaan, kun mies on pakoillut kuulusteluja. . ?Teet väärin. Välivallasta ei puhuta ja siihen on vaikea puuttua. -totuutta ei kukaan lyö tekijälle tiskiin, Anne suree. Anne toivoo, että voisi joskus vielä kertoa omilla kasvoilla kokemastaan ja pelastaa vaikka vain yhden naisen samalta kohtalolta. Kohtaloaan ei voi välttämättä itse valita. Kauppareissulla huomasin, että en enää tarkkaillut, seuraako joku minua. Väkivaltaa edesauttavat hälläväliä-asenne ja hiljainen hyväksyntä. 2017 29. Anne toivoo, että voisi joskus vielä kertoa kokemastaan omilla kasvoillaan. Hannakaisa Heikkinen varoittaa, että alkoholin myynnin vapauttaminen näkyy väkivaltatilastoissa ja paineena turvakotien toiminnassa. Anne ei pidä sanasta uhri, vaikka hänen elämänsä kolme vuotta onkin ollut karua keikkumista normaalin ja epänormaalin välillä. Turvallinen leikkipaikka lapsille oli hautausmaa, jonne mies ei uskaltanut tulla vainoamaan. Ensi- ja turvakodin väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmässä hän on kuullut kohtalotovereiltaan kertomuksia mitä rankimmasta väkivallasta. Persoonallisuushäiriöisen mielikuvituksella ei ole mitään rajaa. n 10.3. Nyt minulla on hienot tukiverkot, lapsilla hyvä päiväkoti, eikä oven takana ole kukaan huutamassa. Naapurit kyllä kuulivat miehen mekastuksen Annen oven takana, mutta eivät puuttuneet, saati hälyttäneet poliisia. . Keinot löytyvät, kun ihminen on päättänyt hallita ja päättää toistenkin asioista. Kun kertomus jatkuu, Anne ilme kirkastuu. Jännitys helpottaa. . Kauppareissulla huomasin, että en enää tarkkaillut, seuraako joku minua, Anne kuvaa. Hän on myös aloittamassa oman alansa työkokeilussa. Anne muistuttaa, että kuka tahansa voi joutua väkivallan kohteeksi
Elämä Tutkimuslaitoksesta etujärjestöön Pirjo Siiskonen jäi eläkkeelle Luomuinstituutista, mutta työ luomun hyväksi jatkuu Teksti ja kuva: Päivi Vento Pirjo Siiskosen liki kolmenkymmenen vuoden työ suomalaisen maaseudun ja luomun eteen ei päättynyt siihen, kun hän jäi viime vuoden lopulla eläkkeelle Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken yhteisen asiantuntijaverkoston, Luomuinstituutin, johtajan tehtävistä. Mikkelissä ja Vantaalla vaikuttava Siiskonen otti vuoden alusta vastaan Suomen luomutuottajien etujärjestön, Luomuliiton hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Suomessa viljellystä maasta eniten luomua on Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, yli 20 prosenttia. Siiskonen palkattiin Mikkelin yksikön johtoon. Luomutuotanto Suomen pelloilla sai vauhtia, ja kuluttaja oppi, mitä luomu tarkoittaa. Siiskonen totesi joulukuussa Mikkelin yliopistokeskuksessa pitämässään jäähyväispuheessa: ?Kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa siis oikeasti panostettiin maaseudun kehittämiseen ja tehtiin aluepolitiikkaa?. Tutkimus- ja koulutuskeskus muutettiin vuonna 2004 Ruralia-instituutiksi. Esimerkiksi luomun opetustoiminta on kokonaan siirtynyt verkkoon. Iloisin mielin lähdin, Siiskonen sanoo.. Sieltä löytyi myös osaava johtaja, Siiskonen. ??Koko ajan ollaan menty eteenpäin ja muututtu. He ovat saaneet toisenlaista tietoa kuin edeltäjänsä. Mikkelin ja Seinäjoen Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukset perustettiin vuonna 1988 tutkimaan niitä mahdollisuuksia, joita maaseudulla olisi maataloustuotannon lisäksi. Samalla maatilojen määrä vähenee, mutta Siiskonen näkee luomutuotannon kasvulle hyvät mahdollisuudet. ??Suuruus on ollut liian kauan ainoa vaihtoehto. Enää ei lähdetä ?yrttikurssille Mikkeliin?, kuten lähti Metsolat-sarjan Liisa ryhtyessään viljelijäksi, Siiskonen juttelee. Tällä hetkellä kaikkialla puhutaan lähiruoasta ja lähiruokarenkaista eli tuottajien omista jakeluorganisaatioista, jotka toimittavat tuotteita ilman välikäsiä tiloilta kuluttajille. ??Kuluttaja ostaa helpommin lähituotteen, vaikka sen tuottamiseen on käytetty ulkoa tuotua väkirehua, väkilannoitetta ja kasvinsuojeluaineita, kuin luomutuotteen. Kannattaisiko mieluummin jalostaa kuin kasvattaa volyymia, tai voisiko suuruuden korvata aivan uudella tuotantotavalla ja tuotteella kuten luomutattarilla, luomukauralla ja niin edelleen, hän kysyy. Siiskonen huomauttaa, että aloittava viljelijä siirtyy helpommin luomuun kuin jo olemassa oleva vaihtaa toimintatapaa. ??Nuoret viljelijät tekevät omat ratkaisunsa. Tutkimusten mukaan luomutuotanto on tavanomaista kannattavampaa. Luomuliiton hallituksen puheenjohtajuus tuli Siiskoselle yllätyksenä, pohtimisaikaa annettiin vuorokausi. Vuonna 2009 hallitus esitti luonnonmukaista ruuantuotantoa Suomi-brändin keskeiseksi elementiksi ja antoi Helsingin yliopistolle ja Maa- ja elintar- 30 10.3.2017 viketalouden tutkimuskeskukselle tehtäväksi Luomuinstituutin perustamisen. Se perustettiin Mikkeliin, luomuosaamisen vankkaan paikkaan. Etelä-Savo tulee kolmantena 14,5 prosentillaan. Perinteisellä tavalla tuottavat maatilat hakevat alati suu- rempia pinta-aloja ja eläinmääriä. Suurilla ostopanoksilla tuotetusta lähiruoasta voidaan mielestäni kysyä, onko se kotimaista ruokaa, Siiskonen toteaa. Luomuliitossa työtä siis riittää, myös tuottajien suuntaan. Luomutiloilla pyyhkiikin tällä hetkellä paremmin kuin perinteisellä tuotannolla, jonka kannattavuutta ostopanokset syövät. Hän arvelee pystyvänsä puheenjohtajuuden rinnalla toteuttamaan eläkepäivien muita suunnitelmia . kirjoittamista ja lastenlapsien tapaamista. Siiskonen pelkää, että nykyinen keskittämiskehitys jättää pelkäksi välivaiheeksi sen, kun maakuntiin rakennettiin yliopistollista toimintaa. ??Tästäkin näkökulmasta Mikkelin tie yliopistokeskuskaupungiksi ansaitsisi oman historian kirjoituksensa. 30 vuoden ajalta arkistoon on kertynyt keskeneräisiä artikkeleita ja muuta materiaalia. Luomuinstituutti sai viime vuoden lopulla päätöksen pysyvästä rahoituksesta vuoteen 2022. ??Työ maaseudun kehittämiseksi jatkuu
Suuruus on ollut liian kauan viljelijän ainoa vaihtoehto. voitteita Pirjo Siiskosen ta omutuotteiden minen siitä, että lu Ymmärryksen lisää uden ja ihmisen ltua luonnon, talo käyttö on peruste a. terveyden kannalt uluissa ja sairaapäiväkodeissa, ko Julkisilla sektorilla valtavir tana. tämisen pitäisi olla loissa luomun käyt lkisuuteen omitistä enemmän ju Luomutuottajat en i kuluttajille. he tulisivat tutuiks na itsenään, jotta n ja sitä kautskinäisen yhteistyö ke n jie tta uo ut Luom lisääminen. ta kannattavuuden mentorintia, jotta ttajille tulisi lisätä Uusille luomutuo lmien ja uusion inimaan yk sin ge pa si ui ut jo ät eiv he atessa. en tilanteiden kohd mmak si, jotta rtifiointi tehokkaa Luomumetsien se . tteita metsistä saadaan luomutuo 10.3. 2017 31
pannaan Suomen kunnat kuntoon!?, nuoret radikaalit julistavat tiedotteessaan. Saattaisiko asiaa sen paremmin sanoa?. Hänenkin toimikautensa on tosin katkolla ensi vuonna. Joskus varsin värikästäkin kunnallispolitiikkaa on jalostettu menestyksellä myös kulttuuriteoksiksi. Kirjallisella puolella yksi hersyvimmistä on Arto Paasilinnan vuonna 1976 kirjoittama Onnellinen mies, jossa pikkusieluiset pitäjäpoliitikot joutuivat rehdin mutta ovelan siltainsinööri Akseli Jaatisen pyöritettäviksi. Itse kunnanvaaleja ei taas kukaan ole tainnut niputtaa hulvattomammin kuin Simo Salminen lähes 50 vuoden takaisessa Politiikkalaulussaan. ?Kunnan asioista Pentti muka hyvin huolehtii, vaikka pyörä on ulkona yöt?, Simo purki ehdokkaiden välistä solidaarisuutta Jukka Virtasen nerokkain riimein. Suomen alhainen syntyvyys huolestuttaa keskustanuoria. Siksi järjestö on ottanut vaaliteemakseen vauvarahan. ?Vauvaraha kuntiin . Apollon Tietäjät Teksti: Timo Laaninen, Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Paavolle paikka auki Timo Soini ilmoitti sunnuntaina, ettei jatka perussuomalaisten puheenjohtajana. Seuraajaspekulaatioissa nousivat ensimmäisinä esiin europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Sampo Terhon nimet. Vaan miten on, eikö tässä olisi myös mahdollisuus Paavo Väyryselle? Paavollahan on jo kansalaispuolue. Siksi Sauli Niinistö voi halutessaan hakea jatkokautta, vaikka miehellä tuleekin mahdollisen toisen kauden lopussa mittariin 75 vuotta. Valtionpäämiessarjassa se ei kuitenkaan ole luku eikä mi- 32 10.3.2017 kään. Hän on kuitenkin määritellyt sen erilaiseksi kuin muut puolueet. Sen jäsenet voivat Väyrysen mielestä jatkaa muiden puolueiden jäseninä, joten eikö kapun jäsen voisi olla myös jonkin toisen puolueen puheenjohtaja? Gambiassa oli vuodesta 1997 asti voimassa perustuslaki, jonka mukaan yli 65-vuotiaat eivät voineet päästä presidentiksi tai varapresidentiksi. Nyt maan parlamentti on kumonnut lainkohdan, sillä 52-vuotias presidentti Adama Barrow haluaa nimittää varapresidentiksi 68-vuotiaan Fatoumata Jallow Tambajangin. Suomessa tällaisia kiusallisia ikäsäädöksiä ei ole. Zimbabwen presidentillä Robert Mugabella on ikää komeat 93 vuotta
Keskuspuiston nakertaminen, Malmin lentokenttäalueen rakentaminen ja kaupunkibulevardiajattelu ovat esimerkkejä ideologiasta, jota ohjaa raskaimman rakennusteollisuuden bisnesajattelu. Lopputuloksena on aikaisempaa ahtaampaa ja kalliimpaa asumista ympäristössä, jossa luontokosketusta ei saa ja jossa fossiiliset polttoaineet palavat. Osa tätä kielteistä kehitystä on asuntolainoituksen vääristymä. Kertoivat, että heillä on reilut 2000 asukasta, kunnan talous on kunnossa ja velkaa on vain 300 euroa asukasta kohti. Usein tällainen kehitys johtaa jossain vaiheessa kuplaan. Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus ovat kuntien vastuulla . He ovat myös loma-asukkaiden kunta. Haluaisin nostaakin uudelleen esiin pääministerinä esittämäni vision kaksoiskuntalaisuuden mallin löytämiseksi. Matti Vanhanen keskustan presidenttiehdokas 33. yhtiölainaksi, jota asukkaat maksavat vuokran tapaan yhtiövastikkeessaan. Tämä mekanismi ruokkii kustannusten nousua, kun asunnonoston kynnystä madalletaan eikä hinnan nousulle ole pidäkkeitä. Kunta on heille ihmisten yhteisö. Soten toteutumisen myötä varsinkin pienten kunti- en kannalta talouden suurin epävarmuus poistuu rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kuntien on paljon helpompi ennakoida omaa talouttaan jäljelle jäävien ?lähitehtävien. Puheenvuoro Sote suojaa pienet kunnat Kunta on kansanvaltaisessa maassamme demokratian perusyksikkö. siksi näistä teemoista on syytä keskustella nyt. Maaseutumaisissa kunnissa on otettu kiitoksella vastaan Sipilän hallituksen toimet rakentamisen helpottamiseksi. Meillä myönnetään yhä jopa yli sadan prosentin asuntolainoja. Yhä yleisempää tuntuu olevan, että asuntokaupat syntyvät vain sillä, että rahalaitos rahoittaessaan hanketta jättää suuren osan kauppahinnasta ns. Rakennuslupien myöntämisessäkin maaseudulle on paikoin paikallisia jarruja. Tällaisia kuntia olisi uskallettava kehittää monikeskuksisina kuntina, joilla on selkeä strategia tehtävistä, jotka toteutetaan keskuksessa ja mitkä taas kirkonkylissä. Ihmisten on syytä nyt vaaleissa huolehtia siitä, että liitosalueiden ääni kuuluu. Ihmi- sillä on oikeus päivittäisissä ja viikoittaisissa tarpeissaan lähipalveluihin. Suurissa kaupungeissa ihmiset tiedostavat myös ai- empaa paremmin, että voimakas keskitys sekä heikentää viihtyvyyttä, nostaa kustannuksia että kasvattaa vieraantumista ja turvattomuutta. Helsinki sitä johtavine kasvuideologioineen on tässä ääripää. hoitamisessa. Juha Sipilän hallituksen eräs suurista saavutuksista soten ja maakuntahallinnon toteutuessa onkin se, että lähidemokratia Suomessa säilyy sen luontaisimmissa yksiköissä. Suomessa on toteutettu joitakin todella suuria kuntaliitoksia, joissa joukko kuntia on liittynyt toisiinsa keskuskaupunkinsa ympäriltä. Näissä kunnissa kuntavaaleissa suuri kysymys on, miten kaupungintalolla ajatellaan näistä liitosalueista ja niiden vanhoista kirkonkylistä. Ihmisten tunne on se, että investoinnit kunnallistekniikkaan, kaavoitus ja palvelut keskitetään ruutukaava-alueelle, lähipalveluista ei huolehdita eikä liitoskuntien työpaikka-alueisiin satsata. Niissä odotetaan mahdollisuutta poistaa ero vakituisen asunnon ja loma-asunnon väliltä. Viime viikonloppuna kävin Hirvensalmella. Kierrettyäni nyt puoluekokouksen jälkeen presidentinvaalien merkeissä yli sadassa tilaisuudessa, olen vakuuttunut siitä, että ihmiset haluavat pitää kiinni jokseenkin nykyisestä kuntakentästä. Samat ihmiset, jotka keräävät luottamusta ja tuntevat vastuuntuntoa kyläyhdistyksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, martoissa, yrittäjäyhdistyksissä, nuorisoseuroissa ja puolueen paikallisyhdistyksissä, ovat halukkaita vastaamaan ja pyörittämään kuntaa valtuutettuina, hallituksissa ja lautakunnissa. Lisäksi heillä on osa-aika-asukkaita parhaimmillaan jopa 20 000
keskustalla on Turussa nyt 71 kuntavaaliehdokasta, joista 41 on miehiä ja 30 naisia.. Myös ikäihmisten toimintakykyä ja siten kotona pärjäämistä voi liikunnan avulla vahvistaa, Haatainen toteaa. Kalastusta harrastava Haatainen korostaa myös me- rellisen Turun vetovoimaa. . Asetuin Turkuun vuonna 2009, ja kaupunki on vienyt sydämeni, erityisesti juuri merellisyytensä ansiosta, hän kertoo. Keskustalla on Turun kaupunginvaltuustossa tällä hetkellä neljä valtuutettua. Vuoden 2012 kuntavaaleissa keskustalla oli Turussa 62 ehdokasta, ja nyt tavoitteena oli kasvattaa ehdokasmäärää. Tämä tavoite saavutettiin . Välittäminen pitää sisällään hyvät palvelut kaikenikäisille ja asumisviihtyvyyden. Luottamukseen Erkkilä pyrkii vastuullisella päätöksenteolla, johon kuuluu asioista selvän ottaminen, päätösten hyvä valmistelu ja arvoihin sitoutuminen. Erkkilälle keskustalaisuudessa tärkeää ovat vihreät arvot sekä kaikista, myös vähäosaisista huolehtiminen. Merellä latautuu ja saa uutta voimaa. Kunnossa kaiken ikää on keskeisin tavoitteeni. Näen opettajana, miten heikossa kunnossa osa lapsista on. Hän toivoo, että sote- ja maakuntauudistuksen myötä saataisiin osallistettua kuntalaisia entistä enemmän edistämään yhteistä hyvää. ??Esimerkiksi vanhusten kotihoidon tukemisessa ja yksinäisyyden torjunnassa on paljon vapaaehtoistyön mahdollisuuksia. 34 10.3.2017 Anja Manninen Turkulainen luokanopettaja, kasvatustieteen mais- teri Harri Haatainen, 39, asettuu kuntavaaliehdokkaaksi Turussa keskustan listalle. Haatainen on tunnettu pitkästä ja ansiokkaasta urheilu-urastaan keihäänheittäjänä. Kuntavaalikampanjassaan hän haluaa korostaa liikunnan merkitystä sekä terveyden edistämistä laajemmin kuntien tulevana tehtävänä myös maakuntauudistuksen jälkeen. . Luottamustehtäviä silti riittää muun muassa sivistyslautakunnassa ja seurakuntaneuvostossa. Erkkilän kuntavaalikampanjan perusteemat ovat turvallisuus, välittäminen ja luottamus. Rikoskomisarion työstä eläkkeelle jäänyt mies haluaa vaikuttaa turvallisuuteen muun muassa kaavoituksen kautta. Korisliigassa erotuomarina toiminut entinen rikoskomisario Raimo Erkkilä lähti politiikkaan jäätyään eläkkeelle. Luottamusta vastuullisella päätöksenteolla Keihäänheittäjänä tunnettu Harri Haatainen kehuu Turun merellisyyttä. Urheileva opettaja lähti politiikkaan Meri Alaranta-Saukko Kaarinalainen Raimo Erkkilä hakeutui viime kuntavaaleissa omatoimisesti keskustan ehdokkaaksi, vaikka demarit ja kokoomus kosiskelivat listoilleen. ??Koin, että keskustan arvot vastaavat ajatusmaailmaani. Ensin hän katseli touhua sitoutumattomana, mutta toimii nyt jo paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Valtuustosta Erkkilä jäi varapaikalle
Kuntaa on Hännisen mukaan silti osattava arvostaa edelleen. . 2017 35. Kaikki keskustelut keskustellaan. Kovanahkainenkin on tarvittaessa oltava. . Luottamushenkilö on luottamushenkilö koko ajan, hän muistuttaa. Savolaislähtöiselle Pakariselle on ehtinyt kertyä paljon kokemusta politiikan eri tehtävistä kuntatasoa myöten. ??Varkauden valtuustossa ehdin toimia kaksi kautta 2000-luvun alussa ennen aikaa EU-parlamentissa, hän muistelee. Europarlamentaarikkona vuosina 2009?2014 vaikuttanut Pakarinen on toiminut myös keskustan varapuheenjohtajana 2012?2014 sekä ulkomaankauppaja kehitysministerin lehdistöavustajana. Nykyiseen työhönsä valtioneuvoston kansliaan hän siirtyi loppuvuodesta 2016 Metsäteollisuus ry:stä edunvalvontapäällikön ja johtoryhmän jäsenen tehtävistä. 10.3. Pitkäaikainen kuntapäättäjä Elisa Hänninen tunnetaan Juvalla hyvin. Riikka Pakarinen tavoittelee paikkaa Espoon valtuustossa keskustan listalla. Ei mikään kiintiönainen Puolueen, Espoon ja lapsiperheiden asialla Päivi Vento Risto Luodonpää Juvan valtuuston puheenjohtaja Elisa Hänninen Pääministerin EU-asioiden erityisavustaja Riikka (kesk.) on vaikuttanut politiikassa kaksikymmentä vuotta. Pian on edessä iso muutos, kun sote jää pois kuntien tehtäväkirjosta. Kunnaninsinööri totesi, että olimme olleet muutakin kuin kiintiönaisia, Hänninen nauraa. Hänninen näkee hyvän sietokyvyn edesauttavan kuntapolitiikassa. Päättäjien pitää työskennellä ihmisten viihtyvyyden eteen. Teknisellä ja sivistyspuolella riittää asioita, hän muistuttaa. Pakarinen lähtee huhtikuun kuntavaaleihin keskustan listalla nykyisessä kotikaupungissaan Espoossa. Espoossa viimeiset neljä vuotta asunut Pakarinen sanoo tavoittelevansa valtuustopaikkaa innostuneella mielellä. ??Keskustalla on Espoossa hyvä ehdokaslista, ja positiivisessa hengessä ollaan hakemassa hyvää vaalitulosta, hän kommentoi. Pakarinen painottaa olevansa kuntavaaleissa sekä puolueen, Espoon että erityisesti lapsiperheiden asialla. ??Toinen lapsi on koulussa ja toinen päivähoidossa, joten kokemusta lapsiperheiden arjesta täällä Espoossa kyllä löytyy. Hännisen poliittinen ura alkoi teknisestä lautakunnasta vuonna 1996. Häntä ja kahta muuta lautakuntaan nimettyä naista puhuteltiin ?kiintiönaisina?, mutta naiset näyttivätkin kyntensä neljän vuoden aikana. . Joka paikassahan välillä päätä lyödään seinään, niin työelämässä, ihmissuhteissa kuin kuntapolitiikassakin. Hänninen on tehnyt sen verran pitkän rupeaman päättäjänä, että hänet tunnetaan Juvalla hyvin. Ihmiset eivät arkaile ottaa yhteyttä tai tarttua hihasta kiinni.
Jos kukaan ei rakenna, ei synny myöskään työtä rakentamisen ympärille ja niin edelleen. Välillisiä vaikutuksia on vaikka kuinka paljon, yhtenä tärkeimmistä on työpaikkojen syntyminen. Kaavoitusprosessi kunnan osalta on edennyt johdonmukaisesti ja sujuvasti. On tunnustettava, että urakka on täällä ruohonjuuritasolla ollut valtava, mutta se on tehty niillä resursseilla, jotka meillä on. Ja mielestäni se on tehty hyvin. Kaava tuo tullessaan yli 800 uutta rantarakentamispaikkaa Karstulaan. Kaavaprosessi on kestänyt 10 vuotta. Uusi maakuntahallinto tavoittelee sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua maakunnan tarjoamien palvelujen saajille. Tämä asiakas ensin -ajattelu tulee ottaa kantavaksi teemaksi, kun uutta maakuntaa suunnitellaan ja kun se 2019 lähtee toimimaan. Kunnissa on sisäistetty minusta erittäin hyvin se fakta, että palveluja . Nyt se hidastaa monen muun hyvän asian käyntiin lähtöä kankeudellaan. Satu Koskinen Karstulan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kaavoitus on kuitenkin vain yksi työkalu koko kunnan kehittämisen kannalta. Kaavoitusta ei tarvita, jos kukaan ei rakenna. Kaava ei myöskään ole jäänyt päätöksenteosta kiinni. Näissä byrokratianpurkutalkoissa, joita maas- 36 10.3.2017 Kaavoitus hidastaa monen muun hyvän asian käyntiin lähtöä kankeudellaan. samme on tämän hallituskauden ajan käyty, on haluttu etsiä niitä lainsäädännön ?kukkasia?, jotka on säädetty niin, että lopputulos vie aikaa ja tupakkia hiukan liian paljon. Minusta kaavoitusprosessit ovat yksi sellainen asia. Massiivisten kaavaprosessien läpi viemi- seen nopeammin on kaksi keinoa. Toinen on se, että vähennetään niitä asioita, joita kaavaprosessin aikana viran puolesta on pakko tutkia ja tehdä. Mielipiteet Miksi kaavaprosessit etenevät hitaasti? Karstulan kunnassa on työn alla kuntamme kokoa ajatellen massiivisen iso kaavahanke . Sekä siis kuntiin että maakuntaan. Itse kannatan keskittymistä oleellisen, säännöstelyn purkamista kaavoituksen osalta niin, että työmäärä kaavoitustyössä tulee kohtuullisemmaksi. Kaavaehdotus on ollut tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2016. Kysymys kuuluu, miksi näin hitaasti? Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen jälkeen, kesällä 2016 ELY-keskus on lausunnossaan tarttunut myös kaavan vaikutuksiin Natura-kohteissa, joita kaava-alueen läheisyydessä on. Nämä vaikutukset tulee tutkia ja se edellyttää myös maastotöitä. Talvella tämä työ ei ilmeisesti onnistu, joten odotamme sulan maan aikaa. tehdään kuntalaisille. kuten kaavoittaminen . Samalla odottamaan jää suuri määrä mahdollisia rakentajia. Sekä siis kunnan että maakunnan osalta. Ja toinen on se, että lisätään resurssia kaavan valmisteluprosessiin. Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava. Tiivistetysti kaavan parasta antia kuntalaisille on se, että rakennusluvat voidaan myöntää kaavan mukaisille rakennuspaikoille suoraan kunnasta. Kaavoittamattomilla ja rakentamattomilla ranta-alueilla rakentaminen edellyttää poikkeamislupakäsittelyä. Perusselvitys tämän kaavan laadintaan on aloitettu kunnassa kesällä 2007. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä touko? kesäkuussa 2015
Noin 80 prosenttia opiskelijoista on työsuhteessa oppisopimuksen jälkeen. Samoin nousu-, lisääntymis- ja poikastuotantoalueita sijaitsee Norjan puolella, jonne Suomen valtion mandaatti ei yllä. Toisaalta Tenosta keväisin Barentsinmereen laskeutuneet lohenpoikaset kasvavat saaliskokoon Barentsinmeren laajoilla kansanvälisillä merialueilla. Lohen Jäämeren kalastuksen säätelyä koskevien päätösten valmistelussa ei Suomi ole mukana ja tuskin Suomelta kysytään aina edes mielipidettä. Pyyntiaikoja muutettaessa määräysvalta on yksinomaan Norjalla, vaikka sopimuksessa on kohta, jossa mainitaan, että Suomelle annetaan mahdollisuus lausua mielipiteensä niissä Norjan sisäisissä asioissa, jotka koskevat Tenon loheen kohdistuvaa pyyntiä Norjan rannikolla. Jouni Kitti kaikilla kriteereillä saamelainen Alueellinen oppisopimuskoulutus on vaarassa Oppisopimuskoulutus täyttää hyvin nyky- päivän vaatimukset työelämäpainotteisesta koulutuksesta. Oppisopimuksessa noin 80 prosenttia opiskelusta on työssä tapahtuvaa oppimista ja loput teoriaopetusta oppilaitoksessa. Oppisopimuksella on ollut mahdollista opiskella Etelä-Savossa noin 50 ammatillista perustutkintoa ja yli 300 ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Näistä tutkinnoista esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopistossa noin puolet järjestetään omassa oppilaitoksessa ja toisen puolen teoriaopetus hankitaan yhteistyöoppilaitoksista. Tällä hetkellä alueella on oppisopimuskoulutuksessa useita satoja eri alojen opiskelijoita. Alueen yritykset ovat käyttäneet oppisopimusta osaamisen kehittämiseen ja lisäämiseen. Puitteet siis käsittävät Tenon pääuoman sivujokineen, vuonon ja laajan alueen Pohjoisesta Jäämerestä. Perustuslakivaliokunnan lausunto osoittaa, että näitä kalastusbiologisia ja -taloudellisia tosiasioita ei voida sivuttaa tai korvata millään ahtailla saamelaiskansallisilla näkökulmilla eikä kellään osapuolella ei ole veto-oikeutta lohen elämää ylläpitävän tärkeän järjestelmän romuttamiseen. Vaikka emme eläkään totalitaarisessa yh- teiskunnassa, jossa valtio päättää kansalaisten mielipiteitä kuuntelematta ja heidän etujaan kyselemättä, valtio joutuu monissa asioissa tekemään lopulliset päätökset ja kantamaan niistä vastuun. Valtio ei edusta yksityistä vaan yleistä etua. Opiskelijoiden on ollut mahdollista asua ja tehdä työtä Etelä-Savossa, kun suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla. Oppisopimuskoulutus on myös yhteiskunnallisesti kustannustehokas. Samalla yritysten mahdollisuudet kouluttaa ja saada osaavaa työvoimaa muuttuviin tarpeisiin supistuvat. Mikäli ammatillisen koulutuksen laki menee luonnoksen mukaisena läpi, sen toteutuminen vähentää alueen kilpailukykyä, osaamista ja laskee väestön koulutustasoa. Siihen ei meillä Etelä-Savossa ole varaa. Päivi Ylönen oppisopimuskoordinaattori kuntavaaliehdokas (kesk.) Mikkeli 10.3. Se vie tarkastelun jokilaaksosta kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Arvostelijat eivät näy huomaavan sitä, että norjalaisilla on kutuvaltiomandaatin perusteella valta pitkälti määrätä, miten edetään, ketä kuullaan ja mitä asioita sopimuksessa ja säännössä muutetaan. Se, miksi norjalaisilla on tässä keskeinen rooli, johtuu siitä, että Tenojoen lohen mereiset kasvualueet ovat valtaosaltaan kansainvälisiä vesiä. Oppisopimusopiskelija on työntekijä, siis myös veronmaksaja. Lausuntokierroksella olevassa ammatil- lisen koulutuksen lain luonnoksessa esitetään, että oppisopimusta saa järjestää ainoastaan niihin tutkintoihin, mitä oma oppilaitos tarjoaa. Etelä-Savon ammattiopistossa tämä tarkoittaa oppisopimuskoulutuksen tutkintojen määrän dramaattista laskua ja rahoituksen vähenemistä noin 1?1,5 miljoonaa eurolla. Koulutustarjonnan kapea-alaistuminen lisää muuttoa kasvukeskuksiin, kun mahdolliset opiskelijat hakeutuvat muualle opiskelemaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Tenon sopimusta kritisoidaan kohtuuttomasti Lapissa ovat monet saamelaiset kritisoineet hiljattain valmistunutta perustuslakivaliokunnan mietintöä Tenon uudesta kalastussopimuksesta (5/2017) saamelaisvastaiseksi. Mielestäni kritiikki on kohtuutonta, koska kritisoijat eivät ota huomioon niitä ekologisia reunaehtoja, joissa lohi kasvaa, elää ja lisääntyy. Miten Suomen ja Norjan valtiosäännöt suhtautuvat tällaiseen? Sinänsä saamelaiskansallinen ulottuvuus on ymmärrettävä, mutta miten suuri merkitys sillä loppujen lopuksi on kahden suvereenin valtion välisessä Tenon kalastussopimuksessa, jossa saamelaiset ovat vain yksi hyödynsaajaryhmä muiden hyödynsaajien joukossa. Sopii kuitenkin kysyä, ovatko eriävän mie- lipiteen jättäneet peruslakivaliokunnan jäsenet ymmärtäneet Tenojoen lohenkalastuksen globaalin tason ekologisena kysymyksenä sillä alueella Barentsinmerta eli Pohjois-Norjan rannikkoa, jossa Tenon lohta vielä jossain määrin pyydystetään. 2017 37. Tenon kalastussopimus on kansainvälinen sopimus. Siksi keskenään neuvottelevat osapuolet ovat olleet Suomen ja Norjan valtiot. Kysynkin, pitäisikö Tenojokivarren asukkaiden päästä yksin päättämään Tenojoen lohenkalastuksesta muista tahoista välittämättä
Tämä mahdollistaa sähkön ja lämmön tuottamisen koko tehdasalueelle ja vieläpä ilman siirtomaksuja. Tehtaan tuottamalla lämpöenergialla voidaan lämmittää Paltamon taajama, ja lämpöä riittää vaikka Kajaanin kaupungin lämmittämiseen. Se ei ole ratkaisu kirkkoa repivään erimielisyyteen. Mielestämme kirkko on ihan omaa syytään nyt asettanut itsensä vaikeaan tilanteeseen. Kirkko voi siunata sen jälkeen liiton, jos henkilöt sitä haluavat. Tuotannon ja tuotteiden on oltava kilpailukykyisiä ilman valtiontukea. Loppukevennyksenä voisi todeta, että ulkomailla lentokenttä sijaitsee yleensä metropolin esikaupunkialueella ja sehän täällä Kainuussa toteutuu ihan luonnostaan: emäpitäjä Paltamon lentokenttä sijaitsee Kajaanin Paltaniemellä. Veikko Heikkinen Puolanka Tauno Mulari Kemijärvi Kirkon on syytä luopua vihkimisoikeudestaan Jotkut papit ovat luvanneet vihkiä ?omalla luvallaan. Eikä ole kenellekään hyväksi, että seurakunnissa vallitsee epätietoisuus asiasta, mikä saa ihmiset asettumaan toisiaan vastaan. Ulla ja Olavi Nummela Turku. samaa sukupuolta olevia pareja. Tehdaskokonaisuuteen kuuluvat myös prosessissa syntyvää sokeria hyödyntävä biopolttoainelaitos, energiapuuta hyödyntävä biokaasulaitos, lannoitetehdas hyödyntämään tuhkaa, soodasakkaa ja biolietettä sekä mäntyöljyn, tärpätin, rikkihapon, ligniinin ja hiilidioksidin tuotantoa. Voidaan sanoa, että tulevaisuuden tehdaskokonaisuudessa hyödynnetään puusta kaikki hyödynnettävissä oleva. Sellutehdas tuottaa oman kulutuksen lisäksi runsaasti ylimääräistä sähkö- ja lämpöenergiaa. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että Kainuussa ymmärretään tämä historiallinen tilanne aluetalouden kannalta. Paltamon tehdasalueelle tulee teollisuutta, jossa hyödynnetään kainuulaisia raakaaineita taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että valtion rooli hankkeessa on merkittävä. Valtiolla on oikeus ja velvollisuus osallistua tehdasinvestointiin, koska valtio omistaa lähes puolet Kainuun talousmetsistä. Tämä voisi olla ratkaisu kiistaan, eikä kukaan häviäisi. Kunnioitamme jokaisen yksilön oikeuksia. Samoin kunnioitamme kirkkomme asemaa ja sen tehtävää luoda näkymää maallisen elämämme ja henkisen tavoiteltavuuden rakentamisessa. Lisäksi kunnioitamme sitä, että valtio säätää maallisia lakeja, mutta kunnioittaa uskonnollisten yhteisöjen työtä ja itsenäisyyttä. Seurakuntalaisina olemme paljon pohti- neet asiaa ja tulleet siihen tulokseen, että kirkon on nyt syytä luopua vihkimisestä kokonaan. Emme halua kirkon hajaannusta, emmekä seurakuntalaisten jättävän omaa kirkkoaan. Ei ole myöskään kenellekään hyväksi jatkaa juupas eipäs -keskustelua. Jutussa aluetutkija Timo Aro kertoo, että Kajaanin ja Sotkamon menestymisestä riippuu koko maakunnan tulevaisuus. Kajaanin ja Sotkamon menestyminen on tietysti tärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta, mutta ei tulevaisuus ole pelkästään näiden kahden kunnan varassa. Kun Kainuun tulevaisuutta katsotaan 2020-luvulle ja siitä eteenpäin, niin erityisesti Paltamon rooli Kainuun veturina tulee olemaan merkittävä. Vuosikymmenen alussa tuotannon aloittava biotuotetehdas on miljardiluokan investointi, jonka ympärille tulee monipuolista teollisuutta. Biotuotetehtaan kovinta ydintä on puun kuiduttaminen sellutehtaassa eri jalostusasteen sellutuotteiksi. Sellutehtaan tuottaman edullisen sähkö-, lämpö- ja höyryenergian avulla nämä laitokset saavat merkittävän kilpailuedun. Kun energia on edullista ja raaka-aine laitoksiin tuodaan läheltä, alkutuottajilla on mahdollista saada tuotteistaan oikeaa hintaa. Kyyninen kainuulainen voi ajatella, että ?saahan sitä kaikenlaista haihatella?. Mutta kuten tohtori Ilkka Herlin on eräässä puheessaan todennut: ?Kun tavoite tuntuu liian korkealta, se on todennäköisesti oikein asetettu?. Paltamon biotuotetehtaan ja sen ympärille muodostuvan kokonaisuuden tavoitteet on asetettu korkealle, mutta ne ovat kuitenkin realistisia ja omien vahvuuksien varaan rakennettuja. Paltamon menestymisestä hyötyy koko Kainuu, sen kaikki kunnat ja kainuulaiset ihmiset. Onhan näin että kirkon avioliitto-opetuksen mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Avioliittolain mukaan kirkolla on uudenkin lain voimaan tultua edelleen oikeus päättää itse vihkimiskäytännöistään. Kirkolliskokous päättää kirkossa käytettävistä kirkon opillisista asioista. 38 10.3.2017 Yhteiskunta tarjoaa maistraatissa 1.3.2017 alkaen laillisen oikeuden kaikenlaisille liitoille. Mielipiteet Paltamon biotehtaasta hyötyy koko Kainuu Kainuun Sanomat uutisoi 4.2.2017: ?Kai- nuun kohtalo kahden käsissä?. Lisäksi tehdasalueelle voidaan sijoittaa kasvihuoneviljelyä, joka toimisi tehtaan tarvitsemana jäähdytyslaitoksena, samalla kun se saa edullista energiaa ympärivuotiseen tuotantoon. Visioissa on nostettu esiin mahdollisuus sijoittaa Paltamon tehdasalueelle myös muuta teollisuutta hyödyntämään esimerkiksi Kainuussa tuotettuja raaka-aineita. Energiakustannukset ovat suuri kustannuserä. Näin suuri omistusosuus puuraaka-aineesta on hyödynnettävä jalostusarvona valtiolle. Periaatteena on oltava, että tuetaan alkuinvestointeja, ei tuotantoa tai lopputuotteita
Viihdeohjelmatkin nälvivät, koska kyky ei riitä laadukkaan ohjelman tekemiseen. eikä vastuuta ole. Sosiaalisessa mediassa on pääosin yksityisten ihmisten jorinoita ja vuodatuksia ja Trump kuuluu heihin. Nakkikioski aamuyöllä on reilu paikka, siellä saa turpiin, jos sopimattomia suustaan päästää. Huolissaan pitää olla, kun itsenäistä 100-vuotiasta Suomea ja sananvapautta ymmärretään väärin. Jos ja kun oikein huonosti menee, niin maaseudulla on ruokaa ja suojaa sitä tarvitseville. Esko Rajala Tuomikylä, Ilmajoki 10.3. He pitävät joukkuetta tärkeänä ja arvostavat sitä, jolloin joukkueen sisälle syntyy me-henki. Me-hengestä huolimatta kilpailu voi olla kovaa joukkueen sisällä, ja ilman ?tähtipelaajia. Häntä pilkattiin. Silloin jo näkyi velkaantuminen selkeästi. Aina kun rahat loppuvat, köyhät kärsivät. Näin on ollut maailman sivu. Matti Vanhasta sahattiin lautakasasta. Hän korosti kestävyysvajetta, vaan ei haluttu sitäkään ymmärtää. Tauti tuli Sipilän aikaan, vaikka Suomessa olisi suurten remonttien hetki. 2017 39. Levikki ja raha määräävät . Kekkosta on ikävä. Kepuviha on syvällä. Valtakunnan tilaa kun yritetään korjata, niin aina sama kiilusilmäinen joukko alkaa ajojahdin ja sitä kestää kuukausikaupalla keinoja kaihtamatta. Avuksi löytyy vanhoja tovereita asiantuntijan rooleissa. Tuska on kova ja sekasorto on yksi keino päästä tavoitteeseen. Pitäisi muistaa, että soppa odottaa keittäjäänsä tulevaisuudessa. Ylellä on vuosikymmeniä ollut sylttyteh- taan rooli. Tasoerojen kaventuessa mentaalivahvuudet ovat ratkaisevassa roolissa. Henkinen valmennus auttaa urheilijaa kehittämään oman yksilöllisen tapansa optimoida psyykkinen tilansa niin, että hän voi parhaalla mahdollisella tavalla hallita ja hyödyntää sitä omassa lajissaan. Mentaalivalmennuksen hyöty urheilijalle on merkittävä, koska sen avulla pelaaja voi voittaa omat pelkonsa, vahvistaa uskoa itseensä, pelata rohkeammin ja tehdä pelissä luovia ratkaisuja. Itse uskon mentaalivalmennuksen voimaan, ja toivon näkeväni tulevaisuudessa sitä myös nuorten turkulaisten, eritoten poikien, aktiivijoukkueurheilussa muun muassa salibandyssa. Riitta Karjalainen joukkuepallopeliä aktiiviharrastavan pojan sairaanhoitaja-äiti Turun kaupungin varavaltuutettu (kesk.) Media on kepuvihainen vallan vahtikoira Raivotautia ilmenee silloin tällöin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Nuorten urheilu kaipaa mentaalivalmennusta Aktiiviurheilussa on kyse aktiivisesta, motivoituneesta, tavoitteellisesta ja pitkäjänteisestä toiminnasta sekä kiinteästä vuorovaikutuksesta urheilijan ja valmentajan välillä. Joukkueen jäsenet tuntevat toisensa, ja usein heistä tulee kavereita, jotka ovat keskenään tekemisissä harjoitusten ulkopuolellakin. Joukkueen jäsenille yhteisöllisyyden perusasiat ovat useimmiten itsestään selviä. Savun hälvettyä moni katsoo kengänkärkiinsä. Nyt ruudussa viihtyy päivittäin kaksi Anttia ja Ville. Missä lie Jari Tervokin. Toimittajat eivät koskaan halunneet ymmärtää ?vaihtoehtoista totuutta?. Vaikeita aikoja piti silloinkin ratkoa, mutta hirttäjäisiä vietettiin Helsingin toreilla. Jäätteenmäki oli avoin ja tiesi paljon asioita. Se oli pahasta, Lipponen ja siskosepät kostivat katkerasti hävittyjen vaalien mainingeissa. Tuli Kiviniemi. Kuplassa elävät. Oli vain omahyväinen asenne kaikessa. Vaalien läheisyys näkyy siten, että Nuorisosäätiöstä riittää juttuja ja ennen vaaleja esitetään taas Täällä Pohjantähden alla. Yle-vero on käsittämätön asia, koska se ei edusta katsojien ja maksajien koko mielipidettä. Iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehtikin panevat parastaan sananvapauden nimissä. Mustetta kuluu kissan korkuisiin kirjaimiin. Aina kun on sössitty, keskustan on jäljet korjattava. Aho oli kännykkäisä. on usein vaikea pärjätä peleissä ja kilpailuissa. Joukkue koostuu yksilöistä, erilaisista persoonista, joilla on omat ajatukset, tunteet, tavat käyttäytyä ja käsitellä asioita. Yksilöt käyttävät omia vahvuuksia joukkueen onnistumisen tavoittelussa ja jokaisen vahvuudet tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Urheilijat tarvitsevat avukseen ulkopuolisen apua ja tukea, jotta yksilö ja joukkue voi saada käyttöönsä kaiken mahdollisen voiman, jota heistä löytyy. Tällöin mentaalivalmennuksen eri osaalueiden läpikäymisellä ja käyttöön ottamisella voi olla suurikin merkitys asioissa eteenpäin menemisen kannalta. Mentaalivalmennus auttaa urheilijoita parantamaan keskittymistä suorituksiinsa ja auttaa pääsemään parhaimmalle optimaaliselle tasolle ja tuloksiin. Mielen ja kehon optimaalista yhteispeliä se- kä keskittymiskykyä kehitetään mentaalivalmennuksella. Valmennuksen aikana selvitetään, miten urheilija löytää tasapainon ja vapauttaa olemassa olevan potentiaalin käyttöön. Alitajuiset uskomukset ja erilaiset pelkotilat ovat joskus estämässä optimaalisen potentiaalin löytymisen. Monesti urheilijan menestyksen esteenä voi olla jumiutuneet ajattelu-, tunne- ja toimintamallit
Järj. Sauvon Keskustan teltalla kahvitarjoilu. Kunnallislehti järjestää markkinoil- la vaalifoorumin, jossa kuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Raisio, La 25.3. hernekeittotarjoilua Yläneen torilla klo 10 - 12. Esillä sääntömääräiset asiat. Sauvo. klo 17.30. Maalismarkkinat la 25.3. klo 10-13 Sauvon torilla. klo 1014 ja la 8.4. 20 euroa/hlö. majoitus + ruoka. Turun seutusanomien kuntavaalipaneelissa Keskusta mukana muiden puolueiden kanssa. Turku, Turun Seudun Keskustanaiset ry:n vuosikokous 22.3. Humppilan kj. Se onkin oivallinen päivä tehdä näkyväksi naisten tekemää työtä ja yhteiskunnallista osallisuutta joka tasolla. Siinä mielessä jokainen päivä voisi olla naisten päivä! Elsi Katainen Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja mät panelistit ovat ajankohtaisista paikallisista ja ajankohtaisista asioista. Turun Vesaiset Raisio, Raision Keskustajärj. Esillä sääntömääräiset asiat. kuntavaaliehdokkaat kahvittavat, Tule talkoisiin ja tuttuja tapaamaan. Kurssi Kololinnut ja niiden pesintä 25.-26.3. naisia on saatava tulevaisuudessa enemmän ehdolle. Meillä on kirittävää muihin puolueisiin nähden. Vaikka naisten äänestysaktiivisuus on mie- hiä korkeampi, on naisten osuus valituista päättäjistä jäänyt heidän ehdokas- ja ääniosuuttaan pienemmäksi. Naisia valitaan myös kuntien johtopaikoille vähemmän kuin heidän osuutensa valtuutetuista edellyttäisi. Naisten puute keskustalaisilla ehdokaslistoilla alkaa olla jo ikuisuuskysymys. Järj. klo 13.30 Kansanedustaja Annika Saarikko ja kuntavaaliehdokkaita Ypäjän torilla. klo 10-14, Sauvon Smarket. Risto Autio pitää esiintymiskoulutusta. Forssa ke 15.3. Puheenjohtajana päätoimittaja Asko Virtanen. Järj. Ypäjän keskustalaiset yrittäjäehdokkaat. 13.3. klo 11-13 K-kauppa Taatelin edessä. Mukana kuntavaaliehdokkaat. Naantali, Rymättylän torilla 18.3. klo 11-13 soppatykistä tarjolla luomupuuroa paikallisista aineksista. Tervetuloa tapaamaan kunnallisvaaliehdokkaitamme! Turku, Turun Seudun py:n vuosikokous ti 21.3. Kunnallisvaalit lähestyvät! Tule kuuntelemaan ja itsekin tenttaamaan, mitä mieltä eri puolueet ja niiden nimeä- Vietimme tällä viikolla naisten päivää. mennessä Aulis Suominen 040 83 40803. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. klo 18, Robert?s Coffee, Kauppakeskus Sellon toinen kerros, Leppävaarankatu 3-9, Espoo. Tuusula, Keskustan Hyrylän py:n vuosikokous 22.3. Koko Helsinki Vesaisten Uudenmaan piiri ry:n vuosikokous 13.3. Ilmoittautuminen heti Aulis Suominen 040 83 40803. klo 18. Turku, kj:n vuosikokous VarsinaisSuomen piirin piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35, 16.3. Avoinna arkisin klo 9-15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola 0509177000, piirin toimistosihteeri Leena Mulari 0505648747, Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Tasa-arvonpäivän kahvit Jokioisten Leivän kahvilassa Forssassa (Sibeliuksenkatu 1) sunnuntaina 19.3. Paikalla kuntavaaliehdokkaat ja muita. Kalvolan py:n kevätkokous Iittalan Shellin kokoustilassa 15.3. klo 18.30. Johtokunta kokoontuu klo 18. Sauvo. Kuntavaalipaneeli ti 21.3. Sauvon kirjasto. Osallistumismaksu on 20?/hlö, sis. klo 14-15.30. -konsertti ja sen jälkeen tanssia. Tippsund Taivassalo. Linnankatu 21 B 35. mennessä Pertille (pertti.peltola@tintti.net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Pöytyä, ke 15.3. Vaalikahvitus la 1.4. Kahvitellaan ja ke Sirk-. Paikalla Sauvon keskustan kuntavaaliehdokkaita. Keskustanaisten piiri. Klo 13 esiintymisvalmennus halukkaille, Leena Pakkanen Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku Keskustaveteraanit, Tervetuloa viettämään yhteistä kevätpäivää Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12, Kotalato, Salo) pe 17.3. Klo 11-14 K-supermarket Raisio Centerin pihalla Kesk. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. majoitus + ruoka. Osallistumismaksu on 16?/hlö, 40 10.3.2017 puolueen on pysähdyttävä tämän kysymyksen äärelle. Miksi juuri keskustalaisia ehdokaslistoja vaivaa naisten puute vaaleista vaaleihin? Varmasti syitä löytyy niin perinteistä, yleisestä asenneilmapiiristä kuin kulloisestakin hallituspolitiikasta. Entäs naiset; olemmeko me turhan herkkä- hipiäisiä, täydellisyyteen pyrkiviä ja siksi riittämättömyyttä kokevia, vaiko vain tarkkoja omasta ajankäytöstämme? Naiset ovat aliedustettuna niin valtakunnan kuin paikallistason politiikassa. Tätä ei pidä jäädä murehtimaan, vaan nyt on tartuttava tuumasta toimeen. Siitä kuuluu kiitos kaikille toimijoille, myös naisjärjestöllemme! Saimme keskustan listoille lähes 7500 ehdokasta, joista naisia on 39,5 ja nuoria 9 prosenttia. klo 18.00 piiritoimistolla, os. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Espoo, Vesaisten vuosikokous ti 14.03. Kahvitarjoilu aulassa klo 17.30 . klo 10 alkaen Lounais-Hämeen Keskustan teltta Forssan torilla. Tapahtuma järjestetään kansalaisopiston ja Auranmaan Viikkolehden yhteistyönä. ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Turku, Vesaisten vuosikokous su 19.3. klo 11. 17.50. Paikalla hämeenlinnalainen valtuutettu Leena Suojala. Etelä-Häme Piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. klo 16.30 - 18. Kuntavaaliteema, kahvitellaan vaalimuffinssien kera, keskustellaan ajankohtaisista kunta-asioista ja kuullaan tietoisku valtuutetun tehtäväkentästä. Hämeenlinnan paikallisyhdistys järjestää kuntavaalikoulutusta piiritoimistolla (Rauhankatu 11, Hml) klo 18. Paikalla ehdokkaaat ja muita poliittisia henkilöitä. Pöytyä, kunnallisjärjestön vuosikokous su 26.3. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Elisenvaaran oppimiskeskus/Kurkisali, Kyröntie 16, Kyrö. Naisten osuus kuntavaaliehdokkaista on kasvanut vuosikymmenten aikana, mutta tehtävää kuitenkin riittää . Huhtaanmaja, Marttila. Paikalla myös kuntavaaliehdokkaat. Ypäjä la 11.3. Kertunpäivän kahvit Cafe Laurellilla Hämeenlinnassa (Sibeliuksenkatu 7) perjantaina 17.3. Ilmoittautuminen 20.3. klo 18.30. Ennen vuosikokousta kokoontuu kj:n johtokunta klo 17.30. Lieto, Tarvasjoen keskustanaiset tarjoavat hernekeittoa la 18.3. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Tasa-arvoisina vaalitoreille! Kuntiin valitaan huhtikuun vaaleissa 8999 uutta kunnanvaltuutettua. Lähdemme vaaleihin hyvistä asetelmista. klo 17, Mestarinkatu 2, Turku. ja Keskustakerhon kk-palaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke 15.3. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustasenioreiden keilavuoro joka torstai klo 15-16 Raision Keilahallilla. Aura, Auran markkinat la 11.3. Avoinna varmimmin Keskustanaisten piiri. klo 18 Kyrön kunnantalo. Yhdessä koko puolueen sisällä. On muistettava, että tulevissa kuntavaaleissa tehdään pohjatyöt esimerkiksi tulevia maakunta- ja eduskuntavaaleja ajatellen. Tämä meidän naisten on syytä muistaa, koska kuntapolitiikka koulii myös tulevia maakunnan ja valtakunnan päättäjiä. sis. klo 18.00 Järvenpäässä ravintola Marttiinassa, kävelykatu Jannella. Vierainamme ovat Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Ruokailu, arvontaa ja Minna Rannan ?Kuljen taas kotiinpäin. Turun Vesaiset Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry, vuosikokous 11.3., klo 10.30 alkaen lounas klo 12. järjestää. Pöytyä, Yläne + Tourula-Keihäskoski, la 25.3. Ilmoita osallistumisestasi 12.3. klo 18 Ehdokaskoulutus Forssan ehdokkaille paikallisista asioista Vesihelmen kokoustiloissa. Pöytyä, Karinainen, Kyrö, hernekeittotarjoilua Kyrön torilla ke 29.3. klo 9 - 11. Tervetuloa Keskustan teltalle keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kurssi Pöllöt ja niiden elämä lasu 11.-12.3. 040 759 0509, sari. kujanpaa@keskusta.fi. klo 17 kunnantalolla. Johtokunta klo 17.30. Sauvo. klo 12, Impivaaran uimahalli Forssa la 11.3
19.3. Lähtö pe 21.4 klo 5.15 Myllykoskelta. Luennot uudesta kunnasta, Tampereen kunnallispolitiikasta, keskustan vaalityöstä. Pirkanmaan Keskustalla on myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. 040 418 1150. Kuntavaalikierros, la 11.3. Maamess-maatalousnäyttelymatka Viron Tartoon ja Otepäähän 21.-23.4. 040-721 0636. Retken aikana vierailemme mm. 040 7673419 Satakunta Piirin toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 17.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. 2 hotelliyötä, panimovierailu, 1 lounas, laiva- ja bussimatkat, sisäänpääsy messuille. 040-5890355. Tampere, Tampereen Keskustan ja MSL-Tampereen ehdokaskoulutus ti 14.3. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 1011 Orimattilassa torilla, klo 12-13 Asikkalassa Vääksyssä ja klo 14 Padasjoella S-marketin pihalla. Piiri, vuosikokous la 25.3. Forssan kj. Jaana Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Suomenmaan arkisto ka-Liisa Anttila pitää ajankohtaiskatsauksen. Pirkanmaan Keskustanaiset: Ilmoittaudu talkoisiin tunnin vuoroihin WOW-festivaaliin Tampere-talolle la-su 11.-12.3.17 puheenjohtajalle minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai p. klo 18 Keskustan EteläHämeen piirin vuosikokous Humppilassa Kirkonkulman koululla (Koivistontie 22). kampanjointia Ypäjän torilla. Pyydä Mikko Immonen on poissa Keskustan entinen puoluesihteeri, yhteiskuntatie- teiden maisteri Mikko Immonen on kuollut. torikampanjointia Turengissa. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. klo 18 Kunnalan Marja ja Matkailussa, esillä sääntöjen määräämät asiat. Tule jututtamaan ehdokkaitamme! Hämeenlinna la 25.3. klo 18.00. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. La 18.3. Johtokunta kokoontuu klo 18. Kymenlaakso Miehikkälä, Kj:n vuosikokous 16.3. klo 19 Hurttalan eräpirtillä. Kouvola, Anttilan py:n vuosikokous, jossa käsitellään myös syyskokousasiat, pidetään 23.3. 1960-luvulla hän toimi ulkoasiainministeriön tehtävissä mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Kalakosken koululla Humppilantie 22. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Karjala Lieksan po:n vuosikokous pidetään torstaina 16.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna 1.3. Jaossa hernekeittoa. Janakkala la 25.3. tj. klo 15 Padasjoella, Maakesken Rientolan seurantalolla, Mukulintie 30. järjestää. Tammela la 25.3. klo 10 Toripäivä Lopella. Kahvitarjoilu Kouvola, Keskustan Ummeljoen py ry. Elina Suoranta p. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 10-11 Sysmässä, klo 12-13 Hartolassa torilla ja klo 14-15 Heinolassa torilla. Etelä-Padasjoen py:n vuosikokous pe. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 1011 Hollolassa torilla, klo 12-13 Lahdessa torilla ja klo 14-15 Kärkölässä kauppahuone Pyrhösen pihassa Keskustanaiset, vuosikokous pe 17.3. klo 11 alkaen Hattulassa kampanjointia ja soppaa jaossa Smarketin pihalla. Ypäjä la 18.3. klo 11. klo 18 Lahdessa Reumayhdistyksen tiloissa, Vapaudenkatu 1 D. Kuntavaalikierros, la 18.3. Hinta vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Tämä täsmentyy vielä. Loppi la 25.3. klo 10-13, Vaaliteltta, Jyväskylän kävelykadulla ja klo 10-16, 10.3. Mukana keskustelemassa ke. ja alle 6v 95. klo 10, valtakirjojen tarkastus klo 9.30, Peltola salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Poliittisen tilannekatsauksen pitää puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä. Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden kunnanviraston valtuustosalissa su 26.3. Immonen nukkui pois maanantai-iltana. Immonen syntyi Rantasalmella vuonna 1933. Vuosina 1954?1959 Immonen työskenteli eduskuntatoimittajana Suomenmaan edeltäjässä Maakansassa. klo 16.30 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Padasjoki, kj:n vuosikokous pe. 19.3. kampanjointia Tammelassa S-marketin edessä. Makkaratarjoilu. Hausjärvi la 25.3. klo 18 Kahvila Pehtoorissa. Valtakirjojen tarkastus alkaa ja kahvio avoinna klo 17. klo 10-13 Kansanedustaja Martti Talja ja kuntavaaliehdokkaita Riihimäellä Graniitin aukiolla. Forssa la 1.4. klo 10 alkaen Lounais-Hämeen Keskusta Forssan torilla. Janakkala la 8.4. 0400 930 483 ja keskustanaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 2017 41. Jaana Viilo, puh. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska, Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta.fi ja piirin tj. klo 10 alkaen Lounais-Hämeen Keskustan teltta Forssan torilla. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Äänekosken paikallisyhdistyksen vuosikokous samassa paikassa klo 18.30. Muita kuntavaalitapahtumia Keski-Suomessa: 10.3 klo 16-18, Vaaliteltta Jämsässä, S-Marketin edustalla. 11.3. Samalla reissulla pääset tutustumaan myös A le Coqin Tarton panimoon. Matkan yhteistyökumppanina on Puolakan Valmismatkat. klo 16.30 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Länsi-Padasjoen py:n vuosikokous pe. klo 19-20 ministeri Juha Rehula ja keskustan ehdokkaita Lopella. 19.3. Sis. hyvinvoiva kontiolahtelainen Keskustan kunnallisvaaliohjelma tulevalle valtuustokaudelle, keskustelua, ehdokasesittelyjä ja musiikkiohjelmaa. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Keskustan kuntavaaliehdokkaat tarjoavat Pulssin keittämää soppaa. Tule keskustelemaan meidän kunnan asioista! Keski-Pori, py:n vuosikokous 31.3. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5, Pori. Paikka tarkentuu myöhemmin. Loppi pe 31.3. Bussireitti tehdään lähtijöiden mukaan Valkeala-Kouvola-Myllykoski-Hki välille. klo 17.30-18.30 ministeri Juha Rehula ja keskustan ehdokkaita Riihimäellä. Kokouksen jälkeen jatketaan juttelua kahvikupin äärellä kunnallisvaali-teemalla. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Päijät-Häme Piirin toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Paluu su laivan saavuttua Helsinkiin kl 18.30. Paikka tarkentuu myöhemmin. Riihimäki la 1.4. alkaen ma, ti ja pe. klo 16.30 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Pohjois-Padasjoen py:n vuosikokous pe. Toinen tilaisuus Hämeenlinnan seudulla klo 19-20. klo 10 alkaen Lounais-Hämeen Keskusta kampanjoimassa Forssan torilla. Janakkala la 1.4. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous lauantaina 18.3. 19.3. klo 10-13 kampanjointia Lammin torilla. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Ota yhteyttä Antero Suonpää (0400-439 285, Rami Lehtinen 041-462 1086 tai Marianne Mänki 050-569 7898. Hämeenlinna ti 4.4. Tule jututtamaan ehdokkaitamme! 29.3. 0500 518 530. sääntömääräiset asiat ja Vaalijuhlan viimeistelyä. Kesäretki Itä-Viroon 24.-28.7. 22.3. New Yorkissa. Keskustan puoluesihteerinä Immonen toimi vuosina 1970?1980. klo 17.00 Padasjoen säästöpankin kokoushuone Lahti, Ulkopolitiikkaa yhdessä tilaisuus ke. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Tervetuloa hernesopalle la 25.3. klo 10-14 Jämijärven torille. alkaen klo 9 Keskustan teltta Hämeenlinnan Hauholla S-marketin pihalla. Työssään hän oli määrätietoinen Paasikiven-Kekkosen linjan toteuttaja sekä puolueen politiikan ja toiminnan uudistaja, joka loi pohjaa keskustapuolueen uudelle nousulle. Puoluesihteerivuosiensa jälkeen Immonen työskenteli Alkon hallintojohtajana. tarkka matkaohjelma Nora Sipilä, nora.sipila@pp.inet.fi, p. Pia Högberg p. klo 10 kampanjointia Hämeenlinnan torilla . Forssa la 25.3. Paikkana Lahden mieskuoron tila, Hämeenkatu 21 D. Järj. 0405895709 sähköposti pilvi. karkela@keskusta.fi Keskustan kj:t ja Py:t huomio! Täytetyt henkilöilmoitukset vuodelle 2017 lähetettävä pikaisesti (huom! kokonaan täytettyinä, myös täydellinen tilinro jos mie- lii jäsenmaksupalautuksia) piiritoimistolle: pirkanmaa@keskusta.fi tai postitse: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Äänekosken kunnallisjärjestön vuosikokous kaupungintalolla klo 17. kampanjointia Tervakosken torilla su 2.4. klo 9.30?13 kampanjointia Tammelan keskustassa Forssa la 8.4. Siivoa nurkat ja lahjoita/tarjoa provisiolla myyntiin sinulle tarpeettomat tavarat. kampanjointia Turengin ja Tervakosken toreilla Ke 19.4. Jaossa makkaraa, kahvia ja sielunhoitoa. Ypäjä ti 21.3. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Hinta 285 eur/ hlö. Tervetuloa kaikki ehdokkaat ja äänestäjät! Hausjärvi 29.3 klo 17-19 Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ja kuntavaaliehdokkaita Oitissa Kmarketin pihalla Riihimäki pe 31.3. Puolueen vpj, ke Antti Kurvinen Ypäjällä Veteraanituvalla (Perttulantie 7) klo 17-18. klo 18 Hotelli Puustellissa. Ypäjän nuoret keskustalaiset ehdokkaat. Hämeenlinna la 18.3. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. klo 10 tule tapaamaan ehdokkaitamme Hämeenlinnan torille La 8.4. Paikalla kylän ehdokkaat Topi Seppälä ja Petri Kuutti. KOUVOLA, KN Hirvelä vuosikokous ke 29.3. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Lähde mukaan Viron Tartoon ja Otepäähän Maamessmaatalousnäyttelymatkalle. klo 12 alkaen kampanjointia Hausjärvellä Ryttylän Salella. Esillä Kontiolahti, Keskustan Vaalijuhla Kontiolahden kunnanviraston valtuustosalissa sunnuntaina 26.3. klo 13-15 Elinvoimainen kotikunta . Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 14.30 alkaen. Juha Rehula tavattavissa, ma 3.4. klo 15-16 Lahdessa. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Matti Vanhanen sekä kuntavaaliehdokkaita. Kuntavaalikierros, la 25.3. klo 12 varainkeruuhuutokauppa Jokioisilla ent
Mikkelin keskustalaisia kuntavaaliehdokkaita Mikkelin torilla, muikkukontilla. Mikkelin keskustanaisten vuosikokous ke 15.3. klo 14.00 alkavaan Pessi ja Illusia -näytelmän ensi-iltaan. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Vaaliteltta, Jyväskylän kävelykadulla 18.3. Juha-Pekka Rusanen, makkarat, kahvi ja mehu Iisalmi, Suomi 100- vuotta. Tarjoilua! Savonlinna, 3.4. Paikalla ke. Tilaisuuksissa paikalla nykyisiä luottamushenkilöitä ja kuntavaaliehdokkaita. Mieslahti, py:n vuosikokous su 12.3. Riistakatu 15 Iisalmi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Pohjois-Savon piirin pj. klo 11 Pihtiputaan kunnantalolla, Keskustie 9. klo 18 Maarit ja Pekka Liukkosella, Liikalantie 105. Keski-Suomen piirin sääntömääräinen vuosikokous la 18.3. klo 9-12 Ajankohtaista politiikkaa, ehdokkaat ja kansanedustajat Lapinlahti, Perheiden ulkoilutapahtuma Hassilan monttu 11.3. La 25.3 klo 10-13 Tori, hernekeitto. 12.00 välisenä aikana. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään Keskustanuorten työelämäpoliittinen linjaus. klo 9-14 Anttolassa ehdokkaita tavattavissa. 13.3. Kahvitarjoilu klo 17.30 lähtien. Mukaan kutsutaan erityisesti Keiteleen, Pielaveden, Nilsiän ja Tervon ehdokkaat. Kuntavaalikoulutus ehdokkaille ti 14.3 klo 18.30 Kiuruveden lukiolla. Kouluttajana Mira Kokkonen. klo 11-14, Vaaliteltta, Keuruun torilla 18.3. Tarjoilua! K-market Kruunun pihalla pe.7.4. klo 10-13. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. klo 18 GalleriAri Kasarminkatu 3. Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 14.3. Ota nyyttärievästä mukaan ja tule Keskustanaisten järjestämään somekoulutukseen! Erityisesti ehdokkaille suunnattu koulutus, jossa käydään läpi somen käyttöä poliitikkona: mainonta, tapakulttuuri ja eri sovellusten erot. Keskustan vaalitapahtumat Punkaharjulla: S-market Harjun pihalla pe 24.3. klo 13-16. klo 18 Perheilta- keskustelutilaisuus. Alustajana ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Kärsämäki. 044-3122982. klo 18 seurojentalolla. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. klo 10-12 tarjolla lohikeittoa sekä kahvitarjoilu. Antti Kivelä ja Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Kahvitarjoilu klo 14.30. Avoinna klo 9-15. Kuntavaalikoulutus ehdokkaille ma 13.3 3 klo 18 Lapinlahden kunnantalolla. klo 10-13, Zumbaa ja keittotarjoilu Saarijärven torilla Toivakka, Keskustanaisten paikallisyhdistyksen ja Keskustan paikallisyhdistyksen sääntömääräiset vuosikokoukset ke 15.3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään nimen ja sääntöjen muutos sekä naisjaoston lakkautus. Siikalatva.Koko perheen Talvipäivät Kestilässä, Maalaiskartano Pihkalassa su 19.3. klo 9-14 Haukivuoren marketilla ehdokkaita tavattavisssa. 19.3. Katri Kulmuni, Keskustan puoluevaltuuston pj. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Kerimäen keskustanaisten vuosikokous 12.3. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Haapajärven kauppaoppi- laitos, Opintie 1. Keskustelun keskiössä Steven Lee Myers: Uusi tsaari, Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä. Johtokunta klo 18. Lappi Sodankylä. Juhlapuhuja puoluesihteeri Jouni Ovaska. keskustalaisia kuntapäättäjiä ja kuntavaaliehdokkaita keskustan teltalla molempina päivinä. klo 16-17 Keskustalaisten Ennakköäänestys ETKOT Mikkelin Stellassa. 1.4. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puh. johtajien kokous ti 14.3. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puhe- ja läsnäolo-oikeudella. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. klo 9-14, Toivakan Keskustanaiset Toivakka-talolla. Vaaleihin on vain vähän aikaa. Keskustan Raahen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. klo 18.30 Hiukkajoen kylätalolla. Punkaharjun Eteläisen py:n vuosikokous pe. Kouluttajana Toni Viljamaa. Mukaan kutsutaan erityisesti Tuusniemen ja Kaavin ehdokkaat Kuntavaalikoulutus ehdokkaille ti 14.3 klo 18 Keiteleellä Keiteleenrannassa. klo 10-11, Pihtipudas, avoin yleisötilaisuus, jonka päätteeksi vuosikokous klo 11. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Johtokunta klo 17. Oulu. Kahvitarjoilu alkaen klo 13. Hirvensalmen Keskustan vaaliiltamat la 25.3. Alussa tutustuminen taidenäyttelyyn. Hanna Kosonen, Eiju Paajanen ja Outi Kurttila. Paikka: Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, 33110 Tampere. Pohjois-Savon piirin pj. Paikalla kuntavaaliehdokkaita. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen. Koparakeittojuhla la 11.3. klo 1820. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. klo 17.30 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. ja alle 6v 95. Keskustanuorten kuntavaalitilaisuus Jyväskylässä iltapäivällä, avoin, paikalla Katri Kulmuni 17.3. klo 14 Seurojentalo Honkalinnassa Parkkilantie 120 B, Majavesi. Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut, paikallisyhdistysten edustajat ja Mikkelin Keskustan kuntavaaliehdokkaat. klo 19. Jari Leppä ja kuntavaaliehdokkaita. Reitti: 10.30 Sulkavan matkahuolto, Pihlajalahti, 10.40 Mäntyrinteen pysäkki, 10.50 Kallislahden Teboil, 11.05 Savonlinnan matkahuolto, 11.20 Haapakallio, 11.35 Kerimäen linja-autoasema, 12.10 Savonranta, 12.20 Säimen, 12.35 Rönkönvaara, 14.00 Joensuu. Ehdokkaat esittäytyvät. klo 9 - 11. Kahvitarjoilu. 28.3. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Savo Piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. La 1.4 klo 10-13 K-supermarket Vuokatti, makkaratarjoilu. klo 10 alkaen. Kaukovainion keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous ma 20.3. klo 15 Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön johtokunnan kokous. klo 16 piiritoimistolla, os. Kouluttajana Juha-Pekka Rusanen. 17 klo 13 Sodankylän kunnanvirastolla. Savonlinnan Pavilgongilla. Ma 27.3 klo 18 Paakkitalo. Ke 29.3 klo 18 Sapsoperän kylätalo. Tapahtumassa on tavattavissa kuntavaaliehdokkaita. Tarjolla hernekeittoa, laskiaispullia ja mäenlaskua.Tervetuloa nauttimaan tunnelmasta ja talven riemuista! Lisätiedot: 040 709 9521 Ylivieska. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556. Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran uimalaan ja Olavinlinnaan 20.5. Ilmoittautumiset itä-savo@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Kahvitarjoilu ja leivonnaisia myynnissä. 18.3. Vaikuta oman kuntamme tulevaisuuteen ja osallistu kuntavaalitapahtumiin. Ke 15.3 klo 17.30 Rimpilänniemen Louhela. klo 12 alkaen. Lisäksi käsitellään yhdistyksen sääntö- ja nimenmuutos. klo 18 Heikki Honkaniemen kodissa Rinteentie 16 Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: 0405156800, Keskustan tj. Kahvitarjoilu. Nivala. Johtokunta Punkaharjun Keskustanaisten vuosikokous ke. klo 18 Tynkkylän Lomaniemessä. Mukana presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Lukemisiin! 24.3. Kokouksen jälkeen teatteriesitys Kaiken takana on nainen. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Mukana kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Ylä-Savo Iisalmi, Maalismarkkinat Iisalmen tori 10.3.-11.3. klo 13.15-14.40 Jyväskylän paikallisyhdistyksen 50-v juhla Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa. 13.3. klo 18.30 Kalliontie 18. Oulu. 15.3. klo 12 Kainuun Opistolla. Kuljetus ja teatterilippu aikuiset 28?, alle 15v 20?/hlö. Hinta aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Keskustanuorten tmj. Toni Viljamaa p. Paikka tarkentuu myöhemmin, seuraa ilmoittelua! Hirvensalmen Keskusta: Kuntavaaliehdokkaita tavattavissa Hirvensalmen S-marketin pihassa ti. 28.3. ke. Jari Leppä. 26.3. Tottinkatu 15. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Tarvolan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. Ehdokkaat esittäytyvät. Näytelmäryhmä Sypäkät Sonkajärvi, Vaalitapahtuma Sukevalla 18.3. Lisätietoja facebookissa Itä-Savon Vesaisten sivulla ja ilmoittautumiset ita-savo@vesaiset.fi Kesäretki Itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Paikalla Katri Kulmuni 18.3. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustan vpj. 17.3. Miten Suomen käy, kansanedustaja Seppo Kääriäinen. La 8.4 klo 10-13 Tori, mukana ke. Iisalmen kulttuuri keskus 26.3. klo 10-13 18.3. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho, p. 050 575 4118, e-mail antti.siikaaho@keskustanuoret.fi. Puolueen tervehdys vpj Katri Kulmuni. Ajankohta: 22.04. klo 11:00 alkaen . Kahvitarjoilu. 15.-16.3 Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestö ja ehdokkaita Maalismarkkinoilla. 15.-16.3. klo 16.30 Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. klo 19 Punkaharjutalolla. Hiukkajoen py:n vuosikokous to.16.3. ja alle 6v 95. Mukaan kutsutaan erityisesti Lapinlahden ja Rautavaaran ehdokkaat. Kuntavaalikoulutus ehdokkaille ti 14.3 klo 18 Tuusniemen kunnantalolla. klo 10. Timo Korhonen, lohikeitto. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Kouluttajana Kimmo Valta. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Tuiran py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. yhdessä, Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. KESKUSTANUORET RY:N LIITTOHALLITUS. Vpj Antti Kurvinen kiertää: Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa ja Äänekoski 17.3. Ylivieskan py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 20.3. klo 19 Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. klo 17 Punkaharjutalolla. Punkasalmen py:n vuosikokous ke. Teemat: Suomi 100 . 15.3. Kärsämäen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. klo 19 Paakarin pysäkillä. klo 18-20 Vaali-ilta Harjumaan riistamajalla, Mainuntie Harjumaa. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitus klo 10-11, lounasmahdollisuus kokouksen päätteeksi. Etelä-Savo 11.3. Sääntömääräiset asiat, kuntavaali- ja maakuntavaali-asiat sekä vaalivaliokunnan asettaminen. Ehdokkaat esittäytyvät. Mukaan kutsutaan erityisesti Iisalmen ja Sonkajärven ehdokkaat. Rautavaaran torilla ma 20.3. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. Kouluttajana Kimmo Valta. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 22.04. klo 9:00 . Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Ti 21.3 klo 18 Heikkilän Pirtti. klo 13. Johtokunta klo 17. Raahe. 23.04.. Paikalla mm. Niko Pesola 044 7546676, Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 5338160. Keskustan Maakunta-akatemia: Ulkopolitiikkaa yhdessä su 19.3. klo 15 Haapajärvi. Hanna Kosonen tuo terveiset eduskunnasta ja alustaa keskustelun kuntavaaliasioihin. Some-nyyttärit pe 17.3. klo 10-12 Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön ehdokkaita kuukausimarkkinoilla. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Ke. Juha-Pekka haastattelee, mäenlaskua, kilpailuja, makkaranpaistoa ja mehut, ehdokkaat esittäytyvät Lapinlahti, Varpaisjärvi Vaalijuhla Safoxi 18.3. Keskustassa tapahtuu Saarijärvi, Yhdessä enemmän-messut (ulkotilaisuus). 11.3. Kaija Väänänen. klo 12 - 14 ja la 8.4. klo 9-11, Vaalistartti Jämsän torilla, paikalla Mauri Pekkarinen 18.3. Alustamassa ke. Piiritoimistolla Tottinkatu 15 Savonlinna. Sääntömääräiset vuosikokousasiat. Johtokunta klo 16. Oulu. Kahvitarjoilu. klo 16-18 kuntavaaliehdokkaita Mikkelin Stellassa. Heinälahden paikallisyhdistyksen kuntavaalitilaisuus ja vuosikokous 25.3. Musiikkiopiston oppilaat Kiuruvesi, Vaalikahvit Kiuruveden torilla 1.4. klo 10 -12. Sitran asiantuntija Merja Rehn kertoo kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä ja kuntavaalieh- 42 10.3.2017 dokkaat esittäytyvät. Ehdokkaat paikalla Kainuu Sotkamo, Kuntavaalit 2017 Keskustan kunnallisjärjestön keskustelutilaisuudet Sotkamossa. Pitäjäntie 9. klo 16-17 kuntavaaliehdokkaita Mikkelin Stellassa Yhteiskunnallinen lukupiiri to 23.3. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu! Järjestää Itä-Savon Vesaiset ry Vesaisten Itä-Savon piiri: Lähde Joensuun teatterin 6.5. klo 18 Teknisessä keskuksessa (Ruskatie 1, Pattijoki). Mukaan kutsutaan erityisesti Kiuruveden ja Vieremän ehdokkaat. Kuntavaalikoulutus ehdokkaille ke 15.3 klo 17 Iisalmessa piiritoimistolla. Järjestää Harjumaa-Vanhamäen ja KovalaVanhalan paikallisyhdistykset. 21.3
On tärkeä muistaa, mistä tulemme. 10.3. Sillä tavalla puvun kokee enemmän omakseen. Mukana puoluekokouksessa oli Varjolan tytär Taru Kakko, joka edusti feresissä. ??Sunnuntain marssilla hän vilkutti iloisesti ja jaksoi kävellä koko matkan, äiti kertoo ylpeänä. Nyt Taru on saanut isomummoltaan Alavuden puvun, joka pienennetään Sotkamon puoluekokoukseen sopivaksi. Varjola toivoo, että kansallispuvut säilyttävät asemansa myös jatkossa. ??Poliittisesti olen uudistusmielinen, mutta rakastan perinteitä. Yllään hänellä oli valtuustoystävä Mirja Longalta lainattu Laatokan Karjalan puku. Kansallispuku oli hyvin sisäänajettu, sillä se oli roikkunut Varjolan vaatekaapissa jo kolme vuotta. Sen kanssa oli käyty pari puoluekokousta, pari naisten edustajiston kokousta, parit karjalaisten kesäjuhlat ja kummitytön ristiäiset. Nyt puku on kuitenkin palautunut omistajalleen, joten ensi kesän kokousta varten on edessä uuden etsintä. Varjolaa kiinnostaisi esimerkiksi Kymenlaakson puku, mummon kotiseudun Alavuden puku tai karjalaiset puvut. ??Kyllä siinä joku kytkös omaan sukuun täytyy olla. Minun pukuni Laatokan Karjalan puku, feresi ?On tärkeää muistaa, mistä tulemme? Äiti Liisa Varjola ja tytär Taru Kakko fiilistelivät lippumarssilla Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Kouvolalaiselle Liisa Varjolalle Seinäjoen puoluekokouksen huippuhetki oli avajaisjuhlan sisääntulo lippukulkueessa. Naisten piirin puheenjohtajana hän pääsi ensimmäistä kertaa marssimaan juhlakansan eteen. 2017 43
Vuokatti 25.?26.3. Keskustan eduskuntaryhmä sai eri puolille maata jalkautuessaan tukea ja kannustusta. Minkä yli 13 000 työntekijän konsernin toimitusjohtaja on Reijo Karhinen? 3. Ja kuka uudistusministeri? 1) 1960, 2) suomalais-ugrilaisia kansoja Venäjällä, komeja 300 000, udmurteja 600 000, komit tunnettiin Suomessa aiemmin nimellä syrjäänit ja udmurtit votjakkeina, 3) 36 prosenttia, 4) Eläinoikeuspuolue, 5) liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, 6) Seinäjoki, 7) Seinäjoki, 8) OP-Pohjola, 9) hiihto: Smetanina nelinkertainen olympiavoittaja 1976?92, Tihonova kaksi kultaa (20 kilometriä ja viesti) Calgary 1988, 10) Finlandia ja Vuokatti molemmat 100 kilometriä. 1964)? 4. Mikä on vuosittaisista Suomen mas- sahiihdoista matkaltaan pisin: Finlandiahiihto, Oulun Tervahiihto, Pirkan Hiihto, Vuokatti Hiihto? 9 2 1 8 5 9 7 3 2 1 6 4 9 7 3 5 4 8 6 1 2 5 1 8 2 7 6 9 4 3 2 4 6 9 1 3 5 7 8 8 3 6 5 1 4 7 3 4 8 1 3 5 9 7 2 6 6 3 2 1 8 7 4 9 5 7 9 5 6 2 4 3 8 1 10.3.2017 3 2 7 4 6 1 8 5 9 5 7 3 8 1 9 6 7 5 3 4 2 2 7 2 3 8 4 1 5 9 6 6 4 5 2 9 3 7 8 1 8 3 7 6 5 2 4 9 1 8 4 5 8 7 1 9 2 6 3 2 9 1 3 8 6 4 7 5 9 3 7 1 5 8 6 2 4 2 1 6 2 4 3 7 8 5 9 5 8 4 9 6 2 1 3 7 9 44 1 6 4 8 9 5 2 3 7 teri. Mikä vuosi: Mannerheimin patsas pal- 6. Ja mitä muuta? 10. Suomalaisten sukulaiskansat ovat myös hyviä urheilemaan. Kevään kunnallisvaaleissa pyrkii päättäjiksi uusina puolueina muun muassa Feministinen puolue sekä puolue, jonka nimessä on sana eläin... elokuuta useita uusia valtioita, kun Ranskalle kuuluneet 8 maata itsenäistyivät? 7. Minkä kaupungin kaupunginosa Ylistaro on vuodesta 2009 alkaen ollut? jastettiin Helsingissä; Karita Mattila ja Jari Kurri syntyivät; Afrikassa syntyi 1. Kuinka suuri osa kunnanvaltuutetuista on tällä hetkellä naisia: 26, 36, 46 vai 56 prosenttia? 9. Pertti Similä sen sijaan sanoi epäröimättä, että hallitus on oikealla tiellä: paljon on jo saatu aikaan. Sairaanhoitopiirin hallitusta johtava Huttu-Hiltunen kiitteli kikysopimusta, jonka ansiosta OYS:n 336 miljoonan henkilöstökuluista säästyvillä 8,6 miljoonalla saadaan nyt 17 uutta sairaanhoitajan virkaa yhteispäivystyksen ruuhkia helpottamaan. Mitrofanov Alexander / Shutterstock ? 8 Tietotesti 4 1 3 3 6 1 4 8 2 7 1 9 7 9 2 1 8 5 3 1 3 9 8 2 5 9 4 1 8 2 2 9 ??? Minä vuonna Jari Kurri on syntynyt? 1. on Euroloppetin osakilpailu 2017. 5. 1952) ja udmurtti Tamara Tihonova (s. Ja erityisesti pääministerille. Hallitukseen täysin kyllästyneitäkin kahvilla kävi. Kuka on nykyhallituksen viestintäminis- 8 1 4 9 6 9 7 5 2 3 4 2 3 7 2 3 4 8 4 11 5 9 9 6 6 4 5 2 3 9 3 7 8 1 3 77 3 6 5 5 2 8 4 6 9 11 8 5 4 2 9 51 4 9 3 8 61 7 7 9 3 1 71 8 5 5 9 3 6 8 2 5 4 6 4 6 77 2 3 3 5 4 6 5 8 4 91 6 7 2 1 3 5 7 1 6 5 2 4 2 3 7 3 8 5 9 1 6 4 8 9 5 2 3 7 3 2 7 4 6 1 8 5 9 8 5 9 7 3 2 1 6 4 9 7 3 5 4 8 6 1 2 5 1 8 2 7 6 9 4 3 6 3 2 1 8 7 4 9 5 7 9 5 6 2 4 3 8 1 2 4 6 9 1 3 5 7 8 4 8 1 3 5 9 7 2 6 1 3 9 8 2 5 9 4 1. Minkä lajin moninkertaisia olympiavoittajia ovat komilainen Raisa Smetanina (s. Keitä ovat komit ja udmurtit? 8. Kansanedustajia tapaamassa pirkko wilén Antti Huttu-Hiltunen ja Pertti Similä olivat lauantaiaamuna Oulun kauppahallissa tapaamassa kansanedustajia kuten tuhannet muutkin viikonlopun aikana. Voimia ja jaksamista toivotettiin eduskuntaan. Missä sijaitsee Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo? 2
Kerro viestissä nimesi, ikäsi, paikkakuntasi ja ammattisi. Voit myös lyhyesti kertoa, mistä aihepiireistä olet erityisen kiinnostunut. 10.3. 2017 45. Haluatko olla osa kuuluisaa keskustan kenttää? Nyt siihen on mahdollisuus! Suomenmaa perustaa kenttäraadin, jonka jäseniltä kysymme sähköpostitse mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Jos haluat mukaan, lähetä sähköpostia osoitteeseen kenttaraati@suomenmaa.fi
Ei sinne päinkään. Ummistamme silmämme huomattavasti suuremmalta ongelmalta, jonka ääreltä on helppo löytää syitä työikäisten ihmisten joutumisesta sivuun työmarkkinoilta. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2015 mielenterveyden ongelmat olivat lähes joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. vieraskolumni annika saarikko Hyvän mielen työpaikkoja Viime viikkoina on keskusteltu työllisyysasteesta ja etsitty vastauksia sen kohentamiseen muun muassa tuuppaamalla kotiäitejä vauhdilla työelämään. Ihan niin helpolla ei työllisyysongelmaa hoideta. Suomessa on tähän monia toimivia malleja, nyt ne on vain saatava laajasti käyttöön. Toimivassa mielenterveystyössä keskeistä on varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy, myös työpaikoilla. Ilmapiirissä, jossa ihmisen käsketään ryhdistäytyä, ei avun hakeminen ole helppoa. Nolottaa myöntää, ettei ole hyvä olla ja ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Avoimessa vuorovaikutuksessa keinoja työpaikalla kuitenkin löytyy. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia esimerkiksi työaikojen järjestelyistä, työtehtävien räätälöinnistä, työtilojen muutoksista tai toisen työntekijän antamasta tuesta. Kaikkiaan mielenterveystyön tulisi kehittyä katsomaan kokonaiskuvaa ja purkamaan ennakkoasenteita. Ennaltaehkäisyn tulee toimia läpi ihmisen elämänkaaren alkaen jo lapsuudesta ja perheiden tukemisesta. Näillä ratkaisuilla hoidetaan työllisyysastetta kuntoon aidosti ja pitkäjänteisesti. Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.). Määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Erityisen huolestuttavaa monellakin tavalla on nuorten osuuden kasvu näissä tilastoissa. Mielenterveyden häiriöiden takia päädytään eläk- keelle nuorempana kuin somaattisten sairauksien takia, joten ne johtavat erityisen suureen menetettyjen työvuosien määrään. Vuonna 2015 mielenterveyden häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä oli 45,2 vuotta, yli kuusi vuotta keskivertoa alhaisempi. Tässä mielenterveyssyistä eläkkeelle jäämisen tilastossa olemme Euroopan häpeäpilkkuja. Eduskunnan ja järjestöjen yhteinen mielenterveyspo- liittinen neuvottelukunta otti viime viikolla kantaa sen 46 10.3.2017 puolesta, että ennenaikaisen eläköitymisen vähentämiseksi työpaikoilla edistettäisiin mielenterveyttä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Samaan aikaan on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen mahdollistamiseksi
Oli viralliselta nimeltään Kulmakirjakauppa, nyttemmin tietenkin ketjuliike. Omat ensimmäiset muistikuvani (ja hajumuisti) ovat jostain 1950-luvun jälkipuoliskolta. Kaupunkini viimeinen kirjakauppa on tämä Kulmaski. Vaarin haave tietenkin on, että kirjat tulevat kuulumaan heidän elämäänsä. Citizen S 4, Lavin Vepalla muuten oli samanlainen, oli hinnakas. Sanoin, että ostan, jos saan taskulaskimen, uutuustuote sekin, kaupan päälle. Yhteistyö on ollut erinomaista. Antoivat minulle pari vuotta sitten kunniakirjankin, koska olen kuulemma saanut kirjojen maailmaan astumaan aivan uuden asiakasryhmän, äijät. Matti nosti sen kirjoituskoneen päälle sanomatta sanaakaan. Pakkohan se oli ostaa. Sittemmin Kulmaskin likat ja Jussi ovat myyneet kirjo- jani urakalla. Kulmaskin naiset tekivät sille oman näyteikkunan, perinne on joskus jatkunut. Vähänkö on hienoa. Olin ostamassa viiden markan asiaa, varmaankin kalkkeerauspaperia, kun Muurmannin Matti sanoi, että kyllä kirjailijalla täytyy sähkökirjoituskone olla. Nimi oli enne sen Keskustan osalta. Tämän lyseoaikaisen harharetken jälkeen palasin Kulmaskiin, sen jatkaessa vanhalle paikalle nousseessa uudessa uljaassa liiketalossa, Kauppakulmassa. Pienkustantajana henkeni tuotteet ovat myyntitilissä. Eräänä iltana kaveri tönäistiin ison näyteikkunan läpi ja minua olisi kuultu todistajana. En ollut nähnyt mitään, koska se oli vahinko. Ikkunasta läpi lentäneestä tuli kunnon mies, joka vaikuttaa nykyisin Amerikassa ja tilaa kirjojani sinne. Ensimmäinen kirjani julkaistiin 1974. Jossa muuten on juuri nyt keskustan kunnallisvaalitoimisto. Toivottavasti porttiteoria toimii, Nenosen kautta oikeisiin kirjoihin. Ainoan kerran kun poliisit ovat käyneet etsimässä minua kotoa, liittyi sekin Kulmakirjakauppaan. Ja kaupunki, jossa edelleen on kirjakauppa, se on kaupunki. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 10.3. Toivottavasti porttiteoria toimii, Nenosen kautta oikeisiin kirjoihin. Ja nyt siis uusiin tiloihin ja onneksi kulmahuoneistoon. Nyt on kaikki yhdessä tasossa ja toimii. Kävimme parin lapsenlapsen kanssa tapaamassa Herra Hakkaraista. Pakina Kulmaski Kävin viime viikolla fiilistelemässä myymälänsä siirtä- neen kirjakaupan vanhassa sekä uudessa paikassa. 2017 47. Kirjakaupan nimi oli sikäli paikallaan, että sinne mentiin nimenomaan talon kulmasta, kapeat portaat ylöspäin. Koululaistilini oli kuitenkin Keskustan Kirjassa ja Paperissa
/ vuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun Va alitarjous! 35 . / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan kesto 151 . äänestä suomenmaan paras kansi 2016! äänestä suosikkiasi osoitteessa www.suomenmaa.fi osallistuneiden kesken arvotaan Suomenmaan 6 kuukauden tilaus. Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena määräaikainen 35 . / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan kesto 84 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi TILAUSVAIHTOEHDOT Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan määräaikainen 159 . / vuosi Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh