Suomenmaa 10.06.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 23 / 10.6.2016 / 4,80 ? Juuret kantavat Kotiseutu ei lähde sydämestä, Helsingissä työskentelevät Risto Lahti ja Jenny Hasu kertovat Seinäjoki 2016 Keskustan johtoon pyrkivät tentissä Uutisanalyysi Elämä Kilpailukykysopimus antaa toivoa Rakkaus voi roihahtaa puolueessa
Viestintä ei ole pelkästään faktoja ja sanoja. Se on myös tapa kertoa asiansa kiinnostavien sisältöjen ja viestinnällisten tekojen kautta. PUOLUE ON HYVÄ TYÖPAIKKA Keskusta on myös työantaja. KOKKO ROIHUAA KESKUSTATOIMIJAT KAUTTA MAAN, OLEN HAKEMASSA TEILTÄ LUOTTAMUSTA PUOLUESIHTEERIN TEHTÄVÄÄN. len motivoitunut, innostunut ja tosissani. Niiden lisäksi meidän tulee säännöllisesti selvittää muun muassa jäsentyytyväisyyttä ja jäsenmäärän täsmällisempää kehitystä. KESKUSTAN PUOLUESIHTEERIKSI KOKENUT JA INNOSTUNUT KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN ORGANISOIJA JOKA SAA ASIAT TAPAHTUMAAN www.marikokko.fi | www.facebook.com/KokkoMari www.twitter.com/KokkoMari. Olen valmis laittamaan itseni likoon puoluesihteerinä, että toimintamme menee eteenpäin. Vaalimenestyksen ratkaisee ehdokashankinta, poliittinen linja ja ohjelmatyö sekä omista vahvuuksista kumpuava kampanjatyö. JÄRJESTÖPERUSTEET KUNTOON Hyödynnämme sähköisten järjestelmien ja palveluiden kehittymistä. Keskeistä on, että laitamme sanat ja tavoitteet teoiksi. Olen valmis omalla esimerkilläni johtamaan Keskustan vaalikampanjoita, kiertämään kentällä ja innostamaan ihmisiä. Asioiden toimeenpano on yhtä tärkeää kuin niistä päättäminen. Esimiehenä tärkeimpinä asioina pidän tiimin motivointia ja kannustamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenrekisteritietojen käymisestä läpi paikallisyhdistyksissä ja kunnallisjärjestöissä tulee rutiininomaista. On koottava jäsenistömme monipuolista osaamista yhteen. Siirrämme järjestön perusteiden asioita entistä laajemmin verkkoon. Meidän on tehtävä ryhtiliike poliittisen ohjelmatyömme valmistelussa. Vaaleihin ei mennä velkarahalla. MITTARIT Vaalit eivät voi olla ainoa tekemisemme mittari. Lähdemme hakemaan vahvaa tukea kansalaisilta linjallemme neljissä eri vaaleissa. Olen keskustelutaitoinen ja tarvittaessa jämäkkä esimies, jolla on käytännön kokemusta esimiestyöstä ja erilaisten tiimien vetämisestä. Olen monessa liemessä keitetty. Vahvaa kokemustani poli- Minusta Keskusta saa yhteistyökykyisen, energisen ja sitoutuneen puoluesihteerin. TOIMINTA EDELLÄ KAIKKI ON VIESTINTÄÄ Puoluekoneiston kehittäminen pitää lähteä toiminnan uudistamisen lähtökohdista. Ei organisaation ja sen rakenteiden kautta. POLITIIKAN SISÄLLÖT Alkava puoluekokouskausi on poliittisesti Keskustalle vaativa. Kannamme pääministeripuolueena vastuuta Suomen laittamisesta kuntoon, kuten eduskuntavaaleissa lupasimme. Emme voi kuitenkaan katsoa vain hallitusohjelmaa ja tätä vaalikautta. Jatkamme yhtenäisen jäsenmaksun käyttöönottoa ja jäsenmaksujen keräämistä viedään keskitettyyn käytäntöön. Vahvuuksiani ovat kokonaisuuksien hallitseminen ja ratkaisukyky sekä hyvät organisointi- ja priorisointitaidot. On katsottava asioihin pidemmälle ja syvemmälle kuin hallitusohjelma. VAALIT VOITTAEN Puolueen aktiiveilla on lähivuosina iso urakka edessä. Olen tottunut esiintyjä ja yhteisten tavoitteiden perustelija erilaisissa neuvottelutilanteissa. Keskustan tavoitteena on viestiä aktiivisesti, rakentavasti ja keskustelevasti. Olen valmis puolustamaan Keskustan politiikkaa ja toimijoita henkilökohtaisesti ja kaikissa tilanteissa. tiikan työ- ja järjestötehtävistä täydentävät monipuoliset työtehtävät ay-liikkeessä ja viestintäalan kasvuyrityksen asiakkuusjohtajana. Toimintamme tulee olla nykyistä suunnitellumpaa, johdonmukaisempaa ja tavoitteellisempaa kaikilla toiminnan tasoilla. Taustani antaa hyvät valmiudet puoluesihteerin moninaiseen tehtävään. Tavoitteena on oltava, että olemme järjestökentän paras työpaikka. Meillä viihdytään, jaksetaan ja kehitytään työssä. TALOUS KUNNOSSA Puolueen taloutta on hoidettu vastuullisesti ja tämä on suunta jatkossakin
Hanna Huttunen on menestynyt yrittäjä ja rohkea vaikuttaja, joka tuntee elämän arjen ja pueluekentän ajatukset. Perheenäitinä hänellä on vahva kosketus lasten ja nuorten elämään. Tiedän, että kaksisuuntaisen viestin kulun tärkeys korostuu entisestään nyt, kun menossa on Keskustan johdolla voimakas uudistusten ja muutosten aika. Uudistukset ovat välttämättömiä. Siihen tarvitaan kuitenkin kentän kuulemista ja mukana pitämistä, aitoa vuoropuhelua. Miehensä Juhan kanssa he viljelevät Juhan sukutilaa. Hanna tietää mistä puhuu, kun on kysymys yrittämisestä ja maataloudesta. Hannalla on juuri sopivan mutkaton asenne vaikeidenkin asioiden ratkaisemiseen. RIIKKA Anne Kalmari VARAPUHEENJOHTAJAKSI! PIRKKALAINEN 10 216 ääntä 2015 vaaleissa ? ? ? ? ? ? maakuntien makuinen Jokaiselle mahdollisuus valita minne kotinsa perustaa Turvataan elintärkeät lähipalvelut Uutta työtä ruuasta, puusta, energiasta ja vedestä Byrokratian karsimista on jatkettava Suomen ylivelkaantuminen on pysäytettävä Tuetaan heikompia ja helpotetaan vapaaehtoistyötä Ehdolla varapuheenjohtajaksi Olen metsätalousinsinööri ja toimin yrittäjänä puu- ja rakennustarvikeliikkeessä. Tärkeänä pidän myös sitä, että Keskustan puheenjohtajistossa on eduskuntaryhmän ulkopuolinenkin edustus.? Eero Vainio, Varapuheenjohtaja Vesaisten Keskusliitto, Puheenjohtaja Raision Keskusta Kauko Ojala, Kunnallisneuvos, Keski-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja www.hannahuttunen.fi /hanna.huttunen.75 @HannaHuttunen1 ?Hanna tuntee yritystoiminnan ja maatilan arjen. Tiedän kokemuksesta, mitä on perustaa nuorena yritys, palkata se ensimmäinen työntekijä ja lähteä rakentamaan omin käsin tulevaisuutta ja elinkeinoa itselle ja perheelleen. Olen Outokummun kaupunginvaltuuston ja Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja. Hanna on kaikissa maakuntiin liittyvissä luottamustoimissaan saanut kaikkien varauksettoman suosion. Olen valmis viestinviejäksi. Viljatilan emäntänä tunnen myös maatalouden haasteet. Maatalouden tukijärjestelmät on saatava kuntoon. Erinomainen valinta puheenjohtajistoon.? Vilho Pasanen, Toiminnanjohtaja, MTK Pohjois-Karjala. Kannatan Hanna Huttusen valintaa.? ?Maakuntauudistuksen ja valmistelun nyt alkaessa, on erityisen tärkeää että Keskustan puheenjohtajistossa on maakunnallinen todellinen toimija. Miten rohkaisemme nuoria jatkamaan tilaa ja tekemään investointeja, ellei tulevaisuudesta ole varmuutta yhtä vuotta pidemmälle? Lähdin mukaan Keskustan varapuheenjohtajakisaan kentän pyynnöstä. Minulle tuli vahva viesti monesta suunnasta siitä, että varapuheenjohtajistossa olisi hyvä olla henkilö myös eduskuntaryhmän ulkopuolelta. Olen valmis tähän tehtävään, viestinviejäksi ja kentän ääneksi. ?Hanna on käytännönläheinen ja aikaan saava ihminen. Pohjoiskarjalaisena yrittäjänä, emäntänä ja keskustavaikuttajana hän tuntee maakuntien ihmisten tunnot ja mielialat. Yhteistyö Hannan kanssa on mieluisaa ja helppoa.? Anu Vehviläinen, Kunta-ja uudistusministeri, Joensuu OLEN 47-vuotias outokumpulainen perheenäiti, yrittäjä ja Anttilan viljatilan emäntä metsätalousinsinööri yrittäjänä 23 vuotta Outokummun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan Keskustan puheenjohtaja Keskustan puoluehallituksen jäsen Keskustan työvaliokunnan jäsen Keskustan talouspoliittisen työryhmän jäsen ?Hanna Huttunen, rohkea keskustalainen puolueen varapuheenjohtajaksi. Yrittäjäuraa minulle on kertynyt 23 vuotta
32 4 10.6.2016. sisältö 10.6. 2016 keskusta 110 Maaseudun puolueesta keskustaksi Keskusta on ollut suomalaisen politiikan ytimessä 11 vuosikymmenen ajan s
Yhteiskuntasopimus varmistaa, että nousun eväitä ei pilata väärillä työmarkkinaratkaisuilla kuten kymmenen vuotta sitten. Timo Laaninen s. 66 10.6. 64 Anna-Liisa Leikkolalle kutsu keskustan kunniajäseneksi s. 57 Uudistushalu on keskustan vahvuus Juha Sipilä: Tämä oli rankempi vuosi kuin kuvittelin s. 2016 5. 48 Keskustanaiset somistivat Seinäjoki Areenan kökkävoimin s. 28 Anne Pason puusta suunnittelemat hahmot valloittavat maailmaa s
Ja sitä tarvitaan nyt taas. Ei ihme, että keskustalaiset pääministerit ovat johtaneetkin useampia hallituksia kuin minkään muun puolueen edustajat. Yhden vihjeen poliittisten johtajien tilasto antaa: keskustan riveistä on noussut presidentti viimeksi vuonna 1978. Sitä on tarvittu myös oman puolueen tuen varmistamiseksi. Suomea on pantu keskustan johdolla kuntoon, sitkeästi ja luovuttamatta. Häneen on lyöty milloin minkinlaista leimaa. Mutta ei ole Sipilä luovuttanut. Hän on todella johtanut Suomen kuntoon panemista. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Politiikkaan kuuluu myös politiikan tekemisen taito. Pääkirjoitus Keskustaväki saa ylpeillä johtajistaan . Hän on jaksanut ajaa uudistuksia vielä silloinkin, kun moni muu olisi antanut periksi. Tässä on tarvittu myös politiikan tekemisen taitoa. Sitä on tarvittu suhteiden säilyttämiseksi hallituskumppaneihin ja niiden eduskuntaryhmiin. ja itsestään S einäjoelle tänään kokoontuva keskustaväki voi pitää puoluekokoustaan tyytyväisin mielin ja ylpeänä johtajistaan. Mutta ennen muuta sitä on tarvittu välttämättömien uudistusten läpiviemiseksi. 6 10.6.2016 Poliittiset kilpailijat ja media ovat tosin usein tuominneet koreografian muutokset milloin tavoitteista luopumiseksi, milloin huonon harkinnan aiheuttamiksi ja milloin hätäisestä valmistelusta johtuviksi . On tehty sitä, mikä on tiedetty oikeaksi. Hänen perustelujaan ei ole kuunneltu. Häntä on ymmärretty tahallaan väärin. Sitä tarvittiin, kun oli noustava 1990-luvun alun lamasta. huomaamatta, että päätä on turha lyödä seinään, jos seinän voi kiertää. Politiikkaan kun siis kuuluu myös politiikan tekemisen taito. Propaganda ei olekaan lannistanut hallitusta. Hän on pääministeri, ja viime kädessä häneen henkilöityy koko hallituksen toiminta. Sipilä on saanut kokea koko poliittisen keskustelun raadollisuuden. Se ei ole pettänyt heitä, vaan on seissyt selkänojana, vaikka vastatuuli on monesti käynyt ankarana. Kovimmassa myrskyssä on ollut puheenjohtaja Juha Sipilä. Kannattaa panna merkille esimerkiksi se, kuinka keskustaa on tarvittu aina, kun Suomen asiat ovat ajautuneet huonolle tolalle. Maalaisliitto-keskustaa tarvittiin, kun Suomesta rakennettiin tasavaltaa ja kun kansakunta oli eheytettävä kansalaissodan jälkeen. perustettu 1908 . Työ alkaa tuottaa tulosta. Samalla keskustaväellä on lupa kehaista itseäänkin. Se on jaksanut tukea puoluejohtoaan, ministereitään, kansanedustajiaan ja muita edusmiehiään. Tästä on annettava tunnustus myös hallituskumppaneille. Suomenmaa kertaa tänään (10.6.) Maalaisliitto-keskustan historian merkkipaaluja. Sitä tarvittiin, kun Suomi oli suunnattava uudelle tielle sotien juoksuhaudoista. Vuonna 2018 keskustalaisen presidentin valinnasta tulee kuluneeksi 40 vuotta. Eikö tähän pitäisi saada muutos?
Se on jäänyt päällimmäisenä mieleen Lahdesta vuoden 2010 kokouksesta. Paisunut vaalirahakohu ja mataavat kannatuslukemat aiheuttivat paineet uusia kasvot johdossa. Tapasin ahtaudessa erään ei-keskustalaisen tuttavani. Lapista kun tulimme, käyttäydyimme kuin porotokka. Sen jälkeen en ole jättänyt välistä yhtään keskustan puoluekokousta. Toimittajalta Politiikan Super Bowl Epävarma lukiolaistyttö ottaa käteensä multaisia porkkanoita, kun joku niitä eteen tyrkkää. ??Nyt kampanjoidaan lähiruoan puolesta, ääni kertoo. Päässä surisee. nousi Mari Kiviniemi, puoluesihteeriksi Timo Laaninen. Enemmistön päätös ei aina miellytä kaikkia. Sykähdyttäviä. Erityisesti sydäntä lämmitti keskustanuorten silloisen puheenjohtajan Tuomo Puumalan kapuaminen puoluejohtoon. Ainutkertaisia. Mikko Alkio kamppaili nimikkovesipullojensa kanssa, mutta hävisi kilvan selvin numeroin Jarmo Korhoselle. Joensuun kokouksessa vuonna 2008 työskentelin jo Suomenmaan kesätoimittajana. Kokoontumisen piti olla rutiinitapahtuma, mutta keväällä alkanut vaalirahakohu aiheutti ylimääräistä värinää. Pääministeri, puoluejohtaja Matti Vanhanen puhui pöntössä, kuinka metelin takana ovat tahot, joiden mielestä maata johtaa väärä puolue ja väärä pääministeri. Kohu oli jo rikkonut jotain puolueesta, mutta tunnelma oli vielä yhtenäinen. Hän käy keskustan puoluekokouksissa säännöllisesti. ??Tämähän on politiikan Super Bowl, tänne on pakko tulla! Kaksi vuotta sitten keskustalaiset valtasivat Turun. Väki kehräsi tyytyväisenä, gallupit kiittivät, Sipilä oli osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi. Mediahuomio keskittyi samanaikaiseen kokoomuksen puheenjohtajavalintaan, ja keskustan kokouksesta uutiskynnyksen ylittivät lähinnä perinteikkäät kansallispuvut, joista Yleisradio kokosi kuvakavalkadin. ??Keskustan puoluekokouksessa kansallispuvut olivat uusi musta, otsikko kuului. Tänä viikonloppuna Suomen suurin kansanliike ko- koontuu Etelä-Pohjanmaan sydämeen, Seinäjoelle. Kokouksia jo joitakin kokeneina: Kaikki ne ovat samanlaisia, mutta niin erilaisia. Se osoitti, että uudet sukupolvet saavat vastuuta. Vuonna 2012 kokoustettiin Lapin yöttömän yön alla, Rovaniemellä. Kolmetuhatta keskustalaista pidätteli henkeään, kun diplomi-insinööri Kempeleestä esiintyi pääjuhlassa. Ne olivat kuin ensitreffit, tunnustelevat. Mikä on tämä porukka, tämä meininki. En muista viikonlopusta muuta kuin porkkanat sekä Hämeenkadun mukulakivet, kun eksyimme matkalla kokouspaikalle. Keskustalaisia. Muistorikasta ja ennen muuta komiaa 110-vuotispuoluekokousta! Henna Lammi Sekava fiilis. Juha Sipilä sai puheensa aikana 25 väliaplodit. ??Enpä ookkaa ennen juonu vettä, kun kolome tuhatta ihmistä kahtoo, puheenjohtajakisan yllätysvoittaja sutkautti väliin. Toinenkin sukkeluus on jäänyt mieleen. Ympärillä tuhansia keskustalaisia, satoja keskustanuoria. Elettiin vuotta 2004, olin saapunut ensimmäiseen puoluekokoukseeni Tampereelle. 2016 7. Puheenjohtajaksi ? ja samalla pääministeriksi . Liberaalimpi ja urbaanimpi oli valttia. Pulina olikin jo heti valintojen jälkeen melkoinen, vaikka päätösvalta onkin kokouksella, niillä sadoilla ja tuhansilla kokousedustajilla, jotka ovat saaneet valtakirjansa paikallisyhdistyksiltä. 10.6. Kaikista kokoontumisista on tarttunut mukaan muistoja hetkien helminauhaan. Kymmenen vuotta sitten keskustan 100-vuotispuoluekokous järjestettiin Oulussa. Sieltä päällimmäisenä on jäänyt mieleen puoluesihteerikisa
Jo nyt kahdella viidestä lapsiperheestä on vaikeuksia saada tulot riittämään menoihin, Salmi jatkaa. Ex-lapsiasiavaltuutettu, keskustataustainen Maria Kaisa Aula tietää kritiikin, muttei sitä täysin ymmärrä. ??Ei tässä pidä vain nykyistä hallitusta syyttää. Kaikki puolueet ovat olleet viimeisen 20 vuoden aikana olleet hallituksissa tekemässä talousvetoista politiikkaa, Aula tuumaa. Aulan mielestä jotkut asiat myös saavan julkisuudessa liian suuret mittasuhteet. Suomessa taas päivähoitomaksuihin on esitetty roimia korotuksia, rajataan päivähoito-oikeutta ja kasvatetaan ryhmäkokoja. Erityisen hämmentävää hallituksen politiikasta te- kee Iivosen mielestä se, että keskusta on perinteisesti ollut perheiden puolestapuhuja. Palvelut on tarkoitus järjestää perhelähtöisesti. Ongelmiin halutaan puuttua nykyistä varhaisemmin. ??Tavoitteet ovat hyvin kunnianhimoisia, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Aula kertoo. Kiitosta kerää myös hallitusohjelman kirjaus, jossa luvataan ottaa käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. ??Siinä onkin helppo parantaa. Päivähoito-oikeuden saaminen kaikille alle kouluikäisille lapsille kesti Suomessa sata vuotta. Nyt, oikeuden oltua voimassa 20 vuotta, se romutetaan säästöihin vedoten. Salmi toteaa myös, ettei hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ole suunnitelmia edistää isien vapaiden 8 10.6.2016 käyttöä. Vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen esityksissä tunnistettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset, Iivonen sanoo.. Samaan aikaan muutokset päivähoidossa voivat saada äitejä jäämään kotiin. Hoitomaksujen korotuksen lisäksi moni hallituksen päätös vaikuttaa lapsiperheiden toimeentuloon. . Hallitus haluaa satsata kotipalveluihin, vahvistaa eropalveluita ja uudistaa huoltolainsäädäntöä. Nyt hallitus työskentelee talous edellä . ja myöntää sen itsekin. Iivonen jatkaa, että vääränlaisella perhepolitiikalla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Varhaiskasvatus, koulutus ja tutkimus ovat joutuneet säästölistoille. ??Muualla Euroopassa satsauksia varhaiskasvatukseen pidetään investointina tulevaisuuteen ja nähdään lasten hyvinvoinnin merkitys kilpailukykyyn. Meillä kuljetaan päinvastaiseen suuntaan. Iivonen kertoo, että Ruotsissa tarjotaan kaikille yli 3-vuotiaille viikossa 15 tuntia ilmaista varhaiskasvatusta. Syntyvyys on jo nyt romahtanut, eivätkä leikkaukset ainakaan houkuta lasten hankkimiseen. ??Syntyvyyden alenemisen pitäisi olla sekä sosiaali- ja terveysministerin että valtiovarainministerin suurin huoli, hän paaluttaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tut- kimuspäällikkö Minna Salmi kuvaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista perhepolitiikan taka-askeleeksi. . Esimerkiksi keskustelu subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta on yksipuolista. Asioita pitäisi pohtia laveammin ja puhua muistakin lapsiperheiden palveluista, kuten vanhemmuuden tukemisesta. Asiantuntijat löytävät perhepolitiikasta hyvääkin. Hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke vahvistaa matalan kynnyksen palveluja. . Perhepolitiikka Unohtiko hallitus lapset? Syntyvyyden alenemisen pitäisi olla myös valtiovarainministerin suurin huoli, asiantuntija neuvoo Teksti: Henna Lammi Politiikan tekeminen talous edellä voi olla lyhyellä tähtäimellä hyvää säästöpolitiikkaa, mutta pitkällä aikavälillä se ei sitä ole, Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) johtava asiantuntija Esa Iivonen varoittaa. Iivonen on seurannut hallituksen ensimmäistä vuotta hämmentyneenä
ja myöntää sen itsekin. 10.6. 2016 9. Keskusta on perinteisesti ollut perheiden puolestapuhuja. Nyt hallitus työskentelee talous edellä
Viikonlopun puoluekokoussumaan sitä on annosteltu useampi hyppysellinen, kun eturivin poliitikkoja siirtyy sivuun uusien yrittäjien tieltä. Jännittynein tilanne on lappeenrantalaisen lomakeskuksen ääriään myöten täyttävässä kokoomuksessa, jossa vasta kaksi vuotta puoluetta johtanut Alexander Stubb joutuu kamppailemaan paikastaan. Keskiluokan ääneksi julistautunut sisäministeri Petteri Orpo saattaa hyvinkin onnistua Stubbin syrjäyttämisessä. Takana on vankka tuki eduskuntaryhmästä ja kokoomuksen avainvaikuttajilta. Puoluekokousväen kaksi vuotta sitten 10 10.6.2016 hurmanneen Stubbin harva uskoo pystyvän enää samaan. Hauku maatalouden tukeminen navettanäpertelyksi. Vaadi välikysymyksellä lisää rahaa maatalouteen. Jirka Hakala Twitterissä Timo Aalto/ Lehtikuva Superviikonloppu tuo ja vie Pekka Pohjolainen Henkilövaalit ovat politiikan suola, sano- taan joskus. Kokouksessa puhutaan politiikkaa ja pohjustetaan ohjelmia tuleviin kunta- ja maakuntavaaleihin.. Ajassa Sanottua Kokoomus on ollut kohta kymmenen vuotta hallituksessa. 2. Erikoisuutena ja julkisuustäkynä on Matti Vanhasen nimeäminen puolueen presidenttiehdokkaaksi jo nyt. Myös perussuomalaiset ovat koolla Lahdessa statukseltaan puoluekokousta alemman puolueneuvoston kokoonpanolla. Esitä lomitusten lakkauttamista 3. Taakkana ovat hävityt vaalit, epäonnistunut pääministerikausi ja muutakin kompurointia. Stubbia ja Orpoa kovempaa oikeistoliberalistista linjaa tarjoavalle kansanedustaja Elina Lepomäelle jäänee kisassa vain sivurooli. Osa mainostetun politiikan superviikon- lopun jännityksestä laukesi, kun vasemmistoliitossa Li Andersson voitti jäsenäänestyksen ylivoimaisesti ja jäi ainoaksi puheenjohtajaehdokkaaksi. Myöskään uutta puheenjohtajaa valitsevassa RKP:ssa ei odoteta yllätyksiä. Entinen oikeusministeri, kansanedustaja An- na-Maja Henriksson lyönee kilpailijansa, kansanedustaja Anders Adlercreutzin ja puolueen nuorisojärjestön puheenjohtajan Ida Schaumanin. Seinäjoella kokoontuvan keskusta ei nyt äänestä puheenjohtajasta, mutta valitsee uuden puoluesihteerin viiden ja varapuheenjohtajat seitsemän ehdokkaan joukosta. Itse en voi osoittaa yhtään selkeää rakenteellista uudistusta, joka olisi saatu aikaan ja joka olisi ollut kokoomuksesta lähtöisin. Elina Lepomäki HSTV:ssä Nyt vihreät ovat todella huolestuttavasti menneet siihen asentoon, jossa politiikkaa tehdään ainoastaan seuraavan kuun Ylen gallup mielessä. Tuomas Saloniemi blogissaan 1
Mutta pureeko vetovoima myös kommunistitaustan omaaviin perusduunareihin. Jaksavatko he kuunnella uuden johtajan runsasta puheenpulputusta? Anderssonilla ei ole vara eduskuntavaaleissa menettää sitä työläissiipeä, joka jäsenvaalissa antoi äänensä kansanedustaja Jari Myllykoskelle. valinta vahvistetaan Oulun puoluekokoukses- sa lauantaina . Sanottua Keskustan on keskusteltava nykyisistä linjoista. Se olisi huikea veto J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen perillisten Suomessa. Puolueensa paluuta maan hal- litukseen havitteleva tuleva puheenjohtaja . Eri mieltä olevia pitää kuulla ja heidän ajatuksilleen antaa mahdollisuus. Abdirahim ?Husu. vetoaa varmasti kaupunkien vihertävään nuorisoon. 2016 11. Hallituksen esitys kiristäisi perheenyhdistämisen ehtoja entisestään. Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on aiemmin sanonut tukevansa hallituksen esitystä. Järjestelmä vaatii korjausta. Milloin politiikassa lakkaa olemasta liian nuori? Annu Saukko Twitterissä Chat des Balkans/Shutterstock Kenellä on oikeus perheeseen? Eeva Kärkkäinen Helsingin Sanomien esittelemän irakilaisperheen kohtalo aiheutti arvosteluryöpyn Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Perhe uhkaa hajota, sillä ainoastaan isä Huner Ali Muhammed on saanut Suomesta turvapaikan, vaimoa ja pieniä lapsia uhkaa käännytys. Voi olla, että kohu vaikuttaa eduskunnan käsittelyssä olevaan ulkomaalaislain muutokseen. Nyt kellossa on muuttunut ääni. ??Ihmiset eivät ole esineitä. Hussein Facebookissa Huoli on, että tämän puoluekokouksen jälkeen puoluejohdossa on vähemmän historian ja aatteen tuntemusta sekä poliittista hoksnokkaa. Silja Silvasti Twitterissä Ajassa ?Eiköhän anneta näiden nuorten kypsyä vielä. Hän puhui heti yhteistyön tehostamisesta ay-liikkeen kanssa. 10.6. on aina vähän turhauttava lause. Tämä perhe kuuluu yhteen. Tulorajojen taso on järjetön, Rinne kommentoi tapausta. Myös keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko haluaisi eduskunnassa rukata hallituksen esitystä. ??(Tulorajoihin) on välttämätöntä löytää jokin lievempi menettely alaikäisten osalta ja myös niiden perheiden osalta, joissa osa alaikäisen lapsen perheestä, esimerkiksi toinen vanhempi on jo päässyt uuteen kotimaahan ja osa ei, Saarikko kirjoittaa blogissaan. Antti Aimo-Koivisto/ Lehtikuva Lähteekö Li Andersson presidenttikilpaan? Pentti Manninen Vasemmistoliiton jäsenistö te- ki rohkean vedon nostamalla alle 30-vuotiaan ensimmäisen kauden kansanedustajan Li Anderssonin, 29, puolueen puheenjohtajaksi. Viimeistään ensi vuonna nähdään, onko puolue niin uskalias, että se lähtee Anderssonin lipun perässä vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Heitä oli kuitenkin yli kymmenen prosenttia jäsenäänestykseen osallistuneista. Huoli näkyikin Anderssonin ensi kommenteissa
toukokuuta. ??Viljo S. Määttälä oli harvinainen lahjakkuus, kulttuurityössä pitkäjännitteinen ja luova. Määttälä on kuollut. Hän kuoli 92-vuotiaana Kannuksen terveyskeskuksessa 30. Hänellä oli hyvä silmä ja erittäin hyvät sosiaaliset verkostot jo vuosikymmeniä sitten, Maaseudun sivistysliiton kulttuuritoiminnassa pitkän työuran tehnyt kustantaja Liisa Heikkilä-Palo luonnehtii. Heikkilä-Palo laskee Määttälän ansioksi, että Kaustisen kansanmusiikkijuhlista kehittyi kansainvälisestikin arvostettu festivaali. Määttälä 1923?2016. Shutterstock Ei-kaupallinenkaan sijaissynnytys ei ole ongelmatonta. Sijaissynnytykset myötätuulessa Eeva Kärkkäinen Keskustan puoluekokouksessa käsiteltä- vä aloite ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta Suomessa tarttuu monimutkaiseen kysymykseen. Aloitteen tehnyt Etelä-Savon Keskustanuoret perustelee uudistusta naisen oikeudella lapseen, vaikka hän ei terveydellisistä syistä voisi kantaa tai synnyttää tätä. Aloite on myötätuulessa, sillä kaikki keskustan varapuheenjohtajaehdokkaat kannattavat sitä. Myös puoluehallitus on asian selvittämisen kannalla. Sijaissynnytyksillä tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa pariskunnan hedelmöitetty munasolu kasvaa lainakohdussa. 12 10.6.2016 Ei-kaupallisissa tapauksissa sijaissynnyttäjä on usein äiti, sisko tai muu sukulainen. Suomen laki kieltää hedelmöityshoidon antamisen, jos näyttää siltä, että hoidon avulla tähdätään sijaissynnytysjärjestelyihin. Niinpä monet biologisesta lapsesta haaveilevat suomalaisparit suuntaavatkin nykyään ulkomaille. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on ottanut varovaisen myönteisen kannan sijaissynnytyksiin. Neuvottelukunnan mielestä sijaissynnytykset voivat olla eettisesti hyväksyttäviä juuri tilanteissa, joissa nainen on valmis vanhemmaksi, mutta ei fyysisen poikkeavuuden takia voi olla raskaana. Pääsihteeri Ritva Halilan mukaan isoimmat ongelmat liittyvät ulkomaisiin kaupallisiin synnytyksiin, joissa sijaissynnyttäjien kohtelu muistuttaa ihmiskauppaa. ??Laillistamisen puolesta puhuu, jos sillä päästäisiin sijaissynnytysturismista. Ei-kaupallinenkaan sijaissynnytys ei kui- tenkaan ole ongelmatonta. ??Pariskunnan tilanne voi muuttua, sijaissynnyttäjälle tapahtuu raskauden aikana jotain tai hän tulee toisiin aatoksiin ja haluaakin pitää lapsen, Halila selittää. Jos sijaissynnytys sallitaan, täytyy myös päättää, missä tilanteissa pariskunnalla on oikeus hankkia lapsi sen avulla.. Maria Seppälä Viljo S. kesäkuuta. Viljo S. Hän kiittelee Määttälää myös kansantaiteen tuomisesta musiikin rinnalle. Määttälä siunataan Toholammilla lauantaina 18. Määttälä kuollut Pentti Manninen Maakuntaneuvos, filosofian kunniatohtori Viljo S
Nähdään Seinäjoella! Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Mohammad Saiful Islam/Shutterstock Suoraan kysyen Mikä on keskustan kanta suurmoskeijaan? Juhani Ojalehto Helsingin punavihreä valtuustoryhmä on esittänyt, että kaupunki kiirehtisi suurmoskeijan rakentumista esimerkiksi Helsingin Hanasaareen. Miten keskustan ryhmä suhtautuu hankkeeseen, kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi? Meillä ei ole tästä ryhmäpäätöstä. Taustatahoihin en osaa ottaa kantaa enkä koe tässä vaiheessa tarpeelliseksi niihin tutustua. Keskustan puoluekokous näkyy ja kuuluu kaupungissa. Potentiaalia löytyy myös meille suomalaisille ennestään tutuista raaka-aineista. Yksi suureen suosioon noussut ruokainnovaatio on suomalainen nyhtökaura. Lähtökohtaisesti suhtaudun siihen myönteisesti kuten mihin tahansa rakennushankkeeseen. Jos joku omalla rahalla ostaa tai vuokraa tontin ja rakentaa, niin se on okei. Nyhtökaura vastaa proteiinitarpeeseen kauran, keltaherneen ja härkäpavun yhdistelmällä. Tarvitsemme lisää nyhtökauran kaltaisia tuotteita. Meillä tuotetaan 13 prosenttia Suomen ruuasta, vaikka alueella asuu vain neljä prosenttia maan väestöstä. Tänä viikonloppuna haluan keskustella kanssanne ruuan tulevaisuudesta, ja Seinäjoki on siihen mitä parhain paikka. Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta. Vaikuttavatko nämä seikat kantaan millään tavalla? On ollut selvää, että hanke jakaa. Nyhtökauran tarinan ja tulevaisuudennäkymät maustaa visioillaan tulevaisuudentutkija Olli Hietanen. Odotan viikonlopulta monia mukavia tapaamisia ja mielenkiintoisia keskusteluja. Mielenkiintoisia tilaisuuksia on luvassa aamusta iltaan. Keskustan puoluekokouksessa maalataan toiminnan suuntaviivat ja valitaan henkilöt puolueen johtopaikoille. Puhtaan ja turvallisen ruuan Suomella on kaikki edellytykset kulkea ruuan tulevaisuuden tekijänä kansainvälisessä eturintamassa ja kokeilujen laboratoriomaana. Nyhtökauran kehittäjä ja keksijä Reetta Kivelä on lupautunut puhumaan tämänpäiväisessä tilaisuudessani. Täällä Bryssel Ruuan tulevaisuus esillä Seinäjoella 110-vuotias kansanliike kokoontuu tänä viikonloppuna Seinäjoella. 2016 13. Suhtautuminen on sama, oli kyseessä helluntailaisten, ortodoksien tai katolisten hanke. Etelä-Pohjanmaalla löytyy vahvaa elintarvikealan osaamista tuottajista isoihin elintarviketeollisuuden toimijoihin. Tänään perjantaina järjestän puoluekokouksen oheisohjelmaan kuuluvan Ruokainnovaatioilla menestykseen -keskustelutilaisuuden. Ekologisuus on tulevaisuuden ruokatrendi. Kuluttajat haluavat ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita. Hankkeen edistäminen on valtuutettujen aloite, ja se on eri asia kuin virkamiesvastuulla valmisteltu asia. Suurin osa aloitteista merkitään vain tiedoksi, ja osa palautetaan uuteen valmisteluun. Pääministeripuolueen kokoontuminen on myös laajemman yhteiskunnallisen keskustelun tärkeä foorumi. Olen iloinen, että puoluekokous järjestetään Etelä-Pohjanmaalla, omilla kotikonnuillani. Kaupunki ei lähtökohtaisesti edistä minkään uskontokunnan hanketta. Hankkeen taustalla piilee sunnienemmistöisen Saudi-Arabian rahoitus sekä kurdi- ja shiiayhteisöjen kritiikki. Niillä ei päätetä tai olla päättämättä isoista asioista. Tilanne olisi eri, jos olisi olemassa tontti ja tontinvaraus, ja sitten tulisi taustatahoista jotain epäselvyyksiä. 10.6. Tämä kehitys kannustaa ruuantuot- tajia miettimään uusia keinoja perinteisten rinnalle. Proteiinitarpeen tyydyttämisen vastaukseksi on ehdotettu niin keinolihaa kuin heinäsirkkojen syöntiä
Se tulee uunista ulos ennen juhannusta. Eduskunta ryhtyy viilaamaan sitä syyskuussa. 14 10.6.2016. Uutiskuva Idässä ja lännessä Pentti Manninen Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteisiä Venäjä- linjauksia ylläpitäen myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita. Hallitus vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Nämä hallitusohjelman sanat ovat tulleet ja ovat tulossa lihaksi. Presidentti Sauli Niinistö vieraili äsken Yhdysvalloissa. Suomi ylläpitää kansallisen liikkumavaransa. Nyt on venäläisten vuoro. Ulkoministeri Timo Soini tapasi maanantaina venäläiskollegansa Sergei Lavrovin Moskovassa. Presidentti Vladimir Putin tulee Kultarantaan heinäkuun alussa. Kuvaan kuuluu, että Nato-joukot, amerikkalaiset mukana, harjoittelivat tällä viikolla neljä päivää Suomenlahden rannikolla Hallitus vahvistaa nykylinjan turvallisuuspoliittisessa selonteossa
Roni Rekomaa/Lehtikuva 10.6. 2016 15
Jos Keskusta syntyisi tänään Vain uudistumalla 110-vuotias Keskusta on voinut rakentaa arvojemme mukaista Suomea. Uskallammeko jatkaa? VARAPUHEENJOHTAJAKSI Paineissa testattu. Kansanedustaja Perhe- ja peruspalveluministeri TIEDOLLA,TAIDOLLA, TAHDOLLA JA TUNTEELLA www.juharehula.fi facebook.com/jrehula.poliitikko twitter@juharehula 100 vuotta Vuodesta 1916 Suomen asialla Asiantuntevaa ja luotettavaa tietoa maataloudesta, metsästä sekä maaseutuyrittämisestä 3 kertaa viikossa. Kun haluat tietää mitä maaseudulla oikeasti tapahtuu, TILAA OMA LEHTI: www.maaseuduntulevaisuus.fi/tilaa tai soittamalla 020 4132277. www.maaseuduntulevaisuus.fi
110-VUOTIAS RKP ONNITTELEE 110-VUOTIASTA KESKUSTAA YHTEISTYÖMME KANSALLISELLA, EUROOPPALAISELLA JA KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA JATKUKOON TOISET 110 VUOTTA. VÄHINTÄÄN. LÄMPIMÄT ONNITTELUT 110-VUOTIAALLE SUOMEN KESKUSTALLE. SOSIALIDEMOKRAATTINEN EDUSKUNTARYHMÄ
Shutterstock Mammuttimainen projekti vei kokonaisen vuoden ja vähän ylikin. Olisiko jotakin voitu tehdä toisin? 18 10.6.2016
Sopimusta palkansaajaliikkeen vesittämäksi arvostelevien kannattaa ehkä muistaa, että työaikaa ei ole pidennetty sataan vuoteen. Vaikkapa monen julkisen sektorin työntekijän saattoi olla vaikea ymmärtää, mitä tekemistä hänen päivittäisen työaikansa pidentämisellä kuudella minuutilla tai lomarahojen leikkaamisella on maan kustannuskilpailukyvyn kanssa. Eniten pettymystä on purettu paikalliseen sopimiseen, joka ei ehkä edennyt tarkoitetulla tavalla ja riittävästi. Vaikutukset jäävät myöhemmin nähtäviksi . Yli vuoden päivät puserrettu kilpailukykysopimus . Asiaan palattaneen kuitenkin myöhemmin. Ay-liikkeen näkökulmasta projekti oli jonkinlainen voitto ainakin siinä mielessä, että se onnistui säilyttämään asemansa ottamalla prosessin omiin käsiinsä. Nyt työmarkkinajärjestelmän rakenteet pysyvät ennallaan, eikä valtaa luiskahtanut neuvottelupöydistä lainsäätäjälle. Urakan päätteeksi eläkkeelle jääneen SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn panosta sopimuksen kätilöinnissä on laajalti kiitelty, eikä aivan aiheetta. Vaikka Lyly oli välillä suurissa vaikeuksissa omien joukkojensa kanssa, hän sai prosessin pysymään elossa ja koossa monien vaikeiden vaiheiden yli. Jonkinlaisen mitalin valtiovalta voisi myöntää myös Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtajalle Ann Selinille, joka joutui sopimusta omilleen myydessään todella lujille. Työnantajaleirissä kunniamaininnan arvoisia saattavat olla ainakin ko- van linjan vuorineuvoksia pragmaattisemmat EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ja toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Mammuttimainen projekti vei kokonai- sen vuoden ja vähän ylikin. Virta vie kohti liittokohtaisia ratkaisuja ja paikallista sopimista, eikä Elinkeinoelämän keskusliitto enää neuvottele sopimuksia jäsenliittojensa puolesta. Jos kiky-sopimus jää yhden aikakauden päätökseksi, on se sellaisenaan varsin kunniakas. Saavutettuihin etuihin takertumisesta alituiseen haukuttu ammattiyhdistysliike suostui maan edun nimissä merkittäviin myönnytyksiin. myös sopimuksen ulkopuolelle jäänyt AKT. Hallituksen neuvottelukannustimena käyttämää niin sanottua pakkolakipakettia eivät myöskään taida jälkikäteen muistella lämmöllä muut kuin siitä vahvaa gallup-nostetta saaneet sosiaalidemokraatit. Paras sopimus on kuitenkin aikaansaatu sopimus. Nyt hallituksella on näyttöä siitä, että muutakin kuin leikkauslistoja on Suomen kunnostamiseksi paitsi yritetty, myös saatu aikaan. Toistaiseksi sopimus on kuitenkin vasta kasa paperia. Uutisanalyysi Lajinsa viimeinen Toivoa antava kiky-sopimus jäänee keskitettyjen ratkaisujen muistomerkiksi Tiukassa se oli, mutta lopussa kiitos seisoo. Ainakin jälkikäteen tarkasteltuna hallituksen ensimmäiset yritykset sopimukseen patistamiseksi olivat epärealistisia, kun palkansaajat yritettiin pika-aikataululla sitouttaa ennalta määrättyyn lopputulokseen. Yksi momentum jäi käyttämättä syksyllä, kun SAK:n hallitus löi pöytään tarjouksen, josta ei ehkä olisi kannattanut kieltäytyä. 2016 19. tai arvailtaviksi, mitä monipolvisten talousasioiden ruotiminen usein luonteeltaan on. Sopimus alentaa yksikkötyökustannuksia 3,7 prosenttia, mikä auttanee osaltaan vientiteollisuutta nousuun. Jos vienti alkaa vetää, maan talous lähtee elpymään ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja syntyy, sopimuksen voi uskoa täyttäneen tarkoituksensa. Useat ekonomistit ovat arvioineet, että vielä ensi vuonna sopimuksen työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan juuri tunnu. Tuloksia voidaan nähdä ehkä vuonna 2018 tai 2019. Loppujen lopuksi sopimus syntyi perinteisellä työmarkkinamallilla, jossa hallituksen osaksi jäi ostovoimamenetysten kompensointi veronalennuksin. Vaikka tulokseen lopulta päästiin, massiivisten keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aikakausi taitaa olla nyt nähty. Saavutettu lopputulos on melko lähellä SAK:n silloista tarjousta, jossa olisivat olleet mukana kaikki sen jäsenliitot . Sitä tehdessä sitruunasta ehdittiin pusertaa mehut viimeiseen pisaraan asti. Kuka uskoo, että pöytä kaatamalla tai neuvotteluja vielä jatkamalla olisi saatavilla tehokkaampi tai oikeudenmukaisempi lopputulos? Pekka Pohjolainen 10.6. Olisiko jotakin voitu tehdä toisin? Varmasti olisi. syntyi sittenkin. Viimeisen sinetin, Metalliliiton valtuuston muodollisen hyväksynnän jälkeen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) voi löysätä jo solmiota ja kääriä kesäpaidan hihat. entinen yhteiskuntasopimus
Keskusta on voittanut eduskuntavaalit ja Juha Sipilä aloittelee hallitusneuvotteluja. Lupasimme kasvavan kansantalouden varassa panostaa uusien maakuntien toiminnan sujuvuuteen, koulutusjärjestelmän kattavuuteen, lasten ja vanhusten palvelujen monipuoliseen kehittämiseen ja tiestön kunnon parantamiseen. Kotipaikka: Kiuruvesi, keskustan Pohjois-Savon piiri Lempikirja: Enid Blytonin Viisikko-kirjat Hanna Huttunen, 47 Ammatti: Yrittäjä puu- ja rakennustarvikeliikkeessä Asema keskustassa: Piirin puheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen Kotipaikka: Outokumpu, keskustan PohjoisKarjalan piiri Lempikirja: Leo Tolstoin Anna Karenina 20 Asema keskustassa: Kansanedustaja 10.6.2016 Uuteen vaalivoittoon mentiin jo kuntavaaleissa 2017 aloitetulla ?ihmisten maakunnat. Suomalaiset ovat alkaneet huomata, että keskusta on aidosti toteuttanut edellisten vaalien sloganiaan ?Suomi kuntoon?. Keskusta on korostanut vaaliohjelmassaan mikro- ja pk-yritysten merkitystä rakentamalla kahdeksankohtaisen yrittäjyyttä tukevan vaaliohjelman. Keskusta oli saanut järkiperäistettyä maatalouden byrokratiaa ja palauttanut viljelijän uskon asiaan. Seinäjoki 2016 Tämä joukko haluaa Sipilän rinnalle Eletään kevättä 2019. -teemalla. Maakunnalliset vaaliohjelmat rakennettiin keskustan arvoille niin, että esille nostettiin alueellisesti konkreettisia tavoitteita ja visioita. Tavoite on pitää koko Suomi asuttuna ja elinvoimaisena sekä rakentaa yksilöllisiä maakuntia. Isot uudistukset ovat edenneet aikataulussa. Pelkällä hyvällä maatalouspoliittisella vaaliohjelmalla tätä uskoa ei olisi saatu palautettua.. Suomen talous käännettiin nousuun, ja merkittävät uudistukset tehtiin. Määrätietoinen työ johti työllisyyden kasvuun ja velanoton vähenemiseen. Millä vaaliteemoilla keskusta vakuutti kansalaiset? Tämän kysymyksen Suomenmaa antoi keskustan seitsemän varapuheenjohtajaehdokkaan pohdittavaksi. Puoluekokous valitsee tehtävään kolme henkilöä. Seuraavilla sivuilla olevat pilapiirrokset löytyvät myös Suomenmaan värityskirjasta, joka julkaistaan Seinäjoen puoluekokouksessa. Teksti: Juhani Ojalehto Piirrokset: Heikki Väyrynen Hannakaisa Heikkinen, 42 Ammatti: Maatalousyrittäjä, sairaanhoitaja Sipilän hallitus onnistui tärkeimmissä tavoitteissaan. Vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä takasi, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet elää hyvää elämää. Onnistumiset olivat pohjana vuoden 2019 vaaliteemoille. Kannustinloukkujen ja turhien normien purkaminen tekivät työnteosta ja yritteliäisyydestä aina kannattavaa. Maatalouden ahdinko helpotti. Vaikeat päätökset toteutettiin oikeudenmukaisesti; heikoimmista pidettiin huolta
Sote-uudistus, valtionhallinnon ja kuntien tehtävien karsiminen ovat näistä uudistuksista esimerkkejä. Perheiden asemaa parannetaan kotiin vietävien palveluiden muodossa. Säästöjä kohdistuu joka sektorille, etuisuuksia ei voi ottaa pois niiltä, joilla niitä ei ole. Tulevaisuuden usko voimistuu. Keskustajohtoisen hallituksen suurhankkeet maakunta- ja sote-uudistus on saatu toimintaan, ja itsehallinnosta vastaa 18 maakuntaa, jossa vaaleilla valitut päättäjät toimivat kotimaakuntansa parhaaksi huolehtien lähipalveluista. Maatalous on löytänyt uusia vientimarkkinoita. Ammatti: Yrityskoordinaattori Asema keskustassa: Kansanedustaja Kotipaikka: Tornio, keskustan Peräpohjolan piiri Lempikirja: Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla Antti Kurvinen, 29 Ammatti: Lakimies Asema keskustassa: Kansanedustaja Kotipaikka: Kauhava, keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri Lempikirja: Mika Waltarin Mikael Hakim Ihmiset kokivat, että heidän tilanteensa ja tulevaisuudennäkymänsä ovat parempia vuonna 2019 kuin 2015. Keskusta voitti tavallisten suomalaisten, keskiluokan, äänet kokoomuksen ja vihreiden voimakkaasta haasteesta huolimatta. 2016 21. Anne Kalmari, 48 Ammatti: Maatalousyrittäjä Asema keskustassa: Kansanedustaja Kotipaikka: Kivijärvi, keskustan Keski-Suomen piiri Lempikirja: Onerva Hintikan ja Kirsti Häppölän Tuntematon emäntä Julkinen talous laitetaan kuntoon oikeudenmukaisesti, heikommasta huolta pitäen. Luodaan uutta työtä ja tehdään tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Se on jo parantanut työllisyyttä Keski-Suomessa. Katri Kulmuni, 28 Juha Sipilä jatkaa pääministerinä toiselle kaudelle onnistu- neen talouden käänteen ansiosta. Kasvua luoneet toimet ovat nostaneet Suomen työllisyyden 72 prosenttiin, ja maahan on syntynyt 100?000 uutta työpaikka pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Isoja biotalouden investointeja on lähtenyt liikkeelle, ja suomalainen teknologia on kivunnut vientitilastojen kärkeen. Suomi siirtyy fossiilitaloudesta uusiutuvaan energiaan. Suomi on päässyt kansainvälisen talouskasvun imuun, ja bruttokansantuote kasvaa. Siksi korkeampituloisten verotusta on täytynyt kiristää. Uutta työtä saadaan yhteiskuntasopimuksella ja paikallisella sopimisella, joilla kilpailukyky paranee. Kärkihankkeilla luodaan lisää kasvua, joista hyvänä esimerkkinä voidaan mainita biotalous. Keskusta koettiin oikeudenmukaisena ja turvallisena uudistajana, jolla on käytännönläheisiä ja toimivia ideoita yrittäjyyden ja työllisyyden eteen. Perustulon laajentaminen oli teema, jolla keskusta tavoittelee köyhyyden lopettamista Suomesta. Maatalouden tulevaisuus nousi kunnolla puheenaiheeksi pääkaupunkiseudulla, sillä elintarvikeala nähtiin osana globaalia kestävää kehitystä ja suomalainen ruoka oli hittitrendi nuorison ja nuorten aikuisten keskuudessa. Turvapaikanhakijoiden onnistunut kotouttaminen ja tehokkaat palautukset osoittivat, että keskustalainen laillisuuslinja on kestävä. 10.6. Suomessa ei ole enää Euroopan hitain kasvu
Talouden lisäksi keskusta onnistui konkreettisilla toimenpiteillään ja päätöksillään lisäämään ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Maltillinen keskusta vakuutti kansalaiset ulkopoliittisilla linjavedoillaan. Tavoitteemme on olla maailman ykkönen digitalisaatiossa. Ammatti: Politiikan tutkija Asema keskustassa: Keskustanaisten varapuheenjohtaja Kotipaikka: Lieto, keskustan Varsinais-Suomen piiri Lempikirja: Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät Ammatti: Kansanedustaja, perheja peruspalveluministeri Asema keskustassa: Puolueen varapuheenjohtaja Kotipaikka: Hollola, keskustan Päijät-Hämeen piiri Lempikirja: Väinö Linnan Tuntematon sotilas Annina Ruottu, 49 Keskusta onnistui Suomi kuntoon -strategiassaan. Positiivinen noste maassamme jatkui vuonna 2019. Herkkä kansainvälinen tilanne vaati diplomaattista otetta. Suomen Keskusta jatkoi esimerkillistä linjaansa sovittelevana rauhanrakentajana ääripäiden välissä. Keskustan Virallinen Värityskirja on saatavilla puoluekokouksessa Suomenmaan osastolta.. Seinäjoki 2016 Juha Rehula, 52 Keskusta on vakuuttanut kansalaiset viemällä isot uudistukset säädännöllisesti maaliin. Kärkihankkeet näkyvät positiivisina muutoksina kansalaisten arjessa. Maakuntien Suomen ihmisten hyvinvointipalvelut ottavat harppauksen. Työpaikkoja ja uusia aloja syntyi vaalikauden aikana. Pienet ja keskisuuret kotimaiset yritykset menestyivät myös ulkomailla. Ihminen nousi keskiöön. Olemme liikunnan määrässä maailman ykkösmaa. Olemme ennakoitua nopeammin luopumassa öljystä ja kivihiilestä. Koulutuspolitiikkaa uudistetaan myös alueiden ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden
/ 4 kk Keskustan jäsenille 69 . / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Keskustan jäsen, kesto 69 . 84 . 96 . ) Olen keskustan jäsen Tutustumistarjouksena 27 . ) Keskustan jäsen, määräaikainen 77 . / vuosi ( norm. Aikakauslehti kerran viikossa Puoluekokoustarjous 27 . / vuosi TilausVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Postinumero Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Postitoimipaikka Täytä ja postita viereinen tilauskuponki Puh. Maksajan allekirjoitus. / vuosi Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 4 kk Vastaanottaja maksaa postimaksun Normaali, kesto 151 . / vuosi ( norm. / vuosi. Jäsenhinta koskee myös Suomenmaan entisiä tilaajia. Ilmoita puolueen jäsenyydestä asiakaspalveluumme! Normaali, määräaikainen 159
Seinäjoki 2016 Kuka heistä nousee puoluetoimiston päälliköksi? Keskustan puoluekokous valitsee puoluesihteeriksi yhden viidestä kandidaatista. Suomenmaa antoi hakijoille seuraavan pähkinän purtavaksi: ?Eletään kevättä 2019. Keskeistä on, että laitamme sanat ja tavoitteet teoiksi.. Keskustan jäsenmäärä on lähtenyt reippaaseen nousuun vuosikymmeniä kestäneen lasku-uran jälkeen. Miten tämä temppu tehtiin?? Teksti: Juhani Ojalehto Piirrokset: Heikki Väyrynen Sami Kilpeläinen, 38 Ammatti: Toimitusjohtaja, Arla Oy:n hankintajohtaja Keskustan aatteellinen viesti ihmisten ja alueiden tasapuolises- ta kohtelusta, heikomman huomioimisesta ja hajautuksesta oli 2019 entistä ajankohtaisempi. Maakuntien lisäksi suurten kaupunkialueiden ihmiset on tavoitettu menemällä ihmisiä lähelle ja tuomalla arkiset asiat sekä tunnetut poliitikkomme kauppakeskuksiin ja tupailtoihin. Olemme ajassa mukana. Oivalluksille, ideoille ja uusille toimintatavoille on avoin ilmapiiri. Verkostot ovat vaikuttamisen kanavia, joissa voimme tarjota nykyistä enemmän merkityksellistä osallistumista itselle keskeisen politiikkalohkon tai yksittäisen asian tiimoilta. Toimintamme tulee olla nykyistä suunnitellumpaa, johdonmukaisempaan ja tavoitteellisempaa kaikilla toiminnan tasoilla. Tekemisemme tapamme on ratkaisuhakuista, ja olemme rohkeita kokeilemaan uutta. Erityisesti puolueen viestintä on muutettu koko kansalle suunnatuksi. Jäsenille on annettu suoraa vaikutusvaltaa keskustan päätöksiin jäsenkyselyillä ja -äänestyksillä verkossa, jolloin he ovat kokeneet puolueen huomioivan heidän mielipiteensä politiikan sisällössä. Suurissa kaupungeissa on saavutettu lapsiperheet ja maakunnista muuttaneet terästämällä perhepolitiikkaa sekä tarjoamalla heille vahvan kanavan osallistua poliittiseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Asema keskustassa: Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kotipaikka: Vantaa, keskustan Uudenmaan piiri Lempikirja: Raamattu Mari Kokko, 40 Ammatti: Keskustan viestintävastaava Asema keskustassa: Työntekijä Kotipaikka: Helsinki, keskustan Helsingin piiri Lempikirja: Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa 24 10.6.2016 Kaiken tekemisen lähtökohta on oltava, että keskustaan on helppo ja mielekästä tulla. Sisäinen luottamuksemme on vahva ja kunnioitamme toisiamme. Olemme keskusteleva ja vuorovaikutteinen kansanliike. Tarjoamme aidon mahdollisuuden ja toimivat puitteet osallistua, toimia ja vaikuttaa niin nykyisille kuin uusille toimijoille
Kunnallisjärjestöt ja valtuustoryhmät järjestävät vierailuja yrityksiin ja kutsuvat myös puolueen ulkopuolisia puhujia tilaisuuksiinsa. Piirihallitukset järjestävät Maakunta-akatemioita, joissa koulutetaan ja keskustellaan maakunnan asioista. Olemme aloittaneet Tulevaisuuspajat, joissa hiljainen tieto poliittisessa ohjelmatyöstä, kenttätyöstä ja vaaleista siirtyy uusille toimijoille. Mentorointi kokoaa yhteen kokeneet keskustalaiset ja uudet toimijat yhteen. Olemme tehokas, aikaansaava ja yhteiskuntaa uudistava kansanliike. Riikka Pirkkalainen, 36 Ammatti: Eduskunta-avustaja Temppu tehtiin painottamalla paikallisia asioita ja paikallista toimintaa. Huomattiin, että ihmiset ovat aina tulleet keskustan toimintaan vaikuttamaan oman arkensa asioihin. Kunta- ja maakuntavaaleihin valmisteltiin ylivertainen kunta- ja maakuntaohjelma joka tasolla. Ehdokas- ja järjestökoulutus nostettiin uuteen kukoistukseen, ja järjestöaktiiveja oli alettu vuosittain palkita hyvästä toiminnasta. 10.6. Tämä on osoitus siitä, että keskustan harjoittama politiikka saa kansalta tuen. Puolue- ja järjestötyömme on suunnitelmallista: toimintaryhmät, tupaillat ja koulutukset vetävät uusia toimijoita mukaan. 2016 25. Tämä teki puolueesta ennätyksellisen vetovoimaisen. Asema keskustassa: Kaupunginvaltuutettu Kotipaikka: Iisalmi, keskustan Pohjois-Savon piiri Lempikirja: Väinö Linnan Sotaromaani Olli Riikonen, 48 Ammatti: Tohmajärven kunnanjohtaja Asema keskustassa: Tikkalan paikallisyhdistyksen jäsen Kotipaikka: Tohmajärvi, keskustan Pohjois-Karjalan piiri Lempikirja: Ilkka Remeksen Karjalan lunnaat Keskustan kenttä pyydettiin katsomosta mukaan politiikan pelikentälle. Viestintä Helsingin ja kentän välillä laitettiin kuntoon. Puolue alkoi tukea vahvasti paikallisessa työssä uurtavia keskusta-aktiiveja. Sama paikallisuuteen perustuva keskustan työ ja näkyvyys auttavat niin kasvukeskuksissa kuin perinteisillä kannatusalueilla. Toiminnan ja linjausten säännöllisemmällä julkituonnilla suomalaiset oppivat, että äärimielipiteiden keskellä keskusta edustaa heistä suurinta osaa. Keskustasta tehtiin Suomen paras vaikuttamisen kanava. Puolueen väki alkoi tietää, mitä Sipilän hallituksen tuutista tulee. Jokainen puolueen paikallisaktiivi pystyi asiantuntevasti ja ylpeyttä tuntien selvittämään toreilla, kassajonoissa ja hirviporukan taukonuotiolla, miten Suomen kuntoutus etenee. Keskustan joukkue pelasi samaan maaliin, ja kuva puolueesta suomalaisten yhteisen edun ajajana vahvistui. Jokainen keskustan jäsen oli syksystä 2016 lähtien päässyt vastaamaan ajankohtaiskyselyihin, joilla kerättiin tietoa kentän mielipiteistä. Järjestöjen kannanotot vaikuttivat puolueen linjauksiin, ja yksittäiset jäsenet pääsivät vaikuttamaan nopeasti erityisesti sähköisin keinoin. Temppua siivitti jäsenten kannustaminen toimimaan myös muissa järjestöissä avoimesti keskustalaisena. Jouni Ovaska, 29 Ammatti: Luokanopettaja Asema keskustassa: Puoluevaltuuston puheenjohtaja Kotipaikka: Hämeenkyrö, keskustan Pirkanmaan piiri Lempikirja: Gabriel Garcia Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys Jäsenmäärä on noussut hallituskauden vaikeista päätöksistä huolimatta
Iskun kohteena oli mellakkapoliiseja kuljettanut linja-auto. Belgiassa useilla junaraiteilla oli turmahetkellä runsaasti sadevettä. 26 10.6.2016. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Legendaa muistettiin. Perjantaina 74-vuotiaana kuollutta Muhammad Alia surtiin ympäri maailmaa. Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman mukaan Ali oli suuri mestari, joka taisteli oikeuden puolesta niin nyrkkeilykehässä kuin sen ulkopuolellakin. Lisäksi 36 ihmistä haavoittui, heistä kolme vakavasti. Belgiassa onnettomuustutkijat selvittelivät, mikä aiheutti ainakin kolmen ihmisen hengen vaatineen tuhoisan junaturman. Virallisesti ehdokas nimitetään demokraattien puoluekokouksessa ensi kuussa. Clintonin haastaja Bernie Sanders ilmoitti yhä jatkavansa taistelua ehdokkuudesta. Laurie Dieffembacq/Lehtikuva Raju törmäys. Parkinsonin tautia yli 30 vuotta sairastanut Ali nousi yhdeksi 1960-luvun symboleista kieltäydyttyään asepalveluksesta Vietnamin sodassa. Pommi-isku Istanbulissa. Istanbulin keskustassa tiistain aamuruuhkassa räjähtänyt autopommi surmasi seitsemän poliisia ja neljä siviiliä. Yhtenä mahdollisena syynä pidettiin läntistä Eurooppaa moukaroinutta rajuilmaa. Kyseessä oli jo kolmas tuhoisa pommiisku Istanbulissa tänä vuonna. Räjähdys tapahtui kävelymatkan päässä monista kaupungin päänähtävyyksistä. Ensimmäinen nainen. Yhdysvalloissa Hillary Clinton julistautui demokraattien presidenttiehdokaskisan voittajaksi. Hetki oli historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen toisen pääpuolueen presidenttiehdokkaaksi nousee nainen
Paikallishallinnon elimet ovat erottaneet paikkakuntalaisille ja uudisasukkaille Keski-Venäjältä maapalstat, joita riittää 32 miljoonalle kansalaiselle. Aluksi maksuttoman hehtaarin saavat paikkakuntalaiset. Kansalaisilla on mahdollisuus saada myös metsäpalstoja. paljon puutteita, jotka voivat työntää kansalaiset ja etenkin Keski-Venäjällä asuvat pois Kaukoidän maksuttomalta maalta. Pääongelma on, että laissa ei ole sanakaan valtion avusta uusille maanomistajille. Mutta heti kun ihmiset saivat mahdollisuuden matkustaa ulkomaille, alueen väestömäärä alkoi supistua nopeasti. Viimeisen 20 vuoden aikana väestö on vähentynyt 23 prosenttia. Täälläkin riittää vapaata maata, eivätkä venäläiset yleensä ottaen pidä asuinpaikan vaihtamisesta. Superjob.Ru-tutkimuskeskus kertoo, että Kaukoidän hehtaari kiinnostaa jopa yhdeksää prosenttia venäläisistä. Mutta hintaa sille tulee. Hehtaarin saa yhdellä ehdolla: maa täytyy ottaa käyttöön viidessä vuodessa. Ilmainen hehtaari Kaukoidästä Venäjällä on alettu jakaa ilmaiseksi maata kesäkuun alussa voimaan tulleen lain nojalla. Heistä 44 prosenttia matalan palkan vuoksi, 36 prosenttia heikkojen urakehitysmahdollisuuksien takia ja 28 korkeiden asuntohintojen vuoksi. Mutta pysäyttääkö maksuton hehtaari muuttotappiokehityksen. Maapalstathan ovat joko paljaalla pellolla tai metsässä keskimäärin 20 kilometrin päässä lähimmästä asutuskeskuksesta. Periaatteessa asia ei ole vaikea, onhan meillä nykyään rakennustarvikkeita, ja rakentajiakin löytyy. Ilmaisia hehtaareja on jaossa Venäjän Kaukoidässä hehtaari yhtä kansalaista kohti, puolisoille kaksi. Tyyneltä valtamereltä Tsuksian niemimaalle ulottuvan Kaukoidän piirin pinta-ala on yli 6 000 neliökilometriä, mutta alue on harvaan asuttua. Siellä asuu vain 6,3 miljoonaa ihmistä, eli puolet Moskovan asukasluvusta. Alueella on paljon hedelmällistä maaperää, josta on käytössä vain kolme miljoonaa hehtaaria. Kaukoidässä on valtavat metsävarat: metsää on 80 kertaa enemmän kuin maatalousmaata. Paikalliset virkamiehet ja Moskovat päättäjät uskovat hankkeen onnistumiseen. Asiantuntijat ovat kuitenkin löytäneet ?Putinin lahjoista. Hallitus katsoo sen perusteella, miten kansalaiset reagoivat hankkeeseen ylipäätään. Luulen, että tämä ennuste on liioiteltu. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 10.6. Jos ehto ei täyty, alue palautuu valtiolle. Kaukoidän hehtaarin päätarkoitus on pysäyttää alueen muuttotappio ja saada sinne 32 miljoonaa uutta asukasta, jotka voisivat ottaa käyttöön maan, jota ihminen ei ole kyntänyt eikä kylvänyt satoihin vuosiin. Väestö kasvoi nopeasti Kaukoidässä aina vuoteen 1991 saakka. 2016 27. Kaukoitään täytyy siis matkustaa paksun lompakon kanssa. Epäilen, että kukaan Moskovasta tai Moskovan alueelta jättäisi kaiken taakseen ja lähtisi Kaukoitään. Tämä merkitsee, että heidän pitää rakentaa koko infrastruktuuri teistä, sähköverkosta ja vesijohdoista lähtien omalla kustannuksellaan. Kokemusten perusteella lakia voidaan vielä korjata. Muiden alueiden asukkaat saavat mahdollisuuden maksuttomaan hehtaariinsa helmikuun alussa. Kamtsatkan väestö on supistunut peräti 70 prosenttia ja Magadan alueen asukasluku 60 prosenttia. Amurskaja Pravda -sanomalehti kirjoittaa, et- tä 40 prosenttia Kaukoidän työkykyisestä väestöstä pohtii mahdollisuutta muuttaa pois alueelta
Taakse jäi juuri Väinö Tanner (sd.). Jos Sipilä pitää hallituksensa koossa nelivuotisen vaalikauden, hän nousee Harri Holkerin (kok.) ja Esko Ahon (kesk.) lukemiin. Edelle jäävät vielä Kalevi Sorsa (sd.), Paavo Lipponen (sd.), Matti Vanhanen (kesk.), Urho Kekkonen (ml.) ja Mauno Koivisto (sd.). Viikko sitten perjantai-iltana suomalaiset kuulivat, että 13 kuukautta hierottu yhteiskuntasopimus, joka sai uudessa kasteessa nimen kilpailukykysopimus, syntyy sittenkin. Siihen mennessä käänteen pitää näkyä. Tasapainokorissa on ylisukupolvisuuden arvo, kun asioita laitetaan pitkällä tähtäimellä kuntoon ja halutaan, että Suomi on seuraavalle sukupolvelle parempi maa.. sija itsenäisen Suomen 44 pääministerin joukossa. Ihan kohta Sipilä ohittaa pääministeripäivissä Risto Rytin (ed.). Henkilö Rakas puolue Juha Sipilä hakee tuloksia: ?Santeri Alkio oli intohimoinen uudistaja? Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Juha Sipilä on johtanut hallitusta 379 päivää. Lopullista sinettiä odotetaan vielä Metalliliiton valtuustolta. Aamulla samana päivänä Sipilä naurahtaa kysymykselle väsyttääkö. ??Onhan tämä ollut rankempi vuosi kuin osasin kuvitella. Sil- lä heltiää 28. Arvoja punnitaan huonoina aikoina. Olin viime yönäkin yhteydessä metallin neuvotteluihin. Pääministeri sanoo, että hän on politiikassa tehnyt pitempiä työpäiviä kuin koskaan yritysjohtajana. Se on pitkäaikaisin presidentti- ja pääministeripuolue. Puolue on ollut vastuunkantaja ja uudistaja tasavaltataistelussa, kansaneläkelain luomisessa, sotien jälkeisessä ulkopolitiikassa, peruskouluja kansanterveyslain rakentamisessa, aluepolitiikassa ja nyt talouden ylösrakentamisessa. Sipilä kertoo pohtineensa, miksi keskustan vastuu on korostunut juuri kovissa paikoissa. ??Me peilaamme oikeasti aatteen ja arvojen kautta päätöksentekoa ja pidämme kokonaisuuden mielessä. Pääministeri myöntää, että esimerkiksi koulu- tusleikkaus on keskustan yhden arvon, sivistysarvon, vastainen. ??Hyökkäys yksittäistä päätöstä vastaan osoittaa, ettei olla syvästi perillä, mitä arvojohtaminen on. Kun päästään luovuuden ja tulevaisuudenuskon tilaan, alkaa tapahtua. Maalaisliitto/keskusta on valtapuolueena itsenäisen Suomen ykkönen. Isot uudistukset, maakuntahallinto, sote-uudistukset ja nyt kilpailukykysopimus etenevät. 28 10.6.2016 Milloin Suomi on kunnossa, kuten keskusta vaaliohjelmassa lupasi? ??Henkilökohtaisen tilinpäätöksen aika on Sotkamon puoluekokouksessa 2018. Ja sitten pitää tehdä päätöksiä myös omalta osaltani, olenko onnistunut vai en. ??Voidaan sanoa, että Suomi on päässyt pois apatian tilasta. Välillä vierähtää kuusikin viikkoa ilman lepopäivää. Sipilän vauhti on ollut hurja: eduskuntaan 2011, heti ryhmän varapuheenjohtajaksi, 2012 keskustan johtoon, 2015 vaalivoittajaksi ja pääministeriksi. Hallitus pani tuulemaan
??Rakennan tiimin niistä ihmisistä, jotka puoluekokous valitsee. 10.6. 2016 29
Se on tullut yhä läheisemmäksi, myös ne ihmiset, jotka ovat tässä mukana. ??Ei keskustalaisuus lähde minusta senkään jälkeen, kun minulla ei tätä pestiä enää ole.. Minun on hirveän vaikea lokeroida ketään. 30 10.6.2016 Väyrynen lokeroi itsensä perustamalla oman puolueen, joka aikoo asettaa ehdokkaita seuraaviin eduskuntavaaleihin. Voiko hän tällä vaalikaudella palata europarlamentista keskustan eduskuntaryhmään? ??Keskustan sääntöjen mukaan kukaan ei voi olla kahden puolueen jäsen. Jokaisen pitäisi lukea säännöistä, mikä on puolueen henki. On vain keskustalaisia, syytetty vastaa. ??Tunnen nämä ihmiset, olen tehnyt töitä heidän kanssaan. Hän sanoo kuitenkin, että uusia hallitusneuvotteluja ei käydä. Tänään perjantaina on kilpailukykyso- pimuksen vihoviimeinen ratkaisupäivä. Työministeri Jari Lindströmin (ps.) sanoin kiky kukkuu kuusikossa, jos Metalliliiton valtuuston enemmistö äänestää sen puolesta. Sipilä itse on saanut kiitoksia sitkeydestä asian hoitamisessa. Tätä tarkoittaa strateginen hallitusohjelma, Sipilä sanoo. ??Minulle on ihan sama, mitä vaiheita välissä on ollut. Tai miltä minä tässä näytän. Odotan hänen johtopäätöksiään ja uskon, että hän tekee ne, Sipilä sanoo. Millainen on keskustan ja presidentti Sauli Niinistön suhde. Politiikkaan kuuluva tunne putkahtaa esiin. ??Mutta samalla tämä puolue on äärimmäisen rakas. Hän keskittyy Suomi kuntoon -projektiin. ??En halua hajottaa ajatuksia mihinkään muuhun, vaikka nautinkin niin EUtehtävistä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävistä. Keskustan puoluekokouksen henkilövalinnoissa Sipilä ei aio peukuttaa kenenkään puolesta. Puoluekokousaloitteissa esitetään puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselta puoluehallitukselle tai -valtuustolle. . Olennaista on lopputulos. Ei se, mitä välivaiheita on ollut, miltä minä tässä näytän, tai kenen piikkiin kilpailukykysopimus menee. Sipilä painottaa, että hyvinvointipalvelujen pelastamiseksi Suomen on päästävä pois talouden syöksykierteestä. Hän muistuttaa , että jo Santeri Alkio korosti tulojen ja menojen tasapainoa. Säännöt tarkoittavat ihmistä itseään. Minulle keskustassa ei ole liberaaleja tai konservatiiveja. Enkä muista tilannetta, että olisimme olleet ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eri mieltä. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan myös Nato-linjausta. Tai kenen piikkiin tämä menee. Olennaista on lopputulos, se, että tämä palikka saadaan mukaan Suomen kuntoon laittamiseksi. Puoluejohtajan katse on eduskuntavaalivuodessa 2019. Tämän ja muiden taustakeskustelujen lopputulos oli, että keskusta suurimpana puolueena asettaa oman ehdokkaan ja tekee sen jo nyt. ??Meillä ei ole mitään syytä jättää päätöstä viime tippaan. Lauri Ihalainen (sd.) ehti jo keväällä ristiä sopimuksen Sipilä ykköseksi. Toisaalla väsyneet arvostelijat tuskai- levat, että tyylipisteitä ei liikene kenellekään. ??Meillä oli hallitusohjelmassa yhteiskuntasopimus keskeisenä keinona työllisyysasteen nostamisessa. Suomi jatkaa entisellä linjallaan. Sipilä kertoo keskustelleensa tulevis- ta presidentinvaaleista Niinistön kanssa, myös siitä mahdollisuudesta, että keskusta tukisi Niinistöä toiselle kaudelle. Vaalien jälkeinen tulevaisuus on hänelle täysin avoin. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen täräytti, että Sipilä antoi puolueen liberaalien käsiin ja alkiolaisuus unohtui. ??Se ei pidä yhtään paikkaansa. Jos saamme sopimuksen seitsemän kuukautta etuajassa ja verokevennykset voimaan vuoden etuajassa, olen äärimmäisen tyytyväinen. Sipilän mielestä se ei ole alkiolaisuutta, että mihinkään ei voi koskea, vaikka velkaa otettaisiin joka vuosi yli viisi miljardia euroa. ??Minulle Alkio oli yhteiskunnan intohimoinen uudistaja. Sipilästä on aika jännää, kun sanotaan, että hallituksen päätöksistä ei puolueena tunnista keskustaa. ??Minä sanon, että silloin ei tunneta keskustaa. Sipilälle keskusta on nimenomaan aatteen ja Alkion lähtökohdista ponnistava uudistuspuolue: se on sivistyspuolue, se on köyhän asialla ja rehellisen yrittämisen asialla, se on aluepolitiikan puolue ja se on koko Suomen puolue ??Puolueen tulevaisuus on siinä, että se pysyy uudistuspuolueena. Pääministeri väittää, että kovin moni Suomen hallitus ei ole kyennyt tekemään nykyisenkaltaista uudistusohjelmaa. Hän lisää, että se nojaa keskustan strategiseen vaaliohjelmaan ?Suomi kuntoon?. Sipilän mukaan monen yhtäaikaisen uudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että leikkauspolitiikkaa ei tarvitse jatkaa. Ihan kaikille meno ei maistu. Ehdokkaalla on selkeä mandaatti osallistua ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Sipilälle oli itsestään selvää, että hän ei ole se ehdokas. Tiedän, miten henkeen ja vereen he ovat keskustalaisia. Keskustajohtaja puhisee, että häntä loukkaa ulkopuolelta tuleva lokerointi. ??Sen hyväksyn, jos ihmiset haluavat itse lokeroida ja määritellä itsensä. Onhan keskusta juuri asettamassa oman presidenttiehdokkaan. ??Meillä on hyvä ja rehti keskustelusuhde. Sipilälle kelpaa nykyinen malli. ??Olen sitoutunut siihen, että rakennan tiimin niistä, jotka puoluekokous valitsee. Sama pätee Sipilän mukaan maan hallitukseen, jos kokoomus vaihtaa puheenjohtajaa ja ministereitä. Mielessä on kuitenkin tulos tai ulos -ajattelu. ??Olen tullut politiikkaan saamaan tuloksia, laittamaan Suomea kuntoon. Sitten pääministeri-puoluejohtaja herkistyy
??Puolue on tullut yhä läheisemmäksi, myös ne ihmiset, jotka ovat tässä mukana. 10.6. 2016 31
keskusta 110 vallan ja vastuun vuosikymmenet Tekstit: Samuli Vänttilä Asiantuntija: filosofian tohtori Kari Hokkanen Kuvat: Museovirasto, Lehtikuva, Suomenmaan arkisto 32 10.6.2016
Keskustalaiseksi kansanliikkeeksi muuttuneen puolueen tarina on iso osa suomalaisen politiikan ja yhteiskunnan historiaa. 10.6. 2016 33. Kaksi vuotta myöhemmin ne yhdistyivät Maalaisliitoksi. Vuosikymmenten aikana puolue on voittanut, hävinnyt ja noussut taas ylös. Seuraavilla sivuilla luodataan läpi puolueen vaiherikkaat vuosikymmenet. Keskustan ja maaseudun arkisto Vuonna 1906 perustetun Ilkka-lehden toimitus, vasemmassa reunassa lehden päätoimittaja, keskustan aatteellinen isä Santeri Alkio. . 110 vuotta sitten perustettiin Oulussa ja Etelä-Pohjanmaalla kaksi puoluetta ajamaan maaseutuväen asiaa
Ahkeramminhan sitä omaa tilaa jaksaa viljellä kuin vieraan. Vankilasta vapautunut Akseli Koskelakin lunasti torpan maat itselleen Linnan trilogiassa. Yksi merkittävimpiä oli torpparivapautus. 1910-luvun torpat eivät yleensä olleet mitään suuria. Museovirasto 1910?1920 -luvut Huhdanperän torppa ja sen asukkaat Uudenkirkon Halolan kylässä. Torpparivapautus eheytti kansakuntaa 1910-luvun alkuvuosina Maalaisliiton toiminta vakiintui ja vankistui. Syyt olivat ideologiset: talonpoikaisuutta korostava valkoinen puoli oli porvarillinen. Hokkasen mukaan Maalaisliiton puolenvalinta ratkaisi valkoisten voiton ja samalla itsenäisyyden. 1920-luku oli puolueelle jo hyvin vah- vaa aikaa. Vuonna 1922 säädettiin Lex Kallioksi kutsuttu asutuslaki, joka antoi torppareille mahdollisuuden hankkia lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi. Maalaisliitto vaikutti päätöksiin ratkaisevasti. Torpat itsenäistettiin vuonna 1919 tehdyllä päätöksellä. Pieniä mökkejä, joissa koetettiin viljellä vuokramaata muiden velvotteiden lomassa. Torppariperheiden aikuiset tekivät taksvärkkiä maanomistajilleen, aivan kuten Alma ja Jussi Koskela Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -trilogiassa. 1920-luvulla järjestelmä murtui. Koskelan torppa kehittyi ja vankistui toimivaksi pienviljelystilaksi. Akselin sisällä kytevä vihakin maltillistui. ??Akselin pojan Juhanin voisi jo ajatella äänestävän Maalaisliittoa, professori Kari Hokkanen naurahtaa. Torpparivapautus on eräänlainen huipentuma traagisesta ja monimutkaisesta tapahtumaketjusta. Ennen sitä Suomi oli itsenäistynyt, käynyt verisen sisällissodan ja päättänyt valtiomuodosta. Eduskunnassa vaikuttavan Maalaisliiton rooli ei jäänyt pieneksi niissäkään. Santeri Alkio kannatti Suomen itsenäistymistä jo kesällä 1917, ja itsenäistymis- julistus tehtiin lopulta hänen aloitteestaan. Kun puheet Suomen muuttamisesta kuningaskunnaksi yltyivät, Alkio oli avainasemassa vaikuttamassa siihen, että maa säilyi tasavaltana. Sisällissodassa Maalaisliitto asettui valkoiselle puolelle. Seuraavilla vuosikymmenillä puolue oli jo vaikuttamassa moniin yhteiskunnallisiin uudistuksiin. Puolueessa uskottiin, että torp- 34 10.6.2016 parien muuttaminen maansa omistajiksi vahvistaa yhteiskuntaa. Kannatus oli korkeaa, ja ensimmäiset maalaisliittolaiset pääministerit Kyösti Kallio ja Juho Sunila ehtivät johtamaan hallituksia. Ensimmäinen maalaisliittolainen presidenttikin saatiin, kun Lauri Kristian Relander astui virkaansa vuonna 1925.
Oikeistoradikaalilla toiminnalla meni muutenkin lujaa. Maalaisliittolainen presidentti Lauri Relander otti marssijat Senaatintorilla vastaan ja kätteli Lapuan liikkeen johtajaa Vihtori Kosolaa. Puolueen suhde oikeistoradikalismiin oli kuitenkin jo kääntynyt kielteiseksi. Alkuun kommunismin vastustaminen sai monet maalaisliittolaiset innostumaan, mutta liikkeen väkivaltaisuudet ja demokratian vastaisuus veivät eroon. Maalaisliitosta tuli Lapuan liikkeen vastustaja. Merkittävimmin tähän vaikutti Kyösti Kallio, 1930-luvun johtava maalaisliittolainen. Hänen johdollaan alettiin hakea yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa. Pommikoneet jyrisivät Helsinkiin ja neuvostojoukot vyöryivät rajan yli. Suomalaiset lähtivät talvisotaan hämmästyttävän yksimielisinä. Kari Hokkasen mukaan ratkaiseva merkitys oli juuri punamultayhteistyöllä. Edustivathan sosiaalidemokraatit lähes puolta osaa kansasta. ??Voidaan vain pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos presidenttinä olisi jatkanut Svinhufvud ja sen myötä porvarihallitus, hän miettii. Kyösti Kallio palaamassa hallituksen istunnosta Helsingissä. 10.6. Museovirasto 1930-luku Demokratian vaaran vuodet Heinäkuussa 1930 Suomessa kuohui. Helsinkiin oli kokoontunut 12 000 marssijaa vaatimaan kommunismin kitkemistä maasta. Historiallinen punamultahallitus muodostettiin sen jälkeen, kun Kallio oli valittu presidentiksi 1937. Punamultayhteistyö eheytti ratkaisevasti kahtiajakautunutta kansaa. Sitten tuli marraskuun viimeisen päivän aamu vuonna 1939. 2016 35
J. Kaupungeissa lojui rauniokasoja, ja paikat olivat muutenkin sodan jäljiltä rempallaan. Museovirasto 1940-luku Järjestön voima kaataa vaaran Joka paikassa rakennettiin. Ää- 36 10.6.2016 nestäjien iso enemmistö asui maaseudulla, jossa äänestysvilkkaus nousi merkittävästi. Hänestä kuultaisiin vielä.. Sen riveissä ei ollut Risto Rytin ja Väinö Tannerin kaltaisia riittävän voimakkaita johtajia. Sodan jälkeen Maalaisliitossa alkoi kuitenkin nousta mies nimeltä Urho Kekkonen. Sukselaisen johdolla tukimiesverkostot. Puoluetyö levisi kyliin ja syrjäkyliin. Seitsemän paikkaa SKDL:n kustannuksella voittanut Maalaisliitto esti kommunistien mahdollisuudet päästä valtaan parlamentaarista tietä. ??Tämä on jäänyt historiassa liian vähälle huomiolle verrattuna SDP:n menestykselliseen taisteluun ay-liikkeessä, Kari Hokkanen sanoo. SKDL:n tappio sinetöi osaltaan myös niin sanottujen vaaran vuosien päättymisen. Suomi ja Neuvostoliitto olivat solmineet muutamaa kuukautta aikaisemmin YYA-sopimuksen. Se vakautti myös Suomen sisäistä tilannetta. Maalaisliitto asettui suhteellisen kivuttomasti uuden ulkopoliittisen linjan kannalle. ??Eihän se tietenkään mukavaa ollut, mutta siihen mukauduttiin, Hokkanen kiteyttää. Sodan aikana Maalaisliitto oli ollut lähinnä myötäilijä. Hyvin tärkeä oli myös Maaseudun nuorten liiton panos. Järjestötyön tulokset kulminoituivat kesän 1948 eduskuntavaaleissa. Kaiken päälle siirtoväki täytyi asuttaa ja rintamalta vapautuville miehille löytää asuinsijoja. Hautausmaita peittivät valkeat ristit, rakennustyömailta kuului sahaamista, poraamista ja vasaran pauketta. Rakentamista tehtiin Maalaisliitossakin. Ei tosin vasaroilla, sillä korjattavana oli varsin heiveröiseksi jäänyt järjestökoneisto. Neuvostoliitolta tukea saaneiden kommunistien järjestötyö oli raudanlujaa. Vastavoimaksi Maalaisliitto kehitti V
Eletään Urho Kekkosen ensimmäisiä presidenttikuukausia vuonna 1956, ja tuore valtionpäämies on käynyt lenkillä. Kekkonen on mies, jota Maalaisliittokeskustan historiassa ei voi mitenkään ohittaa. Hän hallitsi maata suvereenein ottein liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Käsi nousee lippaan, ja niin nousee vartijallakin. 2016 37. 1950-luku Eteenpäin Kekkosen johdolla Tamminiemen avautuneista porteista as- tuu sisään vetreä 56-vuotias. Sukselainen oli kahden hallituksen peräsimessä. Ristiriitojakin toki oli. Kokoomuksessa tilanne oli toinen. Suurille ikäluokille rakennettiin kyläkouluja, ja maaseudulle syntyi oppikoulujen verkko. Pienviljelystiloilla kynnettiin peltoja ja päästettiin lehmät kesälaitumille. Se asetelma kesti pitkään. 1950-luku oli Maalaisliitolle kulta-aikaa. Maa oli köyhä, mutta vaurastui ja nykyaikaistui kovaa vauhtia. Paasikiven oma puolue pisti vastaan niin paljon kuin pystyi. SDP:kin hajosi kahtia, Kari Hokkanen sanoo. Kekkonen pysyi presidenttinäkin viimeisen sanan sanojana entisessä puolueessaan. Suurin osa väestöstä asui yhä maaseudulla, ja puolueen kannatus pysyi korkeana. Kekkonen ehätti johtamaan peräti viittä hallitusta ennen presidenttiyttään, V. J. Niin suvereenein, että muilla oli toisinaan nielemistä. Hänestä tuli idänpolitiikan takuumies, kun Maalaisliittokin asemoitui Paasikiven?Kekkosen linjalle jo 1940-luvulla. ??Sillä oli suuri merkitys. Hän tarvitsi Maalaisliittoa ja Maalaisliitto Kekkosta. Pohjois-Suomikin sai yliopistonsa Ouluun vuonna 1958 maalaisliittolaisen opetusministerin Kerttu Saalastin myötävaikutuksella. Museovirasto Vastavalittu presidentti Urho Kekkonen saapuu päiväkävelyltään Tamminiemeen vuonna 1956. 10.6. Veikko Vennamo lähti Maalaisliitosta ovet paukkuen. Koulutusoptimismi valtasi mielet 1950-luvulla
Karjalainen oli puolestaan maakuntien teollistaja. Virolainen teki valtavan ison työn, Kari Hokkanen arvioi. Virolaisesta tuli pääministeri syksyllä 1964. Vuonna 1966 hallituksen johtopaikka menetettiin demareille. Siihen asti Maalaisliitolla oli mennyt hyvin. Pääministerin pestiä olivat ehtineet ennen Virolaista hoitaa V. Sukselainen, Martti Miettunen ja Ahti Karjalainen. ??Sukselaisen kaudelta on mainittava Efta-sopimus, joka vaikutti ratkaisevasti länsi-integraatioon. Ohjelmakin uusittiin. Museovirasto 1960-luku Maalaisliitosta tuli keskusta Pienviljelystilojen pihoilla oli hiljaista. J. Isäntäväki oli pakannut kimpsunsa, luopunut lehmistään ja muuttanut kaupunkiin. Virolaisen suurimmat ansiot ovat peruskoulujärjestelmä ja maakuntayliopistot. Hänen aikanaan tulivat Rautaruukit ja muut, Hokkanen pohtii. Suurin päättäjä istui kuitenkin Mäntyniemessä. ??Täytyy muistaa, että 1960-luvulla ei tehty mitään ilman Kekkosta. Hänellä oli aina viimeinen sana. 38 10.6.2016. Puolue päätti muuttua. Puheenjohtaja Johannes Virolaisen johdolla puolueen nimi vaihtui Keskustapuolueeksi. Keskustasta tuli yleispuolue. ??Muutos oli täysin välttämätön, että puolue pysyi hengissä. Vain tuuli ulvoi. Se oli suomalaista todellisuutta 1960-luvulla. Raju rakennemuutos tyhjensi maaseutua etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Talonpoikaisuuden nimeen vannonut Maalaisliitto oli isojen kysymysten edessä
Molemmat leirit pitivät omia kokouksiaan. ??Kyllähän se vaikeutti puolueen toimintaa ja vähän asioiden hoitamistakin, Kari Hokkanen sanoo. Tilannetta ei paljon helpottanut se, että Kekkosen suhde keskustaan viileni. Demarit olivat 1970-luvulla paljon keskustaa isompi puolue. Kekkonen valitsi sen, kumpi oli sisäpoliittisesti vahvempi. Eduskuntaryhmäkin jakaantui kahteen osaan. Demarien Kalevi Sorsa oli myös taitava peluri. Keskusta menetti ulkopoliittisen erityisasemansa ja joutui vaikeaan rakoon. Oma lukunsa oli myös Veikko Vennamon johtama SMP, joka imi keskustalta paljon ääniä jo vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. 10.6. Raadolliseksikin kutsuttu kamppailu keskustan presidenttiehdokkuudesta oli ratkennut Virolaisen hyväksi. Näihin henkilöihin kiteytyvät puolueen sisäiset erimielisyydet 1970-luvulla. Martti Kainulainen/Lehtikuva 1970-luku Sisäisen taistelun aika Siihen hetkeen latautui paljon. Ahti Karjalainen laskeutui alas Kuopion jäähallissa puoluekokouksen puhujakorokkeelta alas ja kohtasi kilpailijansa Johannes Virolaisen. Ja se näkyi. 2016 39. Keskustassa taisteltiin vallasta ja Kekkosen perinnöstä. Karjalaisen takana oli K-linja ja Virolaisen puolella V-linja
Vasemmiston veto oli niin vahva, Hokkanen sanoo. Keskusta kykeni hänen mukaansa tarjoamaan myös opiskelija- ja nuorisopolitiikkaan vaihtoehdon sosialismille. Sillä oli merkityksensä. Kokoomus petti sopimuksen ja meni sinipunahallitukseen. Keskustan joutuminen oppositioon oli ankara pettymys sekä puolueelle että varsinkin Väyryselle. Ja Kekkosen suosikki. Jorma Puusa/Lehtikuva 1980-luku Paavo nousee peräsimeen Vuoden 1980 puoluekokouksessa oli hurmoksellinen tunnelma. Nuori, 33-vuotias Paavo Väyrynen voitti täpärässä puheenjohtajavaalissa Johannes Virolaisen. Sitä tilaisuutta Väyrynen ei jättänyt hyödyntämättä. Keskusta nosti kannatustaan. ??Luen pitkälti Väyrysen ansioksi sen, että keskusta voitti vuoden 1991 eduskuntavaalit, joissa Esko Aho oli jo puolueen puheenjohtaja, Hokkanen sanoo. ??Ehkä jälkikäteen voidaan sanoa, että Väyrynen on ollut parhaimmillaan oppositiojohtajana.. Kiitossanoissaan tuore puheenjohtaja liikuttui kyyneliin. Iästään huolimatta Väyrynen ei ollut mikään noviisi. Keskustan kannatus vakiintui 1980-luvulla paremmaksi kuin edellisellä vuosikymmenellä. Puolueen sisäinen yhteistyökin parantui. Sitten tuli kassakaappisopimus. Keskustan, kokoomuksen ja RKP:n puheenjohtajat sopivat ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja, että vaalien jälkeen muodostettaisiin Väyrysen johdolla yhteinen hallitus, mikäli tulos sen mahdollistaisi. Väyrysen merkitystä ja ansioita ei silti kukaan voi kiistää. Kari Hokkasen mukaan Väyrynen loi jo varapuheenjohtajan roolissaan keskustalle uuden aatesisällön, joka vastasi hyvin kau- 40 10.6.2016 punkilaiselinkeinoihin siirtyvien suurten ikäluokkien tarpeisiin. ??On kiistatonta, että ilman Väyrystä keskusta ei olisi kyennyt pitämään riveissään niin suurta siivua siitä ikäluokasta. Se ei ollut salaisuus. Valinta puheenjohtajaksi oli silti merkittävä askel Väyrysen poliittisella uralla, joka jää keskustan historiaan omaperäisen, usein ristiriitojakin nostattavan tyylin vuoksi. Sopimusta ei julkistettu. Närkästynyt presidentti Mauno Koivisto puuttui kuitenkin hallituksen muodostamiseen suuren vaalitappion kärsineen SDP:n hyväksi. Raikuvasti hurrannut yleisö nosti Väyrysen ilmaan. Hän näytti kuitenkin kyntensä oppositiojohtajana. Neuvostoliitto oli alkanut nikotella, ja Harri Holkerin johtama hallitus niitti mainetta saamattomuudellaan. Hän oli ulkoministeri ja pitkäaikainen keskustan varapuheenjohtaja
Toiset puolustivat, toiset vastustivat kiivaasti. Työttömyyslukemat hipoivat pilviä. Se kostautui vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Hajoamista ei kuitenkaan tullut. ??EU:sta on tullut iso riesa etenkin maaseudulla, mutta sen kanssa on selvitty. Keskustalaiset ovat sopeutuneet elämään osana unionia, Hokkanen arvioi. 10.6. Pääministeriksi astui Paavo Lipponen. Asetelma uusiutui vuoden 1999 vaaleissa. Demarien ja kokoomuksen kahdeksan- vuotinen yhteistyö pelasi niin hyvin, että sinipunasta näytti välillä tulevan pysyvä olotila. Erityistä vallan huumaa koettiin demareissa. Pääministeripuolue keskusta menetti yksitoista paikkaa ja joutui oppositioon. SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, RKP ja vihreät muodostivat sateenkaarihallituk- sen. Puo- lueella oli kuitenkin kuntansa ja maakuntansa, joissa sillä riitti kannatusta. Suomen pankin silloinen pääjohtaja Rolf Kullbergkin taisi vilahdella silloin tällöin kuvissa. 2016 41. Virkamiehistöäkin he pyrkivät valtaamaan. ??Demarit pyrkivät tosissaan syrjäyttämään keskustan pysyvästi poliittisesta elämästä. Heillä oli hallussaan sekä presidentin että pääministerit tuolit. Piti säästää, piti leikata. 1980-luvun nousukauden kissanpäivät olivat ohi, ja Suomi rämpi syvän taloudellisen laman kourissa. Sillä oli iso merkitys. 1990-luvulla keskustan pelättiin myös hajoavan EU-erimielisyyksiin. Esko Ahon ollessa vielä pääministeri Suomi haki Euroopan unionin jäseneksi, kun kylmän sodan ulkopoliittiset asetelmat olivat romahtaneet ryskyen alas. EU-jäsenyys jakoi keskustaa. Juha Kärkkäinen/Lehtikuva 1990-luku Lama toi sinipunan pelon Näihin kuviin saivat suomalaiset 1990-luvulla tottua. Pääministeri Esko Aho ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen lukivat suomalaisille madonlukuja. Lipponenhan vihasi keskustaa, Kari Hokkanen sanoo. Hänen mukaansa pelko sinipunan alle tukehtumisesta oli keskustassa aitoa
2000-luku Irak-gatesta selvittiin säikähdyksellä ?En ollut pyytänyt, ja ne tulivat minulle yllätyksenä.? Pääministeri Anneli Jäätteenmäen sanat eduskunnassa kesällä 2003 muistetaan. Kyse oli asiakirjoista, jotka Jäätteenmäki oli saanut presidentin avustajalta. Yhteistyö demarien kanssa toimi, ja keskustakin oli sisäisesti vakaa. Matkapuhelimia valmistava Nokia eli parhaita vuosiaan, mikä antoi koko Suomen taloudelle vahvaa puhtia. Sitten tulivat vaalirahasotkut ja muut kohut. Demarit olivat vihaisia, ja sinipunahallituksen uusiutumista pelättiin. Kohu kuitenkin laantui pian. Sen myötä keskustan tilanne saattaisi olla paljon huonompi kuin nyt. Seuraavat vuodet Vanhasen johdossa olivat hyvää aikaa. Ne vaikuttivat osaltaan siihen, että keskusta nousi kevään 2003 eduskuntavaleissa SDP:n ohitse suurimmaksi puolueeksi. Papereista syntyi valtava kohu, ja Jäätteenmäki joutui eroamaan oltuaan pääministeri vasta muutaman kuukauden ajan. Se oli keskustalaisille järkytyksen hetki. Matti Vanhasesta tuli pääministeri, ja hallitus jatkoi työtään entiseltä pohjalta keskustan, demarien ja RKP:n kesken. 42 10.6.2016 ??Pidän valtavan isona tekona sitä, että Jäätteenmäki johdatti keskustan voittoon pitkän sinipunakauden jälkeen, Kari Hokkanen sanoo. ??Jos hän ei olisi voittanut, demarit ja kokoomus olisivat taas muodostaneet hallituksen. Nokiakin alkoi yskiä, ja kansainvälinen finanssikriisi puski päälle. Niiden hedelmiä syötiin keskustassa seuraavan vuosikymmenen puolella.
Matti Björkman/Lehtikuva Pääministerin ja keskustan puheenjohtajan paikoilta eronnut Anneli Jäätteenmäki onnitteli seuraajakseen valittua Matti Vanhasta ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingin jäähallissa syksyllä 2003. 10.6. 2016 43
Vuoden 2012 presidentinvaalikampanja ravisteli kuitenkin jo hereille. ??Ehkä Paavo Väyrynen onnistui muistuttamaan keskustalaisia, ettei tässä ole kuoltu. Ne ihmiset, jotka olivat jopa vuosikymmeniä pitäneet keskustaa pystyssä, alkoivat taas kerääntyä tilaisuuksiin, Hokkanen pohtii. Ristiriidat eivät silti vielä kadonneet. ei tehonnut kevään 2011 vaaleissa. Timo Soini käytti tietenkin tilannetta hyväkseen. Ensimmäiset kuukaudet vaalitappion jälkeen keskusta oli kuin koomassa. Innostusta ei ollut, kaikki oli levällään, ja ihmiset syyttelivät toinen toistaan. Se näkyi myös oppositiopolitiikassa. Mari Kiviniemen johtaman keskustan vaalilause ?Asiaa. Keskusta oli taas maan suurin puolue, ja Sipilästä tuli pääministeri. Hokkasen mukaan on suoranainen ihme, että keskustalainen kansanliike juhlii 110-vuotista taivaltaan hallituksen johtopuolueena. ??Puolue olisi voinut jämähtää maatalouden edunvalvontapuolueeksi, mutta se on kyennyt aina uusiutumaan ajan tarpeiden mukaan. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva 2010-luku. Se näkyi etenkin kevään 2012 puheenjohtajakilvassa, kun istuva puheenjohtaja Kiviniemi luopui kisasta jo ennen puoluekokousta. Kesällä 2012 keskusta valitsi puheenjoh- tajakseen ensimmäisen kauden kansan- edustajan, diplomi-insinööri Juha Sipilän. Se muutti paljon. ??Sipilä istui siihen tilanteeseen hyvin. Hän oli niin erilainen kuin muut ehdokkaat, eikä hänellä ollut vastustajia, Hokkanen sanoo. Puolue sai uutta ryhtiä. Tuloksena oli karvas tappio ja oppositiotaival. Valtavasta shokista vaalivoittoon Se oli shokki, Kari Hokkanen sanoo. Vastassa oli hallitus, joka ei tuntunut saavan mitään aikaan. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa tunnelmat olivat riemuisat. Hän ei kyennyt puolustautumaan eikä muuttamaan 44 10.6.2016 suuntaa. Valtava shokki. Huhtikuinen eduskuntavaali-ilta vuonna 2011 tummeni kohti yötä, ja keskustalaisten painajainen alkoi kirkastua todeksi. Pääministeripuolueena vaaleihin käynyt keskusta oli menettänyt kuusitoista paikkaa ja pudonnut puoluelistalla neljänneksi. Puheenjohtaja Mari Kiviniemen kasvot näyttivät televisiossa väsyneiltä ja synkiltä. Edessä häämötti oppositio. Keskusta oli halunnut puhua vaaleissa asiaa, mutta perussuomalaisten kritiikki upposi äänestäjiin paremmin. ??Kiviniemi oli fiksu ja kaikin puolin etevä pääministeri, häntä ei voi yksin syyttää tappiosta, Hokkanen huokaisee. ??Hän peri edelliseltä puoluejohdolta vaalirahakohut, jätevesiasetukset, Kreikkasotkut ja yleisen pahan olon
Joka kolmannessa (25) on pääministerin paikalla istunut keskustalainen. Kekkonen johti 1950-luvulla viittä hallitusta. J. Lukumäärä on yhä Suomen ennätys Kokoomuslaisten johtamina on toiminut 15 hallitusta ja demarien vetäminä 14. Niidenkin johdossa on yleensä ollut politiikkataustainen pääministeri, mutta tässä tilastoinnissa on huomioitu vain poliittiset hallitukset. Pääministerivuosia keskustan 12 pääministerille on karttunut runsaat 34 vuotta. Kokoomuksen 10 pääministerillä virkavuosia on vähän yli 15 ja edistyspuolueen seitsemällä pääministerillä rapiat 13 vuotta. Ylivoimaisesti pitkäaikaisin pääministeri on neljää hallitusta vetänyt demarijohtaja Kalevi Sorsa kymmenellä vuodellaan. E. Yhdeksän halli- tuksen pääministeri on ollut edistyspuolueen mies, tunnetuimpana Ryti. SKDL, vasemmistoliiton muinainen edeltäjä, on saanut maistella kerran (Mauno Pekkala 1946? 48) pääministeriyden mannaa. Istui jo ensimmäisessä eduskunnassa 1907, johti itsenäisessä Suomessa kolmea hallitusta ja toimi lopulta presidenttinä kymmenen vuotta 1946? 56. Kaksi presidenttiä on edistyspuolueen miehiä ja yksi on sitoutumaton (Gustaf Mannerheim). Presidenttivuosia on keskustalaisille kertynyt 35. Demarit ovat isännöineet Linnaa 30 vuotta. Ståhlberg kuusi vuotta ja Risto Ryti sota-aikana yli kolme vuotta. Presidenttiyden kestossa keskustan Urho Kekkonen on omassa sarjassaan yli 25 vuodellaan. 2016 45. Lauri Kristian Relander istui kuusi vuotta ja Kyösti Kallio liki neljä. Demareista Mauno Koivisto ja Tarja Halonen hallitsivat presidenttinä 12 vuotta kumpikin, Martti Ahtisaari yhden kauden. Kokoomuksen viime vuosisadan vahva mies on Juho Kusti Paasikivi. Demarien kuusi pääministeriä ovat johtaneet hallitusta runsaat 29 vuotta. Paavo Lipponen (sd.) pääsi kahdeksaan vuoteen ja Matti Vanhanen (kesk.) seitsemään. Neljäntenä listalla on Kekkonen, viidentenä Koivisto, kuudentena Harri Holkeri (kok.) ja seitsemäntenä Esko Aho (kesk.). Ministereitä on itsenäisyyden aikana ollut 587. Kolmannen kokoomuspresidentin P. Hän toimi politiikassa 50 vuotta. Analyysi Keskusta tilastoykkönen Presidentti 35, pääministeri 34 vuotta, hallituksen johtopaikka 25 kertaa Maalaisliitto/keskusta on Suomen itsenäisyyden ajan vaikutusvaltaisin puolue. Keskustalaisista kymmenen kärkeen yltää myös Martti Miettunen (4?316). Virolaisen ministeripäivät tarkoittavat, että hän istui hallituksessa 17 vuotta. Pentti Manninen 10.6. Sen osoittavat hallitus-, pääministeri- ja presidenttitilastot, jotka Suomenmaa kävi läpi. Suomen 12 presidentistä keskustalaisia on kolme, sosialidemokraatteja kolme ja kokoomuslaisia kolme. Ministerivuorokausien määrässä kärjessä ovat keskustan Johannes Virolainen (6?169), Paavo Väyrynen (5?997) ja Ahti Karjalainen (5?772). Listan nelonen on Sorsa (4?793) ja viitonen Mauri Pekkarinen (4?438). Svinhufvudin kausi jäi yhteen. Hallituksia itsenäisessä Suomessa on nykyinen mukaan lukien ollut 74. Kokoomuksella on nyt täynnä 20 vuotta, ja Sauli Niinistön nykyistä kautta on vielä kaksi vuotta jäljellä. Edistyspuolueen edustajakin on istunut presidenttinä liki kymmenen vuotta, ensin K. Samaan pääsi RKP 1950-luvulla, kun Ralf Törngren johti hallitusta puolisen vuotta. Virkamieshallituksia Suomella on ollut yhdeksän, ensimmäiset kaksi Ståhlbergin presidenttikaudella, yksi Paasikiven kaudella ja kuusi Kekkosen presidenttivallan aikana
Talouden matalasuhdanteen jatkuessa tilanne on päinvastainen. 46 10.6.2016 Jenni Karimäki Rauli Mickelsson Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Turun yliopiston valtio-opin dosentti Uskon, että keskustan aate on elin- voimainen myös tulevaisuudessa. Mikäli talous alkaa elpyä, puolue voi uskottavasti laajentaa profiiliaan ja houkutella riveihinsä uusia äänestäjiä ja tukijoita. Talouden tervehdyttäminen on ollut Sipilän hallituksen suuri projekti, ja sen onnistuminen heijastuu väistämättä myös puolueen tulevaisuuden näkymiin. Viime vaaleissakin keskustalaiset pärjäsivät television avulla. keskusta 110 Keskusta 2026 Millainen on 120-vuotias keskusta? Tutkijat ja poliitikot vastaavat. Teksti: Annukka Kaarela Jari Laukkanen Turun yliopisto Turun yliopisto Ville Pitkänen Ajatuspaja e2:n tutkija Yli satavuotiaan puolueen historiassa 10 vuotta on lyhyt aika. Puolueella tulee olemaan 2020-luvullakin omaleimainen profiili, jonka ytimessä on erityisesti maakuntien asioiden ajaminen. 2020-luvulla puolue yrittää vahvistaa liberaalia puoltaan ja pyrkii profiloitumaan entistä vahvemmin yhteiskuntaa uudistavana ja yrittäjäystävällisenä voimana. Tulevaisuuden keskustan haasteet noussevat äänestäjäkunnan ikä- ja asuinpaikkarakenteen muutoksista, yhä etenevästä kaupungistumisesta ja Etelä-Suomeen ja rannikoille keskittyvästä muuttoliikkeestä. Sen pitkät, historialliset juuret ja maltillinen keskustaporvarillinen traditio yhdistettynä sosiaaliliberaaliin ihmislähtöisyyteen ja yrittäjähenkisyyteen tulee vastakin puolustamaan paikkaansa suomalaisella poliittisella kentällä. Toisaalta puolueet ovat jo vuosikymmenet menettäneet jäseniään ja höllentäneet otettaan kannattajistaan. Kun tulee tarpeeksi karismaattinen johtaja puolueen julkisivuksi, puolue saattaa pärjätä hyvinkin. Keskustan, kuten muidenkin vanhojen puolueiden, kannattaa pitää esillä peruslähtökohdistaan, tosin niitä kehittäen.. Jos metropolikehitys voimistuu, keskusta hiipuu. Autioituva maaseutu haastaa keskustan entistäkin voimakkaammin mukaan kiihtyvään kilpailuun kasvavien kaupunkiseutujen äänestäjistä. Keskeiseksi kysymykseksi tulee, mi- ten nykyisin virkeät keskustalaiset alueet voivat kymmenen vuoden päästä. Jos taas maakunnat ja maaseutukulttuurin kannatus voimistuvat, keskustakin voimistuu. Se, kuinka hyvin puolue tässä onnistuu, ei kuitenkaan ole täysin puolueen omissa käsissä. Henkilöt vaihtuvat ja toimintatapoja uudistetaan, mutta vanha ja suuri laiva kääntyy hitaasti, joten kovin suuria muutoksia ei ole luvassa
Jokaisen puolueen on arvioitava, mikä arvot ovat luovuttamattomia ja missä taasen ideologia elää ajassa. Keskusta on hyvä ja vahva kantamaan vastuuta hallituksessa. Keskusta on yksi Suomen parhaista puolueista kampanjoinnissa, mielikuvamarkkinoinnissa ja puolueen johtavien poliitikkojen imagon rakentamisessa. Silloin vahvistaisimme yhdessä kestäviä arvoja suomalaisen yhteiskunnan perustana. Kymmenen vuoden päästä keskusta on hallituksessa toisena päähallituspuolueena yhdessä kokoomuksen kanssa. tai ?liberalisoitua?. 2016 47. Paras olisi olla alkiolaisella linjalla, sitä tarvitaan! 10.6. Keskustalaiset suhtautuvat rakentavasti myös kokoomuslaisille tärkeisiin asioihin, minkä johdosta porvaripuolueet pystyvät yhdessä luomaan parempaa tulevaisuutta kaikille suomalaisille. Keskusta on elävä kansanliike, joka on aina kova vastus kaikille meille kilpailijapuolueille. Shutterstock Edustkunta Sakari Röyskö Anton Sucksdorff Carl Haglund Sari Essayah Alexander Stubb RKP:n puheenjohtaja kristillisdemokraattien puheenjohtaja kokoomuksen puheenjohtaja Uskon, että keskusta on edelleen merkittävä toimija Suomessa kymmenen vuoden kuluttua. RKP:n tavoin keskusta on pitkään ollut mukana rakentamassa yhteistä isänmaata, ja tämä työ varmasti jatkuu. Ratkaisu siihen, millainen keskusta on 10 vuoden kuluttua, on puolueen omissa käsissä. Tämä yhdistää keskustaa ja kokoomusta. Turun yliopisto Timo Soikkanen Turun yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Keskustapuolue voi joko ?persuuntua. Kokoomuksenkin mielestä kaikkialla Suomessa on omat vahvuustekijänsä, joihin alueellinen elinvoima voi perustua. Soisin, että kristillisdemokraateille luovuttamattomat arvot eli ihmisarvon kunnioitus, perheen asema yhteiskunnan perusyksikkönä, läheisyysperiaate ja sosiaalinen markkinatalous eli yritteliäisyyden ja heikoimmista huolehtimisen kulkeminen käsi kädessä näkyisivät myös keskustan linjauksissa kymmenen vuoden päästä
Tänäkin vuonna singahdetaan kymmenisen kertaa messuille eri puolille maailmaa. Tärkeitä asiakkaita ovat isot taidemuseot, designkaupat ja Harrodsin kaltaiset tavaratalot. Bilbaon Guggenheim-museon kaupan valikoimaan Paso on suunnitellut pienoismallin museon maamerkistä, Jeff Koonsin Puppy-teoksesta. Madridin Museo Del Pradon kaupasta puolestaan voi hankkia hahmon, jonka esikuvana on pönkkähameinen tyttö kokoelman kuuluisimmasta teoksesta, Diego Velázquezin Hovinaisista. Tehdashallissa valmistuu parhaillaan lohikäärmefiguureita, joita kaupataan Barcelonassa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa Güellin puistossa. Paso on onnistunut siinä, mistä monet haaveilevat. Miksi maailmanvalloitus tuntuu suomalaisilta sujuvan niin takkuisesti? 48 10.6.2016 ??Henkinen kynnys on liian korkea. Tuote myy, jos se koskettaa, Paso tiivistää. Paso valmistui teolliseksi muotoilijaksi vuonna 2000. Samoihin aikoihin syntyi tytär, ja koska työllistymismahdollisuudet vaikuttivat vähäisiltä, hän päätti ryhtyä yrittäjäksi. Joulun tienoilla muoviset kuusenpallot alkoivat ahdistaa. Paso keksi askarrella niitä puusta. Ongelma muhii aikansa, kunnes äkkiä koko ajan olemassa ollut ratkaisu pulpahtaa esiin, Paso kertoo.. Lovi Oy:n lähtölaukaus oli ammuttu. ??Olen aina ollut sitä mieltä, että suomalaista puuta pitäisi hyödyntää enemmän. Litteät tuotteet on helpompi varastoida ja kuljettaa. Tarvittiin uudenlainen liitos, jolla osat saisi kätevästi yhteen. Eräällä automatkalla Kilpisjärvelle Paso oivalsi, miten se pitää tehdä. ??Se on tyypillistä minulle. Kulttuuri Anne Paso suunnittelee käyttötaidetta suomalaisesta koivusta. Lovi Oy vie sitä ympäri maailmaa. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Lovi Oy:n toimitiloissa Kiimingissä vallitsee lounas- ajan rauha. Yrittäjä ja taiteilija Anne Paso juoksee tehdashallista toimittajia vastaan ja hulmuttelee suihkun jäljiltä kosteaa tukkaansa. Kiire on, sillä muutaman päivän kuluttua pitäisi olla matkalla kohti Japanin messuja. Me olemme kielitaitoisia ja tuotteet ovat kunnossa. Maailma hukkuu muovijätteeseen. Pian Paso huomasi, että pallojen kokoaminen on järkevintä jättää loppukäyttäjän tehtäväksi. On vaivauduttava paikalle, siinä kaikki. Ei vain uskalleta, Paso arvioi. Hänelle itselleen vaikeinta on ollut myyminen, olivat asiakkaat sitten Suomessa tai muualla. ??Se oli kamalaa, itkin alkuaikoina öitä sen takia, Paso tunnustaa. Lovi-liitoksen patentin kustantaminen vaati kuitenkin rahaa, ja sitä saadakseen taiteilija kiersi ?kaikki kissanristiäiset?. Vähitellen hän tajusi, että ihmiset ovat oikeastaan mukavia, eikä myyminen ole likaista hommaa. ??Se on ihmisten kohtaamista, ei salatiedettä. Niitä varten on päivitetty graafista ilmettä, uusittu pakkauksia ja lanseerattu uusia tuotteita. Edellisenä yönä Paso on kokenut yhden tähtihetken. Todennut, että malliston tuorein tulokas, kissa, onnistui täydellisesti, ja ohjeetkin näyttävät kauniilta. Niitä kelpaa lennättää kirsikkapuiden maahan ihasteltaviksi. Lovi oy valmistaa Pason suunnittelemia, koottavia koriste-esineitä suomalaisesta koivuvanerista. Peräti 90 prosenttia tuotteista menee vientiin
Labradorinnoutajan esikuvana on ollut Anne Pason perheen lemmikki Piki. 2016 49. . Työskentelen usein kotona ja hän on minulle tärkeä työkaveri ja psykoterapeutti, Paso hymyilee. 10.6
Ja taas alkoi myynti vetää. ??Olen valmis tekemään kompromisseja, jotta kauppa käy. Vastaanotto oli rohkaiseva. Nyt yritys on toiminut virallisesti kymmenen vuotta. Mallisto on kasvanut paitsi taitelijan inspiraation, myös asiakkaiden toiveiden mukaan. ??Kun tarpeeksi moni kysyi kuusta, minä tein sen lopulta. Toivoisin, että poliitikot tajuaisivat, mihin työpaikkoja syntyy, Paso toteaa. Paso on taiteilija ja muotoilija, mutta ehdottomasti myös yrittäjäluonne. Niin, että kehtaan aamulla katsoa itseäni peilistä. Siksi Lovi Oy esimerkiksi istuttaa joka vuosi 5?000 puuta maapallon kuivuus-, tulva- ja eroosioalueille. Ja kun työntekijät ovat omien silmien alla, tietää heidän olosuhteensa. ??Kaikkea ei voi ajatella kannattavuuskysymyksenä, Paso sanoo painokkaasti. Taiteilijan tukka on kuivunut kuvauskuntoon. Ensi yöstäkin tulee vähäuninen, sillä matkavalmistelut ovat edelleen kesken. ??Herrathan ne tekis, jos tämä helppoa ois, Paso nauraa. Yrittäjyydessä on hänen mielestään paljon kiinni toiveikkuudesta. ??Jos tulevaisuus näyttää paremmalta, yrittäjä jaksaa painaa tunteja laskematta vähilläkin ansioilla. Kun toivo katoaa, loppuu kaikki muukin. Lovilla tulevaisuuden uskoa mitä ilmeisimmin riittää.. Suomalaisten ja japanilaisten mielet ovat jotenkin samanlaisia. Nyt tuotteet tehdään oman katon alla alusta loppuun. 50 10.6.2016 Laitehankintaan yritys sai investointitukea. Nyt metsä on tuoteperheessä oma maailmansa, Paso kertoo. Japani on merkittävin markkina-alue. Ensin omassa saunassa, sitten anopin pesuhuoneessa ja kunnan ruohonleikkurivarastossa aloittanut yritys on laajentanut tilojaan jo useaan otteeseen. Vastikään tarvittiin lisää lääniä, kun yritys hankki uuden, suomalaisvalmisteisen koneen. Raha ei tule helpolla. Pason mukaan japanilaisia viehättää hänen tuotteissaan tietty harmonia. ??Materiaali, tunne ja värit ovat tärkeitä. Muuten se ei olisi ollut mahdollinen. ??Kansataloudellisesti on järkevää tukea yritysten investointeja, sillä ne lisäävät työllisyyttä. Toisaalta asiakkaamme eivät halua ostaa kopioita, Paso sanoo. Lovi Design työllistää tällä hetkellä seitsemän ihmistä. Haluan toimia eettisesti ja ekologisesti oikein. Pari vuotta myöhemmin tuote oli valmis, ja Paso ryhtyi koemarkkinoimaan kuusenpalloja. Maanjäristyksen jälkeen myynti tosin tyssäsi. Lääkkeeksi vaivaan Paso suostui suunnittelemaan muumit osaksi mallistoa. Nämä ominaisuudet eivät riitele keskenään. Suomi on hänen mielestään hyvä maa yrittää, eikä hän suunnittele vievänsä firmaansa pois PohjoisSuomesta. ??Aito kotimaisuus on minulle tärkeä arvo. Me emme revittele. LOVi oy suojaa tuotteitaan kattavasti immateriaalioi- keuksin, sillä kotimaassa laadukkaasta materiaalista valmistetuista tuotteista ilmestyy herkästi kopioita. ??Paras suojaus on mennä koko ajan eteenpäin
Siksi innostuin aikoinaan teollisen muotoilun opinnoista, Anne Paso toteaa. Ikkunan edessä seisova puu on yksi ensimmäisistä tuotteista ja Pason omista suosikeista. Olen 3D-ihminen. 2016 51. . Muumit hän suunnitteli onnistuneesti pelastamaan Japanin kauppaa. 10.6
050 409 3004 | www.alkio.fi LIIKKUMISEN APUVÄLINEET APUAJONEUVO.FI TILAA ESITE: 040 1244 282 K AT TAVA O S T O VERK P A LV E L U 888SL 2400,MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS 778NR 2400,- 889SL 2800,- PARAS HINTA-/LAATUSUHDE S H O P R I D E R® TUTUSTU LAAJAAN MALLISTOON: KuuSiLuoto oy | Kehit tä jänK atu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi Testaa tietosi Keskusta 110 vuotta -juhlavisassa Tee testi puoluekokouksessa Suomenmaan osastolla tai verkossa www.suomenmaa.fi. Valtio- ja yhteiskuntatieteet Suosittu kansanopisto Jyväskylän Korpilahdella Puh. Terveysliikunta . Sammutithan kahvinkeittimen? Huolehdi myös työelämästäsi. Liity PAMiin, yksityisten palvelualojen ammattilaisten liittoon. www.PAM.fi/Liity op laaduk intotuki as opet us opiskelukaverit Aloita YLIOPISTO- tai AMK-OPINTOSI ilman pääsykokeita! TIE KOHTI TUTKINTOA ? ? ? ? ? ? ? ? ? osia Biologia ja luonnontieteet Suoritettuja tutkinnonmmin öhe my ä ttä älly sis voi Englannin kieli ja kansainvälisyys . korkeakoulututkintoon Historia Kasvatustieteet, myös KEVÄT Kauppatieteet Pääsykoevalmennusta Lääketieteeseen suuntaavat opinnot TÄYNNÄ! Psykologia Väylä Sosiaali- ja hoivatyö jatko-opintoihin Sosiaali- ja terveysalalle valmentavat ! Alkio-vuoden jälkeen säilyy edelleen asema korkeakoulujen ensikertalaiskiintiössä! opinnot, KEVÄT, AMK-opintoja
69 eur/vrk CABLE WAKEPARK AVOINNA JOKA PÄIVÄ SAUNAMAAILMA 9 SAUNAA YRITYSPAKETIT SAUNA&KEILAKOKOUS ALK. (08) 748 500. 39 EUR/HLÖ TYKYPÄIVÄT 39 EUR/HLÖ - Saunamaailma - Ohjattu liikunta - Keilaus - Lounas YLI 200 MÖKKIÄ JA SKI-IN HUONEISTOA JUHANNUS & WAKE-FESTIVAALI CABLE WAKEBOARDIN SM-KISAT 30.7. KAINUUN RASTIVIIKKO 2.-9.7. HALLAN AKAN VAELLUS 10.9. SUOPOTKUPALLON MM-KISAT JA SWAMP ROCK 15.-16.7. 24.9. Ski-In kylä Kainuun huipulla SKI-IN KYLÄ, SAUNAMAAILMA, KEILAHALLI, 31 RINNETTÄ, 3 PARKKIA, 300 MÖKKIÄ, HOTELLI, KAUPPA KESÄLOMA yli 200 mökkiä 2 hotellia ski-in JÄRVEN RANNALLA 2VRK ALK. KAIKEN MUALIMAN SAUNAT- saunojen ja paljujen kokoontumisajot WWW.UKKOHALLA.FI KESKUSVARAAMO P. 129 EUR MÖKKI alk
Sanoi, että kysymys on myös linjavaalista, Orpo on ehdokkaista sosiaalisesti vastuuntuntoisin. Se kilpa oli sitten tässä. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Kiky tehosi heti Koko Suomi päästi helpotuksen huokauksen, kun kilpailuky- kysopimus saatiin vihdoin maaliin. Pahat kielet tosin väittävät, että kuuden minuutin lisäyksellä päivittäiseen työaikaan ei ole todellista merkitystä. Nyt liikkeet ovat auki maanantaista perjantaihin kello 9.57?18.03, lauantaisin 9.57?14.03. Kuka vielä kehtaa väittää, että kilpailukykysopimuksella ei muka ole vaikutusta? Itämeren alueella kasvaneita sotilaallisia paineita on pyritty viime aikoina purkamaan monin keinoin, muun muassa harjoittelemalla aktiivisesti sotaa amerikkalaisten kanssa maalla, merellä ja ilmassa. Tällä viikolla Suomen rannikolla onkin riittänyt vilskettä. Ylen radiouutiset ehti jo pettämättömässä draaman tajussaan julistamaan, että ?Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Hangossa?. Mutta tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Iltalehti tietää kertoa, että helsinkiläisten Planeetta-antikvariaattien aukioloajat ovat muuttuneet. Sen sijaan aloitteessa ?keskustalaiselle kaupunkipoliittiselle työlle on luotava muutosta kestävät lähtökohdat? keskustan Espoon kunnallisjärjestö ehdottaa, että keskustalaiselle kaupunkityölle luotaisiin pitkän tähtäimen tavoitekuva. Voisivatkohan puolueet ottaa oppia toisiltaan? Kokoomuskonkari Ben Zyskowicz, eduskuntauransa jo 1979 aloittanut valtiopäivämies, sekaantui sittenkin puolueensa puheenjohtajakilpaan. Zyskowicz ilmoitti, että hän pitää Petteri Orpoa sopivimpana kokoomuksen puheenjohtajaksi. Puuttui enää, että konkarien konkari, eduskunnassa ainoana yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 istunut Ilkka Kanerva nostaa lippunsa Orpon rivistöön. ?Ollaan maaseudun puolta aidosti!?, järjestö vetoaa. Vastaavaa aloitetta ei keskustan puoluekokoukselle ole tehty. Hän teki sen lauantaina muutama tunti Zyskowiczin perässä. Mutta kärsiikö kysyä, mitä tämä on, kun jo 1970-luvulla politiikan tähtisikermään nousseet kiistakumppanit ajavat nyt samalla hevosella?. Hangon tapahtumaa mainostettiin niin ikään uudeksi avaukseksi Suomen sotilaallisissa ulkosuhteissa. Sitä se ei sentään ollut, johan saksalainen Itämeren divisioona teki kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johdolla saman tempun huhtikuussa 1918. Keskustan kenttäväki on toimittanut puoluekokouksen kä- siteltäväksi 248 aloitetta. 54 10.6.2016 Ja kappas, myös kokoomuksen samaan aikaan pidettävään puoluekokoukseen on saapunut aloitteita 248 kappaletta. Melkoinen yhteensattuma. Aloitteiden sisältö ei sentään ole sama. Kiuruveden Kokoomus toivoo aloitteessaan, että kokoomus nousisi maaseudun puolueeksi
21 vuotta Keskustaonnittelut.indd 1 3.6.2016 14.57 Lajinsa parhaat: LEGATO-syysrypsi CORTES-syysrapsi Mitä eroa on kattoremontilla ja kärpäsillä? Kärpäset ovat seuranasi koko kesän, kattoremppa vain 2 päivää. . Kattopellit ja kattoturvatuotteet suoraan valmistajalta . Tehokas ja laadukas asennuskonsepti Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA 03 3398 6722 Paikalliset pojat! 92400 Ruukki, Puh. Markkinoiden ainoa ruostumaton kouru . (08) 270 7200, (02) 762 6200 www.naturcom.fi www.laaturemontti.fi. Paljon onnea ja suotuisia tuulia 110 vuotta täyttävälle hallituskumppanille merkkipäivän johdosta! Perussuomalaiset
?. ? ? ????? . Tilaa nyt - maksa vuoden lopussa. Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous . Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON® on edullista ympäri vuoden. Kysy sänkikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona on myös nyt myynnissä. Sadonkorjuun jälkeen on taas kalkituksen aika. Kun levität BESTON®-kalkituskuonan viljankorjuun jälkeen sängelle, BESTON® alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. Keväällä maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun
. ? . ? .
. . ?
. . ? ????? . . . . ? ??? ?
. . ?
. .
. ?. ??. ? . ?. ? ??
?
.
? . ?
. ???. ?. . . ?????. ?????. . . . ? ? ? . . ? ?. ?? . ?
? . . ? . ?. . . ? ? ?
? . ??
? . ? .
? . .
? . .
? ? ? ? . . ? ?
. . . ? . . ??????. . ? ??? . . . . . . ? . . . . ??? . ??? . ? . . . ? . ? ? ?. ? .
. . . . . . ? . . . ?
? ?? ??? ? .