Suomenmaa 10.1.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2020 / 9,90 € TylyTeTTy Talonpoika PoPulismin vuosikymmen rikkoi Politiikan omistajaohjausministerin vaikea Pesti Ajassa Ilmiöt Henkilö Poliisi lauri nikula tietää, mitä on nettiraivo maatalous on joutunut sylkykuPiksi, vaikka se voisi Pelastaa maaPallon
2020 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Tuomas Kettunen kulkee menehtyneen edeltäjänsä viitoittamaa tietä s. 2 10.1.2020 10.1. 17 Kuhmon korvesta kansanvallan kehtoon
Henkilö. 20 Merja Uusitalo on päättäjänä pitänyt aina heikoimman puolta s. 10.1.2020 3 Suomalaiset eivät enää tunnista, millä asialla keskusta politiikassa on. 40 Elämä Kuka olet. Keskustasta on tullut suomalaisille tuntematon. 42 Jertta Harinen fanittaa ampumahiihtoa ja kannustaa myös Norjaa s. 11 Kyläkoulu on hyvä kasvualusta, Euran Sydänmaalla tiedetään s. Riikka Pirkkalainen s. 45 Kolmen pääministerin vuosi Viime vuonna käytiin kahdet vaalit ja puhuttiin ruoasta ja ilmastosta s
Tästä kertoo osuvasti entisen valtiomiehen Kalevi Sorsan kommentti: ”Oppositio. Hyvä olisi, jos keskustelun vaatijat esittelisivät alkajaisiksi omia konkreettisia ehdotuksiaan. Koko maan puolustaminen on keskustan ykköstehtäviä, eikä mikään muu puolue edes välitä maaseudusta. Siksi aitovierille paluu ja maalaisliiton haikailu ovat näivetystautia. Pelkkä ”keskustelu” keskustelun vuoksi ei taida kuitenkaan riittää. Mitä siellä tekemässä. Tällainen on muutaman tutkijan ja pääkirjoituksentekijän suositus, että keskusta hakisi linjaa maaseudun tulevaisuuden rakentajana ja alueellisen eriarvoistumisen estäjänä. Mutta myös maaseudun puolesta toimiminen onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän keskustalla on poliittista voimaa. Samanlaisia ”neuvojia” ovat ne, jotka puhuvat kovaan ääneen samassa hallituksessa olosta ”vihervassareiden” kanssa. Neuvot voivat joskus ensi alkuun tuntua ajattelemisen arvoisiltakin, mutta ansa paljastuu. On kuitenkin kestämätöntä, jos politiikkaa aletaan tehdä yksittäisten tai muutamienkaan kannatusmittauksien perusteella. Kissanpoikia pesemässä.” Muutamat keskustan nuoret kansanedustajat (esimerkiksi Eeva Kalli ja Pekka Aittakumpu) ovat puhuneet viisaita, kun he ovat rauhoitelleet surua gallupnumeroista: ”Yllättävän monet näyttävät nykyään hyppivän gallupien mukana. Oikeita ajatuksia, kyllä, kyllä – mutta samalla myös osa keskustalaisuuteen sisään rakennettua perusidentiteettiä. Sillä täytyy olla tavoite. Ja ehkä niitä siksi keskustalle ehdotellaankin. Johan tätä keskustelua – pohdintaa, haukkumista ja äänestelyäkin – on käyty vaaleista lukien yhdeksättä kuukautta. Monella on tosin ketunhäntä kainalossa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 10.1.2020 K yllä keskustan täytyy olla nykyisilläkin gallupluvuilla huipputärkeä puolue! Miksi muuten kaikki haluavat osallistua neuvoineen. Keskusta-aktiivi Raimo Matveinen kirjoitti jokin aika sitten Suomenmaassa osuvasti: ”Ennen keskustassa haukuttiin herrat, sitten äänestää rätkäytettiin, jonka jälkeen lähdettiin yksissä tuumin puoluetyöhön.” ”Eikös tehdä nyt samoin,” Matveinen kehottaa. Hätäilemällä emme pääse eteenpäin”, Aittakumpu kirjoittaa Suomenmaassa (30.12.). Kyllä nyt riittää neuvojia keskustalle Pääkirjoitus ”Oppositio. Kateutta ne puheet vain ovat. Kissanpoikia pesemässä.” M ari a Se pp älä. Keskustan on yksinkertaisesti annettava uudelle hallitukselle ja uudelle puolueen puheenjohtajalle aikaa. Niin kokoomuksen kuin perussuomalaistenkin kellokkaat tietävät, että kansalaisten asioita voi hoitaa hallituksessa, ei oppositiossa. Hyvä kehotus. Ei sellaista työtä varten mitään linjanmuutoksia tarvita. Tähän ovat Suomenmaan palstat käytettävissä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö keskustan viestiä pidä selkiyttää ja tehdä vielä ymmärrettävämmäksi. Mitä siellä tekemässä
Joka vuosi Kennelliitto rekisteröi lähes 50 000 uutta koiraa. Onko niin, että itselle läheiset ja tärkeät asiat leimaa hyväksytyiksi, mutta etäisempään on helppo iskeä pahuuden polttomerkki. Ilmastonmuutokselle ei voi kohautella olkiaan. Jokaisen on katsottava peiliin ja mietittävä, mitä itse voisi tehdä, mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Yritän sanoa vain, että ilmastonmuutoskeskustelusta puuttuu suhteellisuudentajua joka lohkolla. Totesin, että koira kerää ympärilleen yhtä paljon roinaa kuin vauva. Vauvoja sen sijaan syntyi viime vuonna enää 47 307. 10.1.2020 5 Toimittajalta Hauva vai vauva. Lapsi on osalle päästölähde, samoin kuin nauta, joka sentään on vuosisatoja pitänyt karun maan kasvatit hengissä, mutta lemmikkien kohdalla vastaavaa puhetta kuulee vähän. Olen saanut ison perheen, johon nyt kuuluu vielä se koirankin. tilastoKesKuKsen mukaan vuonna 2008 Suomessa oli 700 000 koiraa, joista 500 000 rekisteröityjä. samaan aiKaan , kun perheemme iloitsi uudesta jäsenestään, puhe lastensaamisen epäekologisuudesta, naudanlihan ja maidon turmiollisuudesta ja metsänhakkuiden viheliäisyydestä kiivastui. minä olen mahdollisimman huono puhumaan aiheesta. Toisaalta lennän harvoin, laitan ruuan itse – hävikki on mitätöntä, ostan lähes kaikki vaatteet ja tavarat käytettyinä eikä kodissamme ole yhtään tyhjää neliötä. Missä menee kohtuuden raja ja missä on syytä hillitä omia mielihaluja tai muuttaa tottumuksia. Kolme koiraa hänellä kuitenkin on. Vasta sitten kannattaa pohtia asiaa naapurin kannalta. Kotiimme tuli koira vuosien haaveilun jälkeen. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Ehkä joku vielä syntymättömästä sukupolvesta keksii ilmastonmuutokseenkin ratkaisuja, joita emme kykene edes aavistelemaan. Oli älypeliä, palloa ja vetolelua. Välttämättömyyshyödykkeitä hankittiin käytettynä, mutta eräät siitä huolimatta sekosivat lemmikkiputiikin pursuilevien hyllyjen äärellä. Niiden lisäksi meillä vipeltää tuhansia rekisteröimättömiä rakkeja. Mielessä käväisi, että lapsista sentään kasvaa veromaksajia. Hyvinvointivaikutusten ohella koiran mukana taloon tuli kasoittain (muovi)kamaa. Mutu-tuntumalta sanoisin, että lapsi usein muuttaa vanhempiensa ilmastoa rasittavaa elämäntapaa parempaan suuntaan; baari-illan korvaa lautapelisessio lapsen kanssa, shoppailupäivän koko perheen piipahdus puistoon ja sen sijaan, että pyrähdettäisiin viikonlopuksi Keski-Eurooppaan, matkustetaan mummolaan. Ja vaikka ihminen kieltäisi itseltään lihansyönnin, fanaattisinkin vegaani sallii sen koiralleen. Pienet repesivät riemusta, isäntä alkoi käydä lenkillä ja kun kyyläsin nurkan takaa, näin teinin ikiyrmeän ilmeen lientyvän hymyntapaiseen koiran juostessa häntä vastaan. Melkoisia hiilentuottajia nämä rakkaat hauvelit. Syyttelyllä ihmiskunnan suurin ongelma ei ratkea. Vertailun vuoksi: alle 15-vuotiaita lapsia oli 880 000. Meri Alaranta-Saukko. Koiran tarvikkeille ostettiin kolme isoa laatikkoa; ruuan lisäksi oli naksuja, tikkuja ja luujäljitelmiä. Ihan varmasti koirat eivät vaihda vaippoja tai lusikoi soppaa suuhumme siinä vaiheessa, kun tarvitsemme hoivaa. Tuttava kertoi ystävästään, joka ei ilmastosyistä halua lapsia
Se kaataa. Myrskyä saattaa tulla ennen kaikkea talousja työllisyysluvuista. Se antaa hyvän lähtötilanteen kriisien varalle. Siitä huolimatta työmarkkinoiden kriisiytyminen on demaripääministerille hyvin vaikea tilanne, josta on hankala selvitä ilman kolhuja. Edessä tiukka politiikan kevät Olen aina ollut vahva parlamentarismin kannattaja ja suhtautunut kriittisesti presidentti-instituutioon. Pääministerinä Marin on Jokisipilän mielestä aloittanut vakuuttavasti. Tilannetta ei helpota sekään, että keskustalla ja vihreillä on ollut monenlaista hankausta hallituksen lyhyen taipaleen aikana. – Hallitus ei pääse keväänkään aikana mihinkään siitä, että kohuja tulee nykyään entistä runsaammin mitä erilaisimmista aiheista. Hallituksen sisäinen eripura laittaa haastavan paikan eteen ennen kaikkea pääministerin, Jokisipilä arvioi. Ajassa Sanottua 6 10.1.2020 Kun asia, vaikka kuinka merkittävä, nostaa vihaa toisin ajattelevaa kohtaan, ollaan menossa kohti huonoa. Tuoreelle pääministerille Sanna Marinille (sd.) kovia paikkoja aiheuttavat ennen kaikkea naisvaltaisten alojen kuten sosiaalija terveysalan ammattijärjestö Tehyn vaatimukset. – Marinin asemaa helpottaa se, ettei hänellä ole ay-kytköstä, kuten Rinteellä oli ennen pääministeriyttä. Jokisipilä arvelee, että oppositio tulee iskemään ennen kaikkea keskustaa vastaan, sillä puolueen talousja työllisyyskannat poikkeavat selvästi muista hallituspuolueista. – Marin on tässäkin asiassa äärimmäisen kovassa tilanteessa, kun hän joutuu tasapainoilemaan ristiriitaisten eduskuntaryhmien ja puolueiden suunnasta tulevien vaatimuksien ristipaineessa. Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan Samuli Vänttilä EdEssä ei ole mitään helppoja aikoja, kun politiikan kevät jälleen käynnistyy joulutauon jälkeen. Rinteen eroamiseen johtaneet seikat hiertävät edelleen etenkin keskustan ja demareiden välillä. Nyt huomaan arvostavani instituutiota entistä enemmän. Hänen mukaansa kireää tunnelmaa on odotettavissa työmarkkinakierroksen käynnistyttyä. Vesa Moilanen / Lehtikuva. Katri Kulmuni Twitterissä Kireää tunnelmaa on odotettavissa työmarkkinakierroksen käynnistyttyä. Jokainen kohu luo paljon painetta hallituspuolueille, joilla on jo valmiiksi heikot gallupluvut. OdOtEttavissa on myös opposition rankkaa kritiikkiä, kun hallitusohjelman tavoitteet alkavat kevään aikana pikku hiljaa konkretisoitua hallituksen esityksiksi. – Marinin täytyy tarkkaan valita toimintalinjansa, että tilanteesta selvitään jollain tavalla ehjin nahoin, Jokisipilä pohtii. Näin arvioi apulaisprofessori Markku Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Samoihin ansoihin ei missään nimessä ole varaa langeta. Kiitos hyvästä uudenvuodenpuheesta! Sanna Marin Twitterissä Tasavallan presidentille on tärkeää osua yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, mutta olla kuitenkin aina askel edellä. Hän kuitenkin arvelee Marinin tiedostavan hyvin edeltäjänsä Antti Rinteen (sd.) virheet postilakon hoitamisessa. HallituksEn sisäisellä yhteistyölläkään ei ole Jokisipilän mukaan edessään ruusuisia aikoja. Hieno, arvokas ja yhdistävä puhe. Vihan kulttuuri ei kauas kanna
Sirpa Paatero Kalenteri. co m /2 01 9 Näitä poliitikkoja suomalaiset googlettivat vuonna 2019: 4. EU:n myöntämä lisäaika brexitille loppuu 3.2. Kevään istuntokauden ensimmäinen kyselytunti 8.2. Kymmenen googletuimman suomalaispoliitikon joukossa ovat myös muun muassa yllättäen menehtynyt kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.), eroamaan joutunut ja pikaisesti hallitukseen palannut ministeri Sirpa Paatero (sd.) sekä Oulun vaalipiiristä eduskuntaan yrittänyt romukauppias Markus Kuotesaho (sit.). TEM infoaa EU:n uudesta puhtaiden teknologioiden innovaatiorahastosta 21.1. Keskustan Lehtimiehet 100 vuotta 31.1. Markus Kuotesaho 7. Hallituspuolueiden kokous ilmastotoimista 4.2. Antti Rantakangas 9. Poliitikoista suomalaiset hakivat eniten perussuomalaisten puheenjohtajaa, kevään eduskuntavaalien äänikuningasta Jussi Halla-ahoa. Perustuslakivaliokunta käsittelee ulkoministeri Pekka Haaviston toimintaa al-Holin kysymyksessä 13.1.–25.3. Missä menee kriittisen journalismin ja populismiin yllyttämisen raja. Valtiovarainministeriön tiedonhallintalain koulutuskierros 16 kaupungissa 15.1. Olli Rehn Twitterissä Tässä ajassa päättäjiltä vaaditaan ennen kaikkea yhteistyökykyä, rohkeutta ja poliittista johtajuutta. Sitten tulivat Postin omistajaohjaussotkut ja kohu alHolin Isis-perheiden kotiuttamisesta, ja ihme tapahtui: oikeisto-oppositio löysi toisensa ja yhteispeli yhteistä punavihreää vihollista vastaan alkoi kulkea. Jussi Halla-aho 2. Paavo Väyrynen Lä hd e: w w w .g oo gl e. Kokoomus on ollut myös nopea oppimaan isommalta oppositioveljeltään. Kakkoseksi kiri demaripomo, pääministerinä 181 päivää toiminut Antti Rinne ja kolmanneksi hänen seuraajansa, nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.). Ajassa Sanottua 10.1.2020 7 Emmeköhän kaikki ole kyllästyneitä kuplaantumiseen, vihapuheeseen, puolitotuuksiin, valheisiin. Keskustajohtaja Katri Kulmuni löytyy listalta neljäntenä. Tutut nimet top-listalla 1. Kun pääministeri Sanna Marin (sd.) näpäytti puoluetta kyseenalaiseen seuraan ajautumisesta kysymällä, eikö heitä hävetä, kokoomuksella ei mennyt sormi suuhun: uhriutuminen ja mielensäpahoittaminen oli kuin suoraan populismin oppikirjoista. Euroopan parlamentin vuoden ensimmäinen istunto 14.1. Katri Kulmuni 8. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa demokraattien Iowan esivaali 3.–4.2. Abdirahim Husu Hussein 10. Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudessa 13.–16.1. Välillä näytti jopa hieman siltä kuin maassa olisi kaksi erillistä oppositiota: maahanmuuttoja talousoppositio. Li Andersson 6. Keskustan politiikkaja toimintapäivät, risteily Viking XPRS:llä Pekka Pohjolainen Vielä alkusyksystä toiseksi suurin oppositiopuolue kokoomus piti silmin nähden jonkinlaista hajurakoa perussuomalaisiin. Eeva Kärkkäinen Twitterissä Vastuullisten poliitikkojen lisäksi myös media joutuu pohtimaan omaa rooliaan yhteiskunnallisen keskustelun suuntaamisessa. Antti Rinne 3. Uusi vuosi, uudet nuotit. Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit 5.2. Sanna Marin 5. Oikeisto-oppositio löysi toisensa henna lammi Viime Vuoden suosituimmat haut Googlessa ovat jälleen selvillä. Valtiopäivien 2020 avajaiset 6.2. Tarvittavia päätöksiä ei saada aikaiseksi ilman uskallusta kompromissien etsimiseen ja kykyä niiden perustelemiseen
Täysistuntojen puheenvuorot ovat yksi osa edustajien työtä. Ken on heistä puheliain. Työllisiä oli marraskuussa 10 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa muualla, esimerkiksi valiokunnissa. 8 10.1.2020 Samuli Vänttilä Kansanedustajien joulun istuntotauko kestää tammikuun yli. Työllisyyden kasvu on hidastunut kahteen edellisvuoteen verrattuna. Myös pitkäaikaistyöttömyys jatkoi vähentymistään. Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu ei riitä nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin ilman merkittäviä lisätoimia. Työttömien määrä väheni 8 000:lla vuoden takaisesta. Pekka Aittakumpu Anu Vehviläinen Hannu Hoskonen Mikko Kinnunen Pasi Kivisaari Ari Torniainen Jouni Ovaska Markus Lohi Esko Kiviranta Joonas Könttä Mikko Savola Anne Kalmari Hilkka Kemppi Antti Kurvinen Mikko Kärnä Arto Pirttilahti Petri Honkonen Eeva Kalli Hanna Huttunen Hanna-Leena Mattila Hannakaisa Heikkinen Juha Sipilä Juha Pylväs Matti Vanhanen Tuomas Kettunen 2 eduskunnan puhemies 7.6.2019 alkaen aloitti kansanedustajana 28.11.2019 6 8 20 12 9 56 57 76 65 59 32 32 45 38 33 26 26 32 28 28 24 25 26 Työllisyysaste oli marraskuussa Luku. Suomenmaa listasi, ketkä keskustan kansanedustajat käyttivät vuoden 2019 valtiopäivillä eniten puheenvuoroja
10.1.2020 9 Täällä Bryssel Politiikan katsomossa on nyt ahdasta. Tässä tilanteessa käännämme helposti omat vahvuutemme heikkouksiksi. Seuraava tärkeä väliaikapiste on 2021 kuntavaalit, joissa onnistuminen rakentaa pohjaa seuraaville eduskuntavaaleille ja puolueen uudelle nousulle. Mitä jos kokeilisimme olla reilusti rohkean juurevia ja samalla kestävän moderneja vailla väkinäistä vastakkainasettelua. Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton. Poukkoileva käytös ja syyttelevä ilmapiiri tukahduttaa. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan valiokunta kuulee kolmenlaisia asiantuntijoita: perustuslakiasiantuntijoita, rikosoikeuden asiantuntijoita ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Pois katsomosta, kentällä on töitä! Perustuslakivaliokunta tutkii Haaviston toimet Pekka Pohjolainen eduskunnan perustuslakivaliokunta kokoontuu 14. Ministerivastuuasiaa on käsitelty viimeksi vuonna 2013, kun perustuslakivaliokunta selvitti pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) osuutta tulevaisuusselvityksen tilaamisessa filosofi Pekka Himaselta. Kymmenen prosentin hätäännys näkyy kaikilla tasoilla, puheissa ja tekemisissä. Töitä se vaatii meiltä jokaiselta, katsomosta käsin kun ei saada mitään merkittävää aikaan. Myöskään maatalouspolitiikkaa ei sovi vähätellä eikä vaieta siitä liian kepulaisena, vain pientä porukkaa koskevana touhuiluna; maailman megatrendit pyörivät juuri ruuan ja ilmastokysymysten äärellä, joihin liittyvistä suomalaisista ratkaisuista saamme olla ylpeitä, laadukkaan tekemisen kulttuuria maailmalle vieden. Sitä ymmärrystä meillä keskustassa on. Valtakunnanoikeus istui viimeksi vuonna 1993, kun Esko Ahon (kesk.) hallituksessa kauppaja teollisuusministerinä toiminut Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lahjuksen vaatimisesta. Paikallisuuden ja globaaliuden kytköstä on syytä kirkastaa. Seppo Samuli / Lehtikuva. Tuemmeko hallitusohjelmaa, josta on hyvä muistaa sen perikeskustalainen sisältö. tammikuuta käsittelemään ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr,) toimintaa al-Holin leirin Isis-perheiden kotiuttamiskysymyksessä. Mikäli eduskunta päättää nostaa syytteen, käsitellään syyte valtakunnanoikeudessa. Keskustalaisuus on ammentanut aina voimansa paikallisuudesta, ja se voi toimia myös kaupungeissa. Syyllistäminen on toki helpompaa kuin ratkaisujen hakeminen, huutelusakkeihin on yllättävän helppo yhtyä. Ottaisimme päämääräksemme yhtenäisyyden, puhuisimme asioiden puolesta enemmän kuin niitä vastaan. Kärsimme vielä hallitusvastuun raskaana laahaavasta viitasta. Meidän on pian päätettävä, haluammeko olla hallituksessa vaiko emme. Olemme pudonneet välitilaan, kuoppaan, jonka yli vihreiden ja perussuomalaisten äärikärkevää maahanmuuttoja ilmastopolitiikan keskustelua seuraamme, väliin jotain aina huudellen. Sinne on tunkenut erityisesti keskustahenkisiä politiikan seurailijoita ja uskollisina pidettyjä puolueen sotureita. Virkamiehistä valiokunta kuulee ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista. Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan perustuslain mukaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Laittomuuksia ei löytynyt, eikä asia edennyt valtakuntaoikeuteen. On tärkeää, että kaikki antavat tukensa hallitusohjelman keskustalaisille linjauksille. Haavistolla ja asiaan liittyvillä virkamiehillä on tammikuun ensimmäiseen kokoukseen asti aikaa antaa lausuntonsa. Miksi emme puolustaisi sitä nostaen reilusti alueja perhepolitiikan teemoja
Ovatko määrät korkeampia kuin väestössä keskimäärin. Henna Lammi etkö keksi, mihin teokseen seuraavaksi tarttuisit. Ei siis hätää keskustan edustajat, tilastojen valossa eroriskinne ei ole sen suurempi kuin muidenkaan! Pekka PoHjoLainen Veteraanikansanedustajat haluavat tukea kansanvaltaa ja demokratiakasvatusta kiertämällä kouluissa ja oppilaitoksissa. – Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Riski eroon pienenee, mitä kauemmin liitto kestää. Aikaa haasteen suorittamiseen on vuoden 2020 loppuun. Hankkeen taustalla on Jyväskylän yliopiston julkaisema tutkimus, jonka mukaan demokratia ja demokratiakasvatus ovat marginaalia Euroopassa. 10. 2. Heidän keski-ikänsä oli yli 50 vuotta. Toisen kepulaisen suosittelema kirja Toisen kepulaisen haukkuma kirja Kirja, jonka henkilöhahmona esiintyy Kekkonen Kirja, jonka kannessa on apila tai muu kepuhenkinen kasvi Kirjailijan nimikirjaimet ovat samat kuin kepun puheenjohtajalla Kirja, joka kertoo elämästä Kehä kolmosen ulkopuolella Kirja, jonka nimessä esiintyy sana ”vihreä” Kepulaisesta kertova muistelmateos tai elämäkerta Santeri Alkion kirjoittama romaani Kirja, joka käsittelee Santeri Alkiota 1. 7. Nikander uumoilee, että suurin osa edustajista oli jo ohittanut riskivuodet. 5. Hankkeen yhteystiedot löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta https://parlamenttikierros.wordpress.com/. Eronneisuuteen vaikuttavat niin avioliiton solmimisvuosi, henkilöiden ikä, lapsiluku kuin koulutustausta. Koska näitä tietoja ei ole, vastausta on mahdoton antaa. Ei hätää. Ju ha ni O ja le ht o Ajassa Kansanedustajien avioliitot tiukilla. 6. 4. Veteraanikansanedustajien yhdistys toivoo kouluilta ja oppilaitoksilta yhteydenottoja. 3. He pitävät tärkeänä, että kansalaiset tuntevat niin kansanvallan periaatteet kuin sen toimintatavat ja että ne tulevat tutuiksi jo perusopetuksessa ja toiseen asteen koulutuksessa. Sen arvo on tunnettava, jotta sitä voi puolustaa, veteraaniedustajat muistuttavat tiedotteessaan. – Kymmenen vuotta naimisissa olleiden riski erota on pieni ja tätä vielä kauemmin olleiden vielä pienempi. Tilastokeskuksen yliaktuaari Timo Nikanderin mukaan kysymys on monimutkainen. Veteraaniedustajat keskittyvät puoluetoiminnan sijaan kansanvaltaan ja parlamentarismiin, mutta vastaavat myös oppilaiden kysymyksiin. koulujen ja oppilaitoksen opetusresurssien tueksi on ilmoittautunut yli 90 aiemmin yhdistyksen jäsentä eri puolilla maata. 8. 10 10.1.2020 Kepulainen lukuhaaste Henna Lammi KesKustan eduskuntaryhmän eläköitynyt pääsihteeri Seija Turtiainen nosti Suomenmaan haastattelussa esiin kansanedustajien korkeat avioeroluvut. Näin on suurelta osin myös Suomessa uusista opetussuunnitelmista huolimatta. Se tiedetään, että 9–10 prosenttia kaikista liitoista päättyy eroon neljän vuoden kuluessa. Vuosina 2015–2019 keskustassa vaikutti 48 kansanedustajaa, joista vaalikauden alkaessa naimisissa oli 42. Aiemmin kansanedustajina toimineet ovat tunnistaneet opetukseen liittyvät ongelmat ja haluavat tehdä asialle jotakin konkreettisesti. Haasteessa on kymmenen kohtaa, ja kirjat voi lukea haluamassaan järjestyksessä. 9. Tästä seuraa, että jos ajatellaan joukon eroamista kumuloivasti, niin ei mitenkään päästä koko väestössä havaittuun kymmenen prosentin tasoon. Jaa lukukokemuksesi somessa: #kepulainenlukuhaaste. Veteraanikansanedustajat kiertävät kouluissa Mirja Vehkaperä ja Anneli Jäätteenmäki ovat mukana kiertämässä oppilaitoksia. Viime vaalikaudella tiettävästi neljän keskustaedustajan liitto päättyi eroon, tälläkin vaalikaudella on uutisoitu jo yksi avioero. Kepulainen lukuhaaste haastaa lukemaan kirjoja, jotka ovat ehkä jääneet lukematta. Voit suorittaa lukuhaasteen poliittisesta väristä riippumatta
Härkään voi luottaa sataprosenttisesti. Lapsi antaa onnistuneista kokemuksista välittömän palautteen aidolla iloisuudellaan. Kartoittamalla toiveet ja pettymykset, minkä mukaisesti pystymme kehittämään toimintaamme vastaamaan peruskannattajiemme ajatuksia. Lapset ovat suurin lahja. Suuressa perheessä myös puolisolla on iso rooli. Härkä etenee asettamiensa tavoitteiden mukaisesti välittämättä vastaan tulevista vastuksista. kuMMan vOittOa tuuletat eneMMän: kaisa Mäkäräisen vai tiril eckhOffin. Kannustamme tasapuolisesti molempia, mutta totta kai oma suosikkini on Kaisa Mäkäräinen. Minulla on tukenani loistava varapuheenjohtajisto, piirin hallitus ja kenttäväki. Olet kuuden lapsen äiti, vesaisten aktiivi ja Opettaja. Ampumahiihdon seuraaminen on meille koko perheen harrastus. Pääsylippu Pohjois-Karjalaan ei sisällä erityisiä ehtoja, vaan jokainen on tervetullut omana itsenään. Olet hOrOskOOpiltasi härkä. Miten ehdit OrganisOida kaikille ruuan, vaatteet, harrastukset ja halit. Härkä kuuntelee, punnitsee asioita eri näkökulmista ja hakee ratkaisut myös vaikeimmilta tuntuviin ongelmiin. Työ tehdään yhdessä. Miten aiOt saada pettyneet palaaMaan keskustan riveihin. Olet innOkas aMpuMahiihdOn seuraaja ja fanitat Myös nOrjaa. Mitä se kertOO sinusta. Puolet lapsistamme on syntynyt Norjassa. pitääkö sinne tullessa vaihtaa farkut verkkarihOusuun ja juOda kaljaa auringOnnOusuun, kuten leevi and the leavings laulaa. Siksi lasten ja nuorten kanssa työskentely antaa paljon. Olet keskustan pOhjOis-karjalan piirin uusi puheenjOhtaja. Jertta Harinen Vaihdan farkut verkkarihousuun Olet paljasjalkainen pOhjOiskarjalainen. 10.1.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Kuka olet. Verkkarit kuvastavat hyvin pohjoiskarjalaista rentoutta. 100% teksti: samuli vänttilä Meppi Hakkaraisella on alkoholiongelma, mutta SK:n haastattelema perussuomalaisten johtaja Halla-aho ei usko, että tilanteeseen voi puuttua (10.12.2019). Oma lempijuomani on vesi
Naisten voiton vei odotetusti Norjan Therese Johaug. Itävallan kohua herättäneessä hallitusohjelmaluonnoksessa on mukana muun muassa huivikielto. Voiton vei Venäjän Aleksandr Bolshunov. Yhdysvallat tappoi Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä viime perjantaina. Kerttu Niskanen oli parhaana suomalaisena 11:s. tuleN tuhot. Niskanen oli kiertueen loppusijoituksissa kymmenes. Moni odotti Iivo Niskaselta menestystä hiihdon Tour de ski -kiertueelta, mutta kuopiolaisen vauhti ei riittänyt kärkipaikoille. Vauhti ei riittäNyt. Itävallassa Sebastian Kurzin johtamat konservatiivit sekä vihreät muodostavat yhteisen hallituksen. Tapaus kiristi maiden välit äärimmilleen. Iskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä. Koonnut: samuli vänttilä Saeed Khan/ Lehtikuva / AFP. Kurz on pitänyt rajavalvontaa ja ”poliittisen islamin” torjuntaa keskeisesti esillä. Palot ovat tuhonneet toistatuhatta kotia ja käristäneet Tanskaa suuremman alueen maata. Tuhansia ihmisiä on jouduttu evakuoimaan kodeistaan ja lomakohteistaan Australiassa, missä viikkoja kestäneissä maastopaloissa on toistaiseksi kuollut noin 20 ihmistä. 12 10.1.2020 Maailman kuvat KostoisKu. Kurzista, 33, tuli maailman nuorin pääministeri ennen Suomen Sanna Marinia. USA:n tekemä isku on vastaus uutenavuotena Bagdadissa tehtyyn hyökkäykseen USA:n suurlähetystöä kohtaan. NuoriN päämiNisteri
Perheen, työn ja vapaa-ajan hoitaminen tapahtuu sovellusten kautta. Kukaan ei kanna paperirahaa mukanaan, ei juuri edes pankkikortteja. ”Eli Härän vuosi. ”Miksi sinä et ole ministerinä?”, kysytään. Samoin sähkölaskut, postin lähettämiset ja kaupassa käynti. Muutos muutaman vuoden takaiseen on huomattava. Yli 97 prosenttia Hangzhoun myyjistä, isoista merkkituotteista katuravintoloihin, käyttää maksusuorituksiin ensisijaisesti Alipay-sovelluksen QR-koodimaksua. Neljän tunnin tuki autoineen ja kantaja-kuljettajineen maksoi alle 20 euroa. Ja 1985 on Puun Härkä”, minulle kerrotaan. Reilu parin tunnin matka Suomen itsenäisyyspäiväjuhlista Shanghaista koti-Hangzhouhun taittui samalla hinnalla. Nopean kehityksen huomaa niin Alibaban kotikaupungissa Hangzhoussa kuin Kiinan maaseudulla. Iloista ja menestyksekästä Rotan vuotta 2020 Suomenmaan lukijoille! Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Kiina astuu uudelle vuosikymmenelle. Yksi iPhone tai Huawei ja muutama sovellus riittävät. Se, joka onnistuu parhaiten rakentamaan luottamusta Kiinan muurin eri puolin, voittanee pelin. Maslowin tarvehierarkiaa kivutaan ylöspäin vuosi vuodelta. Kiinassa vierailivat muun muassa tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen ja Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen joukkueineen. Toiveeni on, että niin Kiinassa kuin maailmanlaajuisesti tullaan näkemään luottamuksen rakentamisen vuosikymmen. Vaimoni tilasi meille muuttopalvelun sovelluksen kautta. Minulla on oma yritys. Isoa laivaa on vaikea kääntää nopeasti ja riski laivan kellahtamisesta on iso. Digitaalisen Silkkitien tarjoamat mahdollisuudet ovat mittaamattomat. ”Mutta eihän se mitään estä – teidän pääministerilläkin on alle 2-vuotias vauva!” Ihmiset pitävät Suomen tarinaa satumaisena, mutta ihailtavana esimerkkinä. Vaimoni saa talonmieheltä oppitunnin, miten roskat on tästä lähtien lajiteltava neljään eri väriluokkaan. Uutiset maailman nuorimmasta hallituksesta ovat levinneet sosiaalisessa mediassa. Hangzhoun asuintaloni alakertaan ilmestyi roskien lajittelupiste. Selitän ystävillemme, että olemme samana vuonna syntyneitä kuin Marin ja Ohisalo. Kiinalaiset ihmettelevät myös kännykkäsovellusten nopeutta. En ole, koska en ole omistautunut politiikalle. Taobaosta (kiinalaisten vastine Verkkokauppa.com:lle) saa saman tien lähes mitä vain. Kehityksellä on hintansa: haitat ympäristölle ja elintarviketurvallisuudelle, alueiden epätasa-arvo, lisääntynyt kontrolli. Olen juuri mennyt naimisiin ja lapsikin on tulossa kesällä. Kalakaupasta voi tilata 30 minuutissa tuotteita kotiovelle. Viime VUosi oli Suomen ja Kiinan yhteistyölle merkittävä. Taskuvarkaat ovat käytännössä menettäneet ammattinsa ja ruvenneet DiDi-kuljettajiksi (Uberin kiinalainen vastine) tai katukauppiaiksi. Suomalaisilta kysellään, kuinka Kiina voisi tasapainottaa kestävää kehitystään. Kauppasotien, Kiinan 70-vuotisjuhlien ja Alibaban ennätystulosten keskellä digitalisaatio muuttaa nopeasti ihmisten arkea. Marinin, Kulmunin ja muiden nuorten johtajien kuvat komistavat kännykän näyttöjä. Ihmiset lapsesta vaariin hyödyntävät teknologiaa elämänlaatunsa parantamiseen. Elämäni on Suomen lisäksi Kiinassa. Kiina hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia huomattavasti nopeammin kuin eurooppalaiset. 10.1.2020 13 UUsi vuosikymmen on otettu Kiinassa vastaan uteliaasti
Edellisellä vuosikymmenellä hallituksia ehti olla vain neljä, vaikka joukkoon mahtui Anneli Jäätteenmäen (kesk.) 69 päivän hallitus. Perussuomalaisten menestysresepti on perustunut paitsi maahanmuuttoon, myös identiteettipolitiikkaan. Tosiasiassa puolueen voimistuminen nojasi jo tuolloin vahvasti maahanmuuttovastaisiin piireihin, joiden guruksi Soinin joitakin vuosia aiemmin suojiinsa ottama Jussi Halla-aho oli noussut. Marinin hallituksesta tuli 2010-luvun viimeinen ja järjestyksessä jo seitsemäs päättyneen vuosikymmenen sisällä. PoPulismin, valheen ja trollauksen vuosikymmen TeksTi: Pekka Pohjolainen. Kun perinteiset isot puolueet ovat vajonneet keskisuurten sarjaan, ideologisesti yhtenäisten hallitusten kokoaminen on käynyt vaikeaksi. Varsinkin keskusta, perussuomalaiset ja SDP voivat kertoa aiheesta lisää. Soinin ensimmäisen ”jytkyn” taustalla oli vielä EU-vastaisuutta ja vennamolaista keskiolutbaarien protestia ja herravihaa. Perussuomalaiset ylsivät kaikissa 2010-luvun eduskuntavaaleissa noin 40 eduskuntapaikkaan. Sen levittämiseen viestintää mullistanut sosiaalinen media tarjosi tehokkaan välineen. Globalisaatio, viime vuosikymmenen lopun finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi loivat nostetta populismille. Suomessa käännekohta oli vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa Timo Soinin perussuomalaiset ottivat eduskunnasta 39 paikkaa. Pääministerien ja hallitusten tiuha vaihtuminen kertoo suomalaisen politiikan muuttumisesta entistä epävakaammaksi. Välillä hallituksilla on ollut vaikeuksia niukilla enemmistöillä keplotellessaan. Viime aikoina jopa välikysymyksissä on ollut poliittista vaaran tunnetta. Entinen ”kolmipuoluejärjestelmä” ja 1980-luvulla alkanut vahvojen enemmistöhallitusten aikakausi jäi päättyneellä vuosikymmenellä taakse. 14 10.1.2020 Ilmiöt Joulun alla Suomi sai uuden, pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen. Poliittinen turbulenssi on pitkälti tuontitavaraa. 2010-luku toi epävakautta ja vastakkainasettelua suomalaiseenkin politiikkaan. Konseptissa vastakkainasettelua ja uhkakuvia rakennetaan milloin mistäkin hyödynnettäväksi kelpaavasta teemasta ilmastopolitiikasta sananvapauteen. 2010-luku toi myös dramatiikkaa puolueiden kannatuskehitykseen. Tällä hetkellä voimiensa tunnossa oleva perussuomalaiset pystyy oppositiossakin vaikuttamaan siihen, miten hallitusvallassa olevat puolueet uskaltavat vaikkapa maahanmuuttotai ilmastopolitiikkaa tehdä. Halla-ahon johdolla puolue onnistui nitistämään myös kesän 2017 puoluehajaannuksessa irtaantuneet ja hallitusvastuuseen jääneet siniset. Yli kymmenen prosenttiyksikönkään muutokset lyhyen ajan sisällä eivät ole enää mahdottomia
Sh utt ers to ck Sosiaalisesta mediasta tuli 2010-luvulla paitsi tärkeä viestinnän, myös politiikan teon ja poliittisen manipuloinnin väline.. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu sai lopulta myös vuosia kipeästi kaipaamansa kasvot, kun ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg nousi koko maailman tietoisuuteen. KoTimaassa 2010-luvulla jouduttiin jättämään lopulliset jäähyväiset NokiaSuomelle. Harmittoman hupsuttelun välineenä ensi askeleensa ottaneesta sosiaalisesta mediasta tuli 2010-luvulla paitsi tärkeä viestinnän, myös politiikan teon ja poliittisen manipuloinnin väline. 2010-luku oli maailmalla myös ilmastopolitiikan vuosikymmen, vaikka tulokset jäivät laihoiksi. Jos globaaleihin ongelmiin halutaan vastata, 2020-luvun politiikassa tarvitaan luultavasti uusien kasvojen lisäksi myös uutta ajattelua ja poliittista rohkeutta. Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta talvella 2014 Suomenkin poliittiset ja taloudelliset Venäjä-suhteet ovat taantuneet, mutta Niinistö on pystynyt pitämään yllä hyvän keskusteluyhteyden Venäjän presidentti Vladimir Putiniin. Länsimaiselle demokratialle ankean 2010-luvun perintö ei anna tähän juuri eväitä, eikä tee urakkaa muutenkaan helpommaksi. Uhka on todellinen. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) varoitti syksyllä yhden asian perusteella äänestämisen aiheuttamista ongelmista edustukselliselle demokratialle. Uusi hyisempi aika on samalla käytännössä lopettanut aiemmin edellisellä vuosikymmenellä vilkkaana käyneen keskustelun Suomen Nato-jäsenyydestä – tai ainakin siirtänyt sen jonnekin hamaan tulevaisuuteen. 10.1.2020 15 Politiikan 2010-lukua olivat myös maalittaminen, trollaus ja niin sanottujen vaihtoehtoisten faktojen – suomeksi sanottuna valheiden – levittely, maailmanpoliittisestikin vakavin seurauksin. Hanke jatkaa nyt elämäänsä Marinin hallituksen työpöydällä. Jos äänestämisestä alkaa ylipäätään tulla yhä helpommin ohjailtavissa olevaa tunneperäistä toimintaa, vaikeuksia on luvassa. Talouskasvu ja työllisyyskäyrä nytkähtivät liikkeelle vasta vuosikymmenen lopulla, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai aikaan uudistuksia ja maailmalta tuli vetoapua. Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä Suomea johtaa nuorin pääministeri kautta aikojen, ja nuorempi sukupolvi on vallannut avainvaikuttajien paikkoja muutenkin. Tasavallan presidenttinä toista kauttaan istuva Sauli Niinistö on hoitanut tehtävää menestyksekkäästi erityisesti suurvaltasuhteiden rakentamisessa. Valtava määrä poliittisia voimavaroja upposi jättimäiseen sote-uudistukseen, jota ei sinnikkäästä yrityksestä huolimatta saatu aikaan. Vuosikymmenen mittaan 1940-luvulla syntyneet suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle niin työelämästä kuin politiikastakin, muutamaa viimeistä mohikaania lukuun ottamatta
sirPa Paatero Kehitysja omistajaohjausministeri 2014–2015, (sd.) Paatero antoi luottamuspulan vuoksi potkut Solidiumin hallituksen puheenjohtajalle Pekka Ala-Pietilälle. Heidi Hautala Kehitysja omistajaohjausministeri 2011–2013, (vihr.) Hautala joutui eroamaan ministerin tehtävistä sen jälkeen, kun Hautalan väitettiin estäneen Arctia Shipping -yhtiön tekemän rikosilmoituksen jäänmurtajia vallanneita Greenpeaceaktivisteja vastaan. Kohua nostatti myös Sipilän lasten osittain omistaman Chempolis-yrityksen tekemä investointisopimus Sipilän Intiaan suunnatun vienninedistämismatkan yhteydessä. Caruna-kauppa on tarkoittanut kuluttajille sähkön siirtohintojen jatkuvaa nousua. Paateron ja pääministeri Antti Rinteen (sd.) selitykset postilakon taustoista ja syistä kävivät entistä epäselvemmiksi sitä mukaa, kun asiasta alkoi paljastua uutta tietoa. Patria irtisanoi johtotason henkilöitään myös sen jälkeen, kun yhtiön esitteitä markkinoinut liikemies löytyi murhattuna hotellihuoneestaan Ugandassa. Kuraa tulee niskaan aina. Asia herätti rajua arvostelua. Suomenmaa kokosi vuoden 2007 jälkeen toimineiden omistajaohjausministereiden keskeisimmät kompastuskivet. Hautalan kerrottiin myös jättäneen maksamatta veroja ja eläkemaksuja kotona teettämistään remonttija siivouspalveluista. Oikeuskansleri antoi molemmista tapauksista Sipilälle puhtaat paperit. JuHa siPilä Pääministeri 2015–2019, vastuulla myös omistajaohjausasiat 2015–2017, (kesk.) Yle-gate kohahdutti Suomea sen jälkeen, kun Yle esitti väitteitä Sipilän läheisistä sukulaisyhteyksistä valtio-omisteisen Terrafamen kaivoksen aliurakoitsijaan. mika lintilä Elinkeinoministeri 2017–2019, vastuulla myös omistajaohjausasiat, (kesk.) Lintilä sai selitellä valtion omistaman aseyhtiön Patrian toimia, kun yhtiö joutui taloudellisten haasteiden vuoksi irtisanomaan toimitusjohtajansa. Samuli Vänttilä Jyri Häkämies Puolustusministeri 2007–2011, vastuulla myös omistajaohjausasiat, (kok.) Valtio möi Häkämiehen kaudella Kemira GrowHow’n omistuksensa norjalaiselle lannoiteyhtiölle, mikä nosti lannoitteiden hintoja. Häkämiestä vaadittiin tilille myös muun muassa Kemijärven sellutehtaan lakkauttamisesta. Lopulta Rinnekin joutui eroamaan pääministerin tehtävistä.. 16 10.1.2020 Tuulinen TehTävä Omistajaohjausministerin pesti on vaikea rasti. Ratkaisua arvosteli muun muassa keskustan Juha Sipilä. sirPa Paatero Kuntaja omistajaohjausministeri 6.6.2019–10.12.2019, (sd.) Paateron toinen kausi omistajaohjausministerinä katkesi jo puolen vuoden jälkeen postikohun seurauksena. Pekka Haavisto Kehitysja omistajaohjausministeri 2013–2014, (vihr.) Haavisto joutui kohun silmään annettuaan luvan valtio-omisteisen Fortumin sähköverkkoyhtiön myymisestä pääomasijoittajille
10.1.2020 17 Henkilö Nälkämaasta Keskustan uusi kansanedustaja Tuomas Kettunen ei ole totinen torvensoittaja, mutta dramaattinen nousu kansakunnan kaapin päälle vetää mietteliääksi. törähtää TeksTi: Santeri Lampi • kuvaT: Jari Laukkanen
Juhlallinen hetki kouraisi vatsanpohjasta. – Lisäksi kuulin, että Kainuusta oli soiteltu muutamille edustajille, että pitäkäähän siitä Kettusesta huolta. Pian Kettunen istahti paikalleen eduskunnan suureen saliin. Kulmuni halusi varmistaa, ettei kuhmolainen ollut liikenteessä yksin. Olenhan entinen rekkakuski, joten minulla on hyvät unenlahjat. Niitä Kettunen oli tapittanut tarkasti jo pikkupoikana. Kansanedustaja Tuomas Kettunen on tuttu näky Kuhmon puhallinmusiikkipiireissä. Vaikka eduskuntaryhmää oli vasta kohdannut musertava menetys, keskustalaiset ottivat kuhmolaisen tulokkaan avosylin vastaan. Isällisiä neuvoja Kettunen sai heti kättelyssä, kun tapaaminen puhemies Matti Vanhasen (kesk.) kanssa venähti tavallista pidemmäksi. Lähtöhalausten jälkeen Kettunen valtuustokavereineen lähti taittamaan matkaa Kalajoelta kotiin päin. – Yöjunassa löin pään tyynyyn ja heräsin vasta, kun konnari jyskytti hytin ovea Helsingissä. – Muistan, kuinka isäukko aina sanoi, että tietävätköhän nuo mistään mitään, Kettunen naurahtaa. Sellaista lähimmäisenrakkautta vielä löytyy! Kettuselle on kunnia-asia, että hän käyttää Arkadianmäellä vahvaa kainuulaisten valtakirja. Puoluejohtaja kertoi arvoituksellisesti, että tiedossa olisi hätkähdyttäviä uutisia. Kettunen nousisi varasijalta eduskuntaan. Tiedossa oli kyselytunti. Kuin kohtalon oikusta Kettunen nousi rautatieasemalla pirssiin, jota ajoi keskustanuorten uuden pääsihteerin isä. VaiKKa surutyö oli pahasti kesken, tapahtumien vyöry vei Kettusta vääjäämättä kohti uutta elämänvaihetta. 18 10.1.2020 Kalajoen puoluevaltuuston kokouksen päätteeksi, ennen kotiinlähtöä, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni veti Tuomas Kettusen sivummalle väkijoukosta. – Varmaan Helsingin ainut kepulainen taksi, Kettunen iskee silmää. Sulateltuaan tapahtunutta parin päivän ajan tuleva kansanedustaja siivosi työpöytänsä Kuhmon maataloustoimistossa ja karautti vuoden 99 Ford Mondeolla Ouluun noutamaan valtakirjaansa – Posti kun oli mennyt lakkoon. Kun Ylivieska jäi taakse, Kettusen kännykkä kilahti: pitkän linjan kansanedustaja Antti Rantakangas oli menehtynyt kotonaan tapaturmaisesti. – Siinä loksahtivat jätkiltä suut auki, kun kerroin uutiset levähdysalueella, hän muistelee. Trumpetti kulkee miehen mukana myös työmatkoilla Helsingissä.
Vahva sivistysaatteen puolustaja, joka kuunteli ihmisiä. Suuri puhallinmusiikin ystävä onkin soittanut trumpettia niin sinfoniaorkesterissa, big bandissa kuin varusmiessoittokunnassakin. Rantakankaan ajattelu on lähellä Kettusen sydäntä: sen ytimessä on halu vahvistaa maakuntien elinvoimaa luomalla moderneja työpaikkoja perinteisille aloille. Kettunen saarnaakin pitkälle kehittyneen metsäteollisuuden ja biotalouden puolesta. Se avartaa maailmankatsomusta, Kettunen pohtii. PääKauPungin suurista saleista ja kirkkaista valoista huolimatta Kettusen kiintopiste on kotikunnan yhteisöllisessä ja lämpimässä ilmapiirissä. Kuhmolaisen mielestä ala on avainasemassa, kun Suomen hallitus tavoittelee 60 000 uutta työpaikkaa ja päästöjen huomattavaa leikkaamista. Minulla on talo Kuhmossa ja oikeus metsästää valtion mailla. Talo Kuhmon jylhissä mäntymaisemissa vaihtui kertaheitolla kaupunkikaksioon Länsi-Pasilan toimistotaloviidakossa. Hänestä keskustan on oman tulevaisuutensa kannalta elintärkeää terästäytyä juuri niissä aiheissa, joista ihmiset puhuvat kahvipöydissä. Miksi meillä ei liikuta työn perässä edes oman maan rajojen sisällä. Mutta minä tykkään soitella. varapuheenjohtaja • Entinen maitoautonkuljettaja ja rekkakuski • Harrastukset: Trumpetin soitto, metsästys, kalastus Kainuusta oli soiteltu muutamille edustajille, että pitäkäähän siitä Kettusesta huolta.. – Kuule, minähän jututan täällä niin taksikuin ratikkakuskejakin. Myöhemmin kunnallispoliitikkona hän oli järjestämässä maitolaituria vanhainkodin pihaan ja jouluvaloja Kuhmon katukuvaan. Media kyttäsi nauhurit ja kamerat tanassa, kun keskustan edustajat kokoontuivat ryhmähuoneeseen puimaan hallitusyhteistyön kohtaloa. Tämä varmaan kuulostaa todella oudolta, Kettunen sanoo. hallituKsessa leimahti pääministeri Antti Rinteen (sd.) kohtaloksi koitunut Posti-kriisi, kun Kettunen oli toista päivää eduskunnassa. Bravuurina vuodesta toiseen säilyy kuitenkin Kainuun marssi, joka törähti komeasti jo silloin, kun Kettunen aloitteli vaikuttajan uraa keskustanuorissa. Lehdet lähettivät tuntikausia suoraa kuvaa huoneen suljetusta ovesta. Kettunen on kuitenkin onnellinen, että Helsinki-asunto järjestyi kätevästi exkansanedustaja Lasse Hautalan (kesk.) avustuksella. tuomas kettunen • Ikä: 31 • Kotipaikka: Kuhmo • Koulutus: Agrologi (AMK) • Luottamustoimia: Kuhmon kaupunginvaltuuston pj, Kuhmon seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Kainuun sotevaltuuston 1. 10.1.2020 19 Kevään vaaleissa Kettunen ylsi kovaan tulokseen: sitkeästi uraa paikallispolitiikassa luonut keskustalainen kahmaisi yli 4 300 ääntä Oulun vaalipiiristä. – Ei meitä tarvita, jos meillä ei ole omaa mielipidettä näihin kysymyksiin. Kettunen olisi valmis harkitsemaan esimerkiksi verotuksellisia porkkanoita, jotka houkuttelisivat osaajia syrjäseuduille. Punamultayhteistyön kannattajaksi tunnustautuva Kettunen kertoo ponnistavansa ”ihan tavallisesta perheestä”. Kettusta härdelli ei silti hätkäyttänyt. – Jotkut käyvät joogassa ja toiset punttisalilla. Varsinkin ilmastoja maahanmuuttopolitiikassa keskustan ääni on Kettusen mukaan hukkunut ääripäiden huutelun alle. Haluan tehdä sitä myös tulevaisuudessa, Kettunen painottaa. Kettunen sanoo, että hänen tarmokkuutensa syy on yksinkertainen: jotta kaikilla olisi mukavaa ja hyvä olla. – Minusta tuntui siltä, kuin olisin ollut täällä aina ennenkin. Ehkä on luontevaa, että jatkan siitä, mihin hän pääsi. Kylänraittina on nyt Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Tripla. Hän näkee oman kansanedustajuutensa olevan seurausta Maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien historiallisesta liitosta, jossa kylvettiin menestymisen edellytykset eri puolille maata. Jo koululaisena Kettunen oli illalla viimeisenä kunnostamassa lumilautailijoiden hyppyreitä. Kun tieto Kettusen noususta eduskuntaan levisi, puhelin alkoi soida. Maata asutettiin ja kansaa sivistettiin yksissä tuumin. Keskustan järjestötoiminnassa Kettuseen tutustuneet tietävät, että hän hallitsee show-miehen elkeet. – Ennen vanhaan lähdettiin rapakon taakse töihin. Hitsi, tuollaiset biotuotetehtaat, jotka tuottavat sellun lisäksi sähköja lämpöenergiaa, mäntyöljyä ja muita jatkojalostustuotteita, Kettunen kehuu. – Olen kiitollinen tälle yhteiskunnalle ja niille presidentti Urho Kekkosen kaltaisille päättäjille, joiden ansiosta tänä päivänä voi syrjäseudulta yltää jopa kansanedustajaksi asti. Hän haluaa selvittää ne keinot, joiden avulla kasvukeskuksiin pakkautuneet, koulutetut kolmekymppiset lähtisivät maakuntiin paiskimaan töitä. KuitenKin myös Kettusen kotiseuduilla on havahduttu siihen, että tekeviä käsipareja on vapaita vakansseja vähemmän. Eivät nämä välimatkat lopulta ole niin pitkiä. – Rantakangas oli minun tavoin koulutukseltaan agrologi, maakunnan mies. Hän kokee, ettei keskusta ole onnistunut tarjoamaan omaa, kansan syviä rivejä puhuttelevaa vaihtoehtoa päivänpolttaviin aiheisiin. Moni edesmenneen Rantakankaan pitkäaikaisista tukijoista halusi evästää Kettusta tämän uudella uralla. Hän aikoo olla kaiken saamansa luottamuksen arvoinen uurastaessaan laki-, puolustussekä työelämäja tasa-arvovaliokuntien jäsenenä. He ovat niitä kansan ääniä, jotka suodattavat politiikan ykkösjutut. – Mikä olisi parempi keino taistella ilmastonmuutosta vastaan. – Haluan silti korostaa, että olen kuhmolainen. Keskustan korpivaellus kannatusmittauksissa ja vaaleissa saa Kettusen mietteliääksi
20 10.1.2020 Reportaasi Värikäs vuosi 2019 Filippo Monteforte / Lehtikuva / AFP Roni Rekomaa / Lehtikuva Jussi Nukari / Lehtikuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Markku Ulander / Lehtikuva Nicolas Asfouri / Lehtikuva / AFP Saul Loeb / Lehtikuva / AFP TeksTi: Henna Lammi Markku Ulander / Lehtikuva
Jussi Nukari / Lehtikuva Fadel Senna / Lehtikuva / AFP Vesa Moilanen / Lehtikuva Hannah McKay / Lehtikuva / AFP Jari Laukkanen Jussi Nukari / Lehtikuva. Niin kuitenkin tapahtui – ja paljon muutakin. 10.1.2020 21 Kukapa olisi uskonut, että vuonna 2019 Suomessa istuisi kolme eri hallitusta
Poliitikot joutuivat tulilinjoille, ja raivokas keskustelu oli kahtia jakautunutta. 22 10.1.2020 Tammikuu Helmikuu Talous sen kun kasvoi Vuosi vaihtui Suomessa mukavissa taloustuulissa. Osan mielestä rikokset johtuivat kulttuurista, koska niihin syyllistyneet nuoret miehet tulivat ”takapajuisista islamilaisista maista”. Keskustalaiset saivat lukea ehdokkuudesta ruotsalaisesta Dagens Industrista, ja eduskuntaryhmä pui tilannetta rapsakkasanaisessa kokouksessa. Lopulta Berner jatkoi ministerinä Sipilän tukemana aina kesäkuun alkuun. Myös kokoomuksen ikikannatus näytti sulamisen merkkejä, kun puolue kompasteli hoivamitoituskeskustelussa. Keskustan imagoongelmat jatkuivat Ra isa Ky llik ki Ra nta € € € € €. Hallitus ja oppositio pääsivät pikavauhtia yhteisymmärrykseen siitä, että lainsäädäntöä kiristetään päättyvällä hallituskaudella. Siitä huolimatta keskustan kannatus sukelsi eikä kiitoksen kukko laulanut – joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Työllisyys parani, kilpailukyky koheni, vienti veti. keskusTan imago-ongelmat jatkuivat, kun liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ehdokkuus ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen tuli julki. Jo tammikuussa oli selvää, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus saavuttaisi lähes kaikki taloustavoitteensa. Helmikuussa puolueet hioivat vaalisuunnitelmiaan. Puolustajien mukaan olisi pitänyt iloita siitä, että suomalainen nainen saa merkittävän kansainvälisen tehtävän, joka alkaa vasta ministeripestin jälkeen. Samoin keskusta. Tammikuussa suomalaisten tuntoja kuohuttivat Oulussa ja Helsingissä paljastuneet maahanmuuttajien alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Toiset korostivat, että vastaavia rikoksia tekevät myös suomalaiset. Oppositiossa lihonut SDP kävi työhön varapuheenjohtajansa Sanna Marinin johdolla, kun Antti Rinne sai Espanjassa muun muassa väärää hoitoa, keuhkokuumeen ja sairaalabakteerin. Ekonomistin mukaan hallituksen aikaansaannokset ymmärretään vasta pitkällä viiveellä. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju arvioi Talouselämässä (16.1.2019), että Sipilän hallitukselle pitäisi tehdä kunnianpalautus. Joka tapauksessa seksuaalirikosten torjunta ja niiden yhteys maahanmuuttoon nousi voimakkaasti asialistoille. Kriitikoiden mielestä Bernerin olisi pitänyt erota ministerin paikalta jo ennen nimitystä. Tammikuun lopussa Esperi Caren ympärillä alkanut keskustelu vanhusten hoivasta sai helmikuun aikana vain uusia kierroksia. Perussuomalaiset nousivat gallupeissa, mutta siniset tarpoivat
Mediassa demarien ykköstilaa kuvattiin “niukaksi, heiveröiseksi ja kitkeräksi”. 10.1.2020 23 Maaliskuu Huhtikuu Keskisuurten puolueiden aika alkoi EduskuntavaaliEn suurin uutinen oli se, että Suomessa ei ole suuria puolueita. Pääministeripuolueen oli tehtävä ratkaisu. Muun muassa Annika Saarikko kertoi perhesyihin vedoten, ettei hän ole käytettävissä. Maaliskuussa valmistui kiihkeästi odotettu erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinta. Sen tiivistelmän mukaan ei ole todisteita siitä, että Trump tai hänen presidentinvaalikampanjansa olisi vehkeillyt venäläisten kanssa. Voittajan erotti toiseksi tulleista perussuomalaisista 0,2 prosenttiyksikköä, väliä oli vain 7 666 ääntä. Kärkikolmikko oli tasainen. Antti Rinne kuuli siitä taksissa matkalla medialukion paneeliin. Keskustan vaali-ilta päättyi jopa synkemmin kuin ennakoitiin: vaalitulos oli vuosituhannen huonoin ja 13,8 prosentin kannatus riitti vaaleissa neljänteen sijaan. Sote vei hallituksen mukanaan 17,7 % 17,5 % 13,8 % 17 %. maailmalla seurattiin Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin edesottamuksia. Vastaavaa temppua ei ollut männävuosina totuttu näkemään Suomessa, sillä viimeksi hallitus oli kaatunut kesken kauden vuonna 1982. Demokraatit tähdensivät, ettei tutkinta vapauttanut presidenttiä kokonaan syytöksistä. Mutta voitto se on vähäinenkin voitto, ja Antti Rinne pääsi kokoamaan hallitusta. Sen tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi, mutta pyysi samalla, että “valtioneuvosto jatkaisi toimitusministeriönä, kunnes uusi valtioneuvosto on valittu”. maaliskuuta 2019 jäi historiankirjoihin, kun Juha Sipilä marssi Mäntyniemeen eronpyyntö kainalossaan. Kokoomuskin hengitti aivan kaksikon niskaan. Sipilän ratkaisu yllätti monet. Aiemmin keväällä uumoiltiin, että vaalien ykkösteema olisi maahanmuutto, ilmastonmuutos tai vanhusten hoiva. Perjantai 8. Samoin toinen keskeinen lakipaketti, maakuntia käsittelevä “maku kaksi”, oli vielä perustuslakivaliokunnassa levällään. Tutkija Ville Pitkänen arvioi Suomenmaassa (18.4.2019), että etenkin perussuomalaisten nousu aiheutti kipuilua, sillä se pakotti esiin vanhoissa puolueissa piileviä arvokonflikteja. Lopulta kisa oli kaikkia niitä ja vielä muutakin. tulos tai ulos -pEriaattEEsta paljon puhunut Juha Sipilä ilmoitti kaksi päivää vaalien jälkeen jättävänsä keskustan puheenjohtajuuden syyskuussa ylimääräisessä puoluekokouksessa. Lauri Heikkinen / Valtioneuvoston kanslia viimE vuosiEn poliittinen ikiliikkuja, sosiaalija terveyspalveluiden uudistus jumiutui eduskunnassa demari Krista Kiurun johtamaan valiokuntaan. Hyvin moni mielsi Sipilän hallituksen tehneen liian oikeistolaista politiikkaa. Spekulaatiot seuraajasta käynnistyivät saman tien, mutta itse kisa ei lähtenyt heti liikkeelle. Trump kuvasi koko tapausta noitavainoksi ja tulkitsi tulokset voitokseen. Vaalivoittaja SDP ylsi vain 17,7 prosentin kannatukseen
Eurooppalaiset äänestivät aktiivisesti ja parlamentin ykköspuolueena säilyi Euroopan kansanpuolue EPP. 24 10.1.2020 KesäKuussa työmatkalaisten päät kääntyivät, kun kyytiin hyppäsi joukko televisiosta tuttuja kasvoja. eurovaali-iltana monessa kodissa käytiin armotonta kanavarallia: samaan aikaa vaalien tuloslähetyksen kanssa Suomen leijonat taistelivat jääkiekon maailmanmestaruudesta Slovakian Bratislavassa. Mielenosoitukset jatkuvat edelleen, sillä ne ovat hongkongilaisille ainoa tapa edes yrittää vaikuttaa. SDP ei halunnut leikkiä kokoomuksen kanssa samalla hiekkalaatikolla. HeinäKuu on perinteisesti vuoden hiljaisin kuukausi ja kesäkuumat hiljentävät politiikan. Avustajien määrä lisääminen puolestaan kirvoitti kriittistä keskustelua. Hallituspuolueiden johtajat matkustivat suurieleisesti hallitusohjelman julkistustilaisuuteen Keskustakirjasto Oodiin raitiovaunulla. Sote tehdään maakuntapohjalle, yrittäjien ja yritysten verotus ei kiristy, kotihoidontukea ei leikata ja metsien hakkuita ei pienennetä. euroopassa nainen nousi ensimmäistä kertaa korkeimpaan johtoon, kun komission puheenjohtajaksi kipusi saksalainen puolustusministeri Ursula von der Leyen. Nyt lehdet saivat otsikoita muun muassa Suomea vaivaavasta historiallista vauvakadosta ja perussuomalaisten ykköstilasta mielipidemittauksissa. Pelätty äärioikeiston massiivinen nousu jäi tulematta. Opiskelijat suivaantuivat Helsingin Sanomien toimittajan Annamari Sipilän kolumnista, jossa hän ivaili, kuinka opiskelijoilla on pokkaa vaatia palkallista lomaa. Totta olikin, että keskusta sai hyvin läpi kynnyskysymyksiään. Maratonneuvotteluissa EU-johtajat pyyhkivät demokratian läpinäkyvyyttä lisäävällä menettelyllä pöytää, ja von der Leyenin valinta tehtiin lopulta takahuoneessa. Kyynelkaasuista ja kumiluodeista tuli nopeasti osa arkea. Viisikko hymyili tilaisuudessa kilpaa, ja keskustalaiset hehkuttivat paperia kuorossa työvoitoksi ja keskustalaisimmaksi ohjelmaksi koko vuosituhannella. Valintatapa aiheutti laajasti närää. Rinteen hallitukseen nimitettiin 19 ministeriä. Puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän jäsenistä 80 prosenttia kannatti hallitusneuvotteluihin lähtemistä sillä edellytyksellä, että keskustan kynnyskysymykset toteutuvat. Säätytalolle sulkeutuivat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Yllätyskäänne hallituspelissä EU sai naisjohtajan Heinäkuu Kesäkuu Viisikon seikkailut alkoivat Eu ro op an U nio ni Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia. Puolueet eivät päässeet yksimielisyyteen talouskakun kasvattamisesta – eivätkä sen syömisestä. Bratislavassa ilta päättyi leijonien sensaatiovoittoon, ja joukkueen kapteeni Marko ”Mörkö” Anttila kohosi kansallissankariksi. Keskustalaiset saivat jaossa viisi tonttia: valtiovarain-, elinkeino-, puolustus-, maaja metsätalousministerin sekä tiedeja kulttuuriministerin. Parlamentin puolueryhmät asettivat ennen eurovaaleja omat kärkiehdokkaansa johtopaikoille ja miljoonat eurokansalaiset seurasivat kärkiehdokkaiden televisiotenttejä. Hallitus infosi tekevänsä pysyviä menonlisäyksiä 1,2 miljardin euron edestä. Keskustan halut vastuuseen olivat vaalien jälkeen olemattomat, mutta puolue kysyi pika-aikataululla asiaa kentältä ja tulos oli selvä. HongKongissa yli miljoona ihmistä marssi kaduille, kun mielenosoittajat protestoivat lakiesitystä vastaan, joka mahdollistaisi rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan. Toukokuu Monen yllätykseksi hallitustunnustelija Antti Rinne kertoi ryhtyvänsä rakentamaan kansanrintamahallitusta. Oikeusvaltion periaatteita noudattava Hongkong on ollut erityishallintoalue vuodesta 1997, jolloin Britannia luovutti sen Kiinalle. Monen mielestä Sipilä vähätteli opiskelijoiden mielenterveysongelmia. Keskusta menetti yhden meppipaikan, mutta läpi porhalsi tehokaksikko Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen. Suomessa vaalien suurin puolue oli kokoomus ja keskusta sijoittui viidennelle sijalle 13,5 prosentin kannatuksella
Elokuu Vihreät ja keskusta tukkanuottasilla Syyskuu ”Meidän pitää olla 20 prosentin puolue”, julisti Katri Kulmuni Kouvolan jäähallissa tuhatpäiselle keskustajoukolle, kun hänet oli juuri valittu puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Huomiota herättivät etenkin ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Hannu Hoskosen (kesk.) ulostulot kaivoslaista. ilMastonMuutos pysyi otsikoissa, ei vähiten Amazonian laajojen metsäpalojen vuoksi. Viimeistään nyt koko maailma tutustui ilmastoaktivistiin, ruotsalaiseen teinityttöön Greta Thunbergiin. Sananvaihtoa aiheuttivat myös muun muassa syntyvyysluvut ilmastonmuutoksen näkökulmasta, Isis-naiset ja heidän lapsensa sekä aktiivimallin purkamisaikataulu. Keskustan puheenjohtajakisa leimattiin julkisuudessa laimeaksi, mutta kisa sähköistyi loppusuoralla puolueen tunnettujen vaikuttajien ryhmittyessä ehdokkaiden taakse. Monen verkkokalvolle piirtyi kuva, kun Thunberg mulkaisi vihaisesti kokouksessa vain hätäisesti piipahtanutta Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia. Torniolainen 32-vuotias Kulmuni voitti vastaehdokkaansa, monissa liemissä keitetyn Antti Kaikkosen lopulta äänin 1 092–829. Heitä epäiltiin kiihottamista kansanryhmää vastaan. Puolueet olivat eri linjoilla etenkin ympäristöpolitiikasta, ja julkisuudessa kuultiin koviakin puheita. Trump kunnostautui Twitterissä tölvimällä nuorta ilmastoaktiivia. Thunberg purjehti isänsä ja kahden kipparin kanssa Atlantin yli New Yorkiin YK:n ilmastokokoukseen. Matka kesti pari viikkoa, ja perillä kokouksessa Thunberg piti tunteita herättäneen puheen, jossa hän läksytti maailman johtajia toimettomuudesta ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien romahtamisen suhteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää avasi sanaisen arkkunsa kesäkuussa täysistunnossa. Kirjoituksissa al-Taee muun muassa pilkkasi somaleita, homoseksuaaleja ja juutalaisia. Maailman keuhkot liekehtivät. 10.1.2020 25 Hallituspuolueista keskusta ja vihreät olivat läpi suven, jos eivät salamasodassa, niin asemasodassa. Räsäsen Raamattuun perustuvan tviitin mukaan tapahtuma nostaa synnin ja häpeän ylpeyden aiheeksi. Mäenpää vertasi puheessaan tiettyyn etniseen ryhmään ja uskontokuntaan kuuluvia turvapaikanhakijoita torjuttaviin, haitallisiin vieraslajeihin. poliitikkojen laaja sananvapaus nousi tapetille, kun poliisi tiedotti kolmen kansanedustajan joutuneen poliisitutkinnan kohteeksi. SDP:n Hussein al-Taeenin vanhat Facebook-viestit nousivat aiemmin keväällä julkisuuteen niiden rasistisen sanoman vuoksi. Kulmuni peittosi Kaikkosen Ja ri La uk ka ne n. Jotain tahmeaa siinä taisi tuulettimiinkin lentää. Kolmanneksi tutkinnan alle joutui kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, joka ei hyväksynyt kirkon ilmoittautumista Helsinki Pride -tapahtuman kummiksi
Linjaus nostatti valtavasti hämmennystä niin Arkadianmäellä kuin kunnissakin. Kiistan ytimessä oli 700 pakettilajittelijan kohtalo, kun Posti päätti siirtää heidät tytäryhtiöönsä ja toiseen työehtosopimukseen. Kulmunin mukaan kirkon seinät eivät tee tilaisuudesta vielä tunnustuksellista. Juntturaan mennyt postilakko uhkasi tukilakkoineen sekoittaa koko maan. – Oli kyse joulukirkosta tai joulujuhlasta kirkossa, niin minusta on tärkeää, että kirkkoa voi käyttää sellaisena ympäristönä, jossa voi pitää ei-tunnustuksellisia juhlia, Kulmuni totesi. Keskustajohtaja Katri Kulmuni paalutti julkisuudessa ihmettelevänsä tulkintaa. Eniten julkisuutta saivat keskustaedustaja Anne Kalmarin puheet kasvismafiasta. Moni koki, että pelloilla märehtivistä lehmistä on tehty suotta ilmastorikollisia. EuRoopassa kestopuheenaiheena jatkui brexit, brexit ja aina vain brexit. Jo aiemmin huolta herätti Helsingin kaupungin päätös vähentää lihan käyttöä kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa. saako koulun joulujuhlan pitää kirkossa. Nauta iski keskustan kiukkusuoneen. Tätä kysymystä pohdittiin marraskuussa urakalla apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen linjattua, että kouvolalainen koulu toimi lainvastaisesti järjestämällä koulun joulujuhlan uskonnollisena tilaisuutena. Posti on valtion kokonaan omistama yhtiö, ja pääministeri Antti Rinne (sd.) ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sotkeentuivat rähäkkään lopulta kaulaansa myöten. Marraskuu Opiskelijaravintolan päätös sytytti sodan Lokakuu Tekevätkö seinät juhlasta uskonnollisen. 26 10.1.2020 Ruoka on poliittista, mutta aivan uusiin korkeuksiin keskustelu kohosi, kun opiskelijaravintola Unicafe ilmoitti luopuvansa naudanlihan tarjoamisesta helmikuusta 2020 alkaen. EU hyväksyi jatkoajan. JouluJuhliEn lisäksi suomalaiset saivat marraskuussa jännittää joulukorttien perille pääsyä. Myös brittiparlamentti näytti sopimukselle alustavasti vihreää valoa. Hetken jo näytti siltä, että ero etenee pääministeri Boris Johnsonin päästyä EU-maiden kanssa sopuun uuden erosopimuksen sisällöstä. Paatero ilmoitti eroavansa ministerin paikalta, mutta poliittisen jälkipyykin pesu oli vasta alussa. On tärkeää, ettei tehtäisi tunnepohjaisesti vääriä ratkaisuja, keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen jylisi. M ikk o Stig / Le hti ku va. Lakko kesti kaksi viikkoa, kunnes työriidan osapuolet Palta ja PAU hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Matkaan tuli kuitenkin mutkia, ja Britannia pyysi lisäaikaa tammikuun loppuun saakka. IsonBritannian oli määrä erota EU:sta lokakuun loppuun mennessä, mutta monimutkaiselle vyyhdille ei näkynyt loppua. – Pitäisi pitää kokonaiskuva hallussa
Marinin hallitus joutui heti todelliseen testiin koko opposition ryhmittäytyessä yhtenä rintamana al-Holia koskevan välikysymyksen taakse. 34-vuotiaan Marinin pääministeriys ja nuorten naisten osuus Suomen hallituksessa noteerattiin laajasti maailmalla, mutta sen koommin uudella punamullalla ei ollut kuherruskuukautta. Saman viikon lopussa SDP valitsi jo Rinteen seuraajan, kun puoluevaltuusto äänesti pääministeriehdokkaaksi Sanna Marinin. Uusi hallitus koottiin pikavauhtia vanhalle pohjalle, eikä hallitusohjelmasta muutettu pilkkuakaan. Trumpista tuli kolmas presidentti maan historiassa, joka joutuu valtakunnanoikeuteen. Selkkauksen ydin oli kysymys siitä, mitä Syyriassa sijaitsevan al-Holin leirin suomalaisille naisille ja lapsille pitäisi tehdä. n Rinne kompastui Postiin, uusi punamulta syntyi Ve sa M oila ne n / Le hti ku va. Seuraavana päivänä Rinne pyysi eroa tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä Mäntyniemessä. Keskustan ministeriryhmässä tapahtui liikehdintää, kun Katri Kulmuni päätyi tässä vaiheessa ottamaan itselleen sen raskaimman eli valtiovarainministerin salkun. Samaan aikaan Yhdysvalloissa kongressin edustajainhuone päätti nostaa presidentti Donald Trumpia vastaan syytteet vallan väärinkäytöstä ja kongressin työn estämisestä. Mika Lintilä siirtyi hänen tilalleen elinkeinoministeriksi. Huuto oli kovaa, mutta hallitus sai sorvattua yhteisen linjan ja viranomaiset käynnistivät operaation suomalaisten orpolasten kotiuttamiseksi leiriltä. Keskustan eduskuntaryhmä ilmoitti 2. 10.1.2020 27 Joulukuu Joulukuun ensimmäisinä päivinä hallituskriisi eteni nopeasti, eikä juonta olisi kukaan osannut etukäteen käsikirjoittaa. Hän voitti Antti Lindtmanin täpärästi kolmella äänellä. joulukuuta, että keskustalla on henkilöön liittyvää epäluottamusta. Ei, vaikka politiikan oraakkelit kuinka tuijottivat kokoushuoneiden ovia
Vihreiden Krista Mikkonen epäili sellutehdashankkeiden toteutumista – keskustalaiset tyrmäsivät puheet 8.6. Apulaisoikeusasiamies linjasi koulujen joulujuhlista – poliitikot riitelivät Twitterissä 26.11. Suomen ylioppilaskuntien liitto vaati opiskelijoille palkallista lomaa – somessa kiivas keskustelu 22.7. Opiskelijaravintola UniCafe luopui naudanlihasta – keskustalaiset pöyristyivät 31.10. Vihreiden Emma Kari ja Maria Ohisalo ottivat selfien eduskunnassa – some pillastui Juhana Vartiaisen tviitistä 2.5. Lobbarien rooli Säätytalolla kummastutti – vihreä viestintätoimisto-osakas jättäytyi pois hallitusneuvotteluista 19.5. Kokoomuksen ”autot kuuluvat teille” -tienvarsimainos joutui pilkan kohteeksi – pilaversiot levisivät somessa 15.3. SDP:n Sanna Marin visioi neljän päivän työviikkoa ja kuuden tunnin työpäivää – tyrmättiin tylysti 15.10. Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsestä jo toinen poliisin esitutkinta – epäillään kansanryhmää vastaan kiihottamisesta 11.11. Perussuomalaisten Juha Mäenpää yhdisti vieraslajien torjunnan turvapaikanhakijoihin – poliisi aloitti esitutkinnan 18.8. Veikkauksen ravimainoksesta syntyi mekkala – yhtiö veti mainoksen pois eetteristä 13.8. Perussuomalaisten nuorisojärjestöltä rasistinen tviitti – menetti valtionavustuksensa 7.6. Kolumnisti kutsui vihreiden Maria Ohisaloa jääprinsessaksi – somessa hermostuttiin 10.6. Rinteen hallituksen avustajamäärä räjähti – avustajakulut nousivat miljoonilla euroilla 4.7. SDP:n polttomoottoriautojen kieltosuunnitelmista nousi kohu – hallituspuolueilta täystyrmäys 28.1. Keskustalaisten WhatsApp-viesteistä nousi kohu – Sipilä ja Lohi tyrmäävät väitteet Rinteen kaato-operaatiosta 6.12. Husu Hussein valehteli poistaneensa rasistisen asiakkaan kyydistä – SDP:n valtuustoryhmä erotti määräajaksi 13.11. SDP:n Mikkel Näkkäläjärven kissanrääkkäysvideosta kohu – kertoi vanhoista rikostuomioistaan 22.5. Turvapaikanhakijoiden jalkapannoista syntyi kiista – keskusta ja vihreät eri linjoilla 4.8. Keskustan Anne Bernerin yllättävästä SEB-pestistä syntyi mekkala – jatkaa ministerinä toukokuulle 25.4. Vihreiden Pekka Haavisto myrskyn silmässä – ulkoministeriön virkamies syytti painostuksesta 13.12. 28 10.1.2020 Ajassa TeksTi: kaTariina Lankinen 21.1. Keskustan Mikko Kärnä arvosteli Greta Thunbergiä – sai somessa tappouhkauksia 4.11. Keskustan Anne Kalmari pohti kannabiksen korvaamista maallemuutolla – puolueen nuorisosiipi älähti 28.11. Vihreiden Pirkka-Pekka Petelius pyysi anteeksi vanhoja sketsejään – poliisi ei aloita rikostutkintaa 4.12. Esperi Caren laiminlyönnit aiheuttivat poliittisen myräkän – oppositio roimi hallitusta vanhustenhoidosta 17.2. SDP:n Hussein al-Taee julkaisi solvaavia Facebook-päivityksiä – poliisi käynnisti esitutkinnan 3.5. Suomenmaa poimi niistä kiinnostavimmat.. Keskustan Katri Kulmuni kysyi Instagramissa Al-Holin suomalaisista – ihmisoikeusjärjestö ärähti Somekohujen vuoSi Kuluneena vuonna somekansa tarpoi poliittisesta kohusta toiseen. Antti Rinteen lihaveropuheet aiheuttivat äläkän Ylen vaalitentissä – tarkensi sanomisiaan jälkeenpäin 26.3. Eduskunnan istumajärjestyksestä nousi myräkkä – perussuomalaiset vastustivat siirtoa oikealle 10.5
Rumasti puhumisesta on tullut hyväksyttävämpää Donald Trumpin valinnan jälkeen, Nikula sanoo. 10.1.2020 29 TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: mikko eronen Nettiraivon valvoja Nettipoliisi Lauri Nikula joutui vihaviestien kohteeksi, kun Oulun seksuaalirikokset tulivat vuosi sitten julki. Henkilö Ajassa
NettipoliisiNa Nikula aloitti vuonna 2016. Nikula arvelee päätyneensä listalle juuri nettipoliisin työn ja seksuaalirikosvyyhtiin liittyvien vihapostien vuoksi. Tähtäin on jo neljän vuoden päässä. Ääripäät ovat huudelleet aina kovia, mutta nyt vihaa ja solvaamista pursuava puhetapa tulee yhä lähemmäksi maltillista keskitien porukkaa. Hänen kouluaikanaan propagandasta puhuttiin vain historian tunnilla sotien kohdalla. – Rikoslainsäädännön pitäisi olla niin selvää ja yksinkertaista, että kuka tahansa ymmärtäisi ja tietäisi, mikä on laillista ja mikä ei. Vihapuheella pyrittiin Nikulan mukaan horjuttamaan hänen uskoaan omaan työhön ja vaikuttamaan eduskuntavaalitulokseen. Toiselta suunnalta huudetaan, ettei poliisi ymmärrä seksuaalija muiden vähemmistöjen asemaa. – Julkisuudessa huomiota kuitenkin saavat välillä tapaukset, joissa nykylainsäädännön monitulkintaisuus korostuu. Resursseja kaivattaisiinkin Nikulan mielestä jatkuvasti lisää. Nikulalle myös soiteltiin. Muut kolme olivat entinen pääministeri Juha Sipilä, nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen sekä kansanedustaja Mikko Kärnä. Kohun aikaan hän oli keskustan eduskuntavaaliehdokas. Ihmisten ja toimittajien kysymykset kohdistuvat usein Nikulan virkatyöhön, vaikka poliitikkona hän puhuisi mieluusti paljon muustakin. Toimintakenttä on valtava, sillä netti on rajaton. Maahanmuuttoa, turvapaikkapolitiikkaa, uskontoa ja toisen ihmisen kulttuuria pitää voida vapaassa maassa arvostella, mutta jos puheisiin tulee leimaava tai uhkaava sävy, silloin raja ylittyy. 30 10.1.2020 NoiN vuosi sitteN Suomi järkyttyi, kun Oulun seksuaalirikokset tulivat julkisuuteen. Presidentti Donald Trumpin tapa toimia on tehnyt vihapuheesta hyväksyttävämpää. Se kuvastaa hänen mukaansa osaltaan sitä, millaiseksi nettimaailma on mennyt. Vihapuheen keskiöön kaivettiin Nikulan aiemmat puheet Oulun kaupunginvaltuustossa, jossa hän oli puolustanut maahanmuuttajien kotouttamishanketta. – mutta olen minä paljon muutakin kuin nettipoliisi, Nikula naurahtaa, kun haastattelu alkaa olla lopuillaan. Kevään eduskuntavaaleissa Nikula jäi keskustan listalla toiselle varasijalle. – Nyt propagandaa tulee koko ajan jokaisesta välineestä. – Olen ollut vihapuheen kohteena ennenkin ja minusta on sanottu valemedioissa vaikka mitä jo ennen seksuaalirikoskohua, ei tämä uusi asia sinänsä ollut, hän lisää. Oululainen nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula sattui olemaan kohun kiivaimpaan aikaan lomareissulla Teneriffalla. Politiikkaan hän hyppäsi mukaan vuonna 2017, kun häntä pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi. Rikoslainsäädännön pitäisi olla niin selvää ja yksinkertaista, että kuka tahansa tietäisi, mikä on laillista ja mikä ei.. Yhteiskunnassa kaivattaisiin Nikulan mielestä selkeää ja kansantajuista määritelmää sille, mitä sananvapauden piiriin kuuluu ja milloin puheet tai kirjoittelut ylittävät kansanryhmää vastaan kiihottamisen rajat. Sävy oli välillä hyvin aggressiivinen. Tai rooli oli hyvin pieni, hän täsmentää. Poliisia syytetään myös siitä, että se pakkopalauttaa ihmisiä kuolemaan kotimaahansa. Samaan aikaan netissä toimivia poliiseja arvostellaan sananvapauden rajoittajiksi, jotka estävät rehellistä keskustelua. Nikula on keskustalainen Oulun kaupunginvaltuutettu. Tulostaan hän pitää rohkaisevana. Suomessa ja maailmalla eletään Nikulan mukaan nyt propagandan aikakautta. Puhelin piippasi vähän väliä seksuaalirikosvyyhtiin liittyviä vihaviestejä. Lista liittyi laajempaan tutkimukseen, jonka mukaan kolmannes suomalaisista kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamustai virkatehtäviensä takia. Paikka Oulun kaupunginvaltuustossa irtosi ensi yrittämällä. Nikula sanoo olevansa hyvin huolestunut vihapuheen arkipäiväistymisestä. Nikulaa on ehditty tituleerata suvaitsevaiston suureksi johtajaksi ja maahanmuuttoinvaasion tukipilariksi. – Se on rohkaissut ihmisiä siihen, että rumasti puhuminen ja rumasti haastaminen on sallittua. Mukaan on tullut myös se, että totuutta epäillään koko ajan. Lokakuussa 2019 Nikulan nimi löytyi neljän eniten vihapostia eduskuntavaalien aikaan saaneen keskustalaisen poliitikon listalta. Nettipoliisin työssään Nikula on huomannut, että rumasti puhuminen on vain yleistynyt vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Totuus ei ole olennainen arvo, vaan tärkeämpää on se, kuinka mehukkaasti ja raflaavasti omia tavoitteita saadaan edistettyä. En antanut sen vaikuttaa mihinkään, hän sanoo. – Olihan se melkoista kuunnella hyvin absurdeja väitteitä, että minun toimieni takia niin ja niin moni oululainen tyttölapsi on joutunut kärsimään, mutta poliisina olen monenlaisiin huuteluihin tottunut. Kummallista asiassa on kuitenkin se, ettei Nikula ollut varsinaisesti mukana seksuaalirikosvyyhdin tutkinnassa. Kansanryhmää vastaan kiihottamisesta puhuttaessa huomio pitäisi Nikulan mukaan olla selkeissä ja eritoten rajuissa tapauksissa, sillä netti on pullollaan miedompia ja monitulkintaisia ilmauksia. MV-lehdessä Nikulaa kutsuttiin muun muassa pedofiiliraiskaajien houkuttelijaksi. Nikula korostaa, ettei hän halua rajoittaa keskustelua
Se tuo lopulta hyötyä myös reunoille. Pudasjärveltä kotoisin olevalle Nikulalle on tärkeää myös keskustan puolustama aluepolitiikka. 10.1.2020 31 – Minua on aina kiinnostanut politiikka ja minulla on aina ollut halu vaikuttaa asioihin, jotka eivät ole mielestäni oikein. Kaupungin vetovoiman, kilpailukyvyn ja isojen investointien kannalta se voi kuitenkin olla tärkeä päätös. Toisinaan kahden erilaisen näkökulman sovittaminen yhteen on haastavaa. Ja maaseudun asukkaiden pettymys kostautuu usein juuri keskustalle. – Ei maaseudun ja kaupungin tarvitse olla vastakohtia. Toisille kaupunkikeskus on kaikki kaikessa. Keskusta pyrkii pitämään myös kaupunkirajojen reunamilla asuvien puolta. Ihmisten pitää saada elää siellä missä haluavat, hän summaa. – Se pitäisi kuitenkin muistaa, että jos iso Oulu rupeaisi hyytymään, sillä olisi raju vaikutus koko maakuntaan ja oikeastaan koko Pohjois-Suomeen. Toisinaan Nikula huomaa, että aluepolitiikka tulee mukaan myös kaupunkipolitiikan sisään. Oulussa riittää sekä urbaania kaupunkikuvaa että syrjäistä maaseutukolkkaa. Se ei hänen mielestään kuitenkaan tarkoita, että maaseutu olisi unohtumassa. – Onhan se ymmärrettävää, että kaupungin reunalla on vaikea ymmärtää keskustan läpi kulkevan pienen puron valaisemista. Keskustassa Nikulaa viehättää se, että puolue korostaa maltillista keskitietä ja tavallista, yksinkertaista elämää. Molempia voi puolustaa yhtä aikaa. Poliitikkona Lauri Nikula haluaa puolustaa myös kaupunkeja, vaikka kokee aluepolitiikankin tärkeäksi.. Aina se ei ole yksinkertaista. Kun Oulun kokoisen kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseen laitetaan paljon rahaa, maaseudulla asuvat kokevat, etteivät he taaskaan saa mitään. – Keskustassa pureudutaan asioihin, politiikan tekemisen tapa ei ole sellaista repimistä. Siksi olen mukana. Oululaistuneena hän kokee olevansa kuitenkin myös kaupunkien puolustaja
Reportaasi Ongelma vai Osa ratkaisua. 32 10.1.2020 Maatalous puskee päästöjä, kuten kaikki inhimillinen toiminta. TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko kuvaT: PetrA Pöyliö. Toisaalta kasvit yhteyttävät, metsä ja nurmi sitovat hiiltä eikä kukaan pötki pitkälle syömättä. Silti ruuantuottajasta on tehty iso ilmastorikollinen
10.1.2020 33
Pojanpojanpoika kamppailee toisenlaisten haasteiden edessä. Maanviljelijät eivät tohdi puhua kuin keskenään. Miljoona ihmistä näkee jo nälkää. 34 10.1.2020 Ilmastonmuutoskeskustelu on osoittautunut tunteiden sammioksi. Suku tuli näille tanhuville 1900-luvun alussa. – Aktiiviviljelijät ovat maaseudun moottoreita. PIhtIPutaan Muurasjärvellä taivaalta puskee märkiä piikkejä. – Uskon, että näemme vielä ruokakriisin. Maatalous puskee päästöjä siinä missä kaikki muukin inhimillinen toiminta. Syksyn aikana jylläsivät lihaja maitoraivo sekä vastapoolina kasvismafiapuheet. mutta se ilmastonmuutos. Ensin hän otti haltuunsa äidin kotitilan, omalla syntymäpaikalla tehtiin sukupolvenvaihdos myöhemmin, kun Katriina-vaimo astui kuvioihin. Keskusta ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliittokin tuntuvat kääntäneen selkänsä. Tilan ensimmäinen isäntä selvisi sisällissodasta hengissä, vaikka joutui vangiksi ja palasi puolta laihempana kotiin. Kun maaseutunuoret kuskasivat pari lehmää Helsingin keskustaan, seurasi somen sontamyrsky. – Hävetään ja pelätään leimautumista. Hollannin isoisoisä alkoi pitää lypsykarjaa, viljellä maata ja hoitaa metsää. Vain kasvit yhteyttävät. Höpinä ei ratkaise, päätökset ratkaisevat, Jyrki Hollanti huomauttaa.. – Päätöksentekijät puhuvat ja puhuvat kauniisti maaseudun asioista. Vanhassa navetassa on nuorta karjaa vajaa 150, uudemmassa robottipihatossa lypsäviä saman verran. Hollannista tuntuu, että ymmärrys maataloutta ja maaseudun aluetaloutta kohtaan on hapertunut. Yhtä lohkoa osoitetaan sormella, mutta monta muuta unohdetaan. JyrkI hollannIn mielestä on käsittämätöntä, miten yhteiskunta hyökkää maaseutua vastaan. Se ahdistaa, ärsyttää, hämmentää, pelottaa, saa syyttelemään ja puolustelemaan. Toiminta lepää edelleen samoilla kivijaloilla, mutta käytännössä kaikki on muuttunut. – Mikä muu on ratkaisu, jos ei maaja metsätalous yhdessä. Välillä ottaa päähän, mutta sitäkin useammin surettaa ja huolestuttaa. Suomalaisella ruoantuottajalla on ollut puolustajia aika vähän. Hollannin tilalla päivä on pyörähtänyt käyntiin. Öljyllä kikkaillaan, miksei ruuallakin. Koko ajan on menty eteenpäin yhteiskunnan vaatimusten mukana. Hollantien Ville-poika valmistui agrologiksi ja on jo mukana perheyrityksessä. – Elävätkö kissat ja koirat kaupunkien kerrostaloissa niille luonteenomaista elämää, Katriina Hollanti kuittaa väliin. Kun taas ympäri maailmaa matkustellut, ilmastopoliitikkona esiintynyt vihreiden kansanedustaja joutui hetkeksi tikun nokkaan, useampi eturivin poliitikko vaati syyttelemisen lopettamista. Erityisesti harmittaa, että puhutaan vaahto suussa ilman asioiden suhteuttamista. Tiloilla on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty valtavasti asioita eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön hyväksi. hollannIsta tuli isäntä 19-vuotiaana. Silti moni uskoo maatalouden olevan osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. – Melkein naurattaa se, että vouhkataan suvivirrestä ja joulujuhlanpitopaikasta, mutta oikeasti isot asiat vaietaan kuoliaaksi, hän sanoo. Yleinen ilmapiiri on mennyt sellaiseksi, Hollanti sanoo. Ei tarvita kuin joku ydinlaskeuma isolle viljelyalueelle. Kun he pistävät luukun kiinni, kokonaisia pitäjiä sammuu. Eikä sitä soteakaan saatu tehdyksi. – Kahden navetan loukussa ollaan, isäntä Jyrki Hollanti naureskelee. – Paremminkin ovat asiat olleet, mutta on mielenkiintoista nähdä, mihin tämä kehittyy. Hän toteaa, että nuoret ovat valveutuneita ympäristöasioiden suhteen. Tuskin osasi esi-isä ajatella ruokapulan riivaamilla 20ja 30-luvuilla, että jonain päivänä lihanja maidontuotantoa pidetään miltei rikollisena. Yleinen ilmapiiri on mennyt sellaiseksi. – Nyt yhtäkkiä ollaan sylkykuppeja, Hollanti murahtaa keinutuolissaan. Sää on harmaa ja tanner loskainen, maisema on kuin lihaksi tullut ilmastonmuutos. Nekään, jotka vielä käsittävät ruoantuotannon merkityksen, eivät uskalla julkisesti puolustaa sitä. Maanviljelijät itsekään eivät tohdi puhua kuin keskenään. Silti tuntuu, että monien asenteet pohjautuvat 50-luvulle. On tehty aamukierto navetassa, ruokittu eläimet ja varmistettu, että kaikki on kunnossa. Synkkää puhetta, mutta siihen on syynsä. Jäljelle jäävät vain sairaat ja vanhukset. Tuottamalla ruokaa kestävästi korvataan muidenkin päästöjä, maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo painokkaasti. Maatalouden loppuessa pieniltä paikkakunnilta loppuu hänen mukaansa kaikki muukin: ei tarvita kauppoja, lvi-asentajia, lypsykonehuoltajia eikä lomittajia, esimerkiksi. – Yksikään tuottaja ei halua pilata omaa maataan ja edellytyksiään harjoittaa ammattia. Miltä nuoresta näyttää alan tulevaisuus
Siitä puolestaan yli neljännes hulahtaa rakennusten lämmittämiseen. – Naudanlihan käyttöä kannattaa vähentää, mutta se ei riitä ilmaston näkökulmasta. Kahta samanlaista päivää ei ole, Katriina ja Jyrki Hollanti toteavat maataloustuottajan arjesta.. Kolme neljäsosaa päästöistä syntyy energiasektorilla. Kuitenkin sen hiilipäästö edustaa yksittäisiä prosentteja kaikista Suomessa tuotetuista päästöistä. Hän toivoisi silti muihinkin päästölähteisiin pureuduttavan samalla innolla kuin maatalouteen. Virkajärvi muistuttaa, että esimerkiksi Unicafen päätös luopua kokonaan naudanlihasta on vaikutukseltaan sama kuin jos Helsingin Hanasaaren B-hiilivoimala olisi pois käytöstä kaksi tuntia vuodessa. Luonnonvarakeskuksen tutkija Perttu Virkajärvikin pitää ongelmallisena sitä, että huomio on kiinnittynyt niin vahvasti nautaan. Vertailua vaikeuttaa se, että julkisuudessa pyörii kovin erilaisia lukuja tuotteiden hiilikuormista tai toisaalta siitä, miten hyvä hiilensitoja nurmi on. Maatalouden osuus Suomen laskennallisista kasvihuonepäästöistä on vuoden 2018 LULUCF-tietojen mukaan 11 prosenttia. – Naudanlihasta luopumiseen verrattuna moninkertainen vaikutus saataisiin, jos siirryttäisiin vihreään sähköön tai pienipäästöisiin autoihin. Ruoallakin on toki iso ilmastomerkitys. Se on 0,14 % maailman hiilipäästöistä. Tilastokeskuksen saman vuoden tietojen mukaan Suomessa tuotetaan hiilidioksidia kaikkiaan 56,5 miljoonaa tonnia vuodessa (0,14 prosenttia koko maailman hiilipäästöistä). Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön osuus päästöistä oli kymmenen prosenttia. On olemassa paljon tehokkaampia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen, hän huomauttaa. Suomessa tuotetaan hiilidioksidia 56 500 000 tonnia vuodessa. Jos tarkastellaan hiilijalanjälkeä kuluttajien osalta, suurimman lohkon siitä haukkaa asuminen, toiseksi eniten muu kulutus, kolmanneksi liikenne ja matkailu ja vasta viimeisenä tulee ruoka. Suomen kaSvihuonepääStöt energia 75 % 11 % 10 % 4 % muut teollisuus maatalous – Tässä saa olla eläinlääkärinä, psykologina, työnjohtajana ja vaikka minä eläinten hoidon lisäksi. 10.1.2020 35 Vaalalaisen Arvolan Karjapihan osakas Jukka Määttä toteaa, ettei ilmastonmuutosta pidä väheksyä. – Maitoketjun ilmastovaikutuksista on enemmän tietoa kuin koko elintarviketuotantoketjusta yhteensä. Maatalouden osuus siitä on 6,3 miljoonaa tonnia
Yhtä tärkeää on pystyä jatkossa laskemaan, pienentävätkö parannusmenetelmät sitä. – Lukumme on kilpailukykyinen, mutta edelleen pitää tehdä töitä sen parantamiseksi, Määttä toteaa. ArvolAn KArjApihA osallistui Mtech Digital Solutionsin ja ProAgrian hankkeeseen, jossa tutkittiin maitotilan hiilikuormaa. Euroopassa vastaavat luvut ovat 0,9–1,6. Tavoitteet ovat korkealla. – Osa tuotannosta onnistuu kuitenkin pääsemään lähelle sitä ja osa päästöistä voidaan kompensoida. Suomi voi näyttää muille maille suuntaa vähäpäästöisen ruuan tuottamisessa, Määttä uskoo. Samoin mitä pidempi on naudan elinkaari, sitä pienemmäksi käy maitoja lihakilon kuorma. Afrikassa maitolitran päästö on peräti 6–7 hiilidioksidikiloa. 36 10.1.2020 Nautatuotteiden ilmastorasitukseen vaikuttaa esimerkiksi nurmen ja viljan suhde eläimen ruokinnassa tai se, tuottiko nauta maitoa vai kasvatettiinko se pelkästään pihviksi. – Nurmen määrä korreloi sen laatuun. Tulevina vuosina pystytään joka tapauksessa edistämään asiaa valtavasti. Mitä enemmän, sitä parempaa, Määttä kertoo. Suomessa keskiarvo on noin yksi, koko maailmassa taas 2,5. Katriina, Ville ja Jyrki Hollanti ovat kehittäneet tilaa vuosi vuodelta eteenpäin. – Peltojen ja eläinten ohella maatilojen tehokkaat energiaratkaisut ovat kestäviä keinoja. Yhtenä hankkeen toteuttajana toimineen Pertti Meriläisen mukaan monelle tuottajalle on ollut ahaaelämys tajuta, mikä oman tuotteen hiilijalanjälki on. Pyrkimyksenä on tuottaa hiilineutraalia tai jopa hiilinegatiivista ruokaa. Lä hd e: Si tra. Sen sijaan täydellinen hilli10 300 kg KesKivertosuomalaisen hiilijalanjälKi Co2e / hlö / vuosi 3 400 asuminen 2 600 muu kulutus 2 100 ruoka 2 200 liikenne ja matkailu asuminen Kaukolämpö sähkö asunto lämmin käyttövesi 2 290 560 270 280 muu Kulutus harrastus, vapaa-aika tavarat mökkeily 1 260 810 190 360 lemmikit liiKKuminen henkilöauto 1 420 ruoKa Punainen liha juomat juustot 560 460 270 350 160 110 160 lentomatkailu 600 joukkoliikenne 130 laivamatkat 90 Polkupyörä 4 muut maitotuotteet Kana, kala ja kananmuna hedelmät ja vihannekset viljatuotteet Nuorella karjalla on mukavat oltavat vanhemman navetan pehmeillä oljilla. Virkajärvi ei pidä realistisena ajatusta täysin hiilineutraalista tuotannosta, sillä turvamaiden päästöt ovat Suomessa isot. Myös pellolla on hoidettava asiat optimaalisesti. – Maidontuotannon hiilijalanjälki on 50 vuodessa puolittunut juuri karjan tuotoksen kasvamisen myötä, Määttä huomauttaa. Hiilikuormaa voidaan pienentää esimerkiksi hinaamalla nurmen satotaso huippuunsa. Pyrkimyksenä oli mallintaa päästöjen laskentaa tiloilta syntyvää dataa hyödyntämällä. Jukka Määtän tilalla maitokilon ekvivalenttiluvuksi saatiin 0,98/tuotettu maitokilo. Samoin lehmien tuotos pyritään saamaan mahdollisimman suureksi. Korkeaan tuotokseen päästään pitämällä eläinten hoito ja terveys mahdollisimman hyvänä
Vasikoita juottaessa alkaa väkisinkin leperryttää. Nuorisolla ainakin vaikuttaisi olevan uskoa kotimaisen maidontuotannon säilymiseen. Mitähän tilan perustaja sanoisi, jos näkisi tämän nyt. – Tarvitsemme elementtejä, jotka mahdollistavat tiloille kalliit investoinnit. Navetassa on mittaria ja härveliä kuin isossa teollisuuslaitoksessa. maaja metSätalouSminiSteri Leppä tuntee viljelijöiden ahdistuksen. Tarkistetaan tilanne, aloitetaan ruokinta, vaihdetaan kuulumisia työntekijöiden ja harjoittelijoiden kanssa. Hollannit palkittiin juuri Pihtiputaan vuoden yrittäjinä. – Suomalaisen ruuantuotannon laadulla, osaamisella ja turvallisuudella on aivan varmasti kysyntää. – Se on huolestuttavaa. Yhtenä perusteena oli, että he ovat tarjonneet työtä monelle vajaakuntoiselle. – Alkutuotannossa on mahdollisuus jopa hiilinielujen määrän kasvattamiseen perustuvaan ilmastoyrittäjyyteen, Määttä uskoo. SuomalaiSet tuottajat ovat Meriläisen ja Määtän mukaan motivoituneita ottamaan käyttöön ilmastoystävällisiä toimintatapoja. Se oli sen ajan edistystä. Isäntäväen jutut ovat välillä kyntäneet syviä vesiä, otsat ovat vetäytyneet kurttuun, mutta navetalla ilmeet lientyvät. leppä hämmäStelee myös kritiikkiä, jonka mukaan Suomen EU:ssa maatalouteen esittämät lisärahat kielivät vanhakantaisuudesta. 10.1.2020 37 neutraalius vaatii suuria tuotantoja tukijärjestelmämuutoksia. Kannattaisi ottaa järki käteen, Ville Hollannin mielestä ei ole oikein, että näennäisviljelijän saama tuki voi olla liki puolet isompi kuin aktiiviviljelijän. Kehitys on kulkenut harppauksin, Jyrki Hollanti sanoo. Tarvittaisiin lisää tutkimustietoa nykytilasta ja menetelmistä, jotta kehitystoimenpiteet osataan kohdistaa oikein. Kun eräs Hollannin navetassa vieraillut vanha emäntä kertoi kokemastaan ystävilleen, nämä pitivät juttuja unennäkönä. – 80 prosenttia päästöistä tulee fossiilisten raakaaineiden käytöstä. – Olisi parempi, että pellot annettaisiin vaikka sopimusviljelyyn niitä tarvitsevalle.. Viljelijät ovat ratkaisevassa asemassa, mutta eivät voi tehdä uudistuksia, jos tili on tyhjä. Tutkija Virkajärvikin painottaa, että Suomen on syytä kantaa vastuu oman kansansa ruokahuollosta. ValVomon Seinällä on tilaan tutustuneiden koululaisten piirustuksia. Julkinen mollaaminen osuu siksi erityisen lujaa. Hän toteaa, että tuottajat ovat muutenkin voimiensa äärirajoilla. Yläkerran valvomon näytöltä seurataan, mitä navetassa tapahtuu. Kotimaassa on valmisteilla ohjelma, jolla edistetään biokaasun käyttöönottoa. – Pitäisi puhua kokonaisuudesta: ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästä kehityksestä. Niiden pitäisi kuitenkin olla taloudellisesti mielekkäitä: kustannuksia alentavia tai tuottoja lisääviä. – Tulevaisuudessa kuulemma menee niin tehokkaaksi, Hollannit nauravat. Hän saa tuottajilta palautetta keskusteluilmapiiristä jopa enemmän kuin kannattavuudesta. Ilmastokeskustelu pyörii Lepän mielestä myös liikaa pelkän hiilen ympärillä. Erityisesti häntä kiusaa isojen ja pienten asioiden sekoittaminen. Määttä itse ei ole ottanut syyllisyyden taakkaa harteilleen, mutta moni kollega on. Tietyt tahot ylläpitävät vääriä tietoja maatalouden ilmastovaikutuksista, ministeri harmittelee. Olisi kohtuutonta, jos Suomi alkaisi tuoda ruokaa sieltä, missä päästöt ovat suurempia tai ympäristövaikutukset muuten haitallisempia. Siihenkin nykymaatiloilla on mahdollisuus, jos vain halua riittää. Sitä ennen käydään kuitenkin navetalla. Hiili on vain niistä yhden yksi kulma. – Meillä on runsaat vesivarat, maatalouden ravinnekierrot ovat hyviä, täällä ei raivata sademetsiä, soijaa käytetään vain vähän eikä antibiootteja syötetä turhaan. n sillä joka päivä on syötävä. Fokuksen pitäisi olla niiden korvaamisessa. Vanhan viisauden mukaan anarkia on vain neljän syömättömän aterian päässä. Isännällä on kiire kunnanhallituksen kokoukseen. – Kannattaisi ottaa järki käteen, sillä joka päivä on syötävä. Yksi lehmä on varustettu viidellä utareella. Negatiivinen julkinen keskustelu saattaa tosin syödä tuottajien motivaatiota panostaa uudistuksiin. – Miten voi olla, kun niiden edellytyksenä ovat uudet ilmastotoimet. Biokaasun tuotanto ja jakelu edesauttaisivat monia muitakin asioita kuten ravinnekierrätystä. – Oma mummoni kertoi, miten uusi haapapuinen lypsykiulu tuntui kädessä kevyeltä. Ministeriäkään se ei epäilytä yhtään. Se on tulevaisuuden ala, Leppä sanoo. Sillä on erittäin iso merkitys. hollannin tilalla on päästy iltapäivään. Esimerkiksi biokaasun tuotantoon tiloilla olisi hyvät mahdollisuudet, mutta laitteistot ovat niin kalliita, ettei kannattavuusalhossa rimpuilevilla tuottajilla ole mahdollisuutta niihin investoida
Osallistamisen kipupisteiksi nostetaan kirjassa myös viranomaislähtöisyys, rajalliset toimintamuodot ja konsensushakuisuus. Niin kuntien kuin valtionkin toiminnassa ovat arkipäivää osallistuva budjetointi ja erilaiset kansalaisja asukasraadit. Kun kansalaisia kutsutaan koolle, todennäköiset osallistujat ovat hyväosaisia, jotka saavat yhteiskunnassa äänensä kuuluviin muutenkin. Kansalaisten osallistuminen on nyt kansainvälinen megatrendi. Suomalaisten yhteiskuntatieteilijöiden tuore kirja Osallistu! näkee buumissa kuitenkin runsaasti ongelmia. Uuden kuntalain demokratiapykälät puolestaan tekivät vanhusja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot kunnissa pakollisiksi. Osallistamisen voisi äkkiseltään kuvitella keräävän osakseen pelkkää kiitosta. Osallistamisen käytännön järjestelyistä vastaaville viranhaltijoillekin toiminta saattaa olla pakkopullaa. Se, mistä ja miten keskustellaan, sanellaan ylhäältä viranomaisten toimesta. Mitä tapahtuu, kun kuntalaiset ovat sanoneet mielipiteensä. Vaarana on, että osallistamisen myötä demokratia hallinnallistuu ja käsiteltävät asiat muuttuvat poliittisista teemoista hallinnon kysymyksiksi. Kirjat. Halutaanko sillä esimerkiksi kerätä tietoa päätöksenteon tueksi vai vain saada ihmisiä osallistumaan ja voimaantumaan. Tutkijat näkevät kuntien ja valtion muoti-ilmiössä runsaasti ongelmia Pelastaako osallistaminen demokratian. tutkijat pitävät osallistamisen suhdetta olemassaoleviin päätöksentekoelimiin epäselvänä. Taina Meriluodon ja Tapio Litmasen toimittaman kirjan mukaan osallistaminen ei ole ihmelääke demokratian kaikkiin vaivoihin. Eikö olekin hienoa, että kansalaisille on kehitetty uusia tapoja olla mukana ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Monia luottamushenkilöitä osallistaminen ei kiinnosta, vaan he pitävät sitä vallan luovuttamisena pois. Antti Rinteen hallituksen ohjelmakin oli nimeltään ”Osallistava ja osaava Suomi”. kOnsensushakuisuudella tutkijat viittaavat siihen, että osallistaminen tähtää yleensä yhteisymmärrykseen. Miten kunnanvaltuustot käsittelevät saamansa tiedon. Onnittelut, olet ollut muodikas – olet osallistunut. Entä osallistunut asukaskuulemiseen tai antanut palautetta julkisesta palvelusta. – Osallistaminen tähtää tietynkaltaiseen politiikkaan – yhteisymmärrykseen pyrkivään poliittiseen käyttäytymiseen – ja koettaa näin välttää poliittista toimintaa, jonka ymmärrän konflikteja ja poliittista tilaa ylläpitävinä voimina, Lappalainen kirjoittaa. Siitä etsitään ratkaisua demokratian ongelmiin, kuten äänestysprosentin laskuun ja puolueisiin kuulumisen hiipumiseen. Se voi olla pakottavaa ja heikompia ääniä sortavaa. Osallistamisesta on tullut eräänlainen hyvän hallinnon ja päätöksenteon tae, jota EU ja ministeriöt pitävät usein edellytyksenä rahoitukselleen. Dosentti Pertti Lappalainen väittää kirjassa, että osallistaminen voi jopa hillitä poliittista toimintaa. Kärkkäitä keskusteluja vältellään ja osallistujien kesken pyritään saamaan aikaan yksimielisyyttä. 38 10.1.2020 OletkO viime aikoina allekirjoittanut kansalaisaloitteen. Tutkijoiden mukaan osallistamisen päämäärät ovat usein epäselvät. Ongelmallista on myös osallistamisen edustavuus. Kun kuntalaisia kutsutaan koolle sanomaan mielipiteensä, heidän roolinsa supistetaan asiakkaiksi, vaikka heidät pitäisi nähdä kuntien omistajina
Naapurikylässä kotitilansa isännyyden ottanut Kannaksen Jani luonnehtii sitä näin: – Niin kauan kun minä oon maanviljelystä vierestä seurannu, on tilanne ollut se, että kolme vuotta kun jaksaa hirressä roikkua niin kyllä ne seuraavat kolme vuotta menee jo paljon helpommin. Keskusta-aate on Nasaretissa siis vielä voimissaan ja nuorisoseurantalollakin riittää elämää. 4. Jos haluat onnistua osallistamisessa, kysy nämä kysymykset: Ta in a M er ilu ot o & Ta pi o Li tm an en (to im ).: O sa lli st u! nilsiäläinen kirjailija Antti Heikkinen on romaaneissaan erikoistunut suomalaisen maaseudun kuvaamiseen. Romaanissa nousevat esiin niin maatalouden kannattavuusongelmat, suvun ja elinkeinon jatkamisen paineet kuin palvelujen karkaaminenkin. Akateemisten artikkeleiden lisäksi teoksessa on kentän toimijoilta kerättyjä kommentteja ja käytännön vinkkejä toimivaan osallistamiseen. – Jos keskustelun vaikutukset eivät koskaan näy missään, herää kuntalaisilla varmasti tunne, etteivät he enää halua osallistua mihinkään tai kenties äänestääkään, koska omalla toiminnalla ei ole mitään merkitystä. WSOY, 228 s. Välillä jo toivoisi pientä joutenoloa, vaikka sitä maaseudulla toki harvemmin kohtaa. Päiväkämmenen mahtitalon vanhaemäntä Maire Korkalainen taas on kastanut kissansa Juha Sipilän kaimaksi ja liehittelee estoitta kyläjuhliin saapuvaa nuorta kansanedustajaa. Nykyisin talon toiminnasta ja budjetista päättää neuvottelukunta, jonka jäsenet valitaan avoimessa asukasfoorumissa. Aktivoida. Jos tehdään päätöksiä, miten ne tehdään. 3. Dementoitunut opettaja Terttu Pärssinen repii Suomenmaasta talteen Katri Kulmunin kuvan kuvitellen olevansa potretissa itse. Millä tavoin on mahdollista osallistua. Onnistuneitakin esimerkkejä toki löytyy. Mihin asioihin osallistujat voivat vaikuttaa. 10.1.2020 39 Näennäisosallistamista on paljon: järjestetään kuuleminen, koska laki vaatii sitä, mutta kuntalaisilta saadulla tiedolla ei tehdä mitään. Äänestämällä. Asukkaat järjestivät virkamiehille työpajoja ja onnistuivat jopa saamaan edustajansa virastojen suljettuihin kokouksiin. 2. Heikkinen tuntee aihepiirinsä. AnnukkA kAArelA Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuus. Miten osallistumisen tuotokset, kuten mielipiteet, tieto tai päätökset linkittyvät päätöksentekojärjestelmään. Keskustelemalla. Loppusyksyllä ilmestyneessä romaanissa liikutaan jälleen Jälsinkankaan kunnassa, joka on tuttu jo Heikkisen aiemmasta tuotannosta. Entä millainen on kirjan maalailema maaseudun tulevaisuus. Nasaretissakin luetaan Suomenmaata. Mihin eivät. 5. Kirja ottaa kantaa myös ajankohtaiseen ilmastokeskusteluun ja maatalouden ympäristövaikutuksiin. Helsingissä Maunulan kaupunginosassa asukkaat osallistuivat virkamiesten rinnalla lähes tasavertaisina uuden Maunula-talon rakentamisen ja toiminnan suunnitteluun. 1. Kerätä tietoa, mielipiteitä ja näkemyksiä. Tällä kertaa ollaan Nasaretin kylässä, joka aiemmin myös Pentukivenä tunnettiin. Vaikka kylä on pieni, siellä ehtii tapahtua yhtenä kesäisenä päivänä paljon – suorastaan hengästyttävän paljon. Ilman heitä osallistava demokratia olisi tuskin edennyt yhtä pitkälle. tutkijOiden kirja on herättelevä puheenvuoro muoti-ilmiöksi nousseen osallistamisen ongelmista ja onnistumisista. Mikä osallistumisen tavoite on. Maunulan esimerkki on kannustava mutta poikkeuksellinen, sillä asukasaktiivien joukossa oli kaksi politiikan tutkijaa, jotka kirjoittivat kokemuksistaan myös Osallistu!-kirjaan. Maalla kun ollaan, joukosta löytyy luonnollisesti myös muutama pesunkestävä kepulainen. – Mut toisaalta sinähän kysyit maaseudun tulevaisuudesta, et maanviljelyn. Ketkä voivat osallistua. 7. Vastapaino, 320 s. Heikkisen aiempien romaanien tavoin kirjan vahvuus ovat riemastuttavat henkilöt, joista jokainen pikkukylällä kasvanut voi tunnistaa ainakin osan. Tehdä päätöksiä. Huonompi tilanne on kommunisteilla, joita on jäljellä enää kaksi. 6. Kun uusin kirja on nimeltäänkin Maaseudun tulevaisuus, lukija saa mitä odottaa. Kuka päättää, mistä keskustellaan. Tilausta olisi varmasti myös aihetta käsittelevälle yleistajuiselle tietokirjalle. Kauko Parviainen päättääkin tuikata työväentalon tuleen – kapitalisteille kun ei suoda sitä iloa, että se myytäisiin. Pääosiltaan kirja on kuitenkin tutkijoiden kynästä lähtöisin olevaa, varsin teoreettista tekstiä. Ne on kaks eri asiaa ja sen verran profeetaks uskallan ruveta, että tulevaisuudessa ne on kaks vielä erillisempää asiaa kun mitä nyt. Onko osallistujilla erilaisia rooleja. AnnukkA kAArelA Taina Meriluoto & Tapio Litmanen (toim).: Osallistu! Pelastaako osallistaminen demokratian. Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka pitää tätä vaarallisena
Kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan usein säästöillä. Peren mukaan kyläkoulun suurin etu on joustavuus. Hurmaava neiti esittelee naulakolla itsensä reippaasti. Ainakaan hän ei ole nähnyt tilastotutkimusta, joka osoittaisi niiden taloudellisen hyödyn. Vajaassa 30 vuodessa maaseutukouluista on lakkautettu peräti 93 prosenttia. Kyläläiset valtasi syvä huoli, miten käy koulun. Vanhassa, yli satavuotiaassa hirsikoulussa alkoi ilmetä sisäilmaongelmia pari vuotta sitten. Jos jotain pientä tulee, se saadaan heti selvitettyä. Isommat opastavat pieniä. Kouluja on nyt saman verran kuin 1900-luvun alussa. Ja mikäli asianosaisia on uskominen, pieni koulu onkin kuin perhe. Niin ei kuitenkaan tehty. Sillä taas on positiivisia vaikutuksia moneen asiaan, hän painottaa. Lapset tulevat välitunnilta sisään ja kävelevät tottuneesti luokkahuoneisiin, vaikka toinen opettaja on koulutuksessa ja toinen kiinni haastattelussa. – Kun tulee jotakin yllättävää muutosta päivän suunniteltuun toimintaan, pystymme koko koulu keittiötä myöten reagoimaan nopeasti. – Kiusaamista on äärimmäisen vähän. 40 10.1.2020 EurajoElla uidaan ylpeästi vastavirtaan. Nikulaa tämä argumentti epäilyttää. Vanhempi koululainen hymyilee ylpeänä vieressä kuin isosisko. – Kuntataloudet ovat ihan yhtä kuralla sielläkin, missä ei ole enää yhtään kyläkoulua. Kun tarjoamme lapsiperheille lähipalveluita, meille muuttaa uutta väkeä. Jokaisella esiykkösellä on oma kummi, jonka kanssa esimerkiksi heitetään sovitusti läpyt heti aamusta. Kertoo olevansa eskarilainen. Kun muualla suljetaan viimeisetkin kyläkoulut, Eurajoen Sydänmaalle rakennettiin vuosi sitten uusi koulurakennus. Kaiken kaikkiaan koulujen määrä on vähentynyt puolella koko maan mittakaavassa. Tilannehan olisi saatettu tulkita loistavaksi tilaisuudeksi lakkauttaa koko opinahjo ja ryhtyä kuskaamaan lapset viiden kilometrin päähän keskuskoululle. Eurajoen kunta ei myöskään halunnut pettää ihmisiä, jotka olivat muuttaneet kylälle koulun vuoksi. Pitkäaikainen kuntapäättäjä Heimo Nikula kertoo, että Eurajoella vallitsee vahva kyläkoulujen säilyttämismentaliteetti eikä se pettänyt Sydänmaankaan kohdalla. KoulutrEndi on Suomessa pitkään ollut suuruuden ekonomiaa ihannoiva. Koulutalon sisällä on rauhallista. Opettaja Mikko Peren mukaan kyläkoulu opettaa sosiaalisuutta eri-ikäisten lasten kesken. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä KyläKoulu on yhteisönsä keskipiste Eurajoella uhmattiin trendejä ja rakennettiin uusi kyläkoulu vanhan tilalle Elämä Jos koulu tapetaan, kuolee usein samalla kaikki muukin kylätoiminta ja sen myötä yhteisöllisyys.. Keittiöstä tulvivat kotoisat ohrapuuron ja mustikkasopan tuoksut. – Esimerkiksi meidän perheemme ei olisi tullut tänne asumaan ilman koulua, vanhempainyhdistyksen jäsen, Nokialta paluumuuttajana Eurajoelle tullut Anu Jokinen sanoo. – Se on arvo, josta haluamme maksaa
– Teemme paljon mielekästä yhteistyötä koulun kanssa, Anu Jokinen kertoo. – Toisaalta lapset oppivat itsenäiseen työskentelyyn ja ottamaan vastuuta. Monesti ajatellaan, että kyläkoulut ovat jääneet ajastaan jälkeen esimerkiksi digitaalisten välineiden ja muiden resurssien osalta. Kyläyhdistyksen yhteydessä toimii myös vanhempaintoimikunta, johon kuuluvat kaikki oppilaiden vanhemmat. Parhaillaan on menossa koulun ja vanhempaintoimikunnan yhdessä ideoima lukuhaaste, johon osallisiksi toivotaan kaikkia oppilaita perheineen. Ainakaan Sydänmaalla tämä ei pidä paikkaansa. Kyläkouluissa on toimittu tästä näkökulmasta uuden opetussuunnitelman idealla jo 50 vuotta, Pere sanoo. Uudessa koulussa opiskellaan valoisissa ja uudenaikaisissa tiloissa.. Täältä saa hyvät eväät elämään ja jatkokoulutukseen. – Iso kiitos kunnalle siitä, että meillä on hyvä toimintaympäristö, Pere kehuu. Heidän mukaansa useina ajatellaan, ettei kyläkoulu kykene antamaan ajanja ikäryhmänmukaista opetusta. Jos koulu tapetaan, kuolee usein samalla kaikki muukin kylätoiminta ja sen myötä yhteisöllisyys. Opettajan tähtihetki on se, kun tokaluokkalainen huomaa, että eskarilaisella on jokin ongelma ja hän pyytää vaivihkaa lupaa mennä auttamaan. Sellaista ei valtakunta kestä, Nikula sanoo. Heimo Nikula ja Anu Jokinen ovat Sydänmaan kyläyhdistyksen aktiiveja. – Se ei pidä paikkaansa. Sydänmaalla vaikuttaa aktiivinen kyläyhdistys, joka vastikään palkittiin vuoden satakuntalaisena kylänä. Joulun aikaan pidetään puurojuhla ja vappuna perinteiset juhlat. – Vastaan ”juu” tai vain nyökkään salaliittolaisen elkein, Pere myhäilee. kyläkoulu on koko kylän keskus. Kyläkouluista on moni ponnistanut pitkälle. Haastateltavat toteavat, että kyläkoulu on harvinaista luksusta. Monen ikätason yhdysluokkiin liittyy haasteitakin. – Tiedän kyliä, jotka ovat häviämässä kokonaan koulun lakkautuksen jälkeen. Opettaja joutuu venymään moneksi pysyäkseen jatkuvasti tilanteen tasalla
42 10.1.2020 TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko kuvaT: MAriA Seppälä AAte on keskustAn selkärAnkA Henkilö – Ymmärrän, että politiikassa pitää mennä eteenpäin, mutta samalla on muistettava juuret, Merja Uusitalo sanoo.
Myös suurien yksiköiden ihannoiminen ja keskittäminen ihmetyttävät konkaria. Uusitalo meni jo nuorena tyttönä miniäksi maalaistaloon. Myös omat lapseni ovat saaneet asua isovanhempiensa kanssa samassa taloudessa. – Helposti muut tietävät ikäihmisen puolesta, mikä on hänelle hyväksi. Sen jälkeen hänet valittiin myös Etelä-Pohjanmaan keskustanaisten puheenjohtajaksi. Nykyään on välillä mietityttänyt, onko se kadonnut kokonaan. Valtakunnan tasolle Uusitalo kipusi tultuaan valituksi keskustanaisten varapuheenjohtajaksi Hannele Pokan ollessa puheenjohtajana. Kotitilalla tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen Uusitalolle avautui taas uusi vaikuttamisen väylä. Niitä seurasivat kuntavaalit ja pitkä pesti koululautakunnassa. Keskustassa se on aate. Ymmärrän, että pitää mennä eteenpäin, mutta samalla on muistettava juuret. luottamustehtävien hoito ei aina ollut yksinkertaista. – Se oli onni. Usein Uusitalo navetoi aamuyöllä ehtiäkseen ensin bussiin ja sillä lentokoneeseen, joka vei kokouksiin Helsinkiin. 10.1.2020 43 KristiinanKaupunKilainen Merja Uusitalo saapuu haastatteluun Seinäjoen kirjastolle suoraan Eläkeliiton tilaisuudesta. – Suuresta massassa kärsivät kaikki, ja yksilöllisyys jää jalkoihin. Lopulta valtuustouralla vierähti 25 vuotta, joista 20 vuotta myös hallituksen jäsenenä. Isoisä toimi kuntapäättäjänä vuosikymmenet. Uusitalolle itselleen parasta politiikan teossa ovat olleet ne hetket, kun on saanut tavata ihmisiä, ottaa kädestä kiinni. Hänet valittiin puheenjohtajaksi Eläkeliiton piiriin, joka ei toimi poliittisesti. Nykyään on paljon heitä, joilla tätä taitoa ei ole. – Talous oli pakko saada kuntoon, mutta sitä en käsitä, miksi piti ottaa niiltä, joilla jo muutenkin oli niukkaa. – Tärkeintä päättäjälle on osata mennä toisen rinnalle. – Monesti porhalsin kokoukseen tukka märkänä ja kerran jopa eriparikengät jaloissa, hän muistelee. Uusitalon oma vaikuttajan polku sai alkunsa seurakuntavaaleista. Viisi vuotta meni siinä pestissä. Viitisen vuotta sitten Uusitalolle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi. Hän kasvoi itse monisukupolvisessa perheessä ja oppi arvostamaan vanhempia ihmisiä. – Ilman heitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Erityisesti viime hallituskaudella Uusitalo tunsi surua keskustalaisten arvojen unohtamisesta. Tavallisesta kansasta vieraantuminen on monen kohdalla valitettava totuus. Jo kotona opetettiin, että siitä, jolla on vähiten, on pidettävä eniten huolta. – Sinä aikana kasvoin henkisesti. Näin elämän koko kirjon, hän toteaa. Luottamustoimissaan Uusitalo on kiertänyt pitkin maata. Iso kiitos kuuluu miehelle ja appivanhemmille. Tärkeintä päättäjälle on osata mennä toisen rinnalle. Elämä oli tiivistä. Haluan rohkaista vanhuksia kertomaan toiveistaan ja vaatimaan oikeuksiaan. Yhteisten asioiden hoitaminen näyttäytyi tärkeänä. Erityisen tärkeää hänelle on ollut nostaa esiin keskustan aatetta. Yksi rakkaimmista luottamustehtävistä Uusitalolle on ollut Maaseudun terveysja lomahuoltoliiton puheenjohtajuus. Ikä ei sumenna ihmisen aivoja, Uusitalo painottaa. Jo uusitalon lapsuuskodissa politiikka oli väkevästi läsnä. Hän on ollut puhumassa vanhuuteen varautumisesta ja oman puolen pitämisestä ikääntyneenäkin. Matkasaarnaajan hommat jatkuvat yhä, vaikka vuosi sitten Uusitalo jäi pois, koska halusi osallistua lapsenlapsensa hoitoon. Emännyyden ja äitiyden lisäksi hän on toiminut politiikassa eri tehtävissä niin kunta-, maakuntakuin valtakunnantasollakin kymmenien vuosien ajan. Hän on halunnut tehdä työtä pienen ihmisen asioiden eteen. Sosiaalineuvos Merja Uusitalo ponnisteli politiikassa heikoimpien hyväksi.. – Ajattelen niin, että se ei ole vain minulle, vaan kaikille periferiasta, maaseudun työn keskeltä yhteisiä asioita hoitamaan lähteneille. Pitkän vaikuttajauran jälkeen Uusitalo tuntee kiitollisuutta siitä, että on voinut tehdä työtä niiden ihmisten eteen, jotka ovat hänet tehtäviin valinneet. Mies jäi hoitamaan loput. Iltakokouksiin lähtiessä, hän ruokki nopeasti eläimet ja juotti pikkuvasikat. uusitalon luottamustoimet ovat usein kallistuneet sosiaaliselle puolelle. – Kaikessa toiminnassa on oltava joku selkäranka
Kärnän alkuvuoteen eivät ilmeisesti kuulu myöskään suosiotaan koko ajan kasvattavat lihaa korvaavat kasvisproteiinituotteet. Tili löytyy palvelusta nimellä VälihuutoBot, ja twiiteistä voi käydä lukemassa jo monenlaisia herkkuja. Keskusta siunaa ja muita välihuutoja TeksTi: Henna Lammi, Pekka PoHjoLainen. Mielikuvituksen varaan toki jää, mihin keskusteluun huudot liittyvät. Apollon Tietäjät 44 10.1.2020 Politiikan supernörtit tietävät, että mikään ei ole viihdyttävämpää kuin täysistuntojen välihuudot. Sote-miniSteri Krista Kiurulla (sd.) oli joulun alla iloisia uutisia maakuntien ystäville. Keravan tilanne näyttää vielä heikommalta. Jean Sibeliuksen säveltämässä Uusmaalaisten laulussa on vain kaksi säkeistöä, joten niitäkään ei riitä kaikille. – Erinäiset yritykset paukuttelevat henkseleitä ja retostelevat, että ne ovat onnistuneet tekemään kasviksista lihan makuisia ja oloisia. Vantaa tunnetaan kyllä lentokentästään, Kehä III:sta, Tikkurilan maalitehtaasta, formulakuljettajistaan ja demariryhmyri Antti Lindtmanista, mutta löytyykö identiteettiä maakuntalaulun pohjiksi sittenkään riittävästi. Joku kiirehtikin jo Twitterissä kysymään, kuinka paljon Kärnä mahtaa normaalisti avokadoja syödä, jos ilmaston pelastaminen ja ihmisten hyvinvointi ovat hänen mielenilmauksestaan kiinni. Mutta tuskinpa perussuomalaisten Sami Saviolla oli menneisyyteen hinkua hänen huutaessaan: Sipilän hallitus! tammikuu on elämäntaparemonttien kulta-aikaa. Erityisen hankalalta näyttää Vantaa-Keravan tilanne. Sen sijaan Kärnä pitää avokadottoman alkuvuoden. Twitter-aktiivi Anne-Mari Silvast koodasi botin, joka hakee automaattisesti eduskunnan pöytäkirjoja pari kertaa päivässä, parsii niistä välihuudot ja twiittaa ne. Eikä botti tunnista äänenpainojakaan. Kun Uusimaa pilkotaan useampaan osaan sote-palvelujen järjestämiseksi, Suomeen syntyy viisi uutta ”maakuntaa”: Helsinki, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Kerava. Toki asiaan voi löytyä ratkaisu Kiurulta ja hänen virkamiehiltään ripeästikin. Apollon tietäjä jäi kuitenkin pohtimaan olennaista kysymystä: mistä uusille maakunnille saadaan identiteetille tärkeät maakuntalaulut. Missä uutinen. – Jari Ronkainen: Ja keskusta siunaa! – Ben Zyskowicz: Sehän on totta! – Juhana Vartiainen: Siitä ei ole näyttöä! – Jukka Gustafsson: Ei keppilinja sovi meille! – Timo Heinonen: Ei tarvitse rivien välistä lukea! – Antti Kurvinen: Saako turkistarhurit tukia. Tosin tulokkaita kutsutaan Kiurun papereissa byrokraattisemmin ”itsehallintoalueiksi”. Näin tammikuussa eduskunta on ansaitulla istuntotauolla, mutta vieroitusoireisiin saa helpotusta sosiaalisesta mediasta. Lehmät ja lampaat ovat tehneet tätä samaa tuhansia vuosia, Kärnä ihmettelee. Monien yllätykseksi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ei tänäkään vuonna osallistu vegaanihaasteeseen. – Leena Meri: Houkuttelevat lisää niitä! – Sari Sarkomaa: Ei mitään konkreettista! – Ilkka Kanerva: Tolkun ääni! – Jussi Halla-aho: Näinkö tapahtuu. Ehkäpä kesäkuussa Vantaalle kokoontuva keskusta pääsee kajauttamaan puoluekokouksensa käyntiin uuden Vantaa-Keravan maakunnan maakuntalaululla. Sillä on lappilaisedustajan mukaan oikeasti merkitystä ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta
Puoluekokouksessa hyväksymme siis keskustalaisten yhdessä rakentaman vision puolueesta. Keskeisten johtopäätösten tekemiseen hyödynnettiin saatavilla ollutta tutkimustietoa sekä puolueen sisältä laajasti kerättyä palauteaineistoa. Tilastollisesta aineistosta on nähtävissä, että keskustan kannatus on ollut kaikentyyppisissä kunnissa laskeva koko 2000-luvun ajan. Kevään 2015 eduskuntavaalit olivat tuosta kehityksestä myönteinen poikkeus. Työ on parhaillaan piirikierroksella ja lopullisesti ohjelma hyväksytään Vantaan puoluekokouksessa. Vastaisuudessa keskustan menestyksen kannalta on olennaista pystyä nostamaan äänestysaktiivisuutta vahvoilla alueillamme ja petrattua keskustan houkuttelevuutta kaupunkialueilla. Äänestäjät kokivat, että keskusta oli muita puolueita heikommin heidän kaltaistensa ihmisten asialla. Tällä hetkellä keskustelua puolueen sisällä ja politiikassa laajemminkin hallitsevat lyhytkatseisuus ja päivittäin vaihtuvat kohuiksikin kasvavat teemat. 10.1.2020 45 Puheenvuoro Puoluehallitus käsitteli viime syksynä analyysin kevään 2019 tappiollisista vaaleista. On myös tärkeää, että meillä on pitkän linjan visio eli ne tavoitteet, jotka haluamme puolueena tällä vuosikymmenellä saavuttaa. Julkisesti oli tiedossa, että mielikuva keskustasta oli pitkään huono jo ennen vaalikevättä. On kuitenkin selvää, että tappio myös eteläisessä Suomessa oli raju. Meidän on pystyttävä kirkastamaan keskustan ydintehtävä ensin itsellemme, jotta mielikuva kannattajillemme voi olla selkeä. Suomalaiset eivät enää tunnista, millä asialla keskusta politiikassa on. Keskustan kannatuksen osalta vahvoissa maakunnissa tappio oli suhteellisesti raju. Kannatusosuuksien muutokset maakunnittain olivat suuria eduskuntavaalien 2015 ja 2019 välillä. Niissä vaalipiireissä, joissa äänestäjien määrä vaali vaalilta kasvaa, hävittiin absoluuttisesti äänimääriä tarkastellen yhtä paljon kuin puolueelle perinteisesti vahvoissa vaalipiireissä. Kevään sisäistä keskustelua vauhdittaakseni kirjoitan oman visioni keskustasta seuraavassa Suomenmaan kolumnissani. Tämän vuoksi julkisuudessa on puhuttu niin sanotusta alueiden kostosta. Keskustasta on tullut suomalaisille tuntematon. Keskusta 2030 -uudistusohjelmatyössä luodaan puolueelle uusi missio, visio ja strategia. ÄÄnestÄjien luottamuksen menetykseen on monia syitä. Keskustan mielikuva ja brändi ovat mitä ilmeisimmin tällä vuosituhannella haalistuneet. Tuntematon keskusta Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri. Työllisyys ja työpaikkojen syntyminen olivat äänestäjille tärkeitä aiheita, mutta keskustavetoisen hallituksen onnistuminen odotuksiakin paremmin näissä teemoissa ei kuitenkaan tuonut puolueelle menestystä vaaleissa. Yksittäisten asioiden sijaan vaalianalyysi painottaa yhtä vaalikautta pidempää trendiä keskustan kannatuksessa. Toivon, että keskustalaiset nostavat aktiivisesti katsetta kauemmas, siihen keskustelu visiosta on hyvä työkalu. Uudistusohjelmatyö on puolueelle elintärkeä. Pidän tätä itse tärkeimpänä johtopäätöksenä kevään 2019 vaaleista. Puolueessa ryhdyttiin heti vaalien jälkeen tekemään työtä keskustan ydinviestin rakentamiseksi. Siksi pelkästään alueiden kosto on analyysina liian suppea
Eeva Kallin kanssa kuvassa puheenjohtaja Satu Pietilä (vas), Kirsi Hassinen, Satu Jokela ja Liisa Rampa. 46 10.1.2020 Satakunnan piirin uusi puheenjohtajisto pursuaa intoa ja energiaa. Se ei auta, jos mennään torille syöttämään ihmisille kahvia ja makkaraa.
– Meillä on nyt puheenjohtajisto täynnä näkemyksiä, kokemuksia, intoa ja tekemisen tarmoa. – Se ei auta, jos mennään torille syöttämään ihmisille kahvia ja makkaraa, hän heittää. Satakunta sai keskustalaisen naiskansanedustajan 24 vuoden tauon jälkeen, kun rökälevoitto nosti Eeva Kallin eduskuntaan. Ensiaalto muutoksesta löi rantaan jo kevään eduskuntavaaleissa. Satakuntalaiset ovat Eeva Kallin mielestä nyt ennakkoluulottomia. Kaiken A ja O on uutena käyttöön otettava vuosikello. Naiset Satakunnassa ovat odottaneet tätä muutosta pitkään. Kun viisikko Pietilä, Hassinen, Rampa, Jokela ja Kalli lyövät päänsä yhteen, toiminta uusiutuu muullakin kuin piiritoimiston uusilla verhoilla. Miten aika riittää naisilla kaikkeen. Niistä on nyt kyse. Melkein kaikki toimivat myös kotikuntiensa valtuustoissa, hallituksissa ja vaikka missä. – Piiri oli tunnettu pitkään toimineista ja vetovoimaisista kansanedustaja miehistä. Kun Kauko Juhantalo ja Timo Kalli eivät lähteneet ehdolle kevään eduskuntavaaleissa, tilanne muuttui. Jäsenten huolenpito on unohtunut. Uutena piirteenä hän odottaa sitäkin, että piirissä alettaisiin puhua. Valta vaihtuu tammikuussa, mutta joulukuussa jo kuulosti siltä, että iso luuta lakaisee käytännöt uusiksi. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Satu Pietilä Raumalta. 10.1.2020 47 Naiset ovat ottaneet käsiinsä johtopaikat Satakunnan keskustapiirissä. Sukupuolen sijaan katsotaan henkilön ominaisuuksia. Kun kaikilta löytyi lisäksi vuosien kokemus politiikasta, äänestäjät tiesivät, ketä äänestivät ja miksi. Media ei ollut paikalla, mutta puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni oli. Varapuheenjohtajiksi tulivat Satu Jokela Jämijärveltä, Kirsi Hassinen Eurajoelta ja Liisa Rampa Porin Laviasta. Se on surullista, Pietilä huokaa. Johtopaikat Satakunnassa naisten käsiin. – Tarjolla oli naisia – upeita persoonia, edistyksellisiä, ennakkoluulottomia ja eteenpäin katsovia jäseniä. Liisa Rampa uskoo, että vaalista toiseen elämiselle tulee loppu. Pelisäännöt menevät uusiksi ja toiminta tulee avoimemmaksi. Piirin syyskokouksessa marraskuussa äänestäjät räjäyttivät koko pajatson. Kun kokoukset sovitaan jatkossa hyvissä ajoin, aikataulu pitää ja esityslistat tulevat ajoissa, kukin pystyy järjestämään menemisensä. Eeva Kalli pitää muutosta monen asian summana. Puskistako tämä nyt tuli. Eeva Kalli seurasi tapahtumia kokouspaikan eturivistä ja iloitsi alkavasta yhteistyöstä. Hävittyjen vaalien jälkeen on hänen mukaansa aina sanottu, että pitäisi keskustella. TeksTi ja kuva: anne Hievanen Nyt loppuu vaalista toiseen eläminen. Yhtään kokousta ei ole vielä pidetty, mutta joukolla riittää ideoita. Fokusointi ja tavoitteellisuus. – Tilaa tuli hetkessä kaikille – naisille, miehille ja nuorille, jatkaa Liisa Rampa. Kattaus on melkoinen: tuleva parturikampaaja-kosmetologi, päihdekuntoutuslaitoksen perhetyöntekijä, seminologien esimiehenä toimiva palvelupäällikkö sekä liiketoimintayksikön vetäjänä ja johtava asiantuntijana työskentelevä diplomiinsinööri, jolla on erityisosaamista muun muassa projektienhallinnasta. uudessa puheenjohtajistossa kaikki ovat työssäkäyviä, kahdella on pieniä lapsia ja yksi on työnsä ohessa maatilan emäntä. Järjestöväen unohtamisenkin joukko nostaa reilusti pöydälle. – Kun jäsenlistoja ei ole saatu tarkistukseen, jäseniä ei ole voitu kutsua koolle. Toiminta avoimeksi ja pelisäännöt uusiksi, sanoo Liisa Rampa. – Uskalletaan ottaa uusia tapoja käyttöön, sanoo puheenjohtajana aloittava Satu Pietilä
alun perin Pihtiputaan Muurasjärveltä kotoisin oleva Anttila on ollut keskustan järjestötyössä mukana vuodesta 1980 lähtien. Hän muistaa hyvin siltä vuodelta Turun puoluekokouksen, jossa hän oli paikalla ensikertalaisena. – Välillä olen miettinyt, että voinko enää sanoa tuntevani keskustaa, kun niin moni puolueen äänestäjäkin on valmis menemään perussuomalaisten puolelle. Jotain toimintaa pitäisi kuitenkin olla, jotta puolueen virkeys säilyy, Anttila näkee. 48 10.1.2020 KesKustan luottamushenkilöiden pitäisi kantaa paremmin vastuuta puolueen järjestötoiminnasta, linjaa keskustan KeskiSuomen piirin uusi puheenjohtaja Tahvo Anttila. Ongelmiin olisi kuitenkin pitänyt vaikuttaa jo paljon aiemmin. Siinä riittäisi hänen mukaansa rutkasti kehitettävää. Järjestöpuolella tehdään paljon sen eteen, että puolueella ylipäätään on paikkoja, joissa luottamusmiehet voivat vaikuttaa. – Aion tehdä piirikierroksen ja herätellä porukkaa taas henkiin. Tällä hetkellä hän on myös keskustan puoluevaltuuston jäsen. – Meille tulevien lasten elämässä moni asia on mennyt rikki. Erityisesti hän on huomannut, kuinka paljon yhteiskunnassa kaivattaisiin ennaltaehkäiseviä palveluja. Piirien sisällä toimivia keskustan osastoja pitäisi Anttilan mielestä pystyä tarvittaessa yhdistelemään. Anttila myöntää, että etenkin perussuomalaisten menestymistä on vaikea ymmärtää. Iänikuinen ongelma, jäsenmaksujen keräys, pitäisi sekin saada viimein kuntoon. Jos kuntapäättäjät eivät osallistu tarpeeksi paikallisjärjestöjen toimintaan, niin eivät ne vedä väkeä enää muutenkaan entiseen malliin. – Pienillä paikkakunnilla on toimimattomia 1–2 hengen osastoja. Perussuomalaiset tuntuvat jyräävän niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. – Hyvin paljon se tarkoittaa vain ihmisten kohtaamista. Ei ole montaa vuotta, etten olisi ollut mukana, hän hymähtää. Keskustan kannatuksen nostamiseen ei ole taikatemppuja, Tahvo Anttila sanoo. Keskustan järjestötyö Kunniaan. Vuosikymmenten aikana Anttilan sydäntä lähellä on ollut etenkin oman paikallisyhdistyksen ja oman keskustapiirin toiminta. – Pidän sitä hyvin outona. KesKustapiirin johtoon Anttila astuu puolueen kannalta hyvin haastavaan aikaan. Lastensuojelun asiakkaiden kanssa toimiminen on Anttilan mukaan antanut elämään perspektiiviä. Anttila arvelee, ettei järjestötyön merkitystä ymmärretä tai arvosteta tarpeeksi. Hänen mukaansa moni keskustan kuntatason päättäjä ei osallistu järjestötoimintaan lainkaan. Anttilan mielestä olisi parasta, jos niiden keruun hoitaisi keskustapiiri. Silloin jäsenmaksukäytännöt olisivat yhtenäisemmät. TeksTi: samuli VänTTilä kuVa: Henna lammi Liian moni luottamushenkilö jää puolueen järjestötyöstä pois, keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila harmittelee. – Onhan tätä järjestöpuolta tullut tehtyä. Yritystä hän on pyörittänyt kolmisenkymmentä vuotta. Hänen mielestään ensisijaisen tärkeää on kohdata keskustaan pettyneitä ja saada oman puolueen rivit kuntoon. Mitään taikatemppuja Anttilalla ei kuitenkaan tilanteen korjaamiseen ole. KaiKKein tärkeintä Anttilan mielestä on kuitenkin keskustan järjestötyö. Ei se sen kummallisempaa ole. Anttilalla ja hänen puolisollaan on perhekotiyritys, johon kuuluu kolme perhekotia ja yksi lastenkoti. Järjestöväkeä kaivataan kipeästi, sillä yksi ihminen ei voi kannatella koko touhua. Moni keskustan järjestötyöntekijä ikääntyy eikä nuoria ole tulossa tilalle. Jos niitä saisi yhdistettyä osaksi isompia osastoja, porukka voisi saada enemmän aikaan yhdessä. Niitä me pyrimme korjaamaan. – Kun asioita tehdään yhdessä, tulos on todennäköisesti parempi sekä paikallistason että piiritason kannalta. Moni osasto on hänen mukaansa sammuneessa tilassa, eikä toimintaa juuri ole, vaikka väki sitä toivoisikin. Sitä, että kuuntelemme ja keskustelemme. Keskustan gallupluvut mataavat historiallisen alhaalla ja kevään eduskuntavaalitappio painaa yhä mieliä
Eikä kukaan halua kulkea linjaautolla. Mutta jos ei ole lapsia. Linja-autoyhteyksiä. Jos ihminen ei haluakaan palveluja, saako hän silti olla olemassa. He lentävät kuin muuttolinnut puhtaalla uusiutuvalla kerosiinilla ympäri maailmaa, tekevät työtään työnantajille, jotka sijaitsevat jossakin muualla. Terveyskeskusta. Hän näet uskoi – toisin kuin nykypäivän vapaavuoret – että tulevaisuus on maaseudun. Ei ollut mitään ’palvelurakennetta’. Ja hän kysyy, minkälainen Amerikan preerioiden yli vaeltaneiden uudisasukkaiden palvelurakenne oli. Elokuussa 2018 kuollut Mäkelä jätti jälkeensä paljon tuotantoa. Onko ihmisen nykyään kiellettyä elää ilman palveluja. Hän sanoi ”muumiohaudassa käpristyneiden huuliensa kääntyvän rapsahdellen hymyyn”, kun se toteutuu: ”Näyssä näen nuoren parin, kädet täynnä unelmien voimaa, matkustavan... Kouluja. Siinä saattaisi olla keskustallekin pohtimista. Jos ihminen haluaa maksaa palveluista, saako hän siinä tapauksessa olla olemassa?” Sitten Mäkelä heittää ilmoille käsitteen ”uudisasukas”. Nuori pari ei ole välttämättä suomalainen nuori pari, sillä muutto maaseudulle, kyläelämään on globaalinen; alkeellinen ihmisten kasautuminen teollisuuden perään kaupunkeihin on kaikkialla sivuutettu. on vähän heikko tuo palvelurakenne...”. Ja taas mentiin...’” Matti Mäkelältä jäi terävä kynä, joka heilui maaseudun puolesta. 10.1.2020 49 Essee Matti Mäkelä ei ollut varsinainen puoluepoliitikko, vaikka hän oli Suomenmaan kolumnistikin. Oli vain ’kaksi kättä vahvaa ja tahto armoton’, niin kuin kansanlauluntekijä kirjoittaa. ”Ei pysty, Kirjailija ja yhteiskuntakeskustelija Matti Mäkelä oli tulisieluinen maaseudun ja maaseutuasumisen puolestapuhuja. Matti Mäkelältä jäi terävä kynä, joka heilui maaseudun puolesta. Passin ja veropalvelut saa netistäkin... mukanaan vain välttämättömät tavat ja tietenkin viimeisin teknologia. Keskustapuolue voisi milloin tahansa asettua paikalleen Suomen suurimpana puolueena, jos se vain tajuaisi tämän.” Mutta palvelut harvenevat, Mäkelä kirjoittaa ja kysyy heti perään: ”Mitkä ihmeen palvelut. Juha Mauno Lainaukset Matti Mäkelän kirjasta Ihmisen olosijat, WSOY 2011. Entä savolaisten siirtyessä yhä kauemmas ”kalaisten järvien ja riistaa vilisevien metsien syliin”. Mäkelällä olikin ”tulevaisuuden näky” uudisasukkaiden maaseudusta, johon ei tarvita palvelurakenneverkostoa, eikä ainakaan kinuta sen perään. Kaupungit ovat vain yksi vaihe ihmiskunnan historiassa: ”Jumala sanoi, menkää ja täyttäkää maa, kaupungeista hän ei puhunut mitään.” Mäkelälle maaseutu on kuitenkin enemmän kuin maatalous, ja tästä hän kovisteli keskustaa: ”Miksi keskustapuolue ei ole kiinnostunut asuinmaaseudun äänestäjistä, joita on kohta kymmenkertainen määrä maatalousyrittäjiin verrattuna. ”Vaimonsa puoleen kääntyen hän sanoo jälleen kerran heidän teatraalisen vuoropuhelunsa ensimmäisen lauseen: ’Kun Jumala sanoi Aatamille ja Eevalle, menkää ja täyttäkää maa, vastasiko Aatami, ei pysty, on vähän heikko tuo palvelurakenne.’ Ja vaimo vastaa oman repliikkinsä: ’Kun Tex Willer sai harmittoman lihashaavan olkavarteensa, huusiko hän tuskissaan, missä on lähin terveyskeskus. Hänen ajatuksensa laukkasivat vapaina, vailla politiikan kahleita. Mutta maalla he haluavat elää siksi, että ympäristö on rauhallinen, turvallinen, luonnonläheinen.” Ja Mäkelä kuvaa, kuinka nuori pari vannoo modernien arvojen nimiin – niiden samojen arvojen, joista vihreätkin unelmoivat ”ennen kuin jäsähtivät Helsingin kaupunginvaltuustoon, hiilikasan viereen ränkkäämään paikallispolitiikasta...” Perheen äiti tekee pöydän päässä nepalilaiselle työnantajalleen paikallisen koulun opintosuunnitelmaa, kun mies saapuu ja rojauttaa kaksi koppelon rohjaketta pata-arkun päälle. Mitä me itsekin tarkoitamme, kun puhumme katoavista palveluista. Hoemmeko vain, ajattelematta, vanhaan tukeutuen. Kuulen heti vastalauseen. Sen sisältö on, ettei nykyajan ihminen voi muuttua uudisasukkaaksi, asenteet eivät muutu, nykyihminen on tottunut sähköiseen nenäkarvaleikkuriin...” NiiN , käsi sydämelle. Hänen kaltaisiaan äänenpitäjiä ei ole liikaa. Verovirastoa. Ei huutanut, vaan Kit Carson repäisi siteen paidastaan ja kääräisi sen haavan päälle. ”Aivan oikein. Mutta maaseutua hän puolusti, ja ilman kahleita. Nuoripari ei myöskään välttämättä elä korvessa ympäri vuotta. Poliisia
Teiden kuntoa kohennetaan monestakin syystä, yksi niistä on teitä pitkin matkaa taittavien turvallisuus. SuOmI on sotilaallisesti liittoutumaton, Puolustusvoimat on poliittisesti sitoutumaton ja sillä on neljä lakisääteistä tehtävää, joista yksikään ei korreloi rauhan vastustamisen kanssa. Onkin syytä kysyä, mikä ajaa vasemmistolaisia niin kiihkeään pasifismiin. mIten maailma saadaan luopumaan aseista. Pyritään jatkossakin rakentamaan maailmanrauhaa juuri niillä keinoin, joilla voidaan saavuttaa tuloksia. Rajattu metsästys on yksi vaihtoehto ja varmasti tehokas. On tärkeää, että Suomi tunnetaan tulevaisuudessakin sellaisista poliittisen vastuun kantajista, joilla on paitsi tahto, myös kyky vaalia rauhaa sekä kansainvälisissä suhteissa että kotimaassa. Aseilla tavoiteltua marxistista vallankumousta onkin maailman sivu täynnä. 50 10.1.2020 Mielipiteet Olen kuullut useampaan otteeseen etenkin vihreiden ja vasemmiston suunnalta maanpuolustusta kyseenalaistavaa huutelua. Suomi on yksi maailman rauhanomaisimpia valtioita, ja täten jokaisen maanpuolustajan omatunto saa ja pitää olla vastaisuudessakin puhdas. Maanpuolustuksen tehtävä on varautua erilaisiin uhkiin, joita yhteiskunta voi kohdata. Ihmettelen , onko jonkinlaista näyttöä siitä, että aseistariisunta Suomessa korreloisi jotenkin maailmanrauhaan pääsemisen kanssa. Sillä saataisiin susi poistumaan kauemmas asutuksista ja ihmisten pelko lievennettyä. Samalla sen olemassaolo voi jossain määrin myös ennaltaehkäistä niitä. Suomalaiset ovat menestyneet siinä erinomaisesti. Nykypäivänä suomalainen työväenliike uskoo rauhanomaiseen demokratiaan. Mitä tulee tähän historiaa kirjoittavaan valtioiden väliseen sopimukseen, kyse ei ole sodan poistamisesta, vaan rauhan säilyttämisestä. Maanpuolustuksen puuttuminen Suomesta ei johtaisi vääjäämättä siihen, että Suomeen ei enää kohdistuisi minkäänlaisia turvallisuusuhkia. Minä en tiedä. Itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamisella on läheinen yhteys kommunistisen vallankumouksen vastustamiseen, koska kommunismi uhkasi Suomen itsenäisyyttä. Viimeisimpiä on Verkkouutisissa 13.11.2019 julkaistu kannanotto ”Vasemmistoliitossa surraan: Teitä kohennetaan sotavalmisteluna”. Samaan aikaan kokonaisvaltaisen maanpuolustuksen ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa tehdään rauhaa vaalivaa politiikkaa. August Halonen keskustanuorten kv-sihteeri Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja 2020 Rauhantyö ja maanpuolustus eivät ole vastakkainasettelussa SuSISta on jälleen käyty kiivasta keskustelua, jossa mielipiteet jakautuvat todella vahvasti. Itsenäinen Suomi ei ole koskaan aloittanut sotaa tai hyökännyt esimerkiksi toisen valtion itsenäisyyttä vastaan. Erityinen rooli ennaltaehkäisyssä on kuitenkin politiikalla, diplomatialla ja yleisesti – yhteistyöllä. Uskottava maanpuolustus saattaa vähentää intressejä uhata maan turvallisuutta, eikä noiden intressien olemassaolo ole varsinaisesti riippuvaista siitä, onko meidän mielestämme niiden olemassaolo hyvä asia vai ei. Onko heidän käsityksensä rauhasta ja maanpuolustuksesta jämähtänyt taistolaisuuteen. Näkemykseni mukaan asia voi olla itse asiassa jopa päinvastainen. Miten aseiden käyttöä saadaan vähennettyä maailmassa. On ymmärrettävä ihmisten huoli, kun sudet tulevat pihoille ja saalistavat niin tuotantoeläimiä kuin kotieläimiä. Olemme myös Yhdistyneiden kansakuntien jäsen, mikä velvoittaa meitä pidättäytymästä epäoikeutetusta sodankäynnistä jatkossakin. Maanpuolustuksessa on kyse siitä, että valtio valmistautuu mahdollisen uhan torjumiseen – ei siis uhkien aiheuttamiseen. Nyt jo alkaa olla pelko, että susi on alueilla, joista se ei pääse poistumaan villiin luontoon, joten toimenpiteet tulee tehdä nopeasti. Aatehistoriallisesti marxilaisuus on kuitenkin kaukana pasifismista, sillä vallankumous on aatteen ytimessä. Maailman konfliktialueilla maineemme on erinomainen niin muiden toimijoiden kuin paikallisväestön keskuudessa. Luontoa ja ihmiselämää kunnioittaen saamme kaikille parhaat elinolosuhteet täällä massamme. Helpompi kysymys! Sitä ratkomaan onkin esimerkiksi perustettu YK. Sudelle olisi tilaa elellä korvessakin, mutta nyt kun se on liiallisella suojelulla jalostumassa eläimeksi, joka vie elintilaa ihmisiltä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla se saadaan jälleen kunnioittamaan ihmistä. Suomen muuttuminen täysin pasifistiseksi saattaa jopa aiheuttaa Suomeen kohdistuvia uhkia. Syyn tähän voi helposti ymmärtää kysymällä itseltään, onko organisoitu väkivalta eli sota sosiaalisena ilmiönä jotakin sellaista, että sen voisi absoluuttisesti kieltää. Mahdollisen uhan torjumiseen valmistautuminen ei ole ristiriidassa rauhaan pyrkimisen kanssa. Siitä on tullut ihmistä pelkäämätön ja siten yhä arvaamattomampi. On sanottu, että ihmiset ovat vieneet sudelta elintilaa, mikä on totta, mutta susi ei ole käyttäytynyt kuten monet muut villieläimet. Sekä ammattitaitoomme että intresseihimme luotetaan niin sotilaallisessa kriisinhallinnassa kuin myös esimerkiksi rauhanvälityksessä. Vaikka Suomi luopuisi aseista, se ei tarkoita, että muut tekisivät samoin. Samalla kokonaisvaltainen maanpuolustus tulee pitää uskottavana, sillä meillä ei ole varmaa tietoa siitä, että yhteiskunta ei voisi kohdata minkäänlaisia uhkia. Mauri Moilanen Oulu Suden paikka on luonnossa, ei asutusten läheisyydessä. Susi on villieläin ja sen paikka on luonnossa, ei asutusten läheisyydessä. Se ei ole väistänyt ihmistä, kuten yleensä villieläin tekee, sekin kertoo sen vaarallisuudesta
Ei siinä tarvita piiriä välissä. Pelkillä jäsenmaksutuloilla toiminta saataisiin elvytettyä. Aina niistä on selvitty maalaisjärjellä ja kuuntelemalla maaseudun ihmisiä. Kalevi Tikka tavalliSet kepulaiset haluavat konkretiaa, asioita näkyväksi ja selkeitä tekoja. Saattaahan se olla, että on pakkokin puolueen alkaa miettiä, miten pystytään hommaa pyörittämään. Kesän puoluekokoukseen mennessä on laitettava ensimmäiset suuntaviitat siitä, millaisen Suomen keskusta haluaa. Piiri itsestään ei juurikaan vaikuta puolueen menestymiseen vaaleissa. Mitä sitten pitäisi tehdä. Eila Aikio Keskustan kannatusluisu mietitytti Facebookissa Koonnut: Katariina LanKinen mikä on kansanliikkeemme keskustan tulevaisuus. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Suomalaisten luottamus keskustaan on mahdollista palauttaa ruohonjuuritason työllä – paikallisella tasolla – kuntaja maakuntapolitiikassa. Pentti Pajulampi keSkuStalla ei ole muuta järkevää mahdollisuutta kuin toivoa, että hallitus pystyy jotenkin järkevään työskentelyyn. Miksi luottamus on päässyt katoamaan. Olemmehan kuitenkin suurimmassa osassa maata suurin kuntaja maakuntapuolue. Kirjoittavatko valtuutetut, luottamushenkilöt ja keskustalaiset lehtiin. Poliittisen viestin lisäksi kenttätyöhön kaivataan uutta puhtia. Jorma Törmänen Ylitornio Aika uudistaa keskustan organisaatio. Oppositioon jääminen, oikeiston kanssa hallitukseen meno tai uudet vaalit ovat kaikki huonompia vaihtoehtoja kuin kituuttaenkaan pärjäävä nykyhallitus. Erittäin tärkeää tiedonkulun kannalta olisi, että paikallisyhdistysten puheenjohtajat muodostaisivat kunnallisjärjestön johtokunnan. Jäsenmaksuja korottamalla saadaan vain jäsenmäärä putoamaan. Juha-Pekka Rusanen keskustalainen kuntaja maakuntapäättäjä Lapinlahdelta keskustan Pohjois-Savon piirin pj. Käydäänkö valtuustoryhmässä ja kunnallisjärjestössä tulevaisuuteen luotaavaa keskustelua vai käydäänkö läpi vain rutiiniasiat. Väitän, että puolueen tulevaisuus ja asema ratkaistaan seuraavissa kuntavaaleissa. Puolueen organisaatio tulisi uudistaa. Nykyisen tietojenkulun aikana puoluetoimisto voi olla suoraan yhteydessä paikallisyhdistyksiin ja kunnallisjärjestöihin. Erkki Laitinen keSkuStan selkeä linja olisi ollut hyvä säilyttää eikä lähteä liberaalien arvojen kannattajaksi. Entä tiedottaminen, kuinka monta tiedotetta lähetetään vuodessa valtuustoryhmän tai kunnallisjärjestön toimesta. Tulot ja jäsenet sekä äänetkin vähenevät. Äänestäjät ovat täällä niin sanotusti ruohonjuuritasolla. Menolisäykset tiedetään, mutta missä ovat tulot. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Näin tieto kulkisi sinne minne sen pitääkin. Nykyisin piirit imuroivat jäsenmaksutulot paikallisyhdistyksiltä sekä osan puoluetuestakin pelkästään byrokratian pyörittämiseen. Jostakin pitää pitää kiinni. Olen ollut matkassa vuosikymmeniä, nähnyt ajat, jolloin oli paikallisyhdistyksissä henki päällä. Ilkka Pilpola nykyinen vihervasemmistojohtoinen hallituksen jakopolitiikka on uhka keskustalle. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat muodostaisivat kunnallisjärjestön hallituksen. Milloin viimeksi kunnallisjärjestö tai valtuustoryhmä on pitänyt yleisötilaisuuden, keskustelutilaisuuden tai tempauksen, muulloinkin kuin vaalien alla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.1.2020 51 Suomenmaan Facebook-sivulla käytiin joulun jälkeen vilkasta keskustelua keskustan gallupkannatuksesta, joka heikkeni joulukuussa entisestään. Milloin keskustan valtuustoryhmä on jättänyt viimeksi valtuustoaloitteen ja mistä aiheesta. Piirit voisi lopettaa ja paikallisosastoja ja kunnallisjärjestöjä alkaa tukea rahallisesti. Puolueen on mahdollista palata Suomen suurimmaksi puolueeksi omalla, aatteellisella viestillään seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mediaan on saatava keskustan tavoitteet näkyvästi esille! Ulla Savola aiemmin Sipilän johdolla hoidettiin kokoomuksen tonttia ja unohdettiin maaseudun viljelijät perheineen. Tupailtoja oli joka viikko ja talo täynnä väkeä. Mielestäni ruohonjuuritason työ on jätetty oman onnensa nojaan. Puolueen tulevaisuus ratkaistaan kuntavaaleissa alukSi lainaus Juha-Pekka Ruhasen kirjoituksesta: ”Suomalaisten luottamus keskustaan on mahdollista palauttaa ruohonjuuritason työllä – paikallisella tasolla – kuntaja maakuntapolitiikassa.” Kiinnitän huomion sanaan palauttaa. Poliittinen painajaisuneni on sellainen, ettei Suomassa ole varteenotettavia porvaripuolueita kuin kokoomus ja perussuomalaiset. Nyt siirryttiin täysin vihervasemmistolaisten tontille ja edelleen unohdetaan viljelijät perheineen. miSSä kunnossa perusasiat ovat kotikunnassasi. 2015–2017 keskustan menettelytapavaliokunnan pj. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keskustassa enemmistö kuitenkin on perinteisten arvojen kannalla, olkoot miten vanhanaikaisia hyvänsä. Kuinka kunnallisjärjestön tai valtuustoryhmän toiminta näkyy ulospäin, esimerkiksi paikallislehdessä tai sosiaalisessa mediassa. Tämä ei kuitenkaan onnistu mahtikäskyllä, vaan yhdessä tekemisen kautta. Se aika on mennyt. Pirjo Kankaanpää vaikeat ajat ovat keskustalle peruskauraa
Maakunnat/sote-alueet toteuttavat sote-palvelut valtiolta saaduilla varoilla, omien tarpeiden ja ennusteiden mukaan. Mika Nissinen Keuruu Sosiaalihuollon resurssit kuntoon neuvotteLuissa on tullut esiin ehdotus jakaa Uusimaa viiteen alueeseen, jotka vastaavat perustason sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä. 52 10.1.2020 Mielipiteet Lapsen tai nuoren huostaanotto biologisilta vanhemmiltaan on aina viimeinen vaihtoehto. Todennäköisesti itsehallintokin estää lain mukaan avustuksen. Alueethan edustavat itsehallintoa, joita kutsutaan maakunniksi. Lapsen ja perheen tunteminen on työn pohja. Tämä on aivan liian paljon. On sovittava, miten lapsi tapaa myös muita hänelle tärkeitä ihmisiä. on jäLLeen syytä palauttaa mieliin, miksi niitä suurempia hartioita eli isompaa väestöpohjaa tarvitaan. 17.11.2019 TE-keskuksen sivuilla oli auki 142 sosiaalityöntekijän tehtävää ympäri Suomen. Sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä myös lapsen muiden läheisten henkilöiden sekä viranomaisverkostojen kanssa, esimerkiksi terveydenhuollon sekä päivähoidon ja koulun kanssa. Valtio kerää kaupungeilta, kunnilta, yhteisöiltä ja väestöltä varat, joita sote-menoihin käytetään. On epätarkoituksenmukaista perustaa viisi sote-aluetta Uudellemaalle. Huostaanotetun nuoren jälkihuollon tulisi jatkua 25 ikävuoteen asti. sosiaaLityöntekijöiden palkkaus ei vastaa tehtyä työmäärää ja vastuullisuutta. Tarvitaan keskustan tekoja, jotta turvataan lapsen etu. Verotus on hoidettava valtion toimesta koko maata kattavasti erillisenä sote-verotuksena irti valtion muusta verotuksesta. Valtio rahoittaa maakunta/sote-alueita väestörakenteen ja sairastavuuden perusteella, soten toteutukseen tarvittavat varat kuukausittain. Lapsella saattaa olla jopa toistakymmentä eri sosiaalityöntekijää hänen lastensuojelun asiakkuuden aikana. Helsinki ja kolme muuta toimivat paremmin. suomessa lastensuojelua tekevistä sosiaalityöntekijöistä 20 prosentilla on yli 45 asiakaslasta tai -nuorta asiakkaanaan. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kahdennessakymmenennessä artiklassa sanotaan, että ”Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole hänen pysyä perhepiirissä on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen.” Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on valtava. Uudistaminen pitäisi toteuttaa kuntapohjaisesti vapaaehtoisuuteen perustuen. Pelkkä lakimuutos asiakasmäärän rajaamiseksi ei riitä. Tämä ajatteluja toteutusmalli koki syntyhistoriansa jo vuonna 2015 eräässä Uudenmaan piirin tilaisuudessa. Matti Ahonen keskustan Mäntsälän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Soten synnytys Lapsen ja perheen tunteminen on työn pohja. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sotea koskevat asiat ja toimet ovat keskiössä. Heihin täytyy syntyä luottamuksellinen suhde. Siksi tarvitaan veropohjaksi koko Suomen väestö ja kaikki yhteisöt. Maakuntia/ sote-alueita ei poikkeustilanteissa jätetä pulaan, vaan valtio tulee apuun. Mikäli ennusteet eivät pidä yhtä talousarvion kanssa, keskustelee alue valtion kanssa mahdollisista toimenpiteistä. Laki velvoittaa asiakkuussuunnitelman päivitykseen kerran vuodessa. Heihin täytyy syntyä luottamuksellinen suhde.. Sosiaalitoimen resurssit on saatava kuntoon. On pohdittava myös, mistä tekijät saadaan. Lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. asiasta on jo nyt näkyvissä erilaisia tulkintoja ja toiveita. Ensimmäinen ja tärkein syy on se, että ihmiset pääsevät lääkäriin viikossa. On päivänselvää, että se alue, jonka sote-menot ovat pienemmät kuin tulot, ei vapaaehtoisesti avusta alijäämäistä aluetta. Kerava on mielekästä yhdistää Keski-Uudenmaan kanssa, jolloin väkiluku kohoaa noin 236 000:een, ja Vantaa on mielekästä liittää Itä-Uuteenmaahan, jolloin väkiluku on noin 330 000. Näin ollen maakunnille/sote-alueille ei voida tai tule antaa verotusoikeutta sote-asioissa. Ehdotuksessa näkyy jonkin verran kotiin vetämistä. Siksi sote-verotuksen tulee olla täysin valtion hoidossa eikä maakuntien/sote-alueiden hoidossa. Liian usea huostaanotettu lapsi kokee hylkäämisen myös yhteiskunnan taholta, koska sosiaalitoimen resurssit ovat usein puutteelliset. Uudenmaan kuntajohtajien ehdotus viideksi maakunnaksi on ensi yritys sote-alueiden muodostamiseksi. Toiseksi yhtä tärkeä syy, jota ei usein huomata, on se, että kuntien varat eivät riitä ihmisten hoitamiseksi kunnolla, vaan tarvitaan enemmän maksajia (verotuloja), jotta kaikille saadaan kunnollinen hoito. Useimmilla päivitys on tehtävä puolivuosittain tai jopa kolmen kuukauden välein. Sosiaalityöntekijä tapaa ja työskentelee paitsi lapsen, myös lapsen biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien kanssa. Tapaamismatkat saattavat kestää usein yli kellonympäryksen pitkien välimatkojen ja tapaamisten haasteellisuuden vuoksi. Avoimiin virkoihin ei aina ole hakijoita. Lapsija perhemyönteisemmän Suomen rakentamisen tulee koskea myös näitä lapsia. On hyvä, että hallitus jatkaa erillisratkaisua sote-uudistuksessa
Jokaisella nuorella on oikeus kasvaa rauhassa, ilman syrjintää, kiusaamista ja häirintää. Alle 18-vuotiailla ei ole vieläkään mahdollisuutta vahvistaa juridista sukupuoltaan oman selvityksensä pohjalta. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Samalla kuitenkin lainsäädäntöä uudistetaan rimaa hipoen kansainväliselle minimitasolle. Lukemat ovat cissukupuolisiin nuoriin verrattuna kaksin-, kolminja jopa nelinkertaisia. Saman oli huomannut entisen kotikuntani Haapaveden kansanedustaja Antti Rantakangas. Kunnallisneuvos Piekkari noudatti täällä etelässä samaa toimintatapaa. Erityisen lämpimästi muistellaan naisten äänioikeuden sallimista vuonna 1906 kolmantena koko maailmassa. Translaista päättäminen ei ole omantunnonkysymys, ei vakaumuskysymys vaan ihmisoikeus, jota myös keskustan puoluekokouksen linja tukee. Hallitus aloittaa vihdoin translain kokonaisuudistuksen, jossa lääketieteelliset hoidot ja sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan toisistaan ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan. Kunnianhimo yhdenvertaisuustoimien suhteen tuntuu monelta osin jääneen siihen. Ahti Pekkala ei jättänyt huomiotta kotikunnassanikaan yhtään ainoata häneen keskusteluyhteyttä yrittänyttä ihmistä. ja 9. Siinä kaikki yli 15-vuotiaat voivat saada sukupuolen juridisesti korjatuksi omalla ilmoituksellaan. Poliittinen opportunismi ja muunnetun totuuden esittäminen on saatava loppumaan – siitä valheellisuudesta on lukuisia esimerkkejä juurikin tällä päivämäärällä. Matti Rytky Helsinki Ihmettelen kovaa asenneilmapiiriä. Meidän tehtävämme ja vastuumme poliittisina päättäjinä on parantaa ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia. Lyhyesti sanottuna tämä alkiolaisuus olisi saatava palautettua kaikkialla – myös Helsingissä – pienien yksiköiden kokoontuminen kodeissa on palkitsevampaa. Suomessa ollaan totutusti ylpeitä yhdenvertaisuudesta ja myös siitä, että olemme kansainvälisissä mittailuissa kärjessä. Tytöiksi määriteltyjen kohdalla vastaava luku on 5,6 prosenttia. luokkien oppilaista pojiksi syntyessään määritellyistä vastaajista 5,5 prosenttia ei koe edustavansa sitä sukupuolta, johon tämä on syntyessään määritelty. Salaisuus on suora, henkilökohtainen kontakti ihmisiin. Kylissä pidettiin niin sanottuja tupailtoja ja saatiin näin suora kontakti äänestäjiin ja kaikkiin muidenkin puolueitten ihmisiin. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Raimo Kareinen Miksi te haluatte leikkiä meidän mielenterveydellämme. Juridisen sukupuolen päättäminen on osa nuoren itsemääräämisoikeutta, ja kyseessä on asia, joka on myös peruutettavissa. Ei ole mitenkään perusteltua, ettei juridisen sukupuolen päättämistä ole sallittu alle 18-vuotiaille iän ja kehitystason mukaan. Tasa-arvoisen avioliittolain suhteen olimme kaukana kärkikolmikosta – pikemminkin kärki-30:ssä – ja translakia uudistamme vahvasti jälkijunassa lukuisista kansainvälisistä huomautuksista huolimatta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Suomessa pitäisi uudistaa lainsäädäntöä lähelle Norjan mukaista käytäntöä. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.1.2020 53 Verkosta Minusta keskusta näkyy täällä maaseudulla vain puolustautumassa syytöksiin ja kommentoimassa toisten esityksiä. Alkiolaisuus poistaisi myös vastakkainasettelun kaupungin väen, maaseudun väen ja esimerkiksi kaltaisteni Helsingissä työuran tehneiden pohjalaisten ihmisten väliltä. Suomalaisista transnuorista useampi kuin neljä viidestä on kokenut koulussa asiatonta kohtelua, huutelua tai uhkailua. Myös alle 15-vuotiaat voisivat vahvistaa juridisen sukupuolensa huoltajan/huoltajien luvalla ja ratkaisua tehtäessä lasta pitää kuulla hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. 15-vuotiailla on mahdollisuus ottaa vastaan työtä, pääsäännön mukaan päättää yksin omasta hoidostaan, vaihtaa nimensä ja olla rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta ei päättää omaa juridista sukupuoltaan. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Pahoittelen ulostuloani, mutta jotain on saatava muutettua käyttäytymistavoissa lähimmäisiä kohtaan. Minun suuriin ihanteisiini nuoruudessa kuului Ahti Pekkala ja ihan lapsuudessa kunnallisneuvos Piekkari. Noora Hammar Elina Helmanen Transnuorten ihmisoikeuksia puolustettava vahvemmin Puolueisiin kuulumattomana olen ihmetellyt nykyisen Suomen koventunutta asenteiden ilmapiiriä. Menestyäkseen puolueen on otettava keskustelualoite itselleen. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin esimerkiksi peruskoulujen 8. Näin kysyi eräs nuori meiltä keskustalaisilta Helsinki Pridella viime kesänä. Keskustan on oltava vahvempi ihmisoikeuksien puolustaja ja puolestapuhuja. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan itsemurhaa on yrittänyt yli 30 prosenttia nuorista transnaisista tai -tytöistä, 42 prosenttia muunsukupuolisista nuorista ja yli puolet nuorista transmiehistä tai -pojista. Pekkalan taloudenhoito oli todella realistista ja se jätti Suomelle vararahaa, joka nyt on haaskattu. Heidänlaistensa käytöksestä otetulla esimerkillä on vieläkin nostettavissa myös keskustan kannatus nousuun. Tätä ratkaisua suosittelee myös Trasek ry. nuorten poliitikkojen kannattaisi tutkia, mitä alkiolaisuus on, jotta saataisiin koko Suomi nostettua tästä kiristyneitten asenteiden ja populismin suosta
Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Tu ku. Ke Annika Saarikko on vieraanamme klo 12, jolloin auditoriossa ohjelmaa ja arpajaiset. Nostetaan meille tärkeitä asioita keskusteluun ja varmistetaan, että kansa tietää mielipiteemme. Sysmä. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Hallituksessa ollessamme meidän tulee nostaa saavutuksia ja tuoda tavoitteemme tietoisuuteen. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. klo 9 ke Hilkka Kempin uuden vuoden kahveille. Keskustaveteraanit. Hyvää vuotta 2020. 050 564 8747. Keskustalainen politiikka ei koskaan ole perustunut muiden heikkouteen vaan omaan tekemiseen, siihen suureen tahtoon ratkaista isoja, jopa mahdottomalta tuntuvia ongelmia ja aina ajatus siitä, että suomalaisilla olisi parempi olla. Turun museopalvelujohtaja Kimmo Levä esittelee Turun museotointa. Me emme saa ampua kaikkea mikä liikkuu, kansa ei saa kuvitella, että esimerkiksi Mikko Kärnän mielipiteet ja toiminta olisivat koko keskustan toimintamalli. Piiri. Tervetuloa mukaan keskustelemaan, kaikki kiinnostuneet, muutkin kuin toimikuntaan ilmoittautuneet. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Paikkana Rantalan tilapuoti, Koivukuja 6. Ilmoittautuminen Mika Munkille puh. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Tule ke 15.1. Tule ke 15.1. Pöytyä. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. tuleVat kuukaudet antavat meille varmuudella hyviä mahdollisuuksia tehdä keskustalaista politiikkaa. Heinola. klo 18 ke Hilkka Kempin uuden vuoden kahveille. Kahvitarjoilua. Keskustassa tapahtuu 54 10.1.2020 Viime päiVät olemme saaneet lukea eri medioista, miten heikko tilanne keskustalla on. Piirin kunnallistoimikunnan tilaisuus to 16.1. Kun isoja asioita halutaan viedä eteenpäin ja ongelmia oikeasti ratkoa, tulee osata yhteistyötä. Museoliiton pääsihteerinä Kimmo Levä on ollut kehittämässä suosittua Museokorttia. Jossain määrin on aistittavissa jopa pientä riemua kilpailevien puolueiden leireissä. Yläneen py:n tupailta Veikko Tuomisella ti 21.1. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Ja, ettei tule väärää käsitystä, niin sanon myös edellä mainitun kansanedustajan tekevän hyvää työtä ja omalla tyylillään. Klo 14.30 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannikonsertti ja tanssia. klo 18 Yläneen vanhan kunnantalon sivusiivessä, Kuntolantie 4. Lehmirantaan. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Paikkana kahvila Helmi & Hugo, Savontie 4 Hollola. kerros, Kerava. Puoluekoneiston toiminta ei vain voi olla samanlaista, emme voi koko rintamalla olla 365 asian kimpussa vuoden aikana. Ovet ovat lukossa, joten pitää olla ajoissa, että pääsemme sisälle. loppuun vielä yksi toive ja muutosehdotus puoleemme visuaaliseen ilmeeseen. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Pitää muistaa, ettei kukaan ole yksin mitään. Erilaisia tutkimuksia ja gallupeja tulee tuutin täydeltä. Ohjakset kireälle ja saadaan laukka loppumaan, puhtaalla puolueravilla hyvä paikka sisäradalta ja takamatkalta vauhtia lisäten maaliin. Keskustan nousu on meidän yhteinen tehtävämme. Kaikille päätöksenteossa ja järjestötoiminnassa mukana oleville toivon kärsivällisyyttä ja voimia juuri alkaneen vuoden käänteisiin. Tervetuloa mukaan lämminhenkiseen ja keskustelevaan iltaan. klo 18 ke Hilkka Kempin uuden vuoden kahveille. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi.. Ilmoittaudu netissä. 044 085 4590 tai piiritoimistoon puh. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Kokoonnumme to 16.1. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Helsingissä, Sokos hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Rami Ala-Nisula keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Keskitytään vielä omaan tekemiseen Puheenvuoro Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. mennessä Sirpalle 044 062 2266 tai Ristolle 050 013 0550 risto.ervela@gmail.com. Mukana illassa Somerolta Jani Kurvinen. Puolueen politiikkaja toimintapäivä la 8.2. Ravitermein teemme seuraavaa. jäsenkirjeestä. Piirin sosiaalija terveystoimikunta. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Tule ti 14.1. Piirin kunnallistoimikunta. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493. Tuodaan logoihin ja muuhun aineistoon näkyväksi, että olemme Suomen Keskusta (nykyisin Keskusta). krs. Vahingonilo voi tuoda politiikkaan hiljattain mukaan tulleelle riemua, mutta nämä ”maahan potkijat” eivät tiedä, miten päätöksenteko toimii. p. Se on syy, miksi olemme vielä olemassa ja auringonlaskun puolueesta puhuvat ovat saaneet syödä hattunsa yksi toisensa jälkeen. Linkin löydät mm. Ilmoittaudu 28.2. Tiloista, ohjelmasta ja ruokailusta perimme 24 € paikanpäällä klo 11 alkaen. Tervetuloa pe 6.3. Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista piiritoimistoon, antti.grönlund@keskusta.fi, kiitos. Paikkana Hollolan matkakeidas, Hopeakalliontie 2. klo 18 Brinkkalan talossa, Vanha Suurtori 3. klo 18 kuuntelemaan Turun muutosjohtajan Antti Parpon esitystä sotepalvelujen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä, Yliopistonkatu 27 a, Turun konsernihallinnon kokoustila Carin
www.keskusta.fi/perapohjola. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa koulujen aamuja iltapäivätoimintaa, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Hienoa laittaa tätä työtä nyt eteenpäin, Kosonen hehkuttaa hanketta Twitterissä. Tornio. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Keskustaedustaja katsoo kantelussaan myös, että Luonnonvarakeskuksen arviot susien määrästä on tietoisesti tehty alakanttiin. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. – Keskustalle on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus saada harrastuksien tuomia ilon, onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Keskustaseniorit. 044 369 9603. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. – Viranomaisille on kerrottu lukuisia kertoja näistä tilanteista, mutta mitään välitöntä apua ei ole saatavissa, Hoskonen sanoo. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Messun jälkeen siirrymme Porin MiesLaulun talolle, os. Santeri Lampi Tiedeja kulTTuuriminisTeri Hanna Kosonen (kesk.) on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella uusi ”suomalainen harrastamisen malli”. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Ilmoittautumiset viimeistään 5.1. klo 18 Pirkko ja Unto Harakalla, os. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Hallitusohjelman tavoitteena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan, maksuttoman harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Rovaniemi. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Sen jälkeen käymme tutustumassa puoluetoimistoon ja illan päätteeksi tapaamme vielä MEP Elsi Kataisen illallisella. Keskustelua virittämässä piirin vpj Pertti Lakkala. klo 18 Ivalossa, kunnanvirastolla. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Messu Keski-Porin kirkossa klo 10. Perjantaina ohjelmaan sisältyy käynti eduskuntaan, jossa tapamme Anun, Hannan ja Hannun, kuuntelemme täysistunnon ja saamme opastetun kierroksen. ohjelmaa. klo 18–20 Rovaniemen HopLopissa. Keskustelua virittämässä Rovaniemen kj:n pj Maarit Simoska. 044 312 2982. Avoinna klo 9–15. Toimisto auki sovittaessa. Ehdokkaaksi kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaaliin 2020 tai hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin 2020. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@ keskustanuoret.fi. Hoskonen viittaa myös susikasvattamoihin, joita hänen mukaansa on ainakin 16 eri puolilla Suomea. Ke Markus Lohen ja Rovaniemen Keskustan järjestämään tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Hinta 38 € + bussin hinta (jaetaan lähtijämäärän mukaan, kerätään matkalla). Kantelussa vaaditaan poliisilta ja muilta viranomaisilta välittömiä toimia ihmisten turvallisuuden takaamiseksi ja asiaan liittyvien laittomuuksien selvittämiseksi. Laskuun lisätään postituskulut. Ollaan yhteydessä. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Varapuheenjohtajina toimivat kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) ja erityisavustaja Timo Lehtinen. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Vapaudenkatu 10. 10.1.2020 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Hoskonen ja Kettunen kantelivat susista oikeusasiamiehelle Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Retken hinta on 135 € jäsenmaksunsa maksaneille (muille 185 €) ja sisältää: meno–paluu-bussikuljetuksen, ohjelman ja kahvit eduskunnassa sekä puoluetoimistolla sekä perjantain illallisen ja majoituksen 2 hengen huoneessa Hotelli Arthurissa. Politiikkaporinat to 6.2. – Edellisissä ministeriön kannanotoissa korostettiin susien vapautta liikkua metsissä omalla reviirillään. Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. Politiikkaporinat to 16.1. Tarjolla säräateria höysteineen, joulupukki (varaa pieni paketti mukaan) ja hyvää seuraa. Liikunnan iloa -perhetapahtuma järjestetään to 30.1. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Hinta: 1 kpl 20 €, 3 kpl 50 €. Lauantaina voit osallistua puolueen politiikkaja toimintapäiville tai voit käydä kaupoilla, kulttuurikohteissa tai viettää muutoin päivän vapaaehtoisen ohjelman mukaisesti. Pikkujoulumatka pe 10.1. klo 13 piiritoimistolla. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Ole yhteydessä Pohjantähden alla Keskusta ja sitoutumattomat -listan asiamieheen Maarit Simoskaan, maarit.simoska@gmail. Nyt uusi ministeriön tulkinta korostaa, että ihmisen on hyväksyttävä sudet pihapiireissään ja opittava sietämään tämä uusi tilanne. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Tarjoilua ym. www.fb.com/ perapohjola. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail. Keskustaseniorit. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Työryhmän vetäjäksi on valittu valtiosihteeri Tuomo Puumala. klo 13 piiritoimistolla. Keskustan Tornion po myy 2020 seinäkalentereita! Kuvina vaalijulisteita vuosien varrelta. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Hoskosen mielestä viranomaisten tulkinta susiasiassa on muuttunut kummalliseksi. Konkreettisesta mallista hallituksen on tarkoitus päättää ensi keväänä kehysriihen yhteydessä. Py:n sääntömääräinen syyskokous ti 14.1. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Lemin Kippurasarveen. com tai piirin toiminnanjohtajaan. Bussin aikataulu: Miehikkälä Lunni 15.00, Virojoki linja-autoasema 15.15, Hamina linja-autoasema 15.45, Leikari 15.55, Kouvola matkakeskus 16.35, Lemi Kippurasarvi 17.50. Piiri. Kitisen py:n ylimääräinen kokous pe 10.1. Rutavantie 165. Inari. 040 721 0636. klo 17 Petkulassa, Poston Erän kämpällä, Liesussa.. Retki on kaikille avoin. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. com. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Järjestämme yhteisretken Helsinkiin pe–la 7.–8.2. Hoskosen mukaan on tapahtunut jo liian monta erittäin vaarallista tilannetta, joissa lapsi tai lapset ovat olleet välittömässä hengenvaarassa. Kantelun liitteenä on pohjoiskarjalaisten ihmisten kokemuksia susien kohtaamisesta pihapiirissä. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Juhlimme 70-vuotista toimintaamme su 12.1. Piiri. Työryhmä pohtii maksutonta harrastusta koulupäivän yhteyteen meri aLaranta-Saukko keskusTan kansanedustajat Hannu Hoskonen ja Tuomas Kettunen ovat jättäneet eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi kantelun, joka koskee susien viime kuukausien aikana aiheuttamaa terveyden ja hengen vaaraa maaseudun ihmisille. Porissa. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Riistakatu 15 Iisalmi. Paikkoja rajoitetusti ja ohjelmamuutokset mahdollisia. Juhlapuheen pitää ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Matkan järjestää Haminan kj. mennessä. Ylimääräinen kokous to 16.1. Tilaukset: minna.tarkka@gmail.com tai kai.puro@keskusta.fi. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Sodankylä. Lisätiedot Ritva Hauhia, 040 588 8255 tai ritva.hauhia@pp.inet.fi. Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry/Huittinen. Ilmoittautuminen tapahtuu piirin nettisivuilla keskusta.fi/ pohjois-karjala ja sieltä eduskunnan kuvaa klikkaamalla tai Ajankohtaista-osioon menemällä. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi
10. 5. Kuinka moni Suomen ja Venäjän rajaasemista on kansainvälinen rajanylityspaikka myös rautatieliikenteelle. 56 10.1.2020 4 9 7 1 8 2 7 6 9 8 1 8 2 7 4 5 8 2 3 5 4 6 7 8 4 6 3 8 1 4 5 7 3 8 3 5 6 4 1 9 8 7 2 1 8 2 7 6 3 9 4 5 9 7 4 8 2 5 6 3 1 8 2 3 9 7 4 1 5 6 7 6 9 1 5 8 4 2 3 5 4 1 6 3 2 7 8 9 2 9 7 3 8 6 5 1 4 6 3 8 5 4 1 2 9 7 4 1 5 2 9 7 3 6 8 9 4 2 3 9 4 1 3 5 5 7 8 3 1 2 5 7 4 1 7 5 6 8 9 7 9 3 4 8 1 6 5 7 2 8 1 7 2 3 5 4 9 6 5 6 2 9 7 4 1 8 3 1 7 9 4 6 3 2 5 8 6 4 5 7 2 8 3 1 9 3 2 8 1 5 9 7 6 4 4 8 1 3 9 7 6 2 5 7 9 6 5 4 2 8 3 1 2 5 3 6 8 1 9 4 7 4 9 7 1 8 2 7 6 9 8 1 8 2 7 4 5 8 2 3 5 4 6 7 8 4 6 3 8 1 4 5 7 3 8 3 5 6 4 1 9 8 7 2 1 8 2 7 6 3 9 4 5 9 7 4 8 2 5 6 3 1 8 2 3 9 7 4 1 5 6 7 6 9 1 5 8 4 2 3 5 4 1 6 3 2 7 8 9 2 9 7 3 8 6 5 1 4 6 3 8 5 4 1 2 9 7 4 1 5 2 9 7 3 6 8 9 4 2 3 9 4 1 3 5 5 7 8 3 1 2 5 7 4 1 7 5 6 8 9 7 9 3 4 8 1 6 5 7 2 8 1 7 2 3 5 4 9 6 5 6 2 9 7 4 1 8 3 1 7 9 4 6 3 2 5 8 6 4 5 7 2 8 3 1 9 3 2 8 1 5 9 7 6 4 4 8 1 3 9 7 6 2 5 7 9 6 5 4 2 8 3 1 2 5 3 6 8 1 9 4 7 1. Mikä vuosi: Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi; Star Wars/Tähtien sota -elokuvan ensi-ilta Yhdysvalloissa, myös Suomessa; Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa liittyivät viimeisinä Suomen kuntina peruskoulujärjestelmään; Elvis Presley kuoli; Ruotsin kuningatar Silvia synnytti tyttären, joka kasteessa sai nimekseen Victoria, isä Kaarle Kustaa oli mukana synnytyksessä. Huhtikuussa ensi-iltaan tuleva 25:s James Bond elokuva No Time to Die on viimeinen, jossa pääosaa esittää Daniel Craig. 3. Mitä agentti James Bondin yhteydessä olevan numerokoodin 007 kaksi nollaa tarkoittavat. Suomenmaa KesKusta on pestannut Mikko Ruokolan sijaistamaan puolueen järjestöpäällikkö Pekka Reposta, joka jäi puolen vuoden vuorotteluvapaalle tammikuun alusta. 7. 8. Kuinka monen puolueen puheenjohtajana ei koskaan ole nainen toiminut: 0, 1, 2, 3. Tehtävä oli avoimessa haussa. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kehuu oululaisen Ruokolan pitkää järjestökokemusta eri keskustatehtävissä. 1, 11, 16. 4. Minä vuonna Elvis kuoli. Suomen Kuvalehdessä kerrottiin viime vuoden loppupuolella kuinka paljon maailman 26 varakkainta ihmistä omistaa verrattuna maailman köyhimpään osaan. 6. 2. 1) kol me: kok oom us, per uss uom ala ise t ja Liik e Nyt , 2) vih reä t 6 ker taa 3) a ja b: luk um äär äis est i yht ä pal jon , pro sen tua alis est i väh em män – EU :n kom iss io: 12 nai sta , 15 mie stä , 4) Int ia 16, Ete läAfr ikk a 11, Kiin a 1 (ai noa vira llin en kie li kiin a (m and arii nik iin a), Eth nol ogu e-k irja n muk aan Kiinas sa puh uta an 292 kie ltä ), 5) nel jä: Vai nik kal a, Im atr a (pu uta idä stä , ei vie lä muu ta) , Niir ala , Var tiu s (m alm ia Kos tam uks est a), 6) Nur mes , 7) 197 7, 8) 50 pro sen ttia , 26 rik kai nta om ist ava t yht ä pal jon kui n 3,8 milj ard ia maa ilm an köy hin tä yht een sä, 9) lup a tap paa , 10) Olli Mää ttä . 9. mihin Pohjois-Karjalan kaupunkiin: Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes vai Outokumpu. Ruokola on toiminut aiemmin muun muassa keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana. Ruokola aloitti tehtävässä vuodenvaihteessa. Neljä suomalaista on voittanut vähintään kahdesti maailman ehkä arvostetuimman jääkiekkopalkinnon, NHL:n Stanley cupin. Hän voitti ne Pittsburgh Penguinsissa 2016 ja 2017 ja pelaa nyt Chicago Blackhawksissa. Maapallolla on tällä hetkellä noin 7,7 miljardia asukasta. Kuka on neljäs suomalainen kaksinkertainen Stanley cup -voittaja. Etelä-Afrikka, Intia, Kiina. Jari Kurri voitti sen viidesti ja Esa Tikkanen neljästi Edmonton Oilersissa 1980-luvulla, Reijo Ruotsalainen kahdesti Oilersissa 1987 ja 1990. Kuinka monta virallista kieltä missäkin maassa. Suomen eduskunnassa on nyt kansanedustajia 8 puolueesta, kun Harri Harkimon Liike Nyt lasketaan mukaan. Nuo rikkaat omistavat yhtä paljon kuin 10, 20, 30, 40 vai 50 prosenttia maailman köyhimmistä yhteensä. Tietotesti ??. Mikko Ruokola keskustan järjestöpäällikön sijaiseksi Lataa Suomenmaan ilmainen sovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.. . Vuoden 2020 alusta Suomen kuntien lukumäärä väheni yhdellä, kun Valtimon kunta liitettiin... Suomen hallituksessa on 12 naista ja 7 miestä. Onko Euroopan hallituksessa eli EU:n komissiossa naisia a) vähemmän, b) yhtä paljon, c) enemmän kuin Suomessa. Minkä puolueen puheenjohtajana on useimmin ollut nainen
Wikimedia. Suomen uudessa hallituksessa on 19 ministeriä. Nisäkkäistä pitkäikäisimpiä ovat valaat. Kuinka monta. Eduskunnassa on nyt naisia enemmän kuin koskaan. Puhujia 7–10 miljoonaa. Mikä on Euroopan puhutuin vähemmistökieli. Eniten ministereitä on ollut Vanhasen ja Kiviniemen hallituksissa 2007–11 ja vähiten ensimmäisessä, P. . Painonnostajat Jaakko ja Jouni Kailajärvi, purjehtijat Henrik ja Peter Tallberg, koripalloilijat Kari ja Martti Liimo. 8. Kuinka paljon – prosenteissa – Israelin kansalaisista on uskonnoltaan juutalaisia, muslimeja ja kristittyjä. E. 5. Missä olympialaisissa nuo kolme huippuurheilijaveljesparia edustivat Suomea: 1964 Tokio, 1968 Mexico, 1972 München, 1976 Montreal. Kuinka vanhaksi. Se on suoalue Savukoskella. 6. 10.1.2020 57 40 7.6.2019 9 3 2 5 8 9 8 9 3 6 9 2 3 6 5 2 5 3 5 2 1 7 2 9 4 7 4 5 3 4 9 1 7 9 3 2 4 6 8 1 5 7 7 1 6 3 2 5 8 9 4 5 8 4 7 1 9 3 2 6 8 9 1 2 4 3 7 6 5 6 2 5 1 8 7 4 3 9 4 7 3 5 9 6 2 8 1 1 5 7 6 3 2 9 4 8 2 6 9 8 7 4 5 1 3 3 4 8 9 5 1 6 7 2 2 4 6 2 7 3 5 8 9 1 2 2 5 9 3 9 7 1 3 1 6 3 2 3 8 9 9 5 2 7 3 4 1 6 8 4 8 1 2 6 9 3 5 7 7 6 3 8 5 1 2 9 4 3 7 5 1 4 2 6 8 9 6 4 9 3 8 7 5 1 2 1 2 8 5 9 6 7 4 3 2 9 7 4 1 5 8 3 6 8 1 6 9 7 3 4 2 5 5 3 4 6 2 8 9 7 1 9 3 2 5 8 9 8 9 3 6 9 2 3 6 5 2 5 3 5 2 1 7 2 9 4 7 4 5 3 4 9 1 7 9 3 2 4 6 8 1 5 7 7 1 6 3 2 5 8 9 4 5 8 4 7 1 9 3 2 6 8 9 1 2 4 3 7 6 5 6 2 5 1 8 7 4 3 9 4 7 3 5 9 6 2 8 1 1 5 7 6 3 2 9 4 8 2 6 9 8 7 4 5 1 3 3 4 8 9 5 1 6 7 2 2 4 6 2 7 3 5 8 9 1 2 2 5 9 3 9 7 1 3 1 6 3 2 3 8 9 9 5 2 7 3 4 1 6 8 4 8 1 2 6 9 3 5 7 7 6 3 8 5 1 2 9 4 3 7 5 1 4 2 6 8 9 6 4 9 3 8 7 5 1 2 1 2 8 5 9 6 7 4 3 2 9 7 4 1 5 8 3 6 8 1 6 9 7 3 4 2 5 5 3 4 6 2 8 9 7 1 1. Mitkä ovat ne kolme muuta valtiomahtia. 1999 löydettiin grönlanninvalas, joka todettiin silmän aminohappojen perusteella... Nimi on Euroopan pisin paikannimi. 9. 3. 7. Kuinka vanha grönlanninvalas löydettiin vuonna 1999. 4. Missä Euroopan maassa tämä 3100 asukkaan kunta sijaitsee. huomio! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa.fi ja valitse ”Mielipiteet” Vas tau kse t: 1) Svi nhu fvu din hal litu s 11, Van han en & Kiv ini em i 20, 2) 94, 3) juu tal ais ia 74, 4, mus lim eja , 17,7 ja kris titt yjä 2 pro sen ttia (W orld Fac tbo ok) , 4) rau han pal kin to, 5) lak ia sää täv ä elin (ed usk unt a), toi mee npa nev a elin (ha llit us) , niit ä mol em pia val vov a tuo mio val ta (oi keu sla ito s), 6) kat ala ani , vira llin en kie li alu eel lis est i Esp anj ass a Kat alo nia ssa , Val enc ias sa ja Bal eaar ien saa ris tos sa, vira llin en kie li And orr an val tio ssa , 7) Iso ssa -Br ita nni ass a, Wal esi n ran nik olla Ang les eyn saa rel la, 8) 35; Äte rits ipu ter its ipu olil aut ats ijä nkä , 9) 211 -vu otia aks i (N atio nal Geo gra phi c), 10) Tok io 196 4. 2. Lyhyempi nimi Llanfair Pwllgwyngyl – ja vielä lyhyempi Llanfair PG. Lehdistöä, tiedotusvälineitä, mediaa kutsutaan neljänneksi valtiomahdiksi. Minkä Nobelin palkinnon sai 1901 ensimmäisenä Henri Dunant, Punaisen Ristin perustaja. Svinhufvudin hallituksessa 1917–18. Tietotesti ??. 10. Montako kirjainta on Suomen pisimmässä paikannimessä. Montako. Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch
Niille on osoitettava yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyväksyttävät perusteet ja on kyettävä turvaamaan kuntien päätöksenteon kansanvaltaisuus sekä oikeus päättää itsenäisesti taloudestaan ja hallinnostaan. Kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojautuva alueellinen toimija, kuten maakunta, antaisi kenties parhaat edellytykset kuntien tehtävien eriyttämiseen, kunhan itsehallintoon kuuluva sopiminen maakunnan ja kunnan välillä mahdollistettaisiin. Tästä kannattaa pitää kiinni. Vasta jos perustuslaki eriyttämisen mahdollistaa, on mielekästä keskustella siitä, mitä halutaan. Työikäisten ja ei-työikäisten suhdetta kuvaava taloudellinen huoltosuhde taas on kunnissamme alimmillaan 45,6 ja korkeimmillaan 106,1. Jos siihen ryhtyy, tulee asianomaisen lainsäädännön ja velvoitteiden piiriin. Nämä faktat piirtävät kuvaa kuntakenttämme kasvavasta erilaisuudesta. lakisäätEistEn tehtävien eriyttäminen nostaa esille kysymyksen siitä, mikä taho niitä hoitaisi sellaisen kunnan puolesta, joka ei tehtäviä itse halua tai kykene hoitamaan tai jolle sellaista oikeutta ei lainsäädännössä annettaisi. On kyettävä turvaamaan kuntien päätöksenteon kansanvaltaisuus sekä oikeus päättää itsenäisesti taloudestaan ja hallinnostaan. Vasta 1970-luvulla lakisääteiset erot kuntamuotojen välillä poistuivat. Lavapuron ryhmän johtopäätös on, että perustuslakimme ei estä säätämästä kuntien tehtävistä tavalla, jossa joidenkin kuntien tehtäväkenttä muodostuu muihin nähden erilaiseksi. 58 10.1.2020 Pinta-alaltaan Suomen suurimpaan kuntaan Inariin mahtuu 2 889 Kauniaisten kaupunkia. On puhuttu jopa ”kevytkunnista”. äskEttäin julkistettiin professori Juha Lavapuron johdolla laadittu selvitys, jossa etsittiin valtiosääntöistä vastausta tehtävien eriyttämiseen. Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja. Asukkaiden itsehallintoon perustuvina kunnat ovat ”kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia”. Erästä vastausta on haettu siitä, että erilaisille kunnille säädettäisiin erilaisia tehtäviä. Osin tämä perustuu vapaaehtoiseen ja osin pakkoyhteistyöhön muun muassa erikoissairaanhoidossa. Vaikka kuntien lakisääteiset tehtävät ovat lähtökohtaisesti samoja, tavat hoitaa niitä ovat jo nyt kovin erilaisia. Perustuslaki ei estä tätäkään, mikä ilmenee Lavapuron selvityksestä. Tarvitaan monipuolisempaa keinovalikoimaa. Kuntien lakisääteisten tehtävien eriyttämisestä tuskin kuitenkaan löytyy yleispätevää vastausta erilaistumisen haasteisiin vastaamiseen. Väkiluku on Luhangassa noin 700 ja Helsingissä 650 000. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 on jo 100 kuntaa, joissa syntyy alle 20 lasta. Kuntien kokonaan vapaaehtoisten tehtävien puolella erot ovat jo tällä hetkellä merkittäviä. Historiallisesti yhtenäiskunnan ideaali ei ole edes kovin vanha. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia timo reina vieraskolumni. Tälle on kuitenkin tiukat valtiosääntöiset reunaehdot. Selvitys liittyi osaltaan Uudenmaan sote-erillisratkaisuun, jonka toteutuessa Helsingin kaupungin lakisääteiset tehtävät muodostuisivat selvästi muista kunnista poikkeaviksi. Luonteeltaan paikallisten tehtävien siirtäminen valtion vastuulle tuskin voi olla Suomen malli. Jos taas tehtävistä vastaisi toinen kunta, törmätään perustuslain reunaehtoihin muun muassa kansanvaltaisuuden osalta. Vaikeampi kysymys on, mitä pitäisi tehdä, jotta luontainen erilaisuus ei muutu hallitsemattomaksi eriarvoisuudeksi tai tee palvelujen järjestämistä kohtuullisella veroja maksurasituksella mahdottomaksi. On myös tehtäviä, kuten toisen asteen koulutus, joissa kaikki kunnat ovat rahoitusvastuussa, mutta järjestäminen on vapaaehtoista
Sen ei tarvitse olla ihmeellinen, kunhan se puhuttelee kansan enemmistöä. paino putoaa, mieskunto nousee, jopa kynnetkin kasvavat paremmin. pitää Löytää uusi agenda. Ei pidä lannistua raitiotiereitin varrella asuvien ylenkatseesta, koko maa on pidettävä asumiskelpoisena. olen aikaisemminkin ehdottanut posketonta populismia, sellainen näyttää toimivan. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 10.1.2020 59 LäheLtä piti etten kirjoittanut, että nyt tarvitaan viisasta miestä nostamaan keskustan kannatusta. kaikkien ei tietenkään pidä ryhtyä ”kärnäämään”, mutta sillä lailla tässä maailmassa huomiota saa. aika on ajanut tällaisen setämiehen ohi sikälikin, että ennen luulin henkilön olevan mies tai nainen. kun eivät osaa kieltä, eivät näe jokaisessa yhteiskunnassa olevia ongelmia, vaan vain auringon. Vielä vuosi sitten rehvastelin olevani pääministeripuolueen pää-äänenkannattajan pääpakinoitsija, kannatuspohjahan meillä oli parikymmentä prossaa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. uskaltamisiin! Jari Nenonen On noustava! Pitää löytää uusi agenda.. tarkoitan tietenkin viisasta henkilöä. romahdus on tullut äkkiä. Muut muka kaikki asuisivat eteläisessä Suomessa, demareiden kojamon vuokra-asunnoissa, joissa asuvien asumistukiin osallistuminen on koko kansan asia. Ei tietenkään hiilivoimaa, mutta hiilinieluja. asumiskelpoisella landella se vegaaniruokakin tuotetaan, lihasta puhumattakaan. Sortimentti on nykyisin kuulemma laajempi. pidetäänkö kynsin hampain kiinni muutamasta ministerinpallista, ilman hallituspuolueen vaikutusvaltaa, meneekö yksityinen etu puolueen edun edelle vai lähdetäänkö myötäilemättömään oppositioon. Ei anneta ilmastovouhotuksen pilata Suomea asumiskelvottomaksi. aletaanko puhua syrjä-Suomesta kuin teneriffalle muuttaneet eläkeläiset. Pakina UlkoasUpäällikko Mikko EronEn 041 4539 554 VerkkoUUtispäällikkö HEnna LaMMi 045 6307 072 toimittajat MEri aLaranta-Saukko 044 2032 640 annukka kaarELa 044 7370 377 SantEri LaMpi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pEkka poHjoLainEn 040 5357 674 SaMuLi VänttiLä 044 7370 244 päätoimittaja juHa Määttä 040 7359 612 toimitUspäällikkö katariina LankinEn 050 5369 954 Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti arja kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi, Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Ei voi olla tarkoitus, että Suomi pannaan keskeltä poikki ja autioksi, niin että jätetään vain oulun erityistalousalue ja joku tekolappi, jossa myydään kiinalaista joulurihkamaa ja jossa itäeurooppalainen orja esittää joulupukkia kolmen euron tuntipalkalla. Ei tule salokylään raitiovaunua, biopolttoainetta käyttävä palvelulinjabussi voisi tulla. Lähdetään tästä; kun äänestät keskustaa, käy kuin kertovat käyvän teneriffalla. Vaikka olisi hallituksessa, niin ei pidä suostua siihen, että maaseutu-Suomessa ei voisi liikkua polttomoottorilla, tolkulliseen hintaan. Kohta on tehtävä ikävä valinta
Suomenmaa kävi tutustumassa suurhankkeen valmisteluun.. suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! koko maan äänenkantaja 7.2.2020 Seuraava Suomenmaa ilmestyy Helmikuun lehdessä: Limingan ja Lumijoen rajalle rakennetaan lähes 100 hehtaarin kokoista ampumaurheilukeskusta