Suomenmaa 10.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KOKOOMUS PELAA VAALIPELIÄ. 2 ? Akava pettyi eläkesopuun Kolmikanta on vaarassa menettää yhden osallistujan, Sture Fjäder varoittaa S. 4 Turvesoille lisää lupia Tuomioja antaa tuomiot Salaperäiset laukaukset Hallitus lupasi laskea turpeen verotusta. Helpotusta kaipaa myös uusien turvesoiden hyödyntämistä säätelevä lupaviidakko. s. 3 S 6 414880 073513 S PERJANTAI 10.10.2014 N:o 115 . . Osansa saavat niin Aho, Väyrynen kuin Kääriäinenkin. 6 Erkki Tuomiojan päiväkirjat eivät säästele myöskään keskustalaisia. 8 Kultaranta-ammuskelu olisi voinut koitua Kekkosen kohtaloksi. 2 POLITIIKKA EI KAIPAA TEATTERIA. Arvo Korsimo kertoi siitä luottamuksella Johannes Huumolle. . 12. s. s
Perussuomalaiset ovat vaatineet sen kumoamista, ja myös uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan asetuksen perumista. Keskustan kannattaisi nyt pitää visusti varansa, ettei se sotkeutuisi turhan takia asiaan. Jätevesiasetus ei ole keskustan valmistelema eikä keskustan syy. Sen tosiasian kanssa ulkopoliittisen johdon ja koko Suomen on elettävä. SUOMEN kannalta onni onnettomuudessa on paradoksaalisesti siinä, että vastuupaikoilla on kokoomusta ja sinipunaa. Tähän komentaa perustuslakimme 18. pykäläkin. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kokoomus yrittää painaa Kataisen ajan unhoon P ääministeripuolue kokoomuksen politiikassa ei ole nyt kuin yksi tähtäin: ensi kevään eduskuntavaalit. Muu on toissijaista, maan etukin. Selkeä jatko sille ovat olleet kokoomuksen ministerivaihdokset. Yhdellä pikkupuolueella ei voi olla niin suurta valtaa, että se estäisi järkevien energiapäätösten teon. Syynä on siis kasvojenkiillotusoperaatio. Taktiikka perustuu arvioon, että äänestäjän muisti on lyhyt. Operaatio alkoi Alexander Stubbin valitsemisesta kokoomuksen puheenjohtajaksi ja sitä tietä myös pääministeriksi. Apua ei ollut siitäkään, että alkuperäistä, onnetonta asetusta korjattiin keskustan voimin. Kansalaisten mielestä siihen jäi yhä vikaa. Sopeutus onnistui melko vähäisin vaurioin ja kohtuullisin kipuiluin. Vastaavasti keskustajohtoinen Ahon hallitus oli oikea joukkue toteuttamaan Suomen EU-jäsenyyden. Vaikeissa poliittisissa operaatioissa ?vieraiden. Ura alkoi heti kompuroiden. Mutta kukaan kansanedustajista ei sopinut kokoomuksen mannekiiniksi. Kuvaan kuuluu myös, että Stubb yrittää olla hy- Perustuslaki: ?Julkisen vallan pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.? Miksi sitä ei edes yritetä? TÄLLÄ kertaa kysymys oli presidentti Sauli Niinistön alkavasta toimikaudesta. Tarvittaisiin esimerkiksi töitä suomalaisille. Toisaalta se oli vain viimeinen ärsyke, joka laukaisi Putinin Venäjän suurvaltapoliittisen oireilun. Suomen presidentti ei ole näiden tapahtumien keskiössä, mutta kun osapuolena on meidän ikiaikainen mahtinaapurimme, kriisi vyöryy Suomen ulkopolitiikasta vastaavien työpöydälle. TASAVALLAN PRESIDENTTI ja ulkoministeri Erkki Tuomioja ovat saaneet ansaittua tunnustusta aktiivisesta ja harkitusta kriisinhallinnasta suomalaistontilla. Pelottelu ja poliittinen pelailu Venäjän uhalla on nostanut päätään, kuten aina kun idän karhu murahtaa tai kääntää kylkeään. Se sanoo näin: ?Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.? Tätä oikeutta ei nyt kaikilla ole. Suomi on ajettu huonoon jamaan Kataisen hallituksen aikana. Samalla tavalla kokoomuksella on suurin valta myös nykyisessä hallituksessa. Siten kokoomus on päävastuussa Suomen onnettomasta tilasta. Kasvojen pesijöillä on siis tekemistä. Paras olisi pysyä kokonaan erossa S urullisen kuuluisa jätevesiasetus on noussut taas otsikoihin. Mutta korjauksesta päätettiin nyt, kun vaaleihin on aikaa enää runsas puoli vuotta. Syyksi ei riitä vihreiden lähtö hallituksesta. Se syntyi Paavo Lipposen (sd.) toisen hallituksen aikana, vaikka Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallitus sen melkein ensin töinään antoi. Valmisteluun vaikuttivat erityisesti ympäristöministerit Satu Hassi (vihr.) ja Jouni Backman (sd.). Matti Vanhasen hallituskauden keskustalaiset ym- Erehdyin jälleen päristöministerit Paula Lehtomäki ja Kimmo Tiilikainen yrittivät korjata Hassin ja Backmanin töitä. Jätevesiasetus oli yksi syy keskustan rankkaan vaalitappioon vajaat neljä vuotta sitten. Kataisen hallituksen tekemät veropäätökset ovat johtaneet siihen, että Uralin takaa rahdattu kivihiili on syrjäyttänyt kotimaisia polttoaineita. Keskusta on arvostellut hallitusta onnettomasta energiapolitiikasta pitkin vaalikautta. Jos johtava hallituspuolue ympäristöministereineen haluaa kumota koko asetuksen, keskustan ei kannata panna vastaan. Kaikki on yritetty tehdä vaaleja ajatellen. Kataisen aika yritetään unohtaa. Esimerkki tästä oli alkuviikon täyskäännös turpeen ja puuhakkeen verokohtelussa. Tässä hallituksessa suurin valta oli kokoomuksella. Oikein tai väärin, mutta siitä tuli symboli politiikalle, joka ei kuuntele kansalaisia. Mikään ei saa jäädä muistuttamaan Jyrki Kataisen (kok.) ajan virheistä ja saamattomuudesta. Arvelin pari vuotta sitten, että hänellä on edessään kuuden vuoden hiljaisuus, johdettuna hänen kirjastaan Viiden vuoden yksinäisyys. Arvio perustui presidentin riisuttuihin valtaoikeuksiin . Vaalimenestyksen eteen tehdään kokoomuksessa nyt kaikki. Strategian ydin näyttää olevan, että kasvoja pestään oikein juuriharjalla. Pieni erottuminen lännen pahimmista Venäjän-peloista kirkastaa Suomikuvaa naapurissa, joka on siinä ja pysyy. Sauli Pyyluoma. ja kansainvälisen elämän vakauteen. ?Mikään ei saa jäädä muistuttamaan Jyrki Kataisen ajan virheistä ja saamattomuudesta.? Kuva: Jari Laukkanen vää pataa keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kanssa jotta pääsisi osalliseksi Sipilän kansansuosiosta. Siksi uusi sosiaali- ja terveysministerikin piti hakea eduskuntaryhmän ulkopuolelta . Mitään höyrypäistä rautaa rajalle -linjaa ei esiinny pääministeri Alexander Stubbin temperamentista huolimatta. Kotimaisen mielipiteen aisoissa pysymisen kannalta on hyvä, että vastuu on vanhalla aseveliakselilla. Suomettumisvouhotus ja ryssäkammo rehottaisi pahemmin, jos vastuussa olisi keskusta, joka on joutunut luotsaamaan maata paljon vaikeammissa ulkopoliittisissa karikoissa ja kantaa tämän historian taakkaa. TILANNE on vähän sama kuin Suomen maatalouden sopeuttamisessa maan jäsenyyteen Euroopan unionissa. Sen joutui hoitamaan Paavo Lipposen hallitus. kameroiden ääressä tietysti. Sekin oli vain silkka mediatemppu, jolla saatiin hätäisimmät taas puhumaan porvarihallituksen valmisteluista. E i siis ihme, jos ärtymys kasvaa oppositiossa. Isänmaan asioiden pitäisi kokoomuksessakin olla etusijalla, kun hallitusvastuuseen on kerran ryhdytty. Oikeastaan koko hanke on ollut susi. panos on tärkeämpi kuin ?omien?. Tämä pyrkyryys pani Stubbin äskettäin kaulailemaan ja supattelemaan yllätetyksi tulleen Sipilän korvaan . Tämä näkemys on vahva. Keskusta ei ole nyt vastuussa jätevesiasetuksesta. Ei siinä niin paljon puolustettavaa ole. UKRAINAN tapahtumat ovat päättäneet hiljaisuuden. Kriisi sinänsä on vakava, varsinkin kun se puhkesi vakaaksi kuvitellun Euroopan laidalla. silläkin uhalla, että osaamisen kanssa oli vähän niin ja näin. Sitä kautta voi löytyä paremmin kohtuullinen lopputulos. PÄÄMINISTERI Stubb ei varmastikaan haaveillut pääsystä torjumaan suomalaisten ja ulkomaalaisten suomettumisväitteitä, mutta hän on oikea mies tekemään sitä pääministerin paikalta. Kumpujen yöstä nostettu suomettumispeikko on meille ehkä kiusallinen, mutta asioilla on puolensa
Tuolla summalla rahoittaisi paljon kotimaisen energian tuotantoa.?. Se oli viisas päätös. Nykytilanne on ollut Suomen kansantalouden kannalta järjetön. Omat luonnonvarat ja siihen varattu konekapasiteetti työvoimineen ovat olleet reservissä, kun maahan on rahdattu laivalasteittain siperialaista kivihiiltä. Kotimainen energiatuotanto jättää eurot kotimaahan ja tuo kipeästi kaivattuja työpaikkoja. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää 1,3 miljoonaa euroa minuutissa ulkomaisen energian ostamiseen. Nettotuonti kattoi viime vuonna vajaat 19 prosenttia sähkönkulutuksesta. Metsät ovat uusiutuvaa energiaa. Hakkeen ja muun puupohjaisen energian käyttö työllistää vah- vasti Suomessa. Verotukseen tuleekin muutos heti, kun vihreät ovat lähteneet hallituksesta. Kotimaisen energian kilpailukyvyn parantaminen on kansantaloudellisesti järkevää. Turpeen käytöllä voimme korvata kallista tuontienergiaa.? Turun Sanomat: ?Kymmenen professoria lyttäsi maanantaina julkistetussa raportissa Suomen energiapolitiikan, joka heidän mielestään on jäänyt 1970-luvun poteroihin. Professorien mielestä uuden energiapolitiikan lähtökohtana on oltava kansakunnan kokonaisetu. Sähköä osataan täällä tehdä, ja sitä pyrittäköön tekemään tar- vetta vastaavasti.? Keskisuomalainen: ?Edellinen, Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus kohteli kaltoin kotimaista energiaa. Tähän kuuluu raportin mukaan kasvun ja työllisyyden tukeminen. Professorit ovat laskeneet, että Suomi haaskaa vuosittain 8,5 miljardia euroa energian tuontiin. Kivihiili ja öljy eivät sitä tee ja ne ovat ilmastopäästöiltäänkin pahimman sortin energiamuotoja. Turpeen verotuksen alentaminen on myös perusteltua, vaikka turve ei olekaan virallisesti uusiutuvaa energiaa. Viesti on ollut, että jotain tarvitsi tehdä ja äkkiä. Vallasta luopuvia tai pitkän uran tehneitä kansanedustajia on syytä kuunnella herkällä korvalla. Muillakin alueilla on ilmennyt eestaas-liikettä, jolla taantuman hyydyttämä maa ei pääse eteenpäin. Suomen energiapoliittinen ongelma on edelleen jatkuva riippuvuus tuontisähköstä. Keskustan mielestä hallitus on tullut järkiinsä. Suomi kaipaa tekoja, ei poliittista teatteria. Muut lehdet MONI LEHTI on arvioinut Suomen energiapolitiikkaa: Ilta-Sanomat: ?Suoturpeen ystävät ovat suu messingillä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Onko tämä sitä vihreää, ympäristöystävällistä ja ilmastoa suojeleva politiikkaa? Ilmeisesti on. He uskaltavat puhua asioista asioiden oikeilla nimillä. Näiden edustajien ei yleensä tarvitse miettiä, miten he löytävät oman paikkansa vaalien jälkeen tai sitä, ovatko puheet linjassa puolueen tai hallitusohjelman virallisen totuuden kanssa. Kansakunnan kaapin päältä poistuva tai siellä tukevasti istuva edustaja vastaa kysymykseen, kun häneltä kysytään. 10.10.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Vesitettyjä päätöksiä ja pehmeitä puheita PÄÄMINISTERI Alexander Stubbin hallitus otti kuluvalla viikolla lusikan kauniiseen käteen ja teki sen, mitä keskusta on vaatinut jo pitkään: laski turpeen verotusta ja nosti puuhakkeen energiatukea. Vihreiden lähtö teki mahdolliseksi turpeenkäytön lisää- mistä suosivan lehmänkäännöksen. Kataisen hallitus kiristi turpeen verotusta, ja Stubbin hallitus keventää sitä. Sinne pyrkivä edustaja ei aina vastaa kysymykseen, mutta puhuu paljon ja monisanaisesti. ASIOISTA voi puhua suoraan joko suljettujen ovien takana tai julkisuudessa. Jos viesti ei mene perille suljettujen ovi- en takana, kiusaus viestiä julkisuuden kautta kasvaa usein liian suureksi. Julkinen kritiikki on hyväksyttävämpää ja ymmärrettävämpää, kun siihen ei sisälly henkilökohtaista vallantavoittelua tai kostonhimoa. Vallasta luopuvan kansanedustajan tai poliittisen konkarin aito huoli Suomesta ja maan tulevaisuudesta kuuluvat tähän kategoriaan. Kansalaisilla on lupa odottaa, että hallitus unohtaa pehmeät vaalipuheet sekä tekopirteän pikkupolitikoinnin ja keskittyy maan asioiden kuntoon saattamiseen. Miksi vihreät muuten olisivat pitäneet linjastaan kiinni kynsin ja hampain? Ei voi olla sattuma, että hallitus korjasi energiapoliittista linjaansa välittömästi, kun vihreät olivat poistuneet hallituksen neuvottelupöydän ympäriltä. Juha Määttä Suomi kaipaa tekoja, ei poliittista teatteria. ?Hallitus on joutunut kerta toisensa jälkeen muuttamaan, korjaamaan tai perumaan aikaisemmin tekemiään päätöksiä.? ENERGIAPOLITIIKASSA tehty täyskäännös ilmentää raadollisella tavalla Kataisen ja Stubbin hallituksen toimia. Hallitus on joutunut kerta toisensa jälkeen muuttamaan, korjaamaan tai perumaan aikaisemmin tekemiään päätöksiä. Näin on käynyt energiakysymysten lisäksi muun muassa lapsilisien, osinkoverotuksen ja rakennepaketin miljardisäästöjen yhteydessä. Vauhdikasta sisääntuloa on seurannut poikkeuksetta järkyttävä poliittinen krapula, minkä seurauksena hallituksen rivit ovat rakoilleet pahasti. Tulipalojen sammuttamiseksi hallitus on joutunut tekemään kompromissien kompromisseja. Kuva: Jari Laukkanen Kaikkien kompromissien äiti on lapsilisien leikkausten kompensoimiseksi luotu määräaikainen lapsivähennys, jonka pelkkä tekninen toteuttaminen maksaa 2,5 miljoonaa euroa. HALLITUKSEN poukkoileva päätöksenteko ja toimettomuus ovat saaneet ymmälleen kansalaisten lisäksi myös monet konkarikansanedustajat puoluekannasta riippumatta. Tosin hallitus kiistää tulleensa järkiinsä, koska se oli omasta mielestään järjissään jo nimitettäessä. Tynkähallitukselta voi onnistua temppu, johon kuuden puolueen hallituksen rahkeet eivät riitä
Olen huomannut, että kaikenlaista sontaa lentää julkisuudessa. Akava ei kuitenkaan provosoidu. Me jatkamme asialinjalla. Suuremman karttuman olisi pitänyt alkaa ennen 60 ikävuotta. ja mille ikävuosille? . ja käänsi selkänsä ?koulutetuille?. Sitoiko Akavan hallitus liian tiukasti kätenne? . Olen saanut 95-prosenttisesti Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei halua enää eläkeuudistusneuvottelujen kaltaista kolmikantayhteistyötä. Akava arvioi jatkuvasti yhteistyön merkitystä ja mielekkyyttä. Eläkeneuvotteluissa peräänkuulutimme alusta alkaen palkansaajajärjestöjen yhteistä linjausta etuuksissa. Jos porukka on sitä mieltä, että olen toteuttanut sen mitä piti. Huolehtia siitä, että Akavan jäsenmäärä kasvaa, poliittinen vaikutusvalta kasvaa, ja että näkyvyys selkeästi lisääntyy. Muut eivät, koska eivät olleet siihen valmiita. Uudistus tulee voiman vuonna 2017. Sopimukseen piirsivät nimensä kaikkien muiden keskusjärjestöjen puheenjohtajat, paitsi korkeasti koulutettujen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.). Miksi ette hyväksyneet sopimusta? . Taas voi sanoa niin, että Eteläranta kumarsi ?duunareille. Akava ei voi tukea sellaista kolmikantaa ja konsensusta, jossa aina korkeakoulutetut ovat maksumiehenä. Emme päässeet maaliin, mutta ratkaisu joudutaan avaamaan varmaan ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut. Millaiset välit Akavalla on tällä hetkellä muihin keskusjärjestöihin? . Olemme vasta matkalla siihen minne pyrimme. Homma on vielä kesken, ja haluaisin viedä homman loppuun.. Jos siihen ei tule muutosta, etsimme toisen tien. Millaista palautetta olette saanut Akavaan kuuluvilta 35 jäsenjärjestöltä? . Olemmeko me uhka jollekin, vai onko Akava todellisuudessa vahvempi ja sen poliittinen painoarvo liian suuri, vai mitä tässä pelätään? Onko tullut kehotuksia allekir- joittaa sopimus jälkikäteen? . Olimme valmiita kompromisseihin. Luotitteko siihen, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK asettuu puolellenne? . En ole kuullut ensimmäistäkään. Pitäisikö maan hallituksen vielä muuttaa esitystä? . Kuva: Jari Laukkanen positiivista palautetta jäsenkunnalta ja liitoilta. Tässä kävi niin, että tehtiin tulonsiirto pitkään työelämään jääviltä aiemmin luovuttaville. Korkeampaa eläkekarttumaa eli niin sanottua superkarttumaa ennen eläköitymistä ei enää kerry. Jos porkkanoita roikkuu riittävän monta vuotta ennen eläkeikää, niin kyllä sinä haluat ne poimia. 4 10.10.2014 Akavan Fjäder ei usko työurien pidentyvän Eläkesopimus oli suuri pettymys keskusjärjestölle VESA SOMPPI HELSINKI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖT pääsivät kaksi viikkoa sitten sopuun eläkejärjestelmän uudistamisesta. Siihen palataan ensi vuoden puolella, jolloin käydään ensimmäiset tunnustelut. Korotettu karttuma on käytännössä vain siirtymäajan eli 2017-2025. Millä perustelette sitä, etteivät työurat pitene. Eläkeikä nousee 65 vuoteen ja eläkettä kertyy 1,5 prosenttia palkkasummasta koko työuran ajan. Hallituksen ja eduskunnan asia on avataanko vielä jotakin. Oletteko käytettävissä Akavan puheenjohtajaksi ensi kevään liittokokouksessa? . Vaikka suhteet ovat normaalit, on selvä, että tämä käyty prosessi ei voi olla jättämättä jälkiä. Tunsitteko itsenne missään vaiheessa koulukiusatuksi? . Palkansaajajärjestöjen yhteistyö jatkuu asiapohjalta asioissa, joissa kaikki osapuolet kokevat saavansa. . Korkeasti koulutetut jyrättiin hänen mukaansa täysin. Se on tiivistänyt rivejä entisestään. . Kun työeläkemaksu, eläkeiän nosto 63 vuodesta 65 vuoteen ja eläkeiän nostomekanismi 2025 jälkeen saatiin sovittua, EK meni sieltä missä aita oli matalin, ja hyväksyi eläkevähenteisyyden kokonaan. Jäsenet ymmärtävät, että julkisuudessa ollut loka on yliampuvaa. Varsinainen syy oli se, ettei siellä ole korkeampaa eläkekarttumaa, joka olisi kannustanut pysymään työelämässä eläkeikään saakka. Tämä sopimus ratkaisee eläkejärjestelmän kestävyyden, mutta ei se riittävästi pidennä työuria. Työtunteja ei tule lisää, ja näin se ei ole ratkaisemassa kansantalouden ongelmia. . Heidän mallissaan eläkemaksun vähenteisyys olisi ollut vain osittai- nen, ja korotettua karttumaa olisi ollut. . Sen olisi pitänyt olla selkeästi peruskarttumaa korkeampi eli noin 1,8 prosenttia. EK ja Kuntatyönantajat esittivät pitkään, että tulisi korotettu karttuma, mutta se ei ollut riittävä. Koska se on niin kallis malli, kaikki muu lensi pöydältä. Luotimme itseemme. Meillä oli paljon yhteisiä kokouksia SAK:n ja STTK:n kanssa, mutta ne ajoivat tasakarttumaa. Kysyn vaan, että edistääkö se työurien pidentymistä? Paljonko vaaditte ?superkarttumaksi. Akava on ainoa, joka puolusti korkeakoulutettuja. Sehän oli koko uudistuksen tarkoitus? . En tuntenut, vaikka kyllä korkeakoulutetut jyrättiin. Luulen, että keskustelu jatkuu, koska uudistuksen vie eteenpäin vasta eduskuntavaalien jälkeinen hallitus. Jotain uutta siihen pitää tulla. Emme luottaneet sen enempää EK:hon kuin kehenkään muuhunkaan. Tietenkin vein Akavan tavoitteet neuvottelupöytään, ja tietenkin puheenjohtajana tiesin myös mikä oli liikkumavara. Siinä olimme täysin yksin. Onko uhkaus poisjäännistä ensi vuoden kasvu- ja työllisyyssopimuksesta yhä voimassa?
Vieressä yleensä tuprutteli auto pitkin puhdistettua baanaa. Eero Leppänen Lapin Kansassa. Se ei tule toteutumaan. Pirkko Lahti Kainuun Sanomissa Armeijassa tulin kroonisesti kiusatuksi, kun erehdyin sanomaan aliupseeriesimiehilleni, että ohjesääntö ei anna lupaa höykyttää palvelusajan jälkeen. Sitten me aliupseerioppilaat juoksimme tykkihallia ympäri. Ymmärrättekö tämän ja onko teillä aikomusta muuttaa lausuntojanne, että Suomen linja kirkastuisi muillekin kuin teille itsellenne, Lehtomäki kovisteli. Stubb totesi aikovansa jatkaa avointa keskustelua Suomen kansainvälisestä asemasta. On totta, että vanhukset itse haluavat asua kotona, mutta Suomi ei ikinä ryhdy hoitamaan yhteisöllisyyttään sinne, eli hakemaan vanhuksia kotoaan osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kuulemma minun pyynnöstäni. Huumorintaju koko laitosta kohtaan oli koetuksella joka kerta, kun simputtajat pyysivät iltaisin vapaaehtoisia perunoita kuorimaan. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Stubb selitteli Nato-puheitaan SUOMENMAA KESKUSTA pani pääministeri Ale- xander Stubbin (kok.) Nato-lausunnoistaan ahtaalle eduskunnan torstaisella kyselytunnilla. Stubb kertoi keskiviikkona Centre for European Reform -ajatuspajan tilaisuudessa Lontoossa uskovansa, että Suomen seuraava hallitus on todennäköisesti avoimempi Natoon liittymisen suhteen. Keskustalaisia tämä sapetti. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva lestaan tulkitsi, että keskusta joutuu kyselytunnilla puolustamaan hallituksen virallista linjaa tätä itseään vastaan. . Ajatteletteko, että Barack Obama tai Angela Merkel voisivat antaa kansainväliselle medialle lausuntoja, jotka eivät edusta heidän maidensa kantoja, mutta sanoa perään, että tämä on vain henkilökohtainen mielipide, hän kysyi. Stubb tyytyi vakuuttamaan, et- Keskusta joutuu puolustamaan hallituksen virallista linjaa tätä itseään vastaan. SUOMEN koulujen massiivinen homeongelma on kohta eilispäivän murhetta. Innovatiivinen ratkaisu tuli yllättävältä suunnalta, oppositiopuolue perussuomalaisilta. Episodi meni näin. Kotkan kaupunginvaltuusto keskusteli homeongelmista maanantaina. Kaupunginhallituksen jäsen Jorma-Kalevi Merivirta (ps.) kertoi, että koulujen sisäilmaongelmat johtuvat lasten epäpuhtaista vaatteista. Ongelma ei siis ole mädissä seinissä, vaan nykyvanhempien puutteellisissa taloudenpitotaidoissa. Nyt sitten vain pyykkäysoppia äideille antamaan. Pitäisiköhän Omoille oikein myöntää verovähennysoikeus? TIILIKAINEN ihmetteli, miksi kansainvälisen lehdistön kautta välittyvä viesti ei ole, että Suomi ei haikaile Natoon. . Tulee olo, että yritätte kehittää pelkotilaa siitä, että Suomen linja ei olisi selvä, Stubb vastasi. Perussuomalaisten Pentti Kettunen peräsi Stubbilta kahteen kertaan, mitä mieltä tämä on ajatuksesta, että eduskuntavaalien jälkeen järjestettäisiin Nato-kansanäänestys. Stubb ei vastannut kysymykseen. Emme tämän hallituksen aikana hae tai valmistele Nato-jäsenyyttä, mutta Suomella on edelleen optio jäsenyydestä. Tulen sanomaan aivan samalla tavalla myös seuraavan kerran, Stubb vastasi. Lehtomäen mielestä kyselytunnin aikana tuli selväksi, että Stubb puhuu koti- ja ulkomailla eri tavalla kuin hallitusohjelmassa lukee. Hänen mielestään tämä on omiaan hämärtämään Suomen linjaa. . 5 10.10.2014 apollon tietäjät Persuilta ratkaisu homeongelmaan Paula Lehtomäen mielestä suomalaisille on syntynyt vaikutelma, että Stubb käy isoissa jäsenmaissa kertomassa Suomen Nato-halusta. Se on isänmaallinen tehtävä, Kääriäinen lohkaisi. KESKUSTAN ryhmänjohtaja Kim- mo Tiilikainen myönsi, että pääministerillä on oikeus mielipiteisiinsä. Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että pääministerin mielipiteet tulkitaan Suomen kannaksi. . Hän tyytyi toteamaan, että hallitusohjelmassa ei kansanäänestyksestä puhuta. KÄÄRIÄINEN moitti Stubbia siitä, että seuraavan hallituksen mielipiteiden arvioiminen on kovin spekulatiivista. Minun lisäkseni. Vesa Kärkkäinen Savon Sanomissa MTK on arvioinut, että pakotteista saattaa aiheutua jopa 250 miljoonan euron tappiot maataloudelle, mikäli pakotekamppailu EU:n ja Venäjän välillä jatkuu ensi kesään. Nyt kun on nähty EU:n hitaus toimia korvausasioissa, kansallisesti olisi välttämätöntä toimia järjestelyillä, ettei maatiloja kaatuisi pakotevaikutuksien johdosta. Lasse Hautala Ilkassa Minä puhisen vihaa pyöräilijöiden puolesta tässä pyöräilyvihamielisessä (Rovaniemi) kaupungissa. Koko viime talvena en päässyt kertaakaan aamulla töihin aurattua pyörätietä pitkin. Hän uteli, aikooko Stubb olla sanomisissaan jatkossa tarkempi. . Onko teitä tulkittu väärin, vai miksi emme saa tätä kristallinkirkasta viestiä ulkomaisista medioista, Tiilikainen tiedusteli. . Huonon sään aikana Suomen ei kannata liittyä Natoon, ja nyt on huono sää. Lehtomäki ihmetteli, miten Stubb voi sanoa hallituksen linjaa kirkkaaksi ja samaan aikaan käydä ulkomailla sanomassa, että Natoon pitäisi tai olisi jo pitänyt liittyä. . Katri Komi ihmetteli, mihin Stubb oikein perustaa arvionsa seuraavan hallituksen mielipiteistä. Paula Lehtomäen mielestä suomalaisille on syntynyt vaikutelma, että Stubb käy isoissa jäsenmaissa kertomassa Suomen Nato-halusta. STUBB vakuutti hallituksen linjan olevan kirkas. . Uskotteko, että kokonaisuus aukeaa kirkkaana Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella, Lehtomäki tivasi. Seppo Kääriäinen (kesk.) puo- Henna Lammi lainat tä kaikissa hänen antamissaan haastatteluissa on tullut kristallinkirkkaaksi, ettei Suomi hae tämän hallituskauden aikana sotilasliiton jäsenyyttä. SAMULI NISSILÄ Alexander Stubb joutui kyselytunnilla puolustamaan kohua herättäneitä Natolausuntojaan
Muuten tätäkään päätöstä ei varmaan olisi tehty, hän arvelee. Tyytyväisyys on tietysti päällimmäinen tunne, mutta jäyhään pohjoispohjalaiseen tyyliin ei kuulu ennenaikainen juhliminen. . Soilta poistuva vesi kulkee moniportaisen järjestelmän läpi ennen kuin se johdetaan alapuoliseen vesistöön. Ahola pystyy tarvittaessa todistamaan puhdistuksen laadun todeksi ihan konkreettisesti. . Viimekertaista korotusta edeltävälle tasolle pääseminen on vähimmäisvaatimus, Ahola muistuttaa. Marko Aholan mukaan turvetuotannon pystyisi helposti kaksinkertaistamaan nykyisestä, jos poliittista tahtoa löytyy. Kaikkein pahin tilanne on elää poukkoilevan päätöksenteon aiheuttamassa epävarmuudessa. . Turpeennosto on on muutenkin herkkä ala olosuhteille. Vastaavasti suojeltuja soita on noin 12 prosenttia. Minusta turvetuotanto voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa ilman että se uhkaisi ympäristöä nykyistä enemmän, Ahola mainitsee. TURPEEN maine ympäristönpilaajana perustuu pitkälti vanhoihin mielikuviin. Kun turvetta syytetään vesistöjen pääkuormittajaksi, niin todellisuudessa 99 prosenttia kuormituksesta tulee muualta kuin turvesoilta. Nykyiset ympäristöluvat edellyttävät tuottajilta pilkuntarkkaa määräysten noudattamista, jota myös valvotaan. Eikä kyse ole Marko Aholan mukaan pelkästä omavalvonnasta. Viranomaisten ?pistokokeisiin? pitää olla jatkuva valmius. . 6 10.10.2014 Suomen soista on turvetuotannon piirissä vajaa yksi prosentti. Lupien saanti kangertaa yhä Verotuksen lasku tyydyttää turveurakoitsijaa, mutta lupabyrokratia on saatava kuriin tuli kreivin aikaan. Katsotaan nyt ensin, minkälaisia lukemia sieltä lyödään pöytään. Mutta kun tätä on koko ikänsä tehnyt, ei ole paljon vaihtoehtoja. Lisäksi kaikki turvetuotantoon kaavaillut suot ovat jo valmiiksi ojitettuja. pian loppuun, mutta uusien nostolupien saaminen on byrokratian luvatussa maassa enemmän kuin kiven alla. Suurin syy on valittamisen helppous. . Turvetta muodostuu Suomen soissa kaksi kertaa enemmän kuin sitä käytetään. . Tällä alalla joutuu tekemään isoja, jopa miljoonaluokan investointeja. Suomen soista on turvetuotannon piirissä vajaa yksi prosentti. Kyllä vihreiden lähdöllä hallituksesta näköjään jotain merkitystä oli. Kuva: Maria Seppälä VERONALENNUS pistää toteutuessaan kaivattua vauhtia turvetuotannon kangerrellen pyöriviin rattaisiin. Kivihiilen hankkima hintaetu tasoittuu ja vaaka kääntyä kotimaassa tuotetun vaihtoehdon puolelle. Kun energiayhtiö tietää toiminnan kannattavaksi, riittää työtä sekä toimeentuloa koko pitkälle ketjulle turvesuolta aina lämmityskattilaan ja pistorasiaan asti. Kärsämäellä tukikohtaansa pitävä Aholan veljesten firma toimittaa turvetta viideltä eri alueelta Vapolle ja lähiseudun energia- yhtiöiden omistamalle Kanteleen Voima Oy:lle. Palkkalistoilla on aliurakoitsijat mukaanlukien parikymmentä, sesonkiaikoina jopa kolmekymmentä työntekijää. Marko Ahola viittaa ympärillä näkyviin jättimäisiin turvekasoihin ja vakuuttaa, että tavaraa kyllä saadaan liikkeelle, kun käsky käy. . Turvesuolta poistuva vesi on tänä päivänä juomakelpoista ennen takaisin luontoon laskemista. Jos ajot lisääntyvät, niin tekemistä riittää, eikä porukkaa tarvitse vähentää hiljaisempina aikoina, Ahola toivoo. RISTO LUODONPÄÄ HAAPAVESI PIIPSANNEVAN turvetuotantoalueella Haapavedellä oli viime tiistaina normaali, syksyisen pilvinen työpäivä. Iltapäivän uutiset pääkaupungin salongeista toivat kuitenkin kauan odotettua valoa laajojen turvesoiden ympäröimään harmauteen. Hallitus oli myöntänyt taannoisen virheensä ja päättänyt alentaa turpeen verotusta sekä korottaa puuhakkeen saamaa tukea. TURVEURAKOITSIJA Marko Ahola myöntää olleensa etukäteen tietoinen, että ?Stubbi puhuu tänään jotain energia-asioista?. Silti mies oli monien muiden tavoin yllättynyt, että turpeen verokohtelu nousi tiedotustilaisuuden ykkösaiheeksi. . Pankit eivät jousta ja on kaikkien etu, että kalusto on tehokkaassa käytössä, hän toteaa. Yrittäjän kannalta veropäätös VEROKOHTELUN lisäksi turveurakoitsijoilla on toinenkin harras toivomus päättäjille. Nykyiset alueet on ?raavittu. Vaikka naapurusto ei näe toiminnasta mitään haittaa, niin aina löytyy jonkin yhdistyksen taakse kätkeytyviä ammattivalittajia. Ja hanke siirtyy parilla vuodella eteenpäin. Suojelunäkökulmaa käytetään Marko Aholan mielestä keppihevosena ja aiheettomana propagandan julkisuuteen päin. . Tarkastamme puhdistusprosessi vähintään kahden viikon välein. Kun se putkesta tulee, niin ainakin minä pystyn sitä juomaan, hän vakuuttaa.
Pölyä riittää varsinkin kesällä, mutta palkkakin on ihan kohtuullinen, Ville kehaisee työnantajaansa. Turpeen veronalennus on Ville mielestä hieno juttu. Kunhan se hoidetaan loppuun asti niin, että työpaikkoja saadaan synnytettyä koko tuotantoketjun matkalle. . Siitäkin on kehkeytymässä miljardilasku. Siinä luomme painetta tuoreelle ympäristöministerille. 7 10.10.2014 Aumojen paikkaaminen on olennainen osa turpeentuotantoa syksyisin. uutisanalyysi Kuva: Maria Seppälä ?Sateesta sateeseen? TURPEEN nostaminen suosta jyrsimällä ei kuulu välttämättä nykynuorison haaveammattien kärkipäähän. Suomen suurimpiin tuotantoalueisiin kuuluvalla Haapaveden-Kärsämäen seudulla turve nauttii aivan toisenlaista arvostusta. Kesätöihin turvesuolle on tunkua eikä kiinnostus isojen koneiden kanssa touhuamiseen ole ainakaan haitaksi. . Näin alkuperäinen hankintahinta on yli kaksinkertaistunut. SUOMEN SOTILAS -LEHTI kirjoittaa, että uudenaikainen hävittäjä maksaa painonsa kullassa. Kesällä työvuorot kestävät suurinpiirtein sateesta sateeseen, naurahtaa Koneurakointi Aholan leivissä työskentelevä Ville Tervakoski. Ville osaa omasta kokemuksesta arvostaa sitä, että kotiseudulla ylipäätään nuorelle miehelle töitä löytyy. . Se on kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1990 F/A?C/D Hornetin, jollaisia suomalaisetkin nyt käyttävät. Pentti Manninen. Olen suorittanut paikallisessa ammattikoulussa metsäalan perustutkinnon. Sen on määrä toukokuun loppuun mennessä valmistella ?Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisen suunnittelun aloittamista?. Tämä tarkoittaa, että eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus saa pöydälleen esityksen virallisen valmistelun aloittamiseksi. Mahdollinen hankintapäätös tehtäisiin kaavailujen mukaan 2020-luvun alussa. Hallitus teki aikanaan verotusta kiristäessään mielestämme virheellisen päätöksen. Mikään muu tuskin selittää sitä, että puoli vuotta ennen vaaleja lyödään pöytään keskustan vahvojen alueiden työllisyyteen vaikuttava päätös. . Se ei olisi siis vielä seuraavan hallituksen vaan sitä seuraavan hallituksen musiikkia. HORNETIEN korvaaminen on vielä niin monen vuoden päässä, että tarkkoja hankintakuluja ei ole kenenkään taskussa. Puolustuspolitiikkaan erikoistuneet poliitikot piirtelevät tässä vaiheessa tupakkiaskin kanteen kuuden miljardin euron suuruusluokkaa olevia hintalappuja. Summa on niin jättimäinen, että rahoitus vaatii erityisjärjestelyjä. Puolustuspolitiikkaan erikoistuneet poliitikot piirtelevät tässä vaiheessa tupakkiaskin kanteen kuuden miljardin euron suuruusluokkaa olevia hintalappuja.. Jos hän aikoo pitää lupauksensa sääntelyn purkamisesta, niin asiassa täytyy ennen pitkää tapahtua jotakin. PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund (r.) on polkaissut käyntiin valmistelun ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaamiseksi. Veronmaksajille on tulossa miljardien eurojen lasku, mutta ei ihan vielä. Suunitelmissa on poistaa ensimmäiset Hornetit käytöstä vuonna 2025 ja viimeinen 2030. Tällöin ensimmäiset koneet olisivat olleet käytössä 35 vuotta. ENSI ALKUUN työtä tekee esiselvitystyöryhmä. Kotona meillä on metsäkoneita, mutta ei sitä riitä ihan päätyöksi. . Mitä ne ovat. Sen voi sanoa, että ilman vihreiden lähtöä tätä päätöstä ei olisi tehty, hän toteaa. Rantakangas vakuuttaa, että keskusta vahtii vaalikauden loppuun asti johdonmukaisesti veropäätöksen toteutumista. . Turpeennosto lähti aikanaan kesätöistä ja sillä tiellä ollaan. Onneksi ei ole vielä tarvinnut muualle lähteä töitä etsimään. ?Hornetien korvaaminen on vielä niin monen vuoden päässä, että tarkkoja hankintakuluja ei ole kenenkään taskussa. Hinta korreloi koneen tyhjäpainon kanssa. Vuonna 2006 länsimaissa hävittäjät maksoivat lehden mukaan 5 303?24 472 dollaria per kilo. Samaan aikaan kaviaarin hinta oli 6 000 dollaria kilolta ja kullan hinta 18 700 dollaria. Esimerkiksi F/A?18E Super Hornet-hävittäjäohjelman yksikköhinta vuonna 2006 oli yli 90 miljoonaa dollaria. Lisä kertyi markan heikkenemisestä, indeksimaksuista, EU:n tullimaksuista ja niiden viivästyskoroista. Sittemmin ilmavoimat on vielä tehnyt Hornet-järjestelmiin hankintoja pitkälti yli miljardilla eurolla. Ei täällä ole nuorille hirveästi vaihtoehtoja tarjolla. Kuva: Puolustusvoimat Hornetien uusinta syö miljardeja Ville Tervakoski ja Joni Ahola ovat nuoria turvealan ammattilaisia. Myös se on välttämätön uusinta, jos ja kun maassa halutaan säilyttää kolme puolustushaaraa. AMERIKKALAISKONEIDEN hankintapäätöksen teki Esko Ahon (kesk.) hallitus vuonna 1992 ankaran laman keskellä. Summa nousi lopulta yli kolmeen miljardiin euroon. Nyt hallitus on tunnustanut virheensä ja korjaamassa päätöstään. Keskusta on oppositiossa koko ajan pitänyt kotimaisen energian puolta ja luonut samalla hallitukselle painetta. . Tämä jos mikä osoittaa, että myös oppositiossa voi vaikuttaa asioihin, Rantakangas muistuttaa. Rantakangas jättää muiden arvioitavaksi sen, onko hallituksen takinkäännön taustalla poliittista peliä. Valtiovarainministerinä oli Iiro Viinanen (kok.). Hallitus päätti hankkia 64 amerikkalaista Hornet-hävittäjää. Alkuperäinen hinta oli 13 miljardia markkaa eli 2,17 miljardia euroa. Kuva: Maria Seppälä Rantakangas: Myös oppositiosta voi vaikuttaa asioihin KANSANEDUSTAJA Antti Rantakangas pitää hallituksen turvepäätöstä hyvänä osoituksena demokratian toimivuudesta. . Katsotaan, mitä konkreettista tästä seuraa ja puututaan asiaan tarpeen mukaan. Toinen valvontaa aiheuttava ?turvepoliittinen pähkinä? on soiden luvituskäytännön helpottaminen. . Vuotuisiin vajaan kolmen miljardin euron puolustusbudjetteihin summan sisällyttäminen on mahdotonta. Eikä tässä vielä kaikki. Hornetien edelle kiirehtii merivoimien kaluston uusinta
Kääriäinen on tietenkin umpikiero kepulainen, varsinainen korkkiruuvi, mutta on sitä sillä tavoin avoimella ja konstailemattomalla tavalla että minulla ei koskaan ole ollut ongelmia keskustella hänen kanssaan verrattain avoimesti, hän kirjoittaa. Kääriäisen ja Ahon lisäksi keskustapoliitikoista on kirjassa runsaasti esillä Paavo Väyrynen, jolle Tuomiojalta ei juuri ymmärrystä heru. välissä taiteilevaa pääministeriä, keskustan puheenjohtajaa Esko Ahoa. . Ahohan on tosiasiassa EY-jäsenyyden kannalla kuten kepun johto muutoinkin, mutta hänellä on kova työ luotsata puolueensa jotenkin ehjänä asiaan mukaan, eikä kepun sisäisessä välienmittelössä jossa taustalla häärii hyvin avoin ja aktiivinen MTK Heikki Haaviston johdolla, ole mitään teatteria, siinä syntyy vielä rumihia, Tuomioja ennustaa. TUOMIOJAN päiväkirjat alkavat vuoden 1991 eduskuntavaaleista, joissa hän palaa kansanedustajaksi toimittuaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajana 12 vuoden ajan. Lähes 700-sivuisessa kirjassa Tuomioja kertoo yksityiskohtaisesti tulkintansa lamavuosien keskeisistä poliittisista tapahtumista ja päätöksistä. Perinpohjaisesti ruodituiksi tulevat muun muassa SDP:n kahdet puheenjohtajavaalit, vuoden 1994 presidentinvaalit, pankkikriisi, äänestys viidennestä ydinvoimalasta, valtiosääntöuudistus ja Suomen tie EU:n jäseneksi. Rankinta arvostelua kirjassa saavat osakseen Tuomiojan omat puoluetoverit, erityisesti vuonna 1993 puheenjohtajaksi nouseva Paavo Lipponen, presidenttiehdokas Martti Ahtisaari ja ehdokkuuden Ahtisaarelle häviävä Kalevi Sorsa. Haukuilta eivät säästy toki keskustalaisetkaan. Keskustan saatua vuoden 1991 eduskuntavaaleissa veret seisauttavan vaalivoittonsa Tuomioja ei kuitenkaan . monista muista demareista poiketen . Heitän ihan lopuksi puhtaasti provosointitarkoituksessa, että onko meidän valmistauduttava esittämään yhdessä muun opposition kanssa kokoomuksel- le tarjous Ilaskiven johtaman uuden hallituksen muodostamisesta, jos kokoomus lähtee Ahon hallituksesta. POHDISKELUT hallituksen kaatumisesta ja uuden muodostamisesta pysyvät esillä läpi kirjan. Sopivaa pääministeriä vain ei tunnu löytyvän, sillä Tuomioja tuntee syvää kammoa jokaista paikalle esitettyä kohtaan. Keskustalaisista etenkin Seppo Kääriäinen luotailee Tuomiojan mukaan demarien tuntoja ja valmiuksia uuteen hallitukseen. . kuten myös Paavo Lip-. Hänkin intoutuu SDP:n puheenjohtajiston kokouksessa pohtimaan, miten Ahon hallituksesta päästäisiin. . SDP haluaa leikkausten tilalle elvytystä. Hallituksen syyskuussa 1992 oppositiolle esittämää, säästötavoitteita koskevaa neuvottelukutsua Tuomioja kuvaa ?Ahon ansaksi?. Välillä hän epäilee jo Väyrysen mielentasapainoa . 8 10.10.2014 Umpikiero kepulainen, varsinainen korkkiruuvi, mutta avoimella tavalla, Tuomioja luonnehtii Seppo Kääriäistä päiväkirjassaan. Kuva: Jari Laukkanen Eivät kepulaiset sentään pieniä lapsia aamiaiseksi syö. Tuomioja keskustasta: Siinä syntyy vielä rumihia Lamavuosien päiväkirjat arvostelevat kipakasti myös Ahoa ja Väyrystä ERKKI TUOMIOJAN viime viikolla ilmestyneet lamavuosien poliittiset päiväkirjat ovat saaneet nimekseen Siinä syntyy vielä rumihia. Lausahdus liittyy kirjassa keskustaan. Tammikuussa 1992 eduskunnassa käydään keskustelua Suomen EY-jäsenyydestä. Keskustan ryhmäpuheen pitäjä Seppo Kääriäinen tuskailee Tuomiojan mukaan puolueen monilinjaisuuden kanssa eikä saa selvää kantaa sanottua. Hallituksessakin asiasta ollaan kahta mieltä. Kokoomuksen puheenjohtaja, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen käy puhumassa jäsenyyden puolesta. Oikeusministeri, keskustan Hannele Pokka puolestaan pitää selkeästi jäsenyyttä vastustavan puheenvuoron. Tuomiojalla ?melkein käy sääliksi. heti tyrmää SDP:n osallistumista keskustavetoiseen hallitukseen. Muutama päivä vaalien jälkeen Tuomioja varoittaa aamu-tv:ssä kepufobiasta toteamalla, että ?eivät kepulaiset sentään pieniä lapsia aamiaiseksi syö?. Porvarihallituksen synnyttyä Tuomioja aistii vanhan sinipunasuolan janottavan sekä SDP:tä että kokoomusta. Puolueita naitetaan myös julkisuudessa yhteen muun muassa EU- ja ydinvoimakysymyksissä. Vastapainoksi SDP:n tulisi pitää keskusteluyhteydet kunnossa myös keskustaan, Tuomioja muistuttaa puoluetovereitaan. MYÖS pääministeri Esko Ahoa Tuomioja kommentoi vaalikauden alussa yllättävän lauhkeaan sävyyn. Vuoden 1991 valtiopäivien avajaisissa puhuessaan pääministeri saa Tuomiojalta pisteet siitä, että muistaa mainita sekä ympäristön että kehitysmaat. Kirjan edetessä arviot keskustasta ja Ahosta ärhäköityvät. Pääministerin neuvottelutyyliä Tuomioja kuvaa ylimieliseksi, kuuroksi ja komentelevaksi. Kritiikkiä saavat myös hallituksen keinot laman nujertamiseksi
Tuomioja ei osaa päättää, ollako menossa EU:hun vai ei. Miksi heitä ei otettaisi kumppaneiksi, hän kysyy. SDP:N Kela-valtuutetut ovat tuohtuneet Kelan johdon sotelausunnosta. Demarien mukaan Kelan johto esiintyy yksityisen sektorin puolustajana vastoin puolueiden parlamentaarisen ohjausryhmän linjausta. Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Pentti Kettunen (ps.) on ilmoittanut, että lausunto käsitellään valtuutettujen seuraavassa kokouksessa. Hyssälän mukaan lausunnon arvostelijat ovat irrottaneet kokonaisuudesta yhden lauseen. Selvitys: Maalla asuvilta muita vähemmän päästöjä Erkki Tuomioja valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1970. Ero johtuu ennen kaikkea siitä, että keskusta-alueilla asuvilla on vähiten autoja. 680 s. Ydinmaaseudulla kasvihuonekaasupäästöt ovat pienimmät, tuore selvitys kertoo. Kuva: Paula Åström. Tarvitaan kumppanuutta ja kaikkien yhteistyötä, ei vastakkainasettelua, vaan kolmas tie. . Kun on kohta neljännesvuosisadan tapellut puolueessa, alan olla jo väsynyt ja haluton tappelemaan omissa joukoissa, Tuomioja kirjoittaa elokuussa 1994. Lisäahdistusta aiheuttaa Euroopan unioni. Veli-Pekka Leppänen. kansanvakuutus . Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä. Erikoistutkija ja dosentti Juha Nurmela sekä tutkimusprofessori Ilmo Mäenpää vertailivat kotitalouksia. . jolta ministerinsalkku jäi Lipposen ensimmäisessä hallituksessa saamatta. SUOMENMAA julkaisemassa Tieto&trenditlehdessä. MAALLA asuvat tuottavat jopa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin kaupunkilaiset, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Vuoden 1991 vaaleissa hän palasi kansanedustajaksi toimittuaan 12 vuotta Helsingin apulaiskaupunginjohtajana. Yksityiset palveluntarjoajat ovat korkeatasoisia, hyvin varustautuneita ja osaavia. 9 10.10.2014 Hyssälä puolustaa yhä yksityisiä palveluja PENTTI MANNINEN HELSINKI KELAN PÄÄJOHTAJA Liisa Hyssälä haluaa tehdä tilaa myös yksityisille terveyspalveluille uudessa sote-järjestelmässä. Hän ei luovu kannastaan arvostelusta huolimatta. . Tyytymättömyys SDP:n tilaan, erityisesti sen johtoon ja presidenttiehdokkaaseen painoivat. . Siellä hyvätuloiset ihmiset kustantavat terveyspalvelunsa yksityisten vakuutusyhtiöiden kautta. HYSSÄLÄ huomauttaa, että viime vuonna Kelan hoitama sairausvakuutus . Maaseudulla asumisesta aiheutuu pikemminkin vähemmän kuin enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin muilla alueilla, he toteavat. Nurmela ja Mäenpää kirjoittavat asiasta Tilastokeskuksen SELVITYKSEN mukaan kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohti ovat pienimmät ydinmaaseudulla, harvaan asutulla maaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Eniten hiilidioksidia ja muita haitta-aineita ilmakehään tupruttavat kaupungin kehysalueilla sekä kaupunkialueella asuvat. Kaupunkien korkeita päästöjä selittää talojen lämpeneminen kaukolämmöllä. Kokouksesta toiseen juoksevaa älykköä turhauttavat keskustelun surkea taso ja ihmisten tyhmyys. Myös huoli oman poliittisen uran tulevaisuudesta kalvaa. Kuva: Suomenmaan arkisto posen ja jopa omaansa. Eripurasta huolimatta Tuomioja paheksuu voimakkaasti, kun SDP:n presidenttiehdokas Martti Ahtisaari syyttää haastattelussa Väyrystä valehtelijaksi. . korvasi osittain neljää miljoonaa käyntiä yksityislääkärin vastaanotolla. . Tuomioja tuo ministerinhaaveensa kirjassa ilmi useaan kertaan. Toive Eurooppa- tai ympäristöministerin pestistä seuraavassa hallituksessa on ainoa asia, joka saa pitämään mölyt mahassa. . Hän ajautuu kuitenkin julkisuudessa puhumaan jäsenyyden puolesta, mikä aiheuttaa suuria omantunnontuskia. Kirjaa leimaa yleinen kärttyisyys. Se tuotetaan pääasiassa kivihiilellä ja turpeella. Kaupunkikeskustoissa asu- SAMULI NISSILÄ vien liikennepäästöt ovat puolestaan huomattavasti kaupunkien kehysalueilla tai maaseudulla asuvia pienemmät. . Pitäisi pohtia, mihin joudumme, jos luovumme yksityisistä palveluista. Hän korostaa kuitenkin, että kumppanuuden pitää olla nykyistä selkeämpi: yksityisille palveluille on asetettava maksukatto, laatuvaatimus ja listautumisjärjestelmä Pääjohtaja sanoo, että mikäli yksityiset palvelut suljetaan sote-järjestelmän ulkopuolelle, markkinat hakevat väylän- sä ja ajaudumme amerikkalaiseen malliin. Hän painottaa, että elävä elämä ei ole niin yksinkertaista. . Olisin varmaan hyvin pettynyt, jos vaalien jälkeen demarit menevät hallitukseen, ja minä jäisin rannalle, kirjoittaa Tuomioja . Mihin tämä joukko menisi jatkossa, hän kysyy. Hyssälän mukaan on helppo haukkua yksityisiä palveluja. Tämä on asiallisesti väärää ja huolestuttavaa suhtautumista potentiaalisen presidentin taholta ja todella typerää vaalitaktiikkaa, Väyrysestä ei kannattaisi Maran tässä vaiheessa enää sanoa sanaakaan, Tuomioja kommentoi päiväkirjassaan. PÄIVÄKIR JOISTA päätellen 1990-luvun alku oli Tuomiojalle raskasta aikaa. Eniten autoja on juuri kaupungin läheisellä maaseudulla, tutkijat selittävät. MAALLA asuvat voivat selvityksen mukaan vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä kaupunkilaisia paremmin, koska he voivat itse valita lämmitysmuotonsa. Liikennepäästöihin kotitaloudet voivat tutkijoiden mukaan vaikuttaa omilla valinnoillaan asuinpaikastaan riippumatta. ANNUKKA KANTOLA Erkki Tuomioja: Siinä syntyy vielä rumihia. Poliittiset päiväkirjat 1991?1994. Toim
10 10.10.2014 Irmeli ja Ari Karvo ovat jo vuosia työskennelleet yhdessä: molemmilla on omat vahvuusalueensa. Tämä on ehdoton maksimi. Vaikka yrittäjän ei pitäisi koskaan sanoa ei uusille asiakkaille, olen pyrkinyt palvelemaan vanhoja, luotettavia asiakkaita ja jättänyt tarjouksia tekemättä uusille. Vakituisia asiakkaita yrityksellä on 30-40 ja tänä vuonna ne takaavat lähes miljoonan euron liikevaihdon, ARI KARVO hankkii raaka-aineet pääosin eteläisestä Suomesta, sillä pohjoisesta ei saa esimerkiksi jalopuuta. Isot urakat olivat kesken, mutta asiakkaat olivat ymmärtäväisiä ja odottivat, että tuotanto pääsi käyntiin tilapäistiloissa. . Inarin hotelli valmistui hiljattain, Helsingin Kamppiin kalustimme ison toimiston, Rokuan seurakunnan leirikeskuksen kalustus on myös tehty tänä vuonna eli pitkiä matkoja on toisinaan saanut täältä ajaa, Ari Karvo kertoo. Pienen toimijan on oltava ketteränä, sillä yksikin pieleen men- nyt urakka voi viedä leivän pitkäksi aikaa. . Nyt oppi on tullut käytännön kautta, ja se ei aina ole ollut helpoin tie. . Kuva: Eeva-Maija Pietilä Perinnehuonekaluista julkisiin tiloihin Laatu ja joustavuus pitävät puuseppä Ari Karvosen leivässä MAARIT SIMOSKA SUOMENMAA PUUSEPPÄ Ari Karvo tiesi jo pikkupoikana, että hän tulee elättämään itsensä kädentaidoilla. Koulupäätä nuorella Arilla olisi ollut, mutta käsillä tekeminen vei mennessään. Se veti totiseksi.. Nyt tuntuu, että kyllä olin melkoinen hullu, kun uskalsin lähteä siihen mukaan. Työ onnistui hyvin ja siitä se lähti. Suomen Pankin jälkeen töitä on riittänyt julkisella puolella. Asiakkaat ovat oppineet luottamaan laatumme ja joustavuuteemme. ARI KARVO, 56, perusti yrityksensä Puusepänliike Karvon kotitilansa maille Rovaniemen Oikaraisen kylään. Oman perheen koti on parinkymmenen metrin päässä tuotantotiloista, joten Karvo käytännössä asuu työpaikallaan. Lapset Aino, Elina ja Akseli sekä Irmeli-vaimo ovat saaneet tottua miehen pitkiin työpäiviin, mutta samalla he ovat kaikki vuorollaan joutuneet yrityksen apukäsiksi. Jopa niin, että 30-vuotias Akseli suunnittelee jatkavansa isänsä yrityksen johtajana ja Irmeli-vaimo taas on siirtynyt päätoimisesti yrityksen kirjanpitäjäksi ja pintakäsittelijäksi. Pienestä verstaasta alkanut liike on kasvanut vuosien varrella. Tällä hetkellä se työllistää Arin ja Irmelin lisäksi viisi muuta työntekijää. . Karvolla on tuotantotiloissaan myös metalliverstas. Moni on ihmetellyt, miksi Karvon puusepänliike sijaitsee pikkukylällä. Kun tulipalo tuhosi verstaan koneineen 2000-luvun alussa, monet kysyivät, eikö yrityksen kannattaisi sijaita lähempänä kaupungin keskustaa, lähempänä asiakkaita. . Kittilän lentokentälle tulee mäntypenkit. Ja yhteydet hoidetaan sähköpostilla ja puhelimella, joten sijainti ei ole ongelma. Tulipalo on ollut Ari Karvon yrittäjäuran pahin takaisku. Taitaa olla viisitoista vuotta, kun viimeksi teimme männystä penkkejä. Lapin mänty alkaa olla harvinainen puu julkisissa kalusteissa. . Rovaniemellä Korundi, Metsähallituksen Pilke, Lappia-talo ja monet pankit sisältävät esimerkkejä Ari Karvon töistä. Nyt työn alla ovat Kittilän lentokentän kalusteet. . Leipä on lähtenyt tästäkin yli kolme vuosikymmentä, joten kyllä kai sitä jotakin on oppinutkin. PERINNEHUONEKALUT vaihtuivat pian kysynnän kasvaessa keittiökaappeihin ja julkisten tilojen kalusteisiin. Nyt Ari Karvo ihmettelee, kuinka hän kokemattomana puuseppänä on rohjennut tarttua isoihinkin haasteisiin. Julkisista kalusteista alkoi tulla kyselyjä Oulusta ja muualta, kun niille ei löytynyt tekijöitä. Se ei ole muodissa. Nykyisin entistä useammat kalusteet valmistetaan kestävästä komposiitista ja rakenteet tehdään teräksestä. Keski- ja maatalouskoulun jälkeen hän päätti ryhtyä tekemään perinnehuonekaluja. Ari Karvo tietää, että olisi päässyt helpommalla jos olisi käynyt puuseppäkoulun. Suomen Pankki tarvitsi Rovaniemellä uusiin tiloihinsa 1980-luvulla erikoismäntyrimoituksia, ja Karvo sai urakan. . Silloin mietin muuttoa itsekin, mutta täällä saa tehdä rauhassa. Ne, jotka tulevat käymään, ovat liikkeellä oikeilla asioilla, he eivät tule seurustelemaan, eikä siihen minulla olisi aikaa. Kaupungissa häiriötekijöitä on enemmän
Kuva: Jari Laukkanen. Irmeli on antanut minulle mahdollisuuden yrittää kokopäiväisesti. Osakeyhtiössä moni asia olisi selkeämpää, kuten oma ja vaimon palkka. Lapsilisä on pyhä asia monelle. Jos asiakkaat eivät maksakaan ajoissa, tuleeko ongelmia. Luottotappioita ei onneksi ole juuri tullut. . yllätys, yllätys ? lapsilisäleikkaukset. Reippaimmin lapsilisäleikkauksen merkitystä kuvasi uusi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.). . Normitalkoissa pitäisi puuttua muun muassa siihen, että yksittäinen valtion viranhaltija voi kävellä lautakunnan päätösten yli, ikään kuin olisimme vain turha väliporras. tei SDP saisi siitä riitaa aikaiseksi, Zyskowicz valitti hallituskumppanin toimista. PIRJO KONTIO HELSINKI PÄÄMINISTERI Alexander Stubb (kok.) on kääntänyt hallituksensa vaaliasentoon aikaisemmin kuin yksikään toinen pääministeri, jyrisivät Keskustan kansanedustajat eduskunnassa. Pelkkään vaalien odotteluun ei olisi varaa, muistuttivat oppositiossa istuvat Timo Kalli, Markku Rossi, Antti Rantakangas, Eero Reijonen, Tapani Tölli ja Jari Leppä. Kansanedustajat kaipasivat hallitukselta esityksiä työpaikoista ja kasvusta vaalien odottelun sijasta. . Puheenjohtaja Juha Sipilä kiertää seminaareissa valittamassa Suomen velkaantumisvauhdista. SDP ja Kokoomus ovat valmistautumassa vaaleihin, kun nyt pitäisi hoitaa isänmaan asioita, Rantakangas tylytti. EDUSKUNTA keskusteli keskiviikkona varsinaisesti vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä. Työttömyys iskee perheisiin paljon kovempaa kuin lapsilisäleikkaus, Lepomäki vertasi. KOKOOMUSKONKARI Ben Zyskowicz kimpaantui keskustalaisille. Hän julisti, että Stubb hoitaa kyllä joka päivä isänmaan asioita. Paljon räikeämmin Zyskowiczin mielestä toimii Keskusta: puolue on kaksi vuotta ajellut kaksilla raiteilla kohti vaaleja. Eduskunnassa keskusta vastustaa sitten kaikkia leikkauksia, Zyskowicz tiedotti. Muissakin puolueissa oli Zyskowiczin mielestä vikaa kuin keskustassa: . Tässä on koko ajan vastuussa omaisuudellaan, mikä on huono ja stressaava asia. Onko Keskustalla piilossa joku kahva, jolla käännätte talouden kasvuun. kokoomuskonkari ivasi. KESKUSTAN Markku Rossin mielestä eduskunnan lapsilisäkeskustelu kertoi taas karusti sen, että hallituksen eväät on syöty ja myös sen, että hallituksen runko on ollut aivan väärä Suomen talouden haasteisiin. Rossi kannusti kansanedustajia käyttämään valtaansa ja äänestämään nurin hallituksen lapsiperheille kyhäämän verovähennysmallin. Ei ole niin pientä asiaa, ettei SDP saisi siitä riitaa aikaiseksi, Ben Zyskowicz valitti hallituskumppanin toimista. ARI KARVON puusepänliike on yhä toiminimi, osakeyhtiöittäminen on ollut mielessä vuosikausia, mutta toistaiseksi muutos on jäänyt tekemättä. Pienessä yrityksessä toiminimi on Karvon mukaan joustava, mutta lainsäädäntö voisi ottaa sen paremmin huomioon. . 11 10.10.2014 Keskusta Stubbille: Onko varaa odotella uusia vaaleja? Hyvin työt sujuvat nyt yhdessäkin, molemmilla on omat tehtävänsä. Ja Irmeli on aika taitava pintakäsittelijä. Ari Karvo lukisi mielellään, mutta vapaa-aikaa ei paljon jää. Ei ole niin pientä asiaa, et- LEIKKAUKSEN puolustajia ei salissa juuri kuultu. Hallituspuolueet kinasivat edelleen siitä, mitä lapsilisäasiassa olisi pitänyt tehdä. Kristillisdemokraatit muistuttivat, etteivät halunneet leikkauksia, mutta maan talouden takia suostuivat. Ja Irmeli on aika taitava pintakäsittelijä, Ari Karvo tunnustaa. Keskustan Antti Rantakangas, Eero Reijonen ja Esko Kiviranta eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa keskiviikkona. On ollut mielenkiintoista opetella vaikuttamaan ja toisaalta tämä on hyvää vaihtelua yrittäjän arkeen. Joskus Karvoa hymyilyttää, kun kokous alkaa aamukahdeksalta, ja viranhaltijat valittavat aikaista ajankohtaa. Hänen mielestään verokompensaatiomalli on epäonnistunut ja se olisi parasta perua. KESKUSTAN Tapani Tölli pohti leikkausten anatomiaa: . Kyse on lillukanvarsista, hän ilmoitti. Kansanedustajasta on täysin käsittämätöntä, miten paljon eduskunta käyttää aikaansa moiseen keskusteluun. Eihän tästä muuten mitään olisi tullut, jos kotiasiat olisivat olleet huonosti. Minulle ei ole selvinnyt, mikä on tavallinen leikkaus ja mikä on pitkin hampain tehty leikkaus. Timo Kalli muistutti, ettei lapsilisäleikkausten selittely auta. Hyvin työt sujuvat nyt yhdessäkin, molemmilla on omat tehtävänsä. Tämä on arvovalinta hallitukselta. Zyskowiczin mielestä leikkauspäätös ei ole arvovalinta. . Leikkauksia pehmentämään kyhätty verovähennysmalli toimii kristillisten mukaan niin, että vahinko jää mahdollisimman pieneksi. SDP:n Jouni Backmanin mielestä verovähennysmalli osuu oikeaan: pieni- ja keskituloisiin lapsiperheisiin. Kokoomuksen Timo Heinonen muistutti, että kokoomus olisi halunnut puolittaa lapsilisäleikkauksen, mutta tämä ei SDP:lle kelvannut. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto osoitti kykyä toimia oppositiossa. Yrittäjä on kokouksen vuoksi aloittanut työpäivänsä jo aamuneljältä. Ari Karvo on jo vajaan kahden vuoden aikana luottamustoimen hoitamisessa nähnyt, mikä menee pieleen. Erityisesti häntä kismittää se, että ympäristölautakunta käsittelee hyvin tarkkaan alueen ympäristö- ja soranottoluvat, mutta se ei aina valtionhallintoa miellytä. . Kirjahylly on omaa tuotantoa. Kuva: Eeva-Maija Pietilä Luottamustyöstä vaihtelua arkeen YRITTÄJÄN työpäivät venyvät usein vähintäänkin 12-tuntisiksi. Vuoden 2012 vaaleissa Ari Karvo lähti keskustan ehdokkaaksi ja on nyt sekä valtuutettu että ympäristölautakunnan jäsen. . Päätös on erityisen huono sekä monilapsisille perheille että yksinhuoltajille. . Päähuomion veivät . Nyt ne tahtovat jäädä aika vaatimattomiksi. IRMELI KARVO on aina tiennyt, että Arin elämässä yrittäminen tulee ensin ja perhe on vasta toisella sijalla. Aikanaan kolmen pienen lapsen äitinä Irmeli Karvo olisi toivonut perheen isältä isompaa roolia kotona, mutta kaikesta on selvitty ilman suurempia murheita.
Raportoin suoraan Korsimolle, olin hänen alaisensa. Kultaranta on presidenti Arvo Korsimo, Matti Kekkonen ja Urho Kekkonen Kultarannassa vuonna 1956. Niinpä ampujan henkilöllisyys ei olekaan selvinnut. Mot-ohjelmassa kiinnitettiin huomiota siihen, että ampuja tunsi Kultarannan rakenteen tarkasti. Huumo ei kuitenkaan usko, että kysymyksessä olisi ollut henkilökuntaan kuuluvan yrittämä palatsimurha. . Luulen että hän halusi keventää mieltään. Olin hoitanut tiedotusmiehenä presidentinvaalikampanjaa yhteistoiminnassa Korsimon kanssa ja meille oli kehittynyt hyvä luottamussuhde vuoden 1956 vaalien alla, Huumo sanoo. JOHANNES HUUMO toimi Maaseudun Nuorten Liiton (MNL) tiedotussihteerinä 1954. Kävin vaalikampanjaa yötäpäivää kirjoittamalla tekstejä lehtiin, Huumo kuvaa. . Sitä Korsimo ei maininnut, oliko tämä Kekkosen työhuone vai vain paikka, jossa hänellä oli tapana lukea kirjoja ja virkapapereita. HUUMOLLA on teoria ampujan tai ampujien motiivista. . Korsimo oli syvästi järkyttynyt, Huumo muistelee. Korsimo vannotti, että presidentti Urho Kekkosen kesäasuntoon suunnatuista laukauksista ei kerrota julkisuuteen. Huumo sanoo puhuvansa asiasta nyt ensimmäistä kertaa nähtyään, että se tuli näkyvästi julkisuuteen maanantaina Ylen Motohjelmassa. ARVO KORSIMO toimi maalaisliiton puoluesihteerinä 1950?1960. Sain tehtäväkseni miettiä vaaliteemat. Keksin muun muassa Paasikiven-Kekkosen -linjan. Kohta hänet määrättiin Korsimon perustamaan mainostoimistoon Mainos-Mattiin, joka hoiti Kekkosen kampanjaa. . Se olisi todella voinut osua presidenttiin. Onneksi hän ei ollut paikalla. Suomenmaan arkisto AMPUMISHETKELLÄ oli juhannusyö. . Tein rainan ja kaikki lentolehtiset. Tarkoitus ei ollut tahria käsiä vereen, Huumo sanoo.. Niistä joku katuhullu voi ottaa aseen ja ampua. 12 10.10.2014 ?Kultarantaan on ammuttu? Arvo Korsimo kertoi Johannes Huumolle laukauksista, jotka salattiin PENTTI MANNINEN HELSINKI KULTARANTAAN on ammuttu kiväärillä yksi tai mahdollisesti kaksi laukausta, maalaisliiton puoluesihteeri Arvo Korsimo kertoi juhannuksen jälkeen vuonna 1957 puolueen tiedotusmiehelle Johannes Huumolle. . Väärin ymmärretyn isänmaallisuuden nimissä he olivat valmiit raivaamaan Urho Kekkosen pois presidentin paikalta, koska pitivät hänen valtiollista toimintaansa, nimenomaan suhteiden kehittämistä Neuvostoliittoon isänmaalle vaarallisena. Huumon mukaan maassa oli tuolloin Kekkosta kohtaan lukuisia vihanpesäkkeitä, joissa tunteet olivat koholla. . Korsimo kertoi, että mahdollisesti vaimentimella varustetun kiväärin laukaukset hukkuivat ilotulituksen rätinään. En ollut puolueessa sellaisessa asemassa, että Korsimon olisi kuulunut kertoa ampumistapauksesta minulle. . Tein käsikirjoituksen ja ohjasin vaalielokuvan. Minusta se on poissuljettu. Olihan Kultarannan piirrustuksia saatavana museoissa ja muuallakin. HUUMON mielestä ampujat olivat osaavia ja olivat harrastaneet tiedustelua. Hänen mukaansa Kekkonen tapasi istua Kultarannan huoneessa suhteessa ikkunaan niin, että hänet voi hyvin nähdä hyvällä armeijan kiikarilla tai kaukoputkella veneestä tai lähellä olevalta luodolta. Urho Kekkonen oli urheilumies ja ahkera liikkuja ja kuntoilija. Kuva: Suomenmaan arkisto . Hän oli Kekkosen läheinen luottomies. . Minusta tämä ei ollut sellainen tapaus, vaan paremminkin pienen ryhmän suunnitelma, joka oli tarkoitettu isänmaan pelastamiseksi verisellä tavalla. SUOMESSA on harvoin tapahtunut väkivallan tekoja valtion päämiehiä ja poliitikkoja vastaan. Sellaisia ovat olleet kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha (1904), sisäministeri Heikki Ritavuoren murha (1922) ja presidentti K.J. Kuva: HUUMO sanoo muistavansa Korsimon kertomuksen Kultarannan ampumisesta tarkasti, koska tapaus oli niin järkyttävä. Luoti oli tunkeutunut ikkunan läpi huoneeseen, jossa Urho Kekkonen tavallisesti istui. . Saman vuoden syksyllä Korsimo komensi hänet Urho Kekkosen presidenttikampanjaan. . Ståhlbergin kyyditys (1930). ?Ståhlbergin kyydityksen suorittivat IKL:n miehet isänmaan nimissä, mutta siinä oli mielenosoituksellinen luonne
Modiano on tehnyt pitkän uran. Ne käsittelevät muistia, identiteettiä ja etsimistä. VAIKKA Modiano ei kuulunut tämän vuoden ennakkosuosikkeihin, ei hän silti mikään tuntemattomuus ole. Modiano on syntynyt vuonna 1945, ja hän on elänyt siitä lähtien miehityksen varjossa, totesi akatemian johtaja Peter Englund. Englundin luonnehdinnoissa Modianon kirjat keskustelevat keskenään. . Pariisin esikaupungista lähtöisin oleva kirjailija julkaisee yhä. Olen iloisesti yllättynyt. Toinen keskeinen aihe on miehitys. Erityisesti hän on kuvannut natsi-Saksan miehityksen aikaa Ranskassa vuosina 1940?1944. Ruotsin akatemia perusteli valintaansa sillä, että se halusi kunnioittaa Modianon taitoa vangita tavallisten ihmisten elämää miehityksen aikana. . Hänen ensimmäinen kirjansa La place de létoile ilmestyi vuonna 1968. Kirjailija on saanut muun muassa Ranskan akatemian palkinnon ja arvostetun Goncourt-kirjallisuuspalkinnon. Hänen teoksistaan on suomennettu muun muassa palkitut Hämärien puotien kuja sekä Kehäbulevardit. Modianon oikeudet Suomessa ovat tällä hetkellä kuitenkin vapaat. Hän kysyy, millä valtuuksilla Oksanen kiertää arvostelemassa kotimaansa Suomen toimia ja ulkopolitiikkaa. Oksanen puhui tiistaina Frankfurtin kirjamessuilla. Hän katsoi, että Suomi on saanut vakavia mainehaittoja suomettumista henkivien uutisten myötä. Modianon kirjat käsittelevät usein ka- donneiden, karanneiden ja näkymättömien ihmisten etsimistä. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen Kolbe ällistelee Sofi Oksasen Suomen arvostelukiertuetta PENTTI MANNINEN SUOMENMAA PROFESSORI Laura Kolbe nostaa Face- bookissa kirjailija Sofi Oksasen esintymiset tikun nokkaan. 13 10.10.2014 ? in kesäasunto. Ensimmäiseksi täytyy miettiä, mikä hänen jo suomennetuista teoksistaan julkaistaan uudelleen vai julkaistaanko ne kaikki, Timgren sanoi. FRANKFURTISSA Modianon Nobel oli yllätys ja hämmästelyn aihe alan asiantuntijoillekin. WSOY:n käännöspuolen toimituspäällikkö Satu Harlahti huomautti, että Modiano ei myöskään ole millään tavalla poliittinen valinta. . Hänen viimeisin kirjansa, Pour que tu ne te perdes pas dans le quartier, ilmestyi Ranskassa lokakuun alussa. Patrick Modianon nimi oli harvan Nobel-veikkaajan listalla. Optiokustantaja on WSOY, joka mitä ilmeisimmin haluaa pitää optiostaan kiinni. Frankfurtin kirjamessuilla oleva STT:n toimittaja Sanna Nikula kertoi, että heti kun tieto Modianon palkitsemisesta tuli, pinkaisi yhtiön suomennetun kaunokirjallisuuden kustantaja Henrikki Timgren Modianon ranskalaisen kustantajan pakeille saadakseen kirjailijan WSOY:lle. . Monet hänen kirjoistaan kaikuvat toisistaan. Valinnasta keskustellaan vielä aika paljon, Harlahti arvioi Frankfurtissa. Modiano on kaikkiaan 11. Kuvat: Jonathan Nackstrand ja Martin Bureau/AFP Photo/Lehtikuva. ranskalaissyntyinen kirjallisuuden Nobel-voittaja. Helsingin Sanomien haastattelussa hän totesi, että suomettumismaineesta on hankala päästä eroon. Kolbe kirjoittaa Facebookissa näin: ?Silläkin riskillä, että turpiin tulee (taas!) aion käyttää sananvapauttani ja kysyä hieman hämmentyneenä: millä valtuuksilla kirjalijakuningatar Sofi Oksanen kiertää eri puolilla maailmaa kritisoimassa oman kotimaansa, Suomen, toimia ja ulkopolitiikkaa?? Kolben kysymys saa Facebookissa ymmärrystä, vaikka myös Oksaselle halutaan antaa sananvapaus. Yhtä kommentoijaa ärsyttää, että Oksasen henkilökohtaisissta mielipiteistä on tullut jollain ihmeen tavalla puolivirallinen suomalainen ?kanta?, vaikka se ei sitä ole. Sofi Oksanen. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Miehityksen varjo seuraa kirjallisuuden tuoretta nobelistia KIMMO MÄKILÄ, MAIJA LUOTONEN/STT HELSINKI/TUKHOLMA RUOTSIN AKATEMIA pääsi yllättämään suuren yleisön, kun se torstaina julisti ranskalaisen Patrick Modianon Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. 69-vuotias Modiano ei kuulunut niihin, joita ennalta veikattiin voittajaksi. Modianon teoksia on suomennettu viisi, mutta viime vuosina ei ranskalaiskirjailijaa ole kirjakaupoissa kyselty. Jopa monet STT:n tavoittamat kirjallisuuden asiantuntijat totesivat, etteivät he tunne Modianon tuotantoa riittävän hyvin. Akatemia todistikin jälleen toteen väitteen siitä, että se on usein yllätyksellinen ja uhmaa ennakko-oletuksia. MODIANON teoksissa palataan usein toisen maailmansodan tapahtumiin
Pekka Sutela muistuttaa, että jo yksinomaan öljyn hinta on sen verran korkealla tasolla, että Venäjällä ei ole hätää. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva solla, noin 90 dollarissa, Sutela sanoo. LÄNSIMAIDEN paljon puhutut Venäjän-vastaiset talouspakotteet eivät nekään ole Sutelan mukaan suistamassa Venäjää romahdukseen. Sutelan mukaan pakotteilla ei ole oikeastaan mitään merkitystä tämänhetkisessä taloustilanteessa, sillä läntisten lainahanojen sulkeutuminen ei venäläisyhtiöitä juuri hetkauta. . Jos pakotteet jatkuvat useita vuosia, yrityksille voi tulla ongelmia. Aika tarkkaan Moskovassa tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta Putinin hallinto on heikko, eikä se pysty tekemään tarvittavia päätöksiä, Sutela sanoo. . Venäjällähän reaalipalkat joustavat alaspäin. Tähän on päättymässä järjestelmä, jonka käynnistin työvoimaministerinä myöntämällä työllisyysmäärärahoista aluksi Lapille maakunnallista kehittämisrahaa. Viime vuosina valtio on käyttänyt lähes miljardi euroa pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen hankkeisiin. Äskettäin hallitus lupasi rahoitusta Pisara-rataan, länsimetron jatkamiseen ja Tampereen raitiotiehen sillä nimenomaisella ehdolla, että muuttoliikettä näille alueille kiihdytetään. MAAKUNTIEN kehittämisrahat hallitus on päättänyt lakkauttaa. Niin sanottu EU-raha tulee omasta kukkarostamme. 14 10.10.2014 Venäjän talous on vielä kaukana romahduksesta TUOMAS SAVONEN/STT HELSINKI Aluepolitiikka kääntyi päälaelleen KUN SUOMEA ajettiin kaksikymmentä vuotta sitten Euroopan unionin jäseneksi, meille todisteltiin, että kehitysalueet siitä erityisesti hyötyisivät. Välineinä ovat mm. liikennehankkeet ja yliopistorahoitus. Lisäksi joudumme huolehtimaan kansallisesta rahoitusosuudesta. UNIONIN ohjelmaperusteinen aluepolitiikka on tehotonta. Se suuntautuu hankkeisiin, joiden käytännön hyöty on yleensä vähäinen. Euroopan parlamentissa aikanaan budjettiasioita hoitaneen Kyösti Virrankosken mielestä EU-projektin tulee täyttää kolme vaatimusta: sen tulee olla kallis, siitä ei saa olla kenellekään hyötyä ja sen pitää olla jotenkin omituinen. Viimeksi mainitulla hän tarkoitti sitä, että hankkeiden pitää olla innovatiivisia ja tässä suhteessa epätavallisia. Suurissa kaupungeissa on suorastaan pulaa työvoimasta. Korhonen tosin muistuttaa, että työttömyysasteen merkitys talouden indikaattorina on Venäjällä erilainen kuin länsimaissa. . Mutta näillä näkymin ne eivät ole jatkumassa useita vuosia. Öljynporausteknologian vien- tirajoitukset haittaavat nekin Sutelan mukaan Venäjän taloutta vain pitemmällä aikavälillä, jos uusien öljy- ja kaasukenttien avaaminen niiden takia viivästyy. Venäjän talouden romahdusta vastaan näyttäisi puhuvan myös maan alhainen työttömyysaste. Korhosen mukaan Venäjällä vallitsee käytännössä täystyöllisyys, kun loppukesästä työttömyysaste oli alle viisi prosenttia. Myöhemmin kehittämisrahaa ryhdyttiin suuntaamaan muihinkin maakuntiin. Ensi kevään eduskuntavaaleissa yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että nykyisestä keskittämispolitiikasta luovutaan ja palataan aluepolitiikkaan, jolla pyritään hillitsemään työpaikkojen ja väestön keskittymistä pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin keskuksiin. On ryhdyttävä taas määrätietoisesti vahvistamaan maaseudun ja maakuntien elinvoimaa. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko VENÄJÄN suurimman pankin Sperbankin pääjohtaja German Gref hätkähdytti talouspiirejä viime viikolla varoittamalla Venäjää Neuvostoliiton kohtalosta, jos maan taloustilannetta ei saada kääntymään parempaan. Moskovassa järjestetyssä sijoittajakonferenssissa puhunut Gref muistutti Neuvostoliiton kaatuneen nimenomaan valtaapitävien taloudelliseen osaamattomuuteen ja painotti, että samaa ei saa päästää toistumaan. Vaikka Venäjän taloudessa piisaa haasteita lähes olemattomasta talouskasvusta ja kovasta inflaatiosta nihkeään investointi-ilmapiiriin ja rajuun pääomien pakoon ulkomaille, ovat Grefin varoitukset suomalaisekonomistien mielestä liioiteltuja ja ennenaikaisia. Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen muistuttaa, että Venäjä on kaikesta huolimatta nykyisin avoin markkinatalousmaa, jonka talouden rattaat pyörivät lukuisista ongelmista huolimatta. . EU:n aluepolitiikka on heikentynyt. Eniten EU:n aluepolitiikasta hyötyvät konsultit ja projektien hallintohenkilöstö. Samalla kun EU-rahoitus on ollut pettymys, olemme joutuneet unionin holhoukseen myös sen suhteen, mihin voimme omia varojamme käyttää. Myös Suomen omat hallitukset ovat viime vuosina ajaneet aluepolitiikkaa alas. Kilpailulainsäädäntö on estänyt meitä tukemasta hankkeita ja toimintaa, joista olisi ollut hyötyä taloudelle ja työllisyydelle. KAIKESTA ei voi toki syyttää unionia. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva. Ukrainan sodasta on syntynyt mielikuva, että Putinin hallinto olisi vahva ja päättäväinen ja että sillä olisi selvä strategia. Näin ei ole talouspolitiikassa eikä Ukrainassakaan. Länsimaiden paljon puhutut Venäjän-vastaiset talouspakotteet eivät ole asiantuntijoiden mukaan suistamassa Venäjää romahdukseen. Sitä paitsi nettomaksajina me rahoitamme sen kokonaan itse. Nyt meillä toteutetaan metropolipolitiikkaa, jolla keskittymistä pyritään nopeuttamaan. Sanottiin, että unionin aluepoliittinen rahoitus on runsasta ja että se tulee kansallisen rahoituksen lisäksi. Unioniin liittymisen jälkeen useimmat annetuista lupauksista ovat jääneet täyttymättä, mutta haitat ovat osoittautuneet jopa ennakoituja suuremmiksi. Yksi pahimmista pettymyksistä on ollut aluepolitiikan kohtalo. Kansallisen aluepolitiikan rahoitus on ajettu alas. Vaikka julkisen vallan kontrolli on selvästi lisääntynyt yhteiskunnan eri osa-alueilla, emme ole lähelläkään 25 vuoden takaista tilannetta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pekka Sutela muistuttaa, että jo yksinomaan öljyn hinta on niin paljon korkeammalla tasolla, että Venäjällä ei ole hätää. . Ne ovatkin tänä vuonna pudonneet selvästi. VAIKKA romahdus ei Venäjän taloutta uhkaakaan, on talousjärjestelmässä Sutelan mukaan ongelmakohtia, joihin pitäisi löytää ratkaisuja. Keskeisin näistä on maan talouden yksipuolisuus ja riippuvuus öljyn ja kaasun viennistä. Nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev yritti viime vuosikymmenellä presidenttinä ollessaan modernisoida ja monipuolistaa Venäjän taloutta, mutta nyttemmin modernisointi on pudonnut prioriteettilistalta. . Neuvostoliiton päättymisvaiheessahan öljyn hinta oli noin 30 dollarissa tynnyriltä. Nythän öljyn hinta on historiallisesti vertaillen korkealla ta- Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Pekka Sutelan mukaan pakotteilla ei ole merkitystä Venäjän tämänhetkisessä taloustilanteessa. Useimmat yritykset eivät lainaa nyt tarvitse, ja jos tarvitsevat, ne saavat sitä Venäjältä. . Itse asiassa aluepolitiikka on käännetty päälaelleen. Kun aluepolitiikka kehitysaluepolitiikan nimisenä Keskustapuolueen johdolla 1960-luvulta alkaen käynnistettiin, tavoitteena oli vahvistaa maakuntien elinkeinoelämää ja hillitä liiallista työpaikkojen ja väestön keskittymistä pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin keskuksiin. Työvoimaministerinä sain vuonna 1976 perustetuksi vapaaehtoisuuteen perustuneen yritysten sijainninohjausjärjestelmän, jonka avulla työpaikkoja pyrittiin suuntaamaan pääkaupunkiseudulta maakuntiin. VIELÄ 1980-luvun puolivälissä saimme Kalevi Sorsan johtamassa hallituksessa aikaan aluepolitiikan historiallisen kompromissin, jonka kehittelimme yhdessä silloin Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimineen Erkki Tuomiojan kanssa. Sen mukaan valtio antoi varoja pääkaupunkiseudun erityisongelmien ratkaisemiseen sillä ehdolla, että työpaikkojen ja väestön keskittymistä alueelle hillitään. Nyt toimitaan päinvastoin
Kiovasta ei kuitenkaan muodostunut vahvaa valtiollis-uskonnollista keskusta. Vuosisatojen kuluessa Kiovan kirkollinen johtajuus siirtyi ensin Novgorodin, sitten Moskovan käsiin. UKRAINA on yhä selvästi ortodoksinen maa. Patriarkaatti ja patriarkka pidättyivät osallistumasta Krimin yhdistämistä Venäjään koskeneeseen juhlaan. Patriarkka Kirillin ajattelua näyttäisi hallinneen se ajatus, että vaikka itäisen Euroopan slaavilaiset kansat saattoivat olla poliittisesti itsenäisiä, niiden tuli uskonnollisesti kuulua suureen slaavilaiseen kirkkoperheeseen. Siihen kuuluvat ennen muuta Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kirkot. Sillä on kirkon oman ilmoituksen mukaan 35 miljoonaa jäsentä. Kirkkokunnan voimakkain vaikutusalue on Itä- ja Etelä-Ukrainassa, mutta vanhana paikalliskirkkona se vaikuttaa myös Keskija Länsi-Ukrainan alueella. TOISEN ortodoksisen kirkkokunnan muodostaa Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko. Sen sijaan Venäjän patriarkaatti kiisti uuden kirkon aseman ortodoksien yleisen kanonisen oikeuden nojalla. Kanoninen oikeus edellyttää joko äitikirkon tai toisten patriarkaattien yleistä tunnustamista. Tätä tunnustamista Kiovan patriarkaatti ei ole vieläkään saanut Moskovasta, mutta ei muiltakaan patriarkaateilta. Kiovan patriarkaatilla on kuusi miljoonaa jäsentä. Nyt kirkolla on Ukrainassa puolitoista miljoonaa jäsentä. KOLMAS Ukrainan ortodoksinen kirkko syntyi Neuvostoliiton hajotessa. Kiovan metropoliitta Filaret katsoi, ettei Moskovan patriarkaatin kirkolle myöntämä puolittainen autonomia riittänyt. Filaretin mielestä kirkon oli kokonaan irtauduttava Moskovaan patriarkaatin johtovallasta, koska se edusti neuvostovallan perintöä. Moskovan patriarkaatti päätti erottaa Filaretin Kiovan metro- Moskovan patriarkka Kirill haluaisi pitää Ukrainan kirkon samassa slaavilaisessa kirkollisessa perheessä yhdessä Venäjän ja Valko-Venäjän kirkkojen kanssa. EU:n jäsenmaista vain Ranskan pinta-ala on Ukrainaa suurempi. Ukrainaa ja sen pääkaupunkia Kiovaa on totuttu pitämään koko itäisen ortodoksisen kirkollisen elämän äitinä. Kiovan ruhtinas Vladimir nosti ortodoksisen uskonnon valtionsa viralliseksi uskonnoksi vuonna 988. 15 10.10.2014 Kirkot taistelevat Ukrainassa Istuuko ortodoksikirkon päämies Kiovassa vai Moskovassa? RAKENTUUKO Ukrainan ortodoksinen kirkko ensisijaisesti kansalliselle, ukrainalaiselle pohjalle? Vai pysyykö se yleisslaavilaisena, Moskovan patriarkaatin alaisena autonomisena kirkkona? . Tämä kietoutuu voimakkaasti kysymykseen kansallisuudesta ja ukrainalaisesta identiteetistä. He korostivat Ukrainan itsenäistä roolia vaikkakin Venäjän patriarkaatin alaisena. Erityisen mielenkiintoiseksi ja vaikeaksi muodostui Moskovan patriarkka Kirillin asema Maidanin tapahtumien yhteydessä. Hän halusi vahvistaa patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksikirkon asemaa vaalien kirkon ja valtion hyviä suhteita. Donetsk syyskuussa: Pyrkimys Ukrainan valtiollisen luonteen rakentamiseen myös kirkkojen tuella on jatkunut entistä näkyvämpänä. Joissakin läntisissä lähteissä kirkkoa pidetään suurempana kuin Moskovan patriarkaatin alaista Ukrainan kirkkoa. UKRAINASSA toimii kaksi muuta- kin merkittävää kirkkokuntaa tai kirkollista suuntausta. Uniaattikirkko syntyi 1500-luvulla. Ulkonaisessa toiminnassa se seuraa ortodoksista eli itäistä riittiä, mutta noudattaa oppisisällössään katolisen kirkon oppia ja tunnustaa paavin aseman. Nyt kirkolla on lähes neljä miljoonaa jäsentä. Merkittävän aseman ovat saavuttaneet myös protestanttiset kirkot, erityisesti baptistikirkko ja helluntaiherätys. MOSKOVAN patriarkaatin alainen ortodoksikirkko ja Kiovan patriar- tuksen tavoin joutui kärsimään suuren asian puolesta. Kirkon johtajat eivät kuitenkaan halunneet samaistua venäläismyönteiseen ohjelmaan. He ovat puolestaan jakaantuneet peräti kolmeen rinnakkaiseen kirkkokuntaan. Suurin on kauan hallitsevassa asemassa ollut Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko. Kuva: Sergei Gunyeev/Ria Novosti/Lehtikuva poliitan tehtävästä vuonna 1992. Filaret liittolaisineen perusti Kiovan patriarkaatin nimellä tunnetun kirkkoyhteisön. Ukrainan valtio tunnusti uuden yhteisön viralliseksi kirkoksi. Presidentti Vladimir Putin on usein nähty kirkkovieras. Yli puolet kristityiksi tunnustautuvista lukeutuu ortodoksisen uskon kannattajiin. Mitä merkitsee olla ukrainalainen yksilöllisesti, kansallisesti ja valtiollisesti, kirkkohistorian emeritusprofessori Eino Murtorinne kirjoittaa asiantuntija-artikkelissaan. UKRAINA on eurooppalaisittain suuri maa, väkiluvultaan 45 miljoonaa. Se syntyi Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen. Autokefaalinen tarkoittaa, että kirkkokunta on hallinnollisesti ja hengellisesti riippumaton muista kirkoista, myös Venäjän patriarkaatista. Ukrainan kansallisen kirkon syntyminen merkitsisi slaavilais-ortodoksisen kokonaisuuden kohtalokasta hajoamista. Eino Murtorinteen tekstistä toimittanut Pentti Manninen.. Kuva: Philippe Desmazes/AFP Photo/Lehtikuva kaatti kamppailevat johtavan kansallisen kirkon asemasta. Pyrkimys Ukrainan valtiollisen luonteen rakentamiseen myös kirkkojen tuella on jatkunut entistä näkyvämpänä. Maidanin alueen tapahtumissa maan kaikki merkittävimmät kirkkokunnat olivat tavalla tai toisella mukana. Voimakkain arvostelu Moskovaa ja Moskovan patriarkaattia kohtaan nousi Kiovan patriarkaatista. Filaret piti välttämättömänä täysin itsenäistä kansallista kirkkoa, koska riippuvuus Moskovan patriarkaatista merkitsi myös ideologista riippuvuutta Moskovasta. Filaret syytti Vladimir Putinia ja Moskovan patriarkaattia totalitaarisesta ideologiasta ja pyrkimyksestä kaikkea hallitsevan imperiumin luomiseen. Näissä pyrkimyksissä ne olivat rikkoneet selvästi kolmea Jumalan käskyä vastaan: a) älä varasta, b) älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi ja c) älä himoitse lähimmäisesi huonetta. MOSKOVAN patriarkaatin ylivalta sai selvää tukea patriarkaattiin kuuluvan ortodoksikirkon sisältä. Metropoliitta Pavel kuvasi presidentti Viktor Janukovitshia Jumalan valituksi aseeksi, joka Kris- KIRILL kehotti myös alaisiaan osoittamaan kunnioitusta Ukrainan poliittista itsenäisyyttä kohtaan
Pekkaset pitäisi laittaa puoliksi, Vuorinen esittää. Vuorinen on toiminut yrittäjänä vuodesta 1989, ensin vuosia osakeyhtiössä osaomistajana. Tällä hetkellä hän pyörittää omaa yhden miehen yritystä, Laservuori Oy:tä, jonka toimialueina ovat 3D-suunnitteluohjelmistot ja laserkonsultointi. töissä vuoden pari jos sitäkään. Olisi tingittävä yhdessä, jotta kaikilla olisi töitä, sillä näillä eväillä suomalaisen työn tekeminen on aivan liian kallista yrittäjille sekä yhteiskunnalle. Yhtään uutta lakia ei tarvita, vanhojen purkuun voisi käyttää seuraavat neljä vuotta. EHDOKKAAN mielipiteitä saa jatkossa lukea vaalipiirin sanomalehdistä ja netissä Uusi Suomi -puheenvuorossa. Se oli paras sijoitus, mitä olen elämässäni tehnyt. Suomen ja kotipaikkakunnan asioita seuraava Vuorinen kypsyi ajatukseen, että keskusta on liki hänen arvomaailmaansa. Vuonna 2012 hän pääsi takaisin valtuustoon keskustan riveistä ja toimii nyt myös kunnanhallituksen puheenjohtajana sekä Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) hallituksessa. Vuorinen kampanjoi uudessa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. 16 10.10.2014 Jukka Vuorinen harrastaa koneiden ja laitteiden korjailua sekä rakentamista, myös puusepän taitoja löytyy. Elämän- ja työkokemuksen tarve lainsäädännössä on huutava. . Hän on elämänsä aikana ollut myös palkollisena. Vuorinen muistuttaa, että yritys tekee tulosta eli saa rahaa vain silloin, kun tuotanto pyörii. . Neljä vuotta lakien ja säädösten purkamista, esimerkiksi kotimaisen energian käytön esteet on purettava.. Suomen kilpailukyky on palautettava tekemällä enemmän töitä ja pitämällä vähemmän lomaa. 3. Kotikonnuille. Vuorinen lähti ehdolle, koska haluaa tuoda käytännön elämän näkökulmaa lakeihin ja säädöksiin. Vuorinen sanoo tykkäävänsä esittää perusteltuja mielipiteitään. . Pekkaset puoliksi. Pitäisi esittää jotakin todella radikaalia erottuakseen joukosta, Vuorinen tietää. Hän luottaa kampanjoinnissa myös vanhoihin konsteihin; käsipäivää ja kasvokkain keskusteluihin. Vuorinen voi heittäytyä kampanjoinnissaan myös torikauppiaan rooliin. Ja siltä jälki näyttää- kin. Omassa verstaassa syntyy vaalituotteena kahdenlaisia puisia puunkantotelineitä. FAKTA Vuorisen kolme vaaliteemaaa 1. Kuva: Päivi Vento Pekkaset puoliksi eli enemmän työpäiviä Jukka Vuorisen mukaan runsaat vapaat selittävät työn kalleutta Suomessa PÄIVI VENTO SAVITAIPALE SAVITAIPALELAINEN Jukka Vuorinen, 51, lähtisi ratkaisemaan Suomen talousongelmia työelämän kautta. Vuorisen mukaan ikävä tosiasia on, että työssä olevilla suomalaisilla on liikaa lomia ja liian vähän työtunteja. . Nykyään Suomessa työntekijällä on noin 40 palkallista vapaapäivää vuodessa, joista kaikista hänelle maksetaan täysipalkka, vaikka yhtään mutteria ei tule ulos sinä aikana, Vuorinen havainnollistaa. Hän näkee, että viidestä lomapäivästä luopuminen auttaisi maan talouden elpymistä jo kunnolla. . Netin mielipidepalstoilla on kyllä vaalien aluskuukausina taa- tusti kuhinaa. Työehtosopimuksia luetaan meillä kuin piru raamattua. Suurin osa ministereistä on ollut ?oikeissa. Joustot eivät ole mahdollisia. Ja tämä on ihan kotikutoista toimintaa. VUORINEN muutti Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan 1990-luvun alussa opiskelun ja työn perässä. Kuntapolitiikkaan hän tuli mukaan kokoomuslaisena ollen valtuutettuna kauden 2004 -2008. Kokoomus ei kuitenkaan tuntunut omalta ja mies hylkäsi kuntapolitiikan. Seuraavat neljä vuotta Vuorinen keskittyi erityisen paljon kahden murrosikäisen poikansa kasvattamiseen, kuten hän asian ilmaisee. . Itsenäiset kunnat itsenäisessä maassa, se on kannattavin vaihtoehto. 2. Hän sanoo keskittyvänsä Etelä-Karjalaan ja etenkin Länsi-Saimaan alueelle
Piirijärjestö toivoo löytävänsä myös toisen naisehdokkaan. Keskustalla on Lapista kolme kansanedustajaa, mutta järjestöväki luottaa hyvän vaalityön tuovan kevään vaaleissa yhden lisäpaikan. Piirijärjestöjen kokoukset ovat lauantaina 18.10. Rovaniemellä. Malmin lentokentän lakkautuspäätös heikentää elinkeinoelämälle tärkeitä liikenneyhteyksiä, Antti Kaikkonen sanoo. 17 10.10.2014 Stubb moittii Sipilän talouspuheita ristiriitaisiksi SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA PÄÄMINISTERI Alexander Stubbin (kok.) mielestä keskustan talouspoliittiset linjaukset ovat ristiriitaisia. Hän ihmettelee, miksi keskusta ?moittii hallitusta valtion velkaantumisesta, mutta samaan aikaan vaatii miljardiluokan infrayhtiötä, miljardiluokan yritystukirahastoa, lisää tukea energiantuotantoon, lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin, lisää rahaa maataloustukiin, lisää rahaa virastojen toimintamenoihin, lisää rahaa maakuntien kehittämiseen ja lisää rahaa lapsilisiin?. . Ne auttavat kansalaisia ymmärtämään, miten suomalaiset äänestävät vaaleissa ja miten äänestyskäyttäytyminen on muuttunut. Tutkijat korostavat, että jos vaalitilastoja ei ole käytettävissä tutkimustyökaluna, vaaleja koskeva tietotasomme kääntyy väistämättä laskuun. Pääministeri Alexander Stubb iloitsee, että Juha Sipilä on hänen kanssaan samoilla linjoilla hallitusohjelmasta. Kuva: Jari Laukkanen Kaikkonen säilyttäisi Malmin lentokentän KESKUSTAN uusimaalaisen kansanedustajan Antti Kaikkosen mielestä Helsingin Malmin lentokenttää ei tule lakkauttaa. Kaikkonen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen Alexander Stubbin (kok.) hallituksen vastattavaksi syyskuun alussa. Kysymyksen allekirjoitti myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Vaikka hallitus päätti viime keväänä Malmin lentokentän sulkemisesta osana valtiontalouden kehyksiä sekä vahvisti päätöksen budjettiriihessään, Kaikkonen toivoi hallituksen vielä harkitsevan päätöksen järkevyyttä. Hallitus on perustellut lakkauttamispäätöstä ennen kaikkea pääkaupunkiseudun asuntopulalla. Kaikkosen mukaan pula on todellinen, mutta Malmin lentokentän alue ei ole Helsingin ainoa mahdollinen alue asuntotuotantoon, muista lähialueen kunnista puhumattakaan. Ylitorniolla ja sunnuntaina 19.10. Toisaalta hallitus on perustellut lakkautuspäätöstään myös sillä, että kentän siviili-ilmailutoiminta voitaisiin siirtää Nummelan tai Hyvinkään lentokentille. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon (kok.) 2.10.2014 päivätyssä vastauksessa todetaan, ettei ministerillä ole halua pyörtää jo tehtyjä päätöksiä. Vastauksessa kerrotaan, että ?hallituksen kehysriihen yhteydessä tekemän päätöksen mukaisesti valtio tulee luopumaan toimistaan Helsinki-Malmin lentoasemalla viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä.? Mahdollisesti aikataulu on tätäkin nopeampi. Sen jälkeen Helsinki-Malmin lentokentän alue otetaan asuntotuotantokäyttöön.. Veromuutos lisää investointe- ja, hän perustelee. Stubb kertoo Sipilän esittäneen, että yksinkertaisinta olisi tehdä yhteisöverokevennystä vastaava kiristys osinkoverotuksen puolelle. . Kuva: Jari Laukkanen Lapin piiri joutuu karsimaan ehdokkaita MAARIT SIMOSKA ROVANIEMI KESKUSTAN Lapin piirijärjestöllä on reilun viikon kuluttua mielenkiintoinen piirikokous, sillä eduskuntavaaliehdokkaita on tarjolla enemmän kuin heitä voidaan listoille nimetä. Toiminnanjohtaja Pekka Lehto on tyytyväinen tilanteeseen, sillä ehdokkaita on esitetty kaikista seutukunnista. Lapissa on kaksi keskustan piirijärjestöä, joista Peräpohjolan piiri nimeää kuusi ja Lapin piiri kahdeksan ehdokasta. Lapin puolella ehdokassuostumus on kymmeneltä henkilöä. Jatkopestiä eduskuntaan tavoit- televat kansanedustajat Eeva-Maria Maijala Savukoskelta ja Markus Lohi Rovaniemeltä. Paluuta eduskuntaan yrittää elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi Inarista. Suostumuksensa ovat antaneet toimitusjohtaja Liisa Ansala, lentoemäntä Merja Mäntyniemi, Lapin metsäkeskuksen johtaja Heli Viiri, maatalousyrittäjä Ari Ruotsalainen ja fysioterapeutti Rauno Rantaniemi Rovaniemeltä. Myös lehtori Timo Kurula Kittilästä ja liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi Sallasta ovat mukana kilvoittelemassa ehdokkuudesta. TOIMINNANJOHTAJA Pekka Leh- Jatkopestiä eduskuntaan tavoittelevat kansanedustajat EevaMaria Maijala Savukoskelta ja Markus Lohi Rovaniemeltä. Kuva: Jari Laukkanen don mukaan yleinen linjaus piirikokouksissa on ollut se, että Rovaseudulta asetetaan puolet ehdokkaista ja puolet maakunnasta. . Tämä esitys olisi tarkoittanut yrittäjien osinkoverotukseen tuplakorotusta verrattuna hallituksen toteuttamaan. On kuitenkin todennäköistä, että kokous äänestää siitä, ketkä kaksi rovaniemeläistä putoavat pois ehdokaslistalta. Peräpohjolan alueella äänestykseen ei tällä hetkellä ole tarvetta, sillä ehdokkuutta tavoittelee viisi henkilöä. Heistä puoleen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen Keminmaalta on tunnetuin ehdokas. Kansanedustaja Simo Rundgren Kolarista haluaa jatkovaltakirjan eduskuntaan. Kunnanjohtaja Mikko Kärnä Enontekiöltä ja turvealan yrittäjä Sauli Martimo Simosta ovat myös mukana kevään eduskuntavaaleissa. Torniolainen yhteiskuntatieteiden kandidaatti Katri Kulmuni on toistaiseksi Peräpohjolan piirin alueelta ainoa nainen, joka on antanut suostumuksensa ehdokkuuteen. Yksinkertainen voi olla kaunista, mutta Sipilän ehdotus olisi kurittanut yrittäjiä. STUBB kertoo arvostavansa Sipilää analyyttisena talousmiehenä ja erittäin asiallisena keskustelijana. Pääministeri iloitsee, että Sipilä on hänen kanssaan samoilla linjoilla hallitusohjelmasta. Molemmat uskovat, että vaalien jälkeen hallituspuolueiden kannattaa laatia ohjelma, jossa ne keskittyvät vain muutamiin strategisesti tärkeisiin asioihin. lyhyesti Vaalitutkijat vetoavat tilastoinnin puolesta KANSALLINEN vaalitutkimuskonsortio vetoaa vaalitilastoinnin säilyttämisen puolesta. Vetoomus on vastaus sille, että Tilastokeskus on uhannut vähentää tilastointiaan ja jopa lakkauttaa osan tilastoista kokonaan. Vaalitilastoja eduskuntavaaleista, europarlamenttivaaleista, presidentinvaaleista ja kunnallisvaaleista ei suunnitelman mukaan tuotettaisi enää vuoden 2015 alusta lähtien. Vaalitutkijoiden mielestä suunnitelma on kohtuuton. Valtiollinen valta jaetaan yleisten vaalien kautta edustuksellisissa demokratioissa, ja Suomessa on vaaleista pitkä aikasarja, joka juontaa juurensa aina ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Vaalitilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT) ja se on tutkijoiden mukaan keskeinen osa ymmärrystämme Suomen poliittisesta elämästä. Paitsi että tutkijat käyttävät vaalitilastoja jatkuvasti työssään, on vaalitilastoilla myös laajempi tehtävä. Tietenkin kokous päättää asiasta. Toistaiseksi julkisen velan taittamisen teema on kerännyt kauniita sanoja vain juhlapuheissa, Stubb kirjoitti torstaina MTV Uutisten nettikolumnissa. KOKOOMUSJOHTAJA pohtii myös, miksi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vastusti yhteisöveron alentamista 20 prosenttiin ja esitti kevennyksen tekemistä asteittain.
Lainaa on saatu ja vakuuksia ei ole juurikaan kyselty. Kuva: Paula Åström KOTONA ilmapiiri kiristyy. Kuitenkin viisilapsisia tai suurempia perheitä on maassamme lähes 10 000, tämä on alle kaksi prosenttia lapsiperheistä. Miten voi olla niin, että perheen viidennellä, kuudennella jne. Kompensaatio ei siis ole oikea termi kuvaamaan tätä. HALLITUKSEN tavoitteena on kestävyysvajeen umpikurominen. Toiset ovat sitä mieltä, että velkaelvytykseen ei tule lähteä. Perusteluina olemme kuulleet mainittavan olemassa olevan velkataakan, jonka rasitteisiin ei tulot viimevuosina ole riittäneet. Niiden hoitamiseen olemme joutuneet ottamaan koko ajan lisää velkaa. Kuva: Antti Vierola Nyt hallituksen malli asettaa perheet eriarvoiseen asemaan. On tietysti helppoa ajatella, että tuo kahden prosentin vähemmistö on niin pieni, ettei sitä tarvitse huomioida. Pankit ovat mielellään lainarahaa jakaneet. Äiti pienempien kanssa kotona hoitelee ?sisämarkkinaan. kuuluvia asioita hankkien päivittäiset kulutustavarat lähikaupoista (eli tuonnin). Kaikki näyttä menevän todella hienosti. elintaso otettiin kasvun huumassa velkarahalla. Nyt on vihdoin tullut maksamisen aika. Näin ollen rasitus vain kasvaa. Valtiolla oli velkaa 1980-luvun lopussa 10 miljardia euroa. Siitä ollaan nyt kaukana. Komia elämä näkyy uloskin päin. Hankintoja on tehty reippaanlaisesti. Hankitaan puita ja ryhdytään leipomaan leivät ja nisut omin voimin.. Mistään ei tunnu olevan puutetta. Naapuritkin ihmettelevät loistavaa menestymistä. ERÄÄNÄ päivänä idässä päin työskennelleet pari tytärtä joutuvatkin työttömiksi. Muuten ei tulot riitä menoihin. Mitä tästä sanotte? Pekka Väyrynen Lempäälä Lapsivähennys toteutumassa eriarvoistavana HALLITUS pitää kiinni lapsilisäleikkauksesta ja verotukseen suunnitellusta lapsivähennyksestä. Tuore valtiovarainministeri Antti Rinne on markkinoinut lapsivähennystä lapsilisäleikkausten kompensaationa. Lapsilisää leikataan perheen kaikkien lasten osalta, mutta verotukseen tuleva lapsivähennys koskee vain osaa perheen lapsista. Mikäli perheessä on enemmän kuin neljä lasta, lapsivähennys on kuitenkin sama kuin nelilapsisen perheen. Viime vuosina se on ollut selvästä alijäämäinen eli väärän merkkinen. Maksuista selviytyminen edellyttäisi ylijäämäistä vaihtotasetta. Sen eteen on yritetty erilaisia ratkaisumalleja kehitellä viime vuosina. Puhutaan sotesta ja rakenteista. Hänen mielestään perheen kustannusrasitusta ei tule lisätä, mieluummin laskea. Korkojen maksukin tuntuu hetken kuluttua ylivoimaiselta. Velat saatiin aikanaan maksettua. Hankitaan puita ja ryhdytään leipomaan leivät ja nisut omin voimin. ?Talon keskellä oleva leivinuuni on ollut tyhjän panttina vuosikaudet. Vienti ei siis vedä entiseen tahtiin. Isä, pari tytärtä ja kolme pokaa käyvät kodin ulkopuolella työssä (hoitavat siis vientiä). Sieltä kerrotaan kyllä, että lainojenhoitokyky on ratkaisevasti heikentynyt. TEHTYJEN laskelmien mukaan perheen tuonti eli ostomäärät putoavat lähes puoleen nykyisestä. Niinpä otetaankin yhteyttä pankinjohtajaan hankkeen rahoittamisasiassa. Laina-anomusta ei kokonaan tyrmätä. Rahoittajien kanssa yritetään neuvotella uusista lainanhoitoehdoista. NIINPÄ isä esittääkin toisenlaista elvytysratkaisua. Isohko rantapaikka kynnetään ja kotiväki ryhtyy viljelemään siellä tarpeellisia elintarvikkeita. Kauan sitten hankittu ompelukone otetaan käyttöön ja tytöt saavat ommella perheen jäsenille vaatteet. Talon keskellä oleva leivinuuni on ollut tyhjän panttina vuosikaudet. Työttömät saavat työtä ja työn iloa. Tulojen on jatkossa pakko olla menoja suurempi. JOS tavallinen perhe olisi vastaavanlaisessa tilanteessa niin mitä siellä tehtäisiin. Työpaikkojakin ilmaantui myöhemmin kodin ulkopuolelta. Näin perheessä elvytetään. Vientiä yritetään lisätä ja tuontia vähentää. Ja pian sen jälkeen myös lännessä vähennetään työvoimaa. Perheen tulotaso laskee romahdusmaisesti. Muutama vuosi sitten hankittiin järven rannalta kesäpaikka vanhuudenpäivän varalle. Nyt kun on joutilaita kotona, niin eikö tässä tilanteessa oli- si järkevää rakentaa sinne talviasuttava komia kesähuvila. Tästä ongelmasta keskustellaan koko perheen voimin. Äiti esittää vaikeaan tilanteeseen elvytysratkaisua. Kodinkoneita on kaiken aikaa hankittu ja autokalustoa lisätty. Lomareissut enenevässä määrin ovat suuntautuneet ulkomaille yleistyneen tavan mukaan. Se ei kuitenkaan ole ainoa keino. Maahamme tarvitaan runsaasti lapsia ja nuoria, tarvitaan tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia. On hämmästyttävää, ettei lasten ja lapsiperheiden merkitystä näissä kestävyysvajetalkoissa noteerata lainkaan. Hallituksen esittämä lapsivähennys koskee vain perheitä, joissa on neljä lasta tai vähemmän. Ottakaamme yksinkertainen esimerkki kuvaamaan arkipäivän tilannetta. Pienellä sivukylällä asuu perhe johon kuuluu isä, äiti, kolme tytärtä ja viisi poikaa. Lyhennykset ovat jääneet kokonaan hoitamatta ja osa koroistakin on jo rästissä. lapsella ei ole mitään yhteiskunnallista merkitystä? Eikö ihminen ole yhtä tärkeä ja arvokas kansalainen ja maksa aikuisena yhtä lailla veroja perhetaustastaan riippumatta? JOS lapsivähennyksellä aidosti halutaan kompensoida lapsilisäleikkauksia, tulee vähennystä määriteltäessä ottaa huomioon kaikki ne lapset, joiden lapsilisääkin leikataan. ?Lapsilla on muutakin yhteiskunnallista merkitystä kuin menojen aiheuttaminen.. Osa päättäjistä on elvytyksen kannalla. Maksu hoidetaan vain ja ainoastaan +-merkkisellä vaihtotaseella. Tällä tavalla saataisiin työstä kotiin jääneille pitkäksi aikaa työtä. Tämä tuntuu erinomaiselta ajatukselta. Tällaista ajattelua on totuttu nimittämään vä- hemmistön syrjimiseksi. Muissa yhteiskunnallisissa asioissa vähemmistön syrjiminen on tähän asti nähty vääräksi ja on sitä on pyritty poistamaan. Jos tuo alle kahden prosentin kokoinen ryhmä on kokonaisuuden kannalta niin pieni, ettei sitä tarvitse huomioida, miksi sille ei voi antaa samoja etuja kuin muille? Mitkä ideologiset perusteet ovat sillä, ettei lapsivähennyttä tehdä kaikille perheille tasapuolisesti? Hallituksen olisi syytä tuoda julki perhepolitiikkansa ideologiset perustelut eikä yrittää väittää kompensaatioksi sellaista mikä ei sitä ole. On myös nähtävä, että lapsilla on muutakin yhteiskunnallista merkitystä kuin menojen aiheuttaminen. Ilkka Lehto isä Vimpeli. Osalla on työpaikat idässä ja lopuilla lännessä. Koko 2000-luku ovat olleet työn ja vaurastumisen aikaa. Palkkakehitys on ollut suotuisaa. Töitä on halukkaille hyvin piisannut. Mielipiteet 18 Näin yksi perhe elvyttää POIKKEUKSELLISEN suuri työttömien määrä on kansakuntamme suuri ongelma tänään. Sekun kuulemma lisää perheen kansainvälistä näkemystä sekä kielitaitoa. Kaikista näistä johtuen perheen velkamäärä kasvaa lyhyessä ajassa monikertaiseksi. Lainaa perhe saa, kunhan tuo vakuudet ja maksaa lainasta reippaan koron. Isälle ei tämä elvytysratkaisu kelpaa alkuunkaan. Nyt sitä on noin 100 miljardia euroa. Siis kymmenkertainen määrä. Osalle työttömistä maksetaan korkeahkoa työttömyyskorvausta ja samalla kielletään työnteko. Nuorten työllistäminenkin tehdään turhan vaikeaksi. PIENI Suomi pohjolan perukoilla on kuin pieni perhe muiden valtioperheiden joukossa. Työttömiksi jääneillä ei ole juuri mitään tekemistä. Vuosien saatossa kehittynyt kustannustaso ei seuraakaan perässä. Osa maksuista, kuten lainojen lyhennyksiä, joudutaan siirtämään. Miten tässä tavoitteessa on huomioitu kansamme ikärakenteeseen vaikuttaminen? Eläkeiän nosto tuntuu olevan ainoa suunnitelmissa oleva keino yrittää vaikuttaa tähän. ?Amerikan. Tienaajia kun ei enää ole läheskään samaa määrää mitä aikaisemmin. Velka- ja korkorasitus ei nouse penniäkään. Ulkomaan matkoista toistaiseksi luovutaan ja odotellaan aikoja parempia. Näin tehtiin ja muutaman vuoden kuluttua huomattiin, että elvytyspäätös oli oikea
Kahdella nationalistilla on enemmän yhteistä kuin muilla, vaikka olisivatkin eri maista. NATIONALISMI on kansainvälistä, jokaisella maalla ja kansalla on oma kotijoukkueensa, jota on helppo kannattaa. Mutta loppujen lopuksi sillä joukkueella ei ole niin paljoa väliä, kunhan sellaisen vain jostain saa. Asetuksen olisi pitänyt koskea aluksi vain niitä kiinteistö- jä, jotka sijaitsevat vesistön läheisyydessä tai pohjavesialueilla, siirtymäaika 10 vuotta. 3. Tai teille on valehdeltu. PELIN jännitys tulee tuosta vastakkainasettelusta joukkueiden välillä. Lain kunnioituksena ja valittujen johtajien tukemisena vaalien välillä, vaikkei oma suosikki olisi voittanutkaan. Pieninä tekoina tuntemattomia kohtaan, sellaisina jotka yleensä varataan omalle perheelle. Jalkapallo on kuin politiikkaa. Jos aioit siitä kiinnostua, valitse ensin joukkue. Jos tunsivatkin, eivät saaneet mainita valmistajien merkkejä puolueettomuuden varmis- 19 Keski-Suomen Keskustanuoret Turvevero ikiajoiksi pois tamiseksi. Kun TM/Rakennusmaailma teetti puolueettoman testin suurimpien valmistajien laitteiden toimivuudesta, viranomaiset tulivat entistä varovaisemmiksi. Tästä puolestaan seurasi, että viranomaiset ja poliitikot sekä suunnittelijat suosivat nyt maaperäsuodatusta. Ja miksi eivät sitä toivoisi. Pidä siitä kiinni ja sopeudu siihen. Samalla olisi korjattu ne omakotitalojen järjestelmät, joissa on umpisäiliö mustille jätevesille ja maaimeytys harmaille jätevesille. NÄILLÄ aikatauluille olisivat kuntien valvovat viranomaiset ehtineet valvoa toimenpidelupien toteutukset. Ne miljoonat eurot neuvontatyöhön menivät pääasiassa hukkaan, koska neuvojat eivät tunteneet valmistajien järjestelmiä. Hän on aktiivinen nuorisotoimija, joka on toiminut nuorisovaltuuston puheenjohtajana kotikunnassaan Uuraisilla. Tällä hetkellä Samuli on Keski-Suomen Keskustanuorten johtokunnan jäsen ja Nuorten Ääni Keski-Suomessa vaikuttajaryhmän puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii lapsiasiavaltuutetun yhtenä nuorena neuvonantajana. Omien verkostojensa kautta Samulilla on kosketuspintaa nuorten elämän arkipäivään ja haasteisiin. Hän on valmis kehittämään keskustanuorten toimintaa ja on siihen sitoutunut. Samuli Mattila on Keskustan Keski-Suomen piirin ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Me Keski-Suomen Keskustanuoret luotamme Samuliin ja haluamme antaa hänen työteliään panoksensa koko liiton käyttöön. Innostavana, luotettavana ja sosiaalisena ihmisenä Samuli Mattila on erinomainen valinta Suomen Keskustanuorten hallituksen jäseneksi. Jätevesiasetuksessa on useita virheitä JÄTEVESIASETUS 542/2003 ja sen uusittu versio 209/2011 vaatii kiinteistöjen puhdistamoilta, että ne poistavat ravinteita 90/80%, typpeä (N) 40/30% ja fosforia (P) 85/70%. Siirtymäaika oli 10 vuotta, mutta uusittu asetus siirsi määräajan 1.3.2016 saakka. OLEN huolestuneena seurannut päättäjien kinastelua hajaasutusalueiden jätevesiasetuksen kohtalosta ja sen laatimiseen syyllistyneitä, Suomenmaa 7.10.2014. Onko syyllinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r), joka esitteli lain eduskunnalle 2004 vai ympäristöministeri Paula Lehtomäki, jonka aikana asetukseen tehtiin helpotuksia? Asetuksen taustaa en tiedä, mutta luulisi sen perustuvan johonkin EU:n vaatimukseen, jota virkamiehet ovat tulkinneet suomalaiseen tapaan masokistisesti. Olipa totuus mikä tahansa, perussuomalaisten vaatimus asetuksen kumoamisesta on kohtuuton niitä kansalaisia kohtaan, jotka ovat jo keskimäärin 10 000 euron investointinsa tehneet. MIELESTÄNI asetuksen laatimisessa tehtiin useita virheitä: 1. Sitä joko on tai sitten ei. Nyt ne vaan olisivat napsahtaneet alueille, missä työvoimasta on jo enimmillään työttömänä kohta neljännes. Toivottavasti turvevero poistetaan kokonaan ja ikuisesti. Kotijoukkue on useimmille se helpoin valinta. MUTTA SE, millä on väliä, on se tunne, joka siitä tulee, peli itsessään, vastakkainasettelu, voiton hurma ja tappion kiihkeä ja yhteisesti jaettu suru ja pettymys. Monelle karvas tappio on jopa toivottavampi kuin tylsä ja tapahtumaköyhä peli. ?Kyllä tästä vielä noustaan?, uhoavat fanit yhdessä ympäri maailmaa. Kirjoita Suomenmaahan. Se ei vaadi kokoontumisia tai fanituotteita ei- kä sitä tarvitse julistaa. Asetuksen olisi pitänyt koskea vain mustia jätevesiä, jotka sisältävät wc-vesiä. Tämä olisi järjen voitto suomalaisille. Pakko sanoa, ettei ole kadehdittava paikka pääministeri Stubbillakaan. Pakostakin meinaa pepsodenttihymy hyytyä, kun joutuu paikkailemaan edellisten kärkipäättäjien susipäätöksiä ja samalla keksimään mitä ihmeellisimpiä perusteluja, tosiasiat tiedostaen. Sauli Martimo Simon kunnanvaltuuston puheenjohtaja mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Se näkyy tekoina, ei sanoina. Se näkyy ystävällisyytenä toisia kohtaan, sekä omia että vieraita. Ehkä jopa vieraskoreutena. Muualla Euroopassa harmaat jätevedet eli astianpesu- ja saunavedet ovat käsitteenä lähes tuntemattomia. 2. Sellaista, joka on kiinnostunut vain pelistä itsestään, mutta ei eri joukkueista? Ette tietenkään, koska sellaista ei ole. Tämä on virhe, koska näin mennään teknisessä kehityksessä vuosikymmeniä takaisinpäin. Maaperäsuodatuksen ikä on 5-20 vuotta, kentän uusiminen maksaa 2000-3000 euroa ja taas kulutetaan uusiutumatonta luonnonvaraa eli hiekkaa. Raimo Flink lvi-teknikko, keksijä, yrittäjä, tietokirjailija, 74 v. ?Asetuksen olisi pitänyt koskea aluksi vain niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat vesistön läheisyydessä tai pohjavesialueilla, siirtymäaika 10 vuotta.. Niin kävi nytkin. Hallitus muuttaa turpeen verotusta ja samalla hakkeelle maksettava tuki nousee. Vuonna 2012 turpeen lisäveron seurauksena hän sai aikaan sen, että 12 000 työpaikkaa oli hiuskarvan varassa kadota maastamme. Se ei vaadi vastustajia eikä sen tarvitse alentaa toisia. Tämän jälkeen olisi kuivan maan kiinteistöjen vuoro, siirtymäaikaa lisää 10 vuotta. Iloitse sen voitoista ja murehdi sen tappioita. Politiikka voi joskus olla kuin jalkapalloa, mutta nationalismi on sitä puhtaasti. Tämä on voitto syrjäseuduille ja hyvä alku alkaa rakentamaan elinvoimaisempaa Suomea. Investointien liikkeelle lähtemiseksi tämä päätös ei taida vielä riittää. Yhtiöt joutuvat jatkossakin ottamaan huomioon Suomen poukkoilevan energiapolitiikan ja sen pahimman vaihtoehdon riippuen siitä minkä värinen poliittinen valta milloinkin vallitsee. INVESTOINTIEN liikkeellelähtöä auttaisi, jos puolueidemme puheenjohtajat tekisivät yhteisen päätöksen energiaasioista, jossa taattaisiin, ettei verotuksella tulla enää jatkossa vaikeuttamaan kotimaisien energioiden käyttöä. Päätös vaatisi samaa yksituumaisuutta kuin sote-asiassa. Vihreiden Niinistöä ei ole syytä näihin neuvotteluihin ottaa. Vastakkainasettelusta syntyy myös yhteenkuuluvaisuus fanien välillä. Ja kahden joukkueen faneilla, olivatpa nämä kuinka vihollisia tahansa, on paljon enemmän yhteistä kuin sellaisella, joka ei urheilua seuraa. ISÄNMAALLISUUS ja rakkaus omaa kansaa ja kulttuuria kohtaan ei tarvitse vastakkainasettelua. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Isänmaanrakkaus ja nationalismi OLETTEKO koskaan tavanneet jalkapallofania, joka ei välitä jostain joukkueesta. He ovat löytäneet yhteenkuuluvaisuuden, sen perheen, joka on meille kaikille niin tärkeä. Juha Wilén Oulu Samuli Mattila Keskustanuorten hallitukseen KESKI-SUOMEN KESKUSTANUORET esittävät Suomen Keskustanuorten hallitukseen nuorta vaikuttajaa, opiskelija Samuli Mattilaa. Samuli on aito keskustanuori, jolla on tuoreita ajatuksia. Näistä työpaikoista 90 prosenttia on Jyväskylän pohjoispuolella. Tässä Niinistö melkein onnistuikin, mutta onneksi EU kaikessa viisaudessaan sitoi yhteen turveveron suhteessa hakkeelle maksettavaan tukeen. Eihän se iso määrä Helsingistä katsottuna ole 12 000 työpaikan katoaminen nykyään. Kuva: Petra Pöyliö KUN ympäriltä tuleva paine kasvaa, yleensä asiat muuttuvat
Kokouksessa käsitellään mm. piirin valmistautumista eduskuntavaaleihin, päätetään ensi vuoden jäsenmaksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta ja valitaan edustajat Keskustanuorten liittokokoukseen. Paikan päällä myös Keskustanuorten varapuheenjohtaja Risto Lahti. kerros), Koskikeskus, Tampere. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. POHJOIS-KARJALA Keskustan teltta Joensuun kalamarkkinoilla 11.-12.10. Helsingissä Suo-. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Naantalin kaupunginvaltuuston salissa klo 18-20. Sopii mainiosti ed.vaaliehdokkaiden kampanjaporukan hengen luomiseen. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. klo 17.30 ravintola TEINI Uudenmaankatu 1, Turku. Hiihtoloma Saariselällä Holli Laaninhovi, lapintäysihoito. Risteily on tarkoitettu etenkin suurten kaupunkiseutujen keskustalaisille, mutta kaikki ystävät ovat lämpimästi tervetulleita. Tervetuloa! Koko perheen retki tiedekeskus Heurekaan 25.10. klo 18 Piiritoimisto Apila Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2015 ja päätetään johtokunnan kokoonpano vuodelle 2015. Käsitellään sääntämääräiset asiat. Päivän aikana perehdytään myös ajankohtaiseen sote-uudistukseen. Rinnelipuista 25% alennus. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään piirin eduskuntavaaliehdokkaiden asettamisesta. Tilaisuuden järjestävät Keskustan eduskuntaryhmä sekä Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä. Keskustan Lehtimiehet. Muihin kuin piirikokoukselle tehtyihin aloitteisiin vastaa piirihallitus. Tärkeää. klo 18.15 Etelä-Savon piiritoimistolla. Jumalanpalvelus klo 10 Kihniön kirkko ja juhlatilaisuus Taitotalo Puumilassa jumalanpalveluksen jälkeen. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050-366 4143. Tampere, py:n syyskokous 29.10. Ilmoittautumiset ruokailuun Pilvi Kärkelä 040 5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 23.10. Suominen. Salo, Aluekokous to 6.11. Lisätiedot ja ilmoittautuminen eeva.kuuskoski@ hotmail.com tai helena.pakarinen@ keskusta.fi syyskuun loppuun mennessä. ja Vesaiset tj. klo 10 Keskustan Satakunnan piirin syyskokous Suomelan koulu, Tampereentie 19, 38600 LAVIA. ?Missä mennään päivän politiikassa? -katsaus puoluesihteeri Timo Laaninen. Piirikokous antaa vastauksen jokaiseen aloitteeseen. Tied. alkaen klo 18 piiritoimistolla, os Linnankatu 21. Ohjelmassa mm. Tilaisuudessa myös julkaistaan Keskustan linjaukset ruokaturvapolitiikasta sekä yksityisen sektorin osallistamisesta kehitysyhteistyöhön. Alustajina ke Aila Paloniemi ja ekonomisti Kalle Laaksonen. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Pohjois-Tammelan Keskustan seurakuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. klo 18 Salon kaupungintalolla. Helsingissä puoluetoimistolla (Apollonkatu 11a). Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä, p. Eeva Harjula p. Kutsun sinut osallistumaan Satakunnan tilaisuuteen pe 24.10. klo 18. Mukana myös maakuntaliitosta edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen joka alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Aiheina Lastensuojelun uudet tuulet Raisiossa ja Lasten sote! Salo, Kärkelän py:n syyskokous Ravintola Helarinteessä Kiikalassa 16.10. klo 19. Turku, Paattisten py:n syyskokous pe Keskustassa tapahtuu 17.10. Keskustan Keski-Suomen piirillä on tuttu messupaikka, jossa on tavattavissa kansanedustajaehdokkaita ja keskusta-aktiiveja. Keskustan Keski-Suomen piirissä on perinteenä oma, maakunnallinen eli koko Keski-Suomen kattava eduskuntavaaliohjelma. matkustajasatamassa. klo 10. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Seminaarin koko ohjelma löytyy osoitteesta www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Hyvinvoinnin-kantajat-II. Keskustelutilaisuus kehityspolitiikasta ke 15.10. sosiaalipoliittinen seminaari. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Talouden ja sosiaaliturvan suhteesta, hyvinvoinnista ja köyhän asiasta puhutaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään Tampereella pääkirjasto Metson tiloissa la 11.10. klo 16.30-20.00 Eurajoelle, Eurajoki-Sali, Kalliotie 5. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustaväen kirkkopyhä 19.10. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulkoja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Kihniössä. KoneAgria ? messut Jyväskylän Paviljongilla. Tilaisuuden tuotto menee Kirkon kotimaan avun kautta tyttöjen hyväksi. Keskustanuorten Kymenlaakson piiri ry, syyskokous to 16.10. Ilmoittautuminen 15.12.- 14 mennessä A. ja klo 15 alkaen 95-vuotisjuhlavastaanotto samassa paikassa. Tervetuloa! Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Rauma, kunnallisjärjestön syyskokous 16.10. Linja-auto Turku Veritas Stadion 9.30, Kaarina Lautakunnankatu klo 9,45, Paimio Nesteen pikavuoropysäkki klo 10. Mukana kansanedustajaehdokkaat Annina Ruottu ja Jani Kurvinen. Turku, Keskustan Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ti 21.10. Turku . Vapaa pääsy, ohjelma ja kahvi 5 e. klo 18 Metson Toivonen-salissa (alakerta). Aikuiset 30?, 6-16v 21?. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Kokouksen jälkeen käsitellään Salon kaupungin talousarviota 2015. Pikkujouluminiristeily la 15.11. 80 euroa. Ilmoittautumiset matias.ollila@gmail. com viim. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. Seminaarin ruokailumaksu 20 ? maksetaan puolueen tilille 157 230 ? 362 111. klo 16 Kouvolan seurakunnan Maria-salissa. Esiintymässä mm. Kahvitarjoilu. Kirkkopyhän ruokailu 15,00 euroa. ja Salo Piihovi klo 10.15. Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen alustaa Tampereen kaupungin urheilu- ja liikuntapolitiikasta. Näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta tilaisuuteen tuo maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Satu Pietilä. Heureka 12 . Tervetuloa. Lieto, Vesaisten syyskokous pe 31.10. klo 18. A-K ja Joni Kähärä, Rantatie 91. Samalla MSL:n luento A. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Kokouksessa puolueen puheenvuoron pitää puheenjohtaja Juha Sipilä. Pohjois-Tammela, py järjestää Rupsuhovissa illanistujaiset pe 24.10. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Kymenlaakson Keskustanaiset mukana la 11.10. Lopella, koulukeskuksen Loppisali, Opintie 2-4. klo. klo 18 kaupungintalon ruokalassa, syrjäkatu 2. Klo 16 Misetin tj Kyösti Ylijoki: Elinkeinojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Ilmoittautuminen 12.10. Mukana seurakuntavaali ja kansanedustajavaaliehdokkaita. klo 10.30-14.30 Lietoon, kunnantalon valtuustosali, Kirkkotie 13. Nina Petelius-Lehto, Annikki Niiranen, Silja Talvi ym. klo 18 Paattisten Osuuspankin kokoustilassa. klo 18 Apilassa. Keskustanuorten Tampereen osasto ry, syyskokous 29.10. Tiedustelut: Juhani Rajala, GSM 0400 127 900. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Yhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous järjestetään to 16.10. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Ota rohkeasti yhteyttä. Toinen käsittely pe 31.10. Kokouksessa valitaan liittokokousedustajia Keskustanuorten liittokokoukseen Ouluun. klo 18, tarjolla kahvia & pullaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jämijärvi, Keskustan Kirkonkylän ja Kontin paikallisyhdistyksien yhdistymiskokous. Jussi Mertsola. Saariselkä ja takaisi. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Raisio, Keskustaveteraanikeilaajat Hyvän tuulen keilaus Keilahallilla joka pe klo 13-14. Pöytyä, Keskustan valtuustoryhmän ja Kj;n lokakuun kk-palaveri su 12.10. klo 18 OP:n kerhohuone, Riihikoski. Palaverin alustaa kehitysjohtaja Markku Kaurila/Pöytyän kunta. klo 18 Rauman kaupungintalolla. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset: Markus Ylimaa markus.ylimaa@eduskunta.fi tai 050 574 1413) viim. Alustajina Juha Sandberg, sotejohtaja ja prof. toimialajoht. Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Keskustan Etelä-Hämeen piiri, syyskokous 18.10. klo 18 Kangasniemen kunnantalolla. Keskustanuorten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 17.10. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. Turku, Keskustan Turun Seudun py:n syyskokous ti 28.10. Kun tilaisuuksia on useita, niin mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. klo 16.30, Ståhlberg Home Bakery & Cafe (3. la klo 21 avausglögit ja ?vapaata seurustelua?, paluumatkalla klo 12 buffet ja klo 14.30 kaupunkipolitiikan suunnittelu kokoustiloissa. Tervetuloa tapaama juttelemaan! Keskustan Pertunmaan Kj Mikkeli, kunnallisjärjestön syyskokous 12.10. Tule tapaamaan seurakunta - ja eduskuntavaaliehdokkaita! Keskustanaiset Kangasniemi, po syyskokous pidetään ke 15.10. Keskustelussa mukana eduskuntavaaliehdokkaat Annina Ruottu ja Jani Kurvinen. Tarjolla pientä iltapalaa. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 21.10. Tervetuloa! Outokummun Keskusta, syyskokous to 16.10. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@ keskusta.fi sähköpostiin 21.10. 16. Puheenjohtaja sekä sihteeri siirtyvät muihin tehtäviin, uusilla halukkailla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamisenpaikoille. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 10-14. klo 18.30 Coffee House Kouvolassa (Kauppalankatu 3). Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous piiritoimistolla ke 15.10. 12.10. V-S Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. klo 16 Mikkelin kaupungintalon Valtuustosalissa. Lisäksi paikalla myös srk-vaaliehdokkaita. Piiri, avoin sotetoimikunnan tilaisuus ke 15.10. Lisäksi päätetään tulevan vuoden jäsenmaksuista sekä taloussäännöstä. Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 13.10. Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Myynnissä Uutispuuroa. Sääntömääräiset syyskokousasiat. Keskusta MikkoMarkkinoilla Mikkelin torilla 14.-15.10. Kommenttipuheenvuoro: Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi. Viestikenttään maininta ?Hyvinvoinnin kantajat?. klo 16:45 piiritoimistolla. Keskustanaisten Kymenlaakson piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. mennessä Mirja Airio air10@suomi24.fi puh 041 535 3075 tai henna.pirhonen@kolumbus.fi, 050 306 3665 Järj. Kaarinan & Paimion Vesaiset. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Matkan hinta alk. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustaväen yhteinen Hirvensalmen-Mäntyharju-Pertunmaan TUTUSTUMISRETKI SUOMEN PANKKIIN JA EDUSKUNTAAN to 13.11. Ensimmäinen käsittely pe 17.10. Klo 17.30 alkaen tutustuminen Pohjoisrannan toimintaan samassa osoitteessa. UUSIMAA Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. Vimmassa, os Aurakatu 16 klo 18-20. Esillä sääntömääräiset asiat. Bussi Salo . Klo 15.30 alkaen kahvitarjoilu. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9-10. Kutsun sinut osallistumaan Varsinais-Suomen tilaisuuteen la 25.10. Voit levittää tietoa tilaisuudesta ja kutsua siihen muitakin kiinnostuneita, kunhan vain huolehdit siitä, että kaikki osallistujat ilmoitetaan etukäteen. La 25.10. Kokouksessa paikalla Suomen Keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen. Vesaisten Etelä-Savon piiri, syyskokous 10.11. klo 18 Keskustan piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa, Keskikatu 4, Kouvola. Muistathan: oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle on paikallisyhdistyksillä ja kunnallisjärjestöillä. Kokouksessa nimetään SavoKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat. KESKI-SUOMI Jyväskylä, 8.-11.10. ma 13.10. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Henkilöhinnat 3h huoneessa 500?/aikuinen, 405?/ 12-16v, 325?/411v 90?/1-3v. klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. 17.30 Salon kaupungintalolla. Salo, Kj:n syyskokous to 6.11. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Keskustanuoret, syyskokous 10.10. Keskustasta mukana poliittinen sihteeri Helena Pakarinen. Illan aikana paistamme myös makkaraa. klo 18 ABC Pieksämäen kabinetissa, Vehkanotko 2, Pieksämäki. 0504076883, kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi Keskustanaisten Kymenlaakson piirin johtokunta, kokous ke 5.11. Se valmistellaan piirihallituksen koordinoimana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mutta ennen kaikkea maakunnallisen vaaliohjelman tulee olla Keski-Suomen keskustalaisen näköinen! Anna siis vinkkisi tai mielipiteesi ohjelmatyöhön osoitteella: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi Maakunnallinen vaaliohjelma on tarkoitus hyväksyä piirin syyskokouksessa. Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Sen jälkeen klo 11-14.30 seminaari otsikolla ?Köyhän asialla. klo 9 - 10.30 eduskunnan kansalaisinfossa (eduskunnan lisärakennus Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3). Mukana Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita. klo 17.30 puoluetoimistolla (Apollonkatu 11 A, Helsinki) Keskustanuorten tiloissa. Syyskokous la 18.10 klo 10. Seminaarin alustajina ovat mm. sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas, VTT Markku Lehto, Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula, Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila sekä kansanedustaja Tapani Tölli. klo 13 Mynämäen Uimahallin kokoushuone Virastotie 1, Mynämäki. Turun Luonnonystävät, syyskokous ti 18.11. klo 19 Jämijärven kunnan valtuustosalissa, Peijarintie 5 A. Hiihtoa, laskettelua, moottorikelkkasafari, jääcurlng yms. Hotellihuoneet 2 tai 3:lle, myös isoja huoneita. Juhlapuhujana Keskustanaisten pj kansanedustaja Elsi Katainen. Aloitteet on jätettävä piirihallitukselle yhtä (1) kuukautta ennen piirikokousta. 20 Hyvinvoinnin kantajat II . 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Lähtö ja reitti: klo 6.30 Hirvensalmen kunnantalo, klo 7.00 Mäntyharju Minimanni, klo 7.30 Kuortin ABC. Aiheena suomalaisen ruokatuotannon tulevaisuus. Ilmoittautuminen lehtimiehet@keskusta.fi ja 050 388 0011. HELSINKI Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous 22.10. klo 18.30 Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitiloissa (Kalevankatu 20, 00101 Helsinki). Johtokunta klo 17.00. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 16 Kouvolan Nytkis (naiset yhteistyössä) järjestää Kansainvälisenä Tyttöjen päivänä tilaisuuden ?Tytöstä tien näyttäjäksi. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Keskusta Perinteisesti Kuortin Markkinoilla la 11.10. Klo 16.30 taloussuunnittelupäällikkö Jari Laitinen: Mikkelin taloustilanne. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh
klo 16 valtuustosalissa Kajaanin kaupungintalolla. kyselytuntia, tapaamme puheenjohtaja Juha Sipilän ja keskustelemme edustajien kanssa ajankohtaisista asioista. Paikalla on Lapin keskustalaisten kansanedustajien lisäksi puolueen varapj. Ohjelmallinen ilta pe 7.11. Sääntömääräinen syyskokous la 18.10. mennessä, osoitteessa www.vesaiset.fi/fi/Ajankohtaista/Ilmoittautuminen Eero Sistonen: Kansanedustajana toimiminen ei ole ikäkysymys KESKUSTANUORTEN Itä-Savon piirikokouksessa keskustelua herätti otsikoissa ollut nykypäättäjien nuoruus ja kokemattomuus. Nuorten eduskuntavaaliehdokas, 29-vuotias Eero Sistonen ei näe ikää päätöksenteossa keskeisenä tekijänä. Tärkeään on Sistosen mukaan se, miten yhdessä sitoudutaan tekemään asioita ja viemään yhdessä asiat loppuun. . sivuilta Toivomme, e?ä voit aloi?aa 1.1.2015 tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä on 4 kk koeaika. Hakemukset, joita ei palauteta palkkatoivomuksineen ja ansiolue?eloineen 24.10. klo 11 Ylitornion kunnanviraston auditoriossa (Alkkulanraitti 55). Valtakirjan tarkastus klo 10-11, valtakirjat toivotaan etukäteen piiritoimistolle. Peräpohjolan Keskustanaiset ry, syyskokous 18.10. Oulussa Kirkkotorin koulutuskeskuksessa (Asemakatu 5) klo 11.30- keskusta nyt Kaisa Näkkiä esitetään liittohallitukseen KYMENLAAKSON Keskustanuoret esittää piirin varapuheenjohtajaa, OTM Kaisa Näkkiä Suomen Keskustanuorten liittohallitukseen. Näkki on kaupunkilaistunut maatalon tytär, joka viihtyy niin käräjäsalissa kuin traktorin ratissakin. Hän katsoo tämän olevan tärkeä meriitti, joka sopii melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen. . Ilm. Hallitus ei ole näin tehnyt: ei ole sitoutunut hallitusohjelmansa tavoitteisiin ja näyttää tällä hetkellä siltä, että hallitus ei ole aikeissaankaan viemässä asioita päätöksiin. Itä-Savon Keskustanuoret totesivat, että sukupolvien välinen yhteistyö Suomen nostamisessa kasvu-uralle on ensiarvoisen tärkeää tulevalla vaalikaudella. Illalliskortti 65 euroa. Ilm. Kirjoitin aikoinaan oman alani duunipaikkahakemukseenkin, että olen kova paiskimaan töitä, ja talikko nousee opiskelupäivän jälkeen myös kolmenkymmenen asteen pakkasessa, Näkki kertoo tiedotteessaan. Lakimiehenä työskentelevä Näkki kertoo puolustavansa mielipiteitään, vaikka se vaatisikin toimia, jotka eivät miellytä kaikkia. . 040 758 5180 ITÄ-SAVO Ahvensalmi-Juvola, py, syyskokous Osmo ja Rauni Makkosella ma 20.10. klo 18 alkaen, Laasalantie 1009, Savonlinna. Punkaharju, paikallisyhdistyksen syyskokous 24.10. Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretissa (Kasarmintie 13), la klo 13 alkaen. alkaen klo 16.30 Punkaharjun palvelupisteen kokoustiloissa. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous 18.11. klo 16.00 mennessä osoi?eeseen Keskustan Etelä-Hämeen piiri, Larin Kyös?nkatu 16, 13130 HÄMEENLINNA. Tärkein näistä asioista on yhdenvertaisuus . KOL kustantaa jäsenilleen matkat seminaarin matkustu sohjesäännön mukaisesti 10 ?:n omavastuulla. Eduskunnassa vierailemme kansanedustaja Jari Lepän vieraana ja seuraamme mm. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI KESKUSTANAISET KESKUSTANUORET Keskustan Kainuun piiri, ylimääräinen yleinen kokous 11.10. klo 16.15 piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. Hinta meno-paluu 60?/hlö. Kokouksessa mukana pääsihteeri Anni-Mari Perkkiö. POHJOIS-POHJANMAA Kalajoki. 21 Keskustassa tapahtuu men Pankin toimintaa esittelee ja ajankohtaisen talouskatsauksen pitää johtokunnanjäsen Seppo Honkapohja. Lajivalinta on vapaa, musiikit ja rekvisiitat itseltä. Sääntömääräiset asiat. 0503743938. Keskustan Etelä-Hämeen piirin hallitus. Mukana Vesaispäättäjiä ympäri Suomen. Illalliskortti 30 eur/hlö. Käännän koulu, Haantie 4, Eija ja Markku Kupari. Oulu. klo 10 Hyrynsalmen Kylätalo-Iskulla. Tule mukaan ohjelmalliseen illanviettoon. menn. Järj. klo 19 Rauhalassa, Mannenkatu, Oulu. Valtuustoryhmän kokous su 12.10. klo 11.30-14.30 Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5, Oulu. Kokouksessa asetetaan piirin eduskuntavaaliehdokkaat 19.4.2015 pidettäviin eduskuntavaleihin. Keskustelussa mielenkiintoinen ja laaja teos - Leena Liukkosen Venäläiset tulevat! Mitä me heistä luulemme ja tiedämme. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Esiintymään saavat tulla kaikki E-P:n 1998 tai sen jälkeen syntyneet nuoret ja lapset. menn. Kuoreen merkintä: Toiminnanjohtaja Lisä?etoja: antavat piirin puheenjohtaja Timo Silván, puh. Piirin syyskokous Rovaniemellä, Lapin ammattiopistolla, Jänkätien toimipiste, Jänkätie 1, su 19.10. klo 12 alkaen. klo 18 Kangasnimellä Osuuspankin kerhohuoneella. Ilm. Ilm. http:// kol.fi/Suomeksi/Eroon-koulutuksenesteista!--sem inaari-la-1110. Keskustaopiskelijat järjestää la 11.10. Noora Ruuth p. Elina Lappalainen p. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. alkaen klo 19. 0400713370 ja varapuheenjohtaja Heikki Koskela, puh. Kahvitarjoilu klo 11 alk. klo 18.30 ent. klo 18.30 valtuustosali. Siikajoki. Monet asiat ovat sellaisia, joiden puolesta on seistävä, vaikka tulisi lunta tupaan. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. Paikalla Kaakkois-Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita. Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen ylimääräinen piirikokous su 16.11. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 14.10. Valtakirjan tarkistus klo 9.20 ja kahvitarjioilu. klo 19 vanhalla kunnantalolla. Punkasalmi, (Kulennoisen ja Putikon) paikallisyhdistyksen syyskokous pe 24.10. klo 18 alkaen Alavuden Nordean tiloissa. Mukana kansanedustaja, piirin puheenjohtaja Timo Korhonen. ETELÄ-POHJANMAA Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tavattavissa la 11.10. Anu Vehviläinen. VESAISET Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous 25.?26.10. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Majoitus Holiday Inn Oulu (Kirkkokatu 3). Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen. 14.30 Eroon koulutuksen esteistä! ? seminaarin, jossa puhujina ovat mm. kansanedustaja Mirja Vehkaperä, BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso sekä Oulun kaupunginvaltuutetut Suvi Lindén ja Janne Hakkarainen. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua teatteri-iltaan klo 19 Rovaniemen teatterin musikaaliesitys Seitsemännen portaan enkeli, lippuvaraukset mirja.stalnacke@ pp.inet.fi tai 040-5344485. Kemijärvi. Tervetuloa mielenkiintoiselle matkalle, 50 nopeita ilmoittautujaa mahtuu retkelle mukaan. Johtokunta klo 18 Punkaharjun palvelupisteen kokoustiloissa. Punkaharjun Keskustanaiset, syyskokous pe 24.10. klo 13 Lapuan Nuorisotalolla. Mukana myös Vuoden Vesainen lastentarhanopettaja Sari Kokkonen. Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015. Piiri järjestää yhteiskyydin puolueen eduskuntavaaliristeilylle. Ennen tilaisuutta kahvitarjoilu. KN Lapin piiri ry. klo 9 alkaen Ylitornion kunnantalolla. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Bussi kulkee reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. Ilmoitathan samalla mahdolliset erikoisruokavaliosi. Puolueen tervehdyksen tuo vpj Anu Vehviläinen. oli kyseessä sitten dementoivan sairauden vuoksi sorsittu vanhus, tulojensa takia oikeusturvaa vailla oleva keski-ikäinen, sukupuolensa vuoksi eriarvoiseen asemaan asetettava lapsi tai mitä tahansa näiden väliltä. . klo 18.30 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. ja kahvit klo 17.30. Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous ma 13.10. klo 17 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. klo 12 Raahen Lukiolla, Merikatu 1. Jos eläisin toiseen maailmanaikaan, olisin varmaan suffragetti, Näkki pohtii. PERÄPOHJOLA Kaisa Näkki. Mukana Suomen KN varapuheenjohtaja Sari Palmu. klo 18 Limingassa, Tupoksen koululla, Tuiskulanranta 2, yläkoulu. klo 18.30 kulttuuritalon kahviossa. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä. Pudasjärvi. Syksyinen Hemmotteluilta 22.10. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä pe 24.10. Esityksiä arvioimassa kulttuurialan ammattilaisia, kaikki palkitaan. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. pe 17.10. Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800. Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous su 26.10. klo 16 Sokos Hotel Vaakuna Rovaniemi. Kokouksessa nimetään piirin 6 eduskuntavaaliehdokasta. Piirijärjestöjä pyydetään ilmoittamaan osallistujat majoitusvarauksineen 1.10. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. klo 19 kaupungintalolla. Pudasjärvi. Asialistalla liittokokousedustajien valinta ja Mykkälammen mökin myynnistä päättäminen. KESKUSTAOPISKELIJAT Keskustan Opiskelijaliitto ja Oulun Keskustaopiskelijat järjestävät kaikille avoimen koulutuspoliittisen seminaarin la 11.10. Kuva: Kaisa Näkin arkisto Keskustan Peräpohjolan piiri: Piirin syyskokous la 18.10. 040 5338160. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. klo 15 Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Keskustelua alustaa Anna-Liisa Lämsä. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ke 29.10.klo 18.30 Saara ja Kalle Yrjänä, Tuomiojantie 281 A, Ruukki. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 24.10. klo 17 valtuustosalissa. Alahärmä, Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ma.13.10 klo 19 Voltin Osuuspankin kokoustiloissa. VESAISET. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.10 mennessä: Hirvensalmi 040-7205178 / Maritta, Mäntyharju 040-8489541 / Ismo, ja Pertunmaa 040-5965495 / Esko. Hirvensalmen-Mäntyharjun-Pertunmaan Keskustan kunnallisjärjestöt. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Lisätiedot elina. helmanen@keskustaopiskelijat.fi. Valtakirjantarkastus ja ruokailu on klo 10.30-12. pikaisesti: Anne Hyyryläinen, ahyyryla@student.oulu.fi VESAISET Tiedoksi: Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin piirihallituksen seuraava kokous pe 17.10. Vesaispäivien illanvietto pe 24.10. klo 19 Holiday Innissä. Kokouksessa mukana ke Inkeri Kerola sekä ke-ehdokkaat Hanna-Leena Mattila, Eija Nivala, Eeva-Maria par kkinen, Ulla Parviainen ja Mirja Vehkaperä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.vesaiset.fi -> piirit. Kajaani, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 12.10. E-P:n Vesaiset. E-P:n Vesaiset ylpeänä esittää: TALENT SHOW 2.11. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ke 8.10. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Keskustajärjestöt yhteiskunnallinen lukupiiri to 20.11. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. Valtakirjojen tarkistus alkaen klo 18. Piiri. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ma 20.10. Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Kaikille avoin keskustelutilaisuus ?Eväitä yhdessä kasvamisen matkalle. klo 10 hotelli Holiday Inn, Kirkkokatu 2, Oulu. to 9.10. Kaikkien panosta tarvitaan, jotta Suomen pysähtyneisyys ja alavireisyys saadaan käännettyä positiiviseen suuntaan. Eero Sistone on koulutukseltaan liiketalouden tradenomi ja työskentelee myynnin tehtävissä savonlinnalaisessa teknologiayrityksessä. Keskustan Etelä-Hämeen piiri ry hakee eläköitymisen takia kokopäiväiseen työsuhteeseen TOIMINNANJOHTAJAA Täydellinen hakuilmoitus lue?avissa te-palvelut. la 25.10. Lisätietoja illan ohjelmasta ja maksuista: www.vesaiset.fi -> piirit. klo 10-10.45, Vaasa Cafe de Paris, Rewell Center klo 11.15-12.00, Maalahti, Neste Maalahti klo 13.45-14.30, Kaskinen, Ravintola Sininen Hetki klo 15.00-16.00, Kristiinankaupunki, Bio Dux klo 17.30-18.30 Kauhajoki, ABC Kauhajoki. Oulun Keskustaopiskelijoiden 55-vuotisjuhlat la 11.10. Katjalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai p. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. KAINUU Isokyrö
Missä niistä ensi vuoden Asuntomessut ovat? tuna AK-47? 5. B. Montako jalkaa hyönteisillä, esim. 22 10.10.2014 TIETOTESTI Mikä vuosi: Leningrad vaihtui virallisesti Pietariksi. Masi . Virtanen . Mukula. Missä sijaitsee Suomen eteläisin tuntu- yleensä on? ri Iso-Syöte? 6. Mikä on Australian valuutta ja mikä on 3. Minä vuonna se alkoi ja ketkä olivat sen juontaja-vetäjä ja joukkuekapteenit silloin? 2. Mitä ihmettä beatbox on? Uuden Seelannin valuutta: dollari vai punta? 9. Tänä vuonna Asuntomessut pidettiin Jyväskylässä. Mikkelin kaupunginorkesterin solistina men kristillisdemokraatit r.p.:n ehdokas: Sari Essayah, Bjarne Kallis, Toimi Kankaanniemi? torstaina oli suomalainen beatbox-virtuoosi Felix Zenger. TV1:ssä pyörii hupiohjelma Uutisvuoto. Mikä vuosi: Leningrad vaihtui virallisesti Pietariksi, Kirsti Paakkanen osti Marimekon Amer-yhtymältä, Antti Hammarberg eli Irwin kuoli? 7. Aku Ankka . Minkä Afrikan maan lipussa on kuvat- Sudoku 5 3 1 9 8 2 7 9 8 4 9 6 5 4 6 5 6 7 9 3 9 2 8 6 7 8 3 9 5 3 6 8 8 2 2 1 4 6 6 9 7 8 2 9 4 2 8 2 3 4 7 3 1 4 8 2 6 6 3 1 8 7 8 1 2 4 8 7 3 5 7 3 9 9 2 7 8 5 1 6 8 6 1 3 9 6 5 9 4 2 3 7 1 7 6 4 3 5 9 3 1 Viivi & Wagner . Mikä on AK-47? 4. Kuva: Jari Laukkanen 1. Kuka oli viime presidentinvaaleissa Suo- 8. Vuosien 2015-2018 messukaupungit ovat myös tiedossa: Mikkeli, Pori, Seinäjoki, Vantaa. kirput, 10
PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. 86:12-13 SANANPARSI Aata Luoja jos kerkiit! sano savolaene kun katolta tipahti. Varkaus KASKU Miksi kutsutaan mykkää norsua? . Mikä ammattikurssikeskus ensimmäisenä perustaa hirvensähköistäjän kaksivuotisen opintolinjan? Koulutukseen, joka niin kuin moni muukin kahden vuoden koulutus, olisi läpivietävissä muutamassa viikossa, sisältyy led-tekniikan perusteita, taitovoimistelua, ratsastusopetusta, hirven rakennetta ja ympäristökoulutusta. Ele-fantiksi. Ratkaisut 1 5 8 6 2 7 9 3 4 3 7 6 4 9 8 2 5 1 3 9 6 1 8 5 4 2 7 8 1 7 3 2 4 9 6 5 2 4 5 9 7 6 1 3 8 1 3 2 4 9 7 8 5 6 4 6 8 2 5 3 7 1 9 7 5 9 8 6 1 2 4 3 9 7 4 6 3 2 5 8 1 6 8 1 5 4 9 3 7 2 5 2 3 7 1 8 6 9 4 7 4 1 8 3 6 9 2 5 5 3 8 9 2 4 1 6 7 2 6 9 1 5 7 8 4 3 1 8 4 5 7 3 2 9 6 Ulkoasu: Mikko Eronen 4 2 9 1 5 3 7 8 6 6 2 3 4 8 9 7 5 1 9 7 5 6 1 2 4 3 8 8 1 6 2 9 5 3 7 4 4 9 7 3 6 1 5 8 2 3 5 2 7 4 8 6 1 9 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 044 7370 314 6 1 4 5 3 2 8 9 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus Maria Seppälä 7 9 5 8 1 4 6 2 3 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 8 3 2 7 6 9 4 1 5 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 9 6 3 2 4 5 1 7 8 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 5 8 1 9 7 6 3 4 2 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 2 4 7 3 8 1 5 6 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Poromies ei varmaan ymmärrä lantalaisia, hiihtokeskuksiin juopottelemaan matkustavia työsuhdeautoilijoita, koska nämä eivät ymmärrä varoa poroja. Poro näkyy paremmin ilman punaista kuonoakin, kunhan sarvet hohtavat autojen valoissa. Joo, siinä oli Kapsäkki, mutta ei siihen voi pysähtyä. Kun hurjaa hevosta kesyttävä rodeocowboy on yksi länsimaisen viihteen perussankareita, niin eikö suomalainen vastine voisi sähköistää hirviä. Se on äijä, joka lassoaa hirven ja kiinnittää sarviin ledvalot paristoineen. Kerran Hämeentiellä navigaattori sanoi että olen perillä. Lukujaksoja ja käytännön jaksoja. Kurssilaiset teettävät kurssipaidat joissa leikkisästi lukee Marsalkan hopeasarvet. Valtion virkoja on tiedossa ja moni saa työsuhteen paliskunnista. Olet Lauttasaaressa ennen kuin huomaatkaan. PORONHOITOALUEILLA kokeillaan hopeanväristä kiiltomaalia porojen sarviin. Kyse on tietenkin liikenneturvallisuudesta. Vähän kun kehitys kehittyy, niin ehkä poroille tulee ledvalot sarviin. Hirvikolareissa syntyy pahaa jälkeä. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 1998, Peter Nyman juonsi, Tommy Tabermann ja Jari Tervo kapteenit, 2) Vantaa, 3) neuvostoliittolainen rynnäkkökivääri, 4) Mosambik, ase kuvaa maan itsenäisyyden alkuaikojen sotaisuutta, 5) Sari Essayah, 6) dollari molemmissa, 7) kuusi, 8) hip hop -musiikin alalaji, jossa soitinten äänet tulevat suusta, 9) 1991, 10) Pudasjärven kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla puolimatkassa Oulusta Kuusamoon. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Työllistää enemmän väkeä kuin Stubbin kaikilla tuomariäänillä Suomen huonoin hallitus. Veikkaan, että Uotinenkin on sitä mieltä, että On huano. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 10. 23 10.10.2014 Hopeasarvet aina Helsinkiin harvoin ajaessaan. Malmin hautausmaan kohdalla vatsa on jo ihan sekaisin, noin paljon autoja ja yhtään en tiedä miten päästä perille. lokakuuta 2014. Tänään: Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksi, Aleksis, ortodoksisen kalenterin mukaan Oula, Eila. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 18.26, Oulussa kello 18.14 ja nousee huomenna Helsingissä kello 7.49 ja Oulussa kello 7.58. PÄIVÄN SANA Herra, minun Jumalani, sinua minä kiitän koko sydämestäni, iäti minä kunnioitan nimeäsi. Sinun hyvyytesi on suuri,sinä nostit minut tuonelan syvyyksistä. Ps. Hirvi tulee tielle yhtä yllättäen kuin poro. Hirviaitoja on kiitettävästi, mutta paljon on vielä sitä paljasta tienreunaa. Ajaminen hirvivaroitusalueella on stressaavaa. Saman tunteen meikäläinen maalainen saavuttaa NIIN, HIRVET
Se ei kerro mitään kätilöiden taidoista. . Olennaisempaa kuin synnytysten määrä on kysyä, kuinka paljon yksi kätilö hoitaa synnytyksiä. Tietyt asiat puoltavat uutta päivystysasetusta ja tietyt asiat ovat ongelmallisia, hän kuvaa. ASETUKSESTA on käyty julkisuudessa kipakkaa keskustelua. Erityisesti esiin on noussut huoli matkasynnytysten määrän kasvusta. Kansanedustaja, kätilö Terhi Peltokorpi (kesk.) näkee päivystysasetuksessa hyvää ja huonoa. Joka paikassa on hyvä miettiä järkeviä toimintamalleja. 24 10.10.2014 Terhi Peltokorpi ei teilaa uutta päivystysasetusta . Monilla myös paikalliset näkemykset vaikuttavat, Peltokorpi tietää.. Sen vuoksi keskustelu on vaikeaa. On hankala puhua yhdestä mallista, mikä voitaisiin toteuttaa koko maassa. Kätilönä hän ei teilaa uutta päivystysasetusta suoralta kädeltä. Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta tulee vielä tällä vaalikaudella eduskunnan käsiteltäväksi. Asiaa ajava kansalaisaloite on kerännyt jo yli 52 000 allekirjoitusta. Keskustalaisilla ei ole ryhmänä asiaan yhteistä kantaa. . Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä. Ne taas kasvattavat synnytysten riskejä, mutta myös kustannuksia. PELTOKORPI huomauttaa, että eri synnytysyksiköiden käytännöt ovat tällä hetkellä erilaisia. . Matkasynnytys on aina riski sekä vauvalle että äidille, mutta asetuksesta syntyneet pelot ja todellisuus eivät välttämättä ole yksi yhteen, Peltokorpi sanoo. Peltokorpi pohtii, että pitenevät synnytysmatkat voivat lisätä naisten pelkoja, mikä saattaa vaikuttaa jopa ihmisten halukkuuteen tehdä lapsia. HENNA LAMMI SUOMENMAA KÄTILÖLIITTO järjestää perjantaina matkasynnytyspäivän protestina synnytysyksiköiden alasajolle. Uusi päivystysasetus uhkaa sulkea seitsemän alle tuhannen synnytyksen yksikköä eri puolelta Suomea. Kampanjapäivän aikana kuka tahansa voi avata synnytyspisteen mihin tahansa, kuten teiden varsille tai bussipysäkeille. Mistä saadaan nämä kätilöt? Ei voi olettaa, että Kemi-Tornion seudun kätilöt haluavat siirtyä Ouluun, hän antaa esimerkin. Myös tuhannen synnytyksen raja ihmetyttää. Siitä ei ole näissä keskusteluissa puhuttu lainkaan, Peltokorpi sanoo. HALLITUS tavoittelee lakkauttami- sista 25 miljoonan euron säästöjä. Peltokorven mielestä on vaarana, että keskittämiset lisäävät kustannuksia toisesta päästä. Synnytyksiä pitäisi tulevaisuudessa pystyä ennakoimaan nykyistä paremmin, mikä tarkoittanee lisääntyviä synnytysten käynnistämisiä ja suunniteltuja sektioita. Synnytysyksikkö nousee myös eduskuntatalon edustalle. KANSANEDUSTAJA, kätilö Terhi Peltokorpi (kesk.) pitää tempausta hienona aktiivisuuden osoituksena. Hän itse osallistuu päivään pitämällä puheenvuoron eduskuntatalon edessä. Peltokorven mielestä uusi päivystysasetus ei ole mustavalkoisesti vain hyvä tai huono. . Kuva: Jaakko Martikainen ASETUS tarkoittaisi loppua synnytystoiminnalle Kemissä, Salossa, Porvoossa, Lohjalla, Oulaisissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Peltokorven mielestä synnyttäjien siirtyminen isompiin sairaaloihin tarkoittaa huomattavia investointeja ja lisähenkilöstön palkkaamista. .