karjalan piiri palkiTsi akTiiveja naTo-keskusTelu läMpenee Ajassa Keskusta Vieraskolumni varhaiskasvaTus Tasaa opinTieTä sarvista. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 42 / 10.11.2017 / 4,80 € Härkää TuoTTajaväki on TarponuT TuiskusTa Toiseen. Maausko kanTaa, MuTTa ei lopuTToMasTi
2017 Rohkeiden uudistajien kisa Lauri Heikkilä ja Auli Piiparinen ehdolla keskustaopiskelijoiden johtoon s. 2 10.11.2017 sisältö 10.11. 8
25 Kohtuus kaikessa on parasta isyyttä, sanoo professori Juha T. 28 Markku Pakkanen jättää Kymenlaakson piirin puheenjohtajuuden s. 12 Suomen sotatoimia johdettiin usein kännissä, sanoo tuore kirja s. Hakala s. 10 Susien määrästä Suomessa on suuri erimielisyys – 150 vai yli 300. Antti Kurvinen s. 22 Kuntaliitos hiersi aikansa, mutta ei lannistanut Merja Rintamäkeä s. 2017 3 Vapaavuorelainen ajattelu unohtaa, että Suomen vientiteollisuus sijaitsee pääosin Uudenmaan ulkopuolella. s. 26. 10.11
Suomessa on yritetty järkeistää julkista sektoria, johon myös sosiaalija terveyshuolto kuuluu, kohta kaksi vuosikymmentä. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa 190 sosiaalija terveydenhuollon organisaatiota, 62 ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, 56 maaseutuhallintoa, 18 maakuntaliittoa, 15 ELY-keskusta, 15 TE-toimistoa ja kuusi aluehallintovirastoa. Valtavan paperipinon lisäksi käteen ei ole jäänyt muuta kuin roppakaupalla kokemusta. Edellinen hallitus yritti toteuttaa sote-uudistuksen keskittämällä toimet suuriin kaupunkeihin. Suomessa on tällä hetkellä 428 erilaista hallinnollista yksikköä hoitamassa julkisen sektorin tehtäviä. Valitettavasti se vaihtoehto, että ei tehdä mitään, ei tilannetta paranna – päinvastoin. Huuto on ollut sitäkin kauheampaa. Se on myös ainoa kestävä toimintamalli sote-uudistuksen toteuttamiseen. Maakuntamalli ei ole keskustan malli, vaan se on malli, joka vastaa parhaalla tavalla muuttuvan maailman ja suomalaisten tarpeisiin. Sen on väitetty olevan keskustalaisten juoni alueellisen vallan pönkittämiseksi. Perustuslakivaliokunnan kritiikki ei kohdistu maakuntauudistukseen, vaan sote-uudistuksen valinnanvapauteen liittyviin ongelmiin. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 10.11.2017 Pääkirjoitus J ulkisessa keskustelussa maakuntauudistusta on moitittu rankasti. Maakuntamalli onkin ainoa, joka on läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulan. Hallitus toisensa jälkeen on etsinyt toimivaa mallia. Väitteet, että maakuntauudistus luo uutta hallintoa vanhan päälle ja lisää julkisia kustannuksia, ovat poliittista propagandaa. On selvää, että uudistukset ottavat aina oman aikansa ja niiden toteuttamiseen sisältyy riskejä. Samoin se, että kaikki poliittiset puolueet pitävät uudistusta tärkeänä. Maakuntauudistus todellisuudessa vähentää ja selkeyttää julkista hallintoa. Tosiasioiden valossa on vaikea ymmärtää maakuntauudistukseen kohdistuvaa suurta kritiikkiä. Maakuntauudistus siirtää poliittiset himmelit historiaan Julkinen hallinto tänään Julkinen hallinto 2020 190 62 56 44 22 18 15 15 Sosiaalija terveydenhuollon organisaatiota Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta Maaseutuhallintoa Lomitus, kunnallista paikallisyksikköä Pelastuslaitosta Maakuntien liittoa TE-toimistoa ELY-keskusta 6 Aluehallintovirastoa KUNNAT VALTIO 18 maakuntaa LUOVA Valtion lupaja valvontavirasto KUNNAT VALTIO Lähde: Valtioneuvosto. Kun vastustaa jotakin, olisi hyvä esittää oma vaihtoehto. Tällaisilla väitteillä ei ole pohjaa. Jatkossa nämä kaikki hallinnolliset yksiköt siirretään 18 maakunnalle. Vaihtoehtoisista malleista on ollut huutava pula. Ylintä valtaa niissä käyttävät vaaleilla valitut valtuutetut. Tämä malli törmäsi perustuslakiin. Harva muistaa tai haluaa muistaa, että perustuslakivaliokunnan kesällä antamassa lausunnossa todetaan yksiselitteisesti, että ”uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä”. Kaiken hämmentämisen ja vastustamisen keskellä ovat tahtoneet unohtua nykyisen mallin ongelmat. Se sujuvoittaa julkisen sektorin toimintaa, vahvistaa alueellista demokratiaa ja helpottaa ihmisten ja yritysten toimintaa
Samalla tuskailin kaikkea, mikä tulee muuttumaan. Miksei kukaan puhu siitä, kuinka ihanalta tuntuu, kun lapsi sanoo ensimmäisen kerran ”isi”. Hammaslääkärin odotushuonessa viisivuotias puristaa tiukasti kättä, jännittää. Olin haljeta onnesta ja ylpeydestä. Sillä sitä koko vanhemmuuden matka on ollut, yhtä omaa kasvutarinaa. Kun kutsu käy, tervehtii hän reippaasti, istuu penkille, avaa suun. Edes vessanpöntöllä et saa olla rauhassa. Ja minä saan olla hänen isänsä! Yhtäkkiä tässä hetkessä onkin kaikki, koko elämä. Kasvatustehtävä näyttäytyy valtavana ja haastavana vastuunottona, joka on täynnä vaatimuksia ja riskejä. Matkalla hammaslääkäriin ehtii kokea niin paljon, että hämmästyn. Mihin lehdet joutuu talvella. Entistä isompi osa ei halua lapsia ollenkaan. Eikö nykyään saa istua edes vessassa rauhassa. Sellaistahan mielikuvaa juroista suomalaisisistä viljellään. Vain me, täynnä syvää onnea. Luin Sinkkoset, Cacciatoret ja neuvolasta saadut odotuskirjat. Oven ripa heiluu ylös ja alas, ylös ja alas. Miksei siitä, kuinka lapsi osaa venyttää kiukun tunteesi äärimmilleen, mutta kuinka anteeksipyynnön jälkeen voi aina aloittaa alusta. Miten hienosti hän osaakaan käyttäytyä. Milloin unohdin, kuinka ihmeellinen yksi maassa lojuva lehti voikaan olla. Samuli Vänttilä. En se etäinen isukki, joka asuu töissä ja pitää sylissä harvoin. Isi, isi, miksi se on pudonnut siihen. – Isi, isi, tuu jo, aukaise heti. Miksei siitä, miten lapsi kasvattaa meitä aikuisia. – Ei, vastaa viisivuotias, tuu heti. Mutta silti vanhemmuutta määrittävät aivan liikaa tekniset seikat ja menetetyt asiat, se, mitä joudumme uhraamaan. Kuoleeko lapsi-lehdetkin. Touhuaisin totta kai lapsen kanssa sitä ja tätä, lukisin, laulaisin, opettaisin pienestä pitäen ongelmanratkaisua ihan vain siinä leikin ja muun sivutuotteena. 10.11. Kaksivuotiaan legotorni on romahtanut. Pahuksen ruuhkavuodet, niitä kait tässä sitten eletään. Miksei siitä, kuinka ylpeä voi olla, kun lapsi oppii lukemaan. Vanhemmuus on rankka laji. Miksi, miksi, miksi. Samalla kuitenkin halusin valmistautua olemaan maailman paras isä. Miksei kukaan puhu tunteista. Minä, lapset ja puoliso. Nukelta on irronnut pää. muistan aina , kun tiesin tulevani isäksi. Kuoleeko ne. Huokaus. Isin pitäisi rakentaa junarata, lähteä ulos, antaa välipalaa, lohduttaa, torua, selvittää, selittää, siivota, lukea satu, tehdä ruoka, rauhoitella kiukkua, leikkiä, tehdä temppuja. 2017 5 Toimittajalta Menetetyt vessareissut ja muita isyyden ominaisuuksia Rämpytiti rämp. Niin miksi, kysyy isi itseltäänkin. Se on yksi syy, miksi lapsia hankitaan entistä vanhempina. Muuta en tarvitse. syksyn ensimmäinen lehti kierii tuulen mukana asfalttia pitkin. Viisivuotias juoksee perään ja kaksivuotias kikattaa. Kun Suomessa puhutaan huolestuneesti alhaisista syntyvyyslukemista, unohdetaan, kuinka negatiivinen mielikuva vanhemmuudesta vallitsee. Miksi tulee syksy. paljon totta mielikuvassa on, sitä ei voi kiistää. samanlaisessa ristipaineessa elävät monet tämän päivän aikuiset, jotka odottavat lasta tai miettivät, olisiko niiden aika nyt vai ei kenties koskaan. Hyvästi oma aika, hyvästi parisuhdeaika, hyvästi harrastukset ja hitaat aamut, hyvästi elämä. Vanhemmuus nähdään helposti uhkakuvana, joka riistää vapaan itsenäisyyden, heittää oman ihanan elämän nurin niskoin
Ajassa Sanottua 6 10.11.2017 Metsässä on ankeata, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua. Torvaldsin viesti on, että Natoon kannattaa hakeutua nyt, kun turvallisuuspoliittinen säätila on vielä sentään siedettävä, vaikkakaan ei enää kaunis. Jos tai kun presidentti haluaa ratkaista vaalit ensimmäisellä kierroksella, taakse ryhmittyneitä Nato-kriittisten tai -vastaisten äänestäjien massoja ei ole varaa menettää. Ainakaan sinne, missä Torvalds nyt heiluttaa Nato-lippuaan, Niinistö ei voi kovin pitkälle lähteä. Jatkokautta havitteleva presidentti Sauli Niinistölle ongelma ei ole ehkä suuri, mutta pieni kiusa kumminkin. Uutuutena on myös Suomen presidentinvaalien ensimmäinen avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta liputtava ehdokas, RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds. Fatim Diarra Facebookissa Pekka Pohjolainen Presidentinvaalien pöydällä on melko tuhti turvallisuuspoliittinen kattaus, jos sitä vertaa edellisiin vaaleihin. Tuolloin Niinistön niin sanottu ”eurooppalainen Nato” ei tahtonut avautua millään medialle ja äänestäjille, ja poltteli ehdokkaan näppejä jossain määrin loppuun asti. Suomessa on vain pienehkö vakaumuksellisten Nato-mielisten äänestäjien joukko, mutta heitä löytyy varsinkin kokoomuksen riveistä ja äänestäjäkunnasta. Mikähän konteksti olisi ok näille puheille. Jos lehdet alkaisivat tehdä jokaisesta keskustalaisen kuntapoliitikon huonosta vitsistä uutisia, niin mitähän siitäkin seuraisi. Touko Aalto Iltalehdelle Diarraa puolustavan Touko Aallon mukaan puheet maalaisten insestistä oli irrotettu kontekstista. Europarlamentaarikko arvioi, että Venäjä ajautuu ennemmin tai myöhemmin erittäin vakavaan taloudelliseen kriisiin, jonka seuraukset voivat olla arvaamattomia. suomen Nato-jäsenyydestä on keskusteltu enemmän tai vähemmän kaikissa 2000-luvulla käydyissä eduskuntaja presidentinvaaleissa. Sitä tilannetta varten Suomen on hänen mielestään hakeuduttava Naton suojiin ja vieläpä pelkällä eduskunnan päätöksellä. Mikko Kärnä Twitterissä Mikko Stig/Lehtikuva Suomessa on vain pienehkö vakaumuksellisten Natomielisten äänestäjien joukko.. Jäsenyys ei ole kuitenkaan tullut vuosien saatossa ainakaan lähemmäksi, pikemminkin päinvastoin. Suhde Natoon on ollut Niinistölle hankala asia jo vuoden 2006 vaaleista lähtien. Hänen saamastaan kannatuksesta saattaa hyvinkin tulla yksi vaalien seuratuimpia asioita. Torvalds Niinistön kiusana Kyse oli mustasta huumorista. Aivan varmasti moni heistä tuntee nyt viehtymystä Torvaldsin äänestämiseen
Siinä näkyy Tanskan rannikkoa ja kaistale Norjan rannikkoa. Laaninen jatkaa Suomenmaan avustajana esimerkiksi seuraamalla sadan vuoden takaisia tapahtumia Santeri Alkion päiväkirjojen valossa. Molemmat erityisavustajat tukevat myös keskustan ministeriryhmää kotimaan asioiden osalta. Ensi viikolla työt aloittaa Satu Mäki-Lassila, joka on aiemmin toiminut muun muassa opetusja kulttuuriministeriön neuvottelevana virkamiehenä. suomessa ei ole tällä hetkellä satelliittien lähettämiseen tai muuhun avaruustoimintaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Johanna Vuorelma Twitterissä Mitään vihapuhetta toisia ihmisiä kohtaan ei voi oikaista väittämällä mustaksi huumoriksi. Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina rakennettu Aalto-1 otti heinäkuussa kiertoradaltaan historian ensimmäisen suomalaissatelliitista otetun kuvan. Heikentää uskottavuutta. Ainoa varsinaisesti avaruutta koskeva laki on laki avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesta vuodelta 1970. Ajassa Sanottua 10.11. – Lähdin jouluruuhkan avuksi Sipilän esikuntaan, hän itse kommentoi nimitystään. Kuva on otettu noin 500 kilometrin korkeudesta. Tiedot lähetetään myös YK:n pääsihteerille kirjattavaksi YK:n ylläpitämään kansainväliseen rekisteriin. Laaninen ja Mäki-Lassila Sipilän esikuntaan Suomi saa avaruuslainsäädännön Pekka Pohjolainen suomi saa lainsäädännön avaruustoiminnasta ja avaruuteen lähetettävien esineiden rekisteröinnistä. Satu Mäki-Lassila on kirjoittanut vuoden 2016 alusta Suomenmaahan kolumneja diplomaattipuolisonsa asemapaikalta Libanonista. timo Laaninen on yksi pitkäaikaisimmista keskustalaisten ministereiden erityisavustajista. #vihreät #eivihapuheelle Suvi Mäkeläinen Twitterissä Kaikki mitä tarvitsen on täällä minulle lähellä. Hänen toistaiseksi viimeinen kolumninsa julkaistaan ensi viikon Suomenmaassa. En tarvitse ketään kertomaan, mikä kaikki täällä on kurjasti tai pilkkaamaan. 2017 7 Pitäisi vihreiden johdossa pystyä yksiselitteisesti tuomitsemaan vastenmieliset lausunnot oman puolueen sisältä. Eduskunnan työn alle saama lakipaketti liittyy alan kotimaisen toiminnan lisääntymiseen. Aa lto -y lio pi st o M ar ia Se pp äl ä. Tytti Määttä Twitterissä Pirkko Wilén Pääministeri Juha Sipilän esikuntaa on vahvistettu. Tällä kertaa hänen pestinsä jatkuu vain tammikuun loppuun saakka. Lain myötä perustetaan kansallinen avaruusesineiden rekisteri. Sen mukaan jokainen on velvollinen ilmoittamaan lähimmälle poliisi-, rajavartiotai sotilasviranomaiselle havaitessaan avaruusaluksen miehistön joutuneen onnettomuuteen, hätään tai suorittamaan pakkolaskun – tai muuten laskeutuneen Suomen maatai merialueelle. Nyt laki avaruuslentäjien pelastamisesta kumotaan, koska pelastuslaki kattaa sen sisällön. Marraskuun alussa eritysavustajan tehtävässä aloitti keskustan entinen puoluesihteeri, Suomenmaan entinen toimittaja ja päätoimittaja Timo Laaninen. Muitakin satelliittihankkeita on vireillä. Keskustan palveluksessa hän on ollut monissa eri tehtävissä muun muassa ministerien erityisavustajana ulkoministeriössä ja ympäristöministeriössä. Suomesta tuli avaruusvaltio, kun ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin kesällä avaruuteen Intiasta
– Koulutuksen pitää edelleen olla tasapuolisesti saavutettavissa maantieteeseen tai vanhempien lompakkoon katsomatta. Aatteelliseksi ohjenuoraksi Heikkilä nostaa liittokokouksessa hyväksyttävän periaateohjelman. Vastakkain ovat historiaa Tampereen yliopistossa opiskeleva 26-vuotias Lauri Heikkilä ja liiketaloutta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Helsingissä opiskeleva 21-vuotias Auli Piiparinen. Sitä pitää olla koko ajan eikä vasta hieman ennen vaaleja, hän painottaa. – Kun tulin Helsinkiin opiskelemaan, näin heti sen potentiaalin, mikä esimerkiksi ammattikorkeakouluissa on olemassa. Yhtenä esimerkkinä visioinnin tarpeesta Heikkilä mainitsee ympäristöpolitiikan. – Meidän pitää tietää, miksi olemme keskustalaisia. Liiton historian ensimmäinen strategia ja uusiutuva periaateohjelma ottavat askelia KOL:n tulevalle vuosikymmenelle, Piiparinen painottaa. – Visiointi on sitä, että näkee jotakin, mikä ei ole vastassa ihan nurkan takana, hän selventää. Rohkea visionääri ja kansansivistyksen kompassi Ympäristöasioissa opiskelijoilla voisi olla paljon annettavaa koko puolueelle. 8 10.11.2017 Risto Luodonpää KesKustan OpisKelijaliitOn (KOL) puheenjohtajakisa huipentuu lauantaina Turussa järjestettävässä liittokokouksessa. Piiparisen mielestä oikeanlaisella kaupunkipolitiikalla voi olla ratkaiseva merkitys koko puolueen menestykseen. Kyllä keskusta-aatteen pitää edelleen olla se kansansivistyksen kompassi. Mutta olen vahvasti myös sen kannalla, että jäsenten on nähtävä toisiaan kasvokkain myös kokousten välillä. KOnKreettisiKsi välineiksi Heikkilä nostaisi eri teemojen ympärille perustettavat keskustelufoorumit ja ideapajat. – Somekulttuuria pitää kehittää. Piiparinen puolestaan vaikuttaa KOL:n liittohallituksessa ja on kotipaikkakuntansa Leppävirran tuore kunnanvaltuutettu. Opiskelijat ovat aidosti kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Esimerkiksi naapurijärjestöt voisivat tiivistää yhteistyötään tapaamisten merkeissä, hän ehdottaa. – Pahinta olisi jäädä nyt rääppiäistunnelmiin juhlavuoden jäljiltä. Olen itse ollut ohjelmaa myös laatimassa. – Mutta vaikuttaminen pitää aloittaa heti. Periaateohjelmasta Piiparinen painottaa erityisesti sivistystyön merkitystä. 80-vuOtiaan liiton pitää Piiparisen mielestä kunnioittaa perinteitä, mutta ei jäädä niiden varjoon paistattelemaan. lauri HeiKKilä haluaisi uutena puheenjohtajana tuoda keskustaopiskelijoiden välille enemmän aatteellista keskustelua ja nykyistä huomattavasti rohkeampaa visiointia. auli piiparinen nostaa esiin tärkeimpinä KOL:n tulevaisuuden tekijöinä uusien jäsenten hankkimisen, aktivoinnin ja keskustalaisen kaupunkipolitiikan kehittämistyön. – Ympäristöasioissa opiskelijoilla voisi olla paljon annettavaa koko puolueelle. Jaakko Martikainen. Pälkäneeltä kotoisin oleva Heikkilä on kuluvan vuoden ajan toiminut liiton varapuheenjohtajana
Meillä on maailman laadukkain varhaiskasvatus kaikkien lasten ulottuvilla. Esitys on kaavamainen. 2017 9 Täällä Bryssel Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti uusiutuvan energian pelisäännöistä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä kodinomaisempaa varhaiskasvatuksen tulisi olla. Isoista kokonaisuuksista ei päästy sopuun neuvotteluissa, joten niistä äänestettiin tarkistus tarkistukselta. Valiokunta tahtoo vaikeuttaa bioenergian käyttöä liikenteessä, mutta ei tarjoa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi mitään konkreettista. Uusien varhaiskasvatusvelvoitteiden sijaan tarvitaan matalamman kynnyksen osallistumista ja vanhempien vastuuta kasvatustehtävässä. Mutta se on vain yksi osa uusiutuvan energian kokonaisuutta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsille luetaan ja luetetaan, sitä paremmin monipuolinen lukutaito kehittyy. Komission asiantuntijat joutuvat nyt pähkäilemään, olisiko esitetyllä raaka-ainerajauksella edes mahdollista saavuttaa liikenteen uusiutuvien tavoitteita. Pahimmassa tapauksessa biopolttoaineyhtiöiden pitäisi toistuvasti varmentaa, ettei niiden hankkimille raaka-aine-erille ole korkeamman jalostusarvon käyttötarkoitusta. Linjaukset heikentäisivät vähäpäästöisten kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoedellytyksiä ja osuisivat kovaa suomalaisiin yhtiöihin. Metsästä hankittua raaka-ainetta saa käyttää uusiutuvaksi energiaksi, jos jäsenmaan metsälainsäädäntö täyttää ympäristönsuojeluvaatimukset ja huomioi vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle. 42) huolta nuorista, jotka lukevat ja omaksuvat tekstiä huonosti. Lukemisen ymmärtäminen ja luetun tiedon soveltamisen taito opitaan vain lukemalla. Mikään ei korvaa kodin merkitystä. Siitä olen Luukkaisen kanssa samaa mieltä, että suomalaisten oppimistasoa on nostettava. Vihreän mepin johtama prosessi oli malliesimerkki huonosta lainvalmistelutyöstä. Raportti hyväksyttiin äänin 32 puolesta, 29 vastaan ja neljä tyhjää. Vakaalta liiketoimintaympäristöltä putoaisi pohja ja byrokratia kasvaisi. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Kädenvääntö uusiutuvasta energiasta ”Lapsen lukutaito kehittyy lukemalla ja luettamalla” Suoraan kysyen AnjA MAnninen oaj:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kantaa Suomenmaan kolumnissaan (s. Mistä huono lukutaito johtuu, keskustan kansanedustaja ja luokanopettaja Mirja Vehkaperä. 10.11. suomELLE tärkeät metsäbiomassan kestävyyskriteerit menivät äänestyksessä hyvin. Kyseessä on vain valiokunnan kanta, mutta sen pohjalta äänestetään täysistunnossa ensi vuoden alussa. Samalla kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa tulisi kasvattaa. Väitän, että lapset ja nuoret lukevat nykyään vähemmän. Täysistuntoon kaavaillaan uusia tarkistuksia, joilla valiokunnan lapsukset siivotaan pois. Työelämän joustot, vanhempainvapaauudistus ja lapsen tarpeiden huomioiminen ovat keinoja tukea lasten kehittymistä. Äänestin raporttia vastaan. Vihreätkin voivat toki esittää omia rajoittavia tarkistuksiaan, mutta niiden taakse tuskin löytyy enemmistöä. Vanhempien tehtävä on päättää, miten lasten hoito ja hoiva ennen esiopetusta järjestetään. Lähtökohtaisesti kyllä. Oma ryhmäni jakaantui asiassa kahtia. Väsytystaktiikka tuotti lopulta tekijöilleen hedelmää. Kannatatko esitystä. Oletko samaa mieltä Luukkaisen kanssa siitä, että varhaiskasvatus on tehokkain keino tasata lasten tulevaa opintietä ja mahdollisuuksia. Suomen metsälaki täyttää kriteerit kirkkaasti. Äänestettävää oli sata sivua. M ar ia Se pp äl ä. Luukkaisen mielestä olisi perusteltua pohtia, tulisiko 1–3 vuotta varhaiskasvatuksesta ennen esikoulua olla osapäiväisesti kaikkia lapsia velvoittavaa. Lapsuus, leikki ja luontaisten oppimisen kypsyystasojen kunnioittaminen ovat tärkeämpiä kuin mallisuoriutuminen. Työ jatkuu täysistunnossa. Linjauksiin kuuluu lisävaatimuksia myös sallituille raaka-aineille. Uutisten, viestien, tekstien on oltava sosiaalisen median mallin mukaan lyhyitä ja ytimekkäitä. Sallittujen raaka-aineiden valikoimaa kavennettiin
Välittäminen on säilynyt suomalaisen isän tunnusmerkkinä.. Tieteellisten tekstien ohessa on syntynyt kymmeniä teoksia ja oppaita ratkomaan arkisen elämän ongelmakohtia. 10 10.11.2017 Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala on tutkijan roolinsa ohella myös suosittu luennoitsija ja tuottelias kirjailija
Hän on puhunut jopa ääriyhteiskunnasta. – Monet tuon ajan isät kasvattivat poikansa työn avulla ja työn ääressä, kun sanoja ei aina oikein löytynyt. TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä Kohtuus kaikessa – myös hyvässä isyydessä Isänpäivä Tavallinen kasvuympäristö uhkaa jäädä tehokkuutta ja suorittamista vaativan ajattelun jalkoihin, pohtii kasvatustieteen professori Juha T. hanKalia tilanteita syntyy myös silloin, kun vanhempi, yleensä perheen isä, joutuu olemaan esimerkiksi työn takia pitkään pois kotoa. He tuntevat syyllisyyttä ja häpeää ja miettivät, miten voisivat pelastaa tilanteen. Millaista sen Hakalan mukaan kuuluisi olla, mutta mitä se ei tänä päivänä läheskään aina ole. Joku pistää aina paremmaksi ja kertoo vetäisseensä 24 tunnin juoksun Ateenan paahtavassa helteessä. Kyse ei tällä kertaa ole miehen omista elämäntavoista tai suhtautumisesta radikalismiin, vaan näkökulmasta ihan normaaliin arkiseen perhe-elämään. Kuten nyt vaikkapa uraputkessa kiitävän isän suhtautumiseen omaan jälkikasvuunsa. Heillä on sisimmässään tunne, ettei tilanne ole ihan reilassa perheen näkökulmasta. Isät ovat edelleen hieman erilaisessa asemassa kuin äidit. – Mutta ei tämä ihan helppoa ole vieläkään. Mutta toisaalta hän oli hyvin välittävä ja vastuuntuntoinen omia lapsiaan kohtaan. Roolista ei pysty irrottautumaan, vaan strategiat, johtamiset ja kasvuajattelu alkavat hallita helposti myös perhe-elämää, hän muistuttaa. Hakala paljastaa oman elämänfilosofiansa vieraalle heti kättelyssä. Isiltä tuntuu puuttuvan sellainen tukiverkosto, joka äideille syntyy jo hiekkalaatikolla toisten äitien kanssa jutellessa. Miesten taas on ollut aina helpompi jutella toiselle miehelle vaikkapa autoista tai urheilusta. Kasvatustieteilijänä Hakala on huolissaan, miten edellä mainitun kaltainen ajattelu vaikuttaa perheisiin. – Maratonin juoksemisella ei tahdo kehdata enää kehuskella. Hakalan mukaan tämä rooli oli pitkään kuin liimattuna varsinkin sodanjälkeisten sukupolvien asenteisiin. – Työelämän kovat tavoitteet ja suorituskeskeisyys siirtyvät turhan herkästi myös vapaa-aikaan. – Kaikki perheessä haluavat harrastaa. Yritän vaikuttaa kaikenlaista ääriajattelua vastaan, hän toteaa Kokkolan yliopistokeskuksessa sijaitsevassa työhuoneessaan. Hakala ottaa hiukan karrikoidun esimerkin minkä tahansa työpaikan kahvipöytäkeskustelusta. – Oli sitten kyseessä laihduttaminen tai mikä asia hyvänsä, niin mikään tavallinen ei enää riitä, vaan kaikki vedetään överiksi, hän kuvailee. – Niinpä he ostavat hädissään lentokentältä jonkun kalliin lelun tai välkkyvän toppahaalarin ikään kuin korvaamaan sitä, että eivät ole voineet olla läsnä lastensa arjessa. Hakalan havaintojen mukaan paljon matkustavat isät ovat usein koulutettuja tai yrittäjiä. Hän ei paljon ylimääräisiä puhunut eikä pitänyt ääntä itsestään. – Oma isäni vastasi täysin sitä roolia, mikä aiemmin oli vallalla. – Miehet tulevat perjantai-iltana jostain päin Eurooppaa kotiin. 10.11. – Ja sekin on nähty, että lasten harrastusten kautta toteutetaan ikään kuin vanhempien omia tavoitteita. Hakala. Eiväthän harrastukset huono asia ole, mutta tarpeeksi pitkälle vietynä ne ovat väistämättä poissa perheen yhdessä viettämästä ajasta. – Vaikka ajat ja asenteet ovat muuttuneet, niin juuri välittäminen on säilynyt suomalaisen isän tunnusmerkkinä näihin päiviin asti. 2017 11 Kasvatustieteen professori Juha T. Hakala näkee suorittamistarpeen heijastuvan esimerkiksi harrastuksiin. Kohtuuden puolestapuhuja ja Kohtuuden kirja -nimisen palkitun teoksenkin laatinut Hakala on aidosti huolissaan nykyajan ihmisten ajattelutavasta. Monet siinä onnistuivat, niin minunkin isäni, Hakala toteaa ylpeänä saamastaan kasvatuksesta. Aina ei ehkä muisteta edes kysyä, onko aktiivinen harrastaminen enää lapsen oma tahto, professori pohtii. – Äideillä on omat nykyajan ompeluseuransa ja kanavansa, joissa he puhuvat lapsista ja lastenhoidosta. – Olen kohtuuden ystävä ja kannattaja. 1960-luvun alussa syntynyt kasvatustieteen professori pystyy selittämään tuolloisen asenneilmapiirin omien kokemustensa pohjalta. Roolimallit ovat muuttuneet reilusti pehmeämpään suuntaan niistä ajoista, kun isän tehtävä määriteltiin tyyliin ”rahaa kotiin tuova talonmies”
Luulin sen löytäneen hirvet. Toisaalta susien reviirialueilla elävät ihmiset kokevat, ettei heillä ole keinoja puuttua suden ongelmalliseen käyttäytymiseen. suden ja ihMisen yhteiselo ei ole ongelmatonta. Sillä oli jo 30 kilometriä hirvityöskentelyä tehtynä, Koski kertoo muutamaa päivää myöhemmin Nivalan Eränkävijöiden majan pitkän pöydän ääressä. Koska alue oli pieni ja passitettu tiheästi ympäriinsä, hirvimiehet olettivat, että sudet eivät olisi olleet alueella. – Koira oli ilmeisesti 300 metrin päässä, kun se aloitti haukun. 12 10.11.2017 Metsästyskauden alettua eri puolilta maata on kuulunut uutisia, että sudet ovat tappaneet metsästyskoiria. TeksTi: AnjA MAnninen kuvAT: MAriA seppälä Hyvä ystävä joutui susien suuhun – Ei liha tai ampuminen ole motivaatio, vaan koiran ja isännän yhteistyö, Keijo Koski muistuttaa. Yhtäältä suden koetaan menettäneen luontaista ihmisarkuuttaan, kun se on levittäytynyt myös tiheämmin asutuille alueille. Arvelin, että hirvi oli potkaissut koiraa tai vielä pahempaa, että se oli joutunut susien suuhun, Koski muistelee. – Olin jo syöttänyt koiran, ja tarkoitus oli lopettaa pyynti siltä päivältä. Eläinlääkäri joutui lopettamaan sen. Haukku loppui heti alkuun, liike putosi nollaan ja kuului outo rähähdys. Susikeskustelu lainehtii ääripäästä toiseen. Susien liikkeistä asutuksen liepeillä on havaintoja pitkältä ajalta. Koiransa menettäneen Keijo Kosken mukaan suurin erimielisyys on susien määrästä Ilmiöt. Erilaisia näkemyksiä yritetään sovittaa yhteen sudenhoitosuunnitelman avulla. Kesän ja syksyn mittaan on uutisoitu susien tappaneen lampaita eri puolilla Suomea, muun muassa Pulkkilassa, Vaalassa, Karjaalla, Ristijärvellä ja Tohmajärvellä. – Tiesin, että kaikki ei ole kunnossa. Keijo Kosken mukaan hirvijahdin suurin viehätys piilee ainoastaan siinä, että saa hyvän ja toimivan koiran, jonka hirvityöskentelyä, liikkeitä ja haukkua omistaja voi seurata koiran kaulaan kiinnitetyn gsp-paikantimen avulla. Koira oli väsynyt ja märkä. keijo koski menetti sunnuntaisena jahtipäivänä parhaan ystävänsä, kun sudet raatelivat hänen käyttövaliokoiransa Cinin. tiedossa oli, että lähellä pyyntialueita on susireviiri, jonne pyyntiä ei mielellään suunnattu. Nivalan Maliskylässä sudet raatelivat henkihieveriin Keijo Kosken jämtlanninpystykorvanarttu Haanpään Cinin. Koska pyyntialue oli pieni, ja ympärillä tiheä passiketju, Koski päätti vielä käydä alueella, jossa hirviä todettiin olevan
Kosken mukaan tilanne on muuttunut muutamassa vuodessa. 2017 13 Talven 2016 metsästyksessä saaliiksi päätyi myös laumojen alfayksilöitä, vaikka tavoitteena oli kohdentaa metsästys nuoriin yksilöihin. Oulu Raahe Ylivieska Kokkola Lumijoki Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Kempele Haapavesi Oulainen Siikalatva Sievi Toholampi Kannus Lohtaja Liminka Nivala Penne-suden sijainnit 1.7.–2.11.2017 Lä hd e: Su sit ut ka Vihaamalla emme halua susien perään lähteä, mutta jotenkin susipaine olisi saatava pidettyä kurissa.. Hänen mukaansa kannanhoidollisen metsästyksen ainoana tehtävänä oli maaseudun hyväksynnän ostaminen susipolitiikalle. Alueella liikkuu esimerkiksi Penne-niminen pantasusi. – Vihaamalla emme halua susien perään lähteä, mutta jotenkin susipaine olisi saatava pidettyä kurissa. Hoitosuunnitelman esityksen mukaan talvella 2015 ja talvella 2016 kokeiltiin suden metsästämistä aiempaa joustavammin. LuonnonvaraKesKus Luken uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta. Aivan lutunen, Koski kuvaa ystäväänsä. Laittomat tapot käsiteltäisiin edelleen törkeinä metsästysrikoksina. Koiralta oli purtu niskalihakset poikki, nahka oli revitty ja päässä oli hampaanjälkiä. Kentällä ei pidetä luotettavina Luken susilaskelmia. Samana päivänä, kun sudet hyökkäsivät Kosken koiran kimppuun, tehtiin kahdesta sudesta näköhavainto toiselta puolelta kylää. Ihannetilanne olisi Kosken mukaan hallittu susien metsästys, joka olisi nykymuotoista kannanhoidollista metsästystä huomattavasti helpommin toteutettavissa ja koskisi nimenomaan ihmisiin tottuneiden yksilöiden poistamista. Tarkoituksena oli tehdä pennut ensi keväänä. Kanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. – Minut susi tai karhu on nähnyt kymmeniä kertoja. susia tutKinut ja niistä kirjoittanut lestijärvinen Kaj Granlund esittää kannanhoidollisesta metsästyksestä luopumista. Koski kertoo rapsutelleensa koiraa ja sadatelleensa mielessään, että antoi näin tapahtua parhaalle kaverilleen. Jotakin on pakko tehdä karjanhoitoa, koululaisten kuljetusta ja metsästysharrastuksen säilymistä ajatellen. Tammikuussa 2015 hyväksytyn sudenhoitosuunnitelman tavoite on sovittaa yhteen sudensuojelu ja susireviireillä asuvien ihmisten tarpeet. Viiden miehen vuorokannoin Cini kannettiin metsästä eläinlääkärille, joka totesi, ettei mitään ollut tehtävissä ja antoi lopettavan piikin. Ne poikkeavatkin esimerkiksi maaja metsätalousministeriön luvuista, joiden mukaan susikanta kasvoi talveen 2016 laskennallisesti 220–245 yksilöstä 275–310 yksilöön. Tappaminen ei vaatisi erillistä lupaa, mutta viranomaiset tutkisivat kunkin tapon lainmukaisuuden. Cini oli perheenjäsen. Susia hän ei ole koskaan nähnyt mutta jälkiä useinkin. Keijo KosKi on vuodesta 1983 liikkunut Nivalassa ja lähikunnissa metsänhoitotehtävissä ja tuntee alueet läpikotaisin. Kosken mukaan koiramiehet ovat susivaaran vuoksi jo jaksamisensa rajoilla. – Olisipa ihminenkin yhtä hyvä kuin tämä koira. – Yksistään meillä ja naapurikunnissa on havaintojen mukaan 20–30 sutta, joka olisi jo 25 prosenttia Suomen koko susikannasta, Koski huomauttaa. Suunnitelma sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen. Susi on myös EU:n luontodirektiivin suojelussa. Sen haudalla kotitalon takana palavat kynttilät. Riski koiran menettämisestä on aina olemassa, ja tietyt susialueet jäävät metsästyksen ulkopuolelle. Sen perusteella sallitaan vain uhkaa ja vahinkoa aiheuttavien susiyksilöiden kaataminen. Ministeriö hyväksyi vuoden 2016 joulukuussa asetuksen, jolla annetaan poikkeuslupa 53 suden kaadolle vuodessa. Keijo Kosken mukaan suurin ongelma on epäluulo. Tyttärelle eläin oli rakas. Maaja metsätalousministeriön mukaan vuosina 2014 ja 2016 tehdyt kyselyt osoittivat, että joustavampi metsästys vaikutti positiivisesti ihmisten susiasenteisiin. 10.11. Sydänmaita ja saloja ei enää löydy, ja sudet ovat tulleet talojen nurkille. Koski arvelee, että jos alueella on vielä susista vapaa tyhjiö, uudet sudet perustavat siihen pian reviirin ja lauman. – Susia ei näkynyt, mutta kaukana ne eivät varmaankaan olleet, Koski olettaa. Cini ehti olla Koskella reilut neljä vuotta. Alfapari johtaa laumaa ja hoitaa myös lisääntymisen. Ei minkäänlaista aggressiota ihmisille tai eläimille. Isäntä löysi koiransa kahdessa minuutissa tiheästä kuusikosta vielä hengissä ja sokissa. Vaihtoehtona Granlund esittää muutosta lakiin siten, että suden saadaan tappaa aina, kun se tulee pihoihin tai uhkaa asutusten välittömässä läheisyydessä laiduntavaa karjaa
sata vuotta vallankumouksesta. taas joukkomurha. Nainen seisoskeli joukkomurhan uhrien muistolle pystytettyjen ristien juurella Sunderland Springsissä Texasissa Yhdysvalloissa. Nike hyödynsi Hollannin verolain aukkoja. Tiistaina tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän lokakuun vallankumouksesta, jonka seurauksena Neuvostoliitto perustettiin. Venäläissotilas seurasi toisen maailmansodan tapahtumiin liittyvien juhlallisuuksien ohimarssia Punaisella torilla Moskovassa. Yksi pidätetyistä on miljardööri, prinssi Alwaleed bin Talal, joka on maailman rikkaimpia ihmisiä. veronkiertoa. Apple puolestaan siirsi miljardeja dollareita Britannian erityisalueelle Jerseyn saarelle. Saudi-Arabiassa kruununprinssi Mohammed bin Salmanin vallan arvellaan vahvistuneen sen jälkeen, kun kruunuprinssin johtama korruptionvastainen komitea pidätti maassa muun muassa 11 prinssiä, liike-elämän johtohahmoja, neljä nykyistä ja kymmeniä entisiä ministereitä. Poliisin mukaan joukkomurhan motiivi liittyi perheriitoihin. Nuorimmat uhrit olivat pikkulapsia. 26 ihmistä kuoli ja 20 haavoittui, kun amerikkalaismies avasi tulen baptistikirkossa kesken jumalanpalveluksen. Koonnut: samuli vänttilä Mladen Antonov / AFP Photo / Lehtikuva. 14 10.11.2017 Maailman kuvat lisää valtaa pidätyksillä. Amerikkalaisyritykset Nike ja Apple ovat kiertäneet veroja käyttämällä hyväkseen Euroopassa sijaitsevien maiden tai alueiden verolakien porsaanreikiä. Veronkierto käy ilmi Paratiisin paperit -nimisestä tietovuodosta
Monikulttuurisuuden arvostaminen ja siitä nauttiminen ei tarkoita luopumista omasta kulttuurista. Kuten Alexander Stubb vuonna 2015 twiitissään totesi: ”Monikulttuurisuus on rikkaus – ei mulla muuta”. Päinvastoin, se on suvaitsevaisuutta kanssaihmisiä kohtaan sekä moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista. Se ei myöskään tarkoita sitä, että meidän kaikkien tulisi olla samanlaisia. Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae ”Monikulttuurisuus on rikkaus – ei mulla muuta” Valtameren takaa. kulttuuri-identiteetti on ihmisoikeus ja osa ihmiskunnan yhteistä perintöä. Tästä huolimatta tunnen itseni tällä hetkellä enemmän suomalaiseksi kuin koskaan kotimaassa asuessani. Niin tosiaan, minäkin olen maahanmuuttaja ja vaikutan omalta osaltani New Yorkin monikulttuuriseen katukuvaan. Lisäksi maahanmuuttoon, pakolaisuuteen ja terrorismiin liittyvissä vaikeissa kysymyksissä on muistettava lähtömaassa mahdollisesti koettu kulttuurista riippumaton vaino tai syrjintä. Se ei myöskään kampanjoi maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. Monikulttuurisuus ei kuitenkaan suinkaan tarkoita terrorismin kannatusta tai sen hyväksymistä. 10.11. 2017 15 Paras ystäväni New Yorkissa on kotoisin Malediiveilta. Omalla kohdallani vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ei pelkästään ole avartanut maailmankatsomustani, vaan myös vahvistanut arvostustani suomalaisia kulttuuriperinteitä kohtaan. Monikulttuurisuus sekä maailmassa valloillaan oleva keskustelu monikulttuurisuudesta tuntuvat helposti yhdistyvän negatiivisena lieveilmiönä maahanmuuton tai pakolaisuuden ongelmiin, joita kohtaavat niin vastaanottajat kuin maahanmuuttajat, sekä ääri-islamilaiseen terrorismiin. Asun suomalaisen kanssa ja vietän suuren osan vapaa-ajastani edellä mainittujen lisäksi englantilaisen, etelä-afrikkalaisen, egyptiläisen, kanadan-irakilaisen ja amerikkalaisen kanssa. Siksi olikin surullista kuunnella, kun Yhdysvaltojen presidentinvaalien alla eräässä ravintolapöydässä käydyssä keskustelussa todettiin, miten ”jokainen maahanmuuttaja joutaisi poistumaan sinne mistä tulikin”. Aksenttini vuoksi minua luullaan usein irlantilaiseksi – johtunee kaiketi irlantilaisesta kämppäkaveristani Lontoon opintojeni aikana. Sauna, sisu ja satavuotias Suomi tulevat keskusteluissa esille enemmän kuin usein, ja olen moneen otteeseen vastannut kysymyksiin suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, äitiyspakkauksesta sekä eukonkannon MM-kisoista. Sen kunnioittaminen on myös välttämätöntä alati globalisoituvassa maailmassa, jossa elämme. Rakastan intialaista ruokaa, sillä intialainen ystäväni Lontoossa tutustutti minut aikoinaan oman ruokakulttuurinsa saloihin. Ilman monikulttuurisuutta en Suomeen matkustaessani saisi kauan odotettua kebab-annosta paikallisesta ravintolasta enkä osaisi riittävästi arvostaa palapaistia perunamuusipedillä. Parhaillaan monikulttuurisuus edustaa eheää yhteiskunnan tilaa, jossa eri kulttuurien ja uskontojen edustajat elävät rinnakkain, toisiaan ymmärtäen. Tunnen ylpeyttä saadessani tuoda esille omaa kulttuuriani, samalla kun koen olevani etuoikeutettu saadessani pukeutua työni puolesta dhiguhedhuun, Malediivien kansallispukuun
16 10.11.2017 Reportaasi Halpuutettu talonpoika taipuu – mutta kuinka kauan. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä – Kaikki päättäjät pitäisi saada viikoksi tilalle töihin. Näkisivät, mikä täällä on todellisuus, Vesa Koskela sanoo Ylämaan karjansa keskellä.
2017 17 Maataloustuottajat ovat kokeneet viime vuosina kovia. Tahtotila on voimakas, kunhan vain saadaan palikat, joilla toimintaa voi pyörittää, Ylämaan karjaa kasvattava Vesa Koskela sanoo.. Moni on lopettanut, mutta osa jaksaa yhä uskoa parempaan tulevaisuuteen, syklin kääntymiseen. 10.11
Jotain edistystä tapahtuikin, mutta seuraavaksi jysähtivät päälle kauppaketjujen halpuutuskampanjat. Lopulta tuottajaväki suivaantui ja lähti traktorimarssille Helsinkiin. Tappiota maksetaan kenties vielä ensi vuonnakin. Tiloille ei ole kertynyt puskurirahastoja. Omavaraisesti sikansa syöttänyt tuottaja joutui lisäksi miettimään, mistä ja millä hinnalla saa karjalleen evästä. Syyskuun alussa näytti vielä valoisalta, vilja vain ei ollut aivan joutunutta. Velkarahalla tuotantoaan laajentaneet yrittäjät olivat hätä kädessä laskuineen ja lyhennyksineen. Pelloilla mätänevän sadon koko elinkaari siemenistä ja apulannoista alkaen tarkoittaa enemmän kustannuksia kuin mitä siitä saadaan tuloa. Paikoitellen jopa 60–70 prosenttia sadosta jäi puimatta tai oli käyttökelvotonta. Huonot Säät pienensivät satomääriä, mutta aiheuttivat myös huomattavia lisäkustannuksia. Ainoat sateettomat päivät kostutti ankara sumu. Pellervon taloustutkimus ehti keväällä ennustaa, että maatilojen talouskriisin pohja on saavutettu ja tilat uskaltavat taas investoida. 18 10.11.2017 jähmettänyt pohjoissavolaisen maiseman. Kuivaaminen vei enemmän aikaa, kalusto kärsi ja puimureita oli puhdistettava tunnin, parin välein. Uusien tuotantopanoksien hankkiminen tarkoittaa jälleen kerran menemistä lakki kourassa pankinjohtajien pakeille. Peltoon jäävä sato oli hävitettävä, jotta maata pääsi muokkaamaan. Juha Partanen arvioi tilakohtaisesti kadosta koituvan kymmenien tuhansien eurojen tappioita. Pielavetisen Ikälän sikatilan pihaan johtavan koivukujan vieressä vehnäsato vaikuttaa unohdetulta. Sen jälkimainingeissa lähes koko Suomen kansa tuntui ymmärtävän tuottajien ahdingon, asettui vieläpä heidän rinnalleen vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua. Tähkät työntävät vihreitä ituja, kehnon syksyn kelvottomaksi tekemän kasvuston juuressa puskee uusi oras. Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että takana on useita haasteellisia vuosia. Ellei sitten heitä kintaita tunkiolle. Kurimusta ovat entisestään syventäneet epäsuotuisat sääolosuhteet. Pielavedelläkin jäätiin odottamaan puintipoutia, vartomaan sadon kypsymistä kuivauskustannusten hillitsemiseksi. Monet ovat pitkään eläneet väliaikaisrahoituksella. Hän on itse laskenut saavansa palkkaa seuraavan kerran ehkä ensi elokuussa. Suomalainen maatalous on saanut kylmää kyytiä jo pitkään. Lumilaikut täplittävät peltoaukeita, korret jököttävät kuuraisina vasten talvisenharmaan sään värjäämää tienoota. Viljelijät kokivat ne oman arvostuksena romuttamisena. Jo viime vuonna sato jäi heikohkoksi. Korkeatasoisesta suomalaisesta ruuasta kuuluisi maksaa kunnon hinta, Juha Partanen toteaa.. – Tämän pellon sato on täysin menetetty, isäntä Juha Partanen huokaa. Pellot olivat märkiä, vilja lakoontui ja pilaantui. Partanen ennustaa, että moni tulee niin tekemään. Koko Suomessa sato menetettiin osittain. Satojen puolesta näyttikin tulevan hyvä vuosi kylmästä keväästä huolimatta. Tänä vuonna toivottiin parempaa. Alamäki alkoi viimeistään vuonna 2014, kun Venäjän pakotteet sulkivat vientihanat itänaapuriin. – Halpuutus halventaa alkutuottajia. Seuraavaksi vitsaukseksi koituivat tukimaksatusten toistuneet viivästymiset. Vaan ei tullut puintipoutaa
Suurin toivein investoineiden tilojen isot velat, yksinäisyys, yleinen asenneilmasto sekä muut paineet ovat ajaneet monet ahtaalle. Tarvitaan vastuullista ruokaketjua. Tuuli tuivertaa pakkaselle lisää tehoja. Hän onkin kehottanut kaikkia pitämään huolta naapureista ja ystävistä. Moni viljelijä kokee nöyryyttävänä sen, että tulot koostuvat tuista eivätkä tule tuotteesta – maailman puhtaimmasta ruuasta, josta kyllä kannattaisi maksaa. Koskela toivookin, että se saataisiin jotenkin näkyville. – Kyllä minua huolettaa, miten kollegat jaksavat. Uutta ohjelmakautta valmistellaan jo. – Viljelijöistä on tehty sylkykuppeja. Tukijärjestelmä ei motivoi tosiviljelijää. Ja niin kai se täytyy olla tuottajillakin. – Sieltä jos valuisi tuottajalle oikeudenmukaisesti, kuluttaja ei huomaisi mitään. – Lehdissä voitaisiin listata myös asumistukia, päivähoitomaksujen tukia ja muita. – Ei se ihan oikein mene. – Jo yksikin näistä ongelmista olisi riittänyt lyömään viljelijäväen kanveesiin, mutta että piti tulla tämä kaikki, Koskela manaa. Erään kokoomuslaisen nuorisopoliitikon mielestä laskettelukeskuksia ja uimarantoja pitäisi tukea siinä missä ruoantuottajaakin. Hänestä ei voi olla oikein, että 68-vuotias velaton hupiviljelijä saa saman verran rahaa kuin kolmikymppinen tuottajapari, jolla on pari miljoonaa velkaa ja joka hoitaa maitokarjaansa päivästä toiseen jaksamisen äärirajoilla. Välillä hänkin kokee avuttomuutta. Tuskin he muuten olisivat kestäneet kaikkia vastoinkäymisiä. Myös hän toivoisi keskustelua siitä, mikä on oikeudenmukainen suhde ruuantuotannon ja ympäristönhoidon kesken. – Satonsa korjaava ruoantuottaja hoitaa siinä samalla myös ympäristöään, Partanen huomauttaa. Partasenkin mielestä sairastava tukijärjestelmä on yksi syy maatalouden huonoon jaman. Ainakin Partasen jaksamista tällainen keskustelu nakertaa erityisesti. Ja kysyipä keneltä tahansa, tuottajan osuuden pienuus nousee aina ensimmäisenä esiin. Moni soittaa kansanedustajalle viimeisenä oljenkortenaan. Kauppa ei voi olla erillinen saareke. Ihmiset tuijottavat isoja tukisummia eivätkä ymmärrä, etteivät ne lantit jää makaamaan tuottajan tilille. Hallituskin on nähnyt tuottajien hädän ja myönsi maatiloille ensiapuna kriisirahaa 15 miljoonaa euroa. 10.11. Velkaa on suurimmalla osalla valtavasti. Nähtäisiin, ettei viljelijä ole ainoa tuen nauttija, hän heittää. Länsinaapurissa omavaraisuusaste tipahti lähes puoleen ennen kuin heräsi ymmärrys oman tuotannon arvosta. Siikajoen Relletin kylällä lunta sataa sakeasti. Mediassa vauhkottiin, miten väärin yhden toimialan paapominen on. Kannattavuuden saamiseksi kestävälle pohjalle tarvittaisiin satoja miljoonia. Nyt tuottajahinnat ovat siellä selvästi Euroopan keskitasoa korkeammat. Vaan somehan siinä repesi. Siitä puhuu maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.), sitä korostaa ministeri Jari Leppä (kesk.). Nyt on hänen mukaansa oltava hereillä, jotta tauti saadaan parannettua. Tiedän, että moni on tiukoilla kuin viulun kieli, Koskela sanoo. – Tukiin pitäisi palauttaa ikärajat, eikä hömppäheinän viljelystä pitäisi maksaa yhtä paljon kuin aidosta tuotannosta, Koskela puhisee. Toivottavasti kauppatapaasiamies saa lakiin perustuvat valtuudet puuttua asiaan, muuten koko touhu jää kosmeettiseksi, Koskela puistelee päätään. Kuluneena syksynä otsikoihin on noussut aiempaa vahvemmin tuottajien jaksaminen. Mediassa on uutisoitu jopa viljelijöiden lisääntyneistä itsemurhista. Vesa Koskelan Ylämaan karja rouskuttaa heinäpaalin äärellä rauhallisena, otsatukka silmillään, mutta näillä sympaattisilla otuksilla onkin kaksi kertaa paksumpi nahka kuin tavallisilla naudoilla. – Lyötyä kun lyödään, se tuntuu pahalta, hän toteaa. Ja ne rahat pitäisi ottaa kaupasta, ei veronmaksajilta. Kymmenet miljoonat eurot ovat vain tekohengitystä. Hän pelkääkin, että Suomi on Ruotsin tiellä. Pohjois-Savon MTK:n puheenjohtajana vaikuttava Partanen korostaa, ettei suomalaisilla tuotantotavoilla tuotettua ruokaa ole saatavana juuri mistään muualta maailmasta. Tavallaan voi ajatella, että maataloustuet menevät kuluttajalle. Ja vinoonhan nämä suhteet ovat menneet. Jokainen euro lähtee kiertoon. Maatalouden kokonaisahdinko ei Partasen mukaan näpertelyllä korjaannu. 2017 19 Mutta suurin osa ei halua luovuttaa. Jos 1980-luvun lopussa teurastamo maksoi hyvälaatuisesta sonninlihasta 38 markkaa kilolta, mikä nykyrahassa tarkoittaisi noin 10–11 euroa kilolta, saa tuottaja tällä hetkellä samasta lihasta vain kolmisen euroa kilolta. Samaa alleviivaa sisälle pirtin lämpöön päässyt Koskela. Omasta kokemuksesta Koskela tietää, että puhelinsoitto vaikealla hetkellä voi olla ratkaiseva apu. anne kalMari on seurannut läheltä tuottajien epätoivoa. Jo yksikin näistä ongelmista olisi riittänyt lyömään viljelijäväen kanveesiin.. Kuluvaa maatalouden ohjelmakautta hän pitää täysin epäonnistuneena
Jatkuvasti kasvava laskupino ja eräpäivien siirtely velkojien kanssa ahdisti. Koskela tosin leväyttää lopuksi ilmaan värjyvän uhan: – Kunhan vain keskusta on seuraavassakin hallituksessa. Lyötyä kun lyödään, se tuntuu pahalta. Kun velkataakka kasvaa ja tulot laskevat, päivät jatkuvat, yöt lyhenevät, pinna kiristyy ja ihmissuhteet menevät solmuun, syöksykierre on valmis. Mietitytti, mistä johtuu, että tulot eivät riitä, vaikka työtä tehdään kellon ympäri. Samanaikaisesti piti löytää lisää rahaa tuotantopanoksiin pelloilla ja navetassa, jotta satomäärät, tuotteen laatu ja eläinten olot eivät kärsisi. Toisaalta kolmannen sukupolven viljelijän vaakakupissa painaa perheen nuorison haave jatkaa tilaa tavalla tai toisella. Jokaisen haastateltavan perusvireenä on toivo. Parissakymmenessä vuodessa tilallisten määrä tulee tippumaan viidennekseen. Aluksi ajatus avun pyytämisestä ulkopuoliselta tuntui vaikealta. Korkotukilainojen lykkäämiseen haetaan EU:sta parhaillaan lupaa, joka toimisi pysyvästi kriisien tullen. Se on kiinni niissä ihmisissä, jotka tekevät työtä ruohonjuuritasolla. – Yhteisöllisyys on iso voimavara. Hän korostaa, että on elintärkeää keksiä tilanpidon ohelle muutakin ajateltavaa. – Tuntuisi pahalta heittää monen sukupolven työ hukkaan. – Tuntuu, että on saanut hieman huokaista, Kurtti sanoo. mutta lopulta kaikki kiertyy rahaan. Hän on onnellinen esimerkiksi Melan hallinnoimasta ja valtion rahoittamasta Välitä viljelijästä -hankkeesta, joka tarjoaa räätälöityä tukea sitä kaipaaville. Sitä kautta on tullut järjestettyä koulutusta ja vapaa-ajan ohjelmaa myös muille. Aika moni on silti ynnännyt, ettei enää kannata jatkaa. Keskustan nousu hallitusvastuuseen sai toivon nousemaan viljelijöiden mielessä vaaleanvihreälle oraalle. Maksusuunnitelmat pyörivät päässä yötä päivää. – Toivoa sopii, että ainakin investoineet tilat jaksavat jatkaa, Partanen lisää. Akuutilla avulla voi olla kauaskantoiset seuraukset. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ennusti Ylellä taannoin, että vielä suurempi pudotus on edessä. Paljon on korjattavissa tuottajahinta-asian, sen tärkeimmän, lisäksi. Partanenkaan ei ole pilalle menneiden peltojensa äärellä vaipunut epätoivoon. Kalmari listaa julkisten ruokahankintapäätösten ja alkuperämaamerkintöjen kuntoon saamisen. 20 10.11.2017 – Aika surulliselta se tuntuu, että on niin kädetön näiden asioiden kanssa, Kalmari huokaa, mutta jatkaa samaan hengenvetoon koko valiokunnan tekevän yli puoluerajojen kovasti työtä kotimaisen ruuan arvostamiseksi. Tärkeää on sekin, että voi jutella oman tilan asioista ihmisen kanssa, joka itse ei ole siinä kiinni, mutta kuitenkin ymmärtää, mistä on kyse. Tosin keskiarvoa heikentävät osa-aikaviljelijät, päätoimiset ansaitsevat paremmin. Hallitusohjelmassakin mainittiin tavoitteena viljelijöiden tulotason nostaminen ja turvaaminen. On mahtava tarjota samoja elämäneväitä omillekin lapsille. Yksi mahdollisuuteen tarttunut on ylitorniolainen Aino Kurtti, joka pyysi alkusyksystä apua maatilansa talouden suunnitteluun. n Viljelijöistä on tehty sylkykuppeja. Ministeri Leppä on neuvotellut myös viljelijöiden tukipoteista automaattisesti kerättävän kriisirahan palauttamisesta nyt heti, katastrofin aktualisoiduttua, eikä normaalilla aikataululla eli vasta kahden vuoden kuluttua. – Tärkeää on, ettei jää itsekseen. – Moni tietää, että tarvitsisi esimerkiksi talousneuvontaa, mutta siihen ei ole varaa. Sen Kurtti aikoo käyttää, jahka kiivain työtahti talven tullen rauhoittuu. Mielessä viriävät jo seuraavan kauden suunnitelmat. – Sehän se on, kun maanviljelijät eivät osaa käyttää laskukonetta, Partanen hymyilee vinosti. Jos ennen EU:ta vuonna 1995 Suomessa oli vielä 100 000 maatilaa, viime vuonna alitettiin 50 000 raja. Kurtti ajattelee vaikealla hetkellä lapsuuttaan kotitilalla. Parina yönä unet ovat tosin menneet, mutta hän on katsonut viisaammaksi etsiä ratkaisuja sen hetkisiin ongelmiin, kuten sikojen tulevan talven ruokintaan. Nyt olen huomannut, että ulkopuolisen näkökulma selkiyttää omia kuvioita. Maaseutua ja sitä arvopohjaa ei voi tuoda. Maksusitoumus terapiapalveluihin on myös olemassa. Tämän hankkeen myötä sitä saa ilmaiseksi. koskelakin on joskus heikkona hetkenä pohtinut lopettamista. Keskimäärin maataloustulo on kahdeksan tuhatta euroa tilaa kohden. – Tämä ei toteudu. Itse Kurtti on mukana kuntapolitiikassa ja MTK:ssa. – Elämänkatsomukseni kumpuaa sieltä. Joka päivä keskimäärin viisi tilaa pistää pillit pussiin. Partanen tuumaa, että jos yhtään järjellä ajattelisi, olisi sama lopettaa heti. Maataloustulo tippuu tänäkin vuonna. Se on varmaan sitä maauskoa, jota ei mikään halla pysty hävittämään. Sitten sitä muistaa, että peltoja on raivannut isoisoisä, isoisä, isä ja vielä hän itsekin. Aino Kurtti pyysi apua Välitä viljelijästä -hankkeen kautta miehensä ehdotuksesta. Siltikin, että takavuosina oli vedetty isoja rakennusprojekteja ja saatu kolme lasta. Ellei näin ole, pelkään, että se on maataloudelle viimeinen niitti. Tuntui, että takana oli raskain kesä kaikkiin niihin kymmeneen vuoteen, jotka hän oli tilaa pitänyt. Tukihenkilön kanssa on laadittu kuukausibudjetteja ja pohdittu uudenlaisia toimintamalleja. Kalmari näkee tulevaisuudessa ehdottomasti valoa. – Pohdin, ettei se toinen voi rahaksi muuttua. Köyhyysraja on 13 000 euroa, Partanen huomauttaa. – Tuntuu, että olen saanut hieman huokaista.
2017 21 Vesa Koskelaa huolestuttaa paitsi viljelijöiden jaksaminen myös kärjistyvältä vaikuttava kahtiajako maaseudun ja kaupunkien välillä. Maatilojen Määrä SuoMeSSa 1994–2016 100 000 50 000 90 000 80 000 70 000 60 000 10 000 40 000 30 000 20 000 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 114 510 110 000 94 114 88 070 77 320 75 474 69 071 94 114 62 767 59 042 51 836 49 234 72054 65 802 Lä hd e: Lu ke. 10.11
Kaikki eivät kuitenkaan olisi halunneet, että aihetta tutkitaan. SA-kuva .. Laaksosen teos ei kaunistele. Rivimiehiä voi käsitellä massana, mutta kun pengotaan ylimmän johdon henkilökohtaisia asioita, mennään aralle ja herkälle maaperälle. 22 10.11.2017 Suomen sotatoimia johdettiin monessa kohtaa kännissä. Mannerheim katsoi Airon toimintaa läpi sormien, eikä siihen puututtu. Kirjan lukeminen hätkähdyttää. Ongelma alkoholi oli päämajan operatiiviselle johtajalle, kenraaliluutnantti A. Sen huomasi myös Laaksonen. Aikaa meni vuosia. Rivimiehet kännäsivät puolestaan bensiinistä tislatulla korvikkeella. Rahoituksen saamisessa oli vaikeuksia, sillä monien mielestä aihetta ei saisi tutkia. Alkoholinkäyttö oli teoksen mukaan upseeristossa runsasta. Sodan inhimillisestä puolesta, kuten peloista, murtuneista mielistä ja alkoholista on kirjoitettu Suomessa paljon, mutta tällöin on keskitytty pääasiassa tavallisiin rivimiehiin. Airolle. Kovana ryyppymiehenä tunnetun jääkärikenraalin Kurt Walleniuksen hän siirsi siviiliin, eikä armoa herunut. – Armeija on kuin kone, johon eivät kuulu tunteet. Viinaa kurkkuun ja sotimaan Kirjat Monen Mannerheimin lähipiiriläisen sota kului umpituiterissa, tuore kirja kertoo. Yhteiskunnallisesti se on kuitenkin hyvin merkittävää tietoa, Laaksonen sanoo Suomenmaalle. Ylimmän sotilasjohdon ja upseeriston ongelmat ovat olleet tabu, josta ei ole puhuttu. Kirjoittaja latoo lukijan silmien eteen toinen toistaan hurjempia kuvauksia upseerien ryyppyreissuista, sammumisista ja täydellisestä vastuunpakoilusta viinanpirun vuoksi. Tosin Laaksonen korostaa, että Mannerheim tuomitsi kenraaliensa alkoholinkäytön pitkälti pärstäkertoimen mukaan. Teos on tutkimus Suomen sotilasylijohdon henkilökohtaisista ongelmista itsenäisyyden ajan sotien aikana ja niiden välissä. F. Sitä lotrattiin myös Mikkelin päämajassa, jossa ylipäällikkö Mannerheim johti sotaa. Sellainen käsitys tulee, kun lukee dosentti Lasse Laaksosen hiljattain julkaistua kirjaa Viina, hermot ja rangaistukset. Tutkimuksia aiheesta ei ollut, kaikki materiaali piti kerätä primäärilähteistä
Laaksosen teos on puolestaan kovan luokan tieteellinen tutkimus. – Sota on ilmiönä äärimmäinen ja komentajien toimintaa on tarkasteltava kontekstissaan. Salakauppa rehotti ja käytöshäiriöitä tuli paljon. Laaksosen kanssa osittain samaan teemaan pureutuu myös tietokirjailija Jonna Pulkkinen vast’ikään julkaistussa tietokirjassaan Viinalla terästetty sota. Se on hyvä valinta. Hän haluaa tutkimuksessa esitettyjen tosiasioiden puhua puolestaan. Mannerheimin mielestä sotamies oli ryyppynsä ansainnut. Laaksonen ei jossittele. Se ajoi kenraalit kilpailemaan Mannerheimin suosiosta. Toisaalla neljätoista suomalaissotilasta kuoli juotuaan myrkyllistä spriitä. Akateemisen tutkijan tehtävä ei ole arvottaa menneisyyttä, vaan ristikuulustella kaivamiaan lähteitä, etsiä syy-seuraussuhteita ja tarjota kestäviä selityksiä, Laaksonen sanoo. Vaikka Laaksosen kirja sisältää runsaasti kuvauksia mitä hurjemmista ryyppyreissuista, mikään sensaatiokirja se ei ole. Kun tarjolla oli vain raakaa viinaa tai sen korvikkeita, kännien saaminen oli varmaa. Itse keitetyt juomat olivat pahimmillaan täyttä myrkkyä. Tosiasiat puhuvat tarpeeksi. Ja sankaritkin olivat lopulta vain ihmisiä, erehtyväisiä ja hairahtuvaisia. Pulkkinen kuvaa, kuinka rintamalla tislattiin moottoribensiinistä telaketjuksi nimitettyä korvikeviinaa. Petroskoista saatiin saaliiksi oikea viinasammio, joka ryypättiin kurkuista alas. Siksi niiden laajuudesta on vaikea sanoa mitään. Nyrkitkin puhuivat, ja jotkut veteraanit muistelivat joitakin sotilaita myös ammutun kännipäissään. Samuli Vänttilä Lasse Laaksonen: Viina, hermot ja rangaistukset. Monia huhuja ja herkullisia tarinoita on jätetty todistusmateriaalin puuttuessa pois, tutkija sanoo. SA-kuva. Jonna PuLkkinen ei törmännyt omassa lähdeaineistoissaan siihen, että juominen olisi haitannut itse sotimista. Se ei kuitenkaan auttanut. Docendo, 649 s. Olisiko esimerkiksi kesän 1944 suurhyökkäys voitu torjua aiemmin ja Viipuri pitää Suomella, jos kuningas alkoholi ei olisi näytellyt niin suurta roolia. Asemasodan aikana Itä-Karjalassa aloitettiin laillinen, kuukausittaiseen annosmäärään perustuva viinakauppa. Alkoholitapauksia merkattiin Pulkkisen mukaan kuitenkin harvoin sotilaspäiväkirjoihin. Ongelmia alkoholin runsas käyttö kuitenkin aiheutti. Suurhyökkäys oli päämajalle yllätys. Papisto paheksui, mutta Mannerheimin mielestä sotamies oli ryyppynsä ansainnut. Jotkut kenraalit eivät sietäneet toisiaan. Tuomaroivaa ja sormea heristelevää tutkimusta on tutkijan mukaan tehty Suomessa jo liikaakin. Ne antavat mahdollisuuden purkaa viimeisimpiäkin sankarimyyttejä, joita talvi-, jatkoja Lapin sotiin liittyy. Laaksosen tekstissä ei myöskään moralisoida. Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945. Se kuitenkin tulee selväksi, etteivät alkoholi ja monet muut pikkumaisuuksiinkin menevät upseeriston ongelmat ainakaan parantaneet arviointikykyä. Sota oli mieletöntä ja julmaa, se rikkoi miehiä, olipa sijoituspaikka alimmalla tai ylimmällä portaalla. 2017 23 Mikä vaikutus kaikella ryyppäämisellä ja henkilökohtaisilla ongelmilla oli sitten Suomen sotamenestykseen. Jonna Pulkkinen, Mika Wist: Viinalla terästetty sota. 10.11. Jos olivat upseerit ja sotaylijohdon miehet kovia ottamaan, niin olivat sitä Pulkkisen mukaan myös tavalliset sotamiehet. PuLkkisen teos perustuu pitkälti muistitietoon, rintamaelämän kuvauksiin ja arkistomateriaaliin. Kirjassa todetaan, kuinka riitojen vuoksi päämajan kyky havainnoida ennen suurhyökkäystä nopeasti kasautuvaa uhkaa oli rajoittunut. Laaksosen mukaan merkittävä syy tähän oli Mannerheimin johtamistapa. Pulkkisen mukaan sota-aika muokkasi suomalaisten alkoholinkäyttöä humalahakuisempaan suuntaan. Ylipäällikön tyyli perustui rankingmenettelyyn, jossa toiset kenraalit olivat hänen suosikkejaan, toiset inhokkejaan. Se toi paljon ristiriitoja. Pontikkaakin keitettiin ja kiljua juotiin. Sotahommat hoidettiin, juomiset tulivat niiden ulkopuolella. Alkoholia anniskeltiin myös armeijan puolesta esimerkiksi taisteluvoittojen jälkeen. Omaa näkemystä puskettiin läpi, vaikka se kuinka soti kaikkien yhteistä kokonaisetua vastaan. Molempien teosten tuoma näkökulma on sota-ajoista käytävälle julkiselle keskustelulle tervetullut. Alkoholi sotavuosina 1939–1944. Lailliset juomat tulivat vain salakaupan ja pontikankeiton yhdeksi lisämausteeksi. Välillä ongelmiin yritettiin reagoida. Atena, 264 s
Järjestäjien mukaan retki tarjosi ”mahdollisuuden tarkkailla alueiden asukkaita luontaisessa elinympäristössään asiantun tevien safarioppaiden selostaessa suomalaisen luokkayhteis kunnan kiemuroita”. Kosmonautti Juri Gagarin kävi kyllä Suo messa, mutta perinteisin kulkuvälinein, eikä pelastusapua tarvinnut. Samalla eduskunta säätää uudet avaruus lait, koska oman satelliitin kesällä lähettänyt Suomi on nous sut avaruusvaltioiden joukkoon. Luulisi, että virheitä sattuu kaikille. Laki avaruuslentäjien pelastamisesta taitaa kuulua niihin lakeihin, joita ei ole koskaan sovellettu, ei edes avaruuslen tojen kultaaikoina. Insestiläppä ni, jonka muut kommenttiosiossa tajusivatkin, liittyy siihen, että Sallassa, mikä on Pellon vieressä, on Sallan tautia, mi kä johtuu siitä, että on ollut liian läheisiä yhteyksiä serkkujen kanssa.” Pellosta on Sallaan matkaa 250 kilometriä. Samalla logiikal la Turku, Pori, Tampere, Mikkeli, Lappeenranta ja Viipuri ovat Helsingin vieressä. Bussi täyt tynee äkkiä, sillä Ovaskan mukaan retkeen sisältyy panimo vierailu. Näin ei ilmeisesti kui tenkaan ole. Ilta-Sanomien mukaan vasemmistonuoret saivat vieraile millaan alueilla asuvilta lukuisia kutsuja tulla grillaamaan ja tutustumaan paikallisiin koteihin, mutta kaikista kutsuista kieltäydyttiin. On tietysti arvostettavaa, ettei toisten pesimärauhaa halu ta häiritä. Satavuotiaan Suomen omat tunnetuimmat avaruusmat kaajatkin taitavat toistaiseksi olla Havukkaahon ajattelija Konsta Pylkkänen ja kuopiolainen työtön nuori Silvo Sokka, joka väitti vuonna 1948 lentäneensä itse tekemällään ”Silver Star” avaruusaluksellaan Kuopiosta Suonenjoelle – ja lehdis töhän uskoi. eduSkunta aikoo kumota maan ainoan avaruutta koskevan lain, vuodelta 1970 peräisin olevan lain avaruuslentäjien pe lastamisesta ja palauttamisesta, koska pelastuslaki velvoittaa siihen muutenkin. Viipuri, Helsingin naapuri TeksTi: samuli Nissilä, Pekka PohjolaiNeN. Sen verran runsas joukko synnittömiä kivien heittelijöitä ilkkui Diarraa sosiaalisessa mediassa. ”Kaikki suomalaiset geenini ovat Pellosta. Myöhemmin Diarra pahoitteli lausuntoaan Iltalehdelle ja selitti, että insestikommentti liittyi hänen suomalaisiin suku juuriinsa. Tempauksesta innostuneena keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kutsui Twitterissä kaikki kiinnostuneet keskus tan vastaavalle retkelle, Landetourille. Apollon Tietäjät 24 10.11.2017 Somekohu roihahti viime viikonloppuna, kun vihreiden Hel singin kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra kirjoitti Faceboo kissa, että ”ainut syy muuttaa metsään on insesti ja se, että kukaan ei kuule, kun vaimo huutaa apua”. Halukkaiden kannattaa ilmoittautua ripeästi. Havainnointi voisi silti onnistua tarkemmin läheltä kuin kaukaa. etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjesti viime viikon loppuna Yläluokkasafaribussiretken Suomen rikkaimmil le postinumeroalueille Helsingin Kuusisaareen ja Espoon Westendiin
Jos edelly tämme loukkaavan puheen kitkemistä politiikasta, se koskee samalla tavalla kaikkia. Vihrei den puheenjohtaja Touko Aalto kuittasi asian huo nona vitsinä. Unohdetaan, että Suomi on pullollaan kaupunkilaisia, jotka asuvat osan vuodes ta maalla. Uskotaan, että kun Suomen väestö ja varallisuus saadaan työnnettyä mahdollisimman tiiviisiin pa ketteihin, niin alamme sykkien kukoistaa maail manlaajuisissa kilpailuissa. 10.11. Vapaavuorelainen ajattelu unohtaa, et tä Suomen vientiteollisuus sijaitsee pää osin Uudenmaan ulkopuolella. Jäi vaikutelma, että vihreän vaikuttajan munauk siin voi suhtautua ymmärtäväisemmin kuin jonkun muun. Suomi on pullollaan maalaisia ”ukkeja ja mummia”, jotka auttelevat kau pungissa lastenlasten hoitoa. Virheen tehnyt tai herkkään asiaan kantaa ottava poliitikko saa puolueesta riippumatta vihapuhetta ja lokaa päälleen saman tien. Tätä Helsingin vaalipiirin kansanedustajanakin toiminut Esko Aho kommen toi hyvin 10.10. Toimittajien koura näytti ainakin mi nun silmiini hellemmältä kuin vaikka kokoomuslais ten tai perussuomalaisten kohdalla. Se on täysin väärin, mut ta kertoo omalta osaltaan Suomen ilmapiiristä. VapaaVuorEn höpinöissä on hyvä myös muis taa, että hän on ”vain” Suomen suurimman kunnan kunnanjohtaja. 2017 25 Puheenvuoro EtEEn on tullut kaksi keissiä, joissa kyse on kaupun kien ja maaseudun vastakkainasettelusta. Tapaukset Diarra ja Vapaavuori Antti Kurvinen keskustan varapuheenjohtaja. Suomi on pieni maa, johon mahtuu yksi totuus ker rallaan. Haluaisin kuitenkin haastaa metropolivisiota: al le kuusi miljoonaa asukasta ei kovin sykkivää suur kaupunkia pysty luomaan, vaikka kaikki asuisivat siinä. En tiedä, onko missään muualla maailmassa vastaavaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä. miElEnkiintoiSinta Diarrakohussa ovat vihreiden johdon ja median ensireaktiot törkytekstiin. marraskuuta: ”Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa pal velutasoa ja metsässä on ankeata, ainoa syy muut taa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua”. Vientituloja tuo va matkailu on ”metsässä”. Helsingin pitäisi kilpailla maailman metropole ja vastaan puhtaudella, turvallisuudella, luonnolla – eräänlaisella pittoreskilla. Helsinkiläinen vihreiden valtuutettu Fatim Diarra sai aikaan kohun kirjoittamalla Facebookiin per jantaina 3. Diarra on kohun seurauksena saanut valtavas ti vihapostia, josta iso osa koskee hänen sukupuol taan ja etnistä taustaansa. Teollisuu den raakaaineet ja energialähteet ovat pkseudun ulkopuolella. Tällä hetkellä elinkeino ja innovaatiopolitii kassa vannotaan kaupungistumisen nimeen. Kuinkahan paljon helsinkiläiset nauraisivat, jos Kauhavan kaupunginjohtaja alkaisi viisastella pää kaupungin bussiliikenteestä. Helsingin pormestari, kokoomuksen Jan Vapaavuori on käynyt kampanjaa hallituksen MAKU SOTEuudistusta vastaan ja samalla toitottanut kau punkien – alleviivaten Helsingin – merkitystä kai kessa Suomen menestyksessä. Suomi tarvitsee menestyvän pääkaupungin. Ilta-Sanomissa. Tällainen on kaksinaismoralismia. Merkittävä paikka, muttei siitä val takunnanpolitiikkaa tehdä
Pakkanen ilmoitti luopumishaluistaan aktiiveille hyvissä ajoin, jotta seuraajaa voidaan ryhtyä katselemaan. Jo viime kuntavaalien jälkeen Pakkanen halusi antaa tilaa keskustan uusille kasvoille ja jäi Kouvolan kaupungin luottamusmiesjohtotehtävistä tavalliseksi valtuuston jäseneksi. Seuraaja saa johtaakseen velattoman piirin, jolla on nykyaikainen toimitila Kouvolan keskustassa. Hänen on oltava kuulolla, Pakkanen muistuttaa. Piirin toiminnasta en aio kuitenkaan kokonaan jäädä sivuun, vaan jatkan muissa sopivissa tehtävissä, hän suunnittelee. Nämä päämäärät on nyt onnistuneesti toteutettu. – Puheenjohtajan on oltava valmis sitoutumaan. Kenttä on koko ajan kaikkein tärkeintä työtä, sillä jos siellä ei ole väkeä, ei edustajia nokkapaikoillekaan saada, Pakkanen korostaa. – Kansanedustajan työssä riittää tekemistä. – Kentällä – myös kaupungissa – on paljon aktiiveja, joten järjestökenttä on Kymenlaaksossa edelleen olemassa. MarKKu PaKKanen ja toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen asettivat kuusi vuotta sitten tavoitteekseen piirin talouden kuntoon laittamisen ja uusien toimitilojen hankkimisen. Kaksikko kävi läpi parin vuoden aikana myös Kymenlaakson paikallisyhdistykset: herätteli henkiin nukkuvia tai kehotti yhdistymään. Myös vaaleja ajatellen nyt on hyvä aika vaihtaa puheenjohtajaa, Pakkanen perustelee ratkaisuaan. Vaikuttaisi, että halukkaita on. Hän ei kannata piirien yhdistämistä, vaikka vaalipiiriin kuuluvatkin nyt Kymenlaakson lisäksi Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. VaiKKa keskustan kannatus on viime aikoina valtakunnallisesti laskenut, politiikan suunta on kuitenkin Pakkasen mielestä oikea. Nyt molemmat luopuvat samaan aikaan piirin johtotehtävistä, sillä Pirjo Matikainenkin on ilmoittanut jättävänsä toiminnanjohtajan pestin. Samoja hiihtokisoja 1970-luvulla kiertäneet Pakkanen ja Matikainen löysivät toisistaan oivallisen toimintaparin, kun kumpikin alkoi toimia keskustapolitiikassa parikymmentä vuotta sitten. Pakkanen tekee tilaa uusille kasvoille Henkilö TeksTi ja kuva: arja ukkonen. Keskustan kannatuksen laskun syynä Pakkanen pitää sitä, että leikkaukset ovat koskeneet pahasti keskustan kannattajakuntaa. Henkilökohtaista rahallista takausta molemmilta vaatineet uudet tilat Kauppakeskus Hansassa Kouvolassa on nyt maksettu, ja piirillä on kohtuullisesti toimintavarojakin. KyMenlaaKson piirin itsenäisyyttä Markku Pakkanen pitää parhaana takeena sille, että Kymenlaakson ääni kuuluu. – Uuden puheenjohtajan suurin haaste on huolehtia siitä, että Kymenlaakson ääni kuuluu vaalipiirissä, Pakkanen arvioi. – Kuusi vuotta on sopiva toiminta-ajan pituus puheenjohtajalle. Nyt kenttäkin on kunnossa. Työllisyys ja talous ovat parantuneet. 26 10.11.2017 KesKustan Kymenlaakson piirin puheenjohtaja vaihtuu marraskuun puolivälissä, kun kuusi vuotta puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Markku Pakkanen, 57, luopuu tehtävästä. Hänen on oltava selvillä, mitä piirin alueella tapahtuu. Yhden ihmisen ei kuulu olla liian pitkään puheenjohtajana. Pääministeri Juha Sipilään hän on erittäin tyytyväinen
Puheenjohtajan on oltava selvillä, mitä piirin alueella tapahtuu.. Hän siirtyy paikallispolitiikassa puheenjohtajasta rivitoimijaksi. 2017 27 Ei minä, vaan me! Tätä asennetta kansanedustaja Markku Pakkanen on pitänyt ohjenuoranaan, ja pitää edelleen. 10.11
Päätökseen johtaneita yksityiskohtia ei näin lyhyessä lehtijutussa enää jälkeenpäin kannata kerrata. Perhe joutuu jo nyt lujille, kun äiti jää työpäivien jälkeen vielä illaksi joko koulunpenkille tai kokoukseen. Rintamäen kohdalla kipupiste ylittyi, kun Vähäkyrön valtuusto hyväksyi kesällä 2011 yhdistysmissopimuksen Vaasan kanssa. Tarvittaessa vaikka korkealta ja kovaa, kun en ole tottunut omille kengännauhoilleni puhumaan, hän nauraa. – Hyvä puoleni poliitikkona on se, että uskallan tuoda oman mielipiteeni julki. Myös varhaiskasvatus kamppailee puuttuvien hoitopaikkojen kanssa. – Onneksi olen sopeutuvainen ihminen. – Kyseessä oli Suomen ensimmäinen kuntaliitos, jossa osapuolilla ei ollut edes yhteistä maarajaa, hän muistelee. – Keskustan vaalitulokseen nähden oma äänimääräni oli oikeastaan yllättävänkin hyvä, kun valtuustoryhmä supistui kahteen jäseneen ja menetimme paikan kaupunginhallituksessa. liitoskaPlakka vei valtuutetulta ystäviä ja kannattajia mutta toi myös uusia tilalle. – Varsinkin nyt, kun täältä Pohjanmaalta sinne on päässyt hyviä nuoria edustajia, kuten Kurvisen Antti ja kokoomuksen Susanna Koski. Vähäkyröläinen Merja Rintamäki on kokenut kantapään kautta ja aina oikeussalia myöten, miltä tuntuu käydä virheellisiin faktoihin perustuvaksi kokemaansa päätöksentekoa vastaan. – Politiikka ottaa, mutta kyllä se vastapainoksi myös antaakin. Yhteistyö toimii moneen eri suuntaan. Itse Rintamäki ei haikaile enää kuntapolitiikkaa suurempiin tehtäviin. Vaikka alun perin olenkin sieltä ’paremmast kyrööst’ eli Isostakyröstä lähtöisin, hän veistelee tuttu huumorin pilke silmäkulmassa. 28 10.11.2017 Keskustan kasvot Pohjalainen luonne ei anna herkästi periksi, jos tietää taistelevansa tärkeän asian puolesta ja vieläpä olevansa oikeassa. kaikesta huolimatta neljän lapsen äiti kokee pääsevänsä aidosti vaikuttamaan itselleen läheisiin ruohonjuuritason asioihin kasvatusja opetuslautakunnassa. Vuodesta 2005 alkanut kuntapoliitikon ura sai jatkoa, kun Merja Rintamäki säilytti viime kevään kuntavaaleissa paikkansa Vaasan kaupunginvaltuustossa. – Perusopetuksesta huolehtiminen on juuri sitä käytännön alkiolaisuutta. Demokratiaan kuuluu kuitenkin tehtyjen päätösten kunnioittaminen, ja sen Rintamäki on kuntaliitosjupakassa tehnyt. Politiikan teon ulkopuolella Merja Rintamäki opiskelee lähihoitajaksi. Tällä hetkellä ajattelen, että olen Vaasan valtuustossa ajamassa vähäkyröläisten asioita. Ja niin käy varsin usein. – Jos silloinen kunnanjohtaja olisi jäävännyt itsensä asian esittelijänä, niin lopputulos olisi voinut olla toinen, hän aprikoi. Kouluasiat ovat nyt tapetilla, kun osa Vähäkyrön oppilaista on joutunut evakkoon sisätilaongelmien takia. Rempseää pohjalaismurretta viljelevä Rintamäki saa omien sanojensa mukaan puheenvuoron aina silloin, kun sanottavaa löytyy. Harjoittelupaikka Vähänkyrön keskustassa sijaitsevassa hoitokodissa antaa samalla näköalapaikan myös kuntapäättäjälle. Vaikka vastustin kuntaliitosta, niin Vaasan kuntapäättäjistä minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Oman seudun asioiden ohella Rintamäki näkee tärkeänä yhteydenpidon myös puoluejohtoon ja alueen kansanedustajiin. Mutta yhden vaiheen Merja Rintamäki olisi halunnut jo ennen ratkaisevaa äänestystä menevän toisin. – Kun täällä pääsee työn lomassa ihmisten kanssa juttelemaan, niin moni käytännön tason juttu avautuu itsellekin aivan eri näkökulmasta. TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä Korkealta ja kovaa, jos tarve vaatii Merja Rintamäki Vähäkyröläinen Merja Rintamäki ei epäröi nostaa kipeitäkin asioita esille. – Aika ei repeä enää useampaan paikkaan
2017 29 Pohjalaisuus on paikallaan jokimaisemaa myöten. Merja Rintamäki on virallisesti vaasalainen, asuu Vähässäkyrössä, mutta alunperin Isostakyröstä. Perusopetuksesta huolehtiminen on käytännön alkiolaisuutta.. – Tällä hetkellä ajattelen, että olen Vaasan valtuustossa ajamassa vähäkyröläisten asioita, hän määrittelee. 10.11
Puhumme samoista asioista monien muidenkin puolueiden kanssa. LisäKsi kotimaisen maidon juomisella tuettaisiin ahdingossa olevia suomalaisia viljelijöitä, jotka ovat tänä syksynä joutuneet taistelemaan haastavia pohjolan sääolosuhteita vastaan. Minun kaltaisilleni maidon juojille tilanne oli vähintäänkin hämmentävä. Äänestäjät kait pitävät sitä hyvänä asiana. Mielestäni keskustanuorten kaltaisen maalaishenkisen nuorisojärjestön pitäisi olla tukemassa suomalaista maataloutta kaikin mahdollisin keinoin. Meillä lienevät jääneet menneiden vuosikymmenten liturgiat mieleen. Kaikesta hyvästä huolimatta yksi asia jäi vaivaamaan: maitoa ei ollut tarjolla ruokajuomaksi. Nämä ainekset edesauttavat luuston ja hampaiden kehittymistä sekä vahvistumista. Maidon sijaan ruokajuomaksi tarjottiin kotikaljaa, mehua ja vettä. Valinnanvapaus on kokoomuksen ajama asia. Jospa vaikka aloitettaisiin perintöveron poistamisesta, ennen kuin kokoomus ehtii. Tarjotaan jatkossa jokaisessa paikallisessa ja valtakunnallisessa tapahtumassa suomalaista maitoa. sitten tämä vähän vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin. Kokoomus hallitsee tämänkin paremmin. miten sitten tämä Nato. Kuunnella isommalla korvalla äänestäjiä, niin maalla asuvia, mutta myös enemmissä määrin kaupungeissa asuvia. Tietenkin vasemmisto sitä vastustaa poliittisista syistä, mutta myös keskusta on leimautunut valinnanvapauden vastustajiksi. Annamme opposition räksyttää – se on heidän tehtävänsä, ei omien. Teppo Ala-Kasari maatalon poika Jalasjärvi Maitoa keskustanuorten tapahtumiin KoKoomus tuntuu profiloituneen niiden asioiden ajajana, joita kansa pitää tärkeinä. Ihmettelin, mistä lähtien mehu on ollut ruokajuoma eikä maitoa edes tarjota. Jos aiomme menestyä gallupeissa, meidän tulee kuunnella kansan ääntä. Meillä kuunnellaan kaikkia niitä ”asiantuntijoita”, jotka ovat eri syistä negatiivisia. Ehkäpä meidän tulisi oppia kokoomuksesta. Aina löytyy niin omista kuin vieraistakin asiantuntijoita, joiden tehtävänä näyttää olevan kaiken mahdollisen vastustaminen. Heillä ei ole tarvetta kuunnella äänestäjiä, joilta ne gallup-prosentit tulevat. Onko meistä tullut muutamien omasta mielestään kaikki asiat parhaiten tietävien vanki. Aloitetaan vaikka siitä, että tuemme kaikin tavoin pääministeri Juha Sipilää ja muita ministereitä. Ei riitä, että miellytämme perinteisiä äänestäjiä. Ajattelevatko vain omia äänestäjiään ja kokonaisuus unohtuu. Kokoomuksella on selvä myönteinen kanta. Aloitetaan sotesta. Vaikka joku varmasti ajattelee, ettei yhden viikonlopun maitotarjoilu pelasta viljelijää, on kuitenkin muistettava, että jokainen myyty maitopurkki tuo helpotusta ja turvaa viljelijän raskaaseen arkeen. Kannetaan siis mekin, keskustanuoret, oma kortemme kekoon. Ihmiset ovat kyllästyneet kuukausien jonoihin. Keskustan tulee profiloitua sellaisten asioiden ajajaksi, jotka koskevat suuria massoja maalla ja kaupungeissa. He puolustavat nykyistä käytäntöä, joka on todettu monilta osin huonosti toimivaksi. Näin ei gallupkannatus nouse. Jorma Törmänen Ylitornio Miksi kokoomus loistaa gallupeissa?. Jos näiden ajatukset mielletään keskustan kannaksi, ei ole mahdollista menestyä gallupeissa. Ei riitä, että hoetaan köyhän asialla olemisesta. Mistähän se johtuu. Meillä on omastakin takaa niitä, jotka ovat ottaneet elämäntyökseen maailman pelastamisen. Vaikka enemmistö keskustan kansaedustajista ja suurin osa kansasta kannattaa joko vapautusta tai on välinpitämätön, näiden asiantuntijoiden kanta on äänestäjien mielestä keskustan kanta. Joensuu tarjosi loistavat puitteet kokoukselle. Niin tekevät kaikki muutkin. Kokoomus ajaa sitäkin, tai ainakin on tullut sellainen kuva. Tietenkin keskustasta löytyvät taas ”asiantuntijat”, joiden mielestä vapautus on turmioksi koko kansalle. Kansasta ainakin neljäsosa kannattaa liittoutumista, moni keskustankin äänestäjistäkin ymmärtää, ettei yksin pärjätä. YLeisesti väitämme , että jos keskusta on kokoomuksen kanssa hallituksessa, niin huonosti käy. 30 10.11.2017 Mielipiteet KesKustanuorten liittokokousviikonlopp oli hyvin organisoitu. Pannaan pää pensaaseen ja puhutaan ympäripyöreitä, että pidetään ovi auki. Kokoomus kerää hedelmät tästäkin. Maidon on todettu olevan yksi terveellisen elämän kulmakivistä, esimerkiksi sen sisältämän kalsiumin ja proteiinin vuoksi
me emme voi vain näkyä ei-liikkeenä, joka ei tarjoa mitään oikeita ratkaisuja koulutuksen toteuttamiseen. Nämä kaikki olisivat iltapäivälehtien, Naton ja kokoomuksen uhreja, jos Natosta äänestettäisiin. Tästä syystä keskustan on luotava oma konkreettinen visio tulevaisuuden korkeakoulutukselle. Minimieläkkeen suhde keskipalkkaan on OECD-maiden keskiarvoa pienempi. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa ja tarpeensa, minkä takia korkeakoulujen profilointi juuri näiden tekijöiden mukaan on yksi erittäin rakentava ratkaisu. Takuueläkkeen saajia oli viime vuoden lopussa reilut 101 000. Kirjoitin, että 70 prosenttia suomalaisista ei edes tiedä, mitä puolueita hallituksessa on. Koulutuksen alueellisuuden sijaan meidän tulee tarjota ratkaisuja siihen, miten koulutus järjestetään milläkin alueella. Visiosta huomaa selkeästi opetusministeriön kokoomuslaisuuden. Saavutettavuuden tulee näkyä selkeästi siinä, että missä korkeakoulut sijaitsevat, mutta myös siten, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus ja edellytykset päästä korkeakoulutukseen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tämä vähennysoikeus on menneisyyden jäänne. Suomessa nettotakuueläke on ollut 2010-luvulla vain 27 prosenttia nettokeskipalkasta, kun Tanskassa vastaava suhde on 46 prosenttia ja Belgiassa sekä Norjassa 53 prosenttia. 2017 31 Presidentti Sauli Niinistö sanoi Kouvolan Sanomille pian presidentiksi tultuaan, että tarvittaessa Natoon liittymisestä pitäisi järjestää kansanäänestys. Ainoat kommentit liittyivät siihen, että korkeakouluja ei saisi yhtään vähentää, sekä siihen, että alueellinen saavutettavuus pitäisi olla taattu. Meidän tulee myös rakentaa visiota tulevaisuutta, ei nykyhetkeä varten. takuueli minimieläkkeen taso on Suomessa riittämätön. Suomalainen koulutus on yksi tärkeimpiä valttikorttejamme, ja jos emme kehitä sitä tulevaisuutta varten, menetämme kaikki sen tuomat edut. Työssä olevilta voidaan mielestäni hieman nipistää poistamalla ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Tämä voidaan tehdä ilman, että olemassa olevaa ”kakkua” tarvitsee kasvattaa. Eemeli Rajala ehdokas Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtajaksi Mikä on korkeakoulutuksen visio?. Onni Jääskeläinen Kouvola Miten prikaateillemme kävisi Natossa. Olen miettinyt, kuinka pian Vekarajärven ja Kainuun prikaatit luovutettaisiin Naton joukoille ja suomalaiset sotilaat siirrettäisiin ammattikortistoon, jos Suomi liittyisi sotilasliittoon. Takuueläkkeen taso on 775,27 euroa kuukaudessa vuonna 2018. Vision lisäksi olen pettynyt myös keskustalaisten kansanedustajien ja toimijoiden kommentointiin kyseisestä visiosta. keskustalaiseen visioon tulisivat kuulua selvästi alueellisuus ja sen tuomat edut, koulutuksen saavutettavuus sekä tulevaisuuslähtöisyys. Ei kansa voi äänestää väärin, Niinistö sanoi. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Takuueläkkeen tasoa on nostettava, jotta sen varassa eläville voidaan taata säällinen elintaso. Viime vuosien aikana tehdyt leikkaukset ja ylimalkainen suhtautuminen koulutukseen osoittavat että keskustalainen visio korkeakoulutuksesta on hukassa, tai vähintäänkin unohdettu. Meidän tuleekin olla rohkeita miettiessämme uusia ratkaisuja. Hägglundin kirjoitti myös, että Suomella on Euroopan parhaat puolustusvoimat, ei tänne kukaan hyökkää. ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen kartuttaisi valtion kassaa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseiset pointit ovat ehdottoman tärkeitä, mutta ne eivät voi olla ainoita asioita mitä tuomme esiin. Jos puolet ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta kertyvistä lisäverotuloista kohdennetaan takuueläkkeeseen, niin eläkkeen taso voidaan nostaa noin 900 euroon kuukaudessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Opetusministeriö julkaisi vastikään korkeakoulutuksen vision vuodelle 2030, jossa ainoa selkeä ja konkreettinen asia oli, että korkeakouluja tulisi olla vähemmän. Kyse on arvovalinnasta, miten olemassa olevaa kakkua jaetaan. Sosioekonomisia eroja vastaan taisteleminen on ollut yksi keskustaliikkeen sydänaatteista, emmekä voi unohtaa, miten se vaikuttaa myös koulutuksen periytymiseen. Asiasta kysyttyäni hän vastasi, että Suomi ei hyväksy kahden maan puolustusvoimia. Ei ole oikein, että verovaroin tuetaan ammattiliittojen kiinteistökeinottelua. Aiheesta olen kuullut puhuvan puolustusvoimain entisen päällikön Gustav Hägglundin. Joillakin kun voi olla ketun häntä kainalossa. Tulevaisuuden työelämä ja yhteiskunta tulee muuttumaan erittäin paljon, joten koulutuksen tulee vastata näihin muutoksiin ajoissa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.11. Mika Nissinen kirjatyöntekijä Keuruu Verovähennysoikeus on menneisyyttä keskusta on määritellyt jo pitkään itsensä sivistyspuolueena, mutta tällä hetkellä määritelmä on vain utopiaa
Kuteminen kuuluu kaikille -ajatusta voi lämpimästi kannattaa. Nousuesteen poisto ei välttämättä tuo kalakantoja takaisin. Paljon olisi voitu tehdä oikeaa työtä oikeissa kohteissa, ja silloin olisi saatu oikeaa hyötyä kaloille. Maanviljelijöiden asiaa haluan tuoda esille. Medioissa ovat olleet näkyvästi esillä WWF Suomen ja Keskon Kuteminen kuuluu kaikille -mainokset, kuten esimerkiksi mainos, jossa veneet törmäilevät kivimuurin alla. Ahvenet on kalastettu Nilakan vesistöstä. Onko maanviljelijät unohdettu puolueessamme. Käykö näin uudestaan. Lappalaisen puutarha on perheyritys, jossa myös kalastetaan. Suomustan vain ne ja pakastan pariksi päiväksi. Ruis on jauhettu viljelijän Tuppurinmäen myllyssä. 32 10.11.2017 Mielipiteet Helsinkiläisenä käyn säännöllisesti kotipitäjässäni Leppävirralla Itä-Suomessa. Vastuullisen ja kestävän kalakantojen ja kalavesien hoidon, kalateiden ja kalaesteiden poiston pitää perustua tutkittuun tietoon, ei mainoksiin ja mielikuvamuokkaukseen. Olen miettinyt Sotkamon Talvivaaraa ja sen kaivosyhtiön päästöjä vesistöön, mutta jatkanut rauhallisin mielin kukontekoa. Helsinki Onko puheenjohtaja unohtanut viljelijöiden asian. En käänny hänen puoleensa tässä asiassa. Mutta mainoksena sen tarkoitusta voi tarkastella kriittisesti. kukon teon aloitan lauantaina pyhäksi. Tavoitteena oleva kalojen nousuesteen poisto nostetaan esille tavalla, joka voi johtaa harhaan. Norjalaista kalapuikkoa ei heti hoksaa kalasta tehdyksi, sen voisi syödä, niinkö. Luontojärjestö organisoi ja kauppaketju tuki ostoboikottia vaellussiian pelastamiseksi. Luontojärjestö ja kauppa keräsivät kunniaa, kalastajien tulot ja siian käyttö romahtivat, koko maan kalakauppa kärsi vahingot. Puolueemme puheenjohtaja on tuonut kätilöiden asiaa näkyvästi esille. Karjatilalliset kuten viljan viljelijätkin saavat osakseen suuret taloudelliset tappiot tänä vuonna. Esitän, että luontojärjestö ja kauppaketju tekevät konkreettisia töitä kalojen hyväksi eivätkä sorru enää mainoksiin. Ostan kukkolihat heiltä. Suuremmasta jauhopussista otan sekaan Räsäsen tilalla Leppävirran Tuppurinmäellä viljeltyä karkeampaa ruisjauhoa. Suomen taloutta on laitettu jo pitkään kuntoon. Johtaako kampanja ajattelemaan, että kalastaminen tai kalan eli lähiruuan syönti on väärin. Mutta kun vaellussiikaa ja muuta siikaa ei voitu erottaa kauppatiskillä, boikotti kohdistui kaikkeen siikaan. Leppävirran torilta saa ostettua maakunnan lähiruokaa. Saako kotimaista kalaa enää syödä. Hän on myös keskustan kenttäväkeä kuten itsekin olen. Ahvenet ostan paria päivää aikaisemmin samalta torilta Tervon kunnasta kiertävältä Lappalaisen puutarhayrittäjältä. Kuteminen kuuluu kaikille -mainos ei sovi kaikille vesille, vaikka näin voi ymmärtää. Inkeri Räisänen Keskustaseura -48 ry. Minulla olisi kukonteon ohessa kysymys puolueemme puheenjohtajalle, pääministeri Juha Sipilälle. Ahvenet on jo valmiiksi suolistettu ostaessani ne. kuteMinen kuuluu kaikille -mainostaminen maksaa varmasti tolkuttomasti. kun syöt ahvenen, niin tämä on vastoin Kuteminen kuuluu kaikille -mainosta. Kukonteko on vakio-ohjelma. Sateinen syksy on tuonut asian eteen näkyväksi. Kalastajien, kalavarojen, kalan ja lähiruuan ystävänä kannatan kalojen nousuesteiden poistamista ja kalateitä, jos ne perustuvat tietoon, jos ne ovat järkeviä ja jos niillä voi saada tuloksia. Siikaboikottiin oli todelliset perusteet vain harvoilla vesillä. Taikinan teen Liperissä viljellystä rukiista. Varpaisjärven Laakamäen sikatilan kauppa-auto on joka toinen perjantaipäivä torilla myymässä tuotteitaan. Viljoja ei ole saatu puitua. Pormestarimme Jan Vapaavuori ei ole juuriltaan maalaisliittolainen. Meillä on vesiä, joissa veden tila, happamuuspiikit ja ympäristö ovat heikot. Sellainen, jossa kalaa saa kiusata omaksi huviksi, mutta pitää päästää takaisin, koska kuteminen kuuluu kaikille. Istuimme toripöydässä kahvittelemassa Varpaisjärveläisen tilan isännän kanssa. Nyt olisi aika marssia esille maanviljelijöiden ja lähiruoan hyväksi. Nousuesteen poistosta ei aina ole hyötyä. Risto Tolonen Ii Eikö kalaa muka saisi enää syödä?. kuteMinen kuuluu kaikille -kampanjalla voi olla vaikutuksia, joista esimerkkinä on siikaan pari vuotta sitten kohdistettu boikotti. Onko tavoitteena pyydä ja päästä kalastus
KuKaan ei voine kiistää, että kunnalla ei olisi oikeutta päättää myös kunnanjohtajan erottamisesta, jos siihen aihetta on. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Hissiyhtiön toimitusjohtaja oli esittänyt, että uusi hissi hankittaisiin samalta ja jo monta hissiä toimittaneelta yritykseltä, jolloin huoltotoimet tapahtuisivat joustavasti. Päätöksen on luonnollisesti tapahduttava lain mukaan. Tällä tarkoitetaan, että Suomen linjasta keskustellaan yhdessä kansalaisten kanssa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tällaista syytettä on kyllä pidettävä kohtuuttomana. Kun tällä asteella luottamus menee, sillä ei ole mahdollista palata. Mikko Savola kansanedustaja (kesk.) Ähtäri Tehdään näistä kunnolliset presidentinvaalit. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.11. Lehtitietojen perusteella hallinto-oikeus kumosi Kittilän kunnanvaltuuston päätöksen erottaa kunnanjohtaja Anna Mäkelä kuulemisvirheen perusteella. Istuva presidentti on aloittanut oman vaalityönsä teon kansanliikkeen rakentamisella jo hyvissä ajoin. Vanhanen on ehdokkaista osoittanut puheillaan ja teoillaan ymmärtävänsä, että kotimainen maatalous tuottaa turvallisuutta. On luonnollista, että vaikka Anna Mäkelällä on kansalaisena oikeus kääntyä poliisin puoleen, ei kunnanjohtaja voi asemansa perusteella moista tutkintapyyntöä tehdä, joten kunnanhallituksen ja kunnanjohtaja Mäkelän sukset menivät tässä asiassa pahasti ristiin. Tiedän sen yli 80 vuotta eläneenä ja kokeneena varsin hyvin. Sattunut virhe korvataan uudella lain mukaisella päätöksellä, ja asia on siten loppuun käsitelty. Tällaisia virheitä sattuu usein. Suomen tulevaisuudesta on Vanhasen kanssa keskusteltu liki kahdessa sadassa Ulkopolitiikkaa yhdessä -tilaisuudessa eri puolilla maata. Nyt näyttää Oulun syyttäjävirastokin valitettavasti lentäneen samaan julkisuuden ansaan. Kohtaamiset ovat antaneet Vanhaselle kattavasti näkemystä siitä, mitä ihmiset maailman menosta ajattelevat. Vieläkin aiemmin, jo yli vuoden on ollut liikkeellä keskustan ehdokas Matti Vanhanen. Hannes Viiri Kittilän päättäjät kohtuuttomuuden edessä tammiKuun 28. Viime aikojen keskustelu kotimaisen ruoantuotannon pelastamisesta osoittaa, että huolimatta maailman levottomuuksien lisääntymisestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja globaalista ravinnon riittämättömyydestä, omavaraisuuden ja turvallisuuden yhteys tunnistetaan heikosti. Monimutkaisistakin asioista pitää puhua, niihin pitää ottaa kantaa ja niihin pitää esittää ratkaisuja. Kansanvallassa vaalit järjestetään säännöllisesti, jotta meillä jokaisella on mahdollisuus ohjata laivaa ja kertoa mielipiteemme. Näin järjen mukaan olisi tullut Kittilässäkin menetellä, mutta Oulun syyttäjävirasto nosti vakavan syytteen eikä jäänyt odottamaan kunnanvaltuuston uutta päätöstä, jossa olisi järjestetty kuultavana olo. Valittu uusi hallitus puolestaan palautti yhtiön erotetun toimitusjohtajan työsuhteen. päivä 2018 käydään Suomessa presidentinvaalit. Kun näin ei tapahtunut, oli syyttäjän mielestä menetelty rikollisesti ja tapahtunut tuo ”törkeä virka-aseman väärinkäyttö”. En oikein jaksa ymmärtää. 2017 33 Jo vuosia on lehdistö polemisoinut yksipuolisesti Kittilän kunnalliselämästä. Vaikka maailmalla puhaltaisi, nämä asiat saavat meidät seisomaan omilla jaloillamme. Kunnanhallituksen mielestä päätös oli huono, ja se päättikin vaihtaa koko hissiyhtiön hallituksen. Demokratian henkeen ei kuulu sopuvaali, vaikka sellaisen mielikuvan luojia on paljon nyt liikkeellä. Vaikka hallinto-oikeus päätti kumota kunnanjohtaja Mäkelän erottamispäätöksen, se ei merkitse sitä, että kunnanjohtaja Mäkelä palaa Kittilän kunnanjohtajaksi. vanhasessa Korostuu muihin ehdokkaisiin verrattuna eritoten ymmärrys omavaraisuuden merkityksestä taloudessa sekä ruoan ja energian tuotannossa. Siksi sen toimintaedellytykset on turvattava. Kittilän kunnan päättäjillä oli tähän selvästi aihetta, koska kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan keskinäinen luottamus oli hävinnyt. Kunnanhallituksessa Mäkelä oli ollut kuultavana, mutta päättäjillä jäi huomaamatta, että Mäkelää tulisi vielä kunnanvaltuustossakin kuulla. Laki edellyttää, että ennen erottamista on päättäjien kuultava asianosaista. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tähän kunnanhallituksella hissiyhtiön enemmistöomistajalla oli ehdoton oikeus. Hissiyhtiön silloinen hallitus ja kunnanjohtaja Mäkelä halusivat vaihtaa toimittajaa ja päättivät erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Jokainen ymmärtää, että luottamuksellinen yhteistyö kunnan päättäjien ja kunnanjohtajan välillä on välttämätöntä, ja siksi on valittaen pakko todeta, että kunnanjohtaja Anna Mäkelältä puuttuu kyky ja taito hoitaa kunnanjohtajan virkaa. Lehtitietojen perusteella kunnanjohtaja oli kuultavana kunnanhallituksessa, joka asian esitti sitten kunnanvaltuustolle, jonka olisi vielä tarvinnut, kuten edellä kerroin, kuulla erotettavaa. On uskomatonta, että muotovirhe on syyttäjän mielestä ”törkeä virka-aseman väärinkäyttö”, josta lähes koko kunnanvaltuusto on syytteessä. Matin slogan kuuluu ”Tehdään näistä vaalit”. alun alKaenhan Kittilä-jupakka lähti liikkeelle uuden rinnehissin hankinnasta. lehdistö on myös kertonut, että kunnanjohtaja oli pyytänyt poliisitutkintaa hissiasiassa ilmoittamatta siitä kunnanhallitukselle
Pöytyä, kj ry, syyskokous su 19.11. Keskustassa tapahtuu 34 10.11.2017 Lähes 20 vuotta olemme kulkeneet yhdessä ja jakaneet päivien ilot ja surut. Onneksi nuorille on tässä elämäntilanteessa tarjolla erinomaisia tukipalveluita kuten nuorisoasuntoja, joissa he voivat aloitella itsenäistä elämää samassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa. Näiden sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään piirin valmistautumista tuleviin maakuntavaaleihin, presidentinvaaleihin ja eduskuntavaaleihin. klo 17.30 alkaen MTK-Varsinais-Suomen tiloissa, Hintsantie 3, Raisio. Jokainen hetki on ainutlaatuinen. klo 18 joulupuuron merkeissä. Piiri, Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous Turussa Kokoushotelli Linnasmäessä (Turun kristillinen opisto), Lustokatu 7 la 11.11. Yhdessä vietetyt hetket ovat osa muistojen kirjaa, joka kantaa myös vuosien, vuosien kuluttua. Vanhemmat kantavat vanhemmuuden vastuutaan lopun elämää, mutta nuoret harjoittelevat itsenäistymistä aikuisuuden kynnyksellä. Hyttejä rajoitetusti. Tule mukaan ja tehdään Naisista tulevaisuuden yhdistys; Sinun ei tarvitse olla Keskustanaisten jäsen. Raisio, Keskustanaiset, syyskokous to 23.11. Lieto, py:n syyskokous pe 17.11. klo 11 Puotilan kerhohuoneella, Puotilan Metrokatu 4 A, 7.krs. Raisio, Keskustajärjestöjen syyskokoukset Hintsalla to 23.11. Osallistujat vastaavat itse ruokailuistaan. Tikkurila, Keskustan syyskokous on 22.11. esikoisen muuttaminen ensiasuntoon on tärkeä ja tunnerikas tapahtuma koko perheen ja läheisten elämässä. Tonttu paikalla. Piiri, sääntömääräinen syyskokous to 16.11. Piiri, syyskokous la 18.11. klo 18, monitoimitila Arkki, Liesitori 1 A, 3. klo 17-18 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Piirikokouksessa hyväksytään piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018. Kokous alkaa noin klo 14.30, valtakirjan tarkastus noin klo 14-14.30. klo 10 (ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 alkaen. klo 18 Turku, Keskustan Turun itäinen yhdistys, syyskokous to 23.11. Puhujana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Paattisten py syyskokous pe 17.11. Piiri, Varsinais-Suomen Keskustan maaseutuja maataloustoimikunnan kokous pe 24.11. klo 18. Hinnat: Koko neljän hengen B-hytti 50 euroa ja A-luokan hytti 75 euroa. Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoonkeskus Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Päivistä viikkoja, viikoista vuosia. klo 16 Apollolla osoitteessa Apollonkatu 11 a. Veimme kynttilöitä haudoille ja poltimme kynttilöitä myös ikkunalaudalla. Piiritoimiston osoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Mukana Varsinaissuomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertomassa mm. Tarkempaa tietoa Facebook sivuilla: facebook. Hintsan tuvassa. Vauvaaika, leikki-ikä ja päiväkoti, lapsuus ja peruskoulu, nuoruus ja jatko-opinnot. Mahdollisuus Tallinnassa oloon lauantaina kello 8.30-12. 050 575 5236. Muutos vaikuttaa koko perheeseen. Käsitellään sääntömääräiset asiat; henkilövalinnat ym. ViikonLoppuna muistimme poisnukkuneiden läheisten muistoa. Johtokunta klo 17. Kokouksessa valitaan johtokunta vuodelle 2018 ja päätetään tulevan vuoden toiminnasta. Miten tärkeää on nauttia jokaisesta hetkestä perheen, läheisten ja ystävien kanssa. Aloitetaan kahvittelulla. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat puheenjohtajasta johtokuntaan. Olemme vanhempina käyneet läpi saman elämän tilanteen, ja nyt on meidän lastemme vuoro. klo 18.30 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Esillä sääntömääräiset asiat. Kontulan Keskustaseuran syyskokous 16.11. maakuntavaaleista. Pikkujoulukahvitarjoilu. klo 17.30 Turun kj:n tiloissa, Mestarinkatu 2. Kokouspaikka on Ravintola Wanda’s, Liesikuja 5, Myyrmäki, Vantaa. klo 18. Espoo, Keskustanaisten py:n syyskokous 27.11. Tässä kohtaa voi vain toivoa, että vuosien opit ja kokemukset kantavat nuoren elämässä. Vantaa, kj:n syyskokous ti 14.11. Mahdollisesta esteestä osallistua toimikunnan kokoukseen pyydetään tarjoilujärjestelyjen vuoksi ilmoittamaan toimikunnan puheenjohtaja Esko Kivirannalle viimeistään ke 22.11., puh. Juhla järjestetään Kuoppanummen koulukeskuksessa osoitteessa Kuoppanummentie 18, 03100 Nummela. klo 18. klo 16.30. Tuusula, Hyrylän py:n syyskokous 14.11. Lähtö Eteläsatamasta perjantaina kello 18.30 ja paluu lauantaina kello 16.00. Puoluejohdon edustajana mukana varapuheenjohtaja Katri Kulmuni. Ilmoittautumiset pikaisesti helsinki@vesaiset.fi puh. Ja nyt yhtäkkiä täysi-ikäisyys, ja oletkin muuttamassa omaan kotiin. Asumistoiminnan lisäksi vuokranantaja tarjoaa nuorille ohjausta, tukea ja neuvontaa uudessa elämäntilanteessa sekä yhteistä vapaa-ajan toimintaa yhteisöllisyyden lisäämiseksi asukkaiden välillä. osoitteessa Leinikkitie 36 Hiekkaharju 01350 Vantaa. Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15:00-16:00. Paikalla kansanedustaja Esko Kiviranta. klo 18 kunnantalolla. Juhlapuhujana meillä on Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä. klo 17.30, Palvelutalo Ruska. Virvoituksentie 5, Turku. Kuoppanummen koulukeskuksessa osoitteessa Kuoppanummentie 18, 03100 Nummela. Olemme edelleen hyvin läheinen perhe, mutta perheen jäsenet elävät erilaisissa elämäntilanteissa. Juhla alkaa klo 10 ja päättyy noin klo 14.30. Vierailun isäntänä toimii tj Paavo Myllymäki. Nuorisoasunnot ovat ensisijaisesti vuokrakoteja työssäkäyville ja työelämään hakeutuville 18–29-vuotiaille nuorille. Uudenmaan piirin perustamisesta tulee tänä vuonna 100 vuotta täyteen. Kynttilää sytyttäessäni merkitykselliset ja voimakkaat muistot tulivat mieleeni. Pöytyä, Keskustanaiset ry syyskokous su 19.11. Tämän vuoksi kutsumme Sinut Keskusta-aktiivi juhliin kanssamme la 18.11. Silja Europalla. Kahvitarjoilu kello 18 18.30. Turku, pohjoinen py syyskokous pe 17.11. com/vesaistenhelsinginpiiri. Politiikkaa Apollolla to 16.11. keilavuorolla. Olemme viettäneet yhdessä päiviä ja öitä, arkea ja juhlaa. klo 16.30 Virastotalossa, Yläneentie 11, Riihikoski. Tarjolla on iltapalaa. Lisäksi juhlassa esitellään Vihertyvä Uusimaa 6 teos, palkitaan ansioituneita keskustalaisia ja kuullaan hyvää musiikkia. Perhettä yhdistää vahva luottamus siihen, että elämä kantaa. klo 16.30 Mäntyrinteen vahainkoti os. Vantaa, Vesaisten syyskokous ma 20.11. Keskustan sosiaalija terveyspoliittinen seura ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 21.11. Johtokunta klo 16. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Pidämme minipikkujoulut 30.11. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18.00 18.30. Järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Piirikokouksessa valitaan sääntöjen mukaan piirin puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa vuodelle 2018 sekä 8-16 piirihallituksen jäsentä. OP:n kokoushuoneella. krs (Myyrmäen aseman vieressä, kauppakeskus Isonmyyrin rakennus). Vanhempana voin turvallisin mielin pikku hiljaa päästää irti 20 vuoden siteestä, joka yhdisti meitä tiiviisti ja teki meistä vahvan yhteisön, perheen. Pikkujouluristeily Tallinnaan 9.10.12. Vihtiin. Minna Autere Vesaisten hallituksen jäsen Elämän käännekohdassa Puheenvuoro Helsinki Keskustanuorten Pohjois-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 13.11. Presidenttiehdokkaamme, kansanedustaja Matti Vanhanen pitää myös puheen juhlassamme. klo 17 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11 a, Helsinki. 050 511 3158.. Espoo, Vesaisten syyskokous ma 13.11. Paikka on Nuorisotilan toinen kerros. klo 18 Riihikosken koulun auditoriossa, Yläneentie 10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat. Kokouspaikka on Robert’s Coffee, Kauppakeskus Sellon toinen kerros, Espoon Leppävaara. Parkkipaikat viereisen skeittiradan vieressä
Huomaattehan, että periaateohjelmasta voi palautetta antaa myös kunnallisjärjestöt, paikallisyhdistykset tai vaikka yksittäiset jäsenet. Orimattila, kj:n syyskokous to 16.11. klo 9-12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Tule mukaan pohtimaan piirin kantaa esitykseen! Kaikki materiaali löytyy osoitteesta www.keskusta.fi/ Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. klo 10 Sysmän yhtenäiskoululla, Väihkyläntie 9. 10ja 3-tiellä poimitaan tulijoita tarvittaessa kyytiin pikavuoropysäkeiltä. klo 18.30. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. 040 418 1150. klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Kirkonkylän py:n kokous 19.11. Multia, py:n syyskokous la 11.11. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Hollolan keskustanaiset, syyskokous la 11.11. Kataloisten py:n syyskokous su 26.11. Satakunnan Keskustanaiset. Tuukka Liuhalle, puh. klo 13 Multian op:n kerhohuoneella. Viralliset edustajat ja seuraajat, tervetuloa! Pori, Keski-Porin py:n syyskokous 20.11. Matkan hinta (sis. Poliittisen katsauksen pitää puolueen vpj. Satakunta Piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Kyselytunnin jälkeen lähdemme takaisin Turkuun. Paikkana Lahden kaupungintalon kokoushuone. Kouvola, Kouvolan keskustanaisten syyskokous 29.11 klo 16.30 piiritoimistolla. klo 10 Virroilla. klo 19 Sysmän kunnanvirastolla, Valittulantie 5 Kärkölä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ke 22.11. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Tammela, kj:n syyskokous ti 14.11. Tampere. Tampere. klo 19, Koljontie 5. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Varasijalle voi ilmoittautua 9.11. klo 19 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Mommila, py:n syyskokous 23.11. klo 18.30 Kahvila Härkitupa, Liikekeskus. klo 18-20 keskustellaan periaateohjelmasta Lopella Lounastuvalla os. fi. Mukana myös puoluesihteeri Jouni Ovaska. Keskustanaiset Ypäjä. Ohjeet löytyvät yllä olevasta nettiosoitteesta. Tervetuloa Keskustan KeskiSuomen piirin eduskuntaretkelle Helsinkiin! Lähde mukaan iloiseen keskustalaiseen seuraamme eduskuntaretkelle Helsinkiin ti 21.11. Marille, mari.tuuna@keskusta.fi tai puh. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9. Etelä-Häme Piiritoimisto: piirin tj Juha IsoAho puh. klo 18 Jokioisten kunnantalolla. Huittinen. Savulaaksontie 121, 27230 Lappi. Ulla Parviainen. Joulupukin tulo muutosvarauksin (pukki tullee, mikäli kaikki ovat olleet kiltisti). 2017 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Asikkala, kj:n syyskokous ke 15.11. Lähde mukaan matkalle eduskuntaan! Lähtö to 30.11. lihapullia, kinkkua, hernekeittoa ja erilaisia makkaroita. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Lounas alk. matkat, lounaan ja välipalan paluumatkalla) 40 euroa. Piiri, syyskokous la 18.11. Ke 29.11. Laukaan syyskokoukset ja tilaisuudet: Keskustan Laukaan kj:n syyskokous 19.11. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Johtokunta klo 18. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 18.30. Kauppatie 3). Ruokailun vuoksi ilmoittaudu tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044-978 3929 viim. Esillä sääntömääräiset asiat. Jokioinen, kj:n syyskokous 14.11. Paikalla kokouksessa valtuustoryhmän pj. klo 18.30 kunnanvirastolla, Rusthollintie 2, Asikkala. Lounas nautitaan Helsingin keskustassa hotelli Arthurissa, jonka jälkeen palaamme eduskuntaan seuraamaan kyselytuntia. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. klo 13 Ellin kulmassa. 17.30 alk. Forssaan saavumme n. Bussi on nyt täynnä. asti. Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 17.11. Lähtö bussilla klo 9.00 Forssan ABC:ltä, klo 9.50 Hämeenlinnan ABC Tiiriö, 10.20 ABC Riihimäki. Keskustan Kalvolan py:n sääntömääräinen syyskokous pe 10.11. Sysmä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ti 21.11. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 12.11. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. Arto Pirttilahti ja puoluesihteeri Jouni Ovaska. klo 19 Paula ja Timo Neuvosella, Honkalammentie 149. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Muista myös mahd. klo 11.30 (10 €), klo 12.30 ilmoittautuminen ja kokous klo 13. klo 19 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 558. klo 18 Lahdesjärven ABC:n kokoustiloissa. Pirkanmaan Keskustan piirikokous la 18.11. Myyjiltä veloitetaan markkinoimismaksu 15 EUR ja pyydetään yksi voitto päivän arpajaisiin. Torstaina 30.11. Hämeenkyrö Kj:n syyskokous 16.11. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. Heinola, Keskustan Löytäneen py:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 18 Lindfeltillä, Vierulankuja 13, Löytäne. klo 14 Eija Jakobssonin luona, Emäntälänraitti 1. Kangasala, Sahalahden paikallisosaston syyskokous ke 15.11. klo 18.30 Kehräämän kahvilassa, Pakaantie 1. Pihtiputaan Kj:n syyskokous 13.11 klo 19 kunnanvirastotalolla, johtokunta klo 18 Keihärinkoski, py:n syyskokous pe 10.11. Piiri, syyskokous la 18.11. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja AnneMaria Perttula, p. Hämeenlinna. 040 589 0355/Minna. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. klo 14.30 Vuolakkeessa. Mukana kansanedustaja Anne Kalmari. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. klo 16 Hotelli Vuolake Suolahdentie 84, Laukaa. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Oitti, py:n syyskokous 23.11. Taipalsaaren kj:n syyskokous ma 27.11. klo 18 kunnantalolla, Virastotie 1. klo 16. Alueen kansanedustajat esittelevät meille remontoitua eduskuntataloa ja päivän politiikkaa. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Lassi Valkeapää, piirin tj Matti Kuittinen sekä mahdollisesti joulupukki. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Saaren py:n yhdistetty syyskokous ja pikkujoulu pe 24.11. Kymenlaakso Piiri, syyskokous 15.11 klo 18.30 Kouvolan kaupungintalon valtuustosalissa, kahvi ja ilm. klo 10-14 sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä p. Juuka, kj:n syyskokous su 26.11. klo 19 Asikkalan kunnanviraston valtuustosalissa, Rusthollintie 2 Kärkölä, kj:n syyskokous su 26.11. Kivikylän kotipalvaamossa Lapissa (Rauma), os. allergiat. Poliittinen katsaus puolueen pj. klo 13 alkaen. Pohjois-Karjala Juuka, py:n syyskokous su 19.11. Sysmä, kj:n syyskokous ke 15.11. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Matkan hinta 20 euroa. Pihtiputaan Keskustan syyskokoukset: Korppinen py 12.11 klo 19 Vanhallatalolla. Bussi lähtee Laitilasta joten mukaan voi tulla myös matkan varrelta. klo 18.30 Iittalassa Palotalolla Hallintotie 2. Lähdemme aamuvarhain pohjoisesta Keski-Suomesta kohti Helsinkiä, jossa päivän ohjelmas. Avoinna sopimuksen mukaan. Kokouksessa paikalla kansanedustaja Ari Torniainen. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Hausjärvi, py:n syyskokous 23.11. Kauppatie 4. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tapaamme myös presidenttiehdokas Matti Vanhasen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Bussi on nyt täynnä, mutta varasijalle voi ilmoittautua piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050-374 5416 torstaihin 9.11. Juha Sipilä. Lapin kirkossa klo 10. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hausjärvi, kj:n syyskokous 23.11. Krs. klo 19 Wehnäpaakareiden kahvilassa Somerontie 206, Forssa. Voit pyytää sitä myös postitettavaksi suoraan kotiisi soittamalla 050 374 5416. klo 17 kahvila Tähkässä, Kirkkotie 20 Asikkala, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ke 22.11. Keskustan periaateohjelma uudistetaan Sotkamon puoluekokouksessa kesällä 2018 ja nyt on lausuntokierroksella työryhmän esitys ohjelmaksi. VaikuttajaLataamo -tapahtuma Vuolakeessa 19.11. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Puuroja kahvitarjoilu. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Kahvitarjoilu. Lappeenranta, py:n syyskokous to 30.11. Antti Kurvinen. klo 18 Ravintola Lokissa (Jalkarannantie 19). klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737B). klo 10 Hattulassa Juteinitalolla (os. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta. klo 13 Ellin kulmassa. Ilmoitathan tarpeesta hyvissä ajoin etukäteen. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Lahti, Kj:n syyskokous ke 15.11. Ylöjärven Keskustanaiset: Varaa paikkasi joulumyyjäisistä Ylöjärven Ruokakeitaalla la 25.11. Hartola, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ti 21.11. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Eduskunnassa tapaamme kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan sekä tutustumme remontoituun taloon opastetulla kierroksella. Voit myös varata etukäteen Kivikylän tuotepaketin hintaan 20 e, sis. Elina Suoranta p. Lisäksi painettua versiota löytyy piiritoimistolta. menn. Kj:n syyskokous to 16.11. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Hämeenlinna. Turusta klo 10.00. Kokouksessa on paikalla puhujana Hykyn yhtymäjohtaja Juha Heino. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 19.30 paikkeilla. asti. Alvajärvi py ja naiset 10.11 klo 18 Eläketalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Karjala Pätilä, py: syyskokous ti 21.11 klo 19 Jorma ja Aila Ikävalkolla (Vesikkolantie 211). mennessä. 050 564 8747. Seuraa Perinnekylä opasteita. p. Kotimatkalle lähdemme klo 17 jälkeen reittiä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Forssa. klo 17 alkaen Keskustan järjestöilta. Syyskokous pidetään Veteraanituvalla ma 13.11. Kokouspaikka on Nuorisokeskus Marttinen, Herrasentie 16 Virrat. Syyskokous su 19.11. 10.11. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Kirkkopyhä su 19.11. Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen. Palveluksen jälkeen syyskokous Kivikylän kotipalvaamossa. Keskustellaan ajankohtaisasioista. klo 18 kirjastotalo Metson Tammi-salissa MSLTampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus aiheesta soteja maakuntavalmistelu Pirkanmaalla, projektipäällikkö Taina Niiranen. 14.11. klo 19 kunnanvirastolla, Valittulantie 5. Keskustelua periaateohjelmasta. Ilmoittautuminen piiritoimistolle tarjoilujen takia 10.11. Kokoukseen tervehdyksen tuo Keskustanaisten pj. Illan aikana käydään läpi Keskustan järjestötoiminnan uusia eväitä, viestintää ja verkostoitumista. Opintomatka järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa. Ilmoittaudu 23.11. Piiri järjestöilta, ti. Retki eduskuntaan, to 23.11. Sahalahden kunnanvirastotalossa. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Vierailijoina ovat ke. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. 040 721 0636. Johtokunta kokoontuu klo 18. klo 17 Hartolan kunnanvirastolla, Kuninkaantie 16. klo 18 kunnantalolla. klo 18 ent. Satakunnan Keskustanaiset. Johtokunta kokoontuu klo 15. Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Liisa ja Ilpo Hosikella osoite Soinilantie 399 pe 24.11
Retken ohjelma: Klo 10–11 Vierailu Tehy ry / Kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen. mennessä. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 9-10. Salomonin tie3. klo 17-19 Keskustan Periaateohjelman käsittelykierros. Pimeärasteja, arpajaiset, vohveleita ja mehua. klo 17 – paikka Leppärenkaan tilat. Järjestää Savonrannan Martat, Savonrannan Lions Club, Linja-autoliike S.Kosonen, Savonrannan Vesaiset, Itä-Savon Vesaiset Piiri, syyskokous ke 15.11. Kahvioon ja toimintapisteisiin kannattaa varata hieman rahaa. Sääntömääräiset asiat ja keskustanaisten purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. tarjoaa makkaraa la 18.11. KESKUSTANUORET Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 10.11.2017 klo 19 Utajärvellä (Meriläntie 1). klo 10-13 uinti / klo 13-14 lounas. Taikuriesitys Jyväskylässä klo 13-15, yhteiskuljetus Mikkelistä. Valitaan uusi johtokunta vuodelle 2018! Pello, Järvialueen syyskokous 16.11. Piiri, syyskokous ti 14.11. Keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ke 29.11. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 18.11. Kahvitarjoilu. Omat kyydit / kimppakyydit. Lumijoki. klo 12 Muhoksen yläkoulun Tähtiareena, Muhostie 5. Katja Koivukoski 040 533 8160. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 18 Kajaanissa (Lehtikankaan koulu Rinnekatu 2 A). klo 17 Luovan nuorisoseuralla, Seuratie 3, Kurikka. HINNAT: Aikuinen 30e (ovh 49,50e ), eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e), alle 4v veloituksetta. Haapavesi. To 16.11 klo 18 Leppävirta. HUOM! Osallistumismaksu kerätään bussissa. KOHTI 2020Pohjois-Savon Keskusta, kiertue ennen piirin syyskokousta. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki Itä-Savon ja Savo-Kymen Vesaisille 28.12 Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). Lapin Keskustanuorten syyskokous ti 14.11. klo 18 Iisalmi, piiritoimisto. Klo 14.00–14.15 Täysistunnon seuraaminen. Sitovat ilmoittautumiset pe 10.11. klo 14 Aavasaksan paviljongilla. Retken hinta on 60 euroa/hlö sisältäen kuljetukset, ohjelman ja lounaan. Yhteiskyyti edestakaisin reitillä: Savonranta SEO -Kerimäki Matkahuolto HaapakallioSavonlinna LA asemaRantasalmi. Posio. Oulujoen py.n sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla (Koulukatu 31 a 2) 16.11. Kokouksessa käsitellään lisäksi sääntömuutos. klo 19 pankin talolla, Lumijoentie 1234. Vesaisten Kulttuuria Kaikillekiertue 25.11. Kahvitarjoilu ja pientä purtavaa, mahdollisuus yöpyä Merilän kartanossa. Ilmoittautumiset 20.12. Myös Facebook. Hinnat Savo-Kymen Vesaisille: 12e /aik, 7e/alle 12v, 4e /alle 4v. Johtokunta klo 17. klo 11 Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 Rovaniemi. Johtokunta klo 16.30. klo 11 alkaen Prisman edessä. keskusta.fi/Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. Jakkukylän Keskustan Alakylien paikallisosaston sääntömääräinen syyskokous to 23.11.2017 klo 18.00 Jakun koululla (Jakuntie 85 A 1). mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki 28.12. vierailut Terveydenja hyvinvointialan ammattijärjestö Tehyssä sekä uudistuksen kokeneessa eduskuntatalossa, jossa tapaamme ainakin kansanedustaja Petri Honkosen sekä presidenttiehdokas Matti Vanhasen, ehkä myös muita keskisuomalaisia Keskustan kansanedustajia. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanuorten tj. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. järjestää käsittelytilaisuuden Metsäsairilan tiloissa, Arkistokatu 12, Mikkeli. Kempele. Ilmoittautumiset 25.11. Ylitornio, Kj:n syyskokous su 26.11. klo 19 kaupungintalon valtuustosalissa. klo 17 Suomen nuoriso-opisto Paukkulan seminaarisalissa. Kj:n yleinen syyskokous 17.11 klo 18 toimistolla Juurakoskenkatu 6. Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tj Kimmo Valta p. Raahe. Kotimatka alkaa. Antti Kurvinen. Ilmoitathan myös mahdolliset erityisruokavaliot ja toiveen, mistä hyppäisit bussin kyytiin. Torttukahvit! Ylivieska. Lisätietoa: Niko Pesola 0400 180 976. Tutustu ohjelmaan: www. Asiana sääntömääräiset syyskokousasiat ja periaateohjelma. Valtakirjantarkistus ja kahvi klo 17.20. Kontiolahdella: Taikuri Jari ja Peppi. klo 18, johtokunta klo 17. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Keskustan tervehdyksen kokoukselle tuovat puoluesihteeri Jouni Ovaska ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä. Osoite on Leppärengas Suomalanpurontie 16, Leppävirta. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Klo 12.30 Lounas ja syyskokous ; Klo 14 uinti ; Maksuton Itä-Savon Vesaisille! Ilmoittautumiset 25.11 mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Itä-Savon piirin syyskokous 2.12. Lapin Keskustanuorten syyskokous ti 14.11. Vesaisten Liikuntapäivä 2.12. Kokouksessa käsitellään piirijärjestön purkautuminen, toinen käsittely. klo 10 Toivakassa koulukeskuksella os. Kahvitarjoilu klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 17 kunnantalolla. Etelä-Savo Keskustanuoret, Etelä-Savon piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 11.11. Kainuu Keskustan Kainuun piirin sääntömääräinen syyskokous pe 10.11. Mikkeli, 21.11. Maksuton. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Etelä-Savon Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri to 30.11. 044 3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 14 Aavasaksan Paviljongilla. Jatkossa tarkoituksena on liittyä Etelä-Savon piirijärjestön toiminta-alueeseen. Keskustan kj:n syyskokous 19.11. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Jouhenniemen py:n syyskokous ma 20.11. Juha Sipilä ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen. klo 18 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. klo 18 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa Hälväntiellä. klo 16 Arktikum, Rovaniemi. Kahvit klo 18.30. klo 13 Mikkelin Keskustan kj:n syyskokous Ristiinan yhtenäiskoulun Setälä-sali, Mäkitie 30, Ristiina. VAIHTOEHTONA Savo-Kymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. klo 12 kaupungintalolla. Ylitornio, kj:n syyskokous 26.11. 9:30 alkaen. Aikuiset 85€, lapset 69€. www.fb.com/ perapohjola. Kaikille maksuton tapahtuma kyyteineen ja lounaineen, tervetuloa mukaan vauvasta vaariin! Matkareitti: Savonlinna Linja-Autoasema 7.30 Haapakallio 7.40 Kerimäki Matkahuolto 8.00 Savonranta SEO 8.30 Kontiolahti 10.00 // klo 1012.30 Ohjelmaa koko perheelle: mm Kirkkoseikkailu, askartelupajoja, kepparikisa ym toimintaa // 10.30-11.30 lounas MAKSUTON // 11.15-12.15 Luento auditoriossa, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila // klo 12.30-14.30 “Peppi ja Taikuri” näytös //Paluu 14.30: Kontiolahti Savonranta KerimäkiHaapakallio Savonlinna Ilmoittautumiset 19.11. Klo 15.30 Siirtyminen bussille. Kempele. Kokouslounas ja koko perheen liikuntapäivä klo 12.30 alaken. Aluksi johtokunnan kokous klo 17. klo 18 kunnanviraston kahvio. Vesaisten Kulttuuria Kaikillekiertue Jyväskylässä. Tornio, Kj tarjoaa glögiä la 9.12. Pohjois-Savon piirin syyskokous pe 17.11 klo 18 Lapinlahden lukiolla. Keski-Pohjanmaa Piiri, syyskokous Kokkolassa 11.11. Turvallisesti Liikenteessä tapahtuma 11.11. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Sääntömääräiset asiat ja keskustakerhon purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. Ohjelmassa mm. Oulu. Kaija Väänänen p. Kj:n syyskokous su 26.11. Kurenalan py:n syyskokous vaatepuoti Hertassa ti 28.11. Asialistalla presidentinja maakuntavaalit, sääntömääräiset syyskokousasiat sekä piirin puheenjohtajan valinta. klo 18 Mikkelissä Keskustan piiritoimistolla (os. klo 12.30 Punkaharjun Kruunupuistossa, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju. Ilmoittautumiset 20.11. Maksuttoman koko perheen tapahtuman esiintyjinä ovat Taikuri Jari ja Peppi (klo 18). Py ry:n syyskokous su 19.11. Antti Kurvinen. piirin puheenjohtajaehdokkaiden esittäytyminen, keskustelu puolueen periaateohjelmaesityksestä, tietoiskut presidentinja maakuntavaaleista, Keskusta kohti 2020 -lukua Pohjois-Savossa. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat ja nimenmuutos. Kokousalustus vpj. kuuva@gmail.com Jyväskylä, 26.11. Kahvitus klo 17.30 alk. alkaen klo 19 Sirkkakoskella Sisko ja Martti Saukkoriipin luona. Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Keskustan Pattijoen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 15.11 klo 18 Teknisellä virastolla, Ruskatie 1. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 16.30. Avoinna klo 9-15. Klo 14.15–14.45 Kansanedustajien tapaaminen ja iltapäiväkahvi. Kempele. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Pe 10.11. Keskustelun keskiössä Keltikangas-Järvisen Pienen lapsen sosiaalisuus. Kahvitarjoilu, ilmoita myös ruoka-ainerajoitukset! luontotaipale@gmail.com tai niina. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään presidentinja maakuntavaaleihin sekä puoluekokoukseen valmistautuminen. Klo 12.30–14.00 Opastettu kierros eduskuntatalossa. Paikalla tj Kai Puro. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 11.11. Keskustanaisten Lapin piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 2.12. Mikä on ryhmän vaikutus. Klo 14.45–15.15 Presidenttiehdokas Matti Vanhasen keskustelutilaisuus. Keskustan Lumijoen paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 16.11. klo 18. Sääntömääräiset asiat ja kj:n purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. Oulu. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2001 tai keski-suomi@keskusta.fi. klo 16.15 Keskustan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Tornio, Kj. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 18 Rovaniemen piiritoimistolla. Kirja selkeyttää lapsen läheisille mm Miten lapsi saavuttaa itsekontrollin. klo 17 Mikkelissä Keskustan piiritoimistolla (os. Raahe. Lappi Keskustanaiset Rovaniemen py ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 10.11. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. 044 369 9603. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). www.keskusta.fi/perapohjola. Mukana ke. Pyhäjärvi. Säimenen py:n syyskokous su 19.11. Py:n sääntömääräinen syyskokous ma 20.11.2017 klo 19 Haapaveden kaupungintalolla. Kahvitarjoilu 12.30 lähtien. klo 11 alkaen Tampereen Säästötexin edessä.. Vieraanamme ovat maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä Keskustan vpj. 044 312 2982. Niko Pesola 044 754 6676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. Siikajoki: Revonlahden py:n syyskokous to 23.11 klo 18 Taukokartanossa. Kj:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 18 kunnantalolla. Mukana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@ vesaiset.fi Itä-Savo Keskustanuoret, Itä-Savon piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous la 11.11. klo 10, asialistalla ovat sääntömääräiset asiat sekä tulevat vaalit: Presidentin-, maakuntaja eduskuntavaalit. Mikkeli, 19.11. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Toni Viljamaa p. Keskustan Mikkelin kj. Valitaan uusi johtokunta vuodelle 2018! Posio. Kuopio, keskustaseuran syyskokous ma 13.11 klo 17 Kuopion piiritoimistolla. klo 13 Katri Ihalaisella, Tynilässä. puro@keskusta.fi. Aikataulu: klo 9.00 Lähtö Haukivuorelta, klo 9.30 Lähtö Mikkelistä, klo 11.30 12.30 Lounas Jyväskylän RAXissa, klo 13-15 Peppi ja Taikuri näytös, Keljon Nuorisoseuran, klo 17 paluu Mikkeliin, n klo 17.30 Paluu Haukivuorelle. Mukana maakuntajohtaja Asko Peltola. La 11.11 klo 9 Kaavi, klo 11.30 Kuopio, piiritoimisto, klo 14 Keitele. Kokous alkaa klo 10 hyvinvointikampuksen auditoriossa osoitteessa Terveystie 1, Kokkola. Itä-Savon vesaiset tarjoaa uimahallilipun ja lounaan. Tilaisuudessa puhuu Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula. 0440 817373 sekä Keskustanaisten tmj. Kokouksessa puhuvat Suomen Keskustan pj. Pudasjärvi. KESKUSTANAISET Pudasjärvi. Alle 4v veloituksetta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Icenäytökseen. klo 19, Teknisellä keskuksella (Ruskatie 1, Pattijoki). klo 12.30-16 Punkaharjun Kruunupuistossa, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju. Kahvitarjoilu! Leppävirta, Keskustanaiset ry syyskokous ke 22.11. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Tilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä, ole nopea ja ilmoittaudu mukaan 17.11 mennessä. klo 18 kunnanvirasto kahvio / valtuustosali. klo 18 piiritoimistolla. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi 20.12. Ennen kokousta kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo. Keskustassa tapahtuu 36 10.11.2017 sa ovat mm. klo 18 Rovaniemen piiritoimistolla. Klo 11.30–12.30 Lounas, Ravintola pääposti. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). Johtokunta klo 17.30. Antti Rantakangas ja periaateohjelmasta alustaa Eija-Riitta Niinikoski. Illan aikana tehdyistä ostoksista alennusta. Oulu. Keskuskerhon sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 17 kunnantalolla. klo 18 alkaen. Kurenalan py:n yleinen syyskokous 7.12.2017 klo 18 Pudasjärven kaupungintalon Nalle-kokoustilassa. Keskustan Raahen kj:n sääntömääräinen syyskokous ke 22.11. Puhujana Suomen keskustan pj., pääministeri Juha Sipilä. Alavus, Kj:n syyskokous to 23.11. Keskustanuorten tmj. Kokous on avoin kaikille. Vesaiset, Vesaisten valtakunnallinen Kulttuurikiertue pysähtyy E-P:lla 24.11
– Yhtään ääntä ei ole vielä jätetty. Vanhanen kannusti nuoria pohtimaan Afrikkaa Päivi Vento Päivi Vento Matti Vanhanen puhui ulkopolitiikasta 200 lukiolaiselle Lappeenrannassa.. – Kansainvälinen yhteistyö on tulevaisuudessa ainoa tapa saavuttaa asioita, mutta nyt kansallinen innostus nostaa päätään, kuten Venäjällä suurvaltaidentiteetin palauttaminen. Vanhanen kertoi näkevänsä presidenttiyden työpaikkana, johon hänellä on pätevyys. Ei anneta periksi, keskusta on aina noussut kanveesista, Kulmuni kannusti kokousväkeä. Kimpisen lukiossa historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa on säännöllisesti vuosien aikana annettu mahdollisuus päästä kuulemaan politiikkoja. VanHanen kannusti nuoria kiinnostumaan ulkopolitiikasta. Marja Hovi vaati keskustalta hallituksessa ja eduskunnassa sellaisia toimia, joilla puolueen kannatusluvut saadaan paremmiksi. Sen vastapainoksi EU:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä. – Vanhanen on ehdokkaista ulkopoliittisesti kaikkein kokenein. – Jotta meidän olisi helpompi hengittää! Hovilla oli myös ihmettelyn aihetta. Lehtori Taina Sipiläinen-Veikkanen arveli etukäteen, että päivän ohjelmassa vapaaehtoisena numerona oleva Vanhasen tapaaminen kiinnostaisi noin 50 lukiolaista. Hän osaa vastata parhaiten tämän päivän haasteisiin, totesi piirin puheenjohtajana jatkava Jouni Kemppi avaussanoissaan. Musiikkiluokka täyttyi ääriään myöten, kun paikalle tuli liki 200 opiskelijaa. Päivi vento – miKsi miun kannattais äänestää siuta, kysyi lukiolaispoika keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhaselta Lappeenrannassa Kimpisen lukiolaisille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Hän sanoi olevansa ehdokkaista ainoa, joka on toiminut puolustusministerinä; pääministerin työtä hän on tehnyt seitsemän vuotta. Päivi vento KesKustan Karjalan piirin syyskokouksessa luotiin henkeä presidenttiehdokas Matti Vanhasen eteen tehtävään vaalityöhön. – Keskustaa kohtaan harjoitetaan nyt pahantahtoista haastamista. Jotkut haluavat kyseenalaistaa koko puolueen luomalla epäilyksen varjoja. Aiemmissa vaaleissa on nähty, että into kasvaa kampanjan viimeisen kuukauden aikana, totesi Vanhanen itse puheenvuorossaan. 10.11. – Ääni Niinistölle presidentinvaaleissa on ääni sille, että seuraavassa hallituksessa on kokoomuslainen pääministeri. KesKustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni muistutti eduskuntavaalien olevan 1,5 vuoden kuluttua. Hemmo suiKKi halusi hallitukselta paneutumista paremmin maatalouden ongelmiin. Hän linjasi, ettei Afrikkaa nosteta kehitystukien avulla, vaan avainasemassa ovat isot yksityiset investoijat. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Linda Brandt-Ahde Lappeenrannasta ja Antti Rämä Luumäeltä. Sitä meistä keskustalaisista tuskin kukaan haluaa. Ulkopolitiikassa Vanhanen näkee kansainvälisten sopimusten noudattamisen olevan tärkeää. Nyt parikymppiset ihmiset tulevat elämään sen kanssa, mitä Afrikassa tulevaisuudessa tapahtuu, ja Afrikka on tulevaisuuden isoin kysymys. – Olkoon Paavo Väyrynen vaikka miten kunniapuheenjohtaja, mutta kyllä se on ihmettä, ettei puolue saa miestä ruotuun. 2017 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Karjalan piiri käärii hihoja presidentin tekoon Kansanedustaja Ari Torniainen nauratti jutuillaan Lemiltä tulleita Oili Kiiskeä (vas.) ja Marja Hietamiestä
Palkinnot saivat Lemin kunnallisjärjestö ja rautjärveläinen Minna Rasimus. Nyt otan vastaan kaiken tiedon ja koulutuksen. HYvÄ Kello -PalKinnon perusteluissa mainitaan Rasimuksen kyky luoda hyvää henkeä. Piiri palkitsi syyskokouksessaan perinteisesti myös tuloksellisesti toimineen yhteisön ja vaikuttavan toimijan. Ässämäki ei näe puhelinmyynnin sopivan jäsenhankintaan. Valtuutettujen määrä kasvoi kahdella, kahteentoista, ja keskustan listalta meni läpi kuusi uutta kasvoa. Tunnustusta saivat myös Minna Rasimus ja Lemin kunnallisjärjestö. Halu vaihtaa ryhmää kasvoi valtuustokauden aikana; kokoomus ei edustanut Ässämäen arvoja. – Tuolla kentällä on paljon keskustan kannattajia, mutta he eivät ole jäseniä. miKKo Kaarna -PalKinnon saanut Lemin kunnallisjärjestö teki vahvaa työtä viime kuntavaalien alla. – Henkilövaalithan kuntavaalit ovat, ja minä olen saanut näkyvyyttä töitteni kautta. Kuntavaalimenestys lähtee lemiläisten mielestä monipuolisesta ehdokasasettelusta, jolloin oma ehdokas on helppo löytää. Tarvitaan kenttätyötä eli jäsenhankintaa, jotta nämä ihmiset saadaan sitoutumaan jäsenyyden muodossa. Sen ansiosta keskustan kannatus nousi ja äänimäärä kasvoi vuoden 2012 kuntavaaleista. Ässämäki liikkuu työnsä puolesta koko ajan kentällä ja tapaa jatkuvasti ihmisiä. – Tällä hetkellä tuntuu, että mikä ettei, josko kuntapolitiikasta tulisi pidempiaikainen harrastus. Tämä on puolueelle erittäin tärkeää. TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Karjalan piiri palkitsi vuoden jäsenhankkijana Pekka Ässämäen. YrittÄjÄ Minna Rasimusta oli kosiskeltu keskustan kuntavaaliehdokkaaksi jo edellisissä vaaleissa, mutta vasta viime keväänä aika oli kypsä. – Olen sellainen, että kun otan jotain tehtäväksi, teen sen mahdollisimman hyvin. Erityisen iloinen kolmikko on siitä, että keskustan ääniharavaksi ja kakkostilalle äänissä nousivat nuoret ehdokkaat. Nyt siitä kannettiin hedelmää. Minna Rasimus odottaa mielenkiinnolla, mitä kaikkea politiikka harrastuksena tuo eteen.. Lemin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Ritva Laurikaista, sihteeri Tarja Hasu-Tuuliaista ja vaalipäällikkö Matti Tapanaista hyvä vaalitulos hykerryttää vieläkin. Vaalimenestyksen lisäksi he ovat saaneet uusia ihmisiä mukaan toimintaan, kolmikko kertoo. Keskusta ”Jäsenhankinta on kenttätyötä” Lemin kunnallisjärjestön puuhaihmiset Ritva Laurikainen (vas.), Matti Tapanainen ja Tarja Husu-Tuuliainen. – He olivat valtuustossa jo viime kautena. Rasimus on mukana myös Imatran seudun yrittäjien hallituksessa, siellä toista vuotta. – Jäsenhankintatyössä lähihistoriastani on ollut vain hyötyä, olenhan etsinyt omaa arvomaailmaani, Ässämäki toteaa. – Yritystoiminta on vakiintuneessa mallissa, eivätkä lapset ole enää pieniä, Rasimus kertoo. – Digiaikaa tässä eletään, mutta jäsenhankinnassa kasvokkain tapahtuvat kontaktit ovat tärkeintä, hän linjaa. Hän on tehnyt myyntija markkinointityötä 40 vuotta. Kukkaja hautaustoimistoyrittäjän avoin ja helposti lähestyttävä luonne on tullut rautjärveläisille tutuksi jo vuosia sitten, kun hän oli nuorempana töissä vanhempiensa ratsastustallilla. Kunnallisjärjestö kustansi heidät silloin Vaikuttaja 2020 -koulutukseen. – Mutta ylimielisyyteen eli ole aihetta! Lautakuntapaikkoja annettiin kaikille tasapuolisesti, kolmikko kertaa vaalien jälkeistä aikaa. Hän ylti liki Rautjärven äänikuningattareksi, ja valtuustopaikan lisäksi tuli myös paikka kunnanhallitukseen. 38 10.11.2017 KesKustan Karjalan piirin vuoden jäsenhankkija, savitaipalelainen Pekka Ässämäki on saanut kuluvan vuoden aikana jäseniksi etenkin nuoria savitaipalelaisia. Jäsenhankintalomake on Pekka Ässämäelle tuttu paperi. PeKKa ÄssÄmÄKi tuli kuntapolitiikkaan mukaan vuoden 2012 vaaleissa kokoomuksen listoilta sitoutumattomana. Rasimus sanoo kunnanhallitustyöskentelyn vaikuttavan äärimmäisen kiinnostavalta. Edellisten kansanedustajavaalien alla hän oli mukana savitaipalelaisen keskustan ehdokkaan Jukka Vuorisen tukijoukoissa ja tutustui paremmin paikallisiin keskustalaisiin
Kokouksessa arvioidaan tilanteen kehittyneen sellaiseksi, jota tarkoitettiin hallitusmuodon 38. marraskuuta. Puhemiehistö ryhtyy muotoilemaan tämän vuoksi ehdotusta erillisen valtionhoitajakunnan asettamisesta. sihteeri: Puhemies ilm. Luonani kävivät: Svinhufvud, Talas, Ahmavaara, Alakulju ja Yrjö-Koskinen. Hän ehdottaa päätöstä, jonka mukaan suuriruhtinaan valta on siirtynyt eduskunnalle. Venäjän vallankumous kääntää asetelmat Suomessa Suomen Synty Santeri alkion Silmin Alkion kanta voittaa ja eduskunta kokoontuu 8. Suomen politiikan asetelmat kääntyvät hetkessä ylösalaisin. Lopuksi riidellään aikatauluista: Meillä oli ankara kiista siitä, oliko pidettävä täysistunto jo huomeniltana vai perjantai-aamuna. Sen mukaan säätyjen tuli kokoontua valitsemaan uusi kuningassuku, jos entinen kuningassuku kuolee sukupuuttoon. Maalaisliitto äänestää nyt puhemiehistön ehdotuksen puolesta mutta päättää saman tien kieltäytyä asettamasta omaa ehdokastaan kolmen hengen valtionhoitajakuntaan porvarien painostuksesta huolimatta. Porvarit äänestävät SDP:n ehdotuksen puolesta, jolloin lopullinen valinta tehdään puhemiehistön ehdotuksen ja SDP:n ehdotuksen välillä. 1917 Eduskuntaryhmät pääsevät kenraalikuvernööri Nekrasovin kanssa käydyissä neuvotteluissa lopulta sopuun manifestista, jolla Suomen asema olisi järjestetty. marraskuuta. pykälässä. 2017 39 timo laaninen 3.–10.11. Sosiaalidemokraatit esittävät, että eduskunta peruuttaisi päätöksen valtionhoitajakunnan asettamisesta. Lenin kehottaa suomalaisia aateveljiä seuraamaan esimerkkiä. marraskuuta. Kun puhemies ei ota ehdotusta käsittelyyn eduskunnan aiemman päätöksen vastaisena, SDP:n edustajat ehdottavat puhemiehen menettelyn lähettämistä myöhemmin asetettavan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. marraskuuta iltajunalla viemään kompromissiesitystä Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Näin Alkio 9. että Pietarissa on tapahtunut mullistuksia. myötävaikutusta. Porvarit alkavat huomata tehneensä erehdyksen. kuultuaan SDP:n ehdotukset Alkio käyttää istunnossa laajan puheenvuoron, jossa hän yrittää hakea sovintoa. Sosiaalidemokraatit panevat toivonsa Pietarin uusiin vallanpitäjiin siinä missä porvarit nojasivat Kerenskin johtamaan väliaikaiseen hallitukseen. Ehdotus menee läpi Maalaisliiton tuella äänin 109–81. Näin hän kirjoittaa 7. marraskuuta, kun porvarit pyytävät häntä valtionhoitajakuntaan: Ehdottomasti kieltäydyin, koska en usko asian olevan ollenkaan järjestettävissä ilman sosialidemokr. Vladimir Leninin johtamat bolsevikit kaappaavat vallan. Tapaaminen pääministeri Kerenskin kanssa peruuntuu, sillä tämä pakenee Pietarista. Puhemiehistö ehdottaa kolmihenkisen valtionhoitajakunnan asettamista. Junamatkan aikana valta vaihtuu Pietarissa. Alkion Maalaisliitto yrittää sovitella sosialistien ja porvarien välillä. Eduskunta kokoontuu myrskyisissä tunnelmissa käsitte lemään valtionhoitajakunnan asettamista 10. En taipunut. päivän istunnossa porvarit taktikoivat Alkion ehdotuksen kumoon väliäänestyksessä, jossa puhemies asettaa vastakkain SDP:n ”Me vaadimme” -ohjelman ja Alkion ehdotuksen. Leninin johtamat bolsevikit kaappaavat vallan Pietarissa 7. Lisäksi he vaativat kansalliskokouksen koollekutsumista laatimaan uusia perustuslakeja. Se johtaa politiikan asetelmien kääntymiseen Suomessa. Marraskuun 9. marraskuuta: Klo 11 soittaa edusk. 10.11. Tähän raukeaa valtionhoitajakunnan asettaminen.. Nekrasov ja ministervaltiosihteeri Carl Enckell lähtevät 6. Ryhmä samalla kannalla. Minä vaadin torstai-iltaa, puhemies osittain kannatti, Ingman jyrkästi vastusti. Sosiaalidemokraatit vastustavat ehdotusta jyrkästi ja vaativat eduskuntaa hyväksymään ”Me vaadimme” -ohjelman, joka sisältää laajakantoisia yhteiskunnallisia uudistuksia. Toiseksi hän esittää, että eduskunta julistaisi nyt heinäkuun valtalain lain voimaan ja noudatettavaksi. Eduskunnan puhemiehistö kokoontuu samana iltana kello 19. tapahtumiEn kulku välittyy elävästi Santeri Alkion päiväkirjoissa
Mihin titteliin ylsi nykyinen kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa vuonna 1981. Vicki L. 40 10.11.2017 6 4 5 9 1 5 7 9 1 8 6 1 4 7 5 2 8 1 3 7 6 2 8 9 1 4 2 6 7 3 5 5 1 6 3 8 1 6 4 5 7 9 2 6 9 2 3 7 8 5 1 4 5 7 4 9 2 1 3 8 6 1 4 9 2 8 3 6 7 5 2 5 8 7 6 9 1 4 3 7 6 3 1 5 4 9 2 8 9 1 5 4 3 2 8 6 7 4 3 6 8 9 7 2 5 1 8 2 7 5 1 6 4 3 9 8 6 1 2 6 5 9 9 7 7 8 2 6 2 9 3 9 3 1 2 5 4 9 1 3 8 2 7 4 9 5 8 4 1 3 6 7 2 7 3 1 2 6 5 9 4 8 2 6 4 9 8 7 3 1 5 1 7 3 8 4 2 5 6 9 4 2 5 7 9 6 8 3 1 8 9 6 3 5 1 7 2 4 3 8 2 5 7 4 1 9 6 6 4 9 1 3 8 2 5 7 5 1 7 6 2 9 4 8 3 8 6 1 2 6 5 9 9 7 7 8 2 6 2 9 3 9 3 1 2 5 4 9 1 3 8 2 7 4 9 5 8 4 1 3 6 7 2 7 3 1 2 6 5 9 4 8 2 6 4 9 8 7 3 1 5 1 7 3 8 4 2 5 6 9 4 2 5 7 9 6 8 3 1 8 9 6 3 5 1 7 2 4 3 8 2 5 7 4 1 9 6 6 4 9 1 3 8 2 5 7 5 1 7 6 2 9 4 8 3 6 4 5 9 1 5 7 9 1 8 6 1 4 7 5 2 8 1 3 7 6 2 8 9 1 4 2 6 7 3 5 5 1 6 3 8 1 6 4 5 7 9 2 6 9 2 3 7 8 5 1 4 5 7 4 9 2 1 3 8 6 1 4 9 2 8 3 6 7 5 2 5 8 7 6 9 1 4 3 7 6 3 1 5 4 9 2 8 9 1 5 4 3 2 8 6 7 4 3 6 8 9 7 2 5 1 8 2 7 5 1 6 4 3 9 1. Mikä vuosi: Maalaisliiton puheenjohtajaksi valittiin V. Milloin ensi kerran Suomessa äärimmäinen vasemmisto ja kokoomus olivat samassa hallituksessa. Kuka kuuluisa henkilö syntyi marraskuun 10. Millä nimellä kutsumme tuota samaista, nykyisin varsinkin jouluperinteeseen liittyvää juomaa. . päivänä 1483 ja sai ajan käytännön mukaisesti jo seuraavana päivänä kasteessa nimen Martin. J. Martin nimipäivä on Suomen nimipäiväkalenterissa sijoitettu marraskuun 10. sat een kaa rih alli tus : Vas em mis tol iit to, SD P, vih reä t, RKP , kok oom us, 2) am erik kal ain en, syn tyn yt Geo rgi an osa val tio ssa , 3) ei kuk aan , sill ä puo lue tta ei enä ä ole : pol iit tin en toi min ta lop ete tti in 199 ja yhd ist ysr eki ste ris tä se poi ste tti in 199 8, 4) Van taa , noi n 222 000 asu kas ta, 5) Iva lo Ina ris sa, 6) 194 6, 7) Mar tti (sa ksa ksi Mar tin ) Lut her , 8) glö gi, 9) Mis s Oly mpi a (M r. 2. Minkä maalainen on toinen (1993–99) vaimo Marla Maples. Mikä on Suomen pohjoisin lentoasema: Enontekiö, Ivalo, Kittilä. 9. Elias Lönnrot mainitsi sanakirjassaan vuonna 1874 juoman nimeltään ”lökäri”. Tietotesti ??. 10. 8. 7. Mitä yhteistä on MTK:lla ja NHL:llä eli Maataloustuottajain Keskusliitolla ja Pohjois-Amerikan ammattilaisjääkiekkoliiga National Hockey Leaguella. 3. Helsinki, Espoo ja Tampere ovat väkiluvultaan Suomen suurimmat kaupungit. 6. Donald Trumpin ensimmäinen (1977– 1992) vaimo Ivana on syntyjään tsekkoslovakialainen ja nykyinen, kolmas (2005– ) vaimo Melania jugoslavialainen (sloveeni). Kuka on Suomen Kommunistisen Puolueen nykyinen puheenjohtaja. Miller / Shutterstock.com Minkä maalainen on Donald Trumpin toinen vaimo (1993–99) Marla Maples?. 5. 4. Oly mpi a ja Ms. päiväksi. Oly mpi a ova t keh onr ake nnu kse n arv ost etu im mat kilp ailu t, Sch war zen egg er voi tti tit tel in 6 ker taa ), 10) 100 -vu otia ita , per ust ett u 191 7. Mikä on neljänneksi suurin. Vastaavaan titteliin ylsi Arnold Schwarzenegger kuudennen kerran 1980. Sukselainen ja puoluesihteeriksi Martti Miettunen; SDP:n puheenjohtajaksi valittiin Emil Skog ja puoluesihteeriksi Väinö Leskinen; Nobelin kirjallisuuspalkinnon sai saksalainen Hermann Hesse; Tapio Rautavaara levytti ensilevynsä ja esiintyi ensimmäisen kerran valkokankaalla pääroolissa elokuvassa Synnin jäljet. Vas tau kse t: 1) Lip pos en I hal litu s 199 5–9 9, ns. Vihje: Se on sama kuin itsenäisellä Suomella
2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 10.11. 30.11.2017 net
Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on Suomessa kuitenkin EU-maiden matalin, mikä kasvattaa lasten välisiä eroja oppimisvalmiuksissa. Yksi idea voisi olla myös, että loppupää olisi joustava. Joukko on 11 prosenttia ikäryhmästä, ja heidän osuutensa on jatkuvassa kasvussa. Aiheen pitääkin olla koulutuspoliittisen keskustelun keskiössä, ja siitä tarvitaan uusia linjauksia jo tulevaan hallitusohjelmaan. Näyttää siltä, ettei oppivelvollisuustai oppioikeuskeskustelussa haluta huomata esimerkiksi radikaalisti virikkeistöltään monipuolistunutta ja monin muinkin tavoin muuttunutta lapsen kasvuympäristöä verrattuna vuoteen 1921, jolloin säädettiin laki oppivelvollisuudesta kaikille 7–13-vuotiaille. Nykytahdilla kymmenessä vuodessa joukon koko on 60 000, eli ikäluokan verran. Kysymys kuuluukin, millaista oppivelvollisuutta palveluja tietoyhteiskunta tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa. Meidän tulee myös pohtia, millaista oppimista, kasvua ja hyvinvointia sen kautta voidaan saavuttaa. Tämä voisi tapahtua myös siirtymäajalla. Siksi on perusteltua pohtia, tulisiko 1–3 vuotta varhaiskasvatuksesta ennen esikoulua olla osapäiväisesti kaikkia lapsia velvoittavaa. VarSin merkittävä vaihe syrjäytymisen suhteen on nivelvaihe peruskoulusta ammatilliseen tai lukiokoulutukseen. Lähtökohtana tulee olla suomalaisen osaamistason nostaminen. Oppivelvollisuutta on uudistettava Olli luukkainen vieraskolumni. Peruskoulun jälkeen se ei kaikille olisi välttämättä kolmea vuotta, vaan päättyisi toisen asteen tutkinnon suorittamiseen tai täysi-ikäisyyteen. Nykytutkimuksesta on saatavilla vahvaa näyttöä siitä, että esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen kannalta kriittisin kehityskausi on jo ennen kouluikää, jolloin lapsen kielelliset valmiudet ja kielitietoisuus kehittyvät parhaiten ohjatussa vuorovaikutuksessa päiväkodissa. YhteiSkunnallinen keskustelu oppivelvollisuudesta on ollut viime vuosina melko vähäistä ja katkonaista siihen nähden, kuinka usein oppivelvollisuutta on uudistettu historian aikana. Varhaiskasvatus on itse asiassa tehokkain keino tasata lasten tulevaa opintietä ja mahdollisuuksia. laadukkaalla , pedagogisella varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lapsen kehitykselle ja oppimiselle. 42 10.11.2017 SuomalaiSeSta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6 000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että he eivät selviydy edes arkisista tilanteista. Selvä enemmistö heistä on poikia. Kirjoittaja on Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja. Siksi varsin oikeutettua on keskustella oppivelvollisuuden pidentämisestä toisen asteen tutkinnon suorittamiseen saakka. Yhteiskunnan kehitys maatalousyhteiskunnasta kohti teollisuusyhteiskuntaa on edellyttänyt kansalaisilta yhä korkeampaa osaamistasoa, minkä vuoksi oppivelvollisuutta on pidennetty aina säännöllisin väliajoin. Työstä, koulutuksesta ja elämästä syrjäytyminen on henkilökohtainen ja usein lähielämänpiirin tragedia, mutta tulee siitä todella suuri taloudellinen lasku myös yhteiskunnalle. Jos mukaan otetaan yhteiskunnan menettämät verotulot ja kasvaneet sosiaalija muut kustannukset, lasku on jopa noin miljoona euroa syrjäytynyttä henkilöä kohden
Mitä mieltä Helsingin lastentarhojen touhumaijat ovat siitä, oliko Jumala läheinen, vai sittenkin Taivaan Isä. Mutta on siinä hyvät puolensa. ei ole tullut mieleen, että Läheinen Aurinkoisen nimiin punalippujen perässä vannominen vappuna kiellettäisiin. Tulevan sote-alueen tilastossakin vasta hädin tuskin kymmenen parhaan joukossa. yrItän myydä isänpäiväsesonkina paljon kirjoja, koska isät ansaitsevat huumorinsa. Nyt perhe ostaa ja sukatkin vielä. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 10.11. Kun sen hyvän sanan sanominen on suomalaiskansallisesti vaikeaa, niin moni ymmärtää, että pullo Menneniä tarkoittaa sitä, että isää rakastetaan. Ai niin, turha kysymys, nämä samat muijat ovat jo osin häivyttäneet joulun ja pääsiäisen. Ollaan niinku suvakkeja joka suuntaan. Isäkin jonkin huomion ansaitsee. eikö sima olekaan pahaksi. Lähestymme arkaa aihetta, uskontoa. Kravattikauppiaiden kavala juoni, kuten on tuhannesti todettu. Tulisiko iskän lähdetyksi dressmanniin villapaidan tai kauluspaidan ostoon. Onhan siinä dilemma, rakastava isä ei käytä Menneniä ainakaan kotona. Vedet silmissä kuunnellaan, kun Jari Huhtasalo laulaa äideistä parhain, vaikka äiti olisi rankingissa vasta sijalla 73. Olisi kiva lukea niistä miljoonista hommansa eleettömästi hoitaneista isistä. Hermot varmaan menivätkin, henkensä kaupalla Läheisenmaata puolustettaessa. 2017 43 Ihan alkoi etupyllyttää, kun kuuli uusimmasta vouhotuksesta. Helsingissä jotkut neutralisaatioon pyrkivät tarhantädit haluaisivat vaihtaa isänpäivän läheisen päiväksi. Jättäkää vouhotus ja kääntäkää pihalla seisoskelupiirinne rintamasuuntaa täysin. Lauletaanpa nyt Teit läheisten astumaan ja Mun läheisein oli sotahenkilö, niin nuori ja kauniskin, paitsi että kaunis asettaa ruman eriarvoiseen asemaan. Isänpäivä pyörittää osaltaan tätä markkinataloutta. Laulusta tulee tietenkin neutriversio Läheisistä parhain, mutta perheissä on yleensä isä ja äiti. Aliarvioidaan lapsia, aliarvioidaan aikuisia, aliarvioidaan perinteitä. Mutta ei, joka viikko avaudutaan siitä, että isältä meni sodassa hermot ja oli ilkeä. Minäpä sanon teille tarhantädit täältä tarhan aidan takaa. IsänpäIvä sinänsä on amerikkalaista kaupallisuutta. Jari Nenonen Näpit irti isänpäivästä Rakastava isä ei käytä Menneniä ainakaan kotona.. Nythän tädit ovat yhdessä rykelmässä seurustelemassa, kun pitäisi seisoa kasvokkain lapsiin ja heidän tekemisiinsä
Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 84 € / vuosi (määräaikainen) Soita asiakaspalveluumme puh. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. koko maan äänenkantaja Tilaa itsellesi tai lahjaksi! 84€ vuosi Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TilausVaiHTOEHDOT Puh