Suomenmaa 10.11.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / MARRASKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Vaalit ovat arvokas työnkannustin Reportaasi Huulenheitto ei ole aina helppoa Kuuden vuoden takuu Olli Rehnin tasavaltalainen arvopohja kestää tuulet ja tuiskut Huomio jengirikollisuuden torjuntaan Uutisanalyysi
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Iskun paikka keskustalle Hilkka Kemppi kaipaa keskustalta aktiivisempaa otetta perhepolitiikassa ja työelämää koskevissa kysymyksissä s. 2023. 20 10.11
Lisää aatteellisia avauksia Jere Tapio johtaa keskustanuoria seuraavan kaksivuotiskauden s. 30 Kirjat Raatilaiset jakavat risuja ja ruusuja hyvinvointialueille s. 40 Iso tehtävämme on kuunnella suomalaisten toiveita ja tarpeita ja jalostaa niistä Suomelle kestävää suuntaa. 42 Kenttäraati Hannes Torppa iloitsee maakuntien energiainvestoinneista s. 35. Antti Siika-Aho s. Teiniliitto kasvatti nuoria yhteiskunnan vastuupaikoille s. 11 Kuka olet
PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 10.11.2023 K eskustan kannatus on jämähtänyt reilun kymmenen prosentin pintaan. Tämä on uskallettava sanoa myös ääneen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen tehty analyysi ”Tuntematon keskusta” pitää valitettavasti edelleen kutinsa. Näköpiirissä ei ole, että keskustan kannatus olisi kääntymässä lähiaikoina parempaan suuntaan. ”Puolue, joka pyrkii vain yhteen totuuteen, ei voi olla aito kansanliike. Aikaisemmin keskusta menestyi rakentavalla ja yhteistyötä korostavalla politiikalla. Keskustan linja ja sen tärkeimmät tavoitteet ovat suurimmalle osalle äänestäjistä tuntemattomia. Jotta keskusta voi jatkossakin olla aidosti moniääninen ja suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta heijasteleva kansanliike, on puolueen ja jäsenistön ryhdistäydyttävä avoimen keskusteluilmapiirin ylläpitämisessä sekä erilaisten mielipiteiden ja arvojen kunnioittamisessa.” Voiko tätä paremmin sanoa! Pääkirjoitus Keskustan on luotava nahkansa uudelleen Katse on uskallettava ottaa rohkeasti eteenpäin. Siksi on enemmän kuin toivottavaa, että työryhmän työ ei jää pölyttymään puoluetoimiston nurkkaan. Historiasta voi ottaa oppia, mutta siihen voi helposti myös tukehtua. Ilman sanomaa, joka puhuttelee ja kiinnostaa äänestäjiä, edessä on vain uusia pettymyksiä. Katse on uskallettava ottaa rohkeasti eteenpäin. ON SELVÄÄ , että nykymeno ei miellytä keskustan kannattajia eikä puoluejohtoa. Tällaisella maltin politiikalla ei enää pärjää. Asioista on uskallettava olla jotakin mieltä. Keskustavaikuttaja Juha Kuisman johtama työryhmä kannustaa keskustaa muun muassa tarttumaan rohkeasti uuden maailman ilmiöihin, kuten vihreyden, digitalisaation ja sivistyksen teemoihin. Neuvo on hyvä ja kannatettava. Ja ri La uk ka ne n. Keskusta ei myöskään herätä kansalaisissa suuria tunteita – puolesta tai vastaan. Suunnanmuutos on toteutettava suunnitellusti ja harkitusti. Kannatuskäyrä ei ole värähtänyt eduskuntavaalien jälkeen suuntaan taikka toiseen. KESKUSTAN tilaa ruotineen Keskusta 2010 -työryhmän raportti antaa hyvät eväät uudistustyön käynnistämiseen. Uusi alku ei synny myöskään vanhoja hyviä aikoja muistelemalla tai vanhoja ”syntejä” kaivelemalla. Keskellä jää helposti paitsioon, kuten on nyt nähty. Jotain on pakko tehdä. Yksittäiset poliittiset manööverit saattavat tuoda hetken helpotuksen, mutta kestäviä tuloksia niillä ei saavuteta. Puolueen tilanne on hälyttävä. Niin se vain on. Keskusta ei voi tuudittautua siihen, että opposition penkillä istuminen johtaa itsestään vaalivoittoon. Työryhmä rohkaisee keskustalaisia käymään myös avointa keskustelua kannattajia jakavista kysymyksistä, eikä vaikenemaa niistä kannatuksen menettämisen pelossa. Keskustan on luotava nahkansa uudelleen, ellei se ehdoin tahdoin halua käpertyä keskisuureksi puolueeksi. Karu fakta on, että keskustan poliittinen sanoma ei tällä hetkellä puhuttele eikä kiinnosta liikkuvia äänestäjiä
Heitäkin on paljon. Entä miten suhtaudumme heihin, ketkä tavoittelevat suuria ja tekevät töitä aamusta iltaan, mutta silti epäonnistuvat. Arvostamme valtavasti menestystä. Mutta ovatko he tehneet töitä uutterammin kuin muut. Tarinan mukaan vain uskomalla unelmiinsa ja puskemalla valtavasti töitä. Eivätkö he usko riittävästi unelmiinsa. Hallituksen politiikassa hyvä ihminen on rikas ja menestynyt. MUTTA onko asia sittenkään niin yksinkertainen. MENESTYJIEN korostaminen näkyy myös hallitusohjelmassa. He ovat ponnistelleet varmasti paljon saavutustensa eteen. Hallitus keventää kyllä palkansaajien verotusta, mutta siitäkin hyötyvät eniten hyväpalkkaiset noin 14 000 euroa kuussa ansaitsevat. Tai ovatko heidän unelmansa talolainan maksusta tai lapsen toppavaatteiden hankinnasta liian laimeita. Menestyjien ahkeruutta ei tietenkään käy kiistäminen. Onko menestys todella niin autuaallista, että sen alttarille kannattaa uhrata vapaa-aikansa, lähisuhteensa ja yöunensa. Hän tuli vain uunituoreena poliitikkona sanoneeksi ääneen ajatuksen, joka on syvällä koko yhteiskunnassa. Hallitus höllentää myös suurituloisten solidaarisuusveroa. Fagerströmin tarina sopii tähän ajatuskehään erinomaisesti. Kohu tietenkin paisui, kun Fagerstömin puoliso lähetti törkyviestejä kansanedustajan kommentteja arvostelleille. FAGERSTÖMIÄ ei kuitenkaan voi yksin syyttää möläytyksestään. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puhuu mielellään työn tekemisen kannattavuudesta, mutta tosiasiassa hänen hallituksensa politiikka ei arvosta työn tekemistä sinänsä, vaan menestystä. Varainsiirtoveron kevennys hyödyttää sekin keskituloisia, mutta kaikkein selvimmin niitä, jotka voivat ostaa kalleimpia asuntoja. Eivätkö aamusta toiseen töihinsä heräävät sairaanhoitajat, opettajat, putkimiehet, kaivinkonekuskit ja siivoojat ole tarpeeksi ahkeria, kun työstä saatava palkka on vain keskitasoa tai paljon sen alle. Siis työuran alussa olevilta, usein varsin ahkerilta, säästäväisiltä ja unelmiin uskovilta ihmisiltä. Hyvätuloisten veroetuja hän piti ansaittuina ja niin edelleen. Ajattelemme helposti, että menestys on kiinni yksilön erityislahjakkuudesta, ahkeruudesta ja positiivisesta asenteesta. Uskomme, että työtä uutterasti tekemällä kuka vain voi saavuttaa menestyksen taivaalta mitä vain. Sairaanhoitajan yövuorossa tai varastotyöntekijän hikipisaroissa ei ole mitään ihmeellistä. Vähemmän puhumme myös menestyksen hinnasta. Mehufirmallaan miljoonaomaisuuden luonut tuore kansanedustaja sanoi Iltalehden haastattelussa, että menestyminen on asenteesta kiinni ja pienituloisilta leikkaaminen on oikein, koska hehän lusivat kotona. 5 KANSANEDUSTAJA Noora Fagerströmin (kok.) puheista nousi elokuussa kohu. Hallitukselle hyvä ihminen on rikas ja menestynyt Samuli Vänttilä Toimittajalta. Hän ponnisti itähelsinkiläisestä alkoholistiperheestä miljonääriksi. Menisivät töihin, Fagerström tylytti. Menestyksen saavuttaminen kun on niin monesta tekijästä ja onnenkantamoisesta kiinni. Onko sittenkin niin, että arvostamme työntekoa ja ahkeruutta vasta sitten, kun sillä menestyy, lyö rahoiksi ja saa some-suosiota. Samaan aikaan varainsiirtoverovapaus poistuu ensiasunnon ostajilta
Peruskannattajien menetyksen pelossa keskustalta puuttuu myös kyky laajentaa piiriä ja tarttua rohkeasti uuden maailman ilmiöihin. Näin näkee pitkän linjan keskustavaikuttajan Juha Kuisman johdolla keskustan tilaa pohtinut Keskusta 2010 -työryhmä. ”Vain niillä asioilla, joita vastustetaan, on poliittista voimaa. RAPORTIN mukaan keskustan ei pidä yrittää olla välissä, vaan olla harkituissa asioissa vahvasti jotakin mieltä ja herättää siten asian vastustajat. Meidän pitäisi olla johdonmukaisia, kun me tuomitsemme väkivallan käytön. Vaaleissa menestytään näillä toisten vastustamilla asioilla.” Työryhmän mukaan yksi keskustan ongelmista on, että keskustan politiikkaa on määritelty hallituskumppaneiden perusteella, mikä kertoo heikosta itsetunnosta. Korhonen viestipalvelu X:ssä Israelilaiset, saati juutalaiset, eivät ole kollektiivisesti vastuussa Israelin valtion harjoittamasta apartheidista ja väkivallasta sen enempää kuin Gazan asukkaat Hamasin terrorista ja väkivallasta. Raportissa todetaan, että keskusta menestyi pitkään maltillisuuden, kohtuuden ja kokonaisuuksien ymmärtäjänä. Mutta hyökkäyksiä on uskottavasti vaikeaa perustella. Kimmo Kiljunen Helsingin Sanomissa Janne M. Näin syntyy poliittista energiaa ja kannatusta. Ryhmä on tuottanut puoluehallitukselle ja -johdolle tukun johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Kuisma näkee itse, että keskustan pitää tavoitella ensin 15 prosentin kannatusta, mikä sekin edellyttää puolueen perinpohjaista uudistamista. Puolustukseen on oikeutettua käyttää voimaa. PEKKA POHJOLAINEN PELKKÄ ”välissä oleminen” tai ”keskivoimaksi” julistautuminen ei riitä keskustalaisuuden sisällöksi, vaan puolueen pitää löytää sitä profiloivia poliittisia jännitteitä. RAPORTISSA elvytetään jälleen ajatusta eri aatesuuntauksia edustavien ihmisten ”keskustaliitosta” ja pohditaan, voisiko siitä olla jopa puolueen uudeksi nimeksi. 6 Ajassa Sanottua 10.11.2023 Keskusta tarvitsee jännitteitä Veronika Honkasalo viestipalvelu X:ssä Gazan järkyttävää tilannetta ei voi käsitellä irti Israelin laittomasta miehityksestä ja kansainvälisen oikeuden vastaisista siirtokunnista, joita se on laajentanut aggressiivisesti viimeisten vuosien aikana. Ja ri La uk ka ne n Vain niillä asioilla, joita vastustetaan, on poliittista voimaa.. Työryhmään kutsuttiin 15 jäsentä ja sihteeristö keskustalaisuuden eri taustoista ja virtauksista. Asioilla, joita kaikki kannattavat, ei ole puolueita muodostavaa merkitystä. Jos se onnistuu, suuremmankin puolueen asema on yhä tavoiteltavissa. Uusissa arvokeskustelukysymyksissä, kuten kasvissyönnissä, turkistarhauksessa, seksuaalietiikassa, hiilijalanjäljessä tai maahanmuutossa metodisen keskustalaisuuden idea ei kuitenkaan toimi
”Ulkoja turvallisuuspolitiikassa suomalaiset siis odottavat seuraavalta presidentiltä ammattimaisen otteen lisäksi hyvin selkeää johtajan roolia. Israelilla ei ole mitään syytä sotaan, jos sen kansan ei tarvitse pelätä terroristeja. La uri H ein o/ Le hti ku va Heikki Saukkomaa/lehtikuva. ”Kaksikielisen piirin toiminta on viimeisten vuosien aikana toteuttanut ainoastaan Paavo Väyrysen henkilökohtaista agendaa ja toiminut Paavon keppihevosena. Puoluevaltuusto kokoontuu Lahdessa 25.–26. Israelilla on oikeus puolustaa kansalaisiaan, mutta samalla on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja suojeltava siviilejä. Elina Valtonen viestipalvelu X:ssä Olli Rehn Evan presidenttitentissä Terroristijärjestö Hamasin iskut tulee tuomita kakistelematta ja yksiselitteisesti. Väyrynen toteaa omassa tiedotteessaan, että ilman puolueen taloudellista tukea kaksikielistä toimintaa ei voida harjoittaa. marraskuuta 2023. 7 Ajassa Sanottua 10.11.2023 Kaksikielisen piirin rahoitus liipaisimella Kansakunnan keulakuva ja ulkopolitiikan ammattilainen SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN puoluehallitus on hyväksynyt esityksen puolueen kaksikielisen piirin suoran rahoituksen lakkauttamisesta. KATARIINA LANKINEN SUOMALAISISTA 93 prosenttia toivoo, että presidentti omaksuu roolin kansakunnan keulakuvana, joka edistää Suomi-kuvaa ulkomailla. Toimi Kankaanniemi viestipalvelu X:ssä Suomen kanta on selvä: Gazan humanitaarisesti katastrofaalisen tilanteeseen on kiireesti pystyttävä puuttumaan muun muassa humanitaarisin käytävin/tauoin. Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos kertoo esittäneensä puoluehallitukselle, ettei kaksikieliselle piirille myönnettäisi jatkossa suoraan 10 000 euron rahoitusta, vaan se siirrettäisiin tarveharkintaiseksi rahoitukseksi kaikkien piirien kaksikielisen toiminnan järjestämiseksi. Yhtä moni toivoo presidentin olevan kansainvälistä politiikkaa syvällisesti ymmärtävä ulkosuhteiden ammattilainen. Gazan sota päättyy heti, kun Hamas lopettaa terrorismin ja hyökkäykset. Demokraattinen valtio suojelee kansaansa. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) syksyn 2023 Arvoja asennetutkimuksesta. Esitys menee seuraavaksi keskustan puoluevaltuuston päätettäväksi. Sen mukanaan tuoman vastuun kylkiäisenä suomalaiset olisivat melko laajalti valmiita kasvattamaan myös presidentin valtaoikeuksia”, sanoo Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Keskustan puoluesihteerin Antti Siikaahon mukaan puoluehallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti kokouksessaan marraskuun alussa. Hän sanoo kaksikielisen piirin jäävän odottamaan puoluevaltuuston päätöstä ensi vuoden rahoituksesta. Apua on saatava perille. On huojentavaa, ettemme enää hyväksy Väyrysen toimintaa ja sooloilua, vaan toteutamme tulevaisuudessa aitoa kaksikielistä toimintaa kaikissa piireissämme”, Sandroos summaa. Peräti 64 prosenttia vastaajista haluaa presidentin olevan kriisijohtaja, joka ei poikkeusoloissa arkailisi ottaa valtaa yli muodollisten valtaoikeuksiensa. 89 prosenttia toivoo arvojohtajaa, joka herättelee julkisuudessa keskustelua tärkeistä asioista. Ulkopolitiikka korostuu myös muissa presidentiltä toivotuissa rooleissa: 77 prosenttia toivoo presidentistä kiistatonta ulkopolitiikan johtajaa, 76 prosenttia rauhanrakentajaa ja 74 prosenttia voimakasta ylipäällikköä. SANDROOS perustelee esitystään sillä, että keskustan kaksikielisen piirin toiminta on pohjautunut viime vuosina lähinnä politiikan konkari Paavo Väyrysen ympärille. Paavo Väyrynen
Kuusikymppisen elämä muuttuu ensi vuonna, kun kuusivuotiskausi päättyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa Luxemburgissa. “Olen avoimin mielin. Hautajaispäivä on yleinen suruliputuspäivä koko maassa. “Pidin jo isot 50-vuotisjuhlat Rovaniemellä ja Oulussa”, Takkula sanoo. “Rahaa on yritetty saada väkisin liikenteeseen. Rautavaaran vastaavan hallintojohtajan Petra Kajanuksen mukaan hänet valittiin tehtävään yksimielisesti. Suomen hallitus on jo valinnut kesäkuussa alkavalle uudelle kaudelle Takkulan seuraajan, kokoomusmeppi Petri Sarvamaan. 4,2 prosenttia 196 miljardin euron menoista oli käytetty virheellisesti. Lausuntoa kummeksuivat niin mediakonsernien johtajat kuin Paikallislehtien päätoimittajayhdistys PPY. marraskuuta. EU:N TILINTARKASTAJAT kävivät läpi unionin budjettivarojen käytön viime vuodelta, ja raportista paljas-tui ikävä yllätys. Aaltola kieltäytyi yksilöimästä, mistä lehdistä oli kyse. Silloin seuraus on usein se, että myös virheitä tapahtuu enemmän.” EU-budjetin ulkopuolinen elpymisväline tehtiin koronakriisistä selviämiseen,mutta tätä rahaa on vielä reippaasti jäljellä. Kärnä aikoo myös muuttaa Rautavaaralle puolisonsa kanssa. Lokakuussa menehtyneen presidentti Martti Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset järjestetään Helsingissä Martin päivänä 10. Kärnä kertoi viestipalvelu X:ssä aloittavansa tehtävässä joulukuun alussa. KÄRNÄ KUNNANJOHTAJAKSI. 8 10.11.2023 Ro n i Re k o m a a / L eh ti k u va Ja r i La u k ka n en He ikk i Sa u kk o m aa / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VALTIOMIEHEN HAUTAJAISET. Eurovaalit on yksi vaihtoehto, jos niihin halutaan vähän kokeneempaa ehdokasta”, hän kertoo. Virheitä oli enemmän kuin aiempina vuosina. Takkulan eläkeikään on vielä aikaa, ja mieleen ovat tulleet kesäkuun eurovaalit. Takkulan mukaan noin 93 miljardia euroa 338 miljardin euron avustuksista oli käytetty vuoden 2022 lopussa. ”Suunta on väärä”, Takkula sanoo. EU:n ohjelmakauden vaihtuminen toi paineita rahojen käyttöön. Hänen sisarensa asuu Israelissa ja tämän tytär, Takkulan kummilapsi, suorittaa parhaillaan maassa asepalvelustaan. “Jos kyseessä olisi kahden maan välinen sota, tulitauko olisi eri asia. Mutta miten teet tulitaukosopimuksen terroristijärjestön kanssa”, Takkula kysyy. Keskustan entinen kansanedustaja Mikko Kärnä on valittu Pohjois-Savossa sijaitsevan Rautavaaran uudeksi kunnanjohtajaksi. “Se ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus. Siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Kansalaiset ovat tervetulleita kirkkoon ja seuraamaan hautajaissaattuetta tuomiokirkolta Hietaniemen hautausmaalle. Virheitä on ilmennyt etenkin alueja rakennepolitiikassa. Onhan se tarkastajalle painajainen, kun ei voi tarkkaan nähdä, miten raha on käytetty.” Hannu Takkula. marraskuuta, mutta isoja juhlia hän ei aio tällä kertaa pitää. “Kriisi on jo ohi, joten miten tuon lopun kanssa tehdään”, hän kysyy. Takkula kertoo, että kaikki EU-maat eivät ole saaneet alueja rakennerahaa liikkeelle, joten ne käyttävät elpymispakettia aluepolitiikkaan. MAINOKSIA JA PALSTATILAA. “On surullista, että terroristijärjestö Hamas hyökkäsi ja sai aikaan tällaisen selkkauksen, tuhansien siviilien kuoleman molemmin puolin”. Noin kahdeksan miljardia euroa EU-rahaa oli siis käytetty sääntöjen vastaisesti. Vuodet 1995–2004 hän toimi keskustan kansanedustajana Lapin vaalipiiristä. Presidenttiehdokas Mika Aaltola herätti hämmennystä vihjailtuaan Journalisti-lehdessä, että maakuntaja paikallislehdet olisivat tarjonneet hänelle mainosmyynnin ohessa journalistista näkyvyyttä. ISRAELIN TUKIJANA tunnettu Takkula on seurannut Israelin ja Hamasin yhteenottoa murheellisena. Hannu Takkula roimii EU:n rahankäyttöä PAULIINA POHJALA EUROOPAN tilintarkastustuomioistuimen jäsen Hannu Takkula täyttää 60 vuotta 20. So ph ie M arg ue / EC A. Takkula vaikutti meppinä vuosina 2004–2015 sekä 2015–2018
Sitä alleviivaa myös juuri solmittu Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus. 10.11.2023 9 PEKKA POHJOLAINEN, SAMULI VÄNTTILÄ EUROPARLAMENTAARIKKO Mauri Pekkarinen (kesk./Renew) ei pyri jatkokaudelle ensi kevään europarlamenttivaaleissa. Pekkarisen mukaan kyseessä ei ole elämäkerta, vaan hänen tulkintansa siitä, mitä keskustalle tapahtui vuosina 2010?2022. Hän kertoo saaneensa meppinä vastuuta asioissa, joissa sitä on myös halunnut. Se olisi äärimmäisen tärkeää rajan kummallakin puolella kärsivien siviilien kannalta. Jos USA:n tulevissa presidentinvaaleissa läntisen maailman ylimmäksi vallankäyttäjäksi nousee Donald Trump, on hänen kritiikkinsä Natoa kohtaan jo tiedossa. Hän sanoo tulleensa 45 vuoden poliitikon uran jälkeen siihen tulokseen, että on aika tehdä elämässä jotain uutta. Pekkarinen sanoo europarlamentissa oppineensa, että monet mepit valvovat muiden tehtävien ohessa myös oman maansa intressejä. Ukrainan tilanne olisi tukalampi ilman Yhdysvaltojen tukea, ja nyt USA:n kongressissa kalliiksi kritisoitu Ukrainan tuki on kyseenalaistettu. Globaalisti yhä epävarmemmassa turvallisuusympäristössä niin pitääkin olla. Hän mainitsee etenkin energia-, teollisuusja aluepolitiikan sektorit. Europarlamentin jäsenyyttä Pekkarinen luonnehtii antoisaksi, innostavaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. ”Asetun perheeni pariin. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Eurooppa on vastuussa omasta turvallisuudestaan Täällä Bryssel Pekkarinen jättää europarlamentin Ajassa Mauri Pekkarinen. Uransa aikana Pekkarinen on toiminut sisäasiainministerinä, kauppaja teollisuusministerinä sekä elinkeinoministerinä. Aktiiviseksi kotona ja sen ulkopuolella. Samalla Euroopan turvallisuuspoliittinen riippuvuus USA:sta herättää huolta. Lähes Nato-jäsenyyden vertaiseksi sen nostavat Yhdysvaltojen sisäpolitiikan riskit maan ulkopolitiikkaan. Hän toimi kansanedustajana yhtäjaksoisesti aina vuoteen 2019 saakka, jonka jälkeen hän tuli valituksi europarlamenttiin. Sen sijaan kahdenvälisiä sopimuksia hän arvostaa, joten tuore yhteistyösopimus tuonee Suomelle lisäturvaa, USA:n vaalituloksesta riippumatta. Kirjoitan ja katson uteliaana, mitä muuta voisi vielä olla edessä”, hän summaa. Uutisvirtaan ja ihmisten mieliin mahtuu yleensä vain yksi kriisi kerrallaan. TURVALLISUUSVAJEESTA ei ole enää aikoihin puhuttu pelkästään tunnekysymyksenä, vaan se on jo totta jokaisen maailmankuvassa. Europarlamentaarikon tehtäviä hän lupaa hoitaa kauden loppuun saakka ”täydellä voimalla”. Niitä on uskallettava puolustaa”, Pekkarinen toteaa. Lähi-idän kriisin suhteen EU:n yhtenäisyys on hukassa. Siksi Euroopassa on löydettävä vaikuttavia keinoja konfliktien liennyttämiseen ja lähiympäristömme turvallisuuden vahvistamiseen. Lisäksi hän kirjoittaa kirjaa, joka julkaistaan ensi vuonna meppiuran päättymisen jälkeen. Gazassa menehtyvien lasten määrä on kasvussa, eikä Israelilla ole aikomustakaan rauhoittaa tilannetta humanitaarisin perustein. Sitä todistaa EU-maiden jakautuminen kolmeen eri blokkiin YK:n julkilausuman äänestyksessä, missä Suomi äänesti tyhjää. Euroopan maat, erityisesti Pohjoismaat, ovat perinteisesti kantaneet vastuuta myös siviilien asemasta. PEKKARINEN , 76, valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1979. Kahdenvälinen sopimus on meille merkittävä, kuten on Nato-jäsenyyskin. Yhä Ukrainan rinnalla kulkiessamme ja Lähi-idän kiehuessa olisi pystyttävä näkemään myös tuleviin inhimillisiin katastrofeihin, jotka aika suurella todennäköisyydellä tulevat vastaamme pakolaisvirtojen muodossa. ”Myös Suomella on paljon omia intressejä. LÄHI-IDÄN kriisiä ajatellen olisi ratkaisevaa, että Yhdysvallat painostaisi liittolaistaan Israelia siviilien tappamisen lopettamiseksi. Pekkarisen mukaan kyse on keskustan tiettyjen ainespuiden, puolueen tradition ja aatteen modernisoinnin suhteesta. Eric Vid al / EU
Suomenmaa kysyi aiheesta kansanedustaja Terhi Koulumieheltä (kok.) ja kansanedustaja Pekka Aittakummulta (kesk.). 2. EIKÖ RISKINÄ OLE, ETTÄ SOSIAALITURVALAINSÄÄDÄNTÖ VOI PUUTTEELLISTEN VAIKUTUSARVIOIDEN VUOKSI JOHTAA EI-TOIVOTTUIHIN TULOKSIIN. Lapsiin kohdistuvia leikkauksia pitää välttää, sillä niiden jäljet näkyvät pitkään. 3. MIKSI ELÄKKEET JÄTETTIIN INDEKSIJÄÄDYTYSTEN ULKOPUOLELLE. Pitkällä tähtäimellä ansiotulojen verotusta tulee pyrkiä laskemaan, mutta nyt ei ole oikea aika siihen, kun heikoimmassa asemassa olevilta leikataan ja valtio velkaantuu voimakkaasti. 10.11.2023 10 TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaleikkaukset ovat herättäneet kritiikkiä opposition ja eri järjestöjen taholta. Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto. JOS SAISIT VALITA HALLITUKSEN KAAVAILEMISTA SOSIAALITURVAN LEIKKAUKSISTA YHDEN, JOKA PERUTTAISIIN, MIKÄ SE OLISI. MITÄ MUITA KANNATETTAVIA KOHTIA LÖYDÄT HALLITUKSEN BUDJETTIESITYKSESTÄ. Tavoitteena on säilyttää eläkemaksut nykyisellään, jotta eläkejärjestelmän kantokyky säilyy. OLET KRITISOINUT HALLITUKSEN BUDJETTIESITYSTÄ EPÄOIKEUDENMUKAISESTA TAVASTA TASAPAINOTTAA TALOUTTA. 3. Pekka Aittakumpu kansanedustaja Jo ha nn es Erk kilä Shutte rstock 1. Alanvaihtoa pitää ehdottomasti helpottaa. Myös nettovarallisuus on suurinta eläkeläisillä ja pienintä nuorilla. HALLITUS JÄÄDYTTÄÄ USEIDEN SOSIAALITURVAETUUKSIEN INDEKSIKOROTUKSET. 4. Hyvää myös se, että hallitus perui leikkaukset työnantajille maksettavaan perhevapaakorvaukseen ja vanhempainrahaan. Hallituksella on siksi tarkoituksena uudistaa eläkejärjestelmää vakaammaksi. Vierastan kuitenkin sitä, että opiskelijoille annettaisiin eri suuruista opintotukea riippuen heidän iästään ja työtaustastaan. Veikkaan, että puhtaasti poliittisten realiteettien takia, eläkeläisten osuus äänestäjistä on suuri. Lasten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien tulee olla erityissuojeluksessa. 2. MIKÄ OLISI MIELESTÄSI OIKEUDENMUKAINEN TAPA KOHDISTAA LEIKKAUKSET, JOITA TALOUDEN TASAPAINOTUS VAATII. Siksi tarvitaan työmarkkinauudistuksia uusien työpaikkojen luomiseksi Suomeen. Aika näyttää, onnistuuko se, mutta haaste on tiedostettu. Puutteellinen valmistelu johti lakiesitysten heikkoon tasoon viime vaalikaudella, tämän hallituksen pitäisi välttää tekemästä samoja virheitä. Ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ulottaa kaikille. Työttömyysturvan suojaosuuden poiston on tarkoitus kannustaa osa-aikatyötä tekeviä tekemään kokoaikatyötä. Asumistuen säästöt kohdistuvat kovimmin Helsinkiin ja saattavat oikeasti vaikeuttaa pienituloisten asumista pääkaupungissa. On positiivista, että hallitus maltillisesti korottaa joitakin lapsilisiä. Näemme myös asumistukeen tehtävien muutosten tarpeellisuuden, mutta ne tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Jos rahaa olisi jaettavaksi, täytyisi korottaa tavallista opintorahaa. MITEN VASTAAT KRITIIKKIIN, JONKA MUKAAN ERI ETUUSLEIKKAUSTEN VAIKUTUKSET KASAUTUVAT LIIAKSI SAMOIHIN KOTITALOUKSIIN. Kuinka leikata oikeudenmukaisesti. Aina vain lisää leikkauksia! Terhi Koulumies kansanedustaja Ko ko om us. 1. Keskusta ymmärtää talouden tasapainottamisen tarpeen: velaksi ei voi elää loputtomiin, mutta leikkauksia tehdessä on tärkeää pitää kaikki mukana. HALLITUS AIKOO LAKKAUTTAA AIKUISKOULUTUSTUEN, JOKA ON HELPOTTANUT UUDELLEENKOULUTTAUTUMISTA ESIMERKIKSI HOIVA-ALALLE. 4. Tällöin ei olisi tarvetta niin rajusti leikata kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, kuten vammaisilta. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat asumistukea saaviin nuoriin, yksin asuviin sinkkuihin Helsingissä, työttömiin yksinhuoltajiin, jotka ovat tehneet jonkin verran osa-aikatyötä, sekä ansiosidonnaista saaviin työttömiin. On oikeudenmukaisempaa, että työttömyysturvan säästöt kohdistuvat ansiosidonnaista porrastamalla hyväosaisimpiin työttömiin. EIKÖ ALANVAIHTOA PITÄISI TYÖVOIMAPULAAN VASTAAMISEKSI PIKEMMINKIN HELPOTTAA. Keskusta voi tukea ansioturvan porrastamista ja työssäoloehdon kertymistä palkkatuloihin perustuvaksi. Oikeudenmukaista olisi myös tarkastella leikkausten yhteisvaikutuksia niin, etteivät yksittäiset ihmiset joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa talouden tasapainottamisesta. Oikeudenmukaista olisi jättää tekemättä esimerkiksi veronalennukset hyvätuloisille tai kaljaveron alennus. HALLITUS ON SAANUT PYYHKEITÄ LAKIESITYSTEN LYHYISTÄ LAUSUNTOAJOISTA. Siinä piilee riski, jos he eivät yrityksistä huolimatta onnistu saamaan kokopäivätöitä. ONKO HALLITUKSEN LEIKKAUSLISTASSA SELLAISIA ESITYKSIÄ, JOITA KESKUSTA VOISI TUKEA. Ehkä auttaa, että uudistuksia on pilkottu osiin. Käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut 90-luvun jälkeen heikointa nuorilla ja parasta eläkeläisillä. Lapsiperheessä, jossa on työttömyyttä, talous on jo ennestään tiukoilla
MITEN KAIKKI SUOMEN ALUEET PIDETÄÄN ELINVOIMAISINA, KUN VÄKI KATOAA KAUPUNKEIHIN. Tämä tarkoittaa parempia korvauksia siirtolinjoista ja sähkön jalostamista siellä missä se tuotetaan. SEURASIT AITIOPAIKALTA VIIME TALVEN ENERGIAKRIISIN RATKAISEMISTA, MILLAINEN KOKEMUS SE OLI. MIKÄ SIINÄ VIEHÄTTÄÄ. Todella intensiivinen ja opettavainen kokemus. Osa heistä jää toivottavasti lukioon opiskelemaan. Hannes Torppa Suomen Yrittäjiin siirtynyt Hannes Torppa seurasi energiakriisiä aitiopaikalta Pikavauhdilla irti venäläisestä energiasta TOIMIT MARININ HALLITUSKAUDEN VIIMEISEN VUODEN AJAN ELINKEINOMINISTERI MIKA LINTILÄN (KESK.) ENERGIAPOLIITTISENA ERITYISAVUSTAJANA. MITÄ VETELIIN KUULUU. Elinkeinopolitiikasta elinvoiman veturi. 10.11.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Terveellisenä pidetty vaihtoehto voikin olla jotain ihan muuta – Tiesitkö tämän jogurteista. Hallintooikeus kumosi juuri valitukset kahdeksan myllyn tuulivoimakaavasta. OLET KESKUSTAN KUNNANVALTUUTETTU JA SIVISTYSLAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA VETELISSÄ. ALOITIT SYYSKUUSSA SUOMEN YRITTÄJIEN ELINKEINOPOLIITTISENA ASIANTUNTIJANA ERITYISVASTUUALUEENASI KUNTIEN JA ALUEIDEN ELINVOIMAAN VAIKUTTAMINEN. Positiivisesti ajateltuna: johtamani sivistyslautakunta toimii todella hyvin yli puoluerajojen. Venäläisestä energiasta päästiin irti käytännössä kolmessa kuukaudessa. Energiasiirtymän hyväksyttävyyden osalta täytyy huolehtia, että alueet hyötyvät nykyistä paremmin. Yrittäjien näkökulmasta se vaatii tiiviimpää vuoropuhelua paikallisten päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa; teollisuusalueiden kaavoittamista ennakollisesti ja julkisten hankintojen kehittämistä siten, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Energiasektorilla käynnistynyt investointitornado luo hyvinvointia ja toivoa moniin maakuntiin. Finest Futuren koulutuksen myötä 18 aasialaista nuorta aloitti suomen kielen opinnot Vetelissä. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen onnistuneesti todella nopeatempoisessa pelissä on taidetta, joka haastaa kokenuttakin penkkiurheilijaa. Elinvoiman kasvattaminen julkista sektoria paisuttamalla on huono idea, jos väki ja verotulot vähenevät. Suomessa on tehty viisasta energiapolitiikkaa vuosikymmenten ajan hallituksesta riippumatta. Huippupesäpallossa yhdistyvät fysiikka, hienovarainen tekniikka sekä älykkyys. (19.10.2023) TEKSTI: KATARIINA LANKINEN KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Haasteet ovat samoja kuin muissakin pienissä kunnissa. PESÄPALLO ON LÄHELLÄ SYDÄNTÄSI. ..
Hurrikaanin rantautumisen jälkeen alueen supermarkettien hyllyt oli nopeasti kaluttu paljaaksi ryöstelyaallon myötä. Maan hallituksen mukaan myrskyn jäljiltä tiedetään kuolleen ainakin 46 ihmistä, joista kolme oli ulkomaalaisia. Yli 165 000 afganistanilaista on paennut Pakistanista lokakuun aikana. Afgaanipakolaisia saapui kuormaautojen kyydissä Pakistanista Afganistanin rajalle marraskuun alussa. 12 10.11.2023 Ro drig o O r o p ez a / AF P / L e ht ik u va Se rg e i S u p in s k y /A FP / Le ht i ku va W a k i l Ko hs ar / A FP / L e ht i ku va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN PROTESTEJA EUROOPASSA. Lisäksi lähes 60 ihmistä on kadoksissa. Viime viikolla Ukraina kertoi Venäjän joukkojen tulittaneen yli sataa kylää tai kaupunkia yhden vuorokauden aikana. Ukrainalainen sotilas käveli jalkaproteeseissaan Kiovan Itsenäisyysaukiota koristavien Ukrainan lippujen ohi. Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan myös Ukrainan energiainfrastruktuuriin.. lokakuuta. Lokakuun lopussa Meksikon Acapulcoon rantautunut Otishurrikaani aiheutti laajoja sähkö-, vesija puhelinkatkoksia. Pakistan katsoo 1,7 miljoonan afganistanilaisen asuvan maassa luvatta, ja heille oli annettu marraskuun alkuun saakka aikaa poistua vapaaehtoisesti. Rajanylityspaikan jonossa oli viime viikolla 28 000 ihmistä. AFGAANIT PAKENEVAT. Tuhansia siviilejä on kuollut sekä Palestiinassa että Israelissa sen jälkeen, kun Hamas hyökkäsi Israeliin lokakuun alussa ja Israel aloitti vastaiskun Gazan alueella. VENÄJÄN ISKUT JATKUVAT. Ukrainan sota on jatkunut kiivaana länsimaiden huomion siirtyessä Lähi-idän tilanteeseen. Mielenosoittajat kantoivat Palestiinan lippuja ja Israelin vastaisia julisteita Espanjan Bilbaossa 28. Ander Gillenea / AFP / Lehtikuva MYRSKY MEKSIKOSSA
Ei ole ymmärretty ihmisen henkisen hyvinvoinnin tärkeyttä”, Kolbe selittää. Nationalismikeskustelu on meillä vaikeaa. KOKONAISUUTENA suomalaisen arvokeskustelun palikat ovat nyt sekaisin, Kolbe kiteyttää. Israel-myönteisyyden rinnalla kulkee koko ajan myös narratiivi sorretusta palestiinalaisesta kansasta, joka puhuttelee erityisesti poliittista vasemmistoa. Suhde Israeliin jakaa Euroopan maita. TILANNETTA vaikeuttaa se, että maahanmuuton myötä monessa maassa elää ennätysmäärä muslimeja. Niin kävi 1920ja 1930-luvulla, ja niin näyttää käyvän nytkin. Professorin mukaan molemmat virrat ovat olleet Suomessa voimakkaasti läsnä aina 1960ja 1970-luvuilta lähtien. Lehti ottaa kantaa niin kielitaitoon kuin huntuihin. lokakuuta, kun palestiinalaisjoukot tunkeutuivat maahan ja ottivat panttivankeja. Poliittisesti teemat ovat jääneet perussuomalaisille, vaikka muidenkin puolueiden olisi syytä terhakoitua. PALESTIINALAISJÄRJESTÖ Hamasin hyökkäys Israeliin alkoi 7. Professorin mukaan yhteisymmärrykseen siitä, mikä on “oikeaa suomalaisuutta”, ei päästä. “Ensimmäinen ajatus ammattihistorioitsijalla oli, että eikö historiasta ole opittu mitään. Holokausti halutaan tuomita ja tukea Israeliin asiaa. Vaatimukset näyttävät Suomesta katsottuna perussuomalaisten ohjelmalta. Kuitenkin uskonnollisuus on ollut Euroopassa läsnä tuhansia vuosia, ei se ole mihinkään lähtenyt. Vihan kautta tapahtuva yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta ei ole koskaan tuonut mitään hyvää”, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe sanoo. Ulkomaat Viha ja ääri-ilmiöt nostavat taas päätään Euroopassa TEKSTI: HENNA LAMMI M oh am m ed Ab ed / AF P / Le hti ku va Tyttö seisoi Israelin pommittaman talon rauniolla Rafahissa Gazassa 31. “Oli aika, jolloin julistettiin jopa ideologioiden kuolleen. Kun yhteiskunta ei ole sitä tuottanut, perussuomalaiset ovat sen tehneet poliittisena liikkeenä”, Kolbe toteaa. Sen jälkeen Israel on vastannut toimiin. Eikö historiasta ole opittu mitään. Ensin tuli 2008 talouden alamäki, sitten korona, Ukrainan sota ja nyt viimeisenä Israelin ja Hamasin väliset väkivaltaisuudet. Politiikka on kriisissä. Suomessa ei ole kyetty pohtimaan, mikä on se pienin yhteinen hyvä, jota kohden yhteiskunnassa pyritään. Maa on kuplautunut, mikä on tuonut mukanaan erittäin haitallista kyvyttömyyttä kommunikoida. Kolben mukaan uskontojen merkitys on koko ajan ollut olemassa, mutta länsimaiseen demokratiaan uskovat ja ihmisoikeuksia kannattavat intellektuellit ovat sen välillä unohtaneet. Esimerkiksi saksalaislehti Bild julkaisi näyttävän 50-kohtaisen manifestin, jonka sanat on osoitettu muslimeille. 10.11.2023 13 GAZAN SOTA läikkyy laajasti eurooppalaisiin yhteiskuntiin, ja esimerkiksi Ranskassa on tehty ennätysmäärä juutalaisvihamielisiä tekoja. Taustalla elää vahva kristillinen traditio. “Se on valitettavaa, sillä todellisuudessa 90 prosenttia ihmisistä elää siinä välissä harmaalla kentällä välttäen ääripäitä”, Kolbe sanoo. Suomessa istuu nyt poikkeuksellisen Israel-myönteinen hallitus. lokakuuta.. “Suomessakin on valtava määrä kristillisiä yhteisöjä, joissa Jumalan valitun kansan asia on osa kristillistä identiteettiä”, Kolbe kuvaa. Kolben mielestä nyt pitäisi analysoida niin perinteisen kuin sosiaalisen median roolia. “Perussuomalaisten menestyksen juju on se, että heillä on ollut sormenpäätuntuma siitä, että ihmiset kokevat epävarmuutta näiden asioiden edessä ja kaipaavat selkeää raamitusta. Kolben mukaan taustalla on monimutkainen paletti, joka juontaa juurensa Euroopan historian nollapisteenä pidettyyn holokaustiin. Kriisejä on ollut viime vuosina tiheään. Saksa ei ole lehden mukaan onnistunut tekemään selväksi, mitä se odottaa jokaiselta, joka haluaa elää maassa. Journalistista kiinnostavuutta haetaan vastakkainasettelusta, jolloin medialle tulee keskeinen rooli polarisaation aikaansaajana. Samalla nykyinen Israel on moderni valtio, jota Suomen kaltainen valtio voi olla tukemassa. Näkemykset eivät ole kehittyneet, eivätkä myöskään lähentyneet.” GAZAN SODAN myötä uskonnot ovat olleet Euroopassa esillä enemmän kuin aikoihin. “Tämä on historian toistamista. “Uskonnon merkityksen väheneminen on ollut eliitin erittäin vahingollinen harha ja sen hedelmiä tässä nyt kannetaan”, Kolbe paaluttaa. Ajateltiin, että kun elintaso kasvaa ja kurjuus poistetaan, niin ihminen ei tarvitse enää abstraktia tarvetta uskoa johonkin aatteeseen. Kolben mukaan viha ja ääri-ilmiöt nousevat kriisien jälkeen
14 10.11.2023
Taloussuhteet Venäjän kanssa ovat jäätyneet nollapisteeseen, eikä muhkeita kiinteistöverotuottoja kunnille tahkoavaa tuulivoimaa juurikaan voida rakentaa Puolustusvoimien tutkien häiriintymisen vuoksi. ”On erittäin vahvat perusteet siihen, että EU:lla olisi oma erityinen ohjelma näille ”rautaesiripun” rajamaakunnille, koska ne kärsivät ilmeisen pitkäaikaisesta konfliktista Venäjän kanssa.” Rehn muistuttaa, että itäisen ja kaakkoisen Suomen elinvoima on koko Suomen kannalta suuren luokan turvallisuuspoliittinen kysymys: itäistä Suomea ei voi jättää tyhjeneväksi rajaseuduksi. SOTIEN jälkeisessä Suomessa Venäjäsuhteiden hoito oli presidenttien päätyötä. On hyvä kysymys, mahtaako Sauli Niinistön seuraaja edes koskaan tavata venäläistä kollegaansa. Mikkeliläislähtöisen Rehnin kotiseudulla idässä on huonommin. Hän patistaa Suomen hallitusta olemaan asiassa aktiivinen Brysselin suuntaan. Se tarkoittaa Rehnin mukaan sitä, että energiatalouden vihreä siirtymä ei etene samalla tavalla itäisessä Suomessa kuin lännessä. Venäjän kehityksen osalta ei hänen mielestään ole aihetta erityiseen optimismiin. Erilaisiin laaja-alaisen vaikuttamisen operaatioihin ja muihin ilkeyksiin.” Rehnin mukaan Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa ovat joutuneet toimimaan vuorollaan kaikki suomalaiset poliitikkosukupolvet. Presidenttiehdokas on lähdössä kampanjoimaan pitkin läntistä Suomea, jossa tuulivoimalat jauhavat hyvinvointia ja arvokkaita akkumetalleja louhitaan maasta. Seuraavalla presidentillä näin ei totutussa mielessä enää ole. Joka tapauksessa Suomella on jälleen naapurina arvaamaton ja aggressiivinen Venäjä. Rehn ei lähde ennustamaan, käykö näin. 10.11.2023 15 Olli Rehn kantaa huolta itäisen Suomen elinvoimasta TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Joka sään presidenttiehdokas A lkusyksy oli poikkeuksellisen lämmin, mutta nyt pääkaupunkia piiskaa jo klassinen, koleahko syyssää. Lisäksi EU:n ja Venäjän raja-alueyhteistyöhön jaetut Interreg-ohjelman varat on suunnattu muualle. Mutta tietysti globaalisti ilmastonmuutos näyttää ikävä kyllä etenevän ja heijastuu myös meidän ilmastoomme”, Rehn pohtii. ”Venäjällä on ollut viimeisen sadan tai kahdensadan vuoden aikana eri. ”Meidän pitää varautua erilaisiin pyrkimyksiin horjuttaa Suomen asemaa. Se ei haittaa kansanliikkeen ja keskustan presidenttiehdokasta Olli Rehniä, joka vakuuttaa sopeutuvansa kaikkiin keleihin ja pitävänsä kaikista vuodenajoista. ”Alkusyksy oli fillaroinnin kannalta suotuisaa, mikä lämmitti mieltä
Kysymys on hänen mukaansa siitäkin, millä tavalla niitä edistetään. Rehnin mukaan pojat menettävät paljon, jos eivät pääse kirjojen kautta elämysten maailmaan. Sellaiseen rooliin häneltä löytyy vahvan talouskokemuksen lisäksi sukutaustaakin. KAMPANJOIDESSAAN Rehn sanoo luottavansa Paavo Väyrysen vanhaan reseptiin: viikossa on syytä pitää aina yksi päivä vapaata. Presidentti voi toimia Rehnin mukaan taloudessakin ”unilukkarina”. ”Pyrin soveltamaan sitä, se auttaa raikastamaan ajatuksia, ja lisäksi on tärkeää, että myös kampanjan aikana liikkuu ja lukee.” Rehn uskoo pystyvänsä tukijoukkoineen tekemään onnistuneen, ”yhteistä Suomea vahvistavan” kampanjan. 16 10.11.2023 vaiheissa pyrkimyksiä modernisaatioon ja demokratisoitumiseen, mutta ne yritykset ovat päättyneet lyhyeen.” PANNASSA oleva Venäjä pois lukienkin presidentti joutuu hoitamaan yhteyksiä maailman autoritaarisiin johtajiin ja hallintoihin, joiden kanssa voi tulla vastaan tiettyjä herkkyyksiä vaikkapa ihmisoikeusasioissa. Kriittiset, vaikeuksia tai jopa katastrofin kriisitilanteessa aiheuttavat riippuvuudet on tunnistettava. Ståhlbergia, josta Rehn sanoo vaikuttuneensa jo nuorena lukiolaisena. Rehn korostaa, että arvojohtajaksi ei julistauduta ja kyse on asemasta, jonka voi saavuttaa vain painavilla, punnituilla puheenvuoroilla. Rehn muistuttaa, että vaikka Nato vastaa Euroopan sotilaallisesta turvallisuudesta, EU:n työkalupakki on paljon laajempi. Hän sanoo kantavansa huolta myös lasten ja varhaisnuorten, varsinkin poikien lukemisharrastuksesta. Ja kuka johtaa, jos tulee merkittävä uusi pandemia tai vastaava terveysuhka?” Rehnin mielestä tasavallan presidentin on syytä käyttää punnittuja puheenvuoroja kansallisesti merkittävistä tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, joihin talouskin kuuluu. ”Ja meidän kannattaa tietysti muistaa, että iso osa maailman maista ajattelee näistä vähän eri tavalla kuin me ajattelemme.” Yhdysvaltojen ja EU:n kaikenkattava irtikytkentä Kiinasta on Rehnin mukaan jokseenkin mahdoton tehtävä. Rehn muistuttaa, että kuuluisassa toukokuun 1918 sovintopuheessaan Kallio opasti rakentamaan Suomea, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia kansalaisia, jotka kokevat olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Sellaisille Rehn näkee tarvetta esimerkiksi nuorten asioissa: nuorten jaksamiseen ja mielenterveysongelmiin olisi tärkeää löytää ratkaisuja. Siksi myös niin sanotun kokonaisturvallisuuden kentällä kannattaa sopia kristallinkirkkaista pelisäännöistä. ”Kuka johtaa, jos vaikka pakolaiset yrittävät alkaa tulla Venäjältä. ”Tiedetään, että tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa. Enkä laita siihen kolmea pistettä, ja lisään vielä ”eduskunnan tukeen nojautuen”, hän painottaa. Suomalaiseen yhteiskuntaan kehittyneen eripuran ja vastakkainasettelun purkamisessa presidenttiehdokas luottaa Kyösti Kallioon, jonka kotimuseossa Nivalassa hän kesällä vieraili. ”Kallion sanat muodostavat vankan pohjan Suomen tasavallalle ja pyrin olemaan ja olen varma siitä, että myös pystyn olemaan taustani ansiosta yhdistävä tekijä, kokoava voima Suomessa”, hän summaa. REHNIN mielestä turhia reviiritaisteluja tai lautaskiistoja on syytä välttää. Tai kuka johtaa, jos rahtialus kaapataan Itämerellä. JULKISUUDESSA elää narratiivi Rehnistä hieman harmaana ja värittömänä presidenttiehdokkaana. ”Näitä ovat ainakin lääketeollisuuden monet keskeiset tuotteet, piinsirut ja puolijohdeteknologia ja kolmantena ammoniakki, jota tarvitaan lannoitteisiin.” Kauppasotien maailmassa kannattaa Rehnin mielestä muistaa myös EU:n merkitys kahdenvälisine kauppasopimuksineen. Ilman niitä Suomi olisi pienenä valtiona maailmanmarkkinoilla kuin lastu laineilla, hän muistuttaa. ”Sukumme vaihtoi Ruotsin vallan ajalta ruotusotilaan tehtävistä suntiotorpparin tehtäviin ja suntiohan on ruotsiksi ”väckare”, eli yksi tehtävä oli herätellä ihmisiä kirkon penkissä.” Presidentiltä kaivataan myös arvojohtajuutta. Molemmat täydentävät toisiaan. ”Ja totta kai sitten myös ammatillisesti kärsivät siitä, jos ei ole lukuja kirjoitustaito hyvässä kondiksessa. Rehn sanoo, ettei kuitenkaan ole aikeissa enemmälti muuttaa itseään. J. Erityisen värikkäänä ei tunnettu myöskään tasavallan ensimmäistä presidenttiä ja kansallisen eheyden rakentajaa K. Rehn näkee, että Suomella on pitkä perinne niin lääkärin kuin tuomarinkin roolissa YK:n peruskirjaan sisältyvien universaalien arvojen puolustamisessa, ja näin on vastakin. ”Ståhlbergin ja Santeri Alkion yhteistyö oli hyvin tiivistä, kun puolustettiin tasavaltaa myös oikeistoradikalismilta ja sen seikkailuilta, kuten Mannerheimin Pietarin-valloitusretkeltä, joka olisi käynyt kalliiksi Suomen tasavallalle.” Presidentti Olli Rehniltä jäisivät ilmeisesti myös molempien uuden perustuslain aikaisten presidenttien harrastamat valtaoikeuksien venyttelyt tekemättä. ”Ja sen takia eräiden poliittisten voimien flirttailu EU-erolla, vaikka sitä selitetään pitkän aikavälin tavoitteeksi, on Suomen edun vastaista politiikkaa ja lisäksi vielä vaarantaisi lännen yhtenäisyyttä hyvin kriittisellä hetkellä”, hän varoittaa. ”Harmaudella usein viitataan luotettavuuteen, malttiin ja harkintaan, jotka eivät ole mitenkään huonoja ominaisuuksia presidentille”, hän muistuttaa. Sen sijaan hänen mielestään kannattaa puhua mieluummin riskien ja riippuvuuksien vähentämisestä ja toimitusketjujen monipuolistamisesta. Meidän pitää varautua erilaisiin pyrkimyksiin horjuttaa Suomen asemaa.. Sen takia näihin kyllä kannustan nyt ja kannustaisin presidenttinä.” Sama pätee Rehnin mukaan liikuntaan, jossa on kyse pidemmällä sihdillä myös kansanterveydestä
10.11.2023 17 Olli Rehnin mielestä presidentin on syytä käyttää punnittuja puheenvuoroja kansallisesti merkittävistä tulevaisuuskysymyksistä, joihin talouskin kuuluu.
18 10.11.2023 Sh utt ers to ck Jokainen meistä tarvitsee merkityksen elämälleen.
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma tiedostaa ongelman. Siitä, että tänne tulevat haluavat tulla ja tuntevat pääsevänsä osaksi yhteiskuntaa. Siis saman verran kuin esimerkiksi Savonlinnassa tai Kangasalla on asukkaita. Ruotsissa jengit ovat vedonneet erityisesti maahanmuuttotaustaisiin henkilöihin. 10.11.2023 19 SYKSY on ollut Ruotsissa musta, sillä jengien väliset konfliktit ovat vaatineet ennätysmäärän uhreja. Hallitus valmistelee toimenpideohjelmaa, jonka se aikoo saada valmiiksi vielä tämän vuoden puolella. Keskusrikospoliisin (KRP) viestintäpäällikkö Antti Hyyryläinen kuvasi Ylellä (29.9.2023), että Ruotsin katujengikultturia ja -toimintaa on imuroitu sellaiseen Suomeen. SUOMESSA kotouttaminen mielletään turhan usein pelkäksi työpaikaksi. Jokainen meistä tarvitsee merkityksen elämälleen. Se on se maaperä, johon rikolliset iskevät. Jengit taas rekrytoivat mielellään nuoria muun muassa siksi, että alaikäisten saamat rangaistukset ovat lieviä. Niiden johtajat ohjailevat toimintaa ulkomailta ja likaisen työn tekevät teinipojat. Lähiöt, koulut ja asuinalueet ovat eriytyneet. Suomea ja Ruotsia ei voi kuitenkaan täysin verrata toisiinsa. Ruotsissa maahanmuuttajien osuus on erittäin korkea eurooppalaisittain mitattuna. Maahanmuutto on ollut pitkälti vain perussuomalaisten asia. Kuulostaa enemmän yhdysvaltalaiselta kovan rahan Netflix-sarjalta kuin pohjoismaiselta hyvinvointiyhteiskunnalta, mutta mitä tehdä, että sama painajainen ei leviä Suomeen. ENSINNÄKIN nyt pitäisi käydä vilkasta yhteiskunnallista keskustelua – johon osallistuvat niin asiantuntijat, media kuin eri puolueiden poliitikot. Maahanmuutolla on maassa pitkä historia, tehdastyöhön tulevilta ei ole vaadittu kielitaitoa. Länsinaapurin poliisin arvion mukaan noin 30 000 ihmistä kuuluu jengeihin. Hyssyttely ei auta, kissanpoikien silmien pitäisi aueta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion vuoksi toivon, että se olisi jotain muutakin kuin se, että pitää ampua 13-vuotias poika kostoksi jonkun ylemmän käskystä. Toivottavasti työ etenee. Jengirikollisuuden torjumiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Tutkimuksen mukaan nuoret eivät olisi liittyneet jengiin, jos olisi ollut vaihtoehto. Ruotsin jengit eivät tunne maantieteellisiä rajoja. Noin viidennes maahanmuuttajista kokee, että heiltä puuttuu merkitys. Näin linjasi myös keskusta viime joulukuussa julkaistussa toimenpideohjelmassaan. Ruotsalainen nuorisotutkija Christine Namdar pohti Helsingin Sanomissa (10.7.2023), että maahanmuuttajilla on muitakin unelmia kuin ajaa ruokalähettinä tai siivota toimistoja. Loppujen lopuksi kyse on ihmisten omista valinnoista ja vastuusta, mutta emme saa antaa jengikulttuurin normalisoitua”, hän ohjeisti. Poliiseja on tulossa lisää noin 600 henkilötyövuotta, ja jengeihin puututaan moniammatillisen ennaltaehkäisyn keinoin. On kyse myös muusta. SUOMEN kannattaisi nyt toimia ennen kuin neste niin sanotusti lirahtaa sukkaan. “Älkää antako koulujen ja asuinalueiden eriytyä toisistaan, vaan pitäkää huoli, että sosiaalis-taloudellisesti heikommista oloista tulevat lapset pääsevät osaksi yhteiskuntaa. “Meillä on reilu kymmenen katujengiä Suomessa, ja se toimintalogiikka, joka kytkeytyy huumausainekauppaan, siihen liittyvään väkivaltaan ja rap-musiikkikulttuuriin, ilman muuta se mikä on Ruotsissa, se näkyy myös meillä.” Ajattelutapaa ihannoidaan; nuoret haluavat olla osa gangsterikulttuuria. Meillä vastaavaa ei ole tapahtunut, ainakaan samassa mittakaavassa. Samalla maahanmuutto on ollut pitkään kysymys, johon ruotsidemokraateilla on ollut yksinoikeus. RATKAISU jengeihin ei voi olla se, että vain kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa, mutta ongelmasta ei voi puhua ilman keskustelua maahanmuutosta. Ruotsin jengisodasta kirjan kirjoittanut Diamant Salihu neuvoi Avussa (28.9.2023), että Suomen pitäisi pysäyttää gangsterikulttuurin kehitys heti alkuvaiheessa. Kissanpoikien silmien pitäisi aueta Jengirikollisuuden torjumiseksi tarvitaan Suomessa sekä kovia että pehmeitä keinoja Henna Lammi Uutisanalyysi. Tämä on valitettavan tuttua myös meillä. On helppo olla sama mieltä. Ne tarjoavat aatteen, johon uskoa. Ei riitä, että Suomen poliisi vakuuttaa seuraavansa tilanteen kehittymistä tarkasti. Muut eivät ole uskaltaneet puhua siitä – ettei heitä leimattaisi rasisteiksi. Keskeisin konflikti käydään huumekauppaan keskittyneiden Dalenja Foxtrot -jengien välillä. Tukholmalainen Dödpatrullen eli “Kuolemanpartio” on jo rantautunut Suomeen
20 10.11.2023
Syyskuussa Kempistä tuli keskustan varapuheenjohtaja. Helpolla se ei kuitenkaan tapahdu. Arjesta ja tavallisten ihmisten asioista.” KEMPPI saa osana puheenjohtajistoa vedettäväkseen puolueen, joka on syvässä kriisissä. “Se ei mene niin yksinkertaisesti. Vahvuuteni on ollut se, että minulla on ollut aina ympärillä ihmisiä, joiden kanssa on voinut puhua, miettiä ratkaisuja ja etsiä ideoita.” Kaikkein kasvattavimmaksi kokemukseksi Kemppi sanoo vanhemmuuden. Paukkuja Kemppi haluaa laittaa. K ansanedustaja Hilkka Kemppiä ei välttämättä tarvitse liiemmin keskustaväelle esitellä. Kokemukset nuorisojärjestöjen johtotehtävissä ovat opettaneet myös nöyryyttä, Kemppi kokee. Hän sai Turun puoluekokouksessa reippaasti yli puolet äänistä. Vuodet nuorisojärjestössä opettivat, että vastuu on kannettava itse. Niistä voi lopulta eniten ammentaa myös poliitikon työhön. Moni muistaa hänet jo nuorisopolitiikan ajoilta, jolloin Kemppi johti keskustaopiskelijoita ja keskustanuoria. “Ajattelen, että elämässä eniten kasvattavat yksityisen elämän vastuupaikat. Kempin mukaan keskustassa on tuudittauduttu liikaa ajatukseen, että oppositioasema nostaa puolueen kannatusta automaattisesti. Puolue nousee vielä taistelemaan kärkisijoista, hän vakuuttaa. Meidän pitää tehdä kunnianhimoista työtä omassa järjestössä ja puoluekoneistossa niin, että ihmiset saavat eväitä iskukykyiseen toimintaan”, hän muotoilee. Riittää, kun kertoo, mitä kannattaa ja mitä vastustaa. Sen, kun pieni ihminen on omalla vastuulla silloinkin, kun maailmassa kaikki rytisee. Vanhemmuus ja omistusasuminen. Jos sitä ei tee, se kaatuu jonkun toisen niskaan. “Poliitikkona ei voi olla ikinä valmis. Eduskunnassa hän istuu jo toista kauttaan. Tie nuorisopoliitikosta valtakunnantason päättäjäksi on ollut Kempin mukaan kasvattava. Kaikkea ei voi tietää tai osata. Paljon pitää opiskella. 10.11.2023 21 Rohkeampaa asennetta TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Varapuheenjohtaja Hilkka Kempin mielestä keskustan ei pitäisi selitellä rakentavaa oppositiopolitiikkaansa. Uskoaan keskustan mahdollisuuksiin hän ei myönnä menettäneensä. Tai Kempin sanoin: keskusta on tällä hetkellä merkittävässä tienhaarassa
Keskustan pitää ottaa isompi rooli ja keksiä paremmat lääkkeet siihen, miten työelämän ongelmia ratkaistaan.” OPPOSITIOSSA keskusta on pyrkinyt esiintymään rakentavana voimana. Keskustan linja voi helposti jäädä epämääräiseksi ja epäselväksi. Menemme metsään retkelle ja vain tutkimme käpyjä. 22 10.11.2023 etenkin keskustan järjestötyön uudistamiseen. Keskustan pitää iskeä siihen.” Aktiivisuutta Kemppi kaipaisi keskustalta myös työelämää koskevissa kysymyksissä. “Koen, että loppujen lopuksi meidän toimintatapamme on ainoa oikea. Liian moni luopuu perheen perustamisen haaveista siksi, että se koetaan työn kannalta liian hankalaksi. Miksi työttömien lapsilta leikataan ruokaraha pois?” Kempin mukaan keskustan tulee olla vastaavanlaisissa kysymyksissä hallitusta kohtaan tiukka ja äänekäs. “Monesti vapaa-ajalla olemme vain perheen kesken. Mistä Hilkka Kemppi niitä voimia saa. Puoluetoiminta ei saa muodostua aktiiveille liian raskaaksi. Silloin politiikan erimielisyydet ja maailman murheet unohtuvat. Roolia ja toimintatapoja ei tarvitse selitellä, jos kertoo selkeästi, mitä vastustaa ja mitä kannattaa. Kempin mukaan perhe on hänelle kaikki kaikessa. Siinä meidän pitää tehdä ryhtiliike. “Hallitus tekee ison virheen, kun se leikkaa perheiltä nykyisessä syntyvyystilanteessa. En kuitenkaan löydä mitään inhimillisiä tai taloudellisia perusteita, miksi lasten tulee kärsiä vanhempiensa työttömyydestä. Kemppi myöntää itsekin ihmetelleensä, miksi pitää toistuvasti sanoa ääneen, että keskusta aikoo tukea hyviksi näkemiään päätöksiä ja vastustaa huonoja. Niin rajua ja kansalaisten arkeen vaikuttavaa leikkauspolitiikkaa se harjoittaa. Tämä aika olisi Kempin mielestä huutanut pääministeriä, joka kykenisi ajattelemaan kaikenlaisista tulotasoista ja taustoista tulevia ihmisiä. “Jaamme hallituksen kanssa ison kuvan siitä, että velkaantuminen pitää saada taittumaan. Erityisen tärkeitä ovat hetket 3-vuotiaan pojan kanssa. Siksi puolue haluaa korostaa, että se antaa Orpon hallituksen taloutta uudistavalle politiikalle tukensa niiltä osin kuin näkee järkeväksi. Se ei ole keskustan etu, mutta ei myöskään suomalaisten etu. “Se ei voi olla tilanne maassa, jossa on riskinä, että talouden rakenteet romahtavat alhaisen syntyvyyden vuoksi. Selvää kuitenkin on, että tehtävän hoitaminen kansanedustajan töiden ohella vaatii paljon voimavaroja. En näe tilannetta hyvänä keskustan kannalta, vaan kammottavana.” Erityisen ikävää hänen mielestään on se, että Orpon hallituksen toiminnan seurauksena vastakkainasettelu Suomessa kasvaa. “Se riittäisi, että hallitus luopuisi hyvätuloisten verohelpotuksesta. Sen sijaan viestintäkeinot ja tapa sanoittaa asioita ovat saattaneet jäädä jälkeen. Valitussa linjassa piilevät kuitenkin omat vaaransa. Se on minulle iso voimavara.” Orpon kaudella köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.. Yhtenä esimerkkinä Kemppi mainitsee työttömyyskorvauksen lapsikorotuksen poiston. Ne kestävät hyvin aikaa. “Me emme ole olleet aktiivisia keskustelukumppaneita työntekijöiden asioissa. Oppositiopuolueilla ei ole vaikeuksia löytää hallitusohjelmasta kohtia, jotka ovat niiden mielestä väärin. Siksi keskustan on noustava ja pärjättävä, löydettävä keinot kahtiajakautumisen estämiseksi.” KESKUSTAN varapuheenjohtajuus tarkoittaa Kempille enemmän reissaamista, enemmän kokouksia ja enemmän velvollisuuksia. Hän sanoo olevansa siihen valmis. Eikä hallituksen tarvitsisi Kempin mukaan edes muuttaa talouspolitiikkansa isoa kuvaa, jotta esimerkiksi työttömien lapsikorotuksen poisto voitaisiin peruuttaa. “En tykkää siitä, että politiikan puoluekenttä polarisoituu ääripäihin. ON perusteltua olettaa, että Orpon hallituksesta tulee sen toiminta-aikana varsin epäsuosittu. Vastaus tulee nopeasti. “Meidän pitäisi osata nostaa esiin tämän ajan ilmiötä keskustalaiseen tyyliin. “Oletus on ollut se, että kun mennään oppositioon, vastustetaan kaikkea. Puoluejohto ja kansanedustajat ovat korostaneet, ettei keskusta aio arvostella ja tuomita kaikkia hallituksen tekemisiä. Se on suunnilleen sama summa, jolla voitaisiin helpottaa työttömien lapsiperheiden ahdinkoa.” KEMPPI ei silti innostu näkemyksestä, että hallituksen epäoikeudenmukaiseksi koettu politiikka olisi erityisen hedelmällistä oppositiopuolueille. “Orpon kaudella köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. “Pidän hallituksen kylmiä arvovalintoja erittäin haitallisina myös keskustalle. Puolueen näkemykset työelämän uudistamisesta ovat hänen mielestään ruostuneita. Keskustan syvin yhdistävä asia on ihmisten ja alueiden eriarvoisuuden vastustaminen. Suomen väestökriisi on vakavalla polulla.” Korjattavaa Kempin mukaan olisi myös esimerkiksi maahanmuuttajien työllistämisessä ja yli 55-vuotiaiden kokemassa syrjinnässä. “Hallitusta tällaiset asiat eivät tunnu kiinnostavan. Siinä keskusta voisi hänen mielestään ottaa rohkeampaa asennetta. “Puolueen pitää pystyä olemaan luottamushenkilöiden tukena paremmin.” Keskustan arvoja ei Kempin mielestä tarvitse muuttaa. Työja toimeentuloasiat pitää saada keskustan politiikan kärkeen.” Työelämä on Kempin mukaan edelleen toisinaan liian joustamaton esimerkiksi perheellistymistä kohtaan. Demarit näyttävät jatkavan sitä perinnettä.” Kempin mukaan keskusta ei voi oppositioroolissa kieltää tosiasioita, kuten hälyttävää tarvetta talouden kunnostustalkoille. “En ole missään vaiheessa itse sanonut ääneen niin. Sen tarve on vain kasvanut.” YKSI Kempin lempipuheenaiheista on perhepolitiikka. Ihmettelen, ettei se ole ollut Suomen poliittisessa historiassa tavallista.” Kemppi kuitenkin toivoo, että keskustan viestintä siirtyisi enemmän asioiden sisältöihin. Vaikka leikkauksia on pakko tehdä, inhimillisyyttä ei saa unohtaa. Tilanne on karmiva, kun se yhdistetään uhkaavaan ulkoja turvallisuuspoliittiseen ympäristöön sekä kaikkeen maailmantuskaan ja ahdistukseen.” Kemppi pelkää, että Suomessa politiikka kilpistyy samanlaiseksi kuin Yhdysvalloissa, jossa oikeisto ja vasemmisto ovat ajautuneet hyvin kauaksi toisistaan. Olen yrittänyt käytännön teemojen kautta kertoa, mitä vastustamme ja mitä kannatamme.” Kempin mukaan keskusta on joutunut selittelemään toimintatapaansa siksi, että Suomessa istuu niin tiukassa käsitys oppositiopuolueelle kuuluvasta roolista
10.11.2023 23 En löydä mitään inhimillisiä tai taloudellisia perusteita sille, että lasten tulee kärsiä vanhempiensa työttömyydestä, Hilkka Kemppi arvostelee hallituksen politiikkaa.
Rehn pyysi nopeasti anteeksi lausuntoa ja rinnastusta perinnölliseen sairauteen viestipalvelu X:ssä. TAPAUS on malliesimerkki siitä, kuinka vaikeaa vitsailu voi poliitikon näkökulmasta olla. Suomen albinismiyhdistys ei pitänyt vastauksesta. Elämme poliittisen korrektiuden aikakautta. Jos yleisöä ei tunne, voi vahingossa loukata – ihan vain sillä, ettei tule ajatelleeksi, että jotkut joutuvat pohtimaan albinismin kautta koko identiteettiään. Rehn vastasi nopeasti. Jos samalla vitsillä mennään julkisuuteen tai televisiohaastatteluun, ei voi millään tietää, mitä muut oikeasti ajattelevat”, huumoritutkija ja käsikirjoittaja Janne Zareff selittää. Vitsin esittäjä ei useinkaan tarkoita puhumaansa kirjaimellisesti, ja sanoissa voi helposti lipsahtaa heikoille jäille. “Niin, minähän en ole harmaa, vaan olen albiino”, Rehn aloitti. VÄLILLÄ kuuleekin väitteen, ettei mitään saa enää sanoa. “Mitä pienempi ja tutumpi porukka on, sitä raffimpaa huumoria voi heittää, kun kaikki tietävät toistensa arvot ja oikeat ajatukset. Eri vähemmistöt, kuten tummaihoiset, romanit, juutalaiset, saamelaiset tai suomenruotsalaiset, olivat yleisesti vitsien kohde. Sen puheenjohtaja Sirpa Bamberg kuvaili julkisuudessa Rehnin sanoja epäasiallisiksi. “Hyvin usein huumoriin kuuluneita alapääjuttuja kerrottiin kahvilan pöydässä ja seurueissa, joissa oli nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Enää ei esimerkiksi ole soveliasta kysyä ulkomaalaisen näköiseltä henkilöltä syntyperää. Zyskowiczin mukaan vielä 1990-luvulla iso osa eduskunnassa viljellystä huumorista oli sävyltään seksuaalista. Eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) puhuu isosta heilurista, joka on muuttanut korrektin huumorin rajoja niin politiikassa kuin laajemmin yhteiskunnassa. TEKSTI: HENNA LAMMI Voihan vaikea vitsi H elsingin Tokoinrannassa presidentinvaalipaneelin juontaja kysyi Olli Rehniltä, että aikooko hän muuttaa tyyliään, koska “sinusta on sanottu, että sinulta puuttuu karisma”. 24 10.11.2023 Reportaasi Politiikassa tarvitaan huumoria, mutta herne juuttuu helposti nenään. Ei sellaisia enää kuule, ja se on varmasti hyvä asia.” Zyskowiczin mielestä korrektiuden vaatimus on kuitenkin heilahtanut paikoin toiseen ääripäähän. “Henkilön, jonka ei ole tarvinnut koskaan miettiä tällaisia kysymyksiä, voi tulla mieleen, että kylläpä vähästä suuttui. Aina joku närkästyy. Kaikesta joku vetää herneen nenään. “Tässä olen täysin eri mieltä. Ei siinä ole mitään mikroaggressiota tai rasismia, jos täysin hyvällä mielellä ja positiivisin lähtökohdin kysyy henkilöltä, että mistä hän on kotoisin.” VUODESTA 2003 eduskunnassa istunut Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo, että poliitikot ovat nykyisin huumorin. Huumori on vahvasti tilannesidonnaista, eikä sama vitsi toimi joka paikassa. Jos poliitikko haluaa pelata varman päälle, on vain yksi turvallinen vitsailun kohde. Taitava humoristi osaa paikantaa huvittavat huomionsa oikein yleisöä tunnustellen. Ihmiset, jotka näin sanovat, ovat usein heitä, joiden ei ole koskaan tarvinnut kestää samantyppistä huumoria”, Zareff kuvaa
(Olli Rehn presidentinvaalipaneelissa 16.8.2023) Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va. 10.11.2023 25 Minähän en ole harmaa, vaan olen albiino
TÄSSÄ AJASSA on ristiriitaisuuksia. Välillä jopa tuntuu siltä, että jotkut etsivät niitä paikkoja, joissa ymmärtää väärin.” Kaikkonen tunnetaan huumorimiehenä, mutta hän ei veistele vitsejä tehokeinona esimerkiksi kolumneissa tai kirjoitetussa tekstissä. Sosiaalinen media tarjoaa kenelle tahansa alustan tehdä esimerkiksi poliittisia meemejä. En osaa sanoa, onko oikeasti näin vai ei, mutta se on oma tuntumani.” “Mutta kyllä kuppilassa edelleen käydään keskustelua eri puolueiden edustajien välillä, että ei tilanne sentään aivan toivoton ole”, Kaikkonen lisää. Samalla perinteisen median televisiosatiirit tai pilakuvat ovat saaneet uusia yleisöjä. “Jos muista on viljellyt rankkaa huumoria, kyllähän se voi heikentää käytännön yhteistyötä.” Useammat kansanedustajat ovatkin kuvailleet, että eduskunnan ilmapiiri on muuttunut huonommaksi. “Huumori on elämässä hyväksi, mutta politiikassa se voi olla myös vaaraksi, koska on niin helppo ymmärtää väärin toista. Koivukoski pohtii, että jos huumori on yksipuolista ja henkilöön menevää, se voi lisätä julkisen keskustelun vastakkainasettelua ja vaikuttaa politiikan arkeen. TUTKIJAT huomauttavat, että närkästymisten määrä ei ole välttämättä noussut, mutta sosiaalisen median aikakaudella ne tulevat paremmin julki. “Puolueista perussuomalaiset ovat huomattavan aktiivisia. Hän uskoo, että rankimmat tölväisyt vaikuttavat varmasti asianosaisten kanssakäymiseen eduskunnassa, mutta hän korostaa kyseessä olevan pieni vähemmistö. JOS AINAKIN osa poliitikoista asettelee nykyisin sanansa entistä tarkemmin, poliittista huumoria on kokonaisuutena enemmän kuin koskaan. Alkuperäiset närkästymiset saattavat olla sävyltään sovittelevia, mutta otsikoihin asia kärjistetään. Keskustasta mieleen tulevat Mikko Kärnän provosoiva huumori ja Kaikkosen keventävä, lempeäkin itseironia.” Aggressiivisuus on sosiaalisessa mediassa hyvä julkisuusstrategia, koska se tuottaa paljon reaktioita ja näkyvyyttä. ZYSKOWICZIN mukaan väitteet eduskunnan ilmapiirin muuttumisesta ovat jonkin verran historiattomia, sillä ei siitä niin montaa vuosikymmentä ole, kun SMP:n Veikko Vennamo käytti hyvin kärjekästä kieltä niin eduskunnassa kuin kentällä. Vaikka yhtäältä korostetaan poliittista korrektiutta, toisaalla nousee aggressiivinen huumori ja viestintä. “Muissa puolueissa on lähinnä yksittäisiä poliitikkoja, jotka ovat profiloituneet aktiivisina huumorin käyttäjinä. “Luulen, etteivät he, joita Veikko murjoi, kovin paljoa Veikon kanssa huumoria harrastaneet.” Zyskowicz ei ole sosiaalisessa mediassa. “Aivan valtaosa kansanedustajista on keskenään hyvissä tai normaaleissa, tuttavallisissa väleissä, johon kuuluu väistämättä myös huumori.” Zyskowicz itse harrastaa tunnetusti runsaasti välihuutoja istuntosalissa, Emm i Korho nen / Lehtik uva. 26 10.11.2023 käytössä aiempaa varovaisempia. Heillä on ollut paljon aggressiivista eliittiä vastustavaa sisältöä. Myös median toimintalogiikka on muuttunut. Niissä pilkataan vanhoja puolueita, mediaa ja viime aikoina myös asiantuntijoita”, tutkijatohtori Koivukoski kertoo. Tulkinnanvaraisuuden riski on liian suuri. “Oma tuntumani on, että koko ajan on menty astetta tympeämpään suuntaan. Hauska läppä on yhä useammin tylyä läppää. “Monet ihmiset lukevat ainoastaan otsikon, mikä voimistaa mielikuvaa, että kaikesta suututaan”, Zareff kuvailee. “Onhan se ihan ymmärrettävää, että eri sosiaalisten ryhmien edustajat puolustautuvat, jos joku nostaa negatiivisia stereotypioita huumorin keinoin”, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Joonas Koivukoski huomauttaa. Kaikkonen allekirjoittaa väitteen. Aiemmin loukkaantumisista saatettiin lähettää sanomalehteen mielipidekirjoitus
Lähtökohtaisesti ajatellaan, ettei toisen haukkuminen ääliöksi ole sopivaa kielenkäyttöä, mutta jos vielä naurat päälle, niin sitten ajatellaan, että ei tässä sitten mitään.” Pikkuhiljaa asiasta on kuitenkin päästy jyvälle. Hän pitää niitä normaaliin, parlamentaariseen toimintaan kuuluvana toimintatapana. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vetosi rasististen kirjoitustensa olleen “sisäpiirihuumoria”, samoin eroamaan joutunut elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) on kertonut olevansa huumorimiehiä. Asiat ja ajat olivat sen verran vakavia, että hän joutui ihan tietoisesti hillitsemään huumoripuolta itsessään. Myös Zyskowicz on nähty mukana monenlaisessa viihdejulkisuudessa, esimerkiksi sketsisarja Siskonpedin musiikkivideolla, jossa tehtiin parodi. Kaikkonen tunnustautuu verbaalihuumorin ja tilannekomiikan suureksi ystäväksi. Aina voi sanoa, että “en minä sitä tarkoittanut”. tilastojen mukaan hän on eduskunnan kaikkien aikojen toiseksi ahkerin välihuutelija. Myös Kaikkonen pitää suomalaisia poliitikkoja pääasiassa humoristisina, toiset harrastavat sitä enemmän ja toiset vähemmän. “Saattaa olla, että poliitikko, joka viljelee puheissaan huumoria, on suositumpi puhuja kuin se, joka sitä ei tee.” OSALLISTUMALLA television viihdeohjelmiin poliitikko voi tuoda äänestäjien tietoisuuteen myös humoristisemman puolen itsestään. “Olin aiemmin herkempi lähtemään mukaan. Ei minulla ole nyt niihin mitään kategorista kieltoa, mutta politiikan asiapuoli on se pääasia, minkä takia näissä hommissa olen”, hän sanoo. Koska poliitikotkin ovat vain ihmisiä, mukaan mahtuu monenlaista huumorin käyttäjää ja ystävää. Zareffin mukaan huumorin taakse piiloutuminen on ollut Suomessa pitkään poliitikoille todellinen “vapaudu vankilasta” -kortti. “Onhan se ollut vähän hassua. “Huumorin käyttö ei onneksi ole sentään mikään edellytys poliittiselle uralle.” HUUMORI voi olla poliitikolle tärkeä keino profiloitua ja saada suosiota. Omissa puhetilaisuuksissa päästelen vähän vapaammin.” Viime vaalikaudella Kaikkonen toimi puolustusministerinä. Huumoriin kuuluu aina tietty tulkinnanvaraisuus, mikä antaa vitsailijalle helpon puolustuksen. “Omat taipumukseni menevät sinne tilanteeseen tarttumisen puolelle. “Onko nykyisin enemmän humoristisia heittoja, vai oliko ennen enemmän, sitä en kyllä osaa arvioida”, Zyskowicz sanoo. Huumorintajua pidetään yleisesti ihmisissä myönteisenä piirteenä. 10.11.2023 27 Kyllähän eduskunnassa huulta heitetään. TÄLLÄ hallituskaudella pinnalla on ollut rasistinen puhe, jota sen käyttäjät verhoavat huumoriin. Ensimmäistä kertaa jo 1970-luvulla eduskuntaan valittu Zyskowicz pohtii, että politiikkaan valikoituu paljon ulospäinsuuntautuneita ihmisiä, joille huumori on luontainen keino tutustua muihin ihmisiin. Zyskowicz pohtii, että huumori on keino päästä samalle aaltopituudelle keskustelukumppaneiden kanssa. HUUMORI on jotain syvästi inhimillistä. Ei se ole itsellä niinkään suunniteltua, vaan erilaisia tokaisuja ja ilmaisuja, joita tulee mieleen ja töräytettyä ilmoille. Yksittäistä vitsiä on haastava tuomita, mutta jos ihminen jatkuvasti vaikka kyseenalaistaa jakamattoman ihmisarvon ja vitsailee näillä asioilla, vitsejä on asianmukaista tarkastella osana kokonaiskuvaa. Huumorilla ylläpidetään kuulijoiden vireyttä. Kaikkonen muistetaan etenkin Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, jolloin hän sai lisänimen “Kanki”. “Osa politiikassa toimivista ihmisistä on hyvinkin huumorintajuttomia, mutta luulisin, että suurin osa politiikassa mukana olevista on henkilöitä, jotka viljelevät itse huumoria, vähintään tilannekomiikkaa”, Zyskowicz sanoo. Jokainen meistä voi myös huvittua sisällöltään kyseenalaisista jutusta. Siksi hän sisällyttää puheisiinsa jonkin verran huumoria ja hauskoja anekdootteja
“Kyllä minulla nauramisen aihetta onkin siinä riittänyt. Zareffin mieleen on jäänyt Zyskowiczin suhtautuminen Itsevaltiaisiin, 2000-luvulla pyörineeseen sarjaan, jossa animaatiohahmot parodioivat poliitikkoja. Poliitikko ei enää huutele ylhäältä ja tee päätöksiä, vaan antaa kuvan tavallisesta kuolevaisesta niin kuin me muutkin.” “Mutta tietenkin, jos poliitikko tekee sellaista jatkuvalla syötöllä, on riski uskottavuuden menettämisestä”, Koivukoski pohtii. Näin nyrkkisääntönä.” Myös tutkimustiedon mukaan ihmiset arvostavat julkisuuden henkilöissä ja politiikoissa kykyä nauraa itselle. ISO OSA poliittisesta huumorista on sellaista, jossa pyritään osoittamaan vastapuolen naurettavuus. Helpointa on aina nauraa vieraille asioille, sellaisille, jotka haluaakin haastaa, mutta toisenlainen huumori voisi kuitenkin olla toimivampaa. “Silloin huumori on ehkä parhaimmassa käytössä. Mitä lähemmäs pystyt osumaan itseäsi, sitä arvostettavampaa se on. “Sen jälkeen oli aika vaikea sanoa mitään”, Zareff nauraa. Käsikirjoittajana Zareff arvostaa enemmän huumoria, jossa problematisoidaan lähellä olevat asiat – kuten oma puolue. Silloin huumorin keinoin yritetään nakertaa toisen laidan uskottavuutta ja lisätä omaa kannatusta. “Lähtisin edelleen sellaiseen mukaan. 28 10.11.2023 (Riikka Purra blogissaan vanhoista kirjoituksistaan 27.7.2023) aa vähäpukeisista naisista ja valtaapitävää miehestä. Silloin ihminen itse on ainoa, joka siitä voi pahastua. Siinähän tehtiin pilaa siitä miehistä, ei niistä naisista”, hän sanoo. Itseironiset sisällöt saavat usein esimerkiksi sosiaalisessa mediassa paljon myönteistä huomiota. Kaikkonen harrastaa tunnetusti itseironiaa. Siitä voi viritä jopa aitoa keskustelua, että mitä me voisimme tehdä toisin. Jos poliitikko haluaa turvallisen vitsailun kohteen, se löytyy siis peilistä. KOIVUKOSKEN mukaan itseironia on poliitikkojen vähän käyttämä mahdollisuus. Ves a Mo ilan en / Leh tiku va Jos itseironia tuntuu vilpittömältä, se on aseista riisuvaa.. Harkittu strategia Irvailen moneen suuntaan. “Jos itseironia tuntuu vilpittömältä, se on aseista riisuvaa. Zyskowicz sanoi julkisuudessa, ettei hänellä ollut mitään valittamista, sillä hahmo oli itse asiassa parempi kuin alkuperäinen. Silloin käytiin keskustelua siitä, oliko huumori liian rajua
“Tasapuolisuus ei voi tarkoittaa minuuttimääräisesti samaa kohtelua, vaan sitä, että kaikki valikoituvat vitseihin mukaan tasapuolisin kriteerein.” “Olen käsikirjoittanut poliittista satiiria nyt kolmen hallituksen aikana. Heistä on tehty pilkkaa käytännössä aina, jo antiikin aikoina ja läpi pimeänä pidetyn keskiajan. Zyskowiczin mielestä suomalaiset poliitikot kestävät hyvin heitä koskevat vitsit ja anekdootit, joita liikkuu talon ulkopuolella. “Klassinen esimerkki on se, että jos poliitikko jää kiinni siitä, että sanoo yhtä ja tekee toista, siitä on helppo tehdä satiiria.” Samalla huumori voi tuoda poliittiseen keskusteluun uusia puhetapoja ja tyylilajeja. Kaikki ne ovat olleet hedelmällisiä huumorin aiheita”, Zareff lisää. Kaikkien valtaa käyttävien instituutioiden pitää olla naurun alaisina mielellään tasaisin väliajoin. “Mutta poliitikotkin ovat lopulta vain ihmisiä, eikä kaikilla ole samanlaista kestokykyä. Haastavinta on opetella tunnistamaan, että vaikka itse ajattelee jollakin tavalla, muut eivät välttämättä ajattele samoin. Myöskään Kaikkonen ei ole menettänyt asian takia yöunia. Se pitää yllä ajatusta, ettei mikään ole niin ikuista, etteikö sitä voitaisi haastaa tai vaihtaa.” Koivukoski kuvailee, että viihdyttämisen ohella huumorin tehtävä on katsoa valtaapitäviä kriittisestä näkökulmasta ja paljastaa esimerkiksi moraalisia tai loogisia virheitä. Se keventää keskustelua ja voi innostaa yhteiskunnallisen keskustelun pariin uusia ihmisiä. Samoin yksittäiset poliitikot, jotka kulloinkin tötöilevät urakalla. “Jos jollekin lakataan kokonaan nauramasta, se on tavallaan pyhitetty hahmo. Poliitikkojen oma vitsailu on yksi asia, toinen on vallanpitäjistä vitsailu. 10.11.2023 29 se ei ole. Jari Laukkanen. Ohjelmia tehdessä tasapuolisuus on tärkeä ohjenuora, mutta hallitus on aina tarkemman silmän alla kuin oppositio. MUTTA MILTÄ tuntuu, kun itselle nauretaan. Julkisessa tehtävässä pitää kestää kaikenlaista. ZAREFFIN mukaan poliitikoille nauraminen on tärkeää, koska se pitää ilmassa ajatuksen muutoksesta. Se on osa persoonaani, joka saa kelvata tai olla kelpaamatta”, hän sanoo HUUMORI kietoutuu politiikkaan monella tavalla. Tämäkin olisi hyvä muistaa, että ei ihan mahdottomasti ketään rökitettäisi huumorinkaan varjolla.” Huumori on elämässä hyväksi. Zareff on käsikirjoittanut monia poliittisia satiiriohjelmia, kuten Noin viikon uutisia. “Huumori on toiminut ikään kuin varoventtiilinä, jonka avulla kansa on päästellyt höyryjä”, tutkijatohtori Koivukoski kertoo. Poliittisen huumorin tekeminen ei ole helppoa
Teiniliitto oli poliittisesti sitoutumaton, mutta tutkijoiden mukaan sen henki oli pitkään vahvasti porvarillinen. Emeritusprofessori Kimmo Rentolalla on ollut hankkeessa kaksoisrooli sekä tutkijana että aikalaisena. Myös koulujen henki oli oikeistolainen. Sittemmin keskustaan liittynyt Volanen yritti yksin puolustaa perinteisiä arvoja liiton hallituksessa. Vuonna 2020 kuusi tutkijaa tarttui haasteeseen Koneen säätiön rahoittamassa projektissa. Vuonna 1943 sen nimi muutettiin Suomen Teiniliitoksi. Harva entinen nuori on kuitenkaan varsinaisesti ylpeillyt Teiniliitto-menneisyydellään, sillä liiton jälkimaine on ollut voimakas. Suuri osa järjestön luottamustehtävissä toimineista tytöistä ja pojista jatkoi tietään politiikkaan, korkeakouluihin tai kulttuuriälymystöön. Vielä vuoden 1961 Teinipäivillä Mikkelissä teinit laskivat seppeleen sankarihaudoille ja osallistuivat jumalanpalvelukseen. Tämä oli ymmärrettävää, sillä liiton alkuaikoina sen jäsenet, oppikoulujen ylimpien luokkien oppilaat, olivat lähes yksinomaan hyvätuloisten perheiden jälkikasvua. Nuoremmille sukupolville liitosta muistuu lähinnä mieleen politisoituminen ja kaatuminen talousongelmiin. Tänä syksynä ilmestyi kokoomateos Vimmaa ja voimaa, jossa käydään läpi liiton taival sen perustamisvuodesta 1939 aina vuonna 1983 tapahtuneeseen kaatumiseen asti. Vallitsevia arvoja olivat kuri, kristillisyys ja isänmaallisuus. Vaatimukset kouludemokratiasta ja oppilasneuvostoista heräsivät. Nuortaistolaisiin kuulunut Rentola toimi Teiniliitossa ensin hallituksen jäsenenä, sitten varapuheenjohtajana ja lopuksi järjestösihteerinä. TEINILIITTO perustettiin kesäkuussa 1939 nimellä Suomen Oppikoulujen Toverikuntien Liitto. Teinit kiinnostuivat myös kansainvälisistä teemoista, kuten rauhanaatteesta ja ihmisoikeuksista. EHKÄ juuri sotkuisuutensa ja ikävän jälkimaineensa vuoksi Teiniliiton historia pysyi pitkään kirjoittamattomana. Kirjan mukaan kritiikki virisi ensin kulttuuripiireissä. Vapaan kasvatuksen vaihetta seurasi teinien politisoituminen. Toverikuntien liitto perustettiin niiden valtakunnalliseksi kattojärjestöksi. HISTORIIKIN mukaan Teiniliiton toiminta säilyi varsin muuttumattomana 1960luvun alkuun asti. Kirjan kirjoittajista Ville Soimetsä, Essi Jouhki, Liisa Lalu, Ville Okkonen ja Aapo Roselius ovat 1970ja 1980-luvuilla syntyneitä tutkijoita. Teiniliittoa vuonna 1966 johtanut Risto Volanen muistelee vaihetta kirjassa kauhulla. Teiniliitto toimi koko olemassaolonsa ajan kasvualustana yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten etujoukolle. Yhteiskunnan vapautuessa teinitoiminnan juhlava jäykkyys alkoi kuitenkin tuntua joistakin nuorista vieraalta. 30 10.11.2023 KUN suurten ikäluokkien poliitikot muistelevat nuoruuttaan, puoluekannasta riippumatta muistoja yhdistää yleensä yksi asia: toiminta Suomen Teiniliitossa. Valtakunnallinen Teinilehti ja paikalliset teinikuntien julkaisut ryhtyivät ottamaan kantaa koulujen epäkohtiin. OSA liiton johtohahmoista hurahti summerhilliläiseen vapaan kasvatuksen aatteeseen. Yhteiskunta Teiniliiton historiikin mukaan taistolaiset eivät vallanneet liittoa, vaan kyse oli ydinpiirin äkkikäännöksestä Kirjat Teinien valtakamppailussa olivat käytössä kaikki keinot – jopa lailliset Ka lle Ku lta la , Su om en va lo ku va ta ite en m us eo. Teinijohtajakurssit lippuvaloineen vaihtuivat ”epäseminaareihin”, joissa tehtiin vapautumisharjoituksia ja haettiin aistimellisuutta. Oppikouluissa oli jo 1800-luvulta asti toiminut toverikunniksi kutsuttuja oppilasyhteisöjä, jotka järjestivät jäsenilleen vapaa-ajan toimintaa
EPÄDEMOKRAATTINEN toiminta huipentui Mikkelin liittokokouksessa maaliskuussa 1975. TEINILIITON puoluepolitisoituminen oli kirjan mukaan nopeaa. Tutkijat pyrkivät tavoittamaan myös toiminnassa siipeensä saaneita, mutta enemmistönä ovat silti liittoa positiivisesti muistelevat ja nuoruuden ylilyönteihin ymmärtäväisesti suhtautuvat, Tutkittavaakin vielä jää. Liiton arkistomappeja löytyi kahdessa erässä 1980-luvulla, mutta aineistossa on edelleen aukkoja. Osa turhautuneista keskustateineistä soitti kokouspaikalta opetusministeri Marjatta Väänäselle ja kertoi tälle liiton ongelmista. Historiikin mukaan poliittiset jakolinjat sinetöitiin viimeistään vuoden 1969 taksvärkin yhteydessä. Lopulta rahaa päädyttiin lainaamaan Mosambik-taksvärkin tuotoista. Kirjan mukaan keskustalaiset olivat kyllästyneet rooliinsa taistolaisten juoksupoikina ja etsiytyneet yhteistyöhön kokoomusteinien kanssa. Sen sijaan monet keskeisistä johtohenkilöistä kääntyivät taistolaisuuteen. ”Monet aikalaisten tällaisissa yhteyksissä mainitsemat henkilöt olivat oikeustieteiden opiskelijoita ja sittemmin juristeja”, kirjassa todetaan. Pieksämäen liittokokouksessa marraskuussa 1971 jo lähes jokaisella kokousedustajalla oli puoluekanta. Vuoden 1972 Taksvärkin julisteet mielenosoituksessa Helsingin Suurkirkon portailla.. Mikkelin vuoden 1975 liittokokouksen valtakirjojen tarkastaminen alkoi jo viikkoa ennen kokousta. SDP:n ja keskustapuolueen tukemat taistolaiset saivat hallituksessa määräävän aseman . Kokoomus ei tyytynyt seuraamaan tapahtumia toimettomana, vaan käynnisti oman Taneli-operaationsa liiton valtaamiseksi. Vasemmistoteinit ehdottivat keräyskohteeksi Mosambikin itsenäistymistä tukevaa Mosambik-instituuttia, mutta porvarit jättäytyivät ulkopuolelle epäillen rahojen valuvan sissiliikkeen aseisiin. Karismaattiset käännynnäiset saivat runsaasti seuraajia. Esimerkiksi sitoutumattomana liiton johtoon vuonna 1969 valittu Rauna-Riitta Lahtela liittyi kautensa aikana SKDL:n jäseneksi. Erityisen kuuluisaksi liitto tuli valtakirjojen väärinkäytöstä, jossa historiikin mukaan ”kunnostautuivat” varsinkin taistolaiset ja kokoomus. Lappeenrannan Teinipäiviä vietettiin vuonna 1954 juhlallisin menoin. 10.11.2023 31 vasemmistolaistui, ja niin kävi Teiniliitollekin. . Kuvassa vasemmalta Raimo Lehtinen, Marko Auer, Jussi Kasanen, Mikko Stylman, Juha Kivinen, Olli Kyrki ja Heimo Hakamo. Suomen Teiniliitto ja yhteiskunta 1939–1983 Teos, 488 s. . Liiton organisaatio kuitenkin paisui puolueiden miehittäessä keskustoimistoa omalla väellään. Entä mitä tapahtui Mosambik-taksvärkistä lainatuille rahoille. Päätyivätkö ne koskaan oikeaan kohteeseensa. ANNUKKA KAARELA Ville Soimetsä, Essi Jouhki, Liisa Lalu, Kimmo Rentola, Ville Okkonen, Aapo Roselius: Vimmaa ja voimaa. . Valtakamppailussa käytettiin kirjaan haastatellun Ben Zyskowiczin mukaan ”kaikkia keinoja, myös laillisia”. TEINILIITON historiaan kohdistuva mittava tutkimushanke alkoi oikeaan aikaan. Väänänen keskeytti Teiniliiton valtionavun ennakoiden maksatukset ja kohdisti siihen Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen. Eerikkilän kesäkurssi yhteiskuvassa kesällä 1960. Su om en tein iliit on ko ko elm a, ka ns alli sa rkis to Su om en ra uh an pu olu sta jie nn ko ko elm a, Ka ns an ark isto Su om en tein iliit on ko ko elm a, ka ns alli sa rkis to . Yhdessä kokoomus ja keskustapuolue olivat saamassa taakseen liittokokousedustajien enemmistön, mutta vasemmisto hylkäsi perusteetta tukun niiden valtakirjoja ja jatkoi vallankahvassa. Jäsenmaksutulot romahtivat, kun ainaiseen riitelyyn kyllästyneet riviteinit äänestivät jaloillaan. Liitto sätki hengissä vielä kahdeksan vuoden ajan, kunnes se kuopattiin vähin äänin keväällä 1983. Pöytäkirjoja puuttuu etenkin 1970-luvun kiivaimpien valtakamppailujen ajalta. Kirjaa varten onnistuttiin haastattelemaan yli kuuttakymmentä entistä teiniliittolaista. Muutenkaan kaikki liiton piirissä harjoitettu toiminta ei kestänyt päivänvaloa. Jälkeenpäin on usein väitetty kommunistien vallanneen Teiniliiton, mutta tutkijoiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. SAMOIHIN aikoihin politisoitumisen kanssa pahenivat liiton talousongelmat
Esimerkiksi Zyskowicz on vain yksi 24 haastatellusta henkilöstä. Otava, 458 s. Tämän taistelun Zyskowiczin siipi voitti, vaikka puolueen puheenjohtaja Ilkka Suominenkin ajoi liittymistä. Vaatimattomista oloista ponnistaneen, juutalaistaustaisen Zyskowiczin sieluun aika jätti erityisen vahvat jäljet. 32 10.11.2023 Kirjat TURUN YLIOPISTON poliittisen historian professori Vesa Vares piirtää tarkan kuvan 1970-luvun suomettumisesta kansanedustaja Ben Zyskowiczin nuoruusvuosia käsittelevässä elämäkerrassa. Taistelujen haavat ehtivät ilmeisesti umpeutua ennen Kanervan poismenoa. Kaikki muut taistelut Zyskowiczin joukot sitten hävisivätkin kokoomusnuorissa. POLITIIKAN 1970-luku jätti jäljen meidän kaikkien sieluun, jotka silloin innostuimme politiikasta. Näin määritelty suomettuminen oli järkevää, itse asiassa ainoaa mahdollista politiikkaa hävityn sodan jälkeen. Ammattihistorioitsija pakottaa lukijan ottamaan kantaa tekstiin ilman päähenkilöön liittyviä poliittisia ennakkokäsityksiä. Sen on tieteellinen elämäkerta, jonka kirjoittanut ammattihistorioitsija Vares eikä Zyskowicz itse. Poliittiset ryhmät eivät päässeet sopuun kokouksen henkilövalinnoista. Vares vyöryttää tästä paljon esimerkkejä. 1970-luku jätti jäljen sieluun Nuoren Ben Zyskowiczin elämäkerta piirtää kuvaa suomettumisesta Kuva: Ben Zyskowiczin arkisto, poimittu kirjasta Vesa Vares Nuori Ben Zyskowicz (Otava, 2023). Myös Zyskowicz kannatti sodanjälkeisen ulkopolitiikan peruslinjaa. Suomettumisen vuodet. Tähän kilpailuun osallistuivat kaikki puolueet vasemmalta oikealle, viimeksi myös kokoomus. Zyskowicz kuului kokoomusnuorten sisällä vähemmistöön, joka vastusti liian pitkälle menevää Neuvostoliiton myötäilyä. Olen taipuvainen tunnustamaan, että unilukkarille on ollut tarvetta. TIMO LAANINEN Vesa Vares: Nuori Ben Zyskowicz. Kiista huipentui kysymykseen siitä, pitäisikö nuorisojärjestön liittyä Rauhanpuolustajiin. Mutta 1970-luvulle tultaessa suomettuminen oli muuttunut puolueiden ja poliitikkojen kilpajuoksuksi siitä, kenellä oli parhaat suhteet Neuvostoliittoon ja sen edustajiin Suomessa. Johtoroolia tässä rintamassa tavoittelivat ja aika pitkälle sen saivatkin Suomen kommunistisen puolueen taistolaisvähemmistön nuoret kellokkaat. Sen ytimessä oli hyvien valtiollisten suhteiden ylläpitoa Neuvostoliiton kanssa. Kilpailuun sisältyi epäterveitä piirteitä. Jälkikäteen myös sosiaalidemokraatit ja kokoomuslaiset ovat yrittäneet ottaa kunniaa Teiniliiton kaatamisesta. Valtaa Teiniliitossa piti yleisdemokraattinen rintama, johon kuuluivat keskustan ja vasemmistopuolueiden teiniaktiivit. Keskustan teiniaktiivien vihjeestä opetusministeri Marjatta Väänänen (kesk.) päätti jäädyttää Teiniliiton valtionavut liiton talousepäselvyyksien vuoksi. Itsekin jouduin lukemaan hieman punastellen vaikkapa vuoden 1981 presidentinvaalien tapahtumista. Kun aikaa on kulunut 50 vuotta, tutkija pääsee jo varsin lähelle totuutta, sikäli kun sellaista on mahdollista historiantutkimuksen menetelmin saavuttaa. Lopun alku Teiniliitolle koitti Mikkelin liittokokouksessa 1975. VAREKSEN tutkimuksen tärkein anti on 1970luvun suomettumisen kiihkoton käsittely. Itse muistan kirjan kansikuvan pitkätukkaisen Zyskowiczin Teiniliiton kokouksista 1970-luvun alussa. Heti alkuun on todettava kirjan suurin ansio. Hän kuului porvarinappia kantaneisiin kokoomuslaisiin, Teiniliiton ärhäkkään vähemmistöön. Teksti perustuu vankkaan lähdemateriaaliin, joka esitellään kirjan lopussa. Vares kuvaa hyvin myös 1970-luvun kokoomuksen sisäisiä ristiriitoja. Kokoukseen luotiin lopulta vasemmistoenemmistö hylkäämällä riittävä määrä keskustan ja kokoomuksen valtakirjoja. Zyskowicz on jatkanut taisteluaan suomettumisen lieveilmiöitä vastaan näihin päivin asti. VARES kuvaa ansiokkaasti Teiniliiton menoa, mutta kuvaus jää mielestäni hiukan vajaaksi. Vareksen tutkimus paljastaa, että päähenkilölle jäi noilta ajoiltaa aika paljon hampaankoloon Ilkka Kanervan toiminnasta. Toiminta romahti siihen. Vares esittää toisaalta paljon esimerkkejä kokoomuslaisten yhteispelistä taistolaisten kanssa Teiniliitossa ja muilla foorumeilla. Yleisdemokraattinen rintama alkoi hajota jo vuoden 1973 tienoilla, kun keskustanuoret päättivät hakea itsenäistä roolia. Aina kun joku silloinen vasemmistoradikaali on yrittänyt selittää toimintaansa parhain päin, Zyskowicz on ärähtänyt, että tämä joukko tuki tyhmyyttään tai tietoisesti diktatuurivaltiota
10.11.2023 33 Kiipeily tyhjentää ajatukset työasioista KATARIINA LANKINEN ”VELJENI on harrastanut kiipeilyä ja myös toiminut kiipeilykouluttajana. ”Se tehdään pakottamalla kunnat nostamaan maapohjan kiinteistöveroprosenttia nykyisestä. Ulkokiipeilyä olen tehnyt tähän saakka vähemmän, mutta suunnitelmissa on lisätä tulevaisuudessa sen määrää. Köysikiipeillessä korkeita seiniä tai kallioita turvallisuutta pyritään varmistamaan monin tavoin. Tämä koskee 245 kuntaa ja laajaa joukkoa niissä asuvia suomalaisia. Kiipeilyyn, kuten muihinkin liikuntaharrastuksiin, liittyy riskejä erilaisista urheiluvammoista. Pienellä muutoksella ja jonkin liikkeen oivaltamalla voi yhtäkkiä päästäkin reitin, joka tuntui aiemmin mahdottomalta. Kavereiden kanssa kiipeily on vielä kivempaa, sillä samalla voi vaihtaa kuulumiset sekä pähkiä reittejä ja juhlia onnistumisia yhdessä. Keskusta arvostelee hallitusta myös kiinteistöveron korotuksesta. Boulderoidessa matalia seiniä ilman köyttä mahdollista tippumista pehmennetään patjoilla. Kiipeily on loistava tapa nähdä kavereita! Kiipesin pitkään 1?3 kertaa viikossa. ”Kyse on asunnon ostotilanteessa tuhansien eurojen lisärasituksesta ikäluokille, joihin kohdistuvat monet muutkin hallituksen säästöpäätökset ja kiristykset”, puolue toteaa tiedotteessaan. Käyn usein boulderoimassa eli kiipeän matalia seiniä ilman köyttä. Mitä haastavampia reittejä kiipeää, sitä kovemmilla esimerkiksi sormet ovat. Sitä voi hyvin tehdä yksinkin, ja se on hyvä tapa tyhjentää ajatukset työasioista. ”Toinen puoli muutoksesta rahoitetaan ensiasunnon ostajilla, toinen velaksi. Kunnolla koukkuun jäin aikuisiällä, kun aloin käydä kiipeilemässä hyvän ystäväni kanssa. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Näin asuntokauppoja verotettaisiin samalla veroprosentilla, olipa kyse omakotitalon tai asuntoosakkeen hankinnasta. Puolueen mukaan hallituksen kiinteistöveroesityksen suurin hyötyjä on hyväosainen asuntosijoittaja. Köysikiipeilyssä turvallisuutta pyritään varmistamaan monin tavoin. Viime kesänä kävin kipuamassa kiipeilyä muistuttavan via ferratan PohjoisItaliassa Dolomiittien vuoristossa. Keskusta haluaa säilyttää ensiasunnon ostajien vapautuksen varainsiirtoverosta nykyisellään. Eeva Kärkkäinen SUOMENMAA KESKUSTA kritisoi hallituksen ajamaa varainsiirtoveroprosenttien uudistusta, joka vie monen nuoren haaveet omasta kodista entistä kauemmas tulevaisuuteen. KIIPEILY on sekä yhteisöllinen että yksilölaji. Boulderoidessa korkealla kannattaa myös välttää ottamasta turhia riskejä. Hän antoi minulle vuosia sitten syntymäpäivälahjaksi kiipeilykurssin, jonka kautta sain ensikosketuksen lajiin. Siinä parasta on kehityksen näkeminen jopa yhden kiipeilykerran aikana. Se ei ole kestävä ratkaisu.” KESKUSTAN mukaan asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden sekä kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentit tulisi yhdistää kustannusneutraalilla tavalla. Tänä syksynä aloitin treeniohjelman, jonka ansiosta olen käynyt kiipeämässä noin kolme kertaa viikossa. Itsensä voittaminen käsittämättömän upeissa maisemissa oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista. Kiipeilyyn kuuluu paljon toisten kiipeilijöiden kannustamista. Turvallinen tapa aloittaa kiipeily on kiipeilykurssi, jossa turvallisuusasiat käydään läpi.” Eeva Kärkkäinen on keskustan helsinkiläinen varavaltuutettu sekä kulttuurija vapaa-aikalautakunnan jäsen, joka työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana lääkeyrityksessä. Esitys lisää asumisen kustannuksia juuri silloin, kun omistusasuminen korkojen nousun myötä on muutoinkin kallistunut.” Sh utt ers to ck Keskusta kritisoi hallitusta asumiskustannusten nostosta Ee va Kä rkk äis en ko tia lb um i Ee va Kä rkk äis en ko tia lb um i. Kiipeän pääasiassa sisällä
Ehdokkaatkin joutuvat toistamaan aiempia sanomisiaan, koska eivät kai he voi noin vain kantojaankaan muuttaa. Ajat ovat vakavat ja asiat isoja, mutta ainakin Apollon tietäjä on alkanut kaivata kisaan enemmän show-meininkiä. Apollon tietäjä testasi myös Rehnille generaattorislogania, eikä tulos jättänyt mitään arvailujen varaan. Asia häiritsi niin paljon, että Harkimo soitti kustantamoon saadakseen kirjailijan yhteystiedot. Tosin aivan voittamaton ei ole Ahokaan: Apollon tietäjän kollega muistaa todistaneensa, kuinka Aho ja Ylen Radiouutisten silloinen politiikan toimittaja Kimmo Henriksson ottivat mittaa toisistaan pudottelemalla Yhdysvaltain presidenttien nimiä vuorotellen nykyhetkestä menneisyyteen. Pelottavinta kuitenkin oli, että Sari Essayahille generaattori tarjosi sloganiksi “Jotkut sanovat armahtajaksi”. Gallupeissa Harkimon kannatus on ollut alle prosentin. Mika Aaltolalle ja Li Anderssonille kone arpoi perinteisen “On muutoksen aika”, eikä Alexander Stubbinkaan “Sielukkaasti taistellen” ihan hatusta vedetty ole. Apollon tietäjä nostaa hattua Harkimolle rehellisyydestä. Lauseen pitää olla naseva, mieleenpainuva, herättää myönteisiä mielikuvia ja vaikka mitä muuta. Olli Rehn lähtee presidentinvaaleihin sloganilla “Vakaa kuin kallio”. 34 10.11.2023 PRESIDENTINVAALIEN ehdokaspaneeleissa kiertävät päivästä ja illasta toiseen samat kysymykset: mitä tehdä Ahvenanmaalle, miten tukea Ukrainaa, kuinka Lähiidän kriisi ratkaistaan ja niin edelleen. Suomenmaan pienen, mutta sitäkin puolueellisemman raadin mielestä lause on nappivalinta. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, HENNA LAMMI Apollon tietäjät Enemmän show-meininkiä. Maata sillä ei taida tällä kertaa periä. Aho hyytyi 1850-luvulle, jolloin Henriksson luetteli yksin loput George Washingtoniin asti. Pian tulikin viesti saatesanoilla “Terve, tässä Petri ja tässä numeroni”. Ja sitten tajusin, ettei kirjailijan oikea nimi ei ole Ilkka, vaan Petri. Harkimo kertoi lukeneensa kirjan ja ihmetelleensä, miten dekkaristi voi tietää niin paljon suomalaisesta infrastruktuurista ja sen haavoittuvuudesta. HYVÄN iskulauseen keksiminen on ehdokkaiden ikuisuuspulma. Pekka Haaviston “Missä minun työkalupakkini on?” ja Jussi Halla-ahon “Superpallona pompin luoksesi” edustavat kummallisempaa osastoa, eikä Jutta Urpilaisen “Sinivalkoisempaa otsasuonta saa etsiä” oikein avaudu. Petri Pykälä”, Harkimo kertoi nauraen. Niitä ei herunut, mutta ystävällinen henkilö välitti viestin eteenpäin. Kun muut analysoivat Niccolo Machiavellia, George Orwellia, Orhan Pamukia tai muita nobelisteja tai klassikoita, Harkimo nosti esiin Ilkka Remeksen dekkarin Jäätyvä helvetti. LIIKE NYTIN presidenttiehdokas Hjallis Harkimo hiihteli omia latujaan Helsingin kirjamessujen paneelissa, jossa ehdokkaat pohtivat kirjallisuuden merkitystä tiellä valtaan. “Minun tietämykseni oli niin huono, että minä soitin sinne [kustantamoon], että minä pyysin Ilkan, en Petrin numeroa. Jos presidentinvaalit ratkottaisiin tietovisan tapaisella, lajin armoitettu taitaja Esko Aho olisi kenties ikuinen presidentti. Miten olisi vaikkapa klassinen ehdokkaiden tv-visa, teemoina politiikka, historia, kulttuuri, urheilu ja viihde. Siitä intoutuneena Apollon tietäjä suuntasi netin höpöosaston vaalislogangeneraattorin kimppuun. Iskulause kuuluu “Suoraan sanottuna paras valinta”. Oululaisen markkinoijan Jukka Aalhon kehittämän leikkimielisen palvelun avulla voi etsiä itselleen – tai muille – sopivia vaalisloganeita
Iso tehtävämme on kuunnella suomalaisten toiveita ja tarpeita ja jalostaa niistä Suomelle kestävää suuntaa. Olemme käsitelleet edellisiä eduskuntavaaleja ja siihen johtanutta kehitystä varmasti perusteellisemmin kuin yksikään toinen puolue. Meidän pitää olla siinä kunnossa, että ihmiset voivat luottaa. Me teemme keskustaliikkeessä kaiken tarvittavan, jotta työkalut ovat kunnossa keskustapolitiikan rakentamiseen. Tyhjän saa pyytämättäkin ja vähään tyytymällä jää nälkä. Antti Siika-aho keskustan puoluesihteeri Puheenvuoro Pitää tavoitella isoa. Emme kuulu vain johonkin poliittiseen puolueeseen, vaan me olemme osa maailmankin mittakaavassa erityislaatuista aatteellista yhteisöä. KESKUSTAN tila on ollut keskeinen aihe puolue-elimissä ja sadoissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Juha Kuisma tiivistää, että keskustalla on nyt tosi kyseessä. Sellainen velvoittaa meitä tekemään ja pyrkimään yhteisiin ihanteisiin. Sanoihin latautuu rohkaisua meille kaikille. ARVOT ovat meidän kaiken tekemisemme ankkuri. 10.11.2023 35 KESKUSTAVAIKUTTAJA Juha Kuisman johtama työryhmä pohti kesän ajan keskustan taivalta, liikkumatilaa ja juonta. Siinä rinnalla me ryhdymme kehittämään keskustaliikettä yhdessä ja arvoista kumpuavat ihanteet kirkkaana mielessä. Tätä henkeä Kuisman raportti huokuu jokaisella rivillä. Keskustelulle, oikealle juurevalle asioiden ruotimiselle, on ollut tarvetta siksikin, että tämä aika suorastaan huutaa toimivaa ja itseensä luottavaa keskustaliikettä. ME OLEMME yhteiskunnallisena liikkeenä ainutlaatuinen ja omaleimainen. Kuisman työtä on käsitelty myös Suomenmaan sivuilla. Emme puolusta teitä, lähisairaaloita, kirjastoja, lapsilisiä, pienyrittäjiä tai tervettä aluepolitiikkaa vain niiden itsensä vuoksi vaan myös siksi, että ne heijastelevat arvojamme vapaudesta, oikeudentajusta ja hyvinvoinnista. Raportti kuvaa rehellisesti mennyttä ja sisältää runsaasti ehdotuksia keskustan aatteellisesta, poliittisesta ja järjestöllisestä tulevaisuudesta. Katse on edessäpäin, menneestä oppien. He ovat antaneet arvokkaan panoksen yhteisen liikkeen hyväksi. Kuisman työryhmän työ on siis samalla tilinpäätös ja uuden tilikirjan avaus. Ensi töiksemme me käymme tasavallan presidentin vaaleihin ja teemme Olli Rehnistä Suomelle vakaata suuntaa turvaavan maan isän. Puoluehallituksen tilaamaa ansiokasta raporttia oli työstämässä vaikuttava joukko keskustaliikkeen tulenkantajia. Mutta ison tavoitteleminen rohkaisee ponnistelemaan
TEKSTI: HENNA LAMMI Keskusta Suomenmaa haastoi piiripomot pohtimaan, onko keskusta enää kansanliike 10.11.2023. 36 Kulumaa rattaissa
Ihmiset lähtivät liikkeelle, henki oli hyvä. SUOMENMAA kysyi keskustan kansanliikkeen tilasta viidestä eri piiristä eri puolelta Suomea. Ihmiset aidosti kokivat, että tämä on meidän juttu”, Auvinen antaa esimerkin. Tekijäjoukko harvenee ja harmaantuu niin kyläyhdistyksissä kuin urheiluseuroissa. Liian usein käy niin, että jälkeenpäin alkavat joutavanpäiväiset puheet. Jokaisesta vakuuteltiin puolueen saavan edelleen ihmisiä liikkeelle. 37 VÄISTYNYT puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen haastoi (Suomenmaa 13.10.2023) keskustalaisia pohtimaan, onko keskusta vielä kansanliike, jossa kansa lähtee liikkeelle tärkeäksi katsomiensa asioiden puolesta. “Uskallan väittää, että osassa maata keskusta on ja osassa maata keskusta ei ole enää kansanliike”, hän sanoo. “Yhtenäiskulttuurin aika on ohi, mikään puolue ei pysty saamaan aikaan sellaista perinteistä kansanliikettä, jossa yksittäiset ihmiset suorastaan rientävät toimintaan mukaan”, ItäSavon keskustan puheenjohtaja Hannu Auvinen pohtii. Silloin tavalliselle ihmiselle tulee puolueeseen joku tarttumapinta ja kanavia kertoa ajatuksiaan. “Keskustelimme siitä, että ajattelemmeko me tässä yhteiskunnassa ja keskustan sisällä liikaa niin, että pitäisi aina mennä valmiiseen pöytään. Johanna Häggmanin mielestä jokaisen keskustalaisen vastuulla on osallistua ja osallistaa. Suomenmaan haastattelemat keskustapiirien puheenjohtajat vastaavat kysymykseen kahtalaisesti: on ja ei ole. Tahvo Anttila toivoo, että keskustalaisilla olisi katse eteenpäin. “Ajatellaan, että herrat ja rouvat tekevät, ja unohdetaan, että me kaikki yhdessä olemme keskusta.” “Jos katsotaan asiaa järjestöorganisaation näkökulmasta, niin syöttöjä ja syttöjä politiikkaan voisi tulla kentältä enemmän, Keski-Suomen Anttila sanoo. Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Pekka Kuusisto mainitsee myös presidentinvaalit kansanliikettä innostavana tapahtumana, sillä väkeä on lähtenyt keräämään Olli Rehnin kannattajakortteja ihan pyytämättä. Pohjois-Pohjanmaan keskustan puheenjohtaja Marjut Lehtonen kertoo, että asia puhutti myös puoluekokouksen bussimatkalla. “Ei voi astua siihen miinaan, että tämä koskisi vain keskustaa. KANSANLIIKE on piiripomojen mukaan siis vielä henkitoreissaan, mutta miten keskusta voisi kasvaa ja saada uutta intoa toimintaansa. Juurisyy keskustan tilanteeseen ei löydy kentältä, vaan tehdystä politiikasta”, Hannu Auvisen mielestä keskustalaisuus on pitkälle sitä, että asioista ajatellaan omilla aivoilla. Monesti ajatellaan, että piiri tekee ja piiri järjestää”, Lehtonen myöntää. Ajattelutavan mukaan keskustan työ on sen kuuluisan “jonkun muun” tehtävä. Piirijohtajat muistuttavat kuitenkin, että samanlainen ajattelutapa on pesiytynyt laajemmin koko yhteiskuntaan. 10.11.2023. Kun olen jutellut eri puolueista tulevien ihmisten kanssa, keskustan toiminnasta ja järjestökentästä ollaan kateellisia”, Etelä-Hämeen piirin Johanna Häggman kuvailee. Toiminta ei välttämättä lähde aidosta innostuksesta. Puolue on olemassa vain, jos se näkyy myös ruohonjuuritasolla. “Jäsenmäärä on tippunut reippaanlaisesti kautta Suomen. Varsinais-Suomen Kuusisto pitää ilmiötä vakiintuneiden puolueiden kirouksena. “Hyvä esimerkki tästä on viime eduskuntavaalit. “Ainakin meillä toimijoita on vielä riittänyt. Ei siis odoteta, että joku ylhäältä kertoisi, että mitä mieltä jostain asiasta pitäisi olla. Keski-Suomen piirin puheenjohtajan Tahvo Anttilan mukaan syyskuussa järjestetty keskustan ylimääräinen puoluekokous Turussa oli mainio esimerkki siitä, että keskusta on vielä kansanliike. Etelä-Hämeen Häggman muistuttaa, että puolueen politiikan tavoitteiden pitäisi olla yhdessä mietittyjä – ei ylhäältäpäin määrättyjä. Keskustan piireistä pienin ja vähäpätöisin, eli Itä-Savo sai asettaa kaksi ehdokasta ja kaksi ehdokasta meni myös läpi. Vanhempi ikäpolvi on aina tehnyt paljon asioita ja itse, nuorempi väki tekee myös, mutta omin ehdoin. Julmettu määrä asioita jää kohta tekemättä”, Kuusisto lataa. Auvisen mielestä nykyaikainen kansanliike toimii, jos mukana on riittävästi eri ikäisiä, erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, jotka alueella tunnistetaan keskustalaisiksi. Piiripomot tunnistavat ilmiön laajasti. EX-PUOLUESIHTEERI Pirkkalaisen mukaan kentällä odotetaan usein valmiita toimintaohjeita siitä, mitä pitäisi tehdä. Olen huolissani mitä tapahtuu, sillä vapaaehtoisten talkoolaisten määrä vähenee joka paikassa. Nyt pitää lähteä ensimmäisenä liikkeelle politiikasta
“Puolueen ei pidä mennä minnekään, mutta puolueen pitää olla somessa ja kasvukeskuksissa. Hänen mielestään keskustalla pitää olla selvät mielipiteet. Se on ristiriitaista ja monelle vaikea sisäistää.” Lehtosen mielestä keskustalaiset ovat tehneet politiikkaa liikaa asianhoitajamentaliteetilla. Oppositioasemasta tähän on hyvät mahdollisuudet. Halua siirtää piirien työntekijät puoluetoimiston yhteyteen ei ilmennyt. Nyt on poliittisessa keskustassa tyhjää, mutta suunta kääntyy kyllä.” Trendeistä puhuu myös Itä-Savon Auvinen. “Mikä on se keskustan perimmäinen idea, miksi ollaan mukana?” Lehtosen mukaan sellainen oli keskustalaisille aiemmin kenties hyvinvointiyhteiskunnan luominen, kun keskustan johdolla rakennettiin monissa kunnissa elinvoimaa ja hyviä palveluita ihmisille, kuten vaikkapa kyläkouluja ja urheilukenttiä. “Valitettavasti se sama sukupolvi, joka oli rakentamassa kyläkouluja, joutuu nyt ne sulkemaan. Keskustan pitää olla rohkeasti keskellä ja puolustaa esimerkiksi lähipalveluita. Uudistuksia ei tarvitse myöskään tehdä vain uudistamisen vuoksi, se ei johda mihinkään, vaan vie voimavaroja oikeasta tekemisestä.” POHJOIS-POHJANMAAN Lehtonen ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että piirien työntekijät olisivat puolueen alla. Hänen mielestään keskustan on sopeuduttava nykyaikaan, mutta se ei saa tarkoittaa juoksemista trendien perässä. Nyt on vain väsy. 38 Häggman kuvaa. Hänen mielestään on raadollista laittaa piirit ja järjestöt maksumiehiksi siitä, että on tehty vääränlaista politiikkaa ja hävitty kahdet vaalit. Oleellisen pitäisi löytyä helpommin.” PIIRIJOHTAJAT ajattelevat laajasti, että keskustan uusi nousu lähtee politiikan sisällöistä, ei järjestörakenteesta. “Perussuomalaisten todelliset karvat alkavat paljastua. Myös piirien yhdistäminen on ollut esillä. “Jos me haluamme olla vielä elinvoimainen ja iso puolue, pitää olla rehellisesti oma itsensä. Kansanliikkeen pitää kaupungeissakin lähteä alhaalta, ei ylhäältä”, hän selventää. Kun vastuuta on kannettu pitkään, koneiston hammasrattaat ovat kuluneet. Lähes jokainen haastateltu puheenjohtaja suhtautuu näihin ajatuksiin varauksella. Esimerkiksi vihreille tasaarvo on tällainen tarpeeksi porukkaa yhteen hiova voima. Varsinais-Suomen Kuusisto pohtii, että ajan trendi ei ole hajauttaminen, mutta muodit muuttuvat. Häggman pitää ajatusta toimintojen keskittämisestä suorastaan ennenkuulumattomana. 10.11.2023. VÄISTYNYT puoluesihteeri Pirkkalainen esitti myös, että keskustapiirien työntekijät pitäisi siirtää puoluetoimiston alaisuuteen, sillä nykyinen järjestelmä on auttamatta vanhanaikainen. Keski-Suomen Anttila kertoo, että he käsittelivät asiaa myös piirihallituksessa jokunen viikko sitten. “Niin ei voi olla, että piirien työntekijöillä paikataan puoluetoimiston työntekijävajetta. Perusajatus on se, että somessa olon pitää olla luonnollista. Muiden pitää seurata meitä, me emme seuraa ketään. Se on omanarvontuntoista.” Auvinen vierastaa puhetta, jonka mukaan keskustan “pitää mennä” sosiaaliseen mediaan tai suuriin kaupunkeihin. “Perustyö tehdään paikallisesti. ”On lähdettävä keräämään itseään.” Pekka Kuusisto uskoo, että nykytekniikka mahdollistaa sen, että piirien työntekijöiden vahvuuksia voitaisiin hyödyntää myös laajemmin puolueen hyväksi. MAAN suurinta keskustapiiriä, PohjoisPohjanmaata luotsaava Lehtonen pohtii, että keskustalla pitäisi olla jokin yhteinen tarina, tavoite tai idea, joka kokoaa ihmisiä yhteen. Eihän kukaan liity puolueeseen järjestön takia, vaan politiikan. Köyhän asiaa ja muita aatteen peruspilareita muistetaan vain puheissa. Silloin voitaisiin esimerkiksi katsoa, etteivät ihmiMarjut Lehtosen mielestä keskustalla on täydet mahdollisuudet uuteen nousuun. Se tuo lisää jäseniä puolueelle ja vahvistaa kenttää – ja kansanliikettä. “Ei ole keskustalaisen ajattelutavan mukaista, että piirit siirtyisivät jotenkin Helsingin käskyvallan alle”, Kuusisto huomauttaa. He ovat rankan oikeistolainen puolue, keskittävä puolue. Ei niin, että kaikki organisoidaan Helsingistä”, Anttila muistuttaa. “On tehty paljon ohjelmatyötä, mutta kuinka moni peruskeskustalainen on niitä lukenut. He muistuttavat, että keskustapiirit ovat itsenäisiä ja erilaisia – ja niin kuuluukin olla. Meidän perisyntimme on se, että olemme hirveän monisanaisia ja seikkaperäisiä, mutta emme osaa tiivistää. Vaalitappiot ovat vieneet puoluetukea ja resurssit ovat vähentyneet
Jos joku toiminnanjohtaja on vaikkapa hyvä sosiaalisessa mediassa ja viestinnässä, osaamista kannattaa hyödyntää laajemminkin. Aina joku kitisee. KANSANLIIKKEEN vahvistuminen lähtee ihmisten kohtaamisesta, piiripomot uskovat. Toisaalta osa piirijohtajista ei koskisi järjestökentän monimuotoisuuteen. Toki täytyy sanoa, että ainakin täällä meillä kansanedustajat kiertävät ahkerasti ja ovat aika hyvin perillä ihmisten tunnoista”, Anttila kertoo. Häggman pohtii, että yksikään keskustan paikallisosasto tai -yhdistys ei ole turha, mikäli siellä pidetään vähintään sääntömääräiset kokoukset. Häggman toivoo avointa vanhojen virheiden tunnustamista. Pitäisi mennä sinne missä ihmiset ovat. Lehtosen mielestä ainakin yhteistyön tekeminen olisi järkevää. “Kun politiikkaa tehdään, välillä tulee myös huonoja päätöksiä, mutta on rehtiä sanoa ne ääneen.” Keski-Suomen Anttila toivoo, että keskustassa osattaisiin katsoa eteenpäin. “Siksi meidän pitäisi mennä ja näkyä siellä puistojuhlassa”, hän sanoo. “Se on hirveän toimiva konsepti”, Lehtonen kertoo. Meillä on monimutkainen hallintorakenne tähän päivään, kun pitää olla mukana vyyhti rautalankaa, että sen saa selvitettyä edes pitkään mukana olleille”, Kuusisto sanoo. “Aina kun keskitetään, joku jää toiminnasta pois.” YHTÄ viisasten kiveä järjestötoiminnan ja kansanliikkeen elävöittämiseksi ei ole. “Näin puoluekokouksen jälkeen toivon, että henkilövalintojen jälkipuheet lopetettaisiin ennen kuin ne ovat alkaneetkaan. Etelä-Hämeen piiri on esimerkiksi järjestänyt koulutuksia yhdessä Päijät-Hämeen piirin kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla järjestetään jo perinteeksi muodostuneet järjestöpäivät Rokualla, jolloin varsinaisen poliittisen sisällön lisäksi paistetaan makkaraa ja liikutaan luonnossa. IDEAN pilotointiin tai yhteistyön lisäämiseen piireissä olisi valmiutta. MONI olisi valmis myös remontoimaan keskustan järjestörakennetta. Kulttuuri on liiaksi sellainen, että esimerkiksi vanhoista henkilövalinnoista ei päästä yli. 10.11.2023 39 set tee samoja asioita ja satsata työhyvinvointiin. “Haluaisin, että minulla itselläni olisi enemmän aikaa kohdata ihmisiä. Piirijohtajilla on myös yksittäisiä toiveita keskustalaisille. Häggman sanoo, että piirit voivat tehdä yhteistyötä, mutta sen pitää lähteä tarpeista ja alhaalta käsin, ei sanellen. Keski-Suomen Anttila pohtii, että töiden organisoimista voitaisiin miettiä. Esimerkiksi Kuusiston kotikunnassa Laitilassa on seitsemän paikallisyhdistystä. “Jos sellainen hoidettaisiin kootusti, piireissä ajan ja resurssin voisi käyttää luovempaan toimintaan ja toiminnan kehittämiseen.” Toki hän huomauttaa, että piirit ovat keskenään hyvin erilaisia. Korona-aikaan pidettiin etä-koulutuksia, joihin kuka tahansa mistä päin Suomea tahansa oli tervetullut. Jos yhdistyksiä lakkautetaan, ajatuksen pitää tulla sieltä itsestään, ei ulkopuolelta sanellen. Kuusiston mukaan ne ovat omalla tavallaan lähidemokratian hienouksia, sillä niissä käy sellaisia henkilöitä, joita ei saisi ison kunnallisjärjestön kokoukseen. Jätevesiasia oli yksi, taksilaki toinen. Monia osastoja saatetaan pyörittää vain sen takia, että saadaan edustus puoluekokoukseen. Tehdään yhdessä porukkana töitä ja jätetään joutavanpäiväiset puheet.” Aina kun keskitetään, joku jää toiminnasta pois.. Samoin puolueaktiiveilla pitäisi olla mahdollisuuksia viettää aikaa yhdessä, eikä vain toimia vaaliorganisaationa. Lehtonen antaa esimerkin. “Järjestörakennetta pitäisi saada helpommaksi. Jos kolmekymppinen perheellinen miettii viikonlopun suunnitelmia ja vaihtoehtoina ovat puistojuhlat ja keskustan kokous, henkilö valitsee todennäköisesti puistojuhlan. Useampi toivoo, että keskustalaisilla olisi aikaa olla suomalaisten keskellä, tavata ja kuunnella ihmisiä. Ei ole esimerkiksi tarkoituksenmukaista, että jokaisessa piirissä käytetään aikaa “peruskauraan”, järjestöbyrokratiaan ja kirjanpitoon. Siinä missä Pohjois-Pohjanmaalla on kolme työntekijää, useimmissa on yksi. “Meillä taas on kokenut toiminnanjohtaja, hän voi auttaa muita aina jonkun päivän”, Anttila maalailee
Toivon, että seuraavan kahden vuoden aikana kentältä pystytään tuottamaan orgaanisesti uusia keskustelua herättäviä avauksia.” ”Haluan tukea kenttää tekemään nimenomaan vahvaa aatteellista työtä ja innovaatioita. Tapio näkee, että nuorten tulee olla tässä työssä aloitteellisia. Jäsenmäärän kasvattamiseen ja jäsenpohjan eheyttämiseen lähdemme kunnianhimoisesti”, Tapio avaa. Varsinainen työstö on tarkoitus käynnistää tulevan kesän puoluekokouksessa. Oululainen Tapio, 26, voitti puheenjohtajavaalissa vastaehdokkaansa Roosa Grönbergin äänin 82?42. Saarikko avasi puolueen periaateohjelman uudistustyön keskustanuorten liittokokouksessa Kuopiossa lokakuun lopussa. Miten se sanoitetaan niin, että jokainen suomalainen sen ymmärtää. Silloin on todellakin latu auki”, Tapio sanoo. ”Moni havahtuu tällä hetkellä siihen, mikä on oikeistopolitiikan realiteetti, jos on äänestänyt kokoomusta, ja mikä on populistisen politiikan realiteetti, jos on äänestänyt perussuomalaisia. 40 10.11.2023 Kohti oppositiopolitiikan melskeitä TEKSTI JA KUVAT: LAURI HEIKKILÄ Keskusta KESKUSTANUORTEN vastavalittu, vuoden 2024 alussa kaksivuotiseen pestiinsä astuva puheenjohtaja Jere Tapio tarttuu toiveikkain mielin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon nuorisojärjestön edessä tekemään avaukseen. Syynä on oppositiokausi. Omista suurista, uusista avauksista keskustanuorissa on jo liian pitkä aika. Nuorisojärjestö tulee edelleen kuitenkin toteuttamaan tehtäväänsä olla piikki puolueen lihassa. Nuorisoliitto tulee tekemään vahvaa työtä, aatteellista pohjamateriaalia tukemaan keskustelua, jonka pohjalta uudistusta lähdetään rakentamaan.” Tuore puheenjohtaja kertoo tuntevansa kiitollisuutta kenttää kohtaan saamansa luottamuksen johdosta. Keskustalle ja keskustalaisuudelle on tilausta, tuleva puheenjohtaja uskoo. On pysähdyttävä pohtimaan politiikan sanoittamista uudelleen. Mutta samalla kun annetaan runtua, tarjoamme myös oman selkeän vaihtoehtomme.” TAPIO uskoo nuorisojärjestön löytävän puolueen kanssa yhteisen sävelen entistä paremmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puolueessa voitaisiin mennä aivan ilman huolia meistä. ”Viimeisin iso avaus on ollut kansalaispalvelusmalli (2017). ”Politiikkaa tulee tuoreuttaa ja miettiä sitä, mitä alkiolaisuus tarkoittaa tässä ajassa. ”Etenkin löperöistä vaalilupauksista pitää haastaa. Varapuheenjohtajiksi valittiin varsinaissuomalainen Maija Kymäläinen ja eteläsavolainen Antti Paunonen. Moni Keskustanuorten uusi veturi aikoo haastaa hallitusta löperöistä vaalilupauksista Keskustanuorten vuosien 2024 ja 2025 puheenjohtajistoon kuuluvat Maija Kymäläinen, Jere Tapio ja Antti Paunonen.. ”Meillä on yhteinen pysähtymisen paikka puolueen kanssa. Jos arvoistamme poiketaan, tuomme suoralla, mutta toki kunnioittavalla tavalla epäkohdat esille.” Nuorisojärjestössä Tapio toivoo tulevaisuudessa tapahtuvan enemmän kentältä lähtevää ideointia. ”Ei paljon parempaa paikkaa ole olla nuorisojärjestön keulakuvana kuin oppositiopolitiikan melskeissä
Tämä ei ole ylisukupolvista politiikkaa. Tässä on keskustan paikka. Tästä välittämättä meidän pitää uskaltaa puolustaa humaaneja arvoja kuten Alkiokin teki. ”Sata vuotta sitten Santeri Alkion ja maalaisliiton johdolla Suomessa torjuttiin monarkia ja saatiin tasavalta. Alarivissä Louna Yli-Hemminki, Maija Kymäläinen, Aino Kylälehtonen, Jere Tapio, Miina-Maija Simonen ja Veera Ursin. Toivon, että keskustanuorilla on viisautta tehdä politiikkaa, joka ei tarraudu vain vahvoihin kannatusalueisiin. Keskustanuorten vuoden 2024 liittohallituslaisia. Keskustanuorten liittokokousta puhutti etenkin aluepolitiikka. Monessa puheenvuorossa tyrmättiin Orpon hallituksen aikeet Turun tunnin junasta muistuttaen samalla, että korjausvelkaa on paljon tiestössä ympäri maan. Klaara Tapper Keski-Suomesta argumentoi, että keskustan on uskallettava puolustaa asioita, joita on oikein puolustaa, vaikka tämä saisikin leimakirveet lentämään milloin mistäkin suunnasta. Opintolainojen osuus opintotukijärjestelmässä kasvaa. ”Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut, että empatia ei kuulu politiikkaan. Seisomassa Juha Julmala, Mikko Miettinen, Väinö Tamminen, Antti Paunonen, Valtteri Markula ja Patrik Huotari.. Onko oikein, että alaikäinen toisella asteella opiskeleva nuori joutuu ottamaan velkaa suurella korolla, että hän pystyy huolehtimaan perustoimeentulostaan ja kouluttautumaan?” ”Korkeakoulutukseen lähtiessä pitää ottaa taas lisää velkaa. Keskustan on sitä puolustettava, hallitus ei sitä tee”, Soukkio totesi. Usein ongelma korostuu sote-alalla. Mutta keltä voimme vaatia empatiaa ellemme johtajiltamme. Niin ikään pirkanmaalainen, Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtajanakin toimiva keskustanuori Joonas Soukkio ihmetteli hallituksen leikkausvalintoja. Se ei miellyttänyt oikeistoa, jonka suunnalta maalaisliittoa nimitettiin milloin sosialisteiksi, milloin Kremlin peesaajaksi.” ”Huomaatte varmasti yhteyden nykypäivään: jos puolustamme humaaneja arvoja sinimustaa hallitusta vastaan, meitä haukutaan punavihreiksi. ”Tämä tarkoittaa sitä, että monella pienituloisella ei enää ole varaa asua kotikaupungissaan. Yleiskeskustelun yhteydessä järjestetyssä puhekilpailussa aiheena oli presidenttiehdokas Olli Rehnin tukeminen. Ruotsista nähdään, mihin kaupunkialueiden eriytyminen voi johtaa.” KOKOUKSESSA käytettiin useita puheenvuoroja myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Tarvitaan kunnianhimoinen ja rohkea keskusta.” KOKOUKSEN yleiskeskustelussa esille nousi etenkin aluepolitiikka. Uudenmaan piiriä edustava Otto Suhonen ei nähnyt asiassa mitään hyvää. Ei nuorta houkuta lähteä perustamaan perhettä tai ostamaan ensimmäistä asuntoa, kun velkaa on jo useampi kymppitonni. ”Keskustalle on elämän ja kuoleman kysymys, mikä on kannatus etelän kasvukolmiossa.” Hallitus on poistamassa asumistuen kuntaryhmäkorotuksen Helsingistä. ”Keskusta ei ymmärrä kaupunkien merkitystä. Keskustanuorten tulee olla puolueen moraalinen selkäranka ja muistuttaa arvoista.” Meillä on yhteinen pysähtymisen paikka puolueen kanssa. Pitää tehdä freesiä yleispolitiikkaa, johon jokainen voi samaistua”, Helsingin piiriä edustava Joonatan Laine korosti. Erityisen painokkaita puheenvuoroja käyttivät alhaisesta kaupunkikannatuksesta huolestuneet keskustanuoret. 10.11.2023 41 miettii, onko sitä kolmatta tietä tarjolla. Onko keskusta koko Suomen puolue vai vain maaseudun puolue. ”Ei ole oikein eikä kohtuullista, että nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta leikataan. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset osuvat kovimmin nuoriin samalla kun rikkaiden ja oluen verotusta kevennetään”, Suvi Mäkeläinen Pirkanmaalta ihmetteli
He tuntevat taustani ja tarpeeni sekä sen, etten ole heihin turhaan yhteydessä.” Siepin mukaan lääkärille on lähes mahdotonta saada kasvokkaista tapaamista, mutta puhelinaikojen kanssa on helpompaa. ”Ortopedi kirjoitti vihdoin lähetteen polvinivelen vaihtoleikkaukseen. Kalasataman toimintamallia voisivat hyödyntää kaikki sote-alueet”, hän kirjoittaa. Liisa Rampa kertoo odottaneensa aikaa Tampereen yliopistollisen sairaalan poliklinikalle yli puoli vuotta, mutta hänen mukaansa kiireellisissä asioissa lähiterveyspalvelut ovat toimineet hyvin. ”Eli hammaslääkäriajoissa on ainakin valtava ruuhka”, hän toteaa. ”Olen kuullut, että palkanmaksussa on edelleen haasteita ja laskutukset sakkaavat. ”Pikaisen tutkimuksen jälkeen lääkäri nappasi pinseteillään korvasta sinne ajautuneen kuulolaitteeni korvaosan kumisuojuksen puhdistaen samalla sisäkorvan. Riitta Koskinen kertoo saaneensa Pirkanmaalla nopeasti hammaslääkärin särkypäivystykseen, mutta hampaan juurihoitoajan vasta neljän kuukauden päähän. Elina Siepin kokemukset Pirkanmaalta ovat lähes yhtä hyviä: tutkimukset ovat hoituneet näppärästi terveyskeskuksissa, samoin palvelusetelien saaminen jatkotutkimukseen. Olen onnekas, että minulla on toimiva hoitosuhde heidän kanssaan ja asiani otetaan heti kättelyssä tosissaan”, Sieppi kiittelee. ”Terveydenhoitaja kutsuu lääkärin avuksi, jos osaaminen ei riitä. Leikkaus tehtiin kymmenen kuukauden kuluttua lähetteestä. ”Asiaan varmasti vaikuttaa se, että tunnen kohtuullisen hyvin omahoitajaja -lääkärikaksikon. Kaiken kaikkiaan prosessi vei yli kaksi vuotta ennen kuin sain molemmat polveni uusittua.” Sotessa isot alueelliset erot TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Suomenmaan kenttäraatilaisilla on kahtalaisia kokemuksia sote-palveluista H en na La m m i. 42 10.11.2023 KENTTÄRAATILAISISTA tyytyväisimpiä ovat he, jotka ovat saaneet hyvää palvelua omasta terveyskeskuksestaan. ”Hän pystyy niiden kautta antamaan lisäohjeita ja -tutkimuslähetteitä sekä tarvittavia lääkemääräyksiä. Viikon lääkehoidon jälkeen korva oli entistä ehompi.” Seppälä kertoo myös odottaneensa kolme kuukautta ortopediaikaa polviaan jo useamman vuoden vaivanneeseen nivelrikkoon. Nämä kun saadaan kuntoon, niin löytyy säästöjä ilman leikkauksia.” Kuusankoskella Kymenlaaksossa asuva Alpo Seppälä kertoo saaneensa Mehiläisen korvalääkäriltä avun pahenevaan korvasärkyyn, johon ei ollut terveyskeskuksessa löytynyt syytä. Seppo Kauppisen mukaan Helsingissä Kalasataman terveyskeskuksessa toiminta on sujuvaa ja nopeaa. Olen ollut heidän potilaanaan jo ainakin 15 vuotta. MYÖS Mikko Kiio kertoo sote-palveluiden hoituneen Pirkanmaalla hyvin niinä harvoina kertoina, kun hän on niitä tarvinnut
”Meri-Lapin alueella ulkoistetut terveyspalvelut toimivat kohtuullisesti ja hoitoon pääsy on lain sallimissa rajoissa. Rönkkö ehdottaa Suomeen Espanjan mallia, jossa lääkäreillä olisi pakollinen kaksivuotinen terveyskeskuspalvelu valmistumisen jälkeen. Pohde ei ole allekirjoittanut vuokrasopimusta. ”Kalustotilauksia ei ole tehty. ”Palvelujen keskittäminen ei ole Lapissa ratkaisu rahoitusvajeeseen toisin kuin monella muulla hyvinvointialueella. moitteiden keskellä.. Koskisen mukaan hänelle syntyi potilasvahinko kesällä siksi, että paikallisen lääkärin kiireelliseksi arvioima passitussoitto Kuopioon torjuttiin siellä juhlapyhän takia. Virkamiestä on odoteltu keväästä saakka, mutta taitaa olla kiireitä, koska ei ole joutanut tänne sivukuntiin nimikirjoitustaan laittamaan ja tarkastamaan tai netti ei toimi Oulusta tänne päin.” Kemppaisen mukaan nyt on tullut tieto, että asia siirtyy ensi vuoteen. Luottamusta ei ole jäljellä enää yhtään, Kemppainen toteaa. Sieltä ovat tulleet ohjeet labraan ja verenpaineen seurantaan.” Pohjois-Savossa sote-palvelujen laskuissa on ollut Marjatta Rönkön mukaan epäselvyyttä ja laskujen oikaisu on byrokraattista. SAARIJÄRVELLÄ Keski-Suomessa asuvan Lauri Koskisen mukaan päivystysjono on alueella ”toivoton”, koska päivystyspuheluiden vastaanotto on tukossa. ”Kyllä omalääkäriltä menisi paljon vähemmän aikaa verrattuna siihen, että aina uusi lääkäri joutuu perehtymään hänelle uuteen potilaaseen”, hän huomauttaa. ”Meillä Reisjärvellä on keväällä valmistunut uusi terveysasema. Niukoilla resursseilla pyritään kohtuullisiin palveluihin . Puolen vuoden jälkeen kutsuttiin tahdistimen tarkastukseen, ja se toteutui muutaman tunnin käynnillä Mikkelin keskussairaalassa”, Korhonen kertoo. Pitää kuulemma tarkistaa pinta-alat, vaikka ovat itse olleet suunnittelutyöryhmässä. Erikoissairaanhoidon avautuminen perusterveydenhuollon suuntaan on edelleenkin toteutumatta.” Juttusarja päättyy. Hänen mukaansa syy tilanteeseen on se, että sote-uudistuksessa lähdettiin liikkeelle organisaatiosta eikä potilaista ja heidän hoitajistaan. Uudet tilat ovat tyhjän panttina. REISJÄRVELLÄ Pohjois-Pohjanmaalla asuvan Timo Kemppaisen mukaan sote-palvelut eivät toimi kuten luvattiin. moitteiden keskellä”, hän kirjoittaa. Sote-uudistus niin sanotusti pissi kintuille ja pahasti, ja porukka on jo kapinan partaalla”, Kemppainen lataa. Muut asiat 85-vuotias Korhonen kertoo saaneensa hoidettua digipalveluiden kautta. ”Viime syksynä minulle laitettiin tahdistin, ja sen laittaminen onnistui samalla käynnillä oireiden ilmenemisen kanssa. Kuluvan vuoden osalta Lapin hyvinvointialue tekee noin 60 miljoonan euron alijäämän, ja seuraavallekin vuodelle tulee alijäämää.” Pelttarin mukaan heikolla rahoitustilanteella on merkittävä vaikutus parhaillaan laadittavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. ”Palvelujärjestelmä uhkaa romuttua tilanteessa, jossa palvelujen kysyntä kasvaa sosiaalityössä, lastensuojelussa, ikäihmisten hoivassa, mielenterveysja päihdeongelmaisilla. Vanhusten hoitopaikkoja on hänen mukaansa liian vähän ja hoitopaikkaan siirtyminen monimutkaista. Lapin hyvinvointialueella ongelmana on Pekka Pelttarin mukaan lääkäreiden ja hoitohenkilöstön vaje. Hoitajat ovat Haapajärvellä, ja sinne pitää mennä taksilla. Jääpähän sitten tyhjillään olevia muistomerkkejä ilmentämään ihmisen typeryyttä.” KEMPPAISESTA poiketen Jaana Myllylän ja Terttu Kelan kokemukset Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluista ovat hyviä, joskin Myllylän mukaan vanhusten palveluissa on puutteita ja henkilöstövajetta. Kelan mukaan digipalvelut pelaavat hyvin, samoin Raahen keskustan toimipiste, jossa on tarjolla erilaisia toimintoja kuten neuvontaa, luentoja, rokotuksia ja jumppaa. ”Ei ole tilattu kalusteita ja rakennus seisoo tyhjillään käyttämättä. ”Oikeastaan ei enää ole muuta mahdollisuutta kuin että hoitohenkilöstö joukkoirtisanoutuu ja siirtyy yksityiselle puolelle. Pinta-alaltaan suureen Lapin maakuntaan mahtuu helposti 5?6 eteläisen Suomen hyvinvointialuetta.” Pelttarin mukaan talouden nopea kriisiytyminen uhkaa johtaa palvelujen karsimiseen, eikä samanaikaisesti saada tuotettua korvaavia palveluja. 10.11.2023 43 ETELÄ-SAVOSSA sote-palvelut toimivat Martti Korhosen mukaan verraten hyvin. Tämä johtuu Koskisen mukaan siitä, ettei aluelääkärikohtaisen vastaanottoapulaisen puhelimeen enää voi soittaa. Vaikuttaa on yritetty, mutta vastaukseksi on saatu pelkkää selittelyä.” Haapajärvellä on Kemppaisen mukaan uusien tilojen suhteen sama tilanne kuin Reisjärvellä. ”Se on johtanut siihen, että marssitaan suoraan terveyskeskukseen ilman ajanvarausta, siellä odottaen, että jokin päivystyspuhelu loppuu”, Koskinen kirjoittaa. ”Nyt on kutsu vuosikontrolliin oman tiimin toimesta. ”Niukoilla resursseilla pyritään kohtuullisiin palveluihin . Tähän kuuluisi konsultaatioapu, jossa kokeneemmat lääkärit neuvoisivat vastavalmistuneita. ”Hoito viivästyi yli vuorokauden ja silmä ehkä siksi pysyvästi sokeutui, mikä ehkä olisi normaalinopealla hoidolla jäänyt näkeväksi.” Pohjois-Karjalassa lääkärija hoitajapula vaikeuttaa Tuula Parikan mukaan palvelujen saamista niin terveyskeskuksissa kuin päivystyksessäkin ja tiukkeneva rahatilanne vielä huonontaa tilanteen hoitoa. Hän kutsuu tilannetta ”täydeksi farssiksi”
MIELIPITEET 44 10.11.2023 Valtioneuvoston vaatimukset Pohteelle ovat kohtuuttomia POHJOIS-POHJANMAAN hyvinvointialue Pohde on toiminut vasta vajaat kymmenen kuukautta, eikä tavoiteltuun toimivuuteen alueella ole vielä päästy rakenteellisista uudistuksista huolimatta. Samaan aikaan hallitus on nostanut tikun nokkaan myös pienten kuntien sote-palvelut. Valtioneuvoston nyt antama kuukausi on kohtuuttoman lyhyt aika rajuun sopeuttamiseen. MIELESTÄMME Pohteen hallinnollinen jako siilomaisiin toimialueisiin ja alueellisesti kuuteen tai kolmeen alueeseen ei ole parantanut toimintojen integraatiota, ei paikallisesti eikä perustaso-erikoistaso-välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisen terveyskeskusverkoston säilyttämistä. Valtion on kannettava vastuunsa ja huolehdittava hyvinvointialueen rahoituksesta, jotta hyvinvointialueet voivat huolehtia kansalaisten lakisääteisistä palveluista ja yhdenvertaisuudesta. Hyvinvointialueet eivät ole ehtineet toimia vielä vuottakaan, ja jo nyt kokoomusjohtoinen hallitus on leikkaamassa rahoitusta. Se on epäinhimillinen ja hyvän hallintotavan vastainen ja se voi johtaa niin Pohteen kuin muutkin hyvinvointialueet tekemään epätarkoituksenmukaisia hätäratkaisuja, joissa peruspalvelut eivät ainakaan vahvistu eikä kansalaisten tasavertaisuus toteudu. Kemin ja Mikkelin sairaaloiden jatkuminen erillisrahoituksineen taisteltiin kovalla työllä läpi viime hallituskaudella. Näitä on otettava käyttöön nopeasti. Hyvinvointialueiden rahoitukseen suunniteltu 1,4 miljardin euron leikkaus tulee peruuttaa ja antaa talouden tasapainottamiselle kaksi vuotta lisäaikaa. Niilo Keränen keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja KESKUSTAN keskeinen valtakunnallinen vaalilupaus oli aluevaaleissa soteasema joka kuntaan. USKOMME , että pidemmällä aikavälillä Pohde kykenee sopeuttamaan toimintansa sote-uudistuksen mukaiseen rahoitukseen. Kannatamme erikoissairaanhoidon säilyttämistä Oulaisissa, Raahessa ja Kuusamossa siinä laajuudessa kuin mahdollista. Pidämme myös tärkeänä, että riittävä omaishoito mahdollistaa ikäihmisten ja vammaisten kotona asumista raskaan palveluasumisen sijasta. Näyttää siltä, että sote-uudistus halutaan vesittää jo alkuunsa ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvista välittämättä. Siksi valtioneuvoston antama lainanottovaltuus on välttämätön. Lapin teollisuus, matkailu, kaivostoiminta ja perinteiset elinkeinot kehittyvät ja uudet investoinnit lisäävät julkisten ja yksityisten palvelujen kysyntää. Sote-lakien säätämisen jälkeen koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja siitä seurannut inflaatio ja muun muassa palkkaratkaisu ovat ajaneet hyvinvointialueet – myös Pohteen – vaikeaan rahoituskriisiin, jota nykyinen valtakunnan hallitus ei tunnista. Hallituksen piilo-opetussuunnitelmana on jättää leikkaukset hyvinvointialueiden päättäjien toteutettavaksi. Petteri Salmijärvi keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Olli Rainio keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Lapin hyvinvointialueen rahoitus turvattava myös Kemin sairaalan osalta. Mukaan talkoisiin valoja sammuttelemaan ovat lähteneet silmää räpäyttämättä myös perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Jonkun pitäisi ilmeisesti vääntää pääministeri Orpolle rautalangasta, että kattavat ja toimivat lähipalvelut näkyvät myöhemmin säästöinä erikoissairaanhoidon menoissa. Lapissa keskustan yksi tärkeimmistä tavoitteista on lisäksi kahden ympärivuorokautisesti päivystävän sairaalan säilyttäminen ja niiden toiminnan kehittäminen. Myös STM:n tulee huolehtia kansalaisten peruspalveluista purkamalla sujuvaa työtä rajoittavia normeja ja vaatimuksia. ETENKIN pitkien etäisyyksien Lapissa palvelujen saavutettavuus on keskeisessä roolissa. VALTION vaatimia sopeutustoimia tehtäessä pidämme tärkeänä, että alueemme ihmiset saavat lähipalvelunsa sujuvasti kohtuulliselta etäisyydeltä. Pitkien etäisyyksien maakunnassa esimerkiksi näytteenotto ja kuvantamispalvelut on järjestettävä niin, että ei tarvita useita käyntejä tai kohtuutonta matkustelua. Kannatamme sitä, että Oulun tulevaisuuden sairaala saadaan varustetuksi, valmiiksi ja käyttöön, jotta sen tuottama 10–15 prosentin parannus erikoissairaanhoidon tehokkuuteen voidaan käyttää peruspalvelujen parantamiseen. Aivan lähivuosina käyttöön saatavat yhtenäiset tietojärjestelmät tulevat esimerkiksi olemaan merkittävä toiminnan tehokkuusloikka. Hallintoa on merkittävästi korjattava ja väliportaita karsittava niin, että paikallisissa sote-keskuksissa työvoimaa ja tiloja voidaan paikallisin päätöksin käyttää sujuvasti niin vastaanottoihin, sairaiden hoitamiseen, ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin kuin lastenja perheiden palveluihinkin alueen yhteisten linjausten mukaisesti. Lähipalvelujen tukemiseksi ja osaoptimoinnin estämiseksi matkakorvaukset tulee siirtää Kelalta hyvinvointialueille. Omalääkäri/omatiimi-järjestelmä peruspalveluissa parantaa hoitoa ja vähentää kustannuksia, samoin digipalvelut ja harkitut liikkuvat palvelut
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Lähtökohtaisesti demarit ovat haikailleet sotesta julkista monopolia ja kokoomus kenties suurten yritysten ulkoistuskenttää. Keskittäminen ja iso hyvinvointialue eivät tälläkään hetkellä varmista parempaa hoitoa tai talouden hallintaa. Samalla hän toimii porttina erityissairaanhoitoon. Ja monessa Euroopan maassa. ”Tokion mallissa” kuluvastuu on yhteiskunnalla. Intressi pitää asiakkaat terveinä ja palvelu hyvin saatavilla on ilmeinen. Vaikuttaa, että resurssit on keskitetty potilaisiin ja heidän palveluunsa. Hallituksen tavoitteleman hyvinvointivaltion ”talouden pelastamisen” hintana uhkaa ikävä kyllä olla kansalaisten kasvava pahoinvointi ja sitä myöten velkaantumisen jatkuminen. Rahoituksen, jonka edellinen eduskunta yksimielisesti vajaa vuosi sitten päätti, jotta Etelä-Savossa kaikki ihmiset läpi maakunnan saisivat sote-palveluita ja että meillä säilyy kaksi sairaalaa. Hallitus leikkaa kaikista niistä palveluista, joita me tarvitsemme kaikista useimmin. Hallitus ulkoistaa tällä tavoin syyllisyyteensä hyvinvointialueille, kun se pakottaa ne ikäviin päätöksiin leikkaamalla niiden rahoitusta. Oli jälleen häkellyttävää havaita kuinka nopeaa ja sujuvaa palvelu on. Voiko yrittäjä-perhelääkäreistä tehdä keskustalaisen perusterveydenhuollon mallin. Olin hiljan Tokiossa ja Kiotossa. On etsittävä uudenlaisia rakenteita ja toimintoja. Nostonkaan jälkeen ei pienituloisella ole varaa yksityisiin palveluihin, mutta niitä jo ennestään käyttäneet parempituloiset saavat palvelut entistä edullisemmin. Ja joiden säilymisen sekä saatavuuden takia hyvinvointialueuudistus tehtiin. ”Tokion mallia” muistuttava yrittäjälääkärimalli on käytössä Virossa. Tarjolla olisi ihmiskasvoinen ja asiakaslähtöinen pienyrittäjyysmalli, joka voisi levitä koko maahan. On selvä, että sote kaipaa uudenlaisia ratkaisuja. Hyvinvointialueuudistuksessa reilusta kolmesta sadasta järjestäjästä päästiin 22 järjestäjään. Tiedän, että yrittäjämallia pohditaan joillain alueilla ja kenties pilottejakin valmistellaan. Olen Hyssälän kanssa pitkälle samaa mieltä asiassa. POLITIIKASSA tulee aina olla kyse ihmisistä. Hän kirjoittaa asiasta Suomenmaan blogissa (28.9.). Yksityisille toimijoille hallitus siirtää puoli miljardia euroa Kela-korvausten nostolla. Japanilainen klinikka on puitteiltaan hyvinkin vaatimaton. Tilat sijaitsevat normaalin talon huoneistossa keskellä asutusta eli lähellä – kyse on lähipalvelusta. Perusterveydenhuollon tarpeissa – nuhakuume, flunssa, nyrjähdys, ensiapu – käydään yrittäjäpohjalta toimivan lääkärin vastaanotolla hänen klinikallaan. Politiikassa tulisi aina olla kyse siitä, että ihmiset saavat jotain parempaa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Sitäkin enemmän tarvitsemme läheltä ja helposti saatavia perusterveydenhuollon palveluja. Eduskunnassa ministerit kertovat, etteivät he leikkaa, vaan se on hyvinvointialueiden päätös. HARVA onneksi tarvitsee elämässään monta kertaa erikoissairaanhoitoa. Hallitusohjelman ja sote-välikysymyksen toinen vastaus menojen hillintään leikkausten lisäksi on hyvinvointialueiden yhdistäminen. Etelä-Savossa hallitus leikkaa kirurgintarkasti poistamalla erillisrahoituksen hyvinvointialueelta. Ja ainakin sitä kannattaa kokeilla ja kehittää pitkäjänteisesti. Nyt suunta on päinvastainen. Toteutus edellyttää tilaajan ja toimittajan roolien selkeää eriyttämistä ja kilpailua. Miten muutamassa kuukaudessa voi mieli neljällä puolueella muuttua täydellisesti. ENTINEN ministeri ja Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä kehottaa soten kehittämisessä katsomaan Viroon. Talous organisoidaan kaikille pakollisen veronomaisen sairausvakuutuksen ja omavastuuhinnan kautta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.11.2023 45 Hallitus leikkaa ilman puudutusta HALLITUS leikkaa 1,4 miljardilla terveysasemista, neuvoloista, hammashoitoloista, hoivakodeista, perhekeskuksista ja vuodeosastoista. Itäja Kaakkois-Suomen ”harmaan siirtymän” alueella niitä tarvitaan erityisen paljon. Se olisi ihminen ihmiselle lähipalvelua, joka voitaisiin ulottaa alueellisesti paljon laajemmalle kuin keskitetyt ratkaisut. Valtion taloutta heikentävät hyvätuloisten veronkevennykset ja 78 minuutin juna Turusta eivät sitä muuksi muuta. Jos yrittäjämalli toimii Tallinnassa ja Tokiossa, toimii se Tampereellakin. Laadun ja kustannustehokkuuden lisäksi tällä mallilla pienten kuntien lähipalveluita voidaan turvata ja parantaa. Toisin kävi – rahanpuutteessa hyvinvointialueet käynnistelevät saneerausja yt-menettelyjä. Petri Roininen toimitusjohtaja, yrittäjä Voisiko yrittäjä-perhelääkäri olla osa soten seuraavaa vaihetta?. Hallitus on tehnyt mielensä mukaan valintoja, erillisrahoitus säilyy yliopistosairaaloilla. Pienimmillään se voi olla ja usein on yhden yrittäjälääkärin vastaanotto. Virossa yrittäjänä toimiva perhelääkäri vastaa nimettyjen muutaman tuhannen perheen perusterveydenhuollosta. Nyt alueille pitäisi antaa hallituksen peräänkuuluttama työrauha, eikä ristiriitaisesti uhkailla alueiden yhdistämisillä. He, joilla suurella todennäköisyydellä on myös työterveyshuolto jo turvana. Vesa Kallio kansanedustaja (kesk.), Mikkeli Hanna Kosonen kansanedustaja (kesk.), Savonlinna MONI aluevaltuutettu odotti pääsevänsä kehittämään sote-palveluja
Keskustanaisten Karjalan piiri ry. Keskustanuorten Helsingin piiri ry:n syyskokous to 16.11. klo 10–12, Kävelykatu Koskenparras, tarjolla Joulutorttukahvit. Kun kehitämme demokratiaa vahvistavia toimintatapoja aktiivisesti kaikilla tasoilla, voimme olla luottavaisina myös sen tulevaisuudesta. Kahvit klo 17.30. Demokratiakasvatus lähtee kodeista, varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. fi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään presidentinja EU-vaaleja sekä kuntaja aluevaaleja. klo 10–11.30, Korupirtti, tarjolla joulutorttukahvit. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Keskustelu voi kääntyä siihen, etteikö itse osaa vaikuttaa tai onko liian ”heikko” päättäjä. Tmj Jaana Kari 050 533 6686, jaana.kari@keskusta.fi. Jos luottamushenkilöt kokevat, etteivät voi vaikuttaa, ja työmäärä ja vastuu suhteessa julkiseen lokaan ja palkkioon koetaan epähoukuttelevina, meillä on iso ongelma hyvien ehdokkaiden mukaan saamisessa. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros on Joutsenossa la 25.11. Keskustan Ahjärven paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous pe 10.11. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@ keskusta.fi. Puhumattomuuden kulttuuri on kuitenkin haitallisempaa kuin asioista keskustelu. Kahvitarjoilu klo 17.30. Etelä-Hämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Rinnalle tarvitaan avointa keskustelua sen kehityskohteista. 0400 411 072. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros on Ruokolahdella pe 1.12. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Aleksi Sipilä 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. Vaalilautakuntien jäsenet ovat monissa kunnissa jo iäkkäitä, ja uutta sukupolvea on vaikea saada mukaan. Hämeen Suojassa (Palokunnankatu 12, Hämeenlinna). Puhujavieraina puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi ja keskustan eduskuntaryhmän pj, kansanedustaja Antti Kurvinen. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat, sekä presidentinja EU-vaaleja ja kuntaja aluevaaleja. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. fi. Imatra. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Kahvitus alkaen klo 12. klo 18 Kunnanviraston valtuustosalissa. Ruokolahti. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. Kuinka kehitämme valtuustojen toimintaa. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros on Ylämaalla su 3.12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan uusi piirihallitus vuodelle 2024. Kokouksessa mukana puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi ja kansanedustaja Vesa Kallio. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi Keskustanaisten piirin sääntöuudistusta, presidentinja EU-vaaleja sekä kuntaja aluevaaleja. Keskustelemme Helena Kujalan kirjasta Tekla – tahtonaisen elämä: levottomien vuosien journalisti ja poliitikko Tekla Hultin 1864– 1943. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Kokous alkaa klo 13. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään presidentinja EU-vaaliasioita. klo 18 alkaen puoluetoimisto Apollolla. Keskustan Lappeenrannan kunnallisjärjestö ry:n syyskokous ke 29.11. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Ilmoittautuminen alkaa klo 17.30. Joutseno. Keskustan Etelä-Karjalan aluevaltuustoryhmän Sotea ja soppaa -kierros on Imatralla la 25.11. Lisätietoja Helena Kauppiselta puh. Osallisuuden vahvistaminen on keskeistä, jotta ihmiset kokevat yhteiskunnan omakseen ja näkevät käytännössä, kuinka asioihin pystyy vaikuttamaan, olivatpa kyseessä oppilaskunnan vaalit, koulun ruokalistasta äänestäminen tai uuden päiväkodin suunnittelu. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Kokouspaikalla ilmoittautuminen alkaa kello 12.00. Kokouksessa mukana kansanedustaja Vesa Kallio. Meidän jokaisen tehtävä on kannustaa lapsia ja nuoria ilmaisemaan mielipiteensä, kysymään ja kyseenalaistamaan sekä osallistumaan. Tervehdysten vastaanotto klo 13, juhla klo 14. Aloittaneista aluevaltuustoista on kuulunut huolestuttavia äänenpainoja valtuutetuilta, jotka kertovat tiedon puutteista ja vaikutusmahdollisuuksien pienuudesta. Illalliskortit myynnissä piirissä. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Piiri. Myös meillä päättäjillä on suuri vastuu demokratian edistämisessä. klo 18.00 Pulsan Asemalla (Pulsan Aseman tie 21, Lappeenranta). Kokoukseen etävieraaksi tulee kansanedustaja Hanna Kosonen. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, os. Myynnissä myös Olli Rehn 2024 -tuotteita. Kyseessä on ensimmäinen purkukokous kahdesta. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous la 11.11. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu to 16.11. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Varaathan käteistä mukaan. Aino-Riikka Simula keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Demokratiaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Kokouksen yhteydessä järjestetään arpajaiset. klo 13 Keskustan toimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Syyskokous pe 17.11. Helsingin Keskustanuoret. Sama toimijoiden väheneminen näkyy niin puolueissa kuin järjestöissä. klo 12.30–15, S-marketin piha, tarjolla riisipuuroa. Piiri. 46 Keskustassa tapahtuu 10.11.2023 Puheenvuoro DEMOKRATIASTA puhutaan usein juhlapuheissa, joissa retoriikka mielestäni keskittyy liikaa demokratian puolustamiseen. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret. Miten demokratian kunnioittaminen näkyy vaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa. Pohjolankatu 10. Piiri. Ruokolahden kunnallisjärjestö ry:n syyskokous ma 20.11. klo 10–13, S-marketin piha, tarjolla riisipuuroa. Kuinka vaalimme vaaleilla valittujen edustajien päätösvaltaa. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen purkamista. Kokouksessa valitaan selvitysmies tekemään selvitys yhdistyksen varoista ja veloista. Juhlapuhe: ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Lappeenranta. Valtakatu 54. YKSI huolestuttava asia demokratialle on kansalaisyhteiskunnan heikentyminen. Kokouksessa valitaan piirille puheenjohtajisto vuodelle 2024 ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. klo 14.00 Anna-Liisa ja Markku Heinäsellä (Ahjärventie 329). Lisätietoa: aleksi.sipila@keskustanuoret.fi. Demokratian epäkohdista puhuminen voi tuntua päättäjistä haastavalta. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Ylämaa. krs, 87100 Kajaani. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jaana Kari, 050 533 6686. Keskustan Etelä-Hämeen piiri viettää satavuotisjuhliaan la 18.11. krs), Lappeenranta. Ruokolahti. Ahjärvi. Piiri. Seinäjoella Framilla (Frami B, auditorio 2, Kampusranta 9, Seinäjoki.) klo 13.00. Syyskokous to 30.11. Toimin-nanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. klo 18 Lappeenrannan ammattiopisto Sampon auditoriossa, os
Sääntömääräiset asiat. Keskustan sosiaalisen median koulutusilta ke 29.11. fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustan ryhmähuone. Vesaisten toiminta on lämminhenkistä, matalan kynnyksen toimintaa arjen iloksi ja perheiden parhaaksi, lämpimästi tervetuloa mukaan! Katso lisää: http://www.vesaiset.fi/fi/Vesaispiirit/Satakunta. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi. Puutarhakatu 13. Asikkala. Piiri. Sääntömääräinen syyskokous la 11.11. Piiri. kokous). taavitsainen@gmail.com 24.11. Piiri. Kärkölä. klo 12.00 Oulussa, Haukiputaan koululla (Torpanmäentie 3). Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@ keskusta.fi. Valtakirjojen tarkistus ja kokouskahvit klo 9.30– 10. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665, jaana.viilo@vesaiset.fi. Varaa myyntipaikkasi 26.11. Mukana myös piirin kansanedustajat Pekka Aittakumpu, Hanna-Leena Mattila, Timo Mehtälä ja Olga Oinas-Panuma. Piiri. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Ks. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, piirin strategia ja tulevat vaalit. lisätiedot Facebook Satakunnan Vesaiset. Piiri. klo 17.30 Teams-etäyhteyden kautta. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. 0503618339. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Lisäksi piirikokous päättää esityksestä ehdokasehdokkaiksi kevään 2024 europarlamenttivaaleihin sekä aluevaalien ehdokasasettelun aikataulusta ja aluevaalien kuntakohtaisista ehdokaskiintiöistä. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Tampere. Aitoleipä järjestää jouluisen kahvion. klo 18.00 kunnanvirastolla. Keskustanuorten Keski-Pohjanmaan piiri. Kulttuuripalkinto vesurin jako klo 18.30. Tilaisuus on avoin kaikille sosiaalija terveysasioista kiinnostuneille. Ks. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat. Alustamassa Keskustanaisista vpj. Ilmoittauduthan etukäteen viim. Lahti. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Syyskokous ti 14.11. Sääntömääräiset asiat. Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Pirkanmaan Vesaiset. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin vt. Keskustan puoluejohto ja presidenttiehdokas Olli Rehn tilaisuudessa la 25.11. Hollola. Piiri. Ilmoittautuminen ke 15.11. Keskustanaisten Kymenlaakson piiri. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 11– 12. Maritta Mynttinen. Paikallisyhdistykset kokoontuvat klo 17.00 samassa paikassa. Poliittinen keskustelu klo 10 ja kokous alkaa sen jälkeen. Poliittisen tilannekatsauksen pitää puoluesihteeri Antti Siika-Aho. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 18.30 Leinikkitie 22, 2krs. Keskustan Keski-Porin paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pe 17.11. Kokouksen yhteydessä ruokailu. krs), 40100 Jyväskylä. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Arpajaiset. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Kymen Paviljongilla Iiris-kabinetissa (Helsingintie 408, Kuusankoski/Kouvola). Keskustan Lieksan paikallisosasto ry:n syyskokous 17.11. Sääntömääräinen syyskokous pe 17.11. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. toiminnanjohtaja Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. Puurotarjoilu. wahlsten@keskustanuoret.fi. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail.com. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 alkaen. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Kokous on avoin kaikille jäsenille ja muillekin keskustan toiminnasta kiinnostuneille. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. 47 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Ylöjärvi. tarjoilujen järjestämiseksi viestillä satakunta@keskusta. Syyskokous etä/ hybridinä pe 10.11. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. klo 15.00 mennessä: https://link.webropol. klo 10.00 (valtakirjatarkastus 9–10), Karelia AMK auditorio, Tikkarinne 10, Joensuu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi presidentin-, EUja kuntaja aluevaalit. Ilmoittaudu ennakkoon to 9.11. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Syyskokous la 11.11. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Ruokailuja ja kahvituksia varten pyydämme kokoukseen osallistuvia ilmoittautumaan etukäteen uusimaa@keskusta.fi. Pj. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Espoon Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous ti 21.11.23 klo 18.00 Valtuustotalolla, Espoonkatu 5, Espoon. Tmj. Keskustanuorten hallinto-koordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. soini@keskustanuoret.fi. Kahvitarjoilu. Sääntömääräiset asiat. Satakunnan Vesaiset. klo 18 Kunnalan Marja ja Matkailussa (Järventaustantie 159, Sippola). Hämeenlinna. Kokouksessa mukana keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi. mennessä pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Poliittinen katsaus Keskustan vpj, kansanedustaja Markus Lohi. Syyskokous 11.11. klo 12 Partalan koululla, Partalantie 211, Jämsä. Päätetään paikallisyhdistyksen purkamisesta (1. klo 10.00 Espoossa, Suomen luontokeskus Haltialla (os. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan kuntayhdistysmalliin siirtymisestä ja muista ajankohtaisista poliittisista asioista. MSL-Tampereen yleinen kokous, missä esillä sääntömääräiset vuosija syyskokousasiat ti 14.11. Sääntömääräinen syyskokous la 11.11. Syyskokous etä/ hybridinä pe 10.11. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien.. Tapaamme kansanedustaja Hilkka Kempin ja tutustumme eduskuntataloon. Keskustanuorten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin järjestösihteeri Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. klo 11.30–12.30 Lanun aukiolla Lahdessa. Hallitus kokoontuu klo 18 samassa paikassa, käsitellään ajankohtaiset asiat sekä yhdistyksen purkamisen valmistelut. klo 18.30 Kulma-Kahvilassa (Mikonkatu 13). Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Vantaan Keskustan sääntömääräinen syyskokous 28.11. Tarjoilua. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Poliittinen katsaus kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Olga Oinas-Panuma. Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. mennessä. Vesaisten toiminta on lämminhenkistä, matalan kynnyksen toimintaa arjen iloksi ja perheiden parhaaksi, lämpimästi tervetuloa mukaan! Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Lieksa. Myyjiltä peritään 20€:n markkinoimismaksu ja arpavoitto päivän pika-arpajaisiin. klo 17.30 kauppakeskus Tuulosen tiloissa. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila @luottamus.nurmes.fi. Joulumyyjäiset Aitoleivän ravintolassa ja Villen kaupalla, osoitteessa Elotie 9, la 2.12. Sääntömääräiset asiat. Tapaamisessa mukana keskustan aluevaltuustoryhmän jäseniä. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. klo 20.00. Keskustan Yppärin paikallisyhdistyksen syyskokous Antti ja Kaisa Tornbergillä pe 10.11. Sitovat ilmoittautumiset 16.11. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustan Päijät-Hämeen aluevaltuustoryhmän kuntatapaaminen ke 22.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten henkilövalintojen lisäksi valmistautumista presidentinvaaleihin ja Europarlamenttivaaleihin sekä muita ajankohtaisia asioita. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Yppäri. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Puolueen edustajana puoluesihteeri Antti Siika-aho. Helsingissä olisimme klo 10.30 eteenpäin. Vantaa. Kokoustilat 1 ja 2. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat. Omakustanteiset kahvit ja lounas. Olli Rehn -tuotteita myynnissä. Mukana tilaisuudessa myös kansanedustaja Antti Kaikkonen. Sääntömääräinen syyskokous pe 17.11. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. klo 18 alkaen Pancho Villa Valkeakoski, Kauppatori 9, 37600 Valkeakoski. mennessä kokouslinkin lähettämistä varten minna.siira@keskusta.fi tai wa-viestillä 050 388 0015. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö järjestää pe 8.12. Syyskokous ke 15.11. klo 18.00 Kärkölässä kunnantalolla, Virkatie 1. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 405 7742, elina.suni@keskusta.fi. Poliittista keskustelua alustamassa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä oma kansanedustajamme, ek-ryhmän vpj Eeva Kalli. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. 0405890355/Minna tai sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi. Ilmoittautuminen piiritoimistoihin Etelä-Häme ja Päijät-Häme. lisätiedot Facebook: Pirkanmaan Vesaiset. Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokous la 18.11. Hirvelä. klo 19. Aloitetaan kahvin merkeissä klo 17.30. Pyydämme moittautumaan sähköpostilla sihteerille: helena. Espoo. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. klo 16.30 alkaen Lieksan Retkiaitalla, Pielisentie 33. Keskustanaiset: Pj. klo 18.00 Hartolan kunnantalo, Kuninkaantie 16. Hirvelän KN syyskokous ma 20.11. Kokoukseen tuo havaintoja ajankohtaisesta politiikasta entinen puhemies Matti Vanhanen. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. mennessä p. Ilmoittautuminen ja lisätietoa 26.11 asti Keijo Penttilä, puh. Nuuksiontie 84, Espoo). klo 17.30 Tampereen Suomalaisella Klubilla, os. 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Syyskokous la 1.11. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. com/s/pirsyys. klo 10.00 Valkeakosken Ammattiopistolla, Vanhankyläntie 2, Valkeakoski. salmi@keskusta.fi. Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi myös valmistautumista vuoden 2024 EU-vaaleihin sekä valmistautumista aluevaaleihin. Kunnallisjärjestön syyskokous maanantaina 13.11. Kahvitarjoilu. eduskuntavierailun. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Keskusta-nuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. klo 10–14. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna.tenhunen@keskustanuoret.fi. Piiri. 7.11. klo 16.00 Kannuksen Rauhalassa (Metsolantie 2, Kannus). Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. klo 10 Karvia-talossa, Tyyni Tuulion katu 12, Karvia. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Syyskokous pe 17.11. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. klo 18.00. Ylöjärven keskustanaiset. Pori. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Etäosallistumismahdollisuus. Keskustanuorten Pirkanmaan Piiri ry. Ilmoittautuminen klo 9–11.30 ja aluekokoukset klo 10.00. 10.11.2023 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi
Minä vuonna eduskuntatalo valmistui, 1921, 1931 vai 1941. 3. 9–13) viimeistään 15.11.2023 mennessä. Ennen useimmista talouksista löytyi komuutti, eli mikä. Minkä maalainen on tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja Jon Fosse. Mitä liputuspäivää vietetään 20. SUOMENMAAN KUUKAUSILEHDEN JULKAISEMINEN PÄÄTTYY Suomenmaan viimeinen kuukausilehti ilmestyy joulukuussa 2023. Kuka Suomen presidenteistä oli ensimmäinen, joka valittiin virkaan suoralla kansanvaalilla. Mihin kolmeen eri muotoon valta jakaantuu Montesquieun opin mukaan. Su om en m aa n ark isto 1. Ystävällisin terveisin, Juha Määttä, päätoimittaja. 6. marraskuuta. 7. Mikäli haluatte hyvityksen tilausmaksusta, ottakaa yhteyttä Suomenmaan asiakaspalveluun joko sähköpostitse asiakaspalvelu@suomenmaa.fi tai puhelimitse 044 7778 710 (ark. Vas tau kse t: 1) Mar tti Aht isa ari, 2) pes uka app i, 3) Las ten oik euk sie n päi vää , 4) nel jä, 5) lyi jy, 6) Mik ko Alk io, 7) toi mee npa no, lai nsä ädä ntö ja tuo mio val taa n, 8) 193 1, 9) nor jal ain en ja 10) Los Ang ele sis sa. Montako puoluetta istuu nykyisessä hallituksessa. Minkä alkuaineen kemiallinen merkki on Pb. 4. Kuka heistä ei ole toiminut keskustan puoluesihteerinä, Eero Lankia, Mikko Alkio vai Eija Tikka. 9. 10. 2. Missä kaupungissa järjestetään vuoden 2028 kesäolympialaiset. 5. 8. Osalla tilaajista jää saamatta tilausjaksoon kuuluvia lehtiä. 48 10.11.2023 5 1 9 3 5 8 2 1 3 4 1 1 3 8 5 2 9 6 6 8 1 5 7 4 2 7 6 9 9 7 8 8 5 1 7 9 6 2 3 4 7 3 4 5 8 2 1 9 6 6 9 2 3 4 1 7 5 8 1 7 9 4 2 3 8 6 5 2 8 5 9 6 7 3 4 1 3 4 6 8 1 5 9 2 7 4 2 8 1 5 9 6 7 3 5 6 7 2 3 8 4 1 9 9 1 3 6 7 4 5 8 2 2 4 3 8 8 6 6 5 1 7 8 3 5 2 5 9 4 5 6 8 9 2 9 1 3 2 1 1 6 2 4 3 5 7 8 9 8 5 3 9 6 7 4 2 1 7 9 4 1 2 8 6 3 5 9 1 7 8 4 6 2 5 3 4 3 8 5 7 2 9 1 6 6 2 5 3 9 1 8 4 7 5 4 1 6 8 9 3 7 2 2 8 9 7 5 3 1 6 4 3 7 6 2 1 4 5 9 8 5 1 9 3 5 8 2 1 3 4 1 1 3 8 5 2 9 6 6 8 1 5 7 4 2 7 6 9 9 7 8 8 5 1 7 9 6 2 3 4 7 3 4 5 8 2 1 9 6 6 9 2 3 4 1 7 5 8 1 7 9 4 2 3 8 6 5 2 8 5 9 6 7 3 4 1 3 4 6 8 1 5 9 2 7 4 2 8 1 5 9 6 7 3 5 6 7 2 3 8 4 1 9 9 1 3 6 7 4 5 8 2 2 4 3 8 8 6 6 5 1 7 8 3 5 2 5 9 4 5 6 8 9 2 9 1 3 2 1 1 6 2 4 3 5 7 8 9 8 5 3 9 6 7 4 2 1 7 9 4 1 2 8 6 3 5 9 1 7 8 4 6 2 5 3 4 3 8 5 7 2 9 1 6 6 2 5 3 9 1 8 4 7 5 4 1 6 8 9 3 7 2 2 8 9 7 5 3 1 6 4 3 7 6 2 1 4 5 9 8 Tietotesti Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset vuonna 1952, mutta missä järjestetään ensi vuoden kesäolympialaiset
10.11.2023 49 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Ratkaisut on tehty ja niillä mennään. Mutta sen tulee tapahtua omilla ehdoillamme, omalta aateperustaltamme. On hyvä, että istuvista mepeistämme toinen on jatkamassa. Joku voi sanoa, ettei ole sopivaa kannattaa ehdokasta sillä perusteella, että hän ei ole joku muu. On käyty keskustelua, olisiko keskustan pitänyt järjestää jäsenvaali omasta ehdokkaastaan tai että onko kansanliike oikea tapa asettaa ehdokas. Eduskuntaryhmästä ja etenkin entisten ministereiden joukosta olisi useammankin henkilön lähdettävä vaaleihin. Ensi vuoden alkupuoliskolla käydään kahdet vaalit, joissa menestymällä myös keskusta voi saada myönteistä virettä jatkoon. Molemmilla on pitkä poliittinen kokemus, jota ei kannata vähätellä, mutta ovatko he ja heidän taustaryhmänsä niitä, joihin Suomen kansan suuri enemmistö haluaa samastua. Ennen meillä oli leveä kärki, ja esimerkiksi Mauri Pekkarisen, Seppo Kääriäisen ja Sirkka-Liisa Anttilan kaltaiset poliitikot olivat hyvin tunnettuja ja arvostettuja muuallakin kuin omissa vaalipiireissään. Ensi vuoden vaaleja kohti Janne Kaisanlahti vieraskolumni. Yksin niillä puolueen kannatus tuskin vakiintuu entiselle tasolleen, mutta hyvin onnistuneet vaalit auttavat meitä vaalivoittojen tielle jatkossakin. Monipuolinen ja iskukykyinen ehdokaslista antaa hyvän pohjan valtakunnallisiin vaaleihin, joissa onnistuminen olisi meille todella kaivattu piristysruiske. Näitä aikoja kaipaan. Listan pitää näyttää siltä, että keskusta on nyt tosissaan. Perusteltuja näkemyksiä on monenlaisia, mutta sen keskustelun aika ei ole nyt. Mitä isänmaalle tarkoittaa, jos meillä ei ole vahvaa keskustaa. Jotka ovat paljon kansanliikkeeltä saaneet, ovat velvollisia sille nyt myös antamaan. Ei siten, että alamme kieriä tuhkassa vastustajiemme meistä esittämien arvioiden ja heidän syöttöjensä perusteella. Toivottavasti kampanjan vastuuhenkilöt tämän huomioivat. Luulen, että tässä maltillisten, ”tolkun ihmisten” äänestäjäjoukossa Olli Rehnillä piilee valtava kannattajapotentiaali. EU-vaalit ovat myös mahdollisuus tuoda keskustavaikuttajia valtakunnallisesti tutuksi. Monissa arvioissa kärkiehdokkaiksi on nostettu kokoomuslainen Alexander Stubb ja vihreä Pekka Haavisto. HALUAN tehdä vain yhden huomion presidentinvaaleihin liittyen. 50 10.11.2023 KESKUSTAN gallupkannatus on jämähtänyt kymmenen prosentin tuntumaan. Hirveintä siinä on se, että moni meistä alkaa tottua tähän ”uuteen normaaliin”. PRESIDENTINVAALIEN jälkeen vuorossa ovat EU-vaalit. Sen lähivuodet tulevat näyttämään. Kansanliikkeemme tarvitsee syvällistä itsetutkiskelua, virheiden tunnustamista ja kasvojen pesua. Luulen, että on paljon sellaisia suomalaisia, jotka vierastavat kumpaakin ”kärkiehdokasta”. Keskustan menestyminen edellyttää ykköskaartin ehdokkaita. Lisäksi olisi hienoa, jos saamme listalle puoluepolitiikan ulkopuolelta, mutta keskustan perusarvot jakavia henkilöitä esimerkiksi tieteen, kulttuurin ja liike-elämän parista. Mutta Kyösti Kalliokin valittiin 1937 presidentiksi myös ja juurikin siksi, että hän ei ollut Ståhlberg eikä Svinhufvud. Kerttu Saalastin sanoin: ”Vaalit ovat aina edessäpäin! Siinä on poliittiselle järjestölle arvokas työnkannustin.” Kirjoittaja on lappilainen lakimies, kirkolliskokousedustaja ja keskusta-aktiivi. Ei se tietysti tärkein peruste voi ollakaan
Valvonta jää heille, kirkasotsainen ja sinisilmäinen ajatus on, että ruokalähetti tarkistaa tilaajan humalatilan ja anniskeluiän. Mutta nuoriso; sietääpä varoa moista! Jari Nenonen Teineille juhlat Pakina Katsonpa kauas, omaan teini-ikääni.. Kuusi lonkeroa ja likoille kuusi sidukkaa ja hämäyksen vuoksi peruspitsa. Se toimi, kun pokka piti. Millä lähetti toteaa humalatilan. Tietääkö hän, miltä oikeiden henkkareiden tulisi näyttää. Eihän me koko pulloa, vaan kolmen kimppa, osuus maksoi 4,30 ja päärynälimsa lantringiksi siihen päälle. Teinit saavat kaljansa helposti. Tai no, osuutta kohti viisi tuntia. Oltiin muka miehiä. Onhan sellaista palvelua aina ollut. On nimittäin sellaista, että ruokalähetit kuljettaisivat alkoholijuomat siinä missä pitsatkin. Piti nimittäin keskioluen vapautuessa olla naapurikoulun teinikortiksi väitetty lämiskä, jossa oli kuvani ja väärennetty leima ja väärennetty rehtorin allekirjoitus, totta kai nimen selvennyksellä. 10.11.2023 51 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 777 8710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Katsonpa kauas, omaan teini-ikääni. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 TOIMITTAJAT HENNA LAMMI 045 6307 072 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 NYKYHALLITUS on kovin markkinahenkinen. Pieni hintavertailu sallittakoon; huoltoaseman kesäbensapojan, rohkenen kutsua letkuapinaksi, kun olen itse ollut, päiväpalkka oli seitsemän markkaa. Lähtökohtaisesti menee pieleen. Meilläkin oli hakumies, 12 markkaa 90 penniä maksavan Kossupullon sai kaupan hintaan. Alkaako huonosti suomea osaava maahanmuuttaja perillä riidellä jo pikkukännissä notkuvien räkänokkien kanssa. EHKÄ olen hieman kateellinenkin. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Nyt ei saisi väkiviinaa, mutta ruokakaupan kaljat, lonkerot ja siiderit nyt ensi alkuun. Ikääni oli puolella vuodella liioiteltu. Toki yrittämistä täytyy tukea, mutta vähän voisi harkita. ATK-laitteella teini tekee vaikka poliisikortin. Liksa on huono, kaikki keikat otetaan. Sosiaalija terveysministeriö (sic!) valmistelee alkoholituotteiden kotiinkuljetusta. Edistystä on tapahtunut, viinapullon saa yhden tunnin nettopalkalla, hyväosaiset jalojakin juomia. Naapurikaupunginosan kaupasta sai sillä paperilla ostaa, baareissa se kelpasi. Laittaako lähetti tiukan stopin ja missaa tämänkin keikan. Soitto oikeaan numeroon, ja trokarin Lada on Kossun kanssa pihassa. Hui hai! Mennäänpä hetkeksi ruokalähetin nahkoihin. Tulee tilaus muutaman kilometrin päähän. Kossupullon eteen sai tehdä melkein kaksi työpäivää. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. KAAVAILUT vetävät vertoja taksiuudistukselle ja miksei sotellekin. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi
115-vuotinen historia Pysy ajan tasalla siitä, mitä keskustassa ja politiikassa tapahtuu! Suomenmaa tarjoaa joka päivä kiinnostavan uutispaketin meiltä ja maailmalta. Voit lukea Suomenmaata kännykältä, tabletilta ja pöytäkoneelta osoitteessa www.suomenmaa.fi.. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Joulukuun lehdessä: Viimeinen Suomenmaa ilmestyy 8.12.2023 Suomenmaa perustettiin vuonna 1908 nimellä Maakansa. Ensi kuussa printtilehti ilmestyy viimeisen kerran