Suomenmaa 10.2.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vastaväittäjät. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Somevihan määrä löi kaikki ennätykset Kirjat Maltti oli valttia kylmän sodan päättyessä Vihreällä keskitiellä Antti Kurvinen myöntää, että tässä hallituksessa askel on välillä livennyt ja käpy palanut Ratkaiseeko maahanmuutto työvoimapulan
18 10.2. 2023. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Arvo ruoantuotannolle Kojon tilalla maataloustyö on koko perheen elämäntapa s
44 Henkilö Ryhmänjohtajana Juha Pylväs ei lukenut etelän mediaa s. Eeva Kalli s. 43. Miten asiantuntijat arvioivat keskustan asumislinjauksia. 28 Henkilö Eteenpäin, sanoo keskusta Annika Saarikko valoi vaaliristeilyllä puolueväkeen kisahenkeä s. 30 Ilmiöt Siiri Ruokola on menettänyt sydämensä politiikalle s. s. 24 Yhteistyöhön pitää pystyä vaalituloksen pohjalta, sillä ehdottomuus vie Suomen umpikujaan
YLEISPUOLUEEN aseman saavuttaminen on hankalaa, jos puolue ei pysty aidosti pitämään kattoa korkealla ja seiniä leveällä. Onnistunut ehdokasasettelu yhdessä hyvän vaalityön kanssa luo hyvän pohjan vaalityölle kaikissa vaalipiireissä. Sen tietävät kaikki. Saman tempun toistaminen eduskuntavaaleissa on täysin mahdollista. Äärilaitoja kosiskelevassa ilmapiirissä tätä periaatetta ei kannata unohtaa. Puolueen into vaalityötä kohtaan on vain kasvanut valtavan julkisen ryöpytyksen seurauksena. Jos keskusta osaa jonkun asian hyvin, se on vaalityö. Sisäistä keskustelua ei kannata padota. Tästä huolimatta linjaerot ovat pulpahtaneet pintaan vain harvoin. Tämä ei ole jäänyt viime viikkojen aikana kenellekään epäselväksi. Äänestäjät ovat antaneet ennenkin vahvan tuen tolkun ihmisille. Tähän kuuluu muiden mielipiteiden arvostaminen ja kunnioittaminen. Hyvä kysymys kuuluu, miksi. Keskustan kannattaa pitää kiinni omista vahvuuksistaan. Puolueella on tästä vahvaa näyttöä kaksista edellisistä vaaleista. Erilaisten mielipiteiden sietäminen on taitolaji. Muiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä on helppo osoittaa virheitä. JOS JOSSAKIN asiassa keskusta voi ottaa oppia muista puolueista, se on puolueen sisäinen keskustelukulttuuri. Ei vaikka kannattajien näkemyserot ovat niissä usein jopa suuremmat kuin keskustan sisällä. Viime vaalien kokemukset eivät puolueen kannattajien uskoa ainakaan vähennä. Keskusta menestyi kuntaja aluevaaleissa selvästi paremmin, mitä vaalien alla julkaistut gallupit povasivat. Ne ovat asioita, jotka ovat olleet äänestäjien silmissä keskustan vahvuus. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 10.2.2023 K eskusta lähtee vajaan kahden kuukauden kuluttua pidettäviin vaaleihin taisteluasenteella. Tähän kannattaa luottaa myös näissä vaaleissa. Kuluvalla vaalikaudella puolueväki on käyttänyt aivan liikaa energiaa keskinäiseen riitelyyn. Paljon vaikeampaa on esittää rakentavia vaihtoehtoja ja hakea poliittisia kompromisseja. Helppoa se ei ole. Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n Jos keskusta osaa jonkun asian hyvin, se on vaalityö. Mitä enemmän puoluetta on moukaroitu, sitä tiiviimmin keskustaväki on asettunut omiensa tueksi. Ajatus, että keskusta jättäisi vapaaehtoisesti eduskuntavaalit väliin ja keskittyisi nuolemaan omia haavojaan, on täysin tuulesta temmattu. Kilpailevissa puolueissa ei ole ollut havaittavissa samanlaista parranpärinää – ei ainakaan samassa mittakaavassa. Näitä kiistoja on puitu usein myös julkisuudessa. Ristiriitojen ja kriittisten mielipiteiden esittäminen ei voi kuitenkaan olla päätarkoitus. Kokoomus on tästä hyvä esimerkki. Tulevaisuuden Suomea on paljon helpompi rakentaa keskustalaisella otteella. Puolueen konservatiivija liberaalisiiven välinen ero on huomattavasti suurempi kuin keskustalla
Ei ihme, että Suomenmaan verkkosivuilla Erdoganin suoltamat syyttelyt ja raivonpuuskat ovat kuukaudesta toiseen luetuimpien uutisaiheiden joukossa. ERDOGAN ei koe tunnontuskia viivyttäessään Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointeja. Päinvastoin, liberaalien demokratioiden höykyttäminen on täydellistä kansankiihoketta nationalistiselle ja konservatiiviselle kotiyleisölle. Strategisesti tärkeä Nato-maa kiinnostaa myös suomalaisia enemmän kuin koskaan. Silti Nato-hakemukset eivät ole pidemmän päälle vain Suomen, Ruotsin ja muiden liittolaisten päänvaiva. Itseluottamuksensa löytänyt Turkki ei koe enää olevansa Euroopan periferiassa vaan tapahtumien polttopisteessä. Vaalit eivät ole olleet reiluja, kuten eivät ole tälläkään kertaa. Laukkaava inflaatio kurjistaa kansaa, mutta presidentti pitää kiinni omalaatuisesta talousteoriastaan, jossa korkojen nostaminen on “kaiken pahan äiti”. Finanssikatastrofista huolimatta kannatuskyselyt povaavat Erdoganille jatkokautta, sillä varteenotettava vastustaja uupuu. Niinpä Suomi ja Ruotsi ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa ne selittävät näkemyksiään Erdoganille, jota mallidemokratioiden ylevät periaatteet eivät voisi vähempää kiinnostaa. Ei luota oikeastaan kehenkään. Sotilasvallankaappausten ja muun turbulenssin keskellä köyhästä agraagiyhteiskunnasta on tullut alueellinen mahti, joka päihittää väkiluvussa kaikki Euroopan maat. Viimeiset 20 vuotta ovat osoittaneet, että tarkkasilmäiset jenkit olivat oikeilla jäljillä. NYT Erdoganin häikäilemättömyyden oheiskärsijöinä ovat Suomi ja Ruotsi, jotka on istutettu kiusallisesti Naton odotushuoneeseen. Näin amerikkalaisdiplomaatit kuvailivat Recep Tayyip Erdogania, kun hän oli Turkin tuore pääministeri. Mitä kovemman metelin Erdogan ratifioinneista nostaa, sitä vaikeampi hänen on lopulta kovista puheistaan peruuttaa. Pelkää kuollakseen vallankahvasta lipeämistä. Kun Koraani palaa Tukholmassa, Erdogan ei jätä tilaisuutta käyttämättä. Ankara väittää, etteivät hakijamaat ole vastanneet riittävällä tavalla etenkään terrorismihuoliin. Voittaakseen hänen on saatava liikkeelle länsivastaiset ja uskonnolliset kansanjoukot. Hänen kuuluisa lausahduksensa kuuluu: “Demokratia on kuin juna. 5 KARISMAATTINEN kansanmies, jolla on katutappelijan vaisto. Silti Turkkia on voinut hyvällä tahdolla pitää demokratiana. Nyt luisu diktatuuriin on todellinen uhka, sillä Erdogan ei jätä käyttämättä yhtäkään temppua itsevaltiaan pelikirjasta. Erdogan kaappasi Nato-prosessin SANTERI LAMPI Toimittajalta. ERDOGANIN purkaukset eivät kumpua voimantunnosta – vaan siitä, että hän on tulevissa vaaleissa haavoittuvaisempi kuin koskaan. Meidän pitää jäädä pois, kun saavumme haluamallemme asemalle.” Parhaat päivänsä nähneelle, vainoharhaiselle presidentille tämä pysäkki voi hyvinkin tulla vastaan vaali-iltana. Uskoo Jumalaan, mutta ei kuitenkaan jätä kohtaloaan tämän käsiin. OTTOMAANI-IMPERIUMIN raunioille perustettu Turkin tasavalta täyttää lokakuussa sata vuotta. Sen sijaan presidentti etsii kuumeisesti valttikortteja toukokuussa siintäviin presidentinja parlamenttivaaleihin. HURJANA kampanjoijana tunnettu Erdogan on kutsunut turkkilaiset säännöllisesti vaaliuurnille. Erdoganin johtama parlamentin valtapuolue saattaa kuitenkin jäädä opposition jalkoihin
Hävittäjäavun antaminen ei näytä kuitenkaan ainakaan panssarivaunujen lähettämistä helpommalta. Kaikkonen palaa puolustusministeriksi maaliskuussa Ro nn y H art m an n / AF P / Le hti ku va Liittokansleri Olaf Scholz puhui Leopard 2 -panssarin edessä sotaharjoituksissa Pohjois-Saksassa lokakuussa.. PARIN SADAN tankin Leopard-kalustolla operoiva Suomi on mukana manööverissä, mutta puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) mukaan Venäjän rajamaana Suomen panos ei voi olla kovin suuri. Venäjän ilmavoimat on vältellyt Ukrainan ilmapuolustusta ja operoinut enimmäkseen omalta alueeltaan. Muiden maiden panostuksella kokonaismäärän on ennakoitu nousevan noin 130–140 vaunuun, jolla on jo sotilaallista merkitystä. Hintalappu on karmaiseva. Erityisen kummallista se on siksi, että luvut Ison-Britannian osalta on laskettu. UKRAINASSA päätös länsimaisesta panssariavusta on otettu kiitollisuudella vastaan, mutta toivelistalla on paljon muutakin, kuten lentokalustoa ja pitkän kantaman ohjuksia. Saksa on luvannut lähettää Ukrainaan vain 14 vaunua eli komppanian verran. Panssariapua Ukrainaan H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Riikka Purra Iltalehden Suoraan asiaan -ohjelmassa Tämä [Suomen ero Euroopan unionista] on edelleenkin meidän pitkän tähtäimen strateginen tavoitteemme. Alexander Stubb Twitterissä Mikko Kärnä Twitterissä Suomen EU-erolla flirttailu on edesvastuutonta niin turvallisuuskuin talouspoliittisestikin. Tämä ei ole oikea aika uhrata kansallista turvallisuutta vaalipopulismin alttarilla. 6 Ajassa Sanottua 10.2.2023 PEKKA POHJOLAINEN UKRAINALLE annettava aseapu otti uuden askeleen, kun Saksa viimein salli Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämisen itselleen ja muille. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ehti jo todeta lehdistötilaisuudessa, ettei hän kannata F-16-hävittäjien toimittamista Ukrainalle. Yhtenä vaihtoehtona esiin ovat nousseet amerikkalaisvalmisteiset F-16 -hävittäjät. Julkisuudessa on spekuloitu korkeintaan muutaman tankin lähettämisellä, mutta Suomen panostus voi liittyä huoltoon tai koulutukseenkin. Länsimaisten tankkien rintamalle toimittamisen on odotettu vievän kuukausia miehistöjen kouluttamisen ja huoltojärjestelmien rakentamisen vuoksi. Asiassa jahkailleen Saksan päätöstä edelsivät Ukrainan voimakkaat vetoomukset, Puolan vahva painostus ja Britannian ja Yhdysvaltojen päätökset lähettää omia tankkejaan Ukrainaan. Perinteisellä ilmasodankäynnillä ei myöskään näytä olleen Ukrainan sodassa erityisen suurta roolia. Luulisi, että Brexit-katastrofi olisi jarru vastuuttomuudelle, mutta selvästi ei. Taistelupanssarivaunujen on arvioitu olevan avuksi niin Venäjän uuden mahdollisen suurhyökkäyksen torjumisessa kuin miehitettyjen alueiden takaisin valtaamisessakin. Meillä on sota Euroopassa ja 1 340 kilometrin raja Venäjän kanssa
HETI talousavun kaaduttua eläinpuisto ilmoitti käynnistävänsä pandakaksikon palauttamisen Kiinaan. Münchenin turvallisuuskonferenssi 20.2. Mietinnön Nato-ratifiointilaista laatii ulkoasiainvaliokunta, joka arvioi myös valittavaa menettelytapaa. Pelkästään pandojen järsimän bambun on kerrottu maksavan eläintarhalle yli 200 000 euroa vuodessa. Eduskuntavaalien ehdokashakemukset jätettävä vaalipiirilautakunnille 24.2. Maria Ohisalo Twitterissä Pitkän ajan tavoite erota EU:sta on vaalitäky niille kannattajille, jotka ajavat eroa. Eduskunnan istuntokausi päättyy EU on tärkeä talouspoliittisesti, liikkuvuuden kannalta ja arvoyhteisönä, ja valtavan iso ulkoja turvallisuuspoliittinen selkänoja. Sittemmin maailmanpolitiikan kuviot ovat muuttuneet ja Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin vuoden 1972 Kiinan-vierailusta nykymuodossaan alkaneen ”pandadiplomatian” aika saattaa olla ohi. Pandoja palauttaneita tai palauttamista yrittäviä eläintarhoja maailmalla on muitakin, eikä asiasta ainakaan alustavissa arvioissa ole ennakoitu isoa diplomaattista ongelmaa Kiinan kanssa. Eduskunnassa tällä vaalikaudella käsiteltävien mietintöjen pöydällepano 21.2. Keskustan K-Studiossa koulutuspoliittinen keskustelu 17.–19.2. Vaalitaktiikkaa siis. Digija väestötietovirasto vahvistaa, missä kunnassa kukin on äänioikeutettu 10.2. Myös koronakriisi iski talouteen pahoin. Jos Turkki päättäisi ratifioida pelkästään Suomen hakemuksen, kyseessä olisi kuitenkin uusi tilanne. Suomen eduskuntavaalit pidetään 2. huhtikuuta ja Turkin vaalit toukokuussa. Eduskunnassa välikysymysäänestykset julkisen talouden velkaantumisesta 13.2. Kylmäävä ajatus, että Suomi olisi Venäjän kyljessä yksin. Lisäbudjetin pohjiin tuli virkamiesesityksenä viiden miljoonan tuki, joka hallituksen neuvotteluissa täsmentyi kolmeen miljoonaan. 7 Ajassa Sanottua 10.2.2023 Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va Pandahuuman tyly loppu PEKKA POHJOLAINEN MARININ hallituksen viimeisten isojen rahapäätösten yhteydessä yksi asia nousi julkisuudessa yli muiden: Ähtärin pandojen, Lumin ja Pyryn, kohtalo. Joka tapauksessa ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että Natopäätöksen teko saattaa jäädä seuraavalle eduskunnalle. Ähtärin eläinpuisto havitteli aikanaan pandoja vetonaulakseen vuosia, ja ne saatiin Ähtäriin tammikuussa 2018 kovien odotusten ja innostuksen kera 15 vuoden sopimuksella. Media kiinnostui ja keitti aiheesta poliittisen sopan, jonka hämmentämistä hetken katseltuaan maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) vihelsi pelin poikki ja poisti esitetyt rahat. Jos PS ilmoittaisi suoraan, ettei se aja eroa, jäävät äänet saamatta. Päänvaivaa Nato-laista Antti Lindtman Twitterissä Mikä olisi ollut Suomen asema viime vuosina, Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen, jos PS:n haave olisi totta ja olisimme EU:n ulkopuolella. Nato-lain käsittelyn lähtökohtana on eduskunnassa ollut, että se hyväksyttäisiin vasta kun puuttuvat ratifioinnit Turkista ja Unkarista on saatu. Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnassa ei ole ollut tapana säätää pöytälaatikkoon lakeja, joiden käyttöönotosta aivan muut tahot päättäisivät. Kalenteri 10.2. Kysymystä on pyöritelty viime aikoina myös eduskunnassa Turkin vihjailtua, että Suomen erillinen ratifiointi saattaisi olla mahdollista tietyin edellytyksin. Ähtärin eläinpuiston talousvaikeudet ovat olleet pitkään tiedossa ja silloin tällöin uutisotsikoissakin. Valtiovarainministerit koolla euroryhmän kokouksessa Brysselissä 16.2. Olisimme yksin paljaana, kun idästä puhaltaa kylmä tuuli.. Eduskuntavaalien ehdokasasettelun vahvistaminen vaalipiirilautakunnissa 3.3. Vanhasen mukaan asiaan otetaan kantaa sitten, jos näin tapahtuu, eikä tilannetta lähdetä ennakoimaan. Vuosi Ukrainan sodan alkamisesta, eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta 2.3. Jari Lindstörm Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN MITÄ seuraa, jos Turkki ratifioi pelkästään Suomen Nato-paperit ja jättää Ruotsin yhä odotushuoneeseen
Lakia koskevan mietinnön pitää ehtiä eduskunnan suureen saliin viimeistään 20. Lisäksi käyttöön tulee määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Henkilöstön kannalta valiokunta piti tärkeänä sitä, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa. Liikenneja viestintävaliokunta katsoi mietinnössään, että paikallislehdillä on kuitenkin edessään mediamurros, kun kiinteät jakelupäivät poistuvat ja posti voi vaihtaa jakelupäiviä. Myöskään yleispalvelujakelukirjeiden eli postimerkillä varustettujen kirjeiden kulkunopeus ei muutu. VALIOKUNTAKÄSITTELYSSÄ jouduttiin pohtimaan paljon muun muassa viranomaiskirjeiden kulkua kansalaisten oikeusturvaan liittyvistä syistä. 8 10.2.2023 Ra is a Ky l lik ki Ra n ta P et ra Pö yliö M i kk o S t ig / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN SOPU LISÄBUDJETISTA. Tilanteeseen yritetään sopeutua vuoropäiväjakelulla, jossa päiväposti jaetaan samalla postinumeroalueella vuoroviikoin eri päivinä. Eduskunta hyväksyi lain yhteydessä lausuman, jolla valtioneuvostolta edellytetään tarkkaa seurantaa postinjakelun kulkunopeudesta ja tarvittaessa puuttumista asiaan. ERIPURA NIMITYKSESTÄ. Sen suurin menoerä on reilun miljardin potti valtionvelan korkomenoihin. Myös arvokirjepalvelujen, muun muassa kirjatun kirjeen tai saantitodistuskirjeen kulkunopeudet ja palvelulupaukset toteutuvat uusilla vuoropäiväalueilla. Paperipostia enää riitä jaettavaksi päiväjakeluun kannattavasti jokaisena arkipäivänä. PEKKA POHJOLAINEN POSTINJAKELUSSA siirrytään viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta kolmipäiväiseen. Em m i Ko rh on en / Le hti ku va Uusi postilaki muuttaa postinjakelun syklin. helmikuuta. Valtioneuvoston kanslian valmistelema virka pääministerin uudelle turvallisuuspoliittiselle neuvonantajalle on kovassa vastatuulessa. Lopputuloksena viljelijät saavat 95 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueet yhteensä 500 miljoonaa euroa. Valiokunnassa päädyttiin siihen, että jo nykylaki sisältää virkavastuun tiedoksiannoissa, ja uudessa laissa on kyse pelkästä lainsäädännön selkiyttämisestä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan uusi vammaispalvelulaki pyritään saamaan hyväksytyksi vielä tällä vaalikaudella. Eduskunta hyväksyikin lain saatteeksi ponnen, jolla valtioneuvosto velvoitetaan valmistelemaan lain paikallislehtien mediatuesta. Kovimmat poliittiset väännöt käytiin hyvinvointialueiden ja maatalouden rahoituksesta. Yleispalvelun tarjoaja on velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräilyja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa asiasta verkkosivuillaan. Eduskunta hyväksyi tammikuussa uuden postilain, jolla yritetään turvata postinjakelu harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa. Yhdellä viikolla jakopäiviä ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai, sitä seuraavalla viikolla tiistai ja torstai. Uudistuksen taustalla on perinteisen paperisen postin volyymin merkittävä väheneminen. Sosiaalija terveysvaliokunta on nyt tehnyt lakiin perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan neuvonantajan nimitystä saatetaan lykätä, jotta uusi pääministeri voi arvioida sen tarvetta. Liikenneja viestintävaliokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäivämalli ei aiheuta viiveitä postinjakeluun, vaan ainoastaan jakelun rytmitys muuttuu. VAMMAISPALVELULAKI ETENEE. Ehdotus on saanut kritiikkiä tasavallan presidentin kansliasta, pääesikunnasta ja eri ministeriöistä. Hallituspuolueet pääsivät pitkien neuvottelujen jälkeen sopuun vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista
Sen sai kokea politiikan konkari Seppo Kääriäinen toimiessaan nuorempana ministerin sihteerinä.. Hän oli vähän aikaa hiljaa, mutta vastasi sitten: “Kiitos kattavasta infosta, mutta minä en ymmärrä lannoitepuolesta kovin paljoa, terästeollisuudesta sitäkin enemmän. Vuorineuvos Helge Haavistoa tilanne ei haitannut, hänhän sai mielenkiintoista tietoa Soklin hankkeesta. 10.2.2023 9 KORONAN ja sodan myötä EU:n jäsenmaat saivat tolkuttomasti lupia valtiontukien maksamiseen omille yrityksilleen. Nämä alat ovat strategisesti juuri niitä, joita on syytä tukea. Jo nyt elvytysohjelmassa ja EU:n budjetissa on yhteensä yli 500 miljardia euroa sellaista rahaa, jota jäsenvaltiot voivat käyttää puheena olevien alojen yritysten tukemiseen ja kehittämiseen. Hallituksessa käytiin neuvotteluja Soklin kaivoksen avaamisesta. Haloo, onko Haavisto. Hyvää esityksessä on se, että oikeutta yrityksille maksettaviin valtiontukiin edes vähän rajoitetaan. Suorastaan mielikuvituksellinen on esityksen kohta, jossa luvataan korkeampia tukia silloin, jos joku kilpaileva maa lupaa yli meidän poikkeuslupiemme tilanteessa, jossa tarjouskilpailu pitäisi voittaa. Nyt komissio yrittää paimentaa valtiontukia paremmin. En hoksannut tarkistaa etunimeä. Olin pääministeri Miettusen sihteerinä. Komissio aikoo kuitenkin esittää uutta, jäsenmaiden yhteisvastuuseen perustuvaa suvereniteettirahastoa, joka rahoitettaisiin tai taattaisiin jäsenmaiden piikkiin ja jota sitten Brysselistä hoidettaisiin. Saksa sai luvan omille 365 miljardin, Ranska 162 miljardin ja Suomi 18 miljardin euron valtiontuille. JA HAAVISTO soitti. Energiasektori, tuulija aurinkovoima, akut, kriittiset malmit ja mineraalit, hiilen talteenotto ja puolijohdeteollisuus ovat tästä esimerkkejä. Olen Helge Haavisto, Rautaruukin toimitusjohtaja.” Olin siis soittanut väärälle Haavistolle. Lisäksi EIB:llä on kymmenien miljardien eurojen luototusmahdollisuudet. Samalla se esittää vielä nykyisiäkin suuremmat valtiontuet mahdollisiksi silloin, kun niillä tuetaan strategisesti tärkeitä, vihreän siirtymän vauhdittamiseen liittyviä teollisia hankkeita. Silloin oli vain yksi sihteeri, nykyisin puhuttaisiin valtiosihteeristä. Pyysin häneltä, että Haavisto soittaisi minulle takaisin. Nyt Euroopan komissio heräsi vihdoin toimiin EU:n ja teollisuutemme kilpailukyvyn parantamiseksi. Maa lupasi vihreän siirtymän hankkeisiin 369 miljardin euron tuen ja protektionistisen tuen esimerkiksi vain amerikkalaisen auton hankkijoille. Kun EU:ssa järjesteltiin poikkeuksia, USA oli käynnistänyt niin sanotun IRA:n (Inflation Reduction Actin) valmistelun ja toteutuksen. Sitten pyysin Haavistoa iltakouluun. Soitin Haavistolle. Otin puhelun oikealle Haavistolle, ja hän tuli pitämään hallituksen iltakoulun.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. YKSITYISKOHTIA vielä odotellaan. Seppo Kääriäinen M ari a Se pp älä Etunimen tarkistamisella on väliä. Kuinka paljon näillä aloilla tukea eri tilanteissa saa antaa, jää avoimeksi. Tällaista ei tarvita. Sihteeri vastasi. Kerroin aluksi hänelle, että kuinka tärkeä Sokli olisi Lapille ja mitä se mahdollisesti tarkoittaisi lannoiteteollisuudelle ja maataloudelle. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Oikeansuuntainen, mutta riittämätön Täällä Bryssel SAMULI VÄNTTILÄ ”ELETTIIN vuoden 1976 loppua tai 1977 alkua. Puhuin aika pitkästi ja avasin asiaa kattavasti. Pääministeri Miettunen sanoi minulle, että ota yhteys Heikki Haavistoon ja pyydä hänet hallituksen iltakouluun kertomaan, mitä Soklin avaaminen tarkoittaisi kotimaisen lannoitetuotannon näkökulmasta. Hyvää on myös lupaprosessien radikaali helpottaminen ja teollisuuden uudistamista tukevan koulutuksen kohentaminen
SUOMEN TYÖPAIKOISTA EI OLE SAMANLAISTA KILPAILUA KUIN ESIMERKKIMAA KANADASSA, JOTEN VOIKO TÄMÄ TOIMIA. Työmarkkinoiden joustavuus, työhyvinvointi ja elämän laatu ovat osaalueita, joita parantamalla voimme lisätä houkuttelevuutta. PERUSSUOMALAISET ON ESITTÄNYT TYÖN PERÄSSÄ SUOMEEN MUUTTAVILLE 3000 EURON VÄHIMMÄISPALKKARAJAA KUUKAUDESSA. On selvää, että sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava suuntaan, jossa työn vastaanottaminen ja tekeminen on aina joutenoloa kannattavampaa myös taloudellisesti. 4. MITEN PUOLUE RATKAISISI TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN MATALAPALKKA-ALOILLA. EIKÖ TÄRKEINTÄ KUITENKIN OLE, ETTÄ TALOUDELLINEN KOKONAISVAIKUTUS JÄÄ PLUSSAN PUOLELLE. Suomen vetovoimaa investointija työntekoympäristönä on kehitettävä, emmekä saa tyytyä nykytilaan. 3. On kuitenkin selvää, että tarvitsemme myös ulkomaisia osaajia. EIKÖ TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO OLE TÄSSÄ TILANTEESSA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. Nykyisien ongelmien takana ovat osittain järjestelmän kannustinloukut, jolloin ymmärrettävästi ihmiset eivät välttämättä voi tarttua esimerkiksi määräaikaisiin työsuhteisiin. 2. Suomenmaa haastoi sanansa sanomaan työperäistä maahanmuuttoa puolustavan keskustan Joonas Köntän ja sitä kritisoivan perussuomalaisten Riikka Purran. EIKÖ UHKANA OLE, ETTÄ NÄIN SUURI MAAHANTULO KASVATTAA MYÖS SOSIAALITURVAKULUJA MATALAPALKKAALOILLA TYÖSKENTELEVIEN JA NÄIDEN PERHEIDEN MYÖTÄ. Jokaisen terveen suomalaisen on syytä opiskella tai tehdä töitä. EU:n alue on vapaata työssäkäyntialuetta, ja siellä asuu noin 450 miljoonaa ihmistä. Kyseessä on eri työnantajien käytössä oleva työvoimavaranto, joka perustuu yritysten väliseen yhteistyöhön. Pisteytysmalli myös nopeuttaisi prosesseja, kun kriteerit täyttävä työnhakija pääsisi nopeasti työtä tekemään. JOHTAMASI KESKUSTAN TYÖRYHMÄ EHDOTTI VIIME VUONNA, ETTÄ TYÖPERÄISESSÄ MAAHANMUUTOSSA HAKIJAT PISTEYTETTÄISIIN. 4. Suomeen saapuvan maahanmuuton vaikutus on selvästi negatiivinen. Emme vastusta kaikkea työperäistä maahanmuuttoa, mutta vastustamme sellaista, jonka lasku jää veronmaksajan maksettavaksi. Suomessa on noin 350 000 työtöntä työnhakijaa tai työvoimapalveluiden piirissä olevaa. Shu tter stoc k. Lähtökohtana on oltava ihmisten työnteko ja palkalla toimeentulo. Keskusta on esittänyt myös merkittävää verovähennystä ansiotulosta niille suomalaisille, jotka jatkavat työelämässä alimman eläkeiän jälkeen. Joonas Könttä keskustan kansanedustaja Ja ri La uk ka ne n Työperäistä maahanmuuttoa vai rakenteet uusiksi. MONI ALA KÄRSII SUOMESSA TYÖVOIMAPULASTA, SILLÄ TEKIJÖITÄ EI OLE RIITTÄVÄSTI. PERUSSUOMALAISET KRITISOI TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA ESIMERKIKSI SIKSI, ETTÄ MATALAPALKKA-ALOILLA TYÖSKENTELEVILLE PITÄISI MAKSAA MYÖS SOSIAALITURVAA. Riikka Purra perussuomalaisten puheenjohtaja Pe ru ssu om ala ise t Kai te töihin päästätte. 2. Ehdotamme työvoimapoolin käyttöönottoa. 1. Kuukausien jonotusajat ovat ongelma, joka on korjattava. EIKÖ KUITENKIN ENSISIJAISENA KANNATTAISI PITÄÄ SUOMALAISTEN TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISTÄ. MITÄ MUITA RATKAISUJA KESKUSTALLA ON TYÖVOIMAPULAN RATKAISEMISEKSI KUIN TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON KASVATTAMINEN. Lisäksi moni tekee vasten tahtoaan osa-aikatyötä. Työn pitää olla kannustavaa, kohtaanto-ongelmaa pitää korjata, samoin ammattikoulutuksen ongelmia. Työttömien työnhakijoiden työllistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen eivät sulje toisiaan pois, vaan molempien on oltava prioriteetteja. Tämän sanelee väestökehityksemme ja elinkeinoelämämme työvoiman tarve. MIKÄ ON PERUSSUOMALAISTEN LÄÄKE TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINOILLE, KUN VERONMAKSAJIA TARVITAAN YHÄ ENEMMÄN. Työkykyisten ja jatkamiseen halukkaiden osaajien pysyminen työelämässä olisi hyvin tehokas osaratkaisu työvoimapulaan. Kannustinloukkuja täytyy korjata sellaisella veroja sosiaalipolitiikalla, että työnteko on aina kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. 10 10.2.2023 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Työllisyysja talousongelmien ratkaisuksi kannatetaan laajalti työperäisen maahanmuuton lisäämistä. 3. Matalapalkkatöihin tulevien palkat ja nettotulonsiirrot jäävät rekisteritietojen mukaan keskimäärin kantaväestöä huomattavasti heikommiksi jo maahantulovuonna tai viimeistään muutama vuosi muuton jälkeen. KESKUSTA HALUAA VUOSITTAIN VÄHINTÄÄN 15 000 UUTTA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTAJAA. 1. Koulutus tulee virittää palvelemaan paremmin työmarkkinoita. Helpointa malli olisi toteuttaa saman konsernin sisällä, jolloin työnhakija voisi yhdistää esimerkiksi työvuoroja kaupan kassalla siihen, että hän tekee välillä siivoustyötä. Perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoitteena on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva, joka kannustaisi maahanmuuttajia tekemään töitä
Harrastuksiini ovat aina kuuluneet sekä järjestötyöt että luonnossa liikkuminen. MIKÄ NIISSÄ SINUA ERITYISESTI KIEHTOO. Kiinnostukseni tehtävää kohtaan heräsi, koska omalla yritykselläni oli juuri päättynyt isompi työprojekti. Järjestöhommien vastapainona ulkoilen luonnossa, kierrän eri kansallispuistoja ja muita erityisiä luontokohteita. Luonnon helmasta rauhaa etsivä sparraaja SINUT VALITTIIN LOKAKUUSSA NYKYISEEN TEHTÄVÄÄSI HYVIN NOPEALLA AIKATAULULLA. MISTÄ AJATUS UUDESTA TYÖSTÄ SAI ALKUNSA JA KUINKA JOUHEVASTI PROSESSI ETENI. Otin suoraan yhteyttä piirin toimijoihin, ja sitä kautta rekrytointi yllättävän nopeasti hoituikin. Asun edelleen vakituisesti Kihniössä. Iloa arkeen tuovat myös ihanat hetket lastenlasten kanssa ja oma mukava ulkosauna vanhassa navettarakennuksessa.. ENNEN NYKYISTÄ PESTIÄSI TOIMIT KOTIPAIKKAKUNNALLASI KIHNIÖSSÄ TILITOIMISTOYRITTÄJÄNÄ. 10.2.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Avaus duumasta: Venäjän ostettava Kiinalta lentotukialus, jonka Ukraina myi "parin vodkapullon hinnalla" (18.1.2023) TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Etelä-Pohjanmaan piirin alueella nousevat esiin tekemisen meininki ja talkoohenki. Yritystoiminnassani tarjosin taloushallinnon, sparrauksen ja vaikuttajaviestinnän palveluita. Jokaisella alueella on omanlaisensa toimintakulttuuri. MITEN ARKIELÄMÄSI NYKYÄÄN RAKENTUU JA VIELÄKÖ YRITTÄJYYS ON MUKANA KUVIOISSA. Jokainen yksilönäkin tahtoo näyttää mitä osaa, ja se nostaa koko porukan tekemisen tahtoa. Yhdessä tehdään eikä meinata. KUINKA ISO KULTTUURISOKKI OLI YLITTÄÄ MAAKUNTARAJA POHJOISEEN PÄIN JA MITEN ETELÄPOHJALAISET EROAVAT TEISTÄ PIRKANMAALAISISTA IHMISINÄ. Siirtyminen keskustapiirin toiminnanjohtajan tehtävään ei työtehtävien luonnetta kovin paljon muuttanut. Yritystoimintani jatkuu enää aivan pienessä mittakaavassa. Pilvi Kärkelä Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajana aloittanut Pilvi Kärkelä iloitsee pohjalaisten talkoohengestä ja tekemisen meiningistä. Seuraan keskustan piirejä sosiaalisessa mediassa ja sieltä sain tiedon, että edellinen Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja on jäämässä pois tehtävästään uuden työnsä vuoksi. OLET HARRASTANUT POLITIIKAN OHELLA VIERAILUJA ERI KANSALLISPUISTOISSA JA LUONTOKOHTEISSA. AIEMPI TOIMINTASI POLITIIKASSA ON KESKITTYNYT PÄÄOSIN PIRKANMAAN SUUNNALLE. Maakuntien välillä on eroja. Luonnossa saa hiljentyä ja rauhoittua kaiken kiireen keskellä
RÄJÄHDYS MOSKEIJASSA. SURU MEMPHISISSÄ. Nichols kuoli kolme päivää myöhemmin sairaalassa. Yli sata ihmistä menehtyi moskeijan räjähdyksessä Pakistanin Peshawarissa. Mielenosoitusten on määrä jatkua tulevana viikonloppuna. Osallistujia on ollut eri arvioiden mukaan 2?3 miljoonaa. Bahmutissa 75-vuotias Valentina käy päivittäin teellä kaupungin humanitaarisessa keskuksessa. Ihmiset ympäri Ranskaa ovat kokoontuneet eläkeiän nostamista vastustaviin mielenosoituksiin. Ukrainan 28. Tapauksen vuoksi on irtisanottu viisi poliisia, joita vastaan on nostettu syytteet toisen asteen murhasta. Vastaavia ihmismääriä ei ole nähty Ranskan kaduilla sitten vuoden 2010. mekanisoitu prikaati kertoi tammikuun lopussa tuhonneensa kaupungissa venäläisten miehittäjien komentokeskuksen sekä ammusvarastoa. Iskun tekijäksi uumoiltu Pakistanin Taleban on kiistänyt osallisuutensa veritekoon.. Ukrainalaiset odottavat Venäjän uuden laajamittaisemman hyökkäyksen alkamista, kun sodan alkamisesta tulee helmikuun lopussa kuluneeksi vuosi. Memphisin kaupunki on kertonut lakkauttavansa poliisin erikoisyksikön, jonka jäseniä poliisit olivat. Lähes kaikki uhrit olivat poliiseja, sillä moskeija sijaitsi poliisin päämajan alueella. Tennesseen Memphisissä surtiin 29-vuotiasta Tyre Nicholsia, jonka poliisit pahoinpitelivät kiinniottotilanteessa tammikuussa. Viranomaisten mukaan kyseessä oli todennäköisesti kosto maan turvallisuusjoukkojen toimista ääri-islamilaisia militantteja vastaan. 12 10.2.2023 Y asu yo s h i C h i ba / A FP / L eh tik u v a Ha n d o u t / A F P / L e h tik uva Sc ott O l s o n / G e tt y I m a ge s N o rth Am er i ca / A F P / L ehtik u va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN RANSKALAISET KADUILLA . Valery Hache / AFP / Lehtikuva HYÖKKÄYSTÄ ODOTTAESSA
Sveitsissä vaalitaan nykyisin tasa-arvoa yhtenä yhteiskunnan kantavista periaatteista. Ongelmallisen äitiysloma-ajan palkasta tekee sen maksukatto 5 880 frangia, joka on korkean hintaja palkkatason maassa alhainen ansio. Vastustajien keskuudessa korostui mielipide, jonka mukaan tasa-arvoa täytyy edistää aikaisemmin elämänkaaren aikana, palkkauksen, päivähoidon, vanhempainvapaiden ja vastaavien toimien kautta. Suurin osa, 78 prosenttia, työssäkäyvistä äideistä tekee osa-aikatöitä, ja omassa elämänpiirissäni se näkyy esimerkiksi naisten keskuudessa suosittuna nelipäiväisenä työviikkona. Tätä ennen naisten eläkeikä oli vuoden alhaisempi. Keskituloinen kahden lapsen pariskunta maksaa helposti puolet nettotuloistaan lastenhoitomaksuina. Uusi tasa-arvolaki määrää kaikki yli sadan työntekijän yritykset suorittamaan palkkatasa-arvoanalyysin, joka jaellaan niin osakkeenomistajille kuin työntekijöille. Kymmenen prosenttia naisista lopettaakin työssäkäynnin lapsen saatuaan. Viimeisin uudistus eläkkeisiin tarkoitti naisten eläkeiän nostoa kansanäänestyksen voimalla samaan kuin miesten, 65 vuoteen. Tämä on uusi tuulahdus, sillä esimerkiksi valtiollisissa vaaleissa äänestäminen sallittiin naisille vasta vuonna 1971, viimeisessä kantonissa Appenzellerissä vasta 1991. Päivähoito on kallista, eikä hoitopaikkoja ole välttämättä edes tarjolla. Julkisesti rahoitettuja päivähoitomahdollisuuksia on liian vähän, ja yksityisten tarjoamista palveluista on ihan tavanomaista maksaa 2 600?3 000 frangia kuussa lapselta. Sveitsiläiset naiset pohtivat kukkaro kädessä työssäkäynnin järkevyyttä Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen. 10.2.2023 13 RAUHAN PÄÄKAUPUNKI SVEITSILÄISTEN naisten työssäkäynti on lisääntynyt huimasti 30 vuoden aikana, 22 prosentista 82 prosenttiin. Laki meni täpärästi läpi, 50,6 prosenttia puolesta, ja se on leimattu maan historian kahtiajakavimmaksi laiksi. Lakialoitteen ajajien mukaan muutos oli tasaarvoteko, mutta sitä vastaan nähtiin sveitsiläisittäin melko harvinaisia mielenosoituksia, sillä vain 38 prosenttia naisista halusi eläkeiän nostoa. Sveitsi on tällä hetkellä yksi naisten oikeuksien kannalta edistyneimmistä maista, mutta palkkatasa-arvosta ollaan vielä kaukana: palkkaero on 43 prosenttia, Euroopan kolmanneksi korkein. UNICEF:IN tekemän varakkaiden valtioiden vanhempainvapaaja lastenhoitojärjestelmien vertailussa Sveitsi on sijalla 38/41. Siihen Sveitsillä näyttää vielä olevan varaa. ELÄKETULOKUILU on niin ikään syvä, 34 prosenttia ja rahaksi käännettynä yli 18 000 Sveitsin frangia vuodessa. Niinpä moni äiti miettii, onko työssäkäynnissä todellakaan mitään järkeä. Sveitsissä ja viereisessä Ranskassa on paikasta ja koulusta riippuen keskiviikkoisin joko lyhyt koulupäivä tai kokonaan vapaapäivä. Eläkemaksut ajalta maksaa äiti. Palkallinen äitiysloma kestää neljätoista viikkoa, kun keskiarvo OECD-maissa on 32 viikkoa. Lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa laskujen mukaan vähintään puoli miljoonaa frangia
Romahduksesta hän ei ainakaan puhuisi. “Keskusta on tietysti käytettävissä, jos saamme järkevän kannatuksen. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN K UULUI PAM , kun metsä vain kaatui. “Vaalikeskustelu on kuin päiväkodin piha, kun kerrotaan, kenen kanssa ei leikitä. Suomessa on monipuoluejärjestelmä ja puoluekenttä on sirpaloitunut, ei yhtenäistynyt.” Henkilö. Ei sellainen, jota pitää valvoa ylhäältä Helsingistä tai Brysselistä.” KURVINEN uskoo keskustan arvon nousevan, kun uudessa hallituksessa alkaa arki. Mutta turha luulla, että keskustan voi ensin haukkua maanrakoon ja sitten viekoitella hallitukseen.” “Porvarihallitushaaveet ovat turhia, ellei keskusta saa kunnon kannatusta”, Kurvinen lähettää terveisensä kokoomukselle ja perussuomalaisille. Hänestä “äärivihreä liikehdintä” tekee karhunpalveluksen ilmastopolitiikalle, sillä nyt pitäisi malttaa katsoa isoa kuvaa metsien kasvun hidastumisessa. 14 10.2.2023 Se ei pelaa joka pelkää Maaja metsätalousministeri Antti Kurvisen mielestä poliitikko on kuin NHL-kiekkoilija – aina valmis seuraavaan siirtoon. Äkkinäistä katastrofia ei tapahtunut”, Kurvinen sanoo ministerin työhuoneessaan. Luulen, että vaalien jälkeen moni porukka joutuu syömään sanansa. Kurvisen mielestä keskustan pitää taistella politiikan blokkiutumista vastaan. Kauhavalainen maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen, 36, nauraa omalle mielikuvalleen siitä, miltä keskustelu metsien hiilinielujen romahtamisesta hänestä kuulostaa. “Hiilinieluhysteriaan ei ole syytä. “Mutta jos keskustasta tulisi luontovastainen puolue, menettäisimme jotain sielustamme.” Kurvinen näkee keskustan ja muiden hallituspuolueiden välillä selvän ideologisen jännitteen. Kurvisella on välillä ollut vaikeuksia tunnistaa omaa puoluettaan keskustaa tai edes itseään hallituspuolueiden väännöistä. “Meidän maailmankuvassamme ihminen on lähtökohtaisesti positiivinen toimija, joka haluaa parantaa asioita. “Voi olla, että kun ääripäät sössöttelevät pari vuotta, keskustan kannatus on taas jossain parissakympissä.” Ei Kurvinen silti sano, etteikö keskusta voisi olla tulevassa hallituksessa. Liian raju vastakkainasettelu ja neljä puoluetta vastaan yksi -asetelma on saattanut saada keskustan näyttämään luontovastaiselta. “Itsellänikin on käpy palanut, koska toiveet ja vaatimukset ovat välillä niin mahdottomia“, Kurvinen sanoo. Sitä se ei missään nimessä ole, Kurvinen sanoo painokkaasti
10.2.2023 15
Kaikki sanovat, että sitä. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN asioissa tunteet kuohuvat rajusti. “Politiikassa pitää tottua siihen, että olet kuin lippu, joka nostetaan aamulla ja lasketaan illalla.” Nöyryys ei tosin ole Kurvisen hallitseva luonteenpiirre. Epävarmuuden sietäminen kuuluu myös olennaisesti lajiin. Peiliin katsomista on myös tuottajilla, ministeri toteaa. Totta kai on huonoja hetkiä ja surua, mutta en jää paikoilleni.” Kurvinen sanoo olevansa kiitollinen elämän hyvistä asioista. Hän halusi, että ryhmää johtaa SDP:n edustaja eduskunnan voimasuhteiden mukaisesti. Valintakokous oli jo seuraavana aamuna. Silloin viedään kuin NHL-jääkiekkoilijaa, joka tulee pukukopille ja lukee lapusta, että sinut on myyty Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.” Kurvisen mielestä poliitikon pitää olla valmis tehtäviin, joita eteen tulee. On hyvä, että identiteettikysymykset ovat jääneet taka-alalle. Sellainen on maaja metsätalousministerillä usein ollut, ja Kurvinenkin aikoi suorittaa kortin viime syksynä. Miettimisaika oli lyhyt, mutta Kurvinen teki päätöksensä puhelun aikana. KOTIMAISEN maatalous arvostus nousi Ukrainan sodan myötä. “Se on ehkä second best koulutus tähän hommaan, jos alan ammattilaisen kuten agronomin koulutus on se paras.” Kurvinen korostaa, ettei hänkään ole maataloudessa täysi untuvikko. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko soitti hänelle maaliskuisena iltana ja pyysi kokeneen neuvottelijan suostumusta pestiin. Kurvisella on takanaan vuosi, joka sisältää kaksi eri ministerin pestiä ja avioeron. “Virkatehtävät kaatuivat kuitenkin päälle”, hän selittää. “Ihmiset eivät ehkä ole hoksanneet, miten läpileikkaava asia maatalous on Etelä-Pohjanmaalla.” Metsästyskortin puutteen Kurvinen kuitenkin tunnustaa. “Valion, Atrian ja HKScanin omistavat pääosin tuottajat itse. Eteenpäin katsova, optimistinen elämänasenne on varmasti auttanut. Tiedeja kulttuuriministerinä toimiessaan hän liikuttui syvästi paraurheilijoiden elämäntarinoista. EU:n uutta ohjelmakautta käsittelevä ministerin maakuntakiertue jatkui Lahdessa ja Kurvinen kävi Suomen Ladun vieraana Maunulan ulkoilumajalla Helsingissä. Tiedeja kulttuuriministerinä hän päätti enimmäkseen resurssien jaosta, mutta valtiovarainministeri Annika Saarikolle kilauttaminen ei auta, kun kyse on metsästyksestä, kalastuksesta, susista tai poroista. Voimavarat ovat välillä olleet tiukilla, hän myöntää. Saaliinhimo ei ole niin suuri.” Kurvisen edeltäjä Jari Leppä kertoi, että EU-maiden kollegoista tulee kuin perhe, joka tapaa kuukausittain Brysselissä. “Jos tähdet ovat kohdallaan, 15–16 prosentin kannatus olisi mahdollinen”, hän laskeskelee. Terkkuja vaan Juha Rehulalle ja Katri Kulmunille”, Kurvinen viittaa kesän 2018 Sotkamon puoluekokoukseen, jossa muut kuin hän uusivat paikkansa. Sitä kysytään esimerkiksi eduskuntavaali-iltana 2. Loppuviikosta hän lentää vielä ruokamessuille Berliiniin. Mutta tämä ministeriö ei toimi niin.” Juristin koulutukselle on Kurvisen mukaan ollut tarvetta systeemitason ongelmissa. “Se ei ole Kurvisen komitea vaan parlamentaarinen suomalaisen maatalouden tulevaisuusporukka. Kurvinen perusti kansanedustajista koostuvan parlamentaarisen maatalouden työryhmän, jotta puolueet saavat vastata huutoonsa. Kurvisen mukaan ruokaketjussa ei ole pahiksia ja hyviksiä, mutta suurin vastuu on hyvää tulosta tahkovalla kaupalla. “Alani komissaareilla on himskatin vaikeat nimet, niissä on niin paljon konsonantteja”, Kurvinen sanoo ja lausuu maistiaisiksi sellaisia nimiä kuin (maatalouskomissaari) Janusz Wojciechowski ja (ympäristökomissaari) Virginijus Sinkevicius. Vaalireseptin pitää Kurvisesta olla sama kuin alueja kuntavaaleissa. Se on Kurvisen mukaan ollut totta. huhtikuuta. “Ei siihen ollut kuin yksi oikea vastaus. Keskusta ei ole rakentunut niiden varaan.” TAMMIKUISENA torstaina Kurvisella on meneillään “normiviikko” töiden suhteen. 16 10.2.2023 Keskustan vaalitulos tehdään alueilla, ja Kurvinen toivoo puolueaktiivien yllättävän jälleen. Se pääsi yllättämään Kurvisen. “Minäkin putosin varapuheenjohtajan paikalta, vaikka olin mielestäni paras. Metsästyksessä Kurvista kiehtoisi lähinnä luonnossa liikkuminen. Tai että anna miljoona, niin Tenojoen lohet pelastuvat ja se huono kyttyrälohi katoaa. “Meillä on Vaasan vaalipiirissä neljä istuvaa kansanedustajaa, joista kolme on ministereitä. “Oli ihmisiä, joilla oli mennyt kävelykyky nelikymppisenä tai niska murtunut 17-vuotiaana, ja sitten he opettelivat kelaamaan. Silti kuluttaja valitsee kaupassa usein sen halvimman tuotteen. Se on tapa vastuuttaa kaikki Suomen puolueet.” Valmista pohdintaa esimerkiksi tuottajan asemasta ruokaketjussa pitäisi tulla huhtikuun alkuun mennessä, jotta siitä voisi poimia asioita seuraavaan hallitusohjelmaan. “Voi kunpa olisi voinut soittaa Annikalle ja sanoa, että anna viisi miljoonaa, niin valkoposkihanhiongelma on ratkaistu. Ovatko nämä tuottajaosuuskunnat toimineet riittävän voimakkaasti teollisuuden sisällä, jotta tuottaja saa sitä rahaa?” “Tilojen täytyy koko ajan myös kehittyä ja katsoa, mihin maailma ja kuluttajien tottumukset menevät.” Kurvinen toivoisi lisää näköalaa myös ruokavientiin. Näillä gallupeilla yksi putoaa varmasti.” Kurvisen siteeraa seuraavaksi kokoomuspoliitikko Paula Risikkoa. Lisäksi pitää neuvotella komissaarien kanssa. Perussuomalainen tuli varapuheenjohtajaksi. “Kilpailuviettihän minulla on kova kuten poliitikoilla yleensä, mutta ehkä pystyn sen muualla tyydyttämään. Poliitikotkin ajavat maatalouden asiaa enemmän juhlapuheissa kuin käytännön teoissa. Ihmiset painavat eteenpäin kovista tragedioista huolimatta.” KURVISEN kausi maaja metsätalousministerinä jää vuoden mittaiseksi. “Mutta olen aika hyvä kuuntelemaan ja huoltamaan itseäni. “Meillä on kuitenkin ylivoimainen järjestön voima, se on vahvuutemme, ja uskottavat ehdokkaat joka puolella Suomea.” “Politiikassa ollaan nyt elämän ruisleipäasioiden äärellä, mikä tarkoittaa leipää, lämpöä ja lähipalveluita
Ne tuotteet eivät välttämättä ole niitä samoja mansikkajugurtteja ja broilerinsuikaleita jotka menestyvät Suomessa, vaan jotain ihan muuta.” Kurvinen sohaisee myös herkkää aihetta: Suomessa on kovemmat ympäristöja eläinsuojeluehdot kuin kilpailijamaissa. Osa sanoo, että puolue ei ole riittävän edistyksellinen ja osa taas kokee, että keskustan pitäisi mennä perussuomalaisten suuntaan, koska “he sanoivat taas niin hyvin”. Keskusta ei ole punavihreä woke-puolue tai pikkupersut.” Antti Kurvisen mukaan esimerkiksi metsäkeskustelussa tarvitaan keskustalaista kolmatta tietä, jossa vaihtoehtoja eivät ole kaiken suojelu tai kaiken hakkaaminen. Pitää uskaltaa olla keskellä, vaikka media ja sosiaalinen media ajavat meitä nurkkiin. “Emmekö enää usko enää omaan linjaamme. Hän saakin usein motivaatiota Maalaisliiton Vapaan kansan suora tie -julisteesta. 10.2.2023 17 tarvitaan enemmän, mutta konkretian löytäminen tuntuu vaikealta. “Se on vähän sekoittanut meidän päätämme puolueena, ja varmaan omaanikin.” Kurvinen pitää huolestuttavampana silti sitä, että vastaavaa palautetta kuulee keskustan kentältäkin. “On hienoa, että on maailman paras eläinsuojelu ja kovimpia ilmastotavoitteita, mutta on myös nähtävä, että se maksaa.” KURVISEN mielestä on kuluttavaa, kun hallituksessa joutuu vääntämään punavihreää politiikkaa vastaan, mutta eduskunnan suuressa salissa kokoomus ja perussuomalaiset moittivat, että keskusta ei ole riittävän oikeistokonservatiivi. “Maatilojen ja teollisuuden pitää miettiä, millä tuotteilla on markkinoita maailmalla. “Eteenpäin kohti valoa, vihreällä keskitiellä.” Keskusta ei ole punavihreä woke-puolue tai pikkupersut.
18 10.2.2023 Reportaasi Maausko kantaa yhä – mutta ei loputtomiin Esa, Hanna ja Antti Kojo haluavat jatkaa ruoantuotantoa haasteista ja ahdistavasta ilmapiiristä huolimatta. ”Kai se on joku aivoperäinen sairaus”, Esa Kojo hykertelee.
P YHÄÄ arkea, kesät talvet, sateessa ja paisteessa Hanna ja Esa Kojo astelevat joka aamu navettaan. Hallinnassa on tällä hetkellä 200 hehtaaria peltoa. Kannattavuus on iso ongelma. Iltapäivällä tehdään kaikki uudestaan, eikä siinä välissäkään juuri lonkkaa ehdi vetämään. Rakennemuutos on ollut Esa Kojon muistinkin aikana valtava. Aikanaan paikkakunta oli kuuluisa laajoista niityistään. Kojon tilakin käsittää monta entistä maatilaa. Mutta kyse ei ole vain siitä. Perheen lukiota käyvä nuorimies, Antti, haaveilee hänkin maatalousalasta. Samaan aikaan ilmapiiri maatalouden ympärillä on synkentynyt. Helpompiakin työmaita löytyy. Hän opiskeli Oulun yliopistossa puheterapiaa ja aikoi siitä uran itselleen. Se, että tuottaja ei ole koskaan kokonaan vapaalla. Saa viisipäiväisen viikon eikä tarvitse olla muiden sylkykuppina”, Kojot toteavat aavistuksen lakoniseen sävyyn. ”Vielä 1970-luvulla lähes joka talossa oli lypsykarjaa. Kyllä se aika itsestään selvää oli jatkaa vanhempien työtä”, hän sanoo. Nyt monet pellot kasvavat taloja. Erityisesti karjatalouden tilanne on heikentynyt monessa mielessä. Tuottajahinnan nousu ei ole pysynyt kulujen kasvamisen perässä. Esa Kojo ei koskaan oikein muita vaihtoehtoja ajatellutkaan. Työ on koko perheen elämäntapa. Antti aikoo lukion jälkeen pyrkiä Helsingin yliopiston maaTEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: SAARA SAVUSALO. Siitä se sitten lähti, sukupolvenvaihdos. 10.2.2023 19 Tuottajat toivovat maaseudulle valoisampia näkyjä. Moni tuottaja vetää omat johtopäätöksensä ja siirtyy muihin hommiin. Karja on hoidettava, vaikka kuume kipuaisi ylös tai vatsassa myllertäisi, sillä tuuraajia ei ole eivätkä eläimet voi odottaa ruoka-annoksiaan sen enempää kuin lypsylle pääsyäkään. Julkisessa keskustelussa löydetään alasta paljon sormella osoitettavaa. Jonain päivänä ymmärretään taas ruoantuotannon arvo, Hanna ja Esa Kojo uskovat. ”Tuntui itsestään selvältä mennä Esan rinnalle”, Hanna sanoo. Kun Esan äiti sitten yllättäen sairastui, tarvittiin navetassa apua. Jos jotain sattuu, asia on selvitettävä lomaltakin.” KOJON lypsykarjatila sijaitsee Limingassa, joka on perinteinen maatalouspitäjä. ”5-vuotiaana olen ensimmäisen kerran istunut traktorin rattiin ja siitä asti ollut mukana peltohommissa. Nyt me olemme naapuruston ainoa karjatila.” Tilakoot ovat toki kasvaneet. ”Enää ei ole pakko yrittää kiskoa leipäänsä maataloudesta. He itse eivät kuitenkaan aio lopettaa ruoantuotantoa. Vaikka lähtisi ulkomaille, ei pääse täysin irti. ”Suurin järkytys itselleni oli työn sitovuus. Hanna Kojolla sen sijaan ei juuri ollut käsitystä maataloudesta ennen kuin hän tutustui 90-luvulla omaan maajussiinsa
Vai luotetaanko Suomessa siihen, että rahalla saa evästä, tuli millainen aika hyvänsä”, Esa Kojo miettii. ”Näistä puhutaan paljon ja ne ovat olennainen osa koulutusta.” Laurell huomauttaa, että maataloudessa on jo nyt käytössä paljon kestäviä menetelmiä ja niitä kehitetään koko ajan lisää. ”On harmillista, että julkisessa keskustelussa annetaan aivan erilainen kuva. Kojot toivovat, että kuluttajat miettisivät, miten ruoka tuotetaan tuontimaissa. ”Monelta puhujalta on kokonaisuuskuva hukassa. Maidontuottajalla vapaa-aikaa ei juuri ole. Ihmisten vapaa-aika lisääntyy koko ajan ja sitä arvostetaan. ”Lakiin ja EU-tukiin liittyviä säädöksiä noudatetaan meillä tiukemmin kuin muualla Euroopassa. Joskus käy mielessä, että pitäisi ne ”tietäjät” saada tänne hommiin”, he sanovat.. Näin siitä huolimatta, että Antti on läheltä nähnyt maataloustuottajan arjen ja tuntenut omissakin nahoissaan ikävien mielikuvien vaikutukset. Silloin tämä homma loppuu meihin”, Esa ja Hanna Kojo miettivät. Voiko esimerkiksi karjaa enää kasvattaa. Monesta meille ruokaa tuovasta maasta ei voi sanoa samaa.” Myös Laurell korostaa, että suomalaiseen maatalousyrittäjään kohdistuvat vaatimukset ovat kovat. Sellainen elämäntyyli ei ehkä enää houkuttele uusia yrittäjiä. Varsinkin, kun alan tilanne muutenkin on mikä on. ”Talonpojan pitää elättää kaikki kirpusta keisariin. Salmonella on niin yleistä. Nuoret eivät välttämättä edes halua lähteä siihen. He huomauttavat, että tapa katsoa maailmaa on muuttunut laajemminkin. Julkisessa keskusEsa, Hanna ja Antti Kojoa harmittavat maataloudesta viljellyt vääränlaiset mielikuvat. Suomessa salmonella on torjuttava eläintauti, jonka ehkäiseminen edellyttää tuottajalta isoja panostuksia. AINAKIN toistaiseksi monet nuoret edelleen hakeutuvat opiskelemaan maatalousalaa. ”Suomessa on erittäin tiukka eläinsuojelulaki ja ekologisuuden huomioiminen vahvistuu koko ajan. MIELTÄ musertaa myös se, ettei meillä tunnuta uskovan, miten laadukasta kotimainen ruoka on. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ei suositella raakojen kananmunien syömistä. Moni meillä opiskeleva nuori kokee tämän epäreiluksi, tuntee suoranaista tuskaa ja toivoo, että kuluttajat ymmärtäisivät suomalaisen ruoantuotannon edistyksellisyyden.” Tuottajien jatkuva syyllistäminen ei valu Kojonkaan tilalla kuin vesi hanhen selästä. ”Eihän sitä tiedä, mihin maailma on menossa. Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan lehtori Hanna Laurell kertoo, että nuoria kiinnostavat ruoantuotanto, ympäristöasiat ja vastuullisuus. Joukossa on heitä, joiden haaveena on ottaa kotitila haltuunsa, mutta koko ajan enemmän opiskelemaan pyrkii väkeä, jolla ei ole taustaa tai kokemusta maataloudesta. Olisi hyvä kaikkien ajatella, mistä se ruoka tulee. Jokainen joutuu uusimaan henkivakuutustaan vähintään kolme kertaa päivässä. 20 10.2.2023 ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan ja ottaa sukutilan hoitoonsa vuorollaan. Monen innoittajana ovat luonto, metsä ja esimerkiksi bioenergian mahdollisuudet
Hän suunnittelee ryhtyvänsä sukutilan jatkajaksi. ”Tuottajan työn sitovuus järkytti aluksi”, hän myöntää.. 10.2.2023 21 Antti Kojo on ollut mukana tilan töissä pikkupojasta saakka eikä ole niihin kyllästynyt. Hanna Kojo opiskeli puheterapeutiksi, mutta elämäntehtävä löytyi lopulta puolison rinnalta
”On rikollinen olo. ”Erityisesti täällä pohjoisessa tuottavin viljelykasvi on nurmi. Miten silloin kehität tilaa eteenpäin?” Kojot kyselevät. Suomen edellä on vain Kypros. ”Nyt olisi tärkeää luoda valoisia näkymiä maaseudun ihmisille.” Tällä tilalla on leivottu leipää omasta viljasta sadan vuoden ajan.. ASENNEILMASTO saa monesti pään pyörälle. ”Näistä ei puhuta. ”Isot kauppaketjut osaavat hyödyntää suomalaisten luottamusta kotimaiseen ruokaan. Taloustutkimuksen vuodesta 1985 tekemän Suomi syö -selvityksen perusteella kotimaisen ruuan arvostus on kasvanut kymmenen vuoden aikana selvästi. Tilasto kertoo osaltaan siitä, ettei kaiken vapaa-ajan nielevä eläintuotanto saa väistyä. Tämän vastapainoksi metsät pitäisi ennallistaa ja joiltakin siinä sivussa viedä elinkeino ja omaisuus, Kojot lataavat. Pankissakin maatalous nähdään riskibisneksenä eikä lainaa ole helppo saada. Paha vain, että hintoja poljetaan eikä arvostus ulotu tuottajan taskuun saakka.” Kun samaan aikaan muun muassa rehun, apulannan ja sähkön hinnat ovat nousseet hurjasti, tuottajan tilipussin lovi on vaarassa revetä ammottavaksi montuksi. Voitaisiinko Suomen pelloilla sitten tuottaa niin paljon viljelykasveja, että saataisiin oma väki ruokittua. Läheskään kaikki vilja ei ole ihmiselle syömäKuntaja seurakuntapolitiikassa sekä kunnallisjärjestössä aktiivisesti toimivaa Esa Kojoa huolestuttaa, miten maatalouden käy, jos keskustan kannatus romahtaa. Kuluttamisesta on tullut viihdettä. Vuonna 2010 maatiloja oli vielä lähes 60 000, viime vuonna rapiat 40 000. Vuosi sitten helmikuussa julkistetun raportin mukaan peräti 85 prosentille suomalaisista on tärkeää syödä kotimaista ruokaa. Ainakaan Kojot eivät tähän usko. Ihmisten pitäisi saada tuottaa päästöjä mielin määrin ja elää kuten ovat tottuneet. Annetaan ymmärtää, että Suomen luonto on pilattu ja syyllinen löytyy aina maalta.” Hanna Kojo myöntää tämän kaiken ahdistavan välillä niin paljon, että tekee mieli vetäytyä omaan kuplaan ja seurustella vain maitotilallisten kanssa. Haemme kokoa ajan uutta koulutusta. 22 10.2.2023 telussa vialla on sekin, että ajatellaan viljelijöiden tekevän hyviä asioita vain pakotettuna. MTK:n Kantarilla teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2027 tiloja on enää 28 500. Todella monella yrittäjällä on aito halu kehittää tilaa, kunhan siihen on taloudellisia mahdollisuuksia.” TOISIN KUIN mediassa jylläävistä mielikuvista voisi päätellä, suomalaiset kyllä arvostavat omalla maaperällä tuotettua ruokaa. Mietimme, miten voisimme tehdä oman työmme paremmin, taloudellisemmin ja ekologisemmin. Tilojen määrä on laskenut jo pitkään. On vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että Suomessa puhutaan luontokadosta. Kojot viittaavat Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskemaan biodiversiteetti-indeksiin, jonka mukaan Suomen luonto on toiseksi parhaiten säilynyt kaikista EU-maista. Suhteessa eniten ovat vähentyneet sikaja lypsykarjatilat. Kun leipä lähtee eläimistä ja maasta, niitä haluaa kohdella mahdollisimman hyvin.” METSÄKESKUSTELUSSA tuntuu pariskunnan mielestä unohtuvan se, että metsät eivät ole ongelma, vaan päästöt. Moni olisi valmis maksamaan kotimaisesta tuotteesta enemmän, jos tietäisi korotuksen ropisevan tuottajan eikä kaupan laariin. Viime vuoden tilastossa maatiloista 70 prosentilla oli tuotantosuuntana kasvinviljely ja eläintalous 21 prosentilla. Ei siis ihme, että moni pistää pillit pussiin ja ripustaa traktorin avaimet naulaan. Koskaan ei tee tarpeeksi hyvin eikä mikään riitä. ”Maatilojen pitäisi investoida, mutta ne on imetty viime vuosina aika kuiviin. Tuottaja vaatii myös itseltään paljon. Kojolla on mietitty, pitäisikö markkinoille lanseerata erikseen reilun kaupan maito. Tämän kanssa tuntuisikin olevan selkeä ristiriita siihen, millaiseksi tuottajat kokevat heihin kohdistuvan arvostuksen sekä siihen, minkälaisen korvauksen he työstään saavat
Julkisen keskustelun pahaenteinen puhe tehomaataloudesta kuulostaa välillä aivan järjettömältä.” ”Yleiskuva on se, että kun tekijöiden määrä vähenee, osaaminen kasvaa niillä, jotka jäävät. Jonain päivänä ymmärretään taas ruoantuotannon arvo”, Kojot vakuuttavat. Sitä kautta maatalouden arvostus voi nousta.” TAMMIKUISEN päivän himmeä valo hämärtyy pimeäksi. Se on myös Kojojen ajatus. Menetämme hirveästi, jos omaa ruoantuotantoa ei tueta. Pihalla seisoo uudehko kuivaaja, lumen alla laajentunut peltoala odottaa kevättä ja uutta siementä, tuvassa isoäitiään auttaa mahdollinen tuleva viljelijä. Tämä perusrakenne on vahva edelleen. ”Homman pitäisi olla selkeästi isompaa ja tarvittaisiin palkkatyövoimaa.” Siihen suuntaan ollaankin epäilemättä menossa. Nyt tarvitaan vain valoisampia näkymiä ja sitä kuuluisaa maauskoa. Laurell muistuttaa, että Suomessa alueelliset erot ovat maataloudessa isot. Toivottavasti se ketju ei ihan heti katkea”, Kojot sanovat. ”Viesti ei saisi kuulua vain Etelä-Suomesta. Toivon, että kuluttajat ja päättäjät ymmärtävät sen merkityksen.” Laurellia pelottaa ajatella, millä tavalla tuotettua ruokaa söisimme, jos suomalainen eläintuotanto ajettaisiin alas. Mitä sitten, jos satoa ei tulekaan?” Kojot kysyvät. ”Hyvänä kesänä härkäpapu ehtii etelässä kypsäksi. Hivutetaanko se vähitellen alas. 10.2.2023 23 kelpoista.” Paljon tapetilla ovat olleet myös uudet, proteiinipitoiset viljelykasvit, kuten härkäpapu. Samaan pihaan mahtuvat sekä uusi kuivaaja että liki satavuotias, edelleen käytössä oleva päärakennus. Karjatilan pyörittäminen yksin on kuitenkin vanhempien mielestä liian raskasta. ”Itsekin olen lisännyt kasvisten käyttöä, mutta mitä esimerkiksi tähän vuodenaikaan söisin, jos haluan lautaselleni kotimaista ja vain kevyesti prosessoitua ruokaa. Luonnonvarakeskuksen uusimman vuotta 2022 kuvaavan tilaston mukaan, maatalousja puutarhayrityksistä 85 prosenttia oli perheviljelmiä. ”Jos niin käy, olemme hukassa. ”Pienikin tila voi olla kehittynyt, mutta laajentaminen antaa uusia mahdollisuuksia tehdä asioita vielä nykyistä paremmin. Kojon tilan edelleen käytössä olevassa liki satavuotiaassa asuinrakennuksessa vanha emäntä lämmittää isoa leivinuunia metrisillä haloilla. Tulevaisuuden ainekset ovat olemassa. ”On tärkeää objektiivisesti kertoa, mistä ruoka tulee. ”Tällä tilalla on leivottu leipää omasta viljasta sadan vuoden ajan. Lehtorin on vähän kuin virankin puolesta uskottava, ettei vuosituhantinen loru ole lopussa. Tämä kuvio saattaa kuitenkin olla murtumassa tilojen kasvaessa ja muuttuessa yritysmäisempään suuntaan. Antti ei välttämättä näe tulevaisuuttaan vanhempiensa mallin mukaisena. Laurell ei pidä tilakoon kasvamista huonona asiana. ”Tuleva puoliso voisi käydä töissä muuallakin, mutta halutessaan tietysti voisi työskennellä tilallamme”, hän aprikoi. Tavoite on jättää se parempana seuraavalle tuottajalle.” PAKKO on kuitenkin lopuksi kysyä, miten suomalaisen maatalouden käy. Hänen mielestään sen ei tarvitse myöskään tarkoittaa perhetilojen vaihtumista puhtaasti bisnesvetoiseen tehotuotantoon. Vaihtoehdot ovat vähissä.” Mielikuvien oikenemisen kannalta Laurellin mielestä olennaista olisi, että varhaiskasvatuksesta saakka suomalaiset saisivat aidon kosketuksen maatalouteen ja sen toimintatapoihin. Heillä on aito kiinnostus ja motivaatio yritystoiminnan kehittämiseen”, Laurell jatkaa. Jos meiltä Pohjois-Suomesta viedään karjatalous, mitä täällä sitten viljellään?” SUOMALAISEN maatalouden kulmakivi on vuosisatojen ajan ollut perhetila; puolisoiden, ehkä useammankin sukupolven, yhdessä luotsaama yritys. ”Kyllä kelkka jossain vaiheessa kääntyy. ”Tilaa viedään jatkuvasti eteenpäin. Meillä on hyvät ja kehittyneet tuotantotavat sekä osaavat yrittäjät. Tulevaisuus lyö kättä menneiden polvien työlle.
Vaaliristeilyllä keskusta-aktiivit uskoivat kovan kenttätyön voimaan. TEKSTI: KATARIINA LANKINEN, LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Eduskuntavaalit Vaalistartti osoitti keskustaväelle selkeän suunnan vaalisloganin muodossa.. 24 10.2.2023 Keskusta otti vaaliasennon Tupa oli täynnä, kun keskusta avasi vaalikampanjansa Helsingin Tennispalatsissa
Vaaliohjelman esipuheessa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa korona-ajan ja sodan opettaneen suomalaisille, ettei riitä, jos vain osassa Suomea voidaan hyvin. Tämä on viestimme eduskuntavaaleissa äänestäville suomalaisille.” Saarikko muistuttaa, että keskusta on jo vuosikymmenten ajan puolustanut suomalaista ruokaa, kehittänyt kotimaista energiaa ja turvannut lähellä koteja olevia palveluita. ”Myös tukien ja verotuksen on sopeuduttava muutokseen”, hän linjaa. ”Kaikissa Suomen kolkissa on elämän ehtojen täytyttävä ja jokaisen niemen ja notkon puolustamisella on aidosti väliä. Suhtaudumme luonnon köyhtymiseen ja ilmastonmuutokseen äärimmäisellä vakavuudella. Joustavat työpaikat, toimivat neuvolat ja varhaiskasvatus sekä peruskoulu, jossa on rauha työskennellä ja oppia ovat osa tarvittavaa muutosta.” Saarikko sanoo keskustan myös tunnistavan, että perhemuotoja on monenlaisia ja yhä useampi elää yksin. ”Tässä ajassa ollaan keskustan ydinarvojen äärellä”, hän huomauttaa. Keskusta korostaa oikeutta omaan kotiin, lähiluontoon myös kaupungeissa ja asumisen väljyyteen kaikkialla Suomessa. Eri-ikäisten, erinäköisten, eri taustoista tulevien ihmisten on kaikkien voitava Annika Saarikko avasi keskustan vaalikampanjan Helsingin Tennispalatsissa. Siihen on reagoitava niin kuin äkilliseen kriisiin; päättäväisesti, nopeasti ja rohkeudella.” KESKUSTAN arvomaailma on aina nojannut sivistykseen ja kohtuuteen, ei kestämättömään kulutukseen, Saarikko muistuttaa. Samalla tiedämme, että kekseliäs kansa osaa jatkossakin hyödyntää luonnonvaroja, kuten metsiään, kestävällä tavalla.” Saarikko toteaa, ettei keskusta koe asiakseen määritellä, mitä on hyvä elämä tai oikeanlainen ihmisyys. Tutut teemat – omavaraisuus, kotimainen ruoka ja energia, ihmisiä lähellä olevat palvelut – nousevat vaaliohjelman keskiöön. Se on elinehtomme. ”Mutta maantiede on ja pysyy. Keskustan vaalislogan on Eteenpäin! Vastuuta koko Suomesta. Suomalaisia ei saa jättää mielenterveydenkään ongelmien kanssa yksin”, Saarikko toteaa. ”Talouden pitää olla sovitettu luonnon kantokykyyn. Ennen risteilyä keskusta julkisti vaali-ilmeensä ja -ohjelmansa Helsingin Tennispalatsissa. Olemme ajaneet Suomea, jossa tiet, junat ja muu liikenne toimii ja huolehtineet siitä, ettei maanpuolustus hyvinäkään aikoina ole jäänyt paitsioon.” KESKUSTA toivoo vihreistä innovaatioista moottoria maakuntien uudelle nousulle. ”Teemme työtä sen eteen, että talouden uusi suunta, fossiilisista polttoaineista vapaa vihreä ja vähähiilinen talous siivittää maakunnat ja Suomen uuteen nousuun. 10.2.2023 25 GALLUPIEN selättämistä suunnitteleva keskusta haki tammikuun lopun vaaliristeilyltä vauhtia eduskuntavaalikampanjaansa. Vihreät innovaatiot luovat työpaikkoja ja kestävää kasvua.” Myös kodit ja perheet ovat vaaliohjelmassa keskeisessä roolissa. Riikka Pakarinen ja Päivi Mononen-Mikkilä jakoivat esitteitä ennen vaalistarttia.. ”Suomi tarvitsee lapsia, siksikin tarvitsemme parempaa perhepolitiikkaa. Vain siten voidaan koko Suomi pitää turvassa.” Saarikon mukaan sota on saanut suomalaiset palaamaan perusasioiden äärelle. ”Olemme rakentaneet Suomea, jossa lasten on turvallista leikkiä naapuruston pihoilla yhdessä ja jossa lähimmäistä autetaan. ”Omavaraisuus, kotimainen ruoka ja energia ovat saaneet arvonpalautuksen”, hän toteaa. ”Sopeutuminen vanhenevaksi maaksi on maamme suurin tulevaisuuskysymys. ”Kotien hyvinvointi edellyttää, että lähipalvelut toimivat. Keskustajohtajan mukaan tulevalla vaalikaudella on vihdoin havahduttava myös ikääntymisen tosiasiaan. SAARIKKO käy esipuheessa läpi Suomen turvallisuuspolitiikan peruslinjat: vankkumaton tuki Ukrainalle, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan tuomitseminen ja yksituumainen liittyminen Natoon. Pitkä raja arvaamattoman hyökkääjän kanssa tarkoittaa, että koko Suomen hyvinvoinnista, aluepolitiikasta, on tullut erottamaton osa turvallisuuspolitiikkaa. ”Keskustalaisessa maailmankuvassa hyvin monenlaiset ihmiset voivat kokea, että minunkin tekemiselläni on väliä
”Aiomme jatkossakin olla poliittisesti keskellä, omintakeisesti, mutta siltaa rakentaen.” VAALISTARTISSA pitämässään puheessa Saarikko valoi keskustaväkeen taisteluhenkeä luvaten, että keskustan ”tuomiopäivän toitottajat” tulevat pettymään. Se on hyvä renki vauhdittamaan kestävää kasvua, mutta isännäksi siitä ei ole. Risteilyn energiakeskustelun juonsi eduskuntaryhmän veturi Eeva Kalli. Ei. Se tuottaa kyllä tulosta, ja olemme hyvillä sijoilla, kun vaalit on käyty.” Mikko Miettinen myönsi, etteivät gallupit ole olleet lupaavia. Näin ei kaikkialla Euroopassa ole, ja senkin takia on ajatus eurooppalaisesta yhteisvelasta keskustalle mahdoton.” ”Kolme: Todellista vaihtoehtoa velalle ei yksikään eduskuntapuolue ole esittänyt, ei koronan, ei sodan, ei sähkölaskujen keskellä.” Keskusta sitoutuu laittamaan valtiontalouden kuntoon kahden seuraavan vaalikauden aikana. Tavoitteet ovat mukavan turvallisia”, totesi Heli Mehtälä. Eikä se muuten koita nytkään”, Saarikko sanoi. Juuri nyt, näinä epävarmuuden ja huolen aikoina kannattaa pienen kansan pitää tiiviisti yhtä. Suomenmaa kysyi risteilyllä kuuden osanottajan vaalitunnelmia. Ei se ole. ”Saarikon puhe oli hyvä, ja kohottaa kyllä tunnelmaa vaaleja kohti mentäessä”, Tytti Laitila säesti. ”Onko se koittanut. Auringonlaskua on manattu keskustalle monta kertaa. ”Yksi: Velalla on väliä. Kenenkään elämältä, nuoren tai vanhan, ei saa leikata pohjaa pois. ”Tähän mennessä on vaikuttanut, että porukka on innostuneempi ja yhtenäisempi kuin olisi odottanut. Saarikon mukaan keskustan perusta on yhteisen etsimisessä, ei muurien rakentamisessa. Saarikko onnistui luomaan henkeä vaalikentille. Sovinnossa, ratkaisuissa, käytännönläheisessä yhteistyössä on voimaa.” Vaikka keskustalle on manattu oppositiokautta, Saarikko korostaa, että asia hallitukseen menosta tai oppositioon jäämisestä on äänestäjien käsissä. 26 10.2.2023 ajatella, että minunkin panostani tarvitaan. Moni puolue tuudittautui nollakorkoihin. Heidän varassa Suomi nousee ja kasvaa. Yksinpuurtaja, pienen porukan työllistäjä, suurten unelmien toteuttaja. Keskustalla on aina paikkansa Suomen politiikan kentällä, hän korosti. Ratkaisujaan kertoivat Luontoliiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hekin huomaavat, että se aika on nyt ohi.” ”Kaksi: On hyvä, että suomalaiset ovat huolissaan velasta. ”Kenttätyö on keskustalla perinteisesti kova. Suomen tulevaisuudelta ei saa leikata pohjaa pois.” Jokaisen työikäisen ja -kykyisen on tehtävä työtä, Saarikko korostaa. Että minunkin elämäni, elämäntapani, elinkeinoni ja kotiseutuni on arvokas.” Keskustan paikka puoluekentällä on herättänyt viime vuosina keskustelua julkisuudessa. ”Keskustalaisten lähteminen hyvällä hengellä vaaleihin on kuitenkin ollut ilo havaita.” Sakari Tuomisto piti tunnelmia toiveikkaina ja tunnustelevina. ”Minua puistattaa, miten Suomea juuri nyt jaetaan pikkuporukoihin ja näytetään pitkää nenää toisille. ”Kaiken pohjana on yrittäjyys ja yritteliäisyys. ”Olemme ihmisten luottamuksen varassa.” TALOUDESTA Saarikko nosti esiin kolme tärkeää asiaa. ”Vaalistartti kohotti henkeä. ”Vaalistartissa aistin jopa pientä hurmosta. Heidän verotustaan me emme kiristä.” VAALIRISTEILYLLE osallistuneet keskusta-aktiivit luottivat puolueen yhteishenkeen ja kenttätyön voimaan. Todella jännittävää, ja odotan kyllä, mitä seuraa.” Viihdeilta käynnistyi tanssien muodossa Viking Gabriellan Club Mar -yökerhossa. Annika Saarikko oli toivottu keskustelukumppani keskustan teltalla.. Se tarkoittaa Saarikon mukaan menoleikkauksia. ”Päätökset on tehtävä jokainen suomalainen ja koko kansa mielessä. Markku Laitilan viesti oli, ettei anneta gallupien häiritä. Se herättää toivoa.” ”Vaalitunnelmissa ollaan”, totesi myös Roosa Grönberg
Korotamme yksinelävien kotitalousvähennystä. Keskustan kymmenen vaalilupausta. 3. Varmistamme ruuantuotannolle ja metsätaloudelle parhaat edellytykset. Ajamme kaksoiskuntalaisuutta, jotta etätyö ja palveluiden saaminen onnistuvat. Palautamme työrauhan opettajille ja oppilaille. Ajamme uusia asumisen muotoja kotihoivan rinnalle. Vahvistamme lähipalveluita. Nykyiset tiet ja raiteet kuntoon. Tuomme myös mielenterveyspalvelut lähelle ihmistä. Varmistamme maanomistajien oikeuden omaisuuteensa. 8. Peruskoulun keskityttävä perusasioihin. Suomi elää yrittäjyydestä. Puolustamme jokaisen suomalaisen oikeutta lähiluontoon ja vahvaan luontosuhteeseen. 9. 7. Varmistamme autoilijoiden tasa-arvoisen aseman luopumalla dieselin käyttövoimaverosta. Opiskelijavaikuttajat Mikko Miettinen ja Roosa Grönberg kehuivat puolueessa vallitsevaa tunnelmaa. Tunnistamme, että yhä useampi asuu yksin. Vahvistamme perheiden palveluita ja tuemme vanhemmuutta. Laitamme uudet miljardihankkeet siksi jäihin. 5. 10. 2. Panostamme biokaasuun. Esitämme yrittäjätunnusta jokaiselle suomalaiselle. Korotamme lapsilisiä 200 euroa vuositasolla. Haluamme, että ihmisten haaveet väljemmästä asumisesta toteutuvat. 4. 6. Tartumme uusien energiamuotojen mahdollisuuksiin ja näemme Suomen energian suurvaltana. Suomi omavaraiseksi lämmössä ja sähkössä. 10.2.2023 27 1. Säilytämme luonnon monimuotoisuuden. Takaamme ikäihmisille turvallisen elämän. Muutamme omaishoitajien palkkiot paremmiksi. Varmistamme, ettei yrittäjien verotus edelleenkään kiristy. Diplomin hyvästä ehdokastyöstä voitti Kaakkois-Suomen vaalipiirissä ehdolla olevan Jenny Hasun (keskellä) kampanjaryhmä
28 10.2.2023 Tärkein palaute on aina tullut kentältä, sanoo eduskunnan jättävä Juha Pylväs TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Politiikan ravistelija
“Eiköhän aika kulu siinä ihan mukavasti”, hän sanoo eduskunnan kuppilassa. Rumpali puhui suoralla kompilla myös politiikan eturivissä. Poliisi tutki myös Pylvään sanomisia ja totesi, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta. Samaa retoriikkaa on käyttänyt perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas, joka sai vapauttavan tuomion, kun häntä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. “Se on terävämpää. Sen prosessin täällä oppii, ja ihmisten kanssa tekeminen on aina mukavaa.” PYLVÄS harmittelee tosin sitä, ettei hän päässyt kokemaan sitä puoluerajat ylittävää kansanedustajien yhteisöllisyyttä, josta hän on kuullut juttuja. Pylväs kritisoi rajusti ilmastonmuutostutkimusta ja väitti, että tutkijat katsovat metsien hiilinieluja liian suppeasta näkökulmasta. Hän pahoitteli jälkikäteen sanavalintojaan, mutta nyt äänessä on toinen sävy. Tietenkään minun ajatusmaailmastani kaikki eivät voi tykätä”, Pylväs sanoo. “Kun tänne kuppilaan kävelee, huomaa heti missä on perussuomalaisten, vihreiden, keskustalaisten tai kokoomuslaisten pöytä.” Pylvään mukaan tilanne vaikuttaa suoraan eduskunnan keskustelukulttuuriin. “Ei siitä minulle mitään traumoja ole jäänyt, enempi naureskelen jälkikäteen, että tuostakin saatiin kohujuttu aikaiseksi. Näitä asioita pitäisi pikkuisen aina ravistella.” Jos et herätä tunteita, et ole mitään.. Eduskuntatyö on kuitenkin ollut mieluista, hän kertoo. “Jos et herätä tunteita, et ole mitään. Kun ei tunne ihmistä, niin sanoo pahemmin. “Kun haluaa vaikuttaa asioihin, niin täällähän sitä vaikutetaan. Muuten minulla menee tatsi siitä, mitä tavallinen ihminen ajattelee tuolla meidän alueella. Lopulta kyse oli siitä, mitkä asiat elämässä ovat tärkeimpiä. Varsinainen syy eduskunnan jättämiselle on kuitenkin läheisen ihmisen vakava sairastuminen. “Kävin lenkillä ja soitin rumpuja, jotta sain jäsenneltyä ajatuksiani.” Pylvään mukaan viime keväänä tehty päätös tuntuu yhä oikealta. Viime kaudella eduskunta oli puolet kaudesta väistötiloissa Sibelius-Akatemian rakennuksessa Eduskuntatalon remontin vuoksi. Melkein alkuun hän nostatti kohun sanomalla, että Suomeen ei tarvita “sosiaaliturvalla loisivia elintasosurffareita” ulkomailta. Pylväs luonnehti tieteellistä tutkimusta ideologisesti värittyneeksi ja katsoi, että “fanaattinen suojelu” tehdään elinkeinojen kustannuksella. Siinä avattiin, että tämä yhteiskunta ei kestä sitä, että täällä on niin sanottuja vapaamatkustajia. Siellä ei kokoonnuttu kuppilaan ennen istuntoa. Maksajia pitää aina löytyä.” Pylväs sanoo käyttävänsä yhä termiä elintasosurffari, vaikka tekeekin sen nyt pienemmässä piirissä. Uuttakin on vireillä, sillä Pylväs on mukana puuhaamassa biokaasulaitosta Ylivieskan ja Nivalan välillä olevalle Raudaskylälle. “Ryhmänjohtaja-aikanani en lukenut pääkaupunkiseudun mediaa enkä seurannut Twitteriä. Ennemmin menin kotopuolessa kauppaan ja kuuntelin hyllyjen välissä ihmisiltä, miten maa makaa.” PYLVÄS JOHTI keskustan eduskuntaryhmää keväästä 2021 syksyyn 2022. Tällä kaudella tuli koronavirus, joka sulki eduskuntaryhmät omiin kupliinsa. Pylväs sanoo, että hänet eduskuntaan äänestäneet kyllä ymmärsivät, mitä hän tarkoittaa. Minulle on koko ajan ollut tärkeintä, mikä palaute tulee kentältä, ja se on ollut hyvää." PYLVÄÄN äskettäinen Kalevan medioissa julkaistu kolumni sai Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisenkin älähtämään. “Mediassa se irrotettiin asiayhteydestä ja unohdettiin kokonaisuus. “ Pylvään mielestä politiikan teko on myös siinä mielessä vinksallaan, että pientä mutta äänekästä porukkaa, “Twitter-kansaa”, kuunnellaan paljon. “Mielestäni se on erittäin kuvaava termi.” “Se on oikeudessa todettu, että siinä ei ole mitään vikaa”, Pylväs huomauttaa. “Yhteiskunta ei toimi siiloissa tai yhden tieteenalan näkökulmasta. Politiikassa pitää herättää tunteita, niin minä sen ajattelen. Hän katsoo, että media luo nykyään kohuja keinolla millä hyvänsä. Pylväs pohti eduskunnan jättämistä noin puolen vuoden ajan. 10.2.2023 29 KESKUSTAN kansanedustaja Juha Pylväs, 51, on pyörittänyt maatilaja koneurakointiyritystään kotonaan Ylivieskassa kansanedustajauransa ohella, mutta pian hänellä on aikaa myös yritystoiminnan kehittämiseen. Pylväs toteaa ottaneensa jälleen suorasti kantaa, mutta myönteistä palautetta on kuulemma jälleen tullut kentältä
30 10.2.2023 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Voidaan puhua jopa energiaköyhyydestä, joka koskettaa aivan uusia ihmisryhmiä. Kysyimme kahdelta asiantuntijalta näkemyksiä korkojen noususta ja keskustan asumislinjauksista. Sh utt ers to ck Ilmiöt. Ilmiöt Kotitaloudet ovat ahtaalla, kun asuntolainojen korot nousevat. Keskustan mielestä nykyinen asuntopolitiikka palvelee ensisijaisesti suurten asuntosijoittajien tarpeita
Brotheruksen mukaan laskua on tullut jo viitisen prosenttia touko–kesäkuun 2022 huippulukemista. “Tarjolla on myös pidemmän ajan korkoja, jotka ovat tällä hetkellä 12 kuukauden euriboria huomattavasti matalammalla. Nousu on ollut ennätysnopeaa. Brotherus muistuttaa, että työllisyysaste on edelleen hyvä. Vielä elokuussa 2022 euribor oli yhden prosentin alapuolella. “Suomalaiset myös maksavat lainojaan koko ajan pois. Jos asuntovelan on ottanut esimerkiksi viisi vuotta sitten, on sitä jo hyvän tovin ehtinyt lyhentää. Meillekin tulee paljon huolestuneita soittoja, että miten tästä selvitään. Kyse oli poikkeuksellisesta ajanjaksosta. Korona-aika kuumensi asuntomarkkinat, kun kysyntä ylitti tarjonnan. Pelkkiin korkoihin menevä rahasumma on näyttänyt hätkähdyttävän suurelta. Suomen yleisin asuntolainan viitekorko 12 kuukauden euribor on noussut 3,4 prosenttiin. Myös pitkä nollakorkojen aika on ollut poikkeusjakso. Sekin kertoo siitä, että korko-odotukset tulevaisuudessa ovat maltillisia.” BROTHERUKSEN mukaan suomalaiset keskituloiset asuntovelalliset tulevat selviämään edessä olevasta kurimuksesta, jos työpaikat vain säilyvät. Brotheruksen mukaan menoista tinkiminen iskee etenkin suuriin hankintoihin kuten autoja asuntokauppaan. Hän muistuttaa, että suomalaispankit ovat jo kymmenen vuoden ajan stressitestanneet asuntolainan ottajia kuuden prosentin korolla. Epävarmuudesta huolimatta yleinen taloustilanne on myös pysynyt vakaana. Merkkejä talouden romahduksesta ei ole. MISTÄÄN katastrofista tai romahduksesta ei kuitenkaan voida puhua, Brotherus sanoo. Korkojen nousu on monille asuntovelallisille aivan uusi asia. 10.2.2023 31 M ONI asuntovelallinen on joutunut viime aikoina hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin tarkistaessaan lainanlyhennyksiään. “Nyt tilanne tasaantuu”, Brotherus summaa. Maksettava korko määräytyy aina jäljellä olevasta lainasta.” Kipeää korkojen ja muiden kulujen nousu kuitenkin kotitalouksille tekee, sitä ei voi Brotheruksen mukaan vähätellä. Saarikko korosti, että perheiden oikeus omaan asuntoon on turvattava myös vaikeina aikoina. “Se ei ole hyvää politiikkaa, että jo Su om en H yp ote ek kiy hd ist ys H yp o Juhana Brotherus. Brotherus ennakoi 12 kuukauden euriborin nousevan tänä vuonna yli 3,5 prosentin, mutta jäävän alle neljän prosentin. Siksi on hyvä saada vähän perspektiiviä. Eikä se ole ihme, sillä viimeisen kuuden vuoden aikana suomalaiset ovat tottuneet nollakorkoihin, jolloin kaikki lainanlyhennykseen tarkoitetut rahat ovat todella lyhentäneet lainaa. Asuntokauppa on ollut monissa suurissakin kasvukeskuksissa lähestulkoon pysähdyksissä. Hän arvelee euriborin kääntyvän jo ensi vuonna laskuun. Sen myötä hinnat alkavat pakostakin laskea. Tunnelma on monelta osin samanlainen kuin vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aikoihin. Mutta nyt se aika on historiaa. Hän huomauttaa, että vaikka noin 10 prosentin lasku asuntojen hinnoissa on sinällään iso pudotus, tarkoittaa se käytännössä paluuta vuoden 2020 normaaliin hintatasoon. Vaikka edessä on kotitalouksien kannalta kivuliaita aikoja, ei Suomessa hänen mukaansa ole isoa joukkoa, joka ei tilanteesta selviäisi. Brotherus ei näe tarvetta valtion maksamille tukitoimille. Huojentavaa on myös se, että pahimman vaiheen arvellaan olevan korkojen nousun osalta jo ohi. Lainaa ei ole annettu enempää kuin mitä ihmiset pystyvät korkojen nousun huomioiden maksamaan. Vaikka korot ovatkin nyt nousseet lähestulkoon raketin lailla, merkitsee sekin paluuta normaalimpaan aikaan. Hän arvelee, että laskua tulee tänä vuonna lisää vielä likimain toiset viisi prosenttia. Kun päälle tulevat sähkön hinnan nousu, ruoan kallistuminen ja muut inflaation seuraukset, riittää kotitalouksilla pähkäiltävää, mistä vyötä voisi kiristää. KULUTTAJIEN luottamus talouteen on luisunut historiallisen alhaisiin lukemiin, sanoo asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus. Ostovoima heikentyy, ihmiset tinkivät menoistaan, kun entistä isompi osa tuloista menee asumiseen ja elämiseen. Loppuvuodesta 2024 se voi olla jo alle kolmen prosentin. “On ymmärrettävää, että tilanne huolestuttaa. Sen enempää Brotherus ei innostu Saarikon väläyttämästä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeiden palauttamisesta. Katastrofitunnelmille ei ole syytä.” VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) sanoi tammikuussa pyytäneensä valtiovarainministeriötä arvioimaan, mitä toimia pitäisi tehdä asumis-, korkoja lainakulujen nousun vuoksi. Korona-aikana kertyneet säästötkin ovat alkaneet supistua. Hinnat nousivat sitä mukaa
32 10.2.2023 kertaalleen poistettua vähennysoikeutta alettaisiin soutamaan ja huopaamaan aina korkojen nousun tai laskun vuoksi.” Huomion Brotherus keskittäisi kasvua ja tuottavuutta edistäviin uudistuksiin. Mallissa on kuitenkin paljon kehitettävää, Ruoppila näkee. Keskusta julkisti marraskuussa uuden asumislinjauksensa, jonka yksi keskeinen tavoite on omistusasumisen lisääminen. “Arvelen, että sekä sijoittajat että yksityiset asunnon ostajat pitäisivät tätä hankalana järjestelmänä, joka ei saisi suosiota.” KESKUSTAN asumisohjelman toista avausta Ruoppila sen sijaan pitää mielenkiintoisena ja tervetulleena. “Asuntomarkkinaa ja -rahoitusta on kehitettävä, asumisen kustannuksia hillittävä ja valtion ohjauksen suuntaa korjattava”, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen sanoi asumisohjelmasta kertovassa tiedotteessa. “Valtion piikki ei voi olla auki kaikille asuntovelallisille. Mallissa pitäisi Ruoppilan mukaan tehdä myös tarkat rajaukset siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen asuntoja voitaisiin hankkia. Kodin ostaja pääsisi pienemmällä omarahoituksella kiinni omistusasumiseen. Hän kehuu myös Sipilän hallituksen aloittamia norminpurkutalkoita. Kenellä olisi päätäntävalta esimerkiksi asunnon korjaukseen tai jälleenmyyntiin liittyvissä ratkaisuissa. Malli tarjoaisi merkittävää taloudellista hyötyä yksittäisille kotitalouksille suhteessa markkinaehtoiseen asuntokauppaan. Sijoittajalle ostaja maksaisi esimerkiksi korkoa tämän lainaosuudesta. “En usko, että tästä olisi riittävästi hyötyä kenellekään”, sanoo kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta. Keskustan mukaan nykyinen asuntopolitiikka palvelee ensisijaisesti suurten asuntosijoittajien tarpeita, ei niinkään asunnon tarvitsijoiden tarpeita. Hänen mukaansa keskustan avaus ei eroa merkittävästi jo olemassa olevista asuntojen osaomistuksen malleista. Ruoppilan mukaan ehdotus on aito avaus siitä, miten omistusasumista voitaisiin laajentaa nykyistä suuremmalle joukolle. Jos jo valmiiksi kroonisesti velkaantunut valtio ottaa lisää velkaa tukitoimia varten, tarkoittaa se vain sitä, että sekin velka lopulta tulee keskiluokkaisten asuntovelallisten veronmaksajien maksettavaksi.” ASUNTOMARKKINOITA on ajateltava myös yksittäisiä korkovaihteluita pidemmällä perspektiivillä. Tällöin ostajan lainaosuus olisi pienempi kuin yksin ostaessa. OHJELMAN keskeisiä muutosehdotuksia on uusi omistamisen kumppanuusmalli, joka mahdollistaa omistusasunnon hankinnan ilman merkittäviä vakuuksia. Mallissa asunnon ostaja hankkisi asunnon puoliksi sijoittajan kanssa. Ne tuovat työtä, joka takaa suomalaisten maksukyvyn. Siinä keskusta ehdottaa uudenlaista ARA-omistusasumisen mallia, jossa valtio ei lainoita tai anna suoranaista rahallista tukea asunnon omistajalle, vaan se perustuisi osittaiseen valtiontakaukseen asunto-osakeyhtiöille. Hyötyjen oikeellisuus herättäisi paljon keskustelua. “Ehdotus ei ratkaise asumisen hinnan ongelmaa, sillä sijoittajat vaatisivat omasta puolikkaastaan markkinavuokran ja omistuspuolikas olisi samoin markkinahintainen”, Ruoppila pohtii. Sellaista ajattelua kaivataan Brotheruksen mukaan lisää. Tutkimusjohtajan mukaan puoliksi omistaminen toisi mukanaan ongelmia asuntoon liittyvään päätöksentekoon. Se nostattaa kustannuksia niin ihmisten kuin valtionkin näkökulmasta. EURIBORKORKO 12 KK PÄIVITTÄIN. Kenen ääni painaisi eniten, jos sijoittajan ja omistajan näkemykset olisivat keskenään ristiriitaisia
Keskusta laajentaisi MAL-sopimukset myös laajemmiksi aluekehittämistä ohjaaviksi maakunnallisiksi sopimuksiksi. Se on Ruoppilan mukaan eräänlainen aluepolitiikan tabu, josta ei puhuta. Miten keskusta hidastaisi kehitystä. Ruoppila myöntää, että määrällisyys on ollut viime vuosina asuntorakentamisen keskiössä. “Tarvitaan korjausliike siihen, mitä kuuluu hyvään asumiseen.” Ruoppila ei kuitenkaan pidä MALjärjestelmää oikeana keinona asumisen laadun varmistamiseen. Ruoppila kaipaisi kunnilta alan säätelyä. Tutkimusjohtajan mukaan tietoisempi keskittyminen niihin kuntiin, joissa on enemmän kehitysmahdollisuuksia, voisi hidastaa merkittävästi isojen kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden voimakasta hiipumista. “Se toisi aluepolitiikkaan paljon kaivattua konkretiaa. “Keskustan mielestä 16 neliön yksiössä asuminen ei ole sellaista elämisen laatua, mitä yhteiskunnan pitää ohjata asuntomarkkinoiden ihmisille tarjoavan”, Honkonen linjasi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa marraskuussa. Ne ovat myös valtion pääasiallinen tukikohde näissä sopimuksissa. “Avaukseen liittyy paljon vaikeita kysymyksiä, jotka pitäisi määritellä tarkasti. Tällä hetkellä ilmassa on runsaasti toiveajattelua, johon on hankala tarttua.” TARVITAAN KORJAUSLIIKE SIIHEN, MITÄ KUULUU HYVÄÄN ASUMISEEN.. Siksi asuntojen kokoa sekä luonnon ja lähiympäristön viihtyisyyttä pitäisi vaalia kaavoituksissa ja tontinluovutuksissa nykyistä selkeämmin. Keskustan mielestä asumisen laatu pitäisi asettaa MAL-sopimuksissa rakennettavien asuntojen määrää tärkeämmäksi kriteeriksi. Hitas-omistusasunnot, mistä systeemistä Helsinki juuri luopui, ovat hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia tällainen malli voi tuoda.” KESKUSTA haluaisi uudistaa myös MALsopimusjärjestelmää. Näin vältyttäisiin siltä, että asuntoja hankittaisiin sijoitusmielessä vuokrattaviksi. Toisissa kunnissa tai alueissa on enemmän kehityspotentiaalia kuin toisissa. Erityisen paljon on tehty pieniä asuntoja. “Tässä huokuvat keskustan aluepoliittiset tavoitteet läpi”, Ruoppila sanoo. 10.2.2023 33 Jos asunnosta esimerkiksi haluaisi luopua, sitä ei pitäisi voida myydä markkinaehtoiseen hintaan vaan hinnalle pitäisi asettaa selvät rajat. Silloin mallissa pikemminkin ostettaisiin asumishyötyä kuin sijotettaisiin asumiseen. Viime aikoina niiden kysyntä on laskenut. Sen enempää MAL ei toimi hänen mielestään laajemman aluekehittämisen keinona. Eikä se käänny sillä, että MAL-järjestelmää yritettäisiin laajentaa laajemmalle tasolle.” RUOPPILAN mukaan keskustan asumisohjelmasta puuttuu visio, mitä puolue haluaisi tehdä sille, että maaseutumaisissa kunnissa asunnot tyhjenevät ja väki vähenee. Hänen mukaansa MAL-järjestelmä on olemassa nimenomaan kasvavien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta kokoavien joukkoliikenneratkaisujen parantamiseen. MAL-sopimuksilla tarkoitetaan valtion ja kuntien yhteisiä sopimuksia ja suunnitelmia maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta. Asuntorakentajat ja sijoittajat tekevät helposti sitä, mikä on kustannustehokasta. Ruoppilan mukaan keskustan kannattaisi keskittyä aluepolitiikassaan tarkemmin siihen, että väestö vähenee kunnissa ja alueilla eri tahtiin. Ruoppilan mukaan uudet ARA-omistusasunnot pitäisi myös rajata selkeästi niin, että yksi kotitalous voi omistaa vain yhden asunnon. “Kaupungistumisen trendiä on todella vaikea kääntää
Suomen selviäminen kylmästä sodasta oli menestystarina Suurlähettiläs Heikki Talvitie ennusti jo 1990-luvulla kommunismin korvautuvan Venäjällä nationalismilla In to Ku sta nn us. Gorbatšov halusi kokeilla perestroikaan liittyneitä oppejaan pienissä Baltian maissa. Heidän mukaansa se oli suorastaan menestystarina. TALVITIEN ja Visurin kirja on perusteellinen katsaus kylmän sodan loppuvaiheisiin. Talvitien hän yllättäen hyväksyi, vaikka 49-vuotias diplomaatti oli ollut suurlähettiläänä ainoastaan neljän vuoden ajan. 34 10.2.2023 Kirjat ERIKOISLÄHETTILÄS Heikki Talvitiellä on tuttavapiirissään maine valtioiden hajottajana. TALVITIE ja Visuri pitävät varovaisuutta jälkikäteen arvioituna oikeana linjana. Vuoden 1992 alussa hän kirjoitti Helsinkiin, että Baltian, Ukrainan ja Valko-Venäjän itsenäistyminen oli ajamassa Venäjän puolustuksellisesti takaisin vanhoihin asemiinsa. Talvitie palaa 30 vuoden takaisiin dramaattisiin tapahtumiin joulukuussa ilmestyneessä kirjassa Kylmän sodan päätös. ”Venäjällä oli nyt ’siniset silmät’. Talvitie arvioi jo lokakuussa 1990, että kommunismilta vapautuneen voimalatauksen tulisi Venäjällä korvaamaan nationalismi. BERLIININ muurin murtuminen marraskuussa 1989 vauhditti protesteja myös Neuvostoliitossa. Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä. Presidentti oli eristettynä Krimillä vain 72 tuntia, mutta Talvitien mukaan aikakausi ehti sillä välin vaihtua. Se nousikin niin vauhdilla, että tilanne alkoi ryöstäytyä Kremlin käsistä. Teksti jää kuitenkin harmittavan paperinmakuiseksi, sillä se perustuu lähinnä virallisiin arkistolähteisiin eivätkä kirjoittajat avaa henkilökohtaisia mietteitään kaaoksen keskeltä. Yleensä imperiumien hajoaminen on ollut hyvin väkivaltaista, ja suomalaisia hirvitti ajatus, että vahvasti ydinaseistetussa naapurissa alkaisi sisällissota. Miehet muistuttavat, kuinka ahtaista raameista Suomi hävityn sodan jälkeen lähti ja kuinka se sai vähitellen raivattua itselleen liikkumatilaa lännessä. Kansainvälinen tilanne oli lientynyt, mutta Neuvostoliiton sisällä Mihail Gorbatšovin aloittamat uudistukset takkusivat ja kommunistisen puolueen asema horjui. ”Se pakotti varovaisuuteen, jonka myös Suomi omaksui linjakseen Yhdysvaltojen ja Saksan tapaan.” Visuri ja Talvitie arvioivat Suomen kylmän sodan aikaista ulkoja turvallisuuspolitiikkaa muutenkin hyvin myönteiseen sävyyn. Hän on kirjoittanut teoksen Neuvostoliittoa koskevat osuudet, kun taas professori Pekka Visuri vastaa sen Saksa-analyyseista. Kylmän sodan loppuvaiheissa Suomi oli jo selvästi kokoaan merkittävämpi tekijä ja tarjosi palveluksiaan suurvaltasuhteiden liennyttämiseksi. Lähteinä he ovat käyttäneet pääosin suomalaisdiplomaattien asemamaistaan lähettämiä raportteja ja keskustelumuistioita. Jugoslavia hajosi väkivaltaisesti muutama vuosi lähettilään poistuttua ja Neuvostoliitto suorastaan luhistui hänen jalkojensa alta. Itänaapurissa alkoi näkyä kriisin merkkejä pian Talvitien aloitettua lähettiläskautensa. Suomen valtiojohto valitsi mullistusten keskellä toimintalinjakseen varovaisuuden. Ihmisten sitouttamiseksi uudistuksiin neuvostojohdon oli annettava tilaa balttien kansallistunteen nousulle. Yleensä itänaapuriin passitettiin virkaiältään vanhempia diplomaatteja ja heitä oli esitetty Mauno Koivistolle tälläkin kertaa, mutta presidentti ei kommentoinut ehdotettuja nimiä mitenkään. Sen sijaan suomalaisdiplomaattien raporteista käy hyvin ilmi, etteivät he elätelleet missään vaiheessa ruusuisia kuvia itänaapurin tulevaisuudesta. TALVITIEN komennus Moskovassa alkoi kesäkuussa 1988. Talvitie toimi suurlähettiläänä vuosina 1984–1988 Jugoslaviassa ja heti sen jälkeen Neuvostoliitossa. Yhdessä miehet ovat sorvanneet kirjan loppupäätelmät. Suomalaiset yrittivät itsepintaisesti solmia uutta naapuruussopimusta Neuvostoliiton kanssa, vaikka koko liittovaltio oli jo käytännössä hajonnut. Lopullisesti Gorbatšovin ote kirposi, kun varapresidentti Gennadi Janajevin juntta yritti kaapata vallan elokuussa 1991. Gorbatšov jäi jälkijunaan ja Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin nousi hänen ohitseen. Myös Baltian maiden itsenäistymispyrkimyksiin suhtauduttiin hyvin maltilla. Suurvallan olemus oli silti jäljellä eikä sitä pitäisi unohtaa.” ANNUKKA KAARELA Pekka Visuri ja Heikki Talvitie: Kylmän sodan päätös. Talvitiekin sai ulkoministeriöstä ohjeet, jossa painotettiin Baltian maiden olevan Neuvostoliiton sisäinen asia. Kumpaakaan liittovaltiota ei enää ole. Asian lienee ratkaissut Talvitien runsas kokemus idänsuhteista: hän oli toiminut aiemmin ministerineuvoksena Moskovassa ja ulkoministeriössä itätoimiston päällikkönä. Into, 325 s
Majander antaa maalaisliitolle näkyvän roolin SDP:n hajaannuksen ruokkijana. J. Siellä osapuoliksi muodostuivat puoluesihteeri Väinö Leskisen ja puheenjohtaja Emil Skogin joukot. Tutkija pyrkiikin horjuttamaan maalaisliiton mainetta valtiojohtoisen teollisuuspolitiikan käynnistäjänä. Hänen vuosia 1957–1975 käsittelevän teoksensa on lupailtu ilmestyvän jo ensi vuonna, kun SDP juhlii 125-vuotista taivaltaan. HISTORIIKIN mukaan paikalliset ja valtakunnalliset kuppikuntaisuudet alkoivat nakertaa SDP:tä 1950-luvun alussa. Siellä puheenjohtajaksi äänestettiin 32 vuoden tauon jälkeen puolueveteraani Väinö Tanner, joka oli aluksi yrittänyt pysytellä ryhmien ulkopuolella, mutta valinnut lopulta leskisläiset. ”Mikään ei viitannut siihen, että niiden kanssa ei pärjättäisi”, Majander kirjoittaa. Itse hän hakee valtakamppailun rinnalle rakenteellista selitystä etujärjestöjen roolista. ”Kyllä toverit tekivät sen itse, muut vain käyttivät auliisti heidän erimielisyyksiään hyväksi.” KIRJA henkii kaunaa 1950-luvun alun punamultavuosilta. Urakkaa jatkaa dosentti Matti Hannikainen. Fagerholmin sovitteluyritykset eivät pysäyttäneet hajaannusta. Skog toimi läheisessä yhteistyössä SAK:n kanssa, kun taas Leskinen halusi sysätä ay-liikkeen kauemmas SDP:stä. Tutkija nimeää hajaannuksen alkukodiksi Työväen urheiluliiton, josta repeämä eteni halki sosialidemokraattisen järjestökentän ja lopulta itse puolueeseen asti. Toisaalta puolueen normaalitilaankin voi katsoa kuuluneen jonkinasteisia sisäisiä jännitteitä. A. Vuosina 1975–1991 professori Hannu Soikkanen kirjoitti SDP-historiikin kolme ensimmäistä osaa, mutta pääsi puolueen perustamisesta vasta vuoteen 1952 asti. Majanderin panos SDP:n virallisessa historiankirjoituksessa jää ainakin tältä erää tähän. Pitkä odotus päättyi joulukuussa, kun dosentti Mikko Majanderin kirjoittama Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue ilmestyi. Majanderin mukaan sanonta ”kepu pettää aina” on perua myöhemmältä ajalta, mutta henkisesti sen juuret juontuvat 70 vuoden taakse. Hänen mukaansa skogilaiset ja maalaisliitto pelasivat kieroa peliä Neuvostoliiton vedellessä naruja taustalla. Majander kirjoittaa muun muassa, että Kekkonen vohki omiin nimiinsä SDP:n teeman valtiovetoisesta teollistamisesta. SDP:n historia 4 1952–1957. Kirjat Dosentti Mikko Majanderin mukaan SDP hajosi omaa syytään, mutta maalaisliiton vauhdittamana ”Toverit tekivät sen itse” Kir ja n ku vit us ta Kir ja n ku vit us ta. Leskinen oli puoluesihteerinä karismaattinen ja vahvatahtoinen, kun taas Skog oli monien mielestä valittu puheenjohtajaksi vain parempien ehdokkaiden puutteessa. 10.2.2023 35 SDP:N historian tutkiminen on laahannut pahasti jäljessä verrattuna muiden suurten suomalaispuolueiden historiahankkeisiin. Skogilaisten todellinen johtaja oli aluksi Penna Tervo ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen Aarre Simonen. Leskisläisten ja kokoomuksen yhteydenpidossa taas ei tutkijan mukaan ollut kyse mistään salaliitosta. KUPPIKUNNAT alkoivat järjestäytyä viimeistään syksyllä 1954. Majanderin mukaan kiistalle ei ole löydetty aatteellista tai poliittista juurisyytä, vaan se on pelkistynyt kunnianhimoisten miesten valtataisteluksi – ”pahimmillaan kuin kahden juopon riitelyksi viinapullosta”. Julkiseksi kiista rävähti vuonna 1956, kun Leskisen johtama oppositio haastoi puolueen virallisen linjan ja vaati ylimääräistä puoluekokousta. Siltala, 480 s. Historiikin mukaan Skog antoikin joukoilleen lähinnä nimensä. Sitä Majander ei sentään väitä, että vastuun koko puolueriidasta voisi ulkoistaa maalaisliiton kontolle. Tavallisesti puoluehistoriikit etenevät huomattavasti reippaampaa tahtia, mutta tässä tapauksessa verkkaisuus on ymmärrettävää. ANNUKKA KAARELA Mikko Majander: Kylmän sodan ja ristiriitojen puolue. Lopullisesti sillat paloivat elokuussa 1957, kun skogilaiset ”ottopojat” menivät ministereiksi maalaisliiton V. MISTÄ SDP:n hajottaneessa puolueriidassa oli pohjimmiltaan kysymys. Majanderin mukaan SDP:ssä ei ollut puheenjohtajan ja puoluesihteerin välillä selvää sääntöihin tai perinteisiin pohjautuvaa arvojärjestystä. Sukselaisen hallitukseen. Edes Tannerin ja pääministeri K. Vaikka kirjassa on lähes 500 sivua, se onnistuu kahlaamaan SDP:n historiaa eteenpäin vain viisi vuotta. Majander on halunnut käydä puolueen vuonna 1959 tapahtunutta hajoamista edeltäneet vaiheet huolellisesti läpi
Tv-lupien määrä ylitti miljoonan vuonna 1969. SUSANNA LUIKKU Martti Soramäki: Sensuurista sananvapauteen – Yleisradio 1923–2022. Ensimmäisen toimintavuoden lopussa yhtiöllä oli yksi työntekijä, ohjelmanjärjestäjä ja kuuluttaja Alexis af Enehjelm. Kilpeläisen pakinanimimerkin mukaan “Lex Jahvetiksi” ristitty laki vaihtoi Ylen hallintoneuvoston ja samalla pääjohtajan. Ylipäätään kirjaa voi suositella kaikille Ylen roolista lähihistorian ja nykypäivän käänteissä kiinnostuneille. Martti Soramäen Sensuurista sananvapauteen – Yleisradio 1926–2022 (SKS, 2022) ei ole varsinainen historiikki, vaikka teksti kulkeekin kronologisessa järjestyksessä. Yleisradio – A.B. Sidos ei juuri vaikuta sävyyn, mutta mitä lähemmäksi nykyaikaa tullaan, sitä enemmän tekstistä erottuu tietty “yleläisyys” tai ainakin varovaisuus. Politiikassa lähinnä perussuomalaiset ovat esittäneet toistuvia puolueellisuussyytöksiä ja leikkausvaatimuksia. Aina jonkun mielestä kallellaan Yleisradio on perustamisestaan asti herättänyt poliittisia intohimoja, ja vaatimuksia puuttua ohjelmistosisältöihin sekä muihin valintoihin on riittänyt. Monivaiheinen matka kerrotaan pääjohtajakausien kautta. Ehkä voimakkaimmin Ylen politisoitumista leimaavat yhä 1960-70-luvut ja etenkin pääjohtaja Eino S. Tämä ei miellyttänyt kaikkia, etenkin kun Wuolijoki osallistui aktiivisesti käytännön ohjelmapolitiikkaan. Kirjat Tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud pitää radiopuhetta Yleisradion 10-vuotispäivän kunniaksi Radiotalon studiossa 1936. Politiikan rooli painottuu esimerkiksi siinä, missä määrin hallintoja ohjelmaneuvosto on ollut valtiovallan ohjauksessa. Etenkin sosiaalidemokraatit vaativat suurempaa poliittista päätösja saneluvaltaa toimintaan, mutta kompromissina syntyneen radiolain läpimenon takasivat myös maalaisliiton ja ruotsalaisten edustajat. Revon (1965–1969) kausi. “Reporadion” alun perin ihanteelliset uudistuspyrkimykset muuttuivat Soramäen ja muiden tutkijoiden mukaan äärivasemmiston runnovaksi agendajournalismiksi; ohjelmapoliittisten tavoitteiden toteutus irtaantui siitä, mitä yhteiskunnallinen todellisuus kesti. toukokuuta vuonna 1926. YLEISRADIOTOIMINNAN aloittivat Suomessa paikalliset yhdistykset 1920-luvun puolivälissä. “Vaihtoehtomedian” listoilla Yle on valtiollisena isona toimijana ehtymätön salaliittoteorioiden lähde. Se korostuu puhuttaessa vuoden 1999 yleisradiolain uudistuksesta, pääjohtaja Reino Paasilinnan (1990–1994) erottamisesta, suhteesta MTV3:een ja muihin kaupallisiin kilpailijoihin sekä Ylen jatkuvista henkilöstövähennyksistä yhdistyneenä ulkopuolisten ostojen lisäämiseen yhä kireämmillä ehdoilla. Olosuhteisiin nähden hän myös onnistui siinä, vaikka sekä Neuvostoliiton että sitä sisäpoliittista syistä peesanneiden tahojen sekaantuminen ohjelmapolitiikkaan jatkui. Jälkimmäinen käynnisti tapahtumaketjun, joka johti Yleisradion valtiollistamiseen. Merkittävää oli tietenkin myös televisioiden yleistyminen. Ylessä on kuitenkin kuohunut kautta sen historian – milloin mistäkin syystä. SORAMÄKI on työskennellyt nykyisillä mediatyömarkkinoilla käsittämättömästi Yleisradiossa käytännössä koko työuransa. Toimitusjohtaja J. Kiistat ohjelmista, poliittiset taistot ja sensuurivaatimukset jatkuivat vielä Erkki Raatikaisen kaudella (1970–1979), vaikka tämä pyrki rauhoittamaan Ylen arkea reporadiotaistojen jälkeen. K. 36 10.2.2023 YLEISRADION rooli on ollut tapetilla kaupallisen puolen Medialiiton sekä Sanoma Media Finland Oy:n EU-komissiolle tekemien kanteluiden vuoksi. V. Samoin Lauri Kivisen (2010–2018) ajan Ylen rahoitusuudistus eli Yle-vero ja Juha Sipilään (kesk.) liittyvä Terrafameuutisointi päätoimittaja Atte Jääskeläisen erottamisineen on käsitelty kattavasti. Yhtiön vaiheet käydään läpi pääjohtajakausittain, yhteiskunnan ja maailman tapahtumilla kehystettynä. Toimittaja Yrjö Kilpeläinen (sd.) sai koottua eduskuntaan Wuolijoen hyllyttämistä ajavan rintaman. Yksityisen O.Y. SOTIEN AIKAAN Yleisradio, kuten lehdistökin, oli alisteinen sensuurille. Paasikiven siunauksella pääjohtajaksi vuonna 1945. Toisaalta esimerkiksi Mikael Jungnerin (2005–2010) myrskyisä johtajakausi eritellään terävästi, huonoine ja hyvine puolineen. Täyskäännös toiseen suuntaan tapahtui, kun SKDL:n edustaja, kirjailija Hella Wuolijoki valittiin presidentti J. Yle Elä vä ark isto. Tärkeitä käännekohtia olivat presidentti Svinhufvudin äärioikeiston Mäntsälän kapinan tuominnut radiopuhe ja kieltolain 10vuotisjuhlan radioinnista kieltäytyminen. Vakion aikaan (1927– 1934) yksityisessä Yleisradiossa vallitsi ennakkosensuuri, ja toiminta haki muotoaan. SKS, 453 s. Finlands Rundradio -yhtiön perustuskokous pidettiin 29
Peruna on edelleen tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota, vaikka sen kulutus onkin pudonnut 70 vuoden aikana kolmannekseen. 1990-luvun hitti olivat hunajamarinoidut suikaleet, ja nykyisin broileria on saatavilla lukuisissa eri muodoissa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset söivät vuonna 2016 perunaa keskimäärin 46 kiloa, kun vuonna 1950 kulutus oli peräti 142 kiloa. Vähitellen peruna syrjäytti suomalaisten aiemmin suosiman nauriin. Vähemmän suolaa, mutta silti liikaa SUOLA on välttämätöntä nisäkkäiden elimistölle. Myös Suomessa sokerintuotanto omavaraistui toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1950 keskivertosuomalainen söi lihaa vain 30 kiloa vuodessa. Aikoinaan ihmiset saivat sitä riittävästi luonnosta, mutta tarve alkoi kasvaa viljelyyn ja kotieläintalouteen siirtymisen myötä. Nykyisin suomalaiset saavat sitä noin 3–15 grammaa päivässä, kun sata vuotta sitten määrä oli peräti 40 grammaa. Suolan kulutus on laskenut huippuvuosista reilusti. M us eo vira sto Uutuuskirja kertoo, mistä ruoat ovat tulleet ja miten niiden käyttö on muuttunut TEKSTI: ANNUKKA KAARELA. Suomessa viljely käynnistyi laajemmin 1730-luvulla Inkoossa, jonne saksalaiset sepät olivat tuoneet perunoita. Vielä 1980-luvulla kaupoissa myytiin lähinnä kokonaisena pakastettuja broilereita. Villiperunat aiheuttivat helposti myrkytysoireita, mutta inkat keksivät upottaa perunat savesta ja vedestä valmistettuun ”kastikkeeseen”, joka auttoi välttämään oireita. Varhaisia suolantuottajia olivat ainakin Kiina ja Egypti. Aula & co, 178 s. Sokeri ennen kiisseleistä, nyt karkeista SOKERIRUOKO on kotoisin Tyynenmeren saarilta, mistä sitä vietiin viljeltäväksi moniin eri paikkoihin. Kypsää lihaa syömme noin puolet tilastoiduista määristä. Kulutus lasketaan tilastoissa raakana, luullisena lihana. Kirjat Muutoksia lautasella Kaupankäyntiä Helsingin kauppatorilla kesällä 1977. Broilerin kulutusta on nostanut sen maine terveellisenä lihana ja helppo kokattavuus. Nykyisin kotimainen sokerijuurikas täyttää hieman alle puolet sokerin kysynnästä. Siipikarjanliha onkin nousemassa suosiossa sianlihan ohi. Vuonna 2021 määrä oli lähes 80 kiloa. Nyt kulutus on alle 30 kiloa. Eurooppaan peruna saapui niin sanotun kolumbiaanisen vaihdon kautta 1400-luvulla. 1600-luvulla sokerista tuli Euroopan tärkein tuontituote. Alkuun sen sakkaroosimäärä oli matala, mutta jalostuksen ansiosta viljely saatiin kannattavaksi. Mari Koistinen: Lautasmatka. Uppsalan kasvitieteellisen puutarhan luettelossa vuodelta 1658 mainitaan ”perulainen”. Sen etuna oli sopeutuvuus erilaisiin olosuhteisiin ja pienillekin maatilkuille. Vuonna 1970 Suomessa syötiin siipikarjanlihaa vuosittain vain kilon verran kansalaista kohti, vuonna 2000 jo 13 kiloa ja 2020 peräti 27 kiloa. Varhaisimmat viitteet suolan valmistuksesta ovat noin 8000 vuoden takaa. 10.2.2023 37 VIELÄ 70 vuotta sitten suomalaisten lautasilleen lappama ruoka oli hyvin toisenlaista kuin nykyään. Seuraavalla vuosisadalla eurooppalaiset tajusivat, että sokeriruo’on makeuden synnyttävää sakkaroosia saadaan myös sokerijuurikkaasta. Suomalaisten sokerinkulutus oli huipussaan 1960ja 1970-luvuilla, jolloin keskivertokansalainen popsi sitä yli 40 kiloa vuodessa. Poimintoja ruuan historiasta. Ensin sitä haihdutettiin merivedestä tai lähteistä, sitten opittiin suolan louhiminen. Esimerkiksi arabit viljelivät sokeria orjatyön voimin jo 1100luvulla. Toimittaja, tietokirjailija Mari Koistinen selvittää Lautasmatka-kirjassaan, miten tutut elintarvikkeet ovat kotiutuneet ruokavalioomme ja miten niiden kulutus on vuosien aikana muuttunut. Suomessa suola oli tärkein tuontiaine 1800-luvun puoliväliin asti. Kulutus ylittää silti edelleen monilla suosituksen, joka on 5 grammaa päivässä. Aiemmin suomalaiset saivat sokeria esimerkiksi kiisseleistä ja leivonnaisista, kun taas nykyisin suuri osa kulutuksesta tulee makeisten ja virvoitusjuomien kautta. Suomessa ei ole ollut suolakaivoksia ja Itämeri on liian vähäsuolainen suolan kannattavaan tuotantoon. Ei enää puolta kiloa pottuja päivässä INKAT alkoivat kasvattaa perunoita Andeilla noin 8000 vuotta sitten. Lihankulutusta on nostanut varsinkin broilerin suosion kasvu. Broileri syrjäyttää sianlihan IHMINEN on syönyt lihaa kautta aikojen, mutta vielä 70 vuotta sitten määrät olivat vaatimattomia verrattuna nykykulutukseen
Hän on viimeisiä elossa olevia sekä talviettä jatkosodassa palvelleita lottia.. 38 10.2.2023 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO Elämä Ei enää sotaa Kaarina Juntunen lähti 16-vuotiaana lottatyöhön, kun talvisota syttyi
Silloin piti laittaa lakanat niskaan ja juosta metsään. Talvisota oli syttynyt marraskuussa 1939. Ruoka oli kysyttyä, sillä kaikesta oli pulaa ja sotilailla ainainen nälkä. Juntunen kuuli, että Äänisen rannalla sijaitsevaan Kontupohjaan kaivattiin asuntolanhoitajia. Juntunen lähti Uhtualle, jonne tarvittiin ruuanjakajia. Rintaman tuntumassa työskenteleminen oli Juntusen mukaan toisinaan pelottavaa. Maaliskuussa 1940 vajaat neljä kuukautta kestänyt talvisota loppui. KESÄLLÄ 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen ja suomalaisten oli peräännyttävä vauhdilla. Kysyttyä oli myös tupakka. Itä-Karjala haluttiin suomalaistaa, ja alueelle perustettiin muun muassa kouluja. Toivottavasti ei.” Pitkään olen ajatellut, ettei Suomessa enää tarvitse sotia. Aviomies on jo kuollut. “Koko siellä oleminen oli minulle sotilashallinnon alaista lottatyötä.” Asuntolan lapset eivät osanneet aluksi suomea, mutta ruokaa valmistava emäntä puhui karjalan kieltä. Siellä hän tapasi nuoren miehen. Lotta Svärd säätiön rekistereistä ei selviä, kuinka moni elossa olevasta lotasta on palvellut sekä talviettä jatkosodassa. Kun ruuat oli jaettu ja sotilaat syötetty, lottien tehtävänä oli kuskata potilaiden ulosteita täynnä olevat astiat pihalle. Juntunen piti uusista tehtävistään. Etulinjassa olevat sotilaat tulivat sieltä hakemaan kuivamuonapaketteja. Hän on yksi harvoja elossa olevia talvijatkosodan lottia. Ei ollut sisävessoja eikä sähköä. Elettiin talvisodan aikaa, Juntunen oli 16-vuotias. Tykkien jyske ja taisteluiden melske kuuluivat selvästi. Mieleen tulvahtivat Kontupohjaan jääneet lapset. Juntunen sopi kyytiin juuri ja juuri. Juntunen sai nopeasti työpaikan, mutta maailmanpolitiikan tyrskyt tulivat väliin. Vaikka ulosteiden kantaminen ei ollut hommista mukavimpia, ei siitä valitettu. “Tehtävään ei ollut muuta koulutusta kuin se, että oli lotta”, Juntunen sanoo. Junat länttä kohti olivat täynnä. Suomi oli menettänyt lyhyessä ajassa lähes 26 000 ihmishenkeä. Jonkun piti sekin tehdä. Miehen kaksi veljeä olivat kuolleet sodassa. En uskonut, että enää voisi tulla uutta sotaa.” VUONNA 1923 syntynyt Juntunen täytti tammikuussa 100 vuotta. JATKOSODASSA Suomi valloitti Neuvostoliitolta laajoja alueita. Uutisia Ukrainan sodasta Juntunen sanoo seuranneensa paljon. Hän toimi tulkkina. Mukaan Juntunen otti tavaroistaan sen, mitä ehti. Monesti olen miettinyt, miten heille on käynyt, miten neuvostoliittolaiset ovat heihin suhtautuneet.” Juntunen muutti asumaan miehensä lapsuudenkotiin Suomussalmelle. Lotta Svärd säätiön mukaan Suomessa on elossa enää 790 lottaa. “On se kun jatkuu vain. “Sinne he jäivät. “Se harmitti kovasti.” JUNTUNEN muutti tammikuussa kotitilaltaan Suomussalmen kirkonkylään palvelutaloon. 10.2.2023 39 OLIHAN se melkoista työtä. Sota on liian kamalaa. Lopulta pari kihlautui. Mies ei ollut vielä kotiutunut rintamalta, joten Juntunen tuli taloon miniäksi aluksi ilman aviomiestään. He asuivat samalla tilalla. Hän sai siirron sinne. Välillä oli rauhallisempaa, mutta silloin piti pelätä desantteja. Sotien jälkeen Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin ja lottapuvut piti hävittää. Lotilla oli oma teltta, jonka edessä oli jatkuva sotilasvartio. Suomussalmella asuva Kaarina Juntunen täytti tammikuussa 100 vuotta.. Lotta Kaarina Juntunen kantoi sankoilla ruokaa sotasairaalassa makaaville rintamamiehille. Ajattelin, että jään itsekin sinne asumaan sodan jälkeen.” Juntunen kävi kirjeenvaihtoa sodan alussa tapaamansa nuoren miehen kanssa. Kaksikko päätti kirjoitella toisilleen. “Rauha tuntui niin hyvälle. Kesällä 1941 syttyi jatkosota. Paikalliset ihmiset kutsuivat toisinaan kotiinsa tsaijulle, ja Juntunen meni. Sota oli osa nuoruutta, eikä sille voinut mitään. Vastassa oli paljon surua. Juntunen sanoo muistelevansa sotaa usein, mutta liikaa se ei ole mieleen tai uniin tullut. Ihmisten eliniän perusteella voi päätellä, että heitä on enää hyvin vähän. Ja siviileitäkin sillä tavalla.” “Pitkään olen ajatellut, ettei Suomessa enää tarvitse sotia, mutta nyt on käynyt mielessä, että täytyykö sittenkin. “Joskus jollekin tutulle saatoin vähän salaa antaa tupakkaa, että tuossa on”, Juntunen nauraa. Miehet määrättiin rintamalle, lotat palvelukseen. “Silloin uskottiin, että se alue jää Suomelle pysyvästi. Juntunen muistaa ainakin kerran joutuneensa vihollisen tulitukseen ollessaan autokyydillä ruoanhakumatkalla. Juntunen valmistui talvisodan jälkeen asuntolanhoitajaksi. Asuntola lapsineen jäi niille sijoilleen. Toiselta oli jäänyt lapsia orvoiksi. Lottajärjestöön kuulunut Juntunen oli saanut siirron sotasairaalaan Äänekoskelle. Taustalla leijuva sota ei silti väistynyt mielestä. UHTUALLA Juntusen työskentelypaikka oli aivan rintaman tuntumassa. Tuon ajan maailmassa kansakoulujen yhteydessä oli asuntoloita, joissa kauempaa tulevat oppilaat asuivat arkiviikot. Rintama oli siirtynyt kauemmaksi, Kontupohjassa oli kaunista ja rauhallista. Juntunen odotteli Suomussalmella Kiantajärven rannalla olevassa kanttiinissa kyytiä Uhtuan suunnalle. Suomen puolella tuli itku. Siitä kuitenkin selvittiin. Pikkulottia on enemmän: 3 573. 100-vuotiaana on sen aika, hän naurahtaa. Juntuselle sanottiin, että nyt on kiire, äkkiä pois. Kaikkea hän ei jaksa televisiosta katsoa. Välillä tuli ilmahälytyksiä. He menivät jatkosodan aikana naimisiin
Elämä. 40 10.2.2023 Kirsi Rehunen sanoo tiedeprojektien opettavan lapsille monipuolisesti elämän perustaitoja TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO ”Vuosittain meillä rakennetaan avaruusalus”, Kirsi Rehunen kertoo aluksen osa käsissään
”Monta kertaa yksinäinen, vetäytyvä lapsi on päässyt luontevasti yhteisöön mukaan tutkimuksen kautta. ”Lasten sensitiivinen kuuntelu ja havainnointi on tärkeää”, Rehunen tietää. Rehusen kirjoittamassa kirjassa opastetaan tutkimaan maapalloa ja maailmankaikkeutta, elollista luontoa ja erilaisia ilmiöitä, kuten valo ja varjo, ääni, kitka tai sähkö. Tiedeleikit alkoivat sateisesta syksystä. Kirjan tiimoilta kouluttajan tehtäviä olisi pystynyt lisäämään, mutta Rehunen on halunnut pysyä omalla työmaallaan lasten parissa. Syksyllä kysymykset kootaan ja eskariryhmä demokraattisesti äänestää aiheen. Ensimmäinen Tutki, kokeile, kehitä -kilpailuun lähetetty projekti oli vuonna 2009. Toteuttaminen ei vaatinut valtavaa kirjoittamistyötä, vaan muistiinpanojen esiin kaivamista eskarilaisten kanssa toteutetuista projekteista. ”Ehdotin lapselle, että kiviä kannattaisi tutkia, koska niiden sisässä voi olla aarteita.” Pihalle perustettiin kivien tutkimuskeskus, joka ”työllisti” koko eskariryhmän, koska tarvittiin kaivosalue ja kuljetustiimi tutkijoiden lisäksi. Hän on toiminut kouluttajana LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulun hankkeissa. ”Mielelläni teen kaikkea, mikä lisää lasten hyvinvointia”, sanoo Rehunen, joka vaikuttaa Taipalsaaren asioihin myös keskustalaisena valtuutettuna. Jos henkilökunta vaihtuu koko ajan, projektien läpivieminen ei onnistu. ”Vanhemmat innostuvat, kun tajuavat, että tiedeleikit vahvistavat huomaamatta monia eri taitoja. ”Esimerkiksi kun on tehnyt matikkajutut valmiiksi, saa mennä projektin pariin.” Rehunen kertoo, että projekti vie sen ajan, minkä se vie. Tutkiminen kiinnostaa lapsia luontaisesti.. Nyt tutkimme aikaa; kuinka paljon mikäkin asia vie sitä.” Tutkimusprojektia toteutetaan tiettyinä ajankohtina, mutta sen pariin lapsi voi palata muulloinkin. Rehunen kertoo, että se on tähän asti innostanut kaikkia lapsia. Keväällä syksyn tulevat eskarilaiset vierailevat koululla, ja silloin heitä kannustetaan kesän aikana miettimään kiinnostavia kysymyksiä. TIEDELEIKIT onnistuvat päiväkodeissa tai eskariryhmissä, joissa on asiaan sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Yhdessä kustantajan kanssa ne muokkautuivat kirjaksi, joka on käännetty viroksi ja latviaksi. Tutkiminen kiinnostaa lapsia luontaisesti.” Joskus vanhemmista löytyy kyseenalaistajia, että mitä täällä touhutaan. Myös lasten erityistaidot pääsevät esiin.” Joka vuosi on uusi teema. ”En tiedä, mistä he olivat minut bonganneet, ehkä lasten tiedekilpailusta, johon Taipalsaaren eskarilaiset olivat useamman kerran osallistuneet.” Rehunen innostui kirja-ajatuksesta. Aiheita maailma on täynnä. Kirjan julkaisun jälkimainingit yllättivät Rehusen. Hän on vieraillut Turkissa ja kahdesti Kiinassa kertomassa lapsilähtöisestä ilmiöpohjaisesta oppimisesta ja vetänyt vierailujen aikana oppitunteja eli opettanut paikallisia varhaiskasvatuksen ammattilaisia. ”Viime vuonna tutkimme tuulta. 10.2.2023 41 VUONNA 2017 ilmestyi taipalsaarelaisen varhaiskasvatuksen opettajan Kirsi Rehusen kirja Tiedeleikkejä pikkututkijoille. Lukiossa häntä oli erityisesti kiinnostanut psykologia, luonnontieteet ja matematiikka, mutta ammatinvalinta vei lasten pariin. ”Tämä on niin antoisaa työtä!” Tiedeleikkejä pikkututkijoille on käännetty viroksi ja latviaksi. KYSE ON lapsilähtöisestä ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Eskariryhmässä oli lapsi, joka halusi pihalla aina heitellä kiviä. Rehunen näki tässä potentiaalia, eikä syyttä, sillä kilpailusta saavutettiin oman ikäluokan voitto. Projektityöskentelyn aikana lasketaan, kirjoitetaan, piirretään, rakennetaan, kerrotaan toisille, kuunnellaan toisia. Kuin itsestään seurasi jatkoa. Joskus koko lukukauden. Tietokirjallisuuteen erikoistuneesta PS-kustantamosta oli otettu Rehuseen yhteyttä. Lapset rakensivat sateisena syksynä vedenpuhdistuslaitteen pihalle. Jostakin aiheista riittää näkökulmia useaksi kerraksi, kuten kivet tai vesi. Rehunen on valmistunut lastentarhanopettajaksi 1980-luvun lopulla
PRESIDENTTI Sauli Niinistön Ukrainan-reissu salattiin ennakkoon niin tiukasti, ettei media päässyt spekuloimaan ennakkoon Suomen presidentin pukeutumisella. Kaikkosen vaikea paikka TEKSTI: PAULIINA POHJALA, LAURI HEIKKILÄ, PEKKA POHJOLAINEN Apollon tietäjät. ”Olisi puolustusministerin katastrofi, jos olisimme jo Natossa. Helsingin Tennispalatsissa Kaikkonen kertoi, että isyysvapaan pahin paikka tuli eteen matkalla vaalistarttiin – eikä se liittynyt lapsiin. Katsoin, että jotakin tuttua tuossa autossa on. Puolustusministeriössä on menossa valmistelut siitä, että kaikkiin vaadittuihin Nato-tehtäviin löytyy Suomesta henkilöstöä. Klassisesta tummasta puvusta ja solmiostakin olisi varmaan sanomista tullut. Niinistön ukrainalaisen virkaveljen Volodymyr Zelenskyin maastonvihreät sotilaspaidat ovat jo käsite, mutta suomalaisissa sotilasvarusteissa saapastelu vieraassa sotaa käyvässä maassa tuskin olisi ollut sopivaa. KESKUSTAN vaaliristeilyllä käsiteltiin politiikkaa kantilta jos toiseltakin. Apollon tietäjä jäi kuitenkin pohtimaan, millainen keskustelu vierailuvaatteiden valinnasta presidentin kabinetissa mahdettiin käydä – ja löytyikö asu valmiina Mäntyniemen vaatekaapista vai pitikö se käydä varta vasten hankkimassa. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa perjantai-iltana pohdittiin pitkään Turkki-jumitusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien osalta. Mutta niin vain Niinistö tai hänen kabinettinsa ratkoivat tämänkin ongelman: Niinistö nähtiin Ukrainassa hyvin vierailun henkeen sopivassa asussa, hillityssä harmaassa neuletakissa. Puolustusministeri Savolan kanssa keskustellut kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg löysi asiasta kulman, joka varmasti lohduttaa muuten asian kanssa tuskailevia puolustushallintoa ja -ministeriä. Asia on kuitenkin erittäin keskeneräinen. Pimennetty takalasi laskeutui hiljalleen alas ja sieltä vilkutti iloisesti puolustusministeri Mikko Savola. 42 10.2.2023 ISYYSVAPAANSA ajaksi puolustusministerin tehtävät jättänyt Antti Kaikkonen oli pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla osallistuessaan keskustan vaalistarttiin ja vaaliristeilylle tammikuun lopulla. Mutta muuten on mennyt tosi hienosti”, Kaikkonen nauratti yleisöä. Tällä kertaa presidentillisen vierailun kohteessa oli kuitenkin kyse sen verran isoista ja vakavista asioista, että nämä kysymykset taisivat jäädä kysymättä – ja hyvä niin. Yhdistelmä oli tyrmäävän onnistunut: samaan aikaan toimistokelpoinen mutta myös täysin palveluskykyinen vaikka etulinjassa”, lehti luonnehti. ”Presidentti Niinistöllä sen alla oli musta t-paita sekä sotilaallisen vihreä kauluksellinen kenttäpaita. Se oli vaikea paikka. Kaikkosen toiveissa oli yhteen putkeen nukuttu yö laivan hytissä. Kauppalehti Optio tiesi kertoa, että kyseessä on englantilainen, tennislegenda Fred Perryn (1909–1995) nimeä kantavan brändin tuote. “Ajelin vanhalla Škodallani Helsinkiin, ja liikennevaloissa siihen viereen lipui hiljalleen kiiltävä musta Audi. Vielä kun ei ole saatu kuntoon henkilöstöasioita, joita Nato meiltä vaatii”, Forsberg nauratti yleisöä
Meidän linjamme tuo ja luo turvaa, työtä ja toimeentuloa ja tasa-arvoa suomalaisten ja maan eri osien välille. Suomella pitää kaikissa tilanteissa olla ruokaa ja energiaa omasta takaa. Vaaleihin on aikaa kaksi kuukautta, eikä yhtään ääntä ole vielä annettu. Yksi veisi Suomen oikealle, parhaiten pärjäävien ja puolen Suomen politiikkaa ajaen. Eeva Kalli keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ei oikealle, vasemmalle tai taaksepäin – vaan eteenpäin Puheenvuoro. Sisua ja sydäntä. Muiden puolueiden linjat tiedetään. 2.12.2022 43 KESKUSTAN vaalistartti ja -risteily osoittivat, että tämä kansanliike ei anna periksi. Sopimisja yhteistyökyky ei ole yhtä kuin kynnysmattona oleminen. OLEMME konkretisoineet vaihtoehtomme kymmeneen lupaukseen. Vahvistamme perheiden palveluja, korotamme lapsilisiä 200 eurolla vuositasolla ja varmistamme työrauhan peruskouluihin. Tämä on keskustan vaihtoehto. Keskustalaista politiikkaa tarvitaan. Se on iso linjavalinta. Tuloksia saadaan kuitenkin aikaan vain yhdessä. Vaaleissa suomalaiset laittavat puolueet järjestykseen eivätkä puolueet toisiaan, saati suomalaisia. Toinen vasemmalle, jossa velalla ei ole väliä. Keskusta pitää kiinni kymmenestä lupauksestaan. Porukassa oli – sanalla sanoen – paloa. Suomi pärjää vain, kun koko maa ja jokainen ihminen pysyvät mukana. Muutamme omaishoitajien palkkiot paremmiksi ja turvaamme ihmisten lähipalvelut kautta Suomen vanhus-, terveysja koulupalveluista alkaen. Näissä vaaleissa päätetään Suomen suunnasta. Suomen suunnan pitää olla eteenpäin. Keskustalle pääosa ratkaisua ovat talouden kasvu ja työpaikat sekä tuottavuuden parantaminen. Uskon, että tämä kertoo todellisesta tilanteesta eri puolilla Suomea paremmin kuin gallupit. Varmistamme maaja metsätalouden edellytykset ja ohjaamme Suomesta omavaraisen lämmössä ja sähkössä. Kolmas taaksepäin. Jotain on liikahtanut. Yhteistyöhön pitää pystyä vaalituloksen pohjalta, sillä ehdottomuus vie Suomen umpikujaan. Ratkaistavat ongelmat koskettavat jokaista suomalaista, ja tulevaisuus on meille yhteinen. Kyllä me tulemme vielä. Keskustassa ja laajassa Suomenmaassa. On selvää, että myös säästämään joudutaan. SUOMALAISTEN enemmistö on kuitenkin keskellä. Olennaista on, että päätökset ovat oikeudenmukaisia koko maan ja jokaisen suomalaisen kannalta. MUUT PUOLUEET ovat viime viikkoina puhuneet vallasta ja siitä, kenen kanssa yhteistyötä ei tehdä, vaikka vaaleja ei ole käyty. ”Kymppilistaan” tiivistyy keskustan linja. Nyt, jos koskaan, meidän pitää taistella kaiken tärkeänä pitämämme puolesta. Tulevina vuosina velkaja alijäämäpolitiikasta pitää päästä pois ja tasapainottaa talous. Jos, ja kun, saamme ihmisten luottamuksen, me pidämme huolta, että yrittäjien verotus ei edelleenkään kiristy. Ei, vaikka gallupit näyttäisivät mitä. Tulevina vuosina tarvitaan myös sopimisja yhteistyökykyä. Pääkysymys on, millä linjalla suomalaiset ja Suomi pärjäävät yhä epävarmemmassa maailmassa. Laitamme nykyisiä teitä, ratoja ja muita väyliä kuntoon koko Suomessa uusien, kalliiden miljardihankkeiden sijaan
44 10.2.2023 Ei kukaan ulkopuolinen halua äänestää semmoista puoluetta, joka lähtee vaaleihin jo valmiiksi hävinneenä.
Kyse ei ole Ruokolan mukaan mistään hetken päähänpistosta. POLIITTINEN vaikuttaminen verenperintönä ja keskustalaisuus suoranaisena sukuvikana. ”Pistihän se vähän aprikoimaan, kun paikalliset keskustavaikuttajat Lehtosen Marjut ja Pykyn Kalle kysyivät kiinnostusta Oulun nuorisovaltuustoon. Esimerkkinä joustavuudesta voi mainita, että haastattelua seuraavana päivänä tammikuussa Ruokolalla oli lähtö Helsinkiin poliittisten nuorisojärjestöjen hallitusohjelmaneuvotteluihin. Tyytyväisyys oli varmaan molemminpuolista, kun pääsin heidän Pentti-poikansa kummiksi.” Maatalon emännyydestä Ruokola ei kuitenkaan haaveile ensisijaisena tulevaisuuden toiveammattina. Hurahdin heti ja rakastuin lopulta kuntapolitiikkaan ihan täysillä”, Ruokola muistelee lämmöllä kahden vuoden rupeamaa. Siiri Ruokola myöntää olevansa monen muun keskustanuoren tavoin ajatuksiltaan liberaalimpi kuin puolueväki keskimäärin. Laskeskelin juuri, että minulla on iän puolesta keskustanuorissakin vielä yksitoista vuotta aikaa toimia.”. Keskustan arvot sopivat silti parhaiten myös omaan arvomaailmaani. VAALITYÖN ja jäljellä olevien ylioppilaskirjoitusten lisäksi jo omillaan asuvalla nuorella naisella riittää aktiviteetteja läpi koko alkaneen vuoden. KESKUSTALAISUUTTA tai omaa puoluevalintaa ei ole Oulun seudulla tarvinnut erikseen selitellä. Oulun nuorisovaltuuston ja Oulun Keskustanuorten puheenjohtajuudet sekä paikka keskustanuorten liittohallituksessa ovat osoitus omien tekojen kautta ansaitusta luottamuksesta. 18-vuotiaan oululaisabiturientin Siiri Ruokolan kasvuympäristö on antanut mahdollisuuden, jonka nuori nainen on käyttänyt täysipainoisesti hyväkseen. Oulun lyseon lukiossa opiskelevan Ruokolan mielestä sekä opettajat että koulukaverit ovat suhtautuneet hienosti poliittiseen aktiivisuuteen. Viimeiset kaksi kesää ovat sujuneet kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen ja hänen miehensä karjatilalla Kiuruvedellä. Toki myönnän, että mukana on myös näyttämisen halua”, sukupuolten välisen tasa-arvon tiukaksi kannattajaksi tunnustautuva nainen naurahtaa. Eihän kukaan ulkopuolinen halua äänestää semmoista puoluetta, joka lähtee vaaleihin jo valmiiksi hävinneenä”, Ruokola muistuttaa. Paljon uutta tietoa, kokemuksia, ystäviä ja verkostoja”, Ruokola luettelee innostuneena. 18-vuotias abiturientti johti viime vuoden Oulun nuorisovaltuustoa. Kesätyöt kansanedustajan karjatilalla ja isän toki hiukan pilke silmäkulmassa antama vinkki ”toivottaa Kekkosen kuvalle hyvää yötä aina nukkumaan mennessä”. Ei sen kummempia perusteita kuin että ala kiinnostaa. ”Oli puhdas sattuma, että kun vajaa vuosi sitten lähetin hakemuksen, niin seuraavana päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. ”Tällä hetkellä se on kätilö. 10.2.2023 45 ”Rakastuin kuntapolitiikkaan” TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: SAARA SAVUSALO Henkilö Politiikka on antanut Siiri Ruokolalle elämyksiä jopa odotuksiakin enemmän. Niiden takana pystyn ylpeänä olemaan ja niitä myös puolustamaan.” Nuori keskustavaikuttaja toivoo samaa asennetta ja profiilinnostoa koko puolueväeltä, kun mennään kohti kevään tärkeitä eduskuntavaaleja. Mutta kesäkuussa pääsen seuraamaan politiikkaakin vaihteeksi vähän ulkopuolelta, kun astun Kainuun Prikaatiin varusmiespalvelukseen. Olen halunnut lapsesta asti armeijaan ja tekemään oman osani Suomen turvallisuuden puolesta. Yhdenvertaisuus ja kohtuullisuus nousevat henkilökohtaisen arvolistan kärkeen. ”Toki minulla on paljon ystäviä myös muista puolueista, kuten tietysti pitää ollakin. Kaikki tämä on tapahtunut koulunkäynnin ohella. ”Politiikka on varsinkin parin viimeisen vuoden aikana antanut enemmän kuin uskalsin odottaakaan. Junalippu on jo valmiina odottamassa”, hän toteaa. “Käytännön yhteiskuntaoppia parhaimmillaan”, hän nauraa. PIENI epäröinti kuuluu asiaan, kun uutta ja ennenkokematonta vastuuta on tarjolla roppakaupalla. ”Sain tehdä kaikenlaisia töitä ja osaan arvostaa maatalouden parissa työskenteleviä nyt entistä enemmän. AIKAISEMPINA kesinä Siiri Ruokola on hankkinut arvokasta työkokemusta tuttavaperheiden maatiloilla. Jälkimmäisen vuoden eli 2022 hän toimi nuorisovaltuuston puheenjohtajana, jolla on puheja läsnäolo-oikeus myös varsinaisen kaupunginvaltuuston kokouksissa. Eikä tässä muutenkaan ole kiire miettiä tulevaisuutta niin tarkkaan. Yhteiskunnalliset asiat hyvin usein kotona ruokapöytäkeskustelujen aiheena. Päätin kuitenkin rohkeasti mennä mukaan. ”Meidän pitää tuoda esille, että keskusta ei ole mikään alle kymmenen eikä edes alle 15 prosentin puolue. ”Ehkä sitä ei voi vielä maailmalle lähtemiseksi kutsua, kun asuu 700 metrin päässä vanhemmista
MNL valoi uskoa siihen, että alkiolainen köyhän asia on yhteinen ja myös maaseudun nuorilla on mahdollisuuksia kehittää itseään. ”Toimin ammatillisen koulutuksen koulutustarkastajana yli kaksi vuosikymmentä ja jäin siitä virasta eläkkeelle. Siihen mahdollisuuteen kymmenet tuhannet nuoret tarttuivat eri puolilla Suomea. Nuorten koulutusmahdollisuudet ovat olleet Viirille sydämenasia koko työuran ajan. Viiri kysyykin, onko keskustan aateperintö unohtunut. Keskustalaiset ratkaisivat sijoituspaikan, mutta kyllä Rovaniemen kaupunginjohtaja Tuure Salo ja Lapin maaherra Asko Oinas olivat ne työmyyrät, joita me saamme kiittää Lapin yliopistosta.” Viiri arvostaa erityisesti rehtori Esko Riepulan määrätietoista toimintaa. Viirille se tarkoitti monenlaista kulttuuria, elokuvien esittämistä, lausuntaa, musiikkia, mutta erityisesti verkostoja, jotka hänellä ovat olleet poikkeuksellisen laajat yli puoluerajojen. Piittisjärvellä oli tuolloin jopa kaksi koulua ja oppilaitakin 160. Hän toimi myös nuorten piirin puheenjohtajana useita vuosia. Vuosi oli 1949 tai 1950”, Viiri muistelee. Hiihdin itsekin useita 20?30 kilometrin osuuksia.” MNL oli merkittävä nuorten koulutusjärjestö sotien jälkeen. Puoluevaltuuskunnan kokous järjestettiin samana vuonna Rovaniemellä. SDP vastusti korkeakoulun perustamista Lappiin, mutta Riepula teki siitä yliopiston. Yhteiset kahvitteluja ruokailuhetket vähentävät ikääntyvän pariskunnan yksinäisyyttä. ”Vaikka Annika Saarikko on tehnyt hyvää työtä, onko kuitenkin niin, että me ukot emme hyväksy naista puheenjohtajana ja emme kunnioita häntä?” Keskustan kunniajäsen Hannes Viiri, 90, seuraa huolestuneena puolueen kannatuslukuja.. Puolueen piirijärjestön puheenjohtajaksi Hannes Viiri valittiin vuonna 1972. Rovaniemen maalaiskunnan Oikaraisen kylä tuhoutui kuten monet muutkin Lapin alueet Lapin sodassa. MNL:n tupailta oli Viirille sykähdyttävä kokemus: nuorisoliike tarjosi mahdollisuuden tehdä asioita yhdessä. Monia asioita on hänen mielestään tehty vuosikymmenien aikana oikein, ja se näkyi myös opetuksen tasossa. ”Teimme pohjalaisten kanssa illan keskusteluissa sovinnon siitä, kumpi paikkakunta korkeakoulun saa ja siitä pidettiin kiinni. ”Toimintaympäristö on niin erilainen kuin silloin, kun osallistuin ensimmäistä kertaa Oikaraisen Maaseudun Nuorten Liiton tupailtaan Aholan pirtissä. ”Piirin toiminnanjohtajana vuosina 1954?57 perustimme yli 60 nuorten osastoa eri puolilla Lappia. Leskeksi jäätyään hän avioitui Marjatta Aunolan kanssa, mutta molemmat asuvat omissa kodeissaan viereisissä kerrostaloissa Kemijokirannassa. Talvella 1955 kuljetimme juhlaviestiä hiihtäen piirin rajalta Sodankylään ja Posion kautta Kuusamoon. Viiri paljastaa, että kokoukseen liittyi monenlaisia jännitteitä, sillä Rovaniemi ja Seinäjoki tavoittelivat molemmat korkeakoulua. KUN HANNES ja Rauha Viiri valmistuivat opettajiksi Kemijärven seminaarista, he saivat pariskuntana opettajan virat Ranualta. Niin, se keskustan kannatus. 46 10.2.2023 TEKSTI JA KUVA: MAARIT SIMOSKA ”Onko keskusta kadottanut aatteensa?” 90 VUOTTA täyttänyt keskustan kunniajäsen ja Lapin piirin kunniapuheenjohtaja Hannes Viiri miettii, onko puolue kadottanut aatteensa. Silloin Suomi oli koulutuksen huippumaa, kärjessä kaikessa, mutta mitä meille on tapahtunut, kun oppimistuloksemme ovat romahtaneet?” HANNES VIIRIN Koskenrannan kodissa on rauhallista. Viiri pohdiskelee ääneen, voisiko syynä olla se, että naiset ovat johtaneet puoluetta viime vuodet. Kaikille on luotu koulutusja urapolkuja peruskoulusta eteenpäin. Tarmokas liikunnanohjaaja Hannes Viiri palkattiin nuorten toiminnanjohtajaksi vuonna 1954. Riepula aktiividemarina sai SDP:n tuen työlleen
Hannes Viiri on syntynyt Kemijokivarressa Oikaraisen kylässä. 10.2.2023 47 Mitä meille on tapahtunut, kun oppimistuloksemme ovat romahtaneet. Hänen päivittäiset kävelyreittinsä kulkevat Kemijokirannassa Rovaniemen keskustassa.
Tuolloin parasta oli rakennella serkkuni ja sisarusteni kanssa erilaisia taloja ja päästä leikkimään. Kuitenkin opiskellessani ammattikorkeakoulussa törmäsimme luokkalaiseni Marjaanan kanssa ilmoitukseen, jossa etsittiin eritasoisia rakentajia uuteen Lego-aiheiseen kilpailuun. Kuinka monien. Tietotesti ??. Shutterstock Kerholaiset, ilmoittakaa väliaikatulokset! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliin tammikuun lopussa. Tällä hetkellä vitriinissäni onkin rakennettu NES (Nintendo Entertainment System -pelikoneen malli) sekä kirjoituskone. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu), tekstiviestillä (044 7370 377) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Itse Lego-harrastus laantui aikuisiässä, eikä harrastus ole seurannut minua aktiivisesti kuten joillain toisilla. 10. Minkä maakunnan maakuntakala. Halutessasi voit lähettää myös kuvan tai kommentin siitä, miten kautesi on tähän saakka sujunut. 2. Emilia Päivänsäteelle lego-palikat ovat mielenkiintoinen aivopähkinä. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. 4. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Seuraavaksi työn alla on joko Fiat 500 tai Yksin kotona -elokuvista tuttu McCallisterien talo puumajoineen ja Kevinin ansoineen. Tämän lisäksi on hauska nähdä, miten palikoista rakentuu jotain aivan muuta kuin mitä ensiksi voisi olettaa. Vaikka minut onkin totuttu näkemään luomassa uutta oman suunnitelman mukaan, nautin valmiiden Lego-settien rakentamisesta, sillä niistä oppii varsinkin palikoiden mahdollisuuksista ja ulottuvuudesta lisää laatikoiden ulkopuolelta.” Emilia Päivänsäde toimii keskustanuorten Kaakon, Hämeen ja Uudenmaan piirien toiminnanjohtajana. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Olen aina harrastanut erilaisia käsitöitä ja pidän aivopähkinöistä, joten tämä on oiva tapa yhdistää nämä kaksi. KÄSITÖITÄ tehdessä on helppo seurata muun muassa televisiota, mutta Lego-palikoiden hienous minusta on siinä, että niitä rakentaessa tulee keskityttyä vain niihin. Julkaisemme väliaikatulokset sekä osan kuvista ja kommenteista huhtikuun Suomenmaassa.. 5. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. . Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. 3. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Lähdimme mukaan mielenkiinnosta, ja sen ansiosta harrastus sai uusia piirteitä. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. 9. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. 7. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. 8. 10. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Emilia Päivänsäde Em ilia Pä ivä ns äd e 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. 48 10.2.2023 P äiv i V en t o Kilpailu herätti Lego-innostuksen LAURI HEIKKILÄ ”KUTEN meistä monelta muultakin, myös minulta löytyi lapsena lelulaatikosta muutama Lego-palikka. 6. Olen myös löytänyt itselleni uuden maailman aikuisista (ja aikuisen mielisistä) Lego-rakentajista. Väliaikatuloksia otetaan vastaan 10.2. 1. On siis aika raportoida väliaikatulokset. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. asti. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. Kuinka paljon. Monet hyvät lapsuuden muistoni liittyvätkin näihin hetkiin. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata
Kansanopiston rehtorina aiemmin toiminut kansanedustaja on parhaillaan mukana jatkuvan oppimisen kehittämiseen tähtäävässä parlamentaarisessa työryhmässä. Näin maksut eivät olisi kenellekään este”, Kinnunen ehdottaa. ”On mitä kohti mennä. Tuntuu hienolta huomata, että on nollasta aloittaneena mennyt paljon eteenpäin.” Aluksi kynnys keskustelemiseen tuntui korkealta, mutta vähitellen siihen on rohkaistunut mukavassa ryhmässä. Uudesta kodista saattoi helposti ajella pyörällä opintojen pariin. Kun hän sitten puolisoineen muutti kirkolle, viimeinenkin este haihtui. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO. ”Koululaisille alettiin opettaa englantia peruskoulussa 1970. Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.) näkee vapaan sivistystyön tasa-arvoistavana toimintana. Opiskelijaprofiilin perusteella tähän tavoitteeseen on päästy hyvin. Minulle se tilaisuus aukesi seitsemänkymppisenä”, Isopahkala toteaa. Mielessä oli muhinut Hämeenlinnan meijerikoulun rehtorin 1960-luvun alussa lausuma evästys. 10.2.2023 49 K i m m o S a u kk o IHMINEN voi oppia uutta kaikenikäisenä, toteaa kalajokinen Eeva Isopahkala, 80, joka aloitti englannin kielen opiskelun kansalaisopistossa reilut kymmenen vuotta sitten. Kinnunen korostaa, että ikääntyvässä Suomessa vapaa sivistystyö on myös yksi keino vahvistaa varttuneen väestön vireyttä, luoda elämään merkityksellisyyttä ja vähentää yksinäisyyttä. Sitä täydentävät kuntien omat rahoitusosuudet sekä opiskelijoilta kerätyt kurssimaksut. Tuli kelju olo, kun en pystynyt kuulustelemaan lasten läksyjä.” ISOPAHKALA kokee, että hän on saanut harrastuksestaan sisältöä ja rytmiä elämään. ”Oppimisen ei tarvitse aina olla työorientoitunutta tai tarkoittaa uuden tutkinnon tekemistä. ”Kielen opiskelun myötä olen päässyt tietynlaisesta alemmuuskompleksista. ”Kun kuntien vastuulla on nyt koulutus, hyvinvointi ja elinvoimaisuus, toivon, että myös siellä nähdään vapaan sivistystyön arvo yhtenä näiden varmistajana.” KANSALAISOPISTOJEN rahoitus tulee pääsiassa valtiolta. Samoin maahanmuuttajien kotouttamisessa kansanopistoilla on tärkeä työsarka. Siitä asti hän on joka syksy ilmoittautunut englannin ryhmään sukeltamaan yhä syvemmälle kielen saloihin. Englannin kieli on nykyään kaikkialla. ”Olisi hyvä, että kunnissa tarjottaisiin esimerkiksi kulttuuriseteleitä osana hyvinvointityötä. Sikatilan emäntänä ja perheenäitinä elämänuransa tehnyt Isopahkala oli haaveillut kielen opiskelusta jo pidempään, mutta matka kotikylältä Kalajoen keskustaan tuntui turhan pitkältä. ”Hän sanoi meille vastavalmistuneille, että jos teillä joskus on ylimääräistä aikaa, opiskelkaa kieliä. Yhdessä kansanedustajakollega Jukka Gustafssonin (sd.) kanssa Kinnunen on ollut laatimassa koulutuspoliittisen selonteon vapaata sivistystyötä koskevia linjauksia. Opetushallituksen viimeksi vuonna 2019 laatiman selvityksen perusteella peräti 40 prosenttia opiskelijoista on yli 60-vuotiaita, mutta myös lapset nuoret ja keski-ikäiset ammentavat uutta sivistystä kansalaisja työväenopistojen penkeillä. Nyt ymmärrän mainoslauseita ja yritysten nimiä. Tavoitteenani on pystyä keskustelemaan englanniksi koko ajan sujuvammin. Sillä on merkitystä ihan vain itsensä kehittämisen ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.” Oppia ikä kaikki Kulttuuri Kansalaisopistot tarjoavat ihmisille vireyttä ja hyvinvointia uuden tiedon lähteiltä ”Monet harrastavat käsitöitä ja taidetta, kielen opiskelu on minun juttuni”, Eeva Isopahkala kertoo. Se tuo hyvinvointia. Hän uskoo, että siitä on monenlaista hyötyä. ”Kansalaisopistot koko maan kattavana verkostona auttavat ihmisiä iästä ja koulutustaustasta riippumatta elinikäisen oppimisen polulla. Vuosikymmeniä aiemmin kielitaidon puute oli vaivannutkin häntä. Näen sen ihmiselämän kasvun ja itsenä kehittämisen näkökulmasta tärkeänä”, hän sanoo. Se tuntuu mukavalta.” YLI 120 VUOTTA Suomessa toimineissa kansalaisopistoissa opiskelee joka vuoksi yli miljoonaa suomalaista. He muun muassa tuovat englanninkielisiä lehtiä lueskeltavaksi. Kansalaisopistot ovat osa vapaata sivistystyötä, jonka lähtökohtana on tukea elinikäistä oppimista. Hän näkee vapaan sivistystyön myös väylänä työikäisten itsensä kehittämiselle. ”Olen ajatellut, että opiskelusta on apua siihenkin, että pää pelaa kohtuullisesti.” Myös nuoriso kannustaa äitiä ja isoäitiä jatkamaan harrastusta. Isopahkala suosittelee opiskelua muillekin
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi hänen tilalleen entisen kansanedustajan ja kirkkoherran Eija Nivalan Ylivieskasta. Keskustan listat vaalipiirissä ovat nyt täynnä. Piiri on solminut teknisen vaaliliiton Helsingin Kristillisdemokraattien ja Korjausliikkeen kanssa. Piiri kertoo nimeävänsä eduskuntavaaleihin täyden 37 ehdokkaan listan. 50 10.2.2023 MONET keskustapiirit ovat jo nimenneet kaikki ehdokkaansa huhtikuun eduskuntavaaleihin. Samaan Vaasan vaalipiiriin kuuluva Keski-Suomen keskustapiiri nimesi omat neljä ehdokastaan jo syksyllä. Viimeisimpänä listalle nimettiin lastensuojelun erityisyksikön ohjaajana työskentelevä Samuli Mattila Uuraisilta. He ovat insinööri, laitesukellusopettaja Niklas Bäckström Espoosta, talouspäällikkö Jaakko Haapamäki Hyvinkäältä, yrittäjä Sanna Kurki Askolasta, kirjailija, yrittäjä Johannes Lahtela Keravalta, Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri, YTK Joonatan Laine Helsingistä ja laitosmies Jukka Lönnqvist Lohjalta. Oulun vaalipiirissä keskustan kansanedustajaehdokkaaksi nimetty ylivieskalainen Markus Jaatinen vetäytyi tammikuussa ehdokkuudesta. He ovat insinööriopiskelija, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Katri Pohjankivi Porista ja maatalousyrittäjä, agrologi (AMK) Mikko Uusitalo Kankaanpäästä. Pirkanmaan vaalipiirissä keskustalla on 19 nimettyä ehdokasta, viimeisimpänä nimettiin metsätalousinsinööri, yrittäjä Matti Äijö Ikaalisista. KAAKKOIS-SUOMEN vaalipiirissä keskustan listat ovat täynnä. Listalla on nyt 11 nimeä. Samaan Oulun vaalipiiriin kuuluva Kainuun keskustapiiri on nimennyt omat kolme ehdokastaan jo viime kesänä. Itä-Savon keskustapiiri nimesi jo keväällä 2022 kaksi ehdokastaan, samoin Etelä-Savon piiri viisi ehdokastaan. Helsingin piiri täydensi ehdokaslistaansa tammikuussa kolmella nimellä. Uudenmaan piiri lisäsi listalleen kuusi uutta nimeä. Johannes Lahtela Eija Nivala Katri Pohjankivi. Eduskuntavaalien ehdokaslistojen jättöpäivä on 21. Keskustalla on Helsingissä yhteensä 11 ehdokasta. Savo-Karjalan vaalipiirissä keskusta sai 15 nimen listansa täyteen nimettyään kaksi uutta ehdokasta. Listalle mahtuu kaikkiaan 20 nimeä. Karjalan ja Kymenlaakson piirit nimesivät syksyllä molemmat neljä ehdokastaan. Eteläja Päijät-Hämeen keskustapiirit ovat nimenneet listalle molemmat seitsemän ehdokasta. HÄMEEN vaalipiirissä keskustan 14 ehdokkaan lista on täynnä. Ehdokaslistat alkavat täyttyä Eduskuntavaalit TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Keskustapiireissä nimettiin iso joukko uusia eduskuntavaaliehdokkaita. Etelä-Pohjanmaan keskustapiiri sai 12 nimen ehdokaslistansa täyteen, kun ehdokkaaksi nimettiin FM, lukion rehtori, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Jouko Peltonen Seinäjoelta. Myös Keski-Suomen keskustapiiri on nyt nimennyt kaikki 14 eduskuntavaaliehdokastaan. Useimmissa piireissä listat ovat jo täynnä. He ovat tradenomi, yrittäjä Virva Lehto, kaupunginvaltuutettu, kätilö (AMK), kasvatustieteen maisteri Terhi Peltokorpi ja tietoasiantuntija, valtiotieteiden maisteri Riikka Vaaja . Pitkäaikainen kansanedustaja Esko Kiviranta ilmoitti puolestaan helmikuun alussa luopuvansa ehdokkuudestaan. Listalla on nyt täydet 15 nimeä. He ovat konkaripoliitikko Paavo Väyrynen Keminmaalta ja opinto-ohjaaja Mauri Järnström Torniosta. Keskustalla on Lapin vaalipiirissä mahdollisuus asettaa 14 eduskuntavaaliehdokasta, joista kahdeksan on Lapin piirin ja kuusi Peräpohjolan piirin ehdokasta. Aiemmin ehdolle nimetty Noora Pitkänen vetäytyi ehdokkuudesta loppuvuodesta. He ovat osastonhoitaja Merja Rautiainen ja LT, terveyskeskuslääkäri Tuomo Lapveteläinen. Keskustalla on vaalipiirissä yhteensä 15 ehdokasta. Pohjois-Savon keskustapiiri asettaa vaalipiirissä kahdeksan, Pohjois-Karjalan piiri seitsemän ehdokasta. helmikuuta. Myös Lapin keskustapiirin lista on täysi. Peräpohjolan keskustapiiri sai listansa täyteen nimettyään kaksi viimeistä ehdokastaan. Suomenmaan mennessä painoon Uudenmaan piiri oli nimennyt yhteensä 30 ehdokasta. Hänen tilalleen ei ollut nimetty uutta ehdokasta Suomenmaan mennessä painoon. Varsinais-Suomen keskustapiiri nimesi tammikuussa kansanedustajaehdokkaaksi yrittäjä Antti Airikin Nousiaisista. Satakunnan keskustapiiri täydensi listaansa kahdella nimellä
Kun istuva puheenjohtaja Jertta Harinen ilmoitti luopuvansa tehtävästä, alkoi Mikkilälle tulla yhteydenottoja, joissa kannustettiin tavoittelemaan kärkipaikkaa. Hän on edelleen kuntaTEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO ”Iloisella, karjalaisella otteella” Hannu Mikkilä Hannu Mikkilä johtaa keskustan Pohjois-Karjalan piiriä ja elää toistamiseen ruuhkavuosia poikiensa perheiden mukana. Kuten Mikkilällä itselläänkin. ”Meillä on kaksi poikaa ja viisi lastenlasta, joista nuorin on vuoden ja vanhin kuusi vuotta. Aikoinaan Mikkilä lähti kuntapolitiikkaan, koska halusi vaikuttaa Nurmeksen olosuhteisiin. Mikkilä tuli valituksi selvin lukemin. ”Kyllähän meiltä toiminnasta puuttuvat 30?40-vuotiaat ruuhkavuosia elävät ihmiset.” Toinen selkeästi havaittava seikka on Mikkilän mielestä se, että piirihallituksessa ja ylipäätään vastuutehtävissä olevat ihmiset ovat kuormittuneita. Elämäntilannettaan Mikkilä kuvailee, että hän elää toisia ruuhkavuosia. Ollaan paljon tekemisissä.” Mikkilä nauraakin olevansa ihan selvillä siitä, millaista lapsiperheen arki on 2020-luvulla. HANNU MIKKILÄ ajoi 38 vuotta työkseen puutavara-autoa perheyrityksessä. ”Saatu selkeä luottamus eli laaja kannatus on kiva pohja tällä työlle.” MIHIN Mikkilä haluaisi piirin toiminnassa muutosta. 10.2.2023 51 Keskustan kasvot ”HALUAN johtaa Pohjois-Karjalan piiriä iloisella, karjalaisella otteella. Keskustalla on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa 20 jäsentä. Ja jos en olisi tullut valituksi, en olisi enää käynyt ehdolle varapuheenjohtajaksi.” Mikkilän vastaehdokkaana oli Ville Toivanen. Mikkilä oli piirin varapuheenjohtaja. Sorvasimme hyvinvointialueen hallintomallia. Kaikilla on paljon vastuita eri suunnissa. Tuorein, mutta määräaikainen, oli hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän puheenjohtajuus. ”Se oli tehtävä, joka vei suoraan soten syvään päätyyn. Perheet asuvat meistä muutaman sadan metrin päässä. Vuonna 2019 hän vaihtoi aivan toisenlaiseen työhön: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian metsätiimin ammatilliseksi ohjaajaksi. Aluevaltuustoryhmä on uusi keskustan toimija, jonka toiminnasta piirihallitus haluaa olla kärryillä. Haastatteluhetkellä malli oli vielä hakusessa. Hänet valittiin Pohjois-Karjalan piirin uudeksi puheenjohtajaksi piirin syyskokkouksessa viime marraskuussa. Nyt koen tekeväni työtä poikieni ja lastenlasten eteen.. Pois turha muodollisuus ja tavoitteeksi yhteen hiileen puhaltaminen”, kuvailee nurmeslainen Hannu Mikkilä. ”En olisi lähtenyt haastamaan Jerttaa, koska en harrasta poliittisia pelejä. Kyllä se yksimieliseksi saatiin”, Mikkilä kertoo tyytyväisenä
Ne ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt, joissa mitoituslainsäädäntöä on noudatettu, ovat SuPer:iin tulleiden viestien perusteella olleet vetovoimaisia. Keskipohjalaisiakin oli noin parikymmentä aktiivia mukana. Siitä löytyy kokemusta, nuoruutta sekä tasapuolisesti naisia ja miehiä. Lisäksi työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti rankkaa. Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että jokainen ikäihminen ansaitsee arvoisensa vanhuuden. Meidän lähtökohtanamme on keskittyä omaan tekemiseen eikä vastustajien kritisointiin. MINULTAKIN on silloin tällöin kysytty, minkä takia olet keskustan riveissä. Tilannetta ei helpota alan matala palkkaus. Aikaa tähän hänellä menee noin 36 tuntia viikossa. Hän on ollut auttamassa oman isänsä hoitamisessa jo viiden vuoden ajan. Eli käytännössä isän hoitaminen on hänelle toinen työ, palkkatyön lisäksi. Sitä se keskustalaisuus tarkoittaa. Risteilyllä selvisi, että kannattajakenttämme on monipuolinen. Siitä antoivat hyviä ennusmerkkejä viimeksi käydyt kuntaja aluevaalit. Jos mitoitus nähdään syyksi siihen, että vanhustenhoidon hoitopaikkoja on lain voimaantulon myötä jouduttu vähentämään, annamme yhteiskunnassa valtaa ajatukselle, ettei vanhustenhoidon laadulla olekaan niin väliä. Kuten koko maassa, niin myös meillä KeskiPohjanmaalla keskustalla on tasokas ehdokastiimi. Tähän on ollut helppo vastata. Myös asiakasturvallisuus on vaarantunut ja toiminta on ollut epäeettistä.” Voitaneen todeta, ettei ratkaisu hoitajapulaan korjaannu hoitajamitoituksesta tinkimällä. Siteeraan Mark Twainia: ”Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”. Mikäli tytär ei käy auttamassa isän hoidossa päivittäin, ei ole ollenkaan taattua, että isä pääsee edes kerran päivässä sängyssä istumaan. Meillä on hyviä nousevia nuoria tähtiä eri puolilla maata. Valitettavasti tämä tilanne on samankaltainen monessa muussakin vanhustenhoidon yksikössä. Uskon, että uskoa keskustan mahdollisuuksiin menestyä saatiin roppakaupalla. Risteily oli onnistunut. Kunnioitan puoluetta, joka on valmis ottamaan vastuuta ja hoitamaan ihmisten asioita vaikeinakin aikoina. Tea Saarniala eduskuntavaaliehdokas, keskusta Uusimaa PARI VIIKKOA sitten risteilyllä keskustaväki haki vaali-intoa ja tunnelmaa Suomenlahden aalloilta. Täällä tunsi, että Oma maa, koko maa on totta. Totesin, että olin matkalla oikeassa porukassa. Ehdokasjoukkomme on innostunut ja tekee tosissaan työtä keskustan ja koko maan tulevaisuuden sekä maailman turvallisuuden puolesta. Meitä oli reilut tuhat innostunutta laivalla. Laivalla tuli selväksi, että keskusta ei rakenna toimintaansa ja kampanjaansa muiden puolueiden haukkumiseen ja mollaamiseen. SILJA PAAVOLA , Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja on ottanut mielipidekirjoituksessa kantaa vanhusten hoitoon: ”Suomessa vanhustenhoidossa laitospaikkoja on vähennetty ja ajatuksena on ollut, että vanhukset asuvat kotona pitkään kotihoidon turvin. Ratkaisua niin sote-sektorin, vanhustenhoidon kuin varhaiskasvatuksen hoitajapulaan on haettava suuntaamalla nykyistä enemmän rahaa palkkaukseen ja työolojen kehittämiseen ja uudistamiseen. Vanhustenhoidon minimihenkilöstömitoitus säädettiin lakiin, koska monessa ympärivuorokautisen hoidon yksikössä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut täysin riittämättömästi, eivätkä asiakkaat ole saaneet tarvitsemaansa eikä heille luvattua palvelua. Alan arvostus on myös ollut huonoa. Tämä on ollut osin pakollista, koska isän hoitokodissa on krooninen hoitajapula. Eri puolilta maata saapuneiden ihmisten ilmeet olivat hyväntuulisia ja iloisia. On sanomattakin selvää, että tilanne kuulostaa epäinhimilliseltä. Se on myös yhteiskunnan kannalta kannattavaa taloudellisesti, kun esimerkiksi turhilta erikoissairaanhoidon käynneiltä vältytään. Hoitopaikkojen vähyys ja pula työntekijöistä on täyttä totta. Risteilyn päätöstapahtuma oli aatteellisesti niin vaikuttava, että silmäni kostuivat. Sitä vastoin kokoomus ja perussuomalaiset ovat ottaneet vaalityössään keskustan maalitaulukseen. Se on usein vuorotyötä ja vaatii hyvää fysiikkaa, vanhusten nostojen ja siirtelyjen vuoksi. Se ei houkuttele nuoria alalle. Uskon vakaasti, että tulemme menestymään hyvin tulevissa eduskuntavaaleissa. VANHUSTEN hoidon tulee olla laadukasta, sillä laadukas hoito on inhimillistä ja vaikuttavaa. Lauantaina 21.1. ollessani Myyrmäessä eräs nainen tuli kertomaan oman elämänsä tilanteesta. Keskusta elää. Mitoituksen täyttymisellä on selvä syy-yhteys hoitajien saatavuuteen ja alan pitovoimaan. Tapani Hankaniemi Keskustalaiset risteilyllä. MIELIPITEET 52 10.2.2023 Vanhustenhoidon tilanne erään omaisen silmin VAALITÖITÄ tehdessä näkee paljon ihmisiä ja kuulee paljon ihmisten arkeen liittyviä asioita. Voitaisiin sanoa, että alan ihmisten hätähuutoja ei vuosien varrella ole kuultu ja tilanne on päästetty näin vakavaksi
Sota jatkuu Euroopassa, fossiileja polttoaineita rahdataan ympäri maailmaa Suomeen ja kotimaista energiaa ajetaan alas. Tällä menolla yli sata vuotta rakennettua metsiemme talouskäyttöä halutaan voimakkaasti rajoittaa, vähentää puunjalostusta sekä lisätä metsien suojelua. Tällä hetkellä puupohjainen hiilidioksidi oletetaan hiilineutraaliksi. TURPEEN kohtelu fossiilina polttoaineena on päästökaupan takia nostanut kotimaisen kaukolämmön kustannuksia rajusti. CHP-tuotanto, joka on suomalaisten kehittämä, on maailman tehokkain energiantuotannon tapa. Näin ei voi jatkua. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Näin ei voi jatkua. Komissiossa on varmasti painetta ottaa päästökaupan piiriin myös metsäteollisuus, koska muutoin sen katsotaan saavan tarpeetonta kilpailuetua. Hinnoittelu kannustaisi kuitenkin ottamaan käyttöön päästöjä vähentäviä teknologioita. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Minulle ja monelle muulle metsänomistajalle tuli ensimmäisenä mieleen, että mistä rahat. Näin ei voi jatkua. Euroopan unioni hakee koko ajan mahdollisuutta saada päätösvaltaansa Suomen metsät. Turvetta tarvitaan myös maataloudessa ja monessa muussa käytössä. Tuntuu nurinkuriselta, että vain päästökauppa olisi kauppatavaraa. Tärkeää kuitenkin on edelleen hoitaa metsiä hyvin ja turvata riittävä kotimaisen puun saanti metsäteollisuudelle. Suomen metsätaloudelle tämä on kohtalon kysymys. Jos siis hiilidioksidin vapauttamisesta joutuu maksamaan, hiilen sitominen ilmasta metsään tai muulla tavalla vähentäminen tuottaisi vastaavan hyvityksen. Mikäli päädytään siihen, että metsäteollisuus alkaa maksaa päästöoikeuksistaan, pitäisi ottaa käyttöön myös hiilihyvitys, jossa hiilinielujen kasvattamisesta maksettaisiin metsänomistajille. Ennallistamisasetus on jo kaikkien tiedossa: tavoitteena suojella Suomen alueesta 30 prosenttia ja lasku EU:n arvion mukaan jopa 19 miljardia. Hiilihyvitys olisi omiaan kasvattamaan metsien hiilinieluja ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Haketta tuodaan jo rannikon satamiin, mutta vakavinta on se, että miljoonia motteja metsäteollisuuden kipeästi tarvitsemaa kuitupuuta ja tukkiakin hakataan suoraan voimalaitosten polttoaineeksi. JOTTA Suomi välttyisi kriisiltä, on Marinin hallituksen tehtävä heti selvä päätös turpeen käytöstä strategisena huoltovarmuuspolttoaineena. Samalla se korvaisi vähenevien myyntitulojen menetyksiä metsänomistajille. Ilmastopaneeli Ollikaisen johdolla vilauttelee päästökaupasta miljardi laskuja ennallistamisen lisäksi. Markku Siponen maaja metsätalousyrittäjä (kesk.) Tuleeko hiilihyvitys päästökaupan rinnalle. Jos näin jatketaan, seuraavalla lämmityskaudella palavat voimalaitoksissa suuren sellutehtaan raaka-aineet kaasuna taivaalle. VTT:n tutkimuksessa selvitettiin, miten puuperäistä hiiltä käyttävältä teollisuudelta kerättävät maksut ja metsänomistajille hiilinieluista maksettava hyvitys vaikuttaisivat puumarkkinoihin. Tietoisesti väärin lasketut hiilinielut ja päästöt osoittavat nyt, että metsätkin ovat jo päästölähteitä. Metsäteollisuuden raaka-ainehuolto on nyt uhattuna, kun Venäjän puu on loppunut ja joka ainoa motti tarvitaan jalostukseen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.2.2023 53 TIEDOTUSVÄLINEET uutisoivat tammikuussa teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksestä, jonka mukaan metsänomistajan tulot voisivat jopa kolminkertaistua, jos hiilen sidonnasta maksettaisiin korvausta. Hannu Hoskonen kansanedustaja (kesk.) Ilomantsi Metsäteollisuus ja kotimainen energiantuotanto uhattuna. Ilmastopolitiikka on yksi keino, joka tarjoaa pääsyn metsien talouskäytön rajoittamiseen. Nyt ollaan tilanteessa, jossa tehtaita suljetaan, jos tämä meno jatkuu. Loogista olisi ajatella, että päästökauppa ja hiilihyvitys ovat molemmat mukana. Hiilinieluista maksettava hyvitys rasittaisi kuitenkin metsäteollisuutta ja vähentäisi kotimaisen puun tarjontaa markkinoille. SUOMALAISEN metsäteollisuuden ja energiantuotannon tilanne on vakava. Tutkimuksen johtopäätös on se, että hiilen hinnoittelu lisäisi hiilinieluja ja myös metsästä saatavia tuloja metsänomistajille. Päästökaupassa turpeelle pitää hakea verottomuus vuotuiseen kasvuun saakka tai sitten kustannukset kompensoidaan energiantuotannossa kokonaan. Nyt kun turve halutaan lopettaa polttoaineena, tarvitaan valtavat määrät puuta turpeen tilalle. VTT:N tekemä tutkimus ei ota huomioon sitä, että vuodesta 2026 alkaen teollisuuden ilmaisista päästöoikeuksista ollaan luopumassa asteittain koko EU:ssa. Hukkaprosentti on vain kymmenen. Hiilen sidonnasta metsänomistajille ei siis makseta korvauksia, mutta metsäteollisuuden ei vastaavasti tarvitse maksaa hiilidioksidipäästöistään
Tule tapaamaan eduskuntavaaliehdokkaita! Katajanokka. Savonlinna. Saako vammainen rakastua ja mennä naimisiin. Katseet on käännetty jo vankasti tulevaan, vaikka järjestöissä paketoidaankin parhaillaan mennyttä vuotta toimintakertomusten ja tilinpäätösten muodossa. Matkaan lähdetään kesäkuun puolessa välissä ja mukaan odotetaan pari bussilastillista vesaisväkeä ympäri Suomen. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. klo 13 Keskustan toimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Lisätietoa www.yhteiskunnallinenlukupiiri.blogspot.com. Piiri. krs), Lappeenranta. Tarjotaan kuumaa soppaa ja pullakahvit. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Klo 12.30–13.30 Puumala, Kahvila Kuittinen (Keskustie 13, Puumala). klo 14– 15 Savonlinnan kirjaston Miitissä, kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Hanna Kosonen, Jari Leppä ja Ari Torniainen ovat tavattavissa klo 10–11 Rantasalmen Neste (Poikkitie 1, Rantasalmi). Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. klo 10–15 Weturitorin markkinoilla (Tallikankaankatu 3, Pieksämäki). klo 13 Elomaan koululla (Koulutie 5) Hirvensalmella. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Klo 18 Mäntyharju, yleisötilaisuus Reissuravintola Dooris (Pentinpolku 2; S-kauppakeskus). Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@ gmail.com. Ahti Karjalaisen syntymästä 100 vuotta -juhla su 12.2. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. USKON , että haastavatkin vuorovaikutustilanteet helpottuvat, kun on mahdollisuus kohdata. Kahvitarjoilu alkaa klo 18. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Lähtisitkö sinäkin meidän matkaan kesäretkelle. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleja. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Tilanteet tuovat usein hymyn huulille vielä jälkikäteenkin. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Klo 1515.45 Mikkeli, yleisötilaisuus Sodan ja rauhan keskus Muisti, auditorio. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta. klo 15–16 kahvila Mariankatu 18. Paikalla ehdokkaita koko tapahtuman ajan. Lappeenranta. Etäyhteydet eivät voi koskaan täysin korvata kasvotusten tapaamisia. Tarjolla aamukahvit munkin kera. Paneelin vetää Keskustan Lakimiehet ry:n puheenjohtaja Sanna Lehtinen. Tervetuloa! Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Kahvitarjoilu. Toimijoiden hyvä tavoitettavuus ja ajankäytön optimointi mahdollistuvat etäyhteyksin niin koulutuksissa kuin kokouksissakin. Tervetuloa! Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Keskustelussa Sixten Korkmanin Talous ja humanismi. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Tervetuloa! Lisätietoa hirvensalmi.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta. Tämä tarkoittaa myös lisää vesaistapahtumia. Kahvitarjoilu. Keskustan yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu to 9.3. Keskustan Pätilän paikallisyhdistyksen yhdistetty vuosija syyskokous pidetään ti 14.2. Olemme avoimia uusille yhteistyökumppaneille ja teemmekin mieluusti tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. klo 16– 17 Pertin Valinta (Hakaniemenkuja 2). fi. Hakaniemi. Hirvensalmi. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. klo 16 Tanhuvaaran liikuntaopistolle (Moinsalmentie 1023, Savonlinna). Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen sekä kansanedustajaehdokkaat Hanna Kosonen, Vesa Kallio, Tapio Honkamaa, Frans Jaatinen ovat tavattavissa ma 13.2. Klo 13.15–14 Pieksämäki, yleisötilaisuus, ravintola UKKO (Tallikankaankatu 3). Keskustan varapuheenjohtaja ja eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi sekä eduskuntavaaliehdokas Sami Helle. Punavuori. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. klo 11–13 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin kampus (Kyläsaarenkuja 2). Hakaniemen Maalaismarkkinat su 5.3. 54 Keskustassa tapahtuu 10.2.2023 Puheenvuoro UUSI VUOSI ja uudet kujeet! Ei tarvitse olla kristallipalloa todetakseen, että käynnistynyt toimintavuosi pitää sisällään aiempaa enemmän kohtaamisia. Varapuheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen on tavattavissa ti 21.2. Jatkossakin etätapaamisille on oma aikansa ja paikkansa, varsinkin kun puhutaan koko Suomen kattavasta toiminnasta. Huomaan saavani energiaa erilaisista ihmisistä ja tilanteista, joita kohtaamisissa tulee. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Keskustan vaalikahvit ja -paneeli su 12.2. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta. krs), 40100 Jyväskylä. Tänä vuonna tapahtumia voidaan järjestää ilman rajoituksia kaikkialla Suomessa vuoden alusta saakka. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Vesaisten tulevan kesän kohokohta on koko perheen valtakunnallinen kesäretki Pärnuun. Hyvä elämä -tapahtuma la 11.2. Kyläsaari. Hakaniemi. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Tule tutustumaan ehdokkaidemme ajatuksiin ja tavoitteisiin. Nautitaan kohtaamisista! Kohtaamiset ovat voimaannuttavia tilanteita. klo 18.30 Tuomo Mattisella (Laamantie 20). Lähitapaamisissa voidaan paneutua asiakokonaisuuksiin syvällisemmin. Keskustan teltta su 12.2. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Vaalitori ma 27.2. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Retki on avoin kaikille kiinnostuneille, ja ilmoittautuminen aukeaa helmikuun aikana. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. krs, 87100 Kajaani. Tehdään toimintavuodesta yhdessä antoisa ja iloitaan arvokkaista kohtaamisista! Katja Koivukoski Vesaisten Keskusliiton pääsihteeri Arvokkaita kohtaamisia Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. klo 10–17 Wanhassa Satamassa, Keskustan standi. Keskustan Moinsalmi-Pellossalon py kutsuu tapaamaan ke Hanna Kososta su 19.3. Lukemisiin! Pieksämäki. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Klo 14.30–15.30 Sulkava, Kioski-kahvila Alanteen Helmi (Alanteentie 17, Sulkava). -tilaisuus su 13.2. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. klo 10–14. Klo 15.30– 16.15 Harjun Portissa (Tuunaansaarentie 2, Punkaharju), kahvitarjoilu alkaa klo 15.15. Eduskuntaryhmä jalkautuu la 11.2. Tarjolla pullakahvit. Tällöin mahdollistuvat myös monipuolisemmat vuorovaikutustilanteet ja toimijat pääsevät tutustumaan toisiinsa paremmin. fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Ministeri saapuu paikalle klo 18.30. Tämä on syytä muistaa tapahtumia ja toimintaa suunnitellessa. Mukana kansanedustajaehdokkaat Vesa Kallio, Susanna Pirttiaho, Frans Jaatinen, Tapio Honkamaa. Vesaisten 16 piirijärjestöä toimii kattaen koko Suomen. Aiheena metsä, vihreä energia sekä huoltovarmuus. Kahvitarjoilu
Pe 24.2. Tervetuloa! Kangasala. Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. klo 13 Kinnula, Raisa ja Arvo Kinnunen (Keskustie 78). Su 26.2 klo 15 Multia, Maija Kotajärvi (Kotajärventie 80, Sahrajärvi). Lapsien toivotaan ottavan tapahtumaan mukaan oma pehmolelu. klo 18. klo 11–14 Kulttuuritalo Jaatsilla (Gallen-Kallelankatu 1, Sastamala). klo 10–12 Pälkäneen torilla. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. com. Tietoa ja ajankohtaista keskustelua metsistä. Mukaan kannattaa ottaa myös oma jumppamatto. Pirkanmaan Vesaiset. Kouvola. Kahvitarjoilu. Virrat. La 4.2. klo 18 Joutsa, Eila Mattila (Isotuntie 125). Viking Glorylla. Iso laskiaistapahtuma su 19.2. Klo 12 ruokailu ravintolan noutopöydästä. Esillä ajankohtaiset metsäasiat, Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki ja MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Kriikku. klo 16 piiritoimistolla. Lisätietoja Hannusta: www.valmentamoportti.fi. Su 5.2. Puolustusministeri Mikko Savola tavattavissa la 11.2. Ke 8.3 klo 18.30 Petäjävesi, Mikko ja Marja Tiirola (Kaupintie 8). Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Olemme mukana Lasten Pirkkasissa, joka on lasten oma kulttuurikuukausi helmikuussa 2023. klo 15.15 alkaen Neliapilassa (Honkalantie 6). Kansanedustajaehdokkaita esittäytyy. kuvittaja Anu-Riikka Lampisen Kuomaseni-kirjan kuvitusta. Lempäälä. Satakunnan Vesaiset. Keskusta pe 17.3. Villasukkajuoksun SM-kilpailu la 18.2. Su 5.2. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ks. La 18.2. Olemme mukana Lasten Pirkkaset -tapahtumassa la 25.2. klo 14 Karstula, Satu ja Kari Koskinen (Anttilantie 262A Pääjärvi). klo 13 Länkipohja, Symppis ryn tilat (Länkipohjantie 21, Längelmäki). MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 13.2. klo 18 Toivakka, Heidi Hakkarainen ja Pekka Torppa (Leppälahdenväylä 344). Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Keskustanaisten Kouvolan yhdistyksen vuosikokous to 23.3. Klo 13 luentosalissa Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon alustus, keskustelua aiheesta. klo 16.30 Kopsamon kylätalolla (Aakkosentie 14). kasvomaalauspiste. Metsäseminaari ti 21.2. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Nähdään! Ruovesi. Kansanedustaja Anne Kalmarin kaurahiutaletalkoot ja politiikan kyselytunti joka kunnassa. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Pihlaja-salissa. Keskusta la 11.3. Maksu suoritetaan paikan päällä luentosalin aulassa ennen ruokailua. La 11.2. Su 26.2. klo 15 Uurainen, vanha Selmakahvila. Pe 3.3. klo 10– 16 Ideaparkissa eduskuntavaalitapahtumassa, joka järjestetään yhteistyössä OAJ Pirkanmaan kanssa. Su 12.2. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Kaikkien kävijöiden/vesaiskyselyyn vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja. Keskusta mukana K50-messuilla la 25.2. klo 18.30 Muurame, Minna ja Matti Häkkinen (Syrjäläntie 63). Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen tavattavissa ma 27.2. La 11.2. Lasten omia Ystävänpäivän etkoja vietetään ma 13.2. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Maksu matkasta 8.9. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Viihtyisistä tiloista ja tarjoilusta maksamme talolle 20€/hlö. Ikaalisten Hiiritalon Seija Gauffin lukee lapsille satuja ja Jaana Viilo taiteilee lapsille pieniä kasvomaalauksia. Su 19.2. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Lämpimästi tervetuloa mukaan kivaan päivään! Kaikkien kävijöiden kesken arvonta. Toiminnanjohtaja Sari Sirkkiä, sari.sirkkia@keskusta.fi. klo 12 Petäjävesi, Hanna Hautamäki (Lemettilä, Siltatie 23). Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. klo 10– 11 ja klo 17.30–18.30 Ikaalisten kaupunginkirjastolla (Poppelikatu 10). klo 18 Kannonkoski, Tuula ja Kari Vesterinen (Kämärintie 397). soini@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Talo avoinna jo klo 15 alkaen. Klo 11 ilmoittautuminen, ehdokkaiden esitteiden jakoa, arpojen myyntiä ja vapaata keskustelua luentosalin aulassa. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. klo 11 Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa (Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato, Salo). Kaikilla ehdokkailla on tilaisuus esittäytyä ja pitää lyhyt puheenvuoro. Orivesi. klo 13 Kyyjärvi, Johanna Humalajoki (Oikarintie 62 b). Oriveden torilla. klo 18 Korpilahden koulun kotitalousluokka (Kokkotie 20). Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. klo 19 Pihlajavesi, Matti Rajala (Kokinmäentie 39). wahlsten@keskustanuoret.fi. klo 10 Pälkäneen Nuijantalo (Onkkalantie 102). Järjestämme kaikille avoimen, koko perheen tapahtuman su 26.2. klo 17.30 kirjastotalo Metson Kaarna-salissa. Reima ja pojat huolehtivat viihteestä laulamalla ja laulattamalla. Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Paikka tarkentuu myöhemmin. Poliittinen suunnittelija Sofia Tuovinen 050 389 7258, sofia.tuovinen@keskustanuoret.fi. La 25.2. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Keskusta mukana la 11.3. Leikitään yhdessä pihaleikkejä klo 15. Pe 10.2. klo 10– 13 Raudanmaan kylätalolla. klo 11–16 Tampereen Tallipihalla (Kuninkaankatu 4), menossa mukana myös Pirkanmaan Vesaiset. lisää https://villaveijarit.fi), myös Urho-nalle vierailee. Sitovat ilmoittautumiset to 16.3. klo 14.30–15.15. La 4.3. Lastenkonsertissa esiintyy lastenmusiikkiteatteriduo Mimi ja Kuku. Järjestösihteeri (15.8.2022–15.4.2023) Aki Utter. Lauantaina taidenäyttelyn yhteydessä Vesaisten Kasvomaalauspaja, vapaa pääsy. Su 12.2. klo 12 Leivonmäki, Sari Hovila (Havumäentie 907). Tilaisuudessa on puffettimyyntiä ja mm. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. klo 12 Konnevesi, Maritta Puttonen (Lahdenkyläntie 276). klo 19 Kivijärvi, Hilkka ja Markus Leppänen (Peltokankaantie 47). klo 11–17 Tampere-talolla. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Ma 6.2. mennessä Sirpa Raikon tilille FI41 5316 0850 0055 78.. ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. klo 18 Jämsä, Marjaana Nikoskinen (Kovasintie 1, Kaipola). fi, +358408379867. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. klo 19 Laukaa, Ainomaija Taskinen ja Ilpo Koskinen (Asemalammentie 15, Kuusa). klo 14 Viitasaari, Vuokko Leivonen (Emoslahdentie 158). Varaa jo kalenteriisi! Orivesi. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Johanna Fonsell 045 636 2457 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Tervetuloa! Tampere. Tervetuloa tutustumaan myös kotieläinpihaan! Kihniö. Hannu Sirkkilä luennoi lasten erityisherkkyydestä to 23.2. Puolustusministeri Mikko Savola tavattavissa la 11.2. Keskustalla teltta la 11.3. Pientä iltapalaa tarjolla. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. klo 9, Opintie 1. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. klo 18 Luhanka, Anna Huuskola ja Heikki Peltonen (Mäentalon tila, Tammijärventie 208). Luento on myös katsottavissa Pirkanmaan Vesaisten Facebook-sivun kautta livenä. Nähdään! Pälkäne. Pirkanmaan Vesaiset. Mukana EU-parlamentaarikko Elsi Katainen, kansanedustajat Arto Pirttilahti ja Jouni Ovaska. Tervetuloa! Pirkanmaan Vesaiset. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18 Sumiainen, Kahvila Korppu (Sumiaisraitti 19). Tapahtuma tarkentuu. Kasvomaalauspajan mahdollistaa Pirkanmaan Vesaiset. Yhteinen kevätpäivä ke 22.3. Luento toteutetaan MSL:n tuella. klo 13.30 Maurintorilla. fi. Keskusta paikalla! Tervetuloa osallistumaan tai yleisöksi. Pe 17.2. Puolustusministeri Mikko Savola tavattavissa la 11.2. Ma 20.2. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. n. Su 12.2. Tervetuloa! Tampere. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Su 5.2. Tervetuloa! Pälkäne. Pe 3.2. Hannu on tamperelainen, erityisherkkyydestä kirjoittanut kirjailija, aikuiskouluttaja, työnohjaaja, YTT, FM. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä puoluekokousedustajien täydentäminen. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskusta la 25.3. Tapahtumassa muun muassa kaksi vaalipaneelia ja tutustumista puolueiden ja ehdokkaiden ajatuksiin. ja 31.3. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Taidenäyttelyssä esillä mm. Perhepäivän avaa Satakunnan Vesaisten hallituksen jäsen Jari Lepistö. Tervetuloa! Tampere. Tilaisuus on osa Lasten Pirkkasia, joka on lasten oma kulttuurikuukausi. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista! Paikalla kansanedustajaehdokkaitamme. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Puolustusministeri Mikko Savola tavattavissa la 11.2. Paikalla myös kansanedustajaehdokkaita. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Vesaisten oma nallehahmo Urho myös mukana. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@ keskustanuoret.fi Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Syysristeily on ti 3.10. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@ keskusta.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. mennessä Olaville (olavi. Juupajoki. MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 22.2. klo 12 Saarijärvi, Pekka Neittaanmäki ja Anita Mikkonen (Salkkoniementie 60, Lehtola). Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Tallipihan mökillä mukana ihanat ystävämme Villaveijarit ja lastenkirjailija Annika Laarko (ks. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@ keskusta.fi, +358408379867. Ma 13.2. klo 14 Äänekoski, Markku Ruuska (Jokiniementie 57, Hietama). Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@ keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). klo 13–16 Karviassa, NS Sampolassa (Kylä-Karviantie 24). Su 19.2. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail. Ma 20.2. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Hintaja hyttitiedustelut sekä ilmoittautumiset viimeistään pe 8.9.mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. Lämpimästi tervetuloa mukaan perhepäivään! Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. klo 18 Keskustan Apilassa. klo 15 Hankasalmi, maamiesseuran talo (Niemisjärventie 21). klo 18 Korpilahti, Sirkku Mennala ja Tuomo Eskonen-Mennala (Leustuntie 400, Saakoski). Tule juttusille! Paikalla myös kansanedustajaehdokkaita. Ti 7.3 klo 18.30 Pihtipudas, Riikka Kananen (Kolkuntie 1822, Korppinen). klo 14–18 Villen kaupalla. piirit. Tervetuloa paikalle! Mänttä-Vilppula. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. 10.2.2023 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Paikka tarkentuu, merkitse jo muistiin! Ylöjärvi. Pirkanmaan ja Sastamalan Vesaiset
9. 7. Kuka toinen on pokannut saman palkinnon yhtä monesti. 8. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Mikä maa voitti Euroviisut vuonna 2022. Ja ri La uk ka ne n 1. Mistä maasta koirarotu Shiba Inu on lähtöisin. Minkä puolueen kansanedustaja on Lulu Ranne. Missä kaupungissa. 4. 10. 5. 2. Lenin ja Stalin tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1905. Montako lääkäriä on toiminut Suomen pääministerinä. 3. 56 10.2.2023 1 8 6 8 6 1 4 5 6 3 2 8 9 7 2 4 7 5 8 1 4 9 3 4 5 8 3 6 1 4 7 1 2 3 9 4 5 8 6 8 3 6 7 2 5 1 9 4 9 5 4 6 8 1 2 3 7 2 8 3 9 5 7 4 6 1 6 9 1 2 4 3 7 5 8 5 4 7 8 1 6 3 2 9 1 2 5 4 6 9 8 7 3 4 7 9 5 3 8 6 1 2 3 6 8 1 7 2 9 4 5 2 1 8 3 6 1 5 5 4 6 2 8 4 1 6 8 9 5 7 1 7 5 5 1 4 6 4 5 2 7 8 9 3 1 8 9 1 4 3 5 6 7 2 3 2 7 6 9 1 5 4 8 5 7 8 3 4 2 1 6 9 1 6 2 7 5 9 4 8 3 9 3 4 1 8 6 7 2 5 2 8 9 5 6 4 3 1 7 4 1 3 9 2 7 8 5 6 7 5 6 8 1 3 2 9 4 1 8 6 8 6 1 4 5 6 3 2 8 9 7 2 4 7 5 8 1 4 9 3 4 5 8 3 6 1 4 7 1 2 3 9 4 5 8 6 8 3 6 7 2 5 1 9 4 9 5 4 6 8 1 2 3 7 2 8 3 9 5 7 4 6 1 6 9 1 2 4 3 7 5 8 5 4 7 8 1 6 3 2 9 1 2 5 4 6 9 8 7 3 4 7 9 5 3 8 6 1 2 3 6 8 1 7 2 9 4 5 2 1 8 3 6 1 5 5 4 6 2 8 4 1 6 8 9 5 7 1 7 5 5 1 4 6 4 5 2 7 8 9 3 1 8 9 1 4 3 5 6 7 2 3 2 7 6 9 1 5 4 8 5 7 8 3 4 2 1 6 9 1 6 2 7 5 9 4 8 3 9 3 4 1 8 6 7 2 5 2 8 9 5 6 4 3 1 7 4 1 3 9 2 7 8 5 6 7 5 6 8 1 3 2 9 4 Tietotesti Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen pyrkii eduskuntaan, mutta mistä vaalipiiristä. Millä sanoilla alkaa Jukka Kuoppamäen kappale Sininen ja valkoinen. 6. Vas tau kse t: 1) ei yht ään , 2) Jap ani sta , 3) Vei kko Hak ulin en, 4) 193 4, 5) Sav o-K arj ala n vaa lip iir ist ä, 6) tro pos fää rik si, 7) Ukr ain a, 8) per uss uom ala ist en, 9) Tam per eel la, 10) Kot im aa kun taa kse jäi , mie tin hilj aa mie les säi n. Minä vuonna laulujoutsen rauhoitettiin Suomessa, 1934, 1954 vai 1974. Millä nimellä kutsutaan ilmakehän alinta kerrosta. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Hiihtäjä Iivo Niskanen valittiin tammikuussa neljättä kertaa Vuoden urheilijaksi. Mistä vaalipiiristä keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen pyrkii eduskuntaan
10.2.2023 57 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
JOULUN ALLA meni vähäisellä huomiolla Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus, joka matkasi ministereihin kohdistuvan vihan lähteille. MÖYKKÄ on sitä paitsi kansainvälistä tuontitavaraa. Pentikäinen vieraskolumni. He raastavat, repivät ja hajottavat. Se on rasismi. Rikkojat saavat tukea totalitarismeista, joiden pussiin hajottaminen suoraan pelaa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tallessa on kymmenittäin vähättelyä, halveksuntaa, ilkeilyä – katkeraa sannattelua, josta voisi tehdä seinälle ahdistavan tapetin. Mölyäjien 30:stä eniten seuraamasta Twitter-tilistä 26 oli rasistien ja/tai perussuomalaisten poliitikkojen tilejä. Nimitys tällaiselle yhteiskunnallisten huolten tarkoitushakuiselle valikoinnille on selvä. Yrityselämän vaikuttajat, kuten Peter Westerbacka sanoivat sen juuri äsken ääneen: vihaajat ovat haittapoliitikkoja. Ei tarvitse olla psykologi ymmärtääkseen, että raivo on pelkoa oman aseman menettämisestä. Meillähän on puolue, joka teki joulukuussa välikysymyksen katuväkivallasta, mutta vaikenee täysin, kun kadulla väkivaltaa harjoittavatkin omat, vartijan asu päällä. Monet talouden vaikuttajat irtisanoutuvat ääneen haittapolitiikasta, mutta keskellä ja oikealla poliittista kenttää on hiljaista. Tulos ei ollut yllätys. IHMISKUNNAN tulevaisuuden kannalta eletään ratkaisevaa vuosikymmentä. sivistyspuolueet keskellä ja oikealla jo ratkaista, kannattaako ihmisen historiankirjoituksen näkökulmasta flirttailla mölisijöiden kanssa. 58 10.2.2023 OLEN SEURANNUT aktiivisesti politiikan keskustelua sosiaalisessa alamaailmassa, ja tämä neljän vuoden kausi lyö kaikki ennätykset vihan, ilkeyden ja solvaamisen määrässä. Siellä on pidettävä naiset, lapset, transut, homot, eriväriset ja tietenkin luonto ja luontokappaleet. He vaihtavat puheenaiheen maahanmuuttoon aina kun se on mahdollista. He eivät tosiasiassa edes toivo, että maahanmuutto sujuisi hyvin. Keräsin jonkin aikaa kuvakaappauksina vauva.fi:n Aihe vapaa -palstalle ilmestynyttä pääministeri Sanna Mariniin (sd.) kohdistuvaa vihaa. Venäjälle sopii erinomaisesti, että repijät irrottivat britit EU:sta. Nyt entisestään radikalisoituneet perussuomalaiset ovat kokoomuksen mielestä täysin potentiaalinen hallituskumppani. Nyt kun kaikkien näiden asema on parantunut, niin egohan siinä sortuu. Näin toimimalla he ovat omasta mielestään isänmaallisia, vaikka rikkovat isänmaata. Tehdäänkö kaikkialla maailmassa jo pahasti myöhässä olevia ilmastotoimia, vai onko taas pienten poikien ego liikaa uhattuna, väärä hetki ja tarvitaan aikalisä. Päättyvä hallituskausi on ollut rumin koskaan Petri P. Neljän vuoden aikana on tullut tutuksi möykkääjien tietotoimiston totuus: meillä on kaikkien aikojen katastrofikokoonpano, taloudesta kokonaan ymmärtämätön ministerityttöjen hupakkohallitus. Vuoden 2017 kokoomus näytti äärioikeiston valtaamille perussuomalaisille ovea hallituksesta. Nämä joukot ovat valmiita suoltamaan jokapäiväisen raivoannoksensa meille, mutta heittäytyvät uhreiksi, kun heistä kertoo totuuden, esimerkiksi sen, että rasisti on rasisti. Suomenkin kuulemma pitäisi erota. Voisitteko te ns. Jos oma ego on köytetty siihen, että itse on yläpuolella, alapuolelle tarvitaan jotain
10.2.2023 59 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Auta Ukrainaa. Näinä aikoina on kuitenkin suurin vaara väärän todistuksen antajista. Mutta ei käytännön syistäkään. Bensaa ja dieseliä joutuu polttamaan, mutta vain moottoreissa. Jossain vaiheessa yhteiskunta lakkaa maksamasta kansalaisen huonoja valintoja. Älä, vaikka jonkin kylänmiehen sukulaispoika on tullut yhdessä yössä miljonääriksi. Älä usko mitään Lavrovin, Peskovin tai Medvedevin uhoamisista. Älä ole konnalle kohtelias. Älä polta Koraania, älä polta Raamattua, äläkä tupakkaa. Älä sijoita kryptovaluuttoihin. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 203 2640 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 PIENI opettaja minussa laittaa kertaamaan lukijoilleni, täysijärkisille ihmisille varoituksen sanoja. Naapurin karjaa ja emäntää ei tule himoita, sehän on jo Raamatussa sanottu. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Hädissään huutavat. Ja mielenrauhan vuoksi. Vaikka soittaisi kuinka asiallinen ja ystävällinen poliisiksi esittäytyvä, niin älä anna pankkitunnuksiasi, älä henkilötunnusta, älä anna mitään. ÄLÄ USKO mitään, mitä huoltoaseman baarissa tiedetään. Jokaisella on ihmisarvo, jokainen täällä polkee omaa mopoaan. Älä maksa enää Suomi-Venäjä-seuran jäsenmaksua. Älä tankkaa Teboililla. Kun kiertelevä remonttifirma kiipeää katollesi ja sanoo, että se on kymppitonnin remontti, viiden tonnin käsirahalla, niin älä ota ladattua haulikkoa. Eivät tunne suomalaista omenavarkausperinnettä. Anna muuten vain kohtuullinen minuutin poistumisaika tontiltasi. Ei tarpeeseen, vaan jännityksen vuoksi. Sieltä tulee kaikenlaista ukkoa ja akkaa torille ja nettiin kertomaan, kuinka väärin on äänestää keskustaa. Ei, ei ole polttoainetaloudellisesti edullista ajaa mahdollisimman kovaa, koska säästö syntyisi siitä, että moottori käy vähemmän aikaa. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Mitä olen kuullut, niin osa lehmistä on ummessa eikä se emäntäkään mikään kiva ihminen ole. Viinanpoltossakaan ei ole järkeä, sitä saa ruokakaupan katon alta, tosin eri kassan kautta. Älä kiihkoile sateenkaariväestä, älä translaista, älä toisten elämästä. Ne sanovat laittavansa asiat kuntoon, velkarahalla, koska ”ilmaisen rahan” korkomenot ovat vasta kolme miljardia vuodessa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Sveitsiläiset luulevat, ettei sieltä varasteta. Nyt ei kannata vaihtaa lämmitystä maakaasuun. Älä ota mallia Sveitsistä, älä istuta kannabispeltoa. Kiinteistönvälittäjän ilmoitus oli täynnään sähkölämmitettäviä vanhoja omakotitaloja, älä osta. Jari Nenonen Älä usko kaikkea Pakina Jokainen täällä polkee omaa mopoaan.
Mitä Marinin hallitus sai aikaan. Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 82,50€ 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Maaliskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 10.3.2023 Suomenmaa käy läpi päättyvän hallituskauden keskeiset saavutukset. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE