Suomenmaa 10.3.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vastaväittäjät. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / MAALISKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Kiristyvä rahapolitiikka suitsii inflaatiota Ilmiöt Tiktokin merkitys politiikassa kasvaa Haastaja Annika Saarikon keskusta hakee vaaliyllätystä koko Suomen sanomalla Miten perheiden arkea voisi helpottaa
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Vaalityön loppurutistus Keskusta on selättänyt gallupit aiemminkin, piireistä muistutetaan s. 22 10.3. 2023 Mikko Savola, Mikko Kinnunen, Hanna-Leena Mattila ja Pekka Aittakumpu kampanjoivat viime viikolla Muhoksella.
Vanhassa puutalossa saavat näkyä käsityö ja ajan patina s. Petri Honkonen s. 30 On oppilaiden ja koko yhteiskunnan etu, että suomalainen peruskoulu palaa sen alkuperäisiin perusperiaatteisiin. 47. 42 Historia Toistuvat kriisit koettelivat Marinin hallitusta s. 40 Kirjat Ex-puoluesihteeri Erja Tikka kannustaa keskustaa rohkeuteen s. 12 Uutisanalyysi Harmaantuvan Suomen hoitovelka Ikäihmisten perhekodissa asiakas on kuin perheenjäsen s
ENSIMMÄISENÄ nousee esiin vaatimus koko Suomen kehittämisestä. Sekä kokoomuksen, SDP:n että perussuomalaisten näytöt näissä kysymyksissä jäävät kevyiksi. Pääkirjoitus Petra Pöyliö / Raisa Kyllikki Ranta / Jari Laukkanen Keskustan pitää nostaa omat teemat esille Suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa monia keskustan ohjelman ydinasioita.. Keskusta kannattaa hajautusta. Suomi olisi hyvin toisen näköinen maa ilman Oulun, Rovaniemen, Jyväskylän, Vaasan, Tampereen, Lappeenrannan ja Itä-Suomen yliopistoja. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 10.3.2023 E duskuntavaaleista tehdään jälleen pääministerivaaleja. Nyt puolue on jäänyt gallupeissa niin kauas kärkikolmikosta, että pääministerin paikasta on turha haaveilla. Se kannustaisi myös äänestäjiä valitsemaan suosikkinsa tästä kolmikosta ja unohtamaan muut puolueet. KESKUSTA erottuu myös perheiden puolueena, joka on sitkeästi puolustanut vanhempien oikeutta valita itselleen parhaiten sopiva tapa hoitaa pieniä lapsia. Keskusta on huolehtinut yli sata vuotta siitä, että suomalaisille on tarjolla puhdasta kotimaista ruokaa. Perussuomalaiset eivät tunne koko aluepolitiikka-sanaa ja SDP on sekin ennen muuta suurten keskusten puolue. Sama pätee kotimaisen, uusiutuvan energian kehittämiseen. Asetelma on erityisen haastava keskustalle, joka on viime vuosikymmenten aikana usein hyötynyt pääministerivaalista. Kansalaiset äänestivät jaloillaan tämän ajatuksen puolesta koronapandemian aikana hakeutumalla etätöihin ympäri Suomea. Pilkkapuheet keskustan risupaketeista ovat vaienneet, kun koko Eurooppa katkoo riippuvuuttaan venäläisestä fossiilienergiasta. Kolmikon yhteisenä tavoitteena on keskittää vaalien päähuomio juuri heidän väliseensä kilpailuun. Kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten kisa suurimman puolueen paikasta on niin tasainen, että pääministeriksi voi nousta kuka tahansa kolmikosta Petteri Orpo, Sanna Marin ja Riikka Purra. Keskustan pitääkin lähteä hakemaan kannatusta nyt ennen muuta niillä asiakysymyksillä, joissa puolue on vahvempi kuin yksikään kärkikolmikon puolueista. Luetteloa voisi jatkaa pidemmällekin. Lasten kotihoidon tuki säilyi myös tällä vaalikaudella toteutetussa vanhempainvapaauudistuksessa. Ehkä paras esimerkki on alueellisen korkeakouluverkoston rakentaminen. Ruoan ja energian omavaraisuus on toinen teema, jossa keskusta erottuu muista puolueista. Tutkimusten mukaan suomalaisten selkeä enemmistö kannattaa monia keskustan ohjelman ydinasioita kuten koko maan säilyttämistä asuttuna sekä ruoan ja energian omavaraisuutta. Tämän tehtävän tärkeys on vain korostunut Ukrainan sodan myötä. Kokoomus vaatii avoimesti keskittämistä. Keskustan pitää tehdä äänestäjille selväksi, että se on edelleen paras puolue näissä asioissa
Keskustan viestille on tässä ajassa kysyntää. Keskustan syliin on kaadettu vaalikauden aikana kaikki mahdolliset ja mahdottomat syytökset. SDP on siirtynyt niin vasemmalle, että vasemmistoliitossa aidosti pelätään demareiden menevän vasemmalta ohi. Maailma ei valitettavasti ole niin mustavalkoinen. Joko olet metsien puolella tai niitä vastaan. Keskustaa on toki koeteltu. Kokoomus on perussuomalaisten pelossa puolestaan siirtynyt niin reilusti oikealle, että puolueen liberaalisiipi voi henkisesti pahoin. Se, kuka sanoo ilkeimmin ja loukkaavimmin, saa eniten tykkäyksiä ja huomiota. Niin pientä asiaa, johon keskusta ei olisi ollut syypää, on vaikea löytää. Samaan aikaan puolueet julistavat ennen vaaleja, kenen kanssa ei ainakaan sovita samaan hallitukseen. Puolue puhututtaa ja kiinnostaa laajasti suomalaisia. Kirjoitusten sisältö ei aina mairittele. Nyt samat puolueet pyrkivät päinvastaisiin suuntiin. Kysymyksiin on vastattava kyllä tai ei. KESKELLÄ ei näinä aikoina ole helppo olla. Puolueen on aina välillä pitänyt ottaa askel tai pari taaksepäin, mutta politiikan parrasvaloihin on palattu yleensä entistä vahvempana. Muutos on ollut poikkeuksellisen nopea. On uskottava omaan tekemiseen ja omaan sanomaan. SUOMI ei ole ongelman kanssa yksin. Joko olet ilmastonmuutoksen puolesta tai sitä vastaan. keskustan leipälajeja kaikki. On katsottava rohkeasti eteenpäin. Vielä kymmenen vuotta sitten monet puolueet pyrkivät kaikin voimin poliittiseen keskustaan. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että keskustan linja näiden asioiden osalta muuttuisi vaalien jälkeen. Äänestäjien suosiota haetaan entistä raflaavimmilla ulostuloilla. Puolueen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä tarkastellaan kovin usein kielteisessä sävyssä. Matkan varrella ovat vaihtuneet vain tarinankertojat. Sama kehityskulku vaivaa useimpia läntisiä demokratioita. Kuluvalla eduskuntakaudella tämä on ollut silmiinpistävää. Kauas on karattu niistä ajoista, jolloin politiikassa arvostettiin yhteistyöja neuvottelutaitoja. Tilanne ei ole keskustaisille uusi tai yllättävä. Keskustan leirinuotion ympäriltä omaa paikkaansa hakivat niin kokoomus kuin SDP:kin. Vaikka asioista oltiinkin eri mieltä, toisen osapuolen näkemyksiä kunnioitettiin ja arvostettiin. Omalla linjalla Juha Määttä Toimittajalta. Keskusta ei ole toiveista huolimatta hävinnyt mihinkään. Näin meille on väkevästi todistettu. Tässä ajassa keskustan on turha vilkuilla sivuille tai peräpeiliin. Media kirjoittaa keskustasta tutkitusti paljon juttuja. Koko maan hyvinvointi, elinvoima, turvallisuus ja omavaraisuus ovat nyt kaikkien huulilla . KESKUSTALLA on ihmeellinen vetovoima. Muita vaihtoehtoja ei suvaita. Ääripäät ja vahvat mielipiteet vetävät ihmisiä puoleensa kuin kärpäspaperi. Muiden puolueiden osalta tilanne ei ole ollenkaan niin varma. Se on käynyt kaikille harvinaisen selväksi. Auringonlaskuun toivottajat ovat joutuneet pettymään joka ikinen kerta. Samaa tarinaa on toistettu jo yli puoli vuosisataa. 5 KESKUSTALLA on edessään kohtalonvaalit – jälleen kerran
Pahiksia löytyy nyt sakeasti kaikista puolueista kaikkien puolueiden syytteleminä. Äänestyksen pohjana oli ulkoasiainvaliokunnan yksimielisesti Natoon liittymistä puoltava mietintö. Natoon liittymistä vastaan äänestivät Veronika Honkasalo (vas.), Katja Hänninen (vas.), Anna Kontula (vas.), Markus Mustajärvi (vas.), Matti Semi (vas.), Johannes Yrttiaho (vas.) ja Ano Turtiainen (vkk.). Viime keväänä Nato-jäsenyyden hakemisesta äänestettäessä luvut olivat 188 puolesta ja 8 vastaan. Tyhjää ei äänestänyt kukaan ja poissa oli kolme edustajaa. Suomen Nato-jäsenyydelle kansallinen sinetti H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Anu Vehviläinen Twitterissä Puheeni eduskunnassa on pidetty. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) puolestaan sanoi, että Suomi ei ole ydinaseita hamuamassa eikä niitä ole kukaan Suomeen tyrkyttämässäkään. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi lain päätöskäsittelyssä, että päätöksellä ja lainsäädännöllä ei muuteta Suomen kantaa, linjaa eikä lainsäädäntöä ydinaseisiin liittyen. Tulevaisuuskeskustelussa puolustin monipuoluejärjestelmää ja evästin puolueita: ajatelkaa enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä, maailma tai Suomi ei ole vain sitä, mitkä ovat puolueenne omat tavoitteet. 6 Ajassa Sanottua 10.3.2023 PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNTA hyväksyi kolmanneksi viimeisenä istuntopäivänään ennen vaalitaukoa Suomen liittymisen Pohjois-Atlantin sopimukseen puhemies Matti Vanhasen (kesk.) nuijan kopautuksella. Hanna Kosonen Twitterissä Seppo Kääriäinen Maaseudun Tulevaisuudessa Pääministerin asema ja vastuu Suomen politiikassa on jytäkkä. Poissa oli seitsemän edustajaa. Eduskunta ei hyväksynyt Mustajärven esittämiä lausumia. Suomi ei kuitenkaan pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin kaikki nykyiset Nato-maat ovat hyväksyneet jäsenyyden. ÄÄNESTYKSEEN päädyttiin, sillä vasemmistoliiton Markus Mustajärvi esitti Nato-jäsenyyttä koskevan lakiesityksen ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnön hylkäämistä puoluetoverinsa Johannes Yrttiahon kannattamana. Pääministeriehdokkaiden asiaosaaminen, yhteistyökyky, kansainväliset taidot ja paineensietokyky on perusteellisesti läpivalaistava. Näissä oloissa kysytään johtajuutta. Poliittisessa ilmapiirissä ei sillä tavalla mitään uutta, että keskusta on syy kaikkeen pahaan, mutta muuten selvästi vaalit lähellä. Viimeisinä ratifiointeja odotetaan edelleen Turkilta ja Unkarilta. Historiaan kirjattiin luvut 184 jaa, 7 ei ja yksi tyhjä. Mustajärvi esitti myös eduskunnan hyväksyttäväksi kolmea lausumaa, joissa Suomi torjuisi ydinaseiden ja Naton pysyvien tukikohtien sijoittamisen Suomeen ja Suomen alueen tai ilmatilan käyttämisen vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Perussuomalaisten Mika Niikko äänesti tyhjää. Kaikkonen palaa puolustusministeriksi maaliskuussa H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va
TULEVALLA istuntokaudella pelisäännöt muuttuvat. Ylen suuri vaalikeskustelu 2.4. Ennakkoäänestys kotimaassa (ulkomailla 22.–25.3.) 29.3. Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 21.3. Kuusi miljoonaa menee korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ja noin neljä miljoonaa tutkimuksen kehittämiseen. ”Suomessa on valtavan kova työvoimapula tällä hetkellä, ja osaajapulaa kohdistuu varsinkin korkeakoulutettuihin osaajiin”, ministeri perusteli. Suomenmaan toimittajiltakin löytyy akkreditointeja eduskuntaan. Opetusja kulttuuriministeriö on rahoittanut tällä hallituskaudella noin 12 500 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin, mikä on poikkeuksellisen paljon. Jopa 30 aloituspaikkaa tulee tohtorikoulutukseen. Turun ammattikorkeakoululle myönnetään rakennusarkkitehdin koulutus. Eduskuntaryhmät sopivat hallitustunnustelijasta Kannattaa käydä paneeleissa kohtaamassa ehdokkaita livenä. Kansanedustajien valtakirjojen luovutus ja tarkastus 12.4. Annika Saarikko Ylen politiikkaradion puheenjohtajatentissä 16.3. Eduskunta terävöittää akkreditointeja Esa Suominen Helsingin Sanomissa Yleensä on helpompaa aloittaa vähän alempaa ja nostaa kannatusta gallupeissa ylöspäin, siitä syntyy itseään vahvistava kehä. 7 Ajassa Sanottua 10.3.2023 Ja ri La uk ka ne n Lisää korkeakoulutettuja osaajia PAULIINA POHJALA KESKUSTA teki sen taas! Näin puolue hehkutti sosiaalisessa mediassa, kun keskustalainen tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen jakoi korkeakoulujen opiskelupaikkoja eri puolille maata. Vetoan, että kunnioittaisimme toistemme mielipiteitä ja noudattaisimme hyviä tapoja . Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalisen median influencerit eli vaikuttajamarkkinointia tekevät henkilöt. Pelkästään mediaa ja somea seuraten voi jäädä turhan kylmä ja teoreettinen kuva ehdokkaista. Saatat yllättyä, miten lämminhenkisiä ja karismaattisia he yleisesti ovat. Eduskuntavaalipäivä 5.4. Tampereen yliopisto saa esimerkiksi erityisopettajakoulutuksen. Nuorten vaalien tulokset julki 22.?28.3. Vaalikauden päättäjäiset eduskunnassa 30.3. Valtiopäivien avajaiset, pääministeri jättää hallituksen eronpyynnön 14.4. ITÄISTÄ SUOMEA sivistetään 10 miljoonalla eurolla. Mikael Jungner Twitterissä Kaikilla on vapaa oikeus kannattaa halua maansa aatetta ja ehdokkailla puolueineen on oltava oikeus tehdä vaalityötä. myös vaalien alla. Akkreditointia hakevien medioiden tulee selkeästi ilmaista,että ne ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston laatimiin journalistin ohjeisiin. Uusia koulutusohjelmia tulee kahteen yliopistoon ja neljään ammattikorkeakouluun. Sosiaaliturvakomitean välimietintö julkaistaan 20.3. Kaikkiaan 257 paikan listalla on insinööriä, sairaanhoitajaa, tekniikan tohtoria, kasvatustieteiden maisteria ja niin edelleen. Eduskunnan puhemiehistön vaalit 13.4. Säännöllisesti Eduskuntatalossa työskenteleville toimittajille ja kuvaajille voidaan harkinnan mukaan myöntää akkreditointi, jolloin taloon pääsee korttia vilauttamalla. Eduskuntavaalien tulosten vahvistaminen 11.4. Ylen suuri vaalikeskustelu 21.3. Toimittajat ja poliitikot käyvät taustakeskusteluja kuuluisan kuppilan pöydissä, ja haastatteluja voi tehdä vaikkapa Valtiosalissa tai eduskuntaryhmien huoneiden edessä. Nämä lisäpaikat myönnetään jo olemassa oleviin koulutusohjelmiin. Honkosen mukaan kunnat ovat jo pulassa kaavoitusarkkitehtien puutteen vuoksi. Riikka Pirkkalainen Twitterissä PAULIINA POHJALA MEDIAN edustajat saavat liikkua aika vapaasti Eduskuntatalossa. Eduskunnan viestintäpäällikkö Rainer Hindsberg perustelee tätä muun muassa sillä, että akkreditointipyyntöjä tulee paljon, ja osasta on vaikea arvioida, onko kyseessä media. Kalenteri 10.3. ”Sen kysyntä on voimakkaasti kasvanut, kun oppimisvaikeuksia on lapsilla ja nuorilla entistä enemmän”, Honkonen kertoo. Kajaanin ammattikorkeakoulu alkaa kouluttaa ensihoitajia. On tärkeää, että on rento tunnelma ja tekemisen fiilis, eikä jännitä tai pelota.
puoluesihteeri Jouko Loikkanen, Vesa Pyyluoma ja tiedotussihteeri Sauli Pyyluoma tutkivat Nuoren Keskustan liiton Vihreä aalto -ohjelmaa marraskuussa 1969. Timo Kauniston väitöskirja ”Vaikea vihreys. Päätös lieventyi kuitenkin nopeasti. PITKÄAIKAISENA hallituspuolueena keskustapuolue pystyi linjaamaan ratkaisuja käytäntöön. 1960-luvun lopulla keskustanuoret ottivat puolueen ohjelmatyön ohjaksia ja saivat ajatustensa etenemiseen vahvaa tukea puolueen puheenjohtajalta Johannes Virolaiselta. ”Keskustanuorten vuonna 1970 ääneen lausuma tavoite murtautua vihreän aallon kautta laajasti yhteiskuntaan ja puolueeseen toteutui monin osin. Hänen mukaansa lakimuutos mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästämisen ensi talvena. Keskustanuoret tekivät yhteistyötä kansalaisliikkeiden kanssa, mutta Keskustapuolue ei saanut laajaa kosketusta urbanisoituviin vihreisiin. Vihreä aalto raivasi tietä uudistavalle ympäristöpolitiikalle. ”Aluepoliittisena manifestina alkanut aalto sai nopeasti ympäristöja luonnonvarapolitiikkaa ohjaavan sisällön. Keskustan entisen kansanedustajan ja varapuheenjohtajan Timo Kauniston tutkimuksen mukaan elinkeinovihreä ympäristöpolitiikka tuki keskustapuolueen onnistunutta muutosta luokkapuolueesta maaseudun yleispuolueeksi. PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTAPUOLUEEN nuorten 1960-luvun lopulla aloittama ”vihreä aalto” uudisti keskustapuoluetta ja loi tilaa kokonaisvaltaiselle ympäristöajattelulle, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus. Puolue profiloitui ydinvoimakriittisenä ja teki uuden ydinvoiman rakentamista vastustavan puoluekokouspäätöksen Turussa 1980. Ja ri La uk ka ne n Su om en m aa n ark isto Vt. Eduskunta ehti ennen vaalitaukoaan käsitellä metsästyslain muutoksen, joka selventää suden kannanhoidollisen metsästämisen oikeuspohjaa. maaliskuuta. Linjaristiriitoihin jakautunutta puoluetta ympäristöpolitiikka yhdisti monin osin. Talouskasvun kritiikki ja tavoitteet globaalista tasapainotaloudesta nousivat ideologiseen keskusteluun puolueen sisällä. Keskustapuolueen ympäristöpolitiikka 1968–1987” tarkastetaan ItäSuomen yliopistossa 18. Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) johtama valiokunta äänesti kokoomuslaisten, perussuomalaisten ja keskustalaisten äänillä 9–7, ettei sillä ole ajanpuutteen vuoksi edellytyksiä saada mietintöä valmiiksi. Rooman klubin havahduttava raportti vahvisti vihreän aallon ympäristöviestiä”, Kaunisto toteaa. SAAMELAISLAKI KAATUI. SELVYYS SUSIASIAAN. Uusi vaihtoehtovihreys kasvoi politiikanvastaisuudesta ja neuvostomyötäilyyn kääntyneen vasemmistoideologian kritiikistä. Johannes Virolaisen ministerikausina maaja metsätalousministeriössä toteutettiin mittavat suojeluja kansallispuisto-ohjelmat. Vanhempainvapaalla ollut kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) palasi kuun vaihteessa takaisin puolustusministeriksi. Keskustapuolueen kannatuksen lasku pysähtyi ja kääntyi lievään kasvuun. Keskustapuolue käytännöllisti ohjelmansa tukemaan puolueen muita tavoitteita ja pystyi viemään niitä eteenpäin myös energiakriisin ratkaisuina. Valtiosääntökomitean ehdotus maan ansiottoman arvon leikkauksesta törmäsi perustuslain tulkinnan ja Maataloustuottajain keskusliiton (MTK) ankaraan painostukseen. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) pitää lakimuutosta ”todellisena työvoittona”. Keskustapuolueen agraarija aluepoliittisten siipien rinnalle sijoittuva äärikeskustalaisuus alkoi vähitellen hiipua 1980-luvun valtaja talouspolitiikan katveeseen”, Kaunisto sanoo. 8 10.3.2023 R o ni R e ko m aa / L eh ti k u va P a u la Ås trö m V e sa M oil a ne n / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KAIKKOSEN PALUU. Häntä sijaistanut kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) nosti omalta seitsemän viikon ministeriajaltaan esiin Suomen Nato-jäsenyyden valmistelun ja kaksi Ukrainan tukipakettia, joista toinen sisälsi kolme Leopardraivauspanssarivaunua. Puolue korosti uusiutuvien luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen tuomia talousja työllisyysvaikutuksia, jotka jakautuivat laajasti koko maahan. Kauniston mukaan puolueen uusi vihreys törmäsi vaikeuksiin laajojen maapakettilakien yhteydessä. Hallituksen erimielisenä eduskuntaan tuoma saamelaiskäräjälain uudistus kaatui eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ennen istuntokauden päätöstä
Olimme olleet siellä ehkä 45 minuuttia, kun tajusin tilanteen. Suomi oli sinä vuonna messujen pääyhteistyökumppani. Huolestuttavaa on, että ääripäiden erkaantuminen ja blokkipolitiikka ovat viime vuosina lisääntyneet niin Suomessa kuin laajemminkin länsimaissa. Tätä viestiä on nimenomaan keskusta pitänyt esillä. Annoin ennen puhettani puhelimen avustajani haltuun. EN YHTÄÄN huomannut, että jossain vaiheessa turvamiehet estivät kaikkien muiden kuin ministerien pääsyn eteenpäin. Huikkasin heille, että olen täällä. Kysymys kuuluukin, mikä on se viesti, jolla keskusta luo luottamusta ja vetovoimaa. Tarjotaan rohkeasti omaa viestiämme, siis aivan tavallisten . Minulla oli maaja metsätalousministerinä pääpuheenvuoro messujen avajaistilaisuudessa. suomalaisten aatoksia. Huikkasin asiasta avustajalleni ja muille delegaationi jäsenille. Keskustan ajamille viesteille on siis kysyntää. Valtaosa on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon on etsittävä ratkaisuja laajemmasta kokonaisuudesta ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden. Ministeri kadoksissa Jari Leppä Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n Aina ministerinä ei hoksaa tarkistaa, mitä selän takana tapahtuu. ja uskon myös, että suurimman osan . 10.3.2023 9 SUOMALAISET ratkaisevat pian seuraavan eduskuntavaalikauden politiikan suunnan. Uuden hallituksen pöydällä tulee olemaan laajasti EU:n vihreän siirtymän lainsäädännön kansallinen toimeenpano, eikä se saa viedä paukkuja ennakkovaikuttamisesta unionin suuntaan. Kyse on valtavan isosta tapahtumasta, jossa on tuhansia ihmisiä. Kaikki delegaationi jäsenet joutuivat sen vuoksi meistä erilleen. Kaikille aiheille on paikkansa, ja on hyvä, että keskustelu on laajaa. Sitten istuin saksalaisen kollegani Julia Klöcknerin viereen. Se tarkoittaa, että myös kansallisilla päättäjillä on oltava kyky ymmärtää EU-prosesseja ja tahtoa ennakkovaikuttaa Suomea koskettavissa kysymyksissä. Ykkösaiheista riippumatta niissä on todennäköisesti vahva kytkös EU-politiikkaan. UUSIN ilmastobarometri kertoo, että ihmiset ovat nostamassa ilmastokriisin rinnalle hallituksen kärkiteemoiksi muitakin aiheita, ja sama asennemuutos on havaittavissa koko EU:n alueella. Ehdotin Klöcknerille, että hän soittaisi puhelimeeni. Entä turvallisuus, omavaraisuudesta puhumattakaan. Menimme Klöcknerin kanssa lounge-tilaan odottamaan päivällisen alkua. Nouseeko talouskeskustelun keskiöön tasapainotus vai keskitytäänkö verohelpotuksiin. Puheiden jälkeen Klöckner ehdotti, että lähdemme yhdessä syömään. He sanoivat, että olivat ensimmäistä kertaa koskaan kadottaneet ministerin. Hän oli juuri alkamassa soittamaan, kun näin loungen ovesta erittäin huolestuneen näköisten delegaationi jäsenten kävelevän ohitse. Onko koulutuksen ja osaamisen takaaminen ykkösenä vai kenties vihreä siirtymä tai sotemullistukset. Lopulta kaikkia nauratti, että näin se Saksan ministeri kaappasi Suomen ministerin.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. Suomen lainsäädännöstä 70–80 prosenttia juontaa EU:sta. Heidän tärkein tehtävänsä on se, ettei ministeri saa kadota. Lähdimme Klöcknerin kanssa kävelemään. En ollenkaan hoksannut ajatella, etteivät muut tienneet lainkaan, mihin olin mennyt. He eivät myöskään saaneet minuun yhteyttä, sillä puhelimeni oli avustajalla. Minä pidin ensin oman puheeni, sitten Klöckner omansa. Sen Jari Leppä sai huomata jättimessuilla Berliinissä.. Kriisit ovat opettaneet. Maltilliselle keskusta-aatteelle nyt on tilaa, ja tähän mahdollisuuteen meidän on tartuttava. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Blokkien maailmassa keskellä on tilaa! Täällä Bryssel SAMULI VÄNTTILÄ “VUONNA 2019 osallistuin ruokaja maatalousalan Gruhne Woche -messuille Berliinissä Saksassa
Arjen kustannukset ovat nousseet, ja lapsilisä on jäänyt tasoltaan ajastaan jälkeen. 3. Suomen pitää olla nykyistä lapsija perhemyönteisempi maa. Oppilashuollon palveluita pitää kouluissa vahvistaa. Moniammatillisella yhteistyöllä varmistamme, että sosiaalija terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulut muodostavat toimivan palvelukokonaisuuden. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ. Perheiden pitää saada tukea ja apua lähipalveluina. Keskustan linja on tukea jokaisen mahdollisuutta toivomaansa lapsilukuun. Lastenhoidossa kotihoidon, päiväkodin ja muiden hoitomuotojen pitää olla aitoja vaihtoehtoja. Aikuisten päihdeja mielenterveyspalveluja on parannettava. 2. Lapsilisään ei tehdä indeksikorotuksia kuten muihin etuuksiin, ja sen arvo on laskenut vuosien saatossa. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. MITEN NYKYINEN HALLITUS ON ONNISTUNUT PERHEIDEN ARJEN PARANTAMISESSA. Suomen talouden velkaja alijäämäongelma on vakava. Työmarkkinoilla ollaan paljon vartijana siinä, että työelämän asenteet ja käytännöt tukevat vanhemmuuden ja työn tasapainoa. Joustavat työajat, osa-aikaja etätyön mahdollisuudet sekä työaikaja lomapankit pitää ottaa laajemmin käyttöön. Laajentamalla perusterveydenhuollon ja neuvolapalveluiden aukioloaikoja voidaan helpottaa ihmisten arkea. Lapsilisän tasoa ja lapsiperheiden tukemisen kokonaisuutta on arvioitava huolellisesti. 10 TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Keskusta esittää eduskuntavaaliohjelmassaan lapsilisään 200 euron korotusta. Lapsilisän noston on arvioitu maksavan 178 miljoonaa euroa vuodessa. 1. 4. 3. 2. Päätöksenteossa pitää nykyistä paremmin huomioida, että yhä useampi asuu yksin. Perhekeskusten toimintaa pitää vahvistaa koko Suomessa ja myös verkkopalveluna. Varhaiskasvatuksen maksut ovat laskeneet, mikä on auttanut osaa lapsiperheistä. Sähkötuki on helpottanut selviytymistä sähkölaskuista. Mia Laiho kokoomuksen kansanedustaja Ko ko om us Kotirintamalla kaikki hyvin! Sh ut te rst oc k 1. Moniviranomaisyhteistyötä poliisin kanssa on vahvistettava rikoksilla oirehtivien nuorten auttamiseksi. EIKÖ SITÄ OLISI SYYTÄ KOROTTAA, KUN ELINKUSTANNUSTEN NOUSU SYÖ LAPSIPERHEIDEN OSTOVOIMAA. Kyllä se on perhevapaauudistus. Eeva Kalli keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ja ri La uk ka ne n Miten perheitä tulisi tukea. Kokoomuksella on ollut varhaiskasvatusmaksujen keventäminen esillä vaihtoehtobudjeteissa. Työn ja perheen yhteensovittamista tulee helpottaa. MITEN KOKOOMUS OTTAA VAALIOHJELMASSAAN HUOMIOON PERHEIDEN MONINAISUUDEN. 10.3.2023. MIKÄ ON TÄMÄN VAALIKAUDEN TÄRKEIN PERHEIDEN ARKEA PARANTANUT UUDISTUS. Syntyvyys Suomessa on jämähtänyt historiallisen alhaiselle tasolle. ONKO KOROTUKSEEN VARAA NYKYISESSÄ TALOUSTILANTEESSA. Tulevalla vaalikaudella joudutaan tekemään hankalia päätöksiä. KOKOOMUS LUPAA EDUSKUNTAVAALIOHJELMASSAAN TURVATA PERHEILLE PALVELUT ARJEN HELPOTTAMISEKSI. LAPSILISÄN TASOA EI OLE SIDOTTU INDEKSIIN. KESKUSTA LUPAA VAALIOHJELMASSAAN MYÖS VAHVISTAA PERHEIDEN PALVELUITA JA TUKEA VANHEMMUUTTA. Haastoimme keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eeva Kallin ja kokoomuksen kansanedustajan, sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon keskusteluun perheiden tukemisesta. Lainsäädäntöä tulee uudistaa tunnistamaan vielä paremmin perheiden erilaisuus, esimerkiksi eroperheiden lasten vuoroviikkoasuminen. Se on perheille parannus. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ. Lapsissa, nuorissa ja perheissä on Suomen tulevaisuus. Haluamme terapiatakuun käyttöön perustason mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Tässä lupauksessa on kyse linjaja arvovalinnasta. Isät pitää huomioida nykyistä tasa-arvoisemmin palveluiden järjestämisessä lasten ja perheiden parhaaksi. 4. Varmistamme ennaltaehkäisevät palvelut ja varhaisen puuttumisen, jotta apua saa ennen kuin ongelmat kasvavat moninkertaisiksi. Arjen kustannusten, sähkön ja ruuan hinnan sekä lainakustannusten noustua moni perhe on kuitenkin ahtaalla ja pidempikestoisia ratkaisuja tarvitaan. KESKUSTA LUPAA ENSI VAALIKAUDELLA KOROTTAA LAPSILISÄÄ 200 EUROLLA VUOSITASOLLA. Se on konkreettinen tuki lapsiperheille. Keskusta korottaisi yksinelävien kotitalousvähennystä. Huomioimme lapsen edun ja perheiden yksilöllisen näkökulman. Teemme töitä sen eteen, että jokainen kokisi olevansa osa yhteiskuntaa. Myös työpaikoilla tapahtuvaa paikallista sopimista lisäämällä voidaan mahdollistaa perheystävällinen työ. Kehitämme perhevapaita tasa-arvon ja työllisyyden lähtökohdista. MITEN KESKUSTA OTTAA VAALIOHJELMASSAAN HUOMIOON PERHEIDEN MONINAISUUDEN
Joka kerta kun suomalainen voittaa arvokisoissa, on juhlan paikka.. Työskentelin pääasiassa markkinoinnin ja myynnin parissa. Meillä on Keski-Pohjanmaalla vahva ja tasapainoinen lista, joka pitää kyllä puolensa Etelä-Pohjanmaan vastaavaan verrattuna. PALASIT MUUTAMA VUOSI SITTEN PARINKYMMENEN VUODEN MITTAISELTA KIERROKSELTA TAKAISIN KOTIPAIKKAKUNNALLESI TOHOLAMMILLE. MISSÄ VAIHEESSA POLITIIKKA ALKOI KIINNOSTAA. Asuin Hämeenlinnassa 14 vuotta, lukuun ottamatta pientä harharetkeä Riihimäen suuntaan. Enemmän lähdin mukaan opiskeluaikana Ylivieskassa. Paluu sattui hyvään ajankohtaan perhetilanteen ja työkuvioiden osalta. 10.3.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu TK: Jos tietäisit, mitä kaikkea tölkin pinnalla voi olla, miettisit juomista kahdesti – tutkimuksen tulos suorastaan puistattaa (21.2.2023) TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Politiikka on kiinnostanut pienestä koltiaisesta asti. MITEN PIDÄT HUOLTA SIITÄ, ETTÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSTA SÄILYTTÄÄ KANSANEDUSTAJAPAIKKANSA ETELÄ-POHJALAISTEN PURISTUKSESSA. Janne Isopahkala Keski-Pohjanmaan Keskustan toiminnanjohtaja Janne Isopahkala on viihtynyt politiikan parissa pojankoltiaisesta lähtien. MITÄ KAIKKEA REISSULTA JÄI KÄTEEN. Samaa äänipottia tässä kerätään koko vaalipiirin keskustalaisten kanssa. Järjestötaustaisena olen ollut kiinnostunut myös järjestöpuolesta sekä puoluekoneiston toiminnasta, ja jonkinlaista ammattia olen haaveillut siitä saavani jo jonkin aikaa. En puhu paikan menettämisestä vaan toisen saamisesta. Maaliskuussa ei työtunteja lasketa, kun otetaan mahtavasta keskustaporukasta viimeisetkin talkoorippeet irti. Penkkiurheilua rakastava paluumuuttaja Penkkiurheilua rakastava paluumuuttaja TULIT VIIME SYKSYNÄ VALITUKSI KOTIMAAKUNTASI MERKITTÄVIMMÄN POLIITTISEN LIIKKEEN TOIMINNANJOHTAJAKSI. Hiihtourheilu, yleisurheilu, Valioliiga, NHL, Liiga, snooker, pyöräily, F1, mikä vain käy. Siellä tuli oltua pari kertaa kunnallisvaaliehdokkaanakin. Maksukanavia on lompakkoa rasittava määrä, ja koronan jälkeen olisi tarkoitus aloittaa taas urheilumatkailukin. MITEN TUO ”HULLUUS” EROTTUU TAVISPENKKIURHEILIJASTA. EDUSKUNTAVAALEISSA KESKUSTALLA ON EDESSÄ KOVA KOITOS MYÖS VAASAN VAALIPIIRISSÄ. Ensimmäiset luottamustehtävät tulivat muutettuani Hämeenlinnaan 2004. ESITTELET ITSESI PENKKIURHEILUHULLUNA. Aika siellä oli suhteellisen hektistä ja opetti paljon ihmistuntemusta ja oma-aloitteisuutta. Sen vapaa-ajan, mikä politiikan teolta jää, käytän pankkiurheiluun
12 10.3.2023 Mainettaan parempi TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Uutisanalyysi Marinin hallitus hoiti kriisit ja toteutti isot uudistuksensa riitaisuudestaan huolimatta Ve sa M oila ne n / Le hti ku va
Jos hyvin menee, vihreä siirtymä ja vaikkapa vety voivat tehdä Suomen taloudelle vielä ihmeitä. Ja ri La uk ka ne n. Velanoton yhteydessä ikävänä yllätyksenä hallitukselle ja valtiovarainministeriölle on tullut ennustettua isompi korkomenojen nousu. Olennaisempaa on kasvun edellytysten luominen, ja sen eteen on raskaita taloussalkkuja kanniskelleiden keskustaministerien johdolla tehty selkä vääränä töitä. Osansa hallituksen tietylle flegmaattisuudelle sektorilla on myös pääministerin vähäisellä kiinnostuksella työmarkkinakysymyksiin ja heikoilla yhteyksillä Hakaniemeen. Vertailun vuoksi: myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus ylsi itse asettamaansa 72 prosentin tavoitteeseen ja ylikin, mutta Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) sinipunahallitusten jäljiltä työllisyysaste kyykkäsi prosenttiyksiköllä 67,7 prosenttiin. Opposition tuella on tehty myös tutkimusja kehitysvarojen pysyvä lisäys ja veikkausvoittovarojen pienentymisen kompensointi tieteelle, taiteelle ja muille edunsaajille. Välillä on huudettu kumppaneille naama punaisena ja kuilun partaallakin käyty useaan otteeseen. Testaamiseen, rokottamiseen, muihin sote-menoihin ja yritysten tukemiseen tehdyt satsaukset eivät kuitenkaan jää pysyväksi rasitukseksi, vaikka ne velaksi tehtiinkin. 10.3.2023 13 V AALIEN lähetessä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta on hakattu holtittomasta velanotosta, liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ja milloin mistäkin. JONKINLAINEN sielunvamma hallitukselle on jäänyt rankasta velanotosta, joskin hieman epäreilusti: velkaa on tehty opposition tuella. Opposition mielikuvatrollauksessa on saattanut välillä unohtua, että Marinin hallitus on joutunut todella koviin paikkoihin ja jääkiekkotermein tullut silti hieman irvistellen kiekon kanssa kulmasta ulos – pelisuunnitelmasta kiinni pitäen. Venäjän hyökkäyksestä aiheutuu vuoteen 2026 mennessä noin kahdeksan miljardin lisämenot, joista vain noin 200 miljoonaa on ilmeisesti jäämässä pysyviksi. Perinteisellä hallitusten onnistumisen mittarilla, työllisyysasteella, Marinin hallitus on selvinnyt hyvin. Toimintakyvylle tärkeää pääministeri–valtiovarainministeri-akselia ei ole syntynyt missään vaiheessa, entisaikojen punamultahengestä puhumattakaan. Keskustaa jäi kaihertamaan eniten se, ettei paikallinen sopiminen edennyt vaalikaudella lainkaan. Valtiovarainministeriön mukaan viime vuonna korkomenot olivat vähän yli 800 miljoonaa euroa, tämän vuoden korkomenoiksi on ennustettu 2,6 miljardia ja ensi vaalikauden lopulla korkomenot olisivat jo 4 miljardia euroa. Koronapandemian hoitoon on budjetoitu vuodesta 2020 lähtien yhteensä noin 16 miljardia. Niistä noin kaksi miljardia on ollut valtion omaisuuden myynnillä rahoitettuja niin kutsuttuja tulevaisuusinvestointeja, jotka eivät jää pysyväksi rasitteeksi. Koronapandemiasta tuli hallitukselle kova testi. Niiden lisäksi hallitus sai aikaan muun muassa niin sanotun pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin, jossa työnhakija haastatellaan jo viiden päivän kuluttua työnhaun aloittamisesta ja kuukauden aikana on haettava vähintään neljää työpaikkaa. Suurena työelämäuudistajana RinteenMarinin hallituksia ei kuitenkaan jälkikäteen muisteta. Kriiseihin liittymättömiä menolisäyksiä hallitukselta löytyy 12 miljardia. Näpertelyllä melko rajallisesti lopulta vaikuttavien työllisyystoimien parissa ei ole ennenkään talouden isoa kuvaa muutettu. Vasemmistopuolueilta olisi Keskusta on käyttänyt Rinteen ja Marinin hallituksissa kokoaan suurempaa valtaa. Vaikeissa taloudellisissa oloissa suoritus oli neuvoston mukaan parempi, kuin saattoi odottaa. Keväällä 2019 kukaan ei voinut aavistaa, että eteen tulevat vakava maailmanlaajuinen pandemia, eurooppalainen suursota, energiakriisi ja inflaation karkaaminen. Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että hallituksen itselleen asettama 75 prosentin työllisyystavoite saavutettiin käytännössä vuonna 2022. Velanoton vastineeksi oppositio on vaatinut hallitukselta säästötoimia, mutta säälimätön leikkaaminen kriisien keskellä olisi nostanut poliittisen myrskyn sekin. Muita kuin kriisimenoja on hallituskauden aikana toteutettu noin 12 miljardilla eurolla sosiaalija terveyspalveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen sekä muun muassa poliisien määrän lisäämiseen. Hallitusten isoimpien työllisyyspäätösten, eläkeputken katkaisun ja oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutukset alkavat näkyä vasta vuosien päässä. Kovin korkeita tyylipisteitäkään ei pian historiaan jäävälle hallitukselle voi antaa
Sopeuttaminen leikkaamalla olisi taas ollut myrkkyä vasemmistolle. Teollisuuden sähkövero painettiin jo EU:n minimiin vuodesta 2021 alkaen. Perhepolitiikan puolelta tuoreessa muistissa on vielä myös valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) aloitteesta maksettu ylimääräinen lapsilisä ruuan, energian ja liikkumisen hintojen nousun kompensoimiseksi. Teollisuuden sähköistämistuki puolestaan vauhdittaa teollisen tuotannon siirtymää kohti hiilineutraalimpaa toimintaa. Myös kotien energiaremontteja on tuettu tuntuvasti. Salkun kiertäminen peräti neljällä ministerillä saattoi syödä hieman salkun uskottavuutta, mutta joka tapauksessa keskusta on päässyt hehkuttamaan ”korkeakoulupolitiikan suunnanmuutosta”. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vei hetkessä pohjan Suomen siihen asti harjoittamalta turvallisuuspolitiikalta. Keskusta piti tiukasti kiinni siitä, että luontotyyppien suojelu toteutetaan tarkkarajaisesti viranomaisen päätöksellä ja maanja metsänomistajille taataan oikeus asianmukaisiin korvauksiin. Myös varhaiskasvatusmaksuja on alennettu tällä vaalikaudella roimasti. Todisteeksi keskustalaisilla ministereillä on ollut osoittaa muun muassa yli 12 000 uutta korkeakoulupaikkaa eri puolille Suomea. Kun aiemmin nihkeästi Nato-jäsenyyteen suhtautuneen kansan havaittiin gallupeissa muuttaneen kantansa, hallitus, eduskunta ja tasavallan presidentti reagoivat nopeasti ja päätyivät Nato-hakemuksen Keskusta sai puumerkkinsä myös koulutuspolitiikkaan. Juha Sipilän kaudella uudistusta vastaan harannut keskusta tosin arasteli asiaa aikansa, mutta myöntyi lopulta hymyilemään punamultahenkisesti yhteiskuvissa. Kotitaloudet voivat hakea 2500–4000 euron tukea öljylämmityksestä toiseen lämmitysmuotoon siirtymiseen. Yrityksiä ja kuntia jouduttiin tukemaan hurjilla tukipaketeilla. Pienten lasten kotihoidontuki säilyy entisellään. Marinin hallituksen kaudella Suomi on saanut myös uuden kansallispuiston Sallaan. Erilaisilla rajoituksilla veivauksesta päästiin lopulta eroon rokotusten ja taudin laajan sairastamisen myötä keväällä 2022. Perhevapaat uudistuivat viime elokuussa. Se, miten hyvin uudistus lopulta onnistui, selviää toki vasta vähitellen ja ajan myötä. Päättyvällä vaalikaudella keskusta pääsi myös pitkästä aikaa kunnolla kiinni koulutuspolitiikkaan, kun puolueelle koottiin hallitusneuvotteluissa uusi tiedeja kulttuuriministerin salkku. Kauaskantoisimpia hallituksen aikaansaannoksia koulutuksessa on oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen, jolla isketään koulupudokasongelmaan ja tavoitellaan vähintään toisen asteen tutkintoa jokaiselle peruskoulun päättävälle. VAIKKA vaalikautta on värittänyt keskustan ja vihreiden kiistely ympäristöasioissa, on silläkin saralla saatu yhtä ja toista aikaan. M ari a Se pp älä Ja ri La uk ka ne n. 14 10.3.2023 kyllä löytynyt haluja veronkiristyksiin, jotka eivät ole keskustalle käyneet. ISOKSI onnistumisekseen Rinteen-Marinin hallitukset voivat laskea sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen eli sote-palvelujen siirron kunnilta maakuntatasolle. HISTORIAAN Marinin viiden puolueen hallitus jää kuitenkin ennen kaikkea kohtaamistaan ennennäkemättömistä kriiseistä ja niiden hoidosta, ei niinkään ohjelmastaan. Valtion kehitysyhtiö Vake Oy on muutettu päästöjä vähentäviin teknologioihin ja yrityksiin sijoittavaksi ilmastorahastoksi. Valmiuslaki jouduttiin aktivoimaan ja Uusimaa jopa eristettiin muusta Suomesta viikoiksi. Uudistuksen onnistumiseen tarvitaan tosin myös panostamista opetuksen laatuun. Kun koronapandemia iski alkuvuodesta 2020, valmiita sapluunoita kriisin hoitoon ei ollut. Keskustalaisittain vaalikauden tärkeimpiä uudistuksia on viime elokuussa voimaan tullut perhevapaauudistus, jossa isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien käytettävissä olevaa osuutta. Uusi luonnonsuojelulakikin hyväksyttiin viime joulun alla, vaikka se ennättikin sitä ennen viedä hallituksen kriisin partaalle
Kun hallituksen sisällä on ollut vastassa Marinin tulipunaiseksi värjäämä SDP ja ideologisesti yhtenäinen punavihreä rintama, hallituselosta on tullut keskustalle sekä vaikean näköistä että välillä oikeastikin vaikeaa. Merivoimat saa neljä uutta Pohjanmaa-luokan sotalaivaa. Puolustusta Marinin hallitus vahvisti muun muassa Suomen kaikkien aikojen suurimmalla asekaupalla, 64 yhdysvaltalaisen F-35 -hävittäjän hankkimisella ikääntyvän Hornet-kaluston korvaajaksi. Sodan syttyminen Ukrainassa kiihdytti voimakkaasti jo nousussa ollutta inflaatiota, mikä pakotti hallituksen reagoimaan asiaan. Työmatkavähennystä korotettiin määräaikaisesti 25 sentistä 30 senttiin kilometriä kohden. Energiakriisi nosti sähkön hintaa. Energiahuollon turvaamiseksi vuokrattiin LNG-terminaalilaiva, joka sijoitettiin Inkoon satamaan. Tällä kertaa rasitteeksi ei myöskään jää edellisen hallituksen sote-flopin tai taksiuudistuksen kaltaisia poliittisia fiaskoja. Ju ssi N uk ari / Le hti ku va Ju ha Ro in in en / Le hti ku va Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va Lu do vic M ari n / AF P / Le hti ku va. Nato-jäsenyys toteutunee pian. Huoltovarmuuteen on panostettu muun muassa laatimalla maataloudelle historian suurin, 330 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti. 10.3.2023 15 jättämiseen yhdessä Ruotsin kanssa. Sähkön hinnan rajua nousua kompensoidaan kansalaisille takautuvasti. Silti hallituskaudella on saatu aikaan paljon. Luonnonsuojelu eteni kiistoista huolimatta. Mätämunat ovat kyllä erottuneet joukosta, eikä Rinteen-Marinin viiden puolueen kokoonpano kuulu niihin. Pekka Pohjolainen Ukrainan tukemiseen panostettiin vahvasti. Hintojen rajua nousua taltutettiin alentamalla polttoaineiden bio-osuuden jakeluvelvoitetta, mikä alensi viime syksynä polttoaineiden hintoja noin 12 senttiä litralta. KESKUSTA on käyttänyt Rinteen ja Marinin hallituksissa kokoaan suurempaa valtaa jo hallitusohjelmaan sanelemistaan kynnyskysymyksistä lähtien. Vaikka velkaa jäi, huonompiakin poliittisia perintöjä on vuosien varrella nähty. Myös maatilojen kiinteistövero poistettiin vuodelta 2022. Velanoton mittaluokka olisi ollut vähintään sama millä tahansa hallituskokoonpanolla. Välillä on näyttänyt siltä kuin hallituksessa ei muita puolueita olisikaan. Harvaa hallitusta on jälkikäteen erityisemmin hehkutettu saavutuksistaan
Nicolas Maeterlinck / AFP / Lehtikuva PIENI SELVIYTYJÄ. Brysselissä muistettiin Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivänä Venäjälle kaapattuja ukrainalaisia lapsia. Suurin osa leireistä on pyrkinyt uudelleenkouluttamaan lapsia venäjämielisellä ohjelmalla. Maan kaakkoisosassa satoi 19. JUNATURMA KREIKASSA. Rankkasateet johtivat tulviin ja maanvyörymiin, jotka tuhosivat rinteille rakennettuja rakennuksia.. Syyrialainen Khalil al-Suwadi piteli sylissään veljentytärtään Afraata, jonka vanhemmat ja sisarukset kuolivat helmikuun alussa tapahtuneessa maanjäristyksessä. Järistyksissä kuoli Turkissa ja Syyriassa yhteensä yli 50 000 ihmistä. Miljoonat jäivät kodittomiksi. Afraa löydettiin järistyksen jälkeen raunioiden alta ja vietiin sairaalaan Jandairesiin Turkin rajan lähelle. Brasilian tulvien ja maanvyöryjen jäljiltä on löydetty kuolleena yli 60 ihmistä. Yli 40 ihmistä menehtyi Kreikassa Ateenan ja Thessalonikin välillä tapahtuneessa junaonnettomuudessa. MUTAVYÖRY BRASILIASSA. Viranomaisten ja mediatietojen mukaan onnettomuudessa oli kyse matkustajajunan ja tavarajunan yhteentörmäyksestä. 16 10.3.2023 Ra m i al S a ye d / A FP / L eh tik u v a Ne lso n Alm eid a / A F P / L e h tik uva Ze ka s Le o nid a s / A FP / L eh ti kuv a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VUOSI SOTAA. Kyseessä oli suurin koskaan Brasiliassa rekisteröity päivittäinen sademäärä. Kreikan median mukaan junaturma on maan historian pahin. Tuoreen raportin mukaan Venäjän laitoksissa tai leireillä on ainakin 6 000 ukrainalaislasta. Yhden junavaunun kerrotaan murskaantuneen täysin. Ainakin 85 ihmisen on kerrottu loukkaantuneen. helmikuuta saman verran kuin alueella yleensä sataa keskimäärin koko helmikuun aikana
JOPA kaiken tämän urheilutapahtumien yltäkylläisyyden keskellä Super Bowl . Kyseiset joukkueet pelaavat kotipelinsä halleissa, joiden kapasiteetti on 20 000?60 000 katsojan luokkaa. Arizona on yksi niistä onnekkaista osavaltioista, joilla on edustusjoukkueet kaikissa Amerikan ammattilaisurheilun pääsarjoissa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että oheistapahtumien määrä on valtava. Tänä vuonna tämä lysti maksoi edullisimmillaan noin 5 000 dollaria. Arizonaa näissä sarjoissa edustavat Coyotes, Suns, Cardinals ja Diamondbacks. 10.3.2023 17 SUURIA ihmismassoja vetävät urheilutapahtumat ovat Yhdysvalloissa ja Arizonassa arkipäivää. Oli myös hienoa nähdä, miten urheilu yhdistää ihmisiä. KAIKKI tämä tarkoittaa, että oheistapahtumineen Super Bowl vetää kaupunkiin aivan valtavan joukon ihmisiä. Tapahtuman järjestelyt alkavat tyypillisesti ennen kuin edellinen Super Bowl on edes pelattu. Itse Super Bowl -peliä pääsi katsomaan tuhansien muiden fanien kanssa rockfestivaalia muistuttavissa kisakatsomoissa, joita oli järjestetty ympäri kaupunkia. Super Bowl pelattiin Arizonassa pari viikkoa sitten. Täkäläisittäin pääsarjoiksi luetaan NHL (jääkiekko), NBA (koripallo), NFL (amerikkalainen jalkapallo) ja MLB (amerikkalainen pesäpallo). Tämä oli neljäs kerta, kun Super Bowl järjestettiin Arizonassa. Liikenne oli ruuhkaista mutta ei kaoottista, ja ravitsemusliikkeet olivat kovalla käytöllä mutta eivät täysin tukossa. Eri arvioiden mukaan Phoenixin metropolialueelle saapui tämänvuotisen Super Bowl -viikon aikana yli miljoona turistia. amerikkalaisen jalkapallon pääsarjan NFL:n finaalipeli . Poikkeuksena tähän on Coyotesin väliaikainen areena, joka on modernin NHL-liigan pienin ja vetää vain reilut 4 000 katsojaa. Super Bowl -viikon aikana tuntui, että poliittinen vastakkainasettelu oli hetkeksi unohdettu ja kaikki energia meni oman lempijoukkueen kannustamiseen ja tapahtuman huumasta nauttimiseen. Kun otetaan huomioon, että Diamondbacks pelaa 81, Coyotes ja Suns 41 ja Cardinals 9 peliä kotona, on sanomattakin selvää, että ison luokan urheilutapahtumia riittää lähes jokaiselle päivälle vuodessa. on jotain ihan muuta. Myös lentokenttä, jonka kautta suurin osa turisteista saapui, pysyi käsittelemään nämä valtavat ihmismassat varsin hyvin, ja meno oli suhteellisen rauhallista. Super Bowl -viikon jokaisena päivänä on tarjolla huippuartistien konsertteja sekä muita amerikkalaisen jalkapallon ympärille rakennettuja tapahtumia. Koko tapahtuman taloudellinen vaikutus on yli 500 miljoonaa dollaria. Yllätyksekseni Phoenixin infrastruktuuri kesti väenpaljouden yllättävän hienosti. Tätä kirjoittaessa järjestyksessään 57. Tämä siis, jos ei sattunut olemaan yksi niistä 60 000 onnekkaasta, jotka onnistuivat ostamaan liput itse peliin. Suuri, suurempi, Super Bowl Anatoli Lukkarinen Phoenix, Arizona @anatolitweet
18 10.3.2023
”Yksi: Mikään muu puolue ei varmimmin ja viimeiseen mieheen ja naiseen ole seisomassa koko Suomen puolella. ”Se on paras mahdollinen lähtökohta tulla edustamaan kansaa. Seuraava viikonloppu kuluu vaalikentillä ihmisiä tavaten ja keskustaväkeä tsempaten. ”Jos haluaa maassa vastuuseen maltillisen keskivoiman, joka tekee ratkaisuja, sitten pitää äänestää sitä.” Torstai on touhua täynnä. ”Se on minulle läpi koettuja isoja arvoja, joiden eteen teen työtä. Samoin keskustalle käy puheenjohtajan mukaan mainiosti myös se, että vaalit käydään koulutuksen ja kotien vaaleina. ”Kun kodeissa voidaan paremmin, kouluissakin voidaan paremmin. Jokainen ääni on yhtä arvokas.” Saarikko kertoo kokevansa jotakin syvästi keskustalaista kansanvallan puolustamisessa. päivänä pidettävissä vaaleissa. Opettajan taakka kasvaa liian. ”Ratkaisevaa ei ole, voittaako kokoomus, SDP vai perussuomalaiset, kuten tämän hetken gallupit näyttäisivät. Jokainen voitettu ääni ratkaisee, Saarikko sanoo. Mielen päällä ovat totta kai tulevat eduskuntavaalit, suomalaisen kansanvallan tähtiottelu. Isotkin muutokset tapahtuvat ihan viimeisinä viikkoina.” PANKOLTA pois ja vaikuttamaan on lähdettävä koko Suomessa. Aatteen juurissa on voimakas leima, ja se on tullut omakohtaisesti arvokkaaksi.” HUHTIKUUN vaaleissa keskusta kykenee olemaan vastavoima kaikille muille puolueille, puheenjohtaja uskoo. Jokaista keskustalaista tarvitaan gallupien selättämiseen. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Eteenpäin, koko maassa N yt ei kannata jäädä vain katsomaan, miten keskustan käy, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko viestittää. Hän pääsi eduskuntaan vuonna 2011 aivan täpärästi. Näin on käynyt joka ikinen kerta ainakin minun aikanani. 11 äänen ero on opettanut kunnioittamaan jokaista kohtaamista ja kansanvaltaa. Turvallisuus pitää nähdä laajemmin kuin vain maanpuolustuksena.” Vaalityön puurtajia Saarikko kannustaa loppukiriin. ”Vaalit ratkotaan loppumetreillä. Keskustan kohta 120-vuotias historia antaakin tähän vahvaa selkänojaa. Jos maaseudun, maakuntien ja koko Suomen asia on tärkeä, ainoa vaihtoehto on äänestää keskustaa.” ”Toinen syy on kannanotto sen puolesta, tarvitseeko tämä maa ratkaisuhakuista keskivoimaa. 10.3.2023 19 Annika Saarikko muistuttaa, että vaalit ratkotaan loppumetreillä. Annetaanko Suomen valua ääripäihin ja kaivautua poteroihin vai tarvitaanko keskitietä.” ”Kolmantena meidät erottaa selkeästi muista omavaraisuuden ja huoltovarmuuden asia. Saarikko saapuu haastatteluun suoraan palaverista keskustan puoluetoimistolta, iltapäivällä on eduskunnan kyselytunti. Puheenjohtaja tietää tämän vahvan omakohtaisesti. ”Keskusta haastaa keskellä olemisella ja koko Suomen asialla kaikki muut”, Saarikko tiivistää. Saarikko listaa kolme syytä, miksi keskustaa kannattaa äänestää huhtikuun 2. Kellekään näistä koko Suomen asia ei ole ykkösasia.” Talouden ja turvallisuuden Saarikko nostaa vaalien ydinkysymysten kärkeen
PÄÄLLIMMÄISEKSI perinnöksi hallituskaudesta jäävät silti ehkä hyvät asiat. ”Vihreiden vasemmistolaistuminen hätkähdytti. Sitä en jää kaipaamaan.” Kun SDP:n talouslinjausta näihin vaaleihin katsoo, se jo itsessään kertoo Saarikon mielestä suomalaisille luontevimmin, miksi keskustalla on ollut vaikeaa päähallituspuolueen kanssa. Keskittäjävoimat ovat pysyneet koloissaan kumppaneissakin”, Saarikko nyökkää. 20 10.3.2023 suureksi, jos vanhemmuus ei saa tukea. ”Koulussa on kyse paluusta perusasioihin, kriittiseen arvioon siitä, ovatko kaikki uudistukset digitaalisuuteen ja avoimiin oppimisympäristöihin sekä inkluusio vieneet peruskoulun tavoitteita oikeaan suuntaan. Saarikko pitää tärkeänä, että suomalaiset tietävät ennen vaaleja, mikä Suomen taloustilanne on. Saarikkokin tyrmää Suomiradat ja tunnin junat. Suuret investoinnit energiaan tai metsäteollisuuteen tulevat todeksi maakuntien Suomessa. 15 vuotta Suomi on velkaantunut, ja kaikki puolueet ovat olleet velkaa ottamassa. Jokaisena routaisena talvipäivänä syntyy uutta korjausvelkaa.” VIIMEISET vuodet ovat opettaneet, että mitä tahansa voi tulla vastaan, Saarikko toteaa. ”Olen huomannut, että en pelkää mitään politiikassa. Muut ovat tottuneet velkaan, me emme.” Keskustalaiset ovat laajasti ihmetelleet muiden puolueiden intoa sysätä miljardeja uusiin raidehankkeisiin suurten kaupunkien välisen kulun nopeuttamiseksi. TALOUTEEN Saarikolla on istuvana valtiovarainministerinä erinomainen näköalapaikka. Perinteiselle punamulta-ajattelulle ei ollut katetta, ja vihreän sävyeroista keskustajohtaja on ollut ”mahdottoman turhautunut”. Jos korkojen nousu on vakavaa asuntovelallisille, on se sitä myös valtiolle. Mikään lisäresurssi koulutukseen ei riitä, ellei kodeissa voida paremmin”, Saarikko ilmaisee huolensa. Kumppanit ovat olleet erittäin vasemmalla, eikä toivottua punamulta-akselia syntynyt.. Yksinomaan koroista tulee seuraavan vaalikauden lopussa neljän miljardin euron lasku. Aluekehityksen ja arjen näkökulmasta on oikein ja kohtuullista, että Suomen varat käytetään olemassa olevan verkon kunnostamiseen ja ylläpitoon. Eurooppalaisittain se ei ole itsestäänselvyys. Keskustan esitys erityistalousalueista pyrkii tuomaan kasvua kaikkialle ja kaikkialta. ”Kun lapsia on vähän, jokaisesta on pidettävä parempi huoli. Hallituksen sisäiset väännöt ovat olleet raskaita. Oppivelvollisuus, sote Annika Saarikko myöntää, että kulunut hallituskausi on ollut hyvin raskas. Se on myös raaka taloudellinen fakta. Omassa elämässä kaikilla on pelkoja esimerkiksi läheisten puolesta, mutta politiikassa en pelkää.” Uskallusta ja valmiutta uuden edessä on tarvittu. Ympäristölinjaukset tiedettiin, mutta talouspolitiikka hätkähdytti.” Raskaimpana asiana hallituskaudesta Saarikko tulee muistamaan loputtomat väännöt taloudesta, työmarkkinoista ja luonnonvaroista. Täytyy varmistaa, että perheet saavat tarvitsemansa avun jo aivan varhaisina vuosina”, Saarikko avaa. Saarikko ei tätä peittele. ”Ei ole niiden aika. Keskustan viesti näissä vaaleissa on kasvun viesti. ”Paljon raskaampaa on sittenkin vääntää pienistä yksityiskohdista, joissa ideologiat nousevat voimakkaasti pintaan. Meidän mukaamme näin ei ole tosiasiassa käynyt, vaikka asiat ovat paperilla näyttäneetkin hyvältä.” Kun ikäluokat pienenevät, yhteiskunnalla ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen. Vastaavasti hän ei ymmärrä sitäkään, miten oppositiossa ollut kokoomus kosiskelee vaikean ajan vaaleissa hyvätuloisten veronalennuksilla. Tärkeää suomalaisten on Saarikon mukaan tietää myös valtiovarainministeriön näkemys tulevan vaalikauden alijäämästä, viivan alle jäävästä miinuksesta. ”Kaikesta on kuitenkin kyetty sopimaan, ja esimerkiksi alueiden Suomen asiaa on tällä kaudella pystytty edistämään yllättävän hyvin. ”Vain leikkaamalla emme nouse, vaikka sitäkin tarvitaan.” Keskustaa erottaa muista puolueista talouspolitiikassakin se, että keskusta tietää kasvun kumpuavan koko maasta, Saarikko huomauttaa. ”Haasteet pystytään kyllä hoitamaan, mutta se tarkoittaa vaikeita päätöksiä.” ”Huoli velasta on suomalaisilla tutkitusti kova, mikä on hyvä asia. Inhimillisestä puolesta puhumattakaan. Hallitus onnistui kriisien keskelläkin viemään suuria uudistuksia läpi, Saarikko iloitsee
10.3.2023 21 sekä perhevapaat saatiin uudistettua. Paikallisuus tarjoaa ratkaisuja myös ilmastokriisiin ja luontokatoon.” ”Paikallisuuden arvon koen vuosi vuodelta rakkaammaksi. Mutta alueuudistus vaikuttaa hyvinkin arkisiin asioihin, kuten parin sadan tuhannen ihmisen työpaikan arkeen”, keskustajohtaja sanoo. Hyvinvointialueiden vastuulla olevat asiat puhuttavat vaalikentillä paljon, sillä ne ovat lähellä ihmisten arkea. Saarikko on iloinen, että on saanut vaikuttaa ja myös onnistua sekä ministerinä että puoluejohtajana. Hän on oppinut, ettei pelkää politiikassa mitään, vaikka eteen saattaa tulla vaikeitakin asioita.. Tästä Saarikko kertoo kantavansa vastuunsa. ”Teema kestävästä kuluttamisesta ja materian ylivallan vastustaminen ovat vanhemmiten korostuneet ajatuksissani. Päästän itseni liian helpolla, jos haen syitä edeltäjieni ratkaisuista tai etelän median käytöksestä.” VAALIT tulevat, ja Saarikko nauttii mahdollisuudesta kertoa toreilla, mitä juuri keskusta on ja mitä keskusta tahtoo. Lataudun maalla Oripäässä perheen kanssa, ulkohommilla, leipomalla tai lasten kanssa kirjoja lukemalla. Aluevaaleissa onnistuminen lämmittää erityisesti.” Keskustan kannatus on silti edelleen historiallisen alhaista. ”Tähän hallitukseen ja vastuuvuosiin on liittynyt myös etuoikeutettuna olemisen kokemusta. Paikallisten päättäjien puurtamisen merkitys ja läsnäolo ihmisten arjessa näkyvät.” Olen huomannut, että en pelkää mitään politiikassa. Hallituksen puolustaminen ei ole ollut aina mukavaa, sillä silloin pitää selittää ”pyöristettyjä lopputuloksia”, jotka ovat summa monen puolueen kannoista. Saarikolle perinteet ovat tärkeitä, eikä uudistusmielisyys sulje niitä pois. ”Toivon, että arvojani kuvaa puolueen vaalislogan, ”Eteenpäin!”. ”Keskustalla on ollut selittäjän paikka.” Keskustan vaaliohjelmaan Saarikko on erittäin tyytyväinen. ”Mehän tavoittelemme Suomea, jossa ratkaisu Nato-jäsenyydestä ei vaikuta arkipäiväiseen elämäämme. Puheenjohtajan pitää tietää, mistä saa voimansa vaikeisiinkin vaiheisiin, ja Saarikko tuntuu tämän tietävän. ”Ei voi ajatella, että suomalaiset olisivat väärässä. Kunkin puheenjohtajan on kannettava vastuu. ”Luulen, että voimavarani on kyky palautua. Rakennun toiveikkuudesta. ” Saarikko kiteyttää arvonsa sanaan ”toiveikkuus”. Maakuntapohjalta uudistettu sote on kauaskantoinen uudistus, jota Saarikko erityisesti haluaa korostaa. Voin tehdä kaikkeni, että luottamus palautuu, mutta ei minulla ole valitusosoitetta. Yhdet pidemmät yöunet väliin tai yksi rauhallinen pyhäpäivä kotosalla auttavat. Sen koen joka kerta Suomea kiertäessäni. Se näyttää tutulta ja omalta.” Puolueen johtaminen on äärettömän vaikeaa, Saarikko myöntää. Se on sekä teko että toimintatapa että elämänasenne, arvo itsessään. Suomalaisista kertoo hyvää, että koronarajoitusten keskelläkin luottamus viranomaisiin säilyi. Onnistumisiakin on. Saarikko kokee, että hänen vahvuutensa on kyky palautua. ”Kymmenen kohdan lupausten listamme näyttää juuri siltä keskustalta, jota minun on helppo ja hyvä johtaa. ”Uudistaminen voi pitää sisällään myös rohkeuden puolustaa hyvää olemassa olevaa.” Saarikko toivoo, että hänelle kuten keskustallekin läheisistä arvoista myös paikallisuus ja kohtuus nähtäisiin ratkaisuina tähän aikaan. On ollut hyvä syy tehdä pitkä päivä
HELSINGIN vaalipiirissä keskustalla ei ole hävittävää. Kristillisdemokraattien Helsingin piiri on nimennyt kärkiehdokkaakseen kaupunginvaltuutettuna toimivan pastorin Mika Ebelingin. Viesti oli yksituumainen: nykyisestä paikkamäärästä pidetään tiukasti kiinni. Puolue sai viime eduskuntavaaleissa 1,9 prosentin kannatuksen Helsingissä. Korjausliike eli entinen siniset rekisteröitiin vuonna 2017. Kärkiehdokastaan Helsingin Keskusta ei ole nimennyt. Moni muistuttaa, että keskusta selätti gallupit sekä kuntaettä aluevaaleissa. Kansanedustajia sillä ei ole, kannatusta tuli pääkaupungissa viime vaaleissa 0,5 prosenttia. ”Periksi ei anneta” Suomenmaa kysyi keskustapiireiltä eduskuntavaalien asetelmista. Meillä on aivan erinomainen 11 ehdokkaan lista, Eeva Kalli tuuletti väkijoukon keskellä Säkylässä. Helsinkiläistä kansanedustajaa kristillisdemokraateilla ei ole ollut 2000-luvulla. Keskustan ehdokasjoukossa ovat entinen kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi sekä istuva kansanedustaja Mikko Kärnä, joka jättää Lapin vaalipiirin ja tekee täysillä kampanjaa pääkaupungissa. Vaaliliiton solmineet puolueet laskivat, että viime eduskuntavaaleissa niiden yhteenlaskettu kannatus olisi tuonut kirkkaasti yhden kansanedustajapaikan. Oma ääni saattaa lopulta siivittää toisen puolueen ehdokkaan eduskuntaan. Keskusta solmi teknisen vaaliliiton kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen kanssa. Tämä auttaa pieniä puolueita korkean äänikynnyksen ylittämisessä. KD-lehdessä Ebeling kehuu puolueensa kykyä keskittää äänet kärkiehdokkaalle vaaliliittotilanteessa. Viime eduskuntavaaleissa kannatusta tuli 2,9 prosenttia, eikä sillä irronnut yhtään kansanedustajaa. Helsingin vaalipiiri saa tulevissa vaaleissa yhden lisäpaikan, ja tämän vuoksi vaaliliitto tavoittelee jopa kahta kansanedustajaa. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, KATARIINA LANKINEN, RISTO LUODONPÄÄ, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN, SAMULI VÄNTTILÄ An ne H iev an en. 22 10.3.2023 Eduskuntavaalit M atalana laahaava gallupkannatus ei hidasta keskustapiirien vaalityötä, Suomenmaan soittokierros kertoo. Piirien toiminnanjohtajat lähtevät siitä, että nykyisistä eduskuntapaikoista pidetään kiinni. Liitto on siis puhtaasti tekninen, ei ideologinen. Jokaisella puolueella on kuitenkin oma vaaliohjelmansa ja ne vastaavat itse ehdokasasettelustaan. ”Meidän kulttuuriimme ei kuulu se, että puhuisimme kärkiehdokkaasta. Vaaliliiton saamat äänet lasketaan yhteen, ja saadusta luvusta lasketaan ehdokkaille vertausluvut. Keskustan ehdokkaita on 11, kristillisdemokraatit asetti kahdeksan ja korjausliike neljä ehdokasta. Äänestäjälle vaaliliitot voivat tarkoittaa myös heikompaa kuluttajansuojaa. Viime syksynä Helsingin Keskusta kertoi poikkeuksellisesta päätöksestä, joka oli muhinut piirissä jo jonkin aikaa
”Meillä on koko maakunta edustettuna, ehdokkaita on joka seutukunnasta. Jatkokautta hakevat keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, kokoomuksen Petteri Orpo ja vasemmistoliiton Li Andersson. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on ehdolla Uudellamaalla. Keskustan paikkaluku on vaihdellut Varsinais-Suomessa 2–3 edustajan välillä. Kokoomukselle pientä harmia saattavat aiheuttaa entisen kokoomusedustajan Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt ja Uuteenmaahan panostava Liberaalipuolue. Moni näkee mahdollisuuksiensa kohoavan. Keskustalle Uusimaa on tunnetusti vaalimenestyksen iso tulppa, koska puolue ei kykene kilpailemaan vaalipiirissä isojen puolueiden sarjassa. SDP:n Uudenmaan erikoisuutena on europarlamentaarikko Miapetra KumpulaNatrin asettuminen ehdolle. Samalla se tuo muille ehdokkaille positiivista pöhinää. Moni silloin ehdokkaana ollut on ehdokkaana nytkin. Keskusta ylsi VarsinaisSuomessa 15 prosentin kannatuksella kolmanneksi. Päättyvällä vaalikaudella keskusta on ollut Uudellamaalla kahden edustajan, Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen varassa. Viime vaaleissa Kaikkonen keräsi 10 757 äänen saaliin, ja nyt äänipottiin voi odottaa merkittävää lisäystä. Kansansuosikki Antti Kaikkonen kerännee hurjan äänisaaliin. Kokoomuksen nykyisistä Uudenmaan edustajista Kari Tolvanen ja Ruut Sjöblom eivät ole enää ehdolla ja Elina Valtonen on siirtynyt ehdolle Helsinkiin. MAAN SUURIN vaalipiiri Uusimaa on lihonut edellisistä eduskuntavaaleista jälleen yhdellä kansanedustajalla, joita valitaan vaalipiiristä jo 37. Perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista jää pois vain Riikka Slunga-Poutsalo. Tiedostamme kuitenkin sen, että yhden ehdokkaan taakse on saatava suurin osa äänistä”, Helsingin Keskustan toiminnanjohtaja Noora Juvonen toteaa. VARSINAIS-SUOMEEN liittyy eduskuntavaaleissa erityinen mielenkiinto, sillä vaalipiirissä ovat ehdolla peräti kolmen eduskuntapuolueen puheenjohtajat. Muilla puolueilla ei täällä ole vastaavaa.” Alueellisella kattavuudella on hänen mukaansa merkitystä. Vihreille on veikattu Uudellamaalla vaikeita vaaleja. Realismia on kuitenkin kahden nykyisen paikan säilyttäminen. 10.3.2023 23 ja on tärkeää, että kaikki tekevät omaa kampanjaansa täysillä. Keskustan asetelmat muuttuivat merkittävästi helmikuussa, kun aiemmin ehdolle asettunut konkarikansanedustaja Esko Kiviranta vetäytyi ehdokkuudesta. Viralliseksi tavoitteekseen kevään vaaleissa Uudenmaan Keskusta on asettanut neljä paikkaa. Matti Vanhasen, 67, siirtyminen eläkepäivien viettoon on keskustalle iso menetys, mutta osa luonnollista politiikan kiertokulkua. Keskustalla on tarjota Uudellamaalla täysi 37 ehdokkaan lista. SDP:llä edustajia on seitsemän, perussuomalaisilla kuusi. Keskustalla on esimerkiksi kaksi ehdokasta Turun saaristossa, jossa RKP on ollut vahva pitkälti ruotsinkielisyyden vuoksi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi myöntää, että tässä galluptilanteessa kolmannenkin paikan aukeaminen edellyttäisi melko kovaa vaalitemppua. Mahdollisuuksia Vuola näkee myös kokoomuksen suunnalla, kun edesmenneen Mikko Kärnä vaihtoi Lapista Helsingin vaalipiiriin. Keskustan listaa Vuola luonnehtii monipuoliseksi ja kattavaksi. Pontta vaalikampanjalle antaa myös aluevaalimenestys. Viime vaalien ykkösnimi Pirkka-Pekka Petelius ei täyttänyt kansanedustajana häneen asetettuja odotuksia, eikä listalle löytynyt uutta vetonaulaa. Valtakunnallisesti tunnettuja ehdokkaita ovat myös entinen puoluesihteeri Timo Laaninen ja puolueen varapuheenjohtaja, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja ja Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen. Myös perussuomalaisten entinen kansanedustaja Pietari Jääskeläinen on nyt keskustan ehdokkaana. Keskustapiirin toiminnanjohtajan Hanna Vuolan mukaan tavoitteena kevään vaaleissa on nykyisen paikkaluvun säilyttäminen. Entisiä keskustan kansanedustajia listalta löytyy kaksi: vihtiläinen maanviljelijä Eerikki Viljanen ja Keski-Suomen vaalipiiriä kolme kautta edustanut Lauri Oinonen. Neljä vuotta sitten lukema putosi kolmesta kahteen. Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va Ja ri La uk ka ne n. Jättivaalipiiri on puolueiden perinteinen kilpavarustelun kohde, jossa monet vaalit on ratkottu. Salmen mukaan Vanhasen poisjäänti avaa nyt mahdollisuuksia muille. Maakunnan suurimman puolueen paikkaa pitää kokoomus yhdeksällä kansanedustajallaan. Keskustan tilannetta helpottaa huomattavasti se, että puolueen Uudenmaan ykkösnimen Antti Kaikkosen asema on päättyvällä vaalikaudella entisestään vahvistunut. Vuolan mukaan vakiintuneen äänestäjäkunnan omaavan ehdokkaan poisjäänti on aina pienoinen haaste
Huhtasaari tekee nyt paluuta kotimaan politiikkaan. Keskusta oli kolmannella sijalla 16,7 prosentilla, pudotusta tuli 3,9 prosenttiyksikköä. Keskustalla on ehdokas myös Kanervan kotipaikkakunnalla Uudessakaupungissa, kokoomuksella ei. Vaalipiirin alueella toimivien keskustan Päijätja Etelä-Hämeen piirien yhteisenä tavoitteena on kolme kansanedustajaa. Jatkoa hakevat myös kansanedustajat Petri Huru ja Jari Koskela. Keskusta sai Satakunnassa itseluottamusta aluevaalien tuloksesta. Kumpikin piiri on asettanut seitsemän ehdokasta. SDP sai Satakunnassa suurimman puolueen asemansa takaisin perussuomalaisilta viime eduskuntavaaleissa. Keskustaa palvelee sen asettuminen liikennepolitiikassa muiden puolueiden vastavoimaksi. Saarikko on keskustan Varsinais-Suomen ehdokkaista ainoa, jolla on valtakunnallista tunnettavuutta. Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, ja viimeisimpien gallupien luvut toteutuisivat, keskustan tilanne Hämeen vaalipiirissä ei muuttuisi. Pois listoilta ovat jääneet aiemmin hyvin ääniä saaneet Martti Talja ja Timo Kaunisto. Ex-kansanedustaja Eerikki Viljanen on ehdolla Uudellamaalla. Hänen ansiostaan keskustapiirissä uskalletaan toivoa taas jopa kahta kansanedustajaa kevään vaaleista. Reetta Tanila-Järvinen teki hyvän tuloksen aluevaaleissa. Yksi kansanedustajapaikka menikin vaalipiiristä keskustan vaalitappion mukana, mutta Timo Kallin tytär Eeva Kalli keräsi ensi yrittämällä 6 717 ääntä. 24 10.3.2023 konkaripoliitikon Ilkka Kanervan äänet ovat uusjaossa. Keskusta satsaisi niin sanotun metsäradan sijasta jo olemassa olevien raideja tieväylien kunnostamiseen. ”Siitä me lähdemme, että saisimme vähintään kaksi kansanedustajaa. Vuoden 2019 vaaleissa paikkamäärä tippui kolmesta yhteen, kun Juha Rehula ja Martti Talja eivät onnistuneet uusimaan paikkojaan. SATAKUNNASSA keskustalla on yksi puolueen kirkkaimmista tähdistä, eduskuntaryhmää johtava euralainen Eeva Kalli. Jäimme siitä 106 äänen päähän viimeksi”, hän toteaa. Istuvista kansanedustajista jatkoa hakevat Heidi Viljanen sekä perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Keskustan kannatus on ollut nykyhallituksessa alamaissa, ja Pellikan mukaan se näkyy vaaliteltoilla. Puolueen kannatus oli vaalipiirissä 19,5 prosenttia, 2,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Neljä vuotta sitten Satakunnan Keskusta oli tukalassa tilanteessa, kun Timo Kalli ja keväällä 2020 menehtynyt Kauko Juhantalo päättivät eduskuntauransa. Salosen lisäksi myös vasemmistoliiton Jari Myllykoski jättää eduskunnan. Kuntavaalit 2021 olivat keskustalle laskusuuntaiset melkein kaikissa Hämeen kunnissa vuoden 2017 vaaleihin verrattuna, mutta aluevaaleissa keskusta pääsi noin 15 prosentin tulokseen. Ja ri La uk ka ne n Ke sku sta n Va rsin ais -Su om en piir i. Yhden kansanedustajan pitäminen on helppo lähtökohta. Hänellä on hyvät mahdollisuudet paikkansa pitämiseen. Puolueen asemia heikentää Kristiina Salosen siirtyminen maakuntajohtajaksi. Asia on puolueen valtakunnallisessa vaaliohjelmassa, ja erityisen merkittävä juuri Hämeessä, jonka alueelle työt osuisivat. Kokoomuksen riveistä jatkokautta hakee kansanedustaja Matias Marttinen. Aluevaaleissa läpi menneitä listalla on Saarikon lisäksi kolme: Jani Kurvinen Somerolta, Reetta Tanila-Järvinen Naantalista ja Mauri Kontu Uudestakaupungista. Viimeks i hyvin pärjänneistä nimistä mukana on Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman, joka menestyi myös aluevaaleissa. ”Pohjois-Satakunnassa joutuu esimerkiksi sanomaan, että tämä hallitus ei ole turpeen käyttöä estänyt, vaan nykytodellisuus on varhaisempaa perua ja johtuu kansainvälisestä päästökaupasta”, hän havainnollistaa. Lupaavaa oli nuoremman polven edustajan Hilkka Kempin nousu eduskuntaan. Valtaosa äänistä mennee kokoomukselle, mutta keskustalla on mahdollisuus saada potista siivunsa, sillä Kanerva keräsi paljon myös liikkuvia äänestäjiä. HÄMEESSÄ keskustan eväät ruokkivat uskoa nousuun. Sirkka-Liisa Anttila jätti eduskunnan vuosikymmenten mittaisen uran jälkeen. SDP:lle kolmen kansanedustajapaikan pitämisestä ei tule helppoa. Keskustan nykyisellä kannatuksella kaksi kansanedustajaa on kovan työn takana, mutta Satakunnan Keskustan toiminnanjohtaja Leena Pellikka pitää tilannetta silti lupaavana. Pitkälti Laura Huhtasaaren ansiosta perussuomalaiset on yhä vahva. Huhtasaari oli 2019 vaalipiirin ääniharava, mutta europarlamentti kutsui häntä heti eduskuntavaalien jälkeen. Uudella tarmolla kisaan on lähtenyt myös ex-ministeri, politiikan ja soten konkari Juha Rehula
Keskustan lista on muuttunut melko paljon edellisvaaleista, mikä tarkoittaa, että moni ääni etsii uutta kotia. Kimmo Tiilikainen vaihtoi vaalipiirinsä Helsinkiin jo kuntavaaleihin 2017. Kaksi istuvaa kansanedustajaa, Arto Pirttilahti ja Jouni Ovaska saivat edellisvaaleissa hyvät, yli 5 000 äänen tulokset. Piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä arvioi, että tämä voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Keskusta menetti viime vaaleissa Kaakkois-Suomesta kaksi kansanedustajaa. Eduskunnasta on luopumassa vain kokoomuksen Kalle Jokinen. Kaakkois-Suomesta valitaan nyt 15 kansanedustajaa entisen 17 sijaan. Kolmen kansanedustajan pitäminen on tässä kannatustilanteessa kovan työn takana. Itä-Savon toinen ehdokas Vesa Kallio on toiminut yli 20 vuotta MTK Etelä-Savon toiminnanjohtajana. PIRKANMAALLA keskusta marssittaa ehdolle rivistön, jolla on taustallaan vahvaa vaalimenestystä. Toiseksi suurimman tuloksen tehnee Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tai perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio. Kosonen on meritoitunut tällä kaudella tiedeja kulttuuriministerinä sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajana. Kolmikko on jälleen ehdolla. Pirkanmaalta valittiin 2019 vaaleissa 19 kansanedustajaa, tänä vuonna valitaan 20. Hänkin tekee päivätyötään politiikassa, nyt maaja metsätalousministerin erityisavustajana. Ehdokkaat olemme saaneet hyvin ympäri maakuntaa.” Ykkössijasta Pirkanmaalla taistelevat SDP ja kokoomus. Hakanen sai näkyvyyttä myös aluevaaleissa, joissa hän meni läpi. Pääministeri Sanna Marin on ehdolla vaalipiirissä, ja hänen suosionsa tuonee demareille suuren äänipotin. Hilkka Kempillä on hyvät mahdollisuudet paikkansa pitämiseen. Kansanedustajia SDP:llä on viisi ja perussuomalaisilla neljä, kokoomuksella ja keskustalla kolme. Nykyisillä gallupeilla puolue jäisi vaalipiirissä vain yhteen paikkaan, mutta tähän ei keskustaväki usko. Ala-Hemmilä uskoo, että vaalien teemat voivat palvella keskustaa. @ ke rlih in tsa lu ph oto an dd ra w in g Pä ivi Ve nto. Eduskunnasta tippunut kouvolalainen Markku Pakkanen yrittää nyt paluuta. Yli 7 000 äänen tulokset tehneet Ville Skinnari (sd.), Lulu Ranne (ps.), Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Tarja Filatov (sd.) ja Rami Lehto (ps.) hakevat jatkopaikkaa. 10.3.2023 25 Asko Miettinen kampanjoi Liperissä Pärnävaaran talviriehassa. ”Aluevaaleista on lähtenyt voimakas maakunnallinen ajattelu liikkeelle täällä, ja se hyvin mahdollisesti näkyy vielä eduskuntavaaleissa. Vaalipiiri on Suomen kolmanneksi suurin Uudenmaan ja Helsingin jälkeen. ”Ihmisellä voi olla myötäsyntyinen halu äänestää samaa, jota aiemminkin. Ehdolla on myös entinen kansanedustaja, vuoden 2019 vaaleissa tippunut Pertti Hakanen. Lisäksi vaalipiiri menetti kolme kuntaa Jo aluevaalit osoittivat, että kepu is back. Keskustan Päijät-Hämeen ja Etelä-Hämeen piirien toiminnanjohtajat Jukka Sällinen ja Timo Oravainen korostavat rata-asian merkitystä. Kristillisdemokraatit ovat pitämässä yhden paikkansa. Oravainen nostaa esille myös aluepolitiikan. Puoluetoiminnan kannalta näkisin kuitenkin huonona, jos ei olisi tarjota selkeitä uusia vaihtoehtoja.” Pirkanmaa on keskustalle verrattain vaikea vaalipiiri. Istuvista keskustan kansanedustajista ehdolla ovat savonlinnalainen Hanna Kosonen ja lappeenrantalainen Ari Torniainen. Sekin nostaa läpipääsyn kynnystä. Aluevaltuutetuista, joita puolueella on Pirkanmaalla kahdeksan, ehdolla eduskuntaan ovat myös Hanna Holma, Minna Sarvijärvi, Petra Schulze Steinen, Linda Lähdeniemi sekä Marjo Mäkinen-Aakula. Vihreät pitänee kaksi paikkaansa ja vasemmistoliitto Anna Kontulan paikan. ”Naapuripuolueiden edustajat eivät ainakaan keskustan näkökulmasta ole tehneet työtä alueen puolesta parhaalla mahdollisella tavalla.” Kilpailevat puolueet lähtevät Hämeessä vaalitaistoon tutuista asetelmista. VUODEN 2015 eduskuntavaaleissa korkatun Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueelle mahtuu kolme maakuntaa ja neljä keskustapiiriä. Piiri on päättänyt ottaa vaalipiiriin tulevan uuden paikan itselleen eli nostaa paikkalukunsa takaisin kolmeen. Keskustan listalta eniten ääniä kerännyt entinen maaja metsätalousministeri Jari Leppä Etelä-Savon Pertunmaalta jättää nyt eduskunnan. Hänen perässään tulivat SDP:n Sirpa Paatero ja perussuomalaisten Juho Eerola. Vaalipiirin ylivoimainen ääniharava eduskuntavaaleissa 2019 oli kokoomuksen Antti Häkkänen. Maakuntia ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso, keskustapiirejä Karjala, Etelä-Savo, Itä-Savo ja Kymenlaakso
Keskusta on kaksikon mielestä löytänyt luopuneiden tilalle hyviä ehdokkaita. Tilaisuutta tähdittivät myös Annika Saarikko, Mikko Alatalo ja Anu Vehviläinen. Kukaan ehdokkaista ei ole politiikassa täysin ensikertalainen. Pohjois-Savon keskustapiirin toiminnanjohtaja Kimmo Vallan mukaan lisähaastetta tuo se, että kahden maakunnan raja vaikuttaa edelleen sangen tiukalta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on kotoisin Iisalmen kupeesta Lapinlahdelta. Haastavaksi tilanteen myöntää myös Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Hannu Mikkilä. ”Heidän pitäisi tehdä niin iso loikka, että en pidä sitä mahdollisena.” Keskustan listalla on Pohjois-Savosta kahdeksan ehdokasta, Pohjois-Karjalasta seitsemän. Nimekkäimpiä heistä ovat keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja paluuta Arkadianmäelle yrittävä Markku Rossi. Sen sijaan SDP:n mahdollisuuksiin paikkamäärän lisäämisessä Valta ei usko. Savonlinnaan muuttanut Nuopponen tuli kuulemaan, mitä vanhalla tutulla oli sanottavaa vaalien alla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen pyrkivät jatkokaudelle, samoin Antti Kaikkosta puolustusministerinä tuurannut Mikko Savola sekä kansanedustaja Keskustan ehdokasjoukko oli paikalla Savo-Karjalan vaalipiirin kampanja-avauksessa Joensuussa. Oma ulottuvuutensa on sekin, että nyt luopuvien Vehviläisen ja Heikkisen äänestäjäprofiilit ovat olleet keskenään erilaisia. Kaakkois-Suomen Keskustan näkökulmasta puolueen vahvoihin kannatusalueisiin kuuluvat kunnat suorastaan riistettiin. Vallan mukaan kokoomus tekee vahvaa kampanjaa etenkin Pohjois-Savossa. Keskusta tavoittelee Savo-Karjalassa ainakin nykyisen neljän kansanedustajan paikan säilyttämistä. ”Kyllä meillä kova kilpailu täällä on, jotta pystymme säilyttämään asemamme. ”Ehdokkaiden pitää pystyä puhuttelemaan näitä kaikkia ryhmiä”, Valta summaa. Lisäksi ehdokkuudesta kieltäytyivät aiemmin suuriin äänimääriin yltäneet Antti Kivelä ja Sallamaarit Markkanen. Kari Nuopponen (vas.) ja Petri Honkonen tutustuivat Saarijärvellä kuntapolitiikan pyörteissä. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, Valta ja Mikkilä korostavat. Ke sku sta n Po hjo is-K arj ala n piir i Pä ivi Ve nto. ”Jos keskusta haluaa tehdä vahvaa aluepolitiikkaa, niin nimenomaan Itä-Suomityötä pitää jatkaa.” SAVO-KARJALAN vaalipiirissä keskusta on menettänyt useita nimekkäitä ehdokkaita kaksissa vaaleissa peräkkäin. Pohjoissavolaiset äänestävät omiaan, samoin pohjoiskarjalaiset. Tulemme tekemään tiukasti töitä, jotta säilytämme kolme kansanedustajan paikkaa”, Itäja Etelä-Savon keskustapiirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti sanoo. Viesti vaalikentiltä on innostunut.” Muista puolueista riittää tiukkoja haastajia. Nyt keskustan listalta jäivät pois pitkän linjan kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Hannakaisa Heikkinen. Kymenlaakson Keskustan toiminnanjohtaja Sami Porkka kehuu keskustan ehdokasporukkaa hyvin yhteen pelaavaksi ja monipuoliseksi. Lepän äänille on ottajia, hän toteaa. Vuoden 2019 vaaleissa politiikan jättivät konkarikansanedustajat Seppo Kääriäinen ja Markku Rossi, Elsi Katainen oli siirtynyt europarlamenttiin. Nimekkäiden ehdokkaiden poisjäänti luo eräänlaisen tyhjiön, jonka täyttämisessä on vaikeutensa. Puolueen kannatus on vaalipiirissä keskittynyt Pohjois-Karjalaan. Iitti lähti samalla osaksi Hämeen vaalipiiriä, ja Etelä-Savolle kuuluneet Heinävesi ja Joroinen ovat nyt Savo-Karjalan vaalipiirissä. ”Tämä näkyy jo nyt aktiivisena vaalityönä. SDP:n hallitsemassa Kotkassa keskusta sai kuntavaaleissa vain 2,3 prosentin kannatuksen, Kouvolassa puolue keräsi 12,4 prosenttia äänistä. Nimekkäillä ehdokkailla on enemmän mahdollisuuksia rajan ylittämiseen. Hänen mukaansa koko vaalipiirissä kansalaisia kiinnostaa se, miten Venäjän läheisyyden tuoma toimeentulon menetys paikataan Itä-Suomessa. ”Nollaehdokkaita meillä ei ole. 26 10.3.2023 muihin maakuntiin vuoden 2021 alusta. Tarkoitan nollaehdokkailla sellaista, joka olisi antanut nimensä, mutta sitten ei takapuoltaan penkistä nostaisi.” Kymenlaakso on keskustalle Itäja EteläSavoa vaikeampaa aluetta. Istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Hannu Hoskonen ja Hanna Huttunen. Kovasti töitä tekee myös kristillisdemokraatit. Samoin näkee Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen. Perussuomalaisten valtakunnallista vetovoimaa ei myöskään voi väheksyä. VAASAN VAALIPIIRISSÄ keskustalla on pitkä lista nimekkäitä ehdokkaita. Vehviläinen on kerännyt perinteisten ydinkeskustalaisten ääniä, Heikkinen on puolestaan saanut kannatusta liikkuvilta äänestäjiltä yli puoluerajojen. Aluevaaleissa kovan tuloksen tekivät kiuruvetinen Markku Siponen, joensuulainen Juha Mustonen, siilinjärvinen Merja Rautiainen, kuopiolainen Vesa Linnanmäki ja kontiolahtelainen Jertta Harinen. Mikkilän mukaan nimekkäiden ehdokkaiden poisjäänti on avannut muille ehdokkaille myös mahdollisuuksia
Samaa mieltä on Keski-Pohjanmaan keskustapiirin toiminnanjohtaja Janne Isopahkala. 10.3.2023 27 Pasi Kivisaari, joka keräsi viime eduskuntavaaleissa vaalipiirin keskustalaisista suurimman äänipotin. Kärkelän ja Isopahkalan mukaan vaalipiirin suurimman puolueen tittelistä kisaa kevään vaaleissakin sama kaksikko. Listalta löytyy kolme istuvaa kansanedustajaa, joista yksi on ministeri. Kevään 2019 vaaleissa keskustan kansanSote-kysymysten rinnalla Paula Sihdolle (vas.) ja Riitta Vilmuselle tärkeitä asioita ovat puhdas kotimainen ruoka, energiaomavaraisuus ja vahva maanpuolustustahto. ”Vaikka kuinka rehellisesti tahansa asiaa tarkastelen, meillä on mahdollisuudet viidenteen paikkaan.” Isopahkala huomauttaa keskustan olleen aluevaaleissa ylivoimaisesti suurin puolue sekä Etelä-Pohjanmaalla (37,4 prosenttia) että Keski-Pohjanmaalla (38,2 prosenttia). KESKI-SUOMESSA keskusta lähtee eduskuntavaaleihin varsin kelvosta asetelmasta. Kovassa nosteessa olevat perussuomalaiset eivät sen sijaan yllä vaalipiirin kärkitaisteluun, Kärkelä ja Isopahkala uskovat. Eduskunnassa hän on meritoitunut maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana. ”RKP ei välttämättä ole tällä kertaa niin vahva kuin aiemmin. Ehdokkaat Tuomas Kettunen, Milla Veteläinen ja Teuvo Hatva olivat Kainuun piirin puheenjohtajan Sakari Seppäsen tentattavina Sotkamon Hiukan laskiaistapahtumassa. ”Gallupit eivät päde tällä alueella. ”Näillä gallupeilla yksi putoaa varmasti”, arvioi myös Antti Kurvinen helmikuun Suomenmaassa. Keskustan varapuheenjohtaja, kulttuurija tiedeministeri Petri Honkonen Saarijärveltä hakee kolmatta kautta eduskunnassa. Jo rm a U usi ta lo Ke sku sta n Ka in uu n piir i. Puolueella on tällä hetkellä kolme edustajaa. Se sataa koko puolueen laariin. Monet rannikon ruotsinkieliset ovat arvoiltaan konservatiivisia, ja nykyhallituksen politiikka jakaa siten myös RKP:n äänestäjiä”, Kärkelä pohtii. Keskustan listalta löytyy myös kaksi exkansanedustajaa, kun Lasse Hautala ja Paula Sihto yrittävät paluuta Arkadianmäelle. Monet ennakkoarviot povaavat keskustalle yhden paikan menetystä. Piirissä ei ole nyt yhtäkään eduskunnan jättävää keskustan kansanedustajaa. Hänen mukaansa ministerinimet keräävät tunnettavuuden vuoksi paljon ääniä. Alueja eduskuntavaaleja ei kuitenkaan voi suoraan verrata keskenään. Vuoden 2019 vaaleissa kärkitaiston vei nimiinsä RKP, joka onnistui nostamaan paikkalukunsa neljään. ”Tavoittelemme sitä, että keskusta on edelleen maakunnan suurin puolue”, Keski-Suomen Keskustan toiminnanjohtaja Sinikka Varila kertoo. Molemmat menivät Etelä-Pohjanmaalta läpi aluevaaleissa. ”Ne ovat viimeisimmät alueelliset gallupluvut”, Isopahkala tähdentää. Oma ministeri tuo tarmoa vaalityöhön, sillä piirissä on viimeksi ollut keskustalainen ministeri vuonna 2011 päättyneellä kaudella, jolla Mauri Pekkarinen oli elinkeinoministeri. Hopeasijalle jäänyt keskusta menetti yhden edustajanpaikan. Jatkoa hakee myös jyväskyläläinen diplomaatti, näkyvä ensimmäisen kauden kansanedustaja Joonas Könttä. Molemmilla on vaalipiirissä kaksi kansanedustajaa. Meillä on keskustan osalta aivan eri tilanne kuin Suomessa valtakunnallisesti”, hän sanoo. Listalta löytyy muitakin aluevaaleissa menestyneitä: kokkolalainen Sari Innanen, veteliläinen Tuija Leivo-Rintakorpi, kurikkalainen Olavi Kandolin, alajärvinen Sari Palmu, ilmajokinen Esa Niemistö ja vaasalainen Pasi Keskinen. Kokoomus ja SDP eivät myöskään muodosta vaalipiirissä isoa uhkaa keskustalle. Keskusta on perinteisesti taistellut Vaasan vaalipiirissä suurimman puolueen asemasta RKP:n kanssa. Keskustan ehdokkaista 12 on nimetty Etelä-Pohjanmaan piiristä, neljä KeskiPohjanmaan piiristä. Keski-Suomi on vuosikymmenet ollut keskustan vahvaa aluetta, kansanedustajia on saatu kolme tai neljä. Istuvista kansanedustajista Kivisaari, Kurvinen ja Savola edustavat Etelä-Pohjanmaata, Lintilä Keski-Pohjanmaata. Viime vaalien ääniharava, 8 193 ääntä kerännyt kivijärveläinen Anne Kalmari pyrkii viidennelle kaudelleen. Nollaehdokkaita meillä ei ole. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä sen sijaan uskoo, että keskustalla on realistiset mahdollisuudet jopa paikkaluvun nostoon ja viidenteen kansanedustajaan. Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila jo laskeskeli, että jos eduskuntavaalitulos olisi samanlainen kuin aluevaaleissa, piiri saisi neljä kansanedustajaa. Demareilta puuttuu nyt listoilta kovan luokan nimi, kun Jutta Urpilainen ei ole ehdolla ja vaalipiirissä ennen vaikuttanut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrikin asettui ehdolle Uudeltamaalta
Samalla saimme tärkeän muistutuksen, että jokaisella äänellä on merkitystä.” ”Jo aluevaalit osoittivat, että kepu is back”, hän lisää. Oulun vaalipiiriin kuuluva keskustan Kainuun piiri nimesi kolmen ehdokkaan kiintiönsä (Tuomas Kettunen, Teuvo Hatva , Milla Veteläinen) jo viime toukokuussa. Lähes 35 prosentin ääniosuus antoi keskustalle lupauksia paremmasta huomisesta myös eduskuntavaaleissa. Ero muiden puolueiden kannatukseen venähti yli 20 prosenttiyksikköön. LAPISSA keskustan kenttäuskottavuus on kovimmassa puntarissa pitkiin aikoihin, sillä vaalipiiri menettää yhden kansanedustajapaikan. Väyrysen uskotaan keräävän erityisesti vasemmistoliiton listalta poisjäävän Markus Mustajärven ääniä. Oulussa Kulttuuritalo Valveella pidetyssä tilaisuudessa esittäytyivät ehdokkaat Eveliina Leskelä, Susanna Kisner, Antti Ollikainen, Eija Nivala, Pekka Aittakumpu, Marika Hannula ja Merja Paloniemi. ”Kyllä me vaalityöhön sillä mielellä lähdemme, että Kainuu tarvitsee edelleen keskustalaisen kansanedustajan”, sanoo piirin toiminnanjohtaja Minna Peittola. Lapin ja Peräpohjolan piirien yhteinen toiminnanjohtaja Antti Mulari pitää keskustan tavoitteena kolmen kansanedustajapaikan säilyttämistä. Mikko Kinnunen , Hanna-Leena Mattila, Pekka Aittakumpu ja Rantakankaan tilalle eduskuntaan noussut kainuulainen Tuomas Kettunen starttaavat vaalitaistoon hyvistä lähtökohdista. SDP ja perussuomalaiset saivat kaksi paikkaa, kokoomus yhden. Istuvista kansanedustajista ovat ehdokkaina äänikuningatar Katri Kulmuni ja Markus Lohi, kun taas Mikko Kärnä tavoittelee jatkopaikkaa Helsingin listoilla. KESKUSTAVÄKI muistaa vuoden 2019 eduskuntavaalit Oulun vaalipiirissä romahduksena, jonka ei hevillä haluta toistuvan. Tietysti tavoitteena pitää olla myös yhden lisäpaikan saaminen”, hän muotoilee. Reilun 29 prosentin kannatus ei ollut sitä, mihin Lapin valtapuolueen riveissä on totuttu. ”Viime vaaleissa tilanne oli äärimmäisen täpärä, mutta Markus Lohi säilytti paikkansa. Viime eduskuntavaaleissa Lohi säilytti paikkansa yhdeksän äänen marginaalilla. Täyte-ehdokkaita ei ole, vaan kaikilla listalla olevilla on todellinen mahdollisuus tulla myös valituksi”, Siira painottaa. Kun tähän lisää paikastaan luopuvan Juha Pylvään (6 100) ja vaalikauden aikana edesmenneen Antti Rantakankaan (4 478) lukemat, niin Oulun vaalipiirissä on nyt harvinaisen paljon ääniä uusjaossa. ”Meillä on ainoana puolueena ehdokkaita kaikista maakunnan kolkista. Kansanedustaja Markus Lohi kampanjoi Rovaniemellä Riikkavaimonsa kanssa. Aluevaaleissa hän teki jo keskustan listan ykköstuloksen Keski-Suomessa. Juuri tuo seitsemäs paikka oli viime vaaleissa veitsenterällä, mutta kääntyi keskustan eduksi yhdeksän äänen erolla. Viime eduskuntavaalien alla roihunnutta Riikka Karppinen -hypetystä ei ole vihreiden taholta nyt luvassa, ja aluevaalit palauttivat osaltaan uskon keskustaan lappilaisille tärkeiden asioiden luotettavana hoitajana. Jatkopaikkaa hakevista keskustan kansanedustajista kaikki ovat saaneet näkyvää jalansijaa poliittisissa parrasvaloissa. Vaalipakkaa sekoitti konkaripoliitikko Pekkarisen päätös jättää eduskuntaputkensa 40 vuoteen. Paloniemi pyrkii nyt eduskuntaan uudella tarmolla. Ylivieskasta saatiin ehdokkaaksi eduskuntakokemustakin omaava kirkkoherra Eija Nivala. Ylivieskalaisehdokas on keskustalle tärkeä sekä aluekeskuksena että Pylvään poisjäännin takia. Vasemmistoliitolle lipsahtanut seitsemäs paikka jäi hiuskarvan varaan jo edellisvaaleissa. Ex-pääministeri Juha Sipilältä periytyvien 16 688 äänen tulevia osoitteita on spekuloitu jo pitkään. Keskustan ehdokaslistalla on havaittavissa reipasta vaihtuvuutta verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin. Pohjois-Pohjanmaan Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira on realisti, kun puhutaan vaalien tavoitteista. Äänestäjät päättivät myös jyväskyläläisen Aila Palomäen kansanedustajauran neljän eduskuntakauden jälkeen. Perinteisen jäsenäänestyksen ulkopuolelta listalle nousi myös perussuomalaisten ex-ministeri, muhoslainen Pirkko Mattila. Sa ara Sa vu sa lo M aa rit Sim osk a. Peräpohjolan puolella suurinta huomiota herättää Paavo Väyrysen paluu keskustan listalle. Heidän lisäkseen vain piirien puheenjohtajat Olli Rainio (Peräpohjola) ja Petteri Salmijärvi (Lappi) ovat jäljellä neljä vuotta sitten keskustan listalla mukana olleista. ”Vähintään nykyinen paikkamäärä meidän täytyy ehdottomasti säilyttää. Keskusta-aatteen syvimmässä ytimessä kärsittyä kolmen paikan menetystä puolue lähtee nyt paikkaamaan melkoisesti uusiutuneella listalla. Haastajista ei ole puutetta, sillä keskusta on satsannut ehdokasasettelussaan erityisesti alueelliseen kattavuuteen. Yhden paikan menetys ja 13,7 prosenttiyksikön takapakki kannatuksessa oli sukellus, jonka ei haluta toistuvan. 28 10.3.2023 edustajapaikat tippuivat Keski-Suomessa neljästä kolmeen. Keskusta pysyi kuitenkin vaalipiirin ykkösenä
10.3.2023 29 HELSINGIN VAALIPIIRI Sami Helle, muusikko Juha Hyrkäs, väitöskirjatutkija Mikko Kärnä, kansanedustaja, kapteeni evp Sonja Lautamatti, sivistyspoliittinen asiantuntija, maisteriopiskelija Virva Lehto, tradenomi, yrittäjä Tuomas Meriniemi, erityisasiantuntija Päivi Mononen-Mikkilä, viestintäyrittäjä Terhi Peltokorpi, KM, kätilö (AMK) Taneli Suomala, strategiapäällikkö Eemeli Valli, opiskelija Riikka Vaaja, VTM, tietoasiantuntija UUDENMAAN VAALIPIIRI Niklas Bäckström, koneinsinööri, laitesukelluskouluttaja, Espoo Aku Eronen, somevaari, Myrskylä Georgiana Forsang, lähihoitaja, oikeustieteen opiskelija, Vantaa Jaakko Haapamäki, talouspäällikkö, Hyvinkää Tommi Halkosaari, DI, vanhempi käyttöinsinööri, Espoo Antti Heikkilä, arkkitehti, toimitusjohtaja, Tuusula Katri Heinmurto, KM, KTM, Mäntsälä Timo Huhtaluoma, diplomi-insinööri, Tuusula Naomy Hyvönen, yrittäjä, viestintäpäällikkö, Espoo Pietari Jääskeläinen, VM, ex-kansanedustaja, Vantaa Antti Kaikkonen, puolustusministeri, Tuusula Venla Kajan, toiminnanjohtaja, opiskelija, Helsinki Nejdet Karadag, restonomi (AMK), Vantaa Petri Kolmonen, palvelujohtaja, Nurmijärvi Markus Kuotesaho, yrittäjä, Siikajoki Sanna Kurki, yrittäjä, Askola Timo Laaninen, pastori, toimittaja, Kerava Johannes Lahtela, kirjailija, yrittäjä, Kerava Joonatan Laine, YTK, Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri, Nurmijärvi Anne Lehto, yrittäjä, lähihoitaja, Vantaa Pirjo Luokkala, THM, Vantaa Jukka Lönnqvist, laitosmies, Lohja Tea Nieminen, työvoimapalveluiden muutoskoordinaattori, sosionomi (AMK), Pornainen Lauri Oinonen, pappi, Keuruu/Vantaa Matias Ollila, ministerin erityisavustaja, Espoo Lotta Paakkunainen, kyläasiamies, yhteisöpedagogian opiskelija, Lohja Riikka Pakarinen, toimitusjohtaja, puolueen varapuheenjohtaja, Espoo Merja Paloniemi, ammatinopettaja, hankekehityspäällikkö, Oulu Nina Pauloaho, KM, luokanopettaja, Porvoo Tea Saarniala, AIT, johtava ammattiisännöitsijä, Espoo Satu Salmi, teknikko, Nurmijärvi Otto Suhonen, oikeustieteen ylioppilas, Nurmijärvi Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, pääluottamusmies, Kerava Samuel Sylf, yrittäjä, kirjailija, Espoo Eerikki Viljanen, maatalousyrittäjä, Vihti Jenny Vilkman, sairaanhoitajaopiskelija, lähihoitaja, Pornainen Maritta Wasström, terveydenhoitaja (YAMK), Siuntio VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI Olli-Pekka Aalto, maatalousyrittäjä, agrologi (AMK), Marttila Antti Airikki, yrittäjä, Nousiainen Perttu Helin, FM, erityisopettaja, Turku Olavi Jantunen, kommodori evp, varatoimitusjohtaja, Salo Riitta Karjalainen, asumispalvelupäällikkö, sairaanhoitaja, Turku Mauri Kontu, yrittäjä, teollisuusneuvos, Uusikaupunki Jani Kurvinen, yrittäjä, Somero Jonna Lappalainen, sosionomi (AMK), Kemiönsaari Anniina Lehmus, eläinlääketieteen ylioppilas, Kaarina Ilkka Pilpola, maatalousyrittäjä, kiinteistönhoitaja, Mynämäki Johanna Riski, maatalousyrittäjä, Salo Mimmi Ruusunen, puutarhuri, Turku Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri, Oripää Henna Takatalo, poliittinen suunnittelija, agrologiopiskelija, Lieto Reetta Tanila-Järvinen, sairaanhoitaja, pääluottamusmies, Naantali Mikko Vuolle, asiakasneuvoja, liiketalouden opiskelija, Loimaa Anu Vuorinen, terveydenhoitaja (YAMK), Master of Health Care, Parainen SATAKUNNAN VAALIPIIRI Aila Haikkonen, diplomi-insinööri, maatalousyrittäjä, Pori Vilho Hakala, insinööri (AMK), Nakkila Joonas Immonen, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Huittinen Eeva Kalli, kansanedustaja, Eura Juha Kantola, maanmittausinsinööri (AMK), Pori Pasi Koski, rehtori, emeritus, Merikarvia Eveliina Kuuskoski,agrologiopiskelija, Jämijärvi Jari Lepistö, pelastusylitarkastaja, Karvia Tuula Nikula-Häkli, sosiaaliohjaaja, sosionomi (AMK), Kokemäki Katri Pohjankivi, insinööriopiskelija, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, Pori Mikko Uusitalo, maatalousyrittäjä, agrologi (AMK), Kankaanpää Marja Vaitomaa, kotitalouden ja terveystiedon lehtori, Eurajoki Jonna Viljanen, opiskelija, Rauma Niklas Vähä-Ettala, toimipaikan päällikkö, maaseutuyrittäjä, Rauma HÄMEEN VAALIPIIRI Santeri Ala-Röyskö, hallintotieteiden ylioppilas, Hollola Laura Hahl, lähihoitaja, hallinnon assistentti, Lahti Helena Halinen, maaja metsätalousyrittäjä, kuntoutusyrittäjä, Janakkala Johanna Häggman, sairaanhoitaja, Forssa Jyri Kaunisto, lehtori, pedagoginen koordinaattori, Tammela Hilkka Kemppi, kansanedustaja, opettaja, Asikkala Mika Mäentalo, vanhempi rikoskonstaapeli, luottamusmies, Heinola Petri Määttä, metsätalousinsinööri (AMK), yrittäjä, Hausjärvi Asko Niemelä, maanviljelijä, agrologi, Loppi Juha Rehula, sosionomi, Hollola Kristiina Ruuskanen, YTM, sosiaalihuollon erityisasiantuntija, Hämeenlinna Atte Savelainen, toimitusjohtaja, yrittäjä, Iitti Kaarina Suhonen, osastonhoitaja, Lahti Touko Uotila, kemian ylioppilas, Helsinki PIRKANMAAN VAALIPIIRI Terhi Ala-Keturi, PsM, koulupsykologi, Tampere Ari Arvela, yrittäjä, maanviljelijä, Vesilahti Tarja Haapasaari, varhaiskasvatuksen opettaja, Lempäälä Pertti Hakanen, ministerin erityisavustaja, opistoupseeri evp, Sastamala Hanna Holma, yrittäjä, Kangasala Tuukka Liuha, yrittäjä, tradenomi, Lempäälä Matias Lösönen, HLL, hammaslääkäri, Tampere Linda Lähdeniemi, opiskelija, ministerin avustaja, Punkalaidun Marjo Mäkinen-Aakula, maatalousyrittäjä, agronomi, Orivesi Raili Naskali, yrittäjä, merkonomi, Pirkkala Jouni Ovaska, KM, kansanedustaja, Tampere Arto Pirttilahti, kansanedustaja, agrologi, Mänttä-Vilppula Janne Pulkka, kehitysjohtaja, agrologi, Tampere Janne Riitakorpi, YTM, kansanedustajan avustaja, Tampere Aleksi Sandroos, keskustanuorten puheenjohtaja, lähihoitaja, Sastamala Minna Sarvijärvi, KM, emäntä, Ylöjärvi Petra Schulze Steinen, OTL, lakimies, Valkeakoski Miina-Maija Simonen, opiskelija, tekniikan kandidaatti, Ruovesi Matti Särkilampi, korjaamopäällikkö, Ylöjärvi Matti Äijö, metsätalousinsinööri, yrittäjä, Ikaalinen KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRI Jenny Hasu, FM, johtava neuvonantaja, Kouvola Tapio Honkamaa, FM, Mikkeli Laura Hämäläinen, YTK, kansanedustajan avustaja, Mikkeli Johanna Ikävalko, YTK, opettaja, Lappeenranta Frans Jaatinen, maatalousyrittäjä, Juva Vesa Kallio, MMM, toiminnanjohtaja, Mikkeli Jari Karhu, insinööri, yrittäjä, Lappeenranta Hanna Kosonen, kansanedustaja, Savonlinna Jussi Kukkurainen, opiskelija, Kouvola Eveliina Lohko, palvelupäällikkö, Lappeenranta Maritta Mynttinen, TtM, kenttäjohtaja, Hirvensalmi Markku Pakkanen, kuljetusyrittäjä, Kouvola Susanna Pirttiaho, YTM, palvelujohtaja, Kangasniemi Ari Torniainen, kansanedustaja, rakennusinsinööri, Lappeenranta Riikka Turunen, röntgenhoitaja (AMK), Pyhtää SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI Jertta Harinen, KM, opettaja, YTM-opiskelija, Kontiolahti Hannu Hoskonen, kansanedustaja, Ilomantsi Hanna Huttunen, kansanedustaja, yrittäjä, Outokumpu Tuomo Lapveteläinen, LT, terveyskeskuslääkäri, Kuopio Vesa Linnanmäki, KM, toimitusjohtaja, Kuopio Asko Miettinen, maanviljelijä, agronomi, Joensuu Juha Mustonen, kardiologian osastonylilääkäri, Joensuu Jere Nuutinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Joensuu Auli Piiparinen, asiantuntija, liiketalouden tradenomi, Leppävirta Riikka Pirkkalainen, puoluesihteeri, FM, Iisalmi Merja Rautiainen, osastonhoitaja, sairaanhoitaja, Siilinjärvi Timo Ripatti, yrittäjä, Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja, Leppävirta Markku Rossi, maakuntaneuvos, Kuopio Markku Siponen, liikunnan ja terveystiedon lehtori, maatalousyrittäjä, Kiuruvesi Timo Väänänen, yrittäjä, Lieksa VAASAN VAALIPIIRI Lasse Hautala, agrologi, hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, Kauhajoki Henna Helmi Heinonen, psykologi, kirjailija, Seinäjoki Sari Innanen, lakimies, opettaja, Kokkola Olavi Kandolin, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, käynnissäpitäjä, Kurikka Pasi Keskinen, muuntaja-asentaja, aluevaltuutettu, Vaasa Pasi Kivisaari, kansanedustaja, rehtori, Seinäjoki Antti Kurvinen, ministeri, lakimies, Kauhava Alina Lehto, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, Evijärvi Tuija Leivo-Rintakorpi, FM, erityisasiantuntija, Veteli Mika Lintilä, elinkeinoministeri, kansanedustaja, Toholampi Esa Niemistö, osastonhoitaja, järjestelmäasiantuntija, Ilmajoki Sari Palmu, erikoissairaanhoitaja, maatalousyrittäjä, Alajärvi Jouko Peltonen, FM, rehtori, Seinäjoki Oliver Pietilä, opiskelija, Kokkola Mikko Savola, kansanedustaja, maatalousyrittäjä, Ähtäri Paula Sihto, erikoissairaanhoitaja, työsuojeluvaltuutettu, Seinäjoki KESKI-SUOMEN VAALIPIIRI Jari Halttunen, ylikonstaapeli, Äänekoski Petri Honkonen, tiedeja kulttuuriministeri, aineenopettaja, Saarijärvi Anne Kalmari, kansanedustaja, maaja metsätalousyrittäjä, Kivijärvi Joonas Könttä, YTM, kansanedustaja, Jyväskylä Merja Lahtinen, lukion lehtori, emäntä, Jämsä Veikko Lahtinen, seurajohtaja, Jyväskylä Samuli Mattila, ohjaaja, lähihoitaja, Uurainen Elisa Murtomäki, perhehoitaja, metsätalousinsinööri, Multia Jouko Nykänen, peruspalvelujohtaja, Uurainen Aila Paloniemi, toimittaja, lastentarhanopettaja, Jyväskylä Katri Ruth, psykologi, Jyväskylä Sakari Suomala, toimitusjohtaja, rakennusinsinööri (AMK), Laukaa Elina Tammivuori, yrittäjä, insinööri, Muurame Jani Ylälehto, yrittäjä, insinööri, Pihtipudas OULUN VAALIPIIRI Jari Ahlholm, maanviljelijä, agrologi, Kärsämäki Pekka Aittakumpu, kansanedustaja, pastori, Oulu Marika Hannula, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, Nivala Teuvo Hatva, yrittäjä, Kajaani Matti Heikkilä, ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja, Kuusamo Tuomas Kettunen, kansanedustaja, agrologi, Kuhmo Mikko Kinnunen, TM, kansanedustaja, Reisjärvi Susanna Kisner, TtM, sairaanhoitaja, opettaja, Oulu Eveliina Leskelä, kasvatustieteen kandidaatti, Oulu Hanna-Leena Mattila, kansanedustaja, lehtori, Raahe Pirkko Mattila, FM, sairaanhoitaja, Muhos Timo Mehtälä, yrittäjä, agrologi, Haapavesi Lauri Nikula, vanhempi rikoskonstaapeli, nettipoliisi, Oulu Eija Nivala, kirkkoherra, Ylivieska Olga Oinas-Panuma, humanististen tieteiden kandidaatti, toimittaja, Pudasjärvi Liisa Ojantakanen, maaja metsätalousyrittäjä, agrologi AMK, Siikalatva Antti Ollikainen, järjestöja kuntakoordinaattori, Kempele Milla Veteläinen, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Suomussalmi LAPIN VAALIPIIRI Marko Heikkuri, insinööri, Kemi Toni Jänkälä, ylikonstaapeli, Rovaniemi Mauri Järnström, opinto-ohjaaja, Tornio Susanna Junttila, YTM, KM, Rovaniemi Janne Kaisanlahti, OTM, Kemijärvi Katri Kulmuni, kansanedustaja, Tornio Laura Lakso, projektipäällikkö, Pelkosenniemi Tommi Lepojärvi, projektipäällikkö, Keminmaa Markus Lohi, kansanedustaja, Rovaniemi Mari-Anne Penttinen, maaja porotalousyrittäjä, Sodankylä Olli Rainio, tradenomi, yhteiskuntatieteiden ylioppilas, Tornio Mika Riipi, maakuntajohtaja, Sodankylä Petteri Salmijärvi, liikuntaja nuorisopalvelujen johtaja, Salla Paavo Väyrynen, VTT, yrittäjä, Kemi Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat vaalipiireittäin Eduskuntavaalit
30 10.3.2023
Monella yksin asuvalla suurin ongelma on yksinäisyys. Perhekoti oli hoitotyötä pitkään tehneille Yrjänöille unelman täyttymys. Vastuualuepäälliköt alaisineen kehittävät hikipäässä yhdessä päättäjien kanssa uudenlaisia toimintatapoja, joilla korvata aikaisempia malleja – ja mielellään halvemmalla. Palveluiden tarvitsijoiden joukko laajenee, veronmaksajien määrä vähenee. Kalevi, Lassi ja Tuovi istuvat Pekka Yrjänän kanssa pöydän ääressä. Hänellä on myös seuraa. Yksityisesti tuotettuna ikäihmisten hoiva tulee niin kalliiksi, että vain suurituloisimmalla osalla on siihen varaa. Jos seurakunta tai kunta järjestää aktiviteettia, koko perhe pakkautuu pikkubussiin ja lähtee matkaan. Se on ainoa vaihtoehto selvitä tilanteesta sivistysvaltiolle sopivalla tavalla. Uunissa tuoksuu päivällinen. Se tuo turvaa ja luottamusta. Ensin mietimme lasten perhekotia, mutta päädyimme hoitamaan ikäihmisiä”, Maiju Yrjänä kertoo. Ennen lounasta on käyty pienellä lenkillä ja tehty yhdessä lumitöitä. Kotihoidossa aiemmin työskennellessä tuntui pahalta jättää asiakas yksin”, Maiju Yrjänä kertoo. Homma lähti alkuun lyhytaikaisilla asiakkailla, jotka vaihtuivat kuuden vuoden jälkeen pitkäaikaisiin. On syöty aamupalaa ja saateltu koululaiset matkaan. Levähtääkin saa, jos siltä tuntuu”, Pekka Yrjänä sanoo. ”Pääasiassa aikuiset ovat ansiotyössä. 10.3.2023 31 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: SAARA SAVUSALO Sote-alueilla pohditaan nyt kuumeisesti, kuinka harmaantuva Suomi hoidetaan. Aamu on alkanut Yrjänän perhekodissa kuuden ja seitsemän välillä. Alkukankeuksissaan räpistelevillä sote-alueilla etsitään kuumeisesti ratkaisuja. Perhehoidossa ikäihminen saa elää normaalia perhearkea ja osallistua kotitöihin halunsa mukaan. Maiju Yrjänä kaataa kahvia kuppeihin. ”Päivät rakentuvat kunkin voinnin mukaan. Harmaantuva Suomi aiheuttaa harmaita hiuksia päättäjille ja koko kansakunnalle. Ollaan aika lähellä idylliä ja kohtuullisen kaukana siitä mielikuvasta, joka keskivertokansalaisella on ikäihmisten hoitolaitoksesta. ”Perhehoidossa hoito on kokonaisvaltaisempaa. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger huomauttaa, että tulevina vuosina vanhusten hoivaan joudutaan satsaamaan resursseja selvästi nykyistä enemmän. Tarvitaan rahaa, mutta myös henkilökuntaa on koulutettava enemmän niin Suomessa kuin maan ulkopuolellakin. Samaan aikaan moni ikäihminen elää hoivaköyhyydessä eikä saa tarvitsemaansa palvelua. ”Meillä hoitajat eivät vaihdu, tunnemme asiakkaiden tavat ja tottumukset. TILASTOKESKUKSEN sivuilla on animaatio, joka kuvaa Suomen väestöpyramidin muuttumista ensin väestösipuliksi ja siitä väestötuhkauurnaksi. Ainoa toimiva perusratkaisu on se,. Perheen esikoinen on tullut juuri koulusta, muut lapset leikkivät lattialla. Reportaasi Tehtävänä arvokas vanhuus Y likiiminkiläisen Yrjänän perhekodin pihalla vihmoo räntää, mutta sisällä tuvassa on lämmin tunnelma – kuin missä tahansa kodissa tavallisena keskiviikkona . Se kuormittaa muun muassa sairaankuljetusta ja päivystyksiä”, Yrjänät listaavat. Hoidettavien määrä kasvaa, hoitajien vähenee. ”Varsinkin Pekka oli aina haaveillut ryhmäkodista. Lounaan jälkeen on otettu nokoset ja sitten ehkä tehty palapelejä tai käyty yhdessä asioilla. Krögerin mielestä yksityisten palveluiden käyttö ja omaishoito ovat julkisen hoivan vaihtoehtoja, mutta ne eivät voi olla päästrategia. He ovat palanneet juuri autoajelulta. Koko porukka pääsi mukaan, kun Kalevi ja Lassi kävivät jalkahoidossa. Saa tehdä rauhassa ja tavalla, joka tuntuu itsestä oikealta. Kun asiakaskunta vakiintui, Pekka Yrjänä uskalsi irtisanoutua työstään kodin ulkopuolella. Intensiivinen omaishoito ei siksi ole mahdollista. Yhdeksi laitoshoidon korvaajaksi on nousemassa perhehoito
MYÖS PALVELUIDEN käyttäjät omaisineen noteeraavat perhehoidon korkealle. Lapset asuivat ympäri Suomea, joten heistä ei ollut jatkuvaa apua. 32 10.3.2023 että julkinen valta ottaa päävastuun.” Hoivaköyhyyttä laajasti tutkinut Kröger toteaa, että jo 80-luvulta asti Suomessa painotetun kotihoivan lisäämisessä on tullut raja vastaan. Perhehoito ei kuitenkaan sovi kovin huonokuntoiselle. Haasteita on, mutta ne voidaan ratkaista.. Perhehoito osoittautui loistavaksi vaihtoehdoksi. ”Oikea-aikaisuus on tärkeää. Väestötilastojen perusteella kyseessä ei ole loppumaton projekti. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli perhehoidossa vajaat pari tuhatta ikäihmistä. Monesti asiakkaat pääsevät palveluiden piiriin niin huonokuntoisina, että perhehoidon aika on ohi. Täällä on päivisin selkeä rytmi, ulkoilua ja muuta toimintaa, joten yöllä väsyttää.” PERHEHOITOLIITON toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen painottavat, että perhehoidon lisääntymisen edellytyksenä on hyvinvointialueiden päätös ottaa perhehoito palvelustrategiaan ja -valikkoon. ”Paloviranomaisten mukaan ihminen ei ole kotikuntoinen, jos hän ei itse pääse suojaan tulipalolta. Hänestä on järkyttävää ajatella, miten moni ikäihminen on täysin kotinsa vankina ja muutaman kerran päivässä piipahtavan kotihoivan varassa. Kun Moilasen äiti sairastui muistisairauteen eikä enää selvinnyt itsenäisesti, kotona asumista yritettiin tukea erilaisilla palveluilla. Rekrytoinnin vahvistamisen näkökulmasta työolosuhteet on saatava kuntoon.” Jotta vastuussa oleva sukupolvi selviäisi haasteestaan, tarvitaan erilaisia palveluita ja teknologisia ratkaisuja sekä ympärivuorokautista hoivaa kevyempiä muotoja. Tehostettua palveluasumista perhehoidolla ei voi korvata, mutta sillä voidaan siirtää tarvetta kalliimpiin hoivamuotoihin.” Jo nyt kotona on paljon ihmisiä, jotka eivät siellä pärjää. Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerin entinen järjestöpäällikkö ja ikäihmisten hoivan ammattilainen Raija Moilanen sanoo, että hänen edesmenneelle äidilleen perhehoitopaikka oli lottovoitto. Kotipalvelu tuli auttamaan pesussa, mutta äiti ei suostunut lähtemään saunaan keskellä päivää. ”Jo nyt kotona on paljon ihmisiä, jotka eivät siellä pärjää.” KRÖGER ei kuitenkaan pidä vanhustenhoivan tilannetta toivottomana. Yhdeksi laitosmaisen hoidon korvaajaksi huudetaan perhehoitoa. Äiti oli perheenjäsen, ei hoidokki”, Moilanen kuvaa. Ruokapalvelu toimitti ateriat, mutta äiti jätti ne syömättä. "Sen jälkeen tarvitaan riittävät resurssit ja käytännön toimia. Nämä tilanteet kuormittavat myös hoitajia, joilla on jatkuvat huoli asiakkaidensa pärjäämisestä. Tavoitteena on jopa kymmenkertaistaa ikäihmisten perhehoito. ”Voi olla, että vaikka asiakkaan yöt kotona olisivat levottomia, meillä ne sujuvat rauhallisesti. Kyseessä on tämän sukupolven haaste, josta on mahdollista selvitä.” Hänen mukaansa vanhustenhoivan kustannuksia liioitellaan. Käytössä on myös hälytysmatto, joka herättää hoitajan, kun asiakas nousee vuoteesta. ”Meillä on ovihälyttimet sen varalta, että joku pyrkii ulos. Toisaalta kotona vielä asuvan lyhytaikainen perhehoito voi hidastaa raskaampaan hoitoon siirtymisen tarvetta. Periaatetasolle jäävä haikailu ei auta.” Naisten mukaan haasteena on se, että palvelujen saamisen kriteerit ovat kovin korkeat. Heräilyä luonnollisesti on, mutta teknologia on Yrjänöillä apuna valvonnassa. ”Hoivamenot eivät ole mikään julkisten menojen pääluokka. Moilanen muistuttaa, ettei koti ole kaikille ikäihmisille turvallinen paikka. Yrjänöiden mielestä muistisairaiden kohdalla perhehoitoa kannattaisi alkaa kokeilla jo varhaisessa vaiheessa. ”Äiti sai elää perhehoitajan luona tavallista arkea ja osallistua kodin askareisiin. Maiju ja Pekka Yrjänä näkevät perhehoidon välimuotona ennen hoivakotihoivaa. Kun asiakas tutustuu hoitopaikkaan hyvissä ajoin, hänen on helpompi sopeutua siihen sairauden edetessä. ”Perhehoidossa toteutettavalla vuorohoidolla on myös kuntouttava merkitys”, he tietävät. Pe tte ri Kiv im äk i Tutkija Teppo Krögerin mielestä ikäihmiset voidaan hoitaa kunnolla, jos vain niin päätetään tehdä. ”Väestö ikääntyy voimakkaasti seuraavien 20?25 vuoden aikana, mutta sen jälkeen trendi tasoittuu nopeasti. Samaan aikaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla pötkötteli lähes 50 000 ikäihmistä. Tällaisia ihmisiä on kuitenkin paljon kotihoidon varassa”, Moilanen toteaa. Läheiset saivat olla levollisella mielellä, äiti voi hyvin ja yhteydenpito sujui jouhevasti. Henkilökunnan saatavuus on toki ongelma. Yöllä hoitajien on saatava pääsääntöisesti nukkua. Päivissä oli selkeä rytmi, ruokavalio säilyi hyvänä eikä tarvinnut olla yksin. Toki ne tulevat kasvamaan, mutta hyvin kohtuullisesti muihin menoihin nähden
"Ikäihmisten yksinäisyys kuormittaa esimerkiksi päivystyksiä. 10.3.2023 33 Päiväkahveilla on leppoisa tunnelma. ”Perhehoitopaikkoja pitäisi saada joka kuntaan”, he toteavat. Maiju ja Pekka Yrjänä halusivat perhehoitajiksi, jotta voivat tehdä asiat oikeaksi katsomallaan tavalla. Tuovia naurattavat hauskat jutut, kun Kalevi kertoo taaksejääneen työelämän sattumuksista. Perhehoito olisi näihin yksi hyvä ratkaisu”, Pekka Yrjänä toteaa. Maijun sylissä Seela, Pekalla Sylvia.
Tärkeää on pitää huolta myös perhehoitajista ja turvata heille riittävä toimeentulo myös siinä tilanteessa, että perhehoito päättyy yllättäen. Ja vaikka aina ei päästäisi tuntureille asti, on moni asia arjessa helpottunut. Kotikuntoutuksessa keskitytään päivittäisten toimintojen sujumiseen, kuten syömiseen, liikkumiseen ja wc:ssä käymiseen. Tärkeää on, että niiden käyttöön voi tutustua rauhassa ja ammattilaisen avustuksella.. Kotikuntoutuksella voidaan myös pidentää aikaa, jonka ihminen Teija Heikkinen ja Tuomas Alatalo kertovat erilaisten teknologisten ratkaisujen jo auttavan monen ikäihmisen arkea. Arvioivalla kotikuntoutusjaksolla mietitään tavoitteet asiakkaan kanssa. Joku asiakas taas toivoo, että voisi itse vielä laittaa ruokaa tai käydä kaupassa. Hoitaja voi jäädä puille paljaille. Se on myös yksi vaihtoehto päivätoiminnalle. Tällä hetkellä ikäihmisten perhehoito on useimmiten lyhytaikaista hoivaa omaishoidon ja kotona asumisen tueksi. ”Erityisesti lyhytaikainen perhehoito on tässä suhteessa herkkää. Ja vaikka kotihoito säilyisikin, käyntikertoja voidaan usein vähentää. ”Kotikuntoutusjakson jälkeen vain 30?40 prosenttia tarvitsee säännöllistä kotihoivaa. Mietitään, mitä ihminen itse voisi tehdä, vaikka se veisikin enemmän aikaa.” Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on jokaisella kotihoidon asiakkaalla jatkossa oikeus saada arvioiva kotikuntoutusjakso ennen säännöllisten palveluiden aloittamista. Pelko siitä nostaa rimaa ryhtyä perhehoitajaksi.” KOTIKUNTOUTUS voi olla myös hyvä vaihtoehto, sillä moni ikäihminen haluaa aidosti asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon asiakkaiden määrä oli lisääntymässä huimasti, ja kun muissa Pohjoismaissa oli kotikuntoutuksella saatu hyviä tuloksia, päätettiin samaa testata Oulussa. 34 10.3.2023 Olennaista on myös se, että palveluohjaajat ovat kärryillä perhehoidon mahdollisuuksista, tunnistavat siihen soveltuvat asiakkaat ja ohjaavat heitä perhehoitoon. Sen piiriin hakeutumista ei voi jättää asiakkaan vastuulle. Yksi esimerkki on Oulussa vuonna 2017 käynnistetty kotikuntoutuspilotti, jonka tavoitteena oli kehittää toimintamalli ikäihmisten arjen tukemiseksi. ”Kotihoidossa on totuttu olemaan tehokkaita, mutta kotikuntoutuksen lähtökohta on tehdä asiakkaan puolesta mahdollisimman vähän. Paljon on tehtävissä myös sen eteen, että tämä toteutuisi turvallisesti. Erään tavoitteena oli päästä tunturille. Jos ei enää taivu wc-istuimelle, mietitään, mitä apuvälineitä voisi hyödyntää. ”Laskelmien mukaan perhehoito on halvempaa kuin kotihoito sellaisessa tilanteessa, että kotihoito käy ikäihmisen luona kolme kertaa päivässä. ”Usein perhehoidolla voidaan palauttaa jo menetettyä toimintakykyä”, Kuukkanen kuvaa kokemuksia perhehoidon vaikutuksista. Perhehoitaja voi ottaa ikäihmisen kotiinsa tai mennä hänen luokseen, joko pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi. ”Sitä kohti mentiin asia kerrallaan: ensin piti päästä itse sängystä ylös, sitten jaksaa kävellä autolle ja päästä autosta pois”, Heikkinen kuvaa. ”Ilman näitä kotona asuminen ei onnistu, ja niihin liittyvä ongelma saattaa olla helposti ratkaistu”, Oulun kotikuntoutuksen ja kotiutuksen päällikko Teija Heikkinen toteaa. Lisäksi ikäihmiset läheisineen tarvitsevat ammattilaisilta tietoa perhehoidosta
Asiakkaat ovat onnellisia siitä, etteivät tarvitsekaan vielä kotihoitoa.” Samoin teknologia ja etäkotihoito ovat saaneet hyvän vastaanoton, kun niiden käyttöä on päässyt harjoittelemaan turvallisesti. Oulun seudun ikääntyneiden kuntoutuksen vastuuyksikköpäällikön Tuomas Alatalon mukaan asiakaspalautteet kotikuntoutuksesta ovat olleet todella hyviä. Heikkisen mukaan he ovat usein kriittisempiä kuin asiakkaat. Lunta tuiskuaa, mutta lämpö väreilee. Sitä ei voi enää siirtää.” ME PALAAMME vielä hetkeksi Ylikiiminkiin Yrjänän perhekodille. ”Päättäjillä on käsittääkseni aika hyvä ymmärrys siitä, että tämä asia on hoidettava. Kotihoidon tarve on joillakin paikkakunnilla vähentynyt jopa puolella. KOTIKUNTOUTUKSEN tulokset ovat numeroinakin huimia. ”Ihmiset kehuvat ystävällistä palvelua ja asiantuntevaa suunnittelua. ”Tämä työ on vuorovaikutusta ja myyttien murtamista. Alatalon mukaan etäkotihoito on jo nyt kovasti vähentänyt hoidon tarvetta. Useimmiten sekä asiakas että omaiset ovat lopputulokseen tyytyväisiä”, Heikkinen kertoo. ”Perhehoidolla ei voida korvata ympärivuorokautista hoitoa. Kuntoutusarvioinnissa kävi ilmi, että rouva keitti iltaisin puuron itse. ”Kaikki pienet asiat edistävät mielekkään arjen toteutumista ja itsenäistä selviytymistä.” Asiakasta ei jätetä arviointijakson jälkeen oman onnensa nojaan, vaan häneen otetaan yhteyttä tietyin väliajoin. Hän lähtee nokosille. Siinä voisi olla kuka tahansa paappa, isä ja lapsenlapsi. ”Todetaan helposti, että ei meijän äiti ossaa, vaikka äiti itse haluaisi. Ammattilaisten tehtävä on tukea siinä”, Heikkinen sanoo. Hoitajan kanssa voidaan harjoitella esimerkiksi palveluliikenteen käyttöä ja mennä yhdessä ensimmäiselle kerralle ryhmään. ”Kaikki eivät halua kotiinsa vieraita ihmisiä. Kalevia väsyttää. ”Asiakkaat ovat monesti mukana lasten leikeissä. Kotitekoiset piirakat ja pullat ovat hävinneet lautasilta. Laitteissa on myös omaisliittymä, joten läheiset voivat osaltaan pitää yhteyttä.” Hyvät keinot ovat tarpeen, sillä professori Teppo Kröger muistuttaa monen ikäihmisen läheisineen olevan tällä hetkellä vailla kohtuullista turvaa ja hoivaa. ”Jos havaitaan avuntarvetta, sitä järjestetään”, Heikkinen kertoo. Sitä ei teknologia poista.” Nykytilanne ei Krögerin mukaan ole enää kestävä. Arviointijaksolla kokeillaan yhdessä myös etäkotihoidon ja teknologian, kuten lääkerobotin tai valvontayökameran mahdollisuuksia sekä mietitään, olisiko lähellä tarjolla asiakkaalle sopivaa virkistystoimintaa. Usein hän kuulemma kellahtaa viereen, mutta tänään ujostuttaa. Etäkotihoito on silloin hyvä vaihtoehto. Moni kertoo saaneensa jaksosta paljon hyötyä. 10.3.2023 35 selviää kodissaan ennen ympärivuorokautista asumispalvelua.” Heikkisen mukaan aiemmin kävi helposti niin, että kotihoitoon kerran tullut asiakas oli sen piirissä tappiin asti. Hymyilyttää.. Omaiset saattavat myös pelätä tekevänsä virheitä. Lassi lähtee Pekka Yrjänän kanssa pihalle lakaisemaan lumia. Heikkinen kertoo rouvasta, jolle hoitaja kävi joka aamu keittämässä puuron. ”Tällaista tyhjäkäyntiä arvioinnilla vältetään ja kohdennetaan resurssit sinne, missä niitä tarvitaan.” Maksimissaan kaksi kuukautta kestävälle arviointijaksolle osallistuvat myös omaiset. ”Olisi kaikkien osapuolten kannalta tärkeää, että omaiset säilyisivät osana ikäihmisen arkea. Kaksivuotias Seela kipittää mukana ja haluaa peitellä ystävänsä. He ovat perheenjäseniä ja meille kaikille tärkeitä”, Yrjänät sanovat. Tytär on esimerkiksi jakanut lääkkeet, mutta kun kotihoito aloitetaan, tehtävä siirtyy hoitajille. Tehtiin turhaakin työtä. Me ammattilaiset olemme aina asiakkaan asialla.” Jo kuntoutus-sana nostaa monen läheisen karvat pystyyn; eihän nyt 80-vuotiaan enää tarvitse kuntoutua. Perhehoito ja teknologian mahdollisuudet ovat hänen mukaansa hyvä lisä ikäihmisten hoivassa, mutta eivät ratkaisu. Seela pääsee mukaan. Ratkaisuja tarvitaan pian. Kotikuntoutuksessa havaittiin myös, että omaiset haluaisivat olla mukana hoidossa, mutta vetäytyvät syrjään ammattilaisten astuessa kehiin. Hoivatyö on pohjimmiltaan ihmisen apua ihmiselle
Suomi voisi myydä tähän liittyvää laitteistoa ja tietämystä.” KENIASSA Lintilä kiinnitti huomiota maan ylimmän johdon korkeaan koulutustasoon. Lintilä ymmärtää Afrikan mantereen haasteellisuuden suomalaisyritysten toimintaympäristönä. Tansanialla isona haasteena, johon panostetaan, on perusinfran rakentaminen”, Lintilä kertoo. ”Presidentti Ruto on korkeasti koulutettu. LINTILÄ tapasi vierailunsa aikana useita ministereitä Tansaniassa ja Keniassa. Maassa alkaa olla jo sitä vakautta, mitä yritykset edellyttävät. Hänellä on syvää ymmärrystä ja kiinnostusta etenkin ICT-alaan ja sen alan yhteistyöhankkeisiin.” Ruto on Lintilän mukaan syvästi huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotka ovat iskeneet kipeästi Kenian köyhiin paimentolaisiin. ”Energiaan kuten myös kierrätykseen ja jätteistä jalostettavaan energiaan liittyvät teemat olivat selkeästi kiinnostuksen kärjessä.” Tansanian osalta Lintilä nostaa esille paitsi maan panostuksen niin tietotekniikan kuin tiestön ja rautatieverkoston infrastruktuurin rakentamiseen myös kaivosteollisuuden. ”Potentiaalia Keniaan, Tansaniaan ja muihinkin Afrikan maihin on paljon etenkin ICTja energia-aloilla. YHTEISENÄ nimittäjänä Kenian ja Tansanian matkan keskusteluille etenkin maiden ministerien kanssa Lintilä mainitsee energia-alan. ”Moni on opiskellut maailman huippuyliopistoissa ja halunnut valmistuttuaan palata synnyinmaahansa kehittämään taloutta.” Ministeri Lintilän Kenian ja Tansanian vierailulla olivat mukana työja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, Business Finlandin, Finnveran ja Finnfundin edustajien lisäksi EduExcellence Ltd., Laurea, Metropolia, Omnia Education Partnerships, Nokia, Gofore, PEL-tuote Oy, TietoEvry ja Vaisala. Kuivuus on tappanut karjaeläimiä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. ”Ilmastonmuutoksen ehkäisemisen suhteen suomalaisyrityksillä on paljon osaamista, annettavaa ja siten hyvät yhteistyömahdollisuudet monen Afrikan valtion kanssa”, Lintilä sanoo. ”Tansanialle kaivostoiminnan kestävyys olisi tärkeää. Yksi matkan kokokohdista oli viime elokuussa virassaan aloittaneen Kenian presidentti William Ruton tapaaminen. Ilmiöt Afrikka on energia-alalle iso mahdollisuus TEKSTI JA KUVA: PÄIVI ARVONEN Nairobissa vieraillut Mika Lintilä löysi hotellin puutarhasta kuvausrekvisiitaksi riksakärryt.. 36 10.3.2023 ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk.) vieraili Keniassa ja Tansaniassa tammihelmikuun edistämässä suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Myös villieläimiä, jotka ovat tärkeitä maan matkailuelikeinon kannalta, on kuollut kuivuuden seurauksena huomattavia määriä. ILMASTONMUUTOKSEN hillitsemisessä ja sen konkreettisten seurausten kuten sään ääriilmiöiden ennustamisessa, havaitsemisessa ja niistä varoittamisessa on Keniassa ja monissa muissakin Afrikan maissa paljon työsarkaa. Suomi on kyennyt aika huonosti hyödyntämään EU:n Global Gateway -rahoitusta, jossa ohjataan vuosina 2021?2027 yhteensä 300 miljardia euroa liikekumppanuuksien luomiseen ja kaupan tukemiseen kehittyvissä maissa.” Rahoituksen painopistealueita ovat digitalisaatio, terveys, ilmasto-, energiaja liikennesektorit sekä koulutus ja tutkimus. ”Suomen viennistä alle kaksi prosenttia menee Afrikkaan. Matka Tansaniaan oli Lintilälle ensimmäinen, Keniaan jo kolmas. On hyvä tiedostaa, että tämän vuosisadan lopussa jopa 40 prosenttia maailman työvoimasta tulee Afrikasta”, Lintilä sanoo. ”Kenian demokratiakehitys on todella mennyt eteenpäin. ”Ruto oli selvittänyt, että kuivuuden tappamien kotieläinten arvo oli yli miljardi Yhdysvaltain dollaria”, Lintilä kertoo. Ruton elämänkertaa Lintilä kuvailee elokuvan arvoiseksi: kanoja kadulla myyneestä köyhästä maalaispojasta tuli presidentti
TIKTOKIIN liittyvät omat tietoturvaongelmansa. Toiseksi suosituin oli vihreiden Sofia Virta yli 104 000 seuraajallaan ja kolmas perussuomalaisten Niko Bergbom yli 42 000 seuraajallaan. Heistä kolme suosituinta ovat Joonas Könttä, Pekka Aittakumpu ja Jouni Ovaska. Kansanedustajakolmikon mukaan se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikki kolme korostavat, että Tiktok on paikka, jossa voi tavoittaa eri ihmisiä kuin muissa somekanavissa tai torikahveilla. Keskustan ministereistä Tiktok löytyy Petri Honkoselta. Eduskunta ei ole toistaiseksi tehnyt vastaavaa kieltoa. Tyypillisimmin ne ovat lyhyitä videoita, joissa kansanedustaja kertoo jostain ajankohtaisesta aiheesta mielipiteensä muutamilla keskeisimmillä perusteluilla ryyditettynä. Täytyy muistaa, että monille nuorille Tiktok on uutiskanava”, Ovaska sanoo. Ilta-Sanomat listasi tammikuussa suosituimmat suomalaiset kansanedustajat Tiktok-seuraajien määrällä mitattuna. Hänellä on yli 127 000 seuraajaa. Könttä ja Aittakumpu pitävät Tiktokia muita kanavia vuorovaikutteisempana. Euroopan parlamentti kielsi maaliskuun alussa Tiktokin käytön henkilöstön laitteilla tietoturvasyistä. Ne keräävät katseluita ja tykkäyksiä. TIKTOK mielletään usein tanssivideoiden ja hassutteluiden julkaisukanavaksi. Aittakummun mukaan kansanedustajien pitää tiedostaa tietoturva-asiat erityisen hyvin. Tiktokia käyttävät yleensä nuoret. Hän sammuttaa sovelluksen aina, kun ei käytä sitä. Tärkeintä on se, että viestin saa esitettyä tiivistetysti ja kiinnostavasti, mutta asiassa pysyen. Kiinalaisomisteinen sovellus kerää käyttäjistään paljon dataa. Puolueen 31 istuvasta kansanedustajasta Tiktokissa on yhdeksän. Monet Tiktokin käyttäjät eivät välttämättä seuraa niin paljon politiikkaa. “Poliitikon on hyvä olla siellä, missä ihmisetkin ovat. “Järkevällä käytöllä se on hyvä kanava, jota voin suositella muillekin poliitikoille, kun huomioi tietoturvan.” KESKUSTAN kansanedustajista Tiktok-tili on myös Hilkka Kempillä, Tuomas Kettusella, Hanna Kososella, Mikko Kärnällä ja Mikko Savolalla. 10.3.2023 37 Somekanava Tiktokissa tavoittaa ihan eri ihmisiä kuin missään muualla, keskustaedustajat sanovat Ilmiöt POLITIIKALLA PÄRJÄÄ TIKTOKISSA TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ SAMULI VÄNTTILÄ SOMEKANAVA Tiktokin merkitys poliittisen viestinnän välineenä kasvaa, mutta keskustan kansanedustajista siellä näkyy vielä harva. Köntällä seuraajia on yli 5 800, Aittakummulla lähes 1 600 ja Ovaskalla noin 1 040. Niin Könttä, Aittakumpu kuin Ovaskakin kertovat tekevänsä pääasiassa politiikkaan liittyviä julkaisuja. Videoiden suunnitteluun ja toteutukseen he käyttävät melko vähän aikaa. Keskustalaisista korkeimmalle yltänyt Könttä oli listauksessa kahdeksantena.. “Poliittisella sisällöllä pärjää, kun on painavaa asiaa. Eniten Tiktok-seuraajia oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkysellä. Puolueiden puheenjohtajista aktiivinen Tiktok-tili on vain Liike Nytin Hjallis Harkimolla ja perussuomalaisten Riikka Purralla. Kolmikko huomauttaa, että Tiktok on vain yksi julkaisukanava muiden joukossa. Kaikki kolme julkaisevat myös pätkiä eduskuntapuheistaan. “Minulle se on ollut aika luonteva tapa toimia”, Könttä sanoo. Hän ei anna sovellukselle lupaa mihinkään ylimääräiseen. Tiktokissa on paljon myös asiasisältöä. Siksi näen tärkeäksi olla siellä mukana”, Könttä sanoo
Myöhemmin Manninen faksasi myös muutamia muistioita, jotka hän oli kirjoittanut salassa pidettävän aineiston pohjalta. Kontron kirja keskittyy ymmärrettävästi Jäätteenmäen lyhyeksi jääneen pääministerikauden tapahtumiin. 38 10.3.2023 Kirjat ANNELI JÄÄTTEENMÄEN pääministerin paikalta suistaneesta Irak-kohusta tulee tänä keväänä kuluneeksi 20 vuotta. ”Hän käsitti, että Manninen (tai presidentti) antoi hänelle nyt selkeästi luvan esittää ne tiedot, joita hän ei ollut voinut aiemmin käyttää.” MANNINEN sai kevään 2004 oikeudenkäynnissä sakkotuomion virkasalaisuuden rikkomisesta. KIRJAN mukaan Jäätteenmäen yhteydenpito Manniseen kevättalvella 2003 oli vaaleihin valmistautuneelle oppositiojohtajalle rutiiniasia. Bushin kanssa saattoi syntyä Yhdysvalloille kuva, jonka mukaan Suomi oli esittämästään YK-varaumasta huolimatta Yhdysvaltain puolella. Hämärän peitossa on muun muassa se, kuka teki rikosilmoituksen lehdistölle vuodetusta salassa pidettävästä aineistosta ja ketkä keskustan sisällä olivat valmiita kaatamaan oman pääministerinsä. Jäätteenmäki sopi tapaamisen Mannisen kanssa, koska halusi päivittää tietonsa niin sanotusta lautaskiistasta eli Suomen edustuksesta EU:n huippukokouksissa. KONTRO teki kirjaansa varten runsaasti taustahaastatteluita ja pääsi tutkimaan myös Jäätteenmäen henkilökohtaista arkistoa. ”Kukapa ryhtyisi ensimmäisenä epäilemään viestejä, jotka tulevat presidentin kansliasta ja jotka lähettää kolmea presidenttiä uskollisesti palvellut korkea, tarkaksi tunnettu, lainoppinut virkamies”, Kontro kirjoittaa. Neuvonantaja teki työtä käskettyä”, Kontro tulkitsee. Yksi Jäätteenmäen saamista papereista oli otsikoitu sanoilla ”puhe-elementtejä”. Sieltä hän löysi faksin, jonka Manninen oli lähettänyt Jäätteenmäelle Irakin sodan syttymispäivänä 20. Paperi sisälsi tietoja Mannisen ja presidentti Halosen samana päivänä käymästä lounaskeskustelusta. Uransa vaikeista hetkistä Suomen ensimmäinen naispääministeri lausuu muutaman tarkkaan punnitun lauseen. Syvimmät ajatuksensa hän pitää edelleen sisällään. Jäätteenmäki toteaa koteloineensa tapahtumien muistot syvälle. Yhteydet porvaripuolueisiin olivat presidentin kansliassa juuri Mannisen vastuulla. Jäätteenmäkeä vastaan nostetut syytteet hylättiin. Tapausta on kaiveltu vuosien mittaan lukuisissa kirjoissa. Hän pyysi Jäätteenmäen faksinumeron ja lähetti ensimmäisen viestin jo samana iltana. maaliskuuta julkaistavassa kirjassaan Anneli Jäätteenmäki – Taipumaton. ”Manninen uskoi, että Halonen halusi neuvonantajansa välittävän Jäätteenmäelle tietoja lounaskeskustelun sisällöstä. Toimittaja Lauri Kontro tuo peliin oman arvionsa 8. Yksi suurimpia arvoituksia kohun taustalla on ollut, miksi presidentti Tarja Halosen neuvonantajana toiminut Martti Manninen faksasi eduskuntavaalikamppailun aikana salassa pidettävää aineistoa oppositiojohtaja Jäätteenmäelle. ANNUKKA KAARELA Lauri Kontro: Anneli Jäätteenmäki – Taipumaton. Irak-skandaalia penkonut Lauri Kontro uskoo Martti Mannisen pitäneen toimintaansa presidentin tahdon mukaisena ”Neuvonantaja teki työtä käskettyä” Presidentti Tarja Halonen hyväksyi pääministeri Anneli Jäätteenmäen eronpyynnön 18. Manninen päätti faksinsa toteamukseen: ”En tiedä, onko vaikutelmani oikea, mutta uskoisin TP:n [tasavallan presidentin] halunneen kauttani saattaa tässä käsittelemäni asiat tietoosi.” KONTRO pitää faksin loppulausetta erittäin merkittävänä. Lisäksi Halonen oli Mannisen mukaan todennut, että Lipposen joulukuisista keskusteluista presidentti George W. Tim o Ja ko ne n / ST R / Le hti ku va. Arkistojen kaivelu sai hänet näkemään suorastaan painajaisia. Manninen oli tapaamisessa ottanut puheeksi myös Halosen ja Lipposen Irak-erimielisyydet. kesäkuuta 2003. Papereissa oli muun muassa talousja lehdistökatsauksia, joten Jäätteenmäki kuvitteli olevansa jollakin presidentin kanslian jakelulistalla. Kontron mukaan tapaukseen liittyy vielä runsaasti epäselvyyksiä. Otava, 352 s. Mannisen mukaan Halonen oli muun muassa kertonut halunneensa tuomita Yhdysvaltojen hyökkäyksen selkeämmin, mutta pääministeri Paavo Lipponen oli kokoomusministerien tukemana vastustanut aietta. Hän arvioi, että jos se olisi tullut julkisuuteen ajoissa, se olisi ollut ”poliittista dynamiittia” ja suurella todennäköisyydellä muuttanut tapahtumien kulkua. Kirjan alkusanoissa hän sen sijaan kertoo, että sen sisällössä on hänellekin uutta. Lapualaispoliitikon lapsuus, nuoruus ja 32-vuotisen parlamenttiuran muut vaiheet käydään läpi ikään kuin pikakelauksella. Jäätteenmäki on antanut itsekin haastatteluita Kontron kirjaan, mutta ei kommentoi suoraan Mannisen viestiä. Se, miksi viesti jäi pölyttymään arkistoon, on kirjailijan mukaan mysteeri. maaliskuuta 2003
Sen tai Vladimir Putinia mahdollisesti seuraavan liberaalimman valtiojohdon ei pidä antaa vaikuttaa Suomen suunnitelmiin. ”En oikein uskonut siihen”, hän myöntää. HARVOIN julkisuudessa esiintyvä Puheloinen omistaa kirjastaan runsaasti sivuja myös Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan ruodintaan. Jopa eturivin poliitikot pilkkasivat Puolustusvoimia yleisen asevelvollisuuden eurooppalaiseksi ulkomuseoksi. Siitä huolimatta vuosina 2011–2015 toiminut Jyrki Kataisen (kok). Vuonna 1960 perhe muutti Luumäelle. Kokeneen toimiupseerin ennustus armeijan arvostuksen noususta tuntui kaukaiselta. Ylioppilastodistuksella olisi päässyt suoraan useampaankin yliopistoon. Puheloinen muistelee, että 1980-luvun lopulla veteraanit alkoivat viimein saada heille kuuluvaa arvostusta. Seuraavalla vuosikymmenellä hän huomasi myös suhtautumisen Puolustusvoimiin muuttuneen. 2000-luvun alussa kansainvälisen tilanteen lientyessä otettiin välillä takapakkiakin. Ammattiin valmistuisi nopeasti ja menestys olisi kiinni omista kyvyistä. Lopullinen niitti oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. SEKIN aika tuli lopulta eteen, että armeijan kurssi yhteiskunnassa kohosi. Muutto oli Puheloisen tulevan uran kannalta ratkaisevan tärkeä, sillä paikkakunnalla toimi tuohon aikaan harvinainen maksuton kunnallinen keskikoulu. Koppalakki nousi kunniaan Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen kaipaa puolustuksen rahoitukseen pitkäjänteisyyttä Ari Puheloinen tervehtii ruotsalaisen kriisinhallintajoukon sotilaita Afganistanissa vuonna 2011.. Puolittaisen vapaaoppilaspaikan turvin Puheloinen pystyi käymään myös lukion. Jopa vanhan varuskuntakaupungin Hämeenlinnan kaduilla sai sotilaspuvussa liikkuessaan peräänsä pilkkahuutoja. Puheloinen syntyi vuonna 1951 Taipalsaarella. hallitus kohdisti Puolustusvoimiin ennennäkemättömän suuret säästöt. Otava, 421 s. Tällä hetkellä maanpuolustuksen arvostus on Suomessa huipussaan. Kravattihommat eivät nuorta miestä kuitenkaan kiinnostaneet. PUOLUSTUSVOIMAIN komentajana vuosina 2009– 2014 toiminut kenraali Ari Puheloinen muistelee elämäänsä helmikuussa ilmestyneessä kirjassaan Sotilas ja työmies. Hän arvioi, että kunhan sota joskus päättyy, maalla on edessään pitkä palautuminen ja laaja asevoimien uudistus. Puolustusvoimain komentajana toiminut Puheloinen joutui toteamaan julkisesti, ettei Suomessa ole enää tulevaisuudessa uskottavaa puolustusta, jos rahoitus jää annetulle tasolle. Kaupassa käydessä tavallinen suomalainen työmies saattoi avata sotilaspukua kantaneelle everstille oven. Puheloinen valitsi kadettikoulussa vieraaksi kieleksi venäjän ja opiskeli urallaan niin Neuvostoliitossa kuin Yhdysvalloissakin. Puheloinen kertoo kirjassaan, ettei hänellä koskaan ollut varsinaista urasuunnitelmaa. Kesällä 1970 hän lähti vapaaehtoisena Uudenmaan Rakuunapataljoonaan Lappeenrantaan. ”Suomen Puolustusvoimien johdossa ei vilkuiltu sivuille, vaan ajattelimme omista puolustustarpeistamme lähtien, että ikuinen rauha ei ollut vielä puhjennut.” PIAN Euroopan turvallisuustilanne käännähtikin jälleen uuteen asentoon, kun Venäjän havaittiin lisäävän sotilaallista varustautumistaan. ”Niin tai näin, Suomen puolustamiseen on kuitenkin varauduttava vuosikymmenten tähtäyksellä, ei vuosien.” ANNUKKA KAARELA Ari Puheloinen: Sotilas ja työmies – muistikuvia ja mietteitä. Nuori opetusupseeri Ari Puheloinen pohti välillä, oliko tullut tehtyä hölmö uravalinta. 10.3.2023 39 Kirjat Pu olu stu sv oim at, teo kse ssa : Ari Pu he lo in en – So tila s ja työ m ies , O ta va 20 23 :+ 1: ”KUULE Ari, vielä tulee aika, milloin koppalakki on kunniassa.” Parolan panssarivaunukomppanian kantahenkilökunnan saunaillassa ruodittiin 1970luvun puolivälissä sotaväen huonoa kurssia. Työkokemusta kertyi sekä kotimaasta että kansainvälisistä tehtävistä. Gallupit osoittivat kansalaisten maanpuolustustahdon olevan ennätyksellisen matalalla. Se, että rahkeet riittivät lopulta Puolustusvoimien korkeimmalle pallille saakka, vaikuttaa olleen hienoinen yllätys hänelle itselleenkin. VARUSMIESPALVELUKSEN aikana sotilasura alkoi tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta. Rahaa on luvassa enemmän kuin vuosiin, mutta Puheloinen näkisi mieluummin tasaisen kehityksen kuin kertarysäyksen. Itänaapuria laajasti tunteva kenraali on yllättynyt Venäjän maavoimien heikosta tehosta ja vanhanaikaisuudesta
Vanhin taloista on rakennettu 1870-luvulla ja tuorein on 1960-luvulta. Pihaakin peittää tiheä risukko. Peltikatto on ruostunut, ulkoseinien maali rapistunut ja kuistille johtava kiviportaikko sortunut. Inkoolainen maalaistalo ehti rapistua tyhjänä vuosikymmenten ajan ennen täydellistä remonttia.. Taloa vuonna 2007 katsomaan tulleet Kari ja Marjatta eivät sen surkeaa ulkonäköä säikähtäneet. Vuonna 1913 rakennettuun taloon ei ollut koskaan tullut juoksevaa vettä, joten sen rakenteet eivät olleet päässeet kastumaan. Katon pellitystä ja pihan kaivuutöitä lukuun ottamatta pariskunta on tehnyt kunnostukset itse. Sisään muutettiin lopulta yhteensä 12 remonttivuoden jälkeen. Jo aiemmin yhden vanhan puutalon remontoinut pariskunta näki, että rakennuksen kivijalka oli hyvässä kunnossa eikä rungossakaan ollut merkittäviä lahovaurioita. Remontti jatkui, ja vuosien aikana talokaunotar on saatu palautettua entiseen loistoonsa. Punaisena lankana kirjassa on vanhan kunKirjat Autiotalon uusi elämä Kahdeksan puutalovanhusta palasi uusien omistajien käsissä entiseen loistoonsa Ku va t: kir ja n ku vit us ta . ESIMERKKIKOHTEIDEN esittelyn lisäksi kirjassa on vinkkejä puutalon hankintaan, kunnostukseen ja sisustukseen. INKOOSSA sijaitseva maalaistalo on yksi esimerkkikohteista, jotka Suvi ja Sebastian Segercrantz esittelevät tammikuussa ilmestyneessä tietokirjassaan Kunnosta ja sisusta puutalo. Kuvallisissa ohjeissa perehdytään muun muassa vanhan rakennuksen oikeaoppiseen eristämiseen sekä ikkunoiden, ovien ja ulkoverhouksen kunnostamiseen. Sebastian Segercranzin isoisä osti Villa Talbo -nimeä kantavan talon 1940-luvun alussa ja asui siinä 50 vuotta. 40 10.3.2023 SUURI keltainen maalaistalo on valokuvissa surullista katsottavaa. On vaikea uskoa, että vuosikymmeniä tyhjillään ollut rakennus olisi enää korjattavissa ihmisasumukseksi. Kirjan kahdeksan remonttikohteen joukossa on muun muassa VR:n entinen asemarakennus Vantaan Korsosta, kyläkauppa Lohjan Virkkalasta ja rintamamiestalo Karkkilasta. Perhe osti talon, muutti asumaan pihapiirissä olevaan vanhaan torppaan ja aloitti päärakennuksen määrätietoisen remontin. Kirjoittajat esittelevät kirjassa myös oman kotinsa, Espoossa sijaitsevan 1800-luvulta peräisin olevan torpan. Jo teini-ikäisenä Sebastian haaveili joskus vielä kunnostavansa torpan. Hän aloitteli remonttia poikamiesaikoinaan vuosituhannen vaihteessa, mutta tahti tiivistyi Suvi-puolison tultua kuvioihin. Vajaan puolen vuoden kuluttua rakennus oli saatu sellaiseen kuntoon, että siihen pystyi muuttamaan sisälle. Sitä ei ollut myöskään ehditty pilata väärin tehdyillä remonteilla. Su vi Se ge rcr an tz ja ta lo jen om ista ja t. Mikään kattava remonttiopas kirja ei yritäkään olla, vaan tarkoituksena on toimia kiinnostuksen herättäjänä ja kannustaa hankkimaan lisätietoa aiheesta. Kirja on päivitetty laitos tekijöiden vuonna 2015 julkaistusta ja sittemmin loppuunmyydystä 8 x uudistunut puutalo -teoksesta
Epäilemättä teos saavuttaa kirjoittajien sille asettama tarkoituksen: ”Jos kirjan avulla yksikin vanha rakennus välttää purkutuomion ja joku päättää uusimisen sijaan kunnostaa vanhat käsintehdyt ikkunansa, on tavoitteemme täyttynyt.” ANNUKKA KAARELA Suvi ja Sebastian Segercrantz: Kunnosta ja sisusta puutalo. 50 vuotta sitten asennetun muovimaton alta saattaa hyvällä tuurilla löytyä pelastettavissa oleva lankkulattia, mutta kohtalokkaampaa on usein ollut talon rakenteisiin kajoaminen. Asemarakennusta on kunnostettu pikkuhiljaa. Segercrantzit harmittelevat 1970-luvulla alkanutta remonttivimmaa, jonka aikana vanhoista taloista hävitettiin paljon perinteikkäitä materiaaleja ja yksityiskohtia. Esimerkiksi ovien, ikkunoiden ja listojen kunnostamisen pystyy kohtuullisen helposti oppimaan ummikkokin. Maalaistalossa säilytettiin ja kunnostettiin muun muassa alkuperäiset lattiat, sisäovet ja ikkunat.. Kirjassa esitellyn 110-vuotiaan jugendhuvilan uusilla omistajilla on ollut kova työ korjata takavuosikymmenten epäonnistuneet remontit. Tammi, 248 s. Kirjoittajien mielestä käsityötä ja ajan patinaa ei pidä missään nimessä piilottaa, sillä juuri ne tekevät talosta ainutlaatuisen ja kodikkaan. Huvilan lattioita ja seiniä oli 1960luvulla lisäeristetty muun muassa lasivillalla ja pakkausmuoveilla, mikä oli saanut osan rakenteista homehtumaan ja lahoamaan. nioittaminen ja säilyttäminen. Punaisena lankana kirjassa on vanhan kunnioittaminen ja säilyttäminen. OSA kirjan puutalojen uusista omistajista on rakentamisen ammattilaisia tai vähintään pitkän linjan harrastajia, mutta joukossa on myös pari ummikkona urakkaan lähtenyttä perhettä. Kaunis kirja saanee joka tapauksessa paatuneimmankin lukijan katsomaan vanhaa uusin silmin. Vaativampia työvaiheita voi olla syytä teettää alan osaajilla, ja sähkötöihin tarvitaan luonnollisesti aina ammattilainen. Korsossa sijaitsevan 200-neliöisen asemarakennuksen ostaneella pariskunnalla ei ollut mitään aiempaa kokemusta vanhan talon remontoinnista. Kirjan kirjoittajat ja siihen haastatellut perheet kannustavatkin vanhan talon remontoijia tekemään mahdollisimman paljon itse. Vanhan korjaamiseen käytettävät materiaalit eivät useinkaan ole erityisen hintavia, mutta työvaiheet ovat hitaita ja siksi kalliita teettää. Taloihin tehdyt remontit on tekstissä lueteltu tarkasti, mutta niiden taakse kätkeytyvien työtuntien määrää voi vain arvailla – samoin kuin remonttien kustannuksia. KIRJAAN valikoituneet kahdeksan puutalokotia ovat toinen toistaan hurmaavampia. Myös talon ulkoverhouksen täydellinen uusiminen on kirjoittajien mukaan lähes aina ylimitoitettu toimenpide. 41 10.3.2023 Nuoriso oli sotkenut korsolaisen asemarakennuksen huonoon kuntoon. Esimerkiksi lautalattioiden koneellista hiomista olisi vältettävä. Alku nuorison töhrimässä autiotalossa oli pelkkää selviytymistä, mutta vuosien varrella oppi on karttunut ja työnjälki hioutunut. Toisaalta itse tekemällä perheet ovat säästäneet sievoisia summia
TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Eero Lankia oli puoluesihteeri ja Anneli Jäätteenmäki puheenjohtaja, kun keskusta otti vaalivoiton 2003. Koko illan mittaan jännitettiin, onko suurempi SDP vai keskusta. Keskustan voitto teki Jäätteenmäestä Suomen ensimmäisen naispuolisen pääministerin.. Kentän innostus on kaikkein tärkein tekijä, entiset puoluesihteerit korostavat. 42 10.3.2023 Haastamalla ja hengellä Historia Keskusta on pärjännyt eduskuntavaaleissa olemalla uskottava vaihtoehto
Ystävänpäivänä 14. Kovimmat nousut puolue teki vuosien 1919 ja 1991 eduskuntavaaleissa. ”Oli aika huomiota herättäviä julistekampanjoita (pääministeri) Holkerin silakoista ja (brittien oikeistopääministeri) Thatcherin kuvia liittyen poliittisiin virkanimityksiin.” Huomiota herätti puoluesihteeri itsekin. Näissä juhlissa Tikka lauloi Miten voin kyllin kiittää -laulua ja pääpuhujana oli puheenjohtaja Esko Aho. ”Olimme oppositiossa ja sinipuna hallitusvallassa. ”Pitää jollakin tavalla poiketa muista, olla vaihtoehto. Suomisen orkesteri myös esiintyi keskustan vaalijuhlissa joka maakunnassa. 1991 puolue tarjosi kokoomuksen ja SDP:n linjalle vaihtoehdon saaden 15 lisäpaikkaa (55 edustajaa). 10.3.2023 43 HENKI ja into, keskustan entiset puoluesihteerit Erja Tikka ja Eero Lankia tiivistävät. Sitten käytiin rohkea ja räväkkä kampanja, joka herätti paljon huomiota.” Teemana 1991 oli ”vaihtoehto on”, joka oli suora piikki sinipunalle. Totta kai uskottava vaihtoehto, eikä lähteä populismin tielle, kuten perussuomalaiset ja jotkut muutkin.” VUODEN 2003 voitosta tulee 16. Ahosta puhuttiin tuoreeltaan peräti Suomen (tai Kannuksen) Kennedynä Yhdysvaltojen suositun, karismaattisen entisen presidentin mukaan. Keskustan vaalihistoriaan mahtuu riemukasta voitollisuutta ja tappion karvautta. Välillä keskusta on yllättänyt, monesti tehnyt perusvarman suorituksen. Tikka uskoo, että puoluejohdon uudet kasvotkin kiinnostivat. Eduskunnan suurimmaksi puolueeksi maalaisliitto tai keskusta on päässyt vaaleissa vuosina 1929, 1948, 1962, 1991, 2003, 2007 ja 2015. ”Tehtiin paljon töitä, kuten varmasti tehdään nytkin”, vuosien 1990–1994 puoluesihteeri Tikka toteaa. Asetelma oli otollinen, kun sinipunan alueja talouspolitiikkaa päästiin haastamaan, mutta oleellista oli ahkera kenttätyö. Vaihtoehto esitettiin hyvinkin rohkeilla ilmaisuilla. Silloinen puoluesihteeri Eero Lankia korostaa Tikan tavoin kenttäväen Vuoden 1991 vaaleissa keskusta teki kampanjan, jollaista Suomessa ei ollut nähty. Hän oli levyttänyt sen kasetille Markku Suomisen studiolla. Vuoden 2003 vaaleja käytiin paljolti pääministerivaaleina, ja Anneli Jäätteenmäen kasvot tulivat kansalle tutuiksi.. Itsenäisyyden ajan ensimmäisissä vaaleissa puolueen sanoma sovinnosta repivän sisällissodan jälkeen toi 16 lisäpaikkaa (42 edustajaa). maaliskuuta kuluneeksi tasan 20 vuotta. Erja Tikka tunnettiin laulavana puoluesihteerinä. Tikka kertoo, että kampanjassa oli paljon sellaista, mitä Suomessa ei ollut koettu aiemmin. helmikuuta, eli noin kuukausi ennen vaaleja, hänen laulamansa Ystävän laulu soi keskustan tilaisuuksissa, joita puolue järjesti kaikissa kunnissa. Oppositiopolitiikalla kannatus oli noussut hyvin jo ennen vaaleja. VUODEN 1991 voiton avaimet olivat vaihtoehdon tarjoamisen lisäksi ahkerassa ja innokkaassa kenttätyössä, tuolloinen puoluesihteeri Tikka muistelee Suomenmaalle
Kovan kenttätyön avulla paikkoja saatiin pidettyä 44. Mitään suuria menolisäyksiä aiheuttavia lupauksia ei voitu tehdä.” SDP kieltäytyi hallitusvastuusta, joten keskustan piti ottaa kokoomus kumppanikseen. Sinipunan sisuunnuttamana kenttä teki kovan työn myös vuonna 1999. Muistan kyllä tunnelmat puoluejohdossa, työvaliokunnassa ja muualla. ”Kyllä se tulos tehtiin kentällä. Lankian puoluesihteerikaudelle 1997– 2006 osui myös puolueen historian ainoa ykkössija kunnallisvaaleissa vuonna 2000. Kampanjan räväkkyydestä huolimatta keskusta oli 1991 varovainen lupaustensa kanssa. Keskustaa jakoi pahasti myös EU-kansanäänestys 1994. Kuvassa kolmantena Ahon edeltäjä Paavo Väyrynen. Uudellamaallakin saatiin ainutkertaiset viisi edustajaa. Mitä enemmän haravassa on piikkejä, sen enemmän se kasaa heinää.. 1995 voidaan puhua aidosta torjuntavoitosta. Se on ainoa kerta, kun keskusta on saanut Helsingin vaalipiiristä kaksi kansanedustajaa. Keskusta sopi EU-päätöksen jälkeen ja lähti yhtenä miehenä ja naisena vaaleihin. ”Kentällä oli tarve puolustaa puheenjohtajaa ja ajaa häntä pääministeriksi. Nyt jäsenmäärä on romahtanut, niin kentän suhteellinen asema on heikentynyt.” ”Kysymys oli ja on edelleen paljolti kirkkaista tavoitteista, ymmärrettävästä ohjelmasta ja vahvasta hengennostatuksesta”, Lankia tiivistää. Siinä jos missä voiton avaimet tulivat kentältä. Vaalit olivat myös pääministerivaalit. ”Tiedettiin suurin piirtein, mitä tulossa on, vaikkei kaikkea sitä synkkyyttä, joka toteutui. Laman myötä valtiovarainministeripuolue kokoomus oli erittäin altis leikkaamaan. Eduskunnassa oltiin yhä kokoomusta suurempi, mutta silti vaalivoittaja Paavo Lipponen otti hallitukseen kokoomuksen. 44 10.3.2023 innostuksen ja ahkeruuden merkitystä. Menestys ei toteudu vain johdon julistuksilla. Jäätteenmäki ja Lipponen kohtasivat Helsingissä, mutta pääministerikisaa käytiin ympäri maan. ”Ehdokasasettelulla on kuntavaaleissa erityisen voimakas merkitys. Voitto tuli, mutta hallituskauden vaikeus hyydytti hymyt melko pian. Totta kai puoluejohto teki parhaansa, kuten nytkin, mutta silloin kenttätyöllä oli nykytilannettakin merkityksellisempi asema. Vanha sanonta sanoo, että mitä enemmän haravassa on piikkejä, sen enemmän se kasaa heinää.” VUOSIEN 1991 ja 2003 voittojen välissä olivat vuosien 1995 ja 1999 eduskuntavaalit. Tuore keskustajohtaja Anneli Jäätteenmäki tarjosi vaihtoehdon SDP:n Paavo Lipposelle, joka oli johtanut sinipunayhteistyötä kahdeksan vuotta. Erja Tikka ja Esko Aho rakensivat keskustan vaalivoittoa yhdessä muun puolueväen kanssa 1991. Siinä onnistuttiinkin.” Jäätteenmäki menestyi Helsingissä ja nosti mukanaan eduskuntaan toisenkin keskustalaisen. Tikka kertoo, että lamaa osattiin aavistella. Mausteensa toi myös päällä ollut Irak-kohu, kun Lipposen lupauksia Yhdysvaltojen suuntaan epäiltiin. Vastuun kokonaisuudesta kantoi tietenkin pääministeri Aho. Jalkautuminen oli erittäin vahvaa, kuten kentän hengen nostatuskin. Tämä yhdessä peräti vihatun lama-ajan hallituspolitiikan kanssa olisi voinut tarkoittaa keskustan romahdusta 1995, mutta näin ei käynyt
”Henki on kaiken a ja o. Tulin sieltä luottavaisena ja hyvillä mielin. Juha Sipilän johdolla keskusta otti 14 uutta edustajanpaikkaa ja pääministerin paikan. ”Keskustan kentän henki on aina ollut, että meidän muista poikkeavia tavoitteita pyritään hallitukseen ajamaan. Oppositiosta mentiin vaaleihin ja muutosta haluttiin. Lankia toteaa, että oli totta kai pettymys, että voitosta huolimatta keskusta ei päässyt hallitukseen vielä tuolloin. 2007 oli jatkoa vuoden 2003 menestykselle. Keskustan kenttä ja kannattajat haluavat lähtökohtaisesti, että keskusta vaikuttaa, ja sehän tapahtuu hallituksesta käsin. Tunnelma oli erittäin hyvä ja taistelutahtoinen. ”Lipposen hallituksen politiikkaan haluttiin ottaa kantaa, ja siinä onnistuttiin. 10.3.2023 45 Nousu, joka toi pääministerin paikan neljä vuotta myöhemmin, alkoi jo tuolloin. Keskusta otti peräti 14 lisäpaikkaa ja hyppäsi neljänneksi suurimmasta eduskunnan suurimmaksi. Varapuheenjohtajat Anu Vehviläinen ja Annika Saarikko iloitsivat vaalivoiton johdosta puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa huhtikuussa 2015. Ei muuta kuin rumba päälle vaan, kyllä gallupit nujerretaan tälläkin kertaa, siitä olen aivan varma”, Lankia kannustaa. Vahva viestintä puolueen ja kenttäväen välillä on tärkeä elementti. ”Olin pitkästä aikaa keskustan vaaliristeilyllä. päivän eduskuntavaaleissa. SEKÄ Tikka että Lankia uskovat keskustan mahdollisuuksiin voittaa gallupit huhtikuun 2. Matti Vanhasen hallitusta kiitettiin, ja vakaan politiikan jatkoa arvostettiin. 2015 oltiin taas vaihtoehto sinipunalle, jonka sekava kausi herätti tarpeen saada maalle vakaa johto keskeltä. Hallituksen politiikka oli aika lailla keskustan linjauksia vastaan”, Lankia muistaa. Keskusta menetti neljä paikkaa, mutta säilyi eduskunnan suurimpana. Vaaleja ei ole käyty, uskon vahvasti, että keskusta pystyy parempaan kuin mitä gallupit näyttävät”, Tikka täräyttää. Hallituksen toteuttama talouden vakauttaminen ei kuitenkaan saanut kiitosta vuoden 2019 romahdusvaaleissa. Mitä enemmän haravassa on piikkejä, sen enemmän se kasaa heinää.. Alueelliset asiat ovat meille eri lailla tärkeitä kuin muille. Se on syy, että vaaleissa aktivoidutaan ja äänestetään.” KESKUSTAN nousu vuonna 1991 oli pitkän työn tulos. 1962 eduskunnan ykköseksi oli päästy haastamalla koko vasemmisto ja olemalla maan ulkopolitiikan takuumies. 1980-luvulla Paavo Väyrysen puheenjohtajaja Seppo Kääriäisen puoluesihteerikaudella tahtopolitiikalla haastettiin demarihegemonia, joka lopulta murrettiin vuoden 1991 vaaleissa
Kokoomus on aina menettänyt kansanedustajan paikkoja, kun vaalivuoden numero on päättynyt kolmoseen. Leipuri pisti toki uudet rinkilät tulille, joten kuivin suin eivät jääneet Heinäluomankaan kuulijat. Puolueen pitää seistä päällään ja jonglöörata veitsen terällä seisovilla kristallilaseilla, jotta sillä on mahdollisuus olla vaalien suurin. Hänestä Tampereen yliopistoon olisi hyvä saada varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen erityisopetuskoulutusta. Kaikki tämä ennakoi gallupeja pitkään johtaneen kokoomuksen mahalaskua ykkösestä yökköseksi. Seuraavana tiistaina opetusja kulttuuriministeriö ilmoitti tuoreista koulutuslinjauksistaan. Ainakin munkkimittarin valossa uskaltaa povata parempia prosentteja. Ja niin demareiden munkit päätyivät kepulaisten suihin. Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) sekä keskustan kansanedustajaehdokkaat Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen ja Antti Ollikainen vetivät helmikuun viimeisenä lauantaina Oulun torinrannassa sijaitsevan aittakahvilan niin tupaten täyteen väkeä, että kahvin särpimeksi varatut sokerimunkit loppuivat kättelyssä. helmikuuta Suomenmaa julkaisi verkkosivuillaan artikkelin Pirkanmaan vaalipiirin tilanteesta eduskuntavaalien alla. SDP taas on saanut lisäpaikkoja jokaisena noista vuosista. Tarina ei kerro, riittivätkö uppopaistetut herkut Kauppahallissa vai jouduttiinko taas lainailemaan. APOLLON TIETÄJÄ katseli hieman Suomen eduskuntavaalihistoriaa ja huomasi muutaman toistuvan kaavan. Edeltäjäksi laskettava Suomalainen puolue koki niin ikään tappion vuoden 1913 vaaleissa. Jännä nähdä, mihin pylpyrät huhtikuussa asettuvat. Kokoomusta on kohdannut tappio siis vuosien 1933, 1983 ja 2003 vaaleissa. Apollon tietäjän tiskin alta saamien tietojen mukaan kahvilayrittäjä keksi kantaa tuohon tilaisuuteen varatut munkkirinkilät tarjolle keskustaväelle. LAUANTAINA 25. 46 10.3.2023 KAMPANJOINTI kuumenee ja puolueiden nokkamiehet ja -naiset kiertävät maata kiihtyvällä vauhdilla. Munkkimittari valaa vaaliuskoa TEKSTI: MERI ALARANTASAUKKO, LAURI HEIKKILÄ Apollon tietäjät. Apollon tietäjä on varma, että Suomenmaassa kannattaa esittää toiveita ja visioita jatkossakin. Gallup-graafeja tapaus pistää joka tapauksessa katsomaan uudesta näkökulmasta: kannatusluvut vaikuttavat lässähtäneen pysyvästi kuin likilaskuinen munkki, mutta keskustan sanoma vaikuttaa edelleen kiinnostavan kuulijoita. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd.) oli määrä villitä kansaa hieman myöhemmin viereisessä Kauppahallissa. Näihin kuului erityisopettajien koulutuksen aloittaminen Tampereella. Luvut eivät valehtele. Alueelle jää aina osaajia, jos koulutusta saisi liikkeelle, Ala-Hemmilä arvioi. SDP taas voi olla toiveikas, mutta toisaalta 2003 puolue tavallaan hävisi, sillä se menetti ykkösasemansa, vaikka sai muutaman lisäpaikan. Jutussa keskustan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä esitti toiveen uudesta koulutusohjelmasta keskuskaupunki Tampereelle. Kun vaalikarma iskee, ei ole paljon tehtävissä. Vaan eipä hätää. Keskustakin lukuun ottamatta vuoden 1933 vaaleja
LUOKATTOMAT koulut ovat myös tuoneet omat haasteensa. En tarkoita mitään apuluokkien tai tarkkailuluokkien perustamista vaan yksinkertaisesti sitä, että tehdään opetuksesta taas mahdollista. Resursseja ei ole tarpeeksi ja tarvittavat apukädet puuttuvat luokista. Kouluissa pitää ottaa uusi käytäntö, että oppilas jätetään luokalle, jos hän ei täytä opetussuunnitelman tavoitteita. Tällä hetkellä se kuormittaa opettajia todella paljon. Samalla kaikkien oppilaiden oppiminen kärsii. 47 MEILLÄ on edelleen maailman paras koulujärjestelmä ja maailman parhaat opettajat, mutta koulujen arki ei suju toivotulla tavalla. Nyt innokkaasti vaalikentille ja vaalityöhön keskustalaisten ehdokkaiden puolesta, jotta lastemme ja nuortemme tulevaisuus saadaan turvattua! Petri Honkonen tiedeja kulttuuriministeri keskustan varapuheenjohtaja Keskusta pelastamaan peruskoulua Puheenvuoro. Peruskouluista pitää lopettaa myös ”armovitoskäytäntö”. Nykyaikaiset sisällöt ja menetelmät käytössä, mutta koulutyön järjestämisessä on otettava vanhoista hyvistä käytännöistä uudelleen mallia. Tämä näkyy heikentyneinä oppimistuloksina. Ilman koulutusta tämä maa ei pärjää. Nyt olisi tärkeää myöntää virheet ja ottaa pari askelta taaksepäin. Maailma on muuttunut, joten koulujen ja opetuksen pitää muovautua sen mukaisesti. Välillä oppilaan etu vaatii sitä, että hän käy luokan uudestaan. Niillä luodaan turvallisuutta ja sujuvuutta arkeen. Erityisryhmien palauttaminen maksaa, mutta pitkässä juoksussa se on investointi, joka tulee maksamaan itsensä takaisin. En tarkoita, että kouluissa pitäisi palata 60-luvulle. Tabletit ja muut sähköiset laitteet ovat liian usein opetuksessa enemmän itse tarkoitus kuin varsinainen opetuksen sisältö. ERITYISLUOKKIEN ja pienryhmien vähentäminen inkluusion nimissä on ollut iso virhe. Kuten monessa muussakin asiassa, myös opetuksessa digi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Lapsi tarvitsee selkeyttä ja rutiineja sekä tiettyjä rajoja. Lapsi voi olla osan tunneista normaaliryhmissä ja osassa aineista pienryhmässä, jossa annetaan tarvittavaa tukea. Kun Suomessa siirryttiin inkluusioon ja erityisluokista luovuttiin, ei varmaankaan ajateltu sen tuovan uusia haasteita tilalle. ON OPPILAIDEN ja koko yhteiskunnan etu, että suomalainen peruskoulu palaa sen alkuperäisiin perusperiaatteisiin. Olennaista on, että opettajat saisivat keskittyä siihen perustehtävään, johon heillä on erittäin hyvä osaaminen. Siitä, että oppilas päästetään ”armosta” luokalle, seuraa ongelmia lukiossa ja ammatillisessa koulussa. Perusopetuksen huolestuttava tilanne ja tulevaisuus on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen huoli. Suomalainen peruskoulu onkin remontin tarpeessa. Avoimet oppimisympäristöt toimivat joidenkin kohdalla, mutta useampien kohdalla ne luovat kaaosta ja häiriötä. Inkluusiossa on kaunis ajatus taustalla, mutta käytännössä sitä ei saada toteutettua kunnolla juuri missään. Oppilaat eivät saa riittävästi tukea, luokkahuoneista puuttuu työrauha ja opettajia kuormitetaan tyhjänpäiväisillä paperitöillä. Perusasioihin voidaan palata nykyaikaisella, nykypedagogiikkaa noudattavalla tavalla. 2000-luvun alkuun verrattuna luokalle jättäminen on vähentynyt noin puoleen
Nyt 74-vuotiaana hän on saanut valmiiksi kuusiosaisen kirjasarjansa Miehen tie. Lempille politiikasta puhuminen oli luontaista. Kirjan loppuun Pura on varannut jälleen tavallista enemmän puhtaita, valkoisia sivuja. Kirjan toinen kirjoittaja on Kaisa Niiranen. Nämä kertomukset monipuolistavat kirjan sisältöä. Kunnallisvaalien ollessa kerran lähellä oli Martti tarjoutunut viemään mamman autolla äänestämään. Sota-ajan sankarivainajien siunaustilaisuudet olivat koskettavia, mutta arkiset askaret oli hoidettava surunkin aikana. Juho Nestori Huikko oli Martin syntyessä 69-vuotias ja Väinö Antero Pura 56-vuotias. Mustialan agrologi, Hankkijan mies, maanviljelijä, kansanedustaja, maaja metsätalousministeri sekä kunnanjohtaja Pura on ehtinyt elämänsä aikana olla monessa mukana. Isovanhemmat arvostivat omia juuriaan, vaikka vanhaan suomalaiseen tapaan hellyydenosoitukset eivät kuuluneet kuvaan. Uplifting Oy. INNOSTUKSEN yhteisten asioiden hoitoon Pura sai isoäidiltään Lempiltä. ”Molemmat isoisäni uskoivat Jumalaan. Sieltä saapui laivanrakentajia Paimionjoen suulle jo 1100-luvulla. Kirja on ennen muuta kunnianosoitus isovanhemmille. Oltiin lapsirakkaita ja Jumalaa pelkääväisiä, käytiin kirkossa ja hartaustilaisuuksissa. ”Se siitä ohjeesta ja huomaamattomasta vaikuttamisesta.” SEPPO SARLUND Martti Pura, Kaisa Niiranen: Miehen tien raivaajat. Heidän harrastuksistaan tiedän vähän, elämä oli arkista. Ensimmäisiä tietoja suvusta löytyy Jalmari Finnen 1500-luvulta tekemästä sukututkimuksesta. Puran suku on kulkenut Hämeen Härkätietä Tammelan Portaan kylään 1300luvulla. Kun oli tultu äänestyspaikan pihaan, oli Lempi neuvonut häntä: ”Muista sitten, että siinä seitsemän numerossa on väliviiva.” Hän ei kiinnittänyt Lempin neuvoon sen enempää huomiota, mutta tultuaan äänestyskoppiin hän oli purskahtaa nauruun. Pitkäaikaisen keskustavaikuttajan Martti Puran kirjasarjan viimeinen osa on kunnianosoitus isovanhemmille. Näin Suomi rakennettiin sinua ja minua varten – Muista isovanhempiemme tekemä työ. Puran serkukset esittävät kirjan lopussa omia käsityksiään suvusta ja sen elämänmenosta. Niihin jokainen voi esittää omia käsityksiään Puran suvusta tai peilata omaa elämäntaivaltaan ja sukuaan. ”Vaikuttavin kuva on se, kun Lempimummu laskee kukkia papan haudalle yksin.” PELLONRAIVAAJAN työpäivät olivat pitkiä. Sen viimeinen osa on nimeltään Miehen tien raivaajat. ”He eivät kovinkaan usein olleet liikkeellä kodin ulkopuolella, vaan viihtyivät kotioloissa ja olivat enimmäkseen työvaatteet päällään. Reilut sata vuotta sitten peltoa oli yhdeksän hehtaaria ja metsää viitisenkymmentä hehtaaria. Muut olivatkin lähellä”, Pura kirjoittaa. Paimion vaakunassa on edelleen pura, laivojen rakentamisessa käytetty tärkeä työkalu. Opin heiltä, miten kädet ristitään, kun kylvöja puintityöt saadaan päätökseen.” Kirjassa on runsaasti suvun valokuvia. PURA KIRJOITTAA , että hänen isoisänsä olivat todellisia uutisraivaajia. 48 10.3.2023 YKSI viime vuosikymmenien näkyvimmistä keskustavaikuttajista on ollut tammelalainen Martti Pura. Näin Suomi rakennettiin sinua ja minua varten – Muista isovanhempiemme tekemä työ (Uplifting Oy). Lapsia oli paljon. Heikki-isän vaalinumero oli 77. Näin Suomi rakennettiin uusille sukupolville Kirjat Kir ja n ku vit us ta Sh utt ers to ck. Pura kertoo, että hänen sukunsa juuret juontavat todennäköisesti Saarenmaalle. Sen kantavana teemana on kestävän kehityksen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Juho kävi omien kertomustensa mukaan lastensa luona Turussa, Loimaalla ja Kauhajoella. Hän esitti omiakin näkemyksiään mutta ei ollut lainkaan yksisilmäinen
Ukrainan sodan lopettamisesta ja turvallisuudesta pitäisi vastaajien mielestä puhua enemmän. ”Menojen leikkaamisesta puhuminen vaalien alla ei ole suosittua, eivätkä kaikki puhu, mutta rehellinen pitää jokaisen puolueen ja ehdokkaan olla”, hän sanoo. Kemiläistä Markku Pudasta huolettaa etenkin korkojen nousu. ”Jos leikataan, niin mistä leikataan. ”Kansallinen turvallisuus. Mikkeliläisen Martti Korhosen mukaan työttömyystilastoissa olevia työikäisiä pitäisi saada takaisin työelämään. Selkeitä, tavalliselle tallaajalle ymmärrettäviä ratkaisuja, ei poliittista jargonia”, Seppälä pohtii. ”Nyt on velkarahalla rahoitettu julkisen ja yksityisen puolen hankkeita tavoilla, joista ei tulevaisuudessa kyetä vastaamaan. Puolustuksen turvaamisen merkitys Naton jäsenenä”, porilainen Liisa Rampa listaa. Hänen mielestään valtio ei kykene ylläpitämään nykyistä kulutasoa, kun siihen päälle tulevat miljardien korkomenot sekä kasvavat soteja palkkamenot. 10.3.2023 49 HUOLI Suomen taloustilanteesta ja velkaantumisesta nousee selkeimmin esiin Suomenmaan Kenttäraadin kyselyssä, jossa pyydettiin kertomaan kevään eduskuntavaalien tärkeimpiä teemoja. Ilmoittautumiset: uutiset@suomenmaa.fi, viestin otsikoksi "Jäseneksi Kenttäraatiin". Mikään ei ole tärkeämpää kuin se”, raisiolainen Tuure Vepsä puolestaan sanoo. ”Lapsiperheitä on tuettava, jotta nuoret saadaan lastenvaunujen kanssa ulkoileviksi pariskunniksi”, hän tiivistää. Lappilaisen Kauko Norbergin mielestä vaalien tärkein kysymys on varmistaa vaalituloksella, ettei Suomeen synny oikeistohallitusta. Kenttäraatilaiset nostavat esiin myös ruoan ja energian hintaan liittyviä kysymyksiä. MYÖS tulevat hallituskuviot mietityttävät kenttäraatilaisia. Keskustan pitäisi hänen mielestään unohtaa oppositiosta puhuminen ja pyrkiä vaalien jälkeen hallitukseen. Tulemme näkemään murheellisia kohtaloita”, Martiskainen summaa. Saarijärvinen Lauri Koskinen puolestaan keskittyisi sinipunan estämiseen. ”Kokonaisturvallisuus, johon sisältyy huoltovarmuudesta, ruokaturvasta ja maatalouden kannattavuudesta huolehtimista. HUOLI maailman tilanteesta nousee myös näkyvästi esiin kenttäraatilaisten vastauksissa. Rehellinen pitää jokaisen puolueen ja ehdokkaan olla.. Selkeää puhetta taloudesta TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Haluatko mukaan Kenttäraatiin. Turvallisuuden tulisi heidän mielestään olla enemmän esillä. Hän panostaisi muun muassa oppisopimuskoulutukseen. Vastaajista 40 prosenttia nostaa esiin talouteen, velkaantumiseen ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon liittyviä huolia. Ja mistä saadaan lisätuloja alijäämän kattamiseksi. ”Oli vaalitulos mikä hyvänsä”, hän alleviivaa. Kysymme raatilaisten näkemyksiä ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin muutaman kerran vuodessa. KUUSANKOSKELAISEN Alpo Seppälän mielestä keskustan pitää kyetä vaalikeskusteluissa tarjoamaan uskottava vaihtoehto nykymenolle. Reisjärvinen Timo Kemppainen kohentaisi ennen kaikkea energiaomavaraisuutta. ”Tarvitsemme monipuolista energiatuotantoa: monipolttovoimaloita, jotka tuottavat sekä sähköä että lämpöä nopeasti”, hän linjaa monia eri keinoja sisältävässä vastauksessaan. Tamperelaisen Pentti Martiskaisen mukaan liiallinen velaksi eläminen on vaarallista paitsi yhteiskunnalle, myös yksilöille. Korhosta huolettaa myös vinoutunut ikärakenne. Vimpeliläisen Tuomo Vihriälän mukaan tärkein tavoite on yksinkertaisesti keskustan onnistuminen. ”Sillä Suomi tarvitsee keskustaa, kuten Ruben Stiller muutama viikko sitten lausui.” Eduskuntavaaleissa tärkeintä on puhua velkaantumisen katkaisemisesta, Suomenmaan kenttäraatilaiset sanovat
Nakurannan sauna lämpenee tiistaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. Kakkosena oli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) 14 prosentin kannatuksella ja kolmantena ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola 11 prosentin kannatuksella. Silloin hengitys ei salpaannu. Vaalipäivä on 28.1.2024. Kun aikoinaan aloitin talviuinnin, olin vedessä vain muutaman sekunnin. Nykyään uin ihan kunnolla. Olimme mieheni kanssa päiväkävelyllä ja näimme avantouimareita. Uskon senkin johtuvan avannosta. Nukahdan myös paljon helpommin silloin, kun käyn avannossa. Käyn uimassa säännöllisesti myös sulan maan ja sulien vesien aikana. Harrastusta aloitellessa kannattaa avantoon mennessä hengitellä rauhallisesti. Se vaikuttaa vireystilaan. 50 10.3.2023 Ku o p io n ke sk ust a Avannossa stressi katoaa SAMULI VÄNTTILÄ “ALOITIN talviuinnin noin 20 vuotta sitten. Avannosta on tullut todella tärkeä osa elämääni. KESKUSTAN puoluehallitus valitsi vuoden 2024 puoluekokouksen paikaksi Jyväskylän Paviljongin. En osaa enää ajatellakaan, etten kävisi uimassa läpi vuoden.” Mirja Wihuri toimii varavaltuutettuna Kuopion kaupunginvaltuustossa. Kävin ennen avannossa ilman saunaa, mutta nykyään käyn mielelläni kyläsaunan kautta, koska siihen liittyy niin mukava sosiaalinen ulottuvuus. Asun järven rannalla. Noina kolmena päivänä käyminen on minulle riittävän säännöllinen rytmi. syyskuuta. Ensimmäisellä kerralla menin veteen hyvin varovaisesti. Mirja Wihuri käy kolme kertaa viikossa avannossa. Ylen viimeisimmän, tammikuussa Taloustutkimuksella teetetyn presidentinvaaligallupin ykkösnimi oli ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) 25 prosentin kannatuksella. Pikkuhiljaa se alkoi tuntua helpommalta. Edellinen puoluekokous pidettiin Lappeenrannassa kesäkuussa 2022. Totesimme, että tuota pitää kokeilla. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Mirja Wihuri M irja W ih uri KATARIINA LANKINEN KESKUSTA päättää presidenttiehdokkaastaan ylimääräisessä puoluekokouksessa, joka järjestetään Turun messukeskuksessa 23. Keskusta päättää presidenttiehdokkaastaan syyskuussa Ja ri La uk ka ne n Lappeenrannan puoluekokous 2022.. Presidentinvaalien ehdokashakemukset on jätettävä 12.12.2023. Nimestään huolimatta paikka ei viittaa nudismiin. Siinä on myös hyvä avantopaikka. Avannosta saa myös paljon endorfiinia ja dopamiinia. OLEN siinä hyvässä uskossa, että talviuinti vaikuttaa monella tavalla terveyteen. Meillä oli useiden vuosien ajan oma avanto kotirannassa. Siitä tulee tosi hyvä olo, mahdollinen stressi katoaa ja mieli on virkeämpi. Innostuin lajista ja menin avantoon uudestaan ja uudestaan. Nykyään käyn avannossa ainakin kolme kertaa viikossa Haatalan kyläyhdistyksen rakentamassa Nakurannan kyläsaunassa. Menen joskus ensimmäisenä avantoon, sitten vasta saunaan. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous järjestetään kahden vuoden välein. Minulla ja miehelläni on mennyt monta vuotta, ettei meillä ole juuri ollut flunssaa. Käyn avannossa myös löylyjen välissä ja avantoon menen aina myös saunareissun päätteeksi. Uni tuntuu syvemmältä ja nukun pidempään. Keskustalaisista puolustusministeri Antti Kaikkonen ja eduskunnan puhemies Matti Vanhanen saivat kahden prosentin kannatuksen. Jyväskylän puoluekokous pidetään kesäkuussa 2024. Koen, että siedän nykyisin kylmää paljon paremmin
Vaihda sitten vihreään lankaan. HUOM. Lopeta kavennukset, kun kaikilla puikoilla on 16(17)18 s. Langaksi sopivat myös muut ohuet sukkalangat, kuten Hjertegarn Sock 4, Novita Venla, Filcolana Arwetta Classic tai Opal 4-ply. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 8(10)10 s nurin ja neulo 2 seuraavaa silmukkaa nurin yhteen, käännä työ. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. Käännä työ, nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo muut silmukat nurin. Neulo nostalgiset neliapilasukat NELIAPILA on ollut keskustan tunnus jo 1930-luvun alkupuolelta asti. Vaihda valkoiseen lankaan ja neulo sileää kaikki oikein -neuletta 11(11)11 kerrosta. Neulo I puikon lopussa 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja IV puikon alussa 2 ensimmäistä silmukkaa ylivetäen oikein yhteen. Kun sivusilmukat loppuvat, jaa kantalapun silmukat 2 puikolle. Neulo I puikolta 1 s oikein, 2 s oikein yhteen. Jatka molemmista reunoista kaventaen niin, että keskisilmukat pysyvät samana eli 10(12)12 s. Aloita sitten kärkikavennukset neulomalla I ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein ja neulo II sekä IV puikon alussa 1 s oikein ja tee ylivetokavennus. Aloita vahvennettu kantapää neulomalla I puikon silmukat IV puikolle = 32(34)36 s. Neulo kunnes IV puikolla on jäljellä 3 silmukkaa. Neulo II ja III puikon silmukat oikein. 10.3.2023 51 Käsityöt Koko: 38 (42) 46. Kerroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Suomenmaa suunnitteli nostalgiaan taipuvaisten iloksi villasukat Maalaisliiton ikiaikaisella logolla. kerros yhteensä 6 kertaa = 64(68)72 s. Tiheys: 30 s ja 42 krs = 10 cm sileää neuletta. Lanka: Austermann Step Classic kirkas vihreä (1024) ja valkoinen (1001). Mallisukat on neulottu Austermann Step Classic -langasta. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo kunnes on jäljellä 12(12)13 s, tee ylivetokavennus. Neulo sitten vihreällä langalla sileää neuletta 5(5)5 kerrosta. Neulo *1 s oikein, nosta 1 neulomatta*. Toista kavennukset joka toinen kerros kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 6(7)7 s. Päättele langanpäät. Logon voi tehdä joko silmukoita jäljittelemällä, perinteisenä kirjoneuleena tai niin sanotulla tikapuutekniikalla. Arvontaan voi osallistua 20.3. asti Facebookissa, Instagramissa, sähköpostilla (kilpailu@ suomenmaa.fi) tai postikortilla (PL 52, 90101 Oulu). Neulo poimitut silmukat kiertäen oikein I puikolle. Toista näitä kahta kerrosta, kunnes kantalapun korkeus on 32(34)36 krs. Jatka sileää neuletta kunnes pohjan pituus on n. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes vasemmalla on jäljellä 12(12)13 s. Toista tätä vielä toinen kerros. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli). Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo sitten 20(22)23 s ja aloita logo ruutupiirroksen oikeasta alareunasta. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 16(17)18 s + 1 s puikkojen välistä ja neulo poimitut silmukat kiertäen oikein IV puikolle. Kun työssä on jäljellä 8 silmukkaa, katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita sitten kantapään kavennukset. Neulo yksi välikerros ja toista kavennukset. Neulo vihreällä vielä 1 krs oikein ja lisää jokaiselle puikolle 1 s = 76(80)84 s. Tarkista neuletiheys varsinkin, jos käytät eri lankaa. Poimi sitten vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 16(17)18 s + 1 s puikkojen välistä. Puikot: Sukkapuikot 2,5 mm tai käsialan mukaan. Kavenna varresta 2 silmukkaa kuvion kerroksella 25. Kuvion jälkeen neulo valkoisella langalla sileää neuletta 15(15)15 kerrosta. Tee ylivetokavennus ja käännä työ. Tunnus oli käytössä vuoteen 1965 asti, jolloin Maalaisliiton nimeksi vaihdettiin Keskustapuolue. 100 grammaa vihreää ja 50 grammaa valkoista. Toista tällaiset kavennukset joka 5. Tasaa kaikille puikoille 16(17)18 silmukkaa. Käännä työ, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein*, toista *-* puikon loppuun. Jos teet kuvion tavallisena kirjoneuleena, muista sitoa pitkät langanjuoksut n. Neulo suljettuna neuleena *1 oikein takareunasta, 1 nurin* -joustinneuletta 18(20)20 kerrosta. 5 silmukan välein. Jätä loput silmukat odottamaan. Langan menekki on koosta riippuen n. Jatka kaikilla 76(82)86 silmukalla sileää neuletta ja tee kiilakavennukset. Ohjevideo tikapuutekniikkaan löytyy esimerkiksi Novitan nettisivuilta. Luo vihreällä langalla 72(76)80 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle. 19(21)23 cm tai kunnes pikkuvarvas peittyy. Varhaisimman neliapilatunnuksen keskellä oli Maalaisliitosta kertova M-kirjain ja apilanlehdissä selvästi erottuvat ruodot. Muista mainita kengännumerosi! O hj e:. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Suomenmaa arpoo lukijoiden kesken yhden parin Maalaisliitto-sukkia
Jari Halttunen eduskuntavaaliehdokas, Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.) ILMASTONMUUTOKSEN torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen takia metsien talouskäytön ajattelua on muutettava. Elämme demokratiassa, jossa hyvä päätöksenteko edellyttää vuorovaikutusta ja vaihtoehtojen etsimistä myös niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä. Metsien suojelua on lisättävä tuntuvasti, ja suojelusta on maksettava metsänomistajille niin hyvin, että suojelualueista jopa kilpaillaan. Se on koko ihmiskunnan etu globaalisti. Tekeviä käsiä on koulutettava ja palkattava lisää. On löydettävä kuitenkin tasapaino tämän käytön ja hiilivarastokäytön välillä. Metsät toimivat nykyään paljon myös ihmisten virkistyspaikkoina ja hiilinieluina. Nyt kun tiedetään metsien merkitys hiilidioksidivarastoina ja ilmastonmuutoksen jarruttajina, koko metsien talousajattelua on muutettava. Keskustan paikka on rakentavasti keskellä. SUOMALAISET tarvitsevat nyt kipeästi turvaa, joka syntyy vain toimivan päätöksenteon tuloksena. Onnistuakseen neuvottelijalla on oltava luotettavaa tietoa, rakentava lähestymistapa ja kuuntelemisen taito. Maataloustuottajien jaksamisesta ja ruokatuotantoketjun reilusta tulonjaosta on pidettävä huolta. Yksi Suomen suurimmista poliittisista haasteista on vasemmistoja oikeistoideologioiden lisääntyvä polarisoituminen, johon liittyy strateginen populistisen retoriikan käyttö. Puolueiden väliset ristiriidat eivät toki ole uutta, eivätkä yksinomaan huono asia. Kritiikkiä on syytä kuulla. Se ei ole aina helppoa. Ne pakottavat ajattelemaan ja siten kehittävät demokratiaa. Tarvitaan myös jämäkkyyttä ja rohkeutta viedä määrätietoisesti eteenpäin asioita, joita on luvannut edustaa. Ne vaikeutuvat entisestään, ja arjen kuormat kasvavat. Taakse jäävällä hallituskaudella keskusta on taipunut kritiikin mukaan liikaa vasemmalle, sitä edellisellä oikealle. Suomen on vahvistettava varautumistaan: turvallisuustoimijoiden resursseista on huolehdittava, jokaiselle suomalaiselle on riitettävä kotimaassa tuotettua ruokaa ja kotimaista energiantuotantoa on lisättävä. Se ei voi rakentua sanellun ideologian varaan, vaan edellyttää vastavuoroista keskustelua. Teollisuus ja rakentaminen tarvitsevat silti jatkossakin puuta, ja sitä on niille toimitettava. Yhtä lailla nuorten mielenterveystyöhön on panostettava, työssäjaksamista on tuettava ja suomalaisten terveysturvallisuus on varmistettava kaikissa oloissa. Kun talouskeskusteluissa ei enää puhuta metsänomistajista vaan hiilivarastojen omistajista, ollaan pitkällä tavoitteessa. Poliisin ja muiden turvaajiemme määrää on lisättävä. Näen, että keskustalla on mahdollisuus nousta tässä pelinrakentajaksi, kuten sen arvokas rooli historiassa on usein ollutkin. Se on harvoin toista kunnioittavaa tai kehittävää. MIELIPITEET 52 10.3.2023 Pystyvätkö päättäjät turvaamaan huomisen. Jos aika ja poliittiset voimat kulutetaan keskinäiseen kalisteluun, kutistuu neljän vuoden päätöksentekokausi entisestään ja vakavat ongelmat jäävät ratkaisematta. Pysähdy ja pohdi, mitä äänelläsi haluat edistää. Yhtä aikaa Suomessa on todellisia, nopeaa puuttumista vaativia ongelmia. Arkiturvaa on parannettava: kaduilla on oltava turvallista, kouluissa on puututtava tiukemmin kiusaamiseen, lapsille ja opettajille on turvattava työrauha. Minusta me tarvitsemme maamme yhteisten asioiden hoidossa rakentavampaa ja toista kuuntelevaa otetta, mutta se ei kuitenkaan tarkoita omista arvoista tinkimistä. Vanhempi ikäpolvi rakensi meille tämän yhteiskunnan – on häpeä, että kaikille ei mahdollisteta arvokasta vanhuutta. ”Suomi elää metsästä” lienee lähes kaikille tuttu sanonta. Tämä mahdollistuu kuitenkin vain, kun erilaisia näkökulmia käsitellään rakentavassa hengessä. Aku Eronen ”Somevaari” eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla (kesk.) Talousmetsäajatteluun saatava muutos. Eduskuntavaaleissa valta on äänestävillä suomalaisilla, sinulla ja meillä jokaisella. NÄIDEN keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi politiikassa on tehtävä yhteistyötä ideologisen jyräämisen sijaan. HYVÄ päätöksenteko perustuu monipuoliseen tietoon ja ymmärrykseen. Tämän lauseen sisältöön on kuitenkin saatava uutta merkitystä. Kun metsänomistajat haluavat taloudellisistakin syistä suojella metsiään, hakkuut vähenevät
Tällä hallituskaudella perusväylänpidon rahoitukseen on tehty pysyvä tasokorotus ja yksityisteiden määrärahoihin on suunnattu yli 50 miljoonaa euroa. Ei olisi, kokoomus itsekin kannatti näitä kaikkia. Keskustalainen maaja metsätalousministeri ei ole näitä ongelmia aiheuttanut eivätkä ongelmat ole syntyneet vain tämän vaalikauden aikana. Kyläkauppatuki kokoomuksen vastustuksesta ja poistoesityksestä huolimatta juuri vakinaistettiin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keskusta ainoana puolueena ei kannata miljardeja maksavia uusia ratahankkeita. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Politiikoilta odotetaan asiantuntijavastauksia kysymyksiin, joista varsinaiset asiantuntijat eivät itsekään pääse yhteisymmärrykseen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 10.3.2023 53 KOKOOMUKSEN näkökulma valtiontalouden hoidosta oikoo mutkia suoriksi. Hakkuupuheet roihahtavat helposti liekkeihin, ja samanaikaisesti ollaan hiilenä hiilinieluista. Keskusta ei kaada tiloja eikä näivetä maaseutua, päinvastoin. Metsäratatuhlaus olisi suoraan pois tiestön ja väylien kunnossapidosta ja näivettäisi samalla alueet Helsingin ja Tampereen väliltä. Keskustan johdolla on lisäksi alennettu maatalouden sähköveroa, mikä koskee yli 30 000 maatalousyrittäjää. Laajakaistayhteyksien rakentamiseksi maaseudulle on panostettu tällä hallituskaudella 50 miljoonaa euroa. JO VUOSIA on toistettu keskusteluista ja vaaleista toiseen harvennushakkuiden ja taimikonhoidon tärkeyttä ja oikea-aikaisuutta. KESKUSTA kantaa huolta koko Suomesta, toisin kuin keskittämisinnostaan tunnettu kokoomus. Keskustelua metsien käytöstä tuntuu ohjaavan ehdottomuus. Muut puolueet ovat valmiita tuhlaamaan suurnopeusraiteisiin 7–12 miljardia euroa. Se on ehdottomasti paras tapa hoitaa metsää ja huolehtia hiilinieluista. Hiilinielukysymykset tarvitsevat ratkaisuja, eivät ehdottomuuksia. Jos metsää perii, siitä joutuu maksamaan perintöveroa, joka ohjaa usein tuoreet metsänomistajat hakkaamaan metsää, jotta he voivat maksaa perintöverot pois. Suurin hyötyjä siinä olisi ehdottomasti metsä. Kukaan ei vaalikauden alussa eikä sen kuluessa tiennyt kaikista taloudellisista haasteista, joita vaalikaudella on tullut eteen. Siinä on muun muassa luonnonhaittakorvaukseen korotus ja energiaverojen palautus vuodelta 2021. EU:ssa suunnitellun uuden EU-rahoituskauden 20 prosentin leikkaukset saimme käännettyä suomalaisen maatalouden ja maaseudun tuen kuuden prosentin nousuksi uudelle seitsemän vuoden ohjelmakaudelle. Päätehakkuu tehdään täysi-ikäiseen tai erilaisten luonnontuhojen runtelemiin metsiin. Hakkuupäivän määrittäisivät metsänhoidolliset syyt, ei verottajan asettama maksupäivä verolle. Nyt eduskunnassa on käsittelyssä keskustan ansiosta maatalouden tuki energiaan ja lannoitteisiin. Talouden suuri kuva ei olisi muuttunut, olisivat hallituksessa istuneet mitkä tahansa puolueet. Hiilinieluhuojennus on ennen kaikkea investointi metsään ja kotimaiseen omistajuuteen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Olisiko kokoomuksen mielestä pitänyt jättää korona hoitamatta, antaa yritysten mennä konkurssiin, olla reagoimatta sodankäyntiin ja jättää ihmiset yksin taloudellisissa haasteissa sähkölaskujen kanssa. Säilyttämällä hiilinielut voisi perintöveroon saada huojennuksia. Suuret kauppaketjut eivät ole olleet valmiita kasvattamaan tuottajan osuutta, minkä vuoksi tiloja kaatuu. Kunnollinen tieverkosto tarvitaan koko Suomessa. Esimerkiksi noin 330 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti. Johanna Häggman eduskuntavaaliehdokas (kesk.), Forssa Kokoomus sortuu populismiin Metsille hiilinieluhuojennus METSÄN perintöveron rinnalle on tehtävä hiilinieluhuojennus. Jenny Hasu eduskuntavaaliehdokas (kesk.), Kouvola. Kaupatkaan eivät voi lakimuutoksen jälkeen enää palauttaa tuottajille pilaantuvia tuotteita. PIDEMMÄLLÄ aikavälillä maatalouden kannattavuusongelmaa on aiheuttanut se, että ruuan hinnasta liian pieni osa menee alkutuottajalle. Metsää uudistamalla huolehditaan omaisuudesta ja maapallon hyvinvoinnista. Seuraavalla vaalikaudella on saatava kilpailulainsäädäntö uudistettua tavoitteena saada tuottajan osuus ruuan hinnasta nousemaan, jotta sillä voidaan kattaa tuottamisen kustannukset ja kunnon palkka tuottajalle. Suomalaisille kuuluu alueellinen tasa-arvo. TÄLLÄ vaalikaudella keskustan johdolla maataloudelle on tehty lukuisia toimenpiteitä maatalouden ja suomalaisen ruuantuotannon tueksi. On hyvä huomioida, että uudistamistrendi on kääntymässä sekaistutuksiin, jolloin pystytään paremmin vastaamaan metsiä kohtaaviin haasteisiin. Keskustan toimesta maatiloille on maksettu kiinteistöveron palautus vuodelle 2022. Hiilinieluhuojennus olisi ratkaisu tähän väliin. Näin estetään metsän muuttuminen päästölähteeksi. Ensin oli korona, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja siihen lisäksi energiakriisi. Maatalouden kannattavuusongelmaa on syventänyt kriisien aiheuttama epävarmuus ja tuotantokustannusten äkkinousu esimerkiksi energian ja lannoitteiden hintojen nousu
Vuosikokous ja tilaisuus ti 14.3. Alavus. Toukolan nuorisoseurantalolla (Toukolantie 4. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. Vaalimessut ja puolueen puheenjohtajatentti ti 21.3. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Ilmajoki. klo 12–13 Rantakeitaan kylpylän kahviossa (Rantakylä, Mikkeli). klo 13 Rantakeitaan kylpylässä (Rantakylä, Mikkeli). Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi. Tupailta su 12.3. Alavuden energiapäivä pe 17.3. klo 18 Alastaipaleen kylätalolla. Vähäkyrö). klo 18 Ilvesjoen Toimelaan (Ilvesjoentie 691, 61760 Ilvesjoki). klo 17. Kaikille avoin naisten aamiainen la 11.3. Vastustajia riittää muissa puolueista. juvonen@keskusta.fi. Hinnat aikuinen 3,10€ (ei-jäsenet 6,20€), lapset 4–16 vuotta 1,60€ (ei-jäsenet 3,20€), eläkeläinen/ opiskelija/varusmies 2,50€ (ei-jäsenet 5€). Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Mukana Mikko Savola. Tupailta ke 15.3. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Positiivinen meininki näkyy myös ulospäin. Vesaisten Spapäivä su 26.3. Tanssittamassa myös ministeri Petri Honkonen. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Lisätiedot kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Ähtäri. Rautatientori. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Sulkava. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat la 11.3. Vuosikokous su 26.3. Voit jakaa ehdokkaan julkaisuja sosiaalisessa mediassa tai tykätä ja kommentoida niitä. Kaakon. Pe 17.3. Ilmoittaudu pe 24.3. tarjoilun vuoksi: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Kahvitarjoilu. Hämeenlinna. Alavus. Tule tapaamaan eduskuntavaaliehdokkaita! Kalasatama. Tupailta ti 14.3. Kokousta ennen Politiikkaa Apollolla -keskustelutilaisuus klo 17. Vuosikokous ke 15.3. Voit tukea kampanjaa rahallisesti tai suositella ehdokkaan äänestämistä tuttavillesi. klo 9–10.30 Ravintola Muikkukukossa Sulkavalla. mennessä: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. On rajattava, mihin on aikaa ja rahaa ja mitä on jätettävä tekemättä. La 18.3. klo 11–17 Sanomatalossa. Myllypuron Keskustaseuran vuosikokous ma 20.3. + 4 lasta 9€ (ei-jäsenet 18€). klo 10–16 Seinäjoen Ideaparkissa. Kataloisten py:n vuosikokous (yksi kokous/vuosi) su 19.3. Keskustan Helsingin piiri ry. Ilmoittautumiset ti 7.3. klo 18 Paavon tupa, Saaveenkylä. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 17 lähtien. Eduskuntavaaliehdokkaiden Rannikkokierros su 12.3. klo 11–13 kauppakeskus Redin edustalla. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Kaakkois-Suomen Vesaiset. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Heissä on niin ensikertalaisia kuin kokeneita vaikuttajia. Esimerkiksi esitteiden jakoa ja valokuvaamista, jotta ehdokas voi keskittyä kohtaamisiin. Se on ihan turhaa energian haaskaamista. Liput 20 €. Ilmajoki. klo 18.30 Keskustan puoluetoimistolla (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki). klo 17.30 Mikkelin piiritoimistolla (Porrassalmenkatu 33). Outi Lankia keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Oletko jo mukana vaalikampanjassa. Lapua. EHDOKKAANA olo antaa paljon, mutta se vie myös todella paljon aikaa. Tutustut uusiin ihmisiin, käyt mielenkiintoisia keskusteluja ja koet yhdessä tekemisen riemua. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Kaikki apu on kampanjoissa tarpeen. siikala@gmail.com. klo 10–14 Rantatöysätie 306. Uimalippu Mikkelin seudun Vesaisten jäsenille -50%. Vaasa. Mukana kaikki ehdokkaat. Kansanedustajaehdokkaat Hautala, Niemistö, Sihto. Vaalipäivän lähestyessä saattaa myös oman puolueen ehdokkaiden ja tukiryhmien kesken vaalityö tiivistyä negatiivisesti. Alavus. Tapahtuma on K-18. Jalasjärven eteläpään py:n hallitus. Kaikkien puolueiden perinteinen eduskuntavaalipaneeli su 19.3. Ilmoittautuminen Sanna Reponen 050 308 9496 tai Kaisa Ralli 040 084 5925. Klo 17.30 ovet aukeavat ja ehdokkaita esittäytyy. Tehdään yhdessä iloinen ja energinen kampanja. Joku saattaa ehkä miettiä, että voisin mennä mukaan jonkun ehdokkaan kampanjaan, mutta minua ei ole pyydetty. Soster-seura. Mikko Savola tavattavissa la 11.3. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Kätkänjoen kylätalolla. Keskustan ehdokkaista mukana Kivisaari, Kurvinen ja Sihto. 040 060 2473. Sääntömääräinen vuosikokous ti 9.5. + 3 lasta tai 1 aik. mennessä kristiina. Varsinainen paneeli alkaa klo 18.30. Mennään ehdokkaiden avuksi kukin itselleen sopivalla tavalla! Niin teen minäkin. Järj. klo 16 Tanhuvaaran liikuntaopistolle (Moinsalmentie 1023, Savonlinna). Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Voin omasta kokemuksestani kertoa, että ehdokasta voi myös jännittää markkinoida itseään ja pyytää kampanjatiimiin mukaan. Mukana Mikko Savola. Keskustelutilaisuus ”Miltä näyttää vanhustenhoito lähitulevaisuudessa?”. krs, 87100 Kajaani. Omakustanteinen aamupala 10€. 54 Keskustassa tapahtuu 10.3.2023 Puheenvuoro KESKUSTALLA on eduskuntavaaliehdokkaita joka puolella Suomea. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla (Kataloistentie 553). Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Puolueiden ehdokkaat tavattavissa Ideaparkin keskustorilla telttapisteillä koko tilaisuuden ajan. Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. Tervetuloa vaalitapahtumaan ke 22.3. Jalasjärvi. fi. Lisätietoa vaalipiirin lehtien ja sosiaalisen median ilmoituksissa. Tapahtumapaikkana Kalliojärven Viihdekeskus (Kortesluomantie 146, Isokyrö) klo 19–01. Jokainen heistä tarvitsee apua, tukea ja kannustusta. Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiri. Jo vaalikoneisiin vastaamiseen saa käyttää useita iltoja. Lisätiedot ja ilm. klo 18 Könnin kylätalo (Harjunmäentie 165). Ryhmälippu 2 aik. Ohjelmassa: Kansanedustaja Hanna Kosonen teemana Itä-Suomen elinvoima, seurakunnan edustajan puheenvuoro, harmonikkamusiikkia esittää Mari Hiltunen. Tiistenjoen NS:llä (Paavolantie 59, 62165 Tiistenjoki). Vaalipaneeli su 19.3. Juontaa Jussi Lähde. Discon puolella bileet laittavat pystyyn DJ Mosse ja DJ Jösse. Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Myllypuro. klo 10.00 Hausjärvi, klo 11.30 Riihimäki, klo 13.00 Loppi, klo 14.30 Janakkala, klo 16.00 Hämeenlinna, klo 17.15 Hattula. Keskustan Hämeen eduskuntavaaliehdokkaat yhteiskiertueella Etelä-Hämeessä. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Kansanedustajaehdokkaat Niemistö, Koskela, Kivisaari. Alustamassa Reijo Tilvis ja Terhi Peltokorpi. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Savonlinna. Hakaniemen Maalaismarkkinat su 2.4. Mikkelin seudun Vesaiset. Seinäjoki. Ohjelma tarkentuu! Kalliojärvellä tapahtuu la 18.3.! Tule keinuttamaan lanteita tanssimusiikin tahtiin, josta vastaavat Joonas Erkkilä & Unelma sekä Tuija Mäensivu & Antti Särösalo duo. Viedään ehdokkaiden vahvuuksia ja keskustan tavoitteita mahdollisimman monen äänestäjän tietoon. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Sääntömääräiset vuosikokousasiat. klo 15–17 Mäyryn Neste. Kannustan lämpimästi sinua ottamaan yhteyttä häneen tai kampanjassa mukana olevaan henkilöön. klo 18 Vainioilla (Karistimentie 1 C 59, 00920 Helsinki). klo 10–14. Sääntömääräiset asiat. Ilmoittautuminen: Matti puh. Aiheena metsä, vihreä energia sekä huoltovarmuus. Klo 17.15 kahvitus, paneeli alkaa klo 18. klo 18 Kalle Katvalan kodalla ja pe 17.3. Puhetilaisuudet pe 10.3. Esitteiden luukuttamista postilaatikoihin tai toimimista ehdokkaan kuskina, jotta hän saa levähtää siirtymien aikana. krs), Lappeenranta. klo 11.00 Humppila, klo 12.20 Ypäjä, klo 13.40 Tammela, klo 15.00 Forssa, klo 16.15 Jokioinen. Mikkelin seudun Vesaiset. Vaikka kampanjaväsymys alkaisi nousta pintaan, niin muistetaan, että kaikki keskustan ehdokkaiden näkyvyys edistää yhteistä menestymistä. Kuortane. Keskustan Moinsalmi-Pellossalon py kutsuu tapaamaan ke Hanna Kososta su 19.3. Klo 10 lastenohjelma Mimi ja Kuku, klo 11 teemakeskustelu Sote, klo 12 suuri vaalipaneeli, klo 13 lastenohjelma Mimi ja Kuku, klo 14 teemakeskustelu Talous ja työllisyys. Hakaniemi. T. Suuri vaalitapahtuma la 11.3. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Vähäkyrön py:n vaalipaneeli pe 10.3. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Vaalit ovat hieno kokemus ehdokkaan tukiryhmästä käsin. klo 10–11.30 Töysän Sale ja klo 15–16.30 S-Market Alavus. klo 11–11.30 Mustasaari, klo 11.45–13 Vaasan tori, klo 13.30–14 Maalahti, klo 15–15.30 Närpiö, klo 16–16.30 Kaskinen, klo 17 Kristiinankaupunki
Ilmoittaudu toiminnanjohtajalle jaana.viilo@ikaalinen.fi. Tervetuloa tutustumaan myös kotieläinpihaan! Lempäälä. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Ohjaajaksi kiinnostuneet nuoret (15–26 v.) ilmoittakaa kiinnostuksenne ma 13.3. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Keskusta paikalla pe 17.3. Kaakkois-Suomen Vesaisten vuosikokous kts. klo 10–12 S-market. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Keskustan teltta la 18.3. Keskustan kahviteltta la 18.3. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Lapsille ja nuorille avoin kasvomaalauspaja, myös Urho-nalle vierailee. klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi, 050 516 7046. Turku. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kangasala. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Espoo. Tapahtumassa muun muassa kaksi vaalipaneelia ja tutustumista puolueiden ja ehdokkaiden ajatuksiin. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Mukana porilaisia kansanedustajaehdokkaita. Vesaisten Pirkanmaan piiri ry. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; hyväksytään vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tehdään katsaus tulevaan toimintaan. klo 13 kauppakeskus Myllyssä. mennessä Olaville (olavi.ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266.. Vuosikokous pidetään ti 14.3. Kepu-bingo su 19.3. klo 11–13 K-Supermarket Lietorin edustalla. Wanhoissa Wehkeissä (Erämäentie 368, Karstula). Härmän Kylpylässä (Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä). Aura. Yhteinen kevätpäivä ke 22.3. Valtuuskunnan kokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna. Lieto. Keskustakävely su 26.3. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna.wahlsten@keskustanuoret.fi. klo 10 mennessä hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat sekä eduskuntavaaliasiaa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Muut tapahtumamme ja ajantasaisimmat tiedot löydät osoitteesta espoonkeskusta.fi/kalenteri. 10.3.2023 Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Iso Omena (bussi/metroterminaali), 1.4. Oriveden torilla. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten alueelliset työntekijät kts. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. To 23.3. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Sääntömääräiset asiat sekä puoluekokousedustajien täydentäminen. Masku. Salo. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Klo 18 Keskustan Karstulan py, klo 18.30 Karstulan Keskustanaiset, klo 19 Keskustan Karstulan kj. Järjestäjä Keskustan Raision kuntayhdistys ry. Auran markkinat la 11.3. Taivassalo. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Klo 13 luentosalissa Annika Saarikon alustus, keskustelua aiheesta. Turku. klo 10.30–12 Salen pihalla. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Orivesi. Keski-Porin paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään pe 24.3. klo 11, lähtö kirkon parkkipaikalta. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Pori. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@ keskustanuoret.fi. klo 17.30 Teams/etä-hybridinä. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskusta tarjoaa hernekeittoa la 25.3. Keskusta paikalla la 11.3. klo 10. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Lieto. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Ehdokkailla tilaisuus esittäytyä ja pitää lyhyt puheenvuoro. Leikkis-tapahtuma su 12.3. Mynämäki. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Keskustalla teltta la 11.3. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. klo 17.30 etäkoulutuksena. klo 17–20 Vuorilinnassa (Salomäentie 9, Tarvajoki). Vuosikokous pidetään pe 10.3. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Sääntömääräiset kokousasiat. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Pirkanmaan Vesaiset. Klo 12 ruokailu ravintolan noutopöydästä. klo 10–12 Pälkäneen torilla. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustan Hämeen ehdokkaat yhteiskiertueella Päijät-Hämeessä. com. Kaikille avoin Keskustan Vaalikeilaus su 12.3. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. klo 16 piiritoimistolla. klo 18.30 (hallitus klo 18) kahvila Herkkuvaarassa (Vanhankoivistontie 15). Tilaisuus ja keilaaminen on maksutonta, kengät saa myös maksutta käyttöön keilauksen ajaksi. Toiminnanjohtaja Sari Sirkkiä, sari.sirkkia@keskusta.fi. Liiton jäsenten hallitukselle esitettävät asiat tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen info@keskustanuoret.fi. Sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 6.–7.5. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Kouvola. fi. Olemme mukana Kauppakeskus Kompin synttäreillä pe 17.3. ja 31.3. Järjestösihteeri (15.8.2022–15.4.2023) Aki Utter. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila @gmail.com. klo 18 Tuuskodon Anttilanrannan kokoustilassa. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Turku. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. klo 13–15 K-market. Keskusta paikalla su 19.3. Viitasaari. Paikalla myös kansanedustajaehdokkaita. Raisio. Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestön sekä Halkian, Pornaisten ja Laukkosken paikallisyhdistysten vuosikokoukset to 23.3. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Tervetuloa! Vesaisten Satakunnan piiri. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Tapahtuma tarkentuu. Uusikaupunki. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. mennessä toimarille; jaana.viilo@ikaalinen.fi. Etelä-Savon piiri. klo 12–15 Raision Keilailukeskuksessa. Mynämäki. Maksu 20€/hlö paikan päällä. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail. Koski TL. klo 14–18 Villen kaupalla. Pornainen. klo 10– 13 Raudanmaan kylätalolla. Kokous alkaa la 6.5. klo 10 alkaen Sauvon torilla (Viljontie 2). klo 19, mukana Eeva Kalli. Raahe. fi, +358408379867. Karstula. Pizzatarjoilu. Keskustajärjestöjen sääntömääräiset kokoukset pe 24.3. Aamupuurot ke 22.3. klo 17–19 K-marketin edustalla. Raahen keskustan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 14.3. Raisio. Kaakkois-Suomen Vesaisten vuosikokous kts. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@ keskusta.fi. klo 18 Praatissa (Kirkkokatu 43). Espoo. Lippulaiva, 25.3. krs), 40100 Jyväskylä. Sauvo. Keskusta paikalla la 11.3. Keskustan soppatykki la 18.3. klo 10–12 Urheilukeskuksessa. Keskusta la 11.3. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@ keskusta.fi, +358408379867. Sääntömääräiset asiat. klo 13–14 Turun kävelykadulla. Vaalitapahtumia kauppakeskuksissa lauantaisin klo 10–18 välillä: 11.3. Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. tenhunen@keskustanuoret.fi. Tarjolla etnisiä makupaloja. Ylöjärvi. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Iso Omena (vanhan puolen katutasolla). Tuusula. Suomen Keskustanuoret ry. Py:n kokoukset klo 18 ja kj:n kokous klo 19. klo 11–13 Salen edustalla. Pälkäne. Taivassalo. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Maalismarkkinat la 25.3. Nousiainen. Antti Kaikkonen tavattavissa ke 22.3. klo 10.00 Kärkölä, klo 11.20 Hollola, klo 12.40 Lahti, klo 14.15 Orimattila, klo 16.00 Iitti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä ne asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään to 6.4. klo 11 Turun torilla. Kustavi. Vaalikadun avajaistilaisuus la 18.3. Lisätietoa vaalipiirin lehtien ja sosiaalisen median ilmoituksissa. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. klo 17–18 Ikaalisissa (Karhoistentie 3). Sitovat ilmoittautumiset to 16.3. klo 9–11 Kosken torilla. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. Ehdokkaat yli puoluerajojen ovat tervetulleita kavereineen ja perheen kera. Keihärinkosken py:n vuosikokous su 26.3. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Vesaisten Keskusliiton ohjaajakoulutus uusille vesaisohjaajille ke 15.3. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. klo 10.00 Heinola, klo 11.30 Hartola, klo 12.45 Sysmä, klo 14.30 Asikkala, klo 16.00 Padasjoki. Keskustaveteraanien tilaisuus ke 22.3. klo 11 piiritoimisto Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere) sekä mahdollisuus osallistua myös Teamsin kautta. Keskustanaisten Kouvolan yhdistyksen vuosikokous to 23.3. klo 11 Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa (Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato, Salo). klo 9–11 välisenä aikana. Keskusta la 25.3. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Keskustan ja RKP:n yhteinen englanninkielinen keskustelutilaisuus: ”Why politics?” to 23.3. klo 17.30–19.30 kauppakeskus Lippulaivan kirjasto. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, VarsinaisSuomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinaissuomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Espoontori, 18.3. klo 15–17.30 Merililian (Ilmaristentie 2). Keskusta mukana la 11.3. Kunnallislehden vaalitori la 25.3. klo 13 Lehmiranta (Lehmirannantie 12). klo 11–13 Runosmäen kevätkekkerit. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Satakunnan Vesaisten osastojen ja piirin jäsenet sekä sellaisiksi haluavat. klo 10–14 toimituksen pihamaalla. Keskustan soppatykki la 18.3. Ilmoittaudu toiminnanjohtajalle jaana.viilo@ikaalinen.fi. Reima ja pojat huolehtivat viihteestä laulamalla ja laulattamalla. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Pe 24.3. Iltamat pe 24.3. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. Etelä-Savon piiri. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta. Paimio. Klo 11 ilmoittautuminen, ehdokkaiden esitteiden jakoa, arpojen myyntiä ja vapaata keskustelua luentosalin aulassa. Poliittisen suunnittelijan toimivapaan sijainen Tilda Karhumaa 050 49 1011, tilda.karhumaa@keskustanuoret.fi. klo 9–15. piirit. klo 11.30 Turun torin vaalikadulla. klo 18 yhdistystalo Pytingissä (Kirkkotie 172, Pornainen). Vehmaa. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Keskusta pe 17.3. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 6.5. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Pirkanmaan Vesaisten osastojen ja piirin jäsenet sekä sellaisiksi haluavat. Turun Sanomien vaalitentti la 18.3. soini@keskustanuoret.fi. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; hyväksytään vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tehdään katsaus tulevaan toimintaan. Pirkanmaan ja Ikaalisten Vesaiset. Keskusta paikalla ti 21.3. klo 10– 14 torilla. Lieto. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Turku. klo 10– 16 Ideaparkissa eduskuntavaalitapahtumassa, joka järjestetään yhteistyössä OAJ Pirkanmaan kanssa
Vas tau kse t: 1) viis i (Ju ha Sip ilä , Mar i Kiv ini em i, Mat ti Van han en, Ann eli Jää tte enm äki ja Esk o Aho ), 2) Mer kur ius , 3) noi n 95 eur oa, 4) Hug o Sim ber g, 5) Uud enSee lan nin , 6) sei tse män , 7) Vim pel i Vet o, 8) kel tamus ta, 9) Har ri Hol ker i, 10) Joe nsu u. Montako päivää eduskuntavaalien ennakkoäänestys kestää. 3. Sh utt ers to ck 1. Paljonko ensimmäisestä lapsesta saa lapsilisää kuukaudessa, noin 95, 105 vai 115 euroa. 10. 7. 56 10.3.2023 1 8 6 8 6 1 4 5 6 3 2 8 9 7 2 4 7 5 8 1 4 9 3 4 5 8 3 6 1 4 7 1 2 3 9 4 5 8 6 8 3 6 7 2 5 1 9 4 9 5 4 6 8 1 2 3 7 2 8 3 9 5 7 4 6 1 6 9 1 2 4 3 7 5 8 5 4 7 8 1 6 3 2 9 1 2 5 4 6 9 8 7 3 4 7 9 5 3 8 6 1 2 3 6 8 1 7 2 9 4 5 2 1 8 3 6 1 5 5 4 6 2 8 4 1 6 8 9 5 7 1 7 5 5 1 4 6 4 5 2 7 8 9 3 1 8 9 1 4 3 5 6 7 2 3 2 7 6 9 1 5 4 8 5 7 8 3 4 2 1 6 9 1 6 2 7 5 9 4 8 3 9 3 4 1 8 6 7 2 5 2 8 9 5 6 4 3 1 7 4 1 3 9 2 7 8 5 6 7 5 6 8 1 3 2 9 4 1 8 6 8 6 1 4 5 6 3 2 8 9 7 2 4 7 5 8 1 4 9 3 4 5 8 3 6 1 4 7 1 2 3 9 4 5 8 6 8 3 6 7 2 5 1 9 4 9 5 4 6 8 1 2 3 7 2 8 3 9 5 7 4 6 1 6 9 1 2 4 3 7 5 8 5 4 7 8 1 6 3 2 9 1 2 5 4 6 9 8 7 3 4 7 9 5 3 8 6 1 2 3 6 8 1 7 2 9 4 5 2 1 8 3 6 1 5 5 4 6 2 8 4 1 6 8 9 5 7 1 7 5 5 1 4 6 4 5 2 7 8 9 3 1 8 9 1 4 3 5 6 7 2 3 2 7 6 9 1 5 4 8 5 7 8 3 4 2 1 6 9 1 6 2 7 5 9 4 8 3 9 3 4 1 8 6 7 2 5 2 8 9 5 6 4 3 1 7 4 1 3 9 2 7 8 5 6 7 5 6 8 1 3 2 9 4 Tietotesti Kumpi sijaitsee maantieteellisesti idempänä, Joensuu vai Istanbul. 4. 5. 2. 8. 6. Kumpi sijaitsee maantieteellisesti idempänä, Joensuu vai Istanbul. Minkä maan pääministerin paikalta Jacinda Ardern erosi tammikuussa. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mikä on aurinkokunnan pienin planeetta. Kuka on maalannut teoksen Haavoittunut enkeli. Montako keskustalaista entistä pääministeriä on vielä elossa. Mikä joukkue voitti vuonna 2022 miesten Superpesiksen. 9. Minkä värinen on metsäkoneita valmistavan pörssiyrityksen Ponssen logo. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Kuka lausui “minä juon nyt kahvia”, kun toimittajat kyselivät presidenttihaluja vuonna 1990
10.3.2023 57 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Näin rajuja otteita EKP:n neuvosto haluaa välttää. Näin kävi esimerkiksi 1970-luvulla öljykriisien myötä Yhdysvalloissa. Lännen tulee pysyä yhtenäisenä. Digieuro purettiin osiinsa ja koottiin palikoista osin uudelleen. Vaikka se on tasaantumassa, on se yhä aivan liian korkealla tasolla. 58 10.3.2023 SUOMI oli helmikuussa keskuspankkitapahtumien keskipisteenä, kun saimme Euroopan keskuspankin neuvoston Suomen Pankin vieraaksi Inarin, Ivalon ja Saariselän erinomaisiin olosuhteisiin. Mieluummin kiristämme rahapolitiikkaa johdonmukaisesti ja siten pidämme palkka?hintakierteen kurissa. Työllisyysaste on koko Euroopassa korkeammalla kuin vuosikymmeniin, ja se kannattelee taloutta myös meillä Suomessa. Eurooppa hyötyi, Suomi hyötyi ja Lappi hyötyi tapahtumasta. Lapin luonto pani parastaan, paukkupakkasesta lumimyrskyyn – näkipä osa vieraista revontuliakin. Saamelaiskäräjillä kokoustekniikka toimii erinomaisesti. Porotilalla tutustuttiin lappilaiseen elinkeinotoimintaan. Kestävän kasvun polku on kapea, mutta ennakoivalla, punnitulla politiikalla sitä voidaan kulkea. Rahapolitiikan kiristyminen näkyy markkinakorkojen nousuna. Esimerkiksi Suomessa yleisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut EKP:n koronnostojen johdosta ja niitä ennakoiden. Suomen matkailu on kovassa vedossa, ja vierailun onnistumisista saamme kiittää lappilaisia yrittäjiä. KOKOUS järjestettiin Ukrainan sodan vuosipäivän alla, mikä tietysti heijastui keskusteluissamme. Edellisen kerran EKP:n neuvosto piti kokoustaan Suomessa vuonna 2011. Lapissa punnitsimme Euroopan talouden näkymiä ja työmarkkinoiden tilannetta. Inflaatio ryöpsähti jopa kaksinumeroiseen vauhtiin Euroopassa. Keskustelut olivat intensiivisiä, ja vieraat viihtyivät Lapissa erinomaisesti 20 asteen rapsakasta pakkasesta huolimatta. Laukkaavan inflaation kausi päättyi vasta, kun Fedin pääjohtaja Paul Volcker kiristi rahapolitiikkaa nostamalla ohjauskoron yli 20 prosenttiin. Oma väkemmekin suoriutui hienosti. Aluksi hintoja yritettiin hillitä erilaisilla palkkaja hintakatoilla, mutta turhaan. Seurasi joukkotyöttömyys ja kivulias taantuma ennen kuin Yhdysvaltain talous sopeutui matalaan inflaatioon. Ymmärrän tätä huolta, mutta vaihtoehto olisi vielä paljon huonompi. EKP:n tärkein ohjauskorko on nyt 2,5 prosenttia. Inflaation palauttamiseksi kahden prosentin tavoitteeseen EKP on nostanut ohjauskorkojaan kaikkiaan viisi kertaa heinäkuusta 2022 alkaen. Ei kravattia napapiirin pohjoispuolella Olli Rehn vieraskolumni. Viime aikoina useampikin kansalainen on minulta kysynyt, miksi Euroopan keskuspankki ”kurittaa” kohonneiden elinkustannusten kanssa kamppailevia kotitalouksia nostamalla korkoja. KORONNOSTOILLA halutaan estää inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi. Lähiaikojen talouskehitys saattaa korkojen nousun seurauksena olla hieman vaimeampaa, mutta riski pitkäaikaisesta talouskurimuksesta on pienempi, kun inflaatio saadaan vakautumaan. Sota on kohottanut paitsi energian myös muiden raaka-aineiden ja elintarvikkeiden hintoja. Kirjoittaja on Suomen Pankin pääjohtaja. Pohjustimme tulevia päätöksiä. Pukukoodina noudatimme pätevää sääntöä ”ei kravattia napapiirin pohjoispuolella”. Sodassa eletään nyt ratkaisevia hetkiä, ja Ukraina tarvitsee edelleen laajaa tukea
Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 203 2640 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 JOS USKOISI mielipidetiedusteluja, niin huonosti keskustalle kävisi. Meillä on suuri jäsenjoukko, levittyneenä koko maahan. Emme halua Suomesta luonnonsuojelualuetta, Euroopan puistoa, vaan suosimme tolkullista metsätaloutta ja ymmärrämme, että polttomoottoriauto on välttämätön, toistaiseksi. Nyt olisi huono asia lannistua; ”ei me kuitenkaan…” SLOGANIKSI , iskulauseeksi on nyt valittu Eteenpäin! Onhan se parempi kuin naureskellut kampanjat Pannaan Suomi kuntoon (englanniksi hauska) tai se Muna aina ylöspäin, vai kuinka se paistinpannuineen meni. Kuulin radiomainoksesta myös, että keskusta on Se kotimainen. Toivokaamme, että kaadumme eteenpäin. KESKUSTALLE kuuluu meidän siivumme vallan kakusta tai slaissi pitsasta, kuten kuuluu sanoa, emmehän ole enää Maalaisliitto, vaan koko maan asuttamista tukeva maltillinen yleispuolue. Saarikko-niminen hiihtäjä toivoi, ettei kaatuisi. Jari Nenonen Eteenpäin kaatuen Pakina Mainostoimistoväki taitaa olla nuorisolaisia.. Nyt on myönnettävä selvät virheet, kuten taksilaki, äänestäjät arvostavat virheiden myöntämistä. Tietenkin on parempi olla suomalainen kuin perussuomalainen, ja mielikuvataistossa kaikki lailliset keinot ovat, no, laillisia. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Mainostoimistoväki taitaa olla niin sanottuja nuorisolaisia; Eteenpäin on edelleenkin demarikonserni, joka julkaisi samannimistä sanomalehteä vuosikymmenet, viimeiset vuodet viikkolehtenä. Kättä pystyyn, virhe tehtiin, mutta antakaa meidän myös korjata se. 10.3.2023 59 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Sallimme huoltovarmuutemme takaavan ruuan tuotannon, myös lihantuotannon. AAMULEHDEN oiva pilapiirtäjä Sihto oli tehnyt MM-kisahengessä pilakuvaansa puolueiden puheenjohtajista hiihtäjiä. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Mutta kun satunnainen kadunkulkija tai puhelimitse kyselyyn vastaava henkilö ei sitä päätä, ei yksin eikä ryhmässä. Kun se joukko äänestää, kun se joukko aktivoi lähipiiriään, niin tulosta syntyy pakostakin. Kannatusluvun on oltava komeasti kaksinumeroinen, vaikka ei se vanhan hyvän ajan mukaan kakkosella alakaan. Sehän oli Saab, josta on ainakin sellainen keskustalainen kokemus, että istuinlämmitys oli polttaa Pesälän Mikon takamuksen. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Vaaleissa ratkaisevat annetut äänet, mutta myös antamattomat. Hallitukseen menokaan ei suoraan ollut virhe, mutta holtittoman lainanoton takuumieheksi puijatuksi oleminen oli. Arjessa kiinni, mahdollistaen ja työllistäen, kaadumme eteenpäin
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Huhtikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 14.4.2023 Suomen saattaminen Natoon kruunasi Matti Vanhasen pitkän uran Kansanvallan asiamies Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 82,50€ 6 kk / 41,50 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! Liisa Ojantakanen eduskuntaan -kotimainen tuotanto huoltovarma isänmaa -koti ja koulut tulevaisuuden turva -terve talous hyvinvoivat suomalaiset -maalaisjärkistä metsänhoitoa liisaojantakanen.fi #juurevamaakunnanääni Oulun vaalipiiri maaja metsätalousyrittäjä agrologi, AMK Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustoryhmän pj.. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE