Suomenmaa 11.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / 11.3.2016 / 4,80 ? Pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki auttaa hallitusta nostamaan Suomen kuopasta ylös Ajassa Yhteiskuntasopuun yhä matkaa Uutisanalyysi Reportaasi Kokoomuksessa kuplii Itäsuomalaisen osaamisen näyteikkuna
sisältö 11.3. 2016 Täyden kympin tutkimusympäristö Itä-Suomen yliopisto on helmi aluepolitiikan alkulähteiltä s. 24 2 11.3.2016
14 Katri Kulmuni avasi varapuheenjohtajapelin s. 34 Kattavuusongelma jäytää neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta s. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä viedä järkevä sopimus maaliin. Matti Vanhanen s. 6 Murretutkija Astrid Reponen riisti henkensä välirauhan raskaiden ehtojen vuoksi s. 30 11.3. 2016 3. 9 Antti Kivelä: Karatessa ja politiikassa lähtökohtana toisen ihmisen kunnioittaminen s. 33 Siirtymä oikealle närästää kokoomuksessa s
Hän voisi viettää lokoisia päiviä palmun alla. Tuskin valtakaan kiehtoo häntä. Osaamme enimmäkseen moittia ja sättiä, vaikka itse olemme poliitikot valinneet kansakunnan tärkeisiin tehtäviin. Ja media lyö lisää löylyä. Tämä näkyy hänen otteissaan. tai keskinkertaisuuksia. Ja ennen muuta, osaammeko arvostaa tätä työtä? Sipilä on hyvä esimerkki siitä, miten vastuu ajaa ja velvoittaa. Kaikki suomalaiset tietävät, että hänen ei tarvitsisi enää panna itseään likoon, ei ainakaan sellaiseen prässiin, minkä poliitikko nykypäivän Suomessa saa kokea. Siinä viisaus tiivistyy. Mihin tämä johtaa. Osaamisen huipennus on, kun toimittaja haastattelee toimittajaa. ?Ukko vaihtoon, jos tulosta ei tule?, hän tokaisee yhä. Valta ei näytä myöskään vaikuttaneen Sipilän otteisiin. yhteiskuntasopimuksen parissa . Paljon helpompaa on hoidella vain omia asioita. Jo pitkään on ollut niin, että monet osaavat suomalaiset karttavat politiikkaa. Maanantaiaamuna hän saapui kello yhdeksän alkaneeseen SAK:n hallituksen kokoukseen selvittämään asioita vielä kerran. Helsingin Hakaniemestä hän kiirehti suoraa päätä lentokentälle ja Brysseliin Euroopan unionin huippukokoukseen. Edessä olivat pakolais- ja siirtolaiskriisit. Yhtä matalalentoa siis. kuten tällä kertaa esimerkiksi Sipilä ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly . Hän tuntuu yhä samalta, luonnolliselta insinööriltä, joka toi uudenlaisen tuulahduksen suomalaiseen politiikkaan. Mutta jos politiikkaan lähteneitä vain kritisoidaan ja heidän motiivejaan epäillään, yhä harvempi pystyvä suomalai- 4 11.3.2016 nen haluaa yhteisten asioiden hoitajaksi. Se esiintyy ylituomarina, saivartelee, halveksii, pilkkaakin . Joka viikko, joka kuukausi. ikään kuin toimittajat olisivat ylivertaisia neroja ja paljon kansan valitsemien poliitikkojen yläpuolella. Ennen pitkää siihen, että yhteisten asioiden hoito innostaa vain vallanhaluisia oman edun tavoittelijoita . Sitä, joka Suomessa kuuluu perustuslain mukaan kansalle. Syypäitä olemme kaikki. niin kuin monesti ennenkin. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Suomalaisten etu on, että kansakunnan parhaat voimat haluavat hoitaa yhteisiä asioita. Pääkirjoitus Poliitikkoja sopisi joskus arvostaakin P ääministeri Juha Sipilä vietti viime viikonvaihteen työssä . Se on saatu näyttämään likaiselta peliltä, vaikka sen avulla hoidetaan valtiovaltaa. Sellaiset . Jaksavatko he. perustettu 1908 . Se ei ole suomalaisten etu. Suomalaisten etu on, että kansakunnan parhaat voimat haluavat hoitaa yhteisiä asioita. Politiikassa on, totta kai, kyse usein etujen ristiriidoista. Lähihistoria osoittaa kuitenkin, että niitä pystytään sovittelemaan niin, että kaikki hyötyvät. Tätä varten tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat asiat, ja jotka osaavat sopia. Pitkiä päiviä, kiireisiä tunteja. Ja vastuullisia asioita. Meidän kansalaisten olisi joskus syytä pohtia, ovatko keskeiset yhteiskunnalliset päättäjämme liian lujilla. ovat kansakunnalle suuriarvoisia. Tämä tunnustus on syytä sanoa edes joskus, selkeästi ja suoraan.
Lihava ihminen on yleensä hyväntuulinen; ei hän räsähtele äkkiyllättäen kuin palava katajanhavu, ei hän puno pirullisia rynnäkköaikeita eikä uhku silmitöntä vihaa, vaan on altis nauramaan alinomaisesti ja hyräilemään somasti, ja sitä paitsi hänen ruhonsa raskaus on omiaan hillitsemään jänteviä hyppyjä, jotka ohjesäännön mukaan tähtäävät vihollisen tuhoamiseen...? Ateenalaisten laulun sotateoreettisena mottona sen sijaan hylkäisin suoralta kädeltä. 25 000 asevelvollista omin päin. Jos asevelvollisia tarvittaisiin vielä enemmän, päätöksen tekisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Näistä harjoituksista ei voisi kieltäytyä. Perustelut ovat sotaisat. Täytyy ollakin, sillä tässähän lähestytään jo liikekannallepanoa: ?Uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen. Kertausharjoituksen ennakkoilmoituksen aikarajan muuttaminen ja kertausharjoitusmäärien rajoitteiden muuttaminen helpottaisivat tätä asiaa.? Tällaista valtuutta ei sotilaille tarvita. Ensin poliitikot luovuttivat turvallisuuspolitiikasta päättämisen puolustusministeriölle, joka luovutti sen sotilaille. Komento takaisin! Juha Mauno 11.3. Toimittajalta Kannatan Corn Flakes -strategiaa Näinä sotaisina aikoina on hyvä, että jokainen kansalainen kantaa kortensa kekoon sotataidon kehittämistyössä. Koska Veikko Huovisen Rauhanpiipun kelpo filosofin Petro Pacpipon kehittämä ?Kelloggin Corn Flakes -menetelmä on jäänyt julkisessa keskustelussa varjoon, muistutan siitä. Menetelmää voisi kutsua vaikka aamiaismurostrategiaksi. Ennenhän tätä karjutt... anteeksi laulettiin, kurkku suorana joka koulun alaluokilla, kun luetun ymmärrys oli vielä heikkoa: ?Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston / nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät. Puolustushallinnon mukaan olisi tärkeää saada reserviläisten ydinjoukko liikkeelle mahdollisimman joustavasti tilanteen vaatiessa. Siinä sotilaat saavat kahdesti päivässä ruokahalua kiihottavaa ainetta ja määrättömästi ruokaa: ?He lihovat ihmeellisesti ja saavat pelikaanin leukaperät, hyllyvät rinnat, tavattoman takapuolen ja niin rehevän ryllimahan, etteivät löydä vesihanaansa nivustensa ainaisesta helteestä... Siitä kertoo rakastettu Tonttu-laulu. Se on ikärasistinen ja meitä varttuneita syrjivä. Ehkä jotkut muistavat. 2016 5. / Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä / kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on. Runoilijan lahjoja hänellä kyllä oli. / Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon, / taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.? Näin ihanasti Yrjö Veijola suomensi Viktor Rydbergin runon. Hänhän oli ruotsalainen. Jean Sibelius sen sitten sävelsi. Olisiko Rydberg voinut ollakaan suuri sotastrategi. Se, missä ?pakkasyö on ja leiskuen pohja loimuja viskoo...? Roskakoriin heittäisin myös ehdotuksen kertaus- harjoituksia koskevan lain muuttamisesta. Lakia aiotaan muuttaa niin, että puolustusvoimain komentaja voisi määrätä ?sotilaalliseen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen
myös puheenjohtaja Ann Selinille. Naisvaltaisia pienipalkkaisia aloja edustavan liiton houkutteleminen vielä mukaan ei näytä helpolta. Ajassa Seuraavaa siirtoa odotellessa Yhteiskuntasopimuksen vaikeudet jatkuvat, mutta toivoa on vielä Teksti: Pekka Pohjolainen Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta me- nivät jälleen kerran umpisolmuun, kun SAK:n liittojen osallistumisen aste ei riittänyt Elinkeinoelämän keskusliitolle. Vaikka monen usko sopimuksen syntyyn saattaa olla jo mennyt, toivoa on vielä. Ongelmia tielle saattaa yhä tulla myös paikallisesta sopimisesta, johon hallitus varasi itselleen mahdollisuuden täydentävään lainsäädäntöön. Paikallisesta sopimisesta neuvoteltu tulos ei tyydytä työnantajia eikä varsinkaan 6 11.3.2016 Suomen Yrittäjiä, joka on ollut valmis kaatamaan koko sopimuksen. Kaiken lisäksi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on luvannut verolinjauksia vasta kesäkuulle. Neuvottelutulos yhteiskuntasopimukses- ta pitäisi saada liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin pian. Jos soveltamisneuvottelut saadaan käyntiin, prosessissa voi tulla vastaan vielä monenlaisia mutkia. Asian kiteytti hiljattain blogissaan Elinkeinoelämän keskusliiton talouspolitiikan johtaja Jussi Mustonen. Mustosen mukaan kilpailukykysopimus on tavallaan sisäisen devalvaation yksi versio. Ministeriön laskelmissa kilpailukyvyn paraneminen kohentaisi työllisyyttä noin 35?000 henkilöllä. Työn sivukulujen maksuosuuksista siirtyy aiempaa suurempi osuus palkansaajille. Palkansaajapuoli ei taas ole valmis enempiin myönnytyksiin. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät liitot eivät kuitenkaan pääse sitä pakoon omissakaan neuvotteluissa. Liitto on radikalisoitunut, eikä se ole tällä hetkellä puheenjohtajansa näpeissä. Työaikoja pidennetään, julkisen sektorin lomarahoja leikataan väliaikaisesti, eikä palkkoihin tule vuoteen uusia korotuksia. Sopimuksen myötä aluksi yksittäisen palkansaajan ostovoima pienenee, mutta työllisten lukumäärän lisääntymisen huomioiva kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut sopimuksen parantavan kilpailukykyä yhteensä 4,2 prosenttia, kun huomioidaan palkkojen nollaratkaisu ensi vuodelle. PAM on vihjaillut, että tulonmenetyksiä kompensoivat veronalennukset ja joidenkin jo hallitusohjelmaan kirjattujen lakihankkeiden purku saattaisivat edesauttaa asiaa. Liikkumavaraa veronalennuksiin etsitään nyt ennen kaikkea niin sanotusta Suomen mallista, jossa vientisektori määräisi palkkojen kehityksen. Hallituksen huhtikuun ensimmäisellä viikolla pidettävässä kehysriihessä olisi paikka päätöksiin, mutta ajankohta on turhan myöhäinen. Laskentatapaa muuttamalla päästään yli 40?000 lukemiin. Samalla julkisen talouden kestävyys kohenisi, ja itseään ruokkiva talouskasvun kierre lähtisi ehkä liikkeelle.. Niissä työnantaja lyö pöytään ensin tarjouksen, joka sisältää luultavasti yhteiskuntasopimuksen sisältämät asiat sellaisenaan tai pienin viilauksin. Neuvottelemalla ja viime kädessä lakkoaseeseen turvautuen sisällön voi kuitenkin yrittää saada väännettyä siedettävämmäksi. Mitä vesitetyksi moititulla kilpailukykysopimuksella sitten saavutettaisiin. Katseet kohdistuvat nyt maan suurimpaan liittoon, Palvelualan ammattiliitto PAM:iin, jonka ulosjäänti oli yllätys . Joku liitto voi vielä livetä rivistä
2016 7. myös puheenjohtaja Ann Selinille. 11.3. Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Katseet kohdistuvat PAM:iin, jonka ulosjäänti oli yllätys
Yli 80 % palkansaajista jo nyt soveltamisneuvotteluihin. Kattavuuden oikea tarkastelu vasta kesäkuussa. Lauri Lyly Twitterissä Pallo on nyt SAK:lla. Sen pitää tehdä töitä, jotta kaikki tulisivat mukaan. Jyri Häkämies tiedotustilaisuudessa Sopimuksen kaatuessa siitä kieltäytyjät antavat hallitukselle valtakirjan työmarkkinoita rajusti muuttavaan lainsäädäntöön. Sixten Korkman Helsingin Sanomissa Maria Seppälä Helpompinakin aikoina asiasta on paljon puhuttu, mutta tahtoa ei ole löytynyt. Hallitus pitää kiinni äitiyslomakorvauksesta Meri Alaranta-saukko Hallitus on luvannut jatkaa pakkolakipa- kettiin kuuluvan perhevapaiden kertakorvauksen valmistelua, vaikka paketti muuten pudotetaan jäihin. Ehdotuksen mukaan työnantajat saisivat vanhempainvapaista 2?500 euron kertakorvauksen. Kansanedustaja Annika Saarikon (kesk.) mielestä linjaus on merkittävä. ??Kuten on nähty, työllisyyttä parantavien toimenpiteiden edistäminen ei tässä yhteiskunnassa ole helppoa. Ajassa Sanottua Kilpailukykysopimus nyt EK:sta kiinni. Sellaisena se on myös tasa-arvoistumiseen tähtäävä ehdotus. Saarikon mukaan toinen kysymys on, miten isien osallisuutta vanhemmuuteen voidaan edistää ja rohkaista heitä vanhempainvapaan käyttämiseen. ??Isien vastuu kotona tapahtuvasta pienen lapsen hoidosta on sekin osa naisen työelämäaseman parantamista. Pientä positiivista värettä tilastojen valossa olisi havaittavissa. Myös kansanedustaja, keskustanaisten pu- heenjohtaja Elsi Katainen pitää esitystä kertakorvauksesta erittäin tärkeänä. ??On iso asia, että näin tiukassa tilanteessa ollaan valmiita tekemään ratkaisuja vanhemmuuden menojen tasaamiseksi, Katainen sanoo. Hän huomauttaa, että helpompinakin aikoina asiasta on paljon puhuttu, mutta tahtoa ei ole löytynyt. Katainen ymmärtää pienipalkkaisten naisten huolen yhteiskuntasopimuksen sorvaamisen tuoksinassa. Hän toivoo kuitenkin, että naiset jaksaisivat katsoa laajemmalle ja kauemmaksi. ??Jos saadaan edes jonkinlainen sopimus aikaiseksi, tuloksena on monta uutta työpaikkaa ja naistenkin työllisyys paranee. Samalla naisyrittäjyys saa lisäpotkua.. Siksi on ilo huomata, että hallitus haluaa pitää tästä esityksestä kiinni. Hän näkee kertakorvauksen vastauksena erityisesti naisvaltaisten alojen pienyrit- 8 11.3.2016 täjien tuskaan, joka on liittynyt vanhemmuudesta aiheutuviin kustannuksiin. ??Pidän tätä korvausesitystä ennen muuta tekona naisten työelämäaseman hyväksi
Malttia ja rauhallisuutta tarvitaan. Käänne työllisyydessä ja taloudessa lähellä. Kaikki omissa käsissämme. Juha Sipilä Twitterissä Tiilikainen on pahoillaan traktorimarssijoiden puolesta Juhani Ojalehto Viljelijät traktorimarssille ajanut Maaseutuvirasto (Mavi) on byrokratiaa purkavalta hallitukselta suojassa. Maa- ja metsätalousministeriön alla toimivalle Maville ei ole suunnitteilla muutoksia viraston toistuvista maataloustukien maksuongelmista huolimatta. Alkiolaisen aatteen on hänen mielestään oltava kaiken toiminnan polttoaine. Torniolainen Kulmuni oli ehdolla varapuheenjohtajaksi myös kaksi vuotta sitten jääden kisassa neljänneksi 543 äänellä. Keskustan varapuheenjohtajat valitaan Seinäjoella 10.?12. Päättäjät voivat vaikuttaa lähinnä töiden sujuvuuteen. ??Viljelijöiden henkinen taakka tulee monen sääntelyn summana. Olen käytettävissä puoluejohtoon, jos kenttäväkemme niin puoluekokouksessa tahtoo, Kulmuni vahvistaa. Kulmuni aikoo vierailla ennen kesää jokaisessa keskustapiirissä ja keskustella ihmisten kanssa keskustan tilasta. kesäkuuta. Muita ehdokkaita ei ole toistaiseksi ilmoittautunut mukaan kisaan. Kesällä ainakin yksi varapuheenjohtajista vaihtuu, sillä Annika Saarikko on kertonut luopuvansa paikastaan. Muut istuvat varapuheenjohtajat, Juha Rehula ja Anu Vehviläinen, eivät ole vielä hiiskuneet suunnittelmistaan. 11.3. Sanottua Perinteisesti finanssipolitiikka kuuluu maan hallitukselle. Ymmärrän, että se turhauttaa, hän sanoo. Tuottajat osoittavat perjantaina mieltään marssimalla traktoreilla Helsinkiin. ??Heidän huolensa toimeentulosta on äärimmäisen kouriintuntuva, ministeri kokee. Asiaan on vähän tehtävissä nopealla aikataululla. Sitä pystytään keventämään niin, että työaikaa vapautuu tuotantoon hallinnon palvelemisen sijasta. ??Yksikään viljelijä ei tässä maassa kuvittele, että tukia korottamalla tilanne paranisi. Jari Laukkanen Kulmuni tähyää puoluejohtoon Henna Lammi Ensimmäisen kauden kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Katri Kulmuni, 28, on ehdolla keskustan varapuheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa. ??Olen saanut paljon pyyntöjä ja kannustusta ympäri maata. Nyt SAK ja jäsenliittonsa ovat kuitenkin ottamassa finanssipolitiikkaa itselleen. Piia Elonen Helsingin Sanomissa Luottamusta ei ole siihen, etteikö kuitenkin tule lisää kurjistamistoimia. Ann Selin Ylen aamu-tv:ssä Jari Laukkanen Ajassa Nyt vaan sisulla yhteiskuntasopimus eteenpäin. 2016 9. Sen sijaan maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) piti Mavin johdolle puhuttelun alkuviikosta. ??Tietysti kysymys siitä, että jos viljelijä tekee virheen, hän kärsii siitä, ja jos hallinto tekee virheen, niin taas viljelijä kärsii, on valitettava
Suoraa apua erityistä tukea tarvitseville Meri Alaranta-Saukko Sosiaali- ja terveysministeriö julisti viime viikolla haettavaksi 1,1 miljoonan euron määrärahan, jota myönnetään erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijan Virva Juurikkalan mukaan eduskunta halusi kohdentaa joululahjarahansa matalan kynnyksen toimintamallien edistämiseen ja suoraan apuun. ??Tavoitteena on tukea aktiivisuutta, joka lisäisi ihmisten sosiaalisia kontakteja, parantaisi arkea ja toisi sisältöä elämään. Erityisen tuen tarvetta voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömillä ja heidän perheillään, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneillä nuorilla, päihde- ja mielenterveysongelmaisilla sekä asunnottomilla. Toisaalta voittajatiimit olivat huipputasoisia, Linna arvioi. Seuraavaksi Linna tekee mallista aloitteen kesän puoluekokoukselle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun siihen esitetään progressiota, Linna kertoo. Negatiivisen tuloveron ideana on verotet- tavan tulon alaraja, jonka alittavien tulojen päälle valtio maksaa tukea käänteisen veroasteikon mukaisesti. 10 11.3.2016 Linnan mukaan progressiivisen mallin etuja ovat oikeudenmukaisuus ja sovitettavuus nykyjärjestelmään. ??Veron kiristyminen kulkee portaattomasti, jolloin ei synny kannustinloukkuja. Kohteita on tavallaan siis kaksi, Juurikkala lisää. Hakijoiksi hyväksytään yleishyödylliset järjestöt, yhdistykset tai muut yksityiset toimijat, kuten sosiaaliset yritykset. Hakijat voivat myös itse ehdottaa kohdetta. ??Määrärahaa voi hakea myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Yksityiset henkilöt eivät voi hakea rahaa suoraan. Ministeriö toivoo, että vähintään viisi toimijaa hakisi rahaa yhteisellä hakemuksella. ??Näin eri tahot verkostoituisivat, ja tuelle saataisiin laajempaa vaikuttavuutta. Määrärahojen myönnettäessä kiinnitettään huomiota myös alueelliseen tasapuolisuuteen. Progressiivisen mallin etuja ovat oikeudenmukaisuus ja sovitettavuus nykyjärjestelmään. Keskustanuorilta uusi ajatus perustulomalliksi Juhani Ojalehto Keskustanuorten ryhmä esitteli uudenlai- sen mallin perustulon vaihtoehdoksi Sitran koodarikilpailussa. Nuorten joukkue, Matti Linna, Katja Asikainen ja sitoutumaton Touko Väänänen työstivät vanhasta käänteisestä tuloveromallista progressiivisen version. ??Negatiivinen tulovero on paras malli perustulolle, mutta kaikissa aikaisemmissa malleissa se on ollut tasavero. Tämä voidaan toteuttaa osittaisena niin, että tilanne muuttuu vain niillä, joilla sen halutaan muuttuvan. ??Jos halutaan jatkaa logiikkaa koko järjestelmän läpi, poikkeamat nykyisestä ovat suurimmillaan puolen veroprosentin luokkaa. Hallitukselle perustuloselvitystä tekevän ryhmän jäsen, ajatuspaja Tänk arvioi tilaisuudessa, että ihanteellisin perustulon suuruus olisi 550 euroa kuukaudessa. ??Tuo määrä on sopiva, mutta olen eri mieltä toteutuksesta, Linna kommentoi. Tulorajoista Linna ei halua tarkemmin puhua. Ajatus johtaisi väärään suuntaan, sillä hänen mukaansa tuloraja syntyy seurauksena, ei itseisarvona. Kymmenen joukkuetta käsittäneen kisan voitto jäi lopulta keskustalaisten ulottumattomiin. ??Meidän matemaattista esitystapaamme olisi pitänyt viilata ymmärrettävämpään muotoon. Perustulokokeilun selvitysryhmä antaa raporttinsa hallitukselle kuitenkin jo maaliskuussa. ??Mutta kokeilu on kokeilu, se ei ole lopullinen ratkaisu, Linna luottaa.
2016 11. Sitä perusteltiin muiden maiden käytännöillä ja byrokratian purkamisella. Suomen järjestelmä oli jo ennen vapautusta liberaalimpi kuin useimpien muiden maiden. Typpipäästöjen rajoittaminen vaikuttaa myönteisesti myös meren taloudelliseen käyttöön; kalastukseen, matkailuun ja virkistykseen. Suomessa valmistetaan jo nyt kriteerit täyttävää polttoainetta. Itse määräykset tähtäävät Itämeren rehevöitymisen ehkäisemiseen ja lähialueiden ilmanlaadun parantamiseen. 11.3. Ja jotta alkoholin ravintolamyynnin asema ei heikkenisi, pitäisi siihen kohdistuvaa verotusta keventää. Keskustelu alkoholipolitiikan liberalisoimisesta on johtanut suoranaiseen huutokauppaan. Kustannukset kuitenkin kohoavat, ja asiakkaat ne viime kädessä maksavat. Epämukavat työajat lisääntyvät. Meriliikenteen kustannukset ovat viime vuosina nousseet monesta syystä. Työmatkat saattavat vaikeutua ja kustannukset kasvaa. Kun pienten lasten vanhemmat ovat enemmän töissä viikonloppuisin ja iltaisin, päiväkotien palveluja täytyy laajentaa. Yhä useampi kaupan työntekijä joutuu ilta- ja sunnuntaitöihin. Jos laivat varustetaan katalysaattoreilla, mikä on toinen vaihtoehto, vuonna 2025 aluksille koituu noin kuuden miljoonan euron kustannukset. Ei palattaisi aivan vanhaan, mutta jonkinlaiset rajoitukset olisivat edelleen paikallaan. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Suomi on hännänhuippu Itämeren typpirajoituksissa Meri Alaranta-Saukko Miksi Suomi vitkutteli kantaansa Itämeren typpipäästöjä rajoittavasta NECA-alueesta, vaikka kaikki Itämeren rantavaltiot hyväksyivät asian aikoja sitten, keskustan kansanedustaja ja hallituksen ympäristövaliokuntavastaava Eeva-Maria Maijala? Taustalla on hallituksen lupaus olla aiheuttamatta yrityksille lisärasituksia. Typpimääräykset tuovat mukanaan cleantechin, uuden teknologian kehittämis- ja kaupallistamismahdollisuuksia, joissa suomalaisyrityksillä on vahvaa osaamista. Esimerkiksi rikkipäästömääräykset tulivat Suomelle kalliiksi. Koska muut maat ovat hyväksyneet tiukemmat rajoitukset, Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin suostua mukaan. Tämä lisää kuntien menoja. Pienimpien elintarvikemyymälöiden myynti ja kannattavuus ovat jo heikentyneet. Nyt halutaan ruokakauppoihin myös viinit ja vahvat oluet. Ei tällaisesta ollut ennen eduskuntavaaleja puhetta. Varustamoelinkeinon mukaan LNG-polttoaine tulee olemaan päävaihtoehto kaikissa vuoden 2021 jälkeen rakennettavissa aluksissa. Mitä hyötyä typpirajoituksista on? Suomi on sitoutunut Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen ja lähialueiden ilmanlaadun parantamiseen. Täällä Bryssel Liberalismia Suomessa tehtiin pikavauhtia ja ilman laajempaa poliittista keskustelua päätös kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Menetämme pian monia kortteli- ja kyläkauppoja. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista käytetään nyt verukkeena alkoholipolitiikan liberalisoimiseen. Kun kaupat ovat pidempään auki, pitäisi olutta ja muita alkoholijuomia voida myydä pidempään. Useimmat puolueet esittivät ajatuksia alkoholihaittojen vähentämiseksi muun muassa saatavuutta rajoittamalla, veronkorotuksilla ja mainontaa rajoittamalla. Jos liberalisointi toteutetaan, alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset väistämättä lisääntyvät. Olisikohan tuo kauppojen aukioloaikojen va- pauttaminen syytä ottaa uuteen harkintaan. Koska määräykset koskevat vain uusia laivoja, äkillisiä markkinavaikutuksia ei tule. Rajoitukset eivät olleet haitallista byrokratiaa, vaan niillä oli painavat perusteet. Haitat ovat jo tulleet esille. Pidemmät aukioloajat eivät tietenkään johda myynnin lisääntymiseen. Jotta Alkon kilpailuasema ei heikkenisi, pitäisi senkin myymälöiden olla auki kauemmin. Suomalaiset laivat eivät voi mennä toisten valtioiden aluevesille noudattamatta uusia määräyksiä. Pohjois-Amerikan rannikolla vastaavat säännöt ovat voimassa jo nyt. Rajoitukset tulisivat voimaan 1.1.2021, ja ne koskevat vain uusia aluksia. Minkälaisia kustannuksia typpimääräyksistä on arvioitu koituvan Suomelle, ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen? Jos alukset siirtyvät käyttämään vaihtoeh- toisia polttoaineita (LNG), NECA:sta ei aiheudu kustannuksia
Avustusryhmien mukaan alueella on pulaa niin teltoista kuin ruoasta, ja olot ovat erittäin epähygieeniset. Leirillä on vain 24 suihkua ja 140 wc:tä, kertoo brittilehti The Guardian. Yli 36?000 ihmistä on jäänyt jumiin Kreikkaan Makedonian ja muiden Itä-Euroopan maiden kiristettyä maahantulosäännöksiään. Viranomaisten mukaan Kreikan saarille saapuu edelleen noin 3?000 uutta turvapaikanhakijoita päivittäin. 12 11.3.2016. Heistä valtaosa on naisia ja lapsia. Noin 1?500 ihmiselle tarkoitettu leiri on ääriään myöten täynnä. Uutiskuva Hätä kasvaa Idomenissa Katariina Lankinen Humanitaarinen kriisi Kreikan ja Makedonian rajalla pahenee. Alueen viranomaisten mukaan jo 14?000 turvapaikanhakijaa odottaa Idomenin telttaleirissä pääsyä Makedonian puolelle
Dimitar Dilkoff/Lehtikuva 11.3. 2016 13
Nekin ovat näytön paikka puheenjohtajaa enemmän uudelle puoluesihteerille Janne Pesoselle. sa kunnostautunut ja puolueen tähtipelaajaksi noussut Petteri Orpo ei ole istuvaa puheenjohtajaa haastamassa. Hän tähdännee kesän 2018 puoluekokoukseen, ellei Stubb väisty jo sitä ennen. Stubbin kaudella puolueen kasvoja julkisuudessa ovat olleet usein nuoret oikeistoliberaalit edustajat, kuten Elina Lepomäki, Ville Rydman, Antti Häkkä- Pontta spekulaatiolle on antanut myös se, että Vapaavuori julkistaa maaliskuussa kirjan ?Puoliholtiton Suomi?. Teos käsittelee Suomen tarvitsemaa ?kansallista elämäntaparemonttia?. Nykyisen Euroopan investointipankin varapääjohtajan huhutaan kiertelevän jo kenttää puheenjohtajakampanjaa pohjustamassa. Seuraavat vaalit ovat vasta ensi keväänä pidettävät kuntavaalit. Risikko on ehditty hakea jo ?kuudenneksi kenttäpelaajaksi. Nämä havainnot saattavat kuitenkin liittyä hänen nykyisiinkin tehtäviinsä. Vapaavuori sanoi itse hiljattain Nykypäivän haastattelussa, ettei hänellä ole mitään suunnitelmia haastaa ketään kesän puoluekokouksessa.. Edellisessä puoluejohtajavaalissa epäonnistuneen Jan Vapaavuoren revanssihaluja on arvuuteltu siitä lähtien, kun hän vuodenvaihteessa tv-haastattelussa haikaili kotimaan politiikan pelipaikoille. 14 11.3.2016 Sisäministerinä pakolaiskriisin hoidos- Myös edellisen puheenjohtajakisan finalistin ja eduskunnan nykyisen varapuhemiehen Paula Risikon haluja pelipaikoille on arvuuteltu. Kuvat: Suomenmaan arkisto/Kokoomuksen vaalimateriaali/Eduskunta Puolueet 2016 Suomenmaa arvioi puolueiden näkymiä kevään aikana julkaistavassa juttusarjassaan. Uutisanalyysi Menestysresepti kateissa Kokoomus lähtee epävireisenä kesän puoluekokoukseen Kokoomuksen puoluekokoukset ovat usein luonteeltaan puhtaita hengennostatustapahtumia. muun muassa arvostelemaan marraskuussa sovittua sote-ratkaisua, mikä on ärsyttänyt hallituskumppani keskustaa. Mitään pakottavaa tarvetta veturin vaihtoon ei kokoomuksella 17?18 prosentin galluplukemilla sinänsä juuri nyt ole. Linjan kirkastamisen ja repivien henkilövalintojen sijaan on hehkutettu puolueen saavutuksia, juhlittu ja kukitettu puheenjohtaja jatkokaudelle. Nyt kokoomus joutuu lähtemään Lappeenrannassa kesäkuussa pidettävään puoluekokoukseen orkesteri epävireessä. Puheenjohtaja Alexander Stubbille asetetut odotukset eivät ole täyttyneet, vaikka puolue pysyi hallitusvallassa ja sai haltuunsa tärkeän valtiovarainministeriön. Hankkeista Stubbin syrjäyttämiseksi liikkuu huhuja, mutta näyttöä on vähän
Näppituntumalta suurin syy ovat nämä koulutusleikkaukset, jotka henkilöityvät vielä vahvasti kokoomukseen, kun kokoomuksella on opetusministerin salkku, Railo arvioi. Vielä joitakin vuosia sitten kokoomuk- sen voittokulku näytti vakuuttavalta. Puolue menestyi pitkään puheenjohtaja Kataisen poliitikon lahjoilla ja puoluesihteeri Taru Tujusen strategisella osaamisella. Joissakin arvioissa puolueen uskottiin pystyvän vaikka vuosikymmenen kestävään hegemoniaan. Kokoomuksen talouspolitiikka näyttäytyy tällä hetkellä niin oikeistolaisena, että vasemmalta laidalta lähtee porukkaa pois. Hyvinvointivaltiota ei nähdä enää vahvuutena vaan pikemminkin rasitteena, kun puheenjohtaja Jyrki Kataisen kaudella oli vielä toisin. Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että kokoomusta äänestäneet kannattavat vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa kuin puolue ajaa. . Samaan aikaan kuitenkin muun muassa koulutusleikkaukset kalvavat kannatusta puolueelle strategisesti tärkeässä ryhmäs- sä, koulutetuissa nuorissa kaupunkilaisissa. Imago- ja henkilökysymysten lisäksi puolueella voi olla politiikan linjassa ja sisällössäkin vielä miettimistä, jotta liikkuvien äänestäjien luotto palautuu. Railo arvioi, että kokoomuksen oikealle vedettyyn talouspolitiikkaan liittyy perspektiiviharha vaalien voittamisen näkökulmasta. . Se ei välttämättä ole ollut mieleen varttuneemmalle äänestäjäkunnalle. Turun yliopiston eduskuntakeskuksen erikoistutkija Erkka Railo näkee taustalla kulttuurieron kasvua. Railon mukaan kokoomuksen 1980ja 1990-luvuilla syntyneen nuoren sukupolven elämänkokemus näyttää erkaantuneen suomalaisen yhteiskunnan suuremmasta kokonaisuudesta. Ne arviot menivät metsään. Kokoomus kaipaisi hallituksessa näyttöä siitä, että sen eväillä Suomen talous lähtee nousuun. Koska kyllä vaalit voitetaan siellä keskustassa, hän muistuttaa. Pekka Pohjolainen 11.3. 2016 15. Hankkeista Stubbin syrjäyttämiseksi liikkuu huhuja, mutta näyttöä on vähän. nen ja Susanna Koski
Kotouttaminen Nafisa Yeasmin kokee, että hän on jo suomalainen, ja koti on Rovaniemellä. 16 11.3.2016
Helppoa se ei ole yhdellekään maahanmuuttajalle, vaikka koulutustausta olisi kuinka korkea tahansa. . Minulla on hyvä koulutus ja halua auttaa suomalaista yhteiskuntaa, mutta omasta paikasta työelämässä on taisteltava. Nafisa Yeasmin on työskennellyt Lapin yliopistossa muun muassa apurahatutkijana ja projektityöntekijänä. Parhaillaan hän on mukana tutkijana hankkeessa, joka edistää ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työllistymistä Lapissa. Euroopan tasolla verkostoitunut Yeasmin on suunnittelemassa myös pohjoisen maahanmuuttajatutkimuksen verkoston perustamista. Yeasmin on myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa. emme selviä kotouttamisesta, vaikka yritämme parhaamme, Nafisa Yesmin sanoo. Bangladeshista kotoisin oleva Yeasmin muut- ti Rovaniemelle vuonna 2006 miehensä töiden vuoksi. Esimerkiksi Lappiin saapuneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on jäänyt suurelta osin muiden maahanmuuttajien tekemän vapaaehtoistyön varaan. . Mies opiskeli ja työskenteli Lapin yliopistossa ja väitteli siellä tohtoriksi. Vaikka myös Yeasminilla on oikeustieteiden maisterin tutkinto, ja hän puhuu sujuvaa suomea, on työllistyminen ollut vaikeaa. Yeasminin mielestä palkinto kuuluu kaikille niille, jotka ovat auttaneet suvaitsevaisuuden ja osallisuuden lisäämistä Lapissa. 11.3. Se on meille liian iso työ. Olen joutunut markkinoimaan osaamistani ja kokenut todella isoja pettymyksiä, sillä maa- hanmuuttajan palkkaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja. Häntä pyydetään usein asiantuntijaksi, kun aiheena on maahanmuutto. Vastikään hän sai Etnisten suhteiden neuvottelukunnan eli ETNOn erikoismaininnan suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Yeasmin on Lapin etnisten suhteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen sekä valtakunnallisen EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) seurantakomitean jäsen. Viime viikolla Yeasminille myönnettiin Lapin yliopiston Rehtorin palkinto hänen työstään maahanmuuton tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vaikka osa meistä on tullut Suomeen jo vuosia sitten . Kotouttamisessa iso työ Vapaaehtoisten harteille kasataan liikaa kuormaa, Nafisa Yeasmin sanoo Teksti: Maarit Simoska Kuva: Lapin yliopisto rktisten maahanmuuttajien puheenjohtaja, rovaniemeläistynyt Nafisa Yeasmin pelkää, että maahanmuuttajien kotouttaminen ei suju ongelmitta. Maahanmuuttajien työttömyysaste on 37 prosenttia, eli osaamista menee todella paljon hukkaan, Yeasmin harmittelee. Ei Yeasminin omakaan polku työelämään ole ollut mutkaton. . osa turvapaikanhakijoina, osa pakolaisina ja osa työn vuoksi . Osa on tullut jo yhdeksän vuotta sitten, mutta työllistyminen ei onnistu. 2016 17. Rovaniemellä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja psykologeja, joista kaikista on pulaa, mutta he eivät ole laillistettuja Suomessa eivätkä voi harjoittaa ammattiaan
Vuosina 1981?1989 presidenttinä toimineen Ronald Reaganin puoliso tunnettiin miehensä vahvana tukijana tämän presidenttikausien ajan. Tiistaina tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Malesian pääkaupungista Kuala Lumpurista Pekingiin matkalla ollut matkustajakone katosi. Lennolla oli 227 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. EU-maiden ja Turkin johtajat kokoontuivat maanantaina pohtimaan pakolaiskriisin ratkaisua Brysseliin. Kokouksen tuloksena Turkki lupasi ottaa takaisin Kreikan saarille salakuljettajien avulla saapuneet ihmiset, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua. Vastineeksi EU-maat lupasivat ottaa pakolaisia vastaan suoraan Turkista. 18 11.3.2016. Suurin osa heistä oli malesialaisia ja kiinalaisia. Presidentti Barack Obama ja hänen vaimonsa Michelle luonnehtivat Nancy Reagania hienoksi esikuvaksi, joka määritteli presidentin puolison roolin uudella tavalla. Rajanylityspaikka hiljeni. Venäjän viranomaiset ovat jatkaneet uutta tiukentunutta linjaansa Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita kohtaan. Rajavartiolaitoksen mukaan Lapin itärajan rajanylityspaikoille ei ole saapunut maaliskuussa yhtään turvapaikanhakijaa. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Kaksi vuotta katoamisesta. Malesiassa sytytettiin kynttilöitä Malaysia Airlinesin MH370lennolla menehtyneiden muistoksi. Koneen etsintäoperaatio jatkuu edelleen. Vahva presidentin puoliso. Yhdysvalloissa muisteltiin sunnuntaina kuollutta Nancy Reagania. Alkuvuoden aikana rajanylityspaikoille tulleista reilusta 1?000 turvapaikanhakijasta pääosa oli afganistanilaisia, intialaisia, syyrialaisia ja bangladeshilaisia. Olivier Hoslet/AFP/Lehtikuva Huippukokous ratkoi pakolaiskriisiä
Puolue ottaa mielellään ehdokkaita, jotka tuovat rahoituksen mukanaan, jolloin ideologian tarkastelu voi jäädä vähälle. Ehdokas taas voi kerätä kannatuksensa keneltä vain, koska esivaalissa ei kysellä jäsenkirjaa. Näin puolueen listoilta voi nousta voittoon ehdokas, jonka kannatus oman puolueen sisällä on marginaalista. Donald Trump pystyy esiintymään yhtä aikaa sekä uhrina että pelastajana. Edes kaikkia esivaaleja ei sentään ole vielä pidet- ty. USA:n esivaalijärjestelmä on Trumpin suosion yksi taustatekijä USA:n presidentinvaalien asetelmat ovat super- tiistain jälkeen aikaisempaa selkeämmät. Demokraattipuolueessa Bernie Sandersiin henkilöitynyt protesti on lysähtämässä kasaan. Sanders on täällä totuttua punaisempi väriläiskä, jonka sijoittaminen poliittiselle nelikentälle ja vertaaminen Suomen puolueisiin olisi mielenkiintoinen aihe. Viereisen yliopiston rehtori on Trumpin näkyvimpiä tukijoita. Nyt uutisissa toistuvat Trumpin kilpakumppaneiden hankkeet tämän kampittamiseksi. Clintonin viihdearvo on heikko. Republikaanien väriläiskä Donald Trump on voitolla, tosin läiskän väristä on epäselvyyttä. Trump pystyy esiintymään yhtä aikaa sekä uhrina että pelastajana. Vastustajat syyttävät häntä konservatiivisuudesta, kannattajat kiittävät kokemusta ja realismia. 8,5 miljoonaa ihmistä asuu Etelä-Suomen kokoisella alueella, jota on sanottu Amerikaksi pienoiskoossa: pohjoisen liberaali pääkaupunkiseutu ja meillä etelässä raamattuvyöhyke. Myös varsinaisissa vaaleissa syksyllä Virginia on yksi vaa?ankielistä ja tarkkaan seurattu osavaltio. Clintonia ja Trumpia myös vastustetaan intohimoisesti. Se jää nyt tekemättä, koska hän näyttää häviävän kilpailun Hillary Clintonille. Demokraatit pysyttelivät tutussa ja turvallisessa. Lähimmät kilpakumppanit eivät ole jääneet neuvottomiksi, vaan miettivät keinoja onnensa kääntämiseksi. Clinton yrittää voittaa maltilla, ja Trump katsoo, riittävätkö irtonaiset letkautukset jytkyyn. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 11.3. Republikaanipuolue on kauhuissaan mahdollisuudesta, että Trump olisi puolueen ehdokas presidentinvaaleissa. Miten tähän tilanteeseen on tultu? Tarkastellaan omaa osavaltiotani Virginiaa, jo- ka oli yksi supertiistain äänestäjistä. Moni päättää puolueen vasta vaalipaikalla. Vaalien luonne poikkeaa siis suomalaisten puolueiden jäsenvaaleista. Kaksipuoluejärjestelmä, rahan merkitys kampanjassa ja mahdollisuus äänestää kumman tahansa pääpuolueen esivaalissa johtavat yllättäviin mahdollisuuksiin. Äänestäjä voi taktikoida ja äänestää toisen puolueen huonoa ehdokasta. 2016 19. Häntä luonnehditaan ennustamattomaksi. Vaikka media seuraa kampanjaa vaivautuneena, Trumpin suosio on aitoa. Kolmisenkymmentä prosenttia rekiste- röityneistä äänestäjistä käy äänestämässä jo esivaaleissa. Mediassa Clintoniin yhdistyvät yllätyksettömyys ja jatkuvuuden lupaus. Kaupungin ulkopuolella, jossa etelävaltioiden liput liehuvat, tiet pienenevät, ja alkaa näkyä enemmän avolava-autoja, on paljon Trumpin mainoksia
Metrimatkan selitys on luonnollinen. Ja sekin sisäti- loissa, valtiosihteeri Paula Lehtomäki, 43, vastaa. Suomalaisten rajan taakse rakentama Kostamus on lähempänä kuin 55 kilometrin päässä oleva Kuhmon taajama. Henkilö Vakava tilannekuva Pääministeri Sipilän ykkösapu urakoi ja uskaltaa myös nauraa Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Kaksikymmentä metriä. Siitä on ollut hyötyä, varsinkin Venäjä-seuran puheenjohtajakaudella 2014?2015. ??Venäläiset arvostavat ulkomaalaisia, jotka puhuvat venäjää. Millaiset ovat Suomen ja Venäjän välit tänä päivänä. Hän on opettajapariskunnan lapsi. Pääministeri tapasi äsken kollegansa. Senkin valmistelu alkoi jo hyvän aikaa sitten. ??Ja pääministerit sopivat myös talouskomission puheenjohtajien tapaamisesta. Suomalainen puheenjohtaja on ministeri Lenita Toivakka (kok.). Kuhmolaisnuoren opiskelukaupungiksi valikoitui Turku. Perhe asui kyläkoululla. Pääministeri Juha Sipilän lähin avus- taja, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri, on kotoisin Kuhmon perimmäisiltä perukoilta. Vartiuksen kylä sijaitsee itärajalla, ja Lehtomäen kotipihasta rajapyykille oli noin neljä kilometriä. Ukrainan ja Krimin kriisien myötä tulleet pakotteet tiedetään. Ministerivierailuja on vähän? ??Pitkään on ollut aika hiljaista, mutta tämän hallituksen aikana nekin ovat viriämässä. Ensimmäinen ministeri (Olli Rehn) kävi jo heinäkuussa Moskovassa. Repussa on valtiotieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin paperit. Politiikka vei jo 23-vuotiasta Paula Lehtomäkeä. Se on mukavamman kokoinen kuin Helsinki. En-. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan 1999, keskustan varapuheenjohtajaksi 2002, ministeriksi 2003 kahteen peräkkäiseen hallitukseen. Hän pääsi Kuhmon valtuustoon vuonna 1996, kun ?sekin kortti piti katsoa?. Ja vauhti kiihtyi. Kotiseutu on kehumisen väärti, hyvä kasvuympäristö. 20 11.3.2016 Ja rajan läheisyydelläkin oli etunsa. Kontaktit Kostamukseen motivoivat opiskelemaan venäjää. Ja heläyttää iloisen naurun kuten tapansa on. Hän tarkoittaa ensimmäisen koulumatkansa pituutta
11.3. 2016 21
Itse arvioin, mitä teen. Ja taas virkahuoneessa kilahtaa oikea nauru. Vuonna 2010 Lehtomäki oli kovan va- Lehtomäki vaihtoi seuraavana vuonna vaalipiiriä ja edusti uusmaalaisia eduskunnassa 2011?2015. Pitkän empimisen jälkeen hän vaihtoi vuoden 2015 vaaleissa Helsingin vaalipiiriin, kun verokirjassakin luki Helsinki. Pystyin pääministerin (Matti Vanhanen) kanssa sopimaan, että olen puoli vuotta pois ja palaan sitten. ??Se antoi itsellekin mahdollisuuden, kun tasavallan presidentti myönsi eron. Saatoin kävellä valtioneuvoston linnasta ulos, jättää maailman murheet ja keskittyä puoleksi vuodeksi vähän pienempään, mutta sinänsä tärkeään maailmaan. Vaaleissa Olli Rehn ajoi ohi. . Punnitsin, pystyisinkö antamaan politiikalle vielä enemmän, haluaisinko koettaa revetä vielä enempään, venyttää kuminauhaa. ??Olen ollut aika härkäpäinen siinä, että pidän oman elämän ohjakset omissa käsissä, vaikka ulkoapäin tulisi minkälaisia odotuksia. Ministeri joutuu perustelemaan poliittisia ratkaisuja omalla naamallaan. Se oli hyvä järjestely, voin suositella. ja sekä kahden pienen lapsen äiti. Ei siihen voi ketään muutakaan työntää. Lehtomäki oli ministerin hommista kaksi kertaa äitiyslomalla. 22 11.3.2016 ??Järjestely oli fantastinen. 16 vuot- linnan edessä. Edessä siinteli mahdollisuus päästä keskustan puheenjohtajaksi ja pääministeriksi Vanhasen jälkeen. Hän väistyi. ??Olin luita ja ytimiä myöten politiikassa, ministeri ja varapuheenjohta-. Yritämme hoitaa asioita etupainotteisesti, jotta Suomi ehtisi kiivetä vaalikauden aikana syvästä kuopasta ylös, sanoo Paula Lehtomäki. simmäinen kausi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä, toinen ympäristöministerinä. Media taivasteli vasta 30-vuotiasta naisministeriä. ??Olihan se rankkaa, ehkä liiankin rankkaa. Eikä se ainakaan helpommaksi ole tullut, hän muistelee ministeriaikoja. ??Asioihin perehtymällä homma klaarattiin. ??Ministerin työssä on paljon sellaista, mitä ei voi delegoida avustajille
Tilannekuva on hyvin epävarma ja isoja kysymysmerkkejä nostattava, katsoipa sitä lähempää tai kauempaa. ??Erityisen tarkasti seuraamme, mihin EU on menossa. Onhan se tosi kova ponnistus. ??Lisäkuormitus tulee siitä kielteisyydestä, joka tänä päivänä kohdistuu politiikkaan ja poliittisiin toimijoihin. Emme voi odottaa juhannusta, että kyllä se siitä. Tilanne on poikkeuksellisen hankala. Kaikki ei synny vihellellen. lä ja vahvalla henkilöllä on mittava valta, jota kulloinenkin poliittinen tilanne voi vielä lisätä. Perustuslaki sanoo asian kuivasti: Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Valtiosihteeri avustaa niin, että pääministeri pystyy hoitamaan tehtävänsä hyvin. ??Saan tehdä oikeita ja vaikeita asioita, mutta minun ei tarvitse olla omalla naamallani niiden kanssa esillä. ta jatkunut kansanedustajan ura katkesi varamiespaikkaan, mutta suruaika jäi kuitenkin lyhyeksi. ??Soitin heti vaalien jälkeisenä päivänä ensimmäisen työllistymispuhelun. Lehtomäki tähtäsi yksityissektorille. Sitten Sipilä sotki kuviot. kesäkuuta viime vuonna. Vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain myötä pääministeri on suomalaisen politiikan ehdoton ykkönen. Mutta kaikki jakoavaimet eivät ole meidän työkalupakissamme. 11.3. Hallintoakin on runsaasti. Kerroin, että olen avoimella mielellä. Lehtomäki nimitettiin valtioneuvoston kanslian ykkösvirkaan 17. Siitä syntyy tahto yrittää kaikkensa, jotta saamme työtä ja vakautta. Kanslia vastaa myös ministereiden turvallisuudesta. Valtiosihteerin työpöydällä on maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita, EU:ta, Suomen turvallisuuden tilannekuvaa, omistajaohjausta, itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan valmistelua, Team Finlandia... Hän istuu asiantuntijana talouspoliittisessa, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa sekä EU-ministerivaliokunnassa, johtaa kansliapäälliköiden kokousta ja toimii varapuheenjohtajana virkamiehistä koostuvassa turvallisuuskomiteassa. Valmistelun lisäksi valtiosihteeri vahtii myös päätösten toimeenpanoa, hallitusohjelman toteutumista. Pystyykö yksi ihminen edes hoitamaan pääministerin hirmuista työmäärää? ??Sitä pitää kysyä Juha Sipilältä. Onko päällimmäisenä Venäjä, Venäjä, Venäjä? ??Noo, onkohan se päällimmäisenä. Mutta ei kaikki synny vihellellen. Matti Vanhanen sanoi, että häntä rupesi hengästyttämään, kun Sipilä luetteli eduskunnassa, mitä hallituksella on putkessa. Yritämme tehdä asioita etupainotteisesti, jotta vaalikauden aikana ehdittäisiin kiivetä syvästä kuopasta ylös. Lehtomäki korostaa, että politiikan valtakeskusten lisäksi myös muut voimat vaikuttavat yhteiskuntapolitiikassa. ??Me pyrimme käyttämään kaikkia välineitä. 2016 23. EU:n sisäinen joukkuehenki rakoilee pahasti, epävarmuus on suurta. Lehtomäen mukaan hallitus uskoo itseensä. ??Hallituksella on vakava tilannekuva. Meihinkin linkittyvät vahvasti Lähi-idän ja Syyrian tapahtumat. Mutta vahvasti se on mukana. Sielläkin ollaan isojen kysymysten äärellä Ison-Britannian kanssa. Kyvykkääl- Pykälät luettelevat valtioneuvoston kanslialle tusinan verran tehtäviä. 550 hengen kansliassa on moninaista joukkoa vahtimestareista, autokuskeista ja turvamiehistä alkaen. Hän antaa selkeitä toimeksiantoja, kuuntelee muitakin ja on miellyttävä ihminen. Ja nauru raikaa vastauksena toimittajan oho-kommenttiin. Turvallisuuden tilannekuvaa päivitetään kansliassa joka päivä ympäri vuorokauden. Aina ei ulospäin näy, kuinka keskeiset toimijat pyrkivät parhaansa mukaan nostamaan isänmaan suosta, valtiosihteeri puntaroi. Miten politiikassa jaksaa, kun julkisuudessa tulee lähes joka tuutista kuonaa silmille? ??Päättäjillä täytyy olla varma olo, että yritämme parhaamme, ja yrityksem- me on oikea asioiden saattamiseksi paremmalle tolalle. Hengästyttääkö valtiosihteeriä? ??Kotimaan tilanne on poikkeuksellisen hankala ja kansainvälinen tilanne harvinaisen epävakaa. Halusi tietää, millä mielin pudonnut katselee maailmaa. ??Kysyi, ajattelenko, että pitäkää putiikkinne. Kun on sinut oman tekemisensä kanssa, se auttaa kestämään aika kovaakin tuulta. Millainen pomo Sipilä on? ??Hyvä
Reportaasi 24 11.3.2016
Itä-Suomen ihmeen tekijät Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Paula Åström Suomeen perustettiin 1960?70-luvuilla maakunnallisia yliopistoja ja korkeakouluja tuottamaan koulutettua työvoimaa ja hyvinvointia alueille. Tulokset kertovat päätösten onnistuneen erinomaisesti. Tänä päivänä aluepolitiikasta ja maakuntayliopistoista ei ole kovin fiksua puhua ääneen. 11.3. 2016 25
Mönkkönen korostaa, että nykyään vaikuttaisi oudolta perustaa oppilaitoksia pelkästään maantieteellisen sijainnin perusteella. . Kuopio on tällä hetkellä yksi maan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Ilman yliopistoa Kuopio olisi ihan eri näköinen kuin mitä se nyt on. Mönkkönen ottaa pikaisesti esimerkiksi pelkästään kampusalueen ja sen lähiympäristön. . Uusien rahoituslähteiden ja yhteistyökuvioiden pohtiminen kuuluu yliopistoväen arkeen joka puolella maailmaa. Ei pelkästään Suomessa tai Itä-Suomessa. Mutta haastattelumme pääaiheena on ensin puhua maakuntayliopistojen aluepoliittisesta merkityksestä. Peruskuopiolaisena oman opinahjon kasvattina Mönkkönen on saanut aitio- 26 11.3.2016 paikalta seurata yliopiston vaikutusta Savon pääkaupungille. Yliopistot keräävät isolta alueelta parhaan opiskelija-aineksen, ja tämä heijastuu väistämättä koko alueen infrastruktuuriin. . Yliopistot kilpailevat keskenään, ja menestys mitataan tarkoin määritellyillä mittareilla. Biolääketieteen laboratorio on yksi Kuopion kampuksen kiehtovimmista paikoista. I tä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on tiistaina aamukahdeksalta vielä rauhallinen tunnelma. Yliopistomaailmaan liitetyistä kriiseistä, rahaongelmista, yt-neuvotteluista tai negatiivisesta ilmapiiristä ei näy sivullisen silmiin mitään havaintoa. Rentoa akateemista vapautta näyttäisi siis ainakin ulospäin olevan vielä olemassa. Rehtori Jukka Mönkkösellä on vajaa tunti aikaa varattuna vierailullemme. Sen jälkeen odottaa johtoryhmän kokous. Kokouksen yhdeksi aiheeksi paljastuu myöhemmin tutkimushankkeiden kaupallistamisen vauhdittajaksi palkatun projektipäällikön tilannekatsaus. Rahaa kun ei tule yliopistoille enää niin kuin ennen vanhaan, vaan sitä pitää hankkia itse. Tästä ihan läheltä löytyy varmasti ainakin parisataa yritystä, joista valtaosalla on jonkinlainen kytkös yliopistoon. . Tehdä itsestämme houkutteleva opiskelijoiden ja tutkijoiden silmissä, Mönkkönen paaluttaa. Yksi esimerkkitapaus tehtävän vaikeudesta on lääketietokeskus Fimean alueellistamishanke, joka karahti osittain. Maakuntiin tarvittiin lääkäreitä, opettajia, insinöörejä ja monien eri alojen ammattilaisia, Mönkkönen muistuttaa. Vaikka perustehtävä on edelleen sama, ajat muuttuvat ja ajattelutapa sen mukana. Yhteiskunta alkoi kehittyäkseen vaatia koulutettua väkeä, ja koulutusta arvostettiin yhä enem- män. Kun mukaan lasketaan vielä ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopistollinen sairaala, puhutaan noin 15 000?17 000 työpaikasta, hän arvioi. Kun maakuntakeskuksiin aikanaan puuhattiin yliopistotason koulutusta, uskallettiin aluepolitiikasta puhua ihan suoraan ja ääneen. . Jos ajatellaan vaikkapa Itä-Suomen yliopistoa, niin eihän meidän tärkein olemassaolomme oikeutus enää perustu siihen, että vaikutamme täällä ItäSuomessa. Korkeakouluja perustettiin aluepoliittisin perustein, ja kyllähän ne hyviä päätöksiä olivatkin. Yliopistot kilpailevat keskenään, ja menestys mitataan tarkoin määritellyillä mittareilla. Toisaalta suuruuden ekonomiasta näyttää suomalaisessa yliopistokeskustelussa tulleen itsetarkoitus, vaikka monet maailman parhaimmista yliopistoista ovat pieniä ja erikoistuneita. . Jos haluamme selviytyä, meidän pitää tehdä asioita mieluummin hieman paremmin kuin muut
Mutta yleiselle asenneilmapiirille emme voi mitään, hän harmittelee. Rehtorina Mönkkönen myöntää suoraan, että tämän päivän kontekstissa aluepolitiikasta tai maakuntayliopistoista puhumisen voi kokea suorastaan vaivaannuttavaksi. . Sellainen aiheuttaa vain turhaa vastakkainasettelua. Esimerkiksi niin, että on olemassa Helsinki ja ne muut siellä jossain kaukana. Aluepolitiikka-sanaa ja varsinkin aluepolitiikan merkitystä Isohooka- Mikko Juuti on palkattu madaltamaan kynnystä ja auttamaan verkostojen luomisessa. na-Asunmaa sen sijaan haluaisi entisestään painottaa. Pitää muistaa, että yliopistoilla on edelleen olemassa alkuperäinen tehtävänsä opettajien ja ohjaajien kouluttajina. . Siihen on ollut helppo liittää farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat. Nykyään puolet Suomen farmaseuteista ja proviisoreista valmistuu meiltä, Mönkkönen kehaisee. . Aihe, joka on ajankohtaisempi kuin jokin aika sitten pystyi edes arvaamaan. Mönkkösen mukaan rajatutkimus on mainio esimerkki nykyaikaisesta, tieteenalojen raja-aidat ylittävästä tutkimuskohteesta. . Alueelliseen edunvalvontaan kuuluu ilman muuta myös yliopistojen toiminnan turvaaminen. Itä-Suomen yliopisto tähtää kansainvälisille markkinoille, vakuuttaa rehtori Jukka Mönkkönen. kiville henkilökunnan muuttohaluttomuuden takia. . Onko esimerkiksi Helsingin yliopisto Uudenmaan maakunnassa sijaitseva maakuntayliopisto, hän heittää. Keskustan pitkäaikainen kansanedus- taja ja entinen opetusministeri Tytti Isohookana-Asunmaa jakaa täysin Mönkkösen näkemyksen maakuntayliopisto-käsitteen vanhakantaisuudesta. . Mitä ovat maakuntayliopistot nykyään. Olen käynyt aika monessa väitöstilaisuudessa ja pannut merkille, kuinka monilta pieniltä paikkakunnilta väittelijät ovat alunperin kotoisin. Tämän näkökulman minä haluaisin nostaa keskustelussa näkyvämmin esille. Joensuun yksikössä harjoitetaan myös Venäjään ja rajoihin liittyvää tutkimusta. Molempien paikkakuntien elinvoima on pohjautunut tiettyihin kivijalkoihin. . Historiaa, maantiedettä, kulttuuria, politiikkaa, kieliä ja jopa teologiaa samassa paketissa, hän ylpeilee. 11.3. 2016 27. Jos nimityksiä pitää muuttaa, niin puhuttakoon hänen mielestään sitten vaikka alueellisesta edunvalvonnasta. . Tämä ei olisi olisi mahdollista, jos niille seuduille ei olisi saatavissa pätevää opettajakuntaa. Kuopion ja Joensuun korkeakoulut sai- Yliopistojen rahoituskeskustelu pyö- vat virallisen yliopistostatuksen vuonna 1984. Joensuussa vahvoja aloja puolestaan ovat olleet opettajankoulutus sekä luonnon ja -metsätieteet. . Kuopio on alusta asti profiloitunut lääketieteen ympärille. Minä lopettaisin kokonaan puhumisen erillisistä maakuntayliopistoista, hän pamauttaa. . Ei Nokialle olisi aikanaan saatu niin pätevää työvoimaa luomaan it-buumia tai esimerkiksi lääketieteeseen kehittämään perimäsairauksien tutkimusta, jos ei ensin olisi huolehdittu laadukkaasta peruskoulutuksesta. . Poliittinen päätös oli sinänsä hyvä, ja Kuopio saa mielestäni puhtaat paperit toiminnastaan. Vahvuutemme on aina ollut se, että Itä-Suomen koulupaikkakuntien ei ole keskenään tarvinnut taistella samoista opiskelijoista, rehtori korostaa. rii Isohookana-Asunmaan mukaan nykyään liikaa kaupallisesti hyödynnettävien tutkimustulosten ympärillä ja niiden ehdoilla.
Näin jälkeenpäin voi todeta, että olimme hyvissä ajoin liikkeellä ja omaaloitteisia. Paremminkin organisaatiolle mahdollisuutta miettiä toimintoja järkevämmiksi. . Toisen vuosikurssin opiskelija Anni Vänttinen Oppialojen erilaiset painotukset helpottivat omalta osaltaan päätöksentekoa, kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi vuonna 2010. Noin 15 000 opiskelijan ja lähes 3?000 henkilökuntaan kuuluvan ihmisen yhteisö on vähintään kokonsa veroinen vaikuttaja suomalaisessa yliopistokentässä. Mönkkönen kiittelee erityisesti fuusion ajankohtaa. . Näin pääsimme itse parhaiten vaikuttamaan omiin asioihimme. Fuusion yhteydessä ja sen jälkeen tapahtuneet yt-neuvottelut on rehtorin 28 11.3.2016 mukaan pyritty hoitamaan mahdollisimman tyylikkäästi. . Kuopioon on opiskelijana helppo tulla. Lääketeollisuus ei ole tule koskaan niin valmiiksi, etteikö jotain uutta ja mullistavaa voisi kehittää myös Itä-Suomessa. Mutta ei niiden tulos ole meillä tarkoittanut kertaakaan mitään massairtisanomisia. Yt-neuvottelut pitää lainkin mukaan järjestää aina isojen muutosten yhteydessä. Siitä olen erityisen tyytyväinen, että päällekkäisyyksien aiheuttamat muutokset ovat kohdistuneet enemmän hallintoon kuin opetukseen tai tutkimukseen. Entistä leveämmät hartiat ja laajempi tarjonta houkuttavat opiskelijoita ItäSuomeen myös perinteisen rekrytointialueen ulkopuolelta. Opiskelijoista merkittävä osa on nuoria naisia, mikä ei ole ihme, kun oppilaitoksen keihäänkärkenä on lääketiede. Kaikki soveltavat tieteenalat ja tietysti myös itse lääkärikoulutus ovat vahvasti naisten hallussa. Toisen vuosikurssin opiskelijat Anni Vänttinen ja Venla Huovinen ovat päässeet opiskelemaan juuri sitä, mitä ovat halunneet, biolääketiedettä. Kuulostaa tulevaisuuden alalta, mitä se kieltämättä onkin. Perusopintoja suorittavia ei vielä varsinaisesti kiskota tai houkutella eri tutkimusryhmiin, mutta sekin vaihe lienee piakkoin edessä.
Ratkaisevaa on, miten korkeatasoista tutkimusta ryhmä tekee, ja millainen kumppaniverkosto sillä on. Seitsemän vuotta VTT:llä asiakaspalvelutehtävissä toiminut Juuti uskoo voivansa auttaa Itä-Suomen yliopistoa näiden kumppanien löytämisessä. . Kaupungista löytyy kaikki tarvittava, opiskelijoita riittää, ja sen takia täällä myös viihtyy, hän suitsuttaa. Lahtelaisen Venla Huovisen kohdalla paikkakunnan valinta ei ollut itsestäänselvyys. . 2016 29. Eivätkä nämä valinnat johdu siitä, että tänne olisi jotenkin paljon helpompi päästä sisään. Tiedän kyllä tutkimuksen tason ja sen, mikä potentiaali täällä löytyy. Tiedän, että maailmalla on tuhansia samanlaisessa tilanteessa olevia tutkimusyksiköitä. Täällä saa kyllä ihan kädestä pitäen opastusta. Jos ei varsinainen lääkärin työ kiinnosta ammattina, niin kyllä tämä oli ihan ehdoton valinta. Turku oli toinen vaihtoehto, mutta Kuopio ympäristönä houkutteli. Ja mieluiten ihan ulkomaille asti. Itä-Suomen yliopisto on ottanut konkreettisen kopin Juha Sipilän hallituksen ohjelmakirjauksesta. Biotalousosaaminen, terveysalan sovellutukset, lääkekehitys ja paljon muuta. . . Kaikkea ei tarvitse osata. Juuti vakuuttaa, että itäsuomalaiset osaavat tarvittaessa toimia myös yhdessä oman osaamisen korostamiseksi. . Mutta jos on tarpeeksi hyvä jossakin, se pitää osata tuoda myös esille. Kyllä pisterajat ovat aika lailla samat kaikkialla, hän otaksuu. Jotakin Itä-Suomessa ja Kuopiossa siis tehdään oikein, kun matkaa kartalla etelästä pohjoiseen ei koeta pitempänä kuin päinvastoin. Motivoituneesta opiskelija-aineksesta huolimatta omaa osaamista ja innovaatioita pitää saada myös kaupaksi. Tunnen paljon jopa helsinkiläisiä opiskelijoita, jotka ovat tulleet tänne laadukkaan opetuksen takia. Kansainvälisessä yliopistomaailmassa ei enää sillä seikalla, missä kaupungissa tutkimusryhmä sijaitsee, ole niinkään merkitystä. Kaupallistamisen edistämiseksi oppilaitokseen pestattiin kuluvan vuoden alusta liiketoiminnan kehityspäällikkö. Toimen haltija Mikko Juuti korostaa, ettei hanke ole muuttamassa itäsuomalaisen tutkimuksen sisältöä, vaan enemmänkin ajattelutapaa. . Ketään ei jätetä huomioimatta. Aluepolitiikasta puhuminen ei kuu- lu nuorten naisten lempiaiheisiin, mutta sen merkitys avautuu pienen johdattelun jälkeen. Varkaudesta kotoisin oleva Vänttinen ei pysty edes kuvittelemaan tilannet- ta, ettei omassa maakunnassa olisi yliopistoa. . Poikkitieteellisyys on kasvava trendi tieteen maailmassa. Minun tehtäväni on auttaa tutkijoita verkostoitumaan ja löytämään oikeita kumppaneita, hän selvittää. haluaa toteuttaa oman unelmansa kotimaakunnassaan Kuopiossa. . Pääsykokeetkin pidettiin samana päivänä, eli valinta piti tehdä jo silloin. Kun naapurikaupungissa on sopiva oppilaitos, jossa on vielä itseä kiinnostava oppiala, niin muualle lähtemistä ei tarvinnut oikeastaan edes harkita. . Eikä ole tarvinnut katua, naiset toteavat kuin yhdestä suusta. Käytännön asioiden kokeileminen laboratoriossa on se juttu, mikä motivoi innostuneita nuoria tutkijakokelaita. . Kuopioon on opiskelijana helppo tulla. n 11.3. Emme ole riistämässä akateemista vapautta tai puuttumassa siihen, mitä täällä tutkitaan. Yksin ollaan liian pieniä, mutta toisaalta sopivien kumppanien löytäminen on haastavaa. Vuoden projekti on lyhyt, mutta intensiivinen rypistys
Kun vahtimestarit pysäyttivät naisen, hän ampui itsensä eduskuntatalon aulassa. nintoja tuon ajan sanomalehdistä eikä eduskunnan arkistoista. Totuus selvisi vasta teiniiässä, silloinkin sattumalta. ??Myöhemmin olen kuullut, että äidin suvun piirissä kyllä puhuttiin Astridista, mutta yhteys heihin katkesi jokseenkin täysin äidin kuoleman jälkeen, Mantere kertoo. ??Isäni suku halusi vaieta äitini kohtalosta. Hän surmasi itsensä eduskuntatalossa tiistai-iltana 12.3.1940. Reposen tarkoituksena oli ilmeisesti päästä peremmälle rakennukseen huoneeseen, jossa poliitikot olivat koolla. Toimittajakollegat eivät halunneet lisätä perheen tuskaa ja pidättäytyivät uutisoimasta tapauksesta. ??Ja yhden ihmisen dramaattinenkin teko oli siinä tilanteessa sittenkin vähäinen asia, kun ottaa huomioon kaikki rintamalla kaatuneet, pommituksissa kuolleet ja niin edelleen, Mantere huomauttaa. 30 11.3.2016 Meri-Helga Mantere oli tapahtuma-aikaan vasta vuoden ikäinen. Hän oletti itsekin pitkään, että äiti oli menehtynyt keuhkotautiin. Asiasta yksinkertaisesti vaiettiin. Reposen tytär Meri-Helga Mantere (os. Juvas) arvelee, että vaikeneminen johtui tapahtuma-aikana vallinneesta sekasorrosta. ??Kansakunta oli hirvittävän paniikin vallassa. Koko maa oli murheen murtama. Karjalan kannas menetettäisiin, samoin Laatokan pohjoispuoliset alueet ja suurin osa Sallaa. Varsinkin isoäitini, perheen matriarkka, piti itsemurhaa ensisijaisesti skandaalina, ei isänmaallisena tekona. Mantere paneutui äitinsä tarinaan kir- joittaessaan vuonna 2014 ilmestynyttä kirjaansa Vapauden taju. maaliskuu- Astrid Reposen kohtalosta ei löydy mai- ta 1940 myöntyä talvisodan päättäneisiin rauhanehtoihin. Historia Välirauhan vaiettu tragedia Tutkija Astrid Reponen-Juvas surmasi itsensä raskaiden rauhanehtojen vuoksi. Eduskuntatalossa tapahtunut itsemurha on jäänyt historiassa pimentoon. Teksti: Annukka Kaarela Kuvat: Jari Laukkanen, Meri-Helga Mantereen kotialbumi Suomen hallitus päätti 12. Myös ulkoasiainvaliokunnan maalaisliittolaiset jäsenet Urho Kekkonen ja Kalle Kämäräinen olivat edellisenä päivänä vastustaneet sopimuksen hyväksymistä. Kaikkein äärimmäisimmän vastalauseen raskaita rauhanehtoja kohtaan esitti kuitenkin nuori helsinkiläinen tutkijanainen ja perheenäiti Astrid ReponenJuvas. Kirjassa hän kertoo paitsi äidistään, myös isänsä sisaresta Maija Juvaksesta, joka oli Steinerpedagogiikan uranuurtaja Suomessa. Astrid ja Maija tutustuivat opiskellessaan suomen kieltä Helsingin yliopistossa. Heistä tuli parhaat ystävät ja työtoverit, jotka tutkivat kansanperinteitä ja murteita Suomen syrjäseuduilla se-. Liput olivat puolitangossa, kodeissa ja kaduilla itkettiin. Maalaisliittolaiset ministerit Uuno Hannula ja Juho Niukkanen erosivat välittömästi hallituksesta. Dramaattisia yksityiskohtia ei haluttu enää lisää, niitä riitti muutenkin. Jotkut olisivat saattaneet tulkita, että teon taustalla olisi isompi liike tai oppositio, vaikka näin ei ollut. Hiljaisuus tragedian ympärillä lienee johtunut myös hienotunteisuudesta. Mantereen isä, Astrid Reposen aviomies Martti Juvas työskenteli Uuden Suomen toimitussihteerinä
Tässä tapauksessa hän halusi ilmaista sen käsittämättömän voimakkaalla ja selkeällä tavalla. Hän oli varma, että Suomi miehitetään. Kun isä avioitui uudelleen, lapset muuttivat hänen luokseen. Vapauden taju -kirjan kirjoittaminen oli Mantereelle tutustumismatka äitiin. Täysin sattumaa oli, että samaan aikaan kun Mantere kirjoitti kirjaansa, Kansallismuseo kokosi näyttelyä Astrid Reposen vuonna 1932 Ruotsin metsäsuomalaisilta hankkimista esineistä. Museossa oltiin tietämättömiä, että Reposella ylipäätään oli lapsia. Hän pakeni ennen sodan syttymistä lastensa kanssa Ruotsiin, mutta tuli pian katumapäälle ja palasi takaisin. Reponen oli mukana vapaaehtoistoiminnassa muun muassa ohjaamalla ihmisiä ilmahälytysten aikana pommisuojiin. Hän oli työskennellyt rajaseuduilla ja tunsi venäläisiä emigrantteja. Ankara äiti oli murentanut hänen itsetuntonsa, ja huonommuuden tunne seurasi häntä läpi hänen elämänsä. Talvisodan Astrid Reponen koki hyvin raskaasti. Kirjan kirjoittaminen oli Meri-Helga Mantereelle tutustumismatka äitiin. Kansallismuseossa oli viime vuonna esillä näyttely esineistä, jotka Meri-Helga Mantereen äiti Astrid Reponen keräsi Ruotsin metsäsuomalaisilta. kä Ruotsin metsäsuomalaisten parissa. Kun Astrid avioitui Maijan veljen Martin kanssa, naisista tuli myös kälyt toisilleen. Astrid Reponen oli ystävien ja kollegoiden arvostama, ulospäin suuntautunut ja iloinen, mutta sisimmässään äärimmäisen itsekriittinen persoona. Hän myös keksi kuuluisan kampanjan, jossa kansalaisia kehotettiin lahjoittamaan kultaiset sormuksensa valtiolle ja vaihtamaan ne rautaisiin. Kun välirauhan ehdot tulivat julki, Astrid Reponen oli kauhuissaan. He kulkivat tädin opettajavirkojen perässä syrjäseuduilla eri puolilla Etelä-Suomea. Aviomiehen rauhoittelu ei auttanut. Astrid ei vihannut venäläisiä, Meri-Helga Mantere kertoo. Hän oli kuitenkin ääri-individualisti, yksilönvapauden vankkumaton kannattaja, jolle kommunismi ja bolsevismi merkitsivät yksilöllisyyden tuhoamista. Mantereen mukaan hänen äitinsä ei ollut poliittinen ihminen. Mantere toimitti näyttelyyn muun muassa äitinsä pienen Kodak-kameran, jolla näyttelyssä esillä olleet valokuvat oli kuvattu. Viime vuoden ajan esillä ollut näyttely oli yleisömenestys. 2016 31. Hän ei myöskään kuvitellut, että hänen ratkaisullaan olisi vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. ??Ilmeisesti hänellä oli yleensäkin suuri sisäinen pakko ilmaista, kun hän koki jonkin asian menneen väärin. Astridille ääri-individualismi sisälsi myös yksilön äärivastuullisuuden. Astrid Reponen ei jättänyt jälkeensä kirjettä tai muutakaan selitystä teolleen. Itsemurha tuli yllätyksenä niin Reposen aviomiehelle kuin hänen kälylleen ja parhaalle ystävälleen Maija Juvakselle. Molemmat olivat kohtalokkaana iltana maalla Urjalassa, Maija lasten kanssa pommituksia paossa ja Martti heitä katsomassa. Äidin itsemurhan jälkeen Meri-Helga ja hänen veljensä, 5-vuotias Mikko, pääsivät Maija-tädin hoiviin. Mantere on onnellinen, että äidin elämäntyö pääsi vuosikymmenten jälkeen vihdoin esille. 11.3
Sillä lailla sitä hyvinvointia varmistuisi tulevillekin vuosille. Eduskunnan historiassa päättyi jälleen yksi aikakausi. Omat ongelmansa on myös kansanedustaja Antti Kaikko- sella (kesk.). Vesseli oli aamulla katsonut Kaikkosen työkoneelta lastenohjelmaa, Kaapoa. Ainakin jonotussävelmä, ikivihreä King of the Road, soi melko puhtaasti ja pitkään.. Laitteet kerättiin pois. Virkamiehet ja kansanedustajat ovat joutuneet siirtymään puhtaasti kännykällä kommunikointiin. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Alexander Stubb on toistaiseksi onnistunut urheasti torppaamaan vaatimukset. Samaan aikaan Brysselissä Euroopan johtajat, jotka mieluusti isoon ääneen puhuvat eurooppalaisista arvoista ja hädänalaisten auttamisesta, lahjoivat Turkkia ottamaan vastaan Kreikkaan jo päässeitä turvapaikanhakijoita. Pakolaisten sijaan EU:n rajoilla saattaa muutaman vuoden kuluttua jonottaa tuhansia turkkilaisia, jos Turkin vaatima viisumivapaus toteutuu. Lahden toisella puolella Yhdysvalloissa voittoja esivaaleissa napsii Donald Trump. Tunsin matkustajien katseet: Kaikkonen katselee junamatkoillaan lastenohjelmia. Vai kenties alkaa puhua Paasikiven?Kekkosen?Trumpin linjasta? Kaapohan siellä jatkoi touhuamistaan kovaan ääneen, mutta kone jumitti. Apollon Tietäjät Teksti: Meri Alaranta-Saukko, Henna Lammi, Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Paasikiven?Kekkosen?Trumpin linja Alkuviikosta kotimaan politiikassa elettiin mielenkiintoisia aikoja, kun pienituloiseksi työväestöksi mielellään esittäytyvät ammattiyhdistysvasemmistolaiset vaativat kurkku suorana veronalennuksia ehtona yhteiskuntasopimukseen lähdölle. Toisin kuin amerikkalaispoliitikot yleensä, Trump vaikuttaa tulevan hyvin toimeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Putin on kehunut Trumpia ?todella älykkääksi ja lahjakkaaksi henkilöksi?. Kun nyt edes saataisiin tulot ja menot suurin piirtein tasapainoon. Korealaiseen älypuhelimeen totutteleminen on nyt monelle vaivalloista ja tuskallista. Mutta miten uusi hieno puhelinkeskus mahtaa toimia? Niin kuin asiaan kuuluu. Ohjelmaa ei saanut suljettua. . Siis sitä, jossa on erittäin tunnistettava tunnusmusiikki: ?Oon nelivuotias, oppimaan innokas, sain nimen hauskimman Kaapo??. Noh, Kaikkosen piti lähteä töihin kesken ohjelman. Kansanedustaja avasi läppärin täydessä junanvaunussa. 32 11.3.2016 Lankapuhelinaika maan parlamentissa ehti nähdä koko Nokia-Suomen nousun ja tuhon, mutta nyt tuli viimeinen raja vastaan. Kaapon tunnusmusiikki jatkuu hallituspuolueen poliitikolle sopivin sanankääntein: ?On paljon tehtävää, uutta ja tärkeää, puuhailee touhuissaan Kaapo??. Kokoomus-legenda Ilkka Suomisen tytär, päätoimittaja Riikka Suominen suomii hallitusta uudistuneen Vihreän langan pääkirjoituksessa, kuten oppositiopuolueen pää-äänenkannattajalle sopii. Suominen epäilee hallitukselta unohtuneen, ettei tavoitteena ole tehdä voittoa vaan hyvinvointia ihmisille. Voi voi. Että hyvää viikonloppua vaan kaikille, Kaikkonen kertoo. Ohjelma oli sentään hyvin valittu. Trump on puolestaan puolustanut Putinia syytöksiltä Aleksandr Litvinenkon murhasta. Pitäisikö suomettumisen lisäksi lanseerata käyttöön uusi termi, yhdysvaltalaistuminen
Nyt nuo keinot pitää saattaa liittotason sopimusneuvotteluihin toteutettaviksi. Julkisella sektorilla työajan pidentäminen antaa taas mahdollisuuden supistaa kroonista alijäämää. Ensimmäiset taloudelliset arviot sopimukses- ta ovat rohkaisevia. Kesäkuussa sitten nähtäisiin, kuinka tarkkaan sovittu todella laitetaan toimeen työelämässä. Viimeisimpään mutkaan ajauduttiin, koska SAK:ssa peräti 40 prosenttia jäsenistöstä edustavat liitot eivät hyväksyneet ratkaisua. Toiset katsovat, että nämäkin liitot on saatava riittävän kattavasti ratkaisuun mukaan matkan varrella. 2016 33. Uusia työpaikkoja syntyisi roimasti, ratkaisu olisi naisten ja miesten välillä tasaveroinen, tulonjaossa suurituloisemmat maksaisivat euroissa selvästi enemmän ja kilpailukykymme suhteessa kovimpiin kilpailijoihimme paranisi. Tässä asetelmassa ollaan tätä kirjoitettaessa. Politiikan puolella tarvitaan nyt kärsiväl- lisyyttä. Aika eroaa siinä, että valuuttakurssipäätöksen kaltaista vaihtoehtoa ei nyt ole käytettävissä. Markkinat rankaisevat taloutensa huonosti hoitavia kansantalouksia nykyään muilla keinoilla kuin spekuloimalla valuuttaa vastaan. Tätä tiistaina kirjoitettaessa tuntuu juuri tältä, uusimpien työmarkkinakäänteiden jälkeen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tasolla on saatu aikaan sopu paitsi tavoitteesta myös käytännön keinoista sen saavuttamiseksi. Arvelen, että kaikki ovat siinä realisteja, että kunnon sopimusta ei kesäkuussa voi syntyä, ellei riittävää kattavuutta ole saatu. Arvellaan, että liittotason neuvotteluista ei tule mitään, kun kaikki kyttäävät toisiaan epäluottamuksen valossa . Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä viedä järkevä sopimus maaliin. Matti Vanhanen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 11.3. Puheenvuoro Kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä Kärsivällisyyttä tarvitaan eniten silloin, kun se on eniten koetuksella. niillä, jotka ajattelevat kaatavansa hankkeen. Myönteinen vaikutus selittyy sillä, että pystymme silloin tuottamaan vientiin enemmän tavaraa tai palvelemaan enemmän . Työnantajien piirissä luottamus tähän ei riitä. samalla hinnalla. Palkansaajien tulot säilyvät ennallaan, mutta kansantalous saa enemmän tuloja, joka kannustaa investoimaan ja kasvattamaan tuotantoa. Siitä meillä on tuoretta näyttöä lukuisten kriisimaiden kohtaloista. Yhteiskuntasopimuksen hetki on parhaimmillaan juuri nyt, kun erityisesti Saksasta hyvän talouden siivittämänä tulee tietoja korkeista palkankorotusvaatimuksista. Juuri nyt hahmotellulla sopimuksella kykeni- simme muutamassa vuodessa kuromaan umpeen tärkeimpien kilpailijamaidemme etumatkan yksikkötyökustannuksissa. Kuka lähtee tinkimään eduistaan, jos kaveri vieressä ei sitä tee. vapaamatkustajia pelätään. Siksi mukaan lähdöstä olisi päätettävä nyt. Kyse on siitä, miten ja missä vaiheessa tähän kattavuuteen päästään. Mieleen tulee 90-luvun alun yhteiskuntasopimus, joka happani matkan varrella. Lisäksi julkisen talouden alijäämä supistuisi. Aika paljon on siis pelissä . Silloin takataskussa oli monien ajama pakkodevalvaatio. Järkevä toiminta nyt voi luoda nopeastikin uudet mahdollisuudet tuotannon kasvattamiseen Suomessa. Osa kriitikoista esittää kysymyksen, miten työajan pidentäminen ilman palkankorotusta parantaa työllisyyttä
Toinen varapuheenjohtaja vetää kuntaverkostoa. ??Näistä saadaan pohjaa maakunnalliselle kuntavaaliohjelmalle. Kivelä kehuu puoluevaltuuston työskentelyä ja ministeritenttejä, joista on kehkeytynyt todellisia keskusteluja. Sama tyyli jatkui Tampereen politiikka- ja toimintapäivillä: ??Vahva itseluottamus, rakentava ja haastava kriittisyys, positiivinen ja eteenpäin vievä henki. Liikunta on Antti Kivelälle elämäntapa. Hän on mustan vyön karateka ja juniorivalmentaja. ??Kamppailulajien harrastajat ovat ystävällisiä ja rauhallisia ihmisiä, hän sanoo. ??Kaikki menestyvä harjoittelu lähtee toisen ihmisen kunnioittamisesta . Jatkossakin on pysyttävä eurooppalaisella huipputasolla. Politiikassa Kivelä oli mukana jo 1990-lu- vulla Lappeenrannassa asuessaan, mutta aktiivinen toiminta jäi vuosiksi, kun uusi työ Kuopiossa, kardiologiksi erikoistuminen ja perheen 1990-luvulla syntyneet lapset veivät huomion. Syksyllä 2012 kansanedustaja Markku Rossi soitti ja pyysi ehdokkaaksi kuntavaaleihin. ??Päivän mietin, muistelee Kivelä. Sitten se olikin menoa. 34 11.3.2016 Viime kevään eduskuntavaaleissa Antti Kivelä keräsi Savo-Karjalan vaalipiirissä kunnioitettavat 2?567 ääntä. Kuopiossa Kivelä on kaupunginvaltuuston jäsen ja keskustan Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Kunnallisjärjestössä on viime vuosina keskitytty yhtenäisyyden rakentamiseen kuntaliitosten jälkeen. Hän aloitti tavanomaisen työpäivän edellisenä aamuna 7.30, ja sen päätyttyä alkoi päivystys. Normaalia lääkärin työtä. ??Lisäksi vastaan rytmihäiriöiden vaativasta diagnostiikasta ja hoidosta. niin kuin politiikkakin.. Uudistus on nyt liikkeellä eikä enää pysähdy. ??Toki toisin päin olisi kannattanut lähteä: toiminnan tarkoitus on potilaan tai asiakkaan tarve. Yleisötilaisuuksia järjestetään suunnitelmallisesti eri puolilla laajaa kaupunkia. Keskustan Pohjois-Savon piirin varapuheenjohtajana Kivelä toimii myös elinvoimaverkoston vetäjänä. Pitää miettiä, miten tarpeeseen vastataan, ja mitä siihen tarvitaan. Keskustan kasvot Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Jari Laukkanen Antti Kivelä Sote ei enää pysähdy Lähtökohtana aina potilas ja asiakas Sote-uudistuksessa on keskustan kaupunginvaltuutetun Antti Kivelän mielestä tärkeintä, että se tehdään. Kuunnella niitä, jotka käytännössä eri tasoilla työtä tekevät. Kivelä tästä jotakin tietää: opiskeluaikana hän teki sairaalassa perushoitajan töitä ja on nyt Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen apulaisylilääkäri. Perjantaiaamuna kello 8 Kivelällä on ta- kanaan valvottu yö
2016 35. Antti Kivelä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen apulaisylilääkärinä. Kaikki menestyvä harjoittelu lähtee toisen ihmisen kunnioittamisesta. 11.3
Menestyäkseen on löydettävä sopivat henkilöt keksimään tarvittavat ratkaisut. Yhdessä tekemisen perinteet kumpuavat osuustoiminnallisuudesta ja laajasta järjestöverkostosta. Kaikkein vaikeinta lienee silti meilläkin ra- kentaa tulevaisuutta omassa lähiympäris- 36 11.3.2016 Hyvät asiat lähtevät ?pienestä lumipallosta. Ihmiset eivät kotimaassaan pystyneet enää kontrolloimaan elämäänsä säälliseen tapaan ja ovat voimattomia vaikuttamaan omaan kohtaloonsa edelleenkin jätettyään jo kotimaansa taakseen. Pakolaisia vaivaa krooninen koti-ikävä, vaikka liikehdintä pakoteiden varsilla tukkeutuukin aika ajoin omaan mahdottomuuteensa. Suomalaisten ei tarvitse pakolaisasioissa jättäytyä sosiaalisen median tai huhupuheitten varaan, vaan saamme ajankohtaista tilannetietoutta uutisten välityksellä jokseenkin riittävästi. Enin osa meistä käy töissä, opiskelee ja elää arkea tavalliseen tapaansa antamatta vielä pakolaisasioiden liiemmin häiritä rutiinejaan. Yrityksissä puhutaan kriittisistä menestystekijöistä, joita ilman menestystä ei tule. Toisekseen on tulkittava heikkoja signaaleja, missä mennään ennen kuin ongelmat ovat jo sylissä. Niiden yli voidaan silti hypätä yhdessä. Ihmisyyden näkökulmasta meidän tulisi voida jakaa kokemuksiamme ilman ikiaikaista kaiken keskustelun sitomista tehokkuus- ja kustannusvaatimuksiin. Jälleenrakennustyö ei vielä pitkään aikaan pääse kunnolla käyntiin ongelmien lähtöalueilla, mutta meidän vahvuutenamme täällä pohjoisessa on käynnistää vaiheittaisia prosesseja, joiden tarkoituksena on luoda uusia tulevaisuuden käsikirjoituksia tänne päätyneille pakolaisryhmille. Pakolaisten on elettävä kokemustensa kanssa koko elämänsä, ja keskeistä yhteistyössä on huolehtia erilaisten ryhmien vertaistuesta kaiken uuden oppimisen keskellä. Verkkoviestintäympäristöissä ja muualla tulisi jatkossakin jakaa yhteystietoja keski- näisen asioinnin helpottamiseksi, ettei tietämättömyys haittaisi kenenkään jokapäiväistä elämää. Erityisen paljon lasken suomalaisten nuor- ten mallikkaan ja maltillisen toiminnan varaan. Tarvitaan lisää aikaa ja resursseja sekä ilmapiirin tuuletusta. Alimmalla kustannustasolla toimiminen ei maratonjuoksussa kanna maaliin. Monet tavalliset kansalaiset ovat joutuneet ilmiön kohdatessaan ymmälle. Sotatila ja terrorismi laukaisivat pakolaisongelman, jota eurooppalaiset kansallisvaltiot yrittävät nyt ratkaista vaihtelevilla keinoilla. Ahtaissa ja loukkumaisissa oloissa eläminen sodan keskellä synnytti määrätietoisen halun päästä sietämättömistä oloista muualle. liikkeeseen. tössämme, kun tahtotila asioiden etenemiseksi kohtaa esteitä. Hyvät asiat lähtevät ?pienestä lumipallosta? liikkeeseen. Anne Nivukoski keskustan Lapuan kunnallisjärjestön sihteeri. Nuoret pystyvät kasvamaan roolejaan ja työtehtäviään suuremmiksi iästään riippumatta myös hyvää arviointikykyä vaativissa tehtävissä. Heillä on muuntautumiskykyä, vaihto-oppilasvuosia takanaan tai muutoin monipuoliset koulutukselliset eväät maailmankansalaisina toimimiseksi. Kurjistumiselle on asetettava rajansa. Mielipiteet Haasteista selvitään yhteistyöllä Hallitsematon pakolaisvirta Syyriasta ja sen naapurivaltioista on muodostanut eurooppalaisille vaikeasti ratkaistavissa olevan ongelman. Ilman riittäviä resursseja kumpikaan näistä ei ole mahdollista. Päättäjien tulisikin ottaa todesta eri suunnilta tullut viesti henkilötyövuosien riittämättömyydestä. Yhteistä hyvää tavoiteltaessa on tärkeää, että kukin voi omalla sektorillaan perehtyä ennakoivasti asioihin ja käyttää hyväkseen täysipainoisesti saavuttamaansa tietotaitoa. Suomessa on perinteisesti löytynyt osaamista tehdä asioita uudella tavalla
Niitä ei pidä sotkea organisaatioina eikä rahoituksen tai hallinnon osalta. Näissä uudistuksissa ei tarvita maakuntavaaleja eikä maakuntaveroa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Perhevapaakulut ajavat naiset pätkätöihin Vanhempainvapaakustannusten jakami- Naisten vetämät yritykset toimivat usein sesta yhteisvastuullisesti on keskusteltu vuosia. Näin valituilla valtuutetuilla on mandaatti osallistua kuntien valitsemina maakuntavaltuustoihin ja -hallituksiin päättämään koko maakunnan asioista, kunhan maakunnan edustus noudattaa demokratiaa ja alueellista tasapuolisuutta. Kuntavero huolehtii kunnille soten jäl- keen jäävien toimintojen rahoituksista. 2016 37. Ne ovat sote ja maakuntahallinto. Tulossa olivat myös kiinteistömassojen, ittoimintojen ja ensivasteyksiköiden määrät, sijainnit, riittävyys ja toimintavalmiudet. Tuossa alustavassa sopimuksessa ei tietenkään ollut näytillä kaikkea sitä, mitä tuleva sote kokonaisuudessaan pitää sisällään. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan toiminta-alueesta ei ollut nähtävillä kaikkia niitä terveyspalvelujen eri kokoisia toimipisteitä, joita tuolla alueella on. Tuolloin ei vielä ollut näytillä potilasmääriä eikä hoitohenkilökunnan ja lääkärien määriä. Nykyiset kuntien valtionosuudet menevät suo- raan soten ylläpitoon, joka muilta osin rahoitetaan pääosin valtion budjetista ja kelamaksuilla. Tämä on pieni summa kokonaiskustannuksista, mutta osoittaa, että epäoikeudenmukaisuus on tunnustettu, ja asiaan halutaan muutos. Rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa perhevapaakulut on jo 30 vuotta hoidettu yhteisvastuullisesti laajalta veropohjalta. Tähän meidänkin tulee päästä. Keskustanaisten Uudenmaan piiri ry Pidetään sote ja maakuntahallinto erillään Pari vuotta sitten Risto Volanen ihmette- li vahvasti sitä, miksi Juha Sipilä meni oppositiosta hallituksen kanssa sopimaan sotesta ja niin sanotuista erva-alueista. Se, mistä tuolloin sovittiin, oli vasta pohjapiirros koko sote-uudistukselle, jonka pohjaksi valittiin yliopistollisten keskussairaaloiden alueet. Maakunnan ei tämänkään jälkeen kuulu olla pelkkää keskuskaupunkia, sillä valtaosa Suomen kansantuotteesta syntyy lähtökohtaisesti pieninä talouden virtoina kautta maan. Simo Vuorinen Virrat 11.3. Asiaa ovat käsitelleet lukuisat työryhmät ja hallitukset, mutta käytännön toimet ovat jääneet toteuttamatta. Perhevapaakulut syntyvää lasta kohden yrittäjälle ovat noin 17 000 00 euroa. Vanhempainvapaakulujen tasaaminen laajalta veropohjalta yhteisvastuullisesti vastaa yleistä oikeuskäsitystä, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää nuorten naisten diskriminointia työmarkkinoilla. Myös naisten yrittämisen kannalta sillä on nykyisessä taloustilanteessa keskeinen merkitys koko kansantaloudelle. Suomi tarvitsee yhä enemmän naisten panosta yrittäjinä, sillä se kohtaa Euroopan maiden kärkijunassa rajun ikä- ja talousrakenteen muutoksen. Muutosten myötä palvelusektorin ja pkyritysten merkitys suomalaisten leivän tuojana korostuu entisestään. hoiva- ja palvelualoilla, ja miehet vastaavasti hakeutuvat yrittäjiksi miesvaltaisille aloille, kuten metalli- rakennus- ja kuljetusaloille. Suomessa työelämän segregaatio on yksi Euroopan tiukemmista, joten yrittäjinä toimivat naiset työllistävät pääasiassa naisia. Nykykäytännön mukaisesti, äidin työnantajan maksaessa vanhempainvapaakustannukset, joutuvat naisyrittäjät maksamaan myös miesvaltaisille aloille kuuluvia vanhemmuuden kustannuksia. Nuorten työikäisten naisten arkitodellisuutta ovat pätkätyöt ja työuralla etenemisen vaikeus. Heitä ei rekrytoida äitiriskin takia pysyviin työsuhteisiin, vaikka naiset suorittavat suurimman osan kaikentasoisista yliopistotutkinnoista. Tämä on todellista kansantaloudellista tuhlausta. Kallis koulutus jää osittain hyödyntämättä, ja pätkätöiden takia naisten mahdollisuudet hyvään elämänhallintaan vaikeutuvat. Tähän asti vauvakulut ovat olleet liian kova luu suurteollisuudelle ja miesvaltaisten alojen ay-johdolle. Kuntavero, kirkollisvero ja valtion verot pystytään kyllä tänä digitaalisuuden aikana kevyesti ohjaaman kullekin verotuloa tarvitsevalle kustannuspaikalle ilman kalliita päällekkäisyyksiä ja lisärakenteita. Tulevan maakuntahallinnon päätehtävä on koko maakunnan asukkaiden ja elinkeinotoiminnan tukeminen ja edistäminen alueen viimeisintä, pienintä ja köyhintäkin kuntaa myöten. Selvityksen tarpeessa olivat varsinkin lääkärien saatavuus ja yksityisen sektorin tarjoamien palvelujen palvelu- ja kustannusvaikutukset julkiseen palveluun verrattuna. Kela-korvausten vaikutuspiirissä oleviin palveluihin liittyvien rahavirtojen kulku- väylien seuranta ja vaikuttavuus tarvitsivat oman selvityksensä. Kaksi vuotta sitten sovittu oli vasta lähtö- laukaus sille prosessille, joka nykyisen hallituksen aikana on saanut rinnalleen myös maakuntahallinnon uudistuksen, joka sekin on jo ehtinyt saada rajun vastalausemyrskyn. Tässä on pidettävä tasan tarkkaan erillään kaksi asiaa. Tahtotila perhevapaakustannusten tasapuolisesta jaosta on puuttunut. Nyt Sipilän hallitus on ottanut ensimmäisen konkreettisen askeleen tämän epäkohdan muuttamiseksi. Vuoden 2016 alusta yrittäjälle maksetaan 2?500 euroa korvausta syntyvää lasta kohden maksetuista perhevapaakustannuksista. Valtion monopolistiset toiminnot rahoitetaan valtion budjetista kuten nytkin mukaan lukien maakuntahallinnot. Kunnat puolestaan huolehtivat ensisijaisesti elinkeinotoiminnan elinvoimaisuudesta verotulojen kartuttamiseksi. Verotus ei tarvitse muutoksia. Kuntavaaleilla valitaan kuntien poliittinen luottamusjohto, kuten nytkin
Sen jälkeen olisi jo saatavissa loistavaa esimerkkiä metsien kasvun paranemisessa. Uudet biotehtaiden rakentajat voivat tehdä luottavaisin mielin uusia tehdasinvestointejaan. sureita, ja heillä on paras mahdollinen ammattitaito ja välineet taimikonhoidon toteuttamiseen. Pekka Airaksinen metsänhoitaja, Helsinki Löysin lehdestänne keskustani Suomenmaan numerossa 8/2016 (26.2.2016) oli kaksi erikoisen hyvää kirjoitusta. Olisiko siinä kansakunnille sittenkin enemmän turvaa kuin voimapolitiikasta ja varustelun kierteestä, kysyy oikeutetusti toimittaja Juha Mauno. Kirjoituksen kysymys oli tervetullut. Maahamme on tulossa amerikkalaisia hävittäjiä ja amerikkalaisia sota-aluksia Suomenlahdelle. Uudistushakkuun jälkeen tulee alueelle saada aikaan taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Sekin jäi hämärän peittoon. Suomen valtiojohdon pitäisi ottaa rauhanpolitiikka näkyvämpään rooliin. Russofobiset ovat nyt lietsomassa pelkoa ja vihaa suurta naapuriamme kohtaan. Olemme saaneet olla rauhassa yli 70 vuotta. ? Tapani Hankaniemi Kälviä Hannes Viiri Rovaniemi Mutta haluan diplomatian ja rauhanturvatyön uudestaan kunniaan.. Koulutusta luonnollisesti tarvitaan, mutta työhön osallistuva etumies olisi aluksi jo hyvä opastaja. Maahanmuuttajille on syytä kehittää oppisopimusmallin mukainen työhön perehdyttäminen. Tästä harjoituksesta tiedottaminen oli alokasmaista puuhastelua. Erinomaisen kolumninsa Wilén päättää, ettei ole pakko kalustaa asuntoja valmiiksi ja ommella verhoja ikkunoihin. Kunnallisvaltuutetut valitsisivat maakuntaedustajat ihan vapaasti ryhmänsä saaman suhdeluvun perusteella, ja maakuntaedustajat valitsisivat puolueensa kansanedustajat. Demokratia toimisi ja päättäjiksi valikoituisivat?pystyvimmiksi todetut . Kuka lopulta amerikkalaiset tänne kutsui. Katsotaan eteenpäin ja etsitään ratkaisuja. Kuntiin tulevat uudet ihmiset eivät saa jäädä vain avustuksen kohteiksi. Kyseltäisiin ompelukonetta lainaksi. Olen näiden kirjoittajien kanssa samalla aaltopituudella. Esitys vaikuttaisi demokraattisemmalta, jos Helinin esityksestä poistettaisiin sana ?keskuudestaan?. Tämä ?sisäinen kontrolli. Eikö se ole arvostamisen aihe? Eurooppa tekee suuren virheen, jos se ahdistaa Venäjän taloudellisesti ja poliittisesti nurkkaan. Mielipiteet Pakolaiset mukaan metsänhoitoon Kansanedustaja Mikko Alatalo esitti viime syksynä, että pakolaisille ja maahanmuuttajille on rakennettava työllistämisohjelma taimikonhoitoon. Jostain syystä tämä idea sai kovin vaisun vastaanoton. vaikuttaisi siihen, että rahan valta vähenisi, ja mainosrumballa ei olisi merkitystä. Tämähän olisi varsin mielekäs työllistämismuoto. Samalla metsänomistajat olisivat osaltaan luomassa kotouttamisen periaatteita. Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus saisivat uutta vauhtia. Toivottavasti puolueemme johto on myös lukenut nämä Suomenmaan ajankohtaiset ja opettavaiset kolumnit. Sen vuoksi on huolehdittava tarpeellisesta vesakontorjunnasta. Jos taimikon varhaishoito laiminlyödään, onnistunut metsän uudistus menetetään, ja taloudellinen tulos romahtaa. Taimikonhoito vaikuttaa puuston kasvuun ja laatuun ja sitä kautta metsätalouden harjoittamisen kannattavuuteen. Kun taimikot hoidetaan hyvin ja ajallaan, puuston ensiharvennuksessa voidaan korjata järeytynyttä ja hyvälaatuista puuta. Metsänhoitoyhdistyksillä on ammattimet- Tähän työhön myös maahanmuuttajat olisivat arvokas apu, jotta vuotuiset tavoitteet voidaan toteuttaa. Taimikonhoidon lisäksi tienvarsimetsien raivaus on oivallinen työhön perehdyttämiskohde. Siinä saadaan edistetyksi liikenneturvallisuutta, kun samalla voidaan vähentää hirvieläinten ja autojen yhteentörmäyksiä. Maahanmuuttajien työllistämiseen varattuja varoja voisi aluksi käyttää esimerkiksi 10 miljoonaa euroa taimikonhoitotyön koulutukseen ja työnopastukseen. Kaipa heille tulisi sitten tehtäväksi valita EU-parlamentaarikot. Esitys johtaisi varsin keskitettyyn päätöksentekoon, ja samat henkilöt olisivat päättäjinä jokaisella vallan portaalla. Samalla maahanmuuttajat voisivat viestiä suomalaisen metsänhoidon hyvyyttä maailmalle. Metsälaki säätelee taimikon kasvatusta ja hoitoa. Pääkirjoitus Olisiko aika etsiä rauhanaate naftaliinista ja toimittaja Pirkko Wilénin kirjoitus Mentäisiin yhdessä palakauppaan. Olisiko tosiaan aika kaivaa rauhanaate naftaliinista. Nyt on otettava kaikilla aloilla joustavuutta, jotta maahanmuuttajat pääsisivät pikaisesti työnsyrjään kiinni.. Mielipiteeni ei tarkoita, että hyväksyisin kaikki Venäjän toimet. 38 11.3.2016 Vaalijärjestelmä uusiksi Toinen mieltäni ilahduttanut kirjoitus oli Pirkko Wilénin kolumni Mentäisiin yhdessä palakauppaan. Wilen kirjoittaa, että otetaan turvapaikanhakijoihin käytännönläheinen asenne: nämä ihmiset ovat nyt täällä. Näistä kirjoituksista löysin oman keskustani. Uudesta vaalijärjestelmästä käytävään keskusteluun osallistunut??erityisopettaja Perttu Helin (Suomenmaa 12.2.2016) esitti, että pidettäisiin vain yhdet vaalit. Kuntavaaleissa valituiksi tulleet valitsisivat parin vuoden jälkeen keskuudestaan maakuntaedustajat ja nämä taas parin vuoden jälkeen kansanedustajat. Heidän on saatava myös auttaa ja osallistua. Olla hyödyksi. Vaan mentäisiin yhdessä kirpputorille ja palakauppaan
klo 18 Mäntsälän Keskustanaisten py. Syyllinen löytyy, ja sovinto saadaan aikaiseksi. Lopuksi tehdään säännöt, jotka koskevat pikkuveljen leikkimistä tyttöjen huoneessa. Aluksi Jasi Kuokkanen kertoo ajankohtai- Kaikista ihanin on se hetki, kun ilo ja innostus syttyvät lapsen silmiin. saan väkevät?. Jokainen lähtijä huolehtii hissilipuistaan, välineistään ja ruokailuistaan. klo 19 Sääksjärven py. Kielto tuottaa pienoisen pettymyksen ja vastarinnan, mutta se on tehtävä, jotta sisarusrauha saadaan aikaiseksi. Illalla istuessani kahvikupin äärellä mie- leeni tulvahtaa voimakas mielikuva maasta, jossa äidit lapsineen elävät väkivallan ja sodan keskellä. klo 18.30. Kokous pidetään yhdessä TourulaKeihäskosken py:n kanssa. Pöytyä, Yläne, Tourula-Keihäskos- 11.3. klo 22. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. Aura, Auran markkinat la 12.3. Esillä sääntömääräiset asiat. Uusimaa Mäntsälä. puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. klo 18.30 Nummisten py. Vaivun uneen, jossa poikani juoksee luokseni appelsiinin siemen kädessään. klo 17. Keskustan valtuustoryhmän vieraana tutustumassa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Esillä ovat sääntömääräiset asiat, myös syyskokousasiat. Retki tehdään lauantaina 19.3. Aiheina sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Avoinna arkisin klo 8.30-16. Paikalla Antti Kaikkonen ja piirin pj. Jasi Kuokkanen, ma 14.3. Olavi Ala-Nissilä. Tupaillan yhteydessä yhdistyksen vuosikokous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vantaa, Vesaisten vuosikokous ma 14.3. Paikallisyhdistysten kokoukset: pe 11.3. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Mielikuvassani näen pienen pojan juoksevan äitinsä syliin itkien ja huolestuneena kysyen, olisikohan missään turvallista paikkaa leikkiä ja olla. Sieluni silmin näen äidin sydämen särkymisen ja epätoivon tilanteessa, jossa vastaus aika varmasti on kielteinen. vanhassa Brusilassa (Sääksjärventie 715), ti 15.3. 2016 39. Ilmoittautumiset osoitteeseen helsinki@ vesaiset.fi tai 0505755236. Mu- riidan ja kuka jatkanut sitä. klo 18 Kunnallisjärjestön vuosikokous Sälinkään kartanossa. Varsinais-Suomen Keskustan veteraanikerho viettää 25-vuotisjuhlaansa vuoden kaikissa tilaisuuksissa. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Tikkurila, py:n kevätvuosikokous 13.4. Johtokunta klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. sen poliittisen katsauksen. Huopalahden Keskustaseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 6.4. vuosikokous Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4, ma 14.3. Pettymyksen tuottaminen omalle lapselleen on yllättävän vaikeaa ja joka kerta melkein yhtä haastavaa, sillä onhan kaikista ihanin se hetki, kun ilo ja innostus syttyvät lapsen silmiin. Pian lapseni jo rientää leikkeihinsä unohtaen pettymyksensä, ja minä huokaisen helpotuksesta. Juhlassa mukana myös ke. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään johtokunnan jäsenistä. Lasketteluretki Himokselle. Tarjoilun vuoksi ennakkoilmoitus suotavaa. Lähetä myös ilmoitus aiheesta, jota haluaisit kokouskäsittelyyn ja kannanotoksi. Varpulassa Kirsti Mannisella (Mäenpääntie 260). klo 11 osoitteessa Puotilan kerhohuone, Klaavunpolku 2, 7.krs. Minä istutan appelsiinipuun, ja toivoni on väkevä. Helmimarja Tuhkanen Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Lieto, Tarvasjoen keskustanaisten vuosikokous 15.3. klo 18 Terhotie 1 F 2. Bussi täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. klo 10 alkaen. Ohkolan palotallilla, su 13.3. klo 17 Arola-Jokelanseudun py. kokous ja 70-vuotistupailta Varpulassa (Mäenpääntie 260). Huokaisuni on kuitenkin ennenaikainen. Huuto on valtava, ja melkein jo luulen pahemminkin sattuneen juostessani lasteni luokse huoneeseen, josta huuto kuuluu aina vain kovempana. Riita on puhjennut pian pikkuveljen mentyä huoneeseen, jossa leikit ovat olleet käynnissä. Ilmoittautumiset Salme Sundquist 050 66737 tai salme. sundquist@sundcon.fi, Eija Pulkkinen 040 8718108 tai eija.pulkkinen@welho.com. Lauttasaaren Keskustaseura, Sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. Poikani juoksee luokseni juuri kuorimani appelsiinin kanssa kysyen toiveikkaana, kasvaakohan meillä Suomessa ?appseliinipuita?. Lapsen toiveikkuus ja innostus omasta herkkuja tulvillaan olevasta puusta on niin hellyttävä, etten raaski pilata iloa. 60-vuotisjuhlakokous Pitäjäntuvalla. Kulttuurikerho, KJ ja Itäinen py. Pöytyä, Yläne py. Valmistaudutaan puoluekokoukseen Seinäjoella kesäkuussa 2016. Järjestäjänä Helsingin Vesaiset. Keski-Helsinki, py vuosikokous ke 6.4 klo 17.30 Ravintola Factory, Aleksanterinkatu 13, 5. krs. Huone on vähän aikaa kieltoaluetta, johon pikkuveljellä ei ole asiaa. Sähköposti: pekka.air@ gmail.com tai puhelin 040 511 1189. Kontula, Keskustaseuran vuosikokous ke 20.4. Ohjelmassa keskustelua, arpajaiset ja ruokailun jälkeen lattarimusiikin tanssit juhlasalissa. Hinta 20e/hlö maksetaan ennen tilaisuuden alkua klo 10.30-11.30. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. klo 11.30. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen ja Varsinais-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Satu Simelius. Tervetuloa Keskustan teltalle keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Keskustan veteraanikerho. klo 19. klo 18 ravintola Factoryssa, osoite Aleksanterinkatu 13, 5. Tervetuloa kaikki Keskustanaisten toiminnassa mukana olleet kakkukahville! Tervetuloa tupailtaan! Arola-Jokelanseudun Keskustan paikallisyhdistyksen 70-VUOTISJUHLA su 13.3. Illan alustajana ke. klo 18 Ohkolan py. Jatkamme iltaa Huopalahden Keskustaseuran kanssa poliittisella katsauksella. kerros. Kahvitarj. Salosella (Käpykuusentie 18), su 20.3. vuosikokoukseen ja valtuustokäynnille pe 11.3. mennessä. Kukapa haluasi lapselleen turvattoman ja huolia tuottavan elämän ja ympäristön. Nukkumaan mennessäni mieleeni nousevat runoilijan sanat: ?äidit vain, nuo toivos- kaan voi lähteä myös pelkästään ulkoilemaan tai harrastamaan murtomaahiihtoa. Ilm. Tule kuuntelemaan päivänpolttavat asiat keskustan ytimestä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikalla Antti K aikkonen, ti 22.3. klo 18.30 Keski-Mäntsälän py. Esillä sääntömääräiset asiat ja liittokokousedustajan valinta. Länsi-Vantaan py:n vuosikokous pidetään tiistaina 22.3. klo 18, osoite Särkiniementie 5 A, 5 krs. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail. com) tai Sirpalle (044 062 2266). Turku, Rairuohon siementen jako Turun torilla lauantaina 12.3. Kokouksen jälkeen vierailemme klo 17. Nummisten seuratalolla, su 10.4. Ilmoittautuminen 12.3. Tervetuloa mukaan jakamaan. klo 18 Santaniitynkatu 1, toinen kerros, Kerava. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Appelsiinipuun alla ?Äiti, äiti! Tämä appseliini on hyvää!. Kokousta ennen samassa tilassa klo 17.30 alkaen keskustelutilaisuus, jossa vieraana kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe. Keskustanuorten Helsingin piirin vuosikokous ke 16.3. Vesaiset maksaa kuljetuksen Himokselle. Antti Kaikkonen ja Uudenmaan piirin pj Jasi Kuokkanen. Tervetuloa kevätpäiville Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12) pe 18.3. klo 18.30 Hyvinvointikeskuksessa. klo 17. Pitkien ja monimutkaisten selvittelyjen jälkeen käy ilmi, kuka on aloittanut Helsinki Keskustanaisten Helsingin piirin vuosikokous pidetään ke 16.3. klo 15.30 - 16.45 varapuheenjohtaja Eija Pulkkisen kotona, osoite Unioninkatu 6 B. klo 18 Kulmakonditoriossa Kauppakeskus Myyrmannissa, Iskoskuja 3, toinen kerros, Myyrmäki. Esillä sääntömääräiset asiat ja liittokokousedustajan valinta. Kerava, Vesaisten vuosikokous ti 15.3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskustellaan poliittisesta tilanteesta ja muista ajankohtaisista aiheista sekä valmistaudutaan puoluekokoukseen Seinäjoella kesäkuussa 2016. Tikkurila, py:n johtokunnan kokous 13.4. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 18. Lähdemme Rautatientorin tilausajolaiturista klo 8.00 ja palaamme samaan paikkaan n
24.4. Heikki Haavisto, piirin kuulumiset Eero Vainio. Rymättylä, py:n vuosikokous Aahollissa to 17.3. aamulla Pärnuun saavutaan n. Etelä- ja Päijät-Hämeen piirit. Hattulan kj. Matkan hinta on n. Ilm. Puoluejohdosta mukana vpj Annika Saarikko. Pöytyä, kuukausipalaveri su 20.3. klo 19 Riihikoskella teknisen toimen tiloissa, Yläneentie 11. Kahvitarjoilu 18.30. Kokous pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 16.3. Ohjelmassa oli puheiden lisäksi Kuopion Nuorisokuoron laulua sekä Rossin puolison Matti Kaarlejärven runoesitys. sentekoon, tapahtumiin ja sivistykselliseen toimintaan! Tule siis mukaan kuuntelemaan ja laitetaan Pöytyä tasapuolisesti nousuun Keskustanaisten voimalla! Piiri. vuosikokous la 9.4. klo 17.30 Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4. Keskusta tarjoaa mahdollisuuden osallistua päätök- johtaja Sipilä, varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen ja keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Rossin juhlaan osallistui parisensataa kutsuvierasta. Palaverissa käsittelyssä vapaamuotoisesti keskustellen valtuustoasioita, kunnan strategiaa ja tulevaisuutta koulumaailman kautta. Keskustassa tapahtuu Sipilä kehui Rossia: Suomi tarvitsee joukkuepelaajia Teksti ja kuva: Soili Riepula Hiljattain Intiassa vieraillut pääministeri Juha Sipilä haluaisi Suomen ottavan mallia tulevaisuudenuskosta, jolla intialaiset pyrkivät nostamaan maataan ylös köyhyydestä ja eriarvoisuudesta. Sipilä puhui Intian-matkansa opetuksista kansanedustaja Markku Rossin 60-vuotisjuhlassa Kuopiossa viikonloppuna. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. 300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). klo 18. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. klo 13 Arja-Riitta Kettisellä, Airikkalantie. Vahdon Vesaiset. klo 18; 20.4. klo 18. Raisio, Keskustajärjestöjen kevätkokoukset 16.3. Järj. Käsittelyssä henkilövalinnat Pöytyän Keskustanaiset - yhdistykseen. Olavi Ala-Nissilä. Pöytyä, Kj:n vuosikokous pe 1.4. Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4 klo 19. Kuntavaalikoulutus pe 18.3. klo 17:30-21, Salon kaupungintalolla (Tehdaskatu 2). Pääministeri muistutti, että Suomessa on puhdas ilma, puhtaat vedet, puhdasta energiaa, puhdas ruoka ja jopa puhdas data. ??Näistä vahvuuksista on ryhdyttävä rakentamaan vientituotteita, vaikkapa sitten Intiaan. Pohditaan mm. Hän nosti Markku Rossin esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmän joukkuepelaajista. Rossin tie on kulkenut Arkadianmäelle maaseutuyrittäjäperheestä Suonenjoen Tyyrinmäeltä. ??Yrittäjyys ja sinnikkyys näkyvät poliittisessa urassasi, Sipilä kehui puoluetoveriaan. ??Siitä, mihin sinnikkyys loppuu, alkaa sisu. Tulevaisuusnäkökulma kulki punaisena lankana myös Kuopion kaupunginjohtajan Petteri Parosen juhlapuheessa. . Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Soteuudistus kansankielellä ja kuntalaisen näkökulmasta la 12.3. klo 19 Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4. Keskustelua alustavat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja ke. Valtakirjojen tarkastus ja kahvi klo 9-10, kokous alkaa klo 10. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. Uskomme tulevaisuuteen, kun sen itse teemme, hän näki. Päivänsankari, joka on myös Kuopion kau- punginvaltuuston puheenjohtaja, luotasi hänkin katseensa tulevaan. ki py vuosikokous ma 14.3. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa. Paikalla Keskustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius kertomassa piirin ajankohtaisista asioista sekä aloitetaan kuntavaalien valmistelu. Paikalla valtuutettuja sekä muita luottamushenkilöitä. Kahvitarjoilu klo 18.30. Pöytyä, Keskustanaiset, yleinen kokous pe 1.4. Paikkana toimii Lammin Turvantalo (Mommilantie 7). Puoluejohdosta paikalla vpj Annika Saarikko. Pärnusta lähdemme 19.6. aamulla kotimatkalle. Hintsalla seuraavasti: Kn johtokunta klo 16.30 Hintsan Tuvassa ja Naisten kevätkokous klo 17, paikallisyhdistykset Majasiinin vintillä klo 17.30 ja kj:n Kevätkokous Makasiinissa klo 18, paik. Yhdistysten pjat kertovat toiminnasta, politiikan vartti min. Tilaisuutta ennen on mahdollisuus lounaaseen klo 11 lähtien. koulu- ja vaaliasiaa ennen kuukausipalaveria. Kaarina, py vuosikokous ma 21.3. klo 18 Koriston talleilla Prännikatu 1. Loimaa. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. klo 12-14.30. Kaikki kuntavaalivalmisteluista kiinnostuneet ovat tervetulleita. Liikenneilta Suomen Maatalousmuseo Sarassa ti 22.3. Puolueen järjestämä koulutus on suunnattu kunnallisjärjestöjen ja pitäjäpaikallisyhdistysten sekä naisten, nuorten ja opiskelijoiden osastojen johtokuntien jäsenille ja vaalipäälliköille. Illassa mukana valtuutetut ja muita päättäjiä. Ilta on avoin kaikille äänestäjille. Pohdiskellaan myös ?Missä mennään Pöytyä?. Pöytyä, Kj:n johtokunta su 20.3. klo 17.30. Varaslähtö vaaleihin: hernekeittotarjoilu Parolassa S-. Vuosikokous la 12.3. Vuosikokous la 12.3. klo 13 Arja-Riitta Kettisellä, Airikkalantie. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. mennessä: Teija 040-7600708, Timppa 040-5507125. Vahdon Keskustanaiset. klo 18; 18.5. Käsitellään sääntömääräiset asiat. 40 11.3.2016 Juha Sipilä onnitteli 60 vuotta täyttänyttä kansanedustaja Markku Rossia ja tervehti tämän puolisoa Matti Kaarlejärveä syntymäpäiväjuhlassa Kuopiossa. ??Olemme sellaisessa asenneviidakossa, jossa päätöksentekijän asema ei ole helppo. Mutta se palkitsee, kun uskoo siihen tulevaisuuden kuvaan, että teemme oikeita asioita, hän kiteytti nykyajan päättäjän roolin. Rossi palkittiin pitkästä poliittisesta urastaan keskustan kultaisella ansiomerkillä, jonka hänelle luovuttivat puolueen puheen- Piiri. Kahvitarjoilu klo 17:30. Haluatko mukaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 (kahvitarjoilu klo 17.30). Olavi Ala-Nissilä kertomassa eduskuntaterveiset sekä ajanjohtaisia asioita Keskustasta. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Illassa mukana ke. Seminaari soteuudistuksesta ja tulevista itsehallintoalueista. Koski Tl, Nuortentupa (Härkätie 3). Itsekkyyden edelle pitää laittaa mehenki, Suomen etu, Sipilä maalaili. Pääministerin viesti oli, että Suomi tarvit- see joukkuepelaajia
Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Jokioisten kj. Tammela, su 3.4. Järj. Tradekalta tulee kaikille vaaleissa äänivaltaisille kirje jossa äänestyslippu ja ohjeet. klo 18 Orimattilan kehräämön kahvilassa. Kalvolan py. 20 e. Ypäjän kj. Hämeenlinnan Kataloisten py:n vuosikokous su 13.3. Paikalla Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, kahvitarjoilu. Akaa, Kj:n vuosikokous ma 21.3. klo 18 pitopalvelu Irja Nummisella Kylmäkoskella. Kahvitarjoilu. Järj. Panelian jäähallista on varattu kaikille avoin mailaton luisteluvuoro perheiden käyttöön su 20.3. Tule torstaitreffeille tutustumaan Keskustaan ja keskustalaisiin iltapalan yhteydessä. Jokioisten kj. Forssa, tule puhumaan politiikkaa Forssan torille la 2.4. Koulutuspaikkana on Piiritoimisto Apila, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. Ilmoittautuminen kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 11.3. Valtakirjojen tarkistus ja kahvio avoinna klo 17-18. Käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi myös sääntömuutosesitys. Keskustassa tapahtuu marketin länsipuolella la 12.3. Paikkana toimii Inkilänhovi, os. klo 12-13.30. Porin seudun (Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen, Luvia, Merikarvia, Pomarkku) seutufoorumi ti 29.3. Järj. Tilaisuus on kaikille jäsenille avoin ja maksuton, tervetuloa keskustelemaan. Keskustanaiset, piirin vuosikokous 30.3. Meissä jokaisessa asuu pieni kepu. Nastola, Keskustanaisten PäijätHämeen piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pe 18.3. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Artjärvi, Keskustan paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 16.3. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. matkan hinta 50 ?/henk. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. krs, Eteläranta Pori. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Kontiolahti, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 13-14. Hallitus klo 18. Huittinen, Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous Pirkko ja Unto Harakalla pe 11.3. Hattulan uusi kunnanjohtaja Lauri Inna paikalla. Forssa, kahvia ja keskustelua Forssa torilla Keskustan teltalla la 12.3. klo 10 alkaen. Kokouksessa mukana Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Uusien ilta to 17.3. Järj. Humppilan py Forssa, Heinämessut 2.-3.7. Keskusta mukana Lankalauantain markkinoilla. venäläinen kasarmi, maanpuolustustykistö, kasarmi, Kotka-Rankki sääasema, myytävät/vuokrattavat osakehuoneistot. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä johtokunnan jäseniin. Järj. Kerro ilmoittautuessasi mahd. ruoka-aineallergiat. 11.3. klo 17 Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Antikatu 11. 17. Järj. kansanedustajamme Mikko Alatalo. Haluatko mukaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. Huom! Äänestysaika 22.3.2016 saakka. Löytäne, py yhdistyksen 65-vuotisjuhlavuosikokous su 3.4. Kohti kuntavaaleja ?koulutus klo 10.30-16 Lopella Marskin majalla (Marskintie 216). Tilaisuus on suunnattu ennen kaikkea kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille. perjantaisin. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. La 19.3. Keskustan kirkollispoliittinen työryhmä. Riihimäki, 5.4. Tervetuloa, kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. Lehmo, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah-keskuksessa su 13.3. klo 13-14. Johtokunta kokoontuu klo 18. Loppi, la 26.3. Keskustan vpj ke.a Annika Saarikko tulee pitämään poliittisen tilannekatsauksen. Vesaisten Hämeen piirin sääntömääräinen vuosikokous ke 16.3. klo 19.30 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. klo 15 alkaen Lammilla. Hanna Kosonen. Pohjois-Karjala Pe 15.4. SISÄLTÖ: Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksien tehtävät vaaleissa, yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät, ehdokashankinta, vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohjelma + ryhmätyöt: 1. klo 18.30 seurantalon takkatuvassa. Yhteiskyyti mahdollinen, kokoonnutaan klo 12.40 S - Marketin pihalla Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 14 alkaen. klo 18 py:n vuosikokous Myllyojan säätiön kokoustilassa os. klo. klo 17.30 Padasjoen Helmi säästöpankilla. Padasjoki, kj:n vuosikokous pe 11.3. klo 18-20 ke. Martti Talja Riihimäellä kertomassa tuoreinta sote-asiaa ja muutakin ajankohtaista politiikkaa. Järj. Päätetään esittää alueen edustaja(t) piirikokoukselle valittavaksi puoluevaltuustoon Seinäjoen puoluekokouksessa. klo 17.30 piiritoimistolla. Mukana ke. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail. com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. merimatkat, tarjoilut ja opastuksen, varaathan tasarahan, kerätään matkalla. Loppusanat Jukka Kivistö. Tervetuloa kertomaan terveisesi politiikasta Keskustan teltalle. klo 13. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus alkaa klo 14.30. Sitovat ilm. Ritva Hauhia 040 5888255, Vesa Koskiaho 040 73422929 ja Terttu Lääti 050 4990080. Keski-Pori, py:n vuosikokous pe 18.3. Keskustan Lusin py:n sääntömääräinen syys- ja vuosikokous heti kj:n kokouksen jälkeen. Pirkanmaan Keskustalla omat ehdokkaat Tradekan vaalissa! Pirkanmaan Keskustalla on kaksi hyvää ehdokasta Tradekan vaaleissa: 24 Hannu Kopola, Rakennustarkastaja, Lempäälä, 25 Tapio Viilo, Eläkeläinen, Sastamala. klo 18. Pori, Ma 14.3. Nastolan Luomaniemi Wanha, Luomaniementie 1. Kuntavaaliohjelma. opastettu kierros, 100 v. Kahvitarjoilu. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tulossa: Mukaan sosiaaliseen mediaan ja yhdistyksen nettisivut sujuviksi ?koulutusta ke 6.4. (ajankohta tulee olemaan iltapäivä/alkuilta). klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Kokouksessa käsitellään sääntö- Kotka, Kotkan keskustanaisten py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 22.3. klo 13 Rautkoskella, Vehkalahdentie 209. Juhlassa mukana ke. Piirillä on majoitusvaraukset Sorsanpesään, Kuortaneelle, Cumulukseen ja Omena-hotelliin yhteensä 98 henkilölle kahden hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Sirkka-Liisa Anttila. kohderyhmä: kunnallisjärjestöjen johtokunnat, paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Tilaisuus alkaa Tammelan kirkossa jumalanpalveluksella klo 10 ja jatkuu sen jälkeen seurakuntakodilla ruokailulla. tarkentuu lähempänä, mutta tieto nyt jo kalentereihin. Pori, To 28.4. klo 17.30 Padasjoen Helmi säästöpankilla. Pohjois-Padasjoki, py:n vuosiko- Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18 Tampereen vanhan kirjastotalon Mäkelä-kabinetissa. klo 18 Korsutupa Antintie 23, Merikarvia. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. Saaristolaispöytä klo. klo 11-14. Laiva lähtee Sa pokan laiturista klo.11 ( Sapokkaan tullaan omin kyydein) Rankkiin saavutaan klo 12, jolloin tervetuliaiskahvit. Ota rohkeasti yhteyttä. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus ti 15.3. klo 16 Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Vapaaehtoinen ruokamaksu. 2016 41. klo 9.30-15 Kohti kuntavaaleja -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. 040 767 3419, jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten osalta löytyvät piirin nettisivuilta: www.pirkanmaankeskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Martti Talja. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Kalevankatu 18-20, Riihimäki. Loppi, su 17.4. järjestää kevätretken Rankkiin 7.5.. klo 18.30 kehräämön kahvilassa. Koulutus on suunnattu Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien nettisivuvastaaville. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: pirkanmaa@keskusta.fi ja Jaana, puh. 040 7673419. Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016. Viialan ja Kylmäkosken py:t klo 17.30. Heinola, Keskustan Heinolan kj:n sääntömääräinen vuosikokous 20.3. Kataloisten seurantalolla Kataloistentie 553. kous pe 11.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vesaiset, Satakunnan piiri ry:n vuosikokous Panelian jäähallin kokoushuoneessa su 20.3. Tervetuloa juttusille! Forssa, la 2.4. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta. fi tai 050 405 7742 pe 8.4. 18.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, Su 24.4. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköposti- osoitteesi kati.kiljunen@keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. määräiset asiat. Tärkeää. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle lauantaina 28.5. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Lieksa, po ry:n vuosikokous 15.3. klo 16.30 alkaen Hotelli Puustel- 11.3. mennessä. Kymenlaakso Miehikkälä, Suur-Miehikkälän py:n vuosikokous 20.3. Juhlapuhujana puoluesihteeri, teologian ylioppilas Timo Laaninen. Laulusta vastaavat Erkki Liikanen ja Martti Pura. sis. klo 18 alkaen Kansanedustajan kyselytunti Jokioisten kunnantalolla. Kolehmaisenkatu 27, Riihimäki. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Puoluejohdosta paikalla varapuheenjohtaja Juha Rehula. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, vuosikokous ke 20.4. Kahvitarjoilu. Jouni Koskela alustaa uudesta maakuntahallinnosta. Orimattila, kj:n vuosikokous ke 16.3. - Keskusta on Suomen kiistatta suurin puolue ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, tapahtumiin ja sivistykselliseen toimintaan omalla kotiseudullasi. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Etelä-Padasjoki, py:n vuosikokous pe 11.3. klo 18-20 piiritoimisto Apilaan, Näsilinnankatu 23 A 1. Puolueveteraani Pentti Ehoniemi luennoi aiheesta luottamus. 15 ja kuljetus takaisin Sapokkaan lähtee klo. klo 17.30 Seija Saikkosella (Heponiementie 3 E 40). HAMINA, Länsi-Haminan py. Paikka ja poliittinen alustaja ym. Jokioisten kj. Keskustan Päijät-Hämeen piirin vuosikokous la 12.3. klo 17.30 Padasjoen Helmi säästöpankilla. Länsi-Padasjoki, py:n vuosikokous pe. klo 18 Porissa. Saaren esittely mm. klo 18 Helmi säästöpankilla. Jokioinen, ti 15.3. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Sitovat ilmoittautumiset: pirkanmaa@keskusta.fi ?sähköpostiin ja Jaanalle puh. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Etelä-Hämeen piiri ja puoluetoimisto. Piiri, vuosikokous järjestetään Hauholla Hauhotalolla (Kirkkotie 5) klo 18 alkaen. klo 18.30. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Mukana myös mm. Kevätkokous Iittalan Shellin kokoustilassa ti 22.3. Kokouspaikkana toimii Lammin Turvantalo, Mommilantie 7. mennessä. Hallitus Vesaisten Hämeen piirin sääntömääräinen vuosikokous ke 16.3 klo 19.30 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila. Riihimäki, 17.3. Lisätiedot www.tradeka. fi. Vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta ja 2. Poliittisen katsauksen tuo ministeri Anu Vehviläinen. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. Tentattavana ke. Lisätiedot ja ilm. Tarjolla kahvia ja munkkeja. Keskustan hengellinen päivä. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2
Messut ovat avoinna la klo 9-18 ja su 10-17. Keihärinkosken py:n vuosikokous su 13.3. Aika: lauantai 9.4. Keskustan Utajärven kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ke 30.3. klo 18 Taipalsaaren kunnanvirastolla. Majoittuminen Hotel Pärnu. Lauantain retkipäivä: Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm. Vieraana kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mikkeli. Aila Paloniemi su 13.3. klo 13-14. klo 18 Punkaharju-talolla. Siikalatvan Keskustanaisten osaston lakkauttamisen myötä jäsenet on siirretty Pulkkila py:n. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. mennessä elina. lappalainen@keskusta.fi tai p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. Mukana ke Antti Rantakangas. Kahvitarjoilu. Peräpohjola Pello. klo 19 Juha Seppäsellä. klo 14 Väyrylän koululla, Lylykylän py su 20.3. Ilm. klo 14 Valtuustosalissa. Siikalatva. Sauna- ja allasosasto on käytettävissämme klo 18 saakka. - Jokainen miettii mukavimman/mielenpainuvimman vesaismuiston. klo 17 Keskustan piiritoimistolla. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. tehtävät . Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, Valtuuskunta- ja liittokokousedustajien valinta. Lapua, kj ry:n sääntömääräinen vuosikokous Lapuan kristillisellä opistolla su 3.4. - Keitä täällä tänään on. Petri Honkonen su 13.3. juhlavuosi 2016, klo 13 tankkaustauko, klo 14 yhteistä ideointia (ryhmätyöt), klo 15 kahvittelua, klo 15.30 mitä jäi käteen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Luumäen kj:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 30.3. Kemissä. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 1112.30 ja ke. Tarkempi aikataulu lähtijöille ilmoittautumisen yhteydessä. Kevätkokouksessa mukana myös Mikkelin kj:n pj Niina Kuuva sekä sihteri Noora Ruuth. Yppärin py:n ja Keskustanaisten Yppärin osaston sääntömääräiset vuosikokoukset Irja Kestilällä pe 18.3. Anne Kalmari. Uurainen kj:n vuosikokous ke 16.3. klo 19 kylätalo Talas, Jokihaara. Asialistalla sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 18. Jyväskylä, kj:n kevätkokous 20.3. klo 15 alkaen Palokan ABC:n kokoustilassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa aamukahville piiritoimistolle ma 14.3. Asiana vuosikokousasiat ja valtuustolista. Oulu. Johtokunta kokoontuu ke 2.3. klo 12-14. sisältäen kuljetuksen, opastetun kierroksen näyttelyyn sekä kahvin ja suolaisen kahvileivän. klo 18 Osuuspankin kokoustilassa. Ohjelma: klo 11 uu- sia ja vanhoja tuttavuuksia. mennessä ita-savo@ Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Pieksämäen diakoniaopistolla. vastuu (tietovisa). Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallososastojen edustajat. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Kahvit kaataa ja politiikan ajankohtaiset kuulumiset tarjoilee ke. Johtokunta klo 17. Pudasjärvi. Mukana ke. Vuosikokousasiat. n. klo 12 Pyhäjärvellä. (palautekeskustelu), klo 16 hyvää kotimatkaa. Järjestöilta on suunnattu kaikille Keskustan Paltamon paikallisyhdistysten toimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Paikalla pääministeri Juha Sipilä. 040 505 0021 Keskustanaiset, Itä- Savon piiri ry sääntömääräinen vuosikokous su 3.4. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Pohjois-Savo Kevätmatka Pärnuun 15.17.4.2016 pe-su. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Kunnallisjärjestön Siikalatva. Paikka: Keskustan piiritoimisto, Jyväskylä. Elina Suoranta p. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. 30.4. Listalla sääntömääräiset ja kunnallisvaaliasiat. Paikalla ke Antti Rantakangas. Puolanka, Keskusta pitää sääntömääräisiä vuosikokouksia seuraavasti: Väyrylän py la 19.3. klo 11-16. klo 18. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 21.3. klo 18.30 valtuustosalissa. sisältää kuljetuksen, yöpymis en, kesäteatteriesityksen, kylpylän käytön, illallisen ja aamiaisen. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Siihen perustuu kaikki muu.? (Helle Kannila toim.: Minna Canthin kirjeitä) Lappeenranta, py:n vuosikokous su 20.3. 0405116787. Karjala Lassila, py:n vuosikokous su 13.3. klo 14.30 Lassilassa Metsätuvalla. klo 14.30. kaupungintalolla Otavassa. Pyhäjoki. Marja Hietamiehellä. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Värtsilä, py:n vuosikokous kutsutaan koolle ti 22.3. Molemmat kokoukset kunnantalon kunnanhallituksen huoneessa. Johtokunnat Itä-Savo Punkaharju, Keskustan keskustelutilaisuus su 13.3. Käsitellään lisäksi tilintarkastajien valinta sekä johtokunnan täydentäminen. Klo 12 Vesaiset . Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. Kahvitarj. Siikalatva. Tervetuloa matkalle naiset ja miehet. Kainuu sääntömääräinen vuosikokous su 20.3.klo 13.00 Konttilassa. Ohjelma: klo 11 uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Hallitus klo 12 ja yleinen kokous klo 12.30. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Klo 12 Vesaiset . Tarjolla on hernekeittoa, laskiaispullia ja mukavaa yhdessäoloa ulkoilun merkeissä. Siikalatva. klo 06.00 55e/hlö. Pia Högberg p. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Mukana tj. klo 18. Keskustan valtuustoryhmän kokous to 17.3. Huomioi muuttunut aika! Pudasjärvi. Punkaharjutalolla: Keskustanaiset klo 17, Punkaharjun Eteläinen, Hiukkajoen ja Punkasalmen py:t klo 20. Punkaharju, Keskustajärjestöjen toritapahtuma K-marketilla ma 14.3. Hinta: 37. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.. klo 18.30 Syväsaaressa Siiskosella Heinälahdentie 4. Mikkelin kj:n johtokunnan kokous 15.3. Mennään Jyväskylään kimppakyydein, joten ilmoittaudu pian, kuitenkin 1.4. 040-721 0636. klo 13 Valtuustosalissa, Keskustan kj sunnuntaina 20.3. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 24.4. Keskustassa tapahtuu lissa. Tervetuloa mukaan koko perheen voimalla! Vesaisten järjestökoulutus muuttunut ajankohta: 9.4. Vesaiset ? menossa mukana. Tavattavissa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. Pulkkilan py:n sääntömääräinen vuosikokous su 20.3. klo 18 P ulkkilan hiihtomajalla. Käsitellään lisäksi Keskustanaisten jäsenhakemus. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Vesaisten Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa 19.3., Saattotie 1 Mikkeli. Tervetuloa uudet jäsenetkin kokoukseen! Johtokunta klo 17. Siikalatva. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. Peräpohjolan piirin vuosikokous su 10.4. Tuiran py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 18.3. klo 12 Kurtontie 57, Puolangankylän py su 20.3. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän johdolla. Kahvitarjoilu. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. vastuu (tietovisa). klo 19 Jänislahdessa. Aune Kupiainen. Punkaharju, yhdistysten vuosikokoukset su 13.3. Tilaukset p.010-315 2001 ja p.010 315 2000. Keskusta on mukana Jyväskylän Paviljongissa pidettävillä kirjamessuilla 12.-13.3. Anttolanhoviin klo 13 ja reippailemme luonnosta sekä raittiista ulkoilmasta nauttien TUOHILAMMEN kodalle, missä paistetaan makkaraa ja juodaan kokouskahvit kevätkokouksen ohessa. 044 538 6165 tai marjatta.ryhanen@gmail.com tai M-L Jauhiainen p. 0400 809 110 tai maija-liisa.jauhiainen@luukku. com. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 5.3. Kenelle: Vesaistoimijat. klo 19 kylätalossa. Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous su 17.4. Kurenalan py:n sääntömääräinen vuosikokous to 7.4. klo 18 Pudasjärven kaupungintalo/ Nalle-kokoustila. Ilm. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. klo 13 alkaen. Käsitellään ajankohtaiset poliittiset asiat sekä vuosikokousasiat. Vesaiset, 19.3. Johtokunta kokoontuu klo 14. Muurame, py:n sääntömääräinen vuosikokous su 20.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnis- 42 11.3.2016 sä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. klo 18 valtuustosalissa. ?Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Klo 11.20 täyttä faktaa - organisaatio . Mennään Jyväskylään kimppakyydein, joten ilmoittaudu pian, kuitenkin 1.4. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi vesaiset.fi tai 0407585180 Yhteiskunnallinen lukupiiri to 12.5. Antti Ollikainen. Oulu. klo 12 alkaen (valtakirjatarkastus klo 11.30) Peltola -salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. klo 13 Rantasalmella ravintola Rinssi Everstissä, osoite: Ohitustie 5. Itä-Savon Vesaisten teatteriretki: Pekka Töpöhäntä esitykseen 15.4. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Kelin salliessa ulkoiluaktiviteetteja, omat pulkat mukaan! Avoin tilaisuus kaikille! Anttola, py:n sääntömääräinen vuosikokous 2016: Kokoonnumme la 19.3. Vuotungin py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 16.3. klo 19 Saini ja Jukka Palosaarella. Kärsämäki. klo 10-11, os.Yliopistonkatu 17 B (2.krs). Varaukset antti.varis@keskusta.fi tai arkisin p. Paikalla ke Antti Rantakangas. Hanna Kosonen. Keskustanaiset, järjestää; KEVÄTRETKI VALAMON LUOSTARIIN Mestarin jälki taidenäyttelyyn su 3.4. klo 18 valtuustosalissa, Virastotie 8. Etelä-Savo Heinälahti, py:n vuosikokous ma 14.3. menossa mukana. Hinta 80 . Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhteiskuljetus reitillä: Kerimäki-Haapakallio-Savonlinna asema-Kallislahti Teboil - Rantasalmi matkahuolto- Varkaus-Heinävesi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. kello 18 Savonlinnan teatterissa. Kahvitarjoilu. Muhos. Osastollamme ovat tavattavissa mm. ke. Keskustelua innoittaa Sami Outisen Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin. Paikka: Keskustan piiritoimisto, Jyväskylä. Kenelle: Vesaistoimijat. klo 14 Kairanmaantalolla Leskelässä. Linja-autokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Rosenbergillä Sipolassa la 19.3. klo 19. Osastoltamme voit ostaa Keskustan pelikortteja, noutaa ja tilata uuden Suomenmaan, ilmoittautua ehdokkaaksi kuntavaaleihin ja vaihtaa kuulumisia vaikuttajiemme kanssa. Kahvit klo 18. Mieslahden paikallisyhdistyksen vuosikokous perjantaina 18.3. Johtokunta klo 13. Paltamo, kj:n järjestöilta Vaarantalolla ma 21.3. klo 18 Piiritoimistolla. - Keitä täällä tänään on. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Lähtö Iisalmesta. Johtokunta kokoontuu klo 14. Immala, py:n vuosikokous su 13.3 klo 19 Salo-Peltolan Seurojentalolla. Pätilä, py:n vuosikokous ke 16.3. klo 19 Sirkka ja Pekka Suonsivulla, Kotipolku 5. Alustajina ke. esitellään vuorotellen itsensä ja kerrotaan muisto. Yleissä kokouksessa paikalla on kansanedustaja Ari Torniainen. Suoranta, py:n vuosikokous ke 30.3. Hanna Kosonen ja Sln kv:n vpj. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi Piiri, vuosikokous su 10.4. Kahvitarjoilu. Taipalsaaren kj:n vuosikokous pidetään torstaina 7.4. Kj:n sääntömääräinen kevätkokous su 20.3. Mukana tj Antti Ollikainen. (palautekeskustelu), klo 16 hyvää kotimatkaa. tehtävät . klo 19, kahvi klo 18.30 alkaen. mennessä, Marjatta Ryhänen p. Ilmoittautuminen klo 9-11.30 ja aluekokoukset klo 10. Kuusamo. klo 11-16. Lukemisiin! Leppävirta, Keskustanaisten vuosikokous 30.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Mukana Heikki Väyrynen Keskustan Puolangan kunnallisjärjestöstä. Etelä-Pohjanmaa Vesaiset, Etelä-Pohjanmaan piiri ry:n vuosikokous 17.3. Kokouksessa paikalla on piirin pj Jouni Kemppi. Uimin py:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 23.3. Johtokunta. Tervetuloa keskustelemaan sote-uudistuksesta! Pohjois-Pohjanmaa Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous la 16.4. Vaikuttavan ja ainutlaatuisen näyttelyn on nähnyt jo 10 000 ihmistä. klo 17 Kainuun Opistolla. klo 19. Siikajoki. Keskipisteen py:n sääntömääräinen vuosikokous su 3.4. klo 14 Kairanmaantalolla Leskelässä. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Seinäjoki Areenalla. Hinnat jäsenille: lapset alle 16 v 7,50 e, Peruslippu, yli 16 v 17,50 e. Majoitus Hotelli Lakeus pe-su 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/ hlö. klo 12 Heinäveden Valamossa, Trapesan yläsalissa. Vesaisten järjestökoulutus muuttunut ajankohta: 9.4. klo 18 Kirsti Yli-Ojanperän kotona (Tuomistotie 8, Ilmajoki). to 24.3. - Jokainen miettii mukavimman/mielenpainuvimman vesaismuiston. esitellään vuorotellen itsensä ja kerrotaan muisto. Entä heidän vaalipiirinsä. Paikalla piirin pj Jouni Kemppi. Keskustanaiset, Karjalan piiri viettää tasa-arvon päivää la 19.3 Imatrankosken kävelykadulla klo 10-13 jakamalla suklaasydämiä. klo 18 Hyvinvointitalolla. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle määräytyvät asiat. Sitova ilm. klo 18 alkaen, keittotarjoilu klo 17. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous valtuustosalissa ke 16.3. Vesaiset . klo 17 Leppävirran Keskustan kj:n vuosikokous myös 30.3. Klo 11.20 täyttä faktaa - organisaatio . Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v , 100e /yli 16v. Aika: lauantai 9.4. Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja Magdaleenan käsityökiltaan sekä Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen. Ilmoittautumiset numeroon 040 7099521. Utajärvi. juhlavuosi 2016, klo 13 tankkaustauko, klo 14 yhteistä ideointia (ryhmätyöt), klo 15 kahvittelua, klo 15.30 mitä jäi käteen
Hän ylläpitää muutamien yhdistysten, kuten Vanhamäen paikallisyhdistyksen kotisivuja. ??Meidän paikallisyhdistyksemme on Mikkelissä ainoa, jonka kotisivu on päivitetty ajan tasalle, Muinonen tuumailee. 11.3. Talon isäntä kertoo olevansa radioamatööri, harrastus löytyi jo neljäkymmentä vuotta sitten. 76-vuotias Muinonen varttui perheessä, johon kuului isän lisäksi toinenkin mies, Martti-setä. ??Isä oli mukana seurakunnan päätöksenteossa ja setä kuntapolitiikassa. Netti on sukututkijan paras työkalu, eikä Muinonen muutenkaan nettiä välttele. Keskustassa tapahtuu Matti Muinonen asuu vaimonsa Sirkan kanssa Vanhamäen kylässä vuonna 1928 rakennetussa talossa. Sihteerirupeama vailla vertaa Teksti ja kuva: Päivi Vento Mikkelin Vanhamäen kylässä Muinolan ti- lan lipputangossa liehuu Muinosen sukuseuran viiri. Aitan katolla on tuuliviiri, joka kertoo tilan olleen saman suvun hallussa ainakin vuodesta 1541. ??Olemme yrittäneet pitää rakennukset kunnossa, muun muassa katot on uusittu kaikkiin, sanoo Matti Muinonen. Vanhan rakennuskannan perinteikkäässä ympäristössä on jotain sellaista, joka ei kuulu joukkoon. Kaiksi vuotta myöhemmin Muinoselle annettiin myös sihteerin tehtävät, eikä niiden hoitamiseen ole tullut taukoja. ??Olen joskus vitsaillut, että taidan anoa tehtävistä eläkkeelle, mutta eiväthän sihteerin työt pienessä yhdistyksessä ole mitenkään vaikeaa hommaa. Muinonen ei ole innostunut vuosien varrella keskustassa muista luottamustoimista kuin vaalilautakunnasta ja vaalien toimitsijan tehtävistä. Hänen mukaansa ei ollut harvinaista, että keskusta sai Vanhamäen kyläläisiltä liki sataprosenttisen kannatuksen. Koulussa oli luettu englantia, mutta koska kielelle ei ollut käyttöä, sanat unohtuivat. Talon nurkalla on liki 30 metrin korkeuteen kurkotteleva masto. Muinonen kiittelee sitä, kuinka uskollista väki oli puolueelle. Tilintarkastajan tehtävät ovat olleet Muinoselle mieleen yli viidenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1928 rakennetussa talossa asuvat Matti ja Sirkka Muinonen. Pihapiiriin kuuluu aittarakennuksia, joista vanhimmat ovat alkuperältään 1700-luvulta. Kunnallisjärjestön tilit hän jätti kaksi vuotta sitten nuoremmille syynättäväksi. ??Tällä hetkellä toimin tilintarkastajana erilaisille harrastusyhdistykselle ja tiekunnille. Muinonen kävi keskikoulun, ja siihen opiskelu jäi. Kun katselin sitä ainaista lähtemistä kokouksiin, ajattelin, etten ikinä lähde mukaan tuollaiseen, joka vie kaiken vapaa-ajan, Muinonen muistelee. Vuonna 1961 hänet pyydettiin silloisen maalaisliiton Vanhamäen paikallisyhdistyksen rahastonhoitajaksi. 2016 43. Hän on tarkastanut muun muassa Etelä-Savon piirin, Mikkelin kunnallisjärjestön, Mikkelin Osuusmeijerin ja paikallisen osuuspankin tilejä. Radioamatööriharrastuksen myötä oppikirjat piti kaivaa uudestaan esiin, sillä ilman englannin kielen taitoa yhteydenpito ympäri maailmaa ei onnistu. Englannin kielen elpymisen seurauksena Muinonen innostui matkustelusta. ??Olen kiertänyt kerran maapallon ympäri. Kiina, Laos, Kanada, Uusi-Seelanti, formulat Italiassa ja Australiassa, hän luettelee kaikkein mukavimpia reissujaan. ??Nyt olen päättänyt, että matkustelut saavat jäädä, ja pysyn kotimaassa, hän linjaa. Aikaa kuluu muun muassa sukututkimuksen parissa, johon Sirkka-vaimo on vähintäänkin yhtä paneutunut
Milloin ja missä ja minkä merkkiseen autoon maailman ensimmäiset turvavyöt vakiovarusteena laitettiin? 4. Ja paljonko kilometreissä? 3. Siinä kuluttajahintojen vaikutus on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Koska hinnat ovat nousseet palkkoja hitaammin, eläkkeet eivät ole kasvaneet vastaavaa tahtia palkkojen kanssa vaan ovat jääneet kehityksestä jälkeen. Aloitteen vastustajien mielestä indeksin muuttaminen olisi epäoikeudenmukaista maksumiehiksi joutuvien tulevien sukupolvien kannalta. 4 Tietotesti 2 5 9 1 8 1 4 4 9 1 3 9 6 4 3 3 9 Kuka heistä on vanhin? 1. Kuinka vanha Peppi Pitkätossu on. Turvavyöt tulivat Suomessa pakollisiksi 2. 1966) voitti 2012 Lontoon paralympialaisissa kaksi kultamitalia. Missä lajissa? 1 8 6 9 7 2 4 5 3 5 9 3 6 4 1 7 8 2 9 3 2 8 6 5 1 7 4 2 8 6 4 5 6 5 7 1 2 4 3 9 8 8 4 1 7 9 3 2 6 5 8 5 1 3 1 9 4 8 7 5 2 6 6 3 2 7 2 8 5 3 6 9 4 1 4 6 5 2 1 9 8 3 7 11.3.2016 2 7 4 3 5 8 6 1 9 6. Mitkä? 10. Taitettu indeksi jakaa mielipiteet Meri Alaranta-Saukko Kansalaisaloite työeläkeindeksin palaut- tamisesta palkkatasoindeksiksi on kerännyt tähän mennessä lähes 75 000 kannatusilmoitusta. Aloitteen alullepanijana on Senioriliike. Konkreettisena tavoitteena on, että eläkkeet nousisivat jatkossa samassa suhteessa kuin palkat. Vuodesta 1996 saakka eläkkeet on tarkistettu vuosittain niin kutsutulla taitetulla indeksillä. Entinen Jordanin, Minardin, Lotuk- 5. Äidinkielenään sitä puhuu lähes miljardi ihmistä, ja kiinansukuiset kielet huomioiden puhujia maailmassa on kaikkiaan 1,5 miljardia. Monessako maassa se on virallinen kieli? 8. Kiina on maailman puhutuin kieli. kuninkaaksi, presidentiksi . Suomella ja Venäjällä on kaksi samaa kansalliseläintä. Mistä Suomesta on linnuntietä lyhin Korhonen, Koskinen, Mäkinen, Nieminen vai Virtanen? matka Pohjoiselle Jäämerelle: a) lännen Haltiatunturilta, b) Suomen pohjoisimmasta kylästä Nuorgamista, c) itäkoillisen Inarin Näätämöstä. Ku- sen ja Williamsin F1-kuljettaja Alessandro ?Alex. Zanardi (s. haluavaa henkilöä: Englannin kruununprinssi Charles, USA:n republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Donald Trump, USA:n demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Hillary Clinton? Kuka heistä on iältään vanhin? 7. Suomen yleisin sukunimi: Heikkinen, Eriksson, Johansson, Karlsson, Larsson vai Nilsson? 1971 uusien henkilöautojen etuistuimilla ja takaistuimilla 1981. Kolme valtiaaksi . Ruotsin yleisin sukunimi: Andersson, 9. Onko Suomessa Asemuseo(ita)? 1) Trump 69 (Clinton 68, Charles 67), 2) Korhonen, 3) Johansson, 4) karhu ja joutsen, Suomella laulu- ja Venäjällä pikkujoutsen, 5) Astrid Lindgrenin ensimmäinen Peppi-kirja ilmestyi 1945, 6) Panssarimuseo, Sotamuseo, Ilmatorjuntamuseo, Ase- ja varusmuseo, 7) Kiina, Singapore, Taiwan, 8) 12,5 km Näätämön Kalattomanjärven läheltä Näätämönvuonon perukoille (Haltialta 27,5, Nuorgamista 30), 9) 1958 Ruotsi Saabautoon, 10) käsipyöräily, Zanardi menetti jalkansa CART-onnettomuudessa 2001. ka hänen äitinsä on? 9 9 8 4 4 6 2 1 7 3 8 5 9 7 5 9 8 4 2 6 3 1 8 3 1 5 9 6 4 7 2 5 2 8 4 1 9 3 6 7 9 3 9 6 4 3 3 3 1 7 2 6 5 9 8 4 9 4 6 7 3 8 1 2 5 1 9 5 6 8 7 2 4 3 6 7 3 9 2 4 5 1 8 44 Muun muassa nuorkeskustan puheenjohtajat ovat kritisoineet aloitetta toteamalla, että se tavoittelee vain yhden ikäpolven etua ja murentaa nuorten luottamusta eläkejärjestelmän kestävyyteen. Kannattajien mielestä taitettu indeksi heikentää kohtuuttomasti eläkeläisten ostovoimaa ja lisää eläkeläisköyhyyttä. Indeksimuutos ei kuitenkaan auttaisi kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä, sillä se ei koske kansaneläkkeitä. 7 6 5 3 7 3 3 8 2 8 1 1 2 5 1 6 4 6 4 2 3 1 7 8 3 6 8 5 9 7 8 5 6 9 8 4 2 4 6 5 3 1 5 8 3 1 5 9 6 4 7 2 2 5 2 2 8 8 4 1 5 9 1 3 6 7 6 3 1 7 2 6 5 9 8 8 4 9 4 1 6 7 7 3 3 8 2 1 2 5 3 1 9 5 6 8 7 2 4 6 3 6 2 7 8 3 9 2 4 9 5 4 1 8 2 8 5 4 2 3 5 9 1 8 7 9 6 2 7 4 3 5 8 6 1 9 1 8 6 9 7 2 4 5 3 5 9 3 6 4 1 7 8 2 9 3 2 8 6 5 1 7 4 6 5 7 1 2 4 3 9 8 8 4 1 7 9 3 2 6 5 3 1 9 4 8 7 5 2 6 7 2 8 5 3 6 9 4 1 4 6 5 2 1 9 8 3 7 2 8 4 3 5 1 7 9 6 8 1 1 2 5 1 6
Mh. Edulliset käyttökulut. 166.000 ?. Lisätiedot Joutsen Media Oy Sauli Huikuri 0440 389 700. 11.3. 2016 45. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. MYYTÄVÄNÄ Rukan ydinkeskustassa Kelokaltiokylässä www.suomenmaa.fi LOMAMÖKKI 59 m2 tupakeittiö + 2 mh + sauna, lähes uudenveroinen, käyttöönotettu 2010. Myydään kalustettuna
sekä hyviä että huonoja. Hän sanoo, että ?oppositio nousee kautta linjan?. Vihreät kokivat suurimman pudotuksen gallupissa, 1,6 prosenttia. Ervastin esimies on myös kirjoittanut julkilausuman, jonka mukaan ?luotettava media. Sitten hän kertoo, kuinka hallitus ?taapertaa. viimeisimmän gallupin myötä. Mikä on tämä mystinen käsite, enemmistöoikeus. Ei noussut. Toimittajien nimi tuppaa olemaan arka paikka niin valtamediassa kuin trol- 46 11.3.2016 lauksessa. aikoo puuttua ?valemedian. Jo otsikossa Ervasti viittaa Timo Soinin ylipainoon nimittämällä hänet hallituksen ?suurimmaksi pudottajaksi?. Nyt vastakkainasetteluja, mitättömyyksiä ja uhkia paisutetaan loputtomiin vain, jotta toimittajalla olisi salaatinpala leipänsä päälle. Toki valtaosa allekirjoittaneista on vastuullisemman pään medioiden edustajia. Jos pakkomedia Yle ottaisi ensin lautakasan omasta silmästään, se voisi ruveta etsimään rikkaa veljensä silmästä. Sananvapautta vartioidaan vielä, esimerkiksi Kiinassa. vieraskolumni Matti Mäkelä Sananvapauden portinvartijat älähtivät Tuli kaksikin sanontaa mieleen, kun luin päätoimit- tajien julkilausuman ?luotettavan median puolesta?. Jeesus sanoo: ?ota ensin malka pois omasta silmästäsi, jotta näet ottaa rikan veljesi silmästä?. Ylen kolumnisti Pekka Ervasti kirjoittaa hallituksen yhteiskuntasopimusinfosta. Luulin, että kansalaisilla on yksinkertaisesti oikeus valita eduskunta neljän vuoden välein? Lopuksi, kauniisti ja kirkkaasti, Ervasti kirjoittaa päivänselvää muunneltua totuutta. Ainoa keino saada tolkkua asiaan on nimien nosto vastuuseen. Lopuksi pikku esimerkki. liittyisi vastuutakin, se tarkoittaisi esimerkiksi, että uutisia kerrotaan, kun niitä on . tiedotustilaisuuden ?kameroiden ristituleen?. Ingressissä Ervasti kyseenalaistaa demokraattisen menon kertomalla, kuinka ?hallituksen enemmistöoikeus valtaan hapertuu. On naiivia tai tarkoitushakuista asetella oikean ja väärän rajoja tähän veteen piirrettyyn viivaan. Ja miten sattuikaan: kannanotto tuli sen jälkeen, kun terhakka eläkeläinen, ennenkin mediaa pelkäämätön Paavo Lipponen oli nimeltä maininnut ulkopolitiikan uutisia kärjisteleviä toimittajia. Ja suomalainen sananlasku: ?pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin?. Ensiksikin, totta kai valemedia valehtelee, mutta se on syntynytkin vääristelevän valtamedian takia. Toivon, että hän siis korjaa virheen. Niinpä niin. valheisiin. Mutta mahtoiko iltapäivälehtien päätoimittajien käsi yhtään vapista juhlallista julkilausumaa allekirjoittaessa? Jokaisella valtamedialla on omat agendansa. Monet ovat kokeneet eläneensä vuosikymmeniä sellaisen median vallan alla. Toiseksi, on tekopyhää eettiseen sävyyn asettua totuutta vaalivaksi mediaksi, kun kyse on työpaikkojen turvaamisesta. Jos ?sananvapauteen. Otan sen tämän kirjoittamispäivän uutisista, koska voin ottaa sen minkä päivän uutisista tahansa. Yhteisen ?pakkomediamme. Suomessa juna meni jo. Kirjoittaja on esseisti, kirjailija ja kolumnisti.
Kauppalehti liittyy kapselihommaan sikälikin, että hommaan innolla rikastumaan lähteneiden puolituttujen nimiä näkyy protestilistoilla. Siis niin epistä, mikä ihmeen alvi. Ainakin ahtaajien pojilla oli onkireissulla matopurkkina sininen Maxwell?s House-peltipurkki. Jos Hampurissa ollaan huolissaan, niin silloin ongelma on suuri. Sittemmin kahvi laitettiin paketteihin, joiden materiaali kelpaa vaivaannuttavan hyvin kierrätykseen. On naisia, jotka miltei teollisesti tuottavat kahvipusseista kasseja ja hattuja. Jollain voi jopa olla silmäteränä sellainen 1955-mallin auto, joka silloin kauan sitten oli koskaan toteutumaton haave. Satamakaupungissa kun oltiin, niin ulkomaan kahveja kulkeutui koteihin. Kyljessä oli teksti Vain vangeille ja sotilaille. Syynä tietenkin kahvipaketeissa olleet autokuvat. Onko tuo hänen kaverinsa joku ulkomaalainen, senhor Saludo. Nyt on tullut uusi vitsaus, niin suuri, että Kauppalehden välittämän BBC-uutisen mukaan Hampurissa ollaan jo huolissaan. Huonoin, mutta olosuhteisiin nähden paras kahvi oli ainakin ennen pakattu kierrätyskelpoisiin pahvilaatikoihin. Tahatonta komiikkaahan siitä syntyy, kun urpo seisoo torilla päässään kahvipakettihattu, jossa hänen väitetään olevan Presidentti, pannukarkeus. Onnekseni olin sotilas. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 11.3. Kapselikahvihan on huonoa, mainostakoon Cheek sitä vaikka kuinka. 2016 47. Nenonen Kahvin kääreet Elin elämäni ensimmäiset 18 vuotta ilman kahvia, koska koulussa varoitettiin C-O-F-F-E-E-laululla kahvin vaaroista. Jo alle kouluikäisenä huolehdin vanhempieni kahvinkulutuksesta. Joko paketti olisi tyhjä, joko mentäisiin kahvin ostoon. Mutta kun se on niin moternia. Autojen lisäksi niihin oli kuvattu liikennemerkkejä ja kansallistunnuksia: SD = Sasimaa. Kerrassaan sivistävää, koska pahvikuvaan liittyi myös ääntämisohje: Foord Kastomlain. Nyt vanhuuttaan kipuilevat ukot ja muut nostalgikot keräilevät niitä samoja autokuvia. Ja jos Hampurissa ollaan huolissaan, niin silloin ongelma on suuri. Ongelmana ovat kahvikapselit. Miksi pitää maksaa? Kahvikapseleiden hylsyistä on tullut ympäristöongelma. Ei lapsille! Aikuiset kuitenkin joivat kahvia ja hyvä, että joivat. Varsinkin kun ostaa sen käyttöön sopivan koneen, joka siis ei ole vielä mennyt ylisille leipäkoneen ja akupunktiomaton seuraksi. Kahvikapseleita ja niiden käyttöön sopivia koneita myös verkkomarkkinoidaan
/ 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . / 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi. Olen keskustan jäsen TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151