Suomenmaa 11.08.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 29 / 11.8.2017 / 4,80 ? Muistijälkiä Kainuusta Raija Oranen kirjoittaa suomesta ja suomalaisuudesta Politiikka Ulkomaat Vieraskolumni Presidenttikisaan uutta virtaa Viileä kesä tuhosi satoa Venäjällä Politiikan kieli on valtaa
sisältö 11.8. 2017 Tulevaisuuden proteiinin lähde Hyönteisruoka saapuu länsimaisiin keittiöihin kuhinalla 2 11.8.2017 s.18
10 Sukselainen ajoi puutarhakaupunkeja ennen Vanhasta s. 30 11.8. On tärkeää, että hallitus sopisi budjettiriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Antti Kaikkonen s. 9 Työssäoppiminen on haaste yrittäjille, sanoo Esko Lehtimäki s. 26 Kyösti Partanen luki eläkkeelllä maisteriksi ja palasi takaisin työelämään s. 2017 3. 24 Tietoyhteiskuntavaikuttaja perää ohjelmistotaloudelle vankempaa roolia Suomessa s. 29 Suomenmaan kenttäraati haluaa isille taloudellisia kannustimia s
Esimerkiksi sopii perhevapaiden uudistus, jonka selvittämisenkin Timo Soini dogmaattisesti torjui toimiessaan perussuomalaisten puheenjohtajana. Sen seurauksena hallituspuolueiden yhteinen gallup-kannatus on pudonnut jopa alle 40 prosentin lukuihin. Monet kansalaiset ihmettelevät tällaisella kokoonpanolla toimivan hallituksen toiminnan oikeutusta. Tämä ryhmitty- 4 11.8.2017 mä kokoaa parhaillaan nimiä sininen tulevaisuus -nimisen puolueen perustamista varten. Siniselle tulevaisuudelle on mitattu kesän gallupeissa korkeintaan muutaman prosentin kannatus. Päätoimittaja Juha Määttä Vesa Moilanen/Lehtikuva Budjettiriihi on nyt se paikka, jossa hallituksen on lunastettava legitimiteettinsä myös kansalaisten silmissä. Pääkirjoitus Budjetti testaa Sipilän hallituksen toimintakyvyn V altiovarainministeriö viimeisteli tällä viikolla omaa ehdotustaan valtion ensi vuoden talousarvioksi. Se mittaa kuitenkin Juha Sipilän hallituksen poliittisen toimintakyvyn nykyisellä kokoonpanolla. Sipilän hallituksen enemmistö on perussuomalaisista eronneiden 19 kansanedustajan varassa. Suomen Pankin laskelmien mukaan kansantuote saavuttaa vuoden 2008 tason vasta vuonna 2019. Matti Vanhasen toinen hallitus linjasi kymmenen vuotta sitten, että taantuma pyritään ylittämään velanotolla eikä valtion menoja leikkaamalla. Valtio ottaa edelleen velkaa miljardikaupalla vuodessa. Siksi on selvää, että ensi vuoden budjettiin ei voida sisällyttää suuria menolisäyksiä tai veronalennuksia. Suuria talousuutisia on siis turha odottaa, kun koko hallitus kokoontuu kuun lopulla käsittelemään talousarviota. Valtiosäännön näkökulmasta asia on toki selvä, koska hallitus sai eduskunnan enemmistön kannatuksen kesäkuun tiedonantoäänestyksessä. Budjettiriihi on nyt se paikka, jossa hallituksen on lunastettava legitimiteettinsä myös kansalaisten silmissä. Se vaatii jäntevää päätöksentekoa, jolla jatketaan hallitusohjelman toteuttamista. perustettu 1908 . Nyt sinisen tulevaisuuden nokkamies Simon Elo on väläytellyt valmiutta liikkua tässä asiassa. Perhevapaiden uudistuksen vireillepano vahvistaisi hallituksen toimintakykyä. Tärkeintä on edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Myös uudet avaukset olisivat tervetulleita. Tämän linjauksen ansiosta taantumasta selvittiin paljon vähemmin vaurioin kuin 1990-luvun alun lamasta. Reippaan velanoton kääntöpuoli näkyy nyt siinä, että kasvun käynnistyminen ei tuo vielä pelivaraa valtiontalouteen. Samalla se osoittaisi, että sininen tulevaisuus on todellakin uusi puolue, jossa Timo Soini on vain rivimies.. Suuria yllätyksiä ei rahaministeriön riihestä odotettu eikä saatu. Budjetin raamit ovat edelleen ahtaat talouden noususta huolimatta
Siinä oli jotain helposti lähestyttävää. En liittynyt keskustaan sinä päivänä, enkä seuraa- vanakaan, mutta palasin monta kertaa tenttaamaan keskusta-aktiiveja puolueen aatteesta ja arvoista. Silloinen Helsingin keskustan puheenjohtaja antoi minulle luettavaksi kirjan suomalaisen kansallistunteen ja globalisaation suhteesta. Minusta oltiin kiinnostuneita ja ajatukseni otettiin vakavasti. Useamman visiitin jälkeen minulle tarjottiin kahvinkeittovuoroa. Onko tekemisellä tarkoitus. Se oli Annankadulla. En tiedä, miten löysin paikalle, mutta taisin saada käteeni kupin kahvia. Jos puolueella ei riitä innokkaita toimijoita, kannattaa ensimmäisenä katsoa peiliin. Miten uudet jäsenet toivotetaan tervetulleiksi? Tarjoaako toiminta onnistumisen kokemuksia. 2017 5. Tehdäänkö päätökset yhdessä. Se oli ensimmäinen kosketukseni puoluetoimintaan. Jokaisella puolueaktiivilla on oma tarinansa siitä, miksi he ovat lähteneet mukaan politiikkaan. Poliittiset näkemykset vaihtelevat, mutta puolueeseen sitoutuminen noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin mihin tahansa organisaatioon sitoutuminen. Yhteiset arvot, hyvät tavoitteet, urapolku ja mahdollisuus vaikuttaa kutsuvat mukaan. Tehokkaimmin ihminen sitoutuu, kun hänet otetaan vastaan kiinnostuneena, häntä kuunnellaan ja hän saa sopivasti tekemistä. teja, hauskanpito, kunnioittava ilmapiiri, ihmissuhteet ja virheistä oppiminen. Kaikki nämä lisäävät jäsenen halua toimia puolueen menestyksen eteen. Ja sitoutumistahan se vaatii, että jaksaa seisoa räntäsateessa jakamassa vaalimainoksia tai herätä sunnuntaiaamuna kukonlaulun aikaan pystyttämään puolueen telttaa markkinoille. Mitä vähemmän henkilökohtaista hyötyä ihminen puoluetoiminnasta saa, sitä vahvempaa täytyy muuta kautta syntyvän sitoutumisen olla. Into puoluetoimintaan vähenee, jos se ei olekaan jäsenelle mielekästä. Harva sitoutuu yhteisöön, jossa konfliktit jäävät ratkaisematta, päätökset tehdään pienessä piirissä, hauskuus uupuu, virheistä ei opita tai ihmisten välinen kunnioitus puuttuu. Siksi puolueen ja paikallisosastojen toimintatapoja pitää jatkuvasti kehittää. Onko minun mukava mennä kokoukseen? Puolueen toimintatavat ovat jäsenten sitoutumisen kannalta yhtä tärkeitä kuin sen ajama politiikka. Kokoustaitojen lisäksi omaa yhdistystään kannattaa kouluttaa yhdessä toimimisesta. Eeva Kärkkäinen Parhaassa tapauksessa sitoutuminen puolueeseen vahvistuu vuosien saatossa. Yhdessä työskentely, onnistumisen kokemukset, yhdessä tehdyt päätökset, kyky ratkaista konflik- 11.8. Toimittajalta Sitoutuminen syntyy Matin paikoissa Taisi olla marraskuu 2005. Kahvia paremmin mieleen jäi tunnelma. Suomessa käytiin pre- sidentinvaalikamppailua. Olin vastikään Helsinkiin muuttanut lukiolainen ja etsin itselleni sopivaa puoluetta ja poliittista nuorisojärjestöä. Helsingin keskustan presidentinvaalikahvilan nimi oli Matin paikka
Opettaja voi pistää enemmän persoonansa peliin. Myös opettajat tarvitsevat koulutusta. Ajassa Sanottua Huolestuttavaa, jos presidentinvaaleista Suomessakin rakennetaan poliittinen sirkus eli uutisointia populismin ehdoilla. Sini Ruohonen Twitterissä Huhtasaari on yhtä paljon tai vähän populisti kuin Pekka Haavisto 2012. Haaviston talouspoliittisissa kannanotoissa ei välillä ollut realismin häivääkään. Mika Koskinen Iltalehdessä Ateisti ja kreationisti vierekkäin. Toinen esittää toista puolueen presidenttiehdokkaaksi. Yläkouluissa se otetaan käyttöön vasta nyt. Opetushallituksen opetusneuvos Minna Harmanen kertoo, että suoraa palautetta opetussuunnitelmasta (ops) on tullut varsin vähän. ??Alakouluissa monialaiset oppimiskokonaisuudet on koettu luontevaksi osaksi opetusta, kun sama opettaja opettaa useimpia aineita. Tämä on aika työläs ja vaatii opettajalta paljon. Luokanopettaja Sirpa Tikkala pitää toimintakulttuurin muutosta merkittävänä ja kiittelee hänkin lasten uudenlaista osallisuutta. Toisissa laitteitta riittää, useissa ei. ??Tarvitaan valtakunnallisia linjauksia siitä, miten rahoitus hoidetaan. Vastuu säilyy silti opettajalla. Savola arvioi myös opettajien välisen yhteistyön lisääntyneen. Yläkoulussa se voi osoittautua haasteellisemmaksi, Harmanen arvioi. Uusi ops tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin opetuksen toteutustapoihin. Tärkeää ovat perusperiaatteet; toimeen 6 11.8.2017 tuleminen toisten ihmisten kanssa sekä kestävän tulevaisuuden ja hyvän elämän näkökulma. ??Tavoitteena on yhdessä tuottaa laajempaa osaamista, ei kerätä tiedonmurusia. Luokanopettaja Ulla Savolan kokemukset uudesta opsista ovat hyviä. Pe- rusasioita, kuten hyvää luku- ja kirjoitustaitoa ei kuitenkaan pidä unohtaa. Uusi ops on Savolan mukaan otettu vastaan iloisella ja kokeilevalla mielellä. Kokonaisuuksia on suunniteltu isolla porukalla ja erilaisia työtapoja käytetty monipuolisemmin. Monet uuden opsin asiat ovat olleet arkipäivää Savolan omassa opetuksessa jo pitkään. ??Nyt esimerkiksi luokasta ulos lähtemistä oikein suositellaan. Erityisen mielekkäänä hän on kokenut oppilaiden uudenlaisen osallistamisen. ??Lapset ovat tehneet innolla omia ehdotuksiaan. Resursseissa on suuria koulu- ja kuntakohtaisia eroja. Kaunis kuva puolueen nykytilasta. Sebastian Tynkkynen Twitterissä Maria Seppälä Ensimmäisen luokan aloittavien koululaisten määrät 57 546 57 028 59 076 60 279 2005 2008 2011 2014 62 900 2017 Uusi opetussuunnitelma viitoittaa koulutietä Meri Alaranta-Saukko Tällä viikolla moni pieni ja isompi opin- tien kulkija on taas asetellut reppua selkäänsä. Alakouluissa starttaa jo toinen lukuvuosi uuden opetussuunnitelman viitoittamana. Yksi iso pohdinnan paikka hänen mukaansa on digitalisaation huomioiminen. Soraääniäkin on silti kuulunut. ??Välillä opettajat ovat olleet uupuneita. Kaikilla ei ole valmiuksia suorilta opettaa esimerkiksi koodaamista, hän huomauttaa.
Sipilän mukaan linjaus on ollut myös yhtiön tiedossa päätöstä tehtäessä. Suomenmaan haastattelema ministe- ri, konkarikansanedustaja Seppo Kää- riäinen (kesk.) peräänkuulutti yhteisvastuuta. ??Kaikkien pitäisi ymmärtää, kuinka vakavassa tilanteessa Suomen talous on. 2017 7. Parempiakin edesottamuksia voisi olla varsinkin näin tärkeän ja ratkaisevan työmarkkinakierroksen alla. Kääriäinen korosti, ettei halua osoittaa ketään sormella. ??Tämä on ulkopuolisen kommentti. Talouden hyvä käänne on saatu aikaan laajalla yhteistyöllä, siihen pitäisi kaikkien sitoutua edelleen. Shutterstock Maailma hukkuu muoviin 12% 9% poltettiin kierrätettiin Katariina Lankinen Kalifornian yliopiston julkaiseman tutkimuksen mu- kaan maailmassa on tuotettu viimeisen 70 vuoden aikana 8,3 miljardia tonnia muovia. Vuoteen 2015 mennessä muovijätettä oli kertynyt 6,3 miljardia tonnia. Siitä 9 prosenttia kierrätettiin, 12 poltettiin ja 79 prosenttia päätyi kaatopaikoille tai luontoon. Jos muovin tuotanto ja jätehuolto jatkuvat entisellään, kaatopaikoille tai luontoon kasautuu vuoteen 2050 mennessä noin 12 miljardia tonnia muovijätettä. 79% kaatopaikoille tai luontoon 11.8. Voisiko pahimmassa tapauksessa Suomen vallata jopa päivässä? Laura Huhtasaari blogissaan Huhtasaaren olisi ehkäpä syytä lopettaa Trumpin ja Putinin fanittaminen sekä perehtyä edes alkeellisella tasolla Suomen puolustuspolitiikkaan. Mikko Kärnä blogissaan Ajassa Herukat kypsyvät. Lenkillä mietittyä: Mahtavimmankin valta kaatuu joskus . Taustalla oli valtion esittämä tahtotila olla käyttämättä lisäeläkkeitä johtajien palkitsemiseen. Ennen Lintilää omistajaohjauksesta vastannut pääministeri Juha Sipilä totesi maanantaina STT:lle, että Vauramon lisäeläke on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia. Varsinkin niiden, jotka ovat kansakunnan kaapin päällä, pitäisi näyttää esimerkkiä, hän huomautti. Erityisen ikävänä hän piti sitä, että tällaista tapahtuu juuri nyt, kun työntekijäpuoli on yhteisen sopimuksen nojalla puristettu palkkamalttiin ja joustoihin. ??Ei tällainen hyvältä näytä. Sanottua Twiittini ovat jälleen kuohuttaneet. Eikö Suomi tosiaan pärjäisi Venäjälle sotilaallisesti. Mieluummin koleus kuin tappava helle. sittenkin lyhyeen. Seppo Kääriäinen Twitterissä Kääriäinen pomojen palkoista: Ei näytä hyvältä Jari Laukkanen Meri Alaranta-Saukko Helsingin Sanomien esiin nostamat uutiset johtajien palkoista ja bonuksista ovat kirvoittaneet reilun viikon ajan kiivasta keskustelua. Aivan oman porunsa aiheutti Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon eläke-etu, josta elinkeinoministeri Mika Lintilä vaati selvitystä useampaan otteeseen. Tihkua
Ryhmän ehkä potentiaalisin ehdokasnimi, eduskunnan puhemies Maria Lohela on jo ilmoittautunut Niinistön tukijoukkoihin. Suomen Marine Le Peniksi luonnehditun Huhtasaaren ehdokkuus sähköistää vaalien ilmapiiriä ilman muuta. Sellaiseen ei olisi varaa varsinkaan SDP:ssä ja keskustassa, joissa ollaan jo muutenkin huolissaan omien kannattajien lipeämisestä jo ensimmäisellä kierroksella istuvan presidentin taakse. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ehtikin jo varoittaa, että äänestämättä jättäminen tai Niinistön tukeminen pönkittäisi kokoomuksen asemia ja heijastuisi muihinkin tuleviin vaaleihin.. Ajassa Ammatillisessa koulutuksessa aloittaa uutta opiskelijaa. Oppisopimuskoulutus on entisestään vahvistanut asemiaan ammatillisen koulutuksen väylänä. Ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti pyrkineistä 4?000 ei saanut hakemaansa opiskelupaikkaa. Mikko Stig /Lehtikuva Huhtasaaren ehdokkuus sähköistää vaalien ilmapiiriä. Kesä toi eloa presidenttipeliin Pekka Pohjolainen Vielä kesän kynnyksellä näytti siltä, et- tä presidentinvaaleista on tylsä seremonia istuvan presidentin Sauli Niinistön uudelleen valitsemiseksi . Perussuomalaiset on hajonnut, maakuntavaalit siirtyneet tuonnemmas presidentinvaaleja hämmentämästä, ikiehdokas Paavo Väyrynen kerää kannattajakortteja ja SDP valikoi omaa ehdokasta kolmen naiskansanedustajan joukosta. Myös Jussi Halla-ahon perussuomalaiset asettavat ehdokkaan, kansanedustaja Laura Huhtasaaren. Sen sijaan perussuomalaisista irronnut Uusi vaihtoehto jää- 8 11.8.2017 nee kisasta pois. Huhtasaarta räikeämpää punaista vaatetta liberaali punavihreä vaihtoehtoväki tuskin voisi kuvitella. Viime vaalien Haavisto-ilmiön toistaminen on luultavasti mahdotonta. Vaali- en varsinainen jännite saattaa kuitenkin syntyä kisaan kakkospaikasta aivan vastakkaisia maailmoja edustavien Huhtasaaren ja Haaviston ja heidän tukijoidensa välillä. Muille ehdokkaille ja puolueille tällai- sen asetelman syntyminen tietäisi harmeja. ehkä jopa yhdellä kierroksella. Kesän kääntyessä loppua kohti tilanne näyttääkin jo aivan toiselta. Räväkän, Donald Trumpia ihailevan porilaisen jäljiltä syntyy kohuotsikoita. Myös viimeksi toiselle kierrokselle yltäneen vihreiden Pekka Haaviston kampanjaa Huhtasaaren ehdokkuus voi piristää
Mielestäni on hyvin ongelmallista, jos yhteiskunnan rakenteet ja usein erityisesti vanhemman sukupolven rajoittuneet, sukupuolittuneet asenteet ylläpitävät äitimyyttiä, joka on omalla tavallaan haitaksi molemmille vanhemmille sukupuoleen katsomatta. Toini Juvonen-Nissinen uskoo, että raha ei ratkaise kaikkea. . Kenttäraadissa toivotaan isyyden arvonnousua Raatilaiset esittävät taloudellisia kannustimia ja kaipaavat asennemuutosta isien vanhemmuutta kohtaan. Teksti: Liina Tiusanen Hallituspuolueiden välillä käydään parhaillaan keskustelua perhevapaiden uudistamisesta ja uudistuksen aikataulusta. Keskusta kannattaa huolellisen valmistelun aloittamista tällä hallituskaudella ja on julkaissut oman mallinsa järjestelmän uudistamiseksi. CHILDCARE-tutkimushankkeessa selvisi, että isät olisivat valmiita osallistumaan lastenhoitoon nykyistä enemmän. Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 43 prosenttia isistä on sitä mieltä, että pienen lapsen isän kuuluu olla kotona. Suomenmaa kysyi Kenttäraadilta, mikä saisi isät käyttämään enemmän perhevapaita. 32 vastaajasta valtaosa pitää tarvittavina keinoina taloudellisia kannustimia ja asennemuutosta isien vanhemmuutta kohtaan. Terttu Kela ehdottaa, että mikäli isä ei pidä puolta vanhempainvapaista, isän työnantaja korvaisi sen taloudellisesti äidin työnantajalle. . Kuulun siihen ikäluokkaan joka piti ihanteena sitä, että äidit hoitivat kodin ja isä vastasi toimeentulosta, Raimo Kareinen kirjoittaa. Tuula Parikka Isien tulojen tippuessa auttaisiko osa-aikatyö, jolloin he kerkeisivät parhaiten huomata kotona olevat aarteet. alpo seppälä Perheen tulonmuodostus sanelee suurelta osin sen, onko perheen isä halukas jäämään pidemmäksi aikaa vanhempainvapaalle. Elina Lappalainen Äitiysvapaa ja isyysvapaa joustavammiksi ja käytettäväksi siinä vaiheessa, kun se parhaiten sopii. 11.8. Alkuun on käytettävä kovia keinoja, koska asenteiden muuttaminen vie niin kauan aikaa. Jokainen äiti ja isä tietää itse, mikä heidän perheelleen on paras vaihtoehto, Liisa Rampa näkee. Sukupolvien väliset erot näkyvät kenttäraatilaisten vastauksissa. . Voidaan katsoa karsaasti miestä, joka jää pitkälle perhevapaalle. Kalle Vihtari toivoo, että perhevapaat kehittyvät monenlaisiin elämäntilanteisiin soveltuviksi ja osaaikainen työnteko olisi nykyistä pa- remmin mahdollista. Hän ei koe ajanmukaiseksi, että isä saa perhevapaalle jäädessään päälleen sankariviitan. Silja Silvasti näkee samoin ongelmallisena äitimyytin ylläpitämisen. . Isille on kiintiöitävä huomattavasti suurempi osa vanhempainvapaista. Kolmannes vastaajista korosti puolestaan, että perheiden on saatava itse päättää perhevapaiden käytöstä. . Tämä on varmaan helpommin sanottu kuin tehty, hän toteaa itse. Timo Kemppainen puolestaan ehdottaa, että mikäli isä jäisi hoitamaan lasta, hänen eläkkeensä tuplaantuisi kyseiseltä ajalta. Ari Petäjäjärvi näkee, että miesvaltaisilla aloilla vallitsevat asenteet vaikuttavat isien halukkuuteen jäädä kotiin. . Uskon, että tulevien sukupolvien isät tulevat käyttämään enemmän perhevapaita, kun he itse ovat saaneet perhekeskeisemmän kasvatuksen ja yhteiskunnassa ollaan myönteisempiä isien kotona olemiseen. Harva vastaajista kertoi konkreetti- sesti, miten asennemuutosta voitaisiin vauhdittaa. Anna Ranki kokee, että asenteet muuttuvat liian hitaasti. . 2017 9
Tulisiko tekniikan alan koulutus palauttaa työ- ja elinkeinoministeriöön kansakunnan pelastamiseksi? Esimerkiksi liiketoimintaa ja palvelukokonaisuuksia syvästi ymmärtävistä DI-tason tekijöistä on kova kysyntä.. Se tuo Suomeen sisäänrakennetun kilpailuhitauden ja taantumisen, Helenius huolehtii. Usein harmitellaan siitä, ettei suomalaista tutkimusta ja innovaatioita saada hyödynnettyä tarpeeksi hyvin. Nykytaloudessa innovaatioiden ja kasvun välille voi vetää varauksella yhtäläisyysmerkin. Missä on suomalainen ohjelmistoteollisuuden koulutus liiketoiminnan arvologiikan luomiseen tai käyttäjäkokemuksen kehittämiseen, Helenius ihmettelee. . Päädymme vain toimimaan muiden jälleenmyyjinä. Se perustuu pitkälle ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin eli sisältö-, 10 11.8.2017 raha- ja viestintätapahtumien hallintaan, Helenius paaluttaa. Peesaamisella hän tarkoittaa sitä, että muiden kehittäessä digitaalisia alustoja liiketoimintaan ja teollisuuteen, insinöörien maassa täytyy vain mukautua niiden hyödyntämiseen eli muiden kehittämien ratkaisujen kuorruttamiseen tai jälleenmyyntiin. . Osoittelisin tässä asiassa opetus- ja kulttuuriministeriötä, joka ei näytä olevan kiinnostunut käynnissä olevan globaalin markkinan ja talouden saavuttamisesta kuin teoriassa. Ei riitä, että innovaatiot ovat sinällään kilpailukykyisiä, sillä tuotteistamisen ja kaupallistamisen täytyy myös kestää vertailu. Modernista tuotekehityksestä ja innovoinnista puolet on myyntiä ja ketterää toimimista asiakasrajapinnassa. . Meistä tulee Suomessa peesaajia, jos jatkamme näin. Täällä ei kerta kaikkiaan ymmärretä, minkälainen teollinen aalto ja murros on nyt käynnissä maailmalla. Ilmiöt Insinööripula on vain jäävuoren huippu TIVIA:n toiminnanjohtajan mielestä korkean teknologian johtaminen on Suomessa hakoteillä Teksti: Sami Korkala kuvat: shutterstock Unohtakaa jo ne Nokian kapulat. Meillä ei ole korkeakoulutusta sellaiseen osaamiseen, joka mahdollistaa tutkimuksen ja innovaatioiden taloudellisen hyödyntämisen nopeassa ohjelmistojen taloudessa. Ohjelmistot ovat nykyaikaisen talouden ylivoimainen kilpailuvaltti. TIVIA ry:n toiminnanjohtaja DI Mika Helenius haluaa ravistella päättäjiä heräämään siihen, että ohjelmistotalous saisi strategisesti sille kuuluvan roolin kansallisen kilpailukyvyn takeena. Suomea vaivaava yliopistotason koulutuksen saaneiden insinöörien pula korjaantuisi pitkälti koulutuksen lisäämisellä, mutta suomalaisen työn ja viennin jalostusarvon parantaminen vaatii Heleniuksen mukaan koulutuksen täsmentämistä teknologia-aloilla.
. Suomessa pitäisi Paasikiven hengessä tunnustaa nyt tosiasiat. Digitaalisen palvelun kehittäminen ja sulauttaminen osaksi palvelukokonaisuutta on jatkuvaluonteista työtä. Suomessa ohjelmistoalaa syvästi ymmärtävien päättäjien joukko on umpisurkean pieni, Helenius lataa. ??Monien tietämys taloudesta ja työstä on keskimäärin virkkaamisen ja veistoluokan tasolla, kun nyt pitäisi luoda edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa. TIVIAN tavoitteena on rakentaa osaajat, liiketoiminnan ja julkisen sektorin yhdistävä verkosto järjestön satojen jäsenyhdistysten avulla. Heleniuksen mielestä kilpailukyvyn parantaminen on käsitetty Suomessa koko lailla väärin. Kysymys on eri osaajien tasapainosta, joka on Suomessa nyt rikki. Hän kaipaisi Suomeen Yhdysvalloissa vaikuttavan MITRE:n kaltaista kilpailukykyä edistävää toimijaa. Nyt esimerkiksi aasialaiset asiakkaamme voivat käyttää kotimaassaan suosittuja maksumenetelmiä meillä, Harra-Salonen sanoo. Valmistava teollisuus on tekemässä samankaltaisia liikkeitä kuin muun muassa Ponsse teki jo 15 vuotta sitten ostamalla ohjelmistoyrityksen. Ajatushautomoita meillä kyllä on, mutta ei sellaista infoaikakauden tähtiajatushautomoa. Tarvitsemme nimenomaan niitä korkeasti koulutettuja tekijöitä, jotka mahdollistavat uuden luomisen. Kaikkein vaikeinta on ollut löytää kokonaisuuksia hallitsevia digiosaajia. Palvelu digitalisoituu koko ajan myös lentoliikenteessä. Uutta luovat kilpailukykyrakenteet ovat jääneet kehittämättä. Suomessa ohjelmistoalaa syvästi ymmärtävien päättäjien joukko on umpisurkean pieni. 11.8. Towards an Agenda for 2020 and beyond) ohjelmistoyliopistojen kehittämiselle on annettu huomattava painoarvo. FAKTA Mika Helenius ? Yksi Suomen merkittävimmistä tietoyhteiskuntavaikuttajista. ? Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n toiminnanjohtaja. ? Koulutus: DI (TKK & KTH). ? Toiminut ICT-alan yrittäjänä ja palkittu kaksi kertaa eurooppalaisen nopean kasvun yrittäjän palkinnolla. ? Hallitusammattilaisena ja strategisena neuvonantajana useissa ICT-alan yrityksissä. ? Asiantuntijana monissa kansainvälisissä organisaatioissa, muun muassa EU:ssa. ? Vuosina 2009?2016 tutkimusjohtajana uuden ohjelmistotalouden ja -liiketoiminnan koulutuksen kehittämisen parissa Suomen ja Euroopan tasolla. Monet suuret suomalaiset toimijat ovat viime vuosina havahtuneet siihen, kuinka tärkeää digitaalisissa palveluissa onnistuminen on liiketoiminnalle. Esimerkiksi Kesko, OP Ryhmä ja Finnair ovat värvänneet huomattavat digipataljoonat. Finnair ilmoitti hiljattain rekrytoivansa 70 henkilöä digitaalisiin palveluihinsa. . Mutta yleensä ottaen yliopistotasolle pitäisi saada 400?600 aloituspaikkaa lisää ohjelmistoalan koulutukseen. Se ohjaa riippumattomien valtiorahoitteisten tutkimus- ja kehityskeskusten verkostoa, joka tuottaa päätöksenteon tueksi merkityksellistä tietoa muun muassa teollisuudesta, teknologiasta, yhteiskunnasta ja maanpuolustuksesta. . Nykyisin lentojen varaamisen ja maksamisen lisäksi myös muun muassa lähtöselvitys hoituu helposti verkossa. Kuluttajat osaavat myös vaatia jouhevaa asiakaskokemusta. . 2017 11. Meidän täytyy käsittää, että olemme taantuva talous, ja valjastaa koulutus ja tiede vahvemmin kehittämään ja uudistamaan taloutta. Suomeen tulisi myös perustaa myös Linux University jo sen arvokkaan brändin vuoksi . Se ei ole Heleniuksen mukaan vielä autuaaksi tekevää. . Pitääkö maailman sivistyneimmän kansan pidentää työpäiväänsä muutamalla minuutilla ja pihistää joka käänteessä kilpailukyvyn parantamiseksi. . Olemme tässä vaiheessa rekrytoineet kokeneita tekijöitä. ja ennen kuin joku muu sen tekee. Esimerkiksi ohjelmistotalouden mallimaassa Tanskassa perustettiin ohjelmistoyliopisto jo 15 vuotta sitten. Toukokuussa julkaistussa Euroopan komission raportissa (Talent for Europe . Keskitason johtajia täällä koulutetaan jo ihan tarpeeksi. Hän näkee, että muun muassa ohjelmistosuunnittelu- ja käyttöjärjestelmäprofessuureja pitäisi perustaa lisää. Teknologia on tullut niin vahvaksi osaksi palvelupohjaamme, että on ollut järkevää liittää se vahvemmin omaan toimintaamme, Finnairin digitalisaation kehitystä johtava Katri Harra-Salonen sanoo. . Euroopan johtavat alustatalouden toimijat eivät enää löydä osaajia Euroopasta, ja maailmaltakin niiden löytäminen on vaikeaa. Suomalaiset arvostavat tiedettä tutkimusten mukaan huomattavan paljon. Näin on muissakin maissa, Helenius sanoo. . Jo ilta- ja muuntokoulutuksilla saataisiin jotakin aikaan. Täällä on satsattu liikaa hallinnolliseen puoleen, mikä vain hidastaa koulutuksen ja talouden modernisointia
Viikko sitten perjantaina alkaneet kisat päättyvät ensi sunnuntaina. Vietnamissa tulvii. Vietnamissa ainakin 26 ihmistä on kuollut ja 15 kadonnut, kun laajat tulvat ja maanvyörymät ovat koetelleet maan vuoristoista pohjoisosaa. Lisäksi mukana on 19 venäläisurheilijan joukkue ilman kansallisuustunnuksia sekä viiden pakolaisen urheilujoukkue niin ikään ilman kansallisuustunnuksia. Silminnäkijät kertovat paikallisten paenneen kylistä, joissa tulvavesi huuhtoi taloja kasaan. Kisoihin osallistuu ennätyksellisesti 2?034 urheilijaa 203 maasta. Huolta aiheutti sähköisestä äänestysjärjestelmästä vastaavan vaaliviranomaisen surma kampanjan loppumetreillä. 12 11.8.2017. Maailman kuvat Koonnut: katariina lankinen Munakohu jatkui. Saastuneita hollantilaisia kananmunia on löydetty Ranskassa kahdesta elintarviketeollisuuden tehtaasta, kertoo maan maatalousministeriö. Sen mukaan on epävarmaa, onko tuotteita toimitettu kuluttajille. Munia on saattanut päätyä myös Britanniaan. Viranomaiset arvioivat, että yli 650 taloa on vaurioitunut tulvivan veden ja valuvan mudan takia. Jennifer Huxta/ Lehtikuva Vaalit Keniassa. Belgiassa fiproniilipitoisuuksia on mitattu myös kananlihasta. MM-kisat Lontoossa. Kroatian Stipe Zunic juhli pronssi-mitaliaan miesten kuulantyönnön finaalissa yleisurheilun MM-kisoissa Lontoossa. Äänestäjät suhtautuivat vaaleihin rauhallisesti, vaikka poliittinen tilanne oli jännitteinen ennen vaalipäivää. Kuun alussa alkaneet tulvat ovat aiheuttaneet tuhoja useissa maakunnissa. Kenialaiset äänestivät tiistaina presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Hyönteismyrkky fiproniilia on aiemmin löytynyt kananmunista Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa
Ihmiset, jotka eivät ole koskaan valitelleet vointiaan, ovat alkaneet tuntea nivelsärkyä ja muita aikaisemmin tuntemattomia sairauksia. Auringon puutteessa ihmisistä on tullut aggressiviisempia ja ärtyisempiä. Viljakasvien tämänvuotisen sadon arvioidaan olevan 100?110 miljoonan tonnin tasolla, eli menetämme 15? 20 miljoonaa tonnia viljaa. Iloa tuottaa vain tattari, joka on venäläisten mielestä kanan jälkeen paras ruoka. Tänä kesänä jäimme ilman viinimarjoja, mansikoita ja omenoita. Kesällä tapahtui muutamia perhesurmia, ja itsemurhien määrä kasvoi. Sanomalehdet kertovat, että 63 prosenttia venäläisistä valitteli lääkärille huonoa vointiaan kosteissa olosuhteissa. Harva asiakas oli kesällä halukas syömään tai juomaan sateessa. Ihmiset katsoivat paremmaksi viettää vapaa-aikansa kotona. Tästä syystä televisioiden myynti kasvoi 20 prosenttia. Näin siis on toivoa, että tattarin hinta laskee puoleen. En usko, että joudumme kärsimään vihannes- tai elintarvikepulasta. Sade ja koleus hävittivät kaikki kukat. Venäjällä sato kärsii viileästä kesästä Sateinen ja viileä kesä on heikentänyt sekä venäläisten terveyttä että taloutta. Kaupoissa ei ollut mansikoita, ja hunajan tuotanto supistui puoleen normaalista. Viljakasveilla on niin ikään ongelmia. 2017 13. Jopa Kremlissä vieraalle tarjotaan tattaripuuroa paistettujen sipulien kera. Asiantuntijat arvioivat, että tattarin sadosta tulee kolme kertaa suurempi kuin viime vuonna. Kaikki muut viljakasvit ovat kypsymisessä kaksi viikkoa normaalista jäljessä. Tämä merkitsee sitä, että viljan korjuu ei onnistu ennen halloja. Tois- tuvat sateet tuhosivat neljäsosan syysvehnästä, joka on Venäjän päävientitavara öljyn ja kaasun jälkeen. Vienti tulee avuksi, mutta hinnat varmasti nousevat pilviin. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 11.8. Ruoan ja oluen tilaukset kotiin kasvoivat seitsemänkertaisiksi. Tappiolle joutuivat myös ne, jotka suunnittelivat antavansa datchansa vuokralle kesäksi. Kuvitelkaa: kaupoissa on yllin kyllin kesäisiä tavaroita, mutta asiakkaat kyselevät villapaitoja, ulstereita, puseroita, sadetakkeja, kumisaappaita, lämmityslaitteita ja sateensuojia. On laskettu, että huonon sään kaupalle aiheuttamat tappiot ovat 20?30 prosenttia normaalimyynnistä. Tappiota tekevät myös kesäkahvilat ja ravintolat. Useimmat datchojen omistajat eivät löytäneet asiakkaita, vaikka laskivat vuokraa 20 prosentilla. Tuuria ei ollut myöskään niillä huvilaasukkailla, jotka uskalsivat viettää kesänsä datchalla. Käytännöllisesti katsoen myös peruna paleltui. Lämmön puutteen vuoksi vihannekset ja hedelmät kypsyvät pahasti myöhässä jopa isoissa maatalousteollisuuslaitoksissa. Heistä 43 prosenttia oli nuoria ja 72 prosenttia eläkeläisiä. Epätavallinen kesä on saanut myös liiketoiminnan sokkitilaan. Tomaatit ja kurkut eivät kypsyneet edes kasvihuoneissa
Haluan olla osa lastenlasteni elämää, Oranen sanoo. 14 11.8.2017. Sitä ennen hän asui pitkään talvikaudet Espanjan lämmössä. . Henkilö Ilmaisun ja ahkeruuden juurilla Raija Oranen muutti vuosi sitten takaisin Suomeen
Esimerkiksi yksi loppusuoralla, toinen kommentoitavana ja kolmas kehitteillä. Hänellä ei ole pitkiä hengenvetojaksoja teosten tai projektien välillä. Hämmästyttävän tuottelias Raija Oranen kasvattaa historian tiedonjyväsistä eläviä henkilöhahmoja. Teksti: Sami Korkala Kuvat: Maiju pohjanheimo Kun Raija Oranen kertoo kirjoittavansa maanisesti, kyseessä on puhdas toteamus. 2017 15. Silloin kun teen, se on lähes maanista 24/7-touhua. Mutta aikataulutan aina työni hyvin. 11.8. Itse työvaihe on yleensä armotonta kirjoittamista. . Luterilais-kainuulainen työmoraali ei tee aikatauluista tulkinnanvaraisia. . Olen oppinut nuorena Kainuussa sen, että työtä on tehtävä vaikka hammasta purren. Aina täytyy olla monta projektia päällekkäin menossa. Ja on ollut pakkokin, sillä näin pienellä kielialueella täytyy julkaista usein saadakseen siitä toimeentulon, kirjailija sanoo. Luovan taiteellisen työn tekeminen kalenterin mukaan ei ole helppoa, mutta Oranen, 69, on pystynyt elämään asian kanssa jo pitkään. Ei leikillinen liioittelu.
Tuotantoon kuuluu romaanien lisäksi kuunnelmia, lastenkirjoja, näytelmiä, musiikkinäytelmiä ja tvsarjoja. Vuosi sitten työstäessään Aino Acté -kirjaa hän mietti vakavissaan kirjoittamisen lopettamista. . Toinen mahtava per- 16 11.8.2017 soona on äitini, joka käytti myös erittäin vilkasta kieltä. Autonomian ajasta, Suomen kansallisesta heräämisestä, itsenäisyyden alkutaipaleesta, sotavuosista ja vaurastumisen ajasta Mannerheimin, Kekkosen, Paasikiven, oopperalaulaja Actén ja 1800-luvun voimanaisen Aurora Karamzinin kautta. . apurahansa hän heittäytyi täysipäiväiseksi kirjoittajaksi. Jo yliopisto-opiskeluiden ohella vuonna 1971 syntyi ensimmäinen tv-käsikirjoitus Kuka parantaa, mutta 80-luvun lopulla alkoi pulputa. Häneltä olen oppinut paljon tarinankerronnasta. Hyvin pienistä tosiasioiden sirpaleis-. Kun ihminen menettää muistinsa, hänestä tulee täysin avuton. Sama pätee kansakuntaan. Ilman johdonmukaista suunnittelua ja säälimätöntä työeetosta Orasen kirjallinen tuotanto voisi olla huomattavasti suppeampi. Heinäkuussa Kajaanin Runoviikolla julkaistu Kreivin aikaan on Orasen 80. Kirjalliset lähteet tuon ajan Kainuusta ovat ymmärrettävästi niukkoja, eikä edes toisen käden tietoa ole saatavilla niin kuin vaikkapa Kekkosesta ja Paasikivestä. Kaikesta huolimatta Oranen on maanitellut Kaija Valpurintytär Keräsen ja monet muut eläviksi hahmoiksi ja pääosin kuvitellut sivuhenkilöt sekä Askanmäen tilan ja Kajaanin linnan arjen. . Se kertoo kainuulaisen legendan pohjalta tarinan Askanmäen emännästä Kaija Keräsestä 1700-luvun alussa. Hyrynsalmelta lähtöisin oleva Oranen kokee uusimman teoksensa tavallaan paluuksi oman kielellisen ilmaisunsa juurille. . Kirjassa puhutaan kauheista asioista. Olen saanut paljon näiltä kahdelta naiselta. 1700-luvun alku oli väkivaltaista aikaa Ruotsin itäisessä provinssissa. Kajaanin linna antautui viimeisenä Venäjän Pietari Suuren joukoille. . ja tähän mennessä ainoan . Amerikassakin asunut isoäiti oli loistava dramaturgi ja tarinoitsija. Siksi haluan, että kieli on siinä lukijalle kuin turvallinen pursi. Oranen oli muissa töissä vuoteen 1986 saakka. Kun ihminen menettää muistinsa, hänestä tulee täysin avuton. Kärsin silloin kroonisesta unettomuudesta. Jo Kainuun maisemien ajatteleminen muuttaa sanastoani ja puheeni rytmiikkaa. kirjallinen teos. Paasikivestä kertovasta Hirmuinen mies -kirjasta tuli kiitoskirje presidentti Sauli Niinistöltä. Kreivin aikaan oli tietyllä tavalla hyppy tuntemattomaan. Nyt olo on huomattavasti parempi, vaikka nukunkin lääkkeiden avulla. Oranen on nähnyt tärkeäksi kirjoittaa Suomesta ja suomalaisuudesta. Kun kirjoissani Urho Kekkonen hiihtelee Kainuussa, asia vain kirjoittautuu omalla tavallaan. Kainuulaista puheenpartta voi tunnistaa myös uusimman kirjan tekstistä. Hänen isänäitinsä Alina Juntusen puhetta on tallella nauhoitteena Kotimaisten kielten keskuksessa. . Sama pätee kansakuntaan. Vaikka Orasen kirjat ovat fiktiivisiä, historiallisten faktojen paikkansapitävyydestä on tullut kiitosta. Saatuaan ensimmäisen . Se on kuulemma hyrynsalmelaista murretta puhtaimmillaan
Olen arvopohjaltani liberaali. Minusta nykyiset televisiosarjat ovat suurelta osin soopaa. Aika antaa perspektiiviä. Brahen ottaminen mukaan tällä tavalla oli vähän saippuaoopperamainen temppu. Pala Purppuraa esitettiin Askanmäen perinnetilan pihamaalla. Kirjailija kiittelee myös Pala Purppuraa -projektissa mukana ollutta elokuva- ja teatterimies Marko Karvosta. . Olen kirjoittanut Kreivin aikaan niin, että siitä saisi helposti muokattua käsikirjoituksen elokuvalle tai tv-sarjalle. Pietari Brahen tajunnanvirta Kreivin ajalta 1600-luvulta paljastaa hänen (täysin fiktiivisen) suhteensa Kaijan isoäitiin. . Kronologinen esitystapa tuo syysuhteita, jotka taas antavat motiivit henkilöiden toimille. Siksi hän ei kirjoita tästä päivästä. . Kun minulla tulee historiaan liittyvä aihe mieleen, soitan yleensä ensimmäisenä historioitsija Laura Kolbelle ja kysyn, kuka tästä tietää, Oranen kertoo. Orasella oli vasemmistoradikaalivuoten- sa, mutta niiden päälle tomu on laskeutunut jo aikaa sitten. Esimerkiksi Maan aamu -kirjasarjassa Suomen 1900-luvun alun vaiheita tarkastellaan pikemminkin suojeluskuntatalon kuin torpan ikkunasta. . ta ne tarinat vain alkavat elää. Johtajien pitkät lounaat päättyivät yökerhoon ja sitä rataa, ja sitten oli vielä kasinotalouden rahat siihen päälle, Oranen hymähtää. . Olihan se 80-luku hurjaa menoa yleensä ottaen. 2017 17. Suurten mullistusten taustalle tarvitaan aina aate, uskonnollinen tai poliittinen. Se saa ihmiset tappelemaan verissä päin. Mutta halusin kirjoittaa Brahesta, Oranen naurahtaa. Yleensä ottaen kirjailija on aikajärjestyksen ystävä. . Eihän niissä ole edes tarinaa, ne ovat enemmänkin yhden asian ympärillä pyöriviä pamfletteja. Nyt matkitaan milloin mitäkin ulkomaalaista sarjaa, ja kun suomalainen tuotanto vihdoin tulee ruutuun, idea on auttamatta poiskulunut. Kauniin Kaijan tarina on kytenyt pitkään, sillä Oranen kirjoitti aiheesta musiikkidraaman jo 1990-luvun lopulla. Nyt meno on kaikin puolin tolkumpaa. Tämän päivän tapahtumien merkityksen näkee vasta myöhemmin. Merkkimiesten päiväkirjat, kirjeenvaihto ja historian alan tutkimukset ovat olleet hyviä lähteitä. Mutta vahvempien mietojen alkoholijuomien tuominen kauppoihin ihmetyttää, sehän sattuu juuri riskiryhmiin. Viinin hyväksyisin ennemmin kauppoihin. Kirjailija työstää parhaillaan kunnallis- poliittista satiiria. Marko oikeastaan kantoi eteeni tarinat kauniista Kaijasta ja Kainuussa 1712 riehuneesta Sarkasodasta. Silloin aikanaan juomaan piti oikein opettelemalla opetella, ja se addiktoi minut pikkuhiljaa alkoholille. Kun on lapsesta saakka kehitellyt tarinoita, sitä oppii antautumaan ja antaa asioiden vain tulla mieleen. Monia mahtimiehiä on pakotettu kansien väliin, mutta kirjailijan haastavin temppu lienee ollut nitoa takakansi omalle kertomukselleen suhteesta kuningas alkoholiin ja selvitä masennuksesta. Korkki ei ole narahtanut 15 vuoteen ? taitelijaelämää voi viettää ilman viinaakin. . Onhan se kauheaa ajatella, että olimme hyödyllisinä hölmöinä tukemassa hirmuvallan valehtelua. Aatteiden voima on tullut tutuksi. Kirjailijan historiallisissa romaaneissa suurten tapahtumien puhurit viskovat sieluja. . Se kertoo kahdesta kaupunginjohtajasta, heidän kaksintaistelustaan ja lahjontasyytösten tutkinnasta. Oranen osaa nähtävästi tarkkailla aikalaistodistajana ympäristöään hyvin, sillä hänen käsikirjoittamansa takavuosien tvsarjat Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat olivat suuria menestyksiä. Siitä huolimatta Orasen käsikirjoitukset eivät ole kelvanneet kotimaisen tv-draa- man tuottajille tai merkittävien teattereiden lavoille yli 20 vuoteen. . Tapahtumapaikkoihin tutustuminen muovaa myös kuvaa. . n Nykyiset televisiosarjat ovat suurelta osin soopaa. 11.8. Ei kai kirjailija voi olla konservatiivi, sillä tarinankerronnassa täytyy ymmärtää erilaisia ihmisiä ja risteäviä motiiveja. Oranen toimi taistolaisen Tiedonantajan eduskuntatoimittajana.
Reportaasi 18 11.8.2017
2017 19. Paitsi nyt, kun hyönteisruokabuumi on ottamassa ensiaskeleitaan. Teksti: Laura Hämäläinen Kuvat: Jaakko martikainen 11.8. ruokapöydän tuleva pikkujättiläinen Länsimaissa on hyönteiset totuttu näkemään ei-toivottuna vieraana. Etenkin ruokalautasella toukat, sirkat ja muut öttiäiset ovat olleet hyvin epätoivottuja
Hetken kuluttua kolmannen. Kyllä näistä saisi evästä ruissipsien ja muiden suolaisten rinnalle. Sirkoilta on lingottu jalat pois, eikä niiden syöminen juuri vavahduta. Kuivatut jauhomadot ja kekomuurahaiset tuntuvat vastenmieliseltä, sillä ne näyttävät edelleen hyönteisiltä. Muurahaiset ovat Helsingin keskuspuistosta ja ne maistuvat hieman yrttiseltä ja hapokkaalta. Ne ovat maailmanlaajuisesti levinneitä ja nopeita ja helppoja kasvattaa. Jos hyönteistalous kasvaa, voidaan elintarvikkeena hyödyntää myös esimerkiksi hunajatalouden sivuvirtaa, tarhamehiläisten kuhnuritoukkia. Kairenius kertoo käyttävänsä muurahaisia kuin mausteena. Pelkän makumaailman takia hyönteisistä ei kuitenkaan ole syntymässä buumia. Länsimaat löysivät hyönteisruoan, kun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi 2013 raporttinsa hyönteisten käytöstä ruokaturvan kasvattamiseen ja ruoantuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hyönteisistä on tarjottu ratkaisua nälänhätään ja ilmastonmuutokseen. Vaikka välitöntä apua maailmanparantamiseen hyönteiset eivät tarjoaisi, ovat ne kiinnostava vaihtoehto tulevaisuuden proteiinin lähteeksi. 20 11.8.2017 Raportin jälkeen asiat ovat edenneet nopeasti, toteaa Pohjolan hyönteistalous -yrityksen perustaja Santtu Vekkeli. . Hän uskoo vahvasti, ettei hyönteisruoka ole sukupolvikysymys vaan saattaa vakiinnuttaa paikkansa tavallisena elintarvikkeena muutamissa vuosissa. Suomessa hyönteisruoalla on varsin innokas kuluttajakunta. Maailmassa kasvatettiin vielä viisi vuotta sitten todella vähän hyönteisiä. Sen vuoksi sen matka EU:n sisäisiin ruokapöytiin on takkuillut byrokratian edessä. EU:n uuselintarvikeasetus uudistuu 2018 vuoden alusta. Koostumus rapea. Vaikka järjestelmä on jo aiemmin mahdollistanut luvan hakemisen hyönteisruoalle, on se käytännössä ollut vaikeaa, kallista ja epävarmaa. Nyt luvanhakuprosessi uudistuu niin, että kun tietylle hyönteislajikkeelle saadaan lupa, saavat kaikki yritykset markkinoida sitä. Ja monia muita eri lajikkeita. Maailmassa on syötäväksi kelpaavia hyönteisiä arviolta noin 2 000 eri lajiketta. Hyönteisruokaa on perinteisesti syöty esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Hyönteispastakastike ja hyönteisjauhoa sisältävät suklaapatukat ovat jo todellisuutta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Hyönteiskokki Kairenius arvelee, että käytännössä hyönteisruoka saapuu suomalaisten ruokakauppojen hyllyihin ensi vuoden lopulla lainsäädännön uudistuessa. Maku on suolainen. Hyönteisten syönti on perustunut keräilyyn. Hyönteiset ovat tulossa länsimaisille paistinpannuille kuhinalla. Ne ovat hyönteiskokki Topi Kaireniuksen kesän suosikkeja ruoanlaitossa. Bataattisoseen päälle niistä saa oivan piristysruiskeen. Luonnonvarakeskus Luken ja Turun yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia vastaajista on kiinnostunut hyönteisruoasta. Puolet vastaajista ostaisi hyönteisruokaa kaupasta. Se on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kiinnostuneita on vain 40 prosenttia. Todennäköisesti hyönteisiä tuodaan suomalaiseen ruokakulttuuriin jauheena. Hyönteiskokki Kairenius huomauttaa, että kyse ei ole vain hätäapuruoasta, vaan hyönteisiä pidetään myös oikeasti hyvänmakuisina. Hyönteisruoalla ei ole pitkiä perinteitä Euroopassa. Proteiini- ja vitamiinipitoinen jauhe käy esimerkiksi pitsapohjaan jauhojen jatkoksi tai vaikkapa hyönteislihapulliin. Yleisimpinä elintarvikehyönteisinä tullaan toden- näköisesti näkemään kotisirkkaa ja jauhomatoja. Hän kuitenkin joutuu toppuuttelemaan innokkaimpia odottamaan lain vaatimaa järjestystä toimintaan.. Näin kertoo Eviran elintarviketurvallisuuden osaston ylitarkastaja Anna Mizrahi. Todennäköisesti hyönteisruoat ovat ruokakaupan hyllyillä aikaisintaan ensi vuoden loppupuoliskolla. Mizrahi kertoo Eviran suhtautuvan hyönteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Hyönteisten kasvatus itsessään on uutta. otisirkkojen koko yllättää pienuudellaan. Syön toisen
Tosin omalla vastuulla. ?Lainsäädäntö ei puutu siihen, mi- tä yksittäinen ihminen syö tai juo, sen jokainen tekee omalla vastuullaan.? (Evira) Vaikka hyönteisiä ei Suomessa vielä saa elintarvikkeeksi myydä, niin kiinnostus hyönteisruokaan on ajanut innostuneimpia tulkitsemaan lakia vähän sivusta. Vastaavasti 100 grammassa broileria proteiinia on noin 28 grammaa. Hyönteisistä on tarjottu sekä eettistä vaihtoehtoa sekasyöjille että myös kasvissyöjille proteiinija vitamiinipitoista vaihtoehtoa. Yksi hyönteisruoan päätavoitteista on korvata lisääntynyttä lihan syöntiä. Sirkkoja myydään somisteina kaupan hyllyllä ja katuruokatapahtumissa. Hyönteisiä on kaupattu elintarvikkeeksi jo esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa. Myös Suomessa on päästy jo maistamaan hyönteisruokaa. Kun tuote on myyty, vastuu sen käytöstä on ostajalla. Eviran Mizrahin mielestä tämä on ongelmallista. Somisteiden ja muiden hyönteistuotteiden turvallisuutta ei tällä hetkellä valvota. Vastaanotto on ollut huikaisevan hyvä, ja vain hyvin harva on jättänyt maistamatta. Niiden elinkierto on nopea, kotisirkoilla vain 35 päivää. Ne tuottavat siis tehokkaasti proteiinia. Kaireniuksen esittelemien kuivattujen jauhomatojen pussin kyljessä se sanotaan: 100 grammassa on 50 grammaa proteiinia. Joskus innokkaimmat ovat jopa päätyneet kokeilemaan purkissa olevia eläviä jauhomatoja, kun Kaireniuksella on ollut vasta pannu kuumenemassa. Raa?at ja elävät jauhomadot voi periaatteessa syödä sellaisenaan. Riskejä hyönteisruoassa ei varsinaisesti ole enempää kuin esimerkiksi lihassa. Kun hyönteisruoka astuu elintarvikelain piiriin, tarkkaillaan sen laatua ja kriteereitä yhtä lailla. Tietenkään ihan mitä tahansa ei kannata syödä, vaan myös itsepoimittuihin ja -kasvatettuihin hyönteisiin tulee soveltaa hyvän hygienian periaatteita. Hyönteisiä on erilaisia ja niitä voi laittaa monella tapaa. Mizrahi muistuttaa, että valvontakriteeristöäkään ei ole vielä valmiina. . 2017 21. Tietysti kysy- 11.8. Kairenius toteaa, että ne kelpaavat aina alkuruoasta jälkiruokaan. t Shu tock ters Todennäköisesti hyönteisruoat ovat ruokakaupan hyllyillä aikaisintaan ensi vuoden loppupuoliskolla. Täyspäiväinen hyönteiskokki Topi Kairenius kehittää reseptejä hyönteisten ympärille ja tekee yhteistyötä monien huippukokkien kanssa. Vaikka EU sanoo tällä hetkellä toisin, on joissakin maissa tulkittu nykyistä asetusta löyhästi. Ainakin osin. Hyönteiset vaativat vain vähän tilaa, rehua, vettä ja lämpöä. Ei oikein malteta mennä oikean järjestyksen mukaan. Kairenius on tarjonnut sirkkoja esimerkiksi festareilla
Bataattisose kekomuurahaisilla. Täytetty sämpylä kotisirkoilla ja jauhomadoilla. 22 11.8.2017
Elintarvikkeita ei kuitenkaan saa myydä eikä valmistaa omille markkinoille. Todennäköistä on, että Suomi joutuu useiden muiden EU-maiden kanssa odottelemaan unionin tasoista säädäntöä. Yksi ajatus on tehdä jauhelihan ja sirkkojen yhdistelmä. Ne hyödynnetään käytännössä kokonaan, joskin suurimmat määrät kitiiniä sisältävät osat, kuten jalat ja sarvet pyritään poistamaan. Kaireniuksen mukaan käytännössä kaikki tarvittavat ravinteet on mahdollista saada hyönteisistä, mutta se ei kuitenkaan ole tarkoitus. Ne hyödynnetään käytännössä kokonaan. Hyönteisruoka on vakiintunut osa Kaireniuksen ruokavaliota. Friteeratut kotisirkat ovat suolaisia ja rapeita. pois lihankulutuksesta, on plussaa, Kairenius toteaa. Taustalla on keskustelu lihansyönnin määrän lisääntymisestä kestämättömäksi. Esimerkiksi hyönteisruoasta saatavia allergioita ei ole vielä suuremmin tiedossa. Kysymykseen on tartuttu sekä meillä että muualla . Miksei siis tältäkin osin, olivat sitten kyseessä hyönteiset tai perinteisemmät ruoka-aineet, Leppä sanoo. Pohjolan hyönteistalouden Vekkeli toteaa, että suomalainen poliittinen ilmapiiri on hyönteisruokaa kohtaan positiivisesti latautunut, mutta välinpitämätön. Hän arvelee, että jos poliittista tahtoa löytyisi ja Suomessa päätettäisiin tulkita EU:n nykyistä lakia avoimemmin, syntyisi Suomeen yhdessä yössä kenties 50 työpaikkaa. Kaikki mikä on ri Leppä (kesk.) pitää hyönteisruokaa mielenkiintoisena uutena trendinä. Hän kuitenkin painottaa, että hyönteisruokaa tulee tutkia tarkkaan ennen kuin se saapuu suomalaisten kuluttajien keittiöön. Jos trendistä tulee pysyvä suuntaus, suomalaisella brändillä voitaisiin viedä hyönteisiä maailmalle. . Tarvittavia proteiininlähteitä haetaan nyt muualta, jotta maapallon kantokyky kestää kasvavaa populaatiota. Maa- ja metsätalousministeri Ja- mys siitä, sopivatko hyönteiset kasvisruokailuun, täytyy ruokailijan itse arvioida. Vaikka elintarvikkeisiin ujuttautuu jo tälläkin hetkellä tuotannossa hyönteisiä, on tahallisuudella ja tahattomuudella selkeä ero. Kairenius on haastanut vegaanit pohtimaan hyönteisiä ruokakäytössä. Hän muistuttaa, että hyönteisissä on hyvin vähän mitään turhaa. muun muassa Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto tutkivat hyönteisiä ruokaketjussa. Vaikka proteiininlähde näyttää hyvältä paperilla, ruokakulttuurin muutos täysin uuteen eläinkuntaan vaatii kuluttajilta paljon. 2017 23. n 11.8. Hänen mukaansa Suomessa on Euroopan toiseksi tai kolmannek- si paras teknologinen taso ja kaikista halukkain kuluttajakunta. Enää perässä laahaa lainsäädäntö. Vekkeli pitää Suomen tilannetta vai- keana. Suomalainen trendi on jo vuosikymmeniä ollut puhtaus ja turvallisuus. Hyönteisistä pyritään saamaan oivaa lisää länsimaiseen ruokavalioon. . Innokas vastaanotto saattaa kompastua kynnyskysymykseen: halutaanko hyönteisiä syödä? Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin valinnoista, joita ruokakaupan käytävillä tehdään. hyönteisissä on hyvin vähän mitään turhaa. Etenkin nyt, kun uuselintarvikeasetuksen uudistus on jo nurkan takana. Paitsi että hyönteisruoasta on potentiaalia ihmisruoaksi, on siitä kehitelty eläinrehua soijan tilalle. Investoinnit ovat Santtu Vekkelin mukaan keskittyneet toistaiseksi eniten eläinrehun tuotantoon. Hyönteisten kasvattajille alkaa siis olla kysyntää, ja suuria laitoksia on jo perustettu esimerkiksi Kiinaan ja Australiaan. Hyönteisruoka vaikuttaa kaikin puo- lin hyvältä lisältä länsimaiseen ruokavalioon ja osaksi ruokaketjua. Hyönteisten ruokakäyttöä on kuitenkin tutkittu verrattain vähän. Suomesta löytyy jo halukas kuluttajakunta ja tarvittava teknologia
Toisaalta pienyrittäjien haasteena on löytää tarpeeksi tiloja ja välineitä, jotta työtä voidaan jakaa työssäoppijalle, Lehtimäki pohtii. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen li- sääntyessä luokassa tapahtuva lähiopetus vähenee. Opiskelijalle tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opetussuunnitelma, joka perustuu olemassa olevaan osaamiseen. ??Jos opiskelija opiskelee maatalousyrittäjän koulutusohjelmassa, mutta on aiemmin suorittanut esimerkiksi metsätalouden opintoja, hän ei osallistu lähiopetukseen, vaan voi näyttötilaisuudessa osoittaa osaamisensa ja saa siitä todistuksen, Lehtimäki perustelee. Uudistus kannustaa opiskelijoita myös yksittäisten tutkinnon osien suorittamiseen. Tällöin työelämässä tarvittavan osaalueen voi suorittaa oppilaitoksessa ilman koko tutkinnon suorittamista. Luonnonvara-alan opiskelijoiden koulutusta Kauhajoella on valtakunnallisen uudistuksen ohessa kehitetty toimivammaksi. Koulutus Työ tekijäänsä opettaa Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työssäoppimista ja painottaa yksilöllisiä opintopolkuja Teksti ja kuva: Sanna-Leena Knuuttila Ammatillisen koulutuksen uudistuksesta on tullut yksi nykyhallituksen kärkihankkeista. Koska. Tärkeintä ei ole enää koulun penkillä kulutettu aika vaan osaaminen. Kiihkeätahtisessa työelämässä kun tarvitaan yhä enemmän uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Vuoden 2018 alusta voimaan astuvan reformin myötä koulutus vastaa yhä paremmin sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeisiin, sillä opiskelija saa jatkossa muun muassa aiempaa enemmän oppia yritysmaailmassa. Noin 600 opiskelijan Suupohjan ammatti- instituutissa Kauhajoella koulutuksen painopisteen siirtyminen työelämään ei ole uusi asia. Opiskelijoista noin 200 opiskelee luonnonvara-alalla maatalousoppilaitoksessa, jossa koko oppilaitoksen satavuotisen historian ajan on kuulunut työharjoittelu maatiloilla. 24 11.8.2017 ??Yhtenä suurimmista haasteista on sen sijaan saada yrittäjät ymmärtämään, että heidän on jatkossa koulutettava työssäoppijoita entistä laajemmin, koulutusjohtaja Esko Lehtimäki kertoo. Myös yritysten resurssit ottaa vastaan yhä enemmän työssäoppijoita mietityttävät. ??Luonnonvara-alalla on valmiutta ottaa työssäoppijoita, koska alalla on paljon pienyrittäjiä. Tehottomat reilun 20 viikkotunnin opiskelut ovat historiaa. ??Opiskelupaketteja on tiivistetty niin, että opiskelijalla on opiskelua noin 7?8 tuntia, viitenä päivänä viikossa
Silloin opiskelija voi olla pidempään kesätöissä tai jatkaa opintoja, jolloin hän valmistuu nopeammin, Lehtimäki perustelee. Ammatillisen koulutuksen uudistus on vaatinut uusia käytännön järjestelyitä koulutuksen järjestäjältä. Kun opiskelu on perinteisesti aloitettu syksyllä, voi opiskelija aloittaa opiskelun nyt ympäri vuoden. ??Olemme rakentaneet opetuspaketteja niin, että opinnoista kiinnostuneelle opiskelijalle löytyy selkeät ympärivuotiset aikataulut, milloin kyseisissä opinnoissa alkaa teoriajakso ja milloin työharjoittelu, Lehtimäki kertoo. Myös lähiopetuksen väheneminen ja verkko-opiskelun lisääntymisen haasteet ovat pohdituttaneet opetushenkilökuntaa. Kaikkiaan festivaaleilla esiintyi yli 60 artistia. Miten saada verkko-oppiminen niin mielekkääksi, että opiskelija tarttuu siihen omatoimisesti? ??Kokeilin taannoin traktorin, metsäkoneen ja leikkuupuimurin ohjausta virtuaalisesti. Elektroniseen musiikkiin keskittynyt festivaali järjestettiin nyt kuudennen kerran. Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Fantasiaväki Suomessa koulupäivät ovat aktiivisia, voidaan esimerkiksi lomalla olla pidempään. Markku Aro, 67, on levyttänyt 22 albumia. Tänä vuonna lavalle nousivat muun muassa Pendulum Live, Tungevaag & Raban sekä Clean Bandit. Koulutusjohtaja Esko Lehtimäki pitää koulutuksen reformin onnistumisen kannalta tärkeänä sitä, että sekä opiskelija, opettaja että yrittäjä pysyvät tiiviisti yhteistyössä. Pinnalla Koonnut: Katariina Lankinen Aleksi Tuomola/Lehtikuva Yli 60 artistia Kyläsaaressa Viikko sitten Helsingin Kyläsaaressa järjestetty Weekend Festival keräsi noin 60?000 hengen yleisön. Viisipäiväinen tapahtuma on parhaillaan käynnissä Helsingin Messukeskuksessa. Kalle Parkkinen/Lehtikuva Arolle Iskelmä-Finlandia Iskelmä-Finlandian sai tänä vuonna Markku Aro. Maailman vanhin scifi- ja fantasiatapahtuma The World Science Fiction Convention eli Worldcon järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. 50 vuoden uran tehnyt konkari pokkasi tunnustuksen Nokian Tapsan Tahdeilla viikko sitten perjantaina. Mikäli verkko-oppiminen saadaan tämän tyyliseksi, koukuttaa se varmasti opiskelijoita oppimaan, Lehtimäki uskoo. Scifi- ja fantasiakirjallisuus ovat keikkuneet Suomen kirjamyyntilistojen kärkikymmeniköissä jo lähes 20 vuotta. 2017 25. Tunnustus myönnetään kevyen musiikin eteen tehdystä työstä. Aron muihin hitteihin lukeutuvat Etsin kunnes löydän sun ja Hyvännäköinen. 11.8
Tuoreessa kirjassaan Pekka Perttula nostaa hänet maalaisliittokeskustan tohtorikolmikon rinnalle. Valtiotieteen tohtori Pekka Perttula nostaa elämäkerta- teoksessaan V. Se käsitteli Sukselaisen aatteellista ja poliittista kehitystä vuoteen 1945 asti, jolloin hänet valittiin maalaisliiton puheenjohtajaksi. Sukselainen on jäänyt historiankirjoituksessa tunnetumpien hahmojen varjoon. Hänestä tuli tohtori, kan- santaloustieteen professori, Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja, maalaisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, eduskunnan puhemies, moninkertainen ministeri ja pääministeri. Sukselaisen kunnianhimosta kertoo, miten hän istahti lokakuussa 1941 pääministerin tuolille toimiessaan pääministerin sihteerinä. Sukselaisen (1906?1995) maalaisliitto-keskustan tunnetumpien tohtoreiden Urho Kekkosen, Johannes Virolaisen ja Ahti Karjalaisen rinnalle, jopa edelle. Perttulan mukaan Sukselainen kirjoitti Paasikiven?Kekkosen linjan perusteet auki ennen Kekkosta ja Karjalaista ja luonnosteli maaseutuhenkistä elämäntapaa ennen Virolaista. Perttulan väitöskirja Sukselaisesta tarkastettiin vuonna 2010. Rangellin sihteerinä. Äidin pojasta pääministeriksi V. Sitäkin Sukselainen sisimmässään tavoitteli, mutta ei lähtenyt haastamaan Urho Kekkosta. Elämäkerta nostaa esiin Sukselaisen ihmisenä, hänen sisimmät tuntemuksensa, jotka Vieno Johannes kätki aikalaisiltaan. Perttula hyödyntää tässä erityisesti Sukselaisen päiväkirjoja.. Perttula on nyt täydentänyt työnsä tieteelliseksi elämäkerraksi otsikolla ?Äidin poika?. Otsikko viittaa Sukselaisen taustaan. Kuvat kirjasta Äidin poika Kirja-arvio V. J. Sukselainen kompensoi tätä lapsuuden kipukohtaa tavoittelemalla menestystä elämässään. ?Minun asiani on piirtää sellainen jälki, että tunnustus tulee aikanaan sekä minulle että äiti-raukalleni, jolle tämä maailma pystyi aivan liian vähän lempeyttä tarjoamaan?, Sukselainen kirjoitti päiväkirjaansa joulukuussa 1951. Paljon Sukselainen saavuttikin. W. J. Hän syntyi avioliiton ulkopuolella kyläompelija Amanda Vilhelmiina Sukselai- 26 11.8.2017 selle, ?Kraatal-Mantalle?, ja kärsi äpärälapsen leimasta vielä maalaisliiton puheenjohtajanakin. J. ?Eipä sitten ole outo, kun todella saan istua pääministerin tuolille sen haltijan ominaisuudessa?. Vain yksi jäi saavuttamatta, presidentin virka. Sukselainen toimi pääministeri J
2017 27. Sukselainen linjasi siinä myös ulkopolitiikkaa: ?Kun meillä ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta rakentaa sellaista taivaaseen ulottuvaa muuria, joka erottaisi meidät Venäjästä, niin meidän on . -teoksen ansiosta Suomessa ymmärrettiin, että hyvä sosiaaliturva edistää talouskasvua. Perttula toistaa, että monipuolisesti kansainvälisiin tutkimustuloksiin perehtynyt Sukselainen liitti jo 1930- ja 1940-lukujen kannanotoissaan yhteen sosiaali- ja talouspolitiikan sekä kulutuskysynnän ja sosiaaliset etuudet. Perttula korostaa Sukselaisen ansioita sosiaalipoliitikkona. miten persoonallisten sympatioiden ja antipatioiden laita lieneekin . Perttula tekee nyt hänelle oikeutta kirjalla, johon jokaisen historiaa harrastavan kannattaa paneutua. Timo Laaninen Pekka Perttula: Äidin poika. Kekkonen tuli silloin lähipiirinsä kanssa siihen tulokseen, että Saksa häviää maailmansodan ja Suomen on tultava sen jälkeen toimeen Neuvostoliiton kanssa. Kekkonen toteutti sotien jälkeen Ahti Karjalaisen kanssa tähän lähtökohtaan perustuvaa politiikkaa, jolle annettiin nimi Paasikiven?Kekkosen linja. Perttula nostaa esiin Sukselaisen talvisodan jälkeen syksyllä 1940 nimimerkillä Kimmo Kimalainen kirjoittaman tekstin. sopeuduttava siihen, että joudumme nähtävästi maailman loppuun asti asumaan venäläisten naapurina, ja muistettava, että kansamme itsenäinen olemassaolo riippuu ratkaisevasti siitä, miten osaamme suhteemme Venäjään rakentaa.? Johannes Virolaisen kirja Maaseutuhenkinen elämänkatsomus on nostettu puolestaan maalaisliiton aatteellisen uudistamisen merkkipaaluksi. Sukselainen suunnitteli jo loppuvuodesta 1941 maalaisyhteiskunnan luontoista teollisuusyhteiskuntaa, joka esiteltiin vuonna 1943 ohjelmana teollistuneesta maalaisyhteiskunnasta. Sukselainen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Edita Publishing Oy 2017. 11.8. Tässä oli Perttulan mukaan paljon samaa kuin Virolaisen vuoden 1949 kirjassa. Esimerkiksi suomalaisen poliittisen keskustelun lyhyestä muistista sopii taas Matti Vanhasen kymmenen vuotta sitten virittämä keskustelu puutarhakaupungeista. Esimerkiksi maalaisliiton kuuluisan järjestöorganisaation rakentamisessa sotien jälkeen hänen panoksensa oli vähintään yhtä tärkeä kuin legendaarisen puoluesihteerin Arvo Korsimon. Sukselainen ihmetteli joskus itsekin, miten hänet on unohdettu puolueen kolmen muun tohtorin rinnalla. Monet Sukselaisen saavutukset ovat menneet muiden nimiin. Perttula korostaa Sukselaisen saavutuksia mutta välttää enimmäkseen elämäkertojen vaaraa kohdehenkilön ansioiden liioittelusta. Vastaväittäjä Erkki Tuomioja rypisteli toki vuoden 2010 väitöstilaisuudessa kulmiaan Perttulan tutkimustulokselle, että Sukselainen ymmärsi kattavan sosiaaliturvan ja talouskasvun yhteyden jo ennen Pekka Kuusta. Sosiaalidemokraattien historiankirjoituksessa vasta Kuusen ?60-luvun sosiaalipolitiikka. Sukselainen kesätöissä 1924 (oik., vaaleassa puvussa). joitetaan marraskuuhun 1942. Sen hintana oli kuitenkin sisäpoliittisen hajaannus. Olisiko 1960-luvun maaseudun tyhjentänyt ja kylät autioittanut rakennemuutos pehmentynyt, jos muutosta olisi ohjattu laajapohjoisella enemmistöhallituksella, Perttula kysyy. Perttula haastaa myös niin sanotun K-linjan historiankir- joituksen, jossa sodanjälkeisen ulkopolitiikan lähtöpiste si- V. J. Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana ja myöhemmin Eläkeliiton puheenjohtajana hän vaikutti erityisen keskeisesti eläkepolitiikan kehittämiseen. Sukselainen on jäänyt Urho Kekkosen ympärille keskittyneessä historiankirjoituksessa sivuhenkilöksi, jota Kekkonen epäili kilpailijaksi ja arvosteli laiskaksi. Perttulan kirjassa Sukselainen on päähenkilö ja Kekkonen sivuhenkilö, jonka hermojen kestävyyttä, poliittista jyrkkyyttä ja vallanhimoa Sukselainen arvosteli päiväkirjalleen. Kekkonen oli taistelija, Sukselainen sovittelija. Hyvä esimerkki uuden näkökulman hyödyllisyydestä on vuoden 1958 yöpakkaskriisi, jota keskustassa on tavattu arvioida voittajan eli Kekkosen näkökulmasta. Perttula yhtyy käsitykseen, että yöpakkasista tuli Kekkosen ulkopoliittisen menestystarinan alku. J. V. Idea ei suinkaan ollut Vanhasen vaan sitä kehittelivät Suomen kuuluisimmat arkkitehdit Alvar Aallosta lähtien jo 1930-luvulla. Perttula kertoo, miten ratkaisevasti Sukselainen vaikutti Väestöliiton puheenjohtajana ja ministerinä Tapiolan puutarhakaupungin toteuttamiseen. Monet Sukselaisen saavutukset ovat menneet muiden nimiin
Kokoomuksen kannatus ei värähdä ainakaan alaspäin. ja sai aikaan sosiaalisessa mediassa melkoisen hämmennyksen ja tulkintojen vyöryn. 28 11.8.2017 Enemmän tai vähemmän mysteeriksi Soinin pelkällä kysymysmerkillä otsikoitu purkaus taisi silti jäädä. Puolueella on koulutukseen eniten vaikuttavat salkut hallituksessa, valtiovarainministerin ja opetusministerin tuoleilla istuvat kokoomuksen Petteri Orpo ja Sanni Grahn-Laasonen. Vaan mitä tapahtuu, kun koulutuksesta leikataan. Sen sijaan keskustan kannatus laskee. Ja mitä tapahtuu, kun kokoomusministerit eivät suostu ottamaan soten valinnanvapauslain perustuslaillisia ongelmia tosissaan hallituksen valmistelussa ja laki törmää sen takia karille eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Vai osuiko keskustaryhmyri Antti Kaikkonen sittenkin kohdilleen omalla epävakaan matalapainepäivän Twitter-tulkinnallaan? ?Vettä tulee, ja paljon. Ulkomaisia ver- tailukohtia löytyi jonoksi asti, kun perussuomalaisten puoluehallitus oli perjantaina esittänyt puolueen presidenttiehdokkaaksi kansanedustaja Laura Huhtasaarta. Kreationistina tunnetulta Huhtasaarelta lienee presidenttikisan kuluessa luvassa valtavirrasta poikkeavia lausuntoja otsikontekijöiden iloksi. Ensimmäinen kohu syntyi heti perjantaina, kun julkisuuteen nousi hänen tviittinsä kesältä 2016: . Kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne. #päivässäohi #eipystyedesNato Perjantaina hän vielä tarkensi arviotaan Twitterissä: . Kokoomuksen kannatukselle ei tapahdu mitään, sen sijaan keskustan kannatus laskee. Ja kenelle julkisen sektorin työntekijät kostavat gallupeissa lomarahojen leikkauksen. Oliko Soinin profetia vedenpaisumuksesta oikeassa. Sen jälkeen tuli vedenpaisumus, nyt kaikki kelluu?, Soini kirjoitti niin kutsutussa Plokissaan . Turvallisuuspolitiikka on perinteisesti ollut Suomessa alue, jolla harkitsemattomien lausuntojen antamista on pyritty välttämään. Huhtasaari taitaakin katsoa kauemmas, Amerikan maalle, jossa holtittomilla tviittauksilla pääsi aina Valkoiseen taloon asti.. 10 ydinpommia, ei siihen kauaa mene... Vaikka Huhtasaari paikkasi puheitaan myöhemmin korostamalla maanpuolustustahdon merkitystä, on puolustusvoimien ylipäälliköksi pyrkivältä harvoin totuttu kuulemaan tällaisia kannanottoja. #ps #??, Kaikkonen kellutteli. Donald Trump, Sarah Palin ja Marine Le Pen. Arvasitte oikein, ei kokoomukselle vaan keskustalle. On se niin väärin. Ulkoministeri ja entinen persupomo Timo Soini tunnetaan lyhyestä ja karusta kirjallisesta ilmaisustaan. ?Minun aikanani puolue kasvoi nollasta kolmenkymmenenseitsemän kansanedustajan hallituspuolueeksi. Apollon Tietäjät Teksti: Timo Laaninen, Pekka Pohjolainen, Katariina Lankinen On se niin väärin Kesän murheellisia gallupeja on luettu keskustassa ihmetyksen sormi hämmästyksen suussa. Puolueessa ihmetellään, miten eri mittareilla äänestäjät arvioivat keskustaa ja kokoomusta. Kokoomuksella on paljon kannatusta opettajien keskuudessa
Se ei pidä paikkaansa. Keskusta puolustaa myös tulevaisuudessa kotihoidontukea. Jos Kataisen ja Stubbin hallitusten aikainen Suomen ajelehtiminen olisi jatkunut, olisimme nyt poikkeuksellisen vakavissa ongelmissa. Käänteeseen on tarvittu päättäväisiä ratkaisuja työllistämisen ja yrittämisen puolesta, mutta myös sopimisen kykyä työmarkkinoilla sekä tavallisten, työtätekevien suomalaisten joustamista. Talouden kasvun turvaaminen ja sitä myötä työllisyyden parantaminen on tärkeimpiä tehtäviä myös loppuvaalikauden aikana. Keskusta tavoittelee tulevassa budjettiriihessä ratkaisuja, joilla työpaikkoja saadaan edelleen lisää. Olemme valmiita uudistuksiin, mutta perheillä on oltava jatkossakin aito valinnanmahdollisuus lastensa hoidossa. Tapana on sanoa, että edessä on työntäyteinen aika. Vihdoinkin kasvussa olevan Suomen on pidettävä huolta heikompiosaisista ja työtä heidän arkensa helpottamiseksi on tehtävä määrätietoisesti. Parempi työllisyys on eriarvoistumisen vä- hentämisessä avainasemassa. 2017 29. Samalla luotamme siihen, että työmarkkinoilla pystytään Suomen edun mukaisiin sopimuksiin. Suomi on kunnossa vasta silloin, kun jokainen on saatu mukaan. Vanhempainvapaiden käytön sääntelyä on kevennettävä esimerkiksi niin, että vapaita voisi käyttää myös myöhemmässä vaiheessa lapsuutta aina kouluikään saakka. Jatkossa vanhempien on saatava myös käyttää vapaita nykyistä enemmän yhtäaikaisesti. Yksi tavoite pitää olla sekin, että isät noin keskimäärin ottaisivat edes hieman enemmän vastuuta lasten hoidosta. Toiseksi, sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus on vietävä maaliin. Uudistuksen voimaantulo myöhäistyy vuodella, mutta tavoite on edelleen sama: palvelujen turvaaminen tasaarvoisesti koko maassa kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa. Olen esittänyt, että budjettiriihessä päätettäisiin esimerkiksi 40?50 euron kuukausikorotuksesta kaikkein pienimpiin eläkkeisiin, takuueläkkeisiin. Takuueläkettä on keskustan johdolla tällä vaalikaudella jo korotettu, mutta edelleen liian moni ikäihminen joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan ja lääkkeisiin. Puheenvuoro Politiikan syksy alkaa Politiikan syksy ja samalla tämän vaalikauden jälkimmäinen puolisko on alkamassa. Viimeisten kahden vuoden aikana olemme saaneet Suomen pyörät jälleen pyörimään. Tämä todella pitää nyt paikkansa. Keskusta pärjää, kun päivänpolitiikan kuohuista huolimatta pidämme ison kuvan ja Suomen asiat päällimmäisinä mielessämme ja puhallamme yhteen hiileen. Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 11.8. Takuueläkkeen korotus olisi yksi tässä yksi ratkaisu. Loppuvaalikauden keskeisiä tehtäviä on myös työelämän uudistaminen, ennen muuta perheja työelämän parempi yhteensovittaminen. On tärkeää, että hallitus sopisi budjettiriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Nykyisellään perhevapaat eivät huomioi riittävästi perheiden erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita. Keskustassa katsomme, että osa-aikatyötä on helpotettava. Talous kasvaa ja työllisyys paranee. Jotkut antavat ymmärtää, että käänne parempaan on tapahtunut Sipilän hallituksesta huolimatta
Hänellä siis tärppäsi. ??Ainakaan täällä Ketissä ei harjoiteta ikärasismia, Partanen sanoo. Hänestä tuntuu mukavalta, että työ- ja elämänkokemuksen ja koulutuksen ansiosta pystyi pomppaamaan takasin työelämään. ??Vai pitääkö ajatella, että vein nyt joltakin nuoremmalta paikan, Partanen yrittää syyllistyä. ??Kivalta tuntuu olla töissä. Gradua tehdessään hän tuli tutuksi Keski-Karjalan kehitysyhtiön (Keti) kanssa. ??Siinä samalla tuudittauduin ajatukseen, että siirryn työelämästä eläkkeelle, hän kertoo. Viime keväänä häneen otettiin kehitysyhtiöstä yhteyttä ja kehotettiin hakemaan Poveria Biomassasta -hankkeen yritysasiantuntijan pestiä. Suomalainen maaseutu näyttää parhainta puoltaan. Kotona odottaa puoliso Annikki Matikainen-Partanen. Tämä on ihan erilainen työympäristö ja ilmapiiri kuin mihin aiemmassa työelämässä totuin. Partanen asuu synnyinsijoillaan Potoskavaarassa. ??Nuorena häpesin kylän nimeä, nyt olen siitä ylpeä, hän kertoo. Matkalla Kiteen keskustasta Potoskavaaraan laiduntavia lypsylehmiä näkyy hämmentävän monella pellolla. Hän soittaa kitaraa ja laulaa. Eläkeläisellä oli aikaa kirjoittaa hakupaperit. Partanen juttelee tuoreimmista elämänvaiheistaan kehitysyhtiön kahvihuoneessa. Potoskavaaran mies toteuttaa haaveensa Kyösti Partanen suoritti opinnot loppuun ja sai runonsa julkaistuksi Teksti ja kuva: Päivi Vento 57-vuotiaana kiteeläinen Kyösti Partanen huomasi, ettei hänellä sairauslomien jälkeen olekaan työpaikkaa UPM-Kymmene Metsä Joensuun piirissä. Partanen ei lannistunut irtisanomisesta vaan päätti toteuttaa haaveensa suorittaa opintonsa loppuun ja saada maisterin tutkinto. Mukana olivat Partasen sekä Matikainen-Partasen teokset. ??Omat tekstit julkaistuna! On sekin ollut kauan haaveena, Partanen sanoo. Hän on toiminut vuosikausia Keski-Karjalan alueen kirjoittajayhdistys MARTVA:n puheenjohtajana, vaimo on yhdistyksen aktiiveja. Runoja syntyy pöytälaatikkoon ja mielipidekirjoituksia sanomalehtiin kuten Maaseudun Tulevaisuuteen. Neljäs valtuustokausi on aluillaan. Kolmas haave, se toteutumaton, on joskus jotenkin julkaista itse esittämäänsä musiikkia. Partanen näyttää mieheltä, joka laulaa Tuure Kilpeläistä pihakeinussa kitaraa soittaen, huopainen lierihattu päässään. Partanen kuuluu leiriin, jossa nähdään järeää puustoa saatavan vain harvennushakkuiden avulla. Kirjallisuuden ja kuntapolitiikan lisäksi Partanen harrastaa musiikkia. Partanen kertoo, ettei hän ole järjestöihminen eikä häntä kiinnosta toiminta paikallisosastossa, kunnallisjärjestössä tai piiritasolla. ??Minua kiinnostaa politiikka valtakunnallisesti ja paikallisesti, toiminta Kiteen parhaaksi. Tällä hetkellä kiinnostavaa seurattavaa riittää metsätalouden ja uusiutuvan energian suunnilta. Talo, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1913, on persoonallisesti sisustettu ja viestittää taiteen kuuluvan elämään. Kierros pihalla ja lähiympäristössä puolestaan valottaa Partasesta vielä uutta puolta: hän toteuttaa asioita, joista innostuu. 30 11.8.2017 Navetan ylisillä on suuri juhlatila, navetta on musiikki- ja oleskelutila, takapihalla on uima-allas patioineen, pihalta löytyvät myös jykevät savusaunat grillikatoksineen sekä korsu, jonne Partanen kertoo koonneensa sota-ajan esineistöä. Olohuoneen pöydällä on kaksi pehmeäkantista runokirjaa, Runossa on miljoona kilometriä ja Kivi elää kauniisti. Mediapinta julkaisi Suomi 100 -vuotishankkeena ilmaiseksi 100 suomalaista runokirjaa. Vaimo romuttaa mielikuvan osallistumalla keskusteluun keittiön puolelta. ??Rokkia se laulaa!
Häntä kiinnostaa Kiteen kehittäminen paremmaksi asuinpaikaksi ihmisille. 11.8. 2017 31. Nuorena häpesin kylän nimeä, nyt olen siitä ylpeä. Kyösti Partanen kertoo, että on kuntapolitiikko toisessa polvessa
Ainakaan ilman henkilöitten vaihtamista. Jos kärki kapeutuu liiaksi, on riski liata kasvonsa, ansaitusti tai ansaitsemattomasti, hyvin suuri. Puhdas motiivi toimia. Eikä laastari, se näyttää rumalta ja repsottaa. Otetaan ennaltaehkäisevä malli käyttöön. Kenttäväen viisaus ja ennakointi. Mari Kerola keskustan Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. Voisiko enää puhtaampaa motiivia olla? Minä toivoisin, että katsoisimme rohkeasti eteenpäin, tarpeeksi pitkälle. Tehdään se helpommaksi käymällä ratkaisukeskeistä keskustelua. Huuto ei auta, vaikka kuinka sattuisi. Muistaisimme oman identiteettimme ja kuinka se realisoituu tähän päivään, tähän hetkeen ja eteenpäin. Se piilee kansassa, ahkerassa kenttäväessä, jonka riveissä viisaus ja maltillisuus pesii. Pääministerillä on pääministerin kiireet, mutta puheenjohtajan on toisinaan lunastettava roolinsa puheenjohtajana ja koottava väkensä tunnot. Niin järjestön sisällä kuin hallitusyhteistyössä. Meille maakuntien keskustalaisille, jotka usein enemmistössä kuntiemme luottamustoimissa olemme, on tuttua ajattelu keskustalaisesta vastuunkannosta. Tällöin tarvitaan sillanrakentajia, niitä maltillisia, rohkeita ja luotettavia ihmisiä, joilla on kyky parantaa ja sanoittaa. Minulle ratkaisevaa ihmisten kanssa toimi- misessa on heidän motiivinsa. Koska olemme suurin ryhmä, on myös vastuumme suuri. Me emme ole toimissamme kevytmielisiä ja kannamme vastuumme myös ulospäin, lojaaleina tekemiämme vaikeitakin päätöksiä puolustamaan. Ihmiset usein ymmärtävät, kun asiat heil- le moniulotteisesti sanoitetaan. Ainoa mihin kokoomus leimautuu ja sitoutuu. Uudistushalu, korkea työmoraali ja tulosvastuu olivat tärkeitä uusille toimijoille ja tuulille. Hän julisti vaikeita aikoja ja vastuullista otetta. Ettei heidän taakkansa, velan, maapallon, luonnonvarojen tai eläinkunnan suhteen kasvaisi liian suureksi. Ja sitä me olemme nyt niittäneet. Kokoomuksen on helppo toteuttaa hallituksen nykyistä politiikkaa ryhdikkäästi, koska nykyisen maailmanjärjestyksen ihannoima markkinavalta on sen omia heiniä. Mitä me olemme, mitä me tahdomme olla. Ei jätetä puheenjohtajaa tai puoluejohtoa liian yksin. Muistutetaan heitä siitä, missä kansanliikkeen vahvuus piilee. Yrittäjyys, raha, uudistus, raha, yksityistäminen. Maltilliselle, ihmisläheiselle keskustalle tämä on vaikeampi pala. Kasvot ja sanoma 32 11.8.2017 Ei jätetä puheenjohtajaa tai puoluejohtoa liian yksin. kuluvat nopeasti. Helposti lähestyttävä ja karismaattinen. Ihmisestä kyllä näkyy läpi, jos hän on hakemassa vain henkilökohtaista hyötyä tai pikavoittoja. Hänen insinöörimäinen ajattelunsa oli alkiolaisille maahengille ja pitkän linjan toimijoille tervetullutta. Mielipiteet ?Erinomainen mies? Kun Sipilästä tuli pidetty puheenjohtaja ja sittemmin pääministeri, eräs viisas mies, edeltäjäni kaupungin luottamustehtävässä totesi: ?Kyllä minua hirvittäisi olla noin erinomainen mies?. Tällä hän viittasi siihen lähes ikoniseen asemaan, johon kenttäväki odotuksissaan puheenjohtajansa nosti. Sipilä oli raikas tuulahdus, lämmin ja luotettava. Vallankäyttäjä on aina arvostelun keskiössä. Ja jos eivät ihan ymmärräkään, on luottamuksen ilmapiiri ratkaiseva. Ei herätä kunnioitusta, ei arvostusta. Kun haet yhteistä hyvää ja siinä toisinaan onnistut, kasvattaa se pituutta ja karismaa, todellista sydämen sivistystä osoittaen. Onhan se mieletöntä, että meidän puheenjohtajamme tärkein agenda on pitää huolta tulevista polvista. Jos luottamus horjuu, on sitä vaikea, osin mahdotonkin paikata. Meidän lapsistamme ja polvista siitä eteenpäin
Maakuntien Suomen keskustalaisissa kunnissa jokaisen pitäisi tuntea itsensä asukkaaksi, jolla on jotain merkitystä. Keskustalaiset kuntapoliitikot ovat hoitaneet asiat huonosti, jos asukas tuntee, että hänen ainut merkityksensä on veronmaksu ja säästöpäätösten kohteena oleminen. Santeri Alkion oppeihin tukeutunut keskusta on puhunut sata vuotta heikomman puolustamisesta, jotta oikeus ja kohtuus toteutuisivat. Köyhän asia tarkoittaa niukimmin eläviä ihmisiä, mutta heikomman puolustaminen tarkoittaa myös sivukylien asukkaiden ja elinkeinojen puolustamista. Luottamus murenee, jos yleisesti aletaan kokea, että keskustan puheet ja teot eivät ole yhtäpitäviä. Santeri Alkio puhui köyhän asiasta. Ennen vuoden 2011 rökäletappiovaaleja keskustajohtaja Mari Kiviniemi puhui vain ?asiasta. 2017 33. Matkalippujen myynnin loppuminen HSL-alueen lähijunissa perustuu HSL:n hallituksen jo vuonna 2014 tekemään päätökseen . HSL-alueen matkoja voi ostaa matkakortilla, VR Lähijunat-mobiilisovelluksella, automaatilla, kioskista ja kaupoista sekä HSL:n ja kuntien palvelupisteistä. Mika Heijari VR Group, mediasuhdejohtaja 11.8. junalippujen ostomahdollisuuksista ?Apollon Tietäjät. Jo ennen tätä lentoasemalla on HSL:llä ollut yhdeksän eri lipunostopaikkaa. VR:n lähiliikenteen asemilla on ollut lippuautomaatit, näistä neljä lentoken- tällä. HSL onkin päättänyt lisätä opastusta ja lippuautomaatteja lentokentälle. kyseisen sanan asiasisältöä sen enempää selittämättä. Nykykeskusta puhui kuin pörssimeklari ja halusi yhtiöittää sote-palvelut ja liikenneväylät. Nykykeskustan hommia katsellessa tulee tunne, että puolue katselee maailmaa pörssipelurin silmin. Sote-palvelut ja liikenneväylät ovat perustoimintaa, jota ei tarvitse yhtiöittää, eikä niitä missään tapauksessa saa luovuttaa pörssiyhtiöiden hallintaan. Rajuja hinnankorotuksia tehnyt sähköverkkoyhtiö Caruna Oy olkoon varoittavana esimerkkinä keskustallekin. Nykykeskusta panostaa pääministeri- johtajan henkilöön. Ei se riitä. Kuva puolueesta syntyy pitkän aikavälin sanojen ja tekojen mukaan. Jos puolue vaikenee asioista, joista sen on aina totuttu puhuvan, sen uskottavuus heikkenee. Varsinkin, jos Väyrysen Paavo puhuu juuri näistä vaietuista asioista. Harri Mäki-Petäjä Kannus Junalippuja saa laajasti monin tavoin Suomenmaa kirjoitti 4.8. En- nen muutosta kesäkuussa HSL-alueen lipunmyynnistä tapahtui lähijunissa enää 1,6 prosenttia, VR:n lähiliikenteessä alle 10 prosenttia. Konduktöörien työ keskittyi aiemmin lähinnä vain lipun myymiseen junan lipunmyyntivaunussa. voimaan päätös tuli nyt kesäkuussa. HSL vastaa oman alueensa lipunmyynnistä ja sen järjestelyistä. Automaattien asennukset jatkuvat ja niitä tulee HSL:n mukaan käyttöön elokuun aikana. On harmillista, että lentokentän lipunmyynti on ollut ruuhkautunut. Muutoksen tavoitteena oli laajentaa konduktöörien näkyvyyttä ja tavoitettavuutta. Osalta HSL-alueen asemia puuttuu vielä HSL:n lippuautomaatti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Onko nykykeskusta unohtanut köyhän asian? Keskipohjanmaa-lehden mielipidesi- Onko nykykeskusta unohtanut, että Al- vulla on käyty hyvää keskustelua Alkion perinnöstä. Santeri Alkio opetti aikoinaan, ettei saa unohtaa köyhän asiaa, ja siitä hänet parhaiten muistetaan. Nykykeskustan pitäisi tarkemmin määritellä, mitä sen edustama alkiolaisuus on. Onko se köyhän asialla olemista vai menestyjien ehdoilla tapahtuvaa kasvukeskuspolitiikkaa, jonka maksumieheksi joutuvat pienituloiset ihmiset ja maakuntien sivukylät? kio oli myös nuorisoseuraliikkeen aateisä? Santeri Alkio oli sitä mieltä, että jokainen nuorisoseuraan liittynyt piti saada tuntemaan itsensä jäseneksi, jolla on jotain merkitystä. Alkion nuorisoseura-aatetta voi soveltaa kuntapolitiikkaan. VR:n kaukojunissa lipunmyynti jatkuu. Konduktöörien työhön kuulunut li- punmyynti lähijunissa väheni vuosi vuodelta yhä vähäisemmäksi. VR liikennöi HSL-lähiliikennealueen junia HSL:n tilauksesta. Sama lippujärjestelmä on otettu käyttöön myös HSL-alueen ulkopuolella eli Siuntioon, Tampereelle ja Lahteen kulkevissa VR:n lähijunissa, näin lippujärjestelmä ei vaihdu matkustajalle kesken matkaa. -palstalla. Lahti-Riihimäki -radalle automaatit ovat tulossa ja siihen asti lipunmyynti tämän reitin lähijunissa jatkuu. Matkalippujen myynti kaikissa liikennevälineissä, ei vain junissa, on vahvasti siirtynyt verkkoon ja itsepalvelukanaviin viime vuosien aikana. VR:n lippuja voi automaatin lisäksi ostaa kaikilta R-kioskeilta, uudistuvasta verkkokaupasta (beta.vr.fi), mobiilikaupasta, puhelinpalvelusta, useasta Matkahuollosta tai matkatoimistoista. HSL on kehittänyt omia ostomahdollisuuksiaan ja VR omiaan
Yle teki heinäkuussa kuitenkin tärkeän teon nostamalla uutisessaan esiin ruoan omavaraisuuden merkityksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset viljelyolosuhteisiin. Haastateltu Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Kalle Hoppula totesi ilmastonmuutoksen ja lisääntyvän kuivuuden heikentävän merkittävällä tavalla viljelyolosuhteita myös Euroopassa. Hoppulan ravistelevan arvion mukaan 10?30 vuoden kuluessa ei Etelä- ja KeskiEuroopasta ehkä pystytä enää tuomaan nykyiseen tapaan ruokaa Suomeen. Mikäli näin käy, omavaraisen ruoantuotannon alasajolla voi olla kansakunnalle dramaattiset seuraukset. Mielipiteet Ruoantuotannon omavaraisuus arvoon arvaamattomaan Heinäkuun uutistarjontaa on perinteisesti totuttu pitämään hieman sisältököyhänä ja kepeän kesäisenä. Ylen uutisessaan haastattelemat asiantuntijat korostivat, ettei ulkomaisen tuonnin varaan voi laskea ilmastonmuutoksen edetessä. Ilmastonmuutos, ruoantuotannon mah- dollisuuksien heikkeneminen ja nälkä sekä siitä seuraavat kansojen vaellukset ja poliittinen epävakaus voivat aiheuttaa sen, että oma ruokatuotanto nousee vielä mittaamattoman arvokkaaksi. Lisäksi on realismia ajatella, että näillä leveysasteilla tuotetaan tulevina vuosikymmeninä ruokaa yhä useammin myös vientiin. Kuluttajille Ylen haastattelema akroekologian professori Juha Helenius antaa vanhan, hyvän ja yksinkertaisen neuvon: Suosi suomalaista. Juha Sipilän hallitus haluaa osaltaan helpottaa kansalaisten valintatilanteita ruokakaupoissa ja ravintoloissa: hallitus on tiukentanut määräyksiä liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkinnöistä. Tämä toivottavasti lisää kotimaisten tuotteiden menekkiä ja asettaa myös elintarvikkeiden valmistajille paineita vaihtaa ulkomaiset raaka-aineet kotimaisiksi. Mikäli lausuntokierroksella oleva ehdotus tulee voimaan, löytyy jatkossa alkuperätieto myös ravintoloiden ruokalistoista. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja (kesk.) Kiuruvesi. Siinä missä EU vähentää tukien osuutta tuotannon arvosta, Kii- 34 11.8.2017 On selvää, että tukijärjestelmästä luopuminen edesauttaisi kotimaisen ruoantuotannon alasajoa. na ja Venäjä toimivat voimallisesti toiseen suuntaan (MT 24.7.). Myös kauppojen halpuuttamiskampanjat ovat lupauksistaan huolimatta vieneet alkutuotannon kannattavuutta, mikä yhdessä Venäjän viennin ehtymisen ja muun muassa EU:n maitokiintiöistä luopumisen kanssa ovat aiheuttaneet maatalousyrittäjille voimakasta fyysistä, psyykkistä ja taloudellista ylikuormitusta. Hiljattain julkaistiin myös MMM:n selvitysmies Ilkka Mäkelän raportti, jossa hän ennakoi radikaalia tilamäärän pudotusta lähivuosikymmenille. Tällöin ei puhutakaan vain omavaraisuudesta, vaan Suomesta voi tulla ruoantuotannon globaali vastuunkantaja. Näihin asiantuntijoiden skenaarioihin nähden on täysin vastuutonta, että niin vihreiden kuin kokoomuksen riveistä on kuultu puheenvuoroja, joissa vaaditaan maataloustuista luopumista. Maataloustukien on sanottu milloin vääristävän aitoa kilpailua, milloin yllyttävän ympäristön kannalta kestämättömään toimintaan. Nämä ovat lyhytnäköisiä ja kokonaiskuvaa hahmottamattomia perusteluita. On selvää, että tukijärjestelmästä luopu- minen edesauttaisi kotimaisen ruoantuotannon alasajoa. Vaikka Mäkelän esittelemiä lukuja on pidetty osin epärealistisena, sisältyy niihin kuitenkin tärkeä viesti: ruoantuotannon omavaraisuuden säilymisen eteen on tehtävä päämäärätietoisesti työtä. Suomi tarvitsee jatkossakin vastuullis- ta kotimaista ruoantuotantoa. Sen säilyt- tämiseksi voi jokainen tehdä osansa
Suomen talous on edelleen hyvin uhanalainen, koska velka kasvaa myönteisestä talouskehityksestä huolimatta. Näissä kuvioissa hallituksen työ on epäkiitollista. Tämä on mielestäni huolestuttavaa. Samanlainen tietty ylimielisyys oli puolu- eessa vallalla myös ennen persujen jytkyä. Keskustan peruskannattajista iso osa siirtyi silloin perussuomalaisiin. Täällä pohjoisessa on keskustalaisilla aja- tuksena, että keskustan ollessa hallituksessa haja-asutusalueilla ei heikennetä mitään. Nykyään paikallisyhdistykset ovat vain vaaleja varten. Köllöttelystä olen myös samaa mieltä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Jirka Hakalalla loistavia ajatuksia! Allekirjoitan kaikki Jirka Hakalan mielipi- teet Suomenmaassa nro 27 Keskustan kasvo -kirjoituksessa. Keskusta elää ajassa, muuttuu ja ymmärtää. Translaista muodostetaan nyt uusi Tahdon. Hyvin perusteltu heikennys ymmärretään, mutta perustelematonta ei. Kukkuu kepu, translaki olisi ihmisoikeusteko Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat eivät nou- se esiin tupailloissa tai puolueen kokouksissa. Tarvitaan alkiolaisuutta, vähemmän leikkauksia. Suomi ottaisi tärkeän askeleen ja siirtyisi muiden Pohjoismaiden joukkoon ihmisoikeuspolitiikassa. Sipilä teki u-käännöksen ja nosti arvot esiin. Politiikan ulkopuolella olevalla ei voi olla tietoa kaikista asioihin vaikuttavista tekijöistä. Tästä sekamelskasta on kuitenkin jäänyt toimintakykyinen hallitus. Suomen talous näyttää nyt kehittyvän myönteiseen suuntaan, eikä tätä kehitystä saisi vaarantaa. Muun muassa some ja muut nykyiset viestintävälineet aidosti käyttöön ja toiminta kansalaisläheiseksi. Tämän vaalikauden aikana palveluista muun muassa posti, Kela, televisiokanavat ja kalastuslaki ovat heikentyneet. Nämä asiat ovat tavallisen ihmisen mielestä nykyisen hallituksen heikkoutta. Nyt kansa haluaa perus- ja ihmisoikeustekoja. Aleksi Koivisto keskustanuori Keskustan tulee lähentyä kansaa uudista- malla ja nykyaikaistamalla organisaatiotaan sisällöllisesti. Varsinkin täällä haja-asutusalueella nykyinen keskustapolitiikka ei nauti minkäänlaista suosiota, vaan jopa keskustaväki puhuu kaikkien aikojen huonoimmasta hallituksesta. Kansantalouden takia kaikilla osapuolilla pitäisi nyt olla malttia. Valtion talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, ettemme joutuisi Kreikan tielle. Kauno Pietilä Kalanti Alkiolaisuutta kehiin Keskustan puoluevaltuuston jäsen Niina Kuuva vaatii puolueeltaan ryhtiliikettä: ?Ei voi olla niin, että kannatusluvut sivuutetaan hokemalla ?Suomi kuntoon?.. (Suomenmaa 21.7.) Viimeisten mielipidekyselyjen mukaan keskustan kannatus on laskenut eduskuntavaaleista yli neljä prosenttia. Melkein aina, kun keskusta tai demarit ovat olleet hallituksessa kokoomuksen kans- sa, molempien kannatus on alentunut. Miettikää millaisiin juttuihin kansa lähtee mukaan! Muun muassa luonto ja maaseutu ovat nyt in. Olen odottanut nuoren puoluesihteerin ja nuorten varapuheenjohtajien uusien tuulien näkymistä keskustan puoluetoimistosta, mutta vielä se ei näy täällä tuntureiden juurella. Sari Keskitalo Enontekiö Taloutta pitää yhä tasapainottaa Yksi iso mies sanoi joskus, että politiikka on aina väärää jostain päin katsottuna. Perussuomalaisten nopeat käänteet ovat olleet hämmentäviä. Sillä jaetaan somessa, vaalipaneeleissa ja vaalikoneissa äänestäjien kesken poliitikot arvoliberaaleihin hyviksiin ja konservatiivisiin pahiksiin. Keskustalla ei siinä ole kuin hävittävää. Tätä virheellistä käsitystä täytyy oikoa kansalle ja perustella. Joko trans- laki siis jätetään eduskuntavaalien 2019 isommaksi perus- ja ihmisoikeuksien vääntöteemaksi ja opposotion lyömäaseeksi tai se korjataan nyt. Keskustalla ja kokoomuksella translaista on positiiviset puoluekokouskannat. Sosiaali- ja terveysministeri Mattila ei sitä vastusta, ja meidän perheministerimme Saarikko sitä kannattaa. Poliittinen paine kasvaa hallituspuolueiden sisältä, ja Suomen on vastattava YK:n antamaan vakavaan ihmisoikeushuomaukseen pakkosterilisaatiosta syyskuussa. Translaki kannattaisi hoitaa nyt kuntoon. 2017 35. Se oli rohkea ja voimakas viesti niin puoluevalintaansa kipuilevalle keskustanuorelle, sateenkaarikansalle kuin äänestäjille. Ne ovat liian vaikeita asioita meille keskustella. Kun lähtee herrojen kanssa marjaan, menevät sekä marjat että tuokkoset. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen harjoittama politiikka näyttää kokoomuslaiselta. Niin on, jos siltä näyttää. Hän ottaa kantaa juuri niihin asioihin, joita keskustassa täytyy uudistaa. Lisäksi kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten toimintaa tulisi nykyaikaistaa. Uusi vaihtoehto voisi äänestää tyhjää tai vaikka vastaan. Se harmittaa minua keskustalaisena, vaikka viime vuosien aikana meidän puolueemme on ottanut edistysaskeleita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämisessä. Keskustalla oli Helsinki Pridessa oma iloinen joukkue mukana kävelemässä eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen johdolla. Kannatus lähtee nousuun. Taito Taskinen Kuopio 11.8
Risteilyllä mukana meillä on alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit ja omaa sekä laivan järjestämää ohjelmaa. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustanaisten piiri. seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesäkauden ajan Keilahallilla torstaisin klo 15-16. Salo, Pertunpäivä su 20.8. Ohjelmassa on erilaisia urheilurientoja kaikenikäisille. Tämä ei tarkoita paluuta vanhaan kestämättömään sosiaaliturvarakenteeseen, vaan vaikka esimerkiksi taloudellisesti kannattavaa perustulojärjestelmää. pe 11.8. klo 10 eteenpäin tavattavissa ke Esko Kiviranta ja klo 11 eteenpäin ke Olavi Ala-Nissilä. Tule tapaamaan uusia kau-. klo 18. aamiaisen) 64 ?/hlö, B-luokan hytti (sis. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400 539 401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33 ?, Lounas sunnuntaina 25 ?. Piiritoimisto on avoinna myös kesäaikana, ota yhteyttä Grönlundin Anttiin. Suomi on siis elpymässä talouskurimuksesta, ja tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin moneen vuoteen. mennessä, kysy tilinumeroa ilmoittautuessasi. Keskustan kirkkopyhä Vehmaalla 17.9. Pihlajamäen Nuorisopuistossa, os. Kansanedustajat SirkkaLiisa Anttila ja Olavi Ala-Nissilä alustavat keskustelua politiikan syksystä ja sopraano Anna Sirkiä esittää kesäisiä lauluja. Varsinais-Suomi, Keskustaveteraanit: Syysristeily ma 25.9. Viking Amorellalla, lähtö klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.?14.9. Mukaasi tarvitset vain liikunnallisen asun ja reipasta urheilumieltä. Luvassa mukavaa illanviettoa koko perheelle pelaten, uiden, saunoen, grillaten. Maksetaanko tätä inhimillistä uhrausta kuitenkaan koskaan takaisin? Haluan uskoa, että kun Suomen talousra- kenne on taas saatu terveelle pohjalle, annamme takaisin niille, joilta eniten otettiin prosessin aikana. Koko viikonlopun paikalla Keskustalaisia vaikuttajia. Raision Kesk. Sari puh. Matka on maksettava 16.9. 040 759 0509 tai pj. aamiaisen) 46 ?/hlö, C-luokan hytti (sis. aamiaisen) 44 ?/hlö, DeLuxe-luokan (sis. Kävelyn jälkeen halukkaille on mahdollisuus käydä kahvilla Nautelan kartanon ?Makea maanantai. Perinteinen kylän kesän kohokohta Vanhalla Kevarilla (Kurhilantie 270). Orimattila, Keskustan teltta Orimattilan elomarkkinoilla su. 13.8. Oppaana toimii Eliisa Lehti, mukana myös keskustanaisten varapuheenjohtaja, Annina Ruottu. Liturgina toimii kirkkoherra Juha Aronen, kanttorina Aija Haapalainen, On aika korjata tämän hallituskauden satoa Saarijärven Paavon tapaan: ?...sit. Ruokapaketti 54 . Tarjoamme myös sopivaa urheilujuomaa ja välipalaa. Ilmoittautua voit jo nyt tai viimeistään 16.9.2017 mennessä Pertille (pertti.peltola@tintti.net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Omat makkarat ja juomiset mukaan. Tarjolla kahvetta ym. Aloitteleville skeittaajille on järjestetty opastus skeittauksen saloihin ? ikään katsomatta. Kokoonumme Keisvuoren hautausmaan parkkipaikalla, Kirkkotie 25. 040 418 1150. Asikkala, Keskustan teltta Anianpellon markkinoilla pe-la 11.-12.8. alkaen klo 13. klo 18. Kansanedustaja Martti Talja teltalla pe klo 17- ja la klo 10-14. Asikkala, Keskustan teltta Kurhilan-Hillilän kylätorilla su 13.8. Kansanedustaja Martti Talja mukana klo 11-13. Jokaisen meistä tulisi myös istuttaa tulevaisuususko itseemme ja rohkeasti investoida tulevaan omassa elämässämme, oli kyseessä sitten oma ura, yritys tai vaikkapa perheen perustaminen. Mieleen hiipii kuitenkin väkisin kysymys: mitä tapahtuu, kun Suomi on kunnossa, ja millä hinnalla se on saavutettu. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. erikoisaamiaisen) hinta 150 ?/hlö. Tervetuloa koko perheen voimin! Paikalla myös valtuutetut ja muita silmää tekeviä. Lieto. klo 12-15 Keskustan paikallisyhdistys mukana Perttelin alueen kotiseutupäivässä Inkereen koululla. Pöytyä, Keskustan kesäilta Kyrön Maauimalassa, Ollilantie 12, Pöytyä, Tervetuloa Rantailtaan 36 11.8.2017 Loimaan Kalikkaan Yläneelle pe 25.8. Jengipolku. ei kuri kaada, veljeään ken hädässä ei hylkää. Pane leipään puolet petäjäistä, veihän naapurimme touon halla.? Vilhartti Hanhilahti keskustanuorten poliittinen suunnittelija saarna rovasti Matias Roto, kirkkokuoro laulaa, yksinlaulua Rita Santanen kanttorin säestämänä, yksinlaulua ilman säestystä esittää prinsessa Colette. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro On elonkorjuun aika Kesä on kääntymässä syksyyn, vaikka tuntuu, ettei sitä ollutkaan missään vaiheessa. Ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon. Valoa on näkyvissä. Useimmat eivät varmasti ole voineet välttyä tänä kesänä uutisilta, joissa hehkutetaan työttömyyden laskua, suurteollisuuden uutta nousukautta, konkurssien vähenemistä, viennin elpymistä ja hurjimmatkin arviot ylittävää bruttokansantuotteen kasvua. Tämän lisäksi kuluttajat luottavat talouden näkymiin enemmän kuin kertaakaan viimeiseen kymmenen vuoden aikana. Sipilän hallitus on laittanut Suomea kuntoon näiden kahden vuoden aikana enemmän kuin viime hallitus koko hallituskautensa aikana. Vaikka tähän ilmiöön vaikuttaa globaalin talouden elpyminen, ovat hallituksen oikeat toimet talouden elvyttämiseksi fakta, jota oppositio ei voi kiistää ilman tietoista itsepetosta. Toki populismin kiihkolle on antautunut moni järkeväksi ja harkitsevaksi tunnettu poliittinen liike, Ikävä kyllä. Helsinki Liikuntapäivä la 26.8. aamiaisen) 52 ?/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta (sis. Messun jälkeen kirkkokahvit Vinkkilän seurakuntatalolla, tervetulosanat kunnallisneuvos Mika Munkki, Vehmaan keskustanaisten järjestämä kahvitarjoilu, Vehmaata esittelee kunnanjohtaja Ari Koskinen, keskustelua ajankohtaisista aiheista. Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14-15.10. alkaen Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. klo 17 alkaen klo 21/22 asti. Sauna lämmin jo klo 15. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 33e/hlö, kahden hengen A-hytti 28e/hlö, yhden hengen B-hytti 30e/hlö, kahden hengen B-hytti 26,50e/ hlö tai yhden hengen pikkuB-hytti 28e/hlö. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Hytit ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. Sinikka puh. Tiedustelut 050 575 5236. (sisältää sekä illallisen että lounaan) Tervetuloa mukaan! Varaukset: 8.8. illassa. Nousiainen, Keskusta on perinteisesti mukana Nousiaisten Henrikin markkinoilla 19. Tiedustelut tmj. Keskustan Varsinais-Suomen piiri tulee Vehmaan seurakunnan vieraaksi pyhään yhteiseen messuun. Messu toimitetaan klo 10 Pyhän Margaretan kirkossa. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. fi. -20.8. Lauantaina 19.8. Silja Europalla Tallinnaan. Tarvasjoen keskustanaisten kaikkille avoimet kyläkävelyt suuntaavat seuraavaksi Keisvuoren ja Viinamäen hautausmaaille ma 14.8. 0400 950 704. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Hallitus on tehnyt monia kipeitä leikkauksia ja uudistuksia, joiden vaikutukset ovat kohdistuneet pahiten kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Kaikki tämä on tehty yleisen hyvän tavoittamiseksi. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym
Keskustalainen kesäilta ti 15.8. 040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 044 312 2982. 050 412 7094 viikkoa aikaisemmin. Tervetuloa mukaan! Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tj. Laajennettu perinteinen ?Kärrypäivä. Menomatkalla omakustanteinen kahvitauko lounaskahvila Signessä. kesällä sähköpostilla pirjo. matikainen@keskusta.fi. Järjestäjänä Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Kärkölä, Keskustan teltta la 26.8. klo 10-15 Virkatien varrella kunnantalon läheisyydessä järjestöjen yhteisessä kärrypäivätapahtumassa. klo 17 alkaen Villa Etelärannassa Porissa. Lounas klo 14. Lähtö Lahdesta klo 8 ja paluu takaisin n. klo 20. Asialistalla vuosikokousasiat ja päätös yhdistyksen lakkauttamisesta. Osoite: Kalliopirtintie 20 Kärkölässä. Kahden Ruukin kierros, la. 2.9. matka Satakuntaan. klo 18 alkaen. Se ei vastaa keskustan arvoja ja politiikkaa, Kurvinen suomii. . Terveisin Jaana Viilo, tj 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. sis. henkilöltä, joka sisältää bussikuljetuksen, lounaan ja pääsymaksut. /henk ja B2 125?/ henk. juhlien merkeissä. Länsi-Hollola, po:n vuosikokous 28.8. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. klo 18 Tyrnävän kotiseututalolla. Avoinna klo 9-15. Keskustan elonkorjuujuhla ja Rautalammin Keskustan 90vuotisjuhla la 26.8 klo 17- alkaen Rautalammilla lomakeskus Rämäkässä, Rämäkkätie 50. Ilmoittaudu tarjoilujen järjestämiseksi Tarjalle viim. Aluksi kävelylenkki ja luontovisa luontopolulla, automuseolla kahvit ja tutustuminen museoon. klo 19 Helena ja Asko Viljasella Kastarintie 467. Ohjelmassa letkeää musiikkia, tarinointia, kahvittelua ja illan kruunaa elonkorjuutanssit! Ruokailu varaukset 19.8. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. -linjojen väliin. Kurvisen mukaan keskilinjan maahanmuuttopolitiikan perustoja ovat inhimillisyys ja lain kunnioittaminen sekä maahanmuuton pitäminen hallittuna. Hän pitää keskustan maahanmuuttopolitiikan oleellisimpina element- teinä kotouttamista, työtä ja opiskelua sekä oikeusvaltioperiaatetta. Kurvinen ennakoi maahanmuuttokeskustelun hiiltyvän perussuomalaisten tulevan presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren ulostulojen vuoksi. . Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. 040 418 1150. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Minnalle: tekstiviestinä 050 594 3376 tai minna.pajula@elisanet Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. 040-721 0636. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Sitova ilmoittautuminen 20.8. mennessä sähköpostilla jaana. niemi@keskusta.fi tai puh. viim. Kärkölän kunnan 150 v. Juhlapuheen pitää Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan pj. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. punginvaltuutettuja. Lisäksi kokouksen aluksi esitellään piirijärjestön hallintoa, organisaatiota ja taloutta sekä hallinnollisen toiminnan kehittämistä kuluvana vuonna. Kokouksessa pidetään kahvitauko Matti Vanhasen saapumisen yhteydessä klo 14 ja presidentinvaaleja käsittelevä osuus on tarkoitus pitää kaikille avoimena, julkisena yleisötilaisuutena, jonka päätteeksi kokous hyväksyy asiaan liittyvän julkilausuman. Kangasalan Keskustanaiset: Virkistysilta Vehoniemen harjulla pe 25.8. 045 674 8077, s-posti: tuukka@liuha.fi Jari Laukkanen Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankes- kusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Hänen kantansa vaikuttaa olevan Suomen eristäytyminen, rajojen tiukka sulkeminen ja pelon lietsonta. Syksyn 2015 turvapaikkakriisin jälkeen asenteet ovat koventuneet ja kärjistyneet, ja keskustelua maahanmuutosta hallitsevat mediassa ja sosiaalisessa mediassa ääripäät, Kurvinen toteaa. Hän haluaa rakentaa kolmannen vaihtoehdon ?rajat kiinni. Mukana ke Tapani Tölli ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen. ?Maahanmuuttokeskustelu kaipaa keskilinjaa? Katariina Lankinen Keskustan varapuheenjohtaja, kau- havalainen kansanedustaja Antti Kurvinen kaipaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja -keskusteluun ?keskustalaista linjaa?. . Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. aamiaisen, buffet-illallisen ja matkan. Keskustanuorten tmj. Toni Viljamaa p. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Val- ta p. Tämä on lakkauttamisen toinen kokous. Johtokunta. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. Niko Pesola 044 754 6676 sekä Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 533 8160. Tyrnävä. 24.8. klo 17 alkaen Sippolaan Kunnalan Marja ja Matkailuun. 2017 37. Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Tuukka Liuhalle, puh. Kaija Väänänen. Bussimatkan aikana ke. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. ja ?rajat auki. Matkan hinta 50 . Mehua ja ilmapalloja lapsille. Kärkölä, Keskustaväen saunailta to 17.8. Huhtasaaren linjan maahanmuuttoon sekä kansainvälisyyteen voisi kiteyttää, että ?ämpäri päähän?. Juhla alkaa klo 18 ja omakustanteinen ruokailu klo 17 alkaen. Luvassa on mukavaa yhdessäoloa ja pientä iltapalaa virkistävine juomineen. Piiristä bussikuljetus, .A2 135. Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk. p. Ohjelmassa Ahlaström Voyage, Sahamuseo ja Kauttuan ruukki. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www. pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Piiri ry, ylimääräinen piirikokous la 12.8. Matti Vanhanen. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Sään salliessa aluksi sauna, uintia ja seurustelua grillikatoksella (tarvittaessa kokoontuminen sisätiloissa). Riistakatu 15 Iisalmi. Ollaan yhteydessä. Satakunnan Keskustanaiset. Saunailta pe 18.8. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kokoontuminen automuseon parkkipaikalla, lapsetkin tervetulleita. Vapaaehtoinen kahviraha. Elina Suoranta p. mennessä 010 501 4646 tapahtuma@kuikkatrans.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 11.30 osoitteessa pääkirjasto Metso, Lehmus-sali, Pirkankatu 2, 33210 Tampere. Ilmoittautuminen klo 110-11:30. Kokouksessa käsitellään kello 14 alkaen presidentinvaaleihin valmistautumista sekä ulkopolitiikkaa alustajana presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Ilmoittauduttuasi saat myös tarkemman ajo-ohjeen mökille. Kymenlaakso Kouvola, Keskustanaisten Hirvelän yhdistys kutsuu Marjatan päivän tapahtumaan Kymenlaakson Keskustanaisia ti 15.8. 17.8., tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044-978 3929; muista mahdolli- set ruoka-aineallergiat. Tule kesäiseen tapahtumaan tapaamaan tuttuja! Risteily, Maakunta-ja presidentinvaaliristeily 14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. klo 17 alkaen Kalliopirtin leirikeskuksessa. Toisaalta suomalaiset punavihreät uskovat, että rajakontrollin ja maahanmuuton säätelyn lopettaminen loisi jonkun maanpäällisen onnelan. On päivänselvää, että pienen maan kestokyvyllä on rajansa. 11.8. Tarjoilua, arpajaiset! Ilmoita osallistujamäärä Mirjalle p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Tarjoilun takia ilm. Martti Talja pitää poliittisen tilannekatsauksen
Tämän jälkeen väkijoukko alkaa vaatia ilmaista voita. On sangen valitettavaa, että tuo demagogi saa, ilman viipurilaisten vastaan panoa, esiintyä näin. Turussa ja Helsingissä väkijoukot murtautuvat voivarastoihin ja tasaavat voin. Julkaisu löytyy osoitteesta: http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/index.html. elokuuta, ja sano- malehdet pääsevät ilmestymään viiden viikon lakon jälkeen. Samana päivänä Turussa Valion varastolla väkijoukko vaatii senaattia alentamaan voin hintaa, johon senaatti suostuu. 1917 timo laaninen Turussa ryöstetään Valion voivarasto Yhteiskunnallinen tilanne Suomessa kärjistyy kesän 1917 kuluessa. Suhtautuminen eduskunnan hajotukseen jakoi voimakkaasti mielipiteitä omienkin keskuudessa. Kyösti Kallio hyväksyi hajotuskäskyn julkaisemisen senaatissa ja sai päätökselleen maalaisliiton eduskuntaryhmän enemmistön tuen 2. Sosiaalidemokraatteihin lukeutuva puhemies Kullervo Manner saa istunnon aikana kirjekuoressa Venäjän väliaikaisen hallituksen käskyn eduskunnan hajottamisesta ja uusista vaaleista. elokuuta. Santeri Alkio pelkää, että kuukauden sisällä koko Euroopassa raivoaa ryöstöaalto ruokapulan vuoksi. Eduskunta päättää istuntonsa ristiriitaisissa tunnelmissa 2. elokuuta. Monet porvarillisten puolueiden edustajat ilmoittavat, etteivät tulisi enää Helsinkiin Mannerin kutsusta. Alkio lähtee 4. Seuraavana päivänä hän poikkeaa puhumaan Keuruulle: Siellä puhuttiin vahvasti ja paljo väkeä... Maalaisliittopuhujien perään on kova kysyntä. Kirjatyöntekijöiden lakko päättyy 9. Niitä tarjotaan ensin työväentalolle, joka ei ota niitä vastaan. Näin hän välttää esittelemästä hajotuskäskyä eduskunnalle. Manner ilmoittaa toistaiseksi pidettävästä lomasta ja lupaa, että seuraavasta istunnosta ilmoitetaan hyvissä ajoin. Maalaisliittolaiset lupaavat tulla istuntoon, jos Manner kutsuu vielä eduskunnan koolle. Suomen synty Santeri Alkion silmin 4.8.?11.8. Hän ei kuitenkaan avaa kuorta. Suurimmissa kaupungeissa osoitettiin mieltä elintarvikepulan takia. Alkion mielestä Laihialle pitäisi järjestää esimerkiksi 500 miehen suuruinen kunnallismiliisi torjumaan ulkoapäin tulevia hyökkäyksiä. Muiden jännitteiden lisäksi Alkio joutuu maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana kantamaan huolta ryhmän yhtenäisyydestä. Vaatimukset muuttuvat mellakaksi, jolloin voivarasto ryöstetään. Väkijoukko varastaa 25?000 kiloa voita ja 400 kiloa juustoa. Turussa väkijoukko ryöstää Valion varaston. ?Kohta perässä kaiken muun. Aavistan että ennen kuukauden kuluttua raivoaa Euroopassa, erittäin Venäjällä ja Suomessa kamala ryöväriliike. Alkio ei jää seuraamaan tilannetta sivusta vaan kiirehtii Laihian kunnallislautakunnan puheenjohtajaa Antero Iipposta kutsumaan lautakunnan koolle. Joka tapauksessa on hänen ilkeämielisyydelleen ja epärehelliselle esiintymiselleen saatava loppu. Santeri Alkion päiväkirjojen lisäksi tässä sarjassa käytetään lähteenä muun muassa Yrjö Alasen kirjoittamaa Alkio-elämäkertaa, Ilkka Hakalehdon kirjoittamaa maalaisliiton historian ensimmäistä osaa sekä Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen vuonna 1997 opiskelija- ja opetusprojektina syntynyttä verkkojulkaisua, jossa seurataan Suomen itsenäistymiskehitystä maaliskuusta 1917 heinäkuuhun 1918 asti. Lopuksi elintarvikkeet viedään kaupungin elintarvikelautakunnalle voikortteja vastaan jaettaviksi. 38 11.8.2017 Elintarvikemielenosoitukset leviävät suurimpiin kaupunkeihin. elokuuta vaalikentille. Turussa liikehdintä puhkeaa yleislakoksi 10.8. mutta, se ei leviä muihin kaupunkeihin. Alkio pelkää vielä pahempia levottomuuksia: Maassa alkaa olla täydellinen anarkia. Vähemmistöön jäänyt Antti Juutilainen Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä arvostelee Kalliota julkisuudessa, mikä harmittaa Alkiota: Juutilaisparka on paljastanut sisunsa, hyökäten Kallion niskaan eduskunnan hajotuskäskyn julkaisemisen suhteen
Se hillitty Ylä-Savon pukukin oli monesti yllä. ??Kansallispuvut ovat kauniita ja ajattomia. Niissä korostuu suomalaisuus ja yhtenäisyys. Erityisesti minua puhuttelee hieno käsityötaito ja pukujen monet yksityiskohdat. Tikkasella on kolme tytärtä, joille puku sopii myös. Seuraavaksi se pääsee tuulettumaan, kun yhdessä kokoonnutaan muistelemaan hänen äitinsä syntymän satavuotispäivää. Ennen oman puvun hankkimista hän tarvittaessa lainasi pukua. Ihastuin tähän, koska siinä on väriä. Puvulle on siis varmasti käyttöä jatkossakin. Tyttärentytär on erityisen ihastunut pukuun. ??Mumi on hieno, hän kommentoi nähdessään sen päälläni ensimmäistä kertaa, Tikkanen kertoo. 11.8. 2017 39. Minua viehättävät nämä iloiset, karjalaiset värit, Tikkanen perustelee. Pohjimmiltaan hän silti kokee olevansa yläsavolainen. ??Ehkä etelään muuttaminen on tuonut minuun ripauksen muutakin, Tikkanen nauraa. Kausalan puvun kokonaisuuteen kuuluu myös valkoinen huntu, mutta sitä Tikkanen ei ole tullut hankkineeksi. Tikkanen on pitänyt kansallispukua puolueen tilaisuuksissa ja suvun tapaamisissa. Olen kotoisin Ylä-Savosta, jonka puku on hillityn tummansininen. Minun pukuni Kausalan puku Kansallispuvuissa korostuu yhtenäisyys Raija Tikkanen ihastui Kausalan puvun väreihin ja kauneuteen Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Tämä on kierrätetty mekko, sipoolainen Raija Tikkanen esittelee Kausalan pukuaan. Hän osti sen kymmenen vuotta sitten kuoroystävältään, jolle puku oli käynyt pieneksi. ??Olin jo pidempään aikonut ostaa kansallispuvun
Suomessa on 311 kuntaa. Mihin? 3. Suomen ainoa sikurimuseo Pietarsaaressa sulki ovensa heinäkuun lopulla. Kumpia on enemmän: yli 100 000 asukkaan kaupunkeja vai alle tuhannen asukkaan kuntia? 5. Halpuuttaminen ja reiluuttaminen. ensin Sryhmä alkoi käyttää halpuuttaa-sanaa markkinoinnissa, vastaiskuksi maataloustuottajat alkoivat vaatia reiluutta heille maksettuun osaan, 5) kyllä, 1990-luvulta lähtien, 6) ruoka- ja rohdoskasvi, jauhetta käytettiin kahvin jatkeena sota- ja pula-aikana, valmistus Pietarsaaressa alkoi 1883, tehdas suljettiin 1960, 7) räjäytyskohtausten erikoistehosteisiin, 8) Suomi, Ranska, Espanja, 9) Kokoomus, 10) Kaarlo Maaninka, hopea 10 000 m, Moskova 1980. 1 8 1 4 8 2 6 4 9 3 7 9 2 3 4 5 1 8 6 6 9 5 4 3 5 8 1 6 9 2 7 6 4 7 2 8 1 3 9 5 5 1 3 4 9 7 8 6 2 9 2 8 5 6 3 4 7 1 5 2 1 8 2 5 6 9 3 4 7 1 8 3 8 4 1 7 2 6 5 9 1 7 9 6 5 8 2 4 3 40 8. Minkä kolmen Euroopan maan kansalliskukat? 4 6 9 8 77 6 91 2 3 3 5 7 2 5 1 3 9 8 5 3 4 7 6 6 7 3 6 4 51 2 8 9 1 6 8 1 4 3 8 2 7 5 6 5 9 5 6 7 3 9 5 4 8 81 2 2 3 9 5 2 3 1 6 9 6 7 8 41 3 6 5 2 3 7 4 9 1 8 31 4 7 81 3 2 9 6 5 9 2 9 7 8 2 6 6 1 8 5 3 4 4 7 8 6 1 7 2 9 5 3 4 7 9 2 3 4 5 1 8 6 4 3 5 8 1 6 9 2 7 6 4 7 2 8 1 3 9 5 5 1 3 4 9 7 8 6 2 9 2 8 5 6 3 4 7 1 2 5 6 9 3 4 7 1 8 3 8 4 1 7 2 6 5 9 1 7 9 6 5 8 2 4 3 9 4 2 8. Mikä/mitä sikuri on? 2. Suomi on nyt jaettu 19 maakuntaan. Missä maakunnassa on vähiten (7) kuntia: Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Kainuu, KeskiPohjanmaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme? 7. Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan kuvauksissa on käytetty lähes tuhat kuutiota Vapon turvetta. Todennäköisesti lopullisesti. Minkä vuoden elo-lokakuu: Ruotsin pääministeri Tage Erlander kertoi Suomen vierailullaan, että yksi hänen esi-isistään oli kotoisin Mikkelin seuduilta ja nimeltään Suhonen; Eila Hiltusen luoma Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingissä; Che Guevara jäi kiinni Boliviassa ja teloitettiin; Suomen markka devalvoitiin 31,25 prosenttia? 9. Keskustan Lapin piirin toi- Juuli Aschan/Handout/Lehtikuva www.suomenmaa.fi ? 2 7 8 3 1 Tietotesti 9 4 3 3 2 7 9 6 6 1 9 9 4 1 5 3 1 2 6 1 2 8 6 4 9 8 1 4 8 2 ??? Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan kuvauksissa on käytetty lähes tuhat kuutiota Vapon turvettta. Mikä on viimeisin suomalaisen kestävyysjuoksijan mitali arvokisoista, olympialaisista tai MM-kisoista? 4 9 8 7 6 1 2 3 5 2 5 1 9 8 3 4 7 6 7 3 6 4 5 2 8 9 1 8 1 4 3 2 7 5 6 9 9 6 6 1 9 3 2 7 6 7 9 5 4 8 1 2 3 5 2 3 1 9 6 7 8 4 3 6 5 2 7 4 9 1 8 1 4 7 8 3 9 6 5 2 9 8 2 6 1 5 3 4 7 8 6 1 7 2 9 5 3 4 11.8.2017 Vastaukset: 1) alle tuhat asukasta 14, yli 100 000 asukasta 9, 2) Kymenlaakso (muut mainitut 8?9, paitsi Ahvenanmaa 16), 3) 1967, 4) 2015 . Minkä eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Kalle Jokinen: Kokoomus, Uusi vaihtoehto, Vihreät? 4. Kielo, lilja, neilikka. Onko Ahvenanmaalla pakolaisia, maahanmuuttajia? 6. Jouko Kuisminista ammattikasvatusneuvos Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. minnanjohtajana Kuismin toimi vuosina 1989?98. Työuransa ohella hän on toiminut monissa Suomen Keskustan, Insinööriliiton ja Akavan luottamustehtävissä, maakunnallisten ja valtakunnallisten yhteistoimintaja kehittämisryhmien jäsenenä sekä Maaseudun Sivistysliiton hallituksessa. Suomenmaa Tasavallan presidentti on myöntä- nyt Järviseudun ammatti-instituutin rehtorin virasta eläköityneelle insinööri, KTM Jouko Kuisminille ammattikasvatusneuvoksen arvonimen. Kuismin työskenteli vuodet 2004? 206 Järviseudun ammatti-instituutissa. Minä vuonna nuo sanat nousivat tunnetuiksi ja suosituiksi uudissanoiksi? 10. Mihin? 1
2017 41. Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 11.8
Tarjoillaanko alkoholia? En halua, että kutsumilleni vieraille jää tilaisuudesta epämukava olo tai minulle tärkeästä puolueesta huono kuva. Olen ottanut tavakseni sanoa heti, jos koen kielen- käytön sopimattomana tai vähättelevänä. Kyllä kokeneemmat naisvaikuttajatkin tämän pelin osaavat nuoria miehiä kohtaan. 42 11.8.2017 Se, miten keskustassa puhutellaan nuoria naisia on tärkeä kysymys myös puolueen maineen ja jäsenhankinnan kannalta. Itse olen joutunut pohtimaan, kannattaako minun tuoda uusi toimija mukanani eri tyyppisiin tapahtumiin. Sitä saavat osakseen niin keltamekkoiset kansanedustajat kuin me rivitoimijatkin. Ulkonäköön ja sukupuoleen liittyvien kommenttien taustalla on uskoakseni harvoin tarkoitus loukata tai asettaa henkilöä kiusalliseen tilanteeseen, mutta usein näin kuitenkin tapahtuu. vieraskolumni silja silvasti En jaksaisi aina olla se vihainen feministi Valtuustokauden alkaminen ja sukeltaminen kuntapolitiikkaan on osoittautunut silmiä avaavaksi kokemukseksi: päätöksenteon prosessit ja kokoustekniikka ovat tuttuja, mutta toimintakulttuuri on erilaista kuin toiminta esimerkiksi opiskelijaliikkeessä. Vaikka pääsääntöisesti henki on hyvää ja kohtelu asiallista, niin silti huomaan, että naisia tytötellään ja toimielimiin toivotaan ?naiskauneutta?. Parin ensimmäisen tällaisen kaltaisen kommentin kuultuani katselin ympärilleni ja sain vastaukseksi kokeneempien naispäättäjien katseen: Tervetuloa porukkaan. Tämänkaltainen arkinen vähättely ja sukupuolitta- minen ei ole Suomessa harvinaista. Syrjimättömän ja yhdenvertaisen tilan ylläpitäminen on kaikkien, myös miesten asia. Ei ole kohtuullista odottaa, että ei minun nyt tarvitse, kyllä se vihainen feministi hoitaa. Kirjoittaja on Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija ja Vihdin kunnanvaltuutettu.. Onko tapahtuma vapaamuotoinen. Keitä on tulossa paikalle. Yleensä rakentava palaute otetaan vastaan hyvin, vaikka joskus kommenttien päälle myös röhötellään. Puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa, mutta johdonmukaisuus on parasta lääkettä syvälle juurtuneisiin puheenparsiin. Sopimattomaan kielenkäyttöön tarttuminen ei kuitenkaan saa jäädä pelkästään vähättelevän ja sukupuolittuneen puheen kohteeksi joutuneen harteille. Kieli on valtaa, ja sitä valtaa tulisi käyttää tiedostaen. On myös todettava, ettei asiaton kielenkäyttö rajaudu pelkästään vanhempien miesten nuoremmille naisille heittämiin kommentteihin
Nuoret viljelijät Mikko Suur-Uski ja Juha Kokkala Virolahden Ravijärveltä eivät jääneet neuvottomiksi. Takatalo ja naapurin Tompuri alkoivat panna olutta. Yleensä ei saa tehdä mitään. Kanoilla ei kai vielä tarvitse olla sosiaaliturvatunnusta, mutta lehmällä on oltava korvakorut. Omaa maataan ei niin vain saa viljellä. Tekstimainonnalta välttyäkseni en mainitse oluen kauppanimeä, niin olen puhdashenkinen. Mutta se jutun varsinainen pihvi. Ja kas, olut valittiin juuri vuoden olueksi. Maaseutu ei välttämättä kuole. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 11.8. 2017 43. Satelliitilla katsovat, ettei vain ole sähköpaimenen langoissa vääränväriset eristeet. Kuka keksii mitäkin henkensä pitimiksi. Pakina Takatalo ja Tompuri Ennen oli sellaista, että viljeltiin maata ja tultiin toimeen. Nyt Brysselin ukko ja tasa-arvolain mukainen kiintiöakka sanovat, mitä saa tehdä. Kauppaketjut tekevät sisäänvetoartikkelista vuosisopimukset parhaan tarjouksen tehneen panimon kanssa. Se on parempi vaihtoehto kuin se todennäköisempi. Että alettaisiin vain kitata olutta, ei toki perinteiseen tapaan kyläkaupan portailla, kyläkauppaa ei enää ole. Bulkkiolutta arjen lohduttomuuden turruttamiseksi ja hiipiväksi hölmöydeksi saa parillakympillä koko salkun. Ei puhuta olutharrastuksesta, vaan olutjuoppoudesta. Sitten on käsityöoluita. Pieniä, mutta menestyviä panimoita, kuten juuri Takatalo ja Tompuri. On tämäkin, alkiolaisen raittiusperinteen jalanjäljissä kir- joittajarenttu kehuu olutta, joka on alkoholijuoma. Ravintolassa on yhden nautiskelijalle aivan sama maksaako bulkista neljä euroa vai paremmasta kuusi. Tiedetään ta- lonpoikia, joiden tie vie elannon vuoksi bussikuskiksi. Ja niin kuin on opeteltu oluen paneminen, niin on opeteltu markkinointi ja kaikki siihen liittyvä. Kun kyseessä on erikoistuote, se maksaa. Maajussi on byrokratian alistama. En ole asiantuntija, mutta olen mielissäni. Moni lopettaa tuulimyllyjä vastaan taistelun. Kaupassa reilun kolmen euron hinta tuntuu suuremmalta, koska se bulkkitölkki maksaisi vain alle euron. Silti Takatalo ja Tompuri myyvät oluttaan, se jolla on varaa ajaa Mersulla, harvoin valitsee Ladaa. En ole asiantuntija, mutta olen mielissäni. Nämä äijät viljelevät itse raaka-aineen, kauran ja mallasohran. Vesi on omasta kaivosta. Olen nauttinut joitakin pulloja herrojen tuotetta, valikoimistaan nimenomaan lageria ja kehunut hyväksi
/ 5 kk www.suomenmaa.fi . Tilaajapalvelu: 08 5370 370. Aikakauslehti kerran viikossa Hyödynnä kesätarjous 35