KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / 11.1.2019 / 4,80 € 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 Eija-Riitta KoRhola suRi ja saiRastui tuloREKistERi hElpottaa KansalaistEn aRKEa Ajassa Kirjat Vieraskolumni hyvän määRittEly on politiiKan ydintä Vakaasti ja harkiten olli REhn on Kohdannut uRallaan KRiisin toisEnsa jälKEEn
Äänestysintoa se ei nosta. 10. s. 2019 EU käy tyrskyissä kohti vaaleja Lista on pitkä, kun luetellaan Euroopan kriisejä. 2 11.1.2019 sisältö 11.1
12 Pelastuisiko maapallo, jos kuluttaisimme puolet vähemmän. 11.1.2019 3 Tulorekisterin myötä voimme viimein rakentaa työtulojen, etuuksien ja verotuksen kannustavan yhteensovittamisen. 22 EU:n pitää karsia elitismiään, katsoo Annina Ruottu s. 39 Menestys Oulun vaalipiirissä on keskustalle elintärkeä asia s. 30 Essee Eurovaalit Oulun vaalipiiri Eduskuntavaalit. 33 2018 – mitä jäi käteen. s. Presidentinvaaleista presidenttien tapaamiseen s. Katri Kulmuni s
Työllisten määrä kasvoi jopa yli tavoitteen. Todellisuudessa kausitasoitettu työllisyysaste laski vaalikauden aikana 68,6 prosentista 67,9 prosenttiin. Tilastokeskus tekee joka kuukausi laajan kyselytutkimuksen, jossa selvitetään, ovatko ihmiset olleet viikon aikana töissä vai työttömänä. Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa hallituskauden tavoite ilmaistiin näin: ”Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä.” Hallitusohjelman tavoite toteutui jo marraskuussa 2018, puoli vuotta ennen vaalikauden päättymistä. Heille voi muistuttaa, että työllisyyttä on mitattu samoilla mittareilla jo vuosikymmenet. Työllisyysastetta voidaan pitää jopa tärkeimpänä yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarina. Työllisten määrä vaihtelee vuoden aikana esimerkiksi oppilaitosten lomien vuoksi. Uutinen taisi jäädä monelta suomalaiselta huomaamatta joulukiireiden takia. Paavo Lipposen ajoista lähtien hallitukset ovat määritelleet oman työllisyystavoitteensa tilastokeskuksen luvuilla. Työ antaa paitsi toimeentulon myös mielekkyyttä elämään. Sipilän arvostelijoille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikea myöntää, että työllisyys on oikeasti parantunut vaalikauden aikana. Ja ri La uk ka ne n. Monet nuoret ovat saaneet ensimmäisen työpaikkansa. Ja mitä enemmän ihmisiä on töissä ja maksamassa veroja, sitä paremmin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot voidaan turvata. Tuhannet työttömät ovat päässeet takaisin töihin. Siksi tilastokeskus esittää myös kausitasoitetut luvut, joista tämä vaihtelu on puhdistettu. Työksi määritellään tuntikin viikossa kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksien ja EU:n asetusten mukaan. Ennen Sipilän kautta hallitusohjelman tavoite on toteutunut vain vaalikaudella 2003–2007, jolloin maata johtivat Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallitukset. Prosenttien takana on oikeita ihmisiä. päivä jää poliittiseen historiaan. Töissä kävi marraskuussa jo runsaat 120 000 henkeä enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Tilastokeskus kertoi silloin, että kausitasoitettu työllisyysaste nousi marraskuussa 72 prosenttiin. Jo 120 000 ihmistä saanut töitä Sipilän kaudella Pääkirjoitus Sipilän arvostelijoille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikea myöntää, että työllisyys on oikeasti parantunut vaalikauden aikana. Monet työnhausta jo luopuneet ovatkin löytäneet töitä, ja niin edelleen. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 11.1.2019 J oulukuun 21. Vertailun vuoksi kannattaa muistuttaa, että myös Jyrki Kataisen hallitus asetti kesäkuussa 2011 tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin vaalikauden aikana. Sipilän hallitus ei ole noita mittareita keksinyt eikä peukaloinut. Siksi on syytä oikeasti iloita työllisyyden paranemisesta. Monille voi olla epäselvää sekin, mikä otus se ”kausitasoitettu työllisyysaste” oikein on ja miksi se on muka niin tärkeä
Samalla ihmisistä tulee alttiimpia valeuutisille ja haavoittuvampia kansankiihotukselle. Riviltä toiselle poukkoileva lukija ottaa tekstin sanoman helposti annettuna, sillä kirjoittajan näkemysten kriittiseen arviointiin ei riitä sitkoa. Toimittajana luen läpi – tai siis silmäilen – kymmeniä artikkeleita joka päivä. Nettimaailman koulineet aivot etsivät dopamiinipiikkien toivossa tiivistelmiä, korostuksia, uusiin teksteihin johtavia linkkejä ja muuta viihdyttävää. Sen riskit onkin syytä tunnistaa. Tuskin kukaan meistä on täysin immuuni yleistyvälle tekstin silmäilylle. Ylimalkaisen lukutavan yleistymistä tutkinut Wolf varoittaa ilmiön uhkaavan länsimaista demokratiaa. Kun aivot mukautuvat älylaitteiden ruutujen kosketteluun, paineluun, skrollaamiseen ja swaippailuun, syvälukemiseen ei riitä enää rahkeita. Ajankohtainen hätähuuto on saanut laajasti vastakaikua Yhdysvalloissa, missä ruoditaan edelleen venäläisten trollitehtaiden osuutta viime presidentinvaalien tulokseen. samalla kun amerikkalaisten lukuinto on vajonnut kaikkien aikojen pohjalukemiin, kännykkäruudun huolettomasta silmäilystä on tullut yhä yleisempää. Professorin mukaan pelkkä tekstien silmäily tekee meistä pinnallisia ja altistaa hyväksymään tarjotun tiedon mukisematta. Moni surffaaja päättääkin parissakymmenessä sekunnissa, kannattaako jutulle uhrata enempää aikaa. TwiTTer-TöräHdYsTen aikakausi on mullistanut niin politiikan kuin journalisminkin. silmäilY on toki myös hyödyllinen taito. Santeri Lampi. Verkkojuttujen rakenne ja ulkoasu ovat alkaneet myötäillä silmäilevää lukutapaa. Esimerkiksi Suomenmaan nettitekstejä luetaan analytiikan mukaan keskimäärin kaksi kolme minuuttia. Vanhemmalla iällä neuroja kielitieteilijä huomasi silmäilevänsä tekstiä hajamielisesti ja hypähtelevänsä kärsimättömästi sinne tänne. Ainakin voisimme ensi kerralla viipyä vaivalloiselta vaikuttavan jutun parissa vielä toisetkin parikymmentä sekuntia. Varsinkin työelämässä nykyihminen etsii jatkuvasti keskeisiä tiedonmurusia valtavista tekstimassoista tai suodattaa Googlen hakutuloksista itselleen sopivimpia nettisivuja. Kuinka siis rauhoittaisimme digisäntäilyn pauloihin joutuneet pääkoppamme pureksimaan vaikeampaa tekstiä. Scott Fitzgeraldin Kultahattua – Harvardin ja MIT:n yliopistokaupungissa ei ole kuulemma miesmuistiin nähty fyysisen kirjan kaltaisia reliikkejä julkisessa käytössä. Ilmiö on tuttu kaikille medioille: pihvi pitää tarjoilla heti kättelyssä, sillä kunnon johdannot saavat mielenkiinnon lopahtamaan. Taannoin eräs bostonilaistarjoilija hämmästelikin illallisseuraani F. Hyppelehtiminen ja tarpeettoman tiedon sivuuttaminen lieneekin aivoille välttämätön pelastusrengas nykyajan informaatiotulvassa. 11.1.2019 5 Toimittajalta Meistä on tullut silmäilijöitä Hermann Hessen Lasihelmipeli oli Maryanne Wolfille nuoruuden rakkain kirja, mutta nyt klassikkoteoksen lukeminen on huippututkijasta piinallisen tylsää. wolf tunnustaa silmäilyn tarpeen, mutta varoittaa, että digiaika rappeuttaa syvälukutaitoa ja keskittymiskykyä. Neurotutkimusten perusteella notkeat ihmisaivot mukautuvat ruutuaikaan jo täyttä häkää: jos syvälukutaitoa ei käytä, se katoaa
Tulotiedot ovat tulorekisterin myötä jatkuvasti ajan tasalla. Esimerkiksi erilaisten päivärahojen hakeminen helpottuu, kun Kela voi hakea palkkatiedot tulorekisteristä. Iiris Suomela Twitterissä Palkkaliitteet historiaan tulorekisterin myötä Sh ut te rst oc k Esimerkiksi erilaisten Kelan päivärahojen hakeminen helpottuu tulorekisterin myötä. – Ensimmäisten kahden vuorokauden aika na saapui yli 30 000 palkkatietoilmoitusta, tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmström Verohallinnosta kertoo. Tulorekisteriin ilmoitetaan nyt kaikki maksetut palkkatiedot. Holmström pitää kansalaisille suurimpana hyötynä sitä, että palkkalaskelmia ei tarvitse enää toimittaa viranomaisille hakemusten liitteenä. Maksetut palkat ilmoitetaan nyt vain kerran yhteen paikkaan, kun ennen ne ilmoitettiin eri viranomaisille eri palveluissa. Kansallista tulorekisteriä on valmisteltu kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) johdolla ja se on kuulunut hallituksen kärkihankkeisiin. Vaalikausi päättyy 10.4. Työnantajien tulee ilmoittaa maksamansa palkat sinne viiden päivän kuluessa palkkapäivästä. Sini Korpinen Twitterissä Jos itse tietää säästöjen tai suvun kannattelevan tarvittaessa, voi olla vaikeaa käsittää miltä tuntuu, kun repaleinen ja riittämätön sosiaaliturva on ainoa turva – ja sitten sekin pettää. Opposition välikysymyksiä . Tulorekisteri luo pohjan sosiaaliturvauudistukselle, joka on tulevien vuosien ponnistus. Yhdenkään pienituloisen tai köyhyydestä kärsivän ihmisen oloa ei lämmitä 72 prosentin työllisyysasteen hehkuttaminen tai se, että näytetään kuvia Gini-kertoimesta. Soteja maakuntauudistus 9 VIIKKOA 6 11.1.2019 Suomessa on paljon jatkuvassa niukkuudessa, puutteessa ja taloudellisessa umpikujassa eläviä ihmisiä, joista ei näy päälle, että he ovat köyhiä. Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä 14.4. Anna-Stiina Nykänen Helsingin Sanomissa Pauliina Pohjala Tämän vuoden alussa otettiin käyttöön tulorekisteri, jonka myötä Suomi otti uuden askeleen kohti digitaalista yhteiskuntaa. – Työnantajia on Suomessa noin 250 000, joten halusimme tehdä uudistuksen vaiheittain, jotta tulorekisterin käyttöönotto on hallittua, Holmström kertoo. Kirjautuminen edellyttää tunnistautumista henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Ajassa Sanottua Eduskunta lopettaa työskentelynsä 15.3. TulorekisTeri toteutetaan kahdessa vaiheessa niin, että nyt siellä näkyvät palkat ja ensi vuoden alussa myös etuudet ja eläkkeet. M ari a Se pp älä. He pitävät sen visusti salassa. Palkkatietojen kuukausitai vuosi-ilmoitukset eläkelaitokselle, Vero hallinnolle, vakuutusyhtiöille ja työttömyysvakuutusrahastolle jäävät historiaan. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan sivulta tulorekisteri.fi. TulorekisTeri on monen eri viranomaisen yhteinen tietokanta. Työmäärä kevenee työnantajien palkkahallinnossa
Hän jul kaisi vaikuttavimman twiittinsä viime itsenäisyyspäivänä. – Natsiliput eivät kuulu Suomeen eikä muuallekaan. Sotekokonaisuutta voisi uha ta oikeastaan enää vain joku suurehko poliittinen tai perus tuslaillinen ongelma, jonka sel vittäminen kestäisi liian kauan. huhtikuuta. Rosa Meriläinen Twitterissä Niukkuutta sietää, jos on tulevaisuudenuskoa. Ahkera twiittaaja jätti kakkoseksi vuonna 2016 kärki paikkaa pitäneen Yleuutisten tilin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) on sijalla 87. VaaliEn lähestyessä pääminis teri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ta kiusattaneen myös ainakin parilla välikysymyksellä. huhtikuuta. Pahin ihmis oikeusrikos Suomessa on kankeat työmarkkinat, jotka syrjäyttävät ihmisiä tähän epätoivoon pysyvästi. Koko vaalikaudella on tehty vain 14 välikysymystä, kun niitä viime vaalikaudella tehtailtiin peräti 22. Edus kuntavaalien varsinainen äänes tyspäivä on 14. Yhdeksän raskasta viikkoa VaalikEVÄt 2019 Santeri lamPi kEskustan varakansanedustaja, mediapersoona Mikko Kärnä nousi ykköseksi viime vuoden vaikuttavimpien Twitterkäyttäjien tuoreessa listauksessa. Vaalivuoden viimeisiä eli niin sanottuja pitkiä valtiopäi viä on jäljellä nyt enää yhdek sän viikkoa. päivään asti. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden Salla Vuorikoski on viides, Iltalehdelle kolumneja kirjoittava Tuomas Enbuske kahdeksastoista ja Ilta-Sanomien Timo Haapala kah deskymmenesyhdeksäs. Oiva aktiivimalli, joka rohkaisee töihin, koska se ei itsessään elätä. Twitter-tähdet järjestykseen #lapinpuolustaja Mikko Kärnä twiittasi ahkerasti vuonna 2018. Vaalikausi päätetään juhlal lisuuksiin 10. Siinä ajassa oli si saatava valiokunnista val miiksi hallituksen loput esi tykset, muun muassa sote ja maakuntauudis tus, ja vietävä ne läpi suuresta salista. Tuomas Muraja Twitterissä Pekka Pohjolainen Eduskunta aloitti vaalikauden viimeisen rutistuksensa alku viikosta lyhyen joulutauon jälkeen. Ne eivät edusta millään tavalla suomalaisen yhteiskunnan arvoja, keskustajohtaja linjasi. Ajassa Sanottua Eduskunta lopettaa työskentelynsä 15.3. Vaalikauden viimei sillä valtiopäivilläkin välikysy myksiä jätettiin kahdeksan, nyt meneillään olevilla on nähty vasta kaksi. Opposition välikysymyksiä . Listan sijoitukseen eivät vaikuta vain käyttäjän omat twiitit, vaan myös niiden tavoitettavuus, uudelleentwiit taukset, maininnat ja uniikkien keskustelijoiden määrä. Juho Romakkaniemi Twitterissä Perustulo olisi tasaarvoinen ratkaisu. Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä 14.4. Vaalikausi päättyy 10.4. Ja ri La uk ka ne n Sh utt ers to ck. Vaikuttavimmaksi puoluejohtajaksi yltää vasemmisto liiton Li Andersson, joka on listauksen kahdeskymmenes. Muita vaikuttavia kansanedustajia olivat vuonna 2018 kokoomuksen Juhana Vartiainen (10.) ja vihreiden Ville Niinistö (26.). Poliitikot eivät silti erityisemmin juhli Pyppe.fisivuston top 200 listalla, sillä kansanedustajia mahtuu joukkoon vain 21. Oppositiosta vain suu rin ryhmä SDP voi tehdä väli kysymyksiä omin voimin. Pyppe.fisivuston ylläpitäjä on diplomiinsinööri PyrySamuli Lahti, jonka Pinnallapalvelu pyrkii seulomaan ja analysoimaan suomalaiset twiitit sekä muodostamaan niistä helppolukuisia vertailuja. Eduskunta jatkaa työskente lyään maaliskuun 15. Talouden ja työllisyyden nou su ja opposition poliittinen eri seuraisuus ovat vähentäneet tällä vaalikaudella hallituksel le laadittujen välikysymysten määrää. Se vapauttaisi ja kasvattaisi luovuutta, mikä taas lisäisi tuottavuutta. Kärnän suosituimmat twiitit käsittelivät muun muassa Espanjan ja Katalonian kiristyneitä välejä sekä vihreiden ajamaa politiikkaa. Soteja maakuntauudistus 9 VIIKKOA 11.1.2019 7 Ymmärrän niitä vihan, raivon, kostonhimon ja katkeruuden tunteita, jota osattomaksi jääminen aiheuttaa. Moni toimittaja on twiitannut itsensä listauksessa korkealle. Sellaista ei ainakaan toistaisek si ole ilmaantunut. Johtopäätös poliitikoille on selvä: perusturvaa parannettava
Hän kertoo, miten naispoliitikon uraa voivat hankaloittaa odottamattomat tekijät, kuten kivuliaat kuukautiset tai edustava ulkonäkö. Korhola on taitava kirjoittaja eikä epäröi paljastaa arkojakaan asioita itsestään. KesKiviiKKona ilmestyneessä Kuolemaa nopeampi -kirjassaan entinen europarlamentaarikko paljastaa itsestään asioita, jotka hän on aiemmin pitänyt visusti julkisuudelta salassa. Parikymppisenä opiskelijana Korhola sai ilmeisesti särkylääkkeistä johtuneen muistinmenetyksen, joka kadotti puolitoista vuotta hänen elämästään. AnnukkA kAArelA Eija-Riitta Korhola: Kuolemaa nopeam pi. oppimateriaalilisää. Jos kävisi huonosti, hän jättäisi nämä rivit muistoksi itsestään lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Korhola uskoo, että hänen syöpänsä puhkeamiseen vaikutti pitkään jatkunut suru. Dramatiikkaa Korholan elämästä ei ole puuttunut. Ensimmäinen ajatus syöpädiagnoosin jälkeen koskikin entistä puolisoa: suostuisiko hän viimein keskustelemaan kasvotusten. Syvällisyyttä kirjaan tuovat pohdinnat uskosta ja filosofiasta. Syöpä oli aggres siivista lajia ja eteni nopeasti, eikä Korhola tiennyt, tulisiko teoksesta elämänvai kuolemankirja. Kirjat Korhola kirjoitti kilpaa kuoleman kanssa Antti Vierola Eija-Riitta Korhola toimi euro parla mentaarikkona 1999–2014. Kirjoituskilpailu kuoleman kanssa päättyi Korholan eduksi. Korhola oli ottanut syöpävakuutuksen ja pääsi leikkaukseen jo kahden viikon kuluttua kasvaimen löytymisestä. Niinpä hän päätti kirjoittaa kilpaa kuoleman kanssa. Pienituloisille maksetaan jatkossa Uudistus maksaa 14 miljoonaa euroa. Nykyään hän työskentelee viestinnän ja konsultoinnin parissa sekä hallitusammattilaisena.. Tammi, 240 s. Muisti parani pikkuhiljaa, mutta menetettyjä vuosia hän ei saanut koskaan takaisin. Kirjaa viimeistellessään hän saattoi todeta näyttävän siltä, ettei syöpä saanut hänestä voittoa. Laaja toisen asteen maksuttomuus vaatisi yli sata miljoonaa euroa. Mustasukkainen nainen uhkaili puhelinsoitoissaan Korholan ja tämän lasten henkeä ja kerran jopa hyökkäsi lekalla aseistautuneena perheen kotiin. Korholan oli ilmeisen vaikea rauhoittua sairastamaan, ja jo pari päivää leikkauksen jälkeen hän lähti Stockmannille alennusmyyntiin. Leikkaus sujui hyvin, mutta siitä vaikeudet vasta alkoivat. Avioliitto professori Atte Korholan kanssa päättyi vuonna 2011, eikä hän ollut toipunut erosta. Lähikuvia elämästä. 8 11.1.2019 Lisän saa lukiossa tai ammattikoulussa opiskeleva nuori, jonka vanhempien vuositulot ovat alle 41?000 euroa. Ajassa Lä hd e: va ltio ne uv os to Kun Eija-Riitta Korhola sai maaliskuussa 2017 tietää sairastavansa rintasyöpää, hän ryhtyi kirjoittamaan kirjaa. Haava tulehtui, mistä seurasivat hirvittävät säryt ja liuta uusintaleikkauksia. Korholaa vainosi lähes viidentoista vuoden ajan mielenterveysongelmista kärsinyt nainen
– Elgassa on vanhan ajan tenhoa. 11.1.2019 9 Täällä Bryssel Eri puolilla Eurooppaa kansalaiset jakavat aidon huolen turvallisuudestaan. Euroopan komissio on jo tehnyt ehdotuksen Euroopan rajavalvonnan tehostamiseksi. On tärkeää, että jäsenmaat löytävät yhteisen ratkaisun muuttoliikekysymykseen. Hän on juhlistanut nimeään Vilhon päivänä. Nimen ei tarvitse enää vastata perinteistä kotimaista nimikäytäntöä, kunhan se on vakiintuneesti Suomessa käytössä. Mutta onko harvinainen nimi enemmän etu kuin haitta. ErikOisia etunimiä saatetaan nähdä jatkossa enemmän. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Yhteistä turvallisuutta lujitettava Vilhartin tytär Elga Meri AlArAntA-SAukko nimilaki on tuonut vuoden alusta lisää vapauksia sekä etuettä sukunimen valintaan. Epätavanomainen nimi jää helpommin mieleen. Siksi suurimman osan eli järkevästi suhtautuvien ja toimivien ihmisten ja kansojen on nyt näytettävä oikeaa toimintamallia ja etsittävä rauhan ratkaisuja, päättäväisesti. Meidän keskustalaisten on huolehdittava siitä, ettemme lähde pelottelun tielle, vaan tuomme rohkeasti esiin ratkaisuja esimerkiksi Euroopan unionin ulkorajojen valvonnan parantamiseksi. Yleensä olen saanut nimestäni kehuja, eikä minua ole koskaan sen vuoksi kiusattu, keskusta-aktiivi Vilhartti Hanhilahti vastaa. Helsinkiin perustettu Euroopan osaamiskeskus hybridiuhkien torjumiseksi on edistysaskel. Etunimien osalta uusi laki on aiempaa vapaamielisempi. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet eurooppalaisissa kaupungeissa tapahtuneet terrori-iskut. Omalle tyttärelleenkin Hanhilahti halusi muun kuin tusinanimen. Lapsi voi esimerkiksi saada molempien vanhempiensa sukunimet. Se on kolme kertaa enemmän kuin aiemmin. Seuraavaan EU:n budjettiin ollaan ohjaamassa noin 35 miljardia euroa muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden hallitsemiseksi. – Ehdottomasti etu. Mielenosoitukset ovat muuttuneet mellakoiksi esimerkiksi Ranskassa keltaliivisten protestoijien toimesta. Ainoa haittapuoli Hanhilahden mukaan on oman nimipäivän puute. Viljakukka, Virnareeta ja Villiruusu ovat saaneet inspiraationsa luonnosta. Avioituvat tai parisuhteensa rekisteröivät henkilöt voivat molemmat ottaa yhdistelmänimen, väliviivalla tai ilman. Veetrikki tulee Fredrikistä ja Volmartti taas Volmart-nimestä. Pidän tärkeänä, että eurooppalainen yhteistyö ja sen tiivistäminen nousevat tässä keskustelussa vahvasti esille. Pidän myös tärkeänä, että EU:n puolustusyhteistyössä päästään eteenpäin. Vilhartti tulee kantajansa äidin isosedän nimestä Villehard. Tyytymättömyyden ja levottomuuksien uhka näyttää kasvavan. Myös Hanhilahden veljien nimet ovat käännöksiä. Myös siskojen nimet ovat harvinaisempia. On selvää, että keväällä keskustellaan turvallisuudesta ja maahanmuutosta niin eduskuntakuin eurovaaleissakin. Jos itse olisin kokenut ongelmia erikoisen nimen vuoksi, en olisi sellaista lapselleni antanut, hän kuittaa. Seuraavaksi onkin jäsenmaiden vuoro. Vuoden 2015 pakolaiskriisi osoitti, kuinka eripura ja jäsenmaiden omat intressit halvaannuttavat yhteistyön. Sh ut te rs to ck , M ik ko Er on en. Työtä on tehtäväksi laittomien rajanylitysten vähentämiseksi, maahanmuuton juurisyiden hoitamiseksi sekä kotouttamisen tehostamiseksi. Etunimiä voi olla neljä ja sukunimenä voi käyttää yhdistelmänimeä. Tutuin nimi veljessarjassa lienee Verneri, vieraskielistä alkuperää sekin. Kun geopoliittinen epävakaus lisääntyy ja uudet uhat, kuten kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen lisääntyvät ja ylittävät maiden rajoja, EU:n on tehtävä enemmän kansalaisten puolustamiseksi ja suojelemiseksi
10 11.1.2019 Iso haaste EU:lle on, miten kriisejä pursuavaan keskusteluun vastataan.
Perinteiset kiistakumppanit oikeisto ja vasemmisto muodostavat yhteistyön nimeen vannovan rintaman. Nämä teemat tulevat väistämättä olemaan pinnalla myös EU-vaalikeskusteluissa. Jos EU joutuu sanomaan Ranskalle budjettikurin nimissä ei, ihmiset mieltävät sen EU:n syyksi. – Suomessa tämä jako ei näy, mutta Euroopassa Le Penit, Viktor Orbanit ja kaikki muut mahdolliset pitävät yllä räikeää keskustelua, kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen sanoo. iso haaste EU:lle onkin, miten kriisejä pursuavaan keskusteluun vastataan. Se sataa populistien laariin. Ja Ranska on merkittävimpiä ilmapuntareita Euroopan mielialoille, Jaakonsaari sanoo. On brexitiä, on Itä-Euroopan maiden kapinaa, on Ranskan kuohuntoja, terrori-iskuja, jäsenmaiden löperöä talouspolitiikkaa, oikeusvaltioperiaatteen halveksuntaa, kauppasodan uhkaa. Kun puolueet reippaat sata vuotta sitten syntyivät, ihmiset muodostivat identiteettinsä kollektiivien kuten puolueiden mukaan. Niitä ovat turvallisuus ja maahanmuutto, jotka mielletään varsin helposti EU:n vastuulle. Tilannetta eivät helpota Unkarin ja Puolan kaltaiset maat, joissa valtiojohto pilkkaa avoimesti EU:n periaatteita. – Meidän pitäisi muistaa, että EU:n sisälle mahtuvat niin Macronin kuin Le Peninkin kannattajat. Iskuista löytyy nopeasti aasinsilta maahanmuuttokeskusteluun. Keskustameppi Mirja Vehkaperä arveli silloin tuoreeltaan, että vaaliteltoilla tullaan varmasti kysymään, mitä konkreettista EU on turvallisuuden hyväksi tehnyt. Turvallisuudentunteen järkkymisestä Eurooppa sai jälleen joulukuussa kipeän muistutuksen, kun Strasbourgin joulutorille iskettiin. Näin varmasti on, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää kulkevan aivan päinvastaiseen suuntaan. Suomessa asiaan luo tällä kertaa oman vaikeuskertoimensa eduskuntavaalien läheisyys. eU:n uskottavuutta nakertaa myös eurovaalien melko alhaiseksi jäävä äänestysprosentti. Se ei ole aina paras lähtökohta, kun pitäisi päättää yhteisistä asioista. Yhä enenevässä määrin Euroopassa kysytään, ovatko demokraattisesti valitut elimet kykeneväisiä vastaamaan ihmisten ongelmiin. Tulenarka aihe nostattaa aina ilmoille vihasta sinkoilevia argumentteja. Ulospääsytietä on vaikea löytää. Nyt identiteetit muodostetaan minälähtöisesti. EU muodostuu 28 itsenäisestä jäsenmaasta. Kriisien joukkoon on laskettava myös ilmaston lämpeneminen, josta Euroopan olisi pakko jaksaa puhua. Keskustameppi Anneli Jäätteenmäen mukaan perinteiset puolueet ovat epäonnistuneet siinä tehtävässä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Harva kokee sitä yhteisökseen, jota kannattaisi puolustaa. Aihe saattaa kuitenkin hautautua kiihkeitä tunteita nostattavien teemojen alle. Niin voisi sanoa Euroopan unionista, jolla on edessään viimeinen puolivuotiskausi ennen toukokuisia parlamenttivaaleja. 11.1.2019 11 Kriisejä siellä, kriisejä täällä. Se kertoo demokratian kriisistä ja identiteettien murroksesta. Osaltaan alhainen innokkuus kertoo siitä, että EU:n kriiseissä on kyse koko järjestelmää ylläpitävän demokratian kriisistä. EU on heidän kaikkien. Vaikeuksissa EU on rypenyt jo tolkuttoman kauan, eikä loppua näy. – Eivät Macronin lupaukset ilmaisia ole. Yksi esimerkki tästä on hänen mukaansa Ranska, jossa raivoisat mellakat värittivät loppuvuotta. Kaiken keskellä EU joutuu kysymään itseltään, onko se tarpeeksi iso ja yhtenäinen muiden isojen mahtien kuten Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan rinnalla. Tunnelma voi käydä kiihkeäksikin, moni suomalaismeppi arvelee Suomenmaalle. Ympäri Eurooppaa isointa ääntä pitävät EUkriittiset populistit, joista monille vahvat tunnelataukset ja suoranaiset valheet ovat retoriikan perustyökaluja. ehKä ongelmien perimmäisin syy löytyy siitä, mitä RKP:n Nils Torvalds puhuu identiteettien murroksesta. Presidentti Emmanuel Macron vastasi mellakoihin lupaamalla kansalaisille lisää palkkaa ja bonuksia, mutta demarimeppi Liisa Jaakonsaari pelkää senkin kääntyvän lopulta EU:ta vastaan. Toisella puolella ovat kansallismieliset, joille EU:n hajottaminen on keskeinen tavoite. Ilmaston mainitsevatkin vaaliteemoissaan kaikki suomalaismepit perussuomalaisia lukuunottamatta. Monikon ensimmäinen persoona ”me” ei ole muotisana, vaikka Sirpa Pietikäisen mielestä sen pitäisi olla. Samuli Vänttilä. Kriisit hallitsevat EU-keskustelua Uutisanalyysi Kokonaisuutena eurovaali-into näyttää jäävän alhaiseksi. Missä määrin kampanjaväki ja kansalaiset jaksavat lähteä toreille ja vaaliuurnille kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä. Luultavasti vaaleissa nähdään sama poliittisen kentän uusjako, joka tuli esiin jo Ranskan presidentinvaaleissa keväällä 2017
Istuvista edustajista Olli Immonen on perustanut kampanjansa maahanmuuton vastustamisen ja Oulun raiskausepäilyjen ympärille haastajakaartin Sebastian Tynkkysen ja Jenna Simulan säestäessä some-kuorossa. Lista on täynnä suurelle yleisölle ja liikkuville äänestäjille tuntemattomia niKohtalon paikka Eduskuntavaalit 2019 Asemien säilyttäminen Oulun vaalipiirissä on keskustalle yksi eduskuntavaalien avainkysymyksistä Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin.. Uusista tulokkaista vahvoilla saattaa olla jäsenvaalissa hyvin menestynyt rehtori Mikko Kinnunen. KesKustan lopullinen kohtalo ratkotaan pitkälti vaalipiirin suurimmassa väestökeskittymässä Oulussa. Samaan joukkoon voi laskea myös tyrnäväläisen Jussi Ylitalon, joka on tosin ehtinyt hankkia kannuksia piirin puheenjohtajana. Oulun eteläisellä alueella keskustalla on paljon jännitettä ilmassa. Paluuta yrittävää Riikka Moilasta lukuun ottamatta kaikki oululaisehdokkaat ( Pekka Aittakumpu, Susanna Kisner, Lauri Nikula, Tuija Patana) ovat valtakunnan tasolla ensikertalaisia keskustan listalla. Oulun vaalipiiri on maantieteellisesti laaja kokonaisuus. Siihen ei auta edes vaaliliitto kansalaispuolueen kanssa. Keskustan oululaisehdokkaiden erityispiirteenä on nuoruus ja kokemattomuus isommista politiikan ympyröistä. Viime eduskuntavaalien lähes 43 prosentin ääniosuus ja yhdeksän kansanedustajaa on juuri se normaali tilanne, mihin puolue palasi vuoden 2011 katastrofin jälkeen. Keskustan ykkösasema ydinalueellaan on toki selvä. Pirkko Mattila ei myöskään ole onnistunut hyödyntämään ministerin asemaansa millään lailla. Yksikään nykyeduskunnassa istuvista keskustalaisista ei ole oululainen. Marginaalit ovat pienet ja paikka tai jopa kaksi voi olla liipamisella. Mirja Vehkaperä vei Brysseliin yli 5 000 ääntä, joita ovat hamuamassa muutkin puolueet. Osin tästä johtuen keskustaäänestäjät ovat olleet uskollisesti oman alueensa ehdokkaiden tukena. Perussuomalaisissa kuohuu sitäkin enemmän. Mikä puolue nousee alueen toiseksi suurimmaksi. Konkari Niilo Keräsen luopuminen parantaa sekä Ulla Parviaisen että uuden kasvon Vesa Riekin osakkeita. Muista puolueista arvaamattomin pohdinnan aihe on perussuomalaisten ja siitä irtaantuneiden sinisten tilanne. Vaalipiirin kakkossijasta taistelevista puolueista neljä vuotta sitten lähimpänä lisäpaikkaa oli SDP, joka on gallupien mukaan vahvoilla nytkin. 12 11.1.2019 KuinKa hyvin keskusta pystyy pitämään kiinni peruskannattajistaan. Maltillisempi Ville Vähämäki on ollut enemmän esillä asumisjärjestelyjensä kuin kannanottojensa takia. Erityisesti Koillismaalla on edustus Arkadianmäellä nähty tärkeäksi. Oulun vaalipiirin ennakkoasetelmat kohti eduskuntavaaleja tarjoavat monia mielenkiintoisia kysymyksiä. Timo Korhonen ja Ulla Parviainen olivat edellisissä eduskuntavaaleissa kaksi viimeistä läpimenijää, mikä kertoo tilanteen tiukkuudesta. Sipilä säilyttää selkeän ykkössijan kotipiirissään, mutta ei ole realistista ajatella, että äänimäärä yltäisi vuoden 2015 hypetyksen tasolle. Merkittävä osuus niistä siirtynee arvopohjaltaan konservatiivisille, eivätkä näin valu keskustan listan ulkopuolelle. KesKustan kannalta avainasemassa ovat Juha Sipilä -ilmiön kantavuus ja luopuvien edustajien äänten uusjako. Vaihtuvatko kansanedustajat. Yli 30 000 ääntä kerännyt ja noin 12 prosenttia piirin kokonaispotista haalinut Sipilä teki viimeksi tempun, johon on pystynyt vain Sauli Niinistö parhaina eduskuntavuosinaan. Alamäki on kuitenkin tasaantunut sen verran, että ”jytkyvaalien” kaltaista romahdusta tuskin on keväällä odotettavissa. Uutinen Oulaskankaan synnytysosaston lakkauttamisesta tuli vaalityön kannalta mahdollisimman harmilliseen aikaan. Gallupit ovat jo pitkään povanneet keskustalle vaalitappiota. Tytti Tuppurainen säilyttänee asemansa, mutta demarien toisen paikan esteeksi voi nousta ehdokkaiden tasainen harmaus. Luopujista erityisesti Tapani Töllin äänipotin (9 369) periytyminen on herättänyt etukäteen vilkasta spekulointia. Sinisten asema näyttää toivottomalta. Korpimaakunta Kainuu on myös pitänyt äänestyskopeissa puoliaan asukaslukuunsa nähden. Marisanna Jarva ja Timo Korhonen saavat olla varuillaan, kun vielä nuorempaa polvea edustava Tuomas Kettunen teki jo viimeksi nimeään tunnetuksi hyvällä äänimäärällä. Antti Rantakangas, Juha Pylväs, Hanna-Leena Mattila sekä haastajat Mikko Kinnunen, Eija-Riitta Niinikoski ja Marjut Lehtonen joutuvat selittelemään asiaa parhain päin syvänvihreän keskusta-alueen äänestäjille. Herrasmiehenä tunnettu Tölli ei ole julkisesti ääniään testamentannut. Keskustan peruskannatus Pohjois-Pohjanmaalla on perinteisesti ollut hyvin vahva, mutta nyt se joutuu puntariin. Jos edellisiä eduskuntavaaleja pidetään mittarina, ensimmäinen paikka vaatisi lähes 12 000 äänen potin
Alueluokitukset 2015 Källa: Statistikcentralen. Regional divisions 2015 Risto Luodonpää Tila sto kesk us PeKKa aittaKumPu susanna Kisner riiKKa moilanen oulu lauri niKula tuija Patana marisanna jarva Paltamo miKKo Kinnunen reisjärvi marjut lehtonen oulainen eija-riitta niiniKosKi nivala timo Korhonen sotKamo hanna-leena mattila raahe tuomas Kettunen Kuhmo vesa rieKKi Pudasjärvi juha Pylväs yliviesKa juha siPilä KemPele antti rantaKangas haaPavesi jussi ylitalo tyrnävä ulla Parviainen Kuusamo Keskustan ehdokkaat Oulun vaalipiiri. Puolue ei aio toistaa edellisvaalien virhettään, kun ex-ministeri Merja Kyllönen on valjastettu keräämään irtoääniä. Kyllönen nousisi halutessaan eduskuntaan Hanna Sarkkisen kaveriksi, mutta luovuttanee paikkansa suosiolla. Jännitystä ja vaalitaistoon virittävää draamaa on siis tarjolla Oulun vaalipiirin kaikissa eduskuntapuolueissa. Äänipotin uusjakoa odottavat kieli pitkällä ainakin kuusamolainen Mika Flöjt ja Kajaanin kunnallisvaalien ääniharava Silja Keränen. Husso heiluttavat kainuulaisen Eero Suutarin pallia edellisvaaleja huomattavasti vakavammin. KoKoomuKsen asemia vahvistaa sisäinen taistelu Oulun herruudesta. Suurin potentiaali saattaa hieman yllättäen muhia vasemmistoliitossa. Mari-Leena Talvitie on etukäteen kärkinimi, mutta Juha Hänninen ja Jarmo J. 13 09 08 11 07 06 02 03 04 05 01 Inari Kittilä Ii Sodankylä Salla Enontekiö Utsjoki Rovaniemi Savukoski Mikkeli Kuopio Kolari Salo Suomussalmi Kemijärvi Savonlinna Pello Ilomantsi Kitee Kouvola Joensuu Vaala Kajaani Juuka Muonio Juva Puolanka Jämsä Virrat Taivalkoski Iitti Utajärvi Pori Siikalatva Liperi Lohja Keuruu Ylöjärvi Viitasaari Alavus Pyhäjärvi Sievi Seinäjoki Joutsa Ähtäri Saarijärvi Jyväskylä Hämeenlinna Pieksämäki Leppävirta Kauhava Alajärvi Närpiö Sastamala Vihti Hyrynsalmi Sysmä Heinävesi Puumala Vöyri Kauhajoki Orivesi Kaavi Eura Pelkosenniemi Kalajoki Multia Ruovesi Siikajoki Kurikka Lappeenranta Raasepori Ruokolahti Karstula Soini Loppi Muhos Lapua Loimaa Laukaa Ristijärvi Äänekoski Mäntyharju Loviisa Parkano Heinola Kangasniemi Pöytyä Polvijärvi Liminka Kontiolahti Isojoki Luumäki Tervo Pyhäntä Sulkava Jalasjärvi Ikaalinen Asikkala Hartola Teuva Somero Laitila Urjala Rantasalmi Pälkäne Kangasala Kuhmoinen Porvoo Laihia Hamina Ilmajoki Parikkala Tohmajärvi Kivijärvi Suonenjoki Haapajärvi Orimattila Padasjoki Joroinen Tampere Karvia Tammela Taipalsaari Rääkkylä Tuusniemi Hollola Nokia Ulvila Lavia Hirvensalmi Rauma Varkaus Vesanto Rautalampi Kärsämäki Pyhäjoki Hattula Mäntsälä Konnevesi Savitaipale Janakkala Huittinen Hankasalmi Akaa Kihniö Kyyjärvi Juankoski Maaninka Espoo Kankaanpää Lemi Siilinjärvi Kuortane Mynämäki Siikainen Nastola Mustasaari Turku Kotka Maalahti Kokemäki Outokumpu Petäjävesi Inkoo Isokyrö Mänttä-Vilppula Virolahti Sipoo Kemiönsaari Toivakka Kannonkoski Rautjärvi Pyhtää Lieto Merikarvia Köyliö Hausjärvi Vesilahti Eurajoki Luhanka Pertunmaa Säkylä Sauvo Miehikkälä Uusikaupunki Lahti Hämeenkyrö Lapinjärvi Uurainen Hyvinkää Honkajoki Luvia Askola Forssa Nurmijärvi Masku Siuntio Enonkoski Vantaa Kärkölä Vaasa Paimio Helsinki Juupajoki Pomarkku Karkkila Punkalaidun Ypäjä Alavieska Valkeakoski Lempäälä Imatra Merijärvi Lumijoki Karijoki Koski Tl Parainen Aura Pukkila Vehmaa Nakkila Marttila Hanko Sund Saltvik Kaarina Oripää Jomala Geta Kristiinankaupunki Tuusula Kirkkonummi Hailuoto Jämijärvi Rusko Korsnäs Pyhäranta Jokioinen Myrskylä Muurame Riihimäki Harjavalta Finström Eckerö Nousiainen Naantali Humppila Pornainen Föglö Hämeenkoski Pirkkala Lemland Hammarland Taivassalo Tarvasjoki Raisio Kerava Kustavi Kökar Vårdö Järvenpää Brändö Kaskinen Sottunga Maarianhamina Kumlinge Lumparland Kauniainen Vaalipiirit Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Savo-Karjala Vaasa Keski-Suomi Oulu Lappi Valkretsar Constituencies 2015 01 Helsingfors Helsinki 02 Nyland Uusimaa 03 Egentliga Finland Varsinais-Suomi Satakunta 04 Satakunta Satakunta Ahvenanmaa 05 Åland Åland 06 Tavastland Häme 07 Birkaland Pirkanmaa 08 09 10 11 12 13 Lappland Lapland Uleåborg Oulu Vasa Vaasa Mellersta Finland Central Finland Sydöstra Finland Southeast Finland Savolax-Karelen Savo-Karelia Lähde: Tilastokeskus. Viimeksi hukatun kolmannen edustajan vetäminen läpi on kiven takana, koska puolueen lento on jatkuvassa laskussa. Vihreitä voi Oulun vaalipiirissä pitää taas kerran jokerikorttina. Regionala klassifikationer 2015 Source: Statistics Finland. Eduskuntaan ydinvoiman vastustuksen airueena noussut Hanna Halmenpää ilmoitti alkuvuodesta jättäytyvänsä pois perhesyihin vedoten. 11.1.2019 13 miä, eikä veteraani Raimo Piiraisen varaan voi paljoa laskea
Synnyin Merijärvellä, kasvoin Oulunsalossa, toimin pappina Oulussa. Ihmisiä kuunnellen, kansanvaltaa palvellen. Nautin metsänhoidosta, ruuanlaitosta, lukemisesta ja elämisestä. Kannetaan vastuu ympäristöstämme. Suomi elää vain koko voimallaan. Perustan tekemiseni laaja-alaiseen kokemukseen, verkostoihin ja yhteistyökykyyn. Minulta onnistuu niin yhteisten asioiden hoito kuin rekalla ajaminen ympäri Suomen. Meidän pitää huolehtia toisistamme ja kantaa vastuuta ollaksemme jatkossakin maailman paras maa. Tätä työtä haluan jatkaa. varapuheenjohtaja. Olen kaupunginvaltuutettu sekä keskustanuorten piirin puheenjohtaja. Raahen seutukunnan edunvalvonta on laajentunut maakunnan elinvoiman vahvistamiseksi. 50, filOsOfian maisteri, kansanedustaja hanna-leena mattila kOti 17-vuotiaan tyttäreni kanssa Oulussa. Kun teemme tämän yhdessä, koko Suomi kukoistaa. Toiminut kansanedustajana, yrittäjänä ja sote-yrityksen toimitusjohtajana. 39, sairaanhOitaja, terveystieteiden kandidaatti, lastensuOjelun päivystysperhehOitaja susanna kisner Olen isä, maakuntien mies ja asun maalla. Kuntapolitiikassa olen ollut kymmenen vuotta, joista viimeiset pari valtuuston puheenjohtajana. Kirjoitan, hoidan puutarhaa ja yhteisiä asioita. Kotiseudulla johdan puhetta valtuustossa. 14 11.1.2019 Olin kymmenen vuotta lehtialalla, viimeksi päätoimittajana. 31, agrOlOgi, yhdistelmäajOneuvOn kuljettaja, rekkamies tuOmas kettunen Olen seitsemän lapsen isä, kolmelle ukki. Lisäksi tarvitsemme tehotoimia yrittäjyyden, turvallisuuden sekä kestävän kehityksen saroille. Koko maan elinvoimasta ja palveluista on huolehdittava, uudistukset on tehtävä. Erityisosaamiseni on sosiaalija terveysala. Viime eduskuntavaaleissa sain 3 636 ääntä ensikertalaisena. 59, agrOlOgi, kansanedustaja timO v. Olen vaikuttanut pienyrittäjyyttä helpottaviin ja moniin alueellisesti merkittäviin päätöksiin. Yrittävää asennetta esikoulusta yliopistoon. Sivistysja puolustuspäättäjänä olen ollut kehittämässä koulutusta ja turvallisuutta. Pääsin Lapin yliopistoon 2017. Esikoisromaanini kirjoitin hometalo-ongelmista. Perheen ohella elämääni kuuluvat luonto ja liikunta. 51, teOlOgian maisteri, erityisOpettaja, kansanOpistOn rehtOri mikkO kinnunen Olen maalla syntynyt, aktiivinen, iloinen ja kansainvälinen toiminnan nainen. Ihmisten ja alueiden yhdenvertaisuus on tekemiseni ydintä. 25, kasvatustieteiden maisteri, erityisluOkanOpettaja marjut lehtOnen Olen keskustan tuorein kansanedustaja. Liikuntaa harrastava ja naimisissa oleva neljän lapsen äiti, joka toimi aikaisemmin äidinkielen lehtorina. Harrastan lenkkeilyä ja maantiepyöräilyä. Olen valmis kovaan työhön lasten, perheiden ja ikäihmisten puolesta. Kun katson seitsemää lastani, ajatus on kirkas: on rakennettava Suomea, jossa jokaisesta pidetään huolta ja jokaisella on mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja vaikuttaa. kOrhOnen minulle on tärkeää, että Suomi on jatkossakin yhteiskunta, jossa sivistys, kotiseutu sekä hyvinvointi ovat keskiössä. Valtuustossa yli 20 vuotta, myös kaupunginhallituksen päätoimisena puheenjohtajana. 23 vuotta kansanopiston rehtorina Reisjärvellä. Jokaisen koulupolku kuntoon. Opiskellut työn ohessa hallintotieteiden kandidaatiksi ja tällä hetkellä maisteriopiskelija. 48, hallintOtieteiden kandidaatti, työnhakija riikka mOilanen Keskustan ehdokkaat Oulun vaalipiiri. 37, teOlOgian sekä filOsOfian maisteri, seurakuntapastOri pekka aittakumpu Olen kainuulainen kahden pojan äiti ja Ilkan vaimo. 37, hallintOtieteen maisteri, kansanedustaja, yrittäjä marisanna jarva Olen agrologi ja tekijämies Kuhmosta. Kaupunginvaltuuston ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Kainuun sote-valtuuston 1
35, vanhempi Konstaapeli, nettipoliisi lauri niKula ensimmäisen kauden edustaja sivistysja sote-valiokunnissa, puoluehallituksen jäsen, keskustanaisten ja Epilepsialiiton puheenjohtaja. 47, maaja metsätaloustieteiden maisteri, agronomi, Kansanedustaja, maaseutuyrittäjä juha pylväs Kansanedustaja Haapavedeltä. Asioihin paneutuva tulevaisuuden rakentaja, joka uskaltaa antaa äänen myös heille, joiden ääni ei muuten kuulu. Tulevalla vaalikaudella tulee edistää perheiden hyvinvointia, työllisyysasteen nostoa ja maatalouden kannattavuutta. 30, yritystalouden agrologi (amK), KenttäpäälliKKö jussi ylitalo. Minulle on tärkeää puuttua epäkohtiin ja tavoitella oikeudenmukaista ja kestävää yhteiskuntaa – erityisesti ympäristön, hyvinvoinnin ja toimeentulon osalta. Politiikkaan olen tullut tekemään vastuullisia ratkaisuja. Politiikassa olen toiminut vuodesta 1992. 28, arKKitehti, luottamusmies tuija patana olen kansanedustajaehdokas PohjoisPohjanmaan etelälaidalta. 56, Kasvatustieteen maisteri, rehtori, Kansanedustaja ulla parviainen olen maaseudulla kasvanut ja kaupungin keskustaan asettunut nuori nainen. Turvallisuus ja hyvinvointi syntyy myös alueellisesta tasapainosta. Edustajana olen toiminut koko pohjoisen alueen puolesta. 54, agrologi, Kansanedustaja antti rantaKangas olen isä, metsuri, poliitikko. Idearikas ja ennakkoluuloton verkostojen luoja, jolla on monipuoliset yhteydet valmiina. Toimin Oulun keskustanuorten puheenjohtajana. Siviilitaustaltani olen koneurakointiyrittäjä ja viljelijä. Harrastuksiani ovat kotitilani metsien hoito, marjastus, metsästys ja erilaiset retket perheen kanssa. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin virisi jo lapsuuden kodissa. 54, metsurin ammattiKoulutus, perusmetsuri vesa rieKKi haluan pitää Suomen kunnossa ja rakentaa sellaista maata, jossa perheissä voidaan hyvin ja kaikki pysyvät mukana asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Harrastan liikuntaa, metsän hoitoa ja hirvenmetsästystä. Äiti ja vaimo. Yhteiskunnan taso mitataan siinä, kuinka se huolehtii heikoimmistaan. Kaikki on saatava mukaan yhteisen Suomen tarinan kirjoittamiseen. Kehitykseen on yhteiskunnan kyettävä vastaamaan ja siinä työssä haluan olla mukana. Nettipoliisina olen nähnyt turvallisuusympäristön muutoksen. Sydäntäni lähellä ovat perhe ja ystävät, liikunta ja luonto sekä vaikuttaminen. Kuuden lapsenlapsen onnellinen pappa ja Kärppä-fani. Haluan edelleen toimia alueemme edunvalvojana. Tästä ajasta suurin osa kunnallispolitiikan johtotehtävissä. Vain vahvaan yhteistyöhön perustuvalla toimintatavalla saamme hyviä tuloksia, se on välttämätöntä elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta. Vaimo ja 11 lasta, joista neljä asuu vielä kotona. Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja, mutta pitkän linjan kuntapäättäjä. Palveluverkko on turvaverkko. Maakuntauudistuksessa koko maakunnan palvelut on turvattava. 57, diplomi-insinööri, pääministeri, KesKustan puheenjohtaja juha sipilä olen ehdolla, koska jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet onnistua elämässään. 51, teologian maisteri, KehityspäälliKKö eija-riitta niiniKosKi olen perheenisä ja kaupunginvaltuutettu. Uhka ei enää tule maalta, mereltä ja ilmasta, vaan yhä enemmän tietoverkkoja pitkin. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Vuodesta 2008 olen toiminut valtuuston puheenjohtajana. Minulle on tärkeää: Suomi paras maa lapsille, nuorille ja perheille; hyvää huolenpitoa ja hoivaa sitä tarvitseville; työ ja yrittäjyys kunniaan; tiedon, tavaroiden ja ihmisten kuljettava joka puolella maata. 11.1.2019 15 KoKenut yhteisten asioiden vastuullinen hoitaja ja vapaaehtoistyön moniosaaja, joka ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia jämäkästi ja ihmisistä välittäen
16 11.1.2019 Maailman kuvat Ei pakkopalautusta. kultariEmua. Erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että kärkikolmikon muodostavat vuodet 2016, 2017 ja 2015. Suurimmassa osassa havaittiin turvallisuuspuutteita, 13 määrättiin suljettavaksi heti. Kulunut vuosi 2018 oli ilmastohistorian neljänneksi lämpimin. Suomen sankariksi nousi 17-vuotias Kaapo Kakko, joka iski ratkaisumaalin alle puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. tuhoisa pakohuonEpalo. Viimeiset neljä vuotta ovat siis olleet 1800-luvulta asti tilastoidun ilmastohistorian kuumin ajanjakso. Hän pelkäsi tulevansa surmatuksi, mikäli hänet palautetaan kotimaahan. Nainen on tällä hetkellä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n suojeluksessa. Paloautojen valot vilkkuivat Koszalinin kaupungissa Pohjois-Puolassa viime viikon perjantaina, kun viisi nuorta tyttöä kuoli pakohuoneessa sattuneessa tulipalossa. Ihmiset viettivät aikaa uimarannalla helteiden paahtamassa Australiassa. Onnettomuuden jälkeen viranomaiset määräsivät kaikki pakohuoneet tarkastettaviksi. Perheensä luota paennut nainen sanoi kokeneensa sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Koonnut: samuli vänttilä. Thaimaan Bangkokin lentokentältä kiinni otettu 18-vuotias saudinainen saa jäädä toistaiseksi maahan. Suomen pikkuleijonat tuulettivat alle 20-vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruuttaan Kanadan Vancouverissa. Suomi kaatoi finaalissa Yhdysvallat numeroin 3–2. taas lämmin vuosi
Ranskassa ollaan nyt samoissa hintaluokissa kuin Suomessa. Vuodessa bensan hinta on noussut 17 ja dieselin 23 prosenttia. Keltaiset huomioliivit ovat pakollinen varuste autoissa Ranskassa. Määrä on vähentynyt loppuvuotta kohden. Autoilu on silti Ranskassa halvempaa, sillä vuotuista ajoneuvoveroa ei peritä. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Verojen vastustus vie ranskalaiset uuteen vuoteen Rauhan pääkaupunki. Nyt tammiKuussa Ranska siirtyy viimeisenä EUmaana ennakkoveron perintään, vuosien valmistelun päätteeksi. Kymmenennen kuolonuhrinsa vaatinut, koko viime loppuvuoden kestänyt mielenosoitus, joka alkoi polttoaineveron korotuksesta, näkyy joka puolella Ranskaa. Totean Suomen verojärjestelmän perustuvan avoimuuteen, koska kysymyksessä on kaikkien etu. Hämmästyttävintä on, että jopa neljä viidestä ranskalaisista hyväksyy jollain tasolla mielenosoitukset, tosin ei väkivaltaa. Jäännösveroa ja veronpalautuksia kuvatessani ilmeet muuttuvat vain epäuskoisemmiksi. Enimmillään etenkin lauantaisiin protesteihin on osallistunut noin 300 000 ranskalaista. Nähtäväksi jää miten Ranskan johto vastaa laajalle kansanliikkeelle, joka vaatii oikeudenmukaisuutta Macronin politiikkaan, jossa yritysja varallisuusveroja on vastikään alennettu, mutta muita veroja nostettu. Jopa Itä-Afrikan rannikolla sijaitsevalla Réunionilla on jouduttu tukeutumaan sotilaalliseen väliintuloon. Joskus höystän keskustelua muistuttamalla, että Saksassa ennakkovero on peritty jo vuodesta 1925. Kerrottuani, etten ole 25-vuotisen työurani aikana ikinä maksanut omaan ilmoitukseeni perustuen jälkikäteen palkasta veroa, vaan sen on aina työnantaja ennakkoon perinyt, saan osakseni epäuskoista silmien pyörittelyä. Kannatusta on läpi yhteiskunnan. Julkiset verotiedot tuttavieni mielestä olisivat yhtä kuin yksityisyydenloukkaus. Autoilun nousseet kustannukset ovat pääasiallinen keltaliivien mielenosoituksen liikkeelle sysääjä, mutta vastustus on laajentunut koskemaan kaikkia presidentti Emmanuel Macronin tekemiä uudistuksia. Uudistus on kerännyt laajaa vastustusta, omat tutut ranskalaisetkin kokevat valtion varastavan heiltä, kun työnantaja pidättää ansiotulosta veron. Tyhjiin hyllyihin on ripustettu tiedote: ”Toimituskatko johtuu keltaliivisten mielenosoittajien estämistä kuljetusyhteyksistä”. Keltaliivit Ranskassa ja muissa maissa ovat jo järjestäytymässä toukokuun eurovaaleihin Facebook-populismin ryydittämänä. RaNsKalaisille muutosvastarinta tuntuu olevan aina enemmän sääntö kuin poikkeus eikä barrikadeille kipuamista emmitä. Keltaliivisten kansanliikettä on vaikea hallita, sillä se järjestäytyy sosiaalisessa mediassa ilman selkeää johtajaa. 11.1.2019 17 KyläKaupastamme ovat voi ja monet muut tuikitavalliset tuotteet loppuneet. Kuka nyt läpinäkyvyyttä haluaisi, tuhahtaa ystävättäreni
Valuuttaunionissa tätä talouden varaventtiiliä ei ole.. 18 11.1.2019 Henkilö Vakauden vartija Devalvaatioilla korjattiin menetettyä kilpailukykyä, mutta samalla iskettiin kymmeniintuhansiin pk-yrityksiin ja aiheutettiin ylimääräistä työttömyyttä, Olli Rehn muistuttaa
Yksi suurimmista muutoksista näkyy keskuspankkien taseissa. Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF joutuivat pelastamaan maan satojen miljardien eurojen takuilla. HarjoituSta pääjohtajan työhön Rehn sai jo ollessaan vuosina 1992–1993 valmistelemassa pankkikriisin hoitoon liittyviä ratkaisuja. Hän tietää, että huonosti harkittu sana saattaa aiheuttaa paniikin rahamarkkinoilla. tEkSti: taina kivElä kuvat: jaakko martikainEn Olli Rehn evästää uutta hallitusta: kestävyysvaje, rakenteellinen työttömyys ja tuottavuus pitää hoitaa kuntoon.. Keskusta oli voittanut vaalit keväällä 1991, ja Rehn oli puolueen varapuheenjohtajana mukana hallitusneuvotteluissa. YHdYSvaltain keskuspankin FED:n, euromaiden keskuspankin EKP:n ja euroalueen keskuspankkien taseet ovat turvonneet suuremmiksi kuin koskaan. – Mutta samalla pitää tiedostaa, että taloustieteen kyky nähdä epäjatkuvuuskohtia ei ole aina paras mahdollinen. Myös talouden ruohonjuuritason asiantuntijoita kannattaa kuunnella. Rehn suositteleekin taloushistoriaan ja käyttäytymistaloustieteisiin tutustumista. EntinEn ministeri ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila on juuri kuollut. Nyt se on 5,5 kertainen, noin 110 miljardia. Esimerkiksi Suomen Pankin taseen loppusumma oli vuoden 2006 lopussa noin 20 miljardia euroa. – Huhtikuussa 1991 taloudellisten tutkimuslaitosten ennuste kuluvan vuoden kasvuksi oli plus miinus yksi prosenttia. Euroalueen tilannetta pahensi Kreikka, jonka vuonna 2009 paljastunut pitkäaikainen taloustilastojen vääristely horjutti sijoittajien luottamusta Kreikan talouteen. Niissä on nyt valtavat määrät vielä vuosikymmen sitten pannassa olleita valtioiden ja yritysten velkapapereita, joita keskuspankit ovat ostaneet markkinoilta. Tätä kutsutaan määrälliseksi keventämiseksi tai likviditeetin ylläpitämiseksi. Todellisuudessa Suomen bruttokansantuote (bkt) supistui seitsemän prosentin vauhdilla, Rehn kertoo. Rahoitusjärjestelmän romahdus vältettiin ja Kreikka pelastettiin, mutta mikään ei ollut enää ennallaan. – Helsingin taksikuskit tiesivät jo elokuussa 1990, että ollaan menossa sukellukseen. Tästä ja monesta muusta tuon ankean ajan opista oli apua Rehnin johtaessa myöhemmin EU:n talouskomissaarina euroalueen velkakriisin hoitoa. – Esko Ollila oli hyvä ystävä, joka teki pitkän ja vahvan uran talouspolitiikassa ja keskuspankissa. Ajatusaikaa antavia täytelauseita tai välisanoja on turha odottaa. 11.1.2019 19 Sanat putoilevat verkkaan ja harkiten. Rajun kasvun lisäksi taseiden sisältö on muuttunut. Pankkikriisin hoito oli hänen suuria haasteitaan, Olli Rehn muistelee. Haaste se oli myös Rehnille. Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin jokainen lause on informaatiosta raskas ja kokonaisuuden kannalta tärkeä. – Se oli pitkälti myös pankkikriisi. Hän oli mukana, kun perustettiin roskapankki Arsenal, jonne siirrettiin kriisipankkien ongelmaluotot ja vakuuksina saatuja kiinteistöjä. Hän pitää myös tärkeänä ennustemalleja, jotka perustuvat aikaisempaan kehitykseen. Mallien on vaikea havaita niitä etukäteen. Rehn korostaa arvostavansa ekonomisteja ja taloustiedettä. Kotimaisesta kriisistä oli tuskin selvitty, kun uusi iski Atlantin toiselta puolelta tsunamin lailla. Jo vuonna 2007 merkkejä antanut finanssikriisi levisi Yhdysvalloista koko rahoitusjärjestelmään, ja maailmantalous taantui syvästi vuosiksi 2008–2009. Kotimaan karvaista kokemuksista oli se hyöty, että yhden kriisin nähtyäni tiesin suurin piirtein, mikä sen logiikka oli, Rehn kertoo
Näitä epätavanomaisia toimia ovat velkapapereiden ostojen lisäksi ohjauskoron laskeminen nollan tuntumaan, pitkäaikainen keskuspankkirahoitus ja neljäntenä ennakoiva viestintä kolmesta muusta. – Kiky oli klassinen sisäinen devalvaatio. – Kiky on auttanut korjaamaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä ja vahvistanut vientiä. juha sipilän hallituksen kaudella Suomen talous on ponnistanut nollasta kolmen prosentin vuosikasvuun. EKP:n neuvosto päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan 13.12.2018 pitää ohjauskorkonsa nollan tuntumassa kesään 2019 asti tai niin pitkään kuin on tarpeellista, jotta kyetään saavuttamaan EKP:n hintavakaustavoite. Tämä on tukenut investointeja, kasvua ja työllisyyden vahvistumista Euroopassa. Vanhat velkapaperit sijoitetaan yhä uudelleen niiden erääntyessä. Suomen pankkikriisi 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Suomi EY:n jäseneksi Euro Pörssin IT-kupla Keskustanuorten pj. – Näillä on varsinkin vuodesta 2014– 2015 alkaen kyetty ylläpitämään likviditeettiä ja keventämään rahoitusoloja. Kolmantena keskeisenä vaikuttajana Rehn näkee kotimaisen finanssipolitiikan toimenpiteet, esimerkiksi kiky-sopimuksen. Määrällisessä keventämisessä keskuspankki taas ostaa markkinoilta valtion velkapapereita. Oma näkemykseni on se, että kun tämä epätavanomaisten toimien käyttöönotto ja hyödyntäminen on kestänyt vuosikymmenen, myös rahapolitiikan normalisointi tulee kestämään vuosia, Rehn vastaa. rehn perustelee pitkään jatkunutta poikkeustilaa toimintaympäristöllä, jossa on paljon poliittisia riskejä – kauppasodat, kehittyvien maiden vaihtotaseja valuuttariskit, Italian finanssipolitiikan jännitteiden kärjistyminen tai brexitin seuraukset. Rehnin mukaan hyvien lukujen taustalla ovat maailman talouskasvu ja EKP:n elvyttävä rahapolitiikka. – Epävarmuuden maailmassa on perusteita edetä asteittain ja varovaisesti rahapolitiikan normalisoinnissa. – Tämä pitää yllä korkeaa likviditeettitasoa, ja euroalueen elvyttäminen jatkuu. EU-komissaari Erkki Liikasen kabinettipäällikkö Ollin OppivuOdet. Braggiksella [Brahen kentällä] pelatessamme menemme pankkikriisin muiston kunniaksi Roskapankkiin, Rehn kertoo. 20 11.1.2019 Jotkut nimittävät sitä myös setelirahoitukseksi tai rahan painamiseksi. EKP:n neuvosto päätti myös lopettaa velkapapereiden netto-ostot vuoden 2018 lopussa. Setelirahoitus on siis finanssipolitiikkaa ja määrällinen keventäminen rahapolitiikkaa. Mitä riskejä tähän muutokseen ja poikkeukselliseen tilanteeseen liittyy. Miten näistä poikkeustoimista päästään irti ja palataan normaalitilaan. Sen takia jatkuvan uudistamisen periaate on rahaliitossa elävälle pienelle avotaloudelle äärimmäisen tärkeä. Tämä on se tie, jonka EKP:n neuvosto on valinnut, Rehn painottaa. Näitä on tehty, mutta taloushistorian oppien vastaisina ne eivät ole koskaan helpommasta päästä. Oli niin tai näin, Suomen Pankin taseessa näitä arvopapereita on nyt noin 40 miljardia, siis tuplasti sen verran kuin koko tase oli noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Antti Suvanto muistutti blogissaan vuonna 2014, jolloin hän työskenteli Suomen Pankissa johtokunnan neuvonantajana, että setelirahoitus tarkoittaa valtion menojen rahoittamista suoraan keskuspankista. Jatkuvan uudistamisen periaate on rahaliitossa elävälle pienelle avotaloudelle äärimmäisen tärkeä. Tavoite on inflaatio, joka on keskipitkällä aikavälillä ”alle mutta lähelle kaksi prosenttia”. Se on tukenut meidän taloutemme kasvua. – Tätä pohtivat ekonomistit ja keskuspankkiirit ympäri maailmaa. Ensimmäiset askelet kohti normaalia on jo otettu. Vai tuleeko poikkeuksista uusi normaali, kuten julkisessa keskustelussa on kysytty. Rinnalla jäsenvaltiot toteuttivat julkista taloutta tasapainottavia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistivat euromaiden talouden perustaa. Hyvän kehityksen jatkuminen vaatii paljon toimia, Rehn muistuttaa ja nostaa esille kolme haastetta, joiden ratkaisemiNormisti käymme futiksen jälkeen Viidessä Pennissä yhdellä perinteisellä hiivapirtelöllä. Helsingin kaupunginvaltuutettu Kansanedustaja MEP Oxfordin yliopisto, filosofian tohtori Jalkapalloliigan pj. Suomen näkökulmasta elvyttävä rahapolitiikan viritys on kohdallaan. Rehn on tyytyväinen siihen, että kiky syntyi sopimusyhteiskunnan hengessä ja pelisääntöjä noudattaen. – Markkinoilla odotetaan ensimmäisen korotuksen ajoittuvan vuoden 2020 alkupuolelle, Rehn täsmentää mahdollisen korkojen noston aikataulua. – Rahapolitiikan epätavanomaisten toimenpiteiden hyödyntäminen on viimeisen vuosikymmenen tulosta, Rehn muistuttaa aluksi
Nyt Rehn lisäisi loppuun H-kirjaimen. 11.1.2019 21 nen on seuraavan hallituksen tärkein tehtävä. suomEssa tuottavuuden laskun taustalla on erityisesti Nokian tuotannon häviäminen. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Euro Globaali finanssikriisi Euroopan velkakriisi Helsingin yliopiston professori EU-komissaari Komission edustaja EKP:n neuvostossa, IMF:ssa sekä G7ja G20-kokouksissa MEP Kansanedustaja, elinkeinoministeri Suomen Pankin johtokunnan jäsen Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käsitteli Oxfordin yliopistolle tekemässään väitöstutkimuksessa pienten valtioiden korporatismia ja kilpailukykyä.. – Tässä välineet ovat seuraavan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen käsissä. EnsimmäinEn haaste on julkisen talouden kestävyysvaje, joka on Suomen Pankin arvion mukaan noin kolme prosenttia bkt:sta. Toivon, että yhteisymmärryksessä kyetään tekemään ratkaisuja, jotka vähentävät rakenteellista työttömyyttä ja nostavat työllisyysastetta vähintään 75 prosenttiin. Sen mukana menetettiin neljä prosenttia bkt:sta, ja korkean teknologian vienti putosi 10 vuotta sitten 12 miljardista neljään. Ei ehkä aivan Nokia-stoori, mutta yksi keinoista, jonka avulla talous kasvaa ja hyvinvointi paranee edelleen. Pitää esimerkiksi löytää lääkkeet rakenteelliseen työttömyyteen ja luoda uusia työpaikkoja pienentämään kestävyysvajetta. Mutta tarvitaan monia muitakin keinoja, Rehn täsmentää. Oulun seutu on toipunut, ja siitä on tullut terveysteknologian vahvuusalue Suomessa, Rehn kertoo. – Ministeriaikoina käytimme lyhennettä BCD puhuessamme Suomen kärkihankkeista, jotka painottuivat biotalouteen, cleantechiin ja digitalisaatioon. – Jopa puolet tuosta neljästä miljardista on ollut viime vuosina terveysteknologian vientiä. Kolmantena ongelmana Rehn nostaa esille kansantalouden tuottavuuskehityksen hidastumisen, joka on yleinen ilmiö kehittyneissä länsitalouksissa. Myös Helsingin yliopiston Meilahden keskus on Rehnin mukaan hyvä esimerkki yhdistelmästä korkealaatuista lääketieteellistä tutkimusta, ulkomaisia investointeja lääketeollisuuteen, osaavaa työvoimaa ja vahvaa teknologista osaamista, erityisesti IT-osaamista. – Paljon riippuu soten onnistumisesta ja vaikutuksesta. – Healthtech, terveysteknologia, on yksi Suomen vahvuuksista
22 11.1.2019 2018 Selkkausten vuosi käristyvällä maapallolla Jo yfu ll/S hu tte rst oc k Shutterstock Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Presidentti Niinistö taputeltiin jatkokaudelle, ja ay-liike hurjistui hallituksen kaavailemasta irtisanomislaista. Philippe Lopez/Lehtikuva/AFP Antonov Mladen/Lehtikuva/AFP Otto Ponto/Lehtikuva Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va Su om en m aa n Ark isto. 11.1.2019 23 2018 Selkkausten vuosi käristyvällä maapallolla TeksTi: sanTeri Lampi Vuonna 2018 sauna ja suomalaiset mansikat saivat kehuja, kun helteinen Helsinki paistatteli Trumpin ja Putinin tapaamisen näyttämönä
VaalikampanJan aikana haastajat eivät juuri päässeet kärsimättömäksi tunnetun Niinistön ihon alle. Ulkopolitiikan konkarin esillä pitämät ilmastonmuutoksen, Afrikan kansanvaellusten ja YK:n vahvistamisen kaltaiset tulevaisuusteemat eivät puhutelleet tammikuun vaaleissa. 24 11.1.2019 Jatkokaudelle valittu Sauli Niinistö pyyhki presidentinvaaleissa kilpakumppaneillaan lattiaa. Myös Kiina, Pakistan ja Intia tempautuivat mukaan asevarusteluun. Venäjä syytti Yhdysvaltain uusittua ydinasestrategiaa ydinkärkien käytön kynnyksen laskemisesta. Suurvaltajohtajia ahkerasti tavanneen Niinistön valinta ensimmäisellä kierroksella tulkittiin osoitukseksi suomalaisten turvallisuushakuisuudesta yhä epävarmemman maailman melskeissä. Uhkakuvat ajoivat EU-maita tiivistämään yhteistyötään puolustuspolitiikassa, mutta konkreettiset näytöt ovat jääneet vielä melko vähäisiksi. Keskustalle vaalit olivat karvas pettymys, sillä Matti Vanhanen sai äänistä vain 4,1 prosenttia. Presidentti Donald Trump uhitteli Twitterissä kommunistijohtaja Kim Jongunille, että amerikkalainen ”ydinasenappi” on korealaista nappia suurempi. Hillityn sovittelevasti esiintyneistä ehdokkaista erottui perussuomalaisten Laura Huhtasaari, joka saarnasi EU:ta ja monikulttuurisuutta vastaan sekä vaati presidentille lisää valtaoikeuksia. Ydinuhkan kehittymistä seuraava tutkijaryhmä varoitti niin sanotun ”Maailmanlopun kellon” nytkähtäneen puoli minuuttia eteenpäin, eli kahden askeleen päähän ydintuhosta. Edes viime vaaleissa toiselle kierrokselle yltänyt vihreiden Pekka Haavisto ei pystynyt uhkaamaan 62,2 prosenttia äänistä rohmunneen istuvan presidentin piikkipaikkaa. Niinistön ylivoimaa Ydinuhka teki paluun otsikoihin tammikuu helmikuu Sh utt ers to ck. maailman turvallisuuspolitiikan keskeiset toimijat kokoontuivat Brysselissä Nato-kokoukseen ja Münchenissä turvallisuuskonferenssiin. kylmästä sodasta muistuttava ydinuhka palasi kansainvälisen politiikan keskiöön Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean suhteiden kiristyttyä äärimmilleen
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan Suomi osoitti kuuluvansa länteen, kun se karkotti venäläisdiplomaatin. ratKaisu pattitilanteeseen löytyi, kun politiikan ulkopuolelta noukittu oikeustieteilijä Giuseppe Conte valittiin pääministeriksi. Harkimo kertoi kyllästyneensä puolueen itsevaltaiseen johtamiskulttuuriin, jossa eduskuntaryhmä ei pääse vaikuttamaan päätöksiin. Itsenäistä päätösvaltaa Contella lienee kuitenkin vähän, sillä hallituksen populistijohtajat pitävät pääministeriä tiukassa talutusnuorassa. Puolueiden kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon ja euroalueen budjettikuriin lietsoi levottomuutta sijoittajissa ja EU-päättäjissä. Oikeistopopulistit jytkyttivät Italian poliittiseen sekasortoon Hermomyrkkyisku johti diplomaattikarkotuksiin maaliskuu huhtikuu Liik e N yt M etr op olit an Po lic e/L eh tik uv a toukokuu Iskun jälkeen Venäjän sotilastiedustelun agentit väittivät olleensa Salisburyssä turistimatkalla.. Tilanne rauhoittui, kun presidentti Sergio Mattarella kieltäytyi nimittämästä populistien suosikkia Carlo Cottarellia valtiovarainministeriksi. Iskun kohteena olleet Skripalit selvisivät hengissä, mutta yksi sivullinen Britannian kansalainen menehtyi myrkytykseen neljä kuukautta myöhemmin. Harkimon ja kumppaneiden julkisuuspeliä seurataan kokoomuksessa huolestuneena, sillä Liike Nyt saattaa haudata puoluejohtaja Petteri Orpon pääministerihaaveet. Tempausta seurannut huhumylly huipentui Harkimon ja SDP:n ex-puoluesihteerin Mikael Jungnerin Liike Nyt -yhdistyksen perustamiseen. Selkkaus johti diplomaattien karkotuksiin puolin ja toisin. Unionin tiukka linja on sittemmin pakottanut Italian populistit hiomaan talouslinjaansa. Liike voi kahmia ääniä erityisesti kokoomukselle tärkeällä Uudellamaalla. Pari viikkoa myöhemmin yli 76 prosenttia äänistä kahminut Putin valittiin neljännelle presidenttikaudelle. Ryhmän puheenjohtaja Simon Elo ilmoitti dramaattiseen sävyyn, että hallituksen sisäinen luottamus oli joutunut vaakalaudalle. Britannia syytti Venäjää sotilastiedusteluagenttien tekemästä iskusta, joka toteutettiin Neuvostoliitossa kehitetyllä Novitšok-myrkyllä. Gallupalhossa taivaltaneet siniset saivat Turusen lähdöstä kimmokkeen nostaa profiiliaan. KoKoomus paikkasi julkisuustappiotaan, kun se sai riveihinsä sinisten kansanedustaja Kaj Turusen. Kokoomuksen ääniharavasta tuli päänvaiva italian parlamenttivaalit voittaneiden Viiden tähden liikkeen ja Legan hallitusneuvotteluissa elettiin kohtalon hetkiä. Venäjä kiisti jyrkästi länsimaiden syytökset, vaikka presidentti Vladimir Putin oli taannoin kutsunut kaksoisvakooja Sergei Skripalia maanpetturiksi. Ensimmäinen kova kamppailu Italian ja EU:n välillä syttyi odotetusti maan leväperäisestä budjetista, jonka komissio hylkäsi. Kansanedustaja , bisnesmies Hjallis Harkimo jätti kokoomuksen ovet paukkuen. Cottarelli oli flirttaillut avoimesti ajatuksella Italian euroerosta. Italian velkaantuneen julkisen sektorin rahoituskustannusten kasvu aiheutti pelkoa uuden eurokriisin puhkeamisesta. Mediatempun jälkeen siniset kuitenkin joutuivat nielemään pettymyksensä. sergei ja Julija Skripalin myrkytykset Salisburyssa kiristivät entisestään Venäjän ja länsimaiden välejä
Kesäkuussa keskustan ero piikkipaikalle kivunneisiin demareihin oli Ylen gallupissa vain reilu pari prosenttiyksikköä. Riikka Pirkkalainen valittiin puoluesihteeriksi ja Hannakaisa Heikkinen varapuheenjohtajaksi hyvähenkisissä henkilövaaleissa. Keskusta keräsi voimia vaalivuoteen Piirrokset: Sanni Kariniemi Maria Seppälä. Haastajan viitta puki hyvin Sipilää, joka valoi joukkoihinsa uskoa eduskuntavaalivoittoon. Muu puoluejohto jatkoi entisellään. Jatkokaudelle valittu puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ruuvasi puolueen tulevat eduskuntavaaliteesit kiinni 18 millin teräsputkesta nikkaroimaansa ”luottamuksen apilaan”. 26 11.1.2019 kesäkuu Monituhatpäinen keskustaväki kokoontui Sotkamon puoluekokoukseen panemaan uutta vaihdetta silmään kesken uuvuttavan hallitustaipaleen
Niinistö piti kirjan väitteitä käsittämättöminä ja julkaisi Facebook-sivullaan Lauri Pohjapään runon Kalajuttu, jolla hän piikitteli toimittajia. Mörttinen ja Nurmi väittivät Niinistön sekaantuneen sisäpolitiikkaan, kun presidentti vetosi työmarkkinajohtajiin kilpailukykysopimuksen syntymiseksi. Henkilökohtaisiin suhteisiin uskova Trump luuli ilmeisesti, että tapaaminen kasvokkain ratkaisisi Yhdysvaltain ja Venäjän välejä hiertäneet kiistakysymykset. Hänestä Helsingissä pidetty lehdistötilaisuus oli yksi Yhdysvaltain presidenttien häpeällisimmistä kautta aikojen. Hämmentävää veljeilyä Helsingissä Jussi Nukari/Lehtikuva. Niinistö kimpaantui henkilökuvasta HEINÄkuu ELOkuu Suomen pääkaupunki oli pienen hetken kansainvälisen huomion keskipisteenä, kun suurvaltajohtajat Donald Trump ja Vladimir Putin liennyttivät Helsingissä maidensa välejä. Poikkeuksellista kohtaamisessa oli se, että Trump syytti omaa oikeuslaitostaan ja Yhdysvaltain demokraattipuoluetta suurvaltasuhteiden heikkenemisestä. Nurmi arvioi julkisuudessa, että venäläisille tärkeän rakennushankkeen kaatumisella olisi ollut merkittäviä seurauksia maiden välisille suhteille. Presidentin ilmeinen viesti oli se, että Mörttinen ja Nurmi olivat tehneet kärpäsestä härkäsen. Toimittajille tarjotut mansikat ja herneet sekä mahdollisuus saunoa olivat matkailumainos vailla vertaa. 11.1.2019 27 AAmulehden toimittajien Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen auktorisoimaton henkilökuva Mäntyniemen herra sai presidentti Sauli Niinistön hermostumaan. Kotiin päästyään Trump joutui pyörtämään puheensa siitä, että Venäjä ei olisi sekaantunut Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Edesmennyt republikaanilegenda John McCain arvosteli Trumpin esiintymistä kovin sanoin. Kenties vielä tiukempaa sananvaihtoa toimittajat ja Niinistö kävivät väitteestä, jonka mukaan presidentti olisi puskenut valtion energiayhtiö Fortumin mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen kesällä 2015. Helsinki puolestaan sai kansainväliseltä medialta kymmenen pistettä ja papukaijamerkin
HallituKsen tavoite irtisanomisen kynnyksen madaltamiseksi alle kymmenen hengen yrityksissä sai ay-liikkeen sotajalalle. Sh utt ers to ck. Pääministeri kuvaili kokoomuksen syytöstä ”iljettäväksi ja läpinäkyväksi mielikuvien muokkaamiseksi”. Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén, Jaana Pelkonen ja Lenita Toivakka jättivät äänestämättä, vaikka olivat äänestyksessä paikalla. Lopulta hallituksen ja ay-liikkeen välinen arvovaltataistelu ratkesi pääministeri Juha Sipilän ratkaisuehdotuksella, jonka turvin osapuolet säilyttivät kasvonsa. Selkkauksen aikana julkisuudessa käytiin vilkasta keskustelua työntekijäkeskusjärjestöjen harjoittamasta ulkoparlamentaarisesta painostuksesta. Äänestystä seuranneena viikonloppuna Sipilä latasi täyslaidallisen kokoomuksen niskaan politiikkaja toimintapäivillä. Kiky-sopimuksesta lähtien työntekijäpuolella patoutunut kiukku purkautui lakkoiluna muun muassa siivous-, kiinteistöhuoltoja ruokapalvelualoilla. KesKustan ja kokoomuksen sukset menivät aborttiäänestyksessä pahan kerran ristiin. Opposition esittämä epäluottamuslause johti myös hallituspuolueiden keskinäiseen tiukkaan sananvaihtoon. syyskuu Soinin aborttikohu horjutti hallitusta lokakuu Hallitus ja ay-liike napit vastakkain Keskustaleirissä kokoomuksen venkoilua pidettiin halpamaisena irtopisteiden keräilynä. Edes myrskyn silmään joutuneen työministeri Jari Lindströmin (sin.) kompromissiehdotukset eivät saaneet ay-liikettä luopumaan työtaistelustaan. Ankaran vastustuksen vuoksi hallitus turvautui poikkeuksellisesti tiedonantoon, jolla se hankki eduskunnalta selkänojaa työllisyyspolitiikalleen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen syytti äänestyksen jälkeen pääministeri Sipilää kansanedustajien painostamisesta. Keskustan ja kokoomuksen riveissä esiintyi tyytymättömyyttä Soinin toimintaa kohtaan, mutta eduskuntaryhmät äänestivät suurimmaksi osaksi hallitusyhteistyön jatkumisen puolesta. Hallitus näki, että irtisanomislaki olisi mahdollistanut uusien työntekijöiden rohkeamman palkkaamisen pienissä yrityksissä. 28 11.1.2019 OppOsitiOpuOlueet SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP nostivat äläkän ulkoministeri Timo Soinin (sin.) osallistumisesta abortinvastaiseen iltavigiliaan virkamatkallaan Kanadan Ottawassa
Toisaalta barometri kertoi myös, että aiempaa useampi halusi olla lapseton. Väestöliiton perhebarometri valaisi myöhäisen perheellistymisen syitä: lapsia haluttiin vasta, kun elämä oli kaikilta muilta osilta kunnossa. Luvut herättivät suurta huolta, koska ikääntyvien eläkkeet ja palvelut jäävät tulevaisuudessa entistä harvemman maksettaviksi. Lehden mukaan Oodi edusti Donald Trumpin Amerikasta käsin katsottuna sivistyksen, demokratian ja sosiaalisen eheyden lujittamista. Vauvakadosta povattiin yhtä ensi kevään keskeisimmistä eduskuntavaaliteemoista. Puoluejohtajat pääsivät vatvomaan ”synnytystonneja” ja perhevapaauudistusta ensimmäisissä vaalitenteissä. Jopa maailman vaikutusvaltaisin sanomalehti The New York Times kävi hämmästelemässä paraatipaikalle noussutta uuden sukupolven kirjastoa. Jo 2050-luvulla Suomen väkiluku olisi nykyistä pienempi. KoKo kansalle avoimella kohtaamispaikalla voi tutustua niin kolmiulotteisen tulostuksen saloihin kuin perinteisiin kirjallisuuden klassikoihinkin. n Markku Ulander/Lehtikuva Sh utt ers to ck. Ennusteen mukaan suomalaisten väkiluku voi kääntyä laskuun vuonna 2035, kun maahanmuutto ei enää riitä pitämään väestönkasvua yllä. Tutkimusten mukaan enemmistö nuorista aikuisista halusi lapsia, mutta lapsiluku jäi entistä pienemmäksi. ennuste laukaisi vilkkaan keskustelun syntyvyyden laskun syistä. Lisäksi Oodin puinen julkisivun nähtiin pehmentävän Töölönlahden arkkitehtuurin yleisilmettä ja muistuttavan Suomen runsaista luonnonvaroista keskellä pääkaupungin asfalttiviidakkoa. marraskuu Väestöennuste povasi vauvakatoa joulukuu Oodi sivistykselle Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi keräsi ylistäviä arvioita jo ennen virallisia avajaisiaan. Kunnianhimoinen kirjastohanke oli osuva lahja 100-vuotiaan Suomen lukuja teknologiahullulle kansalle. 11.1.2019 29 Kolmen vuoden välein julkaistava Tilastokeskuksen väestöennuste oli odotetun karua luettavaa: nuorten suomalaisten määrä vähenee entisestään
Ympäristöaktivisti Reino Rinne kysyi vuonna 1970, voisiko puolet kaikesta jättää ostamatta. Rinteen runon konkreettinen huoli koski Koillismaan lähiluontoa ja sen roskattomuutta. Eikö kuitenkin loputtoman kasvun talous itse ole mahdoton utopia. Yhä vuonna 2019, kun joku vaatii hitaampaa elämää ja kulutuksen vähentämistä, hänet naureskellaan utopistiseksi haihattelijaksi. 30 11.1.2019 Essee Kun ihmiskunta ehkä ensimmäistä kertaa heräsi huoleen ympäristöstä, kirjailija Reino Rinne (1913–2002) oli murehtinut asiaa jo vuosikymmeniä. Rinteenkin ansiosta Kuusamossa on yhä vapaita koskia. Se on kaikkea muuta, mitä jatkuvaan kasvuun sidottu nykyinen talousjärjestelmä toivoo – runon sanoin ”yhtä kuin kieltää kroonista juoppoa juomasta”. Kuulut kalapaikat olivat Rinteen tulevaisuuskuvassa ”poisheitettyjen ikisiimojen ja lahoamattomien pyydysten ryteikkö”. Rinne perusti Kuusamoon Koillissanomat vuonna 1950 puolustaakseen erämaita ja erämaiden ihmisiä. Rinteen runoklassikko on ajankohtaisempi kuin koskaan.. Ehkä näin ei käynyt, mutta olisiko ajattelija voinut edes uskoa, että viisi vuosikymmentä myöhemmin muoTeksTi: PeTri P. Ei käy: taloushan yskähtää ja yhteiskunnan rahoitus repsahtaa. PenTikäinen Entä jos jättäisimme puolet pois. Talouden ja etiikan ristiriita painoi häntä Lapin Kansassa 1940-luvun lopulla. Vuonna 1970 Rinne julkaisi runokokoelman Anna minulle atomipommi, jonka sisältäneestä runosta ”Puolet pois” on tullut klassikko. Ja eikö siinä ole jotain hyvin naurettavaa, että on kulutettava luonnonvaroja lisää, jotta kansantalous olisi riittävän vauras suojelemaan ympäristöä. Rinne kehotti vähentämään vauhtia, ”tyytymään hieman vähempään”
Runon vuonna 1970 maailman ylikulutuspäivä oli 23.12. Vetoketjun ennenaikainen pettäminen tai tulostimen selittämätön mykistyminen ei ole sattumaa, vaan osa nykyisen tuhlausjärjestelmän käsikirjoitusta. Pitäisi jättää ostamatta joka toinen auto televisiovastaanotin pakastekaappi, joka toiset kengät ja sukkahousut, joka toinen turkki ja käsilaukku ja hankkia vain joka kolmas puku ja hattu, hame aamutakki tohvelit aluskerrasto, Hylkäämme kaiken viimeistään puolipitoisena. Kuinka moni nyt ostettava sähköhammasharja, uppopumppu, jääkaappi tai pesukone on käytössä vuonna 2069. Olisiko se ihan oikeasti mahdotonta tai ankeaa. Syntyykö nykyisin ilo siitä, että paita menee rikki ja saa ostaa uuden. Laskisimme asunnon lämpötilaa ja nukkuisimme paremmin. Tänä vuonna uusiutuvat luonnonvarat loppuivat 1.8. Lentäminen on kasvanut vielä enemmän: Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli 1975 kolme miljoonaa, viime vuonna 19 miljoonaa. Matkustaisimme vähemmän kauas ja huomaisimme yhtäkkiä, mitä kaikkea lähellä on jäänyt näkemättä. Vuonna 2019 ihmiskunta etsii keinoja jatkaa elämää niin, että taiotaan ilmastovaikutukset pois, mutta ei tingitä oikein mistään. Tai, että ihminen itse hengittää mikromuovia. Vaatekaapissa olisi sadan vaatteen sijasta 50. Ei ollut harvinaista, että auto kulutti toistakymmentä litraa satasella. Mutta hän ei tarkoittanut, että pitäisi siirtyä kertakäyttömuotiin. Lopettaisimme pakkomielteisen kännykän kanssa seurustelun ja vaihtaisimme sen uuteen paljon harvemmin. Alkaisimme maailmanlaajuisesti – ehkäpä lainsäädännöllä – vaatia tavaroilta kestävyyttä. Reino Rinne julkaisi vuonna 1970 runon ”Puolet pois”.. Ympäristöministeriön arvion mukaan ihmiskunta kuluttaa nyt 1,5 maapalloa vuodessa. Voisiko talousjärjestelmä sittenkin mukautua tähän. Sähkönkulutus on nelinkertaistunut. Reino Rinne oli hämmästyttävästi ajan hermoilla ja huolestui asiasta, joka alkoi näkyä tilastoissa jo muutama vuosi runokokoelman ilmestyttyä. Ihmiskunnan toiminta kääntyi 50 vuotta sitten luonnonvarojen ylikulutukseksi. Moni 1960–1970-luvun käyttöesine on kelvollinen edelleen. Vähentäisimme määrätietoisesti kiirettä. Entä jos tekisimme kuten Rinne toivoi: jättäisimme puolet pois. Rinne oli huolissaan siitä, että hajoavien luonnontuotteiden sijaan hyödykkeistä tehdään ”liian ikuisia”. Onko väsyminen lahjojen avaamiseen merkki onnellisuudesta. Kierrätys oli lapsenken gissä, oikeastaan koko käsitettä ei tunnettu. Montako joululahjaa keskivertolapsi sai 1970 ja montako jouluna 2018. Vaatteet kestivät, eikä monta vuotta pidettyä koettu vanhaksi. Televisiomainoksessa lotrattiin astianpesuaineella mökkirannassa. KehitystäKin on tapahtunut. Jättäisimme tarpeettoman tavan käydä kahdesti päivässä suihkussa. Öljyä kuluttava vaateteollisuus räjähti kasvuun 1970-luvulla, mutta ihmisten arvot olivat vielä erilaisia. ”Hylkäämme kaiken viimeistään puolipitoisena”, näki Rinne kehityksen suunnan. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten luonnonvarojen kokonaiskäyttö kaksinkertaistui vuosina 1970–2015. Vuonna 1970 savupiipputeollisuus tuprutti taivaalle moninkertaisesti myrkyllisempiä haikuja kuin nyt. Vaatteita oli kotona kaapeissa muutamia, ei kymmenittäin. vitörkyä todella löydetään laajasti lintujen, kalojen ja meren suureläinten sisuksista. On kauhistuttavaa, että runoilijan vapaudella kirjoitetut kauhukuvat ovat toteutuneet paljon globaalimmalla ja vaarallisemmalla tavalla. – suomalaisilta jo huhtikuussa. Oltiin iloisia, että tuote kesti. Reino Rinteen sanoin: ”Jos oikein todella järkiintyisimme, maa saattaisi selviytyä ja säilyä elinkelpoisena iäisyyteen”. 11.1.2019 31 Ihmiskunnan toiminta kääntyi 50 vuotta sitten luonnonvarojen ylikulutukseksi. Siinä missä vasen käsi lajittelee jätettä, oikea hankkii sitä aina vaan lisää. Mutta hyvät ekoteot on jatkuvasti ulosmitattu kulutuksen kasvulla. Elämänlaatu syntyisi enemmän henkisestä sisällöstä, vähemmän materiasta
Mutta ikävä tilanne on myös demareilla. Se tarkoit taa yli kahden vuoden kuivaa kautta pulla rintamalla. Sipilän edeltäjistä Jyrki Katainen oli klassinen salkkumies. Vain 12 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Antti Rinne olisi maalle paras pääministeri. Miesministereillä kasseja ja nyssyköitä ei ole juuri näkynyt sit ten ulkoministeri Väinö Leskisen, joka epäonnisesti asteli presi dentti Urho Kekkosen perässä lentokoneesta kuvaajien eteen muovikassi kädessä. Ve laksi eläminen ei lopu vuonna 2021. elämäni on kasa nyssyköitä, julistaa Annika Saarikko (kesk.) Apulehden kannessa. Mikä on makea ja mikä on pulla. Puolue keikkuu mittausten ykkösenä, mutta sen puheenjohtaja on epäsuo sittu. Lännen median kyselyn mu kaan vihreiden Pekka Haavisto on suosituin puoluejohtaja seuraavaksi pääministeriksi. Saarikon mukaan raskaan ministeripes tin hoitamiseen tarvittava varustus kulkee Prisman kestokassis sa sekä STM:n ja Marimekon kangaskasseissa. Päämi nisteri Juha Sipilä kuuluu olkalaukkumiehiin, samoin ulkomi nisteri Timo Soini. Apollon tietäjää huolettaa erityisesti, miten käy vaalitilai suuksien perinteisen pullatarjoilun. Apollon tietäjä ei osaa päättää kumpi on pirullisempi ongel ma: ollako suositun puolueen epäsuosittu johtaja vai vähemmän suositun puolueen suosittu johtaja. Hallitus on joutunut luo pumaan omasta velkatavoitteestaan, koska se ei kykene edis tämään, tekemään, työllisyyttä parantavia päätöksiä.” TeksTi: Pekka Pohjolainen, juha Mauno, henna laMMi, Meri alaranTa-saukko. Myös velkaantumistavoitteet jäävät saavuttamatta. Vai täyttääkö. Hallitus tavoittelee työllisyyden vahvistamista 110 000 ihmisel lä tämän hallituskauden aikana. Että sellainen visionääri ja talouden asiantuntija on nyt vahva ehdokas pääministeriksi. Komeinta ja painavinta salkkua pitää hakea kauempaa, it sensä Mauri Pekkarisen ministeriajoilta. Pekkarisen salkku oli kotimaista visakoivua! aPollon tietäjältä on kysytty, mitä demarijohtaja Antti Rinne tarkalleen ottaen sanoi, kun hän keväällä 2017 käsitteli Juha Sipilän hallituksen tärkeimpien tavoitteiden toteutumismah dollisuuksia. Pääministeriruletti pyörii jo. Asiassa on vain yksi iso mutta: lähtiessään vihreiden pu heenjohtajaksi Haavisto kertoi vetävänsä vain vaaliprojektin. Myös 72 prosentin työllisyystavoitteesta ollaan jäämässä kauas. Tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään edes puoliväliin. toukokuuta 2017 sanatarkas ti näin: ”Arvoisa puhemies! Piti tulla työllisyysriihi, tuli tussahdus. Apollon Tietäjät 32 11.1.2019 Ministereiden kassit ja nyssykät Todellisuudessa kaikki hallituksen tavoitteet on saavutettu. Rinne puhui eduskunnassa 3. Saarikko jatkaa keskustalaisia perinteitä: myös Eeva Kuuskoski kantoi papereitaan kangaskassissa. Alexander Stubb ei papereista ja niiden kanniskelusta piitan nut, asioiden hoitoon Twitterissä riitti iPad. Keskustalla ei tällä hetkellä moisia ongelmia ole. Mutta hoituvathan ministerin tehtävät muutenkin. Tiukan katsanto kannan perusteella esimerkiksi taatelikakku ei täytä tunnus merkistöä. Asetel ma on epäreilu äänestäjille – ja vihreille itselleen. Tuliaisina kotimaahan oli metvurstipötkö. Jossakin lehtijutussa kuvailtiin tuolloin ministerin saapuvan paikalle ”kuin äidinkielen lehtori”. Toisaalta määritelmä ”makea pulla” jättää runsaasti tulkin nanvaraa. Reilussa vuorokaudessa peukutuksia kertyi liki 800. Kesäkuussa vihreät valitsevat uuden puheenjohtajan. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) meni uudenvuo den kunniaksi lupaamaan Facebookissa, että jättää makeat pullat syömättä yhtä moneksi päiväksi kuin mitä hänen asiaa koskeva postauksensa saa tykkäyksiä. Sekä puolue että sen puheenjohtaja ovat mittauksissa pronssi sijalla
JärJeStelmää voidaan yksinkertaistaa, mutta se vaatii rohkeutta yhdistää eri syillä maksettavia tukia – ja samalla tuen saamisen ehtoja. Yksinkertaisimmillaan tuen saamiselle voitaisiin asettaa vain yksi ehto, pienituloisuus. 11.1.2019 33 Puheenvuoro SoSiaaliturvamme on rakennettu ajatukselle, että jokaisella suomalaisella olisi vakituinen, kokopäiväinen työsuhde. Tukijärjestelmämme lokerointi jonkin yhden syyn tai perusteen taakse on yhä vaikeampaa. Pienten lasten vanhemman elämäntilanteeseen voi sopia osaaikainen työ, josta saatava korvaus ei kuitenkaan riitä perheen elantoon. Tänä päivänä yksin Kela tarjoaa yli 180 erilaista etuutta, kuhunkin elämäntilanteeseen räätälöidyn oman ratkaisun. Emme arvottaisi tai erottelisi köyhyyden syitä. Sen teettäminen koetaan vain yrityksille ja kotitalouksille liian vaivalloiseksi. Kokopäiväinen opiskelija saattaa haluta tehdä kausiluonteisesti töitä hankkiakseen reissurahat. Tilalle tarvitaan varmuutta pienenkin työn tekemisen kannattavuudesta. Syystäkin pelätään soppaa, jonka pienen lisätienestin tekeminen aiheuttaa esimerkiksi tukien jälkikäteisenä takaisinperintänä. Törmäsin aikanaan arvioon, jonka mukaan yksin pätkittäistä ja kausittaista työtarvetta olisi miljardien edestä – valtava määrä tekemätöntä työtä joka vuodelle. Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja Mitä tehdä sosiaaliturvalle?. Perusturvaa hakeneen tulotason jäädessä matalaksi maksettaisiin hänelle tällöin automaattisesti kuukausittain oikea määrä taloudellista tukea. Sen myötä voimme viimein rakentaa työtulojen, etuuksien ja verotuksen kannustavan yhteensovittamisen. Tämä ei ole kaikkien osalta ollut todellisuutta enää pitkään aikaan. Näillä askelilla tuotaisiin sosiaaliturvamme lähemmäksi monen suomalaisen arkitodellisuutta, yrittämisen, opiskelun, perusturvan ja työllistymisen yhdistämistä. Takaisinperinnän tuomat ikävät yllätykset jäisivät pois. Lopputulos muistuttaa lähinnä absurdia hallintohimmeliä. Jokaisesta tienatusta lisäeurosta on jäätävä käteen aina ennakoitavissa oleva kohtuullinen määrä. Tähän meillä on myös mahdollisuus kansallisen tulorekisterin myötä. Tuen pitäisi olla lisäksi samaan aikaan sekä työhön ja omatoimisuuteen kannustava että riittävä. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen voi ääritapauksissa jopa laskea tulotasoa. Uskon, että tekemätöntä työtä Suomessa kyllä on. Samaa voi sanoa tekijäpuolesta. Etenkin viimesijaiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on nykyisellään sellainen hämähäkinseitin ja liisterin sekoitus, että sieltä ei aivan vähäisellä tahdonvoimalla takaisin työelämään ponnahdeta. Tärkeintä olisi päästä pois perustoimeentulon menettämisen pelosta. Työtön voi palaa halusta valmistella omaa yritystoimintaa, muttei oikein uskalla tehdä tätä tukien menetyksen vuoksi. uSkon , että todellinen muutos tulisi yksiselitteisestä ja takuuvarmasta pienenkin työn vastaanottamisen kannattavuudesta. Tämäkin olisi vasta hyvä alku – ja sinällään täysin riittämätöntä. Ei muuten onnistu. On arkea, että elämäntilanteet vaihtelevat. Elämänkirjoa on yritetty sovittaa eri lakeihin ja tukipykäliin
sähköJa kaasuautoJen sekä muun vähäpäästöisen liikenteen lisääminen on sinänsä hyvä tavoite. Kun vastuullinen media hakee vielä rajojaan mielipiteenja sananvapauden puristuksessa, vahvistuu sosiaalinen media vaihtoehtona esittää mielipiteitä. Poliittisia päätöksiä tullaan mahdollisesti tekemään vastakeväällä vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Alfaurokset ja -naaraat lyttäävät somessa raivolla mielipiteitä. Raportti on laadittu erheellisessä käsityksessä, että ihmisten liikkumistarpeita voitaisiin rajoittaa verotuksen ja lainsäädännön keinoin ja siirtää palvelut, työpaikat ja asukkaat junaratojen varsille. Ihmisillä on myös oltava varaa ja mahdollisuus liikkua. Jopa niiden esittäjät tuhotaan. Monille ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi liikkumisen karsiminen. Lasse Hautala kansanedustaja (kesk.) Kauhajoki Liikkumista ei pidä rajoittaa nykyisin lehdet ovat tulleet varovaisemmiksi julkaisemaan mielipiteitä turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista. Heille täkäläinen vankila edustaa hotellia kaikkine sen suomin mukavuuksin. tavalliselle työssä käyvälle ihmiselle nämä ehdotukset ovat kuin toiselta planeetalta. Tavoitteeksi esitettiin, että jo vuonna 2030 joka kolmas auto kulkisi nollatai vähäpäästöisellä käyttövoimalla. Myös monien yritysten toimintaedellytykset vaikeutuisivat merkittävästi kustannusten noustessa. Käytännössä se tarkoittaisi nykyisten autojen korvaamista sähköja kaasuautoilla hyvin nopeassa aikataulussa. Raportti on monelta osin veret seisauttavaa luettavaa, sillä siinä sivuutetaan täysin tavallisen pienitai keskituloisen ihmisen, yrittäjien ja maaseudun palveluiden näkökulma. Heinämäki Tampere Turvapaikanhakijoista täytyy uskaltaa puhua. Ympäristöä pitää suojella, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisesti ja niin, ettei se estä välttämättömien liikkumistarpeiden täyttymistä. Mielipidesensuuri koskee etenkin kirjoituksia, joissa käsitellään taustaltaan muun maan kansalaisia. Nyt valmistunut raportti on vain työryhmän laatima ehdotus eikä mitään sitovia päätöksiä ole tehty. Omalta osaltani en tule sellaista hyväksymään. Polttoaineen hinnan korottaminen, työmatkavähennyksen leikkaaminen tai velvoittaminen uuden auton hankkimiseen verotuksen ja lainsäädännön keinoin olisi useimmille taloudellisesti kohtuuttoman raskaita vaatimuksia. RapoRtissa esitetään muun muassa vuosittaisia bensiinin ja dieselin polttoaineverojen kiristyksiä, työmatkavähennyksen pienentämistä sekä autokannan nopeaa uudistamista. Joillekin maahanmuuttajille, joiden turvapaikkahakemus on hylätty, näyttää olevan parempi tehdä rikos päästäkseen suomalaiseen vankilaan. Vastuullisen median rooli on siirtynyt vauhdilla sosiaaliseen mediaan – tosin vastuullisuuden voi siellä unohtaa. Arto J. Mutta sen toteutuminen on pitkälti kiinni myös autoteollisuuden valmiudesta muuttua. Suomessa auto on liikenteessä keskimäärin 21 vuotta, joten tätä taustaa vasten aikataulu on epärealistinen. Sosiaalisessa mediassa Julkisen sanan neuvoston sana ei paina yhtään mitään. Veronkorotukset ja voimakkaat vaatimukset autokannan uudistamisesta vaikuttaisivat nopeasti myös yksityisten ja julkisten palveluiden kustannuksiin. Esimerkiksi kotiin tuotavat ateriaja kotisairaanhoidon palvelut, urakointija kuljetuspalvelut sekä Kela-taksikyydit kallistuisivat ja maksajina olisivat pienituloiset ihmiset. Se ei ole mahdollista maassa, jossa yhteiskunnan voimavarat ovat sijoittuneet laajalti pitkin maakuntia. 34 11.1.2019 Mielipiteet Joulun alla valmistui liikenneja viestintäministeriön tilaama raportti liikenteen päästöjen nollaamisesta vuoteen 2045 mennessä. Oulun alaikäisten raiskaajat ja Turun marokkolaistaustainen puukottaja ovat rikollisia vakavimmasta päästä. Se, aletaanko ihmisten liikkumista rajoittaa, riippuu paljolti vaalien tuloksesta. Raportti ja siinä esitetyt toimenpiteet ovat nostattaneet paljon kriittisiä puheenvuoroja ja täysin aiheellisesti
Kiittelin kesällä entistä ministeriä Kauko Juhantaloa. PuOlueKOKOuKsessa eräs puoluesihteeriehdokas puhui keskustelun lisäämisestä puolueessa jo ennen päätöksentekoa. Kerroin kunnioittavani häntä muun muassa siitä, että hän antoi potkut aikoinaan eräälle pääjohtajalle. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Rami Ala-Nisula, joka ainoana varapuheenjohtajaehdokkaana tohti avoimesti puolustaa kotimaista turvetuotantoa. Tätä tunnetilaa sanottiin ennen ”korttimiehen vaistoksi”. Siinä eivät auta kampanjatilaisuuksissa edes paremmat pullat ja pidemmät makkarat. KesKustan täytyy muistaa, että elettävä on vaalien jälkeenkin, pelkkä vaalivoitto ei riitä. etuKäteen voin jo sääliä sitä päätöksentekijää, kenen kontolle tulee ensimmäinen synnytysonnettomuus. Ari Mehtälä puoluevaltuuston jäsen Ylivieska Uskaltavatko poliitikot myöntää virheensä. Kaikkien näiden hinnat nousevat, jos turpeenpoltto loppuu. Mielestäni monia lakeja ja päätöksiä pitäisi miettiä useammalta kannalta, ettei syntyisi tällaisia järjettömiä lakeja, joiden johdosta työpaikat maaseudulla vähenevät entisestään ja esimerkiksi synnytyssairaaloja suljetaan. OnneKsi pientä valonpilkahdusta löytyy myös puoluejohdosta. Sauli Takalo Oulainen Oulaskankaan menetys oli keskustalle iso virhe. On masentavaa, että kun kerran oli saumaa tehdä jotain puolueen eduksi, niin tehtiin tämä. Politiikassa on mahdollisuus korjata virheitä, mutta elämällä leikkiessä saattavat virheet olla kohtalokkaita. Hän totesi: ”Siihen tarvitaan munaa, kun sen tekee, ja nykyään sitä ei löydy”. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ja vieläpä vahvimmalla kannatusalueella. Meillä on käsillä vaarallisia esimerkkejä, mutta näitä asiantuntijat eivät pidä riittävinä. Ministerien ja kansanedustajien tulisi ymmärtää, ettei heidänkään päähän kaikki tieto ja viisaus mahdu. Monen kunnan lämpölaitokselle turve on tärkein polttoaine. Kädet pestään muista saastuttavista asioista uhraamalla tämä yksi energiantuotantomuoto. Siitä nyt on kysymys. Urakoitsijat ovat nyt jo vaikeuksissa, kun viime kesää edeltävinä kesinä hyvälaatuisen turpeen nosto oli lähes mahdotonta runsaiden sateiden vuoksi. PitKään seurantaani tukeutuen aavistin, että me Oulaisissa menetämme Oulaskankaan synnytyssairaalan. Valitettavasti hän taitaa olla yksin mielipiteineen, kun muu puoluejohto haikailee kuuta taivaalta, vaikka katajaan kapsahdus ainakin täällä Pohjois-Pohjanmaalla on enemmän todennäköistä, kun Oulaskankaan synnytysosaston alasajo on jo käynnissä. Äänestäjät vaihtavat puoluetta tai jäävät kotiin odottelemaan, jos joku ehdokas tulisi järkiinsä. Turvetuotanto ei ole pelkästään energiantuotantoa, vaan turvetta käytetään myös kasvualustana kasveille ja kukille sekä kuivikkeena eläimille. Luulen, että me vanhat pysymme rivissä, mutta uudet kannattajat ovat hukassa. Eivät myöskään poliitikot, mikäli vain neljä alueemme kansanedustajaa esiintyy puolestapuhujina. Tyhmiä päätöksiä toki on tehty ennenkin, mutta toivoisin, että järjen käyttöä ja oikeiden asiantuntijoiden apua päätöksenteon tueksi lisättäisiin, jotta päätösten seuraukset olisivat tiedossa heti eivätkä vasta vuosien päästä, kun lakeja sovelletaan käytäntöön. Uusia äänestäjiä kalastellaan keskustaan puolueelle aika vierailla menetelmillä. Joko keskustalaiset eivät halua ottaa kantaa keskeneräisiin asioihin tai pelkäävät vastuuta, kun tällaiset toimijat eivät saa kannatusta. Turveurakoitsijat ovat alueidensa merkittäviä työllistäjiä ja koneita käytetään myös muuhun kuin turvetuotantoon. Osa kasvuturpeesta voidaan tuoda jatkossa ulkomailta, kun kotimaassa sitä ei kannata nostaa. Ensi kertaa eläissäni tunnen häpeää kantaessani keskustan jäsenkorttia. Ilmastonparannuksen alttarille ollaan uhraamassa nyt turvetuotantoa. Ympäristön ja valtiovallan paineet lisäävät vielä tuotannon ja urakoinnin lopettamista, kun saman ja jopa paremman toimeentulon saa kotisohvalla makoilemalla. Kun alkuun on päästy, on ilmeistä, että Oulaisten evakuointi jatkuu siihen saakka, kunnes päättäjät ryhdistäytyvät käyttämään valtaansa valitsijoidensa velvoittamalla tavalla. Teot eivät oikein puhu puolestaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Riittävätkö eväät siihen. Pelkoni voimistui, kun tapasin henkilökohtaisesti edellisen ministerin. Olin samaa mieltä. Samoilla linjoilla oli myös yksi valitsematta jäänyt puoluevaltuuston varapuheenjohtajaehdokas. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 11.1.2019 35 KesKustaväKi luottaa vaalivoittoon. Mielestäni tämä tärkeä vaisto puuttui nyt täysin puolueeltani keskustalta. Toivotaan, että tuota ennen järki voittaa ja vahingoilta vältytään. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Haluaisin nähdä tässä elämässä vielä poliitikon, joka myöntää tehneensä virheen ja olleensa väärässä eikä vetoa aina edellisiin päätöksiin ja edellisten hallitusten toilailuihin. Kaikella on hintansa
2000lukua hallitse vana pääministeripuolueena olisimme sen useamman kerran voineet tehdä. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paik kakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Nyt katse on kuitenkin tässä keväässä, ja ennen kaikkea tulevassa. Piirin kunnallistoimikunnan tilaisuus Turun Satama Oy:ssä, Juhana Herttuan puistokatu 21, ke 16.1. Satakunnan Keskusta on muka na tapahtumissa. Ohjelmassa sata man yleisesittely ja näkymät sata matoimialalla. Mistä teemoista keskusta muistetaan vaalipäivän 14.4. klo 18. fi. keskUstaN eduskuntavaaliteemoja siivit tävän luottamuksen apilasta on vielä jul kaisematta ”Osaava kasvu” lehdykkä. Juhlapuhujana Keskustan vpj Katri Kulmuni. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tar ja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (sata kunta@keskustanuoret.fi). 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Ministeriys ei tietenkään kaikkea määritte le. Ruoka ja kahvitarjoilu sekä ohjelmaa. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupas sa ja piiritoimistolla. Auli Piiparinen Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Mistä teemoista keskusta muistetaan vaalipäivän jälkeen. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Samalla olet ter vetullut mukaan aktiiviseen toimi jajoukkoomme. Seuraa Suomen maan printistä tai netistä ”Kes kustassa tapahtuu” palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/sata kunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa halu aisit kehitettävän. tuuna@keskusta.fi 14.1 mennessä. Kalenterissa nimipäi vät sekä kaunis kuva joka kuukau delle. Tervehdysten vastaanotto klo 12–13. Marjatta Väänäsen nimi on opittu, mutta 90lu vulla syntyneelle sukupolvelle tuntematon. Hinta 25€. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnan katu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Puheenvuoro Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallis yhdistykset, muistattehan lähet tää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväk si ja näin tukea tulevia vaaliponnis teluja. Minä uskon keskustalaiseen koulutus politiikkaan ja näen, kuinka maamme sitä janoaa. Piiritoi misto: Rauhankatu 11, 13100 Hä meenlinna. Monipuolinen ehdokasjoukko tekee oman työnsä, mutta puolueen puheenjoh tajan painotukset puolueen suulla tvten teissä ja puolueiden välisissä paneeleissa ratkaisevat paljon. klo 13 Kontio lahden kotiseutu keskuksessa (Vierevänniementie 5). Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Kunnallisalan kehittämis säätiö tutki, ja tulos saatiin. tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Päijät-Häme PäijätHäme/piiritoimisto, Kes kustan PäijätHämeen piiri toimin nanjohtaja Jukka Sällinen, 0400 930 483 ja keskustanaisten Päi jätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi, 040 418 1150. Vaalivuosi, vaali puheet. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina MäkiVälkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Tapahtumat Pirkanmaalla: face book.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapah tuu nettipalsta: www.suomenmaa. 040 736 3290, markku.leppalah ti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Api la ei tuota onnea ilman neljättä lehteään. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tu loasI. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Asiasta kiinnostu neet nyt rohkeasti mukaan vaikut tamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostu muslomakkeet tuodaan tai lähete tään piiritoimistolle. Koulutus nousee kansalaisten mielestä TOP3teemaksi ke vään eduskuntavaalien saralla myös talous tutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen julkistamassa haastattelututkimuksessa. Hinta 10€. Muistat han toimittaa spostiosoitteesi satu. MUistatko sinä viimeksi toimineen keskus talaisen opetusministerin. Avain keskustalaiseen (vaali)onneen on tänä keväänä tuon lehden varassa. Mahdolliset muistamiset Keskustan Kontiolahden kun nallis järjestön tilille FI82 5165 0720 0112 87. Neljä viidestä suomalaisesta määritteli eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemaksi nuorten syrjäytymisen. p. Keskustassa tapahtuu 36 11.1.2019 UUsi vuosi, uudet kujeet. Isäntänä toimitus johtaja Christian Ramberg. Hanki hieno seinäkalenteri vuo delle 2019. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Ollaan yhteydessä. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. ”Kenen korviin keskustan ääni kantautuu” on siis oleellinen kysymys. Priorisointijärjestyksestä pitkäaikainen salkuttomuutemme opetusministerin koh dalla kuitenkin kertoo. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Ympäröivään yhteis kuntaan mukaan pääseminen itsensä kehit tämisen ja työllistymisen kautta ovat osaa van kasvun ytimessä. Ilmoittautumiset Mika Munkille 0440 854 590 tai piiritoimisto mari. Vaan mikä on puheiden tärkein si sältö äänestäjien mielestä. Toimisto pää sään töisesti avoin na ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoi tat meidät seuraavista numerois ta: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu. jälkeen. Vaali tuloksen ratkaisijan paikalla ovat puolue valinnastaan epävarmat äänestäjät. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Piiritoimisto Apila palvelee sopi muksen mukaan. ”Kenen korviin kohdennetaan” vielä oleellisempi. Hyttivaraukset www.keskusta.fi > osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@ keskusta.fi tai 050 5770838. Koulutuksen saavutettavuudessa killuvat vastaukset myös ykkösteemana olevan syr jäytymisen ratkaisuun. VS Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa Varsi naisSuomessa” on ilmestynyt. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Siis vaalivuosi, tärkeät puheet. TOP5teemoissa ovat sen lisäksi vanhusten ja sairaiden hoito, koulutus ja työttömyys. Minä en. Kenen korviin keskusta kuiskaa. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Etelä-Häme EteläHämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivun alho 050 353 2236. Kertyneet varat lahjoitetaan Kontiolahden koulujen stipendi rahastoon.. Pohjois-Karjala PohjoisKarjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi Kontiolahden kj juhlii 100 vuo tista historiaansa 13.1. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh
Ilmoitathan tästä tarpeesta etukäteen. 044 369 9603. Koulutuspäivän jälkeen on mahdollisuus myös yksilöohjaukseen. Huomaa muuttunut aika! Tarjolla kahvia/teetä ja satunnaista suuhunpantavaa. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Tavara-arpajaisten arvontapöytäkirja on nähtävillä piiritoimistolla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Reitti 2): Vaasa (Kaupungintalo) – Laihia – Tervajoki – Isokyrö – Ylistaro – Seinäjoki – Kurikka (Tuiskulan kylätalo) – Jalasjärvi – Parkano – Tampere – Helsinki. Sitovat ilimoottautumiset rintamaki.merja@ gmail.com taikka 0400 338 418 tekstari sekä soittamalla iltaasin tai viikonloppuusin. Kahvitarjoilu. www.fb.com/ perapohjola. Riistakatu 15 Iisalmi. Yliopistonkatu 17 B, Jyväskylä. Perinteenen kimppakyytti Keskustan vaaliristeelylle 2–3.2. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Norminpurun uusimmat tulokset julkistettiin maanantaina. Koulutus on maksuton, mutta peruuttamattomasta poissaolosta joudumme veloittamaan toteutuneiden kustannusten mukaan. 045 327 4845. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Torniainen pitää tärkeänä, että rakentamisen ja kaavoituksen sääntelyä on tehty sujuvammaksi. Iso katu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. Avoinna klo 9–15. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Yksityiskohtaiset suunnitelmat voi nimittäin laatia vasta edus kuntavaalituloksen selvittyä. Tupailta ke 16.1. klo 13.30 piiritoimistolla, Porrassalmekatu 33, Mikkeli. Elina Suoranta, 040 721 0636. Periaatepäätöksen lähtökohtana on, että tulevaisuudessa yksi avus taja avustaa kahta kansanedustajaa. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. 496). Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Riikka Moilanen ja Jussi Ylitalo. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Käsittelyssä Anders Blomin Veljeskunta (Gummerus 2018 s. Koulutuspäivä ehdokkaille ja heidän vaalitiimeilleen la 12.1. 044 312 2982. puro@keskusta.fi. Toisen päävoiton, Ipad tablettitietokoneen voitti Matti Mehto. Etelä-Savon ammattiopistolle, Otavankatu 4, Mikkeli. Ja ri La uk ka ne n Keskusta siirtyy ryhmäkansliamalliin Suomenmaa KesKustavetoisilla norminpurkutalkoilla on saatu sujuvampia palveluita kansalaisille, korostavat keskustan eduskuntaryhmän norminpurkuhanketta johtavat kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä, Pertti Hakanen, Marisanna Jarva ja Ari Torniainen. Lisätietoja pauliina.maukonen-karkkainen@ keskusta.fi. Piirin arpajaiset: Poliisi on arponut Keskustan Keski-Suomen piirin tavara-arpajaisten voittonumerot ja pääpalkinnon, 800 euron matkalahjakortin voitti Jukka Kaijanmäki. Turtiaisen mielestä siirtyminen ryhmäkansliamalliin on askel oikeaan suuntaan, sillä eduskun taryhmät tarvitsevat avukseen asian tuntijoita yhä kipeämmin. Tervetuliassanat: piirin pj Kirsi Olkkonen, historiikki sanoin ja kuvin: Heikki Koljonen, musiikkiesitys: Simons Sisters Ihastjärveltä, juhlapuhe: maaja metsätalousministeri Jari Leppä, tanssillinen voimisteluesitys: Kielot Mäntyharjulta, puolueen tervehdys: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, musiikkiesitys: Simons Sisters, Savolaisen laulu: johtaa Simons Sisters. Hakanen huomauttaa, että norminpurkuhankkeessa on parannettu paitsi lainsäädäntöä myös viran omaisten palvelukulttuuria. Lopuksi täyte kakku kahvit. Eläkkeelle jäävän Turtiaisen seuraajan on ensi töikseen muo toiltava eduskuntaryhmälle uusi toimintamalli. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Vuoden alussa astui voimaan viiden vuoden jatkoaika kevennettyjen rakentamisja kaavamääräysten kokeilulle. Jarva kertoo keskustan olleen aktiivinen työllistämistä ja työllistymistä estävän byrokratian purkamisessa. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Ryhmäkansliamallissa avustajat ovat sen sijaan työsuhteessa edus kuntaryhmäänsä. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen, 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg, 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 11.1.2019 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Etelä-Savo Keskustan Etelä-Savon piiritoimisto on laskeutunut Joulun viettoon ja avautuu jälleen ma 14.1.2019. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Hän muistuttaa, että keskusta ajoi viime syksyn budjettiriihessä läpi parannuksen yrittäjän eiomistavan perheenjäsenen työttömyysturvaan. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019! Tervetuloa juhlimaan Keskustan Etelä-Savon piirin 100-vuotista taivalta la 26.1. Lähretähän kunnon joukolla hakemahan vaalikentille pöhinää. Hintaan lisätään postikulut. Uudistus tietää muutoksia avus tajajärjestelmään, jossa kansan edustajien valitsemat avustajat ovat olleet työsuhteessa edus kuntaan. hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84, Laukaa) yhteistyössä puoluetoimiston kanssa. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. – Sipilän hallitus on purkanut tai sujuvoittanut useita satoja säädöksiä. Santeri Lampi KesKustan eduskuntaryhmä on tehnyt periaatepäätöksen ryhmä kansliamalliin siirtymisestä ensi eduskuntavaalien jälkeen. klo 18 Tyrnävän kunnantalolla. Pienemmät palkintojen voittajat on listattu piirin kotisivulle www.keskusta.fi/keski-suomi ja ne ovat lunastettavissa piiritoimistolta os. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala, 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola, 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi, 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa, 050 574 1405. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 205 0677. Klo 11.30–12 tervehdysten vastaanotto, klo 12–13 keittolounas, klo 13 juhla. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Kansalaisille tämä näkyy sujuvampina julkisina palveluina ja digitalisaation hyödyn tämisenä, Ala-Nissilä toteaa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Norminpurku sujuvoitti satoja säädöksiä Keskustan eduskuntaryhmän pitkäaikainen pääsihteeri Seija Turtiainen jää eläkkeelle toukokuussa.. Avoinna sopimuksen mukaan. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). uudistuKsen keskeisin tavoite on resurssien tehokkaampi käyttö ja avustajien tekemän päällekkäi sen työn välttäminen, keskusta ryhmän pääsihteeri Seija Turtiainen perustelee. Tyrnävä. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.2. www.keskusta.fi/ perapohjola. on ny sun ilimoottautumista vailla! Reitti 1): Härmä (Kuntokeskus) – Lapua – Kuortane – Alavus Abc – Helsinki
Takaisin maahan vie kaupunkilaistuhlaaja pojat yhdessä nälkä, kulttuuripakko, hengenvapauden kaipuu, ihmisyyden luova kehityspakko! Kunniantunto on nyt ihmisistä hävinnyt. Se synnytti synnin. Hän on talvisin teollisuusmies, kotiteollisuusmies, jolloin taide saa uudet mahdollisuudet, suurteollisuusmies suurtehdasjaostoissa. joulukuuta. Sosialidemokratia oli kumousta varten. Uudenvuoden aattona Alkio korostaa lasten kasvatuksen tärkeyttä osana uutta sivistystä: Hyvä Jumala tätä kansan kultaa: suunnattomia joukkoja kasvatuksen puutteeseen jääviä lapsia. Pienviljelijä joka on tieteellisesti ja ammatillisesti perehtynyt ammattiinsa. Tammikuun 7. Se peitti ryöstönsä kiillotuksella ja söi suuhunsa kaiken minkä sai. Mihin se koski, sen alkuperäisyyden se hävitti; otti siltä elinvoiman ja ytimen. Oman ratkaisunsa Alkio tekee 6. Ja sitä en minä tee! Päin tuleen ennemmin. Sen on hävittänyt kauppa, ahneus, kultaisen vasikan palvonta, väärät sukupuoli-ihanteet, harhaileva villi radi kalismi – kaikki yhdessä. Ne ovat kansallisuuden kultarakeita joita ei huuhdota säilyyn. Sen kävi kuin kirkon sitä ennen. Uusi talonpoika. Sekin julisti rauhaa, mutta se lankesi ristisotiin ja inkvisitsioniin. sanTeri alkio palaa Helsingistä kotiinsa Laihialle 21. Työn-ilo astuu ostetun ilon sijaan. Tapaninpäivänä Alkio käyttää tänäänkin ajankohtaista termiä ”kansansivistys”. 21.12.1918–11.1.1919 Alkio suunnittelee uutta sivistystä Kristillisyys on muutettava kuolleesta eläväksi momentiksi, usko kasvatettava teoksi. aaTTeellisille pohdinnoille ei ole enää vuodenvaihteen jälkeen aikaa. päivä Alkio lähtee taas Helsinkiin. Ja lopuksi se tuhosi itsensä suursodassa. Se hävittää teoillaan luokkarajoja ja tasoittaa veljeytymisen ja yhdenvertaisuuden tietä. Sosialidemokratia rakensi vielä luokkaperiaatteille, mutta se lankesi. Kun kaikki toverit sanovat että jos minä nyt jäisin pois, niin se merkitäisiin pakoretkeksi. Lisäksi Alkio suunnittelee kirjaa uudesta sivistyksestä. Ihmiset eivät tiedä miksi jotain tehdään muuten kuin pakosta. Hirmumuodoissaan. Uuden sivistyksen sisältöön tulee myöskin kristillisyyden perinpohjaisen uudistuksen vaikuttaa.. Siten kulttuuriihminen monipuolistuu. Ja silloin astuu esiin kysymys kaupungin ja maaseudun asutusmahdollisuuksista ja eduista. Hän luonnostelee sen suuntaviivoja joulupäivänä: Sivistys on tähän saakka tarkoittanut henkilökohtaisten intressien ja harrastusten toteuttamista; nyt sen tulee tarkoittaa yhteiskunnallisten aatteiden viljelystä. Se kumosi. Kaupunki ei tarjoa mitään kehitysmahdollisuuksia, mutta sitä vastoin maaseutu kaikki… Maanviljelyskulttuurilla tulee uuden sivistyksen luomisessa olemaan keskeinen tehtävä. Se hävitti metsät ja hiilet, raiskasi ryöstäen maat. Vanha sivistys on ollut luokkasivistystä, palvellut vain harvoja. tammikuuta: Olen nyt antanut suostumukseni ruveta ehdokkaaksi ensi vaalissa. Se oli julistanut rauhan aatteita, mutta toteutti sodan. Työ tulee olemaan uuden sivistyksen tärkeä tekijä. Joulukuun 29. Hän luonnos telee uutta sivistystä, joka perustuu maaseudun kehitysmahdollisuuksiin. Se asetti jo vihan voimat siihen, missä porvarin johtona oli ollut herruus. Alkaa valmistautuminen maaliskuun alun eduskuntavaaleihin. Uusi tulee olemaan kansansivistystä. Nyt onkin laiskuus ihanteena. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 11.1.2019 Santeri Alkio käyttää joululoman uusien kirjahankkeiden suunnitteluun. Joulun jälkeen alkaa valmistautuminen maaliskuun eduskuntavaaleihin. Niistä toteutuu romaani Keisaririkos, joka julkaistaan vuonna 1923. päivä Alkio laajentaa uuden sivistyksen ajatusta ekologisella julistuksella: Vanha sivistys oli hirveästi kuluttava tuli, hävittävä Moolok. Työn perusteelle, joka ei ole orjan, vaan sivistyneen, vapaan miehen työtä, luodaan uusi viihtymys, uudet traditsiot. Sen oli luonut kosto. Jo pari päivää myöhemmin päiväkirja alkaa täyttyä uusista kirjasuunnitelmista
Kokemukseni, koulutukseni ja osaamiseni sopivat kokonaisuutena täydellisesti työnkuvaan. Esimerkkinä maahanmuutto ja ilmastokysymykset. Omavaraisuus ruoanja energiantuotannossa tulee olla päämäärä EU:ssakin. Mitä kieliä puhut. Muut ruotsi, saksa ja ranska. Siten Suomi kykenee vaikuttamaan EU:n kehitykseen. Kesäaika. Kansainvälinen ja eurooppalainen politiikka on ollut intohimoni jo kolmisenkymmentä vuotta. Sen tulee olla vähemmän elitistinen. Olen väitellyt EU-politiikasta Britanniassa ja työskennellyt alan tutkijana Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Miten EU voisi parantaa mainettaan ja kansalaisten luottamusta unioniin. Miten. Kaikki eivät ole jäsenyydestä kokeneet hyötyvänsä. Populistit kasvattavat suosiotaan, jos näin ei tehdä. Eurovaalit 2019 Annina Ruottu, 53 Koulutus: FT (PhD), VTM Työ: Head of Corporate Sustainability and Regulatory Policy Paikkakunta: Lieto Miten rentoudut vapaa-aikanasi. Käsitöiden parissa ja lukien. Vähemmän byrokratiaa ja keskittyä niihin asioihin, jotka ovat tarkoituksenmukaisia hoitaa ylikansallisella tasolla. Tämä pitää hyödyntää ja viedä poliittisen keskustan ajatusmaailmaa vahvemmin unionin konkreettisiin päätöksiin ja keskusteluihin. Asuin, opiskelin ja työskentelin siellä vuosia. ALDElla on nyt Macronin mukaan tulon myötä merkittävämpi rooli kuin aiemmin. Meppien rooli on tässä tärkeä. Britannia. Missä Euroopan parlamentti on epäonnistunut. On ja ei. Juha Sipilän johdolla on tehty hyvää työtä, ja tätä linjaa on jatkettava. Kotikielenäni on suomen lisäksi englanti. M ari a Se pp älä. Onko EU uhka Suomen maaja metsätaloudelle. Tämä aiheuttaa kritiikkiä jäsenyyttä kohtaan, eikä hyviä päätöksiä osata jäsenmaissa tuoda esiin. Missä Euroopan parlamentti on kunnostautunut. 11.1.2019 39 Miksi haluat europarlamentaarikoksi. ALDEn sisällä on erilaisia ryhmiä, jotka painottavat aihetta eri tavoin. Tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaa liikkuvuus on ollut merkittävä asia monelle suomalaiselle esimerkiksi opiskelun ja työpaikan kautta. Millä teemoilla kampanjoit. Tulla kansalaisille läheiseksi ja ymmärrettäväksi päätöksentekijäksi. Pitäisikö EU:n uudistua. Arvot, turvallisuus ja ulkopolitiikka. Sisämarkkinoiden synty ja kehittäminen. Pitää rehellisesti arvioida ongelmia, niiden syitä ja seurauksia. Aiemmin en kuitenkaan ole ollut niin toiveikas asian suhteen kuin nyt. Keskusta on onnistunut vaikuttamaan ALDEn linjauksiin Suomea hyödyttävällä tavalla ja tätä linjaa on jatkettava. EU:n ulkopolitiikka kaipaa vahvistamista. Vaikka paljon asioita päätetään EU:ssa ja sen kautta, EU kokonaisuudessaan on edelleen suomalaisille etäinen. Luonnosta nauttien, perheen ja eläinten kanssa. ALDE on lähestynyt Suomen Keskustaa arvomaailmallaan viime vuosina. Miten ALDE ja keskustan mepit sen riveissä voivat vaikuttaa unionin suuntaan ja kehitykseen. Kesäaika vai talviaika. Mikä Euroopan maa on itsellesi läheisin, miksi. TeksTi: Pekka Pohjolainen Unionin hyviä päätöksiä ei osata tuoda jäsenmaissa esiin, arvioi Annina Ruottu Miten EU voisi parantaa mainettaan
Mikä. 10. Kumpi aiemmin: pilkkionginnan ensimmäiset SM-kisat vai jääkiekon MM-kisat ensimmäisen kerran Suomessa. ”Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.” Kenen Suomen presidentin lempilausahdus tuo on. Kuinka paljon. Symphony of the Seas ja Costa Smeralda ovat maailman suurimmat matkustajalaivat sen jälkeen, kun Turun telakalla rakenteilla oleva Costa Smeralda valmistuu ja tekee neitsytmatkansa ensi syksynä Välimerellä. Mikä on tuulennopeusraja, jonka ylittyessä Suomessa puhuttaisiin hirmumyrskystä: 33, 37, 41, 45 vai 50 m/s. Tammikuun alun Aapeli-myrskyn aikana korkein mitattu tuulen nopeus oli 32,5 metriä sekunnissa. Sh utt ers to ck Klikkaa suomenmaa. Laskuvarjohyppy on kasvattanut suosiotaan harrastuksena 1950-luvulta alkaen. Kuningatar Elisabet II, liittokansleri Angela Merkel, presidentti Vladimir Putin, presidentti Donald Trump. 6. Tietotesti ??. 9. Mikä maa: se on voittanut Eurovision laulukilpailun neljä kertaa, muun muassa 1979 Jerusalemissa kappaleella ”Hallelujah”; siellä järjestetään ensi toukokuussa kolmannen kerran Euroviisut. Symphony of the Seas aloitti risteilyt Karibianmerellä keväällä 2018. Molemmat ovat reilusti yli 300 metriä pitkiä, kansia eli kerroksia niissä on 18 ja 20, ja niiden matkustajakapasiteetti on... Sähköpostin yleistyessä parikymmentä vuotta sitten syntyi suomen kieleen tavallista postia tarkoittava leikillinen sana... Vas tau kse t: 1) 33 m/s , 2) Tru mp: kak si tyt ärt ä ja kol me poi kaa , (El isa bet II:l la yks i tyt är ja kol me poi kaa , Put ini lla kak si tyt ärt ä, Mer kel illä ei om ia lap sia ), 3) Juh o Kus ti Paa sik ivi , 4) eta nap ost i, (Ki elik ello 4/2 014 ), 5) 6 600 , 6) 102 vuo tta , 7) Bus ine ss Fin lan d, 8) Tam per e, 9) Israe l (se voi tti Eur ovi isu t 197 8 ja 197 9, 199 8 ja 201 7), 10) ens im mäi nen SM -p ilk ki 195 7, ens im mäi set jää kie kon MM -ki sat Suo mes sa 196 5. 8. 3. ja valitse ”Mielipiteet”. 2014–2017 sen virallinen nimi oli Innovaatiorahoituskeskus Tekes. 7. 2. Mikä on viraston nykyinen nimi. Kenellä heistä on eniten lapsia avioliitoistaan. 1983 perustettiin Tekes, Suomen valtion virasto, joka aktivoi ja rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen tutkimusja kehitysprojekteja. . 5. Kuinka vanha hän on. Australialaisesta Irene O’Sheasta tuli kuukausi sitten maailman vanhin laskuvarjohyppääjä hänen hypättyään avustajan kanssa neljän kilometrin korkeudesta. Minkä Suomen kaupungin lempinimi on Manse. 4. 40 11.1.2019 2 6 8 8 4 1 3 5 7 2 6 4 9 9 8 4 5 7 8 6 3 6 4 1 5 4 3 8 2 5 1 4 9 7 6 3 8 8 7 4 3 1 6 5 9 2 9 6 3 2 8 5 7 1 4 1 2 8 5 6 4 3 7 9 7 9 6 1 3 8 2 4 5 4 3 5 9 7 2 8 6 1 6 1 7 8 5 9 4 2 3 3 8 2 6 4 1 9 5 7 5 4 9 7 2 3 1 8 6 2 1 9 1 2 5 3 6 3 1 6 7 6 8 5 9 3 1 7 5 9 4 4 6 7 7 6 8 5 3 2 1 4 9 1 9 2 7 6 4 8 3 5 4 3 5 9 8 1 7 6 2 3 1 9 6 7 5 4 2 8 2 4 6 3 1 8 9 5 7 5 8 7 2 4 9 3 1 6 8 7 1 4 5 6 2 9 3 6 2 3 1 9 7 5 8 4 9 5 4 8 2 3 6 7 1 2 6 8 8 4 1 3 5 7 2 6 4 9 9 8 4 5 7 8 6 3 6 4 1 5 4 3 8 2 5 1 4 9 7 6 3 8 8 7 4 3 1 6 5 9 2 9 6 3 2 8 5 7 1 4 1 2 8 5 6 4 3 7 9 7 9 6 1 3 8 2 4 5 4 3 5 9 7 2 8 6 1 6 1 7 8 5 9 4 2 3 3 8 2 6 4 1 9 5 7 5 4 9 7 2 3 1 8 6 2 1 9 1 2 5 3 6 3 1 6 7 6 8 5 9 3 1 7 5 9 4 4 6 7 7 6 8 5 3 2 1 4 9 1 9 2 7 6 4 8 3 5 4 3 5 9 8 1 7 6 2 3 1 9 6 7 5 4 2 8 2 4 6 3 1 8 9 5 7 5 8 7 2 4 9 3 1 6 8 7 1 4 5 6 2 9 3 6 2 3 1 9 7 5 8 4 9 5 4 8 2 3 6 7 1 1. Viime vuoden alussa viraston nimi kuitenkin muuttui, kun siihen yhdistettiin kansainvälisyys-, investointija matkailunedistämispalveluja tarjoava Finpro
11.1.2019 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi.” Kiteytys haastaa pohtimaan yhteiskunnan ja maail man suuntaa; tässä kommentin poikanen. Hyvinvointivaltion vuosikymmenten mittaisen ra kentamisen pohjana on ollut enemmän tai vähemmän julkilausuttu ajatus mahdollisuuksien tasaarvosta, tur vallisuudesta ja kaikkien ihmisten osallistamisesta. Nyt siihen on erinomainen mahdollisuus, kun puolueet ja ehdok kaat valmistautuvat vaaleihin. 42 11.1.2019 Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta on kiitelty lähes kaikilta suunnilta. Hyvän tavoittelussa materialistinen elämänkäsitys on ottanut ylivallan. TOisekseen presidentin käyttämä ”meidän” panee ky symään, keiden meidän on kyettävä määrittelemään sen uuden hyvän koostumus. Aihetta on. Se on polkenut niin ihmisyyttä kuin luontoakin. Ilmaston muutoksen hallitsemisessa on mentävä sinänsä välttämättömien teknisten ratkaisu jen ohi perimmäisen äärelle: joutuu pohtimaan presi dentin asettamaa kysymystä. Olihan se kopsakka puhe. Ihmisen hyvä koostuu paljon muusta kuin aineellises ta hyvästä; kohtuullinen toimeentulo toki kuuluu siihen hyvään. Vaalien jälkeen on uusien tavoitteiden määrittelyn aika – yhdessä. Onko kuitenkin hyvä määritelty lyhytnäköisesti. Tulisihan vaalikeskusteluihin uudenlaista ryhtiä, kun tai jos puolueet hahmottelisivat, millaista on hyvä elä mä ilmastonmuutosta hillitsevässä yhteiskunnassa ja maailmassa. Paljon myönteistä on toki saavutettu meillä ja muual la, kuten esimerkiksi Roslingin mainio kirja Faktojen maailma todistaa. Puheen lopussa – ilmastonmuutokseen liittyen ja ennen Eeva Kilven runoa – presidentti Sauli Niinistö asetti aikamoisen tehtävän, jota kannattaisi pureskella. Hyvä rakentuu keskustelujen kautta. Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) ja ministeri. Eiköhän uudenkin hyvän määrittely ole sekä henki lökohtainen että yhteinen tehtävä. Se on ollut pitkälti yhteinen määrittely; kaikki ovat vanno neet perustellusti hyvinvointivaltion puolesta. Presidentin puhe pakottaa pohtimaan hyvää seppo kääriäinen vieraskolumni. Vaaliohjelmia rustail laan ja iskulauseita kehitellään. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Niinistö sanoi: ”Meidän on kyettävä uudelleen mää rittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelem me. On kysyttävä, mikä on ollut ja on se hyvä, jonka tavoit telun yhtenä eitahdottuna seurauksena on ilmaston lämpeneminen, joka uhkaa olemassaoloamme. Siinä ollaan politii kan ytimessä. Se hyvä on kuitenkin ollut iät ja ajat laajasti hyväksytty yhteinen tavoite. Luontosuhteemme, välimme toisten ihmisten kanssa, itsensä sivistäminen, henkinen tasapaino, hen gellisyys ja aito osallisuus voivat olla sitä uutta hyvää
kaksi alusvaatekertaa, kaksi paria sukkia, villapaita, ulkoiluun sopiva puku ja päähine. esimerkiksi muonaa kolmeksi päiväksi, saappaat, pieksut tai hiihtokengät. olettaisin, että kesällä voidaan pitää kopiocrockseja, kunhan ovat mustat. kolmen päivän muona tarkoittaa nykyisin pakastepitsoja. mukaan otetaan puukkoja, otsalamppuja, alusvaatteita. Saapashousut olisivat paikallaan, samoin turkki tai pomppa talvella, sadetakki kesällä, käsineet, huopa, selkäreppu, pyyheliina ja peseytymisvälineet, ompeluvälineet, lusikka, puukko, kompassi, kiikari, miesten polkupyörä välineineen. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 11.1.2019 43 NiiN kuiN hyvin tiedetään, Suomessa on ennenkin lähdetty sotahommiin omissa varusteissa, talon puolesta tuli ase ja kokardi. jos menee rikki, vaihdetaan uuteen. kalorit on tunnetusti laskettu niin, ettei sulla kerta kaikkiaan voi olla nälkä. Hesari kertoi loppiaisena, että nykyiset asevelvolliset käyttävät omia varusteitaan. kuulemma jossain sallitaan jopa omat jalkineet, jos värimaailma osuu samaan armeijan kanssa. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Sitä kutsuttiin malli Cajanderiksi. kotikaupungissa kun palveli, niin alokasajan jälkeenhän se oli vähän kuin olisi ollut päivätöissä. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. kaivoiN sotilaspassin esiin, minulla sellainen on, toisin kuin kolmannen tuntemattoman näyttelijöillä. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. onko etulinjassa mikroaaltouuneja. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. repun on varmaan syytä olla Fjällräven ja fillarin läskipyörä. Sinänsä omien kamojen käyttö on hölmöä, nykyisin on hyvälaatuiset vermeet talon puolesta. omia sukkia kuulemma mielellään käyttävät ja alusvaatteita. päähine kyllä muistetaan, pipo tai takalippainen reuhka on päässä sisälläkin. kamman puuttuminen ei voi enää olla este iltalomalle. pyyhe ja saippuaa, onko pakko mennä suihkuun, jos ei tullut hiki. Pieksuja ei ole kellään, mutta käsintehtyjä bootseja on. ja oikein muistin, liikekannallepanoon pitää ottaa omaa kamaa mukaan. talvella lisäksi sukset sauvoineen. kun likaantuu, vaihdetaan puhtaisiin. kaljuksi ajaminen näyttää olevan varusmiesmuotia. Jari Nenonen Kohti Cajanderia Onko etulinjassa mikroaaltouuneja?. onko pakko ottaa sukset, jos on lumilauta. inttikamaa myyvissä liikkeissä tämä huomataan. käykö sähköpyörä. ei mitään uutta, aina oli minullakin nuoren vaimon kotona laittamat metwurstileivät pakissa. tai esimerkiksi Jari Tervolla. pitsataksit ajavat lättyjä niille, jotka eivät pääse kasarmilta tällä kertaa pitseriaan
MITEN SAADAAN LISÄÄ APTEEKKEJA SUOMEEN. Katso video ja kerro omat ehdotuksesi: apteekkariliitto.fi/uusiapteekki KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ HAKEE PÄÄSIHTEERIÄ