6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 42 / 11.11.2016 / 4,80 ?
Katse tulevaan
Tuomo Puumala haluaa nostaa keskustan sivistyspuolueeksi
Ajassa
Keskustaopiskelijoille
uusi pomo
Uutisanalyysi
Vieraskolumni
Miksi hallitukset
kompuroivat?
Homekorjauksiin ei
tule valtionapua
24
2
11.11.2016. sisältö
11.11.
2016
Pelastavatko startupit Salon?
Juha Borenius ja Sami Metsänperä eivät lamaantuneet Microsoftin lähdöstä s
Miesten rooli perhe-elämän
eri vaiheissa ei ole
edelleenkään riittävän vahva.
Antti Kurvinen s. 16
Kuntavaaleihin haettiin
vauhtia keskustan
piirikokouksissa s. 36
Terrori-iskut kiihdyttivät kovia
äänenpainoja Euroopassa s. 2016
3. 14
Noljakanfaijana blogaava
Anssi Kekkonen
iloitsee isyydestä s. 35
Kiinan kielen taidosta on hyötyä
erityisavustaja Jannika Rannalle s. 45
11.11. 30
Koomikko Jamie MacDonald vitsailee
transsukupuolisuudestaan s
Päätoimittaja Juha Määttä
Jari Laukkanen
Uudistyön perustana on
oltava asiakkaiden ja
kansalaisten tarpeet.
Pääkirjoitus
Posti tipahtaa jatkossakin
laatikkoon viisi kertaa viikossa
L
iikenne- ja viestintäministeriön tuore esitys takaa, että
posti tulee tulevaisuudessa perille jokaisena arkipäivänä kaikkialla Suomessa.
Postin oma esitys jakelupäivien kirjepostin karsimisesta viidestä kolmeen päivään toteutuu vain kaupunkialueilla, joissa toimii jo tällä hetkellä oma jakeluyhtiö. Jos postin alkuperäinen esitys olisi mennyt läpi, se olisi asettanut
maaseudun ihmiset huonompaan asemaa suurissa taajamissa asuvien ihmisten kanssa.
Esitys maaseudun postipalvelujen turvaamisesta on erityisen tärkeä maaseudun puolestapuhujana tunnetulle keskustalle.
Päätös olisi ollut myös lehtikustantajien kannalta surkea.
Jakelupäivien karsiminen olisi johtanut automaattisesti lehtien levikkien laskuun ja ilmestymispäivien supistamiseen.
Postin sisällä hallituksen esitys on otettu vastaan häm-
4
11.11.2016
mentynein mielin. Se on kaikkien mielestä välttämätöntä.
Tosiasia on, että jaettavan postin määrä on romahtanut
1990-luvun huippuvuosista, eikä tulevaisuus näytä digitalisoituvassa yhteiskunnassa yhtään ruusuisemmalta.
Jakelutoiminnan sopeuttaminen oikealla tasolle on teettänyt Postissa ankarasti töitä. Posti
voi hoitaa maaseudun jakelutoiminnan joko itse tai ostamalla palvelun yksityisiltä yrityksiltä.
Ehdotukset sisältyvät hallituksen postilain uudistusesitykseen, joka lähti lausuntokierrokselle tällä viikolla.
Hallituksen kompromissiesitystä on kiitelty laajasti. Yhtiössä tehdään parhaillaan selvityksiä,
millaisia kustannuksia maaseudun jakeluvelvoitteen hoitamisesta syntyy ja millaisia henkilöstövaikutuksia esityksellä toteutuessaan on.
Postipalvelujen uudistamisen tarpeellisuudesta kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä. Samaa ei
voida sanoa yhtiön Pohjoismaissa ja Venäjällä tehdyistä liiketoimista.
Posti on ollut kansalaisille tärkeä peruspalvelu jo yli vuosisadan ajan. Uudistyön perustana on oltava asiakkaiden ja
kansalaisten tarpeet. Tälle vuodelle laskua on luvassa lähes yhtä
paljon.
Jakelumäärän reippaasta laskusta huolimatta jakelutoiminta on ollut ja on Postille kannattavaa liiketoimintaa. Tämä on selvästi ollut myös hallituksen
perimmäinen tavoite.. Talon sisällä on käyty lyhyessä ajassa useita yt-neuvotteluita ja toteutettu lukuisia organisaatiouudistuksia.
Kehittämistoimet ovat pakollisia, sillä Postin mukaan sen
jakelutoiminnan liikevaihdosta katosi viime vuonna 75 miljoonaa euroa. Nämä yhtiöt ovat
tähänkin asti vastanneet alueidensa sanomalehtien varhaiskannosta.
Maaseudulla, missä ei ole toimivaa jakeluverkostoa, vastuu viisipäiväisestä postijakelusta jää Postin harteille. perustettu 1908
Yksi naudanlihapihvi tuottaa kasvihuonekaasuja saman verran
kuin 30 kilometrin autoilu.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan karjankasvatus, viljelysmaiden lisääminen sekä patojen ja teiden rakentaminen uhkaavat tuhota maapallolta liki
Irlannin pinta-alan verran sademetsää. Monien mielestä tällainen humpuuki rikkoo perinteisiä,
pyhiä suomalaiskansallisia arvoja. On vaikeaa nähdä, miten päästötavoitteet voitaisiin saavuttaa, jos emme
muuta ruokailutottumuksiamme.
Siksi suomalaiset maksavat tupakka-, alkoholi- ja
polttoaineveroa. Sopimusvaltioiden päästövähennyslupaukset
eivät kuitenkaan riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä siedettävälle tasolle.
Kaiken kukkuraksi kyse on vain lupauksista. Onhan rajoittamaton lihansyönti ihmisoikeuksista tärkein.
Pariisin ilmastosopimus astui voimaan viime vii-
kolla. 60-luvulla suomalaiset söivät lihaa
puolet nykyisestä. Kuitenkin ehdotukset lihansyönnin vähentämistä saavat oitis täyslaidallisen. Lopuilla viljellään rehua.
YK:n arvion mukaan maailmassa on 9 miljardia ihmistä vuonna 2050. Kokolihapihvit jäisivät juhlaherkuksi, arkiruoissa punainen liha korvattaisiin kanalla tai kasviksilla. Kieltolait ovat asia erikseen.
Lihaveron ehdottaminen olisi Suomessa lähestulkoon poliittinen itsemurha.
Siitä huolimatta maailman muuttuminen olisi
syytä ottaa tosissaan täälläkin.
Todellinen johtajuus on oikean suunnan näyttämistä silloinkin, kun edessä oleva polku ei ole mieluisa.
Samuli Nissilä
Markkinatalous toimii parhaiten, kun tuotteen
hinnassa huomioidaan sen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset.
11.11. Samalla valtion kassaan kilahtaisi jopa
300 miljoonaa euroa. Käytännön suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi
ovat vielä harvassa.
Tuskin olemme vielä edes ymmärtäneet, kuinka
perustavanlaatuisia muutoksia elintapoihimme tarvitaan.
Eläintalouden osuus kasvihuonekaasuista on
YK:n mukaan noin 10?25 prosenttia. Makeisvero kuopattiin, mutta tilalle on ehdotettu sokeriveroa.
Verojen joukosta puuttuu kuitenkin yksi: lihavero.
Jos epäterveellisen punaisen lihan kilohintaan lisättäisiin euro veroa, jauhelihapaketin hinta nousisi 40 senttiä. Viime vuosina hakatuista sademetsistä jopa neljä viidesosaa
on lihakarjan laidunmaana. Joka vuosi.
Kaupoissa ja ravintoloissa on usein vaikeaa kyetä eettisesti ja terveydellisesti kestäviin valintoihin. Moraalinen selkärankaisuus olisi huomattavasti helpompaa, jos kiitos siitä näkyisi numeroina tiliotteella.
Lihavero ohjaisi ylipainon kanssa kamppailevia
suomalaisia syömään terveellisemmin ja ekologisemmin. Toimittajalta
Pihvit verolle!
Ennen kaikki oli paremmin. Sillä voisi rakentaa vaikka pari
Guggenheim-museota tai yhden Tampereen pikaratikan. Kenties Suomen tuhansien järvien antimetkin tulisivat paremmin käytetyiksi.
Ja ei, lihavero ei puuttuisi kenenkään yksilönvapauteen eikä tekisi lihansyönnistä laitonta. Autoissa oli kunnon
moottorit, menovesi oli halpaa, sähköä tuli huokeista hiilivoimaloista, ruokana oli lihaa kaikissa eri
muodoissaan ja elämästä saattoi nauttia ilman viherhippien ärsyttävää ilmastoininää.
Näinköhän. 2016
5
Ristiriidoista syntyy tilanteita, joissa
päätöksiä veivataan tai niitä ei synny lainkaan.
Kun Juha Sipilä kokosi hallituksensa vuoden
2015 eduskuntavaalien jälkeen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan, monen kannattajan toiveet olivat korkealla: tämä
hallitus olisi yhtenäinen ja saisi päätöksiä aikaan.
Ajatus yhtenäisyydestä saa osittain tukea
valtiotieteiden tohtoreiden Ville Pitkäsen ja
Jussi Westisen kirjoittamasta tutkimuksesta.
Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajia yhdistää oikeistokonservatiivisuus.
Kokoomus on eduskunnan oikeistolaisin
puolue ja perussuomalaiset tulevat heti toisena. Vain kolmesta niistä hallituspuolueiden kannattajilla on yhtenäinen näkemys.
Puolueet tukevat leikkauksia ja vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa sekä katsovat, että
Suomella on jo nyt riittävä rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa.
Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat ovat erimielisiä esimerkiksi
EU-politiikasta, Venäjä-suhteista ja maahanmuutosta. Käytännön
politiikassa asetelma ei näy, sillä asiakysymykset hajottavat rintamia.
Ajatuspaja e2 tarkasteli tutkimuksessaan 20
asiakysymystä. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutki-
6
11.11.2016
mus osoitti jo aiemmin, että hallitusta hajottavat näkemykset muun muassa aluepolitiikasta
ja työurien pidentämisestä.
Hallituksen toimintakykyyn vaikuttavat
myös puolueiden ideologiset erot ja tavoitteet,
yleinen ilmapiiri ja johtavien poliitikkojen
henkilökohtaiset suhteet.
Yhteisestä hallitusohjelmasta huolimatta
puolueiden on kyettävä pitämään esillä itselleen tärkeitä poliittisia kysymyksiä.
Puolueiden sisällä paineita on aiheuttanut
se, että kannattajien kynnys vaihtaa leiriä on
madaltunut.
Ajatuspajan tutkimus osoittaa, että poliittinen liima puolueiden välillä on lopussa, mutta
mitä nyt pitäisi tehdä?
Miten liimatuubiin saadaan täytettä?
Pitkänen ja Westinen esittävät, että puolueiden täytyisi ilmoittaa nykyistä selkeämmin
ennen vaaleja, mistä kysymyksistä ne eivät
ole valmiita tinkimään. ja että suomalaiset uskovat politiikkaan.
Henna Lammi. Myös suurin osa (68 prosenttia) keskustan
kannattajista mieltää kuuluvansa oikeistoon.
Arvokonservatiiveina itseään pitää 55 prosenttia perussuomalaisista, 45 prosenttia keskustalaisista ja 44 prosenttia kokoomuslaisista.
Kokonaisuutena puolueet sijoittuvat vasem-
misto-oikeisto-akselille selkeämmin kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun. Samoin pitäisi kertoa,
minkä puolueen kanssa ei lähdetä hallitusyhteistyöhön.
Tutkijat penäävät puolueilta kunnollisia visioita. Uutisanalyysi
Poliittinen liima
lopussa
Ajatuspaja e2:n tutkimus osoittaa,
että hallitusten sekava kierre uhkaa jatkua
Puolueiden kannattajien yhteiset tavoitteet
ovat hukassa, selviää Ajatuspaja e2:n Miksi
hallitukset kompuroivat -tutkimuksesta.
Samalla äänestäjien toiveet on hyvin vaikea sovittaa yhteen kaikissa enemmistöhallituksissa. Tulevaisuuden näkemykseksi ei kuitenkaan riitä esimerkiksi työllisyyden ja talouden kohentaminen, koska kaikki ovat siitä samaa mieltä.
??Jos yhteisten visioiden aika on ohi, puoluepolitiikan sekava kierre jatkuu, tutkimus varoittaa.
Sanat on syytä ottaa puolueissa vakavasti.
Demokratian kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että poliitikot kykenevät tekemään päätöksiä
Roni Rekomaa/Lehtikuva, Shutterstock
Asiakysymykset erottavat
hallituspuolueita. Timo Soinin
(ps.), Juha Sipilän (kesk.) ja Petteri
Orpon (kok.) seuraava todellinen
kannatustesti on kuntavaaleissa.
11.11. 2016
7
Ajassa
Sanottua
Nyt on Euroopan aika
painaa kaasua ja ottaa johto.
Me olemme nyt vapaan
maailman viimeinen toivo.
Peter Vesterbacka
Twitterissä
Trumpin menestys kertoo
keskiluokan huolista ja
pettymyksestä. hän lisää.
Kansalaisaloitteeseen vaaditaan 50 000
allekirjoitusta, jotta se etenisi eduskunnan
käsiteltäväksi.
Eutanasia-aloitteen hyvän kuoleman
puolesta vireillepanijat esittävät, että
eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.. Eutanasiassa on kysymys siitä, että parantumattomasti sairas voi saada kuolinapua. Mitään hallitsematonta ja nopeaa ei tapahdu.
Heikkinen muistuttaa, että lääketiede
on yksi osa hyvää kuolemaa ja eutanasiaa.
Eutanasia koskisi myös vain hyvin pientä
osaa ihmisistä.
Heikkinen on nähnyt, että parantumattomasti sairaan kuolema voi olla myös
kaunis ja levollinen.
. Olen nähnyt hyvää saattohoitoa, mutta
tuntenut myös suurta riittämättömyyttä,
kun en ole pystynyt lievittämään sairaan
kipuja, Heikkinen toteaa.
Heikkinen tietää, mistä puhuu.
Hän on gerontolgiaan eli ikääntymisen
ja vanhenemisen prosesseihin erikoistunut sairaanhoitaja ja työskennellyt sairaaloissa ja vanhainkodeissa Suomessa
ja ulkomailla.
8
11.11.2016
Hän on myös eduskunnan sosiaali- ja
terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja.
Koska eutanasia on herkkä aihe, Hannakaisa Heikkinen toivoo, että sitä käsiteltäisiin ilman turhaa kiihkoa ja että ihmiset
ottaisivat selvää, mistä siinä on kyse.
. Se huoli on otettava
vakavasti kaikissa länsimaissa!
Arto Satonen
Twitterissä
Tällaisina aamuina sitä on tyytyväinen,
että meillä Suomessa on vaaleissa
kahden ?ääripään. Esimerkiksi gynekologiset ja luuhun edenneet syövät ovat
usein tuskaisia, Heikkinen kuvaa.
. Kansalaisaloite on keskustelun avaus. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisen näitä kipuja kärsiä. Kivut ovat valtavat, sairaudesta ei parane ja kuolema lähenee. välillä aina
vaihtoehto nimeltä Keskustapuolue.
Jukka Lindström
Twitterissä
Shutterstock
Parantumattomasti
sairaan kuolema
voi olla myös kaunis
ja levollinen.
Heikkinen säästäisi kuolevan kivulta
Anja Manninen
Viisi entistä kansanedustajaa ajaa euta-
nasian eli kuolinavun laillistamista kansalaisaloitteella.
Nykyinen kansanedustaja, keskustan
Hannakaisa Heikkinen pitää aloitetta hyvänä.
Syrjäseudun ihmiset kyselevät jatkuvasti, että tuleehan sanomalehti joka päivä.
Kirjeistä ja laskuista ei niinkään
olla huolestuneita, Lohi kommentoi.
Jatkossa Postin tulee kilpailuttaa jakelu haja-asutusalueilla.
Jos kukaan ei tee tarjousta toimivasta palvelusta, niin Postin
on hoidettava se itse. Sen sijaan taajamissa kirjekanto saattaa rajoittua vain kolmeen arkipäivään.
Esitys sai positiivista vastakaikua useilta keskustan kansanedustajilta. Sanottua
65-vuotias musta nainen kertoi
minulle: ?Maa ei ollut valmis mustaan
presidenttiin. Minusta jakeluun saadaan
tämän esityksen myötä luova ratkaisu. Me tiesimme.?
Laura Saarikoski
Twitterissä
Ainoa positiivinen asia on, että kertyneet
paineet ja paha olo purkautuvat
demokraattisten vaalien kautta.
Kati Kelola
Twitterissä
Jari Laukkanen
Ajassa
Arki koittaa. Yleispalveluvelvoite koskee edelleenkin
vain ykkösluokan kirjettä, ei sanomalehtiä.
Lohi ei pelkää, että viisipäiväisyyden vaatimus kaatuisi
syrjäseuduilla pelkästään Postin niskaan.
. Tämä on vastaisku. Ne ovat kysymyksiä, joita
maaseudulla asuvat nuoret joutuvat pohtimaan.
Tutkija Tomi Kiilakosken mukaan maaseun nuoret ovat eriarvoisessa asemassa
suhteessa kaupunkilaisnuoriin.
Pitkien etäisyyksien päässä ei voi elää
samanlaista elämää kuin muualla Suomessa.
Eriarvoinen kehitys johtuu Kiilakosken
mukaan keskittämiseen tähtäävistä poliittisista päätöksistä. Kyllä minä luotan, että uusi
laki selkiyttää tilannetta ja luovien ratkaisujen avulla maaseudullekin löytyy jakelusta kiinnostuneita yrittäjiä.
Poliittista vääntöä ja vastakkainasettelua postinjakelun tiimoilta ainakin tulee riittämään.
. On
hankala suunnitella ystävyys- ja seurustelusuhteiden tulevaisuutta, kun tietää,
että toinen lähtee jossain vaiheessa vetämään, Kiilakoski sanoo.
Tutkijan mielestä välimatkojen aiheuttamaan eriarvoisuuteen pitäisi kiinnittää
huomiota. Kannatus
sulaa, pettymys tulee.
Valta ja populismi eivät
viihdy samassa huoneessa.
Eeva Lehtimäki
Twitterissä
Lohi: Postinjakeluun
saadaan luova ratkaisu
Risto Luodonpää
Posti jaetaan jatkossakin maa-
seudulla viitenä päivänä viikossa, mikäli lausuntokierrokselle
lähtenyt lakiesitys pitää kutinsa
loppuun asti. Maaseudun nuorten ääni ei tule kuuluviin.
11.11. Maaseudulla asuvista nuorista ainakin kolmasosa haluaisi jäädä asumaan kotiseudulleen.
Kiilakosken mukaan palveluita karsittaessa pitäisi tehdä lapsivaikutusarvioinnit.
Vastuunkantoa hän penää myös tutkijoilta.
??Kun tehdään nuorisotutkimusta, on
kaupungeissa sijaitsevista yliopistoista
helpompi ajaa kaupunkinuorten luo. Selkein esimerkki
tästä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen painottaminen suuriin asutuskeskuksiin.
??Maaseudun nuoret tiedostavat hyvin
varhain, että täältä on pakko lähteä. 2016
9. Muissa hallituspuolueissa
tämä esitys saa kyllä kannatusta, Lohi arvelee.
Maria Seppälä
Maaseudun nuorten ääni hukkuu
Samuli Vänttilä
Mitä tehdä, kun välimatkat harrastuksiin
ovat pitkät, julkiset eivät kulje, eikä omaa
skootteria ole. Se on sisällöltään samankaltainen kuin mitä
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti esiin
jo viime kesän keskustelussa.
. Te
ette tiennyt sitä
Jari Laukkanen
Ajassa
Arttu Karila ja Linda Brandt hakevat paikkaa keskustalaisen opiskelijaliikkeen johdossa.
Voidaanko
korkeakoulujen
toimipaikkoja
vähentää?
Karila ja Brandt, oletteko olleet jälki-istunnossa?
Henna Lammi
Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) valitsee
viikonloppuna uuden puheenjohtajan Jyväkylän liittokokouksessa.
Paikalle pyrkii Lappeenrannassa kauppatieteitä opiskeleva Linda Brandt, 30, ja
Jyväskylässä taloustieteitä opiskeleva Arttu Karila, 24.
Jos sinut valitaan KOL:n puheenjohtajaksi, mistä asiasta tekisit ensimmäisen kannanottosi?
B: Korkeakouluopiskelijoiden työelämäedellytyksien parantamisesta ja koulutuksen kannattavuudesta.
K: Huoltajakorotuksesta. On tärkeää,
että opetuksen saatavuus on koko Suomessa riittävä.
K: Ei voida. Oletko ollut koskaan jälki-istunnossa?
B: Jälki-istunto ei ole paras tapa työrauhan turvaamiseen, vaan rauhattomuuden ennaltaehkäisy ja nopea puuttuminen.
En ole ollut koskaan jälki-istunnossa.
K: Olen ollut lähellä joutua jälki-istuntoon. Ajauduimme poikaporukalla välituntirajojen ulkopuolelle rakentamaan vesipatoja. Voidaanko korkeakoulujen toimipaikkoja vähentää?
B: Ei voida enää vähentää. Opettaja kuitenkin armahti meidät
5.-luokkalaiset.
Jos maailma tuhoutuisi, pelastautuisit Marsin lennolle ja saisit ottaa mukaasi yhden kirjan ja yhden elokuvan, mitkä
ne olisivat?
B: Barbara Ann Kipferin kirja 12 000 syytä
olla onnellinen sekä elokuva Forrest Gump.
K: Arto Paasilinnan teos Jäniksen vuosi sekä Christopher Nolanin tieteiselokuva Interstellar.. Oleellisinta on kannustaa
korkeakouluja erikoistumaan.
Peruskoulun työrauha on puhuttanut viime aikoina. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin
on tervetullut muutos, mutta se kuitenkin
asettaa perheelliset opiskelijat entistä tiukemmalle.
Oppositio on kuvannut hallitusta ?kaikkien aikojen koulutusvihamielisimmäksi?.
Onko kritiikki oikeutettua?
B: Näin rankasti koulutukseen kohdistu-
10
11.11.2016
vat leikkaukset ovat hankalasti perusteltavissa, joten kritiikki on aiheen.
K: Oppositio on lähtenyt laukalle. Päätös olla nostamatta kokonaisveroastetta oli kädet sitova
päätös, joka on johtanut karkeaan leikkauspolitiikkaan.
Suomessa on laaja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkko. Annetut lupaukset olla leikkaamatta koulutuksesta on kuitenkin rikottu, ja siitä arvostelu
osuu kohteeseen.
Onko hallituksen politiikka kokonaisuutena ollut liian oikeistolaista, liian vasemmistolaista vai sopivaa?
B: Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tehty välttämättömiä leikkauksia ja
säästöjä. Politiikka on ollut kokonaisuutena tasapainoilua.
K: Liian oikeistolaista
Viime viikolla komissio julkaisi yhtiöverotuksen uudistuspaketin. Maat ovat kilpajuoksussa toistensa kanssa. Halusimme tai ei, raha on kytköksissä valtaan. Siksi
verotiedot on perusteltua julkaista.
Tänä vuonna keskusteltiin myös verotietojen
uutisoinnin huonoista puolista. Tosiasiassa sellaista ei ole ollut enää
vuoden 2003 jälkeen.
Uudistuksen tärkein anti on se, että laki mahdollistaa vahinkohistorian
aiempaa joustavamman hyödyntämisen. Päättäjienkin tulot syynättiin tarkkaan.
Verotietojen julkisuus on avoimuutta. Ei ole oikein, että vain pienet
ja keskisuuret kantavat kortensa kekoon. Uutisoidut verotiedot eivät kerro aina koko totuutta. Tällä pyritään puuttumaan maiden välisiin voitonsiirtoihin verojen minimoimistarkoituksessa. Samaten yhtiöt tekisivät vain
yhden veroilmoituksen EU-tuloistaan.
Yhteisessä veropohjassa yritykset ja konsernit voisivat yhdistää kaikki eri EU-maissa saadut
tulot ja tappiot. Osa esitystä on niin sanottu yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja.
EU:n alueella toimiville yrityksille halutaan
tehdä säännöt, joilla laskea veropohjansa koko
unionin alueella. Dataa on sitä varten entistä enemmän käytössä.
Kuka on lakiuudistuksen suurin hyötyjä?
Kun sääntelyä puretaan, ja sen seurauksena kilpailu vakuutusyhtiöiden
välillä mahdollisesti kiristyy, niin suurin hyötyjä on asiakas. Aggressiivisen verosuunnittelun on arvoitu aiheuttavan 50?70 miljardin euron vuosittaiset menetykset Euroopassa.
Suomessa yritysten veroprosentti on 20, mutta sitä maksavat käytännössä vain pienet ja keskisuuret yritykset. Suuryhtiöiden on osallistuttava samoihin talkoisiin.
Keskustelua suuryritysten verosuunnittelusta
on käyty vuosia. Täällä Bryssel
Verokilpailu saatava loppumaan
Verotiedot julkaistiin jälleen viime viikolla. Hinnoittelu täytyy aina
myös perustella, ja laki velvoittaa edelleen ottamaan huomioon tietyn riskivastaavuuden.
11.11. Veronkierto ja verojenvälttely aiheuttavat suuria ongelmia. Yhteistä veropohjaa esitetään
pakollisiksi yrityksille, joiden maailmanlaajuiset
vuotuiset tulot ylittävät 750 miljoonaa euroa.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Maria Seppälä
Suoraan kysyen
Kuka hyötyy uudesta liikennevakuutuslaista?
Risto Luodonpää
Uusi liikennevakuutuslaki astuu voi-
maan vuoden 2017 alusta. Oma palkka ei tunnu riittävän, kun
naapurin tilipussi on lihavampi. Ihmiset ovat kiinnostuneita omista bonuksistaan. Naapurin palkkatietojen syynääminen on omiaan aiheuttamaan
kateutta. Yritysten
kautta saadut tulot eivät näy uutisoinnissa.
Osa yritysten tuloista jää kokonaan verottamatta. Minkälaisista asioista virhetulkinnoissa on kyse, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen?
Esimerkiksi Yle otsikoi uudistuksesta kertovan juttunsa niin, että ?Kiinteä bonustaulukko poistuu: Mitä riskaabelimpi kuski, sitä kalliimpi vakuutus?.
Väärinkäsitys oli siinä, että nykyisin olisi voimassa jokin kiinteä, kaikkia vakuutusyhtiöitä velvoittava bonustaulukko. Kuka tarjoaa pienimmän prosentin?
Missä rahalle tarjotaan paras piilo?
Komissio ansaitsee varovaiset kehut toimistaan veronkierron ja verojen välttelyn kitkemiseksi. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan tavoitteena
on selkiyttää olemassa olevaa sääntelyä ja vähentää tulkinnanvaraisuutta.
Julkisuudessa on lakiuudistukseen
liittyen esiintynyt myös virheellistä
tietoa. 2016
11. Pitää kuitenkin
muistaa, että kyseessä on lakisääteinen vakuutus. Lehtiin päätyivät jälleen kovapalkkaisimmat yrittäjät ja radiojuontajat. Niiden määräytyminen voi olla jatkossa joustavampaa, jos
henkilön käytössä on esimerkiksi useampia autoja.
Vahinkohistoria vaikuttaa edelleen
bonuskertymään, mutta yhtiöt voivat
räätälöidä tuotteitaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi. Ongelma on Euroopan ja maailmanlaajuinen
Uudella presidentillä on
edessään kova työ parantaa ennennäkemättömän
likaisen vaalikampanjan monille väestöryhmille aiheuttamat haavat.
12
11.11.2016. Uutiskuva
Kahtiajakautunut maa
Katariina Lankinen
Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi
oli populismin riemuvoitto.
Se osoitti, kuinka tyytymätön etenkin maaseutualueiden valkoinen työväestö on Washingtonin
eliittiin, ja kuinka syvää katkeruutta globalisaation
vuoksi työpaikkansa menettäneet ihmiset tuntevat
valtaapitäviä kohtaan.
Trump osasi pelata taitavasti näillä tunteilla.
Hänen voittonsa käänsi Yhdysvaltain vaalikartan päälaelleen. demokraattien
?siniseen palomuuriin. menivät nyt Trumpille.
Vaikka Hillary Clinton vei enemmistön naisten ja
etnisten vähemmistöjen, kuten mustien ja latinojen
äänistä, hän ei pystynyt kuromaan umpeen Trumpin valtavaa etumatkaa valkoisten, matalasti koulutettujen äänestäjien keskuudessa.
Yhdysvallat on näiden vaalien jälkeen syvästi kahtiajakautunut maa. Perinteisesti demokraatteja äänestäneet Pennsylvania ja Wisconsin . lasketut osavaltiot
Ed Jones/Lehtikuva
11.11. 2016
13
Kuvat: Shutterstock, Lehtikuva
Uusien iskujen uhka
on yhä akuutti.
14
11.11.2016
Tulivat Saksan monet uhriluvultaan pienemmiksi jääneet iskut.
Kaikki alle vuoden sisällä.
Toistuvat terroriteot ovat jättäneet Eurooppaan jälkensä. Uhka on koko ajan akuutti. 2016
15. Siitä on puhuttu paljon.
Kiihkeät äänenpainot ovat koventuneet, pelkoa ei ole jätetty hyödyntämättä poliittisten päämäärien edistämisessä.
Se on näkynyt EU:n maahanmuuttopolitiikassa ja oikeistopopulististen
puolueiden menestyksessä niin Itä-Euroopassa kuin Saksassakin.
Se tulee näkymään myös ensi kevään
Ranskan presidentinvaaleissa, joissa
äärioikeistolaisen puolueen puheenjohtajalla Marine Le Penillä on mahdollisuudet nousta vaalien toiselle kierrokselle.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola näkee Pariisin ter-
rori-iskun vaikuttaneen myös Britannian brexit-äänestyksen tulokseen sekä
Donald Trumpin menestykseen Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Molemmissa kampanjoissa iskut
maalattiin esimerkeiksi nykymaailman
ongelmista.
Lisääntyvät terroriteot eivät tarjoa Euroopalle helppoja ratkaisuja.
Iskujen jäljet johtavat äärijärjestö Isisiin. Tuli heinäkuu ja Nizza. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu nykyisenlaisessa maailmassa, jossa ilmiöt ylittävät rajoja niin
hyvässä kuin pahassakin.
Tärkeintä olisi puhua arvoista: siitä,
mitä merkitsevät sellaiset käsitteet kuin
demokratia, vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Halutaanko niiden takana seistä yhä,
vaikka tuulisi kuinka kovaa?
Järkytyksen hetkellä ihminen vaatii kuitenkin helposti käytännön toimia.
Arvot unohtuvat.
Samuli Vänttilä
11.11. 130 ihmistä kuoli.
Järkytys ei jäänyt siihen.
Tuli maaliskuu ja Bryssel. Uutisanalyysi
Järkytysten vuosi
Toistuvat terrori-iskut ovat kiihdyttäneet kovia äänenpainoja.
Samalla Eurooppa on löytänyt myös keskinäistä solidaarisuutta.
Vuosi sitten Eurooppa vavahti järky-
tyksestä.
Rynnäkkökiväärein ja pommiliivein
varustautuneet terroristit hyökkäsivät
Pariisissa kahviloihin, jalkapallostadionin sisäänkäynnille ja konserttisaliin
kesken tavallisen perjantai-illan. Turvallisuuden tunne on rapissut, aseet kädessä partioivista sotilaista on tullut uusi normaali lentokentillä ja suurkaupunkien julkisilla paikoilla.
Pahinta on pelko siitä, mitä tapahtuu
seuraavaksi. Se on välttämätöntä, mutta
missä menevät rajat, kysyy moni.
Petrattavaa riittää myös eri maiden
viranomaisten välisessä yhteistyössä.
Pariisin iskujen valmistelusta ennakkoon tihkuneet tiedonmuruset hukkuivat, kun viranomaiset eivät jakaneet niitä toisilleen. Viimeksi lokakuussa Saksan poliisi
pidätti miehen, jonka kerrottiin valmistelleen tuhoisaa terrori-iskua.
Jälkensä iskut jättivät myös myllerrysten keskellä keikkuvaan eurooppalaiseen politiikkaan. Iskuja tulee luultavasti lisää. EU-maat tiukentavat tiedustelulainsäädäntöjään, Suomi muiden mukana.
Tiedustelun ja valvonnan lisääminen
tarkoittaa kansalaisten vapauden rajoittamista. Pariisin ja Brysselin kohdalla selvemmin, Nizzan osalta löyhemmin.
Isisin joutuminen viime aikoina ahtaalle saattaa kiihdyttää järjestön tarvetta kostaa terrori-iskuilla Eurooppaan.
Pitkällä aikavälillä valtaansa menettäneen järjestön iskuvoima heikkenee,
mutta se ei välttämättä poista ongelmaa.
Syntyihän Isiskin osaltaan heikentyneen al-Qaidan jättämään tyhjiöön.
Eurooppa ei kuitenkaan voi ummistaa silmiään siltä, että iskujen syyt piilevät myös vanhan maanosan sisällä. Se on tosiasia, jota Eurooppa
ei pääse pakoon.
Kun maailma muuttuu turvattomaksi, tekee mieli lyödä ikkunat kiinni ja
käpertyä omaan koloonsa. Suomi vastasi lähettämällä sotilaita
YK-johtoiseen operaatioon Libanoniin.
Väkivallan uhka tiedostetaan entistä
paremmin yhteiseksi. Ongelmiin, jotka osuvat silmiin kaikissa Euroopan suurissa kaupungeissa.
On kuitenkin huomattava, että kaiken
järkytyksen ja erimielisyyden keskellä
Eurooppa on kyennyt löytämään myös
keskinäistä solidaarisuutta.
Ranskan presidentti Francois Hollande pyysi Pariisin tapahtumien jälkeen EU:n jäsenmailta apua vetoamalla Lissabonin sopimuksen turvatakuuartiklaan.
Jäsenmaat reagoivat pyyntöön nopeasti. Brysselissä ne eivät liikkuneet edes eri kieliryhmiin jakautuneiden kaupungin poliisiosastojen kesken.
Ongelmaan on EU-tasolla herätty,
mutta uudistukset etenevät hitaasti.
Kaikkia väkivallantekoja ei silti voida
koskaan ennakoida. Iskujen tekijät olivat oman maan kansalaisia.
Syyrian kytköksistä huolimatta radikalisoituminen juontaa juureensa syrjäytyneisyyteen, ulkopuolisuuteen ja taloudellis-sosiaalisiin epäkohtiin
He olivat myös aina
transsukupuolisia naisia.
??En tunnistanut itseäni, hän sanoo.
Lisäksi MacDonald oli kiinnostunut
miehistä eikä tiennyt, että transsukupuolinenkin voi olla homo.
Yksi käännekohta tapahtui kuusi
vuotta sitten, kun live-roolipelejä pelaava MacDonald sai kaksi päivää kestävään peliin mieshahmon.
??Pelatessani tajusin, että olin miehenä todella rauhallinen ja rento. Pelkäsin, että pilaisin itseni
ja näyttäisin hirviöltä. Tie tähän pisteeseen on vienyt
kymmenen vuotta.
Donaldilla oli transsukupuolisia ystäviä, oman sukupuolenkorjausprosessin ajatteleminen pelotti. Jamie MacDonald haluaa rohkaista
transsukupuolisia nuoria. Ei minulla ollut lapsena sanaa asialle. Hän kiertää
puhumassa aiheesta muun muassa
koululaisille.
Ilmiöt
Poikatytöstä mieheksi
Kannattaa kysyä itseltään, mikä transsukupuolisuudessa häiritsee,
koomikko Jamie MacDonald rohkaisee ennakkoluuloisia
Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen
Jos Jamie MacDonaldia oltaisiin lapse-
na kielletty kiipeämästä puuhun, koska
hän on tyttö, olisi vastaus todennäköisesti ollut ?en minä ole tyttö?.
Kun koulussa pojat ja tytöt eroteltiin
kahteen ryhmään, pikku-Jamie yritti aina poikien ryhmään, useimmiten laihoin tuloksin.
Vaikka MacDonald tiesi, että ei ole
poika, hän ei myöskään kokenut olevansa tyttö muiden tyttöjen lailla.
??Olen syntynyt vuonna 1977. vaihdat
kroppaasi. Olin
poikatyttö. Hän pohti asiaa ensin itsekseen ja ahmi netistä tietoa
aiheesta.
??Kyse on vakavasta asiasta . Hän
kuuli transsukupuolisista ihmisistä en-
16
11.11.2016
simmäistä kertaa amerikkalaisesta Jerry Springer -tv-showsta
MacDonald kertoo, että ohjelmassa
transsukupuoliset esitettiin henkisesti
sairaina ihmisinä. Lisäksi pelkäsin,. Vietin aikaani poikien kanssa urheillen ja käytin poikien vaatteita,
hän kertoo.
Äitinsä puolelta suomalainen MacDo-
nald vietti lapsuutensa Kanadassa. Se oli ensimmäisiä kertoja, jolloin aloin todella ajatella asiaa.
Nyt MacDonald istuu kahvilassa Hel-
Vaikka taidepiireissä liikkuvalla Mac-
singin Kalliossa ja syö korvapuustia. Haastattelun jälkeen ohjelmassa on
punttisali.
MacDonald näyttää mieheltä ja hänen passissaan lukee sukupuolena
mies. Tuntui kuin roolin ottamisen sijaan olisin
päästänyt irti roolista. Urheiluharrastus on jatkunut lapsuudesta
Diagnoosin hoidontarpeesta tekee moniammatillinen työryhmä.
Sukupuolen juridinen vahvistaminen tarkoittaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista.
Juridisen sukupuolen vahvistamisen kriteereitä
on Suomessa arvosteltu, sillä niihin kuuluu muun
muassa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä.
Keskustan puoluekokous hyväksyi vuonna 2014
aloitteen translain uudistamisesta. Aloitteessa
vaadittiin transihmisiä syrjivien käytänteiden
purkamista.
Hallitusohjelma ei ota kantaa translakiin.
Lähteet: Transtukipiste, Amnesty, Keskusta.fi
ihmisten reaktioita ja sitä, että mieshormonit tekisivät minusta väkivaltaisen.
Uutisen kuuli ensin ulkomailla asuva
hyvä tuttu Facebookin välityksellä. Sillä ei ole mitään tekemistä minun kanssani.
MacDonald ymmärtää, että perinteisen
kaksinapaisen sukupuolijaottelun kyseenalaistaminen häiritsee ihmisiä.
??Ongelma on, jos pitää transsukupuolista ihmistä tämän takia vääränlaisena. Silloin auttaa, kun näkee, että on olemassa muitakin kaltaisiasi ihmisiä.
MacDonald arvelee, että ihmisten ennakkoluulot ja torjuva asenne transsukupuolisia kohtaan johtuu usein pelosta.
??Ihmiset panikoivat ajatuksesta, että
he ihastuisivat transsukupuoliseen ihmiseen. Diagnoosi mahdollisti testosteronihoitojen aloittamisen sekä juridisen sukupuolen muuttamisen.
tilanne on helpompi transmiehillä kuin
transnaisilla.
??Se ärsyttää, jos joku tulee suoraan
kysymään, että teinkö sukupuolenkorjausleikkauksen, ilman että edes esittäytyy.
Stand up -komiikkaa työkseen tekevä
MacDonald on päättänyt puhua transsukupuolisuudestaan avoimesti ja vitsailee lavalla ronskisti muun muassa
hormonihoidoistaan.
Hän myös osallistuu Sukupuolena ihminen -projektiin, jossa dokumentoidaan eri ikäisten suomalaisten transsukupuolisten elämää ympäri maan.
??On pelottavaa olla transihminen
kaapissa. Tavallaan on myös niin, että kun asiasta puhuu ääneen, siitä tulee totta.
Vaikeinta oli kertoa transsukupuolisuudesta Kanadassa asuvalle perheelle.
MacDonald selittää, että lapsen transsukupuolisuus on vanhemmille iso asia
ja usein surun ja huolen aihe.
??Kun tapaan transsukupuolisia lapsia
sanon heille, että vanhempien täytyy puhua asiasta jonkun ulkopuolisen kanssa,
ei sinulle. Parempi tapa reagoida olisi kysyä
itseltään, miksi asia häiritsee minua ja
tarvitseeko minun häiriintyä siitä.
??En väitä vastaan, jos jonkun mielestä sukupuolen korjaaminen on äärimmäistä. Ehkä kyse on myös homofobiasta, hän pohtii.
MacDonald uskoo sanontaan, jonka
mukaan jokainen kohtaamamme henkilö käy sisäistä taistelua, josta ulkopuolisilla ei ole aavistustakaan.
??Jos jollekin tulee todella paha mieli sukupuolikysymyksistä, ajattelen, että
ehkä tällä henkilöllä on joku vaikea asia
meneillään. He eivät tietenkään tiedä, miltä
transsukupuolisuus tuntuu ja sanoivatkin, että eivät voi ymmärtää asiaa. Sitten vuorossa olivat lähimmät ystävät.
??Pari ensimmäistä keskustelua olivat
pelottavimmat ja vaikeimmat. 2016
17. Se on vähän halpaa huumoria. Mutta emme riitele asiasta ja he kohtelevat
minua kuten aiemminkin.
Jos transsukupuolisuus hämmentää lähipiiriä, herättää se tunteita myös tuiki
tuntemattomissa.
MacDonald ei ole kokenut vakavaa
syrjintää asian takia, mutta arvelee, että
Jamie MacDonald sai kaksi vuotta sitten diagnoosin transsukupuolisuudestaan. Transsukupuolisuus
Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta
sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä
määriteltyä sukupuoltaan.
Pelkäsin, että pilaisin itseni
ja näyttäisin hirviöltä.
Sukupuolenkorjaamishoitojen avulla ihminen
voi korjata kehoaan vastaamaan kokemaansa
sukupuolta.
Suomessa sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu
vuosittain noin 400 ihmistä. Ratkaisu ei kuitenkaan ole vitsien kieltäminen vaan vaihtoehtojen tarjoaminen.
11.11. Lopulta vanhemmat tottuvat
ajatukseen, mutta se voi viedä aikaa.
Niin kävi MacDonaldin tapauksessakin.
??Vanhempani ottivat asian aika hyvin. Pelkäsin
myös, että minua ei hyväksytä. Mutta asian ydin on, että sukupuolen korjaajat kokevat elämässään jotain vielä äärimmäisempää.
MacDonald huomauttaa, että sukupuolensa kanssa kamppailevia on koetettu auttaa myös terapialla.
??Se ei ole juuri auttanut, vaan on
useimmiten tehnyt ihmisestä itsemurha-alttiin, hän sanoo.
Entä miltä suomalainen julkinen suku-
puolikeskustelu näyttää transsukupuolisen silmin?
MacDonaldin mielestä kaikista asioista pitää voida puhua ja vitsaillakin.
Suomalaisessa stand up -komiikassa
mennään kuitenkin hänen mielestään
liian usein siitä, mistä aita on matalin.
??Nauretaan sille, miten outoja ihmiset
ovat
Aasian pörssit ja dollarin arvo sukelsivat heti,
kun vaalitulos alkoi varmistua. Rataksen
valinta käynnisti Virossa
hallituskriisin, kun muut
hallituspuolueet vetivät tukensa
pääministeri Taavi Rõivasilta.
Sosiaalidemokraatit ilmoittivat
haluavansa muodostaa
hallituksen Rataksen johtaman
keskustan kanssa.
Tappio Orbanille.
Unkarin pääministeri Viktor
Orban painoi kasvonsa
käsiin, kun maan parlamentti
torjui yllättäen hänen
aikeensa muuttaa maan
perustuslakia. Prinssi suivaantui
median tavasta kirjoittaa hänen
uudesta tyttöystävästään
näyttelijä Meghan Marklesta.
Prinssi syytti lehdistöä
rasistisella pohjavireellä
toteutetusta kiusaamisesta ja
mustamaalaamisesta.
Toru Yamanaka/Lehtikuva
Markkinat reagoivat. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, ettei talouden näkymiin tule pitkäaikaisia muutoksia.
18
11.11.2016. Maailman kuvat
Koonnut: samuli vänttilä
Mullistuksia Virossa.
Jüri Ratas nousi Viron keskustan
uudeksi puheenjohtajaksi
pitkaikaisen Edgar
Savisaaren jälkeen. Myös Euroopan pörssit ajautuivat laskuun. Orban halusi
estää turvapaikanhakijoiden
sijoittamisen maahan.
Äärioikeiston Jobbik kieltäytyi
kuitenkin tukemasta esitystä,
ja vaaditusta enemmistöstä jäi
puuttumaan kaksi ääntä.
Prinssi ärähti.
Britannian kuninkaallisilla ei ole
tapana ottaa julkisesti kantaa
lehdistön toimintaan, mutta
prinssi Harry päätyi tekemään
poikkeuksen. Donald Trumpin vaalivoitosta kertovat lehdet tekivät kauppansa Tokiossa Japanissa
Valmistautumisaikaa tehtävään
hänellä ainakin on ollut
riittävästi.
Satu Mäki-Lassila
Beirut
beirutinsatu@gmail.com
Twitter: @SatuMakiLassila
11.11. Aoun on yksi kätensä vereen tahranneista sisällissodan aikaisista sotaherroista, eivätkä kaikki ole valmiit antamaan anteeksi tai unohtamaan näitä tapahtumia.
Muitakin sotaherroja on tosin aktiivisesti edelleen politiikassa mukana. Aounin läheinen suhde Hezhbollahiin ja sitä kautta Iraniin on monille
punainen vaate.
Alakuloinen presidenttikuva kuvastaa sitä vai-
keaa tehtävää, jonka edessä presidentti Aoun on.
Oletettavaa on, että umpikuja tulee eteen poliittisten prosessien seuraavissa vaiheissa.
Menossa oleva hallituksen muodostamien voi
sujua kohtuullisen hyvin, mutta varsinainen kipupiste tulee olemaan vaalilainsäädännön uudistaminen. Tämän jälkeen Aoun vietti 14 vuotta maanpaossa Ranskassa.
Michel Aoun on tehnyt nyt näyttävän paluun
presidentinlinnaan. Ensimmäisessä, presidentinlinnassa otetussa virallisessa kuvassa ei hänessä
kuitenkaan näy voitonriemua eikä presidentillistä voimaa.
Armeijan entinen komentaja, lyhytaikainen
pääministeri Michel Aoun valittiin Libanonin
presidentiksi marraskuun alussa.
Aoun edustaa parlamentin suurinta kristittyjen
ryhmää. Kerrotaan hänen jopa todenneen, että joko hän on presidentti tai sitten ei kukaan . Optimisti toivoo, että nyt presidentin virkaanastumisen myötä sekä parlamentti
että hallitus ryhdistäytyisivät ja maalle palautettaisiin poliittinen johtajuus.
Skeptikko kuitenkin arvelee, että aina löytyy
uusia selittäviä tekijöitä, eikä presidentin valinta
sittenkään tule olemaan merkittävä käännekohta
Libanonin kehityksessä.
Presidentti Aounilla on
nyt näytön paikka. 2016
19. Aounin pitkä tie presidentiksi
Vanha mies istuu epämukavan näköisesti jyke-
vällä tuolilla. Hän katsoi siten olevansa itseoikeutettu
presidentin tehtävään, joka on jyvitetty vallanjako-opin mukaan aina maroniittikristitylle. Katse on alaviistossa vasemmalla, ja
sormet puristavat tuolin selkänojaa.
Libanonin vastavalittu 81-vuotias presidentti on saavuttanut vuosikymmenten mittaisen poliittisen haaveensa. Libanon olikin 29
kuukautta ilman presidenttiä.
Valitsijana toimiva parlamentti ei saanut valintapäätöstä aikaan, koska muun muassa Aounin
ryhmä kannattajineen boikotoi valintaistuntoja niin kauan, kunnes tuki Aounin takana oli riittävä.
Libanonin presidentin virka-asunto Baabdassa
on uudelle presidentille entuudestaan tuttu. Vain
notkea kameleontti ja selviytyjä voi tehdä näin
pitkän uran libanonilaisessa politiikassa.
Pitkittynyt valintaprosessi kertoo siitä, miten
ristiriitainen hahmo Aoun on suurelle osaa libanonilaisista ja muita poliittisia ryhmiä. Myös mo-
net kristityt vieroksuvat häntä. Aoun
asui siellä hetken sisällissodan loppuvuosina, kun
kautensa päättänyt presidentti oli nimittänyt hänet väliaikaiseksi pääministeriksi.
Presidentinlinnan omavaltaista asuttamista ei
katsottu kuitenkaan hyvällä, ja Aoun ajettiin väkivalloin ulos Baabdasta vuonna 1990. Vuosikymmenten mittainen
tie tätä hetkeä kohden on ollut täynnä poliittisia
muodonmuutoksia ja poliittisia sopimuksia. Kun vallassaolijat haluavat varmistaa
ennen kaikkea oman vallassa pysymisensä, ovat
vaalilakiuudistukset leikkiä kunkin omalla poliittisella tulevaisuudella.
Vallanjaon muutoksiin vaalien kautta ei juuri
ole totuttu, eikä sopuisa konsensus ole poliittinen
hyve Libanonissa.
Kahden ja puolen vuoden ajan Libanonissa totuttiin selittämään monia ongelmia presidentin
puuttumisella
Se kiehtoo
Tuomo Puumalaa.
Taustalla Musiikkitalo.
20
11.11.2016. Henkilö
Sivistys- ja
koulutuspolitiikka
kätkee sisäänsä monta
osa-aluetta liikunnasta
nuorisoon ja
kulttuuriin
Puhuessaan roolistaan keskustassa mies käyttää mielen-
kiintoista ilmaisua. Tehtävät sisäpiirissä
ovat hänen mukaansa nyt tauolla.
Haikaileeko Puumala siis paluuta?
??Haluan vältellä lopullisia ilmaisuja.
Kuulostaisi pahalta, jos sanoisin, että olen
lopettanut, mies naurahtaa.
??Se oli silloin, nyt on tätä, kuka sitten
tietää, mitä taas joskus, hän jatkaa salaperäisesti.
Puumalalle ei ole jäänyt mitään hampaankoloon puheenjohtajakisasta. Ihmiseksi, joka ei ole tehnyt päivääkään oikeita töitä.
Kokkolalainen Puumala on nuoresta
iästään huolimatta jo kolmannen kauden
kansanedustaja.
Vuonna 2007 silloinen keskustanuorten
puheenjohtaja valittiin kuopuksena eduskuntaan. Kamppailu kasvatti ja antoi uusia eväitä.
Mieli kääntyi pian kisan jälkeen näkemään asioissa myönteistä.
??Kun laitat itsesi likoon, opit paljon itsestäsi ja muista ihmisistä. eivätkä asiat ole välttämättä kovin mediaseksikkäitä.
??Pitää olla aika raflaavaa sanottavaa,
jotta pääsee Helsingin Sanomien etusivulle. Päinvastoin. Hän vakuuttaa
tyytyväisyyttään nykyiseen rooliinsa.
??Onneksi poliitikon työ on sellainen, että
välillä voi vaihtaa perspektiiviä, hän sanoo.
Puumalan mukaan sivistysvaliokunnan
puheenjohtajana hän voi syventää osaamistaan yhdellä alalla ja kehittyä huippuosaajaksi.
Puumala istui keskustan puoluehallituksessa kymmenen vuotta. Vaalin toisella kierroksella kisan vei kuitenkin
Juha Sipilä äänin 1251?872.
Nyt, yli neljä vuotta myöhemmin, Puumala lappaa lautaselleen kaurapuuroa
eduskunnan kahvilassa. 2016
21. Erityisen lahjakkaana puhujana pidetty Puumala raivasi nopeasti tiensä
keskustan ykkösketjuun aina varapuheenjohtajaksi saakka.
Puumalan tähänastinen poliittinen ura
huipentui vuonna 2012, jolloin hän pyrki
keskustan puheenjohtajaksi.
Moni politiikan seuraaja veikkasi aatteellisen kolmekymppisen puolesta. Kovassa kisassa näkee omat heikkoudet ja vahvuudet
vähän kuin peilistä, ulkopuolisesti.
Nyt mies luotsaa sivistysvaliokuntaa eikä
juuri rieku lehtien palstoilla.
Valinta on osin tietoinen. Hän muistelee kokemustaan jopa lämpimästi. Minulla ei esimerkiksi ole poikkipuolista sanaa hallitusohjelmaan, koska olemme sitä itse olleet kirjoittamassa.
Hallitusneuvotteluissa sivistyspoliittista ryhmää vetänyt Puumala seisoo ohjelman takana, vaikka Sipilän hallitusta on
11.11. Puumala keskittyy omien sanojensa mukaan tekemään
duunia . Mies
paikallaan
Tuomo Puumala johtaa sivistysvaliokuntaa.
Viimeksi pesti on ollut keskustalaisella sota-aikana.
Teksti: Henna Lammi Kuvat: Jari Laukkanen
Ilkeäkielinen voisi kutsua Tuomo Puumalaa, 34, poliittiseksi broileriksi
Tuomo Puumalaa
ei kaduta se, että
hän pyrki keskustan
puheenjohtajaksi
neljä vuotta sitten.
??Kisa toi minulle
lisää itseluottamusta,
hän kertoo.
mollattu historian koulutusvihamielisimmäksi.
Puumalan mukaan leikkaukset ovat kipurajoilla, mutta väite vihamielisyydestä
on posketon.
??Meillä kaikilla hallituksessa ja varmasti myös eduskunnassakin on vakaa
usko siihen, että Suomi nousee vain korkealla osaamisella ja koulutuksella.
Mediassa esillä ovat olleet etenkin kor-
keakoululeikkaukset. Yritetäänkö nyt kivuta peppu
edellä puuhun?
??Mitään muuta kauhean hyvää selitystä ei ole kuin valtion taloudenhoidon vaatimukset. Ajatuksesta on nyt luovuttu.
Säästöjen jälkeen, eli vuonna 2018, toteutetaan laajempi reformi. Meidän olisi pitänyt hallitusohjelmaa tehdessä perua kehykset, mutta neuvotteluissa ei oltu siinä
moodissa, vaan tehtiin lisäsäästöjä, Puumala muistuttaa.
Ammatillisesta koulutuksesta säästetään ensi vuonna 190 miljoonaa euroa.
Summa on 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vaalikauden suunnitelmissa. Tarkoitus on
uudistaa koulutuksen kaikki osat: rahoitus, ohjaus, säätely, tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot.
Mikä järki on ensin leikata ja sitten uudistaa. Hallitus nipistää
kuitenkin suhteessa paljon enemmän
ammatillisesta koulutuksesta.
??En vähättele tilannetta, mutta yliopistoissa rahoitus laskee vaalikauden loppuun mennessä kolmella prosentilla.
Ammatillisesta koulutuksesta katoaa ensi vuonna kymmenen prosenttia, Puumala kertoo.
22
11.11.2016
Edes oppositio ei ole näkyvästi kepittänyt toisen asteen kurjistamisesta. Että
leikkaukset ja reformit olisi toteutettu yhtä aikaa, Puumala myöntää.. Viime vaalikaudella koulutukseen suunniteltiin 260 miljoonan euron
leikkauksia, mutta lopulta hallituspuolueet äänestivät itsekin esitystä vastaan.
Yhdelläkään puolueella ei siis ole puhtaita jauhoja pussissaan.
??Edellinen hallitus kirjoitti säästöt valtiontalouden kehyksiin. Silloin kaavailtiin, että koulutuk-
sen järjestäjät olisivat hakeneet toimilupaa uudelleen ja ministeriö olisi päättänyt, missä koulutusta järjestetään. Jos lipsumme näistä, olemme
kohta EU:n tarkkailuluokalla.
??Ihannetilanne olisi toisenlainen. Syykin
on selvä
Yksi ryhmä pohtii nuorisotakuuta, toinen korkeakoulujen autonomiaa ja
niin edelleen.
??Olemme organisoituneet paremmin
kuin koskaan ennen, mutta pitää muistaa,
että lähdemme rakentamaan keskustasta sivistyspuoluetta pitkältä takamatkal-
ta. Nuorukaisena hän työskenteli toimittajana ja opettajan sijaisena.
??Ylipäätään politiikan uusi sukupolvi kokee, että elämässä voi tehdä muutakin. n
11.11. Peruskouluissa toteutetaan esimerkiksi tunti liikuntaa päivässä -ideaa, ja opetusta
digitalisoidaan.
Opetusministeriössä istuu kuitenkin
kokoomusministeri, joten hallituksen
koulutuspolitiikka näyttäytyy ulospäin
kokoomuslaiselta.
Puumalalta ei irtoa kovia sanoja hallituskumppanista.
??Olemme kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa, ja meidän pitää pärjätä,
vaikka puolueilla on erilaisia painotuksia
ja erilainen visio tulevaisuudesta.
Koulutuksen järjestäjät miettivät parhaillaan kuumeisesti, mistä säästöt otetaan. Pöydällä pitäisi olla kaikki vaikeat asiat, kuten se, millaisilla työehdoilla
nuoria voi ottaa oppimaan työpaikoille.
Puumala on kolunnut eduskunnan käytäviä käytännössä koko aikuisikänsä.
Onko edessä elämän kestävä ura poliitikkona. 2016
23. Ainakaan niin,
että olisin täällä yhtäjaksoisen putken,
Puumala pohtii.
Ensi vaaleissa Puumala aikoo olla ehdolla.
??Ilman muuta. Meidän pitää pelastaa nuoret töihin.
Keskustapoliitikko haluaa myös turvata
kalliimmat koulutusalat, kuten metsäkoneenkuljettajien, koulutuksen.
Suuressa kuvassa Puumalaa harmittaa
se, että hyvät teot eivät saa näkyvyyttä.
Puumalan mukaan koulutuspolitiikassa tapahtuu nyt paljon sellaista, joka on
suoraan keskustan vaaliohjelmasta. Keskustalla ei ole ollut opetusministerin salkkua Puumalan
elinaikana.
Yksi askel urakassa saavutettiin, kun
Puumala sai heiluteltavakseen sivistysvaliokunnan nuijan. Hän on muun muassa pitänyt
valiokunnan jäsenille kehityskeskustelut.
Sellaisia ei ole ollut tapana käydä.
Miehen filosofiana on tavata mahdollisimman paljon alan ammattilaisia. Totta kai ne näkyvät. Meidän pitää pelastaa nuoret töihin, hän vaatii.
Mukaan sopimukseen pitäisi saada
niin valtio, työnantajat kuin työntekijäjärjestöt. Tilanne on
ikävä ja harmillinen, Puumala sanoo.
Hän vakuuttaa kuitenkin, että aloituspaikkojen vähentymisestä huolimatta jokaiselle peruskoulunsa päättävälle taataan koulupaikka.
Ammattikouluissa on monin paikoin
menossa yt-kierroksia. Työryhmä antaisi leikkausten
keskellä viestin myönteisestä huomisesta.
Toiseksi Puumala rakentaisi koulutussopimuksen ympärille ?miniyhteiskuntasopimuksen?.
??Nyt kynnys nuoren palkkaamiseen on
liian korkea. Opettajien määrä vähenee.
Puumalan mielestä tärkeintä on myllerrysten keskellä turvata koulutuksen
alueellinen saatavuus, koska ammatillinen koulutus on jo nyt keskittynyttä.
Keskustan johtavalla koulutuspoliitikolla on selkeä missio: tehdä keskustassa jälleen sivistyspuolue muutenkin
kuin juhlapuheissa. Tällä hetkellä motivaationi on todella hyvä.
On perjantai, ja Puumala vilkuilee kel-
loaan. Sivistysvaliokunnan kokous alkaa
puoli kahdeltatoista, eikä puheenjohtajan
ole suotavaa myöhästyä.
Läheisessä pöydässä valiokunnan keskustalaiset jäsenet Petri Honkonen, Hanna Kosonen ja Ulla Parviainen juttelevat.
Puumala nousee tuolistaan ja huikkaa
kolmikolle isälliseen sävyyn: hopi hopi.
Miehen lautaselle jää jäähtynyttä puuroa.
Puumalan kaikkia eväitä ei ole vielä
syöty. Minun on vaikea kuvitella, että jäisin
eduskunnasta eläkkeelle. Puumalan mukaan käytännössä on
kaksi vaihtoehtoa: aloituspaikoista tai yksikköhinnasta.
??Olisi älyllisesti epärehellistä väittää,
etteivät näin suuret leikkaukset näkyisi
missään. Toiminta ei ehkä näy julkisuudessa, mutta
Puumala uskoo sen vaikuttavuuteen.
??Jos käyn joka päivä puhumassa 200
ihmiselle, viikossa tuhat ihmistä tulee
ajatuksistani hyvin tietoisiksi, hän huomauttaa.
Puolueen sisällä istuu lukuisia työryhmiä miettimässä koulutus- ja sivistysteemoja. Olemme kuntosalilla ja voimistumme,
mutta tulemme täältä, Puumala puhkuu.
Uusia avauksia, niitäkin Puumala lupailee.
Suomeen pitäisi hänen mielestään koota kaikista eduskuntapuolueista parlamentaarinen työryhmä, joka miettisi eri
koulutusasteiden tulevaisuutta.
Näkymän pitäisi olla selvästi yli vaalikauden. Paikka on ollut puolueella viimeksi sotavuosina, kun Lauri Kaijalainen luotsasi valiokuntaa vuosina 1936?1945.
Puumala on hoitanut tehtävää innostuneesti. Kuoriutuuko Puumalasta uuden
sukupolven Mauri Pekkarinen tai Paavo
Väyrynen?
Puumala ei sulje pois mitään vaihtoehtoja
Microsoftin logo komeilee edelleen salolaisen massiivisen rakennuksen kyljessä. Ele tuntuu liioittelulta.
Hyvin pian käy selväksi, että irtisanominen
ei ole miestä lamaannuttanut. Päinvastoin, hän
henkii elämäniloa.
??Olen ottanut tämän mahdollisuutena uuteen.
Metsänperä haki potkujen jälkeen töitä Koneelta, kävi työhaastattelussa ja olisi saanut paikan Hyvinkäältä. Sitä
paitsi saisimme talon hinnalla pääkaupunkiseudulta kaksion.
Kohmeloisena lauantaiaamuna Metsänperä teki
päätöksen. Sen sisälle saisi lähes 17 jalkapallokenttää.
Parhaimmillaan tiloissa ahersi 6 500 ihmistä,
mutta nyt sisällä on aavemaista.
Pääaulan avoinna olevassa kahvilassa istuskelee mies näpyttelemässä kannettavaansa. Epävarmuus söi miestä.
Tuosta keskiviikosta on nyt 491 päivää. Patinoituneesta väristä päätellen
se on unohtunut paikoilleen.
Uutiskuvista tuttu kiinteistö on valtava,
120?000 neliötä. Sitten mies katsoi karttaa ja
laskeskeli. Mitä muuta tuolla ajalla voisi tehdä?
??Emme halunneet lähteä Salosta. Vihdoin
ihmisiä retuuttavasta yt-kierteestä päästäisiin.
Metsänperä oli työskennellyt Nokian ja Microsoftin leivissä kahdeksan vuotta ja kokenut yhdeksän yt-kierrosta. Reportaasi
Jättiläisen
jälkeen
Ensin oli Salora, sitten tuli Nokia. Täällä on
perhe, ystävät, harrastukset ja koko elämä. Hän perustaisi Saloon yrityksen.
Siksi hän on edelleen niin kutsutulla kännykkäkampuksella. Teknologiajätti on osana irtisanomispaketteja antanut tilat startup-keskukselle. Pajassa ahertaa kymmenkunta startupia ja
noin 90 henkilöä, mutta mediaa ei keskukseen
päästetä.
??Microsoftin vaatimus, Metsänperä pahoittelee.
Matkapuhelintuotannon jälkimainingeissa
Saloon on syntynyt tekemisen meininkiä. Odottakaas hetki.
Metsänperä ohjaa vieraat neuvotteluhuonee-
seen, tarkistaa varmuuden vuoksi ovisilmäs-
24
11.11.2016
tä, ettei huoneessa ole ketään. Myös yhtiön lippu
liehuu salossa. Salossa olisi voitu lannistua
jo monta kertaa, mutta toisin on käynyt.
Teksti: Henna Lammi Kuvat: Jari Laukkanen
Sen piti olla ihan tavallinen heinäkuinen keskiviikko.
Microsoftin insinööri Sami Metsänperä lomaili perheensä kanssa ja luki lehdestä, että yhtiö
ajaa Salon tuotekehitysyksikön kokonaan alas.
Kumma kyllä tieto ei tuntunut pahalta, vaan
päällimmäisenä mielessä oli helpotus. Lopulta oli Microsoft,
mutta nyt ei enää sitäkään. Tai pöhinää, kuhinaa ja sutinaa, kuten startup-yrittäjät
itse mainostavat.
Yrittäjiksi on heittäytynyt muitakin kuin exmicrosoftilaisia. Käytävät kumisevat tyhjyyttään.
Vahtimestari tietää heti, ketä olemme tulleet
tapaamaan.
??Samia. Työmatkoihin kuluisi viikossa 15 tuntia. Yksi heistä on Juha Borenius.
Salo suunnittelee
Microsoftin kiinteistön
ostamista osana
osaamiskeskuksen
perustamista. 2016
25. Yrittäjät
Juha Borenius ja
Sami Metsänperä
ovat tyytyväisiä
kaupungilta
saamaansa tukeen.
11.11
Globaalitalouden peleissä varsinaissuomalaiselle Salolle ei ole käynyt niin kovin hyvin.
??Olen nähnyt korporaatioiden hyvät
ja huonot puolet. Toimisto on suuri.
Nahkasohvien päädyissä komeilevat niitit.
VANHAT TUOTEKUVAT:
Salon elektroniikkamuseo,
valokuvaaja Vesa Aaltonen
1950-luku
Radioiden kulta-aikaa. Myöhemmin kuvaan tulivat mukaan televisiot, stereot,
radiopuhelimet, tietokonenäytöt ja matkapuhelimet.
Reilun 50 000 asukkaan kaupungin viime vuodet ovat olleet vauhdikkaita.
Nokian kulta-aikana Salo vaurastui.
Kun yhtiöllä meni huonosti, yt-uutiset
olivat arkipäivää. Onhan
kaupunki tunnettu elektroniikkateollisuudestaan.
Halikonlahden pohjukassa tuotettiin
1920-luvulla radioita. Yhtiö lopetti Salon-teh-
Salorasta Nokiaan
1920-luku
Radiotoiminta alkoi Suomessa. Minua kiinnostaa, mitä mahdollisuuksia teknologian murros
yrittäjille avaa, hän selittää.
Emme halunneet
lähteä Salosta.
Kaksikon mukaan salolaiset eivät ole la-
maantuneet Microsoftin lähdöstä, vaan
ihmiset ovat pääosin positiivisia. Yhtiö
hoiti irtisanottujen sieluja esimerkillisesti, on ollut kursseja, koulutuksia, yrityskiihdyttämöitä.
Jotain uuden viriämisestä kertoo sekin, että kaksikon mukaan softaosaajia ei
ole enää vapailla työmarkkinoilla. Katukuvassa näkyy ikäihmisiä, lapsiperheet
loistavat poissaolollaan.
Kiinteistönvälittäjä Jukka Alanko tervehtii vieraita ilolla. Saloon syntyi
useita pieniä radiopajoja,
kuten Nordell&Koskinen.
26
11.11.2016
1930-luku
Sähköistäminen
lisäsi radioiden
kysyntää. Materiaalipulasta huolimatta elektroniikkatuotanto virkosi nopeasti.
Nordell&Koskinen muutti
nimensä Salora Oy:ksi.
taansa vuonna 2012, jolloin kaupungista
katosi 850 työpaikkaa.
Sitten suomalaisuuden lippulaiva
myytiin jenkkiläiselle jätille. Pian kävi
niin kuin pessimistit varoittivat: suomalaiset työpaikat eivät kiinnostaneet suuryritystä.
Vuonna 2015 Microsoft ilmoitti Salon
tuotekehitysyksikön sulkemisesta. Toki
moni kulkee töissä muualla.
Startup-yrittäjät haluavat kirjoittaa Salon historiaan seuraavan sivun. Salora käynnisti liukuhihnatuotannon. Salossa
vain Nordell&Koskinen jatkoi toimintaansa.
1940-luku
Sota pysäytti. Tuhat
ihmistä jäi työtä vaille.
Salon keskustassa kello tuntuu lyövän
lokakuisena tiistaina verkkaisesti. Televisiolähetykset alkoivat, ja yhtiö valmisti televisioiden näyte-erät.
1960-luku
Televisio yleistyi.
Salora aloitti stereoiden, VHF-radiopuhelimien ja väritelevisioiden valmistuksen.
Nokiasta kasvaa maailman suurin
matkapuhelinvalmistaja.
2000-luku
Älypuhelimet kehittyvät.
Nokia julkaisee N95-puhelimen. Täällä jos jossain luulisi Microsoftin lähdön näkyneen. On myös parannettu infrastruktuuria, kuten ruopattu merenpohjaa.
Vuosien 2009?2016 salolaisille yrityksille on myönnetty kehittämistukea lähes 250 hankkeeseen. Toisen polven yrittäjä on kuitenkin myönteisin mielin.
??Kauppoja tehdään kiihtyvään tahtiin. Radioiden valmistus lopetettiin. Itse asiassa titteli on myönnetty neljä kertaa
parin vuoden välein: vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2015.
On tehty kasvusuunnitelmia ja saatu yli 20 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa. Ensimmäiset käsipuhelimet valmistuivat.
1990-luku
Televisioiden valmistus Salossa päättyy. Niihin on syntynyt liki tuhat työpaikkaa.
??Raha on ollut mittava piristysruiske ja uuden työn synnyttäjä, kaupungin elinkeinoyhtiön Yrityssalo Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm kehuu.
Suuren työnantajan lähteminen on näkynyt taloudessa.
Vielä vuonna 2010 Salon yhteisöverotuotto oli noin 60 mil-
Nokian vaikeudet kärjistyvät.
1970-luku
Saloran televisioista 70 prosenttia meni myyntiin. Kiinteistönvälittäjä
Jukka Alangon mukaan on kuitenkin myytti, että tyhjiä tiloja olisi
Salossa poikkeuksellisen paljon.
Mutta mitä tuumivat kaupungin herrat ja rouvat. Applen iPhone nousee älypuhelinten
ykköseksi, ja Nokian vaikeudet kärjistyvät.
11.11. Alangon mielestä hyvinvointi syntyy pienissä ja keskisuurissa
yrityksissä. Niiden kaupassa oli vuoden paussi, hän kertoo.
Salossa kiinteistöt ovat edullisia, vanhan kerros- tai rivitaloasunnon neliöhinta on alle 1?200 euroa, kun keskimäärin
vastaavasta saa pulittaa 2?500 euroa.
??Halpaahan täällä on, mutta sitä on ollut aina, ammattilainen kuittaa.
Alanko muistaa myös 1990-luvun laman. Riihikuivaa on tullut myös Euroopan
unionin globalisaatiorahastosta.
Kaupungin ohjelmajohtaja Anita Silanterä kertoo, että
suurin osa rahoista on mennyt suoraan yrityksille esimer-
kiksi Tekesin tai Finpron kautta. Silloin käytiin sy-
vällä, ostovoima oli vain termi sanakirjassa.
Siitäkin päästiin yli, ei vähiten siksi, että Nokian nousu oli
tuonut kaupunkiin lihavat vuodet.
??Nyt Salolla on jälleen edessään loistava tulevaisuus,
Alanko väittää.
Kukapa nyt ei kiinteistönvälittäjää uskoisi. Nokia ja Salora perustivat radiopuhelintehtaan, Mobira Oy:n.
1980-luku
Radiopuhelinverkko NMT 450 otettiin
käyttöön. Ensimmäiset Nokian kännykät markkinoille. Miehen mukaan on parempi, että alueen elinvoima ei ole yhden suuren
yrityksen varassa.
Kun jättiläinen lähtee, vaikutukset ovat massiiviset. Miten No-
kian hiipumisesta ja Microsoftin lähdöstä on selvitty?
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko kaataa työhuoneessaan kahvia kuppeihin ja nostaa leivinliinan pois suolaisen
piirakan päältä.
Mies aloitti Salon luotsina vuonna 2009, paria viikkoa ennen ensimmäistä irtisanomispommia.
Samana vuonna alueella toteutettiin Suomen suurin kuntaliitos, kun kymmenestä kunnasta muodostettiin uusi Salo.
Alku ei ollut ruusuilla tanssimista.
??Kuntaliitos on ollut pienempi asia hoidettavaksi kuin rakennemuutos, Rantakokko sanoo.
Yrityssalon toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm, Salon kaupunginjohtaja
Antti Rantakokko ja ohjelmapäällikkö Anita Silanterä vakuuttavat,
että alueella ei ole jääty surkuttelemaan.
Rantakokolla on ollut usein asiaa työ- ja elinkeinoministe-
riöön (TEM). Viime kerralla, kun kaupunginjohtaja delegaatioineen kävi ministeriössä, ovella ei edes kysytty kulkijoiden henkilöllisyyttä.
Valtio on antanut Salolle äkillisen rakennemuutoksen alueen statuksen. Nyt myydään sijoitusasuntojakin. Ne juurtuvat, pysyvät aloillaan.
Kaupungin kaduilla näkyy vapaita liiketiloja. Alangon yritys on välittänyt salolaisille koteja vuodesta 1959. 2016
2010-luku
Microsoft ostaa
Nokian puhelinliiketoiminnan.
Yhtiö lakkauttaa
Salon tuotekehityskeskuksen.
27
Säästöt ovat näkyneet niin uimahallilippujen hinnoissa kuin kirjastojen
muuttumisessa itsepalvelupisteiksi.
Leikkaukset ovat aiheuttaneet napinaa, se myönnetään myös kaupungin
johdossa.
??Kyllä täällä on puhallettu yhteen hiileen, mutta aina riittää myös niitä omaan
pesään pissijöitä, Sjöholm pohtii.
Yrityssalo Oy:n Sjöholmin rintapieltä
koristaa pinssi #salostrikesback, Salo iskee takaisin.
Positiivinen slogan keksittiin kaupunginjohtajan huoneessa, saman soikean
pöydän äärellä, missä nyt istumme. Siksi valtio on voinut vuodesta
2007 nimetä tietyn seudun tai äkillisen
rakennemuutoksen alueeksi. Alueita ?
yleensä suurempia kuin yksittäinen kunta, mutta pienempiä kuin maakunta . Viime vuonna se oli alle
kymmenen miljoonaa.
Kaupunki on joutunut kiristämään
kukkaron nyörejään, ja talouden sopeuttamisohjelmista on tullut sääntö, ei
poikkeus.
Sivukoulujen ovia on laitettu säppiin,
palveluja karsittu ja työntekijöitä lomautettu. Aseman viljasiilo kertoo historiasta.
28
11.11.2016. Hän kaipaisi alueelle myös
suurempia työllistäjiä, isompia kaloja.
Niitä on käyty kalastelemassa aina Kiinaa myöten.
joista Salo siis useasti. joonaa euroa. Sloganilla haluttiin luoda positiivista henkeä.
Kaupunginjohtajan puheesta käy ilmi, että tuulimyllyjä vastaan ei ole taisteltu. Kun lakia uusitaan, eduskunta joutuu pohtimaan, onko väline muuttuneessa maailmassa ja taloustilanteessa
käyttökelpoinen.
Nimeämisen ehtoja on nytkin kiristetty koko ajan.
Moni käy Salosta töissä Turussa tai pääkaupunkiseudulla, joten rautatieaseman parkkipaikka on arkipäivisin täynnä. Tällä hetkellä arvonimi on myös Rauman seutukunnalla
sekä Viitasaaren ja Pihtiputaan alueella.
Mitä hyötyä tittelistä alueelle on?
Aina riittää myös
niitä omaan pesään
pissijöitä.
Suomen elinkeinorakenne on muuttunut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Perinteisestä teollisuudesta ja ICT-alalta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Rakennemuutokset ovat osa tavanomaista aluetalouden kehitystä.
Äkillinen muutos on kuitenkin shokki
alueelle. Kaupungista lähti vuonna 2013 STX Finland
Oy:n telakka ja sen myötä 600 työpaikkaa.
Salossa tehdään Oseniuksen mukaan
kovasti töitä uuden kasvun eteen, mutta onnistumisesta on aikaista sanoa vielä mitään.
Tärkeintä äkillisen rakennemuutoksesta
selviytymisessä on Oseniuksen mukaan
luoda monipuolinen elinkeinorakenne.
Ettei oltaisi yhden kortin varassa.
Alueiden nimeäminen erillisellä tittelillä on voinut kuitenkin tulla tiensä päähän. Ketään ei voi auttaa kädestä pitäen.
Virkamies pohtii, että hieno esimerkki selviytymisestä on ollut Rauma. on
haluttu tukea hädän hetkellä nopeasti.
Lähes kymmenen vuoden aikana nimeämisen kohteena on ollut 33 aluetta,
??Yleensä meiltä halutaan rahaa,
TEM:n neuvotteleva virkamies Johanna
Osenius myöntää.
Osenius kertoo, että nimeämisen ja rahan teho riippuu siitä, miten alueelle tartutaan itse toimeen ja millainen henki
seudulla syntyy. On sopeuduttu ja haettu selviytymiskeinoja.
Rantakokko ei ole saavutuksiin täysin
tyytyväinen
Uskon, että alue nousee, en
lähtisi heittämään pyyhettä kehään.
Salossa tunnelin päässä näkyy valoa.
Sjöholm heijastaa valkokankaalle kattavan esityksen siitä, kuinka
moni mittari näyttää Salossa edes himpun myönteistä.
Työttömyysprosentti oli syyskuussa 14,9, kun pahimmillaan se kipusi yli 17. Avoimia työpaikkoja oli 218, lähes sata enemmän kuin
vuotta aiemmin.
Alkuvuonna kaupunkiin syntyi yli 200 uutta yritystä, lähes kolmekymmentä enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Väkiluku tosin jatkaa laskuaan. Olisi itsepetos väittää, että olisi nättiä. Linja-autoyhteydetkin haja-asutusalueille toimivat ainakin koulupäivisin. Toki jokaisella paikkakunnalla on varmasti ne omat huonot
puolensa. n
Noora Levonen, 18
Salon tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Vähemmästäkin masentuu.
Myös startup-yrittäjät tunnustavat, että kaikilla ei kaupungissa
mene hyvin. Paljon ihmisiä
on jäänyt työttömäksi, kun firmoja on lähtenyt, mutta
uusia työpaikkoja on tullut tilalle. Jos ensi
vuonna sattuu jotain isoa, rahat pitää kaivaa lisätalousarviosta.
Monica Kohomäki, 52
En näe Salon tulevaisuutta niin kauhean huonona. Joku niistä voi osua kultasuoneen.
Jomman kumman suusta pääsee myös sitaatti, joka kiteyttää koko
Salon päivän tunnelman.
??Pitäisi olla masentunut, mutta kun on niin helvetin mukavaa. Kun kesällä katsoo tuota jokivartta, niin se on täynnä rappioporukkaa. Millaisena näet Salon tulevaisuuden?
Suurimmat irtisanomiset
Suomessa 2000-luvulla
2007 maaliskuu
2008 tammikuu
2010 tammikuu
2011 kesäkuu
2012 maaliskuu
2012 kesäkuu
2012 elokuu
2013 kesäkuu
2014 elokuu
2015 elokuu
Perlos Oyj
Stora Enso Oyj
UPM-Kymmene Oyj
Nokia Oyj
Nokia Oyj
Puolustusvoimat
Nokia Oyj
Renesas Mobile Corporations
Microsoft Oyj
Microsoft Mobile Oy
1?132 henkilöä
985 henkilöä
830 henkilöä
1?400 henkilöä
1?000 henkilöä
1?200 henkilöä
1?920 henkilöä
808 henkilöä
1?050 henkilöä
2?300 henkilöä
Leevi Aalto, 18, ja Aleksi Kuusiniemi, 22
Aika ankea paikkahan tämä on. Salosta löytyy ainakin meidän perheellemme kaikki tarvittava, on monenlaisia ilmaisia palvelua, kuten avoimia päiväkoteja. Microsoftin jäljiltä työttömiä on edelleen.
??Vaikeinta uudelleen työllistyminen on ollut varmaan 55?60-vuotiailla, Metsänperä pohtii.
??Eivätkä kaikki ole osanneet sopeutua ja päivittää osaamistaan,
Borenius säestää.
Kaksikolle itselleen on ollut selvää, että omaa ammattitaitoaan täytyy kehittää.
Metsänperän ohjelmistoyritys Soficta keskittyy pilvipalveluihin ja
data-analyyseihin, Boreniuksen Thinger keskittyy esineiden internetiin. Sonecta työllistää jo yli kymmenen henkeä, Thinger viisi.
Päät vilisevät uusia ideoita. Minulla on Salossa
työpaikka, joten en ole lähdössä täältä minnekään.
Kirsi Palokankare, 35, ja Unto Hakala, 1
Nokia ja Microsoft lähtivät, mutta hirveän moni on perustanut oman yrityksen. Lähipiiriä irtisanomiset eivät onneksi ole koskettaneet. Tai no, on junarata, jota pitkin pääsee pois.
Lähde: SAK:n irtisanomistilastot
Aiemmin talousarvioissa oli varattu summa, joka voitiin jakaa nopeasti. Kaikkia palveluita ei ehdi edes käyttää.
11.11. Nyt salolaisia on yli 400 vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa.
Saloa halkoo Uskelanjoki, jonka nimi muuttuu keskustan kohdalla
Salonjoeksi. Ensi vuodelle tuo summa on nolla euroa.
Oseniuksen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö valtio tukisi mitenkään äkillisen muutoksen kouriin joutuneita alueita. Vesi on sameaa, kuin kaakaota.
Rannalla kaupungin työntekijät siivoavat syksyn viimeisiä lehtiä
puhaltimilla.
Taivaalta vihmoo harvakseltaan pisaroita, aamupäivästä sade tuli
räntänä. 2016
29. Meidän ikäluokallemme Salossa ei ole oikein
mitään. Palvelut toimivat, ja lääkäriin pääsee nopeasti, jos on tarvetta
Perinteitä
ei ole vielä ehtinyt muodstua.
. Toivon vain, että saamme viettää
yhteistä perheaikaa, hän sanoo.
Koti-isä
. sankari vai luuseri?
Anssi Kekkonen vietti vuoden kotona poikansa kanssa.
Isän sivuun jääminen vauvavaiheessa voi aiheuttaa ongelmia
suhteessa lapseen halki elämän, hän sanoo.
Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: anssi Kekkosen perhealbumi
30
11.11.2016. Isänpäivä
Anssi Kekkonen valmistautuu
toiseen isänpäiväänsä
Kasvatuksessa
tärkeintä on rakastaa lasta.
itä tapahtuu, kun yhteiskunnallisesti aktiivinen, kaksi päivää
ennen synnytystä maisterigradun valmiiksi pakertanut nuori mies
tulee isäksi?
Hän alkaa luonnollisesti pitää blogia, avaa uuden ulottuvuutensa kaikelle
kansalle. Television katselun
sijaan ihmetellään vauvaa, ihastellaan ilmeitä ja iloitaan edistysaskelista.
Yhtenä päivänä huomaa, että kyykkiminen kahdestaan hillasuolla Aino-vaimon kanssa on mitä ihaninta parisuhdeaikaa.
Kekkonen antaa esimerkiksi treeni-
vinkkejä Bull Mentulalle, sen verran
hyvin hän on saanut vauvansa massaa kasvatettua, tai pohtii vauvan huumorintajua, joka ilmenee vanhempiin
kohdistuvina käytännön piloina vaippaosastolla.
Vakavampiakaan sävyjä ei ole pimitetty. He eivät ole itsestäänselvyys.
11.11. Sohvalla ei enää loikoilla kahdestaan, vaan kolmas pyörä on
lopullisesti mukana. Niin kuin sellaisia, että välillä sitä
antaisi aika paljon, jos saisi yhtenä aamuna nukkua kuuteen saakka.
Tai miten viikossa enkelistä riiviöksi
muuttuneen pienokaisen uhmakohtaus
yllättää voimallaan ja ajaa isänkin tunteiden ristiaallokkoon. Varmuus
kasvaa onnistumisten kautta, Kekkonen tietää.
Hän on onnellinen lapsen kanssa
viettämästään ajasta. Iloksi ja vertaistueksi, peiliksi,
josta toiset samassa tilanteessa olevat
voivat heijastella omia tuntemuksiaan.
Niin teki ainakin Anssi Kekkonen
Vauva-lehden nettipalstalla ilmestyvällä Noljakanfaija-blogillaan.
Siinä hän ruotii modernia isyyttä humoristisella tavalla, jonka tyylistä tulee
ensimmäiseksi mieleen Jari Tervon parikymmentä vuotta sitten kirjoittama
Kallellaan, isän päiväkirja.
Sellaisella kokeneemmat uhkailivat
etukäteen.
Vauva ei ole sitonut nuorta paria neljän seinän sisälle. Isä aloittaa työt, Sulo on jo
siirtynyt päivähoitoon, ja maaliskuussa
perhe kasvaa uudella pikkuisella.
Isää vähän pelottaa, pystyykö antamaan aikaansa tarpeeksi kahdelle lapselle. Viime kädessä se on vastaus kysymykseen, mikä
on elämän tarkoitus, Kekkonen pohtii.
Pian Kekkosen perheen elämä mullis-
tuu jälleen. 2016
31. Siinä on oppinut
senkin, miten rankkaa kotona oleminen
voi välillä olla. Siksi olisi viisasta totuttaa vauva aikaisin myös tuttipulloruokintaan.
??Lapsi turvaa isään silloin, kun äiti ei
ole läsnä, ja pärjää varmasti. Ehkä vain enemmän on tullut pidettyä yhteyttä muihin lapsellisiin tuttaviin.
??Samassa tilanteessa elävät ystävät
ovat tärkeitä. Silloin vaimoa
odottava ruoka ei maistu rakkaudella
valmistetulta.
Parasta isyydessä on Kekkosen mielestä lapsen kehityksen seuraaminen. Vauva vaatii huomiota ja huolenpitoa. Ja sekin, meneekö kaikki raskaudessa ja synnytyksessä hyvin.
??Päällimmäisenä on kuitenkin kiitollisuus lapsista. Turhautumiselta ei aina välty.
Moni kehuu koti-isää, mutta Kekkonen ajautuu pohtimaan, onko työtön
koti-isä sankari vai sittenkin luuseri.
Toisina päivinä sitä kyllästyy olemaan
hellan ja nyrkin välissä. Lapsi antaa niin paljon. Poika on kulkenut luontevasti mukana niin Prahan
matkalla kuin luonnon helmassakin,
useimmiten turvallisesti rintarepussa.
Vanhempien omia harrastuksia on
pyritty jatkamaan entiseen malliin. Kasvatuksessa tärkeintä on rakastaa lasta,
antaa hänen tulla omaksi itsekseen.
Ihania hetkiä ovat vaikka ne, kun Sulo
kömpii lattialla istuvan isän syliin, rutistaa ja sanoo aii.
??Jos oikein alkaa miettiä, sopivaa lapsentekoaikaa ei tule ehkä ikinä. Siksikin, että voidaan porukassa kierrättää vauvanvarusteita ja
vaatteita, Kekkonen sanoo.
Luonnollisesti uusi elämä on tuonut
arkeen muutoksia. Kaveritkin ovat säilyneet samoina. Haluaisin rohkaista asia miettiviä uskaltamaan. Kainalokakat ja
puhtaille vaatteille pruutatut tomaattipastat eivät aina naurata.
Silti Sulo 1,4 vuotta, on maailman paras äijä, ihmeellisin asia.
??Ehkä suurin isyyteen liittyvä yllätys on ollut, että elämä ei loppunutkaan
lapsen tuloon, Kekkonen tuumaa.
Kekkonen edustaa sikälikin uutta isyyt-
tä, että hän on ollut kotona vauvan
kanssa kokonaisen vuoden, osan siitä
yhdessä vaimon kanssa.
Hän uskoo, että monet isät kaipaavat
enemmän vastuuta ja tasa-arvoista asemaa suhteessa lapseen.
??Isän jääminen paitsioon saattaa
käynnistyä jo vauvavaiheessa, ja siitä
johtuvat ongelmat kantaa läpi elämän.
Blogissaan Kekkonen toteaa, että suurin miesten hoivatasa-arvon este on tissien puute
Kivi järjestön kengässä sivussa oleminen kuitenkin on ollut ja on edelleen, koska se
nousee esiin tavan takaa.
Suomen Yrittäjät syntyi 1996, kun
Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja
Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL
yhdistyivät. Molemmilla edeltäjillä oli
jo kovaa pyrkyä työmarkkinapöytiin.
??Tämä on konsensusyhtesikunnan
kirouksia. Yrityksissä sopimisessa on edistytty, mutta mitään yleistä käytäntöä siitä ei ole
vieläkään tullut. Suomen Yrittäjät ajaa
mallia, jossa työehdoista sovittaisiin
laajasti työpaikoilla.
Suomenmaan entisen toimittajan, tietokirjailija, filosofian tohtori Timo
Mikkilän Suomen Yrittäjien mittavaan
aineistoon perustuva historiikki piir-
tää yrittäjien asioista hyvän kuvan.
Mikkilä ei Suomen Yrittäjien 20-vuotishistoriikissa keskity varsinaisesti työmarkkinakysymyksiin. Joka neljäs
Suomen palkansaaja on pienten ja keskisuurten yritysten palkkalistoilla.
Palkoista ja työehdoista päättävät
työntekijä- ja työnantajajärjestöjen
keskusliitot tai liitot. Yrittäjät ovat joutuneet kiltisti hyväksymään muiden
tekemät päätökset, vaikka niihin ei ai-
32
11.11.2016
na olisi ollut varaa.
Viime aikoina runsaasti esillä ollut
paikallinen sopiminenkin on kuulunut
järjestöjen tavoitteisiin jo pitkään. Ei voi olla oikein, että kaksi. Kirjat
Työmarkkinaneuvottelujen sivulliset
Suomen Yrittäjien pyrkimys mukaanpääsystä
torpattiin monesta syystä
Suomen Yrittäjien ja sen edeltäjien yhtenä tavoitteena oli aikanaan pääsy
pöytiin, joissa päätetään palkoista ja
muista työehdoista.
Niin ei ole tapahtunut, vaikka järjestön 115 000 jäsenyritystä työllistää
noin 650 000 työntekijää
Työntekijäja työnantajakeskusjärjestöt eivät Suomen Yrittäjiä tupo-pöytään huolineet.
Mikkilän kirjoittamasta historiikista
löytyy viitteitä siitä, miksi näin kävi.
Ammattiyhdistysliikkeelle punainen vaate oli todennäköisesti yrittäjien
poliittinen oikeistolaisuus. 2016
33. Niihin yrittäjien edustajia
kutsuttiin valikoiden.
Kun työmarkkinaneuvottelut eivät
yrittäjäjärjestöille avautuneet, vaikutuskanavaksi jäi poliitikkojen lobbaaminen. Yhteiskunnan
yrittäjävihamielisen ilmapiirinkin järjestöt onnistuivat muuttamaan myönteiseksi.
tykään piilottaa, ja vielä 1950-luvulla
mainoskampanjassa komeili iso kahle,
jossa luki ?sosialisointi?. PTK esiintyi hillitymmin ja piti naapurijärjestön toimintaa populisisena.
Sivullisuus ärsytti myös PTK:ssa, ja
sen valtuuskunta esitti vuonna 1994
sääntöjen muuttamista niin, että keskusjärjestö voi ajaa jäsenyritystensä
etuja myös työmarkkinakysymyksissä.
Muutama Suomen Yrittäjien työnantajaliitoista antoi syksyllä 1999 valtakirjan, jotta järjestö toimisi niiden työmarkkinakeskusjärjestönä. Siinä järjestöt onnistuivat hyvin.
Yritystoimintaa tukevat vero-, työelämä- ja muut päätökset eivät jääneet
pelkiksi juhlapuheiksi. Poliittisesti
sitoutumattomien järjestöjen puheenjohtajat ja toimitusjohtajat tunnustautuivat avoimesti kokoomuslaisiksi tai
keskiryhmien edustajiksi.
??Osuustoiminnalliset yritykset, valtiojohtoinen yritystoiminta ja sosialis-
Sosialismin vastustamista ei yritet-
Yrittäjät pystyivät parhaiten vaikuttamaan työelämään kysymyksiin osallistumalla erilaisiin komiteoihin ja
työryhmiin. Kauppaja teollisuusministeri Seppo Kääriäistä kävivät
tapaamassa keksintösäätiön toiminnanjohtaja
Kari Sipilä, SYKL:n varatoimitusjohtaja Tauno
Jalonen ja PTK:n järjestöjohtaja Martti Pallari.
Suomen Yrittäjien ensimmäinen puheenjohtaja oli Risto Heikkilä (vas.) ja
ensimmäinen toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
sopii kolmatta kuulematta, SYKL:n toimitusjohtaja Waldemar Bühler kritisoi
vuonna 1985.
min pelko olivat olleet jo SYKL:n edeltäjien eri vaiheiden aikana keskeisesti
esillä, Mikkilä kirjoittaa.
taan. Muu teksti julisti, että ?Pois valtion kahleet vapaalta kansalta?.
Yhteistyötä suuryrityksiä edustavan
työnantajaliiton kanssa yritettiin, mutta se kariutui ilmeisesti siihen, etteivät
vuorineuvokset halunneet luovuttaa
valtaansa ?pikkupomoille?.
SYKL:n synty liittyy vahvasti osuustoiminnan vahvan aseman horjuttamiseen. Ammattiyhdistysliikkeelle
punainen vaate oli
todennäköisesti
yrittäjien poliittinen
oikeistolaisuus.
Vaikka SYKL:n ja PTK:n yhdistäminen
Suomen Yrittäjiksi välillä takkuili,
edunvalvontaa hoidettiin yhdessä. Osuustoiminnan katsottiin
estävän yrittäjyyttä. Näkemys jäi todennäköisesti närästämään innokkaimpia ?osuuskauppamiehiä?, mikä
omalta osaltaan vähensi painetta ottaa
yrittäjät sopimusneuvotteluihin.
Varsinkin SYKL esiintyi ajoittain julkisuudessa varsin räyhäkkäästi, mikä ei lisännyt luottamusta sen toimin-
Vesa Somppi
Timo Mikkilä: Työn tekijät, Suomen Yrittäjät ja
sen edeltäjät 1898?2016, Painotalo Plus Digital, Lahti 2016, 383 s.
11.11
Apollon Tietäjät
TEKSTI: Timo Laaninen,
Henna Lammi,
Pauliina Pohjala,
Pekka Pohjolainen
Tampere saa itsemurharatikan
Tampereen valtuustossa vatvottiin maanantaina kuusi tuntia
värikkäin sanankääntein ratikasta. Ja ilmapiiristä tulisi tietysti innovatiivinen ja talousbuustia antava, kun ihmiset asuisivat lähekkäin.
Suomihan on kaupungistumisessa aikamoinen takapajula.
Jos puoli miljoonaa suomalaista todella jättäisi tältä istumalta pirttinsä pöndellä, niin kaupungistuminen olisi vasta Ruotsin tasolla.
Meniköhän ekonomistilta ohi Ylen kysely, jonka mukaan
joka kolmannen suomalaisen haavekoti on maalla. Kristillisdemokraattien Satu Sipilän
mukaan ratikkaa voi käyttää itsemurhiin.
??Ratikka on vaarallinen, koska se on äänetön ja kuurot eivät kuule sitä, hän jatkoi.
Apollon Tietäjä jäi pohtimaan, että mitä kuurot kuulevat?
Sukupuoliroolit eivät hevin horju politiikassa. EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila
mainitsi, että Suomen talous hyötyisi suuresti siitä, jos puoli
miljoonaa suomalaista muuttaisi maalta kaupunkiin.
34
11.11.2016
Töitä kuulemma riittäisi jo senkin puolesta, että he tarvitsisivat itselleen palveluita. Vain joka
kymmenes haluaa asua suuren kaupungin keskustassa.
Samaisessa seminaarissa kerrottiin, että EK valmistelee parhaillaan omaa perhevapaamalliaan.
Arvata saattaa, että tuotoksessa on menty talouskäppyrät edellä.
Amerikan presidentinvaalit menivät repiväksi loanheitoksi,
joka muistetaan pitkään. Eduskunnan kyselytunnilla äänessä ovat kuitenkin ryhmän miehet. Kun
viikkoa myöhemmin puhuttiin sotesta, ryhmäpuhujat olivat
keskustaa lukuunottamatta naisia.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) piti loppuviikosta toimittajille seminaaria. Toki ehdokkaat ja valitut ovat joutuneet elämään skandaalinkäryssä ennenkin.
Jotkut muistavat ehkä vaikkapa Jimmy Carterin oluelle
person Billy-veljen, joka kelpasi Suomessakin ?Keskiolut Rkioskeihin. Kyselytunti sattuu olemaan opposition
näkyvin foorumi eduskunnassa.
Kunnallispolitiikassakin jako miesten ja naisten töihin on
säilynyt jopa Helsingissä, joka muuten pitää itseään kovasti
liberaalina ja koko maan veturina.
Kun Helsingin valtuusto käsitteli taannoin yleiskaavaa, ryhmäpuheita pitivät keskustaa lukuunottamatta miehet. On edelleen
miesten töitä ja naisten töitä, tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita.
Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmässä on selkeä naisenemmistö. -kampanjan mannekiiniksi oluttölkin klipsirenkaista tehdyssä paidassaan.
Presidenttiveli Jimmyn kannalta tilanne kävi vaaleihin valmistautuessa tukalaksi, kun Billy paikkasi taloudellisia ongelmiaan libyalaisilta hankituilla lainoilla.
Törkypuheiden ja sähköpostien penkomisten keskellä entisiä, inhimillisempiä ja lempeämpiä aikoja tuli nyt ikävä Suomessa asti.
Olisipa Amerikka vielä sellainen kuin ennen, skandaaleitaan ja presidentillisiä murheitaan myöten.. Lopulta valtuutetut päättivät äänin 41?25, että kaupunkiin tulee raitiotie.
Etenkin monet argumentit hanketta vastaan tuntuivat hieman kaukaa haetuilta
Sipilän
hallituksen aloittama vanhemmuuden
kustannusten tasoittaminen ja palkkatasa-arvo vahvistavat isien perhevapaiden käyttöä. Silloin korostuu muiden lähellä olevien miesten läsnäolo. Perhevapaita käyttävät edelleen pääosin naiset. Isovanhemmilla pitäisi olla
mahdollisuus hyödyntää vapaita. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.
Vaikka perhemalleja on erilaisia, ei mihinkään
katoa pienen ihmisen tarve saada lähelleen turvallinen isähahmo ja miehen malli. Monelle lapselle ja
nuorelle isähahmo voi olla veli, eno, opettaja tai
valmentaja.
?Rumempaa sukupuolta. Lapsiasioiden sovittelusta käräjäoikeuksissa . ja ?perheen
pääksi?, mitäs virkaa äijällä enää on.
Toisaalta myönteistä on, että nykyaikana isien
osuus lastenhoidosta ja kodista huolehtimisesta
on luontevampaa ja siihen on positiivista painetta. 2016
35. Puheenvuoro
Hyvää isänpäivää meille miehille
Isyyden merkitys on viime vuosina ollut ristirii-
taisessa murroksessa.
Suomessa ja muualla länsimaissa on haluttu
avartaa käsitystä perheestä perinteistä ydinperhettä laajemmaksi.
Tämä on paikallaan, sillä elämä on moninaista.
Kuitenkin perhekäsityksestä ja sukupuolten tasaarvosta puhuttaessa on välillä tullut tunnelma,
että isän ja miehen merkitys on kadonnut. Keskustan linja ei ole pakko isällekään.
Perhevapaajärjestelmä pitää uudistaa
sellaiseksi, että siinä on kannustimia jakaa vastuu sukupuolten kesken. Vaikka aikuisten välinen rakkaus loppuisi, ei rakkaus lapseen saisi koskaan loppua.
Aina biologista isää ei lapsen elämään ole saatavissa mukaan. niin sanotusta Follosovittelusta . Osaaikatyössä on myös mahdollisuuksia.
Parisuhteiden päättyessä lapsen huoltajuus ja
erityisesti asuminen jäävät edelleen pääosin naisen vastuulle.
Muutoksista huolimatta sosiaaliviranomaisissa ja tuomioistuimissa on edelleen jossain määrin
vallalla ajattelua äidin huollon ja hoivan ensisijaisuudesta. tarvitaan yhä hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi kasvamiseen.
Siksi uskallan toivottaa myös meille lapsettomille
nuorille miehille: hyvää isänpäivää!
Antti Kurvinen
keskustan varapuheenjohtaja
11.11. Äitien määrääminen pääosin lähivanhemmiksi oikeudenkäynneissä herättää pohdintoja tasa-arvosta.
Hallitusohjelma lähtee liikkeelle siitä, että lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaan. Tämä on tärkeää,
sillä riidat lapsista ovat monesti raastavimpia ja
järjettömimpiä oikeusjuttuja.
Siviiliprosessi käräjätuomarin johdolla soveltuu
huonosti sosiaalisten ja psykologisten ristiriitojen
rakentavaan ratkaisemiseen. Kun
miestä ei tarvita edes ?elättäjäksi. on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia. Kotihoidontuen käytössä ero on räikeä.
Perhepolitiikasta puhuttaessa soisi hyväksyttävän perheiden erilaisuuden ja valinnanvapauden myös lasten hoidon järjestelyissä. Monen ihmisen elämässä isättömyys tai isän hylkäämäksi tuleminen on läpi elämän kulkeva varjo. Kehitys on ollut 30 vuodessa huimaa: oma isäni oli minun syntymäni jälkeen isyyslomaa viettäessään ensimmäinen näin toiminut mies työyhteisössään.
Miesten rooli perhe-elämän eri vaiheissa ei ole
kuitenkaan edelleenkään riittävän vahva
Kiina on kieliopillisesti aika yksinkertainen kieli.
Hankalaa on, että se unohtuu helposti, sillä sitä
ei Suomessa juuri kuule, Jannika Ranta sanoo.
36
11.11.2016
Hänen tehtävänsä on
myös olla mukana tilaisuuksissa, joissa ministerikin on läsnä.
Elinkeinoministerin avustajalle tämä tarkoittaa kotimaan matkojen lisäksi lukuisia ulkomaanpäiviä. Varsinainen kipinä
politiikan töihin syntyi, kun hän haki opiskeluaikanaan puoluetoimistolle harjoittelijaksi.
Pian Ranta palkattiin keskustan osa-aikaiseksi kansainvälisten asioiden sihteeriksi.
. Keskustan kasvot
Teksti: Samuli Nissilä Kuva: Jari Laukkanen
Jannika Ranta
Pätkätöissä
Ministerin erityisavustajan työsuhde katkeaa,
kun ministeri vaihtuu
Hyvä erityisavustaja pystyy omaksumaan
laajoja asiakokonaisuuksia nopeasti ja poimimaan niistä tärkeimmät asiat, elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) erityisavustaja
Jannika Ranta sanoo.
Erityisavustajan päivät täyttyvät valmistelevasta työstä eli puheiden ja taustamuistioiden kirjoittamisesta. Pääsin sisään ikään kuin keittiön kautta.
Olen silloiselle puoluesihteerille Timo Laaniselle hyvin kiitollinen, että hän uskalsi palkata tuntemattoman kasvon.
Yksi syy Rannan urakehitykseen lienee kiinan kielen taito. Mutta omaa ajankäyttöä on sen takia vaikeaa ennakoida.
Vähäkyröläislähtöinen Ranta liittyi keskustan jäseneksi lukioikäisenä, mutta pysytteli taustalla tarkkailijana. Työpäivien pituus vaihtelee,
eikä erityisavustaja useinkaan ehdi lähteä kotiin neljältä tai viideltä.
??Työn hyvä ja huono puoli on, että työpäivät ovat hyvin erilaisia. Se pitää homman jatkuvasti mielenkiintoisena. Ministerillekin olen joskus jonkin lauseen kirjoittanut kiinaksi papereihin, että hän voi toivottaa vieraat tervetulleiksi.
Erityisavustajan kuukausipalkka riippuu
koulutuksesta ja työkokemuksesta.
Se lähtee reilusta neljästä tuhannesta eurosta.
Pitkien päivien lisäksi ammatin varjopuolia on, että avustajan pesti on sidottu ministerin pestiin.
Rehn siirtyy vuodenvaihteessa Suomen
Pankkiin, ja hänen tilalleen ministeriksi nousee Mika Lintilä (kesk.). Poliittisen historian opintojensa ohessa hän vietti reilun vuoden Kiinassa kieltä opiskelemassa.
Taidosta on ollut hyötyä myös erityisavustajana, kun ministeri on tehnyt vienninedistämismatkoja.
Ranta kertoo, että kiinalaisista on erityisen
hienoa, jos joku osaa puhua edes hieman heidän kieltään.
. 2016
37. Samalla Rannan työsuhde katkeaa.
Lintilä päättää, antaako hän Rannalle ja
muille Rehnin avustajille jatkopestit vai tekeekö mieluummin töitä tuoreiden kasvojen
kanssa.
11.11. Toivottaa tervetulleeksi ja kysyy kuulumisia, ei sen tarvitse sen kummempaa olla
Nuorena Jussi kauppa-
si mummulaukkuja. Turha sitä on
sen enempää surra.
Liki kolme vuosikymmentä kestäneellä lehtiurallaan Vähä-Ruka oli tiiviissä yhteydessä satakuntalaisen keskustaväen kanssa, eli mukana vaalivoitoissa ja -tappioissa, tunsi omien ilot ja huolet.
Mitä keskustalaisilta oppi?
??Vastuuntunnon. Lehtituki riitti tuolloin
enää keskustan pää-äänenkannattajalle.
Aika vänkä rako. Omaksi vahvuudekseen hän laskee sen, että
mielipidettä voi joskus, riittävin perustein, vaihtaa.
Samasta hän antaa kiitosta Sipilän hallitukselle.
??Se, ettei jääräpäisesti hakkaa päätään seinää, on
hyvä asia. Kauppa kävi, mutta tyssäsi kuin seinään, kun auto vaihtui uudeksi.
Moniosaajana hän ehti toimia myös sähköasentajana, tilitoimistossa, kuivuritehtaan myyntipäällikkönä ja metsätöissä Saksassa.
Lallin perustamisesta tulee ensi vuonna 100 vuotta.
Lehteä ei ole, mutta Lallin henki on jäljellä. Jos
olisivat sen tehneet, ehkä Lalli ilmestyisi vieläkin.
Mies on oppinut läksynsä. Harmi. Taustavaikuttaja,
joka nauttii haasteista
Maailma olisi parempi paikka, jos minulta kysyttäisiin
neuvoa, sanoo Juhani Vähä-Ruka
Teksti ja kuva: Anne Hievanen
Tunnetko Juhani Vähä-Rukan, eläkepäiviä viettä-
vän Lalli Oy:n toimitusjohtajan, jonka uratarina on
kappale satakuntalaista keskustahistoriaa?
Mies on laajasti mukana keskustan kenttätyössä,
asioiden tietäjä ja vahva taustavaikuttaja. Yksi niistä oli Lallin muutto
Kokemäeltä Poriin. Hän siirsi Lalli-lehden Kokemäeltä Poriin ja oli päättämässä
maakuntalehden lopettamisesta.
Vähä-Rukan työ Lallia kustantavassa yhtiössä alkoi 1980-luvun puolivälissä myyntipäällikkönä ja
vaihtui nopeasti toimitusjohtajan pestiksi.
Talous oli saatava kuntoon, ja se edellytti välttämättömiä päätöksiä. On vahvuutta olla valmis muutoksiin, jos
näkee, että joku toinen tapa on parempi.
Hallituksen päätöksiä sosiaalietuuksien leikkauksista mies ymmärtää, mutta ennemmin hän olisi
korottanut yleistä arvonlisäveroa parilla prosentilla.
??Se kohtelisi ihmisiä tulotasoon verrattuna tasapuolisemmin kuin etuuksien leikkaus, hän ynnää.
Veroalennukset hän antaisi mieluummin euroina
kuin prosentteina.
Marraskuussa 70 vuotta täyttävä Vähä-Ruka on
ehdokkaana tulevissa kunnallisvaaleissa. Millä konstilla kasvaa mieheksi,
joka ei menetä yöuniaan lehden lakkauttamisesta,
vaan näkee realiteetit?
??Välttämättömät ratkaisut on tehtävä, mieluummin neuvotellen kuin pakon edessä. Lehden ilmestyminen lopetettiin ja kustannusoikeudet
myytiin 2010 Suomenmaalle. Ajoi autopahasella maaseudun
38
11.11.2016
huusholleihin ja myi raamilaukkuja lyhyillä kahvoilla maaseudun naisille. Kotikaupungissa tätä ei ymmärretty lainkaan.
Porin vuodet vahvistivat ratkaisun oikeaksi, mut-
ta lehtituen pieneneminen teki lopulta tenän. Keskustalaiset ottavat vastuun
itsestään, auttavat muitakin eivätkä mielellään asioi sosiaaliluukulla.
Muutakin tuli nähtyä.
??Ihmiset olivat nuukia, vanhempi polvi etenkin.
Eivät millään malttaneet tilata Lallia. Se leijailee ihmisten mielissä.
??Ihmekö tuo, moni oppi aikanaan lukemaankin
Lallista.
Eläkepäiviään Vähä-Ruka viettää kotitilallaan
Kauvatsan mansikkapitäjässä Kokemäellä. Hurauttaa tuon tuosta Poriin, käy jumppapiirissä, lavatansseissa, seuraa politiikkaa ja yhteiskunnan asioita ja
tekee niistä omia päätelmiään.
Medialta Vähä-Ruka toivoo moniäänisyyttä.
??Kaikkien asiantuntijoiden ja mukamas asiantuntijoiden perässä huudetaan yhtä totuutta kerrallaan.
Seinäjoen satraapin Kari Hokkasen moniin kannanottoihin Vähä-Ruka sanoo yhtyvänsä mielellään. Vaaliteemakin on miehellä jo tiedossa: Nuorta voimaa valtuustoon!
Sama
sana koristaa myös
oman veneen kylkeä.
11.11. On vahvuutta olla
valmis muutoksiin.
Juhani Vähä-Rukan
mielestä Lalli on
sanoista kaunein. 2016
39
syyskuuta tuotiin esille tunnin
junan mahdollisuudet asukasluvun kehittymiselle Lohjalle asti. Mielipiteet
Tunnin junasta myös kasvukäytävä
Helsingin Sanomien kolmannessa pääkirjoituksessa 25. Tiederatikka yhdistää kymmenen korkeakoulukampusta, 100 000 työpaikkaa ja 40 prosenttia pääkaupunkiseudun
korkeakouluopiskelijoista.
Korkeakoulujen syvenevän yhteistyön
myötä tarve paremmille yhteyksille vain
kasvaa. Aikataulujen luotettavuuden merkitys sen sijaan lienee jopa
noussut.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto pe-
räänkuuluttaa Turun Sanomien haastattelussa (25.9.) Tunnin junaa osana Helsinki?
Turku?Tampere -kasvukolmion rakentumista. Siinä rata on
moottoritien tuntumassa sen pohjoispuolella ja mahdollistaa asemapaikan Suomusjärven taajamaan.
ESA-radan kustannusarvio vuosien takaa on
pyöreät 1,5 miljardia euroa, kuten Helsingin
Sanomien kirjoituksessa todettiin.
Rata suunniteltiin niin sanottuna suurnopeana, joka mahdollistaa ajamisen 300
km/h, mutta jonka vaatimat turvaratkaisut
ja ratageometria tekevät siitä tolkuttoman
kalliin rakentaa.
Vertailuna voidaan pitää Jyväskylän rataa,
jolla on siltoja ja tunneleita kilometrillä vähintään yhtä paljon kuin ESA-radassa, mutta
jonka kustannusarvio per kilometri on noin
40 prosenttia ESA-radan kilometrihinnasta.
Se on suunniteltu kaksoisraideratana, jolla
ajetaan 250 km/h.
Matka-ajan merkitys on hyvien tietoyhteyksien myötä alentunut, kun sitä voi vaivattomasti käyttää työn tekemiseen. -kuntalaisaloitetta ja sen tavoitetta aikaistaa tiederatikan toteutusta. Viime vuosina kaikkien ratavarsikuntien asukasluku on kasvanut.
Jotta nauhakaupunkimainen kasvukäytävä voisi Tunnin junasta toteutua, on Salon
kohdalla linjausta muutettava niin, että rata
rakennetaan moottoritietä myötäillen konsulttitoimisto WSP:n pohjatyössä laatiman
vaihtoehdon YJ1 mukaisesti. Matka-aika ei ole enää hukka-aikaa. Koska nauhakaupungissa sen osat tukevat toisiaan, tällaista
aukkoa ei saisi päästää syntymään.
Liikenneviraston suunnitelmissa taajamajunaliikennettä on ajateltu vain Lohja?Helsinki ja Salo?Turku-väleille.
Helsinki?Tampere-välille on muodostunut selkeä kasvukäytävä, jota voidaan pitää hyvänä esimerkkinä toimivan ratayhteyden vaikutuksesta. Vaadimme myös, että keskustan Helsingin piiri
ottaa aloitteeseen myönteisen kannan.
Helsingin keskustaopiskelijat. Poikittainen joukkoliikenne on kokonaan bussiliikenteen varassa
eikä se palvele ihmisten liikkumistarpeita.
Ratkaisuna tähän ongelmaan Helsingin keskustaopiskelijat näkevät tiederatikka
-hankkeen. Sujuvammat yhteydet työpaikkakeskittymien välillä kasvattavat mahdollisuuksia yhteistyöhön ja uusiin innovaatioihin.
Tiederatikka olisi satsaus opiskelijoiden
hyväksi. Näkökohta on hyvin
merkittävä, mutta ei koko kuva radan myötä
syntyvistä mahdollisuuksista.
Tunnin juna, jonka alkuvaihe on Espoon ja
Salon välille rakennettavaa ESA-rata, voi olla
myös uuden läntisen kasvukäytävän sydän.
Turun seudun ominaispiirteiden ja pääkaupunkiseudun potentiaalin välille voi
syntyä asumisen lisäksi sellaista toimintaa, joka päätepisteiden kustannustasolla tai
muualla maassa ei voisi toteutua.
Nauhakaupunkimaisen kasvukäytävän
muodostumiselle on edellytyksenä riittävä määrä asemapaikkoja olemassa olevien
taajamien yhteydessä ja moottoritien tuntumassa maantieverkon (=syöttöliikenteen)
risteyskohdissa.
Salon kohdalla tämä edellytys toteutuu
vain Salon keskustassa, josta itään seuraava
asemapaikka taajaman tuntumassa on vasta Saukkolassa.
Väliin jää 50 kilometrin aukko, kun rata on
ajateltu Suomusjärven taajamasta kilometrien päähän kauas pellolle. Tämän sisällä asuu puolet suomalaisista.
Kun jo olemassa olevan Tampereen suunnan tueksi saadaan läntinen kasvukäytävä,
tulee Turun ja Tampereen välille jo luonnollinen paine uudelle kehitykselle.
Rakentamalla Tunnin juna niin, että tarvittavat asemapaikat toteutuvat ja väliä ajavat sekä kasvukäytävän sydämenä toimivat
taajamajunat että Salossa ja Lohjalla pysähtyvä Tunnin juna, saadaan siitä paras mahdollinen hyöty.
Rakentamalla se alempaan nopeusluokkaan tulee kustannusarvio sille tasolle, että
se voidaan myös rakentaa.
Uuden kasvukäytävän rakentumista tarvitsee koko Suomi, se on erityisen tärkeä
Varsinais-Suomelle, mutta kaikkein suurin
merkitys sillä on Salolle.
Ismo Saari
kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
Salo
Tiederatikka toteutukseen ennen vuotta 2025
Helsingin keskustaopiskelijat vaatii, että opiskelijanäkökulma otetaan paremmin
huomioon kaupungin päätöksenteossa. Helsingin keskustaopiskelijat kannattavat ?Tiederatikka toteutukseen ennen
vuotta 2025. Helsingistä tulee kehittää maailmankin mittakaavassa varteenotettava innovaatio- ja
opiskelukaupunki.
Kilpailussa maailman ja Suomen parhaista osaajista merkittävään rooliin nousee
opetuksen laadun ohella opiskelijoiden hyvinvointi ja arkielämän sujuminen.
Pääkaupunkiseudun kuntien on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä huolehtiakseen opiskelijaterveydenhuollon, joukkoliikenteen sekä erilaisten vapaa-ajan harrastusten riittävyydestä.
40
11.11.2016
Opiskelijoille tehtävissä kyselyissä yhtenä
yleisimmistä asioista nousee esiin julkisen
liikenteen toimimattomuus.
Nykyinen joukkoliikennejärjestelmä ei riitä vastaamaan Helsingin kasvavan väestöpohjan haasteisiin. Välillä on asemapaikkoja
keskimäärin 25 kilometrin välein taajamien
yhteydessä ja moottoritien tuntumassa
Sitä en kannata.
Yhdysvallat haluaa päästä tulleista eroon, jotta amerikkalaiset ylikansalliset yritykset
pääsisivät mellastamaan Euroopassa ohi kansallisen päätäntävallan. Tätä kuulen työssäni jatkuvasti erilaisilla teollisuuden alan
messuilla.
On myös perin outoa, että Suomessa suori-
tettu oikeustieteen alempi korkeakoulutut-
kinto antaa oikeuden opiskella muualla Euroopassa erilaisissa oikeustieteen maisteriohjelmissa ja valmistua paikalliseksi juristiksi, mutta suomalainen yhteiskunta ei arvosta ulkomaista juridista tutkintoa.
Ainoa järkevä ulostie nykytilanteesta on, että nyt vuoden alussa säädetty laki kumotaan.
Nyt voimassa oleva lainsäädäntö pakottaa opiskelijan tekemään sekä alemman että
ylemmän korkeakoulututkintonsa ulkomailla. Tämä
draama on myyty myös kansainväliseen levitykseen, joten Saimaan komeat näkymät leviävät ympäri maailman.
Ylen Radioteatteri teki kevään ja kesän aikana kiertueen kymmeneen kaupunkiin ja
tallensi paikallisten kirjailijoiden kuunnelmia
sikäläisten ohjaajien ja näyttelijöiden kanssa.
Kuunnelmasarjaa esitetetään juuri nyt Yle
Radio 1:ssä. Se vahvistaa käsitystäni, että olen sellaisessa keskustassa, jossa vallitsee kapitalistinen valtavirta. Se on
myös uusi raja-aita, jolla estetään Suomen
kansainvälistymistä.
Tällä viikolla oli Kauppalehdessä kirjoitus
myös juridisen alan kansainvälistymisestä
ja kilpailun kiristymisestä.
Ulkomaisissa yliopistoissa juridiikkaa
opiskelevat ihmiset ovat usein kansainvälisiä, motivoituneita, lahjakkaita ja kielitaitoisia. Nyky-Yleltä edellytetään tehokkuutta ja
budjettikuria, sillä rahaa tule lisää tv-maksujen korotuksilla kuten taannoin.
Takana ovat vuosikymmenet, jolloin Yle teki jatkuvia tappioita.
Menneisyyden menestys ei ole tae loistavasta tulevaisuudesta.
Ylen julkisen palvelun elinvoima on yhtiön
kyvyssä muuttua ja palvella suomalaisia ajassa, tänä päivänä ja tulevaisuudessa.
lokakuussa, että vapaakauppa ja
sen edistäminen ovat Suomelle
elinehto. Sitä pääministerimme
näyttäisi kannattavan.
Mielestäni tämä on edesvastuutonta ajattelua. Myös draamaa tehdään jatkossakin eri
puolilla maata, ei vain Helsingissä. Tämän jälkeen määrätään 40?70 opintoviikkoa Suomen oikeuden lisäopintoja.
Järkevämpää olisi, että jo alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan opiskelija
voisi siirtyä suomalaiseen yliopistoon, oppia
kielen, kulttuurin ja oikeuskäytännön ja tätä
kautta integroitua maahan.
Tätä kautta voisimme myös saada niitä kipeästi tarvitsemiamme lahjakkaita osaajia.
Sanna Lehtinen
Asiakkuusjohtaja
Yle on koko maan media
Outo arvio
Ylen julkisen palvelun ainutlaatuisuus perus-
Mediankäyttö muuttuu ja tuo uusia mahdol-
Pääministeri Juha Sipilä sanoi
tuu sen kykyyn ja tahtoon toimia kaikkialla
Suomessa. Ylen ohjelmia tehdään ja tallennetaan päivittäin ympäri Suomenniemen, Hangosta Inariin.
Maakunnissa tehtyjen sisältöjen määrä kanavilla on viime vuosina kasvanut, toisin kuin
eläköityneet yleläiset väittävät (Suomenmaa
4.11.). Television
voi avata vaikka sunnuntai-iltaisin.
Juuri nyt suurille yleisöille pyörii Sorjonen,
joka tuo esiin Lappeenrannan seudun. He tuntevat koti- ja opiskelumaansa
lainsäädännön.
Juuri heidän kaltaisistaan monialaisista juridisista osaajista on pulaa muun muassa viennin edistämisessä. OPH tekee päätöksen tutkinnon rinnastamisesta vasta maisterivaiheessa. 2016
41. He, jotka ovat vielä vuoden 2015 aikana
saaneet mahdollisuuden ETA-kokeeseen, saavat OTM-tutkintonimikkeen.
He, jotka ovat valmistuneet vuoden 2016
puolella ulkomaisista yliopistoista, eivät saa si-
tä, vaikka käytännössä ovat suorittaneet identtiset kurssit.
Tämä uusi lakimuutos ei ole ainoastaan yksittäisen opiskelijan oikeusturvan ja Bolognan sopimuksen hengen vastainen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Suomi syrjii kansainvälisiä oikeustieteen osaajia
Viime vuoden lopussa runnottiin nopealla aikataululla vuoden alusta voimaan laki, joka poisti mahdollisuuden ETA-kokeeseen ulkomaisissa yliopistoissa oikeustieteen alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilta.
ETA-koe ja sen kautta saatava oikeusnotaarin pätevyys ovat edellytys muun muassa
Itä-Suomen yliopistossa siihen, että kansainvälisestä oikeustieteen maisteriohjelmasta
voi saada OTM-pätevyyden ja tätä kautta oikeuden toimia Suomessa julkisissa viroissa,
missä vaaditaan OTM-tutkinto.
Nyt tehty lakimuutos poistaa myös mahdollisuuden toimia asianajotehtävissä Suomessa, mikäli osa tutkinnosta on tehty ulkomaisessa yliopistossa ja maisterivaihe on
suoritettu suomalaisessa yliopistossa.
Laki asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Kuunnelmia, kuten myös Sorjosta
voi kanavien lisäksi seurata Yle Areenasta.
lisuuksia.
Vastikään tehdyn sopimuksen perusteella Yle Areenassa julkaistaan tuhansia tunteja tv- ja radiodraamaa sekä viihdettä Ylen arkistoista.
Sopimus on osoitus Ylen ja tekijäkentän hyvästä yhteistyöstä sekä luovan alan digitaalisesta edelläkävijyydestä.
Ylen johto ei väheksy omistajansa näkemystä. Kuten jo tiedämme, Suomi ei pärjää ylikansallisessa yhteisvaluutassa.
Vapaakaupassa pärjäämme
vielä heikommin.
Reija Hyvärinen
Ylen viestintäjohtaja
Juhani Pitkänen
Nivala
11.11
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 18-18.30.
Pikkujouluristeily Tallinnaan. Keskustan kunnallisjärjestön syyskokoukset 2016: ma
14.11. Risteilyn hinnat Aikuiset: Yhden hengen hytti 70 ?,
kahden hengen hytti 55 ?, 3-4 henkilöä hytissä 45 ?. klo 17 perinteisesti Teatteriravintola Albergassa Leppävaarassa (bussi 510). Ennakkoäänestys alkaa 29.3.?
4.4.2017, ja vaalipäivä on 9.4.2017.
Mielestäni nuoria tulisi saada entistä
enemmän ehdokkaiksi, jotta he saisivat paremmin äänensä kuuluviin kuntien päätöksenteossa. toimikunnan
puheenjohtaja Hanna Yli-Liipolalle
hannaelina@wippies.fi tai puh. PS. Risteilyn hintaan
kuuluu laivamatka valitussa hyttiluokassa, buffet illallinen sekä pikkujoululahja ja muu juhlaohjelma.
Mahdollisuus käydä maissa Tallin-
42
Kannustan kaikkia vaalikelpoisia nuorkeskustalaisia lähtemään rohkeasti ehdolle
omissa kunnissaan. klo 19, paikka: Raija ja
Kari Paavola, asiat: syyskokousasiat
Vantaa, Vesaisten syyskokous ti
15.11. Toivotamme tervetulleeksi
kaikki jäsenet ja toiminnastamme
kiinnostuneet. klo 10 alkaen. klo 18.30. klo 19 Naantalin kaupungin talo.
Meri-Naantali, Py:n syyskokous Naantalin kaupungintalolla ke
23.11. puolueen jäsenuudistus ja jäsenmaksun suuruus.
To 17.11. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Samassa paikassa syysseminaari ajankohtaisista kunta-, sote- ja
maakunta-asioista alkaa heti kokouksen päätyttyä. Keskustassa nuoria ehdokkaita oli viime vaaleissa 10,2 prosenttia,
nassa klo 8-12. klo 19.00 Sääksjärven py.
vanhassa Brusilassa (Sääksjärventie 715), pe 18.11. Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous su 20.11. Esimerkiksi Vihreillä prosentti oli 14,7.
Meidän tulisi nostaa osuutemme vähintään 15 prosenttiin.
Kimmo Mäkelä
KOL:n hallituksen varajäsen
kallisyhdistysten aloitteet voi toimittaa osoitteeseen uudenmaan.
keskustanaiset@gmail.com.
Kerava, Vesaisten syyskokous ti
29.11. Alustajat varatoimitusjohtaja
Timo Reina Kuntaliitosta ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Järvenpäästä.
Ke 23.11. Tule ja kysy ministeriltä.
Tuusula, eteläisen py:n syyskokous 24.11. Seminaarin tarkempi ohjelma on jäsenkirjeessä.
Helsinki
Politiikkaa Apollolla - Kuntavaalit
2017 -tilaisuus tiistaina 22.11.2016
klo 17.15 - 18.00 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Tervetuloa
kuuntelemaan ja keskustelemaan
päivänpolttavista kunnan asioista!
Raisio, Keskustan syyskokoukset Kokousmakasiinissa ke 23.11.
KN klo 16.30, py:t klo 17, Keskustakerho klo 17.30 ja Kunnallisjärjestö klo 18.
Naantalin Vesaiset ry syyskokous 23.11. 0400 407515.
Piiritoimiston käynti/postiosoite:
Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku.
Avoinna arkisin klo 9-15. 044
532 0043 25.11. Lapset: 12-17
vuotta 25 ?, 6-11 vuotta 20 ?. Paikka Nikkilän Sydän, Iso Kyläntie 12, Sipoo.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo
18.00 Pohjois-Mäntsälän py. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo
9-10. Kokous piiritoimistolla ti 29.11. Kokouksessa päätetään sääntömääräiset asiat. klo 18.30 liikenneministeri Anne Berner kunnanviraston
valtuustosalissa. Tältä osin ilmoittautuminen ja maksu 1.11.16 mennessä Mariitta Savolainen puh 050 346 5928.
Keskustanaisten Uudenmaan piiri ry.n syyskokous to 25.11. klo 18 keskustelemme
JPäätalon Venny-kabinetissa: Millainen on ?uusi kunta. Alustajina Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, puolueen varapuheenjohtaja
Antti Kurvinen, johtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta, Keskustanaisten
varapuheenjohtaja Annina Ruottu sekä Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi. Kannattaa
kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla.
Keskustasenioreiden keilavuoro Raision Keilahallilla joka to klo
15-16.
Piirikokous Kemiönsaarella la
19.11. Johtokunta klo
17-18.30.
Sote-toimikunta. Poliittisen ajankohtaiskatsauksen pitää liikenne- ja
viestintäministeri Anne Berner Valtakirjojen tarkastus klo 09-10.
Vanjärvi, py syyskokouksesta,
aika: 14.11. klo 10. Aiheena
Varsinais-Suomen psykiatrian toimintojen yhdistyminen. Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. Kokouksen johtaa vuoden 2016 varapuheenjohtaja Sinikka Ekonen.
Kokous on kaikille jäsenille, rinnakkaisjäsenille ja toiminnasta kiinnostuneille avoin. klo 18, Ravintola Wanda?s,
Liesikuja 5, Myyrmäki
11.11.2016
Tuusula, Keskustan Hyrylän py:n
syyskokous 16.11. Kahvitarjoilu klo 18 -18.30.
Helsingin piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 22.11.2016
klo 18.30 puoluetalo Apollolla,
Apollonkatu 11 a. klo 18, Santaniitynkatu 1, II
kerros, Kerava.
Espoo, py:n syyskokous ti 29.11.
klo 17.30 Espoon valtuustotalo,
Espoonkatu 5, Keskustan ryhmähuone. Määrittelen nuoren alle 30-vuotiaaksi, koska keskustanuorissakin ikäraja on
30 vuotta.
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kaikista ehdokkaista vain 10 prosenttia oli
18?29-vuotiaita. klo 18.30 kunnantalolla Augustow kokoustilassa.
Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Paikkoja rajoitetusti. Piirikokouspäätöksiä valmistelevat aluekokoukset:
Turun seutu ja Turunmaa: ti 15.11.
klo 19 Lieto, Liedon kunnantalo
Loimaan seutu: ke 16.11. Laaksolla (Pajukuja 30), ti
15.11. Alustajana
sairaanhoitopiirin mielenterveyspalvelujärjestelmän projektijohtaja
Timo Vähämurto. soten jälkeen. Mukana alustamassa V-S piirin pj Jani Kurvinen.
Keskustelussa mm. (Liedontie 45). Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Nuorkeskusta
ryminällä valtuustoihin!
Keskustan tulisi asettaa tavoitteeksi, että
sillä olisi eniten nuoria kuntavaaliehdokkaita. klo 18.30 Keski-Mäntsälän
py. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p.
040 356 5599. pyyhe mukaan.
Länsi-Vantaan py:n vuosikokous
to 24.11. Ohkolan VPK:n talolla, su
20.11. klo 18.00 Arola-Jokelanseudun py. Salosella (Käpykuusentie 18),
ti 15.11. Ilm. Vuosi 2017 on
monin tavoin tärkeä ja vain olemalla mukana voit vaikuttaa! Pai-
mikä on puolueista neljänneksi eniten. Juhlavuoden kunniaksi pikkujouluristeily Tallinnaan Baltic
Queenillä 4-5.12. Kokouksen jälkeen
illallinen ja 25 vuotisjuhlaesitys hintaan 59 ?. klo 17. kuntavaalit,
kuntavaaliohjelma ja ehdokkaiden
esittely. klo 10. Keskustan Opiskelijaliiton, keskustanuorten ja keskustan tulisi asettaa tämä vaalien
yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi.
Nuorkeskustan tulee yhteistyössä kannustaa jäseniään rohkeasti lähtemään ehdolle, ja puolueelta toivoisin entistä suurempaa
tukea ja kannustusta nuorkeskustalle.
Puolejohtoa, kansanedustajia ja kuntapäättäjiä olisi mahtava saada enemmän keskustaopiskelijoiden ja keskustanuorten tapahtumiin.
Toki nuorisojärjestöillämme on tässä kehittämisen paikka, että ne rohkeammin kutsuisivat merkittäviä keskustavaikuttajia tapahtumiinsa ympäri Suomea. klo 18
Nummisten seuratalolla (Ojakulmantie 20), kahvitarjoilu.
Piiri, syyskokous Keskustan Uudenmaan piirin syyskokous la
12.11. Kahvitarjoilu. Kun on runsaasti nuoria
ehdokkaita, nuoret hankkiutuvat varmemmin vaaliuurnille eivätkä jää nukkuvien puolueeseen.
Keväällä 2017 järjestetään seuraavat kunnallisvaalit. Syyskokous järjestetään Helsingissä
Kuntien eläkevakuutuksen tiloissa (Unioninkatu 43) perjantaina
18.11. Johtokunta klo 18.
Paimio, Py;n, Keskustanuorten ja
Vesaisten syyskokoukset to 17.11.
klo 19 Sari ja Olli Kerkolan luona, Kerkolankaari 7, Johtokunnat
klo 18.30.
Pöytyä, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su
20.11.2016 klo 18.00 Riihikosken
OP:n kerhotiloissa. klo 18
Pöytyä, Yläneen toimipiste
Lieto, Tarvasjoen Keskustanais-
ten syyskokous ti 15.11 klo 19.
HVK:ssa. klo 14.00 Sulkavan ja Sälinkään py:iden yhteinen kokous Sälinkään kartanossa, ma 21.11. Itse liityin
puolueeseen viime kunnallisvaaleissa ja aion nyt lähteä uudestaan ehdolle.
Keskustan Lehtimiehet. mennessä.
Kuntavaalikoulutus ?Kuinka rakennan hyvän kuntavaalikampan-. Ilmoittautumiset
toiminnanjohtaja Helena Pakariselle (lehtimiehet@keskusta.fi tai
050 388 0011) viimeistään maanantaina 14.11. klo 18.00 Ohkolan py. Vesaiset täyttää 60-vuotta tänä vuonna. Tiedustelut ja ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai
puh.0505755236.
Uusimaa
Mäntsälä. Kemiönsaaren keskuskoulu (Koulutie 4, Kemiö). Vesaisten jäsenille
erikoishinnat. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 18 Tuusulan Energia
oy:llä Palkkitie 3, Hyrylä. Alustajana
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. klo 18
Hyvinkään kaupungintalolla osoitteessa Kankurinkatu 4-6, Hyvinkää.
Kokouksessa valitaan vuoden 2017
johtokunta ja puheenjohtajat. Käsittelemme sääntömääräiset asiat ja käymme keskustelua tulevista kuntavaaleista.
Varsinais-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p
Paikkana valtuustosali Orionaukio 2 A.
Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous la 19.11. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Uudenkylän py, syyskokous ke.
16.11. klo 18 asti.
Tule nauttimaan piparia ja glögiä
piiritoimistolle!
Forssa, 12.11. / hlö, A4-hytissä hinta 133 . klo 17.30. Paikkana Lahden
kaupungintalon yläkerta. klo
18. Tervetuloa perinteisille glögeille piiritoimistolle.
Glögipannu on kuumana koko päivän, pistäydy paikalle kun sinulle
parhaiten sopii!
Salon Keskustan vaalistartti lauantaina 14.1.2017 piknik-risteilynä (Turku - Maarianhamina - Turku). Etelä-Hämeen piirin syyskokous Hausjärvellä Oitin urheilutalolla os. Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu klo 16.30. Tervetuloa läheltä
ja kaukaa.
Pirkkala, Keskustan syyskokous
11.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa@
keskusta.fi. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. klo 18.30 valtuustosalissa.
Päijät-Hämeen piirin sääntömääräinen syyskokous la. Keskusta Forssan torilla. (juomat erikseen). klo 11-12.30 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37
. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina
kannattaa soittaa etukäteen.
Hämeenlinna 15.12. 050 374
5416, juha.iso-aho@keskusta.fi ,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
toiminnanjohtaja Sari Kujanpää
puh. Johtokunta klo
17.30. lisätiedot ja illalliskorttien myynti piiritoimisto Aino Piippo 0400 407515
Piiritoimiston jouluglögit pe
16.12. Aloitamme kahvitarjoilulla
klo 17.30. Mukana Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska. klo 16 ja palaa satamaan
su 5.2 klo 13. Torvoilantie 1400.
Hämeenlinna. Risteilyllä on luvassa
tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko
laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Nastolan Kirkonkylä-Villähde py,
syyskokous ke 16.11. Tule keskustelemaan keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen kanssa
ajankohtaisista ulkopoliittisista asioista.
Hämeenlinna 30.11. klo 18 kunnantalolla Järvelässä
Järvelä, py, ja syyskokous ma
14.11. . lisätietoja
myös www.pirkanmaankeskusta.fi
ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Lempäälä, Kj:n syystapahtumia
Ståhlbergin kahvilassa, Tampereentie 2: Teemailta ma 14.11. / hlö,
B2-hytissä hinta 138 . klo 14 Inkilässä Markku
Niemisellä, os. Tervetuloa joulunalustunnelmaan ostamaan ja myymään! Paikkavaraukset minna.
sarvijarvi@ylojarvi.fi tai p. klo 10
alkaen Orimattilassa. Keskustelutilaisuus 15.11.
klo 18 rav. Tervetuloa!
Tilaisuuden jälkeen Toijalan Keskustaseuran vuosikokous.
Lempäälän kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous
29.11. Katso
lisää mm. Lukiotie 2). klo 18 Ulkopolitiikkaa yhdessä -tilaisuus Hämeenlinnan
kaupunginkirjaston musiikkisalissa (os. klo 18
Avant Tecnon kokoustilassa. ilmoitattehan piiriin hyvissä ajoin
syyskokouspäivänne, pirkanmaa@
keskusta.fi Kokousaineisto ym.
ajankohtaista tietoa löytyy: http://
www.keskusta.fi/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto
Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää
syys-lokakuun tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Ylöjärven Eteläinen py:n syyskokous ti 15.11. Ilm. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Ruuhijärven py, syyskokous ke
16.11. Syyskokouksia ti 29.11.
Keskustan Lempäälän Kj:n syyskokous klo 18.30. Ilmoittautumiset klo 9,
kokous alkaa klo 10. Su 20.11. klo 17.30 Avant Tecnon kokoustilassa. Keskusta 110 juhlaseminaari, puhujana Ilmari Pokela.
Omakustanteinen kahvi ja ruokailu, käteismaksu paikanpäällä. klo 18. + arpavoitto.
Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.
0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com.
Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto Apilan perinteinen puuroperjantai jouluisissa tunnelmissa järjestetään pe 16.12. Syyskokous
ravintola Hällässä Hämeenlinnassa
(Raatihuoneenkatu 3) to 24.11. Esillä sääntömääräiset asiat ja tulevat
kunnallisvaalit.
Syyskokouskausi lähestyy! Kunnallisjärjestöt, pitäjäpaikallisyhdistykset ja paikallisyhdistykset . 10.12.16 mennessä (nimi ja synt.aika) Eija Järvelälle eijapa54@gmail.com tai puh 040
7456091.
Kuntavaaliristeily ja puolueen
vaalistartti 4.-5.2.2017 Viking
Line Gabriellalla Helsingistä Tallinnaan. 19.11. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
jan?. ke 30.11. Huom! Tällä risteilyllä
ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Huom! Tällä risteilyllä
ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Vieraanamme
puoluesihteeri Jouni Ovaska. Puhumassa myös kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen ja Arto
Pirttilahti. Asialistalla sääntöjen mukaiset
asiat.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh.
0400 930 483 ja keskustanaisten
Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Koulutus on avoin
kaikille keskustan jäsenille sekä
keskustan ehdokaslomakkeen allekirjoittaneille sitoutumattomille kuntavaaliehdokkaille VarsinaisSuomessa. piiritoimistoon ma
28.11. mennessä. Risteilyllä on luvassa
tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko
laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Kokouksen aluksi piirin tmj. Rauhankatu 11, Hml.
Kataloinen, py:n syyskokous su
20.11. Ilm. Kahvitarjoilu klo 17.30.
Kalvolan py. Laita
aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. Asiaa ja mukavaa yhdessäoloa.
Yhteiskuljetus Salosta! Matkan hinta n. klo
17-20 aiheena uudistuvan kunnanorganisaatio ja tehostettu palveluasuminen. Jokioisten kj:n syyskokous Kalakosken
koululla Humppilantie 22. Varaukset
tehdään piiritoimistoon varsinaissuomi@keskusta.fi tai 010 292 2060
(arkisin klo 9-15). Asialistalla sääntöjen mukaiset asiat.
Hämeenlinnan Roineentaustan
py:n sääntömääräinen syyskokous su 20.11. Mukana
kansanedustaja Martti Talja.
Järjestö- ja vaalityön ilta, ke.
7.12. klo 17.30 Avant Tecnolla.
Esillä sääntömääräiset asiat ja kunnallisvaalit.
Onko pormestarimalli Akaan
malli. 5.2.2017. klo 18 (kahvi klo
17:30) piiritoimistolla, Linnankatu
21 B 35, Turku. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Ti 22.11. Paikkatiedot, pj.
Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. klo 13 alkaen Orimattilassa. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee
hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen.
Buffet-päivällinen (sisältää myös
ruokajuomat) maksaa 33 . 0405890355/Minna Sarvijärvi pe
18.11. Sääntömääräinen
syyskokous ke 16.11. Alustajana
sote- uudistuksen muutosjohtaja
Antti Parpo.
Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry 70-vuotisjuhla Turun
Linnassa 3.12. HUOM!
Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään
suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Orimattila, Keskustan kj:n syyskokous to 17.11. klo 9-17. Risteilyn hinnat: C4-hytti
35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. Keskustan Kulju-Moision
sekä Lempäälän py:n syyskokoukset klo 19.30 samassa tilassa. 040 418 1150.
Kärkölä, kj ry:n syyskokous ma
14.11. klo 18.30, kahvila Ståhlberg.
Johtokunta ennen syyskokousta
klo 17.30-18.30.
Ylöjärvi, kj: Joulumyyjäiset kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä la 3.12.
klo 10-15. klo
19 Lahden kaupungintalolla
Immilä-Metsäkylä py, syyskokous ke 16.11. / hlö. Illalliskortit 60. Kokouksen jälkeen mahdollisuus
omakustanteiseen ruokailuun.
30.11. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Lahti, Keskusta-klubin syyskokous ke 16.11. perjantaisin. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat.
Jokioisten ja Vaulammin py:sten
syyskokoukset ti 15.11 heti kj:n kokouksen jälkeen Työpaja Veturissa.
Janakkala. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking
Line Gabriellalla 4.?5.2.2017. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi
samalla Ikaalisten matkatoimiston
kautta, meno-paluu on hinnaltaan
30 ?. Kuullaan
puoluesihteerin katsaus Keskustan
toimintaan ja käydään läpi kuntavaaliehdokkaiden toimintaa kuntavaleissa.
Yhdessä kohti Kuntavaaleja
2017 . klo 17-18 piiritoimistolla, Hämeen katu 9 A, 5. klo 18. 21.11. klo 18 kunnantalolla Järvelässä
Kärkölä, py, syyskokous ma 14.11.
klo 18 kunnantalolla Järvelässä
Keskusta treffit Lahdessa ke
16.11. 0405895709 sähköposti pilvi.
karkela@keskusta.fi
Pirkkalan Keskusta järjestää kaikille avoimen juhlatapahtuman
Suomen Keskusta 110 vuotta Pirkkalan kunnan valtuustosalissa
11.11. Joh-
tokunta klo 18.
Jokioinen, pohjoisen py syyskokous ke 16.11. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Lahti, kj:n syyskokous ke 16.11. Meriaamiaisen
hinta on 10 ?. Esillä sääntömääräiset asiat ja kunnallisvaalit.
Takamaan py:n syyskokous ti
15.11. Lähde mukaan vaikuttamaan
kotikuntasi päätöksentekoon! Jos
olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjär-
11.11. 2016
43. klo 17. klo 19 Kuuman palotallilla.
19.11. Paikkana valtuustosali Orionaukio 2 A.
Kansanedustajan kyselytunti,
ma. klo 18. klo 18.30 Lahden kaupungintalolla
Salpausselän py, syyskokous ke
16.11. klo 14
Keskustan Hämeenlinnan py:n
sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. klo 19 kunnantalolla Järvelässä.
Etelä-Kärkölä, py, syyskokous ma
14.11. 16.11. Tervetuloa mukaan!
Tule mukaan vaikuttamaan ja
Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan
oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi
Satakunta
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista:
toiminnanjohtaja Satu Tietari 050
405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi),
keskustanaisten toiminnanjohtaja
Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten
toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti
0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi).
Tärkeää. klo 14-17, tarjolla
ohrakryynipuuroa ja rusinasoppaa,
paikalla tavattavissa myös keskustavaikuttajia. Leskirouvan kabinetissa, alustajana ex apulaispormestari Timo Hanhilahti. Jos haluat mukaan omalla kyydillä tai kalliimman
à la carte -ruokailun, niin teethän
varaukset itse suoraan matkatoimistoon 03 45 80 0 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee
hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen.
Lisätietoa risteilystä puolueen nettisivuilta: http://www.keskusta.fi.
Varaukset tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03)
45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi
Pirkanmaa
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja
liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän
ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@
keskusta.fi
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat
välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin
Facebook- ja nettisivuille kun laitat
hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin:
jaana.viilo@keskusta.fi
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin!
Lehti ilm. kuluessa varsinais-suomi@
keskusta.fi tai 0102922060.
Turku, Keskustan lauantaitreffit
3.12. / hlö, B4-hytissä hinta 113 . Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä
myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla
piirin toiminnanjohtajalle: jaana.
viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän
viikon torstaina klo 15 mennessä.
Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa
tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös
piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi
20. krs. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking
Line Gabriellalla 4. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553.
Hattula. Urheilutie 1. Mukana
kansanedustaja Antti Kaikkonen
Lahti, eteläinen py, syyskokous ke
16.11. Hinnat: C4-hytissä hinta 103
. Tervetuloa viralliset kokousedustajat
ja Keskustan jäsenet. Ks. Esillä sääntömääräiset asiat.
Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 12.11. Janakkalan py:n sääntömääräinen syyskokous kunnantalolla. Puoluesihteeri Jouni Ovaska pitää juhlaesitelmän ja
kertoo tulevista kuntavaaleista. klo 20 Hämeenlinnan kj:n syyskokous kaupunginkirjaston musiikkisalissa. Muistathan toimittaa
piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Kuntavaalit tulossa keväällä
2017. Tule juttusille ja kahvittelemaan!
Jokioinen ti 15.11. Juha
Iso-Aho kouluttaa kuntavaaliasioista. klo 18 Pirkkalan kunnan valtuustosalissa. Kokous alkaa klo 11, valtakirjojen tarkastus
ja kahvio avoinna klo 10-11. Hinnat sisältävät
hytin, ohjelman, buffet-ruokailun
klo 18.30 kattauksessa, meriaamiaisen ja bussikuljetuksen Laitila-Katajanokka-Laitila (matkan varrelta
pääsee toki kyytiin). klo 18.30 Iittalassa Shellin kokoustilassa. Vesilahden Yläasteella,
Koulutie 2. Piiritoimiston osoite
Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Näsilinnankatu 23 A
1, Tampere
Tampere, py:n syyskokous 23.11.
klo 18. klo 16 ja palaa satamaan
su 5.2 klo 13. tulevista tapahtumista:
www.lempaalankeskusta.net
Ylöjärven kunnallisjärjestön syyskokous ti 15.11. Hattulan
kunnallisjärjestön syyskokous Juteinikeskuksessa.
Keskustanaisten piiri. 45?. Paikkamaksu
Yhdessä kohti Kuntavaaleja
2017
klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Kunnantuvan uusi osoite on Kanervatie
15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm.
kuntavaaleja. Uutispuuro- sekä kahvitarjoilu klo 1213. klo 10, valtakirjantarkastus alkaa klo 9.30. 010 315 2000,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
tmj. Esillä sääntömääräiset asiat. Käsitellään
syyskokoukselle kuuluvat asiat.
Lemi, kj:n syyskokous ma 21.11.
klo 18 kunnantuvalla. Messun jälkeen syyskokouksemme Vanha-Putajassa.
Keskustanaisten Satakunnan piiri
ry, syyskokous su 20.11 klo 12 Ahlaisten Vanha-Putajassa, os. Paikalla kokouksessa on piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi.
Taipalsaari, kj:n syyskokous to
17.11. klo 18 Ylämyllyn Shellinen
kokoushuoneessa
Värtsilän py. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio,
11.11.2016
Niskavuoren portti; 6.50 Prisman
pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20
Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00
Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ?
9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Entä heidän
vaalipiirinsä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden
lisäksi mm. Paikalla kokouksessa on piirin pj Jouni Kemppi.
Kauskila, py syyskokous pe 18.11.
klo 19 Jouni ja Kirsti Kempillä, Annikkalantie 75, Hytti. Avoinna sopimuksen mukaan.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Syyskokous Kylätalossa perjantaina 18.11. Elina Suoranta p. Ihmisten pitäisi auttaa toisiaan eikä
katsoa vierestä, kun kaveri sortuu.
hana Herttuankatu 17, Pori. Puuron ohessa
pientä ohjelmaa. Vieraana KE Aila Paloniemi.
Tarjolla puuroa, soppaa ja kahvia.
Viitasaari, syyskokouksia: Viitasaaren kj ke 23.11. Biotalous on siitä hyvä, verrattuna
vaikka laivanrakentamiseen, että se tuo
työtä ympäri maan.
Puoluesihteeri Jouni Ovaska uskoi
kilpailukykysopimuksen ja kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen nostavan työllisyysastetta. 16.30 piiritoimistolla.
Virolahti, Ulkopolitiikkaa yhdessä - tilaisuus 28.11. klo 19 Sammon
talolla. klo 19 Maija Timosella os.
Rantatie 10, Kitee. Tervetuloa Kontiolahden keskustaväen pikkujouluun Kontiolahden Kirkonkylälle
vain meille varattuun Overtimebaariin pe 25.11. Kuinka hallitus pystyisi luomaan uutta
tulovirtaa säästöjen ja leikkausten sijaan
sijaan, kysyi Vesa Levonen tiistaina
Kymenlaakson piirin syyskokouksen
keskusteluosuuden aluksi.
Paikallinen kouvolalainen kansanedustaja Markku Pakkanen näki biotaloudesta syntyvän hyviä pelimerkkejä
työpaikkojen luomiseksi.
. to 1.12. 010 315 2000.
Ulkopolitiikkaa yhdessä -kiertue Keski-Suomessa ma 14.11. klo 18 Porissa. Porin
Keskusta tarjoaa riisipuuroa, joulutorttua ja kahvia. Pieni
maanviljelijä väsyy hänen mukaansa lopullisesti valvontaorganisaation kynsissä. Paikalla kokouksessa
on piirin pj Jouni Kemppi.
Luumäki, kj:n syyskokous ti 29.11.
Op:n kokoustilassa klo 18. Klo 18
Porissa Satakunnan Keskustan piiritoimistolla (Itäpuisto 9, Pori). klo 18 Saaren kunnantalolla. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Tarjolla Joulupuuroa ym. Viralliset edustajat ja seuraajat lämpimästi tervetulleita!
Virolahti, kj:n syyskokous 22.11
klo 18.30 Sammon talolla. Kahvit klo 18.
Su 27.11. klo 17.30 Ulkopolitiikkaa yhdessä-tilaisuus JAMK, Dynamo.
Kahvitarjoilu klo 17 alkaen.
Petäjävesi, kj:n syyskokous su
20.11. Omaa linjaa pitäisi keskustassa kirkastaa, ei pidä lähteä vihervasemmiston
6+6+6 -linjalle, Ylimäki vaati
Jouko Yläjääski toi esiin huolensa
maataloustuottajien jaksamisesta. kuntavaaleja.
Imatra, kj:n syyskokous ke 16.11.
klo 18 Karjalaisten Kammarissa,
Imatrankoskella. ry. Nahkurinkuja 38, Ahlainen. klo 18 Keihäri
(Keihärinkoskentie 737); Haapaniemen py ti 15.11. Pakan hinta
10 e/kpl + postikulut. Jyväskylän yliopistossa, sali: Ruud D 104 Helena
(Ruusupuisto) klo 13 Ulkopolitiikkaa yhdessä-tilaisuus Viitasaaren
Viihdekeskuksessa, Keskitie 8. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?,
piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Ollaan yhteydessä.
Nuoren Keskustan liiton Eurajoen, Huittisten, Kiukaisten, Lapin,
Hinnerjoen, Honkilahden, Kauvatsan, Kodisjoen, Säkylän, Vuorenmaan ja Vampulan osastojen yhteinen yleinen kokous la 12.11.
klo 11.15 Euran pääkirjaston kokoustilassa (Satakunnankatu 33,
Eura). Kokouksessa päätetään osastojen lakkauttamisesta, 1. Käsitteillä sääntömääräiset asiat kuten
vuoden 2017 johtokunnan valinta.
Kalle Ylimäki oli saapunut kokoukseen kahden pienen tyttärensä kanssa. Johtokunta kokoontuu klo 17.30.
Kinnulan-Pihtiputaan-Viitasaaren keskustalaisten yhteinen pikkujoulu la 19.11. Heitä jututti Heikki Suutari.
18 alkaen Vaiviossa Gaijussa. Sääntömääräiset asioiden lisäksi käsitellään toimimattomien yhdistysten tilanne.
Karjala
Ruomin-kirkonseudun py:n syyskokous ke 16.11. käsittely.
Keskustanuorten Satakunnan
piiri ry:n syyskokous 18.11. Ilm. Keskustassa tapahtuu
Päivi Vento
Maanviljely puhutti Kymeenlaaksossa
Päivi Vento
. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat.
Ylämylly, py:n syyskokous ke
16.11. Oviraha on 5 euroa.
Liperi, kj:n syyskokous ti 29.11. klo 12-13.30.
Kouvola, Kj:n sääntömääräinen
syyskokous 22.11 klo 18 Teuroisten
kylätalolla, Teuroistentie 261. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk.
Keskustanaisten Satakunnan piiri, vietämme kirkkopyhää su 20.11.
klo 10 Ahlaisten kirkossa, os. Puoluevaltuutettu; ilmoita tulostasi piiritoimistolle!
Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2.2017 (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta
03 45 800)
Kymenlaakso
KN, Kouvolan Keskustanaiset kiittää 40 vuotisen taipaleen johdosta saamastaan huomiosta.
Vesaisten Satakunnan piiri ry.n
varsinainen syyskokous pidetään
Panelian jäähallin kahviossa su
20.11. klo 18.30 Taipaleen tilalla, Taipale 20. kuntavaaleja. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/
alle 12 v. Merkitse tieto jo
kalenteriisi, tarkentuu lähiaikoina.
Voit myös ilmoittautua jo Tarjalle
tarja.kiviniemi@keskusta.fi.
Puoluevaltuusto la 26.- su
27.11. Torniossa. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle,
tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. kuntavaaleja.
Paikalla kokouksessa on piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen.
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Mau-
konen-Kärkkäinen p. Käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Kitee, Keskusta-Klubin syyskokous 15.11. 010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten
tmj. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan piirin syyskokous la 12.11. ja kahvi
klo 11.30-12. Tilaukset p.
010-315 2001 ja p. Ahlaistentie, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten
asioiden lisäksi mm. klo
17.30. Nykyään lähiomainen on viranomainen. klo 19 Ravintola Pivanka.
Lehmo, py:n syyskokous Kontiolahden Kirkonkylässä Overtimebaarissa perjantaina 25.11. Kouluttajina Leena Pakkanen (esiintyminen) ja Sinikka Mustakallio
(tasa-arvoasiat). Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden
lisäksi mm. kuntavaaleja.
Parikkala, kj:n syyskokous ke
16.11. klo
18 Hotelli Puustellissa. Matti Vanhanen.
Vesaisten retki Apassionataan
4.2.2017. 040-721 0636.
Piiritoimiston käynti/postiosoite:
Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 18.
Kesälahti, py:n syyskokous ti
22.11. klo 18.30
Paula Tyyskä/Jouni Lindroosin luona (Viitakankaantie 154); Keihärinkosken py su 13.11. klo 18 Kestikievari. Ei ole ihmisarvoa, ei oikeusturvaa.
Apua pitäisi löytää ja saada nopeasti,
Yläjääski sanoi.
Vesa Levonen kyseli entisvanhaisen
yhteisöllisyyden perään.
. Hän korosti, että vanhempainvapaissa päätösvalta on pidettävä vanhemmilla itsellään.
. Alustus ulkoasiainvaliokunnan pj. klo 18 keilahallilla;
Kymönkosken py to 17.11. klo
Kalle Ylimäki tuli piirikokoukseen tyttäriensä Simonen
ja Feelian kanssa. klo 13 Koko perheen
puurojuhla Ailav-lounasruokala Ju-
44
Kouvola, Kouvolan keskustanaisten syyskokous 24.11 klo. Esillä sääntömääräiset asiat
ja kunnallisvaalivalmistelut.
Kontiolahti, kj ry. klo 19 Lemin Op:n
kokoushuoneessa. Johtokunta kokoontuu klo 18. klo 18
Anneli ja Mauri Kanasella. Se on näkynyt muun muassa laiminlyönteinä tilalla.
. Pia Högberg p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm.
kuntavaaleja. klo 11.
Kouvola, Sippolan py:n sääntömääräinen syyskokous 15.11 klo
18.30 Teija Vanhalalla (Pihtsalmentie 20 a, Savero)
Panelian jäähallista on varattu lapsiperheiden käyttöön mailaton luisteluvuoro kokouspäivänä
20.11. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Ohjelmaa ja
joulupukki. klo 18 Leila Haikon
luona (Järvenpääntie 500); PasalaViitakangas py pe 11.11. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa.
Satakunnan Keskustanaiset,
kuntavaalikoulutus ?Naisen kuntareppu. Ovaska myös
pohti, miten esimerkiksi matkailun
työpaikat kehittyvät.
Perhe- ja maatalouspolitiikka herätti-
vät kokousväessä keskustelua.
jestöön tai piiritoimistoon.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Peltola salissa, Peltolankatu 4, Joensuu.
Poliittisen tilannekatsauksen pitää
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni.
Lieksa, py:n syyskokous 15.11. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja
kertoa millaista toimintaa haluaisit
kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 18.30 alkaen. Tuothan pienen paketin mukanasi niin pukki tuo Sinulle
paketin. Tule
keskustelemaan ulkopolitiikasta
Keskustan presidenttiehdokkaan,
Matti Vanhasen kanssa: klo 10.1511.30 Luento ?Suomi ja kansainvälinen turvallisuus
Tarttukaa tilaisuuteen! Riviäkään ohjelmasta ei kirjoiteta lopulliseen muotoon ennen kuin kentän ajatukset ovat tiedossa.
Kansanedustaja Ari Torniainen ilmoitti lähtevänsä edelleen ehdolle kuntavaaleihin.
. Pelkona on,
että reformiuudistus koskee jälleen samoja
kouluja kuin aiemmin.
Peräpohjolan piirin väki hiillosti keskustan lappilaiskansanedustajia Eeva-Maria
Kansanedustaja Katri Kulmunilla riitti jututtajia Peräpohjolan piirikokouksessa.
Maijalaa, Markus Lohea , Katri Kulmunia
ja Mikko Kärnää koulutusreformista.
. Sillä viestitään vain sitä, ettei kotimaisesta tuotteesta tarvitse maksaa.
HAE TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUKSEEN!
Maaseudun tukihenkilö on vapaaehtoinen auttaja, joka tarjoaa
tukea arjen paineissa ja elämän erilaisissa kriisitilanteissa.
Seuraava peruskoulutus järjestetään
26.-28.1.2017 Oulussa.
Koulutukseen valitaan enintään 20 osallistujaa
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 4.12.2016 mennessä
tukihenkilo@mtlh.fi tai Maaseudun Tukihenkilöverkko/
Katri Roivainen, Mannerheimintie 31 B 20, 00250 Helsinki.
Lisätietoja 0400-789 481 tai
040-567 0628
www.tukihenkilo.fi
11.11. Periaateohjelman tekeminen jalkautetaan kentälle. Älkää näin ajatelko. Tavoitteenamme on tulla maakunnan suurimmaksi kun-
tapuolueeksi, määritteli Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni
Kemppi syyskokousväelle Joutsenossa.
Hän muistutti, että tähän pääseminen edellyttää hyvää
vaalityötä ja kaikkien panostusta.
Puoluesihteeri Jouni Ovaska kannusti piirin keskustaväkeä kuntavaalityöhön, mutta myös puolueen periaateohjelman pariin.
. Päätettävää kyllä löytyy, Peräpohjolan
piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari jyrähti.
Hallitus saa peräpohjalaisilta kiitosta työl-
lisyyden hoidosta, mutta koulutuksen kolmas uudistuskierros ei miellytä Lapissa.
Koulutussäästöt ovat jo rokottaneet pahiten harvaan asuttuja seutuja. Kokousväkeä kiinnosti muun muassa postin viivästyminen maaseudulla, kansalaisten verotus ja huoli ulkomaalaisten toimijoiden pääsystä
suomalaisten kukkarolle sote-palveluissa.
Maataloustuottaja Antti Arminen vetosi S-ryhmän hallintoelimissä vaikuttaviin henkilöihin, jotta he tekisivät kaikkensa tuottajien edunvalvojina. Koulutetaanko Lapissa jatkossa vain hyvin menestyvät nuoret, jos painotetaan nopeaa valmistumista ja työllistymistä, kysyi
piirin varapuheenjohtaja Teija Kannala.
Kansanedustajien mielestä koulutusre-
formista syntynyt huoli on erittäin aiheellinen. Moni nykyisistä pitkäaikaisistakin valtuutetuista miettii,
olisiko nyt, isojen muutosten kynnyksellä hyvä hetki jäädä
pois. 2016
45. Kotimaista-maidon litrahinta on huomattavasti alhaisempi kuin vastaavan Valion tuotteen.
. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Koulutusreformi huoletti Peräpohjolan piiriä
Auni Vääräniemi
Auni Vääräniemi
Keskustan Peräpohjolan piiri lähtee ensi
kevään kuntavaaleihin kahdella kärjellä.
Keskiössä ovat sote ja maakuntauudistuksen luoma uusi kunta sekä sen rooli.
Kuntavaaliasioita käsiteltiin viikko sitten
Pellossa pidetyssä piirin syyskokouksessa.
Kuntavaalien ehdokashankinta ei ole
kaikissa kunnissa edennyt toivotulla tavalla. Arminen totesi Kotimaista
-merkin käyttöönoton olleen härskein markkinointitemppu
aikoihin. Ongelmana heidän mukaansa on,
että keskustalaiset eivät saa yksin päättää
koulutusasioistakaan.
Kokoomuslaisten kanssa syntynyttä perustavanlaista erimielisyyttä koulutuksen
kehittämisestä ei ole pystytty ratkaisemaan.
Joutsenossa puitiin vaaleja
Päivi Vento
. Seuraavat vuodet ratkaisevat, millaiseksi tulevaisuus rakentuu omassa kunnassanne.
Parituntisen keskustelun aikana käytiin läpi kuntavaali-
asiaa ja muita ajankohtaisia aiheita. Uusien ehdokkaiden löytäminen on
osittain alkutekijöissään, ja joissakin kunnissa jopa nykyiset valtuutetut empivät jatkopaikan hakua.
Yhtenä syynä epäröintiin on tuleva soteuudistus, jonka arvellaan syövän mahdollisuudet kuntapäättämiseen.
klo 10. Kj:n syyskokouksen jälkeen pidetään Keskustan Keuruun paikallisosaston syyskokous (14 vuoden
tauon jälkeen!) samassa paikassa.
Saarijärvi, kj järjestää keskustelutilaisuuden Keskustan periaateohjelman uudistamisesta su 20.11.
klo 13 Paavon tuvalla. Maatilamatkailu Ylitalolla (Rapukalliontie
8, Oulainen) klo 19 alkaen. Utajärven kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ti 15.11.
klo 18.30 Roomari -salissa (Vanhatie 29, Utajärvi).
Ylivieska. Antti Ollikainen.
Kahvitarjoilu.
Suomenmaan Järjestöpalstan aikataulu jatkossa: Perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline
on jatkossa edellisen viikon perjantaina klo 11. Helsinki (myös
matkan varrelta pääsee kyytiin!),
hyttipaikan, buffet -illallisen klo
18.30 kattauksessa (sis. Esillä kuntavaaliasiat.
Puolangan kunnallisjärjestön
syyskokous la 12.11.2016 klo 13
alkaen. Iina Keinänen
0447546676 sekä Vesaisten tj. / meno-paluu. Matti Vanhanen ja ke. Ennen kokousta klo 17.00
tutustuminen Tryffelikeskukseen,
tervetuloa! Lisätiedot toiminnanjohtajalta, etela-savo.keskustanaiset@keskusta.fi tai p. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 16.11.
klo 18 Tekninen keskus, Ruskatie
1, Pattijoki.
Siikalatva. klo 18 Mikkelissä Suomen
Nuoriso-opisto Paukkulan seminaarisalissa, Paukkulantie 22. klo 17 Kuopio. Toni Viljamaa p. Keskustassa tapahtuu
Röllilässä (Korpisentie 336, Keitelepohja). puh.johtajien kokous ma 14.11. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 ?
vaalikassaansa!!! Nyt siis ehdokkaita hankkimaan!
Kainuu
Kuhmo, kj tiedottaa seuraavista kokouksista: Yli-Vieksin py
ry sääntömääräinen syyskokous
13.11. Hälväntie 2.
Piirin hallituksen kokous klo 17.30.
Käsitellään sääntömääräiset asiat
sekä päätetään paikallisosastojen
yhdistysrekisteristä poistamiseen
liittyvistä asioista.
Itä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous ke 23.11. Kärsämäen py:n, Hautajoen py:n ja Saviselkä-Sydänmaan py:n ylimääräiset yleiskokoukset to 1.12. Päätetään sääntömuutoksesta ja Härkälän paikallisosaston nimen muuttamisesta Keskustan Itä-Juvan paikallisyhdistykseksi.
Tämän jälkeen käsitellään paikallis-
46
yhdistyksen sääntömääräiset syyskokousasiat ja keskustellaan kuntavaaleihin 2017 osallistumisesta.
10.12. Ryhmä 1 klo 10-12 ja ryhmä 2 klo 12-14. 11.11 klo
14-16 Tervo ja Vesanto. 044-3699600,
11.11.2016
toimistosihteeri Jaana Kvist p. Käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Vesaiset, Hirvensalmen ja Mäntyharjun paikallisosastojen syyskokoukset 14.11. Kokouksissa
käsitellään syyskokousasiat ja yhdistysten sekä kunnallisjärjestön
purkaminen ja uuden pitäjäyhdistyksen perustaminen, asian 1. Tiiterontie 17 D 12.
Savonlinnan kunnallisjärjestön
syyskokous to 17.11. Paikalla tj. klo 17 Ollinsaarentie 47 C 25, Raahe. Oulun Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 17.11.
klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu
31 a 2 Oulu. Korttiaskartelua sekä
kahvi- ja mehutarjoilu. klo 19 Kerimäen Op:n kokoustilassa, os. klo 17, Kelloniementie 351.
Vuolijoen keskustanaisten
sääntömääräinen syyskokous
14.11. Karjalan pirtissä Toini Karjalaisella. Sääntömääräisten
asioiden lisäksi kunta- ja maakuntavaaliasiat sekä puoluehallituksen jäsen valinta . Virkkulassa, Keskuskatu 3,
Puolanka. 0504437229.
Härkälän, Kaihunmäen, Kiiskilän ja Paatelan paikallisosastojen yhteinen yleinen kokous to
24.11.2016 klo 18.30 Paatelan koululla. Kunnallisjärjestön johto-
Lappi
Peräpohjola
Tornio, Putaan py:n vuosikokous
20.11. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
kunnan ja paikallisyhd. Huom! Tällä risteilyllä
ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 20.11
klo 18 Lounas- ja pitopalvelu Martaissa, Airotie 4c. klo 18 Partalan kartanossa
Juvalla. Johtokuntien jäsenet varmistakaa tarkemmat tiedot puheenjohtajaltanne. 12.11 klo 9-11 Vieremä ja Kiuruvesi. Keskustelua
vetää ke. klo 18.30 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os. klo 19 piiritoimistolla.
Keskustan kuntavaaliristeely 4-5.2.2017. Jari Leppä.
Vesaiset, ke 16.11. Puoluevaltuustosta mukana Tuomas Kettunen.
Kainuun piirin sääntömääräinen
syyskokous 19.11. Yliopistonkatu 17 B (2. Katja
Koivukoski 0405338160.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan
piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 12.11. piirin henkilövalinnoista v:lle 2017 ja käsitellään v.
2017 kuntavaaleja. Hinnat 105e/ aikuinen 85e/ alle 12 v.
Alle 15 vuotiaille jäsenille 20 e alennus. Vesaisten pikkujouluaskartelu Mimosan tiloissa. käsittely. Kyytin voit
varata joko merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 / soittamalla tai tekstarilla. Käsitellään
lisäksi Metsäpalsta Erkkilän (564409-140-2) myynti.
Kuusamo. klo 12 Juho Oksan koulu, Kaarikatu 3, Oulainen.
Ilmoittautuminen klo 9-11.30,
aluekokoukset klo 10. krs), Jyväskylä.
Valtakirjan tarkastus ja kahvitus piiritoimistolla klo 16-17.
Keuruu, kj:n syyskokous on la
12.11. 2016 klo 12 .
Valtakirjantarkastus ja ruokailu on
klo 10.30-12.00. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking
Line Gabriellalla 4 . Paikalla kansanedustajat Markus Lohi, Eeva-Maria
Maijala ja Mikko Kärnä. Torttukahvit.
Lapin piirin syyskokous Rovaniemellä, Santasportin auditoriossa Lapin urheiluopistolla, Hiihtomajantie 2, la 12.11. Rajalahdenkatu 4.
Asiana sääntömääräiset asiat ja
kuntavaalit. mennessä
Tuija Tuikkaselle: tuija.tuikkanen@
viitasaari tai p.0400-183 748.
Keskustanaiset, sääntömääräinen
syyskokous pe 11.11. 044-3122982.
Piiritoimistojen käynti/postiosoite:
Snellmaninkatu 37, Kuopio. Sotkamossa Katinkullassa.Valtakirjantarkistus
ja kahvi klo 9.15. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/
alle 12 v. Esillä: Sääntömääräiset
asiat ja muuta tähellistä. Nyt on aika
hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset
ehdokaslistat. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi
Pohjois-Savo
Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. klo
18.30 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os. 0440817373 sekä Keskustanaisten tmj.
Kaija Väänänen. klo 18 Mikkelin
seudun Vesaisten syyskokous. Risteilyllä on luvassa
tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko
laivallinen hyvää seuraa puolu
ejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. K-market Perälän pihassa klo 9-14.
Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään?
Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu
työskentely kentällä esimerkiksi
vaaliesitteitä jakaen. Osoite: K&M Ruuth, Santarnatie 13C, Vanhamäki. 010
315 2000 tai 050-573 5353. Joulumenu 28 euroa. Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Järjestän linja-auto kyyritykset seuraavasti: AUTO 1)
: Vaasa- Kyrönmaa-Seinäjoki - Kurikka - Ikaalinen - Helsinki. klo
17 ROM:lla. klo 12-14 Iisalmi ja Sonkajärvi.
Pohjois-Savon piirin syyskokous
pe 18.11. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee
hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen.
Risteilylle järjestetään yhteiskuljetus reittiä Iisalmi- Kuopio- Varkaus.
Ilmoittaudu mukaan jaana.kvist@
keskusta.fi/0440-817373.
Kuntavaalit 9.4.2017. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen
järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
Seinäjoki Hallilanvuoren py:n
syyskokous ma 21.11. klo 18.00 Irma
Tiippanalla, os. Tervetuloa
mukaan askartelemaan ja suunnittelemaan ensi vuoden toimintaa!
Kärsämäki. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 17.30 alkaen.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi
nimetään kunnallisvaaliehdokkaita.
Kuusamo Vuotungin py sääntömääräinen syyskokous su 13.11 klo
19 Vuotungin kylätalolla (Vuotungintie 319). Saattotie 1,
Mikkeli. Poliittisena puhujana
puoluesihteeri Jouni Ovaska ja esittäytyy puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokas Antti Kivelä.
Mieslahti, py:n syyskokous su
20.11. Kärsämäen py:n, Hautajoen py:n ja Saviselkä-Sydänmaan py:n ylimääräiset yleiskokoukset to 17.11. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 20.11.
klo 18 Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. Antti Ollikainen. Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33,
Mikkeli. Kahvi
ja valtakirjojen tarkastus klo 17.30.
Kokouksessa puhuu Keskustan
presidenttiehdokas, ke. klo 13 . klo 18 Roomari -salissa (Vanhatie 29, Utajärvi).
Utajärvi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään Hirvensalmen osaston
lakkauttaminen ja yhdistäminen
Mäntyharjun osastoon.
Etelä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous järjestetään ti
15.11. Johtokunta klo 16.30.
Utajärvi. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 17.11.
klo 18.30, Kalliontie 18.
Pudasjärvi. AUTO 2)
: Härmä - Kauhava - Lapua - Kuortane - Alavus - Helsinki. Rajalahdenkatu 4. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi
Keskustan kuntavaaliristeily 4
.-5.2.2017 M/S Gabriellalla on nyt
myynnissä . klo 18 Konttilassa.
Kunnallisjärjestön ylimääräinen
yleiskokous klo 19. Piirihallitus
Muhos. Kokouksissa käsitellään yhdistysten purkaminen
ja pitäjäyhdistyksen perustaminen,
asian 2.käsittely. Tai tule koko ajaksi!
Vapaa pääsy.
Vesaisten retki Apassionataan
4.2.2017. mennessä.
Itä-Savo
Sulkavan Keskustanaisten syyskokous ke 16.11. Käsitellään lisäksi uudistettu poliittinen
tavoiteohjelma. Mahdollisuus yöpymiseen, ilmoittautuminen toiminnanjohtajalle.
Raahe. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk.
Keskustanaisten Etelä-Savon piiri
ry, sääntömääräinen syyskokous to
24.11. Kunnallisvaali- ja syyskokousasiat. juomat!),
meriaamiaisen ja ohjelman. klo 18.30, Kalliontie 18.
Nivala. Paikalla myös ke Ulla
Parviainen. varaa paikkasi heti!
Retken hinta 120?/hlö B4 hytissä ja
150?/hlö B2 hytissä sisältää kuljetuksen reittiä Savonlinna-Juva-Mikkeli-Vihantasalmi . Etsitään
yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto!
Etelä-Savo
Vanhamäen py syyskokous 13.11.
klo 18. Kunnallisjärjestön kuukausikokous Mäntyrannan salilla to
24.11. Kokouksessa päätetään mm. klo 13 Kimaran lämpiössä. Vaalistartti. Johtokunta klo 18.
Asiana valtuustolista.
Nivala. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio,
Niskavuoren portti; 6.50 Prisman
pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20
Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00
Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ?
9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. klo 16 ja palaa satamaan
su 5.2 klo 13. 50. Mukana ke Juha
Pylväs.
KESKUSTANUORET
Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous pe 11.11. Päätetään Kaihunmäen, Kiiskilän ja Paatelan paikallisosastojen
lakkauttamisesta ja jäsenten liittämisestä Härkälän paikallisosastoon,
2. Keskustanuorten Raahen
osaston sääntömääräinen syyskokous ma 21.11. järjestettävä juhla.
Raahe. 050-347 3556/Ulla-Riitta 15.12. klo 18.30, johtokunta klo 18.
Paikka Hotelli Olof.. Paikka Fresto,
Pentinpolku 2, Mäntyharju. . klo 18 Kylpylähotelli Kunnonpaikassa, Jokiharjuntie 3 Siilinjärvi. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio,
Niskavuoren portti; 6.50 Prisman
pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20
Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00
Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ?
9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 18 Konttilassa.
Kunnallisjärjestön ylimääräinen
yleiskokous klo 19. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 14.11. Lähretähän
perinteesesti meiränkin maakunnista joukolla mukahan! Muuten
matka- ja ruokavaraukset suoraan
Ikaalisten matkatoimistohon (03
45800) tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 0405156800, Keskustan tj.
Antti Ollikainen 0407210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj.
Sanna-Mari Talala 0405919006,
Keskustanuorten tj. Hanna Kosonen.
Jouhenniemi, py:n syyskokous to
1.12. Kokouksessa puhuu
Suomen Keskustan vpj Katri Kulmuni ja ke. Asiana syyskokousasiat ja 19.11. klo 15 Kainuun Opistolla.
Sääntömääräiset asiat ja lisäasia.
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto, Palstailmoitukset
Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Utajärven py:n johtokunnan kokous ti 15.11. Ilmoittautumiset puh. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen
ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille.
Yhdistys joka hankkii prosentuaalisesti eniten ehdokkaita verrattuna
edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa
palkinnoksi Keskusta-teltan. käsittely. Paikalla tj. Petri Honkonen.
Toivakan keskustalaiset tarjoavat
adventtikahvit 25.11. klo 18.30. Tervetuloa myös
valtuutetut ja py:n puheenjohtajat
sekä sihteerit. klo 18 Kerimäen Op:n
kerhohuoneessa os. Rantsilan py:n sääntömääräinen syyskokous la 12.11. klo 17 alkaen
Keskustan piiritoimistolla, os. klo 19
kaupungintalolla. 5.2.2017. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan
hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä
oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan. Avoinna klo 9-15.
Puolueen ja piirin kuntakierros:
Paikalla on piirin puheenjohtajistoa,
toiminnanjohtaja sekä puoluetoimiston edustaja. Esityslistalla syyskokousasiat.
Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17-18.
Yhdessä kohti Kuntavaaleja
2017 . Hälväntie 2.
Vesaisten retki Apassionataan
4.2.2017. Kyytin kustannukset jaetaan lähtijöiren kesken.
Auton ollessa täynnä hintaa kertyy
n. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten
tmj. Käsittelyssä
toiminnan uudelleen käynnistäminen.
VESAISET
Oulu. Kahvi ja valtakirjojen
tarkastus klo 18.
Vesaiset, Itä-Savon piirin sekä Kerimäen Vesaiset r.y:n, Rantasalmen
Vesaiset r.y:n, Punkaharjun Vesaiset
r.y:n Heinäveden Vesaiset r.y:n ja
Puumalan Vesaiset r.y:n syyskokous pe 18.11. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan
deadline on edellisen viikon perjantaina klo 12. Riistakatu 15 Iisalmi. Pauliinan p. Suomenmaan verkkosivulla julkaistaan järjestöpalsta jatkossa tiistaisin ja perjantaisin.
Toisen, vain verkossa julkaistavan
järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 11.
Kärsämäki. Ilmoittautumiset 10.11. Siuruan py:n sääntömääräinen syyskokous pe 11.11.
klo 18 Aittojärven kylätalolla.
Pudasjärvi
2016
47. Onneksi uusi löytyi alan liikkeestä.
??Siellä lohdutettiin, että materiaalin perusteella nauha oli selvästi vaihdettu jo aiemmin, Kärsämä kertoo.
Lippumarssilta Kärsämän mieleen jäi ennen muu-
ta yhteisöllisyyden tunne, joka virisi jo pukuhuoneessa asuihin sonnustauduttaessa.
Tai oikeastaan vieläkin aiemmin, kun kaveriporukassa haettiin ja kyseltiin niin kauan, että jokaiselle
löytyi kansallispuku.
??Ja sitten sää oli nätti ja kaikki oli nättiä, kun keskustaväki marssi aurinkoisia katuja, Kärsämä huokaa.
Hän toivoisi, ettei asukokonaisuuksien oikeellisuuden suhteen oltaisi turhan tiukkoja eikä kukaan
jättäisi sen vuoksi pukeutumatta kansallispukuun.
??Eivät vääränväriset sukat ole kynnyskysymys.
Kun aika muuttuu, kansallispuvutkin voivat muuttua.
Eräs Kärsämän ystävä oli keskustanuorten kokouksessa yhdistänyt kansallispuvun hameosan muuhun yläosaan.
??Näin perinteitä tuodaan tähän päivään.
11.11. Minun
pukuni
kuortaneen puku
Satavuotias puku pääsi vielä marssille
Sini-Elina Kärsämä toivoo, ettei kansallispukuasioissa
olla turhan tiukkoja
Teksti: Meri Alaranta-Saukko
Kuva: jaakko martikainen
Oululainen Sini-Elina Kärsämä sai puoluekokouk-
seen kansallispuvun lainaksi ystävänsä kautta.
Kuortaneen puku on peräisin kaverin miehen isoäidiltä, jonka suvussa puku on kulkenut pitkään.
??Varovasti arvioiden puku saattaa olla jopa satavuotias, Kärsämä kertoo.
Pitkä menneisyys näkyy puvussa materiaalin haurautena.
Kärsämä koki kauhunhetkiä, kun päänauhaan tuli reikä puhdistuksen yhteydessä
Milloin ovat seuraavat eduskunta-, europarlamentti- ja
presidentinvaalit?
7. Millä nimellä Venäjän Karjalan nykyinen
pääkaupunki Petroskoi tunnettiin Suomessa jatkosodan 1941?44 aikana?
2. Ketkä ovat ohjaajat 1955 ja 1985 valmistuneissa elokuvissa ja kuka kolmannessa, 27. Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan maailmankaikkeus syntyi ns. Maailman ensimmäinen kloonattu eläin
syntyi heinäkuussa 1996 ja kuoli helmikuussa 2003. Pikkarainen on Suomen mestari, 3 x EM-mitalisti, olympiaedustaja,
avioitui F1-kuski Valtteri Bottasin kanssa 9/2016.
3
4 6
1
4
3
6
2
9
7
8
1
5
5
4
3
2
5
9
3
1
8
7
6
4
1
4
8
6
7
5
9
2
3
6
7
3
9
4
2
5
8
1
48
10. Se itsenäistyi 1804. Kuinka kauan sitten?
6. Yksi suomalainen aikakauslehti on
omalta osaltaan lisännyt Väinö Linnan
Tuntemattoman sotilaan painosmäärää,
joka nyt on jo yli 700 000. Se on nyt täytettynä esillä Edinburghin kuninkaallisessa museossa. Mikä eläin klooni oli ja millä nimellä se
tunnettiin?
4. Ketkä ovat ohjaajia?
1. alkuräjähdyksessä. Minkä eurooppalaisen joen varrella on
eniten pääkaupunkeja: Rein, Seine, Tonava, Volga?
8. lokakuuta 2017 ensi-iltansa saavassa elokuvassa?
5. Kuka seuraavista puoluejohtajista on ollut pisimpään tehtävässään: Sari Essayah /
KD, Petteri Orpo / kokoomus, Antti Rinne /
SDP, Juha Sipilä / keskusta?
9. HUOMIO!
Järjestöpalstan aikataulu
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot
piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
?
8
Tietotesti
6
9
2
4
5
5 7
2 8
4 6
3
1
7
Tuntemattomasta sotilaasta on kaksi elokuvaa ja kolmas tekeillä. Tuon maan kieli on nykyisin toinen Haitin virallisista kielistä.
2
4
9
5
3
8
1
7
6
5
1
6
7
4
9
8
3
2
3
8
7
1
2
6
5
4
9
7
5
2
6
1
4
3
9
8
1
9
4
2
8
3
7
6
5
6
3
8
9
5
7
4
2
1
9
7
9
9 6
1 8
4
6
3
8
9
5
2
1
7
8
7
1
3
6
2
9
5
4
9
2
5
4
7
1
6
8
3
7
8
4
1
2
9
3
5
6
9
2
5
7
3
6
1
4
8
7
5 2
9 6
8
1
7
4
5
3
6
9
2
5
9
2
8
6
1
4
3
7
2
2
3
3
6
1
5
8
4
2
7
9
11.11.2016
Vastaukset: 1) noin 13,8 miljardia vuotta sitten,
2) presidentinvaalit tammikuu 2018, eduskunta- ja europarlamenttivaalit kevät 2019, 3) lammas, Dolly (samasta solusta kuin Dolly kloonattiin myöhemmin nyt 9-vuotiaat Debbie, Denise,
Dianna ja Daisy), 4) Juha Sipilä 6/2012, 5) Ranska
(toinen virallinen kieli on Haitinkreoli), 6) Äänislinna, 7) Tonava, 4: Wien Itävalta, Bratislava Slovakia, Budapest Unkari, Belgrad Serbia, 8) Seura,
9) Edvin Laine, Rauni Mollberg, Aku Louhimies,
10) uinti: Emilia Bottas, o.s. Minkä urheilulajin suomalaisia kärkinimiä on Emilia Bottas?
4
4
9
3
3 6
7 4
8 5
7
5
2
4
3
2
5
???
7
8
9
4
1
3
2
9
1
3
5
6
3
6
6
1
7
5
4
8
9
4
8
2
7
9
3
9
2
5
1
7
3
6
6
1
4
9
8
8
5
1
7
4
1
5
3
6
9
9
2
5
9
2
2
8
6
3
1
4
3
7
4
3
3
6
2
5
9
7
8
2
1
5
4
2
5
9
8
3
1
5
8
7
6
7
4
1
4
1
8
3
6
6
7
2
5
9
9
2
3
6
7
5
3
9
7
4
2
6
5
8
1
2
4
9
5
3
8
1
7
6
5
1
6
7
4
9
8
3
2
3
8
7
1
2
6
5
4
9
7
5
2
6
1
4
3
9
8
1
9
4
2
8
3
7
6
5
6
3
8
9
5
7
4
2
1
4
6
3
8
9
5
2
1
7
8
7
1
3
6
2
9
5
4
9
2
5
4
7
1
6
8
3
8 5
7
5
2. Seuraavat vaalit Suomessa ovat kuntavaalit huhtikuussa 2017. Tuntemattomasta sotilaasta on kaksi elokuvaversiota ja kolmas tekeillä. Lehti otatti Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 kuudentuhannen kappaleen painoksen kirjasta ja jakoi sen uusille tilaajilleen lahjana.
Mikä aikakauslehti?
3. 10 miljoonan asukkaan Karibian meren
saarivaltio Haiti on maailman köyhimpiä
maita. Mistä eurooppalaisesta maasta
CE-hyväksytyt ovet . 50 ja 60 mm eristevahvuudet
WWW.FINDOOR.FI . Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän
Investointi huolettomaan
tulevaisuuteen
. palo-ovet . 2016
49. 0400 384 939
Valtuuston
kokous
pidetään 29.11.2016 klo 13.00
Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa,
Hämeentie 11, 20520 Turku.
11.11
Kosteusvaurioita esiintyy kaikenikäisissä rakennuksissa.
Noin puolessa tapauksista kosteusvaurion aiheuttama vahinko olisi voitu estää tai vaurion aiheuttamia vahinkoja olisi voitu vähentää oikealla käytöllä ja kunnossapidolla. Sisäilman huono laatu haittaa monien elämää.
Suomen kiinteistöistä yli puolet on rakennettu
1960?80-luvuilla. Suuria syitä home- ja muihin sisäilmaongelmiin ovat rakennuskannan vanheneminen ja viivästyneet peruskorjaukset.
Muita syitä ovat muun muassa kyseisen aikakauden
huonolaatuinen rakentaminen ja rakennusten huoltotoimenpiteiden puutteet sekä virheet monissa peruskorjaushankkeissa.
On aika ryhtyä toimiin, ja monissa kunnissa näin onkin
jo tehty.
Rakentamisvaatimukset uusitaan ympäristöministe-
riössä tällä hallituskaudella hallitusohjelman linjausten
mukaisesti. Rakentamista koskevien säädösten uudistuksessa ei heikennetä terveellisyyden tai turvallisuuden
vaatimuksia.
Juuri nyt valmistelussa on asetus rakennusten kosteusturvallisuudesta. Tämä tarkoittaa hyvää
suunnittelua, tarpeettoman kiireen välttämistä ja ylipäänsä rakentamisen kuivaketjusta huolehtimista myös
rakentamisen valvonnan toimin.
Kysymys on myös rakennusalan toimijoiden ammattiylpeydestä, halusta tehdä laatua.
Kirjoittaja on maatalous- ja ympäristöministeri.. On kuitenkin tutkittu, että lämmöneritetyt rakenteet ovat myös kosteusteknisesti oikein toimivia.
Energiamääräyksiä valmistellaan yhtä aikaa kosteusturvallisuutta, sisäilmaa sekä ilmanvaihtoa koskevien vaatimusten kanssa. Rakentamisen aikainen kosteudenhallintasuunnitelma on jo tehty pakolliseksi.
Mittavan korjausvajeen kaventaminen ja rakennusten
kunnon ylläpitäminen on kiinteistönomistajien vastuulla.
Tässä taloudellisessa tilanteessa edes aivan välttämättömiä kuntien rakennusten korjausvajeita ei voida ratkaista
valtionavustuksilla.
Monet vauriot voitaisiin välttää etukäteen hyvällä rakentamisella, suunnitelmallisella rakennuksen elinkaarenaikaisella huollolla ja ylläpidolla sekä tarttumalla korjaamiseen heti, kun tarvetta on, ennen kuin vauriot laajenevat.
Uudisrakentamisessa on nyt syytä varmistaa, ettei synny uusia kosteusvauriokohteita. Eduskunta käsittelee lakiesitystä
parhaillaan, ja asetusesitykset olivat juuri lausunnolla.
Monet ovat huolestuneet, aiheuttavatko vaatimukset
liiallista lämmöneristämistä ja tätä kautta kosteus- ja sisäilmaongelmia. Lähes nollaenergiarakentami-
50
11.11.2016
sen vaatimuksissa otetaan kuitenkin Suomen olosuhteet
huomioon.
Esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto on toimiva
ratkaisu myös jatkossa. Myös kosteusvaurioiden rakennusteknisiä syitä on tutkittu.
Uudisrakentamisen energiatehokkuuden tasoja ol-
laan maltillisesti parantamassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksesta. vieraskolumni
Kimmo Tiilikainen
Kosteus- ja homeongelman
ratkaisuun tarvitaan kaikkia
Kostuneet ja homehtuneet rakenteet aiheuttavat sisäilmaongelmia julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa ympäri Suomea
No paljon sitä normaalia ääliöjuubaa, että varmaan oli juoppo, kun ei kerro irtisanomisensa syytä.
Melko suurelle osalle ihmisiä on aivan mahdotonta käsittää, että kyseessä ei ollut työsopimus, vaan kahden firman välinen sopimus.
Sellainen voidaan järjenvastaisestikin purkaa, mutta
olisi luullut jotain tajua / tyylitajua olevan.
Kyseinen juontaja oli lämminääninen, rauhallinen ja
nostalgisesta musiikista kaiken tietävä. Aika nopeasti iltapäivälehteen tuli yli 500 kommenttia. Karman laki on meidän Nostalgian entisten kuulijoiden lohtu.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi 044 7370 267
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Eeva kärkkäinen 040 1492 201
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
vakituinen avustaja
timo laaninen 040 8326 106
Valokuvaajat
Jari Laukkanen 044 5966 879
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI 044 7370 327
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52,
90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588
11.11. Sen kyllä tekevät ihan
kaikilla kanavilla, Yleisradiota myöten, ne tekopirteät aamujuontajat. Kun ei ymmärretä, että ehjää ei pidä korjata.
Kun en ole sosiaalisessa mediassa, en voi perustaa Boiko-
toikaa Nostalgiaa -kampanjaa, mutta joku sen tekee. Sen minkä aamun lehtien ääneen lukemiseltaan ehtivät.
Kohta on
nostalgista muistella
Nostalgiaa.
Kuuntelijaraivo on ollut oikeutettua. Mutta raivoa pitäisi tuntea myös radioyhtiön johdossa. Pakina
Nostalgian loppusoinnut
Viime viikko kohistiin Radio Nostalgian juontajan irtisa-
nomisesta kesken lähetyksen. Hän haastatteli valtavan määrän musiikki- ja monen muunkin alan tärkeitä ihmisiä.
Hän ei kertonut koiransa rokotuksista eikä hassusta sattumuksesta aamujugurtin kanssa. Kohta on nostalgista muistella Nostalgiaa.
Henkilökunnan vaihdon tyylittömyyden Suomen ennätys on nyt tehty. Kyse
on kuitenkin valtavan ihmisryhmän mitätöimisestä. Niin loistava, että aseman alkuun polkenut Jami Kananen on erotettu jo
aikaisemmin. Parhaasta päästä
kun viedään. Kysehän on vain radiosta ja yhdestä juontajasta muka. 2016
51. Ettekö te ymmärrä, mitä nämä tekevät?
Radio Nostalgian liikeidea on loistava. Itsestään epävarmoja uudistajia, joiden
puolesta ajattelee kulloinenkin sarasvuo. Nyt aiotaan nuorentaa nostalgiaa eli siirtyä
80-luvun musiikkiin ja uudempaan.
Ei nyt välitetä siitä, että kaikki säveltämisen arvoinen
kevyt musiikki tehtiin viimeistään 70-luvulla, vaikka valtaosin 50- ja 60-luvuilla.
Mutta luulisi omistajan välittävän siitä, että pihalle heitetyn juontajan mukana he menettävät valtavan määrän
45?70 vuotiaita kuuntelijoita, joilla on, yllätys yllätys, melkoisesti ostovoimaa.
Olen nähnyt juuri tällaisia johtajia kuin ovat nämä Nostalgian pomot
/ 8 kk
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Normaali, kesto 151 . KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNE
6 414880
073513
073513
6 414880
Aikakauslehti kerran viikossa
/ 4,80 ?
/ N:o 27 / 22.7.2016
NKANNATTAJA
llaa
ll
puolell
Vuoropuhelun
MUURIEN PYSTYT
ISE MAAILMAN
YS EI RATKA
KRIISEJÄ, KATRI
O
ANOO
KULMUNI SANOO
Elämä
Ilmiöt
AA
UTTAA
KOTOUTT
JALKAPALLO
A AT
TAJAT
MAAHANMUUTTAJ
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNE
NKANNATTAJA
/ N:o 31 / 26.8.2016
/ 4,80 ?
Kahtiajako uh
kaa
HYVÄOSAISIL
LA ON VASTU
U YHTEISKUNNA
EHEYDESTÄ,
N
SEPPO KÄÄRI
ÄINEN SANOO
Ajassa
202 TAPAA PURKAA
Uutisanalyysi
Syystarjous 54 . )
Keskustan jäsen, määräaikainen 77 . 96 . )
Olen keskustan jäsen
Syystarjouksena 54 . 08 5370 370
(arkisin klo 9-15)
Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Postinumero
Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi
Postitoimipaikka
Täytä ja postita viereinen tilauskuponki
Puh.
Maksajan allekirjoitus. / vuosi
Ajassa
VAARASSA
TURKKI ON
REVETÄ SISÄLTÄ
Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan
Keskustan jäsen, kesto 69 . / vuosi
TILAUSVAIHTOEHDOT
Tilauksen saaja
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puh.
Tilaaja
Lähiosoite
Tunnus 5004795
00003 Vastauslähetys
Soita asiakaspalveluumme puh. / vuosi ( norm. / vuosi ( norm. 84 . / vuosi
UOKA EI OLE
HÄVIKKIR
ROSKARUOKAA
TURHA NORMI
TOIMISIKO
BLOKKIPOLITIIKKA
SUOMESSA?
Historia
MAARIT TYRKKÖ
LUPASI
LUOPUA KEKKOSE
STA
Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa.
Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 8 kk, Keskustan jäsenille 69 . / vuosi.
Jäsenhinta koskee myös Suomenmaan entisiä tilaajia.
Ilmoita puolueen jäsenyydestä asiakaspalveluumme!
Normaali, määräaikainen 159