6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 19 / 11.5.2018 / 4,80 € Pirita ihamäki innostui Pelialasta erityisavustajista valtaosa on miehiä Ajassa Elämä Vieraskolumni keskusta voi kulkea Pää Pystyssä 1968 Toivon ja epäToivon vuosi järisyTTi maailmaa
2018 Maakunnat uuden edessä Muutosjohtaja Kari Hakari uskoo alueelliseen suoraan demokratiaan s. 2 11.5.2018 sisältö 11.5. 14
26 Vantaalla etsittiin ratkaisuja kaupunkiasumisen kallistumiseen s. Katri Kulmuni s. 10 Purkitetut muikut säilyvät pitkään ja ovat kiva tuliainen s. 39 Susanna Turunen sovittaisi yhteen kotija päivähoitoa s. 38 Ilmiöt Äitienpäivä Kepukeittiö. 29 Eheyden ja yhtenäisyyden puolesta Nivalassa muistettiin senaattori Kyösti Kallion sovintopuhetta s. 2018 3 Aatteellinen puolueja järjestötyö on ainoa keino, jonka kautta voimme uudistua. 11.5
Ilmeistä on, että kotihoidontukeenkin tarvitaan muutoksia, eihän mikään järjestelmä ole ikuinen. Tähän suomalaiseen lastenhoitoratkaisuun sopii sanonta, että kunnossa olevaa laitetta ei kannata lähteä korjaamaan. Äidit käyvät Suomessa töissä suunnilleen yhtä ahkerasti kuin lähimmissä vertailumaissa. Syntyvyys on Suomessa laskenut jo pidemmän aikaa, eikä kehityksen suunnan kääntämiseen ole mitään ihmelääkettä. Enemmistö perheistä käyttää nykyään molempia hoitomuotoja. Äitejä haluttiin kannustaa palaamaan töihin mahdollisimman nopeasti, ja kannustimeksi esitettiin kotihoidontuen leikkaamista ja isien kiintiön lisäämistä vanhempainvapaiden käytössä. Lopulta tärkeintä on kannustaa ja rohkaista perheitä hankkimaan lapsia. Talven mittaan on käyty jälleen kerran keskustelua siitä, miten äitien ja perheiden pitäisi oikein toimia lastensa kanssa. Asia nousee varmasti esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Talven keskustelussa päällimmäiseksi nousi työelämän ja kansantalouden näkökulma. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 11.5.2018 Ä itienpäivää vietetään ensi sunnuntaina hiukan ristiriitaisissa tunnelmissa. Yhteiskunta on muuttunut aika paljon siitä, kun järjestelmä luotiin yli 30 vuotta sitten. Viimeksi on noussut keskustelu alhaisesta syntyvyydestä. Toinen vanhemmista, useimmiten äiti, jää kotiin kun lapsi on pieni. Siksi äitienpäivä kannattaa jatkossakin pitää suurena juhlapäivänä. Tästäkin jaksettiin vielä väitellä perhevapaiden yhteydessä. Äidit ja perheet ovat äänestäneet tässä asiassa omilla jaloillaan sen jälkeen kun keskusta ja SDP sopivat lastenhoidon kompromissin 1980-luvulla. Ne kaikki nousivat esille vuoden alussa, kun hallitus yritti löytää sopua perhevapaiden uudistamisesta. Viimeistään kolmivuotiaana useimmat menevät päivähoitoon. Tässä suhteessa tilastot todistavat juuri sen, minkä kulloinenkin tulkitsija haluaa todistaa. Tarvitaan monenlaisia toimia kuten työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista, joustavia hoitoja työaikajärjestelyjä, isien vanhempainvapaan käytön lisäämistä ja niin edelleen. Kotihoidontuen ehtojen tiukennuksesta on kuitenkin turha odottaa kovin suuria työllisyysvaikutuksia. Äidit ansaitsevat oman juhlapäivänsä Pääkirjoitus Tähän suomalaiseen lastenhoitoratkaisuun sopii sanonta, että kunnossa olevaa laitetta ei kannata lähteä korjaamaan. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen käy sitä vaikeammaksi, mitä pienemmäksi työikäisten osuus koko väestöstä supistuu. Samalla luotiin kotihoidontuki niille perheille, jotka halusivat hoitaa lasta kotona. Siinä laajennettiin julkista päivähoitoa. Kaikkein kulunein keskustelunaihe on väittely siitä, mikä on lapselle paras kasvuympäristö, oma koti vai julkinen päivähoito. Perheet ovat omilla valinnoillaan osoittaneet, että järjestelmä toimii hyvin. M aiju To rvin en. Se onkin pidemmällä tähtäimellä vakava ongelma. Äitiydestä käydyssä keskustelussa vaihtelee säännöllisesti monta näkökulmaa, jotka ovat usein ristiriidassa keskenään
Nyt se luetaan vaarantuneeksi lajiksi, jolla on suuri uhka hävitä luonnosta jopa muutamassa vuosikymmenessä. kottaraista suosivat aikanaan peltoviljelyn yleistyminen ja karjan peltolaidunnus. Niin kävi myös seuraavana vuonna ja kaikkina senkin jälkeen. Turhan monta hiljaista kevättä on jo nähty. Myös hyönteismyrkyillä on ollut osuutensa. Myös toinen ihmisen muovaaman kulttuuriympäristön asukki, varpunen, on kadonnut erityisesti maaseudulta. Pekka Pohjolainen. Kulta-aikoina nähtiin etelärannikolla syksyisin jopa 20 000 linnun muuttoparvia. Ihan sympaattisia kaakattajia ovat nekin, mutta aivan väärässä ympäristössä Finlandia-talon edustalla tepastellessaan. Vanhat pöntötkin ovat lahonneet ja maatuneet aikaa sitten. Työmatkani varrella Töölönlahden lehmusten koloissa on pesiäkin. En tiedä, kuinka monta varsinaista kottaraispönttöä Ylen miljoonan pöntön kampanjassa tehtiin, mutta jos niitä oli, useimmat lienevät jääneet jonkun muun lajin asuttamiksi. Sopeutuminen ei ole aina helppoa, sillä ilmastonmuutoksellakin on dramaattisia vaikutuksia lintukantoihin. Suomessa kadon suurin syy oli kuitenkin ilmeisesti maatalousympäristön muuttuminen. Kottaraiskatoon etsittiin ensin syitä Länsi-Euroopan talvehtimisalueilta, joissa niitä on hävitetty massoittain muun muassa myrkyttämällä aiheuttamiensa tuhojen vuoksi. kottarainen ei ole ainoa hurjasti taantunut laji. Kun maaseutu tyhjenee ihmisistä ja heidän elämänmuodostaan kaupunkeihin, kulttuuriympäristöstä riippuvaiset linnutkin häviävät tai joutuvat lopulta muuttamaan perässä. 2018 5 Toimittajalta Lahonneet kottaraispöntöt Vieläkö joku muistaa, kuinka ennen keväisin koulujen veistoluokissa nikkaroitiin kottaraispönttöjä. Kun pesinnälle tärkeä kesäkuu on muuttunut entistä koleammaksi ja epävakaisemmaksi, kannat voivat romahtaa nopeasti. Helsinginkin puistoissa yksittäisiä kottaraisia näkee vielä. MaailManlaajuisesti kottaraisellakaan ei ole tosin hätää, sillä ihmisen aikanaan Uuteen maailmaankin viemänä se on ehkä maailman levinnein lintu. Parinkin hohtavahöyhenisen livertäjän näkeminen tuo muistoja ja ilahduttaa aina enemmän kuin vaikkapa lauma valkoposkihanhia. Sekä kottaraisen että varpusen dramaattisen vähenemisen taustalla on sama perussyy. Alamäki alkoi 1970-luvun puolivälissä, ja pesivä kanta hupeni 15 vuodessa peräti 80–90 prosenttia. Vielä 1970-luvulla Pohjois-Savon maaseudulla pöntöille oli kysyntää, sillä kottaraisia oli vaikka kuinka paljon. Joskus 1980-luvun alkuvuosina tapahtui iso muutos. Kun laiduntalous väheni, kottaraisilta hävisivät ruokailupaikat. Vielä vuonna 2010 kaikille tuttu tirskuttaja luokiteltiin elinvoimaiseksi lajiksi. Jokaiseen pönttöön ilmaantui pesivä pari, ja kottaraisen liverrys ja rääkäisyt kuuluivat olennaisesti kotipihan äänimaisemaan. 11.5. Huippuvuosina pesiviä pareja oli Suomessa noin 200 000. Kottaraiset vähenivät, ja jonakin keväänä pöntöt jäivät tyhjiksi
Outi Alanko-Kahiluoto Twitterissä EEva KärKKäinEn Ministerien erityisavustajat ovat miehinen joukko. Ainoastaan pääministeripuolue keskustan erityisavustajakaartissa on naisenemmistö. Keskusta on puolueista ainoa, jossa ykkösavustajan pestissä on nainen, pääministerin poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki. – Voi olla, että erityisavustajia olisi syytä katsoa enemmän myös kokonaisuutena. Ai em min esi mer kik si ko koo muk sen kan sa ne dus ta ja Eli na Le po mä ki on tuo nut esiin puo lu een sa si sä pii rin mie hi syyt tä. Hallituksen ministereillä on yhteensä 43 erityisavustajaa, joista noin 63 prosenttia on miehiä. – En tunne muiden puolueiden päätöksentekotapaa, mutta eihän se hyvältä näytä. Itse olen valmis istumaan vaikka juhannusaattona täällä, jotta tämä vuosia väännetty paketti saataisiin nyt viimeinkin valmiiksi. Asiaa pitäisi kysyä kokoomuksesta, Saarikko tyytyy sanomaan. – Tehtävä on niin moninainen, että valinnassa painottuvat enemmän henkilökohtaiset ominaisuudet ja avustajat valitaan kuhunkin tehtävään erikseen. saarikko epäilee, että avustajan pestit täytetään usein yksi kerrallaan, jolloin sukupuolijakaumaan ei kiinnitetä huomiota. Kokoomuksella ministeriryhmän erityisavustajana toimii Anssi Kujala, sinisillä Juha Halttunen. Sinisillä ja kokoomuksella avustajapestit ovat vahvasti miesten hallussa. tasa-arvoMinisteri Annika Saarikko (kesk.) pitää hyvänä, että media seuraa päätöksentekijöiden lisäksi politiikan taustavaikuttajien sukupuolijakaumaa. Hän sanoo kuitenkin olevansa keskustan osalta tyytyväinen tilanteeseen. Päivi Nerg Twitterissä Sh utt ers to ck Ministerien erityisavustajat ovat miehinen joukko – paitsi keskustalla Keskusta Keskusta 9 9 9 10 3 3 Kokoomus Kokoomus Siniset Siniset Ministerien erityisavustajien Määrä:. Ajassa Sanottua 6 11.5.2018 Jos valiokunnan jäsenkään ei ehdi kireän aikataulun takia lukea kaikkia sote-lakeja ja lausuntoja, mistä äänestäjäkään tietää, mistä on äänestämässä. – Erityisavustajat ovat kiinnostava joukko, koska he ovat ministerien lähimpiä työkavereita ja kumppaneita, jotka edustavat ministereitä monessa paikassa. Antti Kaikkonen Helsingin Sanomissa Kuinka moni on huomannut, että nyt rakennetaan Suomeen aluehallintoa, jollainen on EU-maissa yli 90 prosentilla kansalaisista. erityisavustajista vaikutusvaltaisimpia ovat ministeriryhmän erityisavustajat, jotka yleensä koordinoivat hallitusryhmien välistä yhteistyötä ja johtavat oman puolueensa erityisavustajien kokouksia. Saarikko ei halua arvioida, miksi keskustan hallituskumppaneilla erityisavustajat ovat niin miesvaltainen joukko. – Tasa-arvoministerinä en voi olla tyytyväinen, jos toinen sukupuoli on yliedustettuna avustajakunnassa, Saarikko sanoo
Jotain kuitenkin säilyy. Maahenki, 136 s. Sellaista, joka saa katsojansa ajattelemaan. Valtionosuustehtävien lisäksi kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yleisen insfrastruktuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Helsingin ja Tampereen pormestarit sekä Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat toteavat, että ”on ilmeistä, että uudistuksella on erittäin vakavia ja laajakantoisia vaikutuksia erityisesti kasvavien kaupunkien ja alueiden talouteen”. Valokuvaaja Esko Keski-Vähälä kiteyttää sen, mikä tulee ilmi kautta koko Juha Laitalaisen hiljattain ilmestyneen teoksen. Jirka Hakala tiedotteessaan Puoluesihteerin pitää löytää keinoja siihen, miten aatteellista keskustelua käydään nykyistä selvästi enemmän järjestötyön joka tasolla. Valokuvapotretteja ja lempikuvia. Kyllä säilyy, vastaavat monet, mutta kuvaajien on suostuttava muuttumaan ja profiloitumaan. Miten käy valokuvaajien. ala on elänyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana valtavan isoja mullistuksia. 2018 7 Keskustan sydänalueilla Itäja Pohjois-Suomessa ja maaseutupaikkakunnilla osa keskustaa normaalisti äänestävistä ei osaa tällä hetkellä kertoa puoluekantaansa. Sote ei määritä kaupunkien elinvoimaa PerusPeriaate on yhä sama: valokuvaajan on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Samuli Vänttilä Juha Laitalainen: Kuvaajien kuvia. Lopputulos on mielenkiintoinen ja yllättävä, ja kirja vangitsee syventymään pelkän selailun sijaan. Ism o H ölt tö Kriittinen sote-lausunto pääkaupunkiseudun valtuustoilta TEM:ltä selvitys koululaisten kesälomien siirrosta kahdella viikolla Esitys ampumaaselain muutoksista lausuntokierrokselle Sote-äänestykset siirtyvät juhannuksen yli Yt-lain muuttamisesta selvitys marraskuussa. Kuvaajan on osattava ikuistaa pieni hetki, johon tiivistyy jotain olennaista. Tuomo Turja Yle Uutisille Keskustan pitää Sotkamon puoluekokouksesta lähtien esittää asialista, joka tähtää tulevaisuuteen ja puhuttelee sekä järkeä että sydäntä. Tällä on iso merkitys varsinkin suurille kaupungeille. Tekniikan ottamat isot harppaukset ja valokuvauksen arkipäiväistyminen jokaisen kaduntallaajan lajiksi ovat tehneet ammatillisesta valokuvaamisesta entistä haasteellisempaa. sen sijaan uudistuksen myötä sote-menojen merkittävä kasvupaine, joka johtuu muun muassa ikärakenteen muutoksesta ja muuttoliikkeestä, poistuu kaupungeilta. – Menevätkö tässä sekaisin uudistukseen liittyvät ja siitä riippumattomat asiat, Pitkäniemi ihmettelee. Uudellamaalla sote-menojen kasvupaine olisi neljän prosentin luokkaa joka vuosi. Ajassa Sanottua 11.5. Jokainen heistä on saanut valita kirjaan myös oman lempivalokuvansa. Säilyykö koko ammatti edes, kirjan sivuilla kysytään. Kirjaansa Laitalainen on kuvannut keskeisiä suomalaisia valokuvaajia. – Uudistuksen vaikutus tulorahoitukseen rajataan niin pieneksi, että kaupunkien elinvoima riippuu pitkällä aikavälillä ehdottomasti siitä, miten talous, työllisyys ja väestörakenne niitä kohtelevat, Pitkäniemi sanoo. Riikka Pirkkalainen verkkosivullaan Pauliina Pohjala ValtioVarainministeriön kuntaja aluehallinto-osaston osastopäällikkö Jani Pitkäniemi ei allekirjoita kuuden suurimman kaupungin kannanottoa soteja maakuntauudistukseen. Pelkällä yleiskuvaamisella ei enää pärjää, tiivistää Suomen valokuvajärjestöt ry:n toimitusjohtaja Mikko Säteri. Hän muistuttaa, että uudistus ei juurikaan muuta kaupunkien rahoitusta nykymallista
Vastapaino, 339 s. Isoimpia kärsijöitä on ollut tekstiiliteollisuus, joka menetti lyhyessä ajassa kannattavan tuotannon edellytykset globaaleille kilpailijoilleen. Ja antaako peliteollisuus tai uusi, vielä piilossa oleva, teknologia uusia näkymiä. Alueiden talouden ja dynaamisuuden kannalta teollisuuden työpaikat ovat yhä avainasemassa. Tulevaisuudessa muutospaineet ovat edelleen suuret. Professori Pertti Haapalan toimittama Suomen rakennehistoria (Vastapaino) avaa kiintoisasti Suomen yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen isoja linjoja 1400-luvulta nykypäivään. Pertti Haapala (toim.): Suomen rakennehistoria. miljoonaa euroa vuodessa. savupIIpputeollIsuuteen eli perinteiseen raskaaseen tehdasteollisuuteen nojanneet paikkakunnat olivat haavoittuvaisimpia. Niihin kysymyksiin ei tyhjentäviä vastauksia vielä ole. Pyhännälle työpaikkoja toivat puutuoteja elintarviketeollisuus, Vieremä eli Ponsse Oyj:n metsäkonetehtaan ja monien rakennusalan tehtaiden tahdissa, ja Eurajoki oli Olkiluodon ydinvoimaloiden ansiosta energiateollisuuden kasvukunta. Ne on tarkoitus rahoittaa veronkiristyksillä. Koivuniemi kysyy kirjoituksessaan, riittääkö sellumarkkinoiden elpyminen tai muu puuhun pohjautuva biotuotanto pitämään yllä metsäteollisuuskeskuksia. Kaikki suuret tekstiilitehtaat suljettiin 1970-luvulla. Antti Rinteen eläkelupaus maksaisi SDP:n kaikkien vaalilupausten hintalappu on noin 1,5 miljardia euroa. Rakennemuutos rassaa Sadan euron korotus takuuja kansaneläkkeisiin parantaisi arviolta 50 000 pienituloisen eläkeläisen asemaa. Vuonna 2012 maassa oli enää kolme kuntaa, jossa teollisuuden työntekijöitä oli yli kaksisataa tuhatta henkilöä kohti: Pyhäntä, Vieremä ja Eurajoki. Varmaa on vain, että rakennemuutos ei nuku koskaan. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen 1400–2000. SSAB) vetämänä ja on pitänyt pintansa terästeollisuuden keskuksena.. Kun vuonna 2000 koko maassa 86 henkilöä tuhannesta sai elantonsa teollisuudesta, oli suhdeluku vuonna 2012 enää 62. Vuosina 1974–1994 Suomesta katosi yhteensä 180 000 teollisuustyöpaikkaa, eikä rakennemuutos jäänyt suinkaan siihen. 8 11.5.2018 Pekka Pohjolainen IsoIhIn rakennemuutoksiin havahdutaan usein vasta kun ne alkavat oireilla vaikkapa tehtaiden sulkemisina. Dosentti Jussi Koivuniemi huomauttaa kirjoituksessaan Suomen deindustrialisaatiosta, että monet teolliset paikkakunnat ovat menettäneet rakennemuutoksissa jopa identiteettinsä. Ajassa Hannu Vallas/SSAB Raahe kasvoi valtion omistaman Rautaruukin (nyk
Toiseksi on tärkeää, että viiden prosentin budjettivaje voidaan kattaa kansallisella lisärahoituksella. Jos hanke saa jatkorahoitusta, toimintaa yritetään laajentaa pääkaupunkiseudun lisäksi Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Hyvää ehdotuksessa on se, että tutkimusja innovaatio-ohjelma Horisontista investoidaan kymmenen miljardia maatalouden innovaatioihin. Jo nyt moni suomalainen viljelijä taistelee elannostaan joka päivä. Komission ehdotuksessa maatalousbudjetista leikataan noin viisi prosenttia ja maatalouden suorista tuista noin neljä prosenttia. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen EU-tukien kohtalo ratkeaa lainsäädäntöneuvotteluissa Meri AlArAntA-SAukko miEssaKKiEn Vieraasta veljeksi -hanke on pian kolmen vuoden ajan tarjonnut maahanmuuttajamiehille apua työllistymiseen ja samalla suomalaisille vapaaehtoisille mahdollisuuden tavata maahanmuuttajia ja saada näkökulmia omaan ammattiinsa ja työelämään. Maaseudun kehittämiseen liittyvät rahoitusmahdollisuudet biotalouden ja maatalouspalveluiden saralla on maksimoitava. Komission tarkemmat lakisääteiset ehdotukset julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa. M ari a Se pp älä Vieraasta veljeksi -hanke etsii työtä ja opiskelupaikkoja maahanmuuttajille. Parit asettavat yhdessä tavoitteen, joka on joko työtai opiskelupaikan löytäminen maahanmuuttajalle. Ensinnäkin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen on oltava mahdollisimman hyödyllinen Suomelle. – Mentoritoiminnan tulokset ovat odotuksia paremmat, Parviainen toteaa. Jatkoneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että yleinen harvan asutuksen kriteeri ja pohjoisten harvaan-asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) säilytetään. Varojenjakokriteereistä riippuu, miten Suomen aluetuille käy. Miessakit järjestää lisäksi yhteisiä ryhmätapaamisia. Eu:n aluepolitiikkaan kohdistuu noin seitsemän prosentin leikkaus. Suomen on osallistuttava nyt aktiivisesti tuleviin asetusneuvotteluihin, jotta kansalliset erityispiirteemme huomioidaan EU:n budjetissa. Suomen kannalta neuvotteluissa on tärkeää varmistaa erityisesti kaksi asiaa. Vieraasta veljeksi paikkasi tämän aukon. Tuloksetkin ovat hyviä. Leikkausesitystä maatalouteen ei pidä kaunistella eikä sen vaikutuksia vähätellä. 2018 9 Täällä Bryssel Euroopan komissio julkisti viime viikolla raamit unionin budjetiksi seuraavalle monivuotiselle kehyskaudelle 2021–2027. Tähän mennessä jo neljä ryhmää on käynyt prosessin läpi. Nämä ovat myös Suomen kannalta keskeisiä haasteita, mutta ei sovi myöskään unohtaa tuottajien kiristyvää tilannetta. He muodostavat ryhmän, jonka jäsenistä tehdään työpareja. Hanke etsii eri ammattialojen ihmisiä sekä suomalaisista että maahanmuuttajista. HanKEKoordinaattori Heikki Parviaisen mukaan hanke lähti alun perin liikkeelle työministeri Jari Lindströmin (sin) teettämästä selvityksestä, joka paljasti, että maahanmuuttajien ammatillista osaamista ei Suomessa saada käyttöön. Komissio tarttuu aitoihin haasteisiin: pakolaiskriisi, talouden kiristyvä globaali kilpailu, ilmastonmuutos ja nuorisotyöttömyys. Komissio ehdottaa jäsenmaiden maksuosuuden nousua nykyisestä 1,07 prosentista 1,14 prosenttiin bruttokansantulosta. 11.5. Puoli vuotta kestävän prosessin aikana pari tapaa ainakin kerran kuussa. Luonnonhaittakorvauksista ja oikeudesta maksaa vapaaehtoisia tuotantoon sidottuja tukia on pidettävä kiinni. Komission uudet painopisteet ovat tutkimusja innovaatiotoiminnassa, puolustusyhteistyössä, maahanmuutossa ja nuorissa. Väestöliitto on jo aiemmin järjestänyt työtä tukevaa vapaaehtoistoimintaa naisille, mutta miehiltä vastaava puuttui. 25 prosenttia on työllistynyt omalle alalleen, 25 prosenttia jollekin muulle ja 25 prosenttia on saanut opiskelupaikan
Sovintopuheen muistolle. Juhla alkoi seppeleenlaskulla Nivalan kirkkomaalla. – Kallion sovintopuhetta voi pitää itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena, tienviitoituksena, joka on toiminut valtionjohdon yhteiskuntamoraalisena ohjenuorana vuosikymmenten läpi, totesi pääministeri Juha Sipilä muistosanoissaan. – Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä, Kallio totesi sisällissodan loppuhetkillä pitämässään puheessa. 10 11.5.2018 Uutiskuva TeksTiT: kaTariina Lankinen kuvaT: Maria seppäLä Suomen valtiojohto kokoontui lauantaina Nivalaan muistelemaan Maalaisliiton senaattorin Kyösti Kallion toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa pitämää puhetta. Kallion 5.5.1918 lausumista sanoista tuli lauantaina kuluneeksi tasan sata vuotta
Jorma Kallio, Minna Pajamies ja Tapani Saalasti laskivat seppeleen Kallion suvun puolesta.. 160-jäseninen Nivalan lasten juhlakuoro esitti Jukka Kuoppamäen laulun Tämä taivas, tämä maa johtajanaan Elina Jussila. Seppeleen laskuun osallistuivat myös Matti ja Hilkka Ahde sekä Juha Sipilä. Juhlassa nähtiin Margit Uusitalon käsikirjoittama ja ohjaama kuvaelma vuoden 1918 tapahtumista. 11.5. 2018 11 Presidentti Sauli Niinistön mukaan Kyösti Kallion puhe viitoitti suomalaisille tietä vuoden 1918 sisällissodasta sovintoon
Maanjäristys oli voimakkuudeltaan 6,9, ja sen keskus oli Kilauea-tulivuoren eteläpuolella, kertoi Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGC. Uusin järistys oli voimakkain saarta ravistellut sitten vuoden 1975, kertoi CNN. putinin nelJäs Kausi. 12 11.5.2018 Maailman kuvat Kuva piKKuprinssistä. Intian poliisi pidätti sunnuntaina miehen, jonka epäillään olevan päätekijä joukkoraiskauksessa. JouKKoraisKaus JärKytti. Poliisin mukaan mies poltti tovereineen tytön elävältä raivostuttuaan rangaistuksesta, jonka sai tytön raiskaamisesta. Vladimir Putin aloitti maanantaina jo neljännen virkakautensa Venäjän presidenttinä. Järistystä seurasi uusia purkauksia Kilauea-tulivuoresta. Prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen kolmas lapsi, Louis Arthur Charles, viralliselta titteliltään Cambridgen prinssi Louis, poseeraa kuvassa isosiskonsa, prinsessa Charlotten kanssa tämän kolmevuotissyntymäpäivänä. tulivuori heräsi havaiJilla. Britannian hovi julkaisi viikonloppuna kuvia tuoreimmasta jäsenestään. Koonnut: Katariina lanKinen O lg a M alt se va /Le hti ku va. Sukulaisnaiset surivat 16-vuotiasta tyttöä, joka joukkoraiskattiin ja poltettiin elävältä viime viikolla Koillis-Intiassa Jharkhandin osavaltiossa. Yhdysvaltain Havaijia ravisteli viikonloppuna maanjäristys, jonka seurauksena tuhannet joutuivat jättämään kotinsa. Lauantaina ympäri maata järjestettiin Putinin vastaisia mielenosoituksia. Mies piileskeli sukulaisensa talossa. Prinssi Louis on kruununperimysjärjestyksessä viides ja kuningatar Elisabetin kuudes lapsenlapsenlapsi. Poliisi otti kiinni oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin ja lähes 1 600 mielenosoittajaa, kertoi riippumaton tarkkailuryhmä OVD-info
Onnellisuus käsitteenä ei ole yksiselitteinen. New Yorkissa asuessani olen usein huomannut, miten amerikkalaiset peräänkuuluttavat vapautta: amerikkalaiset ovat maailman vapain kansa, ja siksi Amerikka on maailman paras paikka asua. Ilmainen terveydenhuolto antaa mahdollisuuden perheen perustamiseen tai parhaaseen mahdolliseen hoitoon vakavan sairauden osuessa kohdalle. Yhteiskuntamme luo sille edellytykset. Samalla kun pyöritän päätäni amerikkalaiselle koulutusja terveydenhuoltojärjestelmälle, paikalliset pöyristyvät Pohjoismaiden korkeasta verotuksesta. 11.5. suomessa on vapaus valita ja toteuttaa itseään. Se tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, ja siksi sitä on vaikea mitata. Tai miten ystäväni punnitsevat vaihtoehtojaan jatko-opintojensa rahoittamiseksi. Me suomalaiset emme ehkä ole yleisesti tunnettuja ilmeikkäästä keskustelutavastamme tai kovaäänisestä heleästä naurustamme. toisaalta vapaus vaatii veronsa. Suomalaisena minun on vaikea ymmärtää, miten raskaana oleva amerikkalainen tuttavani joutuu miettimään synnytyksestä aiheutuvan 80 000 dollarin laskun maksamista. Siksi olenkin usein miettinyt, mitä vapaus minulle suomalaisena tarkoittaa ja miten se mielestäni eroaa amerikkalaisen yhteiskunnan vapaudesta. Eiväthän he edes hymyile. Yhdysvalloissa useasti pohjoismaisen mallin puolesta puhuneen senaattori Bernie Sandersin viraaliksi nousseessa twiitissä Amerikassa asuva suomalainen journalisti Anu Partanen sen sijaan kiteyttää, että vapauteen täytyy investoida – yhdessä. Kaikessa hiljaisuudessa olemme kuitenkin maailman onnellisin kansa. Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Vapaus onneen Valtameren takaa. Ilmainen koulutus takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden valita tulevaisuuden ammattinsa perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta – vähävarainenkin voi halutessaan opiskella lakimieheksi. 2018 13 YhdistYneiden kansakuntien hiljattain julkaiseman raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Raportin tulos on herättänyt hilpeyttä niin suomalaisissa ystävissäni kuin ulkomaalaisissa kollegoissani, ja olen moneen kertaan vastannut kysymyksiin siitä, miten vakavamielisinä ja hiljaisina tunnetut suomalaiset päätyivät maailman onnellisempien ihmisten kärkeen. Tasa-arvon nimissä myönnettävät äitiysja isyyslomat sekä päivähoitojärjestelmä taas antavat mahdollisuuden uran luomiseen perheen perustamisen jälkeenkin. Kuitenkin kysyttäessä, mitä tämä amerikkalainen vapaus heille konkreettisesti merkitsee, vastaus jää usein epäselväksi
Ison murrOK sen äärellä Henkilö. 14 11.5.2018 Muutosjohtaja Kari Hakari virittää maakuntia jättiuudistukseen
– Kun Uusimaa miettii riskejä, me mietimme siellä Pirkanmaalla mahdollisuuksia. Hakari siirtyi viime syksynä sosiaalija terveysministeriön puolelta valtiovarainministeriöön maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi. 2018 15 Hämäläisiä pidetään yleensä verkkaisina ja hieman saamattomina, sellaisina kuin 1970-luvun Tankki täyteen -sarjan huoltoaseman omistaja Sulo Vilén. Jotkut asiat on hänen mukaansa jätettävä joka tapauksessa vasta toimeenpanon aikana tehtäviksi. Maakuntauudistuksen Tampereelta pääkaupunkiin tuoma muutosjohtaja Kari Hakari tunnustautuu identiteetiltään hämäläiseksi. Eli mitä tällä voisi saada aikaiseksi, eikä niin päin, mikä tässä on uhkana, Hakari summaa. Sama ennakkoluulottomuus näkyy Hakarin mukaan myös soteja maakuntauudistuksessa. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren lietsomasta suurten kaupunkien kapinasta on Hakarin mukaan ilman muuta ollut valmistelulle haittaa. Hakarin mukaan vuoden lisäaika ei ole helpottanut valmistelua kaikilta osin, koska lakeja ei ole vieläkään. Soteja maakuntauudistusta lykättiin viime kesänä vuodella. Ison murrOK sen äärellä TeksTi: Pekka Pohjolainen kuvaT: jari laukkanen. Tamperelaisia ei hitaudesta edes sovi syyttääkään, sillä parhaillaankin ratikkakiskoja vetävässä kaupungissa on aina osattu tehdä päätöksiä. – Sen takia uskon edelleen, että aika riittää, kunhan saataisiin kesän aikana täysillä ryhdyttyä hommiin. Siinä on kuitenkin puolitoista vuotta aikaa vielä. 11.5. Hitaus ei muutosjohtamisessa kuitenkaan käy laatuun. – Maakunnissa orkesteri soittaa itse asiassa aika hyvin. Kaikissa maakunnissa on hyvä vauhti päällä, Hakari vakuuttaa
Valtuustot ryhmittyvät poliittisesti, asiat ovat yleensä koko maakuntaa koskevia ja rintamalinjat enemmänkin poliittisia kuin alueellisia. Muutosvaiheessa joudutaan toteuttamaan myös palkkojen harmonisointi. Kyllähän tämä kehityssuunta on jo kunnissa ollut näkyvissä, että näitä syntyy, ja minä uskon, että niitä tulee syntymään entistä enemmän tässä maakuntatilanteessa. Näkemättä onkin vielä paljon, tietojärjestelmien yhteensovituksesta lähtien. – Kun julkinen keskustelu on mitä on, niin kyllähän mielikuva on se, että tämä on joku ylimääräinen hallintohumppa, josta ei oikein tiedetä, mitä tämä on. Hakari myöntää, että ilman sotea maakuntahallintoa tuskin tarvittaisiin nyt toteutettavassa muodossa niille annettavien palvelujen järjestämiseen. – Tämä ei voi näin helposti mennä, tämä on niin kriittinen kysymys.. Kuntien työntekijöiden massasiirrosta maakuntien palvelukseenkin puhutaan julkisuudessa yllättävän vähän, minkä Hakarikin on pannut merkille. Hakarin mielestä olisi hyvä, jos uudistuksen myötä syntyisi alueellisia suoran demokratian muotoja. Eli vastailemaan väitteisiin ja kysymyksiin, joita ei pystytä todistamaan oikeaksi eikä vääräksi ennen kuin se toimeenpanon kautta nähdään. Hän arvelee, että osa valmistelijoista näkeekin uudistuksen poliittisena päätöksenä, jossa ei paljoa järkeä ole. – Maakuntatason sote-palvelujen järjestäminen on itse asiassa ihan järkevä kokonaisuus. Kari Hakari arvioi, että kuntien työntekijöiden siirrossa maakunnille tulee vielä mutkia matkaan. Maakuntien vallasta suurin osa tulee paikallishallinnosta keskittämällä, ei keskusvaltaa hajauttamalla, kuten maailmalla yleensä tehdään. Hallintotieteistä tohtoriksi väitellyt Hakari myöntää, että kansalaisissa maakuntamalli ei ehkä herätä alkuvaiheessa suurta innostusta. Kun väliaikaishallinnot alkavat koota nimilistoja uusiin organisaatioihin, alkaa tapahtua. Hakari sanoo itselläänkin olleen alun perin samansuuntaisia ajatuksia. – Alueellisia kysymyksiä ja jännitteitäkin siellä toki on, vaikkapa nyt palveluverkkokysymyksiä. – Se on maakunnan ratkaistavissa, ja aika näyttää. Muutosjohtaja arvelee, että näin ei jatku enää pitkään. 16 11.5.2018 – Yksi haitta siitä on, että joudumme sammuttelemaan tulipaloja. – Joka tapauksessa palkkataso nousee harmonisoinnin myötä, mutta kuinka paljon, se on tietysti iso kysymys. Tämä ei voi näin helposti mennä, tämä on niin kriittinen kysymys. – Tämä on vähän kuin tyyntä myrskyn edellä, ja syynä pidän erityisesti sitä, että se tieto on vielä siellä luovuttavissa organisaatioissa. Verotusoikeuden jättäminen pois maakunnilta on Hakarin mielestä tässä vaikyllähän mielikuva on se, että tämä on joku ylimääräinen hallintohumppa. Käsitys kuitenkin muuttui Pirkanmaan maakuntavalmistelussa, kun kokonaiskuva maakunnan asukkaiden sisäisestä eriarvoisuudesta sotepalveluissa hahmottui. Maakunnat tarvittiin sote-uudistuksen hallinnolliseksi kehikoksi. Hakarin mukaan mielikuva alueidensa edustajien muodostamista maakuntavaltuustoista on tietyllä tavalla väärä
Seura sattuu olemaan sama, jota pelastamaan Sipilä lähti 90-luvun lopulla yhdessä puolisonsa Minna-Maarian veljen, TPV:n entisen tähtipelaajan Miika Juntusen kanssa. KesKustan puoluelehden haastattelussa on aina hyvä löytää aasinsilta pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilään. Hakarin mielestä maakuntavaaleissa ehdolla olevilla pitäisi olla hyvä konkreettinen aineisto siitä, mistä maakunta päättää. Kari Hakarin mielestä maakuntien ja valtion vuoropuhelun pitää olla jatkuvaa.. Meillä ei ole vielä näyttöä, syntyykö siinä tilanne, että joudutaan käyttämään rahat vaikka erikoissairaanhoitoon, ja sitten jäävät hoitamatta ennaltaehkäisyt ja tieverkko. 11.5. . Kyllä varmaan muutamat vaalit käydään tällä mallilla, hän arvioi. – Ettei voi olla niin, että loppuvuodesta kerrotaan valtiolle, että nyt ne rahat loppuivatkin jo. Maakunnat saavat rahapottinsa valtiolta ilman sen kummempia korvamerkintöjä. Mutta ehkäpä soteja maakuntauudistus on parempi sijoitus. Valtion pitää olla kartalla muuttuvista tilanteista, vaikkapa väestörakenteen isoista muutoksista. – Kyllä se varmaan niin on, että suuri osa ihmettelee, mitä ihmettä tämä on. Hakarin mukaan keskeinen kysymys riskin hallinnassa ei ole vain maakunnan johtaminen, vaan myös maakunnan ja valtion vuoropuhelun pitää olla jatkuvaa. Mutta kuinka varmistetaan, etteivät kaikki rahat mene soten pyörittämiseen. Hakari on toiminut pitkään Tampereen Pallo-Veikkojen organisaatiossa, viimeksi seuran hallituksessa, josta jäi pois vasta muuttaessaan Helsinkiin. – Epäilen, että aikaa myöten se jakautuu niin, että siellä ovat kuntapoliitikot ja maakuntapoliitikot erikseen, molempiin ei välttämättä lähdetä. – Kun aletaan ymmärtää, että se päättää siitä, ketkä saavat palveluita, minkätasoisia, minkälainen on palveluverkko, missä palvelupisteessä ne annetaan tai mitkä ovat ne kriteerit, joilla pääsee kotihoidon piiriin, niin ovat ne ihan valtavia asioita. Sinänsä uskon kyllä, että ne, jotka pyrkivät eduskuntaan, lähtevät maakuntavaaleihin, koska vaalipiiri on sama. Jos soteja maakuntauudistus läpäisee kesäkuussa eduskunnan, lokakuussa käydään maakuntavaalit. Jalkapalloseikkailu ei tainnut tosin olla Sipilän onnistuneimpia liiketoimia. Hakarin mukaan tilanne kuitenkin muuttuu, kun toiminta lähtee pyörimään ja nähdään, mitä varten maakunta on olemassa ja mitä se tekee. Sellainen löytyy nytkin, Hakarin rakkaasta harrastuksesta jalkapallosta. Muutosvaiheeseen liittyvä kustannusten nousu johtaisi helposti kokonaisveroasteen nousuun. – Kiinnostavaa on tosiaan nähdä se. Hakari muistuttaa, että sote-asiat ovat olleet kiinnostavimpia kysymyksiä kunnissakin rakentamisen, teiden tai investointien rinnalla. 2018 17 heessa perusteltua tuottavuuden, tehokkuuden ja säästöjen synnyttämisen nimissä. – Mutta ei ihan nyt heti. Hakari arvelee, että äänestysaktiivisuuden kannalta ensimmäiset maakuntavaalit voivat olla hankalat, kun uusia maakuntia ei oikeastaan vielä ole olemassa. –Pidemmällä aikavälillä uskon kyllä siihen, että jos tämä maakunnan ja valtion vuoropuhelu saadaan perustumaan muuhunkin kuin rahankäyttöön, niin verotusoikeus on mahdollinen jollakin aikavälillä. – Siinä mielessä luulisi, että kiinnostusta löytyy, mutta se alku on tässä hankala. Kansanedustajien ehdokkuus maakuntavaaleissa on herättänyt keskustelua, vaikka jääviysongelmaa asiassa ei sinänsä ole. Hakari myöntää, että asiassa pitää luottaa hyvään johtamiseen ja poliittisiin valintoihin. – Lapset ovat pelanneet siellä, ja poika pelaa edelleenkin miesten joukkueessa
18 11.5.2018 R ep or ta as i häkistä Vuosi joka karkasi
11.5. Mikä teki siitä erilaisen kuin muut. 2018 19 Kuohuva vuosi 1968 jätti pysyvän jäljen historiaan. TeksTi: Pekka Pohjolainen Edgar Price
Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama eli Vietkong ja Pohjois-Vietnamin armeija aloittivat suurhyökkäyksen vietnamilaisen uudenvuoden, Tetjuhlan aikaan. Yhdysvalloissa vuoden 1968 kevät oli muutenkin synkkä. – Voi sanoa, että siihen liittyy kaikissa länsimaissa vasemmistolaisuuden ja uusvasemmistolaisuuden nousu. Kolben mukaan Vietnamin sota uudelle sukupolvelle tärkeä kokemus. Helsingin yliopiston Euroopan historian professorin Laura Kolben mukaan vuosi 1968 kietoutuu kaikissa maissa maailmanpolitiikkaan. – Television vaikutus on dramaattinen koko opiskelijakulttuurin muotoutumisessa, hän muistuttaa. Sirhan ei pystynyt antamaan tolkullista selitystä teolleen. – Kolmas tekijä oli yleinen modernisaatio. Maailmaa tasan 50 vuotta sitten ravistelleita tapahtumia ja tapahtumasarjoja muistellaan tänäkin päivänä. Televisio toi sodan kauhut ja mielenosoitukset kaikkien lähelle. Yksikään toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista ei ole polttanut historiaan yhtä vahvaa jälkeä kuin ”hullu vuosi” 1968. Kalifornian esivaalit juuri voittanut Kennedy ammuttiin losangelesilaisessa hotellissa. Ampuja, palestiinalaistaustainen Sirhan B. Johnson ilmoitti, ettei pyri toiselle presidenttikaudelle. Kolben mukaan näin syntyi sukupolvikapina, jossa nuorten tunnukset olivat erilaisia kuin heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa. Se jäi hänen viimeisekseen. Sitä hän sovittaa yhä vankilassa, nyt 74-vuotiaana. Tammikuun lopulla tilanne maassa muuttui dramaattisesti. Seuraavana iltana ihmisoikeusaktivisti pistäytyi motellihuoneensa parvekkeelle. Neuvostoliitto oli vahvassa nousussa ja sen vaikutusvalta oli kasvanut. Huhtikuun 3. Vuotta 1968 ajan patina ei ole himmentänyt. päivänä yhdysvaltalainen musta kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King piti Memphisissä yhden kuuluisimmista puheistaan. Vain kaksi kuukautta myöhemmin oli Yhdysvaltojen presidentiksi tähdänneen Robert Kennedyn vuoro. 1960-luVun lopulla aikuisikään tulleet suuret ikäluokat alkoivat rakentaa uutta sodan kokemuksista vapaata yhteiskuntaa. Vuoden 1968 alkaessa sota Vietnamissa oli jatkunut jo vuosia. Massiivinen sissi-isku päättyi Vietkongin ja Pohjois-Vietnamin sotilaalliseen tappioon. Vankilasta karannut taparikollinen ja rasisti James Earl Ray ampui Kingin väijyksistä kadun toiselta puolelta. Se käänsi kuitenkin yleistä mielipidettä vahvasti sotaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Maaliskuun lopulla Vietnamin ryvettämä Yhdysvaltojen presidentti Lyndon B. Elintaso kasvoi maailmassa. 20 11.5.2018 jäävät kellastumaan historian lehdille toisten kaltaistensa joukkoon. 1968 Dennis Kurpius Yhdysvallat joutui Vietnamissa yhä syvempiin vaikeuksiin.
– Oltiin tyytymättömiä parlamentaariseen koneistoon, joka sitä paitsi oli poliittisesti väärissä konservatiivisissa käsissä. Prahan kevään pelättiin leviävän muualle Itä-Eurooppaan, mikä tietäisi vaikeuksia kommunistivallalle. Samoihin aikoihin Ranskassa kuohui. Rautaesiripun takana Tshekkoslovakiassa koettiin vapauden huumaa. Alkoi Prahan keväänä tunnettu uudistusten kausi. Opiskelijat protestoivat ehkä sittenkin enemmän oman perheensä porvarillisuutta kuin Ranskan yhteiskuntajärjestelmää vastaan. Yhdysvalloissa raivosivat Kingin murhan lietsomat rotumellakat. Julkinen liikenne pysähtyi, ja ranskalaiset joutuvat keksimään uusia keinoja arjesta selviytyäkseen. Kun kimppaja peukalokyyteihin turvautuneet ranskalaiset joutuivat puhumaan toisilleen, Charles de Gaullen jäyhän konservatiivinen Ranska tuli tiensä päähän. Heinäkuussa Neuvostoliitto ja sen satelliitit Bulgaria, DDR, Puola ja Unkari lähettivät Tshekkoslovakian johtajille varoituksen. Martin Luther King hyvästeltiin huhtikuussa.. Toukokuun 13. Nuorta polvea ei sotamuistoissa piehtarointi enää kiinnostanut. Tammikuussa kommunistisen puolueen johtoon valittu uudistusmielinen Alexander Dubcek julisti ”ihmiskasvoista sosialismia”, kumosi ensi töinään lehdistösensuurin ja lisäsi kansalaisten vapauksia muutenkin. päivä alkoi kuitenkin yleislakko, johon osallistui lähes 10 miljoonaa ranskalaista. Neuvostopanssarit päättivät Prahan kevään elokuun lopulla. Samoihin aikoihin nuoriso alkoi hakea vaikuttamiseen ulkoparlamentaarisia, nopeampia suoran toiminnan malleja. Toukokuun kolmantena Sorbonnen yliopiston opiskelijat aloittivat mellakoinnin Pariisin Latinalaiskorttelissa. Keskustalaisessa opiskelijapolitiikassa tuolloin vaikuttanut tohtori Risto Volanen muistaa vuoden hyvin. – Häntä ammuttiin sitten pari viikkoa aikaisemmin, eikä hän päässytkään, Volanen muistelee. Biafrassa nähtiin nälkää. Oli Prahan, Länsi-Saksan ja Pariisin kevättä. Katukiviä heiteltiin, kyynelkaasua käytettiin ja kuusisataa opiskelijaa pidätettiin kuulusteluja varten. Uutta Ranskan vallankumousta ei nähty, vaikka monet sellaista odottivatkin. 11.5. Kesällä 1968 Nigeriasta irtautuneessa Biafrassa sodittiin ja nähtiin nälkää. Siinä muistutettiin Varsovan liiton sotilasvoimasta ja yksipuoluejärjestelmän merkityksestä. Sitä ei katsottu hyvällä Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa. 2018 21 Kun modernisaation tarve, aatteellinen uudelleenarviointi ja globaali maailmanpolitiikan jännittyneisyys kohtasivat, syntyi erilaista liikehdintää, jossa nimenomaan nuoret sukupolvet lähtivät hakemaan pesäeroa edeltäviin, Kolbe muistuttaa. Heinäkuussa ja elokuussa järjestettiin uhkaukseksi tarkoitettuja massiivisia sotaharjoituksia Neuvos1968 Evan Freed The Centers for Disease Control and Prevention, Ke sku sta n ja m aa se ud un ark isto CIA Nuoriso alkoi hakea vaikuttamiseeN ulkoparlameNtaarisia, Nopeampia suoraN toimiNNaN malleja. Robert Kennedyn murha järkytti USA:ta. Suomessa ensimmäinen liikahdus oli Jyväskylän ideologiaforum, jonne vieraaksi oli kutsuttu länsisaksalaisen opiskelijaliikkeen kuuluisa johtohahmo Rudi Dutschke
22 11.5.2018 toliitossa, Puolassa ja Itä-Saksassa. vuonna 1968 nuorten suhteellinen osuus suomalaisista oli huipussaan. – Kuljeskelen Linnassa, jossa olen nyt syksyn tullen asunut tähän päivään saakka, huoneesta toiseen masentuneena ja neuvottomana, hän kirjoitti päiväkirjaansa. Neuvostoliiton ja neljän muun Varsovan liiton maan joukot olivat miehittäneet Tshekkoslovakian yöllä. Tankkien jyrinä Prahan kadulla herätti Suomessakin mielenosoittajat Neuvostoliiton suurlähetystön edustalle. Elokuun puolivälissä NKP:n politbyroo kokoontui kolmipäiväiseen salaiseen kokoukseen. Prahassa saatiin odottaa uutta kevättä syksyyn 1989, jolloin samettivallankumous vapautti tshekit ja slovakit Neuvostoliiton käsiohjauksesta ja kommunistivallasta. ”Sosialismi kyllä, panssarit ei”, kuului viesti. Seuraavana aamuna puoliso Sylvi Kekkonen herätti hänet, kun Neuvostoliiton suurlähettiläs Andrei Kovalev pyrki puheille. SKP:n Neuvostoliitolle ehdottoman lojaali sisäinen oppositio perusti oman lehtensä Tiedonantajan ja alkoi kehittyä johtajansa Taisto Sinisalon mukaan nimetyksi radikaaliksi taistolaiseksi liikkeeksi. Elokuun 20. päivänä presidentti Urho Kekkonen lähti Laitialan kartanoon sorsajahtiin. Vanhan ylioppilastalon valtaajat vaativat lisää yliopistodemokratiaa.. 1968 Lehtikuva Jari Laukkanen Jaakko Martikainen Risto Volanen. Risto Volanen muistuttaa, että ylioppilaskunnan johto oli tuolloin ”erittäin vanhanaikaisessa oikeistohenkisessä herrasväen virityksessä”. Ei ollut opintotukea, ja asuntopula oli kova, Volanen muistelee. Keskustalaiset opiskelijat haastoivat marxilaisuuden ja pärjäsivät Volasen mielestä kisassa melko hyvin, kun kokoomus ei saanut ääntään auki ja demarit lähtivät myötäilemään radikalisoitunutta vasemmistoa. Suomalaiset kommunistit jakautuivat kahteen leiriin, kun SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen tuomitsi miehityksen jyrkästi. Volasen mukaan vuonna 1968 Suomessa ryhdyttiin tosissaan kilpailemaan opiskelijaikään tulleiden suurten ikäluokkien sielusta. Samalla jokin nuorison ajattelussa muuttui. Koko opiskelijakenttää radikaali vasemmistolaisuus ei toki tuolloinkaan määrittänyt. – Oltiin maalaispoikia, joille tärkeitä olivat opintososiaaliset kysymykset. Laura Kolbe. Sadankomitealainen pasifismi ja hippihenkinen idealismi saivat väistyä suoran toiminnan, anti-imperialismin, anarkismin, uusleninismin ja muiden jyrkempien suuntausten tieltä. Keskustalaisilla kritiikki suuntautuikin ylioppilaskunnan uudistamiseen. Tapahtumat olivat valtava järkytys Kekkoselle, joka tunsi oman työnsäkin idänpolitiikassa valuneen hukkaan
Ulkomaalaisiin esikuviinsa nähden demonstraatio jäi puitteiltaan vaatimattomaksi. Kun nähtiin, mitä opiskelijakollegat maailmalla tekivät, oli pakko keksiä itsekin jotain. – Sopivasti kuin tarjottimella oli ylioppilaskunnan oma vuosijuhla, joka oli – kuten tänään sanottaisiin – tämmöinen perinteinen sivistyneistön pönötysjuhla, jota vastaan oli helppo agitoida joukkoja. Presidentti halusi ehkä myös estää nuorten kapinoinnin leviämisen laajemmiksi levottomuuksiksi. n Vuonna 1968 SuomeSSa ryhdyttiin toSiSSaan kilpailemaan Suurten ikäluokkien SieluSta. tasan 50 vuotta sitten maailmankartta näytti hyvin toisenlaiselta kuin nyt. Mutta missä kuohuvan vuoden perintö jäi elämään. Nykyisin kulttuurivasemmistolaisuuskin on monelle nuorelle pelkkää Ultra Bra -henkistä retroilua. Uusiksi menivät niin seksikäytännöt, lasten kasvatus kuin parisuhdekin. – Suomalainen yhteiskunta kesti opiskelijavallankumouksen ja suorastaan omi sen keskeisiä ajatuksia. 2018 23 Pariisin toukokuun kotimaista sovellusta saatiin odottaa marraskuulle asti. Puolueiden ja etujärjestöjen Suomi lähti muotoutumaan 60-luvun maailmasta. Kaikki ne, joilla on omia muistikuvia ja kokemuksia käänteentekevästä vuodesta, ovat jo vähintään kypsässä keski-iässä, tapahtumien ytimessä olleet suuret ikäluokat jo eläkkeellä. Laura Kolben mukaan painetta valtausmanööveriin oli syntynyt pitkin vuotta. Rakenteet eivät murtuneet, Kolbe summaa. 11.5. Kolbe huomauttaa, että muualta järjestelmästä rohkaisua nuorille ei juuri tullutkaan. Eurooppaa jakoi rautaesirippu, jonka itäpuolella oli vielä voimansa tunnossa oleva Neuvostoliitto satelliitteineen. Opiskelijaoppositio marssi Vanhalle ylioppilastalolle ylioppilaskunnan satavuotisjuhlien alla ja otti oman talonsa symbolisesti haltuunsa. Yliopistomaailman opettajista kukaan ei noussut sankariksi, vaikka joku hieman yrittikin. Silti tapahtuma kasvoi myyttisiin mittoihin. Ylipolitisoituneella 1970-luvulla liike vaikutti vahvasti niin politiikassa, kulttuuriväen keskuudessa kuin yliopistomaailmassa. Joku ikkuna meni rikki ja pari savupommia heitettiin. Rista Simo Tshekkoslovakian tapahtumat saivat mielenosoittajat kaduille.. Valtion ote lisääntyi yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, ja vallankumous kanavoitui puolueisiin eikä terroristiryhmiin, kuten Italiassa ja Länsi-Saksassa. Monen porvarin pettymykseksi presidentti Kekkonen ei tuominnut Vanhan valtaajia, vaan osoitti entisenä opiskelija-aktiivina ymmärrystä heidän ajatuksilleen. Naisliike nousi esiin, ja kulttuuriperinnöstäkin alettiin keskustella. Volasen mukaan taistolaisliike sai kuitenkin Vanhan valtauksesta voimakasta nostetta. Kolben mielestä sen tärkeimpiä seurauksia oli valtiollisuuden lisääntyminen. Merkittävintä Kolben mielestä on kuitenkin tapakulttuuriin liittyvä kulttuurivallankumous
Käytännössä porilaisella on kaksi työnantajaa. Hanke tulee hyvään saumaan. Ihamäen mielestä pelillisyyttä ei ole vielä hyödynnetty tarpeeksi, eikä ole olemassa alaa, mihin sillä ei olisi jotain annettavaa. Porilainen teki tohtorinväitöskirjansa geokätköilystä. Nykyajan tohtoreilla on paljon annettavaa, ja he osaavat hyödyntää tietoa. – Kyllä voi, ja Satakunnassa tuota kokeillaan jo, Ihamäki tietää. Tampereella vastaava luku oli 15 miljoonaa. Tavoitteena on saattaa kaikki satakuntalaiset pelialan toimijat yhteiseksi toimijaverkostoksi ja yhdistää pelillisyyttä vakiintuneisiin toimialoihin, kuten teollisuuteen ja palvelutoimintaan. Työajat voivat vaihdella, ja etätyöhönkin on hyvä valmistautua. – Uudet tuulet puhaltavat, iloitsee Pirita Ihamäki. PelilliSyydellä voidaan tehdä monia hyviä asioita. PelilliSyyS porhaltaa siis menestyksen aallonharjalla, mutta voisiko sitä yhdistää toiseen valtakunnallisesti ajankohtaiseen hankkeeseen, soteen. – Satakunnan on täysin mahdollista nousta älykkään erikoistumisen myötä pelillisyyden maakunnaksi, yhdistämällä siihen esimerkiksi robotiikka ja tekoäly, jotka ovat jo maakunnan kärkiteemoja. Maassamme toimii tällä hetkellä 250 pelialan yritystä. TeksTi: Anne HievAnen Intohimona pelillisyys Elämä Pirita Ihamäen mielestä pelialan mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty tarpeeksi. Sitä olisi hyvä saada myös yritysten käyttöön. Satakunnassa on jo parikymmentä pelialan tai sitä lähellä olevaa yritystä, ja vuonna 2016 niiden liikevaihto hipoi jo 44 miljoonaa euroa. 24 11.5.2018 SatakunnaSta kuuluu kummia. Henkilö näkee edistymisensä ja jäljellä olevan koulutuksen keston reaaliajassa, ja häntä motivoidaan lisäksi erilaisilla haastetehtävillä. Valtakunnallisesti peliala ja pelillisyys ovat keskeisesti mukana muun muassa opetussuunnitelmissa, ja Satakunnassa on oivallettu, että pelillisyys toisi maakuntaan kaivattua säpinää. – Tohtori tai ei, omaa oksaa työelämässä etsivän on hyvä nähdä myös mahdollisuus olla monen työnantajan palveluksessa yhtäaikaisesti. Ihamäki on filosofian tohtori ja kauppatieteen maisteri ja toimii parhaillaan Pohjoismaiden suurimman lautapelien valmistajan Tactic Games Oy:n palveluksessa digitaalisena tuotekehityspäällikkönä. Pelillisyyden toivotaan synnyttävän Satakuntaan myös uutta start up -toimintaa. Ihamäkeä kiinnosti geokätköilyssä soveltamisen mahdollisuus, jota hän hyödynsi opetuksessa ja matkailussa. Toisessa työssään hän on kehittämisyhtiö Prizztechin palveluksessa asiantuntijana, suunnittelemassa Satakuntalainen pelillisyysverkosto -hanketta. Kyse on aarteenetsinnästä, jossa ulos piilotettuja rasioita, geokätköjä, etsitään puhelimeen ladatun geokätkösovelluksen avulla. Maakunnan tulevaisuuden yhdeksi kärkiteemaksi on valittu teollisuuden uusiutumisen edistäminen pelillistämisen keinoin. Tarkoituksena on kartoittaa kirurgisen potilaan hoitoprosessi ja oppia tunnistamaan keskeiset kohdat, joissa voidaan vaikuttaa hoidon laatuun positiivisesti. – Pelillisyyttä voidaan viedä eri toimialoille luomalla uusia ratkaisuja ja tuotteita, joilla on aitoa kilpailuetua, Ihamäki toteaa. Yrityksissä tapahtuvia työtehtävien muutoksia voidaan tukea pelillisyyttä hyödyntävällä koulutuskokonaisuudella, joka toimii työntekijän omassa matkapuhelimessa. Mitä porilainen sanoo heille. Satakunnan sairaanhoitopiiri kehittää parhaillaan kirurgian laatuseurantaa pelillistämisen avulla. Pelillistämisellä muodostetaan hoitohenkilökunnalle motivaattori, joka auttaa myös potilasturvallisuudessa. Hän suhtautuu intohimoisesti tutkimiseen ja uuden oivaltamiseen ja on suorittanut opintoja kaikissa Porin yliopistokeskuksen yksiköissä. Summa on merkittävä. ihamäki on valovuoden päässä käsityksistä, joissa tohtoreilla on tapana hautautua omiin kammioihinsa. Kaikki tohtorit eivät löydä itselleen työpaikkaa, vaikka takana on vuosien opinnot. Samaa laaja-alaista ajattelua hän suosittelee myös muille
11.5. – Pelillistämisellä edistetään Satakunnassa myös potilasturvallisuutta, kertoo Pirita Ihamäki.. 2018 25 Marjaana Perttula Satakunnan teollisuus uusiutuu villin kortin avulla
– Arto pärjää Onnin kanssa todella hyvin, junatarjoilijana toimiva Turunen kehuu. – Tosiasia vain on, ettei kaikilla miehillä suju pienen lapsen kanssa, sekin on minusta täysin luonnollista, hän sanoo ja muistuttaa äidin ja lapsen ainutlaatuisesta yhteydestä: vauva kasvaa äitinsä kohdussa ja on kiinni äitiinsä napanuoralla. Mutta Arto lähettää Susannalle pitkin päivää tilannekuvia Onnista, ja ne Susanna ehtii aina vilkaista. 26 11.5.2018 SuSanna TuruSella , 25, on usein töissä niin kiire, ettei hän pysty soittelemaan kotiin ja kyselemään, kuinka perheen miehet, Arto, 30, ja Onni, 9 kuukautta, pärjäävät. TuruSilla Susanna piti äitiyslomaa 6 kuukautta Onnin synnyttyä, jonka jälkeen Arto jäi vanhempainvapaalle toukokuun loppuun. Turunen vierastaa ajatusta, ettei lapsenhoitoon liittyvistä vapaista saataisi päättää kussakin perheessä itse. Tämän jälkeen Susanna tai Arto jatkaa Onnin kanssa kotona kotihoidontuella. Se on side, jota ei voi lakipykälillä muuttaa. Naiset, miehet ja lapset ovat persoonia ja erilaisia. Työvuorot ovat usein yli kymmentuntisia. Hän pitää sen päälle kuusi viikkoa isyyslomaa ja sitten kuukauden kesälomansa. TeksTi: Päivi venTo Haaveesta tuli totta: äidiksi jo 24-vuotiaana Äitienpäivä Susanna Turusesta on ensisijaisen tärkeää, että vanhemmat saavat päättää itse, kumpi hoitaa lasta ja kuinka kauan Sh utt ers to ck. Perheiden tilanteet ja tarpeet ovat erilaisia
Turunen on määräaikaisessa työsuhteessa ja uskoo juuri määräaikaisten työsuhteiden ja nollasopimusten olevan pääsyylliset siihen, että lasten hankkimista lykätään Suomessa yli kolmekymppiseksi. Hän itse haluaa omien lastensa olevan kotihoidossa muutaman vuoden ikäiseksi ja hiljalleen totuttautuvan päiväkotiin. – Emme jaksaneetkaan odotella omistusasuntoon asti. – Asetun ehdolle maakuntavaaleissa, hän kertoo. – Värjäsin tukkani siniseksi alleviivatakseni sitä, että olen edelleen nuori, hän nauraa. – Lapsen synnyttyä pitäisi mahdollistaa äidin ja isän yhteinen aika vauvan kanssa, se edistäisi perheyhteisön muodostumista. Ensin he ajattelivat, että ensimmäinen lapsi olisi kiva saada silloin, kun on oma koti hankittuna. Niitä pitäisi pystyä yhdistelemään kullekin perheelle sopivasti, Turunen sanoo. Päiväkodin ja kotona tapahtuvan hoidon vastakkainasettelu on turhaa.. KesKusTan Pohjois-Karjalan piirin vuosikokouksessa Turunen käytti puheenvuoron, jossa hän toi esiin lapsiperheet. Myös se pitäisi huomioida, että ennen vauvan syntymää tarvitaan paljon rahaa, kun on hankittava lapsen tarvitsemaa välineistöä vaunuista lähtien. Pä ivi Ve nto Susanna Turunen tiesi jo teininä haluavansa perheen nuorena. Toisaalta vapaata tuhlataan siinä, että myös aivan hyvinvoivan odottavan äidin on jäätävä äitiyslomalle kuukautta ennen laskettua aikaa. Ensimmäisen lapsen nimeksi annettiinkin kuvaavasti Onni. – Päiväkodin ja kotona tapahtuvan hoidon vastakkainasettelu on turhaa. Hän on elämänvaiheessa, jossa kiinnostavat niin nuorten kuin myös lapsiperheiden asiat. – Vähemmän rahaa vauvaikäiselle ja enemmän siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa harrastaa. Itse hän huomasi, että lapsen odottamisen ja syntymän myötä monen asenne häntä kohtaan muuttui: häntä ei pidetty enää nuorena. Myös Artolle oli selvää perustaa perhe. – Tietenkin monet haluavat suorittaa yliopistossa opinnot loppuun, ja osaa ei vaan kiinnosta sitoutua perhe-elämään, Turunen tietää. Se olisi kuitenkin siirtänyt perheen perustamista liikaa. Ensimmäiseen, polttavaan vauvakuumeeseen otettiin Loki-kissa. – Jo teini-iässä minulle heräsi ajatus, että haluan tulla raskaaksi 24-vuotiaana, Turunen paljastaa. Turunen on keskustan Pohjois-Karjalan piirin varapuheenjohtaja, koulutuskuntayhtymä Riverian valtuuston sekä palvelut ja hyvinvointi -toimialan neuvottelukunnan jäsen, kaupungin vuokra-asuntoja hallinnoivan Joensuun kotien hallituksessa varapuheenjohtaja sekä aktiivinen keskustanuori. LapsiLisäjärjesTeLmän hän uusisi porrastetuksi. Mitkä ovat Turusesta tärkeitä kehittämiskohtia lapsiperheen arjessa. Jos niin olisi tehty, meillä olisi pian ollut kymmenen kissaa, Susanna Turunen vitsailee
Herää väkisinkin kysymys, liittyvätkö nämä näennäisesti erilliset yhteenliittymät toisiinsa. He tapaavat äänestäjiä monta kertaa viikossa, mutta ne kohtaamiset eivät uutiskynnystä ylitä. Abba palaa yhteen! Yritysmaailman kaimakin saattaisi uusia sillipurkkejaan tämän kunniaksi. Musan purkitus on kai jo suoritettukin. Paikalla vain ei oikein ollut kuulijoita. Yle ja muut mediat olivat luonnollisesti seuraamassa historiallista tapahtumaa. Se on hallituspuolue vailla kannatusta. Voitontanssin paikka! Sininen tule vaisuus TeksTi: Lauri HeikkiLä, Henna Lammi, Timo Laaninen. Yhdistyvätkö Koreat. Sinisellä tulevaisuudella onkin iso ongelma. Poliitikkojen lisäksi myös virkamiehet valtiovarainministeriön Martti Hetemäkeä myöten ovat heränneet tähän kansakunnan kohtalonkysymykseen. Puumalassakin ollaan varmasti huolissaan. Varsinainen kunnanjohtaja Matias Hildén kun on virkavapaalla ja työskentelee ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – missäpä muualla kuin valtiovarainministeriössä. syntyVyyden romahtaminen on ollut tänä keväänä tapetilla. Apollon Tietäjät 28 11.5.2018 Vappuna kuultiin jälleen poliittisia julistuksia. Kyllähän sinisen tulevaisuuden vapputapahtumassa Mannerheimin patsaalla puhui puoluejohtaja, eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho. Surkeat syntyvyysluvut ovat päässeet myös iltapäivälehtien lööppeihin. Kenties luvassa on suurempi fuusio, jossa Abba tekee diskoversionsa jostain jenkkivastaisesta marssilaulusta ja diktatuurista luopuva Kim Jong-un voittaa euroviisut jonkinlaisella ”Minä hävisin, sinä voitit sodan”-vedolla (vapaa suomennos Abban euroviisuhitti Waterloosta). Ei kun, hetkinen. Myös Liike Nyt -ryhmä tapasi äänestäjiä ensimmäisen kerran Kuopion torilla kansanedustaja Harry Harkimon hahmossa. Diskomusiikin ystävät saivat kuulla vielä merkittävämpiä uutisia Ruotsinmaalta. Mielenkiintoista on, että kunta on tukevasti keskustajohdossa, sillä kunnan vt. Aika pysäyttävä rinnastus. Eniten huomiota keräsi demarijohtaja Antti Rinteen puhe, kun taas hallituspuolueiden johtajat jättivät puheensa puhumatta. Reilu viikko sitten maailma sai kuulla merkittäviä uutisia: Pohjoisja Etelä-Korean johtajat tapasivat, ja maiden jäätävinä tunnetut välit alkavat lämmetä. Tilanteesta raporttia tehneiden median edustajien mukaan Terhoa oli kuuntelemassa alle viisi tavallista kansalaista – siis vähemmän kuin heillä on ministereitä. Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Antti Rinne voivat vain kateellisina todeta, että on se niin väärin. Että että, ministeriössä huoli vain syvenee. Irvileuat ovatkin jo vääntäneet puolueen nimen uuteen uskoon – sininen tule vaisuus. kunnanjohtajana toimii keskusta-aktiivi Niina Kuuva. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Ylen raporttia siitä, tapaako Harkimo äänestäjiä mahdollisesti vielä toisenkin kerran jossain päin Suomea. Korean sodan rauhansopimus ollaan viimeinkin virallisesti tekemässä. Männäviikolla otsikko kirkui, kuinka Puumalassa syntyy enemmän uhanalaisia kuutteja kuin lapsia
Kuntavaalien alla kokoomus esitti maksutonta varhaiskasvatusta kaikille. Tämä on keskusta. Korotus on 83 euroa kuukaudessa. KesKusta on päättänyt hallituksessa muun muassa kaikkein pienimpien vanhempainja sairauspäivärahojen korottamisesta työmarkkinatuen tasolle. aatteellinen puolueja järjestötyö on ainoa keino, jonka kautta voimme uudistua. Iso osa ryhmistä muodostettiin avoimen haun kautta. Keskusta on paljon enemmän. Hinnaksi Kuntaliitto arvioi noin miljardi euroa. Ihmiset tulevat keskustaan muuttaakseen maailmaa. Edellinen hallitus ei korottanut sitä kertaakaan. Keskustan pitää tarjota siihen väylä. Oma peli ratkaisee Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. Etenkin SDP on lähtenyt hakemaan kissankokoisia otsikoita elefanttilupauksilla. Nyt velkaa on saatu painettua reiluun miljardiin. Katteettomat vaalilupaukset ovat vaarallisia. Lupausten vaikutukset tulee kuitenkin arvioida. sDP:n avauksia on kritisoitu etenkin kokoomuksesta. SDP:n tähänastiset vaalilupaukset ja hallituksen tekemien säästötoimien vastustamiset nostaisivat valtion velanoton Stubbin-Rinteen hallituksen lukemiin eli 7–8 miljardiin euroon. Niin paljon, että ryhmiä olisi voinut perustaa tuplasti enemmän. Tai mitä eroa on opintorahan nostamisella sadoilla euroilla ja melkein viidenkympin oppimateriaalilisällä. Edelliset ovat lupauksia, jälkimmäiset myös tosielämässä toteutuneita parannuksia. Kansanliike kertoo itse, minkälaista on tulevaisuuden aluepolitiikka, luonnon monimuotoisuus, työelämän murros, sivistys ja monet muut. Tämä ei ole yhden miehen show. Pienituloiselle se on suuri summa kukkaroon. 11.5. Tämä tapahtuu vain ja ainoastaan kertomalla selkeästi, miten viemme Suomea eteenpäin seuraavalla vaalikaudella. Palaisimme sinipunavoimin lähtöruutuun. 2018 29 Puheenvuoro Mitä eroa on esityksillä eläkkeiden korottamisesta 100 eurolla ja 37 euron korotuksesta takuueläkkeeseen. Naapureiden vilkuilu ei keskustaa auta. En kritisoi muita puolueita, kukin vetää tyylillään. Tulevia linjauksia valmistelevat sadat ihmiset tässä kansanliikkeessä. Edellinen hallitus korotti kyllä työttömyysturvaa, mutta ei auttanut kaikista pienituloisimpien perusturvalla elävien tilannetta. Vähävaraisten perheiden lapset saavat jatkossa lukioja ammattikoulukirjoihin 46 euron kuukausittaisen tuen. Niillä on muutakin eroa kuin summat. Meidän tapamme on ollut toinen; vähemmän lupauksia, mutta konkreettisia edistyksiä samoissa asioissa. Melkein kerran vuodessa. Kaikista pienintä takuueläkettä on korotettu kolme kertaa. Pienituloiset ovat maksuista vapautettuja, mutta kokoomus esitti siis myös kaikkein suurituloisimmille samaa. Kannattaisi vilkaista omaa historiaa. Jatkuvasti pitää pystyä osallistumaan. Niillä voi voittaa vaalit, mutta jos lupauksia ei pysty toteuttamaan, rapautuu politiikan uskottavuus. Keskustalla on parikymmentä eri ohjelmatyöryhmää valmistelemassa tulevaisuuden linjauksia. Hallitus on keskustajohtoinen, mutta keskusta ei ole yhtä kuin hallitus. Meidän on saatava aloite omiin käsiin. Saimme satoja, satoja hakemuksia
Arviot liikkuvat yli sadassa miljoonassa. Se olisi ollut tuhon tie. Lapin sota oli melko turha sota, joka olisi voitu välttää varaamalla saksalaisten poistumiselle hieman pidemmän ajan. Itse asiassa se oli Neuvostoliitto, joka teki Saksan kanssa etupiirijaon, jolla oikeutettiin Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen. Kinnunen antaa kuitenkin itse varsin puutteellisen, yksipuolisen ja harhaanjohtavan kuvan kyseisistä historian tapahtumista. 30 11.5.2018 Mielipiteet Vilho Kinnunen Raahesta kirjoittaa, että Mikko Tunkkarilla olisi jäänyt maailman sotaisa lähihistoria lukematta (Suomenmaa 13.4.2018). Korean sodasta Kinnunen kirjoittaa, että Yhdysvallat meni sinne YK:n valtuuttamana, mutta kävi sotaa vain toista osapuolta vastaan. Toki Suomi näki jatkosodassa myös mahdollisuuden saada menetettyjä alueita takaisin. Onpahan varsin omanlaatuinen näkökulma. Silloin Suomi vielä selvisi itsenäisenä, mutta nykytekniikan aikakautena sitä mahdollisuutta ei enää ole. Lapin sotatoimet johtuivat taas paljolti Neuvostoliitosta, joka antoi kohtuuttoman lyhyen ajan saksalaisten poishäätämiseen. TalVisodan aikaan Suomi ei tehnyt yhteistyötä Saksan kanssa. Siitäpä vasta soppa olisi syntynyt, jos Yhdysvallat olisi alkanut sotia samanaikaisesti molempia osapuolia vastaan. Teodor Partanen Riihimäki Vääriä tietoja itänaapurista ja historiasta. Se on tosi asia, joten olisi parempi turvata maamme olemassaolo ja itsenäisyys ennen kuin on liian myöhäistä. Kinnunen tuntuu olevan sitä mieltä, ettei Venäjä koskaan hyökkää Suomeen eikä millään tavalla uhkaa maatamme. Ellei Suomi olisi pitänyt suhteitaan yllä Saksaan, olisi Saksa miehittänyt Suomen. Saksallahan oli tarkoitus saada yhtenäinen rintama Neuvostoliittoa vastaan Jäämereltä aina Mustalle merelle saakka. Entä kuinka paljon itäinen naapurimme on kommunistisen historiansa aikana tappanut viattomia. Marsalkka Mannerheimhan pysäytti Saksan vaatimuksista huolimatta Suomen armeijan etenemisen, kun rintamalinja saatiin oikaistuksi Karjalan Kannaksella. Jatkosodan aikana tilanne oli toinen. Syyllinen Korean sotaan oli Pohjois-Korea, joka aikoi valloittaa Etelä-Korean. KaiKen kaikkiaan en voi kuin ihmetellä, että noin puutteellisia ja harhaanjohtavia tietoja levitetään. Samalla se vei kaksitoista prosenttia maamme pinta-alasta ja vaati mittavat sotakorvaukset itse aloittamastaan konfliktista. Saksan ohjeiden vastaisesti Mannerheim myös kielsi joukkojaan ylittämästä Syväriä alajuoksulta, läheltä Laatokkaa. Suomessakin itäinen naapuri aiheutti sotien aikana noin sadantuhannen kansalaisemme kuoleman. Näinhän osa suomalaisista uskoi ennen talvisotaakin. Kirjoittaja ei näytä ymmärtävän, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomi ja monet muut pienet maat olivat toinen toistaan huonompien vaihtoehtojen keskellä, suurvaltojen vallan ja ahneuden alttarilla. Kun Kinnunen kysyy, mitä Nato tekee Afganistanissa pääosin amerikkalaisin joukoin, hän voisi myös kysyä, mitä Venäjä eli silloinen Neuvostoliito teki ennen Natoa panssarijoukoillaan Afganistanissa. Kinnusen väite siitä, että Suomi olisi piirittänyt Pietaria yhdessä Saksan kanssa, ei anna oikeaa kuvaa historian tapahtumista. Etelä-Korean elintaso on noussut sodan jälkeen kohisten. Tai sitten hän ei halua ymmärtää. Pohjoinen onnistuikin aluksi miehittämään melkoisia alueita etelän puolelta ennen kuin YK ja lähinnä Yhdysvallat sai paikalle riittävän määrän joukkoja ja materiaalia. Moni joutui katumaan hyväuskoisuuttaan, kun Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme. Kinnunen on myös sitä mieltä, että yhteistyö etenkin Yhdysvaltojen kanssa on moraalitonta, koska maan aseet ovat tappaneet niin paljon viattomia ihmisiä. Jos suhteet Saksaan olisivat katkenneet, olisi se tarkoittanut maallemme kahden rintaman sotaa. Näin hän esti piiritysrenkaan sulkeutumisen, mikä puolestaan jätti huoltoreitin auki Pietariin. Pohjois-Korea on puolestaan laittanut valtavat summat valtion varoja armeijaan, ohjuksiin ja atomiaseeseen, kun samaan aikaan iso osa kansasta on nähnyt nälkää. Miehittäjät ajettiin omille mailleen
SDP:n puheissa oli sama virsi, joka on kuultu jo liian monta kertaa: ”Hallitus riistää työttömiä”. On tietysti mahdollista, että määrä on laskettu otannalla maaseutukunta, jonka TE-toimistolla on pienehkö työttömien joukko työllistettävänä, ja sitten kerrottu koko maan määrällä. Nyt on pidettävä huolta kaikkein huono-osaisimmista. Jos ihminen on sairauden tai muun syyn takia työrajotteinen, hän kuuluu joko hoidettavien tai muun tuen tarvitsijoiden joukkon. Siihen meillä on aina varaa. Ilmari Nygren Espoo Aktivointimalli ja leikkaukset pOliittiset käänteet näyttävät tällä hetkellä Suomessa olevan niin nopeita, ettei niissä pysy enää kärryillä. Hallituksen tulevat toimet toivottavasti näyttävät, miten Suomi nousee taantumasta uudelleen johtavaksi hyvinvointivaltioksi. Tuntuu aika uskomattomalta, että laki olisi laadittu niin haavoittuvaksi, että TE-toimistot eivät pystyisi tarjoamaan mitään aktivointityötä, opiskelua tai tehtävää lähes 42 prosentille työttömistä. Mauri Moilanen Oulu Eläkkeiden nosto johtaisi työpaikkojen vähenemiseen Yle toistaa opposition väitettä, jonka mukaan hallitus leikkaa aktiivimallissa 100 000 työttömältä. Saattaa olla, että EU-keskeisyys on vienyt kansanedustajilta päätösvallan, ja se on asioiden taustalla. Kansa ei ole tyhmä, mutta opposition edustajat luulevat katteettomilla lupauksillaan saavansa heikommassa asemassa olevat puolelleen. Asiat näyttävät liittyvän laajempaan kuvioon. Suomi on joutunut EU:n Venäjä-pakotesotkujen takia maksumieheksi, ja erityisesti maatalous on tästä kärsinyt. Työnantajan ratkaisu kustannusnousuun olisi tuotannon supistaminen, työntekijöiden vähentäminen tai hintojen nosto. Työnantaja ja työntekijä maksavat työeläkkeet, ei valtio. Jos lakia tarkistetaan, niin siihen pitäisi saada myös matkakorvaukset niistä tehtävistä, joista ei makseta palkkaa, ellei niitä makseta jo nyt. Aika yleinen reagointi on, että totta se on, kun Ylekin uskoo niin. Taas jouduttaisiin velkakierteeseen ja työttömyys lisääntyisi huimasti. antti Rinteen vappupuheessa esiin nostama eläkkeiden nosto sadalla eurolla on aivan vastuutonta puhetta. Nykyhallitus on luonut 90 000 työpaikkaa, ja se ei sovi demareille eikä vasemmistoliitolle. Jos nykyisessä taloudellisessa tilanteessa niin tehtäisiin, olisimme hetkessä samassa jamassa kuin aiemmin, ennen kuin hallituksen työllisyyttä parantavat toimet olivat ehtineet vaikuttaa. On unohtunut Paasikiven viisaus, että Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus. Tämä pitää paikkansa edelleen. Syy on se, että kun ihminen saa työtä ja hiljalleen ymmärtää, mitä vasemmistopuolueet ovat suoltaneet suustaan vuosikaudet, hän tajuaa, että Suomen kansantalous ei kestäisi sitä menoa enää. Jos vajaus olisi parikin prosenttia ja korvauksia olisi leikattu väärin perustein, lakiin pitäisi tehdä lisäys muutoksenhausta ja leikkauksen palautuksesta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Uskon, että työpaikat vähenisivät. Verorahat eivät yksinkertaisesti riitä siihen, mitä oppositio lupailee kansalle. Nythän hallitus on tehnyt lisäyksiä aktivointitehtävien tarjontaan. Jos tuo 42 prosenttia eli 100 000 työtöntä pitäisi paikkansa, kokonaissumma vuodessa olisi 12,8 miljoonaa euroa, kun päivärahan suuruus on useimmiten 32 euroa / 3 kuukautta. Missä nyt mennään, on hyvä kysymys. Nostetaan eläkkeitä, kun siihen todella on varaa. EU:ssa Venäjä-suhteet on hoidettu huonosti, ja Suomi on joutunut siihen mukaan. Uskomatonta se on sen takia, ettei lain tarkoitus voi olla, että itsensä aktivoivaa kansalaista rankaistaan lain virheestä. Kauno Pietilä Kalanti Politiikan sekasotkuja. Epämiellyttävänkin homman voi lyhytkestoisena jokainen kestää. Työntekijän maksuosuuden nosto söisi palkankorotuksen, kuten kävi jo viimeisessä palkankorotuksessa. Katteettomat populistiset lupaukset ovat kansalaisten aliarvioimista ja asia, jossa heikompiosaisen aseman hyväksikäyttö menee jo liian pitkälle. Jos eläkkeitä nostettaisiin, niin samalla jouduttaisiin nostamaan työnantajan ja työntekijän eläkemaksuja. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Suomeen pitää ensin saada lisää työpaikkoja ja niille tekijät, niin saadaan lisää maksuvaraa eläkkeisiin. Verotulon lisäys auttaa myös heikompiosaisten kuten vanhusten, sairaiden ja lasten asemaa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Hyvä kysymys on, mitä Suomen edustajat EU:ssa tekevät. 2018 31 Vapun puheet olivat melkoinen ryöpytys hallitusta ja ennen kaikkea pääministeri Juha Sipilää kohtaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 11.5
Yksi voidaan valita. Vaalien supervuoden kynnyksellä moni väittää, että politiikka on muuttumassa peruuttamattomasti ja järjestötyön merkitys on murenemassa. On tunnistettava, että moni kaksi-kolmekymppinen elää epävarmuuden maailmassa. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan vpj keskustan varapuheenjohtajaehdokas Tulevaisuus ja toivo Olen todella tyytyväinen, että Riikka Pirkkalainen lähti tavoittelemaan puoluesihteerin tehtävää. Olen eri mieltä. Kyse on luottamuksesta ”maailman menoon” ja uskosta siihen, että elämä kantaa. Aihepiiriä käsiteltäessä on myös helppo lipsahtaa syyllistämisen puolelle, mutta se ei asiaa varsinaisesti edistä. Mika Rossi valtiotieteiden maisteri Helsinki Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeriksi. Puoluesihteeri on minulle osa puoluejohdon joukkuetta, joka pitää meidät kausikorttilaiset ajan tasalla ja myös vie viestimme perille. PuOluesihteerin pitää haluta kuunnella kenttää ja edelleen haluta johtaa puolueen käytännön toimintaa. Olkoon se Riikka. Toivon, että olemme edes osaltamme pystyneet luomaan tulevaisuudenuskoa, kun työttömyys on kääntynyt vaalikauden aikana laskuun ja noin 80 000 suomalaista on saanut töitä. Keskusta tarvitsee puoluesihteerin, joka tosissaan haluaa juuri puoluesihteeriksi. Alhaiset syntyvyysluvut kuitenkin kertovat, etteivät suomalaiset taida ajatella niin. Moni kantaa aitoa tuskaa globaaleista kysymyksistä, maailman ja elinympäristön tilasta. Olemmeko luoneet oikeanlaisesta vanhemmuudesta liian kapean kuvan. Pidän siitä, että Riikka Pirkkalainen haastaa tämän väitteen ja haluaa paitsi tunnistaa nämä haasteet, niin myös kehittää keskustan jäsenpalveluita, puoluedemokratiaa ja edelleen edistää keskustan toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla nykyaikaisena järjestöpuolueena ja keskustelun herättäjänä eri järjestöissä. Tästä meillä kaikilla on vastuu. Kuormitammeko me vanhemmuutta kohtuuttomilla odotuksilla. Minulle Riikka erottuu nyt koko puoluejohdon henkilövalinnoissa sekä suhteessa politiikan julkisuuteen että omaan jäsenistöön. Joku saattaa kipuilla sopivan kumppanin puutetta tai sitä, ettei lasta edes ole mahdollista saada. Osalla mietteet ovat arkisempia: monen asema työmarkkinoilla on ohut, ja etenkin nuoret naiset pohtivat, heikentääkö perheellistyminen työllistymisen mahdollisuuksia. Perhesuunnitelmat, -haaveet ja toiveet ovat henkilökohtaisia, ja asiaan liittyy paljon herkkyyksiä. ajattelen , että monen vanhemmuutta pohtivan ajatuksiin vaikuttavat hyvin monet asiat: äitiyden ja isyyden houkuttelevuuteen vaikuttaa perheellistymistä tukevan ilmapiirin ohella myös tunne perusturvallisuudesta. Väestöliiton uusin perhebarometri toteaa, että vanhemmuus näyttäytyy niin julkisessa kuin yksityisessä keskustelussa vaativana elämänvaiheena, mitä se toki onkin. Ilmapiirin ja lapsimyönteisen yhteiskunnan luomisessa vastuu on yhteinen. Osalla puolestaan oma arki saattaa olla sellaista selviytymistä, että sen keskellä tuntuu mahdottomalta ajatella, että olisi vastuussa pienestä ihmisestä, saati useammasta. Siksi on tärkeää, että pelottelun sijaan rakennamme toivon ja huolenpidon ilmapiiriä. Suomalaiset saavat tutkimusten mukaan tällä hetkellä lapsensa myöhemmin kuin mitä pitävät ihanteellisena, ja monella toivottu lapsiluku jää saavuttamatta. Nykyajan politiikassa on tärkeää, että erottuu. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että barometrin mukaan lapsettomien parien mielikuvissa perhe-elämään liittyy hyvin vähän myönteisiä mielikuvia. Poliitikoille alhainen syntyvyys on hankala aihe käsitellä. Riikka Pirkkalainen haluaa. Meidän poliitikkojen on pohdittava rehellisesti, tukeeko palveluja etuusjärjestelmä perheitä riittävästi. 32 11.5.2018 Mielipiteet Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman parhaista maista synnyttää ja tulla äidiksi. Kun syntyvyys laskee jo seitsemättä vuotta peräkkäin, on myös syytä pohtia, mitä se kertoo yhteiskunnasta, ilmapiiristä ja siitä todellisuudesta, missä nuoret aikuiset elävät. Siitä kertoo muun muassa SDP:n puheenjohtaja Rinteen taannoinen kompastelu synnytystalkoot-retoriikan kanssa. Miksi puhumme niin vähän siitä suuresta ilosta ja onnesta, mitä vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyy. Olemmeko tehneet äitiydestä ja isyydestä suorituksen, josta selviämistä moni empii
Konkeloon tätä suurta uudistusta ei voi jättää. Maaja metsätalouspolitiikka kiinnosti matkalaisia. Tämän retken aikana tulin siihen tulokseen, että olen Jirkan ehdokkuuden takana. Näyttää nimittäin siltä, että meidän (130 000) tahtomme ei tule kuulluksi omien päättäjiemme taholta, onhan Oulaskankaan alasajo selvä viesti päättäjiemme, myös pääministerin, toiminnasta / toimimattomuudesta. Retken viimeinen kohde oli kuntatalo, jossa meitä isännöi varatoimitusjohtaja Timo Reina. Olen aivan varma siitä, että pystymme nytkin kirjoittamaan kaikkein parhaimman vaaliohjelman”. toinen kisapäivä alkoi mukavalla yllätyksellä. Näin on myös tänä päivänä. Ellei meitä kuunnella, niin nähtävissä ovat keräilyerät ja opposition penkki, eivätkä tapahtumat ole yksinomaan meidän tahdostamme kiinni. Siellä meidät vastaanottivat keskustalaisille tutut Seppo Kääriäinen, Antti Kaikkonen ja Tuomo Puumala. Totesimme vain, että eteenpäin pitää mennä. Junalla menimme ja tulimme. seuraavaKsi menimme oman ministerimme Mika Lintilän vastaanotolle elinkeinoministeriöön. Hän hallitsee myös käytännön järjestelyt. Heidän nuorekkaat ja raikkaat esityksensä vakuuttivat ja antoivat vahvan viestin puolueen menestymisestä. Sanalla sanoen mutkaton tulevaisuuden mies. Jirkalla on hyvät ihmissuhdetaidot. Alueellemme ja puolueellemme on verraton hyöty, jos saamme pitää ja kehittää omaamme. Aikoinaan oli autonkatsastuksen kanssa vastaavaa. Hyvin on Mika tehtäväänsä hoitanut. Sielläkin keskusteltiin vilkkaasti, etenkin sote-ja maakuntauudistuksesta. Pääministerinä sinä voit vedota siihen, että tämä ei minulle kuulu. Paikalla oli keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Matkan ohjelma oli mielenkiintoinen ja asiantuntemuksella laadittu. Olipa hyvä, kun tuli lähdettyä tälle reissulle. Luovia esityksiä ja evästyksiäkin MTK:n johdolle tuli. 2018 33 KesKustalaiset keskipohjalaiset -ryhmä kävi reilu viikko sitten Helsingissä piirin puheenjohtaja Mari Kerolan ja toiminnanjohtaja Jirka Hakalan johdolla. lisämausteen tälle matkalle toi piirimme uusi toiminnanjohtaja Jirka Hakala. MTK:n tarjoaman kahvin ja ruisleivän äärellä käytiin vilkas keskustelu alan nykytilasta. Täällä kentällä ovat sanat vähissä, kun lähdemme avaamaan suutamme keskustan nimissä. Hän on ilmoittautunut puoluesihteerikisaan, joka käydään tulevan kesän puoluekokouksessa Sotkamossa. Sitä kautta on myös maamme talous kohentunut. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ei Jirka missään tarkkailussa ollut, mutta kuitenkin. Työn ja toimeentulon syrjään ovat päässet monet uudet työnhakijat. On myös selvää, että tämä ei ole kuin alkua, lisää supistuksia on luvassa (tietysti vaarallisia toimintoja karsien). Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Monet meistä eivät olleet käyneet uusitussa kansanedustajien työpaikassa, joten esittelykierros kiinnosti. Vakuutuimme matkan aikana, että Sipilän hallitus tekee hartiavoimin työtä Suomen hyväksi. Kerrattakoon vielä, että Oulaisten synnytysosaston eteen on tehty kaikki vaadittava, mutta aina on asetettu lisäehtoja, myös sen kaltaisia, joita ei muualla tunnisteta. Tapani Hankaniemi Kälviä Jirka on tulevaisuuden mies Voittava joukkue Hyvä Juha Sipilä, kirjoitit Suomenmaassa (27.4.), että ”seuraavat eduskuntavaalit voittaa se, joka eniten tahtoo voittaa. Puoluetoimistoa ja sen toimintaa esittelivät Tuomas Meriniemi ja keskustaopiskelijoitten puheenjohtaja Auli Piiparinen. Kutsua oli kuullut vajaat 20 innokasta matkaajaa. Näin sanoi myös aikoinaan eräs lakitieteen tohtori: ”Tämä asiahan ei varsinaisesti minun sektoriini kuulu, mutta minä kerron pojille, niin eiköhän tämä järjestyne.” Ilmeisesti pojat kuuntelivat, koska suot ojitettiin ja tulokset ovat meidän hyödynnettävissämme. Eivät nämä pohjoisen ihmiset ole nurkkakuntalasia, kun toivovat, että kymmeniä vuosia yhteistyönä rakennetut palvelut säilyvät ja kehittyvät heidän valitsemillaan sijoilla. Hän esiintyi joka kohteessa luontevasti ja jämäkästi. Apollonkadulla oli päättynyt keskustan työvaliokunnan kokous. Ensimmäinen kohteemme oli eduskuntatalo. Mainittakoon, että istuntosalin seinäkankaiden värjäys on matkalla olleen Värisävy Oy:n tuotantojohtaja Sari Pekkarisen kätten töitä. Hän tuo puolueellemme paljon kaivattua lisäarvoa. Ministerin pesti vaatii hyvää kuntoa, sillä lyhimmätkin työpäivät ovat vähintään 12 tuntisia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 11.5. Kun korjasit, mitä vaadittiin, niin näyttötilanteessa löytyi uusi kohde. Vastaamme tulla tupsahti pääministeri Juha Sipilä, jonka kanssa saimme vaihtaa kuulumisia. Sauli Takalo. Mutta ei se meidänkään voimillamme kovin paljon liikahtanut. Myös minä (80 v.) olen aivan varma siitä, että meiltä löytyy edelleen tahtoa voittaa, mutta tällä kertaa emme tule pärjäämään ainoastaan tahdonvoimalla ja hyvällä vaaliohjelmalla. Edelleen ”kyse on siitä, löytyykö tästä joukosta tarpeeksi voittamisen halua”. Siellä järjestöjohtaja Matti Voutilainen esitteli talon moninaista toimintaa. Päivän viimeinen vierailukohde oli MTK. Vaativia kokouksia ja tapaamisia riittää runsaasti jokaiselle päivälle. Ensimmäisen vierailupäivän päätti yhteinen illallinen
klo 18. Keskustelutilaisuus ”Maaseutu, maatalous ja EU:n uusi kausi” Kosken Tl Osuuspankin auditoriossa ti 5.6. Sauvo. klo 18. 0505755236. Illan artistina esiintyy ke Mikko Alatalo. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 a. Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan mm. klo 18 lähdemme luontopolulle nauttimaan Tarvasjoen keväisestä rantamaisemasta. Keskusteluiden pohjalta voimme luoda selkeän työlistan, joka on testattu valmiiksi. Kenttäväen innostumisen ja keskustelun lisäämisen turvaamiseksi kone tarvitsee rasvaa laakereihinsa. Matkalla käydään tutustumassa eduskuntaan, tavataan kansanedustaja ja kuunnellaan kyselytuntia. Mahdolliset kysymykset sähköpostilla tai puh. Vietetään mukavaa kevätiltaa musiikin merkeissä pientä purtavaa nauttien ja arpajaisonnea kokeillen. Tarjoilua. Mennään ja verkostoidutaan. klo 12-16. edustajamme puoluekokoukseen ja ehdokkaamme puoluevaltuustoon. Tiedustelut p. Tilaisuudessa puhuvat maaja metsätalousministeri Jari Leppä, Keskustan varapj Antti Kurvinen, Keskustanaisten pj Ulla Parviainen ja ke, professori Pekka Puska. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. alkaen klo 18. Valitaan piirin puoluekokousedustajat sekä hyväksytään Helsingin Keskustanuorten uusi poliittinen ohjelma. Näistä tapaamisista saamme liimaa ohjelmakokonaisuuksiemme välille – tosielämän kokemusta. Puoluetoimiston ja piirien tehtävä on huolehtia yhdessä paikallistason kanssa, että kaikilla on samat avut toimien toteuttamiseen. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Eduskuntaretki to 24.5. Kahvitarjoilua pikkurahalla. klo 8 14.00. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Tapahtumassa erilaisia leikkimielisiä kilpailuja, luontopolku, kuvasuunnistusta, grillausta ja kalastusta. järjestökoneen rasvaus toimii parhaiten, kun viestintä ja kanavat ovat kunnossa kentältä puoluetoimistolle ja toisinpäin. Vapaaehtoinen kahviraha. Lenkin jälkeen kahvitarjoilu Kertun Tuvassa. Pöytyä, kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän kuukausipalaveri su 20.5. Tarvasjoen keskustanaisten kyläkävelyt alkavat taas! Ma 14.5. Keskusta-teltalla tapahtuu. Matkan hinta 25e. Lähtöpaikka apteekin edessä. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Järjestäjänä Vuosaaren Keskusta. Kenttää saa johtaa, ja se kaipaa koordinointia, projektin hallintaa, ohjeistusta sekä valmiita ja muokattavissa olevia tapahtumakonsepteja. Keskustelun alustavat pääministerin EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen, ke Olavi Ala-Nissilä ja johtaja Seppo Kallio MTK:sta. Lisätiedot valtuustoryhmän pj Veikko Niittymaa p. klo 18 Riihikoski Virastotalo, Yläneentie 11 b. Ilmoittaudu mukaan avustaja Anna Sirkiälle: anna.sirkia@eduskunta.fi tai 050 386 9174 Piiri järjestää puoluekokousetkot Ilmaristen Matkailutilalla Liedossa ke 30.5. Ajankohtaisten poliittisten kärkihankkeiden esittely klo 15 päättäjien toimesta. Hyvinkään py ja keskustanaiset. Tarjoamme pientäpurtavaa poliittisen debatin lomassa. klo 17 Keskustan Puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A. Käsittelyssä tulevan valtuuston kokouksen asiat ja muuta ajankohtaista kuntarintamalla. Tule turisemaan ja vaihtamaan polttavat poliittiset mielipiteet ja kuulostelemaan ajankohtaiset puheenaiheet. Työryhmien tulokset, tilaisuudet, käydyt keskustelut ja tapaamiset muodostavat meille seuraavat tulevaisuuden tavoitteet. Mukana puolueen johtoon ehdolla olevia henkilöitä. Suomi tarvitsee nyt uutta tuulta purjeisiinsa. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. Ke Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla pe 15.6. Tiedämme tulevaisuuden haasteet, mutta keskustelu asiantuntijaryhmien ulkopuolella puuttuu. Sauna lämpiää klo 15-21, naisille parittomina tunteina ja miehille parillisina tunteina. Kuntaministeri Anu Vehviläinen ja ke Antti Kaikkonen alustavat poliittisen keskustelun. Työryhmien tuotoksissa näkyy vahvasti järjestöväen kädenjälki. Lisätietoja mari.tuuna@keskusta.fi. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Toimittakaa heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle. Tiedustelut helsinki@vesaiset.fi p. Lisätietoja ja ilmoittautumiset lehtimiehet@ keskusta.fi Helsinki Herttoniemen Keskustaseuran sääntömäärinen syysja vuosikokous ke 16.5. Keskustalla on nyt mahdollisuus olla se kansanliike, joka tuo nämä aiheet ymmärrettävällä tavalla esille. Ruokailu omakustanteinen. com/vesaistenhelsinginpiiri. Keskustelu aiheen ympärillä on ollut hyvää, mutta nyt täytyy suunnata katse kohti kevättä 2019 ja huolehtia tulevalla hallituskaudella siitä, että osaamme tuoda positiiviset tulokset tehokkaammin esille. Kesäkauden avajaiset Aino Kurosella, Hämeenkatu 121 Hyvinkää, ke 23.5. 0505271007. Päivän päätähtenä esiintyy Uutelan Huvikummun emäntä Peppi Pitkätossu klo 14. 0400 121 867 tai kunnallisjärjestön pj Ann-Mari Tammenlaakso p. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Yksi keino tähän on esimerkiksi järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa ovat esillä puolueen ohjelmatyöryhmien linjaukset. Paikallisia poliitikkoja. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski py:t organisoivat KierTyöryhmien tuotoksissa näkyy vahvasti järjestöväen kädenjälki.. Monipuolisen vuoropuhelun takaamiseksi meidän tulee tavata ja käydä eri toimijoiden kanssa läpi haasteita ja mahdollisuuksia ympäröivässä yhteiskunnassa. 050 5204 114. Tienviitta oikealle ’Aliristniemi’, josta 600 metriä pihalle. Keskustanuorten Helsingin piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous 21.5. Yhdistysja piiritasolla on nyt miljoonan taalan paikka toteuttaa sitä tehtävää, johon ne on luotu. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski ja Yläne py:t, mukana Yläneen Säpinöillä la 30.6. Ilta on kaikille keskustahenkisille vapaa. Avoimet Laidunkauden avajaiset Uutelan Kämpällä su 27.5 klo 12-20, Uutelantie 32. Täsmällistä tietoa löytyy lähempänä osoitteesta facebook. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11a. Tuttuja. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tmj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Hinta 25 euroa. Mahtiarpajaiset. Realismia ja kunnianhimoa samassa paketissa. Tehdään keskustasta vaikuttamisen väylä joka kuntaan, piiriin ja valtakuntaan! Jussi Ylitalo puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Verkot vesille! Puheenvuoro Keskustan Lehtimiehet Yhdistetty syysja vuosikokous ti 22.5. klo 19. Keskustassa tapahtuu 34 11.5.2018 Viime ajat keskustalaisten huulilla on ollut kysymys siitä, miksi kukaan ei näe hallituksen työn positiivisia tuloksia. Ke Olavi Ala-Nissilä järjestää retken Turusta Kaarinan, Paimion ja Salon kautta eduskuntaan. Kesän vastaanottajaiset Uutelan kämpällä su 27.5. 050 564 8747 / Mari
klo 16.3018 Mikkelin seudun Vesaisten sääntömääräinen kokous Kaihun kodalla (Kenkäveroa vastapäätä) . Tule kuulemaan ja tenttaamaan ehdokkaita! Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6.; Yhteiskuljetuslähtö torstaina 7.6. klo 17.30 Carita Kauppisella, Oikotie 11, Saloinen. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. 1.6. Lisätietoja: puh. Hallitus kokoontuu klo 17. Etelä-Savo 14.5. pitkapaasi@keskusta.fi. Oopperana Puccinin Turandot joka nähdään Festival Puccinin vierailunäytöksenä. klo 12 alkaen. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Karjala Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. klo 16.30-18 Vesaisten Luontopäivä Kaihun kodalla. Kuusamossa! Ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.5. klo 19 Tarja ja Hannu Pirkkalaisella. porkka@keskusta.fi 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Lisätietoja mailitse etelahame@keskusta.fi tai puh. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6 Vuokattiin, Sotkamoon. Hinta sis. Asialistalla yhdistyksen purkaminen, tilin lopettaminen ja varojen käyttö. klo 10-12, kahvitus klo 9.30, Cygnauksen ruokapalvelukeskus, Tasavallankatu 1, Pori. Ilmoittaudu 15.7. 5.30 Kerimäki // 5.40 Haapakallio, Niskavuori // 6.00 Savonlinna, linja-autoasema // 6.15 Kallislahti TB // 6.30 Hiismäki, th // 6.50 Juva ABC // 7.30 Mikkeli, matkakeskus // n 8.45-9.15 Matkakeidas Brunssi // 11.00 Eduskuntatalo //11.30-14.00 Kierros eduskunnassa // 14-16.30 omaa aikaa kaupungilla // 16.30 paluu samaa reittiä takaisin: n. Hinnat 40e /huppari ja 30e /collegepaita (Keskustan jäsenille -10 hinnasta pois). Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten, Keskustanuorten ja Keskustanaisten Eduskuntaretki 13.6. Pohjois-Pohjanmaan piiri järjestää Puoluekokousetkot Oulun Radisson Blussa 26.5. mennessä savokymi@vesaiset.fi , etela-savo@ keskustanuoret.fi Itä-Savo Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. 14.5. 010 315 2001/045-327 4845. Aikataulut niin jotta perillä ollaan Perjantaina 8.6 klo: 13.30. Pe 11.5. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Paikat A-katsomosta riveiltä 21 ja 22. klo 19. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Juha IsoAho puh. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. klo 10.45, klo 11 tutustuminen Pandataloon, siellä voi viipyä haluamansa ajan. Tervetuloa esittämään kysymyksesi puolueen johtotehtäviin pyrkiville! Vesaisten valtakunnallinen luontoleiri 28.6.-1.7. Sitovat ilmoittautumiset viim. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Ähtärissä n. Sitovat ilmoittautumiset viim. Tuukka Liuhalle, puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten piirin tmj Jaana Niemi puh. Hintaan lisätään postikulut. mennessä Timo Jytilä p. Klo 14.30 lähtö Ähtäristä Tuuriin Keskisen kyläkauppaan, klo 18 lähtö Tuurista takaisin Poriin. Hintaan sisältyy bussikuljetus, aamiainen, sisäänpääsy Pandataloon, Ähtäri Zoo ja Farmi. Raahe. 040 4144 437. Hinta 370 395 euroa lähtijämäärästä riippuen. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Sääntömääräiset asiat. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. 2.9. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai ita-savo@vesaiset.fi Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta p. 0400 930 483 Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. osoitteessa vesaiset.fi. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. 20 MLI n. Vesaisten, Keskustanuorten ja Keskustanaisten Eduskuntaretki 13.6. julkistus la 12.5. Lisätietoja: 0440-817373/jaana.kvist@ keskusta.fi Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Tärkeää. Voit myös varata ruokailuja (lounas pe+la 26 euroa, päivällinen la ja su 30 euroa/päivä) ja iltatilaisuuden lippuja (30 euroa) etukäteen. Makkaratarjoilu! 5.6 klo 12-14 Maailman Ympäristöpäivänä tutustutaan Metsäsairilan toimintaan ja syödään lounas Mikkelipuiston Greenerissä. La 16.6. Lisätietoa: tmj jirka.hakala@ keskusta.fi, 050 388 0016. Ilmoittautumiset ja lisätietoja puh. 050-347 3556/Ulla-Riitta. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. järjestetään Kuusamossa, Oivangin Nuoriso-ja luontomatkailukeskuksessa. Lisätietoja: jukka.sallinen@ keskusta.fi tai puh. Bussi mukana koko ajan. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. 044-3122982. 0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail. Seinäjoen kunnallisjärjestön vuosikokous ke 16.5. 0503745416. Ilmoittaudu mukaan! 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. 11.5. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi . Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. sekä majoitus Katinkulta Villas 250 euroa/hlö. Hinta 15 eur/hlö, sisältää väliaikakahvin. kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki puh. alkaen ma, ti ja pe. klo 18 Valiolla. 22 Kerimäki. Maksu yhdistyksen tilille. klo 18 Kymen Paviljongin pikkupaviljongissa, Helsingintie 408, Kuusankoski. Taipalsaaren Keskustan oopperamatka Savonlinnaan ke 1.8. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Kohti Sotkamon puoluekokousta; Puoluekokousetkot 23.5. Hinta Etelä-Savon Vesaisten jäsneille 5e /hlö sis kyyti, brunssi matkalla ja kierros eduskunnassa. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. meriaamiainen 2 x (M/S Baltic Princess ja M/S Victoria), Tukholman kiertoajelu, hytti, buffetpäivällinen, lounas, suomalainen matkaopas ja matkatoimiston palvelut. Kimppakyyti Pohjanmaalta puoluekokoukseen 8-10.6. Avoinna klo 9-15. Su 15.7. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan piiritoimisto Apila palvelee: puh. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Paistetaan makkaraa, rasteja, iloista yhdessä oloa! Samalla pidetään Mikkelin seudun vesaisten vuosikokous. Retken hinta on noin 175 euroa mikä sisältää lipun ja matkan. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen.. 040 5507 125, Teija Lehtonen 040 7600 708 tai Minna Kajander p. 040 759 0509, sari. Sitovat ilmoittautumiset 8.6. Koulutuspoliittisen liiton Keski-Suomen alueyhdistyksen kokous Keskustan piiritoimistolla, Yliopistonkatu 17 B, Jyväskylä. Lähtö Riihikoski klo 16.45, Yläne 17.10, Oripää 17.35 ja Loimaa 18.00. Piiritoimisto on avoinna 1.3. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 20.3. Vapaa pääsy. Tammela 16.5. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai savo-kymi@vesaiset.fi Pohjois-Karjala Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6.: Lisätietoja: antti.varis@keskusta.fi tai 040 511 6787. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Varaukset ja tiedustelut piiritoimisto/ Sami Porkka, 050 577 0838, sami. Vesaisten Itä-Savon piirin jäsenille tarjotaan kuljetus leirille Linja-autoliike S.Kososen bussilla; leirihinta 4-17v. klo 10. fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). 044 369 9603. Keski-Pohjanmaa Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Puolueen johtoon ehdolla olevien paneelikeskustelu ja Satakunnan Keskustan maakuntavaaliehdokkaiden 1. Sonkajärven Mäkikylän py:n syysja vuosikokous to 17.5. Matkan hinta 50 eur/aikuinen, 30 eur/(3-12 v.), maksu yhdistyksen tilille. 0440817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. www.fb.com/ perapohjola. 040-721 0636. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! http://www.keskusta.fi/ Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/ Ehdokkaaksi-maakuntavaaleissa Maakuntavaaliehdokkuus 2018 -suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Kati Kiljunen 045 6999 196. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Keskustan Tammelan Portaan paikallisyhdistys ry:n vuosikokous pidetään Martti Puralla, Hernehuhdantie 28, Porras. Ohjelmat Tukholmassa ja Tallinnassa vapaat. 040 418 1150. Avoinna sopimuksen mukaan. juuti@keskusta.fi, niin otan sinuun yhteyttä. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. www.keskusta.fi/ perapohjola. Vesaisten Luontoleiri perheille 28.6.-1.7. Päijät-Häme Piiritoimisto, piiri tmj Jukka Sällinen puh. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Isäntinä Jari Leppä Maaja metsätalousministeri ja Hanna Kosonen kansanedustaja. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. 050-347 3556/Ulla-Riitta 25.4. puro@keskusta.fi. 2018 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina klo 10:een mennessä. Kati Kiljunen 045 6999 196. 1.7. Lähtö klo 7.30 Porista, aamiainen klo 8.45-9.15 Parkanossa. Tervetuloa! Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. toristeily Turku Tukholma Tallinna Helsinki 31.8. 21.30 SLN n. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten Retki Ähtäriin ja Tuuriin Keskisen kyläkauppaan. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Lisätietoja: puh. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. com. 040 7673419, pirkanmaa@keskusta.fi Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Katso kaikki tapahtumat Pirkanmaalla: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Suomenmaan Keskustassa tapahtuunettipalsta: www.suomenmaa.fi Satakunta Piiritoimisto, tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. 040 415 8759/Tuija tai sähköpostilla tuija. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. mennessä Arja-Liisa Westinen 040-7072952. Riistakatu 15 Iisalmi. Voit myös jättää viestin sähköpostiin ulla-riitta. Valitse ja ilimoottauru nyt! AUTO 1): Vaasa-Kyrönmaa-Seinäjoki-Lapua-Kauhava-matkanvarrelta -Vuokatti(perillä pe 8.6 klo: n.13.30) AUTO 2): LaihiaIlimajoki-Kurikka-Jalasjärvi (Juustoportti)-SeinäjokiLapua-Kauhava-matkanvarrelta-Vuokatti.(Perillä 8.6 klo: n.13.30) Sitovat ilimoottautumiset: rintamaki.merja@gmail.com, fb:s viesti taikka 0400-338418 / Merja (puhelut mieluiten iltaisin tai viikonloppuisin) Hinta: 50 lähtijää auto n.50€ hlö meno-paluu. alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Leirillä pääset nauttimaan monipuolisesta koko perheelle suunnatusta ohjelmasta, jonka toteuttamisesta vastaavat vesaisten työntekijät, vapaaehtoiset sekä Oivangin henkilökunta. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Salonselän py.n sääntömääräinen vuosikokous 15.5. klo 16 Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistys ja Satakunnan Keskustanaiset varanneet 20 lippua Ahlaisten kesäteatteriin ”Ylivertainen turistirysä” -näytökseen. p. 138€ ja yli 18v 218€ sisältää matkan, majoituksen, ruokailut ja leiriohjelman
Piiri tukee oman alueensa kansanedustajaa Katri Kulmunia jatkokaudelle puheenjohtajistossa. Torniolaiset Juha Berg ja Outi Keinänen kummastelivat päivystysasetuksen järjetöntä keskittämishalua. Piirikokousväki evästi Sipilää useista eri asioista. – Julkisuudessa on unohdettu kokonaiskuva, vaikka meillä on näyttöjä lupausten täytöstä. – Kuntavaaleissa oli vaikea puolustaa leikkauksia, mutta nyt näyttävät jo tori-indeksit olevan nousussa. 36 11.5.2018 Maarit SiMoSka Puheenjohtaja Juha Sipilä sai Lapin piirikokousväen liikkeelle sunnuntaina Savukoskelle. Piirin mielestä rahoitusmalli vaatii vielä kohtuullistamista pitkien välimatkojen maakunnassa. Piirin puheenjohtaja Pekka Pelttari korosti, että Juha Sipilän hallituksen työskentely noudattaa keskustan omaa vaaliohjelmaa, ja se on tuottanut tulosta. M aa rit Sim osk a Au ni Vä ärä nie m i. Lea Koskela korosti Kemijärven ja ItäLapin myönteisiä kehitysnäkymiä, Ville Impiö Rovaniemeltä kyseli Kemijoen vaelluskalakannan palauttamista ja Veikko Virtanen Sodankylästä kestävän kaivostoiminnan turvaamisesta. PeräPohjoLan piirin mielestä soteja maakuntauudistus on nyt siinä vaiheessa, että olisi vastuutonta olla viemättä sitä loppuun. Lapin piirin kannanoton mukaan valtion on varauduttava metsäinvestointien tarvitsemaan metsäteiden ja alempiasteisen tieverkon perusparannusja kunnostustöihin. Yleiskeskustelussa todettiin, että puolueen viesti ei välttämättä ole mennyt perille ja kannatuksen nostamiseen vaaditaan kentän työtä ja ihmisten kohtaamista. Lapin piirikokouksessa loppuivat istumapaikat auni VääränieMi KesKustan heikko kannatus aiheutti paljon puhetta Peräpohjolan piirikokouksessa. Maakuntavaaleihin piiri nimesi 33 ehdokasta. LaPPiin on suunnitteilla kolme pienpuuta käyttävää suurinvestointia, joiden vaikutukset puunhankintaan, kantorahatuloihin ja välillisiin työpaikkoihin ovat suuret. Kaisu Huhtalo (vas.), Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen, Raija Kivilahti ja Jaana Kupulisoja peukuttavat keskustan kannatusta nousuun Lapin piirikokouksessa Savukoskella. Keskustan kannatus puhutti Peräpohjolassa Piirikokoukset Peräpohjolan piirikokouksessa oli väkeä ympäri piirin aluetta kuuntelemassa keskusta-asiaa. Utsjoen edustajat Antti Katekeetta ja Veikko Guttorm nostivat esille Tenon lohisopimukset ja saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvät kysymykset. Myös piirikokousten tunnelma on huomattavasti parempi kuin syksyllä, Sipilä totesi. Kokousväki halusi kuitenkin kiinnittää huomiota laskelmiin, joissa Lapin maakunnan yleiskatteelliseen osaan tuleva rahoitus laskisi rajusti. Keinänen ihmetteli, miten keskittämisasetus voi mitenkään olla keskustalaista politiikkaa. Piiri tukee Katri Kulmunin jatkoa puolueen varapuheenjohtajana. Kansanedustaja Markus Lohi myönsi, että säästöpäätökset ovat liikaa leimanneet keskustan politiikkaa. Eeva Lääkkö Keminmaasta oli huolissaan uudesta päivystysasetuksesta, joka uhkaa Länsi-Lapin keskussairaalan päivystystoimintaa. Reilut sata osallistujaa oli samaa mieltä Sipilän kanssa siitä, että äänestäjät alkavat ymmärtää, miksi keskusta on tehnyt vaikeita päätöksiä pääministeripuolueena
Imatralainen Pekka Räty kysyi asiasta kokouksessa paikalla olleilta puoluekokousehdokkailta eli varapuheenjohtajuutta tavoittelevilta Juha Rehulalta, Katri Kulmunilta, Pekka Pöyryltä ja Hannakaisa Heikkiseltä sekä puoluesihteerin paikasta kisaavilta Riikka Pirkkalaiselta ja Jirka Hakalalta. Karjalan piirin maakuntavaaliehdokkaita. Politiikkaan tullaan vaikuttamisen takia, eivätkä moniportaiset rakenteet saa olla siinä jarruna. Ovaskalle luottamuspesti Pirkanmaan piirissä Päivi vento karjalan piirikokouksessa keskusteltiin siitä, pitäisikö kulttuurin olla osa peruspalveluja. Se tulee olemaan vaikein kilpailijamme. Mikä on viestimme näille työttömille. Ei voi olla niin, että työttömien ja palkansaajien asema vaikeutuu samalla, kun pörssijohtajien palkat nousevat. Juha Kuisma Lempäälästä toivoi keskustan ottavan johtavan aseman biotalousja ympäristökysymyksissä. He olivat yksimielisiä siitä, että kulttuurin merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ei voi vähätellä ja se myös ennaltaehkäisee monenlaisia ongelmia. Maakuntavaaleja käsittelevään pykälään luottamuspaikkojen keskinäisestä jaosta tehtiin muutos. Tea Usvasuo Ruokolahdelta tuki Suikkia. Ovaska korosti puheenvuorossaan poliittisen järjestötoiminnan olevan suuressa murroksessa. Pesti on palkaton luottamustoimi ja osa piirin organisaatiomuutosta. Karjalan piiri nostaisi kulttuurin peruspalveluksi Piirikokoukset Pä ivi Ve nto Ra ija M oila ne n Kalle Kiili esitti huolen keskustan hallitusvastuun näkymisestä työttömien ja palkansaajien silmissä.. Myös tamperelainen Antti Juva muistutti työttömien asiasta. – Nyt näyttää siltä että keskusta olisi työnantajien puolue. 2018 37 Lauri HeikkiLä VäistyVä puoluesihteeri Jouni Ovaska aloittaa Sotkamon puoluekokouksen jälkeen keskustan Pirkanmaan piirin vaalija organisaationeuvonantajana. Kaupungeissa tuskin pärjätään, jos mielikuvat keskustasta ovat tällaisia. – Ympäristöpuolueena voimme haastaa myös nuorten suosiota nauttivan vihreät. – Enää ei haluta edetä politiikassa paikallisyhdistyksestä kunnallisjärjestöön, siitä piiriin ja eteenpäin. 88 nimen lista aiotaan saada täyteen. Esimerkiksi Tampereella työttömyys on koko maakunnan suurin. yleiskeskustelussa heräteltiin kysymyksiä keskustan suunnasta. 11.5. Lopulta Pekka Räty esitti koko lauseen poistamista. Tämä ei todellakaan näytä hyvältä keskustan ollessa päähallituspuolueena, Kalle Kiili Tampereelta huomautti. kokous nimesi 59 maakuntavaaliehdokasta. – Keskustan on nähtävä koko kuva myös hallituspolitiikassa. Siitä poistettiin vaatimus, että luottamuspaikkajaon yhteydessä huomioitaisiin henkilökohtaisen äänimäärän lisäksi ehdokkaan osaaminen, kokemus, sidonnaisuus tehtävää kohtaan ja aktiivisuus keskustalaisessa toiminnassa. Ajatus päätyi lopuksi osaksi piirikokouksen tekemää kannanottoa. Asiaa ryhdyttiin puimaan, kun imatralainen Hemmo Suikki piti mahdottomana arvottaa henkilöitä edellä mainitulla tavalla. Hän ei pitänyt moista toimintaa merkkinä ”avoimesta” puolueesta
Pienten, jopa miniasuntojen yleistyminen voi hänen mukaansa olla uhka asumisen ja elämisen laadulle ja mielekkyydelle. Tämä tarkoittaa valtavia haasteita uuteen rakentamiseen, keskustan valtuustorymän puheenjohtaja Irja Ansalehto-Salmi sanoi. – Oleellista on taata kaikille mielekäs ja kohtuuhintainen asuminen. – Vanhentuneen rakennuskannan purkaminen modernin, ympäristöystävällisemmän rakentamisen tieltä on järkevää etenkin alueilla, joilla on valmis, kunnollinen infrastruktuuri, hän täsmensi. Jauhola muistutti, että Suomen sisäiset muuttoliikkeet voivat suuntautua myös pienemmille paikkakunnille. – Ei vielä 10–20 vuotta sitten kukaan olisi uskonut, miten paljon purkava rakentaminen ja kokonaisuusiminen ovat muuttaneet kaupunkikuvia, hän totesi. Valtion budjetista peräti 2,5 miljardia menee asumistukiin, Ansalehto-Salmi muistutti. AnsAlehto-sAlmi esitti myös huolen asumisen laadusta. Seminaarissa puhututtivat asumisen eri muodot ja hinta. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jari Laukkanen Edulliset asunnot katoavat pääkaupunkiseudulta Keskustan seminaarissa Vantaalla pähkäiltiin asumisen suuria kysymyksiä. Ja vieläpä olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen. – Vantaan kasvun hurjimmat skenaariot lupaavat 120 000 uutta asukasta suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Lisäksi asumisen laatu huolestutti läsnäolijoita. – Viime aikojen esimerkit biotuotetehtaista ja vaikkapa Uudenkaupungin autotehtaasta ovat hyvä muistutus siitä, että työn perässä muutetaan myös pienemmille paikkakunnille eri puolille Suomea. Osuuskunta-asuminen, erilaiset ”vuokraa, kunnes oma” -mallit, kaavoitusratkaisut ovat mahdollisia toimia. Kunnat voisivat kokeilla monenlaisia, uusia malleja. – Kaikki valta on kunnilla. Jauhola oli yksi alustajista keskustan Vantaan kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän järjestämässä seminaarissa viime viikolla. – Tulevaisuudessa on sellaisia haasteita, jotka edellyttävät myös Suomessa varautumista kaupunkien kasvuun. 38 11.5.2018 Ilmiöt YhdYskuntien uudistaminen on uusi megatrendi, Marianne Jauhola, Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus Aran kehittämispäällikkö väläyttää. Jauhola painotti alueiden monipuolista ja tehokasta uudistamista. Tässä kunnat tietysti tarvitsevat myös valtion tukea. On tarkkaan pohdittava, millaista asumista haluamme tukea. Kapasiteettia on oltava, kun esimerkiksi ilmastopakolaisuus alkaa, Henriksson kertoi. Puhetta johtanut Vantaan kaupunginhallituksen jäsen Pentti Hakulinen (kesk.) kertoi, että uusimisen kova tahti on yllättänyt kaikki. – Kallis asuminen tarkoittaa myös valtavia asumistukia. ArAn ylijohtaja Hannu Rossilahti korosti kuntien roolia asumisratkaisuissa. AlustAjAnA puhuneen Vantaan kaupungin asumisasioiden päällikön Tomi Henrikssonin mukaan kaupunkien on varauduttava monenlaisiin väestöyllätyksiin
Paista viisi tuntia. Ammattitaitoa nuotanveto vaatii silti edelleen. Nykyään pärjätään yhdellä moottoriveneellä ja kahdella miehellä. Purkkimuikut säilyvät huoneenlämmössä avaamattomana vuosia. Itse olen voittanut joskus jopa muikunpuhkomiskisan, ja ihan hyvin tuo näkyy käyvän nuorisoltakin. Muikkusaalis voi karata taitamattomalta ennen kuin nuotan keskiosa, tiheäverkkoinen pussinperä saadaan vedetyksi veneeseen. Muikun puhkominen on taito, joka kannattaa opettaa lapsillekin. Niitä on mukava viedä lahjaksi tai tuliaisiksi.” PurkkiMuikut 400 g muikkuja (mieluiten Kivijärvestä :)) 1,5 tl suolaa 1 rkl ketsuppia 1 rkl öljyä sipulirenkaita Puhko ja huuhdo muikut, katko päät ja pyrstöt pois sekä katkaise kalat kahtia. 11.5. Anna jäähtyä uunissa. Ennen nuottaamiseen tarvittiin kaksi venettä ja kolme miestä. Jopa maanomistuksissa on mainittu nuottaoikeudet. Lado muikut ja muut aineet purkkiin. Tulee tietää pohjavirtaukset, apajapaikkojen syvyydet ja pohjanmuodot. Sisään vetäytynyt kansi kertoo umpioinnin onnistumisesta.. 2018 39 Anne Kalmari on muikunpuhkomisen mestari Kotijärven kalat säilyvät purkissa pitkään TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: sAnnA järvelin Kepukeittiö ”Muikun nuottaaminen on kotikunnassani Kivijärvellä vanha perinne, joka on voimissaan nykyäänkin. Liian syvällä ei voi vetää, etteivät kalat karkaa. Teen umpioituja purkkimuikkuja varastoon sesongin aikaan, jolloin kalaa on saatavilla halpaan hintaan. Kierrä kannet kiinni. Laita purkit kylmään uuniin ja asenna se lämpenemään 125 asteeseen. Käytä pestyjä, metallikantisia purkkeja. ”Ei ole vielä perät venneessä”, on vanha sanonta, joka muistuttaa, ettei pidä ilakoida ennenaikaisesti
Mikä on tuo eurooppalainen maa, jota Suomi ei ole koskaan MM-kisoissa voittanut. – Se on omalta osaltaan lisännyt tiedon vaihtoa ja eri näkökulmien ymmärrystä keskustalaisesti ajattelevien maatalouden ja muiden maaseutukysymysten parissa työtä tekevien kesken, Huvinen sanoo. Kuinka suuria ne ovat, montako tuhatta asukasta. Mikä oli kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen mielisoitin. Kun ne laitetaan asukasluvun mukaiseen järjestykseen, ovat puolivälissä – 155:s ja 156:s – Siuntion ja Tammelan kunnat. Keskusta-agraarit täyttää 60 vuotta Mikä vuosi: Abba voitti Euroviisut ja jääkiekon MM-kisat pidettiin Helsingissä. 40 11.5.2018 Samuli Vänttilä Osana Helsingin Keskustaa toimiva Keskusta-agraarit-yhdistys perustettiin 60 vuotta sitten. 4 2 9 2 1 8 6 2 5 9 4 3 7 2 1 3 6 6 5 3 4 8 1 2 2 9 3 4 5 8 1 6 8 7 4 3 4 3 8 6 7 9 2 1 5 9 5 2 4 1 3 7 8 6 6 7 1 8 2 5 9 3 4 1 4 3 7 6 8 5 2 9 2 9 5 1 3 4 8 6 7 8 6 7 5 9 2 3 4 1 3 8 4 9 5 1 6 7 2 7 2 9 3 4 6 1 5 8 5 1 6 2 8 7 4 9 3 8 3 7 2 6 1 6 5 3 2 5 3 4 7 9 8 3 4 2 6 4 5 8 6 8 3 5 7 9 4 2 6 1 6 1 7 5 2 3 9 4 8 2 9 4 1 6 8 7 5 3 7 2 8 6 5 9 1 3 4 4 5 1 3 8 2 6 7 9 9 6 3 4 1 7 8 2 5 3 7 6 8 4 1 5 9 2 5 8 9 2 3 6 4 1 7 1 4 2 9 7 5 3 8 6 4 2 9 2 1 8 6 2 5 9 4 3 7 2 1 3 6 6 5 3 4 8 1 2 2 9 3 4 5 8 1 6 8 7 4 3 4 3 8 6 7 9 2 1 5 9 5 2 4 1 3 7 8 6 6 7 1 8 2 5 9 3 4 1 4 3 7 6 8 5 2 9 2 9 5 1 3 4 8 6 7 8 6 7 5 9 2 3 4 1 3 8 4 9 5 1 6 7 2 7 2 9 3 4 6 1 5 8 5 1 6 2 8 7 4 9 3 8 3 7 2 6 1 6 5 3 2 5 3 4 7 9 8 3 4 2 6 4 5 8 6 8 3 5 7 9 4 2 6 1 6 1 7 5 2 3 9 4 8 2 9 4 1 6 8 7 5 3 7 2 8 6 5 9 1 3 4 4 5 1 3 8 2 6 7 9 9 6 3 4 1 7 8 2 5 3 7 6 8 4 1 5 9 2 5 8 9 2 3 6 4 1 7 1 4 2 9 7 5 3 8 6 Tietotesti ??. Jääkiekon MM-kisojen A-ryhmässä Suomi on kahdesti kohdannut maan, jolle se kummallakin kerralla hävisi: 1951 Ranskassa 3–6 ja 1962 Coloradossa, USA:ssa 5–7. – Toisaalta työstä jää paljon hämärän peittoon, kun lähteitä ei ole kovin paljon säilynyt ja ajallinen etäisyyskin vaikeuttaa tietojen saantia, hän harmittelee. Mikä vuosi: Abba voitti Euroviisut; jääkiekon MM-kisat Helsingissä; USA:n presidentti Richard Nixon vieraili kesä-heinäkuun vaihteessa viikon Neuvostoliitossa – elokuussa hän jo erosikin; syyskuussa uusi presidentti Gerald Ford armahti Nixonin kaikista Watergateen liittyvistä syytteistä. Mistä mihin kulkee virallinen matkailutie Via Karelia Runon ja rajan tie. 9. Mikä maista on pinta-alaltaan suurin. Toiminnassa on hänen mukaansa ollut mukana tärkeissä tehtävissä eri organisaatioissa toimivia henkilöitä. Missä kuussa. Titteli ei tosin silloin ollut puoluesihteeri, vaan... Maalaisliiton ensimmäisenä puoluesihteerinä toimi 1944–46 Väinö Kaasalainen. Hiljaisten kausien jälkeen on aina tullut aktiivisempia jaksoja, Huvinen näkee. Vas tau kse t: 1) Vaa lim aal ta Sal laa n Ven äjän raj alle , 2) Vir ola hti, 3) kuu si tuh att a: tar kal lee n Siu ntio 6 181 , Tam mel a 6 160 , 4) Suo mi, 5) 197 4, 6) syy sku uss a, 7) toi min nan joh taj a, 8) viu lu, (Je an Sib eliu s viu lis tin a), 9) kuu si: Räi kkö nen 200 7, Kiir a Kor pi 200 9, Mik ael Gra nlu nd 201 1, Leo Pek ka Täh ti 201 2, Sam i Jau hoj ärv i ja Iiv o Nis kan en 201 4, jää kie kon nuo rte n MM 201 6, 10) Iso -Br ita nni a. Osasto on hänen mukaansa tarjonnut politiikasta kiinnostuneille hyvän keskustelupaikan. 1. 10. 5. 6. Suomessa on 311 kuntaa. 7. 2. Yhdysvalloilla on oma työn päivänsä, Labor Day, joka on ensimmäisenä maanantaina... Montako suomalaista urheilu-postimerkkiä on 2000-luvulla julkaistu: 2, 4, 6 vai 8. 3. 4. Tällä hetkellä maa pelaa Kansainvälisen Jääkiekkoliiton jääkiekon 1. Olle Lindeborg/ Tt News Agency/AFP/Lehtikuva. Mikä. Lyhyehkön historiikin keskusta-agraareista kirjoittanut Hannu Huvinen toteaa, että yhdistys on pysynyt sitkeästi elossa vuosikymmenten ajan, vaikka toiminta on ollut sekä taloudellisesti että osallistujamääriltään pienimuotoista. Missä kunnassa Vaalimaan rajanylityspaikka sijaitsee. Hän muun muassa soitti opiskeluaikoinaan Wienin Filharmonikkojen oppilasorkesterissa, ja se oli hänelle myöhemmin mieluisin vapaa-ajan soitin. divisioonan MM-kisojen A-lohkossa. Iso-Britannia, Italia, Norja, Puola, Suomi. . Etenkin vaalit ovat aktivoineet keskusta-agraareja toimimaan. 8. Vappu työväen juhlana on amerikkalaista alkuperää, mutta antikommunismin takia sitä ei USA:ssa ole aikoihin juhlittu. Lisävihje: maa voitti 1936 Garmisch-Partenkirchenin olympialaisissa jääkiekossa kultaa. Sen pituus on 1 080 kilometriä
2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.. 11.5
Eteenpäin, keskusta kimmo tiilikainen vieraskolumni. Pelkkää retoriikkaa sekin. Hän jakaa miljardeja löyhillä lupauksilla ja uhkaa panna soten uusiksi. On oikeudenmukaista, että asunnottomuus vähenee, päihdeäidit saavat hoitoa, väkivallan uhasta kärsiville on lisää turvakoteja. Miten uudistamme Suomea. Tai se, että ylivelkaantunut saa uuden alun ja työtön saa tienata muutamia satasia ilman etuuden menetystä. Olemme nostaneet Suomen kansainvälisissä arvioinneissa ilmastopolitiikan kärkimaiden joukkoon. Miten veisimme EU:ta kestävän kehityksen tielle Suomen puheenjohtajakaudella. Hallituskumppanimme elävät vaikeita aikoja. Vihreät yrittävät kritisoida meitä heikosta ympäristöja ilmastopolitiikasta. Miten seuraavaksi auttaisimme heikompia. Sitä aatetta on noudatettu Sipilän hallituksessa. Tätä olemme hallituksessa tehneet. Olemme tehneet vaikeassa taloustilanteessa käänteen ja silti arvojemme mukaista politiikkaa. Me olemme Suomen pääministeripuolue 49 kansanedustajan voimalla. Se on uudistamisen, kansainvälisen yhteistyön ja heikomman puolustamisen aate. Persut puolestaan sättivät meitä liian vahvasta ilmastopolitiikasta ja väittävät, että ehdotuksemme tulisivat kalliiksi suomalaisille. KesKustalaisina voimme kulkea pää pystyssä. Nyt katse on laitettava yhdessä eteenpäin. 42 11.5.2018 Karjalan piirikokouksessa oli väkeä enemmän kuin vuosikausiin. Heitä kaikkia yhdisti halu vaikuttaa ihmisten asioihin, olla rakentamassa parempaa huomista suomalaisille. Piirikokouksessa puhuttiin myös alkiolaisesta aatteesta. Demarit haukkuvat meitä kokoomuslaisesta politiikasta. Kokoomuksen Elina Lepomäki todistaa kirjassaan toisin. Näihin kysymyksiin keskustan työryhmissä haetaan yhdessä vastauksia. On oikeudenmukaista, että yksinhuoltajien lapsilisiä korotetaan, päivähoitomaksuja alennetaan pienituloisilta ja tuhannet perheet saavat vapautuksen maksusta. Pelkkää retoriikkaa. Viimeisin aloitteemme päästökaupan laajentamisesta lämmitykseen toisi samat pelisäännöt ja yhtä tiukan päästöjen ohjauksen myös itäiseen Eurooppaan. Ei sinne, missä huuto on suurin. Saman halun pitää näkyä meissä jokaisessa. Saattaa olla niin, että vakain tae vastuullisen politiikan jatkolle suomalaisten mielissä on vielä sittenkin Juha Sipilän johtama keskusta. Vasemmisto moittii meitä epäoikeudenmukaisesta politiikasta. Olemme pääministeripuolue, koska sadat vaikuttamishaluiset ihmiset rakensivat ohjelman, jolla Suomea on pantu kuntoon. Vastuutonta touhua. Alkiolaista heikomman puolustamista on se, että pienimpiä takuueläkkeitä korotetaan, samoin minimivanhempainrahoja ja sairaspäivärahoja. Galluphuumassa demarien Rinne taas on lähtenyt laukalle. Se on pelkkää retoriikkaa ja taktiikkaa. Kun rahaa ei ole jaettavaksi lisää kaikille, se on kohdennettava sinne, missä tarve on suurin. Hän sanoo ihailevansa, miten Sipilä on ajanut keskustan tavoitteet läpi, vaikkei tavoitteista samaa mieltä tietysti olekaan. Pelkkää propagandaa. Työttömyyden ja velkaantumisen runtelema Suomi antoi meille valtakirjan, jolla talous on nyt käännetty nousuun, työllisyys paranee joka maakunnassa ja valtion velaksi elämisen loppu on jo näköpiirissä. Paikalla oli kolmisenkymmentä maakuntavaaliehdokasta sekä valtaosa puolueen johtopaikoille tahtovista. Myös soita ja metsiä olemme suojelleet enemmän kuin vihreiden hallitustaipaleella tapahtui. Siis rohkeasti eteenpäin! Kirjoittaja on asunto-, energiaja ympäristöministeri. Miten takaamme yrittäjyyden ja työllisyyden kukoistuksen ensi kaudella
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI 045 6307 072 SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 LAurI HeIKKILä 044 7370 262 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 11.5. Kun kuva loppuu ja ruudussa pitäisi juosta lopputekstit, niin joku aivan yhdentekevä kanavan mainos leikataan ruudun oikeaan laitaan niin, että lopputekstit menevät lukukelvottomaksi piiperrykseksi. Leffafriikki voi olla lopputeksteistä tai lopun biisilistasta hyvinkin kiinnostunut. Tiedän itsekin, että murheeni vaikuttaa naurettavalta, mutta se on pirun pikkusormi. Joillekin nimen näkyminen lopputeksteissä voi olla työllistymiskysymyskin. Ne tekstit siellä lopussa, krediitit, eivät ole turhia. en saa sitä tietoa! Suurimmat syylliset ovat MTV ja alikanavansa Sub. Yllytän barrikadeille näyttelijöitä, kuvaushenkilökuntaa, kaikkia tekemiseen osallistuneita. Jos kerran on lopputekstit tehty, niin ne on näytettävä. Tämä kävi, kun katsoin Miss Farkku-Suomi -leffaa, tämä kävi aina, kun katsoin Aallonmurtaja-sarjaa. Ihminen on kiitoksenkipeä, ainakin jos hän menee avustamaan elokuvaa tai televisiosarjaa. Jari Nenonen Lopputekstit Jos kerran on lopputekstit tehty, niin ne on näytettävä.. Fiksuimmat tekijät ilmoittavat vaikka kollektiivisesti; kiitokset kaikille avustajille. Verorahoilla rahoitettavia Yleisradion ohjelmia katsellessa voi maksajan ominaisuudessa hämmästellä, että onpa mokomaankin tarvittu porukkaa. Jatkavat noin, niin kohta eivät enää maksakaan. entäs tuo ukko, oliko se harrastajanäyttelijä, jonka olen nähnyt kesäteatterissa. 2018 43 Kun ei ole oikeita ongelmia, niin niitä täytyy kehitellä. Ketkä ovatkaan saaneet catering-keikan ja kenen omistama se vintage-auto olikaan. Kuka oli tuo sivuosan lupaava nuori näyttelijä. Olen onnistunut kehittämään henkilökohtaisen mielipahan aiheen elokuvien ja sarjojen lopputeksteistä telkkarissa. Tämä uteliaisuus korostuu, jos filmi on tehty kotinurkilla. Luulisi, että kyse on tekijöiden ammattiylpeydestä. Siltä se tuntuu, jos ei tiedä. lopputeKstien pilaaminen on nonseleeraamista, tekijöitä loukkaavaa vähättelyä. Kun illalla telkkarissa loppuu kotimainen elokuva, jonka ohjelmatiedoissa on merkitty (u), niin silti haluaisin tietää, että ketä sitä on ollut tekemässä. Lopputekstit ovat tekijätietoja. Ai tuo oli tehnyt kampaukset, stailauksen tai rakennelmia tai joukkoruokailun, kysytäänpä siltä. Kiitetäänkö VPK:ta, joka on tehnyt sateet. Televisioesityssopimuksia tehdessä on vaadittava, että elokuva esitetään kokonaisuudessaan, lyhentämättä sitä miltään osin