Suomenmaa 12.02.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 S. 2 S TIISTAI 12.2.2013 N:o 17 . s. . s. Keskustan linja on vielä avoin. 1 ? Luvut pöytään, Katainen! Juha Sipilä vaatii pääministeriltä tarkat tiedot EU-budjetista. 4 Professori Eero Uusitalon mielestä lähidemokratia on viime vuosina syntyneissä liitoskunnissa toteutunut huonosti. 6 Hyvä vai paha perustulo? Lähidemokratia unohtunut Pontikka tippuu Kiteellä Ajatus kaikille maksettavasta perustulosta herättää mielipiteitä. 10. s. 8 Pontikkaa tiputetaan Kiteellä nyt luvan kanssa. 6 414880 073513 KIEHUKOON NYT KATAINEN LIEMESSÄÄN. TARVITAAN MYÖS ASENNEMUUTOSTA. Sen uskotaan lisäävään myös Kiteen matkailullista vetovoimaa. s
Vai antoiko hän tahallaan väärän todistuksen peitelläkseen omaa epäonnistumistaan?´ Valitettavasti taitaa olla niin, että kummatkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kataisen asemaa on vain pahentanut hänen asepalvelijansa, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) lausuntoineen. Urpilainen sanoi, että Suomen neuvottelutaktiikka toimi ja Suomen asettamat keskeiset tavoitteet saavutettiin. Sen jälkeen SDP on ollut niin hiljaa, että äänettömyys suorastaan huutaa. Demaritaktiikkana näyttää olevan, että kiehukoon nyt Katainen liemessään. Miksi Ruotsi mutta ei Suomi. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Johtiko pääministeri tahallaan harhaan? E uroopan unionin huippukokouksessa Suomea puolustaneen pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hehkutus onnistuneesta neuvottelutuloksesta otettiin vastaan Suomessa aluksi epätietoisen tyytyväisesti. Kataisen yletön omakehu tosin haiskahti heti. ?Olen mielettömän iloinen?, maistui liian imelältä ollakseen totta. Asioiden toisenlainen tola valkenikin, kun viikonvaihteen aikana Suomessakin oli mahdollisuus omin silmin perehtyä kokouksen päätöksiin. ?Mielettömään iloon. Taktiikka sen sijaan oli. Eiks tää oo hieno juttu!?, laukoi kokoomusministeri tv-kameroiden edessä vakavalla äänenpainolla. Että hyvin teillä siellä Pohjois-Karjalassa oikeastaan menee, lopettakaa ruikuttaminen. Stubbin mielestä menetettyjä tukia ei pidä surra. ?Suomi on yksi EU:n rikkaimmista maista?, Stubb kuittasi julkisuuteen (Ylen uutiset 10.2.) kysymyksen Suomen maksuosuuden kasvusta ja tukien menetyksistä. Mitä lähempänä kuluttajaa ruoka on tuotettu, sitä helpompi sen raaka-aineita ja valmistusta on valvoa. ei ole syytä. Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen?, HS otsikoi. Kansalaisilla onkin lupa kysyä, eikö Katainen ymmärtänyt, mihin kaikkeen hän lupautui. Perusjutuista viis, tutkimuksen pitää olla Euroopan huipputasoa, jos EU-tukieuroille aikoo päästä. RAKENNERAHOJEN supistamisella on myös sellainen kiusallinen ominaisuus, että alueilta katoaa samassa suhteessa huomattava määrä kansallista vastinrahoitusta. Nykyinen hallitus näkee asian varmasti houkuttelevana säästökohteena. Urpilainen on kuitenkin tukensa jo antanut. Vai että Itä-Suomelta joutikin ottaa pois? Kataisen, Stubbin ja kokoomuksen muun esikunnan lausunnot joutuvat vielä omituisempaan Kokoomusministeri Alexander Stubb antaa ymmärtää, että Itä-Suomelta joutaakin ottaa rakennetukia pois... He ovat hyvässä uskossa ostaneet elintarvikkeita, jotka eivät ole olleetkaan sitä, mitä on kerrottu. köyhin alue. Mitä kumman hyvää siinä on. Eipä enää tarvitse lappaa rahaa tehottomiksi tempputyöllistäjiksi moitittuihin EU-projekteihin. Maakuntien näkövinkkelistä tilanne on toinen. Tuotteita on vedetty pois myynnistä, ja hallituksetkin ovat varpaillaan. Kuvaan kuuluu, että kyse on ylikansallisesta elintarviketeollisuudesta. Jo valmiiksi ennen kuin vääntö tukieurojen kohtalosta maan sisällä ehtii edes alkaa. Samaan hengenvetoon pääministeri Katainen ja kumppanit ehtivät tuulettamaan tutkimukseen ja kilpailukykyyn tarkoitettujen varojen huomattavaa lisäystä. Kukaan ei muistanut mainita, että rahoja ei todennäköisesti käytetä Joensuun tai Lapin yliopistojen projekteihin. Lihan se hankki toiselta ranskalaisyritykseltä, jolle se oli tullut välikäsien kautta Romaniasta. Rikollisia jälkiä onkin vaivaton peitellä, kun raaka-aineita kuljetellaan ympäri maailmaa. Liian kehittynyt ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN harvaanasutuille alueille on kehittymässä erikoinen ongelma. Samaan aikaan kun Suomen hallitus karsii jopa aivan perustarpeisiin liittyviä toimintoja pois näiltä alueilta, kuuluu EU:n budjettineuvotteluista kummia. Itä- ja Pohjois-Suomi ovatkin EU:n mittakaavassa niin kehittynyttä seutua, ettei entiselle 35 euron asukaskohtaiselle erityistuelle olekaan enää mitään perusteita. Ylimielisyydessään jotenkin surkuhupaiselta kuulosti ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin kommentti koskien aluetukien menetyksiä. ?Itä-Suomi on EU:n alueiden vaurautta mittaavassa tilastossa sijalla 109. Viranomaistenkin valvonta on pettänyt. Findus-kohu on taas uusi todistus suomalaisen elintarviketuotannon tärkeydestä. Tuotemerkintöjen mukaan niissä olisi pitänyt olla nautaa. Ruoat on valmistanut ranskalainen yritys Luxemburgissa. Sen mukaan ?ollaan mielettömän iloisia?, tuli mitä tuli. Hevosenlihaa Romaniasta, ei kiitos E uroopassa on kohuttu hevosenlihasta, jota on löydetty Findus-yhtiön pakastelasagneista. Moni onkin arvellut, että ei Suomella mitään tavoitteita ollutkaan. Kansainvälisessä elintarviketeollisuudessa ja -kaupassa on tehty virheitä ennenkin. Suomen puolta ei osattu pitää. Tiivistäen sanottuna: Suomen nettomaksuosuus kasvaa, mutta silti Suomelle tärkeät maatalous- ja rakennetuet pienenevät. Oireellista oli, että nykyistä hallitusvaltaa usein tukeva Helsingin Sanomatkin kirjoitti sunnuntaina (10.2.) analyysinsä otsikossa EU-johtajien puhuvan ?mustaa valkoisiksi?. ?Pääministeri hehkutti Suomen ?taittaneen EUnettomaksuosuutensa kasvun?. Eikä välttämättä edes suuren ja kauniin Aaltokompleksin tarpeisiin, koska tukea ei ole erikseen korvamerkitty millekään jäsenmaalle. Hallituksen sanoma rahoituksensa kanssa kansssa kärvisteleville oppilaitoksille on siis selvä. Muukaan hallitus ei pääse lopputuloksesta irti. Milloin on lihaa kasvatettu hormonien avulla, milloin maitoon on lisätty muovi- rouhetta, milloin salaatteja on kasteltu jätevedellä. Seurauksina on ollut jopa kuolemantapauksia. Aina kuitenkin kuluttajat ovat hävinneet. Ylikansallisen bisneksen moraali venyy aivan liian helposti. Uusi piirre on, että hevosenlihakaupasta epäillään suoranaista rikollisuuttakin. Miksi Tanska, mutta ei Suomi? T oisen päähallituspuolueen SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen antoi heti kokouksen jälkeen (perjantai 8.2.) lausunnon, jonka mukaan budjettiesityksen lopputulos oli Suomen kannalta ?olosuhteet huomioon ottaen hyvä?. Urpilaisen mukaanhan ?keskeiset tavoitteet saavutettiin?. Tätä on tosin vaikea varmistaa, sillä tavoitteita ei ole julkistettu lainkaan. Findus on puolestaan kansainvälinen ruotsalaisyhtiö. Kohu ei ole ensimmäinen laatuaan. Jotenkin Stubb onnistui vielä korottamaan ylimielisyytensä toiseen potenssiin väittämällä, että on ?hyvä juttu?, että Suomen köyhin alue, Itä-Suomi, on unionin 109. Jos ei muuten, niin ainakin hallitusherrojen näpäyttämiseen. Risto Luodonpää. Todelliset köyhät ovat jossain aivan muualla, kuului Stubbin viesti maakuntien ihmisille. ALUEPOLIITTISTEN rakennetukien tippuminen oli toki odotettua, kun koko unionin budjetti pienenee seuraavien seitsemän vuoden ajanjaksolla merkittävästi. EU-budjetin leikkaaminen onkin Suomen hallitukselle vedenpitävältä vaikuttava selkänoja kritiikkiä vastaan. Kuva: Jari Laukkanen SDP:n taktiikkana näyttää olevan, että kiehukoon nyt Katainen liemessään. valoon, kun Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia saivat maksuosuuksiinsa helpotuksia. Kun ikäluokkien parhaimmisto menetetään keskittämispolitiikan seurauksena kasvukeskuksiin, jää monen yhteisön ainoaksi henkireiäksi EU-tuella aikaansaatu yrityskeskittymä tai yhteinen kokoontumispaikka. Alueiden omatoiminen kehittäminen on EU-byrokratiassa nähdyn perusteella riski rahoitukselle, mutta myös iso mahdollisuus. Köyhyydelläkö tässä kilpaillaan
Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin. Huolenpito ja välittäminen ovat arvo- ja asennekysymyksiä. Menosäännön perusperiaate on se, että valtion menot voivat lisääntyä korkeintaan 60 prosenttia talouskasvun mukanaan tuomasta valtion tulojen reaalikasvusta. Vain lähetysten vastaanottajat jäivät uupumaan. Oli tärkeätä, että Yleisradion rahoitus saatiin ratkaistua. julkisen palvelun sisällöstä ja laajuudesta ei käynnistynyt ollenkaan. Yleisradion puoleen miljardiin euroon betonoitu budjetti, lisättynä vuotuisella inflaatiotarkistuksella, on aivan ainutlaatuinen. Tämä on aiheuttanut ongelmia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden osuus suomalaisten työllistäjinä kasvaa koko ajan.?. Ja tarvitsemme mukaan kaikki. Selviytymissuunnitelman pohjana on ns. ?politiikan kakkara?, joka koostuu neljästä osasta: julkisesta taloudesta, talouskasvusta, huolenpidosta ja vastuunotosta. Tulkaa mukaan jatkamaan keskustelua, osallistumaan ja tuomaan omat ideanne peliin. Alijäämä merkitsee vääjäämättä ulkomaisen nettovelan kasvua. Ei kuitenkaan tarvitse olla suuri ennustaja, jos veikkaa, että tulevat kasvuyritykset ratkovat tuotteillaan ja palveluillaan ilmastonmuutoksen, ruokapulan, puhtaan veden ja energian haasteita. Valtio voi käyttää lisätienaamastaan satasesta 60 euroa menoihin ja 40 euroa alijäämään kattamiseen. Tarvitsemme myös rakenteiden uudistamista, normien purkamista ja yhteiskunnan tehtävien uudelleen arviointia. VALTION tehtävä ei ole valita voittajia. Haastan suomalaiset tekemään yhdessä Suomen selviytymissuunnitelmaa. Siksi Suomenkin on syytä tehdä parhaansa, jotta ulkomaankauppa ja sen myötä vaihtotase onnistutaan kääntämään positiiviseksi. Neuvoja on tässäkin helpompi antaa kuin toteuttaa. Tulojen kasvusta 40 prosenttia käytetään alijäämän paikkaamiseen. Siksi keskusta esittää uudentyyppisen rahaston perustamista. Esittelen lyhyesti esimerkkejä suunnitelmasta. Suunnitelma ei ole vielä valmis, vaan haastan Sinut mukaan tekemään siitä entistä paremman. KESKUSTA ei halua lähteä nopeiden leikkausten ja veronkorotusten tielle, kuten hallitus. Keskusta haluaa säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan ja pysäyttää eriarvoistumiskehityksen. Siksi tarvitsemme Suomen selviytymissuunnitelman. Myös Suomessa toimivat pankit ovat alkaneet pidätellä luotonantoaan. Ennaltaehkäisy on jäänyt yhteiskunnassamme retuperälle, vaikka siihen tulisi satsata. Meidän tulee kääntää ajatteluamme uuteen asentoon. Se on mahdollista keskustan tilaisuuksissa ja netissä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! Muut lehdet SATAKUNNAN KANSA kauhistelee Ylen kalleutta: ?On hyvä, että Yleisradio uudistaa toimintaansa ja kertoo siitä avoimesti. Nyt näitä taitoja tarvitaan. Ulkomaankaupan tuoreimpien tunnuslukujen tarkastelu antaa kuitenkin osviittaa siitä, mistä kivistää. Vielä marraskuussa tilanne vaikutti lupaavalta. Meillä ei ole varaa yhteenkään syrjäytyneeseen nuoreen. Pelkkä raha ei ratkaise ongelmia vaan tarvitaan myös asennemuutosta. Puhutaan siis vihreästä taloudesta, teknologian soveltamisesta ja kotimaisesta ruuasta. Valtio voi vauhdittaa uusien työpaikkojen syntyä uusiin ja jo olemassa oleviin yri- Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja Yhteiskunnan tulee olla meille jokaiselle mahdollistaja, ei kehityksen jarru. ?Riittävät resurssit neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja perheiden kotiapuun maksavat itsensä takaisin.. Yhteiskunnan tu- lee olla meille jokaiselle mahdollistaja, ei kehityksen jarru. Toimeliaisuuspaketti voisi sisältää esimerkiksi työttömän mahdollisuuden tienata ainakin 300 euroa kuukaudessa lyhytaikaisilla töillä ilman, että työttömyysturva heikkenee. Olemme oppineet yhdessä tekemisen taitoja. Ikääntyminen tulee kääntää voitoksi. SANTERI ALKION ihmiskäsityksen keskiössä on oma vastuu: vastuu itsestä, läheisistä sekä lähiyhteisöstämme. Kauppatase nousi hetkeksi plussalle painuakseen kuitenkin taas joulukuussa pakkaselle.? KALEVA syyttelee pankkeja talouskasvun oraiden tallomisesta: ?Investointeja jarruttaa juuri nyt luottamuspula ja suoranai- nen pelko, joka on herkkä leviämään: ei panna hankkeita liikkeelle, kun muutkaan eivät pane. Ja kierre on valmis. Samaan saumaan osuu toinenkin kiusallinen ilmiö. 12.2.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Tästäkin selvitään! SUOMI on vaikeiden haasteiden äärellä. Olemme syöneet velaksi ja siitä huolimatta eriarvoisuus vain pahenee. Mitään erityisen nerokasta ei toki ole keksiä lisää veroja kansalaisten maksettavaksi varsinkin, kun esimerkiksi keskustelu ns. Kuva: Maiju Torvinen tyksiin. Tämän lisäksi vastuu koskee huolenpitoa niistä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, vaikka he eivät kuuluisikaan lähipiiriimme. Vastuunoton lisäämistä voidaan edistää myös valtiovallan toimin. Sillä on merkittävä rooli 200 000 uuden työpaikan luomisessa ja teollisuuden uusiutumisessa. ON ÄÄRIMMÄISEN tärkeää, että sosiaalinen rikkinäisyys ja eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä. Yhtä avoimesti yhtiö ei ole kertonut kuinka paljon erilaisiin seikkailuihin on euroja uponnut, kuten esimerkiksi miljoonien panostus digitaalisiin radiolähetyksiin. Kuukauden aikana Suomesta vietiin hyödykkeitä 4,9 miljardin euron ja tuotiin 4,7 miljardin arvosta. Se on sitä niin julkisen kuin avoimen talouden puolella ottaen huomioon minkälaisessa taloudellisessa tilanteessa elämme.? TURUN SANOMAT vaatii vientiä nousuun: ?Vaihtotaseen vajaus on kansantaloudelle myrkkyä. Miksi ylipäätään puhumme ikääntyvistä kustannuseränä. Meidän vaihtoehtomme perustuu pidemmän aikavälin jäntevään politiikkaan ja keskustan menosääntöön. Mitä menosääntö sitten tarkoittaa
Jos jatkettaisiin tällä tavalla, Kirves on hyvä työkalu, mutta puukkoakin tarvitaan. että nykyistä järjestelmää parannettaisiin, niin oikeudenmukaisuus säilyisi, Backman pohtii. Parasta olisi mennä eteenpäin pienin askelin, ei suurella reformilla. . Sosiaaliturva tarvitsee tämän suuntaisia uudistuksia. KANSALAISALOITTEEN perustulosta on voinut allekirjoittaa netissä helmikuun alusta. Kun työt telakalla loppuivat, hän opiskeli tradenomiksi. Sitten mies sairastui. Perustulon heikkous on se, että rahalla ei sen jälkeen voida enää ohjata ihmisiä, Karjalainen sanoo. Nyt esimerkiksi toimeentulotuen ehtona on virkailijan tapaaminen. KAKSIKON mielestä kansalaispalkka on raskaampi järjestelmä kuin syyperusteinen sosiaaliturva. Tosin nykyjärjestelmässäkin on puutteita. Siinä on loukkuja, joita on jo yritetty tilkitä. Työttömyys turruttaa ihmisen. . Siksi sosiaaliturvan pitää olla kannustava. VIERESSÄ TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen nyökkäilee. Perustulosta on tehty kansalaisaloite, mutta Karjalaisen kanta asiaan on selkeä. . Siitä saa rahaa toimeentuloon, mutta samalla työ tuo elämään sosiaalisen piirin. . Miten työtön saadaan kotoaan pois, jos saa rahaa sohvalle tekemättä mitään, hän ihmettelee. Backman tietää mistä puhuu. Pitkän työttömyysjakson jälkeen hän pääsi palkkatuettuun työhön Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestöön (TVY). Toimeettomuuden mukanaan tuomat ajatukset ovat miehelle tuttuja. Työttömyyden pitkittyessä kynnys lähteä pois kotoa on suuri. Yhteiskunta on moninainen. Kirves on hyvä työkalu, mutta puukkoakin tarvitaan, mies vertaa. TÄRKEINTÄ on saada ihminen kiinni työn syrjään. Onko se sitten 300 euroa tai jotain muuta, mutta ajatuksena ehdotus on loistava. Uskallan väittää, että sosiaalityöntekijöiden määrä romahtaisi uudistuksen jälkeen. Kunnat näkisivät siinä säästökohteen, hän sanoo. KANSALAISALOITTEEN takana on muun muassa Vihreä liitto ja joukko nuorten järjestöjä. Esimerkiksi puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen on poistunut. . Olen ollut aina sitä mieltä, että kansalaispalkka on ihmisten hylkäämistä. Tällä hetkellä nimiä on alle 10 000. Aloitteessa esitetään, että Suomessa otetaan käyttöön vähintään nykyisen perusturvan vähimmäisetuuksien suuruinen perustulo. Perustulo olisi kansalaisoikeus. Se maksettaisiin muista tuloista tai elämänvalinnoista huolimatta. Suurituloisilta perustulo perittäisiin takaisin verotuksessa. Asian kannattajat esittävät, että uudistuksen jälkeen esimerkiksi sosiaalityöntekijät voisivat käyttää aikansa papereiden pyörittämisen sijasta aitoon ihmisten auttamiseen. Karjalainen ei usko ajatukseen. . Se tuo toivottomuuden, josta ei pääse pois millään, Backman kuvailee. Työllä on moninainen arvo. Nämä ovat hallinnollisia juttuja, jotka voidaan korjata ilman perustuloakin.. 4 12.2.2013 Heikki Backman ja Lea Karjalainen toivovat, että perustulo ei toteudu. Opintososiaalisia etuuksia ei saa ja töitä ei välttämättä ole. Myös Backman miettii, että kansalaispalkka olisi joillekin väestöryhmille hyvä juttu. . Syrjäytymisen suurin syy on se, että kukaan ei välitä, hän perustelee. Sosiaalietuuksien pitää kannustaa. . Järjestelmä olisi hyvä heille, jotka ovat pudonneet järjestelmien väliin. Tärkeintä olisi saada ihmiset kiinni työn syrjään. HENNA RUOKAMO HELSINKI KAIKILLE maksettava perustulo jättää ihmiset heitteille, miettii Heikki Backman. . Kun nimiä on koossa 50 000, asia etenee eduskunnan käsittelyyn. Hän oli pudota kaikkien järjestelmien väliin. . Perustulosta on tehty kansalaisaloite, joka etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Kuva: Jari Laukkanen Perustulo jättää heitteille Työttömät eivät innostu kansalaispalkasta. Tiedän, mitä työttämyys tekee terveydelle, itsetunnolle, perheelle. Nämä ovat sellaisia kiemuroita, joissa ihminen on voimaton. Pääsin palkkatuen voimilla töi- hin ja olen ollut hyvin tyytyväinen, Backman kertoo. KARJALAISEN mielestä työn vastaanottamisen esteet pitää poistaa. Hän kehuu Kimmo Tiilikaisen (kesk.) ehdotusta siitä, että työtön voisi tienata 300 euroa ilman sanktioita. . Eristäytyminen tapahtuu huomaamatta. Ihmisen on tärkeätä kuulua johonkin. Hänen oma historiansa on moninainen. Mukana on muun muassa viisi ylioppilaskuntaa. Karjalaisen mukaan on ymmärrettävää, että opiskelijat ajavat perustuloa. . Monella opiskelijalla on kesäisin sellainen tilanne, että toimeentuloon tulee aukko
Suomi näivettyy, ja tällä menolla edessä on vain verojen korotuksia ja leikkauksia. Se on meidän mielestä paras malli. Lopputulos on samansuun- tainen kuin perustulossa. . Eikä se sovellu meidänkään oloihimme. EDUSKUNNAN sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava kansanedustaja toivoo, että selvitysmiehet saavat tehdä omat esityksensä ilman, että kesken valmistelun velvoitettaisiin toimimaan jonkin tietyn muotin mukaisesti. Keskusta tarjoaa oman vaihtoehtonsa . Työtön saa enemmän kuin kotonaan lapsia hoitava. . Tason pitäisi olla noin 540 euroa. Vasemmistoliitto on puhunut 750 eurosta, ja vasemmistonuoret yli 1 000 eurosta. Keskustanuoret ajavat niin sanottua negatiivista tuloveroa. Siinä kansalainen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa vasta kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason. Mallin alle voisivat mennä muun muassa toimeentulotuki, minipäivärahat ja opintotuki, Kurvinen maalailee. KURVISEN mielestä syyperusteinen ja nöyryyttävä sosiaaliturva on vanhanaikainen. Nyt ihmiset joutuvat avaamaan elämänsä byrokraateille. Päätöksiä ollaan kuitenkin tekemässä tulevia vuosikymmeniä varten, hän kuvaa. REHULA muistuttaa, että asiantuntijat ovat esittäneet uuden työryhmän asettamista. . Hallituksen tiellä tulee karhu vastaan, Tiilikainen tuumaa. Keskusta on esittänyt oman vaihtoehtonsa, Suomen selviytymissuunnitelman. Tätä työtä leimaa kiire, Rehula huomauttaa. . Vieläkään ei ole myöhäistä kuunnella asiantuntemusta ja etsiä kullekin alueelle sopivin ja käytännössä toteuttamiskelpoisin ratkaisu. Rehula pelkää, että vahva poliittinen ohjaus on aikaansaamassa tilanteen, jossa voidaan ajautua nykytilannetta huonompaan tulevaisuuteen. . Perustulo on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymys, Kurvinen sanoo. PERUSTULOLLA voidaan tarkoittaa monenlaisia järjestelmiä. Esimerkiksi vihreiden mukaan perustulo pitäisi maksaa kaikille suomalaisille verottomana etuutena. Perusetuudet ovat eri suuruisia. Katainen ja Urpilainen keskittyvät talven tärkeissä puheissaan vain esittämään vaatimuksia muille ja siirtämään vastuun muille. Tärkeintä on murtaa ajatus syyperusteisesta sosiaaliturvasta, Kurvinen sanoo. Myös keskusta hyväksyi vuonna 2010 Lahden puoluekokouksessa aloitteen negatiivisesta tuloverosta. KESKUSTA puolueena haluaa selkeyttää sosiaaliturvaa. Oman kotimaakuntani osalta maakunnan kokoinen ratkaisu olisi paras mahdollinen. . Kansalaisaloite perustulosta ei ole ollut vielä tarkemmin keskusteluissa. Eduskuntaryhmän alla on viime keväästä saakka toiminut sosiaaliturvaa miettivä työryhmä puolueen varapuheenjohtajan Annika Saarikon johdolla. Työryhmä on pohtinut muun muassa toimeentulotuen ja asumistuen kehittämistä. perushoidontason ja erityisen vaativan hoidon malli ei ole muissa maissa käytössä. Yhtään omaa ratkaisua heiltä ei tullut, Tiilikainen sanoo. Molemmat ministerit vetosivat työmarkkinajärjestöihin, jotta ne sopisivat riitansa ja näyttäisivät tietä turvalliseen tulevaisuuteen. Tiilikaisen mukaan maltillisilla palkkaratkaisuilla on keskeinen rooli Suomen selviytymisessä, mutta vastuu kokonaisuudesta on yksiselitteisesti hallituksella. . Nyt kaikki asiat ovat levällään, kuntien ja palvelujen uudistamisesta eläkeratkaisuihin. Kaikki eivät edes hae tukia niiden vaikeuden takia. . Perustulo on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymys, Antti Kurvinen sanoo. Kuva: Jari Laukkanen OMAT paineensa sosiaali-ja terveydenhuollon rahoitusuudistukseen tuo ensi vuoden alussa voimaan astuva direktiivi, joka mahdollistaa hakeutumisen hoitoon EU-alueella. . Se sisältää konkreettisia ja rohkeita ratkaisuja. Kuva: Jari Laukkanen Keskustanuoret kannattaa, puolueen linja avoin HENNA RUOKAMO HELSINKI KESKUSTANUORET ja Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) kannattavat kansalaisaloitetta perustulosta. Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo, että Suomen sosiaaliturva on rakennettu 1900-luvun rakenteisiin. Perustulo takaisi toimeentulon ja vähentäisi turhaa byrokratiaa. Se korvaisi nykyisen monimutkaisen tukiviidakon ja tekisi kaikesta työn tekemisestä kannattavaa. . kotikunta-maakunta mallin niin hallituksen selvitysmiesten kuin kaikkien muidenkin toimijoiden kriittisenkin tarkastelun pohjaksi. . Kotikunta-maakunta ?malli on toteuttamiskelpoinen ratkaisu moniin maakuntiin. Hallituksen lähes väkisin ajama kahden tason . Kotimaakunnassani on kunnille annettu lähes ruhtinaalliset yksitoista päivää aikaa lausua vastauksia perustavaa laatua oleviin kysymyksiin. Pääministerinä ja valtiovarainministerinä toimivien on ymmärrettävä, että vastuuta ei voi ulkoistaa Etelärantaan, Hakaniemeen tai mihinkään muualle. Hallitukselta puuttuu kerta kaikkiaan kyky tehdä ratkaisuja, jotka tuovat työtä ja turvaavat palvelut. . Esityksestä tullee seuraamaan, että paine muuttaa nykyistä monikanavaista rahoitusmalliamme kasvaa, mikäli haluamme pitää kiinni esim kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta, Rehula kirjoittaa.. 5 12.2.2013 ?Kataisen ja Urpilaisen vastuunpakoilu käsittämätöntä? KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen toteaa, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) lauantaisissa puheissa oli sama sävel. Kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajat ulkoistivat sujuvasti vastuunsa Suomen kehityksestä ja taloudesta. . Tämä ajattelu pitää murtaa. Nykyjärjestelmä arvottaa erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset. Tärkein tehtävä on ollut pohtia ratkaisuja, joilla työnteko olisi aina kannattavaa. Lopulliset linjaukset työryhmä hioo maaliskuuhun mennessä. Keskusta puolueena haluaa selkeyttää sosiaaliturvaa. Sote-selvittäjien kiire pelottaa Juha Rehulaa PENTTI MANNINEN HELSINKI HALLITUKSEN oljenkorsi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa on sen asettamien selvitysmiesten työssä, keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula kirjoittaa Suomenmaan Verkkoapilan maanantaikolumnissa. Selvitysmiesten ehdotusten karttoineen pitäisi olla valmiina kuluvan kuun loppuun mennessä. . SDP ja jotkut muutkin ovat si- tä mieltä, että tuet pitää olla tarkan syynin alla. Kataisen ja Urpilaisen vastuunpakoilu on käsittämätöntä
Tarkoituksena on, että oppositio voi tehdä mahdollisimman harkittuja ja toteuttamiskelpoisia esityksiä, Heinäluoma sanoo. HEINÄLUOMAN mukaan eduskunnan kyselytunti on ensisijaisesti (kaksi kolmasosaa) opposition foorumi hallituksen haastamiseen. . Siinä on esiintymislava ja mahdollisuus. Jos pääministeri ja kaksi oppositiojohtajaa debatoivat aluksi, keskusteluun tulee toisenlaista intensiteettiä kuin silloin, jos uuden puheenvuoron saa vasta kymmenen minuutin kuluttua, puhemies arvelee. AVAUSKESKUSTELUUN on tarkoitus käyttää kolme tuntia. Ensin pääministeri Katainen esittää pääministerin ilmoituksen, jota kahdeksan eduskunta- HÄN huomauttaa, että tässä tehdään samalla pienimuotoinen kappale eduskunnan historiaa. . 6 12.2.2013 Juha Sipilä, Jyrki Katainen ja Timo Soini ovat tänään eduskuntakeskustelun pääosissa. Katainen kuittaa kommentit viidessä minuutissa. Heinäluoman mukaan se alkoi polkea paikallaan. Kun aihealue on yleinen ja koko vuoden toiminta tulee käsittelyyn, räväkkää keskustelua on vaikea virittää, ellei päivään satu erityisen ajankohtaista aihetta. Tämä johti Heinäluoman keskusteluissa ajatukseen kärkihah- mojen kohtaamisesta. . Se on edustajien käsissä, puhemies ei voi sitä rakentaa. Tällä vaalikaudella on ensi kertaa sovittu, miten kyselytunnin puheenvuoroja jaetaan. Johtopäätökset ja päätösvalta ovat sitten kansalla, hän lisää. Kansalaiset voivat seurata . Mutta myös uusille näkökulmille annetaan mahdollisuuksia. Tällä vaalikaudella ensimmäisen kauden edustajat ovat saaneet puheenvuoroja enemmän kuin aikaisemmin on ollut tapana.. Kuvat: Jari Laukkanen Sipilä ja Soini Kataisen iholle Opposition ja pääministerin ottelusta uutta sykettä valtiopäivien avauskeskusteluun ryhmän edustajaa saavat kommentoida viisi minuuttia. Sen jälkeen ensin Soini, sitten Sipilä pääsevät tulittamaan Kataista. Pääministeri ja oppositiojohtajat käyvät keskustelua minuutin puheenvuoroin arviolta puolisen tuntia. . Heidän tehtävänään on ensi sijassa palvella oppositiota. Tietopalvelun asiantuntijat pystyvät laskemaan esimerkiksi esitysten työllisyys-, tulonjako- ja velkaantumisvaikutuksia. . Välillä on jykevääkin mielipiteiden vaihtoa, välillä vähän paperinmakuista. Kuva: Jari Laukkanen avauskeskustelua Ylen tv-lähetyksenä kello 14 alkaen. VALTIOPÄIVIEN avauskeskusteluja on käyty kymmenkunta vuotta. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin kokeiltu. Kolmikon ottelun jälkeen muut edustajat pääsevät ääneen koko keskusteluun varatun ajan puolivälissä. JO AIKAISEMMIN opposition asemaa on kohennettu nostamalla varjobudjettien arvoa. Puhemiesneuvosto ja ryhmänjohtaja ovat käyneet periaatteet läpi. Heinäluoman mukaan ryhmien ja puolueiden puheenjohtajat ovat etusijalla. Kakkosena ovat valiokuntavastuuta kantavat, kolmantena pitkän eduskuntauran omaavat. . Niistä keskusteltaessa myös ministerit ovat paikalla. Lisäksi eduskunnan tietopalveluun on hankittu uusia asiantuntijoita, ekonomisteja. Toivon, että hallituksen ja opposition kärkihahmojen debatointi tuo uutta sykettä, puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoo. Hän arvailee, että EU, kotimaan talous ja taakan oikeudenmukainen jakaminen ovat avauskeskustelun pääsäveliä. Seuraava talouskeskustelu käydään eduskunnassa jo huomenna keskiviikkona, kun hallitus vastaa perussuomalaisten teollisuuspoliittiseen välikysymykseen. UUDENLAINEN avauskeskustelu on osa eduskuntatyön uudistusta. . Johtopäätökset ja päätösvalta ovat kansalla, Eero Heinäluoma sanoo. Katsotaan miten pääministeri ja oppositiojohtajat sen käyttävät. On tehty paljon työtä, jotta oppositio ja hallitus voisivat eduskunnassa kohdata elävästi tasavertaiselta pohjalta, väitellä ja esitellä mielipiteensä, puhemies kertoo. . Se on heidän käsissään, Heinäluoma sanoo. PENTTI MANNINEN HELSINKI OPPOSITIOJOHTAJAT Juha Sipilä (kesk.) ja Timo Soini (ps.) pääsevät vähäksi aikaa kaksin hiillostamaan pääministeri Jyrki Kataista (kok.), kun eduskunta käynnistää tänään tiistaina uusimuotoisen valtiopäivien avauskeskustelun.
Kun Euroopan rahapolitiikka on sekaisin, tehdään pankeille stressitesti ja säädetään uusia sääntöjä, joilla lisätään pankkien ja niitä valvovien elinten valvontaa. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat suurimmat häviäjät. Ulkomailla luonteenpiirteellä kehuskellaan. Väyrysen kohdalla sisukkuus on kuitenkin kääntynyt kansan suussa vitsiksi. Miksi ihmeessä? Henna Ruokamo. Pelasi huonosti ja jäi kiinni. Hänen oma kantansa on auki. . Näistä päätöksistä on oltu hiljaa. Nyt pääministeri meni ja kaunisteli lukuja. Tämä tarkoittaa viiden prosentin leikkausta viljelijöiden palkkaan. Jokin tässä ei nyt täsmää, Juha Sipilä ihmettelee ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin ja pääministeri Jyrki Kataisen puheita. Kohta ei pankkivirkailija ehdi tarkastajilta asiakkaita palvella. Eeva Punta Kauppalehdessä Koulujen homepiina hipoo jo absurdiuden rajoja ja on vain yksi esimerkki siitä, että asiantuntijan leima peittää kansalaisen kokemuksen. Kyllä tätä ehkä voisi luonnehtia kohtuulliseksi. Jatkossa Suomi joutuu maksamaan kolme kertaa enemmän kuin unionista saa, hän ynnäilee. KESKUSTALAISET vaativat, että hallituksen on korvattava EU:n maatalousleikkaukset kansallisesti. . Politiikassa pyritään kuitenkin edelleen yhdenmukaisuuteen. 7 12.2.2013 Keskusta: Mikä on EU-sovun hinta? HENNA RUOKAMO HELSINKI KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä haluaa tietää tarkkaan, mitä EU:n budjettisopu pitää sisällään. . Se oli positiivista, että EU:ssa pystyttiin leikkaamaan budjettitasoa. Dingon nostaminen illan tärkeimpiin televisiouutisiin oli tuohon aikaan rohkea ja jornalistinen ratkaisu. En halua missään nimessä vaurioittaa Suomen kannalta keskeisiä budjettikohtia, kuten aluekehityksen budjettia kokonaisuudessaan ja maataloustukia. Parlamentti äänestää rahoituskehyksistä kolmen kuukauden sisällä. Äänestys järjestetään poikkeuksellisesti suljetulla lippuäänestyksellä. Keskustalaisten mielestä EU-budjetti tarjoilee kylmää kyytiä etenkin suomalaiselle maataloudelle. Jani Parkkari Iltalehdessä Kun vakaammassa maailmassa pärjäsi ahkeruudella, tottelevaisuudella ja osaamisella, vaatii nopeasti muuttuvassa maailmassa pärjääminen oma-aloitteisuutta, luovuutta ja intohimoa. Pelasi mediapeliä. Se on tässä taloudellisessa tilanteessa oikein hyvä viesti. Sipilä ei ole budjettisopuun täysin tyytyväinen. Häntä huolettaa maataloustukien ja harvaan asuttujen alueiden tukien kohtalot. . On Pertti Kurikka, punkmuusikko, joka vetää suosittua kehitysvammaisten yhtyettä Pentti Kurikan nimipäivät. Mutta on mukana keskustalaisia poliitikkojakin, kuten Juha Mieto, Olli Rehn ja Seppo Kääriäinen. Listan kruunaa kaikille tuttu nimi: Paavo Väyrynen. Lehdessä Väyrystä luonnehditaan poliitikoksi, joka ei ole lannistunut epäonnistumisista ja pilkasta. Perustelu jäi mietittymään. On vain hehkutettu 600 miljoonan euron maaseuturahoituksen kirjekuorta, Anttila äimistelee. KANSANEDUSTAJA Mauri Pekkarinen arvioi, että huippukokouksen ratkaisut olivat Suomen alueja rakennepolitiikan kannalta todella huonot. Pekkarisen mukaan nyt päättyneellä ohjelmakaudella Suomen maksut EU:n aluepolitiikasta on ollut saamisiin verrattuna kaksinkertaiset. . Yksikään maaseudun kauppa ei pelastu sillä, että siellä ruvetaan myymään nelosta. Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa Valvonnan lisääminen on muodikasta, poliittisesti sopivaa. Krapula saa ja pitääkin tuntua. tielle. . Aistinvaraiset kokemukset ovat tulkinnanvaraisia. Jokin tässä ei nyt täsmää, Sipilä ihmettelee. KESKUSTAJOHTAJA suhtautuu budjettiin kokonaisuutena varovaisen myönteisesti. . Hallituksen neuvottelutappiosta johtuvia menetyksiä ei saa maksattaa yhdellä väestöryhmällä, viljelijöillä, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoo. Lepän mukaan kompensaatio voidaan nyt tehdä EU:n budjettitason leikkaamisesta ja Suomen maksuosuudesta syntyvällä säästöllä. KESKUSTALAISTEN mielestä EUbudjetti tarjoilee kylmää kyytiä etenkin suomalaiselle maataloudelle. Kansanedustaja Anne Kalmari laskee, että suoriin maataloustukiin on tulossa noin 40 miljoonan euron leikkaus verrattuna nykyiseen. . Koska ne eivät näy mittarissa, niitä ei kannata ottaa todesta. Elisa Rimaila Ilta-Sanomissa Dingo-yhtye ilmoitti hajoamisestaan lokakuussa vuonna 1986. Emme ole saaneet tarkkoja lukuja Suomen maksuosuudesta, mitä kyllä ihmettelen suuresti. Kuva: Georges Gobet/Lehtikuva/AFP Suomen Kuvalehti listaa perjantain (8.2.2013) numerossa sata sisukasta suomalaista. Listalla on mielenkiintoisia nimiä ja perusteluja. On tutkija Johanna Hurtig, joka paljasti vanhoillislestadiolaisten lasten hyväksikäyttötapaukset. Maaseudun rakennetuet tippuvat 350 miljoonaa euroa. Entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) uskoo, että Kataisen neuvottelutaktiikka johti leikkausten EU:N budjettisopu tarvitsee parlamentin hyväksynnän. Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Manner arvioi, ettei parlamentti hyväksy rahoituskehyksiä. Nykyään uutisiin pääsee päivittäin ja vähäisilläkin musiikillisilla näytöillä. Pentti Kangas Kainuun Sanomissa apollon tietäjät Sisupussi Paavo . Pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.) tarvitaan selkeitä ja suoria vastauksia, Sipilä vaatii. PERJANTAIN huippukokouksessa päätettiin, että Suomen nettomaksuosuus nousee rahoituskaudella 2014?2020. Pääministerin mukaan se on tulevaisuudessa 0,31 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Maanantain Helsingin Sanomissa (HS 11.2.) eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo, että Suomi maksaa tulevaisuudessa 106? 149 miljoonaa euroa lisää verrattuna nykyiseen. HS:n laskelmien Suomen vuotuiset nettomaksut kasvavat vuonna 2014?2020 191 miljoonaa euroa verrattuna nykyiseen. . Se on näille alueille ja näiden alueiden ihmisille kova takaisku. lainat Politiikassa fiilis on konkreettisia rahasummia tärkeämpää. Mitä samanmielisempää porukka on, sitä tyytyväisempiä ollaan, vaikka se nykymaailmassa on järjetöntä. Mikael Jungner Demokraatissa Nelosolutta ei pidä vapauttaa. Suomalaisethan arvostavat sisukkuutta
Toiminta vahvistuisi, kun se ja kunnan toimet olisivat lähempänä toisiaan. Lähidemokratiayhteisöjen käyttöön olisi Uusitalon mielestä alueellistettava osa kunnan budjetista. Rovaniemellä Yläkemijoen aluelautakunnalla on vuosittain käytössä reilut kaksi miljoonaa euroa, jolla se järjestää yhdeksän kylän asukkaille muun muassa perusopetuksen, päivähoidon, kotisairaanhoidon, vanhusten avopalvelut sekä kirjasto-, nuoriso ja kulttuuripalvelut. Kaikissa kunnissa alueellistamisen ei Uusitalon mielestä tarvitse mennä yhtä pitkälle, mutta hänen mukaansa budjeteissa tulisi kuitenkin olla kyse sadoista eikä kymmenistä tuhansista euroista. Lisäksi toimielimillä olisi alueillaan täysi kehittämisvalta ja -vastuu, jolloin ne voisivat hakea esimerkiksi hankevaroja. UUSITALON mukaan lähidemokratiayhteisöt voisivat muodos-. Paras-hankkeen seurauksena 99 kunnasta tuli 32 kuntaa, joista vain kolmessatoista lähidemokratia yritettiin järjestää edes jotenkin. NYKYISEN kuntalain pykälässä 27 todetaan, että kunta voi edis- UUSITALON mielestä uudessa kuntalaissa lähidemokratiayhteisöille ANNUKKA KANTOLA OULU tulisi antaa vastuuta tiettyihin lähipalveluihin ja kylien kehittämiseen liittyvissä asioissa. Kunnanvaltuusto ja -hallitus toimisivat entisessä roolissaan, mutta alueelliset toimielimet valmistelisivat konkreettisia paikallisia asioita, jotka ne tuntevat pa- remmin. Lähidemokratiayhteisöt voisivat nostaa esille esimerkiksi ympäristön kunnostamiseen, teiden kuntoon ja yhteisten tilojen kehittämiseen liittyviä asioita sekä kulttuuri- ja liikuntakysymyksiä. . 8 12.2.2013 Paras-hankkeen seurauksena 99 kunnasta tuli 32 kuntaa. Tällaista tehdään jo nyt ky- FAKTA Suomen Kylätoiminta ry Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTY tekee työtä kylien ja asukasyhteisöjen elinvoimaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Siksi kylien etuja ajava Suomen Kylätoiminta ry haluaa, että uudessa kuntalaissa määrätään, miten lähidemokratia kunnissa järjestetään. Yhdistyksen puheenjohtajan, professori Eero Uusitalon mukaan päätöksenteon etääntyminen kansalaisista on varsinkin heterogeenisten kuntien ongelma. Niitä syntyy Suomeen yhä enemmän, kun keskuskaupunkeihin liitetään ympäröiviä maaseutukuntia. Luottamushenkilöiden määrä vähenee ja reuna-alueiden ääni edustuksellisessa demokratiassa jää heikoksi. . Tämä on sellainen rakennemuutos, johon ei voi löytää ratkaisua muuta kautta kuin jakamalla kunta osa-alueisiin, Uusitalo näkee. tää osallistumista ja vaikuttamista järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. Uusitalon mielestä muotoilu on aivan liian vetelä. . Niistä vain kolmessatoista on yritetty järjestää alueellista päätöksentekoa. Ei tuollaisella voivottelulla mennä eteenpäin, siitä on näyttöä. Hänen mukaansa Suomen ainoa vakavasti otettava lähidemokratiayhteisö on Rovaniemellä jo lähes 20 vuotta toiminut Yläkemijoen aluelautakunta. . Kaikki muu on lähinnä humpuukia. Toimielimillä ei ole tehtäviä, ei rahoja, ei pysyvyyttä, ei yhtään mitään. Useimmissa viime vuosina syntyneissä liitoskunnissa lähidemokratia on Uusitalon mukaan hoidettu huonosti. Kuva: Maria Seppälä Päätösvaltaa kyliin Kylätoimijat haluavat suureneviin kuntiin suoraa demokratiaa KUNTAKOON kasvaminen vaarantaa lähidemokratian. Samalla luodaan kylillä asuville ihmisille edellytykset työhön ja riittävään toimeentuloon. SYTY on läheisessä yhteistyössä eduskunnan, eri ministeriöiden ja laitosten sekä keskusjärjestöjen kanssa. Järjestö edustaa Suomen noin 3 000 rekisteröitynyttä kyläyhdistystä. läyhdistysten ja Leader-hankkeiden kautta
Myös lakkautettujen kuntien kotiseutuarkistot löytyvät sieltä. Tilat on vuokrattu. Kannustamme ministeriä hoitamaan tähän rahat kevään tiukoissa neuvotteluissa. Keskusta vaatii, että osittaisen hoitorahan laajentaminen ei saa olla pois kotihoidontuesta. Kotihoidon tukea käyttää vanhempainvapaan jälkeen valtaosa perheistä, 88 prosenttia. . Kiinteistö Oy Kouvolan Archiumin rakennuttamassa talossa ovat arkiston lisäksi vuokralaisina velkaneuvonta ja nuorisoneuvola. Henkilökunnan työtilat, tutkijainhuone, neuvottelutila, kahvio ja muut sosiaaliset tilat sijaitsevat kakkoskerroksessa, ensimmäinen kerros on varsinaista arkistotilaa. Silloin helposti käy niin, että paikalliskehittäjät ovat edelleen omassa maailmassaan ja kunta omassaan, eikä välttämättä tarvittavaa yhteisvoimaa saavuteta. Professorin mielestä kunnanvaltuustojen ja -hallitusten ei kannata olla huolissaan siitä, että päätösvalta lipsuisi niiden ulottumattomiin. . On vain sanottu maireasti, että teillä on täysi vapaus vaikuttaa. Kaupunki ilmoitti, ettei ole saatu aikaan riittävästi tuloksia. 9 12.2.2013 Paikallisen tiedon puute johtaa vääriin päätöksiin EERO UUSITALON kotikuntaan Saloon perustettiin kuntaliitoksen jälkeen viisi aluetoimikuntaa, joilla ei ollut tehtäviä eikä rahaa. Minun tulkintani on se, että kunnassa ei aluksi tiedetty mitä oltiin tekemässä. Ei voi olettaa, että osittaista hoitorahaa käyttäisivät vain ne vanhemmat, jotka nyt ovat kotihoidontuella. Jos korkki avataan paikallisten toimijoiden kanssa, tulee myös myönteisiä päätöksiä. Lähivuosina päätettävät kohteet ovat lähinnä saneerausta ja poistoja. Jos korkki avataan paikallisten toimijoiden kanssa, tulee myös myönteisiä päätöksiä. Kuntaliitos yhdistää myös arkistot INKERI MARTTILA KOUVOLA HETI kuntaliitoksen tapahduttua nousi uudessa Kouvolassa pulmaksi kunta-arkistojen yhdistäminen ja tarvittavien tilojen löytäminen. Kouvolan kaupungin arkistopäällikkö Marketta Aarnio voi nyt huokaista helpotuksesta: uusi arkistorakennus täyttää arkistolain määräykset, henkilökunnan työtilat kohenivat, asiakkaita päästiin palvelemaan hyvin ja sijainti on koko kaupunkia ajatellen keskeisellä paikalla. Yksi osoitus oikeasta ratkaisusta on heti käyttöönottovuodelta 2011 Arkistoyhdistykseltä saatu Vuoden arkistoteko -palkinto. Uusi arkistorakennus on ?osoitus vastuullisuudesta ja kulttuuritietoisuudesta? , valinnassa kehuttiin. KELLOMÄESSÄ sijaitsevassa uudessa kaupunginarkistossa on asianmukaiset tilat lakkautettujen kuntien, kuntayhtymien ja uuden Kouvolan asiakirjoille. Henkilökuntaa on tällä hetkellä päällikön lisäksi neljä arkistosihteeriä. Rakennus on tehty uuden arkistotilaohjeen mukaan eli Vanhat asiakirjat kiinnostavat Mämmälän kotiseutuyhdistyksen järjestämällä tutustumiskäynnillä. Sähköistä arkistoa ei ole vielä kunnille saatu. Jos lähidemokratialautakunnat toimivat hyvin, todellisuudessa kunnan keskushallinto ja luottamushenkilöt saavat parempaa ja enemmän päätettävää, hän näkee. . Millään neteillä, kuulemistilaisuuksilla tai kahvikutsuilla tätä asiaa ei hoideta, Eero Uusitalo painottaa. Kaikista vanhoista kunnista kotiseutuarkistoja ei ole vielä saatu, kertoo Aarnio. Muuttovaihe oli melkoinen kokemus, kaikkea ei saatu hetkessä kuntoon. . Malli lisää perheiden valinnanvapautta. Saarikko kysyy kuitenkin, millä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) aikoo esillä olevan osittaisen hoitorahan oikeansuuntaisen tavoitteen toteuttaa. . Suurin jupakka oli Särkisalon vanhainkodin lakkauttaminen. . Joissakin asiapapereissa se tietää vielä luovuttajien asettamaa käyttörajoitusta. Asiapaperit ovat Kouvolassakin yhä vain lisääntyneet. . Eihän tämä yhteiskunta niin toimi. Toimielimiä on perustettu, mutta niitä ei ole haluttukaan ottaa vakavasti eikä niiden tehtäviä ole mietitty ollenkaan. . Sitten se alkoi mennä arvovaltakysymykseksi, jolloin asia runnottiin läpi. Malli tuottaisi julkiselle taloudelle lisäkustannuksia. Muutossa näitä vanhojen kuntien arkistoja siirtyi 6 000 hyllymetriä. . Sehän on vähän pilatusmaista, eihän tuollaisilla eväillä voi tuloksia saavuttaakaan, professori hymähtää. Paikallisen tiedon puute on Uusitalon mukaan johtanut Salossa vääriin päätöksiin. Muistissa on viime kevään taistelu, jossa hallitus oli leikkaamassa kotihoidontukea. Sopiva väestöpohja olisi 5 000? 10 000 asukasta. Edustajat yhteisön johtoon valittaisiin jo toimivista paikallisista yhdistyksistä. . Entisten kunnantalojen kellarikerrosten varastomaiset arkistotilat ovat nyt historiaa. Toimikunnat lakkautettiin viime vuoden lopussa. . Luovutettua aineistoa ei saa enää takaisin. Arkiston hyllyille ei oteta esineitä eikä esimerkiksi ansiomerkkejä. Toimielimiä on perustettu, mutta niitä ei ole haluttukaan ottaa vakavasti eikä niiden tehtäviä ole mietitty ollenkaan. Yksityisyyden suoja on sata vuotta. Ei siis aktiivikäytössä olevaa aineistoa, Aarnio sanoo. Uutta Kouvolaa varten asennetut hyllyt odottavat vielä tyhjinä. . Se on joko pysyvää tai pitkäaikaisesti säilytettävää. Sitä kiistaa on turha virittää ilmoille uudelleen, Saarikko sanoo.. Siitä tuli tietyllä tavalla työtapaturma, Uusitalo näkee. Huonosti toimivia lähidemokratiakokeiluja on nähty myös Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. . Mutta lähiaikoina jo jotakin ruvetaan tallentamaan ja siirtämään sähköisesti, Aarnio kertoo. Saarikko: Mistä rahat osittaiseen hoitovapaaseen? KOTIHOIDON TUEN ja lasten hoitojärjestelmä joustavuuden edistämistä selvittänyt työryhmä esittää osa-aikatyöhön kannustavaa porrastettua hoitorahaa alle 3-vuotiaille. Tavoitteena on lisätä pienten lasten vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia ja edistää kotihoidon tukea saavien siirtymistä työelämään. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko suhtautuu ilahtuneesti esitykseen. Tilaa on 9 400 hyllymetriä, esittelee Aarnio. Tilat on mitoitettu 25 vuodeksi eteenpäin. TARKOIN vartioidussa väljässä arkistotilassa on esittelypöytä, jolle on koottu näyte hyllyjen aarteista: paksu kirja on Kuusankosken veroluettelo vuosikymmenten takaa. Virallisemman aineiston höysteeksi löytyy mitä erilaisimpien seurojen ja yhdistys- ten toiminnasta kertovia asiakirjamappeja. . Lähidemokratia on vakavasti otettava asia. Käytännössä homma menisi niin, että kutsuttaisiin koolle yhdistyksiä, jotka ovat kiinnostuneita monialaisesta kehittämisestä. Ne sopisivat keskenään, miten yhteisö rakennetaan. Suoria vaaleja ei Uusitalon mielestä tarvita, eikä hän lähtisi valitsemaan toimielinten edustajia myöskään poliittisin perustein. . Lähivuosina päätettävät kohteet ovat lähinnä saneerausta ja poistoja. Oltiin kuin pizzatakseja, ajeltiin asiapapereiden kanssa! ARKISTO vastaanottaa vain pitkäaikaisesti säilytettävää aineistoa valmiiksi seulottuna ja järjestettynä. Keskustan toimesta asia kuitenkin torpattiin. Kuvassa vasemmalta Marketta Aarnio, Eija Mänty, Sinikka Peltola, Tuomo Moisiomäki, Pirkko Sippu, Anna-Liisa Kossila ja Hannele Sippu. Kuva: Maiju Torvinen tua esimerkiksi kyläryhmistä, kunnanosista tai entisistä kunnista. Kuva: Inkeri Marttila ilman vesi- ja lämpöjohtoja. Turvallisuussyistä rakennusta ei haluttu lähelle vettä. Kaikki tilat ovat maanpäällisiä
Siinä on Suomen Pontikkakeskus Oy:n valmistamaa Aito Kitteeläistä Pontikkaa. Haapasalo on yhtiön osakas. Hallitusta johtaa Jouko Heimonen, joka oli mukana jo vuonna 1991, kun kiteeläistä pontikkaa yritettiin lanseerata maailmalle ensimmäisen kerran. 1990-luvun alun yritykset eivät johtaneet pontikkatehtaan syntyyn Kiteelle, mikä jäi kaihertamaan Heimosen mieltä. Sitä vastoin naapurikunnassa Punkaharjun Piojärvellä alkoi Kiteen Kirkkaan tuotanto Aate Laukkasen toimesta. Varsinkin Kiteen Alkossa menekki on ollut taattu. . Monella alkaa suu napsata, kun he tulevat Kiteelle, miehet nauravat. He näkevät alkoholin valmistuksen ja siitä syntyvien myyntitulojen olevan sitä ?raakaa bisnestä,. Venäläiset tietävät suomalaisten tuotteiden olevan aina hyviä, Gusev sanoo. Tuontitavaraa suositaan myös siksi, että markkinoilla liikkuu paljon niin sanottua pimeää viinaa. Gusev kertoo aloittavansa vientijohtajan työnsä neuvottelemalla Pietarin alueen tukkuliikkeiden kanssa. . KITEELÄISEEN pontikkaan liittyy vahvasti salaperäisyys, sanoo Veini Haapasalo ja esittelee 0,35 litran pulloissa myytävää kirkasta tuotetta. Gusevin tehtävänä on löytää ne. . Koska Kitee sijaitsee Itä-Suomessa, Venäjän markkinat houkuttavat. Tax-free -kauppa voi tuoda myös meille mahtavat markkinat. Venäjän markkinoista voi tulevaisuudessa muodostua tärkeä osa Aito Kitteeläisen Pontikan menestystarinaa, mutta Heimo- Tähän asti pontikkaa on valmistettu noin 5000 litraa, se pullotetaan 0,35 litran pulloihin. nen ja Haapasalo luottavat alueen Alkoihin. 10 12.2.2013 Jouko Heimonen on iloinen siitä, että Kiteellä vihdoin valmistetaan teollisesti pontikkaa. Konekauppaa pyörittävä Haapasalo järjestää myös ohjelmapalveluja, joten kokemusta. sen ohessa parivaljakko halu- aa kehittää pontikan avulla Kiteen vetovoimaisuutta matkailijoiden silmissä. Venäläiset tykkäävät juoda tuontiviinaa, jonka osuus kasvaa markkinoilla koko ajan. Kuvat: Päivi Vento Kuusenjuuresta tehdastu Kitee on aina ollut tunnettu pontikastaan, mutta sen tehdastuotanto polkaistiin paikkakunnalla PÄIVI VENTO KITEE . Häntä pidetään teollisen pontikan tuotannon uranuurtajana. SUOMEN PONTIKKAKESKUS OY on palkannut viime viikolla yrityksen vientijohtajaksi Alexander Gusevin. Hän on asunut 21 vuotta Suomessa ja on koulutukseltaan talousalan insinööri
Kun vanhemmat hakevat lapsia ja kysyvät ?mitäs olette tehneet? , tekisi mieli karjua, että yritetty selvitä hengissä, kertoo yksi ammattilainen. Kyselystä käy ilmi, että ryhmäkoot ovat isoja, aikuisia siirrellään kesken päivän lapsiryhmästä toiseen paikkaamaan lökuntapulaa ja aikaa yhdelle lapsille jää vähän. . Todellisuus tuntuu olevan monin paikoin sitä, että vain selviydytään päivästä toiseen, sanoo neuvolalääkäri ja yksi kirjan kirjoittajista Riikka Riihonen. Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore muistuttaa, että lasten kehitys voi kärsiä, jos he jäävät ilman aikuisen aikaa. Kyselyyn vastasi vuosi sitten 222 varhaiskasvatuksen ammattilaista eri puolilta Suomea. Valtaosa heistä työskenteli päivähoidossa. käyntiin vasta tämän vuoden alusta alalta on. . Lapsi, joka hakee aikuisten huomiota tönimällä muita lapsia tai puhumalla vessajuttuja, on aika rasittava. . Kiteeläisen pontikan historia on mielenkiintoinen 1800-luvulta tähän päivään. Kun lapsi raivoaa, potkii, sylkee ja repii, on välillä vaikea pysyä rauhallisena ja hermostumatta. . Isänpäiväaskartelut pitäisi tehdä, ja muutama lapsi vetää itkupotkuraivarit. Lasten kiljuminen herättää joskus suuttumuksen tunteita, koska äänet todellakin vihlovat korvia. Lähde: Ammattikasvattajat Väestöliiton kyselyssä nen sairastuu ja ryhmään siirretään lisää lapsia. . Saman lapsen pitää aina kokeilla, kyseenalaistaa ja kapinoida. Kaikki lapset eivät voi itselleen mitään ja silloin tulee syyllinen olo siitä, että on suuttunut. . Tämä käy ilmi Väestöliiton kyselystä ja siitä julkistetusta Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -kirjasta. Vastaajat kertovat yhtäältä vanhemmista, jotka valittavat väärästä pukemisesta tai lapsen kuraisuudesta. Tähän mennessä pontikkaa on tiputettu noin 5000 litraa. . Joskus sitä suuttuu lapselle paljonkin, jos esimerkiksi mikään sana ei mene perille ja joutuu hokemaan samaa asiaa jollekin joka päivä... Jäi lapsen puolesta suuttumus ja tunne, että miksi perhe tekee lapsia, jos heidän kanssaan ei haluta olla edes jouluna, kertoo yksi varhaiskasvattaja. Väestöliiton kyselyssä selvitettiin ammattikasvattajien hankalia ja vaiettuja tunteita, kuten vihaa, ärtymystä ja turhautumista. Lapsen välinpitämättömyys on pahinta. Selitin lapsen isälle, että lapsi tarvitsee myös joululomaa. Tuotetta on myyty paikallisissa ravintoloissa viime kesästä ja Alkon tilausvalikoimaan se otettiin viime syksynä. Tehdas sijaitsee Kiteen meijerin entisissä tuotantotiloissa Savikonkylässä. Toisaalta osa vanhemmista ei tunnu välittävän lapsen käytöksestä tai pitää lasta hoidossa ympäri vuoden ilman lomaa. . Toivottavasti pystymme jatkossa esittelemään pontikkatehdasta ryhmille, kun tuotanto ei ole käynnissä, miehet linjaavat. Paikkakunnalla on myös pontikankeitosta kertova museo. VIIME kesänä virallista Aito Kitteelästä Pontikkaa myytiin yleisölle ensimmäisen kerran Kiteen Hovissa, jossa yöpyivät Kiteen Tolosenmäellä pidettyjen veteraanirallin ja vanhojen autojen kokoontumisajojen väki. Kun Suomen Pontikkakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Jouko Heimonen näki snapsilasien sisällön uppoavan yleisön janoisiin suihin, hän tunsi haaveensa vihdoin täyttyneen. Taival pontikkatehtailijaksi on ollut hidas, kiitos Valviran. Lapsen äärimmäinen egoismi herättää minussa ärtymystä ja halun näpäyttää henkisesti. . Tämä Savikonkylä on ollut yksi tunnetuimmista pontikankeittopaikoista, Heimonen nauraa. Ruismäskistä tislattua aitoa kiteeläistä pontikkaa syntyy siis autenttisilla sijoilla, pontikan metsäkeiton juurilla. Vastaajista yli 60 prosenttia kertoi vaikeiden tunteiden olevan ongelma työpaikalla. Vanhempien lisäksi niiden syynä olivat hankalat lapset. Lapsissa ärsyttivät niin huomionhakuiset höpöttäjät kuin kiukkukallet ja -kaisat. LISÄKSI tavallisia hankalien tunteiden syitä olivat työilmapiiri ja resurssipula. Esimerkiksi kaksi aikuista saattaa joutua huolehtimaan 30 lapsesta, kun iltavuorolai- ?Joskus sitä suuttuu lapselle paljonkin? . Silloin tulee tunne, että lapsi on jo menetetty. . Yritys rekisteröitiin vuonna 2007 ja sen jälkeen ryhdyttiin hakemaan lu- pia tuotannon aloittamiseksi. Vuonna 2011 saatiin koekäyttölupa ja viime vuonna luvat teolliseen tuotantoon. Aamu on yhtä helvettiä pukemisine kaikkineen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva. 11 12.2.2013 Monella alkaa suu napsata, kun he tulevat Kiteelle. Veini Haapasalo täyttää kahdentoista pullon laatikkoa. otteeksi Ammattikasvattajat kokevat vaikeita tunteita PAULA ROPPONEN/STT henki- FAKTA HELSINKI VARHAISKASVATTAJIA tuskastuttavat niin välinpitämättömät vanhemmat kuin turhantarkat isät ja äidit. Isä ei ymmärtänyt tätä lainkaan. Ruis tulee naapurikylästä, Puhoksen myllystä. Se on tärkeä osa tuotteen paikallisuudesta. Yli 60 prosenttia Väestöliiton kyselyyn vastanneista ammattikasvattajista kertoi vaikeiden tunteiden olevan ongelma työpaikalla. Aiemmin tehdassalissa on valmistettu voita ja myöhemmissä vaiheissa maitojauhetta. Rahkeita riittää tarvittaessa kahdessa vuorossa 250 000 pullolliseen vuodessa. Päivä menee jotenkuten, kun kumpikin jatkaa työvuoroaan
Meillä on joitakin valmistuotteita, joita tuodaan ulkomailta. Tunnemme valmistajat, olemme käyneet arvioimassa heidät ja olemme ohjeistaneet heitä siitä, minkä maalaista lihaa saa käyttää, Hautaniemi sanoo. Isot kauppaketjut Kesko ja Sryhmä kertovat valvovansa omilla merkeillä myytävien tuotteidensa alkuperää. BRITANNIASSA hevosenlihaskandaali järkytti myös siksi, että hevosenlihan syöminen on siellä tabu. Suomessa hevosenlihan syönti ei sen sijaan ole harvinaista, koska sitä voidaan käyttää esimerkiksi meetvurstien yhtenä raaka-ai- neena. Pyrimme ostamaan lihan aina teurastamosta. Välikäsien käyttö harkitaan tapauskohtaisesti, mutta silloinkin haluamme tietää, mikä teurastamo on kyseessä ja mil- EUROOPASSA syntynyt lasagnekohu on jälleen osoittanut ruokateollisuuden ketjujen monimutkaisuuden. . Hevosenlihan kulutus ei jää paljon jälkeen myöskään lampaasta, jota kului 0,7 kiloa henkeä kohti. Hevosen menekki on ollut 2000-luvulla tasaisessa kasvussa. Saarioiselta kerrotaan, että yritys on käynyt kaikissa laitoksissa, joista ulkomaista lihaa tuodaan heille. . Makkaran kohdalla tilanne on toinen. KIIRA KOSKELA, RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN/STT HELSINKI ULKOMAILTA tuotavien einesten koostumusta voi olla vaikea varmistaa. Valmistaja on vastuussa siitä, että tuote vastaa pakkausmerkintöjä, ja ostajan on voitava luottaa tietojen paikkansapitävyyteen, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Britta Wiander. Euroopassa nousi viime viikolla kohu, kun ruotsalaisen Finduksen naudanlihalasagnesta löytyi hevosenlihaa. Suomessa hevosenlihaa sisältävää lasagnea ei ole myyty. Suomessa elintarviketoimijat tarkastavat tuotteita omavalvonnassaan, mutta yleensä tuotteiden vastaanottotarkastuksissa ei rutii- ninomaisesti selvitetä, onko naudanliha todella nautaa tai sianliha sikaa. Raakana lihan tunnistaminen onnistuu ulkonäön perusteella, mutta vaikkapa makkaran kohdalla tilanne on toinen. Wiander ei ole kuullut, että Suomessa olisi myyty lihaa jonain toisena ainakaan suuressa määrin. . Hevoslasagnea on myyty ainakin Britanniassa, Ruotsissa ja Ranskassa. 1990-luvun lopulla sitä syötiin vain 0,1 kiloa henkeä kohti. . Ainahan voi toki käydä vahinko, ja virheen huomaa vasta seuraava toimija. sanoo. Suomessa toimivat elintarvikeyritykset vakuuttavat seuraavansa elintarvikeketjuja mahdollisimman pitkälle. Ulkomailta tuodaan lähinnä kalkkunaa, mutta myös sian- ja naudanlihaa sekä lammasta. . Olennaista on, että pakkauksesta löytyy merkintä hevosenlihasta. Lihatiedotuksen tilastojen mukaan hevosta syötiin Suomessa vuonna 2011 puoli kiloa henkeä kohti, eli yhtä paljon kuin poronlihaa. Jos sellaista on tapahtunut, ne ovat olleet yksittäisiä tapauksia. Noin 90 prosenttia Suomessa käytetystä hevosenlihasta tulee ulkomailta, mutta myös kotimaisen hevosenlihan käyttöä on pyritty lisäämään, kertoo Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Veli Saarenheimo. Hevosia ei kasvateta syötäviksi, vaan kotimainen hevosenliha saadaan muista syistä lopetettavista hevosista.. Esimerkiksi pakastepizzan raaka-aineet voivat tulla eri maista ja eri toimittajilta sinne, missä pizza valmistetaan. 12 12.2.2013 Suomessa toimivat elintarvikeyritykset vakuuttavat seuraavansa elintarvikeketjuja mahdollisimman pitkälle. Kuva: Maria Seppälä Ulkomaisen makkaran koostumus vaikea varmistaa Raakana lihan tunnistaa yleensä ulkonäöstä. Kun pizza tulee Suomeen, takana voi olla hyvinkin monta toimijaa, Wiander Tilastojen mukaan hevosta syötiin Suomessa vuonna 2011 puoli kiloa henkeä kohti. laista lihan hankinta on, kertoo laatujohtaja Anneli Hautaniemi. Saarioisten lihasta noin 95 prosenttia on kotimaista
Jälkimmäiset porhalsivat myöhemmin kansanedustajiksi ja ministereiksi. Harva muistaa marssijoita, joiden johtohahmo oli Järvinen, polion sairastanut lastenkodin kasvatti, maisteri, oluen ystävä ja homoseksuaali, joka järjesti enemmän mielenosoituksia kuin kukaan toinen. ?Tutkijoihin? kuulunut nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kirjoittaa teoksesta: ?Kiintoisa ja ajatuksia herättävä ajankuva sellaisellekin lukijalle, joka on itse elänyt kirjan kuvaamissa vaiheissa mukana. Suojelupoliisikin käytti Pentti Järvisestä nimitystä ?barrikadimaisteri? . TIMO MIKKILÄ. Vain ideaalimaailmassa tapahtuu niin, että viiden miljoonan asukkaan kansa opettaa 500 miljoonan asukkaan maanosaa, filosofian tohtori Lasse Lehtinen letkautti ja nauratti yleisöä. Volasen mielestä oli virhe rakentaa nykyisenlainen rahaliitto. Samaan valuuttaan liittyi valtioita, joiden tuottavuuserot olivat liian suuret. . Sarkasmillaan hän pilkkasi myös SKP:n uudistajia ja SKDL:n sosialisteja. Suoran toiminnan järjestäjänä Järvinen oli edelläkävijä, mutta puoluepoliitikkona hän epäonnistui tavoitteissaan. Järvinen oli edelläkävijä. NITOVUORI kuvaa hyvin Järvisen toiminnan taustaa, radikaalia 1960-lukua, jonka yksi merkittävimpiä järjestöjä oli Sadankomitea. Se olisi meille vaikea vaihtoehto. Jos mennään kohti liittovaltiokehitystä, valtaa siirtyisi niille maille, jotka ovat nyt pahasti velkaantuneet. Liittovaltiokehitys kaksinkertaistaisi Suomen velkamäärän. . Euro on vakauttanut korkotason ja tuonut monelle suomalaiselle pelkästään hyvää matalien korkojen muodossa. Myös Iso-Britannian jättäytyminen Euroopan integraatiokehityksestä pois olisi Suomen kannalta huono vaihtoehto. . Toisin sanoen vanhoilla kansallisvaltioilla olisi tässä mallissa tärkeä rooli. Suomen kannattaisi Volasen mielestä nyt aktiivisesti rakentaa yhteistyötä Iso-Britannian ja muiden suurten EU-maiden välille. EU-ajopuuna Suomi joutuu HELSINGIN SANOMIEN entinen päätoimittaja Janne Virkkunen totesi kyynisesti Volaselle paneelissa, että tämä tarkoittaisi sitä, että siirretään menestyksellinen kuntauudistus niin sanotusti Eurooppa-tasolle. . Hän on 85-vuotias. Benedictuksen ero on hyvin poikkeuksellinen. 13 12.2.2013 Veikkaus uudesta paavista käy jo kuumana STT?AFP?REUTERS HELSINKI/VATIKAANI HUHUMYLLY paavi Benedictus XVI:n seuraajasta pyörii jo Paavi Benedictus on 85-vuotias. Voisimme olla rakentamassa uutta arkkitehtuuria Euroopalle, yhteiskuntatieteen tohtori Risto Volanen sanoi valtakunnallisten historiapäivien EU-paneelissa Lahdessa lauantaina. Volanen ehdotti, että Suomi voisi olla rakentamassa omassa maanosassaan kansakunta?Eurooppa -mallia. . Euroopassa vain neljännes. Uuden paavin valitsee kardinaalien kokous eli konklaavi, Risto Volanen haluaa Suomesta EU-rakentajan PETRI GÖRMAN vain vaikeisiin tilanteisiin. LAHTI . Kuva: Alberto Pizzol/Lehtikuva/AFP täyttä vauhtia. Kuva: Petri Görman joka pidetään sikstiiniläiskappelissa tiukasti ulkomaailmalta eristettynä. Paavi Benedictus aikoo jättää tehtävänsä kuun lopussa. Eroilmoitus tuli yllätyksenä Vatikaanille itselleenkin. ja ?tutkijoihin? . Vietnamin sota repi Sadankomitean kahtia ?marssijoihin. Voi olla valtuutettu, kansanedustaja tai järjestöaktivisti. Opposition lanseeraaman kansallisen kuntauudistusmallin voisi viedä tällä tavalla Eurooppaan. Volanen näkisi mielellään sellaisen Euroopan, jossa jäsenvaltioiden välinen yhteistyö turvaisi parhaiten kaikkien siihen kuuluvien mahdollisuudet. . Vatikaanista on kuitenkin kiistetty, että eron taustalla olisivat kirkon sisäiset erimielisyydet. Benedictuksen mukaan hänellä ei korkean ikänsä takia ole enää voimia tehtävän hoitamiseen. Pentti Järvinen (1936?1991) järjesti ja orgnisoi 1960-luvulla mielenosoituksia ja marsseja ja siksi häntä kutsuttiin barrikadimaisteriksi. Itsekin 1960-luvun radikaaliliikkeisiin osallistunut, entinen politiikan toimittaja Bjarne Nitovuori on kirjoittanut Järvisestä vauhdikkaan ja pohtivan elämäkerran. Teoksen nimi . on kohdetta ajatellen paras mahdollinen. JÄRVINEN oli oman tiensä kulkija ja lajinsa prototyyppi, Nitovuoren mukaan poliittinen eläin. Barrikadimaisteri . Tämän tosiasian kanssa on vain elettävä. VOLANEN näkee uhkakuvia, jos valtaa keskitetään Brysseliin. Nitovuoren mukaan hän oli aika ajoin huonoissa väleissä myös oman puolueensa TPSL:n kanssa. Sosialidemokraatteja ja kommunisteja hän haukkui tasapuolisuuden nimissä yhtä suurella intohimolla. Volyymit ja poliittinen paine kohdistuisi silloin muualle kuin Pohjoismaihin. Risto Volanen, Janne Virkkunen ja Lasse Lehtinen osallistuivat Suomalaisten historiapäivien päätöskeskusteluun lauantaina Lahden Sibeliustalolla. Viimeksi paavi erosi tehtävästään keskiajalla. kirja-arvio Barrikadimaisteri järjesteli marsseja POLITIIKKAA voi tehdä eri tasoilla ja eri tavoilla. Vatikaani on ilmoittanut, että uusi paavi valitaan pääsiäiseen mennessä eli ennen maaliskuun loppua. Paavit ovat kautta historian olleet eurooppalaisia. Asiantuntijoiden mukaan aika saattaa kuitenkin nyt olla kypsä ensimmäiselle kirkonpäämiehelle esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta. Jos Englanti lähtee, mukaan tulee myös muita vilkuilijoita. Meidän velkavastuumme vain kasvaisivat, kun velat tasattaisiin. Komission ja parlamentin vallan kasvattaminen tarkoittaa Volasen mukaan käytännössä jo sitä, että kulissien takana Suomeakin ollaan viemässä liittovaltion suuntaan. Suomen pois lähtöä eurosta on Volasen mukaan mahdotonta ajatella. . Yleensä paavin tehtävä on elinikäinen. Saksan ja Ranskan sekä Euroopan Unionin komission johto ovat lipsuneet kriteereistä. Euroopalla on velkaa tällä hetkellä 10 000 miljardia euroa. . Latinalaisessa Amerikassa asuu jo yli 40 prosenttia maailman katolilaisista . Karismaattisena ja sosiaalisena henkilönä Järvisen oli helppo lähestyä ihmisiä, mikä oli tärkeä avu hänen järjestäessään mielenosoituksia ja muuta poliittista toimintaa. Toisaalta Järvinen oli suorapuheinen ja riitaantui usein ihmisten kanssa. TOIVON, että Suomen hallitus ot- taisi nyt aktiivisen rooli EU-politiikassa. Ainoastaan Suomi ja Luxemburg ovat seisoneet tiukkojen säännösten takana
Tarvitaan vastavoimia vihreille ja realistisempaa politiikkaa, jossa ihminen voi hengittää vapaasti ja ahkerasti yrittää. KOKO maailman huolia ja ongelmia ei paranna se , että pieni Suomi pyrkii joka paikassa mallioppilaaksi ja lisää kustannuksia kansalaisilleen. kasvojen pesu. Lisäksi kaupunkilaisten perijäsukupolvet ovat pyrkimässä ja jo päässeetkin päätöksentekijöiksi, jolloin arjessa taapertava kansalainen kuristuu. Jätevesikysymykset pelottavat jo etukäteen. Muita hallituksen tuomia lisäkuluja eteenkin nuorille on autokoulun uudet maksut, jotka ovat kohtuuttomat. Suomessa ei ole yhtä paljon kiinnitetty huomiota kännykän käytön säteilyvaaraan kuin muissa Euroopan maissa tai Yhdysvalloissa. Varsinais-Suomen Keskustanaisten mielestä lapsia ja nuoria ja heidän terveyttään tulee mahdollisuuksien mukaan suojella yhtä lailla ylimääräiseltä säteilyltä kuin tupakan ja alkoholin haitoilta. Ei ihme, että tuottajien kärsivällisyys on lopussa. Millä ne maailman nälkäiset ruokitaan, jos meno jatkuu tällä mallilla meillä ja muualla. Kuva: Jari Laukkanen Vihreät pois hallituksesta ?Suomessa ei ole yhtä paljon kiinnitetty huomiota kännykän käytön säteilyvaaraan kuin muissa Euroopan maissa tai Yhdysvalloissa.. Kuva: Paula Åström Poliittinen oikeudenkäynti ANTTI KAIKKONEN (kesk.) tuomittiin Nuorisosäätiön rahanjaosta vaalitukeen ehdolliseen vankeuteen. En tunne näitä asioita. Hallitus päästi läpi välittämättä kansalaisten menolisäyksistä. YLE-veroa perusteltiin sisällön tuotannon parantamisella, mutta noin 600 000 euroa maksava YLE:n . Senhän ajoivat läpi autokoulut ja heidän ammattijärjestönsä. Jos muut hallituspuolueet eivät tähän pysty, vihreät tulee heittää pois hallituksesta. Tellervo Renko biologi, mutta realisti ja arjessa taapertavien lähimmäinen Arjesta vieraantuminen on nykypoliitikkojen suurin puute.. Harkitsematon ajankohta YLE:ltä ja kansalaisten arjesta vieraantuneiden ihmisten päätös rahankäytöstä. VIHREÄT dominoivat EU-asioissa; muun muassa turvemaiden raivauskiellon ajaminen ja nyt tulossa olevan metsäsuunnitel- man ajaminen, joka puolestaan lisäisi byrokratiaa ja kustannuksia noin 600 000 eurolla. Hallituksen tulisi vahtia omat virkamiehensä ja evästää Euparlamentaarikot Suomen kannalta realistiselle linjalle. Terveys ja hyvinvointi ovat lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden välttämätön edellytys. Varsinais-Suomen Keskustanaiset ?Kotimaassahan on jo yleisesti tunnettua, kuinka vihreät estävät metsien käytön ja ovat ajaneet yhdessä ammattijärjestöjen kanssa suomalaisen paperiteollisuuden alas.. Mielipiteet 14 Lapsia ja nuoria suojeltava säteilyhaitoilta VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTANAISET on huolissaan sähköisten laitteiden lisääntyvän käytön aiheuttamista vaaroista lasten ja nuorten terveydelle. Suomi on ollut ja haluaisi olla informaatioteknologian edelläkävijöitä maailmassa. Vaikeina taloudellisina aikoina vihreiden tulisi pidättäytyä ei juuri nyt välttämättömistä uudistuksista. Talojen energiatodistuksien kustannukset verottavat eteenkin pienituloisia omassa asunnossaan asuvia vanhuksia. (eli taustakuvan muutos, musiikin vaihto ja juontajien seisomaan opettelu lähetysten aikana) kauhistuttaa veronmaksajia. Arjesta vieraantuminen on nykypoliitikkojen suurin puute. Toisaalta myös elämän realiteetteihin perustuva kotikasvatuksen puute on ilmeistä. Äskettäin hyväksyttiin ylioppilaskokeen osittainen siirtyminen tehtäväksi tietokoneella, ja sähköisistä koulukirjoista käydään keskustelua. Kaikki tämä tulee johtamaan siihen, että koulunkäynti ja koulutehtävien tekeminen tulee yhä lisääntyvässä määrin siirtymään tietokoneelle. Jo päiväkerho- ja esikouluikäisten lasten jokapäiväiseen varustukseen kuuluu matkapuhelin. Vihreiden vastavoimia tarvitaan. Hyvissä ajoin tulee estää kustannuksia lisääviä lakeja ja asetuksia. Tarkastajat käyvät tiloilla määräajoin ja kirjaavat puutteita sivutolkulla, joi- hin perustuen tulee takaisinperintää. Kotimaassahan on jo yleisesti tunnettua, kuinka vihreät estävät metsien käytön, ovat ajaneet yhdessä ammattijärjestöjen kanssa suomalaisen paperiteollisuuden alas, vesien suojelun monet päätökset ovat rasittaneet teollisuutta. Esimerkiksi metsäteollisuutta ohjaa yhteensä noin 4 000 direktiiviä, säädöstä ja muuta ohjetta, joiden valvontaan kuluu työntekijöiden palkkoja useita miljoonia vuodessa, kemianteollisuudesta puhumattakaan. Vihreiden mielestä kaivosteollisuudestakin pitäisi luopua, vesistöjen puhdasta energiaa ei saa valjastaa, ydinvoimaa ei saa rakentaa, hiiltä ei saisi käyttää jne. Maatalousyrittäjiä kuritetaan direktiiveillä ja muilla normeilla ja ohjeilla yli inhimillisen jaksamisen ja kestokyvyn. ELY-keskusten tarkastajat ovat kaupunkikasvatteja, usein myös vihreästi ajattelevia. Se tässä asiassa ihmetyttää, että esimerkiksi ammattiyhdistysten suuriin vaalitukiin ei ole kajottu. Näistä yhtälöistä syntyy sellainen ajatus, että Suomen oikeuslaitos on pahasti korruptoitunut, eikä ole politiikassaan oikeudenmukainen. Kauno Pietilä Kalanti VIHREIDEN teoreettinen ja epärealistinen politiikka alkaa nostattaa kiukkua kansalaisissa. Mutta vaikuttaa siltä, että vanha käytäntö tuomittiin uudella tulkinnalla
Vastaanottaja-alue on saanut täällä kasvatetut ja koulutetut muuttajat hyödyntämään niitä alueita siellä, mutta mihin unohtuivat kustannukset? Olisiko tässä aihetta ottaa opiksi urheilupuolelta, esimerkiksi jääkiekosta, formuloista, jalkapallosta, pesäpallosta ynnä muista. Kasvattajaseuralle maksettaisiin kasvattajapalkkiot, kuten myös siirtoraha. Hevosurheilussa (josta varmaan tiedät jotain) maksetaan varsarahaa, vielä jopa oripalkkiota, muutamia mainitakseni. 1990-luvun alussa oli erittäin vakava homeongelma, jota ei vielä silloin osattu tiedostaa ongelmaksi. Laitettiin tehokkaat ilmanvaihtosysteemit, jotka imivät korvausilmaa mistä vain saivat. Konserniyhtiötkään kun eivät toimi ilman rahaa. Kehittämishankkeissa olisi ylipäätään syytä arvioida kokonaistaloudelliset vaikutukset mahdollisimman hyvin etukäteen. Olen myös hieman huolissani yhteistä kansallista kulttuuriomaisuuttamme olevien museokiinteistöjen siirtymisestä Senaattikiinteistöjen haltuun ja tilavuokrien noususta siirtojen yhteydessä. Jäisi tänne pääomaköyhälle alueellekin jotakin kustannuksia pienentämään. HÄMEENLINNAN kaupungin historiallinen museo (perustettu vuonna 1910) tutkii ja esittelee Hämeen ja hämeenlinnalaisten historiaa ja kulttuuriperintöä. Vanhemmat ovat vielä täysin kuosil- laan eikä perinnön jako ole häämöttämässäkään. En ihmettele vaikka syytöksiä haetaan jopa Suomen keskustan toimista, tai isiemme verellä ja hengellä puolustetusta laajasta isänmaasta. (Tähän asiaan liittyen ei myöskään mieltä hivellyt lausunto ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin kannanotto harvaan asuttujen alueiden tukien pienentämisestä!) Jos illuusio järkkyy näissä asioissa, voinee vain kysyä, onko jokin kasvatuksessa mennyt pahemman kerran pieleen? NÄYTTELYIDEN tuottaminen yhteistyönä on toki hyvä ajatus, mutta ovien sulkemista en oikein näe kehityksenä. Ei esimerkiksi koulujen, terveysasemien tai vanhainkotienkaan sulkemiseen yleensä mitään Sitran rahaa tarvita. Ojennuslaitoksen tiloissa toimivan Säästöpankkimuseo aiotaan muuttaa kylmäasemaksi ilman henkilökuntaa. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Hämeen linna ja sotahistoriallinen erikoismuseo Militaria samoin kuin Kotkan kaupungin museot ovat mukana Sitran rahoittamassa kehityshankkeessa. Pyrkimyksenä on löytää uusia toimintamuotoja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi ja toiminnan sekä johtamisen kehittämiseksi. Ei tähän tarvitse puolueita sotkea. KOULUKUSTANNUKSET ovat kritiikkisi kohteena, eritoten kuljetukset. Museo toimii myös Kanta-Hämeen maakuntamuseona. Museo koostuu historiallisesta museosta, Vankilamuseosta, Sibeliuksen syntymäkodista, Palanderin talosta ja Säästöpankkimuseosta, eli Säästöpankkien tutkimussäätiön Hämeenlinnan kaupungin historialliselle museolle tallettamasta kokoelmasta. Tähän asti museo on nähty tärkeäksi ja sitä on kehitetty, jopa 1990-luvun lamavuosina, jolloin vankilakäytöstä vapautuneet tilat Linnanniemellä remontoitiin museokäyttöön. NYT ON alkanut uudenlainen kehittäminen. Enää ei lähtökodin turva ole niin varma kuin on oletettu. Tiloilla jos näin on, ?peräkamarinpoika? jää asumaan tilaa ja ottaa vastuut harteilleen, mikä on mielestäni aivan oikein. Toivottavasti Palanderin talo ja tontti eivät ole vaarassa. Suhtaudun kriittisesti ajatukseen perustaa kaupungin, Museoviraston ja sotilasmuseosäätiön yhteinen konserniyhtiö Linnanniemelle. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 15 Mitä keskusta tarjoaa espoolaiselle juristille? Sitran tuella näyttelytilojen ovet säppiin? VASTAUS Janne Järvenojan mielipidekirjoitukseen Suomenmaassa 1.2.2013. Eikö mikään riitä, vai ovatko silmät vielä sumentuneessa tilassa, kun moitit Suomen keskustaa ongelmistasi? Eivätkö myös Maalaisliitto/ Keskustan toimet ole edesauttaneet sitä, että sinullakin on ollut mahdollista käydä koulua ja sivistyttää itseäsi tuolle tasolle, jolla olet ja jota haluat julki tuoda? Syntymäkuntasi Toholammin haasteena on ollut hoitaa lakisääteisen oppivelvollisuuslain toteuttaminen. Mikä on Hämeen linnan tulevaisuus, onko linnakin siirtymässä jossain vaiheessa Senaattikiinteistöille? Riikka Helenius elämänlaatulautakunnan jäsen (kesk.) Hämeenlinna mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Eero Halmetoja Toholampi PL 52, 90100 Oulu. Kirjoita Suomenmaahan. Hanketta on työstetty pari vuotta, ja loppuraportit valmistuvat tänä keväänä. Hankkeen tiimoilta suunnitellaan Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttelytoiminnan lakkauttamista nykyisissä, Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen tiloissa ja näyttelytoiminnan siirtämistä linnaan kesäkuussa. Kaupunginvaltuusto tai lautakunta, jonka toimialaan Hämeenlinnan kulttuuripalvelut kuuluvat, ei tosin ole tehnyt mitään museon näyttely-yksikön lakkautuspäätöstä, mutta asian suunnittelu ja valmistelu etenee vauhdilla. Kehittämishankkeissa olisi ylipäätään syytä arvioida kokonaistaloudelliset vaikutukset mahdollisimman hyvin etukäteen. ?Syntymäkuntasi Toholammin haasteena on ollut hoitaa lakisääteisen oppivelvollisuuslain toteuttaminen.. Nämä luvut ovat valtakunnallista keskitasoa. Yhdyskuntapalvelut samalta vuodelta olivat Manner-Suomen alueella noin tuplaten kuin mitä täällä Lestijokilaaksossa! Sanoit myös että Espoossa on ensimmäisen ja toisen polven maalta muuttaneita, käsitin että riittävästi. Varmaan näin onkin. Tekniikkaa on toki hyvä hyödyntää, mutta onko kylmäasema sittenkään paras tapa parantaa asiakaslähtöisyyttä. Kuva: Petra Pöyliö Vastaanottaja-alue on saanut täällä kasvatetut ja koulutetut muuttajat hyödyntämään niitä alueita siellä. SANOIT että jokin saa vahvasti keskustalaisilta alueilta muuttajat omaksumaan muut kuin perinteiset aatteet. Oma käsitykseni on se, että täällä hyvän ja vapaan kasvatuksen saaneet tulevaisuuden toivot ovat omaksuneet sellaisen asenteen, että minulle kaikki tässä ja nyt, ja vielä että lähtökodissa on turva. Mutta aika menee eteenpäin ja ajat muuttuvat. Kun perustuksissa oli rakennusaikaiset muottilaudat, jotka olivat lahoamispisteessä, sillä konstilla saatiin home tehokkaasti leviämään. Korjattiin jopa kahteen kertaan, että saatiin kokemuksia. Nämä rasitteet on veromarkoilla maksettu. Tätä toivon Espooseenkin. Oppia annetaan jos halutaan kysyä, kokemusta on. Eikö liikennöitsijä Hakola kyydinnyt sinuakin? Peruskoulukustannukset kaikkineen oppilasta kohden vuonna 2009 olivat 7 785 euroa, josta kuljetus 948 euroa ja ruokailu 593 euroa
Aiheesta alustaa Matti Vanhanen. klo 18 Lounais-Suomen Osuuspankin Sauvon konttorin kerhohuoneelle (OP:n alakerta), Viljontie 1. - 30.3. Tied. 044 7705171 tai laita viesti ja Markku Taskinen Sauvo sähköposti: markku.j.taskinen@gemail. com, p. Tervetuloa! Luvia, Keskustan kevätkokous 21.3. klo 19 vanhustentalojen kerhohuoneella. Tervetuloa mukaan! lä p. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Uskon, että yhdessä liittohallituksen, loistavien työntekijöiden ja aktiivisen kentän kanssa saamme paljon aikaan. Mattila p. 0400 483 118. Ylöjärvi. p. 0405895709 sähköposti: pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, MSL-Tampereen järjestökoulutus jatkuu to 14.2 Metson ATKluokassa, facebookin perusteet 2, kouluttajana Titta Mattila. klo 18 kunnantalolla. Nakkila, Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous Nakkila-Luvian Osuuspankin kokoustilassa to 28.2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Bussi lähtee Sauvon torilta klo 9 ja Paimion kaupungintalon edestä klo 9.15. Tarja Kiviniemi 010 292 2062 tai 050-301 6189; Leena Mulari 010 292 2063; faksi 010 292 2069. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Naantali, Rymättylän py:n vuosikokous ti 12.12. Tervetuloa! Keskustan Pohjois-Helsinkin, py Yhdistyksen syys- ja vuosikokous 27.2 klo 18 Apollon kokousalissa, Apollonkatu 11a. Kahvitarjoilu, tarvetuloa. Salo, Kärkelän py:n vuosikokous to 28.2 klo 19. Matkalla pysähdys ABC Lohjal- PIRKANMAAN Keskustanaisten hiihtomatka Ylläkselle 23.?30. maaliskuuta. Varaa omasi Tarjalta, puh. klo 19 Piolahdessa. Tervetuloa kuulemaan ja kertomaan omia muistikuvia Matti ja Else Mattilasta sekä Ali-Korvesta! Järjestää Nurmijärven Keskusta VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto, HUOM! Piiritoimiston uudet puh.numerot: Vaihde (järjestösihteeri) 010 292 2060; tj. Kokouspaikkana kahvilaravintola Helarinne, Kirkkotie 15, Kiikala. la. Piiri järjestää SOTE-illan pe 1.3. Hanna Huttunen, klo 18.05 Miten erikoissairaanhoito toimii ja mihin suuntaa tulisi mennä ylilääkäri Juha Mustonen, klo 18.35 Olemassa olevat terveyspiirimäiset elementit ylilääkäri Anu Niemi, klo 19.05 Keskustan näkemykset sote -uudistukseen - näillä askelilla eteen- Keskustan veteraanikerho, yhteinen kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa to 7.3. Mitkä ovat Keskustan näkemykset uudistuksiin. Keskustanuoria tarvitaan erityisesti tässä ajassa nostamaan kiinnostusta yhteisen asioiden hoitamiseen, Jussi Sallinen sanoo. Jussi Sallinen keskustanuorten pääsihteeriksi KESKUSTANUORTEN liittohallitus valitsi lauantaisessa kokouksessaan nuorisojärjestön uudeksi pääsihteeriksi 26-vuotiaan yhteiskuntatieteen maisterin Jussi Sallisen. Sallinen odottaa uutta tehtäväänsä innolla. . Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kivirannan vierasryhmälle suunniteltu ohjelma eduskunnassa kestää klo 11.30-15, joka sisältää mm. kahvitarjoilun, oppaiden palvelun sekä täysistunnon seuraamista lehteriltä. klo 12.Vieraanamme ovat ystävämme Olavi AlaNissilä ja Risto Ervelä. Kaikki asiasta kiinnostuneet, tervetuloa mukaan! Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ti 26.2. 0103270499, Saara Kiuru puh. klo 17. Deliwein kapinetissa klo 18. Kuva: Petra Pöyliö. klo 18 Velusten tuvassa (Velusmaantie 307, Rlä). klo 18 Punaisessa Huvilassa, Kauppaneuvoksentie 18. Kahvitarjoilu. Lavia, Kunnallisjärjestön kokoontuminen Lavian Osuuspankin kokoustiloissa pe 1.3. 0400-366 530 tai ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi tai Sirpalle, puh. 044-062 2266, helmikuun loppuun mennessä. Paimion ja Sauvon keskustaväen retki eduskuntaan pe 8.3, jossa isäntänä kansanedustaja Esko Kiviranta. Tied. klo 18 Carelicumin audiotoriossa, Koskikatu 5, Joensuu. Ryhmä esittää perinteistä musiikkia ja siihen kuuluu 46 laulajaa, tanssijaa ja soittajaa. Tervetuloa! Johtokunta Huomio kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit! Muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen heti syyskokouksen jälkeen piiritoimistolle Tuijalle, kiitos. POHJOIS-KARJALA Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteet murroksesta. Nyt hänen tapahtumarikkaista elämänvaiheistaan voi lukea runsaasti kuvitetusta kirjasta, jonka julkistamistilaisuus on Nurmijärven pääkirjaston kirjastogalleriassa 18.2. Kokoonnumme ti 12.2. ja lippuvaraukset Pilvi Kärkelä p.0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaisten Hiihtomatka Äkäslompoloon Ylläkselle 23.3. Tervetuloa! Sauvo, Keskustanaiset virittelevät toimintaansa Sauvossa. 040-834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi. Nakkila, Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan ja valtuustoryhmän kokous Nakkila-Luvian Osuuspankin kokoustilassa to 28.2. 040 418 1150. PIRKANMAA Uuden keskustanaisten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan yhteystiedot: Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 TAMPERE. Risto Ervelä 010 292 2061 tai 0500-130 550; järjestösiht. Ilmoita mukaantulostasi UllaRiitalle, puh. Liput 30 e, lapset ja opiskelijat 20 e. klo 18 Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa. Gustafsson sanoo, että koulutuksen saralla on tehty paljon. klo 18. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä keskustellaan kuntarakenneuudistuksesta. klo 19. ja ilmoittautumiset Pilvi Kärke- SATAKUNTA Pomarkku, kunnallisjärjestön keskustelutilaisuus su 24.2. 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaiset ja Vesaiset, olemme varanneet lippuja kaukasialaisen Alanryhmän konserttiin la 20.4. klo 17 Seurakuntailta Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa. klo 17 Turun Konserttitalossa. Klo 15 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannisoitot ja tanssia. Esillä sääntömääräiset asiat. Raisio, to 28.2. Tosin pelkästään viime vuonna oppisopimuskoulutuksesta leikattiin noin 20 miljoonaa euroa. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh. Keskustanuoria tarvitaan erityisesti tässä ajassa nostamaan kiinnostusta yhteisen asioiden hoitamiseen, Sallinen sanoo. Hän seuraa tehtävässä toimea vajaat kolme vuotta hoitanutta Mika Hämeenniemeä. LIPERILÄINEN Sallinen siirtyy pääsihteeriksi kansanedus- taja Annika Saarikon eduskunta-avustajan paikalta. Pääsihteerin työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Sallinen on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Joensuun kaupungin nuorisotoimessa, Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) puheenjohtajana ja Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Hän istuu kolmatta kautta valtuutettuna Liperissä. Sallisella on ollut aikaisempia luottamustoimia Pohjois-Karjalan Keskustanuorten piirissä, Keskustan Opiskelijaliitossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Puumala: Gustafsson jatkaa kansan sumutusta KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) sanoo, että opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) jatkoi lauantaisessa Ylen Ykkösaamussa suomalaisten sumutusta koulutusasioissa. Puumalan mukaan ministeri puhui perusteettomia nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisesta ja vähätteli hallituksen päättämien koulutusleikkausten vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin ja osaamiseen. . Tied. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Keskikatu 4 , 45100 Kouvola. KARJALA Hämäläinen py:n syys- ja vuosikokous su 17.2. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pilvi Kärkelä p. 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi. 0500483279. Osallistumismaksu 20 e/hlö suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuutta. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18. 16 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt HELSINKI Lauttasaaren Keskustaseura. Nurmijärveläisen talousvaikuttajan ja kansanedustajan Matti Mattilan syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään ke 27.2 mennessä: Marja Mäenpää Paimio p. Alustusten jälkeen keskustelua, omaa ohjelmaa ja arpajaiset. 0503423323, Matti Kaunisto puh. Hän on tullut keskustan linjoille aikeissaan ottaa pari askelta taaksepäin järjettömässä oppisopimuskoulutuksen alasajossa. Keskusta vaatii, että hallitus osoittaa uutta rahaa suomalaisen hyvinvoinnin perustan eli laadukkaan ja kaikkien saatavilla olevan koulutuksen, turvaamiseksi. Matti Mattilan elämänvaiheiden -kirjan julkistamistilaisuus. Tilaisuus on kaikille avoin. Seurakuntien tulevaisuus, alustajana khra Pertti Ruotsalo. Suomen historiassa ei ole tietääkseni leikattu ikänä yhtä paljon koulutuksesta ja sivistyksestä, Puumala puuskahtaa. Puumalan mielestä on vastuutonta puhua maailman osaavimmasta kansasta, koulutuksen kehittämisestä ja nuorten yhteiskuntatakuusta, kun samaan aikaan ministerin johdolla tehdyt leikkaukset työntävät nuoret syrjäytymiskierteeseen ja tekevät oppilaitosten arjesta yhä raskaampaa. Keskustaedustaja kiittelee kuitenkin opetusministeriä siitä, että hän aikoo esittää hallituksen puolivälinriihessä 30 miljoonan euron lisäystä oppisopimuskoulutukseen. . Käsitellään valtuuston listan asiat sekä kunnallisjärjestön vuosikokoukseen liittyvät valmistelevat asiat. Olen samaa mieltä. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten vuosikokous pe 15.2. Lähikunnista voi myös tiedustella ja ilmoittautua retkelle. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Kanta-Helsingin Keskustanaiset, sääntömääräinen vuosikokous 27.2. klo. 0503130806 tai laita viesti. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin pj. Mukana keskustanaisten Pirkanmaanpiirin uusi toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä. TTT:ssa operetti Kreivitär Mariza. Keskustanaiset varanneet lippuja 28.2. klo 19 näytökseen. 010 292 2060 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai Aulikselta, puh. Käsitellään valtuuston kokousasiat. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja (vt) Tuomas Meriniemi 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret. fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. 17 Apollon saunakabinetissa, Apollonkatu 11a. UUSIMAA . Sääntömääräinen vuosikokous ma 25.2. Osoite Larin Kyöstin katu 16, Hämeenlinna. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Tervetuloa! Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p
klo 19 Kaupungintalolla, Nalle-kokoustilassa. Pudasjärvi. Kutsu ystäviä kylään, ja nosta nettiyhteydellä varustettu tietokone pöydälle jolloin kaikki paikallaolijat voivat olla kuulolla ja osallistua keskusteluun. Nivalan Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 13.2. Paikalla piirin toiminnanjohtaja Katja Koivukoski. Oulu. ystävänä. Tervetuloa antoisaan iltahetkeen mukavassa seurassa. Tervola, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous pidetään Tervolatalolla to 14.2. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo Pikkuparlamentti 1. krs. Kurenalan py:n johtokunnan kokous su 17.2. Viestintävastaava osallistuu keskeisesti myös puolueen vaalitoiminnan suunnitteluun sekä poliittiseen valmisteluun. Ohjaajajana Ritva Rundgren. - pe 22.2. Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. 20.2.2013 klo 16 mennessä. Lisätietoja: puoluesihteeri Timo Laaninen, puhelin 050 388 0004 ja hallintopäällikkö Merja Perälä, puhelin 050 388 0030.. Ilmoittautuminen majoitusta ja ruokailuja varten pe 22.3. Tervetuloa. ITÄ-SAVO Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. Annika Saarikko viikkovieraana virtuaalisesti piirin porinaillassa ti 19.2 klo 18. Lisäeduksi katsomme osaamisen ja näkemyksen verkkoympäristöistä ja sosiaalisesta mediasta. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, haasteellisen tehtävän ja näköalapaikan suomalaiseen politiikkaan. Ilmoittautuminen viralliseksi edustajaksi tapahtuu la 6.4. Mukana ke:t Mirja Vehkaperä ja Tapani Tölli, ent. klo 12-15 välisenä aikana. Isokyrö, Valtuustoryhmän kokous ma 4.3. pe 10 . sunnuntaisin klo 18- 19.30 Santamäen koululla. Ohjelmaa perheen pienimmille. Toivomme, että valittava voisi ottaa tehtävän vastaan mahdollisimman pian valinnan jälkeen. Viestintävastaavan tehtäviin kuuluvat Keskustan ulkoinen ja sisäinen viestintä sekä puolueen digitaalinen läsnäolo sekä mainonta ja markkinointiviestintä. Tervetuloa keskustelemaan Annikan kanssa ajankohtaisista asioista. Tule mukaan keskustelemaan ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Valmennusillat ovat suunnattu erityisesti uusille toimijoille, mutta konkarit ovat myös lämpimästi tervetulleita kertaamaan asioita. ti 12.2. Ainoassa käsittelyssä oikeusasiamiehen kertomus 2011. Suorat verkkolähetykset: www.eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ohjelmassa yhdessä olon lisäksi asiaa ja viihdettä . Kuntauudistus Kai- nuussa ja Keskustan strategiatyö Kainuussa la 16.2. Majoitus 2hh Hot elli Druzhbassa. Ovet lehterille avataan 15 min. Keskustan puoluetoimisto sijaitsee Helsingin Töölössä. Pyydämme lähettämään Keskustan puoluehallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen puoluesihteeri Timo Laaniselle, timo.laaninen@keskusta.. Uutena avustajana aloitti 1.2. 14.2. retken Jyväskylään Käsityö ja antiikkimessuille. Asiana käsitellään luottamuspaikkavalinnat muihin kuin kaupungin omiin luottamuselimiin. Mikkeli, Keskustanaisten vuosikokous piiritoimistolla 19.2 klo 19. klo 20 Me ijerinpirtillä. VESAISET POHJOIS-POHJANMAA Keskustelu- ja informaatiotilaisuus kunta- ja palvelurakenteiden uudistuksesta pe 15.2. Alpuan py:n vuosikokous ti 12.2. Lakiehdotusten käsittelyjä. Keskiviikkona 13.2. 09 432 4023. Ke Tapani Töllin tapaamisilta Minna Canthin tasa-arvon päivänä ti 19.3. klo 18 Ravintola Hilikussa, Kasarmintie 8 h, Oulu. Kempeleen Vesaisten Digikurssi 17.2. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. klo 13.00 TÄYSISTUNTO. klo 1820 Pohjankartanon auditoriossa, Suvantokatu 1, Oulu. Jurmun py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 19.2. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! ETELÄ-SAVO Pieksämäki, Johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous ti 12.2. Valtioneuvosto vastaa välikysymykseen hallituksen talousja teollisuuspolitiikasta. Torstaina 14.2. Mahdollisuus myös saunomiseen. 040 5338 160/Katja Kempele. Perhekerho Perhonen ti 12.2. ja 19.2. Välipalan jälkeen siirrymme kylpylä Tropiikkiin. Matkan hinta n.100?/hlö/2hh. Sitovat ilmoittautumiset 15.2 mennessä p.044-3321014/Aimo, 0400443016/Kimmo. Pudasjärvi. ja lisätiedot: anne.kurvinen@kuusamo.fi, p. Maksuton, ei yläikärajaa. Nivala. Ilm. Ohjelma klo 10 Tilaisuuden avaus Pj Timo Korhonen, Keskustan Kainuun piiri ry Kainuun Keskusta 2015-strategiatyö Tj Paula Yliselä, MSL - Kainuun Keskustan jäsenille tehdyn kyselytulosten purku ja johtopäätökset - jatkotyö - työpaja. Ilmoittautumiset ja lisä tiedot Marko Partaselta, p.0400-517319. Nivala. Tervetuloa. klo 18 (huom.muuttunut aika - ei 11.2).ABC-liikenneaseman kabinetissa os. pe 15.2. 16. Kokoukseen kutsutaan myös kolme ensimmäistä varavaltuutettua. klo 19 kaupungintalolla, Nalle-kokoustilassa. Pudasjärvi. Yleisötilaisuudet: www.eduskunta.fi/kansalaisinfo. Keskusta on yli 100-vuotias poliittinen puolue ja yli 150 000 jäsenen kansanliike, joka rakentaa Suomen tulevaisuutta rohkeilla ratkaisuilla. Keskusta ajaa koko Suomen ja kaikkien suomalaisten asiaa. Haemme nyt Keskustan puoluetoimistoon Helsinkiin VIESTINTÄVASTAAVAA määräaikaiseen työsuhteeseen nykyisen viestintävastaavan toimivapaan ajalle vuoden 2013 loppuun saakka. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ti 12.2. Kahvitarjoilua ja arvontaa. klo 17 alkaen. Peräpohjolan ?pirttiporinat. Vpj. klo 15 kaupungintalolla, Otavassa. Taivalkoski. Kuljetus linjaautoliike S.Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö. kunta- ja hallintoministeri Hannes Manninen sekä selvitysmies Hannu Leskinen. Ilm. Valtiopäivien avauskeskustelu. Klo 12 Kuntien tilanne ja tulevaisuus Toimenpiteet kuntauudistuksessa Alustus: kansanedustaja, Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän pj Tapani Tölli - kunnallisjärjestöjen johto - kunnanvaltuustojen ja -hallitusten keskustalaiset puheenjohtajat - valtuustoryhmien puheenjohtajat Keskustelu14.00 Tilaisuuden päätös. Ruokailu- ja kahvitarjoilu 20 ?/hlö. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Ilm. Ilmoittautumiset 050-347 3556 / Ulla-Riitta. POHJOIS-SAVO Keskustan järjestövalmennukset Pohjois-Savossa. klo 16.00 TÄYSISTUNTO. mennessä: www.keskustanuoret.fi Suomen Keskustanuoret ry:n hallitus keskusta nyt Rantakankaalle uusi avustaja HAAPAVETISEN kansanedustaja Antti Rantakankaan (kesk.) avustaja on vaihtunut. Ke 13.2 klo 17 Varkaus. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta pidetään 6.-7.4. Ohjelma: klo 17.00 Aatteemme ja arvomme, klo 18.00 Keskustan järjestörakenne, toiminta Keskusta järjestöissä, klo 19.00 Viestintä ja tapahtumien järjestäminen, klo 19.30 Illan päätös. valtiotieteiden yo Elina Salmu. Oulun Kiimingistä kotoisin oleva Salmu opiskelee maailmapolitiikan tutkimusta Helsingin yliopistossa. Valtuustoryhmän kokous to 28.2. Lisätiedot piiri- Piiri. Välikysymysäänestykset. Lisätietoja ja ilm. Ilmoittautumiset iltoihin [ mailto:kimmo.valta@keskusta. fi ]kimmo.valta@keskusta.fi ma 11.2 mennessä. KAINUU Keskustan Kainuun piiri järjestää koulutusta. klo 19 Vesa Heikkalalla. Vihanti. Aiemmin hän on työskennellyt toimittajana. Kuka kirjoittaa ja mitä? Blogit verkossa www.suomenmaa.fi EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 12.2. Viestintävastaava vastaa puoluejohdon alaisuudessa myös Keskustassa aloitetun uudistustyön viestintää koskevista kehittämishankkeista. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa koulutusta, työkokemusta erityisesti viestinnän ja/tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävistä, kykyä monipuoliseen sisällön- ja tekstintuotantoon ja hyvää kielitaitoa sekä yleisimpien toimisto-ohjelmien hallintaa. Viestintävastaavan tehtävässä tarvitaan nopeutta, hyviä yhteistyötaitoja, kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja valmiutta epäsäännölliseen työrytmiin sekä viikonlopputyöhön. Tarjoilu nyyttikestiperiaatteella. Ohjelmallisessa tilaisuudessa alustus ajankohtaisista asioista sekä keskustelua. klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. Annika Saarikko. Kahvitarjoilua, arvontaa, ajankohtaista asiaa mukavassa seurassa.Tulehan sieki porisemhaan. Vpj. To 14.2 klo 17 Iisalmi, Keskustan piiritoimisto Riistakatu 5. Yhteistyössä: MSL. Lisätietoja toteutuksesta Eero Ylitalolta tai Pekka Pelttarilla. KESKUSTANUORET Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta. klo 18 alkaen Toimintojen talolle Seinäjoen Kasperiin os. Kasperinviita 13. klo 19 kristillisen opiston takkahuoneella. To 21.2 klo 17 Kuopio, Keskustan piiritoimisto Suokatu 31. Linja-autoretki eduskuntaan 14-15.3. Mirjan tapaaminen eduskuntatalossa sekä vierailu Yleisradioon. 17 Keskustassa tapahtuu päin kansanedustaja, Keskustan vpj. Juha Rehula. Vesaispäivä Kuusamossa la 16.2. alkaa kokoontumisella Angry Birdsseikkailupuiston edessä klo 12. Iltojen valmentajina toimii Kimmo Valta. mennessä, erikoisruokatoivomuksineen Marko Partaselle p. 10.3. Lisätietoja Katjalta, p. 040-5338160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi PERÄPOHJOLA Tervolan Keskusta. Ohjelmassa mm. Lisäksi mahdollisuus tutustua Tamminiemeen ja Kansallismuseoon. ma . Paikalla k-johtaja Mika Simoska. 0400 517 319 tai avustaja Niina Riihirannalle p. klo 9-12 kokouspaikalla. Keskustellaan Teppo Ylitalon johdolla sote- ja kuntarakenneuudistuksista. Keskustanaisten Etelä-Pohjanmaan piiri kutsuu kaikki naisvaltuutetut ja kunnallisvaaleissa ehdolla olleet naiset yhdessä piirin johtokunnan kanssa yhteiseen iltaan teemalla . Keskustanainen vaikuttajana . Kokouspaikkana toimii Kanneljärven Opisto, Karstuntie 537, 08450 LOHJA. mennessä: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. 040 7383 707/ Anne tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, seurataan ?Keskustanuorten strategia 20102020. Kokous alkaa la klo 10. avustaja Satu Simeliukselle: satu.simelius@eduskunta.fi tai p. 050 5740 820. Poliittinen tilanne on kihelmöivän jännittävä. Lohjalla. toteutumista ja käsitellään muut hallituksen määräämät asiat. TERVETULOA ETELÄ-POHJANMAA Lapua, K-ilta (keskustalainen keskusteluilta) to 14.2. Vehkanotko 1, Pieksämäki. Virtuaalivieraana mm. klo 18 kirjaston kokoushuoneessa. klo 18. klo 18 valtuustosalissa. Vesaiset, Vesaisten Etelä-Pohjanmaan piirin nettisivut löydät osoitteesta ep-vesaiset.fi. alk. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta. Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.la 25.5.! Linja-autoliike S.Kososen bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin M/S Carelialla. Monitoimitalo Virtaala, Ristijärvi. Sivuja täydennetään koko ajan, mutta voit jo käydä kurkkaamassa alkua! toimistolta 040 515 6800. Vehkaperän vieraaksi Helsinkiin! Olet lämpimästi tervetullut ke Mirja Vehkaperän vieraaksi Eduskuntaan ja Helsinkiin to 21.2. Päivän aikana on mahdollisuus nauttia myös lounas ja päivällinen. Keskustan politiikan ja toiminnan ymmärtäminen on tärkeää työn menestykselliseksi hoitamiseksi. Suullinen kyselytunti. Lakialoitteiden lähetekeskusteluja. Perjantaina 15.2. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. piiritoimistolle pirkko.vesanto@ keskusta.fi tai 040-5810220. Alahärmä, Alapään py tarjoaa jäsenilleen ystävänpäivälounaan sekä mahdollisuuden uintiin Härmän Kuntokeskuksessa su 17.2. Tule tuomaan kentän terveiset ja ota ystäväsikin mukaan! Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. Ystävänpäivän ohjelmallinen tupailta Tervola-talolla to. Tule mukaan ! Ilm. Hinta 135 ?/hlö sisältää menomatkalla lounaan laivalla. Pellossa Sinikka ja Eero Ylitalolla, Hannunranta 24 ti 19.2 klo 18
Virtanen . Mikä niistä on kuningaskunta? Kuinka vanha on Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf? 5. Mikä on hälytysnumero kaikissa EUmaissa? 3. 18 12.2.2013 TIETOTESTI 1. Belgia, Itävalta, Monaco, Sveitsi. Kuka kirjoitti useita menestyselokuvia poikineen menestysromaanin ?Kummisetä. Mukula 4 6 9 4 8 5 3 7 9 1 8 9 7 5 4 5 9 3 1 2 7 1 3 6 8 9 6 2 9 4 2 5 6 9 5 6 1 9 1 2 5 9 4 9 3 1 1 5 6 3 7 2 6 8 7 2 7 6 5 8 8 1 4 2 7 4 8 5 5 1 7 6 1 4 7 3 8 3 9 6 8 1 4 2 2 9 1 7 8 Suomella ei koskaan ole ollut edustajaa/ edustajia? 9 2 1 2 4 9. Mitä kutsutaan ?kolmanneksi 8. Onko avaruusaluksissa matkamittari? 9. Mihin talviolympialaisten lajiin Sudoku Viivi & Wagner . Masi . Mitä on tapahtunut, jos Roomassa Vatikaanin Sikstiiniläiskappelin savupiipusta nousee valkoinen savu? 4. Kuinka vanha Ruotsin elinkeinoja alueministeri Annie Lööf tällä hetkellä on: 29-, 34-, 39- vai 44-vuotias? 7. Aku Ankka . Gdynia, Klaipeda, Liepaja. Ruotsin keskustapuolueen kukin Itämeren satamakaupunki sijaitsee: Latvia, Liettua, Puola? (Centerpartiet) nykyinen puheenjohtaja on tehtävään 2011 valittu Annie Lööf. Hän on puolueen nuorin puheenjohtaja koskaan. mafian maailmasta? 10. Minkä eläimen latinankielinen nimi on valtiomahdiksi?? Canis lupus: jänis, karhu vai susi? 6. B. Missä maassa 2
Lottovoittaja on maksanut pois lainat ja vipit, joita monella meistä on. Ennen hän oli hoikka, miltei laiha ja kaikissa sukutapaamisissa tädit ja enon muijat surkuttelivat, että etkö sinä tyttörukka syö. Lenkkimakkarakuurissa Liisa on saanut lihaa luittensa ympärille ja jo on pari lupaavaa aviomiesehdokastakin käynyt puristelemassa takamuksista, että on viimein Liisassakin jotain mistä kiinni ottaa. Olo on kevennyt heti ja vaarallisen korkealla käynyt veren- MILLOIN tehdään juttu, jossa Pekka, haastateltavan nimi muutettu, kertoo, että jaloviina oikein käytettynä on vapauttanut hänet ihmisenä, tehnyt paremman puolison ja seuramiehen ja auttanut hankkimaan uusia ystäviä. 19 12.2.2013 Raha parantaa paine, monella meistä on, talttui. Juttu perustuu Veikkaukselta saatuun aineistoon. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Toimittajat: Pentti Manninen Timo Mikkilä Pauliina Pohjala Henna Ruokamo 8 1 3 4 6 5 7 9 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 4 9 2 3 7 8 5 6 1 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström Päällikkö: Pirjo Kontio 9 5 6 2 8 1 4 7 3 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 2 4 8 7 5 3 9 1 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 3 1 6 9 4 2 5 8 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) katolisen kirkon kardinaalikollegio on salaisessa äänestyksessään päättänyt vähintään 2/3 enemmistöllä siitä, kuka on valittu uudeksi Paaviksi; savu on valkoinen siksi että samalla poltetaan kemikaaleilla lisättynä kardinaalien äänestyslipukkeet, 2) 29-vuotias (s. 16.7.1983), 3) media (alunperin sanomalehdistö, nykylisänä radio, tv, netti..., 4) Belgia, 5) Gdynia Puolassa, Klaipeda Liettuassa, Liepaja Latviassa, 6) kyllä: ?Yhteensä alus matkasi 238 539 663 kilometriä.. on härski. Ei sitä vähennä se, että lähteenä mainitaan 16 vuotta vanha tutkimus. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. 1 Kor. todettiin, kun USA:n 27-vuotias Discovery-avaruussukkula maaliskuussa 2011 palasi viimeiseltä lennoltaan. Niin kävi mukavasti Matille, haastateltavan nimi on muutettu. Lähde: avaruus.fi/uutiset, 7) 112, 8) susi, 9) Mario Puzo, 10) kelkkailu. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Terveisiä Hesarin aamupalaveriin. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 12. Puolijuoppo pomokin on sanonut, että Pekka on silmissä miehistynyt. Milloin Hesari julkaisee jutun, jossa HK:n sinistä syönyt Liisa kertoo elämänsä laadun parantuneen aivan silmissä. 13:4, 7 SANANPARSI Ei säkinsuun pitäjää kiitetä eikä valkeen näyttäjäks parasta panna. Vesilahti Ratkaisut 1 7 9 8 4 6 3 2 5 3 8 5 1 2 9 6 4 7 6 2 4 5 3 7 1 8 9 5 7 6 3 2 4 9 1 8 2 8 9 1 5 7 6 4 3 3 1 4 8 6 9 5 2 7 6 2 8 4 9 5 3 7 1 4 5 3 2 7 1 8 6 9 1 9 7 6 8 3 2 5 4 7 4 2 9 3 6 1 8 5 8 3 1 5 4 2 7 9 6 9 6 5 7 1 8 4 3 2 8 3 7 1 5 2 9 6 4 4 9 5 8 6 7 1 3 2 1 2 6 3 9 4 5 7 8 6 4 3 9 8 1 7 2 5 7 8 2 6 4 5 3 9 1 9 5 1 7 2 3 8 4 6 5 6 8 2 3 9 4 1 7 3 1 4 5 7 6 2 8 9 2 7 9 4 1 8 6 5 3 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 040 5709 400 044 7370 265 050 5450 915 045 6307 072 5 6 7 9 1 2 8 3 4 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Helsingin toimitus Postios. Liisan nimi on muutettu. Siis, vaikka Veikkaus onkin yleishyödyllinen bisnes, minusta ja ehkä jostain muustakin Lottovoiton pelastaman kipeän miehen ?haastattelu. Haastatteliko Hesarin toimittaja tosiaan Mattia, vai julkaisiko vain aineiston, joka on selvää mainontaa. TELKKARISSA näkee yhä useammin tekstin, jossa kerrotaan, että ohjelma sisältää tuotesijoittelua. Onhan se rehellistä kertoa, niin kuin ei katsoja muka muuten huomaisi aina kameraan päin olevia etikettejä ja sattumoisin kaikille osuneita samanmerkkisiä autoja. Voi olla käänteistä tuotesijoitteluakin, rosvot ja luuserit ajavat kilpailevalla merkillä ja juovat huonompaa limpskaa. Mikäs lehdistön moraalinvartija meikäläinen, pakinoitsijanrepuusi nyt voi olla, mutta kyllähän suuta veti vinoon hymyyn sunnuntain Hesarin kanssa. Siinä oli iso juttu siitä, kuinka ?Lottovoitto pelasti kipeän miehen?. helmikuuta 2013. Tänään: Laskiaistiistai, Elma, Elmi, ortodoksisen kalenterin mukaan Mitjo, Aleksei, Aleksi, Aleksis. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 17.03 ja Oulussa kello 16.37. Aurinko nousee huomenna Helsingissä kello 8.04 ja Oulussa kello 8.25. PÄIVÄN SANA Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä
Säätiöinnostuksen taustalla on myös pelko valtionosuuksien heikentymisestä. . Syynä on pelko mahdollisesta kuntaliitoksesta. Päijät-Hämeessä sijaitseva Sysmä ei halua maa- ja metsäalueista tulevien tuottojen valuvan naapurikuntiin. Kyllä voi sanoa, että säätiöittäminen kannatti. Säätiöittäminen voi kuitenkin vaikeuttaa kuntaliitosneuvotteluja, kertoo johtava lakimies Heikki Harjula. Jaalan ja Kerimäen kuntien omaisuuden siirto säätiöihin herätti aikanaan närää muissa liitoskunnissa. Harjula ei usko, että säätiöittäminen yleistyy kunnissa.. Säätiö turvaisi, ettei pakkokuntaliitoksessa kaikki omaisuus valuisi naapurikuntiin. Kunnallamme on maaomaisuutta ja rahavarantoja. Säätiöittäminen on yksi vaihtoehto turvata alueen kehittämistä myös tule- vaisuudessa, jos liitymme velkaiseen kuntaan, kertoo kunnanjohtaja Kari Kuuramaa. ENTISET kunnat Jaala ja Kerimäki säätiöittivät molemmat omaisuuttaan ennen kuntaliitosta. Jaalan kotiseutusäätiön tehtävänä on edistää Jaalan kulttuuriperintöä sekä alueen ja kylien elinkelpoisuutta. . Pienissä maaseutukunnissa on alkanut näivettymiskehitys, kun ne on liitetty isojen kuntien reuna-alueiksi, puuskahtaa kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki. Hallitus on linjannut, että ainoastaan kriisikunnat voidaan velvoittaa kuntaliitoksiin. Kitkiöjoen mukaan säätiön tarkoituksena olisi turvata sysmäläisten lähipalveluita, kunnan alueen kehittämistä sekä paikallisten toimijoiden kuten urheilu- ja nuorisoseurojen työtä. Säätiön peruspääoma olisi noin 700 000 euroa. Vaikka omaisuuden säätiöittäminen on kunnissa vielä harvinaista, ei Sysmä ole liikkeellä yksin. Myös Etelä-Savossa sijaitseva vauras Enonkoski pohtii säätiöittämistä. . Se kompensoi jaalalaisten kiistämättömiä mene- tyksiä kuntaliitoksessa, toteaa entinen kunnanjohtaja Sirkka Kettunen. Kerimäellä alueen elinvoimaa ylläpitämään perustettiin Pääkanta-säätiö. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva MARJO SORMUNEN/STT OULU KAPINAKUNTANA tunnettu Sysmä haluaa turvata kunnan omaisuutta siirtämällä sitä säätiön nimiin. Kyllä tämä on tietynlainen hätähuuto. Säätiö syntyi leirikeskuksen ympärille. Entisen kunnanjohtajan Kari Rannanpihan mukaan leirialue on kaikkien savonlinnalaisten käytössä, mutta kerimäkeläisille hinta on edullisempi. Kuntaliitto ei ole ottanut kantaa säätiöittämiseen. . 20 12.2.2013 Kunnan omaisuutta siirretään säätiön haltuun Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen haluaisivat siirtää kunnan omaisuutta säätiön nimiin