Suomenmaa 12.02.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Maaseutu nähdään hyvinvoinnin lähteenä. 4 Suopeita maaseudulle Politiikka on out Harrastuksena terveys Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ovat tutkimuksen mukaan myönteisiä. 2 N:o 17 . s. 20. Yhä useammalla nuorella ei ole vastausta politiikan kysymyksiin. S. S. 2 ? UNOHDUKSIIN VAIPUNUT VAIHTOEHTO. s. 8 Vuoden 2014 terveydenhoitajaksi valittu liminkalainen Annikki Törmänen pyrkii elämään niin kuin opettaa. 6 414880 073513 KESKIVIIKKO 12.2.2014 PÄÄMINISTERILLÄ VASTAUSVELVOITE. 3 Oppositio yhdisti rivinsä Oppositiopuolueet yrittävät kaataa hallituksen pakkoliitospykälällä. 6 Miten hyötyisin äänestämisestä ja ketä äänestäisin. s. s
Sellainen kehitystyö jää toissijaiseksi, kun selvitys päätyy liitosesitykseen. Erikoisin hallituksen kuntauudistukseen liitty- POLITIIKKA on tyhjää puhetta. Hallitus haluaisi liittää pakolla kuntia, joiden talous on yleensä parhaassa kunnossa. ja niin edelleen. Median tapa uutisoida politiikasta on personoitunut. Kansanedustajista tehdään sivujen viihteellisiä haastatteluja, joissa esitellään tunteva ja luonteikas ihminen. Tiedotusvälineet tarttuvat jokaiseen pintapuoliseen ähkäisyyn. Entä aikooko hallitus antaa pakkoliitoslakinsa käsittämättömine kansanäänestysajatuksineen, vaikka ei sitä ehdi käyttääkään. Kuntauudistus on ollut alusta lähtien kokoomuspuolueen ja pääministerin projekti. Aiotaanko valtionosuusuudistus toteuttaa selvitysmiehen ehdotuksen mukaan. Ongelman aiheuttaa sekin, että kun selvitysten on lain mukaan tähdättävä liitosesityksiin, niitä ei ole oikeaa hyötyä edes muun yhteistyön rakentamisessa. Sote-uudistuksesta ei taida kannattaa udellakaan? Kaikki tärkeitä kysymyksiä, jotka ovat nyt saaneet aikaan vain sen, että kuntauudistus on vienyt suuren osan kuntien viranhaltijoiden ja luottamusväen ajasta ja työtarmosta, vaikka muutakin työtä olisi yllin kyllin. Ovathan hallituspuolueetkin asiassa jo hyvin hajalla. Onko Backmanilla parempaa tietoa? K un SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman otti maanantaina kantaa siihen, voiko nykyhallitus tehdä päätöksiä seuraavan hallituksen toteutettaviksi, hän kertoi julkisuuteen myös erikoisen tiedon. ?Kokoomuksen ja demarien välit ovat hyvät. Hankkeen lamauttavasta vaikutuksesta kertoo sekin, että vapaaehtoisten kuntaliitosten syntyminen on tyrehtynyt kokonaan. Ehkäpä hallitus vastaa rehellisesti siihenkin peruskysymykseen, miksi se kuntauudistustaan rakentaa? Säästöistä ei ole puhuttu enää pitkään aikaan, vaikka pääministeri Jyrki Katainen lupaili projektin alussa jopa monen miljardin menoleikkauksia. Sitä nyt touhutaan, vaikka kaksien vaalien alla hallituksen keskeiset ministerit ovat pyhästi luvanneet, että pakko ei kuulu hallituksen työkalupakkiin. Erikoista on, että pakko koskisi kuntia, joiden talous on parhaassa jamassa. Poliitikkojen ulostulot on yhä useammin suunnattu kollegoille. Tekoja on ollut vuoden aikana hämmästyttävän vähän. Politiikan tempo on niin hidasta, että ihminen tympääntyy. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Pääministerin pitäisi nyt vastata välikysymykseen Vallatonta menoa K OLEN ollut vuoden poissa työelämästä, median ja politiikan kiemuroista. Puuro ehtii palaa pohjaan. POLITIIKKA näyttää keskinäiseltä nokittelulta. Erikoista on, että perälaudaksi markkinoidaan ?kansanäänestystä?, jossa suuren kunnan asukkaat voivat päättää pienen kunnan ihmisten puolesta. Mutta kaikkein erikoisinta on, että hallitus tahallaan suututtaa omat kannattajansa kehyskunnissa . ?Kansanedustaja vaatii ministerin perääntymistä. Niitä tehdään vastahakoisesti, vain siksi, että laki velvoittaa. Sama kaava toistuu. Kun työpaikat lipuvat pois maasta, poliitikot voivat vain itkeä rannalla. KOTONA puurokupin äärellä näyttää siltä, että poliitikoilla ei ole valtaa ja media vouhottaa liikaa. Lätinää riittää, mutta pelkällä puheella maailma ei muutu. Mitä mahtaa tapahtua metropolialueella. Yhtä ontoksi on osoittautunut puhe ?vahvoista hartioista?. Tämä olisi hänen velvollisuutensa. Ei olisi kyllä ihme. En kuitenkaan haluaisi ajatella näin pessimistisesti. Ehkä jo viikon päästä näen kaiken merkityksellisempänä ja naputtelen innoissani nettiuutista siitä, kuinka ?keskustan kansanedustajan mielestä hallitus ajaa rakennepoliittisen paketin kanssa kaksilla rattailla?. Olinhan ensimmäinen uutisoija, olinhan? Henna Ruokamo. Toinen selitys olisi, että Backman yrittää suunnata huomiota oman puolueen puheenjohtajaongelmista naapurin puolelle. Yleensä ottaen ei kuitenkaan kuulosta hyvältä, jos päähallituspuolueiden puheenjohtajapelit haittaavat hallitusyhteistyötä, jota pitäisi olla vielä runsas vuosi jäljellä. Samoista asioista jauhetaan päiviä, kuukausia ja jopa vuosia, eikä mitään muutu. Minulla on ollut eräskin aamuinen lehdenlukuhetki aikaa miettiä, miltä kaikki näyttää. Ei kovin ruusuiselta. eskustan ja perussuomalaisten tiistaina jättämä välikysymys hallituksen kuntapolitiikasta osuu monessa suhteessa tärkeään vaiheeseen. Pelkkä kunnan koko kun ei hartioita vahvista. Yhä selvemmältä näyttää sen sijaan se, että kuntauudistuksesta koituu veronmaksajille iso lasku. Tätä laskua rakennetaan esimerkiksi uuden lain velvoittamien kuntaliitosselitysten tekemisellä. Syvällisemmät analyysit jäävät tekemättä, koska vain nopeus ratkaisee. ELÄMME demokratiassa, jossa yksi puolue ei voi määrittää politiikan sisältöjä. Pikemminkin hallitusyhteistyötä haittaa kokoomuksen sisäinen puheenjohtajapeli?, Backman sanoi Yle uutisten haastattelussa (10.2.). Aikamoinen uutinenhan tämä on . ja ilmoittaa kuitenkin itse, että ei ennätä sitä käyttää. Sehän kertoo Backmanin tietävän, et- tä pääministeri Jyrki Katainen jättää puheenjohtajan tehtävät keväällä. Mutta ei ole taidettu sitä Backmanille vielä kertoa. Niinpä moni hallituspuolueen kansanedustajakin joutuu nyt lujille. Jos tämä ei ole ylimielisyyttä niin mikä sitten? S aapa nähdä, uskaltaako pääministeri Katainen itse vastata välikysymykseen. Ehkä puheenjohtajapeli näyttää niin ilmeiseltä, että tällaisia johtopäätöksiä voi vetää. Olisi nyt enemmän kuin paikallaan, että hallituksen ajatuksista saataisiin selko kuntakenttää piinaavan epävarmuuden ja ihmettelyn keskelle. Kysymyksiä on paljon. Miten hallitus aikoo jatkaa kuntauudistustaan? Miten se reagoi, jos ja kun kunnat eivät liity vapaaehtoisesti, vaikka liitosselitykset niin suosittaisivatkin. Mikä logiikka tässä on. Paljon paremmat kuin Kokoomuksen sisäiset välit. Liitosselvitykset työllistävät konsulttien armeijan ja maksavat sekä valtiolle että kunnille. Hyvin monessa tapauksessa niistä ei ole kuitenkaan mitään iloa. Tähän media tarttuu hanakasti. Toisten haukkuminen ja henkilökohtaisuuksiin meneminen myyvät, asiat eivät. Käytetään puuduttavaa jargonia. Päätökset ovat kompromisseja, joista on hiottu särmät pois. Siksi kansalaisesta tuntuu helposti, että vaikka poliitikko on mitä mieltä tahansa, hän ei saa asiaansa läpi. Usein kuulee sanottavan, että yksittäisellä kansanedustajalla ei ole valtaa. Päätökset tulevat mammuttimaisesta EU:sta, kasvottomista työryhmistä, ovelasta ammattiyhdistysliikkeestä tai ihan vain puskista. Siksi Kataisen olisi sitä puolustettava. Mutta ehkä hän tuntee olonsa epävarmaksi. Poliitikot ovat kumileimasimia. VAIKKA politiikan näyttämöllä riittää vipinää, lopulta isot asiat yllättävät. Globaali talouselämä määrää: Ensin lähti Nokia, sitten Ruukki ja niin edelleen. jos se pitää paikkansa. Keskustelut kestävyysvajeesta, eläkeiän nostosta tai kuntauudistuksesta eivät voisi olla kauempana perheenäidin puurontuoksuisesta arjesta. Kikkaillaan sanoilla ja sanonnoilla. Kuva: Maria Seppälä Hallituksen kuntauudistuksesta koituu iso lasku veronmaksajille. vistä episodeista on pakkoliitoslaki
Päivähoidolla on puolensa: se sekä tarjoaa työpaikkoja että vapauttaa äitejä palkkatyöhön.? TURUN SANOMAT pitää Sveitsin kansanäänestyksen tulosta huo- nona signaalina: ?Sveitsi ei ole ainoa Euroopan maa, joka miettii maahanmuuton rajoittamista. varapuheenjohtaja KUN ON kyse miljardien eurojen arvoisesta omaisuudesta, päätöksenteko koskettaa väistämättä jokaista kansalaista. Valtiontaloudessa liikkuvat summat ovat käsittämättömän suuria ja väärillä päätöksillä voidaan riskeerata koko kansantalouden toimivuus. Julkisen talouden tila on tällä hetkellä huolestuttava, koska valtiontalous kärsii pysyvästä ja suuresta kestävyysvajeesta. Perimmiltään velkaantuminen ja julkisen talouden alijäämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. TÄNÄ KEVÄÄNÄ käydään suuri poliittinen vääntö vajeen kuromisesta umpeen. Hallituksen sisältä on kuulunut melko määrätietoisia lausuntoja ja jopa uhoa sopeutustarpeesta. Puheissa ja haastatteluissa on esiintynyt kolmen miljardin sopeutussumma sekä kysymys sen aikatauluttamisesta ja kohdistamisesta. Äänestäjilläkin saattaa olla sanansa sanottavana, jos tulevan hallituksen politiikka on ennaltamäärätty.?. Myös demokratian kannalta on outoa, jos nykyinen hallitus päättää asioista seuraajansa puolesta. Osa keskustelijoista on koko ajan ollut sitä mieltä, ettei kotihoidontuki ole järjestelmänä mikään tasa-arvon taivas. Jotkut ovat jopa kysyneet, onko kotihoidontuki ansa naisille. Niitä ei voi ratkaista yhtä aikaa pelkillä leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Muut lehdet ILTA-SANOMAT etsii perinteisiä keinoja naisten pienten eläkkeiden pulmiin: ?Sukupuolten eläke-eroista avautuu näkökulmia keskusteluun naisten työuria katkovasta kotihoidontuesta. Lastenhoidosta on vaikea keskustella, sillä jotkut äidit tulkitsevat neutraalitkin puheenvuorot omien valintojensa arvosteluksi. Käy epäilemättä työstä hoitaa kotona omia lapsia ja huushollimielessä avutonta miestä siinä sivussa, mutta se työ ei kartuta eläkettä. Niskaansa he ovat saaneet kiukkuista palautetta. Sisämarkkinat ei ole noutopöytä, josta jokainen poimii itselleen mieluisat herkut. Oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat samaan kattaukseen.? KARJALAISENKIN mielestä presidentti muistutti aiheellisesti hallitusta: ?Kokoomustaustainen presidentti Sauli Niinistö huomautti Sotshin kisojen lomassa, ettei nykyisen hallituksen pidä tehdä säästöistä päätöksiä, jotka ulottuvat seuraavan hallituksen kontolle. Vaikka sisäpolitiikka ei suoranaisesti presidentille kuulukaan, niin oikeassahan Niinistö on. Britannia haluaisi muuttaa EU:n perussopimuksia ja palauttaa päätösvaltaa itselleen. Velkaantuminen taas on sitä, että valtio kasvattaa velkamääräänsä. Vaikka alijäämä olisikin kurottu umpeen, voi velkamäärä silti kasvaa tai pienentyä riippuen esimerkiksi valtion omaisuuden hallinnasta. KESKUSTALAISEN opposition tehtävänä on huolehtia, ettei hallituksen päättäjillä ole mahdollisuutta käyttää julkisen talouden vajetta ja velkaantumista synonyymeinä. Se antaa hallitukselle mahdollisuuden ratsastaa velkamörön herättämällä pelolla ja käyttää sitä perusteena haluamansa budjettipolitiikan toteuttamiseen. Kummallakin suurella hallituspuolueella on nimittäin oma aatteellinen perintönsä ja tavoitteet julkisen talouden muotou- ?Verotulojen kasvattaminen investointeja ja talouden kasvua luomalla on yksi tällä hetkellä unohduksen huomaan vaipunut vaihtoehto, joka tässä tilanteessa saattaisi kuitenkin tuoda avun.. Hollannin ja Ranskan oikeistopuolueilla on samankaltaisia toiveita. Vielä vuosituhannen alussa puolalaisten putkimiesten koettiin uhkaavan Ranskan työmarkkinoita. Kuva: Jari Laukkanen tumista. Oikeistopuolueiden yleisenä tavoitteena on pienentää julkisen talouden kokoa. Vasemmistopuolueet taas haluavat kasvattaa julkista taloutta ja nostaa verotuksen astetta. Näistä aatteellisista asemoitumisista on muodostunut periaate sopeuttamisen muodostamisesta tasapuolisesti leikkauksista ja veronkorotuksista. VELKAANTUMISEN taittaminen ja julkisen talouden tasapainottaminen ovat kumpikin valtavia haasteita eikä niiden toteuttaminen yhtä aikaa ole mahdollista ilman, et- tä kansantalous ja kansalaisten palvelut siitä kärsisivät. Siksi näitä kahta on katsottava erillisinä tavoitteina, jotka voidaan saavuttaa vasta muutaman vuoden aikajänteellä. LEIKKAUKSISTA ja veronkorotuksista käytävän väittelyn väliin on lyötävä kiila ja muistutettava, että valtiontalouden tasapainottamiseen on olemassa muitakin keinoja. Verotulojen kasvattaminen investointeja ja talouden kasvua luomalla on yksi tällä hetkellä unohduksen huomaan vaipunut vaihtoehto, joka tässä tilanteessa saattaisi kuitenkin tuoda avun. Keskustalaisen kasvua ja toimeliaisuutta korostavan talouspolitiikan mahdollisuudesta tulisi nyt olla tietoisia. Vaarana on muuten, että leikkauksiin ja veronkorotuksiin sekä velkaantumisen pelkoon jäykistynyt valtiontalouden hallinta vievät pohjan koko kansantalouden kehittymiseltä useiksi vuosiksi tulevaisuuteen. Keskustan täytyy estää se väärinkäsitys, että julkisen talouden alijäämää ja velkaantumista pidetään samana asiana. Tavoitteena on lopettaa julkisen talouden velkaantuminen. PERIMMILTÄÄN velkaantuminen ja julkisen talouden alijäämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Vaje eli alijäämä osoittaa valtion juoksevien tulojen ja menojen erotuksen. 12.2.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Vaje, velka ja väärinkäsitys Sakari Tuomisto KOL:n 1. Suomessa pelättiin satojen tuhansien virolaisten rynnistystä. EU:n on syytä pitää tiukasti kiinni vapaan liikkuvuuden periaatteesta
Selkeimmin oman mallinsa on tuonut esiin keskusta, joka on toistellut ?kotikunta- maakuntamalliaan. Lähes yhtä usein vastauksetkin ovat jääneet epäselviksi. Veikkaan, että hallitus toteaa tällä kerralla, ettei pakkoliitospykälää tulla käyttämään kuin ääritilanteissa. Oppositio iskee kiilaa silloin, kun hallituksen rivit ovat pahiten sekaisin. Ryhmäkurin vuoksi hallituspuolueiden edustajat joutuvat äänestämään luottamuksen puolesta, vaikka toreilla vastustaisivat kuinka tomerasti uudistuksia ja pakkoliitoksia. Äänen antaminen hallitukselle vie pohjaa omille kannattajille pidetyiltä puheilta. Siihenkin löytyy väistämiskeino. Kun sattuu olemaan napin painamishetkellä pois istuntosalista, voi taas ?puhtaalla omallatunnolla. Tunnelmaa viivytys ei latistanut. 4 12.2.2014 uutisanalyysi Kimmo Tiilikainen (kesk.), Jari Lindström (ps.) , Pirkko Mattila (ps.) ja Elsi Katainen (kesk.) joutuivat odottelemaan suljetun oven edessä tiedotustilaisuuden alkua. Siinä hän taitaa osua oikeaan. Pakkopykälä voitiin hyvinkin kehittää sitä varten, etteivät ainakaan monessa kehyskunnassa valtaa pitävät keskustan valtuutetut pääsisi torppaamaan kuntaliitoksia. Hallituspuolueista on kuitenkin noussut niin runsaasti vastarintaa pakkopykälää vastaan, että pykälä voisi nyt yhtä hyvin osua omia kannattajia vastaan. Vapaaehtoisissakin kuntaliitoksis- sa kannattajien ja vastustajien jakolinjat puolueiden välillä ovat menneet iloisesti sekaisin. OPPOSITION välikysymys aiheuttaa joka tapauksessa kuhinaa hallituspuolueiden riveihin, mikä onkin yksi tarkoitus. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on selvinnyt jo lukuisista välikysymyksistä. Sellainen olisi esimerkiksi yhden puolueen vastarinta jossain kehyskunnassa. MUUTOS 2011 -RYHMÄN James Hirvisaari arvioi, että kunta- ja sote-uudistuksessa on kyse kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien valtapolitiikasta. Kuva: Jari Laukkanen Oppositio kuherteli keskenään TÄMÄN vaalikauden aikana ei ole kuultu oppositiopuolueilta yhtä paljoa keskinäistä kuhertelua ja kiittelyä kuin yhteisen välikysymyksen tiedotustilaisuudessa tiistaina. Kuhertelun syynä oli hallituksen ajama kuntien pakkoliitospykälä, jonka keskusta, perussuomalaiset, vasenryhmä ja Muutos 2011 haluavat upottaa Suomenlahden syvänteeseen. Oppositio vaatii hallitusta keskeyttämään ?kaaokseen ajautuneet ja toteuttamiskelvottomiksi todetut kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset. jatkaa entisiä kriittisiä puheita. Vesa Somppi. Hänen mielestään se pitäisi taata molemmissa uudistuksissa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström miettisi irtisanomissuojan lyhentämistä pomoportaalta. Mitään yhteistä uudistusmallia oppositiopuolueet eivät ole laatineet. kyllästymiseen asti. Äänen antaminen hallitukselle vie pohjaa omille kannattajille pidetyiltä puheilta. VASENRYHMÄN Markus Mustajärvi löysi keskustan mallista yhtymäkohtia SKDL:n vuonna 1983 laatimaan esitykseen. Hallitus vastaa 15 päivän sisällä opposition kysymyksiin ja lopuksi äänestettään hallituksen luottamuksesta. Yksituumainen oppositio tuskin pys- tyy tälläkään kerralla kaatamaan hallitusta, sillä historiassa vain neljä hallitusta on kaatunut epäluottamusäänestyksessä. Viimeksi niin kävi von Fieandtin hallitukselle vuonna 1958. Hallituksen kaatamista suurempi merkitys välikysymyksellä on vastausten saaminen epäselviin asioihin. sekä linjaamaan ne uudestaan parlamentaarisessa valmistelussa. Hallitukselta tivataan myös, millaisia lisäleikkauksia se aikoo tehdä kuntien valtionosuuksiin. YHTENÄ HUOLENA oppositiolla on henkilökunnan eriarvoinen kohtelu kunta- ja sote-uudistuksissa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen arvioi, että irtisanomissuojan puuttuminen sote-uudistuksesta on kiero tapa laittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta kannattamaan samaan aikaan toteutettavia kuntaliitoksia, koska se tarjoaisi viiden vuoden irtisanomissuojan nollan sijasta. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan keskustan Elsi Kataisen mukaan Paras-hankkeen aikana sopivana irtisanomissuojan pituutena pidettiin kolmea vuotta
Ehkä me emme ole Suomessa tottuneet siihen, että käydään avointa talouspoliittista keskustelua. Myös presidentti Sauli Niinistö otti viikonloppuna poikkeuksellisesti kantaa hallituksen talouspolitiikkaan Ylen haastattelussa. Kuva: Jarno Mela/Lehtikuva Turvesoista puhkesi heti riita eduskunnassa HANNU KUPARINEN/STT HELSINKI EDUSKUNNASSA on puhjennut kiista siitä, miten lailla tulisi säädellä soiden käyttöönottoa turpeen nostamiseen. Ehdotus, joka asiasta on kirjattu esitykseen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi, ei kelpaa kaikille hallituspuolueiden kansanedustajille. Esityksen mukaan turvetuotanto pitää sijoittaa niin, ettei sillä turmella merkittäviä luonnonarvoja. Tarkoitus on myös nopeuttaa lupien käsittelyä. . Näin seuraavan hallituksen pitäisi tehdä päätökset lähes samansuuruisista verojen korotuksista ja leikkauksista. . Kampanjointia varten suunnitellut vapaapäivät tuodaan valtioneuvoston vahvistettavaksi. EU-VAALEIHIN on ilmoittautunut jo kolme ministeriä: eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.), hallintoja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) ja liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.). Alexander Stubb on yksi EU-vaaleihin ilmoittautuneista ministereistä. Ei ole ihan yksinkertaista, että tämä eduskunta lähtisi säätämään seuraavan eduskunnan budjettilakeja, Urpilainen myönsi toimittajille eduskunnassa. Kataisen ja SDP:n edustajien erilaiset kannat hän kuittasi sanomalla, että talouspolitiikasta on hyvä käydä avointa keskustelua. . Hallitus käsitteli ja linjasi ministerien EU-vaalikampanjointia tiistaina. Jatkossa ministerin on syytä selkeästi ilmaista, missä ominaisuudessa hän esittää kannanottoja. Hän epäili, että sen tulkinta johtaa virkamiesvaltaan ja pitkiin oikeusprosesseihin. Nylundin mielestä käsite pitäisi poistaa laista sen eduskuntakäsittelyssä ja vähintäänkin tarkentaa sitä. Myös Janne Sankelo (kok.) ja Peter Östman (kd.) toivoivat kiistapykälän hiomista paremmaksi. Pertti Salolainen (kok.) kavahti ajatusta, että esitystä yritettäisiin ?vesittää. Tavoitteeseen pääseminen vaatisi arviolta yhteensä kolmen miljardin euron veronkorotukset ja menojen leikkaukset. Ensi vuodelle kannattaisi hänen mielestään ajoittaa vain 1,5?2 miljardin sopeutukset. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Urpilainen empii talouskuurin testamenttaamista ANNIINA LUOTONEN/STT HELSINKI HALLITUS joutuu vielä etsimään linjaansa sopeutusten eli veronkorotusten ja menoleikkausten ajoituksesta. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ehdotus päätösten testamenttaamisesta seuraavalle hallitukselle ei saanut välitöntä tukea valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta (sd.). Katainen esitti viime viikolla, että hallituksen pitäisi tehdä maaliskuussa päätökset miljardiluokan sopeutuksista, mutta ne voitaisiin toteuttaa useampana vuotena. URPILAISEN mielestä hallituksen pitää vielä keskustella asiasta. Homma ei toimi niin, että päivystävä dosentti saapastelee suolle ja toteaa, että onpas hyvännäköinen suo, suojellaan tämä. 5 12.2.2014 Hallitukselta pelisäännöt ministerien kampanjoinnille MINISTEREIDEN on erotettava vaalikampanjansa mahdollisimman selvästi ministerin tehtävästä. Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan tavoitteena on ohjata turvetuotantoa jo ojitetuille soille. . Tilannetta on syytä arvioida tapauskohtaisesti ja tarvittaessa selventää ilmaisevansa kantansa vaaliehdokkaana. VAALIKAMPANJAN poliittinen viestintä on erotettava ministerin ja ministeriön tehtävästä ja virkatoimista. Muusta kuin ministerin tehtävästä ja siihen liittyvästä toiminnasta on viestittävä lähtökohtaisesti muualla kuin ministeriöiden verkkosivustoilla. Valtion varoja ja virkatyötä ei saa käyttää puoluepoliittisiin tarkoituksiin tai vaalikampanjaan. Keskeisiin kampanjapäiviin pitäisi käyttää vapaapäiviä mahdollisuuksien mukaan. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva Jutta Urpilainen ja Timo Soini kohtasivat eduskunnan käytävällä. Neuvottelut ovat hänen mukaansa vasta alkutekijöissä. . Niinistö sanoi, ettei hän suosittele sopeutuspäätösten testamenttaamista. PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Timo Soini ei hyväksy sitä, että nykyinen hallitus tekee sopeutuspäätöksiä seuraavan hallituksen puolesta. Soini ei usko, että hallitus ehtisi päästä tavoitteeseensa velkaantumistahdin taittamisesta tällä hallituskaudella. Tämä on hallituksen yksimielinen esitys ja siitä on pidettävä kiinni, Salolainen vaati. Myös vihreiden Oras Tynkkynen torjui arvostelun. . Kaikkein arvokkaimmilla soilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, Niinistö perusteli, kun eduskunta keskusteli tiistaina ensi kertaa uudesta ympäristönsuojelulaista. RKP:N Mats Nylund huomautti, ettei luonnonarvon käsite ole lainkaan tarkka. Se on ihan varma, että tätä herkkua riittää seuraavallekin hallitukselle, Soini sanoi. Velkaantumistahdin taittamiseen menee hänen arvionsa mukaan pari vuotta.. valiokuntakäsittelyssä. . Kyllä siihen on ihan tarkat perusteet, miten se luonnonarvo todetaan, Tynkkynen sanoi. KESKUSTAN Mauri Pekkarinen moitti, että turvetuotannolle tulee lupien perusteeksi sellaisia määrittelyjä, joita muilla toimialoilla ei ole. Antti Rantakankaan (kesk.) mukaan ala epäilee, että tulkintaa käyttävä virkamiesvalta johtaa siihen, ettei järkeviä turvetuotantoalueita saada käyttöön. Ministeri Niinistö puolustautui, että tuotannon ohjaamisesta jo ojitetuille soille on keskusteltu alan kanssa. Pitkien keskustelujen jälkeen olemme niin yksimielisiä kuin ympäristönsuojelukysymyksistä voi tämän toimialan kanssa olla, Niinistö sanoi. Turvetuotannolle tulee lupien perusteeksi sellaisia määrittelyjä, joita muilla toimialoilla ei ole. Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) mukaan tavoitteena on ohjata turvetuotantoa jo ojitetuille soille
Samoin näyttää ajattelevan suomalaisten enemmistö. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät maaseutuelämää kaupunkiasumista ekologisempana. VALTAOSA suomalaisista on taustaltaan eriasteisia maalaisia. Vain reilulla viidenneksellä lapsuuden merkittävin ympäristö sijaitsee isossa kaupungissa. Kaikkein kriittisimmin maaseutuun suhtautuu media. Maaseutua pidetään kansallisena kaikenvaravakuutuksena ja sen luonnonvarat nähdään tär- Maaseutua pidetään kansallisena kaikenvaravakuutuksena. keiksi. Historia on osoittanut, että yleensä kansan vaistonvaraisuudessa on jotain oikeaa, jonka eliitti syystä tai toisesta sivuuttaa. Emme tiedä mitä ilmastolle tapahtuu ja kuinka vakaalla pohjalla maailmankauppa on. MAALLA haluaisi barometrin mukaan asua joka kolmas suomalainen. Vain viidesosa asuu, mikä Kuisman mielestä johtuu keskittävästä politiikasta ja elinkeinojen puutteesta maaseudulla. Ympäristöministeriö lähtee Kuisman mukaan yhdyskuntasuunnittelussaan siitä, että 700 000 ihmistä muuttaa pois maaseudulta vuoteen 2040 mennessä. Tätä hän pitää kummallisena. . Jos olisin yhteiskuntatutkija, olisin huolissani, Kuisma sanoo. Hän pitää vaarallisena sitä, kuinka suppeaksi vihreiden näkemys jää. . Kuva: Paula Åström. Vihreillä on tapana laittaa vas- takkain mörkö maaseutu kaikkine kauheuksineen ja idealisoitu urbaani elämä. Näiden rinnastaminen on Kuismasta väärin. . 6 12.2.2014 Joka paikan puolue Alle puolet keskustalaisista pitää itseään maalaisina SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA KESKUSTAN kannattajista hiukan alle puolet pitää itseään maalaisina. Osuus on silti isompi kuin millään muulla eduskuntapuolueella. Kaupunkilaisten osuus keskustalaisista on 14 prosenttia. Median edustajista tähän uskoo vain kolmannes. Keskustan kohtalo ei ole maaseutuun sidottu, mutta pärjääminen kaupunkiseutujen kehyskunnissa on tärkeää, Juha Kuisma sanoo. Se tuo ihmisten mieliin luonnon, turvallisuuden ja hyvän elämän. Kuisma pitää merkittävänä, että juuri kukaan ei pidä maaseutua taloudellisena rasitteena. . Maaseutuasuminen, jossa ihmisellä on toimeentulon mahdollisuus, voi toteutua lähinnä niissä. VIHREÄT on puolueista urbaanein. Sen kannattajista kaupunkilaisina pitää itseään 62 prosenttia, mutta maalaisina ainoastaan kolme prosenttia. . Niin on tässäkin. Ympäristöministeriö perustelee keskitettyä yhteiskuntaa ympäristöystävällisyydellä. Kuisman mielestä tämä on täyttä huuhaata. Ainoastaan kymmenen prosenttia tutkimukseen osallistuneista median edustajista pitää itseään maalaisena. Haastatelluista maaseutuasiantuntijoista yli puolet uskoo maaseudun merkityksen Suomelle kasvavan tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos sillä olisi käsitys koko Suomesta, eikä se yksipuolisesti samaistuisi pelkkään idealisoituun kaupunkilaisuuteen. Kuisman mielestä kukoistavan maaseudun ylläpitäminen ei kuulu vihreiden periaatteisiin. . Puolueen kohtalo ei ole suoraan maaseutuun sidottu. Hän sanoo, että isojen kaupunkien kehyskunnat ovat keskustalle selvästi tärkeämpiä kuin muille puolueille. . Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että maalla asumista ei saa estää eikä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tarvita. Hallinnossa ajatellaan eri tavalla. Kuisma ei usko, että yläluokka on tässä asiassa tavallisia ihmisiä viisaampi. . Loput valitsivat vaihtoehdon ?sekä että?. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön viime kuussa julkistamasta maaseutubarometrista. Taloustutkimus haastatteli siihen yli kaksi tuhatta suomalaista sekä maalta että kaupungista. KYLIEN liiketoiminta-asiamies, maaseudun ja kaupungin suhteeseen perehtynyt Juha Kuisma pitää tilannetta keskustan kannalta hyvänä. . Pitäisi puhua todellisesta kaupungista ja todellisesta maaseudusta tai ihanteellisesta kaupungista ja ihanteellisesta maaseudusta, mutta ei ristiin. SUOMALAISTEN mielikuvat maaseudusta ovat tutkimuksen mukaan erittäin myönteisiä. Vastaajat näkevät maaseudun hyvinvoinnin lähteenä. Vihreät on merkittävä puolue jatkossakin
Niissä merkeissä myös he Armstrongin kanssa tapasivat. . 7 12.2.2014 lyhyesti Susien pantaseuranta loppuu laittomuusepäilyjen vuoksi SUSIEN pantaseurantapalvelu suljetaan helmikuun lopussa jänismetsästyskauden päättyessä, kertoo Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL. Meillä oli yhteinen museokin Las Vegasissa, mutta se ei menestynyt. . Sen sijaan pystymme tarjoamaan asiantuntemustamme ja houkuttelevan nimen, Armstrong perustelee. SÄÄTIÖN johtaja lähtee siitä, että päätös museon rakentamisesta tehdään arkkitehtuurikilpailun jälkeen ja säätiön ehdotuksessaan esittämät rahoitusmallit voivat toimia keskustelun pohjana. Jokaisessa säätiön neljästä rahoitusmallista Suomen valtio rahoittaisi museon rakentamisen joko kokonaan tai puoliksi Helsingin kaupungin kanssa. . Kuva: Jari Laukkanen rättyä kokonaan Helsingin Guggenheimin arkkitehtuurikilpailun rahoitusta. Se uskoo kuitenkin varmasti, että kilpailu päästään aloittamaan aikataulun mukaisesti keväällä, viimeistään toukokuussa. Julkista rahaa kilpailuun säätiö ei enää hae sen jälkeen, kun se veti 800 000 euron suuruisen hakemuksensa pois työ- ja elinkeinoministeriöstä. . Koiran kanssa metsästävät ovat myös voineet suunnitella jahdit niin, että kohtaamisia susien kanssa on voitu vähentää. RKTL on kuitenkin saanut poliisilta ja kansalaisilta tietoja, joiden mukaan seurantaa on saatettu käyttää apuna susien laittomassa pyynnissä. Pannoitusta suunniteltaessa tiedettiin, että tietoja voidaan käyttää myös väärin, mutta hyödyt koettiin niin suuriksi, että palvelu avattiin. Syynä tähän on se, että pantaseurantaa on saatettu käyttää apuna susien laittomassa pyynnissä. Susia pannoitetaan ensisijaisesti siksi, että niiden käyttäytymisestä, reviireistä ja ravinnosta saataisiin tietoa. RKTL kertoo, että palvelua saatetaan jatkaa syksyn 2014 metsästyskauden alkaessa. Guggenheimille aiottu tontti on Helsingin Etelärannassa. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Lehtomäki pitää Guggenheimia tärkeänä päätöksiä ei ole vielä tehty. Armstrong uskoo tietävänsä rahoituksesta enemmän muutaman viikon kuluttua. SAILA KIUTTU, SANNA NIKULA/STT SATU ITKONEN/SUOMENMAA HELSINKI GUGGENHEIM-SÄÄTIÖN johtaja Richard Armstrong vieraili jälleen viime viikolla Suomessa. Hän tapasi muun muassa keskustan kansanedustaja Paula Lehtomäen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jari Lindströmin, kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok.) ja apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd.). Lehtomäen mukaan säätiöllä on aktiivinen yhteydenpito-ohjelma kaikkiin suomalaisiin eduskuntapuolueisiin. Esimerkiksi 118-numerotiedusteluun tulee yli 200 hätäpuhelua kuukaudessa. lainat Esitettyäni kerran illallispöydässä oman talouspoliittisen analyysini, lähiomainen tokaisi: ?Kuinka voit puhua niin vakuuttavasti . Emme kommentoi meille tehtyjä hakemuksia ja julkistamme vain ne hakijat, joille olemme apurahan myöntäneet. Suomen valtio ja Helsingin kaupunki omistaisivat rakennuksen, sanoo Armstrong. Rakennuskustannuksiksi on arvioitu 130 miljoonaa euroa. Kahdessa rahoitusmallissa museon hallintokustannukset jyvitettäisiin valtion ja Helsingin lisäksi myös Helsingin lähikaupungeille . Jos Helsinkiin rakennettaisiin Guggenheim, pitkän matkan takaa tulevat turistit voisivat vierailla molemmissa. SÄÄTIÖ ei vieläkään ole saanut ke- Paula Lehtomäki oli mukana, kun Guggenheimin Richard Armstrong tapasi suomalaisia päättäjiä. Kansanedustaja, paloesimies Ari Jalosen (ps.) lakialoite poistaisi käytöstä yleiseen hätänumeroon 112:een helposti sekoittuvat puhelinnumerot. Jalosen mukaan numerosekaannus voi viivästyttää avun saantia ja pahimmillaan vaarantaa avun tarvitsijan hengen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö, meillä ei ole ylimääräistä rahaa. Rakentamiseen haemme julkista rahaa. vaikka olet ollut niin monta kertaa väärässä!?. Sixten Korkman Helsingin Sanomissa Suomi on lopullisesti kuilun partaalla, veitsen terällä ellei sitten umpikujassa tai syvällä suossa . Ehkäpä hän nikkaroi Kempeleessä sairauslomallaan uuden leikkaus- ja veronkorotuskakkaran ja esittelee sen hallitukselle kehysriihen alla. Esko Lukkari Kauppalehdessä. Opimme vihreiltä ystäviltämme, että julkisen rahan hakeminen ei ollut hyvä idea, Armstrong totesi. Helsingin vihreät torppasivat valtion tuen, koska ryhmän ehto oli, että kilpailu rahoitetaan yksityisin varoin. Ainakin Svenska Kulturfonden on jo alustavasti luvannut kilpailulle puoli miljoonaa euroa. Hyviä keskusteluja on käyty Armstrongin mukaan myös muiden säätiöiden, yritysten ja yksityisten kanssa, mutta virallisia SUOMEN kulttuurirahasto on vaitonainen tukemishalukkuudestaan. . Guggenheimilla on pitkäaikainen sopimus projektiyhteistyöstä Eremitaasin kanssa. Yleensä julkistamme apurahan saajat pian sen jälkeen, kun olemme niistä päättäneet, muotoilee yliasiamies Antti Arjava. Guggenheim-säätiö ei edelleenkään ole valmis sijoittamaan omaa rahaa kilpailuun. . mukaan lukien Lahdelle. Kustannuksiin osallistuisi ihannetapauksessa myös yrityksiä ja yksityisiä rahoittajia. Lakialoite karsisi hätänumeroiden sisarukset LAKIALOITE ehdottaa, että hätänumeroa muistuttavia puhelinnumeroita karsitaan. Tapaamisessa olin keskustalaisen kansanedustajan roolissa. Säätiö katsoo, että hanke koskee Helsinkiä, mutta se on myös valtakunnallisesti merkittävä. Myös Lehtomäki pitää Guggenheimia tärkeänä hankkeena. . joka tapauksessa jossakin hämärässä metaforassa. Pekka Seppänen Ilta-Sanomissa Tuppisuita julkisuudenkipeitä kun täältä ei Brysseliin kannata lähettää, mieluummin vaikkapa Timbuktuun. Timo Roos Demokraatissa Puhuttiin sitten vaaliohjelmista tai opposition talouspoliittisista ehdotuksista, aika usein on tullut ihmeteltyä, missähän sylttytehtaalla niiden vaikutusarviot on oikein tehty. Riitta Järventie Aamulehdessä Tosin oppositiojohtaja Juha Sipilä (kesk) on luvannut ja osin toteuttanutkin uutta poliittista kulttuuria. Tällaisina heikkoinakin aikoina pitää uskaltaa olla rohkea ja katsoa asioita avaralta kantilta. Tapaamisen aikana Lehtomäen mukaan keskusteltiin muun muassa museohankkeesta ja siitä, minkälaisia linkityksiä säätiö näkee Venäjän suuntaan. Richard Armstrongin mielestä Helsingin Guggenheimin ja Pietarin Eremitaasin välillä voisi olla yhteistyötä.
Seuraan uutisia, mutta en ihan joka päivä. Poliittisen järjestelmän kyky mobilisoida nuorten ajatuksia ja tunteita tai kyllästää poliittista kenttää nuoria kiinnostavalla puheella on vähentynyt, Myllyniemi sanoo. Nuoret eivät myöskään kaikilta osin koe nuorisovaltuustojen ja keskustelutilaisuuksien lisäävän heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Vaalipassiivisuus syntyy siitä, että puolueet eivät kohtaa nuoria. NUORISTA NAISISTA 33 prosenttia ja miehistä 28 prosenttia kokee pyrkineensä vaikuttamaan yhteiskuntaan viimeisen vuoden aikana. Nuoret kuitenkin vierastavat vaikuttamistoiminnan kutsumista politiikaksi. Vain seitsemän prosenttia nuorisobarometrin vastaajista kertoo olleensa mukana poliittisessa toiminnassa viimeisen vuoden aikana. NUORISOBAROMETRI on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu 15?29-vuotiaiden, Suomessa asuvien nuorten arvoja ja asenteita tutkiva julkaisusarja. Vuoden 2013 Nuorisobarometriin on haastateltu 1903 nuorta. 23-vuotias helsinkiläinen Sofia Greus on kiinnostunut politiikasta. . He haluavat, että vaikuttamiseen liittyy myös sosiaalista toimintaa ja hauskanpitoa. MIKSI nuoret eivät halua vaikuttaa? He vetoavat ajanpuutteeseen sekä siihen, etteivät ole löytäneet mielekkäitä vaikuttamiskeinoja. Osallistumattomuutta perustellaan myös sillä, ettei kukaan ole kannustanut tai pyytänyt mukaan poliittiseen toimintaan. PERINTEISEN vaalidemokratian suhteen laiskoja tai kyynisiä nuoria on enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Myllyniemen mielestä äänestämättömyys ei ole aktiivinen poliittinen valinta, vaan vaalipassiivisuus syntyy siitä, että puolueet eivät kohtaa nuoria. . Tämä voisi kannustaa puolueita rekrytoimaan nuoria ehdokkaita, barometrin toteuttanut Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi toteaa. ÄÄNESTÄMISEN lisäksi järjestöaktiivisuus on nuorten keskuudessa vähäistä. Nuorilla on vahva luottamus perinteiseen poliittiseen järjestelmään, mutta se ei näy teoissa. Yleisimmät vaikuttamismuodot ovat palautteen antaminen jostakin palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. Nuorten vaikuttamistoiminnan muodot kertovat vaikuttamisen yksilöllistymisestä. Aate, vakaumus tai ideologia on vähäinen motiivi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kaikkein tärkeimmiksi kannustimiksi nousevat mahdollisuus edistää itselle tärkeää asiaa sekä mahdollisuus edistää yhteistä hyvää. Nuoret eivät välitä tylsästä politikoinnista. Politiikka vaikuttaa kaikkeen, myös omaan elämääni, hän pohdiskelee. He kokevat, että äänestämisestä ei ole hyötyä heille itselleen. Tärkein syy jättää äänestämättä viime kuntavaaleissa oli vaikeus löytää itselle so- piva ehdokas. . 8 12.2.2014 Politiikka ei maistu nuorille Äänestämisestä ei ole hyötyä eikä sopivaa ehdokasta löydy, suomalaisnuoret kokevat PAULIINA POHJALA HELSINKI POLITIIKKA kiinnostaa nuoria yhä vähemmän, tiistaina julkaistu nuorisobarometri kertoo. 15?29-vuotiaista suomalaisnuorista jopa joka viides perustelee osallistumattomuut- taan sillä, ettei ole mitään sellaista asiaa, minkä puolesta haluaisi vaikuttaa. Kasvava joukko nuoria jättää myös vaaleissa äänestämisen väliin. Kuva: Jari Laukkanen
Nyt käytännön toimia ei näy. Uutisissa kerrotaan koko ajan, että poliittinen järjestelmä ei toimi. Poliitikot pelkäävät ottaa politiikan teon omiin käsiinsä. Politiikka on ulkoistettu työryhmille ja asiantuntijoille, tai hallituspuolueet yrittävät viedä politiikkaa eri suuntiin. 9 12.2.2014 Tv-ohjelmien alkuillan ikäraja poistuu Jouni Ovaska. Elina Lappalainen. Petri Honkonen. Antti Pakkanen. Epäilemättä uusi metsäsota onkin syttymässä, jos metsämaksu lanseerataan. . Nyt niin tehdään vain, jos on välttämätön pakko. Politiikka tuntuu vieraalta myös siksi, että sitä ei käsitellä enää kouluissa kuten aikaisempina vuosikymmeninä. Tuuli näyttää nyt kehysriihen alla olevan kääntymässä. Kaunisto muistuttaa, että metsää omistaa lähes miljoona suomalaista. . Vastedes saa esittää myös ennen kello 17:ää ohjelmia, joiden ikäraja on 12 vuotta. Uudistuksen hyväksyi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti Kavi. Viisi televisioyhtiötä kiittää päätöstä. Näin se maailma muuttuu - kuten myös porvarin käsitys omaisuudensuojasta, Kaunisto ihmettelee.. Lähinnä vain lisättiin kulutusta ja yhteiskunnan roolia, jaettiin hyvää. Suomi ei ollut niin riippuvainen muusta maailmasta. Valitettavasti nyt on nähtävissä, että poliittinen aktiivisuus eriytyy jatkossakin paljon. Poliitikot istuvat seminaareissa ja kokouksissa, kun ennen istuttiin iltaa ja juteltiin.? Aikaisemmin ylipolitisoituminen oli nuorten elämässä arkea. Kuva: Jari Laukkanen maatalousmaahan kohdistuvat uudet verot on torjuttu. Ohjelmasijoittelussa on määrä huomioida eri-ikäisten lasten katselutottumukset sekä lastensuojelun näkökulma. Alkuillan ikäraja aiheutti kohun loppuvuodesta 2012. Sitä edistää tämä aika. Yleinen mieliala on se, että poliitikot eivät pysty tekemään päätöksiä. Siinä mielessä uusien verokohteiden hakeminen on tälle hallitukselle loogista mutta porvari-kokoomukselle lähtö viimeisestäkin poterosta. METSIIN ulottuvasta uudesta kiinteistöverosta on puhuttu vuosia ja aina sylttytehtaana on ollut demarivetoinen valtiovarainministeriön veroosasto, Kaunisto muistuttaa. Kokoomuksestakin on kuulunut varovaisia kannatuspuheenvuoroja mutta pääsääntöisesti metsiin ja myös ?Nuorilla ei ehkä ole tarkkaa tietoa siitä, miten politiikka vaikuttaa heidän elämäänsä. Yhteiskuntaopin opetuksessa on kehitettävää, jos nuoret kokevat, että poliittisilla päätöksillä ei ole merkitystä. Päätökset koskevat nimittäin nuoria siinä missä muitakin. Toisaalta on niin, että nuorten asioista ei puhuta tarpeeksi. Kuvat: Jari Laukkanen Miksi vaikuttaminen ei innosta? PAULIINA POHJALA SUOMENMAA KESKUSTALLA on neljä alle 30-vuotiasta ehdokasta toukokuun eurovaaleissa. Suomenmaa kysyi heiltä, miksi politiikka ei kiinnosta nuoria. JOUNI OVASKA, 27: ?Politiikka ei anna mitään nuorille. Tuolloin Yle joutui lykkäämään Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan tv-esitystä ikärajan vuoksi kolme tuntia. Niin kutsutuista vedenjakajakellonajoista jäävät edelleen voimaan ikärajat 16 vuotta kello 21:n jälkeen ja 18 vuotta kello 23:n jälkeen. Timo Kaunisto. Puolueet ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen jäävät vieraiksi. Itse kiinnostuin politiikasta jo 15-vuotiaana ja liityin keskustanuoriin. Poliitikkojen pitää mennä nuorten luo ja järjestää heille matalan kynnyksen toimintaa.? ANTTI PAKKANEN, 24: PETRI HONKONEN, 26: ?Poliittisen elämän kriisi on ollut päällä jo kauan. Kohut, sotkut ja mediankin harhaanjohtava uutisointi politiikasta ovat johtaneet siihen, että politiikka ei tunnu nuorille läheiseltä. Vanhempienkin ihmisten äänestysaktiivisuus laskee, ja syy on sama kuin nuorten kohdalla: ei koeta, että politiikalla on vaikutusta omaan elämään. Politiikka on siivottu pois kouluista, ja se vaikuttaa kovasti nuorten suhtautumiseen. Jopa korkeakouluissa politiikka nähdään likaisena ja epätoivottuna. TV-OHJELMIEN alkuillan ikäraja poistuu. Suomi oli aika lailla suljettu yhteiskunta. Korkeasti koulutetut ihmiset seuraavat politiikkaa enemmän.? ELINA LAPPALAINEN, 26: ?Ihmisten perusasiat ovat hyvin, koska vaikuttamista ei koeta tarpeelliseksi. Aikaisemmin epäkohtiin haluttiin puuttua. Toisena osapuolena eivät olekaan nyt totutusti luonnonsuojelijat vaan kokoomus. Ongelmiin oli ennen helppoja ratkaisuja. Nuorten huolet eivät aina nouse uutisissa isoiksi aiheiksi. Nuorten aktiivisuudessa on toivomisen varaa, mutta myös päättäjien pitäisi osata tarjoilla tietoa niin, että sitä on helppoa ottaa vastaan.? Politiikka on ulkoistettu työryhmille ja asiantuntijoille. lisesti. Heillä ei ole selkeää visiota siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Etenkin nuoret odottavat, että päätöksiä syntyy mahdollisimman nopeasti. Toki se vaikuttaa nuorten ajatusmaailmaan. Poliitikkojen pitäisi tavata myös kokousten ulkopuolella. Kun alun perin kokoomusvetoinen hallitus tavoitteli menopolitiikassaan 50-50 -sääntöä, eli menoleikkausten ja veronkorotusten tasapainoa, on todellisuus ollut murskavoitto veronkorotuksille. Niiden mukaan tv-käytäntö muuttuu yhdenmukaiseksi muiden medioiden kanssa. Tv-yhtiöt korostavat toimivansa muutoksen jälkeenkin vastuul- Kauniston mukaan kokoomus kurittaa metsänomistajia EDUSKUNNAN valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja väläyttää uuden metsämaksun käyttöönottoa (Yle Satakunta 10.2.). Maksu olisi tarkoitus Katajan mukaan kohdistaa metsiin ?joita on hakattu vähän tai ei ollenkaan?. Keskustan EU-ehdokas Timo Kaunisto huomauttaa, että kokoomus on hallituksen sisällä hävinnyt säästömaaottelun demareille pistein 85-15. . Metsänomistajat uhkaavat sulkea metsänsä jokamiehenoikeuden mukaiselta käytöltä. Heistä suuri, kenties jopa valtaosa on puoluekannaltaan kokoomuslaisia. Siellä kansanedustaja Katajan suulla lausuttua uutta verokohdetta tuskin otetaan riemulla vastaan. METSIIN kohdistuu Kauniston mielestä jo riittävän monta tuloveroa ja maksua. Laskutavat voivat vaihdella ja perinteinen metsänhoitomaksukin on poistumassa mutta joidenkin arvioiden mukaan kiinteistövero olisi jo viides metsävero. MTK on vastustanut tiukasti uusia metsämaksuja
Kansalaisuutta hakeneiden kärkimaat ovat pysyneet jo usean vuoden ajan samoina. Eri tahot pyrkivät vaikuttamaan kuntien päätöksentekoon muun muassa kaavoituksen ja hankintojen yhteydessä. Nämä ovat vaikeita asioita. Emme tiedä lopputuloksia emmekä sitä, millä vauhdilla säästöt alkavat vaikuttaa. Kaikkien pitää ensin haravoida, ennen kuin lähdetään juomaan kaljaa, Åkers sanoi STT:lle. Säästöneuvottelujen takaraja on huhtikuun lopulla. Åkersin mukaan säästöjä on haettu tosissaan. On ihan selvä, ettei tällaisella tuloskehityksellä voi jatkaa, sanoi toimitusjohtaja Pekka Vauramo. Finnair käy tämän vuoden alkupuolella henkilöstöryhmien kanssa neuvotteluja säästöistä. Tavoite on kursia vuoden loppuun mennessä 200 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Viime vuoden tuloksesta ei ole luvassa osinkoa omistajille. . Uusista kansalaisista suuri osa eli yli 2 000 on venäläisiä. 10 12.2.2014 Kunnat saavat eettiset ohjeet KUNNILLE laaditaan ohjeet siitä, miten eri tahojen vaikutusyrityksiin kannattaa suhtautua. Matkustamohenkilöstöstä noin 1 500 on suomalaisia ja noin 300 ei-suomalaisia joko suoraan palkattuina tai alihankkijan kautta. Finnairin loppuvuoden tulos oli pettymys. Kuntaliiton työryhmä alkaa valmistella ohjeita tänä keväänä. . Pitäisi toimia niin kuin talkoissa yleensä tehdään. Neuvottelujen aikana Finnair on kuitenkin rekrytoinut ulkomailta lisää vuokratyöntekijöitä, vaikka omaa väkeä on samaan aikaan ollut lomautettuna. . Seuraavina tulevat somalialaiset, irakilaiset ja afganistanilaiset. Myönteinen päätös tehtiin noin neljään hakemukseen viidestä. Tästä on saatu kokoon tähän mennessä 155 miljoonaa. VAURAMO lisäsi säästöneuvotteluihin paineita puhumalla ?vaihtoehtoisista ratkaisuista?, jos tuloksia ei muuten saada aikaan. . Ilmoitusmenettelyä voivat käyttää muun muassa entiset Suomen kansalaiset. En osaa sanoa, mihin uusiin keinoihin Vauramo viittaa, kun he koko ajan vievät meiltä työmahdollisuuksia samaan aikaan kun VANTAA FINNAIRIN talvi näyttää ankealta. Jenin heikkous söi Japanin liikenteestä saatavia tuloja, ja viime marraskuun lakonuhka aiheutti miljoonien eurojen kustannukset, kun matkustajia piti siirtää toisten yhtiöiden lennoille. Lomalennoissa syntyi ylitarjontaa, kun matkatoimistot peruivat pakettimatkojaan Egyptin levottomuuksien takia. Kartoitamme myös vaihtoehtoisia tapoja pudottaa kustannustasoa pysyvästi, Vauramo sanoi mutta ei tarkentanut. Suurimmat siivut säästöistä on Vauramon mukaan tarkoitus saada lentäjien ja matkustamohenkilökunnan kuluista. Yhtiö tavoittelee lentäjiltä 17 miljoonan ja matkustamohenkilökunnalta 18 miljoonan kulusäästöjä. Finnair jätti alkaneen vuoden ohjeistuksensa avoimeksi meneillään olevien neuvottelujen takia. Yhtiö saattaa antaa koko vuotta koskevan tulosennusteen vasta neuvottelujen päätyttyä. me heille niitä säästöjä haemme. Ja tänään saimme kuulla uudesta bonusjärjestelmästä, joka parhaimmillaan poikii 3,2 miljoonaa euroa yhtiön johtajille, Åkers huomautti. Myös SAK arvosteli Finnairin tapaa käyttää vuokratyövoimaa ja ihmetteli, miksei valtio-omistaja puutu toimintaan. VAURAMON mielestä on perusteetonta syyttää Finnairia ulkomaisen työvoiman suosimisesta. Kansainvälisesti toimivaksi yhtiöksi Finnair on edelleen erittäin suomalainen. . Tasapuolisuuden ja esteellisyyden säädökset ovat selkeät, mutta yksittäistapauksiin tarvitaan toimintaohjeita, selittää Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. lyhyesti Demarit lopettamassa Ylivieskan ammattikorkeaa OPETUSMINISTERI Krista Kiurun (sd) lausunto ammattikorkeakoulu Centrian tulevaisuudesta on aiheuttanut valtavaa hämmennystä, keskustan kansanedustaja Antti Rantakangas kertoo. Opetusministeriö myönsi Centria vakinaisen toimiluvan joulukuussa. Eniten kansalaisuuksia myönnettiin takaisin ruotsalaisille. Kansalaisuutta on syksystä 2012 lähtien voinut hakea sähköisesti. Finnair ei saanut myytyä lentokapasiteettiaan muualle. Tulos ennen veroja painui loka-joulukuussa 24 miljoonaa euroa tappiolle, kun yhtiö vuosi sitten selviytyi viiden miljoonan miinuksella. Viime vuonna sähköisesti jätettiin 8 prosenttia kansalaisuushakemuksista. Uusista Suomen kansalaisista suuri osa eli yli 2 000 on venäläisiä. Kuva: Jari Laukkanen MÄKI-LOHILUOMa muistuttaa, että kunnat ovat usein riippuvaisia ulkopuolisten tuottamasta tutkimustiedosta ja muusta materiaalista. . Ministeri ei ehdi toteuttaa Ylivieskan alasajoa kun ammattikorkeakoulun hallitus vain pitää voimassa aikaisemmat linjaukset. Ministerin julkinen kannanotto saattaa joutua oikeuskanslerin tutkittavaksi. Venäläiset ovat poikkeuksetta listan kärjessä. Ilmoituksella kansalaisuuden sai lähes 800 ihmistä. Siihen sisältyi kehittämisvelvoite selvittää opetuksen keskittäminen yhdelle kampukselle Kokkolaan. Ammattikorkeakoulun hallitus puolestaan linjasi toimiluvan myöntämisen jälkeen hallitustasolla opetuksen jatkamisesta kahdella kampuksella Kokkolassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja vastaa suurelta osin Centrian tutkimus ja kehitystoiminnasta. . Kuva: Sari Gustafsson/ Lehtikuva. Nyt on syytä tehdä perusteellinen selvitys kahden kampuksen toimintamallista ja jättää ministerin ukaasit omaan arvoonsa, hän neuvoo. Keskusta ei Rantakankaan mukaan tule hyväksymään Oulun eteläisen ammattikorkeakoulutuksen alasajoa. . Yli 5 000 meidän 6 000 vahvuisesta henkilöstöstä on suomalaisia. Se esitti osalle virkamiehistä karenssia, kun he siirtyvät tehtävästä toiseen. Finnairin Vauramo kiristää säästöruuvia NINA TÖRNUDD, MATKUSTAMOHENKILÖKUNTAA RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN/STT edustavan Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiliiton SLSY:n puheenjohtaja Thelma Åkers vaatii lentoyhtiön johtoa mukaan yhtiön säästöihin. . Osakeyhtiön taloutta ja tulevaisuutta horjuttava sekä epävarmuutta lietsova yksittäisen osakeyhtiön toimintaan puuttuva lausunto on pöyristyttävä. Valtio ei nimittäin ole Centrian osakkeenomistaja. Yli 9000 sai viime vuonna Suomen kansalaisuuden MAAHANMUUTTOVIRASTO myönsi viime vuonna Suomen kansalaisuuden lähes 9 300 henkilölle. Olisi tärkeää, että tiedon luotettavuus pystyttäisiin varmistamaan, hän painottaa. Virkamiesten etiikkaa on pohdittu myös valtion virkamieseettisessä toimikunnassa
Suuri osa valtuutetuista asuu taajamissa, eikä ymmärrystä sivukylien asumisen parantamiseen ole, Sunnari sivaltaa. Hyvän aloitteen tunnusmerkki, tasapuolisuus, ei siis aina päde. Kuntakeskuksen pyöräteiden peruskunnostusta koskevien aloitteiden läpimeneminen ei lohduta sivukyläläisiä, joiden kylätietä ei aiota kustannussyistä asfaltoida tälläkään valtuustokaudella. Kemiläinen keskustavaltuutettu Juha Taanila arvelee, että hyvätkin aloitteet voivat kaatua huonoon valmisteluun. . Kuva: AUNI VÄÄRÄNIEMI KEMINMAA VIIME joulunaluksen liukkaat vaivasivat keminmaalaisia jokaisessa kunnan kolkassa. Yli 75-vuotiaat kuntalaiset saivat tuolloin kädenojennuksen Keminmaan kunnanhallitukselta, joka päätti jakaa jokaiselle ikäryhmään kuuluvalle kymmenen kilon sepelisäkin arkea helpottamaan. . Aloitteen hyvä puoli on se, että se herättää keskustelua asiasta, vaikka aloite ei menisi sinällään läpi, Vaajoensuu sanoo. Sirpa Uusitalo teki sepelialoitteensa omissa nimissään. 11 12.2.2014 Sepeli läpäisi päätöksenteon seulan Parhaiten läpi menevät kuntalaisia tasapuolisesti kohtelevat valtuustoaloitteet Liisa Savolainen sai joulukuussa sepelisäkin Keminmaan kunnalta. Kaikkiaan kunta hankki 400 kappaletta kymmenkiloista säkkiä yli 75-vuotiaille kuntalaisille jaettavaksi. Uudet innokkaat valtuutetut saattavat tukahduttaa virkakoneiston, aloitteilla joiden merkitys kokonaisuuteen voi olla vähäinen tai jotain yhtä ryhmää palveleva, Taanila painottaa.. Kuulin sellaistakin, että sepeli on liian karkeaa ja se kulkeutuu sisälle, Uusitalo hymähtää. Uusitalon mielestä hiekka-aloite oli hyvä sen vuoksi, että sen vaikutukset kohdentuvat niin kuntakeskukseen kuin sivukylille. Uusitalo uskoo hiekoittamisen auttavan vanhuksia pysymään paremmin pystyssä ja estäneen turhia lonkkamurtumia. . Palaute oli sekä hyvää että huonoa. . Tuntuihan se hyvältä, kun Keminmaan Leijonat toivat kunnan lahjoittaman hiekkasäkin meille. Piha on iso, eikä siitä niillä hirveillä liukkailla päässyt kävellen tai autolla maantielle ilman vahvaa sepeliä, liedakkalainen Liisa Savolainen kertoo. Säkki ei ole hinnallaan pilattu ja tärkeintä Savolaisen mielestä asiassa oli lämmin ele. Sitä käsiteltiin kolmeen kertaan, ennen kuin myönteinen päätös tuli. Käsittely oli verrattain nopea, sillä moni aloite menee seuraavan vuoden talousarvioon ja osa taas katsotaan, että asia ei kuulu kunnan hoidettavaksi esimerkiksi kustannusten vuoksi. KUNNANHALLITUKSEN päätös sepelisäkkien jakamisesta syntyi keskustalaisvaltuutetun Sirpa Uusitalon tekemästä valtuustoaloitteesta. Aloitteen läpimeneminen ja säkkien jakaminen saivat aikaan keskustelua lehdissä ja tekstaripalstoilla. Sepeliä on liukkaiden väistyttyä vielä mukavasti jäljellä. Emma Taipale man valtuutetun tekemä. . Tuolloinkin päätöksenteon seulan läpäisevä aloite on yleensä koko ryhmän tai useam- Aloitteen hyvä puoli on se, että se herättää keskustelua asiasta. KEMINMAAN valtuustossa toista kautta istuva keskustalainen VeliMatti Sunnari pitää kustannuksiin vetoamista hallintokoneiston kikkailuna ja kokee aloitteiden tekemisen turhauttavaksi. Sunnari on moneen kertaan turhaan yrittänyt saada aloitteillaan esimerkiksi katuvalaistuksia kunnan syrjäisimpiin kolkkiin kuntalaisten turvaksi. Vaikka kyse on marginaalisummista, yhteistä tahtotilaa ei Sunnarin mukaan aloitteen taakse löydy. . Tärkeää aloitteen tekemisessä on muotoilla se niin, että aloitteeseen vastaava ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan, Taanila pohtii. Taanilan mielestä oikeutta valtuustoaloitteen tekemiseen pitää käyttää vastuullisesti. . Yhden lonkkamurtuman hoitaminen maksaa noin 10 000 euroa sekä yleensä pysyvän hoitopaikan, itse hoitoalalla työskentelevä Uusitalo kertoo. KEMINMAASSA tehdään määrällisesti paljon aloitteita verrattuna alueen muihin kuntiin. Valtuustoaloitteen tekeminen on kuntalain suoma oikeus ja usein yksittäisen valtuutetun ainoa mahdollisuus tärkeäksi pitämissään asioissa. Aloitteiden läpimenemisestä valtuutetut ovat vaihtelevaa mieltä. Tervolan kunnanvaltuuston keskustalaiskonkari Matti Vaajoensuu arvelee, että korkeintaan yksi kymmenestä aloitteesta menee läpi
Pääsen päivällä hyvin lähtemään kokouksiin ja muihin menoihin. Haasteita riitti. Ympärillä oli hyvä porukka tuttuja keskustapäättäjiä, se auttoi. Suomalainen oppi, että kun tulee kuntapolitiikkaan mukaan pystymetsästä, ei iällä ole merkitystä, oli sitten kahdeksantoista tai neljäkymmentä. . Kuva: Päivi Vento FAKTA keskustan linja on ihmislähtöisyys. Tänään vuorossa on Tuukka Suomalainen, Itä-Savon piiri. 24-vuotias metsäalan yrittäjä, asuu Savonlinnassa Kerimäen Anttolassa. Itä-Savon piirin keskustanuorten puheenjohtaja ja piirin hallituksessa, Savonlinnan kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, Savonlinnan koulutuskuntayhtymän hallituksessa, Kerimäen aluejohtokunnassa kaupunginhallituksen edustajana. Harrastaa kyläjärjestötoimintaa, on Kylätalo Nousula ry:n puheenjohtaja, Savonlinnan 4H-yhdistyksen hallituksessa. POLITIIKASSA Suomalaista harmittaa ihmisten haluttomuus antaa sille aikaansa. Toimin muun muassa puunostajana kerimäkeläiselle bioenergiayhtiölle. Yrittäjyydessä miestä kiehtoo se, että omalla toiminnalla pystyy suoraan vaikuttamaan tulokseen, se on omissa käsissä. . Tiivistämme Etelä-Savon nuorten kanssa yhteistyötä rauhalliseen tahtiin. Tuukka Suomalainen on tyytyväinen siihen, että kuntapolitiikassa kasvot ovat nuorentumaan päin. Koko seutukunta tuntuu hänestä omalle ja rakkaalle. . Tosin kyllä töitä sitten joskus joutuu tekemään pitempiä päiviä.. 12 12.2.2014 Pystymetsästä politiikkaan Tuukka Suomalainen toivoisi kuntapäättäjiltä vakavampaa otetta järjestötyöhön PÄIVI VENTO SAVONLINNA TUUKKA SUOMALAINEN tuli mukaan kunnallispolitiikkaan rytinällä. Kylällä toiminutta Suomalaista kutsuttiin mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan vuonna 2008. Nuori mies kävi ehdolle saman syksyn kuntavaaleissa ja pääsi silloisen Kerimäen kunnanvaltuustoon. Valtuustopaikan lisäksi Suomalainen valittiin rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaksi sekä Kerimäen edustajaksi Savonlinnan koulutuskuntayhtymään. Kuntapolitiikka pitäisi ottaa vakavammin. Kunnan on oltava ihmisen kokoinen yhteisö. Olen ihmetellyt kaupungin organisaatiossa lokeroitumista, byrokraattisuutta ja pitkäpiimäisyyttä. Suomalainen muistuttaa, että Keskustalaisen aatteen merkitystä pitäisi korostaa selkeämmin esimerkiksi kuntavaaliehdokkaille. Tuukka Suomalainen SUOMENMAA esittelee juttusarjassaan keskustanuorten piirijärjestöjen puheenjohtajat. Itsestäänhän se on, ei iästä, pitkälle kiinni, millaiseen vuorovaikutukseen pääsee toisten luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa. KESKUSTANUORTEN Itä-Savon piirin toimintaan Suomalainen lähti mukaan kuusi vuotta sitten. Toivottavasti emme menetä siellä kerimäkeläistä meininkiä, nyt Savonlinnan valtuustossa istuva Suomalainen sanoo. Suomalaisen mukaan kuntaliitoksessa suurin vaikeus on ollut tottua ison kuntaorganisaation toimintatapoihin. . Minulla ei ole aikomustakaan lähteä täältä pois. Suomalainen ei saanut kotoaan poliittisia vaikutteita, mutta vanhempien yrittäjyys viitoitti suuntaa miettiessä, miten haluaisi leipänsä ansaita. . Yrittäjyys sopii työnteon muotona hyvin ihmiselle, joka on monessa mukana. Tämän vuoden alusta hän on toiminut piirin puheenjohtajana. Itä-Savon piirin vahvuudeksi Suomalainen näkee yhteistoiminnan; vesaiset, naiset, nuoret ja ukkojärjestö tekevät asioita yhdessä. Yhteinen toiminnanjohtaja on jatkossa Suomalaisen mielestä Etelä- ja Itä-Savon piireille hyväksi. . Kun alue on pieni, aktiiveja on vähän. Pitäisi olla enemmän halua pohtia linjauksia, silloin olisi helpompaa pitää aloitetta itsellään. Suomalainen toivoo jokaisen keskustalaisen päättäjän miettivän, minkälainen arvo keskustalaisuus juuri hänelle on. . Hän haluaa toimia luottamushenkilönä luotta- mustehtävissä. Tulevaisuutensa Suomalainen näkee Kerimäellä. Keskustalaisen aatteen merkitystä pitäisi korostaa selkeämmin esimerkiksi kuntavaaliehdokkaille. SUOMALAINEN ei ehdoin tahdoin halua tulevaisuudessa politiikan ammattilaiseksi. Sukupolvenvaihdosta on havaittavissa. Ihmiset luovat kunnan. KERIMÄKELÄISTÄ kuntapolitiikkaa hoidettiin Suomalaisen mielestä avoimella, reilulla ja positiivisella otteella. Viime vuoden alusta tehty kuntaliitos Savonlinnan kanssa on tutustuttanut pienen kunnan päättäjät isomman kaupungin päätöksentekokulttuuriin. . Perustin yrityksen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen jälkeen. Asioista pitäisi keskustella enemmän eikä vain esityslistojen äärellä.
Kuva: Pancho Bernasconi/AFP Photo/Lehtikuva esittivät pääroolit. Nelivuotias Shirley Temple esitti muun muassa Marlene Dietrichiä ja Tarzanin Janea. Kiistellyt lyhytelokuvat kiellettiin vuonna 1933, mutta kiharapää oli jo tehnyt vaikutuksen elokuvamoguleihin. Hänen äitinsä kannustushuuto kuului ?säteile, Shirley, säteile?, ja Shirley säteili elokuvassa toisensa jälkeen. päivänä. Tuolloin keskimääräinen koko oli 180 litraa, kun viime vuonna päästöt olivat keskimäärin viisi litraa. Itämeren suojelukomissio on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2021 mennessä Itämerellä ei tapahdu laittomia öljypäästöjä. Suomen uusien tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että tavoite voitaisiin saavuttaa, sanovat Rajavartiolaitos ja Suomen ympäristökeskus tiedotteessaan. Myös satamissa tai rannan läheisyydessä todettujen öljypäästöjen määrä on laskusuunnassa. Hänen mukaansa EU:n kilpailuviranomaiset ovat lähettäneet selvityspyyntöjä jäsenmaihin, joiden verotuskäytäntöjen epäillään sallivan tai jopa rohkaisevan voittojen siirtämisen veroparatiiseihin.. Aloittakaa hyvin nuorena, Temple sutkautti tuolloin. SHIRLEY TEMPLE syntyi Santa Monicassa Kaliforniassa vuonna 1928. Hänestä tuli kenties kaikkien aikojen kuuluisin lapsitähti. Temple oli kaksi kertaa naimisissa. Eron jälkeen Temple avioitui Charles Blackin kanssa. Minulla on vain yksi neuvo niille, jotka haluavat saada palkinnon elämäntyöstään. Verolait eivät esimerkiksi pure verkkokauppaan monissa EU-maissa. Almunia lupaa tutkia ongelman pohjia myöten. Hiihto- ja kävelykilometrit otetaan mukaan sellaisinaan, juoksukilometrit saa kertoa kahdella. Shirley Temple oli supertähti kuusivuotiaana Ehditte vielä ilmoittaa tiedot. Halutessanne voitte kertoa myös, miten matka on tähän asti taittunut. Julkaisemme osan kommenteista lehdessä. Suomenmaa arpoo kaikkien ilmoittautuneiden sekä väli- ja lopputuloksensa raportoineiden kesken sykemittarin. lyhyesti STT?REUTERS?AFP SANNA NIKULA/STT LONTOO/HELSINKI NIIN KAUAN kuin maallamme on SHIRLEY TEMPLE, meillä on kaikki hyvin, sanoi Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt. Tanssivan ja laulavan pikkutytön enkelinkiharat ja somat hymykuopat veivät amerikkalaisten ajatukset pois rahavaikeuksista keskellä synkintä lamaa 1930-luvulla. Templen elokuvaura alkoi nelivuotiaana vuonna 1932, ja jo kuusivuotiaana hän sai kunnia-Oscarin kaikkien aikojen nuorimpana näyttelijänä. Hänen menestyselokuviaan olivat muun muassa Säteilevät silmät (Bright Eyes, 1934), Tupsukka (Curly Top, 1935) ja Heidi, 1937. Templen supertähteys loppui, kun hän oli 11-vuotias miljonääri ja näytellyt yli neljässäkymmenessä elokuvassa. Edes ylisuuret huonekalut ja huomattavan pitkät vastanäyttelijät eivät enää riittäneet tekemään hänestä puolet nuoremman näköistä. Hän oli kasvanut ulos siitä roolista, jossa elokuvayleisö hänet halusi nähdä. Temple näytteli muutamissa elokuvissa vanhempanakin, mutta ei enää sytyttänyt yleisöä. Myöhemmin hän teki uran diplomaattina Ghanassa ja Tshekkoslovakiassa. Hän oli myös Yhdysvaltojen edustaja YK:ssa. Hollywoodin näyttelijäliitto palkitsi hänet vuonna 2006 elämäntyöstä. . Nimet ja kilometrit julkaistaan lehdessä. Tuloksen voi kertoa sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), kerhon Facebook-sivuilla tai postitse (Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho, PL 52, 90101 Oulu). Hoitakaa itse yhteenlaskut ja kertokaa vain yksi luku. Ne parodioivat aikansa menestyselokuvia siten, että lapset Itämeren suojelukomissio on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2021 mennessä Itämerellä ei tapahdu laittomia öljypäästöjä. Ensimmäisen avioliittonsa hän solmi vain 17-vuotiaana John Agarin kanssa. Koko kirjanpitoa ei tarvitse lähettää. Siis: paljonko kerhosuorituksia (kilometrejä) oli tammikuun 31. 13 12.2.2014 Kerholaiset, ilmoittakaa kilometrit! SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon väliaikatietojen ilmoittamisen aika on tullut. Muistattehan säännöt: kerholaisen velvollisuus on kertoa urakan puolivälissä, paljonko suorituksia oli tammikuun viimeisen päivän iltana. Kuva: Jari Laukkanen Itämerellä öljypäästöjä ennätyksellisen vähän Kaikkien aikojen kuuluisin lapsinäyttelijä Shirley Temple kuoli 85-vuotiaana Kaliforniassa. Päästöjä havaittiin viime vuonna 50. EU hyökkää tosissaan verokiertäjien kimppuun EU-KOMISSIO on aloittanut tutkimukset yritysverotuksen porsaanrei?istä, jotka mahdollistavat voittojen siirtämisen EU-maista veroparatiiseihin, kertoo EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Joaquin Almunia. Hän kertoo olevansa huolissaan yhtiöiden harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta. EU:ssa on herättänyt närkästystä erityisesti monien yhdysvaltalaisten tietotekniikkayhtiöiden harjoittama verosuunnittelu, jonka avulla ne välttävät veroja EUmaissa. Hän käytti loppuun asti nimeä Shirley Temple Black. Hänen äitinsä kannustushuuto kuului ?säteile, Shirley, säteile?, ja Shirley säteili elokuvassa toisensaa jälkeen. SUOMEN valvontalennoilla Itämerellä havaittiin viime vuonna vain yhdeksän laitonta öljypäästöä, mikä on ennätyksellisen vähän. Myös päästöjen koko on pienentynyt huomattavasti. Päästöjä tarkkailee Rajavartiolaitos. Eniten päästöjä eli runsaat sata raportoitiin vuonna 2001. Kunnianhimoinen äiti pani tyttärensä kolmevuotiaana tanssikouluun opiskelemaan steppiä. Temple esiintyi ensimmäistä kertaa Baby Burlesk -lyhytelokuvissa
Kuva: Eino K. Aatteista ei voi johtaa toimintasuosituksia, vaan on tärkeintä on olla nopeasti mukautuva. Ajattelutapa on nykyisin yleinen, niin talouden eliitin kuin johtavien virkamiesten piirissä. SAMA suuntautuminen käytännön ongelmien ratkaisemi- seen on yleistä myös politiikassa. Siinä onkin paljon itua. Asioihin kannattaa suhtautua käytännöllisesti ja pyrkiä vaikuttamaan missä se on mahdollista. Aate on strategia hyvään yhteiskuntaan pääsemiseksi. Väite, ettei aatteesta käsin voida tehdä politiikkasuosituksia, on sama kuin sanoisi ettei strategiasta voida johtaa toimintaa. En kirjoita tätä vain teoria mielessäni. Kuinka varmistetaan, että nopeilla ohjausliikkeillä ei hukata suuntaa? MIELESTÄNI politiikassa olisi syytä erotella lyhyen ja pitkän aikavälin ohjelmat. Ottaisin vertailukohdaksi julkisen talouden hoidon. On laajasti tunnustettua, että lyhyen tähtäimen ongelmat ja niiden ratkaisukeinot eroavat pitkän tähtäimen kuvasta. Vain kansantulon kasvattaminen voi pelastaa parempaan. Onneksi meillä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja ne ovat lisäksi lähellä. TÄRKEIN uudistus Suomessa on mielestäni siirtyminen kotimaiseen energiaan sen eri muodoissaan. Tämä energiauudistus on nähdäkseni toteutettavissa omalla tahdolla, keksiläisyydellä ja pienillä panostuksilla tuloksiin nähden. Suomessa ovat puuenergian monet vaihtoehdot lisääntyvästi käytettävissä. Aina se ei ole mahdollista, monenlaisten keskinäisriippuvuuksien takia. Tällaiseen pragmatismiin sisältyy kuitenkin ajautumisen vaara. Kysyn, eikö ole korkea aika ryhtyä miettimään vuotta 2019 sekä sitä mitkä ovat tavoitteemme siitä eteenpäin. Miksi vakava pohdinta ja näkemyksen luominen tulevaisuudesta pitäisi jättää ajatuspajoille ja tulevaisuudentutkijoille? Eikö pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ole yhteiskunnan uudistamista. Tukiainen. Eikö meillä tulisi olla lyhyen aikavälin käytännöllisemmät ohjelmat sekä pitkän aikavälin tavoitteellisemmat ohjelmat, vaikka niiden välillä olisi näennäisesti ristiriitaakin? MIELEEN tulee etsimättä eurooppapolitiikan jännitteisyys. Käytännöllinen eurokriisin hoitaminen on fiksua, samoin vaikutusvallan maksimoiminen ja maalien tarkka valinta. Mutta pidemmällä tähtäimellä emme halua menettää enempää päätösvaltaamme, emme jättäytyä vain markkinaehtoisen maatalouden varaan, taikka päätyä tulonsiirtoihin pohjoisesta etelään. Samalla tavalla voidaan hahmottaa aikajänteen merkitys esimerkiksi asuntopolitiikassa tai elinkeinopolitiikassa. Asumisen hintaa kasvukeskuksissa on saatava kohtuullisemmaksi, mutta pitkällä aikavälillä kasvukeskusten voimakas lisärakentaminen pahentaa ongelmaa. Edelleen, vaikka pyrkimys saada maahan 200 000 uutta työpaikkaa on erinomainen ykköstavoite seuraavalle vaalikaudelle, tuleeko ihmistyön merkitys hyvinvointivaltion rahoittamiselle säilymään yhtä keskeisenä digitalisaation ja robotiikan paineissa? SUOMEN talouteen kaivataan uutta kasvua. Näitä kaikkia pitäisi saada liikenteeseen Suomessakin kotimaisella polttoaineellamme. Kotimainen energia kaikissa muodoissaan tuo rahaa maakuntiin ja maaseudulle, vielä arvaamattoman paljonkin. Volvo tekee kaasulla kulkevia autoja yhä enemmän. Suomessa Wärtsilä valmistaa kaasukäyttöisten vetureiden moottoreita, ne menevät tällä hetkellä vientiin Venäjälle. Näitä pitäisi synnyttää lisää, kuten nyt tapahtuu nelostielle Päijänteen itäpuolelle. Alueelliset energiayhtiömme voisivat seuduillaan muodostaa yhteisen yhtiön biokaasun tuottamiseksi ja edelleen sen jalostamiseksi liikennettä varten. Suomi velkaantuu ja kohta valtion kolmen A:n luottoluokitus on vaarassa. Niukkuutta jakamalla emme voi kuitenkaan pelastaa tilannetta tai saavuttaa myönteistä tulevaisuutta. Mahdollisuuksiin tulee tarttua, ettei jaettavaksi jää vain niukkuutta. Lauri Oinonen maakuntavaltuutettu Keuruu AATE ei ole kuollut. Eikö keskusta voisi olla tätä maata muuttava voima? Johannes Hirvaskoski eurovaaliehdokas ?Jätteiden jatkokäsittely voidaan tunnetusti jalostaa biokaasun tuotannoksi.. Pelloillamme on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ilman ruuan tuotannon vähentymistä. Saksassa on yhden timoteiheinän hehtaarin tuotoksella tuotetulla liikennebiokaasulla ajettu henkilöautolla 30 000 kilometriä. JÄTEKIN on kultaa, kun sen oikein oivaltaa. Tarvittaessa seutukuntien kuten lähelläni Keurusseudun, Mänttä-Vilppulan ja Jämsän seudun tulisi harkita yhteistyötä voimavarojen kokoamiseksi esimerkiksi liikennebiokaasun vih- reän tuotantoalueen muodostamiseksi. Joutsassa kannattaa hakea esimerkkiä, jossa on jo toiminta käynnissä Päijänteen itäpuolella. Liikennebiokaasua voidaan tuottaa myös puuperäisistä aineksista, kuten tapahtuu Saksan Augsburgissa ja samalla saadaan myös eri kemikaaleja ja puhdasta hiiltä moniin käyttötarkoituksiin. Kaasun tuotantoon soveltuu myös kaikki maisemanhoidosta saatava biomassa, jolle ei nyt ole mitään merkittävää käyttöä. Jätekin on kultaa, kun sen oikein oivaltaa. JÄTTEIDEN jatkokäsittely voidaan tunnetusti jalostaa biokaasun tuotannoksi. Samoin karjatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteet ovat oivallisia biokaasun raaka-aineita, joita jalostetaan jo monilla paikkakunnilla ja sijoittajat tavoittelevat kaksinumeroisia tuottoprosentteja. Ratkaistavissa olevia ongelmia viemärijätteidenkin ja vastaavien osalta ovat lääkkeiden ja muiden kemikaalien jäämät, jotka saattavat rajoittaa kaasuntuotannon kiinteiden jäämien lannoi- tekäyttöä. MAAHAMME on jo muodostumassa vihreän liikenteen liikennebiokaasun käytäviä. Näin rahat jäisivät maaseudulla seutukunnillemme. BIOKAASULLA voitaisiin alentaa bussi- ja kuorma-autoliikenteen kuluja. Ruotsissa on tästä hyvää näyttöä kuten myös biokaasulla liikkuvasta paikallisjunastakin. Lyhyellä tähtäimellä meillä on työttömyyttä, pitkällä tähtäimellä työvoimapulaa. Valtiontalouden tämän vuoden tasapainoa tärkeämpi on julkisen talouden pitkän aikavälin rakenteellinen tasapaino. Eikö meidän kannattaisi hahmottaa asia näin laajemminkin. Mielipiteet 14 Kotimainen energia voi pelastaa talouden ehdokaskolumni Katsotaan kauas JYVÄSKYLÄN politiikkapäivillä Mikael Jungner viihdytti väkeä osaavasti, mutta hänen viestinsä sai minut hiukan huolestumaan. Mikaelin mukaan maailma on kaoottinen ja ennakoimaton
Kuva: Jari Laukkanen Hiilen kasvu taitettava KANSANEDUSTAJA Mauri Pekkarinen (kesk.) kantoi huolta (Suomenmaa 8.2.). Työttömyys on kova isku yksittäiselle ihmiselle ja hänen lähimmilleen. ?Hiilen paluun taustalla on monta syytä, kärjessä hiilen ja päästöoikeuden hinnan lasku.. Päästö- Pitkällä aikavälillä kestävin tapa torpata hiilen nousu on vahvistaa EU:n päästökauppaa. kaupan korjaamiseen tarjoutuu erinomainen tilaisuus unionin päättäessä kevään mittaan vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista. Energiapolitiikasta vastaava elinkeinoministeri Vapaavuori (kok.) on ilahduttavasti todennut jakavansa huolen hiilen paluusta, ja luotan myös veroista vastaavan valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) olevan samoilla linjoilla. TOISIN kuin Pekkarinen antaa ymmärtää, verot ja uusiutuvan energian tuet eivät kuulu ympäristöministerin salkkuun. Se aiheuttaa isoja ongelmia keski-ikäisillä ihmisillä. KESKI-IKÄISTEN työllistäminen ja töissä pitäminen on myös asennekysymys. Hiilen käytön kasvu hävittää kotimaisia työpaikkoja, heikentää vaihtotasetta ja lisää päästöjä. Hiilen paluun taustalla on monta syytä, kärjessä hiilen ja päästöoikeuden hinnan lasku. Vaikka syyt ovat pääosin muualla kuin kansallisissa päätöksissä, pitää tilanne korjata ripeästi kansallisin päätöksin. VIHREÄT julkisti hiljattain kymmenen kohdan toimenpidepaketin, jolla kivihiilen käyttö voidaan kääntää laskuun. Samalla kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä saadaan parannettua . Tämä tulisi huomioida paremmin tulevaa sukupolvea kouluttaessa. Venäjän kieli tulee saada valinnaiseksi aineeksi useampaan peruskouluun ala-asteelta lähtien. NUORTEN työttömyys on huolestuttava asia, jonka poistamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Työuraa tehneellä on paljon sellaista kokemusta, joka työpaikalla kannattaa jakaa nuorempien kanssa. On hyvä, jos työpaikalla on kaikenikäisiä ja eri elämänvaiheessa olevia työntekijöitä. Pidetään huolta siitä, että töihin otetaan kaikenikäisiä ihmisiä ikään katsomatta. Suomessa ykkösasioita ovat työttömyyden vähentäminen ja työurien pidentäminen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Tämä tukee yrittäjyyttä ja kaupankäyntiä itänaapurin kanssa. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin yrittäjä- ja työmarkkinatoimikunnat Arto J. Nuorisotakuu on hyvä asia, kunhan se saadaan toimimaan. Keski-ikäisten työttömyys on useilla mittareilla yhtä hankala ilmiö kuin nuorisotyöttömyys. Vihreät tukee vastuullisia ministereitä siinä, että ongelma ratkaistaan ripeästi. Teemme myös mielellämme yhteistyötä keskustan kanssa yhteisen tavoitteemme, kotimaisen uusiutuvan energian edistämisen puolesta. Oras Tynkkynen vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Venäjä luo mahdollisuuksia VENÄLÄISET turistit muodostavat merkittävän osan niin Pohjois-Pohjanmaan kuin muunkin Suomen matkailusta. Osaavaa venäjän kielen taitoista työvoimaa tarvitaan palvelualoilla ja teollisuudessa. Venäjän kielen taitajilla on hyvä mahdollisuus työllistyä usealle eri sektorille niin maakunnassamme kuin itänaapurissakin. Valitettavasti Venäjän kielen opetusta vain on tarjolla hyvin niukasti. Venäjän kielen osaaminen tarjoaa mahdollisuuksia työllistyä ja työllistää. VENÄJÄ naapurivaltiona tarjoaa ihan uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja kaupankäyntiin liittyen, kun yhteistyötä tehdään toisen osapuolen kotimaisella kielellä. Tarjolla on usein erilaisia epäsäännöllisiä ja lyhyitä työsuhteita. energiaverotuksen rakenteen muuttamista niin, että suositaan nykyistä enemmän vähäpäästöisiä ja vastaavasti suitsitaan runsaspäästöisiä polttoaineita. etenkin, kun muutkin maassamme toimivat yhtiöt kuin valtionyhtiöt saattavat seurata Finnairin esimerkkiä. Viime aikoina on puhuttu paljon ns. Muutos voidaan tehdä kustannusneutraalisti niin, että verotus ei kokonaisuutena kiristy. Samalla metsähakkeen tukea pitää kehittää. suomalaisen työn korvaamisesta halpatyövoimalla. ?Venäjän kielen taitajilla on hyvä mahdollisuus työllistyä.. Se on liian paljon. Työllisyyden parantamiseksi on keksittävä uusia toimenpiteitä ja muutettava asenteita. Näin saadaan ihmisille toimeentuloa, pysäytettyä eriarvoistumista, vähennettyä sosiaalisia ongelmia ja yhteiskunnan palvelut turvattua. Ari Torniainen kansanedustaja keskusta Halpatyö horjuttaa yleistä moraalia SUOMEN valtion omistusosuus lentokoneyhtiö Finnairista on yli puolet, joten kysymyksessä on supisuomalainen valtionyhtiö. Valtionyhtiö Finnairin johdon mielestä suomalaiset lentoemännät ovat liian hyväpalkkaisia, joten heidät pitää korvata ulkomaalaisilla työntekijöillä, jotka tyytyvät pienempiin palkkoihin. Onkin paikallaan kysyä, että aiotaanko muihinkin suomalaisiin valtionyhtiöihin tuoda ulkomaalaista halpatyövoimaa? Kysymys on varmasti aiheellinen tässä suomalaisessa työttömyyskurjuudessa . Kirjoita Suomenmaahan. Nykyään tuki ei valitettavasti riitä turvaamaan metsähakkeen kilpailukykyä tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta on alamaissa. PITKÄLLÄ aikavälillä kestävin tapa torpata hiilen nousu on vahvistaa EU:n päästökauppaa. Juuri päästökauppa oikein toimiessaan kannustaa vahvasti valitsemaan kotimaista, uusiutuvaa energiaa fossiilisten tuontipolttoaineiden sijaan. toimii hyvänä kouluesimerkkinä ns. epäeettisestä markkinatalousjohtamisesta . Heinämäki Tampere mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. kivihiilen polton lisääntymisestä . eettisestä markkinataloudesta verosuunnitteluineen, jonka kautta monet yhtiöt siirtelevät suuria rahasummia veroparatiiseihin. Suomalainen verottaja ei voikaan kuin katsoa voimattomana sivusta tätä miljoonabisnestä, joka käyttää härskisti hyväkseen maamme verotuslainsäädännössä piilevää heikkoa kohtaa - tätä veronkierron mahdollistamaa harmaata porsaanreikää. Finnairin verosuunnittelusta en tiedä, mutta tapaus ?lentoemännät. Monilta ihmisiltä kuulee tarinoita, joissa yli viisikymppinen irtisanotaan yt-neuvottelujen jälkeen ensimmäisenä. Työtön joutuu kurssitusputkeen, häntä siirrellään tukimuotojen välillä eikä pysyvää työpaikkaa tahdo löytyä millään. Yli viisikymppisen työttömäksi joutuvan on vaikea saada uutta, pysyvää työpaikkaa. ja hyvästä syystä. ja luotua Suomeen lisää työpaikkoja. Paketissa esitämme mm. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 15 Kaikenikäisiä on työllistettävä SUOMESSA on noin 400 000 työtöntä
klo 18 Seija Toivosen kotona. Paimio, Paimion keskustanaisten vuosikokous to 20.2. Tervetuloa! Johtokunta Kosken Tl ja Auran Keskustanaiset, Luontevasti juhlassa ?tilaisuus ja juhlapäivällinen pe 28.2. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. 15.2. Kuva: Eeva Harjula Keskustan keilamestaruudet ratkaistiin Jyväskylässä KESKUSTAN perinteiset keilamestaruudet on ratkaistu jälleen vuoden 2014 osalta Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä. Tervetuloa! Turku, Vesaisten vuosikokous ke 5.3. Impivaaran uimahallilla. klo 14 Laajoen Urheilutalolla, os. klo 18 Koskenkartanossa, os. Paikalla kansanedustaja Esko Kiviranta, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen sekä europarlamenttivaaliehdokas Timo Kaunisto. Tilaisuus on avoin kaikille! Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ti 18.2. klo 16 Maskutalolle. Kahvitarjoilu klo 15.30. Vesaiset & MSL Masku, Miten käy Turun kehyskuntien. Paluu lähtö n. Kansanedustaja Antti Kaikkosen Ystävänpäiväkahvit (ja Antti 40 v -kahvit) pe 14.2. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä MSL-opintokeskuksen kanssa. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus ke 26.2. Olli Aakula. Laitilan Keskustanaiset, vuosikokous ke 12.2 klo 18.30 ABC - kabinetissa. Sääntömääräiset asiat. klo 14 Leena ja Reino Pietilän pihassa Miemalantiellä; rakovalkea, curling-kisa, kahvia, kuumaa mehua ja laskiaispullaa. Kannattaa siis ilmoittautua nopeasti. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuorten yhteinen yhteiskunnallisen kirjallisuuden lukupiiri kokoontuu ti 25.2. klo 18.30 Teuvo ja. Mukana alustamassa piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Johtokunta klo 18. 16 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt HELSINKI Ystävänpäivänkahvit Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen Ystävänpäivänkahvit pe 14.2. Sitovat ilm. 14.2. Annika Saarikko, europarlamenttivaaliehdokas Johanna Häggman, Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo. 13 tavattavissa eurovaaliehdokkaat Anneli Jäätteenmäki ja Johanna Häggman Lahti, Tule tapaamaan la. Lähtö Kisariihen luota klo 8.00, josta matka jatkuu Pöytyän kirkonkylän ja Elisenvaarankoulun kautta eduskuntatalolle. klo 19 Liedon kunnantalolle. klo 18 Hilkka Kerkolan luona. seuran sihteerille Hannu Tiusaselle osoitteeseen hannut@ student.uef.fi. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 6.3. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Ylöjärvi, Kurun py 16.2. Liput 10 euroa. klo 17.00. Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu. Hinta 50 e/hlö. klo 19 Kunnan virastotalossa. Jaetulle kolmannelle sijalle sijoittui Tuomo Puumala Kokkolasta ja Juha Lampila Karstulasta. Joukkuekisan voitto meni Anneli Jäätteenmäen joukkueelle eli karstulalaisille Lauri Jokiselle, Juha Lampilalle ja Tuomo Jokiselle. Toiseksi sijoittui Petri Honkosen keilatiimi I. 24.2. Yhteistyössä MSL:n kanssa. Pöytyä, Yläne, Uusikartanon py:n vuosikokous su 2.3. klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. Tilaisuus on avoin kai- kille kiinnostuneille. klo 18. klo 17, os. Arvontaa. Keskustanuorten Varsinais-Suomen piirin johtokunta, kokous to 13.2. 040 1417326. Piiri, Maaseutu- ja maataloustoimikunnan kokous ke 12.2. osoite Kantelettarentie 1 ja klo 10-11 Kauppakeskus Iso Omena, Ravintola Retro, osoite Piispansilta 11, Espoo. Kaikki tervetuloa. Turku. krs, Turku. Ota rohkeasti yhteyttä. Mestarinkatu 2, Turku. Salo, Keskustan Perttelin py:n vuosikokous Kajalan kentän huoltorakennuksessa to. Hallitus valmistelee osana kuntauudistusta kaupunkiseutujen pakkoliitoksia, jotka koskevat myös Turun seutua. Tervetuloa asiantuntijan selvitystä kuulemaan! Pöytyä, Yläne, Vesaisten syyskokous 2013 to 20.2. 17.2. klo 16.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. klo 10 EU-ehdokas Anneli Jäätteenmäkeä kauppakeskusta Trion Sinuhe kahvilaan. Asikkala, Kunnallisjärjestön Eurovaalitilaisuus la. Kahvitarjoilu klo 18.30. Eerikinkatu 6 b 3. Lämpimästi tervetuloa! Kuvassa naisten sarjan voittaja Satu Koskinen, joukkuekisan voittaneen tiimin kapteeni Anneli Jäätteenmäki ja miesten sarjan hopeamitalisti Teijo Peltonen. Karjalantie 1607, Mynämäki. Tervetuloa! Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskosken py:n vuosikokous su 2.3. retken Eduskuntaan Annika Saarikon vieraaksi. klo 1415 Kannelmäen Kauppakeskus Kaari, Cafê Velo 1.krs. Vimman Ateljee-tilassa, os. Mukana alustamassa piirin tj Hanna Vuola. Paikalla kansanedustaja Esko Kiviranta, puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen sekä europarlamenttivaaliehdokas Timo Kaunisto. www.keskustasalo.fi. klo 13-16. Tervetuloa keskustelemaan näistä asioista ma 17.2. klo 15-17. Isäntänä tj. Tilaisuuden taiteellisesta puolesta huolehtivat Tanssistudio Pointin nykytanssiryhmä, laulaja Arto Nuotio, sopraano Anna Sirkiä, huilisti Saara Sirkiä ja murrerunoilija Oili Tamminen. Klo 17. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. klo 18.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A) saunakabinetissa. Tilaisuuden aiheena on herätysliikkeiden yhteiskunnallinen merkitys, josta keskustelemme suuren suosion saaneen Pauliina Rauhalan esikoisteoksen Taivaslaulu pohjalta. klo 17.45 Seuralassa. Valmistellaan vuosikokousasiat sekä suunnitellaan kesää. Kurssi: Moottorikelkalla Tunturiin ti 17.2. Pannu kuumana Kirkonkylän koululla, os. Tuusulantie 131. Lämpimästi tervetuloa viihtymään! ETELÄ-HÄME Hämeenlinna-Vanaja py:n laskiaistapahtuma 2.3. Aikaisemman yhteistyön vuoksi myös Keskustan Lehtimiesten nimi on mukana, vaikka aikataulusyistä emme tällä kertaa juuri pystyneet järjestelytöihin osallistumaan, sanoo Keskustan Lehtimiesten puheenjohtaja Pirkko Wilén. Hän huomauttaa, että kullekin järjestölle on varattu seminaariin 20 paikkaa. Arvontaa, kahvia makean ja suolaisen palan kera. Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu. Tässä joukkueessa keilasivat Suvi Leipälä Saarijärveltä sekä Heidi Sahivaara ja Jyri Järvinen Jyväskylästä. Ehdokassarjan voiton vei Hannu Takkula Oulusta. Loimaalainen Timo Kaunisto nousi toiseksi ja kolmanneksi sijoittui Martin Ylikännö Huittisista. Toimittajaseminaari pohtii Ylen tulevaisuutta KOLMEN toimittajajärjestön yhteisen seminaarin nimi on ?Yle 2024 - still going strong?? Helmikuun viimeisenä perjantaina Helsingissä järjestettävässä seminaarissa tähystetään kymmentä seuraava Yle-vuotta politiikan, teknologian kehityksen, resurssien ja viestinnän murrosten kulmista. Tietysti puntaroidaan myös kaupallisen ja julkisen ja toisaalta painetun ja sähköisen median välisiä jännitteitä. Ensimmäisenä alustaja on tutkija Marko Ala-Fossi, jonka otsikkona on ?Ylen teknologiset, taloudelliset ja poliittiset näköalat.. Hopeasta sai nauttia Leila Lindell Äänekoskelta sekä Martti Luotola ja Petri Honkonen Saarijärveltä. Myös Petri Honkosen keilatiimi II mittelöi itsensä kärkisijoille. Klo 17.15 alkaen seminaari samassa paikassa aiheesta ?Uskallammeko elää ja kuolla?. Taitoniekkakarsinta, klo 18 kokous. Karjalan ja Laitilan keskustanaiset, Auvoinen iltapäivä su 9.3. alkaen klo 19 Ravin- tola Helarinne Oy:ssä Kiikalassa, Kirkkotie 15 B. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään yhdistyksen nimenmuutosasia. Kahvitarjoilu klo 16.30 kokouksen lomassa. Karhen py 4.3. klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. klo 19. Johtokunta klo 18.30. Tervetuloa koko perheen voimin! PÄIJÄT-HÄME Heinola, Keskusta mukana omalla mökillä Kansainvälisillä jääfestivaaleilla Heinolan Rantapuistossa 13. Tilaisuuden jälkeen on yhdistyksen vuosikokous. Helsingin Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, sääntömääräinen vuosikokous 26.2. Keilaaminen kohottaa fyysistä lihaskuntoa, välipäivinä me sauvakävelemme! Uudet voivat ilm. Mirjam Karilalle p. klo 17.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. klo 18 alkaen Hintsan kokousmakasiinissa. Koskenkartano 40, 31500 Koski Tl. Yksi keilaamistunti maksaa eläkeläiselle 4,70 ja tossut saa salilta euron hintaan vuokralle joka kerta eli hankintoja ei tarvitse tehdä. Tervetuloa keskustelemaan näistä asioista ma 17.2. Mukana Keskustan vpj. - 16.2. Keskustan mökillä tavattavissa la 15.2 klo 12 . Ala-Fossi on juuri aloittamassa näihin teemoihin liittyvää kolmivuotista tutkimusta osana laajempaa, Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta. Muita alustajia ovat Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen, Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen sekä Radio- ja televisiotoimittajien liiton puheenjohtaja Ari-Pekka Sirviö. Kaikkia alustuksiam kommentoivat kansanedustajat Silvia Modig ja Mika Lintilä ja tilaisuuden juontaa toimittaja Juha Kulmanen Yleisradiosta. Järjestelyistä ovat vastanneet Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto (SSSL) ja Yleinen Lehtimiesliitto (YLL). . Keilakerho kokoontuu huhtikuun loppuun. klo 10 Saariselän hiihtokeskuksessa osallistumismaksu 38?/hlö Ilmoittautuminen 12.2. Kilpailu käytiin keskustan politiikka- ja toimintapäivien yhteydessä. Naisten sarjan voitti Satu Koskinen Karstulasta. 27.2. klo 18 alkaen piiritoimistolla (Linnankatu 21 B 35, Turku). Koski Tl, py:n syys- ja vuosikokous to 13.2. Tervetuloa! Johtokunta Turku, Pohjoisen py:n vuosikokous ma 24.2. Alustajana on puoluesihteeri Timo Laaninen. Esillä sääntömääräiset asiat. Alustajina piispa (emeritus) Eero Huovinen, VT Paula Kokkonen ja LT Tiina Tasmuth. EU-ehdokas Anneli Jäätteenmäki tavattavissa klo 14. Hämeenkoski, kunnallisjärjestön ja Keskustan Huljala-Hyväneula-Miehola, Koski HL Itäinen, Porvola ja Pätilä yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Koski HL osaston yhteinen yleinen kokous ma. Diakoni, Turun kaupunginhallituksen jäsen, Raija Eeva alustaa aiheesta ?Yksinasuvat suomalaisessa yhteiskunnassa?. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Turku, Urbaani Keskustan syys- ja vuosikokous ti 18.2 klo 18.30 Mestarinkadulla. Vääksyn S-marketin edustalla. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskosken py:n johtokunnan kokous su 16.2. klo 18 Ylitalossa Kajanderilla. Aurakatu 16. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten yhdistäminen ja purkaminen. Lisätietoja ja lippuja ennakkoon Anita Mäki-Arvela 044-306 2008 ja Tarja Elo 050-3687735. Tervetuloa! Pöytyä, Yläneen py:n vuosikokous su 2.3. Asian ensimmäinen käsittely. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Tuusula. Ei lahjoja, ei puheita, mutta lämpimästi tervetuloa vaihtamaan kuulumiset. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaajat joka pe klo 13-14 KEILAUSVUORO Raision Keilahallilla. Ohjelmassa Jutta Kivikallion luento Luontevasti juhlassa, juhlapäivällinen ja asiaankuuluvat juomat. Johtokunnan kokous samassa paikassa klo 17.30. klo 18 Kurusali. Ilmoittautumiset tarjoiluja varten viim. Asiana seurakuntien hallintorakenneuudistukset, alustajana Raision khra Pertti Ruotsalo. Kahvitarjoilu klo 17.00 alkaen. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. 15.2. Tervetuloa! Salo, Kärkelän paikallisyhdistyksen vuosikokous 14.2. mennessä Leena Aarikalle, puh. 050-300 9125 (iltaisin tai viestillä). Lisämaksusta (10e) tunnin opastettu kierros Tamminiemessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vilja 040 8235631 ja Tero 044 3553089. Raisio, keskustaväen kk-palaveri pidetään poikkeuksellisesti to 20.2. mennessä 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset. fi järj. Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu. Mukana alustamassa piirin tj Hanna Vuola. klo 18.30 LähiTapiola Varsinais-Suomen tiloissa, os. Keskustan lauantaitreffit 15.2. kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30. Alustajana piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Matkan hinta: aikuiset 20e ja ala-asteikäiset 10e. Tilaisuus on avoin kaikille! Lieto, Miten käy Turun kehyskuntien? Hallitus valmistelee osana kuntauudistusta kaupunkiseutujen pakkoliitoksia, jotka koskevat myös Turun seutua. Johtokunta klo 18. Pöytyältä eduskuntaan! Keskustan Kurkijoen ja Pöytyän paikallisyhdistykset järjestävät hiihtolomaviikolla ke 19.2. Toiseksi sijoittui jämsäläinen Merja Lahtinen ja pronssia saavutti Kirsi Marttinen Helsingistä. Miesten sarjan kärkisijat menivät nekin Karstulaan. Kultaa sai Lauri Jokinen ja hopeaa Teijo Peltonen
klo 18 Alppiruusun kokoustiloissa. 040 0517 319. Siikajoki. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 13.2. Keskustassa tapahtuu Anne Hakasella. Tervetuloa! ETELÄ-POHJANMAA Vähäkyrö / Vaasa, valtuustoryhmän kokous to 13.2 klo 18.00 WDD:llä (Vaasan-puistikko 22). Kahvitarjoilu. Savonrannan Vesaiset ja Vesaisten I-Savon piiri järjestävät LASKIAISRIEHAN su 2.3. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Oulu. Järj. Tämä on toinen käsittely. Tervetuloa! KARJALA Lappeenrantalaisia Keskustan luottamushenkilöitä tavattavissa Ystävänpäivän merkeissä eri puolilla kaupunkia: to 13.2. klo 13 Sodankylän AmmattiInsituutilla, Juhlapuhujana maakuntajohtaja Mika Riipi. SUOMEN KESKUSTANUORET Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta, sääntömääräinen kokous 5-6.4. klo 18 kahvitus 17.30 alkaen. Esillä lisäksi henkilövalinnat vuodelle 20 14. Raahe. -tapahtuman la 15.2. Alussa ruokailu klo 16-18 ruokailu: lohikeitto, kahvi sekä vapaata seurustelua, jossa mm. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti tavattavissa puhelimitse 050-347 3556 (Keskustan Itä- ja Etelä-Savon piirit) sekä toiminnanjohtaja Elina Lappalainen 040-505 0021 (Keskustanaiset ja Vesaiset). POHJOIS-SAVO Kiuruvesi, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous 16.2. Tervetuloa! Teisko-Aitolahti py:n johtokunta Pyhtää, Miten käy Pyhtään hallituksen kuntauudistuksessa. Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 1, joka alkaa klo 13 lounaalla. Mukana piirin uusi toiminnanjohtaja Kati Kiljunen, Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Juhantalo ja toimitusjohtaja Kim Huovinlahti. Keskustan Revonlahden py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 18.2. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). Riitta ja Eero Nykäsellä Haukivuorentie 419, 77220 Neuvola. os. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: eeva.harjula@ keskusta.fi tai p. klo 15-17 Savonlinnan Prisman aulassa. klo 15 Porin kaupunkimaisema ennen, nyt ja tulevaisuudessa, luennoitsijana Jyrki Kangas, Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Hamina, Miten käy Haminan kuntauudistuksessa. Tervetuloa tutustumaan! Nivala. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiritoimisto on avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 9-14. klo 18.30. tuokio kahvin kera. AnnelinYstävät järjestävät ?Ystävältä ystävälle. klo 14 alkaen Savonrannan Lekotissa. Keskustanuorten liittohallitus.. Tapani Tölli mukana. klo 18 Vihannin paloasemalla. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin. Ilman lämpötila 24.12.2013 klo 20.00 oli + 0,4 astetta. Voittoluettelo on nähtävissä piirin kotisivuilla www.vesaiset.fi/fi/Vesaispiirit/Pohjois-Pohjanmaa ja piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. klo 19 Meijerin Pirtillä. VESAISET Vesaisten sääveikkausarpojen palkinnot on arvottu lähimmäksi veikanneiden kesken. Kiitos kaikille sääveikkausarpajaisiin osallistuneille ja palkintoja lahjoittaneille sekä onnea voittajille! PERÄPOHJOLA Keskustan Peräpohjolan ja Lapin piiri sekä Tervolan kunnallisjärjestö järjestävät EU-vaaliaiheisen Ystävänpäivän tupaillan pe 14.2. Johtokunta klo 18. Markku Pakkanen. Tule keskustelemaan aiheesta Raatihuoneelle pe 14.2 klo. 19.15-20.15, kahvitarjoilu 19 alk. klo 18 Ritva ja Tapani Ylisen kotona. Piiri, Anneli Jäätteenmäen eurovaali-iltamat pe 14.3. klo 17 Merihelmessä. Kunnallisjärjestö tarjoaa ennen k oko- Nivala. Virallisten kokousedustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 5.4. OYS:n maja). Paikalla eduskuntaryhmän pj. Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj. Tule keskustelemaan aiheesta Siriuksen kokoustiloihin (Kotitie 10) pe 14.2 klo. Iltaa jatkaa tangokuningatar 2013 Heidi Pakarinen. Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj. Tervetuloa keskustelemaan. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. talvisahauspäivillä la 15.2. alkaen klo 9. Tervetuloa! KAINUU Tule jututtamaan eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Kataista su 16.2 klo 13 Suomusalmen Seurahuoneelle, Hyrynsalmelle kunnantalon kahvioon klo 15.30 ja Kajaaniin klo 18 Cafe Mokkaan. Ke 12.2. Tarjolla: maittava illallinen, värikästä ohjelmaa sekä eurovaaliehdokas Petri Honkonen itse. Hinta an 185 . kansanedustaja Timo Korhonen sekä luottamushenkilöitä. Johtokunta klo 18. Muina aikoina sopimuksen mukaan E-S piiri tj UllaRiitta Juuti p. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. klo 9 Ylämaalla Salen edustalla, pe 14.2. Naappilantie 159, 34260 Terälahti. klo 19. klo 18. Lipun hinta 35,00 euroa. Alpuan py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 18.2. Pylköltä Parlamenttiin ry. Illalliskortti 50 ?. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Vammala, py kokoontuu vuosikokoukseen VSOP:n kokoustilassa 28.2. Vuosikokousasioiden lisäksi käsitellään toiminnan aktivointia ja eurovaaliasioita. Haavikatu 1 B 10, Jyväskylä. Mukana Keskustan Kainuun piirin pj. www.petrihonkonen.net Piiritoimiston henkilökunnan puhelinnumerot ovat muuttuneet: Toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen p.010 315 2000 ja järjestösihteeri Eeva Koskela p.010 315 2001. Myös vanhat gsm-numerot toimivat edelleen. ETELÄ-SAVO Porsaskoski, paikallisyhdistys ry:n ja Keskustan Porsaskosken Naisyhdistys ry:n vuosikokous pe 14.2. Joutsenon torilla klo 9 alkaen, Voisalmen ja Kivisalmen alueilla kaupan ja baarin läheisyydessä klo 10.30-11.30, kaupungin keskustan alueella klo 15-16 ja Lauritsalassa Luukkaantorin K-kaupan edessä klo 16-17, sekä la 15.2. Aiheena poliittinen keskustelu. Oulu. 044 3642 312 (Koskela) tai 040 5616 270 (Junnila). Muhos. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä Marko Partaseen, p. Tervetuloa! Jalasjärvi, Luopajärvi-Taivalmaan py:n syyskokous su 16.2. klo 18-21 Valkeakoski-opistolla (Kauppilankatu 2, 37600 Valkeakoski). Tervetuloa! Petäjävesi: Kuivasmäen py. klo 19 Markku Ylijoella. KYMENLAAKSO Teisko-Aitolahti, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous to 13.2. klo 18.30 PJ. Oulun Keskusta kerhon sääntömääräiset vuosi- ja syyskokoukset to 13.2. Savonrannan Vesaisilla on samassa yhteydessä vuosikokous. Sääntömääräinen vuosikokous pe 14.2. Kahvitarjoilu. LAPPI Peräpohjolan ja Lapin piirin sekä Tervolan kj:n järjestämä EU-vaaliaiheinen Ystäväinpäivän tupailta pe 14.2. klo 14 Keskustan Kunnallisjärjestön vuosikokous Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Pori, Su 9.3. Kahvitarjoilu ! Sodankylän Koparakeitto-tilaisuus la 22.2. Paikalla piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki sekä entinen europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski. Eurovaaliehdokkaat Elsi Katainen, Jouni Ovaska, Mikael Pentikäinen, Hannu Takkula sekä Paavo Väyrynen. Klo 12-12.45 esiintymislavalla Europarlamenttiehdokkaiden paneelitilaisuus johon tulevat kaikki eduskuntapuolueet, jotka ovat laittaneet europarlamenttiehdokkaat. Paikalla eduskuntaryhmän pj. Liput 20 eur, saatavilla Eevalta (p. klo 18. Kahvitus 17.30 alkaen. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen) HUOM! retkille ilmoittauduttava erikseen. Noora Ruuth p. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Pori, Su 9.3. Tervetuloa Valkeakoski, Eurovaaliaiheinen yleisötilaisuus ti 11.3. Asian II käsittely. klo 17 alkaen Vanhalla Ortopedialla Jyväskylässä. Sarjankylän py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 18.2 klo18.30 Erkkilän koululla. Oulainen. Tervetuloa! Pakkoa vai ei kuntaseminaari Ylöjärven kaupungintalolla ke 19.2. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu. 045 201 5445. 17 usta klo 16 päivällisen. klo 19 Tervolassa Tervolatalolla. Ilm. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Siikainen. Illalliskortit 50,-/hlö. klo 18.30 kaupungintalon kahviossa. klo 18. Tervetuloa! Sääksmäki-Valkeakoski, paikallisyhdistys ry. 17.3018.30. Tämä on ensimmäinen käsittely. . Järj. eduskuntaryhmä ja kunnallisjärjestö. Tervetuloa! Kouvola, Keskustan Keski-Elimäen- ja Keskustan Moision paikallisosastojen ylimääräinen yleinen kokous 18.2. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puh.johtajien kokous pe 14.2. klo 19 Nuorisoseuran talolla. Jouhenniemi, py:n vuosikokous 26.2. klo 18 Kerimäen OP:n kokoustilassa. Mukana eurovaaliehdokas Hanna Kosonen. Lisätietoja www.keskustanuoret.fi/valtuuskunta. klo 18.30 Raili ja Jari Haapasalolla. Kansanedustaja Tapani Tölli, kansanedustaja Harri Jaskari, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja puoluevaltuuston pj Jouni Ovaska seminaarimaksu 20,00 euroa. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus kirjastotalo Metson Toivonen-salissa (alakerta) to 20.2. Laukaalla hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84). Tervetuloa keskustelemaan kaupungin, sekä muista ajankohtaisista asioista! Hämäläinen, py:n syys- ja vuosikokous su 16.2. Vuosikokous ke 19.2. Tuula Tikan luona, Nousutie 3, Petäjävesi Keskustanaiset: Kaikille avoin päiväretki Pirkanmaalle pe 14.3. 040-350 9953. POHJOIS-POHJANMAA Ii. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan, Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan, Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun, Enon ja Hammaslahden naisosastot, Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran ja Pyhäselän yhdistykset. Ilmoittautumiset pe 21.3.mennessä maksamalla illalliskortin tilille: FI32 5290 9520 0651 85. klo 17 Ruokakeitaan kabinetissa. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. klo 18 Taukokartanossa. 010 315 2001) Petrin eurovaali-iltamat la 29.3. klo 18 Hotelli Vuolake, Uimarannantie 2 Laukaa. klo 17.15 kevätkokous Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Tuo mukanasi artikkeli ajankohtaisesta tai sinua kiinnostavasta aiheesta ja aloitetaan keskustelu. Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestö, vuosikokous ke 26.2. Kylmälänkylän py:n sääntömääräinen vuosikokous to 13.2. Tar joilun hinta 10 ?/ henkilö. Ohjelmallinen ilta klo 18 alkaen. päivälliselle pe 7.2. mennessä p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ma 24.2. klo 18 kaupungintalolla. Käsitellään osaston purkaminen ja varojen siirtäminen Utin paikallisyhdistykseen. klo 18 Härmän Kylpylässä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, Ke 26.2. Mukana Keskustan Eurovaaliehdokkaita. Tervetuloa laskettelemaan ja ulkoilemaan koko perheen voimin. (perjantai-sunnuntai). Illallisbuffet ja ohjelmaa. 010 315 2001. Keskustanaiset: Perinteinen naisjärjestöjen Minna Canthin päivän juhla järjestetään 19.3. 040-581 7332 tai Sari Kujala puh. Asian I käsittely. KESKI-SUOMI Jyväskylä, Lohikosken-Heinälammen py: Sääntömääräinen vuosikokous to 13.2. eduskuntaryhmä ja kunnallisjärjestö. Varaa illalliskorttisi pian! Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto: puh. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kokous la 15.2. Kokoukseen kutsutahan valtuutetut, varavaltuutetut sekä luottamustoimissa olevat keskustelemaan ajankohtaasista asioosta. Vimpeli, kunnallisjärjestön ystävänpäiväkahvitus Nelimarkan kahvilassa 14.2. klo 18 esitykseen lippuja. Käsitellään vuosikokousasiat. Tervetuloa! Mikkelin Keskustan vaaliteltta on pystyssä Mikkelin satamassa Piensahateollisuuden 9.valtakunnallisilla ?Talvisavut. Ystävänpäivätilaisuus pe 14.2. Oulunsalon Peuhussa, Peuhuntie 194 (ent. Johtokunta klo 18. ITÄ-SAVO Nivala. klo 14-16 Ystävänpäivä tapaaminen Piiritoimistolla Itäpuisto 9. Vapaamuotoinen ?mitä kuuluu?. Jorma Kuitusen kodissa os. Paikkana HAMK:n Campus Center. (06) 223 3300, e-mail: etela-pohjanmaa@keskusta.fi tai Aki Utter puh. klo 16.30 Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. klo 18 KujaPerälässä Perälänmäentie 88. Ilmajoki, Itäisen py:n vuosikokous to 20.2. sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan myös Tall innassa. klo 18 Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous. klo 18.30 Osuuspankin kokoustilassa . Keskustanaisten Ystävänpäiväntempaus pe 14.2. Mli Kunnallisjärjestö siht. EU- vaaliehdokas Hanna Kosonen esittäytyy. Kahvitarjoilu. Raahe. Tanssilippu iltamavieraille 10 ?. Kahvit alussa. klo 18. Tervetuloa! Johtokunta Pakkoa vai ei kuntaseminaari Ylöjärven kaupungintalolla ke 19.2. Tarjoamme kaikille makkarat ja pillimehut. Tervetuloa! Keskustan Itä-Savon piiritoimisto on toistaiseksi avoinna keskiviikkona ja torstaina klo 9-14. Lisätiedot p.040-778 2410/Anni. Juhlan pääpuhujana on Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen alustaa aiheesta ?Maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun yhteensovittaminen Tampereella?. Tied. Tervetuloa ystävän kanssa! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Timo 040 -5774387 ja Anitta 0500-664625. Keskustanaisten Porin yhdis, kevätkokous ma 24.2. klo 13 mennessä. Tervetuloa! Kouvola, Aitomäen paikallisosaston yleinen ylimääräinen kokous 4.3 klo 18 piiritoimistolla, Hansakeskuksen 2 krs. Keskustasta mukana Hanna Kosonen. Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosi- kokous ke 26.3. klo 18 Helena ja Kyösti Kylliäisellä. Mukana kansanedustaja, EU-vaaliehdokas Mirja Vehkaperä. Mukana mm. Tervetuloa joukolla mukaan! Järj.Petri Honkosen tukiryhmä . Kansanedustaja Tapani Tölli, kansanedustaja Harri Jaskari, kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja puoluevaltuuston pj Jouni Ovaska seminaarimaksu 20,00 euroa. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit, muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen piiritoimistoon heti syyskokouksen jälkeen, kiitos. POHJOIS-KARJALA Kiteen kunnallisjärjestön ja Keskustan Haarajärven, Niinikummun, Närsäkkälän, Rokkalan, Suorlahden, Enanniemen-Kontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhossalon yhdistysten yleinen kokous ke 12.2. 050 347 3556, Keskustanaiset ja Vesaiset tj Elina Lappalainen p. Nisun py 16.3. Käsitellään osastojen purkaminen ,jäsenten ja varojen siirtäminen Keskustan Länsi-Elimäen paikallisosastoon, jonka nimi muutetaan Keskustan Elimäen paikallisyhdistykseksi. klo 18 Sanomalehti katsaus Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuan katu 17, Pori. klo 15.00-16.30. Johtokunta klo. 17.30. Vierailemme kotimaisella kenkätehtaalla Orivedellä, tapaamme Pirkanmaan keskustanaisia ja käymme teatterissa. klo 18.30. 040 505 0021. Markku Pakkanen. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Järjestäjinä Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Kajaanin Keskusta. klo 19 Tervolassa Tervolatalolla. Paikalla EU-vaaliehdokkaita ja kansanedustajia. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Käär iäistä, Eero Reijosta, Markku Rossia ja Anu Vehviläistä. klo 19 kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan ja valtuustoryhmän kokous, kunnanviraston valtuustosali, Siikainen Pe 14.2. Vielä muutama paikka vapaana, ilmoittautumiset pikaisesti antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787 Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen yleinen kokous to 27.3. klo 10 Sammonlahdessa kauppojen läheisyydessä, missä paikalla myös kansanedustaja Ari Torniainen. Vihannin py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 18.2. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. EU-vaaliehdokas Mikael Pentikäinen tavattavissa ma 17.2
Kuka oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka voitti mitalin TALVIolympialaisissa? saakka itsenäinen Kalvolan kunta. Mukula 6 3 4 9 9 7 8 4 9 8 1 7 5 8 5 9 4 2 9 2 7 8 6 5 5 3 6 4 4 7 2 8 1 5 2 8 6 9 3 3 9 7 5 8 2 3 5 6 8 1 2 3 9 2 8 6 4 9 3 7 9 9 2 4 6 5 9 4 3 8 4 3 4 2 1 8 3 9 5 1 5 1 2 5 6 7 8 6 5 5 8 8 9 6. Laulun säveltäjä Toivo Kärki sanoi laulun sanoittajalle Junnu Vainiolle: ?Jos Katri-Helena olisi lähetetty Euroviisuihin, meillä olisi nyt kivitalo.. Masi . Ja mihin kaupunkiin se tuolloin liitettiin? 10. Mikä sana suomeksi. 4. ja vuosi oli 1924, 1928 vai 1932? Viivi & Wagner . Mitä Suomen osaa ja sen vanhaa elämää käsittelee Samuli Paulaharjun (1875-1944) teos Rintakyliä ja larvamaita (1943)? 2. Mikä laulu. B. Mikä lähetettiin Euroviisuihin? 5. Mikä vuosi? Mikä lähetettiin Euroviisuihin? Kuva: katrihelena.fi 7. Kantasanat ovat kreikan petros, kallio ja latinan sana oleum, öljy? Toivo Kärki sanoi laulun sanoittajalle Junnu Vainiolle: ?Jos Katri-Helena olisi lähetetty Euroviisuihin, meillä olisi nyt kivitalo.. Veli Saarinen oli ensimmäinen suoma- 8. Mikä vuosi. Tuotetta käytetään ympäri maailman. 3. Mikä on afrikkalaisvaltio Ghanan suurin vientiartikkeli. Missä Suomessa sijaitsee vuoteen 2009 9. Kenen Villin lännen romaaneihin erikois- tuneen kirjailijan teoksia (yli 90) on eniten filmatisoitu, vuoteen 2012 mennessä 112 elokuvaa? 6. Kuinka monta yli hehtaarin kokoista jär- veä Suomessa on? Sudoku lainen, joka voitti hiihdossa olympiakultaa. Matka oli 50 km... Mikä laulu. Aku Ankka . Virtanen . Missä päin maailmaa sijaitsee tasavalta nimeltään Surinam/Suriname, jonka virallinen kieli on hollanti. 18 12.2.2014 TIETOTESTI 1
Millä perhe nyt elää? heisteni poismenosta?. Eivätkä saa Setan päivystävät paheksujat minusta nyt uhriaan, minusta uimari saa olla niin homo kuin suinkin pystyy. Minussa taitaa olla melkoisesti kulkurinverta. Ratkaisut 8 1 4 6 2 5 3 7 9 3 5 7 9 4 1 2 8 6 3 4 6 1 2 5 9 7 8 7 1 2 4 8 9 5 6 3 9 5 8 3 7 6 1 4 2 2 3 1 9 4 8 6 5 7 5 6 9 7 3 1 2 8 4 8 7 4 5 6 2 3 1 9 6 2 7 8 1 3 4 9 5 1 8 5 2 9 4 7 3 6 4 9 3 6 5 7 8 2 1 1 2 4 6 8 7 9 3 5 6 3 9 1 5 4 2 7 8 7 5 8 3 2 9 4 1 6 3 7 6 4 1 2 8 5 9 Ulkoasu: Mikko Eronen 6 9 2 8 7 3 1 5 4 9 4 1 8 3 5 6 2 7 5 8 2 9 7 6 1 4 3 4 9 3 5 6 1 7 8 2 8 1 7 2 9 3 5 6 4 2 6 5 7 4 8 3 9 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 4 2 1 5 3 8 6 9 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 5 3 6 7 1 9 4 2 8 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 7 8 9 4 6 2 5 1 3 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 1 6 3 2 8 7 9 4 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 2 7 5 3 9 4 8 6 1 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 9 4 8 1 5 6 7 3 2 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Mutta enpä jaksa sympatiseerata häntäkään. Kun aikuisten oikeasti, ei se nyt olisi ollut yhden viikonlopun pääuutisen arvoista. Jos vene sattuu olemaan 600 000 euron arvoinen, niin kyllä siitä 142 000 euron arvonlisäveron vaatiminen on kauheaa. Minne tuuli kuljettaa/Katri-Helenan letkajenkasta tuli hitti, 2) kaakao, 3) Etelä-Amerikka, naapurit Guyana, Ranskan Guyana ja Brasilia, 4) petroli, 5) Zane Grey (1872-1939), 6) Etelä-Pohjanmaa, Kurikka (Paulaharjun syntymäpitäjä), 7) Kanta-Häme, Hämeenlinna, 8) 56 000, 9) Ludovika Jakobsson voitti miehensä Walterin kanssa hopeaa pariluistelussa Chamonixissa 1924, 10) 1932, Lake Placid USA, 13. Punahintalappuisia elintarvikkeita kun olisi käynyt aamulla etsimässä, niin hengissä olisi pysynyt. Mutta kun piti saada enemmän, piti sijoittaa aina varmaan hyvinvointibisnekseen. helmikuuta 2014. Viereiseen taloon. . Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Henna Ruokamo Vesa Somppi Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 1965, Aurinko laskee länteen/Viktor Klimenko lähetettiin, sai 0 pst. Kyllä jokainen suomalainen venettä tarvitsee, tuhansien järvien maassa. Vaikka Gertrud ja se toinen everstinleski usein olivatkin samoissa tonnin päivä kylpylöissä, niin ei niitä muita sitten olekaan. NYT NÄKYY olevan muotia ratsastaa kuolleilla sukulaisilla. Olen ollut niin vähän lehden tekemisen kanssa tekemisissä, etten tiedä kummasta päästä aloite tulee. Sinähän olet asunut tässä asunnossa jo 50 vuotta. Mutta tuleeko uimisesta vieläkään mitään? EN HELLY edes naisen edessä. Ei ole oikein ollut keikkaa, mutta tosiaan, äitihän kerran kuoli ja serkkupojaltakin meni henki. Meikataan hymykuva ja etusivulle juttu ?En toivu lä- Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 12. 19 12.2.2014 Empatia ei vain riitä EN NYT ihan psykopaatiksi tunnustaudu, mutta empatiavarantoni ei ole ehtymätön. Tänään Elma, Elmi, ortodoksisen kalenterin mukaan Mitjo, Aleksi, Aleksis. Aurinko laskee Helsingissä 17.02, Oulussa 16.37 ja nousee huomenna Helsingissä 8.05, Oulussa 8.25. PÄIVÄN SANA Jotkut tosin julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin. Fil. Ottavatko nämä itse yhteyttä toimituksiin? En vaan jaksa vuodattaa empatiankyyneleitä, kun luen että ammattiurheilijaa, jotka mielellään maksavat veronsa Monacoon eli ei mihinkään, on Suomi rangaissut verolla. Kun ei uskota kunnian miehen ilmoitusta, että Jerseyllä on asuttu. 1:15 SANANPARSI Nii o huolettomat päivät ko kesäselä jänikselä. Kerimäki KANSA KASKUAA . 2.1932. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 044-7370267 050 300 3897 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Empatiaa ja sympatiaa kerjää niin moni. Bergerac on varmasti ollut naapurin äijä. Kun on asunut Jerseyllä, voi tuoda muuttotavarana verottomasti veneen. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Mistä moinen? . Miksi ihmeessä haluat muuttaa. ?Tavattoman rohkeaa?. Nokialta tolkuttomat optio-tai bonusmiljoonat saanut nainen valittaa lehdessä, että kaik män. Kolmella miljoonalla eurolla olisi jotenkin eläkepäiviään kituuttanut, käynyt bingossa ja kansipaikoilla Tallinnassa. Ja mihin sinä aiot muuttaa?
Aikaisemmin oli harvinaista, että vanhemmat osallistuivat lapsen tarkastukseen, Törmänen muistelee. Nykyään tieto hoitajan ja vanhempien välillä kulkee paremmin. Ne ovat monelle lapselle iso osa arkipäivää. Asian käsittely on lapselle hyvin haasteellista. Niiden lisäksi on hoidettava päivystyspotilaat ja kirjattava kaikki päivän tapahtumat asianmukaisesti. Törmänen myöntää, että työhön kaivattaisiin monelle koululle lisää käsipareja. . Ne ovat antaneet paljon. Kaikki projektit on tehty yhteistyössä oppilaiden kanssa. Joissakin kouluissa ei pystytä toteuttamaan kouluterveydenhuollolle asetettuja suosituksia, Törmänen harmittelee. . Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, Törmänen summaa. Huolenaiheitakin on. Etenkin lasten lihavuus on lisääntynyt viimeisen kymmenen Lasta pitää suojella olemaan pelkästään lapsi mahdollisimman pitkään. Terveyden eteen on tehtävä työtä SUOMEN terveydenhoitajaliitto valitsi Annikki Törmäsen vuoden 2014 terveydenhoitajaksi. Valintaperusteissa häntä kuvailtiin rohkeaksi vaikuttajaksi ja terveyden puolestapuhujaksi. Eikä syyttä, sillä aktiivinen nainen on toteuttanut monenlaisia hankkeita omalla paikkakunnallaan. Hänet muistetaan esimerkiksi tupakoinnin ja suolan vähentämiseen tähtäävistä hankkeista. Erityisen kiitollinen Törmänen on siitä, että on saanut ponnisteluilleen tukea monilta yhteistyökumppaneilta. Liminkalainen Annikki Törmänen valittiin vuoden 2014 terveydenhoitajaksi. Terveys ei säily itsestään, vaan sen eteen on tehtävä työtä, hän muistuttaa.. Jotkut voivat myös pahoittaa mielensä hoitajan sanomisista. . jopa liiaksi asti. . Lapsi tarvitsee runsaasti apua ja tukea vanhemmiltaan. Viikoittain hän vastaa joinakin päivinä myös yläkoululaisten kiireellisisistä asioista, jolloin määrä nousee 900 oppilaaseen. Nykyään jo pelkät terveystarkastukset pitävät hoitajan kiireisenä. Kuva: Petteri Kivimäki vuoden aikana. . Jotkut ovat jopa koukussa. Osa myös valvoo iltaisin aivan liian pitkään asian takia. Huolissaan Törmänen on myös toisesta ääripäästä: lapsista, jotka ovat erittäin aktiivisia . Olen nähnyt nuoria, jotka ovat huolestuttavan uupuneita. Törmäsen mukaan elämän hektisyys siirtyy yhä useammin lapsuuteen eikä heillä tunnu enää olevan aikaa kasvaa rauhassa: elämän viattomin ajanjakso on hiljalleen murenemassa. . 20 12.2.2014 Oppilaan terveys on kunnan käsissä Annikki Törmäsen mukaan kouluterveydenhoidosta ei ole enää vara nipistää SATU ITKONEN LIMINKA KOULUTERVEYDENHOITAJA Annikki Törmäsen vastuualueelle kuuluu Limingassa 600 alakoululaista. Jo pikkulapsella voi olla korvakorut ja meikkiä. Heillä on monia harrastuksia, treenejä eri urheilulajeissa ja he ovat koulussa hyviä. Lisäksi hän on teinimäisesti pukeutunut. Tormänen muistuttaa, että lapsuus on lyhyt aika. Siksi lasta pitää suojella olemaan pelkästään lapsi mahdollisimman pitkään. MITEN kiireisen kouluterveydenhoitajan aika riittää väsymättömään terveyden edistämiseen? Törmänen sanoo, että porjektit ovat hänelle mieluisa harrastus. . Tätä vanhemmat eivät aina ymmärrä. KOULUTERVEYDENHUOLTO siis toimii, vaikkakin vaihtelevasti. . Se on niin henkilökohtainen juttu. Opin samalla tuntemaan lapsia paremmin, kun olen heidän kanssaan. Törmäsen mukaan projektien kautta tietous leviää isommalle porukalle. . Siihen olisi tärkeä puuttua. Kun ennen koulussa oli muutama huolestuttavan ylipainoinen lapsi, nyt asian kanssa kamppailevia on runsaasti. . Vanhemmat kokevat joskus terveydenhoitajan olevan uhka. Minun tehtäväni ei ole moittia, vaan nostaa esille asioita, joihin olisi syytä puuttua. En voisi millään omassa työssäni jakaa tietoa yhtä laajasti. Törmänen pyrkii elämään opettamiensa aatteiden mukaan. . Myös se, otetaanko sairastuneelle hoitajalle sijaista, vaihtelee. TÖRMÄNEN LÖYTÄÄ työstään paljon hyvää. Kun aikaisemmin tutkittiin vain oppilas, nyt koko perheen tilanne pyritään kartoittamaan samalla käynnillä. . Paljon on huoltajista kiinni sekin, mitä ruokaa kotona tarjotaan. OSASYYNÄ LASTEN painonnousuun Törmänen pitää, että yhä useampi heistä viettää suurimman osan vapaa-ajastaan sähköisten viestimien ja television ääressä. Vanhempien tulisikin hänen mukaansa rankemmalla kädellä rajoittaa lastensa pelaamista, netissä roikkumista tai television katselua. . On tärkeä pitää itsestään huolta. Suomen kansa tukevoituu kovaa vauhtia, ja se näkyy jo lapsuudessa. Tosin karikoitakin esiintyy eikä väärinymmärryksiltä aina vältytä. Törmäsen mukaan vanhemmat eivät aina näe esimerkiksi tarvetta seurantaan tai halua keskustella esille nostetuista tutkimustuloksista. Lasten ja nuorten parissa työskentely on niin tärkeä asia, ettei mistään enää olisi ainakaan vara nipistää, hän korostaa. Riittävän kouluterveydenhuollon määritelmä on hänen mukaansa kuin veteen piirretty viiva. Tilanne vaihtelee kunnittain, jopa kunnan sisällä kouluittain.