Suomenmaa 12.02.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / 12.2.2016 / 4,80 ? Kekkosen kuningastie Paasikivi halusi jatkaa, UKK valittiin 60 vuotta sitten Uutisanalyysi Jääkö Väyrynen yksin? Tiedepolitiikka Yliopistoväki pettyi hallitukseen Reportaasi Lääkäri, jolle pääsee heti
22 2 12.2.2016. sisältö 12.2. 2016 Pitkän tien kulkija Rankka lapsuus kasvatti Jeppe Isbergistä romaniaktiivin s
26 Ibrahim Sahindal kotoutui Lapualle s. 18 Hallitus korjaa rapistuvat tiet s. 37 Kyllikin siskot vastustaa rasismia s. 2016 3. 10 12.2. 34 Kohta pääsee valitsemaan lääkärin s. Maalla, lähellä luontoa on ihmisen terveellistä olla. Annika Saarikko s. 44 Ministeriön mukaan tieteellistä tutkimusta ei olla ajamassa alas s
Sen ytimessä olivat hyvät suhteet naapurimaihin. Ja vaikka maailma on muuttunut melkein päälaelleen, Paasikiven?Kekkosen linjan perusajatus on yhä kestävä. Suomi hyötyi kylmän sodan ajan Neuvostoliitto-suhteistaan. Paasikivi oli väistymässä. Tuostakin ajasta on siis kulunut kohta jo 35 vuotta. Suomea uudelle tielle luotsannut J. Silti monet Kekkosen politiikan kulmakivistä ovat yhtä ajankohtaisia kuin silloin, kun hän oli tasavallan tärkeimmässä tehtävässä. Yksi Kekkosen suuria toimista oli rauhan politiikka. Päätoimittaja Juha Määttä Suomenmaan arkisto Suomi hyötyi kylmän sodan ajan Neuvostoliitto-suhteistaan. Pääkirjoitus Kekkosen vuodet olivat hyvää aikaa Suomelle U rho Kekkosen ensimmäisestä valinnasta Suomen tasavallan presidentiksi tulee kuluneeksi ensi maanantaina (15.2.) 60 vuotta. Vuoden 1956 presidentinvaalin ja sen aikojen tapahtumissa oli jotakin symbolista Kekkosen elämälle. Koko maailma oli ollut myllerrysten kourissa. Hän oli yhteistyön poliitikko. Tässäkin asiassa Kekkosen näkemykset sopivat yhä tähän päivään. Laupias Sallimus varjelkoon maailmaa, että tämä ymmärrettäisiin ajoissa.? Urho Kekkonen oli juuriltaan maalaisliittolainen ja esikuva myöhemmillekin keskustapolville. Tämän varaan rakentui Suomen sodan jälkeinen ulkopolitiikka. Uutta presidenttiä tervehdittiin yleislakolla. Mutta Kekkonen selvisi voittajana niin presidenttikautensa alusta kuin myös tulevista vuosikymmenistä. Tämä antoi mahdollisuuden hyvinvointivaltion rakentamiseen. perustettu 1908 . Vaalikin oli dramaattinen poliittisine peleineen ja äärimmäisen tasaisine tuloksineen. Toteutettiin peruskoulu ja hajautettiin yliopistolaitos maakuntiin. Suomi nousi nopeasti kansakuntien eturiviin. Kekkonen oli tässä työssä suuressa roolissa. Se oli täynnä taisteluja. Oli kulunut vasta kymmenen vuotta hävitystä sodasta. Hän ajoi sekä yhteiskuntarauhaa että maailmanrauhaa. Ne olivat Suomelle ja suomalaisille hyvää aikaa. Taloudellinen kehitys oli nopeaa. Hänen henkilökohtainen panoksensa näkyi monella alalla. K. Ennen muuta hänen politiikkaansa on kiittäminen siitä, että Suomi selvisi kylmän sodan ankarissa paineissa menestyksekkäästi. Suomi säilytti itsenäisyytensä, yhteiskuntajärjestelmänsä ja kansallisen liikkumavaransa, vaikka sen naapurina oli maailman toinen supervalta, joka hallitsi laajaa blokkia. 4 12.2.2016 Tämä vaati viisasta Paasikiven?Kekkosen linjan mukaista politiikkaa. Talouden nopea kasvu oli suurelta osalta laajan idänkaupan ansiota. Tässäkin työssä Kekkosen henkilökohtainen merkitys oli korvaamaton. Urho Kekkonen erosi presidentin virasta sairauden takia syksyllä 1981. Esimerkiksi sopii lainaus Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden alusta, vuodelta 1957: ?Eikö rauhanpolitiikka tämän päivän maailmassa ole kansallinen välttämättömyys kaikille kansoille. Koko Suomi teollistettiin. Hänen politiikkaansa saisivat muutkin nykypäivän päättäjät opiskella.
Ainakin vasenta laitaa voi kirvellä, että demokratia voi toimia eri tavalla kuin kansandemokratia. Jos Puolassa on käytäntö, että vallanpitäjä päättää tuomioistuimen ja julkisen median johtoportaiden kokoonpanon, on kaksinaamaista alkaa metelöidä siitä sitten, kun itselle mieluinen puolue joutuu seuraamaan vallanvaihdosta oppositiosta. Komission silmien avautumista näyttää auttavan huomattavasti, kun se lakkaa nauttimasta jäsenmaan valtapuolueen luottamusta. Närkästystä eivät aiheuttaneetkaan Puolan toimet, vaan sen vapaiden parlamenttivaalien pieleen mennyt tulos. pääministerinä Berlusconi pisti uusiksi myös maan yleisradioyhtiön johdon. Säädettyään itselleen syytesuojan Berlusconia ei voimiensa vuosina järkyttänyt saapasmaan tuomioistuinkaan, puhumattakaan Euroopan komissiosta. Vain Puolassa komissio on tajunnut vääryyden ta- pahtuneen. Johtuuko hätäännys siitä, että Puolan kansa äänesti koko poliittisen vasemmiston ulos maansa parlamentista. Toimittajalta Valvontakomission paluu Valvontakomissio oli Suomessa jatkosodan jälkeen toiminut Neuvostoliiton painostuskoneisto, joka varmisti, että maamme hallitus täytti välirauhansopimuksen ankarat ehdot. Tuolloin Suomen itsenäisyys ja kansanvalta olivat niin vakavasti uhattuina, että historiankirjoittajat kutsuvat aikaa vaaran vuosiksi. Vaara väistyi aikanaan, valvontakomissio poistui, ja Neuvostoliittokin hajosi. Vai muuttivatko ne vain muotoaan? Euroopan unioni asetti viime kuussa ensimmäistä kertaa jäsenmaansa tutkintaan. Tutkinnan kohde on Puolan hallitus ja syynä valtiollisten tiedotusvälineiden ja perustuslakituomioistuimen johdon vaihtaminen poliittisin perustein. Teon on sanottu loukkaavan EU:n perusarvoja. Puolasta on tosin kantautunut tietoja, joiden mukaan oikeuslaitos ja lehdistö olivat valtiovallan ohjauksessa jo ennen uutta Laki ja oikeus -pääministeripuoluetta. EU-parlamentin ECR-ryhmän puheenjohtaja Syed Kamall kysyykin aiheellisesti, miksei komissio sekaantunut Puolan edellisen vasemmistolaisen hallituksen toimiin. Myös Eurooppa-neuvoston puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk ottaa valvontakomission nihkeästi vastaan. On päivänselvää, ettei lehdistönvapautta ja oikeus- valtiota saisi kansan mandaatilla kumota. Brysselissä näitä perusarvojen kulmakiviä puolustetaan varsin valikoivasti, kuten EU:n historia osoittaa. Esimerkiksi Bulgaria ja Romania hyväksyttiin jäseniksi piittaamatta epätasa-arvosta, joka maiden kansalaisten kohtelussa vallitsee. Unkarissa valtapuolue Fidesz oletettavasti säätää lakeja, jotka betonoivat sen aseman parlamentissa. Kaikista mielenkiintoisin tapaus on italialaisen Silvio Berlusconin pitkä valtakausi. Ei riittänyt, että Berlusconin perhe omisti leijonanosan Italian lehdistöstä . 2016 5. Voittajapuolue, Laki ja oikeus, on EUkriittinen. Valvontakomissiolla EU:n virkamieseliitti tuo välähdyksiä vuosista, jolloin itsenäisyys ja kansanvalta olivat vain hengettömiä kirjaimia. Juhani Ojalehto 12.2
Kekkonen oli vallassa ja Vennamo ei, Soikkanen toteaa. ??Kyllä minä näen, että jos joku, niin Juha Sipilä on Kekkonen ja Väyrynen ennemminkin Vennamo.. Löytävätkö he poliittisesta historiasta vertailukohtaa Väyrysen toiminnalle? Sundberg ottaa esiin Esko-Juhani Tennilän ja SKDL:n riidat 1980-luvulla. Tennilää ei huolittu SKDL:n eduskuntavaaliehdokkaaksi, vaikka hän oli puolueen istuva kansanedustaja. ??Hän perusti sitten valitsijamiesyhdistyksen ja sai hurjan kannatuksen. Soikkanen vertaa Väyrystä Veikko Vennamoon, jonka perustama SMP lähti niin ikään liikkeelle yhden miehen irtiotosta. Vaaditut 5?000 korttia täyttynevät pian, mutta tutkijoiden mukaan puoluerekisteriin pääsy ei silti ole mikään läpihuutojuttu. Sundberg huomauttaa, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa puolueet ovat tarkan julkisen kontrollin alaisia. ??Muissa Pohjoismaissa katsotaan lähinnä, ettei puolueen nimi ole loukkaava tai että ei ole rekisteröity kahta samannimistä puoluetta. Soikkanen tyrmää yhtäläisyyden. ??Kyllä Britanniassakin puolueet keräävät kannattajakuntansa kentältä ja niihin voi liittyä, emeritusprofessori toteaa. Soikkanen ihmettelee, miksi Väyrynen ylipäätään haluaa nimittää perustamaansa organisaatiota puolueeksi. ??Ehkä siksi, että hän saa enemmän julkisuutta? Valtio-opin professori Jan Sundberg arvelee Väyrysen suunnitelleen kansalaispuolueensa rakenteen tarkoituksella sellaiseksi, ettei siinä ole paikallisjärjestöjä. ??Keskustan säännöissähän lukee, ettei henkilö saa olla jäsen kahdessa paikallisyhdistyksessä. Tätä pykälää Väyrynen ei nyt riko millään tavalla. Väyrynen kerää parhaillaan kannattajakortteja kansalaispuolueen merkitsemiseksi puoluerekisteriin. Väyrynen ei ole Vennamo-vertauksesta pitänyt, vaan on rinnastanut itsensä Urho Kekkoseen. ??Siinä on kyllä suuri ero. Se hyväksyy tukiryhmäänsä myös muiden puolueiden jäseniä. Väyrynen vertasi tiedotustilaisuudessaan kansa- laispuolueen organisaatiorakennetta brittipuolueisiin. Ajassa Professorit: Väyrysen puolue on keskustelukerho Puoluelain mukaan puolueen täytyy olla demokraattinen järjestö Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Jari Laukkanen Politiikan konkaritutkijat Timo Soikkanen ja Jan Sundberg suhtautuvat epäillen keskustan kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen aikomukseen perustaa uusi puolue. Soikkanen sanoo suoraan, että hänen mielestään kyseessä on ennemminkin keskustelukerho kuin oikea poliittinen puolue. Väyrynen on kertonut, ettei perusteilla olevaan kansalaispuolueeseen oteta tavallisia rivijäseniä, vaan jäsenistön muodostavat puolueen europarlamentaarikot ja kansanedustajat. Puolueella ei ole toimintaa paikallis- eikä maakuntatasoilla. Meillä puolueen pitää puoluelain mukaan olla demokraattinen järjestö. Sundbergin mukaan demokratiasta ei voida pu- 6 12.2.2016 hua, jos puolueessa on vain yksi kelpoisuusehdot täyttävä ja päätökset tekevä jäsen, Väyrynen itse. ??Ehkä hän voi järjestää puolueen demokraattiseksi jollain muulla tavalla, Sundberg pohtii. Miten? ??Sen minäkin haluaisin nähdä. Väyrynen on todennut, ettei hän aio erota keskustasta, ja puoluekin on jäänyt odottavalle kannalle kunniapuheenjohtajansa toiminnan suhteen. Sundberg pitää etenkin vaalien kannalta ongelmallisena, että Väyrynen edustaisi kahta puoluetta. ??Jos hän olisi edelleen keskustan jäsen, ja keskusta suhtautuisi myötämielisesti hänen ehdokkuuteensa, se antaisi hänelle vaalimatemaattisia etuja. Jos keskusta taas päätyisi erottamaan kunniapuheenjohtajansa, Väyrynen saisi Sundbergin mukaan harteilleen marttyyrin viitan. ??Se olisi hänelle hyödyksi ja toisi sympatiaääniä varsinkin, jos se tapahtuisi vaalien alla. Soikkanen ei puolestaan usko, että Väyrynen vie puoluehankettaan niin pitkälle, että keskusta joutuisi antamaan hänelle potkut. ??Eikä puoluekaan varmasti niitä kovin mielellään järjestä. Soikkanen ja Sundberg edustavat alansa konka- riosastoa, joka on tutkinut politiikkaa yhtä kauan kuin Väyrynen on siinä toiminut
2016 7. Demokratiasta ei voida puhua, jos puolueessa on vain yksi päätökset tekevä jäsen. 12.2
Tsemppiä koko joukkueelle. Juha Sipilä Twitterissä Tampereelta palattuani kotiovellani oli tuttu yhteisvastuukerääjä. Pärjäämme pitämällä riman korkealla. Eläminen velaksi on elämistä valheessa. Ratkaistavana on useita päällekkäisiä kriisejä syntyvyyden laskus- 8 12.2.2016 ta alkaen. Arto Satonen (kok.) toivoi kansakunnan edun asettamista etusijalle. Syksyyn jäävät sote- ja maakuntalait. Keskustassa on ehditty epäillä, onko kokoomus hallituksen marraskuussa tekemän maakuntahallinto- ja sote-paketin takana. Ryhmänjohtaja Satonen vakuutti, että kokoomus on sitoutunut yhteiseen ratkaisuun. Sen sijaan demarijohtaja Antti Rinne irrottaisi sote-ratkaisusta maakuntahallinnon.. Terho vetosi ?kaikin voimin. Osallistu sinäkin. Nyt tw-kanava kiinni ja kahville kaapunkiin tolokun ukkojen kanssa. Semmoisia on tiällä Savossa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Anu Vehviläinen Twitterissä Jari Laukkanen ?Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Pääministeri Juha Sipilä sekä konkariedustajat Seppo Kääriäinen ja Ilkka Kanerva eduskuntakeskustelussa. Politiikassa ratkaisujen kevät Pentti Manninen Tuli hengästynyt olo, Matti Vanhanen (kesk.) luonnehti, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) latoi tiistaina kansanedustajille rätingit tulossa olevista hallituksen esityksistä. Eduskunnan kokeneimpiin kuuluva Vanhanen tulkitsi Sipilän työlistaa vakavin sanakääntein. ??Maailma ympärillä rakoilee...ulkoista taloudellista vetoapua ei näy...omillaan seisova maa kestää myös ulkoisia paineita...kyseessä on ratkaisujen kevät. Perussuomalaisten Sampo Terho meni vielä pitemmälle. ??Tämä on ratkaisujen vuosi, varmaan vaikein sotien jälkeen. Jo keväällä käsittelyyn tulee valtion omistajaohjaus. Ajassa Sanottua Olipahan tulevaisuuden uskoa vahvistava vierailu Oulussa Nokian tehtaalla. Pystymme kyllä parempaan, pääministeri rohkaisi. Turvapaikka-asioiden lisäksi eduskunta saa eteensä monia muita isoja asioita. sovun puolesta. ??Pallo on nyt siellä, myös pääministeri korosti ja sanoi luottavansa siihen, että järjestöt pystyvät sopimaan myös ilman sovittelijaa. Järjestöjen sopu korvaisi nyt jäissä olevan hallituksen kilpailukykypaketin, josta oppositio käyttää nimitystä pakkolait. Sipilä luetteli keinot, miten hallitus paran- taa työllisyyttä tämän vaalikauden loppuun mennessä 110?000, hengellä ja miten velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. ??Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Tuli hyvä mieli. Suomi on tulossa konkurssiin, ellemme uudistu. Hallituspuolueilta lähti luja vetoomus työ- markkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen puolesta. Vanhanen on huomannut, että neuvotteluihin on tullut rakentava ote
Pentikäinen esitteli viisiaskeliset menestyksen portaat järjestöjen johtamiseen. Ensimmäisenä askeleena on lähtökohtien tunteminen. Politiikka on mitä siitä teemme. Anne Berner Twitterissä Sivistys on välttämätöntä, jotta ihminen kasvaisi täyteen mittaansa. Koulutuksen sisältö ratkaisee, hallinto on väline. Elsi Katainen Twitterissä Jussi Nukari/Lehtikuva Ajassa Norminpurku etenee hyvää vauhtia. Ajatuspajan rahoitus vankistuu ja rivit täydentyvät kahdella uudella tutkijalla. Uudet tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen siirtyvät e2:een yliopistopiireistä Turusta. Westinen on myös entinen Suomenmaan toimittaja. Ajatuspajan suurin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Uusia tukijoita ovat muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja tukiyhdistys Keskitien säätiö. Puolueiden väliset erot ovat usein pienempiä kuin puolueiden sisäiset. Sitä voidaan rakentaa kuuntelemalla ihmisiä. . Ministeriön osuus tuesta on 30 prosenttia, MTK:n ja Keskitien siivut kummallakin hieman alle neljännes. Tietoa on olemassa valtavasti, mutta sitä ei jalosteta päättäjille eikä kansalle, taustoittaa e2:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. ??Ajatuspaja täyttää tämän aukon. e2:n johtajan Karina Jutilan mukaan päättäjät tarvitsevat tutkijoiden apua kaaottiseksi käyneelle politiikan kentälle. ??Tuotamme nopeasti terävää ja hyödynnettävää tietoa, joka saa aikaan reaktioita. Hyvä johtaja sietää erilaisuutta Samuli Nissilä Erilaisuuden sietäminen on johtamisessa äärimmäisen tärkeää, päätoimittaja Mikael Pentikäinen sanoo. Onnistuva johtaja kykenee löytämään sen, mistä järjestössä ollaan samaa mieltä, mutta sietää erilaisuutta. . Mukaan pitää saada yhteiselle asialle omistautunutta väkeä. Kolmas porras on luottamus. Kaikille on oltava selvää, mitä varten järjestö on olemassa. Toisena on joukkovoima. Huonolla viestinnällä voi turmella hyvän politiikan. Viides porras on tekemisen ilo. Jos näin ei ole, kannattaa katsoa peiliin, Pentikäinen toteaa. 12.2. Erilaisia ajattelutapoja toimii saman järjestön sisällä, Pentikäinen perustelee. Pentikäinen puhui järjestöjen johtamisesta keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella. Sanottua Olen kiitollinen siitä tuesta, jonka hyvin valmisteltu #korjausvelkahankelista sai osakseen. Sen merkitystä ei voi Pentikäisen mukaan nykyaikana liiaksi korostaa. . 2016 9. Hyvä johtaja ei jätä käyttämättä hyväkseen tilaisuutta kysyä, miten meillä menee. Neljäs askel on viestintä. Vapautetaan yrittäjä, työntekijä, vapaaehtoinen ja kuka tahansa toimeliaisuuteen. Hanna Kosonen Twitterissä Ajatushautomoon kaksi uutta tohtoria Juhani Ojalehto Ville Pitkänen, Karina Jutila ja Jussti Westinen. Keskustaliberaali ajatuspaja e2 pyrkii entistä ketterämmäksi yhteiskunnallisen tiedon tuottajaksi. Hyvä johtaja kyselee alituisesti, onko ihmisillä mukavaa.
Bernerin mukaan ministeriössä on kuitenkin tehty kovasti taustatyötä sen selvittämiseksi, missä rahoille on suurin tarve. Korjausvelkapaketista teihin menee 325, ratoihin 223 sekä vesiväyliin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus siirtää 364 miljoonaa euroa kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Tämän summan käyttämisestä se päättää myöhemmin.. Jari Laukkanen Ajassa Korjausvelkarahan käyttökohteita Tiet 325 milj. ? Radat 223 milj. ? Digitalisaatio ja uudet palvelut 35 milj. Varsinkin puun kuljettamisen helpottamiseen on kiinnitetty huomiota. Tiedotustilaisuudessa Berner sanoikin, että elinkeinoelämän toiveet on otettu aidosti huomioon. Osaa suomalaisista saattaa tosin hiertää se, että pääosa rahoista tulee eteläiseen ja läntiseen Suomeen. ? Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemä, korjausvelkaa vähentävä väyläpaketti saa kiitoksia keskustalaisilta. Väyläpaketti osuu hyvään hetkeen Samuli Nissilä Keskustalaiset antoivat viime viikonlo- pun politiikka- ja toimintapäivillään raikuvat aplodit liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.). Syy suosioon oli siinä, että ministeri oli paria päivää aiemmin esitellyt hallituksen korjausvelkaa vähentävän väyläpaketin, eli suunnitelman siitä, miten rapistuneet tiet ja radat korjataan. Se, jos mikä, on keskustalaisille mieleen. Hallituksen järeä 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti on mainiosti ajoitettu. Siitä käytetään nimittäin noin 85 miljoonaa euroa teiden päällystämiseen. Asfaltin levittäminen on järkevintä silloin, kun öljy on halpaa. ? Vesiväylät 12 milj. Aika näyttää, mihin tämä johtaa. Väyläpaketti on hallitukselle tärkeä myös siksi, että viime aikoina hyvät uutiset ovat olleet harvassa. Erityisesti yrittäjät kiittävät sitä, että tiet ja radat pysyvät kunnossa, ja tavara kulkee esteettä paikasta toiseen. Sitä kuvaa se, 10 12.2.2016 että näinkin iso paketti vain pysäyttää teiden rapistumisen, mutta niiden kunto ei ala parantua. Juha Sipilän (kesk.) hallitus siis lähinnä paikkaa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen teiden ylläpitoon kohdistamia leikkauksia. Paikkaussumma voisi olla isompikin, mutta näinä aikoina rahaa on hankala löytää. Ministeri Bernerin kädenjälki näkyy erityisesti siinä, että liikenneverkon digitalisaatioon käytetään 35 miljoonaa euroa. Se merkitsee esimerkiksi tie- ja rataverkon kunnonhallinnan kehittämistä. Bernerin mukaan hallitus pyrkii luomaan edellytyksiä älykkään liikenteen syntymiselle. Raakaöljyn hinta on nyt sellaisessa kuopassa, että asfalttikoneiden kannattaisi laulaa yötä päivää ja Suomen tiet panna kerralla kuntoon. Työtä on kuitenkin paljon
Jos yhteiskunnallista osallistumista ja tietopohjaa ei ole, ulkopuoliset voivat päästä sisäiseen päätöksentekoon käsiksi ongelmallisella tavalla, hän varoitti. 12.2. Hänen mielestään Suomen tulevaisuuden haasteet liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen. . Onko maailma elinkelpoinen ja säilyykö se sellaisena, Haavisto muotoili ihmiskunnan kohtalonkysymyksen. Pakolaiskysymykseen täytyy Haaviston mu- kaan puuttua perehtymällä ilmiön syihin ja puuttumalla niihin. Hänen mielestään Suomen linjana on oltava apua tarvitsevien auttaminen sekä lähtömaassa että Suomessa ja laillisten työ- ja opiskeluväylien rakentaminen Eurooppaan pyrkiville. . Maailman suurilmiöiden ymmärtäminen auttaa löytämään kysymykset, joihin puolueen periaateohjelman tulisi vastata. Keskustalaisten periaateohjelmatyön taustaksi näkemyksiään maailman menosta valottivat kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.) ja Antti Kaikkonen (kesk.) sekä tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista. Haavisto kehotti puoluetta peilaamaan ta- voitteitaan YK:n Post 2015 -kehitystavoitteisiin. Rikosilmoituksenkin voi nykyään tehdä netissä, muistutti Pokka. Shutterstock Maailman tilanne periaateohjelman pohjalla Eeva Kärkkäinen Kansainvälinen tilanne oli aiheena, kun kes- kusta aloitti periaateohjelmansa työstämisen Tampereen politiikka- ja toimintapäivillä. Ohjelmatyötä vetävän puolueen varapuheenjohtajan Annika Saarikon mukaan pienien maiden on osattava ennakoida millainen maailma on 10?15 vuoden päästä. . Kevään aikana selvi- ää, riittävätkö näytöt syytteiden nostamiseen. Näissä tapauksissa vainoaminen on ollut jatkuvaa ja järjestelmällistä yhteen ihmiseen kohdistuvaa toimintaa. Sopivia pykäliä ei aina löydy, Pokka tuskaili. Edes suorasanainen tappouhkaus ei välttämättä johda tuomioon, koska lainkohta alkaa sanoilla ?joka aseen nostaen tai...? Pokka toivookin, että selvitettäisiin, onko lakitekstejä syytä uudistaa, vai riittääkö, että niille etsitään uusia tulkintoja. Uhkaavista viesteistä kannattaa aina ilmoittaa. Poliisi tekee sitten voitavansa. Sen sijaan yleisempään vihapuheeseen tai nettikirjoitteluun on vaikeampi puuttua. . Euroopasta on rakennettu talo ilman ovia, siksi tänne tullaan sisään ikkunoista, Haavisto kertoi kuulemansa vertauksen. Smithin mukaan Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa eniten äänessä olevilla ei ole välttämättä syvällistä ymmärtämystä asioista. Tutkijatohtorin mukaan keskustelussa unohtuu helposti, että poliittisten muutosten vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua itse tapahtumasta. . 2016 11. Jo tähän mennessä kymmeniä, ellei satoja, nettiuhkailijoita on säikäytetty kotietsinnällä. . Esimerkiksi lähialueemme tilanne on edelleen jälkijäristystä Neuvostoliiton hajoamisesta, Smith arvioi. Hänen mukaansa yleinen yhteiskunnallinen osallistuminen on tärkeää niin demokratian kuin kansallisen turvallisuudenkin kannalta. . Vainoamisesta syytteitä jo kevään aikana? Pirkko Wilén Rikoslakiin äskettäin lisätyn ?vainoamisen? perusteella saatetaan nostaa ensimmäiset syytteet jo lähiaikoina. Ylikomisario Marko Pokka Helsingin poliisilaitoksen henkilösuojauksen toimintayksiköstä kertoi keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella, että tutkinnassa on muutama kärkipoliitikkoihin kohdistuva tapaus
Eniten halutaan puhua ihmis- ja parisuhdekysymyksistä sekä arkipäivän asioista. ??Soittajille tärkeää on kokemus siitä, että jollakin on aikaa, halua ja voimia kuunnella, Mielonen sanoo. Edellisen vuoden aikana keskusteluaiheiden kärkipäähän ovat nousseet myös työn kuormittavuus ja taloudelliset vaikeudet. ??Pelkkä keskustelu ei aina auta, mutta sen avulla saattaa säilyä luottamus tulevaan ja usko omaan toimintakykyyn. Markku Ulander/Lehtikuva Suomettumista ei ainakaan ollut se, että Suomi piti yllä hyviä suhteita Neuvostoliittoon, ja kauppa kävi. Maljapuheet eivät olleet suomettumista Pekka Pohjolainen Idänkaupan kulta-ajoista alkaa olla jo aikaa. Punaisten vuorineuvosten vodkanhuuruisia seikkailuja itänaapurissa tavataan nykyisin pitää malliesimerkkinä Neuvostoliiton mielistelystä ja yhteiskuntaelämän kaikkinaisesta moraalisesta rappeutumisesta 1970-luyulla. Aihepiiriin toimittajaurallaan paneutunutta Jyrki Koulumiestä asia on vaivannut. Hän näpäyttää tuoreessa kirjassaan ?Kaikki ajoi Ladalla . Monelle voi olla kynnys soittaa tietylle henkilölle, tukihenkilöverkon koordinaattori Maija Mielonen kertoo. Palvelulle tuntuu hänen mukaansa olevan tarvetta. idänkaupan lyhyt oppimäärä. Koko totuus ei tämäkään ole. ??Monet suomalaiset kertoivat kastelleensa lähistöllä olleita kukkaruukkuja selvitäkseen illanistujaisista kunnialla, Koulumies huomauttaa. Koulumiehen mielestä suomettumista ei ainakaan ollut se, että Suomi piti yllä hyviä suhteita Neuvostoliittoon, ja kauppa kävi. Sitä ei ollut myöskään kohteliaiden maljapuheiden pitäminen. Siihen, oliko varovaisuus suomettuneisuutta, ei Koulumiehen mielestä ole yhtä selkeää vastausta. Piti uskaltaa katsoa itseään suoraan silmiin.. Hän sanoo itse Uuden Suomen Moskovan-kirjeenvaihtajana yrittäneensä välttää sellaisten sanamuotojen käyttämistä, jotka olisivat voineet johtaa karkottamiseen maasta. ??Piti tasapainoilla siten, että kirjoitti totta, mutta pysyi viileänä. Edelleen voi kuitenkin soittaa myös heidän henkilökohtaisiin numeroihinsa. ??Ajattelimme, että tämä helpottaisi yhteydenottoa. Jokaisen aamun parranajo oli eräänlainen kunniallisena pysymisen mittari. (Siltala) nykysukupolven vähättelevää ja moralistista lähestymistapaa Suomelle vaurautta tuoneeseen aikakauteen. Koulumies puolustaa kulttuuriin kuulunutta ystävyyspuhetta. Shutterstock Maaseutupuhelimesta apu arjen huoliin Meri Alaranta-Saukko Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä maaseu- dun tukihenkilöverkko laajensi lokakuussa palveluaan perustamalla valtakunnallisen maaseutupuhelimen. Soittajien huolia kuuntelevat vuorollaan koulutetut tukihenkilöt eri puolilta Suomea. Päivystysaika on joka päivä kello 18?21. Ero aikaisempaan on, että tukihenkilöt vastaavat Maaseutupuhelimessa anonyymisti. Se on hänen mielestään 12 12.2.2016 verrattavissa vaikkapa japanilaiseen kauppaetikettiin. Koulumiehen mukaan venäläisille oli ominaista, että he tahtoivat tehdä kauppaa ystävien kanssa, joiden olkapäätä vasten saattoi myös pikkuhumalassa nojata ja valittaa maailman kovuutta. Nykyisin mielikuva idänkaupasta on ennen kaikkea kostea: Moskovassa ryypättiin ja istuttiin pitkät illat votkalasien ääressä
Nyt ajankohtainen TiSA tarjoaa onnistuessaan Suomelle uusia kasvumahdollisuuksia palvelujen viennissä ja antaa meille väylän laajentaa markkinoitamme 22:n EU:n ulkopuolisen WTO:n jäsenmaan, kuten Kanadan, USA:n, Norjan, Sveitsin ja Australian, suuntaan. Suomi on tunnetusti pk-yritysten maa, jolle kaupan esteiden alentaminen on ehdottoman tärkeätä. Vapaakauppasopimukset ovat meille lähtökohtaisesti hyvä pohja luoda taloudellista kasvua, mutta neuvotteluiden aikana meidän tulee pitää esillä suomalaisille yrityksille tärkeitä teemoja, kuten tullien ulkopuolisten esteiden alentamista. TiSA-sopimuksen kohdalla työ ei loppunut vielä parlamentin täysistuntoon, vaan meidän on jatkettava yhteydenpitoa komission kanssa. Parlamentti nosti esille mietinnössään koulu- tettujen, jo vastaanottavassa valtiossa työllistyneiden henkilöiden liikkuvuuden edistämisen. Olen valmistautunut siihen, että työryhmässä katsotaan ammattimaisesti, mitä Ylen tehtäviin muuttuneessa maailmassa ja mediatilanteessa kuuluu. Varoittelisin myös ylisuurista odotuksista työryhmän työn suhteen. Sopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin jo vuonna 2013, mutta parlamentti päätti antaa näkemyksensä neuvotteluihin tässä vaiheessa. Vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin valta kasvoi myös yhteisen kauppapolitiikan saralla. Miten kommentoit? Ei mediassa mitään salaliittoa keskustaa vastaan ole. Ei olla joko Yleä vastaan tai sen puolesta. Täytyy katsoa kokonaisuutta. 12.2. Jos kokee kohtelun epäreiluksi, siitä pitää laittaa palautetta ohjelmien vastaaville päätoimittajille. Vaikka ryhmässä tehtäisiin minkälaisia voltteja tahansa, se ei pelasta kaupallisen median tilannetta. Ylen tehtävä on palvella koko Suomea, myös erityis- ja vähemmistöryhmiä, tuottaa laadukasta kotimaista sisältöä ja toimia sielläkin, missä kaupallinen bisnes ei toimi. On väitetty, että keskustalaiset suhtautuvat kriittisesti koko Yleisradioon, koska kokevat Ylen uutiset puolueellisiksi. Jokainen työryhmän jäsen toki voi ja saa linjata asioista niin halutessaan. Yleisellä tasolla muistutan, että Yle ei ole mustavalkoinen joko/tai -juttu. Etukäteen ei minusta kannata ilmoittaa, että näin ja näin tehdään. 2016 13. Myös TiSA-sopimuksen kohdalla parlamentilla on mahdollisuus viime kädessä kaataa komission EU:n puolesta neuvottelema sopimus, ja siksi komission on kuunneltava parlamenttia. Komissio neuvottelee tällä hetkellä useista vapaakauppasopimuksista eri mantereilla. Työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on Euroopassa laaja ongelma, minkä vuoksi Eurooppa ei tällä hetkellä tarvitse niinkään käsipareja kuin aivoja ja uusia ajatuksia. Tämä asia on noussut esille myös eri EU:n jäsenmaissa, kun korkean työttömyyden olosuhteisiin on saapunut suuri määrää pakolaisstatuksella liikkuvia tai sitä hakevia, pääosin kouluttamattomia ihmisiä. On erityisen tärkeää mahdollistaa eri alojen erityisosaajien pääsy Eurooppaan, jos ja kun haluamme varmistaa uusien innovaatioiden syntymisen ja kasvamisen EU:n alueella ja sen jäsenmaissa. Hannu Takkula europarlamentaarikko Maria Seppälä Suoraan kysyen Yle ei ole mustavalkoinen joko/tai -asia Anja Manninen Mikä on Yleisradion suuri tehtävä, josta se ei saa luopua, liikenne- ja viestintäministeriön parlamentaarisen Yletyöryhmän jäsen, keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala? Asiat linjataan juuri tässä parlamentaarisessa työryhmässä. Pääministeripuolueena keskusta saa nyt enemmän lunta tupaan kuin pienimpänä oppositiopuolueena, jolloin keskusta sai hyvää nostetta mediassa. Työryhmässä ei käsitellä Ylen tehtävää sillä perusteella, onko joku ohjelma miellyttänyt. Tällaiseen palautteeseen ja huoleen pitää suhtautua äärimmäisen vakavasti. Kriittisyys vallanpitäjiä kohtaan kuuluu median työhön. Täällä Bryssel TiSA-sopimuksen neuvottelut jatkuvat Viime viikolla Euroopan parlamentti äänesti oma-aloitemietinnöstä koskien TiSA-palvelukauppasopimusta
Uutiskuva 14 12.2.2016
2016 15. Sipilän mukaan Suomi voisi ottaa vastaan lisää kiintiöpakolaisia. Samaan aikaan päiden on oltava kylminä niille maahantulijoille, joiden pusseissa ei ole puhtaita jauhoja. Sipilän mielestä pakolaisleireille pitäisi luoda hyvät olot, jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä uhkarohkeille matkoille kohti Eurooppaa. Pakolaisia tulisi ottaa leireiltä Eurooppaan hallitusti kiintiöiden avulla. Lisäksi EU:n ulkorajojen valvonta olisi saatava kuntoon. Pääministeri toivoo Syyriaan pikaista tulitaukoa. Sen jälkeen voitaisiin aloittaa rauhanprosessi, jossa suomalaisillakin voisi Sipilän mukaan olla jokin rooli. 12.2. Jari Laukkanen Sydämet lämpiminä vainoa pakeneville Samuli Nissilä Keskusta järjesti politiikka- ja toimintapäivänsä viime viikonloppuna Tampereella. Puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä korosti puheessaan lähes viidellesadalle politiikasta kiinnostuneelle osallistujalle, että suomalaisten tulisi pitää sydämet lämpiminä niille, jotka pakenevat vainoa ja hätää
Mikään eduskuntapuolue ei tätä jaloa tavoitetta kuitenkaan aja. Ei edes keskusta, vaikka Väyrynen opastaa puheenjohtaja Juha Sipilää siitä, miten tämän kuuluisi toimia. Tästä huolimatta lopetan jatkossa Väyrysen ajatuksiin viittaamisen. Juuri niin Väyrynen tekee ja puhaltaa niin lujaa, että monet pelkäävät korviensa halkeavan. Väyrysen vinkkelistä tilanne voi näyttää toiselta: Suomi olisi pelastettava euron turmiolliselta vaikutukselta ja EU:n velkaunionilta. Juuri siinä lienee hänen tavoitteensa. Väyrynen on tottunut ottamaan politiikassa kovia riskejä. Väyrynen laskelmoinee brittien lähdön olevan eduksi hänen puoluehankkeelleen. Kansalaispuolueen on kaikesta huolimatta äärimmäisen vaikeaa tehdä jytkyä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Onnistuakseen kansalaispuolue ei välttämättä suurta vaalivoittoa tarvitsekaan. Yhdistys on tarkoitus merkitä myöhemmin puoluerekisteriin. Alkukohun jälkeen keskustassa on ollut hiljaista. Sen jäseniksi pääsevät vain eduskunnan ja europarlamentin jäsenet. Käytännössä näyttää siltä, että jäseniä on vain yksi: syksyllä 70 vuotta täyttävä valtiotieteiden tohtori Paavo Matti Väyrynen. Pitämällä kaiken vallan omissa käsissään Väyrynen välttää ikävät puolueen sisäiset erimielisyydet, joista hänellä onkin jo varsin pitkä kokemus. Väyrynen perustelee ratkaisua blogissaan sillä, että kansanvalta ei hänen mukaansa toteudu keskustan toiminnassa. Kaikkiin kannattajien tai omiin toiveisiin ei voi vastata. Hän sanoo ihailevansa Johannes Virolaista, joka hyväksyi tämän. ??Politiikassa mukana olo on traagista. Puoluekokous on nimittäin valinnut sen johtoon ?liberaaleja?, jotka Väyrysen mukaan edustavat puolueessa vähemmistöä. Sen sijaan Väyrysen kansalaispuolueessa päätösvalta on tarkoitus antaa ?kansan vaaleissa valitsemille edustajille?. Sen kanssa täytyy vain elää, Volanen toteaa. Moni keskustalainen näyttää ajattele- van, että puolue ei voi tanssia yhden henkilön pillin mukaan, vaikka kyseessä olisi kunniapuheenjohtaja. Tällöin vaarana on toki se, että henkilö alkaa soitella pilliään muualla. Siksi on turvauduttava epätavallisiin keinoihin. Hallitusvastuun painamilta perussuomalaisilta jää runsaasti pelitilaa, jota Väyrynen pyrkii hyödyntämään. Väyrysen toimintaa selittää myös se, että hän uskoo Britannian eroavan EU:sta (HS 9.2.). No, myönnettäköön 47 vuoden ystävyyden ja yhteistyön jälkeen, että tuo Paavo Väyrysen pelleily alkaa mennä liian pitkälle, hän kirjoittaa Facebookissa. Puhelimessa Volanen muistuttaa demokratiaan kuuluvan, että itselle tärkeitä asioita saa joskus edistettyä, toisi- 16 12.2.2016 naan ei. Eli tässä vaiheessa hänelle itselleen. Samuli Nissilä. Hänen menettelytapojaan en voi hyväksyä, Hirvaskoski toteaa. Häntä säestää tohtori, ex-valtiosihteeri Risto Volanen. . Väyrysen kärkiteema, eurosta eroaminen, ei noussut lainkaan keskusteluun viime viikonlopun politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella, vaikka ministerien kärkikaarti oli siellä puolueväen tentattavana. Käytäväpuheissa moni sanoi olevansa Väyrysen puolesta surullinen siitä, että tämä maalaa itseään nurkkaan. Väyrysen riveihin ei ole vielä ilmaantunut merkittäviä tukijoita. Päinvastoin, kunniapuheenjohtajan irtiotto on saanut arvostelua myös sellaisilta keskustalaisilta, joilla on asioista Väyrysen kanssa samankaltaisia näkemyksiä. Vantaalainen kaupunginvaltuutettu Johannes Hirvaskoski kirjoittaa tänään Suomenmaan mielipidesivuilla löytäneensä yhteistä kaikupohjaa politiikan sisällössä Väyrysen kanssa. . Riittää, että Väyrynen saa taakseen niin ison ja äänekkään joukon suo- malaisia, että perussuomalaisten ja keskustan on kannatuskadon uhatessa muutettava kurssiaan. Suomen irrottamista eurosta hän näyttää pitävän niin tärkeänä, että on valmis panemaan vaakalaudalle koko poliittisen uransa. Väyrysen puolueesta on tulossa hyvin erikoinen. Uutisanalyysi Kaikki pelissä Paavo Väyrynen ottaa isoja riskejä saadakseen Suomen irti eurosta Keskustan kunniapuheenjohtaja Paa- vo Väyrynen ilmoitti viime viikon torstaina perustaneensa aatteellisen yhdistyksen, Kansalaispuolue ry:n
Pitämällä vallan omissa käsissään Väyrynen välttää puolueen sisäiset erimielisyydet. 12.2. 2016 17
Sen vaikutukset alkavat nyt näkyä ja konkretisoitua. Koikkalainen kauhistelee vähennysten mittaluokkaa. Helsingin yliopistosta jou- tuu lähtemään lähes tuhat työntekijää, kun esimerkiksi koko Vaasan yliopistossa henkilökuntaa on puolet vähemmän. ??Tässähän ei auttaisi kauheasti edes se, vaikka uhrattaisiin pari pientä yliopistoa. Sillä saataisiin oikeastaan vain osittain lievennettyä pääkaupunkiseudun uusimpia leikkauksia, mutta kaikille muille ne jäisivät vielä päälle. Hallituksen tavoitteena on säästää hallituskauden aikana yliopistoilta ja tutkimukselta yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Yliopistoindeksi jäädytetään koko hallituskaudeksi, ja lisäksi Tekesin tutkimusrahoitusta leikataan 100 miljoonalla eurolla. Kipeimmin säästöt osuvat Helsingin yliopistoon, joka menettää muiden leikkausten ohella 30 miljoonaa euroa niin sanottua apteekkikompensaatiota. Muissa yliopistoissa tilanne on hivenen helpompi. Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä vaaditut säästöt koetetaan raapia kasaan ilman irtisanomisia. Koikkalaisen oma työpaikka Lapin yliopisto on sopeuttanut 1 589 507 000 ? Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettirahoitus yliopistoille vuosina 2004?2016. 1 508 043 000 ? 1 346 540 000 ? 1 261 902 000 ? 2005 2006 2007 2008 2009 2010. Tieteen hautajaiset? Yliopistoväki on pettynyt hallituksen tiedepolitiikkaan. Ministeriön mukaan tutkimusrahoitus on edelleen kohtuullisella tasolla. Teksti: Annukka Kaarela Suomalaisissa yliopistoissa on eletty vii- me viikkoina murheellisia aikoja. Helsingin yliopisto päätyi yt-neuvottelujen seurauksena vähentämään henkilökuntaansa noin 980 työntekijällä. Aaltoyliopistosta lähtöpassit saa 316 henkilöä. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Petri Koikkalaisen mieli on matalalla. ??Olemme pettyneitä hallituksen tiedepolitiikkaan
Hänen mukaansa hallinnollisen työn vähentämiselle on yliopistoissa suuri tarve. Tutkijoita ja professoreita kuormittaa erityisesti rahoituksen hakeminen. Suomen Akatemia hukkuu hakemuksiin, ja hankkeiden myöntämisprosentit ovat pudonneet alle kymmeneen. Nyt tilanteen kohentamista pohditaan yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Koikkalainen toivoo, että jatkossa yliopistojen rahoitus siirtyisi muutenkin kilpaillusta rahoituksesta yhä enemmän perusrahoituksen suuntaan. ??Tällä hetkellä perusrahoitusta on aika vähän ja kilpailtua rahoitusta paljon. Se tekee elämästä aikamoista vuoristorataa. Mrd EUR 2,0 1,9 1,8 1,7 1 742 594 000 ? 1 726 120 703 ? 1 666 350 000 ? 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 2011 2012 2013 2014 2015 1,0. Ohjekirje neuvotteluja varten lähetettiin ministeriöstä viime vuoden lopussa. Tutkimuksen osalta ministeriö edellyttää yliopistoilta vastausta kahteen kysymykseen: millä aloilla tutkimuksessa ne ovat kansainvälisessä kärjessä, millä aloilla taas tutkimus on kansallisesti merkittävää. Lehikoinen puhuu korkeakoulujen paremmasta profiloitumisesta. Toisaalta vaarana on kotimaan näkymien kaventuessa myös eturivin tutkijoiden joukkopako ulkomaille. talouttaan jo aiemmin henkilökuntaa supistamalla. Vaikka akuuttia rahoituskriisiä ei tällä hetkellä ole, tulevaisuus huolettaa. ??Tämä lisää epävarmuutta kentällä, että mitä tahansa voi tapahtua. Koikkalainen kantaa huolta, miten yliopistoista irtisanotut, pitkälle erikoistuneet tutkijat työllistyvät. Merkkejä tästä on Koikkalaisen mukaan jo nähtävissä. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat säästöt ovat saaneet arvostelua osakseen paitsi yliopistoväeltä ja oppositiosta, myös hallituspuolueiden omista riveistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen mukaan säästöt ovat valitettavia, mutta väistämättömiä, koska koulutus ja tutkimus ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ohella yksi suurimpia julkisen rahan käyttäjiä. Koska hallitus on päättänyt taittaa nopean velkaantumisen tien, kaikkiin lohkoihin on kajottava. Aloista, joilla toiminta ei ole riittävän laadukasta, kannustetaan luopumaan. Onko tiedossa siis harvennusta korkeakouluverkostoon? ??Kun raha on tiukalla, myös koulutuksen rakenteita ja yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on tarkasteltava uudelleen, Lehikoinen vastaa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen ei kannata varaukset- ta huippuyksiköihin panostamista ja voimavarojen keskittämistä. Myös yritysyhteistyötä halutaan vahvistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii toukokuussa yliopistojen kanssa keskeiset tavoitteet vuosille 2017?2020. Hän arvostelee tapaa arvioida laitosten vaikuttavuutta pelkillä professorien määrillä. ??Laitoksella, jossa on pari professoria, voi olla kymmenen väitellyttä tutkijaopettajaa, jotka tekevät samaa työtä. Lisäksi tarve tutkimuksen ja opetuksen keskittämiseen on Koikkalaisen mielestä alakohtaista. Hänen mukaansa suomalaisten yliopistojen rahoitus on kansainvälisesti tarkasteltuna edelleen kohtuullisella tasolla. ??Emme ole vajoamassa mihinkään alakastiin, eikä tutkimusta olla ajamassa alas, kuten joissakin kärjekkäimmissä puheenvuoroissa on väitetty. Suurin ero suomalaisten ja maineikkaimpien kansainvälisten yliopistojen rahoituksessa on Lehikoisen mukaan se, että Suomessa korkeakoulut eivät saa juuri yksityistä rahaa. Pienistä puroista ei neljän miljardin säästöjä kerry. Lehikoinen huomauttaa, että koulutus- ja tutkimussektorin määrärahakehitys on ollut myönteistä pitkään. Fyysikoiden tarvitsemaa hiukkaskiihdytintä ei ole järkevää hankkia joka yliopistoon, mutta esimerkiksi opettajankoulutusta voi olla useammallakin paikkakunnalla. Koikkalainen painottaa, että huippututkimuksen tuottamisen ohella yliopistoilla on edelleen tehtävänä kouluttaa yhteiskuntaan opettajat, virkamiehet, lääkärit, papit ja muut akateemisen työn tekijät. ??Se on ehkä se merkittävin ja vaikuttavin tehtävä. Koikkalaisen mielestä myönteisintä hallituksen tiedepolitiikassa on pyrkimys normienpurkuun. Se pitää kokonaispanostuksen maltillisena, mutta kuitenkin OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Sipilän hallituksen tiedepolitiikka on jäänyt julkisuudessa säästöjen varjoon. Muutakin sisältöä siinä on, Lehikoinen vakuuttaa. Yksi hallituksen kärkihankkeista on luoda korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä vahvoja osaamiskeskittymiä. Yliopistojen halutaan keskittyvän tutkimuksessaan niille alueille ja aloille, joilla ne ovat riittävän vahvoja. Näin saadaan laadultaan ja laajuudeltaan tasokasta tutkimusta. Lisäksi resurssit jakautuvat Suomessa lukuisiin pieniin yksiköihin. ??Meillä yliopistot toimivat valtaosin julkisin varoin
Turkki piti rajansa kuitenkin kiinni, sillä maassa on jo 2,7 miljoonaa syyrialaista pakolaista. 20 12.2.2016. Ero vastustaja Hillary Clintoniin oli odotettua suurempi. Republikaanien puolella kohumiljardööri Donald Trump voitti saamalla yli kolmasosan äänistä. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Tuhoisa junaturma. Ainakin kymmenen ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui, kun kaksi junaa törmäsi täydessä vauhdissa toisiinsa Baijerissa Etelä-Saksassa. Pieni syyrialaispoika katseli taakseen saapuessaan Turkin vastaiselle rajalle. Suomikin liittyi arvostelijoiden joukkoon. Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa rakettia juhlittiin näyttävästi sotilaallisin menoin. turkki löi rajansa kiinni. Syyksi epäiltiin rautatievirkailijan tekemää arviointivirhettä ja turvajärjestelmän toimimattomuutta. Onnettomuus tapahtui kaarteessa, jossa vastaantulevaa junaa on vaikea havaita ajoissa. Sandersille voitto. Demokraattien Bernie Sanders vei kotikenttäedun turvin yli 60 prosenttia äänistä New Hampshiren esivaalissa. Kiihtyneet taistelut Aleppossa ajoivat kymmenettuhannet ihmiset pyrkimään Turkin puolelle. John Kasich tuli toiseksi noin 16 prosentin äänisaaliillaan. Pohjois-Korea uhitteli. YK:n turvallisuusneuvosto piti hätäkokouksen, kun PohjoisKorea laukaisi kiistellyn rakettinsa avaruuteen. Ulkomaat pelkäävät, että kyse on ballistisesta ohjuskokeesta. Raketinlaukaisu tuomittiin maailmalla laajasti
Sellaisten ystävien, jotka olivat ennen vähävaraisia ja vaatimattomia ihmisiä, mutta rikastuivat valtavasti heti Putinin päästyä valtaan. Ystävyys presidentin kanssa auttoi heitä tarttumaan kiinni tuottoisiin öljy- ja kaasubisneksiin. Valtiolta he ovat saaneet merkittäviä tilauksia. Median mielestä tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa miljardöörit kuten Rotenbergin veljekset, Gennadi Timchenko, Sergei Ivanov ja Igor Setchin. Tavalliset venäläiset arvelevat Putinin suosivan myös perhebisneksiä, joista monet ovat ministerien ja korkeassa asemassa olevien virkailijoiden omistuksessa. Esimerkiksi pääministerin ensimmäisen sijaisen Igor Shuvalovin vaimon tulot vuonna 2012 ylittivät presidentin vuositulot moninkertaisesti. Kes- kusteluja aiheesta ei ole juurikaan ollut tiedotusvälineissä eikä myöskään kansalaisten välillä. Venäläiset moittivat Putinia aivan muista asioista. Häntä syytetään esimerkiksi ystäviensä suosimisesta. Epäilen. Jos Yhdysvalloilla on todisteita Putinin korruptoituneisuudesta, miksi se ei ole julkaissut niitä. Eräs moskovalainen politiikantutkija väitti, että Putinin omaisuus on noin 40 miljardin dollarin tasolla. Elokuva kiinnosti venäläisiä politiikkoja vain vähän. Virkaeroakaan ei juuri vaadita. Olen varma, että vuonna 2018 venäläiset valitsevat hänet jälleen presidentiksi, ellei Putin itse luovu vallasta. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 12.2. Kuinka Putin sietää sellaista hallitusta, lehti kysyy. Kaikesta arvostelusta huolimatta venäläiset eivät näe syytä olla kunnioittamatta Putinia. 2016 21. Korruptiosyytökset eivät hetkauta Putinin suosiota Venäläiset kuulivat mieliä järisyttävän uutisen tammikuun lopulla: heidän presidenttinsä Vladimir Putin (hänen suosionsa on 86 prosentin tasolla) on hyvin korruptoitunut henkilö. Uutisen kertoivat poliitikot, jotka keskustelivat television kakkoskanavalla BBC:n elokuvasta Putin?s Secret Riches (Putinin salaiset rikkaudet). Kakkoskanavan ohjelmassa kerrottiin, että BBC:n elokuva oli tehty vanhojen sanomalehtikirjoitusten perusteella, ja siinä korostuivat Lontoossa asuvien venäläistaustaisten oligarkkien näkemykset. Katsojien annettiin ymmärtää, että elokuva oli rakennettu harhaluulojen varaan. ??Tässä elokuvassa oli paljon sankareita, muttei yhtään vakuuttavaa perustelua, viikkolehti Ekspert kommentoi. Yksi peruste elokuvassa kuitenkin esitettiin. Sen sijaan yhdysvaltalaisten kommentit elokuvasta herättivät suuttumusta. Yhdysvaltain terrorismin ja taloustiedustelun alivaltiosihteeri Adam Jakob Szubin sanoi lehtimiehille, että Putin on korruptoitunut monia vuosia sitten. Miksi Putinia ei ole kirjattu pakotelistalle, jossa ovat lähes kaikki hänen ystävänsä? Kun todisteita ei kuulunut, venäläispoliitikot tekivät johtopäätöksen, että syytökset Putinia kohtaan on lausuttu Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman suostumuksella. Entä tavalliset venäläiset, uskoivatko he syytöksiä Putinin rikkauksista ja korruptiosta. Tämä rikkaus oli tietenkin hankittu Igor Shuvalovin avulla. Lehdet ovat kyllä kirjoittaneet tästä, mutta presidentti ja pääministeri eivät ole antaneet sille mitään painoarvoa. Mikäli viikkolehti Argumenty nedeliä on uskominen, Venäjän hallituksessa on paljon ministereitä, joiden päätavoitteena ovat vain henkilöintressit, eivät valtion asiat. Yhdysvaltain presidentin tiedotuspäällikkö Josh Earnest puolestaan totesi, että Szubinin sanat kuvastavat Yhdysvaltain hallinnon mielipidettä. Venäläispoliitikot pitivät näitä kommentteja loukkaavina ja toteen näyttämättöminä
En palkkaa ketään ennen kuin pienyrittäjien asiat ovat tässä maassa kunnossa, hän sanoo. 22 12.2.2016. Jeppe Isberg päätyi yrittäjäksi 1990-luvun lamavuosina.
Olen sanonut heille, että uskokaa itseenne, teillä on vain taivas rajana. 12.2. Missä se minun Suomeni on? Lastenkodista tuli Isbergin pelastus. Kodissa oli porstua, pieni eteinen, keittiö ja kamari. Isä oli häipynyt Ruotsiin. Sukujen väliset kiistat ovat välillä verisiäkin. Isberg vaikuttaa Romano Mission hallituksessa. ??Yritän vakuuttaa ihmisille, että kurotelkaa samoja asioita kuin muutkin, Isberg sanoo. Romanit ovat olleet vuosisatoja ympäri Eurooppaa vainottu ryhmä. Suurelle osalle istuminen koulunpenkillä ei maistu. Monen elämään kuuluu osattomuutta, rikollisuutta ja päihteitä. Välillä hän palasi takaisin. Kaikesta löytyy mielipide, niin turvapaikanhakijoista, puurakentamisesta kuin ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta. Kuljetusalan yrittäjä Jeppe Isberg, 49, herää kotonaan Vantaan Seutulassa harva se päivä kello viisi ja hyppää kuorma-autoonsa. Yhteisö oli tiivis. Lähimetsistä tuli pojalle henkireikä. Metsään hän pakeni esimerkiksi seitsemännellä luokalla, kun selvisi, että isä ja täti oli murhattu länsinaapurissa. Nuoren mielen oli hankala käsittää asiaa. ??En saanut mitään kriisiapua, mutta luonto piti minut ruodussa. Isberg ponnistaa Vantaan Tikkurilasta, pienestä puisesta mökistä. Hän toivoo, että romaniyhteisö heräisi. ??Kaikkien sukukuntien pitää nyt miettiä, miten voimme olla mukana tässä yhteiskunnassa. Avuksi tuli viina. Sitä äiti möi henkensä pitimiksi. Aikuisena hän ryhtyi yrittäjäksi ja kannustaa muitakin romaneja ottamaan itseään niskasta kiinni. Teksti: Henna Lammi Kuvat: Jari Laukkanen Hyvin pian käy selväksi, että tällä miehellä on asiaa. Hä- meenkosken Päiväkumpu oli ja on edelleen romanien oma lastenkoti. Isbergin mielestä romanien tilannetta pi- täisi lähteä kohentamaan yhdessä. Valtaväestö luulee tietävänsä paremmin miten vähemmistöjen asiat pitäisi hoitaa, Isberg kummastelee. Nämä ovat lopulta hyvin yksinkertaisia asioita. Hän myös viittaa Euroopan unionin romanipoliittisen ohjelmaan. ??Siinä on paljon hyviä asioita, ne pitää vain saada käytäntöön. Vastuuta pitää vierittää myös romaneille itselleen, Isberg muistuttaa. Luulo ei pidä paikkaansa. Isberg painottaa, että romanit pitää saada kouluun, töihin ja armeijaan. Usein hän palaa kotiin vasta myöhään illalla. Samalla hän hoitaa sydämensä asioita. Yrittää vaikuttaa romanien asemaan yhteiskunnassa. Ratin takana on aikaa ajatella. Vanhan pappilan ympäristössä oli sekä tilaa että välittäviä ihmisiä. Mielenterveysongelmat vaivaavat. Isberg kuvaa, että romanit on tietoisesti näivetetty, tapettu pikkuhiljaa, väheksytty maanrakoon. ??Minullakin, jolla on asiat hyvin, on välillä maaton olo. Jos emme rupea tekemään asioita yhdessä, meille käy huonosti. Romaneille suvut ovat tärkeitä. Päiväkummussa Isberg oppi, mitä ovat moraali, vastuunkanto ja oikeudenmukaisuus. ??Minulla oli paljon kavereita, minä todella tykkäsin olla siellä. Että on elämä, jossa äiti ja isä lähtevät aamulla töihin, ja lapset menevät kouluun. Isbergin mukaan syrjäytyminen on yksi ongelmien vyyhti. Perheissä vanhemmuus on hukassa. Piipahti Ruotsissakin. ??Viidennen luokan kävin kotoa käsin. Muistan, että aamuisin minua väsytti niin hirveästi, että koulumatkallakin olisi tehnyt mieli kömpiä lehtilaatikkoon nukkumaan. Kotona ei öisin nukuttu. Se oli parasta aikaa bisnekselle. Isbergistä kasvoi varsin tasapainoinen nuori mies, hän kävi peruskoulun ja suoritti ammattikoulussa koneistajan tutkinnon. Armeijassa hän läpäisi aliupseerikoulun. Kaikki romanit eivät pärjää elämässä yhtä hyvin, sen Isberg auliisti myöntää. Suomen noin 10?000 romanista noin puolen arvellaan olevan työttömänä. Heitä pitää tukea tavallisessa arjessa. ??Sieltähän se lähtee. Asiakkaina kävivät niin puliukot kuin poliisit. ??Hyvin pian minulle valkeni, mikä on marssijärjestys tässä yhteiskunnassa, Isberg muistelee lapsuuttaan. Kotoaan hän lähti ensimmäisen kerran kolmikuisena, kun viranomaiset hakivat hänet lastenkotiin. Pöytäviinaa, vodkaa, sorbusta. Suomessa romanit saivat maan itsenäistyttyä samat oikeudet kuin muutkin, mutta käytännössä asema on ollut kantaväestöä heikompi. Vaikeudet ovat jättäneet jälkensä. Moni romani on luovuttanut, eikä edes pyri elämässään kovin korkealle. ??Eihän kukaan jaksa jatkuvasti hakata päätään seinään. 2016 23. Äiti yritti selvitä neljän lapsen kanssa. Henkilö Tyhjän päältä voi ponnistaa Jeppe Isberg kasvoi lastenkodissa, koska äiti elätti itsensä myymällä pimeää viinaa
Olen yrittänyt kulkea askeleen edellä muita ja kohdata ihmiset ihmisinä. 24 Itse olen pärjännyt elämässä sillä, että olen tehnyt enemmän kuin paljon, Isberg pohtii. ??Olen yrittänyt kulkea askeleen edellä muita ja kohdata ihmiset ihmisinä. Voisin palkata heitä aina vuodeksi ja ottaa sen jälkeen uudet nuoret. Tai ehkä joskus, hän miettii. Romanikulttuuri herättää edelleen en- 12.2.2016 nakkoluuloja. Moni pitää huomaamattaan tiukemmin kiinni käsilaukustaan nähdessään romaneja. Yrittäjänä hän on toiminut siitä asti. Töitä riittää, mutta Isberg ei suunnittele palkkaavansa lisää väkeä. Sillä tavalla luottamusta on tullut. ??Logistiikka-ala kiinnostaa nuoria romaneja. Ensimmäinen työpaikka kun on hankalin saada. Työura urkeni kuljetusliike Vähälän leivissä. Laman puhjettua 1990-luvulla Isberg siirtyi työskentelemään yritykselle aliurakoitsijana. Tuollaiset mannetouhut voisi kokonaan unohtaa ja käyttäytyä niin kuin muutkin. Isbergin mukaan romanien pitäisi jättää sivuun kulttuurin huonot puolet. Pukeutuminen pistää silmään: nuoria miehiä suorissa housuissa, kauluspaidoissa, pikkutakissa ja kävelykengissä. Naisia röyhelöpuseroissa, leveissä samettihameissa ja esiliinoissa. Isberg myöntää, että välillä romanit käyttäytyvät stereotypioita vahvistaen. Hän itse ei välitä ?elostelusta?. ??Siis sellaisesta ?hoi, kuule mie tulin hakemaan sinulta töitä?. Ne, joita käytetään myös aseena romaneja vastaan, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi verikostoon.
n 12.2. Moni ei edes yritä kurkottaa kohti unelmiaan. myös vähemmistöjen aseman vähemmistössä. Isberg kuvailee, että romanit kääntävät selkänsä homoille ja lesboille. Kun mistään ei saanut jalansijaa, 1960- ja 1970-luvuilla eläneelle romaninaiselle mahdollisuudet olivat rajalliset. ??Ymmärrän vihan ja katkeruudenkin. Häneltähän vietiin lapset. Äiti menehtyi viitisen vuotta sitten. Liitosta jäi kolme ihanaa, nyt jo aikuista tytärtä, jotka ovat kukin löytäneet oman paikkansa yhteiskunnasta. Nyt kotona odottaa myös uusi rakkaus, avovaimo. Mistä Isberg vielä haaveilee? ??Kun minä lähden täältä, haluan jättää jälkeni, että näinkin voi tehdä ja elää. Esikuva, se tämä mies haluaa olla uusille sukupolville. Palataan vielä hetkeksi perheen pariin. Isberg muistuttaa, että kulttuurissa on paljon hyvää. Viimeinen sana, jonka äiti lausui, oli Jeppe. Projekti tarvitsisi kipeästi rahoitusta. ??Sipooseen saisimme keskustoimiston, siellä voisi järjestää kursseja ja koulutusta. Siellä voisivat myös romanikerjäläiset päästä suihkuun ja yöpymään, Isberg innostuu. Romaniaktiivi ei kaihda vaikeitakaan puheenaiheita. Moni on päätynyt itsemurhaan. ??Minua suorastaan inhottaa tällainen ylenkatsominen. Isberg haluaa vaikuttaa, eikä palo rajoitu vain romaniasioihin. Jeppe Isberg toivoo, että romanit itsekin katsoisivat peiliin. Tärkein työ on Päiväkum- mun lastenkodin ylläpitäminen, siis sen samaisen, jossa Isberg vietti lapsuutensa. Haaveissa on muun muassa kunnostaa Sipoossa tila, jonka yhdistys sai 1950-luvulla testamentin kautta. Miten kovia kokenut poika suhtautuu häneen? Isberg sanoo ymmärtävänsä. Takana on keskustan eduskuntavaaliehdokkuus, ja mielessä siintävät jo kunnallisvaalit. Jos Isberg saisi päättää, hän muuttaisi monta asiaa. Suomessa olisi tasavero, yli 50-vuotiaiden työntekijöiden asemaa parannettaisiin, ja maan rajat suljettaisiin pakolaisvyöryn hillitsemiseksi. Mutta entä jos Isberg saisi valita vain yhden asian, jonka voisi muuttaa? Mies pohtii hetken. ??Eduskunnassa pitäisi olla kiintiöpaikat yhdelle romanille ja yhdelle saamelaiselle, hän lopulta ehdottaa. Isberg vaikuttaa myönteiseltä henkilöltä. Hän ei ole luovuttanut. ??Tiedän miltä tuntuu ponnistaa tyhjän päältä. Isberg haluaisi nostaa esiin Sisarukset ovat hengissä, kukin oman tiensä kulkeneina. Entä äiti. Heillä ei ole mitään asiaa perheeseen. Isberg vietti viimeiset viikot tämän luona. Oli lähellä. 2016 25. Jalkojeni alla oli vain näkymätön hyppylauta ja voimana usko omiin kykyihin. Yrittäjän pitkät päivät johtivat lopulta avioeroon. Romanit esimerkiksi kunnioittavat vanhuksia aivan eri tavalla kuin suomalaiset yleensä. Miehellä on konkreettisia suunnitelmia romanien hyväksi. Romano Missio täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Arvosti. Hetket olivat tärkeitä heille molemmille. Se toimii valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä. Hommia paiskotaan niin vankiloissa kuin lastensuojelussa
Reportaasi Lääkäri Markku Terävä tutkii Roger Nyqvistin kurkkua, löytyisikö sieltä syytä pitkään vaivanneelle käheääänisyydelle. 26 12.2.2016
Yksityisiä terveyspalveluja käyttävä Roger Nyqvist tinkisi mieluummin autostaan kuin terveydestään. Teksti: Juhani Ojalehto Kuvat: Jaakko Martikainen 12.2. Kohta saa valita Hallitus haluaa, että jokainen voi päättää lääkärinsä. Lääkäri Markku Terävä kertoo, että potilas on motivoituneempi pitämään itsensä kunnossa, kun hän saa valita hoitopaikan omaehtoisesti. 2016 27
Olen käynyt täällä aikaisemminkin ja ollut tyytyväinen palveluun. Raukeaa hiljaisuutta rikkoo vain televisio, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura- jossa pyörii Toivo Särkän aikainen elokuva. Tyynestä vaikutelmasta huolimatta lääkärikeskus toimii tehokkaasti. Toisaalta toivoisin, että julkinen sektori toimisi paremmin, ja pystyisin asioimaan sitä kautta. Tanskasen mielestä julkisella sektorilla pahinta on ruuhka. ??Aikoja on hankala saada. Sote-uudistus tuo tullessaan vapauden valita lääkäripalvelut yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin väliltä. Olen asioinut yksityisellä puolella niin paljon, että julkiselta puolelta en edes yritä saada aikaa. Pienen vauvan äiti, Tiia-Mari Tanskanen on juuri poistunut lastenlääkärin vastaanotolta ja pukee pienokaistaan lämpimään haalariin. ??Tulimme tänne, koska neuvolalääkäriä olisi pitänyt odottaa kaksi kuukautta. Täällä pääsimme heti lääkärille, hän perustelee Iten valintaa. 28 12.2.2016 Kansainvälinen yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD onkin arvioinut Suomen perusterveydenhuollon saatavuuden kannalta poikkeuksellisen epätasa-arvoiseksi. Kun viime syksynä saavutettiin useiden vuosien karttaharjoitusten ja järjestämisvastuukiistojen jälkeen sote-sopu, Juha Sipilän (kesk.) hallitus liitti uudistukseen myös valinnanvapauden. Sen tavoite on purkaa ruuhkaa ja varmistaa kaikille suomalaisille nykyistä nopeampi pääsy hoitoon. Valinnanvapauden kustannusten järjestä- minen nosti esille Ruotsista rantautuneen idean ?raha seuraa potilasta?. Se tarkoittaa, että sote-palveluiden tuottaja saa rahoituksensa asiakkaan ja hänen valintojensa kautta, kertoo alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sosiaali- ja terveysministeriöstä. ??Asiakas maksaa saamastaan palvelusta esimerkiksi sähköisellä palvelusetelillä tai listautumalla palvelun käyttäjäksi palveluntarjoajalle, jolloin tämä alkaa saada rahoitusta tuotantoonsa. Rahoittaja on sote-palvelujen järjestäjä, nykyisin kunta ja tulevaisuudessa maakunta. Laboratoriossa mitataan hemoglobiinia, leikkaussalissa ylilääkäri valmistautuu operoimaan käsivartta. Käytävän siniharmaan puoleisen seinän valkoiset ovet avautuvat aika ajoin, kun potilaat ja hoitajat pistäytyvät lääkärien vastaanotto- ja toimenpidehuoneissa. kenneuudistus (sote) tuo tulleessaan vapauden valita lääkärin julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin väliltä. Valinnanvapautta Tanskanen miettii hetken. ??Onhan siinä puolensa ja puolensa. Ajanvaraustiskille on vain kahden ihmisen jono. On paljon vapaita aikoja. Ite, yksityinen joensuulainen lääkärikeskus henkii valinnanvapautta. Klinikan hinnaston mukaan käynti erikoislääkärillä maksaa ajasta riippuen 70?140 euroa. Joensuussa julkisen terveyskeskuslääkärin käyntimaksu on 20,90 euroa. Asiakas maksaa palvelusta esimerkiksi sähköisellä palvelusetelillä. P itkät tuolirivit seisovat vapaina käytävän puupintaista seinää vasten. Eteisen kuumajuoma-automaatti on varustettu lapulla, joka kertoo sen olevan asiakkaiden vapaassa käytössä. Kaikki on valmista asiakkaan käsivarren leikkaukseen joensuulaisessa Ite-lääkärikeskuksessa. Maakunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä ostaa tarvitsemansa palvelun hyväksytyiltä palveluntuottajilta. Tuottajia voivat olla yksityiset yritykset, ammatinharjoittajat, järjestöt tai säätiöt.. Hinnalla ei ollut Tanskaselle merkitystä. ??Ei, koska meillä on vakuutus
Se on erittäin palkitsevaa. ??Palautetta tulee varttuneemmiltakin, mutta se tulee sitten tuolla kassalla. Päivä käynnistyy paperitöillä. Ne sisältävät lähinnä kuulo- ja röntgentuloksia ja tietoja näytteenotoista. Näkee, että potilas on ollut tyytyväinen. Hän käy konsultoimassa maakunnassa parissa terveyskeskuksessa ammatinharjoittajana ja Mikkelin keskussairaalassa myös leikkaamassa. Iteen hän tulee töihin kolmena?neljänä päivänä viikossa aamulla kello kahdeksan. Terävä pukeutuu turkooseihin housuihin, valkoiseen t-paitaan ja lääkärintakkiin ja käy työpöytänsä ääreen. Vastaanottohuonetta hallitsevat korvan, nenän ja kurkun anatomiasta kertovat kuvat ja toimenpidetarpeisto. He pääsevät tekemään vapaammin sitä, mihin heidät on koulutettu. Ylilääkärin työssä oli paljon hallinnollista työtä, jota tässä ei ole, Terävä muistelee. ??Olisi erittäin toivottavaa, että hallituksen tavoitteena olevan byrokratian vähentämisen saisi yhdistettyä terveydenhuoltoon. Voisiko sote-uudistuksen valinnanvapaus parantaa kansanterveyttä? Terävä pohtii julkisella ja yksityisellä sektorilla asioivien potilaiden eroa. ??Yksityiselle tulevien potilaiden motivaatio saattaa olla suurempi. Yksityisellä tietoisesti vähennetään paperinpyörittelyä. Moni yleislääkäri, joka vaihtaa yksityiselle, on kypsynyt paperisotaan, Terävä toteaa. ??Tänne siirtyneet ovat ehdottoman tyytyväisiä. Jos palveluista maksaminen tehdään helpommaksi, yksityisten lääkäreiden suosio lisääntyy. Asiakkaan kyhmy leikataan Markku Terävän vastaanotolla samantien, eikä erillistä operaatioaikaa tarvitse varata erikseen. Kiiltävällä metallipöydällä lepää siistissä järjestyksessä suppiloita, kulmalastoja, peilejä, nenäspekuloita... Seinää koristaa myös kaksi lapsen käsialalla tehtyä piirrosta. Viisivuotias Olivia ja kolmevuotias Venla ovat lähettäneet Terä- Korva- ja kurkkulääkärille jonottava Roger Nyqvist sanoo käyttävänsä aina yksityistä lääkäriä, koska palvelua saa nopeammin. välle itse piirtämänsä kuvan kiitosten kera. ??Kivojahan nämä ovat. Kaikki ovat halunneet tulla tänne. ??Tietysti tällä hetkellä yksityisen puolen palvelut eivät ole kaikille mahdollisia. Aikaa menee 40 minuuttia. Valinnanvapaus parantaa meidän yksityis- ten lääkäreiden asemaa, sanoo Ite-lääkärikeskuksessa vastaanottoa pitävä korva-, nenä- ja kurkkulääkäri Markku Terävä. ??Jo nyt potilaat ovat valmiita maksamaan hyvästä hoidosta. 2016 29. Siksi yhteistyö yksityisen ja julkisen puolen kesken olisi tärkeää, että kaikki apua tarvitsevat saataisiin hoidettua. Vastaanotolle saapuu naispotilas, joka on varannut toimenpideajan korvan alapuolella olevan kyhmyn takia. 12.2. Keskussairaalaan lähetetään, yksityiselle hakeudutaan, Terävä kiteyttää. ??Meille tulevat potilaat eivät sano, että ?kun minut tänne lähetettiin?. Eli jos potilaat ovat itse valmiita maksamaan siitä, että joku terveydellinen ongelma selvitetään, he ovat motivoituneempia. Hoitopaikan omaehtoisella valinnalla on myös merkitystä. Ensi töikseen Terävä näppäilee niistä kirjeen potilaalle ja lähettää eteenpäin. Paperinpyörittelyä ei ole yksityisellä yhtä paljon kuin julkisella puolella, Terävä tietää kuudentoista vuoden ylilääkärin kokemuksella Joensuun Tikkamäen sairaalasta. ??Selvästi vähemmän. Jos maksaminen tehdään helpommaksi, tai potilaan oma maksuosuus pienenee, niin oletettavasti meidän suosiomme lisääntyy. Terävällä riittää työmaata nytkin, mutta se on jakautunut useaan eri paikkaan. Osittain se johtuu siitä, että siellä joutuu ottamaan kantaa moniin julkisen puolen asioihin, pitää tehdä lausuntoja
Hoitopaikan omaehtoisella valinnalla on merkitystä. Keskussairaalaan lähetetään, yksityiselle hakeudutaan. 30 12.2.2016
Pienten asukaslukujen kunnissa ja kylissä palvelutarjonta voi jäädä suppeaksi. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan sama tilanne voi olla isollakin paikkakunnalla, jos siellä vallitsee kahden suuren yrityksen hallitsemat markkinat. ??Valinnanvapautta on tällöinkin lähipalveluiden ulkopuolella, kun asiakkaalla on valtakunnallisesti oikeus hakeutua haluamiinsa palveluihin, Pöysti huomauttaa. Keskustalaisesta näkökulmasta voi huolta herättää se, että sote-palvelujen järjestämispäätöksen vahvistaa valtioneuvosto. Jos keskusta ei ole hallituksessa, voidaanko luottaa, ettei hallitus ohjaa poliittisesti sitä, missäpäin maakuntaa palveluja saadaan? ??Järjestämispäätös antaa paljon ohjausvaltaa maan hallitukselle, Pöysti myöntää. ??Se kuitenkin rajataan lailla vain tiettyihin seikkoihin. Terävä nostaa litteän, pyöreän lampun otsalleen, ottaa kurkkupeilin käteensä ja alkaa tutkia, mistä käheä-äänisyys johtuu. Tässä vaiheessa Nyqvist ei nosta verotuksen ja omistuksen avoimuutta kovin tärkeälle sijalle. ??Minun mielestäni tärkeintä, kun hakeutuu lääkärin luo, on se palvelu, minkä saa. Liian tarkka ohjaus estetään lailla. Pesu, puudutus, peittely ja leikkaus. Olen valmis tinkimään autosta, mutta en terveydestä. Varakkailla kansalaisilla vapaus ei sote- uudistuksessa lisäänny. Valinnanvapaudessa on toinenkin poikkeus. Varmasti löytyy poikkeuksia pääsäännöstä, mutta se on tuntunut niin uskottavalta, että olen luottanut siihen. Nyqvistille hinta ei ole ratkaiseva tekijä ? toistaiseksi, hän tarkentaa. 2016 31. Kurkkulääkärin on määrä selvittää vaiva tänään. Mutta miksi olette käyttänyt aina yksityistä lääkäriä? ??Lähden siitä yksioikoisesta olettamuksesta, että täällä ammattitaito olisi keskimäärin korkeampi kuin julkisella puolella. Tiedän kokemuksesta, että palvelu tulee nopeammin. Nyqvist kertoo tuntevansa paljon esimerk- kejä henkilöistä, jotka ovat asioineet julkisella sektorilla eivätkä ole saaneet apua. ??Sitten he ovat tulleet tällaiseen paikkaan, ja diagnoosi on kokonaan muuttunut tai tarkentunut, ja apu on saatu. Tähän vaikuttaa Kujalan mukaan palveluseteli, jota kunnissa käytetään vielä vähän. ??Pienten ja paikallisten yrittäjien merkitys ja tulevaisuus sote-uudistuksessa on erittäin suuri, jos niin halutaan, Kujala vakuuttaa. Paikallisuusarvon rinnalle Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola nostaa avoimuuden. Hän on sitä mieltä, että sote-uudistuksessa on varmistettava palveluntuottajien omistus- ja verotusjärjestelytietojen julkisuus. Haluaisiko Eskola, että veroparatiisikytköksistä epäillyt suuryritykset on paljastettava ja saatava kuriin. Terävä viiltää veitsellä ihon auki, tarttuu pinseteillä talimöykkyyn ja leikkaa sen saksilla irti. Haava paikataan, ja Terävä kirjoittaa potilaalle toimenpiteestä raportin. Tällöin valtioneuvosto ei pääse päättämään maakunnan päätösvaltaan kuuluvaa lakia. Nimenomaan pienille ja keskisuurille yrittä- jille pienempikin alue ja kysyntä voi olla riittävän kokoinen markkina, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hän uskoo, että valinnanvapaudella taataan lähipalvelut pieneenkin kuntaan. Eskolan mielestä paras tapa hälventää ennakkoluuloja on pelata avoimin kortein. ??Yritysten ja julkisten toimijoiden avoimuus on hyvä asia yhteiskunnan varojenkäytön ja palvelutuotannon kustannusvaikuttavuuden kannalta, Eskola vastaa. Jos jotkut suomalaiset haluavat suosia yrityksiä, jotka maksavat veronsa pääsääntöisesti Suomeen, heillä pitäisi olla Eskolan mukaan siihen mahdollisuus. Sote-uudistuksen vetäjä Pöysti pitää omis- tus- ja verotietojen julkisuutta perusteltuna. ??Perustuslain puitteissa voidaan pohtia sitä, että tietojen avoimuus olisi edellytys osallistumiselle julkisesti rahoitettavien palveluiden tarjontaan ja siihen liittyvään valinnanvapauteen. Lääkärikeskus Iten seinällä riippuu kehys- tetty avainlippu-diplomi, joka kertoo vahvasta suomalaisesta omistajuudesta. Seinää vasten istuskellut Roger Nyqvist on päässyt vastaanotolle ja kuvailee vaivansa lääkäri Markku Terävälle. Anestesiahoitaja Päivi Nykänen ja anestesialääkäri Thomas Mathews valmistautuvat leikkaukseen. Terävän haastatellessa nainen kertoo, että kyhmy on pikku hiljaa kasvanut. Terävä tarkastelee, tunnustelee ja tekee johtopäätöksen: talipatti, leikataan. Patti ei ole vaarallinen, mutta kosmeettinen ja ärsyttävä haitta. Toimenpide käy varsin nopeasti. n 12.2. Riippumatta siitä, miten sotehomma muuttuu. Työterveyshuollon kautta pääsääntöisesti, mutta muutenkin, Nyqvist kertoo käheällä äänellä. Ääni ei ole palautunut normaaliksi viime kesän jälkeen, jolloin Nyqvist sairasti hinkuyskän. Hän on toiminut työurallaan KHT-tilintarkastajana, ja vielä eläkkeellä hän tekee pienimuotoista kon- sultointia ja istuu muutaman yrityksen hallituksessa. ??Elleivät taloudelliset resurssit muutu, luulen, että turvaudun yksityiseen elämäni loppuun asti. Käynti kesti noin 40 minuuttia. Käytävällä vuoroaan Terävän vastaanotolle odottaa eläkeläinen Roger Nyqvist. ??Olen aina asioinut yksityisellä lääkärillä
Paasikivi oli halukas jatkamaan poikkeuslailla 1956. Eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm seuraa sivusta, kun presidentti J.K. Paasikivi jättää paikkansa Urho Kekkoselle. 32 12.2.2016. K. Historia Kekkonen, Kekko Suomenmaan kuva-arkisto Presidentti J
Taktikointitaukoineen kuusituntiseksi venynyt jännitysnäytelmä oli lauennut. Se tapahtui valitsijamiesten kokouksessa Eduskuntatalossa 15. Tämän presidentti oli saattanut myös venäläisten tietoon. Kekkonen kokeili siipiään jo vuonna 1950, mutta Paasikivi sai jatkokauden. Sellainen oli tuolloin mahdollista. Tanner yritti saada myös demarit Paasikiven taakse, jolloin tämä olisi tullut valituksi. Niiden antajista ei ole tänäkään päivänä täyttä varmuutta. On todennäköistä, että Kekkonen sai edistyspuolueen ryhmästä ainakin viisi ääntä ja RKP:sta Verner Korsbäckin äänen. Oma ehdokas, puhemies K. Se kertoi vallanperimysjärjestyksen. Yllätysääniä Kekkonen sai ilmeisesti myös Penna Tervolta ja kokoomuksen Niilo Kosolalta. Juhani Suomen mukaan niin sanotun ratkaisevan yhden äänen antajaa on mahdoton määritellä, koska Fagerholmin ja Kekkosen ryhmästä oli vuotoa kumpaankin suuntaan. Päälähde: Juhani Suomi: Kuningastie, Otava 1990 12.2. Hän vastasi kuuluvansa siihen polveen, joka ei väistä vastuuta. Paasikivi välitti tiedon Kekkoselle. J. Sukselainen kolme ääntä. Maalaisliitto kävi vaaleihin Urho Kekkosen vaaliliiton nimellä. Hän piti porvarillisuutta oikeiston ilmenemismuotona. Moskova luotti Paasikiveen, ei heti täysillä Kekkoseen. Neuvostojohto pelkäsi, että tannerilaiset voimat pääsevät valtaan. Tukea se sai sosiaalidemokraattien voimakaksikolta, Väinö Tannerilta ja Väinö Leskiseltä. Kun ehtoon ei suostuttu, kokoomuskin vastusti poikkeuslakia. Paasikivi harmistui, mutta kertoi yhä olevansa valmis parin vuoden jatkoon, jos valtaenemmistö pyytää, tarkoittaen myös Maalaisliiton mukanaoloa. Paasikivi-kortti tuli uudestaan esiin, kun 300 valitsijamiestä sorvasi ratkaisua. Ensimmäisellä kierroksella kukin sai ?omat. Loppuotteluun pääsivät Fagerholm (114) ja Kekkonen (102). Paasikivelle jäi 84 ääntä. Hertta Kuusinen lupasi Maalaisliitolle, että kolmannella kierroksella koko SKDL tukee Kekkosta. Kekkoselle ei herunut Helsingistä yhtään valitsijamiestä. Venäläisten kavahtama, sotasyylliseksi tuomittu Tanner pyrki itse demarien ehdokkaaksi, mutta hävisi niukasti Fagerholmille. Tanner idätti vaihtoehtoa, että Kekkosen valinta voidaan estää istuvan presidentin J. Ehdokas veti hajurakoa suuren rahan porukkaan. K. Paasikiven ehdokkuudella. Kokoomus valitsi ehdokkaakseen vapaamielisten liiton Sakari Tuomiojan, kommunistien SKDL Eino Kilven, ruotsalaiset Ralf Törngrenin ja edistyspuolue Eero Rydmanin. Kekkosen korventamiseen eivät riittäneet pelkät huhupuheet. Se toi julkisuuteen termin Paasikiven?Kekkosen linja. .? Vaalitaistelusta tuli härski. Tavoitteena oli vai- kuttaa yleiseen mielipiteeseen ja lyödä kiilaa Maalaisliiton sisään. Kekkonen sai jopa tappouhkauksia. . nen, Kekkonen? Teksti: Pentti Manninen Pidit elämäsi parhaan puheen, 55-vuotias pääministeri Urho Kekkonen letkautti 38-vuotiaalle puoluesihteeri Väinö Leskiselle (sd.). Leskinen oli juuri lukenut presidentinvaalin kolmannen kierroksen äänestystuloksen: 151 kertaa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. A. Moskovan viime hetken viestien ohjaamana se ei tukenutkaan Paasikiveä, vaan jakoi äänensä Fagerholmille ja Kekkoselle. helmikuuta 1956. Tämä kiirehti Linnaan ja esitti, että Paasikivi valittaisiin poikkeuslailla uudelleen. Presidentti oli valmis, jos hänen puoleensa käännytään melkoisen yksituumaisesti. Tämä oli etevä teema myös oikeiston parjausta vastaan. Kun syksyllä 1955 tuli tieto Porkkalan palauttamisesta, Maalaisliitto iski. Oikeisto talutti ehdokkaiden ulkopuolelta peliin ns. mustan hevosen, Paasikiven. Alkoi syksyyn 1981 kestänyt presidenttiura. Juhani Suomi kertoo kirjassa ?Kuningastie?, että Kekkosen taival ei ollut siloinen valintaa edeltävinä vuosina, saati kuukausina ja viikkoina, vaikka hän johti jo viidettä hallitustaan ja oli ehtinyt toimia myös eduskunnan puhemiehenä. ??Kaikkeen saatanaan sitä ihminen joutuu, tuleva presidentti ehti tuskailla. Tai että ?etulinjass olla pelkään, siellä omat ampuvat selkään. Tämän levittämiseen sai koulutuksen myös Arvo Korsimon yli maan ulottuva 30 000 jäsenen tukimiesarmeija. Kekkonen painotti myös maaseudun köyhän väestön puolustamista syöden näin SKDL:n kannatusta. Vuoden 1956 vaalien alla Kekkosen pääsy Maalaisliiton ehdokkaaksi ei ollut läpihuutojuttu, mutta ylivoimainen enemmistö oli kuitenkin hänen takanaan. Puolueen oikeisto elätteli ajatusta, että jos Kekkonen ei menesty, areenalle voitaisiin taluttaa musta hevonen. Maalaisliiton puoluevaltuusto äänesti ehdokasasettelusta 9. Markkinoille tuotiin tähän erikoistunut Sensaatio Uutiset. Kekkosen yksityiselämästä tongittiin kaikki mahdollinen, jota paisuttelemalla saattoi rakentaa kuvaa juoppolallista, tappelupukarista ja huoripukista. SDP kertoi, ettei se tue enää Paasikiveä. Kokoomus ilmoitti tukevansa poikkeuslakia, jos Maalaisliitto ei milloinkaan laita Kekkosta presidenttikilpaan. Hän arveli jaksavansa vielä pari vuotta. Huolestunut Paasikivi viestitti kokoomukseen, että Kekkonen on sentään päätään pitempi muita ehdokkaita. Niitä vahvistettiin lehdissä. SDP:n valitsijamiehet pysyivät kuitenkin Penna Tervon ohjastamina Fagerholmin takana. Kekkonen sai 62, Viljami Kalliokoski 10 ja V. Fagerholm, 54, jäi kakkoseksi. Tänään on kulunut melkein päivälleen 60 vuotta Urho Kekkosen noususta tasavallan presidentiksi. Vastaanotto oli tyrmäävä. Maalaisliiton johtomiehet Sukselainen, Johannes Virolainen ja Korsimo vastustivat ehdotusta jyrkästi. Paasikiven lähimpänä työtoverina ehdokkaan vahvin alue oli ulkopolitiikka. (Paasikivi kuoli joulukuussa 1956.) Kekkonen kertoi Paasikiven haluista edus- kuntaryhmille syyskauden alkaessa. Kekkosen puolesta tai Kekkosta vastaan. Tasavallan pääkaupunkilainen oikeisto, kokoomus etunenässä, halusi estää Kekkosen valinnan kaikin keinoin. Pahin oli tapahtunut. Kekkonen valittiin sittenkin. Se oli Kekkosen kannalta ratkaiseva päätös. Lopullisesti oikeiston yllätti SKDL. 2016 33. Venäläiset vetosivat kesäkuussa 1955 Paasikiveen, että tämä olisi vielä käytettävissä. Pyyntö kutkutti seuraavana syksynä 85 vuotta täyttävää presidenttiä. joulukuuta 1954. . Puoluesihteeri oli pois tolaltaan. Mutta seitsemän ääntä puuttui. äänensä: Kekkonen 88, Fagerholm 72, Tuomioja 57, Kilpi 56, Törngren 20 ja Rydman seitsemän. Seuraava oli taktikointikierros
Kyllikin siskoiksi itsensä nimennyt ryhmä jakoi ihmisille sydämenmuotoisia tikkareita ja pieniä mietelausekortteja, joissa käsiteltiin ihmisyyttä, ystävyyttä ja rakkautta. Odinin soturit olivat luvanneet tulla paikalle tervehtimään vastakampanjaa, mutta heitä ei Joensuun kaduilla nähty. Sitä on riittänyt tähän päivään asti ulkomaita myöten.. Sitä vastoin tapahtuma kiinnosti median edustajia paikallislehdistä Yleen. Kyllikin siskojen perustaja Niina Ruuska oli iloinen. Me asiakkaat väistimme, lähdimme pois. Vaikka en ollut hiphoppari, vaan ihan tavallisen näköinen tyttö, pelkäsin heitä kaupungilla, koska skinien raivo saattoi purkautua sattumanvaraisesti keneen tahansa, Ruuska muistelee. Odinin soturien katupartiointijoukot nousivat otsikoihin vuoden alussa. Mediassa kerrottiin joukkoja olevan useammassa kaupungissa, mutta erityisesti Joensuu sai huomiota. ??Kaikki nämä vuodet skinien toiminnan loputtua ihmiset ovat kyselleet, vieläkö Joensuussa on natseja. Kun kuulin katupartioista, ajattelin, ettei kaupungin maine puhdistu ikinä, Ruuska huokaa. Joensuussa valtaosan elämästään eläneelle Ruuskalle kaupunki on edelleen tärkein paikka maailmassa. Hän ei halunnut synnyinkaupunkiinsa syntyvän vihaa, vaan päinvastoin, ihmisten välille tasa-arvoisuutta ja kunnioitusta. Kyllikin siskot syntyi Facebookin ääressä. Valitettavasti pienen rasistisen porukan sanoma on ylittänyt hyvin median uutiskynnyksen, naiset toteavat. Nyt Kyllikin siskot odottelevat kesäisempiä kelejä, jolloin on luvassa muun muassa pop up -tapahtumia. Toisaalta koetaan tilanteen aiheuttamaa yleistä pelkoa ja hämmennystä. ??Skinien toiminnan loppumisen jälkeen maine jäi, mutta Joensuu palautui entiselleen. . Elämä Toisenlaisia uutisia Joensuusta Kyllikin siskot haastoi katupartiot tuomalla ihmisille iloa ja välittämistä Teksti ja kuva: Päivi Vento Joensuu nousi tammikuussa maailmankartalle, kun kansainvälinen media raportoi kaupunkiin levittäytyneen maahanmuuttovastaisen Odinin soturit -katupartion toiminnasta. 15. Odinin soturien rekrytointiviesti Facebookissa oli kauhistuttanut Ruuskan. ??Mietin, että ei taas minun kotikaupungissani! Muistin, miten parikymppisenä toivoimme aikuisten puuttuvan skinien touhuihin. Siksi rasististen asenteiden suhteen pitäisi olla nollatoleranssi, hän miettii. Kykkänen kavahtaa ajatusta, että Odinin soturit joukot partioivat ?valkoisen Suomen puolesta?. ??Ikään kuin minunkin nimissäni, Kykkänen kummastelee. Kyllikin siskot arvelevat, että 90 pro- senttia joensuulaisista kokee empatiaa turvapaikanhakijoita kohtaan. Oli sellaisia tilanteita, että joukko skinejä vyöryi suosittuun baariin. Siinä sivussa Niina Ruuska hoitaa median tiedonjanoa. Näiden ajatusten saattelemana kirjoitin Faecebookiin viestin. Sitä jaettiin paljon, ja moni ilmoittautui lähtevänsä partioimaan. Ruuskasta on vaarallista puhetta, kun joku sanoo, ettei ole rasisti, vaan maahanmuuttovastainen. ??Tällainen ajattelu eskaloituu ja kohdistuu lopulta kaikkiin, jotka eivät ole suomalaisen näköisiä. tammikuuta Joensuusta kuultiin toisenlaisia uutisia. Kyllikin siskot haluavat kiilata tähän väliin korostamalla inhimillisyyttä ja humaaniutta. Joensuulainen Solja Kykkänen ja joensuulais-kaarinalainen Niina Ruuska muistelevat 1990-lukua, kun Joensuun keskustassa elettiin skinheadien aikaa. Suomeen, ja myös maailmalle, välittyi kuvaa rasismin värittämästä karja34 12.2.2016 laiskaupungista, jossa ihmiset pelkäsivät liikkua varsinkin illalla ja yöllä. Tämä oli joensuulaisille totisinta totta. ??Me todella saimme tuta asiasta, eikä kukaan tehnyt mitään, Kykkänen kertoo. Hänen ulkomaalaistaustainen puolisonsa joutui skinien vihan kohteeksi, eikä lapsikaan välttynyt pelottelulta. ??Olin saman ikäinen kuin skinit. Rasisminvastaisia arvoja korostava Kyllikin siskot oli saanut Joensuusta leviämään maailmalle viestin, jonka oli ydin turvallisuudentunne. Skinit saivat Joensuussa 1990-luvun laman aikaan paljon pahaa, ja väkivaltarikollisuus kukki kaupungissa. Odinin sotureiden katupartioinnin aikana julkisuuteen ei ole tullut tietoa väkivaltaisuuksista
2016 35. Niina Ruuska ei halunnut synnyinkaupunkiinsa syntyvän vihaa. Joensuulainen Mauri Pietilä sai Solja Kykkäseltä mietelausekortin. Vieressä Niina Ruuska. 12.2
Väyrynen arvelee ?Brexitin. Hän kertoi Ylen nettisivujen Avo- 36 12.2.2016 konttorissa, ettei ole mukana ?näissä kisoissa?. Myös ulkoministeritilaston kakkonen, Paavo Väyrynen (väyr.), on vakuutellut, ettei ole ehdolla presidentinvaaleissa. Hän on toistellut tukeaan Sauli Niinistölle. Vaalit, ne presidentinvaalit, käydään vuoden 2018 alussa, mutta vaalikamppailu alkaa toki tuntuvasti aikaisemmin.. Tuomioja täyttää 70 vuotta heinäkuun alussa, Väyrynen syyskuussa. Presidentinvaalit käydään kahden vuoden kuluttua. Politiikan konkari Matti Vanhanen on kirjoittanut pienen valkoisen kirjan. Apollon Tietäjät TEKSTI: Pentti Manninen, samuli nissilä Brexit vai Vexit? Paavo Väyrynen kertoi tiistain Helsingin Sanomissa uskovansa, että Britannia eroaa EU:sta. Väyrynen sen sijaan edustaa lehden mukaan kansalaispuoluetta. Ajatteleekohan lehti, että vielä Brexitiäkin todennäköisempää on Vexit? Leuanvedossa syntyi sunnuntaina uusi maailmanennätys, kun espoolainen palomies Joonas Mäkipelto teki vuorokaudessa 5?050 leukaa vastaotteella. Ennätysmiestä tapaamaan kiirehtinyt MTV:n kuvaaja tiedusteli Tampereen politiikka- ja toimintapäivillä pääministeri Juha Sipilältä, montako leukaa tämä saa. . Ytimekäs nimi on ?Ulkopolitiikkaa?. ??Siinä olisi kuva kannessa, jos se olisi vaalikirja, hän vastasi politiikan peleistä innostuneille. Kirjassa ei ole yhtään kuvaa, pelkästään painavaa tekstiä. Ex-pääministeri haluaa kirjallaan vaikuttaa valmisteilla oleviin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon sekä puolustuspoliittiseen selontekoon. Lisäksi kirjoittajan kiikarissa on myös keskustalaisten herätteleminen menossa olevaan muutokseen. Selontekojen pitäisi valmistua jo tänä keväänä, viimeistään syksyllä. johtavan todellisiin neuvotteluihin koko unionin tulevaisuudesta. Uutisessa Anneli Jäätteenmäen ja Hannu Takkulan puoluetunnukseksi on merkitty ?kesk?. Luottaa, että tämä pitää Suomen Paasikiven linjalla ja sotilaallisesti liittoutumattomana. Kaikki eivät Väyryseen kieltelyyn ihan usko. Viimeksi kun kokeilin, sain viisi, Sipilä vastasi. Sipilän suorituksella voisi kelvata poliisikouluun, mutta pelastusopiston ukset sen sijaan pysyisivät säpissä. Pääministerisarjassa tulos lienee hyvää keskitasoa. Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei lähde presidenttikilpaan. Tuomiojakin pitää yllättävänä, jos Väyrynen ei lähde
Tuloksia ennaltaehkäisyn merkityksestä. Pidentyvän eliniän todellisuudessa muistisairaudet ovat ja tulevat olemaan kansansairauksia. Ainakin itse olen tottunut ajattelemaan, että muistisairauksille ei oikeastaan voi mitään. Näin ei kuitenkaan ole. Suorastaan läpimurtona voidaan pitää THL:n alla tehtyä FINGER-tutkimusta, jonka mukaan riski sairastua pienenee kolmanneksella elintapaneuvonnan ja sairastumiseen vaikuttavien riskien hallinnalla. Kansantajuisina esimerkkeinä mainittakoon allergiat, diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet. 2016 37. Kaupunkien vehreys, ikkunalaudan yrttiviljelmät, pieneläinpihat tai lasten luontoretket auttavat ihmisen elimistöä. Toinen innostava uutinen tiedemaailmasta va- kuuttaa päättäjät niin ikään ennaltaehkäisyn merkityksestä. Ei leikkauksia ja talousmurheita. Sen sijaan tiedettä, joka vaikuttaa arkeen. Ravitsemusneuvonta, kannustus sosiaalisuuteen, sanaristikot sekä liikkuva elämäntapa ovat avainasemassa. Suomessa tehdyssä tutkimuksella ja siihen liittyvällä elintapaohjausmallilla on maailmalla valtava kysyntä. Kumpiakin tutkimustuloksia voi hyvällä syyl- lä verrata Pekka Puskan Pohjois-Karjala-projektin onnistumisiin, joilla muokattiin suomalaisten elintapoja pysyvällä tavalla. Puheenvuoro Järviuintia ja sanaristikoita Valitsin ensimmäisen viikko-Suomenmaan kir- joitukseni aiheeksi asian, joka sai minut hyrisemään innosta. Yhdistävinä tekijöinä voidaan pitää positiivista otetta . Tähän laajaan tutkimustietoon perustuvat myös muun muassa juuri julkaistut suositukset imeväisikäisten ravinnosta. Tieteellisesti todistettavissa oleva luontoyhteyden merkityksellisyys tuttujen sairauksien ennaltaehkäisylle on mullistava ajatus . Sairauksien syitä tunnetaan huonosti. Ydinhuomio on se, että me luonnosta etäänty- neet nykyihmiset altistumme luontoympäristön mikrobeille yhä vähemmän, ja immuunijärjestelmämme on aiempaa heikompi sietämään vieraita asioita. Luontoa on opittu monesti ajattelemaan vain riskien kautta, mutta nyt se on todistetusti myös voimavara ihmisen terveydelle. Tieto on kullanarvoinen kaltaiselleni pienen lapsen äidille, joka harva se päivä löytää taaperon kukkapurkin multaa tonkimasta. Välttelyn sijaan allergiaa aiheuttaville asioille; ruuille, eläimille ja kasveille voi siedättyä, ja turhaa kliinisyyttä pitäisi välttää. Jo nyt Suomessa muistisairaita on 130?000. ja mielestäni myös varsin keskustalainen ajatus. Maalla, lähellä luontoa on ihmisen terveellistä olla. Suomalainen mökkikansa hoitaa siis järvessä uidessaan paitsi sieluaan, myös ruumistaan ja sen immuunijärjestelmää. Tiedettä, josta pitäisi tulla politiikkaa. HUS:ssa työskentelevä professori Tari Haahtela on tutkimusryhmineen selvittänyt tiettyjen sairauksien ja kaupungistumisen yhteyttä. Asioita pitää kokeilla. kannustusta kieltojen sijaan. SoTe-rakenne- ja rahoituskeskustelun koloihin olisi ilo ujuttaa myös sisältöjä ja tehdä kansanterveystyötä tieteen nojalla. Annika Saarikko keskustan varapuheenjohtaja 12.2. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa krooniset tulehdusperäiset sairaudet, joiden taustalla on immuunihäiriö. Terveys kun ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta. Se kytkeytyy monin tavoin ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ravinnon tuotantoon. Aiemmin vähämerkityksiset sairaudet yleistyvät kaupungistuneessa maailmassa nopeasti
Hän on myös piirin johtokunnan jäsen. Harrastuslistalta löytyvät myös kunnallisjärjestön varapuheenjohtajuus, kyläyhdistyksen puheenjohtajuus, kirkkovaltuusto ja -neuvosto sekä Mäntyharjun MTK:n johtokunta, jossa Mäenpää edustaa maaseutunuoria. Mäntyharjulle muuttoon liittyi myös työpaikan etsiminen. Kesäisin olin aina kuukauden Suomessa ja tein kulttuurituottajan töitä muun muassa Jurassic Rock -festivaalin ympäristövastaavana. ??New Yorkin aika antoi uudenlaista maailmankatsomusta, Mäenpää sanoo. Ennen joulua hän sai päätökseen kulttuurituottajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. ??Olen tällainen ikuinen itseni kehittäjä ja avoin kaikelle uudelle. ??Mutta politiikassa riittää kunta- ja piiritaso, en usko että minua tullaan näkemään eduskuntavaaliehdokkaana, Mäenpää sanoo jämäkästi.. Keskustan kasvot Teksti ja kuva: Päivi Vento Eveliina Mäenpää Uusi vastaan avosylin Eveliina Mäenpää , 28, muutti Mäntyharjulle Valtolan kylään vuonna 2012. Suomen New Yorkin suurlähettiläs haki taloudenhoitajaa. ??Olin siellä kolme vuotta. Hoidan nykyisin Salmelassa festivaalisihteerin sekä ravintolan esimiestehtäviä. ??Todella upea homma, että saa tällaiselta pieneltä paikkakunnalta työpaikan, jossa voi hyödyntää kummankin alan koulutusta! Valmistuttuaan kulttuurituottajaksi Mäen- pää halusi kokeilla jotakin muuta työtä. Työvoimatoimiston tarjontaa silmäillessään löytyikin yllättävä ja mielenkiintoinen työ. Mäenpää oli valmistunut 38 12.2.2016 vuonna 2008 Mikkelin ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi ja vuonna 2012 aikuiskoulutuksen kautta kokiksi. Hän marssi työnhakuun paikkakunnan vetonaulaan Taidekeskus Salmelaan. ??Ehdin tehdä Salmelan ravintolassa yhden kuukauden kokin hommia, kun silloinen festivaalisihteeri irtisanoutui. Hänen puolisonsa Mikko hoitaa siellä kasvinviljelytilaa. Saman katon alla asuvat myös Mikon vanhemmat, joten helmikuussa syntyvällä vauvalla tulee olemaan syleistä runsaudenpula. Mäenpään olohuoneen sohvan vierellä oleva lankakori kertoo, että neulominen on ollut hänen äitiyslomansa ykkösajanviete. Muut harrastukset ovat viime vuosina painottuneet vaikuttamisen puolelle. ??Kuukausi muuttoni jälkeen minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi keskustan listoille, Mäenpää kertoo. Valtola?Käävänkylän alueen pitkäaikainen valtuutettu ei ollut enää ehdolla, ja kyläläiset näkivät Mäenpäässä manttelinperijän. ??Ylsin ensimmäiseksi varavaltuutetuksi, ja olen saanut olla mukana useissa kokouksissa, toteaa myös teknisessä lautakunnassa vaikuttava Mäenpää. Kuntavaalien alla Etelä-Savon keskustanuoret kutsuivat nuoret ehdokkaat koolle, ja siitä lähtien mäntyharjulainen on ollut aktiivisesti piirin toiminnassa mukana
2016 39. Eveliina Mäenpää työskentelee Taidekeskus Salmelassa festivaalisihteerinä ja ravintolan esimiehenä. 12.2
Ylhäältä sanelun aika on ohi. Sirkka-Liisa Anttila kansanedustaja (kesk.). Lisäksi Tarasti esittää maakuntahallintoon oman maakuntaviraston perustamista. Esityksessä sivuutetaan täysin maakuntavaltuustojen kyky päättää viranomaistehtävien hoidosta, vaikka kuntayhtymien tehtävänä tämä on ollut jo pitkään. Virastojen ja virkavaltaisuuden lisääminen ei edistä maakuntahallinnon kansanvaltaisuutta. Tässä artikkelissa käyn läpi Tarastin esityksiä ja käsittelen sen ongelmakohtia erityisesti maakuntahallinnon demokratisoinnin sekä elinkeinoelämän näkökulmasta. Hallituksen tavoitteena on valtion alue- hallinnon kansanvaltaistaminen, mikä tarkoittaa . Tähän tavoitteeseen sopii huonosti maakunnallinen yrityspalveluyksikkö. Elinkeinoelämän kehittäminen on viime kädessä kuntien ja seutukuntien tehtävä, ei niinkään maakunnan. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on kokemusta Lahden vetämästä yrityspalvelukeskuksesta LADEC:ista. Tarkastelussa on aina oltava mukana asiakkaan näkökulma. Hallitus päättää lopullisesta valmistelupohjasta eduskuntaryhmien evästysten pohjalta. Kuntien tärkeimpiin tehtäviin tulee kuulua jatkossakin kaavoitus, maankäyttö ja kunnan elinvoiman kehittäminen. Panostamalla niiden tehokkaaseen hoitamiseen estämme jatkossa homerakentamisen. Valitettavaa on myös se, että selvityshen- kilön ympäristöministeriötausta näkyy eniten siinä, kuinka hän on omaksunut sellaisenaan ympäristöministeriön tekemät esitykset. Tarastin ehdotus uuden ympäristöviraston perustamisesta lisäisi jo ennestään elinkeinoelämän- ja yritysmaailman hallinnollista taakkaa. Hankkeen tavoitteena näyttäisikin olevan pikemmin vahvistaa ympäristöhallinnon asemaa koko valtakunnan ?alan poliisina?, kuin järkevöittää ja purkaa byrokratiaa. Tarasti perustelee esitystään valtiovallan tehtävänä olevan yleisen edun toteutumisella ympäristön- ja luonnonsuojelussa. Yleisen edun mukaista ei kuitenkaan ole lisätä holhoavaa ympäristöpolitiikkaa. Sen sijaan nyt on tullut aika yhteen sovittaa elinkeinoelämän ja ympäristösuojelun tarpeet tavalla, joka edistää yrittämistä eikä yksinomaan rajoita sitä. Velka on suoraa seurausta kelvottomasta rakennusajan valvonnasta. Tarastin ehdotus siirtää valvonta kunnilta maakunnille heikentäisi sitä entisestään, sillä valvonta on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä korjattavaa kohdetta se toteutetaan. Valvonnan ja jätehuollon tehtävien tulisi kuulua siis jatkossakin kunnille. Mukana olevat kunnat eivät kuitenkaan ole mielestään saaneet tästä yhteistoiminnasta riittävästi elinvoimaa itselleen. Vaarana onkin uuden yritystoiminnan sijoittuminen maakuntakeskukseen, jolloin se ei lisää koko maakunnan elinvoimaa. Ongelmallisena pidän myös ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan järjestämisvastuun siirtoa kunnilta maakunnille. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan laskelmien mukaan Suomella on 50 miljardin kor- 40 12.2.2016 Yleisen edun mukaista ei ole lisätä holhoavaa ympäristöpolitiikkaa. jausvelka homerakentamisen takia. Mielipiteet Virkavaltaisuus ei edistä kansanvaltaa Selvityshenkilö Lauri Tarasti jätti esityksen- sä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta ministeri Anu Vehviläiselle. seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa. Ympäristöhallinnossa suurin muutos tarvitaan toimintatavoissa ja menettelyissä. Koko uudistuksen perustarkoitushan on siirtää valtionhallinnon päätöksenteko lähelle niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat. Tämä näkökulma puuttuu Tarastin selvityksestä kokonaan. Kuntien yrityspalvelutoiminnassa tulee siis jatkossa tarkastella ympäristöä ja luonnonsuojelua tavalla, joka edistää yhteistä päämääräämme jättää ?talomme. Tarastin esityksestä poikkeavasti ? myös aluehallintovirastojen (AVI) toimintojen siirtämistä kansanvaltaiselle maakuntahallinnolle. Selvityshenkilö Tarasti esittää kuudelle aluehallintovirastolle valtakunnallista toimivaltaa sekä yhden virastoista nimettäväksi pääaluehallintovirastoksi
Se tuotti hänelle itselleen suuren pettymyksen, myös hänen omasta mielestään. Pettymys on ymmärrettävää, mutta ratkaisu on ilmeisesti varsin oikea ja hyvä pääministeri Sipilältä. Hannes Viiri keskustan Lapin piirin emerituspuheenjohtaja 1980?90-luvuilta, kaupunginvaltuutettu, puoluevaltuuskunnan pitkäaikainen jäsen Rovaniemi Hallitus unohti SWOT-analyysin Jälkiviisaus on helppo laji. on metropolialueen ja pääkaupunkiseudun kehityksen yhteensovittaminen tähän linjaan. Väyrynen toistaa näitä teesejä blogissaan sekä viimeaikaisissa kirjoissaan, mainiten minut myös nimeltä. Valitettavasti muut tunnetut keskustapoliitikot eivät ole noteeranneet metropoliajattelun ja aluepoliittisen ajattelun yhdistämiseen tähtäävää pyrkimystä ??ehkä Matti Vanhasta lukuunottamatta. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana Vantaalla tämä on kuitenkin poliittista ?leipätyötäni?. Muutto alkoi toden teolla Ruotsin vastaisella rajalla elosyyskuun 2015 vaihteessa. Julkisuudessa on todettu, että tilanne yllätti viranomaiset ja maamme hallituksen. Tämä väite on osin paikkansa pitämätön, koska PardiaNyt-lehdessä (4/2015) Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikössä työskentelevä ylitarkastaja Visa Knape kertoo seuraavasti: ?Ensimerkit tulevasta pakolaistilanteesta saatiin viime tammikuussa, kun vastaanottokeskusten kapasiteettia alettiin nostaa. Toimin tuolloin keskustan Lapin piirinjärjestön puheenjohtajana. Puoluekokouksessa 1980 esitin Johannes Virolaiselle vielä kahden vuoden jatkokautta, koska puheenjohtajuuden vaihtuminen Väyryseen olisi juhlavaa seuraavassa puoluekokouksessa, joka oli tarkoitus pitää Lapissa Rovaniemellä. Väyrynen itse reagoi esitykseeni hyvin agressiivisesti ja yritti estää pääsyni piirien puheenjohtajia ja puoluehallituksen jäseniä kuljettavaan pienoisbussiin. Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Eeri Hyrkkö puuttui asiaan ja ilmoitti Väyryselle kovin sanoin, että Viiri kyllä tulee tähän bussiin. Muita yhteenottoja ei välillämme kyllä ole ollut, ja olen selvästi osoittanut tukevani Väyrystä puolueen puheenjohtajana, ministerinä ja hänen muissa myöhemmissä tehtävissään. Se, että Väyrysestä ei toivomuksestaan huolimatta tullut ulkoministeriä nykyiseen Sipilän hallitukseen, oli hyvin ymmärrettävää. Miksi silloin ei reagoitu? Itse paikallispäättäjänä tein SWOT-analyysin hallitsemattomasta turvapaikanhakijavirrasta, eli kartoitin mielessäni tilanteen vahvuudet (S), heikkoudet (W), mahdollisuudet (O) ja uhat (T). Oma lisäykseni tähän ??näin rohkenen sanoa?. Nyt ei ole kyse pelkästään siitä, koska tilanne on päällä edelleen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Väyrysellä petti harkintakyky Aluepoliittinen linja on hukattu Uutiset kertoivat viime viikolla, että Paa- Pidän keskustalaisen politiikan ytimenä vo Väyrynen on perustamassa uutta puoluetta. Minun analyysissäni heikkouksia ja uhkia oli enemmän kuin vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Sipilän hallitus aloitti keväällä takamatkalta, koska perussuomalaiset ja keskusta olivat vielä vuosi sitten oppositiossa, mutta kyllähän Sipilänkin olisi pitänyt ymmärtää tilanteen vakavuus jo alkusyksystä 2015. Piia Kattelus Kitinoja hajauttamisen aatetta. Tyydyn siis pelkkään viisasteluun. Tilanteella tarkoitan hallitsematonta maahanmuuttoa Suomeen. Paavo myös pari vuotta sitten kutsui minut puhumaan politiikan korkeakouluunsa näistä teemoista. Vuonna 2014 turvapaikkaa hakevien määrät olivat laskeneet, mutta vuodenvaihteessa selvisi, että kyse oli vain suvantovaiheesta.? Viranomaisilla ja maatamme silloin joh- taneella Stubbin hallituksella oli tietoa turvapaikkatilanteen muutoksesta jo vuosi sitten. Hänen menettelytapojaan en voi hyväksyä. Johannes Hirvaskoski Vantaa 12.2. Totesin pikaistuksissani, että nyt kyllä Väyrysellä petti suhteellisuudentaju kokonaisuudessaan. Ajatus tästä nousi mieleeni jo viikkoa aikaisemmin, kun Väyrynen ilmoitti jättäytyvänsä keskustan puoluetoiminnasta. Kukaan ei jaksa ymmärtää, että kunniapuheenjohtajuudella palkittu, arvossa pidetty puolueen puheenjohtaja, pitkäaikainen ministeri, kansanedustaja, euroedustaja ynnä muuta ryhtyy ikämiespäivinään hajottamaan omaa puoluettaan. Tätä en olisi mitenkään voinut uskoa, mutta väkisinkin tulee mieleen aika, jolloin asetuin Väyrysen kuningasajatusta vastaan. Se oli silloin, kun puoluettamme johti kunnianarvoisa Johannes Virolainen. Yhteistä kaikupohjaa politiikan sisällön tasolla olen siis kokenut hänen kanssaan löytyvän, ja mielestäni puolueessa on merkittävän linjakeskustelun paikka suurista tulevaisuuskysymyksistä. Tästä huolimatta lopetan jatkossa Väyrysen ajatuksiin viittaamisen. Yhdistettynä vasemmisto-intellektuaalien 2000-luvun alussa harjoittamaan globalisaatiokritiikkiin, degrowth-ajatteluun (vakaan, kasvuriippumattoman talouden ajatteluun), kansallisvaltion demokraattisen merkityksen korostamiseen ja rajoittamattoman vapaakaupan torjumiseen se on paras tie kestävään tulevaisuuteen. Väyrysen teksteissä on 1980- ja 1990-luvuilta sisältynyt viittauksia näihin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 2016 41. Toivoisin, että puolueen linja kaupunkipolitiikassa muotoutuisi suurten kaupunkiseutujen paikallisjärjestöjen mukaan, ei ylhäältä käsin. Erityisen yksin koin jääneeni, kun talousmaantieteellisen työryhmän raporttia käsiteltiin julkisuudessa viime keväänä. Toki eduskuntaryhmästä on joitakin kannustavia yhteydenottoja tullut tutkakatveessa, mutta ainoastaan Väyrynen puolusti pääkaupunkiseudun elinkeinopoliittista kasvattamista koskevaa kritiikkiä julkisesti. Olen tämän vuoksi silloin tällöin viitan- nut Väyrysen esittämiin ajatuksiin
Eri malleissa on omat heikkoutensa. Suomen nykyisessä mallissa läpipääseminen edellyttää eduskuntavaaleissa paksua rahanippua, runsasta ajankäyttöä ja tavalla tai toisella hankittua julkisuutta. Tutkija Tomi Venho kuvasi joulun alla julkaistussa tutkimuksessaan ?Rahastaa, ei rahasta, rahastaa?, miten keskimääräinen rahantarve eduskuntavaaleissa oli 38 000 euroa ja eurovaaleissa 74 000 euroa. Nämä valtavat rahat tulevat joko omasta, hyvin toimeentulevasta taskusta, tai sitten jonkun toisen vastaavasta. Syntyy velkoja, sidonnaisuuksia, vaalirahoitusepäselvyyksiä ja vähintäänkin yhteiskunnallisesti vinoutunut edustus yhteisiä asioita hoitamaan. Vaalimenestyksen ostaminen rahalla missä tahansa kohdassa vaaliprosessia on äänten ostamista, olivat viikunanlehdet sitten millaisia hyvänsä. Olisiko tulevan hallinto- ja vaalimyllerryksen yhteydessä mahdollista löytää uusia menettelytapoja? Voisiko demokratiaa harjoittaa tasapuolisesti, taloudellisesti ja äänestysaktiivisuutta kohottavasti? Ex-puhemies, SDP:n Eero Heinäluoma, ehdotti äskettäin maakuntavaalien ja eduskuntavaalien yhdistämistä, siinä missä Lauri Tarasti puolsi maakunta- ja presidentinvaalien synergiaa. Viimeisimpien tietojen mukaan maakuntavaaleja esitetään kuntavaalin yhteyteen. Varteenotettavaa. Mielipiteet Pidetään vain yhdet vaalit Tammikuun alussa uutisoitiin, että halli- tus pohtisi listavaalia maakuntahallintoa ja muita mullistuksia määriteltäessä. Listavaalissa ja sen variaatioissa äänestetään henkilön sijasta joko pelkkää puoluetta ja sen ohjelmaa tai sitten puolueen ja henkilön ?yhdistelmää?. Ruotsissa on käytössä tämä sekamalli, eikä demokratia ole Ruotsissa ainakaan täysin tuhoutunut. Suomessa äänestetään henkilöä, jolloin valinnanvapautta on enemmän ja puolueen valta on pienempi; toisaalta esimerkiksi julkkisstatus ja raha merkitsevät paljon. Mutta mentäisiinkö vielä pitemmälle? Pidetään vain yhdet vaalit. Kuntavaaleissa joka kuudes vuosi kansa valitsee nykyisellä vaalitavalla oman kuntansa valtuutetut. 42 12.2.2016 Nämä valitsevat parin vuoden kuluttua keskuudestaan maakuntaedustajat; nämä parin vuoden kuluttua maakuntansa kansanedustajat, jotka taasen lähettävät Eurooppaan omat valittunsa. Tähän systeemiin pääsee sisään suoranaisilla maitorahoilla kunnasta kuin kunnasta, ja eteneminen tapahtuu meriiteillä ja vertaisarvioinnilla ja putoaminen tapahtuu alemmalle portaalle jatko-opiskelemaan. Ylemmillä päätöksenteon tasoilla vallankäyttäjät ovat yhä etevämpiä, kokeneempia ja ansioituneempia eikä julkkisstatuksella tai vaalirahoitusjunailuilla ole mitään virkaa. Nykyvaalit ovat lisäksi kalliita, mutta kun kuntavaali vielä yhdistetään eduskunnan sisältä valittavan presidentin suoraan vaaliin, säästöt ja äänestysaktiivisuus nousevat huippuunsa. Jos systeemi sisäisine karsintoineen pidetään läpinäkyvänä, se tuottaa kyvykkäitä, arvovaltaisia ja aatteellisia poliitikkoja ja karsii julkisuudenkipeät, laiskat ja kyvyttömät, eikä raha enää ratkaise. Nykysysteemi julkisuusmyllyineen ja rajattuine sopeutumiseläkkeineen on sitä paitsi pelkkä poliitikkoja passivoiva varmisteluapparaatti, jossa seuraavat vaalit ovat merkittävämmät kuin seuraava sukupolvi. Olisi todella kiinnostavaa kuulla vaikkapa Eduskuntatutkimuksen keskuksen asiantuntijoitten pikainenkin arvio siitä, millaisia tuloksia, säästöjä ja muutoksia edellä mainittu systeemi voisi luoda tai olla luomatta. Perttu Helin erityisopettaja Turku Nykysysteemi julkisuusmyllyineen on pelkkä poliitikkoja passivoiva varmisteluapparaatti. N:o
Esimerkiksi Itävallassa SPAR-kauppa vastustaa TTIP-sopimusta. Reuna-alueiden pienet tai vähän suuremmatkaan tilat eivät pystyisi kilpailemaan amerikkalaisten jättitilojen kanssa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu TTIP-sopimus on uhka demokratialle Vapaakauppasopimus on harhaanjohtava nimitys TTIP-sopimukselle, jonka tärkein tehtävä olisi konsernien tuotto-odotusten turvaaminen. . Runsaasti kasvaneet matkustajamäärät tulisivat yllättämään positiivisesti. Hintojen alentaminen on myös ympäristöystävällinen teko. Miksi ihmeessä maassamme soudetaan ja huovataan jatkuvasti hallintoasioissa. EU:ssa on voimassa ennalta varautumisen periaate, kun taas Yhdysvalloissa kemikaalien käyttö on yleensä sallittua, kunnes sen osoitetaan olevan haitallista. Sopimukseen pääsy edellyttää EU:n tahol- luopuisi lain käytön oikeudestaan. On erikoista, että ollaan vapaaehtoisesti luovuttamassa pois lain käytön valtaa teollisuuskonsernien vaatimuksesta. Sopimusneuvotteluista ei puhuta juuri mitään, vaikka vastaava sopimus (CETA) Kanadan kanssa on jo lähes valmis. Kaikkien tulot eivät välttämättä ole niin suuret, että olisi varaa matkustaa vuosittain kallistuvilla joukkoliikenteen hinnoilla. Vuosittaisten hinnankorotusten sijaan hin- 12.2. Keskustavetoinen liikenneministeriö toimii huonosti. Toni Ohvo Kirkkonummi Timo Hennala Lahti tyksiä joukkoliikenteessä matkustaville, kun Helsingin seudun liikenne (HSL) on korottanut matkalippujen hintoja. Esimerkiksi Lähiseutu 3 vyöhykkeen lippu Kirkkonummelta maksaa nykyisin 8 euroa aiemman 7,5 euron sijaan. HSL:n hintojen korotus on huimaa, sillä Kirkkonummelta Helsinkiin matkusti muutamia vuosia sitten alle 6 eurolla. Tuo ennuste on enemmän kuin kyseenalainen. Yhdysvaltalaisella Tufts-yliopistolla tehty tutkimus arvioi TTIP ja CETA-sopimusten aiheuttavan 600 000 työpaikan menetyksen Euroopassa. ta tinkimistä kemikaali-, ympäristö- ja muista Euroopassa voimassa olevista normeista. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Sopimuksen puolustelut ovat aika hataria. Lapsiperheiden matkat paikkakunnalta toiselle maksavat helposti useita kymmeniä eu- roja, varsinkin jos on kouluikäisiä lapsia. Myös muun muassa monet opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset kärsivät korkeista lippuhinnoista. Puhutaan ?tärkeästä. Niiden tuottavuus on hormonien ja geenimanipulaation ansiosta aivan toista luokkaa. Edes mepeillä ei ole ollut vapaata pääsyä tekstiluonnoksiin. Vaikuttaa siltä, että komissio toimii enemmän konsernien kuin EU-kansalaisten etujen valvojana. Oleellista on myös erillinen tuomioistuin, jolloin konsernit voisivat nostaa kanteita valtioita vastaan. tulisi johtamaan valtioon kohdistuviin korvausvaatimuksiin. Kyseessä on kauaskantoinen sopimus, joka palvelisi pääasiassa yhdysvaltalaisia elintarvike- ja muita jättejä. TTIP:n salainen käsittely EU:ssa osoittaa, että menettelyssä ei puolusteta kansalaisten etuja. Näin pyritään estämään normeja kiristävä lainsäädäntö. Tuotto-odotuksia heikentävä lainsäädäntö . Saman suuruisella hinnalla muutamat bussiyhtiöt myyvät edullisia bussimatkoja satojen kilometrien päähän. Toisella sopimusosapuolella olisi käytännössä veto-oikeus. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä käytössä monia kemikaaleja, jotka ovat EU:ssa kiellettyjä. Kanadan sopimus avaa jo tien amerikkalaisille konserneille tytäryhtiöidensä kautta. Menossa on huolestuttava julkisuuden takana tapahtuva kehitys, joka merkitsee jonain päivänä valmiin paperin tuloa eduskuntaan. Esimerkiksi yksityisautoilu tuntuu monen mielestä jopa edullisemmalta korkeisiin lippuhintoihin verrattuna. Joukkoliikenne tuntuu monen mielestä kalliilta. sopimuksesta, autojen vilkkujen väreistä, uusista markkinoista, 200 000 uudesta työpaikasta Eurooppaan jne. Jatkuva tempoilu politiikassa harmittaa vietävästi. Junareittejä avataan ja suljetaan. Pori?Haapamäki -osuus on osittain purettu, mutta nyt ilmoitettiin, että se rakennetaan takaisin Äänekosken sellutehtaan kuljetustarpeiden vuoksi. Huutokoski?Savonlinna -rataosuus korjattiin muutama vuosi sitten 42 miljoonalla eurolla puukuljetusten vuoksi, mutta nyt iso osa siitä on suljettu, tasoristeysten turvalaitteet purettu ja kiskoja ja pölkkyjä poistettu. Hölmöä hommaa ovat myös jatkuvat junasupistukset ja supistusten peruutukset. Silloin ei ole enää mitään tehtävissä, ja käytännössä kansalaisten selän takana neuvoteltu mittava sopimus hyväksytään. TTIP ja CETA-sopimukset ovat paljon suurempi uhka kuin mahdollisuus, ja siksi neuvottelut tulisikin välittömäti lopettaa. Hannu Hämäläinen insinööri, Espoo Joukkoliikenteen hintoja laskettava Turhaa tempoilua Vuoden vaihtuminen on tuonut monia yllä- toja tulisi alentaa ja liikennevuoroja lisätä. Kun matkalipun hinta olisi alhaisempi ja liikennöintivuoroja olisi sen myötä enemmän, houkuttelisivat ne ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä. Matkustajamääriä vertailemalla ennen ja jälkeen hintojen laskemisen olisi nähtävillä suuri ero. Amerikkalaisten maissisiirappia sisältävien elintarvikkeiden virta marketteihimme olisi selviö. Normien kiristäminen olisi sopimuksen jälkeen äärimmäisen vaikeaa. 2016 43. Sen vuoksi neuvottelut pidetään salassa ja kansalaiset prosessin ulkopuolella. Erityinen uhka sopimus on maataloudelle, Sopimus on uhka demokratialle, koska valtio kotimaiselle ruoalle ja elintarviketeollisuudelle. Näiden yhtiöiden edulliset matkat ovat monesti suosittuja edullisen hinnan vuoksi. Hintojen korottaminen ajaa ihmisiä vähitellen muihin matkustamismuotoihin. uudet ympäristönormit, kemikaalin kieltäminen yms
Nyt ajat ovat olleet koko Suomessa vaikeat, mutta Lapualla on tehty töitä kaupungin eteen huonoista ajoista huolimatta, kaupunginvaltuutettu toteaa. Lapualla on kiinnitetty huomiota kouluasioihin ja kaupungin keskustan kehittämiseen. Hän osaa huonoista ajoista huolimatta viedä maata eteenpäin, lapualaisvaikuttaja näkee. Ibrahim Sahindal piti viime vuoden it- senäisyyspäivän juhlassa Lapualla juhlapuheen, jossa hän kehotti ihmisiä auttamaan toisiaan vaikeiden aikojen läpi. Vuodenvaihteessa Sahindal nimettiin ensimmäiseksi Lapuan hyvän tahdon lähettilääksi.. Nuorenakin seurasin Turkissa politiikkaa, ja olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Lapuasta on muodostunut Sahindalille kotikaupunki. Meillä on Simpsiön laskettelukeskus ja Paukun kulttuurikeskus, jossa on kesällä paljon tapahtumia. Lapsiperheen isänä Sahindal ei uskal- la vielä tässä vaiheessa luvata lähtevänsä ehdolle seuraaviin kunnallisvaaleihin. Kahden pienen lapsen isällä on yrittämisen lisäksi paljon tekemistä kuntapolitiikassa. Sen lisäksi hän toimii sivistyslautakunnassa. Lapua markkinoi itseään perheiden kaupunkina. Hän on viettänyt siellä puolet elämästään. ??Täällä ollaan menty monessa asiassa eteenpäin. Keskustassa tapahtuu ibrahim sahindal Viikon valtuutettu Ibrahim Sahindal nimettiin ensimmäiseksi Lapuan hyvän tahdon lähettilääksi. Lapua otti omakseen Teksti ja kuva: Jussi Mustikkamaa Ibrahim Sahindal, 38, saapui veljen- sä Alin kanssa Suomeen kaksikymmentä vuotta sitten. Lapua on perhekaupunki, mitään ei puutu. Lapualla olemme sillä ajatuksella, että menemme eteenpäin. Haasteellisina aikoina on hänen mielestään keskityttävä lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksiin ja yritysten hyvinvointiin. Pääministeri Juha Sipilän hallitus saa mieheltä kiitosta. ??Edellisen hallituksen aikana puhuttiin paljon, mutta mitään ei tapahtunut. Nyt tapahtuu, Sipilä tarttuu asioihin tosissaan. Hän on Lapuan kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen. Veljekset muuttivat vuonna 1997 Lapualle ja ovat siitä lähtien pitäneet Lapuan keskustassa suosittua pizzeriaa. Viime kuntavaaleissa Ibrahim Sahindal pyrki keskustan listalta Lapuan kaupunginvaltuustoon ja tuli valituksi. ??Ajattelin, että keskustan riveissä on minulle paikka. Sahindal vakuuttaa samaa. ??Olen sanonut monelle tutulle, että isoissa kaupungeissa asuminen on vaikeampaa. Se näkyy piristyneenä keskustamaisemana. 44 12.2.2016 ??Koko ajan yritämme tehdä jotakin. Lapualla on kaikki palvelut, kulttuuritapahtumat ja harrastukset. Kaupunginvaltuutettuna työskentely on ollut Ibrahimin elämässä antoisaa aikaa. ??Valtuustossa näkee asiat syvemmältä, asiat eivät ole niin yksinkertaisia, Sahindal muistuttaa, että huonot ja hyvät ajat vaihtelevat aina. ??Nyt ei pidä pysähtyä
Siihen ovat kaikki hallituspuolueet sitoutuneet. Säästöjä on edelleen tehtävä, mutta ne eivät pelasta Suomea. Työllistämisen ja työllistymisen kynnystä on madallettava. Ihmisille pitää saada töitä. Suomeen tarvitaan yhteiskuntasopimus. Paikallista sopimista työpaikoilla on lisättävä. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Kaikki kivet on käännettävä työllisyyden eteen Tampereelle kokoontui viime viikonloppu- na puolentuhatta keskustalaista puolueen politiikka- ja toimintapäiville. Joukosta huokui into puhua politiikkaa, suoraan ja suomeksi. Leikkauspolitiikka ja hallintorakenteet eivät ole ratkaisu kestävien vaikutusten aikaansaamiseksi. Kehittämällä työelämää ja uudistamalla rakenteita pääsemme tuloksiin. Ei pidä kavahtaa, että asioista ollaan useampaa mieltä. Voitaisiinko rakennuskivien louhinnassa syntyvää sivukiveä käyttää teiden rakennuksessa. Numerot lopulta osoittavat, miten tavoitteissa on onnistuttu, mutta niillä ei johdeta ihmisiä. Hallituksella on huhtikuun kehysriihessä paikka vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja luottamusta päättäjiin. Siihen valmistautuminen on mahdollisuus reippaaseenkin vuoropuheluun. 2016 45. Keskustelu ei ole ongelma, keskustelemattomuus sen sijaan on. Keskustan on koko ajan pidettävä yllä yhteyttä kaikkiin suomalaisiin. Työttömyyden ja laman nujertaminen on tärkeintä. Se Jari Laukkanen on kaiken a ja o. 2,5 miljardin euron edestä, europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.) toteaa. Kiertotalous on myös yksi Euroopan komission kärkihankkeista. Unioni aikoo rahoittaa kiertotalouteen siirtymistä jättimäisellä kuuden miljardin euron paketilla lähivuosien aikana. Tiilikainen ja Takkula keskustelivat aiheesta keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella. Jätteen päätymistä kaatopaikalle ei pidä sallia, jos tarjolla on parempia mahdollisuuksia, Tiilikainen sanoo. Tiilikaisella on tarjota tästä useita esimerkkejä. . Voitaisiinko purettua betonia hyödyntää jotenkin, vai onko se vain ongelmajätettä. Norsunluutorneihin ei saa vetäytyä. Jouni Ovaska Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jäte on pian arvotavaraa Samuli Nissilä Aiemmin ajateltiin, että jätteet ovat pelkkä kustannus. Näin tulee olla jatkossakin. Keskustan puoluekokous pidetään Seinäjoella kesäkuussa. Koulutus- ja tutkimustoiminnalla saadaan aikaan innovaatioita sekä luodaan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Politiikan kevään esityslista on pitkä. Voitaisiinko teollisuuden tuhkat ja kuonat käsitellä niin, että ne olisivat ympäristölle hyödyksi, ministeri luettelee. 12.2. Henkilöstö on osallistettava mukaan toiminnan muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yrittämistä hankaloittavaa byrokratiaa on purettava. Sote- ja maakuntauudistus on vietävä maaliin. Ajattelutapa on nyt muuttunut, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo. Tiilikaisen mukaan jätehuolto voi nykyään olla myös bisnes. . Kestävän kehityksen maailmassa ei ole varaa heittää mitään hukkaan, Tiilikainen korostaa. Kiertotaloudessa pyritään siihen, että materiaalit kiertävät taloudessa mahdollisimman pitkään. Siinä on Suomen kansantaloudelle vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia arviolta 1,5 . Agendalla olivat niin koulutus, energia kuin maahanmuutto. Keskustelua käytiin maan hallituksen sekä puolueen linjasta, mutta ennen kaikkea Suomen tulevaisuudesta. Ykkösasia on laittaa Suomi kuntoon. Sekä talouspolitiikan arviointineuvosto että OECD ovat osoittaneet huolensa Suomessa tehtävistä koulutusleikkauksista, jotka syövät tulevaa kasvua. Kehysriihessä on kyettävä osoittamaan panostuksia investointeihin, jotka tukevat teollisuuttamme, ennen kaikkea vientisektoriamme. Puo- lueen sisällä talous-, maahanmuutto- ja koulutuskeskustelu on ollut vilkasta
klo 17 Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Antikatu 11. Järjestäjänä Forssan kj Turun Seudun py. Luvassa myös pientä tarjoilua. Keskustan veteraanikerho. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Asioina kaupungin tervehdys, toimikunnan järjestäytyminen, merimetsojen ja hylkeiden vaikutus saariston alueella. Käsittelyssä sääntömääräiset asi- 46 12.2.2016 Kansanedustajan kyselytunti ma 15.2. klo 17-18.30. klo 18 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa. Olavi Ala-Nissilä kertomassa eduskuntaterveiset sekä ajanjohtaisia asioita Keskustasta. Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Turku, Keskustan lauantaitreffit 20.2. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluekokousedustajien valitseminen, aloitteet puoluekokoukselle sekä yhdistyksen taloudenhoitajan valitseminen. klo 17 keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla, Itäpuisto 9. Kokous pidetään yhdessä Tourula-Keihäskosken py:n kanssa. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. pj+siht. klo 18; 20.4. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. Piiri käynnistää 12 koulutuksen sarjan. Koulutuksen tavoitteena on luoda keinot, joilla lisätään mm. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Käsittelyssä mm. Kokous pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana. viilo@keskusta.fi Raisio, Keskustajärjestöjen kevätkokoukset 16.3. Raision Keskustan helmikuun kk- palaveri on ke 17.2. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. Paikka: piiritoimisto, Hämeenkatu 9. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi t ai 050 405 7742 pe 4.3. aamulla kotimatkalle. Käsitellään sääntömääräiset asiat. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. vuosikokousasiat tileineen ym., kuntavaaliasiat sekä puidaan seurakunnalliset. Pöytyä, Keskustanaisten vuosikokous su 28.2. Ilmoittautumiset 24.4. SISÄLTÖ: Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksien tehtävät vaaleissa, yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät, ehdokashankinta, vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohjelma + ryhmätyöt: 1. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pe 15.4. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Illan alustajana ke. Tervetuloa kevätpäiville Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12) pe 18.3. Käsitellään säännöissä määrätyt asiat. Keskustassa tapahtuu Uusimaa Pohjois-Tuusula, py:n sääntömääräinen vuosikokous to 3.3. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. ja naisten, nuorten sekä opiskelijoiden os. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Söörmarkku, To 18.2. tapaamiseen, Karaoke klo 15. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Pöytyä, Yläne py vuosikokous Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4, ma 14.3. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Kiikoinen, po menossa mukana Ystävänpäivämessuilla Kiikoisten Toukolan koululla 13.-14.2. Asiantuntijana Yleisradion toimittaja, juontaja ja toimituspäällikkö Leena Pakkanen. klo 18. klo 18-21 Kunnan talouden tilan mittarit - kunnan ja kuntalaisen näkö- kulma ?koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen ja VarsinaisSuomen keskustan toiminnanjohtaja Satu Simelius. klo 18, Naantalin kaupungintalo (Käsityöläiskatu 2). Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki - nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. klo 10-17 Keskusta mukana Motor Show ?tapahtumassa Porin Karhuhallissa, Urheilutie 1, tervetuloa keskustelemaan! Pe 11.3. Aiheina Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat ja Miten luonto parantaa sekä Arvo Kippolan Sarvet ja siivet. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle Kalevi Kalloselle p. eläkeläisjärj. yhdessä vaikuttamista, kirjoittamista, sosiaalisen median keinoja jne. klo 18 Porissa. Yhdistysten pjat kertovat toiminnasta, politiikan vartti min. Tarjolla kahvia ja munkkeja. klo 19.00 Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4. Kaikki mukaan kuuntelemaan Pöytyän Keskustanaisten uusista raikkaista tuulista. Kysymyksiin vastaamassa liikenneministeri Anne Berner. Pöytyä, Kj:n johtokunta su 28.2. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, La 5.-su 6.3. Hinta 20e/hlö maksetaan ennen tilaisuuden alkua klo 10.30-11.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, vuosikokous ke 20.4. Johtokunta klo 17. Ministerin kyselytunti Forssan kaupungintalolla ma 15.2. klo 11-12.30 kahvila Elvinassa, Yliopistonkatu 15. mennessä: Teija 0407600708, Timppa 040-5507125. Etelä-Häme Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 17.2. klo 18; 16.3. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. ry:n vuosikokous piiritoimistolla (Linnankatu 21 b 35) pe 26.2. Matkan hinta on n.300-37?/ hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). Pärnusta lähdemme 19.6. mennessä. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 50 vuotta, tervetuloa syntymäpäiväkahville piiritoimistoon to 18.2. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 12.2. mennessä. Pertti Hakanen vieraanamme, tervetuloa keskustelemaan! MSL-Tampere, kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus to 18.2. ja lisätiedot: www.pirkanmaankeskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Asiantuntijana kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Mikko Kiio toimii tilaisuudessa alustajana ja kirjallisuuden maistattajana. Tampere, tervettulloo tarinoemaan Tampereen MSL:n Santerin kirjaston ensimmäeseen opusiltaan ti 23.2. klo 18, Tampereen Vanha kirjastotalo, luentosali. klo 18-21 Luonteva esiintyminen ?koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. klo 19.00. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 11.3. Johtokunta Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Klo 15 Raision Kaupungintalolle ystävyyskaupunki Sigtunan suomenkiel. klo 11.30. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä sisarjärjestöjen kanssa. Pe 19.2. Heikki Haavisto, piirin kuulumiset Eero Vainio. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.19.6. Kahvitarjoilu 18.30. klo 18 keskustan tupailta Lassilan maamiesseurantalolla, Heiängintie 1. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 8.4. Johtokunta kokoontuu klo 18 samassa paikassa. Tuusula, Kj:n sääntömääräinen vuosikokous ti 8.3. Vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta ja 2. Varsinais-Suomen Keskustan veteraanikerho viettää 25-vuotisjuhlaansa vuoden kaikissa tilaisuuksissa. klo 9.30-15.00, koulutuspaikka ilmoitetaan lähiaikoina. kohderyhmä: kunnallisjärjestöjen johtokunnat, paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. klo 14.30 alkaen. Elias Kärki pitää esitelmän aiheenaan ?Setäni Toivo Kärki?. MSL-Tampereen kirjallisuuskerho ti 23.2. klo 18 ?Santerin kirjastossa. Olavi Ala-Nissilä. Martti Talja hiostettavana Hausjärvellä Taukotuvalla Palveluneliön tiloissa (Keskustie 11, Oitti). Riihimäki, Ke 17.2. Iltapäivässä mukana Varsinais-Suomen naisten puheenjohtaja Minna Luotonen. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Päijät-Häme Keskustanaisten Lahden py:n, vuosikokous to 18.2. Ota rohkeasti yhteyttä. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. Herätellään ja aktivoidaan Pöytyän naisväestöä mukaan toimintaan uusin konstein. klo 11-16 avoinna oma messuosastomme visaisine kysymyksineen, tervetuloa vastaamaan, kolme vastaajaa palkitaan ja kaikki saa suun makeaksi. aamulla Pärnuun saavutaan n. klo 18-20, Näsilinnankatu 23 A 1! Aeheina Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat ja Miten luonto parantaa sekä Arvo Kippolan Sarvet ja siivet. klo 16.00 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa, Yläneentie 11. Laita päivämäärä jo ylös kalenteriisi! Ks.ilm. klo 18-20 ovat kansanedustajat Matti Vanhanen ja Jutta Urpilainen Riihimäellä Hyrian auditoriossa (Sakonkatu 1) keskustelemassa talouspolitiikasta. Tilaisuuden juontaa Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen. klo 9.30-15 KOHTI KUNTAVAALEJA -KOULUTUS Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Kuntavaaliohjelma. mennessä. Ilmoittautuminen 12.3. Avoinna arkisin klo 8.30-16. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16 koko kevään. Piiri. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. klo 19 py:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkuntie 265, 29570 Söörmarkku. klo 18.30 Kellokoskella, Linjamäen Linjalassa. klo 17. Paikka. Ke. mennessä. Pori, Ma 14.3. Keskustelun kirvoittajana kiiom mikko. Omat mukit mukaan! Kohti kuntavaaleja 2017 - Pirkanmaan keskusta-aktiivit huom! Pirkanmaan Keskusta järjestää Keskustan puoluetoimiston ja puoluejohdon kanssa yhteistyössä Kohti kuntavaaleja ?koulutuspäivän su 20.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistutus: Aloitteet on toimitettava (Wordliitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi. Kahvitarjoilu klo 18.30. klo 18; 18.5. (huom! paikan muutos) Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Ohjelmassa keskustelua, arpajaiset ja ruokailun jälkeen lattarimusiikin tanssit juhlasalissa. Saaristoasiaintoimikunnan kokous pe 12.2. Alustajana Rannikko-Suomen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho. Illassa mukana ke. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskoski py vuosikokous ma 14.3. klo 18 alk. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Keski-Pori, py:n vuosikokous pe 18.3. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. klo 13-16. Pori, To 3.3. Ke. Koulutus on kohdennettu kunnallisjärjestöjen johtokunnille, vaalipäälliköille, ja -tiedottajille, paikallisyhdistysten pj+siht. Tule kuuntelemaan päivänpolttavat asiat Keskustan ytimestä. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Hintsalla seuraavasti : Kn johtokunta klo16.30 Hintsan Tuvassa ja Naisten kevätkokous klo 17, paikallisyhdistykset Majasiinin vintillä klo 17.30 ja kj n Kevätkokous Makasiinissa klo 18, paik. klo 18. Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha IsoAho puh. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opintoja kulttuurijärjestön kanssa. La 19.3. 0400325701 tai kalevi.kallonen@ebaana.net Raisio, Keskustaseniorit ja kaikki muutkin eläkeläisjärjestöt ovat tervetulleita la 13.2. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Pori, Su 14.2. Ke., puolueen vpj Annika Saarikko alustaa ajankohtaisista asioita. Forssa, Tule kertomaan kuulumisia ja puhumaan politiikkaa Keskustan teltalle la 13.2. Forssan torille klo 10 lähtien. Tuusulan kunnantalolla, valtuustosalissa. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Klo 18 Hintsan Kokousmakasiinissa. Aluksi on Heikki Haaviston vartti. at
Keilailuilta ja taitoniekan osastokarsinta ti 23.2. mennessä, Marjatta Ryhänen p. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pori, To 28.4. mennessä ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi tai ella.sikio@keskusta.fi . Keskustassa tapahtuu ja poliittinen alustaja ym. Esillä vuosikokousasiat ja kesän puoluekokous sekä ajankohtaiset kunta- ja pitäjäasiat. Kontiolahti, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. alk. Sunnuntaiaamuna matkamme suuntautuu Tallinnaan, jossa nousemme laivaan kotimatkaa varten. Matkalla tutustumme Baltian kulttuuriin ja historiaan asiantuntijan johdolla. Matka on tarkoitettu naisille ja miehille ja sen järjestävät P-S:n keskustanaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka Oy. klo 13-14. Päivään sisältyy myös lounastarjoilu. Paikalla myös piirin pj Pertti Lehtomäki. Etelä-Savo Mikkeli, 16.2. klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. Tervetuloa, kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. Lehmo, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa su 13.3. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. klo 13 alkaen. mennessä pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai 0405338160 Katja. Lappi Peräpohjola Kasvun mahdollisuuksia länsirajalla -yrittäjyysseminaari ja yrittäjäillallinen 20.2. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Osallistumismaksu: Yksi päivä/viikonloppu 20e/hlö. klo 8.30 aamukahveilla Mikkelissä Suomen Nuoriso-Opisto Paukkulan seminaarisalissa. Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. Ilmainen, kimppakyyti Mikkelistä. Vapaa pääsy! Kevätmatka Pärnuun 15.-17.4.2016 pe-su. Lähtö Iisalmesta. klo 14 alkaen. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo 14.30 Lassilassa Metsätuvalla. Elina Suoranta p. ja aikuinen 10?. Mahdollisuus myös yöpymiseen. Siikalatva. klo 19.30 Anu Karhulla, Sihvontie 73. Oulun keilahallilla, Isokatu 97. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. 33 Mikkeli. Teemme aloitteita puoluekokoukselle (10.12.6 Seinäjoki) Tervetuloa, vapaa pääsy! Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. Sen korvaava, maaliskuussa voimaan tuleva uusi ammattihenkilölaki on vahvistettu jo viime kesänä. 12.2. Paikalla luottamushenkilöitä, tule keskustelemaan. Tarjolla hernekeittoa, makkaranpaistoa, kuumaa mehua ja lisäksi ilmapalloja lapsille. Pyörittäjäntie 45. 040-721 0636. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä johtokunnan jäseniin. alkaen klo 17.30 kahvitarjoilulla Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. klo 19-21 Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7. Ystävänpäivätapahtuma pe 12.2. Majoittuminen Hotel Pärnu. ja lisätiedot pe 19.2. Keskustanaisten piiri on valinnut vuoden 2016 keskustelutilaisuuksien teemaksi kunnat. Paikalle kutsutaan kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut, kj johtokunta ja paikallisosastojen edustajat. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. Ensimmäisenä alustusvuorossa on Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja aiheena on uusi kunta. Elisa Koivumaa. Hinta 20?/kerta ja kausi 120?. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mikkeli. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Paikka: Koulutuskuntayhtymä Lappia, Urheilukatu 6, Tornio. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kymenlaakso Runnin matkalle 13.-18.3. Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Rosenbergillä Sipolassa la 19.3. (keskiviikko-sunnuntai). tarkentuu lähempänä, mutta tieto nyt jo kalentereihin. Pori, Su 24.4. puolueen vpj Annika Saarikko. krs, Eteläranta Pori. klo 18.30 alkaen Ponipihalla, Hietasaaressa. Keskustelussa Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskustan tupailta Pihlajavedellä Salmisilla (os. jaana.kytta@vesaiset.fi. Alajärvi, Pohjoinen py. klo17. Lähtö Seinäjoelta n.klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. Kirja voitti Tieto-Finlandian 2015. Mikkeli, keskustanaisten vuosikokous 24.2. klo 19 Galleria Arissa, Kasarminkatu 3 Mikkeli. Vesaiset, 19.3. klo 13-14. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Tervetuloa! Oikaisu Uutinen sosiaalityöntekijöitä koskevasta laista (Suomenmaa 5.2.) sisälsi harhaanjohtavaa tietoa. klo 18. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Toimintapisteet: poninhoitoa, haliponi ja halinalle, kepparirata, perinneleikkejä, askartelua, kotieläinpiha. Lisäksi tapahtuman ajan: poniajelua, puffetti, jossa myynnissä mm. ja lisätiedot sanna-mari.talala@keskusta.fi. / 1hh tai tai 2hh, 040 358 3300, info@phtornio.fi , Hotelli Olof 98 . 0400 809 110 tai maija-liisa.jauhiainen@luukku.com. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 5.3. 2016 47. 044 538 6165 tai marjatta.ryhanen@gmail.com tai M-L Jauhiainen p. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Tervetuloa matkalle, ilmoittaudu pian, viimeistään 1.3.2016! Vesaiset Oulu. Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja Magdaleenan käsityökiltaan sekä Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen. Hiihtoa, mäenlaskua, pulkkakisailua, polttopalloa ym. Tilaisuus on kaikille avoin ja se toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Kahvit klo 17.30 alkaen. Lemi, Jokivarren py syys- ja vuosikokous pe 26.2. Tarjolla on hernekeittoa, laskiaispullia ja mukavaa yhdessäoloa ulkoilun merkeissä. (sis. Järjestäj änä Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret. Piirin perinteiset järjestöpäivät Rokualla 20.-21.2. klo 12 . / 1hh tai 2hh.050 0690980, info@hotelliolof.fi. Ilmoittautumiset pikaisesti piiritoimistolle. Keskustanaisten Akatemia: Esiintyminen ja tyyli pe 19.2. on siirretty myöhemmälle ajankohdalle. Vuosikokous to 25.2. Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. Ilmainen, kimppakyydit. Varaathan kolikoita/pientä rahaa. Vapaa pääsy, Tervetuloa! Järjestää Keskustan Lehmon py ja Keskustan Kontiolahden kj. Huhtilampi-Uskalin, Heinävaaran, Kiihtelyksen ja Särkivaaran py:sten vuosikokoukset su 14.2. Ilm. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. Ohjelmassa lauantaina järjestöasiaa sekä laadukkaita alustuksia, paikalla mm. eduskuntaryhmän pj Matti Vanhanen. klo 1113 Koko perheen ulkoilutapahtuma Lehmon Ukonharjun kentällä. mennessä: Peräpohjola: kai.puro@keskusta.fi tai 040 837 9867. Lappi: pekka.lehto@keskusta.fi tai 0400 393 899. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 22.2. grillimakkaraa ja lämmintä mehua. Ilmoittaudu etela-savo@vesaiset.fi Mikkeli, 21.2. Lauantain retkipäivä: Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 16.2. Matka alkaa Iisalmesta linja-autolla Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan. Ensimmäinen yö vietetään Pärnussa, josta jatkamme matkaa halki Latvian, Liettuaan Vilnaan. Tutustumme Vilnaan kaupunkiin paikallisen oppaan johdolla. Vilnaan majoitumme hotelliin kahdeksi yöksi. Vilnasta matkamme jatkuu Viron puolelle Tarttoon, jossa yövymme ja tutustumme kaupunkiin opastetulla kierroksella. Tilaisuus on maksuton. Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 17.2. klo 18-19 keskustelutilaisuuden Keskustan piiritoimistolla, Valtakatu 54, Lappeenranta. klo 18 Rokualla, Kuntoraitti 2. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Tilaisuus on maksuton. Pohjois-Savo Kevätmatka Baltian maihin 20.-24.4. Klo 17-18 Taitoniekka ja ruokailu, klo 18-19 keilailu. Lisätiedot ja ilm. Puhujana kulttuurineuvos Tuure Holopainen, mukana myös Matti Leiviskä. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu painavaa järjestöasiaa, kansanedustajien kyselytunti, puoluetoimiston kuntavaalikoulutus sekä puolueen varapuheenjohtaja Annika Saarikon ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen alustukset. klo 18 Keskustan Aloiteilta piiritoimistolla, Porrassalmenk. Pia Högberg p. klo 12.30 alkaen Uskalissa Irma ja Kari Hotulaisessa, os. Kiitos mielenkiinnosta tilaisuuksia kohtaan! Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirien yhteinen järjestöviikonloppu Torniossa Lappian tiloissa la 20.2. Johtokunta kokoontuu klo 14. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kouluttajana mm. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Ryhmät klo 1012 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Itä-Savo Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. vielä paikkoja. Ota yhteyttä Leena Mäkiseen 040 7628889. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna. merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@ keskustanuoret.fi). Kontiolahti, Ystävänpäivänä su 14.2. klo 19 Luoma-aholla, Haukantie 10 (Peltola). Pohjois-Pohjanmaa Oulu. Todellisuudessa esitys tulee parin viikon sisällä. Kumottavan lain täsmällinen nimi on sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksista annettu laki. Tervetuloa matkalle naiset ja miehet. Piiri. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Karjala Keskustanaiset, Karjalan piiri järjestää ke 24.2. mennessä ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi tai 050-347 3556/Ulla-Riitta. (sis. Hinta: lapsi 5. Tervetuloa mukaan Keskustan kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten aktiiveille sekä muulle järjestöväelle suunnattuun järjestö- ja kuntavaalikoulutusviikonloppuun Tornioon 20.?21.2. klo 17. Lähtö Seinäjoelta n. Lisätiedot ja ilm. Tarkempi ohjelma ja hinnat nettisivuilla keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa tai piiritoimistolta. klo 17 alk. Tilaisuus päättyy klo 20, jolloin osallistujien kesken arvontaa. Johtokunta kokoontuu klo 19. Lassila, py:n vuosikokous su 13.3. Kahvin lisäksi tarjolla alkiolaisuuden perusteita ja Keskustan historiaa. Ilmoittautuminen 15.2. Kokoukseen kutsutaan kj johtokunta, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallisosastojen edustajat. Klo 18.30 valtuustoryhmän kokous. Hotellimajoitus (varatessa mainittava: Keskusta): Park Hotel 95. Sunnuntaina ohjelmassa puolueen kuntavaalikoulutus, paikalla mm. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40. Ohjelma www.keskusta.fi/lappi Etelä-Pohjanmaa E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua la 20.2. Paikka: Mikkelin kaupungintalo, lautakuntien kokoushuone 2 krs. Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus la 27.2. alk. Tarkempaa ohjelmaa ja majoitusta voi tiedustella sekä ilmoittautuminen: kai. puro@keskusta.fi tai 040 837 9867. Piirihallitus kokoontuu su 21.2.2016. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen tavattavissa ti 16.2. klo 17.30-18 Antell Kalevankulma, Kirkkokatu 11, Oulu. Tervetuloa kahville ja keskustelemaan! Aate-ilta Oulussa ti 16.2. Puhelimitse 050-347 3556/Ulla-Riitta tai 044-342 0724/Ella. Uutisessa sanottiin, että lain kumoamisesta on hallituksen tuore esitys. su 21.2. klo 15. alk. klo 17.30 kunnallisjärjestön johtokunnan kokous. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40. jaana.kytta@vesaiset.fi. E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua 20.2. Yhteiskyyti mahdollinen, kokoonnutaan klo 12.40 S - Marketin pihalla Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. Lehtomäentie 4) pe 4.3. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. Ilmoittaudu ita-savo@vesaiset.fi Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus pe 26.2. Ilm
Millä vuosikymmenellä ??1900-luvulta alkaen?. Ensimmäiset yleisurheilun EM-kisat 4. Euroopan Neuvoston ihmisoikeuspalkinnon sai ensimmäisenä Nelson Mandela 1988 ja viimeksi 2015 saudiarabialainen Raif Badawi. Kuka oli tuo mestari ja mikä hänen lajinsa? 1 4 2 7 8 5 3 9 6 2 5 7 6 1 3 8 4 9 8 1 4 5 7 9 2 6 3 6 9 3 8 2 4 1 5 7 4 3 8 2 9 7 6 1 5 3 6 5 7 8 4 5 1 5 9 7 6 1 3 5 8 9 2 4 9 2 5 4 6 1 7 3 8 12.2.2016 5 7 6 9 3 2 4 8 1 7 1 7 3 2 5 4 3 6 9 7 1 8 9 6 7 5 1 8 4 3 2 1 8 3 7 2 4 6 5 9 5 2 9 6 8 3 1 7 4 8 4 7 8 1 5 2 9 6 3 3 4 6 1 3 9 3 1 6 9 4 7 2 8 5 7 4 5 8 9 1 3 2 6 6 3 2 4 7 5 8 9 1 8 9 1 2 3 6 5 4 7 1 48 3 8 9 1 4 6 5 7 2 6. Vuonna 1955 Suomen rekisterissä oli 73 000 henkilöautoa. 7? 3. Mikä perinteinen autofirma omistaa 2. äänestysprosentti eduskuntavaaleissa on ollut korkeimmillaan? 8. Minkä keskusammattijärjestön ??SAK, järjestettiin 1934 Italiassa. Siellä ensimmäisen Euroopan mestaruuden voitti suomalainen. Janne Pesonen nousemassa kokoomuksen puoluesihteeriksi Risto Luodonpää Kokoomuksen uudeksi puoluesihteeriksi on nouse- än Pasi Nyk massa Helsingin kokoomuksen toiminnanjohtaja Janne Pesonen, 37. Puolueen pää-äänenkannattaja Verkkouutiset kertoi tiistaina, että kokoomuksen puoluehallituksen ja puoluevaltuuston puheenjohtajistot esittävät Pesosta tehtävään yksimielisesti. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kuvaili Pesosta vahvaksi kokoomusvaikuttajaksi. ??Todella kova tekijä. Mikä näistä Alkon myyntilistalla olevis- kunta. jäsenyhdistyksiä ovat Suomen Geronomiliitto, Nuoriso- ja liikuntaalan asiantuntijat ry, Kihlakunnanulosottomiehet ry ja Suomen Restonomit SURE ry? nao de Magalhaes miehistöineen näki 1520 ensimmäisenä eurooppalaisena Etelä-Amerikan eteläisimmän alueen, jonka hän nimesi Tulimaaksi. Mistä hän keksi nimen tuolle alueelle: a) paikallisesta asutuksesta, b) taivaalla loistaneista revontulista, c) paikallisen tulivuoren kipinöistä? 5. Kaveri, joka pystyy pistämään vaikeassakin tilanteessa ison vaihteen päälle, Stubb kehui STT:lle. Pesonen on ennen Helsingin kokoomuksen pestiään työskennellyt muun muassa elinkeinoasiain päällikkönä Suomen Yrittäjissä ja Satakunnan kokoomuksen toiminnanjohtajana. Hän on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Pesonen on kotoisin Liperistä ja asuu vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Espoossa. Kokoomuksen puoluesihteerivalinnan tekee puoluevaltuusto lauantaina Vantaalla. Nykyinen puoluesihteeri Minna Arve valittiin vastikään Varsinais-Suomen Kauppakamarin toimitusjohtajaksi. en Paula Åström 2 Tietotesti 4 6 7 3 9 3 9 6 5 1 1 2 8 9 2 8 1. Minkä alan asiantuntijoita ovat gerono- 10. Mikä on toiseksi suurin: Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa vai Varsinais-Suomi? nykyisin seuraavat automerkit: Abarth, Chrysler, Dodge, Jeep, Lancia, Maserati? ta väkevistä juomista on alkoholiprosentiltaan suurin: Koskenkorva, Stolishnaja Vodka, Tequila Los Tres, Rommiviina, Pernod Absinthe vai Jack Daniel?s Old No. Kenen nimellä palkinto tunnetaan? 9. Montako nyt? Vastaukset: 1) Pirkanmaa, 2) 1960-luvulla, 3) Andrei Saharov, 1921?1989, venäläinen fyysikko, 1975 Nobelin rauhanpalkinto, 4) Akava, Akavan Erityisalat, 5) geronomi vanhustyö, restonomi matkailu-, ravitsemis- ja talousala, 6) noin 3,2 milj., 7) Fiat, 8) Pernod Absinthe 68 % (muut 38?40 %), 9) asutuksesta: intiaanit polttivat rannoilla merkkitulia varoittaakseen naapureitaan oudosta laivasta, 10) Kalevi Kotkas, korkeushyppy, hän oli myös ensimmäinen eurooppalainen, joka ylitti 2 metriä, 201 maaliskuussa Rio de Janeirossa. mit ja minkä alan restonomit? 4 4 9 4 6 1 3 Millä vuosikymmenellä eduskuntavaalien äänestysprosentti on ollut suurimmillaan? 6 5 2 3 5 4 3 1 2 8 5 9 4 1 3 4 6 6 9 5 7 7 1 8 9 6 7 5 3 1 8 4 3 2 1 8 3 7 7 2 5 4 6 5 9 5 5 2 7 9 6 8 3 8 1 4 7 4 8 4 7 8 5 1 5 9 2 9 6 3 3 3 9 1 3 6 9 4 7 1 2 5 8 5 7 4 5 2 8 9 7 1 3 2 6 8 9 1 2 5 3 6 5 4 7 6 2 3 5 2 4 4 6 7 1 5 7 8 3 9 1 3 8 9 1 4 6 5 7 2 5 7 6 9 3 2 4 8 1 1 4 2 7 8 5 3 9 6 2 5 7 6 1 3 8 4 9 8 1 4 5 7 9 2 6 3 6 9 3 8 2 4 1 5 7 4 3 8 2 9 7 6 1 5 7 6 1 3 5 8 9 2 4 9 2 5 4 6 1 7 3 8 2 3 5 4 2 5. Portugalilainen tutkimusmatkailija Fer- STTK vai Akava?. Uusimaa on väkiluvultaan suurin maa- 7
2016 49. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi 12.2
Ammattiyhdistysliike . vieraskolumni LAURI LYLY Luottamusta on rakennettava yhteistyöllä Meneillään olevissa työmarkkinaneuvotteluissa on niin monta toimijaa ja vielä enemmän erilaisia näkemyksiä, että on syytä palauttaa kaikkien mieleen, mistä koko asiassa on kysymys: tavoitteena on saada parannettua Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Koko yhdeksän kuukauden ajan, kun neuvotteluja on käyty, kaikki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että meidän pitää luoda pohjaa talouskasvulle, paremmalle työllisyydelle ja lisääntyville investoinneille. Nyt on saatava yhdessä aikaan ratkaisuja ja sen jälkeen toimittava niiden mukaisesti. Laivan keikuttelijoita ei kaivata. Ammattiyhdistysliikkeelle iso asia on myös itsenäinen sopimusoikeus. Ongelma on myös niiden kohdentuminen epäoikeudenmukaisesti eri työntekijäryhmiin. Paikallisen sopimisen edistämisessä luontaista olisi, että kyse olisi nimenomaan sopimisesta. Tuntuu nurinkuriselta, että jos ja kun paikallista sopimista halutaan edistää, siitä päätettäisiin mahdollisimman kaukana työpaikoilta eli eduskunnassa lailla. Jos työmarkkinasopimus syntyy, SAK:lle tärkeää on, ettei maan hallitus jäljellä olevalla kaudellaan enää laita vireille uusia työehtojen heikennyksiä. Kysymys on luottamuksesta ja aidosta kolmikantaisesta asioiden käsittelystä. Yhteisesti hyväksytystä päämäärästä huolimatta tämä iso kuva tuntuu välillä karkaavan, kun mennään mahdollisen sopimuksen yksityiskohtiin. SAK:lle itse sopimuksessa on kaksi tärkeää asiaa: saada työehtoja heikentävät pakkolait korvattua työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella ja sopia samassa yhteydessä paikallisen sopimisen sisällöstä työehtosopimusten pohjalta ilman erillistä lakia paikallisesta sopimisesta. Työntekijäpuolelle esitetyt työajan pidentäminen, pisimpien lomien lyhentäminen, sairasajan palkan ja lomarahan leikkaaminen ovat kaikki erittäin vaikeita asioita ja työehtojen heikennyksiä. Nyt neuvotteluja hiertää se, että niin maan hallitus kuin 50 12.2.2016 työnantajat haluavat paikallisesta sopimisesta erillisen lain. Siitä, että Suomessa ja työmarkkinoilla voitaisiin vihdoin päästä tilanteeseen, joka antaisi niin yrityksille, yksittäisille ihmisille kuin kansantaloudelle vakautta ja ennustettavuutta. Talous, työllisyys ja investoinnit eivät saa kuivaa maata jalkojensa alle, jos jatkamme Suomessa vastakkainasettelun ja eripuran tiellä. Se on osa länsimaista demokratiaa. ei toimi kuin villissä lännessä, vaan sillä on niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä lainsäädännössä täysi itsenäinen oikeus neuvotella ja sopia omien jäsentensä työehdoista. Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. tai työmarkkinajärjestöt yleensä
Meidän jokaisen tulisi rakastaa veroja. Me olemme valtio. Laillinen verosuunnittelu on Carunan tapaista toimintaa. Mitä kommervenkkiä hyvänsä, että ei vain maksettaisi veroa. Sitä kuului silloin pilkata ja moittia. dem.) sanoi rakastavansa veroja. Se julkaisi aukeaman jutun, jossa kuvien kanssa kerrottiin, kuinka halpaa on viipurilaisessa rautakaupassa. Oli tehty oikein hintavertailuja. Viipurista, Svetogorskista ja mistä vielä rahdataan bensaa ja tupakkaa. On menty Tallinnan rantaan ja ostettu Suomen verosta vapaata alkoholia. 2016 51. Etteikö olisi ihan varta vastenkin matkustettu, toki tuhansien lajitoverien kanssa, jos se rötöstä muka pienentää. Olen hankkinut tax free -tuliaisia silloin harvoin, kun olen ilmalaivaan noussut. Joskus aika paljonkin, koska yksi suurimmista harhoistamme on se, että juomalla säästää. Aina on ollut bussifirmoja, jotka ovat vasiten pissineet kotipaikkakuntansa yrittäjien muroihin järjestämällä ostosmatkoja Viipuriin ja suhdanteiden niin salliessa voinostomatkoja Haaparantaan. Pohjat ehkä kuitenkin veti Kymen Sanomat, yksi entisistä julkaisualustoistani. Yksinkertaista, mutta totta: tämä yhteiskunta pyörii verovaroilla. Kun paikkakuntakohdittain on huolestuttu pakolaistulvasta, äijät eivät niinkään seksuaalisen ahdistelun pelossa, vaan nimenomaan rahojen riittävyyden pelossa, niin suvakit, itse itseään työllistävä vastaanottokeskuksen väki, ovat lausunnoissaan joko tyhmiä tai härskejä. Asukasillan antina saa aina lehdestä lukea, että valtiohan tämän kaiken maksaa. Ei pelkästään omaksi verosäästöksi, vaan myös myyntiin. En pääse heittämään ensimmäistä kiveä. Nenonen Rajat vuotavat rahaa Taisi olla 70-lukua, kun Kaisa Raatikainen (sos. Monet kovasti hehkutetut firmat, joista yksi työllistää tuossa lähellä kiitettävästi väkeä, eivät kuitenkaan maksa tuloksestaan veroa, eivät ainakaan Suomeen. Yksi suurimmista harhoistamme on se, että juomalla säästää. Rajaseudun kiroihin kuuluu bensa- ja tupakkaverosta laistaminen. Haluan osallistua Kaisa Raatikaisen maineen palauttamiseen. Jos joku olisi aktiivinen ja veisi jutun JSN:ään, niin siellä jouduttaisiin miettimään, että oliko juttu vai tekstimainos. Superhölmöksi artikkelin tekee se, että lehden levikkialueelta on Viipuriin noin tunnin matka. Ja se, että osan senkin jutun kirjoittajan palkasta, ehkä koko palkan, maksaa koko sivun ilmoituksillaan täkäläinen yksityinen rautakauppias, joka samalla työllistää kymmenkunta ihmistä. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 12.2
/ 3 kk Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan 19,90 . / vuosi. Olen keskustan jäsen TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. / 3 kk Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151